palokuntalainen BRANDKÅRISTEN IRTONUMERO 9 € · VIIKKO 52 · 2023 · ISSN 1798-2685 118 SEURAAVA KRIISI HAASTAA HALLINNON PALAPELIT
Lasse Moisio • +358 40 359 1676 • lasse.moisio@esterigroup.fi Peter Kallio • +358 40 734 0308 • peter.kallio@esterigroup.fi 20 UUDISTETTUA TYÖKALUA! Uudistuneessa sarjassa on kaikki vanhat hyvät ominaisuudet ja paljon uutta. • Painikkeilla valittavissa normaali nopeus tai hitaampi harjoittelu-/demotila • Tehokkaampi moottori, hiljaisempi ääni • Bluetooth-yhteys työkaluun • Sovellus (Android/iOS), jolla voi tarkastella työkalun tietoja ja tehdä toimintatestauksen • Selkeät merkkivalot työkalussa UUDET OMINAISUUDET:. vakiopalstat Brandkåristen HOLMATRO PENTHEON – SEURAAVA SUKUPOLVI Entistä parempi, nopeampi ja hallittavampi! ESTERI GROUP tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti
Vuoden 2024 numeroissa on omat osastot muun muassa Palosuojelurahastolle ja Pelastusopistolle. Palokuntalaisen väki toivottaa rauhallista uutta vuotta 2024! Toimitus 44-49 Haapajärven VPK: Moderni asema, paljon kalustoa Vanheneva sammutusmies 76 Lingottua 19 Mielipide 74 HOLMATRO PENTHEON – SEURAAVA SUKUPOLVI Entistä parempi, nopeampi ja hallittavampi! ESTERI GROUP tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. Ollikainen TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi TAITTO, ILMOITUSMYYNTI, TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET JA TALOUS Maria Salo, 0400 504 678, maria.salo@palokuntalainen.fi PAINO Grano Oy KANNEN KUVA Maria Salo KUVAPANKIT Freepik, Depositphoto JULKAISIJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja WWW.PALOKUNTALAINEN.FI palokuntalainen BRANDKÅRISTEN vakiopalstat Farvälfärdsområdesreformen i brandkårsperspektiv Pääkirjoitus Letkut solmussa Liekinheittäjä 5 80 82 70-71 PSR:n innovaatiokilpailun voittanut Pisla Paloturva Viisi vuotta ideasta tuotteeksi 23. Tänä vuonna Palokuntalaisen digilehti ilmestyy parittoman kuukauden ensimmäisenä päivänä. Haluamme palvella sinua mahdollisimman hyvin niin diginä kuin printtinä. • Painikkeilla valittavissa normaali nopeus tai hitaampi harjoittelu-/demotila • Tehokkaampi moottori, hiljaisempi ääni • Bluetooth-yhteys työkaluun • Sovellus (Android/iOS), jolla voi tarkastella työkalun tietoja ja tehdä toimintatestauksen • Selkeät merkkivalot työkalussa UUDET OMINAISUUDET:. Muistathan, että meitä kiinnostavat myös pelastustoimen ja pelastuslaitosten ongelmiin ja kehittämiseen liittyvät asiat. Myös Virve 2 on mukana tulevissa numeroissa. VUOSIKERTA AIKAKAUSMEDIA RY:N JÄSEN ISSN 1798-2685 Lämpökameramies 73 Brandkåristen 78 Ledaren 77 sisältö Uutta vuonna 2024 Palokuntalainen uudistuu rakenteeltaan ja monipuolistuu sisällöltään tästä numerosta alkaen. Printtilehden Posti toimittaa yleensä ensimmäistä päivää seuraavalla viikolla. 3 6-11 hallinnon palapeli PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, 040 501 8721 TOIMITTAJA Silvio Hjelt AVUSTAJA Arto Papunen KOLUMNISTIT Jaakko Linko OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. Siksi pyydämme palautetta ja ideoita julkaisustamme. Lasse Moisio • +358 40 359 1676 • lasse.moisio@esterigroup.fi Peter Kallio • +358 40 734 0308 • peter.kallio@esterigroup.fi 20 UUDISTETTUA TYÖKALUA! Uudistuneessa sarjassa on kaikki vanhat hyvät ominaisuudet ja paljon uutta. Jos katsot, että jokin asia tulee saattaa yleiseen tietoon, ota yhteys. Selvitämme puolestasi asioiden ja ilmiöiden taustoja
Lue lisää osoitteesta www.turvata.fi. Kevyesti ei kannata myöskään ottaa sitä tosiasiaa, että kohta se taas on täällä: kuuma kesä. 4 KEVYTASUMAINOS, JOTA EI KANNATA OTTAA KEVYESTI! TEXPORT WILDLAND BASIC Maastoja metsäpalojen erikoispuku Materiaali: Nomex/viskoosi Ominaisuuksina mm.: radiotasku, monofoni-pidike, housun ja takin yhdistävä vetoketju, lahkeissa kiristykset Värit: hiekka, tummansininen, oranssi EN 15614:2007 A1+A2 EN 1149-5:2008 EN 11612:2015 A1 B2 C2 TEXPORT SUPERIOR 20471 Teknisen pelastuksen erikoispuku Materiaali: Shannon Nomex/ viskoosi Ominaisuuksina mm.: radiotasku, rinta-ja povitasku, helmataskut, monofoni pidike, saatavilla talvivuori, housuissa reisitaskut, lahkeissa kiristykset Värit: HiViz-keltainen EN 16689:2017 EN 1149-5:2018 EN 343:2019 Y4 Y4 Takki pelkästään: EN ISO 20471:2013 + A1:2016 X3 Housut pelkästään: EN ISO 20471:2013 + A1:2016 X2 TEXPORT FIRE RECON THL Maastoja metsäpalojen sekä teknisen pelastuksen erikoispuku Materiaali: Nomex TFX Ominaisuuksina mm.: radiotasku, rinta-ja povitasku, monofoni-pidikkeet, hihataskut, housun ja takin yhdistävä vetoketju, helmataskut, lahkeissa kiristykset ja pukemista helpottavat vetoketjut Värit: HiViz-keltainen/tummansininen/hiekka, HiViz-keltainen/ tummansininen EN 16689:2017 EN ISO 15384:2020 EN 1149-5:2018 TEXPORT GUARDIAN RSQ Kevyt hybridiasu kalvolla Materiaali: IB-Tex/Nomex NXT Ominaisuuksina mm.: radiotaskut, monofoni-pidikkeet, helmataskut, vyötärösäätö+ Comfort Quicklock -henkselit, lahkeissa kiristykset Värit: punainen/tummansininen, hiekka/tummansininen, tummansininen, HiViz-keltainen/tummansininen EN 16689 EN 469:2020 X1 Y2 Z2 EN 1149-5:2018 TEXPORT FIRE RECON WILDLAND Maastoja metsäpalojen erikoispuku Materiaali: Nomex TFX Ominaisuuksina mm.: radiotasku, rinta-ja povitasku, monofoni-pidikkeet, hihatasku, housun ja takin yhdistävä vetoketju, helmataskut, lahkeissa kiristykset ja pukemista helpottavat vetoketjut Värit: hiekka, tummansininen, oranssi EN 15614:2007 A1+A2 EN 1149-5:2008 EN 11612:2015 A1 B2 C2 Palvelemme alan ammattilaisia suoraan sekä yrityksiä ja kuluttajia Turvanasi-ketjun kautta. Ja metsäkeikat.
POLIISIN VITJA-HANKE kuopattiin aikanaan kesken kaiken ilman, että kukaan olisi ilmoittautunut vastuuseen tuhlatuista miljoonista. Virkahenkilö valmistelee virkavastuulla – mitä se tarkoittaneekaan – hanke-esityksen, jonka jokin hallintoelin hyväksyy. Aluksi hankejohtajana toimi Markus Asikainen Poliisihallituksesta. SURULLISIA ESIMERKKEJÄ vastuuttomista hankkeista tarjoavat monet julkisen sektorin tietojärjestelmät. KEJO-HANKKEESSA mukana ovat poliisi, pelastustoimi, sosiaalija terveystoimi, Rajavartiolaitos, Puolustusvoimat sekä Tulli. Missä mennään tänään. IT-FIRMAT kirjoittelevat laskuja. Kehän ulkopuolelle jäävät ikiliikkujaa ihmettelemään niin loppukäyttäjät kuin loppumaksajat, siis verovelvolliset, kummatkin täysin vailla vaikutusvaltaa. Itse järjestelmässä riittää yhä korjattavaa. 5 PEKKA KOIVUNEN Päätoimittaja Kun virkavastuu ei merkitse mitään Artikel på svenska på sidan 77. Malli on usein sama. Niiden kustannukset karkaavat käsistä, käyttöönotto pääsääntöisesti myöhästyy, eivätkä monet toimi koskaan halutulla tavalla. pääkirjoitus SUOMALAINEN HALLINTOKULTTUURI nojaa pitkälti perinteeseen, jossa kukaan ei vastaa henkilökohtaisesti mistään. Vuonna 2015 hankinnan arvoksi kerrottiin 23 miljoonaa euroa, mutta jo vuonna 2019 kustannukset olivat nousseet jo yli 30 miljoonaan euroon eli rapiat 30 prosenttia. Kukaan heistä ei ole astunut esiin vastuussa siitä, mitä on tai ei ole tapahtunut. Sellaista ei myöskään haluta etsiä. Vastuulliset leikkivät toisten euroilla.. PELASTUSTOIMI on yksi KEJO-hankkeen osaomistaja, jonka pitäisi kantaa jonkinlaista osavastuuta hankkeesta. Muistamme esimerkiksi Helsingin kaupungin noloimmista noloimman palkkasotkun. Hanke käynnistyi pelastusylijohtaja Pentti Partasen kaudella, sitten ylijohtajaksi tuli Esko Koskinen ja nyt pelastusylijohtajan virassa oleva Kimmo Kohvakka on jo toisella kaudellaan. VASTAAVAA TAPAHTUU tuskastuttavan usein ympäri it-hallintoa. Tästä syntyy tiivis kehä, jolla vastuuta vieritellään sen pysähtymättä koskaan yhteenkään päättäjään. JUURI NYT VIRANOMAISTEN YHTEINEN kenttäjärjestelmä KEJO on roimasti myöhässä ja tulee maan tapaan maksamaan paljon aiottua enemmän. Saman toimintamallin ovat hyväksi havainneet ministeriöiden kansliapäälliköt, jotka ylimpinä ja sangen korkeapalkkaisina virkamiehinä ovat vastaavinaan virkakunnan toimista. Kun jokin hanke menee pitkäksi tai budjetti ylittyy, vastuunkantajaa ei löydy. ERICA-hätäkeskusjärjestelmän kustannusarvio ylittyi ja aikataulu petti, mutta kukaan ei ottanut vastuuta kompuroinnista. KEJO-HANKE KÄYNNISTYI Mikko Paateron ollessa poliisiylijohtaja. Järjestelmän piti olla valmis vuonna 2017, kun ruorissa oli jo pari vuotta ollut nykyinen poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen. KEJO-järjestelmän ja jatkokehitysohjelman omistajana toimii Poliisihallitus, mutta vastuu ei tässäkään tapauksessa tunnu tarkoittavan käytännössä yhtään mitään
6
?. Niiden keskinäisen viestinnän toimivuus on äärimmäisen tärkeää. Katsaus häiriöja poikkeustilanteissa tärkeiden tahojen hallinnolliseen ja maantieteelliseen hajanaisuuteen antaa kuitenkin aihetta epäillä määrätietoisen johtamisen onnistumista silloin, kun sellaista eniten tarvittaisiin. Seuraavalla aukeamalla on lueteltu viranomaistahoja ja organisaatioita, joiden tulee pystyä saumattomaan johtamiseen ja yhteistoimintaan poikkeustilanteessa. Tämä on vakava paikka. Neljä häiriötai poikkeustilanteen johtamisen avaintekijää, mutta pystyykö suomalainen hallintohimmeli tuottamaan ne?. Myös tiedotuksen niin yhteisöille ja organisaatioille kuin kansalaisillekin on toimittava. Onnistuneen yhteistoiminnan edellytys on myös yhtenäinen ja ajantasaisesti päivittyvä tilannekuva. 7 Suomea pidetään varautumisen mallimaana. JOHTAMINEN VIESTINTÄ TILANNEKUVA TIEDOTUS Kaikki tiedot on saatu julkisista lähteistä
ELY-KESKUKSET 15 Keskuksia ohjaavat työja elinkeinoministeriön lisäksi sisäministeriö, opetusja kulttuuriministeriö, maaja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, liikenneja viestintäministeriö sekä Väylävirasto. Jokaisella aluehallintovirastolla on tietty toimialue, joka käsittää yhden tai useamman maakunnan. Eri toimijoiden toimintaja vastuualueet ovat muuttuneet merkittävästi kahdenkymmenen vuoden aikana. Ahvenanmaan aluehallintoviranomainen on Ahvenanmaan valtionvirasto. ALUEHALLINTOVIRASTOT 6+1 Aluehallintovirastot hoitavat Suomen lainsäädännön toimeenpano-, ohjausja valvontatehtäviä. HYVINVOINTIALUEET 21 Hyvinvointialue on kunnista ja valtiosta erillinen julkisoikeudellinen yhteisö, jolla on alueellaan itsehallinto. Sen vastuualueita ovat peruspalvelut, oikeusturva ja luvat; työsuojelu; ympäristöluvat; pelastustoimi ja varautuminen sekä opetusja kulttuuritoimi. Manner-Suomessa on 293 ja Ahvenanmaalla on 16 kuntaa. ELY-keskukset toteuttavat myös Maahanmuuttoviraston ja Business Finlandin tavoitteita. 8 KUNNAT 309 Suomessa on vuonna 2023 yhteensä 309 kuntaa, joista 108 käyttää itsestään kaupunki -nimitystä ja 201 kuntaa kunta -nimitystä. Tässä esimerkkinä kymmenen eri toimijatahon alueet.. Lisäksi Helsingin kaupunki vastaa sosiaalija terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä alueellaan. Kun vuosisatojen ajan toimineet läänit lakkautettiin vuonna 2009, julkinen hallinto sirpaloitui entisestään. Manner-Suomessa on kuusi aluehallintovirastoa. Sosiaalija terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä vastaavia hyvinvointialueita on yhteensä 21. Vuosituhannen vaihteesta alkaen on Suomessa eletty jatkuvassa halinnon muutostilanteessa. Hyvinvointialue tytäryhteisöineen muodostaa hyvinvointialuekonsernin. MAAKUNNAT 19 Maakunnan alueella sijaitsevat kunnat muodostavat yhdessä maakunnan liiton, joka on luonteeltaan kuntien autonomiseen päätöksentekovaltaan perustuva yhteishallinnollinen yksikkö, joka ilmentää paikallista demokratiaa aluetasolla valtion suuntaan
POLIISILAITOKSET 11+1 Poliisihallituksen alaisuudessa on 11 poliisilaitosta, lisäksi Ahvenanmaalla on oma poliisilaitos, joka on hallinnollisesti Ahvenanmaan maakuntahallituksen alainen.??. 9 SEUTUKUNNAT 69 Seutukunnat ovat muutaman kunnan muodostamia aluekokonaisuuksia, joiden muodostamisen perusteena on käytetty kuntien välistä yhteistyötä ja työssäkäyntiä. Jokaisella yhteistyöalueella on yksi yliopistollista sairaalaa ylläpitävä hyvinvointialue (poikkeuksena Helsingin kaupunki ja Uudenmaan hyvinvointialueet). Suomessa on kuusi hätäkeskusta ja johtokeskus. HÄTÄKESKUSLAITOS 6+1 Hätäkeskuslaitos on itsenäinen virasto, jota tulosohjaa sisäministeriö yhdessä sosiaalija terveysministeriön kanssa. SOSIAALIJA TERVEYDENHUOLLON YHTEISTYÖALUEET (YTA) 5 Jokainen hyvinvointialue kuuluu vuoden 2022 alussa asetuksella määriteltävään yhteistyöalueeseen. Vuoden 2021 alusta Suomen kunnat on jaettu 69 eri seutukuntaan. Jokainen Suomen kunta kuuluu johonkin seutukuntaan ja saman seutukunnan jäsenkuntien täytyy olla samasta maakunnasta. PELASTUSLAITOKSET 21+1 Suomessa pelastustoimen tehtäviä hoitaa 21 hyvinvointialueeseen kuuluvaa pelastuslaitosta ja Helsingin kaupunki
RAJAVARTIOLAITOS Rajavartiolaitoksen tehtävistä vastaa yhdeksän hallintoyksikköä. Alueet noudattavat pitkälti nykyisten aluetoimitusten kuuluvuusalueita. VÄYLÄVIRASTO Väylävirasto on Suomen valtion virasto, joka toimii liikenneja viestintäministeriön hallinnonalalla. Väyläviraston tehtävänä on vastata Suomen tieja rataverkosta sekä vesiväylistä. Ne ovat Rajavartiolaitoksen esikunta (joka toimii myös sisäministeriön rajavartio-osastona), Kaakkois-Suomen, Pohjois-Karjalan, Kainuun ja Lapin rajavartiostot, Suomenlahden ja Länsi-Suomen merivartiostot, Vartiolentolaivue sekä Rajaja merivartiokoulu. PUOLUSTUSVOIMAT Puolustusvoimien varsinainen sotilaallinen voima on rauhan aikana jaettu joukko-osastoihin, jotka ovat maavoimien, ilmavoimien tai merivoimien alaisia. TULLI Tulli valtiovarainministeriön tulosohjaama virasto, joka toimii yhteistyössä elinkeinoelämän sekä kotimaisten ja ulkomaisten viranomaisten kanssa. Joukko-osastot ovat yhtymiä, jotka kouluttavat rauhan aikana varusmiehiä ja valmistelevat yhteistoiminta-alueensa puolustusta. SUOJELUPOLIISI Suojelupoliisi toimii kaikkialla Suomessa ja sen päätoimipiste sijaitsee Helsingissä. Sodan aikana ne perustavat tärkeimmät sodan ajan joukot. Se on myös palveleva lupa-, rekisterija valvontaviranomainen. 10 KESKUSRIKOSPOLIISI Keskusrikospoliisi (KRP) on Suomen poliisin valtakunnallinen yksikkö, jonka toimialueena on koko Suomi. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella Suojelupoliisilla on kahdeksan aluetoimistoa: Joensuu, Kuopio, Lappeenranta, Oulu, Rovaniemi, Tampere, Turku ja Vaasa. MUITA VALTIOLLISIA HÄIRIÖJA POIKKEUSOLOJEN TOIMIJATAHOJA. Puolustusvoimien aluehallinnosta vastaavat maavoimien esikunta ja sen alaisuudessa toimivat joukko-osastot sekä niiden alaiset aluetoimistot. Päätoimipaikka sijaitsee Vantaan Jokiniemessä ja muut yksiköt Joensuussa, Oulussa, Rovaniemellä, Tampereella ja Turussa. TRAFICOM Liikenneja viestintävirasto Traficom varmistaa toimivat, turvalliset ja kohtuuhintaiset liikenteen ja viestinnän yhteydet ja palvelut Suomessa. Suomen tulli on osa Euroopan unionin tullijärjestelmää. YLE Yleisradio on varautunut poikkeusoloihin valtakunnallisella ja alueellisella lähetystoiminnalla
VIESTINTÄ Onko Virve 2 vastaus haasteisiin. Varautumistoimenpiteitä ovat muun muassa valmiussuunnittelu, jatkuvuudenhallinta, etukäteisvalmistelut, koulutus ja valmiusharjoitukset. Myös väestönsuojeluun varautumisessa hyvinvointialueen pelastuslaitoksilla on keskeinen toiminnallinen ja koordinoiva rooli alueellaan. -Sisäministeriö ”Pelastustoimi lienee parhaiten varautunut poikkeustilanteisiin, kun puhutaan pelastustoiminnasta – perinteisestä pelastamisesta ja sammuttamisesta. ?. Myös lainsäädäntöä ollaan muokkaamassa nykyistä paremmin toimivaksi. Varautumisella pyritään varmistamaan tehtävien mahdollisimman häiriötön hoitaminen kaikissa tilanteissa. Valtionhallinnon riskienhallintaan ja johtamiseen normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa on viime vuosina kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota muun muassa erilaisten selvitysten muodossa. Hallituksen esityksen luonnos on tarkoitus lähettää julkiselle lausuntokierrokselle vuoden 2024 loppuun mennessä. Valmiuslain vuonna 2022 alkanut kokonaisuudistushanke kestää kokonaisuudessaan noin neljä vuotta. Hyvinvointialueen pelastusviranomaiset yhteensovittavat väestönsuojelutehtäviensä edellyttämän toiminnan ja suunnitelmat muiden toimijoiden kanssa. 11 MUUTOKSIA TULOSSA Korona sai aikaan valtionhallinnossa ryhtiliikkeen. TIEDOTUS Kansalaiset janoavat tietoa kriisitilanteissa. Miten varmistetaan ja koordinoidaan viranomaistahojen yhtenäinen tiedotus. ” ” Mikä on muiden toimijatahojen todellinen valmius poikkeusoloissa?” ”Riittävätkö nykyiset ja kaavaillut lainsäädäntöhankkeet Suomen kriisiajan valmiuden tehostamiseen?” JOHTAMINEN Viranomaistahojen yhteistoiminta vaatii johtamiselle selvät sävelet! Onko niitä tulossa. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syysistuntokaudella 2025. TILANNEKUVA Miten tilannekuva saadaan palvelemaan kunta-, alueja valtakunnallista tasoa. Hyvinvointialueen pelastuslaitoksilla on tärkeä rooli varautumisessa erilaisiin suuronnettomuuksiin ja häiriötilanteisiin. Sisäministeriön rooli Sisäministeriö koordinoi pelastustoimen varautumista Suomessa. Pelastusviranomaiset toimivat yleisjohtajina esimerkiksi myrskyjen ja tulvien aiheuttamissa pelastustilanteissa ja tukevat tarvittaessa muita viranomaisia niiden toiminnassa. Tavoitteena on ennaltaehkäistä onnettomuuksia ja häiriötilanteita sekä varmistaa yhteiskunnan toiminnan mahdollisimman häiriötön jatkuminen myös erilaisissa kriisitilanteissa. Näistä esimerkkinä Onnettomuuskeskuksen raportii ”Koronaepidemian ensimmäinen vaihe Suomessa vuonna 2020”
03 3142 1522 JYVÄSKYLÄ Alasinkatu 5 p. 03 3142 1550 pp Ihanteellinen tiloihin, joissa useita autoja • Pysäköintialueet ja -hallit • autolautat • huoltoasemat • autokorjaamot • autoliikkeet • tunnelit. 03 3142 1560 TAMPERE Kuokkamaantie 4 p. 12 p p p PEITE SÄHKÖAUTOPALOIHIN Sammutuspeite ammattilaisille äärimmäisiin tilanteisiin Bridgehill Car Pro X sammutuspeite • Sammuttaa ja eristää polttomoottori autojen palot sekunneissa • Eristää sähköautojen palot sekunneissa • Välitön myrkyllisten kaasujen ja savun eristys • Estää palon leviämisen • Suojaa sivullisia altistumiselta • Voidaan käyttää autopaloihin jopa 30 kertaa • Vihrein tapa kontrolloida autopaloja • Koko: 6 x 8 m • Paino: 28 kg • Käsittely: 2 henkilöä • Sulamispiste: ± 2500 °C • Pitkäkestoinen: ± 1500 °C www.tamrex.fi TAMREX OY TAMPERE Turvesuonkatu 7 p. 03 3142 1507 HÄMEENLINNA Parolantie 10 p. 03 3142 1545 TURKU Leipäläntie 71 p. 03 3142 1505 ESPOO Koskelontie 15 p. 03 3142 1530 VANTAA Tikkurilantie 68 p. 03 3142 1565 LAHTI Ansiokatu 2 p. 03 3142 1555 PORI Satakunnankatu 38 p
Ennen vuotta 2023 Werning oli kuusi vuotta Kymenlaakson pelastuslaitoksen johtokunnan puheenjohtaja.Eduskunnassa Werning on hallintovaliokunnan ja maaja metsätalousvaliokunnan jäsen sekä Itämeren parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskunnan varajäsen. 03 3142 1565 LAHTI Ansiokatu 2 p. Hän on myös Kymenlaakson hyvinvointialueen valtuuston toinen varapuheenjohtaja. 03 3142 1507 HÄMEENLINNA Parolantie 10 p. Werning oli Pohjois-Kymen sairaalassa ammattiliitto Tehyn luottamusmies. Uuden teknologian käyttöönottoa ovat kuitenkin hidastaneet turvallisuuskriittisen toimintaympäristön erityisvaatimukset, jotka liittyvät esimerkiksi tietoturvaan, palveluiden saatavuuteen ja luotettavuuteen sekä varautumiseen. Paula Werning on toiminut Kouvolan kaupunginvaltuustossa kaupunginvaltuutettuna vuodesta 2017 alkaen ja hänet valittiin kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi kaudelle 2021?2025. Tuore 5G-teknologiaan keskittyvä katsaus esittelee myös 5G-teknologian tarjoamia mahdollisuuksia Virve 2 -palveluille. Paula Werningin perheeseen kuuluu puoliso ja samassa taloudessa asuva 13-vuotias poika sekä jo omassa kodissaan asuva 20-vuotias poika. Palosuojelurahaston hallituksen jäsenenä hän toimi yhden kauden vuoteen 2023 saakka. Viranomaisten viestintäja tiedonhakutarpeet eivät perusperiaatteiltaan poikkea kuluttajakäytöstä, mutta turvallisuuskriittinen toimintaympäristö asettaa teknologialle erityisvaatimuksia. Tutustu koko katsaukseen: https://www.erillisverkot. fi/turvallisuuskriittisen-teknologian-trendit/. Paula harrastaa lukemista, äänikirjoja ja liikuntaa. 03 3142 1545 TURKU Leipäläntie 71 p. 03 3142 1522 JYVÄSKYLÄ Alasinkatu 5 p. 13 p p p PEITE SÄHKÖAUTOPALOIHIN Sammutuspeite ammattilaisille äärimmäisiin tilanteisiin Bridgehill Car Pro X sammutuspeite • Sammuttaa ja eristää polttomoottori autojen palot sekunneissa • Eristää sähköautojen palot sekunneissa • Välitön myrkyllisten kaasujen ja savun eristys • Estää palon leviämisen • Suojaa sivullisia altistumiselta • Voidaan käyttää autopaloihin jopa 30 kertaa • Vihrein tapa kontrolloida autopaloja • Koko: 6 x 8 m • Paino: 28 kg • Käsittely: 2 henkilöä • Sulamispiste: ± 2500 °C • Pitkäkestoinen: ± 1500 °C www.tamrex.fi TAMREX OY TAMPERE Turvesuonkatu 7 p. 03 3142 1530 VANTAA Tikkurilantie 68 p. päivänä ilmestyvässä lehdessä. 03 3142 1555 PORI Satakunnankatu 38 p. Erillisverkot: Turvallisuuskriittisen teknologia trendit -katsaus Marraskuussa ilmestyneestä katsauksesta selviää, miksi viranomaisten siirtyminen 5G:n aikakauteen kestää. Werning tie politiikkaan kävi ammattiyhdistysliikkeen kautta. 03 3142 1505 ESPOO Koskelontie 15 p. Puheenjohtaja Paula Werningin haastattelu on maaliskuun 1. 03 3142 1560 TAMPERE Kuokkamaantie 4 p. Ennen eduskuntauraa hän työskenteli Kymenlaakson sosiaalija terveyspalvelujen kuntayhtymän (Kymsote) ensiavun päivystyksessä. 5G-teknologiassa voidaan hyödyntää täysimääräisesti useita sisäänrakennettuja tietoturvaa parantavia ominaisuuksia kuten uudempia salausalgoritmeja, parannettua verkon sisäistä turvallisuutta sekä verkkovierailun tietoturvaominaisuuksia. Lisäksi perheellä on kaksi koiraa. 03 3142 1550 pp Ihanteellinen tiloihin, joissa useita autoja • Pysäköintialueet ja -hallit • autolautat • huoltoasemat • autokorjaamot • autoliikkeet • tunnelit Paula Werning SSPL:n puheenjohtajaksi Suomen Sopimuspalokuntien Liiton uusi puheenjohtaja on toisen kauden kansanedustaja Paula Werning (SDP), 46-vuotias sairaanhoitaja Kaakkois-Suomen vaalipiiristä Kouvolasta
Koulutusmateriaali on lisätty pelastuslaitoksen kurssikategoriaan. Se opastaa tarvittavan suojaustason määrittelyyn, suoritettaviin toimenpteisiin ja henkilönsuojainten käyttöön. Koulutusmateriaali sisältää tietoa lintuinfluenssasta sekä sen tartuntatavoista ja reiteistä. Löydät kurssija koulutuskalenterin Muu koulutus -otsikon alta. Täydennyskoulutuksen kurssitarjonta löytyy uudistetusta kurssija koulutuskalenterista, jossa kursseja voi selata aakkosjärjestyksessä tai kurssien ajankohdan mukaan. Koulutuksessa annetaan tilannekohtaisia toimintaja suojautumisohjeita yksittäisen sekä useamman linnun käsittelyyn riippuen siitä, voidaanko tilanteessa epäillä vakavaa taudinaiheuttajaa vai ei. https://www.pelastusopisto.fi/ koulutuskalenteri/ Sopimushenkilöstön uusi opetussuunnitelma 2024! Sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmä ja opetussuunnitelma vuodelle 2024 on julkaistu. Materiaali löytyy Koulumaalista nimellä: Linnuissa esiintyviltä ihmisille infektioita aiheuttavilta mikrobeilta suojautuminen. 14 Koulutusmateriaalia lintuinfluenssatapausten käsittelyyn Pelastusopisto on julkaissut ajankohtaisen koulutusmateriaalin pelastuslaitoksille. Uudessa opetussuunnitelmassa on huomioitu 12.9. Uuden ohjeen myötä kurssien kehitysja päivitystyö jatkuu myös ensi vuonna, lähinnä kurssien sisällön tarkastelun osalta, jotta kurssilaiset saavuttavat peruskoulutuksen kautta paremmin ohjeen edellyttämät osaamisvaatimukset.. Vuoden 2024 opetussuunnitelmassa ei ole isoja muutoksia vuoden 2023 opetussuunnitelmaan verrattuna. julkaistu sisäministeriön ohje pelastustoimen sukellusja pintapelastustoimintaan. Koulutusmateriaali on tarkoitettu pelastustoimintaan osallistavan pelastustoimen ammattija sopimushenkilöstön osaamisen kehittämiseen. Lisätiedot: Jari Ruotsalainen Pelastusopisto, suunnittelija (sopimushenkilöstön koulutus) 029 545 3407 jari.ruotsalainen@pelastusopisto.fi Pelastusopiston verkkosivut on uudistettu Pelastusopiston uuden verkkosivuston valikkorakennetta on selkeytetty ja käytettävyyttä parannettu. Esimerkiksi pintapelastuskurssille edellytetään hakijalta jatkossa FireFit 3,0 mukaista fyysistä toimintakykyä. Koulutusmateriaali sisältää myös opetusvideoita henkilönsuojainten käytöstä sekä käytännön harjoituksen suojautumisesta ja tarvittavista toimista kyseisellä tehtävällä eri tilanteissa
-hanke, jonka tavoitteena on selvittää pelastusalan tasa-arvoja yhdenvertaisuusteemojen tilannekuva. Lisätiedot: Oliver Saal, tutkija, Pelastusopisto oliver.saal@pelastusopisto.fi, puh. Lisätiedot: Pekka Tiainen, pelastusylitarkastaja, sisäministeriö 050 456 4477, pekka.tiainen@gov.fi. Lisäksi asiantuntija fasilitoi EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta tulevaa materiaaliapua ja tukee WHO:n potilasevakuointeja EU:n alueelle, kertoo pelastusylitarkastaja Pekka Tiainen sisäministeriöstä. Gazassa on vielä suuri määrä eurooppalaisia, ja heidän evakuointinsa ja kotiuttamisensa on haasteellinen tehtävä. Osatuloksista viestitään monikanavaisesti sähköisillä kanavilla ja kasvokkaisissa kohtaamisissa. Hanke tuottaa tieteellisesti luotettavan kyselytyökalun, jolla arvioidaan alan yhdenvertaisuuden toteutumista ja toimenpiteitä. Sosiaalisessa mediassa hanke viestii tunnisteella #PTNollatoleranssi. Hanke osallistaa pelastusalan eri toimijat mukaan yhteisillä työpajoilla. Avunpyyntö koskee lääkinnällisiä tarvikkeita ja lääkintätiimejä. Gazan alueella käynnissä olevan konfliktin seurauksena. Syrjintää ja häirintää voi esiintyä sekä yksilöiden tasolla että organisaatioiden rakenteissa. Hankkeen etenemistä esitellään konferensseissa ja seminaareissa koko tutkimuksen ajan. Tuloksista julkaistaan avoin tutkimusraportti, sekä jatkotutkimusja toimenpide-ehdotuksia. Viestintä on keskeisessä osassa koko hankkeen ajan. Lisäksi tarvitaan asiantuntija-apua tukemaan EU-kansalaisten evakuoinnissa. Nollatoleranssi-hanke valmistuu ja tulokset julkaistaan joulukuussa 2024. 029 545 3500 pelastusopisto.fi/nollatoleranssi Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston hallitus 2024 • Puheenjohtaja pelastusjohtaja Seppo Lokka (Etelä-Savon HVA) • Varapuheenjohtaja pelastusjohtaja Harri Setälä (Etelä-Pohjanmaan HVA) • Turvallisuuspalveluiden palvelualueen puheenjohtaja pelastusjohtaja Petri Talikka (Kanta-Hämeen HVA) • Ensihoidon palvelualueen puheenjohtaja pelastuskomentaja Jani Pitkänen (Helsingin kaupunki) • Varautumisen ja väestönsuojelun palvelualueen puheenjohtaja pelastusjohtaja Vesa Halonen (Varsinais-Suomen HVA) • Tukipalvelujen puheenjohtaja pelastusjohtaja Mika Kontio (Pirkanmaan HVA) • Pelastustoiminnan palvelualueen puheenjohtaja pelastusjohtaja Ville Mensala (Keski-Suomen HVA) Pelastustoiminnan asiantuntija Egyptiin Egypti on pyytänyt apua EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta 1.11. Sisäministeriön päätöksellä Pelastusopisto lähetti asiantuntijan tukemaan siviilien evakuoinnin järjestämisessä sekä EU:n delegaatiota Kairossa. Luotettavan tutkimustiedon ytimessä on läpinäkyvyys. Suomi vastasi avunpyyntöön lähettämällä marraskuussa kansainvälisen pelastustoiminnan asiantuntijan Egyptiin tukemaan EU-kansalaisten evakuointia Gazan alueelta. 15 Nollatoleranssi-hanke selvittää pelastusalan syrjinnän ja häirinnän tilannetta Pelastusopistolla on käynnistynyt Pelastustoimen nollatoleranssi syrjinnälle ja häirinnälle – faktaa vai fiktiota
ALL IN RESCUE. 010 616 1400 www.saurus.fi Kansallinen huoltovarmuus toimintamme keskiössä. 16 Saurus Oy Saunatie 5, 40900 Säynätsalo | Puh
ALL IN RESCUE Perinteinen Tulimeri risteillään taas 19.-20.1.2024 Tulimeri goes Olympicsteemaisella risteilyllä ei ohjelmasta ole pulaa ja kaikkialla tapahtuu! Tulimerellä viihteellisestä osiosta vastaavat tulevalla risteilyllä helsinkiläinen stand up -koomikko Heikki Vilja, suomalaista tanssija iskelmäkansaa viihdyttänyt Janne Tulkki, bilebändi Bananabänd ja illan tähtiartisti STIG. 1990-luvulla risteilystä pikkuhiljaa tuli kaikkien palokunnassa toimivien risteily ja vuonna 1998 risteily muuttui valtakunnalliseksi ja sai nimen Tulimeri. Ensimmäisiä risteilijöitä olivat Rauman alueen nuorisotyöntekijät. Tulimeren ohjelma on aina sisältänyt viihdettä, niin tähtiartistien kuin palokuntalaisten itse toteuttamana sekä sopivassa suhteessa myös asiaa luentojen tms. Risteily perustuu entisen Turun ja Porin läänin alueen palokuntien nuorisotyöntekijöiden vuosittaiseen alkuvuoden risteilytapahtumaan 1970ja 1980-lukujen vaihteesta alkaen. muodossa. Tulimeri on loppuunmyyty Tulimeri Tulimeri-risteilyä on järjestetty vuodesta 1998. Lauantaipäivän Tulimeri 2024-seminaarin aiheina • Palokuntatoiminnan kehittäminen, tiedolla johtaminen ja palokuntatoiminnan arvo Palokuntatoiminnan kehittämispäällikkö Niko Ara, SPEK • Eikö se vi**u tajua. Viestintä paineisessa tilanteessa Tietokirjailija & kriisiviestinnän kouluttaja Katleena Kortesuo • Poliisi tutkii palon syttymissyitä – miten ja miksi. Rikosinsinööri & palonsyyntutkija Timo Uola, Keskusrikospoliisi. 010 616 1400 www.saurus.fi Kansallinen huoltovarmuus toimintamme keskiössä. 17 Saurus Oy Saunatie 5, 40900 Säynätsalo | Puh
. Turun VPK:n soittokunta perustettiin vuonna 1873. Verkkojulkaisussa asiat on koottu niin, että ne olisivat mahdollisimman helposti löydettävissä ja loogisessa järjestyksessä, Kalliomäki kertoo. Hopearuoho tähdentää, että julkaisu sisältää vain julkista tietoa, eikä siinä syvennytä yksityiskohtiin. Turun VPK:n puhallinorkesteri on tällä hetkellä maamme vanhin harrastajasoittokunta. VPK-liike oli ensimmäinen joukkojärjestö 1800-luvulla, joka omaksui eri yhteiskuntaluokat ylittävän tasa-arvoisen jäsenyyden. Palokuntasoittokunnista ei ole aikaisemmin kirjoitettu vastaavaa yleisesitystä. Hätäkeskuslaitoksen palveluihin ja toimintatapoihin voi nyt tutustua 112.fi-sivustolta löytyvästä julkaisusta. Hätäkeskustoiminta Suomessa -julkaisu löytyy suomeksi ja ruotsiksi osoitteesta 112.fi/ekasikirja ja 112.fi/ehandbok Tutustu uuteen verkkojulkaisuun: Hätäkeskustoiminta Suomessa. 18 150-vuotiaan puhallinorkesterin tarina Seitsikosta puhallinorkesteriksi -kirja kertoo Turun VPK:n soittokunnan tarinan. Suomalainen hätäkeskustoiminta ja viranomaisyhteistyö ovat kansainvälisestä näkökulmasta katsoen malliesimerkkejä maailmalla. Se on kasvanut 150 vuoden aikana pienestä torviseitsikosta monipuolista musiikkia tarjoavaksi puhallinorkesteriksi. Kannustankin kaikkia tutustumaan sen sisältöön ja hyödyntämään sitä tarvittaessa, kehottaa suunnittelupäällikkö Tommi Hopearuoho. Kirja esittelee myös laajemmin suomalaista palokuntasoittokuntatoimintaa. Julkaisussa on pyritty avaamaan keskeiset asiat Hätäkeskuslaitoksen toiminnasta niin, että myös viraston ulkopuoliset lukijat ymmärtäisivät kokonaisuuden. VPK-soittokunnat olivat 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa tärkeä osa palokuntien toimintaa, sillä juhlissa ja varainhankinnassa tarvittiin ohjelmaa. Kirjoitustyössä haastavinta oli tiivistää asiat ymmärrettävään muotoon runsaista lähdeaineistoista. . Vapaaehtoisilla palokunnilla on ollut tärkeä rooli kansalaisyhteiskunnan rakentamisessa. Päätimme rajata sisällöstä pois sisäiset prosessit ja herkästi muuttuvat tiedot. Voimme olla tästä ylpeitä, ja nyt julkaistu julkaisu tekee tätä toimintaa näkyväksi. Tavoitteena on, että julkaisu auttaa muun muassa sidosryhmiämme ymmärtämään, miten meillä asiat tehdään ja miksi. Kirjoittaminen edellytti suuren tietomäärän tiivistämistä Hätäkeskuslaitoksen viestintäasiantuntijana jo pitkään toiminut Katri Kalliomäki on julkaisun kirjoittaja. Kirjan tekijä Petri Aalto on turkulainen tietokirjailija ja Turun VPK:n pitkäaikainen jäsen. . Palokunnissa harrastettiin myös laulukuoro-, lukusalija näytelmätoimintaa. Julkaisusta saa kattavan käsityksen hätäkeskuspäivystäjän työstä, palveluista sekä virastosta työnantajana
EIPÄ NIISTÄ TAPAHTUMISTA paljoa jutelleet muutkaan tutut palokuntalaiset, jotka tuolla keikalla olivat mukana olleet. Onpa toinen päähenkilöistä tehdaspalokuntalainenkin. Minä olin pappi, ja etenkin silloin, kun rupesin puuhaamaan Etelä-Pohjanmaalle kirkon henkisen huollon valmiusryhmää ja sekaannuin kriisityöhön, huomasin, että kanssani jutellessa esiin putkahti entistä useammin patruunatehtaan räjähdys. Ehkä jonkun järjestön huomionosoituskin olisi paikallaan. Jälkeenpäin olen aavistellut, että pienet viittaukset ovat olleet kenties merkityksellisempiä kuin silloin ymmärsinkään. Operatiivinen palokuntaurani käynnistyi nimittäin kunnolla siitä, kun vuonna 2006 astelin Lapuan paloaseman ovista sisään ja liityin aseman sopimushenkilöstöön. Mutta se piti vielä sanomani, että Lapua 1976 -produktion takana oleva Toni Kurkimäki kumppaneineen ansaitsisi kyllä alaltamme aplodit ja väkevän kädenpuristuksen. Erikoisessa ennenkokemattomassa tilanteessa oli kyettävä toimimaan ilman valmista toimintamallia, pelastettava raunioista työtovereita, ystäviä, tuttuja ja rakkaita. Etenkin sopimuspalokuntamaailmassa olisi hehkutus paikallaan, nähdäänhän tarinan alkumetreillä esimerkiksi kohtaus, jossa TPK osallistuu sopimuspalokuntana rakennuspalotehtävään. Koska noihin aikoihin paheisiini kuului runsas tupakointi, oli yksi ensimmäisistä juttukavereistani paloaseman pihalla sauhutellessamme palotarkastaja Tapio Kivistö. Mukava ja vaikuttava persoona, nyt jo edesmennyt vanhan liiton konkari tuli vuosien varrella tutuksi ja jossain kohtaa ohimennen tuli ilmi, että hän oli ollut mukana pelastustöissä patruunatehtaan räjähdyksessä. OLEN HIEMAN IHMETELLYT, miten vähän elokuva on herättänyt huomiota tai arvostusta pelastusalalla. 19 kolumni KULUNEEN VUODEN suomalaiseksi elokuvailmiöksi nousi huimia katsojalukuja kerännyt Lapua 1976. ”Ei meiltä kukaan kysynyt, miltä meistä tuntui.” USKON, että elokuvan näkeminen on auttanut monia puhumaan tapahtuneesta vielä vuosikymmenten jälkeen niin auttajia kuin muita onnettomuuden traumatisoimia. LINGOTTUA JAAKKO LINKO ”verentuama lapualaanen sammuttaja” 2006-2012. Ehkä keskusteluihin leffakokemuksen jälkeen nousee myös, miten tärkeää tällaisten tapahtumien jälkihoito ja asioiden läpikäyminen on. Mutta muutamia sanoja ja sivulauseita siellä täällä. Nämä sivutoimiset tehdaspalokuntalaiset joutuivat pelastustyön etulinjaan 13.4.1976, kun tehtaan lataamorakennus räjähti tuhoisin seurauksin. Lapua KOVIN OBJEKTIIVISESTI en toki tätä lapualaista tarinaa pysty arvioimaan. Pienemmässä mittakaavassa tilanne muistuttaa monen pienen paikkakunnan sopimuspalokunnan toiminnan arkea kaikessa kipeydessään. PITI KIRJOITTAA KOLUMNI, mutta ajatukset karkaavat romaanin mittoihin. Kun itse ryhdyin kouluttamaan psyykkisen jaksamisen asioita palokuntalaisille, muistan, että vanha palotarkastaja hymyili pikkusikarin savun takaa leveästi ja taputti olalle. Patruunatehtaan räjähdyksestä kertovaa elokuvaa on käyty katsomassa eri puolilla maata yli 150 000 kertaa. Historiallisesta suuronnettomuudesta maalataan elokuvassa raadollisen kaunis kuva sen ympärille rakentuvan rakkaustarinan kautta. Sitä onneksemme tehdään nykyään paljon enemmän ja viisaammin kuin 70-luvulla
Valintakriteereissä korostuvat aktiivisuus ja auttamisen asenne. ”Sainiolle palokuntatyö, toisten auttaminen ja sysmäläisten turvallisuudesta huolehtiminen ovat olleet merkityksellisiä asioita”, Vuoden Sopimuspalokunnan päällikkö -tunnustuksen jakanut Ilkka Horelli kertoo. Yrittäjä ja liikkeenharjoittaja Jorma Sainio on toiminut pitkäaikaisena VPK-aktiivina ansiokkaasti pelastustoimessa sysmäläisten turvallisuuden ja turvallisuusvalistuksen edistämiseksi. Jorma Sainion valintaan vaikutti erityisesti pyyteetön työ, jossa auttamishalu ja palokunnan toimintaedellytyksistä huolehtiminen ovat ajaneet hänen elämässään monen muun asian edelle. Sainio Jorma Sainio Vuoden Sopimuspalokunnan päälliköksi 2023. Sysmän VPK:ssa Päijät-Hämeessä hän on toiminut sopimuspalokunnan päällikkönä 20 vuotta. 20 Jorma Sainiolla on poikkeuksellisen laaja-alainen ja pitkäjänteinen historia sopimuspalokuntatoiminnassa
Olen pystynyt lähtemään hälytyskeikoille niin päivällä kuin yöllä.” Aktiivinen palokuntatoiminnan kehittäjä Päijät-Hämeessä Sainio on Päijät-Hämeessä arvostettu VPK-aktiivi ja Sysmän VPK:n päällikkö. Siitä on muodostunut varsinaisen päällikkyyden jälkeen homma, jota joka ikinen päivä olen ollut tekemässä. Jos en ole ollut harjoittelemassa, keikalla tai kurssilla, niin on ollut hallinnollista työtä.” Jorma Sainion puheenjohtajakaudella Sysmän 1950-luvulta peräisin olevan VPK:n tanssilavan alueella toteutettiin mittavat kunnostustyöt ja uudisinvestoinnit, yhteensä arvoltaan noin 250 000 euroa. Projektin toteutus vaati tuhansia talkootunteja Sysmän palokuntalaisilta. Hän oli perustamassa Päijät-Hämeen sopimuspalokuntien liiton paikallisosastoa vuonna 2003 ja valmistelemassa Päijät-Hämeen palokuntaja aluesopimuksia pisteytyksineen. Tunnustuksen saajan valitsee vuosittain Palopäällystöliiton Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaoston johtokunta. Sainio itse kuvaa yrittäjäntyön mahdollistaneen aktiivisen toiminnan palokuntatoiminnassa: ”Työni itsenäisenä yrittäjänä yhdessä vaimoni kanssa on mahdollistanut paljon ja ennen kaikkea aktiivisen mukanaolon hälytystoiminnassa. Lisätiedot: Ilkka Horelli puheenjohtaja Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaosto, Suomen Palopäällystöliitto Puh: 040 488 0633 ilkka.horelli@avi.fi Jorma Sainio sopimuspalokunnan päällikkö Sysmän VPK Puh: 040 505 5560 kulkeevettenhalki@phnet.fi. Hankkeiden aikana tehty runsas talkootyö vahvisti yhteisöllisyyttä Sysmän VPK:ssa, toi VPK:lle tapahtumapuitteita ja säilytti historiallisen VPK:n tanssilavan ympäristön ja siirsi sen nykyaikaan. Tunnustuksen tarkoituksena on myös yhteiskunnallisesti kohottaa sopimuspalokuntien päälliköiden arvostusta. Sainiolla oli myös keskeinen rooli palokuntasopimuksen aikaansaamisessa Sysmän kunnan kanssa ennen pelastustoimen siirtymistä maakunnallisen Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen vastuulle. 21 on arkipäivisin jopa sulkenut liikkeensä lähteäkseen pelastustoimen hälytystehtäviin. Vuoden Sopimuspalokunnan päällikkö -tunnustus jaettiin nyt yhdeksättä kertaa. Vuoden Sopimuspalokunnan päällikkö -tunnustus on jaettu vuodesta 2015 lähtien Suomen Palopäällystöliitto haluaa tunnustuksella osoittaa kiitosta tunnustuksen saajille heidän tekemästään työstä sekä kannustaa sopimuspalokuntien päälliköitä kehittämään aktiivisesti sopimuspalokuntien toimintaa. ”Palokuntatoiminta on ollut perhe-elämäni jälkeen elämäni pääsisältö”, Sainio kertoo. ”Meillä on olut hyvin aktiivinen palokunta ja kohtuullisen paljon keikkoja
8.45 Ilmoittautuminen, aamukahvi ja näyttely 9.30 TERVETULOSANAT Arto Pirttilahti ja Paula Werning MUUTOKSEN TUULET Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka, Sisäministeriö SOPIMUSPALOKUNTABAROMETRI 2023 Ari Maskonen SSPL, kommenttipuheenvuoro Kimmo Kohvakka Sisäministeriö VARAUTUMINEN NYKYAIKAISIIN UHKAKUVIIN TAPAUSTARKASTELUSSA VENÄJÄN SOTA UKRAINASSA Sotilasprofessori, everstiluutnantti Marko Palokangas, Maanpuolustuskorkeakoulu 10.45-11.00 Tauko SOPIMUSPALOKUNNAT SODASSA Petri Parviainen, Helsingin kaupungin pelastuslaitos AJANKOHTAISTA KUNTIEN TURVALLISUUSTILANTEESTA Ari Korhonen, Kuntaliitto Tilaisuus on maksuton Seuraa seminaaria verkossa www.sspl.fi LAUANTAI 3.2.2024 LAUANTAI 3.2.2024 KLO 8.45-15.30 KLO 8.45-15.30 TAMPERE-TALO, DUETTO-SALI TAMPERE-TALO, DUETTO-SALI Sotilasprofessori Marko Palokangas Ennakkoilmoittautuminen 14.1.2024 mennessä. tilaisuus päättyy n.15.30. Ohjelma alkaa klo 9.30. 22 Juontaja Arto Pirttilahti Puheenjohtaja Paula Werning UUSINTA UUTTA KALUSTOSSA Turvata Oy 12.00-12.45 Lounas ja näyttely HYVINVOINTIALUEET, PELASTUSTOIMI JA SOPIMUSPALOKUNNAT Vesa-Pekka Tervo, HYVIL Oy PELASTUSSUKELLUSOHJE Tommi Luhtaniemi, Sisäministeriö (etäyhteydellä), kommenttipuheenvuoro, AsemaHIIT Emmi-Juulia Hirviniemi PALOSUOJELURAHASTO 2024 pääsihteeri Johanna Herrala, Palosuojelurahasto SAMMUTUSTEKNIIKKAKURSSIN ESITTELY Ville Ala-Kokko, Pelastusopisto SOPIMUSPALOKUNTAPANEELI PÄÄTÖSSANAT Arto Pirttilahti ja Juha Luukko 15.00 Lähtökahvi ja näyttely AJANKOHTAISAJANKOHTAISSEMINAARI 2024 SEMINAARI 2024 SUOMEN SOPIMUSPALOKUNTIEN LIITON SUOMEN SOPIMUSPALOKUNTIEN LIITON Ennakkoilmoittautuminen 14.1.2024 mennessä www.sspl.fi Ilmoittautuminen, kahvi ja mahdollisuus tutustua Turvatan tuotenäyttelyyn klo 8.45 alkaen
8.45 Ilmoittautuminen, aamukahvi ja näyttely 9.30 TERVETULOSANAT Arto Pirttilahti ja Paula Werning MUUTOKSEN TUULET Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka, Sisäministeriö SOPIMUSPALOKUNTABAROMETRI 2023 Ari Maskonen SSPL, kommenttipuheenvuoro Kimmo Kohvakka Sisäministeriö VARAUTUMINEN NYKYAIKAISIIN UHKAKUVIIN TAPAUSTARKASTELUSSA VENÄJÄN SOTA UKRAINASSA Sotilasprofessori, everstiluutnantti Marko Palokangas, Maanpuolustuskorkeakoulu 10.45-11.00 Tauko SOPIMUSPALOKUNNAT SODASSA Petri Parviainen, Helsingin kaupungin pelastuslaitos AJANKOHTAISTA KUNTIEN TURVALLISUUSTILANTEESTA Ari Korhonen, Kuntaliitto Tilaisuus on maksuton Seuraa seminaaria verkossa www.sspl.fi LAUANTAI 3.2.2024 LAUANTAI 3.2.2024 KLO 8.45-15.30 KLO 8.45-15.30 TAMPERE-TALO, DUETTO-SALI TAMPERE-TALO, DUETTO-SALI Sotilasprofessori Marko Palokangas Ennakkoilmoittautuminen 14.1.2024 mennessä. Jos keräysastia ei ole näkyvillä, kysythän kaupan henkilökunnalta apua. Palo saatiin onneksi nopeasti sammutettua, mutta pahimmassa tapauksessa sekä auto että kiinteistö, josta astia tyhjennettiin, olisivat voineet palaa.” Näin lajittelet litiumioniakut oikein: Voit palauttaa käytetyt pienakut ja paristot helposti maksutta kaikkiin niitä myyviin kauppoihin. Esimerkkinä palaute jätekuljettajalta kotikiinteistön jätehuollon yhteydessä kesäkuulta: ”Tänään kävi taas läheltä piti -tilanne akkujen kanssa. Jäteastiaan oli laitettu akku, joka astian tyhjennyksen yhteydessä räjähti ja syttyi tuleen. Zombiakulla tarkoitetaan käytöstä poistettua litiumioniakkua tai litiumparistoa, joka on esimerkiksi kolhun seurauksena herännyt uudelleen henkiin ja on pullistunut, kuumentunut tai päästää outoa ääntä. tilaisuus päättyy n.15.30. Jos et saa akkua irti laitteesta, voit palauttaa laitteen akkuineen sähköja elektroniikkaromun (SER) keräykseen, lisätietoja löydät täältä: www.serkierratys.fi Isommat akut, kuten sähköpyörien akut ja käynnistysakut sekä kaiken kokoiset sähköja elektroniikkalaitteet voit palauttaa alueellisiin keräyspisteisiin. Ohjelma alkaa klo 9.30. Väärin lajiteltuja litiumioniakkuja löytyy valitettavan usein erilliskerättyjen kotitalousmuovipakkausten joukosta. Tällä varmistamme pakkausjätteiden turvallisen keräyksen ja kierrätyksen, toimitusjohtaja Mika Surakka Sumi Oy:stä kertoo. Väärään jäteastiaan joutuessaan litiumioniakku voi muuttua “zombiakuksi” ja syttyä palamaan räjähdysmäisesti esimerkiksi jätteenkeräysautossa puristuksen seurauksena. 23 Väärin lajitellut akut aiheuttavat Suomessa vuosittain kymmeniä räjähdysmäisiä tulipaloja jätehuollon eri vaiheissa. Litiumioniakkuja on puhelimissa, läppäreissä, sähköhammasharjoissa, porakoneissa, sähköpyörissä jne. Käyttöikänsä lopussa näiden oikeanlaiseen lajitteluun tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Katso lähin osoitteessa www.kierratys.info Lajittele akut oikein! Juontaja Arto Pirttilahti Puheenjohtaja Paula Werning UUSINTA UUTTA KALUSTOSSA Turvata Oy 12.00-12.45 Lounas ja näyttely HYVINVOINTIALUEET, PELASTUSTOIMI JA SOPIMUSPALOKUNNAT Vesa-Pekka Tervo, HYVIL Oy PELASTUSSUKELLUSOHJE Tommi Luhtaniemi, Sisäministeriö (etäyhteydellä), kommenttipuheenvuoro, AsemaHIIT Emmi-Juulia Hirviniemi PALOSUOJELURAHASTO 2024 pääsihteeri Johanna Herrala, Palosuojelurahasto SAMMUTUSTEKNIIKKAKURSSIN ESITTELY Ville Ala-Kokko, Pelastusopisto SOPIMUSPALOKUNTAPANEELI PÄÄTÖSSANAT Arto Pirttilahti ja Juha Luukko 15.00 Lähtökahvi ja näyttely AJANKOHTAISAJANKOHTAISSEMINAARI 2024 SEMINAARI 2024 SUOMEN SOPIMUSPALOKUNTIEN LIITON SUOMEN SOPIMUSPALOKUNTIEN LIITON Ennakkoilmoittautuminen 14.1.2024 mennessä www.sspl.fi Ilmoittautuminen, kahvi ja mahdollisuus tutustua Turvatan tuotenäyttelyyn klo 8.45 alkaen. Käytöstä poistettu litiumioniakku voi herätä väärän jätteen sekaan jouduttuaan ja vahingoituttuaan uudestaan henkiin ”zombiakkuna” ja syttyä räjähtäen palamaan. – Jätteet tulisi lajitella oikein: pakkausjätteet kiinteistökeräysastioihin tai ekopisteisiin sekä paristot, akut ja ladattavat sähkölaitteet kauppaan tai muuhun niille järjestettyyn keräyspisteeseen. – Litiumioniakuista johtuneita vaaratilanteita on pakkausjätteiden, erityisesti muovipakkausten sekä kartonkija pahvipakkausten, käsittelyssä viikoittain
Yhteistoiminta hyvinvointialueiden, muiden viranomaisten ja kolmannen sektorin kanssa on tavoitteellista. Petteri Orpon hallitusohjelmassa kiinnitetään huomiota sopimuspalokuntien tarpeellisuuteen myös tulevaisuudessa. Nyt ollaan lähestymässä kriittistä pistettä pelastustoimessa, jonka jälkeen on suuri todennäköisyys kustannusten kasvulle ja sopimuspalokuntatoiminnan tarkoitukselliselle tai tahattomalle hiivuttamiselle. Hallitusohjelman kirjaus: ” Sopimuspalokuntien asema ja toimintakyky turvataan” on ehdottomasti kannatettava ja välttämätön. Nyt) Hanna Holopainen (vihr.) Petri Huru (ps.) Vesa Kallio (kesk.) Mari Kaunistola (kok.) Timo Mehtälä (kesk.) Laura Meriluoto (vas.) Anders Norrback (rkp.) Mauri Peltokangas (ps.) Jukka Salmi (kd.) Tuula Väätäinen (sd.) Paula Werning (sd.) Lisätiedot: Paula Werning kansanedustaja 050 5144 887 Eduskunnan sopimuspalokuntatoiminnan YTryhmä: Sopimuspalokunnat ovat merkittävä osa paloja pelastustoimen kokonaisuutta. Sopimuspalokuntatoiminnan valtakunnallisen kehittämisohjelman toimenpiteet on otettu käyttöön. 24 Valtiontalous, hyvinvointialueiden talous ja kuntatalous painivat taloudellisten haasteiden kanssa. Suomi on tilanteessa, jossa turvallisuustilanne muuttuu koko ajan. Pauli Aalto-Setälä (kok.) Harry Harkimo (Liik. 2. Sopimuspalokuntatoiminta ja kattava paloasemaverkosto pysyy elinvoimaisena ja pelastustoimi säilyy turvallisuuden lähipalveluna. Pelastustoimen palvelutason yhdenmukaisuutta vahvistetaan määrittämällä sopimuspalokunnille valtakunnalliset suorituskykyvaatimukset. Puolustusvoimat olivat leikkauskohteena kymmenisen vuotta sitten, kunnes pian huomattiin suunnan olevan väärä ja rahoituksen korjausliike tehtiin. YT-ryhmä toivoo hyvinvointialueilla toimivien päättäjien huomioivan paloja pelastustoimen kokonaisuudessa sopimuspalokuntatoiminnan merkityksellisyyden ja huomioimaan toiminnassaan hallitusohjelman kirjaukset sekä Sisäministeriön valtakunnalliset strategiset tavoitteet. Julkaisussa Sisäministeriön Valtakunnalliset strategiset tavoitteet pelastustoimen järjestämiselle 2023-2026 sanotaan muun muassa seuraava: 1. Pelastustoimella on välitön kyky toimia suunnitellusti kaikissa turvallisuustilanteissa, ja se säilyy turvallisuuden lähipalveluna: Sopimuspalokuntatoiminta ja kattava paloasemaverkosto on pidettävä elinvoimaisena ja pelastustoimi säilytettävä turvallisuuden lähipalveluna. Lyhytaikaisten säästöjen hakeminen tästä kustannustehokkaimmasta tavasta tuottaa sisäisen turvallisuuden palveluita sopimuspalokuntien muodossa lamauttaa paloja pelastustoimen kokonaisuutta. Harmillista on todeta, että yksi kustannustehokkaimmista julkisista palveluista, pelastustoimi ja sen kustannustehokkain osa, sopimuspalokunnat, ovat osassa hyvinvointialueista joutumassa säästöjen kohteiksi. kannanottoja ja esityksiä 3
Vahvistamalla valtakunnallisen Pelastusopiston resursseja voidaan vaikuttavasti vastata pelastajapulaan koko maassa, myös Helsingissä. Tähän voi viitata muun muassa Helsingin pelastuslaitoksen komentajan kommentti siitä, että viime viikon lisärahoituksen turvin Helsingin pelastuskoulu voi kouluttaa pelastajia ”nyt koko Suomen tarpeisiin”. Onko valtion tavoite keskittää koulutus – mutta piilotettujen polkujen kautta – lopulta Helsinkiin. Hätäkeskuspäivystäjäkoulutukseen hakijoiden määrä oli erinomainen. Pelastusopiston koulutusja tutkimustoiminta tekee koko itäisestä Suomesta myös houkuttelevan osaajille ja opiskelijoille. 25 Pelastusopisto Kuopiossa on tärkeä osa koko Suomen sisäistä turvallisuutta ja varautumista. Hallitusohjelmassa todetaan, että koko Suomen mahdollisuuksia, elinvoimaisuutta ja huoltovarmuutta tulee edistää miten tällainen toiminta osoittaa tuon tavoitteen toteen. Pelastajapula on koko Suomea koskettava vakava asia, ja sen ratkaiseminen tulisi mielestämme perustua parhaaseen osaamiseen ja vaikuttaviin ratkaisuihin. Sopimushenkilöstön koulutuksen, varautumiskoulutuksen ja ammatillisen täydennyskoulutuksen palautteet taas osoittavat korkeaa tyytyväisyyttä opetuksen laatuun. Sen perusteluita luetaan varmasti tarkasti pelastusalan, median ja valveutuneiden kansalaisten lisäksi toivottavasti myös valtion laillisuusvalvojissa. Soile Lahti, Kuopion kaupunginjohtaja Timo Koivisto, Jyväskylän kaupunginjohtaja Jere Penttilä , Joensuun kaupunginjohtaja Janne Kinnunen, Mikkelin kaupunginjohtaja Jari Tolonen, Kajaanin kaupunginjohtaja Lyhennelmä kannanotosta 1.12.2023 Sisä-Suomen kaupunginjohtajat: Pelastusopiston tukeminen on kustannustehokkain ratkaisu pelastajapulaan kannanottoja ja esityksiä. Selvityksen arvoinen voisi olla malli, jossa Helsingin pelastuskoulu toimisi Pelastusopiston filiaalina. Ylen artikkelin 24.11.23 mukaan Pelastusopistossa yhden pelastajan koulutus maksaa vuodessa noin 14 000 euroa vähemmän kuin Helsingin pelastajakoulussa. Se on tärkeä osa alueelle painottuvaa kokonaisturvallisuusosaamista. Samalla on tapahtumassa myös periaatteellinen muutos, josta ei ole paljon puhuttu: valtio on ryhtymässä suoraan rahoittamaan Helsingin kaupungin omaa pelastuskoulua ohi tätä tehtävää valtakunnallisesti lain nojalla hoitavan Pelastusopiston. Hallitus on esittänyt viime viikolla vuoden 2024 täydentävässä talousarvioesityksessä yhden miljoonan euron lisäystä pelastajakoulutukseen Helsingin kaupungin Pelastuskoululle. Kun valtio keskittää toimintojaan ja kokoaa myös aluehallintoaan yhteen, miksi se on hajauttamassa pelastajakoulutusta. Hallinnollinen malli, jota pelastajakoulutukseen ja sen rahoitukseen nyt rakennetaan, tulee olemaan oikeudellisesti ja taloudellisesti mielenkiintoinen. Valtakunnallinen Pelastusopisto ei ole saamassa lainkaan lisärahoitusta täydentävässä talousarvioesityksessä. Pelastusopiston keskeiset tulosmittarit ovat hyvät ja samoin hakijaluvut ammatillisten tutkintojen osalta. Menettelyllisesti valtiolta odotetaan johdonmukaisuutta ja hyvän hallinnon periaatteiden noudattamista, etenkin oikeudenmukaisuutta ja avoimuutta. Näin vältettäisiin nyt synnytettävä sillisalaatti, jossa valtio alirahoittaa sen itsensä lailla perustamaa Pelastusopistoa ja kehittää sivuraidemallin, jolla se osoittaa suoraa budjettirahoitusta yhden kaupungin omalle koululle
• Pelastusopiston pelastajakoulutusta vahvistetaan. Hallitusohjelman tavoitteiden tehokkaaksi saavuttamiseksi ja toteuttamiseksi Pelastusopisto esittää, että Helsingin Pelastuskoulun tutkintokoulutus liitetään hallinnollisesti ja toiminnallisesti osaksi valtakunnallista valtion Pelastusopistoa. • Helsingin pelastuskoulun toimintaa erityisesti Uudenmaan ja muun Etelä-Suomen tarpeisiin kehitetään. • Pelastusalan vetoja pitovoimasta huolehditaan. Hallitusohjelmaan kirjattu tavoite kehittää Helsingin Pelastuskoulun toimintaa palvelemaan Uudenmaan ja muun Etelä-Suomen tarpeisiin toteutuu parhaiten, jos toiminta on Pelastusopiston hallinnoimaa ja totekannanottoja ja esityksiä. Ottaen huomioon maamme ja toimialamme koon tämä ei ole tarkoituksenmukaista. Helsingin Pelastuskoulun liittäminen osaksi Pelastusopistoa selkiyttää ja yksinkertaistaa rahoitusta yhdelle valtion oppilaitokselle kanavoituna. Tämä ei vaadi lainsäädäntömuutoksia. hallinnollista keskusta, vaan jokainen erillinen oppilaitos toimisi itsenäisesti omissa yksiköissään. Pelastusopisto katsoo, että ko. Valmistelutyöt tulisi käynnistää välittömästi siten, että liittäminen voidaan toteuttaa vuoden 2025 alusta. Pykälämuutoksen ja sitä kautta valtion rahoituksen tarjoaminen erillisluvan saaneille oppilaitoksille vaarantaa vakavasti pelastajakoulutuksen vahvistamista Pelastusopistolla hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti. Pelastusopisto esittää, että samalla keskeytetään pelastuslain 55 §:n muutosvalmistelu. Mikäli pelastuslain 55 §:n muutos toteutetaan, rahoitus tulisi tarjota periaatteessa kaikille halukkaille ja ehdot täyttäville oppilaitoksille tasapuolisesti. Koulutuksen toteuttaminen valtion rahoittamana Helsingin Pelastuskoulun esittämällä tavalla uhkaa valtakunnallista yhdenvertaisuutta eri alueiden kesken. Pitkällä aikavälillä riskinä on, että kustannustehokkuus kärsii huomattavasti, kun opetus hajautuu moneen eri paikkaan, ja samalla opetuksen taso ja yhdenvertaisuus kärsivät merkittävästi. • Pelastajien koulutusmäärää lisätään. 26 Pelastusopisto esittää Pelastuskoulun liittäminen valtakunnallisen valtion Pelastusopiston yhteyteen Esitys Helsingin Pelastuskoulun liittämisestä valtakunnallisen valtion Pelastusopiston yhteyteen ja pelastuslain 55 §:n muutosvalmistelun keskeyttäminen Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan on kirjattuna seuraavat pelastustoimen koulutusta koskevat tavoitteet: • Hallitus selvittää ja toteuttaa tarvittavat toimet pelastajapulan korjaamiseksi. Vuoden 2025 alusta olisi yksi valtakunnallinen oppilaitos eli Pelastusopisto, jolla on toimipisteet Kuopiossa ja Etelä-Suomessa, esimerkiksi Helsingissä. pykälän valmistelu on ristiriidassa hallitusohjelman tavoitteen kanssa, jossa Pelastusopiston pelastajakoulutusta vahvistetaan. Tämä riski korostuu ja kustannukset kasvavat erityisesti, jos ei ole olemassa yhtä yhteistä ns. On todennäköistä, että Helsingin kaupunki ohjaa omilla tulostavoitteillaan Pelastuskoulua, mikä saattaa vaarantaa entisestään yhdenvertaisuutta
27 uttamaa ja sisäministeriön tulosohjaamaa. Pelastusopisto katsoo, että valtakunnallisesti tasalaatuinen ja opetussuunnitelman mukainen koko valtakuntaa tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti palveleva pelastustoimen koulutus toteutuu silloin, kun Pelastusopisto vastaa koulutuksesta. Parhaillaan on käynnissä työ, jossa viedään opetusja toteutussuunnitelmiin sisäministeriön suorituskykyhankkeen tuloksia. valintakoejärjestelyissä vaarantavat opiskelijoiden ja opiskelijoiksi hakeutuvien yhdenvertaisuutta. Opetushenkilöstöllä olisi myös mahdollisuus laajemmin osallistua ja vaikuttaa TKI-toimintaan. Pelastusopisto on tehnyt vahvaa koulutuksen ja pedagogiikan kehittämistyötä, mikä on Pelastusopiston lakisääteinen tehtävä. 029 545 3413 minna.hirvonen@pelastusopisto.fi. Pelastusopiston TKI-palvelut tuottavat koulutuksessa suoraan hyödynnettävää tietoa mm. Yhden valtakunnallisen oppilaitoksen mallissa nämä aineistot olisivat käytössä ilman tekijänoikeudellisia kysymyksiä sekä Pelastusopistolla toimivat erilaiset työryhmät ja toiminnat palvelisivat tehokkaasti koulutustoimintaa. Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen vuoden 2022 toimintakertomuksen mukaan Helsingin Pelastuskoulusta valmistui toimintavuoden aikana 13 uutta pelastajaa. Opetussuunnitelman erilainen toteuttaminen ja eroavaisuudet mm. opetusmateriaalien ja julkaisujen muodossa. Liittäminen toisi etunaan myös hallinnollista kevennystä yhteisen hallinnon muodossa sekä kustannustehokkuuden ja tuottavuuden parannusta, mikä vastaa hallitusohjelman tuottavuusohjelman tavoitteisiin. Tästä kehittämistyöstä saadaan paras hyöty yhden valtakunnallisen oppilaitoksen kautta. Vuonna 2022 Pelastusopistosta valmistui toimintavuoden aikana 137 pelastajaa. Lisätiedot: Rehtori Mervi Parviainen Puh. Oikaisuja kurinpitolautakunnan puuttuminen vaarantaa vakavasti opiskelijoiden oikeusturvaa ja hyvän hallinnon toteutumista. Pelastusopistolla ovat olemassa oikaisuja kurinpitolautakunta sekä neuvottelukunta, joita Pelastusopiston käsityksen mukaan Helsingin Pelastuskoululle ei ole asetettu. Koulutuksen ollessa Pelastusopiston toimintaa poistuisivat Pelastusopistosta annetun lain soveltamiseen liittyviä haasteita ja poikkeavuuksia, joita on havaittu toimiluvalla toimimisessa. Nykytilanteessa Helsingin Pelastuskoulu tukeutuu hallintoja tukipalveluiden osalta pelastusalan ulkopuoliseen oppilaitokseen Stadin ammattija aikuisopistoon, joka on opetusja kulttuuriministeriön alainen oppilaitos. Pelastusalan koulutustoiminta tapahtuisi sisäministeriön tulosohjauksessa kokonaisuudessaan. 029 545 3470 mervi.parviainen@pelastusopisto.fi Koulutusjohtaja Minna Hirvonen Puh
28 Etelä-Savon sopimuspalokuntien alueneuvottelukunta on ollut jo useita vuosia huolissaan sopimuspalokuntien vaatimusten kasvamisesta ja samaan aikaan toimintaedellytysten heikkenemisestä. Pelastustoimeen suunniteltuja säästöjä ollaan kohdistamassa ensisijaisesti sopimuspalokuntiin. Tämä tulee heikentämään palokuntatoiminnan mielekkyyttä sekä sitoutuneisuutta, ja ennestäänkin pieni jäsenistö vähenee. Näin suunnitellaan tehtäväksi muun muassa Etelä-Savossa. Toivomme, että sisäministeriö puuttuu näihin säästösuunnitelmiin ja -päätöksiin ja estää, hallitusohjelman kirjauksienkin mukaisesti, sopimuspalokuntien ja pelastustoimen leikkaukset. Nämä suunnitelmat ja mahdolliset päätökset aiheuttavat toimintaedellytysten heikkenemistä entisestään. Olemme huomanneet hallitusohjelmasta, että nykyinen hallitus tiedostaa pelastustoimen vaatimattoEtelä-Savon sopimuspalokuntien alueneuvottelukunnan vetoomus sisäministeriölle Hyvinvointialueiden säästöjä ei saa kohdistaa sopimuspalokuntiin mat resurssit ja haluaa vahvistaa sopimuspalokuntia ja pelastustoimea. Suomessa on harva paloasemien verkosto. Kehitys on heikentänyt sopimuspalokuntia vaiheittain. Suunnitelmien ja mahdollisten päätösten seurauksena vahvistuu käsityksemme siitä, ettei pelastustoimessa ja hyvinvointialueilla arvosteta sopimuspalokuntia missään mielessä ja säästöt tehdään hyvinvointialueen kustannustehokkaimmasta osasta. Jos aiotaan varautua ja huolehtia koko maan kohtuullisesta pelastustoimen palvelusta, ei voida sopimuspalokuntien määrää vähentää tai leikata rahoitusta, joka on jo pitkään ollut kestämättömän pieni. Olemme huomanneet, että hyvinvointialueet joutuvat tekemään säästöjä toimintaansa sekä soteja pelastuspuolen riittämättömän rahoituksen takia. Sopimuspalokuntien jäsenhankinta ei tuota riittävästi jäseniä sopimuspalokuntiin ja vaatimusten nostaminen, kuten nyt vasta valmistuneen pelastustoimen sukellusja pintapelastusohjeen takia tulee tapahtumaan, on myrkkyä sopimuspalokunnille. Kari Jääskeläinen Puheenjohtaja kannanottoja ja esityksiä. Tällaisiksi kirjauksiksi hallitusohjelmassa olemme tulkinneet seuraavat kohdat: ”Muutokset toimintaympäristössä edellyttävät myös sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon toimijoiden toimivaltuuksien ja resurssien lisäämistä.” ”Hallitus vahvistaa kokonaisturvallisuutta, kriisinkestävyyttä ja huoltovarmuutta.” ”Muutokset Suomen turvallisuusympäristössä, yhteiskunnan rakenteen muutokset, teknologian kehittyminen sekä ilmastonmuutokseen ja sään ääri-ilmiöihin sopeutuminen edellyttävät pelastusja hätäkeskustoiminnan järjestelmän kehittämistä ja vahvistamista.” ”Huolehditaan pelastusalan vetoja pitovoimasta.” ”Sopimuspalokuntien asema ja toimintakyky turvataan.” Uskomme näihin hallituksen ohjelmakirjauksiin, jos sopimuspalokuntien asema ja toimintakyky todella turvataan. Sopimuspalokunnat ovat joutuneet tulemaan toimeen liian pienillä resursseilla
Palveluverkonsupistaminen harva-alueilla johtaa yhä pitenevään avunsaantiin ja heikentää turvallisuutta. Sisäministeriöllä tai aluehallintovirastolla ei valitettavasti ole toimivaltaa puuttua hyvinvointialueen tekemiin taloutta ja toimintaa koskeviin päätöksiin. Hallitusohjelma velvoittaa turvaamaan laadukkaat pelastustoimen palvelut ja turvaamaan sopimuspalokuntien aseman ja toimintakyvyn. Hyvinvointialue järjestämisvastuullisena päättää, miten se järjestää pelastustoimenpalvelut alueellaan. Annamme sisäministeriöstä tarvittavan tuen hyvinvointialueille tässä haastavassa tilanteessa. Sisäministeriö tulee kuitenkin seuraamaan tilannetta yleisenohjausroolinsa kautta. Jaamme yhteisen tilannekuvan ja siitä syntyvän pelastustoimen huolen, mitä hyvinvointialueiden talouden erittäin haastava tilanne on entisestään vaikeuttamassa. Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka. Sisäministeriö toivoo, että toimivienvuorovaikutussuhteiden kautta saadaan jaettua tilannekuvaa toiminnasta ja ratkaistua kiperimpiäkin kysymyksiä. Pyrimme sisäministeriössä tekemään tarvittavat toimenpiteet, jotta pelastustoimen palvelutaso ei heikkenisi eikä sopimuspalokuntatoiminta hiipuisi. On tärkeää, että alueilla tehdään harkiten päätöksiä, joita ei jouduta myöhemmin perumaan. 29 Sisäministeriön vastaus Etelä-Savon sopimuspalokuntien liiton kannanottoon Sisäministeriö kiittää ajankohtaisesta kannanotosta. Hyvinvointialueiden yli miljardin euron suuruiset alijäämät edellyttävät myös pelastustoimea uudistamaan toimintojaan. Yhteisen ymmärryksen luominen ja sopimuspalokuntatoiminnan systemaattinen kehittäminen vaativat hyviä yhteistyörakenteita hyvinvointialueen ja sopimuspalokuntien välillä. Sopimuspalokuntatoiminnan tietoinen alasajo on vastoin hallitusohjelmaa. Viemme asioita eteenpäin sekä valtioneuvostotasolla että sopimuspalokuntien kansallisen yhteistoimintaryhmän kautta. Riski on olemassa sille, että hyvinvointialueiden sopeuttamistoimet ovat toteutuessaan johtamassa pelastustoimen lakisääteisen palvelutason heikkenemiseen. Arvioimme, miten muutosohjelmien mukaiset toimet tulevat Hallitusohjelman kirjaukset pelastustoimen palveluita koskevasti ovat vahvat, kuten kirjeessänne todetaan. On selvää, että hyvinvointialueiden muutos ja talouden sopeutus toteutuu sosiaalija terveydenhuollon kautta. Päin vastaisesti toimintaympäristön, erityisesti kansainvälisentoimintaympäristön muutokset edellyttävät pelastustoimea kehittämään palveluitaan väestön tarpeita sekä riskejä ja uhkia vastaavalle tasolle. Pelastustoimen palveluverkkoa leikkaamalla ei taloustilanne tasapainotu: osuus hyvinvointialueiden rahoituksesta on vain reilu 2 %. Sotessa on edessä iso rakenteellinen palvelureformi, minkä kautta hyvinvointialueiden talouden alijäämät on mahdollista lainsäädännönmukaisesti katettua. On myös muistettava, että pelastustoimi on sopeuttanut omaa toimintaansa alueellisen pelastustoimen 20-vuotisen taipaleen saaikana. Esimerkiksi paloasemaverkostoon on suunniteltu supistamisia säästöjen aikaansaamiseksi. Kun pelastustoimen rakenteellinen palveluverkonuudistaminen toteutettiin jo 20 vuotta sitten, painottuvat muutospaineet toiminnalliseen kehittämiseen sekä tietojohtamisen ja digitalisaation edistämiseen. Emme sisäministeriössä pidä hyvinvointialueiden suunnitelmia leikata palveluita pelastustoimenkustannustehokkaimmasta päästä eli sopimuspalokunnista järkevänä
30 PSR:N SIHTEERISTÖ TARKASTUSKÄYNNILLÄ TAMMISALOSSA Palosuojelurahaston sihteeristö vieraili elokuussa 2023 helsinkiläisen Tammisalon VPK:n paloasemalla. Teksti Pinja Hentunen ja Johanna Herrala Kuvat Palosuojelurahasto ja Tammisalon VPK/V-M Moilanen. Palokunnan toimintaa esittelivät palokunnan päällikkö Mikko Nurmi ja palokunnan varapäällikkö Veli-Matti Moilanen. Palokunnan päällikkö Mikko Nurmi ja Palosuojelurahaston sihteeristöä
Helsingissä ei liikaa ilmaa jää väliin, kun ajoneuvot on peruutettu paikalleen.. Aiemman miehistöauton tekninen ja taloudellinen käyttöikä oli päättymässä. Vierailupäivän aikana keskusteltiin Palosuojelurahaston avustuksista ja niiden merkityksestä sopimuspalokuntatoiminnalle. Hankinta korvasi palokunnan nykyisen miehistöauton, joka saavutti 14 vuoden käyttöiän. Pienemmistä kalustohankkeista voidaan mainita normaalia ?. 31 V ierailun aikana sihteeristö tutustui VPK:n omistamaan rakennukseen sekä uusimpiin hankintoihin. –Miehistöauton merkitys palokunnallemme on kasvanut, koska palokunnan pumppuauto vaihtui aiemmin nelipaikkaiseksi kevytkuorma-autoksi, kertoi palokunnan päällikkö Mikko Nurmi. Pumppuautoksi Tammisalon VPK hankki kevytkuorma-auton tyyppisen ajoneuvon, pumppuja vesihuoltoyksikkö HE7352. Varapäällikkö (operatiivinen toiminta) Veli-Matti Moilanen esittelee ja kertoo Tammisalon pumppuauton eli HE7352-yksikön tehtävistä. Palosuojelurahasto myöntää avustuksia miehistöautoille, joissa on vähintään 1+8 paikkaa. Taustalla HE736 nostolava-auto. – Tammisalon VPK on tehnyt sekä pienempiä että suurempia kalustohankkeita. Palosuojelurahaston hallitus myönsi kokouksessaan 31.5.2023 Tammisalon VPK ry:lle avustusta 1+8-paikkaisen miehistöauton hankintaan 25 000 euroa. Rahaston hallitus on myöntänyt vuonna 2020 48 000 euron avustuksen uuden pumppuauton hankintaa varten. Viimeisin suurempi kalustohankinta toteutui vuonna 2021, kun palokunta hankki uuden pumppuauton. Avustuksen enimmäismäärä voi olla 25 000 euroa tai 50 %
32 pelastustoimen armatuurikalustoa suihkuputkesta erilaisiin liittimiin sekä valaistuskalustoa ja muuta sähkökalustoa tukemaan muun muassa vahingontorjuntatehtäviä. • 4” sekä 3” vesihuoltoja armatuurikalustoa • PAVE-palovesikartasto. Vesihuoltotehtävät – kykenee kalustollaan vedenottoon kaikista vesilähteistä sekä 1000 m ajoselvitykseen. Tammisalon VPK:ssa toimii myös aktiivinen nuoriso-osasto, jolle hankittiin muutama vuosi sitten uudet varustekaapit ja suojahaalarit, kertoi palokunnan varapäällikkö Veli-Matti Moilanen. Kykenee toimimaan kalustonsa ja miehistönsä puolesta myös itsenäisenä yksikkönä pienissä vahingontorjuntatehtävissä. Pääkalusto • Uppopumput 4 kpl, tuotot 1500, 840 sekä 1 x 580 l / min. Takaovessa kourulapio sekä monitoimivarret vahingontorjuntatehtävillä tarvittaville svaapeleille tai harjalle. HE7352 PÄHKINÄNKUORESSA Päätehtävät • Pumppaukset ja vahingontorjunta rankkasateiden, tulvien tai putkirikkojen johdosta. Moilanen lisäsi myös, että Palosuojelurahaston tuki on yhdistyksenä toimivalle sopimuspalokunnalle merkittävä ja isommissa hankkeissa jopa hankintojen ehdoton edellytys. • Tilanteet, joissa tarvitaan pumppuja/tai letkukapasiteettia esimerkiksi pitkien selvitysmatkojen takia. • Tulipalot, missä tarvitaan lisävettä luonnonvesilähteestä. Tammisalon VPK on erikoistunut vesihuoltotehtäviin, kuten pumppaukset rankkasateiden, tulvien ja putkirikkojen vuoksi sekä muut sellaiset tilanteet, joissa tarvitaan lisävettä palopostiverkostosta tai luonnonvesilähteestä. – Emme olisi voineet toteuttaa nostolava-auton ja uuden pumppuauton hankintoja ilman Palosuojelurahaston tukea. • Vesi-imuri poistopumpulla Kärcher NT611 • Vahingontorjuntakalustoa • 110 mm (500 metriä) ja 76 mm (500 metriä) letkukalustoa, mikä tarkoittaa, että paloletkuja pystytään selvittämään liki kilometrin matkalle. Pumppuautossa HE376 on avattava ajoselvityslaatikko, jossa 76 mm:n letkua yli 500 m
Avustusta haettiin myös työvaloihin, turvajalkineisiin, moottoriruiskun pakokaasun ohjausputkeen, nostolava-auton paineilmatorveen sekä nuoriso-osaston hyväksyttäviin hankintoihin, kuten harjoitusasuihin ja käsineisiin. Rahaston hallitus myönsi kokouksessaan 20.5.2022 Tammisalon VPK:lle pienavustusta 1637 euroa, joka oli 40 % hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Lisäksi rahasto tarkasti nuoriso-osaston varustekaapit sekä suihkuputken, joiden hankintaan rahasto oli myöntänyt 24.3.2021 yhteensä 1 731 euron pienavustuksen (40 % hankkeiden kokonaiskustannuksista). KAKSI TARKASTUSTA VIERAILUN YHTEYDESSÄ Rahaston sihteeristö teki kaksi avustustarkastusta vierailun aikana. Näistä toinen tarkastuskohde oli edellä kuvattu pumppuauto. TAMMISALON VPK haki vuonna 2022 pienavustusta muun muassa seuraaviin hankintoihin: viiltosuojakäsineet, uuden pumppuyksikön pienkalusto sekä vahingontorjuntakalusto. ?. Tarkastuksessa todettiin, että hankintoja käytetään pelastustoimen tarkoituksiin, ja että kalustot ovat Tammisalon VPK ry:n omistuksessa sekä sopimuspalokunnan aktiivisessa käytössä
Menetelmälle on myönnetty 31.12.2019 patentti Suomessa sekä tuotteelle hyödyllisyysmallisuoja 7.2.2020. Kuvassa PSR:n pääsihteeri Johanna Herrala ja palkitut. 34 Tulipalo saattaa synnyttää huoneistoon ylipaineen, joka tekee asuntoon sisäänpäin avautuvan välioven avaamisen mahdottomaksi. PSR:n pääpalkinto Pisla Paloturvalle Palosuojelurahaston vuoden 2023 Innovaatiopalkinto ja 25 000 euron palkintoraha myönnettiin innovaatiolle, mikä auttaa ihmisiä pelastautumaan ulos asunnoista turvaan tulipalon sattuessa. Katso erillinen artikkeli voittaneen innovaation kehittämisestä sivu 70. Tuotteessa on venttiili, joka on suunniteltu asennettavaksi kaksilehtisen (väliovellisen) ovirakenteen sisemmän välioven alkuperäisen lukkorakenteen tilalle
Innovaatiopalkinnon tarkoituksena on kannustaa yrityksiä, yhteisöjä, pelastusalan henkilöstöä ja yksityisiä henkilöitä kehittämään uusia tehokkaampia ja turvallisempia laitteita, toimintatapoja ja työmenetelmiä sekä parantamaan pelastusalan näkyvyyttä ja arvostusta yhteiskunnassa. Sadettimelle on myönnetty kotimaan patentti ja tuotteelle on saatu myös hyödyllisyysmalli. Pelastaja-akatemian kehittämisestä ovat vastanneet palopäällikkö Lari Parkkinen, palomestari Lauri Hirvonen, valmiusja turvallisuuspäällikkö Ville Leinonen, pelastaja-ensihoitaja Antti Saastamoinen sekä pelastusryhmän johtaja Kai Halttunen. Innovaatiopalkinto jaetaan vuosittain. Sadettimen avulla tehty vesiseinä kuluttaa vähän vettä ja rajoittaa maastopaloja jopa yhden pelastajan työvoimalla. Savutiimiin kuuluvat pelastusryhmänjohtaja Mikko Mäkinen, palomestari Jukka Saarelainen, pelastusryhmänjohtajat Tuomas Kinnunen ja Erno Välijoki, pelastaja-ensihoitajat Iiro Määttä, Joonas Karvinen sekä Mikko Korpelainen. Palkinto voidaan myöntää yrityksen, yhteisön tai yksityisen henkilön kehittämälle innovaatiolle, joka on huomattavasti edistänyt mainittuja tavoitteita. TS-kontti parantaa pelastushenkilöstön osaamista rakennuspalon ulkopuolisessa sammuttamisessa, eli kyse on täydentävien sammutusmenetelmien kontista. Sadetin sai pronssia Innovaatiopalkinnon kolmas sija sekä 7 000 euron palkintoraha myönnettiin toimitusjohtaja Markku Järvisen kehittämälle innovaatiolle Sadetin. Pelastaja-akatemialle kunniamaininta Kunniamaininta sekä 3 000 euron palkintoraha myönnettiin Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen pelastuslaitoksella kehitetylle innovaatioehdotukselle Pelastaja-akatemia. Innovaatiossa on kyse paloletkujen väliin sormiliittimin asetettavista sadettimista, joilla saadaan nopeasti kasteltua sammutusletkuketjun ympäristö noin 20 metrin leveydeltä. Sadettimilla ja letkuilla sekä sammutusauton pumppausteholla voidaan rakentaa jopa 200 metrin yhtenäinen kastelulinja, mikä estää palon leviämisen märkäkentän yli. Palkinto voi olla laite, väline tai kone, työmenetelmä, toimintatapa tai vastaava muu uusi keksintö. 35 Palosuojelurahaston Innovaatiopalkinto jaetaan vuosittain tunnustuksena pelastustoimeen kohdistuneesta ansiokkaasta innovaatiosta. Toinen sija savutiimille Pohjois-Karjalaan Innovaatiopalkinnon toinen sija ja 15 000 euron palkintoraha meni Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen pelastuslaitoksen seitsenhenkisen ”savutiimin” kehittämälle Innovaatiolle. Pelastaja-akatemian tavoite on helpottaa työvoimapulaa Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen pelastuslaitoksella
36 Kehityyvä sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmä ja sen uudistukset Sopimushenkilöstökoulutuksen opetussuunnitelmassa määritellään sopimushenkilöstökoulutuksen tavoitteet, sisältö, opetusmenetelmät ja arviointikäytännöt. Opetussuunnitelman tarkoituksena on antaa suuntaviivat opetuksen järjestämiselle ja varmistaa, että opetus on tarkoituksenmukaista, kattavaa ja laadukasta. Teksti ja kuvat Pelatusopisto
Pelastustoiminnassa tulee suosia vähemmän altistavia ja pienemmän riskin työmenetelmiä aina kun tehtävä sen mahdollistaa. Esimerkiksi ryhmänjohtajat oppivat kurssilla aikaisemman kokemuksen ja osaamisen pohjalta asioita syvällisemmin ja osaavat kurssin jälkeen hyödyntää ??. Sisäministeriön ohje sukellusja pintapelastustoimintaan on otettu huomioon ensi vuoden sopimushenkilöstön opetussuunnitelmassa. Sopimushenkilöstön kurssitarjonta 2024 Pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön perusosaaminen erilaisissa onnettomuus-, tulipaloja vahingontorjuntatehtävissä on keskeistä ja se mahdollistaa pelastustoiminnan käynnistämisen turvallisesti ja tehokkaasti. Pelastusopiston ja pelastuslaitosten välinen sopimus opetusmateriaalin käyttöoikeudesta mahdollistaa kurssimateriaalien hyödyntämisen myös viikkoja työvuorokoulutusmateriaaleina. Viime vuosien aikana laaditut uudet kurssit, Sammutustekniikkakurssi, CBRNE-kurssi ja Hälytysajoneuvon kuljettamisen hallinta -kuljettajakurssi antavat osaamista turvallisesti onnettomuuskohteeseen perille pääsemiseen ja ensitoimenpiteiden aloittamiseen. Hankkeiden yhteydessä tuotetut sähköiset julkaisut esimerkiksi rakennuspalon sammuttamisesta, tieliikennepelastamisesta, putoamisvaarallisella alueella työskentelystä ja savusukeltamisesta ovat hyviä tiedonlähteitä päivittää tiedollista osaamista. Tämä ylläpito on mahdollista toteuttaa hyödyntämällä Pelastusopiston tuottamaa koulutusmateriaalia myös osaamisen ylläpitämiseen liittyvissä harjoituksissa. Opetussuunnitelman päivitys Opetussuunnitelmaan tehtiin vain vähäisiä muutoksia ensi vuodelle. Ohjeen päätavoite on varmistaa, että pelastustoiminta ja sen harjoittelu tapahtuvat mahdollisimman turvallisesti ja tehokkaasti. Koulumaalissa olevia kurssimateriaalien luentoja, itseopiskelumateriaalia sekä harjoitussuunnitelmia voi hyödyntää esimerkiksi oman palokuntansa viikkoharjoitusten järjestämiseen noudattamalla tekijänoikeuksia sekä materiaalin käyttösopimuksen ehtoja. Ohje pyrkii edistämään pelastustoiminnan turvallisuutta ja yhdenmukaistamaan niitä käytäntöjä, joita ohjeessa käsitellään ja harjoitellaan. Esimerkiksi rakennuspalon sammuttamisessa savusukeltaminen ei aina ole turvallisin ja tehokkain työmenetelmä.” (Ohje pelastustoimen sukellusja pintapelastustoimintaan, SM 2023.) Sammutustekniikkakurssi soveltuu sopimushenkilöstön perusja täydennyskoulutukseen. • Pedagogisen jatkokoulutuksen pilotoinnin perusteella jatkokoulutus järjestetään yhden päivän mittaisena, ja sen sisältö on hienosäädetty vastaamaan entistä paremmin koulutuksen haasteisiin. ”Pelastustoimintaa aloittaessa tulee aina arvioida, minkälaisilla työskentelytavoilla tehtävä voidaan hoitaa mahdollisimman turvallisesti ja tehokkaasti. Keskeisimmät muutokset verrattuna kuluvan vuoden opetussuunnitelmaan ovat seuraavat: • Kurssien osalta on viitattu ja tarkennettu, mitä kunkin kurssin kohdalla maininta ”kurssilainen on terveyden ja toimintakyvyn osalta soveltuva kurssille” tarkoittaa käytännössä. Pelastusopiston tuottama koulutusmateriaali Turvallisen ja tehokkaan toiminnan edellytyksenä on, että tietojen ja taitojen ylläpitämiseen kiinnitetään huomiota tehtävään soveltuvan koulutuksen lisäksi. Ohje pelastustoimen sukellusja pintapelastustoimintaan Sisäministeriön julkaiseman pelastustoimen sukellusja pintapelastustoiminnan ohjeen tarkoituksena on ohjata pelastustoimen savusukellus-, kemikaalisukellus-, vesisukellusja pintapelastustoimintaa sekä näihin liittyviä tukitehtäviä. Julkaisuista löytyy myös paljon videoita, joita voidaan hyödyntää esimerkiksi koulutuksen tukena. • Pelastustoimen sukellusja pintapelastustoiminnan ohje vaikutti Pintapelastuskurssin valintaperusteisiin toimintakyvyn osalta siten, että Pintapelastuskurssille osallistujan tulee saavuttaa vähintään FireFit-indeksi 3. Lisäksi olemme käynnistäneet kurssimateriaalien päivittämisen vastaamaan ohjeen edellyttämää osaamista, jotta koulutus ja harjoittelu voitaisiin tehdä ajantasaisella materiaalilla. 37 Koulutusjärjestelmä elää ajassa ja seuraa toimialan kehittymistä huomioiden valtakunnalliset ohjeet
. Kurssitarjonnasta löytyykin erilaisia kursseja oman palokunnan tarpeisiin tai palokuntalaisen kiinnostuksen ja osaamisen mukaan. 38 esimerkiksi sammutustaktista nelikenttämallia sammutustaktiikkaa valittaessa. Kurssilla opitaan rakenteellista paloturvallisuutta, erilaisia sammutustekniikoita ja paljon työturvallisuuteen liittyviä asioita, kuten henkilösuojainten käyttöä, altistumisen vähentämistä, vaarojen ja riskien kartoittamista tulipaloissa ja aluemäärittelyä. CBRNE-kurssi antaa hyvät perusvalmiudet ensitoimenpiteiden aloittamiseen CBRNE-tilanteessa sekä kemikaalisukellukseen liittyvissä tukitehtävissä, kuten puhdistuspaikalla toimimiseen. Kurssit antavat tietoja ja taitoja onnettomuustilanteisiin, joissa on osallisena erilaisia kemikaaleja ja muita aineita sekä uhkia. Vuoden 2024 kouluttamista ohjaava opetussuunnitelma ja ajantasainen koulutusmateriaali mahdollistavat pelastustoimintaan osallistuvalle henkilöstölle laadukkaan koulutuksen sekä mahdollisuuden ylläpitää tiedollista ja taidollista osaamista.. Tarjolla on koulutusjärjestelmä, joka mahdollistaa osaamisen jatkuvan kehittämisen ja tarjoaa mahdollisuuden tietojen päivittämiseen myös kokeneemmille pelastustoimintaan osallistujille. Aikaisemmin sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmässä olleen Vaarallisten aineiden kurssin tilalle on tullut kaksi uutta kurssia: CBRNE-kurssi ja Kemikaalisukelluskurssi
39 Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto 90-vuotta juhlaseminaari: Varautuminen koskee kaikkia ja siihen tarvitaan kaikkia Yli 50 kuntien, yritysten, yhdistysten ja sidosryhmien toimijaa pääosin Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueelta osallistui Länsi-Suomen Pelastusalan Liiton juhlaseminaariin marraskuussa Huittisissa. Toimituksen poimintoja puhujien esityksistä: KIMMO ROUSKU DIGIJA VÄESTÖTIETOVIRASTO: ”Turvallisuus on nykyaikana tärkeää sekä fyysisessä, että digitaalisessa maailmassa.” VILLE ANTTILA HUOLTOVARMUUSKESKUS: ”Huoltovarmuus ja sen ylläpito on prosessi, joka on jatkuvaa. Huoltovarmuus on tila.” MIKA AALTOLA ULKOPOLIITTINEN INSTITUUTTI: ”On pohdittava, millaisia vaikutuksia erilaisilla toiminnoilla saattaa olla viiden, kymmenen tai 20 vuoden kuluttua.” TARJA WIIKINKOSKI LÄNSIJA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO: ”Varautuminen koskee kaikkia ja siihen tarvitaan kaikkia.” MARKO KIVELÄ PORIN PRIKAATTI: ”Kuntien tulisi viimeistään nyt käynnistää oma valmiusja varautumis-suunnittelu sekä omatoiminen harjoittelu.”. Seminaarin esitykset koskettelivat varautumista
40 Taina Martikainen NELJÄVITOSENA SAVUSUKELTAJAKSI ”Sopimuspalokunnassa on juuri sellaista vapaaehtoistyötä, jota etsin.”
– Ekoissa treeneissä paineilmalaitteet selkään ja kuntoportaissa letkulaukkujen kanssa ylös alas. Eikä hänellä myöskään ollut tietoa, mitä sopimuspalokuntatoiminta todellisuudessa on. – Nyt 16-vuotiaalla pojallani oli jo omat menonsa, ja perheeni oli tottunut erilaisiin harrastuksiini. – Ja myös merkityksellinen osa, koska toiminta sopimuspalokunnassa on juuri sellaista vapaaehtoistyötä, jota etsin. hälytystehtäviin. – Kurssi alkoi syyskuussa ja päättyi marraskuun alkupuolella. Hieman piti totutella laitteen kanssa hengittämiseen, mutta selvisin harjoituksesta hyvin. Sökö-Sommarö FBK VPK:sta tuli merkittävä osa Tainan elämää. – Seuraavaksi kiinnostaisi suorittaa pintapelastuskurssi ja ottaa haltuun palokunnan veneen kuljettaminen, sanoo vesielementin hyvin tunteva Taina Martikainen. – Etsin merkityksellistä tekemistä ja palokunnasta löysin sitä, päättää päätoimisesti markkinointija viestintätehtävissä työskentelevä sopimuspalokuntalainen Taina Martikainen. Tähän sain myös palokunnan muilta jäseniltä kannustusta. Tällöin heräsi ajatus, että voisin pärjätä tässä minulle aivan uudessa ympäristössä. Hän on vuosien varrella saavuttanut mitaleita kansallisen tason ikäkausikilpailuissa sekä pronssia Pohjoismaiden mestaruuskisoissa. Yhteisössä toimiminen on Tainalle tärkeää. Jo ensimmäisissä viikkoharjoituksissa perehdytettävänä ollut Taina Martikainen totesi pärjäävänsä hyvin muiden mukana. JO KOLME KURSSIA TAKANA Taina alkoi käymään aktiivisesti palokunnan maanantaiharjoituksissa ja tiistaisin liikuntatreeneissä. – Jostain kumman syystä ilmoitus kiinnosti niin paljon, että osallistuin palokunnan esittelypäivään. ??. ASKEL UUTEEN MAAILMAAN Hieman päälle nelikymppisen, liikunnallisen naisen elämäntilanne oli palokuntaan liittymiselle juuri sopiva. Palokunta on hänelle myös kannuste pitää kuntoa yllä. Syksyllä 2023 Taina suoritti savusukelluskurssin. 41 Taina ei ollut koskaan ennen ajatellut palokuntaan liittymistä. Ajatus meripelastajiin liittymisestä jäi, kun hän huomasi Instagramissa Sökö-Sommarö FBK VPK:n ilmoituksen. Tämä ei kuitenkaan hänelle riittänyt. – Tunsin, että palokunta on minulle juuri sopiva paikka saada tehdä jotain aivan muuta ja erilaista perheja työelämän lisäksi. Trampoliinikin on tuttu väline. Perehdytyksen, terveystarkastuksen ja pelastustoiminnan peruskurssin myötä Taina sai kelpoisuuden Kaksi vuotta sitten espoolainen Taina Martikainen, 45, etsi vapaaehtoistoimintaa, joka olisi merkityksellistä ja liittyisi jotenkin mereen. – Ennen kilpauintia harrastin melko säännöllisesti suunnistusta ja polkujuoksua. Se olikin sitten menoa. Todella antoisa ja laadukas kurssi, kiitokset kurssin vastaavalle kouluttajalle Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen Dan Karvoselle sekä Mikko Routalalle ja Jari Mäkelälle! Jotta tässä ei vielä kaikki, on Taina Martikaisen palokuntaceevee pidentynyt savusukelluskurssin jälkeen maininnalla PVAT-kurssin suorituksesta. Olin kurssin ainoa nainen. Nyt elämässä oli ylipäätään sellainen vaihe, että pystyin ottamaan vastaan uusia haasteita. VANKKA URHEILUTAUSTA Taina Martikainen aloitti päälle nelikymppisenä kilpauinnin. Halusin myös heti päästä palokuntauralla eteenpäin
Ajoneuvokalusto: sammutusauto, miehistöauto, öljyntorjuntavene, harjoitusvene ja öt-perävaunu. Savusukelluskelpoisia on tällä hetkellä 10, näistä kaksi naisia. . Risto Pentikäinen, Niklas Jansson, Taina Martikainen, John Lindholm ja Aleksi Maunula. 42 TAINA LYHYESTI Syntynyt 1978 Vantaalla Asuu Espoon Sunassa Aviomies, 16-vuotias poika Medianomi (AMK) Kulttuurituottaja (AMK) Medianomi (YAMK) Tapahtuma-, markkinointija viestintäalan työtehtävissä pian 20 vuotta Tällä hetkellä työnantaja Digita Oy SÖKÖ-SOMMARÖ FBK VPK:N hälytysosastossa on 20 henkilöä, joista viisi naisia. Noin 60 hälytystä vuodessa
Innovaatio voi olla laite, väline tai kone, työmenetelmä, toimintatapa tai muu vastaava uusi keksintö, joka edistää tai tehostaa tulipalojen ehkäisyyn kohdistuvaa työtä tai pelastuslaitoksen tai palokunnan toimintaa. Rahapalkinnon suuruus on yhteensä enintään 50 000 euroa. 43 PALOSUOJELURAHASTON INNOVAATIOPALKINTOHAKU VUODELLE 2024 ON AVATTU TUTKIMUSJA KEHITTÄMISHANKEAVUSTUKSET KALUSTOHANKEAVUSTUKSET RAKENNUSHANKEAVUSTUKSET SOPIMUSPALOKUNTIEN PIENAVUSTUKSET KATSO LISÄÄ WWW.PSR.FI Kuva: Helsingin pelastuslaitos INNOVAATIOPALKINTO TUTKIMUSJA KEHITTÄMISHANKEAVUSTUKSET KALUSTOHANKEAVUSTUKSET RAKENNUSHANKEAVUSTUKSET SOPIMUSPALOKUNTIEN PIENAVUSTUKSET KATSO LISÄÄ WWW.PSR.FI INNOVAATIOPALKINTO Palosuojelurahaston Innovaatiopalkinto jaetaan vuosittain tunnustuksena pelastustoimeen kohdistuneesta ansiokkaasta innovaatiosta. Innovaatiopalkinto 2024 hakuilmoitus Lisätietoja: www.palosuojelurahasto.fi/innovaatiopalkinto/. Hakuaika päättyy 31.3.2024
Ammattilaisten lisäksi asemalla toimii Haapajärven VPK. Nykyinen, moderni asema vihittiin käyttöön vuonna 2022. 44 Haapajärven VPK, Pohjois-Pohjanmaa MODERNI ASEMA, PALJON KALUSTOA Haapajärven paloasema on vuoden 2023 alussa toimintansa aloittaneen Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen pelastustoimen alueellinen keskus. Teksti Pekka Koivunen Kuvat Pekka Koivunen ja Haapajärven VPK
Haapajärven asema saa noin 350 pelastusja ensivastetehtävää vuodessa. Marika Lehtinen pohtii, ajetaanko muonitustehtäviin erikoistuneita palokuntaosastoja hiljalleen alas vähentämällä tehtäviä. – Harjoittelemme noin 10 kertaa vuodessa, kertoo Marika Lehtinen. Kuusi tulokasta aloitti joulukuussa pelastustoimen peruskurssin. – Tähän koko naisosasto on sitoutunut. VPK työnantajana Palokunnalla on Jokilaaksojen pelastuslaitoksen ajalta siirtosopimus, jossa on optio vuodesta 2024. Yhdistyksellämme ei ole omaa kalustoa eikä varusteita. Naisosaston tärkein tehtävä on Lehtisen mukaan viime vuodet ollut varhaisnuorten kouluttaminen. Ammatytiväen vuorojärjestelyt mahdollistavat sen, että tilannepaikan johtajana toimii melkein aina viranhaltija. Hallituksessakin on useita naisia. Tukiosastomme on avoinna kaikille eli mitään erityistä palokuntakoulutusta ei tarvita. Jatkuva ympärivuorokautinen vahvuus on pelastustoimessa kaksi ja ensihoidossa neljä. – Nyt näyttää siltä, että määrä on romahtanut. 45 Paloasemalla työskentelee 18 päätoimista pelastushenkilöä ja 20 ensihoitajaa. – Meillä on 80 jäsentä. Toimimme luontevana osana palokuntaa. Hälytys päivässä Haapajärven asemalla ammattilaisten vahvuus vaihtelee nollasta 1+2:een riippuen työtehtävistä ja vuorokaudenajoista. Hälytysosastossa on 26 jäsentä, joista naisia on kolme, kertoo palokunnan päällikkö Jukka Olkkonen,40. Meillä on oli viime vuonna yksi, Pyhäjärven VPK:lla myös yksi, mutta Nivalan VPK:n naisosastolla ei yhtään. Sopimusneuvottelut ovat palokunnan puheenjohtaja Marika Lehtisen, 51, mukaan käynnissä. ??. – Palokunnan toiminnassa on monenlaisia asioita, jotka pitää hoitaa. – Tällä hetkellä sopimuskorvaus on noin 10 000 euroa, jolla katetaan yhdistystoiminnan kuluja. Pelastusyksiköiden lisäksi asemalta operoi kaksi ensihoidon yksikköä: EH422, joka on 24h-valmiudessa ja EH423, joka on 12h-valmiudessa Reisjärvellä ja yöllä 12h-valmiudessa Haapajärvellä. – Savusukeltajia on 10 ja ryhmänjohtajia 12. Osastolla on käytettävissä tarvittavat kalusteet. – Mestarin ajoaika Haapajärvelle on noin 30 minuuttia. Naisosasto muonittaa, tukiosasto aloittelee, nuoriso-osastot täynnä Hälytysmuonitukseen erikoistuneessa naisosastossa toimii 17 henkilöä. Haapajärven VPK:lle perustettiin puolitoista vuotta sitten tukiosasto, jonka toimintamuodot alkavat Olkkosen ja Lehtisen mukaan hiljalleen selvitä. Muonitus toimitetaan kohteeseen pelastuslaitoksen henkilöautolla. – Olemme saaneet koulutusta muun muadssa ajoneuvojen käyttöön. Uskomme, että tukiosastosta on tulevaisuudessa hyötyä koko palokunnalle. – VPK on vasteissa mukana siten, että saamme hälytykset oman kunnan alueelle paitsi 7-alkuisissa ja tarkastustehtävissä, tarkentaa Olkkonen. Jukka Olkkonen kertoo päivystävän palomestarin tulevan Haapajärvelle melkein poikkeuksetta Ylivieskasta. Haapajärven VPK:n henkilöstötilanne on kohtalaisen hyvä. Haapajärven VPK:n nuoriso-osastossa on 10 ja varhaisnuorissa 10 jäsentä. – Tällä hetkellä emme voi ottaa lisää jäseniä, koska kouluttajia on vain kaksi, pohtivat Jukka Olkkonen ja Marika Lehtinen. VPK on työnantaja, mutta palkat maksaa pelastuslaitos teknisenä maksajana. Muonitustehtäviä on Haapajärven VPK:n naisosastolla aiemmin ollut viidestä kymmeneen vuodessa
Siviilissä hän on vastuuhoitaja paikallisessa päihdekuntoutuslaitoksessa. Vaikka yhteishenki on vahva, aina ei tanssita ruusuilla. – Suomi tarvitsee vahvoja palokuntia – jokaisessa kunnassa. Jokainen voi olla mukana omana itsenään. – Pari vuotta meni opetellessa, kunnes valitsivat naisosaston johtajaksi. Välillä saattaa kipinöidä, mutta aina on ongelmista selvitty. Kun varallaolo ajettiin alas, tuntui haapajärvisistä, että palokuntahomma ei oikein mene putkeen. Marika pitää suomalaista vapaaehtoispalokuntaa – ei pelkästään yhteiskunnallisesti ja yhteisöllisesti, vaan myös yksilön kannalta merkittävänä toimintana. Marika Lehtinen haluaa nostaa esille sopimuspalokuntien merkitysen pelastustoiminnan perustehtävän hoitamisessa. – Sisäiseen tiedottamiseen käytämme Whatsappia. Piti kuulemma tulla tekemään sämpylöitä miehistölle, muistelee Marika Lehtinen aikaa jolloin palokunnasta tuli hänelle uusi ja tärkeä vapaa-ajan toimintamuoto. Haapajärvellä kanavia on useita. Siirtyminen hyvinvointialueeseen ei kuitenkaan ole Marika Lehtisen mukaan paljoakaan vaikuttanut palokunnan toimintaan. – Meidän palokuntamme on kodinomainen, melkein kuin omaa perhettä. Marika toimii hallituksen lisäksi palokunnan naisosastossa ja toimintaansa käynnistelevässä tukiosastossa. Tiedottamiseen useita kanavia Palokuntayhdistysten sisäinen tiedottaminen on viime vuosia kehittynyt huomattavasti. Ja tietysti treenien alussa ja muissa kokoontumisissa tiedotetaan ajankohtaisista asioista. Tulevaisuus ei kuitenkaan näytä hyvältä. Koko jäsenistölle on oma ryhmänsä ja kullakin osastolla omat ryhmänsä, kertoo Marika Lehtinen. – Whatsappin lisäksi meillä on suljettu Facebook-ryhmä. Ulkoista tiedottamista Haapajärven VPK käyttää Facebookia ja Instagramia, nettisivuja yhdistyksellä ei ole.. Jännityksellä odotan, mitä tulevat sopimusneuvottelut tuovat tullessaan. – Joitakin palkanmaksuongelmia on ollut, mutta niistä on selvitty. Siinä tehtävässä kului pari vuotta ja sitten hallituksen puheenjohtajaksi, missä tehtävässä olen edelleen. – Siitä on noin kymmenen vuotta, kun pelastuslaitoksella työskentelevä mieheni Matti houkutteli minut mukaan palokuntaan. 46 Puheenjohtaja Marika Lehtinen vapaaehtoispalokunnista: Yhteiskunnallisesti ja yhteisöllisesti merkittävää toimintaa Haapajärven VPK:n hallituksen puheenjohtajana on jo kuuden vuoden ajan toiminut Marika Lehtinen, 51
Hän on naimissa palokuntalaisen kanssa. Siviilissä Jukka on yrittäjä ja perheellinen kolmen lapsen isä. Tämä on itsensä haastamista samanhenkisessä porukassa. – Palokuntatoiminta on yhteiskunnallisesti merkittävää joukkuepelaamista, kuvailee Jukka Olkkonen. Olkkosen mielestä pelastustoimi on lähipalvelua, joka on pakko säilyttää. ??. Tietysti tärkeänä motivaatiotekijänä on se, että monia ihmisiä on autettu ja jopa pelastettu, Moni on myös saanut vapaaehtoispalokuntatoiminnasta alun urapolkuun pelastusalalla. Lapsista kaksi on palokunnassa, mutta puoliso ei. – Kun on samanhenkinen porukka, on hienoa olla mukana. – Hyvinvointialueen ja pelastuslaitoksen ylempi porras voisi tukea vahvemmin paikallista toimintaa. Puoliso Marja toimii naisja hälytysosastoissa. Petri Törmänen toimii paikallisen K-Raudan myymäläpäällikkönä. – Se on pitänyt paikkansa niin nuoriso-osastossa kuin hälytysosastossakin. Tarvitaan palokuntaa, joka on kohtuuajassa paikalla auttamassa kansalaisia. Pariskunnalla on neljä lasta. Hän on käynyt läpi sopimushenkilöstön kurssiputken ja toiminut päällikkönä vuodesta 2020. Myös yksinkertaiset asiat näyttävät olevan huonosti valmisteltuja. Hyvinvointialueuudistuksen vaikutukset pohdituttavat Törmästä. 47 Palokunnan päällikkö Jukka Olkkonen: Palokunta on joukkuepeliä Haapajärven VPK:n päällikkö Jukka Olkkonen, 40, liittyi palokuntaan vuonna 1992. Ryhmänjohtaja Petri Törmänen: Toiminta palokunnassa on itsensä haastamista Ryhmänjohtaja Petri Törmänen, 40, aloitti palokunnassa 1995. Petri liittyi palokuntaan kavereiden houkuttelemana, koska he kertoivat palokunnassa olevan paljon vaihtelevaa tekemistä. – Tulipalot ja onnettomuudet eivät keskity keskuksiin ja diginä niitä ei voi hoitaa
48 Haapajärven paloasema – Kerrosala 2537 m², + erillinen autokatos 237 m² – Kerrosluku kaksi – Tilavuus 14520 m³ – rakennutti ja omistaa Haapajärven kaupunki – suljettu ulkopuolisilta, tiloja ei vuokrata Haapajärven paloaseman kalustoa PP701 Scania -21, ev-varusteet PP7012 Scania, ev-varusteet PP703 Scania -18, 17 kuutiota PP7056 Scania -09, PP706 Renault PP708 Yamaha 100 HP trailerilla PP7089 Polaris PP707 Mitsubishi, lavamaasturi Kurottaja Sähkötrukki . Kuvassa Niko esittelee muonitusreppua. Paineilmahuolto Asemalle on sijoitettuna useita ajoneuvoja ja erikoiskontteja Asemalla on sijoitettuna kaksi ensihoitoyksikköä.. Nuorempi sammutusmies Niko Korkiakoski, 20, on metsäkoneen kuljettaja. Hän liittyi Nivalan VPK:aan vuonna 2015 ja Haapajärven VPK:aan muuttaessaan paikkakunnalle vuonna 2021
Asemalla on sijoitettuna kaksi ensihoitoyksikköä. Kurottaja Sähkötrukki Puomitikas Bajamaja-kontti Pesuhuone
50 Harjavallan suurteollisuuspuistossa on Monen toimijan yhteinen teollisuuspalokunta Teksti Pekka Koivunen, Arto Papunen Kuvat Arto Papunen, Boliden Harjavalta
– Harjavallan paloasemalta löytyy perinteisen ?. Puolet hälytyksistä 112:n kautta Teollisuuspalokunnalle tulee vuoden mittaan seitsemästäkymmenestä noin sataan hälytystä. Ja vaikka kaikki tehtävät eivät hätäkeskuksen kautta tule, kirjaamme näistäkin tarvittavat tiedot kuitenkin Pronto-järjestelmään. Kolme vakinaista ja noin 40 sivutoimista Vuorelan vastuualueelle kuuluu nimikkeen mukaisesti alueturvallisuus, johon lasketaan muun muassa vartiointi, paloja pelastustoiminta sekä viranomaisyhteistyö. – Kahdesta kolmeen vartijaa työskentelee alueella joka hetki. Alueella toimii parikymmentä yritystä, joissa työskentelee yhteensä yli tuhat henkilöä. TPK hoitaa nämä pienet kytypalot, öljyvahingot tai vahingontorjuntatehtävät alueella itsenäisesti. Tarvittaessa lisävoimaa ja apua suurteollisuuspuistoon saadaan Satakunnan pelastuslaitokselta. Vuorelan mukaan tieto tehtävästä tulee portille suoraan tehtaiden henkilöstöltä. He ovat suurteollisuuspuiston yritysten päätoimisia työntekijöitä. – Yhteisen teollisuuspalokunnan lisäksi jokaisella alueella toimivalla yrityksellä on oma turvallisuusorganisaationsa. Teollisuuspalopäällikkö johtaa palokunnan toimintaa, laitteenhoitajan töihin kuuluu esimerkiksi kaikkien pelastustoimen laitteiden sekä kaluston ylläpito ja huoltotehtävät eri yritysten toimitiloissa. Lisäksi pohjavesialue sijaitsee osittain teollisuusalueen alla. – Teollisuuspalokunnan toiminta on järjestetty ja mahdollistettu siten, että alueen turvallisuusselvitysvelvolliset yritykset kustantavat sen keskinäisen sopimuksensa mukaisesti ja antavat henkilöstölleen mahdollisuuden osallistua palokunnan toimintaan, Vuorela kertoo. Paloja pelastustoiminnasta vastaa yritysten yhteinen teollisuuspalokunta. Näiden syiden vuoksi teollisuuspalokunnan rooli on ensiarvoisen tärkeä, kertoo STP:n yleisistä turvallisuusasioista vastaava alueturvallisuuspäällikkö Janne Vuorela. 51 H arjavallassa sijaitseva suurteollisuuspuisto (STP) on laajuudeltaan noin 300 hehtaaria. Tämän lisäksi alueella liikkuu yli sadan alihankkijayrityksen työntekijöitä. – Jos tilanne vaatii, aina hälytetään lisäapua porttien ulkopuolelta ja etupainotteisesti. Lähes puolet palokunnan hälytyksistä on sellaisia, mihin ei tule hälytystä hätäkeskuksesta eikä hälytykseen osallistu pelastuslaitoksen yksiköitä. Alueturvallisuuspäällikkö Janne Vuorela. Teollisuuspalokunnassa päätoimisina työntekijöinä ovat lisäkseni teollisuuspalopäällikkö Pekka Niemi ja laitteenhoitaja Olli Lenko. Sivutoimisia teollisuuspalomiehiä on lähes 40. Suurteollisuuspuiston yritykset ovat merkittäviä metallurgian, kemianteollisuuden ja prosessienergian hyötykäytön osaajia sekä näitä toimintoja tukevien alojen eritysosaajia. – Teollisuusalueen aidan takana on asutusta, valtatie 2, Tampere-Pori-rautatie ja Kokemäenjoki
– Kaluston puolesta tilanne on nyt todella hyvä, vaikka aina voisi tietenkin parantaa ja kehittää. Sen lisäksi pidetään vuosittain useita isompia harjoituksia, esimerkiksi savusukellusta, kemikaalintorjuntaa, köysien varassa toimintaa ja muita erityistaitoja. Autoissa on kalustona asianmukaiset paloja pelastuskalustot, ”pienellä teollisuusalue twistillä” eli paikalliset olosuhteet huomioon ottaen. Säiliösammutusauto ja vene ovat tuoreita hankintoja, molemmat ovat otettu käyttöön syksyllä 2022. Kimmo Kukkonen ja Riikka Flinck Sopimuspalokuntalaisia teollisuuspalokunnassa Teollisuuspalokunnassa on tällä hetkellä vajaa nelisenkymmentä henkeä, joista kaikki ovat aktiivisia toimijoita. Seuraavana isompana kehityskohteena voisi kyllä olla paloaseman tilat, ne kaipaisivat jonkun verran parannusta nykytilasta. Suurteollisuuspuistossa on säästytty isommilta tilanteilta viime vuosina. 52 kaluston lisäksi erikoiskalustoa, esimerkiksi kemikaalintorjunnan hyökkäyskontti, joka sopii erinomaisesti teollisuusalueen tarpeeseen, vakuuttaa Janne Vuorela. Myös lähialueen sopimuspalokunnat harjoittelevat aktiivisesti alueella. Aktiivista harjoittelua alueella Vuorelan mukaan Harjavallan päätoiminen palokunta käy ”säännöllisen epäsäännöllisesti” alueella vierailulla, osallistumassa TPK harjoituksiin tai itsenäisesti harjoittelemassa. Palokunta käyttää hälytysyhteytenä Secapp-sovellusta. Merkille pantavaa on, että teollisuuspalokunnan henkilöstöstä yli puolet toimii aktiivisesti oman lähialueensa sopimuspalokunnissa. Säiliösammutusautossa on Esterin CAFS-järjestelmä ja vanhemmassa sammutusautossa perinteisempi pumppu ja vaahtosekoitin, eli molemmissa raskaissa autoissa on kiinteät vaahtonestesäiliöt, keulalla kauko-ohjattavat tykit ja katolla perinteiset, kiinteät tykit. Yritysten turvallisuusvastaavat ja Janne Vuorela tapaavat erikseen turvallisuuspäälliköiden kokouksessa 2–3 kuukauden välein, aina tarvittaessa ja alueen toimijoiden kanssa keskustellaan turvallisuusasioista käytännössä päivittäin. Ajanmukainen kalusto, paloasema kaipaa päivitystä Kalustona teollisuuspalokunnalla on sammutusauto, säiliösammutusauto, miehistönkuljetusauto, huoltoauto ja vene. Palokunnalle voidaan muodostaa pienempi, keskitason tärkeysasteen hälytys siten, että keikalle hälytetään alueella sillä hetkellä työvuorossa olevia jäseniä tai suurempi, korkean tärkeysasteen hälytys, jolloin hälytetään kaikkia TPK:n jäseniä myös porttien ulkopuolelta. Turvallisuutta alueella pohditaan säännöllisesti yritysten kesken. – Sovelluksen kautta TPK hälytetään tehtävälle suoraan hätäkeskuksesta tai sovelluksen pääkäyttäjien eli portin tai teollisuuspalopäällikön toimesta. – Mainita voi ainakin Harjavallan, Kiukaisten, Kokemäen, Nakkilan ja Panelian VPK:t jotka käyvät vähintään vuosittain alueelle tutustumassa ja harjoittelemassa. Palokunnan jäsenet ovat töissä suurteollisuuspuiston alueella toimivissa yrityksissä. Viimeisimmät merkittävämmät tulipalot alueella olivat kesällä 2022. Viikkoharjoitukset pidetään säännöllisesti tiistaisin. Pitkään teollisuuspalokunnassa on toiminut Kimmo
Nyt hän asuu Harjavallassa, joten hän pystyy helposti lähtemään hälytyksille, vaikka ne tulisivat työajan jälkeen. – Eri yrityksissä ja työntekijöillä on erilaisia työehtosopimuksia ja niissä on tietenkin erilaisia käytäntöjä siitä, miten palokuntatoiminta huomioidaan heidän työsuhteissaan. Operatiivinen toiminta on kuitenkin yhtenäistä riippumatta sivutoimisten teollisuuspalokuntalaisten työnantajasta, päättää alueturvallisuuspäällikkö Janne Vuorela. – Työskentelen suurteollisuuspuistossa vartijana Satakunnan turvapalveluilla, mutta siitä tehtävästä ei pääsääntöisesti pysty irtautumaan työaikana teollisuuspalokunnan hälytyksille. Selvät sävelet Janne Vuorelan mukaan teollisuuspalokunnan toiminnasta on laadittu kaikkia alueen yrityksiä velvoittava ohje, jossa määritellään esimerkiksi toimintaan osallistuminen, palkkiot, etuisuudet, velvollisuudet sekä TPK:n kustannusten jako. – Toimin myös Harjavallan VPK:ssa ja meitä on siellä kolme aktiivipalokuntalaista, jotka ovat mukana suurteollisuuspuiston teollisuuspalokunnassa. ?. Teollisuuspalokunnan olemassaolo takaa sen, että kohde voidaan tiedustella ja pelastustoiminta aloittaa ennen pelastuslaitok sen yksiköiden saapumista. Hän asuu Porissa ja toimii Uudenkoiviston VPK:ssa. ” ”. 53 Kukkonen työskenteli aiemmin Nesteellä Naantalissa ja kuului myös siellä palokuntaan. Oma vakituinen työpisteeni on Bolidenilla ja pystyn sieltä irtautumaan tarvittaessa teollisuuspalokunnan tehtäviin. TPK:n henkilöstö toimii tarvittaessa myös oppaan roolissa muille palokunnille. Jos hälytys sattuisi vuoronvaihdon aikaan, niin silloin on mahdollisuus lähteä keikalle. Tuoreempaa teollisuuspalokunnan miehistöä edustaa Riikka Flinck, joka on liittynyt mukaan teollisuuspalokuntatoimintaan kuluvana vuonna
Sitä kautta palokuntatoiminta vaikuttaa myös vakuutusmaksuihin, eli jos ei tule vahinkoja, niin vakuutusmaksutkin pysyvät toimialakohtaisesti maltillisella tasolla. ?. Riskin vakuutettavuutta arvioitaessa otetaan huomioon asiakkaan toimiala, toimialaan liittyvä paloriskin todennäköisyys, palavan materiaalin (palokuorman) määrä, rakennuksen rakenteelliset paloturvallisuuteen liittyvät seikat, tekniset paloturvallisuuteen liittyvät järjestelmät, asiakkaan ennakolta tekemä vahingontorjunta ja asiakkaan kyky reagoida tilanteeseen, jos vahinko sitten lopulta tapahtuu. Käytännössä kaikkien asiakkaiden, joilla on oma teollisuuspalokunta, vakuutukset hinnoittelee asiantuntija. 54 Teollisuuspalokunnilla on merkitystä vakuutusyhtiön näkökulmasta LÄHITAPIOLA Teollisuuspalokunta vaikuttaa yrityksen omaisuusja keskeytysvakuutukseen useampaa reittiä: ensinnäkin se vaikuttaa jo ylipäätään riskin vakuutettavuuteen. Onkin vaikea yksinkertaistaa ja yleistää, kuinka paljon teollisuuspalokunnan olemassaolo vaikuttaa vakuutuskustannuksiin. – Tähän viimeisimpään teollisuuspalokunta on erinomaisen hyvä ratkaisu, toteaa Lari-Pekka Kyllönen LähiTapiolasta. Tällöin asiakkaan oma riskienhallintaja vahingontorjuntavalmius huomioidaan ratkaisuja laadittaessa, Kyllönen toteaa. Kyllösen mukaan teollisuuspalokuntia on yleensä niillä toimijoilla, joiden vakuutusmaksut ovat korkeammat kuin muilla toimialoilla. – Vaikka (palo)vakuutusmaksut voivat olla korkeammat, ne eivät yleensä ole merkittävä osa asiakkaan kokonaiskustannuksista. Tämä voi johtua esimerkiksi korkeasta vakuutettavan omaisuuden arvosta tai paloherkästä tuotantoprosessista. – Mikäli kohteessa on teollisuustai tehdaspalokuntatoimintaa, Pohjola Vakuutus arvioi kysymyksin ja havainnoin sen toimintavalmiutta, kaluston tasoa ja henkilölukumäärää sekä muita riskin pienentämiseen vaikuttavia tekijöitä. Teollisuuskohteissa, joiden saavuttaminen joko vakinaisen palokunnan tai sitten sopimuspalokunnan toimesta kestää pitkänkin aikaa, johtuen pitkistä etäisyyksistä, teollisuustai tehdaspalokunnan toiminnan tukeminen tulisi olla yhtenä painopisteenä pitkän tähtäimen suunnitelmissa, OP Ryhmän viestinnästä kerrotaan. POHJOLA VAKUUTUS OP Ryhmän viestinnästä kerrotaan, että teollisuuspalokuntien toimintaa vakuutettavissa kohteissa ei huomioida varsinaisesti Pohjola Vakuutuksen vakuutusmaksuissa, mutta teollisuustai tehdaspalokuntatoiminta tulisi kuitenkin nähdä investointina, jolla turvataan omaisuutta ja henkilöturvallisuutta
Teksti Pekka Koivunen Kuvat Helsingin VPK, Lassi Rinne, Pekka Koivunen. Vaihtoehdoksi jäi paloasemaksi soveltuvien tilojen vuokraaminen tai kokonaan uuden rakentaminen – joko yksin tai yhteistyökumppaneiden kanssa. Lopulta paloasema Albertinkadulla oli kahdessa kerroksessa ja käynyt ahtaaksi. Vuosien varrella Helsingin VPK:ssa tutkittiin mahdollisuutta paloaseman saneeraamiseksi ja laajentamiseksi. 55 Ajatuksesta toteutukseen Helsingin VPK:ssa kului vuosikymmeniä, kuten palokuntien rakennushankkeissa yleensä. Paloasema sijoitettiin talon kellarikerrokseen. kennus, jonka osakkaaksi palokunta tuli. Paloasemakäytössä olleiden puisten rakennusten tilalle valmistui vuonna 1958 liikeja toimistoraHelsingin VPK:n viiden vuoden projekti Uusi paloasema Jätkäsaareen Helsingin VPK:n paloasema sijaitsi Albertinkadulla 65 vuotta. Löytyisikö tontti. Päätöstä edelsi pitkä keskustelu, mitä palokunta ?. Tämä osoittautui kuitenkin käytännössä mahdottomaksi. Tilaa laajennukselle ei olisi riittävästi. Talousongelmien vuoksi palokunta myi talon ja osti uuden tontin rakennuksineen Lönnrotinkadun ja Albertinkadun kulmasta. Vuosien ponnistelun tuloksena palokunta toimii nyt ajanmukaisessa ja näyttävässä paloasemarakennuksessa Helsingin Jätkäsaaressa. Helsingin VPK:n ensimmäinen varsinainen paloasema sijaitsi Keskuskadulla vuosina 1889–1920
56 Helsingin VPK:n 27-jäsenisellä hälytysosastolla on vuosittain reilu sata hälytystä. RHE231 ja vesihuoltoryhmä Tammisalon VPK:n kanssa ovat 30 minuutin valmiudessa. Vuonna 2011 VPK:n edustajat marssivat kaupunginsuunnitteluvirastoon ja tiedustelivat vapaata tonttia paloasemarakennukselle. Muut yksiköt ovat 30 minuutin valmiudessa virka-ajan ulkopuolella. Hallituksen jäsen Timo Isola vas. – Se on tuossa, sanoi virkamies osoittaen Jätkäsaaren tonttia. – Se on siinä, he totesivat tyhjällä tontilla Jätkäsaaressa, joka oli vielä tuolloin nykyisen rakennuskantansa alkuvaiheessa. Nopeasta vastauksesta yllättyneet vpk:laiset varmistivat, että virkamies oli tosissaan – ja lähtivät käymään tontilla. paloasemaltaan halusi. ja Perttu Halonen paloaseman pääovella.. Lopulta päädyttiin rakentamaan oma asema. Hanketyöryhmän vetäjäksi valittiin Tomi Kaunisto. Viiden vuoden projekti Toimitilahanke käynnistettiin vuonna 2018
– Olimme vahvasti mukana tilankäytön suunnittelussa ja saimme haluamamme aseman. Perttu Halonen on tyytyväinen uuteen asemarakennukseen. – Kaikkiaan projektiin osallistui sen eri vaiheissa 15 palokuntalaista. Helsingin VPK:n uudisrakennuksen hinnaksi tuli lopulta noin 2,8 miljoonaa euroa. Lokakuussa vuonna 2022 espoolainen Antrax Oy aloitti voittamansa kvr-urakan. – Paloasemahankkeessa kaikki osatekijät loksahtivat paikoilleen. . – Kesti melkein neljä vuotta ennen kuin ”kuokka meni vihdoin maahan”. Ja tärkeää on, että yhdistyksemme taloudellista tilannetta helpottavat vanhasta Albertinkadun kiinteistöstä saatavat vuokratulot. Halosen mukaan VPK:n toimitilahankeryhmässä oli alussa kahdeksan henkilöä. Paloaseman rakentaminen rahoitettiin Helsingin kaupungin myöntämällä edullisella lainalla ja Palosuojelurahaston tuella. Lopputuloksena onkin valtavan hieno juttu erityisesti jäsenistömme motivaation kannalta. 57 – Alussa suunnittelu oli tilankäytön pohdintaa, rahoitusvaihtoehtojen selvittämistä, ja paloasemaksi soveltuvien tilojen ja paloaseman rakentamiseen soveltuvien tonttien kartoitusta kaupungista, kertoo palokunnan päällikkö Perttu Halonen. Rakennus valmistui vuoden kuluttua ja palokunta muutti uusiin tiloihin 8.10.2023. Painotimme erityisesti monikäyttöisyyttä ja sitä, että palokunnan kaikille osastoille on asianmukaiset tilat rakennuksessa. Jos Albertinkadulla kävijää ihmetytti hallin mataluus, Jätkäsaaren asemalla ihmetyttää hallin korkeus.
58 Keuruulla koulutus ja kelpoisuudet kohdallaan Ensi vuonna 90 vuotta täyttävän Keuruun VPK:n kehitykseen liittyy vahvasti Keuruulla toiminut varuskunta ja erityisesti vuosina 1992–2014 toiminut Suojelukoulu. Palokunnassa on erityisesti panostettu koulutukseen ja kelpoisuuksien ylläpitoon. Tästä kertoo muun muassa savusukeltajien määrä, 18 kpl. Teksti Pekka Koivunen Kuvat Keuruun VPK
– Yhteiselo sujuu hyvin, toteaa palokunnan päällikkö Vesa Hannus, 56. – Meidän mielestämme rekrytointi on yhtä paljon laitoksen kuin sopimuspalokunnan asia. Keikkoja on yleensä yhdestä viiteen vuodessa. Keuruun VPK:n hälytysosastolaisten työnantajana on yhdistys, mutta palkkojen teknisenä maksajana toimii hyvinvointialue. Keuruun VPK toimii samalla asemalla pienen vakinaisen henkilöstön kanssa. –Toimintavalmius on sopimuksen mukaisesti virka-ajan ulkopuolella, jolloin pitää saada liikkeelle kaksi varalla olevaa ja heidän lisäkseen kolme muuta henkilöä. 59 K euruun VPK:ssa on 50 jäsentä. Muonituksen lisäksi tukiosasto osallistuu Päivä paloasemalla-tapahtuman järjestelyihin ja rekrytointikampanjoihin. Hälytysten määrä on viime vuosina vaihdellut 129 ja 272 välillä. Tukiosastolla monipuolisia tehtäviä Seitsenhenkisen tukiosaston päätehtävä on sopimukseen perustuva hälytysmuonitus. – Harjoituksia ammattiväen kanssa on liian harvoin, niitä voisi olla enemmänkin. Sivutoimisen teollisuuspalopäällikkökurssin käyneitä palokunnasta löytyy kolme. – Meillä on kaksi sisäpalosimulaattorikouluttajaa ja kolme korkeanpaikan kouluttajaa. – Haluamme antaa tukeamme myös palokuntakoulutustapahtumiin ja yleensäkin turvallisuuskoulutukseen. Testaajia löytyy kaksi ja lihaskuntotestaajia kolme. Rekrytointiin toivotaan tukiosaston Heidi Hannuksen, 46, mukaan enemmän tukea pelastuslaitokselta. Olemme kahden vuoden aikana saaneet rekrytoitua tukiosastoon neljä henkilöä, joista kaksi on edelleen aktiivisia. – Olimme muonittamassa muun muassa Kalajoella ja Valmetilla Jyväskylässä. Heistä hälytysosastoon kuuluu 23. – Meillä on sama ongelma kuin monella palokunnalla Suomessa. Keuruulla on yhden päiväpalomiehen ja kolmen sopimuspalokuntalaisen varallaolo, joka kattaa arkisin ajat klo 16–07 ja viikonloppuisin 24 h. Ryhmänjohtajia palokunnalla on seitsemän ja savusukeltajia 18. Kelpoisuudet ovat Hannuksen mukaan ok ja kouluttamisen suhteen palokunta on omavarainen. Heikki Honkanen, Taru Ahonen, Heidi Hannus, Vesa Hannus.. Päivälähtöön saadaan Heikki Honkasen, 63, mukaan yleensä 1-3 henkeä. Hälyttäminen tapahtuu hakulaitteilla ja ja seuranta Secapp sovelluksella. Nuoriso-osastot yhteisvoimin Vuonna 1989 keuruulaiset palokunnat päättivät perustaa yhteisvoimin nuoriso-osastot neljään palokuntaan (Keuruu, Keurusselkä, Haapamäki, Pihlajavesi), hiipuneiden poikaosastojen tilalle. – Meillä on muonituskärry, katos, paella pannu ja perustarpeet sekä tietysti osaava porukka, kertoo tukiosastosta vastaava Taru Ahonen, 35. Pätevistä vetäjistä on pulaa, nuoria kyllä olisi tulossa harrastuksen piiriin.?
60 Keuruun VPK:n käytössä oleva kalusto KS507 MERCEDES-BENZ VITO vuosimalli 2014 KS019 TOYOTA LAND CRUISER vuosimalli 2005 KS501 SCANIA P114 4X4 vuosimalli 2005 KS502 SCANIA P450 Säiliösammutusauto vuosimalli 2021 KS506 Sisu SK Bronto 27 vuosimalli 1985 KS5082 Silver Hawk, Alamarin Jet, trailerilla: vuosimalli 1992 KS5081 KS5098 POLARIS SPORTMAN 500 H.O. AWD vuosimallia 2009 KS5089 Moottorikelkka ?
Juhlapuheen piti pelastusjohtaja Vesa Halonen ja kaupungin tervehdyksen esitti pormestari Minna Arve. Viime vuonna hälytyksiä oli noin sata. 61 Maamme vanhin vapaaehtoinen palokunta vietti sunnuntaina marraskuussa vuosijuhlaansa. Kesällä 1983 Andersson oli saanut vastaanottaa paloja pelastusalan korkeimman kunniamerkin, Paloristin.. Turun VPK:n hallituksen puheenjohtajana toimii Kalervo Laaksonen ja päällikkönä Mikko Oinonen. Puhallinorkesterin kapellimestarina toimii Reijo Borman ja puheenjohtajana Harri Lehmusto. Juhlanpäivänä paljastettiin Turun VPK:n päällikön Rolf Anderssonin muistolaatta. Turun VPK toimii nykyisin Varsinais-Suomen hyvinvointialueen sopimuspalokuntana. Torviseitsikosta on kasvanut 150 vuoden aikana monipuolista musiikkia tarjoava puhallinorkesteri. Tapahtumasta on kulunut nyt 40 vuotta. Rolf Andersson sai sairauskohtauksen Mini-Hinnan tavaratalon sammutustöiden yhteydessä 11.11.1983 ja menehtyi tajuihinsa tulematta viikkoa myöhemmin. Palokunnan hälytysosasto vastaa noin 60 hälytystehtävään vuosittain. Palokunnassa on hälytysosaston lisäksi nuoriso-, nais-, järjestöja veteraaniosastot sekä puhallinorkesteri. Turun VPK:n puhallinorkesteri on tällä hetkellä maamme vanhin harrastajasoittokunta. Jäseniä on Teksti Petri Aalto Kuvat Turun VPK/Elina Helkala Turun VPK 185 vuotta Palokunnan päällikölle muistolaatta ja puhallinorkesterille historiateos runsaat 200. Juhlapäivänä julkaistiin orkesterin historiateos ”Seitsikosta puhallinorkesteriksi Turun VPK:n soittokunta 1873–2023”. Rolf Andersson oli mukana monissa luottamustehtävissä. Andersson oli liittynyt palokuntaan vuonna 1933 ja toimi palokunnan päällikkönä vuosina 1959–1983. VPK:n juhlapäivään osallistui suuri joukko palokuntalaisia ja kutsuvieraita. Samalla juhlittiin Turun VPK:n puhallinorkesterin 150-vuotista taivalta
Lääkkeet tähän löytyivät. Legendaarista. BEDFORD SEISOI PITKÄÄN Turun Varissuolla. Joten pelastuslaitos antoi kaikessa anteliaisuudessaan tilalle 1980 vuosimallin Karhu Sisun. Molempien Fordien lättäpääkasit olivat melkoisen janoisia, joskin tehokkaita. Ainoa miinus oli sen tehoton moottori. SÄILIÖAUTON LEMPINIMEÄ, en tiedä. Metsäpaloon, otettiin useampi jerrykannu, koska kukaan ei halunnut työntää kuus kertaa kutosta metsäraitilla. Mamma totesi menevänsä mieluummin ruumisautoon kuin Transiittiin odottamaan kuolemaa. Väkivahva työjuhta jaksoi vetää hälytysajossakin pitkää letkaa perässään. Laitilan veljeskodin vanha invataksi. PORNO-MERSU lähti viimein 2000-luvun alussa huutokaupan kautta museoon. Paikallaan se pysyi mainiosti, koska toisen puolen renkaat tippuivat letkujenpesuränniin. Silloin tallissa seisoi ylväänä kaksi Mersua, tietääkseni Suomen ainoa sammutusautoksi koritettu LP1513 ja vieressä säiliöautona pienempi LP1313. Ilmeisesti vetokoukun poikkipalkin kautta, joten välittävään kotiin päätyi vanha salamakin. Ensivastetehtävällä pyydettiin pienessä torpassa asuvaa mammaa odottamaan ambulanssia Transiitin lämpimille penkeille. Omistaja oli sen sentään polkupyörän vaijerilukolla lukinnut sen lyhtypylvääseen. VUOSIA MYÖHEMMIN minulle selvisi, että aikoinaan asemalla piti majaansa tuolloin jokaiseen maalaispitäjään hankitun Land-Roverin lisäksi kaksi komeaa Ford Big Job-autoa. Kalustokiertoa PETUN TILALLE tuli tietenkin pitkä ja täyskorkea Ford Transit. Molemmat bulldoggi-mallin autoja ja molemmissa pikkupoikaan vaikutuksen tekevä quatro-wiper eli nelituulilasinpyyhkijähimmelijärjestelmä. Auto, oli palvellut naapurikunnassa ja oli hienossa kunnossa. Toinen niistä oli maankin mittapuulla kovassa maineessa ollut, Turun Palolaitoksen entinen 6x6 raskas sammutusauto. Petun katolla oli imuletkuja, sinkkiämpäreitä ja perässä harmaa Kääpiö-Esa. Tampereella majaili aikoinaan samanlainen iso Ford. LANTIKKA oli tallissa poikittain Fordien takana. TUO SAMMUTUSAUTONA PALVELLUT LP1513, oli tehnyt ilmeisesti muihinkin vaikutuksen. Muistan, miten sen surullinen keula katseli haikaillen paloaseman suuntaan, ja jo vähän kaarelle menneen selän päälle oli laitettu vaihtolava. Talvella autossa oli kärkiaura ja siitä on edelleen letkuliiterin tallin seinässä helvetillinen naarmu. Äijät pumppasivat pyörän kaarista ja yksi veivasi rattia. Petun sisusta koostui parista psykedeelisestä bussin penkistä, vanerista ja kukkatapeteista. Transitin jälkeen siirryttiin Hiacen kautta Crafteriin, joka on kuulemma sekin jo siirtymässä siviilipuolen ajoihin. Lieneekö sen harvinaisuus palokuntapiireissä vaiko kenties maaginen sähköinen ylivaihde. Mene ja tiedä, mutta lempinimekseen se sai Porno-Mersu. Se kun lähti viettämään eläkepäiviään kuivuriin ja pytty siirtyi mansikkapellon laitaan. Toinen Big Job, oli normaali 2x4, se lienee tallessa Rovaniemellä. Sen sinne saaminen oli kuulemma melkoinen urakka. Taitaa olla tuokin auto nykyään Afrikassa tai naulatehtaalla. LISÄKSI PIHAN PELTIKOPISSA majaansa piti Bedford Blitz, tuo miehistönkuljetuksen todellinen salama. Juuri se legendaarinen pumppu, jota kiskottiin käyntiin kuin ”naapurin kissaa hännästä”. 62 ALOITIN KAHDEKSAN VANHANA vaahtosammuttimena mittavan palokuntaurani
TÄMÄN JÄLKEEN saapui samanlainen, joskin vähän maltillisemmalla syötöllä varustettu 1978 Karhu, jonka nimeksi tuli monella tasolla kuvaava Marjatta. Tästä matka jatkuikin hinausautolla suoraan huutokauppariviin. Lopputulema oli, että kiertokanki penetroitui väkivaltaisesti öljypohjan läpi, mutta kolaripaikalle Sisu rullasi hienosti. Synkronoidun vaihteiston lisäksi takapenkillä oli rosteriset tuhkakupit. Hienot muistot kulkevat ikuisesti matkassa. 63 kolumni Pikku-Ville Sisun merkkihuollosta, jossa insinööri kirjasi tarkastuslistaansa, että laitetaan oikein kunnolla syöttöä. Sitä myös saatiin, ensimmäisellä tehtävällä Valmetin turbo oli saanut kunnolla testoa sisäänsä. SCANIAKIN on jo vaihtunut R-sarjalaiseen ja Pikku-Ville vaihtanut liiteriä. Marjatta palveli sisukkaasti aina kolmossarjan Scanian tuloon asti. Marjatta, olikin varustettu ikäisekseen asiallisesti. Kelpasi vetää makoisat sauhut ennen onnettomuuspaikkaa. SEURAAVALLA KERRALLA lisää muistoja kalustokierrosta.
Jokaiselle pelastusalalla työskentelevälle tulisi olla itsestään selvää, että heidän tärkein työkalunsa on oma keho. MIKÄ PELASTAJAA LIIKUTTAA. Jokaisen sisäisen motivaation tulisi luonnostaan herättää kiinnostus omasta jaksamisesta, toimintakykyisyydestä ja terveydestä. Monelle on syntynyt palo keikka-ajoon ja sankaritekoihin, mutta innostus hiipuu hiillokseksi helposti suosituskyvyn heikentyessä. Artikkelit sisältävät taustatietoa eri fyysisen ja henkisen suorituskyvyn harjoittamiseen ja jakaa käytännön vinkkejä arkeen ja asemaympäristöön sovellettavaksi. Artikkeleissa syvennytään eri kunnon osa-alueisiin, joihin tutustutaan yleisellä tasolla pelastustyön näkökulmasta tässä artikkelissa. 64 Toimintakyvyn pelastajat Tällä palstalla julkaistaan kuusiosainen juttusarja työja toimintakyvyn ylläpitämiseen liittyen. Teksti ja kuvat Emmi-Juulia Hirviniemi
Arkeen tasaisesti sijoitellut liikunta-annokset sekä hyötyliikunta niiden lisäksi ovat hyvä lähtökohta peruskunnon kehittämiselle. Kuulostaa vähäiseltä määrältä, mutta monella ihmisellä näidenkin saavuttaminen on haastavaa. Siksi maksimivoiman harjoittamista ei voida unohtaa. Pelastajalla ei ole varaa joutua pelastettavaksi vain syystä, että on unohtanut kiinnostua itsestä. Alan seurantatutkimusten mukaan liikerajoitteilla ja heikommalla liikkuvuudella on yhteys työperäisten tukija liikuntaelinvammojen syntyyn. Aerobisen kunnon harjoittaminen esimerkiksi kävellen, sauvakävellen mäkimaastossa, pyöräillen ja juosten on ensisijaisen tärkeää ajatellen savusukellustehtäviä ja pitkiä maastopalokeikkoja. Testausmenetelmää kehitetään jatkuvasti. Sen vuoksi liikkuvuusharjoittelu, erityisesti dynaamiset eli aktiiviset liikkuvuusharjoittelut on hyvä sisällyttää viikko-ohjelmaan. Se kertoo meille pelastajan toimintakelpoisuudesta kuitenkin oleellisia asioita ja on ennen kaikkea hyvä henkilökohtainen oman pystyvyyden arviointityökalu. Sitä voidaan harjoittaa erikseen tai yhdistää samaan harjoitteeseen tekemällä pitkiä sarjoja tai työaikoja hiukan raskaammalla vastuksella tai kuormalla, mihin normaalisti voimakestävyyttä harjoittaessa tyydytään. Kovin kaveri ei ole se, joka kyykkää eniten tai punnertaa parhaiten, vaan hän, joka tiedostaa omat resurssinsa ja motivoituu kehittymään. Testit antavat osviittaa osa-aluista, joiden kehittäminen tekee pelastajasta entistä kestävämmän työssään. Tämän lisäksi tulisi kehittää lihakuntoa ja lii. Näin saadaan kehollisia valmiuksia, joita itse työtehtävät edellyttävät. PERUSKUNTO – PELASTAJAN PELASTUS Pelastusalalla FireFittestit jakavat mielipiteitä, mutta ovat tällä hetkellä toimivin, toistettavin ja luotettavin testimuoto. Ilman hyvää peruskuntoa ei pysty pidemmällä aikavälillä hyötymään kovemman intensiteetin harjoituksista. Myöskään kehonhallintaa ja koordinaatiota ei sovi unohtaa. Voimaharjoittelussa pääpaino on tehtävillä eniten vaadittavien voimakestävyyden sekä maksimivoiman harjoittamisessa. Voimaharjoittelu nivelten laajoilla liikeradoilla on itse asiassa varsin mainio ja tuloksellinen tapa kehittää liikkuvuutta. Kysy rehellisesti, jaksatko henkisesti ja fyysisesti kuormittavia tilanteita arjessa, harjoituksissa ja keikoilla. Siihen pallopelit, suunnanmuutoksia ja silmä-käsi-koordinaatiota vaativat lajit, kuten mailapelit tai maastojuoksu, soveltuvat hienosti. Ne antavat hyvän pohjan viikoittaisille minimiliikuntasuosituksille. Toistotyössä lihasten täytyy jaksaa työskennellä pitkäkestoisesti. Staattiset paikallaan pysyvät pitkät venytykset eivät niinkään pelasta liikkuvuusrajoitteita. Suurimassa osassa tehtävistä pitkäkestoiseen työskentelyyn liittyy kuitenkin suhteessa raskaiden kuormien liikuttelua. 65 kehallintaa kahtena kertana viikossa. Fyysisen aktiivisuuden tarkastelu kannattaa aloittaa vertaamalla omaa aktiivisuustasoaan ja liikuntatottumuksiaan UKK-instituutin terveysliikuntasuosituksiin. Jokainen keikka on mahdollisuus päästä tutustumaan ja haastamaan omien rajojen eri osa-alueita, mutta niiden kohtaamista ja kohtalokasta ylittämistä pyritään välttämään harjoittamalla toimintakykyä jokaisen omaan huippuunsa. Jokaisen tulisi liikkua reippaasti 2,5 tuntia tai raskaalla intensiteetillä 1 tintia 15 minuuttia viikossa. Kaikessa voima-, liikkuvuusja koordinaatioharjoittelussa tärkeintä on muistaa sisällyttää ohjelmaan mahdollisimman paljon lajinomaisia harjoitteita sille ominaisilla liikelaajuuksilla ja nivelkulmilla, tutuissa työasennoissa ja aidoissa toimintaympäristöissä
Kannustava ilmapiiri pitää myös yllä motivaatiota liikuntaa ja itsestään huolehtimista kohtaan. Sopimuspalokuntalainen on valmiudessa koko vuorokauden ympäri. Hänellä täytyy olla resursseja viettää yö keikkapaikalla arjen askareiden lisäksi. Liikunnalla on tutkitusti mielenterveyttä tukeva ja edistävä vaikutus. 66 KESTÄÄKÖ KANTTI. (03) 630 830 ea@elektro-arola.fi www.elektro-arola.fi • ULVO-SIRRAäänihälyttimet/älyvahvistimet • JULUEN/ ECCO/ QLIGHThälytysvaloratkaisut • TEHO-ULVOväestöhälyttimet ja niiden ohjausjärjestelmät • GECCO/ YLLI/ DisplayAlert asemahälytysratkaisut SKL statuslähettimet ja älynavigaattorit AUDIOVISUAALINEN HÄLYTTÄMINEN • PETOjohto-/tilannekeskusten tilanteenseurantaohjelmistot • SNPajoneuvojen älyohjelmistot • SKLstatuslähettimet ja älynavigaattorit • GNSS-paikannusratkaisut TILANNEKUVA • PETOjohto-/tilannekeskusten hälyttämisohjelmistot • GEDAAmonikanavainen vaarahälyttämisratkaisu • SWISSPHONEja TPLälyhakulaitteet • Muut päätelaiteja sovellusratkaisut HENKILÖHÄLYTTÄMINEN • Digitaaliset radiopuhelinjärjestelmät • Käsija ajoneuvoradiopuhelimet • VoIP-sovellukset • DAS-monioperaattorisisäpeitto KRIITTINEN KOMMUNIKOINTI • GECCO-/ YLLIyleisliitäntäyksiköt • SNPajoneuvojen älyohjelmistot • ULVO-SIRRAajoneuvojen älyvahvistimet • GEDAA/ PETOohjelmistoratkaisut INTEGRAATIO. Palokunnassa kannattaa suosia liikunnan harrastamista ryhmässä ja kehittää samalla keikoillakin vaadittavaa hyvää ryhmädynamiikkaa. Lisäksi se parantaa palautumisen kannalta tärkeän unen laatua. Sopiva positiivinen paine saa ihmisiä sitoutumaan kunnon kehittämiseen. Keinoja palautumiseen täytyy opetella. Toisin kuin ammattilaispuolella, jossa heidän työpäivänsä päätteeksi koittaa arki ja vapaa-ajan harrastukset sekä mahdollisuus palautua työn henkisestä ja fyysisestä kuormituksesta. Hän käy päivätöissä, harrastaa ja pyörittää perhearkea. Emmi-Juulia Hirviniemi Fysioterapeutti (AMK), Liikuntaneuvoja (AT), Sertifioitu Personal trainer ja hieroja (AT) Savusukeltaja Kuusiston VPK:n hälytysryhmässä Pelastusalan henkilöstölle suunnatun lajinomaisen harjoitusmuodon AsemaHIIT-konseptin kehittäjä Instagramissa nimellä @tirriainentreenaa Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. Täytyy kuitenkin muistaa, että se ei ole pakokeino, eikä sitä tule käyttää itseään vastaan ikään kuin pakokeinona. Lopulta tärkeintä on kantaa vastuu siitä, että ammatillisen osaamisen ja taitojen lisäksi on erityisasiantuntija oman kehon äärirajojen hahmottelussa ja voimavarojen oikeanlaisessa kohdentamisessa sekä kantaa vastuun siitä, että on työturvallisuuden kannalta työtehtävien vaatimassa kunnossa. Pelastusalalla on viime vuosina nostettu esiin myös mielen hyvinvointi ja stressin sietokyvyn kasvattaminen terveyden kannalta sopivassa määrin. Myös yhdessä tekeminen ja sosiaaliset kontaktit sekä vertaistuki ovat tutkitusti mielenterveyttä ja palautumista edistäviä asioita. Se on hyvä tapa saada kuormittavat ajatukset syrjään tai purkukeino pakahduttaville tunteille
– Ambulanssien ja pelastusajoneuvojen puhdistamisen lisäksi Plasmocar soveltuu vaikkapa lemmikkieläinten omistajille. Ajoneuvojen pöpöille kyytiä – Kun laite on kytketty auton 12 Voltin pistokkeeseen, puhdistus alkaa välittömästi. – Sen melutaso ajon aikana on 22 dB. Lisätiedot: Tuomo Sertti Myyntijohtaja Hälytysja erikoisajoneuvot 040 532 9584 tuomo.sertti@tamlans.fi. Myyntijohtaja Tuomo Sertin mukaan Saksassa kehitetty Plasmocar puhdistaa jopa 99,99 % ilmassa ja pinnalla olevista alkuperäisistä bakteereista, sienistä ja vaippaviruksista, mukaan lukien SARS-CoV-2. Kylmäplasma desinfioi ilman ja puhdistaa auton sisäpinnat ajon aikana. Tuomo Sertti painottaa myös laitteen hiljaisuutta. Se vähentää myös epämiellyttäviä hajuja. Jatkuvassa käytössä se vähentää huomattavasti infektioriskiä. Esimerkiksi ilmanpuhdistuslaitteista tuttua filttereiden vaihtoa ei ole. Se vähentää myös eläinten epiteeliä ja kasvien siitepölyä. Laite on Sertin mukaan kliinisesti valmistettu ja testattu. 68 Tamperelainen ajoneuvovarustelija Tamlans Oy on tuonut Suomen markkinoille uusinta teknologiaa bakteerien, sienten ja virusten puhdistamiseen ajoneuvossa. Plasmocar on myös taloudellinen käyttää
Viisi mönkijää Pirkanmaalle Pirkanmaan hyvinvointialue / Pirkanmaan pelastuslaitos hankki vuoden 2023 lopussa viisi Can-Am Outlander Max 6x6 650 XU+ T-2024-traktorimönkijää varusteineen VK-Motors Oy Ruovedeltä. Etenemiskyky on ihan mieletön! Myöskin Puolustusvoimat sekä Rajavartiolaitos käyttävät näitä Rovaniemellä valmistettuja 6x6 Can-Am mönkijöitä. – Mönkijämme on varusteltu Apache 360 LT 6x6 –telasarjalla. 69 Vemalta autoja Bangladeshiin Kaarinalainen, nykyisin hongkongilaisomistuksessa oleva Vema Lift Oy Bangladeshiin 11 puomitikasautoa. Lisätiedot: Vema Lift Oy, sales@vema.fi Toimituksen sisältö: viisi VEMA 38F (38m työkorkeus varustettuna varsitikkailla) neljä VEMA 56F (56m työkorkeus varustettuna varsitikkailla) kaksi VEMA 64F (64m työkorkeus varustettuna varsitikkailla) Kaikki laitteet laivataan tehtaalta maaliskuun 2024 loppuun mennessä. Kauppaan kuuluivat myös mönkijän kuljetusperävaunut. Mönkijöiden suojausta vahvistettiin. Pelastuslaitos hankki yhden vastaavan mönkijän Ruoveden paloasemalle pari vuotta sitten. Tilaajana on Bangladesh Fire Service & Civil Defence, joka vastaa pelastustoiminnasta maassa. – Käyttökokemukset ovat olleet erittäin positiivisia, kertoo palomies-kalustonhoitaja Heikki Isomäki. Lisätiedot: VK-Motors Oy, Ruovesi vk-motors.fi, 03-4740040 Kuvassa vasemmalta palomestari Teemu Turtonen, palomies-kalustonhoitaja Heikki Isomäki sekä VK-Motors Oy:n Kalle Kaikkonen. Varusteisiin kuului muun muassa sinivilkut, sireeni, neljä työvaloa, vinssit eteen ja taakse
Kaskismaa ja Kinnunen laittoivat myös patenttiasiat vireille. – Maailmantilanne kurjistui, eikä mikään oikein edennyt missään. Tuotekehitystyössä on vuosien varrella avustanut myös Kaskismaan veli Henri Rahm. Vuosi 2018 kului tuotekehittelyssä ja prototyyppien testaamisessa. Vuosi 2022 vaikutti alkavan saman kaltaisena, mutta loppuvuodesta Pisla Oy päätti viimein julkaista tiedotteen markkinoille tulevasta uutuudesta, Pisla Paloturvasta. – Mietimme myös kahvakaran läpi menevää reikä, mutta totesimme sen olevan liian pieni. Ylipaineilmiötä pohtiessaan miehet alkoivat piirtämään erilaisia vaihtoehtoja, miten sisäänpäin kääntyvän oven saisi palotilanteessa avattua. Vuonna 2017 kaksi keskisuomalaista rikospoliisia pohtivat ilmiötä, joka esiintyy huoneistopalossa: palavaan tilaan nousee ylipaine, joka vaikeuttaa tai jopa estää sisään päin avautuvan oven avaamisen. – Hän osallistui myös tuotteen kehitysprosessiin muun muassa tuottamalla 3-d suunnittelua. – Vastaanotto oli innostunutta ja saimme hyvin näkyvyyttä, 14 mediaa julkaisi tiedotteen, kertoo Sami Kaskismaa. Korona keskeytti kehitystyön Vuosina 2020 ja 2021 oli Kaskismaan ja Kinnusen mukaan hiljaista kuin huopatossutehtaalla. – Alkuvuodesta 2019 hioimme patenttia kuntoon. 70 Molemmilla ilmiötä pohtineella poliisimiehellä on palokuntataustaa. Viitasaarelta yhteistyökumppani Loppuvuodesta 2017 Kaskismaa ja Kinnunen perustivat ensimmäisen yrityksen, jonka puitteissa he lähtivät tarjoamaan jo hyvin valmista ideaa mahdolliselle yhteistyökumppanille. – Kontaktoinnissa meitä avusti viitasaarelaisen Kehittämisyhtiö Witas Oy:n Markku Rautiainen. Hän piti ideaa hyvänä ja avasi meille yhteydet Pisla Oy:n johtoon. Lisätiedot: Sami Kaskismaa sami@pointseven.fi Anssi Kinnunen anssi@pointseven.fi. Häneltä saimme esimerkiksi 3-d-tulostettuja prototyyppejä, joilla pystyimme suorittamaan testejä edullisesti. Vanhempi rikoskonstaapeli Sami Kaskismaa on aikanaan ollut Sumiaisissa palokunnassa ja hänen kollegansa Anssi Kinnunen Kinnulan palokunnan nuoriso-osastossa. VIISI VUOTTA IDEASTA TUOTTEEKSI PSR:n innovaatiokilpailun voittaneen Pisla Paloturvan matka ideasta kaupalliseksi tuotteeksi kesti noin viisi vuotta. Allekirjoitimme sopimuksen Pislan kanssa kesällä 2019 ja loppuvuodesta saimme patentin hyväksyttyä. – Aluksi mietimme koko oven saranoitukseen perustuvaa järjestelmää, mutta kun tuli vaatimus esteettisestä ja hyvännäköisestä ratkaisusta, päädyimme lukkorunkoon tehtävään reikään, kuvailee Sami Kaskismaa ideoinnin alkuvaiheita. Uskoimme vakaasti ideaamme, mutta tosiasiat oli tunnustettava. Vuoden 2023 tammikuussa perustettiin toinen yhtiö, PointSeven Oy, joka toimii Pisla Paloturvan valtuutettuna jälleenmyyjänä. Tuolloin ei ollut oikea aika edetä
Anssi vas. Innovaatio perustuu tutkittuun tietoon ja se parantaa asuntojen poistumisturvallisuutta, sillä väliovellisia oviratkaisuja on vielä runsaasti käytössä.” Paloturva-innovaation kehittelyssä testilaitteistoilla oli suuri merkitys. Kuvassa kaappi jolla testattiin tuotteen toimivuutta eri paineolosuhteissa. ja Sami valmistamassa testikaapin runkoa Asennettu tuote on lähes huomaamaton.. 71 Innovaatiopalkinto 2023 PSR:n innovaatiopalkinnon perusteluissa mainitaan muun muassa: ”Innovaatiossa on kyse edullisesta, hyvin testatusta ja valmiista tuotteesta, joka edesauttaa ihmisten pelastautumista palavasta asunnosta. Kyseessä on täysin uusi tuote, jota ei markkinoilla ole aiemmin ollut
Akkukäyttöinen ExoActive-eksoskeleton helpottaa maahantuojan mukaan esimerkiksi väliseinätöissä, maalauksessa, tapetoinnissa ja asennustöissä. Kaikki ExoActiven tekstiilija hihnaosat ovat irrotettavia ja pestäviä. ExoActive tukee kumpaakin kyynärvartta 50 Newtonin lisävoimalla. ExoActive saa käyttövoimansa 18 voltin akusta, joka on yhteensopiva koko Festoolin 18 voltin järjestelmän kanssa. – Eksoskeleton avulla on aiempaa helpompi välttää ylirasitusta, etenkin tehtäessä pään yläpuolella olevia työkohteita. ExoActiven tekniset tiedot Akun jännite 18 volttia Maks. – Vähäisempi fyysinen rasitus parantaa tehokkuutta ja työtulosten laatua. ExoActive vähentää olkapäiden etulihasten rasitusta jopa 30 prosenttia. Eksoskeletonin tarvittavan tehon voi säätää vain muutamassa sekunnissa niin, että se tukee käyttäjää juuri oikeissa kohdissa, kertoo tuotepäällikkö Dominic Ender. – Uusi eksoskeleton mukautuu käyttäjän vartalolle. Toukokuusta 2023 lähtien valituilla testiasiakkailla on ollut mahdollisuus testata ExoActivea osana laajaa kansainvälistä tutkimusta seitsemässä Euroopan maassa. Suomen markkinoille on saapunut laite, jonka väitetään avustavan työntekijää merkittävästi erityisesti pään yläpuolisissa töissä. Yhteensä 300 testaajaa on työskennellyt rakennustyömailla ympäri Eurooppaa ExoActiven kanssa. Ohjausta varten eksoskeletonissa on kolme ennalta määritettyä työskentelyaluetta: lantiosta ylöspäin, rinnasta ylöspäin tai pään yläpuolella. Siitä, olisiko vastaavalla laitteella hyötyä pelastustoiminnassa, ei ole vielä tutkittua tietoa.. 72 ExoActive-eksoskeletonin väitetään antavan lisävoimaa, kun käsivarret väsyvät, ja vähentävän samalla niskaan kohdistuvaa rasitusta. Tämä keventää käsien kuormitusta noin viiden kilon verran. Lisäksi kaikki käyttäjät voidaan varustaa omalla hihnajärjestelmällä. tuentavoima per käsivarsi 50 N Teknologia Bluetooth® Akun kapasiteetti 4 Ah Käyttöaika 4,0 Ah 1,5-5 h Lisätiedot: customerservice@festool.fi Palomiehellekin lisävoimaa
PELASTUSTOIMEN ALASAJO on edessä, koska kaikkivaltiaat digitalisointi ja tekoäly tekevät siitä tarpeettoman. MYÖS TEKOÄLYN messiaaninen tulo on varmistumassa. ENSIMMÄISESSÄ VAIHEESSA digitalisoinnin ja tekoälyn avustuksella saadaan tulipalot sammumaan ja onnettomuudet hoidettua murto-osalla siitä, mitä ennen kului niiden hoitamiseen. Digitalisoinnin ja tekoälyn myötä Suomen pelastustoimi katoaa neljässä vaihessa LÄMPÖKAMERAMIES kolumni. KAIKKIALLA MEUHKATAAN digitalisoinnin ylivoimasta. 73 SE ON LOPUN ALKUA NYT, toteaa moni pitkään pelastusalaa sen sisällä ja sivusta seurannut konkari. KOLMANNESSA VAIHEESSA annetaan käsky ”Delete fire departements”, Käskyllä lopetetaan palokunnat. Lopuksi deletoidaan koko pelastustoimi. Bittejä pannaan joka puolella liikkeelle oikein olan takaa kubittien maihinnousua odotellessa. Myös Lämpökameramies. Jokainenhan on jo kokeillut Chat geepeeteetä. TOISESSA VAIHEESSA pelastustoimen digitalisoinnilla ja tekoälyn avustuksella päästään kansalliseen tavoitteeseen; ei enää tulipaloja eikä onnettomuuksia. Ja jokainen joutuu parin vuoden sisällä sopeutumaan maailmaan, jossa tekoäly rules. NELJÄNNESSÄ VAIHEESSA, kun kaikki muut pelastustoimen henkilöt ja oraganissatiot on deletoitu, annetaan viimeinen käsky – ”Fire Kimmo Kovakka!” Ja Kimmo sammuttaa valot Kirkkokadulta ja poistuu Helsingin turvalliseen yöhön
Vastaus on yksinkertainen: Ei ole arvioitu todellisia muutostarpeita uudistuksien pohjaksi. Ja siinä erityisesti nimenomaan sopimuspalokuntatoimintaan. Koulutusuudistus kentän odotuksien valossa Sopimushenkilöstön koulutusuudistuksessa vastuu siirrettiin SPEK:istä Pelastusopistolle, jolloin ainakin kenttäväen toiveena muun muassa oli koulutuksen yhtenäistäminen, Pelastusopiston resurssien hyödyntäminen ja koulutuksen kytkeminen tehokkaammin palokuntien todellisiin tehtäviin. Kokonaisuudesta ei vastaa kukaan, eikä kukaan näytä olevan edes huolissaan.. Hyvinvointialueuudistus vie rahat, vaatimustasouudistus perikatoon ja koulutusuudistus ties minne. Jos hyvinvointiuudistus leikkaa sopimuspalokuntien resursseja jotain, niin jokainen ”säästetty”, eli toiminnasta leikattu euro aiheuttanee yli 10 euron Teksti Silvio Hjelt Kuva Maria Salo Silvio Hjelt koulutusuudistuksesta ja vaatimustason nostosta OJASTA ALLIKKOON Pelastustoimi on myllerryksessä. Ohjeessa ei kuvata todellisia vaaratilanteita, mutta olettamuksena olkoon tässä, ettei niitä kai ihan hatusta temmattu, ja että pyynnöstä löytyy luettelo todellisista tilanteista, missä hyvä kunto on pelastanut ja/tai todellisista tilanteista, missä heikko kunto on johtanut turmioon. Mutta miten siinä kävikään: Sopimuspalokuntalaisten peruskoulutus vain piteni ja koulutusjärjestelmä sekä jähmettyi että monimutkastui. Ja tilastojen valossa koulutusta on tarpeeseen nähden tarjolla aivan liian vähän. Mutta mihin sellainen toimintatapa johtaa. Suunta nyt on kaikista hyvistä tavoitteista huolimatta pahasti väärää. Eihän näin pitänyt käydä. 74 mielipide Hyvinvointialueuudistuksen keskeisenä tavoitteena oli etenkin erikoiskalliin lääkinnällisen terveydenhuollon jakaminen leveämmille harteille. Mutta miten näyttäisi käyvän: Säästetään yleisellä tasolla, juustohöylällä ja siten, että paine kohdistuu ”tasapuolisesti” ei ainoastaan terveydelliseen hyvinvointiin, vaan myös etenkin ennestään kustannustehokkaaseen pelastustoimeen. Sama tarkastelu pätee putoamisvaarallisen työn osalta. Perustelua oli niin paljon, että jääkööt ne tällä kertaa toistamatta. Samaa mieltä oli asiaa tutkinut konsultti KPMG, joka painotti muun muassa ”lyhyttä, enintään 60 tunnin modulaarista rautaisannosta” peruskurssiksi eli keikalle pääsemisen ehdoksi. Ja mitä pahinta, vaatimuksia on alkanut kohdistua myös ”tavallisiin” palokuntalaisiin. Ei välttämättä ole edes yritetty. Koulutusaineisto on edelleen lukkojen takana, eikä kentän toivomasta, viikonlopun mittaisista moduleista räätälöivästä kokonaisuudesta ole hajuakaan. Miten tässä on käynyt näin. Ei ole pystytty asettumaan kulloisenkin kohderyhmän rooliin, eikä ole tunnustettu kohderyhmässä vallitsevia lainalaisuuksia ja reunaehtoja. Kuten ei myöskään aikaisemmin hankitun osaamisen hyväksi lukemisesta. Sitten kouluttajaresurssi vielä supistettiin sulkemalla sopimushenkilöstö vastuutehtävistä pois. Mutta miten siinä kävikään: Fyysisen toiminnan suorituskykyvaatimus nostettiin sellaiselle tasolle, että sekä sukellukset samoin kuin pintapelastuskin nykyisin edellyttävät tekijöiltä ominaisuuksia, jotka eivät kuvaakaan enää keskivertopalokuntalaista. Sukellusohje ihmetyttää Sukellusohjeen uudistuksessa tavoitteena oli vaatimustason sovittaminen todellisuudessa eteen tuleviin riskeihin, tähtäimenä turvallisuus ja tehokkuus. Näin siitä huolimatta, että työ ei ole paljonkaan muuttunut, eikä tehtäviä liene paljonkaan jäänyt vanhoillakaan kyvykkyyksillä suorittamatta
Uusi pintapelastusohje vaikuttaa myös siten, että tekijöitä on vähemmän, jolloin ihmishengen menetyksen todennäköisyys vastaavasti kasvaa. Ihan hölmöläisten puuhaa siis. Tästä varmaankin on tilastoa, johon ohjeen laatijat ovat tukeutuneet, mutta jättäneet sen ohjeessa erittelemättä. Jos toimijoita on vähemmän, tilastollisesti katsottuna sopimushenkilöstön palvelutuotanto vähenee. Onko tehty muutoksia vain muutoksien vuoksi. Siihen ei ehkä juuri nyt, ei tässä arkimaailmassa, olisi oikein varaa. Ihmisiä kuolee ja omaisuutta menetetään. Vai…?. ”Because we can”. Siis kiinnostaa niin paljon, että asiallisesti ehkä vähemmän mielekkäät vaatimukset ovat tasapainossa rajoitetun vapaa-ajan muun mielekkään tekemisen kanssa. Onneksi pelastustoimi ei enää ole ”vain kuntien asia”, joten pikaisia korjaavia liikkeitä sopisi odottaa. Jos menetys on nostetun suorituskykyvaatimuksen tuomaa henkilöstöhenkien säästöä merkittävästi suurempi, on uudistuksen vaikutus siis kielteinen. Uudistus resurssileikkurina Uuden sukellusohjeen suorituskykyvaatimus (vaativissa sukellustehtävissä FireFit vähintään 3,0, muissa 2,7) leikkaa turvallisuutta tuottavista sopimuspalokuntalaisista ehkä 20 %. Tilalle olisi siis palkattava hyväkuntoisia ammattihenkilöitä, mutta niistäkin näyttäisi olevan pulaa, kuten myös rahasta. Haluttomien pakottaminen turhiksi koettuihin testeihin tuskin lisää halukkuutta, koska onhan useimmilla palokuntalaisilla muutakin vapaa-ajan tekemistä Jos näin käy, niin muutenkin kriittiseltä näyttäytyvä henkilöstövaje kasvaa entisestään. Lopputuloksena tekijäjoukko vähenee ja palvelutaso laskee. Jos uudistuksessa oleva koulutusjärjestelmä ei pystykään tuottamaan vähintään poistumaa vastaavaa määrää rekrytoituja ja koulutettuja uusia palokuntalaisia, niin silloinkin hälytyskelpoisten palokuntalaisten määrä putoaa, yllä kuvattuine seurauksineen. Putoamisvaarallisella alueella toimiminen ei ehkä kohdistu pääasiallisesti ihmishenkiin, mutta sen sijaan esimerkiksi kattotyöskentelyn vaikeutuminen todennäköisesti nostaa palovahinkoja. Tarjolla on vain ja ainoastaan ne resurssit, joita kuuluminen siihen joukkoon oikeasti kiinnostaa. 75 mielipide leikkauksen sopimuspalokuntien palvelutuotantomahdollisuuksiin eli viime kädessä kansalaisten turvallisuutta palvelevaan tuotantoon (SPEK:in teettämä selvitys SROI, 2023). ”Paras on hyvän vihollinen” Vastuussa olevat tahot ovat pyrkineet luomaan ”maailman hienointa pelastustointa”, mutta siinä innossa unohtaneet yhden tärkeän tosiasian. Onko oikeasti edes yritetty rakentaa uusia vaatimuksia todellisten tekemisten ja todellisten vaarojen pohjalta. Se taas on asia, johon maksajat eli omaisuuden menettäjät ja/ tai niiden vakuuttajat saattaisivat jossain vaiheessa tarttua. Tämä on varovainen arvio, joka perustunee tiedossa olevaan FireFit-indeksien jakaumaan ja siihen olettamukseen, että useimmat palokuntalaiset eivät ryntääkään hiki otsassa nostamaan suorituskykyään vain siksi, että uusi ohje on tullut. Tässäkin vahinkoja voisi verrata niihin vahinkoihin, jotka ovat seurauksena siitä, että uuden ohjeen mukaan liian heikkokuntoinen sopimushenkilö on kiivennyt katolle ja pahimmassa tapauksessa jopa pudonnut sieltä
UUDET AUTOT voisi sijoittaa nykyistä järkevämmin niin, että kahdenkymmenen vuoden jälkeen samana vuonna tulleissa ajoneuvoissa on suurinpiirtein samat ajetut kilometrit. Mutta koska kierrosta saadaan kuitenkin taas uudempi jonkin vuoden kuluttua, niin eipä sillä ajoneuvon kunnolla niin väliä ole. TÄNÄÄN pienen kunnan paloasemalle saattaa tulla paloauto käytettynä muualta. PALOAUTOJEN SIISTEYDESSÄ JA HUOLLOSSA on siis paljon eroja. MUTTA VAIKKA NYT uutta autoa, pientä tai isoa tulisi talliin säännöllisesti, niin eiköhän silti pidetä asemilla nykyisestäkin kalustosta mahdollisimman hyvää huolta! ENTISAIKAAN kuntaan ostetettu uusi paloauto palveli elinikänsä samassa paikassa. Myös pelastustoimen erikoisajoneuvokaluston kierrätykseen voisi kehittää valtakunnallisia käytäntöjä. Monet palokunnat siivoavat autot säännöllisesti kalustokaapeista lähtien, toiset taas laiminlyövät autojen siivouksia.. Se voi olla ties missä kunnossa. Kalusto pyrittiin huoltamaan ja pitämään hyvässä kunnossa, kun vara-autoja ei ollut. Esimerkiksi puomitikkaat ja nostolavat voisivat olla valtakunnallisessa kalustokierrossa. 76 kolumni Vanheneva sammutusmies PIDETÄÄN AJONEUVOISTA HUOLTA! KALUSTOKIERROSTA saattaa tulla huonosti pidetty auto omaan talliin
Projektet inleddes under räddningsöverdirektör Pentti Partanens tid, sedan blev Esko Koskinen överdirektör och nu är Kimmo Kohvakka redan på sitt andra mandat som räddningsöverdiDå tjänsteansvaret saknar betydelse rektör. KEJO-PROJEKTET STARTADE då Mikko Paatero var polisöverdirektör. En tjänsteperson bereder under tjänsteansvar – vad det nu sedan kan tänkas betyda – ett projektförslag som godkänns av något förvaltningsorgan. JUST NU ÄR MYNDIGHETERNAS fältsystem KEJO våldsamt försenat och kommer, så som det tycks vara brukligt i republiken, att kosta mycket mera än man tänkt sig. I TIDERNA BEGRAVDES POLISENS VITJA-PROJEKT mitt i, utan att någon skulle ha anmält sig som ansvarig för de slösade miljonerna. Ingen av dem har dock stigit fram och tagit ansvar för vad som har skett eller inte skett. Om ett projekt drar ut på tiden eller budgeten överskrids så hittar man ingen som bär ansvaret. Ur detta bildas en tät krets i vilken ansvaret rullar vidare utan att någonsin stanna hos någon enda beslutsfattare. Systemet borde ha varit färdigt år 2017, då den den nuvarande polisöverdirektören Seppo Kolehmainen redan stått ett par år vid rodret. Var månne vi står idag. För nödcentralsystemet ERICA överskreds budgeten och tidtabellen höll inte, men ingen tog ansvar för haltandet. Modellen är ofta densamma. dryga 30 procent. Inte vill man ju heller söka fram någon sådan. MÅNGA AV DEN OFFENTLIGA SEKTORNS datasystem erbjuder sorgliga exempel på ansvarslösa projekt. 77 PEKKA KOIVUNEN Chefredaktör ledaren DEN FINSKA FÖRVALTNINGSKULTUREN stöder sig långtgående på en tradition där ingen personligen ansvarar för någonting. I KEJO-PROJEKTET deltar polisen, räddningsväsendet, socialoch hälsovårdsväsendet, Gränsbevakningen, Försvarsmakten och Tullen. I början fungerade Markus Asikainen från Polisstyrelsen som projektchef. Man kommer exempelvis ihåg det skamligaste av alla skamliga lönekaos som inträffade hos Helsingfors stad. Kostnaderna smiter, ibruktagandet försenas i regel och många kommer aldrig att fungera på det sätt man önskat. RÄDDNINGSVÄSENDET är en av KEJO-projektets delägare och väl borde bära något slags delansvar för projektet. År 2015 berättades att anskaffningen skulle vara värd 23 miljoner euro, men år 2019 hade kostnaderna redan stigit till över 30 miljoner euro, dvs. Utanför den kretsen förblir – i stum förvåning över evighetsmaskinen – såväl slutanvändarna som slutbetalarna, alltså de skattskyldiga, vardera helt utan kraft att påverka. DETSAMMA INTRÄFFAR smärtsamt ofta inom it-förvaltningen. Och i själva systemet finns det fortfarande mycket att reparera. KEJO-systemet och det uppföljande utvecklingsprogrammet ägs av Polisstyrelsen, men inte heller i det här fallet tycks detta med ansvar betyda någonting alls i praktiken. IT-FÖRETAGEN skriver ut räkningar, de ansvariga leker med andras euron.. Ministeriernas kanslichefer har funnit handlingsmodellen bra, trots att de i egenskap av högsta och tämligen välbetalda tjänstemän väl anses ansvara för tjänstemannakårens åstadkommanden
Att just gles. Att välfärden kostat för mycket det förstår man, fast det svider, men att all välfärd inte i relation kostar lika mycket för mycket är nog oklart för mången. Genom att baka in räddningsverken i hälsovårdsstrukturen trodde någon att man kunde kringgå EU:s regler om fri konkurrens. Men att spara på den mest kostnadseffektiva delen är ju inte klokt. avtalsbrandkårsverksamhetens centrala målgrupp glesbygden. Efter ett decennium av vridande, vändande och kohandel inledde de statsfinansierade välfärdsområdena sin verksamhet 1.1.2023. Nästan. I den trygga slutna gemenskapen kom det uppenbarligen som en chock att man plötsligt inte mera var störst och vackrast. Men just det har man inte marknadsfört särskilt tydligt, så det vet beslutsfattarna inte om. Rättvist är det inte heller, eftersom de som i första hand drabbas är de som äter den minsta kakbiten, dvs. Det är där åtstramningen och den försämrade tryggheten först griper in. Aningslöst trodde man sig dock kunna fortsätta som förut men inom större ramar. Alla kan väl inte bo ovanpå varandra i tätorterna. Bland räddningsverken hade man upplevt det som ett problem att man inte hade monopol på sjuktransporterna vilka dock kommit att utgöra en del av den professionella brandkårsverksamheten. PENGARNA TYCKS VARA SLUT Och nu är alltså pengarna slut, innan man ens helt kommit igång. Eller åtminstone inte berättat hela sanningen, eller åtminstone inte åt avtalsbrandkårsfältet. Flumprat om datasystem saknade redan på den tiden all trovärdighet. Men man räknade fel. Men nu – innan man ens har kommit till skott tycks det visa sig att någon räknat fel. 78 Text Silvio Hjelt Bild Bildbank Freepik brandkåristen På pappret såg det bra ut. Särskilt hälsovården kan kosta mer än man har råd med, det må sedan smaka hur gott som helst. Räddningsväsendets kostnadseffektivitet beror delvis på slipade rutiner och till största delen på att avtalsbrandkårsverksamheten är helt överlägsen i det hänseendet. Om alltså alla måste spara så är det väl klokt och rättvist att det tas lite av alla. Hur ser bastryggheten då ut när man vill dra till landet. Detta trots att man i välfärdshelheten skulle utgöra endast en bråkdel. Man hade dock byggt upp relativt väl fungerande strukturer, må vara att de var inbördes väldigt olika. I den yttersta delen av räddningsväsendets näringskedja. Inte var det ju detta som målades upp då det begav sig FARVÄLFÄRDSOMRÅDESREFORMEN I BRANDKÅRSPERSPEKTIV Finland har levt över sina tillgångar i många år, den saken är rätt klar. Helt fel. När det skall sparas verkar osthyveln någorlunda rättvis, om man inte vet bättre. Integrationen marknadsfördes med hänvisning till synergieffekter, dock aningen oklart vilka andra än konkurrensdito. Dyr specialsjukvård kunde drabba enskilda kommuner oskäligt hårt. Och det vet man tydligen inte. Köper man av sig själv behöver man kanske inte konkurrensutsätta upphandlingen. Från och med 1.1.2023 var man tvärtom så obetydlig att man helt rymdes inom en rimlig felmarginal. OKUNSKAP, JÄMLIKHET OCH OSTHYVEL Det regionala räddningsväsendet hade under sina två decennier lyckats frigöra sig från nästan all politisk styrning. Inte blir det heller alls bättre av att det var just detta en del olyckskorpar varnade för
Särskilt den verklighet som baserar sig på frivillighet i värld av begränsad ledig tid. 79 bygden enligt vissa uppgifter dessutom genererar två tredjedelar av bruttonationalprodukten borde få även riksekonomerna att dra öronen åt sig. Att de förmodade inbesparingarna är skrattretande små gör inte saken alls bättre. Allt med hänvisning till risker och arbetarskydd. Det bådar inte gott, inte alls gott! HÖJDA FIREFIT-KRAV SOM SOCKER PÅ BOTTNET Och det blir förstås inte alls bättre av att man samtidigt på annat håll inom räddningsväsendet ”lyfter standarden” genom att smyghöja de krav man ställer på avtalsbrandkårernas personal. Utan att gå in på detaljerna, som väl ingen har något helhetsgrepp om, kan man redan under det första året skönja tecken på att korthusets grunder vacklar. Att felen dessutom är irreparabla på kort sikt är rent katastrofalt. Förstås, om man inte anser det viktigt att räddningsväsendets centrala tjänster finns att tillgå i hela landet så kan man ju se saken annorlunda. Men även då måste räddningsväsendet rätta munnen efter matsäcken och se fakta i ögonen. Det är nämligen värre än bembölingarnas lapptäcke: Att klippa bort av det som är tio gånger mera kostnadseffektivt än alla alternativ ger bara en tiondel att sy fast i andra änden. Djupare utbildning och bättre fysik låter bra, på pappret, men verkligheten ser ju helt annorlunda ut. DET HANDLAR KNAPPAST OM ANTALET OMRÅDEN Nu gnuggas det visserligen händer bland dem som talade för 5 välfärdsområden – men skulle det vara mycket annorlunda. Nu är till och med ingenjörerna förvånade. Trots att det kan svida. Felet är att räddningsväsendets hamnat att dela på åtstramningen. Det enda man egentligen kunde spara in på är de förtroendevalda – en droppe i havet. Ok, 22 områden kräver 22 chefer, ett antal mellanchefer och diverse andra, sammanlagt 600 chefer. Bland beslutsfattarna tycker man att även räddningsväsendet skall spara, trots att det inte är där problemet ligger. Snabbt och diskret, utan någon som helst analys av vart den biten kan tänkas leda. Och helt oberoende av hur farvälfärden dessutom förirrar sig.. 5 områden kräver utöver de andra ännu 5 allra högsta chefer. Land skall ju byggas på lag och inte på helt orealistiska visioner utan vetenskaplig grund eller koppling mellan risker och krav. Men som smygtillhygge för spridande av nationalprofessionell stolthet i en bransch med förtvinande dragningskraft måste FireFit förkastas. FireFit må få duga för personlig konditionsanalys, ett verktyg bland många, för dem som sådant vill ha. Snart blir det väl juristernas sak att forska i helheten. Brandstationer i glesbygden läggs ner, dejoursystem skrotas, investeringar läggs på is och avtal sägs upp. Barnet är nu på väg ut med badvattnet. Men grundfelet är ju inte där
Täydellisimmin vastanneelle Palokuntalainenlehden digitunnukset vuodeksi. Laukussa on tulenkestävää Cirrux®-pakkauspehmuste vaarallisille aineille ja paristoille. seuraava lehti LETKUT SOLMUSSA Tasan vastausta viime visaan! Viime numerossa kysyimme, mikä tuote on kuvassa. 80 Yleisön pyynnöstä taas: Mistä kuvan ajoneuvosta on kyse. Vaikka kyseinen mystinen laukku oli esillä Turvallisuusmessuilla, se ei ollut vielä tullut tutuksi lukijoillemme. Tuote on laukku, johon voidaan laittaa vialliset ja viottuneet akut paloturvallisesti. Vastaukset osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi
Ilmoita siitä meille: toimitus@palokuntalainen.fi Seuraava lehti (nro 119) ilmestyy viikolla 10. TILAA LEHTESI www.palokuntalainen.fi tai tilaukset@palokuntalainen.fi palokuntalainen digi ja printti Vuosikerta/ 6 numeroa 52€ Kokkolan suurteollisuusalueen (KIP) pelastustoimi Pelastustoimi Lapissa Missä mennään. 81 seuraava lehti HUOM! Eikö lehtesi saapunut perille. Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka Sisäministeri Mari Rantanen SSPL:n puheenjohtaja Paula Werning
Kinastelun jatkuminen on omiaan heikentämään yleisön luottamusta alaan, joka juhlapuheissaan pitää nauttimaansa yleisön luottamusta suuressa arvossa. Sinänsä yksinkertaista asiaa hämmennetään eri tahoilta vahvoilla henkilökohtaisilla mielipiteillä ja antipatioilla maustaen. Kyllä ____ Ei ____ Miksi. Kyllä ____ Ei ____ Miksi. Kyllä ____ Ei ____ Miksi. _______________________________ 6. Yhden oppilaitoksen sisällä eri yksikköjen saumaton yhteistyö on kaikkien etu ja auttaa samaan niukoista resursseista irti paljon enemmän kuin keskinäisen kyräilyn oloissa. _______________________________ 7. _______________________________ Vastaukset 15.2.2024 mennessä osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi. _______________________________ 5. Kyllä ____ Ei ____ Miksi. 82 LIEKINHEITTÄJÄ Mari, Kirsi, Kimmo, Mervi ja Jani sekä poliittiset päättäjät Vaadimme selviä kantojanne pelastusalan koulutuksen organisointiin ja rahoitukseen! Keskustelu pelastusalan koulutuksen järjestelyistä on ensin kuumentunut ja sitten jähmettynyt pisteeseen, joka ei anna hyvää kuvaa päättäjien sivistystasosta eikä päätöksenteon laadusta. Kyllä ____ Ei ____ Miksi. Etelä-Suomessa sijaitsevan toimipisteen välittömään yhteyteen on kuuluttava laadukas ja monikäyttöinen harjoitusalue. Kyllä ____ Ei ____ Miksi. On järkevää, että Suomessa on kaksi toimipistettä, joissa pelastusalan tutkintoihin tähtäävää opetusta annetaan. Kyllä ____ Ei ____ Miksi. Suomessa valtion pitää vastata täysimääräisesti pelastusalan koulutuksen rahoituksesta. _______________________________ 2. Suomessa riittää pelastusalan opetusta hallinnoimaan yksi organisaatio. On veronmaksajien rahojen tuhlausta pitää yllä kahta erillistä pienen ammattialan oppilaitosta Suomessa. Syynä tähän on väestön, työpaikkojen ja erilaisten ympäristötekijöiden jakautuminen eteläisimmän Suomen ja muun Suomen kesken. _______________________________ 4. Jotta keskustelussa pelastusalan koulutuksen organisoinnista ja rahoituksesta päästään eteenpäin, tulee seuraaviin väitteisiin saada teiltä, avaintoimijoilta perustellut kannat: 1. _______________________________ 3
automaattinen turvaventtiili. Radius vesitykki Mekaaninen vesitykki uutuus säiliöautoihin. Erinomainen käyttöturvallisuus. TFT Hemisphere vesitykki teollisuuteen Tuotto 380-2400 L/min. TFTLaatua mm. Nopea kääntää käyttö/kuljetusasentoon. 5 V takuu. 5 V takuu. Tuotto valinnan mukaan 350 -2500 L/min Anodisoitua alumiinia joka jauhe maalataan sisäja ulkopuolelta. mm. TFT-Laatu mm 5 V takuu. TFT-Laatu mm. Pikakiinnitys mahdollistaa myös suihkun ylhäältä alaspäin Suihkun säätö 360 astetta. Kulmala Palokuntalainen TFT HUHTIKUU 2021 205x275.indd 1 13.4.2021 14.39. 5 V takuu. Useita kiinnitysvaihtoehtoja. TFT-Laatu mm. TFT Tornado RC vesitykki langattomalla kauko-ohjaimella Sähköisesti ohjautuva vesitykki 12/24 V. 09 875 1800 • sales@veljeksetkulmala.fi • www.veljeksetkulmala.fi Nyt täällä! TFT Blitzfire HE OSC siirrettävä vesitykki Tuotto 380-2400 L/min. Suihkukulmat 10 86 astetta ja vaakaliike säädettävä 40 astetta. Tuotto 20006000 L/min valinnan mukaan. 83 Oy Veljekset Kulmala Ab Linjatie 4, 01260 Vantaa • Puh. Langaton kauko-ohjaus
Veho ja Mercedes-Benz – luotettavaa kumppanuutta. VEHO VEHKALA Vehkalantie 10 01730 Vantaa 010 56916 VEHOTRUCKS.FI. Suomen suurin autoalan toimija, perheyhtiö Veho, on perustettu Mercedes-Benzin maahantuontiin vuonna 1939. Tutustu lisää: www.vehotrucks.fi Ambulanssija pelastusautomyynti Tero Huovinen | 010 569 3670 Pekka Paananen | 010 569 3628 Puhelun hinta 010-numeroihin 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (sis. 24?%). 84 . Siitä lähtien olemme kasvaneet henkilöautojen ja hyötyajoneuvojen laajaksi palvelu verkostoksi. Paloja pelastusajoneuvojen huoltoon vaadittavat tiukat laatustandardit, varaosien oma keskusvarasto Suomessa ja vahvat 24 h huoltoautopalvelut varmistavat autojen toiminnan kaikissa tilanteissa. alv. Yhteistyössä päällirakentajakumppaniemme kanssa tarjoamme Mercedes-Benzin paloja pelastusautomallistosta monipuoliset ratkaisut pelastusalan ammattilaisille. Vehon hyötyajoneuvojen palveluverkosto kattaa 14 omaa huoltokorjaamoa, joita täydentää laaja itse näisten valtuutettujen korjaamoiden verkosto