Dräger FPS® 7000 -kasvo-osaan on integroitu FPS® In-mask -näyttö, joten lämpökuva on näkyvissä ensi hetkestä alkaen, myös näkyvyyden ollessa olematon.. Uusi Dräger UCF® FireCore Handsfree -lämpökamera FireCore takaa jatkuvan näkyvyyden lähiympäristöön
Kehittyäkseen pelastusala tarvitsee neutraalin informaation lisäksi myös kriittistä tarkastelua monista eri näkökulmista. 5 18-31 etelä-Savon pelastuslaitos, osa 2 PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, 040 501 8721 TOIMITTAJA Silvio Hjelt KOLUMNISTIT Jaakko Linko, Marko Palokangas OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. Pelastusalalla olemme ainoa julkaisu, jossa alan piirteitä, toimintoja ja toimijoita tarkastellaan tarvittaessa myös kriittisesti. Dräger FPS® 7000 -kasvo-osaan on integroitu FPS® In-mask -näyttö, joten lämpökuva on näkyvissä ensi hetkestä alkaen, myös näkyvyyden ollessa olematon.. Palokuntalaisen julkaisun mahdollistavat tilaajat ja pelastusalan yritykset –sekä pieni, mutta asiantunteva joukko tekijöitä. Joidenkin instituutioiden niin kutsutut tukitilaukset eivät nekään kohdistu lehteemme. Ollikainen TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi TAITTO, ILMOITUSMYYNTI, TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET JA TALOUS Maria Salo, 0400 504 678, maria.salo@palokuntalainen.fi PAINO Grano Oy KANNEN KUVA SPPL KUVAPANKIT Freepik, Depositphoto JULKAISIJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja WWW.PALOKUNTALAINEN.FI palokuntalainen BRANDKÅRISTEN vakiopalstat Satsningen på avtalsbrandkårer är häpnadsväckande lönsam – men hamnar dessvärre på ”fel moment” Pääkirjoitus Letkut solmussa 7 72 42-51 meripelastusseura 24. Näin toimimme myös tulevaisuudessa. VUOSIKERTA AIKAKAUSMEDIA RY:N JÄSEN ISSN 1798-2685 Liekinheittäjä 74 Brandkåristen 70 Ledaren 69 Pelastusala tarvitsee riippumattoman julkaisun Me Palokuntalaisen toimituksessa haluamme antaa suomalaisille monipuolisen kuvan maamme pelastustoimesta, sen organisaatioista, järjestöistä, ja erityisesti aktiivisista ihmisistä – niin pelastustoimen ammattilaisista kuin sopimushenkilöstöstäkin. Riippumattomana, itsenäisenä ja yksityisenä julkaisijana emme ole sidoksissa yhteenkään alan järjestöön. Rauhallista syksyä! Toimitus 10-13 Kiristyneet kelpoisuusvaatimukset uhka sopimuspalokuntien toimintavalmiudelle Lingottua 15 Mielipide 66 Uusi Dräger UCF® FireCore Handsfree -lämpökamera FireCore takaa jatkuvan näkyvyyden lähiympäristöön. Lehtemme ei saa tukea julkisista lähteistä – emme ole sellaista hakeneetkaan
03 3142 1530 VANTAA Tikkurilantie 68 p. 03 3142 1550 UUSI MYYMÄLÄ on AUKI! LAPPEENRANTA Myllymäenkatu 25 UUSI MYYMÄLÄ on AUKI! OULU Limingantie 5. 03 3142 1555 PORI Satakunnankatu 38 p. 03 3142 1505 ESPOO Koskelontie 15 p. 03 3142 1522 LAHTI Ansiokatu 2 p. 6 p PEITE SÄHKÖAUTOPALOIHIN p www.tamrex.. 03 3142 1545 TURKU Leipäläntie 71 p. 03 3142 1560 TAMPERE Kuokkamaantie 4 p. 03 3142 1507 HÄMEENLINNA Parolantie 10 p. TAMREX OY TAMPERE Turvesuonkatu 7 p
Tällainen kehitys ei ole sen enempää taloudellisesti mielekästä kuin valtakunnan sisäisen yhdenvertaisuuden kannalta hyväksyttävää. 7 PEKKA KOIVUNEN Päätoimittaja Sisäministeriön toimet uhkaavat pelastusvalmiutta Artikel på svenska på sidan 69. Valtio onkin panostanut ammattilaisten koulutukseen lisäresursseja. Tulossa on lisää ammattilaisia, mutta vähemmän sopimuspalokuntalaisia. Riittääkö niillä ymmärrystä ja itsetuntoa peruuttaa ennen kuin vahingot kasvavat korjaamattoman suuriksi. Mitä mainitut päättävät tahot tietävät tekemiensä päätösten seurauksista. Tässä ei nyt etsitä juhlapuheen pitäjiä, vaan suoraselkäisiä päättäjiä. Tai seuraa rannalta, kun kansalainen on veden varassa. KAIKILLE ON SELVÄ, että pelastajia tarvitaan lisää. pääkirjoitus TÄMÄN LEHDEN SELVITYS kelpoisuusehtojen kiristämisen vaikutuksista sopimuspalokunnissa osoittaa, ettei sisäministeriö ilmeisesti ole tehnyt minkäänlaisia vaikutusarvioita ennen kuin on hyväksynyt viime vuosina useita uusia, alaa sitovia ohjeita. Erityisen merkittävää on ollut savusukellusja pintapelastuskelpoisten pelastajien määrän väheneminen kahden viime vuoden aikana. Tämä on positiivista, mutta tällä hetkellä näyttää siltä, että valtion toimet sopimuspalohenkilöstön määrän parissa ovat miinusmerkkisiä. PeO:n uusi sammutustekniikkakurssi on sinänsä erinomainen, mutta sen määrääminen yllättäen pakolliseksi pääsyvaatimukseksi savusukelluskurssille merkitsi jälleen uutta hankaloittavaa, mutta vaikeasti perusteltavaa kynnystä sopimuspalokuntalaisten jatkokoulutukselle. PELASTUSYLIJOHTAJA KIMMO KOHVAKKA joutuu tässä tilanteessa kriittisen tarkastelun kohteeksi. Katollekaan ei saa kiivetä töihin kuin vain joka seitsemäs palokuntalainen.. SISÄMINISTERIÖN määräysten takia sopimuspalokuntien henkilöstö kutistuu. Pelastusalalla laajaa vastuuta kantavalla sopimuspalokuntien kentällä on tahto ja oikeus tietää, mikä on Kohvakan, ministeriön ja Pelastusopiston toimintapolitiikka pelastustoimen sopimushenkilöstön suhteen nyt ja tulevaisuudessa. Mikäli nykyisiä, voimassa olevia ministeriön hyväksymiä ohjeita noudatetaan, suurin osa yhä harvenevista sopimuspalokuntalaista työskentelee tulevaisuudessa ”jakoliittimen takana”. P.S. IKÄVÄ KYLLÄ ON TODETTAVA, että Suomen pelastustoimi on eräiltä osa-alueiltaan kriisissä. Miten ne suhtautuvat tästä aiheesta nyt julkaistavaan tietoon. Näiden kielteiset vaikutukset Suomen pelastustoimeen ovat kuitenkin dramaattisia. PELASTUSYLIJOHTAJA KIMMO KOHVAKKA ja hänen pelastusosastonsa näyttävät elävän omaa elämäänsä Kirkkokadun kuplassa ymmärtämättä alan sopimushenkilöstön todellisuutta. Samoin Pelastusopisto vaikuttaa autuaan tietämättömältä siitä, millaisia vaikutuksia alan pääkouluttajan toiminnalla on sopimuspalokunnissa. KYSYMYKSIÄ ON PALJON
Yliajaja oli menettänyt ajoneuvonsa hallinnan, ja häntä epäillään mm. 8 Lokakuun ensimmäisenä keskiviikkona aamutuimaan saimme pysäyttävän ja epätodelliselta tuntuneen viestin: ystävämme, niin siviilissä kuin työssä, vuoromestari Mikko Saastamoinen oli joutunut edellisiltana 1.10. Mikon uteliaisuus ja kehittämishalu näkyi muun muassa siinä, että aina havaittuaan uutta tieliikennepelastamisen kehittämiseen liittyen hän rohkeasti otti yhteyttä asiantuntijoihin ja valmistajiin ympäri maailman. Ari Keijonen on Suomen Palopäällystöliiton toiminnanjohtaja ja Samu Kemppi on paloesimies Keski-Suomen pelastuslaitoksessa ja puheenjohtaja Palopäällystöliiton tieliikennepelastamisen toimikunnassa.. Mikko oli myös kehittämässä Euroopan laajuista ajoneuvojen käyttövoimatarrahanketta. On meidän vuoromme jatkaa näitä. rattijuopumuksesta ja huumeiden vaikutuksen alaisena ajoneuvon kuljettamisesta. Mikko ei halunnut pitää kynttiläänsä vakan alla, vaan näki tärkeänä uteliaisuutensa, kiinnostuksensa ja paneutumisensa myötä tuoda uutta tietoa, osaamista ja suorituskykyä koko suomalaisen pelastusalan hyödynnettäväksi, ja siinä hän onnistui vahvan intohimonsa ja missionsa ansiosta erinomaisesti. Sellaista rohkeutta ja valtavaa paloa emme olleet aiemmin nähneet. Tieliikenne koitui Mikon kohtaloksi. Kuten alalla sanomme: Mikko, we will never forget you! Ari Keijonen ja Samu Kemppi Kirjoittajat ovat Mikon ystäviä ja työtovereita. Mikon ansiot ja kyvyt noteerattiin pian kansainvälisesIn memoriam Mikko Saastamoinen 10.12.1980–1.10.2024 tikin. Mikko valittiin kuusi vuotta sitten kansainvälisen CTIF:n tieliikennepelastamisen ja uusien teknologioiden (Extrication and New Technologies) komission jäseneksi. Ihmettelimme usein, kuinka kaiken ammatillisen toimeliaisuuden lisäksi Mikko ehti ylläpitää kaverisuhteitaan. Samoin hän toimi, kun ajoneuvojen uusia käyttövoimia otettiin käyttöön. Eikä pelkästään Suomessa, vaan myös laajasti kansainvälisesti. Myös kilpa-ajoneuvosta pelastamisen tekniikat ja taktiikat olivat keskeisessä osassa Mikon ammatillista ja vapaa-ajan intohimoa. henkilöauton yliajamaksi pyörälenkillä lähellä kotiaan Kangasniemellä. Vuoden palomieheksi vuonna 2020 valittu Mikko oli henkeen ja vereen tieliikennepelastamisen kehittäjä ja siihen liittyvän työturvallisuuden puolestapuhuja. Mikolla, Suomen Palopäällystöliitolla ja monilla muillakin tahoilla oli käynnissä yhteisiä kehittämishankkeita, jotka jäivät kesken, ja vielä suurempi määrä kehittämisideoita, jotka olisivat ajallaan tulleet toteutusvaiheeseen. Meilläkin, muun muassa monissa pelastusajoneuvoissa, näkyvät käyttövoimatarrat muistuttavat jatkossa Mikosta ja Mikon halusta kehittää suorituskykyjä ja työturvallisuutta. Mikko oli kysytty puhuja eri puolille maailmaa, aina Eteläja Pohjois-Amerikkaa myöden. Enää emme saa Mikolta viikoittaisia soittoja, mutta Mikko on läsnä meissä. Moni ammatillinen kontakti muodostui kaverisuhteeksi – niin meidänkin tapauksessamme. Näistä asioista Mikko tunnetaan laajasti niin meillä täällä kotimaassa kuin ulkomaillakin – ja näistä asioista hän puhui väsymättömästi, mutta muita motivoiden kehittäjänä, innovoijana, kouluttajana ja vaikuttajana. Mikko kiinnostui jo varhain ammatillisen uransa alussa raivaamisesta ja pelastamisesta, ja ajoneuvojen turvatekniikoiden kehittyessä hän paneutui niiden huomioon ottamiseen tieliikennepelastamisessa. Myös tässä tehtävässä Mikko näytti osaamisensa ja intohimonsa, ja hänet valittiin komission puheenjohtajaksi, joka tehtävä häneltä jäi nyt kesken. Mikko toimi luennoitsija muun muassa maailman suurimmassa tieliikennepelastamisen tapahtumassa Rescue Daysillä, joilla hän useita kertoja oli kouluttamassa myös kilpa-autosta pelastamista. Ja mikä arvostettavinta, se jalkautui toimintaan meidän kaikkien hyväksi. Muun muassa Kangasniemen paloaseman väki on huolehtinut ensi talven polttopuut käyttövalmiiksi. Me kaikki Suomessa pelastusalalla työskentelevät olemme joko välittömästi tai välillisesti päässeet Mikon kehitysja osaamisen edistämistyön piiriin. On ollut hienoa havaita, kuinka pelastusalan perhe ja muu lähipiiri on muistanut Mikon läheisiä. Ajatuksemme ovat Mikon avopuolisossa ja heidän uusioperheensä lapsissa
Syykin on hyvin ilmeinen. ! www. Palokunnan nimi kysyttiin päällekkäisten ja asiattomien vastausten eliminoimiseksi. Kyselyssä pyydettiin hälytyskelpoisten ja savusukelluskelpoisten määrät vuosina 2022 ja 2024. TULOKSET Vastausten määrä on tilastollisesti merkittävä, ja tulosten voidaan katsoa kuvastavan luotettavasti viime vuosien kehitystä ja tämän hetkistä tilannetta sopimuspalokunnissa koko maassa. 10 Kiristyneet kelpoisuusvaatimukset uhka sopimuspalokuntien toimintavalmiudelle Hälytyskelpoisten sopimuspalokuntalaisten määrä on kahdessa vuodessa laskenut 4 % ja savusukelluskelpoisten määrä on kahdessa vuodessa laskenut 14,5 %. Vastaajaa pyydettiin kertomaan, minkä pelastuslaitoksen sopimuspalokunta on kyseessä ja palokunnan hälytystehtävien (pl ensivaste) määrä keskimäärin vuodessa (seitsemän luokkaa). Myös pvat-kelpoisten määrä vuonna 2024 selvitettiin. Kysely lähetettiin palokunnan päällikölle tai puheenjohtajalle tai näiden osoitteiden puuttuessa palokunnan sähköpostiosoitteeseen osoitettuna päällikölle tai puheenjohtajalle. Vastanneista noin kolmannes oli palokuntia, joiden hälytyskelpoiset henkilöt ovat työsuhteessa pelastuslaitokseen. Selvitimme syyskuussa 2024 sähköposti/GoogleForms-kyselyllä kelpoisuusvaatimusten kiristämisen vaikutuksia sopimuspalokuntien toimintaan. Vastausprosentti oli 34,5. Kyselyn perusjoukko oli 516 palokuntaa. Luvut kertovat dramaattisesta muutoksesta, joka on tapahtunut kahden vuoden aikana. Myös pelastuslaitoksen asettamat hälytyskelpoisten vaatimustason kiristykset kehotettiin huomioimaan vastauksissa. . Kyselyn tuloksista voi vetää seuraavat johtopäätökset: KATSO SELVITYKSEN VAPAAT VASTAUKSET OSOITTEESSA PALOKUNTALAINEN.FI TÄTÄ KYSYTTIIN Kiristyksillä tarkoitettiin muun muassa tiukentuneita kuntovaatimuksia pelastussukelluksessa ja erityisesti pintapelastuksessa, putoamisvaarallisella alueella työskentelyyn tulleita tiukennuksia sekä uutta pakollista lisäkoulutusta savusukeltajiksi aikoville (sammutustekniikan kurssi). Kyselyyn vastasi 178 palokuntaa. Kainuun ja Keski-Pohjanmaan pelastuslaitosten alueilta ei tullut vastauksia. Alueellisesti vastaukset jakautuivat tasaisesti suhteessa pelastusalueiden sopimuspalokuntien määrään
11 1. Vastaajien mielestä vaatimusten kiristyminen on koettu palokunnissa negatiivisena 62 % ei vaikutusta 34 % positiivisena 4 % 3. Pelastustoimen sukellusja pintapelastustoiminnan ohjeen (2023) ja putoamisvaarallisella alueella työskentelyn ohjeen (2021) ja pelastuslaitoskohtaiset vaatimukset aiempiin verrattuna ovat vaikuttaneet kahden vuoden aikana seuraavasti: Hälytyskelpoisten määrä on kahdessa vuodessa laskenut 4 % Savusukelluskelpoisten määrä on kahdessa vuodessa laskenut 14,5 % 2. Hälytyskelpoisten määrän vaihtelu 2022/2024 Hälytyskelpoisten määrä on lisääntynyt 54 palokunnassa Hälytyskelpoisten määrä on pysynyt samana 39 palokunnassa Hälytyskelpoisten määrä on vähentynyt 85 palokunnassa 4. Savusukelluskelpoisten määrän vaihtelu 2022/2024 Savusukelluskelpoisten määrä on lisääntynyt 38 palokunnassa Savusukelluskelpoisten määrä on pysynyt samana 38 palokunnassa Savusukelluskelpoisten määrä on vähentynyt 102 palokunnassa Kyselyn tulokset suhteutettuna kaikkiin Suomen sopimuspalokuntiin (700) Hälystykelpoisia 1.9.2024 13284 poistuma vuodesta 2022 636 Savusukelluskelpoisia 1.9.2024 3600 poistuma vuodesta 2022 616 Pvat-kelpoisia 1.9.2024 2436
Työturvallisuuden näkökulmasta tarkastellen on selvä asia, että suorituskyky tulee olla vaativimpien tehtävien hoidossa minimitasolla. Pelastusviranomaisten ja sopimuspalokuntien yhteistyön tulee olla saumattomampaa ja kehittyä hyvässä yhteisymmärryksessä. Muistan aikanaan Oulu-Koillismaalla tällaisiakin linjauksia tehdyn. Itsekin olen joskus ollut sopimuspalokuntalainen ja alusta lähtien on ollut selvää, että näitä tulee harjoitella riittävästi, jotta tositilanteista selvitään vahingoittumattomina. Yli 90 prosentissa tehtävistä voidaan pärjätä ilman pelastussukelluskelpoisuuttakin. Sitä tämä toimiala tarvitsee nyt kipeämmin kuin koskaan. 12 Mikä palokunnista eroamisen todellinen syy on. Palokuntien kuppikuntaisuus, oman elämän kokonaisuus, yhteistoiminta pelastuslaitoksen kanssa olivat kolmen kärki. Ja kuinka monta kertaa läheltä piti tilanteitakin on saanut todistella. Herää kysymys, missä todellinen sylttytehdas kiristyneille vaatimuksille on. Sopimuspalokuntabarometrissa palokuntatoiminnasta luopumisen syyt ovat moninaisempia kuin vain vaatimusten kiristyminen. Mutta kuinka järkevää on näiden vaativimpien tehtävien antaa määrittää sitä, että ketkä ovat ylipäätänsäkään kelvollisia mihinkään hälytysosaston toimintaan. Kattava koulutustoiminta ja innostava ilmapiiri voivat johtaa siihen, että mahdollisista suorituskyvyn puutteista päästään eroon. Kentältä tulee paljon viestiä kiristyneistä vaatimuksista, jotka hankaloittavat palokuntien jäsenistön asemaa. Itse näkisin, että sopimuspalokuntalaisten ja hyvinvointialueen pelastustoimen välillä on lisättävä vuorovaikutusta ja kehittäminen tulee olla systemaattisempaa. Jari Lepistö Koen olevani tällä hetkellä ristitulessa. Samaan aikaan kollegani vakuuttelevat, että vaatimustaso on pysynyt samana, mitä SM:n ohjeisiin tulee. Jari Lepistö, pelastusylitarkastaja Sisäministeriön pelastusosastolta ja Suomen Palopäällystöliiton toiminnanjohtaja Ari Keijonen kommentoivat kyselyä.. Ohjeiden uudistuksessa on ollut mukana myös SSPL:n edustajat, jotka ovat kuulemma muutokset hyväksyneet. Vanha kunnon palokuntahenki päälle. Nyt mennään monin paikoin liian ylimielisesti eteenpäin. Barometrissa vaativuustasoa ovat pitäneet liian korkeana alle neljännes vastaajista. Pelastussukellustai korkean paikan tehtävät ovat sellaisia, että pienetkin virheet voivat olla kohtalokkaita. Tulosyhteenveto vaikuttaa mielenkiintoiselta. tehtäviä ei siltä paloasemalta suoriteta. Toki nousua oli viisi prosenttia edellisestä barometrista. Jossain jopa puolustusmuureja rakentaen. Vaatimustasoon liittyvissä näkemyksissä voidaan päästä yksituumaisempaan lopputulokseen, kun keskustellaan ja sovitaan käytännöistä enemmän. Pohdin sitä, että mikä palokunnista eroamisen todellinen syy on. Eikö yksinkertaisimmin jonkun spesifin suorituskyvyn puute jollain paloasemalla voisi tarkoittaa sitä, että ko. Tosiasia kuitenkin on, että me tarvitsemme harvaan asutussa Suomessa jokaista sopimushenkilöstöön kuuluvaa, vaikka he olisivat hieman vaatimattomammallakin suorituskyvyllä varustettuja
Ari Keijonen. Olisi saatava aikaan tilanne, jossa koulutusja suorituskykyvaatimukset ja niiden realistinen toteutuminen sopimuspalokunnissa työturvallisuudesta tinkimättä ovat tasapainossa. Tämä vaatii aktiivista työtä jo valmisteluvaiheessa, kun ohjeet ja muut suorituskykyvaatimukset ovat vielä työn alla ja käsiteltävinä ohjausja muissa työryhmissä, joissa eri osapuolet ja asiantuntijat ovat edustettuina. 13 Vaatimukset ja realiteetit oltava tasapainossa Kyselyn tulos on huolestuttavaa luettavaa, erityisesti savusukelluskelpoisten määrän dramaattinen lasku vain kahdessa vuodessa on jopa hälyttävää. Tulisiko liikuntatreenit asettaa yhtä tärkeään asemaan kuin muu harjoittelu. Kaikissa tehtävissä ei vaadita samanlaista fyysistä otetta, mutta on jokaisen hälytystoimintaan osallistuvan etu – ja myös palokunnan etu – että fyysisen suorituskyky on riittävällä tasolla ja sen kehittämiseen luodaan kannustava ilmapiiri ja valmennus. Palokuntien hälytystoiminnan luonteeseen kuitenkin kuuluu, että siihen osallistuvilta vaaditaan tiettyä suorituskykyä ja kuntoa. Positiivista on se, että osassa palokuntia on kyetty lisäämään hälytysja savusukelluskelpoisten määriä, mutta valitettavasti se ei riitä muuttamaan trendiä. Muutamissa palokunnissa yksittäisten jäsenten aktiivisuus ja innovaatiot kuntoilun lisäämiseksi osana harrastusta ovat tuoneet hyviä tuloksia, niistä on tullut pitoja jopa vetovoimatekijöitä
Toimintavalmiuden nostamisesta lakisääteiselle tasolle ja varallaoloa korvaaviin järjestelyihin tarvitaan 780 uutta pelastajaa. Tällä hetkellä pelastajan virkoja on koko maassa 3 554, Ahvenanmaa pois lukien. 14 PeO:n selvitys: Vuoteen 2032 mennessä tarvitaan 2 300 uutta pelastajaa Selvitys tehtiin Pelastusopiston ja sisäministeriön yhteistyönä toteuttaman, hyvinvointialueille suunnatun kyselyn avulla. Alipäällystön ja päällystön tarve on eläköitymisen perusteella 404 henkilöä ja pelastajatarvekyselyn perusteella 152 henkilöä, mikä tekee yhteensä 556 henkilöä. Selvityksessä huomioitiin myös Kevan eläköitymisennuste. Suuri osa tulevista alipäällystön ja päällystön henkilöistä tulee olemaan pelastajataustaisia eli he poistuvat samalla pelastajavahvuudesta, mikä entisestään kasvattaa pelastajatarvetta. Tarvittavista 2 300 uudesta pelastajasta noin sadan tulisi olla ruotsinkielisiä tai kaksikielisiä. Kevan eläköitymisennusteen mukaan pelastajien ennakoitu vanhuus-, osatyökyvyttömyysja työkyvyttömyyseläkepoistuma on 1 098 pelastajaa. Tutustu raportiin: https://www.pelastusopisto.fi/ wp-content/uploads/ Pelastajatarve-2024-2032.pdf. Pelastajien kokonaistarve muodostuu toimintavalmiuden nostamisen lisätarpeesta, pelastajien eläköitymisestä sekä pelastajien siirtymisestä alipäällystöja päällystötehtäviin vuosina 2024–2032. Viroista 81 (2 %) on täyttämättä. Virkoja hoitaa 3 416 kelpoisuusehdot täyttävää pelastajaa ja 57 pelastajaa, jotka eivät täytä kelpoisuusehtoja
YMMÄRRÄN, etteivät ammattilaiset koe omikseen vaikkapa Suomen Sopimuspalokuntien Liiton ansiomitaleita, nehän myönnetäänkin nimenomaan sopimuspalokuntatoimintaa edistävistä ansioista. Jotkut palokunnat ovat innokkaita palkitsemaan jopa vuosittain porukkaa erilaisilla ansiomerkeillä, toisissa taas anomuksia täytellään parinkymmenen vuoden välein suurten juhlallisuuksien yhteydessä, jos silloinkaan. Hankkeen puuhamiesten mukaan alan ansiomerkkejä oli olemassa vain vapaaehtoisille pelastajille sekä tarkastusja varautumispuolelle. 15 kolumni VASTIKÄÄN pelastusalan operatiivinen ammattihenkilöstö perusti itselleen ansiomerkkijärjestelmän, koska heille sopivia ansiomerkkejä ei kuulemma ollut olemassa. Muistelisin kunniakirjassakin lukevan, että mitali on myönnetty ”ansiokkaasta työstä pelastusalan hyväksi”, vapaaehtoisuus ei ollut myöntökriteerinä. Hassua se olisi ollutkin, toimin nimittäin sen saadessani henkilökohtaisen sopimuksen sopimuspalokunnassa. Harva näitä hommia prenikoiden tähden tekee, mutta arvokas tunnustus tuntuu takuulla hyvältä! LINGOTTUA JAAKKO LINKO operatiivisen sopimuspalokunnan varapäällikkö ja ensihoitajaopiskelija. Mutta ei mitaleita satele ihan tasaisesti sopimuspalokuntapuolellakaan. En ole koskaan mieltänyt, että se olisi vapaaehtoisten ansiomitali – siitäkään huolimatta, että sen myöntäjänä on vapaaehtoisuuden ihanuutta joka käänteessä rummuttava järjestö. Ymmärrän hyvin, että tuntuu hassulta painaa vuosikymmeniä työtä saamatta minkäänlaista tunnustusta. ANSIOMERKIT JA -MITALIT ovat hienoa ja arvokasta palokuntaperinnettä. En tietenkään ollut ammattilainen, mutta koin kyllä tekeväni ”Ansiomerkkien jako ja vapaa sana” operatiivista pelastusalan työtä. Etenkin, jos sillä edistetään arvokkaan palkitsemisperinteen toteutumista myös siellä, missä tehdään tosissaan työtä eikä vain patsastella paraateissa. AMMATTIPELASTAJIEN KOKEMA ONGELMA on saattanut piillä pikemminkin siinä, etteivät ansiomerkit ole löytäneet oikeisiin kohteisiinsa. Mutta SPEK:n, Suomen Palopäällystöliiton tai alueellisten pelastusliittojen mitalit olen itse mieltänyt myös alan ammattilaisille sopiviksi arvostetuiksi ansiomerkeiksi. Uusikin ansiomerkkisarja mahtuu varmasti alan prenikoiden joukkoon. AINOKAINEN MINULLE jo kohtuullisen pitkän palokuntaurani aikana myönnetty ansiomerkki on SPEK:n ansiomitali. Ansiomerkkejä tulisi jokaisessa ammattija sopimuspalokunnassa säännöllisesti anoa sen ansainneille. Ja niin ajattelen muuten tekeväni nykyäänkin, vaikken palkkaa nykyisestä sopimuspalokuntatyöstäni saakaan. Niiden soisi päätyvän nimenomaan sellaisten henkilöiden kannettaviksi, jotka oikeasti ovat antaneet merkittävän työpanoksen – ammattilaisina tai sopimuspalokuntalaisina
Jämsän kaupungin ja hyvinvointialueen tervehdykset toi Jorma Poti. Kotiseutuneuvos Hannu Ahlstedt totesi historiakatsauksessaan viimeisen kymmenen vuoden aikana tapahtuneen enemmän palokunnan toimintaan vaikuttaneita muutoksia kuin koskaan aiemmin. 16 Keskisuomalainen Jämsänkosken VPK vietti 120-vuotisjuhlaa 14.9.2024. Jämsänkosken VPK 120 vuotta ”Palokuntamme vanhenee, mutta henkilöstö nuortuu, mikä on erittäin hyvä asia toiminnan jatkumiselle Jämsänkoskella.” Jämsänkosken VPK:n päällikkö Pertti Leppäselle luovutettiin SPPL:n erityisansioristi ja SSPL:n kultaisen ansiomitali soljella.. Erikoisuutena oli vesitykki-ilotulitus, jossa esillä oli jokaiselle vuosikymmenelle oman aikansa vesitykki. Yleisötilaisuus järjestettiin Sopimuspalokuntaviikolla Jämsänkosken tapahtuma-aukiolla. Palokunta kokoontui iltajuhlaan muistelemaan 120-vuotistaivaltaan oman henkilöstön kanssa. Päiväjuhlaan osallistui oman henkilöstön lisäksi joukko kutsuvieraita eri yhteistyötahoilta. Jämsänkosken VPK:n sai useilta osallistujilta kiitosta ansiokkaasta työstä kaupungin pelastustoimen hoitamisesta. Palokunnan juhlaviikkojen ohjelmaan kuului valokuvanäyttely Jämsänkosken Vanhassa pappilassa. Palokunnan osaavaa henkilöstöä kiiteltiin ja nuorisoja veteraaniosastojen merkitys huomioitiin myös tervehdyksissä. Kalustonäyttelyssä pappilan pihalla oli esillä VPK:n vanhaa ja vähän uudempaakin kalustoa vuosien varrelta
Varapäällikkö Olli Lehtonen, SPEK:n ansioristi. Kuvasta puuttuvat Eero Vilenius, Tapio Vilenius ja Jarkko Rantanen Kuvassa vasemmalta palokunnan päällikkö Pertti Leppänen, SPPL:n erityisansioristi ja SSPL:n kultainen ansiomitali soljella. Hän kiinnitti huomiota Jämsänkosken VPK:n monipuoliseen osaamiseen ja sitoutumiseen pelastuslaitokseen muuttuvassa toimintaympäristössä. 17 Juhlatilaisuuden avasi VPK:n puheenjohtaja Jaakko Järvi. Tapio Vilenius, SPEK:n ansiomitali.. SSPL:n pronssinen ansiomitali: Markku Mantere, Reijo Vilenius, Jukka Kandell ja Teemu Valkeamäki. Jämsänkosken VPK standaarit ansioituneille: Vasemmalta Olli Lehtonen, Heikki Ahlstedt, Tommi Leppänen, Jouni Lehtonen, Jukka Peltonen, Antti Salminen, Teemu Valkeamäki, Mikko Varonen ja Reijo Vilenius. Jarkko Rantanen ja Eero Vilenius, SSPL:n pronssinen ansiomitali. Keski-Suomen pelastuslaitoksen tervehdyksen ja juhlapuheen piti pelastuspäällikkkö Arto Ahlroos. SPEK:n ansiomitali: Tommi Leppänen, Kalle Kotiaho, Jukka Peltonen ja Heikki Ahlstedt Kuvasta puuttuvat: Jorma Varonen, SSPL:n hopeinen ansiomitali
18 Etelä-Savon pelastuslaitos Vaikea aika, mutta uskoa tulevaan löytyy Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisa/ Etelä-Savon pelastuslaitos OSA 2
Etelä-Savossa on kolme kaupunkia Mikkeli, Savonlinna ja Pieksämäki. Ruohonjuuritasolla suhtaudutaan tulevaisuuteen kuitenkin luottavaisesti. Mikkelin seudulle palaamme seuraavassa numerossa palomestari Eero Ahon haastattelun myötä. Vierailukohteina olivat Savonlinnan ykkösvuoro, Juvan ja Kerimäen sopimuspaloasemat, Miekkoniemen VPK ja monitoimiyksiköt Sulkavalla ja Puumalassa. Tätä kirjoitettaessa leikkausten vaikutukset eivät vielä olleet selvillä. Kuvassa Savonlinnan keskusta.. 19 Teksti Pekka Koivunen Kuvat Jari Kokkonen (ilmakuva), Pekka Koivunen Edellisessä numerossa (122) tutustuimme Etelä-Savon pelastuslaitokseen pelastusjohtaja Seppo Lokan opastamana. Pelastusjohtaja Seppo Lokan vaikeana tehtävänä on lohkaista miljoonan verran 14 miljoonan euron budjetista. ?. Nyt on aika tavata eteläsavolaisia, käytännön operatiiviseen toimintaan osallistuvia ammattija sopimuspalomiehiä
Nostolavan kuljettaja Aleksi Uski lähti aamulla Kerimäelle ja Savonrannalle väestöhälyttimien asennushommiin. Palomies Tero Savolainen, 53, aiemmin teollisuussähköasentaja ja puuveneveistäjä, pelastajatutkinto 2000, virka 2011.. Tämä on osaltaan parantanut työhyvinvointia. Johtaminen Esimiesten tasoa Sampsa Jakonen pitää aiempaa parempana. 20 24 h työvuoro ja kokonaispalkkaus Työvuoron pituudesta vallitsee Savonlinnassa liikuttava yksimielisyys. Sampsa Jakonen, 56, palomiestutkinto 1993, sijaisuuksia, palomiehen virka 1999. Miesten mielestä muutos on toiminut hyvin. Savonlinnan ykkösvuoron mietteitä Aurinkoinen syyspäivä alkoi ykkösvuoron osalta rauhallisesti. – Meiltä lähti työvuorosekoilun vuoksi kymmenkunta henkeä muihin hommiin. Kokonaispalkkaukseen Savonlinnassa siirryttiin vuonna 2023. Työvuoron esimies Janne Päykkönen, 49, pelastajatutkinto 1999, sijaisuuksia, ap-kurssi 2006, ylipalomiehen virka 2007, esimiehen virka 2011. Palomies Mika Paunonen, 28, pelastajatutkinto 2020, jonka jälkeen sijaisuuksia, virka 2023. – Täällä kokeiltiin neljän vuoden ajan 12 tunnin järjestelmää, mutta onneksi se jäi vain kokeiluksi, jonka korona keskeytti, muistelee Tero Savolainen. Vuoron esimies Janne Päykkönen muistuttaa kokeilun pahimmasta epäonnistumisesta. Asemalle jäivät vuoron esimies ja kolme palomiestä. – Esimiehet osaavat, osallistuvat ja keskustelevat enemmän kuin ”vanhoina aikoina”
Savonlinnan ykkösvuoron miehet jäävät hymyssä suin pohtimaan toimittajan ehdotusta sorsien lisäämisestä sammutusauton varustukseen. Parasta oli se, että asema rakennettiin juuri oikeaan aikaan ennen tätä talouskurimusta. Päärakennuksessa sijaitsevat myös Savonlinnan VPK:n tilat. Sen rakennuskustannukset olivat 2700 euroa / m 2 , mikä tekee siitä yhden kuluvan vuosikymmenen edullisimmista paloasemista Suomessa. – Palomiehille tuli kokonaispalkkaus ja muutamia etuja. ??. Vaikka pahalta näyttää, miehet uskovat tästäkin selvittävän. Hyvinvointialue Miehet muistelevat ennen vuotta 2003 toiminutta Savonlinnan palolaitosta, vuonna 2004 käynnistynyttä, kuntien ylläpitämää Etelä-Savon pelastuslaitosta ja kohta kaksi vuotta toiminutta Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisan organisaatioon kuuluvaa Etelä-Savon pelastuslaitosta. Näistä palopäällikkö ja palomestarit tekevät myös P32-päivystyksiä. Yksi huono puoli löytyy, heittää ykkösvuoron vanhin Sampsa Jakonen. Operatiivisessa johtamisessa sen sijaan on toivomista, kommentoi Janne Päykkönen. Savonlinnan uusi paloasema, edullinen, mutta toimiva Uusi paloasema otettiin käyttöön vuonna 2022. – Etelä-Savon pelastuslaitoksen tulisi lisätä markkinointia pelastajatutkintoa suorittaville, jotta säilyisimme varteenotettavana ensimmäisenä työpaikkana valmistuville. – Aamuöisin lähdöt ovat normaalia hitaammat, kun vessoja on liian vähän. Päärakennuksesta löytyvät toimisto-, miehistöja kalustohallitilojen lisäksi ajanmukaiset tilat letkuja paineilmahuoltoon Sivurakennuksessa säilytetään muun muassa veneitä, hydrokopteri, mönkijä, moottorikelkka, perävaunuja ja öt-kalustoa. Vaikka startti oli hyvä, nyt näyttää pahalta. Paloaseman päivävahvuus on 1+3-5 riippuen monitoimiyksiköiden tilanteesta Sulkavalla, Puumalassa ja Punkaharjulla. – Melko vaikea on löytää huonoja puolia uudessa kiinteistössä. Ykkösvuorossa toivotaan laitoksen johdolta nykyistä enemmän aktiivisuutta kilpailussa pelastusalan ammattilaisista. Paloaseman kerrosala on 3263 m 2 ja kalustovaraston 270 m 2 . – Lähiesimiesten toiminnasta ei kyllä löydy kovinkaan paljon parannettavaa. – Jos meillä olisi Savonlinnassa ympäri vuorokauden päivystävä palomestari, tilanne olisi nykyistä selkeämpi. Nyt päivystävä mestari voi olla Mikkelissä tai Pieksämäellä tai täällä Savonlinnassa riippuen vuodenajasta, vuorokaudenajasta ja monesta muusta seikasta. Rekrytointi Tutkinnon suorittaneiden pelastajien pula alkaa näkyä pian myös Etelä-Savossa. Savonlinnan paloasemalla työskentelee virka-aikaan palopäällikkö, kaksi palomestaria, paloinsinööri ja työhyvinvointikoordinaattori. 21 Työvuoron nuorin, Mika Paunonen, on samaa mieltä Jakosen kanssa, vaikka hänellä on kokemusta pelastusalalla on vasta neljä vuotta. Uusi paloasema Uudelle paloasemalle muuttaminen oli miehistölle toiveiden täyttymys, kertoo Janne Päykkönen. – Siirryttäessä alueellisesta pelastustoimesta hyvinvointialuejärjestelmään muutokset ovat olleet Janne Päykkösen mielestä melko pieniä. Henkilöstöä karsitaan ja kaikesta leikataan, arvioi Tero Savolainen. Poissaoloja paikkaavat heittomiehet ovat poissa lähettävän aseman vahvuudesta. Puhdas paloasema-periaatteella toimiva kiinteistö on suunniteltu käyttäjien ehdoilla
Määrä on suuri, kun ajatellaan, että koko laitoksessa on vajaa 200 työntekijää. Palomiehenä hän aloitti vuonna 2012. Muun muassa paikkakunnalle opiskelemaan tulleita on tullut mukaan. Työpaikkana Etelä-Savon pelastuslaitos on Mikko Hakkaraisen mielestä vaikeuksista huolimatta hyvä. 22 Palomestari Mikko Hakkarainen, 45: Hyvä laitos, vaikka toisinaan joudutaan vähän keskustelemaan Palomestari Mikko Hakkarainen, 44: vastaa kuudesta Savonlinnan paloasemaryhmään kuuluvasta sopimuspalokunnasta ja näiden koulutuksen koordinoinnista. – Näin on, vaikka palkka-asioissa on toisinaan keskusteltavaa. – VPK:lla on noin 40 hälytystä vuodessa. Mikko Hakkarainen vastuulla olevasta kuudesta sopimuspalokunnasta yksi on uudelta paloasemalta toimiva Savonlinnan VPK. Toiminta on ollut viime aikoina piristymään päin. Mikko Hakkaraisen ura pelastusalalla alkoi VPK:ssa 1995. – Ei tosiaan hyvältä näytä, kun pelastuksen pitäisi vähentää 11 + 2 henkilöä. Lisäksi hän tekee palotarkastuksia ja hoitaa osaltaan omavalvontaan liittyviä tehtäviä. Toisinaan omalle kohdalle tulee P32-päivystysvuoro. Palomestarina hän on ollut vuodesta 2021. Leikkausvaatimuksia Hakkarainen pitää kovina. Pelastusalan ammattilaisia VPK:ssa on tällä hetkellä viisi. Tällä hetkellä esimerkiksi ensihoitajien ja palomiesten palkkaerot keskusteluttavat. Palomestari Mikko Hakkarainen ja kolmosvuoron ylipalomiesAlan O’Leary esittelevät laitoksen drone-kalustoa.
Kesä on täällä sesonkiaikaa, jolloin vahvuutta varmistetaan varallaololla. ?. Monet ammattiin kouluttautuneet ovat saaneet ensikosketuksen pelastusalaan jo nuoriso-osastossamme. Savusukeltajia on kahdeksan ja ryhmänjohtajia viisi. – Lähtövahvuus päivisin vaihtelee, ja jonkin verran on ollut myös nollalähtöjä. – Noin 150 lähdön palokunnassamme on mahdollista saada monipuolinen kuva pelastustoiminnasta. Erityiskohteena maailman suurin puukirkko Kerimäen kirkon paloturvallisuutta on Tuomas Valtan mukaan mietitty tarkkaan. – Meillä on vapaamuotoisessa varallaolossa kesällä virka-ajan ulkopuolella 1+1 tai 1+2, talvella 1+0. Venetoimintaan on koulutettu seitsemän henkilöä. Noin 600 metriä pitkän vesilinjan varrella on myös kaksi vesipostia. Ryhmänjohtaja Tuomas Valta Kerimäen sopimuspalokunta: Olemme myös kasvattajaseura. Palokunnan hälytyskelpoisten keski-ikä on 31,8 vuotta. Päivälähtöongelma on tuttu myös kerimäkeläisille, sanoo Tuomas Valta. Kerimäen sopimushenkilöstön hälytysvahvuus on 20, joista kaksi naisia. Harjoittelemme kirkolla säännöllisiin väliajoin. 23 Nykyään Savonlinnan kaupunkiin kuuluvalta Kerimäeltä on kouluttautunut pelastusalan ammattiin useita sopimuspalokuntalaisia. Tuomas Valta pitää Kerimäen kirkkoa yhtenä parhaiten suojatusta erikoiskohteista. – Vesihuolto on järjestetty siten, että Puruveden rannassa on tehokas pumppujärjestelmä, joka kolmen dieselmoottorin voimin tuottaa vettä kirkolle jopa 12 kuutiota minuutissa. – Laskujeni mukaan heitä on muun muassa Lappeenrannassa viisi, kertoo sopimuspalomiehenä Kerimäellä toimiva metsäasiantuntija Tuomas Valta, 38. – Kirkossa on kattava ilmaisinja kuivasprinklerijärjestelmä. Hyvän rakenteellisen paloturvallisuuden lisäksi suunnitelmat kirkkopalon varalle ovat olemassa ja ajantasaisia. Metsäasiantuntija Tuomas Valta on toiminut sopimuspalomiehenä yli 20 vuotta
– Itse muistan urkujen ilmaisinjärjestelmän antaneen kerran erheellisen ilmoituksen palosta. 24 ”Uhkaava suurpalo” 2004 Sopimuspalomiehenä Kerimäellä 16-vuotiaasta saakka toiminut vesihuoltoasentaja Petri Kuusi, 47, muistaa tehtävän, joka ei hevin unohdu. Petri Kuusen mukaan tehtäviä kirkolle on ollut vähän. – Tarkemmin ”savua” tutkittaessa ilmeni, että näyn aiheutti valtava hyttysparvi. – Oli vuosi 2004. Palomestarin ja ensimmäisten yksiköiden päästyä perille tilanne näytti uhkaavalta. Kohteeseen hätäkeskus hälytti yksiköitä Itä-Savon alueen palokuntien lisäksi Joensuusta ja Mikkelistä. Tapahtuma keräsi paikalle aikamoisen paloautonäyttelyn ja sai myös valtakunnallista julkisuutta. ?. Vesihuoltoasentaja Petri Kuusen molemmat pojat ovat palokuntalaisia. AJONEUVOKALUSTO 441, Scania, -06 443, Scania, -13 447, M-B Vito,-19 4498 Yamaha Viking 448 Boomeranger 4482 Buster Perävaunu Öt-kontti. Hätäilmoituksen tehneet kansalaiset näkivät kirkon kupolin päältä, ristin juurelta tulevan savua
25 Venetehtäviä kerimäkeläisillä on 15-20 kappaletta vuodessa. Kuvassa Boomerangerin miehistönä Tuomas Valta ja Juri Kinnunen.
Ryhmänjohtajia on neljä. Miekkoniemen VPK on perustettu vuonna 1934. Huomionarvoista on palokuntamme keski-ikä 28 vuotta. Se mahdollistaa aktiivisen osallistumisen erilaisiin tapahtumiin turvallisuusviestinnän merkeissä. Savonlinnan VPK:n asemapaikka on keskustan länsilaidalla, Savonlinnan paloasemalla. Miekkoniemen VPK:n asema sijaitsee Kyrönsalmen itäpuolella. Yhdistyksen sihteeri, ajoneuvoasentaja Markus Puurtinen, 24, liittyi palokuntaan vuonna 2021.. Kolme vuotta palokunnassa toiminut Markus Puurtinen arvostaa jäsenistön aktiivisuutta. – Talossa on motivoitunut porukka ja hyvä henki. Pakko tunnustaa, että meitä vaivaa myös sopimuspalokunnissa yleinen päivälähtöongelma. – Sammutusauto ES 421 on Mersu vuodelta 1989 ja miehistöautollakin on ikää jo 18 vuotta. – Meillä oli nuoriso-osasto vuoden verran, mutta kouluttajapula ja epäkäytännölliset tilat aiheuttivat toiminnan loppumisen. Miekkoniemen VPK, Savonlinna Nuori 90-vuotias Hallituksen puheenjohtaja Mikko Saarela, 49, työskentelee pelastuslaitoksella, kalustonhallintajärjestelmän osa-aikaisena ylläpitäjänä. Puurtinen toivoo pelastuslaitokselta ajoneuvokaluston päivitystä. Vuoden sisällä meillä on ollut kaksi nollalähtöä. Hälytyksiä VPK:lle tulee 40-60 vuodessa. – Olemme pieni, 22 jäsenen palokuntayhdistys. Miekkoniemen VPK:lla ei ole tällä hetkellä nuorisotoimintaa. 90 vuoden taipaleelle on mahtunut niin nousukuin laskukausia. – Meillä on keskimääräistä nopeammat lähdöt kaupunkipalokunnaksi. Tällä hetkellä palokunnassa eletään yhdistyksen puheenjohtaja Mikko Saarelan mukaan nousukautta. Syynä on se, että osa henkilöstöstämme asuu lähellä paloasemaa. 26 Savonlinnan keskustassa toimii kaksi sopimuspalokuntaa. Yhdistyksen omistama paloasema sijaitsee Panunkadulla Miekkoniemessä. Hälytyskelpoisia on 12, näistä kolme naisia
?. Juhlavuottaan Miekkoniemen VPK viettää omalla porukalla. Palokunnan asemalla on tila kahdelle ajoneuvolle.. 27 Miekkoniemen VPK:lla on ensi vuodelle harkinassa aseman noin 140 neliömetrin laajennus. – Meillä on omalla tontilla jonkin verran rakennusoikeutta jäljellä. Olemme aloittaneet kartoittaa laajennuksen rakennuskuluja sekä mahdollista palosuojelurahaston tukea, valottavat Mikko Saarela ja Markus Puurtinen yhdistyksen kehittämissuunnitelmia. VPK:n oma vene (Faster 525 / Honda 100 hv) on laiturissa Haapaveden rannalla
Mikkelin paloasemaryhmään kuuluvan Juvan paloaseman toiminnan lisäksi Asko Valtonen vastaa pelastuslaitoksen varusteista. – Hankinnat ja varustehuollon koordinointi kuuluvat vastuulleni. – Olin aluksi kesämiehenä Varkaudessa, sitten 22 vuotta palomiehenä ja ylipa lomiehenä Mikkelissä. Asko Valtosen työhön kuuluu olennaisena osana myös vapaamuotoinen varallaolo. – Hankaluutena täällä Juvalla on se, että tekijöitä varallaoloon on vaikea saada. Näin ”rättivääpelinä” pyrin pitämään laitoksen henkilöstön sammutusvarusteet mahdollisimman ajanmukaisina. Palomestari Asko Valtonen ja vahingontorjunta-/ensivasteauto.. Näistä kaksi on naisia. vuosi. ?. Savusukelluskelpoisia on viisi. 28 Juvalla rauhallinen vuosi Etelä-Savon pelastuslaitoksen Juvan paloasemaa on vuodesta 2008 isännöinyt Joroisilta lähtöisin oleva palomestari Asko Valtonen. Tänä vuonna palokunnalla on Valtosen mukaan ollut yksi nollalähtö. – Tämä on ollut rauhallinen vuosi, koska yleensä tehtäviä on vuodessa 170-200. Hälytystehtäviä on kuluvan vuoden syyskuun loppuun mennessä ollut 108, joista 13 ensivastetta. Ryhmänjohtajia on Valtosen lisäksi kaksi. Etelä-Savon pelastuslaitos edellyttää hälytyskelpoisuuden ylläpitämiseksi 15 harjoituskertaa ja osallistumista 10 %:iin hälytystehtävistä vuodessa. Täällä Juvalla on nyt menossa 16. Juvan paloaseman sopimusmiehistön kirjavahvuudessa on 17 hälytyskelpoista sopimushenkilöä, joista 12 aktiivia. Vahvuus on pieni erityisesti virka-aikaan, mutta tuollon minimivahvuus on ainakin kaksi, eli minä ja päivystävä palomies. Juvan keskustassa sijaitsevalla paloasemalla päivystää vuorokauden ympäri yksi palomies Mikkelin työvuorosta. – Kysessä oli onneksi automaatti, joka ei aiheuttanut toimenpiteitä
AJONEUVOKALUSTO 211 Scania 213 Scania 217 MB Sprinter 2199 Mönkijä 218 vene trailerilla, resca Öt-kärry 014 tarkastusauto. Nyt on vuorossa viisi peräkkäistä 24 tunnin työvuoroa Juvalla. Ukrainalainen Serhii Balkovyi liittyi Juvan paloaseman sopimusvahvuuteen kuluvan vuoden elokuussa . Juvan asemalla on myös 24 h valmiudessa ensihoitoyksikkö ES 621. Pian hänet siirrettiin Mikkeli aseman nelosvuoroon. 29 Johanna Paasivuori on toiminut Juvan sopimuspalokunnassa yhdeksän vuotta Vuonna 2021 pelastajatutkinnon suorittanut mikkeliläinen Oskari Kiri sai viran puoli vuotta valmistumisensa jälkeen Mäntyharjusta
30 Ensihoitaja Marjo Suvanto ja vs. palomies Janne Avikainen ja Sulkavan monitoimiyksikkö.
– Jos tämä yksikkö lopetettaisiin, olisi seurauksena resurssipula molemmille toimialoille täällä Sulkavalla, päättävät lopuksi ensihoitaja Marjo Suvanto ja vs. . Eensihoitaja Marjo Suvanto, 38, aloitti Sulkavalla ensihoitoyksikössä keväällä 2015, ja samana syksynä ensihoitoyksikkö muuttui moniammatilliseksi yksiköksi. Viime aikoina paljon keskustelua herättäneet hybridiyksiköt ovat ainakin Etelä-Savossa kohtuullisen hyvin toimiva ratkaisu. – Tässä joutuu melko harvoin sammutusja pelastustehtäviin. – Aloitin tässä yksikössä huhtikuussa 2020. palomies Janne Avikainen. palomies Janne Avikaisella, 40, on vahva vpk-tausta ja perustason ensihoitajan koulutus. Muun muassa Keski-Suomessa on enää jäljellä Muuramen yksikkö. Marjon parina työskentelevällä vs. Useimmat tehtävät hoituvat kahden hengen vahvuudella. Pelastusalan koulutusta hän sai työnantajan järjestämällä sammutustyökurssilla. Etelä-Savossa kolme moniammatillista yksikköä – Täällä pystytään palvelemaan molempia, niin pelastuksen kuin ensihoidon tehtäviä. Moniammatillisten yksiköiden tilanne vaihtelee eri puolilla Suomea. Molempien mielestä Sulkava on sijainniltaan sopiva moniammatilliselle yksikölle. Erityisesti kapeilla mökkiteillä toivoisi joskus pienempää autoa. Neljän vuoden kokemuksella voin sanoa, että pelastuksen tehtäviä on vain muutama viikossa. Heidän ajoneuvonaan on Sulkavan yksikköä kevyempi Sprinter. Erityisesti Sulkavalla käytössä oleva hoito-/ kalustomodulilla varustettu MB Sprinter jakaa mielipiteitä. 31 Syksyllä 2025 tulee 10 vuotta siitä, kun Etelä-Savon ensimmäinen moniammatillinen yksikkö aloitti Sulkavalla. Yksikön alustaratkaisun tulisi olla toisenlainen, pohtii Janne Avikainen. Yksikölle annettavia tehtäviä pitäisi kohdentaa nykyistä tarkemmin. – Ei ole osunut omalle kohdalle tilannetta, että jokin tehtävän vaatima kalusto olisi puuttunut. Puumalan yksiköllä on 400 – 700 tehtävää vuodessa.. Marjo ja Janne pitävät moniammatillisen yksikön ajatusta hyvänä, mutta näkevät siinä myös kehitettävää. – Käytössä on aina otettava huomioon otettava ajoneuvon paino ja korkeus, joka on noin 3,5 metriä. Marjo Suvanto kiinnittää huomiota yksikön kokoon ja painoon. Meillä kun on vajaa tuhat tehtävää vuodessa ja niistä 100-150 on selvästi perinteisiä palokunnan tehtäviä. Sijoittelua voisi kyllä kehittää. – Esimerkiksi sairaalasiirtoihin tällaisen raskaan yksikön käyttöä pitäisi harkita tarkkaan. Vs.palomies Niilo Ukkonen (vas.) Mikkelin ykkösvuorosta päivystää Puumalassa sairaanhoitaja Mikko Salmelan kanssa
Tätä sanomaa ei tule nykyaikana unohtaa, sillä me kaikki olemme jatkuvasti vihamielisten toimijoiden laaja-alaisen vaikuttamisen kohteina. ERILAISTEN TURVALLISUUSVIRANOMAISTEN välittömässä yhteydessä toimii lukuisia yhdistyksiä, jotka myös tuottavat viranomaisille vastikkeellisia palveluita. Tavoitteena on kohdevaltion, yhteisön tai liittouman Yhdistystoimintakentän heikkoudet laaja-alaisen vaikuttamisen väylinä puolustuskyvyn horjuttaminen esimerkiksi aiheuttamalla epävarmuutta väestön keskuudessa ja heikentämällä maanpuolustustahtoa ja valtion poliittisen johdon toimintakykyä. Laaja-alainen vaikuttaminen on sotilaallisessa varautumisessa käytettävä uhkakuva. LAAJA-ALAINEN VAIKUTTAMINEN on suunnitelmallista, siinä yhdistellään eri keinoja ja se on usein pitkäkestoista. Tästä erinomaisena esimerkkinä ovat vapaaehtoiset palokuntayhdistykset, jotka ovat tehneet sopimuksen pelastustoimen viranomaisten kanssa ja toimivat siten sopimuspalokuntina. Uhkakokonaisuutta lähestytään sotilaallisesta näkökulmasta laaja-alaisena vaikuttamisena. Vaikuttaja pyrkii itselleen edullisten olosuhteiden muodostamiseen ja omien päämääriensä edistämiseen käyttämällä keinoja, jotka soveltuvat parhaiten kuhunkin tilanteeseen. Se pitää sisällään hybridivaikuttamisen ja hybridisodankäynnin, mutta uhkakuvaan sisältyy myös avoin sotilaallinen voimankäyttö osapuolten välillä. 32 TALVIJA JATKOSODAN AIKANA tehtiin kansalaisille julisteita ja lehtisiä, joissa todettiin että ”vihollinen kuuntelee! Lörpöttelijät voivat tietämättään pettää isänmaansa” tai ”sinuakin vaanii vakooja, joka ohjaa pommit kotiisi”. Laaja-alainen vaikuttaminen ei korvaa, vaan pikemminkin täydentää hybridivaikuttamisen käsitettä. Vaikuttamista voi olla vaikea tunnistaa, ja siinä hyödynnetään yhteiskunnan haavoittuvuuksia jo normaalioloissa. LAAJA-ALAISEN VAIKUTTAMISEN keinovalikoimaan katsotaan kuuluvan muun muassa poliittisia, diplomaattisia, taloudellisia ja sotilaallisia keinoja sekä informaatioja kybervaikuttamista. TÄSTÄ VIISASTUNEENA kehotan kaikkia palokun. Vaikuttamisen keinovalikoima painottuu ei-sotilaallisiin keinoihin, mutta sillä vahvistetaan tai sitä tuetaan tarvittaessa sotilaallisen voiman käytöllä. On kiistaton fakta, että yhtäältä yhdistysja järjestökenttä on paitsi erinomainen lisä kansallisen turvallisuuden ylläpidossa, mutta toisaalta myös erittäin altis ja haavoittuvainen laaja-alaiselle vaikuttamiselle. Samankaltaista epämääräistä toimintaa on ollut havaittavissa myös pelastustoimessa ja sopimuspalokuntien piirissä. VIIMEISTEN VUOSIEN mittaa on tullut esille yhä enemmän epämääräisiä tapauksia, joissa nimenomaan yhdistysja järjestötoiminnan kautta on yritetty kalastella tietoja viranomaistoiminnan suojatuista toiminnoista, viranomaisverkoista ja varautumissekä valmiusasioista. TURVALLISUUSYMPÄRISTÖN MUUTOS on vakiinnuttanut suomalaiseen turvallisuusja uhkakeskusteluun laaja-alaisen vaikuttamisen käsitteen. Turvallisuusympäristön jatkuva muutos on heijastunut ja tulee edelleen vaikuttamaan nykyaikaiseen sodankäyntiin, jonka määrittelyä ohjaa entistä moninaisemmat uhkakuvat sekä laaja-alaisen vaikuttamisen kaikki mahdolliset keinot
33 tayhdistyksiä ja koko pelastustoimea olemaan valppaana erilaisten laaja-alaisen vaikuttamisen keinojen ilmaantuessa sekä pitämään ilmoituskynnyksen mahdollisimman matalana kaikissa turvallisuuspoikkeamissa. YHDISTYSTOIMINNAN täytyy perustua luottamukseen, mutta terve epäilys ei koskaan ole pahitteeksi ja esimerkiksi pelastustoimen aiemmasta kokemuksesta täytyy vakuuttavien sanojen lisäksi olla näyttöä. Naiivi uskominen pelkästään sanoihin voi johtaa tilanteisiin, joissa vihamielinen toimija pääsee läpäisemään liian monta suojamuuria, ennen kuin vahinko huomataan tai sen laajuus ymmärretään. Mikäli kohtaatte painostusta, tiedustelua ja sabotaasia, asiamiestoimintaa, kyberoperaatiota ja elektronista vaikuttamista, GPS-häirintää, tai henkilöitä, jotka pyrkivät osallistumaan toimintaanne valheellisin perustein, niin tehkää siitä ilmoitus poliisille. Tämä kaikki vaatii meiltä ymmärrystä nykyaikaisista uhkista ja turvallisuusriskeistä, mutta tietoa on jo nyt paljon saatavissa ja tarjolla. OLKAAMME SIIS HEREILLÄ ja suhtautukaamme turvallisuuteemme vakavasti. Henkilöiden osalta myös turvallisuusselvitysmenettelyn hyödyntäminen niin nuorisokuin operatiivisessa toiminnassa tulisi olla lähtökohta eikä poikkeus. Turvallisuuskulttuuri ei synny itsestään, vaan sitä pitää rakentaa, vaalia ja ylläpitää päivittäin. kolumni ALARMNISTI MARKO PALOKANGAS Sotilasprofessori Palokunnan ryhmänjohtaja
Huomiosi kiinnittyy naapuriisi, joka touhuaa jotakin mielestäsi kummallista pihallaan. Opetussuunnitelma ohjaa opettajien ja suunnittelijoiden työtä sekä materiaalin tuottamisessa että koulutuksen kehittämisessä. 34 Teksti Pelastusopisto Kuvittele itsesi aamukahvipöytään, juomaan kahvia ja katsomaan ikkunasta ulos. Kuva: Pelastusopisto.. Koulutusjohtaja hyväksyy sopimushenkilöstön opetussuunnitelman vuosittain. Mikäli valitset mennä kysymään, voit saada vastauksen, joka selittää naapurisi toiminnan järkevyyden. Sama periaate pätee myös sopimuspalokuntien koulutukseen: keskustelemalla ja kysymällä meitä askarruttavia asioita sopimuspalokunnilta, voimme saada selville, mitkä ovat ne koulutukselliset haasteet, joita sopimuspalokunnat kohtaavat arjessaan. Sammutusja pelastustyöhön osallistuvan sopimushenkilöstön koulutus Kehittyvä koulutusjärjestelmä pelastustoimen tarpeisiin Pelastusopiston lakisääteisenä tehtävänä on tuottaa ja kehittää sopimuspalokuntien koulutusmateriaalia sekä ylläpitää ja päivittää opetussuunnitelmaa. Koulutuksesta vastaava suunnittelija esittelee tarvittavat muutosehdotukset kehittämisverkostolle, joka toimii koulutusjärjesPelastajien kemikaaliharjoitus, kemikaalipitoisuuksien mittaaminen. Koulutuspäällikkö puolestaan vastaa sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmästä ja ohjaa sekä resursoi opettajien ja suunnittelijoiden työaikaa sekä tehtäviä. Samalla saatat oppia jotain uutta ja nähdä tilanteen toisen henkilön näkökulmasta. Hetken seuraamisen jälkeen pohdit, pitäisikö avata puhelin ja kirjoittaa hauska somepostaus hänen puuhistaan – vai mennä kysymään, mitä hän tekee ja miksi
Yksityiskohtaiset koulutusmateriaalin harjoitussuunnitelmat osaamistavoitteineen toimivat viikkoja työvuorokoulutusten harjoitusten runkona. Pelastusopiston tekemä kurssimateriaalien vuosittainen päivittäminen mahdollistaa uusimpien toimintatapojen jalkautumisen nopeasti myös sopimuspalokuntiin. Kouluttajakoulutuksen merkitys Pelastusopisto vastaa ja toteuttaa vastaavien kouluttajien koulutuksen. Koska sopimushenkilöstön kurssit ovat intensiivisiä, saman koulutusmateriaalin käyttö myös viikkoharjoituksissa tukee oppimista ja auttaa syvällisemmässä asioiden omaksumisessa. Sopimukseen on kirjattu, miten ja ketkä voivat käyttää Pelastusopiston tuottamaa koulutusmateriaalia. Koulumaalin itsenäisesti opiskeltava materiaali mahdollistaa aikaan ja paikkaan sitomattoman oppimisen perinteisten luentojen sijasta. Keräämme tietoa muun muassa siitä, paljonko kurssilaiset käyttävät aikaa itsenäiseen opiskeluun, onko kurssille asetetut osaamistavoitteet saavutettu sekä onko kurssi toteutettu työturvallisesti ja ettei kurssilla esiinny epäasiallista käytöstä. 35 telmän suunnittelun tukena. Kurssin jo suorittaneet saavat erinomaisen kertauksen, ja he, jotka eivät ole vielä suorittaneet kurssia voivat osallistua harjoituksen tukija lisätehtäviin. Luentomateriaaleja voidaankin hyödyntää kouluttajan apuna myös viikkoja työvuorokoulutusten järjestämiseen. Palautteen perusteella kehitämme koulutusjärjestelmää ja kurssimateriaaleja vastaamaan tarvetta. Koulutukset tulee järjestää valtakunnallisen koulutusmateriaalin ja toteutussuunnitelman mukaisesti. Yhteisenä tavoitteena kaikilla sopimushenkilöstön koulutukseen osallistuvilla henkilöillä on varmistaa, että koulutus vastaa alan tarpeisiin ja kehitykseen. Pelastusopisto kerää palautteen kaikilta kursseilta, sekä kurssilaisilta että kouluttajilta. Lisäämme mahdollisesti tulevaisuudessa koulutusmateriaaleihin myös palautelinkin materiaalin käyttämisestä viikkoja työvuorokoulutusten koulutusmateriaaleina. Kehittämisverkostoon kuuluu henkilöitä pelastuslaitoksilta, palokunnista, sopimushenkilöstöä edustavista liitoista sekä sopimushenkilöitä. Videoja kuvamateriaaleja voi hyödyntää esimerkiksi harjoitukseen osallistuvien orientoimiseen, koulutuksen aikaiseen esimerkkisuoritukseen sekä suorituksen kertaamiseen koulutuksen jälkeen. Hyvinvointialueet ovat tehneet Koulumaalin käyttämisestä sopimuksen Pelastusopiston kanssa. Koulutusjärjestelmän kehittämisessä ja materiaalin tuottamisessa on mukana joukko asiantuntijoita erilaisilla taustoilla ja näkemyksillä, jotta koulutus vastaisi mahdollisimman hyvin pelastusalan moninaisiin tarpeisiin. Koulutusten osaamistavoitteet on määritelty pelastustoimintaa ohjaavien julkaisujen, kuten suorituskykyhankkeen sekä sukellusja pintapelastusohjeiden perusteella. Pelastustoiminnan osaamisvaatimukset lisääntyneet Sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmän kurssit sisältävät enemmän opiskeltavia asioita kuin aiempina vuosina, koska osaamisen vaatimukset pelastustoiminnan tehtävillä ovat lisääntyneet. Koulutus koostuu pedagogi??. Pelastustoimintaan osallistuminen vaatii sekä tiedollista että taidollista osaamista muun muassa pelastustekniikoiden, pelastusryhmien suorituskyvyn ja työturvallisuuden osalta. Koulutusmateriaalin luentojen tavoite on syventää tiedollista osaamista kouluttajan tukemana ja mahdollistaa jo olemassa olevan tiedollisen osaamisen siirtämisen käytännön toimintaan. Yhtenäinen pelastustoimen koulutusmateriaali Sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmän kurssimateriaalit, kuten luennot, itseopiskelumateriaalit ja harjoitussuunnitelmat on jaettu pelastuslaitoksille Koulumaalissa, joka on Moodle-alustalle tehty koulutusympäristö. Kurssien koulutusmateriaalien käyttö on sallittu esimerkiksi viikkoja työvuorokoulutuksiin, kunhan noudatetaan sopimuksen muita ehtoja. Palokuntakoulutuksessa käytettävä koulutusmateriaali on osittain sama kuin ammattihenkilöstön koulutuksessa Pelastusopistolla käytettävä materiaali, joten kurssimateriaalin hyödyntäminen esimerkiksi sopimuspalokuntien viikkoharjoituksissa mahdollistaa yhtenäiset toimintatavat pelastustoiminnan tehtävillä. Hyväksytysti suoritetun sopimushenkilön kurssin jälkeen henkilön osaaminen on yhtenäisellä tasolla huolimatta siitä, kuka koulutuksen on järjestänyt, missä se on toteutettu tai kuka on toiminut kouluttajana
Kuva: Pelastusopisto. Aihekohtaisten koulutusten tavoite on varmistaa kouluttajien ajantasainen ja tutkintokoulutuksen kanssa linjassa oleva sisältöosaaminen. . Pedagoginen koulutus keskittyy pedagogisten tietojen, taitojen ja asenteiden kehittämiseen. On tärkeää, että myös sopimuspalokunnat osallistuvat aktiivisesti keskusteluun ja ratkaisujen etsimiseen. Pelastajien kemikaaliharjoitus, oman suojautuneen henkilöstön puhdistaminen puhdistuspaikalla. 36 sesta ja aihekohtaisesta koulutuksesta. Vastaava kouluttaja ja koulutuksen järjestäjä huolehtivat, että koulutus toteutetaan työturvallisesti eikä epäasiallista kohtelua esiinny kursseilla. Vastaavan kouluttajan tehtävä on muun muassa valvoa, että kurssien opetussuunnitelmassa määritellyt osaamistavoitteet täyttyvät kurssin hyväksytysti suorittaneiden osalta. Yhdessä voimme kehittää pelastusalan koulutusta vastaamaan paremmin nykyisiä ja tulevia tarpeita. Kysymällä meidän sopimushenkilöstön koulutuksesta vastaavilta suunnittelijoilta, kuten alun esimerkin kuvitteelliselta naapurilta, voitte saada selityksen mieltänne askarruttaviin kysymyksiin. Pelastusopisto toivoo, että tämä artikkeli kannustaa lukijoita etsimään ratkaisuja haasteisiin, ei vain nostamaan niitä esille tulevissa keskusteluissa – oli kyse sitten palokuntien kahvipöydistä, viikkoharjoituksista tai Pelastusopiston järjestämistä koulutustilaisuuksista. Näihin haasteisiin vastaaminen edellyttää jatkuvaa koulutusmateriaalin ja -järjestelmän kehittämistä. Lisäksi vastaava kouluttaja huolehtii, että kurssilla toimivien kouluttajien tiedot ja taidot vastaavat koulutuksen sisältöä. Ruotsinkielinen kouluttajakoulutus, Pelastustoiminnan peruskurssin aihekohtainen koulutus Turussa. Aihekohtaisessa koulutuksessa keskitytään puolestaan kurssikohtaiseen substanssiosaamisen vahvistamiseen, kurssimateriaalin pedagogiseen hallitsemiseen sekä Koulumaali-oppimisympäristön käyttöön. Koulutusjärjestelmän tulevaisuus Pelastustoimella on monia haasteita, kuten taloudelliset paineet, osaamisvaatimusten kasvaminen sekä ihmisten ajankäyttöön ja fyysiseen kuntoon liittyvät ongelmat. Kuva: Pelastusopisto.
Avustusta voidaan myöntää toimintoihin, joilla ehkäistään tulipaloja tai edistetään pelastustoimintaa. Kohta sisältää myös neljä hyvinvointialueiden hanketta, yhden Helsingin pelastustoimialan hankkeen, kaksi osakeyhtiöiden hanketta sekä kahdeksan henkilökohtaista apurahaa. Vuoden 2025 osalta päätös jaettavista avustuksista tehdään Palosuojelurahaston hallituksen kokouksessa 9.12.2024. Palosuojelurahasto avusti vuonna 2023 pelastusalan järjestöjä 6 731 008 eurolla. Avustus Kunnat Pelastusalan järjestöt Sopimuspalokunnat Muut* Kalusto 888 227 € Rakennukset 654 698 € 634 921 € Tutkimusja kehittämishankkeet 219 700 € 2 881 008 € 3 267 581 € Pienavustukset 1 262 820 € Yleisavustukset 3 850 000 € Yhteensä 874 398 € 6 731 008 € 2 785 968 € 3 267 581 € * Avustussumma pitää sisällään yhdeksän Pelastusopiston hanketta (yhteensä 1,54 miljoonaa euroa) sekä Aalto-yliopistolta, Työterveyslaitokselta ja sisäministeriöltä kultakin yhden hankkeen. ??. Lähde: Palosuojelurahaston tilinpäätös 2023. Palosuojelurahaston myöntämien avustusten jakautuminen saajaryhmien mukaan vuonna 2023. 37 Palosuojelurahaston yleisavustus avainasemassa Palosuojelurahasto myöntää yleisavustuksia hakemuksesta pelastusalan järjestöille ja pelastusalan liitoille sekä muille vastaaville yhteisöille. Vastaavasti vuonna 2022 pelastusalan järjestöille Palosuojelurahaston rahoituksen osuus oli 5 192 195 euroa
Parhaillaan SPPL hallinnoi yhdeksää hanketta, joista kahdeksaan rahoitusta saadaan Palosuojelurahastolta. Palopäällystöliitto julkaisi uuden verkkosivuston vuoden 2023 alussa, ja sivustolle lisättiin blogi. Kansainvälisyys on myös tärkeässä roolissa SPPL:n työssä. 38 Suomen Palopäällystöliiton toiminnanjohtaja Ari Keijonen kertoo, että Palosuojelurahaston yleisavustuksella on merkittävä rooli, jotta toiminta on monipuolisista ja kustannustehokasta ajan vaatimuksien mukaan. –Sammutustekniikkaa ja -taktiikkaa koskevat aiheet koetaan tällä hetkellä erityisen tärkeiksi. Vuonna 2023 SPPL toteutti neljää eri hanketta ja valmisteli yli kymmenen hankehakemusta tärkeiksi kehittämiskohteiksi tunnistetuista aiheista. Siinä yhtenä teemana on onnettomuuksien ehkäiseminen. Heissä on vahvaa asiantuntijuutta ja pyrimme jakamaan tätä tietoutta eri foorumeillamme, Timonen sanoo. Viestinnällä vaikuttavuutta Palopäällystöliitto on tiivistänyt yhteistyötä Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston turvallisuusviestinnän asiantuntijaverkoston kanssa. Tätä tavoitetta tukee koulutustoiminta, joka on kohderyhmäkohtaisuudesta huolimatta avointa kaikille. Lisäksi tulee Pelastustoimen johtamisen symposium. Järjestön kokouksessa SPPL:n edustaja on ollut kertomassa muun muassa MentalFireFit-hankkeen sisällöstä ja merkityksestä sekä posttraumatyöpajatoiminnasta. Hankkeilla ja lausunnoilla vaikuttavuutta Palopäällystöliitto antoi vuoden 2023 aikana 9 lausuntoa. Opintopäivät ovat osoittautuneet tärkeäksi koulutuksen työkaluksi. Myös SPPL:n viestintä on suunnattu sekä jäsenille että muille alan toimijoille Koulutus on toiminnan keskiössä – Olemme olleet koko historiamme ajan pelastustoimialan suurin koulutusorganisaatio ei-tutkintoon johtavalla puolella, kertoo koulutusjohtaja Tomi Timonen Suomen Palopäällystöliitosta. Syksyllä 2023 Palopäällystöliitto järjesti Pohjoismaisen palopäällystön opintoviikon Helsingissä. Tavoitteena on kehittää turvallisuusviestinnän asiantuntijoiden osaamista. Ammatilliset pätevyydet sen sijaan kuuluvat Pelastusopiston koulutustehtävään. Käsittelemme opintopäivissä uusia aiheita. –Ilman yleisavustusta koulutustemme hintalappu olisi paljon suurempi kuin nyt, yleisavustuksella on siis ratkaiseva merkitys palvelujemme tuottamiseen. Myös asiantuntijatoimintojen kannalta yleisavustus on aivan ehdoton, Keijonen kertoo. Suuri osa kouluttajista löytyy omalta kentältä. Uusimpina näistä ovat Turvallisuutta lumivyörymaastoon: työkaluja pelastustoimelle ja tietoa liikkujille (Lumi) sekä vuoden 2025 puolella alkava Onnettomuuksien ehkäisyn suunnitelmaohjeen laadinta. Suomen Palopäällystöliitto ry Teksti Johanna Heikkilä Kuvat SPPL. Palopäällystöliiton jäsenpalveluiden keskeisenä tavoitteena on pelastusalan osaamisen kehittämisen lisäksi alan toimijoiden yhteisöllisyyden lisääminen. SPPL:n asiantuntijaedustajia toimi vuoden 2023 aikana yli viidessäkymmenessä työtai ohjausryhmässä. Järjestämämme muun muassa Onnettomuuksien ehkäisyn ja Palontutkinnan opintopäivät. Lausuttavana oli muun muassa pelastustoimen viestinnän linjaukset, pelastuslain muuttaminen ja asetus pelastustoimen kansainvälisen avun erityisvalmiudesta. –Ajan hengessä pysyminen on erittäin tärkeää. Lausuntojen laatimisessa käytettiin laajasti apuna jaostojen johtokuntien ja jäsenten asiantuntemusta. Uuttakin on tulossa, sillä suunnitteilla on onnettomuusviestinnän ja pelastustoiminnan johtamisen osaamisen kehittämisen yhdistävä tapahtuma. SPPL osallistuu myös CTIF:n kansallisen komitean toimintaan. SPPL julkaisee kuukausittaista ajankohtaiskirjettä ja neljästi vuodessa ilmestyvää Palopäällystö-lehteä. Tämän vuoden webinaarisarjaa aiheesta on katsottu jo 16 000 kertaa. –Jäsenistöä meillä on pari tuhatta. ?. Esimerkiksi Euroopan palopäällystöjärjestö FEU:n (Federation of EUropean Fire Officers) toimintaan osallistutaan aktiivisesti
Liitolla ei ole ammatilliseen edunvalvontaan liittyviä tehtäviä. Jäsenistöön kuuluu muun muassa pelastusalan palopäällystöä ja alipäällystöä, sopimuspalopäällystöä, turvallisuusalan asiantuntijoita ja johtavissa asemissa olevia henkilöitä sekä näiden alojen opiskelijoita. Vuoden 2023 tunnuslukuja: Noin 2000 jäsentä 75 tapahtumaa 4400 osallistujaa yli 50 toimielintä tai projektia, joissa SPPL:llä edustus 89 alan ansiomerkkiä myönnettiin SPPL:n hallinnoimat projektit vuonna 2024: Arktisen alueen pelastustoiminnan varautuminen ja sopeutuminen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin (ArcResc Climate) (UM) International Safety Education Seminar 2025 (ISES 2025) (PSR) Onnettomuuksien ehkäisyn suunnitelmaohjeen laadinta -hanke (PSR) Pelastusalan sanasto (PSR) Pelastustoimen venetoiminnan kouluttajakoulutuksen kehittämishanke – PETOVEKO (PSR) Pelastustoiminnan valmiuden turvaaminen hybridiuhissa (PSR) Rivitalojen yläpohjien palo-osastoinnin toimivuuden selvityshanke (PSR) Sammutustekniikka ja -taktiikka rakennusja liikennevälinepaloissa -webinaarisarja (PSR) Turvallisuutta lumivyörymaastoon: työkaluja pelastustoimelle ja tietoa liikkujille (Lumi) (PSR). Suomen Palopäällystöliitto on vuonna 1932 perustettu koulutusja asiantuntijajärjestö, jonka keskeisimpiä tavoitteita on yhteiskunnan turvallisuuden edistäminen ja jäsenistönsä ammattiosaamisen kehittäminen
– Näen sopimuspalokunnat alueellisina turvallisuuskeskittyminä. Siihen oleellisesti kuuluu vapaaehtoistyön jatkuvuuden varmistaminen. Vielä 20 vuotta sitten alueella asui 200 000 ihmistä ja sopimuspalokuntalaisia oli 200. Lakkautettua palokuntaa on vaikea nostaa uudelleen toimintaan, sillä ihmiset ehtivät löytää vapaa-ajalleen muita väyliä. Kyvykkäiden tekijöiden määrän lisääminen pelastustoimessa ja osaamistason nostaminen pelastustoimen tehtävissä nähdään liitossa varteenotettavana haasteena. Hallitusjäsenet ja -varajäsenet muodostavat laajan verkoston ympäri maata. 40 Teksti Johanna Heikkilä Kuvat SSPL Sopimuspalokuntien toimintakyvyn säilyttäminen on SSPL:n keskeistä työsarkaa. Palokuntia myös lakkautetaan. Heidän osuuttaan kutsutaan pelastustoimen vapaaehtoistoiminnaksi. Kuva SSPL arkisto. SSPL kantaa huolta palokuntien elinvoimasta. Palokuntayhdistyksissä on myös muita sopimuspalokuntatoimintaa tukevia jäseniä, jotka eivät osallistu hälytystoimintaan. Nyt vastaavat luvut ovat Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry – Finlands Avtalsbrandkårers Förbund rf (SSPL) on sopimuspalokuntien ja niiden taustalla toimivien palokuntayhdistysten liitto, jonka jäsenyhteisöt ovat vapaaehtoisia palokuntayhdistyksiä (VPK), henkilökohtaisen sopimuksen palokuntien (HSPK) palomiesyhdistyksiä ja laitos-/tehdaspalokuntia jotka toimivat myös sopimuspalokuntina. Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry Hämeenlinnan VPK vuoden 2020 sopimuspalokunta, tunnustuksen luovutustilaisuus Hämeenlinnan VPKn talolla. Ne ovat kylien ja kaupunginosien kannalta aivan keskeisiä, korostaa toiminnanjohtaja Ari Maskonen. Yhteensä palokuntalaisia on noin 33 500. Suomessa on noin 700 sopimuspalokuntaa. –Vuodesta 2004 lähtien jatkunut resurssien väheneminen on viety niin pitkälle, kuin se ylipäänsä on mahdollista, hän jatkaa. Hälytyskelpoisen pelastustoimen sopimushenkilöstön määrä sopimuspalokunnissa on uusimman SSPL:n arvion mukaan noin 14 250. He muodostavat Suomen suurimman pelastushenkilöstön ryhmän. Alueellisesti katsottuna kouluttajien saatavuus ja sitouttaminen puolestaan vaikuttavat siihen, miten koulutuksia pystytään toteuttamaan ja toisaalta esimerkiksi siihen, miten ne sopivat koulutettavien tilanteeseen ja aikatauluihin. Tulisi aina pohtia, mitä kasvavat koulutusvaatimukset merkitsevät siltä kannalta. –Esimerkkinä Kainuun pelastuslaitoksen tilanne. –Väestö ikääntyy, erityisesti haja-alueilla. SSPL:lla on kaksi työntekijää, toiminnanjohtaja Ari Maskonen ja järjestöpäällikkö Aleksi Peurala. – Tällä hetkellä sopimuspalokuntakentällä on ristipaineita erityisesti edelleen jatkuvien säästöjen vuoksi, kuvaa Maskonen
Sopimuspalokunna n päällikkökurssi 49 ja 50. Uudistumisen ja kehittymisen tukemista Pelastustoiminnassa näkyvät muutokset ovat olleet myös myönteisiä. Vuoden sopimuspalokunta -tunnustus Sopimuspalokuntien työn merkitystä SSPL tuo esille vuosittain jaettavalla Vuoden sopimuspalokunta -tunnustuksella. Palosuojelurahasto on tukenut SSPL:n toimintaa vuosittain yleisavustuksella osana sopimuspalokuntien toiminnan jatkuvuuden turvaamista. –Maksuttomana, matalan kynnyksen toimintana tämä on ehdottomasti sosiaalisia eroja tasaavaa, hän korostaa. –Liikenneonnettomuuksissa vammautuu vähemmän ihmisiä kuin aiemmin. Sopimuspalokuntien merkitys korostuu harvaan asutulla alueella, jossa ne ovat mukana noin 90 % pelastustoimen hälytystehtävistä. Elinvoimaisuutta alalla on. – Palosuojelurahasto on erityisesti tässä asiassa merkittävä rahoittaja. –Palokuntayhdistys toimii -oppaan päivitys on juuri alkanut, ja se käännetään ruotsiksi ja englanniksi, kertoo järjestöpäällikkö Aleksi Peurala. Palosuojelurahasto on tukenut myös Sopimuspalokuntabarometri 2023 hanketta, joka päättyi juuri barometrin käännöstyön valmistuttua, sekä suomenja ruotsinkielisten versioiden postitusten myötä. SSPL lähettää kaikille ryhmänjohtajakurssilta valmistuville kiitoskirjeen toimintaan osallistumisesta ja pienenä kiitoksena ryhmänjohtajan arvoasematunnuksen. Vuosittainen avustussumma on myös noussut vuodelle 2011 myönnetystä 40 000 euron yleisavustuksesta noin 200 000 euroon. Tänä vuonna tunnustus myönnettiin Kauttuan Tehtaiden VPK:lle. . Sopimuspalokunnat ovat keskeinen osa Suomen pelastustoimintaa. Uudet teknologiat ajoneuvoissa tai paloturvaa lisäävät laitteet ovat olleet merkityksellisiä ratkaisuja. Palokuntien nuorisotoiminnalla voidaan nähdä myös yhteiskuntarauhaa ja turvallisuutta lisäävät roolit. Palosuojelurahaston hankeavustukset mahdollistavat uuden tiedon välittämisen alalle. Toiminnanjohtaja Ari Maskonen nostaa esille nuorisotoiminnan jatkuvuuden turvaamisen. Yhteistyön tekeminen muidenkin kuin pelastusalan järjestöjen kanssa nähdään SSPL:ssä tärkeänä. Ja palokuolemien määrä on jatkanut laskuaan. Aivan liian vähän pelastusalalla tehdään monitieteistä tutkimusta. Ne tuottavat merkittävän osan pelastustoimen palveluista erityisesti haja-asutusalueilla, joissa ne tarjoavat nopeaa ja paikallisesti saatavilla olevaa apua hälytystehtävissä. Samalla tulee jaettua osaamista ja tekemisen muodot tulevat tutuiksi. Esimerkiksi yhteiskuntaja kasvatustieteitä tulisi saada mukaan, Maskonen painottaa. 41 100 000 ihmistä ja 40 sopimuspalokuntalaista. Esimerkiksi 2023 perustettiin harvinaislaatuisesti Suomeen kaksi uutta sopimuspalokuntaa. Valinta perustuu muun muassa palokunnan aktiivisuuteen, innovatiivisuuteen ja esimerkilliseen toimintaan pelastusalan kehittämisessä. Aiemmin valintuiksi ovat tulleet esimerkiksi Taivalkosken VPK (2023) ja Valkeakosken VPK (2022). Nuorisotoimintaan voidaan innostaa myös yhteistyöllä toisen järjestön kanssa. SSPL:n tavoitteena on tukea vapaaehtoista palokuntatoimintaa ja etenkin sopimuspalokuntatoimintaa
Teksti Pekka Koivunen Kuva Oskari Tihinen. Sen 56 aktiivisen jäsenyhdistyksen toimintaa koordinoidaan kymmenhenkisen esikunnan voimin Helsingistä. 42 Suomen Meripelastusseura ry Merija järvipelastajilla 2000 tehtävää vuodessa Suomen Meripelastusseura ry (SMPS) on vuonna 1897 perustettu vapaaehtoisten merija järvipelastusyhdistysten keskusjärjestö Suomessa
Pyrimme vaikuttamaan asenteisiin paremman veneilykulttuurin kehittämiseksi, kuvailee toimitusjohtaja Jori Nordström Meripelastusseuran turvallisuusviestintää. Noin 2000 tehtävää vuodessa Vuosittain Meripelastusseuran vapaaehtoiset suorittavat lähes 2000 erilaista pelastusja avustustehtävää ja auttavat vuosittain yli 3500 ihmistä, joista noin parikymmentä pelastetaan todennäköiseltä menehtymiseltä. Yhtenä suurimpana haasteena toimitusjohtaja Jori Nordström pitää vapaaehtoisten riittävyyttä. Vapaaehtoisten rekrytoinnin pitää Nordströmin mukaan olla säännöllistä. – Yhteiskunnan eli valtion osuus budjetin tulopuolella on alle puolet, ja se muodostuu Sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) avustuksista sekä Rajavartiolaitoksen kautta maksettavasta suorasta valtionavustuksesta. – Tällä hetkellä jäsenyhdistyksissämme on tarkkaan ottaen 1493 meripelastajaa, joiden keski-ikä on 44,8 vuotta, kertoo toimitusjohtaja Jori Nordström, joka on kipparoinut Meripelastusseuraa vuodesta 2018. – Täältä Kaivopuistosta käsin rekrytointi ei onnistu, vaan sitä pitää tehdä paikallistasolla. – Merija järvipelastusyhdistyksissä kaikki toiminta on vapaaehtoista, eli jäsenet eivät saa palkkaa työstään. Nordström tähdentää, että kymmenen pääkonttorin työntekijän lisäksi Meripelastusseuralla ei ole muita palkallisia työntekijöitä. Pelastusasemista sijaitsee rannikolla 29 ja sisävesillä 30. Jäsenmaksun maksaa kaikkiaan noin 30000 henkilöä ja yhteisöä. – Merija järvipelastusyhdistysten, koulutettujen vapaaehtoisten meripelastajien ja aktiivijäsenten lisäksi jäsenkuntaamme kuuluu niin yksityisiä kansalaisia kuin yhteisöjäkin. Nordström pitää viime vuosikymmenten kehitystä kuitenkin myönteisenä, vaikka talous on aina joskus aiheuttanut päänvaivaa, Meripelastusseuran toiminta kun pyörii pääosin lahjoitusten ja jäsenmaksujen varassa. Tuttuja haasteita Jo 127 vuotta toiminut järjestö on kokenut matkan varrella niin yläkuin alamäkiäkin. Tuemme kuitenkin jäsenyhdistysten rekrytointiponnisteluja monin eri tavoin. 43 Vesillä tapahtuviin pelastusja avustustehtäviin Meripelastusseuran 59:llä asemalla on noin 1500 koulutettua vapaaehtoista meripelastajaa. – Toimimme veneilyturvallisuuden parantamiseksi myös tuottamalla ja jakamalla tietoa. Jori Nordström
Esimerkiksi Turun ja Vaasan seuduilla toiminta on jo vakiintunut olennaiseksi osaksi yhdistysten operatiivista toimintaa. 44 Valmiudet toimintaan usean tahon kanssa Turvallisuusja valmiuspäällikkö Marko Stenbergillä on toimitusjohtaja Nordströmin tapaan merikapteenin koulutus. Uuden järjestelmän käyttöönoton on tarkoitus alkaa vuoden 2026 alkupuolella. – Koulutus toteutetaan valtakunnallisilla kursseilla sekä jäsenyhdistysten itse järjestäminä koulutuksina ja käytännön harjoituksina. – Menemme turvallisuus edellä ja siksi satsaamme kalustoon ja varusteisiin sekä ennen kaikkea koulutukseen. Alusmiehistöillä tiukat koulutusvaatimukset Meripelastusseuralla on oma koulutusjärjestelmä, jonka mukaan kaikki pelastusmiehistöjen jäsenet koulutetaan. Rajavartiolaitoksen kanssa yhteistyö merellä tapahtuu lainsäädännön ja yhteistoimintamuistion säätelemänä. Hänen tehtäviinsä Meripelastusseurassa kuuluu muun muassa operatiivisen toiminnan seuranta ja ohjaus sekä suhteet viranomaisiin ja sidosryhmiin. Verkosta löytyy koulutusmateriaalia kaikille miehistön ja päällystön tasoille. Opittuja taitoja ylläpidetään harjoituksissa ja testataan muun muassa jokavuotisissa valtakunnallisissa meripelastustaitokilpailuissa, kertoo Jaakko Heikkilä. Meripelastusseurassa onkin päädytty hankkimaan uusi järjestelmä. – Yhteistyökumppaneita kentällä on oikeastaan kolme, koska yhteistyö on viime aikoina tiivistynyt hyvinvointialueiden ensihoidon kanssa. – Messi on palvellut pitkään, mutta se ei enää vastaa nykyisiä vaatimuksia. Koulutuspäällikkö Jaakko Heikkilä vastaa myös Meripelastusseuran toiminnanohjausjärjestelmä Messistä, joka on ollut käytössä jo 1990-luvulta lähtien. Heikkilän mukaan nyt on käynnissä speksauseli tarpeiden määrittelyvaihe. Ensivastetoiminta on jäsenyhdistyksissämme lisääntynyt viime vuosina. Sisävesillä yksikkömme ovat pelastustehtävissä pelastustoiminnan johtajan alaisuudessa. Toimintakeskuksen isäntänä toimii Teemu Hotanen. Marko Stenberg kertoo yhteistyön poliisin kanssa tapahtuvan Vapepan kautta. – Lähiaikoina pääsemme kilpailutusvaiheeseen. – Käytännössä kaikilla sisävesillä toimivilla yhdistyksillä on yhteistyösopimus hyvinvointialueensa pelastuslaitoksen kanssa. Koko järjestelmän suunnitellaan olevan käytössä vuoteen 2028 mennessä, Heikkilän lisäksi valtakunnallisten kurssien ja koulutuksien sekä verkkokoulutuksen parissa työskentelee koulutussuunnittelija Merja Bergwall. Stenbergin mukaan Meripelastusseurassa ja jäsenyhdistyksissä ollaan tarkkana laivanisännän ja varustamon velvollisuuksista ja vastuista. – Koulutus on edellytys aluksilla toimimiseen. Jaakko Heikkilän tehtäviin kuuluu myös Bågaskärin toimintakeskuksen koulutuskäytön koordinointi. – Verkko-oppimisympäristöä on nyt päivitetty vastaamaan tämän päivän vaatimuksia. Koronan vuoksi verkossa tapahtuvaa koulutusta lisättiin. Miehistön ja päällystön koulutussuunnitelmiin sisältyy useita eri osaamisalueita, joissa opiskeltavia asioita ovat muun muassa merimiestaidot, merenkulku, alustekniikka, ensiapu, viestiliikenne, etsintä-, pelastusja avustustoiminta sekä johtaminen aluksella. Lisäksi käytämme jonkin verran ulkopuolisia koulutuspalveluja, kuvailee koulutuspäällikkö Jaakko Heikkilä SMPS:n koulutusjärjestelmää. SMPS on yksi vapaaehtoisen pelastuspalvelun koordinaatio-/valmiusjärjestö. M a r ko St e n b er g. Meripelastajilla on operatiivisessa toiminnassa perinteisesti ollut Stenbergin mukaan kaksi ”isäntää”, Rajavartiosto ja pelastustoimi. Marko Stenberg kertoo sisävesien pelastustoiminnassa yhteistyön olevan sopimusperusteista, vaikka sitäkin johtamistoiminnan osalta sääntelee lainsäädäntö
Pääsääntöisesti uudisaluksemme ovat kotimaisten telakoiden tekemiä. Ja ak k o Hei kki l ä Suomen suurimpia laivastoja Meripelastusseuran 139 pelastusaluksen laivaston hankinnoista ja kunnosta vastaa tekninen päällikkö Taneli Mauno. Seuraavan viiden vuoden aikana käytössä olevaa kalustoa on tarkoitus peruskorjata. Parhaimmillaan tekniikkaa koskevia yhteydenottoja kentältä tulee päivässä kymmeniä. – Hankkimalla useita meripelastuskäyttöön rakennettuja RIB-veneitä Englannista käytettyinä ja varustamalla ne Suomessa, olemme säästäneet ison potin. – Mitään säännöllistä kierrätysohjelmaa pelastuslaitosten tavoin meillä ei ole. T an el i M a u no. Hänen ohellaan tekninen asiantuntija Markus Takala huolehtii alusten ylläpidosta ja korjauksista sekä katsastustoiminnasta. Taneli Mauno kertoo Meripelastusseuran kalustohankintapolitiikan onnistuneen viime vuosina melko hyvin. 45 Meripelastusseuran venekalustoa Taneli Mauno sanoo uusittavan tarpeen mukaan. – Meripelastusseuran laivasto on todennäköisesti Suomen suurimpia, kun tarkastellaan alusten määrää. Taneli Mauno tuli taloon vuonna 2009 alustarkastajaksi. – Tällä avustuksella saamme vähennettyä korjausvelkaa merkittävästi. Remonttitaitoisia on yhä vähemmän. – Yhdistyksissä on haasteena teknisesti pätevien henkilöiden saatavuus. Kalustotilannetta helpottaa lokakuussa julkistettu hallituksen esitys miljoonan euron avustuksesta meripelastusveneiden hankintaan, ylläpitoon ja korjauksiin. Oululaislähtöinen Mauno hankki vankan kokemuksen aluksista laivastossa ja palvellessaan yksityisissä venealan yrityksissä 2000-luvulla. Tällaisen määrän ylläpito ja kehittäminen vaatii meiltä jatkuvaa kommunikointia jäsenyhdistysten alusvastaavien kanssa. Uudishankintoja ei näillä näkymin tehdä tulevina vuosina
46
Jäsenpalveluja hallintopäällikkö Tiia-Maria Tykkä on toistaiseksi perhevapaalla. Tehtävät hoituvat kolmen hengen voimin. Lehden näköisversio on kaikkien kiinnostuneiden luettavissa kotisivuillamme. Jäsenlehti Trossi jaetaan printtilehtenä jäsenistölle kaksi kertaa vuodessa. Häntä sijaistavat jäsenpalvelunasiantuntija Anna Koponen sekä jäsenpalveluja hallintokoordinaattori Julia Vuorela. Talous, jäsenpalvelu ja hallinto omissa käsissä Suomen Meripelastusseura on talousjäsenpalveluja hallintoasioissa ”omavarainen”. Sadri Wirzenius kertoo Meripelastusseuran viestinnässä käytettävän monipuolista ja kattavaa kanavapalettia. – Ulkoisessa viestinnässä pääpaino on toimintamme tunnettuuden kasvattaminen, mutta myös vesillä liikkujien turvallisuustietouden lisääminen. Kuten kaikilla pääkonttorin henkilöillä, Sadrillakin oli taustalla kosketus merenkulkuun työtä aloittaessaan: työ merivoimien esikunnassa ja Kvarner Masa Yardsin telakalla. Lisäksi lähetämme uutiskirjeitä eri kohderyhmiin. Sadri Wirzeniuksen apuna on osa-aikainen sisällöntuottaja Oskari Tihinen, joka vastaa muun muassa kuvaja videotuotannoista sekä markkinointimateriaalien päivityksestä. Kuva Mika Pakarinen. Talouspäällikkö Tiina Hietikon vastuulla on Meripelastusseuran talouden ja avustusten hoito sekä kirjanpito ja tilinpäätös. Sisäisessä viestinnässä pyrimme pitämään jäsenistömme ajan tasalla mahdollisimman tehokkaasti. – Meillä on tietysti kotisivut. Meripelastusseuran ulkoinen viestintä painottuu myös ennaltaehkäisyyn. Jäsenpalvelusektorin vastuulla on muun muassa yhdistysten vuosittaisten jäsenmaksujen laskutus, jäsenien yhteydenotot sekä yhdistysten tukeminen hallintoon ja jäsenyyksiin liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi hän vastaa jäsenyhdistysten talousneuvonnasta. Somessa olemme aktiivisesti mukana Facebookissa ja Instagramissa sekä jonkin verran myös LinkedInissä ja X:ssä. 47 Viestintä tärkeässä roolissa Viestintäpäällikkö Sadri Wirzenius aloitti Meripelastusseurassa vuonna 2005. – Teemme viestintäyhteistyötä muiden alan järjestöjen kanssa ja olemme mukana useissa vesiturvallisuuskampanjoissa
30-40 solmua Min. 13 m Hytillinen jettivene Rakennusmateriaalina alumiini Nopeus n. 10 m Hytillinen jettitai perämoottorivene Rakennusmateriaalina alumiinitai lasikuitu Nopeus n. 7 m RIB tai sen kaltainen avomallinen jettitai perämoottorivene Rakennusmateriaalina lasikuitu, alumiini tai polyeteeni Nopeus n. miehistö 2 PV1-luokka PV2-luokka N. 35-40 solmua Min. 8 m Hytillinen perämoottorivene Rakennusmateriaalina alumiinitai lasikuitu Nopeus n. 30-40 solmua Min. 30 solmua Min. 17 m Hytillinen jettivene Rakennusmateriaalina alumiini Nopeus n. miehistö 2-3 PV5-luokka PR-luokka PV0-luokka M E R I P E L A S T U S S E U R A N A L U S L U O K A T. 1020 solmua Min. miehistö 4-5 N.10-12 m. miehistö 2 PV3-luokka N. Erimittaisia yksilöitä Rakennusmateriaalina alumiinitai lasikuitu Nopeus n. miehistö 2 N. 48 N. miehistö 2 PV4-luokka LISÄKSI VANHAN LUOKITUKSEN MUKAISET: N. miehistö 3 AV-luokka N.4-5 m RIB tai sen kaltainen avomallinen perämoottorivene Rakennusmateriaalina lasikuitu tai polyeteeni Nopeus n. 38 solmua Min. miehistö 4 Erimittaisia yksilöitä Hytillisiä akselivetoisia veneitä Rakennusmateriaalina alumiinitai lasikuitu Min. 30-42 solmua Min
49 SMPS Savonlinnan Järvipelastajat ry on 45 vuotta sitten perustettu Suomen Meripelastusseuran jäsenyhdistys. ?. Esa Hirvonen pitää pelastusaseman sijaintia erinomaisena – Tämän keskeisempää paikkaa pelastusveneiden tukikohdalle on vaikea löytää. Sesonkiaika ajoittuu heinäkuulle, jolloin Savonlinnaa ympäröivillä alueilla veneilyliikenne on vilkkaimmillaan. Savonlinnan Järvipelastajilla on käytössään kaksi pelastusalusta; Pv Pärske ja Pv Uuras. – Hälytystehtäviä meillä on avovesikaudella noin sata. Molemmat yhdistyksen veneet. Vuodesta 2005 käytössä ollut PV Uuras peruskorjataan talvella 2024-2025. Päivityksen ansiosta veneen käyttöikä pitenee vähintään 15 vuodella. – Yhdistyksellämme on sopimus Eloisan (Etelä-SaSavonlinnan Järvipelastajat ry SADAN TEHTÄVÄN YHDISTYS SAIMAALLA von hyvinvointialue) pelastuslaitoksen kanssa, kertoo yhdistyksen pitkäaikainen jäsen ja entinen puheenjohtaja Esa Hirvonen. Pärske ja Uuras Teksti Pekka Koivunen Kuvat Pekka Koivunen ja Savonlinnan JPY. Järvipelastajien noin 2500 km 2 toiminta-alue on laaja Savonlinnan keskeisestä sijainnista johtuen. Yhdistyksen pelastusasema sijaitsee syväväylän varrella Laitaatsillan telakka-alueella. Jäseniä yhdistyksellä on noin 450, joista järvipelastustoimintaan osallistuu aktiivisesti noin 20
Asemalla on miehistöja koulutustilojen lisäksi riittävät kuivaus-, varastoja harjoittelutilat. 50 SAVONLINNAN JÄRVIPELASTAJIEN ENSIVASTEHARJOITUS ELOKUUSSA 2024 Entinen satamakonttori on peruskorjattu toimivaksi pelastusasemaksi. Järvipelastajien ensivasteharjoitusta johti Esa Hirvonen.. Rakennuksen pinta-ala on 87 neliötä
51 INFO SMPS Savonlinnan Järvipelastajat ry Tukikohta Laivamiehentie 2, Laitaatsilta, Savonlinna Jäsenmäärä noin 450 Hälytysmiehistössä noin 25 henkilöä Vuosittain keskimäärin 100 tehtävää savonlinnan.jarvipelastajat@gmail.com http://savonlinna.meripelastus.fi PELASTUSVENEET Pv Pärske VES8282 Valmistaja: HT Engineering Oy Pituus: 8,0 m Leveys: 2,9 m Paino: 2,9 tn Nopeus: 32 kn (max. 40) Koneteho: 331 kW Toimintasäde: 80 nm Miehistö: 2 Propulsio: vesisuihku Pv Uuras VES828 Valmistaja: Boomeranger Boats Oy Pituus: 10,9 m Leveys: 3,6 m Paino: 4,5 tn Nopeus: 30 kn (max. 34) Koneteho: 354 kW Toimintasäde: 110 nm Miehistö: 2 Propulsio: vesisuihku ?
Liiton syyskauden kohokohta on vuodesta toiseen Vuoden sopimuspalokunnan valinta. Perusteena paikkamäärän laskemiselle on ajoneuvojen tekninen kehitys. Tämän vuoden tunnustus annettiin satakuntalaiselle, Eurassa sijaitsevalle Kauttuan tehtaiden VPK:lle. SSPL toimii Ajoneuvolain muutosesitys Seuraavaksi meillä on työn alla lausunto ajoneuvolain pelastusajoneuvon määritelmää koskevan kohdan muuttamisesta. SSPL toivoi lausunnossaan toimintavalmiuden ohjevalmistelun sijaan jämäkämpää asetukseen taikka lakiin perustuvaa ohjausta. Vuoden sopimuspalokunta 2024, Kauttuan tehtaiden VPK. Tätä ajoneuvolain 30 § pykälää on esitetty muutettavaksi siten, että sopimuspalokuntien olisi mahdollista hankkia alle 3500 kg painava avolavamallinen pelastusajoneuvo. SSPL tulee lausunnossaan esittämään kyseisen kohdan muuttamista niin, että se sallisi jatkossa kaikkien tarpeellisten pelastusajoneuvojen hankkimisen palokuntayhdistyksille sekä miehistöautoja koskevan kohdan muuttamista niin, että nykyinen yhdeksän hengen paikkamäärävaatimus laskisi kahdeksaan. Yhtenä painavana perusteena oli jäsenet aktiivisesti toiminnan kehittämiseen ja ylläpitoon mukaan ottava, osallistava johtamisasenne. Lausuntoesitys muodostuu näin ollen kahdesta erillisestä esityksestä, mikäli ensimmäinen, kaiken kokoiset ajoneuvot salliva esitys ei johda haluttuun tulokseen. 52 Syksy on ollut vilkasta Suomen Sopimuspalokuntien Liitonkin toiminnassa perinteiseen tapaan. Lisäksi olimme huolissamme riskiruutujen määräytymisperusteiden tarkoituksenmukaisesta toteutumisesta. Hallinnollisella puolella on maassamme laadittu uutta kansallista Yhteiskunnan turvallisuusstrategiaa ja pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjetta
Aihealueena tulemme jatkamaan taas ajankohtaisilla pelastustoimen aiheilla, meitä puhuttavat ainakin edelleen erilaiset ajankohtaiset kriisit sekä se, mitä meillä pelastusalalla paikallisestikin tapahtuu. Vuoden 2026 jälkeen kunnat eivät enää voi vuokrata sosiaalitoimen, terveydenhuollon taikka pelastustoimen kiinteistöjä hyvinvointialueille suoraan omasta taseestaan, vaan kiinteistöt on yhtiöitettävä tai myytävä. Hälytysmerkki aktiivien muistamiseen Alkuvuodesta palokuntien kenttävierailuilla saimme pyynnön kehittää muistamisjärjestelmän, joka huomioisi paremmin hälytystoimintaan aktiivisesti osallistuvat sopimuspalokuntalaiset. Voidaankin arvioida, että vastaavalla aikavälillä 2024–2032 tarvitaan vähintään 4480, mutta jopa 5500 uutta sopimuspalokuntalaista. On myös tunnettu tosiasia, että sopimuspalokuntalaiset lähtevät toiminnasta erinäisistä syistä jo ennen varsinaista iästä johtuvaa syytä. Huomion arvoista on, että ilmeisesti tämä sopimushenkilöstö arvioidaan tarvittavan juuri nykyisen lisäksi totaalimäärään. Arviomme on, että jo nyt paloasemakiinteistöissä on mittava korjausvelka. Kehitystyön tuloksena syntyi ”Hälytysmerkki”, joka voidaan jakaa toimintaan aktiivisesti osallistuneille henkilöille sopimuspalokunnassa suoritettujen hälytystehtävien perusteella. Lisäksi joillakin pelastustoimen alueilla ei ole tänä vuonna pidetty yhtään peruskurssia tai muutakaan Pelastusopiston koulutusjärjestelmän mukaista sopimushenkilöstön koulutusta. Lisää aiheista www.sspl.fi. Tämä tarkoittaisi noin 611 peruskurssin käynyttä sopimuspalokuntalaista vuosittain, ja vuosi 2024 hieman meni jo, joten sekään ei taida riittää. 53 Paloasemakiinteistöjen myynti aiheuttaa huolta Hyvinvointialueuudistuksen mukanaan tuoma paloasemakiinteistöjen yhtiöittäminen tai myyminen on herättänyt huolta. Seminaari pidetään totuttuun tapaan Tampereella, mutta pitopaikka muuttuu hieman. Tämä mittava kiinteistövarallisuuden siirtoon ja hallinnointiin liittyvä operaatio on syytä toteuttaa harkiten, jotta huoltovarmuuskriittiset kiinteistöt pysyvät jatkossakin yhteiskunnan hallussa ja riittävän hyvällä hoidolla. Ajankohta on 8.2.2025, joten varaa päivämäärä jo kalenteriisi. Näistä henkilötyövuosista 929 tarvitaan tutkimuksen mukaan toimintavalmiuden saattamiseksi vaaditulle tasolle. Tarve perustuu pelastajien eläköitymiseen, jatko-opiskeluihin pelastusalalla (alan vaihto ei tutkimuksen mukaan ole pelastusalalla uuden työvoiman tarvetta lisäävä tekijä), sekä muuttuneeseen valmiusratkaisujen tilanteeseen. Ei ole syytä olettaa, että sopimushenkilöstöllä olisi erityisen poikkeava ”eläkepoistuma”, joten se on tutkimusta koskevalla aikavälillä jo noin 4480 henkeä. AJANKOHTAISSEMINAARI 8.2.2025 Olemme jo myös kääntäneet katseemme alkuvuoteen ja seuraavaan Ajankohtaisseminaariin. Samasta syystä sopimushenkilöstöä ilmoitetaan tarvittavan 516 henkilöä. Koulutustarve suurempi kuin PeO:n selvityksessä Pelastusopisto julkaisi tutkimuksen ”Pelastajatarve 2024–2032”, tutkimuksessa havainnoitiin muun muassa tarvitsevamme mainitulla aikavälillä arviolta 1878-2434 uutta pelastajan henkilötyövuotta
Olkoon kyse palokuntakoulutuksesta tai muille tahoille myytävistä kursseista, välitön kosketus kenttään on parasta erityisesti koulutuksen kehittämisen kannalta. Myös osanottajien vähyys saattaa johtaa kurssin peruuntumiseen. – Tässä työssä joutuu tai saa – miten vaan – olla paljon kentällä. Ohjelmat eivät ole yksi yhteen, vaan molemmilla V el i-Ma t t i Aal t on e n Kaakkois-Suomen Pelastusalan Liitto ry – Kaspeli Kaksi työntekijää, kaksi paloautoa Toiminnanjohtaja Veli-Matti Aaltonen ja toimistosihteeri Eila Härkönen pyörittävät yhdessä Kaspelin toimistoa Kouvolassa. – Palokuntakoulutuksessa teemme tiivistä yhteistyötä Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson pelastuslaitosten kanssa. Jotkut suunnitellut kurssit eivät aina toteudu johtuen useista eri syistä. Kaspelin erikoisuutena on oma ”paloasema”, jossa on kaksi liiton omistamaa paloautoa täydessä iskussa. Toiminnanjohtaja Veli-Matti Aaltonen toimii itse myös useiden kurssien kouluttajana. laitoksilla on omat tarpeensa ja toimintapolitiikkansa. Eila pääasiassa toimistossa ja Veli-Matti paljon kentällä. – Laadin alueelliset koulutusohjelmat sopimuspalokunnille yhdessä pelastuslaitosten edustajien kanssa. Laitokset odottavat meiltä osallistumista koulutuksen suunnitteluun, koordinointiin, henkilöstöhallintoon ja muihin järjestelyihin. – Olemme kenttää varten, sanoo toiminnanjohtajana yli 16 vuotta toiminut Veli-Matti Aaltonen. Kahden pelastuslaitoksen alueella toimiminen asettaa Aaltosen mukaan omat haasteensa pelastusliiton koulutustoiminnalle. Kahden paloauton pelastusliitto Koulutustoiminnan tehostamiseksi liitolla on kaksi omaa sammutusautoa.. – Vastaavien kouluttajien saannissa on toisinaan haasteita. Kaakkois-Suomen Pelastusalan Liitto Vuonna 1952 perustettu Kaakkois-Suomen Pelastusalan Liitto ry on ensisijaisesti koulutusta tarjoava ja koordinoiva organisaatio nuorisoja naistoiminnan tukemista unohtamatta. 54 Alueelliset pelastusliitot Suomessa OSA 4. Alkusammutusja tulitöiden turvallisuuskorttikoulutukset ja väestönsuojan hoitajan kurssit, joita tarjotaan yhteisöille ovat liitolle tärkeitä varainhankinnan kannalta
Iästään huolimatta, täysverisiä sammutusautoja molemmat. Kaspelin paloautot ovat koulutuskäytössä ja tarvittaessa sopimuspalokuntien vara-autoina.. Rauman aikana hän ehti toimia myös vartijana Olkiluodon ydinvoimalassa Eurajoella, jossa toimi myös laitospalokunnassa työn ohessa. Aaltonen kouluttautui poliisiksi ja toimi Kotkassa poliisina 1990 – 2002, Vuonna 2002 hän aloitti Kouvolan hätäkeskuksen päivystäjänä, sittemmin yleni vuoromestariksi ja lopuksi viestipäälliköksi. Aikuistuttuaan hän siirtyi sopimuspalomieheksi Satakunnan ainoaan ”puolivakinaiseen” palokuntaan. Toiminnanjohtajana Aaltonen aloitti maaliskuussa 2010. Pitkä kokemus palokuntatoiminnasta Raumalta, Kuuskajaskarin linnoitussaarelta kotoisin oleva Veli-Matti Aaltonen aloitti palokuntauransa vuonna 1978 12-vuotiaana Rauman VPK:n silloisessa poikaosastossa. Toinen auto toimii tarvittaessa Kymenlaakson pelastuslaitoksen sopimuspalokuntien vara-autona. Ryhmänjohtaja Veli-Matti Aaltonen on Kouvolan VPK:n aktiivijäsen, tällä hetkellä hallituksen puheenjohtaja, aiemmin hän toimi kuusi vuotta palokunnan päällikkönä. Kouvolan Kanervistotiellä sijaitsevan ”paloaseman” kalustohallissa on StoraEnson lahjoittama MB -95 ja Tainionkosken VPK:lta ostettu Scania -91. Vuoden kuluttua sain puhelun toiminnanjohtaja Ahti Kärjeltä ja liiton koulutuspäällikön pestin. – Vuonna 2008 syksyllä hain Kaspelin turvallisuusasiantuntijan paikkaa, johon valittiin kuitenkin toinen henkilö. – Sitten tuli muutto Kotkaan ja Kotkan VPK:n riveihin, välillä olin Tampereen VPK:ssa puoli vuotta. 55 – Näiden avulla pystymme turvaamaan palokuntakoulutuksen ja palokuntanuorten koulutuksen sujuvuuden. ?
56 E il a H ä rk ö n e n Eila Härkönen 35 vuotta Kaspelissa Toimistosihteeri Eila Härkönen aloitti Kaspelin palveluksessa toimistovirkailijan nimikkeellä joulukuussa 1989. – Palasin vuorotteluvapaalta aivan uuteen atk-ympäristöön. Eila Härkönen on urallaan tehnyt monipuolisesti pelastusliiton erilaisia tehtäviä. – Ja kyllähän tässä on saanut melko hyvän kuvan pelastusalasta ja palokunnista, päättää pitkään Kaspelissa kenttää palvellut Eila Härkönen. Kehitys kehittyy, sanotaan. Tänä päivänä melkein kaikki työ tapahtuu tietokoneella ja netissä. palokuntanuorten kansainvälinen leiri Tuulisalpa 1997) ovat olleet sellaisia tapahtumia, jotka ovat jääneet liitton historiasta elävästi Eilan mieleen. Matkan varrelta on myös Eilan mieleen painunut yhteiset kokoontumiset eri liittojen sihteereiden kanssa. Samoin kuin väestönsuojeluliiton yhdistyminen liittoon. Eila Härkösen mukaan kolmeen pelastusliittoon tuli samaan aikaan tietokoneet ja myös käyttäjät kouluttautuivat yhteisellä kurssilla Mikkelissä. CTIF) ja tapahtumat (esim. Erikoisesti olen pitänyt Kaspeli-lehden tekemisestä, joka nykyisin on historiaa. – Netti kyllä korvaa paljon, joskus vain kaipaa niitä aikoja, jolloin yhteydet kenttään olivat lähes jokapäiväisiä tietokoneista huolimatta, nykyisin ne ovat vähentyneet merkittävästi esimerkiksi 1990-lukuun verrattuna. Erilaiset liiton ja sidosryhmien järjestämät kilpailut (esim. Sillä aikaa oli useampi hallinnollinen ohjelma yhdistynyt yhden nimikkeen alle. Näin kävi myös Kaspelin toimistossa 2000-luvulla. – Heitä oli mukava nähdä ja vaihtaa kuulumisia sekä kokemuksia koulutuksen ohessa. Ahti jäi sairaslomalle ja minä jäin omineni perehtymään työhön muutamaksi viikoksi. Tätä ennen Eila toimi elektroniikka-asentajana ja materiaalisihteerinä. Siitä teki huippumodernin muisti, johon saattoi tallettaa jonkin verran tekstiä. Tapahtumat ovat tuoneet minulle mukavia työtovereita. Kotvan aikaa meni, että pääsin sinuksi ohjelman kanssa, ja jonkin verran auttoi, että olin vuorotteluvapaani aikana ollut yhteydessä toiminnanjohtajaan ja vapaata sijaistaneeseen toimistosihteeriin Arja-Liisa Uutelaan. ?. Täällä on ollut mukava työskennellä kiitos siitä kaikille kanssani tekemisissä olleille. – Tuolloin toiminnanjohtajana olleelta Ahti Kärjeltä ja silloiselta pois jäävältä toimistovirkailijalta Ritva Pakkaselta sain muutaman tunnin perehdytyksen työhön – siitä tämä alkoi. – Aivan aluksi meillä oli liiton toimistossa kirjoituskone. Onneksi aika pian saimme ensimmäisen tietokoneen. Näin ainakin, kun kuuntelee Eilan kertomuksia toimistotyöstä. Käytössä oli useita erilaisia ohjelmia, joita kaikkia piti oppia käyttämään. Heistä mieleen ovat jääneet Sallin lisäksi Marika Hirvi ja Anita Lehtinen, joka toimi meillä myös aina tarvittaessa, vaikka muutoin olen ollut täällä toimistossa omineni pakertamassa toiminnanjohtajan kanssa. Maailma oli 1990-luvun taiteessa tyystin erilainen kuin se on tänään. – Kanssani työskenteli pienen hetken silloinen väestösuojeluliiton sihteeri Salli Kannelkoski. – Kurssilta tultiin ”viisaina” takaisin
Instaa, Snäppii, Tiktokkii ja buumereille vielä maistiaiset Facebookkiin, siitä koostuu vaikuttamisen resepti. Sankari, jonka tekemisiltä tai niiden jättämisiltä ei jää ketään pimentoon. Puhumattakaan sivullisista, joiden kameroihin tallentuu valitettavasti jokainen virhe edellä mainitun lisäksi. OHJEISTUKSISTA VIIS, kuhan oma preesenssi on kunnossa. TEHTÄVÄLLÄ, jolla luonnollisesti ei saisi kuvata, jäävät muut odottamaan paskahalvauksen kera tallentuuko kuvaan tai videoon jotain sellaista mitä ei pitäisi. Oma seuraajakunta ja kaikki mobiililaitteen lähistöllä olevat henkilöt tietävät, että nyt painetaan sitä kovaa sisältöä kehiin. 57 E il a H ä rk ö n e n seksi jää, putsaako vaikuttaja puhelimensa ruudun keikan jäljiltä vai jäävätkö haitalliset yhdisteet näytölle. Tietoturva tai muiden naamat, mitä väliä?! Buumerit hei, Suomessa saa kuvata yleisellä paikalla! HÄLYTYSTEHTÄVÄN TÄRKEIMMÄT TYÖKALUT ovat powerbank ja autossa laturi. Ammattina tai harrastuksena sankari, siinäpä se pähkinänkuoressa. ASEMALLA luonnollinen jatkumo on julkaista itsestään kuvat ennen suihkua ja sen jälkeen… KAIKEN TÄMÄN ENERGIAN kun käyttäisi kuntotesteihin valmistautumalla tai vaikkapa perusasioita harjoittelemalla, saattaisi saada palokunnastakin enemmän irti. Mitä väliä, asioiden selvittely jääköön muiden murheeksi. Työrukkasetkin on parempi olla kosketusnäyttömallia. Oli kyseessä ruuanlaitto, punttisalilla käyminen tai hälytystehtävä, ei väliä. Ei mulla muuta, nämä ovat todellakin näitä. Mikäli henkilö on sinkku, on hyvä päivittää vielä Tinder kaupan päälle. Nykyään se on vielä kovempaa touhua, kun kaikki tekemiset pitää jakaa someen. Somepreesenssi PALOKUNTA ON KOVAA TOUHUA, näin sanoi entinen hevosmies. Ainoaksi kysymykkolumni Pikku-Ville. Jokaisessa liiterissä on nykyään vähintään yksi oman elämänsä ”vaikuttaja”
Kaikki perustuu realistiseen tavoitteeseen ja oikein tehtyihin toistoihin sekä niiden riittävään määrään. Harjoittelun perusperiaate on; kehitettävä osa-alue kehittyy vain sitä harjoittamalla. 58 Superkompensaatio kasvattaa arjen supersankareita Teksti Emmi-Juulia Hirviniemi Kuvat Jussi Heikkonen Toistaiseksi verryttelyhousut ja lenkkitossut tai käsipainot eivät harjoittele meidän puolestamme, vaan tulosten saavuttamiseksi on tehtävä töitä. Tämä toimintakykyä koskevan palstan viimeinen osa kokoaa yhteen harjoittelun periaatteita.. Pelkkä sammutusasu ja kypärä eivät vielä riitä sammuttamaan metsäpaloja ja pelastamaan kansalaisten omaisuutta, vaan univormumme sisälle täytyy rakentaa sammuttajan verran lajiominaista fysiikkaa ja henkistä kanttia
Tämä sopii myös yhdistettäväksi aerobisen KUNTO KOHENTUU OHJELMOINTIMALLEILLA ??. porrasharjoitteluna. Kestovoimaharjoittelulla ja pidemmillä työsarjoilla rakennetaan pohjaa kovemmalle voimaharjoittelulle. Tueksi tarvitaan lisäksi riittävä palautumista edistävä ravitsemus sekä itse lepo. Tällainen sykli voisi rakentua perusviikosta, keskiraskaasta ja kovasta viikosta sekä lepoviikosta. Artikkelit sisältävät taustatietoa eri fyysisen ja henkisen suorituskyvyn harjoittamiseen ja jakaa käytännön vinkkejä arkeen ja asemaympäristöön sovellettavaksi. Harjoittelun ohjelmointi kattaa säännöllisen harjoittelun, sopivan jaksotuksen, suunnitellut harjoitukset ja tarkoituksen mukaiset sarjat, toistot ja palautukset. Kehittyminen edellyttää harjoitusärsykkeiden vaihtelua ja siksi periodisaatio eli jaksotus on yksi tavoitteellisen harjoittelun perusta. Makrosykli on laajin jakson käsitteistä ja se voi kestää kuukausista jopa vuosiin. Hyvää peruskuntoa ja tuloksia tavoitteleva henkilö voi keskittyä rakentamaan mesotason syklejä, jotka kestävät useista viikoista kuukausiin. Voimaharjoittelussa ja sovelletusti muiden ominaisuuksien harjoittamisessa voidaan hyödyntää lineaarista ja epälineaarista periodisaatiota. Pelastusalan henkilöstöllä ei ole varsinaisesti harjoitusja kisakausia, joten Emmi-Juulia Hirviniemi Fysioterapeutti (AMK), Liikuntaneuvoja (AT), Sertifioitu Personal trainer ja hieroja (AT) Savusukeltaja Kuusiston VPK:n hälytysryhmässä Pelastusalan henkilöstölle suunnatun lajinomaisen harjoitusmuodon AsemaHIIT-konseptin kehittäjä Instagramissa nimellä @tirriainentreenaa Toimintakyvyn pelastajat osa 6 Tällä palstalla julkaistaan kuusiosainen juttusarja työja toimintakyvyn ylläpitämiseen liittyen. FireFit-testit tulevat sen jälkeen, jolloin keho on saanut palautua jaksosta, mutta hermotus kovempia kuormia varten on tallella. Epälineaarinen periodisaatio soveltuu ehkä parhaiten pelastusalalle, koska ominaisuuksia harjoitetaan nopeammassa syklissä ja siten mahdollistetaan monipuolisuus. Testeihin kannattaa myös valmistautua harjoittelemalla testiyhdistelmää yhtenä harjoituksena, mikäli laitoksellasi teetetään pyöräergo sekä lihaskunto samassa testitilanteessa. Tämä on tyypillistä urheilumaailmalle. Lajivoimajakso on hyvä ajoittaa siten, että esimerkiksi kesän aktiivisin metsäpalokausi on tuloillaan ja saat valmiuksia sitä varten lajiharjoittelusta. Lineaarisessa periodisaatiossa keskitytään harjoittamaan yhtä ominaisuutta ja rakennetaan harjoittelun sisältöä sen mukaan. Maksimivoimakausi kannattaa ajoittaa siten, että esim. Se tarkoittaa pidemmän aikajänteen jakamista lyhyempiin jaksoihin eli harjoitussykleihin, joille asetetaan selkeä tavoite ja teema. Lyhin periodisaatiomalleista on mikrosykli, joka kuvaa yhtä harjoituskiertoa, eli ohjelmoidaan yksittäiset tietyt harjoitteet liikkeineen, toistoineen, sarjoineen ja palautuksineen. Artikkeleissa syvennytään eri kunnon osa-alueisiin, joihin tutustutaan yleisellä tasolla pelastustyön näkökulmasta tässä artikkelissa. 59 kunnon harjoittamiselle tai voimaharjoitteluun sopii yhdistää aerobia esim. Kyse on myös kehon tottumisesta poikkeavaan kuormitustilanteeseen
Usein runsaan hikoilun jälkeen elektrolyyttivarastot on hyvä saada täytettyä. Pelastustyössä energiavarastojen täyttö ja nestetasapainon säilyttäminen ja normalisointi keikan jälkeen ovat tärkeitä palautumisen edistäjiä. Sopii kuitenkin kysyä, miksi testeihin täytyisi erikseen valmentautua, koska työssä jaksamisen kannalta kehon tulisi olla aina parhaassa mahdollisessa peruskunnossa. Sopimuspuolella ei ole erillistä järjestelmää tähän, mutta silti edellytetään suoriutumista samoista tehtävistä tilanteessa, jossa keikalta paluun jälkeen voi joutua töihin samoilla silmillä tai keskelle perhearkea. HETKELLINEN YLIRASITUSTILA – KEHITYKSEN VAADE Kuormittuminen muodostuu fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalisista tekijöistä. Ammattipuolella käytetään vuorotyöjärjestelmää, jotta optimoidaan mahdollisuus palautua. ominaisuuksien ylläpito on oleellisinta. Palautumisen tavoitteena on aina elimistön tasapainotila eli homeostaasi, nesteja energiavajeen sekä lihasvaurioiden korjaaminen. YLIVIREYS EI SOVI UNILÄÄKKEEKSI Riittävä ja hyvälaatuinen uni sekä hyvä aerobinen kunto edistävät palautumista. Sopimuspalokuntalaiselta vaaditaan erityisen hyvää peruskuntoa, jotta hän kykenee yhdistämään arjen, työt, perheen sekä hälytystoiminnan ja vielä palautumaan siitä. Ainoastaan FireFit-testeihin valmistautuminen on poikkeus ja harjoittelua voi ohjelmoida kuntopiikin optimoimiseksi. Ylivireystila kehossa keikan jälkeen on tuttu monelle alan työntekijälle. Superkompensaatiolla tarkoitetaan harjoittelulla saavutettua hetkellisestä ylirasitustilaa, jonka jälkeinen lepo mahdollistaa suorituskyvyn palautumisen lähtötasoa paremmalle tasolle. Fysiologisella tasolla liikunta on hyvistä vaikutuksista huolimattaan myös stressitekijä keholle ja tämä on huomioitava rytmityksessä ja jaksotuksessa. Apteekissa myytävät valmisteet ovat laadukkaimpia. Krooninen pitkäkestoinen ylirasitustila puolestaan on vältettävä tila. Tällöin pitkäaikaisen fyysisen ja psyykkisen rasituksen jälkeinen palautuminen ei ole riittävää ja suorituskyky heikkenee. Tahdosta riippumaton hermosto, joka vastaa peruselintoiminnoista, jaetaan sympaat
61 tiseen ja parasympaattiseen hermostoon. Aseta molemmat yläraajat suorana lattiaa kohti reiden sisäosaa vasten. Yhtä oikeaa tapaa ei ole olemassa ja jokaisen on löydettävä itselleen sopiva keino. ”LUONNOSSA LIIKKUMINEN MAHDOLLISTAA ERILAISET ÄRSYKKEET KEHOLLE JA HAASTAA MOTORISIA TAITOJA. Lähennä reisistä käsivarsia vastaan ja työnnä kyynärvarsilla voimakkaasti lähennystä vastaan. . Keikan jälkeen, peruutuksen sattuessa, erityisesti yöaikaan kehossa sympaattinen hermosto on aktivoituessaan aiheuttanut stressitilan ja adrenaliinipiikin ja aiheuttaa vaikeuksia rentoutua ja rauhoittua. Parasympaattisen hermoston pitäisi rauhoittaa ja on tehokkaimmillaan yöllä unen aikana, joka saattaa jäädä keikan takia olemattomaksi. Kierrosten laskeminen ei käy nappia painamalla kuin auton pumpulla. Jännitys-rentoutusharjoitus on hyvä tapa hetkellisen kehon voimakkaan aktivoinnin kautta rentouttaa ja purkaa virittyneisyyttä. Toista tätä muutamia kertoja. LISÄKSI SE LASKEE STRESSITASOJA JA HUOLTAA KUORMITTUNUTTA MIELTÄ”.. Ylivireystila on yksi sympaattisen hermoston herkistymisen seurauksista. Sympaattinen hermosto aktivoituu stressitilanteessa nostamalla verenpainetta ja sykettä. NOPEA JÄNNITYSRENTOUTUSHARJOITUS Istu tuolissa jalat tukevasti lattiaa vasten. Jatka jännitystä uupumukseen asti useamman kymmenen sekunnin ajan ja rentouta täysin. Voit tehdä saman harjoitteen päinvastoin, eli yläraajoilla painat jalkoja reiden ulkosyrjältä yhteen ja vastaavasti loitonnat lonkkaa ulospäin. Keskity tuntemaan istuin takapuolen alla ja maadoitu hetkeen
Tapahtuman järjestää Messukeskus Finnsecurity ry:n toimeksiannosta. Turvallisuusmessuja on järjestetty aiemmin Jyväskylässä ja Tampereella. Työhyvinvointi-messuilla tutustuttiin työhyvinvointia edistäviin toimijoihin, tuotteisiin ja palveluihin. FinnSec järjestetään 15. Messujen maksuttomat asiantuntijaseminaarit tarjosivat messuvieraille käytännön eväitä työkyvyn ylläpitämiseen. – Olemme erityisen tyytyväisiä kävijämäärän hienoon kasvuun, ja näistä lähtökohdista on hyvä alkaa kehittää tapahtumaa vuodelle 2026”, toteaa Tampereen Messujen projektipäällikkö Anne Saarinen. – Meille tapahtuman järjestäminen samanaikaisesti FinnSecin kanssa on tärkeää, koska FinnSecin kävijöistä suurin osa tutustuu myös Turvallisuusmessujen antiin, sanoo SPLY:n puheenjohtaja Timo Kangasniemi. Samaan aikaan järjestettiin myös Elintarviketeollisuusja Logistiikka-messut. Ensimmäisen kerran ne järjestettiin Helsingissä vuonna 2023. EuroSafetyja Työhyvinvointi-messut järjestetään seuraavan kerran syyskuussa 2026 Tampereen Messuja Urheilukeskuksessa. SPLY: Turvallisuusmessut jälleen Helsingissä Suomen Palokalustoliikkeiden yhdistys (SPLY) on päättänyt järjestää Turvallisuusmessut Helsingin Messukeskuksessa FinnSec-tapahtuman ohessa 8. Satakunta, Pohjanmaa ja Varsinais-Suomi: Kolme laitosta koulutti yhdessä 12 vesisukeltajaa. 62 EuroSafetyja Työhyvinvointi-messut 2024: Kävijämäärä kasvoi lähes 20 % Turvallisuusalan, työhyvinvoinnin ja henkilöstöhallinnon ammattilaisille suunnatut EuroSafetyja Työhyvinvointi-messut järjestettiin Tampereen Messuja Urheilukeskuksessa syyskuussa. kerran Helsingin Messukeskuksessa. 9.10.2025. EuroSafety-messuilla esiteltiin turvallisuuden ja riskienhallinnan, suojavarusteiden sekä älyratkaisujen uusimmat innovaatiot. Neljän tapahtuman ammattimessukokonaisuus keräsi saman katon alle yhteensä 9 249 kävijää ja 323 näytteilleasettajaa. Kävijämäärä kasvoi 18 % vuodesta 2022, jolloin messut järjestettiin edellisen kerran
Kurssilaisia koulutti meidän oma henkilöstömme, joka pääsi näin itsekin syvemmälle omaan osaamiseensa. Lisätiedot: matias.kotajarvi@turvata.fi Länsi-Suomen yhteistyöalueella järjestettiin ensimmäinen hyvinvointialueiden pelast pelastuslaitosten yhteinen vesisukelluskurssi 26.8 –11.10.2024. – Vaikka Euroopan laajuista PFAS-yhdisteiden käyttökieltoa ei vielä ole, niiden rajoituksia valmistellaan jo, Kotajärvi kertoo. Siksi niiden käyttöä pyritään tulevaisuudessa rajoittamaan lainsäädännöllä. – Gloria SD6P tarjoaa suorituskykyä myös B-luokan nestepaloissa, Kotajärvi sanoo. SD6P on yhtiön tuorein innovaatio. Hän painottaa, että vaikka PFASyhdisteitä sisältäviä sammuttimia saa toistaiseksi vielä käyttää, on siirtyminen fluorittomiin vaihtoehtoihin suositeltavaa sekä ympäristön että terveyden kannalta. Gloria on tehnyt strategisen päätöksen siirtyä fluorittomiin tuotteisiin vapaaehtoisesti. – Ensimmäiset kaksi kurssiviikkoa toteutettiin Satakunnassa. Jokaiselta pelastuslaitokselta koulutettiin neljä pelastajaa.. Kurssille valikoitui valintakokeiden perusteella 12 pelastajaa, jotka saavuttivat vesisukelluspätevyyden kuuden koulutusviikon jälkeen. – Tämä ensimmäinen, kolmen pelastuslaitoksen kesken järjestetty vesisukelluskurssi toimii hyvänä mallina, kun hyvinvointialueet järjestävät kursseja yhdessä, painottaa Satakunnan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Pekka Tähtinen. – Vesisukelluskurssi suunniteltiin ja toteutettiin kolmen laitoksen yhteistyönä, kertoo kurssinjohtaja Jyri Leppäkoski Satakunnan pelastuslaitokselta. Turvata Oy: Fluoriton innovaatio Aja B-luokan palojen sammutukseen Fluoriton vaahtonestesammutin Gloria SD6P on saapunut Suomen markkinoille. Kurssi sisälsi kolme lähijaksoa, kaksi viikkoa kussakin pelastuslaitoksessa. Gloriaa tuo Suomeen Turvata Oy Ab, ja sitä myyvät Turvanasi-liikkeet ympäri maan. Samalla, kun yhteistyöalueelle saadaan uusia vesisukeltajia, luodaan alueiden kesken sujuvampaa yhteistyötä ja opitaan toisten alueiden käytäntöjä. Turvanasi-ketjun ketjupäällikkö Matias Kotajärvi kertoo, että perinteiset fluorittomat sammuttimet ovat olleet tehokkaita lähinnä A-luokan palojen, eli kiinteiden aineiden sammuttamisessa. 63 Vesisukelluskurssi on pelastuslaitosten vaativin erityisosaamiskurssi. Se tarjoaa ympäristöystävällisen ratkaisun niin Akuin B-luokan palojen sammuttamiseen. PFAS-yhdisteitä, joita kutsutaan myös ikuisuuskemikaaleiksi, on perinteisesti käytetty sammutusvaahtojen valmistuksessa. Näillä yhdisteillä on kuitenkin isoja haittoja niin ympäristölle kuin ihmisillekin: ne voivat häiritä hormonitoimintaa ja lisätä syöpäriskiä. Teholuokitus 34A 144B tekee siitä markkinoiden ensimmäisen fluorittoman vaahtonestesammuttimen, joka yltää korkeisiin suorituskykylukemiin molemmissa paloluokissa. Lopuksi kaksi kurssiviikkoa vietettiin Varsinais-Suomessa. Taukoviikon jälkeen siirryttiin kahdeksi viikoksi Pohjamaalle. – Yhdessä järjestetyssä kurssissa etuina olivat alueiden yhteistyön ja oman organisaation osaamisen lisääntyminen. SD6P soveltuu vaativiin kohteisiin, joissa halutaan varmistaa sammutusteho ilman PFAS-yhdisteitä. – Gloria SD6P:n hinta on lähes sama kuin SDPHE6-mallissa, Kotajärvi kertoo. Kurssilla noudatettiin kansallista pelastusopiston opetussuunnitelmaa ja kurssiohjelmaa, joka pätevöittää vesipelastuksen tehtäviin, kertoo Juuso Suonpää, hälytysja avunantopalveluiden vastuuyksikön päällikkö Satakunnan pelastuslaitokselta
Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen sammutuskontti on ollut käytössä vain kahdesti. Vaahtosammutinta kannattaa kuitenkin mahdollisuuden mukaan käyttää myös akkukäyttöisen auton sammuttamiseen juuri siksi, että Sähköja hybridiautojen akut kärähtävät harvoin Vesi edelleen tehokas sammutusaine Sähköja hybridiautojen palot keräävät mediassa huomiota, mutta todellisuudessa häviävän pieni osa niiden paloista johtuu akuista. Teksti: Henna Inkinen, Kuva Keski-Uudenmaan pelastuslaitos. Onnettomuuden sattuessa tärkeintä on vain pelastautua Liikennevälinepaloja tapahtuu koko maassa vuosittain reilut pari tuhatta. Muutos vaikuttaa samalla pelastamiskäytäntöihin. Alkukesästä Wiiala osallistui EVsafetyFINin järjestämään koulutukseen, jossa jaettiin sähköja hybridiautojen akkupalojen sammuttamisen tuoreimmat opit. Autojen alati muuttuva tekniikka vaatii jatkuvaa kouluttautumista. 64 Keravan ja Tuusulan paloasemalla työskentelevä paloesimies Pasi Wiiala on erikoistunut tieliikennepelastamiseen. Skenaario muodostuisi vielä vaarallisemmaksi, jos oltaisiin sisätiloissa, esimerkiksi parkkihallissa. Etenkin hybridiautoissa akkujen sijainnit vaihtelevat suuresti. Ammattilainen tunnistaa akkupalon aistein ja apuvälineillä havainnoimalla Jos palava auto on akkukäyttöinen, tulee akkujen sijainti selvittää. Myös akun rakenteella on merkitystä. Akun varaustila vaikuttaa palon kehittymisen nopeuteen. – Keikkojen avulla ei osaamistasoa pystytä pitämään yllä. Jos kyseessä oleva akku on koteloitu pienempiin osiin, pääsee palo leviämään hitaammin kuin yhtenäisessä rakenteessa. Mikäli auto syttyy ajon aikana palamaan, tärkeintä on, että sisällä olevat ihmiset pääsevät ulos mahdollisimman nopeasti. todennäköisyys on niin pieni sille, että palo sijaitsee akustossa. – Vain pieni kipinä riittäisi poksauttamaan rikkaan savukaasuseoksen kuin pommin, Wiiala kuvailee. Australialaisen EV FireSafen mukaan maailmanlaajuisesti on raportoitu yhteensä noin 500 tapausta vuodesta 2010 alkaen. Akun savukaasut ovat erittäin syttymisherkkiä. Savukaasujen paineet ja väri antavat pelastajalle olennaista tietoa, ja lämpökamera on tärkeä työkalu. Näin pystytään etukäteen selvittämään mahdollisten akkujen sijainti, ja onnettomuuspaikalle tultaessa toimintasuunnitelma on valmiina. Akustoon liittyvien palojen määrä on hyvin pieni – vain joitakin yksittäisiä tapauksia on raportoitu. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella on käytössä Crash Recovery System -sovellus, josta pelastajat pystyvät rekisteritunnuksella hakemaan pelastamisen kannalta olennaisia tietoja onnettomuusautosta. Jos palamaan syttynyt auto on akkukäyttöinen, ja palo tapahtuu juuri akustossa, sen pystyy sammuttamaan vain vedellä. Kun akkujen sijainti on selvitetty, tutkitaan lämpökameralla, tapahtuuko akussa lämpökarkaamista. Täyssähköautoissa taas akut sijaitsevat yleensä auton pohjassa. Wiialan mukaan se, mitä nyt tiedetään, saattaa hyvinkin vuoden päästä olla vanhentunutta tietoa. Pelastautumisen jälkeen tärkeintä on soittaa pelastuslaitos apuun. Koulutus ja harjoittelu ovat avainasemassa, Wiiala sanoo. Tässä vaiheessa ei auton käyttövoimalla ole merkitystä. – Ehdottomasti suurimmaksi osaksi akkukäyttöisissä autoissa palot syttyvät muualla kuin akuissa, Wiiala kertoo. Autopaloissa palon sijainti määritellään samoin kuin rakennuspaloissakin, eli savukaasuja lukemalla. Viisainta on joka tapauksessa pysyä kaukana ajoneuvosta ja soittaa pelastuslaitos apuun. Tietämys hybridija sähköautojen akkujen tekniikasta lisääntyy koko ajan
Auton akku on tehty useista sadoista, jopa tuhansista pienistä kennoista. Kun palanut akku on saatu sammumaan, jää akkuun aina todennäköisesti virtaa. Imuauto noutaa sammutusveden, joka käsitellään ongelmajätteenä. Akkua ei siis pidä kosketella tai käsitellä työkaluilla, sillä siitä voi saada sähköiskun. AKKUPALOFAKTOJA Akku rakentuu anodista ja katodista, joiden välissä on ohut erotin. Kun lämpökarkaaminen lähtee yhdessä kennossa käyntiin, leviää se sieltä seuraavaan kennoon. Autoa ei voi myöskään romuttaa tavallisesti, vaan se vaatii asiantuntijan erikoiskäsittelyn. – Kontti on ollut meillä Kerava-Tuusulassa reilun vuoden. Hyvin harvinaisia verrattuna siihen, kuinka paljon niistä puhutaan. Akkupalot sammuvat vain vedellä, jauheesta tai hiilidioksidista ei ole hyötyä. Sammutuskontteja alkaa silti tätä nykyä löytyä jo lähes kaikilta pelastuslaitoksilta tai yhteisesti hankittuna. Pasi Wiiala on vuosien ajan seurannut läheltä akkupalojen sammutustapojen kehitystä ja nähnyt monenlaista trendiä ja vippaskonstia. Palavan akun jäähdyttämiseen tarvitaan paljon vettä. Mikäli sataprosenttisella varmuudella on todennettu, että palo todellakin sijaitsee akustossa, sammuttamisen jälkeen auto voidaan upottaa vedellä täytettyyn vaihtolavaan. Tulevaisuuden haasteita saattaa tuoda myös nopeasti sähköistyvä bussikanta. Keski-Uudenmaan konttia voivat käyttää myös Uudenmaan kolme muuta pelastuslaitosta. Sinä aikana minun tietooni on tullut, että se on ollut kahdesti käytössä, Wiiala sanoo. Muutaman päivän jäähdyttelyn jälkeen auto nostetaan pois. 65 Akkupalon sammuttaminen vaatii aikaa, vettä ja erikoisosaamista Mikäli palo paikannetaan akustoon, sen sammuttaminen vie aikaa. Jos erotin rikkoutuu esimerkiksi kovan iskun takia, alkaa akku lämmetä. Toimenpide varmistaa, etteivät akut syty uudelleen palamaan. – Aina on palattu kuitenkin siihen, että vettä ei akkupalon sammuttamisessa voita mikään, Wiiala sanoo. Autojen akkupalot muodostavat varsin minimaalisen osan pelastuksen tehtävävirtaa. Lisätiedot Pasi Wiiala Paloesimies Keski-Uudenmaan pelastuslaitos pasi.wiiala@vakehyva.fi. Raskaan kaluston kohdalla pohdittavaa riittää myös akuston jäähdyttämistavoissa, sillä bussia tai rekkaa ei niin vain sammutuskonttiin upoteta, ja akkujen irrottaminen on iso prosessi. Akuissa on kuitenkin rakenne-eroja: kaikki kennot eivät välttämättä ole yhteydessä toisiinsa. Käsittelyn jälkeen auto on käyttökelvoton, joten autoja ei kevyin perustein uiteta. Akkukäyttöisen auton akkupalossa viimeistelevänä toimenpiteenä käytetään sammutuskonttia. Lämpökarkaamista ei voi tukahduttaa millään muulla, sillä se itsessään tuottaa happea, ja akun palaminen jatkuu vielä veden allakin
Sen sijaan romunnostot ja leuanvedot saattavat joltakin jo tuntua vastenmieliseltä, joten ei niiden jäärien käyttökelpoisuus muuhun kuin johtajiksi ole niinkään taattu.. 15.000 hälytyskelpoista palokuntalaista. 1.500, ja sen lisäksi vielä n. Siitä ei oikeasti tiedetä mitään, eikä kukaan edes näyttäisi vaivautuvan selvittämään, kun asia näköjään ei oikeasti kiinnosta. Nykyisistä 3.554 pelastajista silloin vanhuuseläköityy n. Viimeisten uutisten mukaan sopimushenkilöitä olisi joillakin alueilla peräti liikaa, kun näyttää olevan varaa sopimuspalokuntia lakkauttaakin. ”10 prosentin olettamus” lienee siten nimenomaan hälytysosastolaisten kannalta hieman yläkantissa, kuten lienee myös se toinen olettamus, että hälytysosastossa olisi n. ”Kai niitä vapaaehtoisia tulee…” vuositasolla poistuisivat riveistä eläköitymisen, paikkakuntatai elämänvaihemuutosten, sairauden tai puhtaasti motivaation heikentymisen myötä. Tarkemmin sanottuna yhteensä 516. Tällä tavalla laskettuna 42,3 % merkitsisi sitä, että 15.000 hälytyskelpoisesta palokuntalaisesta 6.345 ”eläköityisi” vuosina 2024…2032, mikä tekee ”vain” 800 vuodessa. Toisaalta, parempaakaan tietoa ei ole. 600 ennenaikaisesti. Olettama perustuu HAKA-järjestelmän joihinkin vanhoihin tietoihin, ja sisältänee siten myös ”lapset ja naiset”. 10 %. 66 mielipide Ei asia ole ihan niinkään. Erään julkisen liturgian mukaan pelastustoimi ohjataan tiedolla, kaiketi silloin oikealla sellaisella, mutta koska sellaista ei ole sopimushenkilöstön osalta saatavissa saattaa toki olla, että tässä tulee väärääkin tietoa pyöräytetyksi. Silloin poistuma siis olisi 1502/3554 = 42,3 %, kahdeksassa vuodessa. Tekevälle joskus sattuu. 10 % kuitenkin tarkoittaisi 1.500 henkilöä, jotka siis Pelastajatarve tiedossa, mutta SOPIMUSHENKILÖSTÖN TARPEESTA EI OLE KENELLÄKÄÄN KUVAA Pelastusopisto on ansiokkaasti kartoittanut ammattihenkilöstön tarvetta vuosille 2024…2032. Joka toinen alue ei kuitenkaan näe sopimushenkilöstölle yhtään lisätarvetta. Peruskurssien tarve olisi silloin vain 50 kurssia vuodessa, eli jokaisella alueella 2,3 kurssia. Ei sen kummempaa, paitsi että 1.500 henkilön peruskurssitus 16 henkilön kurssivahvuudella vaatii 93 kurssia, vuositasolla. Toivoa sopii a) että peruskursseja pidetään myös HAKA:n tietämyksen ulkopuolella ja b) että keväällä jo pidettiin ne puuttuvat 88 kurssia, jotka ovat vahvuuksien säilymisen edellytyksenä. Koulutusmäärä on kuitenkin nyt nostettu 2.562 pelastajaan, joten se koulutus näyttäisi vastaavan poistumaa. Pääkirjoitustasolla on pohdittu pelastustoimen ylimpien tahojen tekemisiä, joten se siitä. 10 % vaihtuvuus Aloitetaan yleisesti sopimuspalokuntakentällä liikkuvalla olettamuksella, että henkilöstön vaihtuvuus on suuruusluokkaa n. Kuulostaa ihan mahdolliselta, kunhan vielä huomioidaan, että jääräpäisimmät sopimuspalokuntalaiset eivät välttämättä eläköidy vielä 60+vuotiaina. Entäs sopimushenkilöstö. ”Toivossa on hyvä elää, sanoi lapamato.” Eläköityminen ammattilaisittain Jospa toisena olettamana oletetaan, että sopimushenkilöstö todellisuudessa vanhuuseläköityy samassa tahdissa kuin ammattihenkilöstökin. ”Lapset” taas ovat nuoriso-osastossa. Pelastusopiston suorittaman kyselyn mukaan puolet pelastuslaitoksista on ilmoittanut, että sopimuspalokuntalaisillekin olisi lisätarvetta. Sopimuspalokuntalaisten luontaisen poistuman korvaaminen ei ole kenenkään agendalla. Tällöin toimintavalmius voitaisiin 8 vuodessa saattaa lakisääteiselle tasolle ja varallaolo korvatuksi. Läpivietyjen peruskurssien todellisesta lukumäärästä ei ole (ainakaan helposti) saatavissa täsmätietoa, mutta vilkaisu HAKA:an kertoo, että peruskursseja olisi syksyllä 2024 peräti 5 (joista yksi on meneillään). Jos rivien toisesta päästä poistuu 1 (yksi) henkilö edellyttää vahvuuden säilyttäminen sitä, että pelastustoimen peruskurssin kautta vastaavasti pitää saada 1 (yksi) uusi henkilö mukaan riveihin. Tässä sen sijaan pyöritetään hieman numeroita. ”Naisilla” tässä tarkoitetaan perinteistä naistoimintaa, eli siis ei hälytystoimintaan osallistuvia
Vaihtuvuuden kompensointi joka tapauksessa edellyttää, aidon seurannan ohella, uraputken suun eli palokuntien peruskoulutuksen saattamista ajan todellisten vaatimusten tasalle. Barometri kertoo silloin sen, että näiden keski-ikä oli 41 vuotta. Jos, ja tämä on nyt sitten puhdasta jossittelua, sopimuspalokuntalaisten motivoinnin häviäminen vastaa ammattilaisten ”muista kuin vanhuudesta johtuvaa eläköitymistä”, eli suomeksi sairastumista, niin muista kuin vanhuudesta häviäisi riveistä 8 vuoden aikana vielä n. Barometristako apua. Sekä sisällöltään että etenkin määrältään. Saattaa siis olla, että se yllä kuvattu vertaus eläköiBarometrin jakaumakuvasta ilmennee mm. Ei tämäkään laskentatapa siis auttanut. Kannattaa kokeilla. nuorisotyön merkitys: tymiseen kuvaa ainoastaan yhtä syytä, mutta jättää vaihtuvuuden merkittävimmät syyt, samoin kuin volyyminkin, kertomatta. 40 %, eli toinen 6.000. Ensisijaisesti se edellyttää silmien avaamista realiteeteille! Toki ihmeitäkin tapahtuu, mutta ihmeisiin ei voi luottaa. Keikkoja ajavista 392 oli harkinnut palokuntatyön lopettamista, mutta niistä vain 58 ilmoitti ainakin osasyyksi oma terveydentila tai ikä. Varsinkaan ihmeitä ei sovi odottaa, jos tietoisesti torjutaan kaikki sellainen tieto, joka ei istu mukavasti omien suppeiden ennakkoluulojen kuvioon. 67 mielipide Tässä mallissa on kuitenkin unohdettu, että ammatin harvemmin vaihtaa muusta kuin jostakin pakkoon verrattavasta syystä, mutta sopimuspalokunnasta saatetaan erota puhtaasti sen takia, että joku viskaali sanoo jotain tyhmää. Nyt kokonaishävikki on jo runsas 12.000/8 vuotta eli se sama n. Kaikilla mittareilla mitattuna! Sen laiminlyönti ei ole ainoastaan epäisänmaallista, se on myös äärimmäisen hölmöä. Näin ollen barometri kylläkin kertoo valtavasta osaamisen kartuttamisesta, mutta ei kerro karttuneen osaamisen vuosittaisesta korvaamistarpeesta. Keskimäärin palokunta-ura oli aloitettu 20 vuotiaana (5…61 on ilmeisesti sopiva aloitusikä), uran keston ollessa toistaiseksi keskimäärin 21 vuotta. Kyse ei ole pikkuasiasta vaan yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden eräästä keskeisestä elementistä, jolla kaiken kukkuraksi sattuu olemaan täysin ylivoimainen tuotos-/panossuhde. Ihannepilvistä on pakko astua avoimin silmin maan kamaralle. PS: Vinkkinä, että silmiään voi avata myös varovasti hiljalleen, kenenkään huomaamatta ja kasvojaan menettämättä. Silvio Hjelt Tämäkään kuva ei suoranaisesti kerro sopimuspalokuntalaisten vaihtuvuudesta, mutta sen sijaan kertoo merkittävästä kokemuskertymästä ja siitä, että palokuntatoimintaan voi tulla mukaan sekä nuorena että varttuneempanakin:. Se ei kuitenkaan kerro sitä, miten kauan ura vielä tulisi jatkumaan, kun barometriin tuskin enää vastata, kun palokuntalaisen motivaatio on jo loppunut. 1.500 vuodessa. Sopimuspalokuntabarometriin 2023 vastasi ikäja aikatiedoillakin 1.315 sellaista palokuntalaista, joiden toimenkuvaan kuului hälytystoiminta (jätetään tässä puhtaat evyläiset pois, koska niiden peruskurssitustarpeesta vielä väännetään). Barometri sen sijaan kylläkin kertoo sen, että sopimuspalokuntatyöstä luovutaan muistakin syistä kuin ikääntymisestä. Sopimuspalokuntatoiminnan jatkuvuuden turvaaminen … edellyttää siis paljon, paljon muutakin kuin pelastuslain muutaman pykälän pikkuviilausta
TYVÄRR MÅSTE MAN KONSTATERA att räddningsväsendet i Finland inom vissa delområden är i kris. I DET LÄGET ÄR DET RÄDDNINGSÖVERDIREKTÖR KIMMO KOHVAKKA som blir föremål för kritisk granskning. FRÅGORNA ÄR MÅNGA. Det kommer mera yrkesmän men färre avtalsbrandkårister. Särskilt markant har minskningen av räddningspersonal med behörighet för rökdykning och yträddning varit under de senaste två åren. (03) 630 830 ea@elektro-arola.fi www.elektro-arola.fi • ULVO-SIRRAäänihälyttimet/älyvahvistimet • JULUEN/ ECCO/ QLIGHThälytysvaloratkaisut • TEHO-ULVOväestöhälyttimet ja niiden ohjausjärjestelmät • GECCO/ YLLI/ DisplayAlert asemahälytysratkaisut SKL statuslähettimet ja älynavigaattorit AUDIOVISUAALINEN HÄLYTTÄMINEN • PETOjohto-/tilannekeskusten tilanteenseurantaohjelmistot • SNPajoneuvojen älyohjelmistot • SKLstatuslähettimet ja älynavigaattorit • GNSS-paikannusratkaisut TILANNEKUVA • PETOjohto-/tilannekeskusten hälyttämisohjelmistot • GEDAAmonikanavainen vaarahälyttämisratkaisu • SWISSPHONEja TPLälyhakulaitteet • Muut päätelaiteja sovellusratkaisut HENKILÖHÄLYTTÄMINEN • Digitaaliset radiopuhelinjärjestelmät • Käsija ajoneuvoradiopuhelimet • VoIP-sovellukset • DAS-monioperaattorisisäpeitto KRIITTINEN KOMMUNIKOINTI • GECCO-/ YLLIyleisliitäntäyksiköt • SNPajoneuvojen älyohjelmistot • ULVO-SIRRAajoneuvojen älyvahvistimet • GEDAA/ PETOohjelmistoratkaisut INTEGRAATIO PEKKA KOIVUNEN Chefredaktör ledaren DEN UTREDNING SOM DENNA TIDNING gjort gällande hur skärpningen av kraven inverkar inom avtalsbrandkårerna visar att ministeriet uppenbarligen inte genomfört någon form av konsekvensbedömning innan man under de senaste åren godkänt ett flertal nya direktiv som binder branschen. Hur månne de förhåller sig till den information som nu publiceras. RÄDDNINGSÖVERDIREKTÖR KIMMO KOHVAKKA och hans räddningsavdelning tycks leva helt sitt eget liv i Kyrkogatans bubbla, utan att begripa sig på verkligheten bland avtalspersonalen. Och på taket får endast var sjunde brandkårist kliva upp och jobba.. Ifall man följer de nuvarande, av ministeriet godkända i kraft varande instruktionerna kommer den största delen av de allt glesare leden av avtalsbrandkårister att i framtiden arbeta ”bakom förgreningen”. Räddningsinstitutets kurs i släckteknik är i sig utmärkt, men det att kursen överraskande sattes som obligatoriskt inträdeskrav för kursen i rökdykning innebar återigen en ytterligare svårligen motiverbar tröskel som gör avtalsbrandkåristernas fortbildning besvärligare. DET ÄR KLART FÖR ALLA att det behövs mera räddningspersonal, och staten har även satsat på tilläggsresurser för branschens yrkesutbildning. AVTALSBRANDKÅRERNAS personal minskar som en följd av inrikesministeriets bestämmelser. De negativa verkningar som dessa har haft på räddningsväsendet i Finland är emellertid dramatiska. Begriper de och har de tillräckligt med självkänsla att backa innan skadorna vuxit sig oöverkomligt stora. Nu frågas här inte mera efter festtalare utan efter rakryggade beslutsfattare. En sådan utveckling är inte försvarbar, varken ekonomiskt eller med tanke på nationens inre jämlikhet. Det är ju positivt, men för tillfället ser det ut som om statens åtgärder beträffande avtalspersonalen har negativa förtecken. Eller på stranden följa med då medborgarna håller på att drunkna. 69 Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. P.S. Vad vet nämnda beslutsfattare om följderna av de beslut man fattat. Likaså verkar Räddningsinstitutet vara saligen ovetande om hur branschens huvudutbildare påverkar avtalsbrandkårerna. På avtalsbrandkårsfältet, som inom Inrikesministeriets åtgärder hotar räddningsberedskapen räddningsväsendet bär på ett stort ansvar, har man både önskan och rätt att få veta vilken politik Kohvakka, ministeriet och Räddningsinstitutet har tänkt bedriva beträffande räddningsväsendets avtalspersonal, nu och i framtiden
Nu kan man börja ställa övergripande mål. 70 brandkåristen Historiskt sett har brandkårsverksamheten sin bas i lokalsamhället. Det man nu erhåller, det får man mer eller mindre gratis! Alltså förutsatt att systemet fungerar och fortbestår. Brandkårernas produktion av andra tjänster blev kvar i kommunerna, utan egentlig finansiering. Är avkastningen noll klarar man sig i den civila världen en tid, är den negativ går man i konkurs. Inte illa. Inom näringslivet ser man vanligen saken tvärtom. De nybildade välfärdsområdena har övertagit de regionala räddningsverkens roll, och många signaler visar nu rött! Inom välfärden tycks man inte ännu ha insett avtalsbrandkårsverksamhetens värde, som helhet. Nu måste man ut ur boxen. De målen borde uppnås, kanske även utanför den egna trygga budgetramen. De pengar som går åt är kostnad för att producera tjänsterna. Där bygger verksamheten på en positiv balans mellan inkomster och utgifter: man satsar pengar man har eller lånar och försöker genom sin verksamhet uppnå ett resultat där det i slutänden finns mera pengar. Inom den offentliga sektorn skall alla budgeterade pengar i princip användas för tjänsteproduktionen, och når man inte upp till det som önskas får man snarast reprimander. Plötsligt börjar det inte mera handla om obestämda budgetmoment utan om en helhet. ”Mina pengar” finns i ”min silo” och du får skaffa dig egna pengar i din egen budget. Vaddå avkastning på investering. Man går inte i konkurs. I verkligheten helt otroligt bra! Nu gäller det ”endast” att få även de som betalar resurserna att begripa. Därför behöver lagstiftningen ses över – på riktigt! Analysmetoden och försiktighetsprincipen I SROI-analysen strävar man att utöver enkla värden även beräkna ett simulerat värde åt sådan avkastning som är mera abstrakt och alltså svår att. Härav följer, att frågan om avkastning kan upplevas som abstrakt inom den offentliga sektorn, som dessutom vanligen är strikt sektorerad. I och med brandväsendets regionalisering i början av årtusendet överfördes avtalsbrandkårernas operativa verksamhet och ersättningen till regionerna. Den offentliga förvaltningen brukar se budgeter som ”erhållna pengar” och verksamheten som ”tjänsteproduktion”. Dessutom med den utmaningen, att satsningen på brandkårer inte endast kommer räddningsväsendet till nytta. Det är detta som kallas ”avkastning”. Vetenskap är knastrande torrt, så rapporten har inte fått den spridning den vore värd, men resultatet borde slå även de mest inbitna förnekarna med häpnad: SROI uppskattas till hela 11...14. Nu är det dags att börja tänka i vidare banor. Vet(en)skapen stöder det man hela tiden anat: Satsningen på avtalsbrandkårer är häpnadsväckande lönsam – men hamnar dessvärre på ”fel moment” Serien ”SPEK forskar” har en rätt ny rapport kallad (i översättning) ”En SROIbedömning av den ekonomiska, sociala och samhälleliga avkastningen av brandkårsverksamheten”. På svenska: varje satsad 1 € ger en ”återbäring” på 11...14 €. I den civila världen är det i slutänden helhetsresultatet som räknas. Om man nu inför elementen ”social” och ”miljömässig” i ekvationen blir det hela intressantare
Brandstationer läggs ner, både på den frivilliga och den deltidsanställda sidan. resiliens) än man hittills tagit med i beräkningarna. Räddningsväsendet kan alltså helt obekymrat fortsätta att räkna sina slantar utan tanke på helheten. Bristen på synlig verklig uppskattning utgör ett av de mest motivationshämmande elementen i dagens räddningsväsende. Den gratisresursen finns dock endast så länge som räddningsväsendet betalar för de operativa tjänsterna. Därför är det skäl att presentera det viktigaste på honnörsplats: överfördes även kostnaderna. Hade man tänkt färdigt skulle ju räddningslagen se rätt annorlunda ut. Räddningslagen idag fokuserar på det operativa och stöder inte brandkårsverksamheten som helhet. Rätt uppbyggd skulle den lösa många praktiska problem på fältet. Finns det ont om pengar hittas det alltid en motivering till så kallad ”besparing”. Visst, nog kommer det nån och släcker, sedan när man hinner. Tänker man lite bredare behövs det troligen en separatlag om just avtalsbrandkårsverksamheten. Det är utanför den som de verkliga synergieffekterna hittas, fast det ju knappast var så räddningsväsendet tänkte då man uppfann samgången med välfärden. Då de kommunala avtalsbrandkårernas operativa uppgifter överfördes till det regionala. Men den lokala tryggheten, den går förlorad, liksom även största delen av det motiverade utbildade avtalspersonal som genererat den. Inte ens hela sanningen SPEKs undersökningsresultat bygger närmast på tre faktorer: räddade människoliv, räddade tillgångar och räddat socialt kapital. Räddningsverkens uppgift är att uppfylla räddningslagens minimikrav. ”Det här är inte mitt bord!” Eftersom nyttan tillfaller andra må de betala – eller låta bli. Vad är nyttan av att ”hålla ungdomen borta från dåligheter”. Därav följer implicit att ett fungerande räddningsväsende har långt större betydelse för samhällets förmåga att ta emot stötar (s.k. 71 mäta. Det handlar om den övergripande säkerheten, och borde ligga på Säkerhetskommitténs bord. Troligen för alltid. Gör den det. Växelverkan och transparens är nyckelord. Den senaste tidens händelser visar att den aspekten dessvärre är gammaldags önsketänkande. I kommunerna förblev brandkårerna en gratisresurs, vars upprätthållande är ingens sak. Jämfört med att mäta endast entydiga pengar ger metoden, som anses trovärdig men mycket mödosam, en mycket bredare bas för beslutsfattande, förutsatt att besluten fattas på någotsånär rationella grunder. Rapporten strävar egentligen till att i ett bredare sammanhang framhålla diverse åtgärder och tips för att förstärka brandkårsverksamheten. Alltid är det ju dessvärre inte så. Utan motivation ingen återväxt, ingen kontinuitet. Vid beräkningen tillämpar man försiktighetsprincipen att endast räkna i underkant och endast sådant som kan anses obestridligt. Dessvärre drunknar den mest centrala informationen i diverse välmenande fraser som läsaren kan uppleva som ointressanta. Räddningsbranschen har traditionellt målat in sig i ett mycket civilt hörn och betonat att ”man får inte skjuta på brandmän”. Och den betalningen börjar nu naggas i kanterna. Problemlistan, den växer hela tiden. Inte ett dugg mera. Och plötsligt står byn där utan sin lokala brandkår. Det behövs en avtalsbrandkårslag Även utan den övergripande säkerhetsaspekten visar undersökningen klart att brandkårsverksamheten är alldeles för värdefull för att schabblas bort av inskränkt fokusering på den operativa tjänsteproduktionen. Där har lagstiftaren att fundera på! Silvio Hjelt SROI = 11...14 ! Tyvärr tillkommer avkastningen inte specifikt räddningsväsendet utan samhället som helhet. Samtidigt skulle man signalera samhällets uppskattning. allt det som faller under rubriker som ”social” och ”övergripande”, det är en kvarleva från den kommunala tiden. Gratis – men ändå inte gratis Brandkårernas övriga tjänsteproduktion, dvs
72 Saurus Oy Saunatie 5, 40900 Säynätsalo | Puh. 010 616 1400 www.saurus.fi ALL IN RESCUE ALL IN RESCUE
Korotamme siis panoksia! Laadi luettelo Suomen paloasemista, joissa on ympäri vuorokauden päivystävä palomestari. Oikean luettelon laatineiden kesken arvotaan 100 euron lahjakortti. Mainitse pelastuslaitos, sijaintipaikkakunta ja paloasema. Ilmoita siitä meille: toimitus@palokuntalainen.fi seuraava lehti ”Montako paloasemalla päivystävää (ei vapaamuotoisessa varallaolossa) palomestaria (pelastustoiminnan johtaja) Suomessa päivystää samanaikaisesti. Helsingin Pelastuskoulu Pelastustoimen kansainvälinen yhteistyö Pelastuskoirat Keski-Suomen Pelastusalanliitto ry PeO, PSR, SPPL, SSPL HUOM! Eikö lehtesi saapunut perille. 73 LETKUT SOLMUSSA Kysyimme viime numerossa: Vastauksia tuli tasan nolla. Toimituksen palkintolupaus ”Koska visa on vaikea ja vaatii selvitystyötä, on palkinto tavallista arvokkaampi.” ei ollut palautteen mukaan tarpeeksi kannustava. Saadun lukijapalautteen mukaan oikean vastauksen selvittämiseksi olisi tarvittu vähintään puhelinsoitto jokaiseen pelastuslaitokseen. ”Sesonkimestareita” (esimerkiksi suurtapahtumien yms aikana) ei lasketa lukuun.” Seuraava lehti (nro 124) ilmestyy viikolla 52.. Vastaukset 1.12.2024 mennessä osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi. Laitosten verkkosivuilta tarkkaa vastausta ei kuulemma löydy
Viime vuosina ulkomainen toimija on saanut kauppoja, kun hinta on ollut painoarvoltaan tärkein valintakriteeri. Muut kriteerit ja erityisesti huoltovarmuus ovat olleet toissijaisia. Valtio ja kunnat menettävät verotuloja. Yhteishankinnoissa piilee vaara. 74 LIEKINHEITTÄJÄ kolumni PÄIVÄN SANOJA OVAT SÄÄSTÖT JA LEIKKAUKSET. Kotimaiset pelastusalan valmistajat menettävät kauppoja ulkomaisille toimijoille, mikä vaikuttaa sekä näiden kannattavuuteen että kykyyn kehittää toimintaansa ja uusia, vientikelpoisia tuotteita. KILPAILUTTAMINEN vaatii taitoa. SUURISSA YHTEISHANKINNOISSA on riski, että taloudellinen kokonaistulos Suomen yhteiskunnalle on negatiivinen. YHTEISHANKINNOILLA pyritään yleensä vain yhteen päämäärään, hinnan saamiseen mahdollisimman edulliseksi. Muuten voi käydä niin, että voittajaksi itsensä kuvitellut on pitemmän päälle todellinen luuseri. YHTEISHANKINTOJEN SÄÄSTÖT ovat kyseenalaisia, vaikka nimellishinnat näyttäisivätkin alhaisilta. MUTTA KOLIKOLLA on tässäkin asiassa kaksi puolta. Näistä on muutamia esimerkkejä jo alueellisen pelastustoimen ajoilta. Ainakin näennäisesti. PALOAUTOT ovat hyvä huono esimerkki. Yhtenä ”säästöratkaisuna” nähdään pelastuslaitosten yhteishankinnat. Yhteishankintoja ovat viime aikoina kaivanneet myös muutamat pelastusalan vaikuttajat. Työpaikat ovat vaarassa, verotulot samoin, puhumattakaan paljon kiitetystä yhteiskunnan kokonaisturvallisuudesta. Huoltovarmuus heikkenee
75 Rosenbauer H10 suojakypärämaastopaloihin ja teknisiin pelastustehtäviin. Kevyt • Turvallinen • Mukava. silmäsuojat,suojalasit, kasvoverkkosuoja, kuulokkeet, integroitava, valot ja lisävarustekiinnikkeet. H10 suojakypärä maastopaloihin ja teknisiin pelastustehtäviin Oy Veljekset Kulmala Ab Linjatie 4, 01260 Vantaa • Puh. Helppo puhdistaa, säätää ja käyttää. Kokeiltuasi haluat tämä. Hyväksytty myös vesija korkean paikan pelastustehtäviin. 09 875 1800 • sales@veljeksetkulmala.fi • www.veljeksetkulmala.fi Rosenbauer H30 kypärä painaa vain 1,23 kg! H30 kypärä kaikkiin sammutustehtäviin. Erinomaisesti säädettävä ja irrotettava sisäosa kuten H30 ja Titan kypärissä. Tyylikäs ulkonäkö ja miellyttävä pitää päässä. Monipuoliset lisävarusteet mm
76 UUTUUS, JOLLA TURVAAT TERVEYTESI! Tiedät varmasti, että PAHyhdisteet aiheuttavat syöpää. doi: 10.1080/15459624.2022.2150768 DermaPurge c/o Leibniz Institute for Polymer Research e.V. Toimi heti – taistele tehokkaasti sekä tulta että syöpää vastaan! Lisätietoa ja tilaukset: info@turvata.. 2023 Jan 23:1-11. Se on saippuaton, dermatologisesti testattu ja pH-neutraali, joten se sopii myös herkälle iholle sekä hiustenkin pesuun. Koska saippuat ja desin?ointiaineet avaavat ihohuokosia, ne itse asiassa edistävät aineiden imeytymistä verenkiertoon. Päästessään iholle, PAHyhdisteet imeytyvät sen läpi verenkiertoon. KUINKA PALJON PAH-YHDISTEITÄ JÄÄ IHOLLE PESUN JÄLKEEN: Dekontaminaatiopyyhkeet 1 > 77 % Saippua 1 > 56 % Pak-ex < 4 %. Etenkin pelastajan kasvot, kaula ja niska, kädet, nivuset ja polvitaipeet altistuvat vaarallisille yhdisteille. Palomiehet syöpää vastaan -järjestön tukema 1 Keir JLA et al. Saksalainen uutuus Pak-ex on tehokas puhdistusaine PAH-yhdisteille. Pelastustoimen henkilöstö altistuu näille vaarallisille yhdisteille savusukelluksessa, maastopalossa, palopaikan jälkiraivauksessa, palatessaan palopaikalta varusteissaan asemalle sekä varusteiden huollossa. Hyg