/ 1” ruots. Ominaisuuksina mm.: radiotasku, rintaja povitasku, monofoni-pidikkeet, hihataskut, housun ja takin yhdistävä vetoketju, helmataskut, lahkeissa kiristykset ja pukemista helpottavat vetoketjut. kynsiliitin SUNDSTRÖM-MOOTTORIMASKI SR500 / SR200 Hyväksynnät: EN16471 / EN16473 / EN12492 / EN 1385 / PAS028 ALKU-MOOTTORIRUISKU 6.0 H 510 ltr@6bar / Honda GX390 WATERAX MINI-STRIKER -MOOTTORIRUISKU 120 ltr@4bar / Honda GXH50 PROTEK 309 -METSÄPALOPUTKI Maksimivirtaus 115 l /min. Värit: HiViz-keltainen/tummansininen/ hiekka, HiViz-keltainen/tummansininen. kynsiliitin / 1” Storz-liitin / 2” kotim. kynsiliitin / 1” Storz-liitin / 2” kotim. Materiaali: Nomex TFX. Uutuutena tositoimiin Sundströmin moottorimaski turvallisen hengitysilman takaamiseksi. EN 16689:2017 EN ISO 15384:2020 EN 1149-5:2018 TÄNÄKIN KESÄNÄ VARUSTAUDUTAAN METSÄRETKILLE YKSISSÄ TUUMIN KEVYESTI! ALKU-JAKOLIITIN 1” 1-111 DAFO PERMEX 3F -PALOLETKU 25 mm, 20 m, valk. vakiopalstat Brandkåristen TEXPORT FIRE RECON THL Maastoja metsäpalojen sekä teknisen pelastuksen kevytasu. NYT YHD EN TUU MAN KAL UST O MET SÄÄ N MSA F2XR -KEVYTKYPÄRÄ Hyväksynnät: EN16471 / EN16473 / EN12492 / EN 1385 / PAS028 Tiedustelut ja tilaukset info@turvata.?. kynsiliitin Eli operoidaan yhden tuuman metsäpalokalustolla ja pukeudutaan hybridiasuun. / 1” ruots
VUOSIKERTA AIKAKAUSMEDIA RY:N JÄSEN ISSN 1798-2685 Liekinheittäjä 67 Brandkåristen 62 Ledaren 61 Kohti syksyä Suomen kesä on juuri nyt parhaimmillaan. Syksyllä yksi lehtemme missioista on viedä pelastuksen ilosanomaa sote-toimijoille. Me kerromme niistä lukijoillemme. Pääkirjoitus Letkut solmussa 7 64 32-35 teiskon VPK 24. Ollikainen TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi TAITTO, ILMOITUSMYYNTI, TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET JA TALOUS Maria Salo, 0400 504 678, maria.salo@palokuntalainen.fi PAINO Grano Oy KANNEN KUVA Marko Palokangas KUVAPANKIT Freepik, Depositphoto JULKAISIJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja WWW.PALOKUNTALAINEN.FI palokuntalainen BRANDKÅRISTEN vakiopalstat Räddningsväsendets frälsning hänger på titlarna, eller... Seuraamme myös pelastuslaitosten toimintaa Jos sinulla on tiedossa mielenkiintoisia ihmisiä ja palokuntayhteisöjä, kerro siitä meille. Haluamme kertoa heille monipuolisesti mitä Suomen pelastustoimi on käytännössä – ja erityisesti, mitä se on ruohonjuuritasolla. Aurinkoista heinäkuuta! Toimitus 26-29 Riihimäen VPK Lingottua 15 Mielipide 58. 5 8-13 marko palokanagas PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, 040 501 8721 TOIMITTAJA Silvio Hjelt AVUSTAJA Arto Papunen KOLUMNISTIT Jaakko Linko OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. Tulemme kertomaan ammattija sopimuspalokunnista ja ihmisistä niissä. Palokuntalainen-lehden porukka lomailee heinäkuun, mutta palaa sorvin ääreen jälleen elokuun alussa
Hyväksyntä EN 659. www.tamrex.. Hyväksyntä EN 16073-4, EN 388 ja EN 407. SEIZ FIRE-FIGHTER PREMIUM S PBI Palokäsineessä selkämys PBImateriaalia, rystyssuojat. Amara-nahkaa. Leveä kaulus heijastimella. 03 3142 1560 TAMPERE Kuokkamaantie 4 p. Leveä kaulus ripustuslenkillä. SEIZ MAGNUS Käsine teknisiin pelastustehtäviin ja maastopaloihin. Vesipesu 30ºC. 03 3142 1505 ESPOO Koskelontie 15 p. Vesipesu 30ºC. SEIZ XF LE S Palokäsine pehmeää ja kestävää hirvennahkaa. SEIZ XL LE Palokäsine pehmeää ja kestävää hirvennahkaa. 03 3142 1545 TURKU Leipäläntie 71 p. Kosteussuojakalvo. SEIZ SUPERSOFT Edullinen palokäsine pehmeää naudan pintanahkaa. Kosteussuojakalvo. Goretex kalvo. Hyväksyntä EN 388. Kämmenselässä ja rystysissä vahvikkeet. Vesipesu 40ºC. Kosteussuojakalvo. Vesipesu 40ºC. Leveä kaulus ripustuslenkillä. Kämmen Kevlar, silikonipinnoitteella. Hyväksyntä EN 659. TAMREX OY VANTAA Tikkurilantie 68 p. Selkämys tulenkestävää modakryylikuitua, rystyssuojat. Goretex kalvo. Vesipesu 60ºC. Vesipesu 60ºC. Pinnoitettu neopreeniresori tarrakiinnityksellä. Hyväksyntä EN 659. Hyväksyntä EN 659. SEIZ JF Palokäsineen malliin valmistettu käsine palokuntanuorille. Leveä Nomex kaulus heijastimella. 6 Suojaa sinäkin kätesi SEIZ käsineillä! SEIZ FIRE-FIGHTER PREMIUM PBI Palokäsineessä selkämys PBImateriaalia, rystyssuojat. Kosteussuojakalvo. 03 3142 1555 HÄMEENLINNA Parolantie 10 p. 03 3142 1530 TAMPERE Turvesuonkatu 7 p. 03 3142 1507 PORI Satakunnankatu 38 p. 03 3142 1522 LAHTI Ansiokatu 2 p. 03 3142 1550 SEIZ SUPERSOFT Edullinen palokäsine pehmeää naudan pintanahkaa. Resorikaulus Nomex. Leveä kaulus heijastimella. Kosteussuojakalvo. Kaksi tarrakiinnitysnauhaa rannekkeessa, ripustuslenkki. Hyväksyntä EN 659. Kämmen Kevlar, silikonipinnoitteella. Resorikaulus. Vesipesu 40ºC. SEIZ XL LE Palokäsine pehmeää ja kestävää hirvennahkaa. Kämmen kulutusta kestävää nappanahkaa. Hyväksyntä EN 659. Vesipesu 40ºC. Hyväksyntä EN 659.
Valitettavasti. TOSIASIA ON SE, että pääosa sopimuspalokunnista harjoittelee yksin tai joskus naapuripalokunnan kanssa. Useat uudet uhkakuvat vaativat toteutuessaan erikoisosaamista – ja runsaasti henkilöresursseja, niin ammattilaisia kuin sopimushenkilöstöä. Räväkät ideat ja ajatukset torpataan herkästi, kun suojelukohteena on ennen kaikkea oma virka. pääkirjoitus HYVINVOINTIALUEIDEN ALOITTAESSA sisäministeriön pelastusosaston sanottiin vahvistavan pelastuslaitosten ohjausta. Kokemuksesta kuitenkin tiedämme, että julkisuus on ainoa keino saada tärkeitäkin uudistuksia tapahtumaan. Hän voisi jyrähtää ja komentaa palokunnat harjoittelemaan malliin ”Tämä asia on saatava kuntoon, aikaa yksi vuosi. TÄMÄ ON YKSI SELLAINEN: Ammattilaisten ja sopimuspalokuntalaisten yhteinen harjoittelu erityisesti uusien uhkien varalta. MITÄ TEKEE PELASTUSYLIJOHTAJA, jolla olisi valtaa ja keinoa puuttua puutteisiin. Toimikaa.” MUTTA PELASTUSYLIJOHTAJA ei ilmeisesti koe omaavansa mandaattia komennella. Tämä on Suomen pelastustoimessa virkamiesten maan tapa. POHJIMMILTAAN KYSYMYS ON MYÖS ASENTEISTA. VALITETTAVASTI HARJOITTELUN PUUTE johtuu siitä, ettei harjoittelua ei katsota tarpeelliseksi. TULOKSELLISTA JA VAIKUTTAVAA YHTEISTYÖTÄ ei synny, jos sitä harjoitellaan vain hälytystehtävissä. NIINPÄ HYSSYTTELY JATKUU. Päätoimisten kanssa harjoitellaan vain pienillä ammattiasemilla, joilla on vahva sopimushenkilöstö tukena. Siitähän voisivat pelastuslaitosten eri ryhmät ottaa itseensä, jopa loukkaantua. Joissakin laitoksissa ei ole harjoiteltu yhdessä muuten kuin julkisuudessa seksikkäissä suuronnettomuusharjoituksissa. Keskisuurten ja suurten kaupunkien ammattija sopimuspalokuntien yhteiset harjoitukset ovat liian harvinaista herkkua. Pelastusjohtajatkin ovat arkajalkoja käskemään. Esimerkiksi varautumisessa uusiin uhkakuviin tällaista ohjausta ei ole ainakaan julkisuudessa ollut havaittavissa. Käytännössä tämä tarkoittaa määrätietoista varautumista ja sen elementtien harjoittelua ennakkoluulottomassa yhteistyössä.. Ne ovat käsikirjoitettua teatteria, joissa yksikköjä siirrellään kohteessa paikasta toiseen, mutta suorittavalla tasolla ei tehdä yhdessä yhtään mitään. Valitettavasti. ON VALITETTAVA TOSIASIA, että yhteisharjoittelu jopa normaaliajan tehtävien hoitamiseksi on hyvin vähäistä, usein olematonta. Valitettavasti harjoittelun vähäisyys johtuu myös siitä, että harjoituksille ei löydy aiheita, aikaa ja paikkaa – eikä vetäjää. UUDET UHKAKUVAT vaativat uutta avointa ja rohkeaa asennetta pelastustoimen henkilöstöltä. 7 PEKKA KOIVUNEN Päätoimittaja Varautuminen vaatii yhteisiä harjoituksia Artikel på svenska på sidan 61. Sellaisestahan voisi joku keksiä syyttää virkavirheestä. KENTIES TÄSTÄ AIHEPIIRISTÄ ei haluta huudella julkisuudessa
8 Teksti Pekka Koivunen Kuva Maanpuolustuskorkeakoulu / Puolustusvoimat Sotilasprofessori, everstiluutnantti, palokuntalainen SAVUSUKELTAVA RYHMÄNJOHTAJA MARKO PALOKANGAS, 51 Helsinkiläisestä Marko Palokankaasta ei koskaan pitänyt tulla sotilasta. ??. Hän halusi opiskella historiaa ja valmistua opettajaksi. Seurasi aliupseerikoulu, reserviupseerikoulu ja kesävänskän homma Uudenmaan jääkäripataljoonassa. Pari viikkoa alokkaana Savon prikaatissa vuonna 1993 kuitenkin riitti vakuuttamaan Markon, että historian opiskelu saa odottaa
9 Yleisesikuntaeverstiluutnantti Marko Palokangas palvelee Maanpuolustuskorkeakoulun Sotataidon laitoksella yleisen sotataidon sotilasprofessorina.
10 Lauttasaaren VPK:n ensimmäinen varapäällikkö ja yksikönjohtaja vuosittaisessa lämpimässä savusukellusharjoituksessa lokakuussa 2023. Marko on yhä savusukelluskelpoinen ja kaikki testit läpäissyt yksikönjohtaja.
Samoin sotilaan ammatti. Upseerin virkauraan Markolla mahtuu useita hyvin erilaisia johtamistehtäviä ja -kokemuksia. 11 Maavoimien valmiusyhtymästä, lyhyen esikuntatehtävän jälkeen siirtyminen Maanpuolustuskorkeakouluun opettajaksi vuonna 2003 oli hänelle askel uuteen maailmaan. Tosin sotakoulun ympäristö on antanut hyvän mahdollisuuden verkostoitua, oppia sekä toimia osana aktiivista työyhteisöä ja asiantuntijaorganisaatiota. Molemmat isoäidit olivat lottia. Palvelustehtäviin mahtuu yhteensä noin kymmenen vuotta joukko-osastopalvelusta varusmieskoulutuksen parissa, vajaa 10 vuotta sotakouluissa opiskelua ja noin 10 vuotta erilaisia muita asiantuntijatehtäviä, sekä noin vuoden verran palvelusta kriisinhallinnassa ja kansainvälisessä toiminnassa. M arkon palokuntaura alkoi paljon ennen sotilasuraa. Päälliköstä varapäälliköksi Lauttasaaren VPK:n päällikkönä Marko Palokangas toimi kahdeksan vuotta. – Palvelus opettajana ja tutkijana Maanpuolustuskorkeakoulussa on ollut erityisesti joukko-osastoon verrattuna hyvin erilaista aikaa. Nuoriso-osastossa kului viisi vuotta. Vein sinne hyväksi koettuja käytänteitä Lauttasaaren VPK:sta ja toin sieltä vastaavia meille hyödynnettäväksi. – Vaimoni Johanna on Puolustusvoimien historiallisen kuva-arkiston päällikkö. – Pakkohan se oli liittyä, koska vanhemmat pojat ehdottivat ja sanoivat, että se ei maksa mitään. Sotilasprofessuurin Palokangas sai vuonna 2020. Samaan aikajaksoon sijoittuu myös rauhan aikaisen perusyksikön päällikkyys, jossa erilaisia johtamishaasteita kyllä riitti.. Länsimaiseen sotataitoon ja sen historiaan liittyvät opinnot Yhdysvaltojen maavoimien sotilasakatemiassa (USMA, West Point) vuonna 2005 ja itämaisen sotataidon tutkimusmatkat Japaniin vuosina 2006–2007 antoivat lukuisia vertailukohtia suomalaiselle sotilaskulttuurille. – Kenties kasvattavin johtamiskokemus oli noin kuuden vuoden ajanjakso, minkä aikana sain toimia kymmenissä sota-, taisteluja ampumaharjoituksissa Karjalan prikaatissa vuosina 1998–2003. Palokuntatoiminnan ja historian lisäksi hän harrastaa metsästystä, vapaa-ajan asunnon korjausrakentamista ja kirjoittamista. Marko Palokangas asuu vaimonsa ja kahden lapsensa kanssa Helsingissä. Tällä hetkellä hän on palokunnan 1. Markon isä, Markku, toimi Sotamuseon johtajana eläköitymiseensä saakka. Marko on palvellut yli 30-vuotisella sotilasurallaan yli 20:ssä erilaisessa tehtävässä. Eikä tässä vielä kaikki. – Valkealan vuodet auttoivat ymmärtämään harva-alueiden problematiikkaa. ?. – Viimeisimpinä tehtävinä ennen sotilasprofessuuria palvelin vuoden 2016 Maanpuolustuskorkeakoulun Sotataidon laitoksen tutkimusryhmän johtajana eli asiantuntijaorganisaation esimiestehtävässä ja vuosina 2017–2018 tykistörykmentin komentajan tehtävässä Kainuun prikaatissa. Marko Palokankaan molemmat isoisät olivat ammattisotilaita ja haavoittuivat sodassa. Sukurasitus, jota paremmaksi on vaikea panna Palokuntalaisuus kulkee usein suvussa. Palvellessaan Karjalan prikaatissa Marko toimi Valkealan Jokelankylän VPK:ssa yksikönjohtajana ja koulutuspäällikkönä. Viime aikoina hän on ollut paljon julkisuudessa kommentoimassa Venäjän hyökkäyssotaa. Lopuksi Marko paljastaa viimeisen kortin. varapäällikkö. Kokemusta Markolla on myös nuoriso-osaston johtamisesta, koulutuspäällikön tehtävistä ja hälytysosasto varajohtajuudesta. Sitten oli aika käydä tarvittavat kurssit, ja siirryin hälytysosastoon vuonna 1991. Kesävänskästä everstiluutnantiksi Uudenmaan jääkäripataljoonan jälkeen seurasi kadettikoulu ja kuuden vuoden pesti Karjalan prikaatissa. Hän liittyi Lauttasaaren VPK:n nuoriso-osastoon jo vuonna1988
Ajattelutavan pitää muuttua, jos haluamme selvitä tulevaisuuden haasteista. Vaatimustaso Marko Palokangas pitää jonkin aikaa jatkunutta keskustelua sopimushenkilöstön vaatimustasosta aiheellisena. – Pelastustoimi olisi valtiollisena ja itsenäisenä toimijana entistä paremmin osana selontekomenettelyssä, kuten poliisi ja Raja, eli hallituskauden puolivälissä määriteltäisiin seuraavan neljän vuoden rahoituskehykset. Palokangas kertoo aika ajoin joutuvansa vastaamaan kysymykseen ”Millä villoilla puhut?” – Minä puhun kansalaisena, palokuntalaisena, virkamiehenä ja sotilaana. Mielenkiintoisena seikkana Palokangas mainitsee globalisaation ja keskinäisriippuvuuden tehostavan uhkavaikutuksia. Esimerkiksi sopimuspalokuntalaisten pelastussukellustesti on kovempi kuin vastaava kuntotesti puolustusvoimissa. Jos ulkoistamme vastuun esimerkiksi vain viranomaisille, olemme hävinneet pelin. Valtio joutuu melko todennäköisesti resurssoimaan miljardeja hyvinvointialueille. 12 Uhkien kirjo on laaja Sotilasprofessori Marko Palokankaan mukaan kansalaiset ymmärtävät hyvin perinteiset uhat, kuten arjen kriisit, väkivallan, tuhotyöt ja sodan. Varautuminen, varautuminen, varautuminen Turvallisuusuhat ovat sotilasprofessori Marko Palokankaan mukaan laaja-alaisia, mitä ei yleensä ymmärretä. Palokangas pohtii pelastustoimen rahoitusta, jos pelastustoimi olisi valtion vastuulla. Tilanne olisi mitä todennäköisimmin pelastustoimen kannalta parempi kuin nykytilanne. Pelastustoimen resurssointi on valinkauhassa Marko Palokangas on kansalaisena huolissaan pelastustoimen resursseista. – Kaikki toimijat, myös kansalaiset, ovat vastuussa varautumisesta. Se, paljonko näistä rahoista kohdistetaan pelastustoimelle, on viime kädessä hyvinvointialueiden päätettävissä. – Ympäristöonnettomuudet, ilmastonmuutos, sään ääri-ilmiöt, kriittisten toimintojen lamautuminen ja viime kädessä sota ovat uhkia, joihin tulisi erityisesti varautua. Kaikkea leimaa tänään monimuotoisuus, jota pahantekijät hyödyntävät. – Väestön ikääntyminen, hallitsematon muuttoliike, ja kansantalouden heikentyminen ovat tuttuja uhkia, samoin kyberrikollisuus. Sen sijaan autoritääristen toimijoiden rikollisuutta tai ei-valtiolliset toimijoiden, kuten Wagner, toimintaa ei mielletä uhaksi. – Kansalaiset ja myös valtiot eivät ole kuitenkaan pysyneet mukana uhkakuvien lisääntymisessä. – Ilmassa on niin erilaisia väitteitä, että selvitys olisi paikallaan. Vastuu turvallisuudesta ja varautumisesta on Palokankaan mielestä jakamaton. Palokankaan mukaan asia tulisi puolueettomasti tutkia. Tämän päivän turvallisuusympäristöä leimaavat lukumääräisesti ja laadullisesti paljon suuremmat uhat kuin aiemmin. Sotilas varautuu, virkamies varautuu ja palokuntalainen varautuu, entä tavallinen kansalainen. – Pelastustoimen resurssointi on valinkauhassa. Palokangas luettelee lisää uhkakuvia. – Sopimuspalokuntalaisena koen, että vaatimustaso on noussut. Sen pitäisi riittää. Uhkiin valmistauduttava Marko Palokangas haluaa pelastushenkilöstön varautuvan kaikkiin uhkiin, ei vain pelastustoimen uhkiin. Palokangas toivoo myös harjoittelua ammattilaisten ja muiden viranomaisten kanssa.. – Uhat ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa ja ne ovat pääosin ennakoimattomia
Sotilasprofessori Marko Palokangas uskoo, että yksinkertaisilla teoilla voimme tehdä huomisesta turvallisemman. – Miksi pitäisi keksiä pyörä uudelleen. Valtakunnallisen resurssin muodostamisvastuu pitää olla valtiolla. – Sopimuspalokuntien henkilöstöstä koottava resurssi olisi missä tahansa kohteessa Suomessa 12 tunnin sisällä hälytyksestä. Nykyaikaa leimaa Marko Palokankaan mukaan paljon se, että ei osata hyödyntää kansallista perintöä ja toimivia järjestelmiä. Palokangas pitää valitettavana, että sopimuspalokuntalaisiin suhtaudutaan yleistäen samanlaisena massana. Tällaisista henkilöreserveistä löytyy valmiita esimerkkejä Välimeren maista, USAsta ja Kanadasta. – Meidät pelastaa vain varautuminen ja valmiuksien luominen. – Jos saamme puolet sopimuspalokunnista sitoutumaan vaikkapa neljän henkilön lähettämiseen, on koossa jo puolisentoistatuhatta henkilöä. Nopean toiminnan kansallisen turvallisuuden henkilöreservi Esimerkkinä edullisesta varautumisesta äkillisiä ja laajoja poikkeustilanteita varten Palokangas esittää nopean toiminnan henkilöreservin luomista. Kyse on siis henkilöistä, jotka alistettaisiin toimintaa kohteessa johtavan viranomaisen alaisuuteen. Kun turvallisuus on omissa käsissä, mitään ei ole menetetty, pitää vain ryhtyä sanoista tekoihin. Sopimuspalokuntalaisia Palokangas pitää erinomaisena resurssina. – Reservi on todella helppo organisoida. 13 – Sopimushenkilöstön raivauskykyä tulee kehittää, samoin valmiutta kohdata CBRNE-tehtävät. – Ymmärretäänkö johtoportaissa vieläkään, kuinka suuri yksilötason osaamisresurssi sopimusyksikössä voi olla. ?
– Käytännön sopeutustoimenpiteitä ovat muun muassa harjoitustauko viikkoharjoitusten osalta, yhdistykselle maksettavan korvauksen ja palokuntien omistamien ajoneuvojen km-korvausten alentaminen aiempaan sopimukseen verrattuna. 14 toimista pelastuslaitoksen ja sopimuspalokuntien välillä käytiin syksystä 2023 alkaen. Neuvotteluita sopimuksen uusimisesta ja sopeutusSOPIMUS. Sopimustekstiin tehtiin lähinnä tekstitarkennuksia, ja osa asioista siirrettiin sopimuksesta erillisiin liitteisiin, joita on jatkossa helpompi ylläpitää. Lisätiedot sopimuspalokuntien osalta: Ville Hirvonen Puheenjohtaja, Sopimuspalokunnat Etelä-Karjala Ville.hirvonen@tirilanvpk.com Lisätiedot pelastuslaitoksen osalta: Juuso Punnonen Pelastuspäällikkö Juuso.punnonen@pelastustoimi.fi ETELÄKARJALAAN UUDET SOPIMUKSET Etelä-Karjalan sopimuspalokunnat allekirjoittivat toukokuussa uudet palokuntasopimukset, jotka tulivat voimaan 1.6.2024. Tätä suunnitelmaa on tarkoitus jatkossa seurata vuosittain palokuntien kanssa käytävissä vuosineuvotteluissa yhdessä pelastuslaitoksen kanssa. – Vaikka neuvotteluissa jouduttiin käsittelemään myös sopeutustoimenpiteitä, käytiin keskusteluja koko ajan hyvässä yhteishengessä niin, että sopimuspalokuntien toimintaedellytykset voidaan varmistaa myös jatkossa. Näillä kompensoidaan Hirvosen mukaan sopimuspalokuntalaisten palkkojen harmonisoinnista johtuvien kulujen nousua. Edelliset sopimukset olivat voimassa 17 kuukautta. Toimintaedellytysten varmistamiseen liittyen Etelä-Karjalassa on aloitettu sopimuspalokuntastrategian laatiminen, jossa tavoitteena on laatia muun muassa sopimuspalokuntien toiminnan kehittämissuunnitelma. – Kuten vuonna 2023 voimaan tulleissa sopimuksissa, tapahtuu jatkossakin suurin osa sopimuspalokuntien toiminnasta henkilökohtaisella työsopimuksella hyvinvointialueen kanssa, kertoo Etelä-Karjalan sopimuspalokuntien puheenjohtaja Ville Hirvonen Määräaikaisia sopeutustoimia Uusien sopimusten laatimisen yhteydessä Etelä-Karjalassa sovittiin myös määräaikaisista sopeutustoimista sopimuspalokuntien osalta
Satuin juuri olemaan käymässä keskellä kaupunkia sijaitsevalla VPK:n paloasemalla, kun puhelimeen kilahti viesti. ) LINGOTTUA JAAKKO LINKO paloasemabongari. Omassa perheessäni on jo totuttu hieman huvittuneina (tai kyllästyneinä) siihen, että kaikenlaisiin kyliin ja taajamiin eksyessämme, ajan helposti jonkun omituisen mutkan ja, kappas vaan, paloaseman ohi. Palokuntatoveri toisesta maakunnasta lähetti minulle kuvan asemamme tallinovista. Kovin pitkään ei oven tarvinnut olla auki, kun sisään pelmahti lapsia ihastelemaan paloautoja vanhempien vähän noloina katsellessa taustalla. ”Tulkaa vaan kurkkaamaan”, rohkaisin. (KOLUMNISTIN PUOLISON EHDOTTAMA LISÄHAASTE: Mikäli satuit loma-aikana vierailemaan useammalla kuin yhdellä muulla kuin omalla paloasemallasi ja raahasit joka kerta mukaan perheesi tai puolisosi, olet velvollinen viemään heidät syömään. Enemmän tarvitsisimme vertaistukea ja verkostoja, jotta näemme tai ehkä jopa löydämme uudestaan palokuntatouhun mielekkyyden. 15 kolumni NYKYISESSÄ KOTIKAUPUNGISSANI oli kesäisenä päivänä käynnissä tapahtuma, jonka myötä paikkakunnalla pyöri väkeä eri puolilta Suomea. Luulenpa, että monesti tällainen yllätysvieras saisi iloisen vastaanoton. Seuraavan samaan tapaan kadulta paloasemalle sisään jo hieman reippaammalla tyylillä keinahtaneen lapsiperheen isä sattuikin sitten olemaan minulle entuudestaan tuntematon palokuntalainen, jälleen toisesta maakunnasta. Jos ketään ei näy, niin voit olla myös rohkea, googlettaa yhteystiedon ja tiedustella, voisiko tulla ihan mielenkiinnosta piipahtamaan ja vaihtamaan palokuntakuulumisia. Ehkä jokaisella kerralla ei mielettömiä visioita ja uusia näkökulmia palokuntalaisuuteen aukea, mutta tulisipa monelle varmasti hyvä mieli samankaltaisten sankarien törmätessä toisiinsa ja osoittaessaan kiinnostusta ja arvostusta toistensa tekemisiä kohtaan. Voisi olla ihan terveellistä uskaltautua ottamaan kontaktia entuudestaan tuntemattomiin ihmisiin näissä kuvioissa, vaikka se vähän epäsuomalaiselta tavalta tuntuisikin. Kehotin kääntymään takaisin ja tulemaan sisään. IHAN LIIKAA PUURRAMME näitä hommia omissa pienissä, välillä ahdistaviltakin tuntuvissa nurkissamme. Hän oli kävellyt ohi, bongannut paloaseman ja mietti, mahtaako tämä olla se palokunta, jossa minä nykyään vaikutan. Aika monella niistä olen joskus käynytkin työn puolesta tai muuten vaan. Taas kuulumisten vaihdot ja pikaiset kalustokierrokset… Vierailuhaaste MONI MEISTÄ PALOKUNTALAISISTA on liikuskellut tänäkin kesänä turistina ympäri Suomea omia arkisia ympyröitä laajemmalla alueella. Siitä huolimatta – tai ehkä juuri siksi – esitän lukijoille pienen haasteen: KUN LIIKUT VIERAALLA PAIKKAKUNNALLA ja bongaat sopimuspalokunnan paloaseman, niin käy kurkkaamassa, onko asemalla porukkaa. AVASIN TALLINOVEN HETKEKSI, kun siinä rupateltiin ja vaihdettiin kuulumisia asiaankuuluvien kalustoesittelyjen lomassa. KONTAKTIVERKOSTOMME ovat erilaisia, toiset meistä ovat vuosien varrella esimerkiksi eri tapahtumissa tutustuneet toisten paikkakuntien palokuntalaisiin laajaltikin, toisilla taas ainoat tutut lajitoverit löytyvät omasta letkuliiteristä. Monella paikkakunnalla olisi helppoa käydä moikkaamassa ihmisiäkin, kun tuttuja siellä täällä riittää
Kokemuksia uudesta sammutustekniikkakurssista Kehut kannustivat mukaan kurssille Sammutustekniikkakurssi on saanut positiivista palautetta osallistujien keskuudesta. Kuva: Tuukka Jordberg Teksti Pelastusopisto. 16 Sammutustekniikkakurssin sisältö pohjautuu Pelastustoimen sukellusja pintapelastustoiminnan ohjeen lisäksi hankkeissa tehtyihin tutkimuksiin, selvityksiin ja oppimateriaaleihin sekä pelastustoimintaa velvoittaviin säädöksiin. Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksella työskentelevä sammutusmies Tuukka Jordberg liittyi palokuntaan Kuvassa harjoitellaan hyökkäystä ”palavaan teollisuushalliin” vesitykillä ja työsuihkulla ison hallin vieressä. Sammutustekniikkakurssin pilotointi tehtiin yhteistyössä Lapin pelastuslaitoksen kanssa vuoden 2022 aikana. Kysyimme kurssin suorittaneilta Tuukka Jordbergilta, Emil Tikanderilta ja Aarni Takalalta mietteitä kurssista
17 noin vuosi sitten, hälytystoiminnassa hän on ollut mukana puoli vuotta. – Ehkä yllättävää oli se, että perusasioista, kuten suihkuputken käytön tekniikasta löytyi vielä uusia ahaa-elämyksiä, kun niihin kunnolla perehdyttiin ??. Kokemusten mukaan kurssi oli järjestetty hyvin, sisältäen monipuolisesti teoriaa ja harjoituksia kuin myös lähiettä etäopetusta. – Sammutustekniikkakurssia oli lähipiirissä kehuttu monesta suusta, joten pitihän se lähteä katsomaan, mikä siinä niin ihmeellistä oli, kertoo Takala. Ryhmänjohtamiseen sain hyvää oppia taktiikan valintaan liittyen, vaikka se ei kurssin tarkoitus ollutkaan, kertoo Takala. Oppimisympäristö ja harjoituskohteet olivat kaikin puolin hyviä. Ala-Kokon mukaan kokeneet ryhmänjohtajat oppivat ja jäsentävät asioita kurssilla monipuolisemmin ja syvemmin kuin vasta koulutusuransa alussa olevat sammuttajat. Savion VPK:ssa toimivalla varapäällikkö Aarni Takalalla on myös pitkä kokemus pelastusalalta. Kurssilla tuttua, uutta ja yllättävääkin Kurssilla pääsi päivittämään ja syventämään osaamistaan, mukaan tuli muun muassa uusia tekniikoita ja taktiikoita. Muilta kurssin käyneiltä kuullut kokemukset ja kehut antoivat myös intoa osallistua. Meillä oli hyvät ja pätevät kouluttajat, kertoo Tikander. Hänellä on 18 vuoden kokemus pelastusalalta, takanaan viimeisimpänä palokunnan päällikkökurssi. Kouluttajia oli kolmesta neljään, ja kaikki opettivat kiitettävillä arvosanoilla, summaa Jordberg. – Kurssi oli aika pitkä, mutta sisältää paljon tärkeitä ja käytännöllisiä osuuksia, joten kokonaisuudessaan sisältöönsä nähden kuitenkin sopiva, kertoo Tikander. – Kurssilta sai myös paljon ideoita palokunnan viikkoharjoituksiin, lisää Tikander. Pelastusopiston sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmän suunnittelija Ville Ala-Kokko kertookin, että huoltojen merkitys altistumisen vähentämisessä on huomioitu kurssin suunnittelussa. – Harjoituspäivissä oli myös varattu aikaa huoltoihin, joten raskaan kurssipäivän jälkeen ei enää tarvinnut murehtia tyhjiä paineilmapulloja tai letkulaukkuja, lisää Takala. – Juuri käydyn perusja savusukelluskurssin jäljiltä ei kauheasti tullut täysin uutta asiaa, mutta mainitsen tuuletusputken käytön ja kuinka sillä saadaan luotua savusukeltajille nopeasti paremmat olosuhteet työskentelyyn rakennuksen sisällä, kertoo Jordberg. – Varaamme aikaa ohjattuihin huoltoihin, jotta ”Puhdas paloasema -mallia” voidaan jatkossa toteuttaa omassa palokunnassa parhaalla mahdollisella tavalla, kertoo Ala-Kokko. Kurssille Jordbergia, Tikanderia ja Takalaa kannusti tietojen ja taitojen syventäminen sekä uuden oppiminen. Tulee kuitenkin pohtia, pitäisikö laatia omat oppimistavoitteet, jos kurssin suorittaa täydennyskoulutuksena, miettii Ala-Kokko. Sen ei kuitenkaan tule tuosta enää kasvaa, huomauttaa Takala. – Asiaa tuli välillä tiiviisti ja paljon. Emil Tikander toimii palokunnan päällikkönä Loviisan VPK:ssa. En silti kokenut kurssia liian kuormittavaksi. Kurssilla oli monipuolisesti teoriaa sekä harjoituksia. Muun muassa myös kouluttajat, aikataulutus ja oppimisympäristöt saivat kiitosta. Osallistujien mielestä kurssi tuntui sopivan pitkältä eikä liian kuormittavalta, vaikka asiaa oli paljon. – Kurssin oppimistavoitteessa ei ole huomioitu, että suorittaako kurssin perusvai täydennyskoulutuksena. – Aikataulullisesti kurssi oli suunniteltu hyvin arki-illoille ja harjoitukset viikonlopuille. Hän liittyi palokuntaan vuonna 2008, jonka jälkeen hän 15 vuoden aikana eteni peruskurssien kautta palokunnan päällikkökurssille. – Kurssi oli järjestetty hyvin. Kurssin pituus oli mielestäni sopiva. – Yllätyksenä tuli ehkä se, että kuinka huolellisesti autopalo pitää sammuttaa, ettei se syty itsekseen uudestaan. Kurssin tuomat yllätykset liittyivät Jorbergin mukaan muun muassa autopaloihin ja suihkuputken käyttöön. – Sammuttajana opin käyttämään erilaisia suihkuputkia monipuolisemmin sekä valitsemaan sen käyttötarkoituksen mukaan
18 teoriassa ja vielä uudelleen harjoituspäivinä, kertoo Takala. – Hyvä tekemisen meininki oli läpi koko kurssin! kiteyttää Tikander. Kuva: Aarni Takala Kuvaaja: Janne Eklöf.. Tekemällä nämä asiat kuitenkin lopulta opitaan, kertoo Takala. – Valitusta aiheesta hankitaan tietoa, jonka perusteella laaditaan kirjallinen esitys ja kuvataan video. Kärkisijoille kurssilaisten mielessä pääsivät teorian ja käytännön harjoittelun tasapaino, erilaiset tekniikat rakennuspalossa sekä kurssilla käytetyt opetusmenetelmät. Siitä jäi käteen paljon syvää tietoa, joka johti toimintatapamuutokseen omassa palokunnassa, kertoo Takala. Myös Pelastusopisto suosittelee sammutustekniikkakurssia kaikille pelastustoimintaan osallistuville. Kaikki mukaan sammutustekniikkakurssille! Tikander, Jordberg ja Takala suosittelevat sammutustekniikkakurssia jokaiselle palokuntalaiselle. Oppimistekniikat ovat tälläkin saralla kehittyneet ja erityisesti pidinkin itseoppimistehtävästä. Lopuksi työ vertaisarvioidaan, ja työparit esittelevät omat tuotoksensa muulle kurssille, avaa Ala-Kokko. Sammutustekniikkakurssin oppimistehtävässä perehdytään parityönä palokunnan omaan sammutuskalustoon, esimerkiksi tiettyyn sammutusvälineeseen. – Kiitos jälleen kerran huippukouluttajille ja muille järjestelyihin osallistuneille. – Kurssissa oli paljon hyvää, joten vaikea sanoa yhtä parasta. – Ehdottomasti! Kurssilla tehtävät harjoitteet eivät monestikaan ole palokunnan viikkoharjoituksissa mahdollisia. Kuvassa Aarni Takala ja kouluttaja. Kurssi soveltuu hyvin sekä koulutusuran alkuvaiheen peruskoulutukseen että jo kokeneempien täydennyskoulutukseen. Nämä ovat tärkeitä kursseja sopimushenkilöstölle, kiittää Jordberg. Itä-Uudellamaalla järjestetyn sammutustekniikkakurssin harjoituksesta, jossa harjoitellaan kouluttajan ”tiukassa otteessa” lämpökameralla palavan tilan tiedustelua sekä ovelta sammutusta
– Harjoituksien sisältönä on suihkuputken, vesitykin, järeän suihkun, pistosuihkuputkien sekä sammutustuuletusputken tehokas, turvallinen ja tavoitteellinen käyttö. Sammutustekniikkakurssilla sen sijaan keskitytään erityisesti rakennusja liikennevälinepalojen sammutustekniikoihin ja -taktiikoihin. Savusukeltajien peruskoulutusvaatimus muuttuu ensi vuoden alusta, jolloin savusukelluskurssille hakijan tulee olla hyväksytysti suorittanut pelastustoiminnan peruskurssin lisäksi myös sammutustekniikkakurssin.?. Kolmipäiväisessä kouluttajakoulutuksessa tulevat vastaavat kouluttajat syventävät osaamistaan, miten eri sammutustekniikoilla toteutetaan sammutustaktiikan nelikenttämallin eri taktiikoita. Savusukellus on yksi työskentelymenetelmä sammutusja pelastustyössä. Tämän vuoksi työtä saa tehdä vain siihen pätevä ja henkilökohtaisten edellytystensä puolesta työhön soveltuva työntekijä. Lisäksi harjoituksiin kuuluu alkusammutustiedustelu, erilaisten sammutustekniikoiden yhdistäminen ja hallipalon sammutus, kertoo Ala-Kokko. 19 Sammutustekniikkakurssin vastaavien kouluttajien koulutusta järjestetään Pelastusopistolla Kurssia varten Pelastusopisto järjestää sammutustekniikkakurssin vastaavan kouluttajan koulutusta. Savusukelluskelpoisuus muodostuu terveydentilaan, toimintakykyyn, koulutukseen ja osaamiseen liittyvistä vaatimuksista. Jotta savusukeltaminen on turvallista ja tehokasta, tulee savusukellustyötä tekevällä henkilöllä olla laajaa tiedollista ja taidollista osaamista sammutusja pelastustyöstä. Lisäksi sammuttajien työn on todettu olevan syöpävaarallista. Sisäministeriön ohjeessa (2023) kerrotaan edelleen, että sammutustoiminnassa tulee käyttää erilaisia sammutustekniikoita, -menetelmiä ja -välineitä, jotta sammutus on tehokkaampaa, turvallisempaa ja altistuminen vähenee. Kuva: Pelastusopisto Sammutustekniikkakurssi mahdollistaa osaamisen kehittymisen vastaamaan nykyajan tarpeita Sisäministeriön ohjeessa pelastustoimen sukellus ja pintapelastustoimintaan (2023) todetaan, että savusukellus on erityistä vaaraa aiheuttavaa työtä, jossa on erityinen tapaturman tai sairastumisen vaara. – Harjoitusten tavoitteena on muun muassa se, että vastaavat kouluttajat osaavat toteuttaa sammutustekniikkakurssin osaamistavoitteita tukevia harjoituksia sekä huomioida altistumista vähentävät toimintatavat harjoituksissa ja niihin liittyvissä huolloissa, Ala-Kokko lisää. Kurssilla opitaan työturvallisia ja tehokkaita sammutustapoja ja -menetelmiä. Viimeisin kouluttajakoulutus järjestettiin huhtikuussa Pelastusopistolla. Savusukelluskurssilla keskitytään savusukellusja sisäsammutustekniikkaan, mikä on vain yksi osa sammutustyötä. Pelastustoiminnan peruskurssi ja savusukelluskurssi eivät anna sisäministeriön ohjeen edellyttämää riittävää osaamista savusukellukseen. Yliopettaja Ismo Huttu havainnollistaa lämpökameran tärkeyttä sammutuksen apuvälineenä myös ulkosammutuksessa sammutustekniikkakurssin vastaavien kouluttajien koulutuksessa Pelastusopiston harjoitusalueella. Esimerkiksi palokohteen jäähdyttäminen ulkoa päin tai sammutuksen yhteydessä tehty sammutustuuletus parantaa olosuhteita rakennuksen sisällä. IARC eli kansainvälinen syöväntutkimuskeskus on luokitellut palomiesten työn korkeimpaan syöpävaarallisuusluokkaan 1.7.2022, kertoo Ala-Kokko. Sammutustekniikkakurssi mahdollistaa kaikkien sammutustoimintaan osallistuvien osaamisen kehittymisen vastaamaan nykyajan tarpeita
Valinnalle ei ole olemassa yksioikoisia kriteerejä, vaan huomionosoitus annetaan kokonaisuutta tarkastellen. Palokuntia on ollut kaupungeista, maaseudulta ja saaristosta, isoja ja pieniä, nuoria ja vanhoja. Teemme lisäksi itse selvitystyötä ja etsimme hyviä ehdokaspalokuntia. Suomessa on noin 700 sopimuspalokuntaa, jotka jokainen ansaitsisivat tämän tunnustuksen jollain perusteella, siksi valinta onkin vuosittain aina vaikea. Vuoden 2024 sopimuspalokuntaa voit käydä ehdottamassa osoitteessa www.sspl.fi/vuoden-sopimuspalokunta Kunniamaininnan ovat aiemmin saaneet 2003 Heinäveden VPK 2004 Konginkankaan VPK ja Äänekosken VPK 2005 Sodankylän VPK 2006 Nurmon VPK 2007 Hitis FBK (Hiittisten VPK) 2008 Harjunalustan VPK 2009 Taivassalon VPK 2010 Anjalan VPK 2011 Kauhavan palokunta 2012 Tirilän VPK 2013 Punkaharjun VPK 2014 Porin VPK 2015 Pyhäsalmen VPK 2016 Kustavin VPK 2017 Virojoen VPK 2018 Lappajärven palokunta 2019 Piikkiön VPK 2020 Hämeenlinnan VPK 2021 Wessö FBK 2022 Valkeakosken VPK 2023 Taivalkosken VPK Teksti ja kuvat SSPL. Suomen Sopimuspalokuntien Liitto on valinnut Vuoden Sopimuspalokunnan jo vuodesta 2003 saakka. 20 Vuoden sopimuspalokunta 2024. Esitettäessä vuoden sopimuspalokuntaa, toivomme mahdollisimman kattavia kuvauksia ja perusteluita. Valinta on osunut ympäri maan hyvin erilaisille palokunnille
Tilaisuuden keskusteluissa korostettiin varautumisen merkitystä kriisinkestävän yhteiskunnan rakentamisessa. tilaisuus, jossa keskusteltiin kriisinkestävän yhteiskunnan rakenteista ja tarpeista. 2. Kansalaisinfossa oli mukana useita alan toimijoita, kuten Sisäministeriö, SPEK (Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö), SPPL (Suomen Palopäällystöliitto) ja SSPL (Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry). Resurssien lisääminen: Valtion ja kuntien tulee panostaa enemmän sopimuspalokuntien rahoitukseen, jotta ne voivat hankkia tarvittavaa kalustoa ja varusteita. Tapahtuman keskiössä olivat varautuminen, sopimuspalokuntatoiminta ja pelastustoimen turvallisuus. SSPL:n edustajat nostivat esiin useita keskeisiä haasteita, kuten sopimuspalokuntien resurssipulan ja koulutuksen haasteet. 21 Eduskunnan kansalaisinfossa järjestettiin 7.5. Vapaaehtoisten rekrytointi: On tärkeää kehittää kampanjoita ja ohjelmia, jotka kannustavat kansalaisia liittymään sopimuspalokuntiin. Näihin haasteisiin SSPL esitti seuraavia ratkaisuja: 1. 3. Koulutuksen parantaminen: Tarvitaan lisää koulutusmahdollisuuksia sopimuspalokuntalaisille, jotta heidän osaamisensa vastaa nykypäivän vaatimuksia. Tehokas varautuminen edellyttää yhteistyötä eri toimijoiden välillä, ja sopimuspalokunnat ovat tässä yhteistyössä keskeisessä asemassa niin pelastustoimen osana, kuin kuntien kumppanina ja kansalaisten lähipalveluiden tuottajina Kansalaisinfo eduskunnassa: Kriisinkestävämpi yhteiskunta. SSPL painotti, että sopimuspalokuntien toiminnan vahvistaminen on olennainen osa tätä prosessia. Tilaisuuden koollekutsujana toimi kansanedustaja Paula Werning. Esimerkkinä he toivat esille, että monilla sopimuspalokunnilla on vaikeuksia saada riittävästi henkilöstöä ja tarvittavaa kalustoa. SSPL toi tilaisuudessa esiin sopimuspalokuntien toimintaan liittyviä haasteita ja esitti ratkaisuja niiden voittamiseksi. Sopimuspalokunnat ovat keskeisessä asemassa Suomen pelastustoimessa, ja niiden toimintaedellytysten parantaminen on ensiarvoisen tärkeää
Hätäkeskustietojärjestelmän rakentaminen alkoi vuonna 2011. Hankkeessa oli edustus Hätäkeskuslaitokselta sekä jokaiselta sisäisen turvallisuuden toimialalta (häke, poliisi, pelastus, sosiaalija terveystoimi sekä Rajavartiolaitos). Emergency Response Integrated Common Authorities Teksti Pekka Koivunen Kuvat Hätäkeskuslaitos. 22 Hätäkeskustietojärjestelmä ERICAn syntymästä viisi vuotta Harva muistaa enää kahden vuoden viivästymää ERICAn käyttöönotossa. Uuden hätäkeskustietojärjestelmän nimestä järjestettiin kilpailu ja sen mukaisesti uusi järjestelmä sai nimensä ERICA. Kaupat tehtiin 2011 ja rakentaminen alkoi Uuden hätäkeskustietojärjestelmän hankinta tapahtui vuonna 2011 ja tätä ennen oli päätetty, että kenttäjohtojärjestelmä kilpailutetaan omana kokonaisuutena. Kymmenkunta vuotta kestäneen suunnitteluja toteutusvaiheen jälkeen viisi vuotta käytännössä ovat osoittaneet, että järjestelmä palvelee viranomaisia ja kansalaisia kohtalaisen mallikkaasti. Tällä hetkellä ERICA on käytössä toimialojen johtosekä tilannekeskuksissa. Myös keskustelu ERICAn toimivuudesta on laantunut. Hankkeessa määriteltiin toiminnalliset vaatimukset uudelle hätäkeskustietojärjestelmälle sekä kenttäjohtojärjestelmälle. Tässä yhteydessä Hätäkeskuslaitoksessa oli ERICA kokonaisuudessaan käytössä ja toimintaa oli mahdollista hoitaa verkottuneesti. Suunnittelu käyntiin 2008 TOTI-hanke (Toiminnan ja tietotekniikan kehityshanke) lähti liikkeelle 2008, jolloin alkoi tulevaisuuden toiminnan ja tekniikan määrittely. Rakentaminen oli monivaiheinen prosessi ja tuotantokäyttöön päästiin marraskuussa 2018, jolloin myös poliisin johtokeskukset ottivat ERICAn käyttöön. Käyttöönotto venyi kaksi vuotta suunniteltua pidemmälle. Toimialojen ERICA käyttöönotot ovat edistyneet kunkin viranomaisen oman aikataulun mukaisesti. Järjestelmähankinnan alkuperäisestä arviosta huomattavasti ylittyneistä kustannuksista vallitsee radiohiljaisuus. Varsinainen käyttöönotto 2019 Käyttöönottoa laajennettiin kevään 2019 aikana siten, että toukokuussa Keravan hätäkeskus tuli viimeisenä ERICAn käyttäjäksi
KEJOa on käytössä jo useilla viranomaisilla ja käyttö on koko ajan laajenemassa. Käyttöönoton jälkeen meillä oli versiopäivityksiä, joiden käyttöönotto oli aina iso projekti. Hätäkeskustietojärjestelmästä on olemassa liitos nykyiseen Virve-verkkoon ja meillä on menossa projekti ERICAn liittämisestä uuteen Virve 2 –verkkoon.. Tänään kehitys on huomattavasti joustavampaa. ERICAn ja KEJOn välille on toteutettu liitos ja järjestelmät keskustelevat keskenään. Nämä kaksi järjestelmää toimivat sisäisen turvallisuuden toimijoiden tietojärjestelmien kivijalkana. – ERICA kehitystä on viety eteenpäin koko ajan tiiviissä yhteistyössä järjestelmätoimittajan kanssa ja tämä tulee myös jatkumaan. Virve 2 tulee – onko ERICA valmis. Vanhoja kenttäjärjestelmiä on edelleen mutta KEJOn käytön myötä vanhat kenttäjärjestelmät ajetaan jossain kohtaa alas sitten, kun niille ei ole enää tarvetta. Hätäkeskustoiminta niin Hätäkeskuslaitoksessa kuin kenttätoimijoilla hoidetaan tulevaisuudessa näillä järjestelmillä. – Tetra-teknologiaan pohjautuva viranomaisradioverkko Virve korvataan uudella laajakaistaiseen teknologiaan pohjautuvalla verkolla. 23 Mitä kuuluu ERICAlle nyt, järjestelmäpäällikkö Mika Lamu, Hätäkeskuslaitos. Miten versiopäivitys käytännössä tapahtuu. Meille tuodaan vuosittain neljä eri kehitysversiota, joiden käyttöönotto tapahtuu aina Hätäkeskuslaitoksen haluamalla hetkellä. – Käyttöönotto on katkoton toimenpide ja meillä on aina paluumahdollisuus edellisen version käyttöön, mikäli jotain yllättävää ilmenee uudessa versiossa. – Suhde on todella kiinteä ja voidaan puhua ”siskosta ja veljestä”. Mikä on ERICAn suhde KEJOon
24 Ku v a : Jo e l Ka up p i n en Hyvinvointialueiden ja sitä myötä pelastustoimen rahoitus on tiukentunut, ja alan henkilöstön osallistumismahdollisuudet koulutuksiin ovat sitä myöten kaventuneet. Palopäällystöliitossa panostetaan alan koulutusten laatuun ja tarpeeseen budjettitalkoot huomioiden. ”Hyvinvointialueitten kautta tiukentunut rahoitus ei ole poistanut pelastusalan lisääntynyttä koulutusosaamisen kehittämiselle onkin, niihin ei välttämättä aina pystytä riittävää määrää koulutettavia osallistamaan. Hänen ammattitaitonsa yltää ensihoidon ja pelastustoimen perustehtävistä vesisukellukseen ja ensihoidon hoitotasoon ja päällystötehtäviin. Siksi yritän Palopäällystöliitossa löytää ratkaisuja, miten pystymme edelleen järjestämään tarpeellisia ja laadukkaita koulutustilaisuuksia, joihin pelastuslaitoksilla olisi varaa osallistua”, Korteniemi avaa. Kentän ääni mukana koulutusten suunnittelussa Palopäällystöliitossa keväällä aloittaneella koulutuspäällikkö Olli Korteniemellä on monen vuosikymmenen kokemus pelastusalan eri tehtävistä useamman pelastuslaitoksen palveluksessa. Lisäksi liiton tiivis yhteistyö pelastuslaitosten kumppanuusverkoston kanssa on tärkeä väylä alan koulutustarpeiden kuulemisessa. Korteniemen laajaa osaamista on hienoa hyödyntää koulutusten suunnittelussa ja toteutuksessa. Pelastuslaitokset ovat pienestä koostaan huolimatta tärkeä osa hyvinvointialueiden ja koko yhteiskunnan toimintakenttää. tarvetta. Koulutusta pelastusalan ammattilaisille ja sopimuspalokuntalaisille – Palopäällystöliitossa haetaan mahdollisuuksia alan resurssihaasteissa Pelastusalan toimintakenttä on kokenut isoja muutoksia hyvinvointialueille siirryttäessä. Siksi Palopäällystöliitossa halutaan tunnistaa isoimmat osaamisvajeet, joihin tarjota koulutusta erilaisin toteutuksin.. Tämä luo haasteita koulutusten järjestämiseen ja toteuttamiseen, koska vaikka tarvetta Suomen Palopäällystöliitto on pelastustoimen päällystön ja alipäällystön, sopimuspalopäällystön sekä turvallisuusalalla asiantuntijoina tai johtotehtävissä toimivien henkilöiden koulutusja asiantuntijaorganisaatio, jonka koulutuksiin ja tapahtumiin voi osallistua myös ilman jäsenyyttä. Tärkeänä äänenä kentältä ovat myös Palopäällystöliiton aktiiviset jäsenet ja luottamushenkilöt
Road Rescuen tehtävärasteilla on mm. Siinä keskitytään muun muassa palontutkintaan, pelastustilanteiden johtamistoimintaan simulaattoriharjoituksilla, ajoneuvojen uusien teknologioiden haasteisiin pelastustoiminnassa sekä käydään läpi uusi Ohje pelastustoimen tiealueella työskentelystä. Palopäällystöliitossa autamme kehittämään myös sopimushenkilöstön ammattitaitoa, osaamista ja toimintavalmiuksia”, Korteniemi kertoo. ”Sopimuspalokuntakentän koulutus liittyy yhtä lailla pelastusalan rahoitushaasteisiin. 25 Syksyllä tarjolla koulutuksia pelastajille ja ensihoitajille Palopäällystöliiton lokakuussa järjestämä Road Rescue on tieliikennepelastamisen koulutus pelastajille ja paloesimiehille sekä nyt myös ensihoitajille. Koulutuksessa korostetaan ajoneuvojen nopeaa teknistä kehitystä, entistä vahvempaa korirakennetta sekä uuden teknologian voimanlähteitä eli harjoitellaan pelastustoimintaa kaasu-, hybridija/tai sähköajoneuvojen kanssa. Kuva: Terhi Kallio Helposti siirrettävällä simulaattoriharjoituksella treenataan yhdessä pelastustilanteiden johtamista erilaisissa onnettomuustyypeissä. Vapaaehtoispalopäällystön opintopäivä pidetään lokakuussa. henkilöauton kylkikolari, ketjuveto ja kyljen avaus, kuorma-auton kolari, potilaan siirtovalmistelut ja erilaiset siirrot sekä turvallinen pelastaminen uuden teknologian ajoneuvoista. Simulaattori sisältää kattavasti suomalaista rakennuskantaa ja sen erilaisia ominaispiirteitä. Lisää tietoa näistä ja monista muista syksyn koulutuksista ja tapahtumista löytyy Palopäällystöliiton verkkosivuilta sppl.fi sekä somekanavista Facebook, Instagram, X, Youtube ja LinkedIn. Kuva: Mauri Salo Teksti: Terhi Kallio, viestintäpäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto
Palokunnan nimi on tänään yksinkertaisesti Riihimäen VPK. Myös panostus nuorisotoimintaan on palokunnassa merkittävässä roolissa.. Pitkät perinteet omaava palokunta on tiennäyttäjänä, kun on kyse palokuntayhdistyksen organisaatiomallista. 26 Teksti Pekka Koivunen Kuvat Joni Ahokas, Merja Ahokas ja Pekka Koivunen Riihimäen VPK 130 vuotta PALOKUNTA SATSAA NUORIIN Riihimäen Rautatien Wapaaehtoinen palonsammutusja korjauskunta perustettiin 130 vuotta sitten
Yhdellä henkilöllä voi olla useampi päällikkyys. Suurin ulospäin näkyvä muutos on, että Riihimäen VPK:ssa ei ole enää perinteisiä palokuntaosastoja. SÄÄNNÖT UUSIKSI 2020, UUSI ORGANISAATIO 2021 Viime vuosikymmenen lopulla Riihimäen VPK:ssa virisi keskustelu toiminnan tehostamisesta. 27 Riihimäen VPK on Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen sopimuspalokunta, joka toimii asemalla numero 62. Nikkilä kertoo hälytysmuonitustoiminnan käynnistämisen olevan myös suunnitelmissa. – Jäsenyys Uudenmaan Pelastusliitossa ja Hämeen Pelastusliitossa tarjoaa meille monipuolisempia palveluita kuin yhden liiton jäsenyys. – Sääntömuutos vuonna 2020, meni sujuvasti. Palokunta toimii pelastuslaitoksen Väylävirastolta vuokraamassa hallissa. VPK:lla on pelastuslaitoksen tilan lisäksi oma noin 50 neliön vuokratila. Väisäsen mukaan kokemukset uudesta organisaatiomallista ovat pääosin positiiviset.??. Vanha ja perinteinen palokunnan organisaatiomalli ei tuntunut toimivan. Erityisesti tämä tarkoittaa monipuolisempaa koulutustarjontaa, kuvailee palokunnan päällikkö Sami Nikkilä, joka vastaa myös palokunnan koulutustoiminnasta. Nyt on käynnissä uudistetun organisaation kolmas vuosi. – Toimintamme oli siiloutunutta, mutta meillä oli halu toimia paremmin, kertoo puheenjohtaja Tapio Väisänen. Näen myös savusukeltajien määrän lisäämisen erittäin tärkeänä palokunnallemme. Riihimäen VPK:n lähitulevaisuuden suunnitelmat ja tavoitteet ovat Nikkilän mukaan linjassa vastaavien palokuntien kanssa. Kanta-Hämeessä Uudenmaan rajalla toimiva Riihimäen VPK on kahden alueellisen pelastusliiton jäsen. Kullakin toimialalla on päällikkö. Toimialat ovat palvelutoiminta, osaamisen hallinta, kasvatus, koulutus, viestintä, tekninen toimiala ja hallinto. Päivälähtötilanne meilläkään ei ole hyvä. Samassa hallissa toimii myös Väyläviraston palokunta. – Lähiaikoina saamme käyttöömme uuden säiliösammutusauton ja ensi vuonna on edessä miehistöauton uusinta. Organisaatiomuutos tehtiin seuraavana vuonna. – Meillä on hälytystoimintaa, nuorisotoimintaa ja muuta toimintaa. – Pyrimme saamaan lisää aktiivisia jäseniä joukkoomme. Palokunnan sosiaalitila on yhteinen Väyläviraston kanssa
Palokunnassa nuorille annetaan mahdollisuus osallistua erilaisiin tapahtumiin ja myös niiden järjestelyihin. – Sosiaalinen media on merkittävä osa palokuntamme ulkoista tiedottamista ja viestintää. Hallitus kokoontuu kuudesta kahdeksaan kertaa vuodessa. Riihimäen VPK:ssa nuorille annetaan mahdollisuus tehdä digitaalista viestintää etenkin sosiaalisen median kanaviin. Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja neljä jäsentä. Koska harrastustoiminnasta halutaan tehdä mielekästä kaikille, on tärkeää kysyä, millaisia harjoituksia nuoret haluavat, sanoo kasvatuspäällikkö Merja Ahokas. – Yhtenä tärkeänä esimerkkinä on Päivä Paloasemalla-tapahtuma, johon koko palokunta osallistuu, nuoret mukaan lukien. Parhaiten on onnistunut tekninen toimiala. – Meillä on esimerkiksi koko palokunnan yhteinen tapahtuma säännöllisesti 1-2 kuukauden välein. Nuorille suo– Kaikilta osin uudistus ei ole vielä kuitenkaan lähtenyt vauhtiin. Tapio Väisänen kertoo, että uuden organisaation myötä myös toimintamalleja on uudistettu. Palokunnan päällikkö ei ole hallituksen jäsen.. Tällä haemme tietynlaista yhteisöllisyyttä, kun hälytysosastolaiset, nuoret ja muut jäsenet osallistuvat samaan harjoitukseen. Lisäksi osa nuorista käy aktiivisesti erilaisissa turvallisuusviestinnän tapahtumissa jakamassa arvokasta tietoa ja taitoa kansalaisille esimerkiksi alkusammutuksen merkeissä. 28 NUORET KESKIÖSSÄ Nuorten osallistaminen on Riihimäen VPK:ssa tärkeää ja ajankohtaista. Päivä Paloasemalla on koko palokuntamme tapahtuma. Yhdistyksen jäsenmäärä on 123 joista aktiiveja noin 40. – Nuorten mielipiteitä kuullaan
– Kannustamme nuoria osallistumaan erilaisiin paikallisiin ja valtakunnallisiin työryhmiin. Toinen juhlavuoden tapahtumista oli Riihimäellä järjestetty Yleinen palokuntalaiskokous 15.6.2024. . Uudet ideat ovat aina hyviä ja monesti huomioon otettavia, päättää kasvatuspäällikkö Merja Ahokas. – Harrastustoiminnasta tulee näin merkityksellistä ja monesti uusista ideoista saadaan jotain hyvää kehiteltyä. Riihimäen VPK:ssa uskotaan vahvasti, että kun nuoria osalistetaan ja nuori saa oman äänensä kuuluviin, nuoren sosiaaliset taidot kehittyvät, yhteisö vahvistuu eli palokunnan yhteishenki kasvaa. – Valtakunnalliseen paraatiin osallistui 80 palokuntalaista. Monesti nuoresta saadaan hyödynnettyä paljon potentiaalia ja uusia ideoita, kun hän osallistuu aktiivisesti työryhmien työskentelyyn. Kokouksessa nuoret ja heidän osallistaminen olivat vahvasti esillä. JUHLAVUODEN TAPAHTUMIA Palokunta kuului ensi kertaa keväällä järjestetyn Päivä paloasemalla-tapahtuman pilottiryhmään. – Tapahtuma sai hyvän vastaanoton niin vierailijoilta kuin palokuntamme jäseniltä, kertoo Merja Ahokas. Alhaalla vasemmalla Moona Viljanen ja oikealla Joni Ahokas. Nikolla sylissään harjoitusnukke Sumelius.. – Esimerkiksi henkilökuntaa omasta palokunnasta oli helpompi saada tapahtumaan näin keväällä kuin syksyllä. Tapahtumaan osallistui Ahokkaan mukaan noin 100 palokuntalaista. Ylhäällä vasemmalta oikealle: Saana Väike, Leo Jauhiainen, Niko Koskinen ja Sonja Saarinen. Lisäksi palokunta pyrkii järjestämään myös yhden yleisötilaisuuden. Syksyllä palokunta juhlii vielä perinteisimmin oman jäsenistön ja muiden kutsuvieraiden kanssa. Toki sisällön tulee olla palokuntatoimintaan liittyvää ja soveltuvaa. 29 daan niin sanotusti vapaat kädet sosiaalisen median kanaville luotavan sisällön osalta. Erilaiset työryhmät ovat myös hyvä esimerkki nuorten osalistamisesta
Kuvitteellinen rajan ylitys tapahtui tiistaina iltapäivällä ja leiri perustettiin tiistain aikana, jolloin alkoi myös tehtävien suorittaminen. He ovat pääasiassa Etelä-Savon, Etelä-Karjalan, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Kymenlaakson pelastuslaitosten ammattipelastajia ja sopimushenkilöstöä. EU on rahoittanut maastopalomuodostelman kehitystyötä, ja muodostelma siirtyy EU:n pelastuspalvelumekanismin valmiuteen lähiaikoina. henkilöstön hälyttämisellä ja tehtävän suunnittelulla. Harjoitukseen osallistui myös Suomen muodostelman erikoisuus, sammutuskone ”Mörkö”, joka on rakennettu metsäkoneen alustalle. Muodostelmaan kuuluu myös asiantuntijoita muualta Suomesta. 30 Harjoitus alkoi maanantaina 13.5. Suomen maastopalomuodostelma Maastopalomuodostelmassa on 58 henkilöä. Jämijärvellä harjoitettiin MAASTOPALOMUODOSTELMAA kansainvälisiin tehtäviin Pelastusopisto järjesti kansainvälisen pelastustoiminnan harjoituksen 14.– 16.5.2024 Jämijärvellä Satakunnassa. jolloin osastot siirtyivät kotimatkalle. Harjoituksen aiheena tositoimet kohdemaassa Jämijärvellä harjoiteltiin kansainvälisen pelastustehtävän kaikkia vaiheita: kokoontuminen Suomessa, siirtyminen paloautoilla kohdemaahan, rajan Teksti ja kuvat Pekka Koivunen. Matkaan pelastuslaitosten yksiköt lähtivät aikaisin tiistaiaamuna. Harjoitus päättyi torstaiaamuna 16.5. Harjoituksessa harjoitettiin suomalaisen kansainväliseen valmiuteen tähtäävä maastopalomuodostelmaa. Valmiudessa ollessaan maastopalomuodostelma voidaan lähettää tehtäviin Suomen lähialueille, kuten Skandinaviaan ja Baltian maihin
Finn Rescue Team on tunnus, jota kaikki suomalaiset kansainvälisen pelastustoiminnan tehtäviin lähetettävät henkilöt käyttävät. – Harjoituksella pyrittiin antamaan osallistujille mahdollisimman realistinen kokemus Suomen ulkopuolella tapahtuvasta sammutustehtävästä. Muodostelmien ensisijaisena tehtävänä on vastata Suomessa tapahtuviin laajoihin onnettomuuksiin, mutta niitä voidaan hyödyntää myös kansainvälisissä tehtävissä.. Lisätietoja: Kansainvälinen pelastustoiminta Pelastusopisto, koulutus ja tehtäviin haku cp@pelastusopisto.fi Tero Lähdesmäki Koulutussuunnittelija Pelastusopisto +358 50 475 9024 ylitys, leirin perustaminen ja leirissä eläminen sekä sammutustehtävät leiristä käsin. Kyseessä oli ensimmäinen näin laaja kansainvälisen pelastustoiminnan harjoitus Suomessa, kertoo koulutussuunnittelija Tero Lähdesmäki. Tuen ehtona on, että muodostelma on valmis vastaamaan kansainvälisiin avunpyyntöihin lähialueillaan. Muodostelmien kehittämiseen on saatu merkittävää taloudellista tukea EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta. 31 Pelastusopisto vastaa kansainvälisen pelastustoiminnan tehtäviin lähetettävien asiantuntijoiden rekrytoinnista ja koulutuksesta sekä tehtäviin liittyvistä materiaalija logistiikkavalmiuksista. Muodostelmien tukena toimii kansainväliseen käyttöön tehty teknisen avun tukitiimi (TAST). Finn Rescue Team, maastopalomuodostelma ja Pelastusopisto Pelastusopisto koordinoi kahta suomalaista, kansainväliseen käyttöön soveltuvaa pelastustoimen muodostelmaa. Pelastusopisto myös lähettää asiantuntijat tehtäviin ja toimii heidän työnantajanaan komennuksen ajan. Sisäministeriö vastaa muodostelmien strategisesta ohjauksesta ja kokonaiskoordinaatiosta. Näitä ovat pohjoisen Suomen pelastuslaitosten kokoama suurtehopumppausmuodostelma (HCP), jota voidaan hyödyntää esimerkiksi laajoissa tulvatilanteissa sekä Itäja Kaakkois-Suomen pelastuslaitosten maastopalomuodostelma (GFFF-V)
32 Teiskon VPK, Pirkanmaan hyvinvointialue KOHTEESSA 10-15 MINUUTTIA OMIN VOIMIN ?. Teksti Pekka Koivunen Kuvat Teiskon VPK ja Pekka Koivunen
33
– Kämmenniemi on noin 18 kilometrin venematkan päässä Tampereen keskustasta. Vuonna 1938 perustetun Teiskon VPK:n pääasiallisena toiminta-alueena on Pohjois-Tampere, joka on pinta-alaltaan noin 400 km2. Yhdistyksessä on 36 jäsentä. Savusukeltajia on kahdeksan. Paikallisen palokunnan tarjoama ensivaste onkin pohjoistamperelaisille tärkeä palvelu. Teisko on Pirkanmaalla sijainnut entinen Suomen kunta, joka liitettiin Tampereen kaupunkiin vuonna 1972. – Hyvinvointialueen säästöpaineet on johtaneet kurssien perumisiin. Palokunnalla on hälytysosaston lisäksi nuorisoja veteraaniosastot. Koulutettuja kouluttajia kyllä löytyisi. Lähin ensihoitoyksikön päivystyspiste Tampereen Linnainmaalla, matkaa Kämmenniemeen n. Ei ole saatu rahaa kurssien pitämiseen. Palokunnan käytössä on pelastus-/sammutusauto RPI151, säiliöauto RPI153, miehistö-/ensivasteauto RPI157 ja kesäaikaan vene RPI158 ”Aune”. – Meillä niiden osuus oli aikoinaan hieman alle puolet kaikista tehtävistä, Nyt ensivasteita on vajaa kolmannes noin 125 vuosittaisesta tehtävästä. Pohjois-Teiskoa palvelevat joko Kurun tai Ruoveden ambulanssit. Tahvanaisen mukaan tehtävät Näsijärvellä ovat hyvin monipuolisia, kuten maastopaloja saarissa, vesipelastusta, öljyntorjuntaa ja ensivasteita. Laitoksen suositus on, että kaikki kävisivät myös pelastustoiminnan peruskurssin. Vesiteitse matkaa on noin 18 kilometriä. HYVÄÄ JA VÄHEMMÄN HYVÄÄ Teiskon VPK:ssa harmitellaan Pirkanmaalla ja useiden muidenkin pelastuslaitosten alueilla vallitsevaa koulutustilannetta. 22 km. Myös potilaskuljetus mantereelle onnistuu. ENSIVASTEELLA OLLUT MERKITTÄVÄ ROOLI Teiskon VPK:lla on palokuntasopimuksen lisäksi erillinen ensivastesopimus hyvinvointialueen kanssa. Hyvinvointialueuudistus on tuonut mukanaan uusia haasteita sopimuspalokuntatoiminnalle ja hankaloittanut arjen asioiden hoitamista. Itäpuolta myös Orivesi. Ensivastetehtävien määrä on suorastaan romahtanut 2010-luvun vuosiin verrattuna. Kämmenniemen keskeinen sijainti eteläisen Näsijärven itärannalla mahdollistaa alueella hyvän tavoitettavuuden. Meillä mahdollistettu osallistuminen myös pelkästään ensivastetoimintaan, koska ne hoidetaan yhdistyksen omalla ensivasteautolla, ei pelastusyksiköllä. Sammutusja pelastustehtäviin Teiskon VPK:n hälytysosastosta löytyy lisäksi monipuolinen kattaus siviilissä hankittua ammattitaitoa ja kokemusta. Alueella asuu noin 4500 henkilöä, Pohjois-Tampereelle on tunnusomaista väkimäärän merkittävä lisääntyminen kesäisin suuren vapaa-ajan asuntojen määrän vuoksi. – Aunella kuljetamme kohteeseen sammutusja ensivastekaluston ja henkilöstön. 34 Teiskon Kämmenniemessä toimii ”kaupunkipalokunta”, jonka etäisyys Tampereen keskuspaloasemalta on maanteitse 27 kilometriä. Näsijärvellä tapahtuvat tehtävät työllistävät Teiskon VPK:n henkilöstöä kymmenkunta kertaa vuodessa. Teiskon VPK:n sijainnista johtuen ensivasteella ja venetoiminnalla on merkittävä rooli sammutusja pelastustoimintaa unohtamatta. Muuten vaatimuksena ensiapuja ensivastekurssit. – Lähin ensihoidon tai pelastuksen yksikkö saapuu asemapaikaltaan Kämmenniemelle noin 10-15 minuuttia meidän yksikkömme jälkeen, joten se aika meidän on kyettävä hoitamaan parhaamme mukaan, kertoo palokunnan päällikkö Toni Tahvanainen. Varallaoloa palokunnalla ei ole, mutta myrskyja muissa poikkeustilanteissa asemalle voidaan järjestää päivystys. Hälytysosaston jäsenmäärä on 23. Suurin osa Teiskon VPK:n hälytysosastolaisista on koulutettu veneen kuljettajiksi. AUNELLA LAAJA TOIMINTA-ALUE Teiskon VPK:n käytössä on pelastuslaitoksen vene PI158 ”Aune”. Tike P3-uudistus on tapahtunut jo ennen hyvinvointialueuudistusta Pirkanmaan pelastuslaitoksen toimesta.. Aune onkin usein ensimmäinen veneyksikkö kohteessa varsinkin Näsiselän pohjoisosassa. Terveydenhuollon ammattilaisten, joilla on kokemusta ensihoitotai akuuttihoitotyöstä on mahdollista päästä mukaan pelkällä perehdytyksellä. Palokunnan hälytysosastosta löytyy kahdeksan pelastuksen ja/tai ensihoidon ammattilaisia, mikä takaa osaltaan laadukkaat palvelut
35 INFO Teiskon VPK Taavankuja 1, 34240 Kämmenniemi Palokunnan päällikkö Toni Tahvanainen 040 589 6737 paallikko(at)teiskonvpk.fi Puheenjohtaja Markus Paavola 040 828 6328 puheenjohtaja(at)teiskonvpk.fi . rj Toni Tahvanainen, 32, sm Laila Pulkkanen, 43, sm Antti Kolmihaara, 51 Edessä vas. Takana vas. sm Toni Reunanen, 45, rj Jani Pessi, 50, rj Markus Paavola, 50
Parhaat tulokset lämpökameralla saa juuri silloin, kun kohteen ja ympäristön lämpötilaero on suuri. 36 Kun lämpötilaero on suuri VEDESSÄ OLEVA IHMINEN NÄKYY HYVIN DRONEN LÄMPÖKAMERAKUVASSA Näin todettiin kylmänä huhtikuisena iltana Porin Reposaaressa, jossa Reposaaren Meripelastajien ja Isojärven Järvipelastajien venemiehistöt harjoittelivat liikkumista vedessä varusteinaan pelastautumispuvut. Lämpökameralle harjoitusillan olosuhteet olivat ideaalit: merivesi kylmää ja ihmiset vedessä lämpimiä pelastautumispuvuissaan. Paikalla oli myös Porin VPK:n droneyksikkö SA147UAS. Teksti ja kuvat Pekka Koivunen
Dronekuvaa voi seurata myös yksikössä.. Lämpökamerakuva vedessä olevista henkilöistä. Porin VPK:n UAS-yksiköllä on ollut kiireinen alkuvuosi erityisesti lukuisissa maastopaloissa. 37 Porin VPK:n drone-operoijat. Kamerakuva vedessä olevista henkilöistä
PAVAK on myös kunnan varautumisja turvallisuustoiminnan tuki ja tarjoaa vaikka ajantasaista tilannetietoa lähellä ihmisiä. Kyläturvallisuudessa on kyse alueellisen ja paikallisen resilienssin vahvistamisesta ja palvelujen sekä avun varmistamisesta pitkittyneissä häiriötilanteissa. –Kyse on nimenomaan yhteisöllisestä varautumisesta. – Tavoitteemme on, että kylätaloja käytettäisiin laajemmin turvallisuustehtävissä, kertoo Esa Aunola, aktiivinen Kyläturvallisuus-hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja. Paikallinen varautumiskeskus käsittää välttämättömiä palveluja sekä pelastustoimen ja muiden viranomaisten työn tukemista. – Hyvä esimerkki oli Kalajoen Raution suuri metsäpalo, jossa kyläyhdistys oli keskeinen toimija ja tukipalvelujen organisoija, mainitsee Aunola. Yhtenä tavoitteena oli löytää kyläturvallisuustyölle hankeriippumaton jatkuvuus. Suomen Kylät ry:n valmistelema Kyläturvallisuus 2025 -hanke sai Palosuojelurahaston avustuksen 2020 ja kehittämistyö saattoi alkaa. Tehtävä on merkityksellinen kriisitilanteessa näin laajassa ja harvaan asutussa maassa. Vaikka hanke päättyi, työ jatkuu viime vuonna perustetun ja valtakunnallisesti toimivan Suomen Kylät ry:n turvallisuusjaoston toiminnan kautta. Suomen Kylät ry:n toteutti hankkeen laajan osaajaverkoston kanssa ja se päättyi 2023. Lisäähän yhteisöllisyys tuen ja varautumisen kautta ihmisille turvallisuuden tunnetta. Näin parhaassa tapauksessa palvelujakin saadaan tiukassa tilanteessa kohdennettua paremmin, painottaa Aunola. 38 Teksti Johanna Heikkilä Kuvat Anssi Ketonen TURVALLISESTI KYLÄSSÄ Kylien, korttelien ja paikallisten yhteisöjen rooli turvallisuustehtävissä on ollut eri alueilla toisistaan poikkeavaa ja epäselvääkin. Kylätaloja pyörittävä kyläyhdistysväki tuntee seutukuntansa muidenkin järjestöjen aktiivit ja on paikallisolosuhteiden tuntija. Kylätalot PAVAK-roolissa eli paikallisen varautumisen keskuksina tarkoittaa esimerkiksi muonitustai evakuointikeskuksina toimimista. Se pitää sisällään myös henkisen puolen. Paikallisia kyläsuunnitelmia nostettiin esille ja pyrittiin viemään osaksi kuntien valmiussuunnittelua. Teemoina ovat muun muassa varautuminen häiriö. Kehittämistyötä on viety käytännön toimiksi alusta asti esimerkiksi kyläradiopilottien ja seminaarien kautta. Hankkeen tavoitteena oli luoda Suomessa tehtävälle kyläturvallisuustyölle selkeämmät käytännöt ja koota hajanainen työ yhtenäisemmiksi kyläturvallisuusmalleiksi
39 tilanteisiin, kylävara (yhteisöllinen pitkäkestoinen varautuminen), arjen turvallisuus ja huoltovarmuus. Kyläturvallisuus 2025 -hankkeen projektipäällikkönä työskenteli Pekka Rintala. Tehtävää riittää edelleen ja opittua aiotaan viedä eteenpäin Kylävara-hankkeen avulla, mikäli rahoitus sille varmistuu. Tarvittaisiin lainsäädäntömuutoksia, joissa kylät tunnistettaisiin turvallisuustoimijana, Aunola mainitsee. Ne löytyvät Kylämme. Yhteistyön tavoitteena on turvallisuuden tunteen lisääminen ja turvallinen elämä asuinpaikasta riippumatta. Kyläja kyläturvallisuussuunnitelmia esiteltiin messuvieraille. fi –sivuilta. Resurssien tehokkaamman kohdentamisenkin kannalta. -3 407 kyläyhdistystä ja 663 kylätoimikuntaa (v. 1995 oli 450 kpl) sekä kasvava joukko kortteliyhdistyksiä -55 seudullista Leader-kehittämisyhdistystä -19 maakunnallista kyläyhdistystä ja kyläasiamiestä sekä Svenskfinlands Byar, keskusjärjestössä neljä henkilöä valtionavulla maantieteellisesti Suomen kattavin verkosto -kaikkiaan 119 jäsenjärjestöä -kansainvälinen alan yhteistyö Ensiapukoulutukselle on paljon kiinnostusta kylissä ja sitä järjestettiin Kyläturvallisuus 2025 –hankkeen piloteissa. Kaipaisin vahvempaa kokonaisturvallisuuden hallintaa Suomeen. SUOMEN KYLÄT RY Tavoitteena on paikallisyhteisöjen ja niiden asukkaiden hyvinvoinnin sekä osallisuuden edistäminen. ?. –Kyläja turvallisuustoiminta on kovin siiloutunutta ja hajautuu monen toimijan kesken sekä siltä puuttuu selkeä omistajuus
Lisäksi kansanopistossa opiskelee kuulevia maahanmuuttajia suomen kielen kursseilla. Kuurojen kansanopisto toteutti Palosuojelurahaston avustuksella hankkeen, joka mahdollisti selkoviittomat sekä opiston opiskelijoille järjestetyn alkusammutuskoulutuksen. – Teimme oppaan, johon on sisällytetty niin Papunetin kuvia, selkosuomea ja selkoviittomista, kertoo johtava opettaja Petra Juva Kuurojen kansanopistosta. Teksti Johanna Heikkilä Kuvat Kuurojen kansanopisto. Niitä voi myös näyttää videoina. Alkusammutuskoulutus sisällytettiin maahanmuuttajaopiskelijoiden opetussuunnitelmaan ja opiskelijoilta on tullut kiitosta jälkeenpäin, että he olivat oppineet paljon uutta. Eli tätä opasta voi käyttää hyödyksi ihan jokainen Suomessa asuva. 40 Selkoviitotut käännökset paloturvallisuussymboleista voi nyt ladata QR-koodilla. Kuurojen kansanopistossa opiskelee kuuroja maahanmuuttajia ja suomalaisia, äidinkieleltään viittomakielisiä kuuroja täydennyskoulutuksessa. Vieressä viittomakielen tulkki Lotta Keski-Jyrä. Hankkeen aikana Kuurojen Kuurojen kansanopiston opiskelija harjoittelemassa alkusammutusta kouluttaja Tuukka Koskenroudan johdolla. Materiaalin tuottamisessa hyödynnettiin Papunet-sivustoa, joka välittää tietoa ja materiaalia kommunikoinnissa ja ymmärtäALKUSAMMUTUSOPPI VIITOTTUNA KIINNOSTI OPISKELIJOITA misessä tukea tarvitseville ihmisille, heidän lähi-ihmisilleen ja ammattilaisille. – Viitottuja ja tekstitettyjä videopätkiä voi katsella QR-koodien välityksellä
Kyläradion käyttö tapahtumissa luo valmiutta sen käyttöön häiriötilanteissa. Vanha koestettu teknologia otetaan tukemaan uuden teknologian haavoittuvuuksissa. KYLÄRADIOLLA LISÄÄ TURVAA Kyläturvallisuus 2025 -hankkeessa toteutettiin 34 erilaista pilottia ja näistä yksi oli kyläradio. Työkaluksi valittiin helppokäyttöinen ja luotettava RHA68 teknologia (”metsästysradio”). Toivoisimmekin tähän pysyvää rahoitusta, sanoo Juva. Kyläradiossa on kyse viestintäkonseptista, joka mahdollistaa kansalaisten keskinäisen viestinnän kylissä sekä yhteydenpidon vaikka kuntaan. Kuurojen kansanopistolla ollaan tyytyväisiä Palosuojelurahaston myöntämästä avustuksesta. Kyläradion toteuttamiselle laadittiin hankkeessa edullinen ja selkeä ohje. Paloturvallisuusopas Opas on vapaasti ladattavissa Kuurojen kansanopiston sivuilta: https://kuurojenkansanopisto.fi/ materiaalit. Toiminnassa noudatetaan Traficomin radiotaajuusmääräyksiä ja muita säädöksiä. – Kuuroilla maahanmuuttajilla ei oikein ole soveltavaa alkusammutuskoulutusta. -Videoissa on huomioitu myös näkövammaiset viittomakieliset.. Hän jatkaa, että hakemuksen laadinta vaati aikaa, täsmällisyyttä ja suunnitelmallisuutta, mutta tämä oli hyödyksi hankkeen aikana. – Olimme ilahtuneita saatuamme rahoitusta, ilman sitä ei olisi ollut mahdollisuutta toteuttaa hanketta tässä mittakaavassa, kertoo Juva. Oppaan painotus on kodin paloturvallisuudessa Joka sivulla on QR-koodit, jotka avautuvat videoihin. . Teksti: Kyläturvallisuus 2025 –hanke kansanopistoonkin saapui kuuroja ukrainalaispakolaisia. Hankkeen aikana tuli uusia ideoita jatkosta, sillä opiskelijat esittivät toiveen suorittaa tulityökortti. – Opiskelijat kokivat alkusammutuskoulutuksen hyödylliseksi ja toivoivat säännöllisiä kertauksia sekä selkosuomeksi että selkoviittomakielellä. Kyläradioverkossa kylätalot voivat toimia kuntalaisten yhteyspisteenä ja paikallisina valmiuskeskuksina tai johtopaikkoina erilaisissa viranomaisia tukevissa tehtävissä. Kyläradio -mallia on kehitetty yhteistyössä viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Viitotut videot on tekstitetty suomeksi ja ymmärtämisen tukena Papunetin kuvia, jotka auttavat ymmärtämään käsiteltävää aihetta
Liiton palokuntajäsenkenttä on monimuotoinen johtuen muun muassa hv-alueiden ja pelastuslaitosten käytäntöjen erilaisuudesta. Yhteisöjäsenistö koostuu neljästä hyvinvointialueesta (!) ja osasta alueen kuntia. UPL:n palveluksessa on viisi henkilöä, ja sen toimisto sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella Vantaan Vapaalassa. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos kuuluu hallinnollisesti Vantaan ja Keravan hyvinvointialueeseen ja palvelee myös Keski-Uudenmaan hyvinvointialuetta. 42 Uudenmaan Pelastusliitto ry MONIMUOTOISEN PALOKUNTAKENTÄN PALVELUKSESSA Uudenmaan Pelastusliitto – Nylands Räddningsförbund toimii yhteistyössä neljän hyvinvointialueen ja kolmen pelastuslaitoksen kanssa. Teksti Pekka Koivunen ja UPL Kuvat UPL. UPL:n pääkieli on suomi, mutta ruotsinkielisen FSBR:n kanssa se tekee vahvaa yhteistyötä. Liiton suurin jäsenryhmä on vapaaehtoiset palokunnat, joita on 102. Kaikkiaan jäsenyhteisöjä on 149. Yritysja kannatusjäseniä liitolla on 19
??. Heitä yhdistää intohimo ja ensiluokkaisuuden tavoittelu, se näkyy niin tekemisessä kuin kanssakäymisessä. Liiton tehtävänä on kuulla ja huomata niin muutoksia vapaaehtoisten päivittäin kohtaamissa tilanteissa kuin hv-alueiden ja ministeriön murheet ja löytää siihen hetkeen ratkaisuja vapaaehtoisten toiminnan tukemiseksi. Tästä syystä on tärkeää havainnoida kentän heikkoja signaaleja ja kehittää kykyä reagoida muutoksiin nopeasti. Liiton yksi tärkeä voimavara ovat liiton toiminnassa mukana olevat vapaaehtoiset (toimikunnissa, jaoksissa ja hallituksessa) liiton jäsenpalokuntien lisäksi. Tämän päälle tietysti oma harrastusja vapaaehtoistyö eri urheilulajeissa niin osallistujana, kouluttajana kuin hallituksessa (seuroissa ja liitossa). Uudenmaan Pelastusliitto ry – Nylands Räddningsförbund rf TOIMINNANJOHTAJA TERESA TUOMINEN URHEILUN PARISTA PALOKUNTAMAAILMAAN Uudenmaan Pelastusliittoa toiminnanjohtajana on vuoden 2020 elokuusta lähtien toiminut Teresa Tuominen. Tuominen sanookin palokuntatoiminnassa ja urheilussa olevan paljon yhteistä. Hänellä oli työn vastaanottaessaan lähes 20 vuoden työkokemus järjestöja liittotyöstä urheilun parissa. 43 Alueelliset pelastusliitot Suomessa OSA 2. He näkevät ja kokevat muutoksia arjessa. JATKUVA MUUTOS KÄYNNISSÄ Toiminnanjohtajan asemassa näkee Teresa Tuomisen mukaan hyvin, kuinka tällä hetkellä on erityisen monta murroskautta menossa. –Tämähän on juuri sitä, mitä tässä hetkessä painotetaan, jokaisen omatoimista kykyä toimia parhaansa mukaan. Hänen luettelonsa on pitkä: hyvinvointialueuudistuksesta ilmastonmuutoksen kautta tietoturvallisuuteen. – Maailmantilanne vaikuttaa näinä päivinä enemmän ruohonjuuritason toimintaan kuin ennen. Teresa Tuomisen mukaan palokuntatoiminta antaa hienot puitteet sille, että jokainen voi tehdä merkityksellistä työtä oman motivaation ja kykyjensä puitteissa. Pelastustoimella ja sen vapaaehtoistoimijoilla ei ole kristallipalloa muuttuvan ympäristön arvioinnissa. Tämä vaatii monipuolista verkottumista ja laajaa yhteistyötä. – Molemmissa ”lajeissa” osallistujilla on korkea motivaatio
Haluamme tarjota tilaisuuden, ajan ja paikan Uudenmaan ja Helsingin palokunnille tavata ja tutustua, vaihtaa ajatuksia ja viettää vapaa-aikaa hyvässä seurassa. Ja parastahan palokunnissa ovat juuri ne ihmiset! TULEVAISUUS TÄYNNÄ TOIMINTAA Sari kalenterissa on palokuntatapahtumia jo vuoden loppuun saakka. Sarille kävi niin kuin monelle muullekin: ”Kiinnostuin, innostuin palokuntatoiminnasta, annoin pikkusormen, ja sitten se olikin jo menoa!” Sari on Malmin VPK:n naisosaston johtaja ja Asolan VPK:n jäsen. Leirien myötä kuva palokuntamaailmasta on ihan toisenlainen kuin aloittaessani liitossa 12 vuotta sitten. Sarin mukaan syksyllä kokeillaan myös nuorten ”palokuntakoulutusta”, jossa aiheiksi on kaavailtu viestiliikennettä, varautumista ja toimihenkilöiden koulutusta. LAAJA TEHTÄVÄKENTTÄ Järjestökoordinaattori Sari vastaa osittain myös UPL:n taloushallinnosta, hoitaa reskontrat ja osan viestinnästä, myös tapahtumien järjestelyt kuuluvat Sarin työkenttään. Tapahtuman tavoitteena on houkutella palokuntalaisia CTIF-toimintaan ja myös kansalaisia palokuntatoimintaan. Leireillä olen tutustunut valtavaan määrään ihmisiä, ja tänä päivänä tuttuja on palokunnissa ympäri Suomea. Työnkuva on laaja ja mielenkiintoinen, kahta samanlaista päivää ei ole! Monessa mukana oleva ja superverkostoitujaksi kutsuttu Sari pitää suurimpana haasteena palokuntalaisten sitouttamista ja sitoutumista eri tehtäviin. Niin ja liiton ansiomerkit vielä pisteenä iin päälle. – Palokuntien ja myös liiton vapaaehtoistoiminta vaatii paljon motivaatiota, sekä tietysti aikaa. Porissa vuonna 2014 järjestetystä Viksu-leiristä alkaen olen ollut mukana myös kaikilla suurleireillä. – Siitä lähtien olen ollut mukana kaikilla alueen leireillä. KOUKUSSA LEIREIHIN JA SOPIMUSPALOKUNTIIN Ensimmäinen palokuntaleiri, jolle Sari osallistui liiton toimihenkilönä, avasi hänelle näkymät palokuntien järjestötoimintaan. Samoin palokuntanaisille ja -veteraaneille on jo toimintaa kalentereissa. – Sanon suoraan, että olen koukuttunut palokuntaleireihin. – Heinäkuussa on alueemme oma leiri, Feeniks24 Padasjoella, joka järjestetään yhdessä Helsingin Pelastusliiton kanssa. Syyskuussa järjestämme yhdessä Helpen ja FSBR:n kanssa Kivijalka -risteilyn, joka on tarkoitettu Uudenmaan alueen palokuntalaisille. Sarin kuva palokuntamaailmasta on vain syventynyt leirien myötä. – Myös naisja veteraanitoiminnan sekä erityisesti palokuntien nuorisotoiminnan tukeminen kuuluvat tehtäviini. – CTIF-palokuntakilpailun SM-kisa järjestetään 14.9.2024 Tuusulan urheilupuistossa. Samoin liiton jäsenpalvelut, kuten liiton vuokrattavat ja lainattavat tavarat. 44 JÄRJESTÖKOORDINAATTORI SARI TUURI-SALONEN ANNOIN PIKKUSORMEN Sari aloitti 12 vuotta sitten pelastusliitossa, ja tuli alalle täysin pelastusalan ulkopuolelta. – Liiton tärkein tehtävä on tukea vapaaehtoisia, me hoidamme puitteet ja autamme vapaaehtoisia onnistumaan, päättää Sari.
LAATUTASO NOUSSUT Johanna Vuorensyrjän mielestä kurssien laatutaso on noussut viime aikoina merkittävästi, – Muun muassa kurssilaisten ennakkovalmistautuminen on osaltaan nostanut laatutasoa. Järjestämme myös useita omia täydennyskursseja. – Kerään alueeltamme kehittämisehdotuksia ja vien ne edelleen kehittämisverkoston ytimeen. Ja oppimateriaali on myös parantunut. Koska kyse on usean vuoden muutoksesta, tilanne on haastava laitoksille, opistolle, järjestöille, palokunnille ja myös palokuntalaisille. He saavat kuitenkin nykyään selkeämmät ohjeet kuin aiemmin. On tärkeää, että koulutuksen järjestäjät ovat mukana kehitystyössä. Hyvä esimerkki on vuosittain toteutettava Nouhätä-kilpailu. 45 KOULUTUSPÄÄLLIKKÖ JOHANNA VUORENSYRJÄ KOULUTUSUUDISTUS MENOSSA HYVÄÄN SUUNTAAN Vuonna 2011 UPL:n palveluksessa aloittaneen Johanna Vuorensyrjän tehtäviin kuuluu ensisijaisesti hälytysosastojen palokuntakoulutuksen järjestäminen pelastuslaitosten kanssa yhteistyössä. – Kouluttajat ovat joutuneet uusien haasteiden eteen. Kurssien kouluttajat toimivat sivutoimisesti, joten päätoimen työn oheen kurssien sovittaminen etukäteen on haastavaa. Näin kursseilla voidaan keskittyä enemmän varsinaiseen asiaan, kun tietyt perusasiat ovat kurssilaisille selvillä. – Esimerkiksi ryhmänjohtajakursseja järjestämme vuosittain tarpeen mukaan. Jo muutaman vuoden jatkunutta koulutusuudistusta Johanna pitää pääosin hyvänä. ??. Palokuntalaisten kannalta polkuajattelu oli aiemmin selvempi, se ei ole vielä muotoutunut. On hieno juttu, että laitokset ovat ottaneet aktiivisen roolin lapsiin ja nuoriin suunnatussa turvallisuusviestinnässä. Johanna Vuorensyrjä vastaa liitossa myös pelastuslaitosten kouluihin ja päiväkoteihin suunnatun turvallisuusviestinnän tukemisesta. Johanna on tullut alan ulkopuolelta ja hänellä on pitkäaikainen kokemus vapaaehtoisena yhdistystoiminnasta pursiseuran hallinnossa ja eri toimikunnissa. Voimme tehdä kyllä koulutustavoitteet kevätja syyskausille, mutta tarkempi kalenteri yli puolen vuoden päähän on melkein mahdotonta. HAASTEENA KALENTERI Johanna Vuorensyrjä allekirjoittaa useiden alueliittojen koulutuspäälliköiden esiin tuomat haasteet. Liittojen koulutuspäälliköt käyvät noin kerran kuukaudessa Teams-keskustelun, jossa opiston edustaja on aika ajoin mukana. – Koulutuskalenterin laatiminen seuraavaksi vuodeksi on vaikeaa. Uudenmaan pelastusliiton alueella kurssitarjonta pyritään pitämään tarvetta vastaavana. – Keräämme heille muun muassa materiaalia nettisivuillemme
Pietari Muurinen kertoo, että hanke on saanut positiivisen vastaanoton ja se on koettu tärkeäksi. – Huhtikuun lopussa pidimme koko alueen päällystöseminaarin, jossa aiheina olivat johtamisen tematiikka sekä palokuntayhdistysten strateginen johtaminen. UPL:n kotisivuilta löytyy ajantasaista tietoa palokuntavaatteista ja niiden tilaamisesta.. Pietari pitää esille tulleita ongelmakohtia pitkälti saman suuntaisina kuin SSPL:n Sopimuspalokuntabarometrin tulokset olivat. Muurinen kertoo hankkeen yhtenä työkaluna olevan päällystöseminaarit. Ohjelman tarkempien kyselyjen pohjalta päädyttiin Muurisen mukaan keskittymään kolmeen pääkohtaan. TOIMIVAT JOHTAMISTAVAT PALOKUNNASSA –OHJELMA Vuoden 2022 syksyllä Uudenmaan palokunnille tehtiin kysely, missä asioissa UPL voisi olla jäsenpalokuntien tukena. PALOKUNTAVAATTEITA VÄLITTÄMÄSSÄ Uudenmaan Pelastusliitto on virallinen Image Wear Oy:n sopimuskumppani – Kaikki kauttamme tilattavat palokunta-asut ovat viranomaispukuja vastaavia tuotteita, mutta niissä ei ole viranomaistunnuksia. Niitä on järjestetty alueellisia tai koko pelastusliiton alueen yhteisinä, myös hallintokoulutusta on järjestetty niin lähikuin etäkoulutuksena. Pietari on toiminut reilut 20 vuotta Malmin VPK:ssa, jossa toimii tällä hetkellä varapäällikkönä sekä koulutuspäällikkönä. Ohjelman on tarkoitus jäädä pysyväksi osaksi liiton toimintaa, eikä vain tilapäiseksi hankkeeksi. 46 ASIANTUNTIJA PIETARI MUURINEN PALOKUNTAYHDISTYKSIÄ TUKEMASSA UPL:ssa asiantuntijatehtävässä kuluvan vuoden alusta lähtien toimineella Pietari Muurisella on vahva palokuntatausta. Hankkeessa on kääritty hihat ja aloitettu käytännön toimet ongelmien ratkaisujen löytämiseksi. Hankkeessa tehdään yhteistyötä erilaisten järjestöjen kanssa sekä johtajakoulutuksen osalta käydään keskustelua vertaisjärjestöjen kanssa. Ohjelman tarkoituksena on tukea palokuntien päällystöä johtamisessa, erilaisten työkalujen ja toimintamallien avulla. Viime vuoden lopussa, pidimme koko alueemme palokuntien hallintojen ja päällystöjen jäsenille seminaarin, johon sisältyi niin hallinnon koulutusta kuin vapaaehtoisten johtamiseen perehtymistä. Toimivat johtamistavat palokunnassa –ohjelma sai näin alkunsa. – Olemme käyneet pelastuslaitoksissa keskustelemassa sopimuspalokuntien ja laitosten yhteistyöstä. – Yhteistyö alueen pelastuslaitosten kanssa, vastuun ja työmäärän jakautumiseen palokunnissa sekä henkilöiden välisten ristiriitatilanteiden ja vuorovaikutushaasteiden ratkaisuun tulee kehittää toimintamalleja, joilla kevennetään palokuntien päällystön kuormitusta
Hän on ollut Espoon VPK:n jäsen aina nuoriso-osastoajoista lähtien. – Hyöty yhteistyöstä olisi molemminpuolinen ja vahvistaisi entistä enemmän yhtenäisen viestinnän toteutumista. – Räätälöin aina pyydetyt koulutukset ja kurssit yritysten toiveiden ja tarpeiden mukaan. – Liittomme tunnettuus kasvoi opetusvideoiden myötä ja uusia yhteistyökanavia aukesi niin yrityksiin kuin alueen muihin toimijoihin. – Järjestämme edelleen kohdennettuja koulutuksia niin yksityishenkilöille kuin yhteisöille ja yrityksille. LISÄÄ YHTEISTYÖTÄ Uudenmaan Pelastusliitolla on hyvät yhteistyösuhteet alueen eri toimijoihin. Vuoden 2023 alkupuolella kiinnostus väestönsuojeluun ja varautumiseen alkoi kuitenkin hiipua. Yhteistyöllä saadaan näkyvyyttä pelastusliitolle ja samalla markkinoitua sopimuspalokuntatoimintaa kansalaisille. Savilammella on pitkä palokuntatausta. – Parhaimmillaan meillä oli kymmenen kurssia viikossa, kun aiemmin niitä saattoi toteutua vain kaksi vuodessa. Kokemusta Miialla on yhdistyksen hallituksen ja hälytysosaston toiminnasta, tukiosastotoiminnoista sekä nuoriso-osaston johtamisesta ja kouluttamisesta. Miialle palokunta on elämäntapa. – Näin voisimme hyödyntää paremmin hyväksi todettuja käytäntöjä kaikessa toiminnassamme. ?. Parhaina esimerkkeinä on myös ruotsiksi ja englanniksi tekstitetyt väestönsuojiin liittyvät opetusvideot, jotka löytyvät liiton YouTube-kanavalta, kertoo Miia Savilampi. ”VARAUTUMINEN JA VÄESTÖNSUOJELU NOSTI KIINNOSTUSTA” Uudenmaan Pelastusliiton tehtäväkentässä varautumisella ja väestönsuojelulla oli melko pieni rooli ennen Venäjän hyökkäyssotaa. Pelastusliitot voisivat Miia mukaan olla enemmän mukana pelastustoimen viestinnässä, josta tällä hetkellä pelastusliiton edustus puuttuu. Asiakkaat vaihtelevat yksittäisistä henkilöistä ja taloyhtiöiden asukkaista aina suuriin kaupunkeihin ja yrityksiin asti. Tämä nosti kiinnostuksen väestönsuojeluun ja varautumiseen aivan uudelle tasolle. Koulutin ja pienellä ryhmällä tuotimme tämän tueksi materiaalia yleisesti kaikkien hyödynnettäväksi. Savilampi arvelee, että muun muassa nykyinen taloudellinen tilanne on vaikuttanut kurssikysynnän tasaantumisen. Savilammen mielestä pelastusliittojen tulisi edelleen lisätä keskinäistä yhteistyötä, vaikka se on parantunut viime vuosina. Miian työpanoksesta valtaosa suuntautuu tällä hetkellä yritysyhteistyöhön. Miia tuottaa ja kokoaa turvallisuusviestinnän materiaaleja ja aineistoja palokunnille hyödynnettäväksi turvallisuusviestinnässä. 47 TURVALLISUUSASIANTUNTIJA MIIA SAVILAMPI TURVALLISUUSVIESTIJÄ KOKO SYDÄMELLÄÄN Espoolainen Miia Savilampi aloitti Uudenmaan Pelastusliitossa vuonna 2021 turvallisuusasiantuntijan tehtävässä. – Kun tulee yhteydenotto, että toivottaisiin paloautoa nähtäville ja pientä turvallisuusviestintää esimerkiksi erilaisiin tapahtumiin niin pyrin ohjaamaan pyynnön tapahtumaa lähimmälle palokunnalle. Liiton näkyvyyttä Miia pitää nykyään parempana kuin ennen
48 PELASTAJA VAILLA HAPPEA Teksti Emmi-Juulia Hirviniemi Kuvat Jussi Heikkonen
Emmi-Juulia Hirviniemi Fysioterapeutti (AMK), Liikuntaneuvoja (AT), Sertifioitu Personal trainer ja hieroja (AT) Savusukeltaja Kuusiston VPK:n hälytysryhmässä Pelastusalan henkilöstölle suunnatun lajinomaisen harjoitusmuodon AsemaHIIT-konseptin kehittäjä Instagramissa nimellä @tirriainentreenaa Toimintakyvyn pelastajat osa 4 Tällä palstalla julkaistaan kuusiosainen juttusarja työja toimintakyvyn ylläpitämiseen liittyen. juostessa tai intervallityyppisissä hikitreeneissä sykkeet nousevat liian korkealle ja harjoitteita toistetaan liian usein treenihurmoksessa. sauvakävellen ja pyöräillen. Se ratkaisee lopulta sen, paljonko lihaksiin harjoitetusta kapasiteetista saadaan mitattua ulos raskaissa fyysisissä tehtävissä. PK-osuudet kuuluvat myös osaksi kovatehoisia harjoituksia. Hapenottokyvyn ja lihasvoimaharjoittelun perusta on hyvässä peruskunnossa. Sen kehittäminen edellyttää peruskuntotason sykkeillä (50–70 % maksimista) tehtyjä pidempiä lenkkejä esim. Parasta peruskuntoliikuntaa on hyötyliikunta, kuten matka polkien asemalle.?. Sen täytyy olla hyvässä kunnossa mahdollistaakseen työskentelyn turvallisesti ja ääriolosuhteissa. Portaissa tehdyt eri sykkeiset harjoitteet ja mäkiharjoitteet sauvakävellen tai esim. 49 Hyvä hapenottokyky on yksi pelastajan tärkeimmistä fyysistä ominaisuuksista. Artikkeleissa syvennytään eri kunnon osa-alueisiin, joihin tutustutaan yleisellä tasolla pelastustyön näkökulmasta tässä artikkelissa.. Ongelmana on usein, että esim. Artikkelit sisältävät taustatietoa eri fyysisen ja henkisen suorituskyvyn harjoittamiseen ja jakaa käytännön vinkkejä arkeen ja asemaympäristöön sovellettavaksi. Pelastajan työ perustuu alaraajojen kuormittamiseen. Näitä harjoitteita on hyvä sijoitella viikkoon Terveysliikuntasuositusten mukaisesti kevyttä liikuntaa 2,5 h tai raskasta liikuntaa reilu tunti. Kevääseen ja kesään on hyvä ja helppo jaksottaa PK-kausi, sillä lajivaihtoehtoja on runsaasti. sammutusasussa harjoituttavat tehokkaasti lajiominaisuuksia varsinkin pitkäkestoisia keikkoja, kuten maastopaloja varten. Kestävyysharjoittelua täytyy jaksottaa samoin, kuten muutakin harjoittelua. Hyvä peruskunto nopeuttaa palautumista huomattavasti. PERUSTA PERUSKUNTOHARJOITTELUSTA Kestävyyskunto kehittyy hengitysja verenkiertoelimistön toiminnan tehostuessa ja lihasten käyttäessä tehokkaammin happea ja lihaksiin varastoituneita hiilihydraatteja sekä rasvoja energiakseen. Kovasykkeisiltä harjoituksilta jää puuttumaan hyvä ja vankka perusta, jolloin pidemmän päälle uhkaa ylirasitustila tai maksimikapasiteetti heikkenee. Siksi kävellen ja jalan tehdyt harjoitteet valmistavat parhaiten työtehtäville. Harjoittelu jaetaan kolmeen osa-alueeseen; perus-, vauhtija maksimikestävyyteen. Haastan kaikki sopimuspalokuntalaiset palokunnittain pyöräilemään tai kävelemään asemalle viikkoharjoituksiin rakentaakseen peruskuntopohjaa, joka on kuin sammutushaalari
Tarkka ja todenmukaisempi hapenottokyky saadaan mitattua suoralla maksimaalisella testillä, jossa kasvoilla olevan maskin kautta mitataan keuhkojen kautta virtaavaa ilmaa. Lisää keskiraskas vastus. Toista tämä neljä kertaa (4 x 5 minuuttia) pitäen vetojen välissä 2 minuutin tauon. Sydän ja keuhkot ovat kuin paineilmalaite ja selkälevy. Vauhtikestävyysalueella (70– 85 % maksimista) aerobisessa lihastyössä hengästymistä tapahtuu jo reilummin, mutta lihaksilla on vielä käytettävänään happea. Korkean intensiteetin harjoitteluun siirrytään pohjien ollessa kunnossa. Tee lopussa 10 minuutin loppuverryttely.. VAUHTIKESTÄVYYSHARJOITUS KUNTOPYÖRÄLLÄ Polje kevyemmällä vastuksella alkuverryttelyä 10 minuutin ajan ja ota muutamia spurtteja hermoston herättelyksi. Moni pelastaja on käynyt FireFit-testien yhteydessä mittauttamassa hapenottokykynsä polkupyöräergometritestissä. Sydämen terveyttä hellivän hyvän HDL-kolesterolin määrä kasvaa, lepoverenpaine laskee vähentäen suoniston kuormitusta. Kyky ilmaistaan usein litroina minuutissa (l/min) tai suhteellisena hapenottokykynä millilitroina kehon painokiloja kohden (ml/kg/min). Vuorottele vastuksia 5 minuutin ajan. Testiä varten suosittelen polkemaan polkupyörää tavoitteellisesti pidemmän harjoitusjakson ajan, jotta lihakset ja keuhkot tottuvat kyseisen lajin aiheuttamaan kuormitukseen. Maksimaalisessa (85–90 % maksimista) anaerobisessa kestävyysharjoittelussa väsymys on jo huomattava ja lihasten käytössä ei juurikaan ole happea, jolloin laktaattitasot nousevat ja kansankielellä pelastajaa alkaa hapottaa. Kyseinen testi ei kerro todellista hapenottokykyä, vaan perustuu laskennalliseen kaavaan ja testin aikana saatujen arvojen keskinäiseen suhteeseen. Tätä laktaatin sietokykyä on hyvä kehittää, mikäli mielii parempaa kestävyyskuntoa ja väsymyksen sietokykyä. Tämä kehittää kehon kykyä hyödyntää hiilihydraattivarastoja energiana. Maksimaalisella hapenottokyvyllä tarkoitetaan hengitysja verenkiertoelimistön kykyä kuljettaa happea sitä käyttäville lihaksille, jotka käyttävät sitä energiantuotantoonsa äärirasituksessa. HAPENOTON MERKITYS PELASTAJALLE Pelastaja tarvitsee hapenottokykyä sietääkseen väsymystä ja kuljettaakseen riittävästi happea lihaksille energiantuotantoa varten. Sydän kiittää harjoittelusta kasvattamalla pumppaustehoaan ja keuhkot tuulettavat tehokkaasti ilmaa lävitseen hengitysventtiilin lailla. Työssä tarvitaan suuria lihasryhmiä kuten alaraajoissa ja niiden pitkäkestoinen kuormittaminen kohdistuu pääasiassa hengitysja verenkiertoelimistöön sekä lihasten omaan aineenvaihduntaan. Polje ensin 1 minuutti tällä vastuksella ja nosta tämän jälkeen vastusta hiukan seuraavan 1 minuutin ajaksi. Lopputulokseen vaikuttaa myös ihmisen koko. Halutessasi voit tehdä vielä viimeisen vedon ja sarjapalautuksen jälkeen 4 x 30 sekunnin vedot keskiraskaalla vastuksella mahdollisimman kovaa. Polje verryttelypolkua kevyemmällä vastuksella välissä 1 minuutin ajan ennen seuraavaa vetoa
Apteekissa myydään paksua kumista puhalluksiin tarkoitettua letkua Hengitys ei ainoastaan takaa riittävää hapensaantia lihassoluille vaan auttaa myös rauhoittumisessa paniikin iskiessä. Kovaäänisin puuskuttaja ei välttämättä ole huonokuntoisin, vaan sittenkin tehokkain ja taidokkain hengittäjä. Tarvitset korkean tyhjän pullon, joka täytetään osittain vedellä. VASTUSTETUN HENGITYKSEN HARJOITUS Vastustettua hengitystä voi harjoittaa vesiPEP-harjoituksilla. Poikkeavia tilanteita ovat maskin läpi vastustetusti hengittäminen savusukelluksen aikana tai paineilmalaitteita edellyttävissä tehtävissä. Vesipatsaan korkeus pullossa vaikuttaa vastukseen puhallettaessa; enemmän vettä ja vastusta. Valitettavan usein pelastajalta loppuu hapenottokapasiteetti voimavarantoja ennen. Täytä keuhkot ilmalla ja puhalla mahdollisimman pitkä ulospuhallus siten, että koet hapen loppuvan. Vastustettua hengitystä voi harjoittaa vesiPEP-harjoituksilla. ?. Apteekissa myydään paksua kumista puhalluksiin tarkoitettua letkua. 51 KEUHKOT – TODELLINEN PAINEILMALAITE Taloudellista hengitystekniikkaa ja keuhkojen täyttökapasiteettia kannattaa harjoittaa, mikäli mielii tehokkaaksi pelastajaksi. Tarvitset korkean tyhjän pullon, joka täytetään osittain vedellä. Toista 3–4 x 10 puhallusta kerralla
Sammutusjärjestelmänäytös osoitti, että Inergen-sammutuskaasusta ei aiheudu jäämiä eikä korrosiovaaraa.” Inergen-sammutuskaasu Inergen-sammutuskaasu kiertueella kiertueella Inergen-sammutuskaasu Inergen-sammutuskaasu koostuu yksinomaanluonnonkaasuista. Hiilidioksidi taas sopii kohdesuojaukseen. AGIS Fire & Security Oy edustaa kaasusammutus(Inergen, Co2, Novec) ja sprinklerijärjestelmiä. Demonstraatioperävaunussa kaasun sammuttava vaikutus saatiin hyvin esille, koska vaunun toinen sivuseinä oli lasia ja mahdollisti sisätilan tarkkailun. Inergen on lääketieteellisesti tutkittu ja hyväksytty viranomaisten toimesta ympäri maailmaa. Se on ensimmäinen inertti sammutuskaasu, joka on testattu lääketieteellisesti koehenkilöillä. Näistä Inergen-kaasu oli esillä huhti-toukokuussa järjestetyllä kiertueella. Koska Inergen koostuu ilmakehässä luonnollisesti esiintyvistä kaasuista, ei sammutuksen yhteydessä vapaudu ihmiselle vaarallisia hajoamistuotteita. Demonstraatiossa tulet sammuivat noin minuutissa järjestelmän laukaisusta. – Ennen kaikkea Inergen on turvallista ihmisille, koska se ei syrjäytä happea, kuten esimerkiksi hiilidioksidi. – Ja palomiehen kannalta on tärkeää, että kohteessa säilyy näkyvyys, toisin kuin esimerkiksi aerosoleja käytettäessä. Kaasun ainesosat, argon, typpi ja hiilidioksidi,alentavat happipitoisuutta paloalueella tasolle, jolla palo ei ole enää mahdollista.” Inergen-kaasun hiilidioksidi kiihdyttää hengitystä ja siten verenkiertoa, jolloin veri vie aivoihin tehokkaammin happea. Normaalisti tulipalot sammuvat jo 15 prosentin happitasolla. Suomeen on asennettu AGIS:in toimesta noin 650 Inergen-sammutuslaitteistoa. Inergen ei aiheuta rasitusta otsonikerrokselle (ODP=0) eikä edistä kasvihuoneilmiötä (GWP=0). Yhtenä Inergenin myyntiväittämänä on sen nopea vaikutus. Teksti ja kuvat Pekka Koivunen. Niillä suojataan myös taide-esineitä ja arvokasta materiaalia. Tilasta poistumiseen jää siten aikaa, kertoi toimitusjohtaja Kimmo Karila. Inergen varastoidaan kaasumuodossa. Inergen sammutusjärjestelmällä suojattavan tilan happitaso tyypillisesti lasketaan sammutustilanteessa 10-12,5 prosenttiin. Tämä auttaa paloalueelle mahdollisesti jääneitä henkilöitä paremmin selviytymään matalahappiselta paloalueelta pois. Tilasuojaksena tyypillisesti käytetään kaasusammutus-, sprinkleritai aerosolijärjestelmää. Kiinteitä kaasusammutusjärjestelmiä käytetään liiketoiminnalle kriittisissä tiloissa, kuten tietokonesalit ja sähkötilat. 52 Tilaja kohdesuojaukseen on tarjolla erilaisia sammutusjärjestelmiä, joista jokaiselle on oma käyttötarkoituksensa. Se ei aiheutasumun muodostusta, kuten tapahtuu nestemäisenkaasun laajetessa suuttimista purkautuessaan
Yrityksen toimipisteet sijaitsevat Helsingissä ja Oulussa. Liiketoimintapäällikkö Marko Pelkonen esittelee Inergen-järjestelmää laukaisun jälkeen. Happipitoisuus on laskenut, mutta ei vaaralliselle tasolle.. Kuva Turusta. AGISin asiakaskuntaa kuuluvat suuret teollisuusyritykset, teleoperaattorit, valtio-omisteiset yritykset. Yritys toimittaa järjestelmiä teollisten yritysten, julkisen sektorin sekä kaupan tarpeisiin ja tarjoammea konsultointia, suunnittelua, huoltoja ylläpitopalveluita sekä yksittäisiin järjestelmiin että laajempiin kokonaisuuksiin. AGISin demonstraatioperävaunu oli keväällä esillä Jyväskylässä, Turussa, Porissa, Kokkolassa, Raahessa ja Oulussa. 53 AGIS Fire & Security Oy AGIS on erikoistunut palonsammutus-, paloilmaisu-ja turvaäänievakuointijärjestelmiin
Pelastusopiston eri puhdistusmenetelmiä vertailevan tutkimusraportin (SAVE) mukaan erityisen hankalaksi ovat osoittautuneet sammutuspukujen keskikerrokset, joihin epäpuhtaudet erityisesti kertyvät. Kun paine palautetaan puhdistuksen jälkeen normaaliksi, nestemäinen hiilidioksidi palautuu jälleen kaasumaiseen muotoon, eikä erillistä kuivausta tarvita. teena. NASAn kehittämää, nestemäistä hiilidioksidia hyödyntävää, puhdistustekniikkaa on alun perin käytetty astronauttien varusteiden puhdistamiseen avaruuslentojen jälkeen. Tämä ei kuitenkaan riitä, vaan lisäksi varusteet tulisi puhdistaa vähintään kerran tai kaksi vuodessa edistyksellisemmällä tekniikalla, ja kemialliset ja biologiset epäpuhtaudet tulisi poistaa erityiskäsittelyllä. Se ”lakaisee” pois epäpuhtaudet ja liuottaa pelastajien hengelle ja terveydelle vaarallisia aineita. Hiilidioksidi muuttuu paineistettuna nestemäiseksi ja tunkeutuu sammutusasujen ja -varusteiden materiaaleihin niitä vahingoittamatta. Haasteellisinta, eli keskikerroksen pesutulosta tarkasteltaessa, muiden tekniikoiden puhdistustehokkuus oli enintään 31%, kun taas nestemäisellä hiilidioksidilla (LCO 2 ) suoritetun puhdistuksen tehokkuus oli 84%! Nestemäisellä hiilidioksidilla suoritettu pesu Hiilidioksidi on luonnollinen väritön, hajuton ja mauton kaasu, jota muodostuu esimerkiksi teollisen tuotannon sivutuotNESTEMÄISELLÄ HIILIDIOKSIDILLA PARAS PUHDISTUSTULOS Pelastajien sammutusja suojavarusteiden tehokas puhdistaminen erilaisista epäpuhtauksista on haasteellista. Yritys toimittaa asut Belgiaan, jossa ne käyvät läpi kauppanimeltään Decontexin LCO 2 -käsittelyn.. Lopputuloksena on täysin dekontaminoitu, desinfioitu ja hajuton tuote, josta on poistettu kaikki kemialliset, biologiset sekä fyysiset epäpuhtaudet. 54 Tällä hetkellä rutiininomainen puhdistusmenetelmä savulle altistumisen jälkeen on vesipesu, joka tulee tehdä aina altistumisen jälkeen. Tutkimusraportin mukaan vesipesun keskimääräinen puhdistustehokkuus oli sammutusasun uloimmissa kerroksissa ja niskan sisäkerroksessa keskimäärin 56%. http://info.smedu.fi/kirjasto /sarja_B/B1_2024.pdf Nestemäisellä hiilidioksidilla suoritettua sammutusasujen puhdistuspalvelua Suomessa tarjoaa Teknosafe Oy. Hajunpoistoon ja desinfiointiin käytetään muun muassa otsonointikaappeja sekä otsonivesipesua, ja esimerkiksi höyrymuotoinen vetyperoksidi on laajalti käytetty desinfiointiaine. Lisäksi joillakin puhdistusmenetelmillä esimerkiksi oksi-PAH -yhdisteiden määrä materiaaleissa oli jopa suurempi kuin ennen puhdistusprosessia
– Uusi säiliöauto pääsi taannoin tulikokeeseen Ulvilan mittavassa energiapuukasan tulipalossa, missä vettä pumpattiin läheisestä lammesta ja vedensaanti saatiin turvattua tehokkaan kaluston avulla. Vasemmalta Panelian VPK:n koulutuspäällikkö Matti Heiska, päällikkö Juho Ansio, hallituksen puheenjohtaja Jussi Vartama ja LähiTapiola Länsi-Suomen viestintäpäällikkö Toni Salminen. 48 kW teho 5100 kierroksella. Panelian VPK:n erikoistuminen vesihuoltoon on vuosien työn tulosta. Palokuntalaisten itsensä suunnittelema ja rakentama raivaus/pumppuyksikkö on esimerkki vesihuollon kehittämisestä yhdessä pelastuslaitoksen kanssa. 55 Panelian VPK on yksi Satakunnan pelastuslaitoksen kolmesta vesihuoltopalokunnasta. Moottorin tilavuus on 899 cm³. 0400-748 088. – Uuden moottoriruiskun rinnalla säiliöauto parantaa Panelian VPK:n toimintaedellytyksiä vesihuoltoyksikkönä, sanoo palokunnan päällikkö Juho Ansio. Panelian VPK, Satakunnan hyvinvointialue LÄHITAPIOLA LAHJOITTI MOOTTORIRUISKUN ROSENBAUER FOX 4 -MOOTTORIRUISKU Moottori: 3-sylinterinen nelitahtinen vesijäähdytteinen Rotax BRP 903. Sen vesihuoltovalmius täydentyi uudella moottoriruiskulla, jonka Panelian VPK sai hankittua LähiTapiolan lahjoituksella, jonka arvo oli 22 000 euroa. Pumppu: Yksiasteinen, kevytmetallikeskipakopumppu, maksimipaine 16,5 bar (rajoitettu) Pumpun tuotto: 2250 l/min 4 bar (1,5 m imukorkeudella) Automaattinen mäntäimupumppu, vakiopainesäädin Paino: Käyttövalmiina 166 kg Lisätietoja: Juho Ansio, palokunnan päällikkö, puh. – Kaluston jatkuvalla kehittämisellä pystytään palvelemaan paremmin koko alueen palokuntia, päättää palokunnan päällikkö Juho Ansio Panelian VPK:sta. VPK sai keväällä Satakunnan pelastuslaitokselta myös täysin uuden säiliöauton
SAVUSUKELLUSKELPOINEN SOPIMUSPALOKUNTALAINEN. KEVYTASU JA KEVYTKYPÄRÄ (oikeilla standarteilla valmistettuna) ovat mainio varuste metsäpaloissa ja teknisessä pelastamisessa. KILPAILEVA PELASTUSALAN JULKAISU on myllyttänyt sammutusvarustusten sopivuutta, esimerkiksi raskaana oleville ihmisille ja naisiksi identifioituviksi henkilöille. 56 PERUSTEHTÄVIIN SOVELTUVA sopimuspalokuntalainen. SAVUSUKELLUSKELPOISEN HENKILÖSTÖN varusteiden värinä ruskea, jotta lika ja kontaminoituminen pystytään havaitsemaan helpommin. PBI-puvun hinta pyörii noin 1000 euron ja Gore-Tex-puvun noin 800 euron paikkeilla. Esimerkiksi oma meloni ei sovi millään ilmeellä Galletin tai Drägerin kypärään, kun taas Rosenbauerin tai PAB:tin pottaan hörökorvani sujahtavat oikeinkin hyvin. Lisäksi puvun kalvo estää pukua kostumasta läpi ja lisää työmukavuutta kylmissä olosuhteissa. Oikean kokoinen PBI, Gore-Tex tai Nomex-kalvolla varustettu sammutusasu. Sopimuspalokunnat ovat työturvallisuuslain puitteissa toimivia yhdistyksiä. Varusteen peseminen on helppoa ja se kuivuu nopeasti. Totta kai jokaiselle hälytyskelpoiselle henkilölle pitää saada sopivat varusteet. Tehtävän ja vallitsevien olosuhteiden niin salliessa, käytetään kevytasua ja kevytkypärää. Lantiomallin housuilla, joissa optio integroiduille valjaille. Lantiomallin housuilla, joissa optio integroiduille valjaille. Jokainen tietää, että jalkineilla ja pohjallisilla on vaikutuksia muun muassa selkäja nivelvaivoihin. Sammutusasun väri ruskea.. Sammutusasun väri ruskea. Sama pätee kenkiin, jotka ovat ihan aikuisten oikeasti tärkeä suojavaruste, jonka pitää sopia jokaiseen räpylään. Tässä oma ehdotus asian tiimoilta. PELASTAJA – PÄÄTOIMINEN. Lisäksi kyseisten varusteiden hankintahinnat ovat aivan eri luokkaa kuin esimerkiksi edellä mainittujen palopukujen. Lantiotai haalarimallin housuilla. On pelastuslaitosten tehtävä (sopimuksesta Porkkanahaalareita ja palovöitä 2 SAAPPAAT, KÄSINEET TAI KYPÄRÄT ovat hankintahinnaltaan sellaisia tuotteita, jotka voidaan hankkia loppukäyttäjälle sopivaksi. Keikalla on keskimääräistä kivampi olla, kun päätä ei särje tai klyyvari ei liimaudu kypärän visiiriin. PUVUN PITÄÄ OLLA ehjä ja likaisena se pitää pestä. Oikean kokoinen PBI tai Gore-Tex-kalvolla varustettu sammutusasu. Mitäpä, jos lähdettäisiin liikkeelle siitä, että laitettaisiin aluksi muutamat perusasiat ihan kaikilta kuntoon. ON KÄSITTÄMÄTÖNTÄ, että vallitsevassa maailman tilanteessa kentällä pyörii yli 20 vuotiaita Nomex-pukuja sun muita reliikkejä. Sammutusasun väri ruskea tai musta (sininen). Oikean kokoinen PBI tai Gore-Tex-kalvolla varustettu sammutusasu. Lisäksi kalliimman luokan paloasu ommellaan edelleen Euroopassa, kun taas halvemmat ommellaan ties missä. Se ei kuluta käyttäjää nestehukan partaalle
Suurin murhe tuntuukin olevan, minkä värisiä kypäriä hankitaan sopimuspalokunnille. Kuten kuuluisassa autoelokuvassa todetaan, voit seistä vakuuttavasti autosi vieressä ja lukea myyntiesitteestä ohikulkijalle sen ominaisuuksista. PS. Toiveena on myös, että niissä ammattitaitoinen henkilöstö, korjaa ja paikkaa jo olemassa olevia sammutusasuja. LISÄKSI KIRJOITAN JOULUPUKILLE, että kentältä siivottaisiin museoihin yli 20 vuotta vanhat sammutusasut. Mikäli alamme tinkiä säästöjen edessä näistäkin, voimme vain kuvitella millainen joukko saataisiin aikaiseksi. MIKÄLI JOLLEKIN ON VIELÄ JÄÄNYT EPÄSELVÄKSI, Ukrainassa Venäjän federaation asevoimat iskevät myös pehmeisiin kohteisiin ja niiden ympäristössä toimiviin pelastustyöntekijöihin. Kuten edellisessä tekstissä mainitsin, kun henkilöiden pätevyydet ja motiivit ovat mitä ovat, voidaan vaan kuvitella millaisella pieteetillä muun muassa varusteasioita hoidetaan. Ensimmäisen iskun jälkeen, isketään toisen kerran, jolloin vaikutetaan paikalle saapuneisiin vahvennuksiin. TOIVON, ETTÄ PELASTUSLAITOKSET SÄILYTTÄVÄT ne jäljellä olevat ompelimot ja varustehuollot, jotka eivät ole kadonneet ”säästöjä” etsiessä. Huonojen varusteiden, huonon johtamisen ja moraalin laskun myötä kärsimme vääkolumni Pikku-Ville jäämättä tappion, niin tulikukkoa, säätä, kuin mahdollista vihollista vastaan. 57 riippuen) taata soveltuvat suojavarusteet jokaiselle hälytyksiin osallistuvalle henkilölle. SAMMUTUSASU EI SUOJAA sirpalevaikutusta vastaan ja tappioita tulee. Tappioiksi sodankäynnissä luetaan myös kalustoon ja varusteisiin kohdistuvat menetykset. LISÄKSI SOISI JOKAISEN pelastuslaitoksen heräävän vallitsevaan maailman tilanteeseen. Puhumattakaan työsuhteessa olevista pelastajista. Niissä kypärissä on myös paistoleimat ja suurimpaan osaan kuupista määritelty käyttöikä valmistajan toimesta…. STRESSAAVAN TILANTEEN YMPÄRILLÄ toimiessa on ensiarvoisen tärkeää luottaa kalustoon ja varusteisiin
Pelastusasetuksessa mainitaan kerran, että ”palokunnan päälliköltä” edellytetään tietty koulutus. Paitsi että äiti harvoin on tekemässä ja palokuntien koneellistumisaste yleensä on vaatimaton. Siinä etenkin palomieskerho taas vastaa yhteisöllisyydestä. resursseja tuottava verkosto, joten rientoihin on pakko käyttää aikaa. Palokunnanpäällikkö palokunnan kasvoina Palokunnanpäällikön eräs keskeinen rooli liittyy palokunnan julkisuuskuvaan. 58 . Palokunnanpäällikkö on yleensä palokunnan ”korein näkyvä hahmo”, ja hänelle kuuluu merkittävä osa PR-toiminnasta kaikenlaisine ”kissanristiäisineen”. Yhden Mikä se sellainen. ”Ai jaa, miten niin on käynyt?” Siinäpä se. Mikä on palokunnanpäällikön rooli tänään. Vasta vuoden 1975 pelastuslain myötä tilanne muuttui siten, että jokseenkin kaikkiin kuntiin tuli virkahenkilönä palopäällikkö, joka saattoi johtaa pelastuksiakin. Majatalon pitäjä sattui olemaan paikallisen VPK:n päällikkö, ja kotiin tultuaan poika totesi, että ”nyt vasta ymmärrän, miten iso kiho oikeasti olet”. Hän nimittäin vastaa kaikesta siitä, joka ei nimenomaisesti kuulu yhdistyshallintoon. VPK:ssa vastuita riittää… Ensinnäkin on palokunnan operatiivinen iskukyky palokunnanpäällikön yleisvastuulla. Vastuu yhteisöllisyydestä kuuluu kaikille, mutta siinäkin palokunnanpäälliköllä on keskeinen rooli etenkin innostajana ja fasilitoijana. Varovainen veikkaus olisi, että toiminnanjohtajan tehtävistä huolehtiva ”palokunnanpäällikkö” saattaisi olla hyödyllinen hahmo myös henkilökohtaisen sopimuksen palokunnissa. Delegoinnin jalo taito ”Älä tee tänään käsin sellaista, minkä äitisi voi tehdä huomenna koneella” pätee palokunnassakin. Palokunnanpäällikön velvoitteista saattaa myös olla maininta palokuntasopimuksissa. Muut asiat sitten voidaan ja pitääkin delegoida. HSPK-palokunnissa Henkilökohtaisen sopimuksen palokunnissa tilanne on hieman erilainen, koska vastuu infrasta ja työhyvinvoinnista ensisijaisesti kuuluu pelastuslaitokselle. Termi esiintyy lainsäädännössä varsin säästeliäästi, eli pelastuslaissa ja yhdistyslaissa ei kertaakaan. PALOKUNNANPÄÄLLIKKÖ Palokunnanpäällikön roolista vallitsee monta (väärin)käsitystä. Hoitamatta rapautuu mm. Palokunnanpäällikkö on käytännössä palokuntayhteisön toiminnanjohtaja. Jouduin selittämään, että ei se palokunnanpäällikkö Suomessa enää ole paikkakunnan iso kiho, vaan erään virkakoneiston palkaton jokapaikanhöylä. Palokunnanpäällikkö. Tällöin ”palokunnanpäällikön” roolissa saattaa olla virkamies, jonka innostusaste sitten on henkilökohtainen asia. o C mielipide Monta vuotta sitten poikani majaili muutaman viikon Saksassa. VPK-muotoisten palokuntien arjessa palokunnanpäällikkö kuitenkin on aivan keskeinen toimija. Sen sijaan vastuu taloudesta yleensä viime kädessä kuuluu yhdistystoiminnan puolelle, samoin kuin tilojen ylläpitäminen. Siihen sisältyy sekä vastuu henkilöstöstä (rekrytointi, koulutus, motivointi, tehtävänjako, hyvinvointi yms.), vastuu välineistä (armatuurit, asusteet jne.), vastuu työturvallisuudesta (asenteet, käytännöt) ja vastuu ”järjestelmän toimivuudesta” (motivaatio, tilojen toimivuus, hälytykset, yhteistyö muiden kanssa). Ja vielä kysymys: heijastuuko se rooli esimerkiksi koulutuksessa?. 100 vuotta sitten VPKpäällikkö johti kutakuinkin kaikkia sammutustehtäviä, kun taas poliisi johti palokunnan toimintaa pelastustehtävissä
o C . Eikä tehtävä aivan kaikille sovi. Ainakin teoriassa on palokunnanpäällikön asema koko ajan ansaittava. Jos palokunnanpäällikkö taas on esim. Kumpikin tie on pitkä, ilmeisen keikkapainotteinen ja siten myös henkilön fyysisiin ominaisuuksiin jossain määrin keskittynyt. Silloin valinnassakin heijastuu yhteistyökyky palokuntayhdistyksen hallituksen kanssa. Eräs keskeinen roolijako liittyy palokunnanpäällikön valintatapaan ja sen myötä suhteeseen toisaalta jäsenistöön ja toisaalta etenkin palokuntayhdistyksen hallituksen puheenjohtajaan. Ylin vastuu säilyy silti palokunnanpäälliköllä, mutta delegoinnissa auttaa, jos on toimivat johtosuhteet, hyvin pohdittu toimintaohje ja monta innokasta tekijää, joista joku saattaa olla tulevaisuudessa houkuteltavissa päälliköksikin. Joskus siihen on talon sisältä tunkua, joskus on taas lyhdyllä etsittävä ylipuhuttavissa olevaa halukasta. Molemmilla valintatavoilla on puolensa. Jopa niin, että tällainen toiminnanjohtaja olisi julkisilla varoilla palkattukin. o C . 59 mielipide henkilön resurssit ovat kuitenkin rajalliset, ja jotta asiat tulisivat asianmukaisesti hoidetuiksi työtaakan säilyessä kohtuullisena, on delegointi yleensä välttämätöntä. Herääkin kysymys, vastaako asetuksen mukainen koulutus oikeasti keskivertopalokunnan päällikön nykyistä toimenkuvaa. o C. Palokunnanpäällikön valinta ”Palokunnanpäällikkö” ei ole suoritetun kurssin myötä saatu virkanimike, vaan ajallisesti rajattu luottamustehtävä. Ottaen huomioon, että operatiivinen johtaminen nykyisin on viranomaisen vastuulla, että palokunnanpäällikkö ei yleensä ole läheskään kaikilla keikoilla mukana ja että hänen keskeisin tehtävänsä yleisesti liittyy palokunnan operatiivisen puolen eli henkilöstö-, resurssi-, PRja työturvallisuushallinnon suunnitteluun ja toteutumiseen, eikä yksittäisiin hälytystehtäviin. Asetuksen mukaan palokunnan päälliköllä tulee olla suoritettuna Pelastusopiston vahvistaman Sopimushenkilöstön opetussuunnitelman mukainen koulutus tai pelastustoimen ammattitutkinto. Mistä palokunnanpäälliköitä tulevaisuudessa. Palokunnanpäälliköllä on paljon vastuuta ja vielä enemmän tekemistä. Niiden johtamisessa käytetään palokunnan ryhmänjohtajia, joista yksi toki saattaa olla myös palokunnanpäällikkö. Joissakin piireissä onkin pohdittu, olisiko useamman palokunnan yhteinen toiminnanjohtaja ratkaisu palokuntien yhä kasvavaan hallinnolliseen työtaakkaan. Yhteiset toiminnanjohtajatko. Jos palokunnanpäällikkö on hallituksen valitsema, roolijako on selvä: hallitus on palokunnanpäällikön pomo, ja roolijako sen mukainen. Silvio Hjelt (yhden palokunnan kunniapäällikkö ja toisen palokunnan päällikkö) . palokunnan operatiiviseen toimintaan osallistuvien jäsenten suoraan valitsema, on hänen roolinsa paljon itsenäisempi, jolloin valinnassa painottuvat sellaisetkin seikat kuin yhteisöllisyys ja motivointikyky. Ideaa sopii ainakin maistella
Många av de nya hotbilderna kräver specialkunnande för att funktionera – och gott om personresurser, såväl yrkesmän som avtalspersonal. MEN RÄDDNINGSÖVERDIREKTÖREN upplever uppenbarligen inte att han skulle ha mandat att kommendera. De är skriptad teater där man på olycksplatsen flyttar enheter från en plats till en annan, men på det utförande planet gör man tillsammans inte ett dugg. För sådant skulle ju någon kunna hitta på att anklaga för tjänstefel. Gemensamma övningar för yrkesoch avtalsbrandkårerna i medelstora eller stora städer är en alldeles för sällsynt läckerhet. Tyvärr. TYVÄRR BEROR BRISTEN på övningar på det att det inte anses nödvändigt att öva. Till och med ta illa upp. Sådan är tjänstemannapraxis inom Finlands räddningsväsende. VAD GÖR RÄDDNINGSÖVERDIREKTÖREN, som skulle ha makt och metoder att ingripa mot bristerna. Med den fast anställda personalen övar man endast vid små ordinarie stationer med starkt stöd av avtalspersonal. (03) 630 830 ea@elektro-arola.fi www.elektro-arola.fi • ULVO-SIRRAäänihälyttimet/älyvahvistimet • JULUEN/ ECCO/ QLIGHThälytysvaloratkaisut • TEHO-ULVOväestöhälyttimet ja niiden ohjausjärjestelmät • GECCO/ YLLI/ DisplayAlert asemahälytysratkaisut SKL statuslähettimet ja älynavigaattorit AUDIOVISUAALINEN HÄLYTTÄMINEN • PETOjohto-/tilannekeskusten tilanteenseurantaohjelmistot • SNPajoneuvojen älyohjelmistot • SKLstatuslähettimet ja älynavigaattorit • GNSS-paikannusratkaisut TILANNEKUVA • PETOjohto-/tilannekeskusten hälyttämisohjelmistot • GEDAAmonikanavainen vaarahälyttämisratkaisu • SWISSPHONEja TPLälyhakulaitteet • Muut päätelaiteja sovellusratkaisut HENKILÖHÄLYTTÄMINEN • Digitaaliset radiopuhelinjärjestelmät • Käsija ajoneuvoradiopuhelimet • VoIP-sovellukset • DAS-monioperaattorisisäpeitto KRIITTINEN KOMMUNIKOINTI • GECCO-/ YLLIyleisliitäntäyksiköt • SNPajoneuvojen älyohjelmistot • ULVO-SIRRAajoneuvojen älyvahvistimet • GEDAA/ PETOohjelmistoratkaisut INTEGRAATIO PEKKA KOIVUNEN Chefredaktör ledaren DÅ VÄLFÄRDSOMRÅDENA INLEDDE sin verksamhet sades det att inrikesministeriets räddningsavdelning skulle förstärka styrningen av räddningsverken. DET ÄR ETT FAKTUM att den största delen av avtalsbrandkårerna övar endast för sig själv eller någon gång tillsammans med grannbrandkåren. 61 Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. Häftigare idéer och tankar blir lätt torpederade då det som skall skyddas i första hand är den egna tjänsten. Han kunde ryta till och kommendera brandkårerna att öva, ungefär såhär: ”Den här saken måste fås i skick, tid ett år. HÄR ÄR EN SÅDAN: Gemensamma övningar för yrkesmän och avtalsbrandkårister särskilt med tanke på nya hot. RESULTATRIKT SAMARBETE som påverkar någonting föds inte om sådant endast övas i verkliga alarmuppdrag. TYVÄRR BEROR DET RINGA övandet även på det att man inte hittar ämnen, tid och plats för övandet – och inte någon som drar det hela. DE NYA HOTBILDERNA kräver av räddningsväsendets personal nya öppna och modiga attityder. Tyvärr. ALLTSÅ FORTSÄTTER HYSSJANDET. Åtminstone i offentligheten har man inte kunnat skönja något sådant styrande exempelvis beträffande beredskapen inför nya hotbilder. Av erfarenhet vet vi dock att offentlighet är det enda sättet att få till stånd ens viktiga reformer. DET ÄR ETT BEKLAGLIGT FAKTUM att redan samövande för att sköta normala tiders uppdrag är ringa, ofta obefintligt. Beredskap kräver gemensamma övningar I GRUNDEN ÄR DET ÄVEN EN FRÅGA OM ATTITYDER. KANSKE MAN INTE I OFFENTLIGHETEN vill tala högt om just det ämnesområdet. Även räddningsdirektörerna är ömfotade då det gäller att kommendera. I en del verk har man inte övat tillsammans annat än vid mediasexiga övningar inför storolyckor. Verkställ”. I praktiken innebär detta målmedveten beredskap och övning av dess olika element i fördomsfritt samarbete.. Av sådant kunde ju de olika grupperingarna i räddningsverket bli irriterade
Om man nu absolut vill föregå med just könsneutralitet, så kan det ju påpekas att den beskrivande finlandismen ”brandkårist” är helt könsneutral. Att brandkårerna i samtliga nordiska länder även Spelar det nån roll vad brandkårister har för titel. Relevanta faktorer är däremot sådant som muskelstyrka och kläder av lämplig form och storlek. Det som under vintern ännu kunde avfärdas som ett dåligt skämt och udda byrokratiskt påfund har förvandlats till dagsens sanning. Kanske en följd av att termen i sig är obegriplig. Att Husis artikel förvisat den underliga titeln ”äldre avtalsräddningsperson” till endast faktarutan var förstås ett plus. Att vara semantisk föregångare är ingenting att yvas över, om man inte samtidigt löser verkliga problem. Det nya är kanske att även kvinnor aktivt deltar i brandkårernas mera eldcentrerade operativa verksamhet. Den termen är förstås i sig en semantisk röra, men den vill ministeriet inte ta i. Man kunde börja med att marknadsföra den i Norden. Som helhet är skadan dock skedd och förvirringen närmast total. 62 brandkåristen I Hufvudstadsbladet av den 28 maj 2024 kunde man läsa, att brandmannens titel inte mera skall vara brandman utan ”räddningsperson”. Att jag alltid tjatar om samma saker är heller ingen nyhet. Samma sak hade Svenska Yle noterat den 23 maj. Att man offentligt tutar ut att brandkåristerna plötsligt inte skall kallas brandkårister är ägnat att öka den förvirring som redan utan extra eld under baken försvårar rekryteringen till avtalsbrandkårerna. Där finns en del att göra, men det löser sig inte med att man byter titel. Att yvas över att vara före Sverige Utan att här ta upp skillnaderna mellan räddningsväsendena i de nordiska länderna frågar man sig det kloka i att i den nordiska språkgemenskapen införa nya begrepp som inte säger någon någonting. De kvinnorna har hittills varit rätt tydliga med att påpeka, att det är jobbet som gäller, inte titeln. Att inrikesministeriet ibland pysslar med helt sekundära frågor är ju ingen nyhet, men att detta pyssel har överskridit nyhetströskeln är. Man kunde förstås tiga ihjäl hela titelproblematiken, om det inte vore för det att all begreppsförvirring är kontraproduktiv då det gäller rekryteringen. Till. I och med räddningsväsendets regionalisering försvagades avtalsbrandkårernas offentliga profil. Rekrytering är en fråga om systemöverlevnad. Hur antas titelbytet påverka rekryteringen. sysslar med räddning är ingen nyhet, det har man alltid sysslat med. Räddningsväsendets frälsning hänger på titlarna, eller..
Och det har väl ingenting med närsamhället att göra. 63 vad behövs en FBK då räddningsverket sköter eldsläckandet. I näringslivet anses starka inarbetade varumärken vara en central del av det immateriella kapitalet. Silvio Hjelt Brandkårist Här skulle egentligen ha funnits porträttet av en äldre avtalsräddningsperson, men mitt AI-baserade ritprogram kan inte svenska och lyckades inte gissa vad en ”senior contract rescuer” kunde tänkas vara för något, så det fick i stället bli en krönt Fågel Fenix ?. Varför skulle den vanliga medborgaren dra sitt strå till stacken och gå med i verksamheten. Spelar inarbetade varumärken någon roll. Det varumärket vill den i välfärdsområdesreformen ytterligare marginaliserade räddningsbranschen nu aktivt kasta på soptippen. Dessvärre hör man dock redan beskäftigt bugande branschfolk tala om avtalsräddare, men tills vidare inte på svenska (och på engelska är det knappast bättre, se bildtexten). Varför skulle samhället stöda en marginell hobbyverksamhet, må vara att den upplevs som obestämt allmännyttig. Man är ju inte riktigt klok! Hoppas ingen nappar på den kroken. Den relevanta semantiska röran – den rör man inte Ifall ministeriet faktiskt skulle vilja röja upp i den semantiska floran kunde man ta sig an frågan om vad som faktiskt menas med avtalsbrandkår, samt i det sammanhanget förstås frågan om diverse ansvar. Under ett par sekel har varumärket ”brandman” inarbetats att beskriva den som kommer till undsättning då nöden är som störst och synligast. Och vad i fridens namn är nu sedan en avtalsräddningsperson för nånting. Avtal behöver väl sällan räddas. Ibland viktigare än det dagliga klirret i kassan. Men den potatisen, den är för het för att skalas
Kuulemma ei edes kuuklaamalla löytynyt 20 vuotta vanhaa tietoa. . LSP. Tunnuksilla ei välttämättä ole vastinetta todellisuudessa. Palokuntalaisen toimitus kun alkoi selvittää asiaa, se törmäsi ongelmiin, kuten va, vs ja vt. Ilmoita siitä meille: toimitus@palokuntalainen.fi LIIAN VAIKEA VISA, SORI! Kysymys pelastusjohtajista oli palautteen mukaan liian vaikea. 64 HUOM! Eikö lehtesi saapunut perille. Vastaukset osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi Oikein vastanneiden kesken arvotaan Palokuntalaisen digilehden vuosikerta. LETKUT SOLMUSSA Nyt on vuorossa Tunnusvisa Viisi tunnusta Mitä tai ketä tarkoittavat seuraavat viisi pelastustoimessa käytettävää yksikköja kutsutunnusta. LA1075 5. Etsimme tunnusten rakenteen ja tarkoituksen tietäjiä. SA30VV1 4. PI1087 2. Julkaisemme mahdollisimman täydellisen luettelon seuraavassa numerossa. 1. EK0048 3
65 seuraava lehti HUOM! Eikö lehtesi saapunut perille. Ilmoita siitä meille: toimitus@palokuntalainen.fi Seuraava lehti (nro 122) ilmestyy viikolla 37. TILAA LEHTESI www.palokuntalainen.fi tai tilaukset@palokuntalainen.fi palokuntalainen digi ja printti Vuosikerta/ 6 numeroa 52€ Etelä-Savon pelastuslaitos Sammutusja pelastusvalmius Saimaalla Hälytysvasteet puhuttavat Hämeen Pelastusliitto ry PeO, PSR, SPPL, SSPL
Palomiesyhdistykset ovat muutamaa poikkeusta lukuunottamatta olleet lähinnä osa-aikaisten palomiesten vapaa-ajan kerhoja. Suuntaus jatkuu: Sopimuspalokuntalaiset laitoksen osa-aikaisiksi työntekijöiksi VPK-yhdistysten rahoitukseen odotettavissa ongelmia. KAIKISSA MALLEISSA on useita variaatioita esimerkiksi siitä, millä kriteereillä sopimuskorvaus muodostuu. 2A) Hyvinvointialue maksaa sopimuskorvauksen palokuntayhdistykselle. Pelastuslaitosten käytännöt eroavat merkittävästi toisistaan. 66 LIEKINHEITTÄJÄ kolumni ASIA, JOTA SUURI YLEISÖ – ja jopa useat pelastusalan toimijat – eivät tunne, on vapaaehtoispalokuntien sopimuskorvausten muodostuminen ja kohdentaminen. Yhdistys hoitaa työnantajamaksut ja hoitaa palkan maksatuksen. Pelastustoimintaan osallistuvat ovat henkilökohtaisessa työsuhteessa pelastuslaitoksen kanssa eli he ovat pelastuslaitoksen osa-aikaisia työntekijöitä. SUUNTAUKSESSA, jossa vpk:n jäsenet ovat pelastuslaitoksen palkkalistoilla, on vaarana se, että hyvinvointialueet tinkivät yhdistykselle maksettavasta sopimuskorvauksesta, kuten jo on tapahtunut. Tämä on suora isku palokuntayhdistysten toimintaan. Hälytystoimintaan osallistuville ei makseta palkkioita tai palkkaa. Jäsenille maksetaan harjoituksista ja/tai hälytystehtävistä palkkioita/palkkaa, jonka tason yhdistys määrää itse. VPK-YHDISTYSTEN PALKANMAKSUKÄYTÄNTÖ voidaan tänään jakaa kolmeen pääryhmään: 1) Hyvinvointialue maksaa sopimuskorvauksen palokuntayhdistykselle. Henkilöstön saama mahdollinen korvaus harjoitusja hälytystoiminnasta vaihtelee merkittävästi. Palkkaa maksetaan arviolta joka toisessa vpk-muotoisessa palokunnassa. Erona on ainakin toistaiseksi ollut se, että vpk-muotoisessa yhdistyksessä muullakin kuin hälytystoiminnalla on ollut suuri merkitys. VIIME VUOSIEN SUUNTAUS on ollut vapaaehtoispalokuntien henkilöstön siirtyminen pelastuslaitosten osa-aikaisiksi työntekijöiksi. Hyvinvointialue hoitaa palkanmaksun ja työnantajamaksut teknisesti yhdistyksen puolesta. ”MIKSI MEIDÄN PITÄÄ MAKSAA JOTAIN VPK-YHDISTYKSELLE, KUN MAKSAMME JO OSA-AIKAISILLE TYÖNTEKIJÖILLEMME?” Tämän kysymyksen esitti eräs hv-alueen päättäjä jo vuosi sitten. 3) Hyvinvointialue maksaa sopimuskorvauksen palokuntayhdistykselle. ISOSSA KUVASSA osa palokuntayhdistyksistä on lähestymässä ”puolivakinaista palokuntaa”, jonka taustalla yleensä on palomiesyhdistys. 2B) Hyvinvointialue maksaa sopimuskorvauksen palokuntayhdistykselle. Jäsenille maksetaan harjoituksista ja/tai hälytystehtävistä palkkioita/palkkaa
Myös sahasuojattu Primus 22 CS. Suojausluokka II. Suoraan varastosta sammutusjalkineet Leutnant Pro, Komendant Pro ja Primus 22. 09 875 1800 • sales@veljeksetkulmala.fi • www.veljeksetkulmala.fi Mallistoa palomiehille, pelastajille, vartioille, sotilaille ja poliisille. Palo & Pelastus Työskentele turvallisesti Turvallisest i ja mukavast i työvuoroon ! Perinteinen, Innovatiivinen, Laadukas! Kulmala Völkl Palokuntalainen Toukokuu 2024 205x275.indd 1 29.5.2024 10.02. 67 Jalkineita ammattilaisille jo vuodesta 1926! Oy Veljekset Kulmala Ab Linjatie 4, 01260 Vantaa • Puh
24?%). Paloja pelastusajoneuvojen huoltoon vaadittavat tiukat laatustandardit, varaosien oma keskusvarasto Suomessa ja vahvat 24 h huoltoautopalvelut varmistavat autojen toiminnan kaikissa tilanteissa. VEHO VEHKALA Vehkalantie 10 01730 Vantaa 010 56916 VEHOTRUCKS.FI. 68 . Siitä lähtien olemme kasvaneet henkilöautojen ja hyötyajoneuvojen laajaksi palvelu verkostoksi. Yhteistyössä päällirakentajakumppaniemme kanssa tarjoamme Mercedes-Benzin paloja pelastusautomallistosta monipuoliset ratkaisut pelastusalan ammattilaisille. Vehon hyötyajoneuvojen palveluverkosto kattaa 14 omaa huoltokorjaamoa, joita täydentää laaja itse näisten valtuutettujen korjaamoiden verkosto. Tutustu lisää: www.vehotrucks.fi Ambulanssija pelastusautomyynti Tero Huovinen | 010 569 3670 Pekka Paananen | 010 569 3628 Puhelun hinta 010-numeroihin 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (sis. Suomen suurin autoalan toimija, perheyhtiö Veho, on perustettu Mercedes-Benzin maahantuontiin vuonna 1939. Veho ja Mercedes-Benz – luotettavaa kumppanuutta. alv