Palokuntalainen 124/2024 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

palokuntalainen BRANDKÅRISTEN IRTONUMERO 10 € · VIIKKO 52 · 2024 · ISSN 1798-2685 124 palokuntalainen pe las tus toim i SUURI PELASTUSAJONEUVOVERTAILU hyvinvointialuevaalit kuntavaalit TU RV AL LIS UU SM ES SU T Ajankohtaisseminaari KEJ O Tekoäly Aj an ko ht ai sp äi vä t Uu sia pe las tus joh taj ia PALOPÄÄLLYSTÖPÄIVÄT Sähköautot Kivijalka palokuntalainen pe las tus toim i SUURI PELASTUSAJONEUVOVERTAILU hyvinvointialuevaalit kuntavaalit TU RV AL LIS UU SM ES SU T Ajankohtaisseminaari KEJ O Tekoäly Aj an ko ht ai sp äi vä t Uu sia pe las tus joh taj ia PALOPÄÄLLYSTÖPÄIVÄT Sähköautot Kivijalka
2 – luotettava klassikko
3 – luotettava klassikko
Kestävät kahvat nopeuttavat pukeutumista Joustava rakenne nilkoissa Lesna G2.0 3-vyöhykkeisellä nauhakiristyksellä asetat kengän perussäädöt, päivittäiskäyttö vetoketjulla. Vettä hylkivä, lehmännahasta tehty päällinen tukee ja suojaa jalkoja. Hyväksynnät: EN 15090:2012, F2A. Komposiittiset naulanastumissuojat, TPU-suojatut kärkikupit sekä vedenpitävät PU-kalvot tekevät jalkineista kevyitä ja talviystävällisiä. Vetoketju sivulla parantaa huollettavuutta ja käytettävyyttä Nauhoilla säädetään sopiva tiukkuus Parempi jousto nilkoissa Zlin G2.0 ”Latinkiystävällinen”, vuorellinen F2A sammutussaapas. Kolme eri pohjallisvaihtoehtoa mahdollistavat parhaan mahdollisen istuvuuden. Tiedustelut ja tilaukset info@turvata.fi KERRANKIN HYVÄKSYTTÄVÄ SYY PITÄÄ KATSE SIELLÄ KENGÄNKÄRJISSÄ! Holikin uuden sukupolven sammutusjalkineet nopeaan toimitukseen. Pohjallinen on irrotettava ja antistaattinen. Koot: 37-50. ”Latinkiystävällinen”, vuorellinen F2A-saapasmalli, jossa nilkkatuki, sekä askellusta parantavat joustovyöhykkeet. Iskunvaimennettu, antistaattinen, luistamaton ja rullaava pohja kestää öljyä, happoja ja polttoaineita. Myös sahasuojattu malli valikoimassa. Hyvät kahvat sivuilla Tukeva rakenne Lipa G2.0. ”Latinkiystävällinen” F2A-nauhakenkä. Nämä yhdessä takaavat optimaalisen mukavuuden. Ne ovat ergonomisia, suomalaisen jalan mukaan muotoiltu leveä lesti
Nämä yhdessä takaavat optimaalisen mukavuuden. Aluevaalit huhtikuussa ovat pelastusalalle hyvin tärkeät kuntavaaleja väheksymättä. ”Latinkiystävällinen”, vuorellinen F2A-saapasmalli, jossa nilkkatuki, sekä askellusta parantavat joustovyöhykkeet. Tähän numeroon suunnitellut jutut pelastuskoirista siirtyvät seuraavaan numeroon. Komposiittiset naulanastumissuojat, TPU-suojatut kärkikupit sekä vedenpitävät PU-kalvot tekevät jalkineista kevyitä ja talviystävällisiä. VUOSIKERTA AIKAKAUSMEDIA RY:N JÄSEN ISSN 1798-2685 Liekinheittäjä 66 Brandkåristen 62 Mielipide 58 Ilosanomaa omalle porukalle ja naapureille Kliseinen sanonta ”uusi vuosi, uudet kujeet” pitää ainakin Palokuntalaisen kohdalla paikkansa. Vetoketju sivulla parantaa huollettavuutta ja käytettävyyttä Nauhoilla säädetään sopiva tiukkuus Parempi jousto nilkoissa Zlin G2.0 ”Latinkiystävällinen”, vuorellinen F2A sammutussaapas. Viime numerossa esillä olivat meripelastajat. Ne ovat ergonomisia, suomalaisen jalan mukaan muotoiltu leveä lesti. Koska kalustoasiat kiinnostavat tutkitusti lukijoitamme, avaamme maaliskuun numerossa uudelleen Kalustokulman, osaston joka keskittyy varusteisiin ja kalustoon sekä alan palveluihin ja yrityksiin. Ollikainen TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi TAITTO, ILMOITUSMYYNTI, TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET JA TALOUS Maria Salo, 0400 504 678, maria.salo@palokuntalainen.fi PAINO Grano Oy KANNEN KUVA Maria Salo KUVAPANKIT Freepik, Depositphoto JULKAISIJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja WWW.PALOKUNTALAINEN.FI palokuntalainen BRANDKÅRISTEN vakiopalstat Sex små FBK:er i Östra Nyland får leva vidare – tills vidare Pääkirjoitus Ledaren 7 61 40-41 Keski-Suomen Pelastusalan Liitto ry 24. Vettä hylkivä, lehmännahasta tehty päällinen tukee ja suojaa jalkoja. Haluamme, että oman väkemme lisäksi myös meitä lähellä olevat tahot saavat lukea monimuotoisesta pelastusalasta ja erityisesti ihmisistä sinisten vilkkujen ja punaisten autojen maailmassa. Pohjallinen on irrotettava ja antistaattinen. Esittelemme jatkossa myös yhteistyötahoja. Pelastusalan pitää kannustaa sitä ymmärtäviä ja tukevia ehdokkaita puoluekannasta riippumatta. ”Latinkiystävällinen” F2A-nauhakenkä. 5 SOS 24-25 Avoin kirje päättäjille: PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, 040 501 8721 TOIMITTAJA Silvio Hjelt KOLUMNISTIT Jaakko Linko, Marko Palokangas OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. Iskunvaimennettu, antistaattinen, luistamaton ja rullaava pohja kestää öljyä, happoja ja polttoaineita. Vuonna 2025 haluamme viedä pelastusalan ilosanomaa uusille kohderyhmille ja laajemmin kuin aiemmin. Kesällä perehdymme muun muassa Rajavartiolaitokseen. Siitä vaan palokansa! Mielenkiintoista vuotta 2025! Toimitus 8-13 Suomen pelastustoimintavalmius ulottuu myös ulkomaille Lingottua 31 Pikku-Ville 57 Tiedustelut ja tilaukset info@turvata.fi KERRANKIN HYVÄKSYTTÄVÄ SYY PITÄÄ KATSE SIELLÄ KENGÄNKÄRJISSÄ! Holikin uuden sukupolven sammutusjalkineet nopeaan toimitukseen. Myös sahasuojattu malli valikoimassa. Hyvät kahvat sivuilla Tukeva rakenne Lipa G2.0 Letkut solmussa 64 Lämpökameramies 39. Kestävät kahvat nopeuttavat pukeutumista Joustava rakenne nilkoissa Lesna G2.0 3-vyöhykkeisellä nauhakiristyksellä asetat kengän perussäädöt, päivittäiskäyttö vetoketjulla. Kolme eri pohjallisvaihtoehtoa mahdollistavat parhaan mahdollisen istuvuuden. Hyväksynnät: EN 15090:2012, F2A. Puolueilla on nyt ehdokkuuksia tarjolla aktiivisille kansalaisille. Koot: 37-50
Suurempi liikenopeus, tehokas ja MILWAUKEE yhteensopiva 18 V akku, intuitiivinen muotoilu ja useita älyominaisuuksia pakattuna kestävään ja vesitiiviiseen (IP68) runkoon. 6 MULLISTAVA UUTUUS AKKUTYÖKALUIHIN Uusi SMART-FORCE akkukäyttöisten työkalujen sarja aloittaa digitaalisen mullistuksen pelastustyökalujen markkinoilla. Enemmän kuin vain pelastustyökalu! READY TO START!
Virve 2:n on myös niellyt paljon ennakoitua enemmän rahaa, ja sen aikataulua on rukattu monta kertaa. Nimittäin valtionhallinnon tietojärjestelmähanke. Ja, vaikka tällaista emme tietenkään haluaisi uskoa todeksi, salassapito on omiaan suojaamaan varjoihinsa myös korruption elementtejä. Virkamiehen on vastattava epäonnistumisestaan – myös pelastustoimessa. 7 PEKKA KOIVUNEN Päätoimittaja Kimmon Kivijalka rakenteille Artikel på svenska på sidan 61. Toisaalta uutuus maksaa – valmistuipa joskus tai ei – todennäköisesti kymmeniä miljoonia veroeuroja, joita ei pitäisi voida käyttää julkisuudelta pimennossa. Salailu luo houkuttelevan tilaisuuden pakoilla vastuuta – usein entistä parempiin virkoihin. KIVIJALKAA tuskin avataan yhtään tarkemmin. Jos hanke ei mene kuten on suunniteltu, on kerrottava, miten tilanne korjataan. Ainuttakaan tietojärjestelmähanketta ei ole saatu pysymään budjetissa eikä aikataulussa. TOISAALTA PELASTUSYLIJOHTAJA Kimmo Kohvakka tulee myös palkita, jos Kivijalka osoittautuu sisäministeriön historian ensimmäiseksi aikataulussa ja budjetissa pysyneeksi tietojärjestelmähankkeeksi.. NYT ALKAVASTA uudesta hankkeesta pitää julkistaa vähintään tiedot aikataulusta ja budjetista sekä niissä pysymisestä, kun projekti etenee. Salassapito voi olla jotenkin ymmärrettävissä sillä perusteella, että kyse on kansalliseen turvallisuuteen liittyvästä järjestelmästä. NYT KYSEESSÄ ON pelastustoimen valtakunnallinen tietojärjestelmä Kivijalka (virallinen nimi), jonka kehittäminen käynnistyy ja joka tiedotteen mukaan valmistuessaan ”uudistaa nykyiset pelastustoimintaan liittyvät tietojärjestelmäpalvelut. pääkirjoitus SISÄMINISTERIÖN PELASTUSOSASTO julkaisi joulukuussa tiedotteen, josta sai lukea, että taas alkaa uusi sellainen. Sen edeltäjät ovat surullisen kuuluisia siitä, että niissä venyvät ja paukkuvat niin aikataulut kuin budjetitkin. SISÄMINISTERIÖN HANKKEIDEN LOPPUTULOKSIA ei ole kunnolla julkistettu jälkikäteenkään. Emme esimerkiksi saa tietää, mikä on uuden järjestelmän suhde lopullista käyttöönottoaan yhä odottavaan KEJOon. MERKILLE PANTAVAA ON, ettei yksikään sisäministeriön virkamies ei ole koskaan joutunut tilille virhearvioinneista ja turhista kustannuksista. Entä paljonko KEJOn aikataulu on myöhässä, ja paljonko rahaa on jo palanut alkuperäiseen arvioon verrattuna. Järjestelmän tarkoituksena on parantaa pelastustoimen ja väestönsuojelun toimintavarmuutta sekä vastata muuttuneen toimintaympäristön tarpeisiin luotettavasti ja ajantasaisesti.” KOKEMUKSET ERITYISESTI pelastusosaston kyvystä hallinnoida tietojärjestelmähankkeita ovat historian valossa masentavia, jopa pelottavia. Nimitettäköön siis tämä uusi tietojärjestelmä Kimmon Kivijalaksi, jotta vastuu saa kasvot veronmaksajien edessä. SUOMALAISEEN HALLINTOKULTTUURIIN on saatava muutos. Jokaisella uudella hankkeella on oltava kasvot ja vastuuvirkamies. Mitä lopulta maksoi esimerkiksi ERICA. SALAILUN TAAKSE on liian helppoa kätkeä osaamattomuudesta johtuvat nolot mokat ja niistä koituva häpeä. Työstä viime kädessä vastaavan henkilön on oltava julkinen tieto
8 Suomen pelastustoimintavalmius ulottuu myös ulkomaille Teksti Pekka Koivunen Kuvat Pekka Tiainen
Kokonaisuutta Suomessa hallinnoi yksikön johtaja Pauliina Eskolan luotsaama sisäministeriön pelastusosaston pelastustoimen yksikkö. 9 Luonnonkatastrofin tai suuronnettomuuden pelastustyöt vaativat toisinaan resursseja muilta valtioilta. Suomi voi myös pyytää vastaavaa apua muilta mailta. Pelastustoimen kansainvälinen yhteistyö on monimuotoinen kokonaisuus, jossa on erilaisia yhteistyöjärjestelmiä ja useita sopimuskumppaneita. Kun toinen valtio, EU tai kansainvälisen järjestö pyytää, Suomi voi antaa pelastustoimeen kuuluvaa apua pelastusmuodostelmien sekä asiantuntijaja materiaaliavun muodossa. ??. Pelastustoimen Kansainvälisen avunannon vastuuvirkamiehenä toimii pelastusylitarkastaja Pekka Tiainen
– Apu voi olla asiantuntija-, pelastusmuodostelmatai materiaaliapua. Esimerkiksi CBRN-uhat (kemialliset, biologiset, säteilyja ydinuhat) ja hybridiuhat eivät välttämättä rajoitu pelkästään yhteen valtioon. Apua annetaan tarvittaessa myös EU:n ulkopuolelle. – rescEU on EU:n pelastuspalvelumekanismin sisällä oleva eräänlainen eurooppalainen turvaverkko, joka on 100 prosenttisesti EU:n rahoittama. Perustettavat varastot on EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta hyödynnettävissä tilanteissa, joissa apua pyytävän maan omat voimavarat eivät riitä vastaamaan kriisija onnettomuustilanteeseen.. Vuoden 2026 syksyyn saakka kestävät rescEU hankkeet ovat saaneet komissiolta 305 miljoonaa euron rahoituksen. Ilmastonmuutoksen myötä äärimmäiset sääilmiöt ovat lisääntyneet Euroopassa ja muualla maailmassa. Yhä monimuotoisempiin uhkiin on vastattava Totutusta poikkeaviin, monialaisiin ja monimutkaisiin uhkiin vastataan koko yhteiskunnan toimijoiden välisellä yhteistyöllä. EU:n pelastuspalvelumekanismi Euroopan unionin pelastuspalvelumekanismista (Union Civil Protection Mechanism; UCPM) on keskeinen kansainvälisen avunannon väline luonnonja suuronnettomuuksien, kemikaalija ympäristöonnettomuuksien ja terroritekojen seurauksiin vastaamiseen. Sopimuksissa on sovittu menettelytavoista avun pyytämisessä ja antamisessa. Sen kautta EU:n pelastuspalveluresursseja jaetaan paremmin EU:npelastuspalvelumekanismiin osallistuvien maiden välillä, kuvailee Pekka Tiainen. Apu perustuu Tiaisen mukaan jäsenmaiden kansallisiin voimavaroihin, joiden kehittämiseksi on saatavissa EU-rahoitusta. – Mikä tahansa maa voi pyytää apua unionin pelastuspalvelumekanismin kautta, kun maan omat voimavarat eivät riitä vakavasta onnettomuustai häiriötilanteesta selviämiseen, kertoo pelastusylitarkastaja Pekka Tiainen. – Yksi esimerkki tästä on suomalainen kokonaisturvallisuuden konsepti, jossa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyönä. Suomeen on perustettu EU:n rahoittama strateginen rescEU varasto suojaimia, mittauskalustoa sekä lääkkeitä ja vasta-aineita kemiallisia, biologisia, säteilyja ydinonnettomuustilanteita varten. – Eurooppalainen hätäavun koordinaatiokeskus (Emergency Response Coordination Centre, ERCC) koordinoi avunpyyntöjä ja avun antamista. – Suomeen varastoidaan myös rescEU lääkinnällisiä materiaaleja rajat ylittävien terveysuhkien, kuten pandemioiden sekä onnettomuuksien tai kriisien aiheuttamien monipotilastilanteiden varalle. Sopimusten osapuolet voivat pyytää toisiltaan rajat ylittävää pelastusapua. Unionin pelastuspalvelumekanismiin kuuluvat kaikki 27 jäsenmaata ja 10 osallistuvaa maata. EU:n Pelastuspalvelumekanismi parantaa Euroopan maiden yhteistyötä ja vastetta luonnon ja ihmisen aiheuttamien katastrofien ennaltaehkäisyssä, varautumisessa ja avustustoiminnassa. 10 Useita sopimuksia avunannosta Suomella on useita alueellisia ja kahdenvälisiä sopimuksia lähialueensa maiden kanssa koskien onnettomuuksien ehkäisyä, varautumista ja pelastustoimintaa. rescEU-järjestelmä on EU:n valmiusreservi rescEU on perustettu vastaamaan nopeammin ja tehokkaammin luonnon ja ihmisen aiheuttamiin katastrofeihin. – Myös valtioiden välinen yhteistyö kriiseihin varautumisessa korostuu
Euroopan komissio tukee ja rahoittaa EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta Euroopan maiden yhteistyötä. Sisäministeriö päättää, Pelastusopisto varautuu Pelastustoimen avunannosta ulkomaille päättää sisäministeriö. Sendain toimintaohjelma edellyttää, että kaikki YK-jäsenmaat laativat yhdessä sovittujen indikaattoreiden avulla kansalliset toimintaohjelmat katastrofiriskien rajoittamiseksi. Pelastusopisto ylläpitää kansainvälisten asiantuntijoiden rekisteriä, kouluttaa asiantuntijoita, järjestää harjoituksia sekä vastaa kalustohankinnoista ja varastoinnista. 11 – Hankekokonaisuus on mittakaavaltaan erittäin merkittävä ja ensimmäinen laatuaan Suomessa. ?. Suomi on mukana NATO:n kumppanuusmaana siviilivalmiuden kehittämistyössä. Pelastusopisto toimii myös kansainvälisiin pelastustoimen tehtäviin osallistuvien henkilöiden työnantajana. Haga-ministerikokoukset tehostavat pohjoismaista pelastusyhteistyötä Pohjoismainen Haga-yhteistyö on aktiivista pelastusja varautumisviranomaisten yhteistyötä, jonka tarkoituksena on vahvistaa pohjoismaista yhteiskuntaturvallisuutta ja varautumista kehittämällä uusia yhteistyömuotoja pohjoismaisen yhteiskunnan sietokyvyn vahvistamiseksi kriisi-, onnettomuusja katastrofitilanteissa. Apumuotoja Suomesta ulkomaille • maastopalomuodostelma • suurtehopumppumuodostelma • teknisen tuen muodostelma • asiantuntija-apu • materiaaliapu Suomen sopimuskumppaneita • Pohjoismaat (Nordred) • Viro • Venäjä • Barentsin alueen maat • arktisen alueen maat. Pelastusopisto lähettää Kun päätös avun lähettämisestä on tehty, Pelastusopisto kokoaa henkilökunnan ja vastaa logistiikasta. Muita yhteistyömuotoja Siviilivalmiusyhteistyö NATO:ssa Suomi osallistuu NATO:n siviilivalmiusyhteistyöhön ja on jäsenenä NATO:n siviilivalmiussuunnittelukomiteassa (CEPC) sekä sen alaisessa pelastusryhmässä (CPG). Sendain strategia ehkäisee katastrofiriskejä Sendaissa, Japanissa hyväksyttiin vuonna 2015 YK:n strategia luonnonkatastrofien vähentämiseksi ja vahinkojen rajoittamiseksi seuraavan viidentoista vuoden (2015–2030) aikana. Arktinen yhteistyö Sisäministeriö osallistuu Arktisen neuvoston alaisen Emergency Prevention, Preparedness and Response (EPPR) -työryhmän työhön. Toimenpiteet Suomessa, kun apua maailmalta pyydetään Kun avunpyyntö saapuu Toiminta Suomessa käynnistyy kohdevaltiolta tai EU:n pelastuspalvelumekanismin, YK:n humanitaarisen avun toimiston (OCHA) tai NATO:n pelastuspalvelun koordinointikeskuksen (EADRCC) kautta tulevalla avunpyynnöllä. Sisäministeriö toteuttaa hankkeen yhteistyössä sosiaalija terveysministeriön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Huoltovarmuuskeskuksen ja Säteilyturvakeskuksen kanssa
Useiden Tampereen aluepelastuslaitoksen palveluksessa vietetyn vuosien lisäksi Tiainen ehti olla myös kunnallisen aluehälytyskeskuksen päällikkönä Tampereella. Vuonna 1987 Tiainen pääsi palokuntaan kesämieheksi. Kansainväliseen toimintaan Tiaisen intressit alkoivat suuntautua vuonna 1995, jolloin kuvaan tuli mukaan FRF eli Finn Rescue Force. Vuodesta 2018 Pekka Tiainen on ollut sisäministeriön vakinaisessa palveluksessa. Hiihto kaikissa muodoissa, maastopyöräily, golf ja kuntosali pitävät miehen teräkunnossa. – Pelastustoimessa näkyy vain kansainvälisyyden jäävuoren huippu. Palomiehen viran Pekka Tiainen sai alueellisen palomieskurssin jälkeen vuonna 1989. Missiona kansainvälistäminen Pekka Tiaisen missiona on jo pitkään ollut pelastustoimen kansainvälistäminen. – Vaikka puhutaan kansainvälisestä toiminnasta, tästä on kaikenlainen glamouri pois. 12 Pelastusylitarkastaja Pekka Tiainen Palomiehestä kansainväliseksi toimijaksi Pelastusosaston kansainvälisestä yhteistyöstä käytännössä vastaava pelastusylitarkastaja Pekka Tiaisella on pitkä pelastusalan kokemus. Tiaisen mukaan kaikilla yhteisöillä on jotain liittymäpintaa ulkomaisiin toimijoihin. – Haluaisin kaikki pelastustoimen järjestöt ja organisaatiot tavalla tai toisella mukaan kansainväliseen yhteistyöhön. Vuosina 2012 2015 hän toimi Brysselistä ERCC:ssä sisäministeriön lähettämänä kansallisena asiantuntijana. Saman vuoden syksyllä hän aloitti opiskelut Tampereen teknillisessä oppilaitoksessa. Hän on ollut mukana kaikkiaan 14 kansainvälisessä avustustehtävässä. ?. Ennen päällystötutkinnon (kurssi 17) suorittamista hän valmistui insinööriksi 1992. FRF-yhteistyössä oli mukana viiden kaupungin pelastuslaitokset. Olemme Suomessa menossa oikeaan suuntaan, mutta emme kuitenkaan ole lähellä maalia. Kangasalla asuva Pekka Tiainen harrastaa monipuolista liikuntaa. Tämä on hyvin arkipäiväistä toimintaa
13
Esimerkiksi valheelliset uutiset tai vääristellyt raportit voivat aiheuttaa paniikkia, jakaa yhteisöjä ja heikentää Hybridiuhkat edellyttävät yhteisöllistä varautumista luottamusta instituutioihin. KOKONAISTURVALLISUUDEN JA KOKONAISMAANPUOLUSTUKSEN YHTEENSOVITTAMISEEN kuuluvat julkisen sektorin, eli valtioneuvoston, valtion viranomaisten ja kuntien, ja yksityisen sektorin toimenpiteiden sekä kansalaisten vapaaehtoisen toiminnan yhteensovittaminen yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ylläpitämiseksi kaikissa tilanteissa. Turvallisuuden vastuu on jakamaton, ja se kuuluu meille jokaiselle: yksilölle, kansalaiselle ja ihmiselle. Sotilaallinen voiman käyttö voi näyttäytyä joko hybridisodankäynnin huipentavana vaiheena tai tietynlaisten osatavoitteiden saavuttamista ratkovana hybridisodankäynnin välivaiheena. Epäsuorat ja rajoitetut sotilaalliset toimet, perinteinen sotilaallinen voimankäyttö sekä näiden integrointi muihin vaikutuskeinoihin muodostavat monitasoisen lähestymistavan, joka tekee hybridisodankäynnistä tehokkaan ja vaikeasti ennakoitavan. Elintärkeät toiminnot ovat lähtökohtana varautumisen suunnittelulle kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla sekä kokonaisturvallisuuden mallin mukaisesti kaikilla neljällä sektorilla. 14 HYBRIDISODANKÄYNTI on monimutkainen strateginen lähestymistapa, joka yhdistää perinteiset ja epäsuorat keinot vaikuttaa haluttuun kohteeseen. Tämä edellyttää meiltä niin kansalaisina, yksilöinä kuin yhteiskuntanakin entistä parempaa ymmärrystä varautumisen ja valmiuden tärkeydestä. INFORMAATIOSODANKÄYNTI TARKOITTAA strategista toimintaa, jossa tietoa käytetään aseena vastustajan päätöksentekoon vaikuttamiseen ja toimintakyvyn heikentämiseen sekä julkisen mielipiteen manipulointiin. Aseellisen vaikuttamisen ja sotilaallisen voiman käyttö ovat edelleen keskeisiä elementtejä hybridisodankäynnissä, vaikka ne usein esiintyvät yhdessä muiden ei-sotilaallisten toimien kanssa. INFORMAATIOSODANKÄYNTI on keskeinen osa hybridivaikuttamista, jossa pyritään saavuttamaan strategisia tavoitteita käyttämällä sekä perinteisiä sotilaallisia keinoja että epäsuoria ei-sotilaallisia menetelmiä. TURVALLISUUSYMPÄRISTÖN JATKUVA MUUTOS on heijastunut yhteiskuntiin ja yksilöihin ja vaikuttaa entistä kokonaisvaltaisemmin. VARAUTUMISEN, VALMIUDEN JA TURVALLISUUDEN vastuun ulkoistaminen vain yhdelle toimijalle tai viranomaiselle ei ole mahdollista. Tieto ja informaatio ovat keskeisiä resursseja tässä toiminnassa, sillä ne vaikuttavat ihmisten mielipiteisiin, päätöksentekoon ja yhteiskunnan vakauteen. Hybridisodankäynti ja laaja-alainen vaikuttaminen ovat tulleet jäädäkseen. Hallitsemalla informaatiovirtoja ja muokkaamalla julkista käsitystä valtiot ja muut toimijat voivat vaikuttaa muiden maiden politiikkaan, vaaleihin ja yhteiskunnalliseen vakauteen. MITEN VARAUDUMME ja valmistaudumme pahimpaan eli hybridisotaan ja laaja-alaiseen vaikuttamiseen. Jär. INFORMAATIOSODANKÄYNNISSÄ TIETO toimii vallankäytön välineenä. Tavoitteena on aiheuttaa sekasortoa ja epäluottamusta sekä hajottaa yhteiskunnan yhtenäisyyttä ilman suoraa sotilaallista voimankäyttöä
Liian vähälle huomiolle usein kuitenkin jää ”neljäs sektori”, eli perheet, kodit ja yksittäiset kansalaiset. Järjestöt tuottavat palveluja, koordinoivat vapaaehtoisten osallistumista viranomaisia tukevaan toimintaan ja ylläpitävät esimerkiksi valmiustoimintaan liittyvää erityisosaamista. Entä mitä teemme, kun energiansyöttö katkeaa, sähköverkot on lamautettu kyberiskuilla tai kun kaukolämpö ja vedentulo eivät enää toimi. SUOMALAISEN SÄÄNTÖPERUSTAISEN ja melko avoimen yhteiskunnan ja lainsäädännön vaikutusten suhteessa turvallisuusuhkiin täytyy myös olla jatkuvan arvioinnin kohteena. Miten voimme tukea työntekijöiden ja heidän läheistensä turvallisuutta. – Kaiken kokemamme ja ymmärtämämme perusteella töitä vielä riittää, mutta olemme jo hyvässä vauhdissa. Tukeeko suomalainen turvallisuuskulttuuri vieläkään riittävästi ilmoituskynnyksen mataluutta erilaisissa turvallisuuspoikkeamissa. 15 jestöillä on merkittävä rooli onnettomuuksiin ja häiriötilanteisiin varautumisessa. Ensinnäkin ovatko suomalaiset tietoisia kaikista turvallisuusuhkista sekä laaja-alaisen vaikuttamisen keinoista. Järjestöt kanavoivat, johtavat ja koordinoivat myös järjestöihin kuulumattomien kansalaisten auttamishalun erilaisiin auttamistehtäviin. Pystyvätkö kodit, koulut, sairaalat ja eri viranomaiset jatkamaan toimintaansa ilman varavoimaa. kolumni ALARMNISTI MARKO PALOKANGAS Sotilasprofessori Palokunnan ryhmänjohtaja. VIIMEINEN KYSYMYS on perustava: olemmeko todella varautuneet kaikkein pahimpaan skenaarioon. Selviämmekö enää ilman tietoliikenneyhteyksiä tai kokonaan ilman tietokoneita. Suomalaisen yhteiskunnan tulisi vakavasti pohtia seuraavia peruskysymyksiä ja varautua näihin kaikkiin realistisesti
16 Pelastuskoulu sijaitsee Helsingin Jätkäsaaressa. Teksti Pekka Koivunen Kuvat Rauno Hietanen, Pekka Koivunen. Kuvan keskellä olevaa Clarion-hotellia vastapäätä
Tällä hetkellä käynnissä on kolme pelastajakurssia. Tutkinto antaa kelpoisuuden pelastajan tai palomiehen virkoihin valtakunnallisesti. 17 Helsingin Pelastuskoulu Uusi aikakausi alkoi – pelastajia nyt koko maahan Helsingin Pelastuskoulu tuotti aiemmin pelastajia Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen palvelukseen. ??. Kullakin kurssilla on 18 opiskelijaa. Valtion viime vuonna Helsingin pelastuskoululle kohdentamasta rahoituksesta johtuen pelastajat voivat nyt hakea virkaa mistä tahansa pelastuslaitoksesta. Henkilökuntaa koululla on 13. Helsingin Pelastuskoulussa pelastajatutkinnon opinnot kestävät 1,5 vuotta
18 Pelastuskoulun rehtori Sanna Aivio: Muutosvaihe on edelleen käynnissä Pelastajatutkinnon sisältö noudattaa Pelastusopiston opetussuunnitelmaa, mutta omalla toteutussuunnitelmallaan. Sanna Aiviolla on pitkä sekä monipuolinen koulutus ja opetusalan kokemus ammatilliselta puolelta: sisätauti-kirurginen sairaanhoitaja, sotealan amk sekä yamk -tutkinnot, ammatillinen opettaja, koulutusjohtamisen opinnot (rehtorikelpoisuus) ja lähiesimiestyön ammattitutkinto sekä yritysjohtamisen ja johtamisen erikoisammattitutkinto. Helsingin Pelastuskoulua Sanna Aivio pitää arvostettuna oppilaitoksena, jolla on pitkät perinteet sekä valtava potentiaali laadukkaan sekä työelämälähtöisen pelastajakoulutuksen järjestämiseksi. Aiemmin Helsingin kaupungin sataprosenttisesti rahoittama oppilaitos sai valtion avustuksen vuoden 2024 alusta ja tämän rahoitusmuutoksen myötä oppilaitos alkoi kouluttaa pelastajia koko valtakunnan tarpeisiin. – Suurena arvona näen myös henkilöstön monipuolisen osaamisen, rohkeuden valjastaa heidän potentiaalinsa yhteiseen käyttöön sekä erityisesti hyvin vaalitun yhteishengen, joka kantaa yli oppimisyhteisön. Pienenä oppilaitoksena henkilöstöstä löytyy Aivion mukaan tarvittavaa joustoa sekä toisinaan myös heittäytymistä jopa oman mukavuusalueensa ulkopuolelle. – Pelastusalan ammatillisen koulutuksen haasteena on muun muassa vastata muuttuvan yhteiskunnan ja toimintaympäristön pelastusalalle asettamiin tulevaisuuden osaamistarpeisiin. – Opiskeluaika lyheni kahdesta vuodesta puoleentoista, kun Helsingin erityispiirteet jäivät opetussuunnitelmasta pois, kertoo rehtori Sanna Aivio. Aivio siirtyi Stadin ammattiopiston koulutuspäällikön tehtävästä Pelastuskoulun rehtoriksi 1.8.2024.. – Henkilöstö haluaa edustaa pelastusalan koulutusta suurella kunnioituksella sekä kukin omalla ammattitaidollaan, rehtori korostaa. Pelastusalan peruskoulutuksen kehittämistarpeista on ollut paljon voimistuvaa keskustelua viimeisten vuosien aikana, joka on vahvistunut entisestään valtakunnallisen pelastajapulan myötä. Tämä edellyttää vahvaa vuoropuhelua työelämän edustajien sekä pelastusalan kouluttajien välillä
Heitä voin auttaa vain kokemuksellani, hymyilee Sanni Kairavuo. – Olen melkein kaikessa muussa mukana, mutta substanssiopetuksen jätän alan ammattilaisille. Olen viihtynyt tosi hyvin. Ajankohtaisena asiana Sanni Kairavuo pitää oppilaitoksen muuttuneeseen tilanteeseen liittyvää opetuksen suunnittelutyötä, joka on opiskelijamäärän kasvaessa vaatinut isompien kokonaisuuksien hallintaa sekä opetusten yhteensovittamista. – Työ on merkityksellistä ja ainutlaatuista. Olemme opiskelijaja työelämälähtöinen ketterä oppilaitos, jossa yleinen ilmapiiri on erinomainen, ja jossa työskentelee sitoutunut sekä ammattitaitoinen henkilökunta. tukea opettajia sekä kouluttajia pedagogiikkaan liittyvissä asioissa, tutkintokoulutuksen suunnittelutyössä sekä sen kehittämisessä. Opiskelijahaku ja oppilaitoksen markkinointi kuuluvat myös läheisesti Sannin erityissuunnittelijan työnkuvaan. 19 Aikuiskasvastustieteiden maisteri Sanni Kairavuo aloitti Pelastuskoulussa 2023. Sanni Kairavuo pitää Pelastuskoulua ”huikeana paikkana” ja omanlaisena suurperheenä. Helsingin pelastuskoulun positiivinen pöhinä näkyy Sanni Kairavuon mukaan erinomaisissa opiskelijapalautteissa sekä henkilöstökyselyissä. ?. – Elämme tällä hetkellä tavallista lyhyemmällä aikajänteellä. Pelastusala tuli tutuksi vuosina 2013–2019, jolloin Sanni toimi SPEKissä palokuntakoulutuksen suunnittelun ja kehittämisen parissa. Hänen taustaltaan löytyy monipuolinen ura osaamisen kehittämisestä yritysmaailmasta, maahanmuuttovirastosta ja puolustusvoimista, jossa hän toimi opintotoimiston päällikkönä ja sotatieteiden kandidaatin tutkinnon suunnittelijana. Kahden uuden kurssin suunnittelu ja asioiden uudelleen järjestely on vienyt yllättävän paljon aikaa ja edellyttänyt kaikilta yhteistä työpanosta. Lisäksi työtoverit ovat nimenneet minut jonkinlaiseksi ”ICT -vastaavaksi”, vaikka en itse koe omaavani riittävää osaamista kyseisen tittelin lunastamiseksi. – Ilmapiiriä pidetään hyvänä ja työelämälähtöisyyttä arvostetaan. Tällaisen pienen oppilaitoksen etuja ovat muun muassa se, että meillä tunnetaan oppilaat ja heidän tarpeensa hyvin sekä kehitystyö on pienessä porukassa helpommin eteenpäin vietävissä. Erityissuunnittelija Sanni Kairavuo Mukana melkein kaikessa. Opiskelijahallinnossa hänellä on myös vastuita. Erityissuunnittelijana hänen tehtävänä on mm. Aiemmin oli enemmän aikaa hoitaa myös äkillisesti esiin tulleita tilanteita, jotka nytkin toki hoituvat, mutta eivät aina juuri siinä hetkessä. Nykyisessä toimessa Sanni Kairavuon toimenkuva on laaja
Kurssinjohtaja, vanhempi harjoitusmestari Kai Möttönen: Opiskelijoilla korkea motivaatio Helsingin Pelastuskoulun ensimmäinen valtakunnallinen opiskelijoille suunnattu rekrytointitapahtuma järjestettiin marraskuussa. Pitkästä aikaa meillä on myös yksi naisopiskelija. Hänellä on kahdenkymmenen vuoden kokemus pelastusalan eri tehtävistä. Pedagogiset opinnot suoritin vuonna.2020. 20 Kurssin 48 johtajana toimii vanhempi harjoitusmestari Kaj Möttönen. Lisäksi vielä lähihoitajan, perustason ensihoitajan tutkinto. – Ilmeisesti tietotekniikan kehittymisen myötä opiskelijoiden kädentaidot ovat jonkin verran vähentyneet. Hänen cv:nsä on pitkä: Laivakokin-, laivurin-, koneenhoitajan-, pelastajanja alipäällystöntutkinto, opintoja amk ja yliopisto puolelta, työkokemusta rakennus-, kuljetusja ravintola-alalta. Kaikki opiskelijat tukevat ja kannustavat toinen toistaan opinnoissaan. Opetuksesta on Kaj Möttösen mukaan noin 70 % käytäntöä ja 30 % teoriaa. Osaa nuoremmista joudumme perehdyttämään käsityökalujen käyttöön. Tapahtumaan osallistui yhteensä noin 30 edustajaa kahdestatoista pelastuslaitoksesta.. – Siirryin opetustyöhön viisi vuotta sitten. Kurssilaisten motivaatiota Möttönen pitää korkeana. Tällä hetkellä johdan syksyllä aloittanutta kurssi 48:aa, jossa on opiskelijoita myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Möttönen on ”lainassa” Erottajan pelastusasemalta Helsingistä. – Yhteishenki on myös hieno
– Pääkaupunkiseudulla sijaitseva koulutuskeskus olisi toiminnallisesti ja taloudellisesti järkevä. – Olemme hankkineet jonkin verran varusteita ja kalustoa. Muun muassa aikaa vievät siirtymiset harjoitusalueelle ja takaisin jäisivät pois. Toisaalta näissä siirtymissä opiskelijat saavat ainakin ajoharjoittelua tarpeeksi, kun ajomatkat voidaan ottaa osaksi heidän oppimisprosessiaan. Siirtymiset keskustan läpi Jätkäsaaresta Herttoniemeen ja takaisin vievät osan opiskelupäivästä. Ilman pelastuslaitoksen lainakalustoa toiminta olisi mahdotonta. Tämä rahoitusmalli on haastava, kertoo Jari Lempinen. Hän on toiminut puolentusinan pelastajakurssin vetäjänä ja puolitoista vuotta pelastuskoulun johdossa. Pelastusopiston kanssa Jari Lempinen kaipaa enemmän yhteistyötä esimerkiksi opetussuunnitelmien sisällön suunnitteluun. 21 Palomies-sairaankuljettaja, alipäällystötutkinto, päällystötutkinto (AMK) ja lopulta vuonna 2005 palomestarin virka Helsingin kaupungin pelastuslaitoksessa. Siinä koulutuspäällikkö Jari Lempisen vankka alan tausta. Pelastuskoulun sijainti Jätkäsaaressa ei Jari Lempisen mukaan ole paras mahdollinen. Koulutuspäällikkö Jari Lempinen: Tulevaisuuden haaveena koulutuskeskus Lempisen mielestä koulutuskeskus, jossa kaikki toiminnot olisivat samalla tontilla, olisi ideaali ratkaisu. – Harjoitusalue on sijainniltaan hieman haastavan matkan päässä. ??. Nykyään koko valtakunnan tarpeisiin pelastajia kouluttava oppilaitos on itsenäinen, mutta hyvin riippuvainen vielä Helsingin kaupungin pelastuslaitoksesta. – Valtion avustus koskee tätä ja ensi vuotta, tulevaisuus on päättäjien hallussa. – Vaihdamme kyllä kokemuksia Pelastusopiston henkilökunnan kanssa, mutta vuoropuhelu voisi olla tiiviimpää
?. Aikaa heille ei pahemmin jää, mutta toisaalta opinnoista on enää vuosi jäljellä. – Ainakin toistaiseksi opetus on ollut mielenkiintoista, ja koska tekemistä on ollut paljon, ei ole ehtinyt tylsistymään. Sampo Viitaluoman koulumatka taittuu julkisilla alle tunnissa suuntaansa. – Välillä on tuntunut kuin olisin ulkomaalainen. Kaika Selin pitää syksyn opintojen perusteella ratkaisuaan oikeana. Selin käyttää koulumatkaan omaa autoaan. – Aikaa koulumatkoihin kuluu päivittäin noin kaksi ja puoli tuntia. Kotona on viisi 7–18-vuotiaasta lasta sekä puoliso. Lopullisen sysäyksen antoivat kaverit, jotka olivat jo pelastusalan hommissa. Uusien termien ja työkalujen käytön opiskelu on ollut Selinin mielestä haastavaa. Sampo Viitaluoma, 25, kurssi 49 Nuorten aikuisten päiväkoti Sipoolainen Sampo Viitaluoma pitää Pelastuskoulua erittäin hienona oppilaitoksena. Kun hänen pyytää kuvailemaan koulua lyhyesti, vastaus tulee välittömästi: ”Nuorten aikuisten päiväkoti … oppia ja toimintaa.” Pelastuskoulun opetusta Sampo pitää erinomaisena. – Palomiehen työ oli pikkupoikana ihan ykköshaaveena. Matka Loviisasta Jätkäsaareen on vajaa sata kilometriä. Viitaluomalla ei ollut minkäänlaista pelastusalan taustaa, kun hän haki Pelastuskouluun. Loviisassa nykyään asuva viisilapsisen perheen äiti päätti lopettaa parturi-kampaajan työt ja hakea Helsingin Pelastuskouluun. Lätkää kakkosdivisioonassa tuusulalaisen Wolfpackin riveissä pelaava Viitaluoma on urheiluharrastuksensa ohella suorittanut Metropoliassa LVI -rakennusmestariopintoja. 22 Kaika Selin, 37, kurssi 48 Parturi-kampaajasta pelastajaksi Alkujaan Pohjasi-Karjalan Nurmeksesta lähtöisin oleva Kaika Selin teki viime vuonna elämässään suuren ratkaisun
23 Pelastuskoulun henkilökunta Rehtori Sanna Aivio Koulutuspäällikkö Jari Lempinen Vanhempi harjoitusmestari Ali Suominen Vanhempi harjoitusmestari Kaj Möttönen Vanhempi harjoitusmestari Mikko Anunti Harjoitusmestari Jari Elfolk Nuorempi harjoitusmestari Jussi Koskela Nuorempi harjoitusmestari Visa Pasanen Nuorempi harjoitusmestari Aki Peltola Opettaja Sami Lappalainen Erityissuunnittelija Sanni Kairavuo Koulutuskoordinaattori Minna Riihimäki Korkeakouluharjoittelija Mika Tanskanen Yhteystiedot Helsingin Pelastuskoulu Tyynenmerenkatu 1 Helsinki 00220 09-31031251 pelastuskoulu.kanslia@hel.fi https://helsinginpelastuskoulu.hel.fi/ Kaika Selinin ja Sampo Viitaluoman kommentteja opinahjostaan: ”Hyvä ryhmähenki” ”Perusteellinen opetus” ”Viimeisen päälle ammattitaitoiset kouluttajat”
Sosiaalija terveydenhuollon kulujen kasvaessa lähes hallitsemattomasti on pelastuslaitos joutunut epäoikeudenmukaisesti sijaiskärsijän rooliin. Alalla ei kuitenkaan ymmärretä, miksi kaikkein tärkeimmästä ollaan valmiita leikkaamaan. Toivon päätöksentekijöiden tiedostavan, että pelastustoimen rahoituksen supistuessa kestämättömällä tavalla on pelastustoimen välttämätön kehittäminen ja modernisointi mahdotonta. Pelastustoimen tarpeet ja haasteet eivät ole saaneet riittävästi huomiota päätöksenteossa. Käytännön toimenpiteet ovat kuitenkin olleet muuta kuin juhlapuheiden korulauseissa on luvattu. Pelkkiä paloautojen raatoja Hyvinvointialueilla asetettujen merkittävien investointirajoitusten tai jopa täyskieltojen merkityksestäkään ei vaikuta olleen päätöksenteossa kokonaisvaltaista ymmärrystä. Nyt on aika toimia ja nostaa tämä oikeutettu huoli julkiseen keskusteluun! Avoin kirje päättäjille: SOS Iso syö pienen eväät Kun Suomessa siirryttiin hyvinvointialuejärjestelmään, pelastustoimessa havaittiin useita negatiivisia vaikutuksia kohdistuen pelastuslaitosten vakinaisen ja sopimushenkilöstön kautta suoraan kansalaisten turvallisuuteen. Tarvitsemme resurssit, joilla voimme suorittaa tehtävämme kunnolla. Miksi säästöjä kohdistetaan kustannustehokkaimpaan palveluita tuottavaan pelastusalaan. 24 Suomen pelastusala on ajautumassa kiihtyvällä vauhdilla kohti katastrofia, jossa tehokasta pelastustoimintaa ei voi enää suorittaa riittävällä laadulla ja toimintavarmuudella. Päätös rajoittaa välttämättömiäkin investointeja on lyhytnäköinen ja keinotekoinen.. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa Suomen aikaisemmin kansainvälisestikin arvostetulla pelastustoimella ei ole enää ajanmukaista kykyä ja valmiutta vastata nopeasti muuttuviin turvallisuusuhkiin. Mikään ei ole tärkeämpää kuin kansalaisten hyvinvointi ja turvallisuus. Haluamme suojella ihmisten elämää ja omaisuutta. Lähestyttäessä kevään 2025 aluevaaleja, on kaikkien pelastusalalla toimivien tehtävä nostaa yhteiskunnalliseen keskusteluun pelastustoimen merkitys Suomen kokonaisturvallisuudelle. Uuden teknologian käyttöönotto on täysin välttämättömiä, jotta Suomen pelastusala voisi sopeutua muuttuviin olosuhteisiin ja haasteisiin. Juhlapuheissa pelastusalan rooli Suomen kokonaisturvallisuudelle tunnustetaan yksimielisesti. Pelastustoimi ei ole pelkästään tulipalokunta. Pitkän linjan poliittisena päättäjänä uskallan väittää, että rahaa jaettaessa useat päätöksentekijät ovat olleet vailla riittävää ymmärrystä pelastusalasta. Pelastusalalla ymmärretään julkisen talouden kestävyysvaje ja säästöpaineet. Meidän on vaadittava, että pelastustoimen rahoitus turvataan ja saamme tarvitsemamme tuen. Pelastusala on kaikilla mittareilla vaikuttavin ja laaja-alaisimmin yhteiskunnan turvallisuutta ylläpitävä toimija. Pelastustoimen jatkuvat ja heikosti perustellut leikkaukset heijastuvat väistämättä myös yhteiskunnan kykyyn vastata häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Pieneksi ja hoikaksi, mutta luotettavaksi toimijaksi vuosien aikana itsensä treenannut pelastustoimi on jäänyt hyvinvointialueilla ison ja lihavan sosiaalija terveyssektorin varjoon. Miksi nämä halutaan kestämättömällä tavalla vaarantaa. Paloja pelastuskaluston investointipäätösten siirtäminen hamaan tulevaisuuteen vaikuttaa suoraan kaluston ikään ja toimintavarmuuteen
Se on myös suorituskyvyn ylläpitämiseksi välttämättömien, kotimaisten toimittajien tilauskirjojen täyttämistä; ei keinotekoisesti vaan tarveperusteisesti. Toivon päätöksentekijöiden havahtuvan myös dynaamisiin vaikutuksiin, joita kaluston investointipäätösten lykkääminen aiheuttaa. Pelastustoimi haluaa säilyttää Suomen hyvän sisäisen turvallisuuden tason ja taata asianmukaisen valmiuden ja huoltovarmuuden. Korjausvelka kasvaa nopeasti tasolle, jota ei voi kohtuullisella tavalla oikaista, vaikka julkisen talouden tila joskus paranisikin. Olen huolissani näiden varustelua tekevien yritysten tulevaisuudesta. Nöyrästi toivon, että selvitätte, mitä kansallinen huoltovarmuus todella tarkoittaa ja pohditte sen jälkeen uudestaan, onko mainitsemaani tapahtumaketjuun syytä puuttua. 25 Paloja pelastuskaluston investointien, tai edes paloasemaverkoston uudistamisen lykkääminen, ei missään määrin pelasta hyvinvointialueiden taloutta. Antakaa näille mahdollisuus – Suomen ja suomalaisten vuoksi. Jos ei ole tilauksia, ei ole työtä. Kiitos! Eero Aho Palomestari, Etelä-Savo, Mikkeli Kirjoittaja on 20-vuoden kokemuksen kuntapäätöksenteosta omaava pitkän linjan pelastusalan ammattilainen.. Pelastuslaitosten käytössä olevat pelastusajoneuvot varustellaan pääasiassa Suomessa. Kansallinen huoltovarmuus on mitä suurimmissa määrin turvallisuusviranomaisten asianmukaisen suorituskyvyn turvaamista kaikissa olosuhteissa. Ilman yritystä, ei ole osaamista. Rouvat ja herrat, hyvät päätöksentekijät, Puhutte kansallisesta huoltovarmuudesta. Mikäli hyvinvointialueet järjestelmällisesti asettavat merkittäviä investointikieltoja paloja pelastuskalustoon, vaikuttaa se suoraan pelastusalan lisäksi yritysten toimintaedellytyksiin. Ilman työtä, ei ole yritystä
9.–10.4.2025 | Palopäällystöpäivät Palopäällystöpäivät on pelastusalan suurin ja tärkein vuosittainen tapahtuma, joka kokoaa yhteen ajankohtaisten aiheiden äärelle satoja osallistujia pelastusja turvallisuusalalta, varautumisen ammattilaisista ja näiden sidosryhmistä. Käymme läpi Ukrainan sodan oppeja pelastustoiminnalle sekä raunioja sortumapelastamisen uusinta osaamista. Mikä on pelastustoimen todellinen kyky toimia poikkeusoloissa, kun maailmantilanne muuttuu entistä haastavammaksi. Ilmasto muuttuu – mikä pelastustoimessa muuttuu. Aihetta tarkastellaan syvällisesti ja käytännönläheisesti yhteiskunnan mutta erityisesti pelastustoiminnan kannalta. Miten yritykset, yhteisöt ja yksilöt varautuvat toimimaan vastuullisesti ja kriisinkestävästi poikkeusoloissa. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: sppl.fi/ppp. Ohjelmassa on hyvä sisältö myös sopimuspalokuntalaisille, tässä muutama nosto: PA LO PÄ ÄLLYSTÖPÄ IVÄ T TA MP ERE 8.–10.4 .20 25 25 20 Pelastusalan suurin ja tärkein vuosittainen tapahtuma Lisätiedot ja ilmoittautuminen: sppl.fi/ppp Varaa paikkasi ja varmista, että olet mukana kehittämässä turvallisempaa huomista! Ennakkovaraajan etuhinta -15 % voimassa 9.2.2025 saakka! Käytössä oleva akkuteknologia haastaa pelastustoimintaa – mutta mitä on tulossa. Poliisiammattikorkeakoulun oppeja ensilinjan työntekijöiden toimintaja työkyvystä. Haitallisen stressin ja trauman tunnistaminen ja palautuminen. Asiantuntijaluentoja, käytännönläheisiä esityksiä ja monipuolinen näyttely akkuteknologiasta ja sähköautoista. Palopäällystöpäivät ja Varautumisen seminaari 8.–10.4.2025 Tampere-talo Seuraa: #ppp2025 Ohjelmassa 8.4.2025 | Varautumisen seminaari Yrittäjä – Asukas – Pelastaja – Sotilas: Siviiliyhteiskunnan varautuminen Tässä ajankohtaisessa ja vaikuttavassa tapahtumassa syvennymme yhdessä siihen, kuinka suomalainen siviiliyhteiskunta voi entistä paremmin varautua kriiseihin
Päätyönään Vesanen on Sappi Kirkniemen tehdaspalokunnassa varapalopäällikkönä. Erityisosaamisenaan hänellä itsellään on savusukelluskontti-, alkusammutusja perehdytyskurssikoulutus. Valtakunnallisesti VPK:t ovat usein se ensimmäinen yksikkö, joka on onnettomuuskohteessa. – Haluan korostaa, että yhteistyöllä tätä tehdään, sopimuspalokunta ja ammattipalokunta rinnakkain. Vesasen kuvaillaan olevan voimakas yhteishengen luoja ja aktiivinen vaikuttaja – niin ylätasolla liittojen toiminnassa kuin lähempänä käytäntöä palokuntien kouluttajana. Tunnustuksen saajan valitsee vuosittain Palopäällystöliiton Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaoston johtokunta. – Perimmäisenä tunteena minulla on halu auttaa, Vesanen pohjustaa laaja-alaista toimintaansa pelastusalalla. – Vesaselle palokuntatyö, sopimuspalokuntalaisten koulutuksen kehittäminen, toisten auttaminen ja kansalaisten turvallisuudesta huolehtiminen ovat olleet merkityksellisiä asioita, Palopäällystöliiton Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaoston puheenjohtaja Ilkka Horelli kertoo. Kun mennään isommista kaupungeista ulospäin, VPK:t toimivat pitkälti yksin. Yhteistyö tärkeää Vesanen pitää eri toimijoiden yhteistyötä tärkeänä onnistumisen tekijänä pelastusalalla. Valintakriteereissä korostuvat aktiivisuus ja auttamisen asenne Marko Vesasen ansioiksi katsottiin laaja-alainen toiminta pelastusalalla sekä pitkäaikainen toiminta sopimuspalokunnan päällikön tehtävässä ja erityisesti hänen ansionsa sopimuspalokuntien koulutustehtävissä. Kun vaimo ja lapset ja lapsenlapsetkin ovat mukana sopimuspalokuntatoiminnassa, niin se on koko perheen yhteinen tärkeä harrastus. – Työtunteja tulee yllättävän paljon, mutta ei sitä juuri huomaakaan. Aktiivinen palokuntatoiminnan kehittäjä Lohjalla Vesanen on ollut lähes 30 vuotta sopimuspalokunnassa. Meillä se on mielestäni mennyt koko ajan parempaan suuntaan. Hän on myös panostanut ennaltaehkäisyyn järjestämällä lukuisia alkusammutuskoulutuksia erilaisille yrityksille ja yhteisöille Lohjalla. Siitä ajasta hän on ollut nyt 20 vuotta sopimuspalokunnan päällikkönä Ventelän VPK:ssa, josta hän nyt jää sivuun. Ventelän VPK:ssa Lohjalla Vesanen on ollut sopimuspalokunnan päällikkönä 20 vuotta. Vuoden Sopimuspalokunnan päällikkö -tunnustus jaettiin nyt kymmenettä kertaa. Vesanen on ollut erityisen aktiivinen sopimuspalokunnan kouluttaja Ventelän VPK:ssa. 27 Vuoden Sopimuspalokunnan päällikkö 2024 Marko Vesanen, Ventelän VPK Marko Vesasella on poikkeuksellisen laaja-alainen ja pitkäjänteinen historia sopimuspalokunnassa ja pelastusalalla. Lisätiedot Ilkka Horelli SPPL:n Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaoston puheenjohtaja 040 488 0633 ilkka.horelli@avi.fi Marko Vesanen Ventelän VPK:n päällikkö 050 544 3021 K uv a S P PL. Lisäksi hän on toiminut useissa pelastustoimen luottamustehtävissä
Yhteistyöllä on edistetty suomalaista asumisen paloturvallisuutta ja saatu vähennettyä palokuolemia. Sosiaalija terveysalan turvallisuuspalkinnon 2024 ottivat vastaan Paloriskiasumisen asiantuntijaverkoston puheenjohtajisto: vanhempi palotarkastaja Johanna Kolehmainen (vas.) Lapin pelastuslaitokselta, palotarkastaja Lotta Holopainen Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselta ja palotarkastaja Elena Raitmaa Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta. 28 Sosiaalija terveysalan turvallisuuspalkinto Paloriskiasumisen asiantuntijaverkostolle Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston Paloriskiasumisen asiantuntijaverkosto on voittanut Sosiaalija terveysalan turvallisuuspalkinnon 2024. Paloriskiasumisen asiantuntijaverkosto on kehittänyt aktiivisesti yhteistyötä sosiaalija terveysalan sekä pelastuslaitosten välillä. Verkosto on myös laatinut oppaan paloriskiasumiseen liittyen, joka on saatavilla maksutta verkossa osoitteella: https://pelastuslaitokset.fi/sites/default/files/2024-02/ Opas_asunnossa_olevasta_palonvaarasta_tai_onnettomuusriskist%C3%A4_ilmoittamiseen_S_13.2.2024.pdf Asiantuntijaverkosto on järjestänyt koulutuksia ja seminaareja sosiaalija terveysalan ammattilaisille paloriskiasiakkaan tunnistamisesta ja paloriskiasumiseen liittyvien riskien ennaltaehkäisystä sekä paK uv a SP PL Opas paloriskiasumiseen liittyen:. Paloriskiasumisen asiantuntijaverkoston jäsenet ovat osallistuvia ja kehittämishenkisiä ammattilaisia, jotka pyrkivät parantamaan paloriskiasujan osallisuutta valvontaprosessissa sekä sujuvoittamaan moniviranomaisyhteistyötä
Onnistumisen edellytyksinä osaaminen, yhteistyö ja sitoutuminen – Asiantuntijaverkostomme vahvuus perustuu siihen, että mukana on monipuolista ja korkeatasoista osaamista, ja kaikkia yhdistää sama päämäärä: parantaa asiakkaiden asumisturvallisuutta ja ennaltaehkäistä onnettomuuksia. Turvallisuustoimikuntaan kuuluvat Varha, Ykköskodit, Helsingin SOTE, Diakonissalaitos, Hyvil, THL, Omaishoitajaliitto ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Tällaisen yhteistyön onnistuminen vaatii sitoutumista, avointa vuoropuhelua ja yhteisten toimintatapojen kehittämistä, kertoo palkinnon vastaanottanut Lotta Holopainen, Paloriskiasumisen asiantuntijaverkoston puheenjohtaja. Tavoitteena on ollut lisätä tietoisuutta paloriskiasumisesta ja kehittää yhteisiä toimintatapoja pelastusviranomaisen ja sosiaalija terveysalan viranomaisten välille. Tämä palkinto kuuluu kaikille verkoston jäsenille sekä kollegoille, jotka tekevät päivittäin työtä asumisturvallisuuden eteen. Sosiaalija terveysalan turvallisuuspalkinnon myöntää vuosittain Suomen Palopäällystöliiton Sosiaalija terveysalan turvallisuustoimikunta yhteisölle, joka on toiminut ansiokkaasti sosiaalija terveysalan turvallisuuden kehittämiseksi. Paloja pelastuskaluston, viestilaitteiden, säteilymittarien, kaasunilmaisimien ja erilaisten suojavarusteiden M I L L O G . – On tärkeää, että ammattilaiset voivat jakaa osaamistaan ja oppia toisiltaan. F I Hankinta ja tarvekartoitus Huolto ja kunnossapito Elinkaarenhallinta ja päivitykset Varastointi ja logistiikka Jälkikäsittely Millog palvelee toimialoja, joille turvallisuus, huoltovarmuus ja kumppanuus ovat kriittisiä menestystekijöitä. Lisätiedot Jussi Rapeli, puheenjohtaja Sosiaalija terveysalan turvallisuustoimikunta, Suomen Palopäällystöliitto 050 409 2130, jussi.rapeli@tyks.fi Lotta Holopainen, puheenjohtaja Pelastusalan kumppanuusverkosto, Paloriskiasumisen asiantuntijaverkosto 0401417890, lotta.holopainen@pelastustoimi.fi. Toimintasi turvaaja loriskitapauksista ilmoittamisesta pelastusviranomaiselle. Pitkä kokemuksemme CBRN-kalustosta sekä ammattilaisviestinnästä varmistaa, että saat kalustollesi kustannustehokasta, laadukasta ja luotettavaa täyden palvelun kunnossapitoa koko Suomessa. Millog Groupin muodostavat Millog Oy, Millog Marine & Power Oy ja Senop Oy. Kiitos myös pelastuslaitoksille, jotka työmme madollistavat. On ollut etuoikeus olla mukana kehittämässä tätä toimintaa, Holopainen kiittää. 29 Millog Group turvaa yritysten ja viranomaisten huoltovarmuutta sekä toiminnallista tehokkuutta kaikissa tilanteissa ja olosuhteissa. Verkoston työ on merkittävä panostus asumisen paloturvallisuuden edistämisessä ja palokuolemien vähentämisessä
Tulevan toimitusjohtajan mukaan motivaatio on korkealla ja tekemisen palo voimakas. Lisätiedot Antti Kalliomäki antti.kalliomaki@esterigroup.fi 040 487 8023. Tästä on erinomaista jatkaa yhteistä taivaltamme kohti tulevaa, hän kertoo. Tammikuun alussa toimitusjohtajana aloittava Antti Kalliomäki on ollut tehtaalla tuttu näky siitä lähtien, kun yritys siirtyi takaisin perheomistukseen. – Meillä on huippuluokan työyhteisö, loistavat tuotteet ja mainiot kasvunäkymät. Yrityksen likevaihto oli viime vuonna reilut kuusi miljoonaa euroa, jossa oli kasvua lähes 10 prosenttia edelliseen tilikauteen verrattuna. Nykyinen toimitusjohtaja ja Antin isä, Iivari Kalliomäki jatkaa hallituksen puheenjohtajana. Hän aloitti heti armeijasta päästyään reservin vänrikkinä Antti Kalliomäki Esteri Groupin johtoon kuormalavahyllyjen siirtelyllä ja muilla vaihtelevilla hommilla. Esteri Group on tunnettu palokalustoja palonsammutusvälineistään. – Nyt oli oikea hetki siirtää kapula seuraavalle polvelle ja vastuu tulevaisuuden tekijöille, sanoo toimitusjohtajuudesta luopuva Iivari Kalliomäki. – Aivan oman työtaipaleeni alkuvuosina kävin opiskelemassa työntekoa muuallakin, mutta veri veti pian perheyrityksen pariin, Antti kertoo. Taskussa on myös uunituore EMBA-tutkinto. 30 Kaarinassa ja Turussa toimiva Esteri Group, viralliselta nimeltään Veikko Nummela Oy vaihtaa vuoden vaihteessa vetäjää, kun toimitusjohtajaksi nousee varatoimitusjohtaja Antti Kalliomäki, 30. Kuluneet viisi vuotta hän on johtanut tuotantoa. Nimitys on pitkään harkittu ja suunniteltu toimenpide perheyrityksen johtamisen siirtämisestä seuraavalle sukupolvelle, johon kuuluu myös yrityksen kansainvälisestä myynnistä vastaava Antin veli, Emil Kalliomäki. Esteri-palopumppu on alan klassikko, joka tunnetaan laajasti myös ulkomailla. Kolmen viimeisen vuoden aikana Antti on toiminut varatoimitusjohtajana ja johtoryhmän jäsenenä
LINGOTTUA JAAKKO LINKO sopimuspalokunnan varapäällikkö ja ensihoitajaopiskelija. MIETTIKÄÄ IHAN VAKAVASTI, hyvät lajitoverit ja jalon palokuntahengen pyhittämät ihmiset, seuraavan kerran kahdesti, ennen kuin lähdette julkisesti hehkuttamaan, kuinka sopimuspalokuntatoiminta perustuu täysin vapaaehtoisuuteen ja onkin siitä harvinainen harrastus, ettei se maksa harrastajalleen mitään. Tarpeeksi kun hehkutatte, niin kyllä lopulta pääsettekin maksamaan. Kun muuta leikattavaa ei enää kuluissamme yhteiskunnalle ole, lyödään paloaseman ovet kiinni. HUOLIMATTA esimerkiksi Suomen Sopimuspalokuntien Liiton vuosikausien yrityksestä nostaa asiaa esiin, on kustannustehokkuus ja pelastustoimen arvostus halpana palveluna ollut liian arvokas asia, jotta alan taloudellisen perustan huteroitumista olisi uskallettu myöntää. Näin luodaan mielikuvaa, että VPK-muotoinen sopimuspalokuntatoiminta ei maksa yhteiskunnalle mitään. Missä voisimme vielä säästää. HILJATTAIN ERÄÄLLÄ HYVINVOINTIALUEELLA päätettiin tehdä säästöjä irtisanomalla henkilökohtaisen sopimuksen sopimuspalokunnan työsopimukset muutaman kymppitonnin säästöjen kiilto silmissä. PELASTUSTOIMEN KUSTANNUSTEHOKKUUSYLPEYDELLÄ voidaan myös tarvittaessa viedä leipä toisten ammattilaisten ruokapöydistä. Voidaan luvata, että pelastuslaitos hyvinvointialueen ensihoitopalvelujen tuottajana tekee mittavia säästöjä, jos ambulanssin rattiin istutetaan pelastaja hoitotason ensihoitajan sijaan. Pelastusalan rahoitusvaje, johon tämän hetken taloudellisen kurimuksen leikkaukset iskevät hengenvaarallisesti vuotavia haavoja ei ole syntynyt hetkessä. Sen väärällä korostamisella on saatu aikaan jo paljon tuhoa. Nyt hyvinvointialueiden säästöpaineissa todellisuus paljastuu. Pelastuslaitos tiedotti, että palokuntalaisille tarjotaan kuitenkin mahdollisuutta liittyä vapaapalokuntaan (huomatkaa termi!). Kuntarahoitteisen pelastustoimen aikaan pelastuslaitokset suorastaan kilpailivat kustannustehokkuudellaan, härskeimmillään joillakin alueilla kunnille palauteltiin vuoden päätteeksi rahaa samaa aikaan käyteässä neuvotteluja siitä, voisiko sopimuspalokuntien pienistä korvauksista vielä jotenkin säästää. Sitten pääsee maksamaan itse, jos haluaa vielä ”harrastaa” ihmisten ja omaisuuden pelastamista. Pelastajapulan pikaratkaisuna käyttöön otettu ja paljon yhteiskunnan rahoja vaatinut koulutettavien määrän nosto näyttääkin äkkiä johtavan siihen, että pelastajat valmistuvat korvaamaan terveydenhuoltoalan ammattilaisia – koska näin on kustannustehokkaampaa. Sepä olisi yhteiskunnalle todella kustannustehokasta ja voitaisiin hyvällä syyllä ottaa niin monien rakastama vapaapalokunta-termi uudelleen käyttöön! Tällaisen kehityksenkö oikeasti haluamme. 31 kolumni KUSTANNUSTEHOKKUUS on aina ollut pelastustoimen ylpeyden aihe. Sitä halvemmaksi se toki saadaan, mitä huonomman sopimuksen palokuntayhdistys on valmis aatteen palosta tekemään
Kuvassa vasemmalta oikealle Annika Parsons (vpj.), Mika Kontio, Terhi Virtanen (vj.), Jyrki Landstedt, Päivi Nerg (pj.), Petri Mero ja Petri Huru. Muita jäseniä ovat Petri Mero, Petteri Jokelainen, Mika Kontio, Jyrki Landstedt, Eveliina Heinäluoma ja Petri Huru. – Pelastusjohtajan virkatyö tuo kuitenkin hallitustyöskentelyyni näkemyksen pelastustoimen ja laajemmin hyvinvointialueiden tarpeista. Oma lähtökohtani on, että torjuttu vahinko on kaikkien kannalta paras vahinko. Myös hallituksen varapuheenjohtaja ja lainsäädäntöneuvos Annika Parsons on sitä mieltä, että oma virkatyö näkyy hallitustyöskentelyssä: – Sisäministeriön pelastusosastolla työskentely tarkoittaa, että olen ajanhermolla siinä, mitä alalla ja erityisesti lainsäädännössä tapahtuu. Kuvasta puuttuvat Petteri Jokelainen ja Eveliina Heinäluoma. Pelastusjohtaja Mika Kontio toteaa toimivansa hallituksessa ensisijaisesti sen jäsenenä, ei pelastusjohtajana. Jokainen jäsen hyödyntää omaa työhistoriaansa eri tavoin hallitustyöskentelyssä. Finanssiala ry:ssä johtavana asiantuntijana toimivan Petri Meron mielestä on tärkeää, että hallituksessa on monipuolinen näkemys siitä, mihin avustusta kannattaa käyttää kussakin tilanteessa. Palosuojelurahaston nykyisen hallituksen toimikausi on 1.3.2023–28.2.2026. Palosuojelurahaston hallituksen puheenjohtajana toimii Päivi Nerg ja varapuheenjohtajana toimii Annika Parsons. Pelastusjohtajat pitävät puolestaan hallituksen jäseninä esillä pelastustoimen palvelutuotannon alueelliseen järjestämiseen liittyviä näkökulmia. Hallitustyö on ryhmätyötä Hallituksen jäsenistöstä löytyy kolme pelastusjohtajaa, kaksi kansanedustajaa, lainsäädäntöneuvos ja vakuutusalan johtava asiantuntija. Yritän jakaa tarvittavaa tietoa myös hallitukselle. 32 , Palosuojelurahaston hallitus Teksti Siru Huusko, Palosuojelurahasto Kuvat PSR Palosuojelurahaston hallitus huolehtii rahaston hallinnosta sekä talouden ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Vakuutusalan edustajana Mero pitää hallituksessa esillä vahinPalosuojelurahaston hallitus viettämässä kokousja kehittämispäivää Pelastusopistolla Kuopiossa 28.11.2024. gontorjuntaa sekä vahinkojen ehkäisyn taloudellista arvoa. Kuva: Santtu Tuomisto. Esittelyssä. – Vakuutusyhtiöt korvaavat vuosittain noin 200 miljoonaa euroa korvauksia tulipaloista
Mikä on Palosuojelurahasto. – On hyvä keskittyä toimialan rakentamiseen ja kehittämiseen. Puheenjohtaja Nergin mukaan viime vuosina rahastossa on painotettu erityisen paljon tutkimusja kehittämistoimintaa. Kansanedustajana olen huolissani mainitusta kehityksestä. Tällä hetkellä hallitusta puhututtaa muun muassa hyvinvointialueiden haastava rahoitustilanne ja pelastajien riittävyys Suomessa. Puheenjohtaja tukee jäsenten työtä – Puheenjohtajan tehtävänä on pitää hallitus toimintakykyisenä, toimintatavat järkevinä ja varmistaa, että hallitus on motivoitunut tehtävästään. Tulipalojen ehkäisyn ja pelastustoiminnan edistämiseksi on Suomessa olevasta palovakuutetusta kiinteästä ja irtaimesta omaisuudesta vuosittain suoritettava palosuojelumaksu, joka tuloutetaan Palosuojelurahastoon. Hallitus seuraa tarkasti pelastusalan tilannekuvaa ja ilmiöitä, jotta päätöksenteossa tunnistetaan pelastusalan tarpeita. Lisäksi hallituksen jäsenenä saa hyvän käsityksen siitä, millaisia resursseja pelastusalan toimijat tarvitsevat. Hallituksen perustehtävänä on varmistaa organisaation toimivuus ja resurssien riittävyys. Kansanedustaja Eveliina Heinäluoman mielestä myös kansanedustajilla on tärkeä rooli hallituksessa, koska kansanedustajat saavat kattavasti tietoa erilaisilta toimijoilta. Rahaston hallinnosta sekä talouden ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä huolehtii ministeriön asettama hallitus.. Tekoälyn lisääntyessä rakennusten kiinteistönhallintaja palohälytysjärjestelmissä, voi tulipalojen määrä vähentyä, ja toisaalta hälytystietojen välitys nopeutua ja tarkentua. Esimerkiksi Merolla on vahva luotto uusiin pelastusalan innovaatioihin. Lisäksi hallitus avaa rahoitushaut ja päättää myönnettävistä avustuksista. Olen iloinen nykyhallituksen sitoutumisesta ja kiinnostuksesta, kertoo puheenjohtaja Päivi Nerg. – Teknisellä puolella kehitys saattaa tuoda yllättäviäkin ratkaisuja. Hallitus linjaa toiminnan painopisteet Palosuojelurahaston hallitus päättää rahaston toiminnalle merkityksellisistä ja laajakantoisista asioista. Rahastolla on iso merkitys myös sopimuspalokuntatoiminnan ylläpitäjänä ja kehittäjänä. ?. – Palosuojelurahasto on nyky-yhteiskunnassa merkittävä pelastusalan rahoittaja ja kehityksen eteenpäin viejä. Tällä hetkellä Nerg toimii maaja metsätalousministeri Sari Essayahin valtiosihteerinä. – Tätä tietoa voin hyödyntää poliittisessa päätöksenteossa sekä kansanedustajana että kaupunginvaltuutettuna. – Kokemukset sote-uudistuksen vetovastuusta ja sisäministeriön kansliapäällikkönä toimimisesta ovat tärkeitä ajatellen Palosuojelurahaston puheenjohtajuutta. Tämä saattaa hidastaa joidenkin työtehtävien suorittamista. Lisäksi pelastusalan vetoja pitovoiman haasteet on otettava vakavasti, linjaa Heinäluoma. Niitä valintoja tehdään nyt, painottaa Jokelainen. – On todellinen uhka, että pelastustoimesta viime vuonna vastuun ottaneet alueet joutuvat kohdistamaan säästöjä myös pelastustoimeen. Palosuojelurahasto on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto. Pelastusjohtaja Petteri Jokelainen summaakin hallitustyöskentelyn olevan ennen kaikkea ryhmätyötä, koska siihen liittyy monenlaisia toimijoita niin hallituksessa kuin Palosuojelurahaston sidosryhmissä. Hallitus päättää myös myönnettävän rahoituksen painotuksista. Tähän tuleekin saada jatkossa muutos, toteaa Petri Huru. Palosuojelurahasto on sisäministeriön hoidossa ja valvonnassa. On ajateltava, millainen pelastustoimi on 2040-luvulla. Olen iloinen myös tutkimusja innovaatiomaailman kokemuksesta nyt, kun painotamme rahastossa tutkimusja kehittämistoimintaa. Hallituksen jäsenistöstä löytyy kuitenkin uskoa pelastusalan haasteiden ylittämiseen. Nergin tavoitteena on pitää yllä hyviä sidosryhmäsuhteita ja edistää rahaston asemaa yhteiskunnassa. – Pelastusalan tilanne on haasteellinen, sillä työntekijöiden eläkeikä on varsin korkea. Myös mahdollisten muutospaineiden havainnoiminen kuuluu hänen mielestänsä puheenjohtajan tehtävään. Nerg kokee puheenjohtajuutensa kannalta erityisen hyödylliseksi yli 10 vuoden työkokemuksen yliopistomaailmasta ja 13 vuoden kokemuksen valtioneuvoston virkajohdon tehtävistä valtiovarain-, sisäja sosiaalija terveysministeriöissä
Petteri Jokelainen pelastusjohtaja, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue henkilökohtainen varajäsen Terhi Virtanen, koordinaattori, Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy Petteri Jokelainen on Pohde-hyvinvointialueen pelastusjohtaja. henkilökohtainen varajäsen Taina Ahvenjärvi, johtaja, Finanssiala ry. 34 Annika Parsons varapuheenjohtaja lainsäädäntöneuvos, sisäministeriö henkilökohtainen varajäsen Pasi Ryynänen, yksikön johtaja, sisäministeriö Annika Parsons on toiminut valtionhallinnossa juristina koko työuransa. Kuva: Mika Levälampi Palosuojelurahaston hallitus Hallituksen puheenjohtaja, jäsenet ja varajäsenet Päivi Nerg puheenjohtaja valtiosihteeri, maaja metsätalousministeriö Päivi Nergillä on pitkä kokemus yliopistomaailmasta ja valtioneuvoston virkajohdon tehtävistä. Kuva: Sanna Krook Petri Mero johtava asiantuntija, Finanssiala ry. – Koen uudistamiseen ja kehittämiseen liittyvät tehtävät innostavina, kertoo Jokelainen. – Panostamalla toimiin ja hankkeisiin, joilla luodaan turvallista ympäristöä, ehkäistään palovahinkoja, Mero toteaa. Tällä hetkellä Nerg on maaja metsätalousministeri Sari Essayahin valtiosihteeri. Nerg toimii toista kautta Palosuojelurahaston hallituksen puheenjohtajana.. – Perusoikeuksien toteutuminen edellyttää riittäviä resursseja ja hyvinvoivaa henkilöstöä myös pelastusalalla, toteaa Parsons. Jokelainen toimii myös PSR:n Innovaatiopalkintoraadin puheenjohtajana. Petri Mero on työskennellyt vakuutusalalla neljännesvuosisadan omaisuusvakuuttamisen ja vahinkojen torjunnan parissa
Kontio on aloittanut Mikkelin VPK:ssa 12-vuotiaana, jonka jälkeen hän on toiminut niin palomiehenä kuin Pelastusopiston hallintoja henkilöstöjohtajanakin. 35 Petri Huru kansanedustaja, Perussuomalaisten eduskuntaryhmä henkilökohtainen varajäsen Olli Immonen, kansanedustaja, Perussuomalaisten eduskuntaryhmä Petri Huru on toiminut perussuomalaisten eduskuntaryhmään kuuluvana kansanedustajana vuodesta 2019 saakka. Sisäministeriö nimeää hallituksen puheenjohtajan sekä jäsenet ja varajäsenet kerrallaan kolmen vuoden toimikaudeksi. Kuva: Pirjo Tuominen Eveliina Heinäluoma kansanedustaja, Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä henkilökohtainen varajäsen Seppo Eskelinen, kansanedustaja, Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä Eveliina Heinäluoma on toisen kauden kansanedustaja SDP:n eduskuntaryhmässä. Hallitustyössä Kontiota kiinnostaa erityisesti kehittämishankkeet ja niiden vaikuttavuus. Lisäksi vakiintuneen käytännön mukaan hallituksessa on toiminut myös kansanedustajia. Kuva: Pirkanmaan hyvinvointialue. Landstedt toimii myös Uudenmaan Pelastusliitto Nylands Räddningsförbund ry:n puheenjohtajana. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Heinäluoma kuuluu eduskunnan hallintovaliokuntaan, jossa käsitellään sisäistä turvallisuutta ja kuntien asioita. . – Uskon, että voin hyödyntää tätä kokemusta myös PSR:n hallituksessa. Huru kuuluu eduskunnan liikenneja viestintävaliokuntaan. Mika Kontio pelastusjohtaja, Pirkanmaan hyvinvointialue henkilökohtainen varajäsen Kai Vainio, yrittäjä Mika Kontio on Pirha-hyvinvointialueen pelastusjohtaja. Kuva: Vantaan ja Keravan hyvinvointialue. Huru on työskennellyt aiemmin ylipalomies-sairaankuljettajana sekä lähihoitajana. Hallituksen määräytyminen Palosuojelurahastosta annetun valtioneuvoston asetuksen 4 §:n mukaan hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, sisäministeriön pelastusosaston edustaja, kuntien keskusjärjestön edustaja, vakuutusalan keskusjärjestön edustaja sekä neljä muuta jäsentä.. Kuva: Emmi Ekilä Jyrki Landstedt pelastusjohtaja, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue henkilökohtainen varajäsen Heidi Huuskonen kehittämispäällikkö, EteläKarjalan hyvinvointialue Jyrki Landstedt toiminut Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtajana vuodesta 2017 alkaen
Suomi.fistä kansalainen löytää omaan tilanteeseensa palveluita ja selkeitä toimintaohjeita, joita eri viranomaiset, yleishyödylliset organisaatiot ja asiantuntijat ovat tuottaneet yhteistyössä. Oppaassa käsitellään tilanteita, jotka vaikuttaisivat laajasti yhteiskuntaan ja yhteisöihin. 36 Uusi koko väestölle suunnattu Häiriöja kriisitilanteisiin varautuminen -opas on julkaistu Suomi.fissä. Varautuminen on kansalaistaito nykyisessä maailmantilanteessa. Ennakkoon varautumista vaativia tilanteita ovat esimerkiksi pitkät sähkö-, vesija tietoliikennekatkot, sään ääri-ilmiöt ja suuronnettomuudet sekä pitkäkestoisemmat kriisit, kuten pandemia tai sotilaallinen konflikti. Oppaassa on ohjeiden lisäksi tietoa muun muassa hybridija informaatiovaikuttamisesta, kriisitilanteissa oman toimintakyvyn ja jaksamisen ylläpitämisestä sekä muiden auttamisesta. Tutustu Häiriöja kriisitilanteisiin varautuminen -oppaaseen Suomi.fi:ssä. Sisäministeriö on toteuttanut verkko-oppaan Digija väestötietoviraston sekä laajan yhteistyöverkoston kanssa. Viranomaiset voivat keskittyä omaan tehtäväänsä eli tilanteen ratkaisemiseen ja eniten apua tarvitsevien auttamiseen, sanoo sisäministeriön pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka. Vastaavasti noin 40 prosenttia kansalaisista ei ole hankkinut riittävästi kotivaraa, eikä välttämättä luota osaamiseensa kriisitilanteissa. Oppaassa ovat linkit keskeisiin muihin varautumisen verkkosisältöihin. Kun ihmiset tietävät miten toimia häiriötilanteissa, yhteiskunnan kriisinkestävyys on hyvällä pohjalla. Digija väestötietoviraston ylläpitämä Suomi. Tällöin ihmisillä on myös paremmat valmiudet auttaa omaa lähipiiriään. Sisäministeriön syyskuussa tekemän väestökyselyn mukaan 58 prosenttia suomalaisista on hankkinut kotivaraa kriisitilanteiden varalle, eli ruokaa, rahaa ja tarvikkeita. Opas kokoaa varautumisohjeet yhteen paikkaan. fi-verkkopalvelu opastaa kansalaisia eri elämänVarautumisohjeet suomi.fi:ssä Häiriöja kriisitilanteisiin varautuminen -opas tilanteissa
Hallituksen jäseneksi ja pelastustoiminnan palvelualueen puheenjohtajaksi valittiin pelastusjohtaja Juha Saario (Kainuun hyvinvointialue). 0295 488 263 etunimi.sukunimi@gov.fi Digija väestötietovirasto / Suomi.fi-verkkopalvelu, Terhi Tuokkola, johtava asiantuntija, puh. 37 Pelastusjohtajien hallitus vuonna 2025 Pelastusjohtajien kokous hyväksyi kokouksessaan marraskuussa henkilövalinnat vuodelle 2025. Lisätietoja Sisäministeriö Eriikka Koistinen viestintäjohtaja puh. Hallituksen jäseneksi ja tukipalvelujen palvelualueen puheenjohtajaksi valittiin pelastusjohtaja Petteri Jokelainen (Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue). 0295 535 097 etunimi.sukunimi@dvv.fi. Varapuheenjohtajaksi valittiin pelastusjohtaja Peter Johansson (Itä-Uudenmaan hyvinvointialue). Hallituksessa jatkavat jäseninä ja palvelualueiden puheenjohtajina Varsinais-Suomen hyvinvointialueen pelastusjohtaja Vesa Halonen (Varautumisen ja väestönsuojelun palvelualue), Helsingin pelastuskomentaja Jani Pitkänen (Ensihoidon palvelualue) sekaä Kanta-Hämeen pelastusjohtaja Petri Talikka (Turvallisuuspalvelujen palvelualue). 0295 488 222 etunimi.sukunimi@gov.fi Sisäministeriö Pauliina Eskola Pelastustoimen yksikön johtaja puh. Puheenjohtajana jatkaa pelastusja turvallisuuspalvelujen toimialajohtaja, pelastusjohtaja Seppo Lokka (Etela?-Savon hyvinvointialue)
38
Ammattihenkilöstön hälyttämiseen soveltuu pallogrilli. Epäselvää on, aikooko Hätäkeskuslaitos laskuttaa pelastuslaitoksia hätäilmoitusviesteihin käytettävän savun generoinnin vaatimista klapeista. MYÖS ASEMIEN PELASTUSHENKILÖSTÖ edelleenhälytetään savumerkeillä. kolumni Toimitus julkaisee uudelleen vuosia sitten lehdessä olleen Lämpökameramies-pakinan, koska ensivasteen hälytysilmoituksissa ei ole edelleenkään osoitetietoa. Hälytysilmoitus lähetetään vasteessa olevien yksiköiden asemille kryptattuna savupöllähdysten sarjana. Vanha sireeniohjeisto otetaan käyttöön. Suomessa tietoa ei anneta edes ensivastekoulutetuille palokuntalaisille.. Palosuojelurahasto onkin avaamassa ”Mikrokalustoavustus” -linjan palokuntien sammutuspeitehankintoja ajatellen. Myös hätäkeskuksen lähettämä hälytysilmoitus kulkee vastedes savumerkkeinä, siksi hätäkeskuksiin rakennetaan kunnon savupiiput. Esimerkiksi yksi 30 sekunnin soitto, niin tehtävä on joen eteläpuolella, kaksi soittoa tarkoittaa joen pohjoispuolella ja kolmella mennään oman kunnan ulkopuolelle. P.S. PELASTUSJOHTAJAT OVAT PÄÄTTÄNEET, että väestöhälyttimiä käytetään pelastushenkilöstön hälyttämiseen silloin, kun savumerkkien lähettäminen on esimerkiksi rankkasateen vuoksi mahdotonta. Jos sireeni (erityisesti 1930-luvulla käyttöön otettu) on jäässä, ei mennä minnekään. Sireenit palaavat ja nuotiopaikkoja valmistellaan paloasemien pihamaille koko Suomessa LÄMPÖKAMERAMIES MUUTAMA KYSYMYS SM:n ja Hätäkeskuslaitoksen tietosuojafriikeille: OLISIKO AMBULANSSIEN JA PALOAUTOJEN hälytyslaitteet poistettava ja väritys muutettava sellaiseksi, että kansalainen ei enää tunnista niitä. EHDOTAN SIIRTYMISTÄ kansalaisen tee-se-itse-avunantoon kaikissa kiireellistä viranomaisapua tarvitsevissa tilanteissa. Tällöin te siellä Helsingin Kirkkokadun ja Keravan/Porin linnoituksissa saavuttaisitte orgastisen huipun malliin ”Nyt on työmme tehty, kukaan ei tunnista enää ketään!”. PELASTUSLAITOKSET OVAT MÄÄRÄNNEET, että heidän omaisuuttaan olevia sammutuspeitteitä ei kuitenkaan saa käyttää savumerkkien antoon, vaan palokunnat joutuvat hankkimaan peitteet omalla kustannuksellaan. 39 TIUKKOJEN TIETOSUOJATULKINTOJEN VUOKSI palokuntien hälytysviestintä höylätään myös pelastustehtäviä koskevaksi niin, että pelastustoimessa tulee jatkossa olemaan vain kaksi hälytysjärjestelmää: savumerkit ja sireenit. Sopimuspaloasemien pihoihin rakennetuista nuotiopaikoista tehdään hormillisia, jotta merkkejä voidaan lähettää myös metsäpalovaroituksen aikana. JOKAISEN TAAJAMAN keskustassa tulee olemaan palokunnan hälyttämiseen tarkoitetut sireenit, kuten vielä 1980-luvulla. Ulkomailla on esimerkkejä viranomaisviestinnästä, jossa alueella oleville elvytystaitoisille henkilöille menee sijaintitieto akuutista elvytystilanteesta. Miten olisi häivetekniikka. Kyse on äärimmäisyyksiin viedystä tietosuojan tulkinnasta, joka ei ole tätä päivää. Miten olisi eksytyksen käyttö hälytysajossa. Entä erilaisten hämäystekniikoiden käyttöön otto, jotta kohdetta ja kärsivää kansalaista ei vain kukaan tunnistaisi
Keski-Suomen Pelastusalan Liitto järjestää kahdesta kolmeen pelastustoiminnan peruskurssia vuodessa. Kouluttajia Keski-Suomen Pelastusalan Liitto on pystynyt rekrytoimaan melko hyvin, kertoo toiminnanjohtaja Hämäläinen. Pitkälle tulevaisuuteen tähtäävää kurssiaikataulua on vaikea rakentaa. Yhdistysjäsenmaksu on 35 € vuodessa ja yritysjäsenmaksu 85 €. – Laitos määrittelee tarpeen, eli siellä tiedetään, mitä kursseja tulee järjestää. – Toimistoja sosiaalitilojen lisäksi voimme käyttää paloaseman luokkahuonetta koulutustapahtumiin ja kalustohallissa on tila alkusammutusperävaunulle. – Täällä Päijänteen Murtoselän rannalla ja paloautotehdas Sauruksen naapurissa olemme olleet vuodesta 2013, kertoo toiminnanjohtaja Minna Hämäläinen. – Meillä on kuitenkin sama ongelma kuin useimmilla liitoilla: kouluttajien sitoutuminen. Kurssit suunnitellaan yhdessä Suhteet Keski-Suomen pelastuslaitokseen ovat hyvät, vakuuttaa Minna Hämäläinen. Säynätsalon paloasemalla sijaitsevassa liiton toimistossa työskentelevät toiminnanjohtaja Minna Hämäläinen ja kolmipäiväistä työviikkoa tekevä toimistosihteeri Annika Saarikoski. 40 Alueelliset pelastusliitot Suomessa OSA 5. Teksti ja kuvat Pekka Koivunen. Kuntien jäsenmaksu on 150 € ja kaupunkien 300 € vuodessa. ropuhelu toimii. – Pelastusliittojen talous perustuu toiminta-avustuksiin ja palveluista saataviin myyntituottoihin sekä jäsenmaksuihin. – Tällä hetkellä peruskurssin lisäksi suosittuja ovat ensiapukurssit sekä uusi sammutustekniikkakurssi. Näiden lisäksi liittoa voi tukea kannatusjäsenen ominaisuudessa. – Muutaman tiukan vuoden jälkeen taloutemme on nyt kuitenkin tasapainossa. Jäsenmaksut muodostavat pienen osan liittomme tuotoista. – Meillä on palvelusopimukset koulutuksista ja vuoMi nna H ä mäl äi ne n Keski-Suomen pelastusalan liitto ry Talous on nyt kohdallaan, mutta rahoitus askarruttaa Keski-Suomen pelastusalan liitto vietti viime vuonna 70-vuotisjuhlavuottaan työn merkeissä. Talous tasapainossa Keski-Suomen Pelastusalan Liitto on viime aikoina paininut alueellisille liitoille tuttujen rahoituskuvioiden ratkaisemisen parissa. Kurssijohtajista ei Minna Hämäläisen mukaan ole pulaa. Pitkäjänteinen suunnittelu ei ole helppo rasti, toteaa Minna Hämäläinen. Pelastuslaitos ja liitto suunnittelevat yhdessä sopimushenkilöstön kurssit. Näiden tilojen lisäksi nuorten leirivarusteita varten tarkoitettu kontille on paikka paloaseman pihalla. Keski-Suomen Pelastusalan Liitto ry Keski-Suomen pelastuslaitoksen Säynätsalon paloasema on liiton kannalta toimiva ratkaisu, vaikka matkaa Jyväskylän keskustaan on 17 kilometriä
Sain osa-aikaisen toimistosihteerin paikan liitossa vuonna 2012. Palokuntayhdistyksissä jäsenpeitto on kuitenkin erinomainen. Työmatkaa bussilla heille kertyy noin 17 kilometriä. – Opiskelin merkonomiksi ja etsin työharjoittelupaikkaa. Järjestämme kurssit täällä Säynätsalossa tai asiakasyhteisöjen toimitiloissa. Hämäläinen kertoo kohta kaksikymmentä vuotta sitten tehdystä ratkaisusta, jossa pelastusturvallisuuskoulutusta, suunnittelua ja konsultointia varten perustettiin yritys, Kespe Oy. Minna ja Annika Minna Hämäläinen aloitti liiton toiminnanjohtajana vuoden 2024 alussa. Minna Hämäläinen harmittelee kuntajäsenten vähenemistä viime vuosina. Esimerkiksi paloasemien määrä yllätti – ja myös Säynätsalon paloasema on liiton kannalta toimiva ratkaisu. 41 Yhteystiedot Keski-Suomen Pelastusalan Liitto ry Saunatie 13 40900 SÄYNÄTSALO toimisto@ksliitto.fi Toiminnanjohtaja Minna Hämäläinen (0500) 641 489 minna.hamalainen@ksliitto.fi Toimistosihteeri Annika Saarikoski (050) 358 1824 annika.saarikoski@ksliitto.fi pelastusalan koulutuksen monipuolisuus. – Tarjoamme Kespen kautta palvelujamme yrityksille ja muille yhteisöille. Minnan työtoverina Säynätsalon toimistossa on keväästä 2024 ollut kasvatustieteiden maisterin ja tradenomin koulutustaustan omaava Annika Saarikoski. Yritysjäseniä meillä on viisi. Minna Hämäläinen ja Annika Saarikoski asuvat molemmat Jyväskylässä. A nn ika Sa ari kos ki Paloaseman kalustohallissa on tila alkusammutusperävaunulle.. Kun tuttava kertoi, että olisi osa-aikainen työ pelastusalan liitossa, hain ja sain paikan. Liiton palvelukseen tullessaan Hämäläinen ei tuntenut pelastusalaa. – Kesti kyllä jonkin aikaa päästä selville alan kuvioista. – Keski-Suomi muodostuu 22 kunnasta, joista kuusi on kaupunkeja. – Olin työttömänä jonkin aikaa. Kuntajäseniä meillä on tällä hetkellä vain kaksi. Minnan tavoin Annika tuli liiton palvelukseen ”pystymetsästä”. Hänellä on kuitenkin pitkä kokemus liiton työntekijänä jo ennen vuotta 2024. – Vajaan vuoden aikana pelastusala on hiljalleen avautunut. Teen tällä hetkellä kolmipäiväistä työviikkoa. Edelleenkin aina joskus tulee uutta esille, naurahtaa Minna Hämäläinen
42 Raimo Alatalo, 68, Tyrnävä 55,5 vuotta palokunnassa Teksti Pekka Koivunen Kuvat Ville Bräysy
L okakuisena iltana vuonna 1993 tyrnäväläinen Raimo Alatalo oli paikallisen puolivakinaisen palokunnan miesten kanssa perustamassa Tyrnävän Palokerhoa. Hänet valittiin kokouksessa palokerhon hallituksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Uusi paloasema otettiin käyttöön vuonna 2009. – Yksi mieleen painunut tehtävä oli toimia palokerhon edustajana Suomen Sopimuspalokuntien Liiton perustavassa kokouksessa helmikuussa 2001. – Olin toimenpidepalkkaisten edustajana Tyrnävän uuden paloaseman suunnitteluryhmässä. Vuodesta 1968 jatkuneiden poikaosastovuosien jälkeen hän aloitti Tyrnävän palokunnan hälytysosastossa vuonna 1977. – Harjoituksia, kursseja ja hälytystehtäviä oli vaikka muille jakaa, muistelee Raimo alkuvuosiaan puolivakinaisena palomiehenä. Palokerhon puolesta hän allekirjoitti uuden aluesopimuksen vuonna 2005 Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen kanssa. – Olin tuolloin vielä liian nuori osallistumaan sammutukseen, mutta mieleen se jäi. Isot kipinät Yleensä palokuntatoiminta saa alkunsa lapsuudessa tai nuoruudessa tapahtuneista ja mieleen jääneistä tapahtumista. Kunnallisilta ja alueellisilta tehtäviltä Raimo ei palokerhon puheenjohtajana voinut välttyä. Tyrnävän teknisen lautakunnan ja hätäkeskusneuvoston varajäsenenä toimin 2001 2004. – 55,5 vuotta palokunnassa on ollut antoisaa aikaa, mutta kaikella on aikansa, kuten sanotaan. Ehkä vielä suurempi vaikutin palokuntauran valitsemiseen oli Raimon isän aktiivinen toiminta palokunnassa, mikä vaikutti suuresti pikkupojan tulevaisuuden haaveisiin. Raimon ansioluettelo oli jo palokerhoa perustettaessa pitkä. Työsopimus pelastuslaitoksen kanssa päättyi 26.11.2024 ja hälytykset kytkettiin pois. – Yksi kipinä oli aika suuri: 1300 hehtaarin metsäpalo Muhoksen ja Tyrnävän alueella vuonna 1969, naurahtaa Raimo. – Pudasjärven Puhoksella kesämökillä käymme aina, kun se on mahdollista eli myös näin talvisin, päättää entinen palokuntalainen Raimo Alatalo. Raimo kävi samana päivänä paloasemalla luovuttamassa varusteet ja Muhokselle aseman avaimen. Palokerhon puolesta monessa mukana Palokerhon puheenjohtajuus toi mukanaan useita edustusja luottamustehtäviä. Teksti Pekka Koivunen Kuvat Ville Bräysy. – Aluehälytyskeskuslautakunnassa istuin kaksi vuotta 1990-luvun lopussa. Eläkepäiviään Raimo viettää kotona Tyrnävällä lapsenlapsia hoitaen Arja vaimonsa kanssa. Laskin, että olen nyt täysinpalvellut ja voin siirtyä siviiliin. – Ja olihan se palokunnan uusi International-paloauto aivan ihmeellinen peli nuoren pohjan mielestä. SSPL:n hallituksen aktiivisena varajäsenenä Raimo Alatalo toimi sittemmin neljä vuotta. Palokuntaura päättyi 26.11.2024 Raimo Alatalo on nyt omasta tahdostaan siviilissä. Hän oli Tyrnävän palolautakunnan jäsen 1985 1992 ja suojeluja valvontalautakunnassa 1993 2000
Tilannekuvaa on muodostettu kaikkien Suomen 21:n pelastuslaitoksen alueella tekemällä kohdekäyntejä alle 10 vuotta vanhoihin rivitaloyhtiöihin palotarkastajan kanssa. Viimeisen viiden vuoden aikana rivitaloissa on syttynyt noin 400 rakennuspaloa, joista noin 12 %:ssa on arvioitu palo-osastoinnin pettäneen ennen vaadittua aikaa [1]. Vakuutusyhtiö havaitsi omilla tarkastuskäynneillä vakavia puutteita palo-osastoivissa rakenteissa [2]. Aineiston kerääminen saatiin päätökseen nyt joulukuussa. Palosuojelurahasto rahoittaa rivitalojen yläpohjien palo-osastoinnin toimivuuden selvityshankkeen täysimääräisesti. Toimiiko palo-osastointi ullakolla. Keväällä 2025 järjestetään webinaarien muodossa koulutuksia kohdekäyntien havainnoista ja määristä. Taloyhtiöiden valinnassa pyrittiin satunnaisotantaan. Kohderyhmänä ovat ainakin pelastuslaitokset, rakennusvalvonta, suunnittelijat ja urakoitsijat. Rakentamismääräykset ovat edellyttäneet vuodesta 1990 palo-osastointia yläpohjaan asunnoittain alapuolisten tilojen mukaan. Havaintoja voidaan rinnastaa pari-, luhtija puukerrostaloihin. Ku v a SP P L / M illa Tu om ine n Lisätiedot Juhan-Petteri Laakso, RI(AMK), hankepäällikkö juhan-petteri.laakso(at)sppl.fi, puh. Pelastuslaitoksilla on herännyt huoli ullakoiden palo-osastointien toimivuudesta tapahtuneiden tulipalojen ja palontutkinnan havaintojen perusteella. Aineistoon päätyi lopulta 79 taloyhtiötä ympäri Suomea. 44 Suomen Palopäällystöliitto on pelastustoimen päällystön ja alipäällystön, sopimuspalopäällystön sekä turvallisuusalalla asiantuntijoina tai johtotehtävissä toimivien henkilöiden koulutusja asiantuntijaorganisaatio, jonka koulutuksiin ja tapahtumiin voi osallistua myös ilman jäsenyyttä. Suomen Palopäällystöliitossa käynnistyi viime keväänä hanke, jossa selvitetään palo-osastointien toimivuutta rivitalojen ullakoilla. 044 7734 112. Kohdekäynneillä yläpohjista selvitettiin suunnitelmista ja kuvattiin kohteesta palo-osastoinnin toteutus. TOPTEN-rakennusvalvonnat ovat laatineet Pientalon palokortin [4], jossa ohjeistetaan palo-osastoinnin toteutus perustapauksessa. Kohdekäynnit VTT:n Ontelotilojen paloturvallisuus -tutkimussarjan tuloksina tulipalon leviämisen kannalta kriittiset kohdat yläpohjissa on esitetty kuvassa 1 [3, s.35]. Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä pelastuslaitosten kanssa. Rivitaloissa jokainen asunto on oma palo-osasto. Suunnitelmia verrattiin toteutukseen. Myös betonirunkoisessa rakennuksessa voi yläpohjassa olla käytännössä vastaavia liitoksia ja palo-osastoivia rakenteita. Tarkempi tulos kohdekäyntien analyysistä yhdistettynä onnettomuustilastoihin on luvassa ensi keväänä. Toimimattomia ratkaisuja esiintyi valitettavasti merkittävä määrä tarkastuskohteissa. Ohjausryhmään on kutsuttu edustus ympäristöministeriöstä, sisäministeriöstä, Suomen pelastusalan keskusjärjestöstä, Rakennustarkastusyhdistyksestä, RIL ry:stä ja Finanssialalta. Lisää tietoa on saatu vakuutusyhtiön tarkastuksien pohjalta. Selvityshanke jakautuu tilannekuvan muodostamiseen ja toimenpidesuositusten laadintaan. Myös toimivia ratkaisuja havaittiin käyntien yhteydessä. Rakennusvalvonta on osallistunut käynteihin satunnaisesti. Tällä hetkellä aineiston analysointi ja toimenpidesuositusten laadinta on käynnistynyt
P3-paloluokan pientalon paloturvallisuuden perusteita. a) Yläpohjan ontelon osastoinnin kriittiset kohdat b) palon leviämisreitit. Seuraa hanketta: https://sppl.fi/ rivitalojen-ylapohjat/ Lähteet: 1: Pelastustoimen resurssija onnettomuustilasto PRONTO. Ontelo on avoin koko rakennuksen matkalla. Tuki/ tiivistysrima seinän ja katon liitoksessa on ruuvattu kattopohjan läpi. Sisäänkäynnin katoksen ontelossa ei ole palo-osastointia asuntojen varastojen kohdalla. Espoo 2004. Palo pääsee ruoteiden välistä ”naapurin” ullakolle. Ruodelaudoitus paistaa varjona aluskatteen läpi. pdf Kuva 3. 4: Pientalon palokortti. VTT Tiedotteita 2249. Seinän ja vesikaton liitos, joka sallii kattoristikoiden painuman. Tulipalo kiertää ullakolta toiselle ontelon kautta. Valo loistaa liitoksen läpi seinän vastapuolelta. 2: https://www.hs.fi/suomi/art-2000010128135.html 3: Ontelotilojen paloturvallisuus. Havainto epätiiviistä seinän ja vesikaton liitoksesta. Kuva 4. Kuva 2. Kuva 1. 2024. https://toptenrava.fi/wp-content/uploads/2024/09/Topten-tulkintakortti-117-b-01-H-pientalon-palokortti-saavutettava. [3, s.35] Valokuvat: SPPL / J-P Laakso. Kivivillalla on tiivistetty kattopohjan ja seinän väli (ei näy kuvasta)
Palokunnissa tapahtuneen perehdyttämisen sisältö, laajuus tai aiheet eivät ole muuttuneet ratkaisevasti, vaikka vastuu koulutuksesta on siirtynyt Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöltä Pelastusopistolle. Teksti Pelastusopisto Kuva: Pelastusopisto Kalustonipun nostamisen harjoittelua kalustonarulla.. 46 Palokunnassa tapahtuvalla perehdyttämisellä ennen peruskoulutukseen osallistumista on pitkät perinteet sivutoimisen sekä sopimuspalokuntien henkilöstön koulutuksessa. Sisältäpäin tapahtuva hyökkäävä sammutustekniikka ja pienpisara-tekniikan hyödyntäminen palokaasujen jäähdyttämisessä on vain pieni osa tulipalojen sammuttamiseen tarvittavaa osaamista. Osaamista tulee tarkastella savusukeltamisen näkökulmaa laajemmin, ja tarkastelun myötä muuttaa myös ajattelutapaa pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön osaamisesta. Aiemmin sammutustyön kurssin jälkeen suoritettiin savusukelluskurssi, jonka jälkeen henkilö nimitettiin sammutusmieheksi. Sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmä antaa laajan perusosaamisen erilaisissa onnettomuustilanteissa toimimiseen sekä mahdollistaa lisäja täydennyskoulutuksen palokuntasopimuksen sekä henkilön omien ammatillisten tavoitteiden mukaisesti myös ilman savusukelluspätevyyttä. Lisäksi tulipalojen sammuttaminen on vain yksi pelastustoiminnan monista tehtävistä. Joitakin muutoksia koulutusjärjestelmään on tehty, muun muassa kurssien suoritusjärjestys on muuttunut. Pelastustoiminnan peruskurssin palokunnassa tapahtuva perehdytys Nykyinen koulutusjärjestelmä mahdollistaa osaamisen kehittämisen oman mielenkiinnon ja palokunnan tarpeiden mukaisesti. Näkökulma aiheeseen oli, että pelastustyöhön osallistuvan henkilön tulee olla savusukeltaja
Kurssin ensimmäisen osan aikana opitaan henkilökohtaisia taitoja ja toisessa osassa toimimaan pelastusryhmän jäsenenä. Kun henkilö on suorittanut hyväksytysti pelastustoiminnan peruskurssin ja saanut työnantajan lakisääteisen perehdytyksen työtehtävään, hän voi tehtävään nimeämisen jälkeen osallistua hälytystehtäville. Koulumaaliin kirjautuminen vaatii tunnukset, jotka voi hakea Koulumaalin sivujen kautta. Kurssikohtaisiin pääsyvaatimuksiin voi perehtyä tarkemmin sopimushenkilöstön opetussuunnitelmasta. Pääsyvaatimuksena erikoisosaamisen kursseille on aihealueen perusosaamisen kurssien suorittaminen. Kursseja voi suorittaa oman kiinnostuksen, fyysisen kunnon ja palokunnan tarpeiden mukaisesti. Sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmän koulutukset ja kurssit 2025 Sopimushenkilöstön pelastustoimintakoulutus 2025 Pelastustoiminnan peruskurssi 3 op Ensiapukurssi 1 op Savusukelluskurssi 2 op Tieliikennepelastamisen kurssi 1 op Pintapelastuskurssi 1 op PVAT (1 op) Erik ois osa am ine n Hälytysajoneuvon kuljettamisen riskienhallinta – kuljettajakurssi 0,5 op Sammutustekniikkakurssi 2,5 op Alu ee llis et ku rss it Kemikaalisukelluskurssi 1,5 op Vastaavan kouluttajan pedagoginen koulutus 1 op Vastaavan kouluttajan aihekohtainen koulutus Sivutoimisen teollisuuspalopäällikön peruskurssi 6 op Sopimuspalokunnan päällikkökurssi 4 op Pe las tu so pis to Vastaavan kouluttajan koulutus Sopimushenkilöstön päällystökoulutus Pe ru so saa m ine n CBRNE-kurssi 1,5 op Ensivastekurssi 2 op Ryhmänjohtajakurssi 5 op Ympäristövahinkojen torjuntakurssi 1,5 op Vastaavan kouluttajan pedagoginen jatkokoulutus 1 op Sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmä vuonna 2025. Sekä uudelle palokuntalaiselle että palokunnan perehdyttäjälle tarkoitettu materiaali on käytettävissä Koulumaali-oppimisympäristössä. Ensimmäisen osan koulutusmateriaali sisältää sekä itseopiskelumateriaalia että palokunnassa tapahtuvaa harjoittelua. Vastaavasti kemikaalisukeltajalta vaadittava perusosaaminen hankitaan suorittamalla pelastustoiminnan peruskurssin lisäksi CBRNE-kurssi. Tunnukset myöntää hakijan oman pelastuslaitoksen Koulumaalin pääkäyttäjä. ?. Suorittamalla muita perusosaamisen kursseja henkilö voi hankkia itselleen hyvän ja laajan osaamisen, mikä mahdollistaa monipuolisen osallistumisen pelastustoiminnan tehtäville ilman erikoisosaamista. Henkilö voi perusosaamisen hankittuaan syventää osaamistaan esimerkiksi pelastussukelluksessa ja erikoistua kemikaalitai savusukeltajaksi. Koulumaali on pelastustoimen käyttöön tarkoitettu selainpohjainen Moodle-koulutusalusta. Palokunnassa tapahtuva perehdyttäminen tukee sosiaalista vuorovaikutusta ja ryhmäytymistä sekä antaa sisältöä harjoitteluun ja mielenkiintoista tekemistä. Kuva: Pelastusopisto. Koulutusvaatimus pelastustoimintaan osallistumiselle Osallistuakseen pelastusja hälytystoimintaan henkilön tulee suorittaa ainoastaan pelastustoiminnan peruskurssi. Pelastustoiminnan peruskurssin ensimmäinen osa, perehdyttäminen, voidaan aloittaa omassa palokunnassa ensimmäisten viikkoharjoitusten yhteydessä. Mikäli henkilön tavoitteena on saada savusukeltamiseen vaadittava koulutus, tulee ennen savusukelluskurssia suorittaa pelastustoiminnan peruskurssin lisäksi sammutustekniikkakurssi. Pelastustoiminnan peruskurssin osaalueet Pelastustoiminnan peruskurssi koostuu kahdesta osasta
Perehdytyksen etenemistä sekä harjoitussuunnitelmiin kirjattujen osaamistavoitteiden saavuttamista seurataan kirjaamalla hyväksytysti suoritetut harjoitteet perehdytyskaavakkeeseen. Perehdyttäjän tulee noudattaa perehdytyksen aikana Koulumaalissa olevia harjoitussuunnitelmia. Osioiden hyväksytysti suorittaminen edellyttää kertauskysymyksiin vastaamista. Kun kaikkien osioiden kertauskysymykset on suoritettu hyväksytysti, henkilö voi tulostaa todistuksen itseopiskelumateriaalin suorittamisesta ja liittää sen sähköisesti Koulumaaliin. osan itseopiskelumateriaali Pelastustoiminnan peruskurssin ensimmäisen osan itseopiskelumateriaali muodostuu kahdeksasta osiosta. 48 Pelastustoiminnan peruskurssin 1. Osallistuakseen kurssin toiseen osaan henkilön tulee esimerkiksi osata tehdä erilaisia solmuja ja sidoksia, joita tarvitaan kurssin toisessa osassa kaluston nostamiseen ja kiinnittämiseen. osa Vastaava kouluttaja valitsee kurssin toiseen osaan henkilöt valintaperusteiden mukaisesti. Peruskurssin toiseen osaan osallistuakseen henkilön tulee olla 16-vuotias ja suorittanut kurssin ensimmäisen osan hyväksytysti. Harjoittavassa opetuksessa opitaan henkilökohtaisia ja ryhmätyöskentelytaitoja sekä pelastusryhmän jäsenenä toimimista. Perehdyttäjä vastaa harjoitukselle asetettujen osaamistavoitteiden täyttymisestä ja vahvistaa allekirjoituksellaan kyseisen harjoituksen hyväksytysti suoritetuksi. Jos henkilöllä on jo aiempaa osaamista esimerkiksi palokuntanuorisotoiminnasta ja kysymyksiin vastaaminen sujuu vaivattomasti, ei materiaalin läpikäyminen ole välttämätöntä. Vastaava kouluttaja saa tiedon hyväksytysti suoritetusta itseopiskelusta Koulumaalin kautta. Perehtyminen tulee suorittaa osio kerrallaan ja järjestyksessä. Pelastustoimintaan osallistuminen edellyttää, että henkilö on suorittanut hyväksytysti pelastustoiminnan peruskurssin, minkä lisäksi työnantajan on huolehdittava uuden työntekijän perehdytyksestä ennen hälytysryhmään nimeämistä. Osio voi sisältää useita aihealueita, jotka liittyvät keskeisesti toisiinsa. Itseopiskelumateriaalin avulla perehtyjä tutustuu muun muassa pelastustoimen arvoihin, lainsäädäntöön, pelastusajoneuvokalustoon, hälytysajoneuvon ajamiseen, liikenteen ohjaamiseen sekä yksikköja kutsutunnuksiin. Pelastustoiminnan peruskurssin 1. Perehdytyksen käytännön harjoittelun aikana opitaan taitoja, joita tarvitaan pelastustoimintaan osallistumisessa sekä kurssin toisen osan koulutuksen aikana. osan harjoittelu Palokunnassa tapahtuvan käytännön harjoittelun aikana uusi palokuntalainen tutustuu palokuntansa henkilöstöön, perehtyy kalustoon ja harjoittelee peruskurssilla tarvittavia henkilökohtaisia perustaitoja. Kurssin toiseen osaan osallistuakseen tulee henkilön osata erottaa haaraliitin vuoroliittimestä sekä kertoa, miten liittimet eroavat toisistaan ja miksi haaraliitintä ei voida hyödyntää vuoroajolla tapahtuvassa lisäveden syöttämisessä. Pelastustoiminnan peruskurssin 2. Toinen tärkeä asia, joka henkilön tulee osata perehdytyksen jälkeen, on kaluston tunnistaminen. Ohjeet harjoittelun suorittamisesta ja harjoitussuunnitelmat sekä tiedot, mitä ja miten uusi palokuntalainen tulee perehdyttää aiheisiin ennen kurssin toisen osan alkua, ovat Koulumaalissa perehdyttäjälle tarkoitetussa materiaalissa. Pelastusopiston sopimushenkilöstökoulutuksen tiimi toivottaa mukavia hetkiä pelastustoiminnan peruskurssille ja palokunnassa tapahtuvaan perehdytykseen!. Peruskurssin toinen osa sisältää luentoja, jotka voidaan toteuttaa joko lähitai etäopetuksena, sekä harjoittavaa lähiopetusta vaihtelevissa harjoituskohteissa ja itsenäistä opiskelua. Mikäli peruskurssille hakevalla henkilöllä on jo olemassa olevaa taidollista osaamista esimerkiksi palokuntanuorisotoiminnasta, hakijan osaaminen varmistetaan perehdytyksen yhteydessä esimerkiksi kaluston tunnistamiseen liittyvällä taitokokeella. Täytetty ja allekirjoitettu harjoituksien seurantakaavake voidaan myös palauttaa sähköisessä muodossa Koulumaalissa vastaavalle kouluttajalle. Työkavereiden ja työnantajan on syytä perehtyä pelastustoiminnan peruskurssin osaamistavoitteisiin ja muistaa, että kurssin suorittanut henkilö hallitsee joitakin pelastusryhmän jäseneltä vaadittavia perusasioita itsenäisesti, mutta osan kurssilla olleista aiheista vain kokeneemman parin kanssa tai ohjattuna. Lisäksi henkilön tulee olla terveydentilansa ja toimintakykynsä osalta soveltuva pelastustoiminnan peruskurssille. Kurssin toisessa osassa opetellaan pelastusryhmän ensitoimenpiteisiin kuuluvia selvityksiä sammutusja pelastustehtävissä sekä ryhmän jäseneltä vaadittavia henkilökohtaisia tietoja ja taitoja. Palokunnassa tapahtuvan harjoittelun aikaista osaamista arvioi perehdyttäjä
Kuva: Pelastusopisto. Moottorisahan peruskäytön harjoittelua. 49 Pelastustoiminnan peruskurssin osaamistavoitteet Pelastustoiminnan peruskurssille on määritetty vuoden 2025 Pelastusopiston opetussuunnitelmassa seuraavat tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset osaamistavoitteet: • osaa arvioida fyysisen kunnon merkitystä työkyvyn ylläpitämisen ja tehtävien hoitamisen edellytyksenä • osaa luetella pelastustoiminnassa käytettäviä työsuojelun menetelmiä • osaa kertoa pelastusryhmän jäsenten tehtävät alkutoimenpiteinä tehtävissä selvityksissä • osaa kertoa sammutusautossa olevien työvälineiden käyttötarkoituksen • osaa toimia turvaohjeiden mukaisesti • osaa ohjattuna tunnistaa hätätilapotilaan ja antaa hätäensiapua • osaa viestiä radioliikenteessä viestiliikenneohjeen mukaisesti • osaa noudattaa valmistajan ohjeita kurssilla opetettujen henkilösuojainten käytössä • osaa toimia ohjeiden mukaisesti kokeneemman henkilön parina pelastusryhmän jäsenenä alkutoimenpiteinä tehtävissä selvityksissä • osaa tehdä ja hyödyntää pelastustoiminnassa kurssilla opetettuja solmuja ja sidoksia • osaa valita tarkoituksenmukaisen alkusammuttimen ja käyttää alkusammutinta • osaa käyttää paineilmahengityslaitetta hengityksen suojaimena ja tehdä PIH-laitteelle toimintakuntotarkastuksen • osaa tehdä ohjattuna tikasselvitykset jatkoja vetotikkaille parin kanssa • osaa toimia liikenteen ohjaajana pelastustoiminnan johtajan määräämänä tilapäisenä liikenteenohjaajana • osaa käynnistää moottorisahan ja tehdä sahalla käytönjälkeisen huollon • osaa toimia konemiehenä ajoneuvoja irtopumpulla • haluaa kiinnittää huomiota työturvallisesti toimimiseen • haluaa toimia pelastusryhmän tavoitteiden mukaisesti pelastusryhmän jäsenenä.
Teksti ja kuvat Ari Maskonen Saana tunturi Enontekiö Karesuvanto Toiminnajohtajan palokuntakierros suuntautui Lappiin. Enontekiö Kilpisjärvi. Kaikissa osastoissa on hälytysosasto ja kaikissa kolmessa paikassa suoritetaan myös ensivastetoimintaa. 50 SSPL vierailee Enontekiön VPK:hon kuuluu kolme osastoa, Hetassa, Karesuvannossa ja Kilpisjärvellä
Halikon VPK otti vastaan työkalulahjoituksen, yhteistyössä SSPL:n ja Hiltin kanssa.. 51 Muonion VPK Teksti ja kuvat Ari Maskonen Sisäministeri Rantanen myönsi väestönsuojelun II luokan ansiomitalin liiton puheejohtaja Paula Werningille. Ylläksen Sopimuspalokunta ry Kemin VPK Kolarin VPK Paula Werning predentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla
Uutta palvelua on testattu myös Tampereen Sydänsairaalassa. – Testasimme, kuinka hyvin uusi Virve 2 taipuu meidän tarpeisiimme ja käyttötarkoituksiimme. Testauksella saatiin arvokasta tietoa laajakaistaisen Virven toimivuudesta sairaalaympäristössä. Pohjois-Suomen yhteistyöalueen ensihoitokeskuksen ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen Virve-päällikkö ja aluepääkäyttäjä Marko Tervo, Lapin hyvinvointialueen Tietohallinnon ja digitaalisten palveluiden suunnittelija Jonna Parviainen ja HUS Yhtymän valmiuskeskuksen Virve-päällikkö ja aluepääkäyttäjä Tomi Pekkonen testisalkun palautuksessa. Laitteet olivat operatiivisessa käytössä ja niillä korvattiin aiemmat päätelaitteet pilotin ajaksi. Yksi näistä on Lapin keskussairaala, jossa uuden Virve 2:n käyttöä on testattu syksyn aikana. Testikäytössä oli viisi päätelaitetta, Ryhmäpuhepalvelu sekä lisätarvikkeina laitteen kantamista helpottava magneettikannin ja yksi kaiutinmikrofoni. Virve 2 testauksessa sairaalamaailmassa Sisäisen viestinnän tukityökalu Lapin keskussairaala hyödyntää Virveä osastojensa sisäiseen viestintään, joten myös Virve 2 -testaus keskittyi heidän tavanomaiseen Virve-käyttöönsä. Syyskuun alussa käynnistynyt testaus kesti yhteensä 12 viikkoa ja siihen osallistui noin 80 työntekijää. Teksti Elisa Spolander Kuvat Tomi Pekkonen. – Virve on ollut Lapin keskussairaalassa jo pidempään aktiivisesti käytössä, joten tuntui luontevalta testata siellä myös uutta versiota, Virve-päällikkö ja aluepääkäyttäjä Tomi Pekkonen HUS Yhtymän valmiuskeskuksesta sanoo. 52 Ensimmäiset Virve 2 -päätelaitteet ja Ryhmäpuhepalvelu ovat olleet testikäytössä Lapin keskussairaalassa. Sen avulla kartutetaan kokemuksia loppukäyttäjiltä, jotta palveluita voidaan kehittää viranomaisten tarpeisiin sopivammiksi. Nyt käynnissä on toiminnallisen testaamisen vaihe. Virve on käytössä monissa isoissa sairaaloissa. Pilotointi suoritettiin päivystyspoliklinikalla, potilaskuljetuksessa ja röntgenissä, Tietohallinnon ja digitaalisten palveluiden suunnittelija Jonna Parviainen Lapin hyvinvointialueelta kertoo. Kriittinen viranomaisviestintä on siirtymässä kohti laajakaista-aikaa uusilla Virve 2 -palveluilla
Päätelaitteen kotiryhmätangentti – eli erillinen push to talk -painike, jonka alle on automaattisesti ohjelmoitu eniten oman porukan kanssa käytetty puheryhmä – on yksi merkittävä potilasturvallisuuteen liittyvä asia sairaalan sisällä, Parviainen mainitsee. 53 testauksen etenemiseen. – Ensiarvoisen tärkeää olisi myös äänipalaute ja puheryhmän näkyminen suljetulla näytöllä. – Laite ja sovellus ovat melkein valmiita käytettäväksi sairaalaympäristössä. – Jotta loppukäyttäjien tarpeet otetaan uusien laitteiden ja niiden ominaisuuksien kehityksessä huomioon ja palvelu saadaan jalkautettua, meidän on oltava aktiivisesti mukana testauksissa ja toteutettava niitä yhtenäisesti Virve-pääkäyttäjien ja hyvinvointialueiden yhdyshenkilöiden yhteistyöllä, Pekkonen ja aluepääkäyttäjä Marko Tervo painottavat. Tunnistimme kuitenkin muutamia ominaisuuksia, joiden tulee olla käytettävissä ennen käyttöönottoa. Samalla etsitään myös uusia käyttömahdollisuuksia, joilla voidaan kehittää toimintaa. Uutta puheryhmävalikkoa pidettiin selkeänä ja helppokäyttöisenä. – Sosiaalija terveysala on iso Virve-käyttäjäryhmä, ja haluamme toimialana olla etunenässä testaamassa uusia palveluita. Positiivista palautetta tuli erityisesti päätelaitteiden äänenlaadusta, joka koettiin nyky-Virveä selvästi paremmaksi. Testauksilla toiveet kuuluviin Toiminnallisen testaamisen vaihe on Virve 2 -palveluiden kehityksessä valtavan tärkeä. Jokaisella toimialalla on Virven suhteen sekä viranomaisten yhteisiä että omia tarpeita, Pekkonen pohtii. Laite ja sovellus melkein valmiita sairaalaympäristöön Parviaisen mukaan testaus sujui odotetusti. Lisäksi useat PIN-koodit hankaloittivat käyttöä – testaajat kokivat, että laitetta olisi helpompi käyttää, jos koodeja olisi vähemmän, Parviainen jatkaa. VIRVE 2 • kriittisen viranomaisviestinnän laajakaistainen ratkaisu • etuoikeutetut liittymät ja uudet päätelaitteet • toiminnallinen testausvaihe käynnissä • käyttöönotto vuoden 2028 loppuun mennessä Virve-päälliköt ja aluepääkäyttäjät Marko Tervo ja Tomi Pekkonen valmistelemassa Virve 2 -testin aloitusta. – Palvelun määrämuotoinen testaaminen on edellytyksenä, että saamme rakennettua kunkin toimialan polun kohti vanhan korvaamista ja uuden käyttöönottoa lähivuosina. Lisäksi laitteen kehitysnäkymiä esimerkiksi kuvan ja videon lähettämisen ja vastaanoton osalta pidettiin hyvinä. Pekkonen kannustaakin organisaatioita testaamaan uusia palveluita rohkeasti – vain sillä tavalla pystyy vaikuttamaan lopputulokseen. Erillisverkoilla toiminnallista testaamista koordinoiva kehityspäällikkö Harri Virtanen on tyytyväinen
Business Finlandin järjestämä Suomi-paviljonki Varsovassa.. 54 Huolimatta jatkuvasta sodasta, Ukrainassa on merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille liittyen jälleenrakennukseen. Messuilla olivat esillä tulevasta Ukrainan jälleenrakentamisesta kiinnostuneita yrityksiä. – Olemme ylpeitä voidessamme osallistua menestyksekkäästi ReBuild Ukraine 2024 -tapahtumaan Varsovassa, sanoo Marko Kärkkäinen. Kuvassa Veman Marko Kärkkäinen sekä UAMC:n Olga Trofymova ja Stefan Peikert. Vema Liftin osallistuminen ReBuild Ukraine at Exhibition and Conference -tapahtumaan oli Veman ulkomaan toiminnoista vastaavan Marko Kärkkäisen mukaan tuloksekas sisältäen kiinnostavia tapaamisia kumppaneiden ja potentiaalisten asiakkaiden kanssa. Euroopan unioni ja eurooppalaiset rahoituslaitokset tukevat 66,4 miljardilla eurolla maan jälleenrakennusta. UAMC tuo yhteen valmistajat, toimittajat, palveluyritykset, tutkimuslaitokset ja valtion virastot edistämään innovaatioita ja kasvua Ukrainan autoja liikkuvuussektoreilla. Nyt alkaa todellinen työ, kun vahvistamme yhteistyötämme ukrainalaisten kumppaneiden kanssa, jotta voimme olla mukana rakentamassa uutta Ukrainaa. Rebuild Ukraine 2024, Varsova, Puola Vema Lift tähyää Ukrainan markkinoille Kaarinassa toimiva, pelastusalalla tunnettu Vema Lift Oy osallistui ReBuild Ukraine -messuille ja konferenssiin Puolan Varsovassa viime marraskuussa. – Etsimme aktiivisesti poikkeuksellisia yhteistyömahdollisuuksia tukeaksemme lokalisointia, innovointia ja integrointia eurooppalaisiin arvoketjuihin. Ukrainan jälleenrakennuksen kustannusten arvioidaan nousevan 486 miljardiin euroon
Lisätiedot Erillisverkkojen asiakaspalvelu puh. Erillisverkot tuottaa Virve 2 -päätelaitepalvelua, jossa Senop toimii alihankkijan roolissa tuottaen pääteja lisälaitteiden hankinta, huolto ja elinkaaripalvelut. 55 Senop oy:stä Virve 2 -päätelaitetoimittaja 50000 päätelaitetta vaihtoon neljän vuoden aikana Virve 2 -päätelaitteiden toimittamisesta ja niiden elinkaaripalveluista vastaavaksi alihankintakumppaniksi on valittu Senop oy. – Samalla se on tärkeä virstanpylväs Senop Communicationsin kasvussa ja kehityksessä kriittisen viestinnän palveluntarjoajana. Valtio-omisteinen Suomen Erillisverkot oy toimii lakisääteisenä palveluoperaattorina ja tuottaa kriittiset laajakaistaiset Virve 2 -palvelut viranomaisille ja muille turvallisuustoimijoille. – Tämä voitto on koko tiimin kovan työn ja pitkäaikaisen sitoutumisen tulos, jota olemme tehneet jo vuosien ajan Virve-viranomaisverkon eteen, sanoo Senop oy:n myyntijohtaja Toni Leppänen. Virve 2 -hanke on strategisesti erittäin merkittävä, sillä sen avulla luodaan tulevaisuuden viestintäjärjestelmä viranomaisille ja muille kriittisille toimijoille Suomessa. Päätelaitepalvelujen hankinta Senop oy:ltä tehdään julkisista puolustusja turvallisuushankinnoista annetun lain mukaisesti. 0800 182 555 asiakaspalvelu@erillisverkot.fi Myyntijohtaja Toni Leppänen (vas.) ja huoltopäällikkö Jussi Tienari.. Virve 2 -viestintäpalvelussa viranomaisille tarjotaan etuoikeutetut ja korotetun varautumisen mobiilit puheja datapalvelut. Nykyisessä Virve-viranomaisverkossa on noin 50 000 liittymää. Kaikki päätelaitteet joudutaan uusimaan seuraavan noin neljän vuoden aikana. Virve-viranomaisverkko vaihtuu uusiin laajakaistaisiin Virve 2 -palveluihin vuoteen 2028 mennessä. Senop oy on osa Millogja Patria-konserneja. Sopimuskauden pituus on seitsemän vuotta. Uudet datapalvelut ovat jo operatiivisessa käytössä ja puhepalvelut viranomaisten toiminnallisessa testauksessa
56 Virve 2 Turvattu yhteys Luotettavin palvelu
ASEMALLA KONEMIES mittaa kolmioviivaimella, onko polttoainemittari puolivälissä vai ei. Konemiehen takki ei myöskään kulu, koska asemalla se roikkuu henkarissa tai koukussa, kun taas autossa sen paikka on visusti hytissä. Siellä konemies pukee sadasosasekunnissa varusteet ja istuu valmiina autossa kuin labradorinnoutaja odottaisi omistajaansa kaupan edessä. Konemiehet eivät lopu koskaan! HYVÄ NIIN, maailmasta on nopealla tahdilla tulossa harmaa paikka, jossa jokaisella on samanlainen toppatakki. Joka ikisestä suomalaisesta palokunnasta löytyy yksi konepesun kestävä konemies. PIKEEPAIDAN VETOKETJU on juuri oikeassa asennossa, eli maksimi alhaalla. Peilireiskat on asetettu silmille, lippalakki oikeaan kulmaan, ja kädet ovat kymmentä vaille kolmessa. Olkoonkin niin, että konemies on persoona, mutta hei, niitä me kaivataan. Auton vesisäiliön täytön jälkeen konemies täyttää vatsansa mustalla kahvilla, kellonajasta riippumatta. KONEMIES PITÄÄ PESÄÄNSÄ YLEENSÄ pumpun välittämässä läheisyydessä, lukuun ottamatta niitä hetkiä, kun kessu pakottaa konemiehen huoltopaikalle pitämään taukoa. Mikäli jääkaapissa on jotain leivottua tai prosessoitua, poistuu se kahvin lomassa konemiehen kitusiin. 57 KONEMIEHEN VIRVE ei kaipaa korvanappia eikä kuulosuojausta. kolumni Pikku-Ville. MAAILMA MUUTTUU, mutta konemiehet pysyvät. Hanskat, jos sellaiset löytyvät, asetetaan keskikonsoliin ja peilireiskat takaisin päähän. KONEMIES ON SÄITÄ KESTÄVÄ MONITOIMIJA, jolle pikeepaita tai t-paita on ympärivuotinen vaate, myös lippalakki on konemiehelle ensiarvioisen tärkeä ympärivuotinen varuste. Joka ikistä mielipidettä, lausetta ja päätöstä käydään pyytämässä naapuripitäjää myöten anteeksi. Konemiehen yleisin lause on: ”Mitä, tuu lähemmäs, en mää saatana kuule yhtään mitään!” KEIKAN PÄÄTYTTYÄ konemies kerää kaksi pääjohtoa ja hieroo lippalakin takaisin juuri oikeaan kulmaan. Kuhan se perkeleen konemies oppisi huolehtimaan suojaimista ja pukemaan sen takin päällensä! Ikuinen konemies MAAILMASSA ON KONEMIEHIÄ ja sitten on konemiehiä. Muuten konemies nauttii sämpylänsä mieluiten suoraan Esterin päältä ja hörppii kahvinsa pikakelan välittömässä läheisyydessä – muistaen mainita, että säiliökierto on kytketty päälle ja lisäveden selvittäminen on vielä vähän työn alla. Konemies ei takapenkkiä kuluta, vaan lampun sytyttyä ajaa renkaat soikeana asemalle tai liukuu salaman nopeasti tankoa alas
Oulun malli oli muotia. Suomalaisen taktiikan mukaan sisältä sammutettiin, jolloin muutama sukeltajakin menetettiin. Vaatimustason kiristäminen oli alkanut. Kurssin sisällöstä ei ollut alussa määrityksiä, joten samoin talkoovoimin siihen kasattiin kaikenlaista tarpeellista. Sama visionääri myöhemmin myös katsoi, että yksikönjohtajakurssilaisista tulisi kolmasosa reputtaa ihan vain arvostuksen nostamiseksi. Vuonna 2001 SM kuitenkin keksi (SM 169/2001), että savusukeltajien toimintakykyä piti erikseen testata. Asianomaisiin kuuluvat nyt myös ohjeiden laatijat, joille ao. Usein työturvallisuuden nimissä, siitä huolimatta, että näyttöjä vaatimustason ja todellisten työhön liittyvien vaarojen välillä ei ole pystytty osoittamaan. Kiristyvät vaatimukset aikajanalla Ennen vuotta 1975 jokaisen työkykyisen kuntalaisen tuli tarvittaessa osallistua sammutustyöhön. Kun korkein hallinto-oikeus ei antanut marraskuussa 2024 valituslupaa Satakunnan joidenkin asemien miehitystä koskevasta Turun hallinto-oikeuden päätöksestä tuli samalla linjatuksi, että ”ohjeilla onkin merkitystä”. Ensin tuli SM:n ohje 1074/719/87, jonka mukaan uusilta tulokkailta edellytettiin 50 tunnin sammutustyökurssin suorittamista. Vuonna 2001 Meni kymmenkunta vuotta. Savusukeltajilta edellytettiin vielä lisäkurssi: ensin 16 ja sittemmin 25 tuntia. Kannattaa tutustua! Koska sekin kai on myös nyt noudatettavaksi tarkoitettu. Miksi tikasjumppa edelleen kuuluu opetettaviin jää mysteeriksi *. Seuraavana vuonna SPEK:in koulutusohje laittoi paremmaksi ja peruskurssi pidennettiin 62 tuntiin. ”Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot”, kuten sanonta kuuluu. Pienin askelein ammattimaisempaan suuntaan. Toki ei huonosta kunnosta tai puutteellisesta koulutuksesta johtuen. valtioneuvoston ohjeen (VN 2022:66) mukainen vaikutusarviointikin yht´äkkiä samalla kaatui pakottavana syliin. Joitakin kursseja á 16 h pidettiin talkoovoimin. Se maaginen 15 harjoitusta vuodessa perustuu taas erään SPEK:in koulutusohjaajan subjektiiviseen näkemykseen ”aktiivisesta harrastuksesta”. Tulipalot sammutettiin ja hädässä olevia pelastettiin. 58 Osaaminen on hyve ja joillekin vaatimusten asettaminen on kannustin, mutta monien sopimuspalokuntatyötä enemmän tai vähemmän vapaaehtoisesti tekevien, tai sitä harkitsevien mielestä vaatimustason jatkuva nosto ei ole omiaan lisäämään sopimuspalokuntatoiminnan houkuttelevuutta. Se vapaaehtoistoiminnan ymmärryksestä. Se toi helposti opetettavaa näyttävyyttä, ja työ tehtiin siihen aikaan osittain tikkailta käsin, mikä nykyisin on kiellettyä. tikasjumppa. Toisaalta laitteet olivat silloin yksinkertaisemmat . . Sopimuspalokuntatoimintaa uhkaa Hallittu alasajo – työturvallisuuden nimissä Sopimuspalokuntatoiminnan jatkuvuutta uhkaa jatkuva vaatimusten kiristyminen. Työkyvystä ei ollut sen kummallisempia määrityksiä. Kunnon ohella tulikin testattua käytännön tehtäviä ainakin osittain muistuttava toimintakykykin. Toistaiseksi kaikenlaisia ohjeita on voitu jossain määrin kuitata toteamuksella ”sehän on vain ohje”. Taktiikan ja tekniikan ohella niihin liittyi keskeisenä teemana mielipide. Ei enää
Vuonna 2022 peruskurssi pidennettiin 82 tuntiin, ja savusukeltajaksi pääsi vasta 136 tunnin opiskelun jälkeen. Käytännön kurssien toteuttaminen jäi vähiin, koska opetusmateriaali pysyi pelastuslaitosten kassakaapissa. Niinkö paljon pedagogiikkaa nykyisin sisältyy pelastajakoulutukseen. Järjestelmän ilmeinen alasajo ei näyttäisi hallitusohjelman vastaisena olevan kenenkään hallinnassa. Sitten poistettiin sopimuspalokuntalaisten kurssinjohtajamahdollisuus ”pelastuslaitosten toivomuksesta”. Silvio Hjelt PS: Ruotsissa suuntaus on päinvastainen: umpimaallikot valjastetaan lähiavun turvaksi. 59 10 vuotta myöhemmin SPEK pidensi savusukelluskurssia 30 tuntiin. Maassamme on noin 700 sopimuspalokuntaa, joista parisataa näkyy ja kuuluu seminaareissa, kursseilla ja kekkereissä. Mutta entäs ne muut puolisentuhatta. Niihinkin kansalaisten saamat päivittäispalvelut ja kansallinen resilienssi pitkälti tukeutuu. Vaatimus oli FF 3,0, kun taas vain paineilmalaitteiden käyttö edellytti 2,7. Vuodeksi 2025 sekin poikkeus on poistettu seuraavan vuoden opetussuunnitelmasta, ellei pedagogiikkaa ole erikseen opiskeltu 60 opintoviikkoa. Meneillään onkin projekti osaamisen mikrotason kirjaamisen ”helpottamiseksi”. Siitä enemmän seuraavassa numerossa. Pedagogiikkaan viitaten kelpuutettiin vain ammattitutkinnon saaneet. Olisiko vaikutustenarviointi jäänyt puolitiehen. Lähiturvallisuus ei voi perustua muutamaan paikalliseen huippuosaajaan. Viekkaasti takaoven kautta, viattoman otsikon alla, siinä sivussa ujutettiin osaamisen osoittamisvaatimuksia muillekin pelastustyöhön osallistuville. Tästä syystä lähiturvallisuus vaatii paikallisia voimia, joista huippuosaaminen ei välttämättä riittävässä määrin löydy. mielipide. Tällöin vaarantuu yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden eräs tukipilari – paikallinen laaja ulottuvuus kansalaisten keskuuteen ja sen myötä kustannustehokkaiden kokonaisresurssien saatavuus. Ei välttämättä ole tarvettakaan. Ja kuntoakin yleensä käytännössä edellytettiin se suositeltu FF 2,0. Ammatillistuminen – mahdollisuus vai uhka Ammatillisemman otteen myötä laajoihin kansalaispiireihin tukeutuva järjestelmä uhkaa supistua muutamaan huippuosaajaan. Ainoa, mikä siis ei ole muuttunut, on se käytännön tekeminen. Niistä ei tarvitse huolestua, ne pärjäävät. Viisi vuotta myöhemmin SM (SM 5/2016) rupesi Oulun testin sijasta vaatimaan savusukeltajien osalta aikaa vievää FireFit-testausta. Sekä pintapelastus että putoamisvaarallisella alueella toimiminen katsottiin edellyttävän ao. * Tikkaat ja narut kuuluvat palokuntaperinteeseen, ja niitä kiva opettaa. Tähänkin on siis syytä palata. Peruskurssi pidennettiin 73 tuntiin, ja pääsy sinne edellytti vielä sekä tikasjumppaa että elämysröörin läpäisyä. Akuuttihädässä ei auta, että huippuosaajat saapuvat liian myöhään. Ja ensi vuodellehan PeO pakottaa savusukeltajille 30 tuntia tekniikkaa lisää. Varsinkin jos aikaa on rajallisesti. Röörien puuttuessa (ei ole teknisesti saatavissa) moni taitaa elämyksestä lipsua, mutta rööri on edelleen osa vuoden 2025 opetussuunnitelmaa. Siinä sementoitiin jo käytännöksi muodostuneet vaatimustason nostamiset teoriatasolla, minkä lisäksi lisättiin osaamisen kirjauspakko. Niistähän sopimuspalokuntatoiminnan jatkuvuudesta vastuussa olevien tahojen kuuluisi olla erityisen huolissaan. Vuonna 2019 peruskurssin vastaavaksi kouluttajaksi päästettiin myös sopimuspalokuntalaisia. Vuonna 2019 vastuu sopimushenkilöstön koulutuksen suunnittelusta siirtyi SPEK:istä Pelastusopistolle, ja nyt rupesi tapahtumaan. Palokuntalaiset äänestävät jaloillaan. kurssien ohella savusukelluskelpoisuuttakin. Samalla koulutuksen toteuttamisen edellytykset on supistettu. Vastaavaksi kouluttajaksi sopimuspalokuntalaisenako. Peruskurssilla pitää opettaa vain päivittäistoiminnan kannalta ihan keskeiset asiat. Sitten SM toi kentälle uuden sukellusohjeen 2023:28. Ainoa, mikä ei oikeasti muuttunut, oli palokuntalaisen käytännön tekeminen, siis sammuttaminen ja pelastaminen. Siitä jokunen pelastuslaitos otti koppia ja rupesi sitä ihan vaatimaankin. Kaikille vieläpä suositeltiin FF 2,0 vapaaehtoisena kunnon tarkistuskeinona. Mutta sehän ei voi olla peruskurssiopetuksen kriteeri. Kehitys ei kehittämällä lopu. Ja nimenomaan lähiturvallisuus on sitä, mitä kansalaiset haluavat. Pedagogiikka oli huono peruste, koska jouduttiin antamaan valtuudet myös ammattiopettajille
com www.scania.fi Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. 010 555 5273 petri.surakka@scania. 60 SCANIA paloja pelastusajoneuvot Petri Surakka puh. (03) 630 830 ea@elektro-arola.fi www.elektro-arola.fi • ULVO-SIRRAäänihälyttimet/älyvahvistimet • JULUEN/ ECCO/ QLIGHThälytysvaloratkaisut • TEHO-ULVOväestöhälyttimet ja niiden ohjausjärjestelmät • GECCO/ YLLI/ DisplayAlert asemahälytysratkaisut SKL statuslähettimet ja älynavigaattorit AUDIOVISUAALINEN HÄLYTTÄMINEN • PETOjohto-/tilannekeskusten tilanteenseurantaohjelmistot • SNPajoneuvojen älyohjelmistot • SKLstatuslähettimet ja älynavigaattorit • GNSS-paikannusratkaisut TILANNEKUVA • PETOjohto-/tilannekeskusten hälyttämisohjelmistot • GEDAAmonikanavainen vaarahälyttämisratkaisu • SWISSPHONEja TPLälyhakulaitteet • Muut päätelaiteja sovellusratkaisut HENKILÖHÄLYTTÄMINEN • Digitaaliset radiopuhelinjärjestelmät • Käsija ajoneuvoradiopuhelimet • VoIP-sovellukset • DAS-monioperaattorisisäpeitto KRIITTINEN KOMMUNIKOINTI • GECCO-/ YLLIyleisliitäntäyksiköt • SNPajoneuvojen älyohjelmistot • ULVO-SIRRAajoneuvojen älyvahvistimet • GEDAA/ PETOohjelmistoratkaisut INTEGRAATIO
En tjänsteman måste bära ansvar för sitt misslyckande – även inom räddningsväsendet. INTE HELLER EFTERÅT har man ordentligt brukat presentera slutresultat av inrikesministeriets projekt. Vi kommer till exempel inte att få veta det nya systemets relation till KEJO som fortfarande väntar på sitt slutliga ibruktagande. Det bör även vara offentligt vem som i sista hand ansvarar för arbetet. Varje nytt projekt måste ha ett ansikte och en ansvarig tjänsteman. Å andra sidan kostar nyheter – de må sedan bli färdiga nån gång, eller så inte – sannolikt tiotals miljoner skatteeuron som man inte borde kunna använda mörklagt utanför offentligheten. Å ANDRA SIDAN SKALL RÄDDNINGSÖVERDIREKTÖR Kimmo Kohvakka även premieras om det skulle visa sig att projektet Stenfot blir det första datasystemprojektet i inrikesministeriets historia som hållit sig inom sin tidtabell och sin budget.. Man kan i viss mån förstå hemlighållandet på basen av att det handlar om ett system som hänger ihop med den nationella säkerheten. Även Virve 2 har svalt mycket mera pengar än beräknat och dess tidtabell har ruckats många gånger. Man har inte lyckats få ett enda datasystemprojekt att hållas inom budgeten eller tidtabellen. Om projektet inte framskrider som planerat bör man berätta hur situationen korrigeras. BETRÄFFANDE det nya projekt som nu inleds bör man åtminstone publicera uppgifter om tidtabell och budget samt då projektet framskrider hur man håller sig inom dem. Må detta nya dataprojekt alltså få namnet Kimmos Stenfot, så att ansvaret får ett ansikte inför skattebetalarna. Syftet med systemet är att förbättra räddningsväsendets och befolkningsskyddets funktionssäkerhet och att tillgodose den förändrade omvärldens behov på ett tillförlitligt sätt och i realtid.” I SKENET AV HISTORIEN är erfarenheterna av räddningsavdelningens förmåga att administrera datasystemprojekt beklämmande, ja till och med skrämmande. Det är värt att notera att inte en enda ministerietjänsteman någonsin fått stå till svars för felaktiga bedömningar och onödiga kostnader. (03) 630 830 ea@elektro-arola.fi www.elektro-arola.fi • ULVO-SIRRAäänihälyttimet/älyvahvistimet • JULUEN/ ECCO/ QLIGHThälytysvaloratkaisut • TEHO-ULVOväestöhälyttimet ja niiden ohjausjärjestelmät • GECCO/ YLLI/ DisplayAlert asemahälytysratkaisut SKL statuslähettimet ja älynavigaattorit AUDIOVISUAALINEN HÄLYTTÄMINEN • PETOjohto-/tilannekeskusten tilanteenseurantaohjelmistot • SNPajoneuvojen älyohjelmistot • SKLstatuslähettimet ja älynavigaattorit • GNSS-paikannusratkaisut TILANNEKUVA • PETOjohto-/tilannekeskusten hälyttämisohjelmistot • GEDAAmonikanavainen vaarahälyttämisratkaisu • SWISSPHONEja TPLälyhakulaitteet • Muut päätelaiteja sovellusratkaisut HENKILÖHÄLYTTÄMINEN • Digitaaliset radiopuhelinjärjestelmät • Käsija ajoneuvoradiopuhelimet • VoIP-sovellukset • DAS-monioperaattorisisäpeitto KRIITTINEN KOMMUNIKOINTI • GECCO-/ YLLIyleisliitäntäyksiköt • SNPajoneuvojen älyohjelmistot • ULVO-SIRRAajoneuvojen älyvahvistimet • GEDAA/ PETOohjelmistoratkaisut INTEGRAATIO PEKKA KOIVUNEN Chefredaktör ledaren INRIKESMINISTERIETS RÄDDNINGSAVDELNING publicerade i december information ur vilken man kunde utläsa att ett nytt sådant är i vardande. Alltså ett statligt datasystemprojekt. DET ÄR ALLDELES FÖR ENKELT att bakom ett hemlighållande gömma genanta misstag som kommer sig av okunskap och den skam som de ger upphov Kimmos Stenfot i startgroparna till. PROJEKTET KIVIJALKA kommer knappast att öppnas upp i detalj. Vad kostade slutligen exempelvis ERICA. NU HANDLAR DET OM räddningsväsendets datasystem Kivijalka (det heter så officiellt och kan översättas till Stenfot), som alltså kör igång och som, enligt informationen, då det blir klart ”förnyar de nuvarande informationssystemtjänsterna i anslutning till räddningsverksamheten. 61 Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. Eller hur mycket försenad blev KEJOs tidtabell och hur mycket pengar blev bränt i jämförelse med den ursprungliga kalkylen. Och trots att vi ju inte vill tro att något sådant skulle vara sant så är ett hemlighållande ägnat att i sina skuggor även skydda element av korruption. Dess föregångare är sorgligt berömda för det att både tidtabeller och budgeter har töjt och smällt. Hemlighållande erbjuder ett lockande tillfälle att undfly ansvar – ofta till bättre tjänster än de tidigare. MAN MÅSTE FÅ TILL STÅND en förändring av den finländska förvaltningskulturen
För en avlönad person i skiftet behövs knappt fem på lönelistan. Vaddå sparåtgärd. Om alla brandkåristerna skulle flytta till en annan brandkår skulle inte heller styrkorna påverkas. Det gick bra – den här gången – men osäkerheten om morgondagen gnager. Sparbehovet finns ju kvar.... Ugh, välfärdsområdesfullmäktige har talat Sex små FBK:er i Östra Nyland får leva vidare – tills vidare Vid sitt möte i december 2024 beslöt Östra Nylands välfärdsområdesfullmäktige med rösterna 43 mot 15 att inte dra in hyresbidragen till 6 små FBK:er. Räkna själv. Brandkårerna har arbetat som stöd åt en annan, större brandkår, alarmerats samtidigt med den och av den erhållit en mindre andel av avtalsersättningen. Vill man räkna relativa pengar så kan en matematiker ju utgå från kostnader man känner till. Man kan alltså räkna med att majoriteten av brandkåristerna ifråga skulle falla bort. dra slang i skogen eller oljebom på Finska viken är det snarast antalet tillgängliga händer som gäller, inte det speciella kunnandet. Visserligen hade förslagsställaren aningen missuppfattat tjänstemännen, men sådant händer, även bland rutinerade politiker. 62 brandkåristen Saken har varit på tapeten sedan början av oktober, då en observant lokaltidning i en föredragningslista bongade följande mening (i översättning): ”På avtalsbrandkårsfronten har en uppsägning av dotterbrandkårsavtalen införts i budgeten som en sparåtgärd.” Vaddå dotterbrandkårsavtal. En droppe i havet, men viktigt för helheten. Som motivering till förslaget som plötsligt åter togs upp i välfärdsfullmäktige framfördes antagandet att ett indraget bidrag inte skulle ha någon som helst inverkan på den övergripande tryggheten eller rikta sig mot FBK-verksamheten. Allt är relativt. Antag att 21 brandkårister skulle falla bort. Men ett indraget bidrag till sex små FBK:er borde väl ändå väcka en del frågor. Motsvarande brukar man räkna med att man måste alarmera tre avtalsbrandkårister för att få med en på utryckning. Räddningsverket har deltagit genom att betala hyra för det utrymme där det står en brandbil, inte annat. Vanligen brukar man byta intresse. Utan tak över huvudet är arbetet särskilt vintertid i praktiken omöjligt. Personlig ersättning för brandkårsarbete betalas inte åt FBK-brandkårister i Östra Nyland. Dividera 18.000 € med 7 och sedan med 365, så får man ett dagspris för just dessa obehövliga brandkåristhänder. Kanske brandkåristerna inte behövs. Ingen kan väl förneka att alla avtalsbrandkårister inte kan allt vad en yrkesräddningsperson kan, men då det gäller att t.ex. Problemet är bara det att den som samhället i stället för tack givit en spark i ansiktet kan tänkas vara föga motiverad att byta till en annan brandkår. Billigt räknat blir det drygt 700 €/dag/skiftesperson. Bortfallet antogs leda till en inbesparing på totalt ca 18.000 € år 2025. Förklaringen var att en ”dotterbrandkår” ju inte var någon avtalsbrandkår utan endast en sorts underleverantör, så antalet avtalsbrandkårer skulle ju förbli oförändrat. Allmänt anses att just avtalsbrandkårerna utgör räddningsväsendets mest kostnadseffektiva del. Småningom nystades saken upp i offentligheten. Då blir det i medeltal 7 färre på utryckning. Nu föreslogs alltså att man skall ”spara” genom att sluta betala den hyran. Det handlar om lokala brandkårer som inte har styrka att ensamma upprätthålla släckningsavtal med räddningsverket utan som samarbetar med någon starkare grannbrandkår, vilket bland annat säkrar utryckningar på arbetstid och i viss mån även tillför rökdykarförmåga. Sex små FBK:er i regionen har sedan många år varit utan egna brandkårsavtal. I praktiken betyder det att sex små FBK:er med ett knappt 30-tal utbildade och motiverade brandkårister inte mera har tak över huvudet. Brandkåristerna skulle få söka sig en annan ”hobby”, eller som räddningsverket föreslagit, söka sig till en annan brandkår
Särskilt kanske frivilliga sådana. Nickby Sjukhus dito. Man räknar med att varje euro som satsas i brandkårsverksamhet ger över tiodubbelt utbyte i socialt mervärde. Vi talar om samhällets resiliens på ett allmännare plan än lokala roskisbränder. Men kanske tekniken inom en helt nära framtid kommer att ersätta människan vid hanteringen av olyckor. fullmäktigeordförande Heikki Vestman, välfärdsområdesdirektör Max Lönnqvist och välfärdsområdesstyrelseordförande Mikaela Nylander.. Till höger föredragande tjänstemän, till vänster tekniken och i salen närvarande fullmäktigeledamöter. Det man däremot vet, redan nu, är att brandkårsverksamhet ute i byarna dessutom tillför mycket annat än hjälpande händer vid inträffad olycka. Vet man alls vad man talar om, eller handlar det om något annat. Den biten faller ju inte inom just räddningsväsendets ansvarsområde, men nog inom välfärdsområdets, som helhet. samhällets övergripande helhetsintresse. Och någon dystergök har redan länge förutspått att någon gammal tanker plötsligt går sönder ute till havs. De som röstade ner stolligheten är värda medborgarnas stora tack! Silvio Hjelt Östra Nylands välfärdsområdes fullmäktige höll sitt budgetmöte 10.12.2024 i Sibbo kommuns festsal, fd. Kanske man som genom ett under plötsligt kommer att få råd och möjlighet att anställa mångfalt mera yrkesfolk för att svara mot tills vidare okända katastrofer. Dessvärre lever vi dock inte i en idealvärld och det politiska minnet är kort. Har man trevligare kristallkula än andra kan man ju föreställa sig att antalet skogsbränder, översvämningar och stormar i framtiden kommer att minska, trots den uppenbara miljöförändring som börjar göra sig allt tydligare. Man kan ju fråga sig hur de tänker som föreslår att man skall spara genom att skära ner på verksamhetens mest kostnadseffektiva del. Nåväl, politikers uppgift som beslutsfattare är att subjektivt tolka hur man tror att medborgarna vill ha det. fi/sv-FI, i sinom tid, då det blir godkänt. I mitten fr.v. Politiker ju borde kunna ta sitt ansvar, sätta sig in i det man besluter om och faktiskt besluta i enlighet med medborgarnas, dvs. Den intresserade hittar dock protokollet på adressen https://itauusimaa.cloudnc. Redan före Ukraina, faktiskt. Men vid fullmäktigemötet dök den gubben alltså igen upp ur lådan. Snarast borde man fördomsfritt fundera på hur man ytterligare kunde stöda och utveckla. Samma sak föreslogs sedan vid behandlingen i välfärdsområdets styrelse, och då avgjorde ordförandes röst frågan så, att slopandet av hyresstödet ströks ur budgetförslaget. Sådana olyckor kunde ju annars drabba hela regionen. Kineserna experimenterar redan med eldsläckande missiler, så kanske drönare kommer att göra brandmän onödiga. Med den verkningsgraden är det rätta knappast att lägga ner. De små FBK:erna skulle således få en chans att överleva. 63 Välfärdsområdesfullmäktiges beslut föregicks av diverse rundor. Vem vet. Då samma fråga först togs upp i nämnden för beredskap och säkerhet föreslogs att hyresstödet inte skulle slopas, men det förslaget röstades ner med rösterna 6 mot 4
Oikean luettelon laatineiden kesken arvotaan 200 euron lahjakortti. Mainitse pelastuslaitos, sijaintipaikkakunta ja paloasema. ”Sesonkimestareita” (esimerkiksi suurtapahtumien yms aikana) ei lasketa lukuun.” Vastauksia tuli molemmilla kerroilla tasan nolla. Toimitus on havainnut samat ongelmat. Laitosten verkkosivuiltakaan tarkkaa vastausta ei kuulemma löydy. Kovan työn tulokset osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi LETKUT SOLMUSSA Satanen ei kelvannut kenellekään – siis nostamme taas panoksia. Siis uudestaan: Laadi luettelo Suomen paloasemista, joissa on ympäri vuorokauden päivystävä palomestari. 64 Kysyimme kahdessa viime numerossa: ”Montako paloasemalla päivystävää (ei vapaamuotoisessa varallaolossa) palomestaria (pelastustoiminnan johtaja) Suomessa päivystää samanaikaisesti. Saadun lukijapalautteen mukaan oikean vastauksen selvittämiseksi tarvitaan vähintään puhelinsoitto jokaiseen pelastuslaitokseen. Eikä sekään välttämättä auta
Ilmoita siitä meille: toimitus@palokuntalainen.fi seuraava lehti Seuraava lehti (nro 125) ilmestyy viikolla 10. 65 Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka piinapenkissä Tämä on Pelastusopisto Mikä on Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy ja miten se liittyy pelastusalaan Kaksi sopimuspalokuntaa: Anjalan VPK ja Kauttuan Tehtaiden VPK PeO, PSR, SPPL, SSPL HUOM! Eikö lehtesi saapunut perille. TILAA LEHTESI www.palokuntalainen.fi tai tilaukset@palokuntalainen.fi palokuntalainen digi ja printti Vuosikerta/ 6 numeroa 55€
Myös CAFS-painevaahtojärjestelmän laaja läpimurto antaa odotuttaa itseään. TULOILLAAN OVAT muun muassa kypärään integroitu lämpökamera, puhallinavusteinen hengityssuojain erityisesti maastopaloihin sekä erilaiset robotit – ja tekoäly. AIKANAAN COBRA-NIMIKKEELLÄ markkinoitu sammutinleikkuri oli valmis tuote jo 2000-luvun puolivälissä. Uskotaan vanhaan ja pelätään uutta. VIDEOKUVAUSTA JA KUVANSIIRTOA johtamisen apuvälineenä ei vieläkään kaikkialla käytetä tehokkaasti. Kesti useita vuosia ennen kuin ensimmäiset otettiin käyttöön Suomessa. Eikä siinä kaikki. ARVOISAT PÄÄTTÄJÄT, ensin henkilökohtaiset suojavarusteet kuntoon, sitten uusia menetelmiä käyttöön vanhojen rinnalle! ARVOISAT KÄYTÄNNÖN sammutusja pelastustyöntekijät, tulevaisuus ei löydy menneisyydestä!! Pelastajat ja päättäjät syttyvät hitaasti. Edelleen on laitoksia, joissa droonien käyttö on lapsenkengissä. 66 LIEKINHEITTÄJÄ kolumni UUSIEN, SAMMUTUSJA PELASTUSTOIMINTAA TEHOSTAVIEN varusteiden, välineiden ja menetelmien käyttöönotto kestää Suomessa yleensä vuosikausia. DROONIT tulivat markkinoille 2010-luvun alkupuolella. KEVYT PALOASU JA KEVYT KYPÄRÄ ovat saaneet jalansijaa viime vuosien aikana lähinnä maastopalojen vauhdittamina. Pelastustoimi otti niitä käyttöön harvakseltaan kymmenluvun loppupuolella. MIKSI HYÖDYLLISTEN UUTUUKSIEN käyttöönotto kestää niin pitkään. HITAASTI SYTTYVIEN päättäjien lisäksi myös käytännön sammutusja pelastustyötä tekevien keskuudessa esiintyy palokuntamuodosta riippumatta muutosvastarintaa uusia menetelmiä kohtaan. MITEN KÄY heittosammuttimen, ST-putken ja sammutussauvan, entä ajoneuvopaloihin tarkoitetun sammutuspeitteen. Suurimmalla osalla maamme noin 18000 pelastusalan ammattija sopimushenkilöstä noita varusteita tuskin on. HELPPO VASTAUS olisi rahan puute, mutta se ei ole perussyy. Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, kestää noin vuosikymmenen ennen kuin ne ovat yleisesti käytössä Suomen palokunnissa. Kaikenkarvaisia perusteluja löytyy, mutta harva viitsii tunnustaa, että uuden opettelu laiskottaa. Rahaa löytyisi kyllä, jos niin haluttaisiin, koska kyse ei ole suurista summista. Siellä täällä niitä näkee, mutta valtavirtaa ne eivät ole. Liian monilla Suomen noin 850 paloasemasta tehokkuutta ja työturvallisuutta lisääviä uutuuksia ei tunneta saati käytetä
Twister Suljettava maastopaloja pesusuutin • 37/150 L/min, 70/200 L/min. • Palloventtiili TFT Bubble Cup Kiinteä vaahtoadapteri • Tuotto 350–1150 L/min • D-Kahva TFT Handline Liukuventtiili Valintarenkaassa 3-toiminta-aluetta: pulssi, normaali ja matalapainealue. • Lisävarusteena yhdistelmävaahtoputki TFT G-Force Multiforce • Tuotto 380–2000 L/min • Suihkukulma 10–86 astetta • Oskilointi, turvaventtiili TFT Blitzfire HE OSC • Imevä automaattiputki liukuventtiilillä • Tuotto 60–400 L/min TFT G-Force Oranssi • Liukuventtiili • Tuotto 50–500 L/min. • Saatavana nivel ja liipaisin malli Impulse TFT Ultimatic FO7 Suosituin huoneistopaloputki Euroopassa! Kulmala Palokuntalainen TFT MAALISKUU 205x275 2024 .indd 1 11.3.2024 13.39. 09 875 1800 • sales@veljeksetkulmala.fi • www.veljeksetkulmala.fi TFT automaattisuihkuputket pelastavat ihmishenkiä ja suojelevat omaisuutta. 67 Oy Veljekset Kulmala Ab Linjatie 4, 01260 Vantaa • Puh. • Liukuventtiili • Tuotto 100–720 L/min. • päälle/pois • 37/150 L/min, 75/360 L/min
alv. VEHO VEHKALA Vehkalantie 10 01730 Vantaa 010 56916 VEHOTRUCKS.FI. 24?%). Suomen suurin autoalan toimija, perheyhtiö Veho, on perustettu Mercedes-Benzin maahantuontiin vuonna 1939. Veho ja Mercedes-Benz – luotettavaa kumppanuutta. Yhteistyössä päällirakentajakumppaniemme kanssa tarjoamme Mercedes-Benzin paloja pelastusautomallistosta monipuoliset ratkaisut pelastusalan ammattilaisille. Vehon hyötyajoneuvojen palveluverkosto kattaa 14 omaa huoltokorjaamoa, joita täydentää laaja itse näisten valtuutettujen korjaamoiden verkosto. Siitä lähtien olemme kasvaneet henkilöautojen ja hyötyajoneuvojen laajaksi palvelu verkostoksi. Paloja pelastusajoneuvojen huoltoon vaadittavat tiukat laatustandardit, varaosien oma keskusvarasto Suomessa ja vahvat 24 h huoltoautopalvelut varmistavat autojen toiminnan kaikissa tilanteissa. 68 . Tutustu lisää: www.vehotrucks.fi Ambulanssija pelastusautomyynti Tero Huovinen | 010 569 3670 Pekka Paananen | 010 569 3628 Puhelun hinta 010-numeroihin 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (sis