vakiopalstat Brandkåristen Oman Hose Masterin hankinta on letkuille paras vaihtoehto, huoltopalve lumme toiseksi paras! ONKO LETKUPYYKKINNE PÄÄSSYT KERTYMÄÄN. HOSE MASTER NYT MYÖS PALVELUNA! Esteri Group tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. Letkujen käsittely Hose Masterilla on nopeaa, tehokasta sekä altistumista vähentävää, mutta aina ei ole mahdollisuutta tai kapasiteettia hoitaa itse kaikkea letkupyykkiä. Pesemme, koeponnistamme sekä kuivaamme letkut ja toimitamme ne takaisin rullattuina tai kiepitettyinä. Tarvittaessa voimme tuoda Hose Master -mobiiliyksikkömme toivomaanne paikkaan, ja pestä sekä huoltaa letkut paikan päällä. Esteri Group • (02) 216 2112 • esteri@esterigroup.fi Timo Kaasinen • +358 40 052 2150 • timo.kaasinen@esterigroup.fi Antti Kalliomäki • 358 40 487 8023 • antti.kalliomaki@esterigroup.fi Tarjoamme nyt asiakkaillemme mahdollisuutta tuoda tai lähettää letkunsa huollettavaksi Turkuun. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. Letkujen liittimet ja sidonta voidaan tarvittaessa tarkistaa sekä uusia kotimaisilla Esteri-liittimillä.
Näitä ja monia muita päivänpolttavia asioita seuraamme tarkasti. Haluamme myös kuulla lukijoidemme ajatuksia pelastuslaitoksen nykytilasta ja lähitulevaisuudesta. Miten käy investointien, entä käyttötalousmenojen. Laita viestiä osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi Syysterveisin Toimitus 30-33 ”Onks toi sun ’kypärä?” Vanheneva sammutusmies 64 22-29 Hyvinvointialuejohtajat alueidensa pelastustoimesta: järkevää! Lingottua 17 Mielipide 62. Ollikainen TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi TAITTO, ILMOITUSMYYNTI, TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET JA TALOUS Maria Salo, 0400 504 678, maria.salo@palokuntalainen.fi PAINO Grano Oy KANNEN KUVA Pekka Koivunen KUVAPANKIT Freepik, Depositphoto JULKAISIJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja WWW.PALOKUNTALAINEN.FI palokuntalainen BRANDKÅRISTEN vakiopalstat Även brandkårerna har skäl att förbereda sig på värre Pääkirjoitus Letkut solmussa Liekinheittäjä 5 68 70 38-43 Vaasan VPK: Elämänmittainen matka palokuntalaisena 23. Seuraamme tarkkaan taloustilanteen kehittymistä ja erityisesti sen vaikutusta pelastuslaitosten arkeen. Suurimpana huolena niin pelastusjohtajilla kuin hyvinvointialueen johtajilla on talouden synkät näkymät. 3 PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, 040 501 8721 TOIMITTAJA Silvio Hjelt AVUSTAJA Arto Papunen KOLUMNISTIT Jaakko Linko OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. Nimellä tai anonyymisti. Tässä lehdessä 13 hyvinvointialueen johtajat paljastavat mietteitään pelastustoimesta osana hyvinvointialueita. Minkälaisia ovat pelastustoimelta eri laitoksissa vaadittavat leikkaukset. VUOSIKERTA AIKAKAUSMEDIA RY:N JÄSEN ISSN 1798-2685 Lämpökameramies 59 Brandkåristen 66 Ledaren 65 sisältö Edellisessä numerossa pelastusjohtajat kertoivat ajatuksistaan oelastuslaitoksen toiminnasta hyvinvointialueympäristössä
SEMCON NUORISOSAAPPAAT Turvakärki ja -pohja, öljynkestävä. Koot: S, M, L, XL ja XXL. Lue lisää osoitteesta www.turvata.fi.. Hyväksynnät: EN16471 / EN16473 / EN12492 / EN 1385 / PAS028 Palvelemme alan ammattilaisia sekä suoraan että Palokamu-ketjun välityksellä ja yrityksiä ja kuluttajia Turvanasi-ketjun kautta. MSA:N PELASTUSKYPÄRÄ F2XR Pikasäätö, integroitu silmäsuoja, laaja lisävarustevalikoima. SEMCON NUORISOVÄLIASU Vastaava kuin hälytysosaston väliasu. 4 palokuntalainen PK116 MSA:N SUOJAKYPÄRÄ V-GARD HPDE Pikasäätö, heijastin, 4-piste-leukahihna. 125 195 cm. NÄISSÄ BILEISSÄ ON SITTEN MUUTEN PUKUPAKKO! Nuoriso-osastolle parhaat harjoitusasut ja varusteet! HOLIKIN NUORISOHANSKA TINA PLUS Haljasnahkaa, vuori puuvillaa. Useita värivaihtoehtoja. Koot: 36–42. 120 cm – 190 cm SEMCON ORION-NUORISOPUKU Nuorisopuvut valmistetaan samalla tekniikalla kuin viralliset pelastajan sammutusasutkin, laadusta ja viimeistelytasosta tinkimättä
Näitä tahoja ovat hätäkeskukset, aluehallintovirastot, ELY-keskukset, hyvinvointialueet, sosiaalija terveydenhuollon yhteistyöalueet (YTA), pelastuslaitokset, poliisilaitokset, Rajavartiolaitos, tullilaitos, Puolustusvoimat ja kunnat. KAIKILLE HYVINVOINTIALUEILLE on määrätty velvollisuus perustaa normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa (valmiuslaki ja puolustustilalaki) johtokeskus, jossa ylläpidetään alueellista tilannekuvaa. Rakenteita, resursseja ja osaamista on. Huoltovarmuudenkin väitetään olevan nyt huippuluokkaa. Onko paikallisilla viranomaisilla riittävät toimivaltuudet tehdä päätöksiä. Missä ovat riittävän kokoiset tilat alueelliselle yhteistoiminnalle ja eri viranomaistahoille. Liian moni oleellinen kysymys jää selkeää vastausta vaille. MONISTA NÄKÖKULMISTA tarkastellen asiat ovatkin hyvin. VIRANOMAISTEN YHTEISTOIMINNAN kiitetään olevan Suomessa aivan toisella tasolla kuin esimerkiksi Keski-Euroopan maissa. SEURAAVASSA NUMEROSSA Palokuntalainen tarkastelee perusteellisesti edellä esitettyjä kysymyksiä. Kartalle piirtyy pelottava ryteikkö. Kuinka hyvin henkilöresurssit on varattu ja perehdytetty tehtäviin. POIKKEUSOLOJEN OPERATIIVISTA JOHTAMISTA uhkaavat ongelmat selviävät asettamalla eri toimialojen vastuuviranomaisten maantieteelliset rajat päällekkäin kartalle. ARKINEN KOKEMUS kertoo ensi silmäyksellä, ettei poliitikkojemme luoma hallinnollinen sekamelska kykene vastaamaan velvollisuuksistaan. Piirrämme kuvan varautumisen mallimaasta, jonka valmiudet ovat suuressa vaarassa eksyä hallinnolliseen labyrinttiin.. SUOMEN EI PIDÄ TUUDITTAUTUA varautumisen ihmemaan rooliin niin kauan kuin johtamisen edellytykset hallinnon eri tasoilla näyttävät epämääräisiltä. Nyt itsetuntoa hivelevää tunnustusta on tullut myös ulkomailta. Kuka vastaa johtamisesta milläkin tasolla ja alueella. Valitettavasti nuo kaikki jäävät tyhjän päälle ilman laadukasta johtamista. pääkirjoitus VIIMEKSI PANDEMIAN yhteydessä olemme vakuutelleet itsellemme, että Suomessa on varauduttu poikkeusoloihin erinomaisesti. 5 PEKKA KOIVUNEN Päätoimittaja Hallinnollinen sekamelska uhkaa poikkeusolojen johtamista Artikel på svenska på sidan 65. UKRAINAN SODAN alkamisen jälkeen omakehu varautumisen erinomaisuudella on vain jatkunut. KUNTIEN JA HYVINVOINTIALUEIDEN TEHTÄVÄJAKO normaaliolojen häiriötilanteissa hakee vielä muotoaan sekä toiminnallisesti että säädöspohjaltaan. Jos jokin yllättävä, vakava ja laaja-alainen tapahtuma vie Suomen poikkeusoloihin, on edessä kriittinen johtamisja koordinointiongelma. Mitä nyt hässäköinti maskikaupoissa pudotti pilvistä hieman lähemmäs maan pintaa, mutta se on kaikki jo unohtunut. Tähän johtokeskukseen kunnat ja yhteistoimintaviranomaiset turvaavat tilannekuvan hallinnassa, tilannetiedon saamisessa sekä tietojen välittämisessä molempiin suuntiin. Miten toimii viestintä
03 3142 1555 PORI Satakunnankatu 38 p. 03 3142 1560 TAMPERE Kuokkamaantie 4 p. 03 3142 1565 LAHTI Ansiokatu 2 p. 6 p p p PEITE SÄHKÖAUTOPALOIHIN Sammutuspeite ammattilaisille äärimmäisiin tilanteisiin Bridgehill Car Pro X sammutuspeite • Sammuttaa ja eristää polttomoottori autojen palot sekunneissa • Eristää sähköautojen palot sekunneissa • Välitön myrkyllisten kaasujen ja savun eristys • Estää palon leviämisen • Suojaa sivullisia altistumiselta • Voidaan käyttää autopaloihin jopa 30 kertaa • Vihrein tapa kontrolloida autopaloja • Koko: 6 x 8 m • Paino: 28 kg • Käsittely: 2 henkilöä • Sulamispiste: ± 2500 °C • Pitkäkestoinen: ± 1500 °C www.tamrex.fi TAMREX OY TAMPERE Turvesuonkatu 7 p. 03 3142 1505 ESPOO Koskelontie 15 p. 03 3142 1545 TURKU Leipäläntie 71 p. 03 3142 1530 VANTAA Tikkurilantie 68 p. 03 3142 1507 HÄMEENLINNA Parolantie 10 p. 03 3142 1550 pp Ihanteellinen tiloihin, joissa useita autoja • Pysäköintialueet ja -hallit • autolautat • huoltoasemat • autokorjaamot • autoliikkeet • tunnelit. 03 3142 1522 JYVÄSKYLÄ Alasinkatu 5 p
Sisäministeri Mari Rantanen mainitsi puheessaan, että pelastustoimen apu vastaa noin 20% kaikesta Suomesta EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta Ukrainaan lähetetystä avusta. Ajoneuvot oli koottu neljän eri hyvinvointialueen pelastuslaitoksilta: LänsiUusimaa, Pohjois-Savo, Etelä-Karjala sekä Kymenlaakso. Edelliset lahjoitetut pelastustoimen ajoneuvot, neljä ambulanssia ja yksi sammutusauto, toimitettiin Ukrainaan kesällä., kertoo sisäministeri Mari Rantanen. – Nyt Ukrainaan lähtee yhteensä yhdeksän pelastustoimen ajoneuvoa neljältä eri hyvinvointialueelta, mutta kaikki pelastuslaitokset ovat olleet aktiivisesti mukana Ukrainan tukemisessa. 7 Pelastustoimen ajoneuvokalustoa Ukrainaan Suomi lahjoitti lokakuussa yhdeksän pelastustoimen ajoneuvoa Ukrainaan. Pelastuspalvelumekanismin kautta on annettu myös mekanismin toimintaa tukevaa asiantuntija-apua Ukrainan naapurimaihin sekä vastaanotettu Ukrainasta evakuoituja sairaanhoitoa tarvitsevia potilaita. Lisätiedot: Ansa Jokiranta, viestinnän erityisasiantuntija, Sisäministeriö 0295 488 258 etunimi.sukunimi@gov.fi Johanna Kojola, viestintäpäällikkö, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, 040 6265 170, etunimi.sukunimi@pelastustoimi.fi. Luovutustilaisuus järjestettiin 23.10.2023 Länsi-Uudenmaan keskuspaloasemalla Espoossa. Sisäministeri Mari Rantasen lisäksi luovutustilaisuuteen osallistuivat Ukrainan Suomen-suurlähettiläs Olga Dibrova, pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka sekä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki
Sosiaalija terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry erotti Suomen pelastusalan ammattilaiset SPALin 19.9.2023. Erottamisen taustalla on Sote ry:n kesällä tekemä päätös menettelysäännöistä, jotka liittyivät uuteen virkaja työehtosopimusrakenteeseen ja hyvinvointialueuudistukseen. 8 Uutinen Tehy-lehti 19.9.2023: Neuvottelujärjestö Sote ry erotti Spal ry:n Neuvottelujärjestö Sote ry on tänään kokouksessaan päättänyt erottaa jäsenyydestään Spal ry:n eli Suomen pelastusalan ammattilaiset. Kirjeen mukaan Spal ry:n toiminnasta on aiheutunut haittaa Sote ry:lle ja paikallistasolla myös monille hyvinvointialueille työnantajana. Tehyn toiminnanjohtaja Else-Mai Kirvesniemi ja SuPerin edunvalvontajohtaja Anne Sainila-Vaarno kertovat erottamisesta hyvinvointialueille lähettämässään kirjeessä. Pääsopijajärjestö esimerkiksi edustaa jäsenliittojensa jäsenistöä virkaja työehtosopimusneuvotteluissa. Emme saaneet niitä lehden painoon mennessä. . TOIMITUKSEN KOMMENTTI. Kirjeen mukaan Spal ry:n toiminta ja viestintä ovat jo pitkään olleet vastoin menettelysääntöjä koskevaa päätöstä, kuntaja hyvinvointialan pääsopimusta sekä voimassa olevia virkaja työehtosopimuksia. Palaamme asiaan seuraavassa numerossa. Perusteena väitettiin, että SPAL ei ole noudattanut neuvottelujärjestön menettelysääntöjä ja on jakanut virheellistä tietoa työnantajalle ja jäsenilleen. Pyysimme Sote ry:ltä tarkennuksia väitteisiin. Sote ry:hyn kuuluvat jatkossa Tehy, SuPer ja Erto. Sote ry toimii kuntaja hyvinvointialan pääsopijajärjestönä. Erottaminen astui voimaan välittömästi
Erityisesti ensihoitoalan ammattilaisten järjestäytyminen SPALiin on herättänyt sisarjärjestössä voimakkaita tunnekuohuja ja niitä on selvitelty matkan varrella. SPAL on sidottu työja virkaehtosopimuksiin sopimuskauden loppuun asti, joten jäsenten työja virkaehtosopimusedut on turvattu. Kim Nikula järjestön johtaja Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL. Prosessi käynnistyi keväällä 2023, kun Sote ry:n sisarjärjestöt muuttivat neuvottelujärjestön menettelysääntöjä, jota SPAL vastusti. Laki kunnan ja hyvinvointialueen työja virkaehtosopimuksista tulee päivittää siten, että hyvinvointialueilla on erillinen pääsopimus. Toisaalta episodi osoittaa sen, että kunnanja hyvinvointialan työja virkaehtosopimuslainsäädäntö on 1970-luvulta eikä vastaa hyvinvointialueiden neuvottelutarpeeseen. SuPer ja Tehy yrittivät menettelysäännöillä estää sen, että Sote/SPALin pääluottamusja luottamusmiehet eivät saa neuvotella hyvinvointialueilla eivätkä allekirjoittaa paikallistai keskustason sopimuksia. SPAL ei hyväksynyt jäsenistönsä etujen heikentämisyrityksiä tai yhdistyslain vastaista menettelysääntöja erottamispäätöstä. Sote ry:n jäsenliitot valmistautuivat neuvottelukierrokseen ns. Päätöksistä on kanneltu Helsingin käräjäoikeuteen ja haettu täytäntöönpanokieltoa. Kun neuvottelukierroksen umpisolmua ei saatu avattua ja jäsensegmenteistä ei päästy yhteisymmärrykseen, oli Sote ry:n vaihtoehtona SPALin erottaminen. Menettelysäännöissä on määräykset muun muassa neuvottelujen käymisestä, edustuksista ja luottamusmiesjärjestelmästä. oma sopimus edelläperiaatteella. 9 Kim Nikula: SPAL kiistää perättömät väitteet Totuus selviää aikanaan tuomiolauselmasta, mutta esitän SPALin version tapahtumien kulusta. Toinen peruste on se, että Sote ry:n jäsenliitot kilpailevat samoista henkilöstöryhmistä. Kunnallisia työnantajia oli 50 vuotta sitten yli 800, kun tänä päivänä hyvinvointialueita on 21 ja Helsinki. SuPer ja Tehy ovat pitkään havitelleet sote-sopimuksesta eikä edellinen liittokierros poikennut aiemmista yrityksistä
– Alusta alkaen olen arvostanut täkäläistä tervettä vuoropuhelua. – Ratkaisu voisi olla esimerkiksi uuden pelastustoimen sukellusja pintapelastustoimintaohjeen aluemäärittelymallin mukainen vyöhykemalli useampaan eri onnettomuustyypppiin, joissa kelpoisuusvaatimukset olisi sidottu onnettomuuspaikan erilaisiin vyöhykkeisiin ja niissä vaadittavaan fyysiseen suorituskykyyn. – Keski-Pohjanmaalla on ollut tosi vahva kuntarakenne, mikä on aiheuttanut haasteita alueellisen pelastustoimen kehittämisessä. Kuntapohjasta johtuen on vuosien varrella aiheutunut rajua investointija korjausvelkaa, varsinkin raskaan ajoneuvokaluston osalta. Ongelmiakaan Marko Hottinen ei haluta peitellä. Tulevaisuutta rakentava henki Uusi pelastusjohtaja otettiin hyvin vastaan viime keväänä. Hyvistä, mutta myös kehitetettavistä asioista puhutaan vapaasti. Hänen mielestään Keski-Pohjanmaalla vallitsee ”tulevaisuutta rakentava henki”. 10 Marko Hottinen on huolissaan sopimushenkilöstöän fyysisestä kunnosta. Ei ole mitään mieltä, että kuusikymppiseltä työssäkäyvältä rekkakuskilta evätään pääsy palokunnan riveihin vaikkapa konemieheksi. – Ei ole olemassa yksittäistä laastaria, miten homma saataisiin kuntoon. Koska kyse on julkisen sektorin ongelmasta, haluamme myös poliitikkoja mukaan hankkeeseen. Keski-Pohjanmaalla sopimushenkilöstön elinvoimahankkeella etsitään kokonaisvaltaista ratkaisua niin henkilöstön saatavuuteen, pitovoimaan kuin fyysiseen kuntoonkin. Hän ei kuitenkaan pidä kategorisesta hälytystoiminnasta poisulkemisesta fyysisen kunnon lievien puutteiden vuoksi. Kaikki eivät ole vielä ymmärtäneet, että maakunta on yksi alue, jonka resursseja tarkastellaan kokonaisuutena. Pelastusjohtaja Marko Hottinen, Keski-Pohjanmaan pelastuslaitos: Vyöhykemalli käyttöön sopimushenkilöstön arvioinnissa Varsinais-Suomen Vahdolla vuonna 1977 syntynyt pelastusjohtaja Marko Hottinen kuuluttaa uutta ajattelua sopimushenkilöstön arviointiin ja kelpoisuusvaatimuksiin. Uusi hyvinvointialuejärjestelmä on edesauttanut siirtymistä kuntapainotteisuudesta kohti alueellista ajattelua. Teksti ja kuvat Pekka Koivunen. Keski-Pohjanmaalla on törmätty tosiasiaan, että sopimushenkilöiden kunto on heikentynyt viime vuosina ja saatavuus heikentynyt
Keski-Pohjanmaan hyvinvointilueella on kymmenjäseninen turvallisuusja pelastuslautakunta. – Turvallisuuslautakunnan ja aluehallintoviranomaisen käsittelyn jälkeen asiakirja viedään aluevaltuuston päätettäväksi 13.11.2023, kertoo Marko Hottinen. Taloudesta hänellä on positiivista kerrottavaa – mutta vain kuluvan vuoden osalta. Jos hallitusohjelmassa määritellään tavoitteita, niin myös pitää antaa myös eurot, jyrähtää pelastusjohtaja Marko Hottinen.??. Tällä hetkellä tehdyt sopeutustoimet eivät riitä edes ensi vuodeksi, mikä näkyy tulevan palvelutason päätöksessä kehittämisasioiden pysähtymisenä henkilöstöresurssien lisäämisen poistamisena ennen käsittelyä taloudellisen reunaehtojen puitteissa. Palvelutasopäätös osallistavassa valmistelussa Palvelutasopäätöksen valmistelu aloitettiin virkamiestyönä, Somipushenkilöstön ja päätoimisten edustajat olivat jo tässä vaiheessa mukana valmistelussa. – Iso ulkoinen haaste on ulkoisten kulujen kasvu nopeammin kuin tehtävien sopeutustoimenpiteiden vaikutus. Tulevien vuosien taloustilannetta Marko Hottinen pitää synkkänä. – On hyvä, että lautakunnassa mukana on muutama kokenut kuntapoliitikko, joilla on ymmärrystä ja näkemystä myös alueellisesta toiminnasta. – Tästä vuodesta on tulossa positiivinen, koska jotkut ICT-hankkeet lykkääntyvät ja palvelutarpeet ovat vähentyneet muualla kuin päätöimisen palvelupisteen alueella. Vastaavasti alueella ei kuluvana vuonna ole ollut laajoja maastopaloja tai muita paljon resursseja vaativia tehtäviä. Toisessa vaiheessa kerättiin 150-sivuiseen dokumenttiin kommentit kunnista ja kriittisiltä sidosryhmäiltä. 11 – Pelastustoimen kannalta on erinomaista, että olemme täällä rinnasteinen toimiala eli yhdenvertaisia sotepe-pöydässä
Mikä siellä sattuu jotain tavanomaista vakavampaa, välittömät ja välilliset vaikutukset saattavat olla hyvinkin merkittävät. Tehtävistä noin 60% kohdistuu keskusaseman yksiköille. – Meillä pitää olla valmiudet tehtävien hoitoon kaikissa näissä. Toisin on kunnissa, joissa työpaikat ovat kunnan ulkopuolella. ”. 12 Neljä toimintaympäristöä Keski-Pohjanmaan pelastuslaitoksella on Hottisen mukaan neljä erilaista toimintaympäristöä: meri, suurteollisuus, kuntien taajamat ja harva-alue. – Se on meille hyvin vaativa ympäristö. Pelastustoimi Suomessa tarvitsee remonttia Pelastusjohtaja Marko Hottisen arvio Suomen pelastustoimesta ei ole kovinkaan mairitteleva, varsinkaan nykyisen rahoitusmallin mukaan. ”Meidän pitää itse muuttua tai muut muuttavat meidät. Tulipalojen määrän puolittamisen sijaan tulisi Hottisen mielestä puhua tulipalojen tai onnettomuuksien vaikutusten vähentämisestä. Niissä tulisi huomioida siviilivalmiuden yhteiskunnan tarpeet – ja miten palvelut tuotetaan erilaisissa häiriötilanteissa vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti. Suurteollisuuspuistolla (Kokkola Industry Park KIP) on Keski-Pohjanmaan elinvoimaan suuri merkitys. – Meidän pitää itse muuttua tai muut muuttavat meidät. Sopimushenkilöstön saatavuus virka-ajan ulkopuolella on kohtalaisen hyvä, mutta päivälähtöongelma (07 – 17) on meilläkin. 700 tehtävää. Hyvinvointialueen muutoksien myötä alueelta poistui kolme kuntaa, ja n. Vuodessa noin 1100 tehtävää Keski-Pohjanmaan pelastuslaitoksella on noin 1100 tehtävää vuodessa. – Toisin on, kun olemme yrittäneet löytää päteviä hakijoita palomestarin ja pelastuspäällikön tehtäviin. Tulemme tarvitsemaan yhä laajempaa suorituskykyyn perustuvaa suunnittelua, resurssitietoista johtamista, henkilöstön osaamisen laajentamista vastaamaan toimintaympäristön riskien aiheuttamaan palveluntarpeeseen sekä tulevaisuuteen katsovaa näkemystä muun muassa digitalisaation tuomista hyödyistä. – Alueen yrityksillä on jonkin verran omaa pelastustoiminnan valmiutta 1+3 ja 0+2, mutta me olemme kuitenkin nostamassa omaa minimivahvuutta varsinkin virka-aikana palvelutarpeen takaamiseksi koko Keski-Pohjanmaan alueella mahdollisia resurssien hajauttamisen peruaatteella. Pelastuslaitos on käynyt vuoropuhelua KIP:n kanssa jo pitkään. Suorituskyvyt tulisi selvittää ja määrittää yhdenmukaisesti. – Virka-aikana on esitetty uudessa palvelutasopäätöksen Kokkolan paloaseman vahvuudeksi 1+1+5. – Pelastustoimea ja pelastustoimintaa pitäisi suunnitella pitkällä tähtäimellä. Kunnissa, joissa on työpaikkoja, päivävahvuudet ovat yleensä hyvät. Kaikkia sen riskejä ei ole valitettavasti tunnistettu. Keski-Pohjanmaalla on pelastajan virkoihin ollut hakijoita
Sitten tie vei Kuopioon. Keväällä 2020 kävi kutsu sisäministeröön materiaalisen varautumisen erityisasiantuntijaksi. 23-vuotiaana Hottinen valmistui pelastajakurssilta. 2011 vuoden edessä oli paluu juurille eli Oulu-Koillismaan laitokselle vuoropalomestariksi, jonka aikana opiskeltiin lisää työelämä valmiuksia insinöörimäisellä linjalla niin YAMK kuin DIopintojen muodossa. Lukion ja varusmiespalveluksen jälkeen seurasi lyhyt vierailu Postin hommissa. 13 CeeVee Vahdon VPK:n nuoristo-osastoon Marko Hottinen liittyi vuonna 1991. Hangon, Raision ja Uudenkaupungin pelastuslaitosten työrupeamien jälkeen oli vuorossa ”Kalakukkokurssi” Helsingin pelastuskoulussa vuonna 2002 ja siellä työskenteli palomies-sairaankuljettajana 2005 asti samalla opiskellen päällystökurssia, jonka jälkeen siirtyi palomestarin viransijaisuuteen Hämeenlinnaan 2007 asti. Hälytysosastossa ura alkoi vuonna 1995. ?. Pelastusjohtajan pesti alkoi huhtikuun alussa. Marko Hottinen asuu viikonloput Oulussa ja arkipäivät Kokkolassa. Vuonna 2007 alkoi ura Oulu-Koillismaalla. Vuoden 2022 alusta 2023 maaliskuuhun asti Hottinen toimi Securitaksen teollisuuspalopäällikkönä Oulu-Laanilan teollisuuspuistossa Huhtikuussa 2023 oli viimein Keski-Pohjanmaan vuoro. Vuosi valmiina palomestarina Kuusamossa, ja sitten syrjähyppy Pohjois-Suomen sotilasläänin pelastuspäälliköksi pariksi vuodeksi
Väestön omatoimisen varautumisen viestintä sai rahoitusta alkuvuoden lisätalousarviosta. Tämä selviää esimerkiksi valtioneuvoston kanslian Kansalaispulssi-kyselystä sekä vuonna 2022 julkaistusta pelastustoimen väestökyselystä ja -segmentoinnista. Lisäksi omatoimisen varautumisen viestintää tehdään monikanavaisesti nuorten suosimissa sovelluksissa, kuten Snapchatissä ja TikTokissa. Kampanjalähtöjä toteutetaan vuodenvaihteen molemmin puolin aina helmikuun loppuun asti. 14 Nuorille aikuisille suunnattu sisäministeriön viestintäkampanja on käynnissä. Teemoina ovat 72 tunnin varautumissuositus, kotivaran sisältö sekä kodin turvallisuus. Väestön rooli aktiivisena toimijana varautumisessa häiriöja kriisitilanteisiin korostuu. Viestimme valituissa kanavissa myös ruotsiksi ja englanniksi, Koistinen kuvailee. Hallitusohjelman yhtenä tavoitteena on parantaa väestön omatoimista varautumista kaikissa väestöryhmissä. Samalla viranomaiset saavat enemmän aikaa toimia esimerkiksi sähkökatkon sattuessa, toteaa sisäministeriön viestintäjohtaja Eriikka Koistinen. Kampanjassa mukana ovat Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (SPEK) ja Huoltovarmuuskeskus (HVK). SPEK koordinoi viranomaisten ja järjestöjen 72 tunnin varautumissuositusta, jota HVK rahoittaa. Vuodenvaihteen molemmin puolin ajoittuvien kampanjalähtöjen sisällöt ovat suunnattu erityisesti 18-25-vuotiaille kaupungeissa asuville nuorille. Tiedote: SM 24.10.2023. – Mitä paremmin yksilöt ovat varautuneita erilaisiin häiriöja kriisitilanteisiin, sitä vahvemmin myös yhteiskunta sietää näitä tilanteita. Viestintäkampanjoiden kanavavalikoimassa on huomioitu tarkasti kohderyhmä. Vuoden 2024 loppupuolelle suunniteltavissa viestintäkampanjoissa kohderyhmää laajennetaan. Tietoa omatoimisesta varautumisesta Nuoret aikuiset kohteena Nuoret kaupunkilaiset ensisijaisena kohderyhmänä Kaupungeissa asuvat nuoret aikuiset korostuvat monissa kyselyissä kohderyhmänä, joka on vähiten varautunut häiriöja kriisitilanteisiin arjessaan. – Sisäministeriö tekee yhteistyötä YouTubessa suositun Iha Just Imus –kanavan kanssa
Keski-Suomen pelastuslaitoksessa viime vuosien tehtävät antavat hänen mielestään hyvän pohjan pelastusjohtajan työhön. Saariolla on vahva tausta pelastusjohtajan viran hoitamiseen. – Olen ollut myös kehittämässä Keski-Suomen pelastuslaitokseen komentotoimistojärjestelmää, joka vastaa koko laitoksen henkilöstöresursseista ja työvuorosuunnittelusta. Haasteita tulee kyllä olemaan erityisesti taloudessa, kuten muillakin alueilla. Se minulle on aiemmissa tehtävissä kirkastunut. Mainittujen tehtävien lisäksi Juha Saario on ollut mukana useissa kotimaisissa ja kansainvälisissä projektiluontoisissa tehtävissä. Siitä on hyvä jatkaa laitoksen kehittämistä. Hän siirtyi Kainuun hyvinvointialueen palvelukseen Keski-Suomen pelastuslaitoksen palopäällikön virasta. Viime aikoina hän on ollut määräaikaisena projektipäällikkönä Keski-Suomen pelastuslaitoksella ja hänen tehtävänään on ollut laatia hyvinvointialueelle pelastustoimen riskianalyysi, palvelutasopäätös ja oma-valvontaohjelma. Juha Saario asuu vaimonsa kanssa tällä hetkellä Jyväskylässä. Myös työkokemus on vankka. Saario toimi nuoruudessaan Ranuan VPK:ssa. Hän harrastaa liikuntaa, pääasiassa juoksua ja kuntosalia.. Käsitykseni mukaan Kainuun pelastuslaitoksessa on osaavaa henkilöstöä ja siellä vallitsee hyvä henki. Juha Saario, 51, aloitti Kainuussa JOHTAMINEN ON PALVELUTEHTÄVÄ Saariolla on kokemusta päätoimisena opettajana Pelastusopistossa noin kuuden vuoden ajan. – Tehtäviini kuului opistolla hallinnon ja johtamisen opetus ja sen kehittäminen ammattikorkeakouluja ammattitutkinto-opiskelijoille. Hän myös uudisti valtakunnallisen palokuntakoulutuksen peruskurssin sähköiseen muotoon 2008-2011. Aiemmin opetin myös sammutusja pelastustekniikkaa. – Johtaminen on palvelutehtävä. Vaasassa syntyneellä Juha Saariolla on monipuolinen koulutus pelastusalan tehtäviin. – Kysessä on pieni hyvinvointialue, kahdeksan kuntaa ja 71000 asukasta. 15 HTM, insööri Juha Saario aloitti syyskuun alussa Kainuun pelastuslaitoksen pelastusjohtajana. Juha Saario lähtee Kainuuseen positiivisin mielin. Hän on myös tuottanut opetusmateriaalia pelastusalan ammattija sopimushenkilöstölle
Puhuminen kannattaa aina HENKISEN JAKSAMISEN ASIOISSA on menty pelastusalalla valtavasti eteenpäin. Työnohjaus ja työyhteisöjen hyvinvoinnin tukeminen eivät ole enää täysin tuntemattomia käsitteitä. Tällaisia ryhmätyönohjausta muistuttavia foorumeita sopimuspalokuntalaisille on vain auttamattomasti liian vähän, ja ne ovat vain pienen joukon tavoitettavissa. Nykyaika mahdollistaa keskustelut näppärästi verkossakin, sopimuspalokuntalaisten työnohjausryhmät eivät vaatisi välttämättä pitkien matkojen kulkemista saman pöydän ääreen. 17 kolumni VUOSIA SITTEN minut kutsuttiin puhumaan sopimuspalopäällikköseminaarilaisille puolisoineen otsikolla ”Lähisuhteet voimavarana”. Hiljattain sain kokea saman uudestaan seuraavan seminaarin kanssa. Traumaattisten tilanteiden jälkipurkujen lisäksi on kehitelty posttraumatyöpajoja ja vähitellen aletaan puhua muustakin kuin traumaattisesta stressistä nousevista jaksamisen haasteista. Niissä palokuntien vastuunkantajat saavat vertaistukea arkiseen jaksamiseen sivutoimisessa tai vapaaehtoisessa työssään. Voisivatko pelastuslaitokset tai alueelliset pelastusliitot herätä järjestämään tällaista toimintaa. Yhä pienenevät joukot pitävät yllä yhteiskunnallemme korvaamattoman tärkeää sopimuspalokuntatoimintaa. Työnohjausosaamista pelastusalan sisältäkin jo löytyisi. JÄLKIPURKUJEN KOHDALLA sopimushenkilöstö on päässyt kohtuullisesti mukaan nauttimaan kehityksen hedelmistä, mutta miten tuettaisiin jaksamista tavallisessa palokunta-arjessa. Jopa loputtomiin venyvää ja reipasta sopimushenkilöstöä kannattaisi tukea henkisen jaksamisen asioissa ennen kuin tapahtuu tarpeeksi dramaattisia ja traumaattisia asioita. SOPIMUSPALOPÄÄLLIKKÖSEMINAARIN kaltaiset foorumit ovat tärkeitä. VÄITETÄÄN, että jopa omista tunteista puhuminen kannattaa. Ajatusten jakamista ja syvällekin sukeltavaa keskustelua syntyi. KESKUSTELUT JA VERTAISTUKI eivät synny itsestään, vaan tarvitsevat johdattelijansa. Eikä puhuminen edes osoittaudu vaikeaksi silloin, kun sille syntyy avoin ja luottamuksellinen, psykologisesti turvallinen ilmapiiri. LINGOTTUA JAAKKO LINKO sopimuspalokuntalainen ja työnohjaaja ari kertaa mukana kisannut ihmettelijä. Onnistuin. Oma mukavuudenhalu pyrkii toisinaan väittämään vastaan, mutta totta se vaan on. Pappina ja palokuntalaisena minut kai nähtiin sopivaksi henkilöksi juttelemaan asiantuntevasti aiheesta. Vaikken itseäni esimerkillisenä viisaudenjakajana pitänyt tuolloinkaan, uskaltauduin ottamaan haasteen vastaan toivoen osaavani synnyttää keskustelua. Ajatellaanko, ettei jaksaminen palokunnissa voi olla koetuksella, koska kyse on ”vain harrastuksesta” ja lopettaa voi milloin haluaa. Turvallisessa tilassa syntyy ihmeen vaivattomasti vertaistuellista keskustelua aivan kuten ryhmätyönohjauksessa parhaimmillaan. Palokuntalaisten ymmärtäväiset lähiyhteisöt ja palokuntien hyvähenkinen yhteisöllisyys ovat valtavia voimavaroja, muttei niitäkään saa itsestäänselvyytenä pitää
19 Reijo Ronkanen teki 40-vuotisen uran Helsingin kaupungin pelastuslaitoksessa, jääden eläkkeelle 2018. Kaikkien muiden keikkojen lopputulos kirjassa selviää, mutta Reijon privaattikeikka vantaalaisen kylpylän uima-allasosastolla ei. Ensiselailun jälkeen seuraa kuitenkin valtava pettymys; missä kuvat. Vuonna 1985 hänet valittiin Vuoden palomieheksi. Kannattaa kuitenkin lukea muutama kymmenen sivua alusta läpi, jotta saa pohjustuksen tulevaan ja pääsee sisään kerronnan tyyliin. Kirja on tilattavissa kovakantisena kotimaisista verkkokaupoista. Reijon hälytystehtävien määrä on Suomen huippua, 20 000. ERINOMAINEN TEOS PALOMIEHEN MONIPUOLISESTA TYÖSTÄ kirja-arvio. Eikö juuri Reijolla pitänyt olla paljon kuvia uransa varrelta. Lyhyttä ja napakkaa tekstiä. Kyseessä on pelastusalan helppolukuisin teos tähän mennessä. Kirjassa on vain muutama mustavalkoinen, osin jopa tuhruinen kuva. Yli 400-sivuisen kirjan kerronta imaisee lukemaan. Reijo Ronkanen (s. Se on saatavilla myös äänikirjana. Hälytysajossa-kirja on hieno ja huolellisesti tehty kuvaus palomiehen monipuolisesta työstä. Yksinkertaista, mutta värikästä suomen kieltä alusta loppuun. Vinkki niille, jotka eivät syystä tai toisesta jaksa lukea kirjaa alusta loppuun yhdellä istumalla: Teoksessa on 45 tarinaa, joista suurimman osan voi lukea vaikka yksi kerrallaan. 1958) on eläkkeellä oleva entinen ylipalomies, joka teki 40-vuotisen työuransa Helsingin keskuspelastusasemalla. Loppusanoissa Reijon kuvaama tapahtuma jää avoimeksi. Yhteistyössä poikansa Laurin kanssa tuotettu kirja ”Hälytysajossa – Elämää, kuolemaa ja palomies-ensihoitajan arkea” sisältää vahvan kuvauksen Reijon monipuolisesta työurasta. Jo muutaman sivun lukemisen jälkeen selviää, että tekijöiden ratkaisu jättää kuvitus vain muutaman kuvan varaan on tässä tapauksessa aivan oikea. Kirjan tulisikin kuulua jokaisen ammattipalomiehen ja sopimuspalokuntalaisen lukemistoon
Perusteina Rautialan valinnalle Vuoden Palomieheksi mainitaan pitkäjänteinen ja päivittäinen pelastajan työ sekä hyvä asenne. Myös Vuoden Palomies -tunnustuksen perusteluissa todetaan, että hänen tekemässään työssä näkyy pelastajan ammatin peruselementti eli ihmisläheinen auttamisen halu. Valinnan tekee vuosittain toimikunta, johon kuuluu edustaja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä (SPEK), Suomen Palopäällystöliitosta (SPPL), Julkisten ja hyvinvointialojen liitosta (JHL) ja Suomen Sopimuspalokuntien Liitosta (SSPL). Vantaankosken pelastusasemalla työskentelevä Rautiala tekee työtä pitkäjänteisellä ja ihmisläheisellä asenteella. Pelastusalalle tarvitaan vetoja pitovoimaa Rautialan mielestä haastavinta ammatissa on pysyä mukana muuttuvan maailman vauhdissa. 09 41 9140 Tiedote: Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Kuva: Arto Soini, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos. Vuoden Palomies on valittu vuodesta 1982 lähtien. – On tullut seurattua aikaisempia tunnustuksen saajia ja arvostan heitä todella paljon. – Suuret asiat, kuten palkkaus ja eläkeikä vaikuttavat varmasti suosioon. Lähes 30-vuotisella uralla on ollut niin paljon keikkoja, että Rautialan on vaikea nostaa yhtä, joka olisi jäänyt erityisesti mieleen. Hän toivoo, että pelastusalan vetoja pitovoimaa saataisiin tulevaisuudessa kehitettyä. Lisätiedot: Sari Rautiala/ Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen Tilannekeskus p. – Tällä alalla pääsee lähelle ihmistä ja oman työn merkityksen pystyy näkemään. – Ihan pienetkin asiat ihmisten kohtaamisessa on voineet jäädä mieleen – niin hyvässä kuin pahassa. Hän valmistui vuonna 1995 Pelastusopiston pelastajatutkinnosta ensimmäisenä naisena. Lisäksi hän on tuonut pelastusalalle ja tasa-arvolle myönteistä näkyvyyttä sekä arvonantoa valtakunnallisesti. Rautialan uraa on seurattu kiinnostuksella, sillä pelastajatutkinnon suorittaneita naisia on lukumäärällisesti vähän. 20 Vuoden Palomieheksi 2023 valittu Sari Rautiala on pitkän uransa aikana tehnyt palomiestyötä tunnetuksi ja lisännyt pelastusalan myönteistä julkisuutta. – Pelastusala kehittyy koko ajan ja pitäisi keretä ylläpitämään omaa osaamista. Sari Rautiala kertoo, että häntä motivoivat halu auttaa sekä työn vaihtelevuus. Ala kuitenkin tarvitsee lisää nuoria, Rautiala jatkaa. Lisäksi työ on usein hektistä ja jokainen työpäivä on erilainen, Rautiala toteaa. Tunnustus tulee pitkäjänteisestä työnteosta ja näkyvyydestä pelastusalalla. Tuntuu, että voiko Vuoden Palomiehen työ on tuonut pelastusalalle myönteistä julkisuutta olla todellista, että olen samassa porukassa. Vuoden Palomies -tunnustus kertoo esimerkillisyydestä Vuoden Palomies on tunnustuksenosoitus esimerkillisestä toiminnasta, erityistä tunnustusta ansaitsevan pelastustehtävän suorituksesta tai muusta teosta, joka kohottaa pelastusalan, pelastuslaitosten tai palokuntien arvonantoa. Vuoden Palomies 2023 julkistettiin Turvallisuusmessuilla 11.10. Tuntuu, että nykyään palomiehen ammatti ei ole niin haluttu. Tunnustuksen saaminen on Rautialalle suuri kunnia. – Kun itse hain Pelastusopistoon, hakijoita oli paljon
21
Onko alueellanne otettu käyttöön joitain käytäntöjä, jotka ovat olleet aiemmin käytössä alueellisessa pelastustoimessa. Onko aluellanne tarvetta leikata myös pelastustoimen menoja. Kysyimme nyt samaa hyvinvointialueiden johtajilta. 3. Seuraavilla sivuilla kolmentoista hyvinvointialueen johtajan vastaukset.. Onko mielestänne järkevää, että pelastustoimi on osana hyvinvointialuetta vai tulisiko sen olla täysin erillisenä, kuten aiemmassa alueellisessa järjestämismallissa. 22 1. Miten pelastustoimi on ”istunut” hyvinvointialueenne kokonaisuuteen. 2. 4. Hyvinvointialuejohtajat alueidensa pelastustoimesta: JÄRKEVÄÄ! JÄRKEVÄÄ! € € € € € € € Viime numerossa kysyimme pelastusjohtajilta heidän ajatuksiaan pelastustoimesta osana hyvinvointialuetta. Pelastustoimen osuus hv-alueiden taloudesta on muutaman prosentin luokkaa
4. Turvallisuuden ja valmiuden kehittämisessä sekä erityisesti viranomaisyhteistyössä on pelastustoimessa paljon hyviä käytäntöjä, joita on laajemmin voitu ottaa käyttöön. 23 OLLI NAUKKARINEN KANTA-HÄME 1. Saavutettavissa on integraatiohyötyjä mm. ??. 3. 3. Istuu jatkuvasti paremmin. 2. Ensimmäisessä sopeuttamisohjelmassa ei pelastustoimeen kohdennettu leikkauksia. On järkevää ja perusteltua kuntalaisen kannalta, että pelastustoimi on osa hyvinvointialueen palvelutarjontaa. 2. Pelastuslaitos on tuottanut aiemmin ensihoitopalvelut alueella kokonaisuudessaan ja järjestely on jatkunut hyvinvointialueella. Yhteistyö turvallisuusja varautumistoiminnan osalta on tiivistynyt entisestään. ensihoidossa ja varautumisessa. Pelastustoimi osallistuu omalta osaltaan hyvinvointialueemme tuottavuusohjelman mukaisiin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Toki koko organisaatiota tarkastellaan, mutta tässä kohdassa meillä ei ole mitään tiettyä %-osuutta jota leikataan pelastustoimesta. HARRI HAGMAN KYMENLAAKSO 1. Pikkuhiljaa jo ryömitään eteenpäin ja varmasti ajan kanssa kävellään jo vakailla jaloilla, kun saamme vähän aikaa ja mahdollisuuden onnistua. 3. Lopullista rahoitus ja leikkaustarve täsmentyvät vielä. Minusta on hyvin järkevää, että ovat osana hyvinvointialuetta. 2. Ja varmasti kehittyvän yhteistyön kautta löytyy vain enemmän asioita joissa yhteistyötä tiivistetään ja vielä paremmin pystytään turvaamaan alueen asukkaille turvallisuutta ja hyvinvointia. Erinomaisen hyvin. 4. Joitain Pelastustoimen varautumisja tilannekeskustoimintoja hyödynnetään myös hyvinvointialueella. MARINA KINNUNEN POHJANMAA 1. Pelastustoimi on istunut kokonaisuuteen pääsääntöisesti ilman suuria ongelmia ja yhdistyminen on tuonut näkemyksiä soten ulkopuolelta hyvinvointialueen toimintaan. Tämä on ollut kaikille suuri uudistus, uusi organisaatio on toki aivan ”vauvaiässä”. 4. Pelastustoimen on järkevää olla hyvinvointiaueen yhteydessä
Pelastustoimi on lisäksi siirtynyt/siirtymässä turvallisuusverkon (TUVE) käyttäjäksi ja integraatiot näiltä osin hyvinvointialueiden ICTkehittämisen osalta jäävät tässä kohtaa vähäiseksi. 24 1. 2. Epäsuhta aiheuttaa jonkin verran haasteita. SALLY LESKINEN ETELÄ-KARJALA 1. Onko mielestänne järkevää, että pelastustoimi on osana hyvinvointialuetta vai tulisiko sen olla täysin erillisenä, kuten aiemmassa alueellisessa järjestämismallissa. Alueelliset pelastuslaitokset toimivat lähemmäs kaksikymmentä vuotta ennen hyvinvointialueiden aloittamista, joten uskon, että pelastustoimi on tässä suhteessa tehnyt hyviä toimia talouden kulurakenteisiin jo menneinä aikoina. Sote-puolella on paljon oppimista pelalta ja turvallisuuskriittinen ajattelu on sekä johtoryhmässä että yhteistyössä kehittynyt. Toki täytyy muistaa, että taataksemme mahdollisimman laadukkaat hyvinvointivaltion puitteet myös jatkossa, niin kukin toimiala pystyy varmaankin tässä suhteessa tuomaan myös niitä pieniäkin virtoja yhteiseen isoon kokonaisuuteen ja käytännössä tämän hetkinen pelastustoimeakin suoraan koskeva alirahoitus edellyttää sopeuttamistoimia seuraavien vuosien aikana. Koostavana foorumina on toiminut Etelä-Karjalan turvallisuusja valmiustoimikunta (EK-turva). 3. 3. Onko alueellanne otettu käyttöön joitain käytäntöjä, jotka ovat olleet aiemmin käytössä alueellisessa pelastustoimessa. Intergaatio ja tiivis yhteistyö mahdollistaa uusia innovaatioita (mm. SM:n ohjaus on perin operatiivista ja pikkutarkkaa, STM ja VM enemmän strategista. Onko aluellanne tarvetta leikata myös pelastustoimen menoja. 2. kotihoidon, ensihoidon, johtamisen) Tällä hetkellä ohjaus on kuitenkin täysin eri tasoilla pelan ja sotepalveluiden välillä. Pelalla on luonnollisesti ollut huolia siitä, ettei yhteiskuntakriittinen ja tärkeä toiminta huku hyvinvointialueen päätöksenteossa ja keskusteluissa kaiken muun ison massan alle, mutta tässäkin kontekstissa avoin ja välitön keskustelu sekä organisaation läpäisevä ymmärrys pelastustoiminnan sisällöstä ja vaikutuksista auttaa.. Pelastustoimi on istunut hyvinvointialueelle oikein hyvin ja pelastusjohtajallamme on kriittisen tärkeä rooli johtoryhmässämme. Hyvinvointialueille siirtymisen myötä rooleja kuitenkin tulee vielä tarkentaa, sillä kokonaisvastuuta kannetaan nyt sekä soten että pelan kokonaisuudessa hvan ylätasolla yhdessä, eikä toinen ole alisteinen toiselle. En osaa riittävästi arvioida pelastustoimen kannalta, olisiko sille edullisempaa olla täysin erillisenä, mutta pelastustoimen oleminen samassa organisaatiossa soten kanssa on meille monin tavoin eduksi. Meillä on pelastustoimi on aiemmin, ennen hyvinvointialueelle siirtymistä lähtenyt viemään kokonaisturvallisuutta eteenpäin siten, että pelastustoimen ja soten varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittaminen ja koordinaatio on tapahtunut pelastustoimen johdolla. Miten pelastustoimi on ”istunut” hyvinvointialueenne kokonaisuuteen. Tältä osin järjestäytyminen on vielä osin kesken. 4. 4. Pelastustoimen osuus hv-alueiden taloudesta on muutaman prosentin luokkaa
Pelastustoimen rahoitus muodostuu isolta osin asukasluvun perusteella, Etelä-Savossa väestön määrä vähenee joten pelastustoimen rahoitus on myös vähentymässä tulevaisuudessa, joka tuo omat haasteensa. Hyvinvointialueiden suunnittelussa perusteltiin pelastustoimen liittämistä mukaan ensihoidon tuottamisella. Kumpaankin näihin voi vastata, että pelastustoimi on sujahtanut hienosti kokonaisuuteen. Kyllä, ehdottomasti integraatiosta muihin palveluihin on hyötyä. Talouden tasapainottamistarve vuositasolla on noin kaksi miljoonaa euroa. Pelastustoimea tehostetaan samassa suhteessa koko kokonaisuuden kanssa. Myös pelastustoimen menojen karsiminen on välttämätöntä, kuten sote-menojenkin. Esimerkiksi Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen ja Oulun kaupungin yhteistyössä rakentamia tukipalveluita sekä Jokilaaksojen pelastuslaitoksen ja Ylivieskan kaupungin rakentamia ICT-järjestelmiä on voitu hyödyntää laajemminkin. Pelastustoimelle kohdennetaan riittävät määrärahat mutta kokonaisuutena myös pelastustoimi tarkastelee toimintojaan ja tekee järkeviä rationalisointitoimenpiteitä. Tämä vahvista sekä pelastustoimea että terveysja sosiaalipalveluita. Valtion laskennallinen rahoitus pelastustoimen hoitamiseksi on riittämätöntä riskitasoihin ja toteutuneisiin kustannuksiin nähden. Näitä voivat olla muun muassa hallinnollisiin ja tukitoimiin, tilojen käyttöön ja asiakkaalle kotiin vietäviin palveluihin liittyvät toiminnot. 2. Pelastustoimi muodostaa hyvinvointialueella oman toimialueensa sote-toimialueiden rinnalle. ??. 2. 25 ILKKA LUOMA POHJOIS-POHJANMAA 1. Ei. 4. Tämä ei kaikilla alueilla enää toteudu, joten kysymys on aiheellinen. Pelastustoimi on tuonut varsinkin kokonaisturvallisuuteen ja johtamiseen paljon uusia oppeja myös muille toimialoille. Matka vasta alussa ja kehittämistä tehdään koko ajan. 4. SANTERI SEPPÄLÄ ETELÄ-SAVO 1. 3. ja 4. Pelastustoimi on istunut hyvin hyvinvointialueen kokonaisuuteen. Tukipalvelut ovat pelastusja sote-palveluille pääosin yhteiset. Puolin ja toisin ollaan aktiivisesti etsitty synergiaa, jotkut ovat toteutuneet ja toiset taas ei. Pohjois-Pohjanmaalla kaksi pelastustointa on yhdistynyt osaksi hyvinvointialuetta, joten uudistamiselle on hyvä tilaisuus. Yhteisellä asialla yhteisten asukkaiden kanssa jo aiemmin työskennelty rinkkain. 3. 2. Päätös on kuitenkin nyt tehty, ja oma arvonsa on myös sillä, että kuntien ylläpitämät 24/7-toiminnot ovat nyt siirtyneet saman organisaation alle. Pelastustoimen integrointi osaksi hyvinvointialuetta on järkevää, koska sosiaalija terveydenhuollon ja pelastustoimen palvelujen välillä on saavutettavissa synergiahyötyjä hyvinvointialueen sisällä. Hyvin. MAX LÖNNQVIST ITÄ-UUSIMAA 1. 3
Seuraamme tarkasti SM:n pelastuslaitosten vertailuja ja pelan täytyy myös olla tehokas ja vaikuttava toimija. 26 1. Pelastuslaitoksilla on esimerkiksi valmiuden, varautumisen ja tilannekuvan muodostamisessa hyvää osaamista ja varmasti tulemme pelan osaamista hyödyntämään hyvinvointialueen toiminnassa. Pelastustoimen jo aiempi maakunnallinen toiminta mahdollisti osaltaan toimintojen turvallisen siirtymän hyvinvointialueiden aloittaessa. 2. Synergioita on löydettävissä niin palvelutuotannosta kuin valmiuden ja varautumisen näkökulmista. Onko aluellanne tarvetta leikata myös pelastustoimen menoja. Pirkanmaalla oikein hyvin. 2. 3. 4. Lisäksi pelastusjohtajalla on vahva ja merkityksellinen rooli hyvinvointialueen johtoryhmässä.. On kyllä järkevää olla yhdessä. Talouspaineet koskettavat kaikkia. 4. Pirkanmaan hyvinvointialue sopeuttaa tarvittaessa toimintojaan taloutta vastaavaksi. Käynnistämisvaiheen jälkeen hyviä käytäntöjä on tunnistettu muun muassa strategian toimeenpano-ohjelman valmistelussa. Näitä palveluita voidaan hyvinvointialueilla tarkastella yhtä aikaa ja samalla tunnistaa synergiahyötyjä esimerkiksi palvelutuotantoon ja/tai erilaisiin häiriötilannevarautumiseen liittyen. MARINA ERHOLA PIRKANMAA 1. TARMO MARTIKAINEN VARSINAIS-SUOMI 1. 4. Onko alueellanne otettu käyttöön joitain käytäntöjä, jotka ovat olleet aiemmin käytössä alueellisessa pelastustoimessa. Tällä hetkellä sopeuttamistoimia suunnitellaan ja ne koskettavat myös hyvinvointialueen pelastuspalveluita (pelastustoimi ja ensihoito). Sosiaalija terveystoimen sekä pelastustoimen palvelut ovat monelta osin lähipalveluita. 3. 3. Taloudellinen sopeuttamistavoite pelastuspalveluille on 1,5 miljoonaa euroa vuoden 2023 käyttösuunnitelmasta. Pelastustoimen osuus hv-alueiden taloudesta on muutaman prosentin luokkaa. Hyvin on istunut, tottakai opettelua molemminpuolin, mutta yhteisellä asialla olemme. Miten pelastustoimi on ”istunut” hyvinvointialueenne kokonaisuuteen. Pelastustoimi sopii osaksi hyvinvointialueen tuottamia palveluita. Näitä edistetään edelleen toimeenpano-ohjelman käytäntöönpanossa. Hyvinvointialueen alueen tehtäväalueena pelastuspalvelut tuottavat pelastustoimen ja ensihoidon tehtäviä palvelutasopäätösten mukaisesti. 2. Onko mielestänne järkevää, että pelastustoimi on osana hyvinvointialuetta vai tulisiko sen olla täysin erillisenä, kuten aiemmassa alueellisessa järjestämismallissa
Tässä vaiheessa tarkkojen lukujen antaminen on vielä ennen aikaista (9 kk toiminnan perusteella). Kyse ei ole pelkästään pelan roolista osana ensihoitopalvelua, vaan laajemmasta mahdollisuudesta tehdä yhteistyötä ja saavuttaa synergiaetua esimerkiksi liikkuvien palveluiden tai varautumisen osalta. Pelastustoimi on kiitettävän aktiivinen toimija eri foorumeilla. Muutosohjelman keskeiset toimet kohdistuvat suurelta osalta soteen, mutta pela on mukana. Pela ja sote muodostavat luontevan toiminnallisen kokonaisuuden. 27 KIRSI VARHILA SATAKUNTA 2025 loppuun mennessä. Itse asiassa pela oli mukana myös edellisen hallituksen sotepe-uudistuksessa, joten en välttämättä ymmärrä, mihin aikaisempi alueellinen järjestämismalli viittaa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi synergian selvittämistä ensihoidon kanssa. Toimialana pela on pieni, mutta kokoaan merkittävämpi ja tasavertainen toimija hyvinvointialueen muiden toimialueiden kanssa ja siten istunut kokonaisuuteen hyvin. Laskennallinen rahoitus pelastustoimeen luo pohjan rahoitukselle, mutta viime kädessä kysymys on kuitenkin koko itsehallinnollisesta hyvinvointialueesta ja sen talouden reunaehdoista. Hyvinvointialueen muutosohjelman tavoitteena on tasapainottaa koko hyvinvointialueen talous vuoden ??. Selkeä leikkausprosentti on annettu vuodelle 2024 investointeihin (-25%), mikä koskee myös pelan toimialuetta. Laaja vapaaehtoisten määrä ja siellä tuotettu palvelu sekä sen merkittävä hyödyntäminen ovat olleet uutta myös hyvinvointialueiden toimijoille ja päättäjille. Hyvinvointialueen talous on kokonaisuus. 2. Satakunnassa hyvä esimerkki tästä järkevyydestä on maakunnallinen tilannekeskus, jonka avulla on saatu muun muassa jo nyt osoitettua kustannussäästöjä sekä oikein kohdennettua palvelua asiakkaille. Sinne resurssia lisätään, missä on vajausta, eikä heti lähetetä ylityökutsuja laajasti. 4. 1. 3. Henkilöiden liikkuminen päivittäin eri paloasemien välillä voisi olla yksi. Tämän toimintamallin omaksuminen on käsittääkseni hoidettu edellisen organisaation aikana. Satakunnassa pelastustoimi on ollut alueellinen organisaatio jo vuodesta 2003 alkaen ja on selvää, että pelastustoimi on tuonut uuteen organisaatioon omia käytänteitä. Integrointi on vielä aluillaan ja pelastuslaitoksen mahdollisuuksia ei vielä ole koko mitassaan hyödynnetty. Käynnistymisen yhteydessä on toimintaan haettu siirtyvistä organisaatioista parhaita käytänteitä
2. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos on toiminut alueellisena organisaationa jo paljon pidempään, mikä on esimerkiksi vuodenvaihteen turvallisessa siirtymässä ollut rauhoittavaa. Onko aluellanne tarvetta leikata myös pelastustoimen menoja. Toki konkreettiset hyödyt tulevat näkymään selkeämmin vasta kun aikaa on kulunut. Yhteistyössä on varmasti opittu jo nyt puolin ja toisin. Myös hyvinvointialueiden rajat ylittävä yhteistyö ja valtakunnallinen yhteistyö on pelastuslaitoksella jo arkipäivää, ja tällaista yhteistyötä tarvitaan myös muiden hyvinvointialueen palvelujen ja toimintojen osalta tulevaisuudessa. 3. Onko mielestänne järkevää, että pelastustoimi on osana hyvinvointialuetta vai tulisiko sen olla täysin erillisenä, kuten aiemmassa alueellisessa järjestämismallissa. € € € € € € €. 4. Tarvittaessa työvoiman puutetta paikataan toisista yksiköistä. Tämä on vakiintunut käytäntö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella, ja hyvinvointialueuudistuksen myötä muodostumassa käytännöksi myös sote-palvelualueilla. Siksi talouden tasapaino vaatii kaikkien hyvinvointialueen resurssien tarkastelua. Pelastustoimen osuus hv-alueiden taloudesta on muutaman prosentin luokkaa. Resurssien käyttö koko hyvinvointialueen laajuisesti. Hyvinvointialueiden rahoitusvaje on merkittävä, ja talouden tasapainottamiselle on asetettu kovat tavoitteet. Onko alueellanne otettu käyttöön joitain käytäntöjä, jotka ovat olleet aiemmin käytössä alueellisessa pelastustoimessa. 3. 2. SANNA SVAHN LÄNSI-UUSIMAA 1. Toiminnan pitkäjänteisen uudistamisen taloutta tasapainottavat vaikutukset eivät ehdi vielä täysimääräisesti vaikuttamaan vuoden 2024 kustannuksiin. 28 1. Pelastustoimen aiempaa tiiviimpi yhteistyö sote-palvelutuotannon kanssa on hyvä asia. Miten pelastustoimi on ”istunut” hyvinvointialueenne kokonaisuuteen. 4. Muut järjestämisen vaihtoehdot toisivat mukanaan erilaisia ongelmia, ja nykyinen malli on mielestämme paras
Meillä on toimintoja, jotka tukevat toinen toistaan: muun muassa ensihoito ja ensivaste sekä turvallisuus ja varautuminen. TA2024, joka on työn alla tulee sisältämään sopeuttamisja investointien siirtämistarpeet, arviolta 1,4 miljoonan euron luokkaa. Hyvinvointialueet luovat kuitenkin laajemmat mahdollisuudet palvelutuotannon kehittämiseen ja sote-palveluiden kanssa tehtävään yhteistyöhön onnettomuuksien ehkäisyssä, ensihoitopalvelussa ja alueen toimintaympäristön, palvelutarpeen sekä palveluiden suorituskyvyn tilannetietoisuudessa, kuin aiemmassa kuntaja kuntayhtymäjärjestämismallissa. 29 1. Pelastustoimessa vakiintuneet käytännöt erityisesti varautumisen ja turvallisuuden saralla mahdollistavat mallien räätälöidyn hyödyntämisen myös sote-toiminnoissa ja hyvinvointialueen kokonaisturvallisuuden hallinnassa. ?. Yhdistäminen on koettu Keski-Pohjanmaalla järkevänä. Pelastustoimi on tuonut hyvinvointialueen yhteiseen sekä sote-toimialan varautumiseen ja valmiussuunnitteluun selkeyttä, suunnitelJAN TOLLET KESKI-SUOMI mallisuutta, johtamismallia ja toimivia käytäntöjä erilaisiin häiriötilanteisiin varautumisessa. Myöskään hyväksyttävää palvelutasopäätöstä ei pystytä kaikilta osin toteuttamaan laskennallisella rahoituksella. 2. 3. Pelastuksen ehkä perinteisesti suoraviivaisempi ajattelu on herättänyt tarpeellista näkemyksellisyyttä myös soten tilanteisiin. Pelastustoimi on integraalinen osa hyvinvointialueemme kokonaisuutta, joka istuu hyvin hyvinvointialueemme strategian mukaiseen inhimilliseen toimintaan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisessä. Sosiaalija terveydenhuollon sekä pelastuksen johto muodostavat tiiviin johtoryhmän. 4. Rahoitusjärjestelmä ei tunnista alueemme erityisolosuhteita kattavasti ja pelastuksen laskennallinen rahoitus jää aiempaan kustannustasoon nähden matalaksi. Lakisääteiset palvelut turvataan. Pelastustoimen on järkevää olla osana hyvinvointialuekokonaisuutta, itsenäisenä sote-toimialan kanssa rinnakkaisena toimialana. Pelastustoimi sopeuttaa myös omaa toimintaansa talouden kokonaisuudessa. 4. Hyvin. 2. 3. Alueemme rahoituksessa on erityinen haaste pelastustoimen rahoituspohjassa. MINNA KORKIAKOSKI-VÄSTI KESKI-POHJANMAA 1
30 Emmi-Juulia Hirviniemi on 27-vuotias fysioterapeutti (AMK), hieroja, liikuntaneuvoja (AT) ja urheiluopistojen sertifioima henkilökohtainen valmentaja eli PT. Päivätyön lisäksi hän toimii savusukeltajana Kuusiston VPK:n hälytysryhmässä.
Mutta ei enää. Urheilufysioterapeutin täydentävät opinnot, hierojan ammattitutkinto ja liikuntaneuvojan tutkinto ovat antaneet hänelle vankan teoreettisen pohjan Asemahiitti-konseptin kehittämiseen. ?. – Olen lapsesta alkaen ollut toiminnallinen ja liikkunut tavoitteellisesti omaksi ilokseni. Harjoitukset ovat avoimia kaikille, sillä jokainen haastaa itsestään ulos oman parhaansa. Alussa täydessä varustuksessa ja paineilmalaitteiden kanssa toimiminen tuntui haastavalta ja raskaalta. Penkkiurheilu ei ole koskaan kiinnostanut. – Päätin osallistua kurssille ja sillä tiellä ollaan. – Vuoden päästä ensimmäisistä testeistä, eli vuoden verran jumpasteltuani, paransin kokonaisindeksiäni huomattavasti. – Päätin ryhtyä itse tarkastelemaan asiaa ja syntyi tarve harjoittaa kehoa sietämään haastavia työasentoja väsyneessä tilassa. ”Onks toi sun ’kypärä?” Näin kysyttiin Kuusiston VPK:n Emmi-Juulia Hirviniemeltä vielä jokin aika sitten. Talon nurkalla olevat renkaat olivat haaste Kun Emmi-Juulia liittyi palokuntaan, hän tarkkaili työtehtäviä, joita palokuntalainen joutuu tekemään. – Aluksi olin vain minä, hiki ja jumpastelu aseman pihalla, jonka jälkeen sain innostettua muita mukaan treeneihin. Samalla Emmi-Juulia kehitti Asemahiitti-konseptin, joka on tarkoitus jalkauttaa palokuntiin kautta maan. 31 Helsinkiläinen, sittemmin kaarinalaistunut Emmi-Juulia, 27, opiskeli Pohjois-Haagan lukion liikuntalinjan jälkeen fysioterapeutiksi. Ympäristö alkoi haastamaan – erityisesti aseman nurkalla olevat renkaat, naurahtaa Emmi-Juulia Hirviniemi, joka kääntäessään ensikertaa rengasta täysvarustuksessa löysi itsensä kypärä edellä asfaltista keskeltä rengasta. Nyt vakiintuneessa ydinporukassa harjoittelee lisäkseni kolme, neljä henkeä viikoittain. Tämä ”jumpastelu” lähti siitä, että olen aika kekseliäs ja tajusin, että paloasemalla on virikkeellinen ympäristö, tarvittava kalusto ja hyvät treenimahdollisuudet. Syntyi ajatus suorituskyvyn ja lajivoiman harjoittamisesta ”lajinomaisessa ympäristössä.”. Sen sijaan esimerkiksi spinning, pyöräily ja voimaharjoittelu ovat kuuluneet ohjelmaan jo pitkään – ja kuuluvat edelleen. Kolmisen vuotta sitten Emmi-Juulia näki facessa ilmoituksen tutustumiskurssista palokuntatoiminnasta. Emmi-Juulia saavutti savusukellusoikeuden huolimatta naissukupuolestaan ja pienestä koostaan. Teksti ja kuvat Pekka Koivunen. Savusukelluskelpoisuudesta kertova ”S”-kirjain hänen kypärässään on määrätietoisen harjoittelun tulos. Tämän seurauksena hän alkoi simuloimaan eri työtehtävissä käytettäviä liikemalleja ja toisti niitä treenimuodossa. Palokunta ja pelastusala tempaisivat mukaansa
– Matalan kynnyksen lajinomaiselle harjoittelulle on nyt tarvetta, sillä pelastusalalla havaittavissa oleva työkyvyn heikkeneminen, vammariskin kasvaminen suorituskyvyn alentuessa sekä muut ympäristö kuormitustekijät uhkaavat pelastushenkilöstön toimintakykyä. Konseptin hyödyt toimintakyvyn eri osa-alueilla 1. Fyysiset vaikutukset: kestovoimaominaisuuksien parantuminen, aerobisen kunnon kehittyminen, nivelliikkuvuuden parantuminen ja työasentojen simulointi niiden edellyttämällä tavalla sekä lämpökuorman sietokyvyn parantuminen 2. – Firefitin arvostelijat eivät ymmärrä, että pitää olla viitekehys ja viitearvoja, jotta tuloskehitystä voidaan luotettavasti seurata ja toistaa testejä. – Vakituisten puolella on testattu vuoronvaihtojumppaa ja sen toimivuudesta on näyttöä. – Indeksitaso 3 on suunniteltu peruskuntoisen miehen tasoiseksi. Hän ryhtyikin tekemään analyysia käytännön tasolla itse konseptia suunnitellessaan. Harjoittelulla täytyy olla siirtovaikutus työtehtäviin. Yksi harjoite kestää 30–60 minuuttia ja kehittää muunmuassa kestävyyskuntoa, voimakestävyyttä, liikkuvuutta ja kehonhallintaa, stressin ja paineensietokykyä sekä lämmönsietokykyä. Sosiaaliset vaikutukset: suorituskyvyn parantuminen vertaistuen ja positiivisen kilpailun kannustamana, matalan kynnyksen kustannustehokasta liikuntaa, johon osallistuminen mahdollistetaan monelle Lisätiedot: Emmi-Juulia Hirviniemi emmi-juulia.hirviniemi@elisanet.fi @tirriainentreenaa 050 406 0042. Yksi harjoituskerta kattaa viikkotasolla ison osan UKK-instituutin terveysliikuntasuosituksista eri fyysisen suorituskyvyn tasoilla. Lajianalyysi tarpeen Pelastustehtävistä on laadittu joitakin julkaisuja, joissa on hahmoteltu lajianalyysia. Nyt tarvitaan koko pelastusalalle suunnattu kokonaisvaltaisen suorituskyvyn harjoittamisen konsepti. Psyykkiset vaikutukset: stressin sietokyvyn parantuminen liikunnan avulla, pystyvyyden tunteen ja epämukavan olon sietokyvyn harjaantuminen 3. 32 Tulevaisuudessa Emmi-Juulian tavoitteena on jakaa ”jumpastelun” ilosanomaa toveripalokunnissa ja pelastuslaitoksilla esimerkiksi kiertueen muodossa. Meillä on kuitenkin oltava jotkut raamit toimintakykyisyyden arviointiin. Ne ovat kuitenkin vanhoja ja Emmi-Juulian mukaan laajemmalle päivitetylle kokonaisvaltaiselle lajianalyysille on tarvetta. On totta, että FireFitin viitearvokehys ei ole täysin aukoton ja kaikkia yksilöllisiä tekijöitä ei voida ottaa huomioon. Dream big, päättää Emmi-Juulia Hirviniemi, savusukeltaja, Kuusiston VPK. – Siinä tulisi tarkastella millaisia ominaisuuksia, fyysisiä resursseja ja kapasiteettia pelastajalta vaaditaan erilaisissa työtehtävissä, työskentelyasennoissa ja eri nivelkulmilla. Dream Big! Fyysisen kunnon arvioinnissa pitää Emmi-Juulian mukaan olla standardoitu malli. Konsepti olisi hyvä saada vakiinnutettua pelastusalalle osaksi muuta harjoittelua. Emmi-Juulian mielestä jokaisella terveellä, erityisesti miessukupuolta edustavalla miehellä on mahdollisuus savusukellusoikeuteen. Kahvakuulan sijaan täytyy tarttua 3”-letkuhäkkiin. AsemaHiitti-konsepti Harjoitukseen tarvitaan sammutusasu, paineilmalaite lisäpainoksi selkään sekä valinnan mukainen kalusto asemalta ja autoista. Asemahiit on siihen vastaus. Sopimuspuolella ei ole strukturoitua mallia fysiikan kehittämiselle, vaikka tehtävät keikoilla ovat samanlaiset
– Voisin vähän provokatiivisesti sanoa Suomen sopimuspalokuntalaisille , että ”lakatkaa valittamasta, jumpastelkaa ja hikoilkaa”, päättää palokunnan päällikkö Kari Heinilä. – Liikkua voi ajan ja tilan mukaan. Yhdistyksen 32 jäsenestä kaksi kolmesta kuuluukin hälytysosastoon, kolmasosa veteraaniosastoon. . Kari Heinilän mielestä hälytysosaston jäsenillä on oltava riittävä kunto tehtävien suorittamiseen. Hälytystehtävien määrä vuodessa on vesihuoltoon erikoistuneella palokunnalla keskimäärin 50. Paloasema on oiva ympäristö siihen. Kaikkiaan 13:lla on savusukelluskelpoisuus. Lisätiedot: Kari Heinilä 044 537 7815 kuusistonvpk@vs-alpe.fi kari@pika-apu.com VS411 Scania -2003 VS4174 Ford Ranger 2019 (vpk) VS417 MB Vito – 2012 (vpk) VS4188 John Deere Gator – 2013 (vpk) Palokunnan päällikkö Kari Heinilä. – Hälytysosastossa on 20 henkilöä, joista naisia Emmi-Juulian lisäksi on kolme. Palokuntasopimuksen mukainen korvaus käytetään yhdistyksen kehittämiseen eli henkilöstö ei saa korvausta toiminnastaan. Emmi-Juulian kehittämä ja Kuusiston VPK:ssa testattu AsemaHiitti on suunniteltu helpottamaan erityisesti palokuntalaisten kunnon ylläpitoa lajinomaisessa ympäristössä. Hälytyshenkilöstömme keski-ikä on 36 vuotta. Palokunnan päällikkö Kari Heinilän mukaan Kuusiston VPK on ensisijassa ”operatiivinen palokunta”. 33 Kuusiston VPK, Kaarina Kuusiston VPK asemapaikka on Kaarinan kaupungin keskustassa sijaitsevan ammattiaseman yhteydessä. Ajan tai tilojen puute eivät saa olla selityksiä kunnon kohottamisen ja ylläpitämisen välttelylle. Yksikönjohtajia meillä on kolme
Rasilan alueella on toistaiseksi ollut hyvä tuuri ammattiväen rekrytoinnissa. Alueella on siten pärjättävä pienillä ammattihenkilöstön vahvuuksilla ja yhdeksän sopimuspalokunnan henkilöstöllä. Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitos, vastuualue kaakko Viroissa pätevät henkilöt, sopimushenkilöstöä tarvitaan lisää Entisen Jokilaaksojen pelastuslaitoksen alueella varallaolon loppumisenmyötä henkilöstön saatavuusongelmia alettiin ratkaista, ja uusien virkojen perustamisella valmiutta saatiin jonkin verran korjattua. Työvuoron minimivahvuus on molemmissa 1+1 ja enemmilläänkin satunnaisesti 1+3. Vuoron henkilöstö hoitaa päiväja ilta-aikaan ryhmän kaikkien paloasemien valmiuden ylläpitoon ja koulutukseen kuuluvat työt. Hän suoritti alemman päällystökurssin Otaniemessä ja aloitti Pyhäjärven palopäällikkönä 1995. Myös Pulkkilassa saimme kaikkiin virkoihin pätevät henkilöt, koska olimme ajoissa liikkeellä ja pystyimme tarjoamaan kilpailukykyiset olosuhteet. Uusien vakinaisten rekrytoinnissa on Rasilan alueella onnistuttu hyvin. Vuorovahvuuden salliessa myös yöaikaista valmiutta hajautetaan useammalle asemalle. JORMA RASILA Palopäällikkö Jorma Rasilalla on vankka palokuntatausta. – Saimme muun muassa yhden vuoden sijaisuuden täytettyä pätevällä henkilöllä. 34 Palopäällikkö Jorma Rasila vastaa nykyisen Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitoksen kaakkoisen alueen yhdeksän paloaseman toiminnasta seitsemän kunnan alueella. – Viime vuoden loppuun mennessä saatiin Haapajärven ringin kaikki virat täytettyä. Hän ja hänen neljä veljestään aloittivat Pyhäsalmen VPK:ssa 1970-luvulla. Jorma Rasilalla on myös todistus ensimmäiseltä amk-kurssilta ja yamk-tutkinnosta.. Rasilan vastuualueelle ei ole luvassa lähiaikoina uusia virkoja. – Meillä on alueella 29 ammattihenkilöä, joista Haapajärven paloasemaryhmässä 16 ja Pulkkilan paloasemaryhmässä 13. Rakennusmestariksi kouluttautunut Rasila sai aluksi palotarkastajan paikan Pyhäjärvellä 1987. Myös panostaminen sopimushenkilöstön rekrytointiin on hieman helpottanut tilannetta
Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitos on mukana sopimushenkilöstön rekrytoinnissa. Seuraamme henkilöstötilannetta sopimuspalokunnissa ja pyrimme antamaan apua rekrytoinnissa, kun sitä tarvitaan. – Sopimuspalokuntien henkilöstötilanne on vaihteleva. – Vaikka rekrytointi on ensisijassa palokunnan vastuulla, annamme apua tarvittaessa. – Kärsämäki ja Rantsila ovat olleet viime aikoina esillä. 35 Sopimushenkilöstön tilanne vaihteleva Jorma Rasilan vastuualueella on seitsemän vapaaehtoispalokuntaa ja kaksi suorilla henkilökohtaisilla sopimuksilla olevaa palokuntaa. Toisilla on melko hyvä lähtövalmius, toisilla taas heikompi. Jorma Rasilan mukaan niin ammattikuin sopimushenkilöstön suhteen laitoksella on aina kehitettävää. – Hyvinvointialueen säästöt aiheuttavat kuitenkin rajoituksia kehittämiseen. Siellä viime vuoden rekrykampanja tuotti neljä uutta henkilöä palokuntaan. Tahtoa ja tarvetta olisi, mutta eväät puuttuvat, päättää palopäällikkö Jorma Rasila. Päivälähtöongelmaa esiintyy jonkin verran melkein kaikissa sopimuspalokunnissa. KAAKKO Palopäällikkö Jorma Rasila Apulaispalopäällikkö Matti Lehtinen Vastuualue Paloasemat: Haapajärvi Kärsämäki Pyhäjärvi Reisjävi Pulkkila Kestilä Pyhäntä Haapavesi Rantsila 31+172=204 hlö Haapavesi Pyhäjärvi Siikalatva Pyhäntä Haapajärvi Reisjärvi Kärsämäki Oulu Teksti ja kuvat Pekka Koivunen. Kärsämäki on tästä esimerkki. Kokonaisvaltaista rekrytointisuunnitelmaa Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitoksella ei ole, vaan jokaisen palokunnan tilanne arvioidaan erikseen
Nyt kuitenkin tilanne on parantunut paljolti kampanjan ansiosta, uskoo Kärsämäen VPK:n puheenjohtaja Ville Haaga. Kärsämäen VPK:n hälytysosastossa on vajaa 20 jäsentä, joista savusulkelluskelpoisia kolme ja yksikönjohtajia viisi. Harmittaa vaan, että kursseja ei ole pahemmin viime aikoina ollut. Kärsämäen VPK Nollalähdöt herättivät kampanjoimaan Jokilaaksojen pelastuslaitoksessa havahduttiin konkreettisesti palokuntien lähtöongelmiin, kun Kärsämäen VPK:n nollalähtö 402B-tehtävään syyskuussa 2022 oli näkyvästi valtakunnallisissa uutisissa. Varallaolon alasajo on ollut yksi suuri syy heikkoon lähtövalmiuteen. 36 – Etsimme ongelmaan ratkaisuja laitoksen päällystön kanssa ja päädyimme järjestämään rekrytointikampanjan, kertoo Kärsämäen VPK:n puheenjohtaja Ville Haaga. VARALLAOLON ALASAJO ON OLLUT YKSI SUURI SYY HEIKKOON LÄHTÖVALMIUTEEN. Pidimme markkinointitapahtuman paloasemalla ja kävimme kertomassa asiasta myös kunnanvaltuustossa. Nuorien rekrytointi on Kärsämäellä keskeytyksissä. Yksi on armeijassa. Nuoriso-osasto on ollut tauolla koronasta lähtien. – Jos löydämme osastolle vetäjän, käynnistämme nuorisotoiminnan uudelleen. palopäällikkö Matti Lehtisen kanssa suunnittelimme kampanjan, joka sisälsi artikkeleita printtimediassa ja aktiivista sosiaalisen median hyödyntämistä. – Vs. – Meillä on 130-150 hälytystä vuodessa ja melko pieni porukka. – Saimme rekrytoitua seitsemän henkeä, joista neljä on vuoden jälkeen edelleen mukana. Muutamien palokuntien heikko lähtövalmius oli jo tätä ennen huolestuttanut niin pelastuslaitoksen johtoa kuin palokuntiakin. Vanhat vpk-laiset olivat hekin kampanjan kohderyhmänä. Kampanjan tulos oli Ville Haagan mukaan yllättävän hyvä. Teksti ja kuvat Pekka Koivunen. Naisosasto meillä kuitenkin toimii kahdeksan jäsenen voimin. Neljä rekrytoiduista kävi pelastustoiminnan peruskurssin
37 VARALLAOLON ALASAJO ON OLLUT YKSI SUURI SYY HEIKKOON LÄHTÖVALMIUTEEN.
38 ” Elämänmittainen matka palokuntalaisena” Vaasan VPK Teksti Pekka Koivunen Kuvat Vaasan VPKn kuva-arkisto, Pekka Koivunen
39 Kuvernöörin käskykirje palokunnalle 3.4.1868: ”Nikolainkaupun gin vapaapalokunnan tulisi tulipalon sattuessa kaupungissa, Palosaaren satamassa ja Klemettilässä, parhaan kykynsä mukaan myötävaikuttaa tulipalon sammuttamiseen sekä ihmishenkien ja irtaimen omaisuuden pelastamiseen.” ” Elämänmittainen matka palokuntalaisena”
Alaotsikko ”Letkulla tai ilman” ei jätä arvailuille varaa. Näistä osoituksena on veneet ja pelastuslaitoksen öt-kontti, jota tarvittaessa kuljetamme ja operoimme. Tehtäviin palokunta hälytetään tekstiviesteillä. Ryhmänjohtaja ja palokunnan sihteeri Juha Dahlbo ottaa esiin kaksi erityisalaa, johon palokunnalla on henkilöresursseja – Meillä on meritoimintaan kansikoulutettuja henkilöitä ja myös öljyntorjuntaan varta vasten erikoistuneita henkilöitä. Seurantaa varten on käytössä palokunnan piirissä kehitetty järjestelmä. Oma paloasema ”Viranomaisrannassa” Vaasan VPK:n omistama paloasema sijaitsee Vaskiluodossa Kutterisataman aluella ”Viranomaisrannassa”, lähellä pelastuslaitoksen, poliisin ja rajavartioston venetukikohtia. Kaikkiin osastoihin onkin riittänyt hyvin jäseniä. Alueella toimii myös valtion omistama Meritaito Oy ja SMPS Vaasan meripelastusseura. Verkkosivujen ”Mukaan palokuntaan, vaikka koko perhe” kertoo aidosta halusta saada toimintaan mukaan henkilöitä ikään ja sukupuoleen katsomatta. – Rakennuspalot, vahingontorjunta ja varikkovalmius ovat meille yleisimmät tehtävät. V aasan VPK:n hälytysosastolla on noin 50 tehtävää vuodessa. Harjoituksista ja hälytystehtävistä Vaasan VPK:ssa ei makseta palkkaa. – Emme ole mukana yksikkölähdöissä, mutta keskisuurissa ja suurissa tehtävissä olemme pääosin vasteissa, riippuen tietysti kohteen sijainnista, kertoo palokunnan päällikkö Kenneth Julin. Merkittävällä omarahoituksella sekä Vaasan kaupungin ja PSR:n avustuksilla rakennettu uusi paloasema päätti yhdistyksen pitkän tien eri puolilla Vaasa sijaitsevilla ”paloasemilla”.. 40 Otsikon teksti toivottaa Vaasan VPK:n verkkosivuilla vierailevat tervetulleiksi
?. Savusukeltajia on yhdeksän. 41 – Rakennus on vuodesta 2004 ollut palokuntamme 120 jäsenen kotipesä, sanoo palokunnan puheenjohtaja Jesse Huuhka. – Porukan keski-ikä on noin 40 ja ikäkirjo on laaja. – Meillä hälytysosastossa on 41 jäsentä. Vaasan VPK:n 20-jäsenisellä naisosastolla on muonitussopimus pelastuslaitoksen kanssa. vas. Heistä kuusi on käynyt sopimuspalokuntien päällikkökurssin ja lisäksi on vielä kolme ryhmänjohtajaa. Nuoriso-osastossa on 20 jäsentä. Aktiiviset osastot Kenneth Julin on ylpeä hälytysosaston jäsenmäärästä. Myös läheinen Sundomin asuinalue laajenee ja läheltä asemaamme tulevaisuudessa kulkevasta ohikulkutiestä on jo aiesopimus, kuvailee palokunnan päällikkö Kenneth Julin palokunnan muuttuvaa lähiympäristöä. Asemamme sijainnista huolimatta sopimuksen lähtöaikatavoiteet on toistaiseksi saavutettu. Vaasan VPK asema Vaskiluodossa on liikenteellisesti hieman hankalassa paikassa. Hälytystehtäviä osastolla on kolmesta viiteen vuodessa. Jesse Huuhka, Kenneth Julin, Juha Dahlbo. Yhdistyksen sihteeri, ryhmänjohtaja Juha Dahlbo pitää aseman sijaintia myös haasteellisena. – Meillä on sopimuksessa ensimmäisen yksikön vahvuus 1+4 ja lähtöaika 15 minuuttia, toisella yksiköllä luvut ovat 1+4 ja 30 minuuttia. – Pelastuslaitos vuokraa toisinaan koulutustilojamme. Muuta tilanvuokraustoimintaa emme harjoita.Tilat ovat ajanmukaiset ja kaikki neliöt ovat käytössä. Puheenjohtaja Jesse Huuhka mainitsee erityisesti palokunnan vahvuustekijänä osastojen aktiivisen harjoitustoiminnan. Keski-iältään Vaasan VPK:n hälytyskelpoiset ovat kansallista keskitasoa. Palokuntalaisten pitää hälytystehtäviin ajaa pääsääntöisesti kaupungin keskustan läpi. – Huoltokontin kuljetuksesta vastaa hälytysosaston jäsenet tai pelastuslaitoksen henkilöstö. – Osastolla ei ole muonitukseen varsinaisesti tarkoitettuja ajoneuvoja, mutta laitoksella on huoltokontti, jota naisosastomme tarvittaessa operoi, kertoo Kenneth Julin. – Toisaalta asemamme merkitys kasvaa, koska Vaskiluodon rakennuskanta laajenee, ja osassa saarta on jo ykkösriskiluokan kohteita
?. Naisja kymmenjäseninen veteraaniosasto vuorottelevat keskiviikkoiltaisin. Ymmärrystä hvan liikkeellelähtöongelmiin Vaasan VPK:ssa ymmärretään, että hv-alueisiin siirtyminen ei ole käynyt kuin Strömsössä. Kenneth Julin on huolissaan säästöistä. Kiinteistöjen hoito kärsii, ajoneuvot vanhenevat, korjausvelka kasvaa vähän kaikkialla. – Pelastus on nyt vain yksi toimiala isossa kokonaisuudessa. Vaikka vaasalaiset ovat huolissaan pelastustoimen tulevaisuudesta, he luottavat oman palokuntansa pysyvyyteen ja palvelukykyyn tulevaisuudessakin. Toisaalta täällä Vaasan seudulla sotepoe-yhteistoimintaa on jo jonkin aikaa harjoitettu ennen siirtymistä hv-alueympäristöön. – Yhteistyö toimii ja ei toimi, mutta kyseessä on ollut suuri muutos ja aivan uusi tilanne, toteaa Jesse Huuhka. 42 – Hälytysosasto harjoittelee maanantai-iltaisin ja nuoret tiistaisin. – Hallintohimmelit vaan kasvavat, tässä ollaan helisemässä vielä, hän ennustaa. Ja näiden päälle tulevat vielä mitä erilaisimmat koulutustilaisuudet. – Mitä tapahtuu kun aina vain säästetään. Juha Dahlbon mielestä pelastuksen toimivaa järjestelmää ja erityisesti sopimuspalokuntia ei saa ajaa alas
Vaasan VPK:n kalusto RP121, Renault, 2007 RP1212, Scania, 2002, KUPin vanha RE127 Transit 2022 RP1272, Transit 2020, uusi vuoden 2023 malli odottaa tällä hetkellä varustelua RP124, Volvo 1997, koukkulava, letkulava, Öt-kontti (pelastuslaitoksen omistama) RP128, Alulaakso 1996, apuvene 40 hv (pelastuslaitoksen omistama)
44 Saman katon alla Ylivieskassa sopuisaa yhteiseloa VAKKARIT SOPPARIT && Ylipalomies Simo Jutila, palomies Lauri Noponen, palomies Vasily Bartnevsky, ylipalomies Petteri Rautio, vs. palomies Matias Hietamäki ja palomestari Joose Veteläinen Teksti Pekka Koivunen Kuvat Pekka Koivunen
45 VAKKARIT SOPPARIT && Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitoksen paloasema numero 60 kantatie 86:n varrella ei jää ohikulkijalta huomaamatta. Ja mikä tärkeintä, VPK:n päivälähtövalmius on ollut hyvä. VPK täydentää erinomaisesti tältä asemalta tehtäviin lähetettävää muodostelmaa. Ylivieskan paloaseman vahvuus on 1+1+4. – Ylivieskan ammattilaisilla on keskimäärin yli 500 tehtävää vuodessa. Vpk:n päällikkö Jarmo Oja, muonitusvastaava Saara Katajala, vpk:n puheenjohtaja Pentti Eteläaho, vpk:n varapäällikkö Antti Katajala. Ammattiyksikköä tukee tarvittessa Ylivieskan VPK:n 40 aktiivin hälytysosasto. – Ammattiyksikkö joutuu liikkumaan laajalla alueella. Siksi aktiivinen sopimushenkilöstö on tarpeen. VPK:lle tehtäviä tulee noin 120, kertoo päivystävä palomestari Joose Veteläinen, 31. Heistä savusukelluskelpoisia on 13 ja ryhmänjohtajia 11. Vaikka asema näyttää isolta, sen tilat ovat kaikilta osiltaan tehokäytössä. Asemalla työskentelee ensihoidon ja pelastuksen ammattilaisia sekä Ylivieskan VPK:n sopimushenkilöstöä
Sari Pelttarin johtama 12-henkinen naisosasto on erikoistunut muonitukseen. . Ensivaste ei kuulu palokunnan päällikkö Jarmo Ojan, 40, mukaan yhdistyksen tuottamiin palveluihin. 40-henkisen hälytysosaston lisäksi VPK:n nuoriso-osastossa on keskimäärin 20 jäsentä. YHTEISTYÖ PELAA TÄNÄÄN MAINIOSTI ”” ””. Kasvatusseurana oli Sallan VPK – Meillä on aiemmin ollut palokuntayhdistyksissä tuttuja kuppikuntia, mutta ei tänään, vakuuttaa puheenjohtaja Eteläaho. 46 SOPUISAA YHTEISELOA Joose Veteläisen mukaan yhteiselo sopimushenkilöstön kanssa sujuu erinomaisesti. Samaa sanovat ammattilaiset. – Tiedostamme asemamme, sanoo VPK:n ryhmänjohtaja Antti Katajala, 43. Palokunnan päällikkö Jarmo Ojalla on palokunta sukurasitteena. – Täällä Ylivieskassa on kaksi hyvää porukkaa, ammattilaiset ja meidän jäsenistö. Se on keskittynyt pelastustoimintaan. – Sanoisin, että ”luonnollisesti”. Tummia pilviä naisosaston taivaalle toi tieto, että hyvinvointialue ei maksa muonituksesta palkkaa, kertoo muonitusvastaava Saara Katajala, 47. – Liityin palokuntaan Antin painostuksesta, kun kotitilanteet antoivat myöten, kertoo Saara Katajala. Minkäänlaista vastakkainasettelua ei ole. Pelastajatutkinto hänellä on vuodelta 2005. TÄÄLLÄ YLIVIESKASSA ON KAKSI HYVÄÄ PORUKKAA, AMMATTILAISET JA MEIDÄN JÄSENISTÖ. VPK:LLA ERIKOISYKSIKKÖRYHMÄ Ylivieskan VPK on Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitoksen sopimuspalokunta. – Kyllä suurimmat muutokset ovat tapahtuneet viimeisen viiden vuoden aikana, toteaa ylipalomies Simo Jutila, 44, joka on alunperin Alavieskan VPK:n kasvatteja. Se harjoittelee kerran kuukaudessa. Muoniosta Saarenkylän ja Ylitornion kautta Ylivieskaan hän saapui vuonna 2017. Erikoisyksikköryhmän jäsenet on koulutettu käyttämään raivausyksikköä PP6056 ja puomitikasta PP606. Taskussa on myös lähihoitajan paperit. – Ymmärrämme, että tämä on vakkareiden työpaikka. Kymmenhenkistä veteraaniosastoa vetää Raimo Mattila. jolla on hälytysosastossa nyt menossa 27. AKTIIVINEN PALOKUNTAYHDISTYS VPK:ssa on tällä hetkellä 80 jäsentä. Vesisukeltajia hälytysosastossa on kaksi. Osastoa vetää Sonja Vähäkangas. Palomiehen virkaan Jutila valittiin kahdeksan vuotta sitten. – Erikoisyksikköillä on yhteensä keskimäärin yksi tehtävä viikossa, kertoo Oja. Päällikkökurssin todistus on vuodelta 2020. – Palokuntamme hälytysosaston rivimiehellä on noin 60 keikkaa ja kymmenen hengen erikoisyksikköryhmään kuuluvilla on noin 120 keikkaa vuodessa. vuosi. VPK:n ensihoidon ammattilaiset kouluttavat tarvittaessa VPK:n viikkoharjoituksissa ensivastekouluttajina. Antti Katajalan puoliso Saara päätyi Haukiputaalta Rovaniemen kautta Ylivieskaan viisi vuotta sitten. Molemmat osapuolet tunnustavat, että viime vuosina yhteiselossa on tapahtunut paljon positiivista kehitystä. Hän on myös Lapin poikia. – Yhdistys on aiemmin ollut puheenjohtajavetoinen, mutta tänään puheenjohtaja ja päällikkö ovat tiiviissä yhteistyössä, kertoo VPK:n puheenjohtaja, ryhmänjohtaja Pentti Eteläaho, 44. – Alueellinen yhteistyö naisosastojen kesken on vilkasta. He toki kouluttavat myös päätoimisia ensivastekoulutuksissa, kun ovat työvuorossa ensihoitajina/kenttäjohtajina. Yhteistyö pelaa tänään mainiosti, päättää Jarmo Oja. Ylivieskan VPK:n aktiivien mukaan ammattiväen kanssa ei ole ollut maatakaatavia erimielisyyksiä
Muutamaa tuntia myöhemmin hän kuoli omassa sängyssä nukkuessaan aortan repeämään. Unto pelasi vuosikymmeniä paikallisessa seniorijoukkueessa, Willisioissa ja hänen joukkuetakkinsa roikkui edelleen hänen eteisessään, vaikka aktiiviura joukkueessa olikin jo takana. 47 Koko kylän Unto Talonmies, Metsäkeskuksen ojitussuunnittelija ja VPK-aktiivi Unto Rasila kuoli kotonaan Pyhäjärvellä 13. Torstaina 13.7.2023 Unto ajoi kolarin ja pyysi soittamaan ambulanssin valitellen huonoa oloa. Unto ehti täyttää 66-vuotta viikkoa ennen yllättävää kuolemaansa. Unto oli juurtunut vahvasti Pyhäjärvelle, ja hän olikin oikea koko kylän Unto, koska niin monet tunsivat hänet. Hän teki usein pyöräreissuja lähitienoilla ja pidemmällä pitkin kesää. Pyöräily ei enää tuntunut samalta, kun pitkäaikainen ystävä ja pyöräilykumppani Jussi menehtyi muutamaa vuotta aiemmin. Unto oli Pyhäsalmen VPK:n kantava voima ja saikin useampana vuonna palkinnon aktiivisimpana hälytyksissä kävijänä. VPK oli iso osa Unton elämää. Yli 50 vuoden ajan Unto sai yöllisiä hälytyksiä ja saapuvia ilmoituksia onnettomuuksista, tulipaloista ja elvytyskeikoista. Unto oli mietiskelijä ja nautti esimerkiksi hautausmaalla käyskentelystä ja hyvistä keskusteluista. Unto oli äärimmäisen sivistynyt ja seurasi aktiivisesti politiikkaa ja maailman menoa. Untolle sai soittaa mihin vuorokauden aikaan tahansa ja hän vastasi aina puhelimeensa. heinäkuuta 2023. Viimeiset kirjaston kirjat hänen pöydällään olivat kolme Ilkka Remeksen teosta, Ursan Tähdet 2023 -kalenteri ja Maria Lähteenmäen Punapakolaiset. Hän toimi myös yli 25 vuotta kiinteistönhoitajana Pyhäjärven vanhustenkotiyhdistyksellä, jossa hän työskenteli kuolemaansa saakka. Unto oli tunnetusti mustan kahvin suurkuluttaja ja iltakahvin hän joi yleensä puolenyön aikaan, juuri ennen nukkumaan menoa. Traagisesti viimeinen hänelle saapunut hälytys oli hänen oma elvytyksensä. Unto tunnettiin ahkerana lukijana ja hän luki erityisesti tietokirjoja toisesta maailmansodasta ja avaruudesta. Unto rakasti moottoripyöräilyä. Unto oli koko elämänsä aktiivinen VPK:lainen ja kävi hälytyksissä viimeisiin päiviinsä asti. Moottoripyöräily piti hänet ikinuorena ja hän rakasti vauhdin huumaa. Untolla oli myös kolme lasta ja viisi lastenlasta. Saipahan hän välillä sakkojakin ylinopeudesta, vaikka muutoin lainkuuliainen olikin. Sairaalasta hänet kuitenkin lähetettiin kotiin. Unto oli aina valmis auttamaan lähimmäisiään. Kirjoittaja Johanna Rasila on Unto Rasilan tytär. Untoa jää kaipaamaan koko kylä. Unto eli koko elämänsä Pyhäjärvellä ja hän tunsi lähitienoot kuin taskunsa. Pyöräilyn lisäksi Unto nautti erityisesti jääkiekosta. Unto oli avulias ja kantoi arkkua hautajaisissa, jos jollain ei ollut tarpeeksi kantajia. Virallisen työuransa Unto teki Metsäkeskuksella ennen eläkkeelle jäämistä
48 HERÄSIVÄT HENKIIN HELSINGISSÄ TURVALLISU USMESSUT
Tapahtuma oli viisi vuotta tauolla koronan vuoksi. Seuraavilla sivuilla 13 yrityksen tuotteita ja tunnelmia messuilta. Messukeskuksessa järjestettiin samanaikaisesti myös Finnsec-, Kiinteistöja Audio Visual Expo-messut. 49 Paloja pelastusalan toimijoille suunnatut Turvallisuusmessut järjestettiin ensi kertaa Helsingissä lokakuussa. ??
Poliisille ja erikoisjoukoille on lisäksi tarjolla kaksi eri mallia. Drägerin markkinointikoordinaattori Tiina Töytärin mukaan lämpökamera on integroitu henkilönsuojaimiin, mikä helpottaa savusukeltajan työskentelyä jättäen kädet vapaiksi.. 50 Teknosafe Oy:n Ville Suhosella on tarjolla kolme erikokoista CAFS-reppusammutinta
??. Saurus Oy:n Ari Paanasen ja Juuso Kyyriäisen mukaan sammutusauton pumpun toimintojen hallinta voidaan asentaa käyttäjän toiveiden mukaisiin paikkoihin. Kuvassa Lasse Moisio, Antti Kalliomäki ja Peter Kallio. 51 Hosemaster-letkunhuoltokone on Esterin Groupin tärkein vientituote, joka menestyy myös kotimaan markkinoilla
Viking-tuoteperheen uusin tulokas on Viking Ignis WTR metsäpalo-/ tekninen asu, kertoo myyntipäällikkö Sami Suojanen.. Tärkeiden toimintojen käyttö, kuten tasauspyörästön lukot ja painonsiirto, toteutetaan edelleen omilla katkaisijoilla, jotta niiden käyttö olisi mahdollisimman nopeaa ja helppoa, kertoo myyntipäällikkö Petri Surakka. 52 Kaikkiin Scanian malleihin on ensi vuonna tulossa digitaalinen näyttö vakiona
Poraa esittelevät Veljekset Kulmala Oy:n tuotepäällikkö Veli-Matti Jussila ja myyntipäällikkö Lauri Räty. ??. Siirrettävä moottoriruisku MPU300 antaa 5000 litraa minuutissa 10 barin paineella, kertoo Turvata Oy:n myyntipäällikkö Petteri Kivioja. 53 DRILL-X yhdistää porauksen, tunkeutumisen ja sammutuksen vaiheet samassa järjestelmässä. Se toimii sammutusletkun veden energialla
Tamrex Oy:n tuotepäälliköt Juha Heinisaari ja Petri Asikainen tarjoavat palokunnille Bridgehill Car Pro X sammutuspeitettä erityisesti sähköautojen palojen sammutukseen. Peite kestää 1500°C lämpötilaa (lyhytkestoisesti 2500°C) ja sitä voidaan käyttää uudelleen jopa 30 kertaa.. 54 Secappin ydinhyötyjä ovat muun muassa nopea ja turvallinen viestintä, yksintyöskentelyn turva, avainhenkilöiden tavoitettavuus sekä tilannekuvan ylläpito ajasta ja paikasta riippumatta, kertoo Secapp Oy:n Aleksi Aaltonen
Auton alustakorkeus on myös huomattavasti matalampi, ja alustan kantavuus parempi, kuin perinteisellä etuvedolla varustetuissa malleissa. 55 Senop Oy ennakoi tulevaisuuden kommunikaatiokentän dynamiikkaa tuomalla jatkuvasti valikoimaan uusia innovatiivisia ammattilaisviestinnän ratkaisuja, kertoo myyntineuvottelija Teemu Lahtinen. ??. Hydraulinen etuveto (HAD) tarjoaa erinomaisen avun kuorma-autoihin esimerkiksi liukkailla pihoilla tai talvisissa olosuhteissa. Tehdasasenteinen HAD on hinnaltaan erittäin kilpailukykyinen ja se on saatavilla laajasti Mercedes-Benzin kuormaautomallistossa, kertovat Veho Oy:n myyntipäällikkö Tero Huovinen ja myyntijohtaja Mikko Nurmi
Turvallisuusmessujen ikinuoret Grand Old Men Juhani Costiander ja Leo Huttunen.. 56 Kotimaisuus ja huoltovarmuus ovat valttejamme, painottaa Elektro-Arola Oy:n toimitusjohtaja Kalle Arola
57 Turvallisuus 2023 –messut järjestettiin ensimmäistä kertaa omana tapahtumanaan Helsingin Messukeskuksessa. yli 10 000 kävijää. ??. Neljän toimialan, kiinteistö-, audiovisuaalisen tekniikan, turvallisuusteknologianja palveluluiden sekä pelastusja ensihoitoalan tapahtumakokonaisuudessa vieraili 11.–12.10
– Väitän, että se vaikuttaa suoraan kävijöiden määrään. Edellisen kerran olimme Tampereella vuonna 2018. – Kilpailutimme messujärjestäjät ja päädyimme tällä kerralla Helsingin Messukeskukseen. Helsingin valintaa tuki samanaikaisesti järjestettävä Finnsec 2023. Suurin kysymysmerkki on Kangasniemen mukaan hyvinvointialueiden kehitys kahden seuraavan vuoden aikana. – Tapahtuman lopputulema vastaa odotuksiamme, sanoo Suomen Palokalustoliikkeiden yhdistys ry:n puheenjohtaja Timo Kangasniemi. ?. – Tämä on asia, josta pitäisi keskustella eri osapuolten kanssa. – Turvallisuusalan kaupalliset toimijat saman katon alla-asetelma on molemmille eduksi, Seuraavien Turvallisuusmessujen paikka on vielä avoin. Timo Kangasniemi ei pidä Palopäällystöpäiviä varsinaisena kilpailijana, mutta pohtii miksi kaksi kaupallista tapahtumaa pitää järjestää samana vuonna. 58 Uusi alku Turvallisuusmessuille Viiden vuoden tauon jälkeen järjestetyt Turvallisuusmessut saivat liikkeelle 48 näytteilleasettajaa ja noin 5000 kävijää. Järjestelyt ja markkinointi kyllä toimivat, mutta lokakuu ajankohtana ei ole paras mahdollinen. – Yhden kerran kokeilu täällä Helsingissä ei ole vielä kokeilu. Messukeskus järjestää asiakaskyselyn ja halumme kuulla palautteet myös yhdistyksemme jäsenyrityksiltä
Suurin kysymysmerkki on Kangasniemen mukaan hyvinvointialueiden kehitys kahden seuraavan vuoden aikana. – Tämä on asia, josta pitäisi keskustella eri osapuolten kanssa. – Tapahtuman lopputulema vastaa odotuksiamme, sanoo Suomen Palokalustoliikkeiden yhdistys ry:n puheenjohtaja Timo Kangasniemi. Hirvonen painottaa ajoneuvojen käyttäjäturvallisuutta ja toimintavarmuutta. – Kilpailutimme messujärjestäjät ja päädyimme tällä kerralla Helsingin Messukeskukseen. –Investointivelka huomioiden tarve on kuitenkin vähintään viisi raskasta ajoneuvoa vuosittain vuoteen 2030 asti. – Väitän, että se vaikuttaa suoraan kävijöiden määrään. – Yhden kerran kokeilu täällä Helsingissä ei ole vielä kokeilu. Toivon, että investointeihinkin jatkossa kohdistetaan riittävästi määrärahoja.. Järjestelyt ja markkinointi kyllä toimivat, mutta lokakuu ajankohtana ei ole paras mahdollinen. Tällä saataisiin ajoneuvojen keski-ikä laskennallisesti järkevälle tasolle. Helsingin valintaa tuki samanaikaisesti järjestettävä Finnsec 2023. Tekninen päällikkö Kimmo Hirvonen, Keski-Suomen pelastuslaitos: Tarve viidelle raskaalle autolle vuodessa – Käyttötalousmenoihin, kuten korjauksiin ja ylläpitoon on ainakin toistaiseksi riittänyt varoja. – Mikäli saisimme kurottua raskaiden ajoneuvojen investointivelkaa, vaikuttaisi se myös korjauskustannusten laskemiseen, parempaan varaosien saatavuuteen ja mahdollisesti myös mielenkiintoon pelastusalaa kohtaan. Edellisen kerran olimme Tampereella vuonna 2018. – Vuoden 2024 yksityiskohtainen budjetointi aloitettiin keväällä 2023 ja lopullinen suunnitelma oli elokuun alussa valmis. Kimmo Hirvonen ei usko hyvinvointialueiden synkillä talousnäkymillä olevan paljonkaan vaikutusta pelastuslaitosten investointiesityksille, kunhan esitykset ovat perusteltuja ja tulevat tarpeeseen – esimerkiksi lakiperusteisesti palvelutasopäätöksen kautta. Keski-Suomessa suunnitelmallista budjetointia on tehty seuraavaksi neljäksi vuodeksi eteenpäin eli vuoteen 2028. Hyväksynnän tulevan vuoden budjetti saa marras-joulukuulla. Timo Kangasniemi ei pidä Palopäällystöpäiviä varsinaisena kilpailijana, mutta pohtii miksi kaksi kaupallista tapahtumaa pitää järjestää samana vuonna. Messukeskus järjestää asiakaskyselyn ja halumme kuulla palautteet myös yhdistyksemme jäsenyrityksiltä. – Turvallisuusalan kaupalliset toimijat saman katon alla-asetelma on molemmille eduksi, Seuraavien Turvallisuusmessujen paikka on vielä avoin. Investointisuunnitelmassa huomioidaan kaluston kierrätettävyys, ikääntyminen (korjauskustannukset) ja mahdollinen elinkaaren päättyminen. 59 Uusi alku Turvallisuusmessuille Viiden vuoden tauon jälkeen järjestetyt Turvallisuusmessut saivat liikkeelle 48 näytteilleasettajaa ja noin 5000 kävijää. . Keski-Suomen pelastuslaitoksella ajoneuvokaluston kokonaistilanne on kohtuullinen, mutta investointivelkaa on tekninen päällikkö Kimmo Hirvosen mukaan viime vuosien aikana kertynyt, koska tietyt ajoneuvot ovat elinkaarensa lopussa ja ylikin
Tutustu varusteluihimme QR koodin tai linkin kautta. MIEHISTÖAUTOVARUSTELUT verhoomosorsa.fi/pk. 60 Puh: 020 755 8810 Laadukkaasta perusvarustelusta aina monipuoliseen ja viimeisteltyyn huippuvarusteluun
61 Puh: 020 755 8810 Laadukkaasta perusvarustelusta aina monipuoliseen ja viimeisteltyyn huippuvarusteluun. 3. ARVONANNON TARPEET (itsearvostus, kunnioituksen saaminen muilta) Yksikön tarpeistoon kuuluu ansioja kunniamerkkejä eri aloilta, kultakelloja sekä suuri määrä valmiiksi nauhoitettuja kehuja. VIVA MOBILE, VIVA DIGITALISMUS!. 5. 1. ITSENSÄ TOTEUTTAMISEN TARPEET (omien kykyjen saaminen täyteen käyttöön esimerkiksi työssä tai vanhemmuudessa). Liikkuva ultramonipalveluyksikkö takaa lähipalvelut hyvinvointialueilla LÄMPÖKAMERAMIES kolumni 4. Lapiot, kirveet, justeerit ja työkalupakit ja muut härpäkkeet ovat valttämättömiä itsensä työssä toteuttamista varten. MIEHISTÖAUTOVARUSTELUT verhoomosorsa.fi/pk ENGLANTILAINEN PSYKOLOGI Abraham Maslow kehitti Lämpökameramiehelle tutun viisiportaisen Maslow’in tarvehierarkian. Itsensä toteuttaminen vanhemmuudessa ei ole vielä avautunut Lämpökameramiehelle. FYSIOLOGISET TARPEET (hengissä säilymisen fyysiset edellytykset, kuten ruoka, juoma, hengitysilma) Yksikkö sisältää myyntiluukun, kevyet ravintolakalusteet ja katoksen sekä Open-neonkyltin. ALLA MASLOW’IN MÄÄRITTELEMÄT tarpeet ja niiden tyydyttäminen ultramonipalveluyksikön (ajoneuvo) avulla. Lämpökameramiehen laskelmien perusteella ultramonipalveluyksikön avulla voidaan leikata hyvinvointialueiden kulut murto-osaan nykyisestä. YHTEENKUULUVUUDEN JA RAKKAUDEN TARPEET (ystävyys, rakkaus, ryhmään kuuluminen) Yksikössä voi veloituksetta käyttää Tinderiä. Hyvinvointialueiden talouskurimus voidaan ratkaista iäksi kyseisen tarvehierarkian pohjalta suunnitellun palvelukonseptin pohjalta. Susia ja muita petoja varten löytyy Beretta BRX1-kivääri. TURVALLISUUDEN TARPEET (suojautuminen erilaisilta vaaroilta) Yksikössä on mukana palomies kalustoineen, poliisi etälamauttimineen, lääkäri laukkuineen, vartija teleskooppipamppuineen ja täydellinen CBRNE-suojavarustus. Myös raikasta paineilmaa ja vaihtovaatteita on saatavilla. Tutustu varusteluihimme QR koodin tai linkin kautta. Lämpökameramies ehdottaa, että hv-alueet aloittavat välittömästi ultramonipalveluyksikköjen suunnittelun. 2. Viereen pystytettävässä teltassa on tarjolla ystävällisiä rakkauspalveluita vaikka ryhmässä. Seiniä ei enää tarvita – kaikki perustuu vast’edes digiin ja mobiiiin
Molemmat teettävät ja järjestävät. Laki asettaa työntekijöille ja työnantajille tiettyjä selkeitä velvoitteita. Jos ne ovat rikki, hänen tulee kieltäytyä käyttämästä ja raportoida asiasta esimiehelleen. Esimiehen tulee valvoa suojavälineiden käyttöä ja raportoida rikkinäisistä ylöspäin. Siinä myös määrittyy käsitteet ”työntekijä”, joka tekee, ja ”työnantaja”, joka johtaa, valvoo ja maksaa. 62 mielipide Ongelmana on se, että laki ei määrää, kuka on oikeasti työnantaja, jos sopimuspalokuntalainen ei saa työstään korvausta. laki (55/2001), jota sovelletaan silloin, kun työstä maksetaan vastike. Esimiehen esimies taas valvoo, että näin tapahtuu. Pelastuslaitoksissa on joskus väitetty, ettei voida ottaa vastuita sellaisista henkilöistä, joita ei ole. Ei sisällöltään vaan vastuunjaoltaan. Erilaiset muut työryhmät ja toimikunnat ovat myös asiaa vatvoneet, pääsemättä mihinkään selkeään tulokseen. Länsi-Suomen AVI lienee kuitenkin vetänyt viivat vastakkaiseen suuntaan hieman yli-yleistäen mutkattomiksi todetessaan, että palokuntayhdistys on sopimuspalokuntalaisen työnantaja, piste. Työturvallisuuslaki 738/2002 on jo täyttänyt 20 vuotta. Mikään laki ei suoraan määritä, mitä ”työsuhteella” tarkoitetaan, vaikka moni laki puhuu sellaisesta. Toki saman pykälän 2 momentti määrää, että työn teettäjän tai muun toiminnan järjestäjän on alaisessaan työssä tai toiminnassa noudatettava, mitä säädetään työnantajasta. Käsitettä ”työntekijä” voidaan tulkita vapaammin, koska hänen vastuidensa kantaminen ei maksa kenellekään juuri mitään. Jos jotain ikävää sattuu, on nimittäin nykymaailmassa käytäntönä, että haetaan erityisesti johtoportaasta syyllinen. Kuten puhuu työnantajastakin. Kuuluvatko työnantajan vastuut palokuntayhdistyksen hallinnolle vai pelastuslaitokselle. Lähin on työsopimusAvoin kysymys työturvallisuusvastuista Työturvallisuuslaki selvä – vastuunkantaja epäselvä Työturvallisuuslain mukaan lakia sovelletaan myös sopimuspalokuntaan kuuluvan pelastustoimintaan vapaaehtoisesti osallistuvan henkilön työhön. Kenelle usein kustannuksiakin tuovat velvoitteet silloin kuuluvat. Yhtä kauan sen 4 §:n 1 momentin kohta 8 on ollut epäselvä. Kenelle kaikille työturvallisuuslain mukainen työnantajan vastuu siis kuuluu. Siitä oikeusoppineet ovat vääntäneet lain voimaantulosta alkaen. Henkilökohtaisen sopimuksen palokunnissa asiahan on selvä: Työnantajaksi katsotaan yksiselitteisesti pelastuslaitos, joka VPK-muotoistenkin palokuntien operatiivista työtä aina johtaa ja valvoo sekä osassa maata myös maksaa. Mutta työturvallisuuslain mukaista ”työn teettäjää” ei missään määritellä, kuten ei myöskään ”toiminnan järjestäjää”. Kuka vastaa työnantajan velvoitteista. Moni asia viittaisi siis pelastuslaitoksen suuntaan. Vai molemmille. Varovaisemman Vaasan hovioikeuden mukaan kysymys työsuhteen mahdollisesta olemassaolosta sen sijaan on niin epäselvä, että asia on ratkaistava tapauskohtaisesti. Ongelmaksi muodostuu se, että jossain vaiheessa ketjua puhutaankin rahasta. Ensisijaisesti kuitenkin niin, että pelastuslaitoksella on pelastuslain määräämä velvoite, kun taas palokunta toimii sopimuksen perusteella. ”Hanskat maksavat”, samoin kuin koulutus, terveydenhuolto ynnä muut työturvallisuuslain määräämät hyveet. Hyvä niin. Työn suorittajaan tai toimintaan osallistuvan on vastaavasti sovellettava, mitä säädetään työntekijästä. Paikallinen pyromaani toki saattaa muodostua palokuntatyön teettäjäksi, mutta sitä lainsäätäjä tuskin on tarkoittanut. Kyse on ketjusta: Työntekijän tulee, jo oman turvallisuutensa takia, käyttää hänelle osoitettuja suojavälineitä. Mutta epäselvyys jää: Kuka ”teettää” VPK-muotoisen sopimuspalokunnan työt. Ja vääntö jatkuu. Kuka ”järjestää toiminnan”. Osuvimmat arvaukset osunevat akselille pelastuslaitos-palokuntayhdistys
Osa oikeusturvaa. Keskustelu jatkuu. Yleisvastausta hieman aavistaen kysyttiin myös, mistä löytyisi riittävän auktoriteetin omaava taho, joka voisi olla epäselvän lainsäädännön tulkinnassa avuksi. Jotta tiedostamattomasta laiminlyönnistä ei joutuisi rangaistuksi tai pahimmassa tapauksessa korvausvelvolliseksi. ”Jos vaaditte työturvallisuuslain pilkuntarkkaa noudattamista, täytyy arvioida, tarvitaanko teitä kaikkia?” Se taas on erittäin vaarallinen ajattelutapa, kun kyseessä on pelastustoimen kustannustehokkain osa. Oikeusasiamiehen kanslian vastaus oli tavallaan odotettavissa: Kohteliaasti ilmoitettiin, että oikeusasiamiehen tehtävänä on lakien noudattamisen valvonta ja lainvalmistelun tukeminen. Tahto vaan tahtoo joskus puuttua, etenkin taloudellisessa ahdingossa. Toisaalta on alueita, missä asiasta ei ole minkäänlaista muuta selvyyttä kuin erilaisten viskaalien henkilökohtaisia mietteitä, mistä ei ole esimerkiksi sopimuksissa korvauksiin heijastuvaa mainintaa. Joku voisi kysyä, onko lainsäädännön hienouksilla merkitystä, kun kukaan ei ole tällä vuosituhannella joutunut niistä linnaan. Viranomaisille tai yksityisille ei anneta oikeudellista neuvontaa eikä lausuntoja yksittäisistä laintulkintakysymyksistä. Ei välttämättä ole, paitsi että epäselvästä lainsäädännöstä kiinni pitäminen ei ole oikeusvaltion arvoista. Edelleenkään kukaan ei näytä ottavan vastuun itselleen. Perustamisajoiltaan alkaen Suomen Sopimuspalokuntien Liitto on yrittänyt vastuukysymystä selvittää. Asia olisi helpostikin sopimuksellisesti hoidettavissa, ilman että silti astuttaisiin palokuntayhteisöjen itsemääräämisoikeuden varpaille. Erityinen sopimuspalokuntalaki toisi tähänkin viidakkoon selkeyttä. Silvio Hjelt PS: Selkäni takaa on kantautunut arvostelua siitä, että jatkuvasti haukun sopimuspalokuntakoulutusta. Ei paljon, mutta kuitenkin. Ja niin kauan kuin työturvallisuuden vastuista vallitsee valtakunnan eri alueilla erilaisia tulkintoja, niin kauan ovat asiat valtakunnan tasolla hunningolla. Toki joillakin alueilla vallitsee jonkinlainen yhteisymmärrys, ja henkilökohtaisen sopimuksen palokunnissa asia on jokseenkin selvä. Varsin suppeata ja mielikuvituksetonta vastuiden välttelyä. ”Ryöstöstä linnaan”, ”ylinopeudesta sakot” ja ”kypärättä polkupyöräilystä etusormi pystyyn (ja huonolla tuurilla aivovamma)”. Niiden osalta neuvottiin kääntymään työsuojeluviranomaisten tai sisäministeriön puoleen. Tällä kertaa en hauku sitä, vaikka olisikin velvollisuuteni, mutta seuraavassa numerossa tuskin voin hyvällä omatunnoilla olla kommentoimatta vuoden 2024 sopimuspalokuntakoulutuksen opetussuunnitelman vaiheita.. Nyt se on hyvinvointialueella. Koska vastuu saattaa maksaa. Lisäksi asioiden saattaminen kuntoon on hyvän lainsäädännön yksi seuraus. 63 mielipide Kuva Freepik kuvapankki itse ottanut työhön. Oikeusvaltiossa jokaisella on oikeus ennalta arvioida, missä määrin jokin tekeminen tai laiminlyönti on moitittava ja millaiset sanktiot asiaan saattaa liittyä. Nykyinen laki kirjoitettiin kunta-ajalla, josta ongelma periytyi alueen pelastustoimelle. Viimeksi kääntymällä Eduskunnan oikeusasiamiehen puoleen
Osaako tulevaisuuden tietojärjestelmä osoittaa suoraan lisävesipaikan vai hälyttäisikö se automaattisesti lisää säiliöautoja. Asiointi hätäkeskuksen kanssa on vähentynyt. Maastopalossa tietojärjestelmä ehdottaisi jopa seuraavan letkulinjan paikan. Luulisi silloin otettavan esiin paperikartat ja muut dokumentit, jos …. Antavatko tekoäly ja muut sähköiset järjestelmät jatkossa ehdotukset, mitä pelastusyksiköt tekevät tehtävässä. TIETOJÄRJESTELMÄ olisi yksikön esimiehen käytettävissä tilannepaikalla. Mitä, jos tämä kaiken kattava, tekoälyyn perustuva sähköinen tietojärjestelmä pettäisi. 64 kolumni Vanheneva sammutusmies TEKOÄLY TULEE, PAPERIAKIN TARVITAAN ENTISAIKAAN PALOPAIKALLE LÖYDETTIIN tarvittaessa paperikartan avulla. Tietojärjestelmään voisi antaa lisätietoa esimerkiksi tilannekeskus, satelliitit, sääennusteet jne. Nyt PEKE ja muut sähköiset järjestelmät varmistavat kohteen löytämisen ja kertovat, mikä kohteessa on tilanne. VAIKKA ALA EDELLEEN TEKNISTYISI, niin perusasiat olisi hyvä pitää mielessä. VOIDAANKIN KYSYÄ, miten teknisillä ratkaisuilla voisi vielä kehittää pelastustoimen ja sen sidosryhmien toimintaa
En skrämmande snårskog ritar upp sig på kartan. I NÄSTA NUMMER av Brandkåristen blir de ovanstående frågorna föremål för en grundlig granskning. För denna ledningscentral säkrar kommunerna och samarbetsmyndigheterna lägesbilden beträffande hanteringen, erhållandet av lägesinformationen och förmedlandet av information åt vardera hållet. DE PROBLEM SOM HOTAR DET OPERATIVA LEDANDET under undantagsförhållanden blir uppenbara då man lägger upp de olika sektorernas ansvarsmyndigheters geografiska gränser ovanpå varandra på en karta. UPPGIFTSFÖRDELNINGEN MELLAN KOMMUNERNA OCH VÄLFÄRDSOMRÅDENA i normala tiders störningssituationer söker ännu sina former både funktionellt och beträffande regelverket. Utan kvalitativt ledarskap förblir allt detta tyvärr hängande i luften. 65 PEKKA KOIVUNEN Chefredaktör ledaren SENAST I SAMBAND MED PANDEMIN har vi försäkrat för varandra att man i Finland är utmärkt förberedd med tanke på undantagsförhållanden. Alldeles för många väsentliga frågor förblir utan ett klart svar. Sådana instanser är nödcentralerna, regionalförvaltningsverken, NTM-centralerna, socialoch Den röriga förvaltningen hotar ledandet i undantagsförhållanden hälsovårdens samarbetsområden, räddningsverken, polisverken, Gränsbevakningsverket, tullverket, Försvarsmakten och kommunerna. Även försörjningsberedskapen sägs nu vara i toppklass. Om Finland på grund av någon överraskande, allvarlig och omfattande händelse skulle hamna i undantagsförhållanden står man inför ett kritiskt ledningsoch koordineringsproblem. Hur väl har man reserverat personresurser och satt dem in i uppgifterna. Vi ritar upp en bild av ett sådant beredskapens mönsterland där förmågorna löper stor fara att tappa bort sig i förvaltningslabyrinten.. VARDAGLIG ERFARENHET BERÄTTAR vid första ögonkastet att den förvaltningsmässiga röra som våra politiker skapat inte kan svara för sina skyldigheter. FINLAND BÖR INTE INVAGGA sig i rollen som beredskapens underland så länge som förutsättningarna för ledandet på förvaltningens olika nivåer ser ut att vara obestämda. Har lokala myndigheter tillräckliga befogenheter att fatta beslut. Hur fungerar kommunikationen. EFTER DET ATT KRIGET I UKRAINA BÖRJADE har det egna berömmandet av beredskapens förträfflighet endast fortsatt. Vem ansvarar för ledningen på vilken nivå och på vilket område. UR MÅNGA SYNVINKLAR sett är sakernas tillstånd förvisso gott. MAN ÖSER BERÖM ÖVER ATT MYNDIGHETERNAS SAMARBETE i Finland står på en alldeles annan nivå i jämförelse med exempelvis länderna i MellanEuropa. Nu har det även från utlandet influtit erkännanden som smeker självkänslan. Det finns strukturer, resurser och kunnande. En del råddande vid anskaffningen av masker droppade kanske ner oss en smula från skyarna och närmare marken men det är allt redan glömt. ALLA VÄLFÄRDSOMRÅDEN har påförts skyldigheten att vid normala tiders störningssituationer och undantagsförhållanden (beredskapslagen och lagen om försvarstillstånd) grunda en ledningscentral där man upprätthåller en regional lägesbild. Var finns det tillräckligt stora utrymmen för regional samverkan och de olika myndighetsinstanserna
Hur klarar man långvariga uppdrag, särskilt om en del av personalen inte mera är tillgänglig. Alla har inte möjlighet att på kort varsel stanna borta hemifrån eller från jobbet en, kanske två eller tre dagar i sträck. Troligen inte. Är den frågan hanterad i brandkårsavtalet. Brandkårsavtalen må säga att brandkåren rycker ut inom den och den tiden med så och så många brandkårister som kan det och det. Hög tid att ta upp personresursernas tidsperspektiv till diskussion, både inom brandkåren och på avtalsOm strömmen går... Hur ser den servicen ut då strömmen gått för länge sedan och utryckningen drar ut på tiden. Stormen blåser, vattnet stiger, uppdraget drar ut på tiden. Förut använde man en uppdaterad vägkarta... Reservmat för den centrala besättningen i 72 timmar kunde vara nånting, om det kniper. Kommer det inte är det korgen med bastupilsner (den berömda K-ff, -kk-nen) som gäller, tills även den. Personalen Vi börjar med den viktigaste resursen: De som kan och gör saker. Det finns troligen brandkårister som slutat sin aktiva verksamhet men som i en krissituation kunde övertalas att ställa upp. 66 Text Silvio Hjelt Bild Bildbank Freepik brandkåristen Vi har vant oss vid att samhället fungerar. Det är baskunnandet och viljan som då gäller. Eller kanske till jobbet. A propos mörker, så hur navigerar den nutida brandkåristen om gatubelysningen är släckt, mobiltelefonätet är tyst och GPS-systemet krånglar. Så länge det är ljust kan det vara klokt att tänka även så långt. Var och hur hittar man då de som rycker ut. Avtal med den lokala handelsmannen kan vara bra att ha, där en sådan finns och särskilt om allt då fungerar även i det strömlösa mörkret. Eller ens de som kan avlösa dem som redan stått i alldeles för länge. Först går strömmen, sedan går dagarna. Hur klarar sig avtalsbrandkårerna om det inte mera handlar om släckning av soptunnor. Vätskebalansen en central balans Man fungerar, om än kanske mindre effektivt, utan mat, men utan dryck fungerar man inte länge. Särskilt om man har ett långt och tungt arbetspass. Det är som med förstahandssläckare: ”Läs bruksanvisningen innan det börjar brinna då är det varken bråttom eller rökigt.” Samma gäller även annan beredskap. Eldsvådan tar några timmar, sedan kommer man till stationen, sätter redskapen i ordning, går kanske i bastun och sedan hem. Ström kommer ur väggkontakten, dricksvatten kommer ur kranen och tuppen drar. Eller ännu knepigare, om en del av dem som kan och gör är förhandsbokade för något annat ändamål. Ändamål som har att göra med samhällets fortbestånd i stort. För att allt skall fungera behövs ännu vardagsberedskap på lokal nivå. Även brandkåristen fungerar med magen. Bra, men avtalen brukar glömma att det även finns en bakre gräns för personresursen. Eller veckor. Maten. Även brandkårerna har skäl att förbereda sig på värre Detta nummer tar på ledarplats upp frågan om republikens beredskap inför överraskande situationer. Vatten kommer förstås ur kranen, om det kommer. Hur tänker brandkåren uppfylla avtalet om folk inte kan ta ledigt. Vid medelstora lägen alarmerar räddningsverket (nuförtiden, annat var det ju förr då man ofta fick svälta) vanligen någon stödavdelning som ställer upp med ”kaffe och smörgåsar”. Vilka är de, och hur nås de av alarm. Vi tar det för givet. I en verklig krissituation är förstås kravnivåer och formella behörigheter en bisak. nivå. Någon har kanske kastat ett förstrött öga på informationen om 72-timmarsberedskapen, men handen på hjärtat: Är brandkårerna faktiskt beredda på överraskningar. I dessa tider kan det vara skäl att lite se över beredskapen
Särskilt kanske hemma, men även inom brandkåren. Den enda som verkligen känner brandkårens behov är brandkåren själv, och då man gjort behovet klart för sig kan man sedan gå med butikslistan i handen och se om någon skulle finansiera beredskapen. Det är vi som är ”dom” för de andra!. Då kan man få vänta förgäves. Man kan till och med göra beredskap roligt. För överlevnad i krig är detta med hygien A och O. Den saken sköts lämpligen med en på förhand gjord genomföring. Och sedan då. Så diskret att man inte hört om det. Hur gör man då. Det viktigaste är kanske inte målet utan vägen. Vill man vara perfektionist så kopplar man ju ytterligare in en solpanelmatad ackumulator i systemet. Systemet arbetar vanligen under jorden i smyg, men det är nuförtiden överraskande beroende av ström och vatten. Även vid beredskapsplaneringen lönar det sig att se vilka förmågor man har i huset. På landet är en fungerande utetupp en del av beredskapen, men hur är det i tätorterna. En annan central balans är förstås avloppet. Men kanske någon myndighet redan tänkt ut hur den saken skall skötas. Beträffande polariteten är 3-fas ju entydigt fast mindre vanligt, men för 1-fas rekommenderas sk. 67 är slut. Dörrspringan är aldrig en bra lösning och de flesta dörrar saknar nuförtiden kattglugg. Det lönar sig knappast att bli och vänta på att någon myndighet skall reagera på brandkårens behov. Det är lättare att improvisera om man är en smula förberedd. Tänk efter före Det handlar inte så mycket om pengar som om attityd. Det lönar sig att lite fundera över otrevliga scenarier, så är de aningen mindre otrevliga om de råkar falla in. Då är det bara att byta, om elavbrottet ser ut att räcka länge. ”Dom” kanske har annat att tänka på än att förse just brandkåren med dricka. Gå igenom verksamheten steg för steg, med utgångsläget att det och det som man är van vid inte fungerar som det brukar. Det handlar då endast om generatorkapacitet, koppling – och bränsle. Så även i fredstid. Nuförtiden finns det rätt gott om sådana, så kaffekokaren hålls nog igång, så länge bränslet (och kaffet) räcker. Det finns ju dessutom automatik, men om man räknar med mera sällsynta störningar räcker det vanligen med manuellt omkopplande, förutsatt att man på förhand gjort det lätt för lekmannen. Men hur är det med den övriga infran. Ingenting hindrar att man även laddar elbilar eller värmer bastu via stöpsel. Detta med strömförsörjning Om riksnätet faller bort är det den egna generatorn som gäller. Det kan nämligen hända att elektrikerna vid ett större strömavbrott är upptagna annanstans. Beredskap är inte ett myndighetsmonopol, och myndighet har inte nödvändigtvis den bästa sakkunskapen. Rödmålade fältlatriner med blåblink är kanske inte så dumt om utryckningar drar ut på tiden och den civila världen är utan ström och vatten. Det är inte helt självklart att man ens på stationen har tillgång till ”byttor och påsar” om avloppet inte drar. Den försiktiga tänker lite längre och ansluter även sådant som värmesystemets cirkulationspumpar, borrbrunnspumpen och värmepumpen med stöpsel och väggkontakt. caravanstöpsel som håller reda på nollan och fasen. Fundera, planera, använd förnuftet och – ”spring banan”. Frysen och kylskåpet kopplas vanligen med stöpsel, radio och laddning av telefoner likaså, så där gäller endast att komma genom väggen med skarvsladden
68 Uusi visa: Mistä yhä ajankohtaisemmaksi käyvästä tuotteesta kuvassa on kysymys. Vastaukset osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi Palkintona oikein vastanneiden kesken arvotaan Palokuntalainen-lehden digivuosikerta. Emme saaneet ainuttakaan vastausta, vaikka kehotimme lukijoita kuuklailemaan. Tällä kerralla kysymys oli aivan liian vaikea. Vastaus löytyy kuitenkin netistä Wikipedian osoitteesta fi.wikipedia.org/wiki/Kreikan_palolaitos Kyseessä ovat Kreikan palopäällystön virkanimikkeet: palokenraaliluutnantti palokenraalimajuri paloprikaatinkenraali paloeversti paloeverstiluutnantti palomajuri palokapteeni paloluutnantti Toimitus pahoittelee liian vaikeaa kysymystä ;-)). seuraava lehti LETKUT SOLMUSSA Viime lehdessä kysyimme, minkä maan palopäällystön virkanimikkeistä on kyse
69 seuraava lehti HUOM! Eikö lehtesi saapunut perille. Paloja pelastusjärjestelyt Harjavallan suurteollisuupuistossa Haapajärven VPK Keuruun VPK. TILAA LEHTESI www.palokuntalainen.fi tai tilaukset@palokuntalainen.fi palokuntalainen digi ja printti Vuosikerta/ 6 numeroa 52€ Suomi, varautumisen mallimaa – onko näin. Ilmoita siitä meille: toimitus@palokuntalainen.fi Seuraava lehti (nro 118) ilmestyy viikolla 52
1. LIEKINHEITTÄJÄ-TYÖRYHMÄ ESITTÄÄ vakavan vetoomuksen pelastusalan vaikuttajille ja koko alalle, jotta alalla puhuttaisiin samoilla termeillä: Kaikki ne pelastustoimintaan osallistuvat henkilöt, jotka eivät ole pelastuslaitoksen päätoimisessa virassa tai toimessa ovat sopimuspalokuntalaisia. Pääosa pelastusalan järjestöistä pitää sopimuspalokuntana niin vpk-yhdistyksiä kuin palokuntia, joiden henkilöstö ei ole päätoimista, vaan toimenpidepalkkaisessa/osa-aikaisessa työsuhteessa pelastuslaitokseen. Tämä olisi suuren yleisön kannalta ehdottomasti selkein ratkaisu.. Eli yksittäinen henkilö on sopimussuhteessa pelastuslaitokseen joko yhdistyksen jäsenen ominaisuudessa tai suoraan. Vähemmistönä on muutama pelastuslaitos ja pelastusjohtaja, jotka tulkitsevat edelleen, että niin sanotuissa puolivakinaisissa (toimitus pahoittelee vanhan termin käyttöä) palokunnissa toimivat henkilöt eivät ole sopimuspalokuntalaisia, vaan toimenpidepalkkaisia tai osa-aikaisia pelastuslaitoksen työntekijöitä. 70 LIEKINHEITTÄJÄ Sopimuspalokuntalaisella on sopimus joko yhdistyksensä tai pelastuslaitoksen kanssa SUOMESSA on kuitenkin kaksi koulukuntaa, kun puhutaan sopimuspalokunnasta ja sopimuspalokuntalaisesta. Olkoon heillä sopimus oman yhdistyksensä kautta tai suora työsopimus pelastuslaitoksen kanssa. 2
1 h 40 min@75 % teholla • Tehokas manuaalinen imupumppu • Pienen ulkomitat korkea tuotto • Hiljainen käyntiääni • Alhainen polttoaineen kulutus • Yksinkertainen helposti huollettava rakenne • Täydellinen varustelu Palolaitoksille, rakennuksille, puolustusvoimille ja teollisuuteen jatkuvaan päivittäiseen käyttöön! Pitkä toiminta-aika! Saatavana myös sähköstartilla! Markkinoiden tehokkain siirrettävä moottoriruisku! Kulmala Palokuntalainen OTTER lokaKUU 205x275 2023 .indd 1 3.10.2023 10.26. 09 875 1800 • sales@veljeksetkulmala.fi • www.veljeksetkulmala.fi Beaver Fox 4 Moottoriruisku EFI -moottorilla • Turvallinen käyttää • Erittäin luotettava • Helposti huollettava • Tuotto Maksimituotto on 850 l/min @10 bar pumpun korkean hyötysuhteen ansiosta. Käyttöaika 1h 45min 20l polttoainekannulla. • Turvallinen tankkaus • Luotettava moottori • Turvallinen käyttää • Taloudellinen . • Tuotto: 650 L/min@6 bar (3 m imukorkeus) • Toiminta tankillisella bensaa n. kuljetuspyörät Rosenbauer Otter on pienikokoinen, mutta suurituottoinen nelitahtisella poltto-moottorilla varustettu moottoriruisku, joka soveltuu palolaitosten, rakentajien, puolustusvoimien ja teollisuuden käyttöön sammutus-, tyhjennys-, nesteensiirtoja pesupumpuksi raskaisiinkin olosuhteisiin ja jatkuvaan päivittäiseen käyttöön. 71 Oy Veljekset Kulmala Ab Linjatie 4, 01260 Vantaa • Puh. Otter moottoriruisku Suomen suosituin 4-T moottoriruisku Monikäyttöiseksi suunniteltu moottoriruisku, joka soveltuu sammutukseen, vedensiirtoihin, tyhjennysja tulvapumppauksiin. Siirrettävä moottoriruisku • Tuotto 1750 L/min@10 bar • Automaattinen imupumppu • Digitaalinen ohjaava LCD-näyttö¨ • 110 mm imuletku varustus • Lisävarusteena mm. Matala polttoaineen kulutus
Toteutamme sisällöntuotannon ja neuvomme myös tapahtumien järjestämisessä. Saat meiltä painetun ja sähköisen mainosmateriaalin helposti ja nopeasti. Saat kaiken halutessasi avaimet käteen periaatteella. 72 KUSTANNUSOSAKEYHTIÖ SANOMAPAJA Kustannustoiminta Mediamyynti Viestintä Mainostuotanto HUOM! sopimuspalokunnat ja pelastusalalla toimivat Maria Salo 0400 504 678 maria.salo@sanomapaja.fi Kaipaatko potkua palokuntasi rekrytointiin, markkinointitai mainosmateriaalia tapahtumiisi, palokuntasi juhlajulkaisua tai vaikkapa koko palokunnalle yhteistä ilmettä. Suunnittelemme myös tekstiilipainatukset ja toteutamme tekstiilit yhteistyökumppaneidemme kanssa. Kysy lisää, niin ideoidaan! www.sanomapaja.fi