vakiopalstat Brandkåristen UUTUUS, JOLLA TURVAAT TERVEYTESI! Tiedät varmasti, että PAHyhdisteet aiheuttavat syöpää. KUINKA PALJON PAH-YHDISTEITÄ JÄÄ IHOLLE PESUN JÄLKEEN: Dekontaminaatiopyyhkeet 1 > 77 % Saippua 1 > 56 % Pak-ex < 4 %. Saksalainen uutuus Pak-ex on tehokas puhdistusaine PAH-yhdisteille. Koska saippuat ja desinfiointiaineet avaavat ihohuokosia, ne itse asiassa edistävät aineiden imeytymistä verenkiertoon. Toimi heti – taistele tehokkaasti sekä tulta että syöpää vastaan! Lisätietoa ja tilaukset: info@turvata.fi Palomiehet syöpää vastaan -järjestön tukema 1 Keir JLA et al. Se on saippuaton, dermatologisesti testattu ja pH-neutraali, joten se sopii myös herkälle iholle sekä hiustenkin pesuun. Pelastustoimen henkilöstö altistuu näille vaarallisille yhdisteille savusukelluksessa, maastopalossa, palopaikan jälkiraivauksessa, palatessaan palopaikalta varusteissaan asemalle sekä varusteiden huollossa. Etenkin pelastajan kasvot, kaula ja niska, kädet, nivuset ja polvitaipeet altistuvat vaarallisille yhdisteille. doi: 10.1080/15459624.2022.2150768 DermaPurge c/o Leibniz Institute for Polymer Research e.V. Päästessään iholle, PAHyhdisteet imeytyvät sen läpi verenkiertoon. 2023 Jan 23:1-11. Hyg
1.7.2024. Juttu Marko Palokankaasta löytyy Palokuntalaisen numerosta 121, ilm. Marko Palokankaan kirjoituksia on julkaistu useassa mediassa. Toimituksessa uskomme, että Marko tuo kolumneissaan tuoreita keskustelun aiheita pelastusalan kentälle ja päättäjille. Ollikainen TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi TAITTO, ILMOITUSMYYNTI, TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET JA TALOUS Maria Salo, 0400 504 678, maria.salo@palokuntalainen.fi PAINO Grano Oy KANNEN KUVA Etelä-Savon pelastuslaitos KUVAPANKIT Freepik, Depositphoto JULKAISIJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja WWW.PALOKUNTALAINEN.FI palokuntalainen BRANDKÅRISTEN vakiopalstat Brandstationen – ett slutet rum, eller.... Toimitus 28-35 Venetoimintaan uutta potkua Saimaalla Lingottua 13 Mielipide 62. Pääkirjoitus Letkut solmussa 7 68 48-51 Pihlavan VPK:n nuoriso-osasto 24. VUOSIKERTA AIKAKAUSMEDIA RY:N JÄSEN ISSN 1798-2685 Liekinheittäjä 70 Brandkåristen 66 Ledaren 65 Tervetuloa, Marko! Savusukeltava sotilasprofessori Marko Palokangas aloittaa tässä numerossa lehtemme kolumnistina. Työ Puolustusvoimien palveluksessa ja pitkä kokemus sopimuspalokuntatoiminnasta antavat hienon kaikupohjan Markon ajatuksille. Hän on vieraillut kommentaattorina myös television ja radion ohjelmissa, myös Markon podcastit ovat suosittuja ajankohtaiskatsauksia. 5 8-13 etelä-Savon pelastuslaitos PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, 040 501 8721 TOIMITTAJA Silvio Hjelt KOLUMNISTIT Jaakko Linko, Marko Palokangas OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H
03 3142 1555 HÄMEENLINNA Parolantie 10 p. Hyväksyntä EN 659.. Resorikaulus. Kämmen kulutusta kestävää nappanahkaa. SEIZ XL LE Palokäsine pehmeää ja kestävää hirvennahkaa. 03 3142 1545 TURKU Leipäläntie 71 p. 03 3142 1507 PORI Satakunnankatu 38 p. Leveä kaulus ripustuslenkillä. Kosteussuojakalvo. Vesipesu 40ºC. Vesipesu 40ºC. SEIZ FIRE-FIGHTER PREMIUM S PBI Palokäsineessä selkämys PBImateriaalia, rystyssuojat. SEIZ SUPERSOFT Edullinen palokäsine pehmeää naudan pintanahkaa. Vesipesu 60ºC. Kosteussuojakalvo. 03 3142 1550 SEIZ SUPERSOFT Edullinen palokäsine pehmeää naudan pintanahkaa. Kämmen Kevlar, silikonipinnoitteella. Goretex kalvo. Vesipesu 30ºC. Resorikaulus Nomex. Vesipesu 40ºC. SEIZ XL LE Palokäsine pehmeää ja kestävää hirvennahkaa. Kosteussuojakalvo. Hyväksyntä EN 659. Hyväksyntä EN 659. Selkämys tulenkestävää modakryylikuitua, rystyssuojat. Hyväksyntä EN 659. Hyväksyntä EN 659. Leveä kaulus heijastimella. Leveä kaulus ripustuslenkillä. Vesipesu 60ºC. Leveä Nomex kaulus heijastimella. Kosteussuojakalvo. 03 3142 1530 TAMPERE Turvesuonkatu 7 p. Hyväksyntä EN 16073-4, EN 388 ja EN 407. Vesipesu 40ºC. TAMREX OY VANTAA Tikkurilantie 68 p. Kaksi tarrakiinnitysnauhaa rannekkeessa, ripustuslenkki. Goretex kalvo. Amara-nahkaa. Hyväksyntä EN 659. Pinnoitettu neopreeniresori tarrakiinnityksellä. Hyväksyntä EN 659. www.tamrex.. 03 3142 1505 ESPOO Koskelontie 15 p. Hyväksyntä EN 388. Kämmenselässä ja rystysissä vahvikkeet. 6 Suojaa sinäkin kätesi SEIZ käsineillä! SEIZ FIRE-FIGHTER PREMIUM PBI Palokäsineessä selkämys PBImateriaalia, rystyssuojat. Kämmen Kevlar, silikonipinnoitteella. SEIZ JF Palokäsineen malliin valmistettu käsine palokuntanuorille. Vesipesu 30ºC. 03 3142 1560 TAMPERE Kuokkamaantie 4 p. 03 3142 1522 LAHTI Ansiokatu 2 p. SEIZ MAGNUS Käsine teknisiin pelastustehtäviin ja maastopaloihin. Leveä kaulus heijastimella. Kosteussuojakalvo. SEIZ XF LE S Palokäsine pehmeää ja kestävää hirvennahkaa
Erityisesti tämä tulee näkymään raskaan kaluston hankinnan vaikeutumisena. ON JAKSETTAVA pitää pelastustoimen merkitys ja tavoitteet esillä. PELASTUSLAITOSTEN SUURIN KUSTANNUSERÄ on henkilöstö. OSASSA LAITOKSIA on onnistuttu kasvattamaan vahvuuksia, mutta raakaa totuutta on pakko katsoa silmiin. Tutun moniäänisesti, mutta samoilla nuoteilla.. JOS TUOLLAINEN KEHITYS JATKUU, mihin silloin tarvitaan vpk-yhdistyksiä. Kirkkokatu ja Kimmo Kohvakka ovat hiljaa. JOILLAKIN PELASTUSLAITOKSILLA on leikkauspaineita myös vpk-muotoisten sopimuspalokuntien korvauksiin. Tämä kysymys on jo kuultu joidenkin hyvinvointialueiden päättäjien keskuudesta. Esimerkiksi Etelä-Savossa pelastuslaitoksen pitäisi nirhaista ensi vuoden 14 miljoonan budjetista miljoonan verran pois. Se on kallista. Kuluvan vuoden aikana on kuultu vain joitakin ponnettomia puheenvuoroja. 7 PEKKA KOIVUNEN Päätoimittaja Taisteluun pelastusalan pelastamiseksi Artikel på svenska på sidan 65. Yhden henkilön lisääminen vuoron vahvuuteen on tarkoittanut ja tarkoittaa tulevaisuudessakin viiden viran perustamista. ALAN VAIKUTTAJAT ovat olleet suhteellisen hiljaa. Muutaman viime vuoden aikana pelastuslaitokset ovat pyrkineet lisäämään ammattihenkilöstöä. JOS ON PELASTUSLAITOSTEN KÄYTTÖTALOUSPUOLELLA leikkauspaineita tässä ja nyt, investoinneista tinkiminen vaikuttaa merkittävästi laitosten tulevaisuuteen. Monille laitoksille on jo asetettu vaatimuksia kustannusten leikkaamiseksi. Lähivuodet näyttävät, ajetaanko suomalaista vpk-toimintaa hiljalleen alas siirtämällä loputkin vapaaehtoispalokuntien hälytysosastojen jäsenistä hyvinvointialueiden osa-aikaisiksi työntekijöiksi. Se on vaarallista. Pelastusalan vaikuttajien ja kentän tulee työskennellä yhdessä sen varmistamiseksi, etteivät nyt elettävän vaikean vaiheen kululeikkaukset ja muut haitalliset seuraukset jää pysyviksi. Tämän ovat osaltaan aiheuttaneet myöhäisheränneet aluehallintovirastot, jotka ovat kiristäneet toimintavalmiutta koskevia tulkintojaan. Merkittävä osa hälytysosastojen jäsenistä on jo laitosten palveluksessa. Kenties periaatteella valtiovarainministeriön pelko on virkamiehen viisauden alku ja loppu. VAIKKA VALTIONTALOUDEN TASAPAINOTTAJIEN sakset leikkelevät ja kirveet heiluvat, alamme ei saa antaa periksi tulevaisuudestaan. pääkirjoitus HYVINVOINTIALUEIDEN TALOUS on kuralla, ja tämä vaikuttaa suoraan myös pelastuslaitoksiin. Riittävän kovaan ääneen, kun tarvetta on. Elinkaarensa lopussa olevien paloasemarakennusten korvaaminen käy sekin entistä hankalammaksi. Se on paljon
Mikkeli on maakunnan keskus, Pieksämäki ja Savonlinna ovat kaksi muuta kaupunkia. Niiden lisäksi laitoksella on 27 sopimuspalokuntaa. Alue on ”kolminapainen”. 8 Teksti Pekka Koivunen Kuvat Pekka Koivunen ja Etelä-Savon pelastuslaitoksen arkisto Etelä-Savon pelastuslaitos on yksi Saimaan vesistöalueen neljästä pelastuslaitoksesta. Tunnusomaista alueelle on vesistöjen ja saarten suuri lukumäärä. Näissä kolmessa kaupungissa on ammattiasemat. Etelä-Savon pelastuslaitos Asukkaat harvassa, vesistöjä vaikka muille jakaa
Johtaminen Seppo Lokka kertoo Etelä-Savon hyvinvointialueella päätöksenteon poikkeavan jonkin verran yleisestä. Siihen kuuluvat henkilöstön edustaja, sopimushenkilöstön edustaja, kolme palopäällikköä, pelastuspäällikkö, riskienhallintapäällikkö, viestintäasiantuntija, talouskontrolleri. Tiettyinä sesonkiaikoina palvelutasopäätöksen mukaisesti (esimerkiksi Oopperajuhlat) pelastustoiminnan johtaja päivystää myös Savonlinnassa tai Pieksämäellä. Kesäaikana varallaolovahvuutta saatetaan nostaa riippuen paikallisista olosuhteista. – Muutosneuvottelut ovat käynnissä ja ratkaisuja odotetaan lähiaikoina.??. – Ammattihenkilöstön ohella sopimushenkilöstöllä on merkittävä osuus valmiudessamme. Suuri osa alueemme 45000 vapaa-ajan asunnosta on tuolloin käytössä. Näiden kolmen ammattiaseman ympärille on kullekin muodostettu oma paloasemaryhmänsä, joissa on yhteensä 27 paloasemaa. Riittävästi haastetta pelastustoimelle ja –toiminnalle. Moniammatiliset yksiköt ovat 24/7-valmiudessa Puumalassa, Sulkavalla ja Punkaharjulla Pääsääntöisesti näissä yksiköissä työskentelee ensihoitaja ja palomies –pari. – Kuitenkin tilannepaikanjohtajana toimii pääosin ensimmäisenä kohteeseen ehtivän yksikön esimies. Päivystävä palomestari liikkuu kentällä melko harvoin. Operatiivinen johtaminen tapahtuu Mikkelissä sijaitsevan päivystävän palomestarin toimesta. – Lisäksi meillä on sopimuspalokunnissa noin 519 pelastustoimintaan osallistuvaa henkilöä, kertoo Seppo Lokka. – Kutsun sitä kausiväestöksi. – Meillä yhdeksänjäseninen turvallisuuslautakunta valmistelee pelastustoimen ja ensihoidon palvelutasopäätöksen, mutta esimerkiksi talousarvioehdotuksen valmistelu ei kuulu lautakunnalle. Pelastuslaitoksen käytännön asioista käsittelee kerran kuukaudessa kokoontuva johtotiimi. Etelä-Savon Pelastuslaitos työllistää päätoimisesti 146 henkilöä, joista 18 määräaikaista. Pelastustoimen hälytystehtäviä pelastuslaitoksella oli vuonna 2023 yhteensä 2785 kappaletta. Kesällä maakuntamme väkiluku kasvaa merkittävästi. Näistä 24/7-asemia ovat Mikkeli, Savonlinna ja Pieksämäki. Lautakunta kylläkin antaa lausunnon talousarvioehdotuksesta. 9 Etelä-Savon hyvinvointialue ”Eloisa” / Etelä-Savon pelastuslaitos OSA 1 P elastusjohtaja Seppo Lokka kuvailee Etelä-Savon maakuntaa pelastustoimen näkökulmasta kolmella ominaisuudella: – Vesistön rikkoma, kauttaaltaan harvaan asuttu ja vähän raskasta teollisuutta. – Juvalla, Mäntyharjulla ja Kangasniemellä päivystää yksi palomies ympäri vuorokauden. Pelastuslaitoksella on 30 paloasemaa. Miljoonan leikkaus tehtävä Pelastuslaitoksen 14,3 miljoonan käyttötalousbudjetista pitää Seppo Lokan mukaan leikata yksi miljoona. Lokka ottaa esiin myös erityispiirteen, joka on otettava huomioon pelastustoiminnan valmiuksia suunniteltaessa. Siinä ne. Puheenjohtajana toimii pelastusjohtaja Seppo Lokka. Resurssit jaettu kattavasti Pelastuslaitoksen resurssit on jaettu mahdollisimman kattavasti alueelliset erityispiirteet huomioon ottaen
– Olemme vahvasti mukana Itäja Kaakkois-Suomen pelastuslaitosten maastopalomuodostelman (GFFF-V) toiminnassa. Seppo Lokka pitää siirtymistä kuntien ylläpitämään alueelliseen pelastustoimeen vuonna 2004 helpompana kuin siirtymistä hyvinvointialueisiin. Maastopalontorjuntaan satsattu Osoituksena käytännön kansallisesta yhteistyöstä on esimerkiksi maastopalojen sammutukseen modifioitu metsäkone ”Mörkö”. – Pyrimme näissäkin hankinnoissa yhteistyöhön muiden pelastuslaitosten kanssa. – Nyt käytämme investointeihin 2,8 miljoona euroa. Laitos omistaa yhden ja operoi tarvittaessa toista, Itä-Savon koulutuskuntayhtymän omistamaa konetta. Siksi jatkamme asianmukaisten varusteiden ja hengityssuojainten hankintaa. Yhteistyö hyvinvointialueen puitteissa on Seppo Lokan mukaan lähtenyt liikkeelle hyvin. – Valtuudesta riippuu paljon se, saammeko esimerkiksi raskaan kaluston keski-iän pysymään edes kohtuullisella tasolla. – Myö yhessä! Etelä-Savon hyvinvointialueen aluevaltuuston puheenjohtaja Anna-Kristiina Mikkonen ja pelastusjohtaja Seppo Lokka pelastuslaitoksen talonpolttoharjoituksessa Kangasniemellä keväällä 2024.. – Olemme olleet vuosien varrella mukana hankintayhteistyössä useiden laitosten kanssa. Tulevaisuuteen pelastusjohtaja Seppo Lokka kuitenkin katsoo luottavaisin silmin. – Tuolloin vajaa 150 henkilöä siirtyi Mikkelin kaupungin palvelukseen. Viime vuosina on paljon puhuttu sammutushenkilöstön suojavarusteista maastopaloissa. Itä-Suomen pelastuslaitosten tilannekeskusyhteistyö ”Istike” on edelleen voimissaan. Nyt muutos on koskenut useita organisaatioita ja 8000 työntekijää. Miten menee, Seppo. – Varautuminen arjen häiriötilanteisiin ja väestönsuojelu vaativat edelleen aktiivista yhteistyötä kuntien ja myös kolmannen sektorin kanssa. Yhteistyöhakuinen laitos Useista pelastuslaitoksista poiketen Etelä-Savon pelastuslaitos tunnettiin jo 2000-luvulla tiiviistä yhteydenpidosta kuntiin. Pelastusalan yhteistyökuvioista Lokka mainitsee muutaman. –Jonkin verran on tiettyjä jännitteitä erityisesti kolminapaisuudesta johtuen ollut, mutta niistä kyllä selvitään. Seppo Lokan mukaan myös muuta erikoiskalustoa on tulossa enemmän. – Maastopalojen sammutus on fyysisesti kuormittavaa ja savukaasujen ja pienhiukkasten kannalta terveydelle vaarallista. Tällä kerralla muutoksen mittakaava on ollut paljon isompi. Jotta jatkossa investoinnit olisivat mahdollista Eloisa tulee hakemaan lainanottovaltuutta. Tänään varautuminen maastopalojen torjuntaan niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla on tärkeä painopistealue. Näistä jännitteistä näkyvin esimerkki on alueen kahden keskussairaalan ongelma. 10 Investointitilanne ollut pelastuslaitoksella kuitenkin ollut hyvä johtuen siitä, että vuoden 2023 investoinnit jäivät erinäisistä syistä välistä. Hankintalistalle kuuluvat muun muassa puomitikas, raivausauto, säiliöauto, sammutusauto, radiokalustoa ja aluksia
Tänään Seppo Lokan virallinen virkanimike on toimialajohtaja/pelastusjohtaja. Hallintotieteiden maisterin tutkinnon hän suoritti Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa. Siitä alkoi yhä jatkuva ura pelastusalalla. Palomieskurssin Lokka kävi Espoossa. Päällystökurssilta (3) hän Pelastusjohtaja Seppo Lokka, 55 Jo yli 20 vuotta pelastusjohtajana valmistui 1997. Hän osallistui parin vuoden ajan myös alueellisen pelastustoimen valmisteluun. Ennen vuotta 2003 alkanutta pelastusjohtajan virkaa Seppo Lokka toimi palomiehenä, Mikkelin aluehälytyskeskuksen viestimestarina ja Etelä-Savon pelastusalan liiton toiminnanjohtajana. Sopimuspalokuntalaisena Lokka pääsi kesämieheksi Mikkelin paloasemalle. 11 Yksi pisimpään pelastusjohtajana tähän mennessä Suomessa toiminut on Etelä-Savon pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Seppo Lokka. ??. Hyötyliikunnan lisäksi Seppo Lokka käy kahdesti viikossa kuntosalilla ja talvella hiihtää. Lokka asuu luokanopettajana toimivan puolisonsa kanssa Mikkelissä. Mikkelin maalaiskunnan sijaitsevaan Otavan VPK:n nuoriso-osastoon hän liittyi 1980-luvun alkupuolella. Perheen kaksi poikaa ovat jo maailmalla. Varusmiespalveluksen Seppo Lokka suoritti Karjalan prikaatissa Vekaranjärvellä. Tällä hetkellä hän on reservin kapteeni
. 12 OSA 2 JULKAISTAAN 1.11.2024 ILMESTYVÄSSÄ LEHDESSÄ NUMERO 123. Etelä-Savon uusin paloasema sijaitsee Savonlinnan Laitaatsillassa. ETELÄ-SAVON HYVINVOINTIALUE ELOISA Eloisa tuottaa, kehittää ja järjestää sosiaalija terveyspalveluja sekä pelastustoimen palveluja 12 kunnan alueella 130 000 Etelä-Savon maakunnan asukkaalle. ETELÄ-SAVON MAAKUNTA Kokonaispinta-ala 17 099,02 km² – josta maa-aluetta 12 651,54 km² – josta sisävesiä 4 447,48 km² Vapaa-ajan asunnot 45903 (2023) Väkiluku 130 057 – väestötiheys 10,28 as./km² 12 kuntaa, joista kolme on kaupunkeja (Mikkeli, Savonlinna ja Pieksämäki). Työntekijöitä 8000 Aluevaltuusto: 59 jäsentä Aluehallitus: 13 jäsentä Toimialat: Terveyspalvelut, Sosiaalipalvelut, Ikääntyneiden palvelut, Pelastusja turvallisuuspalvelut, Konsernipalvelut Hyvinvointialueen johtaja Santeri Seppälä, varahenkilö pelastusjohtaja Seppo Lokka. Turvallisuuslautakunnassa yhdeksän jäsentä
Liian harvoin näistä kuitenkaan muistetaan kertoa niille sopimuspalokunnille, joiden hälyttämiseen muokkaukset vaikuttavat. VAAN MINKÄS TEET, jos silti huolettaa! Mikäli huoli nousee vain silkasta keikkakateudesta, sen joutaakin ohittaa olankohautuksella. Kyllä ei taas ollut mitään järkeä, vain xx1, xx1 ja xx3! Selvästi suositaan naapuripalokuntaa näissä, ovat taas roplanneet jotain noissa vasteissa…” Tutunkuuloista kiukuttelua. Toisinaan kiukuttelu muuttuu myös sopimuspalokuntalaisten palautteeksi pelastuslaitosten viranhaltioiden suuntaan. Mutta kun hälytysvasteita muokataan siten, että yksittäisen palokunnan tehtävämäärät kääntyvät joko jyrkkään laskuun tai harvinaisissa tapauksissa nousuun, on huolenilmaus jo perustellumpi sopimushenkilöstön motivaation näkökulmasta. Riittävä määrä tehtäviä pitää sopimushenkilöstön valppaana ja valmiina, sekä motivoituneena harjoittelemaan. Avoimesta keskustelusta ja sopimuspalokuntalaisten mietteiden vakavasti ottamisesta hälytysvasteita ja yksiköiden kyvykkyyksiä säädeltäessä tuskin seuraisi suurta katastrofia. 13 kolumni ”MIKSI MEITÄ EI OLLUT VASTEESSA. Aina keskitytään vain omien keikkatilastojensa kiillotukseen. Sopimuspalokunnille arkipäiväisemmät pikkutehtävät ovat kuitenkin tärkeitä, niillä kun rakennetaan rutiinia ja osaamista tiukempiin paikkoihin. Olenpa kuullut tällaisessa tilanteessa sopimushenkilöstölle lausutun, ettei ole laisinkaan heidän asiansa kantaa huolta hälytysvasteiden muodostumisesta. Ymmärrän kyllä, että viranhaltijoista voi tuntua mitättömältä sopimuspalokunnan yksikön putoaminen pois jostakin tehtäväluokkaan ”pieni” kuuluvasta vasteesta. HÄLYTYSVASTEIDEN MUODOSTUMISEEN tehdään pelastuslaitoksilla jatkuvasti säätöjä ja muokkauksia. VIELÄ TÄTÄKIN VAKAVAMMIN tulisi ottaa huoli hälytysvasteiden kummallisuudesta silloin, kun se on aiheuttanut ongelmia apua tarvitsevan ihmisen näkökulmasta. Mutta mikseivät tehtävämäärät tunnu vieläkään palautuneen tasolle, jossa ne olivat ennen aikaa, jolloin ruokakaupan kassajonossa ei voinut yskähtää saamatta osakseen kauhistuneita katseita. Lopputulemana on ärsyyntymistä puolin ja toisin. Monesti merkityksettömiä pikkujuttuVastekiukuttelua ja. Jos joskus naapuripalokunta vie keikan nenän edestä, niin toisella kertaa käy toisinpäin. Pandemia-aikana ensivasteen hälyttämisessä alettiin ehkä perustellustikin kitsastella. LINGOTTUA JAAKKO LINKO sopimuspalokunnan varapäällikkö, ensihoitajaopiskelija (AMK). Saattaisipa joskus tapahtua palvelun parantumista jopa hädässä olevan ihmisen kannalta. Tämä lisää epäluuloisuutta ja jopa salaliittoteorioiden syntymistä. Jos esimerkiksi lähin ensivasteyksikkö jää jatkuvasti hälyttämättä kiireelliselle ensihoitotehtävälle, voi olla aiheellista miettiä, leikitäänkö hälytysvasteissa jo ihmishengillä. Palautteen antaminen ja etenkin sen vastaanottaminen on taitolaji, jossa epäonnistutaan usein
Tavoite on, että eri puolilla Suomea olisi käytössä mahdollisimman yhdenmukainen toimintamalli ja käytännöt erilaisten normaaliolojen häiriötilanteiden ja poikkeusolojen hallintaan. Tilannekuva tukee johtamista Hankkeessa selvitetään myös, miten häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin liittyvä tilannekuvatoiminta olisi tarkoituksenmukaista järjestää. Loppuraportin on määrä valmistua 30.8.2025 mennessä. Kehittämishankkeessa käynnistetään alueelliset pilottihankkeet, joista saatuja havaintoja hyödynnetään yhtenäisen toimintamallin määrittelyssä ja valtionohjauksen kehittämisessä. Varautuminen, häiriötilanteet ja niiden johtaminen edellyttävät aina kattavaa tilannekuvaa, jossa tarvitaan useiden eri toimijoiden välistä tehokasta tiedonkulkua ja yhteistyötä. Viime vuosina erilaiset kriisit ja muutokset turvallisuusympäristössä ovat haastaneet kaikkia toimijoita. Hankkeessa selvitetään muun muassa teknisiä järjestelmiä, viestintäkanavia ja tiedonvaihtoon liittyviä käytäntöjä. Varautumisesta on tullut entistäkin tärkeämpää, kun häiriötilanteiden hallinta on muuttunut vaativammaksi. Hankkeessa tehdään ehdotus alueellisen yhteistyön toimintamallista ja sen ohjauksesta. Kunnilla, kaupungeilla, hyvinvointialueilla, valtion alueellisilla ja keskushallinnon toimijoilla, huoltovarmuuskriittisillä yrityksillä ja kolmannella sektorilla on keskeinen rooli alueellisessa varautumisessa. Tavoitteena yhtenäinen toimintamalli Nykyisin alueilla ja toimialoilla on erilaisia alueellisen varautumisen yhteistoimintarakenteita ja käytäntöjä. Osana valmistelua laaditaan lisäksi malli kriisitilanteiden alueelliseen koordinaatioon ja johtovastuisiin sekä valtion ohjauksen kehittämiseen. Selvityshankkeessa on tarkoitus arvioida, miten varautumisen alueellista yhteistyötä, koordinaatiota ja yhteistä tilannekuvatoimintaa tulisi kehittää. Lähde: SM, VM 16.8.2024 Alueellisen varautumisen kehittämistarpeet selvitetään. 14 Sisäministeriö ja valtiovarainministeriö ovat käynnistäneet laajan selvityksen alueellisen varautumisen ja tilannekuvatoiminnan kehittämistarpeista
Työryhmä tekee ohjeluonnokseen tarvittavat muutokset lausuntojen perusteella. Ohjeen perusteluja kuvataan lisäksi perustelumuistiossa, joka täydentyy lausuntopalautteen perusteella. Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen tavoite on ohjata pelastustoiminnan palveluiden suunnittelua ja järjestämistä niin, että pelastustoiminnan palvelutaso toteutuu yhdenvertaisesti ja laadukkaasti koko maassa, eri alueiden riskit ja uhat huomioiden. Ohjeluonnos on valmisteltu laajassa yhteistyössä Ohjeluonnos on valmisteltu sisäministeriön asettamassa työryhmässä, jossa on Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen luonnos lausunnoille jäseniä pelastuslaitoksista, aluehallintovirastosta ja Pelastusopistosta. Lausuntoja ohjeluonnoksesta voi jättää 27.9. Uudessa ohjeessa keskeisimpiä muutoksia ovat uudet mallit palveluiden tarpeen arvioinnissa ja toimintavalmiuden rakentamisessa. 0295 488 464, etunimi.sukunimi@gov.fi pelastusylitarkastaja Tommi Luhtaniemi, p. Aiempi toimintavalmiuden suunnitteluohje on vuodelta 2012, jonka jälkeen pelastustoimen toimintaympäristössä on tapahtunut merkittävästi muutoksia. Sisäministeriö järjestää ohjeluonnoksesta infotilaisuuden syyskuussa 5.9. asti. 0295 488 387, etunimi.sukunimi@gov.fi Lähde: SM. Pelastustoiminnan toimintavalmiuteen vaikuttavat henkilöstön ja kaluston määrä ja laatu, ennalta tehdyt suunnitelmat, johtamisen organisointi sekä pelastustoiminnan toimintavalmiusaika. Ohjeen käyttöönotosta päätetään erikseen sisäministeriössä. Lisäksi valmisteluun on osallistunut työryhmän ulkopuolisia asiantuntijoita pelastuslaitoksista ja aluehallintovirastosta. Ohje tukee hyvinvointialueita pelastustoiminnan palvelutason suunnittelussa, järjestämisessä ja mitoituksessa. Lisätiedot: pelastusylitarkastaja Olli Ryhänen, p. 15 Sisäministeriö on lähettänyt pelastustoiminnan toimintavalmiuden suunnitteluohjeen luonnoksen lausunnoille keskeisille sidosryhmille
Tunnustuksen saaminen on Raskille suuri kunnia, jonka hän ottaa ilolla vastaan. 16 VUODEN PALOMIES ON VARAUTUMISEN ASIANTUNTIJA Vuoden Palomieheksi 2024 valittiin varautumisen ja väestönsuojelun asiantuntija Tomi Rask, joka on tehnyt työtä näiden asioiden parissa vuosikymmenten ajan. Vuoden Palomies on valittu vuodesta 1982 lähtien.. – Kansainvälinen yhteistyö painottuu esimerkiksi väestönsuojien esittelyihin ja keskusteluihin asiantuntijoiden ja päättäjien kanssa Suomen ja erityisesti Helsingin väestönsuojelun järjestelyistä. Varautumisen opettajana toimiva Rask on tuonut suomalaista väestönsuojelua näkyväksi niin Suomessa kuin maailmalla. Toki nyt varautumisen opettajana tavoitteellisemmin kuin uran alkuvuosina, Rask kertoo. – Aiemmin keskusteluja käytiin vertaisten, kuten muiden asiantuntijoiden kanssa, mutta nyt keskustelemme median ja päättäjien kanssa, Rask toteaa. Perusteina Raskin valinnalle Vuoden Palomieheksi mainitaan pitkäjänteinen työ pelastustoimen väestönsuojelun hyväksi. Tomi Rask Helsingin on tehnyt lähes 30-vuotisen uran Helsingin kaupungilla, ja niistä parikymmentä väestönsuojelun parissa. – Olo on hämmästynyt ja otettu. ENNÄTYSYLEISÖ PELASTUSTOIMEN AJANKOHTAISPÄIVILLÄ Elokuun lopussa järjestetyt kaksipäiväiset Pelastustoimen ajankohtaispäivät keräsivät noin 200 alan vaikuttajaa kuulemaan pelastusalan ja erityisesti varautumisen ilosanomaa. Rask on monelle tuttu kasvo eri medioista, sillä väestönsuojelu ja väestönsuojat ovat olleet pinnalla maailmanpoliittisen tilanteen takia. Palkinnon perusteluissa mainitaan lisäksi Raskin tekemä kansainvälisesti merkittävä työ väestönsuojelun parissa. – Varautuminen ja väestönsuojelu ovat kulkeneet mukana jo pitkään, ja olen niitä kouluttanutkin lähes koko urani ajan. Pitkä ura väestönsuojelun parissa on tehnyt Raskista alansa asiantuntijan, jonka asiantuntijuudelle on ollut viime aikoina kysyntää. Kuva: SPEK Vuoden Palomies-valinnan tekee vuosittain toimikunta, johon kuuluu edustaja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä (SPEK), Suomen Palopäällystöliitosta (SPPL), Suomen pelastusalan ammattilaisista (SPAL), Julkisten ja hyvinvointialojen liitosta (JHL) ja Suomen Sopimuspalokuntien Liitosta (SSPL). – Tällä porukalla on hienoa tehdä töitä yhdessä kansalaisten turvallisuuden eteen, Rask sanoo. – Uskon, toivon ja teen kaikkeni, ettei työmme tuloksia koskaan tarvita, vaan työmme varautumisen ja väestönsuojelun parissa näkyy yhteiskunnan toimivuutena normaalioloissa, Rask huomauttaa ja lisää, että yhteiskunnan pystyssä pitämiseen ja kansalaisten turvaamiseen on kuitenkin keinot, mikäli normaalioloista joudutaan poikkeamaan. Helsingin kaupungin isännöimässä, pelastusosaston järjestämässä tapahtumassa julkistettiin muun muassa Vuoden palomies 2024 ja esiteltiin Palosuojelurahaston innovaatiopalkinnon saajat. Hän haluaa kuitenkin muistuttaa, että työtä ei tehdä yksin, vaan tiiviisti pelastuslaitoksen ydintiimin, kaupungin ja vapaaehtoisten kanssa. Hienoon seuraan pääsin, kun katsoo edellisten vuosien palkittuja, Rask iloitsee
Likaisten letkujen pesuvedet voidaan kerätä talteen jatkokäsittelyä varten. QR-koodi -koulutuskortti Toinen Innovaatiopalkinnon jaettu kolmas sija sekä 4 000 euron palkintoraha myönnettiin pelastusryhmänjohtaja Erno Nikolai Välijoen innovaatiolle QR-koodi -koulutuskortti. INNOVAATIOPALKINTO Palosuojelurahaston Innovaatiopalkinto jaetaan vuosittain tunnustuksena pelastustoimeen kohdistuneesta ansiokkaasta innovaatiosta. Kunniamaininta: Valmiudessa oleva telakaivinkone Palosuojelurahaston kunniamaininta sekä 2 000 euron palkintoraha myönnettiin Pirkanmaan vapaaehtoinen palokunta ry:n innovaatiolle telakaivinkone lisälaittein pelastustoimessa. Sukeltajan Sonar Palosuojelurahaston vuoden 2024 Innovaatiopalkinnon ja 25 000 euron palkintorahan saivat palomies Jukka-Pekka Vuorinen, paloesimies Niko Vainio ja palomestari Janne Taskinen sukeltajan Sonarin kehittämisestä. Palkinto voidaan myöntää yrityksen, yhteisön tai yksityisen henkilön kehittämälle innovaatiolle, joka on huomattavasti edistänyt mainittuja tavoitteita. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella kokeiltiin pelastuslauttaan kiinnitettävää akkumoottoria. 3. Akkumoottori pelastuslauttaan Innovaatiopalkinnon toinen sija sekä 15 000 euron palkintoraha jaettiin pelastusryhmänjohtaja Vesa Soisalon ja vanhempi pelastaja Aki Nummin innovaatiolle akkumoottori pelastuslauttaan. Se on kehitetty tehostamaan pelastusalan työntekijöiden osaamisen kehittämistä sekä osaamisen aktiivista ylläpitämistä tietotekniikan avulla. Laitteen käyttämä vesi saadaan paloauton vesisäiliöstä erillisellä letkulla. 17 PSR:N INNOVAATIOPALKINTO 2024 1. Pirkanmaan vapaaehtoisen palokunta ry:n jäsenistö kehitti ratkaisun, jolla voidaan luoda uusi työturvallinen työtapa pelastustoimeen. Laite on kannettava ja tehty teräksestä. Näistä on palkittu 55. 3. Sopimuspalokunnan tehtävänä on tuottaa Pirkanmaan hyvinvointialueelle raskaan pelastamisen valmiutta. n. Sukeltajan Sonar on yhdistelmä laitteesta, työmenetelmästä ja toimintatavasta, jonka avulla veden alle vajonnut tai hukkunut voidaan tavoittaa moninkertaisesti aiempaa nopeammin. QR-koodin voi skannata oman älypuhelimen kameralla ilman erikseen asennettavaa sovellusta. Letkujen esipesuja keräyslaite Innovaatiopalkinnon jaettu kolmas sija sekä 4 000 euron palkintoraha myönnettiin palomies Tero Nurmen ja yrittäjä Mikko Soinin kehittämälle innovaatiolle letkujen esipesuja keräyslaite. Palkinnon voi saada laite, väline tai kone, työmenetelmä, toimintatapa tai vastaava muu uusi keksintö. Innovaatiosta on hyötyä etenkin sellaisilla sukellustehtävillä missä kohteen tarkka sijainti ei ole tiedossa tai näkyvyys pinnan alla on huono. Kortin ydinajatuksena on, että koulutusvideo seuraa pelastuskalustoa ja kaluston käyttäjä voi kehittää omaa osaamistaan siellä, missä pelastuskalustoa säilytetään tai käytetään. Lautan nopeus on noin 2–3 kertainen uimiseen verrattuna. Raskaalla pelastamisella tarkoitetaan telakaivinkoneella toteutettavaa pelastustoimintaa. Vuodesta 2007 on PSR:lle tullut 305 palkintoesitystä. 2. Letkut pystytään esipesemään jo tilannepaikalla, jolloin palopaikalta ei kuljeteta palojäämiä paloasemalle. Akkumoottori keventää pintapelastajan kuormitusta lautan kuljettamisessa varsinkin pidemmillä matkoilla. Palkitut ryhmäkuvassa
Suomen kansallisen turvallisuusstrategian tulee olla kattava ja mukautuva, jotta se voi vastata muuttuviin uhkiin. Koko. Yhteisen johtamisen näkökulma tarkoittaa sitä, että valtioneuvoston tasolla tehtävät päätökset ovat johdonmukaisia ja perustuvat ajantasaiseen tietoon ja tilannekuvaan. Venäjän pyrkimykset vaikuttaa muiden maiden sisäisiin asioihin ja käyttää hybridisodankäynnin keinoja ovat herättäneet laajaa huolta naapurimaissa, mukaan lukien Suomessa. Viranomaisten välinen yhteistyö, kuten poliisin, Puolustusvoimien ja pelastustoimen välillä, on elintärkeää. Näihin uhkiin vastaaminen vaatii kokonaisvaltaista ja moniulotteista lähestymistapaa. Venäjän pyrkimykset edistää kansallisia intressejään kaikilla mahdollisilla keinoilla korostavat tiedonvaihdon tärkeyttä eri viranomaisten välillä. Tällainen kokemus on arvokasta nykyisessä turvallisuustilanteessa, ja se tarjoaa vankan perustan laajemmalle turvallisuusyhteistyölle. Kyky havaita ja analysoida uhkia nopeasti ja tehokkaasti on olennaista, ja se edellyttää sujuvaa tiedonvaihtoa. Hybridisodankäyntiin liittyvät uhkat, kuten kyberhyökäykset, informaatiosota ja taloudellinen painostus, ovat nousseet keskeisiksi turvallisuuskysymyksiksi. Venäjän pyrkimykset edistää kansallisia intressejään kaikin käytettävissä olevin keinoin ovat lisänneet viranomaisten välisen tiedonvaihdon ja yhteistyön merkitystä entisestään. 18 Suomen turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön muututtua merkittävästi on myös kansalliseen turvallisuuteen liittyviä päätöksentekomekanismeja ollut pakko tarkastella entistä laaja-alaisemmin. Venäjän aggressiivinen toiminta, kuten Ukrainan Krimin niemimaan valtaus vuonna 2014, liittäminen sittemmin osaksi Venäjää ja vuonna 2022 aloitettu laajamittainen hyökkäyssota Ukrainassa, on muuttanut merkittävästi Euroopan turvallisuustilannetta. Integroitu lähestymistapa mahdollistaa entistä paremman tilannekuvan muodostamisen ja nopeamman reagoinnin. Vaikka perinteet ja kokemukset ovat tärkeitä, nykyaikaiset uhkat vaativat uusia toimintatapoja ja ajattelumalleja. Valtioneuvoston rooli keskeisenä koordinoivana ja johtavana elimenä korostuu. Suomella on pitkä perinne toiminnan koordinoimisessa ja yhteensovittamisessa kokonaismaan-puolustuksen ja kokonaisturvallisuuden viitekehyksissä. Tämä edellyttää sitä, että kaikki turvallisuuteen liittyvät sektorit – puolustus, sisäinen Kansallinen turvallisuus edellyttää johtamista, resurssointia, suunnittelua, toimeenpanoa ja valvontaa turvallisuus, pelastustoimi, poliisi, ravavartiolaitos, kyberturvallisuus ja taloudellinen turvallisuus – otetaan huomioon päätöksenteossa
Moni asia maailmassa on muuttunut viimeisen sadan vuoden kuluessa, mutta yksi toimintatapa ainakin Suomessa on säilynyt lähes vakiintuneena; vapaaehtoisten kansalaisten osallistuminen ja rooli yleisen turvallisuuden ylläpidossa sekä turvaamisessa. On tärkeää, että Suomen turvallisuusstrategia on kattava, joustava ja mukautuva vastaamaan nykyisiin ja tuleviin uhkiin. Kansalaisjärjestöt ovat suomalaisen yhteiskunnan ja kansallisen turvallisuuden keskeinen tukipilari. Kokonaisturvallisuuden ja kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamiseen kuuluvat julkisen sektorin, eli valtioneuvoston, valtion viranomaisten ja kuntien, ja yksityisen sektorin toimenpiteiden sekä kansalaisten vapaaehtoisen toiminnan yhteensovittaminen yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ylläpitämiseksi kaikissa tilanteissa. Valtionhallinnon, viranomaisten, elinkeinoelämän, maakuntien ja kun-tien lisäksi yliopistot ja tutkimuslaitokset, järjestöt, yhteisöt ja yksilöt muodostavat kokonaisturvallisuuden verkoston, jossa tietoa voidaan jakaa, yhteisiä tavoitteita voidaan asettaa ja yhteistyöhön voidaan sitoutua joustavasti. Järjestöt tuottavat palveluja, koordinoivat vapaaehtoisten osallistumista viranomaisia tukevaan toimintaan ja ylläpitävät esimerkiksi valmiustoimintaan liittyvää erityisosaamista. Liian vähälle huomiolle usein kuitenkin jää ”neljäs sektori”, eli perheet, kodit ja yksittäiset kansalaiset. Suomalaisen kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamallin vahvuus on, että se kattaa kaikki yhteiskunnan tasot ja tahot. kolumni ALARMNISTI MARKO PALOKANGAS Sotilasprofessori Palokunnan ryhmänjohtaja. Tästä erinomaisena esimerkkinä toimivat sopimispalokunnat. Järjestöillä on merkittävä rooli onnettomuuksiin ja häiriötilanteisiin varautumisessa. Järjestöt kanavoivat, johtavat ja koordinoivat myös järjestöihin kuulumat-tomien kansalaisten auttamishalun erilaisiin auttamistehtäviin. Suomessa yhdistysja järjestötoimintaa kutsutaan kokonaisturvallisuuden viitekehyksessä kolmannen sektorin toimijoiksi. Yhtenä esimerkkinä vapaaehtoistoiminnan laajuudesta ja vaikuttavuudesta voidaan pitää suomalaista sopimuspalokuntajärjestelmää, joka perustuu lähes yksinomaan vapaaehtoisiin henkilöihin ja omaehtoiseen yhdistystoimintaan. Hyvin monella kansalaisella on ”palava halu auttaa” ja tahto osallistua yhteisen turvallisuuden ylläpitoa tukevaan toimintaan, onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn, varautumiseen ja niin edelleen. Se vaatii kansalliseen turvallisuuteen liittyvien päätöksentekomekanismien laaja-alaista tarkastelua ja päivittämistä. 19 naisturvallisuuden käsitettä on laajennettava ja päivitettävä vastaamaan nykyisiä ja tulevia haasteita. Valtioneuvoston puolustusselonteon mukaan suomalaisen yhteiskunnan varautuminen toteutetaan kokonaisturvallisuuden periaatteella, mikä tarkoittaa yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamista viranomaisten, elinkeinoelämän sekä järjestöjen ja kansalaisten yhteistoimintana. Kokonaisturvallisuuden hallintaan eli yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ylläpitämiseen kuu-luvat uhkiin varautuminen, häiriötilanteiden ja poikkeusolojen hallinta sekä niistä toipuminen. Suomen turvallisuuspoliittinen toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi viime vuosina Venäjän toimien ja uusien hybridisotaan liittyvien uhkien vuoksi. Valtioneuvostotason yhteinen johtaminen, viranomaisten välinen tiedonvaihto ja yhteistyö sekä kokonaismaan-puolustuksen ja kokonaisturvallisuuden perinteiden hyödyntäminen ovat keskeisiä elementtejä tässä prosessissa
Palomiesyhdistyksille myönnetään avustuksia samoin perustein kuin sopimuspalokunnille. Välineet toimittava taho oli mukana projektissa ja tietoinen paloja pelastustoimen erityistarpeista. Hyväksyttävät kustannukset: 18 644 euroa. . Jäsenistön toiveita kuunneltiin hankkeen aikana ja niin laitteisiin kuin äänentoistoon sai ottaa kantaa. 20 ”Sopimuspalokuntien pienavustukset on tarkoitettu sellaisille vapaaehtoisille palokunnille, laitospalokunnille, teollisuuspalokunnille, sotilaspalokunnille tai muille pelastusalalla toimiville yhteisöille, joilla on pelastuslain (379/2011) 25 §:ssä tarkoitettu sopimus oman alueensa pelastustoimen kanssa. Hanke on jo parantanut edellytyksiä jäsenten fyysisen kunnon ylläpitämiselle ja se on lisännyt salin käyttöastetta huomattavasti. Mikkelin Esikaupungin VPK:lle kuntosali. Mikkelin Esikaupungin VPK:ssa nähdään, että uusi välineistö parantaa palokunnan toimintaedellytyksiä ja siten edistää pelastustoimintaa. Yhdistyksellä tulee olla voimassa oleva sopimus hyvinvointialueen kanssa tuettavan toiminnon osalta.” Palosuojelurahaston myöntämiä pienavustuksia Palosuojelurahaston avustuspäätös 12.4.2024 päätös oli 9 322 euroa eli 50 % hyväksytyistä kokonaiskustannuksista. Sopimuspalokuntien pienavustusta on ollut mahdollista hakea kuntoiluvälineisiin vuodesta 2023. Esimerkiksi Fire-Fit -kriteerien mukainen lihaskuntotestien osuuden suorittamisen omalla asemalla on nyt mahdollista. Laitteet: Kuntovälineet Medical 14 347 euroa Avustettava hanke: Kuntosali paloasemalle Teksti Johanna Heikkilä Kuvat Mikkelin Esikaupungin Vapaaehtoinen Palokunta ry:n arkisto Mikkelin Esikaupungin VPK:n paloasemalla oli aiemmin pieni kuntoilutila ja laitteisto. Ahkerassa käytössähän nämä uudet välineet ovat. Halusimme omalle asemalle hyvät, kunnon ylläpidon ja kehittämisen mahdollistavat laitteet, kertoo huoltopäällikkö Mikko Rantanen. Laitteisto valikoitui kilpailutuksen ja asemalla tehtyjen tuote-esittelyjen kautta. Ja onhan paikkaa pikkuisen ehkä kateellisenakin käyty katsomassa, toteaa Rantanen.
. Palosuojelurahasto on tukenut myös aiempia FireFit –hankkeita. 21 FireFit Palosuojelurahasto tuki FireFit5 (2020-2022) -hanketta, jossa kehitettiin ja päivitettiin FireFit-menetelmää. Hankkeessa laadittiin fyysisen toimintakyvyn ylläpidon motivointiin tarkoitetut ikäryhmäkohtaiset viitearvoaineistot miehille erikseen vakinaiselle ja sopimuspalokuntien henkilöstölle sekä naisille yhteiset. Asuinrakennus kunnostettiin, jotta siitä tuli harjoitustalosimulaattori. Nuoriso-osastomme teki talolla harjoituksen ja yleisö pääsi seuraamaan harjoittelun etenemistä. Nyt kouluttaja voi tulla Särkisalmelle, sillä PSR:n avustus mahdollisti oman harjoitusrakennuksen toteuttamisen. Julkaisun pysyvä osoite on https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022122273456 Fire-Fit -kriteerien lihaskuntotestien suorittaminen Mikkelin Esikaupungin VPK:n omalla paloasemalla on nyt mahdollista. Näin voidaan harjoitella sekä savusukellusta että monipuolisesti eri pelastustoimia. Nyt talon sisällä on savukoneet. Heidän isänsä oli aikanaan mukana Särkisalmen VPK:ssa, ja niinpä perilliset tiedustelivat, olisiko meillä kiinteistölle käyttöä. Asemapäällikkö Timo Huttunen Särkisalmen VPK:sta kertoo, että vuonna 2022 alkanut projekti sai alkusysäyksen perikunnan aloitteesta. Lisäksi viitearvoissa on uusi ?60-vuotiaiden ikäluokka. Harjoitustalo on tuonut myös monipuolisuutta nuoriso-osaston toimintaan. Niissä oli omat haasteensa, kun on useita omistajia, joilta luvat pitää kysyä. Autioitunut omakotitalo aivan paloaseman naapurissa koki Särkisalmella muutoksen, kun siitä tehtiin palokunnan harjoitteluun sopiva rakennus. ??. Palokunnassa ollaan oltu erittäin tyytyväisiä harjoitusten järjestämisen helppouteen. Olihan meillä, ja niinpä saimme kaksikerroksisen omakotitalon ja puskittuneen pihapiirin lahjoituksena. Huonokuntoiset ulkorakennukset puettiin heti. Päivä paloasemalla osui sopivasti pilotiksi. – Piha raivattiin raskaan ajoneuvon mentäväksi, Huttunen kertoo. Siellä on käytettävissä myös kolme harjoitusnukkea. Pelastuslaitoksen fysioterapeutti on kouluttanut palokunnasta Fire-Fit testaajia. . Särkisalmen VPK sai oman harjoitustalon Aiemmin Särkisalmelta ajettiin harjoittelemaan kattotyöskentelyä Imatralle noin 70 kilometrin päähän ja harjoittelumatkojen sovittamisessa oli haasteensa. Samoin harjoittelun turvallisuuden varmistamiseen oli tehtävä joka kerran. . Aikaisemmin saimme ajoittain harjoituskäyttöön autioituneita rakennuksia
Hyväksyttävät kustannukset: 11 646 euroa. kylmä savusukellusharjoitus. Harjoitustalohanke on hyödyttänyt lähialueenkin palokuntia, sillä Simpeleen ja Saaren VPK:t ovat jo harjoitelleet paikalla. Seuraavana tontille rakentuu kattotyöskentelysimulaattori. Lähietäisyydellä on myös alue, jossa voidaan harjoitella autojen leikkaamista. Kuvat: Särkisalmen VPK:n arkisto Nuoriso-osaston lisäksi talolla kokoontuvat harjoittelemaan myös tukiosastot, ja siellä on pidetty myös muonitusharjoituksia. Temme näitä talkoilla, sillä yhdistyksessämme on monipuolisesti rakennusalan ammattilaisia, kertoo Huttunen. Menossa ns. Lisäksi tontille tulee vaarallisten aineidenja öljyntorjuntasäiliöt. . Palosuojelurahaston avustuspäätös 12.4.2024 päätös oli 5 823 euroa eli 50 % hyväksytyistä kokonaiskustannuksista. llman Palosuojelurahaston tukea hanke ei olisi toteutunut.” Kuvat: Särkisalmen Vapaaehtoinen palokunta ry:n arkisto.. Avustettava hanke: Harjoitustalo ”On hienoa, kun on oma paikka mitä kehittää ja siinä on hyvä pitemmän päälle monipuolisesti harjoitella. Rakennamme vielä raideliikenteen hätämaadoitusharjoituspaikan, pylväs on jo pystyssä. 22 Sammutusosasto harjoittelee nykyisin omassa harjoitustalossaan
Näin saamme suunnattua voimavarat oikeaan kohteeseen rakennuspaloissa, korostaa puheenjohtaja Pekka Moilanen Lempäälän VPK:sta. Lisäksi erityistä arvoa saadaan siitä, että sammutusta voidaan nyt ohjata tehokkaasti. Savusukeltajille rakenteiden varmistamiseen uusi ja tehokkaampi lämpökamera oli jo työturvallisuudenkin vuoksi tarpeen. Nostolavatyöskentelyssä lämpökamera tuo lisäarvoa tarkemmalla palopesäkkeiden paikantamisella. Lempäälän VPK hankki tehokkaat lämpökamerat PSR myönsi helmikuussa pienavustuksen lämpökameroihin Lempäälään. Toinen lämpökameroista (K45) tuli sopimusryhmänjohtajan käyttöön tiedustelua ja johtotehtäviä varten.. Hyväksyttävät kustannukset: 7 936 euroa.Avustettava hanke: Kaksi lämpökameraa varusteineen. Pystymme avustamaan myös muita viranomaisia, kertoo Moilanen. . Käytämme näitä myös tehokkaasti harjoittelussa ja muutenkin voi sanoa, että ne ovat monipuolisia käyttää. . Toinen kameroista (K2) tuli savusukeltajille sekä raskas CAFS-yksikössä nostolavassa työskentelevälle. ?. Kuvat: Lempäälän Vapaaehtoinen palokunta ry:n arkisto. Tehtävissä on jo huomattu, että tehokkaat laitteet lyhentävät hälytyksen kestoaikaa merkittävästi. Palosuojelurahaston avustuspäätös 26.2.2024 päätös oli 3 968 euroa eli 50 % hyväksytyistä kokonaiskustannuksista
Pelastustoiminnan johtaja johtaa tilannetta matkan aikana ajoneuvosta ja päästyään onnettomuuspaikalle, ottaa myös tilannepaikanjohtajuuden itselleen tai määrää ryhmänjohtajan jatkamaan tilannepaikanjohtajana. Informaatio välittyy pelastusryhmän johtajalle ilman välikäsiä, suodattamatta, ja tieto on hyvin käytännönläheistä. Pelastustoiminnan johtajana toimivan pelastusviranomaisen ei kuitenkaan tarvitse tulla onnettomuuspaikalle, ellei tilanne sitä edellytä, jolloin tilannepaikanjohtajana toimivan ryhmänjohtajan roolin tärkeys korostuu.. 24 Teksti Pelastusopisto Roolit ja vastuut pelastustoimessa kehittyvät jatkuvasti, ja erityisesti ryhmänjohtajien merkitys on kasvanut viime vuosina. Käskyt RYHMÄNJOHTAJA – vastuullinen tiiminsä johtohahmo Pelastusopiston yliopettaja Matti Honkanen piti ryhmänjohtamisen osaamiskartoituksen pilottitilaisuuden Savonrannan VPK:n jäsenille vuonna 2023. Pelastustoiminnan näkökulmasta ryhmänjohtaja tuottaa ja ymmärtää tilannekuvan, kykenee toimimaan tilanteen edellyttämällä tavalla ja tarvittaessa muuttamaan johtamistaan nopeastikin. Kaksi tilannejohtamisen mallia pelastustoiminnan johtamisessa Pelastustoiminnan johtamisen perinteinen malli on johtaa onnettomuustilannetta onnettomuuspaikalla, johdettavien välittömässä läheisyydessä. Pelastusryhmä on jälleen valmiina uusiin tehtäviin, kun kalusto on huollettu ja toimintavalmiudessa. Yhä enenevässä määrin onnettomuustilanteita johdetaan kuitenkin etänä. Ryhmänjohtajalla on suuri vastuu myös ryhmän toimintakyvyn säilymisestä sekä tilanteen jälkeisestä ryhmänsä palautumisesta. Erityisen tärkeää on pitää kirkkaana mielessä tehtävien tärkeysjärjestys ja oikeasuuntaisuus. Onnettomuustilanteessa on voitu nimetä tilannepaikanjohtaja, usein ryhmänjohtaja, joka johtaa tilannetta siihen saakka, kunnes pelastustoiminnan johtaja on onnettomuuspaikalla. annetaan pääsääntöisesti suullisesti johdettaville. Pelastusryhmän johtaja saa tarvitsemaansa informaatiota suurelta osin omilla havainnoillaan. Johtamisen tulee tukea teknisesti tehokasta toimintaa ja auttaa pelastusjoukkuetta onnistumaan toiminnassaan
25 Ryhmänjohtajan rooli on erityisen tärkeä haja-asutusalueilla, joissa hän saattaa olla ensimmäinen henkilö, joka tekee ratkaisevat johtopäätökset ja antaa käskyt pelastustoiminnan henkilöstölle. Hakijan tulee olla vähintään 21-vuotias ja suorittanut hyväksytysti pelastustoiminnan peruskurssin, ensiapukurssin sekä vähintään kaksi muuta pelastustoiminnan erikoiskurssia, kuten tieliikennepelastamisen tai sammutustekniikan kurssin. Kurssilla toteutetaan myös OKA-osaamisen kartoitus, jolla osallistujien osaamista arvioidaan suhteessa ryhmänjohtajan osaamistavoitteisiin. Pelastusopiston sopimushenkilöstön ryhmänjohtajakurssi tarjoaa kattavan viiden opintopisteen (5 op) kokonaisuuden, joka on myös hyväksiluettavissa, mikäli urapolku kurssin jälkeen suuntautuu tutkintokoulutukseen Pelastusopistolle. Sopimushenkilöstön ryhmänjohtajakurssi ja OKA-osaamisenkartoitus Ryhmänjohtajakurssin sisältö on suunniteltu vastaamaan nykyajan pelastustoiminnan johtamisvaatimuksiin. Hakuprosessiin kuuluu pääsykoe ja hakijoiden henkilökohtainen haastattelu. Lisäksi hakijalta odotetaan aktiivista osallistumista viikkoharjoituksiin ja hälytystehtäviin, ja hänen terveytensä ja toimintakykynsä on työterveyslääkärin tarkastama ja hyväksymä. Kurssi tarjoaa syvällistä osaamista pelastusryhmän johtamiseen erilaisissa onnettomuustilanteissa. Tämä tehtävä korostaa ryhmänjohtajan vastuuta ja osaamista, mikä vaikuttaa suoraan pelastustoiminnan onnistumiseen. Koulutus kattaa muun muassa pelastustoiminnan organisaatioiden ja muodostelmien tuntemuksen, pelastustoiminnan johtamisprosessin perusteet, tilannearvion merkityksen sekä työturvallisuuden varmistamisen. Lähteet: Pelastusopiston sopimushenkilöstön opetussuunnitelma 2024, https://www.pelastusopisto.fi/ wp-content/uploads/OPS_Sopimushenkilosto_2024_hyvaksytty-1.pdf. Kurssin aikana osallistujien osaamisen kasvua tuetaan erilaisten tehtävien ja kokeiden avulla. Valintaperusteet ryhmänjohtajakurssille Kurssille valittavien henkilöiden tulee täyttää tietyt ennakkovaatimukset. Ryhmänjohtajakurssin suorittanut on valmis ottamaan vastuun pelastusryhmän johtamisesta. Kurssi koostuu lähiopetusosioista, etäoppimistehtävistä ja kurssikokeista. Tulevaisuudessa ryhmänjohtajilta odotetaan entistä enemmän osaamista, ja siksi jatkuva itsensä kehittäminen on olennainen osa ryhmänjohtajan roolia. Tämä auttaa jokaisen oppimistarpeiden tunnistamisessa ja mahdollistaa koulutuksen kohdentamisen entistä paremmin osallistujien henkilökohtaisen kehittymisen tueksi niin kurssin aikana kuin tulevissa pelastustoimen tehtävissä. Ryhmänjohtajan tehtävässä korostuvat hyvät yhteisöja vuorovaikutustaidot, tilannekuvan hallinta ja kyky tehdä nopeita, oikeita päätöksiä. Opetuksessa käytetään monipuolisia oppimismenetelmiä, kuten ryhmätöitä, luentoja ja käytännön harjoituksia. Kokonaisuudessaan kurssi käsittää noin 108 tuntia opiskelua. Ryhmänjohtaja vastaa ryhmänsä turvallisuudesta ja toiminnan tehokkuudesta, mikä asettaa hänelle merkittävää vastuuta myös kaluston ja varusteiden asianmukaisesta kunnosta
26 SSPL:n Kesä kentällä Teksti ja kuvat SSPL Ylihärmän VPK Jakobstads FBK Helsingin VPK 160-vuotta Alahärmän VPK Valtimon VPK Pyhäsalmen VPK
?Kansanedustaja Antti Kaikkonen ?Pohjoisranta BCW:n vaikuttajaviestinnän johtava konsultti Hanna Kuntsi ?SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman Noormarkun VPK:n päällikkö Jarno Joensuu ja JHL:n yhteiskuntasuhteiden johtaja Päivi Niemi-Laine Gumbo FBK Sibbo Skärgårds FBK Silvio Hjelt ja Juho Luukko tutustumassa merelliseen palokuntatoimintaan Vaasan VPK. 27 SSPL:n Kesä kentällä Teksti ja kuvat SSPL Vieremän VPK Suomi Areena tunnelmia kesältä 2024
Venekalusto hankittu pääosin Öljysuojarahaston avustuksella Saimaan alueella vilkas rahtilaivaliikenne ja erityisesti öljytankkerit (mm. Venetoimintaan uutta potkua Saimaalla. Myös ensivastetehtävät ja ensihoidon avustaminen vesialueilla ja erityisesti saarissa työllistävät palokuntien yksiköitä. Esso Saimaa) aiheuttivat potentiaalisen ympäristöonnettomuusriskin viime vuosituhannen loppupuolella. Kalustoa on, mutta korjausvelka kasvaa Kalustollinen valmius Saimaan alueen pelastuslaitoksilla on kohtuullisen hyvä, mutta kaluston uusinta on nykyisessä taloudellisessa tilanteessa vaikeaa erityisesti avustusperusteiden muuttumisen vuoksi. Uusi ympäristövahinkorahasto aloittaa 1.1.2025. 28 Saimaan alueen neljän pelastuslaitosten valmiudet vesialueilla tapahtuvaan toimintaan ovat viime vuosina saaneet aiempaa enemmän huomiota. Käynnissä olevat kehittämishankkeet tähtäävät venetoimintakoulutuksen tason parantamiseen ja venehenkilöstöresurssin kasvattamiseen. Vesialueilla monipuolinen tehtäväkenttä Ihmisen pelastaminen vedestä, vesiliikenneonnettomuudet, kadonneiden etsintä (virka-apu), maastoja rakennuspalot saarissa sekä ympäristövahingot aiheuttavat pääosan pelastustoimen tehtävistä Saimaalla. Öljysuojarahaston toiminta päättyy vuoden 2024 lopussa. Saimaalla aluskalustoa on pelastuslaitosten lisäksi poliisilla ja järvipelastusyhdistyksillä, joita alueella on yhdeksän. Tähän ongelmaan on Itä-Suomen pelastuslaitosten aloitteesta tulossa apua. Venetoimintaan on alettu etsiä yhtenäisiä toimintamalleja. Kuntien ja myöhemmin neljän alueellisen pelastuslaitoksen kalustoresurssit Saimaan vesialueilla ja saarissa tapahtuvaan pelastustoimintaan kehittyivät pitkälti kasvaneiden riskien myötä Öljysuojarahaston avustuksin. Myös pelastustoimintaan soveltuvan yhtenäisen koulutusmateriaalin puute on haitannut venetoiminnan kehittämistä. Koulutusta kehitetään Suurimpien alusten miehistön perusja ylläpitokoulutus on aiheuttanut päänvaivaa, koska esimerkiksi työvuorossa tapahtuva käytännön harjoittelu vesillä on hankalaa muun muassa ylityökieltojen vuoksi. Pääosa nykyisestä aluskalustosta onkin hankittu ÖSR:n avustuksella
Puolitoista vuotta kestävän PETOVEKO:n (Pelastustoiminnan venetoiminnan kouluttajakoulutuksen kehittämishanke) on määrä tuottaa toimintamallit ja asianmukainen materiaali venemiehistöjen koulutukseen. Olemassa olevaa materiaalia jalostetaan ja asiakokonaisuudesta julkaistaan kirja ja verkkokoulutusmateriaali. Kurssi kehitettiin päätoimisen ja sopimushenkilöstön peruskoulutusta varten. Näkyvin tuotos hankkeesta oli Pelastusja öljyntorjunta-aluksilla työskentelyn perustoimintamallit-opas, joka julkaistiin vuonna 2020. – Hankkeessa painotuttiin toimintamallien kehittämiseen ja kouluttajien kouluttamiseen. Tavoitteena oli, että kurssin käytyään henkilö pystyy työskentelemään minkä tahansa aluksen miehistötehtävissä. Teksti Pekka Koivunen Kuvat Etelä-Savon pelastuslaitos, Pohjois-Savon pelastuslaitos, Etelä-Karjalan pelastuslaitos ja Pohjois-Karjalan pelastuslaitos. Venetoimintakoulutuksen kehittäminen Etelä-Savon pelastuslaitoksella lähti liikkeelle 2010-luvulla, kertoo palomestari Ville Tuovinen. – Kurssille voidaan ottaa 16 henkilöä. Pelastuslaitosten venetoiminnassa mukana olleiden yhteistyökuviot johtivat Pelastustoimen venetoiminnan kouluttajakoulutus-hankkeen perustamiseen ja rahoituksen hakemiseen. Eri pelastuslaitokset ja jopa eri paloasemat ovat toteuttaneet venekoulutusta hyvin eri tavalla ja eri tasolla.Nyt tilanteeseen on luvassa apua. Saimme hankkeen yhteydessä myös koulutuskalustoa, kuten kaksi simulaattoria ja suojavarusteita. – Aloimme etsiä yhteisiä toimintamalleja ja haimme Öljysuojarahastolta avustusta Pelastusja öljytorjunta-aluksilla työskentely-kurssiin. 29 Venetoimintaan valtakunnallinen koulutusohjelma Vakioitu määrämuotoinen koulutus alle 10m alusten miehistölle puuttuu, eikä valtakunnallisia toimintamalleja ole. Jatkokehitys yhteistyönä – PETOVEKO-hanke käynnissä Ville Tuovisen mukaan matkan varrella huomattiin paljon asioita, joita pitää jalostaa. Itä-Suomen alueen ympäristövahinkojen torjunnan yhteistyöryhmän puitteissa Etelä-Savon pelastuslaitos on järjestänyt muun muassa kouluttajakoulutusta. Hanke toteutetaan Suomen Palopäällystöliiton projektina, jonka rahoittaa Palosuojelurahasto. – Olemme tiivistäneet Saimaan alueen neljän pelastuslaitoksen yhteistyötä tällä saralla. Kurssi sisältää 10 tuntia teoriaa, 35 tuntia harjoittelua. Hankkeen tavoitteena on yhtenäistää pelastuslaitosten venetoiminnan toimintamalleja ja rakentaa osa venetoiminnan koulutuspolkuun.?. – PETOVEKO-hanke käynnistyi keväällä 2024, ja se kestää puolitoista vuotta
?. Saimaa on Suomen suurin ja laajimmassa muodossaan Euroopan neljänneksi suurin järvi Laatokan, Äänisen ja Vänernin jälkeen. D-luokka pääasiassa henkilöiden ja tarvikkeiden kuljetukseen tarkoitettu nopea yhteysvene. C ja E-luokat lastin kuljettamiseen ja puomien käsittelyyn tarkoitettuja, keulaportillisia työveneitä. Tässä artikkelissa Saimaalla tarkoitetaan Vuoksen vesistöä, joka on Suomen suurin vesistöalue sijaiten pääosin Eteläja Pohjois-Savon sekä Eteläja Pohjois-Karjalan sekä osittain Kymenlaakson maakuntien alueilla. Saimaa voi tarkoittaa useita eri asioita riippuen puhujasta. Kuva: Saimaan Solmu Oy. F-luokka merikelpoinen työvene, jossa on kiinteä öljynkeräyslaitteisto. Näiden lisäksi alueella toimii yhdeksän järvipelastusyhdistystä, joilla on yhteistoimintasopimuksia pelastuslaitosten kanssa. Sen pinta-ala on noin 4 300 neliökilometriä ja rantaviivan pituus noin 14 850 kilometriä, kun mukaan otetaan 13 700 saarta. Öljyntorjuntaveneluokat A ja B-luokat yleisveneitä tarvikkeiden ja henkilöiden kuljetukseen suojatuilla vesillä tai rannikolla. Vesistön laskujoki on Vuoksi, joka laskee Laatokkaan. I-luokka avomerikelpoinen työalus meripuomin kuljetukseen ja levitykseen. Vapaa-ajan asuntojen kokonaislukumääräksi arvioidaan noin 25 000. G ja H-luokat kuljetuslauttoja. 30 Saimaa – Euroopan neljänneksi suurin järvialue Saimaan alueen sammutusja pelastustoiminnasta vastaavat Eteläja Pohjois-Karjalan sekä Eteläja PohjoisSavon pelastuslaitokset
31
32 Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Korjausvelka kasvaa Pohjois-Karjalassa venehenkilöstön koulutusta järjestettiin 2020-luvun alussa oppisopimuskoulutuksella. Lisäksi olemme järjestäneet muita vesistöharjoituksia tarpeen mukaan. – Hyvä keskusteluyhteys naapureiden kanssa kyllä on, mutta resurssien koordinaatiota ja yhteensovittamista kaipaan. Lisäksi A – C luokan veneitä on kattavasti alueen pelastusasemilla.. D-luokan veneitä on sijoitettuna Enoon, Heinävedelle, Juukaan, Kontiolahdelle, Hammaslahdelle ja Rääkkylään. Pohjois-Karjalassa on harjoittelua järjestetty myös siten, että yksi 24h-työvuoro on purettu kolmeksi koulutuspäiväksi. Lari Parkkinen kuuluttaa enemmän yhteistoiminta naapurilaitosten kanssa. Tarvetta meillä on edelleen niin peruskuin jatkokoulutukseenkin. Pelastuslaitosten venetoimintavalmiudet Saimaalla Venekalusto: Joensuussa on 30 vuotta vanha F-luokan vene ”Ruutta” ja C-luokan Lamor 2000-luvun alkupuolelta. Pelastuslaitoksen veneissä on Parkkisen mukaan korjausvelkaa. Hänen mukaansa venetoiminnan koulutuksen ja harjoittelun ongelmat ovat Pohjois-Karjalassa samoja kuin pääosassa muitakin Suomen pelastuslaitoksia. E-luokan veneet löytyvät Kiteeltä, Lieksasta, Liperistä ja Nurmeksesta. Lisäksi Pekkalan asema operoi lisäponttoonein varustettua vesijettiä. Lähtökohtaisesti saamme kyllä veneet liikkeelle, kertoo palopäällikkö Lari Parkkinen. Niitä ja öljyntorjuntakalustoa olemme pystyneet uusimaan kohtalaisen hyvin. Pienten veneiden tilanne on parempi. Resursseja liikuttelemalla harjoittelu onnistuu työvuorojen aikana. – Kalusto on ikääntynyttä. – Päätoiminen henkilökunta harjoittelee koulutuspäivien yhteydessä ja sivutoiminen henkilöstö viikkoharjoitusten yhteydessä. Esimerkiksi Eja F-luokan alusten uusinta tulee olemaan haasteellista. – Olemme uudistamassa omaa venekoulutusjärjestelmää muiden pelastuslaitosten mallin mukaiseksi
Veneharjoittelua on järjestetty myös pakollisten sukellusharjoitusten yhteyteen. Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen öljyvahingontorjunta ja venetoiminta ”koeponnistettiin” vuoden 2023 keväällä. A-B luokan veneitä on useilla eri asemilla. Ammattiasemien kaikista työvuoroista löytyy nyt pätevät kipparit aluksille. – Olemme järjestäneet riittävän miehistön toimipistesiirroilla, koska ammattiasemat ovat suhteellisen lähellä toisinaan. ??. 33 Etelä-Karjalan pelastuslaitos Koulutus ja kalusto kohdallaan Palomestari Pasi Tarkiainen kertoo Etelä-Karjalan venekaluston olevan melko hyvässä kuosissa. – Saimaalla, Joutsenon Kolarinlahdella oli teollisuuslaitoksesta valunut muuntajaöljyä lauhdevesien mukana järveen. Etelä-Karjalassa venemiehistö on voinut harjoitella työvuoroissa. Myös ammattiasemien venemiehistön koulutus on Tarkiaisen mukaan hyvällä tasolla. Toiminta alkoi jo ennen avovesikautta ja jatkui yli kahden kuukauden ajan. – Tänä kesänä saimme hyvin paikattua koulutusvajetta yhteistyössä naapurilaitosten kanssa. Muukin kalusto täyttää tehtävänsä, ja akuuttia tarvetta uusimiselle ei ole. – Lappeenrannassa, Joutsenossa, Imatralla ja Ruokolahdella sekä Taipalsaarella sijaitsevat isot alukset ovat melko uusia ja ajanmukaisia. Venekalusto: E-luokan vene (Joutsen) ja D-luokan vene (Jopa) sijaitsee Joutsenossa, C-D luokan veneet Lappeenrannassa (Luukas), Imatralla (Vuoksi) sekä Ruokolahdella (Leijona) ja Taipalsaarelle (Nestori). Onnistuimme mielestäni hyvin tässä pitkäkestoisessa tehtävässä, jossa mukana oli parhaimmillaan neljä venettämme
Antman on tarkoitus korvata uudella E/F-luokan aluksella lähivuosina. Kursseille osallistujat ovat niin pääkuin sivutoimista henkilöstöä. Ylityöt on myös Pohjois-Savon laitoksella kielletty, joten laadukkaan veneharjoittelun käytännön toteutuksessa on haasteita. Laitoksen E-luokan 24/7-vene on Leppävirralla. Lisäksi asemapaikkojen venetoimintavalmiuksia on parannettu työvuorokoulutuksilla. C-D -luokan veneitä on Joroisilla, Juankoskella, Keiteleellä, Nilsiässä, Pielavedellä, Rautalammilla, Tervossa, Tuusniemellä, Maaningalla ja Vehmersalmella. Sen sijaan pelastuslaitosten yhteistyö on kehittynyt myönteisesti. 34 Pohjois-Savon pelastuslaitos Kehittämishanke käynnissä Pohjois-Savon pelastuslaitoksessa on käynnissä ”Alustoiminnan kehittäminen pelastustoimessa”-hanke, jota vetää pelastusryhmänjohtaja Jere Mäki-Patola. Tällä hetkellä Pohjois-Savon pelastuslaitoksen “laivastossa” on yhteensä 48 alusta ja venettä.. Ensimmäinen pelastustoimen koneenhoitajakurssi pidetään lokakuun lopussa yhteistyössä Etelä-Savon pelastuslaitoksen kanssa. – Pohjois-Savon pelastuslaitoksen ensimmäisen venetoimintakurssin vahvuus tulee olemaan 16 henkeä. – Tällä hetkellä jokainen häärää omillaan. Näistä neljä kartuttavat kurssilla kouluttajavalmiuksiaan. Liian usein huono työvuorovahvuus ja päällekkäiset tehtävät aiheuttavat peruuntumisen suunnitelluille harjoituksille. – Yritämme harjoitella työvuorossa ja pilkkomalla työvuoroja, mutta järjestely ei tuo pikaista helpotusta osaamisvajeeseen. – Hanke on ollut käynnissä kesäkuun alusta ja se kestää lokakuun loppuun. Hankkeen tuloksena järjestetään syksyn aikana kaksi kurssia. Venekalusto: Pohjois-Savon pelastuslaitoksella on kaksi F-luokan öljyntorjunta-alusta: Antman Kuopiossa ja Albert Krank Varkaudessa. Albert Krank vaihtuu pienempään alukseen vuoden 2024 syksyn aikana. Käytössä on myös ensimmäistä kertaa sisäministeriön uusi osaamisenvarmistamisjärjestelmä uusien alustenkuljettajien perehdytykseen. Kurssien vetäjänä toimii Jere Mäki-Patola, jonka taustalta löytyy viiden vuoden kouluttajaura merivoimissa. Erityisesti Etelä-Savon kanssa se on ollut tiivistä. Trailerilla kuljetettavia A-B-luokan veneitä löytyy melkein jokaiselta paloasemalta. Järvipelastajat kyllä ajavat ahkerasti myös pelastuksen tehtäviä, mutta yhteisharjoittelu on vielä vähäistä. C-luokan veneitä 24/7asemilla on Kuopiossa, Siilinjärvellä, Lapinlahdella ja Iisalmessa. Mäki-Patola toivoo lisää yhteistyötä järvipelastajien ja poliisin kanssa. Pohjois-Savosta kurssille osallistuu kuusi henkilöä. Venetoimintakursseja on tarkoitus pitää jatkossa kahdesti vuodessa
Ville Tuovinen odottaa valtakunnalliselta venetoiminnan koulutuksen kehittämiseltä paljon. Myös naapurilaitosten kanssa tehty yhteistyö on edesauttanut venetoiminnan tason paranemista. Tuovinen pitää Etelä-Savon pelastuslaitoksen venetoiminnan tilaa kohtuullisen hyvänä. Cja D-luokan veneitä on seitsemän. Lisäksi laitoksella on kolme kevyttä ribbiä, jotka ovat miesvoimin kannettavissa. 35 Etelä-Savon pelastuslaitos Koulutuksen kehittämiseen satsattu Palomestari Ville Tuovinen on kehittänyt pelastuslaitoksen venetoimintaa jo 2010-luvun puolivälistä alkaen. Venekalusto: Etelä-Savon pelastuslaitoksella on neljä Eja F-luokan alusta. – Se, että esimerkiksi Savonlinnan aseman operatiivisesta henkilöstöstä noin puolella on kuljettajankirja, ja osalla on myös koneenhoitajan pätevyys, kertoo hyvin nykytilanteesta. Venetoiminnan harjoittelu pelastuslaitoksissa on Ville Tuovisenkin mielestä haasteellista. – Kun koulutuksen kehittämisprojektin tuotokset saadaan jalkautettua, uskon, että venehenkilöstön määrä tulee nousemaan ja osaaminen paranemaan nykytilaan verrattuna kaikissa pelastuslaitoksissa. – Tämä ei ole missään nimessä ollut ”one man show”, vaan meillä on laitoksessa useita venetoiminnan kehittämisestä kiinnostuneita. Aja B-luokan veneitä alueella on 30 kappaletta. ?. – Paras vaihtoehto olisi se, että kokonainen työvuoro voisi keskittyä harjoittelemaan yhdessä riittävän pitkään kerrallaan
Tulinummi-24 leiri DRONEKURSSI KIINNOSTI PALOKUNTANUORIA Teksti: Nina Aronen, LSPeL Kuvat LSPel. Osallistujia oli 72 eri palokunnasta. Uimaankin pääsi yhteiskyydityksellä palokunnittain. Illalla alueelle saapui Rajavartiolaitoksen Superpuma luoden näyttävän hetken laskeutuessaan ja esitellessään toimintaansa leiriläisille. Iltaisin nuorille oli tarjolla vapaamuotoista ohjelmaa vesiliukumäen, kaupunkisodan, discon, pakohuoneen, lautapelipisteen, kilpailuiden ja nuokkarin merkeissä. Näitä ovat muun muassa ensiavun jatkokurssi, konemieskurssi, action-kurssi ja alle 18-vuotiaille suunnattu pelastustoiminnan peruskurssi. Tämän vuoden erikoisuutena leirillä järjestettiin action-kurssi, joka painottui dronejen käsittelyyn ja käyttöön. Ruokahuollon ketterän toteutuksen mahdollisti tiivis yhteistyö Nousiaisten kunnan ruokahuollon ja keittiöväen kanssa. Ruokahuollon poppoo tarjoili leiriviikon aikana yhteensä jopa 17 850 ruoka-annosta! Viikon aikana keittiössä tehtiin hartiavoimin töitä leiriläisten jaksamisen varmistamiseksi. 36 Nousiaisissa 30.6.-5.7.2024 järjestetylle palokuntanuorten leirille osallistui yli 850 palokuntalaista eri puolilta Satakuntaa ja Varsinais-Suomea. Viranomaistahot esillä Tiistaina leirillä vietettiin viranomaispäivää, kun Tullin Mika ja huumekoirat Pepi ja Vainu kävivät vierailulla sekä poliisipartio esitteli poliisin toimintaa nuorille. Näiden lisäksi viikon aikana vierailulla kävivät ambulanssi, moottoripyöräpoliisi, Jäkärlän VPK:n ”Cobra”, sekä Nousiaisten VPK:n ensivasteyksikkö. Kurssi oli nuorten mieleen ja sitä toivottiin jatkossakin – ovathan lentävät laitteet jo osa pelastustoimen arkipäivää. Leiriviikon aikana nuoret suorittavat erilaisia kursseja, palokuntanuorten kurssijärjestelmän mukaisesti, aloittaen 7-vuotiaille suunnatusta AKU 1 – eli alkukurssista, ja suunnaten kohti vapaavalintaisia jatkokursseja
Leiritoiminnan merkityksen Mikko näkee nuorisotyön näkökulmasta oleellisena palokuntakulttuurin ylläpidon vuoksi; – Hienoa on kuulla entisenä leirin koulutuspäällikkönä nuorten kurssien saavan uudistuksen lähitulevaisuudessa. Monelle kesän parasta viikkoa. Leiri-infrassa tukeudumme paljon paikallisuuteen ja tiivis yhteistyö kunnan kanssa on avainasemassa. Kun nuori löytää itseään motivoivan ja kiinnostavan kokonaisuuden, lisää se todennäköisyyttä lähteä leirille, mikä taas osaltaan lisää harrastustoiminnan pitovoimaa. Tärkeä leirin mahdollistajia ovat myös käytettävissä olevat resurssit ja infra. Mukana leirityöryhmän työskentelyssä on ollut myös nuoria asiantuntijoita eri puolilta aluetta iältään 14-17-vuotiaita. Pelastusajoneuvoja oli tänä kesänä Moisiontien laitamille pysäköitynä yhdeksän kappaletta. Järjestyksessään 25 palokuntarippikoulu keräsi osallistujia myös laajemmalti ympäri Suomen. Nuorten kurssivalikoiman monipuolisuus 15–17 vuoden iässä. Palokuntarippikoulu järjestettiin yhteistyössä paikallisen seurakunnan kanssa – kiitos rippipappimme Ismo Niemisen. Tästä syystä olemme pyrkineet kasvattamaan leirillä järjestettävän alle 18-vuotiaiden pelastustoiminnan peruskurssin vahvuutta, ja se olikin tänä kesänä 20 nuorta. Kurssin mahdollistamisesta saanee kiittää alueemme pelastuslaitoksia, jotka näkevät tässä tärkeän panostuksen aiheen, sekä kurssinjohtajaa & kouluttajia. Länsi-Suomessa on jo pitkään ollut perinne järjestää leiri aina eri paikassa. Tänä kesänä leirielämää päästiin kokemaan Nousiaisissa, ei kuitenkaan ensimmäistä kertaa (aiemmin jo vuonna 1970). Kalusto saatiin Varsinais-Suomen ja Satakunnan Pelastuslaitoksilta. Leirin tekevät kuitenkin sinne osallistuvat nuoret ilman heitäkään ei leiri olisi mahdollinen. 37 Toimintaan sitoutuneet tekijät mahdollistivat leirin Ilman vapaaehtoisia aikuisia leiriä ei olisi voitu toteuttaa. Kiitos kuuluu myös vanhemmille ja perheille, jotka tukevat lapsiaan ja läheisiään palokuntatoiminnassa. Palokunta ja koulutuksellinen sisältö on mennyt eteenpäin vuosien aikana, myös nuorten koulutuksen on pysyttävä muutoksessa mukana.. Leirinjohtajana toimi 2024 Mikko Rauhanen (Maarian VPK), leirin varajohtajana Esko Lehtonen (Karjalan VPK), tukenaan järjestöpäällikkö Nina Aronen. Kunta mahdollistaa palokuntaleirin saapumisen ja kiinnittymisen kiinteistöihin, sekä kunnan palveluihin. Osana leirityöryhmää on myös liiton nuorisotyönjohtaja Kirsi Peltonen (Perttelin VPK). Palokuntarippikoulu Jälleen tänä kesänä 21 nuorta suoritti rippikoulunsa leirin yhteydessä. Noin 350 toimihenkilöä suunnittelee kesänsä ja lomansa ollakseen toteuttamassa nuorille ikimuistoista elämystä. Työryhmän työskentelyä johtaa leirinjohtaja. Valtakunnallinen leiri vuonna 2026 järjestetään Länsi-Suomessa Leirin johtajaksi on nimetty Mikko Rauhanen. Viivi Laine (Kiukaisten VPK), Miro Sorokin (Maskun VPK), Riina Föhr (Paimion VPK) ja Leevi Myllykoski (Panelian VPK). Leiritoiminnasta liitossamme vastaa liiton nuorisotyö ja sen nimeämä leirityöryhmä
On paljon alueita, missä ensilinjan lähdöissä on paljon sopimuspalokuntalaisia. Voinko tehdä ensi kerralla jotain toisin. Tällaiset kokemukset jäävät kuormana muistiin kehoon tai mieleen, ellei niitä käsittele sieltä pois. Ei ole siis heikkoutta, jos kokee epämiellyttäviä asioita olosuhteissa, jotka ovat monelle epänormaaleja. Silloin on yhteydessä omiin tunteisiinsa ja sitä meistä suurin osa kuitenkin haluaa. Sopimuspalokuntalaiset tekevät arvokasta työtä, ja heidän jaksamiseensa ja psyykkiseen hyvinvointiin kannattaa sijoittaa. Kuormittavat pelastustehtävät voivat nostaa esiin tapahtumia omasta historiasta. Järjestämistapoja voi tässä olla erilaisia. Ne muuttavat muotoaan ja ilmaantuvat milloin haluavat. Nämä ovat usein syynä kuormituksesta nykyisestä tai vanhan ilmaantumisesta, jotka pyritään painamaan pois mielestä. Toki näitä henkilöitä on vieläkin ja hyvä niin. Onneksi niitä voidaan käsitellä nykyisin monella tavalla. Jos sopimuspalokuntalainen uupuu kuormituksensa alla, hän on poissa niin palokuntatehtävistä kuin omasta päivätyöstään. Kuormitukset eivät valitettavasti katoa. Mitä voin oppia vastaavista tilanteista, miten voin tukea toista palokuntalaista tai voinko jotenkin keventää kuormitusta ennen kuin menen kotiin läheisten luo. Ymmärrystä etsimässä Maailma menee eteenpäin, niin myös pelastustoimi. Tunteet saavat myös näkyä ja niiden kuuluukin tuntua mielessä tai käytöksessä ehkä kehossakin. Siinä missä aiemmin hypättiin oluen jälkeen saunan lauteille ja karistettiin kovat keikat löylyjen ja alkoholin höyryihin, ei sama toimi enää vastaavanlaisesti. Mitä tapahtui ja miksi. Pelastusalalla, myös sopimuspalokuntien ja vapaaehtoispalokuntien pelastustehtävissä, on välillä todella rankkoja ja kuormittavia tehtäviä. Eriasteiset jälkipurut, joissa tapahtumista keskustellaan, opettavat meistä ihmisenä ja tekijänä paljon. Haluamme oppia työstä, itsestä ja ihmisyydestä. Ne asiat, joita olemme pyrkineet välttämään – tiedostaen tai tiedostamatta – nousevat pitkäkestoisesta muistista tuoreeksi muistoksi. Kuormitusta nostaa se, ettei tapahtuma välttämättä jää taka-alalle haalareista hyppäämisen jälkeen, jos pelastustehtävä on sattunut omassa lähipiirissä tai naapurustossa. Palokuntalaisen psyykkisistä voimavaroista täytyy huolehtia. Nykyisin ihmiset ovat monen muutoksen puserruksessa. Jotain pysyvää säilyy palokunnassa. Olisi hyvä, että jokaisella hyvinvointialueella tiedettäisiin, miten sopimuspalokuntalaisten kuormitukset aina tarpeen tullen puretaan. Sopimuspalokuntalaisissa saattaa olla myös hyvin nuoria henkilöitä ja toisaalta siellä on myös paljon henkilöstöä, jotka ovat ikääntyneitä ja heillä on paljon purkamatonta kuormaa. Emme voi tähän vaikuttaa. Jotta pää pysyy mukana, kaipaamme selityksiä tapahtumille ja niiden seurauksille. Joillekin kuormitusta tulee enemmän ja toiset ovat valmiimpia niiden käsittelyyn. Sopimuspalokuntalaisten jaksaminen on Suomen asia Sopimuspalokunnat ovat osa kriisinkestävää Suomea. Sopimuspalokuntalaisen kuormitusta lisää helposti se, että pelastettavissa voi olla tuttuja ihmisiä, naapureita tai omia sukulaisia. 38 Suomen Palopäällystöliitto on pelastustoimen päällystön ja alipäällystön, sopimuspalopäällystön sekä turvallisuusalalla asiantuntijoina tai johtotehtävissä toimivien henkilöiden koulutusja asiantuntijaorganisaatio, jonka koulutuksiin ja tapahtumiin voi osallistua myös ilman jäsenyyttä. Kuormitus muuttaa muotoaan Pelastusalalla on monenlaisia kuormittavia tehtäviä. Saattaa olla, ettemme itsekään ymmärrä näiden asioiden syy-yhteyttä. Miksi hermostun, miksi en jaksa, miksi päätä särkee tai niska on jumissa, miksi ei nukuta, vaikka väsyttää ja niin edelleen
Posttraumatyöpaja Posttraumatyöpaja on kolmen päivän mittainen tiivis tapahtuma, jossa käsitellään työkykyyn vaikuttavaa yksittäistä tai kumulatiivista voimakasta psyykkistä kuormitusta tai traumaa. Työnohjauksessa pohditaan paljon sitä, mitä ongelmille voi tehdä ja myös sitä, mitä hyvää siinä on. Jälkipurkutoimien tarkoituksena on myös pohtia jatkotoimien tarvetta. Se on pitkäaikainen prosessi, mikä auttaa jaksamaan, kehittää omia ajatusmalleja ja antaa erilaisia näkökulmia asioiden käsittelyyn. Tarkoitus on madaltaa kuormitusta ja pohtia tilanteen selviytymiskeinoja. Yksilökeskusteluja käydään kokeneiden ammattilaisten kanssa, jotka käyttävät erilaisia keinoja trauman ja kuormituksen purkamiseen, esimerkiksi EMDReli silmänliiketerapiaa. Jälkipurun tarkoituksena on antaa vertaistukea, käydä läpi stressin erilaisia vaikutuksia lyhyellä ja pitkällä aikavälillä sekä pohtia selviytymiskeinoja niihin. Vertaispurku Vertaispurku on noin 20–90 minuuttia kestävää yksilöpurkua samaa työtä tekevän kanssa. Psyykkisissä jälkipurkutoimissa kaikki kerrottu ja kuultu on ehdottoman luottamuksellista. Kuva Teemu Heikkilä Saku Sutelainen erityisasiantuntija, Suomen Palopäällystöliittoposttraumatyöpajan johtaja, työnohjaaja, jälkipurkuohjaaja ja -kouluttaja Psyykkisten jälkipurkutoimien sanastoa Katso Palopäällystöliiton verkkosivuilta työhyvinvoinnin koulutukset pelastusalalle ja ensihoidolle sppl.fi. Posttraumatyöpajassa on vahva vertaistuellinen henki, jota syvennetään pienryhmäkeskusteluissa ja yhteisissä toiminnoissa. Vertaispurussa käsiteltävä asia on voinut tapahtua milloin tahansa. Jälkipurku Jälkipurku eli defusing on ryhmässä käytävä, noin 20–60 minuuttia kestävä työtehtävän purku. Jälkipurussa käydään läpi tosiasiat, eli faktat, mitä tehtävään liittyen on tapahtunut, jotta oma ajatusmaailma pystyy käsittelemään asiat oikeiden tietojen perusteella. Se on vaikeiden asioiden purkamista ja haasteellisten asioiden jakamista, mutta myös positiivisten asioiden huomioimista. Koska kuormittavat tapahtumat voivat vaikuttaa minäkuvaan tai työnkuvaan, ne voi olla hyvä purkaa yksilöllisesti vertaisen kanssa. Se on tarkoitus järjestää pelastustehtävissä tai ensihoidossa samalla keikalla olleille ja mielellään saman vuoron aikana. Se on vertaistuen saamista muiden samaa työtä tekevien tai samassa tehtävässä olevien kautta. Työnohjaus Työnohjaus on työn tarkastelua ja pohdintaa itsenäisesti ja ryhmässä. Työnohjauksessa tarkastellaan työtä monipuolisesti työssäjaksamisen ja työn mielekkyyden parantamiseksi. Lisäksi posttraumatyöpajassa on luentoja muun muassa psyykkiseen kuormitukseen ja stressiin liittyen sekä niiden erilaisista vaikutuksista
Hätäkeskusjärjestelmä ERICAn käyttöönoton myötä hälytysvasteet kokivat ison remontin. Muutoksia tehdään edelleen kaikissa laitoksissa esiin tulleiden epäkohtien korjaamiseksi. HUOMIOITA ERIKOISISTA VASTEISTA ERI PUOLILTA SUOMEA Tietolähde: Petomedia Pienkoneen vaaratilanne – suuri orkesteri, mukana muun muassa kaksi säiliöautoa Ultrakevyen lentokoneen onnettomuus – mukana seitsemän yksikköä Veneitä, mönkijöitä ja moottorikelkkoja ei ole joissakin vasteissa Vene tai vastaava sidottu sammutusyksikköön, vaikka veturina kevyt yksikkö Laaja maastopalo – kaikki lähialueen säiliöautot tehtävään, seurauksena säiliöautotyhjiö laajalle alueelle Rakennuspalo saaressa – mukana säiliöauto Nämä outoudet hälytysvasteiden muodostelmissa voivat johtua muun muassa hätäkeskuspäivystäjän arvioinnista tai pelastuslaitoksen epäonnistuneesta vastesuunnittelusta. 40 Hälytysvasteet puhuttavat Pitkäaikaisen seurannan perusteella hälytysvasteissa on edelleen muodostelmia, jotka kiinnittävät ainakin pelastusalaa vähemmän tuntevien huomiota. Maastopalo saaressa – mukan muun muassa kaksi säiliöautoa ja yksi säiliöauto. Tällöin järjestelmään syötettyjä vasteita on matkan varrella muutettu saatujen kokemusten perusteella
– Muuttujia pelastustoiminnassa on ilmoittajasta ja hätäkeskuspäivystäjästä alkaen. Käytännön muutostyön tekevät Arto Ahlroos ja Tuomas Lyytikkä. – Alueellisen pelastustoimen aikana vasteet eivät enää noudattele kuntarajoja, vaan olemassa olevat, tehtävään sopivat alueen resurssit, käytetään mahdollisimman hyvin. Osaan vaste-ehdotuksista löytyy looginen selitys osaan ei. 41 Miten vasteita muokataan Keski-Suomessa. Vaste voi poiketa vaste-ehdotuksesta, mutta se noudattaa kuitenkin paikallista hälytysohjetta. Keski-Suomen pelastuslaitoksessa päivystävät palomestarit tarkastelevat vasteiden toimivuutta. – Aiemmin vasteet olivat kuntakohtaisia, eli kohteeseen lähetettiin yleensä muodostelma paikallisen palopäällikön näkemyksen mukaan, muistelevat Ahlroos ja Lyytikkä mennyttä aikaa. Keski-Suomen pelastuslaitoksessa vasteiden kehittämisestä vastaavat pelastuspäällikkö Arto Ahlroos ja viestipäällikkö Tuomas Lyytikkä. – Kun tieto kehitystarpeesta tulee kentältä, katsotaan, mistä se johtuu ja tehdään tarvittavat muutokset. Isommat muutokset käsitellään ja päätetään pelastustoiminnan tiimissä. Kerro mielipiteesi hälytysvasteista! Voit tehdä sen nimelläsi tai nimettömänä, mutta lehden toimitus tarvitsee tietosi. Palautetta kentältä tulee jonkin verran. Mitä mieltä vasteista. Lähetä kommenttisi osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi HÄLYTYSVASTE = tehtävään hälytettävät resurssit Resurssit voivat olla ajoneuvoja, kalustoa tai henkilöitä. Ahlroos ja Lyytikkä painottavat, että täydellisiä vasteita ei voi saada. Teksti ja kuvat Pekka Koivunen Arto Ahlroos Tuomas Lyytikkä. Resurssit muodostavat yksiköitä Vaste määräytyy esimerkiksi tapahtumapaikan, tehtävälajin ja tehtävän kiireellisyyden perusteella
Hallinto Hämeen Pelastusliiton organisaatio noudattaa tuttua rakennetta: Toimintaa johtaa hallitus yhdessä. 42 Hämeen Pelastusliitto PALVELUJA KOLMEN PELASTUSLAITOKSEN ALUEELLE Teksti Pekka Koivunen ja HPL Kuvat HPL Alueelliset pelastusliitot Suomessa OSA 3. Jäsenet Hämeen Pelastusliitolla on 92 VPK-jäsentä ja muita yhdistysja yhteisöjäseniä on 13. Liiton suhteelliset jäsenmäärät noudattavat pääpiirteittäin valtakunnallisia lukuja, paitsi kuntia ei liiton jäseninä juuri enää ole. Liiton toimisto sijaitsee Lempäälän Ideaparkin toisessa kerroksessa, jossa käytössä on myös kokousja koulutustila. Tehdaspalokuntien ja jäsenyritysten määrä on yhteensä 24. Jäsenkuntia on kuusi. Hämeen Pelastusliitto Liiton päätavoite kolmen pelastuslaitoksen alueella on palokuntatoiminnan ja pelastusalan vapaaehtoistoiminnan elinvoimaisuuden edistäminen. Palokuntaja turvallisuuskoulutus sekä yhdistystoiminnan tukeminen ovat liiton tärkeitä toimintamuotoja
Hämeen Pelastusliitto järjesti koulutusviikonlopun pelastuskoirakoille ja palokuntanuorille 24.25.8.2024 Porin Turvallisuuskeskuksella.. Toiminnanjohtaja vastaa liiton toimistosta, jossa toiminnanjohtajan lisäksi työskentelee järjestöpäällikkö ja koulutuspäällikkö. Vuonna 2024 liittoon asetettiin myös pelastuskoiratoimikunta. Myös turvallisuuskoulutuspalvelujen kurssitarjonta on laaja: Paloilmoittimen hoitajakurssi, Alkusammutuskoulutus (AS1 kortti), Ensiavun perusja jatkokoulutukset myös päivitykset, Tulityökurssit, Työturvallisuuskurssit, Oman yrityksen riskien tunnistaminen – pelastussuunnitelmien konsultointi ja päivitykset, Poistumisja onnettomuusharjoitukset ja Väestönsuojan hoitajan kurssit. ?. Hallitus kokoontuu keskimäärin 5-6 kertaa vuodessa. Palvelut Hämeen Pelastusliiton palvelut jakautuvat kahteen päälinjaan: Palokunnille ja palokuntalaisille kohdistetut palvelut sekä yrityksille ja yhteisöille tarjottavat turvallisuuskoulutuspalvelut. Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja yhdeksän jäsentä. Heidät sekä varajäsenet valitaan kolmeksi kalenterivuodeksi. Hallituksen asettamaan työvaliokuntaan kuuluu puheenjohtaja, toiminnanjohtaja sekä kaksi muuta hallituksen jäsentä. Hallitus asettaa vuosittain naisnuorisosekä veteraanityötoimikunnat sekä muut toiminnan tueksi tarvittavat työryhmät. Toimikunnat ovat asiantuntijaelimiä, jotka toteuttavat toimintaa. 43 toiminnanjohtajan kanssa. Palokuntapalvelut sisältävät laajan repertuaarin erilaisia koulutusja tukitoimintoja palokuntayhdistyksille, nuorille, naisosastoille ja palokuntien tukiosastoille, veteraaneille ja hälytysosastoille
Meillä kolmella on kullakin laaja tehtäväkenttä ja avustamme tarvittaessa toisiamme käytännön työtehtävissä. Nykyinen palosuojelurahaston yleisavustus kuitenkin onneksi antaa perustan toimintaan. Siksi rekrytointiin palokunnissa ja myös kaikilla muilla pelastusalan tasoilla pitää satsata.. Näihin sisältyy muun muassa taloussuunnittelua, raportointia ja sopimusasioita. Päivittäinen taloushallinto sekä sidosryhmäyhteistyö kokouksineen vievät ajastani myös kohtalaisen paljon. Ihmisten elämä on muuttunut ja muuttuu, ja minua mietityttää, miten muutos vaikuttaa esimerkiksi liittomme toimintaan. Vakavia haasteita Eeva-Liisa Heikkinen näkee monen muun pelastusliiton toiminnanjohtajan tavoin kiristyvän talouden olevan uhka suomalaisille pelastusliitoille. Eeva-Liisa Heikkisen työssä on paljon hallinnollista, mutta kenttäkäynnit ovat mukava poikkeus arjen rutiineista. 44 Toiminnanjohtaja EEVA-LIISA HEIKKINEN HTM Eeva-Liisa Heikkinen aloitti liiton palveluksessa yksitoista vuotta sitten. – Nykyinen pelastusliittojen rahoitusmalli toimii, mutta esimerkiksi Sivis-rahoituksen (valtakunnallinen vapaan sivistystyön oppilaitos) näkymät eivät ole kovinkaan valoisat. – Kiinnostuin minulle uuden toimialan järjestöstä ja hain liiton koulutuspäälliköksi. Rahoituskuvioiden lisäksi Heikkinen nimeää voimavaran, jonka saatavuus ratkaisee hänen mielestään liittojen ja palokuntien toimintakyvyn tulevaisuudessa. – Minusta on erityisen hienoa, että olen päässyt mukaan palokuntaperinteitä ylläpitäviin tapahtumiin kuten palokunnan lipun naulaukseen tai vuosijuhliin. toiminnanjohtajan tehtäväksi. Aloitin työssä vuonna 2013. – Minä vastaan yleisja taloushallinnosta. Hänellä ei ollut aiempia sidoksia pelastusalalle, mutta koulutus ja työura hallinnossa ja kehittämishankkeissa koulutusalalla tuntuivat sopivalta Hämeen Pelastusliiton hakiessa koulutuspäällikköä. Toiminnanjohtajan, järjestöpäällikön ja koulutuspäällikön tehtävät ovat vuosien varrella muovautuneet niin, että nykyinen toimihenkilökolmikko muodostaa Eeva-Liisa Heikkisen mukaan toimivan tiimin. – Ellei ole ihmisiä, jotka haluavat käyttää vapaa-aikaansa tähän toimintaan, vapaaehtoispalokuntia ja pelastusliittoja ei ole. Toimenkuva vaihtui kuitenkin pian vs
Aleksei Kyrölän tehtävänä on tukea kouluttajia ja hoitaa todistukset. Liiton koulutuspäällikön tehtävä kolmen erilaisen pelastuslaitoksen alueella on Aleksei Kyrölän mukaan mielenkiintoinen. – Poiketen monien muiden pelastusliittojen toiminnasta, täällä pelastuslaitokset vastaavat pitkälti palokuntalaisten peruskoulutuksesta, Ne markkinoivat palokuntalaisille suunnattuja kursseja, hyväksyvät kurssilaiset ja valitsevat kouluttajat. Hämeen Pelastusliiton tehtävänä on järjestää palokuntalaisten täydennyskoulutusta. Koulutuspäällikkö ALEKSEI KYRÖLÄ Vesilahtelaisen Aleksei Kyrölän tie kohti Hämeen Pelastusliittoa alkoi vuonna 2005, jolloin hän liittyi jäseneksi Vesilahden VPK:aan, jossa hän edelleen toimii. 45 – Yrityskoulutuksia ei tarvitse markkinoida, koska jäsenyrityksemme ovat aktiivisia. – Pyrimme järjestämään koulutukset eri alueilla tasapuolisesti. Ne saavat myös pienen alennuksen kurssimaksuista. Kouluttamisesta vastaa pääosin Aleksei Kyrölä. Omarahoitteinen koulutustarjonta Hämeen Pelastusliiton omarahoitteinen yrityskoulutustarjonta on laaja. Sieltä hänet pestattiin Pirkanmaan pelastuslaitoksen koulutustoimistoon. – Näin voimme järjestää tehokkaammin isompien ryhmien koulutukset. Tuemme myös palokuntien viikkoharjoituksia. Plakkarissa on sopimushenkilöstön ”superputki” eli kurssit on käyty sopimuspalokuntien päällikkökurssia myöten. – Me myös hoidamme kouluttajien palkanmaksun. Koulutuskalustoomme kuuluu myös ensiapuja -vastemateriaalia, vierasesineen poistosimulaattori ja automaattinen paloilmoitinlaitesimulaattori.?. Hän pitää myös yllä ”kouluttajapankkia”, josta tarvittaessa löytyy eri alojen asiantuntijoita kouluttajiksi.. Vuonna 2010 tuolloin metallialalla työskennellyt Aleksei sai sijaispalomiehen paikan Lempäälän paloasemalta. Hämeen Pelastusliitossa hän aloitti vuonna 2021. Liitolla on alkusammutusperävaunu, jossa on tuplakalusto
Hän aloitti vuoden 2012 alussa liiton järjestösihteerinä ja toimi neljä vuotta liiton vs. Pelastuskoiria koulutetaan vapaaehtoisvoimin viranomaisten avuksi, pääasiassa kadonneiden henkilöiden, kuten marjastajien tai muistisairaiden, etsintätehtäviin. Hämeen Pelastusliiton pelastuskoiratoimikunta suunnittelee ja koordinoi liiton koiratoimintaa. Koirilta vaaditaan terve rakenne, hyvä motivaatio ja sosiaalinen luonne. Hän on myös pelastuskoiraoppilas Piikin isäntä. koulutuspäällikkönä ennen nykyistä järjestöpäällikön tehtävää. Pelastuskoiratoimintaan on viime vuosina tullut kiitettävästi uusia alan harrastajia. Hämeen Pelastusliiton koulutuksissa keskitytään Kyrölän mukaan pelastuslaitosten alaisiin tehtäviin, kuten sortumaonnettomuuksiin, myrskytuhoihin ja evakuointitehtäviin. Järjestöpäällikkö NINA VUORI Tamperelaislähtöinen Nina Vuori on Hämeen Pelastusliiton toimiston tiimistä pitkäaikaisin työntekijä. Järjestöpäällikön tehtävä on toimenkuvaltaan laaja. – Lähdimme liikkeelle kolmen yhdistyksen voimin, nyt niitä on seitsemän. Osa koirakoista erikoistuu sortumaetsintään ja muihin suuronnettomuuksiin liittyviin etsintätehtäviin. 46 Pelastuskoiratoiminta Aleksei Kyrölä vastaa liitossa pelastuskoiratoiminnan edistämisestä. – Käytännönläheinen toiminta sopii kaikenikäisille normaalikuntoisille henkilöille. Kauden päätapahtuma on vuosittainen leiri. Toiminta on aktiivista ja monipuolista, tarjoten uuden oppimisen mahdollisuuksia sekä koirille että niiden ohjaajille. – Pelastuskoirien peruskoulutus tapahtuu liittomme jäsenyhdistyksissä, jotka kuuluvat myös Suomen Palveluskoiraliittoon tai Suomen Pelastuskoiraliittoon
Osaamista on kertynyt mm. – Yhteistyö toisen liiton leirin kanssa rakennusleirin muodossa toteutettiin onnistuneesti. Ennen liiton palvelukseen tuloa Vuori hyödynsi monialaista osaamistaan kemikaalialan ja liiketoiminnan kehittämisen tehtävien parissa. Yhteistyö toiminnan perustana Tänäkin vuonna Hämeen Pelastusliitto järjesti jälleen vuosittaisen Palokuntanuorten kesäleirin Padasjoella Tarusjärvellä. Eri liittojen alueilla on erilaisia käytäntöjä ja toteutustapoja, mutta yhteistyö saadaan kuitenkin hyvin toimimaan, kun nämä huomioidaan. prosessitekniikan, tietojenkäsittelyn ja taloushallinnon parista. Liiton tehtäviin hakeutuessa Vuoren mielenkiinnon herätti erityisesti mahdollisuus toimia osana merkityksellistä yhteisöä, jossa oma osaaminen pääsee kattavasti hyötykäyttöön. Oman osaamisen kehittäminen ja monipuolistaminen on Vuorelle tärkeä motivaattori, ja monipuolista työkokemusta on saanut hyödyntää nykyisessäkin tehtävässä. Yhteistyön yksi tärkeä edellytys onkin valmius kompromisseihin ja muutoksiin.?. – Järjestöpäällikön tehtävien keskiössä on erityisesti asiakokonaisuuksien hallinta ja atkja viestintätaidot, joista minulla on pitkäaikaista kokemusta. Tehtäviini kuuluu muun muassa tapahtumien hallinnointi, tiedotus ja viestintä sekä laskutus. Toimistotyön lisäksi hän osallistuu tapahtumiin ja leireille, joiden ilmoittautumisia hän myös hoitaa yhteistyössä muun muassa leiritoimikunnan kanssa. Leirillä Vuori havaitsi toivottua toimintojen kehittämistä ja hän mainitseekin pitävänsä yhtenä liiton toiminnan kulmakivistä toimivaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä. 47 ja Vuori kertookin kouluttautuneensa aktiivisesti. – Pääosin tämä on monipuolista toimistotyötä. Monipuolinen tehtävä Järjestöpäällikön tehtävät vaihtelevat itsenäisestä puurtamisesta tiiviiseen yhteistyöhön muiden kanssa ja työtä onkin mahdollista tehdä hybridimallilla. Lisäksi Vuori ylläpitää erilaisia rekistereitä ja hoitaa yhteyksiä palokuntalaisiin sekä vastaa liiton vuosija harrastusmerkeistä
Pihlavan VPK:n nuoriso-osasto 75 vuotta täyttä toimintaa Teksti Matti Lehtonen Kuvat Pihlavan VPK. 48 Teksti Pekka Koivunen Kuvat Joni Ahokas, Merja Ahokas ja Pekka Koivunen Osaston nimi vaihdettiin poikaosastosta nuoriso-osastoksi vuonna 1978. Porilaisen Pihlavan VPK:n nuoriso-osasto on toiminut perustamisestaan asti yhtäjaksoisesti kannustaen nuoria kehittymään itsenäisesti toimiviksi ja yhteistoimintaan kykeneviksi aikuisiksi. Omana osastonaan varhaisnuoret aloittivat vuonna 2016. Niinpä Pihlavan VPK:ssa päätettiin ottaa vuonna 2006 toimintaan mukaan myös 7-9-vuotiaat tytöt ja pojat. Huomioitavaa on, että osa vuonna 2006 mukaan tulleista varhaisnuorista toimii nykyään hälytystai muissa palokunnan osastoissa. Tällöin mukaan toimintaan tulivat myös tytöt. Panostus varhaisnuoriin Vuosituhannen vaihteessa havaittiin, että useat 10-vuotiaat, eli kolmasja neljäsluokkalaiset ovat jo harrastuksensa valinneet, ja heidän saamisensa nuoriso-osastoon koettiin haasteellisena. Havaittiin myös, että 1-2-luokkalaiset ovat innostuneimpia paloautoista, kalustosta ja varusteista
Hälytystehtäviä on vuosittain 80-100. Matti Lehtonen !. Omatoimista varainhankintaa Nuoriso-osastolaiset ovat hyvin omaksuneet omatoimisen varainhankinnan merkityksen ja he hoitavatkin oman käyttöpääomansa itse – joskin jossain määrin vanhempien avustamana. Palokuntayhdistyksen jäsenmäärä on noin sata. Pihlavan VPK on vesihuoltopalokunta eli erikoistunut vedenhankintaan ja –jakeluun. Palokunta lyhyesti Pihlavan VPK on Porin Pihlavan kaupunginosassa sijaitseva Satakunnan pelastuslaitoksen sopimuspalokunta, joka on perustettu vuonna 1902. Tätä varten palokunnalla on erikoiskalustoa ja lisää on hankinnassa. Uskomme, että aktiivinen, hyvä nuorisotyö palokunnassa kantaa hedelmää tulevina vuosikymmeninä. 49 Monipuolista toimintaa Joka viikko (lukuun ottamatta kesäja joulutaukoja) osastot kokoontuvat harjoituksiin paloasemalle. Nuoriso-osastossa on tällä hetkellä noin 25-30 nuorta kouluttajineen. Hälytysosassa toimii 20 aktiivijäsentä. Harjoituksissa nuoret oppivat työskentelemään ja luottamaan itseensä, mutta mikä tärkeintä, he oppivat yhteistoimintaan muiden nuorten kanssa. Nuoret ovat vuosien aikana valmistaneet ja myyneet jätkänkynttilöitä, kauralyhteitä, järjestäneet suuria arpajaisia sekä aina syksyisin ja keväisin järjestäneet autorenkaiden vaihtotempauksen, joka on vielä nykyäänkin hyvä varainhankinnan lähde. Hälytysosaston lisäksi palokunnassa on viisi muuta osastoa: nais-, nuorisoja varhaisnuoriso-osastot sekä veteraanija tukiosastot. Juhlavuonna nuoriso-osastoa johtaa Antti Lindroos ja varhaisnuoriso-osastoa Anne-Mari Heiskala. He oppivat ymmärtämään mitä merkitsee ehdoton luottamus sammutusparin kesken. Yhtä tärkeä kuin koulutus, on palokunnan tekemä kasvatustyö. Lisäksi paloja pelastusalan tietoja ja taitoja opetellaan leireillä ja kursseilla. sekä kilpailuissa, joihin nuoret osallistuvat innostuneesti. ?. Kaveria ei jätetä! Nuorten harjoitusohjelmaan kuuluvat myös virkistystoiminta, tutustumiskäynnit eri kohteisiin, elokuvailta tai vaikkapa makkaran grillaus luonnon helmassa. Rekrytointia tehdään koko palokunnan voimin muun muassa Päivä paloasemalla-tapahtuman yhteydessä sekä yhteistyössä alueen koulujen kanssa
50 Pihlavan VPK:n nuoret tempasivat Karkit ja sukat vaihtuivat ämpäreihin
Vastaus toimitusjohtaja Rosenlewiltä tuli palokuntamaisen nopeasti. – Tämä varainhankintakampanjamme onnistui hyvin, ORTHEX:in ja innokkaiden myyjiemme ansiosta, siitä iso kiitos! Lisäksi hyvää palautetta olemme saaneet runsaasti.?. Nuorten mielestä karkkija sukkakauppakin sai nyt jäädä, kun kouluissa ja muissa harrastuksissa niitä joutuu kauppaamaan ja markkinat käyvät vähiin. 51 Porilaisen Pihlavan VPK:n nuoret pohtivat viime talvena erilaisia varainhankintamuotoja perinteisen renkaiden vaihtotempauksen lisäksi. Googlettamalla nuoret löysivät lukuisia muoviämpäritoimittajia, mutta vaadittavat tilausmäärät olivat tuhansissa, jotta hinta olisi ollut kohtuullinen. Yhteisenä johtopäätöksenä oli, että toteutettavan idean pitää liittyä jotenkin turvallisuuteen. Ensimmäiset ämpärit myytiin Päivä paloasemallatapahtumassa, jossa yhtenä rastina oli varautuminen ja sen merkitys. Ideoita sateli mahdottomasta mahdollisiin. Turvallisuuskeskeisyys olikin yhteinen juttu, mihin tartuimme, kertovat Pihlavan nuoret. – Mainittava on myös se, että toimitusjohtajan sukunimi sekä hänen mahdolliset porilaiset sukujuuret avittivat yhteydenottoa. – Selaillessamme kotimaisen Orthexin kotisivuja, löysimme paljon yhteisiä arvoja turvallisuuteen liittyen. – Teetetään ja aletaan myydä KOTIVARA-ämpäreitä!, sanoi joku ja siitä se lähti. – Nyt ämpärit on myyty lähes viimeistä myöten. Tarrat ämpäreihin ja myynti käyntiin Nuoret teettivät ämpäreihin KOTIVARA-tarran ja juomaveden merkityksestä kertovan tarran. Seuraako tälle jatkoa, pohditaan Pihlavan VPK:ssa. Lähestyimme sähköpostitse toimitusjohtaja Alexander Rosenlewiä. – Ei tarvinnut kuin itsensä esitellä, niin ämpärit olivat jo lastauslaiturilla! Ihailtavaa ja ystävällistä toimintaa alusta loppuun, kehuvat nuoret Orthexin toimintaa. – Olemme mukana tukemassa toimintaanne! Pihlavalaiset noutivat ämpärit Lohjan tehtaalta. Kerroimme toiminnastamme, varainhankinnasta ja ideoimastamme kotivaraämpäristä
POHJOIS-SUOMI, NIVALA Pelastusylitark astaja Jari Lepistö tutustumassa Tulinummi 24-leiriin. Vasemmalla leirin johtaja Mikko Rauhanen ja LSPel:n järjestöpäällikkö Nina Aronen.. HÄME, PADASJOKI 3.7. LÄNSI-SUOMI, NOUSIAINEN 4.7. KESKI-SUOMI, KOSKENPÄÄ 2.7. 52 LEPISTÖN LEIRIT 1.7. POHJANMAA, KUORTANE 5.7
53 Teksti ja kuva Pekka Koivunen Pelastusylitarkastaja kokosi kentän ajatuksia Viisi leiriä viidessä päivässä ??
Palokuntayhdistyksen, varhaiskasvatuksen, peruskoulun ja lukion yhteistyötä tulisi leireillä käytyjen keskustelujen perusteella tiivistää. Selvää keskusteluissa oli, että palokuntatoiminnan näkyvyyttä on lisättävä ja brändäystä kehitettävä. – Näiden rinnalla on kehitettävä yhteistä rekryosaamista. – Leirikierroksella saatua palautetta tullaan hyödyntämään syksyn aikana palokuntayhdistysten hallinnon osaamisen ja palokuntanuorisotyön kehittämisessä. Palaute leiriläisiltä oli Lepistön mukaan hyvin positiivista. – Erityisesti kouluttajakoulutusta on lisättävä, koska nuoriso-osastot kaipaavat lisää kouluttajia. – Miettikääpä kuinka paljon vanhempia osallistuu lastensa urheiluharrastusten tukitoimintaan! Meillä on paljon tehtävää. Maahanmuuttajien mukaan ottamisen kynnystä on kuitenkin madallettava. Niiden motivoiva vaikutus on päivänselvä. – Havaintoni oli, että pelastuslaitokset tukivat vaihtelevasti leirien järjestämistä. Pelastusylitarkastaja Jari Lepistö vieraili niistä viidellä. Lepistö tapasi leiriläisiä ja osallistui keskusteluihin palokuntanuorisotyön tilasta ja kehittämistarpeista. Jari Lepistä ei aivan allekirjoita tätä. Keskusteluissa tuli esille myös tarve madaltaa harrastamisen kynnystä. Sen lisäksi harrastus on ilmainen. Lerin onnistumiseksi tarvitaan niin henkilökuin kalustoresursseja. – Sanotaan, että 90 % toiminnasta on nuorten ohjaamista ja vain 10 % palokuntakoulutusta. – Palokuntanuorisotoiminnassa kynnys on mielestäni matala. – Nuorten kasvoilla paistoi ilo, ja leireillä oli selkeästi mukavaa. JARI LEPISTÖ pelastusylitarkastaja, HTM sisäministeriö, pelastusosasto p. . 54 Suomessa leirit ovat tärkeä osa palokuntanuorten toimintaa. – Jotkut leireistä olivat taantuneet takavuosista huomattavasti, vaikka useimpia leirejä valmisteltiin nuorten toiveet edellä. Sen sijaan leirien vapaaehtoiset aikuiset tekivät kaikilla leireillä pitkää päivää ja kokivat työn antoisina. Lepistö kuuluttaa nuorten vanhempien saamista mukaan toimintaan. – Näin voitaisiin löytää yhteiset synergiat nuorten turvallisuusosaamisen ja harrastusmahdollisuuksien parantamiseksi. Tänä kesänä järjestettiin _ alueellista palokuntaleiriä. – Nuorisotoiminnan osaamisen vahvistamiseksi tarvitaan lisää koulutusta ja kurssimateriaalia on päivitettävä, esittää Jari Lepistö. Lepistön mielestä myös nuoriso-ohjaamisen osaamista on vahvistettava. Lepistön mielestä nuoria olisi saanut leireillä olla enemmänkin. Kehitystarpeet esiin Keskusteluissa nousi esille useita teemoja palokuntayhdistysja nuorisotyön kehittämiseksi. 050 413 6805 jari.lepisto@gov.fi (ensisijainen) jari.lepisto@govsec.fi (TUVE-ympäristö) X: @jari_lepisto
Jokaiselle toimialalle löytyy tekijöitä ja nuorten viihtyvyyteen on todella panostettu. NUOREN KOULUTUKSEN KASVUKÄYRÄ pitää olla nouseva, ja juuri siksi heidän pitää päästä tekemään oikeita asioita – oikealla kalustolla. He eivät erottele meitä, eikä heitä todellakaan kiinnosta fossiilien jyrähtelyt arvomerkkien ja elintasokumpareidensa takaa. Hyvää oloa kehoon tuottaa kiinalaisen suuryhtiön alusta, jolla hetket ovat sekunteja ja tykkäykset suurinta iloa. Isäntätaloissa vaan tuntuu edelleen asustavan virkasuhteisia henkilöitä, joiden ensisijainen tavoite on välttää virkavirheet ja toissijaisesti muistuttaa läsnäolijoita omasta statuksestaan. Toivon mahdollisimman monelle leirikävijälle niitä tasakympin merkkejä, olit sitten satunnainen osallistuja tai jokavuotinen tekijä. NUORISSA ON TULEVAISUUS, ja on pakko todeta, että leirillä sai taas todeta toivoa olevan horisontissa. 55 toimi tai erityiskasvatuksenlaitos. Te pelastuslaitokset teette kuitenkin raa’an rekrytointityön alalle, yhdessä meidän kanssamme. Kasvatamme myös ne tulevaisuuden kouluttajat. Nuorten käyttäytyminen on mennyt eteenpäin ja ilman älypuhelimia heistä kuoriutuu samanlaisia vesseleitä, mitä itsekin muistan olleeni. Maailma tarjoaa muutakin kiinnostavaa kuin isoja ja vähän pienempiä punaisia autoja vilkkuvalojen kera. Sillä erotuksella, että itse olin varmasti ärsyttävämpi yksilö kouluttajille. Me kasvatamme sen porukan, joka sammuttaa jatkossa palot ja kantavat meidät köntsät housussa päivystykseen. NUORILLE me kaikki olemme aikuisia, kouluttajia, sopimuspalokuntalaisia tai pelastuslaitoksen työntekijöitä. VUOSIEN VARRELLA leirit ovat olleet, ainakin itselle vuoden kohokohtia. TÄHÄN KOHTAAN ON, hyvä hetki muistuttaa pelastusjohtajia siitä, että kyllä sopimuspalokunnat ovat oiva kasvualusta alalle. Tasan 20 NYT SE SITTEN VIIMEIN SAATIIN MAALIIN, Pikku-Ville sai viimein 20 palokuntaleiriä täyteen. Itselle kesän ehdoton startti on juhannuksen jälkeen perinteinen palokuntaleiri. Keskittyminen ja pitkäjänteisyys jää harvojen hyveeksi. Länsi-Suomen Pelastusalan liitto ojensi pinssin käteen ja yksi merkkipaalu on saavutettu. On mitä suurin ilo todeta, että koulutus kiinnostaa ja yhdessä tekeminen on edelleen muodissa. Heille me tarjoamme kerran viikossa mahtavan harrastuksen ja pisin vuotta hyviä kokemuksia. YHTÄ KAIKKI, teemme tärkeää yhteiskunnallista kasvatustyötä. IKÄLUOKAT PIENENEVÄT väistämättä ja alan kiinnostus on kiikun kaakun. En edusta sitä kansaosaa, jolle festareilla mudassa kyntäminen tai Ruisrockin ”via dolo rosa” olisi kesän ykköstapahtumia. Pitäkäämme kuitenkin kirkkaana mielessä, että palokunta on palokunta, ei sosiaalikolumni Pikku-Ville. Mukulana odotin aina uutta kurssia, ja nyt niitä hetkiä, jolloin pääsen itse kouluttamaan tulevia hälytysosastolaisia. Tätä pitää tapahtua leirien lisäksi siellä kotiaseman välittömässä läheisyydessä. Nyt on aika pohtia, mitä viimeiset parikymmentä vuotta on antanut ja mitä ottanut. On ilo nähdä, miten vuosien varrella isäntätalon väki on alkanut ottaa myös torpparit huomioon. Hyvällä omallatunnolla, voin kutsua itseäni leiritekijäksi. Onnea niille, joille edellä mainitut ovat. Ruoka on maittavaa ja infrastruktuuri toimii – ainakin oman liiton alueella melkoisen hyvin. Valvovan silmän alla ja turvallisesti. LEIRITKIN OVAT MENNEET ETEENPÄIN. Se miksi he kasvavat tulevaisuudessa, siihen me voimme vaikuttaa vain meidän omalla tekemisellä. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta (lue puolijoukkueteltta), nukutaan leireillä hyvissä teltoissa. Iän lähestyessä nykyistä pelastustoiminnan peruskurssia, alkaa olla viimeiset hetket hieroa perusprinsiipit kuntoon. Leiriorganisaatiossa on osaavia tekijöitä, pitkän linjan harrastajia ja alan ammattilaisia. Tähän pitää myös koulutuksen tähdätä – paloja pelastusalaa käsitteleviin aiheisiin
56 TOIMINTAKYKY ROMAHTAA – MISTÄ APU PELASTAJALLE. Teksti Emmi-Juulia Hirviniemi Kuvat Jussi Heikkonen
Mielenterveydestä eli yksilön kyvystä tunnistaa vahvuutensa, toimia joustavasti ja tuottavasti sekä selviytyä arjesta hänelle ominaisessa ympäristössä, puhutaan nykyään avoimemmin. Ihminen on pyskofyysissosiaalinen kokonaisuus ja kehon erottaminen henkisestä kuormasta on mahdotonta. Kaikella tällä on vaikutusta siihen, kuinka pystyt keikkatilanteessa suoriutumaan vastuullisesta tehtävästä kansalaisen omaisuuden ja hengen turvaajana. Kysytään ennemmin pelastajatoverilta, mitä hänelle kuuluu kuin ihmetellään toisen poissaolevuutta. Artikkelit sisältävät taustatietoa eri fyysisen ja henkisen suorituskyvyn harjoittamiseen ja jakaa käytännön vinkkejä arkeen ja asemaympäristöön sovellettavaksi. Keskustelussa on helposti negatiivinen sävy, sillä nykyihmisen resilienssi eli sietokyky arjen kuormitukselle on heikentynyt ulkoisten vaatimusten vuoksi. Työtiimissä päällystö ja yksikön johtajat ovat osaltaan velvoitettuja luomaan tervettä avointa ilmapiiriä viestinnällään ja johtamisellaan madaltamalla kynnystä puhua kuormittuneisuudesta ilman pelkoa leimautumisesta.?. Oletko pohtinut, tuntuiko linjan vetäminen maastopalossa raskaalta heikentyneen kunnon, huonosti nukutun keikalla vietetyn yön vuoksi vai kuormittaako hektinen työ aivokapasiteettia. YKSILÖN JA YHTEISÖN VASTUU Pelastusalalla mielen pulmiin avun hakemisen suurin este on sosiaalisen leimautumisen pelko, jonka yksilö pääosin on rakentanut itselleen. Suomen palopäällystöliiton ja KaakkoisSuomen ammattikorkeakoulun yhteistyönä ja Palosuojelurahaston rahoittamana syntyneessä MentalFireFit-hankkeessa pureuduttiin aiheeseen vuosina 2020–2022. Emmi-Juulia Hirviniemi Fysioterapeutti (AMK), Liikuntaneuvoja (AT), Sertifioitu Personal trainer ja hieroja (AT) Savusukeltaja Kuusiston VPK:n hälytysryhmässä Pelastusalan henkilöstölle suunnatun lajinomaisen harjoitusmuodon AsemaHIIT-konseptin kehittäjä Instagramissa nimellä @tirriainentreenaa Toimintakyvyn pelastajat osa 5 Tällä palstalla julkaistaan kuusiosainen juttusarja työja toimintakyvyn ylläpitämiseen liittyen. Jokainen meistä voi olla muuttamassa asennetta kentällä. Mielenterveyden ongelmat eivät edelleenkään tartu viruksen lailla, mutta niiden ylittäessä yksilön resilienssin, pahaolo näkyy myös koko tiimissä sekä keikoilla. Artikkeleissa syvennytään eri kunnon osa-alueisiin, joihin tutustutaan yleisellä tasolla pelastustyön näkökulmasta tässä artikkelissa.. 57 Mielenterveyden ja stressin kytköksestä fyysiseen suoritusja työkykyyn on lukemattomasti näyttöjä. Vastuu hyvinvoinnista on yksilöllä itsellä ja työyhteisöltä täytyy saada tukea sen ylläpitoon. Fysiikka voi mieluummin pettää, kunhan ei leimaudu henkisesti heikoksi
Loukkaantuminen vaikuttaa merkittävästi yksilön merkityksellisyyden ja mielekkyyden kokemuksiin. Fyysisen kunnon heikkeneminen ja sen kautta vammariskien kasvaminen ja äärimmillään työnkuvan muuttaminen työkyvyn heikkenemisen vuoksi taas vaikutti negatiivisesti psyykeeseen, sillä pelastajan työlle oleellista osallistumista operatiiviseen työhön rajoitetaan. PELOTON PALUU TYÖHÖN Uudelleen vammautumisen pelko on myös hyvä tiedostaa, jotta ei sen vuoksi altistu vammoille liiallisen varovaisuuden tai toimintakykyä heikentävän välttelyn ja rajoittamisen vuoksi. KOMPUROINTIA STRESSIN VUOKSI Negatiivisen stressin myötä tiedonkäsittelyyn, tarkkaavaisuuteen ja fysiologiaan, kuten vireystilaan vaikuttavat toiminnot usein häiriintyvät ja loukkaantumisriski kasvaa. Tutkimusten mukaan stressin aiheuttama lihasjännitys, näköja kuuloärsykkeiden havainnointikyvyn heikentyminen ja häiriöherkkyys johtavat väsymiseen, joka heikentää liikkuvuutta ja voimantuottoa sekä koordinaatiokykyä. Kuntoutuksen ja palautumisen aikana on hyvä määrittää tekijät, jotka ovat johtaneet tilanteeseen ja pohtia ennaltaehkäiseviä keinoja vammojen välttämiseksi jatkossa. Tutkimuksissa on osoitettu 10 minuutin keskitehoisen liikunta rauhoittaa autonomista hermostoa ja vapauttaa mielihy. Psyykkisiin toimiin kuuluvat yksilön asenteet ja ajatusmallit, käyttäytyminen ja tunteiden säätely sekä ympärillä olevan ryhmän dynamiikka. Ennaltaehkäisy jaetaan fyysiseen ja psyykkiseen tasoon. Hankkeen haastateltavien mukaan hyvä fyysinen kunto koettiin jaksamista tukevana ja suojaavana tekijänä. Fyysisten toimiin kuuluvat työympäristö, työvälineiden hallintataidot ja omien resurssien tunteminen, fysiikan parantaminen lajinomaisella harjoittelulla sekä kehon säännöllinen huoltaminen. LIIKUNNASTA VASTUSTUSKYKYÄ MIELEN PULMIIN UKK-instituutin terveysliikuntasuosituksissa jo 10 minuutin lyhyt liikuntasuoritus lasketaan nykyään kerryttämään koko viikon 2,5 tunnin peruskestävyyssuositusta. Mikäli yksilön sietokyky ylitetään näillä tasoilla, loukkaantumisriski kasvaa merkittävästi
Nostoja kantotyötä tekeville suositellaan voimaharjoittelun lisäksi liikkuvuusharjoittelua sekä erityisesti yläraajoja suosivaa kestävyysharjoittelua, kuten sauvakävelyä ja lajinomaisempaa sauvarinnettä. 59 vähormoneja. ?. Hyötyjen saavuttamiseksi ei siis tarvitse olla erityisen liikunnallinen. LAIMINLYÖDYT PERUSPILARIT Vuorokausirytmin häiriintyminen keikkojen takia uhkaa palautumista sotkemalla unija ruokarytmin. Matala-asteista tulehdusta estävä kuitupitoinen, runsaasti kasviksia, hedelmiä ja marjoja sisältä ruokavalio takaa mielelle virtaa suoliston kautta. Edullisimmat unen laatua parantavat vaikutukset saadaan noin tunnin reippaalla aerobisella liikunnalla, kun sitä toistetaan säännöllisesti, vähintään 3–4 tuntia ennen nukkumaan menoa. Säännöllisellä ateriarytmillä huolehditaan tasaisesta energiansaannista ja varmistetaan riittävät energiatasot myös yllätyskeikkojen osuttua kohdalle. vuorotyötä tekevät hyötyvät kestävyysharjoittelusta ja kuntosaliharjoittelusta, joiden avulla huolehditaan sydänterveydestä, aineenvaihdunnan ylläpysymisestä ja estetään unihäiriöitä. Kuumassa työskenteleville suositellaan kestävyyslajeja, kuten pyöräilyä, uintia ja sauvakävelyä sydämen iskutilavuuden parantamiseksi, hikoilukapasiteetin harjoittamiseksi ja lihavuuden ehkäisemiseksi. Lihasatrofian myötä kehosta katoaa mielialaan vaikuttavien hormonien tuotantolaitoksia. Myös itseluottamus ja kehontuntemus kohentuvat ja itseohjautuvuuteen jää energiaa. Kohtalaisen tason liikunta vähentää työn aiheuttamaa stressiä pitkäaikaista kovatehoista liikuntaa paremmin. Liikunta edistää nukahtamista, lisää unen pituutta ja edistä erityisesti palautumisen kannalta oleellisen syvän unen laatua sekä poistaa aivoista kuona-aineita aktiivisen unen vaiheen aikana. Lihaskuntoharjoittelu taas tehostaa solujen välittäjäaineiden tuotantoa. Vaikutuksien arvellaan johtuvan kehon lämpötilan ja hormonien muutoksista. Aineenvaihdunta kärsii, sydänja verisuonitautien riski kasvaa ja lihasmassa alkaa iästä riippumatta vähentyä. Kunnon kohentuessa aineenvaihdunta paranee ja stressiä ylläpitävä matala-asteinen tulehdus laskee, aivojen muovautuvuus ja välittäjäainetuotanto tehostuvat lisäten hyvän mielen hormonien tuotantoa ja uusien hermosolujen tuotanto lisääntyy. Rasvaisen lihan ja sokerin yliannostusta on syytä välttää sattumia lukuun ottamatta. Työterveyslaitos on laatinut suositukset eri ammattialojen työntekijöiden harjoittelulle. Riskinä onkin, että fyysiseksi leimatun pelastusalan nimissä liikunnan harrastaminen viedään äärimmäisyyksiin, kun sillä pyritään lievittämään stressiä ja pahaa oloa
60 Teksti ja kuvat Pekka Koivunen Elektro-Arola Oy 50 50 vuotta vuotta Tuotekehityksestä vastaava tekninen johtaja Antti Arola uusien Virve 2 -tuotteiden esittely-ympäristön äärellä.”
– Asiakaskuntamme muodostuu viranomaisorganisaatioista sekä sähköntuotannon ja suurteollisuuden yrityksistä, kertoo toimitusjohtaja Kalle Arola, joka on johtanut yritystä kohta jo sen historian jälkimmäisen puolikkaan. Ka l l e A r ol a Ah ti Ar o l a. – Usein viranomaisyksikkö on hälytetty tehtävään VIRVE-liitäntäisen hälytysjärjestelmämme kautta, selvittää Kalle Arola tuoterepertuaarin kattavuutta. Todellisen suuronnettomuuden sattuessa Teho-Ulvojen kautta välitetään yleistä vaaramerkkiä tai annetaan selväkielisiä toimintaohjeita puhetiedotuksen muodossa. Yrityksen omia tuotteita ovat olleet alusta alkaen elektroniset hälytyssireenit ja puhevahvistimet, joita käytetään laajalti hälytysajoneuvoissa ja väestön varoittamisessa ympäri maata. Tänään Elektro-Arola Oy on arvstettu hälytysja viestintätekniikan laitteiden sekä järjestelmien suunnitteluun ja valmistukseen erikoistunut yritys, jota johtaa Ahdin poika, Kalle Arola. Alussa pääasiallinen työ oli Nokian radiolaitteiden myynti, asennus ja huolto Kanta-Hämeen alueella. Tuotteillemme on myös koko muun maan kattava valtuutettu jälleenmyyjä-, asennusja huoltoliikeverkosto, päättää Kalle Arola. ÄÄNET TUTTUJA SUOMALAISILLE Useimmin Elektro-Arolan tuotteita näkee ja kuulee esimerkiksi pelastusajoneuvon kiitäessä kohteeseensa hälytysvalot vilkkuen ja Ulvo-Sirran kuuluvan sireeniäänen varoittaessa muuta liikennettä. Yritys toimii omissa 1100 m 2 toimitiloissaan Janakkalan Turengissa Kanta-Hämeessä. – Teho-Ulvo -suurtehohälyttimemme ääni saattaa olla tuttu kuukausittain taajamissa soitettavien koehälytysten kautta. Viime vuosina Elektro-Arola on tehnyt mittavia investointeja Virve 2-viranomaisverkon vaatimukset täyttävien, uuden sukupolven GECCO-yleisliitäntäyksikön ja GEDAA-vaarahälyttämisjärjestelmän kehittämiseen. – Olemme panostaneet vahvasti digitaalisten radiopuhelinjärjestelmien sovelluskehitykseen. – Meillä on paikalliset tekniset asiantuntijapisteet Itäja Länsi-Suomessa. Yrityksen omaa suunnittelua ovat myös erilaiset hälyttämis-, valvontaja kaukokäyttösovellukset. 61 Elektroniikasta ja radiotekniikasta jo nuorena kiinnostunut Ahti Arola otti lopputilin Nokian palveluksesta ja perusti oman yrityksen vuonna 1974. Satelliittipaikannuksen ja navigointisovellusten integroiminen radiojärjestelmiin sekä Voice-over-IP -teknologian hyödyntäminen kuuluvat myös yrityksemme osaamisalueisiin. Suunnittelun ja valmistuksen lisäksi Elektro-Arola toimittaa radiopäätelaitteita erilaisiin järjestelmiin ja käyttökohteisiin. – Tuotteitamme ja sovelluksiamme käytetään laajalti yhteiskunnan toiminnan ja ihmisten turvallisuuden kannalta kriittisissä käyttökohteissa. Omat tuotteet olivat jo yritystä perustettaessa visioissa ja ensimmäinen Ulvo-Sirra tuli markkinoille jo parin vuoden sisään yrityksen perustamisesta
Julkista hyvää tuotetaan osittain kansalaisten omin voimin. Negatiivinen otsikko vetää lukijoita. Joskus taustalla on informaatiovelvoitteen ohella jokin muukin tavoite, esimerkiksi resurssien saaminen. Lukijoiden mielikuva muokkautuu sen mukaan, mitä julkinen sana kertoo. Ja julkinen sana kertoo, mitä julkisella sektorilla viranomainen on kertonut. ”Julkinen valta ei ole itseisarvoa omaava rakennelma, vaan yhteiskunnan eräs tapa tuottaa yhteistä hyvää.". Mistä kansalainen tietää, että viranomaisten tueksi tosiasiassa tarvitaan myös kansalaisten panostusta. Se kertomus pyrkii nostamaan kovien faktojen ohella esille myös sitä, miten viranomaiskoneisto on joskus vastoin ylivoimaisia haasteita sittenkin onnistunut. Viranomainen pelastaa… Olemme saaneet lukea, miten pelastuslaitos on onnistunut pelastamaan sitä ja tätä. Yhteisen hyvän tuottaminen edellyttää myös kolmannen sektorin osallistamista. Ellei ole onnistunut omaisuutta pelastamaan, niin ainakin on Viranomaisrooli hakusessa tiedotusmonopolin takana Me, ”ne” vai me kaikki yhdessä. Tämä tosiasia näyttää joskus unohtuvan, kun julkisen vallan käyttäjä asioi julkisen sanan kanssa. 62 mielipide Kesällä tapahtuu usein onnettomuuksia, jotka saavat kielteispainotteista julkisuutta
Hyvinvointialueuudistuksessa sopimuspalokuntatoiminnan varmistaminen todettiin elintärkeäksi, mutta siihen toteamukseen se onkin sitten jäänyt. ”Pelastuslaitos tekee, joten mihin niitä sopimuspalokuntia enää oikeasti tarvitaan?” Palokuntien integroinnissa haasteita Tänään paikallisten, vapaaehtoispohjalla toimivien sopimuspalokuntien asema on kovin vaihteleva ja kansalaisten näkökulmasta entistä hämärämpi. Maallikkolukijalla ei ole mahdollisuuksia arvioida, olisiko jokin toinen ratkaisu tai resurssijakauma voinut johtaa jopa parempaan lopputulokseen. Koneiston osa vai jotain muuta. Ilmeisen vaihtelevin perustein ja kovin vaihtelevalla menestyksellä. Siihen rooliin ei kuulu organisaatioon ehkä varsin löysästi kytkettyjen kolmannen sektorin toimijoiden unohtaminen, henkinen vähättely tai julkinen mollaaminen. Onko kolmannen sektorin toimija osa virkakoneistoa. Lukija uskoo, kun on kerran niin kirjoitettu. Sopimuspalokuntalaisten työpanoksestahan ei yleensä kerrota lehdissä paljon mitään. Kaikki kukat siis kukkivat, vaihtelevin kukin. Hyvä ilmaisu, joka maallikoille kertoo, ettei asialle juurikaan voitu tehdä paljon mitään. Tässä olisi isännän äänen paikka: Sopimuspalokuntatoimintaa oikeasti tukevan lain säätäminen olisi vähintäänkin ajankohtaista! Silvio Hjelt. Viranomaissuusta on kesän aikana valitettavasti taas kuultu monenlaisia vähätteleviä ilmaisuja. Pelastustoimen järjestämislaissa toki puhutaan ”pelastustoimen järjestelmään kuuluvista sopimuspalokunnista”, mutta mitä ilmaisu käytännössä tarkoittaa on jätetty määrittelemättä. Viranomainen tiedottaa, eikä tietoja tarkisteta tai täydennetä. Yksityiskohdat usein jäävät pimentoon, kuten esimerkiksi se, että viranomaisen onnistunut toiminta on ollut myös siviiliyhteiskunnan eli vastuunsa tuntevien kansalaisten tuotos. Pelastuslaitos on siis onnistunut siitäkin huolimatta, että resursseja on vähennetty, paloasemia suljettu ja korvauksia karsittu. Puhumattakaan siitä, kuka oikeasti teki mitäkin. Roolikuva epäselvä Joillekin viranhaltijoille näyttää jääneen epäselväksi, että virkakoneiston keskeinen tehtävä ei ole itse suorittaminen, vaan tehtäväsuorituksen mahdollistaminen pitkällä tähtäyksellä. Mieluiten jopa kehitystä ja tukea painottaen. Mutta miten on asenteellisesti. Puolustusvoimien osalta on suorittajien tuotanto ja vaaliminen rauhan aikana jopa aivan keskeisin tehtävä. Tuotantovastuu edellyttää oman viranomaisroolin ymmärtämistä ja sen asennoitumista yhteiskuntaan. 63 mielipide ihmishenkiä säästynyt. Pahimpiin kuuluvat julkisen keskustelun välähdykset kuten ”ne” (siis harrastajat) tekevät sitä tai tätä, ”sivulliset auttoivat”, tai vastaavaa, kun kyseessä tosiasiassa on ollut viranomaisjärjestelmään toiminnallisesti kuuluva kolmas sektori. Huolestuttavaa on silloin se, jos viranomaispiireissä edelleen viljellään ja julki tuodaan näkemys, että viranomainen ronskisti pärjää omillaan eikä oikeasti muita tarvitse. Me ja ”ne” Sopimuskenttä on parinkymmenen vuoden aikana joutunut tottumaan piilo-oleskeluun. Ei olla ”me yhdessä” vaan me ja ”ne”. Ongelma ei koske vain pelastustointa tai rajavartiolaitosta, vaan myös puolustusvoimien viranhaltijan suusta on kuultu, että ”nuo reserviläiset” ovat jotain tuoneet julki. Tiedotusmonopoli pitää. Näin, vaikka kohde oli pelastuslaitoksen saapuessa täyden palamisen vaiheessa. Vähintä mitä voisi toivoa on, että laki olisi kirjoitettu todellisuutta selkeästi huomioiden. Toiminnallisesti yleensä kyllä, ja joskus hallinnollisestikin. ”Eihän niitä kai enää tarvita, kun pelastuslaitos hoitaa?” Nyt pelastustoimi kamppailee eloonjäämisestään, eikä julkinen huomio silloin kiinnity siihen, että todellisista suoritusresursseista kolme neljäsosaa oikeasti muodostuu sopimushenkilöistä. Viranhaltijan on katsottava peiliin: Millä resursseilla yhteistä hyvää oikeasti saadaan aikaan. Miten koneisto on onnistunut integroimaan muita kuin viranhaltijoita. Siitäkin huolimatta, että ”pelastuslaitos” onnistuessaan saattaa muodostua nimenomaan, ja joskus ainoastaan paikallisista sopimuspalokunnista. Ei metelöidä siitä, että tiedotusvälineiden kansalaisille tuottama tilannekuva useimmiten unohtaa tosiasiat ja jättää sopimuspalokunnat mainitsematta. Kenen vastuulla on ”niiden” toimijoiden värvääminen, kouluttaminen ja motivoiminen
Detta kommer speciellt att märkas så att anskaffningen av tung utrustning kommer att bli svårare. Även ersättandet av brandstationsbyggnader i slutet av sin levnadsbana kommer att bli besvärligare. Bland välfärdsområdenas beslutsfattare har man redan hört den frågan ställas. MAN MÅSTE ORKA hålla räddningsväsendets betydelse och målsättning framme. PERSONALEN UTGÖR RÄDDNINGSVERKENS STÖRSTA UTGIFTSPOST. Många verk har fått krav på att kostnaderna måste skäras ned. De närmaste åren kommer att utvisa om man diskret kommer att köra ner den finländska fbk-verksamheten genom att överföra även resten av personalen i frivilligbrandkårernas alarmavdelningar till att bli av välfärdsområdena anställd deltidspersonal. Kanske på basis av principen att tjänstemannavisdomens början och slut ligger i rädslan för finansministeriet. Under de några senaste åren har räddningsverken strävat att öka sin yrkespersonal. Kyrkogatan och Kimmo Kohvakka tiger. Exempelvis i Södra Savolax borde räddningsverket av nästa års budget på 14 miljoner skrapa bort en miljon. DÅ SPARTRYCKET PÅ RÄDDNINGSVERKENS DRIFTSEKONOMI verkar här och nu så har prutande på investeringarna en betydande inverkan på verkens framtid. Räddningsbranschens påverkare och fältet måste arbeta tillsammans för att säkerställa att de finansiella nedskärningar och andra negativa följder som de nuvarande svåra tiderna påkallar inte blir bestående. Kampen för att rädda räddningsbranschen BRANSCHENS PÅVERKARE har hållit sig relativt tysta. En ökning av skiftesstyrkan med en person har betytt och kommer även i framtiden att betyda att man måste grunda fem nya tjänster. Detta åter som en följd av att nyvaknade regionalförvaltningsmyndigheter har skärpt sina tolkningar av aktionsberedskapen. I EN DEL AV VERKEN har man lyckats öka styrkorna men nu måste man nog se den krassa verkligheten i ögonen. En betydande del av alarmavdelningarnas medlemmar jobbar redan för verken. INOM NÅGRA RÄDDNINGSVERK finns det även ett tryck på att skära i ersättningarna åt avtalsbrandkårer i fbk-form. Det är mycket. ÄVEN OM SAXARNA KLIPPER OCH YXORNA svingas hos dem som skall balansera statsbudgeten så får vår bransch inte ge avkall på sin framtid. Under det år som gått har man endast hört några få talturer, med ringa slagkraft. Med tillräckligt hög röst då så behövs. Som vanligt mångstämmigt, men med samma noter.. Det är dyrt. TILL VAD BEHÖVS fbk-föreningar mera om den utvecklingen fortsätter. 65 Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. (03) 630 830 ea@elektro-arola.fi www.elektro-arola.fi • ULVO-SIRRAäänihälyttimet/älyvahvistimet • JULUEN/ ECCO/ QLIGHThälytysvaloratkaisut • TEHO-ULVOväestöhälyttimet ja niiden ohjausjärjestelmät • GECCO/ YLLI/ DisplayAlert asemahälytysratkaisut SKL statuslähettimet ja älynavigaattorit AUDIOVISUAALINEN HÄLYTTÄMINEN • PETOjohto-/tilannekeskusten tilanteenseurantaohjelmistot • SNPajoneuvojen älyohjelmistot • SKLstatuslähettimet ja älynavigaattorit • GNSS-paikannusratkaisut TILANNEKUVA • PETOjohto-/tilannekeskusten hälyttämisohjelmistot • GEDAAmonikanavainen vaarahälyttämisratkaisu • SWISSPHONEja TPLälyhakulaitteet • Muut päätelaiteja sovellusratkaisut HENKILÖHÄLYTTÄMINEN • Digitaaliset radiopuhelinjärjestelmät • Käsija ajoneuvoradiopuhelimet • VoIP-sovellukset • DAS-monioperaattorisisäpeitto KRIITTINEN KOMMUNIKOINTI • GECCO-/ YLLIyleisliitäntäyksiköt • SNPajoneuvojen älyohjelmistot • ULVO-SIRRAajoneuvojen älyvahvistimet • GEDAA/ PETOohjelmistoratkaisut INTEGRAATIO PEKKA KOIVUNEN Chefredaktör ledaren VÄLFÄRDSOMRÅDENAS EKONOMI är miserabel och detta inverkar direkt även på räddningsverken. Det är farligt
Inom 5...10 minuter har styrkan i teorin ökats med dryga 2000 avtalsbrandkårister, i praktiken uppskattningsvis med kanske 3500. Då lyder frågan: Hur skall allmänheten delges trygghetsinformationen och med god tur till och med rekryteras till brandkåren. brandbilar (den sparken höll dock endast någon timme). Statistiken är lite oklar, men ungdomsverksamheten utgör troligen den viktigaste rekryteringsmekanisVem skall få röra sig var. I tiderna uteslöt en brandchef en brandkårist från hans FBK för att han fotograferat säkerhetsutrustning, dvs. Det syntes senast i ”fallet Kalajoki”. Hur är det då med byns trygghetscentrum. Ungefär, för exakta antal vet ju ingen, eftersom saken inte intresserar någon. I verkligheten är räddningsverkens egna stationer numera ofta helt stängda. Vilka är då ”dom”, och kommer de i tid?. Brandstationen – ett slutet rum, eller.... Vid inträffad eldsvåda: ”Söndra glaset, tag nyckeln, öppna dörren, bemanna brandsprutan, släck.” Idag är det inte mera så. På en halv timme kunde styrkorna troligen fördubblas. På en helt teoretisk tidsskala rycker knappa 1000 kasarmerade yrkesmän ut på 60 sekunder, dygnet runt. De kommer från där de råkar befinna sig vid inträffat alarm, och uppslutningen beror lite på tidpunkten. Okej, bland myndigheter har det alltid funnits misstänksamma sekretesskufar. Brandkåristerna är vanliga ansvarskännande medborgare som rekryterats till brandkåren och genom eget arbete deltar i brandkårsverksamhet, envar på sitt sätt enligt den egna brandkårens lokala praxis. Ofta med kortare körtid. 66 brandkåristen I och med det förändrade världsläget har man även börjat fundera på räddningsväsendets öppenhet. Därmed inte sagt att alla sedan kunde fortsätta att jobba i evighet, men det är en annan fråga. Grunden för akut närhjälp! Räddningsväsendet står och faller med avtalsbrandkåristerna Avtalsbrandkåristerna utgör 75 % av räddningsväsendets operativa personresurser. Behövs ett sådant, om vi alltid kan räkna med att ”dom” kommer nånstansifrån till undsättning. Vilka är då brandkåristerna och var huserar de. Idag är det inte mera en självklarhet att brandstationen skall vara öppen för alla. Traditionellt var den lokala branddepån byns trygghetscentrum. Eller borde det ändå vara så. Om man dessutom skulle strukturera upp alarmeringssystemet, korrigera diverse helt onödiga krångligheter samt rätta kraven efter verkligheten skulle man inom 6...8 timmar sannolikt kunna uppbringa lika många till. Summa summarum: Utan avtalsbrandkårister faller räddningsväsendet platt. Om man räknar in stödfunktionerna är andelen ca 80 %. Till det kommer körtiden till olycksplatsen. Världen idag är tryggare än någonsin, och samtidigt otryggare
Otrygga tider manar till vaksamhet Ända till rätt nyligen var alla intresserade välkomna, men tiderna förändras. Av dessa sätt är synligheten A och O. Majoriteten av alla avtalsbrandkårer verkar i anslutning till en fast punkt i tillvaron – brandkårens depå. Hur skall rekryteringen skötas om man måste hålla sig gömd. Silvio Hjelt. Sedan kan man ju anlägga en juridisk aspekt: Med vilken rätt skulle en räddningsmyndighet anse sig kunna påbjuda, att brandkårsdamer och veteraner inte mera får vistas på en brandstation som ägs av brandkårsföreningen. Detta måste dock vara en skröna, för ingen skulle väl komma på en så befängd idé, om inte avsikten skulle vara att skada avtalsbrandkårsverksamheten. De sistnämnda utgör brandkårens stöd, och i en krissituation kan de, ifall räddningsväsendet skulle satsa på en smula strukturering, även utnyttjas för rent operativa ändamål. Ensidiga ukaser är mera kontraproduktiva än konstruktiva, eftersom ett fungerande system förutsätter att alla tar saken till sig. Men hur skall brandkårernas budskap då nå allmänheten. Förutsatt förstås att avtalsbrandkårsverksamheten i alla dess former inte äventyras. Ibland ägs den av samhället, ibland av en FBKförening och ibland av någon annan. Hur som helst, blivande brandkårister utbildas även till ett tekniskt säkerhetstänkande som når ända in i brandkårens depå. Om medborgarna inte ser avtalsbrandkårer och inte vet till vad de behövs så ökar brandkåristernas medelålder stadigt. Dessutom är brandkårens depå vanligen platsen för allehanda trygghetsbetonade jippon som riktar sig till andra än brandkårister. Man kan dock allmänt tolka saken så, att ett räddningsverk sannolikt har rätt att bestämma på vilka villkor vem får befatta sig med räddningsverkets egendom, inklusive fordon, utrustning och samhällsägda byggnader. Ibland mycket mera och ofta mycket närmare. Brandkårsdepån Utöver ungdomar och aktivt alarmeringsdugliga brandkårister har brandkårsdamer och -veteraner sin hemvist i brandkårens depå. Hur som helst, något slags tak över huvudet och förvaringsplats för operativ utrustning. Och det, å andra sidan, är klart lagstridigt och alltså tjänstefel. Envar på sitt sätt. Och här kommer nu problemet: Om depån antas vara säkerhetsklassificerad får kreti och pleti inte mera komma in. Hur som helst, detta med brandstationers säkerhet och periferiskydd samt hur man skall vistas där är en sak som behöver preciseras. Vanligen är det inte formulerat alls, och då kan ”hyra” snarast räknas som ett utrymmesrelaterat bidrag för att täcka fastighetskostnader. I och med utbildningspaketet för branschens nybörjare är början gjord, men mycket kräver ännu praktiskt utvecklande och inarbetning. För tillfället anses detta uppenbarligen onödigt, eftersom räddningslagstiftningen och därmed även räddningsväsendet ju närmast är inriktat på dagliga rutiner och inte på större katastrofer. Hyra eller inte hyra, det är frågan. Är det juridiskt entydigt, ens om räddningsverket betalar hyra. Klokt är det ju inte, men resten beror på hur ett eventuellt hyresavtal är formulerat. För allmänheten är brandkårens depå även den plats som i och med sin existens påminner om och till och med erbjuder abstrakt trygghet. Ibland handlar det om rekrytering, ibland om medelsanskaffning, ibland om trygghetsinformation och vanligen om en kombination av dessa. Som ”utomstående” skulle ha räknats även brandkårsdamer och -veteraner. Resten rekryteras bland medborgarna på olika sätt. 67 men. Det berättas... Detsamma gäller förstås brandkårens fordon. Brandkårens depå, den må sedan kallas vad som helst, är alltså en central plats med tanke på brandkårens operativa, administrativa och samhörighetsbefrämjande verksamhet. I konstruktivt samarbete mellan myndigheter och fastighetsägande brandkårer. Via tekniska mackapärer kan även utomstående antas tränga sig in i något myndighetsnätverk, må vara att individuella kommunikationsmedel enkelt deaktiveras med en knapptryckning i nödcentralen. Ett nog så viktigt element i oroliga tider. I och med att brandkåren uppfattas som en del av säkerhetsorganisationen och förvaltar säkerhetsrelaterad materiel har frågan om vem som får komma in blivit relevant. ...att någon övernitisk fiskal redan skulle ha förbjudit utomstående att besöka en föreningsägd brandstation för vilken räddningsverket betalar hyra. Åtminstone inte ensamma
Kaikista puuttuu toimialaa kuvaava R-kirjain. Tämä kyllä vaatisi hieman asian avaamista. LSP Lentosammutuspäällikkö Uusi visa on vaikea, mutta tuloksena on mielenkiintoinen luku.. 3. EK0048 Etelä-Karjala, ei vakituista asemapaikkaa, CBRNE / vaarallisten aineiden torjuntakontti, puhdistuslinjastot / -paikat. Moision Lasselle terveisiä: Saat kunniamaininnan yksityiskohtaisimmista vastauksista! Arvonnassa Palokuntalaisen digivuosikerran voitti Toni Kolhonen Lappeenrannasta. 2. 68 LETKUT SOLMUSSA Tunnukset hallussa Montako paloasemalla päivystävää (ei vapaamuotoisessa varallaolossa) palomestaria (pelastustoiminnan johtaja) Suomessa päivystää samanaikaisesti. PI1087 Pirkanmaa, asema 10, ilmatyynyalus, hydrokopteri tai amfibioajoneuvo. LA1075 Lappi, asema 10, suuronnettomuusyksikkö 5. SA30VV1 Satakunta, asema 30, työvuoro 1, vapaavuoron hälyttämiseen 4. ”Sesonkimestareita” (esimerkiksi suurtapahtumien yms aikana) ei lasketa lukuun. Toni, ota yhteys toimitus@palokuntalainen.fi Oikeat vastaukset 1. Kirjain tippui pois visan laatijan toimesta. Sori! Lisäksi Joni lausui seuraavaa: Se, mitä jonkun auton kyljessä tai pelastuslaitosten ohjeissakin virheellisesti lukee, ei ole mitään merkitystä todellisen yksikkötai kutsutunnuksen kanssa. No, annetaan Jonille plussa. Vastaukset 10.10.2024 mennessä osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi Oikein vastanneidn kesken arvotaan lehden digivuosikerta. Muun muassa Joni Kallio Lahdesta aloitti vastauksensa terävästi: Vastaukset 1-4: Kyseisiä tunnuksia ei ole olemassa edes teoriassa. Tunnusvisa herätti lukijoiden keskuudessa mielenkiintoa ja sai aikaan myös palautetta
Etelä-Savon pelastuslaitos, osa 2 Kelpoisuusvaatimusten kiristämisen vaikutukset palokunnissa Kaakkois-Suomen Pelastusalanliitto ry PeO, PSR, SPPL, SSPL HUOM! Eikö lehtesi saapunut perille. F I Hankinta ja tarvekartoitus Huolto ja kunnossapito Elinkaarenhallinta ja päivitykset Varastointi ja logistiikka Jälkikäsittely Millog palvelee toimialoja, joille turvallisuus, huoltovarmuus ja kumppanuus ovat kriittisiä menestystekijöitä. Paloja pelastuskaluston, viestilaitteiden, säteilymittarien, kaasunilmaisimien ja erilaisten suojavarusteiden M I L L O G . Pitkä kokemuksemme CBRN-kalustosta sekä ammattilaisviestinnästä varmistaa, että saat kalustollesi kustannustehokasta, laadukasta ja luotettavaa täyden palvelun kunnossapitoa koko Suomessa. Ilmoita siitä meille: toimitus@palokuntalainen.fi Suomen Meripelastusseura Millog-konserni turvaa yritysten ja viranomaisten huoltovarmuutta sekä toiminnallista tehokkuutta kaikissa tilanteissa ja olosuhteissa. Toimintasi turvaaja seuraava lehti. Millog-konsernin muodostavat Millog Oy, Millog Marine & Power Oy ja Senop Oy. 69 Seuraava lehti (nro 123) ilmestyy viikolla 45
Nuoret, naiset ja veteraanit saavat liitoilta tukea ja myös palokuntayhdistysten toimintaan löytyy apua. Kirkkokadulla ei kannata taputella käsiä, koska vain harva yllä mainitusta pöhinöistä on Kohavakan porukan ansiota. Liiton tiedotus ansaitsee hatunnoston. P.S. Myös opiston tutkimusja kehittämistoiminta tuottaa jatkuvasti alalle uutta tietoa. Myös henkilökohtaisiin varusteisiin ja suojautumiseen on alettu kiinnittää enemmän huomiota. PELASTUSALAN NAISET RY:N TOIMINTA yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseksi alalla on vertaansa vailla. Positiivista pöhinää. Ilman rahaston avustuksia alan järjestötoiminta nykyisellään loppuisi, tutkimusja kehittämishankkeet vähenesivät ja sopimuspalokuntien oma varusteja kalustohankinta jäisi murto-osaan nykyisestä YKSITTÄISISSÄ PALOKUNNISSA, olkoon kyse ammattitai sopimuspalokunnista, palveluiden laatuun kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota. PELASTUSALAN AMMATTIKOULUTUSTA Pelastusopistossa ja Pelastuskoulussa pidetään laadukkaana. YHÄ USEAMMASSA PELASTUSLAITOKSESSA täydentäviä sammutusmenetelmiä otetaan vihdoin käyttöön. Liiton mukanaolo alan hankkeissa pitää myös mainita. Muun muassa alueelliset pelastusliitot hoitavat rooliinsa kuuluvia tehtäviä pääosin hyvin. PALOSUOJELURAHASTO on alalle elintärkeä. Palokuntakoulutus on paikoin erinomaisessa kuosissa, vaikka parannettavaakin löytyy. Useita uusia paloasemia on otettu käyttöön viime aikoina. 70 LIEKINHEITTÄJÄ kolumni HUOLIMATTA SIITÄ, ETTÄ pelastustoimen yllä on synkkiä pilviä, alalla tapahtuu koko ajan myös paljon myönteistä. PALOPÄÄLLYSTÖLIITON KOULUTUSTARJONTA on laadukasta. TÄSSÄ LIEKINHEITTÄJÄN PELKISTETTY YHTEENVETO MUUTAMASTA POSITIIVISESTA PÖHINÄSTÄ: PELASTUSALAN JÄRJESTÖT tekevät arvokasta työtä
71 Ecopol FFF-AR sopiin kaikkiin A ja B luokan paloihin. (EN 1568-3 1A) Ecopol A + – Fluoriton lentokenttien vaahtoneste. Ecopol F3HC FFF Parempi teho kuin parhailla AFFF nesteillä. 09 875 1800 • sales@veljeksetkulmala.fi • www.veljeksetkulmala.fi Ecopol vaahtonesteet Sammutustehoiltaan tinkimättömät ja ympäris töystävälliset tuoteet. Tietysti kokonaan ilman fluoria. ICAO B. Ecopol Premium FFF-AR – Paras mahdollinen 1A1A vaahtoneste sekä hiilivedyille että polaarisille nesteille. Ecopol vaahtonesteet kaikkiin kohteisiin. 10 VUODEN TEHDASTAKUU! Kulmala Palokuntalainen marraskuu BioEx 2023 205x275 GreenScreen .indd 1 22.11.2023 15.03. Erinomainen jälkisyttymisen esto. Yhden vaahtonesteen taktiikalla kaikkiin tehtäviin. Oy Veljekset Kulmala Ab Linjatie 4, 01260 Vantaa • Puh
Tutustu lisää: www.vehotrucks.fi Ambulanssija pelastusautomyynti Tero Huovinen | 010 569 3670 Pekka Paananen | 010 569 3628 Puhelun hinta 010-numeroihin 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (sis. VEHO VEHKALA Vehkalantie 10 01730 Vantaa 010 56916 VEHOTRUCKS.FI. alv. Paloja pelastusajoneuvojen huoltoon vaadittavat tiukat laatustandardit, varaosien oma keskusvarasto Suomessa ja vahvat 24 h huoltoautopalvelut varmistavat autojen toiminnan kaikissa tilanteissa. Vehon hyötyajoneuvojen palveluverkosto kattaa 14 omaa huoltokorjaamoa, joita täydentää laaja itse näisten valtuutettujen korjaamoiden verkosto. Siitä lähtien olemme kasvaneet henkilöautojen ja hyötyajoneuvojen laajaksi palvelu verkostoksi. 24?%). Yhteistyössä päällirakentajakumppaniemme kanssa tarjoamme Mercedes-Benzin paloja pelastusautomallistosta monipuoliset ratkaisut pelastusalan ammattilaisille. 72 . Veho ja Mercedes-Benz – luotettavaa kumppanuutta. Suomen suurin autoalan toimija, perheyhtiö Veho, on perustettu Mercedes-Benzin maahantuontiin vuonna 1939