8 bar • Nopein alkuimulaite TOHATSU VE500ASMOOTTORIRUISKU Helppokäyttöiset ja turvalliset moottoriruiskut ovat kehitetty Euroopan markkinoille ja ne täyttävät EN14466standardin. ESTERI GROUP tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. 6 bar, 250 l/min. Moottoriruiskujen maksimi-imukorkeus on 9 metriä. Lasse Moisio • +358 40 359 1676 • lasse.moisio@esterigroup.fi Peter Kallio • +358 40 734 0308 • peter.kallio@esterigroup.fi vakiopalstat Brandkåristen. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. PARASTA TEHOA PELASTUKSEEN • Toimitetaan aina suomalaisella Esteripaloliittimellä • Letkun sidonta Esterin tehtaalla Suomessa • Letkun merkinnät asiakkaan toiveiden mukaan • Luotettava, hyvä ja edullinen paloletku • Huoltovarma varastotuote PATU NORDIC LUOKKA NSA KEVEIM MÄT MARKKINOIDEN KEVYIMMÄT JA TEHOKKAIMMAT MOOTTORIRUISKUT! • Polttoaineen suorasuihkutus • Luokkansa kevein ja pienin • Paras teho-/painosuhde, pienellä vaivalla paljon vettä liikkeelle • Paino käyttökunnossa 127 kg • Ulkomitat 748 x 732 x 827 mm • 2000 l / 7 bar • Nopein alkuimulaite TOHATSU VE1500MOOTTORIRUISKU • Polttoaineen suorasuihkutus • Paras teho-/painosuhde, pienellä vaivalla paljon vettä liikkeelle • Paino käyttökunnossa 55 kg • Ulkomitat 555 x 505 x 537 mm • 525 l/min
VUOSIKERTA AIKAKAUSMEDIA RY:N JÄSEN ISSN 1798-2685 Lämpökameramies 25 Brandkåristen 90 Ledaren 89 sisältö Tietoa molempiin suuntiin Palokuntalainen-lehti haluaa olla etulinjassa välittämässä tietoa hyvinvointialueiden päättäjille pelastustoimen päivänpolttavista asioista niin aluetasolla kuin valtakunnallisestikin. Tässä lehdessä pelastusjohtajat valottavat kokemuksiaan heille uudesta toimintaympäristöstä. Ollikainen TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi TAITTO, ILMOITUSMYYNTI, TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET JA TALOUS Maria Salo, 0400 504 678, maria.salo@palokuntalainen.fi PAINO Grano Oy KANNEN KUVA Gabriel Rodrigues KUVAPANKIT Freepik, Depositphoto JULKAISIJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja WWW.PALOKUNTALAINEN.FI palokuntalainen BRANDKÅRISTEN vakiopalstat Jag vill bli brandkårist Pääkirjoitus Letkut solmussa Liekinheittäjä 5 92 94 70-74 Hämeenkyrön VPK 23. Mahdollisimman avoin ajatustenvaihto on tärkeä edellytys yhä sujuvampaan toimintaan kansalaisten palveluiden kehittämiseksi sotepe-sektorilla. Toimitus 36-65 pelastusalan yritykset esittelyssä Vanheneva sammutusmies 87 26-35 Pelastusjohtajien ajatuksia hyvinvointialueista: Talous on yhteinen huoli Lingottua 21 Mielipide 82. 3 PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, 040 501 8721 TOIMITTAJA Silvio Hjelt AVUSTAJA Arto Papunen KOLUMNISTIT Jaakko Linko OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. On tärkeää, että tieto kulkee molempiin suuntiin. Seuraavassa, marraskuun alussa ilmestyvässä Palokuntalaisen numerossa selvitämme uusien hva-päättäjien ajatuksia toiminnasta uuden yhteistyötahon, pelastustoimen kanssa. Pelastustoimeen liittyviä päätöksiä tekee nyt 266 hv-alueiden turvallisuuslautakuntien jäsentä ja vajaa 1400 aluevaltuutettua
kynsiliitin ALKU-JAKOLIITIN 1” 1-11 ALKU-MOOTTORIRUISKU 6.0 H 510 ltr@6bar WATERAX MINI-STRIKER -MOOTTORIRUISKU 120 ltr@4bar Palvelemme alan ammattilaisia sekä suoraan että Palokamu-ketjun välityksellä ja yrityksiä ja kuluttajia Turvanasi-ketjun kautta. Lue lisää osoitteesta www.turvata.fi. Mutta toimi heti, asuja riittää vain nopeimmille! UUT TA SUO MES SA: YHD EN TUU MAN KAL UST O MET SÄÄ N EDU LLIN EN ERÄ NOP EIMM ILLE ! MSA F2XR -KEVYTKYPÄRÄ Hyväksynnät: EN16471 / EN16473 / EN12492 / EN 1385 / PAS028. Eli yhden tuuman metsäpalokalustolla ja erikoiserän edulliseen metsäpaloasuun sonnustautuneina. 4 palokuntalainen PK116 TÄNÄ KESÄNÄ METSÄRETKILLE VARUSTAUDUTAAN YKSISSÄ TUUMIN KEVYESTI! TEXPORT WILDLAND Maastoja metsäpalojen erikoispuku EN 15614:2007 A1+A2 EN 1149-5:2008 EN 11612:2015 A1 B2 C2 Väri: hiekka Koot: yleisimmät ALKU-JAKOLIITIN 1” 1-111 DAFO PERMEX 3F -PALOLETKU 25 mm, 20 m, valk. kynsiliitin / 1” Storz-liitin / 2” kotim. / 1” ruots
ETUJEMME LUETTELOON liitetään myös kattava sopimuspalokuntaverkosto ja se, että tarvittaessa rajan ja puolustusvoimien helikopterit tulevat mukaan sammutustyöhön. Hälytysvasteet kaipaavat nekin remonttia. Kaikki ei ole aina niin hyvin kuin pelastustoimen johto antaa ymmärtää. SUOMESTA ON TEHTÄVÄ maastopalojen torjunnan mallimaa. Kyllä on – ja paljon. ONHAN MEILLÄ MATKAPUHELIMET JA LENTOVALVONTA, joiden kerrotaan lyhentäneen sammutusvoimien reaktioaikaa. KAIKISSA EDELLÄ MAINITUISSA, sinänsä myönteisissä asioissa riittää koko ajan kehitettävää, mutta erityisesti kolmea seikkaa on tarkasteltava perinpohjaisesti ja nopeasti. JOHTAMINEN MAASTOPALOTILANTEISSA on kentältä kantautuneiden tietojen mukaan yhä haparoivaa. Suurelle yleisölle suunnattua tiedotusta pidetään kehujen arvoisena. Kriittisiä ääniä on kuulunut pelastusalan vaikuttajilta vähän. Metsänhoidon ja pelastustoimen yhteydet ovat ajan tasalla. Se ei tapahdu ilman henkisiä ja taloudellisia panostuksia. JOS KAIKKI ON NÄIN HIENOSTI, onko mitään korjattavaa. HYVINVOINTIALUEIDEN PÄÄTTÄJIEN tulisi tarkastella oman pelastuslaitoksen valmiuksia kriittisellä silmällä. Omaa pesää ei haluta liata, joten kansalaisille annetaan kuva, että Suomessa on kaikki hyvin. Muistutetaan myös, että metsäautotieverkosto on Suomessa tiheämpi kuin muualla. Tämä on hyvinvointialueiden päättäjien tiedostettava.. Ruotsista voimme saada myös kiinteäsiipistä sammutusapua. Varusteet eivät ole parhaat mahdolliset työskentelyyn vaikeissa olosuhteissa, ja työvuorojen kerrotaan venyvän vaarallisen pitkiksi. Vallitseva oletus on, ettei ongelmia ole. KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA KALUSTO on osin epätarkoituksenmukaista, eikä metsäpaloja varten tarkoitettuja ajoneuvoja ja sammutusvälineitä ole riittävästi. Tiedustelu ja joukkojen ryhmittyminen on usein luokatonta. PÄÄTTÄJIEN KANNATTAA TUKEUTUA oman pelastuslaitoksensa maastopalovalmiuksia arvioidessaan ja niidet kehittämisestä päättäessään sisäministeriön julkaisuun ”Maastopalojen maasammutustoiminnan konseptin muodostaminen pelastustoimessa” (Joni Mänttäri, Etelä-Karjalan pelastuslaitos). pääkirjoitus MAASTOPALOT riehuvat kesä kesältä pahempina ympäri maailmaa, ja Suomessakin on havahduttu pohtimaan valmiuksiamme torjua maastopaloja. SAMMUTTAJIEN TYÖTURVALLISUUS on useimmissa pelastuslaitoksissa lapsenkengissä. 5 PEKKA KOIVUNEN Päätoimittaja Hyvinvointialueiden päättäjät, huomio! Maastopaloissa kytee ikäviä yllätyksiä Artikel på svenska på sidan 89
6 palokuntalainen PK116 Suomalaiset sammuttajat PORTUGALISSA Teksti Pekka Koivunen Kuvat Lauri Immonen, Gabriel Rodrigues, Tommi Martikainen
7 Suomalaiset sammuttajat Suomi lähetti valmiussiirtona elokuun puolivälissä ensimmäisen 24 pelastustyöntekijän ryhmän Portugaliin auttamaan maastopalojen sammuttamisessa. Elokuussa Portugaliin lähtenyt Finn Resque Team yhteiskuvassa paikallisten sammuttajien kanssa.. Molemmat maastopalojen sammuttamiseen erikoistuneet Finn Rescue Team -ryhmät työskentelivät Portugalissa noin kahden viikon ajan.?. Toinen ryhmä lähti syyskuun alussa
Portugalissa tieto ja alustava tilannekuva pienimmästäkin maastopalosta välitetään Lissabonissa sijaitsevaan valtakunnalliseen keskukseen ANEPC:iin (The National Authority for Emergency and Civil Protection). Iältään sammuttajat olivat 30 – 60 vuotiaita. – Ihailimme erityisesti paikallisen henkilöstön ammatillista moraalia ja sitoutumista. Heidän luottamuksensa piti saavuttaa ammattitaidolla, ja siinä ?. Tuntui kuin heidän järjestelmässä olisivat kaikki Merlotin, Pronton ja Kejon ominaisuudet yhdessä. – Riippuen palon laajuudesta, johtaminen voidaan siirtää alemmas alueelliselle johtokeskukselle. Suomen ensimmäistä 24 hengen joukkoa johtanut pelastuskomentaja Jani Pitkänen Helsingin kaupungin pelastuslaitokselta kertoi, että mukaan otettavien tavaroiden määrässä otettiin oppia viime vuoden Kreikan operaatiosta eli kaikki ”turha” jätettiin pois – Pyrimme ottamaan mukaan mahdollisimman vä. Heistä yksi oli nainen ja yksi eläkeläinen. Näin jokaiseen paloon kohdistetaan mahdollisimman sopivat henkilöja kalustoresurssit, kuvailee Jani Pitkänen valtakunnallisen johtokeskuksen toimintaa. VAIN VÄLTTÄMÄTÖN MUKAAN Ensimmäisessä komennuskunnassa oli henkilöitä Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon, Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Helsingin kaupungin pelastuslaitoksilta. Johdossa toimi team leaderin (Jani Pitkänen) apuna viiden hengen esikunta. EDISTYKSELLISET JOHTAMISJÄRJESTELYT Pitkäsen ja koko Suomen ryhmän yllätti Portugalin maastopalojen johtamisjärjestelyjen toimivuus. – Kesän 2023 maastopalotilanne on ollut eteläisessä Euroopassa haasteellinen, ja edellisten vuosien kokemusten perusteella Portugali on valikoitunut tänä vuonna Suomen tukikohteeksi. 8 palokuntalainen PK116 Jani Pitk än en P ortugali pyysi apua maastopalojen hallintaan EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta. Portugalissa on ollut suuria tulipaloja tänä kesänä, ja ennusteet kertovat tilanteen myös jatkuvan lähiviikkoina. hän tavaraa. – Sanoisin, että ne olivat edistykselliset verrattuna kotimaamme vastaaviin. Myös makuualustat ja makuupussit mahdolliseen maastossa yöpymiseen kuuluivat varustukseen. Pelastushenkilöstön tehtävänä on avustaa ja tukea paikallisia viranomaisia maastopalojen sammuttamisessa, kertoo pelastusylitarkastaja Pekka Tiainen sisäministeriön pelastusosastolta. – Valmiussiirtoihin osallistuu pelastajia useista EU-maista ja niihin osallistumisesta on sovittu ennen maastopalokautta. Näistä 21 oli ammattilaisia ja kolme sopimuspalokuntalaista. Näin suomalaiset pääsivät syvälle etulinjan sammutustehtäviin. Henkilökohtaisten varusteiden lisäksi mukaan otimme moottorimaskit, moottorisahoja ja päiväreput, eli tarvikkeita, joilla pärjätään vuorokauden yli jatkuvissa sammutustehtävissä. TEAM LEADER, DEPUTY TEAM LEADER, FOUR OFFICERS TWO PLATOONS, FOUR SQUADS Suomalaisten olivat organisoituneet niin, että muodostelmassa oli kaksi joukkuetta (platoon, 1+8), joissa kummassakin oli kaksi ryhmää (squad, 1+3). RAPIDO RAPIDO! Jani Pitkänen kuvailee paikallisen palohenkilöstön laatutason olevan korkea. Joukkueet integroitiin Portugalin metsäpaloihin erikoistuneen FEPC:n ( Civil Protection Special Forces) joukkoihin, jossa suomalaiset ja portugalilaiset työskentelivät yhdessä. – Alkutietojen perusteella analytiikkayksikössä tutkitaan palon laatu ja määritellään taktiikka, miten paloa tullaan sammuttamaan suhteessa vallitseviin ja tuleviin sääolosuhteisiin
9
Pelastusopisto vastaa lähetettävien työntekijöiden rekrytoinnista, koulutuksesta ja materiaalilogistiikasta sekä toimii heidän työnantajanaan, kertoo pelastusylitarkastaja Pekka Tiainen. 10 palokuntalainen PK116 mielestäni onnistuimme erinomaisesti, kertoo Jani Pitkänen. Portugalissa asia on toisin. Palon kärki pyritään löytämään ja pysäyttämään nopeasti. – Työtä tehtiin yleensä klo 9-18. – Lähtijät ovat saaneet tehtävälle koulutusta sekä Pelastusopistolta että maastopalomuodostelman muodostavilta pelastuslaitoksilta. Pitkänen huomauttaa vielä, että Portugalin maastopalot eroavat suomalaisesta merkittävästi. Pelastuslaitokset ovat valmentaneet lähtijöitä sammutustyön näkökulmasta.?. Pisin suomalaisten keikkamatka kestikin lähes 36 tuntia. YHDEKSÄN TEHTÄVÄÄ Työvuorot oli järjestetty niin, että kummankin joukkueen toinen ryhmä oli työtehtävissä, toisella oli lepoaika. – Rahan puute on Portugalissa arkipäivää. Koulutus on keskittynyt kansainvälisessä ympäristössä työskentelyyn. Myöskään puhdas paloasema-ajattelua Portugalissa ei tunneta. Tutuksi tuli sana ”Rapido!” (Nopeasti!). Suomalaisten ensimmäinen ryhmä osallistui kahden viikon aikana yhdeksään tehtävään, joiden kesto vaihteli kolmesta kahteenkymmeneen tuntiin. – Palojen mittakaavasta kertoo hyvin se, että yhtä 1000 hehtaarin paloa oli sammuttamassa 500 palomiestä, 100 yksikköä ja 15 lentokonetta. Pitkistä etäisyyksistä ja tehtävän luonteesta johtuen, työaika saattoi venyä jopa 20-tuntiseksi. Majoitus ja ruokailu, kuten huolto ylipäätään, oli järjestetty paikallisten toimesta. Suomessa palomies ei juokse, sanotaan. – Sikäläinen sammutustaktiikka on aggressiivista. Paikallinen kalustokaan ei saa Pitkäseltä hyvää arvosanaa. Jos metsäpaloriski oli viisiportaisella asteikolla korkeimmalla (punainen) tai toiseksi korkeimmalla (oranssi) tasolla, oli työaika klo 8-20. – Hengityssuojana on usein huivi/maski ja henkilökohtaiset varusteet ovat muutenkin jotain muuta, mihin me Suomessa olemme tottuneet. Pelastustoimi ei saa tarvitsemiaan määrärahoja varusteisiin ja kalustoon. Yhteistoiminta sujui paikallisten kanssa hyvin. Portugalin maastopaloja sammutavan henkilöstön varusteet ovat suomalaisittain alkeelliset ja pitkät altistukset arkipäivää. Tapaturmia ei suomalaisille ensimmäisen komennuskunnan aikana sattunut. Moottorimaskeja portugalilaisilla ei ollut. Kaikesta huolimatta jokainen palo on saatu sammutettua. – Siellä maasto ja kasvillisuus eroaa meikäläisestä ja palojen etenemisvauhti on yleensä paljon nopeampaa kuin Suomessa. Tästä syystä sammuttajat joutuvat etenemään usein nopeasti
This is one suit that is fit for purpose our modular layer system allows you to snap in a GORE ® Flameliner moisture barrier to the same outer shell when you need it for technical rescue EN ISO 11612 or to remove moisture barrier for wildland firefighting EN ISO 15384 protection. 11 Flexible, multi-purpose suit for wildland firefighting and technical rescue VIKING IGNIS WTR The new VIKING IGNIS Series EN ISO 11612 Technical rescue and extrication EN ISO 15384 Wildland firefighting APPROVALS Kerrolankatu 2, 21200 Raisio, Finland Tel.: + 358 (0) 2489500 VIKING-FIRE.COM VIKING LIFE-SAVING EQUIPMENT OY, FINLAND The new VIKING IGNIS WTR is a practical multi-purpose suit ideal for technical rescue with an optional removable liner for wildland firefighting. Palokuntalainen_W205xH275_october22.indd 1 Palokuntalainen_W205xH275_october22.indd 1 19.10.2022 07.14 19.10.2022 07.14. Designed for constant wear, changing temperatures and different work environments, it has all the features you expect from VIKING for comfortable, durable protection
Epäpätevän määräaikaisen palkkaaminen voi olla mahdollista esimerkiksi tilanteessa, jossa työvoimapulan vuoksi ei ole saatavissa kelpoisuusvaatimukset täyttäviä henkilöitä ja jossa virkaan kuuluvat tehtävät on välttämättä hoidettava. AluehallinEdunvalvontajohtaja Pasi Jaakkola, SPAL Kelpoisuusvaatimusta ei voi kiertää määräaikaisilla viroilla tovirasto on lisäksi kesällä 2023 antamassaan päätöksessä kiinnittänyt huomiota Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitoksen lainvastaiseen menettelyyn pelastuslaitoksen nimittäessä epäpätevää henkilöstöä korvaamaan päätoimisen ja kelpoisuusvaatimukset täyttävän henkilöstön poissaoloja. Yksittäistapaus tarkoittaa, että työnantaja ei saa tehdä minkäänlaista yleistä päätöstä esimerkiksi palkata jatkuvasti ns. Asiassa oli kyse pelastuslaitoksen pelastustoimintaan osallistuvan päätoimisen päällystöön kuuluvan henkilön kelpoisuudesta. Lyhennelmä Pasi Jaakolan blogikirjoituksesta. Yksi tällainen keino on lisävirkojen perustaminen. Pelastustoimen osalta pelastuslain mukainen erityinen kelpoisuusehto on pelastusalan tutkinto. SPALin tulkinta on, että työnantajan säästötoimet ja taloudelliset syyt ylipäätään eivät oikeuta poikkeamaan kelpoisuusvaatimuksista, ja että ennen epäpätevän henkilön palkkaamista tulee työnantajan selvittää pätevien pelastajien saatavuus ylitöillä. Määräaikaisuutta ei saa käyttää kelpoisuusvaatimuksen kiertämiseen. Vaatimus koskee niin miehistöä, alipäällystöä kuin päällystöäkin. Jos kunta päättää poiketa erityisistä kelpoisuusvaatimuksista, tulee kyseessä olla yksittäistapaus, jolle on erityinen syy, aluehallintovirasto toteaa. Lisäksi työnantajan tulee voida osoittaa erityiset syyt, joiden nojalla se poikkeaa erityisistä kelpoisuusehdoista. Päätoimisella tarkoitetaan paloasemalla jatkuvassa valmiudessa olevaa henkilöä, vakituisessa tai määräaikaisessa virassa. Ilman pelastusalan tutkintoa henkilö ei voi lähtökohtaisesti osallistua päätoimisena pelastustoimen tehtäviin. epäpäteviä palomiehiä määräaikaisiin virkoihin. Työnantajan tulee pystyä näyttämään, että pätevää henkilöstöä ei todella ole saatavilla. Poikkeaminen edellyttää sitä, että pelastuslaitos tekee päätöksen yksittäistapauksessa ja erityisistä syistä. Poikkeaminen edellyttää sitä, että pelastuslaitos tekee päätöksen yksittäistapauksessa ja erityisistä syistä. Poikkeaminen vaatii erityistä harkintaa, ja siitä on tehtävä päätös perusteluineen. Työnantajan on turvauduttava resursoinnissaan laillisiin keinoihin. Laki kunnallisesta viranhaltijasta sallii poikkeuksena pelastustoimintaan osallistuvana henkilönä työskentelyn ilman pelastusalan tutkintoa, kunhan virkasuhde on määräaikainen. Taloudelliset syyt eivät oikeuta poikkeamista kelpoisuusvaatimuksista Lounais-Suomen aluehallintovirasto on ottanut kantaa erityisten syiden olemassaoloon. 12 palokuntalainen PK116 Pelastustoimintaan osallistuvan pelastuslaitoksen päätoimisen henkilön on täytettävä virkaan ottamisen yleiset perusteet sekä erikseen säädetyt erityiset kelpoisuusvaatimukset
– Olemme määritelleet pelastushenkilöstön työskentelyn edellytykset ohjeen mukaisissa pelastustehtävissä ja korostaneet muun muassa riskien arviointia ja oikean pelastusmenetelmän valintaa. Ohjeen liitteessä on kuvattu tarkemmin, minkälaista osaamista pelastustehtävillä työskenteleminen edellyttää. Turvallisen ja tehokkaan työskentelyn edellytyksiä ovat tehtävän mukainen koulutus, osaaminen, toimintakyky ja terveydentila. Mikäli alueella olevat uhat edellyttävät uutta ohjetta yksityiskohtaisempia järjestelyjä, tulee pelastuslaitoksen laatia täydentävät ohjeet. Uudistetun ohjeen tavoitteena on taata mahdollisimman turvalliset työolosuhteet pelastustoimen sukellustehtävissä. Osaaminen ja sen osoittaminen on tullut harjoitusmäärien tilalle. – Pelastustoimen savusukellus, kemikaalisukellus, vesisukellus ja pintapelastus ovat usein vaativia tehtäviä, kertoo sisäministeriön erityisasiantuntija Tommi Luhtaniemi. Myös pelastustehtävien tukitehtävissä työskentelevillä tulee olla riittävä osaaminen ja toimintakyky tehtävänsä hoitamiseen. Uusi ohje edistää pelastustoiminnan turvallisuutta sekä yhdenmukaistaa ohjeessa käsiteltävää pelastustoimintaa, sen harjoittelua ja tehtävien edellyttämää riittävää osaamista. 13 Ohje pelastustoimen sukellusja pintapelastustoim intaan Sisäinen turvallisuus | Sisäministeriön julkaisuja 2023:28 Sisäministeriö PL 26, 00023 Valtioneuvosto Inrikesministeriet PB 26, 00023 Statsrådet www.intermin.fi Si sä is en tu rv al lis u u d en op et u sp eli | Sis äm in ist eri ön ju lka isu ja 20 23 :x Uusi sukellusja pintapelastustoiminnan ohje julkaistu Sisäministeriö on uudistanut pelastustoimen sukellusja pintapelastustoiminnan ohjeen. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/165143 Lisätietoja: Rami Ruuska Hätäkeskusylitarkastaja etunimi.sukunimi@gov.fi +358 295 488 424 Tommi Luhtaniemi Erityisasiantuntija etunimi.sukunimi@gov.fi +358 295 488 387. Valtakunnallinen ohje antaa puitteet pelastuslaitosten tuottamaan sukellusja pintapelastustoimintaan tukitoimintoineen. Osaamisella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka koostuu muun muassa tiedoista, taidoista ja asenteista. – Jo pelkästään määritelmiä on päivitetty ohjeeseen, kuten esimerkiksi savusukellus ja pintapelastaminen, tai tilalle on tullut kokonaan uusia määritelmiä, kuten sortumavaarallinen alue. Näiden lisäksi muun muassa vaara-aluemäärittely yhdenmukaistuu. Osaamisvaatimukset ja osaamisen varmistaminen on erityisen tärkeää kaikille pelastustehtäviin osallistuville, painottaa hätäkeskusylitarkastaja Rami Ruuska sisäministeriöstä
Syitä tähän on monenlaisia. 14 palokuntalainen PK116 Eniten korjattavaa on selvityksen mukaan väestönsuojien varusteissa. Selvityksessä tarkastelluista väestönsuojista 91 prosenttia täytti arviointikriteerit konventionaalisten eli tavanomaisten aseiden osalta ja 83 prosenttia asevaikutusten aiheuttamien kaasuja säteilyvaaratilanteiden osalta. Tämän henkilön tulisi johtaa väestönsuojan 91 % väestönsuojista täytti arviointikriteerit konventionaalisten aseiden osalta 83 % väestönsuojista täytti arviointikriteerit asevaikutusten aiheuttamien kaasuja säteilyvaaratilanteiden osalta.. Väestönsuojien kunnossapidon laiminlyönnin syy on usein välinpitämättömyys tai tiedon puute Väestönsuojissa esiintyviin puutteisiin on usein syynä säännöllisen huollon laiminlyönti, virheet suunnittelussa tai asennuksessa, sekä tehdyt virheet muutosja korjaustöissä tai suojan käytössä. Pienessä osassa suojia on sellaista korjattavaa, jonka vuoksi väestönsuoja ei ole käyttöönotettavissa lain vaatimassa 72 tunnissa. Yleisesti ottaen vanhemmissa väestönsuojissa on enemmän korjaustarpeita. – Esimerkiksi väestönsuojan hoitajaksi, jos sellainen on nimetty, oli usein valittu ulkopuolinen kiinteistön hoitaja. – Suomalaiset väestönsuojat ja niiden laitteet ovat toimintavarmoja, ja niiden elinkaari on pitkä. Yli 90 prosenttia väestönsuojista suojaisi hyvin konventionaalisilta asevaikutuksilta, selviää sisäministeriön tuoreesta selvityksestä. Selvityksen perusteella kiinteistön omistajilla esiintyi myös epätietoisuutta väestönsuojan huoltamisesta ja käyttöönotosta. Lisäksi laadullisia kysymyksiä selvitettiin kyselyllä määräaikaistarkasSM:n selvitys: Valtaosa Suomen väesto?nsuojista on hyvässä kunnossa Korjausvelkaa erityisesti suojien varustuksessa Suomen väestönsuojien nykytila on pääosin erittäin hyvä, vaikka korjattavaa ja kunnostettavaakin on. Yksi esimerkki on vaikkapa viemärin sulkuventtiilin kunnostaminen, joka ei onnistu 72 tunnin aikana, sanoo projektipäällikkö Ira Pasi sisäministeriöstä. Selvityksessä tarkasteltiin 245 väestönsuojan määräaikaistarkastuksen pöytäkirjoja. tajille ja kiinteistöjen omistajille sekä pelastuslaitosten asiantuntijoiden haastatteluilla
Väestönsuoja tulee voida ottaa käyttöön 72 tunnin aikana. 4. Väestönsuojia koskevat säädökset tulee uudistaa ja tulee kehittää kansallista ohjausta. Kunnossapidosta, korjauksista ja pelastussuunnitelman laatimisesta vastaavat yhdessä rakennuksen omistaja ja haltija. Asianmukaisella kunnossapidolla ennaltaehkäistään laitteiden ja välineiden nopeaa ikääntymistä, joka tulee usein myös edullisemmaksi, kun vältytään suuremmilta korjaustöiltä. Kunnossapidosta, korjauksista ja pelastussuunnitelman laatimisesta vastaavat yhdessä rakennuksen omistaja ja haltija. Vaikka kunnossapito olisi jäänyt tekemättä pitkäksi aikaa, on väestönsuoja usein mahdollista saada toimintakuntoon kohtuullisin toimenpitein normaaliolojen aikana”, Pasi toteaa. 15 Selvityksen perusteella kiinteistön omistajilla esiintyi myös epätietoisuutta väestönsuojan huoltamisesta ja käyttöönotosta. Väestönsuojiin liittyvää koulutusta tulee kehittää. Tarkemmat tiedot suosituksista löytyvät selvityksestä. – Laitteiden kunnostuksella, varusteiden ja tarvikkeiden uusimisella sekä tiedon lisäämisellä saadaan monet puutteista korjattua, hän jatkaa. INFO Väestönsuojia on Suomessa noin 50 500, joissa on yhteensä noin 4,8 miljoonaa suojapaikkaa. LINKIT Tiedote väestönsuojien määrästä ja alueellisesta jakautumisesta Suomessa: https://intermin.fi/-/suomessa-on-vaestonsuojapaikkoja-noin-4-8-miljoonalle-ihmiselle Väestönsuojat Suomessa: https://intermin.fi/pelastustoimi/vaestonsuojat Selvitys https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-731-7 LISÄTIETOJA Ira Pasi, projektipäällikkö, sisäministeriö 029 5488 603 ira.pasi@gov.fi. Väestönsuojiin liittyviä ohjeita ja viestintää tulee kehittää. Suositukset väesto?nsuojajärjestelmän parantamiseksi 1. ”Esimerkiksi väestönsuojan hoitajaksi, jos sellainen on nimetty, oli usein valittu ulkopuolinen kiinteistön hoitaja. Kaikkien väestönsuojien yhtäaikainen korjaaminen tai varusteiden hankinta ei olisikaan poikkeusoloissa mahdollista. Selvitystyö osoittaa, että suurimmat puutteet ovat tiedoissa ja taidoissa sekä asenteessa ja motivaatiossa. – Suomalaiset väestönsuojat ovat tekniikaltaan ja rakenteiltaan erittäin kestäviä, jopa tilanteissa, joissa kunnossapitoa on säännöllisesti laiminlyöty. 3. ”Olemme Suomessa siitä onnellisessa asemassa, että väestönsuojat on lakiperusteisesti rakennettu vuosikymmenten saatossa. Tämän henkilön tulisi johtaa väestönsuojan käyttöönottoa, mutta hänen vastuullaan voi olla useita kiinteistöjä”, Pasi kuvailee. Väestönsuojan laitteiden ja varusteiden asianmukainen huoltaminen ja tarkastaminen on lakisääteistä. – Suomessa on muodostettu vuosikymmenien aikana miljardien eurojen arvoinen väestönsuojaamisen infrastruktuuri, josta kannattaa pitää huolta, Pasi sanoo. Asianmukaisella kunnossapidolla ennaltaehkäistään laitteiden ja välineiden nopeaa ikääntymistä, joka tulee usein myös edullisemmaksi, kun vältytään suuremmilta korjaustöiltä. ”Suomessa on muodostettu vuosikymmenien aikana miljardien eurojen arvoinen väestönsuojaamisen infrastruktuuri, josta kannattaa pitää huolta”, Pasi sanoo. 2. Kaikkien väestönsuojien yhtäaikainen korjaaminen tai varusteiden hankinta ei olisikaan poikkeusoloissa mahdollista. Selvitystyö osoittaa, että suurimmat puutteet ovat tiedoissa ja taidoissa sekä asenteessa ja motivaatiossa. käyttöönottoa, mutta hänen vastuullaan voi olla useita kiinteistöjä, Ira Pasi kuvailee. Laitteiden kunnostuksella, varusteiden ja tarvikkeiden uusimisella sekä tiedon lisäämisellä saadaan monet puutteista korjattua”, hän jatkaa. Vaikka kunnossapito olisi jäänyt tekemättä pitkäksi aikaa, on väestönsuoja usein mahdollista saada toimintakuntoon kohtuullisin toimenpitein normaaliolojen aikana, Pasi toteaa. Väestönsuoja tulee voida ottaa käyttöön 72 tunnin aikana. Väestönsuojien alueellinen kohdentuminen väestönsuojelun kokonaisuudessa tulee selvittää. Väestönsuojien heikkoon kunnossapitoon ja sitä kautta väestönsuojissa esiintyviin puutteisiin on kolme juurisyytä. Väestönsuojan laitteiden ja varusteiden asianmukainen huoltaminen ja tarkastaminen on lakisääteistä. Väestönsuojien heikkoon kunnossapitoon ja sitä kautta väestönsuojissa esiintyviin puutteisiin on kolme juurisyytä. Se olisi vaikein asia korjattavaksi, jos näin ei olisi. ”Suomalaiset väestönsuojat ovat tekniikaltaan ja rakenteiltaan erittäin kestäviä, jopa tilanteissa, joissa kunnossapitoa on säännöllisesti laiminlyöty
Hätäkeskuslaitoksen 112-seminaari elokuun lopussa Helsingissä ei tuottanut pettymystä. Hätäkeskuslaitoksen 112 seminaari: Kova kattaus tiukkaa asiaa Pelastusalaa koskevat seminaarit ovat asiasisällöltään korkeatasoisia. Hätäkeskuslain muutoksista kertoi lainsäädäntöneuvos Annika Parsons sisäministeriöstä. Rahoituksen määrässä näitä asioita mahdollisuuksien mukaan pyritään huomioimaan. Ensimmäisen seminaaripäivän pääpuhujana oli Mika Aaltola. Tapahtumaan osallistui noin 140 henkilöä Hätäkeskuslaitoksen sidosryhmistä. Teksti Pekka Koivunen Kuvat Hätäkeskuslaitos. Hätäilmoitus reaaliaikaisella tekstinsyötöllä (RTT) tulee olemaan mahdollista lähiaikoina, vakuutti sovellusasiantuntija Sami Suomalainen. Hänen aiheensa oli ”Maailman poliittinen tilanne ja sisäinen turvallisuus”. Toisena päivänä käytänno?nläheisiä aiheita Tietohallintopäällikkö Jesse Fa?gel Hätäkeskuslaitoksesta kertoi, miten hätäpuhelut tullaan jatkossa varmistamaan, vaikka yksittäisessä keskuksessa olisi häiriöitä, TUVE-runkoverkko olisi alhaalla tai ERICA olisi poissa pelistä. Varautumisella saadaan voimaa häiriötilanteisiin, kertoi operatiivisen osaston johtaja Marko Nieminen. Mielenkiintoista asiaa riitti hyvin kahteen seminaaripäivään. Vuonna 2024 julkaistaan ERICAsta neljä kehitysversiota. Sisäministeri Mari Rantanen piti puheenvuorossaan äärimmäisen tärkeänä, että Hätäkeskuslaitoksen talous pystyttäisiin turvaamaan jatkossakin, koska nousevat vuokra-, henkilöstöja ICT-kustannukset aiheuttavat näihin liittyviä paineita. Kansalaisten käyttöön ominaisuus tulee vuonna 2025. 16 palokuntalainen PK116 Kaksipäiväisen tapahtuman avasi suunnittelupäällikkö Tommi Hopearuoho Hätäkeskuslaitoksesta. ERICAn tulevaisuuden näkymät olivat pääkäyttöpäällikkö Mika Lamun aiheina. Hätäkeskuslaitoksen ylijohtaja Taito Vainio käsitteli esityksessään Hätäkeskuslaitoksen johtamisjärjestelmäuudistusta
Ensihoitotehtävässä ei tulla enää tekemään kiireellisyysarviota jonkin yksityiskohdan perusteella, vaan arvio tulee perustumaan päivystäjän kokonaisharkintaan. Hätäkeskuslaitoksen johtokeskuksen päällikkö Lasse Matilainen, Helsingin meripelastuslohkokeskuksen päällikkö Joona Castren, Helsingin poliisilaitoksen johtokeskuksen päällikkö Patrik Carlsson, Helsingin pelastuslaitos, yksikön päällikkö Jari Korkeamäki, ja HUS Akuutti, kenttäjohtaja Henrik Nummela. Toimituksen huomautus: (Aivan järjettömän) saavutettavuusdirektiivin vaatiman sisällön muokkaamisen edellyttämän työmäärän ja kalleuden vuoksi seminaarin suurta yleisöäkin kiinnostavaa materiaalia ei ole saatavilla. 17 Jarmo Vinkvist Suomen Erillisverkoista paljasti mielenkiintoisen uutisen Virve 2:sta. Seminaarin päätti paneelikeskustelu, jonka aiheena oli ”yhteinen tilannekuva”. Sisäministeri Mari Rantanen. Paneelikeskustelussa vas. Hätäpuhelun käsittelyyn on tulossa sujuvuutta ensihoidon riskinarviouudistuksella, kertoi toimialapäällikkö Ari Ekstrand. Tuttua 880i-kapulaa ei tulla näkemään Virve 2-ympäristössä. tyo?hyvinvointiasiantuntija Elina Rautanen, asiantuntija Katriina Snellman, apulaispäällikko. Uusien päätelaitteiden käyttöliittymät ovat erilaisia kuin nykyisten, myös kosketusnäytöt tulevat mukaan. Juha Keinänen, paneelia johti ylijohtaja Taito Vainio. Juha Talka, apulaispäällikko
18 palokuntalainen PK116 KUMPPANISI LUOTETTAVAAN VIESTINTÄÄN • VIRVE-tuotteet, ruggeroidut puhelimet ja tabletit sekä lisävarusteet • Huolto, parametrointi ja ohjelmointi • Vuokraus ja leasing • Privaattiverkot SENOP COMMUNICATIONS tarjoaa avaimet käteen -ratkaisuja turvalliseen ammattilaisja viranomaisviestintään. senop.fi/communications. Senop Communications Hatanpään valtatie 30 33100 Tampere Myynti ja huolto: Puh. 0800 188 011 senop.communications@senop.fi . Laaja valikoimamme radioja älylaitteita, TETRA-laitteita VIRVE-verkkoon, lisävarusteita ja sovelluksia takaa, että voimme räätälöidä juuri sinun tarpeeseesi sopivan laitteiston
Valmistelussa on muun muassa suuri määrä energiasektorin, IT-tarvikkeiden, ja erilaisten ajoneuvojen lähetyksiä. Siksi vastaajan syyllisyydestä jäi varteenotettava epäily ja syyte hylättiin.Samalla mies ja hänen työnantajansa vapautettiin korvausvelvollisuudesta kiinteistöjen omistajille. Lisäksi Suomesta on lähetetty loppukesän aikana Ukrainaan ambulansseja, sammutusauto, 3D-mallinnuslaitteita, sekä erilaisia vesihuollon tarvikkeita, kuten pumppaustarvikkeita. Suomi ja EU jatkavat Ukrainan viranomaisten aktiivista tukemista Venäjän hyökkäysten vaikutusten ehkäisemiseksi. 19 Kalajoen metsäpalo Hovioikeus kumosi mahdollisen aiheuttajan tuomion Vuosi sitten Oulun käräjäoikeus tuomitsi alle 30-vuotiaan miehen yleisvaaran tuottamuksesta sakkorangaistukseen sillä perusteella, että mies oli huolimattomuudellaan aiheuttanut tulipalon. Ukrainan tarpeet pysyvät laaja-alaisina, jonka johdosta Suomesta lähtevä apukin on moninaista. Apu vastaa merkittävällä tavalla Ukrainan kesän aikana kasvaneisiin vesihuollon tarpeisiin. Suomesta toimitettujen, ulkoministeriön rahoittamien moduuliasuntojen lisäksi materiaaliavun suurimmat sektorit ovat terveydenhuolto, pelastustoimi ja energiasektori, joissa avuntarve on pysynyt suurena ja jatkuvana jo pitkään. Hallitusohjelman kirjausten mukaisesti Pelastustoimeen ja hätäkeskustoimintaan esitetään useita lisäyksiä, joilla nämä tavoitteet voidaan saavuttaa. Lähde SM:n tiedote 31.8.2023 Lisää apua Ukrainaan. Sisäministeriö koordinoi avun lähettämistä Ukrainaan EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta yhteistyössä Euroopan hätäavun koordinaatiokeskus ERCC:n kanssa. Lisäksi Suomi on tukenut Ukrainan koulutussektoria muun muassa koulukalusteja koulubussilahjoituksin. Rovaniemen hovioikeuden mielestä savukkeet ja tulentekovälineet mukanaan maastossa liikkunut työntekijä ei ollut täydellä varmuudella syyllinen metsäpaloon. Väestönsuojelua vahvistetaan muun muassa uudistamalla väestönsuojeluun varautumista koskeva sääntely ja kehittämällä väestönsuojelutyön organisointia. Hallitusohjelmassa todetaan, että laadukkaat pelastustoimen palvelut turvataan koko maassa, tarvittavat toimet pelastajapulan korjaamiseksi selvitetään ja toimeenpannaan, pelastusalan vetoja pitovoimasta huolehditaan, pelastajien koulutusmäärää lisätään ja pelastajakoulutusta kehitetään. Pelastustoimen, Pelastusopiston ja Hätäkeskuslaitoksen toimintamenoihin ehdotetaan yhteensä 121 miljoonaa euroa. Suomesta lähti elokuun lopussa suuri määrä jätevedenpuhdistamon laitteita Ukrainaan. Ukrainaan toimitettavasta materiaalista suuri osa on peräisin yksityisen ja julkisen sektorin lahjoittajilta. Hovioikeus hylkäsi syytteen yleisvaaran tuottamisesta toteamalla, että palontutkintaraportin mukaan syttymiselle ei ollut löydetty syytä ja ettei asiassa ollut osoitettu palon syttyneen maastoon jätetystä palavasta savukkeesta. Pelastuspalvelumekanismin kautta on annettu myös mekanismin toimintaa tukevaa asiantuntija-apua Ukrainan naapurimaihin sekä vastaanotettu Ukrainasta evakuoituja sairaanhoitoa tarvitsevia potilaita. Mahdollisuudet huolehtia Erica-tietojärjestelmän ylläpidosta ja kehittämisestä turvataan. Sisäministerio?: Pelastuksen toimintamenoihin 121 miljoonaa Sisäministeriön hallinnonalalle ehdotetaan ministeriön vuoden 2024 talousarvioesityksessä määrärahoja yhteensä noin 2,5 miljardia euroa. 261 avustusrekan lisäksi Ukrainaan on lähtenyt yhteensä 60 ajoneuvoa, esimerkiksi pelastustoimen ajoneuvoja ja linja-autoja. Avuntarve tulee jatkumaan laajamittaisena myös jatkossa. Hätäkeskuslaitoksen resurssit varmistetaan ja sen toimintaa kehitetään. Palon syttymissyy ja siihen johtanut tapahtumien kulku oli jäänyt yksityiskohdiltaan epäselväksi
20 palokuntalainen PK116 MULLISTAVA UUTUUS AKKUTYÖKALUIHIN Uusi SMART-FORCE akkukäyttöisten työkalujen sarja aloittaa digitaalisen mullistuksen pelastustyökalujen markkinoilla. Enemmän kuin vain pelastustyökalu! READY TO START!. Suurempi liikenopeus, tehokas ja MILWAUKEE yhteensopiva 18 V akku, intuitiivinen muotoilu ja useita älyominaisuuksia pakattuna kestävään ja vesitiiviiseen (IP68) runkoon
TOISAALTA MONET ENSIHOITAJAT ovat myös koulutettuja sopimuspalokuntalaisia. Mutta onko niin, että vain ensihoitoa opiskelemalla pääsee tulevaisuudessa pelastamaan ihmisen ja pelastustoimessa turvataan pelkkä materia. JOS PELASTAJIEN JÄÄMINEN POIS ensihoidosta muuttuu valtakunnalliseksi ilmiöksi, lienee syytä muuttaa pelastajatutkinnon ensihoidon osuutta ensivastetoimintaan painottuvaksi. Ovatko pelastajatutkintoon sisältyvät ensihoito-opinnot enää tarpeellisia. LINGOTTUA JAAKKO LINKO ihmisistä välittävä sammuttelijapari kertaa mukana kisannut ihmettelijä. Ambulanssi, paloauto vai molemmat. Monet ennustavat tämän olevan tulevaisuutta muuallakin. Minulle ensivastetehtävät sekä muut onnettomuudet, joissa on oikeasti saanut auttaa ihmistä, ovat tehneet näistä hommista tekemisen arvoista. TIEDÄN, ettei ensihoito ole pelastustoimen lakisääteinen tehtävä. Byrokratia tappaa synergian. Siitä huolimatta olen aina mieltänyt sen olennaiseksi osaksi pelastustoimen kokonaisuutta. Toivottavasti ei. Tässä mielessä palokuntaurani on ollut silkkaa masentavaa alamäkeä sen jälkeen, kun Etelä-Pohjanmaalta pois muutin. Miten käy ensivastetoiminnan. Tämäkin saadaan toki tehokkaasti muutettua hyödyttömäksi, jos lakia ja asetuksia tulkitaan niin, ettei sopimushenkilöstön koulutus oikeuta mihinkään, kun kysymys on päätoimisesta työstä. Vaikka päätoimiset pelastajatutkinnon suorittaneet palomiehet eivät lakeuksilla ambulanssissa (ainakaan päätyönsä puolesta) toimineetkaan, oli heidän ensihoidon osaamisensa hyödyllistä ensivastetoiminnassa ja muussa pelastustoiminnassa, missä ollaan ihmisen hengen ja terveyden kanssa tekemisissä. Pian luultavasti päättyvässä työssäni tehdaspalokunnassa sentään harvakseltaan on ensivastetehtäviä, mutta auttamattomasti liian vähän, jotta osaaminen pysyisi yllä. 21 kolumni HILJATTAIN YHDELLÄ hyvinvointialueella ilmoitettiin ensihoidon palvelutuotannon siirtyvän pois pelastuslaitokselta. Opiskella kai pitää. OMALLA URALLANI sopimuspalokuntalaisena olen tehnyt ylivoimaisesti eniten töitä ensihoidon kanssa Etelä-Pohjanmaalla, missä pelastuslaitos ei ole koskaan tuottanut ensihoidon palveluita. Ensivastetehtäviä oli paljon ja toiminta hyvin järjestettyä tiiviissä yhteistyössä maakunnallisen ensihoidon organisaation kanssa. Tässä mielessä pelastuslaitos ensihoidon palveluntuottajana on ollut monilla alueilla hyvä tae ensivasteosaamiselle, kun päätoimiset palomiehet ovat toimineet vuorollaan myös ambulanssissa. Kaupunkipalokunnassa kun ei ensivasteosaamisella tai muutenkaan ihmisen kohtaamisen taidoilla tee juuri mitään. VIIME AIKOINA olen sattuneista syistä pohtinut paljon, mitä tekisin, että saisin vielä olla auttamassa ihmistä hädässä jopa ihan työkseni. Jos samalla kävisi myös niin, että ammattibrankkareillakin ensivastetehtävät vähenisivät, aletaan menettää paljon peräänkuulutettu synergia ensihoidon ja pelastustoimen välillä. Omasta kokemuksestani tiedän, että osaaminen ja sen myötä myös motivaatio alkaa kadota, jos tehtäviä ei ole riittävästi – olipa sitten kysymys potilaan tutkimisesta tai savusukeltamisesta. Heillä olisi hyödyllistä osaamista pelastustoimen tehtävillä
Esityksiä palkittavista oli pyydetty liiton toiminta-alueilta, jotta saataisiin esille myös tavallisia arjen puurtajia. Tervehdyksensä tilaisuuteen toivat yhdessä liiton alueen molempien pelastuslaitosten johtajat Pekka Tähtinen ja Vesa Halonen, joiden tunnelmaa keventänyt vuoropuhelu toi virkistävän poikkeuksen perinteiseen kaavaan. 22 palokuntalainen PK116 Pääjuhlaa vietettiin elokuun lopussa Virkistyshotelli Yyterissä, Porissa. – Palkitsimme juhlassa liiton toiminnassa ansioituneita palokuntalaisia. Uusi ansioristi myönnettiin kahdelle pitkän linjan palokuntalaiselle, Kai Vainiolle ja Matti Lehtoselle. Päällimmäisenä mieleen jäi tilaisuuden iloinen henki sekä tunne siitä, että Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto koetaan alueellaan tärkeäksi ja arvostetuksi toimijaksi, sanoo liiton toiminnajohtaja Antti Ali-Raatikainen. Lisäksi palkittiin yhdeksän muuta henkilöä. Juhlapuheessaan Lounais-Suomen Aluehallintoviraston pelastustoimen ja varautumisen johtaja Ilkka Horelli toi esille LSPeLin edelläkävijyyttä varautumisja palokuntakoulutuksen järjestäjänä, erilaisten järjestötoimintojen, palokuntanuorisoleirien ja muiden tapahtumien mahdollistajana, palokuntalaisuuden ja palokuntakulttuurin vahvistajana sekä ennen kaikkea yhteistyön rakentajana. Myös Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön johtaja Mika Gro?ndahl toi tervehdyksensä juhlaan. Tilaisuuteen osallistui lähes 180 juhlijaa, mikä yllätti iloisesti pienempää määrää ennakoineen järjestäjän. – Juhlat onnistuivat mainiosti. Tilaisuuden juonsi Elina Wallin ja sen avasi LSPeL:n Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto 90 VUOTTA puheenjohtaja Mervi Parkkonen. Juhlamusiikista vastasi Porin VPK:n soittokunta. Tilaisuus keräsi lähes 180 juhlijaa Virkistyshotelli Yyteriin.. Toiminnanjohtaja Antti Ali-Raatikainen, puheenjohtaja Mervi Parkkonen ja pelastusylitarkastaja Jari Lepisto?
Kai Vainio, Kiukaisten VPK 2. 23 LSPEL:N KULTAINEN ANSIOMITALI: Kari Alho, Säkylän VPK Irma Ilomäki, Liedon VPK Heli Järvelä, Paimion VPK Kalle Lehtonen, Rantakulman VPK Marika Metsä-Tokila, Kalannin VPK Tapio Ranta, Rautilan VPK Marko Toivio, Kokemäen VPK HOPEINEN, SEPPELÖITY KYPÄRÄ: Esko Lehtonen, Karjalan VPK Juho Ansio, Panelian VPK LSPEL:N ANSIORISTI 1. Matti Lehtonen, Pihlavan VPK. LSPeLin ansioristin saaneet Kai Vainio ja Matti Lehtonen. Toiminnanjohtaja onnittelee Esko Lehtosta
https://psr.fi/erityisavustukset MUITA HAKUJA: Vuoden 2024 ensimmäinen haku TK-hankkeisiin avataan 8.9., ja tämä haku päättyy 15.12.2023. HAKUAIKA PÄÄTTYY 15.10.2023. Lisätietoa rahastosta sekä muista avustuksista: www.psr.fi. Vuoden 2024 Innovaatiopalkinnon haku avataan 3.11., ja haku päättyy 31.3.2024. TUTKIMUSJA KEHITTÄMISHANKEAVUSTUKSET KALUSTOHANKEAVUSTUKSET RAKENNUSHANKEAVUSTUKSET SOPIMUSPALOKUNTIEN PIENAVUSTUKSET KATSO LISÄÄ WWW.PSR.FI Kuva: Helsingin pelastuslaitos INNOVAATIOPALKINTO TUTKIMUSJA KEHITTÄMISHANKEAVUSTUKSET KALUSTOHANKEAVUSTUKSET RAKENNUSHANKEAVUSTUKSET SOPIMUSPALOKUNTIEN PIENAVUSTUKSET KATSO LISÄÄ WWW.PSR.FI INNOVAATIOPALKINTO PALOSUOJELURAHASTON HALLITUS ON 15.6.2023 KOKOUKSESSAAN AVANNUT YLIMÄÄRÄISEN TUTKIMUSJA KEHITTÄMISHANKEHAUN VALTAKUNNALLISIIN HANKKEISIIN. 24 palokuntalainen PK116 PALOSUOJELURAHASTO JAKAA VUOSITTAIN NOIN 12 MILJOONAA EUROA TULIPALOJEN EHKÄISYÄ SEKÄ PELASTUSTOIMINTAA EDISTÄVIIN HANKKEISIIN
Epäpätevillä palomiehillä voitaisiin täyttää laitoksen pelastajavajetta. KEVYTKYPÄRÄ ei paina sammuttajan aivonystyröitä ja kelpaa jo moneen tehtävään. KEVYTPALOMIES on monen pelastusjohtajan märkä päiväuni. Kevytvepari alkaa olla miespuolisten veepeekoolaisten keskuudessa harvinainen ilmestys. Omassa lajissaan se on vähän kuin jeesusteippi. Ainakin fossiilitulitaistelijat muistavat Rapidexit, Kääpiö-Esat ja Homelitet. KEVYT PALOASU tai kevytasu kuuluu nykyään monen tulitaistelijan garderobiin. Kevytyksiköiden esi-isälle eli kärkiyksikölle olisi aikanaan pitänyt antaa nimeksi särkiyksikkö. Lämpökameramiehen mielestä kyseisiin ruiskuihin ei tuo kevyt oikein sopinut – ainakaan poikaosastolaisen (nykyään nuoristo-osastolainen, toim.huom.) mielestä. Muut paitsi sammutustehtävät (poislukien maastopalot) hoituvat jo kevytasuilla. Näin syksyn koittaessa ja pelastusalan kokoontumisajojen lisääntyessä tulee keskusteluissa yhä useammin esiin kevyt. Sieltä se kevyt on taas tulossa pässinvarmasti. KEVYT MOOTTORIRUISKU on iankaikkisen vanha keksintö. KEVYTPEITE on monen paloauton varusteena. Hyvä niin. Kevyttä ilmassa LÄMPÖKAMERAMIES kolumni KEVYTVAAHTO taitaa alkaa olla menneen talven lumia. Ne kun tuppasivat olemaan usein korjaamolla.. Kevyesti LÄMPÖKAMERAMIES P.S. Onneksi SPAL panee vastaan. 25 LÄMPÖKAMERAMIES on jo pitkään tajunnut sen tosiasian, että pelastusalalla on kevyttä ilmassa
26 palokuntalainen PK116 Pelastusjohtajien ajatuksia hyvinvointialueista: TALOUS ON TALOUS ON YHTEINEN HUOLI YHTEINEN HUOLI Hyvinvointialueiden valmistelun tulokset ovat olleet testissä jo kahdeksan kuukautta. € € € € € € €. Yhteiseksi huoleksi ovat muodostuneet talouden synkät näkymät. Hv-alueiden erot toiminnan käynnistymisessä ovat olleet melko suuret. Yleiskuvan saamiseksi pelastustoimen ensiaskeleista uudessa ympäristössä haastattelimme kuutta pelastusjohtajaa ja teimme yhteenvedon muiden kyselyymme kirjallisesti vastanneiden pelastusjohtajien kommenteista. Pelastustoimessa välitilinpäätös on kohtuullisen hyvä
Valmistelussa on painotus ollut sote-puolella. Ville Mensala, Keski-Suomi: EPÄVARMUUDEN SIETÄMISEN VIIKOT TAKANA. Mikä on pelalle tuttua, ei välttämättä ole sitä ollut uusille päätöksentekijöille. Jos emme itse ole huolehtineet asioistamme, kukaan ei sitä puolestamme ole tehnyt. – On vain pitänyt hyväksyä, että kaikki asiat eivät mene putkeen. – Kokonaisuutta rakennetaan edelleen, koska järjestelmät vaativat kehittymistä. 27 Hieman yli kahdeksan kuukauden toiminta hyvinvointialueympäristössä on pelastusjohtaja Ville Mensalan mukaan pääosin vastannut odotuksia, vaikka haasteitakin on ollut. Mensala kuuluttaa toimivan arjen perään. Kuitenkin arjen rutiinit toimivat jo hyvin. Hvan konsernipalvelut ei ole kuitenkaan pahemmin puuttunut investointeihin ja hankintoihin. Taloustilanne pyrittiin Keski-Suomessa ennakoimaan ja siinä onnistuttiinkin melko hyvin. Mensala mielestä palvelutuotantoon on annettu työrauha ja lievänä yllätyksenä hän mainitsee, että byrokratia ei ole lisääntynyt – Palkanmaksuongelmatkin saatiin ketterästi korjattua. ?. Nyt nähdään todellisuus, kun aloitetaan ensi vuoden budjetin laatiminen. – Piti ja pitää olla talouden valmistelussa tarkkana, sillä kaikki talouden koukerot eivät vielä ole selkeitä. Tämä vuosi menee Mensalan näkemyksen mukaan hyvin
– Ruohonjuuritaso on pyritty hoitamaan. Talouden suunnittelua ja valvontaa sote-puolella Vesa Halonen pitää tarkempana kuin mihin pelastusalalla on totuttu. – Voisi sanoa, että ”näkyvyys on 12 prosenttia kokoamme isompi”. Akuuteista haasteista Halonen mainitsee talouden. Valmistelutehtävä on ollut vaikea, mutta nyt, kun on toteutuksen aika, alkavat palaset olla kohdallaan. – Meillä on 27 kuntaa, monta organisaatiota ja 23000 työntekijää. Se on ollut uskomaton ponnistus, mutta onnistunut. Meillä ei esimerkiksi palkkahallinnossa esiintynyt ongelmia. Vesa Halonen, Varsinais-Suomi: RUOHONJUURITASO TOIMII, KOVIA HAASTEITA EDESSÄ. Pelastuksella on Varsinais-Suomen hyvinvointialueella vahva asema. Toisaalta väitän, että pieni pelastustoimi on monessa suhteessa ketterämpi kuin sote – ainakin toistaiseksi. Haasteena Vesa Halonen näkee tarpeen korottaa palvelutasoa. – Tässä meillä on paljon opeteltavaa sote-puolelta. Työtä kuitenkin riittää. – Vaikka pelastustoimen henkilömäärän lisäystarpeet ovat vain promilleja hyvinvointialueen kokonaistarpeista, vääjäämättömät säästöja leikkauspaineet tulevat kohdistumaan myös pelastuspuolelle. – Kun olemme saaneet ensimmäisen puolivuotiskauden luvut, on ollut selvää, että paineita on tuleville vuosille. Pelastustoimi nauttii johtajan ja valtuutettujen luottamusta. Käynnistäminen on vaatinut aikaa, mutta nyt, kun päästään rakentamaan, odotan erityisesti, mitä me voimme oppia sote-puolelta. Syynä tähän lienee se, että olemme olleet alueellinen toimija jo kohta kaksikymmentä vuotta. Hyvinvointialueemme isona osana on yliopistollinen keskussairaala (TYKS), jonka toimintakulttuurista uusi hv-organisaatio saa varmasti hyötyä. 28 palokuntalainen PK116 Varsinais-Suomessa hyvinvointialueen valmistelu oli pelastusjohtaja Vesa Halosen mukaan haastavaa, koska alueella lähdettiin liikkeelle myöhään. Suuria käytännön ongelmia ei ainakaan pelastustoimessa ole ollut hv-alueen käynnistämisvaiheessa
– Valmistelun edetessä selvisi, että verrattuna alueellisen pelastustoimen synnyttämiseen, tämä on ollut isompi urakka. Pahoja mokia ei sattunut. Seppo Lokka, Etelä-Savo: PELASTUKSEN ”PERÄLAUTAPALVELU” YMMÄRRETTY ETELÄ-SAVOSSA – Olemme olleet jo pitkään yhteistyössä ensihoidon sekä valmiuden ja varautumisen kanssa. Myös kuntayhteistyö on ollut perinteisesti pelastukselle tärkeää. – Kerroimme heille avoimesti, miten pelastuspuoli toimii ja on viimesijainen avunantaja. Olemme joutuneet tekemään muutostalouarvion ja palvelutuotantosuunnitelmaa on jouduttu rukkaamaan. – Nyt hyvinvointialueella eri toimialueet ovat kiinteämmin yhdessä, mikä on erityisesti palveluiden toimivuuden kannalta hyvä.??. Kesällä vielä joitain virheitä tuli ja tuntipalkkaisille maksettiin liikaa palkkaa, joka jouduttiin perimään takaisin. Nyt rakennettiin kaikki uudelleen, aiemmin siirryttiin suoraan valmiiseen isäntäorganisaatioon. Meillä on jäissä esimerkiksi kahden paloauton ja muutaman veneen hankinnat. Etelä-Savossa tietojärjestelmien yliheitto tapahtui viime vuoden joulukuussa ja palkka-ajot sujuivat kohtalaisen hyvin. Kuitenkin hän korostaa erityisesti mittakaavaeroa edelliseen suureen muutokseen vuonna 2004. – Ehkä tärkein syy tälle on se, että koko pelastusja turvallisuustoimiala koottiin saman katon alle, arvelee Seppo Lokka. Seppo Lokan mielestä sote-uudistuksen perusratkaisu on kuitenkin hyvä ja haasteet on pystytty pääpiirteittäin hoitamaan. Talousnäkymät Etelä-Savossa ovatkin synkät, vaikka tähän mennessä Lokan mukaan pelastus on saanut, mitä pelastukselle kuuluu. 29 Hyvinvointialueen valmistelu Etelä-Savossa meni pelastusjohtaja Seppo Lokan mukaan pääpiirteittäin hyvin. Hyvinvointialueen johtajan ensimmäinen varahenkilö on pelastusjohtaja, mikä osaltaan on esimerkki pelastuksen painoarvosta Etelä-Savossa. – Hyvinvointialueemme on pieni, 8000 työntekijää. Uudet hyvinvointialueen luottamushenkilöt perehdytettiin pelastustoimeen alkuvuodesta. Etelä-Savossa pelastusalan painoarvoa pidetään isompana kuin oletettiin. – Hv-alueen alijäämä on 50 miljoonaa. Pelastuksen investointeja eikä muitakaan tälle vuodelle ei ole voitu toteuttaa. Haasteista Lokka mainitsee työvoiman saatavuuden ja talouden. Seppo Lokka ei ole yllättynyt, että hv-alueen ja pelastustoimen alkutaival on mennyt hyvin. Pelastustoimen ”perälautapalvelu” onkin hyvin ymmärretty luottamushenkilöiden keskuudessa
Meillä on kuitenkin vertailupohjaa edellisiin vuosiin, mikä on helpottanut pelastustoimen talouden suunnittelua Pelastustoimiala on Harri Setälän näkemyksen mukaan pärjännyt aina. – Asemamme on samankaltainen kuin edellisessä isäntäkaupunkiorganisaatiossa. – Pelastus koetaan ”valmiiksi” pitkän alueellisen historiansa vuoksi. – Tarkoitus on hyvä, mutta kuormittava. Pelastustoimen osuus oli kylläkin aika pieni, kertoo pelastusjohtaja Harri Setälä. Etelä-Pohjanmaalla hv-alueen talousarvio oli valmisteluvaiheessa 100 miljoonaa euroa alijäämäinen. Harri Setälän näkemyksen mukaan pelastustoimi on otettu hyvin kumppaniksi. Epätietoisuutta on muun muassa henkilöstöetuisuuksien jalkauttamisessa. – Se on saatu erilaisten sopeuttamistoimenpiteiden avulla 32 miljoonaa alijäämäiseksi, eli ongelma on edelleen hyvin konkreettinen – myös pelastuksen toimialalla. – Meillä on ollut palkanmaksuun liittyviä ongelmia johtuen tietojärjestelmien muutoksista. Myös laskujen asiatarkastuksessa on ollut viivästyksiä. Minulle on sanottu, että ”Teillähän on tämä selvää.”, naurahtaa Harri Setälä lopuksi.. Siirtymää hv-alueen organisaatioon on helpottanut pelastuksen kokemukset alueellisesta toiminnasta jo vuodesta 2004 lähtien. Näistä jokaisessa, paitsi vaalityöryhmässä, oli pelastustoimen edustaja mukana. Haasteina ovat koko henkilöstöä koskevat asiat. Kuitenkin näyttää siltä, että olemme nyt kokoamme suurempi. – Tämän siirtymän ongelmista huolimatta kehitys on myönteistä, vaikka se on työllistänyt paljon. Lähinnä valtion taholta tulevat tietopyynnöt ovat Setälän mukaan edelleen haasteena. Pelastuksen suorituskyky on Etelä-Pohjanmaalla säilynyt ennallaan järjestelmämuutoksesta huolimatta, vaikka liikkeellelähdössä on Setälän mukaan ollut jonkin verran käytännön ongelmia. Mitään negatiivista ei ole kuulunut ja homma toimii osaltamme edellisten vuosien tapaan. – Työ kuormitti, mutta oli välttämätöntä saada valmistelu mahdollisimman huolellisesti tehtyä. Tällä hetkellä neuvotellaan paikallisista sopimuksista. 30 palokuntalainen PK116 Harri Setälä, Etelä-Pohjanmaa ”TEILLÄHÄN ON TÄMÄ SELVÄÄ.” Etelä-Pohjanmaalla hv-aluetta valmisteltiin kymmenen työryhmän voimin
Erityisesti suuren sairaanhoitopiirin kulttuurista on paljo opeteltavaa, mutta myös toiseen suuntaan. Paljon palkanmaksuongelmia on ollut ja myös hankintaprosessit ovat alussa kangerrelleet. – Vanhat keinot eivät enää riitä. Ainoana Suomessa meillä on edessä päätoimisen ja sopimushenkilöiden palkkojen harmonisointi, mikä tietää haasteita useille tahoille. Hyvinvointialue (Pohde) haluaa uudistaa ja uudistua. Tämän lisäksi kaikki kustannukset ovat nousussa. – Myös tilannekuva tunnustettiin. Alussa Pohjois-Pohjanmaalla pohdittiin mahdollisten kulttuurierojen vaikutuksia yhteistoimintaan – Käytännössä kulttuurierot ovat osoittautuneet pienemmiksi kuin odotettiin. Vm antaa siihen tasan nolla euroa. Isossa kuvassa pelastustoimen palvelutuotanto on pelannut Jokelaisen mielestä hyvin. – Palvelupäätös valmistellaan vain kahdeksi vuodeksi. Ei niin, etteikö kulttuurieroja olisi. Pelastusjohtaja Petteri Jokelaisen mukaan hyvinvointialueuudistuksen perusongelma ei ole poistunut. – Valmistelu sujui hyvin ottaen huomioon tiukan aikataulun ja talouden raamit. 18000 työntekijää ja kahden miljardin budjetti, joten kyse on ollut isosta operaatiosta. – Meillä esimerkiksi kyse on miljoonan palkkaharmonisoinnista. Se on tunnistettu ja siihen on ongelmista huolimatta alttiutta, kuvailee Petteri Jokelainen. Kyse on rahoitusvajeesta. Huolimatta uudistustoimenpiteistä alijäämä on edessä. Päälle on tullut lisää. Pitää kahdessa vuodessa säästää kaksi miljoonaa sen lisäksi, että jo on säästetty 800 000 euroa. – Suurimmat ongelmat ovat käynnistysvaiheessa olleet hallinnossa, taloudessa ja henkilöstöhallinnossa. Edelleen palkanmaksussa ja lomajärjestelyissä on ongelmia. Meillä Pohjois-Pohjanmaalla oli päätöksentekoon halua ja kykyä, kertoo pelastusjohtaja Petteri Jokelainen. Pelastustoimessa tarvitaan perusteellinen rakennemuutos, päättää pelastusjohtaja Petteri Jokelainen.??. Pohjois-Pohjanmaalla pelastustoimiala tunnustetaan täysin rinnakkaiseksi soten kanssa. 31 Petteri Jokelainen, Pohjois-Pohjanmaa PELASTUSTOIMEN RAKENNEMUUTOS ON VÄISTÄMÄTÖN Pohjois-Pohjanmaalla siirtyminen hv-alueeseen sisälsi myös kahden pelastuslaitoksen yhdistämisen samanaikaisesti. Jokelainen kuuluttaa kansallisella tasolla yhteistä tekemistä ja tietoa, koska rahoitusvaje vaivaa kaikkia. Raha on kaivettava raamin sisältä. Valmistelun yhteydessä tehdyt päätökset eivät kuitenkaan olleet helppoja. Poikkeamilla ei kuitenkaan ole ollut vaikutusta palvelutuotantoon. – Pelastustoimen ominaispiirteisiin ja ehdotuksiin on suhtauduttu hyvin raikkaasti ja kokonaisuutta katsoen, kuvailee Petteri Jokelainen
Pelastustoimi on Pohjois-Karjalassa toimialana soten kanssa rinnakkainen. 32 palokuntalainen PK116 Markus Viitaniemi, Pohjois-Karjala KALUSTOJA ASEMAHANKKEET VOIDAAN TOTEUTTAA, KÄYTTÖTALOUDESSA TIUKKAA Pohjois-Karjalassa hyvinvointialueen valmistelu ja siihen liittyvä yhteistyö eri organisaatioiden kesken on sujunut pelastusjohtaja Markus Viitaniemen mukaan hyvin. – Tätä auttoi huomattavasti se, että pelastustoimi ja sote ovat täällä toimineet samassa organisaatiossa (kuntayhtymä) jo vuodesta 2017 alkaen. – Pelastustoimen osalta tämä oli uudistuksessa tavoitteena. Tuottamiamme palveluita arvostetaan, ja tahtotilaa on säilyttää ne jatkossakin lähipalveluina. Turvallinen siirtymäkin hv-alueympäristöön toteutui suunnitellusti. Säästöt kohdistuivat meillä hallintoja tukitehtäviin, kertoo Markus Viitaniemi. – Pohjois-Karjalan osalta on jo totuttu elämään yhdessä pelastustoimen ja soten sekä ympäristöterveydenhuollon kesken, joten esimerkiksi kulttuurieroja ei juurikaan enää arjessa havaitse. Lähinnä ilmeni joitakin teknisiä haasteita esimerkiksi uuden HR-tietojärjestelmän käyttöönottoon liittyen. Ensimmäiselle toimintavuodelle asetetut hyvinvointialueen talouden tasapainottamistavoitteet ovat yhteensä -26 miljoonaa euroa, josta pelan osuus on -0,5 miljoonaa euroa. Voimavaroja voitiin suunnata hallinnon suunnittelusta palveluiden ja palveluintegraation kehittämiseen esimerkiksi pelastuslaitoksen tuottaman ensihoidon ja ikäihmisten palveluiden kesken. – Pelastustoimen palvelutason kehittämistoimenpiteisiin liittyy myös ensi vuoden osalta epävarmuuksia. – Alijäämää syntynee hyvinvointialueelle tänä vuonna reilun parinkymmenen miljoonan euron verran ja ensi vuonna taloutta on edelleen tasapainotettava useammalla kymmenellä miljoonalla. Samoin siihen, joudutaanko sopeuttamistoimia kohdistamaan myös operatiiviseen palvelutuotantoon ja henkilöstöön, pohtii pelastusjohtaja Markus Viitaniemi lopuksi.. Asemamme on hyvä ja vakiintunut, vakuuttaa Viitaniemi. Pelastuslaitos saanee tästä omat säästötavoitteensa myös ensi vuodelle. Palvelutason kehittämistoimenpiteitä ei kuitenkaan pystytty tänä vuonna toteuttamaan. Aluehallitus asetti pelastuslaitokselle vuodelle 2023 talousarviovalmistelun alkuvaiheessa 1,2 miljoonan euron säästötavoitteen, mutta se pienentyi syksyn aikana poliittisessa käsittelyssä ensin 0,9 ja sitten 0,5 miljoonaan euroon – Pelastuslaitoksen operatiiviseen palvelutuotantoon ja henkilöstöön ei haluttu kohdentaa sopeuttamistoimia. Positiivista talouden osalta on kuitenkin se, että Pohjois-Karjalan hyvinvointialue sai lainanottovaltuutta, mikä mahdollistaa myös pelastuslaitoksen tulevien vuosien suunnitellut investoinnit kuten kalustohankinnat ja asemahankkeet. Talousnäkymät ovat jatkossakin Viitaniemen mukaan haastavat ainakin käyttötalouden osalta. Pelastustoimen ja ensihoidon palvelutasopäätökset vuosille 2024–2027 ovat parhaillaan valmistelussa ja tiukan taloustilanteen mahdollisia vaikutuksia palvelutasoon ei pystytä vielä arvioimaan
33 HYVINVOINTIALUEIDEN VALMISTELU ”Valmistelutyötä oli todella paljon ja päätoimisia tekijöitä liian vähän.” ______ ”Pelastustoimen palveluiden esittely vaati monta kertausta ja samoin perustelut pelastustoimen toimialan tarpeisiin ja ominaispiirteisiin.” ______ ” Valmisteluvaiheessa pelastuslaitos otettiin aivan alkuvaiheen jälkeen hyvin mukaan valmisteluihin ja jokaiseen valmistelutyöryhmään saatiin edustaja mukaan.” ______ ”Yhteistyö kaikkien toimijoiden kanssa sujui hyvin ja saimme vietyä omia ajatuksiamme mukaan valmisteluun.” ______ ”Myös talouden osalta saimme neuvoteltua pelastuslaitoksen kannalta hyvän ratkaisun aikaiseksi.” ______ ”Teoriassa näytti hyvältä, mutta kun toiminta käynnistyi, alkoi tulla esille asioita, joissa mentiin vanhan SOTE-mallin mukaan, eli meille ilmoitettiin asioita, joista ei oltu keskusteltu.” ______ ”Pieni haaste oli siinä, että pelastustoimen 2% -liike tahtoi välillä unohtua ja jäädä ison SOTEn varjoihin. Mutta se ei ollut missään vaiheessa tahallista.” ______ ”Riitti, että pyysi puheenvuoroa, niin kaikki jo tiesivät mistä on kyse... HENKI ON OLLUT HYVÄ JA HALU TEHDÄ YHTEISTYÖTÄ ON OLLUT AITOA.”. Pelastusjohtajat pitävät sotepe-uudistusta pääpiirteittäin positiivisena. Virheet on korjattu ja vaati työtä.” ______ ”Palkan puuttumiset tai suuret virheet saatiin korjattua muutamassa päivässä, koska pelastuslaitos ja hyvinvointialue oli varautunut palkanmaksunhäiriöihin ja kohottanut valmiutta virheiden korjaamiseen.” ”Suurimmat ongelmat liittyivät lähinnä siihen, että heti vuoden vaihteen jälkeen jouduttiin ottamaan käyttöön useita uusia ICT-järjestelmiä ja opettelemaan näiltä osin uudet toimintatavat.” ______ ”Päätöksenteko muuttui huomattavasti aiemmasta, joka käytännössä lisäsi johtoportaan työtaakkaa.” ”Päätösvalta virkamiehillä hallintosäännössä on suuri, mutta käytännössä toimivalta väheni aikaisemmasta.” ______ ”Talouden osalta kulut karkasivat suht heti erilaisten palkkausratkaisujen ja ylimääräisten uusien kustannuserien takia.” ______ ”Pelastuslaitokselta poistui paljon henkilöstöetuisuuksia, vaikka joitain uusia saatiin tilalle, oli tulos kannaltamme negatiivinen, mikä näkyy henkilöstön työtyytyväisyydessä.” ______ ”Pelastuslaitoksen päivittäinen toiminta jatkui normaalisti hyvinvointialueelle siirryttäessä.” ?. Seuraava kommentti kuvaa hyvin heidän mielialojaan: ”PELASTUSTOIMEN OSALTA UUDISTUS TOIMII ODOTETTUA PAREMMIN. Ai niin, ja totta kai pelastuslaitos pitää huomioida...” ______ ”Valmistelua helpotti se, että henkilöstö oli valmistelussa aktiivisesti mukana ja sitoutunutta edistämään hallinnollista muutosta.” POIMINTOJA KUUDEN KIRJALLISESTI VASTANNEEN PELASTUSJOHTAJAN KOMMENTEISTA ALKUVAIHEEN ONGELMIA ”Heti siirryttäessä suurimmat haasteet olivat hallinnon tietotekniikkaan liittyviä, jotka saatiin välittömästi korjattua.” ______ ”Pienempiä virheitä korjattiin vielä seuraavien kuukausien aikana.” ______ ”Osalla porukasta oli palkanmaksussa virheitä
Ei ongelmia.” ______. ” ______ ”Nyt saamme aiempaa paremmin tukea HR-, ICT-, talousja hallintoasioihin, joskin toimintatavat vielä hakevat muotoaan.” ______ UUSIEN PÄÄTÖKSENTEKIJÖIDEN SUHTAUTUMINEN PELASTUSTOIMEEN ”Todella hyvin toimialan lautakunnassa ja ainakin tähän asti myös aluehallituksessa ja -valtuustossa.” ______ ”Erinomaisesti. Tapa toimia meidän hyvinvointialueellamme on tuonut tähän helpotusta käytössä olevan ns, partnerimallin avulla. Hyvin perustellut esitykset on saatu eteenpäin.” ______ ”Pelastuslaitoksen ominaispiirteet on pääosin hyväksytty, vaikka osalla päättäjistä on edelleen huono tietämys pelastustoimen laajasta tehtäväkentästä (vaikka infottu ja koulutettu), jolloin esittelijän rooli pelastustoimen asioissa korostuu.” ______ ”Uudet päätöksentekijät haluavat käyttää valtaansa ja ajoittain pyrkivät puuttumaan myös operatiivisiin asioihin.” ______ ”Se että olemme pieni osa kokonaisuudesta, merkitsee myös sitä, ettei meidän suuretkaan muutokset heilauta hyvinvointialueen talouden kokonaisuutta juurikaan suuntaan tai toiseen.” ______ ”Kuunnellaan, keskustellaan ja päätetään. 34 palokuntalainen PK116 AKUUTIT HAASTEET ”Talousarvion laadinta uusilla spekseillä, eli kaikesta ei saa sen tyyppistä faktaa kuin aikaisemmin on saatu. Tämä hiukan hankaloittaa ensi vuoden talousarvion laadintaa.” ______ ”Pilkuntarkat valtion vaatimat suunnitelmat, joita ei juurikaan voida tarvittaessa muuttaa, hankaloittaa suunnittelua.” ______ ”Byrokratian vähentäminen, päätöksenteon helpottaminen (yksinkertaistaminen).” ______ ”Henkilöstön saatavuus ja pitovoima on heikentynyt erityisesti pelastustoiminnan henkilöstön osalta.” ______ ”Lautakunnan rooli tällä hetkellä melko pieni, isot päätökset tehdään aluehallitus/aluevaltuusto tasoilla, jolloin ilmenee motivaation puutetta.” ______ ”Tällä hetkellä haasteena on vuoden 2024 talousarvion laadinta hyvinvointialueiden alimitoitetussa rahoitustilanteessa ja kiristyvässä julkisessa taloudessa.” ______ PELASTUSTOIMEN ASEMA UUDESSA JÄRJESTELMÄSSÄ ”Toimialamme on varsin hyvin mukana HVAn eri toiminnoissa ja voimme vaikuttaa osaltamme asioihin.” ______ ”Tavoitteeksi asetettiin kokoamme suurempi, ja se saavutettiin.” ______ ”Pelan näkyvyys on aivan toista luokkaa poliittisissa päätöksentekoelimissä kuin ennen.” ______ ”Joskus pienikin voi tuottaa isommalle jotain hyvää….” ______ ”Toisinaan meidät kyllä saatetaan unohtaa, kun valmistellaan yhteisiä toimintamalleja, ohjeita tai järjestelmiä.” ______ ”Pelastuslaitoksella meillä on erittäin kevyt hallinto ja tukipalvelut
. pelan rahoitusosuutta. Lisäksi investointisuunnittelun ja lainaottovaltuuksien käsittelyn pelisäännöt ovat vielä vakiintumattomat ja ohjeet valitettavasti muuttuvat aina riippuen siitä keneltä niitä kysyy.” ______ Valitsimme pelastusjohtajien kommenttien joukosta yhden, joka kuvastaa muutostilannetta ja näkymiä toimituksen mielestä hyvin. ______ ”Hyvinvointialueiden siirryttyä valtion rahoitukseen, talouden näkymä on taloussuunnitelmakauden mittainen eikä ainoastaan seuraava talousarviovuosi kuten kunnan taloudessa. Muutos näkyy myös siinä, että talousarvio sitoo aikaisempaa vahvemmin eikä talousarvion ylityksiä sallita.” ______ ”Haasteita nykyisessä rahoitusmallissa on se, miten investoinnit on mahdollista toteuttaa. ”MUUTOS EI VÄLTTÄMÄTTÄ NÄY VIELÄ KAIKISSA HENKILÖSTÖRYHMISSÄ, MUTTA FAKTA ON SE, ETTÄ BYROKRATIAN MÄÄRÄN KASVU JA UUSIEN TOIMINTAMALLIEN OMAKSUMINEN TYÖLLISTÄÄ TODELLA PALJON PÄÄLLYSTÖJA JOHTOTASON TOIMIJOITA. TOISAALTA MUUTOS ON JUURI TOTEUTETTU JA SIITÄ SAATAVA HYÖTY SAADAAN VASTA MYÖHEMMIN, ELI EHKÄ VAADITAAN HIUKAN KÄRSIVÄLLISYYTTÄ.”. Nämä ovat muille hyvinvointialueella työskenteleville ja hyvinvointialueen henkilöstöhallinnolle uutta ja tuntematonta.” ______ ”Pelastuslaitoksen tietotekninen infrastruktuuri (TUVE ja Virve yms.) poikkeaa muusta hyvinvointialueesta, jonka huomioonottaminen on edellyttänyt aktiivista viestintää hyvinvointialueen tietotekniikan kanssa pelastuslaitoksen tarpeista nyt ja tulevaisuudessa.” ______ TALOUDEN NÄKYMÄT ”Talous sakkaa pahasti, osasyynä aluehallitustasolla ja valtakunnan tasolla tehdyt ratkaisut.” ______ ”Koko HVA-tasolla tänä vuonna ennusteen mukaan tulossa kymmeniä miljoonia euroja alijäämäinen tilikausi.” ______ ”Ei hyvältä näytä.” ______ ”HVA:n sisällä sinänsä hyvät, edelleen riskiperusteinen osuus vääristää alueellemme tulevaa ns. Tässä suhteessa valtion talous ja kunnallistalous eroavat merkittävästi toisistaan. Lupauksista huolimatta ei vielä ole näkynyt korjaustoimia.” ______ ”Talousnäkyvät ovat aikaisempaa paremmin ennakoitavat ja rahoitustilannekin on varsin tyydyttävä. 35 KULTTUURIEROT ”Pelastustoimi on varsin selkeä kokonaisuus ja se näkyy eri toiminnoissa.” ______ ”Pelastustoimi on toiminut jo 19 vuotta maakunnallisesti ja se selittää pitkälti nykyisen loogisen ja kustannustehokkaan toiminnan.” ______ ”Opimme yhdessä uutta, johon voi tuoda niitä eri organisaatioiden hyviä käytänteitä.” ______ ”Organisaatiokulttuuri yhdentyy vain ajan kanssa.” ______ ”Pelastuslaitos on omanlaisensa toimija ja vaatii aikaa sopeutua täysin erilaisessa toimintakulttuurissa toimineiden sote-toimijoiden kanssa samassa organisaatiossa toimimiseen.” ______ ”Suurimmat erot toiminnassa eivät ole eri organisaatiokulttuurit, vaan erilainen tapa toimia.” ______ ”Pelastuslaitoksella suurin osa henkilöstöstä työskentelee poikkeusluvan mukaisessa työajassa ja meillä on käytössä myös kokonaispalkkaus
Ajankohtaisissa ohjelmissa sukelletaan turvallisuuteen niin varautumisen ja huoltovarmuuden kuin riskienhallinnan ja älykkään teknologian näkökulmista. Puolustusja Ilmailuteollisuus PIA ry:n pääsihteeri Tuija Karanko kertoo, miten varmistamme Suomen sotilaallisen huoltovarmuuden tässä muuttuneessa tilanteessa. TURVA-ALAN TAPAHTUMAKOKONAISUUDESSA HUOLTOVARM UUS, VARAUTUMIN EN JA TEKOÄLY ESILLÄ. Hyvinvointialueuudistusta ja huoltovarmuutta käsitellään useasta näko?kulmasta Hankinnat ja hankintayhteistyön muodot uudessa hallintorakenteessa kiinnostavat niin elinkeinoelämän kuin jatkuvuuden varmistamisen näkökulmista. Huoltovarmuuskeskuksen Turvallisuus ja valmiuspäällikkö Andreas Schneider käsittelee jatkuvuuden hallintaa huoltovarmuuden kannalta poikkeusoloissa ja kriisitilanteissa. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen laatuja turvallisuusjohtaja Sam Vuorinen puhuu jatkuvuudenhallinnasta ja häiriötilanteiden hallinnan menettelyistä hyvinvointialuetasolla. Torstaina 12.10 Pirkanmaan hyvinvointialueen hankintajohtaja Anniina Tirronen avaa asiaa Turvallisuus-lavalla. 36 palokuntalainen PK116 Turvallisuus 2023 ja FinnSec 2023 järjestetään 11.–12.10.23 Helsingin Messukeskuksessa ensimmäistä kertaa samaan aikaan. Turvallisuusympäristön muutoksen arvioidaan olevan pitkäkestoinen, millä on huomattavia vaikutuksia Suomen, ja koko läntisen yhteisön, puolustusteollisuuteen ja tuotteiden saatavuuteen. Tapahtumakokonaisuuden pääteema ”Turvallisempi tulevaisuus” vastaa niin yritysten kuin yksityishenkilöiden varautumiseen alati muuttuvassa turvallisuusympäristössä. Lisäksi näiden toimialojen kehittyviä koulutusja uramahdollisuuksia tuodaan vahvasti esille, sillä älykkäät teknologiat ja kaiken kattava digitalisaatio tarjoavat monipuolisia mahdollisuuksia opiskelijoille ja uusia työhaasteita etsiville
Turvallisuus 2023 ja FinnSec 2023 –ammattitapahtumien lisäksi Helsingin Messukeskuksessa järjestetään samaan aikaan myös Kiinteistömessut 2023 ja AudioVisualExpo 2023. Ohjelma on alan ammattilaisille ja alasta kiinnostuneille maksuton, minkä lisäksi kävijöille esitellään paloja pelastustoimen kalustoa sekä ajoneuvosta ja korkealta pelastamisen näytöksiä. Tapahtumien maksuton rekisteröinti on avoinna. Digitalisaatio ja tekoäly ovat yhä kiinteämpänä osana turvajärjestelmien suunnitteluja toteutusvaiheessa”, sanoo Finnsecurity ry:n toiminnanjohtaja Joona Vuorenpää. Paneelikeskustelussa 12.10. Messukeskus järjestää FinnSec –ammattitapahtuman Finnsecurity ry:n ja Turvallisuus-messut Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys ry:n toimeksiannosta.. 37 Tekoäly ja digitalisaatio vaikuttavat vahvasti alalla FinnSec 2023 -ohjelma tarjoaa laajan kattauksen turvallisuusteknologian ja turvallisen tulevaisuuden aiheita valvonnasta älykkäiden kiinteistöjen suunnitteluun, mutta myös henkilöturvallisuuden kuten häirintäja maalittamistilanteiden hallintaan käytännössä. Kävijät saavat pääsyn yhdellä rekisteröitymisellä kaikkiin tapahtumiin. Tapahtumat järjestetään keskiviikosta torstaihin 11.–12.10.2023 klo 9–16 ja avajaispäivänä on lisäksi After Work klo 16–19. ”Saamme pitkän ja poikkeuksellisen ajan jälkeen kokea suuren ja monipuolisen turva-alan tapahtuman. pureudutaan digimurroksen asettamiin vaatimuksiin kiinteistöympäristölle
– Me Erillisverkoilla kokoamme kaikkien toimialojen suunnitelmat testaamisesta ja käyttöönotosta. PALAPELISSÄ SOVITELLAAN MONTA PALAASekä Kataja että Virtanen muistuttelevat, että uusi Virve 2 -palvelu on moniosainen kokonaisuus ja testauksella haetaan tietoa monista eri asioista. Jotta maaliin päästään ajoissa on nyt oltava jo liikkeellä. Päämääränä on Virve 2:n käyttöönotto vuoden 2028 loppuun mennessä. Hankeryhmässä on edustus sisäministeriöstä, Pelastusopistosta ja pelastuslaitoksista. Käyttäjien kokemusten perusteella voidaan palveluja kehittää ja saadaan varmasti parempi lopputulos, kannustaa hankepäällikkö Lounema. Sillä saadaan sekä automaattisesti että käyttäjän itse lähettämänä tietoa verkon kuuluvuudesta, kertoo Mauri Kataja. VAUHTIA VIRVE 2:N TESTAUKSEEN Uuteen Virve 2:een tutustuminen on pelastustoimessa edennyt etujoukoissa. MINISTERIÖ OHJAA KÄYTTÖÖNOTTOA Yhtä jalkaa Virve 2:n testaamisen kanssa etenee myös sisäministeriön hanke Virve 2 -palveluiden käyttöönotosta pelastustoimessa. Leasinglaitteen palveluun kuuluvat niin itse laite kuin sen huolto, päivitykset ja koko elinkaaren hallinta, kokonaisuutta ei voi suoraan verrata nykyisen Virve-puhelimen hankintaan. Teksti ja kuva Erillisverkot/Merja Tiittanen ILMOITUS /// ILMOITUS///. PÄÄTELAITTEET PUHUTUTTAVAT Eniten uudistuksessa puhututtaa tutun Virve-kapulan vaihtuminen älypuhelimiin. Testaamisen saaminen laajemmin vauhtiin pelastuslaitoksissa onkin tärkeää. Nykyinen Virve toimii normaalisti Virve 2 -palvelun rinnalla, joten uutta palvelua voi testata huoletta ja puhe toimii myös ristiin järjestelmien välillä. Asioita ratkotaan pala kerrallaan: vielä ei ole täydellistä, testausohjeistuksia hiotaan, tekniset ratkaisut etenevät ja kaikki saatu palaute on hyödyksi. Etulinjan pelastajan tehtäviin tarvitaan erilaisia ratkaisuja kuin toiminnan johtamiseen. Hän nostaa uudesta ratkaisusta tärkeän eron nykyiseen Virveen verrattuna. Liikennevaloja ohjataan hälytystilanteissa samoin jo dataliittymällä ympäri maata, kokemukset niistäkin ovat hyviä, kertoo asiakkuuspäällikkö Mauri Kataja Erillisverkoista. Syksyn aikana testaaminen laajenee. – Tutustuminen ja testaaminen ovat ensi vaiheen tärkeitä askelia. Pelastuksen toimialalla on hyvä suunnitelma valmiina, kertoo Virve 2 -käyttöönoton hankepäällikkö Tomi Lounema. Ne tuntuvat toimivan arjessa jo hyvin ja lähinnä odotellaan useammanlaisia päätelaitteita, joilla palvelua voi käyttää. Toimiala itse suunnittelee etenemisen ja raportoi etenemisestä, Erillisverkot antaa tukea. Miten verkon kuuluvuus toimii ulkona ja sisällä, miten sovellukset toimivat, miten laitteet soveltuvat tehtäviin, miten päästään asentamaan ajoneuvoja. Päätelaitteet ovat tulevaisuudessa palvelu, jossa laitteet kehittyvät ja vaihtuvat kuten siviilikäytönkin puhelimet taskuissamme. – Käyttäjiltä on tullut esimerkiksi Virve 2 Tutkasta hyvää palautetta. Onko uusien laitteiden käytettävyys kunnossa, missä sijaitsevat olennaisimmat painikkeet. Jo puolessa laitoksista on saatu ensituntumaa uusiin liittymiin, Ryhmäpuhe-sovellukseen ja päätelaitteisiin. Alkuun lähdetään perusasioilla, tulevaisuudessa laajakaistainen perusratkaisu antaa paljon uusia mahdollisuuksia nykyistä monipuolisemman tilannekuvan saamiseksi pelastajien tueksi. – Pisimpään on kokemusta Virve 2 dataliittymistä Ryhmävideo-käytössä. – On hyvä huomata, että nämä ensimmäiset testipuhelimet ovat alkuvaiheen malleja ja päätelaitemarkkina kehittyy lähivuosina vauhdilla. Hänen mukaansa testauskiinnostus on ilahduttavan aktiivista. Eikä Virve 2 ole nykyisen Virven kopio vaan tavoitteet ovat paljon korkeammalla, työturvallisuuden parantaminen yhtenä niiden joukossa. Pyrimme myös vaikuttamaan asiakkailta tulevan tiedon pohjalta laitetoimittajien tarjontaan yhdessä muiden pohjoismaisten viranomaisoperaattoreiden kanssa, muistuttelee Erillisverkkojen asiakkuuspäällikkö Harri Virtanen
Tomi Louneman tutkinnassa. ILMOITUS /// ILMOITUS///. 39 VIRVE 2 PÄHKINÄSSÄ: • viranomaisviestinnän laajakaistainen ratkaisu • etuoikeutetut liittymät ja uudet päätelaitteet • testausvaihe käynnistymässä • tavoitteena viranomaisviestinnän tehostaminen ja uusien teknologisten mahdollisuuksien tarjoaminen Virve 2 -päätelaitteita testataan kaikilla toimialoilla. Salkullinen päätelaitteita asiakkuuspäällikko. Mauri Katajan, Soster-sektorin Virve-pääkäyttäjä Tomi Pekkosen ja hankepäällikko
ILMOITUS /// ILMOITUS///. Myös niiden aiheuttamat tuhot ovat aiempaa vakavammat. Maailmalla on nyt kysyntää maastopaloihín soveltuvasta kalustosta. 40 palokuntalainen PK116 Saurus Oy kehityksen kärjessä MAASTOPALOAUTOJEN AIKA ON NYT Maastopalojen määrä maailmassa kasvaa rajusti. Kotimainen paloautovalmistaja Saurus Oy vastaa haasteeseen ja tuo markkinoille erityisesti maastopaloihin soveltuvia paloautoja
Juuri 40 vuotta täyttänyt Saurus Oy perustaa toimintansa kotimaisuuteen ja huoltovarmuuden turvaamiseen. Seuraamme tarkasti myös raskaiden sähköajoneuvojen kehitystä, jotta olemme valmiina, kun paloautoihin soveltuvia alustoja on saatavilla. Mikä on maastopaloauto. ILMOITUS /// ILMOITUS///. Tyypillinen maastopaloihin tarkoitettu maastokykyinen erikoisauto on rakennettu kaksiakseliselle, nelivetoiselle, 12-15 tonnin kuorma-auton alustalle. – Päällirakennekokonaisuuteen ja varustukseen vaikuttaa paljon kohdemaa, sillä täällä Pohjolassa tarvitaan monikäyttöisempiä yksiköitä, jotka pystyvät operoimaan myös muissa pelastustehtävissä ja talviolosuhteissa. Lämpimien maiden rakenteet ovat Härkösen mukaan usein avoimia. – Maastopaloautot ovat uusin tuoteryhmämme. Meillä on valmistumassa kuusi raskasta säiliösammutusautoa Chilen pelastusviranomaisille. Palopumppu on varustettu usein korkeapaineella, kauko-ohjattavalla tykillä ja letkukeloilla tai letkulavetilla. – Nestesäiliöiden tilavuus maksimoidaan alustan kantavuus ja muu päällirakenne huomioiden, kuvailee Juhani Härkönen räätälöintiä, joka on tarpeen maastopaloautoista puhuttaessa. Härkönen pitää erityisen tärkeänä autoon asennettua, miehistöä suojaa turvakehikkoa ja omasuojajärjestelmää kattaen ohjaamon, päällirakenteen sekä alustan. Uskon – vaikka en toivo – että myös meillä Suomessa on lähitulevaisuudessa tarvetta erityisesti maastopaloihin soveltuville ajoneuvoille. Nelikymppisen positiivinen kriisi Suomen paloautomarkkinoilla on viime vuosien aikana tapahtunut paljon: yrityskauppoja, uusia toimijoita, koronan aiheuttamia toimitusvaikeuksia ja myös uusia toiveita kentältä. – Varsinaisen maastokykyisen auton rinnalla toinen kasvava ajoneuvoryhmä on vesihuoltoa tukeva säiliöauto, jossa tyypillisenä varustuksena on muun muassa säiliön pikatyhjennysventtiili. Esimerkkinä on Mercedes-Benz Unimog. Sauruksen tuotannon selkärangan muodostaa edelleen perussammutusauto, joka kuitenkin nykyään poikkeuksetta räätälöidään pelastuslaitoksen toiveiden mukaiseksi. – Kalustotilat ovat minimoitu ja kokonaisuutta hallitsevat säiliö ja avotilassa oleva pumppu sekä miehistöistuimet. Se on konseptoitu ja markkinat avautuneet. – Maastopalot ovat lisääntyneet myös Euroopassa. Emme ole unohtaneet lähialueita emmekä tietysti kotimaata. 41 Saurus on tähdännyt aluksi Etelä-Amerikan markkinoille, mutta toimitusjohtaja Juhani Härkösen mukaan potentiaalinen markkina-alue kattaa myös muut maanosat. Yhteistyö puolustusvoimien ja huoltovarmuuskeskuksen kanssa on tiivistä
42 palokuntalainen PK116 Järeiden henkilo?nostinten markkinajohtaja BRONTO SKYLIFT PANOSTAA TURVALLISUUTEEN Tänä vuonna 50 vuotta täyttävä Bronto Skylift on kotimainen paloja pelastustoiminnan palveluntarjoaja, jonka Bronto-nostolavat ovat puolen vuosisadan aikana saavuttaneet vankan jalansijan korkealla työskentelevien ammattilaisten keskuudessa kaikkialla maailmassa. Lue lisää: https://brontoskylift.com/fire-and-rescue-aerial-platforms/ ILMOITUS /// ILMOITUS///
Kotimaisuus takaa huoltovarmuuden Vastavuoroisesti kotimaiset asiakkaat hyötyvät kotimaisen huolto-organisaation tuomasta huoltovarmuudesta. Vain pieni osa viennistämme on pelkkiä nostimia. Kotimaan käyttäjiltä saatava välitön palaute ja kehitysehdotukset muodostavat tukevan pohjan koko tuoteja palvelukehitykselle. – Jatkuva etäyhteys tuottaa reaaliaikaista dataa käyttöhistoriasta. Safety above all Turvallisuus ennen kaikkea Kaiken tekemisen keskiössä on käyttäjän turvallisuus – safety above all. Pelastuslaitokset niin Suomessa, kuin maailmallakin toimivat hyvin eri tyyppisissä olosuhteissa, eikä nostolavojen suhteen ole yhtä, kaikille sopivaa mallia. Kotimaista yhteistyo?tä Vaikka Bronto Skyliftin tuotannosta yli 95% menee vientiin, kotimaan markkinat ovat yritykselle elintärkeät. Yhdessä palokuntien ja pelastusalan kouluttajien kanssa luotu koulutusjärjestelmä yhdessä ammattitaitoisen kouluttajan kanssa takaa laitteiden turvallisen käytön, toteaa huoltojohtaja Heikki Tiura lopuksi. – Pääosa vientiin menevistä nostolavoista ja puomitikkaista asennetaan ajoneuvoalustalle täällä Suomessa. Toiminnan edelleen laajentuessa on paloja pelastusalan laitteiden valmistus keskitetty Tampereen toimipisteeseen, kun taas Porin toimipisteessä tuotetaan yleiseen urakointiin tarkoitetut nostolavat. Kaikki Bront Skyliftin valmistavat nostolavat räätälöidään asiakkaan tarpeiden mukaan. – Kun paloja pelastustoimen laitteistolle jotain sattuu tai sitä pitää huoltaa, on avun oltava saatavilla heti. Ihmishenkien ollessa kyseessä, vähempi ei riitä. Siinä missä etähuoltopalvelut ovat Bronto-käyttäjille jo arkipäivää, on digitaalisuudessa vielä monta kiveä kääntämättä. Digitaalisuus kasvattaa palvelutarjontaa Yhä jatkuva digitalisaation trendi luo mahdollisuuksia myös nostolavoihin ja niihin liittyviin palveluihin. Korona-aika vauhditti myös etäkoulutusten kehittymistä, vaikkakin kotimaassa koulutukset järjestetään yhä usein kasvotusten. Etähuoltopalvelut ovat jo pitkään kuuluneet erottamattomasti Bronto-tuotteisiin. Tässä avainroolissa ovat myös etähuoltotyökalut, joiden kehityksessä Bronto Skylift on alansa pioneereja, painottaa kotimaan myyntipäällikkö Jussi Alenius. Lasse Orre Sanna Heinilä Jussi Alenius Heikki Tiura ILMOITUS /// ILMOITUS///. Globaalia asiakaskuntaa palvelevat myös tytäryhtiöt Sveitsissä, Ruotsissa, Saksassa ja Yhdysvalloissa, kertoo toimitusjohtaja Lasse Orre. Kattavat koulutukset nostolavan käyttäjille järjestyvät Bronto Skylitin omien kouluttajien johdolla. Tälläkin hetkellä on käynnissä yhteistyö pelastuslaitoksen työntekijöiden kanssa, jossa loppukäyttäjät ja valmistajat tuodaan yhteen kehittämään käyttäjäänsä parhaiten palvelevia nostolavoja. – Oma korjaamo sijaitsee Tampereen kupeessa, Pirkkalassa. Suomessa suunniteltu,valmistettu, testattu ja huollettu tuote on Orren mukaan turvallinen käyttää vuosikymmeniä. Voimme paitsi monitoroida laitetta, myös tehdä vika-analyyseja ja kalibrointeja internetin yli, jolloin apu on nopeasti saatavilla esimerkiksi palopaikalle, kertoo huoltojohtaja Heikki Tiura. – Kehitämme voimakkaasti uusia palveluita, jotta voimme valjastaa digitalisaation mahdollisuudet asiakkaidemme käyttöön, toimitusjohtaja Lasse Orre jatkaa. Tällöin ajoneuvoasennus tehdään kohdemaassa. – Viime kädessä palopaikalla tilannearvion tekee aina nostolavan käyttäjä, joten koulutuksen merkitys on valtava. – Turvallisuus – niin käyttäjän kuin henkilöstönkin – on Bronto Skyliftin toimintaa ohjaava arvo, josta ei tingitä. Laitteen käyttäjä on Heikki Tiuran mukaan avainroolissa turvallisuuden suhteen. 43 Bronto Skyliftin nostolavoja on toimitettu lähes 8000 kappaletta yli 120 maahan. – Laadusta ja turvallisuudesta emme voi tinkiä piiruakaan, ja se konkretisoituu meidän osaajillemme vain ymmärtämällä syvällisesti laitteen käyttötarkoituksen ja -ympäristön, sanoo HR-johtaja Sanna Heinilä
44 palokuntalainen PK116 Pelastuslaitoksia ja sopimuspalokuntia palvelevat Tampereen yksiköt. – Verkkokauppamme palvelee ympäri vuorokauden. Tampereella Lielahden myymälän yhteydessä on myo?s paloja pelastuskaluston varastoja huoltotoiminnot. Lielahdessa on myynti ja varasto, Nekalassa myös neulomo. – Lielahteen on sijoitettu myynnin ja varaston lisäksi myös huoltoja koulutustoiminnot, kertoo tuotepäällikkö Juha Heinisaari. Yhtiöllä on Suomessa yhdeksän myymälää ja 32 vakituista työntekijää. ILMOITUS /// ILMOITUS///. Pelastusalalla Tamrex Oy tunnetaan erityisesti monipuolisesta tuotevalikoimastaan. Tamrex Oy TYÖJA PALOTURVALLISUUTTA NELJÄSSÄ MAASSA Pelastusja työsuojelualan tuotteisiin ja palveluihin keskittynyt Tamrex Oy on viime vuosina laajentunut voimakkaasti niin Suomessa kuin Baltian maissa. Seitsemässä myymälässä (Hämeenlinna, Pori, Turku, Lahti, Jyväskylä, Vantaa ja Espoo) pääpaino on henkilösuojaimissa, työvaatteissa ja -jalkineissa. Paloja pelastuspuolen tuotteiden myynnistä vastaavat tuotepäälliko?t Ilkka Ekman, Juha Heinisaari ja Petri Asikainen. Pelastusalan asiakkaita Tamrexilla palvelevat Heinisaaren lisäksi tuotepäälliköt Petri Asikainen ja Marja Tauschi ja Tarja Petäjäniemi Tampereella Nekalan myymälässä
Toimitusajat ovat pidentyneet myös Ukrainan sodan vuoksi. – Palopuolella ovat kontaktihenkilöt edelleen samat. Myös kilpailutilanne on pysynyt tavanomaisena, pääosin terveenä. Palosuojelun osuus Suomessa liikevaihdosta (tuotemyynti ja huoltopalvelut) on noin 50%, päättää Juha Heinisaari. Palokunnille ovat tulleet tutuiksi myös Nekalan pisteessä työskentelevät Tarja Petäjäniemi ja Marja Tauschi. Hyvinvointialueiden liikeellelähtö ei ole aiheuttanut Tamrexille minkäänlaisia ongelmia, vakuuttaa Heinisaari. yksilölliset Elacin-kuulonsuojaimet. – Tuotteiden, joissa on elektroniikkaa mukana, toimitusajat ovat pidentyneet. Toimintaa neljässä maassa Tamrex-konserni (Tamrex Ohutuse OÜ, Tamrex Oy, Tamrex SIA ja Tamrex UAB) työllistää yli 130 henkilöä neljässä maassa. Hieman ongelmia on ollut myös letkuihin ja palopukuihin liittyen. 45 Ilkka Ekman. Koko konsernin liikevaihto oli 25 miljoona euroa. Nousua on ollut useissa tuoteryhmissä. Tamrexin edustukset Pelastusala: Weber-pelastustyökalut, S-Gard-palopuvut, Seiz-palokäsineet, PAB-palokypärät, Cofra-palojalkineet, 2Be turvajalkineet, Magirus paloautot, Scott-lämpökamerat ja paineilmalaitteet, Barth-letkunhuoltolaitteet, Gollmer & Hummel-paloletkut, Tamrex-sammuttimet, Teledyne-kaasumittarit, TEE-UU-varustelaukut, Cristanini-sammutinleikkuri, Bridgehillauton sammutuspeitteet, X-Fog-sammutusneste, Atexor Mica -valaisimet, YV-väliasut, ensihoidon vaatetus, nuorten palokunta-asut Työsuojelu: Snickers Workwear-työvaatteet, Woolpower-villatuotteet, Solid Gear, Cofra, Jalas ja Sievi työja turvajalkineet, laaja tuotemerkkivalikoima henkilösuojaimia, mm. – Selvin vaikutus sodalla on ollut kuitenkin hintoihin. – Meillä Suomessa on 32 vakituista työntekijää ja liikevaihto oli viime vuonna 6,7 miljoonaa euroa. Korona, sota ja hva Korona-aika on tuotepäällikkö Juha Heinisaaren mukaan vaikuttanut toimintaan jonkin verran. Koulutuspalvelut: työturvallisuuskorttikoulutus, tulityökorttikoulutus, alkusammutuskoulutus Huoltopalvelut: sammutinhuolto, palopostien huolto, paineastiatarkastukset, väestösuojien tarkastukset, putoamissuojain tarkastukset Tampere, Lielahti myymälä ja huolto Turvesuonkatu 7, 33400 Tampere 03 3142 1522 myynti@tamrex.fi Tampere, Nekala myymälä, brodeeraamo ja ompelimo Kuokkamaantie 4, 33800 Tampere 03 3142 1550 nekala@tamrex.fi Espoo myymälä Koskelontie 15, 02920 Espoo 03 3142 1507 espoo@tamrex.fi Hämeenlinna myymälä Parolantie 10, 13130, Hämeenlinna 03 3142 1560 hameenlinna@tamrex.fi Jyväskylä myymälä Alasinkatu 5, 40320 Jyväskylä 03 3142 1565 jyvaskyla@tamrex.fi Lahti myymälä Ansiokatu 2, 15610 Lahti 03 3142 1545 lahti@tamrex.fi Pori myymälä Satakunnankatu 38, 28130 Pori 03 3142 1530 pori@tamrex.fi Turku myymälä Leipäläntie 71, 20300 Turku 03 3142 1555 turku@tamrex.fi Vantaa myymälä Tikkurilantie 68, 01300 Vantaa 03 3142 1505 vantaa@tamrex.fi ILMOITUS /// ILMOITUS///
46 palokuntalainen PK116 Oy Veljekset Kulmala Ab KALUSTOA LENTOKENTILTÄ SOPIMUSPALOKUNTIIN Oy Veljekset Kulmala Ab:n tuoterepertuaari on laaja. Vasemmalta tuotepäällikko. Pian sata vuotta täyttävä yritys on muovautunut koko pelastusalan tuntemaksi toimittajaksi niin oman valmistuksen kuin edustamiensa tuotemerkkien myötä. Veli-Matti Jussila, myyntipäällikko. Aki Vesterinen ILMOITUS /// ILMOITUS///. Ventiilit ja liittimet ovat kevyimmästä ja Rosenbauer-lentokenttäpaloautot järeimmästä päästä. Lauri Räty, tuotepäällikko. Sauli Miettinen ja tuotepääällikko
Vuonna 1927 perustettu Oy Veljekset Kulmala Ab kuuluu MAKO-ryhmään, jonka muut yritykset ovat MAKO Osakeyhtiö, Paloturva Oy, Antskogin ruukki ja Heteka Oy. – Olemme pitkän historiamme aikana toimittaneet muun muassa yli 1300 paloautoa ja tuhansia palopumppuja. Toivon kaikkien Suomessa toimivien pelastusalan yritysten puolesta, että tulevien hyvinvointialueiden päättäjät muistavat hankinnoissaan ottaa huomioon kotimaassa toimivat ”lähipalveluyritykset”, niin valmistajat kuin maahantuojatkin. Syvällinen ymmärrys turvallisuudesta takaa yhteiskunnalle tärkeällä toimialalla asiakkaiden vaatimukset täyttävät laitteet ja varusteet, joita olemme toimitta neet jo lähes sadan vuoden ajan.” ILMOITUS /// ILMOITUS/// Oy Veljekset Kulmala Ab maahantuo Rosenbauer-pelastusautoja, kuvassa täysisähko?inen sammutusauto.. Pitkiä ja vakaita päämiessuhteita Lauti Räty pitää menestymisen edellytyksenä. – Kilpailu pitää hintatason kohtuullisena. – Palveluihimme kuuluvat myös huoltoja muutostyöt sammutusajoneuvoihin ja kiinteisiin vaahtoja pumppausjärjestelmiin, kertoo myyntipäällikkö Lauri Räty. 47 S uurelle yleisölle Veljekset Kulmala Oy on tullut tunnetuksi yrityksen maahantuomien Rosenbauer-lentokenttäpaloautojen myötä. Johtotähtenämme on jo yrityksen perustajien Otto ja Valdemar Kulmalan ajoilta ollut toimiminen tiiviisti yhteistyössä pelastusalan kanssa. Monipuolinen kattaus tuotteita ja palveluita Pelastusalalla Kulmala tunnetaan valmistamistaan pumpuista, venttiileistä, liittimistä sekä vedensiirtoja pumppauskalustosta. Tiiviistä yhteistyötä MAKO Osakeyhtiön kanssa on jatkunut 1950-luvulta. Veljekset Kulmala Oy:n ja itävaltalaisen Rosenbauerin yhteistyö on jatkunut jo yli 40 vuotta. Näitä Finavialla on käytössään 18 kappaletta. Lauri Räty pitää pelastusalan valmistusta ja tarjontaa Suomessa korkeatasoisena. Tänään keskitymme oman kalustovalmistuksen ohella kansainvälisesti tunnustettuihin pelastusalan tuotteisiin. Haluamme laajalla tuoteja palvelurepertuaarillamme vastata paloja pelastusalan jatkuvasti muuttuviin haasteisiin. – Maahantuomme sammutus-, pelastus-, vahingontorjuntaja vedensiirtokalustoa, lämpökameroita, käsivalaisimia, kiinteitä vaahtokomponentteja sekä henkilökohtaisia suojavarusteita. VELJEKSET KULMALA OY:N ARVOLUPAUS ”Elämme ja hengitämme turvallisuutta. – Ne ovat asiakkaidemme etu. 1300 PALOAUTOA JA TUHANSIA PUMPPUJA Myyntipäällikkö Räty painottaa vankkaa pelastusalan tuntemusta, joka on kehittynyt yritykselle kohta sadan vuoden toiminnan myötä
REKISTERÖIDY MAKSUTTA KÄVIJÄKSI Avoinna: ke 11.10. Tervetuloa myös After Work -tilaisuuteen keskiviikkona 11.10. Juha Laitinen, erikoistutkija, Pelastusopisto 10:35–11:05 Pelastajan ammatti ja pelastusalan koulutus Suomessa Jari Lempinen, koulutuspäällikkö, Helsingin Pelastuskoulu 11:20–11:40 Palontorjuntatekniikan luotettavuus Teemu Harjamäki, Mikko Malaska, Tampereen yliopisto 11:45–12:15 Lainsäädäntö muuttui – miten kävi kiinteistöjen paloturvallisuuden. klo 9–16, afterwork klo 16–19, to 12.10. 48 palokuntalainen PK116 w w W w w w w TURVALLISUUS 2023 on vuoden tärkein paloja pelastusalan ammattitapahtuma. 9:30–10:00 Pelastustoimen suoja-asujen nykytilanne Tiina Snellman, Strategiaja ohjausyksikön päällikkö, neuvotteleva virkamies, Sisäministeriö, pelastusosasto 10:05–10:30 Jatkuvuudenhallinta huoltovarmuuden näkökulmasta Andreas Schneider, Turvallisuus ja valmiuspäällikkö, Huoltovarmuuskeskus 10:35–11:00 Hyvinvointialueen jatkuvuudenhallinta ja häiriötilanteiden hallinnan menettelyt hyvinvointialuetasolla Sam Vuorinen, Laatuja turvallisuusjohtaja, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue 11:05–11:30 Tulevaisuuden paloauto Samuli Ketola, Kalustoinsinööri, Pirkanmaan pelastuslaitos, Pirkanmaan hyvinvointialue 11:35–12:00 Kotimainen turvallisuusteollisuus, saatavuus ja huoltovarmuus Tuija Karanko, pääsihteeri, Puolustusja Ilmailuteollisuus PIA ry 12:05–12:30 Mitä muutoksia hyvinvointialueuudistus on tuonut hankintatoimintaan sekä -käytäntöihin. Ajantasainen ohjelma osotteessa turvallisuus.messukeskus.com Keskiviikko 11.10. Anniina Tirronen, hankintajohtaja, Pirkanmaan hyvinvointialue 12:30–13:00 Drones, our senses in the sky Mark Bokdam, Projectleader Drones and Solar panels CTIF E&NT 13:00–13:50 Millaisia vaaroja somessa piilee. Tapahtuma kokoaa alan ammattilaiset ja päättäjät sekä yritysten turvallisuudesta vastaavat henkilöt Helsingin Messukeskukseen. Perttu Pölönen, futuristi ja tietokirjailija, Perttu Productions Oy 14:10–14:40 Tulityösuunnitelmat ja –luvat sähköisesti Systems Garden 14:45–15:05 Paloilmoittimen elinkaarikirja ja sen käyttö Jyrki Laine, Tekninen asiantuntija, Sähköinfo Oy SOPII OPISKEL IJ IO IL LE SOPII OPISKEL IJ IO IL LE K u va : Ja rk ko M ik ko n en. Varmista paikkasi syksyn maksuttomassa huipputapahtumassa rekisteröitymällä ennakkoon osoitteessa turvallisuus.messukeskus.com Ohjelmassa mm. ajoneuvosta pelastamisen näytös, jatkuvuuden hallinta huoltovarmuuden näkökulmasta sekä korkealta pelastamisen näytös. Avajaissanat: Juha Uskali, puheenjohtaja, Finnsecurity ry ja Timo Kangasniemi, puheenjohtaja, SPLY ry Avauspuheenvuoro: Huomisen turvallisuus, Ari Evwaraye, strategiapäällikkö, Sisäministeriö 10:00–10:30 Millaiset tulisi olla sammuttajien työvälineet ja henkilökohtaiset suojaimet. Ilpo Leino, Vanhempi asiantuntija, SPEK 13:00–13:30 Kolme uratarinaa pelastustoimesta 13:35–14:05 Keikkakeskustelu ketterä menetelmä toiminnan kehittämiseen Antti Kinnunen, kehittämispäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto 14:10–14:55 Turvallisuutta onnettomuuksista oppimalla Kai Valonen, johtava tutkija, Onnettomuustutkintakeskus 16:00–19:00 After Work Ensimmäisen messupäivän päätteeksi löysätään kravattia kevyemmissä merkeissä, kun Turvallisuuslavalle klo 17.30 nousee Suomen paras bilebändi Phil Harmonic band! Torstai 12.10. klo 9–16 w w W w w w w YHTEISTYÖSSÄ SAMAAN AIKAAN MESSUKESKUKSESSA Muutokset mahdollisia. klo 16 alkaen. 9:30–9:55 Avajaiset Turvallisuusja FinnSec-messujen yhteiset avajaiset FinnSec Stagella. Turvallisuus-lavalle nousee Suomen paras bilebändi Phil Harmonic Band
Anniina Tirronen, hankintajohtaja, Pirkanmaan hyvinvointialue 12:30–13:00 Drones, our senses in the sky Mark Bokdam, Projectleader Drones and Solar panels CTIF E&NT 13:00–13:50 Millaisia vaaroja somessa piilee. Tapahtuma kokoaa alan ammattilaiset ja päättäjät sekä yritysten turvallisuudesta vastaavat henkilöt Helsingin Messukeskukseen. Avajaissanat: Juha Uskali, puheenjohtaja, Finnsecurity ry ja Timo Kangasniemi, puheenjohtaja, SPLY ry Avauspuheenvuoro: Huomisen turvallisuus, Ari Evwaraye, strategiapäällikkö, Sisäministeriö 10:00–10:30 Millaiset tulisi olla sammuttajien työvälineet ja henkilökohtaiset suojaimet. klo 16 alkaen. Turvallisuus-lavalle nousee Suomen paras bilebändi Phil Harmonic Band. REKISTERÖIDY MAKSUTTA KÄVIJÄKSI Avoinna: ke 11.10. Ilpo Leino, Vanhempi asiantuntija, SPEK 13:00–13:30 Kolme uratarinaa pelastustoimesta 13:35–14:05 Keikkakeskustelu ketterä menetelmä toiminnan kehittämiseen Antti Kinnunen, kehittämispäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto 14:10–14:55 Turvallisuutta onnettomuuksista oppimalla Kai Valonen, johtava tutkija, Onnettomuustutkintakeskus 16:00–19:00 After Work Ensimmäisen messupäivän päätteeksi löysätään kravattia kevyemmissä merkeissä, kun Turvallisuuslavalle klo 17.30 nousee Suomen paras bilebändi Phil Harmonic band! Torstai 12.10. ajoneuvosta pelastamisen näytös, jatkuvuuden hallinta huoltovarmuuden näkökulmasta sekä korkealta pelastamisen näytös. 9:30–10:00 Pelastustoimen suoja-asujen nykytilanne Tiina Snellman, Strategiaja ohjausyksikön päällikkö, neuvotteleva virkamies, Sisäministeriö, pelastusosasto 10:05–10:30 Jatkuvuudenhallinta huoltovarmuuden näkökulmasta Andreas Schneider, Turvallisuus ja valmiuspäällikkö, Huoltovarmuuskeskus 10:35–11:00 Hyvinvointialueen jatkuvuudenhallinta ja häiriötilanteiden hallinnan menettelyt hyvinvointialuetasolla Sam Vuorinen, Laatuja turvallisuusjohtaja, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue 11:05–11:30 Tulevaisuuden paloauto Samuli Ketola, Kalustoinsinööri, Pirkanmaan pelastuslaitos, Pirkanmaan hyvinvointialue 11:35–12:00 Kotimainen turvallisuusteollisuus, saatavuus ja huoltovarmuus Tuija Karanko, pääsihteeri, Puolustusja Ilmailuteollisuus PIA ry 12:05–12:30 Mitä muutoksia hyvinvointialueuudistus on tuonut hankintatoimintaan sekä -käytäntöihin. Ajantasainen ohjelma osotteessa turvallisuus.messukeskus.com Keskiviikko 11.10. Varmista paikkasi syksyn maksuttomassa huipputapahtumassa rekisteröitymällä ennakkoon osoitteessa turvallisuus.messukeskus.com Ohjelmassa mm. klo 9–16, afterwork klo 16–19, to 12.10. Perttu Pölönen, futuristi ja tietokirjailija, Perttu Productions Oy 14:10–14:40 Tulityösuunnitelmat ja –luvat sähköisesti Systems Garden 14:45–15:05 Paloilmoittimen elinkaarikirja ja sen käyttö Jyrki Laine, Tekninen asiantuntija, Sähköinfo Oy SOPII OPISKEL IJ IO IL LE SOPII OPISKEL IJ IO IL LE K u va : Ja rk ko M ik ko n en. Tervetuloa myös After Work -tilaisuuteen keskiviikkona 11.10. 9:30–9:55 Avajaiset Turvallisuusja FinnSec-messujen yhteiset avajaiset FinnSec Stagella. Juha Laitinen, erikoistutkija, Pelastusopisto 10:35–11:05 Pelastajan ammatti ja pelastusalan koulutus Suomessa Jari Lempinen, koulutuspäällikkö, Helsingin Pelastuskoulu 11:20–11:40 Palontorjuntatekniikan luotettavuus Teemu Harjamäki, Mikko Malaska, Tampereen yliopisto 11:45–12:15 Lainsäädäntö muuttui – miten kävi kiinteistöjen paloturvallisuuden. 49 w w W w w w w TURVALLISUUS 2023 on vuoden tärkein paloja pelastusalan ammattitapahtuma. klo 9–16 w w W w w w w YHTEISTYÖSSÄ SAMAAN AIKAAN MESSUKESKUKSESSA Muutokset mahdollisia
Hänen mukaansa markkinat ovat kolmessa vuosikymmenessä muuttuneet täysin. Petterin mukaan meni kolme-neljä vuotta ennen kuin palopäälliköt oppivat tuntemaan maata kiertävän nuoren miehen ja luottamaan häneen. – Kyllä henkilösuhteet ovat vieläkin tärkeitä, mutta aika paljon kauppaa tehdään netissä ”ilman kasvoja”. Automaatioinsinööriksi kouluttautunut helsinkiläinen sai ensikosketuksensa pelastusalaan 1990-luvun alussa. – Henkilökohtainen suhde näihin ”vanhan kansan päälliköihin” oli tuolloin ensiarvoisen tärkeää, he kun käytännössä yksin päättivät, mitä palokalustoa kuntaan hankitaan. EU:n myötä myös tuotteiden laatu on noussut. – Minun tärkein tehtäväni on etsiä Suomen paloja pelastustoimintaan soveltuvia uusia menetelmiä ja tuotteita maailmalta. Kysyttäessä Kiviojalta, mikä on myyntiryhmäpäällikön tärkein tehtävä, vastaus tulee nopeasti. Yrityksen liiketoiminta päätyi vuonna 2011 osaksi tuolloin Mercantilen omistamaa Turvata Oy:tä ja minä sen myötä Turvatan palvelukseen. Suuri ero toimintaympäristössä nykypäivään verrattuna oli, että vielä vuosituhannen vaihteessa jokaisessa Suomen kunnassa oli palopäällikkö. Ja tietysti tuoda ne saataville. ILMOITUS /// ILMOITUS///. – Aluksi osa uusien laitosten ostajista oli aivan pihalla, mikä teki kaupanteosta aiempaa haastavampaa, mutta se oli onneksi vain välivaihe, kertoo Petteri Kivioja 2000-luvun puolivälin tilanteesta. AUTOSSA 60000 KILOMETRIÄ VUODESSA Kivioja muistelee ensimmäistä 20 vuotta alan myyntimiehenä. Myös tiedonvälityksen kehittyminen ja erityisesti internet muuttivat Kiviojan mukaan kaupantekoa. – Myyntimatkaa varten farmariauton takapenkit käännettiin nurin ja tavaraa lastattiin auto täyteen näytetuotteita lattiasta kattoon – taisi riittää vielä hanttimiehen penkillekin, kuvailee Petteri kovaa kenttätyötä. Kaiken kaikkiaan kaupanteko on mennyt ammattimaisempaan suuntaan. Siis tarkoituksella en paskaa myy, päättää pitkän linja kalustokauppias Petteri Kivioja. Heitä oli aivan pakko käydä moikkaamassa vuosittain. Kuka tahansa voi tilata verkkokaupasta mitä tahansa, mutta meidän tehtävänämme Turvatassa on tutkia käytännössä tuotteen soveltuvuus ja laatu maamme olosuhteisiin. – Nyt uusien hyvinvointialueiden aloittaessa on ollut havaittavissa samankaltaisia ongelmia, mutta asiat ovat selkiytymässä. MAAILMA MUUTTUI Alueellisten pelastuslaitosten myötä markkinat muuttuivat radikaalisti. 50 palokuntalainen PK116 Turvata Oy:n Petteri Kivioja: TARKOITUKSELLA EN PASKAA MYY Myyntiryhmäpäällikkönä Turvata Oy:ssä toimivalla Petteri Kiviojalla on pitkä kokemus paloja pelastusalan kaupanteosta. – Aika pian tulivat mukaan paineilmalaitteet ja myös osakkuus alan yrityksessä, EH-TEK Oy:ssä. – Lämpökameroista ja kaasunvalvontalaitteistoista ura alkoi, muistelee Petteri Kivioja aikaa, jolloin hän muutaman välivaiheen kautta päätyi myyntimiehestä yrittäjäksi. Kilometrejä siis kertyi
Turvata palvelee asiakkaita Turvanasija Palokamu-ketjujen kautta. ILMOITUS /// ILMOITUS///. Yritys tuo maahan paloja pelastusalan varusteita ja kalustoa sekä testaa tuotteita, kehittää palveluita, kouluttaa ja huoltaa. 51 Turvata Oy kuluu pohjoismaiseen paloalan konserniin Dafoon
– Pumppujen ja tykkien lisäksi valmistamme paloliittimiä lähinnä Pohjoismaihin. Siihen kuuluu myös suihkuputkien ja paloliitinten laadun ja kestävyyden kehittäminen. Näihin mennään, mutta mennäänkö 2024 vai 2025, niin se on vielä epävarmaa. – Olemme etsineet maailmalta tuotteita, jotka ovat saavuttaneet vankan aseman alansa kärkituotteiden joukossa. Esteri Group vie Hose Masterin britteihin alan messuille tässä kuussa ja sieltä odotetaan tuloksia alkuvuodesta. Ensin olivat palopumput ja vesitykit, sitten monipuolinen valikoima palokalustoa, niin omaa valmistusta kuin maahantuontia. Pumppuja ja paljon muuta Veikko Nummela Oy:n ja TR-Vesitykit Oy:n perintönä Esteri Group valmistaa ja myy edelleen Esteri palopumppuja ja TR-vesitykksejä, jostka ovat olleet tuoterevalikoimassa jo useita vuosikymmeniä. Viimeisimmät toimitettiin Uuteen-Seelantiin ja viime viikolla kotimaahan, Varsinais-Suomen pelastuslaitokselle Saloon. Hose Masterin onnistumista kansainvälisillä markkinoilla hän pitää melko selvänä. Hose Master-laitteita on kaikiaan toimitettu noin 60 kappaletta. Lisäksi Pesukarhu-suihkuputket ja Patu-palontorjuntatuotteet, kuten Patu-paloletkut ovat alan perustuotteita. Iivari Kalliomäki kertoo, että Kaarinassa ja Turussa sijaitsevissa konepajoissa valmistetaan myös siirrettäviä pumppuyksiköitä ja pumppukontteja. ILMOITUS /// ILMOITUS///. – Uuteen-Seelantiin matkalla ollut laite pysähtyi tapahtuman ajaksi esittelyyn messuille. Kärkituotteena on Hose Master-automaattinen letkunhuoltolaite. Australian AFAC.messuilla elokuussa Hose Master sai hyvän vastaanoton. Esteri Groupilla on edustuksessaan useita kansainvälisesti tunnettuja paloja pelastusalan tuotemerkkejä, kuten Darley-tuotteet, Holmatro-raivausvälineet, Flisr FLIR-lämpökamerat, One Seven-vaahtolaitteet, Ramfanja Blowhard-savutuulettimet sekä Cold Cut Cobra-sammutinleikkurit. – Laite on saanut hyvän vastaanoton Pohjoismaissa, Saksassa, Hollannissa, Uudessa-Seelannissa, Kiinassa, Lähi-Idässä ja Iso-Britanniassa sekä USA:ssa. Iivari Kalliomäen luotsaama turkulainen perheyritys tähtää nyt kotimaan markkinoiden ohella ulkomaille. – Teemme siellä yhteistyötä Englannin yhden suurimman toimijan kanssa. Lähes kaikkiin näistä on jo kone tai useampi toimitettukin tai neuvottelut ovat käynnissä. – Kuitenkin vietiponnisteluissa pitää edetä riskien ja taloudellisten realiteettien ohjaamana. Odotamme vielä tänä vuonna tilauksia muun muassa Intiaan ja Australiaan. Kauppaa sieltä tulee lähitulevaisuudessa melko varmasti, ennustaa Iivari Kalliomäki. – Sammutusveden siirto on yksi painopistealueitamme. ?. 53 Seuraavat isot askeleet ovat toimitusjohtaja Iivari Kalliomäen mukaan Hose Master-letkunhuoltolaitteen myynnin vahvistaminen Euroopassa ja laitteen vieminen USA:n markkinoille
54 palokuntalainen PK116 Vastuuta nuorelle polvelle Aluksi Esteri oli kaarinalaisen Veikko Nummelan 1960-luvulla kehittämän palopumpun merkki. – Tällä hetkellä poikani Antti, 29, toimii tuotantojohtajana ja toimitusjohtajan sijaisena. Tämä on erittäin merkittävä kauppa Veikko Nummela Oy:n pumpputuotannolle. ” ” ILMOITUS /// ILMOITUS///. Tarkoitus on, että he oottavat johdon ja omistuksen sukupolvenvaihdosprosessin kautta vaiheittain vastaan tulevien vuosien aikana. Olemme juuri saaneet eurooppalaiselta valmistajalta 45 kpl Esteri palopumpun tilauksen Viroon toimitettaviin uusiin paloautoihin. Toimitukset alkavat vuoden vaihteen tienoilla. Emil, 21, tekee työtä myynnin ja markkinoinnin parissa. Tänään Esteri on Suomen eniten myyty palopumppu, mutta myös kattonimitys yritysryhmälle, josta on vuosien varrella kasvanut monipuolinen tekijä palokalustomarkkinoilla. Iivari Kalliomäki omistaa ja johtaa yritystä tällä hetkellä, mutta suunnitelmissa on sukupolven vaihdos muutaman vuoden sisällä
Mahdollista on myös se, että nämä siirtävät mielenkiintonsa kokonaan muille maille tai toisille toimialueille. Mahdollista on, että hyvinvointialueet säästävät pelastusalan yritykset kuoliaaksi. – Miten sitten käy huoltovarmuuden, kysyy Iivari Kalliomäki. – Näyttää siltä, että perustavaa laatua olevien asioiden, kuten pelastuslaitoksen vasteaikaa ja pelastuslaitoksen kaluston turvallisuutta on jo lähdetty talouden mittareiden mukaan ohjaamaan ja säästämään. Häntä huolestuttaa huoltovarmuuden kannalta myös valtionvarainministeriön asettamat investointirajoitteet hyvinvointialueille.. ILMOITUS /// ILMOITUS///. 55 Iivari Kalliomäki: Pelastusalan palveluverkosto vaarassa Hyvinvointialueiden huonovointisuus ja taloudellinen ahdinko on paloja pelastusalan yrityksille Kalliomäen mukaan erittäin huono asia. Kalliomäki on huolissaan myös kansallisesta huoltovarmuudesta
– Ellei tieto kulje, voi potilaan hoito jopa pysähtyä, korostaa palvelualuejohtaja Jouni Kurola Kuopion yliopistollisesta keskussairaalasta (KYS), jossa Secapp on laajasti käytössä.Se oli myös suuressa roolissa Kuopion bussiturmassa 2018. – Palvelu muodostuu päivittäisestä yksiköiden sisäisestä ja keskinäisestä viestinnästä, töihinkutsuista, tehtävävälittämisestä ja työskentelyn turvasta. Secappin nykyistäkin laajemmalla hyödyntämisellä se on mahdollista, kertoo Secappin Asiakkuusjohtaja Pasi Tervonen. Hyvinvointialueilla työskentelevät ammattilaiset, kuten lääkärit, hoitajat, ensihoitajat ja viranomaiset tarvitsevat tehokkaan tavan viestiä keskenään. Secappia käytetään jo laajalti hyvinvointialueilla sekä sosiaalija terveydenhuollossa että pelastustoimessa. Esimerkiksi suuronnettomuuksissa tai traumahälytyksissä moniammatillinen työryhmä saadaan Secappilla kokoon nopeasti. Yksi järjestelmä korvaa monta muuta Hyvinvointialueilla tarvitaan järjestelmiä, joista on monipuolisesti hyötyä arjessa. 56 palokuntalainen PK116 ILMOITUS /// ILMOITUS/// Hyvinvointialueen yhdistävää kriittistä viestintää Nopea ja tehokas viestintä on kriittisen tärkeää, erityisesti tilanteissa, joissa ihmishenki on vaarassa. Secappilla se hoituu 30-60 sekunnissa, kertoo projektipäällikkö Joni Alanko Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelta. – Ennen Secappia hälyttämiseen meni 5-10 minuuttia. – Hyvinvointialueiden strategisena tarpeena korostuu tarve vähentää rinnakkaisia tai päällekkäisiä järjestelmiä. Secapp on suomalainen kriittisen viestinnän markkinajohtaja hyvinvointialueilla ja tarjoaa ratkaisun, joka parantaa viestintää, turvallisuutta ja alueellista sekä kansallista yhteistyötä. Seinäjoen Keskussairaalassa Secapp on vähentänyt merkittävästi hälytyksiin kuluvaa aikaa. Viestinnän rakenne on helppoa skaalata hyvinvointialueen laajuiseksi verkostoksi, jolloin korostuu erityisesti häiriöja poikkeustilanteisiin liittyvä viestintä ja hälyttäminen, jatkaa Tervonen.
Secapp tuo turvaa myös kotihoitoon, kun tarvittaessa avun hälyttäminen odottamattomissa tilanteissa onnistuu vain yhtä nappia painamalla. Hyvinvointialueet kattavat laajoja alueita ja yhteistyö eri toimijoiden välillä voi olla haastavaa. Kansallisella tasolla edellä mainitut asiat ovat skaalattavissa asiakkaan tarpeisiin, jolloin viranomaiset saavat ajantasaisen kuvan mm. – Henkilöturvan lisäksi Secappilla tavoitetaan tehokkaasti tarvittaessa vaikka koko henkilöstö, oli kyseessä sitten töihinkutsut tai häiriötilanneviestintä. hoitopaikkaresursseista kansallisesti, kertoo Pasi Tervonen. – Yhteistyöalueilla oman erityistarpeen luovat sosiaalija terveydenhuollon sekä pelastustoimen valmiuden ja varautumisen sisällöt. Tärkeää on myös, että Secapp on tietoturvallinen ja toimintakykyinen myös häiriötilanteissa, kertoo turvallisuusasiantuntija Seppo Hujanen Etelä-Savon hyvinvointialueelta. Tutustu Secappiin: www.secapp.fi. Secapp Oy kasvaa ja kansainvälistyy Terveydenhuollon ja pelastustoimen lisäksi Secapp on käytössä useilla toimialoilla, kuten kriittinen infra, oppilaitokset, turvallisuusala, teollisuus ja julkishallinto. Se on kriittistä etenkin terveydenhuollossa, jossa luottamuksellisten tietojen jakaminen ja potilasturvallisuus ovat etusijalla. Vuonna 2022 Secappilla tehtiin yli 10 miljoonaa hälytystä. Erityisesti tilannekuvan kerääminen ja sen hyödyntäminen korostuvat. Secappin paikannusominaisuuden ansiosta hälytyksen vastaanottaja näkee välittömästi, missä apua tarvitaan. Se voi olla ratkaisevaa silloin, kun on kiire tai hätä. Kumppaneita Secappilla on yli 45 eri puolilla maailmaa. Secapp mahdollistaa monipuolisen ryhmäviestinnän ja yhteystietojen helpon jakamisen, mikä helpottaa yhteistyötä eri organisaatioiden ja tiimien välillä. Secapp on käytössä jo 15 eri maassa ja sitä käyttää jo runsaat 124 000 käyttäjää. Reaaliaikainen tilannekuva pääto?ksenteon tukena Secappin tarjoama reaaliaikainen tilannekuva auttaa ammattilaisia tekemään oikeat päätökset nopeasti. Siksi myös Etelä-Savon hyvinvointialueen kotihoidossa käytetään Secappia. Yrityksellä on ollut vahva kasvu kansainvälisesti. 57 ILMOITUS /// ILMOITUS/// Tietoturvallinen viestintä – turvaa myo?s tyo?ntekijo?ille Kuluttajakäyttöön tehtyihin pikaviestimiin verrattuna Secapp on tietoturvallinen tapa viestiä
Sorsalla varusteltavat autot suunnitellaan ja tehdään tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden kanssa. 58 palokuntalainen PK116 Verhoomo Sorsa valmistaa Vantaalla ja Lempäälässä pakettija kevytkuorma-autoista työkaluja mitä erilaisimpiin käyttötarkoituksiin: sote-sektorille ambulansseja, pelastusalalle johtoja miehistöautoja sekä yrityksille huoltoja kylmäautoja. Periaatteena on, että ajoneuvosta saadaan tarpeeseen sopiva työkalu. Verhoomo Sorsan valikoimaan kuuluvat myo?s pelatuksen ja ensihoidon johtoautot ILMOITUS /// ILMOITUS///. Verhoomo Sorsa Ajoneuvosta työkaluksi Teksti Niklas Forsman ja Pekka Koivunen Kuvat Ilkka Keränen Toimitusjohtaja Johannes Immonen ja vastavalmistunut ambulanssi. Myös matkailuautot kuuluvat yrityksen tuotevalikoimaan. – Suunnittelemme ajoneuvoja 3D-ohjelmalla, jonka avulla voimme tarjota asiakkaalle selkeän kuvan siitä, miltä auto näyttää valmiina, kertoo toimitusjohtaja Johannes Immonen
Mahdollisuutemme asiakaskohtaiseen räätälöintiin ovat hyvät, koska valmistamme itse pääosan verhoilukomponenteista. Lisäksi kiinnitämme luonnollisesti huomiota ergonomiaan. Laajasta omasta valmistuksesta johtuen tuotteet ovat kotimaisia avainlipputuotteita. Sorsa varustelee hyötyautoja merkistä riippumatta. Huoltoautoja moneen lähtöön Sorsa varustelee huoltoautoja muun muassa kiinteistö-, lvi-, sähköja tietoverkkosekä konehuoltoalalle. 59 Kalusteet kiertoon Toimitusjohtaja Johannes Immonen tuo esiin mielenkiintoisen vaihtoehdon huoltoautojen elinkaareen. – Vuosittain varustelemme yli 3 000 autoa. – Tässä vaiheessa asiakkaan on helppo arvioida kokonaisuuden toimivuutta ja tehdä tarvittavia muutoksia eri osa-alueisiin. Immosen mukaan yrityksillä ja laitoksilla on hyvin monipuolisia tarpeita huoltoautojen sisätilojen rakenteiden suhteen. Sorsan varustelemat ambulanssit soveltuvat niin ensihoitoon kuin siirtokuljetuksiin. Yhteystiedot: www.verhoomosorsa.fi Vantaa Tahkotie 6 01740 Vantaa 020 755 8810 Avoinna arkisin klo 7-16 Lempäälä Hulikanmutka 10 37570 Lempäälä 020 755 8813 Avoinna arkisin klo 7-15 ILMOITUS /// ILMOITUS///. Ajoneuvoihin asennetaan muun muassa hälytysja viestilaitteet sekä ensiapuja alkusammutusvälineistöt. – Rakenteet ja kalusteet säilyvät käyttökelpoisina pidempään kuin itse auto. – Istuimien määrää ja takatilan säilytyskokonaisuuksia voidaan muuttaa asiakkaan haluamalla tavalla ja säilytystilaan varustellaan hyllyt asiakkaan mittojen mukaan sekä lavetteja tarvittaessa. – Oma konseptimme mahdollistaa aikaisempaa edullisemman toteutuksen, vakuuttaa Johannes Immonen. Sorsalla varustellaan miehistönkuljetusautot ja kenttäjohtoyksiköt asiakkaiden toiveiden mukaisesti. Pelastusautoista pitkä kokemus Verhoomo Sorsa on valmistanut autoja pelastusalalle lähes koko 40 vuoden toiminnan ajan. Näin autosta saadaan toimiva kokonaisuus ja asiakas voi hypätä ratin taakse heti, kun auto ajetaan ulos hallistamme. Kierrätys on nykyaikaa myös autojen varustelussa. Sorsalla on Immosen mukaan laaja yhteistyökumppaniverkosto, jonka avulla varmistetaan autojen huolto missä päin Suomea tahansa. Ambulanssit omalla konseptilla Verhoomo Sorsa on kehittänyt tilaratkaisun, joka voidaan toteuttaa yleisimpien pakettiautomerkkien alustoille. Miehistöautoihin voidaan myös tehdä kaikki matkailuautojen mukavuudet, kertoo Johannes Immonen. – Huoltoautot räätälöidään siten, että kaikki huoltotyöhön tarvittava kalusto on mukana ja turvallisesti kiinnitetty. Siksi on usein järkevää käyttää poistettavan auton rakenteita ja kalusteita uudessa autossa
Sammutinhuollosta valtakunnalliseksi toimijaksi kasvanut yhtiö tarjoaa tänään saman katon alta paloja työturvallisuustuotteita, laajoja huoltopalveluita ja turvallisuuskoulutusta. ?. ILMOITUS /// ILMOITUS///. 60 palokuntalainen PK116 Teknosafe Oy SILTA TURVALLISEMPAAN HUOMISEEN Yli neljänkymmenen toimintavuotensa aikana imatralainen Teknosafe Oy on vakiinnuttanut asemansa yhtenä pelastusalan kärkiyrityksistä Suomessa
Anna Esko Elina Teksti Pekka Koivunen Kuvat Teknosafe Oy ILMOITUS /// ILMOITUS///. ?. Sammutinhuollosta valtakunnalliseksi toimijaksi kasvanut yhtiö tarjoaa tänään saman katon alta paloja työturvallisuustuotteita, laajoja huoltopalveluita ja turvallisuuskoulutusta. 61 Teknosafe Oy SILTA TURVALLISEMPAAN HUOMISEEN Yli neljänkymmenen toimintavuotensa aikana imatralainen Teknosafe Oy on vakiinnuttanut asemansa yhtenä pelastusalan kärkiyrityksistä Suomessa
Pyrimme aina valitsemaan kumppaneiksemme tunnetut alan laadukkaat tuotevalmistajat ja -merkit. Monipuolisen palveluvalikoiman myötä yrityksen nimi vaihtui vuonna 2005 Teknosafeksi. – Isäni Esko Metsin perustama yritys on edelleen perheemme omistuksessa. Oma maahantuonti on Anna Helmisen mukaan tuonut Teknosafe Oy:lle positiivisen haasteen kehittää huoltotoimintaa. Toiminnalliset erot hyvinvointialueilla ovat edelleen suuria, osassa alueita kilpailutukset eivät ole päässeet vielä vauhtiin, osassa kaikki on kuten ennen, kertoo Anna Helminen hv-uudistuksen vaikutuksista. – Tekomme perustuvat tietoon ja osaamiseen. SILTA TURVALLISUUTEEN Teknosafe Oy on kiteyttänyt toimintaperiaatteensa sanaan SILTA, jossa S symboloi sitoutumista, I intohimoa, L luottamusta, T turvallisuutta ja A asiantuntijuutta. Isän ja kahden tyttären luotsaama Teknosafe Oy aloitti vuonna 1981 Imatran Sammutinhuolto -nimisenä tarjoten sammutuskalustoon liittyviä huoltopalveluita, mutta varsin pian palveluvalikoima laajeni. 62 palokuntalainen PK116 T eknosafe Oy:n toimitusjohtaja Anna Helminen halua painottaa perheyrittäjyyttä ja sen mukanaan tuomaa pitkäjännitteisyyttä. Olemme iloisia siitä, että myös kansainväliset toimijat ovat aktiivisesti kontaktoineet meidän suuntaan. – Haluamme, että maahantuomamme tuotteet voidaan huoltaa niin pitkälle kuin mahdollista Suomessa oman henkilöstömme toimesta. Tämä palvelu täydentää ajatuksemme asiakkaan kokonaisvaltaisesta palvelemisesta ”kaikki saman katon alta”-periaatteella, kertoo myyntipäällikkö Elina Metsi. ILMOITUS /// ILMOITUS///. KAIKKI SAMAN KATON ALTA Palvelutarjonnan laajentumisen myötä paikallisesta imatralaisesta yrityksestä on tullut tunnettu valtakunnallinen alan toimija. Aloitimme maahantuonnin aikanaan sammutusvaahtonesteillä, armatuureilla ja paloletkuilla. Oman toiminnan ja tuotevalikoiman kehittäminen on ollut meille strateginen valinta, jolla olemme pystyneet vastaamaan alan muutoksiin ja laajentamaan asiakaskuntaamme, kertoo Anna Helminen. – Keskeinen osa toiminnassamme on oma maahantuonti. Olemmekin avoimia uuden oppimiselle ja jaamme tietoa ja asiantuntemusta päämiestemme kanssa kehittääksemme jatkuvasti molempien osaamista, päättää toimitusjohtaja Anna Helminen.. Tunnettujen merkkien lisäksi tuotevalikoima kattaa täydellisen valikoiman paloja pelastuskalustoa ja varusteita sekä työturvallisuustuotteita. Esko on hallituksen puheenjohtaja ja sisareni Elina toimii myyntipäällikkönä. – Uusiin tiloihin muuton myötä pystyimme myös lisäämään palveluvalikoimaamme kilpitulosteisiin ja vaatemerkintöihin. painatukset sammutusasuihin ja vakanssimerkintöihin. Teknosafe Oy:n asiakkaita ovat pelastuslaitosten lisäksi muun muassa julkiset liikelaitokset sekä erikokoiset yritykset teollisuudessa ja palvelusektorilla. Pystymme tekemään nopeasti ja tehokkaasti esim. Tällä uskomme tuovamme asiakkaillemme edun tuotteen elinkaarikustannuksissa ja operatiivisen kaluston käytettävyydessä. – Jatkuva uudistuminen on ollut alan rakennemuutosten vuoksi välttämätöntä. Teknosafe Oy:n tunnetuimmat pelastusalan tuotemerkit ovat Lukas-hydraulityökalut, Sthamer-sammutusvaahtonesteet, Firedos-vaahtosekoittajat ja Vetter-pelastuskalusto. Tämä on ympäristönäkökulmasta lisäarvo paitsi asiakkaalle, myös meille
TEKNOSAFE OY Tiedonkatu 4 55420 Imatra Puh. Ajanmukaisessa 1200 nelio?metrin kiinteisto?ssä sijaitsevat myynnin lisäksi varasto-, huolto-, koulutusja toimisto-, sosiaalitilat. 05 680 7700 info@teknosafe.fi Palvelemme maanantaista perjantaihin kello 7.30 – 16.30 ILMOITUS /// ILMOITUS///. 63 Vuonna 2021 Teknosafe Oy muutti uusiin toimitiloihin Imatralla
64 palokuntalainen PK116 TUrvallisuutta teille Silloin kun hätä on suurin, vaaditaan pelastuskalustolta luottettavuutta ja varmuutta. Scanian luotettavuus ja turvallisuus luovat turvaa meille kaikille. Markkinoiden turvallisimmat miehistöohjaamot pitävät pelastushenkilöstön turvassa ja Scanian monipuoliset sekä luotettavat voimalinjat takaavat, että apu saapuu perille nopeasti. Scania Suomi Oy Turvallisuus 2023 -messuilla osastolla 7n128.
65 TERVETULOA MESSUILLE!!
66 palokuntalainen PK116 Anssi Parviainen vetää Kajaanin paloasemahanketta. Tyo?maan taustalla näkyy oppilaitos, josta hän valmistui rakennusmestariksi vuonna 1983. Teksti ja kuvat Pekka Koivunen
67 ANSSI PARVIAINEN PALASI JUURILLEEN Kainuun pelastusjohtajana vuodesta 2004 toiminut Anssi Parviainen siirtyi syyskuun alussa vetämään paloasemahanketta, jonka on määrä valmistua vuoden kuluttua. Rakennusmestariksi aikoinaan kouluttautunut syntyperäinen kajaanilainen palasi näin juurilleen.??
Somerolla tuli suoritettua sopimushenkilöstön kurssiputki ja Otaniemessä Alempi päällystökurssi. – Otkesin hommia aion jatkaa myös nykyisen tehtäväni jälkeen, päättää Anssi Parviainen.?. – Kainuussa on tänään 20000 asukasta vähemmän verrattuna siihen, kun aloitin pelastusjohtajana. Tähän yhtenä syynä on varmasti tuore uusi johto. Edessä olikin muutto etelään. – Ei pitäisi kehittää pelastustointa hallinto edellä, vaan palvelu. Somero oli vasta alkusoittoa pitkälle uralle pelastusalalla. Sisäministeriön pelastusosasto on ehkä kuullut maakunnan ääniä, mutta ei ole kuunnellut. 68 palokuntalainen PK116 R akennusalan kokemusta Parviainen hankki muun muassa kolmen vuoden pestillä Kostamuksessa. – Sitä ennen meillä oli kunnanjohtajista koostunut neuvottelukunta, joka ei toiminut kunnolla. Kymmenen virkaa on ollut auki ja niihin kaksi hakijaa. Yhteiskunnan lähipalveluiden keskittäminen saman katon alle olisi järkevää. Kainuussa hyvinvointialueeseen siirtyminen vuoden alussa tapahtui ilman kompurointia. Ei ollut yhdessä tekemisen kulttuuria eikä luottamusta. Valmistelu edeltävinä vuosina otti kuitenkin aikansa ja sen alku oli hapuilua. Tämä ei kuitenkaan johtunut pelastustoimesta, painottaa Parviainen. Meillä oli uudessa alueellisessa pelastuslaitoksessa tuolloin 250 sopimuspalomiestä, nyt heitä on alle 100. Paikkatutkinnan johtajana hän on toiminut muun muassa Levin mökkipalon ja Kuopion bussiturman tutkinnoissa. Parviaisen perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi muualla asuvaa aikuista poikaa. Pelastuslautakuntaa kunnat lähettivät kärkipoliitikoitaan, joilla oli suora yhteys päätöksentekoon. – Täällä siirtyminen uuteen järjestelmään tapahtui lopulta hyvässä yhteistyössä. – Sen suunnittelussa tulee ottaa huomioon kaikki ne muut palvelut, jotka voisivat sijoittua paloasemille. Valtion talousarvio on suuri pettymys. Kotikaupungissa Kajaanissa tuli palopäällikön virka auki vuoden 2000 kesällä. – Se, että raha tulee nyt valtiolta, selkiyttää varmasti tilannetta, mutta pelastustoimeen kohdistettavan rahan määrä ei tule nykytasollaan olemaan riittävä. Tulevaisuus huolettaa Kainuun maakunnan kehityksestä ja myös sen vaikutuksista pelastustoimeen Anssi Parviainen on hyvin huolissaan. Pelastus on esimerkiksi meillä Kainuussa tehnyt 10 vuotta positiivista tulosta, ja olemme siksi kyenneet tekemään palautuksia kunnille. Oman kylän poika valittiin tehtävään. – Pelastushenkilöstön koulutuksen keskuspaikkana Kuopio ja Pelastusopisto on ok, mutta ilman alueellista koulutusta ei jatkossa saada harva-alueille riittävästi pätevää henkilökuntaa. Kuntien muutosvastarinta väheni myös kunta-ajan palopäälliköiden jäädessä eläkkeelle. Parviainen kertoo pelastustoimen aseman parantuneen maakunnassa vuonna 2010 perustetun pelastuslautakunnan myötä. Sote vaatisi perusteellisen remontin, mutta pelastustoimessa tilanne on Parviaisen mielestä vakaampi. Valtakunnassa pelastustoimella eri tavoitteet Anssi Parviaista pelastustoimen valtakunnallinen kehittäminen on harmittanut, kun ei ole yhteistä näkymää alan tulevaisuudesta. – Samat haasteet täällä on kuin muuallakin, talous ja pelastajapula. Paloasemaverkkoa ei saa Anssi Parviaisen mielestä harventaa. Kotkan aluehälytyskeskuksessa Anssi Parviainen toimi hälytysmestarina vuoden ajan, jonka jälkeen alkoi pitkä työrupeama Vantaan kaupungin palveluksessa. Alueellinen pelastajakoulutus tulisi Parviaisen mukaan saada käyntiin mahdollisimman nopeasti. Toivottavasti tilanne tulee nyt muuttumaan. Miksi muuten oppisopimuksella ei voisi pätevöittää pelastajan ammattiin. Anssin harrastuksiin kuuluu golf, metsästys, luonnossa liikkuminen ja matkailu. Pari vuotta kului talopakettien myyntitehtävissä. Meilläkin on jatkuva haku päällä. – Sitten yksi kaverini kertoi, että Somerolla on palotarkastajan sijaisuus auki. Alueellisen pelastustoimen aloittaessa vuonna 2004 Parviainen valittiin Kainuun pelastusjohtajaksi. Halutaanko lähipalveluita vai ei, tämän pitäisi valtion herrojen ensin selvittää. Enemmän kuin harrastus on Anssi Parviaisen 20 vuotta jatkunut sivutoimi Onnettomuuskeskuksen paikkatutkijana. – Toimin Vantaalla aluksi palotarkastajana, sitten jaospäällikkönä ja lopulta apulaispalopäällikkönä, yhteensä 11 vuotta. Parviainen uskoo kuitenkin, että asiantila on muuttumassa. – Sosiaalija terveystoimessa rahalla ei ole ollut mitään merkitystä, budjetteja on ylitelty surutta. Uusia tehtäviä suunnitellaan ja työryhmiä perustetaan
Keikatkin vielä tulee puhelimeen, ja jäi sille asema-asukin. MILLE KURSSILLE KUKIN OSALLISTUU, mitkä ovat seuraavat tavoitteet ja miten pidetään porukan motivaatiota yllä. Varsinkin, jos se yksi junnu kiskoo kamojaan päälle varastossa. Miksi syksyllä, no siksi, että keväällä ollaan auttamatta aina myöhässä. Ohi kulkiessa kumarrat alttaria ja selität nuoriso-osastosta nousevalle tulevaisuuden toivolle, miksi hänen on pitää säilyttää latinkiaan varastossa. Niitä pyhiä kaappeja löytyy jokaiselta paloasemalta. NÄMÄ OVAT NÄITÄ. Tulimerestä alkaakin jo kevät, ja monella tuntuu silloin olevan puuhaa muuallakin kuin asemalla. Pikku-Ville. Kaapissa tavaroitaan säilyttävää kaveria ei ole näkynyt, eikä perään ole soiteltu. Make joskus puhui, että näki kerran junnufutiksessa. EI, EN NYT PUHU MISTÄÄN HETKEN TAUOSTA, kun perheeseen saadaan lisää porukkaa tai opiskellaan tovi toisella paikkakunnalla, vaan näistä keillä tuntuu olevan vähän pitempi tauko treeneistä. TOKI, JOS EI MUUTA, niin kerryttää pölyä ja legendaarisia muistoja, niillä ei vaan tiistain aamuyön tunteina pitkälle potkita. JOKU ROHKEA saattaa käydä alttarista ”lainaamassa” käsineet ja saappaat. 69 kolumni TIEDÄTTEKÖ NE MEKSIKOLAISET ALTTARIT. Sen verran neuvon, että syksyisin on aina harjoituskauden alkajaisiksi hyvä käydä porukalla seuraavan vuoden tavoitteet läpi. Hapella on hyvä käydä ja meksikolaiset alttarit JOKU VARMASTI KYSYY, että mikä mies se tuo on neuvomaan. Kaveri kovin lupaili tulla takaisin. Juttuja piisaa, mutta henkilöä ei näy. Parempi pitää vielä pikaviestiringissä, että voi joskus heittää jonkun hyvän meemin sisään. Niihin ei ole lupa koskea. PAREMPI KÄYTTÄÄ PIMEÄ AIKA HARJOITTELUUN kuin haaveiluun. Tarinoita kaapin haltijasta ja hyvistä saunailloista, silloin joskus ennen. HYVÄÄ TYYPPIÄ on lähtökohtaisesti turha kenkiä yhdistyksestä, mutta jokainen voi miettiä tuoko alttarin omistaja jotain lisää toimintaan
70 palokuntalainen PK116 Teksti Pekka Koivunen Kuvat Hämeenkyrön VPK
puheenjohtaja Jarmo Kalliola ja VPK:n päällikko. Pieniä ammattiasemia on perustettu viime vuosina useita ja sopimuspalokuntia on yhdistynyt. 71 Kohta kaksi vuotta yhteiseloa HYNTTYYT YHTEEN HÄMEENKYRÖSSÄ Suomen paloasemaverkosto on muutostilassa. ?. Pasi Kylmäniemi. Suuntaus näyttää jatkuvan. Näistä esimerkkinä on Hämeenkyrö, jossa kaksi sopimuspalokuntaa yhdistyi, ja toiminta on keskitetty uudelle asemalle, jossa toimii ammattiyksikkö vahvuudella 0+2. Vas. Myös ammattija sopimuspalokuntia toimii yhä enemmän saman katon alla
Uusi, viime vuoden alussa käyttöön otettu paloasema sijaitsee juuri sopivasti Hämeenkyrön ja Kyröskosken taajamien välissä. – Nyt pääsimme yhdessä uusiin tiloihin. Toinen varapäällikkö valvoo muita osastoja. Hämeenkyrön vanha paloasema oli elinkaarensa päässä. Pirkanmaan pelastuslaitos ja Hämeenkyrön kunta päätyivät uuden aseman rakentamiseen. – Nimi päätettiin kunnan mukaan. Pasi Kylmäniemen mukaan yhdistyminen meni suuremmitta ongelmitta. UUSI VAHVA PALOKUNTA Uuden palokunnan vahvuus kasvoi Pasi Kylmäniemen mukaan merkittävästi. 72 palokuntalainen PK116 K ahden sopimuspalokunnan yhdistymishanke lähti liikkeelle Pirkanmaan pelastuslaitoksen paloasemahankkeesta viime vuosikymmenen lopussa. – Naisosastossa 19 ja veteraaneissa 25 henkilöä. – Kyröskoskelaisten piti opetella Hämeenkyrön kirkonkylän VPK:n kalusto, jota oli huomattavasti enemmän ja se oli monipuolisempaa. Kyröskosken VPK ry päätettiin yhdistyksenä lopettaa ja Hämeenkyrön kirkonkylän VPK:n nimi muutettiin Hämeenkyrön VPK:ksi. Osastoilla on myös omat johtajansa. Ennen yhdistymistä toinen palokunta toimi pelastuslaitoksen kanssa samoissa tiloissa ja toisella oli omat tilat. Näin saatiin vastuualueita jaettua enemmän ja homma tulee paremmin hoidetuksi.. Lisäksi palokunnassamme on 15 hengen nuoriso-osasto. Saneerauksesta tehtiin useita laskelmia, mutta kustannukset osoittautuivat liian korkeiksi. – Silloin meillä Hämeenkyrön kirkonkylän VPK:ssa ja naapurissa Kyröskosken VPK:ssa virisi ajatus yhdistymisestä ja muutosta saman katon alle, kertoo Hämeenkyrön VPK:n päällikkö Pasi Kylmäniemi. Kyröskosken VPK:n jäsenet siirtyivät ”vanhoina jäseninä” Hämeenkyrön VPK:n riveihin. – Hälytysosaston toimintaa johtaa 1.varapäälikkö apunaan seitsemän ryhmänjohtajaa. Tänään toiminnassa on mukana 99 henkilöä, joista hälytysosastossa on 40 henkilöä. Palokunnan päällikkö hoitaa Hämeenkyrön VPK:n hallinnolliset työt, joita Kylmäniemen mukaan riittää nykyään ihan riittävästi. Koska palokunnasta kasvoi erittäin iso, niin muutimme perinteistä organisaatiota vähän erilaiseksi, että työkuorma jakautuu tasaisemmin päällystössä
Yksikkö täydentyy noin 15 kilometrin päästä Ikaalisten 1+2-yksiköllä. ??. Palokuntamme lähtövahvuus on vähintään kahdeksan. 73 MONIPUOLINEN KALUSTO Hämeenkyrön uudella paloasemalla toimii pelastuslaitoksen kevytyksikkö vahvuudella 0+2. Hämeenkyrön paloaseman kalusto on monipuolista. – Aivan pienimpiä tehtäviä lukuun ottamatta palokuntamme hälytetään täydentämään ammattiyksiköitä, kuvailee Pasi Kylmäniemi. – Kevytyksikkö PI 7415:n lisäksi rivissä on sammutusauto, säiliösammutusauto, raivausyksikkö, ja vaihtolavayksikkö (letkulavaa, pumppulava), kaksi miehistöautoa, suurtehopumppu, veneitä ja mönkijä
Rattaan avulla korostetaan teollisuuden merkitystä taajaman muodostumiselle. Kunniapuheenjohtaja Veikko Kalliola 2. Lipussa näkyvät juomasarvet ovat peräisin Hämeenkyrön kunnan vaakunasta. Musiikista vastasi Kyröskosken VPK:n soittokunta. Pelastuspäällikkö Kari Alanko tervehdyspuheessa kertoi palokuntien lipun historiasta. Lipun naulaajat järjestyksessä: 1. varapäällikkö Tero Kujanpää 7. Lipun pohjavärit on valittu Pirkanmaan maakuntavaakunan väreistä. Aallot symboloivat Kyröskosken vesistöä ja sen merkitystä alueelle. Juhlapuheen piti entinen palokunnan päällikkö Esa Järvenpää. Kunniajäsen Pentti Piikkilä 4. Palokunnan päällikkö Pasi Kylmäniemi 6. Kaksi ristissä olevaa juomasarvea symboloivat kahden palokunnan yhdistymistä. Paikalla oli edustajia ympäristön palokunnista, Hämeenkyrön kunnasta ja Pirkanmaan Pelastuslaitokselta. Hallituksen jäsen Kristian Jäänpalo 11. Hallituksen varapj/ 2. Tulikukko puolestaan edustaa tulipaloa. Hallituksen jäsen Maire Lönnqvist 9. Lipun suunnittelija / ryhmänjohtaja Aki Kultala 14. Näillä juomasarvilla halutaan korostaa kunnan historiaa ja perinteitä. . Veteraaniosaston johtaja Timo Lager 13. 1.varapäällikkö Mikko Hiltunen 8. Juhlien avauspuheen piti puheenjohtaja Jarmo Kalliola. Se symboloi palokuntien tärkeää tehtävää tulipalojen sammuttamisessa ja yleisemmin palontorjunnassa. Naisosaston johtaja Minna Lager 12. 74 palokuntalainen PK116 UUDEN LIPUN NAULAUS JA VIHKIMINEN Hämeenkyrön VPK:n lippu naulattiin ja vihittiin Hämeenkyrön Koskilinnassa juhlallisin menoin 5.8.2023. Kunniajäsen Antti Sankari 5. Palokunnan puheenjohtaja Jarmo Kalliola Lisätiedot Pasi Kylmäniemi Palokunnan Päällikkö 0440-402000 Nuijamiestentie 46 39100 Hämeenkyrö pasi.kylmaniemi@hameenkyronvpk.fi. Sinimustat aallot kuvaavat Kyröskoskea, jota pidetään yhtenä Kalevalassa mainituista kolmesta suuresta koskesta, nimeltään ”Hämeen Hälläpyörä”. Lipun siunasi Hämeenkyrön seurakunnan pastori Anu Mätäsniemi ja kiitospuheen piti palokunnan päällikkö Pasi Kylmäniemi. Lipussa näkyvä ratas symboloi teollisuutta, joka on keskeinen osa Kyröskosken taajaman historiaa ja kehitystä. Kunniapäällikkö Keijo Järvenpää 3. HÄMEENKYRÖN VAPAAEHTOISEN PALOKUNNAN LIPPU Lippu on suunniteltu ottamalla vaikutteita vanhojen palokuntien lipuista, erityisesti Hämeenkyrön Kirkonkylän VPK:n ja Kyröskosken VPK:n lipuista. Hallituksen jäsen Timo Oinonen 10
75 PALOASEMA Pohjois-Savon Tervossa paikallinen Tervon Maaja kotitalousseura ry päätti tilata väriä kyläkuvaan. Värikäs. Paloaseman muraalin toteutti taiteilija Jukka Hakanen
Valinta ei ollut helppo, kertoo Suomen Sopimuspalokuntien Liiton toiminnanjohtaja Ari Maskonen. – Taivalkosken VPK valikoitui joukosta kokonaisharkinnan perusteella, ollen ”vahva peruspalokunta”. – Tänä vuonna ehdotuksia tuli poikkeuksellisen paljon, ja laadukkaita palokuntia oli jälleen runsaasti. 76 palokuntalainen PK116 Vuoden sopimuspalokunta -tunnustuspalkinnon myöntää Suomen Sopimuspalokuntien Liitto. VUODEN SOPIMUSPALOKUNTA 2023 ON TAIVALKOSKEN VPK Hyvä ja ansiokas perustoiminta sekä HARVA-alueen pelastustoimen palveluiden turvaaminen puolsivat Taivalkosken VPK:n valintaa vuoden sopimuspalokunnaksi. Valinnassa painotetaan vuosittain erilaisia tekijöitä ja etsitään erinomaisesti suoriutuneita palokuntia ympäri Suomea. SSPL antaa tunnustuksen vuosittain yhdelle sopimuspalokunnalle
Taivalkosken VPK on sopimuspalokunta, jonka hälytysosastossa on 20 aktiivista jäsentä. Vuoden Sopimuspalokunta 2023 -tunnustuspalkinto luovutettiin Taivalkosken VPK:lle 26.8.2023 Taivalkosken yrittäjien toritapahtumassa. Perinteisesti tunnustuspalkinnon myöntämisestä tiesi etukäteen hyvin pieni joukko, ja palkinto olikin yllätys myös suurimmalle osalle palokuntalaisista. Vuoden sopimuspalokunnan valinnalla SSPL haluaa paitsi muistaa ja nostaa esiin hyviä ja hienoja palokuntia, myös kannustaa kaikkia sopimuspalokuntia toimimaan aktiivisesti pelastustoimen ja kansalaisten perusturvallisuuden hyväksi.. Palokunnalla on myös aktiivinen nuoriso-osasto, jonka toiminta on aktiivista ja monipuolista. Vuoden sopimuspalokunta valittiin nyt 21. 77 alueensa turvana.Tämä sopimuspalokunta erottuu edukseen tekemällään työllä ja vahvalla sitoutumisellaan yhteisönsä turvallisuuden hyväksi. Vuonna 2022 palokunta suoritti yli 200 tehtävää, joista suuri osa hoidettiin ilman päätoimista henkilöstöä. kerran Valinnat ovat aiemmin osuneet ympäri Suomea erilaisiin palokuntiin maaseudulta kaupunkien kautta saaristoon. Palokuntamuodot ovat vaihdelleet, osa palokunnista on ollut ruotsinkielisiä tai kaksikielisiä ja osa suomenkielisiä
On luonnonkatastrofia, pandemioita ja jopa Venäjän romahdus vuonna 2008. Muut Varaudu pahimpaan – Näin selviät kriiseistä AMERIIKANEVÄITÄ MAAILMANLOPUSTA SELVIÄMISEEN Televisiosta tutut tosi-tv-selviytymissarjat ja -dokumentit ovat olleet ohjelmiston peruskauraa jo vuosia. Kalastusohjeita annetaan pitkälle siimalle ja automaattiselle ”jojokelalle”. Seuraavaksi tarkastellaan mahdollisia tulevia kriisejä: maanjäristys, tulivuoren purkaus, sähkömagneettinen pulssi, jonka aiheuttajana voi olla ydinpommi tai auringosta lähtöisin oleva geomagneettinen myrsky. 78 palokuntalainen PK116 Arvioimme numerossa 114 kotimaisen Kansalaisen varautumisopas-nimisen teoksen. Kortsuja on kirjoittajan mielestä hyvä hankkia varastoon. Tuon 350-sivuisen ja melko raskaslukuisen, mutta kattavan teoksen ansiona oli suomalainen näkökulma. Juuri ilmestynyt Varaudu pahimpaan – Näin selviät kriiseistä on Sini Linterin ansiokkaasti kääntämä amerikkalaisen survivalistin näkemys kriiseistä selviämiseen. Varusteille voi rakentaa hyllyn, jonka piilottaa verholla pois näkyvistä.. Käytänno?n ohjeita joka lähto?o?n Vesi on kirjoittajankin mielestä tärkeää selviytymisen kannalta, kuten myös ruoka. Genren kattavia kirjallisia teoksia on sen sijaan suomenkielellä ilmestynyt harvalukuinen määrä. Ruoan säilyttämisohjeissa keskitytään kuivattamiseen, lihan savustukseen, umpiointiin, jäädytykseen ja maakellariin. Metsästysohjeissa mainitaan tärkeinä ansat. Vinkkinä mainitaan myös ”Jos alueella liikkuu karhuja, ulkona säilytettävää ruokaa kannattaa roikottaa narussa karhun ulottumattomissa.” Ruoan valmistamiseen suositellaan avotulta ja aurinkouunia. Nyt arvioitava kirja taas edustaa amerikanaa aidoimmillaan, mutta myös parhaimmillaan. Teos on amerikkalaisittain helppolukuinen, jopa vauhdikas, mutta sitten … ”Vahva puolustus on kaiken A ja O” ”Perheen tai ryhmän jokaisella aikuisella jäsenellä pitäisi olla käsiase ja tuhat ammusta, pistoolikotelo, kivääri tai haulikko ja tuhat ammusta.” Edellä olevat ohjeet saavat suomalaisessa lukijassa todennäköisesti karvat pystyyn. Uhkakuvia Kirjan alussa on katsaus ihmiskuntaa kohdanneisiin katastrofeihin. Tavarat piiloon ja lo?ysähko?t vaatteet päälle! Amerikassa nähdään seuraava ohje tärkeänä: ”Jos varastoit kotona esimerkiksi säilykkeitä tai pullovettä, ne tulisi pitää piilossa. Jos työmies tulee korjaamaan lämmityslaitettasi, hänen ei pitäisi nähdä koko ruokavarastoa matkallaan kellariin. kalastusvälineet eivät saa edes mainintaa teoksessa. Ruumiiden hävittämiseenkin on ainakin pari keinoa kappaleessa ”Kalmot”. Lääkintään käytetään parikymmentä sivua. Ohjeet ruoan hakemisesta luonnosta metsästämällä ja kalastamalla on melko suppeasti käsitelty. Turvallisuus-kappale alkaa amerikkalaisittain sanoilla ”Vahva puolustus on kaiken A ja O” Sitten seuraakin kuusi sivua ohjeita aseelliseen puolustautumiseen. Savupiipun nuohouksen periaatteet selvitetään myös. Lopuksi mainitaan vielä sota ja terrorismi. Voit esimerkiksi varastoida niitä kellariin paikkaan, jota käytetään vähän. Pidä varastot siis mahdollisuuksien mukaan piilossa. Hygieniaosuudessa ahterin pyyhkimiseen annetaan mielenkiintoisia ohjeita
(03) 630 830 ea@elektro-arola.fi www.elektro-arola.fi • PETOjohto-/tilannekeskusten hälyttämisohjelmistot • SASCAälypuhelinsovellukset • SWISSPHONEja BRAVOhakulaitteet • SRE-2010radiopuhelinjärjestelmät • Käsija ajoneuvoradiopuhelimet • VoIPsovellukset • ULVO-SIRRAäänihälyttimet/älyvahvistimet • Hälytysvaloratkaisut • TEHO-ULVOväestöhälyttimet ja V OROohjausjärjestelmät • YLLIja SALSA-asemahälytysratkaisut SKL statuslähettimet ja älynavigaattorit • YLLIyleisliitäntäyksiköt • SNPajoneuvojen älyohjelmistot • ULVO-SIRRAäänihälyttimet/älyvahvistimet AUDIOVISUAALINEN HÄLYTTÄMINEN KRIITTINEN KOMMUNIKOINTI • PETOjohto-/tilannekeskusten tilanteenseurantaohjelmistot • SNPajoneuvojen älyohjelmistot • SKLstatuslähettimet ja älynavigaattorit TELEMATIIKKA HENKILÖHÄLYTTÄMINEN TILANNEKUVA TILAA LEHTESI KOODILLA TARJOUS40 www.palokuntalainen.fi tai tilaukset@palokuntalainen.fi Uusille tilaajille kotiosoitteeseen toimitettuna! Tarjous voimassa lokakuun 2023 loppuun. 80 palokuntalainen PK116 Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. palokuntalainen digi ja printti Vuosikerta/ 6 numeroa 40€
Sopimuksen myötä aikaisemmin Lähi-paloasemana tunnetusta Rauman VPK:n asemasta käytetään jatkossa nimitystä Paloff-asema. Sama mahdollisuus on tarjolla myös VPK:n tulevissa talonpolttokohteissa, mahdollisesti jo tulevana syksynä, sanoo toimitusjohtaja Jani Hämäläinen. Yhteistyökumppanin löytäminen ei ollut aivan yksinkertaista nykyisessä taloudellisessa tilanteessa. Aki Äärelä tunsi entuudestaan Paloff Sammutusjärjestelmät Oy:n toimitusjohtaja Jani Hämäläisen. www.paloff.com Yhteistyösopimukseen sisältyy Paloffin mahdollisuus testata omia tuotteitaan ja järjestelmiään simulaattorissa. Paloff Sammutusjärjestelmät Oy kuuluu BST-konserniin, jonka vuotuinen liikevaihto on noin 150 miljoona euroa ja henkilökunnan lukumäärä noin 700 henkilöä. – Haluamme tukea paloturvallisuusalan toimintaa ja samalla saada positiivista markkinointinäkyvyyttä VPK:n kautta. Harjoitusalueelle on nyt suunnitteilla konteista tehty huoneistopalosimulaattori. – Rauman VPK on vuokrannut aikaisemmin Satakunnan pelastuslaitoksen käytössä olleen Tiilivuoren harjoitusalueen. (03) 630 830 ea@elektro-arola.fi www.elektro-arola.fi • PETOjohto-/tilannekeskusten hälyttämisohjelmistot • SASCAälypuhelinsovellukset • SWISSPHONEja BRAVOhakulaitteet • SRE-2010radiopuhelinjärjestelmät • Käsija ajoneuvoradiopuhelimet • VoIPsovellukset • ULVO-SIRRAäänihälyttimet/älyvahvistimet • Hälytysvaloratkaisut • TEHO-ULVOväestöhälyttimet ja V OROohjausjärjestelmät • YLLIja SALSA-asemahälytysratkaisut SKL statuslähettimet ja älynavigaattorit • YLLIyleisliitäntäyksiköt • SNPajoneuvojen älyohjelmistot • ULVO-SIRRAäänihälyttimet/älyvahvistimet AUDIOVISUAALINEN HÄLYTTÄMINEN KRIITTINEN KOMMUNIKOINTI • PETOjohto-/tilannekeskusten tilanteenseurantaohjelmistot • SNPajoneuvojen älyohjelmistot • SKLstatuslähettimet ja älynavigaattorit TELEMATIIKKA HENKILÖHÄLYTTÄMINEN TILANNEKUVA Paloff sammutusjärjestelmät Oy Uusi yhteistyo?kumppani Rauman VPK:lle Kun Rauman VPK:n pitkäaikainen yhteistyösopimus Lähi-Tapiolan kanssa oli katkolla, piti palokunnan etsiä uusi kumppani. – Meillä on mahdollisuus testata järjestelmiä aidossa palotilanteessa harjoituskohteessa. – Yhteistyösopimus on monivuotinen ja toistaiseksi voimassaoleva, kertoo Aki Äärelä. – Kävi ilmi, että hänellä oli aitoa kiinnostusta palojen ja onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn. Yrityksen toimipisteet: Helsinki, Tampere, Rauma, Jyväskylä, Seinäjoki, Oulu, Turku ja Karkkila.. Alkuvuoden aikana keskusteluissa virisikin ajatus yhteistyön aloittamisesta palokuntamme kanssa. Etsintä alkoi hyvissä ajoin ennen edellisen sopimuskauden päättymistä. Lisäksi kumppanin nimi ja toimiala olisi hyvä olla palokunnalle sopiva, kertoo palokunnan puheenjohtaja Aki Äärelä. – Kriteereinä oli löytää sellainen yhteistyökumppani, jonka kanssa tehtävä sopimus olisi hyödyllinen molemmille osapuolille. 81 Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh
PALOKUNTAKOULUTUS KESKIÖSSÄ Perinteisesti koulutus on sopimuspalokuntatoiminnan keskeinen elementti keikkojen ohella ja niiden mahdollistajana. HAKA ei ole kaikkia palokuntia kattava ja lisäksi se on juuri niin päivitetty ja luotettava kuin järjestelmän käyttäjien syöttämä tieto on. Kun uusia hälytysosastolaisia tuli HAKAn mukaan vajaa 1000, niin samalla poistui runsas 700 konkaria. Alalla luotetaan hälytysosastolaisten määrän hienoiseen kasvuun. SPEK:in ylläpitämä palokuntien hallintotietokanta HAKA tarjoaa edes jotain kättä pidempää, olkoonkin, että siihen liittyy muutama epävarmuustekijä. Palokuntakoulutuksessa ehkä tärkein on palokuntalaisen uraputken sisääntuloport” HÄLYTYSKELPOISTEN SOPIMUSPALOKUNTALAISTEN MÄÄRÄN RADIKAALILTA NÄYTTÄVÄSTÄ VAJEESTA EI PUHU JUURI KUKAAN. Pelastajapulaan etsitään kuumeisesti ratkaisuja, asia on esillä mediassa ja siitä on kirjaus hallitusohjelmassa. Jotkut tiedot ovat tarkempia kuin toiset.. Hälytyskelpoisten sopimuspalokuntalaisten määrän radikaalilta näyttävästä vajeesta ei puhu juuri kukaan. Jonkun pitäisi olla yhtälöstä huolissaan. 82 palokuntalainen PK116 mielipide Teksti Silvio Hjelt Kuvat Silvio Hjelt, Freepik kuvapankki Sopimuspalokunnat tuottavat noin puolet pelastustoimen päivittäispalveluista. Miksi kurssiputki ei tuota. Noin kolme neljäsosaa pelastustoimen henkilöstöstä on sopimuspalokuntalaisia. Shit_in – shit_out, eikä sille mahda mitään. ” ??. Hälytyskelpoiset vähenevät VAIN KOLMANNES TULOKKAISTA SAA PERUSKOULUTUKSEN Näennäisesti edellä olevat luvut täsmäävät, mutta uusista tulokkaista oikeasti pätevöityi vain kolmannes. Uusia muodollisesti hälytyskelpoisia palokuntalaisia tuottavan pelastustoiminnan peruskurssin suorittajia oli vuonna 2022 runsas 300. TILASTO ON TILASTO, MUTTA… Pelastustoimen kattavan ja varmatoimisen tilastojärjestelmän puuttuessa joudutaan tyytymään siihen mitä on
83 mielipide Tulokkaat Eronneet Peruskoulutetut Vailla peruskoulutusta Tietojen peruslähde: HAKA
Jotta kurssitarjonta oikeasti saataisiin vastaamaan tarvetta, on kouluttajajoukko laajennettava käsittämään myös kokeneita sopimuspalokuntalaisia. Koko ajan, koska tällä hetkellä palokuntakoulutuksen pitkän tähtäyksen suunta näyttäisi olevan päin honkia. Pelastuslaitokset katsovat omaan päivittäistarpeeseen, viis veisaten yhteiskunnan kokonaisturvallisuudesta. AHOT eli aikaisemmin hankitun osaamisen toteaminen ja hyväksyminen on aidosti toteutettava. Eikä hän siten myöskään saa osallistua siihen toimintaan, mihin suurin osa uusista tulokkaista tähtää eli akuuttihädässä olevien kansalaisten auttamiseen. Hoitakoot palokunnat itse rekrynsä. 84 palokuntalainen PK116 mielipide taali eli pelastustoiminnan peruskurssi. Peruskurssien tuotos on pysynyt jokseenkin samana. Peruskoulutuksen määrä ei näytä korvavan konkareiden poistumaa, eli hälytyskelpoiset todellisuudessa vähenevät, vaikka hälytysosastolaiset lisääntyvät. Kun porttaali tökkii, niin sen takana oleva muu palokuntakoulutus tietenkin myös tökkii. Kurssi on lakisääteinen edellytys käytännön hälytystoimintaan osallistumiselle. Joku saattaa huomauttaa, että kun HAKA toimii erityisesti pelastusliittojen ilmoittautumismekanismina, niin siitä saattaa puuttua pelastuslaitosten itse järjestämä koulutus. Niin saattaa, mutta samalla kokonaisluvuista puuttuvat ne palokuntalaiset, joita ei ole viety HAKAan. Kurssien tuotos oli vuonna 2022 vain kolmasosa uusien tulokkaiden määrästä! Kasvavissa hälytysosastoissa näyttäisi jääneen joka vuosi kaksi kolmasosaa tulokkaista ilman lain edellyttämää peruskoulutusta. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö heikkoja signaaleja pitäisi koko ajan vahtia. Sisäministeriö näkee sopimuspalokuntatoiminnan alueellisena järjestelykysymyksenä. Vain kolmannes tulokkaista saa peruskoulutuksen HAKAn tilastoja tutkittaessa käy ilmi, että palokuntien hälytysosastoihin tulee joka vuosi enemmän tulijoita kuin mitä toisesta päästä lähtee. Kurssi on rakennettava aidosti modulaariseksi eli muodostumaan erilaisista palikoista. Tilastojen valossa tämä porttaali näyttäisi tökkivän. Pelastusopisto katsoo sinnikkäästi napaansa ja viittaa siihen, mitä pelastuslaitokset ilmoittavat haluavansa. Se pitää sovittaa sellaiseen kokoon, joka sopii useimmille työssä käyville perheellisille. Onneksi palokuntakoulutus kuitenkin on sen verran pitkäpiimäinen juttu, että ihan heti ei tapahdu katastrofeja. Kurssiaineisto on saatava julkiseksi siten, että itseopiskelu ja palokunnassa tapahtuva tietämyksen kartuttaminen on helppoa, minkä jälkeen osaaminen on kokeilla todennettavissa. Eikä hän hakeudu kurssille, ellei kurssi ole kaikilta puolin mielekäs. Ilman pohjalla olevaa peruskurssia on uraputki suljettu. Tiedolla johtaminen edellyttää sekä tietoa että sen hyödyntämistä. LÄÄKKEET ONGELMAAN OVAT OLEMASSA Pelastustoiminnan peruskurssiin on oikeasti panostettava. Eli HAKAn luvuissa esiintyvä vaje lienee pitkälti sellainen kuin on kuvattu. MISTÄHÄN VAJE JOHTUU. ?. Kun raha on tiukalla tai asenteet vinossa, niin ylihuomisen tarpeesta on helppo sulkea silmät. Action jää haaveksi. Kyseiset tulokkaat eivät siis ole muodollisesti hälytyskelpoisia. Jotta peruskurssijärjestelmä tuottaisi uusia palokuntalaisia edellytetään, että kursseja järjestetään ja niihin saadaan kurssilaisia. Jos tarjolla oleva kurssi ei kiinnosta, ei tunnu mielekkäältä, on liian pitkä, huonosti ajoitettu tai järjestetään liian kaukana, niin porttaalille saapunut palokuntalainen äänestää jaloillaan. Sopimuspalokuntien pitkän tähtäyksen jälkikasvulle voi huoletta kohautella olkapäitä: ei ole meidän asia, eikä ainakaan tänään. MITEN VASTUUSSA OLEVAT TAHOT REAGOIVAT. Kukaan ei valvo kokonaisuutta. Ja kurssimäärien valvonta on saatava muiden kuin lehdistön tehtäväksi. Siinä rekrytointiin panostetut toimenpiteet valuvat hukkaan. Järjestämisvastuu on viime kädessä pelastuslaitoksilla, jotka joko järjestävät kurssit itse tai ostavat niitä esimerkiksi pelastusliitoilta. Milloinkahan pelastusalalle saadaan sellainen kokonaisvaltainen luotettava tietojärjestelmä, jota aidosti vielä hyödynnettäisiin esimerkiksi koulutuksen suunnittelun pohjaksi. Operatiivista palokuntatyötä jokseenkin vapaaehtoisesti tekemään tullut palokuntalainen ei jää odottamaan, jos kursseja ei tule
2. Tämä on epäkohta, koska loukkaantuneiden potilaiden ensihoito on ensihoitopalvelun (ensivasteyksikkö on ensihoitopalvelun yksikkö) eikä pelastustoimen vastuulla. Yhteistyöterveisin Sakari Aalto sairaanhoitaja, yamk perustason ensihoidon opettaja, eläkkeellä Kullaan VPK p. Taskuoppaassa ja ensivastekursseilla on vammapotilas huomioitu varsin laajasti. Olisi mielenkiintoista tietää, mikä on kirjan tekijöiden näkökulma tähän asiaan. Olisi mielenkiintoista tietää, kuka Suomessa hallinnoi tätä asiaa. Taskuopas on ensimmäinen julkaisu, jossa on esitetty ensihoidon yksikkötunnuksen muodostumislogiikka. 3. Todellisuudessa tämä on huomioitu hyvin huonosti aiemmin sairaanhoitopiireissä ja nykyään hyvinvointialueilla, eikä STM:kaan ole ohjeistanut asiaa. 040-5659520. Muista ensihoitopalvelun yksiköistä poiketen ensivastetoimintaa koskevat hoito-ohjeet (TH-laissa ”ensivastetoiminnan hätäensiapu”) pitää sisältyä ensihoidon palvelutasopäätökseen. Häket noudattavat saamiaan hälytysohjeita. uudistettu painos! 1. 85 mielipide MUUTAMA NÄKÖKULMA ENSIAUTTAJAN TASKUOPPAASTA Ensinnäkin on erinomainen asia, että Ensiauttajan taskuoppaasta on julkaistu 3. Kaikkien, jotka voisivat vaikuttaa asiaan eri alueilla, kannattasi nyt olla aktiivisia. Kuitenkin esimerkiksi Pronto-tilastojen mukaan ensivasteyksiköitä hälytetään harvoin, jos koskaan, tyypillisiin vammautumisiin johtaviin pelastustoimen johtamiin tehtäviin, esimerkiksi 202 B-tehtäviin. Palvelutasopäätökset ovat monin paikoin juuri nyt valmisteilla. Taskuoppaassa on hyvin huomioitu se, että ensihoidossa pitää noudattaa hyvinvointialuekohtaisia hoito-ohjeita eikä siten esimerkiksi lääkehoitoa ole ohjeistettu tarkasti
86 palokuntalainen PK116 Saurus Oy | Saunatie 5, 40900 Säynätsalo | Puh. 010 616 1400 | saurus.fi 2100 VALMISTETTUA PELASTUSAJONEUVOA 400 AUTOA VIENTIIN 22 KOHDEMAATA ALL IN RESCUE 40 VUOTTA Tavataan Turvallisuusmessuilla! Saurus-osasto no. 7p128
Toivon mukaan esimerkiksi pelastuslaitosten kumppanuusverkosto pysyy edelleen voimissaan ja sitä kehitetään. Toivottavasti tulevaisuudessa ei synny liiallista byrokratiaa karkottamaan hyväksi todettuja yhteistyökuvioita pelastustoimen ja muiden toimijoiden kanssa.. Pelastustoimella on ollut omia hankintarinkejään, joissa on voitu hankkia paloautoja ja muuta kalustoa samalla tarjouspyynnöllä useammalle pelastuslaitokselle. JOKAISELLA PAIKKAKUNNALLA yhteistyö on hieman omanlaisensa. Onhan useamman pelastuslaitoksenkin yhteisiä ajoneuvojakin nähty. Voiko uudistuksessa kadota pelastuslaitosten kesken tehty yhteistyö. Logistiikkaan voi tulla myös synergiaa. Viestinnässä voidaan käyttää samaa henkilöstöä, toki huolehtien siitä, että pelastustoimen oikeanlainen termistö ja erityispiirteet osataan huomioida. Esimerkiksi hankinnoista vastaa jatkossa hyvinvointialueen hankintatoimi, ja pelastustoimen oman henkilöstön työkuorma voi vähentyä hieman hankintojen suunnittelun osalta. PELASTUSTOIMESSA on lukuisia muitakin yhteistyöverkostoja. KUN TÄSSÄ TULEE UUTTA YHTEISTYÖTÄ yhteen suuntaan, niin voiko se tarkoittaa, että jotain voi poistua. JOS HYVINVOINTIALUEEN AUTO kiertää terveyskeskuksissa tuomassa tavaraa, niin se voi samalla tuoda tavaraa myös paikalliselle paloasemalle. 87 kolumni Vanheneva sammutusmies UNOHDETAANKO VANHAT HYVÄKSI TODETUT KUVIOT. Jossakin yhteistyössä liikkuu raha, jossakin ei lainkaan. PELASTUSTOIMI KIINNITTYY JATKOSSA hyvinvointialueiden muihin palveluihin. Miten hyvinvointialueen hallinnossa nähdään tämänkaltaiset hankinnat tulevaisuudessa, kun pelastustoimi on kuitenkin sen hallinnossa ja budjetissa pieni toimija. Pelastustoimella on ollut monia yhteistyötahoja esimerkiksi kuntien, seurakuntien, eri yhdistysten ja yritysten kanssa ympäri Suomen. Synergiaa voi tulla myös moniin muihin toimintoihin taloushallinnosta lähtien
Dräger FPS® 7000 -kasvo-osaan on integroitu FPS® In-mask -näyttö, joten lämpökuva on näkyvissä ensi hetkestä alkaen, myös näkyvyyden ollessa olematon.. 88 palokuntalainen PK116 Uusi Dräger UCF® FireCore Handsfree -lämpökamera FireCore takaa jatkuvan näkyvyyden lähiympäristöön
VI HAR JU MOBILTELEFONER OCH FLYGÖVERVAKNING, och man berättar att de förkortar släckningsstyrkornas reaktionstid. Det finns det – och mycket. DET FINNS HELA TIDEN SAKER att utveckla i alla de ovan nämnda i och för sig positiva faktorerna. Välfärdsomra?denas beslutsfattare, observera! I terrängbränderna kyttar det tra?kiga o?verraskningar DE REDSKAP SOM FINNS TILL FÖRFOGANDE är delvis oändamålsenliga och det finns inte tillräckligt med fordon och släckningsredskap avsedda för skogsbränder. Särskilt borde då tre saker granskas grundligt och snabbt. OM ALLT ÄR SÅHÄR FINT SÅ FINNS det då ännu nånting att förbättra. Man påminner även om att skogsvägsnätet i Finland är tätare än på annat håll. FINLAND BÖR GÖRAS till ett mönsterland då det gäller bekämpning av terrängbränder. TILL LISTAN ÖVER VÅRA FÖRDELAR fogar man ännu ett täckande avtalsbrandkårsnät och det att gränsbevakningens och försvarsmaktens helikoptrar vid behov kommer med i släckningsarbetet. Från Sverige kan vi få släckningshjälp med fasta vingar. Man vill inte smutsa eget bo, så man låter medborgarna få bilden att i Finland är allt bra. Föga har man hört kritiska röster från dem som påverkar inom räddningsbranschen. Utrustningen är inte den bästa möjliga för arbete i svåra förhållanden och det berättas att arbetsskiftena kan bli farligt långa. 89 PEKKA KOIVUNEN Chefredaktör ledaren RUNTOM I VÄRLDEN RASAR TERRÄNGBRÄNDERNA för varje sommar allt värre. DÅ MAN BEDÖMER DET EGNA RÄDDNINGSVERKETS beredskap för terrängbränder lönar det sig för beslutsfattarna att söka stöd i inrikesministeriets publikation ”Maastopalojen maasammutustoiminnan konseptin muodostaminen pelastustoimessa” (Joni Mänttäri, räddningsverket i Södra Karelen) (på finska, referat på svenska: ”Bildande av ett koncept för den landbundna släckningsverksamheten vid terrängbränder”). Det finns ofta ingen klass på rekognoseringen och hur styrkorna grupperas. Den information som riktas mot den stora allmänheten anses vara värd att skryta med. Det sker inte utan mentala och finansiella satsningar. Även i Finland har man vaknat upp och börjar fundera på vår beredskap att möta terrängbränder. ENLIGT UPPGIFTER som kommit från fältet är ledarskapet vid terrängbränder fortfarande famlande. Även alarmresponsen behöver ses över. Den gällande uppfattningen är att det inte finns några problem. SLÄCKNINGSMANSKAPETS ARBETARSKYDD trampar vid de flesta räddningsverk i barnskorna. VÄLFÄRDSOMRÅDENAS BESLUTSFATTARE borde granska det egna räddningsverkets beredskap med kritiska ögon. Det bör välfärdsområdenas beslutsfattare vara medvetna om.. Skogsvårdens och räddningsväsendets kontakter är up_to_date. Allt är inte alltid så bra som räddningsväsendets ledning låter förstå
Jag är fullvuxen, har ett civilt yrke och begränsat med fritid, så jag förväntar mig modern vuxenutbildning. Allt verkar vara väldigt hemligt. Samhället tackar och tar emot. Välkommen! Att jag hade ännu mera tur visste jag inte genast. Enligt en tidtabell som passar mig. Till och med. Tag kontakt med närmaste avtalsbrandkår! ”Låter fint. Det osannolika sammanträffandet att det faktiskt skulle börja en grundkurs och turen att komma in på den. År 2023. Att det dessutom finns brandkårer som är sig själv ännu mera nog märker man inte om man inte försöker knacka på fel dörr. Det är bara att nappa på kroken, eller är det. Alltså en begriplig utbildning som känns meningsfull med tanke på det jag ger mej in på – att hjälpa medmänniskor i nöd. GRUNDKURSEN ÖPPNAR SIG När grundkursen börjar öppna sig upptäcker jag att för att alls få hjälpa till måste man tydligen kunna prata i radio och känna till stegdelar och knutar. 90 palokuntalainen PK116 Text Silvio Hjelt Bild Bildbank Freepik brandkåristen Mannen från gatan har nappat på kroken: Jag vill bli brandkårist Konkret hjälp åt medmänniskor i nöd. En bit in på utbildningen. Utan grundkurs ingen action, ingen plats för hjälpande händer. På vems villkor månne brandkårsutbildningen bedrivs. Är man alls välkommen. Jag är fullvuxen, men om brandkårsverksamhet vet jag ingenting.” EN UNDERLIG BRANSCH Det första man slås av är att räddningsväsendet verkar vara sig själv rätt nog. Tydligen åtminstone inte på de blivande brandkåristernas. Jag hade tur och dörren öppnades. Vi skall låta en fiktiv brandkårist in spe kommentera. Vitsen med självstudier är väl att man sköter dem i egen takt. Sagt och gjort, och nu är jag alltså här. En givande hobby för alla. I andra sammanhang behöver man ju inte vänta åratal innan man får komma med i verksamheten... HEMLIG RAKETTEKNIK, ELLER... Ungefär såhär kunde man tolka marknadsföringen. Alldeles som på segelsjöfartens tid. Kom som du är – avtalsbrandkåren erbjuder utrustningen, utbildningen, den goda samhörigheten och action. Tröghet och resursbrist. Och dessutom är det tydligen bråttom, med material som skall lämnas in inom utsatt tid. Dessutom marknadsförs brandkårsverksamheten som en actioncentrerad, intressant, meningsfull och givande samhörighet. Grundkursen handlar ju inte om raketteknik, så varför måste man först bli godkänd till kursen innan man kan bekanta sig med inledande material som man sedan på några veckor måste klara av via självstudier. Gärna på förhand, eftersom det ingenting kostar för någon annan än mig själv, av min fritid. Vi kanske ännu återkommer till själva kursen. Inbunden byrokrati, konstiga bestämmelser utan logisk förankring i verkligheten. ”Jag upplever att avtalsbrandkårssystemet är viktigt och vill satsa av min begränsade fritid på att hjälpa andra”. Vad som händer med dem som gärna vill börja men inte får kursplats medan intresset falnar kan man ju ana
Det handlar inte om ”dagistestad målfärg” utan om en plattform till vilken man måste få tillträde för att alls kunna fortsätta att nosa sig vidare i kunskapen. När månne man får detta tillträde – om man alls skall få det. Det kräver säkert kondition. Och som säger rent ut att det är i verkligheten man sedan lär sig det man faktiskt behöver kunna: att improvisera med det man har och kan – oberoende av var och hur man lärt sig det. Att man däremot inledningsvis frågar mej facksaker som jag inte har en aning om handlar dock knappast om hemlighet utan om oförmåga att inse att jag faktiskt är mannen från gatan – som kommit för att lära mej. ??. Så inte. Så lagom ändamålsenligt, för knappast är det ens lagom billigt. Om man sprungit banan skulle man ha märkt, att det material som småningom öppnar sig innehåller en del länkar som inte fungerar i praktiken. Berätta vad man behöver kunna, erbjud material och verktyg för det och kontrollera resultatet då man tror sig vara redo. För det är nog mobbande att ställa ”kluriga” tentfrågor om klurigheten inte motiveras av innehållet. I det skenet rimmar det illa att den grundkurs som skall utgöra inkörsporten upplevs som gammaldags, ostrukturerad, byrokratisk, lång, jäktig och detaljpetig. Vuxenutbildning för frivilliga skall vara ”lagom”. En del leder ingenstans, andra leder till information om att man försöker nå någonstans dit man inte har tillträde. Nu är systemet inte lagom på något enda sätt. Grundkursen ändrar sig tydligen hela tiden. Alla har vi sett filmer av sotiga brandmän som springer genom eldar med barn i famnen. Skam den som ger sig, så man lär sig att systemet tydligen skall vara ologiskt, svåröverskådligt, brådskande och i viss mån mobbande. Det kräver ju en separat kurs och är utanför mina ambitioner. Månne eldsläckandet också ändrar sig hela tiden, eller.... Någon myndighet skall tydligen avgöra om man är lämplig. Och kanske bli tenterad, men först då själva kursen lärt mig det jag skall tentera. En del knopar är visserligen ovanliga, men knappast hemliga. För den som arbetar i den civila världen ter sig räddningsväsendets byrokrati väldigt underlig. Hur skulle det vara att i första hand låta brandkårerna och den utbildade själv sköta grundutbildningen. Varför skall en grundkurs som siktar på praktiskt arbetande omges av byrokratisk mystik till den grad att redan början ter sig obegriplig. Nyttigt att veta, men vad har potentiell rökdykarförmåga med grundkursen att göra, om man inte tänkt rökdyka. LAGOM <> BYROKRATI. Jag tänker ju inte bli yrkesbrandman. Man talar högt och ljudligt om att det räddningsväsendet behöver mera folk, och att det finns uppgifter för nästan alla. Nå, när man har anslutit sig till en brandkår finns det ju folk som vet. BRA KONDITION ÄR JU BRA Det är bra att ha hyfsad kondition, men.... Är allt faktiskt nödvändigt för att man alls skall få deltaga i utryckningar, på baksätet, som en del av ett team där de andra är rutinerade och härdade. Sakkunniga säger förstås att verkligheten ser helt annorlunda ut, men det vet jag ingenting om, för jag får inte vara med på kursen innan min kondition testats. Alla utryckningar lär nämligen vara olika. Hur är det, står allting faktiskt riktigt rätt till inom räddningsväsendet. Den som planerat grundkursen har nog inte själv ”sprungit banan”, så som den ses med lekmannaögon. För inte kan det väl handla om att strypa tillgången till allmänt vetande. KÅRCHEFENS KOMMENTAR: Avtalsbrandkårernas grundutbildning tycks ha vuxit sig så världsfrämmande att den skulle må bra av att avlas fram på nytt.. Erbjuda motiverande stöd för inlärning av lagom innehåll i lagom portioner, lagom nära med funktionerande inlärningsmekanismer och inom lagom tid. Dock inte kårchefen, för han gick en annan kurs, förra årtusendet. Är det faktiskt någon mening med att krångla till saker, eller är det ett självändamål. Banläggande, och detta med letande ja. Att testet sedan är endast riktgivande, för mig själv, det kan jag stå ut med. 91 så, att om brandkårsarbete inte visar sig vara min grej så kunde jag avbryta utan att ha tagit någon annans studieplats. ”KOULUMAALI” Efter mycket letande och frågande står man inför en portal som kallas ”Koulumaali”
Kuinko monta letkua oli tuotu maastopalosta huoltoon. Lasse, kenelle haluat lahjoittaa vuosikerran. Vastaukset osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi Palkintona oikein vastanneiden kesken arvotaan Palokuntalainen-lehden digivuosikerta. Oikea vastaus on 45 kappaletta eli pyöreästi 900 metriä. 92 palokuntalainen PK116 Tässä tarvitaan kuukletusta: Minkä maan palopäällysto?n virka-arvoista on kyse. PALOEVERSTI PALOKENRAALIMAJURI PALOKENRAALILUUTNANTTI PALOKENRAALILUUTNANTTI PALOPRIKAATINKENRAALI PALOEVERSTILUUTNANTTI PALOKENRAALILUUTNANTTI PALOMAJURI PALOKAPTEENI PALOLUUTNANTTI. Harvoin käy niin, että noin pieleen menneellä vastauksella osuu kuitenkin lähimmäs. seuraava lehti LETKUT SOLMUSSA Letkuja perävaunussa oli 45 kappaletta Viime lehden visa oli arviointitehtävä. Lasse Moisio Tampereelta arvasi, että letkuja olisi 37
alv 10% Tilaa sähköpostilla tilaukset@palokuntalainen.fi tai verkkosivuiltamme www.palokuntalainen.fi DIGILEHTI MAKSUTTA LEHDEN TILAAJILLE P P P P palokuntalainen BRANDKÅRISTEN IRTONUMERO 9 € · VIIKKO 10 · 2023 · ISSN 1798-2685 113 Kokemuksia uudesta järjestelmästä – hva-päättäjät kertovat Yhteiseloa – ammattilaiset ja sopimuspalokuntalaiset saman katon alla Kiinnostavia tuotteita Turvallisuusmessuilla. Ilmoita siitä meille: toimitus@palokuntalainen.fi Seuraava lehti (nro 117) ilmestyy viikolla 45. Tilaa oma lehtesi ...ja tiedät mitä alalla tapahtuu 6 lehteä 52€ sis. 93 seuraava lehti HUOM! Eikö lehtesi saapunut perille
PELASTUSTOIMEN PALVELUVERKOSTON KEHITTÄMINEN voi pitää sisällään niin paloasemaverkoston supistamista kuin sen laajentamista. VIRVE 2:N tuloon suhtaudutaan toiveikkaasti, mutta soraääniäkin on. Osassa pidetään tiukasti kiinni synergiaeduista. Samaan kastiin voidaan lukea Kejon vaatima siirtymävaihe. ALAN ONGELMAT eivät rajoitu paljon julkisuutta saaneeseen henkilöstöpulaan. Pieniä ammattiasemia perustetaan, ja toisaalta sopimuspalokuntia kannustetaan yhdistämään voimiaan. Joka tapauksessa siirtyminen uuteen viestijärjestelmään tulee aiheuttamaan paljon säätämisen hikisiä hetkiä. Luultavasti enemmän kuin voisi olettaa ja varsinkaan toivoa.. Useilla sopimuspalokunnilla on edessä vaaran vuodet. Osassa se on jo todellisuutta. Lähitulevaisuudessa on edessä useita muitakin suuria muutoksia ja siksi myös ongelmia ratkaistaviksi. Mahdollisilla muutoksilla on vaikutusta pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön määrään – suuntaan tai toiseen. Ilmastonmuutoksen seuraukset tulevat vaikuttamaan myös pelastustoimintaan. Hv-alueiden kulujen leikkauspaineet ovat suuria. Tämä ja ensi vuosi ovat pelastustoimen kannalta pääosin siedettäviä, mutta vuonna 2025 saattavat olla edessä pelastustoimen historian suurimmat leikkaukset. Kiristynyt maailmatilanne vaatii myös pelastustoimen kehittämistä. KAIKEN TAKANA ON TALOUS. OSA HYVINVOINTIALUEISTA pohtii ensihoidon tuotannon siirtämistä pois pelastuslaitoksilta. 94 palokuntalainen PK116 LIEKINHEITTÄJÄ Tummia pilviä horisontti mustanaan VIIME NUMEROSSA käsittelimme pelastusalaa uhkaavaa henkilöstövajetta artikkelissa ”Ongelma meillä jo on, ratkaisija puuttuu”. EIKÄ NOISSA VIELÄ KAIKKI – ei läheskään. MYÖS ENSIVASTEEN MIELEKKYYDESTÄ kuuluu erilaisia mielipiteitä. Selvää kuitenkin on, että erityisesti haja-asutusalueilla ensivaste on tarpeellinen ja kustannustehokas järjestelmä
vesitykkinä! Kulmala PalokuntalainenSYYSKUU Turvallisuusmessut 2023 205x275.indd 1 1.9.2023 10.42. Tervetuloa Veljekset Kulmalan osastolle 7k128. Varaa matka heti ja saavu paikalle. 95 Uutuuksia, luotettavaa tekniikkaa sinun turvaksesi! Oy Veljekset Kulmala Ab Linjatie 4, 01260 Vantaa • Puh. • Rosenbauer RT sähköpaloauto • Rosenbauer X-Drill vesipora • Rosenbauer Robot vesitykki • TFT-tuotteet • Resqtec-tuotteet • Firemiks-tuotteet • Ilmakaariteltta ja paljon muuta. 09 875 1800 • sales@veljeksetkulmala.fi • www.veljeksetkulmala.fi Turvallisuusmessut 11.-12.10.2023 Messukeskus Helsinki Messut ovat vuoden tärkein tapahtuma ja osa tuotteista on nähtävän vain messuilla. Osastollamme esillä mm. Turvallisuusmessuilla osastolla 7K128 Kulmala, aina turvallisuus edellä kaikessa! Huipputeknologiaa! Robottitela-alusta, toimii esim
VEHO VEHKALA Vehkalantie 10 01730 Vantaa 010 56916 VEHOTRUCKS.FI. Suomen suurin autoalan toimija, perheyhtiö Veho, on perustettu Mercedes-Benzin maahantuontiin vuonna 1939. Vehon hyötyajoneuvojen palveluverkosto kattaa 14 omaa huoltokorjaamoa, joita täydentää laaja itse näisten valtuutettujen korjaamoiden verkosto. Siitä lähtien olemme kasvaneet henkilöautojen ja hyötyajoneuvojen laajaksi palvelu verkostoksi. Tutustu lisää: www.vehotrucks.fi Ambulanssija pelastusautomyynti Tero Huovinen | 010 569 3670 Pekka Paananen | 010 569 3628 Puhelun hinta 010-numeroihin 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (sis. Paloja pelastusajoneuvojen huoltoon vaadittavat tiukat laatustandardit, varaosien oma keskusvarasto Suomessa ja vahvat 24 h huoltoautopalvelut varmistavat autojen toiminnan kaikissa tilanteissa. Yhteistyössä päällirakentajakumppaniemme kanssa tarjoamme Mercedes-Benzin paloja pelastusautomallistosta monipuoliset ratkaisut pelastusalan ammattilaisille. Veho ja Mercedes-Benz – luotettavaa kumppanuutta. alv. 96 palokuntalainen PK116 . 24?%)