Palokuntalainen 119/2024 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

palokuntalainen BRANDKÅRISTEN IRTONUMERO 10 € · VIIKKO 10 · 2024 · ISSN 1798-2685 119 TOIMINTA-ALUEELTAAN SUOMEN SUURIN PELASTUSLAITOS
2 LETKUONGELMIA. • Puhdas työympäristö. HOSEMASTER: 100 % AUTOMAATTINEN LETKUNHUOLTOJÄRJESTELMÄ Esittelykäytössä ollut Hosemaster 76 myytävänä! Nopea toimitus ja tiukka hinta, kysy lisää!. • Vähemmän fyysistä rasitusta. • Käyttäjäystävällinen ohjauspaneeli. ESTERI GROUP AUTTAA! Täysautomaattisen paloletkujen pesuja huoltojärjestelmä Hosemasterin avulla paloletkujen huoltotyön vaatima aika lyhenee huomattavasti ja työnteko on entistä turvallisempaa. Letkujen pesu, koeponnistus, kuivaus, merkintä ja kelaus tapahtuvat yhtäaikaisesti ja täysin automatisoidusti. • Alhainen melutaso. HYÖDYT • Vähäisempi altistus letkujen lialle ja karsinogeeneille
Samalla letkujen liittimet ja sidonta voidaan tarkistaa sekä uusia kotimaisilla Esteri-liittimillä Tarvittaessa voimme myös tuoda Hosemaster-mobiiliyksikkömme toivomaanne paikkaan, ja huoltaa letkut paikan päällä. Pesemme, koeponnistamme sekä kuivaamme letkut ja toimitamme ne takaisin rullattuina tai kiepitettyinä. · Erinomainen hinta–laatusuhde. · Vaippa: 100 % polyesterilanka, vahvistettu. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. Tarjoamme asiakkaillemme mahdollisuutta tuoda tai lähettää letkunsa huollettavaksi Turkuun. · Sopiva vedelle, merivedelle ja useille kemikaaleille. Malliston letkut ovat 100 % polyesterikudosta, EPMD-kumioituja ja MED-hyväksyttyjä 3F-letkuja. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. · Sisäpinta: korkealaatuista, täyssynteettistä EPDM-kumiseosta. OMINAISUUDET · Otsonin, sään, UV-säteilyn ja hapettumisen kestävä. 3 ESTERI GROUP tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. OTA YHTEYTTÄ: Timo Kaasinen • +358 40 052 2150 • timo.kaasinen@esterigroup.fi Antti Kalliomäki • 358 40 487 8023 • antti.kalliomaki@esterigroup.fi HOSEMASTER NYT MYÖS PALVELUNA!. Lasse Moisio • +358 40 359 1676 • lasse.moisio@esterigroup.fi Peter Kallio • +358 40 734 0308 • peter.kallio@esterigroup.fi PATU NORDIC: ERITTÄIN KESTÄVÄÄ LAATUA Todella hyvin kulutusta kestävät Patu Nordic T -paloletkut ovat saatavilla meillä valmistetuilla ja sidotuilla RPL-paloliittimillä
vakiopalstat Brandkåristen MULLISTAVA UUTUUS AKKUTYÖKALUIHIN Uusi SMART-FORCE akkukäyttöisten työkalujen sarja aloittaa digitaalisen mullistuksen pelastustyökalujen markkinoilla. Enemmän kuin vain pelastustyökalu! READY TO START!. Suurempi liikenopeus, tehokas ja MILWAUKEE yhteensopiva 18 V akku, intuitiivinen muotoilu ja useita älyominaisuuksia pakattuna kestävään ja vesitiiviiseen (IP68) runkoon
Selvitystyön kuluessa kävi ilmi, että teollisuuspalokunnan määritelmä ei olekaan aivan yksiselitteinen. 12-17 toiminta-alueeltaan suomen Suurin pelastuslaitos: Lapin pelastustoimi osa 1 Lingottua 19 Mielipide 62 MULLISTAVA UUTUUS AKKUTYÖKALUIHIN Uusi SMART-FORCE akkukäyttöisten työkalujen sarja aloittaa digitaalisen mullistuksen pelastustyökalujen markkinoilla. Ollikainen TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi TAITTO, ILMOITUSMYYNTI, TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET JA TALOUS Maria Salo, 0400 504 678, maria.salo@palokuntalainen.fi PAINO Grano Oy KANNEN KUVA Freepik, kuvamuokkaus Maria Salo KUVAPANKIT Freepik, Depositphoto JULKAISIJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja WWW.PALOKUNTALAINEN.FI palokuntalainen BRANDKÅRISTEN vakiopalstat Äntligen har vi blivit personifierade Pääkirjoitus Letkut solmussa 7 68 46-50 Pyhäsalmen Vpk 24. Toisaalta heräsi kysymys, onko esimerkiksi kaksi sammutustoimintaan palon sattuessa koulutettua henkilöä palokunta. Enemmän kuin vain pelastustyökalu! READY TO START!. VUOSIKERTA AIKAKAUSMEDIA RY:N JÄSEN ISSN 1798-2685 Lämpökameramies 70 Brandkåristen 66 Ledaren 65 Terveisiä toimitukselta Lupasimme tässä lehdessä julkaista sisäministeri Mari Rantasen haastattelun. Suurempi liikenopeus, tehokas ja MILWAUKEE yhteensopiva 18 V akku, intuitiivinen muotoilu ja useita älyominaisuuksia pakattuna kestävään ja vesitiiviiseen (IP68) runkoon. 5 8-11 Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka: Yhteistyössä parannettavaa PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, 040 501 8721 TOIMITTAJA Silvio Hjelt AVUSTAJA Arto Papunen KOLUMNISTIT Jaakko Linko OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. Tässä lehdessä esiteltävä KIP:n teollisuuspalokunta on palokunta millä mittarilla tahansa mitattuna, kuten olivat myös aiemmin esitellyt Sunilan ja Harjavallan teollisuuspalokunnat. Kiireisen ministerin aikatauluun haastattelu ei kuitenkaan sopinut ennen lehden painoon menemistä. Elämme toivossa, että vappuna ilmestyvässä lehdessä saamme julkaista sisäministerin ajatuksia pelastustoimesta ja myös kokonaisturvallisuudesta Suomessa. Selvitystyö jatkuu ja tuloksia nähdään tulevissa numeroissa. Rajaus pelkästään päätoimista henkilökuntaa sisältäviin palokuntiin osoittautui liian tiukaksi. Tarkoituksenamme oli julkaista luettelo Suomen teollisuuspalokunnista
• PVAT 3 -täydennyskoulutus (jatko) | 26.10. • Kattotyöskentelyn täydennyskoulutus | syyskuu • PVAT 2 -täydennyskoulutus (jatko) | 28.9. 2024 | Sopimushenkilöstön TÄYDENNYSKOULUTUKSET • Sisäpalosimulaattorin kouluttajakoulutus 1 | 20–21.4. Tarjoamme ainutlaatuisen todentuntuiset olosuhteet täydennyskoulutuksiin. • PVAT 1 -täydennyskoulutus | 11.5. Kokeneet kouluttajamme varmistavat, että olet valmistautunut kaikista vaativimpiinkin pelastustehtäviin. • Vaarallisten aineiden täydennyskoulutus | 27.4. 6 Ilmailuopistontie 226 28540 Pori turvallisuuskeskus.fi Tiedustelut: aleksi.vihtila@pori.fi +358 44 701 8252 Safety and Security Center, Finland Turvallisuuskeskus on Suomen suurin ja monipuolisin turvallisuuden harjoittelualue. • Savusukelluksen täydennyskoulutus | 24.5. • Tieliikennepelastamisen täydennyskoulutus | 8.5. • Sisäpalosimulaattorin kouluttajakoulutus 2 (jatko) | syksy Varaa paikkasi täydennyskoulutuksiimme tai pyydä räätälöity tarjous ryhmällesi! turvallisuuskeskus.fi /koulutuskalenteri
Ajattelua alkoivat ravistella myös ulkomaiset kokemukset ja tutkimuksiet eri sammutustaktiikoista ja -tekniikoista. Arto Latvalan uraauurtava työ konservatiivisten vaikuttajien silmien avaajana oli myös merkittävä. 7 PEKKA KOIVUNEN Päätoimittaja Sammuttaja saa käyttää järkeä, hukkuvan pelastaja ei Artikel på svenska på sidan 65. pääkirjoitus PIENPISARAHURMOS SAMMUTUSTOIMINNASSA syttyi 1990 luvun alussa. Normaalikuntoisten ja koulutettujen, ei-savusukeltavien sopimuspalokuntalaisten pitää varusteineen ja Rescatai Hansa-lauttoineen katsella rannalta ja odottaa ammattilaisia, kun ihminen hukkuu silmien edessä. Vaatimus monopolisoi hädässä olevien ihmisten auttamisen pelastussukelluskelpoisille ammattilaisille. PELASTUSOPISTO onkin jo muutaman vuoden ajan tuottanut pienpisarahurmoksesta vapaata tietoa ja koulutusta. Webinaarisarjan on rahoittanut Palosuojelurahasto. Kaikki muu on ollut ”hameväen hommaa” – suora lainaus varttuneen pelastusalan ammattilaisen suusta jokin aika sitten. IRVOKKAANA ESIMERKKINÄ vaatimusten kiristämisestä on pintapelastajille asetettu kolmostaso. JÄRKI HOI, KOHVAKKA JA PELASTUSOSASTO! Tämä moka kannattaa oikaista ennen kuin joutuu selittelemään jonkin onnettomuuden onnettomia seurauksia iltapäivälehdille. Onko savusukeltaminen ja hyökkäävä sisältä sammuttaminen ainut vaihtoehto toimia. SAVUSUKELTAJIEN MÄÄRÄ SOPIMUSPALOKUNNISSA on viime vuosina vähentynyt. Silloin on toivotonta yrittää piiloutua pykälien taakse. KEITÄ KIRISTYVÄT VAATIMUKSET PALVELEVAT. Kahdentoista osan sarjassa kuullaan asiantuntijaluentoja rakennuspalon sammutuksesta sekä uusista energiamuodoista liikennevälineissä ja energiavarastoissa. Se on tullut tarpeeseen. UUSIEN MENETELMIEN laajamittainen käyttöönotto parantaa sammutuksen tehokkuutta ja lisää työturvallisuutta. Savusukelluskelpoisuutta vaaditaan joissakin laitoksissa jopa kaikilta sopimuspalokuntalaisilta. VIIME VUOSIKYMMENELLÄ Pelastusopistolla herättiin. Syy tähän on pelastussukelluksen kuntovaatimusten kiristäminen. Vaihtoehtoiset, täydentävät tai uudet sammutustekniikat – aivan sama miksi niitä kukin haluaa kutsua – ovat kaikkien onneksi tulevaisuuttamme.. Näin erityisesti vähäväkisillä alueilla. Esitysten tallenteet on julkaistu suomeksi ja ruotsiksi tekstitettynä Palopäällystöliiton YouTube-kanavalla. ONNEKSI PELASTUSTOIMINNAN SUUNTA KÄÄNTYY. Vastuuviranhaltijoita, jotka haluavat suojella kansalaisten sijasta ensin itseään. Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, kestää muutamilta laitoksilta kuitenkin useita vuosia jalkauttaa uusi osaaminen esimerkiksi sopimuspalokuntien käyttöön, vaikka niiden piirissä tarve uudistumiselle on suurin. Hitaasti mutta varmasti järki voittaa tottumukset. Melkein kolme vuosikymmentä alalla on vannottu savusukelluksen ja hyökkäävän sisältä sammuttamisen erinomaisuuden nimiin. HIENO ESIMERKKI KEHITYKSESTÄ on Suomen Palopäällystöliiton ja Pelastusopiston julkaisu ja webinaarisarja ”Sammutustekniikka ja -taktiikka rakennusja liikennevälinepaloissa”. Miten sammuttamisen riskejä voidaan vähentää. Uudet ajatukset ja tuorein tieto tehokkaasta ja turvallisesta sammuttamisesta ovat saaneet sijansa opiston oppimateriaaleissa ja opetussuunnitelmissa
8 Teksti Pekka Koivunen Kuva Heikki Räisänen
Täytyy kuitenkin huomauttaa, että mikään ei ollut yhden satraapin työtä, vaan teimme sen porukalla. ?. Määrärahan hankkimisessa koulutusresurssien lisäämiseen Kohvakan panos oli merkittävä. Jos haluaa saada asioita eteenpäin, taktiikkana pitää olla samaan maaliin pelaaminen. Kimmo Kohvakka kuuluttaakin avoimempaa keskustelua ja tiiviimpää yhteistyötä. – Puhalsimme tässä asiassa yhteen hiileen ja saimme tavoitteemme pääosin läpi. Kysyttäessä onnistumisista, Kimmo Kohvakka ottaa esiin hyvinvointialueuudistuksen pelastustoimen kannalta – mutta vähättelee omaa osuuttaan siinä. Viestinnässä on varmasti ollut ja on korjattavaa. Koulutuksen kokonaisuudistus tulossa Pelastusalan koulutuksen kehittämisessä plussat ja miinukset ovat todennäköisesti vallinneissa olosuhteissa olleet hänen osaltaan tasan. Ei alan sisällä eikä naapuriorganisaatioiden kesken. vointialueuudistusta lukuun ottamatta lähellekään sitä, mitä sen olisi pitänyt olla. Kun kentältä tulee kommentteja malliin ”Mitähän se pelastusosasto ja Kohvakka tuumailee?”, ei voi kuin katsoa peiliin. – Ei ole rakentavaa itsetarkoituksellisesti kritisoida toistemme tekemisiä. – Tämä on toteutunut ja ministeriön asema on aiempaa selvempi, eli ohjausjärjestelmä on aiempaa suoraviivaisempi. 9 Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka: Yhteistyössä parannettavaa Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakan toinen viisivuotiskausi alkoi viime marraskuussa. Yhteistyö on kangerrellut Vaikka Kimmo Kohvakka katsoo ensimmäisen viisivuotiskautensa pääosin onnistuneen, löytää hän petrattavaakin. Kuitenkin hän itse katsoo osittain epäonnistuneensa koulutuksen kehittämisessä. – Yhteistyö ei ole ollut tuota mainitsemaani hyvin. Totuus löytynee näiden äärimielipiteiden välistä. Eduskunnan tahto hyvinvointialueuudistuksen yhteydessä pelastustoimen osalta oli, että valtio säätää, ohjaa, johtaa ja valvoo pelastustointa – ja uutena asiana rahoittaa. Tässäkin Kohvakka katsoo pelastusosaston onnistuneen. Mitä mieltä mies on itse. Alan rahoituksen riittävyys on kuitenkin edelleen krooninen ongelma. Ensimmäisen kauden perusteella arviot Kohvakan viranhoidosta vaihtelevat välillä ”ei ole saanut mitään aikaan” – ”osaavin ylijohtaja vuosikymmeniin”
10 – Tunnen, että koulutuksen kokonaisvaltaiseen kehittämiseen olisi pitänyt pureutua viime kaudellani tarmokkaammin. – Jokainen pelastaja ja sopimushenkilö on elintärkeä poikkeusoloissa, Riittävätkö määrälliset ja laadulliset resurssimme. Pelastajien koulutustarpeen viimeisin ministeriön toimesta toteutettu kartoitus tehtiin vuonna 2022. Tämä on otettava vakavasti nyt, kuten myös henkilöstön rekrytoinnin tehostaminen. Kohvakka haluaa, että tilannetta tarkastellaan erityisesti nopeassa muutoksessa olevaa toimintaympäristöä vasten. – En ota tässä kantaa paljon julkisuudessa olleisiin koulutuksen käytännön järjestelyihin, mutta olen melko varma, että esimerkiksi nykyiset tutkintoajat eivät riitä, koska pelastustoiminnan laadulliset vaatimukset ovat kasvaneet. Kaikkiaan koulutettavin tarve on noin 2300. – Vuoteen 2032 mennessä pitäisi kouluttaa 1160 pelastajaa eläköityvien tilalle. tiukKa linja kelpoisuusvaatimuKsissa Erityisesti sopimushenkilöstön piirissä huolta on aiheuttanut kelpoisuusvaatimusten nousu. Iso ongelma on kuitenkin uusien menetelmien ja teknologioiden jatkokehittäminen ja lopulta jalkauttaminen hyötykäyttöön. Kohvakka jättää vastaamatta kysymykseen, mikä on pelastettavan prioriteetti hätätilanteessa. – Meillä on noin 15000 hälytyskelpoista sopimuspalokuntalaista. Epäselväksi jää aloitetaanko uudistuksen valmistelut hänen kaudellaan eli ennen vuotta 2029. Entä pelastuslaitosten hallinnon. – Tarvitsemme Suomeen kansallisen teknologiaohjelman, joka on riittävästi resurssoitu. Kohvakka painottaa erityisesti poikkeusolojen henkilöstötarvetta. Koulutuksen kokonaisuudistus onkin Kimmo Kohvakan mukaan edessä.. Se, että vaatimustason nousulla sopimushenkilöstön määrään on suora vaikutus, ei näytä pelastusylijohtajaa pahemmin huolettavan. Näitä lukuja on tarkasteltu matkan varrella ja tarkastellaan edelleen. – Koulutuksen sisällön, laadun ja keston pitää olla jatkuvassa tarkkailussa. Kimmo Kohvakka ottaa esille harvoin julkisuudessa esillä olleen näkökulman. Minusta pitäisi keskustella asiantuntemuksen ja osaamisen riittämisestä kaikilla pelastustoimen tasoilla. – Ei kuitenkaan ole oikein, että kaikilta sopimuspalokuntalaisilta vaadittaisiin pelastussukelluskelpoisuus, pehmentää Kimmo Kohvakka tiukkaa linjaansa kelpoisuusvaatimuksiin. Suomen pelastustoimessa Kohvakka näkee suuren osaamisja innovaatiopotentiaalin. – Henkilöstön osaamista, vahvuuksia ja myös paikallisuutta olisi pitänyt, ja pitää jatkossa tuoda enemmän esiin. Mikä on esimerkiksi alipäällystön ja päällystön määrällinen ja laadullinen tilanne vuonna 2030. Nyt on keskitytty lähinnä koulutettavien määrään. Eipä ole näistä pahemmin keskusteltu! Pelastusosastolla huolta aiheuttaa myös sopimushenkilöstön tulevaisuus. Alalta pois siirtyminen ja eläköityminen aiheuttavat merkittävän lisäkoulutustarpeen lähivuosina. – On hienoa, että PSR:n innovaatiopalkinnosta kisailee yhä suurempi joukko alan ihmisiä. Uudistus tulee kuitenkin tehdä lähivuosina, kunhan näistä vaikeista ajoista selvitään. – On puhuttu vain pelastajien määrällisestä koulutustarpeesta. Kun yhteiskunnan resursseja jaetaan, on hyvä, että meidät tunnetaan. osaamisen monimuotoinen hYödyntäminen tärKeää Kohvakka tuntee, että alan ykkösmiehenä hänen olisi pitänyt enemmän painottaa osaamisen hyödyntämistä kaikilla pelastustoimen tasoilla. Se perustuu pelastuslaitosten antamiin arvioihin ja lukuihin. – Ohjeet on tehty ensisijassa työturvallisuuden varmistamiseksi, koska ykkösasia on pelastajan työturvallisuus. Paikalliselle innovoinnille pitää olla tilaa, mutta Kimmo Kohvakka kaipaa enemmän
Periaatteena on ollut, että valtio hoitaa perusinvestoinnit ja käyttäjät maksavat kulut. Hän haluaa, että myös itse tajuamme merkityksemme. Osa tästä menee ICT-hankkeisiin, joita julkisuudessa on paljon kritisoitu. 11 pelastustoimessa lähes 600 miljoonaa käytettävissä Hyvinvointialueet saavat valtiolta rahoitusta toimintaansa noin 23 miljardia euroa. Tästä summasta pelastustoimen osuus on hieman yli kaksi prosenttia. Olemme yrittäneet viime vuosina rakentaa hyvässä yhteisymmärryksessä valtakunnallisia tietojärjestelmiä naapuriorganisaatioiden kanssa. Hyvinvointialueiden on itse päätettävä mihin 511 miljoonan euron laskennallinen rahoitus vuonna 2024 käytetään. työtämme arvostetaan, ja meidän pitää osata arvostaa sitä mYös itse. – Me pelastusosastolla emme voi päättää pelastuslaitosten taloudesta, mutta pidämme pelastusalan rahoitustarvetta esillä. arvon mekin ansaitsemme Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka pitää pelastustointa nopeimmin toimintaan saatavana ja tehokkaimpana organisaationa Suomessa. pelastustoimen laajuus ja monipuolisuus on mahtava voimavara. Työtämme arvostetaan, ja meidän pitää osata arvostaa sitä myös itse. – Pelastustoimen laajuus ja monipuolisuus on mahtava voimavara. ” ”. Pelastustoimen operatiivisissa tai niitä sivuavissa tehtävissä pyörii noin 22000 ihmistä ja siihen päälle vielä veteraanit, tukiosastolaiset ja nuoret. Valtion pelastustoimen menot ovat noin 60 miljoonaa euroa. Toivotamme Kimmo Kohvakalle onnea tehtävässään ja jäämme mielenkiinnolla seuraamaan hänen toista kauttaan pelastusylijohtajana.. tästä on hYvä jatKaa. Miksi pelastustoimi ei ole enemmän puuttunut esimerkiksi hankkeiden viivästymiseen, kysytään kentällä. – Tähän meillä on yksi luonnollinen selitys: esimerkiksi Kejo ei ole ollut voimavarasyistä ykkösprioriteettimme pelastusosastolla. Tästä on hyvä jatkaa. Jos järjestelmät ovat viivästyneet tai niitä ei ole saatu kuntoon, vaikutukset ovat olleet jopa dramaattisia. Kohvakan mielestä ei ole hyväksyttävää, että turvallisuusalan toimijoiden yhteistyö ei toimi kunnolla, mikä näkyy erityisesti juuri ICT-hankkeissa. pelastustoimen operatiivisissa tai niitä sivuavissa tehtävissä pYörii noin 22000 ihmistä ja siihen päälle vielä veteraanit, tukiosastolaiset ja nuoret
LAPIN PELASTUSTOIMI OSA 1. LAPPIIN MAHTUISI 16 KYMENLAAKSOA Pelastusjohtaja Markus Aarto johtaa Suomen toiminta-alueeltaan ylivoimaisesti suurinta pelastuslaitosta. 12 19 vuotta sitten tämän lehden edeltäjä Sopimuspalokuntalainen vieraili Lapissa. ?. Kokonaispinta-alaltaan 100 000 km²:n Lapin maakuntaan mahtuisi väestöltään yhtä suuri Pohjanmaan maakunta 12 kertaa tai Kymenlaakso 16 kertaa, kun vesialueita ei oteta huomioon. ”Lapissa on paljon toisin” artikkeli oli lehdessänumero 10. Mittakaavaeron lisäksi Lapin maakunta eroaa muusta Suomesta monin tavoin, samoin Lapin pelastuslaitos
P30 kasarmoitu Rovaniemi Operaatiokeskus Rovaniemi P31osin kasarmoitu, osin varallaolossa Kemi – siirretään täysin kasarmoiduksi lähiaikoina Jollakin harva-alueen asemalla P32 P5 ammattihenkilö yhdeksällä paloasemalla Lähiaikoina pyritään runkoasemilla (asemaryhmän paloasema) minimissään kahden vahvuuteen i. 13 LAPPI Kokonaispinta-ala 100 366,85 km² – maa-alue 92 673,82 km² – sisävesi 6 309,84 km² – merialue 1 383,19 km² LAPIN PELASTUSLAITOS 42 paloasemaa ja palotallia, joista 24h-ammattiasemia Rovaniemi, Kemi ja Tornio ja 8 24h-asemaa vahvuudella 1 9 paloasemaryhmää
Posio 9. Muonio 29. Karesuvanto 31. Sinettä 15. Aarto kertoo Kittilän ja Ivalon lentoasemien olevan myös vilkkaassa käytössä varsinkin matkailusesonkeina. Myös lämpötilat ovat varsinkin talvella eteläistä Suomea alemmat. Räisälä 20. Sirkka 36. Kittilä 35. Äkäslompolo 27. Pelkosenniemi 24. – Maakunnallamme on raja kolmen naapurivaltion kanssa. Ylläsjärvi 28. Inari 39. Ivalo 38. Sodankylä 33. Enontekiö 30. Meltaus 16. Esimerkkinä voin mainita, että Rovaniemen lentoasema on matkustajamäärältään Suomen toiseksi vilkkain lentoasema Helsinki-Vantaan lentoaseman jälkeen. Tornio 2. Savukoski 34. Karigasniemi 42. Simo 6. Ihmisen kädenjälki näkyy Aarton mukaan monessa. Karunki (VPK:n asema) 5. Markus Aarto kertoo Lapin olevan paljon muuta. Kansainvälisyys on myös yksi Lapin erityispiirre, joka ilmenee muun muassa jatkuvasti lisääntyvinä ulkomaisten matkailijoiden määrinä. 14 Eteläisessä Suomessa Lappi tunnetaan tunturikeskusten ja joulupukin maakuntana. Salla 21. Saarenkylä 13. Kivitaipale 18. LUONTO MÄÄRITTÄÄ PALJON Pitkien välimatkojen lisäksi Aarto nostaa esiin luonnonolosuhteet. Nuorgam. Kolari 26. Rovaniemi 12. Pekkala 14. Pyhätunturi 25. Utsjoki 41. RISKEJÄ JA HAASTEITA RIITTÄÄ Lapin pelastuslaitos on Suomen mittakaavassa kesPelastusasema ja VPK:n asema Pelastusasema Kalustotalli 42 30 36 27 15 17 21 19 22 31 40 41 38 37 39 29 28 25 34 35 26 32 33 20 10 9 4 3 5 7 6 16 14 12 13 8 18 24 23 1 2 11 1. Pello 11. Viime vuonna sen kautta kulki 735 000 lentomatkustajaa. Ylitornio 10. Esimerkiksi Torniosta Nuorgamiin on linnuntietä 500 kilometriä ja autolla hieman yli 600. Saariselkä 40. Hautajärvi 22. Keminmaa 4. Raattama 37. Yhteistyö Venäjän kanssa on nyt poikki, mutta Norjan ja Ruotsin kanssa jatkuu vilkkaana. Kilpisjärvi 32. Tervola 7. Ranua 8. – Lapista löytyy kaivoksia ja suurteollisuutta, mutta matkailu on tänään suurin työllistäjä. – Talvi on onneksi meillä vielä talvi ja siksi lunta riittää. Kursu 23. Kemijärvi 19. – Meillä Lapissa etäisyydet ovat aivan toista luokkaa kuin etelässä. Asumattomia laajoja erämaita meillä riittää, kuten myös sisävesiä ja jonkin verran merialuettakin, mitä ei usein muisteta. Kemi 3. Muurola 17
Markus Aarto viittaa erityisesti pitkien etäisyyksien asettamiin haasteisiin. 15 kisuuri. 200 ammattilaista ja 850 sopimushenkilöä. Pyrimme tekemään kaikista paloasemistamme ”omavaraisia”. Neljässä vuodessa tilanne on saatu muuttumaan radikaalisti. – Olemme Pohjois-Savon ja Satakunnan pelastuslaitosten kanssa tehtävämäärissä saman suuruiset, mutta näitä erityisolosuhteita meillä lienee enemmän kuin etelän kollegoilla. – Vuosina 2021–2022 Lapissa oli auki 30 virkaa. – Matkailun kasvu ja sen aiheuttamat valmiustoimet, erityiskohteet ja pelastustoiminnan turvaaminen myös harva-alueilla. Aarto ottaa esimerkiksi Lapin olosuhteista johtuvan maastopelastuksen. Siihen on varauduttu niin kalustollisesti kuin henkilökuntaa kouluttamalla. Viime vuosien aikana talosta on siirtynyt muihin tehtäviin ??. On myös tärkeää, että lähimmällä apuun ehtivällä yksiköllä on välinehallinnan lisäksi hyvä paikallistuntemus. Kysyttäessä pelastusjohtajalta hänen laitoksensa suurimmista haasteista, vastaus tulee nopeasti. – Työntekijäryhmien keskinäinen luottamus oli huono, samoin työilmapiiri. Vain tiettyyn tehtävään erikoistuminen on laitoksessamme harvinaista. Se on puolittunut neljässä vuodessa. Tietysti infran saattaminen kuntoon ja rahoitus. Paloasemia ja palotalleja on 42, joista varsinaisia 24h-ammattiasemia on kolme. – Hyvä mittari on sairauspoissaolojen määrä. – Jokaisen paloaseman suorituskykyyn kuulu maastopelastus. Onhan niitä. HENKILÖSTÖ VOI HYVIN Kun Markus Aarto aloitti vuonna 2020, aiemmin tehdyt organisaatiorukkaukset olivat epäonnistuneet. Kaikkiin löysimme ammattihenkilöt. Lapin pelastuslaitoksessa on hyvinvointialueen parhaat työhyvinvointiluvut, kehaisee Aarto. – Yksittäisiä virkavapaita on anottu ja myönnetty muiden laitosten tehtäviin tutustumiseksi. Paloasemien väli on Lapissa 80-100 kilometriä. – Meillä jokaisen paloaseman on valmistauduttava hoitamaan kaikki eteen tulevat tehtävät. Myös henkilökunnan rekrytointi on onnistunut. Myös henkilökunnan pysyvyys on Aarton mukaan hyvä
Olemme myös mukana tukemassa, jos palokunta haluaa perustaa nuoriso-osaston. Yhteistyö toimii suoraan naapurimaan toimijoiden kanssa, sisäministeriö ei ole onneksi välissä. Ongelmana vain on se, että hyvinvointialueen mahdollisuudet investoida ovat rajalliset ja valtion luoma investointiprosessi byrokraattinen. Saamme tänä vuonna kolme neljä sammutusautoa ja nostolavan, mikäli valtiovarainministeriö hyväksyy hyvinvointialueen talouden sopeuttamisohjelman. – Viime vuosi oli meille erinomainen monessa mielessä. – Hyvinvointialueella on ymmärretty ongelmamme ja suhtautuminen investointeihimme on ollut positiivista. Vanhimmat autot ovat 30-40 vuotta vanhoja. Naapurimaakunta Pohjois-Pohjanmaan suuntaan Lapin pelastuslaitoksen yhteistyö rajoittuu operatiivisiin avustaviin tehtäviin maakunnan eteläosassa. – Länsinaapurien kanssa se on arkipäiväistä ja välitöntä. Aarto kertoo tilapäistä apua kalustotilanteeseen tulleen viime vuonna tehdyillä päätöksillä. Vaikka tehtäviä oli paljon, kalliita maastopaloja ei ollut, sijaisia saimme hyvin, pystyttiin säästämään ylityökustannuksissa ja kaiken kaikkiaan jäimme plussalle. Pelastusjohtaja Markus Aarto joutuu painimaan myös kaluston vanhenemisen kanssa. Hyvinvointialueella on myös hyväksytty periaate, että säästötoimenpiteet eivät saa vaarantaa pelastustoimen valmiutta. Jouduimme nostamaan autojen tavoiteikää 20:stä 25:een jo useita vuosia sitten. Investoinnit ovat 4 miljoonaa euroa. Elinvoimaisilla alueilla rekrytointitulokset ovat hyviä, taantuvilla alueilla on haasteita. Markus Aarto kertoo palokuntien nuoriso-osastojen menestymisen olevan Lapissa myös laitoksen asia. Samoin poliisin kenttähenkilöstön kanssa olemme päivittäin tavalla tai toisella tekemisissä. – Jonkun verran on yhteistyötä teemme myös sopimuspalokuntalaisten koulutuksessa. – Haluamme tukea nuorisotoimintaa eri tavoin, koska näemme osastot tärkeinä rekrytointikanavina. – Alueelliset erot ovat kasvamaan päin. Itänaapurin kanssa ei tällä hetkellä ole kontakteja. Lievästi nouseva trendi investoinneissa mahdollinen. – Tuolloin tilattiin tälle vuodelle viisi raskasta autoa. – Meillä on 70 raskasta ajoneuvoa, joiden korjaukseen menee 800000 euroa vuodessa. INFRA RAPISTUU Jos henkilöstöllä menee Lapissa hyvin, rakennuksilla ei – korjausvelkaa on paljon. – Rovaniemi, Ivalo ja Kemijärvi ovat uusien asemien listalla kärjessä samoin Pellon ja Ylitornion asemien peruskorjaus. – Myös yhteistyö Ruotsin SOS-Alarmin kanssa ja rajapalokuntien yhteiset puheryhmät toimivat erinomaisesti.. YHTEISTYÖ PELAA Lappi on jo pitkään ollut tiennäyttäjänä viranomaistahojen yhteistoiminnassa Suomessa. Markus Aarto kertoo käytännön esimerkkeinä yhteistyöstä olevan rajakuntien hälytystehtävien hoidon ja Norjan helikopterit. 16 alle yhden käden sormien määrä. Pelastuslaitos on esittänyt hyvinvointialueen päättäjille viiden raskaan ajoneuvon hankintaa vuosittain. Sopimushenkilöstön tilannetta Aarto pitää haasteellisempana. Pelastuslaitoksen budjetti on noin 26 miljoonaa euroa, josta henkilöstökulut ovat 65%. Kansainvälinen yhteistyö toimii Aarton mukaan äärimmäisen hyvin. – Rajan ja Puolustusvoimien kanssa meillä on jo pitkään ollut tiivistä yhteistyötä. Lapin paloasemat, jotka ovat pääosin kunnilta vuokrattuja, mutta myös yksityisrahoitteisia, ovat keskimäärin huonossa kunnossa
Myös pelastusalan rahoituksesta hän on esittänyt syvän huolensa. Hän on kannanotoissaan kuuluttanut myös iskunkestävyyttä. Aarton mielestä pelastustoimen ohjaus on irtautunut todellisuudesta. Huolta Aarto on kantanut myös sopimuspalokuntien hyvinvoinnista. Suoritettuaan oikeustieteen lisensiaatin tutkinnon Lapin yliopistossa vuonna 2001 hän jäi yliopistoon opettajaksi. Aluksi Järvenpään VPP:ssä ja sitten sopimuspalomiehenä rovaniemeläisessä Saarenkylän VPK:ssa parikymmentä vuotta. Markus Aartolla on vankka sopimuspalokuntatausta. Sillä matkalla hän on edelleen. ?. Valtakunnallista tilannekeskushanketta hän pitää järjettömänä tuhlauksena ja valtiollistamista hän ei pidä hyvänä ratkaisuna pelastustoimen ongelmiin. 17 MIKÄ MIES ON PELASTUSJOHTAJA MARKUS AARTO. Pelastussukelluksen kuntotesteissä Markus ei ole käynyt pariin vuoteen, mutta suunnittelee suorittavansa ne lähitulevaisuudessa. Yliopiston hallintojohtajana hän toimi 2009-2020. Koko sopimuspalokuntalaisen koulutusputki on hänellä takana. Markuksella ja hänen syyttäjänä toimivalla vaimollaan on kaksi lasta, 14-vuotias tytär ja 16-vuotias poika. VAHVOJA KANNANOTTOJA Markus Aarto on kuuluttanut pelastustoimelle modernia johtajuutta. Harrastuksikseen Markus mainitsee sisäministeriön ärsyttämisen lisäksi urheilun eri muodoissaan ja lenkkeilyn koirien kanssa. Markus Aarto haluaa pelastusalan henkilöstön asioiden olevan kunnossa. Järvenpäässä syntynyt ja koulunsa käynyt Markus Aarto, 47, suuntasi asepalveluksen jälkeen Lappiin
MSA:N PELASTUSKYPÄRÄ F2XR Pikasäätö, integroitu silmäsuoja, laaja lisävarustevalikoima. 120 cm – 190 cm SEMCON ORION-NUORISOPUKU Nuorisopuvut valmistetaan samalla tekniikalla kuin viralliset pelastajan sammutusasutkin, laadusta ja viimeistelytasosta tinkimättä. NÄISSÄ BILEISSÄ ON SITTEN MUUTEN PUKUPAKKO! Nuoriso-osastolle parhaat harjoitusasut ja varusteet! HOLIKIN NUORISOHANSKA TINA PLUS Haljasnahkaa, vuori puuvillaa. SEMCON NUORISOVÄLIASU Vastaava kuin hälytysosaston väliasu. Hyväksynnät: EN16471 / EN16473 / EN12492 / EN 1385 / PAS028 Tiedustelut ja tilaukset info@turvata.fi. 18 MSA:N SUOJAKYPÄRÄ V-GARD HPDE Pikasäätö, heijastin, 4-piste-leukahihna. Useita värivaihtoehtoja. SEMCON NUORISOSAAPPAAT Turvakärki ja -pohja, öljynkestävä. Koot: S, M, L, XL ja XXL. Koot: 36–42. 125 195 cm
Voi toki hakea päällystöopintoihin ”nuorisolinjalle”, mutta monimuotototeutusta ei siinä vaihtoehdossa tunneta. Kun tarpeeksi kauan asioita kelailin, tajusin, mikä minulle on tuntunut vuosien varrella erilaisissa palokunnissa toimiessani omimmalta. Matka ensihoitajaksi on alkanut aivan hoitotyön perusteista, mutta silti ei ole tuntunut tylsältä. Uskon, että minulla on siihen mahdollisuudet ja jotakin annettavaakin omana itsenäni. Hyväksynnät: EN16471 / EN16473 / EN12492 / EN 1385 / PAS028 Tiedustelut ja tilaukset info@turvata.fi. Sopimuspalokuntalaisuus sentään jää, mutta se on kaupunkipalokunnassa kovin toisenlaista kuin mihin aikoinaan ensilähdön palokunnissa henkilökohtaisella sopimuksella toimiessani totuin. Ja niinhän siinä kävi, että tämä takavuosina varsin usein ensivastetehtävillä puuhastellut keski-ikäinen ”palopaappa” päätyi ammattikorkeakouluun ensihoidon opiskelijaksi! Oppimisiässä MONIMUOTOTOTEUTUKSENA opiskelua on pystynyt melko kivuttomasti aloittelemaan työn ohessa. Enkä ole suinkaan ainut ”aikuisopiskelija” ryhmässämme, en edes kaikkein vanhin. SAA NÄHDÄ, toteutuuko haaveeni päästä opiskelujeni jälkeen, harmaalla sävyttyvä parta kasvoillani, tekemään ensihoitotyötä kentälle. Koot: S, M, L, XL ja XXL. Elämänkokemuksesta on hyötyä ja olisi pelastusalallakin. UUTTA TYÖELÄMÄNLANKAA etsiskellessä kävi nopeasti selväksi, että haluaisin pysyä mahdollisimman lähellä pelastusalaa ja ensilinjan auttamistyötä. SEMCON NUORISOSAAPPAAT Turvakärki ja -pohja, öljynkestävä. 125 195 cm. Minulla on tehtaan palopäällikön pestiä jäljellä enää alle puoli vuotta. NÄISSÄ BILEISSÄ ON SITTEN MUUTEN PUKUPAKKO! Nuoriso-osastolle parhaat harjoitusasut ja varusteet! HOLIKIN NUORISOHANSKA TINA PLUS Haljasnahkaa, vuori puuvillaa. Koot: 36–42. Pelastusalalla kyllä puhutaan paljon siitä, miten tärkeää olisi saada alalle monipuolisesti koulutettua henkilöstöä, mutta koulutusjärjestelmämme ei ajatusta tue. SEMCON NUORISOVÄLIASU Vastaava kuin hälytysosaston väliasu. MSA:N PELASTUSKYPÄRÄ F2XR Pikasäätö, integroitu silmäsuoja, laaja lisävarustevalikoima. Nuorison rekrytointiin satsaaminen toki kantaa pitkälle tulevaisuuteen, mutta ehkä meitä aikuisiakaan ei kannattaisi unohtaa. LINGOTTUA JAAKKO LINKO ikääntyvä sopimuspalokuntalainen ja pian entinen teollisuuspalopäällikkö, ensihoitajaopiskelija (AMK) MSA:N SUOJAKYPÄRÄ V-GARD HPDE Pikasäätö, heijastin, 4-piste-leukahihna. JO YHDEN YLEMMÄN KORKEAKOULUTUTKINNON aikoinaan suorittaneena uutena AMK-opiskelijana on noussut mieleen ihmetys, miksei pelastusalallakin voisi opiskella näin. Sivusta seuranneena olen myös huomannut, ettei monessakaan pelastuslaitoksessa ilman pelastajataustaa ole kovinkaan helposti asiaa töihin, joissa oltaisiin tekemisissä kentällä pelastustoiminnan johtamisen kanssa. Varttuneempikin voi olla aivan hyvä uusi alan ammattilainen, uudesta sopimuspalokuntalaisesta puhumattakaan. Monimuotototeutuksena, alanvaihtajana ja aikuisemmalla iällä. Toki esimerkiksi peruselvytys ja verenpaineen mittaus ovat jo aikoinaan sen verran syöpyneet selkärankaan, että kertaamattakin on näillä käytännön harjoitustunneilla pärjännyt. 19 kolumni TEHDASPALOKUNTA käy tarpeettomaksi, mikäli tehdas, jota se palvelee, päätetään lopettaa. Useita värivaihtoehtoja. Työ ilman keikkaa ja edes satunnaista sinisen valon välkähdystä tuntuisi erikoiselta ajatukselta. 120 cm – 190 cm SEMCON ORION-NUORISOPUKU Nuorisopuvut valmistetaan samalla tekniikalla kuin viralliset pelastajan sammutusasutkin, laadusta ja viimeistelytasosta tinkimättä. Ainakaan näin päin, että muu kuin pelastusalan koulutus ja vuosien työkokemus olisi ennen päällystötutkinnon suorittamista hankittua
PUOMITIKKAAN KULJETTAJAKURSSI 3.-6.6.2024, Kuopio. PUTOAMISVAARALLISELLA ALUEELLA TYÖSKENTELYN JATKOKURSSI 10.-14.06.2024, Kuopio. Haku päättyy 1.8. Osallistujat syventävät pelastajakoulutuksessa opittuja taitoja. Kurssi antaa valmiudet puomitikkaan turvalliseen ja tehokkaaseen käyttöön. Haku päättyy 8.4. Kurssi on tarkoitettu pelastuslaitosten, sopimuspalokuntien sekä teollisuuslaitosten operatiiviselle henkilöstölle. Kurssi on tarkoitettu pelastuslaitosten, sopimuspalokuntien ja teollisuuslaitosten operatiiviselle henkilöstölle. Kurssilla harjoitellaan henkilökohtaisia POIMINTOJA PELASTUSOPISTON VUODEN 2024 TÄYDENNYSKOULUTUSTARJONNASTA. Kurssi on tarkoitettu pelastuslaitosten metsäpalovastuuhenkilöille ja metsäalan toimijoille. Kurssilla perehdytään puomitikkaan käyttämiseen erilaisissa sammutusja pelastustilanteissa. Haku päättyy 2.4. Kurssilla käsitellään yleisimpien vaarallisten aineiden torjuntamenetelmiä. Kurssi antaa valmiuksia teollisuushallipalojen ja muiden vastaavien varastopalojen sammutustaktiikkaan ja -tekniikkaan. Kurssin tavoitteena on jalkauttaa Metsäpalovarautuminen pelastuslaitoksilla 2025 – MPV25 -hankkeen tuloksia käytäntöön. 02.-06.09.2024, Kuopio. HALLITYYPPISTEN LAAJOJEN KOHTEIDEN PALOT-KURSSI 20.-21.5.2024, Kuopio. Kurssilla perehdytään sammutustaktiikan nelikenttämalliin sekä hallityyppisten teollisuuskohteiden sammutustoimenpiteisiin, teollisuushallien rakenteelliseen paloturvallisuuteen sekä teknisiin ratkaisuihin. 20 MAASTOJA METSÄPALON SAMMUTUS-KURSSI 23.-24.4.2024, Kuopio. Kurssi sisältää pelastussukellusohjeen (48/2007) mukaiset kemikaalisukellustaitoa ylläpitävät harjoitukset. Kurssi on tarkoitettu pelastuslaitosten ja teollisuuden operatiiviselle henkilöstölle. Haku päättyy 19.4. Haku päättyy 29.4. Haku päättyy 13.3. Kurssi antaa valmiuksia toimia vaarallisten aineiden onnettomuustilanteissa. VAARALLISTEN AINEIDEN PERUSKURSSI 14.-16.5.2024, Kuopio
Kurssilaiset saavat myös perehdytyksen ammoniakin vaaraominaisuuksilta suojaaviin henkilönsuojaimiin. Haku päättyy 19.6. Kurssin kemikaalisukelluksiin osallistuvien on oltava terveydentilansa ja fyysisen toimintakykynsä puolesta kemikaalisukelluskelpoisia. 0295 453 539.. Haku päättyy 24.9. PUTOAMISVAARALLISELLA ALUEELLA TYÖSKENTELYN KOULUTTAJAKOULUTUS 13.-16.8.2024, Kuopio. Kurssi on tarkoitettu pelastuslaitosten ja muiden yhteistyötahojen (Puolustusvoimat ja Finavia) hengityssuojainten huoltotehtävissä työskenteleville henkilöille. Kurssilla harjoitellaan käytännössä harjoitusalueella eri palosimulaattoreissa. Kurssi perehdyttää kurssilaisen ymmärtämään ammoniakin vaaraominaisuudet ja toimintamallit onnettomuustilanteissa. Kurssi on tarkoitettu pelastuslaitosten, sopimuspalokuntien sekä teollisuuslaitosten operatiiviselle henkilöstölle, joka työskentelee ammoniakin sekä ammoniakkikylmälaitteistojen kanssa. AMMONIAKIN TURVALLISUUSKURSSI 16.-17.9.2024, Kuopio. 1.-3.10.2024, Kuopio. Koulutus on tarkoitettu henkilöille, joiden on tarkoitus toimia kouluttajana pelastustoimen putoamisvaarallisella alueella työskentelyssä. Osallistujilla tulee olla pelastaja-/palomiestutkinto tai vastaavat tiedot. Kurssilla käydään läpi uusia täydentäviä sammutustekniikoita ja sammutustaktiikan nelikenttämalli. HENGITYSSUOJAINTEN HUOLTAJAKURSSI 12.-14.3.2024, Kuopio. 21 taitoja sekä köysipelastusryhmässä toimimista. Lisätietoja Pelastusopiston täydennyskoulutuksista voit kysyä taydennyskoulutus@pelastusopisto.fi tai puh. HUOM! Osanottajan terveydentilan ja toimintakyvyn on oltava Putoamisvaarallisella alueella työskentely pelastustoimessa -julkaisun (Sisäministeriön julkaisuja 2021:6) mukainen, ei muita osaamisvaatimuksia. Hengityssuojainten huoltajakurssi antaa kurssilaisille valmiudet toimia työyhteisössään Dräger PA 90 PLUSja PSS-sarjojen paineilmahengityslaitteiden sekä Panorama Nova Pja FPS7000-kokokasvo-osien huoltajan tehtävissä. Haku päättyy 9.2. TÄYDENTÄVÄT JA UUDET SAMMUTUSTEKNIIKAT 5.-7.11.2024, Kuopio. Osallistujan terveydentilan ja toimintakyvyn on oltava sisäministeriön Putoamisvaarallisella alueella työskentely pelastustoimessa -julkaisun (2021) mukainen. Haku päättyy 18.8. Haku päättyy 5.8. Pohjakoulutusvaatimuksena koulutukseen on: Putoamisvaarallisella alueella työskentelyn jatkokurssi tai muualta hankitut vastaavat tiedot ja taidot
Suomessa on noin 500 vpk-muotoista sopimuspalokuntaa, joilla on palokuntasopimus hyvintointialuueen pelastuslaitoksen kanssa. Näiden lisäksi joillakin pelastuslaitoksilla on palokuntasopimukseen rinnastettavia sopimuksia palomieskerhojen kanssa. Millaisia muutostarpeita palokuntasopimuksiin alueellanne nähdään. 2011 alkaen tämän muotoisina 3. Aikaisemmin suunniteltua koko HIKLU-alueen sopimuspalokuntien yhteistä sopimusta ei olla edistämässä. Irtisanomisaika on yli vuosi. 40 2. Ajoneuvojen ja kaluston omistajuuden muutos palokunnilta pelastuslaitokselle. Ei ole sovittua aikataulua uusista sopimuksista tai neuvotteluista. Alle 1+3 lähdöt paremmin mahdollisiksi Työterveyshuolto ja uudet sukellusohjeet paremmin huomioituna. 2. Selvitimme vpk-muotoisten yhdistysten sopimustilanteen helmikuun alussa. 6. Ellei, niin milloin neuvottelujen on suunniteltu alkavan. Pelastuslaitosten viranhaltijoilta saimme vastaukset kiitettävästi. Otetaan selvää minkälaisia sopimuksia muut ovat tekemässä. Palosuojelurahaston tuen laajempi käyttö. Käynnissä 5. 4. Suunnitteilla on uusia sopimuksia tulevaisuudessa. 6. 22 HELSINGIN PELASTUSLAITOS 1. 17.2.2010 3.Toistaiseksi 4. Kuinka monta yhdistysmuotoista sopimuspalokuntaa alueellanne on. 14 2. Palokuntalainen selvitti SOPIMUSTILANNE SUOMEN PELASTUSLAITOKSISSA 1. Tulevan toimintavalmiusohjeen huomiointi ja muutostarpeet 6. 5. 4. 3. 5. Päivälähtöjen pienemmät vahvuudet / ei hälytettävissä. – LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS 1. Ovatko sopimusneuvottelut mahdollisista uusista sopimuksista käynnissä. Miten pitkään sopimukset ovat voimassa. Milloin tällä hetkellä voimassa olevat sopimukset on solmittu. Vapaa sana. Kiitos siitä heille! Pyysimme vastauksen viiteen kysymykseen ja anoimme tilaisuuden myös vapaaseen sanaan. Sopimukset ovat toistaiseksi voimassa
23 2. On tunnistettu tarve palokuntasopimuksien päivittämiselle, mutta laajempaa kaikkien sopimusten päivittämistä ei tällä hetkellä ole suunnitelmissa. Viimeisimmät vuonna 2018 mutta sopimuspohja ja suurin osa palokuntasopimuksista on edelleen vuodelta 2012. 5. Tulevassa sopimuskorvausmallissa on tarkoitus myös ottaa käyttöön palokunnan toiminnan vuosittainen seuranta. Palokuntasopimusten uudistaminen on käynnissä. Työryhmä on kokoontunut syksyn aikana tiiviisti valmistellen sopimuspohjia yhteistyössä pelastuspalveluiden ja sopimuspalokuntien tarpeista, huomioiden käytettävissä olevat taloudelliset resurssit. Aluesopimus on solmittu 2022 Suurin osa palokuntakohtaisista sopimuksista on sovittu vuosina 2013-2014. Kunnianhimoisena tavoitteena on, että uudet sopimukset saataisiin allekirjoitettua tämän vuoden loppuun mennessä. 6. Muun muassa palokuntien tehtäviin, vastuisiin, lähtöaikoihin ym. Alueja palokuntasopimusluonnokset ovat parhaillaan lausuttavina sopimuspalokunnilla. Sopimusten päivitystyö on käynnissä yhdessä sopimuspalokuntien neuvottelukunnan kanssa. 6. 4. 3. Alueja palokuntasopimusten kehittämisen tavoitteena on lisätä yhdenvertaisuutta ja parantaa sopimusten läpinäkyvyyttä. Jatkossa sopimuskorvausten on tarkoitus muodostua yhdenmukaisten kriteerien perusteella. KESKI-UUSIMAAN PELASTUSLAITOS 1. Aluesopimus on solmittu vuonna 2006. Meillä on kaikkia palokuntia koskeva yhteistoimintasopimus, jossa sovitaan pelastuslaitoksen ja palokuntien välillä molemminpuoliset vastuut ja velvoitteet. 4. – ??. 28. Edellisessä sopimuksessa korvaukset ovat vaihdelleet riippuen siitä, minkä kunnan alueelle palokunta sijoittuu. 23 ITÄ-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS 1. liittyvää tarkastelua. Nykyiset alueja palokuntasopimukset on irtisanottu vuoden 2023 lopulla vuoden irtisanomisajalla päättymään 31.12.2024. 21 2. Keski-Uudenmaan alueella sopimusrakenne on kaksiportainen. Sopimukset ovat voimassa toistaiseksi. Pelastuslaitos on aloittanut sopimusneuvottelujen valmistelut alkukesästä 2023, johon on tehnyt aloitteen Sopimuspalokuntien yhteistyöryhmän sopimuspalokuntajäsenet 22.5.2023. 2016 3. Osa sopimuksista on päivitetty esimerkiksi palokunnan toiminnan muuttuessa vuoden 2012 jälkeen. Toistaiseksi 4. 5. 4. VARSINAIS-SUOMEN PELASTUSLAITOS 1. 8.9.2023 pidettiin yhteistyössä viranhaltijoiden ja yhteistyöryhmän sopimuspalokuntajäsenten kanssa seminaari, jossa käsiteltiin nykysopimusten kehittämistarpeita sekä nimettiin työryhmän valmistelemaan uusia sopimuksia. 66 ja 4 ”puolivakinaisen” palokunnan taustayhdistystä 2. Päivitystarpeita 6. Sopimukset ovat voimassa toistaiseksi. Näin ollen palokunnan toiminnan kehittyessä palokunnan on mahdollista saada sopimuskorvaustaan korotetuksi ja vastaavasti toiminnan taantuessa myös sopimuskorvaus pienenisi. Toistaiseksi voimassa olevia. 5. 3. Tavoitteena on allekirjoittaa aluesopimus keväällä 2024 ja pitää kahdenväliset palokuntasopimusneuvottelut kunkin sopimuspalokunnan kanssa vuoden 2024 loppuun mennessä. Yhteistoimintasopimus päivitettiin vuonna 2022 ja se tuli voimaan 30.12.2022. Palokuntasopimukset ovat tulleet pääosin voimaan 1.1.2007 ja osaa on päivitetty asianomaisen palokunnan pyynnöstä 3. Suurimpana muutostarpeena on sopimuskorvausten yhdenmukaistaminen. 5. Palokuntasopimukset ovat tulleet voimaan 1.1.2012. KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOS 1. 6. 2. Muutama yksittäinen sopimus päivitetty tämän jälkeen. Lisäksi alueella on kaksi tehdaspalokuntaa, joiden kanssa pelastuslaitoksella on palokuntasopimus. Aloitteen jälkeen viranhaltijat ja yhteistyöryhmän sopimuspalokuntajäsenet ovat aloittaneet tahoillaan asiaan liittyvän taustavalmistelun
5. 6. Sopimukset laadittiin uudella mallilla niin, että on olemassa yhteinen pääsopimuspohja sekä asemakohtaiset liitteet. Ei tarvetta, nyt painopiste on uuden sopimuksen käyttöönotossa. Muutostarpeeksi tunnistettu hälytysrahojen korottaminen alueella.. Tällä hetkellä ei ole akuutteja muutostarpeita, nykyisen sopimuksen työstäminen oli pitkällinen prosessi, neuvotteluryhmä teki töitä yli vuoden. 20 2. Suomessa voisi olla yksi palokuntasopimusmalli (perusmalli). 24 KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOS 1. Uudet palokuntasopimukset perustuvat pelastuslaitoksen/alueen tarpeeseen, sopimuspalokunnan kykyihin ja palvelun toteutuman seurantaan. Huomioiden alueelliset tarpeet ja kyvyt, yhteinen sopimusmalli voisi sujuvoittaa neuvotteluprosesseja. 27 2. Sopimuskausi 2024-2028 (5 vuotta) 4. Ei ole mitään erityisiä muutostarpeita. 6. 4. 6. Mikäli ilmenee tarve, neuvottelut käynnistetään uudelleen. 18 2. Suurin muutos työsopimussuhteisten lisääntyminen ja sen huomioiminen sopimuksessa. Liitteitä voidaan päivittää yhdessä sopimalla ilman koko sopimuksen avaamista. 3. 1.1.2023 3. Uudet palokuntasopimukset on allekirjoitettu 12/2023 3. 5. 16 2. 2. Toistaiseksi, irtisanomisaika 1 vuosi. Sopimuspalokunnille maksetaan erikseen toimintakorvaus ja palokunnille, joilla on oma paloasema, kiinteistökorvaus. Neuvottelut ja järjestelyt erikoistumistehtävistä tapauskohtaisesti molemminpuolisen tarpeesta ja hyödystä. Aluesopimus ja palokuntasopimukset ovat voimassa toistaiseksi. ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOS 1. – ETELÄ-SAVON PELASTUSLAITOS 1. 6. KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOS 1. 5. Uusia sopimusneuvotteluita ei ole suunnitteilla, sillä sopimukset uudistettiin hyvinvointialuemuutos ennakoiden ja huomioiden. Palokuntasopimus (korvausmalli) tulee olla alueellisesti tasapuolinen ja läpinäkyvä. Sopimukset ovat toistaiseksi voimassa olevia 4. 31.12.2026 4. 5. 2022 3. Käynnissä 5. Miten pitkään sopimukset ovat voimassa. Palokuntien toiminnan kehittämiseksi ja elinvoiman ylläpitämiseksi palokuntasopimuksissa sovitaan palokuntien erikoistumistehtävistä. Tällä hetkellä ei ole suunnitteilla sopimusten uusimista tai aikataulua tälle. 6. 25 Sopimuspalokunnista kaksi on teollisuuspalokuntia ja kolme on henkilökohtaisen sopimuksen sopimuspalokuntia. Kaikki sopimukset päivitettiin syksyllä 2021 3. Aluesopimuksen mukaisia kehittämisja muutostarpeita alueella; kehitystyötä jatketaan terveystarkastusten osalta siten, että terveystarkastukset tulevat koskemaan kaikkia sopimuspalokuntien hälytysosastolaisia sekä täydentävien sammutusmenetelmien kattava käyttöönotto ja koulutus pelastustoiminnan kehittämiseksi ja turvaamiseksi sopimuspalokuntatoiminnassa. Ovat parhaillaan käynnissä. PÄIJÄT-HÄMEEN PELASTUSLAITOS 1. 4. Sopimukset ovat ajan tasalla tällä hetkellä. Aluesopimus (koskee kaikkia allekirjoittaneita palokuntayhteisöjä) 15.12.2022 ja palokuntasopimukset 20.12.2021. Ei välittömiä muutostarpeita palokuntasopimuksiin
6. 49 2. 54 2. Toistaiseksi, tosin osa sopimuksista siirtynyt toiselle hyvinvointialueelle (Pohjanmaa). 4. 14 kpl VPK:ta, lisäksi on palomieskerhoja 2. 5. 6. SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS 1. Yhdenmukaistetaan ja selkeytetään vastaamaan nykytilaa. Sopimukset pitää harmonisoida koska alueeseen on liitetty uuden alueen palokuntia ja toimintatapoja pitää yhdenmukaistaa. Pelastuslaitosten tuleva taloudellinen tilanne huolestuttaa! KESKI-POHJANMAAN PELASTUSLAITOS 1. 6. Samalla kun sopimukset uudistetaan, niin laaditaan myös sopimukset palomieskerhojen kanssa, toimintatapojen ja korvausten yhdenmukaistamiseksi. Niinsanotun aluesopimuksen ja palokuntasopimuksen yhdistäminen, suorituskykyjen arvostuksen nostaminen (savusukelluskyky esimerkiksi) 6. 6. 1/24 3. ETELÄ-POHJANMAAN PELASTUSLAITOS 1. ??. 11 2.Yhteinen aluesopimus on tehty 2014, ja samalla erilliset yhdistysopimukset, jotka perustuvat aluesopimuskeen (jokaisella yhdistyksellä on oma sopimus myös) ja sopimusta täydennetty 2021 palkkausliitteen osalta viimeeksi. Toistaiseksi, vuoden irtisanomisajalla 4. Muutama sopimus päivitetty myöhemmin olosuhteiden muuttumisen johdosta. On käynnistetty ja tavoitteena on saada uudet sopimukset tehtyä tämän vuoden aikana. 3. 4. Sopimuksien päivityksen tavoitteita taustoitetaan Lisäksi tulee tarkastella kaksoispalvelussuhteen uudelleen järjestelyjä sekä erilaisia palveluntuotantomalleja. Siihen asti oli siirtosopimus vuodelta 2004. Vastuut ja tehtävät eli mistä asioita hoitaa yhdistys ja mitä hyvinvointialueen pelastustoimi. Tällä hetkellä ei ole, mutta on tunnistettu tarve on uusia 2025 loppuun mennessä sopimuspohja uusiksi samalla kun uutta palvelutasopäätöstä valmistellaan ja muuttuvan toimintaympäristön tuomat muutostarpeet. POHJANMAAN PELASTUSLAITOS 1. Hyvinvointialueella on menossa palvelurakenneuudistus, nyt ei ole sopimuspalokuntien kannalta otollinen hetki käynnistää sopimusneuvotteluja, kaikista asioista halutaan säästää. Ei tarvetta, ainoastaan tarkastukset vuosittain. Työnantajavelvollisuudet ja riittävät vakuutukset huolestuttavat VPK:ita, jota pyritään tarkistamaan. 25 PIRKANMAAN PELASTUSLAITOS 1. Vuosien 2007 ja 2009 välillä. Sopimuskorvaukset ja lähtövaatimukset pitää tarkistaa uuden tilanteen mukaisiksi. 3. Ei ole käynnissä, suunnitelmissa ei ole käynnistää vuonna 2024. Ovat käynnissä! 5. 5. Lopputulosta on vaikea veikata. 2008 ja 2010 3 Toistaiseksi 4. 2000 alussa ja osa päivitetty 2022 3. Sopimusten sisältö on ehkä vähän ”vanhan aikainen” Eikä vastaa kaikillta osin tämän hetken tarpeita pääasiat ovat kunnossa, mutta muuttunut palveluiden järjestämisvastuu sekä yhdistysten elinvoiman ylläpitoon liittyvät kokonaisuudet tulee tarkastaa ja miettiä uudelleen. 5. Ei oikeastaan muuta, kuin, että vastuut, velvoitteet ja oikeudet on kirjattu ylös, joita molemmat osapuolet noudattavat. Sopimuksen sisältö ja tunnistaa asiat mitkä kuuluu palokuntayhdistykselle ja mitkä kuuluu hyvinvointialueen pelastustoimelle. Ovat toistaiseksi voimassa olevia. 5. 6 2. Vuoden 2024 loppuun 4
Sopimukset ovat toistaiseksi voimassa olevia. Molemmista on keskusteltu epävirallisesti. Siirtosopimuksella vuoden 2024 loppuun, jolloin tarkoitus saada kaikille yhdistyksille voimaan uusi Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitoksen sopimus. Tiukka taloustilanne haastaa tämänkin kokonaisuuden yhdenmukaistamista. 4. Pohjois-Pohjanmaalla tapahtui ainoa kahden pelastuslaitoksen yhdistyminen osana hyvinvointialueuudistusta, jolloin käytännössä kaikki toiminnot on pitänyt yhdenmukaistaa uuden alueen käytäntöjen mukaisesti. Jokilaaksojen pelastuslaitoksen aluesopimus vuonna 2021 ja Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen aluesopimus vuonna 2016 3. 6. 3. Eli kyseessä on aivan normaaleja päivitystarpeita ja aiheita. 2022 (päivitetty) ja 2019 (päivitetty) 3. 5. 1.1.2024 lukien 3. 2 Kolmatta ollaan perustamassa. Sopimuksia on tarpeiden mukaan päivitetty välillä 2020-2024. 4. 7 2. 6. Sopimuksia on tehnyt eri aikakausina, viimeisin laajempi keskustelukierros käytiin vuonna 2022. POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOS Ensinnäkin Pohjois-Karjalassa pelastustoimea ei ole järjestetty palokuntasopimusperusteisesti, vaan laajasti käytetään henkilökohtaisia työsopimuksia pelastustoimintaan osallistuville. 4. 32 2. 6. Sopimukset siirtyivät HVA:lle 2023 alusta ja molemmat uusitaan vuoden 2024 aikana. Ei neuvotteluja suunnitteilla. POHJOIS-POHJANMAAN PELASTUSLAITOS 1. 6. POHJOIS-SAVON PELASTUSLAITOS 1. Sopimukset ovat lähtökohtaisesti voimassa toistaiseksi. 26 KAINUUN PELASTUSLAITOS 1. On käynnissä ja tavoite saada kesällä uudet sopimukset allekirjoitukseen. Pelastuslaitos on parhaillaan rekrytoimassa projektipäällikköä, jonka tehtävänä on kehittää sopimuspalokuntatoimintaa Kainuun alueella. 5. Sopimuksen sisältöjä on tarkennettu suorituskykyjen ja vastuiden sekä velvoitteiden osalta. 41 2. Ei ole käynnissä, neuvotteluja käynnistetään, mikäli saamme perustettua uusia sopimuspalokuntia. Ei suuria muutostarpeita, pyritty realistisiin sopimuksiin, joiden täyttäminen puolin ja toisin on mahdollista. ?. 2. Palokuntasopimuksen nimellä olevia sopimuksia on seitsemän kappaletta. Nykyisiin sopimuksiin ei ole nähtävissä muutostarpeita. Toistaiseksi 4. Neuvottelut sopimuksista aloitetaan viimeistään kesän 2024 aikana. LAPIN PELASTUSLAITOS 1. Sopimuspalokuntatoiminta nähdään tärkeäksi voimavaraksi Kainuun alueella. Suurin työ on yhdistää kahden pelastuslaitoksen palokuntasopimukset yhdenmukaiseksi ja tasapuoliseksi koko alueelle siten, että alueelle tärkeä sopimuspalokuntatoiminta pidetään elinvoimaisena. 5. Sopimus on allekirjoitusvaiheessa tällä hetkellä. Pelastuslaitoksella on sopimuksia erilaisten pelastusalalla toimivien yhdistysten kanssa, ne ovat luonteeltaan yhteistyösopimuksia, joissa on sovittu erilaisia elementtejä pelastustoimintaan osallistumisen ja sen tuen toteuttamisesta lisäksi sopimuksissa on sovittu muusta yhteistyöstä pelastustoimen edistämiseksi. 5
27 • Ilmastoturvallisuus ja ilmastonmuutokseen varautuminen • Viranomaistoimintaan vaikuttaminen disinformaation keinoin • Tiedon hallinta ja tiedolla johtaminen Palopäällystöpäivät Jyväskylä 9.–11.4.2024 Ilmoittaudu: sppl.fi Myös sopimuspalokuntala isille! Palopäällystöpäivät kokoaa taas yhteen pelastusja turvallisuusalan väen organisaatioiden eri tasoilta vuoden tärkeimpään tapahtumaan. Ilmoittaudu mukaan yhdeksi tai useammaksi päiväksi! Ohjelman pääteemat ovat näkymää pelastuksen ja turvallisuuden arjesta ja näiden tulevaisuudesta: • Aurinkomyrskyt uhkana • Räjähdysonnettomuudet Ruotsissa • Keho ja mieli – pelastusalan tärkeimmät työkalut • Miten Nato näkyy ja tulee näkymään pelastustoimessa Facebook: @SPPL Suomen Palopäällystöliitto; Instagram & X: @SPPL_ry LinkedIn: @Suomen Palopäällystöliitto – Finlands Brandbefälsföreningen youtube: @palopaallystoliitto | www.sppl.fi | toimisto@sppl.fi #ppp2024 Tule opiskelijaksi Viitasaaren lukioon HAE OPISKELIJAKSI PELASTUSJA TURVALLISUUSLINJALLE! Yhteishaku 20.2.–19.3.2024 Lue lisätietoa: https://peda.net/viitasaari/lukio/pt ?
28 Palokuntasopimukset uusiksi Palokuntasopimusneuvottelut ovat käynnissä hyvintointialueilla. Oheisessa artikkelissa valotetaan uutta sopimussisältöä. – Toiminta johti siihen, että kaikki voimassa olevat palokuntasopimuk. UUDET PALOKUNTASOPIMUKSET VOIMAAN KYMENLAAKSOSSA Kymenlaakson sopimuspalokunnat ja Kymenlaakson pelastuslaitos solmivat uudet palokuntasopimukset 14.12.2023. Samalla kumottiin vuonna 2021 solmitut palokuntasopimukset vuosille 2022 – 2026. Uudet palokuntasopimukset ovat kuudennet määräaikaiset palokuntasopimukset pelastuslaitoksen perustamisen jälkeen. Ne tulivat voimaan 1,1,2024 ja ovat voimassa 31.12.2028 asti. Muutamalla alueella on päästy yhteisymmärrykseen, suurimmalla osalla neuvottelut ovat kesken. Uusien sopimusten solmimiseen vaikutti nykyisissä sopimuksissa oleva velvoite käynnistää vuoden 2022 aikana muutostyö tasapuolisimpien palokuntasopimuksien aikaan saamiseksi ja omien paloasemien ylläpidon parantamiseksi. – Kymenlaakson hyvinvointialue toi myös mukanaan tarpeita palokuntasopimuksen sisältöön, kertoo Kymenlaakson sopimuspalokuntien puheenjohtaja Markku Leinonen. Kymenlaaksossa on määräaikaiset sopimukset neuvoteltu ja allekirjoitettu etupainotteisesti – kuusi kertaa vuodesta 2004 alkaen. Seuraamme tulevissa numeroissa sopimustilanteen kehittymistä muualla Suomessa
– Pisteytyksien painoarvot rakennettiin niin, että valmiuksien ylläpito on noin 55 % pisteistä, alueellinen painoarvo noin 8 % ja palvelujen käyttö noin 15 %, jatkuvuuden turvaaminen 12 % ja tukitehtävät noin 8 % sekä hallinnollinen toiminta 2%. Toinen tavoite oli rakentaa järjestelmästä oikeudenmukainen kaikkien vapaaehtoisten palokuntien osalta. Sopimuspalokuntien edellytettiin laittavan peruskorjaushankkeet seuraavalle viidelle vuodelle tärkeysjärjestykseen. – Sovittiin, että pisteyksistä muodostetaan yhteistaulukko, josta näkyvät kaikkien osalta pisteet ja niistä muodostuvat korvaukset ja edelleen henkilötyökorvaukset. Markku Leinosen mukaan sopimusten tuli olla kaikkien 27 palokuntien osalta lähtökohdiltaan tasapuolinen, oikeudenmukainen ja avoin. Useiden eri versioiden kautta Kymenlaaksossa päädyttiin laajaan pisteyspohjaiseen järjestelmään, jolla pystytään vertailemaan sopimuspalokuntien toimintoja keskenään. Tärkeimmät palokuntasopimuksissa huomioidut asiat: • Määräaikaisuudet, mahdollistavat toiminnalliset korjaukset • Vuosittaiset indeksitarkistukset pitävät korvaukset ajan tasalla • Alueellisen painoarvon huomioiminen • Tasapuolinen palokuntien vuosittainen toiminnan tarkastelu pisteytysjärjestelmän avulla • Oikeudenmukaisuus • Palokunnan mahdollisuus nostaa toimintakorvauksiaan toimintaa kehittämällä, myös päinvastainen vaikutus • Nuorisotoiminnan ja tukitehtävien tukeminen • Avoimuus, kaikki näkevät toisten toiminnan tason ja korvaukset • Omien paloasemien ylläpidon korvaaminen. – Tämän päämäärän saavuttamiseksi perustettiin neuvotteluryhmä, johon kuuluvat pelastusjohtaja, pelastuspäällikkö ja molempien alueiden palopäälliköt pelastuslaitokselta ja neljä sopimuspalokuntien valitsemaa edustajaa. Paloasemien käyttö ja korvaukset sopimukseen Kymenlaaksossa 17 palokuntaa toimii omalla paloasemalla ja 10 palokunta toimii pelastuslaitoksen kunnalta vuokraamalla paloasemalla. Palvelun käytön henkilötyötunnit sovittiin korvattavan sovitun tuntikorvauksen pohjalta täysimääräisinä, avaa Markku Leinonen pisteytysjärjestelmää. Tavoite katsottiin Leinosen mukaan saavutettavan tasapuolisen sopimusrakenteen kautta. Neuvotteluissa sovittiin, että 20 000,00 €:n vuosittaiset ylläpitokorjaukset kuuluvat ylläpitokustannuksiin, mutta yli 20 000,00 € käsittävät korjaukset kuuluvat peruskorjauksiin ja niille suositellaan Palosuojelurahaston avustuksen hakemista, mikäli ne täyttävät rahaston ehdot. Kolmas tavoite oli rakentaa palokuntasopimuksista avoin rakenne. Haasteellinen kokonaisuus Sopijapuolten ensimmäinen tavoite oli rakentaa tasapuolinen sopimusrakenne, jossa huomioidaan palokunnan maantieteellinen sijainti, valmiuksien ylläpidon kokonaisuus, palvelujen käyttö ja sopimuspalokunnan ylläpitoon liittyvä jatkuvuuden turvaaminen ja tukitehtävät. Valmistelu alkoi 2022 keväällä Keväällä 2022 pidettiin kaikkien sopimuspalokuntien ja pelastuslaitoksen edustajien välinen yhteinen kokous, jossa asetettiin uusille palokuntasopimuksille selkeät tavoitteet. – Lähitulevaisuus näyttää, miten uusilla palokuntasopimuksilla pystytään täyttämään asetetut tavoitteet ja miten omien paloasemien ylläpito käytännössä onnistuu, päättää Markku Leinonen. – Omia paloasemia omistavien sopimuspalokuntien osalta tarkasteltiin kahden edellisen vuoden ylläpitokustannuksia ja muodostettiin niiden pohjalta ylläpitokorvauksien lähtöhinta palokuntakohtaisesti. – Pelastuslaitoksen kunnilta vuokratuista paloasemista on pelastuslaitos tehnyt kuntien kanssa vuokrasopimukset ja niissä on sovittu sopimuspalokunnan toiminnasta kyseessä olevissa tiloissa, kertoo Markku Leinonen. 29 set otettiin myös tekstiosuuksien pohjalta tarkasteltaviksi
– Palo-ja pelastustoimi tuli. – Olin lapsesta asti aktiivinen liikunnan harrastaja. Pelastusala ei kuitenkaan tuolloin vielä vetänyt Paulaa puoleensa, koska liikunnalliset harrastukset täyttivät nuoren elämän. Ohjelmaan kuuluivat niin kilpauinti, kilparatsastus, pesäpallo kuin judokin. Valmistuttuaan vuonna 1997 hän muutti Kouvolaan, jossa toimi sairaanhoitajana aluksi ikääntyneiden palveluissa yksityisessä hoitokodissa ja ikääntyneiden akuutilla vastaanotto-osastolla. Sopimuspalokunnat saivat puheenjohtajakseen aktiivisen naisen, joka tunnustaa suoraan elämänsä keskeisessä roolissa olevan yhteiskunnallisen vaikuttamisen eri muodoissaan. Eri urheilulajeista tuli kokemusta myös kilpailijana. 30 SSPL:n puheenjohtaja Paula Werning ELÄMÄNTAPANA YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAMINEN Kouvolalainen kansanedustaja Paula Werning, 47, aloitti Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry:n puheenjohtajana viime vuonna. – Myös Nuutti-poikani, 13, pesäpalloharrastus vaatii taustavaikuttamista, tunnustaa Paula Werning. Mikkeliläissyntyinen Paula Werning sai ensimmäisen kosketuksen pelastusalaan jo nuorena, kun hänen isänsä toimi Mikkelin VPK:ssa. Tänään Paula toimii lähinnä urheilun taustavaikuttajana esimerkiksi Kouvolan Pallonlyöjien hallituksessa. Sairaalamaailmasta kaupunginvaltuuston kautta Arkadianmäelle Paula Werning opiskeli Mikkelissä sairaanhoitajaksi
SSPL:n puheenjohtajana hän näkee yhteistyön olevan vallitsevassa tilanteessa ainut tehokas vaihtoehto alan suotuisan kehityksen varmistamiseksi. Eduskunnassa Paula Werning on jäsenenä sopimuspalokuntatoimintaan keskittyvässä parlamentaarisessa yt-ryhmässä. Kuluvan kauden olen toiminut valtuuston puheenjohtajana. – Paloasemat ovat pääosin kuntien omistuksessa, osan omistavat sopimuspalokunnat. Puoluepoliittinen vaikuttaminen alkoi vuonna 2015, jolloin Paula liittyi Kouvolan työväenyhdistykseen. – Kymenlaaksossa rakennettiin uusi kokonaisuus, jossa kaikki osapuolet ovat tasavahvoja, Tämä kylläkin teetätti hieman töitä, mutta lopputulos on mielestäni hyvä. – Pelastusalalla on kolme vahvaa järjestöä ammattiyhdistyksiä unohtamatta. – Kaupunginvaltuustossa voin vaikuttaa paikallisiin ja myös jonkin verran alueellisiin asioihin. Hyvinvointialueen valtuusto on sotepe-puolen merkittävä alueellinen vaikuttaja. Valtakunnalliset asiat päätetään eduskunnassa, ja uskon, että nämä roolit eri hallintasoilla hyödyntävät toinen toisiaan. Paula Werningin mukaan sotepe-päättäjissä ei ole riittävästi alan tuntemusta. – Toimin myös 2013 alkaneen valtuustokauden Tehyn valtuutettuna. Myös kansalaisten turvallisuuden edistäminen on tärkeä osa toimintaamme, päättää puheenjohtaja Paula Werning.. – SSPL on yli 500 palokuntayhdistyksen valtakunnallinen järjestö, joka jatkaa ja kehittää aktiivista toimintaansa jäsenyhteisöjensä puolesta. Siksi hän patistaakin pelastustoimen sopimusja ammattihenkilöitä rohkeasti ottamaan osaa yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. 31 lähemmin tutuksi työskennellessäni Pohjois-Kymen sairaalan ensiapupäivystyksessä kun olin lähes päivittäin tekemisissä pelastuslaitoksen henkilöstön kanssa. Kympe oli hyvässä kunnossa siirryttäessä hyvinvointialueen osaksi. – Kuusi vuotta johtokunnassa ja sen puheenjohtajana oli varsinainen pelastustoimen korkeakoulu minulle. Pidän tärkeänä, että myös pelastustoimen infrasta pidetään huolta. – Asetuin ensimmäisen kerran ehdolle kuntavaaleissa 2017 ja tulin valituksi, ja Kouvolan kaupunginvaltuustossa aloitin ensimmäisenä naispuolisena varapuheenjohtajana. Yhteistyössä eteenpäin Paula Werning pitää erittäin tärkeänä pelastusalan toimijoiden yhteistyötä. Eli voidaan sanoa edunvalvonnan olleen iso osa työuraani. Vuoden 2019 eduskuntavaalien piti Paula Werningin mukaan olla harjoitusvaalit, mutta hän tulikin valituksi kansanedustajaksi Kaakkois-Suomen vaalipiiristä. Kymenlaaksossa oli jo toiminut vapaaehtoinen sote-kuntayhtymä, kun pelastuslaitos liitettiin osaksi hyvinvointialuetta. Yhteiskunnallisen vaikuttamisen Paula Werning katsoo alkaneen Tehyn luottamushenkilönä 2000-luvun taitteesta aina 2017 asti. Tärkeää on, että aktivoidaan alan asiantuntijoita hakeutumaan mukaan vaaleihin ja sitä kautta päätyäjiksi. Kuusi vuotta Kympen johtokunnassa Kosketuksen pelastustoimeen Paula sai sairaanhoitajan työn kautta, mutta todellinen näköalapaikka hänelle avautui, kun hänet valittiin Kymenlaakson pelastuslaitoksen viisijäseniseen johtokuntaan. Vaikka tämä hallitus lopetti toimintansa vuosi sitten, yhteistyö viranhaltijoiden kanssa jatkuu edelleen. Yhteistyö niin luottamushenkilöiden kuin virkamiesten kanssa oli antoisaa. Esimerkiksi kirjoittaessani taannoin HS mielipidepalstalle öljyntorjunnan resurssien turvaamisen tärkeydestä Kympen pelastusjohtaja oikoluki vielä tekstin ennen toimitukseen lähettämistä. Vuoden 2023 aluevaaleissa Werning oli ääniharava. – Puolueella ei ole väliä, kunhan pelastustoimen ääni saadaan kuuluville. – Saimme aloitteestani aikaan kaikkien puolueiden edustajien yhteisen kannanoton sopimuspalokuntatoiminnan puolesta, mikä on osoitus siitä, että alastamme ollaan huolissaan yli puoluerajojen. Werning pitää kriittisen tärkeänä varmistaa yhdessä, että pelastustoimen resurssit ja palvelut ulottuvat riittävinä kaikille alueille Suomessa. Pelastustoimessa Werningin huolenaiheita ovat rahoitus, henkilöstön saatavuus, koulutus ja myös toimintatilat. Mielestäni näiden pitää yhdessä käyttää voimaansa ja vahvuuksiansa pelastusalan puolesta. Nyt on menossa toinen kausi kansanedustajana
32 Arto Pirttilahti – arjen turvan edistäjä
– Alueet ovat kuitenkin erilaisia, samoin tahtotila sopimuspalokuntia kohtaan. Nuoriin satsattava Hyvinvointialueille siirto sujui Pirttilahden mukaan pelastustoimen osalta ehkä helpommin kuin terveydenhuollon ja sosiaalitoimen siirto. Arto Pirttilahti toimi SSPL:n puheenjohtajana kolme vuotta 2020-2023. Hänen kaudellaan maailma sai tuntea koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset arjen turvallisuuteen. – Harva-alueilla ja jo seutukaupungeissa väki vähenee ja vanhenee. Hän toimii Mänttä-Vilppulan kaupunginvaltuuston ja Keskustan Pirkanmaan piirin puheenjohtajana. Molemmat ovat valtakunnallisia järjestöjä, ja arjen turvallisuus on kummassakin merkittävä yhteinen tekijä, kuvailee Arto Pirttilahti Suomen kylät ry edustaa 3 000 kyläyhdistyksen, 19 maakunnallisen kyläyhdistyksen ja 53 Leader-ryhmän paikallislähtöistä kehittämistyötä. Arto Pirttilahti johtaa puhetta myös alueellisessa Leader Poko ry:ssä ja valtakunnallisessa Suomen kylät ry:ssä. – Mutta onko meillä riittäviä koulutusja ohjausresursseja ja mielekästä tekemistä nuorille. Pelastustoimi tarvitsee nuoria niin ammattikuin sopimuspalokuntiin, päättää arjen turvallisuuden edistäjä Arto Pirttilahti.. – Aika oli monin tavoin vaikeaa. – Kaikissa organisaatioissa kansalaisten turvallisuuden edistäminen on vahvasti mukana. Turvallisuuden edistäminen on hänelle tärkeää myös nykyisissä tehtävissä. Pirttilahti pitää positiivisena asiana sitä, että erityisesti suuremmissa kaupungeissa on nuoria tulossa palokuntatoimintaan juuri sopimuspalokuntien kautta. – Tässä on juuri se, mitä SSPL:kin edustaa, paikallisuus ja lähipalvelu. Vaikutimme myös vallan kulisseissa. Se tekee valtakunnallista vaikuttamistyötä paikallisuuden puolesta. Sopimupalokunnan merkitys myös oman yhteisönsä turvallisuuden edistämisessä on suuri. Henkilöstöstä on puute ja nuorille on monta muuta kilpailevaa harrastusta. Esimerkiksi suorat lähikontaktit palokuntiin vähenivät merkittävästi. Liittohan on tehnyt aina paljon jalkatyötä palokuntayhdistyksissä ja toivon tätä toimintamallia jatkettavan – jalkaudutaan tukemaan paikallista toimintaa ja arjen turvaa. Sopimusneuvottelut eivät kaikilla alueilla ole menneet kuin Strömsöössä. 33 P irttilahti on eduskuntakausien ja SSPL:n puheenjohtajuuden jälkeen edelleen aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaja. Myös pelastustoimen henkilöstöpula ja koulutusuudistus olivat otsikoissa Pirttilahden puheenjohtajakaudella. Lisäksi jäsenyys Lähitapiolan hallintoneuvostossa vaatii oman aikansa. Sopimuspalokuntien osuus siitä on murto-osia. Näistä erityisesti Suomen kylät ry:ssä on paljon yhteistä SSPL:n kassa. Joten tervetulleita ovat kaikki vetovoimatekijät ja ideat, joiden avulla saadaan henkilöstöä palokuntien toimintaan. Ei voi myöskään väheksyä palokuntayhdistyksen muuta yhteisöllistä toimintaa. Liiton toimijat pääsivät kuitenkin puheenjohtajuuskauteni loppupuolella jälleen kentälle normaaliin tapaan. Arjen turvan osalta Arto Pirttilahti on huolissaan, jos hallituksen kaavailemat leikkaukset hv-alueille toteutuvat. Vaativan kauden puheenjohtaja Koronapandemia, Ukrainan sota ja siirtyminen hyvinvointialueisiin sävyttivät Pirttilahden kautta SSPL:n puheenjohtajana. – Toimme sopimuspalokuntien asiaa esille mitä erilaisimmissa valtakunnallisissa työryhmissä. Sopimuspalokunta on erityisesti harva-alueilla ensimmäinen auttaja kansalaisen hädässä. Uudistuksessa on ollut keskustelun keskiössä sote, ei niinkään pelastustoimi, joka on kuitenkin vain kaksi prosenttia hyvinvointialueiden budjetista. Pyrimme tekemään parhaamme haasteellisissa olosuhteissa, kiitos siitä liiton toimihenkilöille ja hallitukselle
Ne ovat täynnä tarinoita. Monilla palokunnilla on ollut dokumentteja, joissa on selitetty lippujen symboliikkaa. Suurin osa palokuntien lipuista ei noudata heraldisia sääntöjä. 34 Ajatus palokuntien lippuhistorian kirjoittamisesta ei ollut uusi. Tällaisissa tapauksissa on ollut tarkoituksenmukaista käyttää palokuntalaisten omia käsitteitä. Eivätkä väritkään ole aina heraldisten sääntöjen mukaisia, vaan noudattavat pikimminkin palokuntien omaa, perinteistä värisymboliikkaa. Ajatus jalostui esitykseksi pelastusalan lippujen historian kirjoittamisesta ja palokuntalippujen keräämisestä yksiin kansiin. Ne olivat aluksi viestintävälineitä, mutta niistä tuli jo varhain myös yhteisöllisyyden tunnuksia, ja näkyvä osa palokuntien toimintaa arjessa ja juhlassa. Lähes kahdeltasadalta palokunnalta saatu aineisto julkaistiin Vilho Nuorevan toimittamassa Suomen palontorjunnan historia -teoksessa vuonna 1980. Alkuperäinen tavoite ”lippumatrikkelista” toteutui jakamalla liput toimijoiden mukaisesti neljään ryhmään: Pelastuslaitokset ja viranomaiset, Kansalliset ja alueelliset järjestöt, vapaaehtoiset palokunnat ja tehdaspalokunnat. Sotilasorganisaatioilla ja palokunnilla on paljon yhtäläisyyksiä. Vanhimmat palokuntaliput ovat syntyneet spontaanisti, ja ne on toteutettu harrastuspohjalta. Yllättävää on ollut se, että palokuntien kätköistä ja museoiden kokoelmista on löytynyt lukuisia vanhoja palokuntalippuja. Niissä on tekstejä, numeroita ja heraldiikkaan kuulumattomia kuvioita. Joukossa on sekä paraatilippuja että merkinantolippuja. Siksi tutkimuksessa on ollut mahdollista noudattaa heraldista terminologiaa vain uusimpien lippujen osalta. Ensimmäisen aloitteen lippuhistorian keräämisestä ja julkaisemisesta teki Rauman palopäällikkö Keijo Hyrsky 1970-luvulla. Ensimmäisessä osiossa on yleisesitys lippujen historiasta ja niihin liittyvistä perinteistä, heraldiikasta ja veksikologiasta, tunnuksista, suunnittelijoista ja tekijöistä. helposti halutun toimijan lippu ja usein monipuolinen historia. Viimeksi sisäministeriön pelastusosasto, jonka lippu julkistetaan tänä vuonna. Jako tarjoaa mahdollisuuden löytää Palokuntien liput Yhteinen voima, yhteisöllisyyden tunnus ”Palokuntien liput – Yhteinen voima, yhteisöllisyyden tunnus” on kolmas ja laajin pelastusalan lippujen historiaa käsittelevä tutkimus. Palokuntien harjoittelun ja toiminnan pitää olla kurinalaista ja organisoitua aivan samalla tavalla kuin sotilaidenkin toiminnan. Sotilasliput ovat olleet myös palokuntien lippujen esikuvana. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (SPEK) julkaisi vuonna 2007 Eeva Koivulan toimittaman teoksen Pelastusalan järjestöliput. Hankkeen alullepanija oli teollisuusneuvos Kari Kallonen, joka herätti Palosuojelun edistämissäätiön hallituksessa ajatuksen kysellä palokuntien tunnusten ja perinteiden perään. Palokuntaliput sisältävät joka tapauksessa poikkeuksellisen määrän palokuntahistoriaa ja -perinteitä. Vuosina 1980 ja 2007 julkaistu aineisto on ollut hyvä perusta uusimman tutkimuksen ja lippumatrikkelin noin 400 palokuntalipun historialle. Teksti Juhani Kostet Kuvat Palokuntien arkistot. Liput ovat kuuluneet 1800-luvun alkupuolelta alkaen vapaaehtoisten palokuntien toimintaan. Uusimman lippuhistorian tekijäksi valittiin FT dosentti Juhani Kostet, joka on kirjoittanut aikaisemmin useita pelastusalan historioita. Hyvästä yrityksestä ja monista kyselyistä huolimatta on varmaa, että tämäkään tutkimus ei ole tuonut kaikkia palokuntalippuja päivänvaloon. Uusin palokuntalippujen historia on jaettu kahteen osioon. Teoksessa on julkaistu tiedot 107 palokunnan ja järjestön lipusta. Lippukulttuurin ovat omaksuneet sittemmin myös ammattipalokunnat ja pelastusalan järjestöt
Lippu on heraldisesti oikeaoppinen. Teoksen on kustantanut Palosuojelun edistämissäätiö ja sen toimituksesta on vastannut Suomen Palopäällystöliitto. Kuva: SPEK. Taustalla on rekvisiittana kaksi V.P.K:n lippua ja Suomen yleisen palokuntaliiton plakaatti. Sen keskellä on valkoisella pohjalla palokuntatähti, jonka päällikkeenä on Paattisten vanha vaakunatunnus Pattisten varis. Paattisten VPK:n kantolippu uudistettiin vuonna 2014. Pomarkun VPK:n lippu tehtiin alunperin 1910-luvulla Venäjän lipun pohjalle. Kuva: Paattisten VPK.. Kuvattu ilmeisesti vanhassa V.P.K:n talossa, joka paloi 26.6.1929. Kuva: Forssan museo. 35 Palokuntien liput – Yhteinen voima, yhteisöllisyyden tunnus -teoksen ja tämän artikkelin on kirjoittanut FT dosentti Juhani Kostet. Leppävaaran VPK:n lipun lienee suunnitellut seudulla asunut taiteilija Akseli Gallen-Kalela. Palokuntalippujen suunnittelijoina on kirjava joukko palopäälliköistä taiteilijoihin ja ammattiheraldikoihin. Forssan V.P.K:n johtokunta vuodelta 1914. Sittemmin uudistettua lippua korjattiin poistamalla tekstit, erottamalla lipun eriväriset hirret keltaisilla vartailla ja sijoittamalla palokunnan vaakunan lipun keskelle. Kirjaa on saatavissa Suomen Palopäällystöliiton verkkokaupasta hintaan 75 euroa. Kuva: Pomarkun VPK. Lounais-Hämeen Kotiseutuja Museoyhdistys. Tunnusta käytettiin useissa palokuntalipuissa varsinkin 1930-luvulla. Nykyinen lippu otettiin käyttöön yhdistyksen 100-vuotisjuhlien yhteydessä vuonna 2005. Lippu on toteutettu palokunnanpäällikkö Ville Hörkön suunnitelman mukaan. Upean ulkoasun teokselle on antanut graafinen suunnittelija Anders Carpelan. Kuva: SPEK. Se suunniteltiin jo palokunnan alkuvuosina, mutta lippu tuli valmiiksi vasta vuonna 1960. Kauhajoen VPK:n lipun vihreällä pohjalla on Yleisen Palokuntaliiton rintamerkin tunnukset, palokuntalaisten tärkeimmät työvälineet, kypärä, tikkaat, suihkuputki ja letkukieppi, jossa on teksti Kauhajoen VPK r.y
Artikkelit sisältävät taustatietoa eri fyysisen ja henkisen suorituskyvyn harjoittamiseen ja jakaa käytännön vinkkejä arkeen ja asemaympäristöön sovellettavaksi. Artikkeleissa syvennytään eri kunnon osa-alueisiin, joihin tutustutaan yleisellä tasolla pelastustyön näkökulmasta tässä artikkelissa. Emmi-Juulia Hirviniemi Fysioterapeutti (AMK), Liikuntaneuvoja (AT), Sertifioitu Personal trainer ja hieroja (AT) Savusukeltaja Kuusiston VPK:n hälytysryhmässä Pelastusalan henkilöstölle suunnatun lajinomaisen harjoitusmuodon AsemaHIIT-konseptin kehittäjä Instagramissa nimellä @tirriainentreenaa. 36 SAMMUTUSHAALARIN TÄYDELTÄ VOIMAA Teksti Emmi-Juulia Hirviniemi Kuvat Jussi Heikkonen Toimintakyvyn pelastajat osa 2 Tällä palstalla julkaistaan kuusiosainen juttusarja työja toimintakyvyn ylläpitämiseen liittyen
Kestovoima jaetaan kehonpainolla tehtävään lihaskestävyysharjoitteluun ja lisäpainoilla tehtävään voimakestävyysharjoitteluun. Riittävät voimatasot pitävät pois sairauslomilta. Jokaisella jaksolla harjoitetaan kaikkia näitä ominaisuuksia eri lajien muodossa, mutta pääpaino on aina jollakin mainituista. Kehittävät pääharjoitteet tulee tehdä levänneenä, eli huolehditaan riittävästä unesta ennen harjoittelua ja täydennetään lihasten energiavarastot monipuolisella ravinnolla. Harjoitusviikkojen rytmitys vaihtelee kevyiden, perusviikkojen, raskaiden viikkojen välillä. Kookkain, lihaksikkain ja raamikkain pelastaja ei ehkä ole ketterin tai kestävin. UKK-instituutin 18–64-vuotiaille suunnattujen Terveysliikuntasuositusten mukaan lihaskuntoa, voimaharjoittelua ja liikehallintaa tulisi harjoittaa joka viikko vähintään kaksi kertaa esim. Niin voimaharjoittelu on hyvä jakaa teemoitettuihin jaksoihin. 37 Ihanteellista pelastajaa emme pysty tarkasti määrittämään, mutta tiettyjä fyysisiä ominaisuuksia hänellä on hyvä olla. MONIPUOLINEN VOIMAHARJOITTELU Voimaharjoittelu perustuu hermolihasjärjestelmän yksilölliseen monipuoliseen kuormittamiseen. Maksimivoimaharjoittelussa on hyvä muistaa huolehtia riittävistä palautuksista.. Harjoittelun ohjelmoinnissa on tärkeintä muistaa tavoite, jaksotus ja monipuolisuus sekä nousujohteisuus. Nämä kaksi kestovoiman muotoa limittyvät helposti ja niitä voidaan varioida yhdistellä tarvittaessa. Niissä tilanteissa kovan kuormituksen takia lihassoluihin ei ehdi kuljettua niiden tarvitsemaa määrää happea ja lihas väsyy nopeasti. Pelastaja hyötyy puhtaasti työkyvyn kannalta eniten kolmesta ensimmäisestä. Näitä ominaisuuksia vaaditaan hyvältä pelastajalta ja tämä on hyvä huomioida voimaharjoittelun tavoitteissa ja ohjelmoinnissa. Maksimivoimaharjoittelulla vaikutetaan eniten nopeisiin lihassolutyyppeihin. Pelastusalan tehtävissä tarvitaan yksittäisissä ponnistuksissa räjähtävää liikkeen aloitusta. Maksimivoimaharjoittelun alaluokista pelastaja hyötyy eniten lihasmassan kasvuun ja nopeuteen painottavan hermostollisen maksimivoiman harjoittamisesta. Lihasvoimaharjoittelu kehittää lihaskuntoa ja aerobista kestävyyttä, kun taas voimakestävyys kestovoimaa ja laktaattitasojen kohoamisen sietokykyä sekä anaerobista kestävyyttä. Näiden ominaisuuksien harjoittaminen ei ole yksinkertaista, mutta parhaiten toteutettavissa lajivoimaharjoittein. Siksi on hyvä keskittyä kuntosalilla huolelliseen tekniikkaan, nopeampaan työvaiheeseen ja jarruttavaan eksentriseen palautusvaiheeseen ennen uutta toistoa. Painotukset voidaan jakaa sykleittäin kesto-, maksimi-, nopeusja lajivoiman harjoittamiseen. Kuormituksen tehoon ja intensiteettiin voidaan vaikuttaa harjoitustiheyttä, sarjojen ja toistojen lukumäärää sekä kuormia muuttamalla. kuntosalin, ryhmäliikunnan, porrasharjoittelun tai pallopelien muodossa. TÄSMÄHARJOITTELUA PELASTAJALLE Kestoja maksimivoiman harjoittaminen lajille tyypillisissä olosuhteissa ovat pelastajalle yksi oleellisimmista voimaharjoittelun osa-alueista. Pelastaja, jolla on kohtalaisen hyvä peruskunto ja pohja harjoittelulle, hyötyy 4–6 viikon jaksotuksesta
Lisää harjoitteluvinkkejä löytyy Instagram-tililtä @tirriainentreenaa. Vaihda seuraavaan liikkeeseen kuuden kierroksen jälkeen pitäen 1 minuutin sarjapalautuksen. Harjoittelu perustuu kestovoiman ja osin maksimivoiman harjoittamiseen, liikkuvuuden ja kestävyyden kehittämiseen. Siksi meidän on tehtävä harjoituksia myös lajille tyypillisissä asennoissa, nivelkulmilla ja kuormilla. LisäkKAHVAKUULIA PELASTAMASSA. MAASTAVETO RENKAALLA Asetu renkaan taakse siten, että saat kyykistymällä otteen renkaan alareunasta. Yksi harjoituskerta kattaa jo ison osan viikoittaisista Terveysliikuntasuosituksista ja kehittää useampaa osa-aluetta samanaikaisesti. Kaada rengas maahan ja toista sama uudestaan.. Lisäksi harjoittelulla halutaan kehittää epämukavuuden ja lämmönsietokykyä sekä hitsata hälytysryhmän jäsenistä vahvoja tiimejä yhdessä harjoittelemalla. Helposti unohdamme myös puristusvoiman tärkeyden ja sitäkin voi harjoittaa käsittelemällä painoja ilman vetoremmejä ja tekemällä vastustettuja nyrkistysharjoituksia. Yleishyvä viikkotason perusohjelma on kaksitai kolmijakoinen, kuten rinta-selkä, alaraajat ja ojentaja-hauis-olkapää. YKSINKERTAINEN ASEMAHIITHARJOITUS Tarvikkeet: Sammutusasu ja paineilmalaite, rekan rengas, leka, 3”letkurulla, 1,5”letku, jauhesammutin ja paloauto. – VAHVISTU LAJIVOIMALLA Pelastajan haalareita ei täytetä pelkästään kuntosaliharjoittelulla, vaan täytyy kehittää myös lajivoimaominaisuuksia. Harvemmin pelastajan tehtävänä on keikalla kantaa savun keskeltä kahvakuulia urheilutrikoissa. VOIMAHARJOITTELU TOISTOT SARJAN AIKANA PALAUTUS TOISTOJEN VÄLISSÄ SARJAT ESIMERKKI Lihaskestävyys Omankehon painot tai kevyt lisäpaino (0–20 % maksimista) 20–100 kpl 30 sek – 2 min 10–30 sek 2–6 Kuntopiiri, kiertoharjoittelu, kuntopallosarjat, AsemaHIIT Voimakestävyys Lisäpainoharjoittelu (20–50 % maksimista) 12–20 kpl 10–30 sek 15–60 sek 2–4 Laiteharjoittelu, paikkaharjoittelu, lisäpainosarjat, mäkija porrasjuoksut, AsemaHIIT Perusvoima eli hypertrofinen maksimivoima (50–80 % maksimista) 6–12 kpl nopeasti 1–3 min 3–6 Lisäpainoharjoittelu kuntosalilla si alaraajoilta vaaditaan ponnistusvoimaa, joten yhden ja kahden jalan kyykyt sekä käyntiasennon hallinnan harjoittaminen lisäpainoilla valmistavat meitä esimerkiksi portaissa liikkumista, metsäpalossa toimimista ja sammutusasennon ylläpitämistä varten. Tähän ratkaisu on AsemaHIIT-konsepti, joka on lajinomaista harjoittelua matalla kynnyksellä asemaympäristössä. Tehtävillämme joudumme tekemään paljon vetoja työntösuunnan liikkeitä, joita kannattaa hyödyntää selän ja rinnan harjoittamisessa. Saliharjoittelussa kannattaa suosia moninivelliikkeitä. Ponnista maastavedon lailla kyykystä ylös nostaen renkaan pystyyn. Kehomme suuret lihasryhmät keskivartalon liikekeskuksessa, alaraajoissa sekä selässä ovat työtehtäviemme kannalta oleellisimmat. Ohjeet: Tee jokaista liikettä 6 x 1 minuutin ajan paikkaharjoitteluna ja pidä kierrosten välissä 15 sekunnin tauko
Laskeudu alas nousuraajan varassa ja astu se lopulta portaalta alas toisen viereen. Vaihda nousujalkaa kolmen kierroksen jälkeen. Siirry tästä etunojapunnerrusasentoon polvet maassa. AUTOON NOUSU ASKELTAEN Asetu seisomaan paloauton avonaiselle ovelle. Nosta jauhesammutin syliin ja kannattele sitä etukyykyn omaisesti rintakehän korkeudella. ETUKYYKKY JAUHESAMMUTTIMEN KANSSA Aseta 3”-letkurulla siten, että pystyt istuutumaan sille. Astu valitsemallasi alaraajalla askel eteen ja siirry käyntiasennon kautta toispolviseisontaan, kuten askelkyykyssä. Pidä katse suunnattuna ylös etuviistoon. Kyykkää alas rullalle ja nouse ylös. Tee letkuilla crossfitsaleilta tuttua köysiliikettä. Ponnista tällä alaraajalla ylös ja siirrä toinen alaraaja toisen viereen samalle askelmalle. 39 RENKAAN LYÖNTI LEKALLA Asetu kylki edellä renkaaseen nähden. BURBEE-VARIAATIO ILMAN HYPPYÄ Aloita liike tasajalkaa seisten. Punnerra siten, että rintakehä käy lattiassa. Halutessasi voit liuúttaa kättä lekassa ja saattaa liikkeen siten loppuun tai päästää alemman käden irti, jolloin lekan saattaminen tapahtuu enemmän ojentajalla ja on pidempiaikaisessa työssä hiukan taloudellisempaa. Valitse puoli, jolla aloitat astumalla alimmalle portaalle. Vaihda lyöntipuolta kolmen kierroksen jälkeen. Ota kiinni penkin tukirakenteesta tai muusta soveltuvasta kiintokalusteen osasta. Anna lekan tehdä työ. Jos harjoittelette ryhmänä, jokainen valitsee yhden liikkeen, josta aloittaa ja kiertää kierroksen siitä liikkeestä alkaen.. Pyri pitämään yläraajoissa mahdollisimman laaja liikerata. Pidä aloitusasennossa lekasta kaksin käsin kiinni. Vaihda askeltavaa jalkaa kolmen kierroksen jälkeen. Vinkki! Mikäli teet harjoituksen yksin, päätä se tähän. Nouse ylös toispolviseisonnan kautta samaan alaraajaan tukeutuen kuin ensimmäisellä kierroksella. VOIMAKÖYDET 1,5”-LETKULLA Aseta 1,5” letku kiinni siten, että sinulla on käsissäsi yhtä pitkät letkun pätkät, jotka ovat vastakkaisesta päästä kiinni
40 Kokkola Industrial Parkin Teollisuuspalokunta ONGELMAN RATKAISIJAT 24 H VALMIUDESSA Teksti Pekka Koivunen Kuvat KIP Service ja Pekka Koivunen
41 Kokkolan Ykspihlajan alueelle on aikain saatossa muodostunut suuri teollisuuskeskittymä, Kokkolan Suurteollisuuspuisto. Se on paremmin tunnettu lyhenteellä KIP (Kokkola Industrial Park). Alueen paloja pelastustoimesta vastaa päätoiminen, 14-henkinen teollisuuspalokunta. ??
Sen yhtenä palvelutoimintona on paloja pelastustoimi. – Kaikilla, paitsi yhdellä, on sopimuspalokuntatausta. – Hälytystehtäviä meillä on vuodessa keskimäärin 90, kiireellisiä niistä on noin 60. Lisäksi noin 60 palveluyritystä tukee edellä mainittujen toimintoja. Savuja kemikaalisukelluskelpoisia on puolet porukasta, ja vartijakoulutettuja on 10, kertoo palvelupäällikkö Jouni Korkeaniemi. KIPin alueella työskentelee noin 2 400 henkilöä. – Teollisuuskemikaaleihin keskittyneellä Cabb Oy:llä on oma teollisuuspalokunta, joka toimii ainoastaan kyseisen yrityksen alueella. KIP Service Oy vahvisti turvallisuusorganisaatiotaan vuosi sitten, kun teollisuuspalomestarit Riku Nikula ja Jouni Korkeaniemi siirtyvät KIP Servicen palvelukseen Securitaksen palkkalistoilta. Vas Marko Puusaari, Jouni Korkeaniemi, Mikael Store, Markus Pajukangas, Jouni Paavola, Tommi Herlevi.. – Viikonloppuisin ja arkipyhinä vahvuus on sama kuin yövuorossa. Palokunnan päivävuoron (klo 8-16) vahvuus on 1+3, yövuoro 1+1. Teemme heidän kanssaan yhteistyötä muun muassa kouluttaen heidän vuoroissa työskenteleviä teollisuuspalomiehiä. – Yövuoron tavoite-, tai oikeammin toivevahvuus, on kolme, sanoo Korkeaniemi. He ovat alanvaihtajia ja tulleet tpk:n palkkalistoille hyvin erilaisita työtehtävistä. Nikula on asiakkuuspäällikkö vastaten turvallisuustoimintojen kokonaisuudesta. Muista yhteistyökuvioista Jouni Korkeaniemi mainitsee palokuntasopimuksen hyvinvointialueen pelasKuvassa puolet KIPin teollisuupalokunnan henkilöstöstä. 42 KIP on Pohjois-Euroopan suurin epäorgaanisen kemianteollisuuden keskittymä. Teollisuuspalokuntaa vetää turvallisuuden palvelupäällikkö Jouni Korkeaniemi. KIPin alueella on Korkeaniemen mukaan myös toinen teollisuuspalokunta. Muiden ei-kiireellisten tehtävien määrä on 15 vuodessa. Palokunnalla on kaksi sammutusautoa, Renault -01 ja Sisu -91 sekä tarkastusauto Honda CRV -06 ja sammutintarkastusauto Renault Master -10. Noin 700 hehtaarin alueella toimii 16 tuotannollista yritystä, joilla on 21 teollisuuslaitosta. Alueella toimii monipalveluyhtiö KIP Service Oy. Työvuorossa 2 – 4 henkilöä Palokunnassa toimii 14 teollisuuspalomiestä
Korkeaniemi kertoo tarkastusja testauspalvelujen työllistävän teollisuuspalomiehiä päivittäin. – Tarvittaessa olemme käytettävissä hälytystehtäviin myös KIPin alueen ulkopuolella. – Teemme paloilmoitinlaitteistojen ja spriklerijärjestelmien kuukasitestejä. Teollisuuspalokuntalaisen tehtäväkenttä on siis hyvin laaja ja vaatii osaajiltaan syvällistä perehtymistä eri osa-alueisiin. Monipuolinen tehtäväkenttä Jouni Korkeaniemi pitää teollisuuspalokunnan ja –palomiesten tehtäväkenttää hyvin laajana. ??. Sammutinhuolto, alkusammutuskoulutus sekä paineilmalaitehuolto kuuluvat Korkeaniemen mukaan KIPin teollisuuspalokunnan perustehtäviin, kuten myös pelastusja poistumisharjoitukset alueen yrityksissä. Kokkolan suurteollisuuspuiston alueella palomiehet joutuvat ratkaisemaan mitä erilaisimpia ongelmia ja palokunnan on suoriuduttava niistä pitkälti omin voimin. Lista työtehtävistä on hengästyttävän pitkä. Hälytystehtävien lisäksi teemme paloja tulityövartiointia – ja paljon muuta. – Palveluihimme kuuluvat myös hätäensiapu-, ja tulityökorttija työturvallisuuskorttikoulutus sekä paineilmalaitekoulutus. – Minusta meidän porukalle sopiikin hyvin nimitys ”ongelman ratkaisijat”, päättää turvallisuuden palvelupäällikkö Jouni Korkeaniemi. Ja hoidamme osittain myös alueen vesilaitoksen valvontaa. Vähän harvinaisempi palokunnan toimintamuoto on trukkisekä siltanosturikoulutuksen järjestäminen alueen työntekijöille. Tarkastamme väestönsuojia, putoamissuojia, deffoja ja paljon muuta. 43 tuslaitoksen kanssa. – Koulutimme viime vuonna yhteensä 2497 henkilöä. – Tässä työssä tehtävät liittyvät tavalla tai toisella paloja työturvallisuuteen. Jouni Korkeaniemi haluaa painottaa vielä koulutuspalveluiden merkitystä niin teollisuuspalokunnalle kuin alueen yrityksille. Yritysten henkilökuntaa perehdytetään tarvittaessa Virven salaisuuksiin
Palomestari Tarmo Läspä ja Keski-Pohjanmaan pelastuslaitoksen kemikaalitorjuntaperävaunu. Kehittyvä alue vaatii koko ajan enemmän pelastustoimelta. – Kyseessä on yksi Suomen suurimmista teollisuuden keskittymistä ja se on alueellamme ylivoimaisesti suurin yksittäinen riskikohde. Läspän mukaan on mahdotonta ottaa koko KIPin alueen tuntemusta täysin haltuun. Alueen 21 teollisuuslaitosta ja satamat ovat pelastuslaitokselle vaativia kohteita. PÄIVYSTÄVÄ PALOMESTARI JA KIP Kokkolan suurteollisuuspuisto vaikuttaa päivystävän palomestarin työhön monin tavoin, tunnustaa palomestari Tarmo Läspä. – Teollisuuspalokunta on tosi tärkeä pelastuslaitoksen kannalta. – Näin pelastuslaitoksen kannalta olisi hyvä jos harjoituksia toiminnanharjoittajien ja teollisuuspalokunnan kanssa olisi nykyistä enemmän. – Tässä joutuu tutustumaan ulkoisiin pelastusuunnitelmiin, ja kun alueelle rakennetaan jotain uutta tai tapahtuu muutoksia, käymme tutustumassa ja päivitämme omia suunnitelmiamme. Nesteen terminaali ja KIP-eteläinen alue. – Harjoituksia järjestetään kahdesta neljään vuosittain. Viimeisimpinä kohteina ovat olleet mm. He opastavat yksikkömme kohteeseen ja heillä on kohdeasiantuntijuutta, jota erityisesti juuri KIPin alueella tarvitaan. Harjoitustoimintaa voisi kuitenkin palomestari Tarmo Läspän mukaan vielä kehittää. 44 Päivystävät mestarit osallistuvat harjoitusten järjestämiseen vuorollaan. Vuosittain suurteollisuuspuistossa pidetään ulkoisiinpelastussuunnitelmiin liittyviä harjoituksia..
Ihanteellisen miljöön kokoontumisille on aina tarjonnut Yyteri hiekkarantoineen ja palveluineen. Tapaamisten nimenä alettiin käyttää Kuusapilakongressia ja välillä myös Moniapilakongressia, kunnes Jyväskylässä vuonna 2007 päätettiin, että toimitaan Kuusapilakongressin nimellä. Järjestämisoikeus on vain rekisteröidyillä yhdistyksillä. Vuonna 2024 porilaisilla on kunnia isännöidä Kuusapilakongressia viidennen kerran. Porin tapahtuman ohjelmassa on muun muassa turvallisuusjohtaja Veli-Pekka Nurmen esitys Ydinvoimalan turvallisuudesta ja Harju Elekter Oy:n esitys aurinkoenergiasta ja sen hyödyntämisestä. Combilanssin toimintaa esittelee ensihoidon palvelupäällikkö Vesa Hietava Satakunnan hyvinvointialueelta. 45 Vuoden 2024 paloveteraanien Kuusapilakongressi pidetään Virkistyshotelli Yyterissä Porissa 15.5.2024. Lisätiedot: Tapio Kumpulainen, 040 572 4967 PALOVETERAANIT PALOVETERAANIT kokoontuvat Yyterissä. Suomen paloveteraanien säännölliset vuosittaiset kokoontumiset alkoivat vuonna 1980, jolloin Espoon, Helsingin, Turun ja Vantaan veteraanit kokoontuivat yhteen espoolaisten isännöimään Neliapilakongressiin. Sana levisi nopeasti veteraanien keskuudessa ja halukkuus tulla mukaan toimintaan oli innostunutta. Tällä kerralla tapahtuman järjestäjänä toimivat Porin veteraanit osallistuivat Kuusapilakongressiin ensimmäisen kerran vuonna 1998 Jyväskylässä. Vuosikokouksen jälkeen on vuorossa tutustuminen Satakunnan paloautomuseoon
Väkeä ei ole riittävästi hälytystehtäviin. 46 Pyhäsalmen VPK, Pyhäjärvi, Pohjois-Pohjanmaa VARALLAOLON LOPETTAMISELLA VAKAVAT SEURAUKSET VAHVUUKSIIN Pyhäsalmen VPK on vuosikymmeniä ollut valtakunnallisesti tunnettu aktiivisena palokuntana: monipuolista nuorisoja naistoimintaa, kansainvälistä kilpailuja ystävyyspalokuntatoimintaa, elokuvateatteri ja vahva hälytysosasto. Tänään palokunnalla on ongelma sen ydintoiminnassa. Teksti Pekka Koivunen Kuvat Pyhäsalmen VPK ja Pekka Koivunen
Henkilöstöpula näkyy erityisesti päivälähdöissä, joiden vahvuus jää toisinaan hyvin pieneksi. – Olemme käynnistämässä myös tukiosastoa noin kymmenen hengen voimin. – Hoidamme muonitusta myös leireillä ja kursseilla. Näiden lisäksi nuoriso-osasto tekee vierailuja pelastustoimintaan liityviin kohteisiin kuten pelastusopistoon, kuvailee Juha Tikkanen nuoriso-osaston vilkasta toimintaa. Heidän määränsä on vaihdellut, mutta harjoitukset on onnistuttu pitämään. Kokoonnumme paloasemalla tiistaisin kolmen viikon välein, mutta kokoukset järjestämme verkossa. – Meillä oli hälytysosastossa 25 jäsentä. – Näistä on tällä hetkellä mukana noin 35 nuorta, jotka harjoittelevat kahdessa ryhmässä maanantaisin, kertoo nuoriso-osaston varajohtaja Juha Tikkanen, 50. Naisosaston päätoimintamuotona on hälytysmuonitus, josta on Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitoksen kanssa tehty sopimus. Nuoriso-osastossa kaksi ryhmää Pyhäsalmella on satsattu nuoriin, joista toivotaan täydennystä hälytysosastoon lähivuosina. Halonen toivoisi myös hälytysosaston jäsenten harjoitusaktiivisuuden olevan nykyistä parempi. – Erityisesti nuoret ovat täällä löytäneet palokuntaharrastuksen. Väkeä riitti niin harjoituksiin kuin hälytystehtäviinkin. Olemme perinteisten toimintamuotojen lisäksi etsineet uusia toimintamuotoja. Näin kävi palokunnan päällikkö Jarmo Halosen mukaan myös Pyhäsalmen VPK:ssa. Näistä esimerkkinä on liukkaan kelin ajoharjoittelu, sanoo Sari Vornanen. – Torstain harjoitusiltojen osallistujamäärä on ollut viime aikoina alle kymmenen. – Vuonna 2008 perustimme veteraaniosaston, jonka runkona ovat noiden aikojen aktiivit. Savusukelluskelpoisia oli 11 ja ryhmänjohtajia kolme. Koulujen alettua nuorille järjestetään leiri palokunnan leirialueella Veihtiniemessä. Naiset kokoontuvat joka kolmas viikko Pyhäsalmen VPK:n naisosastossa on parhaimmillaan ollut yli 20 jäsentä, kertoo naisosaston johtaja Sari Vornanen, 50. – Luvut noudattivat pari vuotta sitten valtakunnallista keskitasoa. Talvella nuoret viedään yhdistetylle lasketteluja kylpyläreissulle. Syksyllä 2022 toteutettu rekrytointikampanja toi 75 innokasta nuorta palokuntaharrastuksen piiriin. Kaikkiaan heitä on tällä hetkellä mukana noin 20, kertoo veteraaniosaston sihteeri Irja Lehtinen, 73. – Alueleirit ja valtakunnalliset leirit ovat tietysti ohjelmassa, kuten myös toukokuussa oman palokuntamme 24h-harjoitus paloasemalla ja ”keikkakohteissa”. 47 Varallaolon päättyminen vuonna 2022 passivoitti usean palokunnan hälytysosaston toimintaa. Lähdemme muinakin aikoina maksimissaan keskimäärin kolmen neljän hengen porukalla pieniin ja keskisuuriin hälytyksiin. Hälytyskelpoisia naisia oli 5. – Nuorten suuri määrä vaatii useita kouluttajia. – Tällä hetkellä aktiiveja on hieman alle kymmenen. Veteraaneja 20, tukiosasto aloittelee Pyhäsalmen VPK:n aktiivisiin aika sijoittuu 1960 – 1980 -luvuille, jolloin palokunta osallistui muun muassa CTIF-kilpailuihin ja ystävyyspalokuntatoimintaan. Vaikka hälytysosastossa on menossa aiempaa passiivisempi kausi, ovat palokunnan muut osastot Jarmo Halosen mukaan vahvassa iskussa. ??. Nyt podemme vakavaa henkilöstöpulaa, henkilöstömäärä on puolittunut
Nyttemmin kisaa käydään neljän vuoden välein, nuoret (12-16) kuitenkin kisaavat joka toinen vuosi. Palokuntaolympialaisiksikin tituleerattu kisa järjestettiin aluksi kolmen vuoden välein. Se julkaisee tulipalotilastoja, järjestää kansainvälisiä konferensseja, organisoi neljän vuoden välein palokuntakilpailuja 3 000 kilpailijalle ja edistää palokuntanuorisotyötä. Tämän Mulhousessa Ranskassa järjestetyn kisan voitto tuli kotiin Pyhäsalmelle. 48 Kilpailutoimintaa vuodesta 1963 Pyhäsalmen VPK:n joukkue on osallistunut kansainväliseen CTIF-palokuntakilpailuun vuodesta 1963 alkaen. Pyhäsalmelta on parhaimmillaan osallistunut kisoihin 13 hengen porukalla, joista 10 varsinaisessa joukkueessa. Kotimaiseen Jehumaljakisaan Pyhäsalmen VPK on osallistunut yhden kerran edustaen Jokilaaksojen pelastuslaitosta. Pyhäsalmen VPK:n joukkue on ainut, joka on osallistunut jokaiseen kisaan vuodesta 1963 alkaen. ” ”. CTIF on kansainvälinen paloja pelastusalan järjestö, jossa on mukana yli 50 jäsenmaata ja 56 jäsenjärjestöä
Joku vpk:lainen keksi tuolloin, että vanhalla suojeluskunnan talolla voisi näyttää elokuvia. ?. Perimätieto kertoo, että palo lähti palopäällikön asunnosta. Tästä alkoi vpk:n pitkä tie elokuvateatterin omistajana. Toiminta kuitenkin hiipui 1990-luvun puolivälissä. Tänään 108-paikkainen elokuvateatteri on varustettu digitaalisella kuvaja äänikalustolla, mikä mahdollistaa ensi-iltaelokuvien esittämisen samanaikaisesti vaikkapa pääkaupunkiseudun teatterien kanssa. Palokunnille harvinaisen elokuvateatteritoiminnan lisäksi Pyhäsalmen VPK:lla on ollut toinenkin harvinainen toimintamuoto: ystävyyspalokuntatoiminta, joka käynnistyi CTIF-kilpailujen myötä. Palokunnassa on viime aikoina keskusteltu toiminnan herättämisestä uudelleen henkiin. Toiminta on keskeytynyt vain kerran. Teatterin ylläpidon, vakuutukset ja vuokran maksaa palokuntayhdistys. Näytöksiä teatterissa on neljänä iltana viikossa. 49 Elokuvateatterilla varoja palokunnan toimintaan Jatkosodan loppuaikoina vuonna 1944 Suomen kansa kaipasi viihdettä. Teatteritilojen vuokrauksesta ja elokuvanäytöksistä vastaa VPK:n sihteeri Tea Aittokoski Tuija-äitinsä avustuksella. ”. Vuonna 1957 elokuvateatteri ja koko paloasema paloivat. Palokunnan vuosittain teatterista saama tuotto riippuu pitkälti elokuvien menestyksestä
Nuoriso-osasto ja elokuvat käyttävät ulkoiseen tiedotukseen myös Facebookia ja Instagramia.. Myös telttailua varten pohjustettiin oma alue. Kolmen vuoden jälkeen palattiin nimeen Pyhäjärvi. Kun kunnasta tuli kaupunki vuonna 1993, otettiin käyttöön keskustaajaman nimi Pyhäsalmi. Siitä sai palokunnan leirialueeksi muodostunut paikka nimensä. Kaupungissa on 4756 asukasta. Laajentumisen vuoksi yhdistys vuokrasi naapurista lisätilaa. – Pelastuslaitoksen luvalla voimme pestä autoja ja tehdä pieniä remontteja paloasemalla. (Oulun lääni). Omassa elokuvateatterissa he voivat käydä veloituksetta kolme kertaa vuodessa. Aluksi Konkeloon rakennettiin saunamökki. Harkitusti sitä voidaan vuokrata myös ulkopuolisille. Palokuntalaisilla kohtuulliset edut Pyhäsalmen VPK:n tukee jäsentensä uimahallin käyttöä. 50 Konkelo Veihtiniemessä Pyhäsalmen VPK vuokrasi kunnalta Pyhäjärven eteläosassa sijaitsevasta Veihtiniemestä 2000 neliön tontin parikymmentä vuotta sitten 50 vuoden sopimuksella. Ulkoista tiedotusta varten Pyhäsalmen VPK:lla on nettisivut, jotka ovat parhaillaan päivityksen alla. Paloaseman kuntosali on myös jäsenten ja heidän perheidensä käytössä. Pinta-ala on 1 459 km 2 . Pian tontille tehtiin erillinen liiteri/aitta, laavu ja hirsimökki. – Käytännöksi on muodostunut se, että johtoryhmän kolme henkeä voi tehdä päätöksen, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Pertti Syväniemi. Päätöksenteko neljän hengen johtoryhmässä Pyhäsalmen VPK:lla on kymmenen hengen hallitus. Sisäinen tiedotus hoituu Whatsappilla. Ensimmäisillä kahdella puulla saatiin aikaan konkelo. Toimihenkilöiden välinen viestintään käytetään sähköpostia. Leirikeskus Konkelo kuuluu myös palokunnan jäsenten etuihin. Vuonna 1969 Ol-liite jätettiin pois. Kunta oli vuoteen 1968 saakka Pyhäjärvi Ol. Kunnan nimi vaihtunut useasti Pyhäjärven kunnan (nyt kaupunki) nimi on ehtinyt vaihtua neljästi. Myös pienimuotoinen työkalujen lainaaminen on mahdollista, kuvailee Jarmo Halonen palokuntalaisten etuja Pyhäsalmen VPK:ssa. Palokuntalaiset aloittivat metsäisen rantatontin raivauksen kaatamalla puita. Arkipäivän päätöksenteko on delegoitu neljän hengen johtoryhmälle, johon kuuluvat yhdistyksen puheenjohtaja, palokunnan päällikkö, sihteeri ja rahastonhoitaja. Pyhäsalmen VPK perustettiin Pyhäjärvi Ol.-nimiseen kuntaan vuonna 1935.. Tänään konkelo on pääasiassa yhdistyksen jäsenten omassa käytössä
Lisätietoja tehtävästä antaa tuotantopäällikkö Ville Nykänen, puh. 51 TILAA LEHTESI www.palokuntalainen.fi tai tilaukset@palokuntalainen.fi palokuntalainen digi ja printti Vuosikerta/ 6 numeroa 52€ KALUSTOVASTAAVA Haemme joukkoomme asiakaspalveluhenkistä kalustovastaavaa paloja pelastusajoneuvojen operatiivisen kaluston asennuksiin ja siihen liittyvään logistiikan hallintaan. Historiamme kattaa 40 toimintavuotta ja yli 2000 Saurus® ajoneuvotoimitusta kotimaahan ja vientiin. Eduksi katsomme teknisen alan koulutuksen, C-luokan ajokortin ja englannin kielen taidon. +358 10 616 1426, ville.nykanen@saurus.fi ja www.saurus.fi Työhakemus ja CV pyydetään lähettämään viimeistään 18.3.2024 sähköpostiosoitteeseen rekry@saurus.fi otsikolla Kalustovastaava. Toivomme hakijalta työkokemusta teollisuuden alalta sekä paloja pelastusalan operatiivisen kaluston tuntemusta. Tehtaallamme Jyväskylän Säynätsalossa työskentelee 70 ajoneuvojen valmistuksen ammattilaista. Saurus Oy on kotimainen alan johtava pelastusajoneuvojen valmistaja. ALL IN RESCUE
Uuden kaksikerroksisen rakennuksen tiloissa toimii Noormarkun VPK ja päivystävä ensihoitoyksikkö. Paloasema on suunniteltu puhdas paloasema-periaatteella. Noormarkun VPK:n hälytysmäärä on keskimäärin 200 vuodessa.. Joensuun mukaan sen tiloista löytyy palokunnan tarpeisiin monipuoliset ja modernit tilat. – Hälytysja harjoitustoiminnan lisäksi kiinteistössä on tilat muun muassa nuorisotoiminnalle ja hälytysmuonitusta tekevälle tukiosastollemme. Kustannusarvioltaan 3,6 miljoonan euron kiinteistön rakennutti ja omistaa Porin kaupunki ja se on vuokrattu Satakunnan hyvinvointialueelle pelastustoimen ja ensihoidon käyttöön. Lopputuloksena on nykyaikainen ja toimiva paloasema, kiittelee Noormarkun VPK:n päällikkö Jarno Joensuu. – Olemme saaneet olla alusta saakka mukana rakennuksen suunnittelussa. 52 NOORMARKUSSA SYYTÄ HYMYYN Porissa sijaitsevan Noormarkun uuden paloaseman avajaisia vietettiin 112-päivänä
53 Bruttoala 1568 m2 Kerrosala 1199 m2 Tilavuus 8356 m3 Pelastuksen kalustohalli neljä autopaikkaa Ensihoidon kalustohalli yksi autopaikka Ensihoidon varastoja toimistotilat / väestönsuoja Pesuhalli Puhdas Paloasema -konsepti Varusteiden huoltotila Kaluston huoltotila Paja Kuivaustila Varasto Pesuja saunatilat m ja n Hälytyspukuhuone Palokuntanuorten pukutila Asemapäivystäjän tila VPK:n toimisto Laitoskeittiö hälytysmuonituksen tarpeisiin Koulutustila ajanmukaisine av-välineineen VPK:n järjestötila Asemamestarin toimisto Ensihoidon päivystystilat Kuntosali Museoauton lasivitriini Puolilämmin varastotila Kylmä varasto Jäteja pp-katos Harjoitustorni Pysäköintipaikat Harjoituspiha Kuvassa hymyilevät palokunnan puheenjohtaja Janne Leinonen, palokunnan päällikkö Jarno Joensuu ja ja vastuuyksikön päällikkö Risto Rajala, Satakunnan pelastuslaitokselta. Teksti Pekka Koivunen Kuvat Joni Rautiainen ja Pekka Koivunen
Koulutus tarjoaa konkreettisia välineitä ja menetelmiä, joita operatiiviset johtajat voivat käyttää päivittäisessä työssään. ”Johtaminen punnitaan paineessa” on koulutuksen geneerinen ajatus, joka on erityisen totta etulinjan ammattilaisille, joiden on kyettävä tekemään nopeita ja harkittuja päätöksiä haastavissa tilanteissa ja Viranomaistoiminnan johtamisen koulutus alkaa Kuopiossa muuttuvissa olosuhteissa. Tässä viranomaistoiminnan johtamisen koulutuksessa teoria yhdistetään käytännön taitoihin ja kokemusten jakamiseen. Koulutus soveltuu myös akuuttisosiaalityötä tekeville sekä puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen henkilöstölle. Koulutus tarjoaa yhteisöllisen oppimisympäristön, jossa ammattilaiset voivat vaihtaa kokemuksiaan ja oppia yhdessä. Koulutus auttaa johtajia tunnistamaan ja hallitsemaan stressiä, kehittämään tilannetajuaan ja tehostamaan päätöksentekoprosessejaan. Tämä auttaa heitä kehittämään resilienssiään ja johtamistaitojaan, jotta he voivat tehokkaasti ja taitavasti navigoida haastavissa tilanteissa. Koulutuksen opettajat ovat motivoituneita ja erittäin kokeneita etulinjan ammattilaisia, joilla suurimmalla osalla on yli 20 vuoden työkokemus omassa substanssissaan. 54 Pohjois-Savossa sijaitseva Savonia-ammattikorkeakoulu aloittaa ensimmäisenä Suomessa, uuden viranomaistoiminnan johtamisen koulutuksen, joka on suunnattu ensihoidon, poliisin ja pelastustoiminnan operatiivisen johtamisen tehtävissä toimiville tai näihin tehtäviin pyrkiville ammattilaisille. Lisätietoja koulutuksesta: https://www.savonia.fi/paivita-osaamistasi/taydennyskoulutus/viranomaistoiminnan-johtaminen/. Tiettävästi vastaavaa koulutusta ei ole järjestetty muuallakaan maailmassa. Hakijoilla tulee olla työkokemusta toimialalta vähintään viisi vuotta. Haku Savonia-ammattikorkeakoulun Viranomaistoiminnan johtamisen täydennyskoulutukseen on nyt auki. Koulutus keskittyy myös aktiiviseen palautumiseen ja stressinhallintaan, ja se tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden oppia ja harjoittaa tehokkaita strategioita näiden alueiden hallitsemiseksi. Koulutukseen osallistuvia yhdistää työskentely ja päätöksenteko aikapaineen alaisena tilanteissa, joissa oma ja/ tai asiakkaan terveys tai turvallisuus saattaa olla uhattuna
Ukko varttui maaseutukunnassa, jossa kalustona oli aikalaisille tuttu palotoimen pyhä kolminaisuus. Luonnollisesti aikalaisesta kalustokuvastosta oltiin haettu sitä tekniikan viimeistä huutoa. Eli ämpäreitä jaettiin jo ennen kuin Jonnet muistavat. Sammutusauton katto oli ammuttu täyteen itänaapurista hankittuja sinkkiämpäreitä. Näin se menee, kun johdetaan esimerkillä ja edestä. Isä jäi heitosta huolimatta katsomaan sammutusauton perään ja allekirjoittanut katseli isänsä perään takapenkiltä. PORUKAN TAITAVIN puuseppä oli veistellyt lyömättömän ratkaisun, jolla Fordin lehtijouset kestäisivät kuolematta auton seisoessa pilttuussaan. Veikkaanpa, että lehtijouset säilyivät pidempään kuin itse auto. kolumni Pikku-Ville. Fordin hööki kasilla, Mersun säiliöauto liian pienellä pytyllä ja tietenkin täyteen pakattu paksukuono-Transiitti. TRANSIITTI oli varustettu ajan hengen mukaisesti ja pakattu luonnollisesti yli täyteen kaikkea arvokasta kalustoa, jota saattaisi hälytystehtävällä tarvita. Hän totesi näppärästi, että ota tuosta sopivan kokoiset varusteet, kyllä me vanha palokuntalainen keretään matkalla perehdyttämään. PALOPÄÄLLIKKÖ oli ollut myös toiminnan miehiä. Onneksi kessu oli tilanteen tasalla. Isä katseli siinä hetken ihmeissään ympärilleen ja huomatessaan ”lampun syttyneen”, hän sanoi lähtevänsä pois jaloista. Vastuu siirtyykin lukijalle ja osalle jutut saattavat olla tuttuja. Metsäpalossa oltiin paikalle keritty ensimmäisenä omalla Taunuksella. MERSUN TARINA, oli ollut melko kuoppainen. Isältä pojalle, totesin mielessäni. Ongelmaksi oli kuitenkin muodostunut aikalainen ajoneuvotekniikka ja varsinkin Fordin alla vaikuttanut hevoskärryn jousitus. Kesken sammutusauton kalustoesittelyn alkoi virvestä polkka soida. FORDIN HÖÖKIIN, oli kunnan palopäällikkö tehnyt kalustohankintoja omin päin. Hööki on käsittääkseni edelleen tallessa ja sen ratissa on allekirjoittanutkin ottanut ensimmäiset päristykset paloautoon. Isältä pojalle SINÄNSÄ KAUNIS ajatus oli kuulemma ajan myötä hieman haalistunut epäkäytännöllisyydestä johtuen. Sisu on viimein 2010-luvulla vaihtunut Scaniaan, joten rauha maassa ja varsinkin kunnan Scania-miehillä. Toisella kädellä oltiin viitottu miehistöä tekemään selvityksiä oikeaan suuntaan. Miehistön saapuessa paikalle oli päällikkö lorotellut ensimmäistä kekälettä sammuksiin kravatti olalla ja pussihousujen henkselit maassa laahaten. ISÄNI KÄVI AIKANAAN minua morjestamassa asemalla, kun työskentelin päivävuorossa ”epäpätevänä”. Kekseliäät palokuntalaiset eivät jääneet kuitenkaan tuleen makaamaan. 55 Viranomaistoiminnan johtamisen koulutus alkaa Kuopiossa NYT KUN OMAT MUISTELOT ON JAETTU, on aika siirtyä muiden tarinoihin. Autoa hankittaessa oli ilmeisesti sen ajan Scania-miehet ottaneet herneet nenäänsä ja taukoa palokunnalla käymisestä oli tullut. Joku saattaa jopa muistaa jutut eri tavalla. Auto makasi tallissa puupalikoiden päällä ja takana seinässä oli ukaasina varoitus: Älä seiso auton takana liikkeelle lähdettäessä! Keikan tullessa ottivat Transiitin renkaat juuri ja juuri lattiaan, kun kuski valjasti mukit kuumana Transiitin mittavat hevosvoimat käyttöönsä, lensivät puupalikat takaseinään melkoisella voimalla. Aloitetaan kuitenkin isästä. Joka halvatun keikan jäljiltä oli kerätty ämpäreitä pisin ja poikin kylänraittia. Eikä tulevaisuus ollut Scania-miehille sen tasaisempi matka, kun Mersun jälkeen tallissa oli pitkään melkoisen komea Nokka-Sisu. Ajan myötä tunteet olivat kuitenkin leppyneet ja harrastuksen pariin oli palattu yksi kerrallaan lakki kourassa
Vaikka ainesosista on yli 95 % vettä, sitä voidaan käyttää turvallisesti sähkölaitteiden sammutuksessa. ASAPs on kierrätettävä sammutustuote; käyttöiän tullessa täyteen, sammuttimen voi jättää maksutta kierrätykseen. Geelin saveen perustuvat aineosat toimivat luonnollisena esteenä hapelle ja syntyville kaasuille. Hydrogel on maahantuojan mukaan ympäristöystävällinen ja fluoriyhdistevapaa, eikä se aiheuta vahinkoa ihmisille, vesistöille tai eläimille. Lisätiedot: PPO-Elektroniikka Oy Toimitusjohtaja Timo Ohtonen Puh. 56 VAAHTOSAMMUTIN LITIUMAKKUPALOJEN SAMMUTUKSEEN PPO-Elektroniikka Oy on tuonut Suomen markkinoille NTA 8133 -testin läpäisseen litiumioniakkupalojen käsisammuttimen. Kooltaan yhdeksän litran ASAPs-vaahtosammutin on tarkoitettu 600 Wh:n litiumakkupalon sammutukseen. 09 566 0920. 09 566 09210 / 0400 420393 timo.ohtonen@ppo-elektroniikka.fi Myynti, Puh. Hydrogelin vesipitoisuus edesauttaa akkupalon jäähdyttämistä. PFAS-vapaassa ASAPs -sammuttimessa käytetään sammutusaineena hydrogeliä. Kevään aikana on tulossa myös isommat koot, 25 ja 50 litraa. Sammutusetäisyys on 3,5-4 metriä, kun yleensä se on käsisammuttimissa noin metrin verran. Tämän kokoisia ladattavia akkuja käytetään esimerkiksi sähköpyörissä
Nostolava-auton käytön perusteet Nostolava-auton käytön perusteet N os to la va -a u to n kä yt ön p er u st ee t 2023 20 23 Bronto_kannet.indd 1 Bronto_kannet.indd 1 8.2.2024 11.34 8.2.2024 11.34 – Nämä osiot on kirjoitettu kyseisten aiheiden asiantuntijahaastatteluiden perusteella. Kaikessa työssä pitää turvallisuus olla aina etusijalla päättää Jari Tikka. Kirjassa esitetyt tekniset vinkit on Jari Tikan mukaan suunnattu nostolavaja puomitikasautoihin, jotka on valmistettu vuoden 2000 jälkeen. Kirjaa on tilattavissa osoitteesta brontospares@brontoskylift.com. Kirjassa on kierrekannet ja se on painettu tukevalle paperille, eli se kestää käyttöä ja on helposti selattavissa. Kirjasta saa vinkkejä myös työkorilla työskentelystä erityistilanteissa, kuten toiminnasta sähkölinjojen, rautateiden, matkaviestinantennien ja aurinkopaneelien lähettyvillä. – Tällöin nostolaitteiden tekniikka kehittyi tietokoneella ohjattavaksi. Teoksessa on keskitytty perusteiden lisäksi asiantuntijalähteiden avulla myös pelastustoimintaan. – Kirjan sisältö on suunnattu kyseisten ajoneuvojen käyttöön perehtyvälle aloittelijalle, mutta sisältö soveltuu myös kokeneemman käyttäjän muistin virkistäjäksi. Näitä tietoja voidaan käyttää suuntaa antavina neuvoina varsinaista toimintaa suunniteltaessa. 57 Uusi opas nostolavan käyttäjille Nostolava-auton käytön perusteet-teos syntyi käyttäjän tarpeesta perehtyä nostolavaja puomitikasautojen käyttöön itsenäisesti, kertoo Bronto Skylift Oy:n tuotetukihenkilö ja kouluttaja Jari Tikka, joka on laatinut oppaan yhdessä palomies-toimittaja Marko Partasen kanssa. – Pelastustoimen tilannepaikanjohtaja, työmaanjohtaja, organisaation työohjeet ja laki aina lopulta määrittelevät, miten työtehtävä työpaikalla tulee tehdä
Nyt PSR:n merkittävällä avustuksella hankittu auto on valmiudessa asemalla 69 Mietoisissa. Kuva: Sami Nikkilä. 58 Mietoisten Vapaaehtoinen Palokunta ry:n uusi kevytraivausyksikkö VS6954 ON NYT VASTEISSA Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen sopimuspalokuntana toimiva Mietoisten VPK päätti vuosikymmenen alussa hankkia kevyen raivausyksikön. Uuden auton suunnittelu käynnistettiin syksyllä 2022 ja viimeiset viilaukset siihen tehtiin joulukuussa
Aluepalopäällikkö Sebastian Holm Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta kertoo Mietoisten VPK raivausauton lisäävän tehokkuutta. Hankintaprosessi onnistui Nikkilän mukaan hyvin ja suunnitelmien mukaisesti. – Hankinta ei olisi ollut mahdollista ilman PSR;n tukea, kertoo VPK:n hallituksen varapuheenjohtaja Sami Nikkilä. Auto on Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vasteissa tieliikennepelastamisen lisäyksikkönä. Sorsalta auto saatiin käyttöön syyskuussa 2023. Mietoisten VPK sijaitsee päätoimisten yksiköiden raja-alueilla, joten VPK:n raivausyksiköllä mahdollistetaan tehokkaamman ja suorituskykyisemmän pelastusvälinekaluston saamisen tilannepaikalle noin 30 minuuttia nopeammin. Autoon haettiin erityiskilpi MIE-69 (Mietoinen asema 69). Mielestämme uusi ajoneuvo parantaa selvästi vaikuttavuutta, kun palokunnan uskottavuus ja somenäkyvyys parantuu uuden auton myötä. Mietoisten VPK:n raivausautohankkeella on saatu mobilisoitua VPK:n hankkimat nykyaikaiset pelastusvälineet pelastustoimen nopeaan käyttöön. Korityön tekijäksi valittiin lopulta Verhoomo Sorsa Vantaalta. Joulukuussa 2023 auto kävi vielä muutaman päivän vinssiasennuksessa ja muutamassa muutoksessa/korjauksessa. – Pelastuslaitoksen omistamien pelastusvälineiden käyttöikä on nykyisin noin 30 vuotta, joten jokaisella paloasemalla ei ole käytettävissä uusimpia akkukäyttöisiä pelastusvälineitä. 59 Alusta MB Sprinter 9CDI RWD-4,1/43K pitkä A3 A eli kevyt kuorma-auto N2 Korityö Verhoomo Sorsa Sähkökäyttöinen vinssi keulassa 3630 kg vetokyvyllä Akkukäyttöiset Weberin raskaat raivaustyökalut Levitin Leikkuri Tankolevitin Lisävarusteita muun muassa ketjusarja Muut akkukäyttöiset työkalut Porakone Puukkosaha Käsisirkeli Moottorisaha Pulttipyssy Kalvovaahtosammuttimet 8 kpl 6 l Työskentelytaso Paljon erilaisia käsityökaluja Vetoliinoja Akkukäyttöistä valaisinkalustoa Ensiapupakki perusvarustuksella Kauhapaarit ja rankalauta Uusi ajoneuvo suunniteltiin mm. Auton rungoksi valittiin MB Sprinter 9CDI RWD-4,1/43K pitkä A3 A eli kevyt kuorma-auto N2 ja se tilattiin Veholta joulukuussa 2022. – Hakuprosessilla on työllistävä vaikutus, mutta hyvin asiaan perehtymällä se ei ollut mitenkään mahdoton. – Raivausauto luo sopimuspalokunnalle mahdollisuuden erikoistua syvemmin pelastustoiminnan eri osa-alueisiin. – Hankinta on tuonut uutta intoa palokuntamme jäsenistölle ja se on lisännyt myös kiinnostusta palokunnan toimintaan. Auton tilauksen jälkeen valittu autoryhmä ( Tapio Ristimäki, Antti Paukku, Jukka Marttila, Juha Lehto ja Sami Nikkilä) alkoi kartoittamaan auton korivarustelun tekijää ja kävi tutustumassa kahteen valmiiseen ajoneuvoon ja kolmeen eri koripajaan. Palosuojelurahaston avustus Palosuojelurahasto myönsi hankkeelle 60 000 euron avustuksen. Lisähakemus vinssin asennuksesta ja muista lisävarusteluista on tarkoitus tehdä keväällä 2024. Uusi auto saapui Suomeen kesäkuussa 2023 ja siirtyi suoraan Sorsalle varusteltavaksi. Varustelu maksoi noin 52 000 euroa. Lisätiedot Mietoisten VPK Vpj Sami Nikkilä, 044-2729979. tieliikennepelastamisen pelastustoimintaan 1+6-paikkaiseksi. Ajoneuvon hinta alustan osalta oli 80 000 euroa
Kuva: Sami Saksala Säiliösammutusauto Scania P94. 60 Mikkelin Esikaupungin Vapaaehtoinen Palokunta ry Säiliösammutusautoon merkittävä avustus Palosuojelurahastolta Mikkelin Esikaupungin Vapaaehtoinen Palokunta ry käynnisti vuonna 2022 hankkeen, jolla oli tarkoitus korvata hieman alle 30-vuotias sammutusauto. 1995. GB-6x2 miehistöohjaamo 1+5 kolmiakselinen, paino yli 20 tonnia. Uusi auto otettiin käyttöön toukokuussa 2023. vesisäiliö 9500l auto korvaa sammutusauto ES1212, vm
– Kunnostuksessa etenkin työturvallisuuteen kiinnitettiin huomiota näkyvyyttä parantamalla ja paremmalla valaistuksella. Kunnostukset ja varustelu tehtiin pääosin talkootyönä, johon osallistuivat käytännössä kaikki palokuntamme hälytysosastolaiset. Myös palokunnan nuoriso-osasto on käyttänyt säiliösammutusautoa edellistä autoa enemmän omissa harjoituksissaan. – Ainut palokunnan ulkopuolinen asia, joka piti huolehtia ennen hakemuksen jättöä, oli alueen pelastuslaitoksen puolto. Koska hankitulla ajoneuvolla oli jo jonkin verran ikää, piti sille tehdä kunnostus ja parannustoimenpiteitä ennen käyttöönottoa. Osallistumismäärät palokunnan toimintaan ovat hankinnan jälkeen kasvaneet. Raskaiden ajoneuvojen hankinta on palokuntayhdistyksille suuri investointi. Mikkeliläiset päätyivät käytettyyn Scania P94-säiliösammutusautoon, joka kantaa tunnusta ES 122. Kyseessä on ensimmäinen säiliösammutusauto pelastuslaitoksen alueella. – Meille Palosuojelurahaston avustusten käyttö on suhteellisen tuttua. Hankintaprosessi sujui hyvin Palokunnan hallituksen puheenjohtaja Eemeli Janhunen kertoo hankintaprosessin alkaneen vuonna 2022 mahdollisesti myyntiin tulevien sopivien ajoneuvojen kartoituksella. Palosuojelurahaston hallitus myönsi toukokuussa 2023 autohankkeelle 60 000 euron avustuksen. Palokunnan päällikkö Pekka Arpiaisen mukaan hankinta on monipuolistanut palokunnan tehtäviä ja lisännyt palokuntalaisten osallistumisaktiivisuutta. – Monipuolistuneet tehtävät ovat lisänneet palokuntalaisten motivaatiota osallistua hälytystehtäviin ja harjoituksiin. Säiliösammutusautoa hälytettiin huhtikuisen käyttöönoton jälkeen vuonna 2023 jo 25 kertaa. Ennen käyttöönottoa auto kunnostettiin. Talkootunteja kertyi noin tuhat. Kokemusten perusteella säiliösammutusautolle on käyttöä jatkossakin Etelä-Savon pelastuslaitoksen alueella. Säiliösammutusautolla saatiin Arpiaisen mukaan aikaiseksi niitä vaikutuksia, joita sillä ennakoitiin olevan palokunnan toiminnalle. Vuosien aikana olemme hakeneet ja saaneet avustusta muun muassa paloaseman saneeraukseen, miehistöauton ja pumpun hankintaan sekä moneen pienkalustohankkeeseen. – Sammutusauto, jonka hankinta korvasi, oli operatiivisessa käytössä vain ruuhkatilanteissa. Säiliösammutusauto parantaa merkittävästi kyseisen VPK:n suorituskykyä, ja se soveltuu hyvin pelastuslaitoksen kalustokokonaisuuteen.. – Ilman Palosuojelurahaston avustusta hankintaa ei olisi uskallettu lähteä toteuttamaan tai sen toteutuminen olisi vaatinut vielä pidemmän säästämisajan. Hälytyksiä sille kertyi vuodessa muutamia. Pelastuspäällikkö Tuomo Halmeslahti Etelä-Savon pelastuslaitokselta kommentoi Mikkelin Esikaupungin VPK:n hankintaa: – Hankkeella on merkittävä vaikutus pelastustoiminnalle. Pienellä riskillä päädyimme ostamaan ajoneuvon jo ennen avustuspäätöksen saapumista. Hakemuksen jättämisen jälkeen selvitettiin todennäköisyys avustuksen saamiseen. Mikkelin tapauksessa Palosuojelurahaston avustuksella oli suuri merkitys. – Sopivia ajoneuvoja löydettiin muutamia. Hakuprosessi oli Arpiaisen ja Janhusen mukaan helppo. Palosuojelurahaston päätöksen saapumisaikaan ajoneuvo oli jo operatiivisessa käytössä
62 mielipide Onko sillä merkitystä, montako paloasemaa Suomessa on. Riittää että miehitetty Maija on lähellä. Nyt on kuitenkin käymässä toisin: useiden sopimuspalokuntien asemien olemassaoloa ollaan ihan oikeasti arvioimassa uudelleen, ”säästöjen” tavoittamiseksi. Vastaus ei ole yksiselitteinen, eikä keinoälykään osannut kertoa. Ja lähellä voidaan olla, jos tilanteen syntyä voidaan aavistaa. Näin siksi, että ”riski” on kovin suhteellinen käsite sekä luonteeltaan että arvoltaan. Ei siksi, että siellä pidetään punaisia autoja, vaan siksi, että siellä ”tapahtuu”. Turvallisuuden tunne on nyt uhattuna Turvallisuuden tunne on asia, josta verovelvollinen on valmis maksamaan. Hallinnollisesti paloaseman paikka kuitenkin on edelleen tärkeä turvallisuuden takia. Ja tilastohan sekä ”valehtelee” että mahdollistaa merkittävän satunnaisuuden. Se taas on osa poliisin päivittäistyötä. Palokunnan tarpeen ennustamisen vaikeus Pelastustoimen tehtävät samaten jakautuvat toisaalta hallinnollisiin ja toisaalta operatiivisiin tehtäviin. Ja kaiken lisäksi nyt uudelleenarvioinnin kohteena. Ja riski on pelastustoimessa ihmisiin liittyvä tilastollinen käsite, joka luontaisesti on pieni, jos ihmisiä on vähän. Siksi paloaseman paikka on poliisiaseman paikkaa tärkeämpi. Taitava insinööri pystyy laskemaan siten kuin tilaaja pyytää. Operatiivisia palveluja tuottavien palokuntien ongelmana on se, että tehtävien ilmentymisten ennustaminen on vaikea muuten kuin puhtaasti tilastollisesti. Avataanpa siis asemien asema. Silloin maksun vastaanottajan on vastattava huutoon. Koulutusta toki voi oikeasti tuottaa ”missä tahansa” ja tulisikin toteuttaa ”turhan siirtymisen minimoinnin osoittamalla ja muuten sopivalla paikalla”, mutta paikallisille asukkaille se tallissa seisova punainen ajoneuvo ja sen ympärillä hääräävä palokuntalaisporukka jo pelkällä näkyvyydellään tuottaa turvallisuuden tunteen (siksi aseman valot pitää olla päällä). Ja vielä pahempaa voi ennakoida: Sisäministeriön julkaisuun 2024:1 ”Pelastustoimen palveluiden ja talouden tila 2023” on sisällytetty pienen pieni täsmennys, joka säädöksiä rikkomatta mahdollistaa merkittäviäkin uudelleenarviointeja: ”Palveluiden yhdenvertainen toteutuminen edellyttää, että riskeiltään samankaltaisille alueille tuotetaan saman tasoisia ja yhdenmukaisia palveluita.” Sinänsä loogista ja ymmärrettävää, mutta harvemmin asuttujen alueiden asukkaille palvelun muodollinen kytkeminen riskiin on sananmukaisesti hengenvaarallista. Paitsi siis, että kansalaisten tarvitsemat byrokraattiset palvelut edellyttävät joko fyysistä ”luukkua” tai tietoyhteyttä. Silloin ministeriön yllä mainitun selvityksen kirjaus välillisesti sisältää myös hyväksynnän sille, että pelastus tulee syrjäkylään tai pienen kunnan Paloasemien lukumäärä oli AI:llekin mysteeri ONKO ASEMAPAIKKA TÄRKEÄ – EI JA ON Silloin tällöin joku kysyy, montako paloasemaa Suomessa on. Kysyjä yleensä vain haluaa suuruusluokkia selvittää, joten hyvä niin*, mutta mikä on sopimuspalokunnan asemapaikan merkitys – oikeasti?. liikenteen mukana, mutta harvaan asutussa Suomessa siihen ei ole oikein varaa, koska tapahtumia on tilastollisesti niin vähän. Kiireelliset edellyttävät kohteessa jokseenkin nopeasti olevaa konstaapelia, hallinnolliset tehtävät, rikosten selvittely mukaan lukien, voidaan hoitaa vaikkapa missä. Valmiussiirtoja tehdäänkin lähinnä siksi, että joku paloasema saattaa yksittäisen tapahtuman resurssitarpeen myötä tyhjentyä. Tehtävät erilaisia Poliisitoimessa on karkeasti kahdenlaisia tehtäviä: Kiireelliset hälytystehtävät ja hallinnolliset tehtävät. Missä kenttäpoliisit vaihtavat siviilivaatteensa työpukuun on enää järjestelykysymys, eli ”poliisiasemaa” ei välttämättä tarvita siellä, missä kiireellinen tehtävä ilmenee. Toki ”suuressa maailmassa” palokunnan yksiköt liikkuvat kentällä esim
Mikään ei estä kylää, taikka kuntaa, pitämästä omasta turvallisuudestaan huolta. Ei se vaikeata ole, ei siinä tarvita virvekapuloita eikä kukaan kysy leuanvetoja. Jos tavoitteena on koko valtakunnan pitäminen asuttuna, herää vääjäämättä kysymys: onko poliittinen päätöksentekokoneisto riittävän tietoinen tarkennetun määrittelyn tosiasiallisesta vaikutusmahdollisuudesta. Harvaan asuttujen alueiden osalta tilanne voisi kutsua konkurssiksi, mutta ei hätä ole aivan tämän näköinen. Voisi toki tulla myös ilman kuvattua ”kapinaa”, jos omaa paloasemaa nyt alkaa uhata häätö. Pelastuslain 3 § antaa puitteet ja 103 § turvan **. Insinööristä poiketen taloustieteilijä katsoo numeroihin, ja halpa kämppä on hyvä houkutin. Viive nimittäin saattaa tappaa. Yksinkertaisesti niin, että etäisyys asemasta kohteeseen pitkälti määrää milloin apu tulee. Alueellisen pelastustoimen henkinen konkurssiko. Jotta kylässä voidaan turvallisesti asua. 63 mielipide keskustaajamaan vasta sitten kun ehtii. Paloasemat kartalla. Muodollisesti täysin oikein, mutta harvemmin asutun alueen hädässä olevan asukkaan kannalta mahdollisesti tappavaa. ”Sopiiko torstaina noin klo 14, kun meillä on muutenkin sinnepäin menoa?” Pelastuksen tulo riippuu etäisyydestä kohteeseen Miten tämä liittyy paloasemiin. Toki jonkun pitää soittaa 112, jotta se ”oikea” pelastus sitten aikanaan tulee. Kunta voisi taas heti tulla vastaan tarjoamalla aluksi vaikkapa ilmaiset tilat. Kylätoiminnan puitteissa muodostetaan ”sisu-ryhmä”, hankitaan perusvälineet, opitaan perustaidot ja muodostetaan viestiryhmä. Siinä ei enää auta valitus AVI:in, koska jos riski on määriteltävissä suhteellisesti pieneksi niin AVI on voimaton. Jos lähdetään lähemmältä ollaan aikaisemmin perillä – ja vaatimattomillakin voimilla voi joskus tehdä ihmeitä. Vahinkokehitys ajan funktiona. ** HUOM: Koulutuksen osalta PelL 103 § sen sijaan EI TURVAA muita kuin sopimuspalokuntalaisia ja VSS-henkilöstöä! Silvio Hjelt DI PS: Sisäministeriön uusimman selvityksen mukaan sopimuspalokuntien asemia ei olekaan se runsas 700 vaan niitä olisi enää 600 (toki saattaa laskentatavassa olla muitakin kuin semanttisia eroja). Ja päinvastoin, jos avun saanti saakin pienemmän riskin alueella kestää, niin asema voi sijaita kauempana. Pienen riskin alueella on onnettomuuden alkukin usein lähellä, pieni ja pienin voimin hallittavissa, kunhan ne voimat ovat heti paikalla. Siitä se vpk-aatekin aikoinaan lähti. Se lopullinen vaikutus on nimittäin sitten päätöksenteolta mukavasti piilossa yleisluonteisen palvelutasopäätöksen jonkun alaotsikon sivulauseeseen
010 555 5273 petri.surakka@scania. com www.scania.fi Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. (03) 630 830 ea@elektro-arola.fi www.elektro-arola.fi • ULVO-SIRRAäänihälyttimet/älyvahvistimet • JULUEN/ ECCO/ QLIGHThälytysvaloratkaisut • TEHO-ULVOväestöhälyttimet ja niiden ohjausjärjestelmät • GECCO/ YLLI/ DisplayAlert asemahälytysratkaisut SKL statuslähettimet ja älynavigaattorit AUDIOVISUAALINEN HÄLYTTÄMINEN • PETOjohto-/tilannekeskusten tilanteenseurantaohjelmistot • SNPajoneuvojen älyohjelmistot • SKLstatuslähettimet ja älynavigaattorit • GNSS-paikannusratkaisut TILANNEKUVA • PETOjohto-/tilannekeskusten hälyttämisohjelmistot • GEDAAmonikanavainen vaarahälyttämisratkaisu • SWISSPHONEja TPLälyhakulaitteet • Muut päätelaiteja sovellusratkaisut HENKILÖHÄLYTTÄMINEN • Digitaaliset radiopuhelinjärjestelmät • Käsija ajoneuvoradiopuhelimet • VoIP-sovellukset • DAS-monioperaattorisisäpeitto KRIITTINEN KOMMUNIKOINTI • GECCO-/ YLLIyleisliitäntäyksiköt • SNPajoneuvojen älyohjelmistot • ULVO-SIRRAajoneuvojen älyvahvistimet • GEDAA/ PETOohjelmistoratkaisut INTEGRAATIO. 64 SCANIA paloja pelastusajoneuvot Petri Surakka puh
Nya tankar och den färskaste kunskapen om effektivt och tryggt släckande har funnit sin plats i institutets utbildningsmaterial och undervisningsplaner. Till allas vår lycka utgör de alternativa, kompletterande eller nya släckningsteknikerna – alldeles detsamma vad envar vill kalla dem – vår framtid.. Presentationerna har publicerats på finska med textning till svenska på Brandbefälsförbundets YouTube-kanal. SÅ HAR RÄDDNINGSINSTITUTET även under några år producerat kunskap och utbildning som är fria från smådroppsexaltering. Hur kunde man minska riskerna vid släckningsarbete. UNDER SENASTE DECENNIUM vaknade man upp vid Räddningsinstitutet. DET KRAV PÅ NIVÅ 3 som man ställer på ytbärgare utgör ett groteskt exempel på skärpningen av kraven. Allt annat har varit ”för kjoltyg” – för att direkt citera hur en mogen yrkesman inom räddningsbranschen uttryckte sig för en tid sedan. 65 PEKKA KOIVUNEN Chefredaktör ledaren SLÄCKNINGSVERKSAMHETENS SMÅDROPPSEXTAS tändes i början av 1990-talet. I det skedet är det hopplöst att försöka gömma sig bakom några paragrafer. Detta särskilt i glest befolkade områden. Orsaken är att konditionskraven för räddningsdykning skärpts. I den tolvdelade serien hör man sakkunnigföreläsningar om släckning av byggnadsbränder samt om nya energiformer i trafikmedel och energilager. Det kravet monopoliserar räddandet av människor i nöd till räddningsdykningsbehöriga yrkesmän. LYCKLIGTVIS HÅLLER RÄDDNINGSVERKSAMHETENS RIKTNING PÅ ATT FÖRÄNDRAS. FINLANDS BRANDBEFÄLSFÖRBUNDS OCH RÄDDNINGSINSTITUTETS PUBLIKATION och webinarieserien ”Sammutustekniikka ja -taktiikka rakennusja liikennevälinepaloissa” (”Släckningsteknik och -taktik vid bränder i byggnader och trafikmedel”) är ett fint exempel på utvecklingen. Beträffande släckningstaktiker och -tekniker började även erfarenheter och forskningsrön från utlandet ruska om tankegångarna. Är rökdykning och offensiv släckning inifrån det enda sättet att jobba. Den fyller ett behov. I en del Den som släcker får använda förståndet, den som räddar en drunknande får inte verk kräver man rökdykarkompetens till och med av alla avtalsbrandkårister. I branschen har man i nästan tre decennier svurit på förträffligheten i att rökdyka och offensivt släcka inifrån. VEM ÄR BETJÄNT AV ATT KRAVEN BLIR STÄNGARE. ANTALET RÖKDYKARE I AVTALSBRANDKÅRERNA har minskat de senaste åren. Webinarieserien har finansierats av Brandskyddsfonden. Om gamla tecken håller streck dröjer det dock vid en del verk många år att förankra det nya kunnandet så att det används exempelvis inom avtalsbrandkårerna, trots att förnyelsebehovet är störst just bland dem. HALLÅ FÖRSTÅNDET, KOHVAKKA OCH RÄDDNINGSAVDELNINGEN! Det här klåperiet lönar det sig att rätta till innan någon hamnar att för kvällstidningarna förklara de olyckliga följderna av en olycka. ETT OMFATTANDE IBRUKTAGANDE AV NYA METODER förbättrar släckningens effekt och ökar arbetssäkerheten. Icke rökdykande avtalsbrandkårister med normal kondition och utbildning måste stå på stranden med sina Rescaeller Hansaflottar och vänta på yrkesmän, medan människor dör framför ögonen. Långsamt men säkert vinner förståndet över vanorna. Ansvariga tjänsteinnehavare som i stället för att skydda medborgarna i första hand vill skydda sig själva. Även Arto Latvalas banbrytande arbete som ögonöppnare bland konservativa påverkare var betydande
Och för svenskarna, där sådana som vi inte egentligen finns. Nu vill man dock entydigt sortera bort den hävdvunna termen ”brand” som beskriver det som brandkårerna mest synligt befattar sig med. Bestämmelse, anvisning eller förslag Ministerier får ju komma med förslag, som sedan beaktas, eller så inte. Hur skulle det vara om man ännu skulle ta sig ytterligare en funderare. Till det gamla skämtuttrycket: ”Om du inte har något att göra, så gör det inte här” kunde man ännu tillägga: ”, åtminstone inte offentligt”. Likaså i Norge och Danmark (med respektive stavning). Är släckningsmännens tid måhända förbi. Förslaget om tjänstebenämningar är däremot ingen anvisning och dessutom helt riskfritt i allt utom risken att nån skrattar ihjäl sig. På land, i Finland, avser man med räddningsstation det som i folkmun kallas brandstation och som anges med ett trafikmärke med just beteckningen Brandstation. I germanska länder (Tyskland, Österrike) talar man om Feuerwehrer, dvs. I den vida världen kallas brandman brandman I Sverige kallas brandman alltså brandman. 66 Text och bilder Silvio Hjelt brandkåristen (Det här borde förstås ha ingått i föregående nummer av Brandkåristen, men dessvärre nådde ministeriets nyskapelse redaktionen först dagen efter pressläggningen) Strävan efter könsneutralitet har igen tagit sig ett nytt uttryck: ”Äldre avtalsräddningsperson” skall det heta. Samma logik tillämpas i estniskan. Att bryta mot anvisningar gällande risker är dock aldrig helt riskfritt. Det tråkiga med utspel av den här sorten är emellertid att det alltid finns medlöpare (det finns även mindre rumsrena ord för dem) som okritiskt tar till sig allt stolligt som myndighet kan tänkas hitta på. Resultatet är ett kaos där ingen egentligen vet vad man talar. Termen ”äldre avtalsräddningsperson” kan jag dock delvis ta till mig, eftersom jag under ett långt liv både som yrkesarbetande patentombud och verksam inom diverse brandkårsorganisationer förvisso räddat både ett och annat avtal från att upphävas, historiskt förkomma, felskrivas eller på annat sätt gå under. Men i Finland skall brandmannen nuförtiden kallas räddningsperson. Må så vara, men den får duga, för mig. Inte lätt, eftersom det finska ordet ”pelastus” ju redan i sig har två betydelser på svenska (se Brandkåristen nr 113). Som verksam inom en avtalsbrandkår kallar jag mig däremot brandkårist, till och med inte utan viss stolthet. Förstås lite nedlåtande gentemot myndighet, men medger lokala tolkningar, på gott och ont. Om direkta anvisningar hörs ibland att ”det är bara en anvisning”. Skratt är hälsosamt, men var det faktiskt meningen att ministeriet skulle befrämja folkhälsan på just det här sättet. Vilket termen ju rent sakligt beskriver. Vaddå brandkårist. Det sägs att det är ett arv från tsartiden då obstruktörer riskerade förvisning till Sibirien, medan hukare belönades med befattningar. I den anglosaxiska världen heter det Fireman. Hur som helst, slika mindre genomtänkta utspel utan goda motiveringar och hygglig förankring i verkligheten tenderar att öka den vildvuxna semantiska floran. På finska har man ju redan för en tid sedan från myndighetshåll föreslagit könsneutrala tjänstebenämningar och nu har man alltså efter ett knappt års funderande funderat vidare även på svenska. Rädde sig den som kan På fartyg är ”räddningsstation” den plats där man i nödfall klär på sig livbälte (som i båtsportvärlden kallas flytväst) och sedan eventuellt bordar livbåtarna. ”brandförsvarare”. Kyrkans personal kunde i enhetlighetens namn benämnas frälsningsperson, men den saken kanske inte hör till inrikesministeriets ansvarsområde. Dessutom har man valt bort både begreppen räddare, som ju är en komparativform av rädd, och frälsare, som i väluppInrikesministeriets nya tankar om benämningar – på svenska ÄNTLIGEN HAR VI BLIVIT PERSONIFIERADE fostrad text skrivs med stort F. I Finland kallas de som hör till en frivillig brandkår traditionellt brandkårist, vilket enligt rikssvenska ordböcker är en finlandism
För den breda massan förblir nog brandman brandman, medan brandkåristerna kallar sig brandkårister oberoende av vad ministeriet tycker. ”If it ain´t broke, don´t fix it!”. räddningsbil brandkår brandkår räddningsverk * brandstation räddningsstation brandstation ("branddepå" brandkårshus") "brandlider" brandman brandman, brandkårist (huvuddrivkraft: frivillighet) räddningsman brandman kårchef enhets-/gruppchef brandchef räddningskommendör räddningsdirektör brandchef brandmästare brandförman "byäldste" "fribrandkår aktivistgrupp" FBK-förening brandmannaförening, -klubb fackförening kommunfullmäktige annan brandkår avtalsbrandkår inget avtal föreningsavtal personligt avtal personligt arbetsavtal ingen lön åtgärdsbaserad ersättning huvudtjänst tack "prenikor" arvode månadslön gott samvete Sättet att arrangera verksamheten Bossen ordinarie brandkår * avvikande från hur lekmän föreställer sig handlar det inte om ett "statligt verk" utan om en regional aktör D E L T ID S P E R S O N A L P E R S O N A L I H U V U D T J Ä N S T STRUKTURERAD ANALYS AV NÅGRA AV BRANDOCH RÄDDNINGSVÄSENDETS BEGREPP. Skillnaden handlar endast om ledningsansvaret. Som sagt, ett gott skratt förlänger livet, men måste det absolut ske med myndighetshjälp och på bekostnad av räddningsväsendets redan förut trassliga terminologiska träsk. Och det är ju sedan en alldeles annan sak än att skriva ett förslag, låta det ligga öppet för utlåtanden och sedan strunta i vad utlåtarna har sagt. Silvio Hjelt Äldre kontraktsräddningssammanslutningshedersöverhuvud SHt/22 Rött specialfordon med pump, slang och redskap Folk som i ett akut läge snabbt kommer för att hjälpa medborgarna Platsen där redskapen finns och från vilken hjälpen startar Person som iklädd hjälm och overall utför åtgärderna Eventuell bakgrundsorganisation Avtalsstrukturen moralisk, fysisk med FBK med verket Ersättning eller motprestation Såhär upplever medborgaren saken Frivilligorganisationen ser ut såhär Myndighetsorganisationen * ser ut såhär brandbil släckningsbil "Räddning" är ingenting nytt som uppfanns först år 1976, utan det har brandkårerna alltid utfört. Att denna tidning skulle ändra namn till Avtalsräddningspersonen är i dagens ljus nog föga sannolikt. Men för att vilken som helst introduktion skall lyckas bör den inte tvångspressas fram bakom ett ministerieskrivbord utan utvecklas i form av en öppen aktiv dialog med fältet. Därom råder full enighet, åtminstone bland brandkåristerna. ”kontraktsbrandkårist”, färdigt anglifierat för framtiden men förstås inget att rekommendera. Resultatet kunde bli t.ex. Måste man faktiskt ändra.... I dagens värld är ingendera ens opassande. 67 om. ”Vill man så måste man” (Citat ur Ägget av Lennart Helsing) och då kunde man ju låta Google translatera. I stället borde man jobba på räddningslagen. Både ”brandkårist” och ”gruppchef” är helt könsneutrala, och båda är väletablerade både inom branschen och utanför den. . Den har varit ”broke” ända från början och behöver äntligen fixas, även beträffande semantiken. Värst är det förstås om, i likhet med den semantiska röran i dagens räddningslagstiftning, kaoset delvis har juridiska följder
Tämän ajoneuvon kokonaismassa on 2140 kg eli M1-luokan henkilöauto, mutta siitä huolimatta se on saatu rekisteröityä pelastusajoneuvoksi. Fireimages.net -kuvagallerian ”zeipii” -nimimerkillä kirjoittelevan käyttäjän mukaan ”Kuten itse autossakin lukee, niin tämä on ollut tarkastusauto, mutta aikaisemmin kun vuorossa on ollut teollisuuspalomestareita, he ovat ajaneet tällä keikat. Rekisteröintitietojen teknisen osan mukaan kumpikaan akseli ei olisi jarruttava ja autossa ei olisi kummallekaan akselille seisontajarrua. Autossa on Täydellisin vastaus Palokuntalainen-lehden visoihin kautta aikain! Viime lehdessä kysyimme, mistä kuvan ajoneuvosta on kyse. KIP Servicen Safety Development Manager Jussi Långin mukaan tuota ajoneuvoryhmä-asiaa ei ole missään vaiheessa kyseenalaistettu, johtuen mahdollisesti siitä, että auto on ennen KIP Service’lle siirtymistä ollut Jokilaaksojen pelastuslaitoksen omistuksessa ja silloin luonnollisesti pelastusajoneuvoksi rekisteröitynä. Nykyisin vuorossa ei ole enään mestareita, joten auton käyttötarkoitus ei ole enään sama. 2006, rekisteritunnus RJF-800. Tosin entiset mestarit ovat nykyisin poistuneet vuorosta ja siirtyneet muihin hommiin päälliköiksi, jotka ajavat autolla eri hommia. 68 ”Kuvassa on KIP Service Oy:n (Kokkola Industrial Park-suurteollisuusalueen/yrityspuiston) tehdaspalokunnan (kuvankäsittelyssä kuljettajan ovesta poistetun tekstin mukaan) tarkastusauto IR049 (IR=Industrial Rescue) Honda CR-V 2.2 4x4 vm. Mahtaako jarrut olla sitten jossain vaiheessa poistettu pelastustoimen käytössä tarpeettomana tai sitten rekisteröintitiedoissa on virhe. Määräaikaiskatsastuksessakaan asiaa ei ole huomattu. Eli ei varsinaisesti enään hälykäytössä, elleivät päälliköt halua tulla ihmetteleemään tilanteita.” Pikku Myyn hengessä pitäisi tuolle JP:lle kommentoida: ”Jos vielä kirjoitat ’enään’, niin puren sinua nenään.” Autossa on muutama erikoisuus. Sekä käyttöjarrut että seisontajarru noissa Hondissa on kyllä tehtaalta lähtiessä ollut vakiovarusteena, joskin seisontajarrun käyttökahva on perin erikoisessa paikassa ylös kojelautaan nousevan keskikonsolin kuljettajanpuoleisessa reunassa, ikään kuin kauhukahvana, sillä etumatkustajalla on samassa paikassa (ilmeisesti maastoajoa varten) kahva. KIP Servicen ostaessa (vuonna 2018) siitä tehty ainoastaan luovutusilmoitus eikä uudelleenrekisteröintiä. Toinen erikoisuus on se, että Ajoneuvolain 82/2021 30§ mukaan pelastusauto on joko yli 3,5 tn Mtai N-luokan ajoneuvo tai hva:n pelastuslaitoksen, valtion pelastusviranomaisen, Pelastusopiston tai lentoaseman pitäjän hallinnassa. Tässä toimituksen lyhentämä ja hieman stilisoima vastaus: KIP:n Honda CRV IR049 LETKUT SOLMUSSA
LETKUT SOLMUSSA. Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto ry Liedon VPK Pelastusja turvallisuuslinja Viitasaaren lukiossa Sinulla on C-luokan ajo-oikeus. UUSI VISA diesel-moottori, joten olisi mielenkiintoista tietää, onko KIP Service myös vapautettu käyttövoimaverosta, mitä yritykselle Ajoneuvoverolain 1281/2003 hengessä ei pitäisi suoda, vaikkakin pelastusautot ovat yksiselitteisesti käyttövoimaverosta vapautettuja. Vastauksen lähetti Marko Konttinen Ylöjärveltä. Ja koska se oli ylivoimaisesti täydellisin, hän saa itsellen tai kaverilleen lehden digitunnukset vuodeksi. Ilmoita siitä meille: toimitus@palokuntalainen.fi Seuraava lehti (nro 120) ilmestyy viikolla 19. 69 seuraava lehti HUOM! Eikö lehtesi saapunut perille. Millaisia pelastusajoneuvoja saat ajaa. Vastaukset osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi Oikein vastanneiden kesken arvotaan Palokuntalaisen digilehden vuosikerta. Onneksi olkoon voittaja! Kakkossija meni Ismo Rajaniemelle Sodankylään, joka tiesi myös auton historiasta. Lapin pelastustoimi osa 2. Jokilaaksojen pelastuslaitoksella auto on ollut tunnuksilla Reisjärvi 2 ja Jokilaaksot 032 (Pyhäjärvi) / Lähde Fireimages.net Alla jotain tietoja autosta: • Valmistenumero SHSRD97606U107542 • Ajoneuvon tila Liikennekäytössä • Seuraava katsastusaikaväli 12.6.2023–17.6.2024 • Ja sitten muutama sivu teknistä tietoa. Muut vastaukset, kuten Honda tai Honda CRV eivät täyttäneet toimituksen tiukkoja ehtoja
70 LÄMPÖKAMERAMIES ON VALMISTELEMASSA pelastusalan vaikuttavinta mielenilmausta kautta aikojen. Mielenilmaus on italialainen lakko. TÄSSÄ MUUTAMA OHJE, joissa jokaisessa on mielenkiintoisia ohjeita noudatettavaksi: • Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje (2012) • Ohje pelastushenkilöstön toimintakyvyn arvioinnista ja kehittämisestä (2016) • Pelastustoimen virkapukuohje (2016) • Tilannekeskusja johtokeskuspalveluiden suorituskykyvaatimukset (2019) • Ohje pelastustoimen yksikköja kutsutunnuksista (2021) • Putoamisvaarallisella alueella työskentely pelastustoimessa (2021) • Pelastustoiminnan suorituskykyvaatimukset (2022) • Ohje pelastustoimen sukellusja pintapelastustoimintaan (2023) ERITYISESTI ”Ohje Pelastustoimen sukellusja pintapelastustoimintaan” ja ”Putoamisvaarallisella Pelastusalan suorittava taso lailliseen lakkoon, nyt! LÄMPÖKAMERAMIES kolumni alueella työskentely pelastustoimessa” ovat erinomaisia esimerkkejä ohjeista, joiden kirjaimellinen noudattaminen tulee aiheuttamaan kuukauden aikana huomattavan määrän erikoisia tilanteita, joissa hädässä olevan kansalaisen avun saanti kestää aiempaa pidempään, palojen sammuttaminen viivästyy ja ihmishenkiä menetetään. Lakon teho on siis varma. P.S. Lakko on siis laillinen. TÄRKEIN TAVOITE LAKOLLE on selvittää ohjeiden laatijoiden kuva ihannemaailmasta, johon he ohjeillaan pyrkivät. Mitähän uusia vaatimuksia ministeriön pelastusosastolla keksitään seuraavaksi sopimuspalokuntalaisten määrän vähentämiseksi?. Noudatamme kirjaimellisesti ja tunnontarkasti kaikkia sisäministeriön ja pelastuslaitosten ohjeita ja määräyksiä
71 Ecopol FFF-AR sopiin kaikkiin A ja B luokan paloihin. Ecopol F3HC FFF Parempi teho kuin parhailla AFFF nesteillä. Erinomainen jälkisyttymisen esto. 09 875 1800 • sales@veljeksetkulmala.fi • www.veljeksetkulmala.fi Ecopol vaahtonesteet Sammutustehoiltaan tinkimättömät ja ympäris töystävälliset tuoteet. Oy Veljekset Kulmala Ab Linjatie 4, 01260 Vantaa • Puh. ICAO B. Ecopol Premium FFF-AR – Paras mahdollinen 1A1A vaahtoneste sekä hiilivedyille että polaarisille nesteille. Yhden vaahtonesteen taktiikalla kaikkiin tehtäviin. 10 VUODEN TEHDASTAKUU! Kulmala Palokuntalainen marraskuu BioEx 2023 205x275 GreenScreen .indd 1 22.11.2023 15.03. (EN 1568-3 1A) Ecopol A + – Fluoriton lentokenttien vaahtoneste. Tietysti kokonaan ilman fluoria. Ecopol vaahtonesteet kaikkiin kohteisiin
Veho ja Mercedes-Benz – luotettavaa kumppanuutta. Siitä lähtien olemme kasvaneet henkilöautojen ja hyötyajoneuvojen laajaksi palvelu verkostoksi. Yhteistyössä päällirakentajakumppaniemme kanssa tarjoamme Mercedes-Benzin paloja pelastusautomallistosta monipuoliset ratkaisut pelastusalan ammattilaisille. 24?%). 72 . Suomen suurin autoalan toimija, perheyhtiö Veho, on perustettu Mercedes-Benzin maahantuontiin vuonna 1939. Paloja pelastusajoneuvojen huoltoon vaadittavat tiukat laatustandardit, varaosien oma keskusvarasto Suomessa ja vahvat 24 h huoltoautopalvelut varmistavat autojen toiminnan kaikissa tilanteissa. Vehon hyötyajoneuvojen palveluverkosto kattaa 14 omaa huoltokorjaamoa, joita täydentää laaja itse näisten valtuutettujen korjaamoiden verkosto. Tutustu lisää: www.vehotrucks.fi Ambulanssija pelastusautomyynti Tero Huovinen | 010 569 3670 Pekka Paananen | 010 569 3628 Puhelun hinta 010-numeroihin 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (sis. VEHO VEHKALA Vehkalantie 10 01730 Vantaa 010 56916 VEHOTRUCKS.FI. alv