• Käyttäjäystävällinen ohjauspaneeli. HOSEMASTER: 100 % AUTOMAATTINEN LETKUNHUOLTOJÄRJESTELMÄ Esittelykäytössä ollut Hosemaster 76 myytävänä! Nopea toimitus ja tiukka hinta, kysy lisää!. • Puhdas työympäristö. • Alhainen melutaso. 2 LETKUONGELMIA. ESTERI GROUP AUTTAA! Täysautomaattisen paloletkujen pesuja huoltojärjestelmä Hosemasterin avulla paloletkujen huoltotyön vaatima aika lyhenee huomattavasti ja työnteko on entistä turvallisempaa. HYÖDYT • Vähäisempi altistus letkujen lialle ja karsinogeeneille. • Vähemmän fyysistä rasitusta. Letkujen pesu, koeponnistus, kuivaus, merkintä ja kelaus tapahtuvat yhtäaikaisesti ja täysin automatisoidusti
3 ESTERI GROUP tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. · Vaippa: 100 % polyesterilanka, vahvistettu. · Sopiva vedelle, merivedelle ja useille kemikaaleille. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. · Sisäpinta: korkealaatuista, täyssynteettistä EPDM-kumiseosta. OMINAISUUDET · Otsonin, sään, UV-säteilyn ja hapettumisen kestävä. Tarjoamme asiakkaillemme mahdollisuutta tuoda tai lähettää letkunsa huollettavaksi Turkuun. Malliston letkut ovat 100 % polyesterikudosta, EPMD-kumioituja ja MED-hyväksyttyjä 3F-letkuja. Samalla letkujen liittimet ja sidonta voidaan tarkistaa sekä uusia kotimaisilla Esteri-liittimillä Tarvittaessa voimme myös tuoda Hosemaster-mobiiliyksikkömme toivomaanne paikkaan, ja huoltaa letkut paikan päällä. Lasse Moisio • +358 40 359 1676 • lasse.moisio@esterigroup.fi Peter Kallio • +358 40 734 0308 • peter.kallio@esterigroup.fi PATU NORDIC: ERITTÄIN KESTÄVÄÄ LAATUA Todella hyvin kulutusta kestävät Patu Nordic T -paloletkut ovat saatavilla meillä valmistetuilla ja sidotuilla RPL-paloliittimillä. · Erinomainen hinta–laatusuhde. Pesemme, koeponnistamme sekä kuivaamme letkut ja toimitamme ne takaisin rullattuina tai kiepitettyinä. OTA YHTEYTTÄ: Timo Kaasinen • +358 40 052 2150 • timo.kaasinen@esterigroup.fi Antti Kalliomäki • 358 40 487 8023 • antti.kalliomaki@esterigroup.fi HOSEMASTER NYT MYÖS PALVELUNA!
03 3142 1565 LAHTI Ansiokatu 2 p. 03 3142 1507 HÄMEENLINNA Parolantie 10 p. 03 3142 1530 VANTAA Tikkurilantie 68 p. 03 3142 1505 ESPOO Koskelontie 15 p. 03 3142 1555 PORI Satakunnankatu 38 p. 03 3142 1560 TAMPERE Kuokkamaantie 4 p. vakiopalstat Brandkåristen p p p PEITE SÄHKÖAUTOPALOIHIN Sammutuspeite ammattilaisille äärimmäisiin tilanteisiin Bridgehill Car Pro X sammutuspeite • Sammuttaa ja eristää polttomoottori autojen palot sekunneissa • Eristää sähköautojen palot sekunneissa • Välitön myrkyllisten kaasujen ja savun eristys • Estää palon leviämisen • Suojaa sivullisia altistumiselta • Voidaan käyttää autopaloihin jopa 30 kertaa • Vihrein tapa kontrolloida autopaloja • Koko: 6 x 8 m • Paino: 28 kg • Käsittely: 2 henkilöä • Sulamispiste: ± 2500 °C • Pitkäkestoinen: ± 1500 °C www.tamrex.fi TAMREX OY TAMPERE Turvesuonkatu 7 p. 03 3142 1545 TURKU Leipäläntie 71 p. 03 3142 1550 pp Ihanteellinen tiloihin, joissa useita autoja • Pysäköintialueet ja -hallit • autolautat • huoltoasemat • autokorjaamot • autoliikkeet • tunnelit. 03 3142 1522 JYVÄSKYLÄ Alasinkatu 5 p
Haluamme parantaa lehden luettavuutta entistä paremmalla kuvakerronnalla ja vakio-osastoinnilla. Otamme mielellämme vastaan juttuvinkkejä kenttää kiinnostavista ilmiöistä ja henkilöistä. Vink, vink, ja hyvää loppukevättä! Toimitus 14-22 viitasaaren lukio Lukiosta vahva pohja pelastusalalle Lingottua 27 Mielipide 74. Ollikainen TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi TAITTO, ILMOITUSMYYNTI, TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET JA TALOUS Maria Salo, 0400 504 678, maria.salo@palokuntalainen.fi PAINO Grano Oy KANNEN KUVA Pekka Koivunen KUVAPANKIT Freepik, Depositphoto JULKAISIJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja WWW.PALOKUNTALAINEN.FI palokuntalainen BRANDKÅRISTEN vakiopalstat Hälsningar från FSBR Pääkirjoitus Letkut solmussa 7 80 56-61 Liedon Vpk 24. 5 8-9 Sisäministeri Mari Rantanen: Turvallisemman Suomen puolustaja PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, 040 501 8721 TOIMITTAJA Silvio Hjelt AVUSTAJA Arto Papunen KOLUMNISTIT Jaakko Linko OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. VUOSIKERTA AIKAKAUSMEDIA RY:N JÄSEN ISSN 1798-2685 Liekinheittäjä 82 Brandkåristen 78 Ledaren 77 Lisää informaatiota Vuonna 2002 eräs tunnettu palokuntajohtaja lausui: ”Lehdeltänne loppuu aiheet parissa vuodessa.” Tämä ennustus ei ole pitänyt alkuunkaan paikkaansa. Osastojen artikkeleilla pyrimme lisäämään lukijoiden tietoutta näiden instituutioiden arjesta. Tässä lehdessä ja tulevissa numeroissa on oma osasto Pelastusopistolla, Palosuojelurahastolla, Palopäällystöliitolla ja Sopimuspalokuntien liitolla. Tänään pelastusalalla tapahtuu paljon ja kirjoitettavaa riittää. Olisipa lehtemme päätoimittaja lyönyt tuolloin kunnon vedon. Myös alan uutuustuotteet saavat tarvittaessa palstatilaa
6 PALOTURVALLISUUTTA KAIKKIALLE SUOMEEN MYÖNNÄMME AVUSTUKSIA NOIN 12 MILJOONAA EUROA VUOSITTAIN TUTKIMUSJA KEHITTÄMISHANKEAVUSTUKSET KALUSTOHANKEAVUSTUKSET RAKENNUSHANKEAVUSTUKSET SOPIMUSPALOKUNTIEN PIENAVUSTUKSET KATSO LISÄÄ WWW.PSR.FI Kuva: Helsingin pelastuslaitos INNOVAATIOPALKINTO TUTKIMUSJA KEHITTÄMISHANKEAVUSTUKSET KALUSTOHANKEAVUSTUKSET RAKENNUSHANKEAVUSTUKSET SOPIMUSPALOKUNTIEN PIENAVUSTUKSET KATSO LISÄÄ WWW.PSR.FI INNOVAATIOPALKINTO
Enempää alueita ei tarvita. pääkirjoitus PELASTUSTOIMEN VALTIOLLISTAMINEN on aika ajoin noussut keskusteluun, mutta viime vuosina aiheen ympärillä on ollut hiljaista. 7 PEKKA KOIVUNEN Päätoimittaja Valtiollistamisen pitää palata agendalle Artikel på svenska på sidan 77. Sitä vastustavia korkea-arvoisia ääniä riittää. Nyt on tarpeen jatkaa pohdintaa valtion roolista, koska kokemuksia hyvinvointialueiden alaisuudessa toimivista pelastuslaitoksista alkaa karttua. Nyt on oikea hetki keskustella.. PELASTUSTOIMEN SIIRTÄMINEN valtion vastuulle vaatisi sisäministeriön alaisuuteen pelastushallituksen ja kentälle viisi pelastusaluetta. VUOSINA 2004–2022 voimassa olleen alueellisen pelastustoimen sirpaleisuus jatkuu nykyisessäkin organisaatiossa. Ammattija sopimuspalokunnat ovat lähipalvelua parhaimmillaan. HUOLIMATTA vasta käyttöön otetun sotepen käynnistysvaiheesta ongelmineen pelastustoimen on katsottava eteenpäin ja analysoitava myös muita vaihtoehtoja asemansa järjestämiseksi. Turvallisuusviestintä paikallistasolla, eri ikäryhmien osallistaminen ja palokunnan läsnäolo ovat erittäin tärkeitä elementtejä sekä konkreettisen turvallisuuden että kansalaisten turvallisuudentunteen kannalta. VALTIOLLISIIN TURVALLISUUSTOIMIJOIHIN siis sijoitetaan veroeuroja, mutta pelastustoimen kokonaisvaltaiseen kehittämiseen ei. Tällaisen kehityksen uhka on kuitenkin myös syy siihen, että alalta ei valtiollistamista puoltavia puheenvuoroja ole juuri kuulunut. Nämä kannattaa suhteuttaa siihen, miten on käynyt sisäministeriön alaisen poliisin ja Rajan sekä valtionvarainministeriön alaisen Tullin määrärahoille tällä vuosikymmenellä. Yksi hallinnon porras, hv-alue, jäisi pois. Uusi hallituskausi alkaa viimeistään vuonna 2027. Mitään äkkidramaattista ei ole ilmennyt, mutta pitkällä aikavälillä vahingolliset erot pelastuslaitosten välillä näyttävät edelleen kasvavan – niin taloudessa, hallinnossa kuin ydintehtävien tuotannossa. Pelastusalueiden oma hallintokin kevenisi – tai ainakin siihen avautuisi mahdollisuus. Monien asiantuntijoiden mukaanhan viisi olisi myös hyvinvointialueiden toimivin määrä. Viime vuonna päätetyt lisäykset henkilöstön koulutukseen ovat pikkurahoja. Ajatus tuntuu olevan, että löytäkööt ja riidelkööt rahat hv-alueiden käytännössä supistuvasta kokonaispotista. Valtiollistaminen aiheuttaisi supistuksia erityisesti pelastuslaitosten johdossa ja hallinnossa, mikä vapauttaisi varoja arjen työn ytimeen. NYKYINEN HVA-RAHOITUSHIMMELI on monimutkainen. SUORA SADAN PROSENTIN RAHOITUS valtiolta viidelle pelastusalueelle selkiyttäisi merkittävästi tilannetta nykyiseen verrattuna. KOKEMUKSET EIVÄT OLE pelastustoimen kannalta rohkaisevia. Puolustusvoimien resursseihin on panostettu merkittävästi lisää yhteiskunnan varoja. Onko nykyinen asema soten kainalossa paras vaihtoehto. Ei huonosti. Meillä on edelleen yli kaksikymmentä pelastuslaitosta, ja ne poikkeavat monin tavoin toisistaan. VALTIOLLISTAMINEN VAATII alueiden ominaispiirteiden ja lähipalveluiden merkityksen tunnustamisen. Seuraavan hallitusohjelman kaavailut ovat jo alkaneet. RAHOITUKSEN RIITTÄVYYS valtion hoitamassa pelastustoimessa herättää epäilyjä. Vaikka pääosa hv-alueiden päättäjistä onneksi ymmärtää pelastustoimen tärkeyden, leikkauspaineet ovat silti säälimättömiä. Myös Suomen palokuntajärjestelmän muut kuin operatiiviset palvelut tulee tunnistaa
Orpon hallituksen sisäministerinä hän aloitti 20.6.2023. Hän asuu Helsingissä puolisonsa ja tyttärensä kanssa. Mari Rantanen on ollut Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen vuodesta 2017 lähtien. Koulutukseltaan Rantanen on poliisi, ensihoitaja (amk), sairaanhoitaja (amk) ja lähihoitaja. Eduskunnassa hän on ollut jäsenenä hallintovaliokunnassa, liikenneja viestintävaliokunnassa, lakivaliokunnassa ja tiedusteluvalvontavaliokunnassa. 8 Mari Rantanen syntyi 29.3.1976 Lappeenrannassa. Rantanen valittiin eduskuntaan ensimmäisen kerran vuonna 2019. Teksti Pekka Koivunen Kuva Sisäministeriö
Sisäministeri Mari Rantanen, 48 TURVALLISEMMAN SUOMEN PUOLUSTAJA Työ, terveys ja turvallisuus ovat sisäministeri Mari Rantasen mukaan asioita, joista ei voi tinkiä. Puolustan voimakkaasti asioita, jotka koen tärkeiksi. – Hallitus päätyi pitämään hva-mallin, jotta alueille saatiin työrauha. – Hyvinvointialueilla on rahoitusongelma. Olen jo vuosia sitten esittänyt, että kaikkien sinivilkkujen tulisi olla samassa paikassa sisäisen turvallisuuden viranomaisina. Siinä kysymys, johon pitää löytyä pelastustoimen kannalta positiivinen vastaus. Ministeriä askarruttaakin hyvinvointialueiden lähivuosien talous erityisesti pelastustoimen kannalta. Mutta on selvää, että meidän on tarkoin seurattava, toimiiko nykyinen malli. Tai oikeammin kriisi. ”Henkilöstön riittävyyteen satsattava” Sisäministerin toimialalla ovat rajaturvallisuusasiat olleet viime aikoina tärkeysjärjestyksessä kärjessä. – Tämä asia täytyy selvittää. Nykyiset arviot voivat vuosien varrella muuttua riippuen henkilöstön vaihtuvuudesta ja eläköitymisestä. Mitä kelpoisuusvaatimusten kiristäminen palvelee, ja millaisia vaikutuksia sillä on esimerkiksi hälytysosastojen vahvuuksiin. ”Pelastustoimi ei saa olla alijäämien paikkaaja” Pelastustoimen rahoitusongelmien perussyy on Rantasen mukaan muualla kuin pelastustoimessa. Sitä tulee jatkossa tarkastella, minne pelastustoimi kuuluu. – Miten taataan, ettei pelastustoimesta tehdä alijäämien paikkaajaa. ”Ryhtiä valtion hallintoon” Kysyttäessä ministerin näkemystä Palokuntalainen-lehden numerossa 118 esiintuodusta sirpaleisen alueellisen hallinnon problematiikasta, vastaus on yllättävä. – Rahoituksen riittävyyttä pitää tarkastella jatkuvasti. Nykyisestä kahden oppilaitoksen mallista Mari Rantanen löytää mielenkiintoisen näkökulman. Pelastustoimessa on laadukkaan koulutuksen lisäksi kilpailuvalttina kaksi toimipistettä. – Avoimuus on tärkeää. Tällä hetkellä muutoksia ei kuitenkaan ole valmisteilla. Alan koulutuksen järjestäminen mahdollisimman tehokkaaksi vaatii sekin toimia. Kyseessä on melkomoinen himmeli. Sopimushenkilöstön kelpoisuusvaatimusten kiristämisestä on viime aikoina keskustelu paljon. Jos tutkitaan tilannetta tarkemmin, kriisi johtuu sote-kustannuksista ei pelastustoimesta. Koulutukseen on Rantasen mukaan lisätty rahoitusta kuluvalle hallituskaudelle. Samoista henkilöistä kilpailevat poliisi, puolustusvoimat, raja ja tulli. Pelastusosaston ja pelastuslaitosten vaihtelevista suhteista Rantasella on selvä mielipide. – Nyt pitää huomata se, että meillä on kilpailutilanne. Ei olisi ollut järkevää heti purkaa juuri aloittanutta hallintomallia. Teksti Pekka Koivunen Kuva Sisäministeriö. Valtiollistamisen osalta Mari Rantanen arvelee, että asia saattaa nousevan esiin. Pelastustoimi ei kuitenkaan ole jäänyt Rantasen agendassa taka-alalle. – Ihmettelen, että kenelläkään eivät ole kellot vielä soineet. – Minä haluan tehdä työtä turvallisemman ja paremman Suomen eteen. Hän kannattaa päätöksentekoa, jossa tärkeimpinä asioina ovat perusturva ja turvallisuustoiminnot suomalaisille. – Ammattija sopimushenkilöstön riittävyyden turvaamiseksi vaaditaan lisää toimenpiteitä. Vanha läänijako tai 5-6 alueen järjestelmä, jos niissä olisi kaikki valtiolle kuuluvat toiminnot, olisi hallinnon kannalta paljon selvempi kuin nykyinen malli. Kaikkien alalla pitäisi pelata samaan suuntaan. 9 Mari Rantasen aiempi työkokemus ambulanssista, sairaaloiden vuodeosastoilta, päivystyspoliklinikoilta, hätäkeskuksesta ja poliisista antaa vahvan pohjan sisäministerin tehtäviin
ALL IN RESCUE. 010 616 1400 www.saurus.fi Kansallinen huoltovarmuus toimintamme keskiössä. 10 Saurus Oy Saunatie 5, 40900 Säynätsalo | Puh
kilpailukykyisen palkan edistäminen, pelastajien eläkeikään vaikuttaminen sekä paikallinen sopiminen. Erottaminen astui voimaan välittömästi. – Paikallisen sopimisen osalta on syytä olla tarkkana sekä sopimusten sisällön että sopijaosapuolten osalta. Toimialoilla on vielä paljon tehtävää, joten tervetuloa edunvalvonnan yhteisrintamaan.” SPALin liittokokous pidetään 16.5.2024 Porissa. Edunvalvonnalla vaikutetaan sekä työehtosopimuksiin että paikallisiin työehtoihin kuten myös edistetään ammatillista edunvalvontaa ja alan työhyvinvointia. SPAL on ottanut käyttöön muun muassa sairauskuluja koulutusrahaston, kun yhteiskunta ja työnantaja ei ole vastannut eläkeratkaisun seurauksiin. JHL on hoitanut menestyksekkäästi pelastusalan edunvalvontaa ja muun muassa avustanut palomiehiä useassa varallaolokiistassa. Erottamisen johdosta SPAL ry:llä ei ole enää ollut oikeutta toimia tai esiintyä Sote ry:n nimissä. – Unioni valmistelee, valvoo ja kehittää sopimuksia liiton toimijoiden kanssa, toteaa Pelastusja ensihoiTaistelu pelastusja ensihoitoalan ammattilaisista käynnissä toalan unioni JHL:n puheenjohtaja Petteri Häyrinen. JHL:n ei tee sopimuksia kuin pääsopimuksen mukaisten sopijaosapuolten kesken, JHL:n sopimusasiantuntija ja lainopillinen erityisasiantuntija Hannu Moilanen toteaa. Lisää hämmennystä aiheutti JHL:n 23.4.2024 julkaisema tiedote, josta alla lyhennelmä: JHL vahvistaa toimintaansa pelastusja ensihoitoalalla JHL nostaa ensihoidon yhä vahvemmin osaksi pelastustoimen edunvalvontaansa ja näkyy vahvemmin myös somessa. Koska ensihoidon ammattilaisten rooli on tullut yhä keskeisemmäksi unionin toiminnassa, on unionin nimi päätetty nyt päivittää muotoon ”Pelastusja ensihoitoalan unioni JHL”. Kim Nikula: ”Hienoa, että JHL vahvistaa pelastusja ensihoidon edunvalvontaa. Pelastusja ensihoitoalan ammattialaisten edunvalvonta on sitä vahvempaa, mitä useampi alalla työskentelevä on ammatillisesti järjestäytynyt, eli kuuluu oman alansa ammattiliittoon. Pääsopijajärjestö Sote ry päätti 19.9.2023 erottaa jäsenjärjestönsä SPAL ry:n. JHL kokoaa hyvinvointialueilla työskentelevät samaan vahvaan ammattiliittoon. Pelastusja ensihoitoalan unionin edunvalvonnassa keskeisiä teemoja ovat mm. Myös JHL:n neuvottelijat ja asiantuntijat ammattialalta osallistuvat unionin toimintaan. Unionin jäseniä ovat JHL:n yhdistykset pelastusja ensihoitoalalta. Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL ry on viimeiset 30 vuotta ajanut pelastus-, ensihoitoja hätäkeskusammattilaisten etuja ja oikeuksia. Kysyimme Suomen pelastusalan ammattilaiset SPALin järjestön johtaja Kim Nikulalta, miten SPAL suhtautuu JHL:n 23.4. kannanottoon. Kokouksessa todennäköisesti tehdään merkittäviä päätöksiä yhdistyksen jatkosta.. Olemme edistäneet tasapuolista ja tehtävän vaativuuteen perustuvaa palkkausta, 24 h työaikajärjestelmää ja kokonaispalkkausta, puhdas paloasema protokollaa ja ASA-rekisteröintiä sekä alempaa eläkeikää ja työuria. 11 Pelastusalaa on viime syksystä saakka hämmästyttänyt Suomen pelastusalan ammattilaiset SPALin tilanne
12 Tapani Saarela Neljän rehtoriN aikana PelastusopistoN palveluksessa Teksti Pekka Koivunen Kuvat Pelastusopisto
Pelastusopistossa pyrimme yhdenmukaiseen opetuskalustoon, koska silloin esimerkiksi kädentaitojen opetus on helpompaa ja turvallisempaa.. Saarela oli mukana myös erilaisissa rakennusprojekteissa. Tulevaisuus näyttää Saarelan mukaan hyvältä, vaikka pelastajaopiskelijoiden lisäykset aiheuttavat järjestelyjä opetuksen, suojavarusteiden, harjoituspaikkojen ja kaluston suhteen. Itse vastasin pienkalustohankinnoista. Raskaan kaluston asennuspuolelta kertyi oppia ja kokemusta Jalasjärven ammatillisessa kurssikeskuksessa ja sen jälkeen raskaankaluston asentajana ja dieselasentajana Scanialla Kristiinassa. Eläkepäivinään Tapani Saarela aikoo mökkeillä aiempaa enemmän. Sitä ennen hän oli ollut vuoden määräaikaisessa virassa. Minun aikana tekniset päälliköt Antti Silvennoinen ja Antti Rissanen toteuttivat isommat hankinnat esimerkiksi ajoneuvokaluston ostot. Tapani Saarela kertoo raskaan kaluston kiertoajan opistolla olleen 15-20 vuotta. Veri veti kuitenkin vielä hetkeksi Etelä-Pohjanmaalle Teuvalle. Lisäksi rivissä oli yksi raivausauto ja kaksi säiliöautosammutusautoa. Tämän jälkeen häet nimitettiin palomiehen virkaan Teuvalle poikkeusluvalla vuonna 1984. Kesäkessuna Säkylässä vierähti kaksi vuotta. Vuonna 1993 Saarela suoritti alipäällystökurssin, ja seuraavan vuoden elokuussa hänet nimitettiin määräaikaiseen opettajan virkaan Pelastusopistolla. Hänen vastuualueena oli liikennepelastaminen. – Viimeisenä työpäivänäni 10.4.2024 laskin sammutusautoja olevan opistolla 18 kappaletta. Unelmahommastaan eläkkeelle jääneen eteläpohjalaaseen mielipidettä savolaisilta on kysynyt moni, malliin ”Kuinka sä tuut toimehen savolaasten kans?” – Kyllä niiren kans päriää kun osaa olla. Hän aloitti opistolla vakinaisessa virassa vuonna 1996. Terveydellisistä syistä Saarela siirtyi vuonna 2004 PeO:n tekniset palvelut-yksikön kalustomestariksi. Puolitoista vuotta on kuitenkin lyhyt aika palomiesten kouluttamiseksi. Ambulansseja oli kahdeksan. Saarela palveli Jurvassa armeija-aikaan saakka. – Kalustohankinnoissa laitteiden speksit ja vaatimukset saatiin opetushenkilöstöltä. Saarelaa askarruttaa opettajien saatavuuden lisäksi pelastajakurssille hakevien määrä ja laatu tulevaisuudessa. 13 Pitkään Pelastusopiston palveluksessa ollut kalustomestari Tapani Saarela jää eläkkeelle. – Lähiaikojen suurimmat haasteet ovat kuitenkin opetuksen järjestämisessä, puhumattakaan kaluston huollon järjestämisestä. Alun perin jurvalainen Tapani Saarela aloitti palokuntauransa Jurvan poikaosastossa ja sopimuspalomiehenä. Vuonna 2012 hän sai tehtäväkseen harjoitusalueen töiden organisoinnin ja alihankkijoiden työohjauksen yhdessä teknisen päällikön kanssa. – Kädentaitojen opetuksessa on menty huimasti eteenpäin ja siinä mielessä valmistuneiden valmiudet kädentaidoissa ovat parantuneet. Vuonna 1996 Tapani Saarela nimitettiin Pelastusopiston vakinaiseen virkaan pelastustoiminnan yksikön opettajaksi. – Mielipuuhiani ovat klapihommat ja mökin kunnostaminen, päättää pitkän päivätyön tehnyt Tapani Saarela. Saarela teki viimeisen työpäivän huhtikuussa ja viettää nyt rästiin jääneitä lomapäiviä, kunnes eläkepäivät koittavat 1.7.2024
Ensimmäiset ylioppilaat lukion pelastusja turvallisuuslinjalta valmistuivat viime vuoden toukokuussa. 14 Viitasaaren lukion pelastusja turvallisuuslinja LUKIOSTA VAHVA POHJA PELASTUSALALLE Suomen ainoa lukio, joka tarjoaa pelastusalan koulutusta sijaitsee Viitasaarella Keski-Suomessa. ?. Teksti Pekka Koivunen Kuvat Viitasaaren kaupunki, Viitasaaren lukio, Pekka Koivunen, Heidi Hämäläinen, Anssi Partanen
15
V iitasaaren lukio toimii koulukampuksella, jossa ovat lukion lisäksi monitoimihalli Viitasaari aAreena, uimahalli Simmari, yleisurheilukenttä, jääkiekkokaukalo, skeittiparkki ja street workout-telineet, kirjasto, nuorisotalo, musiikkiopisto sekä teatteri. Voidaan hyvällä syyllä sanoa, että pelastusja turvallisuuslinjan opiskelijoille olosuhteet ovat parhaat mahdolliset niin kampuksella kuin linjan koulutuspaikalla, Viitasaaren uudella paloasemalla. Hyvä fyysinen kunto on eduksi, mutta ei välttämätöntä. PELASTUSJA TURVALLISUUSLINJA ON AINUTLAATUINEN KOKONAISUUS Linjalle ei vaadita aikaisempaa kokemusta palokuntatoiminnasta. Linjan toteuttavat yhteistyössä Viitasaaren lukio, Keski-Suomen pelastuslaitos ja Keski-Suomen pelastusalan liitto. Koulutus sisältää FireFit menetelmän mukaisen kuntotestauksen, jonka yhteydessä opiskelijalle laaditaan yksilöllinen kunto-ohjelma. Tärkeintä on halu auttaa toisia ja motivaatio nostaa fyysistä kuntoa. Kolmannella vuosikurssilla opiskelijan on mahdollista liittyä Viitasaaren palokuntaan, ja täytettyään 18 vuotta, hän voi päästä mukaan hälytystehtäville. Linjalla opiskellaan valtakunnallisen koulutusjärjestelmän mukaisia palokunnan peruskursseja ja kursseilla opittuja asioita harjoitellaan monipuolisissa harjoituksissa. Hälytyksiin osallistuminen on vapaaehtoista ja siitä maksetaan korvaus. Vasemmalta: Niko Saastamoinen (Viitasaari), Jussi Jaakkola (Jyväskylä), Juho Puranen (Äänekoski), Santeri Puustinen (Viitasaari), Miisa Tikkanen (Kannonkoski), Tiia Markkanen (Tervo) ja Elma Nieminen (Kannonkoski)
Marjaana Juntunen kutsuu keväisin oppilaat koolle antamaan palautetta linjan toiminnasta. ??. Keväällä 2023 valmistuivat ensimmäiset linjan ylioppilaat. Ensimmäiset kolme oppilasta tulivat linjalle 2019. Kakkosella on kolme.opiskelijaa ja kolmosella kuusi opiskelijaa. Petu-linjalaiset tekevät myös ekskursioita pelastusja turvallisuusalan kohteisiin. Suunnitelmissa on vierailu Vaasan hätäkeskukseen. Viitasaaren lukio on yhteishaun piirissä, ja pelastusja turvallisuuslinjalle hakiessaan opiskelijan pitää laatia motivaatiokirje. – Toissa vuonna kävimme Pelastusopistolla ja viime vuonna olimme Jyväskylässä tutustumassa muun muassa Sauruksen paloautotehtaalla ja Finavialla. – Pyrimme säätämään opetussuunnitelmaa ja käytännön järjestelyitä opiskelijoilta saamiemme toiveiden mukaan. – Oppilaat saavat väliasun ja täydellisen sammutusasun. Motivaatio on tärkein. Korona vaikeutti liikkeelle lähtöä, mutta sittemmin toiminta on kehittynyt positiivisesti. – Meillä on viikossa viisi opetustuntia, joista yksi on liikuntaa. – Opiskelun voi aloittaa nollasta eli pelastusja turvallisuusalan taustaa ei tarvitse olla. – Linjan idea syntyi vuonna 2018 työryhmässä, jossa pohdittiin keinoja saada lukioon oppilaita myös muualta. Tällä hetkellä lukion ykkösellä on kuusi opiskelijaa, joista neljä on muualta kuin Viitasaarelta. Palaute on pääosin ollut hyvin positiivista. Kaikki opetus tapahtuu Viitasaaren uudella paloasemalla. Pelastuslaitos on antanut linjan käyttöön oman varustetilan. 17 OPETTAJA MARJAANA JUNTUNEN KOORDINOI PETU-LINJAN TOIMINTAA Lukion historian opettaja, FM Marjaana Juntunen toimii pelastusja turvallisuuslinjan koordinaattorina. Linjalle tulevien on muista lukioon tulevista poiketen käytävä lääkärintarkastuksessa. Marjaana Juntunen kertoo oppilaiden opiskelevan erikoisalaa, jolloin varusteiden ja oppimisympäristön pitää olla viimeisen päälle. Esimerkiksi koeviikoilla ei linjalla ole opetusta. Seuraamme opiskelijoiden jaksamista ja pyrimme rytmittämään opetusta tarvittaessa
– Palautteiden perusteella teemme seuraavana lukuvuonna muutoksen, jossa tieliikennepelastaminen siirtyy kevätpuolelle. Viitasaari pystyy tarjoamaan myös asuntoja muualta tuleville opiskelijoille Palomestari Anssi Partanen on ylpeä pelastusja turvallisuuslinjan yhteisöllisyydestä. AMMATTILAISET OPETTAJINA. 18 Pelastusja turvallisuuslinjan vastuuhenkilönä toimii palomestari Anssi Partanen. Päällystötutkinnon Partanen suoritti vuonna 2010, jonka jälkeen hän on toiminut eri tehtävissä Keski-Suomen pelastuslaitoksella. – Tätä konseptia on kehitetty aktiivisella porukalla ottaen myös opiskelijoiden toiveet huomioon. – Lähdimme tyhjästä lähti liikkeelle. Olemme palautteiden perusteella löytäneet hyviä käytäntöjä. Anssi Partanen pitää Viitasaaren uutta paloasemaa ja modernia kalustoa tärkeänä kilpailutekijänä. Tammi-maaliskuu on omistettu ensiapuja ensivastekoulutukselle. – Petu-linjan kouluttajat ovat Keski-Suomen pelastuslaitokselta, mutta toimivat Keski-Suomen pelastusalan liiton kautta. Kaikki kouluttajat ovat kokeneita pelastusja ensihoitoalan ammattilaisia. Hänen palokuntauransa alkoi Pohjois-Savossa Sukevan palokunnassa. Pelastusja turvallisuuslinjan vuosikurssin tavoitevahvuus on kymmenen. Linjan vetäminen on helpottunut koko ajan. Petu-linja on Anssi Partasen mukaan toiminut optimaalisesti kaksi vuotta. – Haluamme tänne opiskelijoita kaikkialta Suomesta ja siksi fasiliteettien pitää olla kunnossa. Koulutus on jaksotettu siten että syksyllä opiskellaan pelastustoimintaa. Loppukeväällä koulutus on pääosin monialaista. – Muutama lisää olisi edellisellä hakukerralla mahtunut, ja toivonkin, että syksyllä saisimme tavoitevahvuuden täyteen
Tärkeimpänä pidän kuitenkin opiskelijoiden ja kouluttajien korkeaa motivaatiota. Lisäksi linjalle on tehty joitakin täsmähankintoja, jotka mahdollistavat laadukkaan opetuksen. 19 ENSIHOITOESIMIES JANNE HILTUNEN OPETTAJANA LINJAN ALUSTA ALKAEN omainen paikka linjan opetusta ajatellen. Oppimisympäristö on niin opetuksen kuin oppimisen kannalta ihanteellinen, päättää Janne Hiltunen.?. – Teen vuorotyötä ambulanssissa ja keikkojen välissä kulutan ahneesti toimiston tuolia. Takana kouluttaja Janne Hiltunen.. Ensihoitoesimies Janne Hiltunen toimi palomies-sairaankuljettajana Viitasaarella 2002 – 2013. Keski-Suomen pelastuslaitoksen ensivastekoulutusvälineet ovat käytettävissä opetukseen. Viitasaaren paloasema on erinVasemmalta Markus Salojärvi (Viitasaari), Eero Salonen (Kotka), Siiri Laukkanen (Viitasaari), Jasmin Leppänen (Hamina) ja Elsi Leinonen (Keitele). Hiltusen voidaan katsoa olevan petu-linjan opettajana pitkän linjan ammattilainen. Opiskeltuaan sairaanhoitajaksi, Hiltunen on nykyään ensihoitoesimies ja toinen Viitasaaren ensihoitajien lähiesihenkilöistä. – Meillä on tilat, varusteet ja kalusto kunnossa. Ainakin toistaiseksi kouluttamisesta kiinnostuneita ensihoitajia on ollut helppo saada mukaan. – Olen toiminut linjan ensiapuja ensivastekouluttajana alusta alkaen. Hän toimii vuorollaan myös koko laitoksen päivystävänä esihoitoesimiehenä
– Linjalla opiskelu on ylittänyt odotukseni. On hienoa, että on päässyt tekemään jotain konkreettista. Siiri Lukkanen arvostaa petu-linjan kouluttajia. Syksyllä Siiri suoritti pelastustoiminnan peruskurssin ja nyt on meneillään ensiapu. Opiskelijana Viitasaarella. Opetus ei missään nimessä ole kuivaa. – Tänä kesänä teen palkkatyönä yleisurheilua, päättää Siiri Luukkanen arvoituksellisesti. 20 SIIRI LUUKKANEN, 17, VIITASAARI Ykkösellä opiskelevan Siiri Luukkasen äiti on lähihoitaja, mikä saattoi olla syy hänen linjavalintaansa. – He osaavat opettaa, ja tärkeää on, että he kertovat omista kokemuksistaan kentällä. Viime kesänä Siiri työskenteli kehitysvammaisten palveluyksikössä. – Varmasti sillä oli vaikutusta, kuten myös siihen, että haen opiskelemaan ensihoitoa kirjoitusten jälkeen
Eetu pitää petu-linjan koulutusta tasokkaana. Nuorisolinja on tähtäimessä. Keksin pari viikkoa ennen petu-linjan ja tässä nyt ollaan. ENNI KUISMA, 17, VIITASAARI Kakkoskurssilainen Enni Kuisma on kotoisin Kymönkoskelta 20 kilometrin päästä Viitasaaren keskustasta. – Niin, ja pitää sitä hieman matkaillakin, tähtäimessä on Pohjois-Norja. Vapaa-aikana pyrin osallistumaan palokunnan toimintaan. Valinta lukion ja ammatillisen koulutuksen välillä oli Ennille helppo. Varusmiespalvelun toivoisin pääseväni suorittamaan suojelukomppaniaan. Hänellä on palokuntataustaa Navala FBK:sta, joka on yksi Kirkkonummen kunnan alueen kahdeksasta sopimuspalokunnasta. Täällä voi käydä uimassa ja salilla, sanoo liikunnallinen Enni. Kouluttajat ovat tosi ammattitaitoisia. ??. Kesäksi Eetu Roiha jää Viitasaarelle. Eetu asuu solukämpässä, jossa elämä on hieman erilaista kuin kotona Kirkkonummella. Toinen vuosi on menossa, ollaan siis ohitettu puoliväli. – Täällä kaikki pitää tehdä itse eli on enemmän duunia. Nuoren miehen tulevaisuuden suunnitelmat ovat selvät, – Pyrin ehdottomasti Pelastusopistoon. – Meinasin mennä amikseen, mutta sitten huomasin tämän linjan Keski-Suomen pelastuslaitoksen Instassa. – Kiinnostavinta ovat olleet tieliikennepelastamisja ensivastekurssit. Kesällä Enni aikoo opiskella ja tehdä somehommia yrityksille. Näin jää enemmän aikaa niin opiskeluun kuin vapaa-ajan harrastuksiin. Valintaani olen todella tyytyväinen. – Sain paikalliselta ABC:ltä kesätyöpaikan. Ennillä ei ollut suurempia odotuksia petu-linjan suhteen. – Savusukellus kiinnostaa ja myös ensivaste. 21 KIRKKONUMMELAINEN EETU ROIHA,18, TÄHTÄÄ PELASTUSOPISTOON Kakkoskurssilainen Eetu Roiha on kotoisin Kirkkonummen Veikkolasta. Tulevaisuuden suunnitelmat ovat nuorella naisella selvät. – Pyrin yliopistoon opiskelemaan luonnontieteitä, mutta sitä ennen armeijaan, johon olen halunnut jo viisivuotiaasta saakka. – Muutin petu-linjan takia keskustaan. – Opetus on laadukasta ja ilmapiiri on rento Koulutuksen sisällöstä Enni Kuismalla on selvät mielipiteet. Tieliikennepelastamiskurssilla oli hauskaa, kun pääsi hajottamaan autoja, muistelee Enni hymyillen. – Halusin lukioon
– Opetussuunnitelman laatimisessa nykyään Pelastusopistolla suunnittelijana toimivan Ville Ala-Kokon panos oli merkittävä. Rehtori Taimo Halmeen mukaan petu-linjan tilanne on tällä hetkellä erinomainen. Suuri merkitys on myös sillä, että pelastuslaitos ei laskuta tilojen käytöstä. VIKING IGNIS EN469 puvussa on uudistettu istuvuus sekä monta uutta yksityiskohtaa kuten selkätuki, taskujen avaamista helpottavia ratkaisuja ja ergonomiset ommellut kyynärpäiden ja polvien kohdat. Viitasaaren lukiota hän pitää erinomaisena paikkana pelastusja turvallisuusalan koulutukselle. Nykylukio on vaativa, koska pitkä matikka on korostunut. Tärkeintä on, että opiskelijat ovat kovalla motivaatiolla mukana. Tällä hetkellä linjan opetusta on tiistaisin ja torstaisin. Tilat ja kouluttajat saatiin Keski-Suomen pelastuslaitokselta. Tätä ennen hän toimi äidinkielen ja kirjallisuuden opettajana Ylöjärvellä. 22 REHTORI TAIMO HALME PITÄÄ PETU-LINJAA ERINOMAISENA INNOVAATIONA Rehtori Taimo Halme aloitti Viitasaaren lukion rehtorina keväällä 2023. Saatavilla eri väreinä ja kangasrakenteilla. Asu on helposti muokattavissa teknisen pelastamisen asusta metsäpaloasuun irrottamalla GORE ® CROSSTECH ® Flameliner kalvo. Tällä hetkellä yhden opiskelijan vaikutus valtiolta tulevaan rahoitukseen on noin 10000 euroa. – Koulutuksellisen innovaationa petu-linja on uraauurtava. – Vaarana on kuitenkin se, että opiskelu menisi aiempaa enemmän iltahommiksi. Taimo Halmeen mukaan petu-linjan opetus on läpinäkyvää, turvallista ja kouluttajat ovat ammattitaitoisia. Hakemukset petu-linjalle arvioidaan työryhmässä, jossa ovat rehtorin lisäksi pelastusja turvallisuuslinjan opettaja Anssi Partanen sekä koordinaattori Marjaana Juntunen. – Meillä on lukiossa noin 80 opiskelijaa, joista kolmannes on muualta. Mahdollinen petu-linjan opetustuntien kasvattaminen näkyisi opiskelijoiden kuormituksessa. The negative logo is to the right > FI_SwedishFirefighters_ann_W210xH297_march2024.indd 1 FI_SwedishFirefighters_ann_W210xH297_march2024.indd 1 02.04.2024 11.25 02.04.2024 11.25. – Arvioimme muun muassa suomenkielen, turvallisuusalan tuntemuksen, harrastuneisuuden ja motivaation, joka arvioinnissa on tärkein kriteeri. Halmeen mukaan taloudelliset vaikeudet olivat voitettavana linjaa perustettaessa. Heistä yhdeksän asuu Viitasaarella. Kuitenkin pitää muistaa, että oppilaat tulevat meille ensisijaisesti suorittamaan lukion oppimäärän. Se pitää myös muistaa, että emme ole ammatillinen oppilaitos. Taimo Halmeen mukaan petu-linjalla sisältöä voisi olla enemmänkin. . Linjan opetus saatiin myös kätevästi mukaan lukujärjestykseen. Koulutus on viimeisen päälle järjestetty alan ammattilaisten toimesta. Petu-linjalaisista puolet on muualta Suomesta. – Linjan perustaminen oli riski, joka kuitenkin kannatti. Hyväksynnät: EN 469:2020, EN 1149-5, EN ISO 13688 VIKING IGNIS WTR Kevytasu kaikkiin pelastustehtäviin paitsi savusukellukseen VIKING IGNIS WTR on käytännöllinen suoja-asu työskentelyyn eri ympäristöissä. – Petu-linjalla ei leikitä palokuntaa. Mielestäni nykyinen tuntimäärä on sopiva. VIKING IGNIS EN469 Uusi VIKING sammutusasu Uusin sammutusasumme savusukellukseen kun vaaditaan korkeinta mahdollista suojaa, näkyvyyttä ja kestävyyttä mukavuudesta tinkimättä. Hyväksynnät: EN ISO 11612, EN ISO 15384 Uusi VIKING IGNIS-mallisto VIKING-FIRE.COM Test on colour. Saatavilla sekä kalvolla että ilman
Asu on helposti muokattavissa teknisen pelastamisen asusta metsäpaloasuun irrottamalla GORE ® CROSSTECH ® Flameliner kalvo. The negative logo is to the right > FI_SwedishFirefighters_ann_W210xH297_march2024.indd 1 FI_SwedishFirefighters_ann_W210xH297_march2024.indd 1 02.04.2024 11.25 02.04.2024 11.25. Saatavilla sekä kalvolla että ilman. Hyväksynnät: EN 469:2020, EN 1149-5, EN ISO 13688 VIKING IGNIS WTR Kevytasu kaikkiin pelastustehtäviin paitsi savusukellukseen VIKING IGNIS WTR on käytännöllinen suoja-asu työskentelyyn eri ympäristöissä. Saatavilla eri väreinä ja kangasrakenteilla. Hyväksynnät: EN ISO 11612, EN ISO 15384 Uusi VIKING IGNIS-mallisto VIKING-FIRE.COM Test on colour. 23 VIKING IGNIS EN469 Uusi VIKING sammutusasu Uusin sammutusasumme savusukellukseen kun vaaditaan korkeinta mahdollista suojaa, näkyvyyttä ja kestävyyttä mukavuudesta tinkimättä. VIKING IGNIS EN469 puvussa on uudistettu istuvuus sekä monta uutta yksityiskohtaa kuten selkätuki, taskujen avaamista helpottavia ratkaisuja ja ergonomiset ommellut kyynärpäiden ja polvien kohdat
Sopimuspalokuntien hälytysosastot ovat usein myös ponnahduslauta ammattiin ja innostavat nuoria opiskelemaan edelleen ja syventämään osaamistaan pelastusalan ammattilaisiksi. 24 Sopimushenkilöstä ammattilaiseksi. Vuonna 2022 julkaistun sisäministeriön julkaisun mukaan ammattipelastajia tarvitaan vuoteen 2030 mennessä yli 1000 henkilöä lisää, nykyiseen opiskelijamäärään verrattuna. Pelastustoimi tarvitsee tulevaisuudessa huomattavasti uusia tekijöitä. Pelastajakoulutettavien määrää ollaan lisäämässä Orpon hallitusohjelmakirjausten mukaisesti vuoden 2024 syksystä eteenpäin, jotta lisähenkilöstön määrä voidaan varmistaa. Sopimushenkilöstö on merkittävä osa pelastustoimea. Tavoitteellisella, suunnitelmallisella ja jatkuvalla (rekrytointi-)toiminnalla on mahdollista varmistaa ja jopa lisätä sopimushenkilöstön määrää. Voisi sanoa jopa, että tällä hetkellä on voimassa ”pelastajan markkinat” eli hyvinvointiAMMATTIIN KOULUTTAUDU SISÄISEN TURVALLISUUDEN Kuva Pelastusopisto
Opiskeluaikana opetellaan työskentelemään ryhmässä tai joukkueena ja kurssit tekevät paljon yhteistyötä myös vapaa-ajalla. Pelastusopistolla toteutettavan opetuksen aikana niin majoitus kuin ruokailut ovat maksuttomia tutkinto-opiskelijoille. Pelastusopistolla opiskelijoiden opintososiaaliset edut ovat nykyaikaan nähden hyvät. Koska ihmisten eläkeikäraja on noussut ja savusukelluskelpoisena pitäisi jaksaa entistä pidempään, tulisi 1990-luvulla määriteltyjen periaatteiden mukaan pelastajatutkintoon pyrkivien pystyä juoksemaan 3000 metriä. Valintaprosessiin kuuluvat lihaskuntotesti ja lääkäritarkastus sekä valintakoevaiheessa 12 minuutin ??. Jalkakyykkyä muun muassa taakkojen kantamiseen ja nostamiseen sekä vatsalihaksia taakkojen käsittelyyn ja painopisteen hallitsemiseen raajojen voimantuottoa varten. Vapaa-aikana on erittäin hyvät mahdollisuudet harrastuksille alueiden pelastuslaitokset joutuvat jopa kilpailemaan tekijöistä. 25 juoksutesti, uintitaitotesti, fobiatestit sekä soveltuvuusarviointi. Kustannuksia tulee tiettyjen vaatetusten ja oppimateriaalien hankkimisesta sekä mahdollisten ensihoidon harjoitusjaksojen ruokailuja majoituskustannuksista. Samoin julkisuudessa on ollut keskustelua siitä, etteivät naiset voisi hakeutua pelastajaksi. Arviointiin kuuluu myös haastattelu ja ryhmätehtävä. Koulutamme joukkuepelaajia Pelastustoimen tehtävissä toimiminen on joukkuepelaamista, jokaisella on oma tärkeä rooli kokonaisuuden muodostumisessa. Hakuvaiheen suoriterajat ovat hieman korkeammat kuin esimerkiksi työssä pelastajalta vaadittava FireFit 3 -indeksin yksittäisten suoritteiden rajat niin lihaskunnon kuin hengitysja verenkiertoelimistönkin osalta. Sari Rautiala on erinomainen esimerkki ja esikuva myös naisille. Nämä ovat myyttejä, jotka tulee purkaa. Soveltuvuusarvioinnissa kartoitetaan hakijan turvallisuuskäyttäytymistä, persoonallisuutta sekä tiettyjä kykyarviointeja. Pelastustoimen pelastajatutkinto (90 op) on mahdollista suorittaa Pelastusopistossa ja Helsingin Pelastuskoulussa. Opiskelijoiden suojavarustus kuuluu myös pakettiin. Pelastajien fyysisen toimintakyvyn testissä lihaskuntoa testataan penkkipunnerruksin, leuanvedoin, jalkakyykyin sekä vatsalihastestauksen osin. Välillä on julkisuudessa vilahtanut pelastajan koulutukseen pääsemisen haastavat kuntovaatimukset. Kaikki nämä osa-alueet ovat perusteltavissa myös pelastajan työn näkökulmasta. Uinti suoritetaan toistaiseksi 12 minuutin juoksutestin jälkeen, mikä on hyvä tiedostaa kokonaiskuormituksen näkökulmasta. 2050 metriä. Pelastusopiston vanhempi opettaja Kari Kinnunen (LitM) on tuonut esille myös nykyisen fyysisen toimintakyvyn arvioinnista seuraavaa: ”FireFit-indeksin arvo 3 vertautuu Cooperin juoksutestiin niin, että tulos olisi n. Totta on, että hakijan tulee olla hyväkuntoinen, mutta niin nainen kuin mieskin voivat yhtä lailla täyttää vaatimukset. Penkkipunnerrusta voidaan verrata esimerkiksi paineistetun letkun takaisintyöntövoimaan, työkaluilla työskentelyyn tai taakan käsittelyyn. Leuanvetoa taakkojen käsittelyyn, letkun vetämiseen tai esimerkiksi riippumiseen. Voit lukea lisää Sarista: Sari Rautiala on Vuoden palomies (pelastustoimi.fi) Mitä ja miksi testataan. Soveltuvuusarvioinnit ovat voimassa vain hakukohtaisesti. Fyysisen kunnon lisäksi erityisen tärkeää on soveltuvuus alalle. Pelastusopistolla opiskelijat ”ryhmäytyvät” myös opiskeluajan ulkopuolella opiskelija-asuntolassa muiden tulevien ammattilaisten kanssa (hätäkeskuspäivystäjä-, alipäällystöja päällystöopiskelijat). Lisäksi pelastustoimen alipäällystön sekä päällystön koulutusta voi suorittaa Pelastusopistossa. FireFitin kuntovaatimukset ovat siis tällä hetkellä mielestäni suhteellisen maltilliset.” Uintitaitotestaus aloitetaan esineen noudolla noin kahden metrin syvyydestä, jonka jälkeen uidaan 200 metriä ja tähän aikaa on käytettävissä 4 min 45 s. Hänet valittiin vuoden 2023 palomieheksi. Pelastusopisto vastaa myös hätäkeskustoiminnan tutkintokoulutuksesta. Pelastajaopiskelijoiden valintakokeissa minimiraja on tällä hetkellä 2800 metriä. Haluaisin pelastajaksi, mutta ovatko fyysiset vaatimukset liian haastavia
Kouluttaudu sisäisen turvallisuuden ammattiin Mikäli kiinnostus on herännyt oman osaamisen syventämiseen ja pelastajana toimimiseen, niin hakeudu opiskelemaan pelastajatutkintoon. Pelastustehtävien kuormitus. [Viitattu 2.4.2024] Työterveyslaitos. [Viitattu 2.4.2024] Pelastustieto. pelastusopisto.fi. 2021. [Viitattu 2.4.2024] Sisäministeriö. Savusukellus on vaativaa työtä. [Viitattu 2.4.2024] Valtioneuvosto. Sisäinen turvallisuus. 2022. Poliisibarometrin tutkimuksen mukaan pelastustoimi on luotettavin sisäisen turvallisuuden toimiala jo vuodesta 2001! Hakuajat seuraaviin tutkintokoulutuksiin löytyvät Pelastusopiston verkkosivuilta www. 2023. Poliisibarometri. Pelastushenkilöstön tehtäväkohtaiset palkat. 26 sekä muihin vapaa-ajan aktiviteetteihin, joita löytyy runsaasti lähialueelta Kuopiossa. Valtioneuvoston julkaisuja 2023:58 [Viitattu 2.4.2024] ?. Vahva ja välittävä Suomi. 2023. Pelastajatutkinto ja vaatimukset naapurimaissa. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023. Sisäministeriön julkaisuja 2023:25 [Viitattu 2.4.2024] SPAL. Sisäinen turvallisuus. Ennakoiva talousja henkilöstösuunnittelupelastustoimen suorituskyvyn perusta. Pekka Lindholm Koulutuspäällikkö Pelastustoiminnan koulutuksen vastuualue Pelastusopisto Lähteet Sisäministeriö. 2022. 2023. Sisäministeriön julkaisuja 2022:12
Se saa sopimuspalokuntalaisen väheksymään itseään ja kokemaan olevansa huvittava harrastelija rautaisten alan ammattilaisten rinnalla. Tämä on työtä, jolla on arvo, olen sen arvon itse joskus nähnyt pankkitililläni. Kyllä minäkin sitä kohtuullisen mielelläni teen, kun en tekemättäkään osaa olla, niin riippuvaisella tavalla olen palokuntamaailman kanssa yhteen kasvanut. Pienen sivutyöpalkan saaminen on auttanut minua kokemaan tekemiseni arvokkaaksi. Hieman mutkia oikoen ajattelen luovuttavani ansaitsemani palkan palokuntayhdistykselle. Mitä arvokkainta työtä, joka on varsin usein korvaamattoman tärkeää. Välillä olen onnistunut, läheskään aina en. Itse koen nykyään tekeväni hyväntekeväisyyttäni talkootyötä edustamani palokuntayhdistyksen ja pelastustoimen eteen. Sillä on ollut suuri merkitys siinä, että olen tuntenut olevani pelastustoimessa jollain tavalla tärkeä. Annan tämän kammottavan ilmauksen anteeksi tovereilleni, jotka ovat eläneet toisenlaisessa palokuntakulttuurissa ja ymmärrettävästikin puhuvat palkattomasta työstään harrastuksena. Jostakin syystä se ei vain tunnu samalta. Korvaamaton työ MINUA PUISTATTAA sopimuspalokuntatoiminnan kutsuminen harrastukseksi. Pelkkä salainen toiveeni kaiken sopimuspalokuntatyön muuttamisesta henkilökohtaisesti korvattavaksi riittää aiheuttamaan närästystä monelle vannoutuneelle vapaaehtoiselle. LINGOTTUA JAAKKO LINKO sopimuspalokunnan varapäällikkö, ensihoidon ja elämän omituisuuksien opiskelija. Tiedän, että vähintään yhtä arvokkaana minun pitäisi nähdä toimintani yhdistysmuotoisessa sopimuspalokunnassa ilman itselleni saamaani aineellista hyvää. Jääköön siis lausumatta ääneen. 27 kolumni JOKIN MERKILLINEN krooninen huono itsetunto asustaa palokuntamaailmassa. SYVÄÄN JUURTUNUT KULTTUURI ei muutu helposti, eikä muutos välttämättä aina ole järkevääkään. Ihan reippaalla äänellä uskallan toivoa silti, että jokainen sopimuspalokuntalainen, palokuntamuotoon tai korvauksen suuruuteen katsomatta, mieltäisi tekevänsä pelastustoimessa työtä. Korvaamaton työ korvataan sentään aina vähintään palokuntayhdistykselle, edistämään yhteistä hyvää – toivottavasti. Siellä, missä palokunnan saamat sopimuskorvaukset ovat niin naurettavan pieniä, ettei niistä riitä maksettavaksi minkäänlaisia palkkioita, olisi ehkä paikallaan miettiä, millä muulla tavoin palokunta voisi osoittaa jäsentensä työpanokselle arvoa. NOSTAN VILPITTÖMÄSTI HATTUA jokaiselle, joka on tällaiseen järjestelyyn tyytyväinen ja jaksaa vuodesta toiseen motivoitua tekemään hyväntekeväisyystyötä pelastustoimelle ja palokuntayhdistyksille. Olen yrittänyt kapinoida tätä mentaliteettia vastaan ja olla ylpeästi sopimuspalokuntalainen, pelastustoimen sopimushenkilöstön edustaja. Silti vähän salaa toivon, että pikkuhiljaa viimeisissäkin vapaaehtoisuuden palovartiotorneissa alettaisiin ymmärtää jokaisen kaipaavan jotakin työnsä vastineeksi. VALTAOSA PELASTUSTOIMELLE sopimuspalokuntalaisena elämäni aikana uhraamastani ajasta on korvattu rahallisesti
28 Uusi Dräger UCF® FireCore Handsfree -lämpökamera FireCore takaa jatkuvan näkyvyyden lähiympäristöön. Dräger FPS® 7000 -kasvo-osaan on integroitu FPS® In-mask -näyttö, joten lämpökuva on näkyvissä ensi hetkestä alkaen, myös näkyvyyden ollessa olematon.
Vuoden ensihoitajan valitsee raati, johon kuuluvat ensihoitolääkärit, ensihoidon opettajat, Suomen Ensihoitoalan liitto, Tehy ja Pelastustieto-lehti. Vuoden ensihoitajaa voi ehdottaa kuka tahansa. 29 FinnHEMS 51 –lääkintähelikopterissa Lapin hyvinvointialueella työskentelevä, rovaniemeläinen Tero Karvinen on Vuoden ensihoitaja 2024. Muut yksiköt ovat kolmihenkisiä tiimejä, joissa päivystää lääkäri, lentäjä ja joko HEMS-ensihoitaja tai HEMS-pelastaja. Pelastushelikopteri Aslakissa työskennellessään Karvinen nimitettiin työyhteisönsä esihenkilöksi. Niissä hänen tehtäväkseen saattaa tulla myös pelastustoiminta, sillä toisinaan apua tarvitseva täytyy pelastaa pinteestä ennen kuin häntä voidaan alkaa hoitaa. Lisätietoja ja haastattelupyynnöt: Tero Karvinen 040 127 319 tero.karvinen@lapha.fi TERO KARVINEN Kuva Matias Wesin. Esihenkilötyöstään huolimatta Karvisen päätyönä on jatkuvasti ollut ensihoitajan työt. Vuoden ensihoitaja 2024 on Karvinen on ollut erilaisissa työryhmissä ja projekteissa kehittämässä sekä Lapin ensihoitoa että Suomen, Ruotsin ja Norjan rajapinnoissa tapahtuvaa ensihoitoa. Suomessa on seitsemän FinnHEMS-yksikköä, joista Rovaniemen yksikkö on ainoa, jossa päivystää kaksi ensihoitajaa ja kaksi lentäjää. Esihenkilöura sai jatkoa, kun Aslak-kopterin ensihoitajat siirtyivät työskentelemään valtakunnallisesti lääkärija lääkintäkopteritoiminnasta vastaavassa FinnHEMS-kopterissa. Viime vuonna (2023) Karvinen aloitti pintapelastustyöt, kun FinnHEMS 51 ehti avantoon pudonneen henkilön luokse ensimmäisenä. Karvinen on tehnyt parikymmenvuotisen uran Lapissa operoivissa pelastusja lääkintähelikoptereissa
”Ilmastonmuutos on jopa suurin ihmiskunnan haaste tälle vuosisadalle”, arvioi Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas alustuksessaan. Arvio ei ole tuulesta temmattu, sillä ilmastonmuutos on lisännyt sään ääri-ilmiöitä niin Suomessa kuin maailmallakin. Tänä vuonna se järjestettiin huhtikuun 9.–11. ”Olipa kysymyksessä ammattilainen tai vapaaehtoispohjalla toimiva palokuntalainen, heitä yhdistää yhteinen piirre – halua auttaa muita ihmisiä. Varautumisessa korostuukin saumaton yhteistyö Ilmatieteen laitoksen ja pelastustoimen välillä. Jyväskylän Paviljongissa. Tämän vuoksi on toivottavaa, että koko pelastustoimen järjestelmää kehitetään yhdessä”, ministeri Rantanen painotti. Palopäällystöpäivät kokoaa yhteen pelastustoimen, varautumisen ja turvallisuuden asiantuntijoita ympäri Suomen. Tässä hän suositteli myös yhteistyön tekemistä niin pelastuslaitosten kesken kuin yhteistoimintaa palokuntayhdistysten kanssa. Hän laittoikin asioita tärkeysjärjestykseen ja alleviivasi, että pelastustoimen ensisijainen tehtävä on auttaa hädän hetkellä. Kaikki nämä aiheuttavat lisätöitä. Ohjelman puhujissa on nimekkäitä esiintyjiä eri aloilta.. Päivien aikana opitaan, kuullaan ja keskustellaan yhteiskunnan ja alan ajankohtaisista teemoista sekä jaetaan tietoa ja kokemuksia yhteiskunnan turvallisuuden kehittämiseksi. TEKSTI: Terhi Kallio ja Niki Räsänen KUVAT: Joel Kauppinen Palopäällystöpäivät on Suomen Palopäällystöliiton järjestämä pelastusalan suurin vuosittainen tapahtuma. Hän nosti pelastusalan tärkeyden esiin tämän hetken levottomassa maailmantilanteessa ja osoitti kiitoksensa jokapäiväiseen sitoutumiseen kaikenlaisissa hätätilanteissa. Pelastustoimintaan sään ääri-ilmiöt näkyvät suoraan esimerkiksi voimistuneina tulvina, hellejaksoina sekä myrskyinä. 30 PALOPÄÄLLYSTÖPÄIVILLÄ OLI ESILLÄ PELASTUSALAN TEEMOJA ILMASTOTURVALLISUUDESTA HYBRIDIUHKIIN JA PELASTAJAN JAKSAMISESTA TIEDOLLA JOHTAMISEEN Sisäministeri Mari Rantanen toi tervehdyksensä Palopäällystöpäiviin osallistuville. Lisäksi ilmastonmuutoksen vaikutusten ennustetaan voimistuvan vähintään 2060-luvulle. Ministeri Rantanen muistutti myös valtion talouden huonosta tilanteesta. Ilmastoturvallisuus oli Palopäällystöpäivillä varautumisen pääteemana
Pelastusalalla on totuttu arvioimaan ja mittaamaan fyysistä kuntoa, mutta työntekijöiden kognitio eli tiedonkäsittely on toistaiseksi jäänyt keskusteluissa vähän paitsioon. Tunnustuksen ja 7000 euron lahjashekin kävivät vastaanottamassa Kouvolan VPK:n nuoriso-osaston johtaja Jenni Pekkola, palokunnan päällikkö Ristomatti Niemi sekä palokuntanuoret Joni Hanski, Daniel Kivinen ja Selma Mikluha. Fyysisen turvallisuuden lisäksi meidän tuleekin pystyä turvaamaan ihmisten kognitiivista turvallisuutta. Pelastuslaitoksille hybridiuhkiin varautuminen on luonnollinen osa laaja-alaista riskienhallintaa. Tätä avasi neuropsykologian erikoispsykologi Teemu Paajanen Työterveyslaitokselta. Myös Hämeenlinnan ja Iitin VPK:t palkittiin palokuntanuorisotyöstään. Vuoden palokuntanuoriso-osastoille myönnetyt palkintorahat jaettiin Palosuojelun edistämissäätiön SPEKille myöntämistä 10.000 euron avustuksista. tähän päästään suunnitelmallisella toiminnalla, nuoria kuulemalla ja kouluttajien aktiivisuudella”, Pekkola kertoi. Avainasemassa on henkilöstön osaaminen hybridiuhkiin liittyen: jos osaamistaso ei ole riittävä, hybridiuhkia on haastava tunnistaa. 31 Hybridivaikuttamisesta voi perinteisesti tulla mieleen informaatiovaikuttaminen ja tiedonkulun häirintä. Kun yhdistelmään lisätään se, että työ on usein vuorotyötä ja voi vaatia pitkään hereillä olemista, meidän on ensiarvoisen tärkeää oppia tunnistamaan ja käsittelemään kognitiivista kuormitusta. Pelastusalan monipuoliset tehtävät vaativat tiedonkäsittelyn näkökulmasta paljon: onnistunut pelastustoiminta edellyttää yhtä aikaa kommunikaatiota, tilallista hahmottamista, päätöksentekoa ja jatkuvaa tilannetietoisuutta. Palopäällystöpäivillä tarkasteltiin myös pelastajan tärkeintä työkalua – kehoa ja mieltä. Tosiasiassa hybridivaikuttamista voivat olla myös esimerkiksi toistuvat onnettomuudet tietyllä alueella tai ihmisten turvallisuudentunteen horjuttaminen. Näistä teemoista keskustelivat Palopäällystöpäivillä Pelastustoiminnan valmiuden turvaaminen hybridiuhissa -hankkeen hankepäällikkö Juha Gröhn, kehittämispäällikkö Teemu Veneskari Kymenlaakson pelastuslaitokselta ja pelastuspäällikkö Teemu-Taavetti Toivonen Pirkanmaan pelastuslaitokselta. Palopäällystöpäivillä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö palkitsi Vuoden 2023 palokuntanuoriso-osaston, joka on Kouvolan VPK. Tällaista voivat olla esimerkiksi muistihäiriöt ja tarkkaavuuden herpaantuminen.. ”Päämääränämme on tarjota nuorille mielekäs ja kustannusystävällinen harrastus sekä kasvattaa tulevaisuuden pelastajia. Kuvassa heitä haastaa tilaisuuden juontaja, toimittaja Riika Raitio
Kokouksessa käsiteltiin sääntöjen määräämät vakioasiat ja valittiin hallituksen jäsenet sekä varajäsenet erovuoroisten tilalle. Erovuorossa olleiden hallituksen varsinaisten jä”Vanhat” jatkavat SSPL:n hallituksessa senten tilalle valittiin jatkamaan seuraavat henkilöt tulevalle kahdelle kaudelle: Juho Luukko, Helsinki Silvio Hjelt, Länsi-Uusimaa ja Itä-Uusimaa Markku Kallio, Lappi Aki Ukkonen, Satakunta. Keskustelua herätti esimerkiksi sisäministeriön ohje pelastustoimen sukellusja pintapelastustoiminnasta sekä etenkin siellä esitetyt kuntoluokkavaatimukset. Jäsenistöstä nousi esiin toive vahvemmasta kannanotosta ja puuttumisesta sopimuspalokuntien toimintaa muuttaviin valtakunnallisiin ja paikallisiin toimiin. 32 Suomen Sopimuspalokuntien Liiton vuosikokoukseen 13.4.2024 Kouvolassa osallistui reilu 30 henkeä edustaen valtakirjoin 100 liiton jäsenpalokuntaa. Kokouksessa keskusteltiin liiton toiminnasta ja sen tavoitteista. Liiton puheenjohtaja Paula Werning avasi kokouksen ja kävi aluksi läpi liiton viimeaikaista toimintaa sopimuspalokuntien hyväksi ajoittain varsin haasteellisessa toimintaympäristössä. Erovuorossa olleiden hallituksen varajäsenten tilalle valittiin seuraavat henkilöt: Kari Jääskeläinen, Etelä-Savo (Luukon henkilökohtainen varajäsen) Jarmo Halonen, Pohjois-Pohjanmaa (Hjeltin henkilökohtainen varajäsen) Jussi Huhtinen, Etelä-Pohjanmaa (Kallion henkilökohtainen varajäsen) ja Janne Korhonen, Päijät-Häme (Ukkosen henkilökohtainen varajäsen) Hallituksessa jatkavat seuraavan kauden varsinaisista jäsenistä: Ermo Inkeroinen, Pohjois-Savo; Esa Järvenpää, Pirkanmaa; Tuomas Lemminkäinen, Kymenlaakso ja Hanna Pihanperä, Varsinais-Suomi, sekä varajäsenistä: Arto Perttula, Satakunta; Tapani Herrala, Etelä-Pohjanmaa, Ari Isokääntä, Pohjois-Pohjanmaa ja Heikki Mäkitalo, Varsinais-Suomi Kuvat SSPL. Kokouksessa omaa kotipalokuntaansa edustava, mutta liitossa myös järjestöpäällikkönä työskentelevä Aleksi Peurala nosti esiin esimerkiksi kuntoluokkien perustuvan jo vuonna 2016 laadittuun kuntotestausohjeeseen, jonka avaaminen uuteen tarkasteluun olisi tehokkaampi vaikuttamistapa kuin keskittyminen viilaaman siihen perustuvia myöhempiä ohjeita
EU-tukien hakeminen on tehtävä helpommaksi EU-pelastuspalvelumekanismi Sopimuspalokuntien ja sopimuspalokuntalaisten mukanaolo pelastuspalvelumekanismissa, suuronnettomuuksissa, maastopaloissa, ilmastonmuutoksen aiheuttamissa ympäristötuhoissa. SSPL:n EU-vaaliteemat Jari Aaltonen Rautilan VPK Joonas Dunderfelt Nousiaisten Vpk Peter Fallström Gumbo FBK Anssi Halonen Mikkelin Esikaupungin VPK Mikko Helin Pakinkylän VPK Antti Kaipainen Vaaralan VPK Marko Kaistamo Kiikoisten VPK Teemu Koivuniemi Kiikoisten VPK Petri Kokki Myllykosken palokunta Tero Luoma-aho Pelkosenniemen VPK Ari Pasti Länsi-Vesilahden VPK ry Petri Putkinen Parikkalan VPK Topi Pynnönen Vaajakosken VPK Markku Salminen Illon VPK Jonne Siivikko Ivalon VPK Juha Turkulainen Rautpohjan VPK Tommi Uotila Korkeakosken VPK Jesse Venho Kuusjoen VPK Ville Vihinen Mäntän VPK Roland Westerlund Pargas FBK Sopimuspalokuntien päällikkökurssi Pelastusopistosta valmistui sopimuspalokuntien päällikkökurssi 12.4.2024. 33 Turvallinen Eurooppa kuuluu kaikille lähipalvelut tuovat turvallisuutta – sopimuspalokunnat ovat koko Suomen kattava lähipalvelu Työaikadirektiivi Työaikadirektiivin muuttaminen tunnistamaan suomalainen ja länsimainen (saksalainen / ranskalainen) sopimuspalokuntatoiminta. LEADER-rahoitus on merkittävä tapa tukea sopimuspalokuntatoimintaa. Vapaaehtoisdirektiivi tarvitaan, ja sillä huomiolla, että Suomessa maksetaan sopimuspalokuntatoiminnasta. Työaikadirektiivi ei saa olla este pelastustoimelle ja sopimuspalokuntatoiminnalle. EU-TUET Sopimuspalokuntatoiminta rinnastetaan viranomaiseen EU:n sisäisen turvallisuuden rahastoissa. Vapaaehtoistoiminnan määrittely Sopimuspalokuntatoiminta on vapaaehtoistoimintaa, mutta enemmän. Kurssin stipendi myönnettiin Tero Luoma-aholle
34 LAPIN PELASTUSTOIMI OSA 2 SOPIMUSPALOKUNNAT TÄRKEÄ OSA LAPIN PELASTUSTOIMEA Lapin pelastuslaitoksella on palokuntasopimus 32 vapaaehtoispalokunnan kanssa. Teksti Pekka Koivunen Kuvat Palokuntayhdistysten kuvaarkistot, Kuvapankki Freepik, Waltteri Aarto ja Pekka Koivunen. Poimimme näistä palokunnista tähän artikkeliin kuusi, jotka poikkeavat tavalla tai toisella suomalaisista keskivertopalokunnista
Saarenkylän VPK Rovaniemellä on sadalla hälytyksellään tyypillinen suomalainen kaupunkipalokunta, mutta erikoistunut maastopalojen torjuntaan. Rovaniemen VPK:lla on soittokunta ja taustallaan säätiö. Idässä Sallan VPK on Lapin palokunnista lähimpänä Venäjän rajaa. Sen taustalla on säätiö, joka omistaa muun muassa paloasemakiinteistön. Pohjoisessa Ivalon VPK on 200 hälytyksellään valtakunnallisestikin palokuntien kärkijoukoissa. ?. Kemin VPK on yksi Suomen ”omavaraisimpia” palokuntia. KEMI ROVANIEMI SAARENKYLÄ SALLA IVALO ENONTEKIÖ NIMI KEMIN VPK ENONTEKIÖN VPK IVALON VPK SALLAN VPK ROVANIEMEN VPK SAARENKYLÄN VPK Osoite Asemakatu 9, 94100 Kemi Tuohustie 4 99400 Enontekiö Kaamostie 6 99800 Ivalo Myllytie 6, 98900 Salla Koskikatu 61, 96100 Rovaniemi Norvatie 40, 96910 Rovaniemi Käsivarrentie 3628, 99470 Karesuvanto Saanantie 1 99490 Kilpisjärvi Paloasaeman numero(-t) 15 63, 64, 65 80 54 47 41 Yhdistyksen jäsenmäärä 50 42 50 54 70 60 Hälytysten määrä 10 170 200 105 25 100 Hälytysosaston jäsenmäärä 15 41 34 21 27 30 Ryhmänjohtajien määrä 2 6 8 8 2 7 Savusukeltajien määrä 2 3 6 5 2 8 Hälytyskelpoisten määrä 32 30 17 18 30 Hälytyskelpoisten keski-ikä 30 38 35 40 34 38 Ensivastekelpoisten määrä ei 20 20 15 ei ei Sopimusvahvuus 0+0+2 0+0+2 0+0+2 0+0+2 0+0+3 0+0+3 Sopimuslähtöaika 10 min 10 min 10 min 10 min 10 min 10 min Nuorisoosaston jäsenmäärä 15 11 12 14 17 15 Naisosaston jäsenmäärä 5 ei ei ei ei ei Veteraaniosaston jäsenmäärä ei 2 ei ei ei 5 Tukiosaston jäsenmäärä 5 ei 3 5 ei ei Muut osastot ei ei ei ei Soittokunta ei Kilta i. 35 K äsivartta edustaa Enontekiön VPK, jolla on kolme paloasemaa
36 Enontekiö on pinta-alaltaan Suomen kolmanneksi suurin kunta. – Erityisesti tämä korostuu Kilpisjärvellä, jossa molemmin puoleinen avunanto on arkipäivää. Enontekiön VPK KOLME ASEMAA, PUOLET TEHTÄVISTÄ ENSIVASTETTA JA MAASTOPELASTUSTA Ha nnu Le p pä j ä rv i. – Rakennuspaloja on hyvin harvoin ja maastopalotkin ovat harvinaisia. Enontekiön VPK:n päällikkö Hannu Leppäjärvi pitää palokunnan toimintaympäristöä hyvin haastavana. Käsivarren olosuhteista johtuen suuri osa Enontekiön VPK:n tehtävistä on ensivasteita ja maastopelastusta. Enontekiön VPK:n toiminta-alue on Satakunnan maakunnan kokoinen. Leppäjärven mukaan yhteistyö naapurimaiden, Norjan ja Ruotsin palokuntien kanssa on tärkeää. – Tämän alueen pelastustoiminnasta vastaa noin 40 henkeä, joista vain kaksi on vakinaisessa virassa. – Etäisyydet ovat pitkiä ja siksi toimimme kolmella paloasemalla, jotka ovat Hetassa, Karesuvannossa ja Kilpisjärvellä
Lapin pelastuslaitos on varustanut Ivalon VPK:n monipuolisesti tehtäviin. 37 Ivalon VPK 200 HÄLYTYKSEN PALOKUNTA 3000 ASUKKAAN KUNNASSA Asukaslukuun suhteutettuna Inarin kunnassa toimivan Ivalon VPK:n hälytysmäärä on Suomen kärkikastia. Meillä on Suomen kolmanneksi suurin järvi, vilkas tieliikenne ja tietysti suuri joukko turisteja. Liikenteenohjausta tapahtumissa, alkusammutuskoulutusta. Palokunnan päällikkö Jonne Siivikko kertoo hälytysten määrälle selvät syyt. Ehkä mielenkiintoisinta on ollut mukanaolo elokuvien ja tv-sarjojen tuotannoissa. – Tilanne on tasaantunut ja nykyään jäädään hieman alle kahden sadan hälytyksen. Ivalon VPK:n varainhankinta on viime vuosina ollut monipuolista. Suunnitelmissa on uudempi vene joka soveltuu vielä paremmin Inarinjärvelle, ja olemme saaneet myös vesijetin ja moottorikelkan pelastuskäyttöön. ?. – Täällä Suomen huipulla on vain viisi palokuntaa Kainuuta laajemmalla alueella. – Vähän kaikenlaista on tehty. – Paloasema on vanhahko ja hieman ahdas kun kalustoa on runsaasti. Jo nn e Siiv ik k o. Jonne Siivikko kertoo ennen koronaa olleen jopa yli 250 tehtävää, eli noin viisi hälytystä viikossa. Automaatit aiheuttavat myös paljon hälytyksiä
Ajoneuvokaluston omistaa Kemin VPK ry. Lähitulevaisuudessa saamme laitokselta käyttöömme säiliöauton ja liitymme laitoksen ajoneuvokiertoon. – Hälytysten määrä on vaihdellut viiden ja kymmenen välillä. Hälytysrintamalla on Visurin mukaan ollut viime vuosina hiljaista. Vuonna 1964 perustettuun Kemin VPK –säätiöön on keskitetty kiinteistöjen omistus ja hoito. – Käytössämme on nyt laitokselta vain letkuperävaunu, autot ovat yhdistyksen. – Säätiön tarkoitus on ”edistää ja taloudellisesti tukea Kemin VPK:aa ja muutakin Kemin kaupungissa harjoitettavaa vapaaehtoista palosammutustoimintaa, kertoo Markus Visuri. Pieni määrä hälytystehtäviä on tietysti kansalaisten kannalta hyvä. Säätiön omistuksessa on Kemin keskustassa useita kiinteistöjä, joissa on vuokrattavia liikehuoneistoja. Palokunnan päällikkö Markus Visuri kertoo, että operatiivisen kaluston omistussuhteisiin on tulossa muutoksia. 38 Mar k u s Vi su r i Kemin VPK SÄÄTIÖ TAUSTALLA Kemin VPK:n paloasemakiinteistön omistaa palokunnan taustalla toimiva Kemin VPK-säätiö. Palokuntalaisten osaamisen kehittymisen ja motivaation kannalta tehtäviä voisi olla enemmänkin.
Rovaniemen VPK:lla on toimitilakysymyksen lisäksi ratkottavanaan myös ajoneuvokalusto. Nykyisen, kulttuuritaloksi muutettavan paloaseman tiloissakaan ei liene meille tilaa. Rovaniemen VPK:n päällikkö Johannes Ekholm on tyytyväinen yhdistyksen ainutlaatuiseen soittokuntaan, mutta myös viimeaikaisiin satsauksiin palokunnan tulevaisuuteen. – Tällä hetkellä voimme käyttää pelastuslaitoksen sammutusautoa ja miehistöautoa, jos niillä ei ole muuta tehtävää. Soittajat harjoittelevat ja keikkailevat noin 20 aktiivin voimin. Suomen 20 palokuntasoittokunnan joukossa se on ainoa Pori-Kyröskoski-Tampere-Kouvola-linjan pohjoispuolella. ??. Panostamme heihin, mutta myös turvallisuusviestintään, jota teemme nykyäänkin jo paljon. – Nuorissa on tulevaisuus. Toimintaa olisi helpompi suunnitel la, jos käytössämme olisi meille osoitetut ajoneuvot. Vaikka tulevaisuus näyttää henkilöresurssien suhteen valoisalta, toimitilakysymys kuiJ ohann e s Ek ho l m tenkin askarruttaa Ekholmia. 39 Rovaniemen VPK POHJOIS-SUOMEN AINOA PALOKUNTASOITTOKUNTA Rovaniemen VPK:n soittokunta on todellinen harvinaisuus. – Rovaniemen uusi paloasema ei todennäköisesti tule olemaan meidän tukikohtamme
Hälytystehtävissä olemme olleet muun muassa Savukosken Korvatunturilla, Kalajoella ja myös Ruotsin puolella. Se on erikoistunut maastopalojen torjuntaan. Kuva Jere Nalli Arttu Rautio, Teuvo Hiltunen ja Jenni Rautavaara ovat kokeneita maastopalon sammuttaji.. Janne Peura kertoo palokuntansa toiminta-alueen maastopalojen torjunnassa olevan laajan. Ja n ne Pe ur a – Käytännössä olemme mukana kaikissa Rovaniemen ja lähialueiden maastopaloissa. 40 T oiv o E t elä a h o Saarenkylän VPK KAUPUNKIPALOKUNNAN ERIKOISALANA OVAT MAASTOPALOT Rovaniemen entisen maalaiskunnan paloasemalla toimiva Saarenkylän VPK on harvinainen kaupunkipalokunta. – Kaupungilla on keskusteltu kiinteistön myynnistä. Toteutuessaan se saattaa merkitä uusien toimitilojen hankintaa. Janne Peuraa askarruttaa palokunnan toimitilakysymys. – Kalustossamme on muun muassa kahden mönkijän ja perävaunujen lisäksi Terri-telamaasturi. Yhdistyksen puheenjohtaja Janne Peuran mukaan palokunnan kalustolliset ja henkilöstölliset valmiudet maastopalojen torjuntaan ovat hyvät
Eteläahon mukaan Sallan VPK:lla oli myös muutamia harjoituksia naapureiden kanssa. – Lukuvuoden alkaessa jalkaudumme oppilaiden koulutien varrelle ja turvaamme erityisesti koulunsa aloittavien matkaa kotoa opinahjoon. Kuva Jere Nalli. – Ennen Venäjän hyökkäyssotaa kävimme sammuttamassa maastopaloja rajan – On kelkka ja pari mönkijää sekä useita perävaunuja. ?. Kaikilla piti olla henkkarit ja myös paloauton kalustoluettelo vaadittiin. Pyrimme harjoittamaan jokaisen hälytysosastolaisen maastoajoneuvojen käyttöön. Sallan VPK IDÄSSÄ 175 KM PITKÄ ”MUURI” toisella puolella. – Rajan ylitys Kelloselässä oli erityisesti hälytyksiin mennessä helppoa. 41 T oiv o E t elä a h o Sallan kirkonkylästä itäraja noin 20 kilometrin automatkan päässä. Sallan VPK:lla on monen lappilaisen palokunnan tavoin varauduttu maastopelastamiseen. palokuntamme jakaa koululaisille heijastimia. Myös vaunujen vetoautot ovat ajanmukaisia. Saimme juuri käyttöömme tuliterän Ford Rangerin. Eteläahon mukaan palokunta jo vuosia panostanut muuhunkin kuin paloturvallisuuden edistämiseen. Mitään kanssakäymistä naapureiden kesken ei ole kertoo palokunnan päällikkö Toivo Eteläaho. Valtakunnallisena heijastinpäivänä 1.10. – Tänä päivänä itäraja on kuin muuri
– Lähdin Lappiin mielenkiinnosta erilaiseen ympäristöön. Jututimme pelastuslaitoksen operaatiokeskuksessa työskentelevää palomestaria ja Rovaniemen asemalla työvuoro nelosen esimiestä. Ehkä mukana oli myös kokeilunhalua, kuvailee Tero Kähkönen motiiveitaan. Tero Kähkönen on havainnut, että toiminnan lopputulokMESTARIN JA KESSUN MIETTEITÄ ROVANIEMELLÄ Lapin pelastuslaitoksella pelastustoimintaan osallistuu noin 160 alan ammattilaista kolmella ammattipaloasemalla ja 21 kunnan alueella sekä noin 850 sopimushenkilöä 32 sopimuspalokunnassa. Usealla länsiuusimaalaisella paloasemalla palomiehen, paloesimiehen ja palomestarin tehtävissä vuodesta 2000 toiminut Kähkönen saapui Rovaniemelle vuonna 2022. – Voisin hieman kärjistäen sanoa, että täällä päällimmäinen ongelma on saada resursseja lähtemään kohteeseen harvaan asutulla alueella. Matti Riikola ROVANIEMEN ASEMA 40:N KAKKOSVUORON ESIMIES Rovaniemen keskuspaloasemalla työskentelee hallinnollisissa tehtävissä noin 20 henkilöä. Tero Kähkönen esittää paljon puhuvan vertauksen resurssitilanteessa etelän ja pohjoisen välillä. – Yllättävän hyvin tiettyjä rakennuspaloja on saatu kiinni, vaikka odotusarvot ovat olleet nollissa. Päivystävän mestarin haasteet ovat Lapissa aivan toiset kuin esimerkiksi Uudellamaalla. Täällä pitää tehtäville keksiä yksikköjä ja tekijöitä, vertailee Tero Kähkönen Lapin ja Uudenmaan resurssien riittävyyttä ja käyttöä. Tero Kähkönen. – Jokaisen tehtävän pelastustoiminnan johtajana on pelastusviranomainen. – Virve-kuuluvuus on vain välttävä Kittilä-Sodankylä-tasalta pohjoiseen. Tilannepaikanjohtajanakin on aina vähintään nimetty ryhmänjohtaja. Vapaavuoro ja sopimuspalokunnat hälytetään Lapissa Secappilla. 42 MIES ETELÄSTÄ PÄIVYSTÄVÄNÄ MESTARINA LAPISSA Tero Kähkönen on junan tuoma palomestari Rovaniemellä. Myös pelastushenkilöstön toiminta maastossa on täällä Lapissa huippuluokkaa. Te r o Kähk öne n sessa ei ole paljoakaan eroja etelän ja pohjoisen välillä. Vuokra-asunnossa Rovaniemellä asuva Kähkönen tekee toimistohommat yleensä kotona. Lisäksi ympäri vuorokauden työskenteleviä on hieman alle kymmenen vahvuudella 1+1+7(-8). Meillä on kuitenkin mahdollisuus käyttää satelliittipuhelimia, jos viranomaisverkko on poissa pelistä. – Pääosan työajastani vietän kuitenkin päivystävänä palomestarina operaatiokeskuksessa keskuspaloasemalla. – Se mahdollistaa henkilöresurssien ajantasaisen seurannan, mikä on johtamisen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Yksi heistä on paloesimies Matti Riikola. Kokonaistilannetta parantaa vielä se, että Kemiin kaavaillaan 24 h mestaria. – Etelässä piti yksiköiden tekijöille keksiä tekemistä. Lapin pelastuslaitoksen johtamisjärjestelyihin Kähkönen on tyytyväinen. Lapin pelastuslaitoksen alueella viestiliikenne ei aina toimi kuin Strömsössä
– Kun kunta-aikana ensihoito oli pelastuslaitoksen tehtävä, niin se söi pelastusmiehistön vahvuutta. Rakennusmestariksi kouluttautunut Saarenpää aloitti uransa pelastusalalla vuonna 1985 palotarkastajan apulaisena. Ari Saarenp ää. Se jäi piippuun, kun ei ollut rahaa. Välillä kävin myös Lapissa Kemissä. Uraan on sisältynyt sittemmin hälytysmestarin työ aluehälytyskeskuksessa sekä palotarkastajan, apulaispalopäällikön, riskienhallintapäällikön ja palopäällikön tehtävät. Ari Saarenpää on tyytyväinen nykyiseen pelastustoimen järjestämismalliin. Työterveyshuolto on muuttunut hyvinvointialueen myötä huonommaksi eli palveluita on karsittu. Matti Riikola pitää Lapin pelastuslaitosta koulutusmyönteisenä laitoksena. Tästä on esimerkkinä ehdotuksemme vesivahinkokärrystä, jota esitimme vuosi sitten hankittavaksi. Nyt kuitenkin kärry on tulossa. Kouluttauduin paloesimieheksi ja päädyin lopulta takaisin Lappiin kaksi vuotta sitten. Nyt harjoitukset, joka muuten on palomiehen tärkein tehtävä, voidaan suorittaa kunnolla. Pelastajaksi Riikola valmistui vuonna 2010. – Uuden aseman suunnittelussa olemme saaneet olla mukana. Ilmeisesti, jos osaa perustella hyvin, esitykset menevät läpi. – Laitoksen johto suhtautuu yleensä kaikkeen omaan alaan liittyvään koulutukseen myönteisesti. Pelastukseen pitää olla oma porukka ja ensihoitoon oma, päättää ansaitulle eläkepäiville siirtyvä Ari Saarenpää. M atti R ii ko la PITKÄ URA PELASTUSALALLA TAKANA Palopäällikkö Ari Saarenpää, 65, jää kesäkuussa eläkkeelle 37 palvelusvuoden jälkeen. . – Sen jälkeen seurasi hommia Keski-Suomessa, Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Tällöin ammattitaidon ylläpitämiseksi tarkoitetuttuja harjoituksia ei voinut toteuttaa täysipainoisesti. Useissa pelastuslaitoksissa työtehtävissä ollut Riikola pitää nykyistä tehtäväänsä paloesimiehenä työntekijälähtöisenä, jossa on mahdollisuus vaikuttaa päivittäiseen toimintaan – Haluan kehittää henkilöstöhallintoon liittyviä käytänteitä yhtenäisemmiksi, kuitenkin säilyttäen paikalliset erityispiirteet. Rovaniemen asemalla työvuorojen henkilöstö vaihtui 1.10.2023 syksyllä siten, että esimiehet pysyivät, mutta muu henkilöstö jaettiin vuoroihin niin, että tiettyjen erikoisalojen henkilöt jakautuivat vuoroihin tasaisesti. Alkuvaikeuksien jälkeen näyttää siltä, että nykyinen järjestelmä on näistä paras. 43 Rovaniemi maalaiskunnan Rautiosaarelta kotoisin oleva Matti Riikola, 36, kävi pitkän ja monipuolisen työuran etelässä ennen kuin palasi takaisin Rovaniemelle vuonna 2021 lastenhoitaja-vaimonsa ja neljän lapsensa kanssa. – Alussa oli muutosvastarintaa, mutta nyt ollaan pääosin tyytyväisiä, toteaa paloesimies Matti Riikola. Laitoksen johdon suhtautumisesta miehistötasolta tuleviin esityksiin Matti Riikolalla on kuitenkin positiivinen käsitys. Pelastuksen ja ensihoidon tuottamista samalla porukalla Saarenpää ei katso hyvällä. – Sain kokea kunta-ajan ja alueellisen pelastuslaitoksen
Vpj. sisäministeri Ari Mönttinen yleislääketieteen erikoislääkäri, varakansanedustaja (kd.) aluevaltuutettu, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue Maria Ohisalo YTT, kansanedustaja (vihr,), ent. 44 Europarlamenttivaalit järjestetään 6.–9. Krista Mikkonen FM, biologi, kansanedustaja (vihr,), Savo-Karjalan vaalipiiri, ent. kesäkuuta. Tässä tulos: Petri Honkonen FM, aineenopettaja, kansanedustaja (kesk.), Keski-Suomen vaalipiiri Tuire Kaimio tietokirjailija, Keski-Uudenmaan pelastuslautakunnan jäsen 2022-4 (vihr,) Vapepan jtkn jäsen, pelastuskoiratoiminnan kehittäjä Mika Kasonen, ylikonstaapeli, kaupunginhallituksen pj (kok.), Vantaa-Keravan sekä Keski-Uudenmaan hyvinvointialueiden yhteisen pelastuslautakunnan pj. Pyysimme puoluetoimistoilta huhtikuussa ennen lehden painoon menemistä tietoja ehdokkaista, joilla on tavalla tai toisella yhtymäkohtaa pelastustoimeen ja alan tuntemusta. sisäministeri, Helsingin vaalipiiri Mauri Peltokangas kansanedustaja (ps.) , Keski-Pohjanmaan vaalipiiri, hallintovaliokunnan pj. Äänestyspäivä Suomessa on sunnuntai 9. (kd.) Jyväskylä Eurovaalit tulossa. kesäkuuta 2024. Ari Koponen yrittäjä, kansanedustaja (ps.), Uudenmaan vaalipiiri, Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen pelastuslautakunnan 1. Petri Rinne metsänhoitaja, (kesk.), Sastamala Jocka Träskbäck yrittäjä , varakansanedustaja (kok.), Pirkanmaan vaalipiiri Marika Visakorpi-Kemppainen, syyttäjä, kaupunginvaltuutettu, aluevaltuutettu
Unohtaa ei voi myöskään liiton toimintaan osallistuvia luottamushenkilöitä ja yksittäisiä palveluntuottajia. 45 Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella toimiva Länsi-Suomen Pelastusalan liitto (LSPeL) on Suomen alueellisten pelastusliittojen kärkikastia monella mittarilla mitattuna. ?. Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto ry on monipuolinen palveluntuottaja ”ÄLLÄSPEL” Teksti Pekka Koivunen Kuvat LSPel. Sen laajasta palvelutarjonnasta vastaa neljän hengen tiimi. Alueelliset pelastusliitot Suomessa OSA 1
Ulkopuoliselle pelastustoimi kun on melko vaikeaselkoinen kokonaisuus. Kaksi vuotta sitten Nina Aronen aloitti järjestöohjaajana ja Anssi Lamminen siirtyi koulutuspäälliköksi. Siinä liiton palvelutarjonta pääpiirteittäin. Molemmat ovat edelleen liiton palveluksessa. Ensimmäisen työvuoden aikana Ali-Raatikainen rekrytoi liiton toimistoon järjestöohjaajaksi Anssi Lammisen ja toimistosihteeriksi Saija Kirstilän. TOIMINNANJOHTAJA ANTTI ALI-RAATIKAINEN 16 vuotta ruorissa Antti Ali-Raatikainen tuli LSPeLin palvelukseen pelastusalan ulkopuolelta. Kontakti liiton luottamushenkilöihin on Ali-Raatikaisen mukaan vaihteleva. Alueiden toiminta henkilöityy Antti Ali-Raatikaisen Toiminta-alueet: Auranmaa, Kaakkois-Satakunta/Sastamala, Pohjois-Satakunta, Pori, Rauma, Salo, Turku, Vakka-Suomi ja Turunmaa Salo Turku Auranmaa Pori VarsinaisSuomi Rauma KaakkoisSatakunta ja Sastamala Turunmaa PohjoisSatakunta. Porin toimisto sijaitsee keskuspaloasemalla Satakunnankadulla. Saija Kirstilä hoitaa nyt hallintokoordinaattorin tehtäviä. – Kun otin vastaan toiminnanjohtajan työt, kesti aika pitkään, ennen kuin pelastustoimi ja sen järjestörakenne selkiytyi. LSPeL:lla on kaksi toimipistettä: Turun toimisto sijaitsee Finnavian omistamissa tiloissa Varsinais-Suomen hyvinvointialueen alivuokralaisena Turun lentoasemalla. – Kuudentoista vuoden aikana vaihtuvuus on ollut vähäistä. – Joissakin asioissa kaksisuuntainen yhteydenpito on hyvinkin aktiivista. Hän aloitti liiton toiminnanjohtajana tammikuussa 2008. 46 Palokuntakoulutus, turvallisuuskoulutus, tiedotus, nuoriso-, nais-, veteraanija muun palokuntatoiminnan tukeminen, palokuntaleirien järjestäminen, tuotemyynti, vakuutusten välittäminen, ansioja harrastusmerkit. Toiminta-alueen toiminnasta vastaavaan aluetoimikuntaan kuuluu kolmivuotiskaudeksi valittu puheenjohtaja, kaksivuotiskaudeksi valitut naistyön-, nuorisotyönja koulutusohjaajat sekä muut jäsenet. Yhdeksän toimialuetta Liitolla on yhdeksän toiminta-aluetta, joiden keskeisimpinä tehtävinä ovat palokuntakoulutus, palokuntatoiminnan kehittäminen sekä palokuntatoiminnan toimintaedellytysten turvaaminen alueillaan. Liiton jäsenistö koostuu alueen 118 vapaaehtoisesta palokunnasta, 10 muusta turvallisuusalan yhdistyksestä sekä 21 yrityksestä
Hyvinvointialueisiin siirtymisen vaikutuksia Antti Ali-Raatikainen ei halua vielä arvioida. 47 mielestä aluetoimikunnan puheenjohtajaan. Aluetoiminnan järjestelyt ovat varmaan lähitulevaisuudessakin hallinnon pohdittavina. – Toimenkuva on monipuolinen. palveluun resursseja ja toisaalta toimintavaltuuksien antaminen ulos voi olla peikko monelle yhdistyspäättäjälle. Tässä on kuitenkin vielä monta haastetta ratkottavana. Välillä täytetään taulukkoja ja välillä keskustellaan pressan kanssa kahvilla. Aktiivisuus vaihtelee melko paljon. – Liitollamme on yhdeksän toiminta-aluetta, jotka ovat erilaisia. – Jäsenmaksut ja tuotemyynnin tuotot ovat vain pieni osa taloudessamme. Olen pohtinut keskitettyä, liiton tarjoamaa hallintopalvelua yhdistyksille. Muita rahoituslähteitä ovat Sivis (Sivis on koulutuksen järjestäjä ja tukija 76:lle sitoutumattomalle valtakunnalliselle kansalaisjärjestölle.) ja yhteistyösopimusmaksut. – Nähdäkseni alueliittojen itsenäisyyttä ei juuri tällä hetkellä uhkaa mikään, kunhan tuo mainitsemani tukijärjestelmä säilyy. Koulutus on liiton kohtalonkysymys Antti Ali-Raatikainen pitää koulutuspalvelujen tarjoamista liiton ydintehtävänä. Nykyisellään ei liitoilla ole ko. Liittojen välillä voisi Ali-Raatikaisen mukaan kuitenkin olla enemmän yhteistoimintaa – Yhteistoiminta on valitettavasti vähentynyt viimeisen viiden vuoden aikana. Asema on nyt turvattu, mutta … Työtään liiton toiminnanjohtajana Antti Ali-Raatikainen pitää vaihtelevana. Olisivatko alueliitot ratkaisu tähän. (Viittaus tasavallan presidentin vierailuun palokuntaleirillä. Alueellisten pelastusliittojen asemaa Ali-Raatikainen pitää nykyisellään melko turvattuna. Toim.huom.) Antti Ali-Raatikainen pitää LSPeLin nykytilannetta kohtuullisen hyvänä. ??. Liiton rahoituksesta valtaosa tulee Palosuojelurahastolta. . – Palokuntien byrokratia lisääntynyt, se on selvä. – Todelliset vaikutukset pelastustoimeen, ja sitä kautta myös alan järjestötoimintaan, nähdään vasta parin, kolmen vuoden kuluttua. – Niin kauan kuin toiminta-avustusten taso ja pelastuslaitosten yhteistyösopimusmaksu säilyvät nykyisellään, asemamme on turvattu. Sillä olisi vaikutus kaikkeen muuhun, kuten esimerkiksi palokuntatoiminnan jatkuvuuden turvaamiseen, nuorisotoiminnan tukemiseen ja yhdistysten hallinnon tukeminen. Tästä Ali-Raatikainen siirtyy suoraan pohtimaan, miten liitto voisi tukea palokuntien hallintoa nykyistä laajemmin. – Mikäli meillä ei olisi koulutustoimintaa, kolmannes tuotoista leikkaantuisi
Anssi Lamminen pitää liittoa palokuntien tukipalvelijana, jonka asiakkaina ovat palokunnat ja pelastuslaitokset. Nyt tilanne on päinvastainen, kertoo Pomarkun VPK:ssa palokuntauran aloittanut Anssi Lamminen. – Varsinais-Suomen pelastuslaitos päättää ja maksaa koulutuksen, Satakunnan pelastuslaitoksen alueella pääroolissa ovat palokuntayhdistykset. – Myös palokuntanuorisoleirillä järjestettiin pelastustoiminnan peruskurssi 16–17-vuotiaille palokuntanuorille Satakunnasta ja Varsinais-Suomesta, lisää Anssi Lamminen. Hänen mielestään helpointa olisi, jos syys-lokakuussa julkaistaisiin seuraavan vuoden koulutuskalenteri. – Kun aloitin työt liitossa, olin viikossa keskimäärin neljä työpäivää Turun toimistossa ja yhden Porissa. 48 Laaja koulutustarjonta on liiton ydinpalvelua Porilaisella koulutuspäällikkö Anssi Lammisella on kaksi työpöytää: toinen liiton toimistossa Turussa ja toinen Satakunnan pelastuslaitoksen keskuspaloasemalla Porissa. – Meillä on myös vuosisopimus Porissa sijaitsevan Turvallisuuskeskuksen kanssa koulutustilojen käytöstä kurssitoimintaan. Hälytysosastojen vahvuuteen nousi 114 uutta palokuntalaista. – Luokkatila on käytännössä joka ilta varattu kurssitoimintaan ja erilaisiin kokouksiin. Lamminen teki pitkän päivätyön LSPeLin järjestöohjaajana kunnes vuonna 2021 siirtyi liiton koulutuspäälliköksi. Aikataulutus haasteellista Anssi Lamminen näkee palokuntakoulutuksen järjestämisen paikoin haasteellisena tehtävänä. LSPeLin alueella lisämausteen tilanteeseen tekee myös se, että kahdella pelastuslaitoksella koulutuskäytännöt poikkeavat toisistaan. Viime vuonna liitto järjesti 50 kurssia, joilla koulutettiin 608 palokuntalaista. Pelastustoiminnan peruskursseja järjestettiin vuonna 2023 yhdeksän. Liitolla on Turun toimipisteessä välineistöä ensiapuja ensivastekursseja varten. Koulutettavapäivien määrä oli 2 860. Liiton toimiston koulutustilat Turun lentoasema-alueen reunalla ovat tehokkaassa käytössä. Emme pysty tekemään koulutussuunnitelmaa niin pitkälle etukäteen. Muutoin tukeudutaan pelastuslaitosten tai palokuntien materiaaliin. – Pandemian tuoma aktiivisuuskapeikko alkoi väistyä ja kysyntä koulutukselle kasvoi. KOULUTUSPÄÄLLIKKÖ ANSSI LAMMINEN. – Tämä nykyinen malli ei kuitenkaan mahdollista sitä. – Vaihto koulutuspäällikön tehtävään oli helppo, koska näin pienessä yksikössä työtovereiden tehtäväkenttä oli jo tuttu. Koulutuskysyntä kasvusuunnassa Vuosi 2023 oli Lammisen mukaan selkeästi jo vuoteen 2019 verrattavissa oleva toimintavuosi. Sivutoimisten kouluttajien sitouttaminen vuodeksi eteenpäin on mahdotonta. – Ykkösprioriteettina on kuitenkin se, että yksittäinen palokuntalainen saisi peruskoulutuksen mahdollisimman lyhyellä viiveellä
Minulla on nyt takana kahden risteilyn tuotantovastuu. – Vaikka on laitteet ja yhteydet, tarvitaan kohtaamisia. Parasta antia Ninan työssä on – yllätys, yllätys – ihmisten kohtaaminen. ?. Kohtaamisia tarvitaan Liiton verkkoviestintä on pitkälti Nina Arosen vastuulla. Meillä on kuitenkin samat haasteet kuin muualla Suomessakin, nuorisotyöntekijöiden saatavuus ja palokuntien elinvoimaisuuden ylläpitäminen. palokuntanuorten leiri, Tulinummi 2024. Myös nuorisotoiminnan tukeminen kuuluu Nina Arosen vastuualueeseen. – Suomen kaikista palokuntasoittokunnasta kuusi aktiivista on liittomme alueelta, kertoo Nina Aronen. Kaikkea ei voida siirtää verkkoon. Minulta kuluu verkkoviestinnän parissa paljon aikaa, mutta silti painotan myös kohtaamisia. LSPeLin palveluksessa hän aloitti elokuussa vuonna 2021. Tapaamieni ihmisten kirjo on laaja. Liitto pyrkii vastaamaan kentän toiveisiin Arosen mukaan nopeasti. Toisinaan käyn keskustelua liiton toiminnan painopisteistä valiokunnan jäsenten kanssa, seuraavassa hetkessä saatan olla juttusilla palokuntanuorten parissa, tai vastata kysymyksiin palokuntien hallinnon tukemisesta. – Tulikokeena oli heti Tulimeren järjestelyt Anssi Lammisen parina. – Kaikkeen ei pystytä reagoimaan heti, mutta lyhyellä viiveellä. Ninan vastuulla on liiton viestintä ja tapahtumat, joista tunnetuin on juuri Tulimeri-risteily, sekä palokuntanuorisoleirin toimihenkilötyö. Arosella on kokemusta ja selvä mielipide viestinnästä. Erilaiset työryhmät ja valiokunnat ovat liittomme toiminnan moninaisuuden kulmakivi ja jatkuvuuden avaintekijä. Haemme näiden välille tasapainotilaa. JÄRJESTÖOHJAAJA NINA ARONEN. – Tänä vuonna suurin ponnistus on 30.6.-5.7.2024 Nousiaisissa järjestettävä 76. Mielenkiintoinen yksityiskohta LSPeLissa on palokuntasoittokuntien toiminnan koordinointi. 49 Tulimeri suurin ja näkyvin tapahtuma Porilaislähtöinen Nina Aronen liittyi Porin VPK:n nuoriso-osastoon 10-vuotiaana. – Tulimeri-risteilyjä on järjestetty vuodesta 1998. – Tapaan paljon erilaisia ihmisiä ja saan tehdä työtä monien huipputyyppien kanssa. – Hoidan viestintää useassa kanavassa, joten hommaa riittää
Fyysinen työ on vähentynyt, nyt hoidetaan pääosa tehtävistä verkossa. Suuri muutos on postituksessa. – Työtehtävien sisältö on muuttunut merkittävästi kuudentoista vuoden aikana. 50 Tieto hallinnassa Hallintokoordinaattori Saija Kirstilä tuli Antti Ali-Raatikaisen tavoin liiton palvelukseen pelastusalan ulkopuolelta. – En näe mitään akuuttia uhkaa liiton toiminnalle, mutta joka tapauksessa nyt on aika nostaa profiilia ja tehdä pelastusliittoja tunnetummaksi varsinkin hyvinvointialueiden päättäjien keskuudessa.. Aiemmin hoidimme itse isot lehtija kirjepostitukset, tänään ne hoituvat sähköisesti. Toimistorutiinit ja –käytännöt oli pitkälti luotava itse, koska hänen aloittaessaan vuonna 2008 koko toimistohenkilökunta uudistui. – Nämä työtehtävät osuvat pääosin iltoihin ja viikonloppuisin, kuten myös 112-päivän ja merellisen turvallisuustapahtuman järjestelyt. HALINTOKOORDINAATTORI SAIJA KIRSTILÄ Liiton tulevaisuuden Saija Kirstilä näkee uudessa toimintaympäristössä haastavana. Päätyönsä ohella Saija Kirstilä toimii veteraanivaliokunnan ja naistyövaliokunnan sihteerinä sekä vastaa osaltaan tapahtumien järjestelyistä. Liiton myymien tuotteiden, kuten LSPeL-tuotteiden, lahjaesineiden, merkkien, mitalien ja adressien myynti on Saija Kirstilän vastuulla. Tänään Saijan tehtäviin kuuluu muun muassa palkanmaksu, laskutus, ostolaskujen hyväksymiskierto, maksatus, kirjanpidon valmistelu, rekistereiden ylläpito ja erilaiset lupa-asiat
Ensimmäisen kerran Häly esiintyi valtakunnallisella Eldis -leirillä kesällä 2022. Kevään 2024 aikana tullaan avaamaan nettisivuillemme Häly-osio, josta löytyy kuvagalleria sekä varausohjeet & vuokraajille Hälyn puuhatehtäviä teemoittain. Sen jälkeen se on ollut aktiivisesti osa liittomme tapahtumia, sekä palokuntien tilaisuuksia. Ajatus turvallisuusviestinnänhahmosta, joka madaltaisi kynnystä ja toisi turvallisuustietoa tarinallisesti on peräisin liiton tiedotusvaliokunnan opintomatkalta 2020 Tampereelta, jolloin vastaan tuli Tulikettu-hahmo. Sen tarkoitus on tuoda hyvän fiiliksen lomassa turvallisuusviestinnän aiheita lapsille ja lapsiperheille. – Tavoitteena on tukea alueemme palokuntien tekemää tärkeää alueellista turvallisuusviestintää, toivovat kissaihmiset Nina, Saija, Anssi ja Antti. Sähköposti: toimisto@lspel.fi Henkilöt: etunimi.sukunimi@lspel.fi Henkilökunta: Antti Ali-Raatikainen toiminnanjohtaja 050 587 3311 antti.ali-raatikainen@lspel.fi Anssi Lamminen koulutuspäällikkö 044 541 0220 anssi.lamminen@lspel.fi Nina Aronen järjestöohjaaja 044 541 0221 nina.aronen@lspel.fi Saija Kirstilä hallintokoordinaattori 044 541 0230 saija.kirstila@lspel.fi HÄLY-KISSA HALUAA KENTÄLLE Länsi-Suomen pelastusalan Liitto on suunnitellut HÄLY -kissan turvallisuusviestintähahmoksi. Liiton jäsenpalokunnat voivat vuokrata pukua LSPeLin toimistosta oman palokunnan tapahtumiin. 51 Liiton toimistot: Turku Kerosiinitie 26 20360 Turku Pori Satakunnankatu 3 28100 Pori paloasema, 2 krs. Esim tulta ei saa jättää valvomatta eläimen kanssa. ?. Siitä alkoi työstäminen kohti palokissaa Hälyä. Turvallisuusviestintää edistävän hahmon taustalla on myös tarina: Pikkukissana Hälyn häntä on kärvähtänyt kynttilään, ja nyt isona hän haluaa auttaa muita välttämään vaaratilanteita, sekä opastaa kuinka toimia arjessa ja tulen kanssa turvallisesti
. Paloasema lämpiää maalämmöllä. Omasta yhdistyksestä löytyy monen eri alan ammattilaisia, joiden osaamista käytettiin talkoissa. Mittava määrä talkoita Kiukaisten VPK:n urakoissa Kiukaisten Vapaaehtoinen Palokunta Ry:n uusi paloasema ja kalustohalli palvelevat koko Satakuntaa. Vetäjänä toimiva Martti Mäntyharju kertoo ryhmän kokoontuvan joka viikko. Rakentaminen aloitettiin oikeaan aikaan, tarvikkeiden hintataso on noussut jopa 30 %, palokunnan päällikkö Marko Sainio sanoo. Jatkossakin riittää kehitettävää. Palosuojelurahaston kautta saadut avustukset ovat olleet aivan ratkaisevia. Veteraanit ehtivät rakennustöihin myös päiväsaikaan, tämä helpotti urakkaa. Veteraaniosastolla tuhansia talkootyötunteja Kiukaisten VPK:n veteraaniosaston 16 jäseninen ryhmä on ollut merkittävässä roolissa rakennustalkoissa. Vapaaehtoistunteja pelkästään paloasemaan kertyi reipas 9 000 ja kalustohallista suuri määrä lisää. Satakunnan pelastuslaitos tuki meitä tarvikekustannuksissa. Kalustohallia varten Kiukaisten VPK hankki urakoitsijalta betonipilarit asennettuina. . Kattoristikot tulivat valmiina ja lattian betonivalu tehtiin ulkopuolisen toimesta. Puhdas paloasema -periaatekin toteutuu. Paloasema sijaitsee hyvällä paikalla Euran Kiukaisissa. . Kalustohallin lattian putkitus on jaettu kolmeen osaan, voidaan tiloja muuttaa lämpimiksi aina 150 neliötä kerrallaan. Lopuksi kontti maalattiin ja numeroitiin asianmukaisesti. Teksti Johanna Heikkilä Kuva Tommi Sainio. Metsäpalokontin parissa sujui viimeisin rupeama. Kaikki toiminta vilkastui, kun saimme valmiiksi uuden paloaseman. ?Tunteja on kertynyt tuhansia, pelkästään paloaseman rakentamiseen teimme koko yhdistyksessä noin yhdeksän tuhatta tuntia. Nyt kolmannes hallista on lämmintä tilaa. Olemme tyytyväisiä, että toteutimme hankkeet. Rakentamisrupeamat toteutettiin suurimmalta osin yhdistyksen omana työnä. Kaiken muun teimme hallissa itse. 52 Kiukaisten vanha paloasema oli rakennettu 1958 ja tilat olivat jo epäkäytännölliset, ahtaat ja kolmeen kerrokseen ripotellut. Palosuojelurahastosta Kiukaisten VPK ry sai kalustohallin rakentamiseen avustuksen 2020 ja paloasemaan 2016. Purimme kaiken sisältä ja teimme uudelleen. Mäntyharju itse on tehnyt LVI-puolta. Paloaseman rakentamisen jälkeen yhdistys piti välivuoden, jonka jälkeen ryhdyttiin kalustohallin rakentamiseen. ?Meille tuli vanha metsäpalokontti
Mielenkiintoinen ja mukava projekti tämä oli, painottaa vastuuyksikön päällikkö Juha Suonpää Satakunnan pelastuslaitokselta. Paikalla 16-jäsenisestä ryhmästä Jouko Helkiö, Hannu Paavilainen, Kalevi Mikkola, Mauri Mäntyharju, Heikki Järvinen, Jukka Luhta ja Martti Mäntyharju. Kiukaisten VPK:n rakennusprojekteissa niin hälytysosasto, veteraanit kuin naiset ja nuoret olivat vahvasti mukana. Hänellä itselläänkin on juuret Kiukaisten VPK:n nuoriso-osastossa ja nykyisissä rakennushankkeissa puolestaan hän on tehnyt suunnittelua. 53 Nyt sisälle on mahdutettu etuseinästä alas laskettava korjaustyöpöytä, runsaasti työkaluja, letkuja, liittimiä ja pumppuja sekä moottorisahoja. Kalustohalli: kokonaiskustannukset 184 613 e: Palosuojelurahasto 61 324 e Paloasema: kokonaiskustannukset 765 356 e: Palosuojelurahasto 220 000 e Kiukaisten VPK:n veteraanit ovat varustelleet metsäpalokonttia. ?Vierailimme viime kesänä Flensburgissa, Saksassa, jossa sijaitsee ystävyyspalokuntamme. Nuoret saavat paljon myönteistä palautetta Mäkiseltä. ?Katson, että VPK:n toiminnassa on tärkeää, että kaikki nuoret ovat tervetulleita ja meitä on monenlaisia. Uudet tilat mahdollistavat myös VPK:n erikoistumisen. Kalustohallin yläkerrassa nuorten varustetila. Tehokas akusto varmistaa toimintakyvyn. Ensi kesänä meillä on vierailijoita siltä suunnalta. Paloaseman rakentaminen ja kalustohalli Paloasema valmistui vuonna 2018, tilat yhdessä kerroksessa 702 m 2 Koulutus-, huoltoja suojavarustetiloja. ?Oli hienoa nähdä, miten nuoret osasivat toimia yhdessä, rohkaistuivat käyttämään vierasta kieltä ja yhteishenki vahvistui kaikin tavoin. Mielenkiintoista oli myös kuulla maiden eroista, Saksassa palokuntien toimintaan rahoitus tulee liittovaltiotasolta ja aikuisten palokuntalaisten menetetty työaika korvataan. toimintavuosi. Uudesta paloasemasta ja kalustohallista onkin tullut monella tapaa kylän keskipiste, jossa monenlaiselle tekemiselle on tilaa. Se on tullut ilmi muuallakin. Paloasemasta kylän keskipiste Kiukaisten VPK:n rakennushankkeet käynnistyivät aikana, jolloin monet palvelut katoavat kyliltä. Ajoneuvopaikkoja on 4 ja ajoneuvojen pesutila. Kuva: Antti Jantunen.. –Palosuojelurahaston avustus oli merkittävässä roolissa rakennushankkeiden käynnistymisessä. Nuoriso-osaston toiminnan pyörittämiseen tarvitaan 2–3 aktiivista vetäjää. –Tällaiset hankkeet vahvistavat yhdessä tekemistä. Aktiivinen nuoriso-osasto harjoittelee ja toimii kansainvälisesti . Hälytysten määrä noin 45 65 tehtävää vuodessa Kalustohallin kerrosala 401 m 2 , tilavuus 2004 m 3 Kalustohallissa 5 konttipaikkaa: mm. Myös kouluttajien työtä helpottaa se, että joka tavaralle on oma paikkansa. ?Tämä on ollut jo käytössä, esimerkiksi Kalajoen palon sammutuksessa, Mäntyharju kertoo. Se antaa myös hyvän esimerkin nuorille siitä, että apuohjaaja, aikuinenkin, voi kysellä asioista vapaasti. ?Etsimme synergiaa hälytysosaston kanssa siitä, että kannustamme uusia hälytysosastolaisia tulemaan apuohjaajaksi nuorten ryhmään. Tiloja käyttää Kiukaisten VPK ry ja Satakunnan pelastuslaitos. Vuosi 2024 on Kiukaisten VPK:n 119. Avustuksella ei kuitenkaan yksinomaa tehty 702 neliön paloasemaa, vaan tukea tuli niin kyläläisiltä kuin yrityksiltä. Nyt nuorillakin on hyvät ja lämpimät tilat ja harrastajiakin voidaan ottaa lisää, kertoo vetäjänä toimiva Jussi Mäkinen. metsäpalokontti, suurtehopumppu, vaihtolava, varavoimakone. Maalämpö (3 lämpökaivoa) Hälytysosasto 32 (sopimusehdot täyttäviä 24), nuoriso-osasto 20, veteraanit 16 jäsentä ja tukija huolto-osasto 16. Koko 25 hengen ryhmämme sai upean tilaisuuden perehtyä heidän toimintaansa ja alueeseen neljän päivän ajan. Näin saamme tuoreinta tietoa myös peruskurssilta suoraan nuorille. – Kyllä VPK:lta on vaadittu kekseliäisyyttä ja ammattitaitoista väkeä, että rakentamiskulut olivat näin edulliset. Kontissa on paikka mönkijälle ja perävaunulle
Sanoisin, että uudet tilat tuovat myös työturvallisuutta ja mahdollistaa myös toiminnan kehittämisen. Arkea tehostaa erillinen varusteiden kuivaushuone. Nyt hankkeeseen sitoutui enemmän omaa rahaa. Tavoitteena oli järjestyksen ylläpidon helpottaminen. Kyllä avustus oli merkittävä asia hankkeen käynnistymisen kannalta. – Olemme ajanmukaisissa tiloissa. Kuivauskapasiteetin ratkaisee ainoastaan huoneen koko ja se, montako sammutusasua saadaan kerralla pestyä. Tiivis rupeamahan tämä on ollut, mutta olemme nyt todella tyytyväisiä. Teksti Johanna Heikkilä Kuvat Tommi Penttinen. Saimme myönteisen päätöksen Palosuojelurahastolta huhtikuussa 2022, toisella hakukerralla. Laajennuksessa varustetilojen yläpuolelle rakentui tilat myös kuntosalille. Huoneen katossa on putket, joihin takit ja housut ripustetaan henkareilla. Käynti Kalustohallissa on lähtövalmiudessa mönkijä ja telat sekä reki, vene ja kumivene. Remontin aikana pystyimme vaikuttamaan ratkaisuihin. Paloaseman päällikkö Antti Kauppila on ollut vetovastuussa yhdistyksen rakennusprojekteissa. . Jos opiksi otettavaa miettii, niin suunnittelua olisi voinut tehdä enemmän. Kuivaushuone on tehokas Vesilahden VPK päätti rakentaa varusteiden kuivausta varten erillisen kuivaushuoneen. Alun perin suunnitelmissa oli kuivauskaapit. Esimerkiksi paineilmalaitteiden pesulle on oma paikkansa ja puhdas paloasema –periaatetta on helpompi toteuttaa. Hankkeen tavoiteaikatauluksi oli asetettu loppuvuosi 2023 ja siinä pysyttiin. Vesilahdella paloaseman laajennus mahdollistui PALOSUOJELURAHASTON AVUSTUKSELLA se olisi tullut todennäköisesti kalliimmaksi. Rakentamistyön tekivät pääosin ulkopuoliset ammattilaiset ja hankinnoissa oli mukana paikallisia yhteistyökumppaneita. Toki kokonaisurakka olisi ollut vaihtoehto, mutta Lisätilan tarve ja työturvallisuuden parantaminen innosti Vesilahden Vapaaehtoinen Palokunta ry:n laajennusremonttiin 2022. ?Teimme jo aiemmin saunaja pesutilojen remontin ja tämän jälkeen aloitimme laajennuksen. Uudet tilat saatiin käyttöön tammikuussa 2024. 54 Vesilahden paloasema oli hyvässä kunnossa, mutta tilasta oli merkittävästi pulaa. . Kattokorkeuden nostaminen toi lisäkustannuksia, kun LVI-suunnittelua tehtäessä päädyttiin lämmön talteenottoon. Näen, että on tärkeää olla vähän edellä asioissa, niin voimme osallistua tulevaisuudessakin mukaan kehittämiseen
Idea vaikutti hyvältä, joten päätimme panostaa kunnolliseen ja käytännölliseen tilaan, paloaseman päällikkö Kauppila painottaa. Rahoitus: kokonaiskustannukset 350 000 €: Palosuojelurahasto 108 177 €. – Palosuojelurahaston tuella ja toteutetuilla paloasemien korjausja rakennushankkeilla luodaan työturvallisuutta hälytysosastoille ja parannetaan toimintakykyä, mutta myös hankkeilla on aina positiivinen vaikutus nuoriso-osastolle. Upouusi kuivaushuone mahdollistaa väljän ja tehokkaan varustekuivauksen.. Tampereen kupeessa kasvavassa kunnassa laajentuneelle paloasemalle on tarvetta. Pelastuspäällikkö Teemu-Taavetti Toivonen Pirkanmaan pelastuslaitokselta on havainnut paloasemahankkeiden vaikuttavan monin tavoin alaan ja sen vetovoimaan. Lähdöt myös Lempäälänkin suuntaan toimivat sujuvasti. Sijaintikin on sopiva. . Laajennus sisältää kalustohallin sekä varastoja huoltotiloja. –Turvaamme Vesilahdella 24/7 ihmisiä, mutta myös VPK hälytetään pelastustoimen ja ensivastetehtäviin mukaan. Paloasemarakennuksen laajentaminen Vesilahden Kirkonkylässä Paloasema on rakennettu 1999. Laajennuksen julkisivu noudattaa vanhan rakennuksen ulkomuotoa. Sopimuspalokunnan rekrytoinninkin kannalta ajanmukaiset tilat ovat tärkeitä. Laajennuksen jälkeen kerrosala 270 m 2 josta yläkerran osuus 50 m 2 ja tilavuus 1200 m 3 Tiloihin sijoitettu Pirkanmaan pelastuslaitoksen hybridiyksikkö. Suunniteltu 15 hengen hälytysosastolle. Puhdas paloasema -periaate toteutuu. Vesilahden vapaaehtoinen palokunta ry osti rakennuksen kunnalta 2015. Hintaeroa kaappiratkaisuun verrattuna tuli huoneen rakentamisesta ja kuivauskoneestakin. Kalustoa: pelastusyksikkö, miehistönkuljetusauto, 2 venettä, telamönkijä ja reki, huoltoperävaunu. Tämä parantaa valmiutta ja työturvallisuutta. 2024 hälytysosaston jäseniä oli 22 ja nuoriso-osastossa 7. Ilmanvaihtoon liitetty lämmön talteenotto toi energiatehokkuutta. Hervannan paloasemalle, jossa on kuivaushuone, innosti samaan ratkaisuun. Kerrosala on 196 m 2 ja tilavuus 949 m 3 . Etuna on myös se, että ihmiset tuntevat toisensa, joten onnettomuuksien ehkäisyä ja voidaan tehdä tehokkaasti. Yhdessä toimimisen malli on erinomaisen hyvä, pidän siitä
56 YKSI ASEMA, KAKSI PALOKUNTAA Turun seudulla on kahdeksan 24h-ammattiasemaa. Yksi näistä on Liedon VPK. Kolme sopimuspalokuntaa toimii samassa kiinteistössä vakinaisen palokunnan kanssa. Yhteiskäyttöasema sijaitsee Liedon Loukinaisissa, jonne palokunta muutti vuonna 2012. Teksti Pekka Koivunen Kuvat Liedon VPK ja Varsinais-Suomen pelastuslaitos ja Pekka Koivunen
Liedon VPK on ensisijassa yleispalokunta, mutta sillä on melko harvinainen erikoistehtävä. Vaikka ollaan saman katon alla, meillä ei kuitenkaan ole paljon yhteistä. 50 TEHTÄVÄÄ VUODESSA Liedon VPK hälytetään keskisuuriin ja suuriin tehtäviin lähinnä Kanta-Liedon alueella. Hän muistelee vanhalla asemalla yhteiselon olleen hieman ongelmallista. – Välillä tunnelmat olivat kiihkeät, mutta jo tuolloin mentiin joka vuosi parempaan suuntaan. – Tehtävänämme on tarvittaessa toimittaa vaLiedon VPK:n päällikkö Otto Metsistö työskentelee TYKS Akuuttissa ensihoitajana. Vuonna 2012 Liedon VPK muutti keskustan Pajakujalla sijainneelta asemalta juuri valmistuneelle Loukinaisten paloasemalle. 57 L iedon VPK:n päällikkö Otto Metsistö ehti olla mukana palokunnan toiminnassa vanhalla asemalla parikymmentä vuotta, näistä kolme vuotta päällikkönä. – Jos pitäisi muuttaa omalle asemalle, emme muuttaisi. ??. – Kun siirryimme uudelle asemalle 12 vuotta sitten, lähtöaikamme pidentyi merkittävästi. Varsinais-Suomessa palokuntien erikoistumiseen on satsattu jo vuosia. Yhteyskäyttötiloja ammattiväen kanssa ovat luentosali, paineilmahuolto, verstas, pesuhalli, pesutupa, kuivaushuone ja punttisali. YHTEISKÄYTTÖASEMA OLI OIKEA PÄÄTÖS VPK sai uudelta asemalta omat tilat. Ainoana negatiivisena seikkana vanhaan verrattuna Metsistö pitää aseman sijaintia, jolle ei kuitenkaan voi mitään. – Jos vakinaiset ovat tehtävällä, meidät hälytetään toisinaan myös pieniin tehtäviin. Vakinaiset ja sopimuspalokuntalaiset ovat löytäneet tässä talossa oman paikkansa. Olemme tekemisissä lähinnä kulloisenkin työvuoron esimiehen kanssa. Kahdentoista vuoden kokemuksen perusteella Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen päätös rakentaa Lietoon yhteiskäyttöasema on Metsistön mukaan osoittautunut oikeaksi. Suurin osa hälytysosastolaisista asui silloin, ja asuu vieläkin, Liedon keskustassa, mistä tänne asemalle on matkaa yli neljä kilometriä. Henkilöstö on vaihtunut, ja nykyään elämme rauhallista rinnakkaineloa
Viikonloppuisin 24 tunnin ajan ja arkisin klo 17-7 sopimusvahvuus on 1+3 ja lähtöaika 10 minuuttia. Hälytysosaston vahvuus saisi kyllä olla suurempi. Janne Martin mukaan Päivä paloasemalla kuuluu vuosittain palokunnan ohjelmaan. Liedon VPK:n sopimusvahvuus klo 7-17 on yksi ja lähtöaika 10 minuuttia. Tontilla on myös betonirakenteinen savusauna. Naisosasto ja veteraanit kokoontuvat keskimäärin kerran kuukaudessa. Myymme myös alkusammutuskoulutusta. – Myös jouluruokailu kuuluu yhdistyksemme perinteisiin. Hänen puolisonsa Miia sekä tyttäret Sini, Emma ja Iina ovat myös palokuntalaisia. – Käymme tapahtumissa esittelemässä kalustoa ja toimintaamme. VPK:lla omistaa Rauhakylässä Palokallion, hirsimökin saunalla pienen lammen rannalla. Meillä on aggregaattikärryä vetämässä omistamamme Toyota Hilux-lava-auto. Se on vähällä käytöllä ja sitä ei vuokrata ulos.. – Olemme varsin hyvin pystyneet suoriutumaan vahvuusja lähtöaikavaatimuksista. Hän on myös hälytysosaston jäsen, ryhmänjohtaja, palokunnan tiedotussihteeri ja hallituksen varajäsen. Ennen siirtymistään – 21 vuoden palokuntatauon jälkeen – Lietoon, hän toimi Halikon VPK:ssa ja sopimuspalomiehenä Lohjalla. – Vuokraamme Palokalliota jonkun verran ulos, mutta emme markkinoi sitä aktiivisesti. – Emme maksa palkkaa, raskas kalusto ja varusteet tulevat laitokselta ja käytössämme olevista tiloista ei tarvitse maksaa. Nuoriso-osaston johtaja Janne Martti on siviilissä sairaanhoitaja TYKS:in psykiatrian osastolla. Siksi voimme satsata myös omaan kalustoomme ja toiminnan kehittämiseen. Ja muitakin aktiviteetteja riittää. Hälytysosaston harjoitukset pidetään maanantaisin klo 18:00 alkaen. Yhteisharjoituksia muiden sopimuspalokuntien kuten myös ammattilaisten kanssa voisi olla enemmän. Erikoistumista on myös omistamamme mönkijä. – Nuoriso-osaston ”isot” harjoittelevat lomakuukausia lukuun ottamatta joka keskiviikko ja ”pienet” joka toinen viikko. Liedon VPK:ssa pelastuslaitoksen maksama korvaus käytetään kokonaisuudessaan toiminnan kehittämiseen. Nyt se on vain 15. 58 ravirtaa erikseen määrättäviin kohteisiin. – Kesto on yleensä kolme tuntia, ja hoidamme koulutuksen omin voimin. Toinen kiinteistömme on Palolampi, jossa on konttiin rakennettu pieni huone ja sauna. Vpklaiset kokoontuvat saunailtoihin muutaman kerran vuodessa. NUORET, NAISET JA VETERAANIT TOIMIVAT Liedon VPK:n nuorisotoimintaa vetää Janne Martti, 47
Liedon VPK:ssa 18 vuotta toiminut Anni-Martta Viili opiskelee turvallisuusja riskienhallinnan tradenomiksi.. Anni-Martan mielestä tutkimus on tärkeä muun muassa siksi, että hyvää palvelua saanut asiakas saattaa herkemmin kiinnittää huomiota paloja pelastusturvallisuuteen vaikuttaviin tekijöihin, kuin asiakas, joka kokee saaneensa huonoa palvelua. Eikä tässä vielä kaikki. – Käytännössä tutkin palotarkastuksien asiakastyytyväisyyttä ja sitä, miten sitä voitaisiin parantaa. ASIAKASKOKEMUS TUTKIMUSAIHEENA Tällä hetkellä Anni-Martta tekee opinnäytetyötä aiheesta ”valvonnan asiakaskokemuksen kehittäminen Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella”. Julkaisemme Anni-Martan opinnäytetyön sen valmistuttua. Anni-Martta Viilin työtehtäviin kuului valvontakäyntien (palotarkastuksien) varaaminen ja niillä käyminen, palotarkastuspöytäkirjojen laadinta ja lähettäminen asiakkaille sekä turvallisuusviestintään osallistuminen esimerkiksi Okra messuilla. – Laitoin viime keväänä hakemuksen Varsinais-Suomen pelastuslaitokselle toiveenani päästä suorittamaan työharjoittelua palotarkastajana. Omalla asemalla oli mukavaa työskennellä rakennuksen ja kasvojen ollessa entuudestaan tuttuja. Nuoriso-osasto, naisosasto, hälytysosasto, hallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja – siinä palokuntakokemusta kerrakseen. ?. Anni-Martta opiskelee Laureassa turvallisuusja riskienhallinnan tradenomiksi. Kesän aikana pääsin näkemään monia erilaisia kohteita, perehtymään erilaisiin valvontakäynteihin ja syventymään pelastuslakiin. – Koulutukseni Laureassa koostuu muun muassa riskienhallinnasta, varautumisesta, kyberturvallisuudesta ja liiketoiminnan opinnoista. – Valvontakäynneillä kävin sekä muiden palotarkastajien kanssa, että yksin. Sain paikan ja toimin palotarkastajana Liedon paloasemalla 1.6.-31.8.2023. Myös Anni-Martan äiti on aktiivinen palokuntalainen, hän on naisosaston johtaja ja osallistuu aktiivisesti myös palokunnan muiden osastojen ja hallinnon toimintaan. Toteutan tutkimuksen kyselytutkimuksen muodossa ja lisäksi perehdyn jo olemassa olevaan aiheeseen liittyvään materiaaliin. Anni-Martta Viilillä palokuntatoiminta on verissä. VIIME KESÄ PALOTARKASTAJAHARJOITTELIJANA Anni-Martalle avautui viime kesänä harvinainen mahdollisuus kolme kuukautta kestävään harjoitteluun Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella. Kaverit ovat mukavia ja mielenkiintoista tekemistä on paljon, Nuorten kurssit ovat jääneet positiivisina mieleen, kuten myös pelastustoiminnan peruskurssi sekä eläinpelastusja ensiapukurssit. 59 Anni-Martta Viili, 23, Liedon VPK TÄHTÄIN TURVALLISUUSALALLE Anni-Martta Viili on Liedon VPK:n aktiivijäsen. Hänen isänsä on ollut koko ikänsä palokunnassa. – Tämä toiminta Liedon VPK:ssa on yksinkertaisesti sanottuna hienoa
Asemamestari Ari Ahdelmaa: ASEMA TOIMII. Aseman katolta löytyvät myös aurinkopaneelit. – Melkein viikottain olemme Otto Metsistön kanssa vaihtaneet ajatuksia palokunnan asioista. Yhteisten tilojen käyttö on toiminut yllättävän sujuvasti. Yhteisiä aktiviteetteja palomiesten ja sopimuspalokuntalaisten kesken on ollut vähän, mutta yhteydenpito asemamestarin ja VPK:n päällikön välillä on ollut säännöllistä. – Näiden kuuden vuoden perusteella voin sanoa, että ammattilaiset ja sopimuspalokuntalaiset ovat pärjänneet saman katon alla hyvin. Hänen kautensa Liedossa on päättymässä organisaatiomuutoksen vuoksi. Omistajalle ympäristöasiat ovat Ahdelmaan mukaan tärkeitä. – Asema toimii hyvin. Valmiudet ensihoitoyksikön sijoittamiseksi on aikanaan huomioitu tiloja suunniteltaessa. Yhteiselo ammattija sopimuspalokunnan kesken on sujunut mutkattomasti. . Myös Liedon VPK:lla on heidän tarpeidensa kannalta asianmukaiset tilat. Palosemakiinteistön omistaa ruotasalainen sijoitusyhtiö Hemsö, joka Suomessa omistaa useita julkisia rakennuksia, myös paloasemia. – Liedon asemalla ollaan siirtymässä maalämpöön ja kallis öljylämmitys jää varajärjestelmäksi. 60 Liedon paloaseman asemamestarina on vuodesta 2018 toiminut paloesimies Ari Ahdelmaa. Ammattihenkilöstöä on vuorossa 1+4 ja toimistohenkilökuntaa kahdeksan. Kuusi vuotta asemalla työskennelleenä hän pitää paloasemaa edelleen onnistuneena ratkaisuna tilankäytöltään
Kirja) – Kirjoista muodostuu kokonaisuus: Miten palo havaitaan, miten palavasta talosta poistutaan ja miten alkusammutetaan. Tärkeää on, että Palopossun kertomat faktat ovat oikein. Kirjoja on Timo Silvanin mukaan jaettu jo noin 10 000 kappaletta. PALOPOSSULLA ON TAAS VAUHTI PÄÄLLÄ! Palopossu on lapsille suunnattu turvallisuusviestintäkokonaisuus, joka sisältää julkaisuja, tapahtumia ja nyt myös oman kiinteistön Ikaalisten keskustassa. Palopossu on julkaissut kolme kirjaa: 1. Palopossu ja palovaroitin, 2. Kirjat) ja Liisa Olkinuora (3. Siksi tarkistutamme viestinnän sisällön alan ammattilaisilla. Palopossu on palomestari Timo Silvanin rekisteröimä tuotemerkki. – Loimme Palopossusta brändin. – Palopossu teki kiertueen vuosia sitten, jolloin se jakoi ”Palopossu ja palovaroitin” -kirjan kaikille päiväkoti-ikäisille lapsille Sata-Hämeen alueella. Siitä tulee toiminnan keskuspaikka, vaikka sankari kiertää edelleen tapahtumissa eri puolilla Suomea. Tavoitteenamme on edistää perheiden turvallisuutta viihteellisin keinoin koko Suomessa. Kirjojen kuvituksesta ovat vastanneet Anna-Kaisa Penttilä (1.-2. Palopossun pakolaukka sekä 3. PaTeksti Pekka Koivunen Kuvat Timo Silvan ja Pekka Koivunen. Lapsille suunnatussa viestinnässä pitää Silvanin mukaan olla hahmo. Silvanin tavoitteena on, että kirjoja jaetaan kaikille Suomen lapsille. 62 lopossu sammutustöissä. Vuonna 2022 kirjoja jaettiin Lapin pelastuslaitoksen sponsoroimana kaikille Lapin esikoululaisille. Korona hiljensi Palopossunkin, mutta nyt se on vahvassa kasvussa uusine kujeineen. – Pidämme yllä ja kehitämme ”Palopossu”-brändiä. Lapsille mieluisa sankarihahmo pääsee helposti perheisiin sisälle, koska hän on hauska ja opettavainen tyyppi. PALOPOSSUN UUSI KOTI ON PALOKOULU Timo Silvan on vuokrannut Palopossulle tilat Ikaalisten keskustasta – Palopossu nimesi rakennuksen Palokouluksi
Palokoulun avajaiset pidetään 1.6.2024. Jos sinulla on antaa tai lainata ihan oikeaa paloautoa, Palopossu lupaa säilyttää ja pitää siitä huolta sikamaisen hyvin. Olet päättäjänä yrityksessä tai järjestössä, Palopossu on valmis keskustelemaan kanssasi yhteistyöstä. Satakunnan pelastuslaitoksen palvelukseen Silvan astui vuonna 2022 aluksi määräaikaisena palomestarina. Myös Åfeltin työhevoset ovat mukana. Se on suunnattu Palopossu-konseptin mukaan ensisijassa lapsiperheille. Sammutustyökurssin suoritettuaan hän toimi Ikaalisten kaupungin palokunnassa sopimuspalomiehenä. Palopossu etsintäkuuluttaa Oikea paloauto Palopossun haaveena on saada Palokoululle oikea paloauto, jolla hän voi huristella tapahtumiin viemään turvallisuustietoa lapsille ja lapsiperheille. Päällystökurssi 6:n jälkeen hän toimi palomestarina Toijalassa. Stuntteja Palopossu etsii avukseen 15-17 vuotiaita nuoria, jotka voivat sijaistaa sankaria erilaisissa tapahtumissa. Yhteistyökumppaneita Palopossu haluaa kasvattaa taustajoukkojaan. Jos pidät lapsista ja heidän kanssaan toimimisesta, ota yhteys! Palopossu kouluttaa sinut stuntikseen. Seurallisena hahmona Palopossu esiintyy mielellään mitä erilaisimmissa yleisötapahtumissa, päättää Timo Silvan. 63 Silvan kertoo Palokoulun olevan kuin päivä paloasemalla joka päivä. Kun Tampereen aluepelastuslaitos (nykyään Pirkanmaan pelastuslaitos) aloitti vuonna 2003, Silvan nimitettiin Ikaalisten aseman palomestariksi. Timo Silvan oli vuodesta 2009 kymmenen vuotta yksityissektorilla muun muassa vartiointiyrittäjänä. Avajaisten jälkeen Palopossua voi tilata tapahtumiin. – Avajaisissa kuullaan Herra Heinämäen Lato-orkesteria ja ensiesityksen saa Heikki Salon säveltämä ja sanoittama Palopossun tunnuslaulu. Paluu pelastusalalle tapahtui vuonna 2019, josta alkaen hän toimi vuoden palotarkastajana Pirkanmaalla ja vuoden Kolarissa Lapin pelastuslaitoksella palomestarina. Vakinaiseen virkaan hänet nimitettiin 2023. Työ on helppoa ja hauskaa. Tapahtumassa esiintyy myös lastenliikuttaja SuperSam. Palopossu on myös kiinnostunut sopimuspalokunnista, jotka haluaisivat viedä eteenpäin lasten turvallisuusvalistusja -neuvontatyötä omalla alueellaan hauskan possumaisella tavalla Lisätiedot: Palopossun Tuki ry / Timo Silvan 040 911 2276 silvan.timo@icloud.com. – Kokemustemme mukaan lapset tulevat innolla katsomaan Palopossua. Ikaalisten palo-vss-päällikkönä vierähti pari vuotta. Toimipaikkana on tällä hetkellä Kankaanpään paloasema Pohjois-Satakunnassa. – Kehitämme Palokoulua yhteistyössä Ikaalisten pelastusmiehet ry:n kanssa. Alueellisen palomiesluokan Silvan suoritti Tampereella 1988, jonka jälkeen seurasi 10 vuoden pesti palomiehenä Ylöjärvellä. PALOPOSSUN ISÄ ON PALOMESTARI Palopossun takaa löytyy palomestari Timo Silvan, jonka pitkä palokuntaura alkoi Itä-Ikaalisten VPK:n nuoriso-osastossa vuonna 1980. Ikaalisissa asuvalla Silvanilla on neljä lasta ja seitsemän lastenlasta
64 KETTERÄ KUIN PALOKANKI Teksti Emmi-Juulia Hirviniemi Kuvat Jussi Heikkonen Emmi-Juulia Hirviniemi Fysioterapeutti (AMK), Liikuntaneuvoja (AT), Sertifioitu Personal trainer ja hieroja (AT) Savusukeltaja Kuusiston VPK:n hälytysryhmässä Pelastusalan henkilöstölle suunnatun lajinomaisen harjoitusmuodon AsemaHIIT-konseptin kehittäjä Instagramissa nimellä @tirriainentreenaa
Palokanki on oiva työkalu, mutta pelastaja itse ei saa muistuttaa sitä. ?. Pelastusalalla käytettävät suojavarusteet, niistä aiheutuva lisäkuorma ja liikerajoitteet, haastavat työskentely-ympäristöt ja vaihtelevat tehtävien kestot ja kuormittavuus luovat haasteita motoriikalle sekä liikkuvuudelle. Se voidaan jakaa ketteryyteen, tasapaino-, reaktioja koordinaatiokykyyn sekä voimaja nopeusominaisuuksiin. MOTORISEN TOIMINTAKYVYN MERKITYS VAMMA-ALTTIUDELLE Motorisella toimintakyvyllä tarkoitetaan kykyä hallita kehoa ja sen liikkeitä eri olosuhteissa. Terveysliikuntasuosituksissa ohjataan viikoittain harjoittamaan myös näitä ominaisuuksia. Artikkeleissa syvennytään eri kunnon osa-alueisiin, joihin tutustutaan yleisellä tasolla pelastustyön näkökulmasta tässä artikkelissa.. Pääsetkö kunnolla haalareissa tai täysvarustuksessa syväkyykkyyn tai syytätkö kompastelusta liian suuria saappaita vai onko syy saapastelijan kehonhallinnan puutteista. FireFit-arviointimenetelmän vaiheessa kolme vuonna 2014 kehitettiin pelastajan motorisen toimintakyvyn ja liikkuvuuden testausta ennaltaehkäisyn ja omaseurannan työkaluksi, joka toteutetaan nykyisin testauksen yhteydessä. Toimintakyvyn pelastajat osa 3 Tällä palstalla julkaistaan kuusiosainen juttusarja työja toimintakyvyn ylläpitämiseen liittyen. Pelastajan kannalta on tärkeää harjoittaa nopeita vaihtelevan ympäristön aiheuttamia suunnan muutoksia ja liikkeen hallintaa erilaisten kuormien kanssa kuin keskittyä nopeaan etenemiseen suoraviivaisesti. Siihen vaikuttavat yksilölliset tekijät, kuten toimintakyky, koko ja kehon asentotunto. Liikemalleja on hyvä opetella toistojen kautta, jotta ulkoisen ärsykkeen ja havainnon tekemisen jälkeen liikkeen tuotto olisi mahdollisimman oikea-aikaista ja nopeaa. Ketteryys ja tasapainokyky korostuvat työtehtävillämme. Myös alaraajojen räjähtävän voimantuoton ja nopeusvoiman katsotaan olevan eduksi. 65 Riittävä liikkuvuus ja kehonhallinta sekä koordinaatiokyky yhdessä hyvien voimatasojen kanssa ovat tärkeitä tukija liikuntaelinvammojen sekä tapaturmien ennaltaehkäisyssä. Alaraajojen ja keksivartalon hyvät voimatasot sekä toiminnallinen liikkuvuus ovat tutkitusti yhteydessä tasapainokykyyn ja pelastajalle keskeisiä lihasryhmiä harjoittaa. Hyvän tasapainokyvyn, erityisesti dynaamisen tasapainokyvyn merkitys korostuu kattotyöskentelyssä, savusukellusvarustuksessa ja hämärässä työskenneltäessä, metsäpaloissa sekä raskaita taakkoja, kuormia ja työvälineitä käsiteltäessä. Artikkelit sisältävät taustatietoa eri fyysisen ja henkisen suorituskyvyn harjoittamiseen ja jakaa käytännön vinkkejä arkeen ja asemaympäristöön sovellettavaksi
Vaihtele astuvaa alaraajaa. Voit joko kääntyä lankulla ympäri tai palata lähtöpisteeseen takaperin askeltaen. Harjoitteet soveltuvat aktiiviseksi alkulämmittelyksi tai palauttavammaksi loppuverryttelyksi. Kävele turvakengät jalassa, laite selässä ja 3”-letkukerä lisäpainona lankun päästä päähän. Toistot ovat pumppaavia ja venytysvaihe on hetkellinen. Ota laitteen lisäksi lisäpainoksi yksi tai kaksi 3”-letkukerää ja kuljeta niitä mukanasi. Vaihda lisäkuorma toiseen yläraajaan. Nouse oven toisella puolella seisomaan ja aloita alusta. Sillä tarkoitetaan lihasten, sidekudosten ja nivelten liikkuvuutta sekä hermoston kykyä muovautua venytystilassa. Päästyäsi radan loppuun, palaa takaisin takaperin kävellen. VENYTTELYÄ VAI DYNAAMISTA LIIKKUVUUTTA. Alita ovi ja ota mukaan letkukerä. PUJOTTELU ETUJA TAKAPERIN KÄVELLEN Aseta lattialle haluamasi määrä kartioita. Ne edistävät voimantuottoa, parantavat suoritustekniikoita ja nopeutta. Liikkuvuus on motorisen toimintakyvyn perusta. Siirry maahan toispolviseisonnan kautta. Monesti liikkuvuusharjoittelu mielletään venyttelyksi. OVEN ALITUS LISÄKUORMAN KANSSA Aloita liikesarja nosto-oven vierestä seisten. Käänny toisella puolella ympäri ja aloita taas alhaalta uusi liike toiseen suuntaan. KETTERYYDEN RESEPTI Suoritteita voi tehdä erillisinä tai rakentaa niistä radan. Kehoa täytyy liikuttaa lajinomaisesti, lajiympäristössä. Halutessasi voit tehdä jokaisen tötterön ohitettuasi askelkyykyn maahan ja nousta kuorman kanssa ylös.. Itseään voi haastaa kellottamalla rataa, mutta turvallisuus ja huolellisuus on ennätysaikaa merkityksellisempää. Dynaaminen aktiivinen liikkuvuusharjoittelu, jossa lihas venyy liikkeen mukana, on pelastajan kannalta oleellisin harjoitusmuoto. Liikkeissä suositaan työasentoja sammutusasussa, joka rajaa liikkuvuutta itsessään. TASAPAINOHARJOITUS PARRUN PÄÄLLÄ KÄVELLEN Aseta lattialle korkea parru. RENKAAN YLITYS Aloita toispolviseisonnasta ja nouse ylös 3”-letkun kanssa. Yritä olla osumatta pullolla oveen. Astu renkaan sisään ja askella joko molemmat alaraajat renkaan sisään tai astu suoraan askel renkaan yli
Tee alhaalla kevyt ja rauhallinen jousto ja palaa takaisin lähtöasentoon. Pitovariaatiot yhdistettynä liikkeisiin parantavat lihaksen sietokykyä työskennellä pitkään ja kannatella asentoa. Lantion ei saa juurikaan poiketa vartalon linjasta. Paikkaharjoittelussa teet saman liikkeen kaikki toistot kerralla palautuksineen. Pidä yläraaja suorana kyynärnivelestä tai nojaa kyynärvarteen. ?. Keksivartalolla kontrolloidaan ylävartalon liikkeitä suhteessa lantioon ja alaraajoihin ja mahdollistetaan oikea-aikainen ja riittävä voimantuotto koko kineettisessä ketjussa. Halutessaan voi liikuttaa päällimmäistä alaraajaa asennon horjuttamiseksi ja pyrkiä palauttamaan tasapaino. KYLKITAIVUTUS Seiso tukevasti hartioiden levyisessä haara-asennossa. KYLKIPITO Asetu lattialle kylkipitoasentoon joko molemmat alaraajat vain jalkaterän varassa hiukan lomittain toistensa suhteen tai alemman raajan polvi maassa. Ota 3”-letku lisäpainoksi ja tavuta vartaloa sivuttaissuunnassa lattiaa kohti. 67 KESKIVARTALON METSÄSTYSTÄ ASEMALLA Harjoitteluun tarvitaan sammutusasu, paineilmalaite sekä lisäkuormaksi 3”-letku. Yhdistä harjoitus osaksi muuta harjoitusta tai tee erikseen lyhyenä keskivartalon herättelijänä. Tee jokaista liikettä 3–4 kierrosta joko paikkatai kiertoharjoitteluna. LANKKUPITO Tee lankkupito. Säilytä staattinen pito. Huolehdi, että lantio on vartalon kanssa linjassa. Kiertoharjoittelussa vaihdat liikkeitä yhden sarjan tehtyäsi ja kaikkineen suoritat vähintään kolme kierrosta. KESKIVARTALO LIIKKEEN MAHDOLLISTAJANA Keskivartalon hallinta on hyvin oleellinen osa kaikkien liikeketjujen hallintaa. Tee sarja loppuun ja pidä välissä yhden minuutin tauko. Voit varioida liikettä kurkottamalla edessä olevaan letkukerään yläraajaa vuorotellen tai vaihtoehtoisesti vetämällä polvea koukkuun vatsaa kohti jalkojen ollessa letkukerän päällä. Tee kolme sarjaa kummallekin kyljelle tai harjoita molemmat kyljet ennen seuraavaan liikkeeseen siirtymistä kiertoharjoittelussa. Kuvittele itsesi kahden seinän väliin. Kuvittele olevasi kahden seinän välissä. Tee jokaista liikettä 45 sekunnin ajan ja pidä välissä 15 sekunnin tauko. Venyvä kylki tekee töitä. Keksivartalon lihakset vatsan, kylkien ja selän alueella hyötyvät eniten hyvistä kestovoimaominaisuuksista eli niitä kannattaa harjoittaa edellisen osioon viitaten pidemmillä sarjoilla, runsaammilla toistomäärillä ja lyhyillä palautuksilla
Warn 6,5 tn hydraulivinssi. Paloautoja Kiinaan ja kotimaahan Sauruksen Säynätsalon tehtaalla on pitänyt kevään aikana kiirettä. YLIVIESKA FSC29 Scania P410 B4x2NB alusta. 2930 l vesisäiliö. PANELIA FS140 Scania P420 B6x2*4NA alusta. Esteri D-240 peräpumppu. 68 PORI FSC29 Scania P370 B4x2NB alusta. Esteri D-240 peräpumppu. Saurus 15 kVA hydrauligeneraattori. 14 000 l vesisäiliö. Esteri D-240 keskipumppu Warn 5,4 tn sähkövinssi. Kiinaan lähtevien autojen lisäksi kotimaahan on toimitettu muun muassa seuraavat autot:
Esteri D-240 peräpumppu RTP vaahtonesteensekoittimella. Esteri D-240 peräpumppu RTP vaahtonesteensekoittimella. 500 l vaahtonestesäiliö. 500 l vaahtonestesäiliö. Akron Stream Master kauko-ohjattava vesi-/ vaahtotykki ROVANIEMI FS165 Scania P460 B8x4*4NB alusta. TORNIO FS160/5 Scania P460 B8x4*4NB alusta. 16 000 l vesisäiliö. Akron StreamMaster kauko-ohjattava vesi-/ vaahtotykki. Protek 622-2 vesitykki. Saurus RS raskas pelastusauto Scania P410 4x4 alusta CP 31 crew cab 1+1+4+4 HIAB X HIDUO 148E-2 132kNm kappaletavaranosturi Sepson 7 kN hydraulitoiminen kylkivinssi Saurus 20 kVA hydrauligeneraattorijärjestelmä Saurus pi-toiminen valomasto 6m/4x100W LED Saurus FSC 30/10/2 CAFS sammutusauto Scania P320 4x2 alusta CP 31 crew cab 1+1+4+4 vesisäiliö 3000 litraa, vaahtosäiliöt 1000 + 200 litraa FPN 10-3000 + FPH 40250 CAFS & RTP peräpumppu kauko-ohjattava vesi/ vaahtotykki Saurus pi-toiminen valomasto 6m/6x85W LED SHANGHAI FIRE & RESCUE SERVICE, KIINA. 69 KEMI FS160/5 Scania P460 B8x4*4NB alusta. 16 500 l vesisäiliö. 16 000 l vesisäiliö. Esteri D-240 peräpumppu
Jotain oli siis tehtävä toisin, varsinkin letkujen testaukselle. Tekninen esimies Aubrey Rikihana tarkkailee Hosemasteria tositoimissa. 70 “Kia ora!” Näin kuuluu uusiseelantilainen tervehdys, kun Esteri Groupin edustajat saapuivat pitkän taipaleen jälkeen kaukaiseen saarivaltioon. Yrityksen edustajat kävivät loppuvuodesta 2023 pallon toisella laidalla asentamassa uusimman huoltolaitteen. – Näimme Hosemasterin esityksen ja vakuutuimme, hän sanoo. Teksti Rami Kangas Kuvat Esteri Group. – Prosessi onnistui ja saimme aikaan Hosemaster 110 -mallin eli ison koneen, jota olin jo vuosia pyytänyt suunnittelutiimiltämme, kertoo Iivari Kalliomäki. Mutta ensimmäistä kertaa ei oltu matkassa. Hosemaster-hankinnoista vastannut FENZ:n hankintajohtaja Charlie Lott on ollut investointeihin tyytyväinen. Uuden Seelannin kansallisista kalustohankinnoista vastaava FENZ:n hankintajohtaja Charlie Lott kertoi, kuinka pohjoissaarella huoltotoimenpiteiden yhteydessä letku oli revennyt ja yksi pelastajista loukkaantunut vakavasti. Charlie Lott ja kumppanit myös laskivat, tulisiko letkujen huoltojärjestelmä yksinkertaisemmaksi ja tehokkaammaksi samalla kertaa. Yhdessä sovittiin tuotekehitysprosessista, jonka tavoitteena oli saada käsiteltyä 90 mm paloletkut. Pandemia mutkisti asennusta Ensimmäinen laite tilattiin alkuvuodesta 2020. Koko tarina alkoi jo vuoden 2019 AFAC-paloalan messuilla Australian Melbournessa, jossa Esteri Groupin toimitusjohtaja Iivari Kalliomäki oli ollut esittelemässä Hosemasterin ominaisuuksia. Mutta sitten saarivaltion ovet sulkeutuivat pariksi vuodeksi. Hosemaster matkasi Uuteen Seelantiin Esteri Groupin valmistama ja markkinoima Hosemaster™-letkunhuoltolaite on löytänyt tiensä Uuteen Seelantiin asti
71 Kun konetta alettiin asentaa, hoidettiin koulutus ja asennusohjeistus videopuheluilla. Ja kaikki videon välityksellä, Kalliomäki muistelee haastavaa aikaa. Kolmas kone toimitetaan loppuvuodesta Aucklandin liepeille. – Yhteistyö on ollut todella välitöntä. Tuolla reissulla tuli tilaus toisesta Hosemasterista, joka asennettiin viime vuoden marras-joulukuun vaihteessa eteläsaarella sijaitsevan Clyde-nimisen kaupungin Rural Service Centeriin. Kalliomäki ja Esteri Groupin tuotekehitystiimin Henri Rinne kävivät paikan päällä pohjoissaaren Taurangassa loppuvuodesta 2022, jolloin osapuolet vihdoin tapasivat tosielämässä. Samalla laite nro 1:een asennettiin uusi ohjelma ja lisäominaisuuksia. Esimerkiksi Clyden pelastajat ovat olleet vakuuttuneita Hosemasterista. Kaiken kaikkiaan yhteydenpito pallon toiselle puolelle on ollut sujuvaa. He kiinnittävät esimerkiksi veden kulutukseen paljon huomiota, tapahtuipa se asemalla tai kenttäolosuhteissa. Saarivaltion luonto on ainutlatuinen ja sen suojeleminen on uusiseelantilaisille ensi arvoisen tärkeää. – Muutaman kuukauden ajan paikalliset teknisen puolen palomiehet suorittivat asennusja käyttöönottotehtäviä antamiemme ohjeiden avulla. Kyseessä on arvokas investointi, mutta jolla kuitenkin ennaltaehkäistään pelastajiin kohdistuvia terveyshaittoja. – Lisäksi Uuden Seelannin naapurissa on iso Australia, jossa ei ole vielä konettamme. Aivan uskomaton tämä juttu on ollut!, Kalliomäki kehuu.. Yhteisöllisyyttä ”Uuden Maailman” tapaan Esteri Group tekee yhteistyötä paikallisen paloja pelastusviranomaisen eli FENZ:n kanssa. Työterveys edellä Uusiseelantilaiset ovat olleet enemmän kuin tyytyväisiä Esteri Groupin koulutuksiin ja yhteydenpitoon. Pelkästään ergonomia ja karsinogeenien välttäminen ovat olleet työntekijöille merkittävä helpotus. Ja jälleen tuli uusi tilaus. – FENZ:n toimesta olemme aloittaneet aktiivisen tuotekehityksen myös liikuteltavan Hosemasterin eli Mobile Unitin ympärillä, Kalliomäki paljastaa. Myös ympäristöasiat nousivat esiin. Uuden Maailman naapurukset seuraavat toistensa tekemisiä tarkasti ja ovat yhteistyössä tiiviisti. Että voi olla siellä kaukana kansa, joka lähtökohtaisesti arvostaa ja kunnioittaa syvästi muita ihmisiä ja tapoja, ja ennakkoluulottomasti verkottuu ympäri maailman saadakseen omalle valtiolleen parasta, mitä maailmalla on tarjota
72 Pirkanmaalle uusi FASTER Pirkanmaan pelastuslaitoksen vesialueiden öljyntorjuntavalmius parani huomattavasti kuluvan avovesikauden alkaessa, kun viime syksynä valmistettu Faster 81 CAT CCR-öljyntorjuntaja pelastusvene otettiin ”riviin”. Katamaraanirunkoisen veneen pituus on 8,15, leveys 2,44 metriä ja pohjan v-kulma on 12 astetta. Alus kykenee keräämään öljyä vesistöistä itsenäisesti Lamorin Minibagger-sivulaita-öljynkerääjän avulla. Öljy kerätään aluksen kannella olevaan IBC-konttiin tai keräyssäkkiin. Veneessä on suojaisa hytti ja takaosassa kuomu. Veneen on valmistanut Juha Snell Oy Kellokoskella.. Huippunopeus on noin 37 solmua. Polttoainetta varten on kaksi sadan litran tankkia. Kokonaispaino trailerin kanssa varustuksesta riippuen on 3000-3500 kiloa. Faster on varustettu kahdella Mercury 115 hv -4-tahti-perämoottorilla. Hydraulinen keulaluukku helpottaa lastausta ja purkua, kuten myös Maxilift 110.3 –nosturi. Navigointia helpottaa Raymarinen tutka ja moderni navigointielektroniikka
Lakki kaikilla ominaisuuksilla, joita ei ollut missään nimessä suotavaa hyödyntää. MITÄ TULEE SAMMUTUSASUIHIN, on meillä toistakymmentä pelastuslaitosta, joissa vakinaisen henkilöstön puvuksi on miltei sataprosenttisesti valikoitunut Vikingin PBI asu. Hanskoina heilui mitä lie Nokian Firejä ja muita pituudeltaan lähinnä keinosiementäjälle sopivia nahkarukkasia. Yritysvaate ja muutama muu brändi teki asema-asuja sekä muita vaatteita. VIKINGIN lisäksi markkinoilla on ainakin S-Gardin ja Good Pron asuja. Kyllä, arvasit oikein, kontaminoituneet varusteet päällä ajeltiin takaisin asemalle. Herätkää! Porkkanahaalareita ja palovöitä 1 ON SANONTA, että kolme kapiaista ei pysty pukeutumaan samalla tavalla. Suomalaiset saattavat puheissaan vieroksuvan jyrkästikin pinssejä, mitaleja ja arvomerkkejä. kolumni Pikku-Ville. Saattoi paikalla olla jokunen ensimmäisen sukupolven Gallet, Rosenbauerin Heros tai Pacific. PALOVYÖ roikkui rennosti takissa, ja 25 metriä pystyi laskeutumaan palonarulla – vailla varmistusköyttä. Sanonta pitää paikkansa ja lävistää koko suomalaisen virkakunnan. Asemalla haisi kuukauden päivät vahvasti paloasemalle, pesukone kun oli kalsareita ja pyyhkeitä varten. SOPIMUSPALOKUNTIEN VARUSTEET ja niiden korjaukseen liittyvät palvelut poikkeavat tietenkin jokaisen pelastuslaitoksen osalta. Kyse on sisäministeriön tahtotilasta, ei yksittäisen viranhaltija mielipiteestä tai päätöksestä. TÄSSÄ KOHTAA TULLAAN SIIHEN mitä olen sivun verran alustanut. PORKKANAHAALAREISTA siirryttiin Pistoliekkiin, Brageen ja niin kutsuttuun Vikingin ”Tukholman mallin” Nomex-asuun. Olemme Suomessa saaneet paloautot teippauksia lukuun ottamatta suurin piirtein yhtenäisiksi kokonaisuuksiksi. Peltikypärissä oli kaiken maailman helttoja, osa niistä oli ilman helttaa ja maalattu fosforilla pimeässä heijastaviksi. VÄLIASU tappoi erotiikkaa jo tuolloin, ja ajan saatossa siitä muodostuikin eräänlainen palokuntien kansallispuku. Kaksikerroksisen puvun ominaisuuksiin kuului, että kontissa torsoon paloi olkainten jäljet. Edelleen kummastelen, että tietyillä pelastuslaitoksilla yksittäiset virkamiehet jarruttavat syystä tai toisesta yhtenäisen varustuksen hankintaa. Valtion pukutehdas ompeli Pajusen kanssa kasikolmosia, viiskaseja ja päässä pidettiin verikauhaa. Miksi emme pääse varusteiden osalta samaan lopputulokseen. Talvella kupolia suojasi karvahattu, tuo hattujen Rolls-Royce. Taitaa muutama hyvinvointialue pitää vielä kiinni tummasta Gore-Tex tai Nomex-puvusta. Kypäränä keikalla kupolia suojasi saksalaismallinen peltikypärä, Akvarexin järkyttävä munanpuolikas tai jollakin jenkkimallin Metro. Pukuja hankitaan pelastuslaitoksen kautta, kilpailutuksen kautta ja suoraan ostamalla. Kuitenkin jokaisessa julkisessa paloja pelastusalan tapahtumassa kaivetaan joka ikinen pinssi ja prinikka rintaan. Sisäministeriö on tehnyt erinomaisilla kuvilla varustetun virkapukuohjeen. 73 SUURIN OSA LUKIJOISTA MUISTAA vielä porkkanahaalarit ja palovyöt. Suurin osa on Vikingin valmistamia, joten loppukäyttäjän murheeksi jää pitää huoli siitä, että takki/housu-yhdistelmä on samaa sarjaa. Heijastimien ja taskujen osalta on yhtä monta mallia kuin pelastuslaitostakin. Jenkki-Metrosta oli tietenkin brittipojan tekemä oma versio, tuo ”Lontoo palaa” -sarjasta tuttu vähän korkeampi malli. Nopealla laskemisella oman hyvinvointialueen pelastuslaitoksella on kierrossa kolmea eri PBI-pukua ja ainakin viittä eri Gore-Tex/Aramidi-pukua sekä useaa eri Nomex-pukua. Omalla alueella kierrossa on edelleen muun muassa Safe Lifen surullisen kuuluisia pukuja. Suurin osa meistä haluaa erottua ja pienikin poikkeus, vaikkapa asema-asussa on haluttu muutos omaan ”stuugiinsa”. Monesti säästettiin kerroksissa, ja puvuista suurin osa oli kahdella kuorella varustettuja. TOPPER, joka taitaa olla fuusion myötä Image Wear, valmistaa pelastustoimen virkavaatteet. Uudistuksen tarkoituksena oli tuoda koko pelastustoimelle yhtenäinen varustus. Näin suurimmassa osassa nykyisiä hyvinvointialueita onkin, ja sopimuspalokuntia myöten olemme suunnilleen yhtenäisellä varustuksella marssiva porukka. Eli vaaleanruskea puku, lantiomallisilla housuilla ja integroiduilla (puoli)valjailla. Olivat ne virkapukuohjeessa hyväksyttäjä tai ei
Ei ainakaan kaikilla. Ohjeen antaja on ohjeessa lausunutkäsityksensä siitä, millä tavoin jokin tietty asia pitäisi hoitaa tai järjestää.” (SMDno-2018-2132) SUORITUSKYKY MAKSAA – ONKO SE SEN VÄÄRTTI. Onko vaikutusarviointi kohdallaan. Korjataanko korjaamisen ilosta myös ehjää ja toimivaa. Ellei, niin olisi syytä arvioida mihin se pelastuslain mukainen johtaminen, ohjaaminen ja valvominen viime kädessä saattaa velvoittaa esimerkiksi kokonaisresurssien riittävyyden suunnittelun kannalta. Asiana yleisesti tervetullut, ja kaikki ovat varmaankin sinänsä hyvää tarkoittavia, mutta onko yhtään ajateltu sitä, mitä osaamisja vaatimustason nostaminen maksaa ja miten se vaikuttaa käytettävissä oleviin resursseihin. Toki joku innokas saattaa allokoida lisää omaa aikaa, jos sellaista tarvitaan, mutta se on silloin jostain muusta pois. Ja jossain vaiheessa tulee kipuraja vastaan: ei se palokuntatoiminta nyt yleensä niin palkitsevaa ole, että siihen pitää aivan kaikki aika panostaa. Tämäkin on eräänlainen vaikutusarviointi, olkoonkin, että kaikki. Kuten perheestä. Palokuntakoulutus maksaa, aivan riippumatta siitä, ostetaanko ulkopuolelta vai tuotetaanko virkatyönä, koska eihän se virkatyökään ole aivan ilmaista aikaa. Mikään ohjehan ei ole oikeudellisesti velvoittava, ei valtioneuvoston eikä sisäministeriönkään. Työturvallisuuteen viitaten tuotetaan uusia ohjeita, ohjeiden muutoksia ja palokuntakoulutuksen täydentämistä. Nyt ja tulevaisuudessa. Mutta kun kyseessä on olennaisesti vapaaehtoistoiminta, niin helposti unohtuu, että kyllä se koulutettavankin aika maksaa. Mutta vailla oikeusvaikutustakin olevia ohjeita on tapana tulkita, jos joku järjestäminen onkin tapahtunut eri tavalla ja mennytkin sitten mönkään. ”Lainvalmistelun vaikutusarviointiohjetta sovelletaan lakiehdotusten valmistelun ohella alemmanasteisten säädösten eli asetusten ja perustuslain 80 §:ssä tarkoitettujen muiden oikeussääntöjen valmisteluun.” (VN 2022:66) ”Ohje ei ole Suomessa vallitsevan yleisen oikeuslähdeopillisen käsityksenmukaisesti oikeudellisesti velvoittava. TERÄVYYS SYÖ MÄÄRÄN Sisäministeriö ja sen alainen Pelastusopisto suoltaa jatkuvalla syötöllä toimintamallien täsmennyksiä. Vaihtoehtojen ennakkoluuloton vertailu on hyvä rutiini. Mitä kauemmin palokuntalainen joutuu istumaan koulupenkillä tai näyttöruudun edessä, sitä enemmän kuluu hänen ”omaa aikaa” eli sitä aikaa, joka hänellä on käytettävissä tai varattuna palokuntatoimintaa varten. Voidaan siis olettaa, että valtioneuvoston suosittelemaa vaikutusarviointimenettelyä noudatetaan myös pelastustointa koskevien ohjeiden ja opetussuunnitelmienkin osalta. Pidemmällä kurssiputkella on siis korkeampi tuotantohinta. Suorituskykyvaatimuksia ja seurantavelvoitteita. Se on ainakin siviilimaailmalle jokseenkin selvää. 74 mielipide OHJEISTUKSEN VAIKUTUSARVIOINTI Tiivistetyksi tulkittuna lainvalmistelun vaikutusarviointiohje neuvoo, että laadinnassa olevien säädöksien vaikutuksia tulisi arvioida kokonaisvaltaisesti, eri vaihtoehtojen etuja ja haittoja punnitsemalla ja vertailemalla. Ellei muuten, niin estämään omaan jalkaansa ampumisia
Tai sitten se suunniteltu kurssi peruuntuu, koska ei ole kouluttajia. Silloin apuresursseja toki saadaan ”ulkomailtakin”, mutta lähtökohtaisesti ne pitäisi löytyä omasta takaa. uutiset 25.3.2024. Nyt kun ”yllättäen” eletään niukkuuden aikaa, on hyvä muistaa, että jos jokin asia maksaa enemmän, niin se vaatii enemmän resursseja, tai sitten sitä voidaan tuottaa vähemmän. Jos edes hieman katsoo uutisia, ei jää epäselväksi, että lintukodossakin saattaa tapahtua. Kun esimerkiksi palokuntabarometrissa pohditaan palokuntakoulutuksen riittävyyttä, on pohjana usein se, että kursseja ei järjestetä, koska ei ole rahaa. Ja pohjana tietenkin seurantatieto siitä, missä nyt ollaan ja mihin ollaan tätä tai ohjeistettua vauhtia menossa. Pahan ympyrän seurauksena on koulutetun palokuntalaisresurssin väheneminen. Sama tarkastelu muuten pätee myös fyysisten suorituskykyvaatimusten osalta. Jos se tapahtuu harkitusti, eli hyötyjä ja haittoja rehellisesti arvioimalla ja vertaamalla, niin ok. Nyt on aika kaivaa vaikutusarvioinnin vertailuexcelit näytille! Ei riitä toteamus, että ”vaikutusarviointi ei kuulu toimenkuvaan”, koska siihen se nimenomaan kuuluu, myös vaikka ei olisi mihinkään kirjoitettu. Ottakoon vastuutaho moitteet kontolleen. 75 mielipide palokuntalaiset eivät tee laskelmaa taulukolla. KRIISITILANTEESSA KAIKKIA TARVITAAN Pelastuslaki velvoittaa lähinnä päivittäisten minimipalvelujen tuottamiseen, ja siihen toistaiseksi riittänee tekijöitä. ONKO VAATIMUSTASON HAVITTELU PERÄTI HAITAKSI. Plus tietenkin järjestelmä näiden käsiparien hallinnoimiseksi. Sitä sen valvovan viranomaisen sen sijaan tulisi tehdä. Ne resurssit käsittävät, ainakin uutisten mukaan, erityisesti osaavia käsipareja. VAATIMUKSIA TYÖTURVALLISUUDEN VARJOLLA Monessa pelastustoimen ohjeessa samoin kuin opetussuunnitelmassakin viitataan ”työturvallisuuteen”. Huhu kertoo, että HAKA:n sinänsä epätarkkojen tilastojen ohella kukaan ei tiedä, mikä on todellisuudessa käytettävissä olevan palokuntalaisresurssin vahvuus. Sitä valoa vasten käsien keinotekoinen karsiminen vetoamalla ”työturvallisuustekijöihin”, joiden todellisuudesta ei löydy esitettävissä olevaa näyttöä, on jokseenkin vaarallista. Mutta jos resurssien karsiminen tapahtuu pelkästä uudistamisen innosta ilman vaikutusten tarkkaa arviointia, tai pahimmassa tapauksessa ihan vahingossa, niin se on täysin vastuutonta. Siis henkilöitä, jotka ovat saaneet ainakin peruskoulutusta, ja joiden motivaatio riittää käytännön työn tekemiseen. Mutta vastuu on kuitenkin ohjeistajalla. Ja jos vielä sisäministeriön selvityksen (SM 2024:1) erään sivulauseen mukaan joustetaan velvoitteistakin siten, että turvallisuuden tuotanto kytketään riskeihin, niin joustoa on hieman enemmän. Mutta nehän eivät ole pelastustoimen ongelma – vai olisiko sittenkin. Vastuutonta siksi, että ”päättäjillä” eli viime kädessä pelastustoimen palveluita käyttävillä veronmaksajilla on oikeus olettaa, että pelastustoimen kärjen terävöitymisen tuotos on hintaa merkittävästi suurempi. Jos oma aika on kortilla, niin joku saattaa jättää kuntoilun ja testaukset väliin. Aina! Paljonko jokin asia maksaa ja mitä todellista hyötyä siitä saa. Siviilimaailmassa se on itsestäänselvyys. Toki useimmiten (eli kutakuinkin aina) ainoastaan abstraktina käsitteenä, johtuen ehkä siitä, että ohjeistusta tukevia todellisia sattuneita tai edes läheltä piti-tilanteita ei niinkään ole esittää. Jo sellainen pikkukeikka kuin ”Tapaus Kalajoki” osoitti, että tekeviä käsiä ei ole liikaa. Tai sitten sen koulupenkin kuluttajaksi ajatellun palokuntalaisen motivointi onkin odottaessa loppunut. Nipin napin. Toki se ajattelutapa ei niinkään kestä esimerkiksi poliittista tarkastelua, mutta ellei poliitikoille kerrota… Yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden riskit käsittävät paljon muutakin kuin päivittäisiä keikkoja. Aivan liian kapea varsinaisia kriisitilanteita ajatellen. Luulisi toki, että työturvallisuutta koskevat ohjeet olisivat peräisin lähinnä vastuuviranomaisen eli sosiaalija terveyssektorin kynästä, eikä niinkään sisäministeriön hallintohaaraan kuuluvien kirjoituspöytien takaa. Siinä voisi vielä vähän aikaa keskittyä terävän kärjen kehittämiseen, olkoonkin, että suurin osa päivittäisistä tehtävistä hoituu ihan perusosaamisella, maalaisjärjellä höystettynä. Siinä valossa onkin se terävä kärki varsin kapea. Vetäköön jokainen itse johtopäätöksensä.. Silvio Hjelt PS: Tulihan se sieltä, nimittäin suorituskykyvaatimusten jatkuvan kovenemisen kytkentä pelastajien eläkeikään, kts
Hotet av en sådan utveckling är även orsaken till att man inte just har hört talturer som understöder ett förstatligande. Yrkesoch avtalsbrandkårer är närtjänster när de är som bäst. Man har redan börjat planera nästa regeringsprogram. EN HUNDRAPROCENTIG DIREKT STATSFINANSIERING till fem räddningsregioner skulle göra situationen betydligt klarare i jämförelse med den nuvarande. En förvaltningsnivå, dvs. Nu är det den rätta tiden att diskutera.. De ökningar inom personalutbildFrågan om förstatligande bör komma tillbaka på agendan ningen som man beslöt om förra året är småpengar. Det lönar sig dock att sätta dem i relation till hur det under detta decennium har gått med budgetmedlen för polisen och Gränsbevakningen, båda under inrikesministeriet, och Tullen under finansministeriet. MAN LÄGGER ALLTSÅ SKATTEEURON på statliga säkerhetsaktörer, men inte på ett helhetsutvecklande av räddningsväsendet. Är den nuvarande positionen i socialoch hälsovårdens armhåla det bästa alternativet. Inte illa. Nu finns det åter ett behov att fortsätta tankarna kring statens roll eftersom det börjar samlas erfarenheter av hur räddningsverken fungerar under välfärdsområdena. DEN NUVARANDE HALMMOBILEN som beskriver välfärdsområdenas finansiering är komplicerad. Säkerhetsoch trygghetskommunikationen på lokal nivå, ett inkluderande av olika åldersgrupper och brandkårens närvaro är synnerligen viktiga element både med tanke på den konkreta tryggheten och för medborgarnas trygghetskänsla. ETT FÖRSTATLIGANDE KRÄVER att man erkänner regionernas specifika drag och betydelsen av närtjänster. (03) 630 830 ea@elektro-arola.fi www.elektro-arola.fi • ULVO-SIRRAäänihälyttimet/älyvahvistimet • JULUEN/ ECCO/ QLIGHThälytysvaloratkaisut • TEHO-ULVOväestöhälyttimet ja niiden ohjausjärjestelmät • GECCO/ YLLI/ DisplayAlert asemahälytysratkaisut SKL statuslähettimet ja älynavigaattorit AUDIOVISUAALINEN HÄLYTTÄMINEN • PETOjohto-/tilannekeskusten tilanteenseurantaohjelmistot • SNPajoneuvojen älyohjelmistot • SKLstatuslähettimet ja älynavigaattorit • GNSS-paikannusratkaisut TILANNEKUVA • PETOjohto-/tilannekeskusten hälyttämisohjelmistot • GEDAAmonikanavainen vaarahälyttämisratkaisu • SWISSPHONEja TPLälyhakulaitteet • Muut päätelaiteja sovellusratkaisut HENKILÖHÄLYTTÄMINEN • Digitaaliset radiopuhelinjärjestelmät • Käsija ajoneuvoradiopuhelimet • VoIP-sovellukset • DAS-monioperaattorisisäpeitto KRIITTINEN KOMMUNIKOINTI • GECCO-/ YLLIyleisliitäntäyksiköt • SNPajoneuvojen älyohjelmistot • ULVO-SIRRAajoneuvojen älyvahvistimet • GEDAA/ PETOohjelmistoratkaisut INTEGRAATIO PEKKA KOIVUNEN Chefredaktör ledaren ALLT EMELLANÅT HAR ETT FÖRSTATLIGANDE AV RÄDDNINGSVÄSENDET kommit upp i diskussionen, men under de senaste åren har det varit tyst kring den frågan. OBEROENDE AV hur det alldeles just ibruktagna social-,hälsooch räddningssystemet kommit igång, inklusive alla dess problem, så bör räddningsväsendet blicka framåt och analysera även andra alternativ att arrangera verksamheten. Flera regioner än så behövs inte. Vi har fortfarande över tjugo räddningsverk, och de avviker i mångt och mycket från varandra. FRÅGAN OM HUR FINANSIERINGEN RÄCKER till för ett räddningsväsende i statens regi väcker misstankar. Enligt många sakkunniga skulle fem även vara det antal välfärdsområden som skulle fungera bäst. DEN SPLITTRING SOM UNDER ÅREN 2004–2022 varit gällande inom det regionala räddningsväsendet fortsätter även inom den nuvarande organisationen. Inom Finlands brandkårssystem bör man identifiera även andra än de operativa tjänsterna. ETT ÖVERFÖRANDE AV RÄDDNINGSVÄSENDET på statens ansvar skulle kräva en räddningsstyrelse under inrikesministeriet och fem räddningsregioner på fältet. 77 Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. ETT FÖRSTATLIGANDE skulle leda till minskningar särskilt i räddningsverkens ledning och förvaltning, vilket skulle frigöra medel för vardagsarbetets kärna. Högt uppsatta röster som motsätter sig finns det gott om. Något akutdramatiskt har inte kommit fram, men på lång sikt ser de skadliga skillnaderna mellan räddningsverken fortsättningsvis ut att öka – inom såväl ekonomin, förvaltningen som vid produktionen av kärnfunktioner. Även om huvuddelen av välfärdsområdenas beslutfattare lyckligtvis förstår vikten av räddningsväsendet så är nedskärningstrycken hänsynslösa. välfärdsområdet, skulle falla bort. På Försvarsmaktens resurser har man satsat betydligt mera samhällsmedel. En ny regeringsperiod inleds senast år 2027. Tanken verkar vara den att man må hitta och slåss om pengar ur den helhetspott som i praktiken hela tiden minskar inom välfärdsområdena. FÖR RÄDDNINGSVERKENS del är erfarenheterna inte uppmuntrande. Även räddningsregionernas egen förvaltning skulle bli lättare – eller en möjlighet till det skulle åtminstone öppna sig
Nationell Organisation Nationellt sett finns det 12 läns(räddnings) förbund i Finland, vilka är verksamma inom respektive områden. I nämnda områden verkar hela fem regionala räddningsverk under respektive välfärdsområden. 78 brandkåristen Finlands Svenska Brandoch Räddningsförbund presenterar sig Hälsningar från FSBR Finlands Svenska Brandoch Räddningsförbunds personal har förnyat sig, med trotjänarna Roger Roos och Anders Ehrnsten i pension och Jari Suvanto som ny organisationshandledare. Samtliga har ett samarbetsavtal med Räddningsbranschens centralorganisation (SPEK) i Finland. Förbundet grundades år 1948 och har sedan dess varit en viktig aktör inom räddningsverksamheten i Finland. Nya vindar blåser, och då kan en presentation av Finlands Svenska Brandoch Räddningsförbund vara på sin plats. Förbundet samarbetar med myndigheter, organisationer och andra samfund för att främja säkerhetskunskap och räddningsarbete på svenska. Vi ger ordet till Jari: Finlands Svenska Brandoch Räddningsförbund (FSBR) är en svenskspråkig nationell organisation som arbetar för räddningsoch säkerhetsarbete på svenska. FSBR är en riksomfattande brandkårsorganisation som representerar de svenskspråkiga avtalsbrandkårerna i hela Finland. Geografiskt sträcker sig verksamhetsområdet över länsgränserna, börjande från Östra Nyland, via Åland ända till svenska Österbotten. Förbundet fungerar som en centralorganisation för dessa Kuvat FSBR. Syfte och Verksamhet FSBR verkar för att skydda människor, egendom och miljö från farosituationer som kan uppstå både i normala och undantagsförhållanden
Olika handlingsoch direktivmodeller har framtagits som skriftliga manualer. Här kan nämnas administration, ekonomi, säkerhet, trygghet, likvärdighet och ungdomsarbete. Inget av dessa är helt identiskt idag. Förbundet sysselsätter i dagsläget en organisationschef och en organisationshandledare som då ansvarar för utbildningarna. Utvecklingsasarbetet startade i december 2021 och projektet kommer i mål på våren 2024. Arbetsgruppen består av representanter från medlemsförbunden. Som exempel kan nämnas föreläsningarna vilka kommer att fortsätta under hösten. Vad som bekommer utbildningen för avtalspersonalen, under förbundets långa verksamhetsområde, lever även denna med samhällsstrukturens utveckling. Här kunde förbundets roll med dess värdegrund utgöra en egen position. Aktiviteter och Evenemang FSBR arrangerar svenskspråkig grundoch kompletterande specialutbildning för avtalspersonal inom räddningsväsendet. Detta kan ju även användas för att lyfta fram den svenskspråkiga brandkårsutbildningens värde för den svenskoch tvåspråkiga avtalspersonalen. Här har vi ett ökat behov av tvåspråkighet, vilket vi då kan behöva hitta anpassade lösningar för. Kalendern fylls i rask takt det pågående året. I språkstrukturen sker det även förändringar inom brandkårerna, en del av de tidigare helt svenskspråkiga kårerna använder sig i högre grad av båda inhemska språken. Samtliga modeller är tillgängliga för avtalsbrandkårerna att tillämpa. Utvecklingsarbete För tillfället har förbundet utsett en arbetsgrupp för organisationsutvecklingen. Exempel på kommande händelser inkluderar grundkurs i räddningsarbete, kurs i brandkårens första hjälp, första insats, rökdykningskurs, vägtrafikräddningskurs, förbundsmästerskap, ungdomsläger och förbundskongress. Även olika utbildningar, kurser och evenemang för sina medlemmar och andra intresserade arrangeras enligt behov. Fastän arbetsgruppen för organisationsutvecklingen nu på våren upplöses så har man kommit överens om att bollen hålls rullande. Även mängden av utbildning varieras stort mellan områdena. De olika välfärdsområden formas och implementeras i våra regioner. För tillfället pågår förberedelser för eventuella samarbetsavtal vad som gäller brandkårernas grundutbildningar. I nuläget har vi ett varierande utbud av samarbetsavtal med de olika räddningsverken och instanserna. Visioner, utmaningar eller möjligheter. Detta är i nuläget spekulerande tankar över vad som komma skall. Jari Suvanto Organisationshandledare FSBR. Här kunde man se en möjlighet att förenhetliga dessa avtal, men samtidigt värna om den svenskspråkiga profilen i utbildningsutbudet. Flera samhällsfunktioner omstruktureras eller förenas vilket även gäller räddningsväsendet. Det gäller utan vidare att vara uppdaterad och alert när förändringar pågår. 79 brandkårer och strävar efter att vara en uppskattad, öppet kommunicerande, respekterad och eftertraktad samarbetspartner. Detta medför ett kontinuerligt och uppdaterat nytänkande från förbundets sida. Här inverkar givetvis språkfördelningen på det svenskspråkiga utbildningsbehovet. Även månatliga föreläsningar har arrangerats med samma teman som de behandlade delområdena och på samma gång tjänat brandkårerna i utbildningssyfte. Tvåspråkighet är ur vårt perspektiv en förutsättning till det landsomfattande nätverkandet. Resultatet är rätt så omfattande till sitt innehåll
C-ajo-oikeus sisältää C1-luokan ajo-oikeuden. Erityisesti ajokorttiasetuksen toinen pykälä oli huolimattomasti luettu. https://ajokortti-info.fi/fi/perustietoa-ajokortista/ ajoneuvot-joita-saan-ajaa. C-ajo-oikeuden omaavana saat ajaa: C-ajo-oikeuteen kuuluvia B-luokan tarkastusja miehistöautot sekä ambulanssit, joiden kokonaismassa on alle 3500 kg. Sisältää D1-luokan ajo-oikeuden. Ajoneuvoyhdistelmät, joissa on D1-luokan vetoauto ja hinattava ajoneuvo, jonka kokonaismassa on enintään 750 kg. Ajo oikeuteen kuuluvat myös muut kuin D1tai D-luokkaan kuuluvat ajoneuvot, joiden kokonaismassa ylittää 3 500 kg ja jotka on suunniteltu tai valmistettu kuljettamaan kuljettajan lisäksi enintään kahdeksan henkilöä. Sisältää D1Eja BE-luokan ajo-oikeuden. D1 Ajoneuvot, jotka on suunniteltu ja valmistettu kuljettamaan kuljettajan lisäksi enintään 16 henkilöä ja joiden pituus on enintään 8 metriä. 80 LETKUT SOLMUSSA Kysyimme edellisen lehden visassa ajo-oikeudesta. Millaisia pelastusajoneuvoja saat ajaa?” Emme saaneet ainuttakaan täysin oikeaa vastausta. DE: Ajoneuvoyhdistelmät, joissa on D-luokan vetoauto ja hinattava ajoneuvo, jonka kokonaismassa ylittää 750 kg. ”Sinulla on C-luokan ajo-oikeus. Ajoneuvoyhdistelmät, joissa on tähän luokkaan kuuluva vetoauto ja hinattava ajoneuvo, jonka kokonaismassa on enintään 750 kg. Tietoja luokista D, D1 ja E D: Ajoneuvot, jotka on suunniteltu ja valmistettu kuljettamaan kuljettajan lisäksi enemmän kuin kahdeksan henkilöä. Valtioneuvoston asetus ajokorteista annetun valtioneuvoston asetuksen 2 §:n muuttamisesta: 7) pelastusauton kuljettaja, jolla on C-luokan ajo-oikeus, saa tässä tehtävässä toimiessaan kuljettaa Dja D1-luokan ajoneuvoa sekä E-luokan ajoneuvoyhdistelmää hälytystehtävän hoitamiseen sekä pelastustoimen tehtävien harjoitteluun ja koulutukseen liittyvässä ajossa ja E-luokan ajoneuvoyhdistelmää tehtävään liittyvän kaluston huoltoon ja korjaukseen liittyvässä siirtoajossa; https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20181215 Millä kortilla ajetaan. Ajoneuvoyhdistelmät, joissa on D-luokan vetoauto ja hinattava ajoneuvo, jonka kokonaismassa on enintään 750 kg
Vastaukset osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi Oikein vastanneiden kesken arvotaan Palokuntalaisen digilehden vuosikerta. Ilmoita siitä meille: toimitus@palokuntalainen.fi Seuraava lehti (nro 121) ilmestyy viikolla 27. 81 seuraava lehti HUOM! Eikö lehtesi saapunut perille. . Sotilasprofessori ja sopimuspalokuntalainen Marko Palokangas Uudenmaan Pelastusliitto Riihimäen VPK Teiskon VPK PeO, PSR, SPPL, SSPL. Mitä kuuluu 5-vuotiaalle ERICAlle. . Lisäpisteitä saat pelastusjohtajista, jotka ovat olleet virkaa tekeviä (vt.), viransijaisia (vt.) tai väliaikaisia (va.). . . Mainitse pelastuslaitos kunkin kohdalle. . . UUSI VISA LETKUT SOLMUSSA Luettele kaikki Suomen vakinaisessa (toistaiseksi tai määräajan) virassa olevat ja olleet pelastusjohtajat. .
HÄLYTTÄMINEN TAPAHTUISI aivan kuten normaalit hälytykset tapahtuvat, mutta alueellisesti tai valtakunnallisesti. Tehtäviä, joihin tätä resurssia käytettäisiin olisivat muun muassa suuronnettomuus, laajan öljynvahingontorjunta, ympäristöonnettomuus, tulvantorjunta, laaja maastopalo jne. TÄMÄ JOUKKO lähtisi kohti varsinaisen toimintaorganisaation perustamispaikkaa vähintään tunnin sisällä hälytyksestä. TEHTÄVISSÄ TARVITTAVA KALUSTO olisi valtion ja alueellisten pelastuslaitosten toimitusvastuulla. Kansallinen valmiusjoukko. SUOMESSA ON noin 15000 koulutettua ja varustettua pelastushenkilöä sopimuspalokunnissa. Se on ainut henkilöstöryhmä Suomessa, joka saadaan puolessa tunnissa asemapaikoilleen valmiina tehtävään. VALISTUNUT ARVIO ON, että jokaisesta toimintaan sitoutuvasta sopimuspalokunnasta saadaan hälytyksen tullessa vähintään neljä henkilöä valmiina tehtävään. Hälytyksen tullen kustannuksista vastaisi ensisijassa sisäministeriö vyöryttäen kustannukset lakien edellyttämille tahoille onnettomuustyypistä riippuen. OLISI MIELENKIINTOISTA kuulla kentän ja erityisesti alan päättäjien ajatuksia tästä ehdotuksesta. VALMIUSJOUKON YDINRESURSSI on siis henkilöstö. YKSI ASIA on unohtunut: Mistä saadaan nopeasti suuri joukko pelastushenkilöstöä paljon henkilöresursseja vaativaan tehtävään. TÄMÄN LEHDEN palstoilla vuosia sitten esitettiin idea valtakunnallisen ”nopean toiminnan valmiusjoukon” muodostamisesta. TÄMÄ EHDOTUS on helposti ja halvalla toteutettavissa. JOS VALMIUSJOUKKOON SITOUTUU vaikkapa vain puolet kaikista sopimuspalokunnista (noin 350) tarkoittaa se 1400 henkilöä asemapaikoillaan lähtövalmiina puolessa tunnissa. Sisäministeriön pelastusosastolla yhden henkilön muutaman kuukauden työpanos riittäisi valmiusjoukon toiminnan suunnitteluun ja sen käytännön luomiseen. 82 LIEKINHEITTÄJÄ kolumni SUOMESSA äkillisiin ja poikkeuksellisiin suuronnettomuuksiin ja niiden uhkatilanteisiin varautuminen on ollut korona-pandemian ja Venäjän hyökkäyssodan vuoksi aiempaa enemmän esillä. Ei tarvita lakimuutoksia, työryhmiä eikä hankkeita. Mikä tahansa kohde Suomessa saavutettaisiin 12 tunnin sisällä. TALOUSKAAN ei muodostuisi ongelmaksi, koska pelkkä valmius ei aiheuttaisi kustannuksia. KYSEINEN ”nopean toiminnan valmiusjoukko” muodostuisi toimintaan halukkaista palokunnista ja palomiesyhdistyksistä, jotka ilmoittautuisivat valtakunnalliseen, sisäministeriön ylläpitämään rekisteriin. Valmiusjoukko alistettaisiin kohteessa toimintaa johtavan viranomaisen alaisuuteen
09 875 1800 • sales@veljeksetkulmala.fi • www.veljeksetkulmala.fi TFT automaattisuihkuputket pelastavat ihmishenkiä ja suojelevat omaisuutta. • Liukuventtiili • Tuotto 100–720 L/min. • Palloventtiili TFT Bubble Cup Kiinteä vaahtoadapteri • Tuotto 350–1150 L/min • D-Kahva TFT Handline Liukuventtiili Valintarenkaassa 3-toiminta-aluetta: pulssi, normaali ja matalapainealue. 83 Oy Veljekset Kulmala Ab Linjatie 4, 01260 Vantaa • Puh. • Lisävarusteena yhdistelmävaahtoputki TFT G-Force Multiforce • Tuotto 380–2000 L/min • Suihkukulma 10–86 astetta • Oskilointi, turvaventtiili TFT Blitzfire HE OSC • Imevä automaattiputki liukuventtiilillä • Tuotto 60–400 L/min TFT G-Force Oranssi • Liukuventtiili • Tuotto 50–500 L/min. • Saatavana nivel ja liipaisin malli Impulse TFT Ultimatic FO7 Suosituin huoneistopaloputki Euroopassa! Kulmala Palokuntalainen TFT MAALISKUU 205x275 2024 .indd 1 11.3.2024 13.39. Twister Suljettava maastopaloja pesusuutin • 37/150 L/min, 70/200 L/min. • päälle/pois • 37/150 L/min, 75/360 L/min
kynsiliitin / 1” Storz-liitin / 2” kotim. Uutuutena tositoimiin Sundströmin moottorimaski turvallisen hengitysilman takaamiseksi. kynsiliitin Eli operoidaan yhden tuuman metsäpalokalustolla ja pukeudutaan hybridiasuun. kynsiliitin / 1” Storz-liitin / 2” kotim. EN 16689:2017 EN ISO 15384:2020 EN 1149-5:2018 TÄNÄKIN KESÄNÄ VARUSTAUDUTAAN METSÄRETKILLE YKSISSÄ TUUMIN KEVYESTI! ALKU-JAKOLIITIN 1” 1-111 DAFO PERMEX 3F -PALOLETKU 25 mm, 20 m, valk. NYT YHD EN TUU MAN KAL UST O MET SÄÄ N MSA F2XR -KEVYTKYPÄRÄ Hyväksynnät: EN16471 / EN16473 / EN12492 / EN 1385 / PAS028 Tiedustelut ja tilaukset info@turvata.fi. Materiaali: Nomex TFX. Ominaisuuksina mm.: radiotasku, rintaja povitasku, monofoni-pidikkeet, hihataskut, housun ja takin yhdistävä vetoketju, helmataskut, lahkeissa kiristykset ja pukemista helpottavat vetoketjut. 84 TEXPORT FIRE RECON THL Maastoja metsäpalojen sekä teknisen pelastuksen kevytasu. kynsiliitin SUNDSTRÖM-MOOTTORIMASKI SR500 / SR200 Hyväksynnät: EN16471 / EN16473 / EN12492 / EN 1385 / PAS028 ALKU-MOOTTORIRUISKU 6.0 H 510 ltr@6bar / Honda GX390 WATERAX MINI-STRIKER -MOOTTORIRUISKU 120 ltr@4bar / Honda GXH50 PROTEK 309 -METSÄPALOPUTKI Maksimivirtaus 115 l /min. / 1” ruots. Värit: HiViz-keltainen/tummansininen/ hiekka, HiViz-keltainen/tummansininen. / 1” ruots