Pelastajan likaiset varusteet lisäävät syöpäriskiä Pelastajat altistuvat sammutustehtävissä syöpäriskiä lisääville aineille, jotka ajan saatossa kertyvät suojavarusteisiin. // www.teknosafe.. Varusteissa on myrkyllisiä aineita moninkertaisesti enemmän kuin Reach-asetus sallii. Sammutusvarusteisiin kertyneet syöpäriskiä lisäävät aineet eivät poistu vesipesussa. Teknosafe-105x275mm-palomies-lehti.indd 1 Teknosafe-105x275mm-palomies-lehti.indd 1 14.2.2025 14.04 14.2.2025 14.04. 05 680 7700 // info@teknosafe.. Teknosafe Oy // Tiedonkatu 4, 55420 Imatra // Puh. Myrkylliset komponentit voidaan poistaa sammutusvarusteille räätälöidyllä DECO?FIRE™-palvelulla, joka hyödyntää paineistettua nestemäistä hiilidioksidia. oinnin sekä korjauksen. Decontex-takuu: käsittelyn jälkeen kaikkien myrkyllisten komponenttien pitoisuudet alittavat lain sallimat tasot. Patentoitu palvelu sisältää varusteiden puhdistuksen, LCO 2 -dekontaminaation, desin
suomalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa, keitä valitaan hyvinvointialueiden kuin kuntienkin valtuustoihin. 5 16-27 pelastusopisto PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, 040 501 8721 TOIMITTAJA Silvio Hjelt KOLUMNISTIT Jaakko Linko, Marko Palokangas OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. Vaalikoneita käyttämällä selvinnee ehdokkaiden suhtautuminen alaamme. klo 09:00 – 20:00 Toimitus 8-11 14 kysymystä pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakalle Lingottua 45 Pikku-Ville 63 Letkut solmussa 72. Valitse pelastusmyönteinen ehdokas ja käy äänestämässä sunnuntaina 13.4. Vaikka pelastustoimi ei enää perustu kuntien yhdessä ylläpitämään alueelliseen järjestelmään, kunnat ovat edelleen tärkeä sidosryhmä niin pelastuslaitoksille kuin yksittäisille palokunnille. Ehdokasasettelun päättymisajankohdasta (4.3.2025) ja lehden painoaikataulusta johtuen, pelastusalaa tuntevien ehdokkaiden määrä ei ole selvillä. Me toimituksessa toivomme alan ihmisiltä oma-aloitteisuutta. Sunnuntaina 13.4. VUOSIKERTA AIKAKAUSMEDIA RY:N JÄSEN ISSN 1798-2685 Liekinheittäjä 74 Brandkåristen 70 Mielipide 66 Käytä kansalaisoikeuttasi pelastusalan parhaaksi! Pelastusala tarvitsee päättäjiä, jotka tuntevat pelastustoimea ja ovat valmiita pitämään pienen (2 %) hallinnonhaaran puolta rakentavasti suuressa hyvinvointialuejärjestelmässä. Myös ehdokkaan ammatti kertoo paljon. Ollikainen TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi TAITTO, ILMOITUSMYYNTI, TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET JA TALOUS Maria Salo, 0400 504 678, maria.salo@palokuntalainen.fi PAINO Grano Oy KANNEN KUVA Pelastusopisto KUVAPANKIT Freepik, Depositphoto JULKAISIJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja WWW.PALOKUNTALAINEN.FI palokuntalainen BRANDKÅRISTEN vakiopalstat Om att söka offentliga understöd Pääkirjoitus Ledaren 7 69 42-45 Pohjois-Savon Pelastusalan Liitto 25. Sote-puolella löytyy vahvoja vaikuttajia ja mielipiteitä, vaikka muille jakaa
Ranger 2.0 Ranger 2.0 on erityisesti metsäpaloihin tarkoitettu kevyt ja hengittävä palopuku. EN ISO 15384 ja EN 16689. 03 3142 1544. www.tamrex.. Asu on varustettu tuuletusaukoilla, takki ja housut yhdistettävissä vetoketjulla. uresoiva keltainen kevyt ja hengittävä asu maastopaloihin ja teknisiin pelastustehtäviin. EN ISO 15384 ja EN 16689. Asu on varustettu tuuletusaukoilla, takki ja housut on yhdistettävissä vetoketjulla Hyväksyntä mm. TAMREX OY TAMPERE Turvesuonkatu 7 p. 03 3142 1507 • LAPPEENRANTA Myllymäenkatu 25 p. 03 3142 1537 LAHTI Ansiokatu 2 p. 03 3142 1542 • KOTKA Edelfeltinkatu 13 p. Hyväksyntä EN 15384 ja EN ISO 11612. uoresoiva keltainen kevyt ja hengittävä asu maastopaloihin ja teknisiin pelastustehtäviin. Varmistamme, että saat korkean suorituskyvyn suojavaatteet, teknologiset innovaatiot ja asiantuntevan palvelun. 03 3142 1539 • PORVOO Sibeliuksenbulevardi 3-7 p. Asu on varustettu tuuletusaukoilla, takki ja housut on yhdistettävissä vetoketjulla Hyväksyntä mm. 03 3142 1522, Kuokkamaantie 4 p. 03 3142 1555 • PORI Satakunnankatu 38 p. 03 3142 1550 • HÄMEENLINNA Parolantie 10 p. 03 3142 1560 • VANTAA Tikkurilantie 68 p. Ranger 2.0 High-Vis hiekka Hyvin näkyvä hiekka-. 03 3142 1505 TURKU Leipäläntie 71 p. Kevyesti parempi! Tarvitset asianmukaisen suojan ihmishenkien pelastamisessa ja tulipalojen sammutuksessa. 03 3142 1545 • OULU Limingantie 5 p. 03 3142 1530 • ESPOO Koskelontie 15 p. Saksalainen S-Gard valmistaa laadukkaat palopuvut 130 vuoden kokemuksella korkealuokkaisista materiaaleista. 6 Ranger 2.0 High-Vis musta Hyvin näkyvä musta-sini-
Tätä on ihmetelty erityisesti niissä palokunnissa, joissa on ensivastetta varten oma ryhmä, ensivasteajoneuvo ja asianmukaiset varusteet. Joidenkin sairaanhoitopiirien alueilla ne romahtivat. Onko mitään mieltä tuottaa palvelua, joka vaatii praktiikkaa, kuten ylläpitokoulutusta, harjoittelua ja kokemusta käytännön tehtävistä, mutta jota toimeksiantaja ei tunnu sitä arvostavan eikä tarvitsevan. HERÄTYS, arvoisat STM:n ja hyvinvointialueiden virkamiehet ja -naiset! AJETAANKO sopimuspalokuntien ensivaste alas vai kehitetäänkö sille mielekäs ja motivoiva toimintaympäristö. ENSIVASTETTA ei nykyisin pääsääntöisesti hälytetä liikenneonnettomuuksiin ja rakennuspaloihin. Osoitteen hälytettäessä saanut sopimuspalokuntalainen voisi aloittaa elvytyksen suoraan kohteessa käymättä usein pitkääkin kierrosta paloaseman kautta, kuten mainittu virkahenkilö epäilemättä toivoisi lähiomaisensa kohdalla tapahtuvan. pääkirjoitus PALOKUNTIEN ENSIVASTETOIMINTA alkoi nykymuodossaan Suomessa 1990-luvun alussa. VIIME VUOSINA ENSIVASTETEHTÄVÄT ovat edelleen vähentyneet. 7 PEKKA KOIVUNEN Päätoimittaja Ensivaste kriisissä Virkahenkilöt varjelevat selustojaan Artikel på svenska på sidan 69. MONISSA SOPIMUSPALOKUNNISSA pieni tehtävämäärä on käynnistänyt pohdintaa ensivastetoiminnan tulevaisuudesta. ELÄMÄLLE VIERAS on myös määräys, etteivät ensivasteeseen hälytetyt sopimuspalokuntalaiset saa hälytysosoitetta ennen kuin asemallaan. Käytäntöä kummeksuvat myös tavalliset kansalaiset. Valtakunnallinen ohjeistus aiheesta on ohutta, ja hyvinvointialueiden käytännöt poikkeavat toisistaan. MUUTOKSIA SAAVUTETTUUN PALVELUKYKYYN alkoivat aiheuttaa 2010-luvun alkupuolella uudistettu terveydenhuoltolaki (30.12.2010/1326) ja kenttäjohtojärjestelmän käyttöönotto. VALTAKUNNALLISEKSI UUTISEKSI nousi äskettäin Pirkanmaalla tehty päätös riisua ensivasteyksikön varusteista lääkkeet, jopa lääkehappi. Nyt alkaa olla viimeinen hetki tulla esiin piilosta pykälien takaa ja ottaa aloite asiassa. Niiden todellisuutta STM ei näytä ymmärtävän. Tämä toimintamalli perustuu terveyspuolen viranhaltijan yksityisyydensuojasta tekemään tiukkaan tulkintaan, mikä on viivästyttänyt avun saantia erityisesti harvaan asutuilla seuduilla. Päätöksen on ilmeisesti tehnyt todellisuudesta täysin tietämätön viranhaltija. Potilaita säästöt eivät auta. Tilanne on kentän näkökulmasta sekava, kansalaisten kannalta jopa vaarallinen. Tänään käytännössä kaikki ammattiasemat ja 435 sopimuspalokuntaa tuottavat ensivastepalveluita. Tehtävämäärät vähenivät. Lääkkeiden poistolla haviteltavaa säästöä ei ole tarkemmin määritelty, koska se on todennäköisesti mahdotonta. Ihmisen henki on selustaanne arvokkaampi.
8 14 kysymystä pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakalle Teksti Pekka Koivunen Kuva Sami Perttilä
Pelastustoimen kannalta hyvinvointialueuudistuksen kokonaisuuden ja siihen liittyvän lainsäädäntövalmistelu hallittu johtaminen. Miksi pelastusylijohtaja ei näy julkisuudessa, kuten esimerkiksi poliisin ja Rajan edustajat. Huoli on aiheellinen. Toimiala ja sen sidosryhmät ovat parhaita arvioimaan tätä kysymystä. 9 Miten kuvailet itseäsi pelastusylijohtajana. Noudatamme tässä asiassa poliittista tahtoa, jonka mukaan pelastusalan ammatillisen koulutuksen järjestäminen jakautuu myös tänä päivänä kahden oppilaitoksen kesken. ??. Pelastustointa koskevan tietoperustan vahvistaminen. Olet ollut virassa kohta kuusi ja puoli vuotta. Ukrainaan annetun siviilimateriaaliavun kansallinen koordinointi. Tällä hetkellä selvitys ei ole ajankohtainen. Pelastustoimen julkikuva ei kuitenkaan ole mitenkään huono. Poliittiset tavoitteet ovat pääosin toteutuneet, vaikka työmäärä on ollut valtaisa vuosituhannen kriisien keskellä. Hyvinvointialueiden pitää pystyä palkkaamaan valmistuva henkilöstö, jonka määrä on mitoitettu alueiden ilmoittamien tarpeiden mukaan. Miksi ihmeessä meillä on kaksi pelastusalan oppilaitosta. Otan kuitenkin tämän kentältä tulleen palautteen ohjaavana. Uudistuksen tavoitteet näyttävät tässä aikaisessa vaiheessa toteutuneen vähintään hyvin. Pelastustoiminnan johtamisjärjestelmän kehittäminen. Mielestäni olemme onnistuneet vähintään kohtuullisesti huomioiden aina niukat voimavarat. Pelastusopiston rehtori on julkisuudessa pohtinut uhkaa, että pelastajia koulutetaan työttömiksi. Olen virassa, jossa päätehtävänä on johtaa, ohjata ja valvoa pelastustointa sekä huolehtia toimialan valtakunnallisista järjestelyistä. Katsotaan tilannetta vuoden kuluttua. euroa) Suomeen. Osasyy lienee ajankohtaisissa asioissa, turvallisuusympäristön viimeisimmät ilmiöt ovat liittyneet erityisesti poliisin ja rajan tehtäviin ja toimintaan. Mitkä ovat saavutuksesi tähän mennessä. Haluan tässä painottaa, että mainitsemani saavutukset ovat pelastusosaston ja koko toimialan työn ansiota. Väestönsuojelujärjestelmää koskevan kansallisen ohjeistuksen luonti. Mitä mieltä olet. Itse olen pyrkinyt painottamaan asiantuntijoiden ulostuloja. Olen kyllä samaa mieltä, että pelastustoimea pitäisi tuoda enemmän esille. Hallitusohjelmassa on mainittu kahden oppilaitoksen järjestelmä. Niiden nimeäminen vain minun saavutuksikseni ei ole oikein. Rescue-varastojen saaminen (305 milj. Kansainvälisen yhteistyön lisääntyminen (Nato, EU). Työ on luonteeltaan sellaista, että vaikutukset näkyvät vasta pidemmällä aikavälillä. Molempien oppilaitosten juuret juontavat alkunsa historiasta jo vuosikymmeniä sitten. Kullakin hallituskaudella painottuu hallitusohjelman linjauksien toteuttaminen. Jos järkevämpää veronmaksajien ja myös opiskelijoiden kannalta olisi yksi valtion oppilaitos ja kaksi toimipistettä, eikö pelastusylijohtaja voisi esimerkiksi selvityttää tätä vaihtoehtoa
Olisiko tutkinnon sisältöä muutettava. Hyvinvointialueiden pelastustoimen palvelutasopäätöksellä aluevaltuusto linjaa pelastustoimen onnettomuuksien ehkäisyn, pelastustoiminnan ja väestönsuojelun palvelut alueella. En näe tällä hetkellä syytä muuttaa pelastajatutkinnon sisältöä. Koulutusvaje ei näy vielä, mutta aivan kohta. Milloin pelastustoimi siirtyy kokonaan valtion vastuulle. Toimintaja turvallisuusympäristön kansalliset ja kansainväliset muutokset korostavat pelastustoimen ja väestönsuojelun palvelujen tärkeyttä. Miten huolehditaan, ettei sopimuspalokuntien ensivastetoimintaa ajeta tahattomasti (tai tahallisesti) alas. Osa pelastuslaitoksista ei kuitenkaan enää tuota ensihoidon palveluita. Talouden tilanne pakottaa kuitenkin tekemään vaikeitakin valintoja, jotka kuitenkin ovat tilapäisiä. Koko pelastustoimen toimialan osaaminen on käytettävissänne päätöksenteon tukena! Terveiset pelastustoimen henkilöstölle. Olen tietysti huolissani tilanteesta. Pelastajatutkinnossa ensihoito on merkittävässä roolissa. Voimia ja menestystä kaikille tärkeässä työssä! . Lupaan, että pohdimme, mitä käytössä olevilla resursseilla voidaan tehdä. 10 Missä viipyy pelastustoimen sopimushenkilöstön kansallinen valmiusjoukko, jota sotilasprofessori Marko Palokangas on ehdottanut. Pelastusviranomaisen näkökulmasta asiakkaan kannalta on ollut toiminnallisesti ja taloudellisesti tehokasta, että ensihoito on ollut ”samassa paketissa”. Hyvinvointialueella pelastustoimen voimavaroista päättää aluevaltuusto. En ota kuitenkaan sellaista arvostelua vastaan, että eikö tällaista asiaa olisi harkittu. Tähän saakka on vallinnut erinomainen synergiahyöty ensihoidon ja pelastustoiminnan kesken. Tässäkin on kyse ensisijaisesti terveysviranomaisten päätöksistä. Perussyy tilanteeseen on valtakunnallisesti yhtenäisen ensihoidon ”palvelutasopäätöksen” puuttuminen. Mitä aiot tehdä asian eteen. Jaamme huolen sopimuspalokuntien tulevaisuudesta. Kaikki joukothan ovat koko ajan tarvittaessa käytössä. Uskon, että kun päivitämme toimintaja turvallisuusympäristön muutosten pohjalta kokonaistarpeen, lopputulema on korkeampi tavoitetaso niin ammattilaisten kuin sopimuspalokuntalaisten kohdalla. Meillä toki on tuo kansallinen valmiusjoukko perusratkaisussa jo sisällä. Ehdotus on kuitenkin varmasti tutkimisen arvoinen asia. Pelastusosastosi kantaa huolta ammattipelastajien riittävyydestä, mutta myös sopimushenkilöstöstä tulee olemaan pula. Suomalaiset luottavat erittäin vahvasti pelastustoimeen. Liittyen edelliseen kysymykseen, sopimushenkilöstön kurssit ovat osassa maata romahtaneet. Asiaa ja siihen vaikuttavia ilmiöitä seurataan kyllä koko ajan. Väestömuutoksille emme voi mitään, mutta on ehdottomasti korkea aika pureutua problematiikkaan. Jokaisen osaamista ja panosta tarvitaan. Sopimushenkilöstö on painonsa arvossa kultaa arjessa ja myös poikkeusoloissa.. Asiaa voisi edistää idean tasolta hieman pidemmälle jalostettu, perusteltu esitys. Päätöksen toteutumisen edellytyksenä ovat riittävät voimavarat. Kiihtyvä kehitys haastaa kuitenkin koko toimialamme yhä tiiviimpään yhteistyöhön, uusien toimintaja menettelytapojen etsintään, teknologian hyödyntämiseen sekä osaamisen kehittämiseen. Tuo luottamus on lunastettu koko henkilöstömme antaumuksellisella työllä yhteiskunnan turvallisuuden puolesta. Mitä tekee pelastusosasto. Terveisesi hyvinvointialueiden päättäjille. Sopimuspalokunnan päällikkökurssikin on poistettu Pelastusopiston ohjelmasta. Oletamme, että hyvinvointialueet hoitavat osuutensa. Ensivaste on osoittautunut erinomaisen tärkeäksi toiminnaksi edellä mainituista syistä. Valtiolle siirto ei ole ajankohtainen
Pelastuslaissa on nimenomainen säännös, jonka mukaan sivutoimisen tai sopimuspalokunnan päällikön tulee olla suorittanut valtioneuvoston asetuksen mukainen koulutus Pelastusopistossa. Vuodesta 2011 alkaen kursseilla on vuosittain koulutettu noin 40 henkilöä. Vapaaehtoisja sopimuspalokunta-toiminnan kansallinen kehittämistyöryhmä Työryhmän puheenjohtajana toimii pelastusylitarkastaja Jari Lepistö sisäministeriöstä. Työn jatkamiselle nähtiin selkeä tarve, ja työryhmän toimintaa laajennetaan nyt kattamaan kaikki pelastustoimen vapaaehtoiset. Kantelijat katsovat, että valtiolla on erityinen tehtävä huolehtia sopimuspalokuntien päälliköiden koulutuksesta ja pyytävät eduskunnan oikeusasiamiestä tutkimaan, toimiiko Pelastusopisto lainvastaisesti jättäessään järjestämättä sopimuspalokunnan päällikkökurssit. Työryhmä seuraa hallitusohjelmatavoitteiden toteutusta, tunnistaa lainsäädännön ja sopimusten tulkintaongelmia, valmistelee ja seuraa vapaaehtoisja sopimuspalokuntatoiminnan toimintaohjelman toteutusta, tekee esityksiä tarpeellisista valtakunnallisista kehittämishankkeista, analysoi vapaaehtoisja sopimuspalokuntajärjestelmän vahvuuksia ja heikkouksia sekä käy vuoropuhelua kansallisella tasolla vapaaehtoisja sopimuspalokuntatoimintaan vaikuttavien toimijoiden kanssa. Lisätiedot: pelastusylitarkastaja Jari Lepistö 0295 488 218 etunimi.sukunimi@gov.fi Lähde SM:n tiedote Kahdeksan pelastusalalla tunnettua yksityishenkilöä on jättänyt eduskunnan oikeusasiamiehelle hallintokantelun, jossa esitetään, että Pelastusopisto on menetellyt lainvastaisesti jättäessään järjestämättä sopimuspalokunnan päällikkökurssit vuonna 2025. 11 Edellinen sopimuspalokuntatoiminnan kansallinen yhteistoimintaryhmä päättyi vuoden 2023 lopussa. Työryhmässä on pelastusalan järjestöjen, pelastuslaitosten, aluehallintoviraston ja Pelastusopiston edustus. Hallintokantelu ja tutkintapyyntö eduskunnan oikeusasiamiehelle Onko Pelastusopisto toiminut lainvastaisesti. Kantelijat: Mika Gröndahl Ilkka Horelli Silvio Hjelt Markku Kallio Janne Korhonen Ari Maskonen Arto Perttula Tomi Timonen Katso koko kantelu osoitteessa kantelun asiamies https://palokuntalainen.fi/2025/02/18/hallintokantelu/. Voimassa olevan lainsäädännön puitteissa ei ole mahdollista suorittaa sivutoimisen tai sopimuspalokunnan päälliköltä vaadittavaa asetuksella säädettyä sopimuspalokunnan päällikön koulutusta missään muussa oppilaitoksessa kuin Pelastusopistossa. Jatkossa voidaan tarkastella myös ryhmän asettamista osaksi siviilivalmiusneuvottelukuntaa
12 Johanna Herrala – 15 vuotta PSR:ssä Pääsihteeri paljon vartijana
Johanna Herralalla on viisi täysi-ikäistä lasta. Sibelius-lukion jälkeen helsinkiläissyntyinen Herrala on hankkinut vankan ja monipuolisen koulutuspohjan. – Käynnit on koettu hyviksi niin meidän kuin avustusten saajien kannalta. Rahaston tulee osaltaan varautua tukemaan myös hankkeita, jotka edesauttavat ilmastonmuutoksesta johtuviin toimintaympäristön ääri-ilmiöihin varautumista. – Rahaston hallituksen vuonna 2023 hyväksymässä strategiassa painotetaan tutkimusja kehittämishankkeita, sopimuspalokuntien avustamista ja pelastusalan järjestöjen ja liittojen toimintaa. CV:stä löytyy muun muassa kellosepän tutkinto. Päätökset hakemusten hyväksymisestä tai hylkäämisestä tekee PSR:n hallitus (katso artikkeli Palokuntalaisen numerosta 124, ilm. Herralan mukaan PSR seuraa sekä lyhyen että pitkän ajan vaikuttavuutta. Avustustoiminnan tavoitteena on tukea pelastusalan toimijoita työssä, jolla varmistetaan riskiperustaiset ja asiakaslähtöiset palvelut tasapuolisesti kaikkialle Suomeen. Musiikki on pienestä pitäen ollut Johannalle tärkeä harrastus. Ennen Palosuojelurahaston pestiä Johanna työskenteli muun muassa yliopistolla, kirkkohallituksessa ja pappina. Tällä hetkellä yksi rahaston hallituksen painottama linjaus on nuorisotoiminnan avustaminen. 1.1.2025), joka myös päättää avustusten painopisteistä, kertoo pääsihteeri Johanna Herrala. Meitä kiinnostaa myös mitä kyvykkyyksiä hakija on avustuksen ansiosta saanut lisää. Rahasto tukee muun muassa nuorten suojavarusteiden ja yhteiskäyttöisten telttojen hankintoja sekä tapahtumia 75 prosentilla hyväksyttävistä kustannuksista. – Esimerkiksi paloturvallisuutta edistävät uudet teknologiset ratkaisut tulevat todennäköisesti saamaan aiempaa enemmän huomiota. Rahaston toimintaa pyörittää pääsihteeri Johanna Herrala yhdessä viisihenkisen sihteeristön kanssa. Rahaston hallitus päättää painotuksista myöhemmin tänä vuonna. Helsingin yliopistossa suoritetun tilastotieteellisesti painottuneen teologian tohtorin tutkinnon lisäksi Herralalla on yhteiskuntatieteiden maisterin (sosiaalipolitiikka) tutkinto Kuopion yliopistosta. Talvisin ohjelmassa ovat luistelu ja jääkiekko. Palosuojelurahasto aloitti tarkastuskäynnit vuonna 2017. Olemme saaneet käynneillä ajantasaista tietoa palokunnista ja pelastusalan toimijoilta. Nuorista yksi asuu vielä kotona. Vaikuttavuutta seurataan Myönnettyjen avustusten vaikuttavuuden seurantaan on viime vuosina kiinnitetty yhä enemmän huomioita. Herralan mukaan esimerkiksi tutkimusja kehittämishankkeiden painotukset muuttuvat. – Kysymme kaikissa hankkeissa, miten avustus on vaikuttanut. Samalla olemme voineet viedä omaa viestiämme kentälle. Johtamista, taloutta ja strategiaa Herrala syvensi JYEAT-tutkinnossa. – Meillä ei ole nyt näköpiirissä toimintaan liittyviä muutoksia. Sen sijaan nykyisten linjausten kehittämistä jatketaan. Hän aloitti rahaston ylitarkastajana vuonna 2009, ja sittemmin toimi erityisasiantuntijana. Kuka on Johanna Herrala. Pääsihteeri ja tiimi valmistelevat avustuspäätösesitykset. Vuodesta 2015 hän on toiminut pääsihteerinä. Myös kestävän kehityksen huomioon ottamista avustusprosesseissa tulee tarkastella. Edellytämme avustusten saajilta myös aktiivista tiedottamista. Niin on myös meri; sukellus ja kajakkimelonta sekä veneily kuuluvat kesäisiin harrastuksiin. PSR vuonna 2024 Päätöksiä 280 Maksatuksia 315 Yleisavustuksen saajayhteisöjä 15 Tutkimusja kehittämishankeavustuksia 35 Sopimuspalokuntien pienavustushakemuksia 178, kaksi kielteistä päätöstä Rakennushankeavustuksia 15 Kalustohankeavustuksia 37 ??. 13 Valtion budjetin ulkopuolinen Palosuojelurahasto avusti paloturvallisuutta edistäviä hankkeita ja toimintaa 14,2 miljoonalla eurolla vuonna 2024
Avustuksen edellytys on, että yhdistyksillä on tehtynä hyvinvointialueen, Helsingin kaupungin tai Ahvenanmaan pelastusviranomaisen kanssa sopimus pelastustoimintaan kuuluvien tehtävien hoitamisesta tuettavan toiminnon osalta. PSR on tehnyt neljän vuoden välein asiakastyytyväisyyskyselyn. Tyytyväisiä asiakkaita. Kyselyiden tuloksena olemme saaneet myös arvokasta palautetta toimintamme kehittämiseksi. Olemme lisänneet viestintää ja kehittäneet sitä monikanavaiseksi. Herrala kertoo kentältä tulevien ideoiden lisääntyneen viime vuosina. Tiimin tehokkuutta lisää se, että määräaikaisia työntekijöitä on neljän vakituisen viranhaltijan lisäksi helmikuun lopusta lähtien kaksi. – Tästä esimerkkinä on muun muassa se, että palokuntayhdistykset, kuten palomieskerhot kuuluvat nyt avustusten piiriin. – Haluamme olla aiempaa avoimempi ja läpinäkyvämpi. Sihteeristön tavoitettavuuteen tyytyväisiä oli 96 %. Niin, ja tulihan Innovaatiopalkinnonkin idea kentältä. Muun muassa Palosuojelurahaston avustukset sopimuspalokunnille vuonna 2024 Avustustyyppi Myönnetty, € Haettu, € Myönnetty, kpl Haettu, kpl Kalusto 713 508 713 508 23 23 Rakennukset 1 372 494 1 403 539 10 10 Pienavustukset 1 040 353 1 090 700 178 180 TK-hankkeet 10 587 10 587 1 1 Yhteensä 3 136 942 3 218 334 212 214 Palosuojelurahaston avustukset vuonna 2024 Avustustyyppi Myönnetty, € Haettu, € Myönnetty, kpl Haettu, kpl Kalustohankkeet 1 591 933 1 597 033 37 37 Rakennushankkeet 2 302 679 2 944 380 15 17 Pienavustukset 1 040 353 1 090 700 178 180 Yleisavustukset 4 229 000 4 297 999 15 15 TK-hankkeet 5 088 815 8 079 574 35 54 Yhteensä 14 252 780 18 009 686 280 303 Tiedot kerätty Palokuntalainen-lehteä varten v. . – Olen ylpeä tiimistäni, sillä tyytyväisiä sihteeristön palveluun ovat kaikki (100 %) vastaajat. 14 PSR on Johanna Herralan virkauran aikana muuttunut helpommin lähestyttäväksi. Vuodesta 2011 alkaen tyytyväisyys rahaston toimintaan onkin hienoisesti noussut joka kyselyssä. 2025 avustuspäätösten ja maksatusten käsittelynopeuksia sekä rahaston päätösten perusteluita tulisi kehittää nykyisestä
Tartun yhteen mielipiteeseen: ”sisu-ryhmiin”. Olemme useaan otteeseen puhuneet ja esittäneet selvitettäväksi monitoimityöpaikkoja, joissa yhdistyisi vaikka vanhusten ruokahuolto, kiinteistönhoitotyöt, mökkitalkkarin työt ja kuljetuspalvelut. Näiden työpaikkojen rahoitus voidaan hoitaa esimerkiksi kunnan, valtion ja yksityisen toimeliaisuuden avulla. Kun kurssia tarjoaa jäsenille, tulee kommenttina, että en pysty sitoutumaan kuukausien mittaiseen koulutukseen, kun on muutakin tässä elämässä. Palokuntien tekemää järjestötyötä ei koeta mielekkääksi, ellei siitä makseta jotakin vastiketta. Yhdestä peruskoulutusputkesta tulee luopua ja siirtyä tehokkaampaan pelastustoimen ja yksittäisen palokunnan tarpeesta lähtevään koulutukseen. Mukaan on otettava myös monimuotokoulutus, lyhyet kurssimoduulit ja näyttökokeet. Palokunnalla ja palokuntalaisilla on jatkossa oman alueen tarpeista lähtevä perusvalmius. Voi hyvä ministeri! Pelastustiedossa 1/2011 sisäasiainministeri Anne Holmlund sanoo, että ”mielestäni työnantajien velvoitetta päästää sopimuspalokuntalaista hälytystehtäviin työaikana ei voida kirjata lakiin”. Onko testit oikein suunniteltu. Palokunta on palokunta eikä mikään sisu-ryhmä. Persoona-palstan haastattelut ovat selvästi luoneet uudenlaista kulttuuria pelastusalalle. Olemme esittäneet, että selvitettäisiin ja otettaisiin tarvittaessa lakiin kohta, joka helpottaisi sopimuspalokuntalaisen pääsyä työstä hälytystehtäviin. 7—9-vuotiaat ovat aivan eri tasolla kuin 13—15-vuotiaat. Lisäksi tarvitaan ennakkoluulottomia, uusia palvelujen tuottamismalleja. Sammutustyökurssien osalta I ja II osan yhdistäminen toi jälleen lisää järjestelyjä vapaiden sovitteluun. Tällainen esitys on tervetullut – kuntatalouden tiukkuus vaikeuttaa pelastuslaitosten toimintaa monella tavalla ja koulutusta on jo jouduttu karsimaan. Pelastusalan Keskusjärjestö ei ole hoitanut Palokuntien Keskusliiton perintöä niin kuin olisi pitänyt, toiminnat keskittyvät tänä päivänä liiaksi muunlaisten toimintojen ympärille. Kirjoituksessa ministeri myös vähättelee päivälähtöongelmaa. Palokuntien viiteen luokkaan mahtuu hyvin myös maaseutujen pienet palokunnat. Kun viranomaisten tarjoamia palveluja yhdistetään, löydetään vähän helpotusta. Pelastuslaitokset tuovat koko ajan erilaisia asioita sopimuspalokuntien toimintapiiriin säästösyihin vedoten. Ainakin tässä saa hyvän mielen. Sopimuspalokuntatoiminnan yksi kriittinen tekijä on juuri koulutus. Keskusjärjestön hallinnon kehittämistä tulisi jatkaa ja organisoida päätösvaltaa järjestöasioissa järjestötoiminnan osaajille linjauksien tekemiseen sekä toimihenkilöiden ohjaukseen. Uudistuspohja tulee rakentaa vapaaehtoispalokuntatoiminnan asiantuntijoiden ja eri järjestöjen kanssa yhteistyössä. Palokuntien tekemää järjestötyötä ei koeta mielekkääksi, ellei siitä makseta jotakin vastinetta. Rahoitus sopimuspalokuntalaisten koulutukseen tulee pääosin pelastuslaitoksilta, Palosuojelurahastolta ja OK-opintokeskukselta. Kun kurssia tarjoaa jäsenille, tulee kommenttina, että en pysty sitoutumaan kuukausien mittaiseen koulutukseen, kun on muutakin tässä elämässä. Yhteistyötä tulee tiivistää SPEKin, SSPL:n ja SPPL:n kanssa. Vuosi 2020 on todella lähellä, yhdeksän vuoden päässä. Päivälähtöongelma helpottuisi, jos yhteiskunta korvaisi siitä työnantajalle tulevan haitan tavalla tai toisella – ei pakolla. Pelastuslaitokset tuovat koko ajan erilaisia asioita sopimuspalokuntien toimintapiiriin säästösyihin vedoten. Järjestöasioissa meillä on lähivuosina isoja haasteita väestökehityksestä johtuen. Monessa asiassa tuntuu olevan, että häntä heiluttaa koiraa eli toimihenkilöt linjailevat asioita omien mieltymyksien ja tuntemuksien mukaan keskusjärjestön nimen varjolla. Jotta sopimuspalokunnan voisivat hyvin kaikilta osin myös 2020, tulisi pikaisesti käynnistää laajapohjainen, eri valtakunnallisten toimijoiden kesken tehtävä selvitystyö ja tehdä kehityssuunnitelmat, miten turvataan laaja vapaaehtoinen palokuntatoiminta tulevaisuudessa koko valtakunnan alueella. Sammutustyökurssien osalta I ja II osan yhdistäminen toi jälleen lisää järjestelyjä vapaiden sovitteluun. Pyydämme teitä myös kuittaamaan, että olette lukeneet tämän kirjeen, ja annamme teille myös mahdollisuuden esittää kommenttinne, jonka julkaisemme 1.5.2025 ilmestyvässä lehdessä. Ensimmäistä peruskoulutuksen kurssia tulee lyhentää oleellisesti. Jotta sopimuspalokunnat voisivat hyvin kaikilta osin myös vuonna 2020, tulisi pikaisesti käynnistää laajapohjainen, eri valtakunnallisten toimijoiden kesken tehtävä selvitystyö ja tehdä kehityssuunnitelmat, miten turvataan laaja vapaaehtoinen palokuntatoiminta tulevaisuudessa koko valtakunnan alueella. Kuinka monta kertaa pitää sanoa – ennen kuin asia menee perille – emme ole vaatineet, että sopimuspalokuntalainen tulee päästää työstä hälytystehtäviin. 15 Avoin kirje pelastusalan päättäjille Avoin kirje pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakalle, toimitusjohtaja Marko Hasarille, toiminnanjohtaja Ari Keijoselle ja toiminnanjohtaja Ari Maskoselle sekä muille pelastusalan päättäjiksi itsensä laskeville, myös pelastusjohtajille. Sitä kannattaa käyttää hyväksi. Päällikön mietteitä Markku Leinonen VPK Jani danielsbacka 28, yj avoliitossa, kaksi koiraa, nuorisopäällikkö, palokunnassa kohta 21 vuotta, autonkuljettaja, puhdistusmies Kiinnostuin aikoinaan punaisista autoista ja harrastus jäi päälle. 46 Palokuntalainen • 38 Palokuntalainen • 38 47 VILLIMIES Villimies Isto Kujala Uusia ehdotuksia Koulutus kokonaan valtiolle Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen esitti SSPL:n 10-vuotisjuhlassa, että pelastusalan koulutus keskitettäisiin kokonaan valtion vastuulle. Kopio artikkelista on nähtävillä osoitteessa www.palokuntalainen.fi/ Pyydämme teitä kiinnittämään huomiota erityisesti Leinosen esiin ottamiin kehitysehdotuksiin. Keskusjärjestön hallinnon kehittämistä tulisi jatkaa ja organisoida päätösvaltaa järjestöasioissa järjestötoiminnan osaajille linjauksien tekemiseen sekä toimihenkilöiden ohjaukseen. Erityisesti nuorison kanssa työskentely on antoisaa ja palkitsevaa. Emme voi vastuullisina Suomen kansalaisina nostaa käsiä pystyyn harvaan asuttujen alueiden palvelutarpeita ratkaistaessa. Sopimuspalokuntien koulutusjärjestelmän uusinta pitäisi laittaa pikaisesti liikkeelle, ennen kuin tehdään peruuttamattomia asioita toimintojen ylläpidossa ja jatkuvuuden turvaamisessa. Sopimuspalokuntalaisten koulutuksesta vastaavat pelastuslaitokset toteuttaen koulutuksen itse tai pelastusliittojen kautta. Järjestöasioissa meillä on lähivuosina isoja haasteita väestökehityksestä johtuen, järjestölliset valmiudet tulisi olla paremmat ottaa haasteita vastaan ja antaa tukea vapaaehtoiselle palokuntatoiminnalle. Ennemminkin olisi pitänyt jakaa koulutusta pienempiin kokonaisuuksiin ja sitä kautta helpottaa hälytystoimintaa mukaan pääsyä, saamaan kokemuksia ja motivaatiota. Onko testit oikein suunniteltu. Ammattihenkilöstön koulutus on pääasiassa valtion vastuulla. Sopimuspalokunnat 2020 Vuonna 2020 aluepelastuslaitokset ovat toimineet 16 vuotta, jos tällä toimintamallilla silloin toimitaan. Sopimuspalokunnat 2020 Vuona 2020 aluepelastuslaitokset ovat toimineet 16 vuotta, jos tällä toimintamallilla silloin toimitaan. Testien kautta tulisi saada paremmin ohjausta hyvän kunnon yläpitoon eikä vain karsia tehtävistä. Toistaiseksi puoliso on hyväksynyt harrastukseni, vaikka joskus tuntuu siltä, että asun paloasemalla. Koulutuksen toteuttamisesta alueellisilla pelastusliitoilla on paljon kokemusta ja osaamista. Pelastusopiston Paavo Tiitta kertoili mielipiteitään edellisessä Palokuntalainenlehdessä. Meillä nuoret on jaettu kolmeen ikäryhmään, mikä on ollut hyvä ratkaisu. Yksikönjohtajakurssit potevat osanottajapulaa. Testien kautta tulisi saada paremmin ohjausta hyvän kunnon ylläpitoon eikä vain karsia tehtävistä. Yhteistyötä tulee tiivistää SPEKin, SSPL:n ja SPPL:n kanssa. Haluan auttaa ja – jos sen sanoisi oikein mahtipontisesti – haluan auttaa yhteiskunNuorten kasvattaja taa. Vuosi 2020 on todella lähellä, yhdeksän vuoden päässä. Sopimuspalokuntien koulutusjärjestelmän uusinta pitäisi laittaa pikaisesti liikkeelle ennen kuin tehdään peruuttamattomia asioita toimintojen ylläpidossa ja jatkuvuuden turvaamisessa. Uudistuspohja tulee rakentaa vapaaehtoispalokuntatoiminnan asiantuntijoiden ja eri järjestöjen kanssa yhteistyössä.. Mukana pienellä osalla voisivat olla myös alueelliset pelastuslaitokset – näihin monitoimityöpaikkojen henkilöihin voisi hyvin yhdistää sopimuspalokuntalaisuuden. Monet alan keskeisetkin toimijat ovat aiemmin pantanneet mielipiteitään – helposti on saanut kuvan yhden totuuden tyyssijasta. Esityksen mukaan vastuu koulutuksesta ja rahoitus siirtyisivät kokonaan valtiolle. Pelastusalan Keskusjärjestö ei ole hoitanut Palokuntien Keskusliiton perintöä niin kuin olisi pitänyt, toiminnat keskittyvät tänä päivänä liiaksi muunlaisten toimintojen ympärille. Sopimuspalokuntien koulutus ja testaus Olemmeko itse aiheuttamassa ongelmia vapaaehtoiseen palokuntatoimintaan hyväksymällä mukisematta erilaiset koulutusjaksojen pidennykset ja muutokset sekä testien kiristykset. Järjestölliset valmiudet tulisi olla paremmat ottaa haasteita vastaan ja antaa tukea vapaaehtoiselle palokuntatoiminnalle. Siitä ei saa tinkiä. Sisuryhmätkö maaseudulle. Hälytyksissä käyn aina kun voin, viime vuonna 54 kertaa. Palveluja tarvitaan jatkossakin, muitakin kuin pelastustoimen tarjoamia. Sopimuspalokuntien koulutus ja testaus Olemmeko itse aiheuttamassa ongelmia vapaaehtoiseen palokuntatoimintaan hyväksymällä mukisematta erilaiset koulutusjaksojen pidennykset ja muutokset sekä testien kiristykset. Monessa asiassa tuntuu olevan, että häntä heiluttaa koiraa eli toimihenkilöt linjailevat asioita omien mieltymyksien ja tuntemuksien mukaan keskusjärjestön nimen varjolla. Jos tarkastellaan sopimuspalokuntien tilannetta silloin, jatkuvasti kiristyvät erilaiset vaatimukset ovat ajaneet palokuntien toimintaa ahtaalle ja ikäluokkien pienenemisestä johtuen jotkut palokunnat ovat lopettaneet toimintansa. Jos tarkastellaan sopimuspalokuntien tilannetta silloin, jatkuvasti kiristyvät erilaiset vaatimukset ovat ajaneet palokuntien toimintaa ahtaalle ja ikäluokkien pienenemisestä johtuen jotkut palokunnat ovat lopettaneet toimintansa. Vastuun siirtäminen valtiolle vienee aikaa, mutta sitä odotellessa tulee koulutusjärjestelmä uudistaa ja aloittaa kannattaa heti. V altakunnan tasolla vapaaehtoinen palokuntatoiminta ei järjestöllisesti ole sillä tasolla kuin haluaisin sen olevan. Päällikön mietteitä Markku Leinonen 28.2.2011 Valtakunnan tasolla vapaaehtoinen palokuntatoiminta ei järjestöllisesti ole sillä tasolla kuin haluaisin sen olevan. Nykyisin hälytyskelpoisuuden antava sammutustyökurssi on liian pitkä, siitä on muodostunut tulppa koulutushalukkuudelle. Yksikönjohtajakurssit potevat osanottajapulaa. Toivomme, että vuonna 2011 kirjoitettu teksti herättää teidät pohtimaan, mitä on tullut tehtyä ja mitä ei. Julkaisemme avoimena kirjeenä yksi yhteen kopion palokunnanpäällikkö Markku Leinosen kirjoituksesta ”Päällikön mietteitä” Palokuntalainen-lehden numerossa 38, joka ilmestyi 28.2.2011 eli melkein päivälleen 14 vuotta sitten. Ennemminkin olisi pitänyt jakaa koulutusta pienempiin kokonaisuuksiin ja sitä kautta helpottaa hälytystoimintaan mukaan pääsyä, saamaan kokemuksia ja motivaatiota
Kuopiossa pelastajatutkintoa priorisoidaan, muut vastuualueet käyvät säästöliekillä.. Samaan aikaan oppilaitoksilta edellytetään leikkauksia. Yhtälö on vaikea. 16 Pelastusopisto resurssien äärirajoilla Kone käy kuumana Kuopiossa Pelastusopisto Kuopiossa ja Pelastuskoulu Helsingissä on valjastettu tuottamaan aiempaa enemmän pelastajia uhkaavan pelastajapulan torjumiseksi
Teksti Pekka Koivunen Kuvat Pekka Koivunen ja Pelastusopisto. Myös ammattipätevyyksien tunnustaminen kuuluu Pelastusopistolle. Lisäksi kansainvälisen pelastustoiminnan asiantuntijoiden koulutus, rekrytointi ja lähettäminen kuuluvat ohjelmaan, kuten myös pelastusalan keskuskirjaston toiminta ja sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmä, sen ylläpito, koordinointi ja kehittäminen. ?. 17 Pelastajaja alipäällystökoulutuksen lisäksi Pelastusopiston toimintaan kuuluvat nykyään pelastusalan päällystö-, hätäkeskuspäivystäjäsekä varautumiskoulutusta. Lisäksi Pelastusopiston TKI koordinoi pelastustoimen tutkimus-, kehittämisja innovaatiotoimintaa sekä tekee tutkimuksia ja selvityksiä
Tutkimusten tuloksia voidaan hyödyntää integroimalla ne opiston opetussisältöihin. – Oppilaitosten yhteistyön muotoja on kehitetty ja kehitetään hyvässä yhteisymmärryksessä. Käytännössä opetus tapahtuu Kuopiossa. Yhteinen taival päättyi rahoituskysymyksiin. Lähes 20 yliopistovuoden jälkeen Pelastusopiston palveluksessa vuodesta 2015. Tietysti kaikki on viime kädessä kiinni opistolle kohdennetusta rahoituksesta. Myöhemmin määrää lisättiin vielä kuudella opiskelijalla. 18 Tutkimus-, kehittämiä ja innovaatiotoiminnalla (TKI) tärkeä rooli Pelastusopiston TKI-toiminta on Minna Hirvosen mukaan koulutuksen näkökulmasta tärkeää. Opisto tänään Kolme näkökulmaa. Sukujuuriltaan savolainen koulutusjohtaja, FM Minna Hirvonen on alun alkaen Jyväskylän yliopistosta valmistunut filologi ja pedagogi, jonka ura vei lähes suoraan Kuopioon, myöhemmin Itä-Suomen yliopistoon, ensin opettajaksi ja myöhemmin hallintoon, jota varten lisäopinnot Tampereella yliopistolla. Hirvonen pitää tärkeänä koulutustarpeen tarkkaa arviointia, joka perustuu pelastuslaitosten antamiin tietoihin. Tiukat tehostamisvaatimukset Pelastusopistolle on asetettu tiukat tehostamisvaatimukset saatteella ”pelastajakoulutusta tulee priorisoida” – Tämä on merkinnyt muun muassa leikkauksia muissa tutkintomäärissä kertoo, Pelastusopiston koulutusjohtaja Minna Hirvonen. Tästä vuodesta alkaen pelastajien sisäänotto on 240 opiskelijaa. Vuoden 2024 syksyllä sisäänotto lähes kaksinkertaistettiin 120 opiskelijaan. Ilman Palosuojelurahaston tukea koulutuksen ja koko alan kehittäminen mukaan lukien julkaisutoiminta, ei nykyisessä muodossaan olisi mahdollista. – Päällystökoulutuksen osalta ei toteuteta A-kurssia ja alipäällystökoulutuksen sisäänottoja vähennetään. – Tarve pitää nähdä usean vuoden tähtäimellä, jotta voimme sopeuttaa tuotantomäärät vastaamaan kentän tarpeita. – TKI tukee opetusta monin tavoin muun muassa osallistumalla opetusmateriaalin tuottamiseen. Vuoden 2017 elokuusta alkaen päällystökoulutuksen yhteistyökumppani on ollut Poliisiammattikorkeakoulu, kertoo koulutusjohtaja Minna Hirvonen. Lisäys liittyi päätökseen siirtää Kriisihallintakeskus (CMC) pois Pelastusopiston yhteydestä ja keskittää PEKOn tutkintokoulutus Pelastusopistolle. Sopimuspalokunnan päällikkökoulutusta ei järjestetä. Opiskelijoiden kontaktipinta Tampereella sijaitsevaan oppilaitokseen jää ohueksi. Yhteistyö Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) kanssa toimii Pelastusopisto teki pitkään yhteistyötä Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa päällystökoulutuksen järjestämisessä. Pelastusalan päällystötutkinto on mukana Polamk:n auditoinneissa. Pelastajaopiskelijoiden koulutusmääriä on nostettu vuodesta 2021 alkaen 120 opiskelijasta 18 opiskelijalla. – Polamk-yhteistyön toimivuutta epäiltiin alussa, mutta käytäntö on osoittanut nykyisen järjestelyn toimivan hyvin
Yksi niistä olisi hyödyllinen myös ammattija sopimuspalokuntien harjoituksissa. – Täsmällisyyttä vaativa logistiikka on hioutunut, ja toivon, että Pelastusopistolle asetetut säästötavoitteet eivät heijastuisi käytännön harjoituksiin Korvaharjulla. – Luen huolestuneena uutisia hyvinvointialueiden rahoitushaasteista. – Koulutan pelastajaopiskelijoiden lisäksi alipäällystöja päällystösekä hätäkeskuspäivystäjäopiskelijoita. Lindholm aloitti opettajana Pelastusopistolla 2011 siirtyen koulutuspäällikön tehtäviin 2018. Opettajilla vankka kokemus pelastustoiminnasta Pelastusopiston kouluttajilla on yleensä vankka käytännön kokemus pelastajan työstä. Alueen operoinnista vastaa ISS Palvelut Oy. Pelastajakurssilaisten kädentaitojen heikentyminen huomattiin jo 2000-luvulla, mutta trendi näyttää Markus Vaaran mukaan jatkuvan. ?. 19 Opetuksen suunnittelun haasteena henkilöstöresurssit Koulutuspäällikkö Pekka Lindholm kertoo lukujärjestyksen suunnittelun olevan haasteellista, koska huomioon on otettava niin käytettävissä olevat tilakalustokuin henkilöresurssitkin – Pelastusopiston ja harjoitusalueen kapasiteetti on riittävä, mutta opetushenkilöstön saatavuudessa on jonkin verran haasteita. – Olen huomannut opiskelijoiden kädentaitojen heikkenemisen jopa kahdeksan viime vuoden aikana ja siihen opetuksessakin on reagoitava. – Tieliikennepelastamista opettaessani olen huomannut, että on seurattava alan kehitystä ja pyrkiä kouluttautumaan, jotta voi opettaa ajantasaista tietoa. Vaara kouluttaa lähes kaikkea, mitä tulevan pelastajan täytyy osata. Uuden oppimiseen positiivisesti suhtautuvalla Vaaralla on myös kehitysehdotuksia. Pekka Lindholmin mukaan lukujärjestystiimi on kuitenkin onnistunut haastavassa tilanteessa. – Ensihoito on otettu erittäin vahvasti mukaan Pelastusopiston harjoituksiin. Opettaja Markus Vaara on opiston kasvatti pelastajakurssilta 48 ja alipäällystökurssilta 39. Koulutuspäällikkö Pekka Lindholm (pelastaja, Sh Yamk, AmO) on pelastajakurssi 7:n jälkeen hankkinut kokemusta ensihoitoja pelastusalalta, suuntautuen ensihoitoon. Erikoisaloja ovat tieliikennepelastaminen, pelastustoimen ja ensihoidon kalusto ja työturvallisuus. Lindholm on rehtori Parviaisen tavoin huolissaan Pelastusopistosta valmistuvien työllisyydestä. Pelastajakurssilaisista on kuitenkin pääosa taitavia ja aiempaa työkokemusta omaavia opiskelijoita. – Tutuksi on tullut niin pohjoinen, keskinen kuin eteläinenkin alue kahdenkymmenen vuoden aikana pelastusalalla. – Opetus ja harjoitukset on saatu etenemään kronologisesti opetussuunnitelman mukaan. Tämä olisi tärkeää myös pelastuslaitoksilla unohtamatta sopimuspalokuntalaisia. Hän kouluttaa myös nostolavan käyttäjiä. Kuulun myös tieliikennepelastamisen toimikuntaan asiantuntijan roolissa. Niin myös opettaja Markus Vaaralla, joka on työskennellyt palomiehen tehtävissä sekä paloesimiehen virkanimikkeellä tunnetuissa tehtävissä Pohjois-Savon Pelastuslaitoksella. Toivon, että pelastajapula ei kääntyisi pelastajien ylitarjonnaksi. Kalustoa on nykyiselle opiskelijamäärälle tarpeeksi. Tässä tehtävänkuvassani olen myös päässyt vierailemaan eri puolella Suomea. Hän on myös suorittanut opettajan ammatillisen tutkinnon.. Korvaharjun harjoitusalue on kovassa käytössä. Tärkeää olisi saada myös poliisi mukaan, kun harjoitellaan esimerkiksi tieliikennepelastamista tai mitä tahansa moniviranomaistehtävää. Markus Vaaran työstä on noin 80 % harjoitusja 20 % teoriaopetusta
Kahden nykyisen oppilaitoksen hallinnollisen yhdistämisen ohella Mervi Parviainen pohtii jo seuraavaa askelta koulutuksen saralla. Toisilla hyvinvointialueilla pelastajat eivät osallistu ensihoitoon ja koulutusta ei katsota tarpeelliseksi, toisilla taas kehitetään hybridimallia, jossa pelastajia käytetään aktiivisesti ensihoidossa. Sehän on myös kädentyötä, jos mikä. Muuttuva toimintaympäristö lisää osaamistarpeita. – Väitän, että pelastusalan koulutustaso on matala verrattuna moniin muihin aloihin. – Nyt kentältä tulee aivan vastakkaisia puheenvuoroja ensihoidon sisällyttämisestä pelastajatutkintoon. Rehtori Mervi Parviainen: Millainen on pelastusalan koulutusjärjestelmä vuonna 2030?. Yksityiskohdista Parviainen nostaa esiin ensihoidon roolin. Parviaisella on selvät ajatukset koulutuksen kehittämiseksi kohti vuotta 2030. – Pelastusalan koulutusta vuonna 2030 pitää saada yhdestä oppilaitoksesta. – Onko meillä tulevaisuudessa yksi koko turvallisuusalan oppilaitos Viron malliin. Myös koulutuksen tasoa pitää Parviaisen mielestä nostaa. Maailma muuttuu ympärillämme ja pelastusalan on pystyttävä vastaamaan, niin tämän hetken, kuin tulevaisuuden haasteisiin. Nykyisten oppilaitosten hallinnollinen yhdistäminen on ainoa yhteiskunnan kannalta kestävä ratkaisu. Rehtori Parviaisen mielestä pelastajatutkinnon tulisi vuonna 2030 olla amk-tasoinen. Toinen, isosti resursoitu hanke jäi niin sanotusti piippuun hallituksen vaihtuessa. – Usein sanotaan, että pelastajan työ on kädentyötä, johon koulutus ei tarvitse ammattikorkeakoulutason opetusta. Hänen mielestään vakava keskustelu on aloitettava nyt ja päätökset on tehtävä seuraavalla hallituskaudella. ?. 20 Koulutusjärjestelmän kehittämishankkeita on ollut pariinkin otteeseen, ensimmäinen vuonna 2018. Rehtori Mervi Parviainen on pettynyt, että konkreettisia tuloksia ei ole saatu aikaan. Toimipaikkoja voi olla vaikkapa kaksi. Pelastusalalla, ja erityisesti koulutuksen järjestämisessä, eletään Parviaisen mukaan monessa mielessä epämääräistä ja jännitteistä välitilaa. – Ensinnäkin koulutuksen sisältöä tulee ehdottomasti kehittää. Kysyn vaan, että miksi sairaanhoitajia koulutetaan ammattikorkeakouluissa
21
Väitteli hallintotieteiden tohtoriksi vuonna 2006. Pidemmän aikavälin suunnittelu oli helpompaa.” 2015-2016 TIUKAT VUODET, OSA 1 ”Opetuksesta karsittiin, lähiopetusta vähennettiin, kaiken kaikkiaan jouduttiin tekemään rajuja toimenpiteitä.” 2017 Vuoden alussa lakimuutos päällystöopintojen järjestämiseen ja valmistelu, Polamk-yhteistyö alkoi elokuussa 2019 Kriisinhallintakeskuksen (Crisis Management Centre Finland, CMC Finland) siirto Helsinkiin. Rehtori Mervi Parviainen on tunnettu rohkeista aloitteistaan. Ministerien vaihdokset näkyvät selvästi myös Pelastusopistolla. Myös pelastuslaitosten määrästä Parviaisella on vahva mielipide. – Heidän painotuksensa näkyvät, ja sen ohella myös maailman tapahtumat heijastuvat meille. Pelastajakoulutus piti keskittää Kuopioon. Erinomaisen vaikea yhtälö, pahempi kuin vuonna 2015.”. Mikäli tavoitteena on Suomen pelastustoimelle yhteiset tavoitteet ja erityisesti toimintamallit eri alueilla, niin nykyisessä systeemissä ne eivät onnistu. 22 Entä valtio vai nykyinen järjestelmä 2030. Koulutusjärjestelmän kehittämisen ohella Parviainen pitää keskustelua Suomen pelastustoimen järjestämistä erittäin tärkeänä. Työssä muun muassa Keski-Suomen keskussairaalassa, Suomen Kätilöliitossa ja Joensuun yliopistolla. Tarvitaanko lisäleikkauksia, kuuluu kevään kysymys numero yksi, päättää Mervi Parviainen. – Pelkät suunnitelmat eivät riitä, vaan tarvitaan niitä toteuttamaan kyvykkäitä viranhaltijoita ja poliittisia päättäjiä. Tästä on hyvä esimerkki varautumiskoulutuksen tarpeesta, joka räjähti Venäjän hyökätessä Ukrainaan. Vaikka rehtori Parviainen kuuluttaa pitkäjännitteisen kehittämisen perään, akuuttien haasteiden ja ongelmien ratkominen täyttää työpäivät. ”Osa henkilökunnasta siirtyi meille, osa muutti Helsinkiin. Rehtori Mervi Parviainen ENNEN PELASTUSOPISTOA Syntyi Valkealassa vuonna 1963. ?. KOULUTUSJOHTAJA 2011REHTORI ”Tuo aika viime vuosikymmenen alkupuolella oli ennakoitavampaa kuin tänään. – Rahoituksen tulevaisuus on avoin, tuottavuusohjelman säästöjen vaikutukset, juuri nyt odotamme hallituksen puoliväliriihtä. Hänen kantansa aiheeseen on viime vuosina muuttunut. – Aiemmin kannatin ei-valtiollista järjestelmää. Haastavaa aikaa” 2023-2024 TIUKAT VUODET, OSA 2 ”Samaan aikaan oli kapasiteettia kasvatettava ja leikattava. Hänen mukaansa pelastustoimen nykyisestä välitilasta on päästävä lähivuosien aikana tilaan, jossa pelastusalalla on yli hallituskausien menevät suunnitelmat. Sisäministerien linjauksilla on ollut opiston historiassa suuri merkitys, joka Parviaisen mukaan on viime vuosina edelleen kasvanut. Vähintäänkin asia pitäisi puolueettomasti selvittää. Opiskeli lastenhoitajaksi, sairaanhoitajaksi ja kätilöksi. – Pelastuslaitoksia on liikaa, toiminnoissa on paljon päällekkäisyyttä, hallintoa tulisi keventää. Tätä ennen Covid-pandemia aiheutti meillä merkittäviä muutoksia opetukseen. PELASTUSOPISTOLLA 2006-10 HALLINNON JA JOHTAMISEN YLIOPETTAJA 2008-10 YLIOPETTAJAN TEHTÄVÄN LISÄKSI PÄÄLLYSTÖOPETUSYKSIKÖN PÄÄLLIKKÖ 2010-11 VS. Kaksi vuotta hyvinvointialueiden valmistelua ja toimintaa seuranneena olen kallistunut valtiollisen pelastustoimen kannalle
Kävin vierailulla opistolla ja kiinnostuin hakemaan. Alipäällystölle toivoisi enemmän johtamisen opintoja, esimerkiksi henkilöstö-, ryhmän-, ja joukkueenjohtamista. Ennen pelastusalalle siirtymistä hän kävi turvallisuusalan vartijakurssin ja suoritti vartijan ammattitutkinnon. – Osa opettajista käyttää vanhoja materiaaleja kuitenkin melko paljon. Minulla oli, ja on edelleen halu tehdä viranomaistyötä. Jarkko Mustaniemi arvioi valmistuvansa kesällä 2025. Jarkko opiskelee työn ohessa. Jarkko Mustaniemi sai sotilaspoliisin koulutuksen Keuruulla sijainneessa Pioneerirykmentissä vuonna 2010. Niitä voisi tiivistää ja päivittää. – Tiesin suunnilleen mitä on luvassa, kun on opiskellut aikaisemminkin opistossa ja henkilökunta on tuttua. Tehtäviä on ollut paljon. – Koti, avopuoliso ja nelikuukautinen poika Muuramessa, työ joka neljäs vuorokausi pelastuslaitoksella, lähiopinnot Kuopiossa ja siihen vielä harrastukset päälle. Jarkko Mustaniemi, 33 Pelastajatutkinto (P101) vuonna 2018, nyt alipäällystökurssilla (AP52) Pelastusopisto oli Jarkolle tuttu hänen aloittaessaan ap-kurssin. – Kirjallisten tehtävien määrä yllätti. Opetuksen tasoa ja laatua Jarkko Mustaniemi pitää pääsääntöisesti hyvänä. Parasta kurssissa on opiskelukaverit, joiden kanssa keskustelut ja tiedon jakaminen auttavat jokaista kehittymään. – Pikkuveli opiskeli tuolloin Pelastusopistossa. Perhe-elämän, työn ja opiskeluiden yhteensovittaminen on Jarkonkin mielestä haasteellista. Uutta ovat esimerkiksi kouluttaminen, tutkimukset, esitelmien tekeminen sekä puheja esiintymisharjoitukset. Kuitenkaan kaikki ei ollut hänen mukaansa kuin pelastajakurssilla. Alipäällyskökurssi 52 alkoi viime vuoden elokuussa. Kurssilla on mahtava yhteishenki. – Jatkossa tulen todennäköisesti toimimaan esimiestehtävissä pelastuslaitoksella. Siinä vastuu tuntuu ja omalla tekemisellä on merkitystä ihmisten arjen turvallisuuteen. Kaikilla 20 kurssilaisella on sama tavoite mielessä: valmistua kesäksi 2025. 24 Muuramelainen Jarkko Mustaniemi ehti työskennellä Keski-Suomen pelastuslaitoksella palomiehenä viisi vuotta ennen kuin haki alipäällystöopintoihin. – Olin Securitaksen palveluksessa kuusi ja puoli vuotta. Jarkolla oli useiden vuosien kokemus turvallisuusalasta, kun pelastusala tuli kuvioihin vuonna 2017. – Autamme toisiamme saavuttamaan tämän tavoitteen. Karsia voisi ainakin viestinnästä ja kirjallisista tehtävistä. Kannustan pelastustoiminnasta kiinnostuneita hakeutumaan alalle, jos tykkää monipuolisesta ja käytännön läheisestä työstä, päättää alipäällystöopiskelija Jarkko Mustaniemi.
Hänellä on tavoitteena valmistua vuoden 2026 loppupuolella. Tällä hetkellä hän on Marjaniemen VPK:n ryhmänjohtaja ja toinen varapäällikkö. – Päällystöopinnot sujuvat työn ohessa, koska opetuksesta melko suuri osa tapahtuu etänä. – Edestakainen matka opistolle vaatii yhteensä yhden työpäivän. – Yrittäjyyttä voisi myös valottaa opiskelijoille. Siinä on joskus sovittelemista lähijaksojen, työvuorojen ja perhe-elämän kanssa. Kuopiossa pitää käydä noin kerran kuukaudessa. Vaikka etäopiskelussa on paljon hyviä puolia, opintojen ja muun elämän yhteensovittaminen ei aina mene kuin Strömsössä. – Lukujärjestysja aikataulumuutokset ovat kuitenkin yllättäneet. Kimillä perehtyminen pelastusalaan alkoi 24 vuotta sitten helsinkiläisen sopimuspalokunnan nuoriso-osastossa. – Tein vartijan, vahtimestarin ja järjestyksenvalvojan hommia. Kim toimi turvallisuusalan tehtävissä 13 vuotta ennen päällystöopintoja. ??. Kim Holmsten, 34 Vs. – Pitäisi enemmän huomioida se, että tutkinnon suorittaneet saattavat työllistyä myös muihin tehtäviin; esimerkiksi muiden viranomaisten palvelukseen, kuntien tai kaupunkien tehtäviin, yksityisiin yrityksiin tai voisihan joku jopa perustaa oman yrityksen. palomies ja päällystöopiskelija Kim Holmsten haluaisi, että päällystötutkintoa kehitettäisiin tulevaisuudessa laaja-alaisemmaksi. Erityisesti vartijan töissä sain perehtyä kiinteistöjen turvallisuusjärjestelmiin ja tutustua eri viranomaistahoihin, mistä on ollut apua opinnoissa. Opetuksen laatu vaihtelee Kimin mielestä jonkin verran riippuen kurssien sisällöstä ja opettajista. 25 Helsinkiläinen Kim Holmsten suorittaa päällystöopintoja (AMK N22) työn ohessa. Joissakin tapauksissa he joutuvat lähtemään takamatkalta. Vuonna 2023 Kim aloitti Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen Sipoon paloasemalla sijaispalomiehenä. – Meidän kurssillamme on vain muutama, joilla ei ole pelastusalan taustaa. Esimerkiksi tuuraajien saanti sairastuneen opettajan sijaiseksi ei aina onnistu. Epäkohtana näen, että Pelastusopistossa ei ole opinto-ohjaajaa, Tietoa ja taitoa kyllä opetetaan, mutta varsinaista ohjausta työelämään ei ole. Kim Holmstenin mielestä pelastusalalla hankittu kokemus vaikuttaa niin pääsyyn opistoon kuin opintoihinkin. Kim Holmsten aikoo ensisijaisesti työskennellä pelastuslaitoksen palveluksessa, mutta ei halua sulkea pois muitakaan urapolkuja. Opiskelu Pelastusopistossa on pääpiirteittäin vastannut Kimin ennakko-odotuksia
– Toimin edelleen palokunnan hälytysosastossa ryhmänjohtajana ja palokunnan nuoriso-osaston kouluttajana. Suojelualiupseerina siviiliin siirtynyt Nuutinen oli vuoden Vaasassa opiskelemassa konetekniikkaa ennen Pelastusopistoon hakua. Jämsän VPK:n nuoriso-osastoon Severi liittyi 10-vuotiaana ja hälytysosastoon 18-vuotiaana. Vain muutama saa heti vakinaisen viran. – Itsenäisten tehtävien ja etäopiskelun määrä yllätti. Monilla pelastusopistoon pyrkijöillä on suojelupuolen varusmiespalvelus suoritettuna. Severi Suosaari, 24 Etäopiskelun määrä yllätti. Tuomas kertoo mielenkiinnon ja intohimon pelastusalaa kohtaan syttyneen jo 14-vuotiaana, kun hän liittyi Virkkalan VPK:aan. Ammattikorkeakouluopiskelijana majoituksesta ei niin paljon pääse nauttimaan. Jämsäläinen Severi Suosaari aloitti päällystöopinnot (AmkN24) elokuussa 2024. – Nuo insinööriopinnot aion suorittaa loppuun työn ohella, jonka jälkeen haen päällystökurssille Pelastusopistoon. Aktiivinen toiminta Jämsän VPK:ssa on jäänyt vähemmälle ”luonnollisista syistä”. Päällystöopintojen pääsyvaatimuksia Severi Suosaari pitää sopivina. – Ennen armeijaa suoritin nelivuotisen kaksoistutkinnon. Hänen tavoitteenaan on saada päällystöviran edellyttämä tutkintotodistus käteensä vuonna 2028. Severi haluaa työllistyä oman pelastusalan töihin jo ennen valmistumistaan. Sitten viime vuonna tärppäsi. – Hieman joutuu näkemään vaivaa, mutta ei ole kuitenkaan mahdotonta päästä läpi. Pelastustoiminnan johtaminen on Severin mieliaine. Näin kävi lohjalaiselle Tuomas Nuutiselle, joka valmistui joulukuussa ja aloitti pelastajan virassa Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen Espoon Matinkylän paloasemalla tammikuun alussa Tuomas opiskeli lähihoitajaksi, jonka jälkeen seurasi asepalvelus Porin prikaatin suojelukomppaniassa. – Avopuolisoni pääsi opiskelemaan Tampereelle, Jämsä jäi siis taakse, Myös rokkiralli vetariluokassa on viime aikoina jäänyt vähemmälle. Opetuksen tasoa Severi Suosaari pitää melko laadukkaana. Severi palveli Porin prikaatin suojelukomppaniassa. Haastavinta minulle on ollut ruotsin kielen opiskelu. Tilat ja harjoitusalue ovat mielestäni käyttöön soveltuvia. Opettajan sijaisuuksia tein sitten pari vuotta. – Vapaasti valittavia aineita olisi mukava olla myös oman alan kursseina, näistä esimerkkinä drone-koulutus, Myös erikoistuminen päällystöopinnoissa voisi näin olla mahdollista. Severi kertoo pelastusalan kiinnostaneen häntä aina. – Jo ennen armeijaa yritin päästä opistoon, mutta en tuolloin päässyt. Opiskelu on vastannut Severin odotuksia melko hyvin. Lukion kävin Jämsässä ja logistiikka-alan perustutkinnon Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian Jämsän toimipisteessä. – Asteikolla 4-10 annan arvosanaksi seitsemän. – Kävin sammutustyö-, ensiapu-, ensivasteja savusukelluskurssit ja toimin nuoriso-osaston kouluttajana. 26 Tuomas Nuutinen, 25 Virkaan heti valmistumisen (P126) jälkeen Yleensä pelastajaksi valmistuneet saavat nykyään sijaisen töitä, kun on esittää hyväksytty tutkintotodistus. – Olen hakenut palotarkastajan kesätyöpaikkaa Tampereelta ja Rovaniemeltä. Syksyllä oli noin viisi prosenttia etäopiskelua ja keväällä on noin 60 prosenttia etäopiskelua
Teemu ehti itsekin olemaan sopimuspalomiehenä Kortesjärvellä vuoden verran ennen pyrkimistä Pelastusopistoon. Työpaikka odotti Lapualla, jossa hän toimii nyt sijaispalomiehenä. – Hyvä porukka, tiivis yhteistyö, laadukas opisto ja hienot puitteet. Teemun isä on ollut Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen sopimuspalomiehenä Kortesjärvellä jo yli 20 vuotta. Opetuksen laatua Nuutinen pitää hyvänä, mutta esittää huolensa tulevaisuudesta. Työkokemusta hän hankki metsurina ja metsäkoneen kuljettajana sekä varastomiehenä. – Parasta antia olivat kuitenkin kolmannen lukukauden soveltavat harjoitukset. Tähtäimessä on virka Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksella. Opistossa annettiin hyvät eväät opintoihin, mutta itsellä oli vastuu opiskelusta. Teemu Hautasen mielestä pelastajaopintoihin pääsy kysyy tahtoa ja motivaatiota. Pelastusopiston pääsyvaatimuksia Tuomas Nuutinen pitää kohtuullisina, ja opiskelu täytti hänen ennakko-odotuksensa hyvin. . 27 Kauhavalainen Teemu Hautanen valmistui opistosta (P125) viime vuoden joulukuussa yhdessä 33 muun opiskelijan kanssa. Suosittelen. – Kyllä se kipinä pelastusalalle tuli siitä, että olen seurannut isän palokuntauraa pikkupojasta alkaen. – Opetuksen laatu oli hyvä, mutta veikkaukseni on, että taso laskee opiskelijapaikkojen lisäyksen myötä. Teemu Hautasen mielestä suurin osa opinnoista vastasi ennakko-odotuksia. – Tietysti pääsy riippuu osaltaan paljon kunnosta, mutta silti ei kannata jättää hakematta. – Ei kannata luovuttaa, jos ei ensimmäisellä kerralla pääse sisään. Oli viikkoja, jolloin opiskeltiin vain etänä, Haastavinta opinnoissa oli ensihoito. Aloitin pelastajakurssilla syksyllä 2023. Ei tarvitse olla huippu-urheilija läpäistäkseen pääsykokeet. Teemu Hautanen, 24 Uunituore pelastaja. Eniten Teemua kiinnostivat sammutusja pelastustekniikan opinnot. Tuomas Nuutinen kannustaa pelastusalalle ja opistoon pyrkiviä. – Halusin merkityksellistä työtä ja päätin hakea – ja pääsin. – Etäopintojen määrä kyllä yllätti. Sain vielä lisää käytännön kokemusta, kun olin opintojen aikana Seinäjoella kesäsijaisena. – Ehkä sain hieman enemmän kuin mitä odotin. Kuten valtaosa Pelastusopistosta valmistuneista, Teemu Hautanenkin pitää kurssihenkeä mahtavana. Ennen opiskelua Kuopiossa Teemu suoritti asepalveluksen Kainuun prikaatissa ja toisen asteen metsäalan kolmivuotisen perustutkinnon (metsäkoneenkuljettaja) Ähtärissä
Se, kuinka tieteellistä tutkimus on, ei ole itseisarvo, mutta hyvä tavoite on pitää tutkimukselliset tavoitteet mahdollisimman korkealla. TEKOÄLY (AI) JA DATA-ANALYTIIKKA voivat auttaa pelastustoimea ennakoimaan riskejä ja optimoimaan resurssien käyttöä. Robottiteknologia on kehittynyt merkittävästi ja voi tulevaisuudessa tukea pelastustyötä entistä enemmän. Innovaatiot pelastustoimen tulevaisuudessa INNOVAATIOT TARJOAVAT uusia ratkaisuja pelastustoimen haasteisiin. Tämän tehtävän tehokas hoitaminen edellyttää jatkuvaa tutkimusta, kehitystyötä ja innovaatioita. Yleensä innovaatio vaatii rahoitusta tai henkilöstöä, mutta perusedellytyksenä on alan sisäinen tuki (sponsori), ajatuksen avaruus ja yrittämistä tukeva sekä epäonnistumisia ymmärtävä kulttuuri ja ilmapiiri sekä toiminnan ketteryys. 28 PELASTUSTOIMEN TEHTÄVÄ on suojella ihmisiä, ympäristöä ja omaisuutta erilaisilta onnettomuuksilta ja kriisitilanteilta. Myös teknologian kehittymistä seurataan tiiviisti, sillä esimerkiksi tekoälyn ja data-analytiikan hyödyntäminen voi tehostaa pelastustoimen päätöksentekoa. Tutkimus, kehittäminen ja innovaatiot (TKI) toimivat pelastustoimen kustannustehokkuuden takeina, sillä näillä on eittämättä vaikutuksia alan tulevaisuuteen. Suomessa Pelastusopisto ja useat yliopistot tutkivat pelastustoimen strategioita, riskiarviointia ja väestönsuojelua. Teknologian kehitys, digitalisaatio ja uudet materiaalit voivat mullistaa alan tulevaisuudessa. Tutkimus, kehittäminen ja innovaatiot pelastustoimen takeina TUTKIMUSTULOSTEN PERUSTEELLA pelastustoimen käytäntöjä kehitetään jatkuvasti. Esimerkiksi ennustavat analyysit voivat auttaa pelastuslaitoksia sijoittamaan yksiköitä strategisesti siten, että ne pääsevät onnettomuuspaikalle mahdollisimman nopeasti. Innovointialoite voi koskea mitä tahansa; välineitä, varustusta, koulutusta, johtamista, asioiden järjestelyä tai vaikkapa työturvallisuutta. Tutkimusta tehdään sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Sen avulla voidaan analysoida onnettomuuksien syitä, arvioida pelastustoimen toimintakykyä ja kehittää uusia menetelmiä tehokkuuden parantamiseksi. Tämä kehittämistyö näkyy muun muassa uusina koulutusohjelmina, toimintamalleina ja kalustopäivityksinä. TUTKIMUS MUODOSTAA perustan pelastustoimen kehittämiselle. Esimerkiksi paloturvallisuustutkimus on tuottanut arvokasta tietoa rakennusmateriaalien käyttäytymisestä tulipalotilanteissa, mikä on vaikuttanut pelastusja paloturvallisuusmääräysten sekä sammutusmenetelmien kehittämiseen. Teknologian ja toimintatapojen kehittyminen mahdollistaa entistä nopeamman ja turvallisemman reagoinnin hätätilanteisiin, minkä vuoksi pelastustoimen on oltava ajan hermolla uusimpien ratkaisujen suhteen. Pelastustoimessa kuka tahansa – eli pelastustoimen viranhaltija tai vaikkapa sopimuspalokuntalainen – voi tehdä innovaatioaloitteita mistä tahansa aihepiiristä. Innovaatioidea voi olla oma, ostettu tai kopioitu, voi perustua tutkimukseen, selvitykseen, analyysiin tai ajatteluun. TUTKIMUKSEN MERKITYS pelastustoimelle tulisi olla kiistaton ja osa päivittäistä toimintaa. Esimerkiksi palontorjuntaan kehitetyt automaattiset
kolumni ALARMNISTI MARKO PALOKANGAS Everstiluutnantti ja dosentti, palokunnan ryhmänjohtaja. Tätä varten Pelastusopisto on perustanut Pelastusalan TKI-yhteistyöverkoston, jonka tavoitteena on saada TKI-yhteistyö tiiviimmäksi, monipuolisemmaksi ja monitieteellisemmäksi sekä lisätä vuoropuhelua tutkimustarpeista ja -tuloksista koko toimintaympäristön kanssa. Esimerkiksi biometriset anturit voivat tulevaisuudessa seurata pelastajien fysiologista tilaa reaaliajassa ja varoittaa ylikuormituksesta. Uudet teknologiat, koulutuksen kehittäminen ja toimintamallien uudistaminen mahdollistavat entistä paremman varautumisen ja reagoinnin hätätilanteisiin. 29 sammutusjärjestelmät voivat vähentää pelastushenkilöstön altistumista vaaratilanteille. Tulevaisuudessa pelastustoimen on yhdistettävä perinteiset menetelmät ja modernit innovaatiot, jotta se voi vastata muuttuviin haasteisiin ja turvata yhteiskunnan hyvinvoinnin. Älykkäät järjestelmät, datan hyödyntäminen ja uusien teknologioiden integrointi voivat vähentää onnettomuuksia ja parantaa kansalaisten turvallisuutta. Lisäksi verkoston tavoitteena on lisätä yhteistyötä, poistaa päällekkäisyyksiä ja parantaa resurssien käyttöä sekä jalkauttaa tutkimustuloksia kaikkien alan toimijoiden tietoon, mikä kasvattaa asiantuntijuutta ja auttaa tiedolla johtamista. Samalla kuitenkin on tärkeää varmistaa, että uudet innovaatiot ovat käytännössä toimivia ja että pelastushenkilöstö saa riittävän koulutuksen niiden hyödyntämiseen. Yliopistot, tutkimuslaitokset, yritykset ja viranomaiset tekevät yhdessä töitä uusien ratkaisujen kehittämiseksi. PELASTAJIEN VARUSTEIDEN KEHITYS jatkuu uusien materiaalien myötä. Samalla on tärkeää, että pelastustoimi pysyy ajan tasalla teknologian kehityksestä ja hyödyntää uusia ratkaisuja vastuullisesti ja tehokkaasti. Lopuksi ja motivaatioksi TUTKIMUS, KEHITTÄMINEN JA INNOVAATIOT ovat keskeisiä pelastustoimen tehokkuuden ja turvallisuuden takaamisessa. Motivoinniksi kaikille; Palosuojelurahasto (PSR) jakaa vuosittain innovaatiopalkinnon tunnustuksena pelastustoimeen kohdistuneesta ansiokkaasta innovaatiosta. PELASTUSOPISTON TEHTÄVÄNÄ on huolehtia osaltaan pelastustoimen tutkimusja kehittämistoiminnasta sekä tutkimistoiminnan koordinoinnista. TULEVAISUUDESSA PELASTUSTOIMEN ROOLI MUUTTUU entistä enemmän ennaltaehkäiseväksi. Yhteistyö ja tulevaisuudennäkymät Pelastustoimen kehittäminen ja innovointi edellyttävät tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Esimerkiksi Euroopan unionin rahoittamat hankkeet mahdollistavat kansainvälisen osaamisen yhdistämisen ja uusien teknologioiden pilotoinnin
– Tällä hetkellä selvitettävänä on muun muassa ikäihmisten yhteisöllinen asuminen. 30 Yhtiön toimisto sijaitsee Kuntatalossa Helsingin Kalliossa. Kumppanuusverkosto on osa Hyviliä. Hyvil Hyvil Oy on myös pelastusalan vahva taustavaikuttaja Hyvinvointialueiden omistama Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy on alueiden yhteinen asiantuntijaja vaikuttamisorganisaatio. Tällä hetkellä valmistelupöydällä on muun muassa rahoituslainsäädännön muutosten valmistelu. Sen tehtävänä on edustaa hyvinvointialueiden yhteistä ääntä lainsäädännön valmistelussa ja tarjota neuvontapalveluja osakkailleen. Minna Korkiakoski-Västi ottaa esiin esimerkiksi hyvinvointialueiden erilaiset asiakasmaksut, joiden määräytymisestä tulee paljon kyselyjä. Pyrimme selvityksissä objektiivisuuteen ja jakamaan alueiden kesken hyviä käytänteitä. – Tehtävänämme on tuoda esiin hyvinvointialueiden ääni. – Pyrimme käyttämään kentän eli omistajiemme ääntä mahdollisimman läpinäkyvästi. – Toinen ajankohtainen asia on ollut uusi vammaispalvelulaki, joka nostatti kysymysten ryöpyn. Yhteisen äänen kannattelun haasteena on, että hyvinvointialueiden intressit ovat usein keskenään ristiriitaiset. Pelastuslaitosten ääni tulee esiin 2000-luvulla perustetun kumppanuusverkosto kautta. Myös kysymyksiin esteellisyydestä hyvinvointialueiden päätöksenteossa asiantuntijamme ovat vastaavat melkein päivittäin. Alueilla muitakin haasteita on kuin talous Hyvinvointialueiden talousongelmat ovat päivittäinen uutisaihe. – Moni alue kipuilee esimerkiksi, mitä tarkoittaa Teksti Pekka Koivunen Kuvat HYVIL. Vaikuttaminen keskeisessä roolissa Hyvil osallistuu toimitusjohtaja Minna Korkiakoski-Västin mukaan aktiivisesti hyvinvointialueita koskevan lainsäädännön valmisteluun. Pelastustoimen asioita käsittelevät alalla tutut kehittämispäällikkö Vesa-Pekka Tervo sekä erityisasiantuntijat Esa Kokki ja Terhi Virtanen. Korkiakoski sanoo Hyvil Oy:ssä omistajaohjauksen olevan vahva. Yhtiön toimitusjohtaja on HTM Minna Korkiakoski-Västi. etsii edunvalvonnassa yhteistä nimittäjää, mutta tuo myös esille erilaiset painotukset. Minna Korkiakoski-Västi valottaa myös muita akuutteja haasteita. Asiantuntijapalveluiden pohjaksi Hyvilissä on käynnissä useita selvityksiä ja tutkimuksia. – Lausuntojen sisältö valmistellaan verkostoissa ja kuulostellaan herkällä korvalla muun muassa hyvinvointialueiden johtajia ja kentän asiantuntijoita. Tällä hetkellä toimistossa työskentelee 17 henkilöä. Kentälle asiantuntija-apua Neuvontaja asiantuntijapalvelut ovat tärkeässä roolissa Hyvil Oy:n toiminnassa. Minna Korkiakoski-Västi painottaa Hyvil Oy:n merkitystä lausunnonantajana
Teksti Pekka Koivunen Kuvat HYVIL. – Sote ja pe ovat tuoneet toisilleen uusia, aiemman toimintakulttuurin hyviä puolia. toimivasta yhteistyöstä on merkittävästi parantunut varautumisen järjestäminen hyvinvointialueilla Aluevaltuutettujen keskuudesta on kuulunut väitteitä, että aluevaltuustot ovat lähinnä kumileimasimia. – Tunnistan huolen. Minna Korkiakoski-Västi haluaa vielä tuoda esiin yhden nykyisen järjestelmän hyväksi havaitun ominaisuuden. Jos ovat hyvinvointialueet erilaisia, niin sitä ovat Korkiakoski-Vätin mukaan myös sosiaali ja terveysministeriön ja sisäministeriön ohjaus. Valtuustot ovat aika isoja. Pelastusala on tullut hänelle tutuksi sote-kuntayhtymästä, kun ensihoito siirrettiin kuntayhtymälle. Miten voidaan noudattaa sisältölainsäädäntöä, jos rahat eivät riitä. Osalla alueita pääosa päätöksenteosta tapahtuu hallituksessa tai viranhaltijapäätöksinä. Valtuutettujen määrä on hyvinvointialueen asukasluvusta riippuen 59–89. ”riittävät palvelut”. ?. Tämä kokemusten vaihto on alkuvaiheiden jälkeen tuottanut hyviä tuloksia monella alueella. – Haluamme kuitenkin korostaa yhtenäisyyttä ja yhteistyötä. Esimerkkinä. HTM Minna Korkiakoski-Västi aloitti Hyvil Oy:n toimitusjohtajana viime vuoden toukokuussa. Aluevaltuusto päättää ainakin strategiasta, hallintosäännöstä sekä talousarviosta. Hän toimi ennen nimitystään Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soiten johtajana
– Tekeekö pelastusosasto varmasti kaikkensa, jotta hyvinvointialueen pelastuslaitokset onnistuvat tehtävässään. – Olemme asiantuntijaja palveluorganisaatio, joka tuo pelastuslaitosten viestiä sidosryhmille. Filosofian tohtoriksi valmistuttuaan Esa Kokki aloitti työuransa pelastustoimessa 20 vuotta sitten Pelastusopiston suunnittelijana. Tämä aiheuttaa kentällä erilaisia odotuksia ja myös ristiriitoja. Palvelualueen näkyvimpiä tuloksia ovat erilaiset oppaat ja ohjeet, joita on 10 vuoden aikana valmistunut yli 60 pelastuslaitosten yhteiseen käyttöön. Kokin vastuualueella on Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston Turvallisuuspalvelut palvelualueen toiminnan koordinointi ja verkostoyhteistyön kehittäminen. – Mielestäni avien pitäisi arvioida palvelujen tasoa pyytämällä pelastuslaitoksilta perusteet valituista toimenpiteistä, eikä tulkita tilannetta vain omasta näkökulmastaan ilman keskustelua, joka rakentaisi yhteisen näkymän toimintaympäristöstä ja alueen asiakastarpeista. Erityisasiantuntijoina tiimissä ovat Esa Kokki ja Terhi Virtanen, hekin tuttuja pelastusalan toimijoille. Tervo kertoo pelastustoimea koskevia impulsseja tulevan Hyviliin useilta eri toimijoilta. – Pelastusjohtajien hallitus on tärkeä elin tuomaan yhteistä valmistelua vaativia asioita esille. Olemme myös avoimia kaikkien yhteistyökumppaneiden suuntaan. Tervon mielestä aluehallintovirastot lukevat sisäministeriön ohjeita kuin piru raamattua arvioimatta lainkaan vaatimuksiensa yhteiskunnallisia vaikutuksia. Pelastustiimi Hyvilissä Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto on nykyään yksi Hyvilin verkostoista. Sisäministeriö ei myöskään huomioi, mikä on ohjeen status sääntelyn kokonaisuudessa. – Pelastuslaitoksilla on yhdessä paremmat mahdollisuudet edistää tavoitteitaan esimerkiksi lakihankkeissa, kuin yksin toimimalla. Vesa-Pekka Tervo näkee Hyvilin mahdollistajana. Lisäksi Kokin tehtäviin kuuluu edelleen pelastustoimen tilastopalvelu. 32 Hyvil Oy:n pelastuksen tiimin tehtäväkenttä on Vesa-Pekka Tervon mukaan vastaava kuin sote-puolella. Esimerkiksi sopimuspalokuntien kautta tulee edelleen kuulua kansalaisyhteiskunnan ääni. – Kun pelastusosasto tekee ohjeitaan, niiden vaikutuksia ei arvioida – ei talouden, eikä toiminnan kannalta. Tiimiä Hyvilissä vetää tuttu kasvo pelastusalalla, kehittämispäällikkö, FM Vesa-Pekka Tervo. Pelastustoimi on näkynyt julkisuudessa melko vähän, jos onnettomuusuutisia ja joitakin informatiivisia asiantuntijalausuntoja ei oteta huomioon. Hänen mielestään hyvän hallinnon periaatteiden noudattamisessa on merkittäviä haasteita. Pelastuslaitosten pitää uudessa toimintaympäristössä pystyä Tervon mukaan tuottamaan laadukkaat palvelut kansalaisille kaikkialla maassa. Teemme tarvittavaa alkuvalmistelua ja viemme sitten asiaa eteenpäin ja päätöksentekoon. – Kaipaisin vähän rohkeampaa valtakunnallista julkisuutta, varsinkin nyt, kun roolit alkavat selkiytyä. Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy:ssä Kokki toimii pelastustoimen erityisasiantuntijana. ?. Pelastusosastolle terveisiä Vesa-Pekka Tervo kummeksuu sisäministeriön pelastusosaston toimintaa. Pelastustoimi on noussut kansalaisyhteiskunnan tarpeiden palvelusta, – En halua, että pelastustoimea muutetaan yhteiskunnasta irrallaan olevaksi koneeksi
Virtasen osaamisalueita ovat mm. Virtanen tekee työn ohella hallintotieteiden väitöskirjaa Tampereen yliopistossa hyvinvointialueiden duaalijohtamisen edellytyksiin liittyen. FM Vesa-Pekka Tervolla on takanaan pitkä ura pelastusalalla. Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy:ssä Kokki toimii pelastustoimen erityisasiantuntijana. julkishallinnon johtaminen ja kehittäminen, verkostoyhteistyön kehittäminen, laadunhallinnan ja johtamisjärjestelmän kehittäminen hyvinvointialueilla. Sisäministeriön pelastusosaston ylitarkastaja, läänin valmiusjohtaja Lapissa, riskienhallintapäällikkö KUPissa ja kehittämispäällikkö Kuntaliitossa ja vuodesta 2023 kehittämispäällikkö Hyvilissä. ?. Lisäksi Kokin tehtäviin kuuluu edelleen pelastustoimen tilastopalvelu. Filosofian tohtoriksi valmistuttuaan Esa Kokki aloitti työuransa pelastustoimessa 20 vuotta sitten Pelastusopiston suunnittelijana. Terhi Virtanen työskentelee Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy:ssä erityisasiantuntijana. Palvelualueen näkyvimpiä tuloksia ovat erilaiset oppaat ja ohjeet, joita on 10 vuoden aikana valmistunut yli 60 pelastuslaitosten yhteiseen käyttöön. Kokin vastuualueella on Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston Turvallisuuspalvelut palvelualueen toiminnan koordinointi ja verkostoyhteistyön kehittäminen. Terhin vastuualueet liittyvät tutkimusja kehittämistoimintaan pelastustoimessa, pelastuslaitosten TKI verkoston vetämiseen, palveluiden johtamisen kehittämiseen ja integraation edistämiseen hyvinvointialueilla sekä pelastustoimessa
vuosi Oskari Palonen, 31 paloesimies Teollisuuden Voima Oyj, Olkiluoto Palokuntaan 2003, nyt ryhmänjohtaja Ari Nurmi, 48 tehdasturvallisuuspäällikkö Jujo Thermal Oy Palokuntaan 1989, nyt ryhmänjohtaja, kalustopäällikkö. 34 Kauttuan Tehtaiden VPK Kasvattajaseura ja ammattilaisten palokunta Pasi Lammensalo, 65 eläkkeellä Valmet Automotive Oy Palokuntaan 1970, nyt puheenjohtajana 26
35 Pelastusalan ammattilaisten määrä sopimuspalokunnissa on noussut viime vuosien aikana merkittävästi kaikkialla Suomessa. Eerik Nurmi, 52 palomestari Teollisuuden Voima Oyj, Olkiluoto 3 Palokuntaan 1987, nyt varapäällikkö Erkka Helander, 37 pelastaja Satakunnan pelastuslaitos, Huittinen Palokuntaan 1997, nyt ryhmänjohtaja,varustevastaava, Jussi Löppönen, 45 vs. Palokunnan hälytysosastosta löytyy ammattilainen joka lähtöön. Kauttuan Tehtaiden VPK:n hälytysosastossa on jo pitkään ollut turvallisuuden ammattilaisia niin pelastuslaitoksesta kuin yksityiseltä sektorilta. palomestari Satakunnan pelastuslaitos Palokuntaan 1989, nyt koulutuspäällikkö Teksti Pekka Koivunen Kuvat Pekka Koivunen ja Kauttuan Tehtaiden VPK. ?
Satakunnan pelastuslaitos tarjoaa palokunnan käyttöön säiliösammutusauton RSA662. Hälytyksiä palokunnalla on vuodessa runsaat 100. Yksikkölähdöt jaetaan aina alueen palokunnalle. Käytössä virtuaaliasemat Eura on jo kymmenkunta vuotta ollut jaettu palokuntien alueisiin ja siksi kanta-Euran alueella Ericassa on kaksi virtuaaliasemaa. Eura-Kauttuan asemalla naapuripalokunta on Euran VPK. Palokunta numeroina Kauttuan Tehtaiden VPK:n hälytysosastossa on 48 jäsentä, joista 38 täyttää pelastuslaitoksen aktiivisuuskriteerit. 36 Suomessa on kymmeniä paloasemia, joissa toimii ammattija sopimuspalokunta saman katon alla. Savusukelluskelpoisia on 15. Varsinaista sekatäyttöä yksiköissä ei esiinny, mutta tarvittaessa kaveria autetaan, kertoo palokunnanpäällikkö Valtteri Sinkkonen. Muun ajoneuvoja erikoiskaluston on palokunta itse hankkinut ja myös ylläpitää niitä. Ensivasteita, jotka ajetaan yhdessä Euran VPK:n kanssa, on nykyään vain noin 20. – Järjestelmä toimii hyvin. Palokunta ei maksa harjoituseikä hälytyskorvauksia. Harvinaista on se, että kaksi vapaaehtoista palokuntaa jakaa asematilat toisensa kanssa. Palokunta harjoittelee 51 kertaa vuodessa, tiistai-iltaisin. – Jos joku meidän kavereistamme on asemalla, kun naapuri saa hälytyksen, he ottavat tarvittaessa kaverimme mukaan täydentämään yksikön miehitystä ja päinvastoin.. Joukkuelähtöihin hälytetään molemmat palokunnat
– Välimme ovat hyvät ja asialliset. Huolien keskellä kauttualaisilla on myös positiivinen haaste. – Olemme esimerkiksi hankkineet teollisuushallin harrastetilaksi, jossa jäsenillämme on mahdollisuus harrastaa jotain aivan muuta kuin palokuntaa. Kilpailu muiden vapaa-ajan tekemistä tarjoavien tahojen kanssa on kovaa, vaikka sitä ei yleisesti sanota ääneen. Neljä kertaa vuodessa pidämme yhteisharjoituksen. – Olemme koulutuksessa ja käytännön viikkoharjoittelussa omavaraisia. Huoliakin löytyy Palokunnan suurin haaste on sama kuin sadoilla palokuntayhdistyksillä Suomessa. Näitä käsitellään koulutustyöryhmässä, joka suunnittelee ja organisoi teoriakoulutukset ja käytännön harjoitukset. Kasvattajaseurasta ammattiin ja takaisin Varapäällikkö Eerik Nurmi kertoo monen Kauttuan Tehtaiden VPK:sta hakeutuneen pelastusalan ammatilliseen koulutukseen ja tehtäviin. – Merkit eivät ole hyvät. Palokuntien koulutuspäälliköt pitävät suunnittelupalavereja vähintään kerran vuodessa. – Elämme rauhallista yhteiseloa saman katon alla. Koulutus omin voimin Kauttuan Tehtaiden VPK:lta löytyy koulutuspäällikkö Jussi Löppösen mukaan vastaus moneen lähtöön. Hienoa, että meiltä löytyy kunnostaan huolta pitäviä henkilöitä, joita tapaa muun muassa yhteisillä ryhmäliikuntatunneilla. Mielenkiintoinen yksityiskohta porukkamme osaamisesta on se, että esimerkiksi aurinkopaneelikoulutuskin voidaan hoitaa itse. Yhteistyötä YYA-hengellä Yhteistyö naapurin kanssa toimii Kauttuan Tehtaiden VPK:n puheenjohtaja Pasi Lammensalon mukaan yya-hengellä. – Ja monet heistä ovat myös jatkaneet palokuntamme toiminnassa, lisää Olkiluodon ydinvoimalan laitospalokunnassa paloesimiehenä toimiva Oskari Palonen. Nurmen mukaan palokunta on ollut kasvattajaseura jo kymmeniä vuosia. Rekrytoinnin pitää olla jatkuvaa. Pasi Lammensalo kiteyttää ongelman. Kun osallistujien määrä ylittää vaikkapa 25, mielekästä tekemistä kaikille on vaikea löytää, pohtii koulutuspäällikkö Jussi Löppönen. Huittisten asemalla pelastajana toimiva Erkka Helander haluaa painottaa fyysisen kunnon merkitystä. – Uskoisin, että olemme ”tuottaneet” turvallisuuden eri osa-alueille jo kymmeniä ammattilaisiksi sittemmin kouluttautuneita. ??. Kaikki Kauttuan Tehtaiden VPK:ssa ovat yhtä mieltä, että suurin huoli on kuitenkin hyvinvointialueiden ja pelastustoimen tulevaisuus. Aikaisemmin yhteisharjoituksia toteutettiin enemmänkin pelastuslaitosvetoisesti. – Olkoon ammattitai sopimuspalokunta, henkilöstön pitää olla toimintakykyistä. Muutakin kuin ryynäämistä Kauttuan Tehtaiden VPK:ssa ollaan tyytyväisiä palokunnan nykytilaan. Nyt suunnitellaan ryhmänjohtajatason säännöllistä ajatustenvaihtoa. – Haluamme, että porukka on tyytyväistä ja viihtyy palokunnassa, sanoo kalustopäällikkö Ari Nurmi. – Jatkuvuuden turvaaminen vaatii nykypäivänä paljon aikaa. Palokunnan omassa porukassa on useita pelastusja muiden alojen ammattilaisia, joiden kautta saadaan tietoa viimeisimmistä kehitystrendeistä. Myöskään liikennettä palokunnasta palokuntaan ei ollut. 37 Sinkkonen kertoo palokuntien avustavan toisiaan järjestämällä varallaoloja pikkujoulujen ja vastaavien tilanteiden aikana. – Perinteinen yhteistyö teollisuuden kanssa ja muun muassa paloilmoitinosaaminen on meillä korkealla tasolla … ja tietysti kohdetuntemus. – Kilpailemme ihmisten vapaa-ajasta. – Osallistujien määrä harjoituksissa alkaa tuottaa haasteita koulutuksen järjestäjille. Harjoittelu toteutetaan ammattimaisella otteella
Kouvolan kaupungin 2000 asukkaan Anjalan taajamassa toimivalla yhdistyksellä on yli 200 jäsentä: hälytysosastossa 47, nuorisoosastossa 102 ja harrastusosastos sa 83. tilojen laaja peruskorjaus toteutettiin vuonna 2009. Olen päässyt ohjaamaan tulokkaita ja sitä kautta kehittämään taitojani, se on innostanut minua entisestään. Palokunnan toiminnassa on tänään mukana useita pelastusalalla toimivia ammattilaisia tai alalle kouluttautuvia. Olen mukana hälytystoiminnassa Hengenvaalija tuksien lomassa ja leireillä hyviä juttuja. Vesa Tyyskä 37, vsm vaimo ja kaksi lasta, ensivasteryhmän vetäjä, palokunnassa 29 vuotta, vuorotyönjohtaja Stora Ensolla Palokunnassa olen, koska täällä on mahtavia kavereita ja tekemisen meininkiä. Minulle on muodostunut kunniaksi saada toimia paikkakunnan vanhimmassa yhdistyksessä. niin kauan kun jaksan liikkua. tiedot osoitteesta www.anjalanvpk.fi. Oman kiinteistön ylläpito on ollut taloudellisesti raskasta. Piha-alueelle nousi joitakin vuosia sitten lämmin varastorakennus kalustolle. Oma talo, omat tavat Jäsenten ajatuksia palokuntatoiminnasta Minä ja palokunta Jenna Tiukkanen 15, palokuntanuori sinkku, nuoriso-osaston I ryhmä, palokunnassa 9 vuotta, koululainen Isä sai minut mukaan toimintaan. Asemalla on neljä autopaikkaa, huoltotilat pesutiloineen ja letkujen vaakakuivauslaitteisto sekä varastotiloja. Täällä ei jämähdetä paikalleen. Uutta tulee palokuntaan aina sopivasti kaluston ja toimintatapojen kehittyessä. Anjalan VPK on ollut usean pelastusalan ammattilaisen ”kasvattajaseura”, pelastusalan akatemia, kuten juhlapuhuja Paperiliiton liittosihteeri Petri Vanhala asiaa kuvasi 110 vuotisjuhlassa. Minulla ei ollut mitään Tulokas erityisiä ennakko-odotuksia. Tarkoitus on näissä puitteissa edelleen pyöriä. Pääsen paloaseman viereiseltä työpaikalta hyvin lähtemään päiväaikaankin, mikä pitää lähtömääräni aika korkeana. Anjalan VPK on kehittynyt pienestä kyläpalokunnasta valtakunnallistenk in mittapuiden mukaan sopimuspalokunti en kärkikastiin. Kalustosta sammutus-, säiliö-, miehistöauto ja moottorikelkka sekä varusteet ovat pelastuslaitoksen. Anjalan VPK on kehittänyt toimintaansa omista lähtökohdistaan ja ollut samalla malli monelle muulle palokuntayhdistyksell e. Anjalan VPK toimii palokunnan omalla, vuonna 1980 valmistuneella asemalla. Minun piti vetää vuosi ensivasteryhmää, mutta nyt on jo kuudes vuosi menossa. Anjalan VPK osallistuu aktiivisesti palokuntakilpailuihin ja on menestynyt niissä erinomaisesti, esimerkkinä palokuntien Suomen mestaruus 2010. Palokunnalla on myös aktiivisesti toimivat harrastusja nuoriso-osastot. Palokuntalainen • 38 43 42 Palokuntalainen • 38 ??. Katso kalustoyms. Kalusto ja koulutus ovat meillä hyvällä tasolla ja toivottavasti se on myös jatkossa. Viime vuonna osallistuin 50 hälytyslähtöön. Harrastustoimintaan aktivoidaan niitä, jotka eivät enää ole hälytystehtävissä tai ovat muuten kiinnostuneet VPK:sta: kaikki jäsenet ovat tärkeitä. Olen kokenut, että en saa vastaavaa, jatkuvasti mielekästä toimintaa muualta. Haluan kehittyä alalle ja haaveeni on olla joskus vielä pelastaja. Nuorisotoiminta jatkuvuuden turvaajana on jäsenhankinnan perusta, siihen panostetaan meillä. Nuorille tulisi hankkia myös talviolosuhteisiin soveltuvat lämpimät suojavarusteet pipoista jalkineisiin, muuten varusteet ja kalusto on hyvällä tasolla. Porukka, yhdessä tekeminen ja toiminnan monipuolisuus ovat palokuntamme ehdottomia valtteja. Tämä on toimiva kompleksi. Palokunta vei kuitenkin minut täysin. Ja loppua ei näy. Tommi Raskinen 33, vsm, ssk parisuhteessa, hälytysosaston aktiivijäsen, palokunnassa kolmatta vuotta, asentaja konepajassa Innostus lähti kavereista, joista monet ovat ammattipalokunnassa ja vpk:ssa. V uoden 2010 vapaaehtoispalokunna ksi nimetyn Anjalan VPK:n toimintavalmius ja osaaminen ovat korkealla tasolla. Hänkin on järjestöosaamisensa Anjalan VPK:sta ammentanut. Tämä on myös vastapaino siviilityölle – täällä pääsee joskus tekemäänEnsiauttaja kin jotain hyödyllistä. Palokunta omistaa toisen miehistöauton, veneen ja koukkulavalaitteilla varustetun huoltoja vahingontorjunta-aut on sekä sammutusauton. Harrastusosastossa toimivat naiset ja miehet rintarinnan. Talosta löytyvät myös koulutustilat, keittiö ja sauna-/kerhotilat sekä kuntosali. Palokunnassa haluan toimia, kun täällä on hyvät kaverit ja innostava ilmapiiri sekä tietenkin harjoiToiminnan moottori Toni Kuoppamäki 31, yj naimisissa, harrastuspäällikk ö, palokunnassa 9 vuotta, insinööri, pelastajaoppilas Minut sai liittymään kaverini palokunnassa. Koulutus-, keittiöym. Anjala on paras, lopettaa Jenna. 39 ANJALAN VPK edelleen hyvässä hapessa Teksti ja kuvat Pekka Koivunen VPK Vuoden vapaaehtoispalokunta 2010 Paikallisen seurakunnan toimesta vuonna 1894 perustettu Anjalan VPK on tänään moderni ja tehokas Kymenlaakson pelastuslaitoksen palokunta. Kun työelämässä on paljon muutoksia, tällainen pitkäjänteinen harrastus on hieno asia. Sen hälytysosasto on hyvin koulutettu, organisoitu ja johdettu. Talouden saattaminen tasapainoon onkin yhdistyksen toiminnan lähiaikojen painopisteitä. Mielestäni tällä hetkellä meidän palokunnan toiminta on hyvin sujuvaa, kun toimitaan kolmessa eri ikäkausiryhmässä
Vuonna 2023 UAS-yksiköllä oli 13 tehtävää. Ellei ole tehtäviä, taidot rapistuvat, vaikka harjoitellaan. Viime vuoden hieman yli yksi kuukaudessa alitti jo riskirajan. Yhdistyksen jäsenmäärä, laskua 10 % – Viisitoista vuotta sitten meillä oli hieman yli 200 jäsentä, tänään 187. Paloasemaa remontoitu – Rakensimme ajoneuvojen kesäpesukatoksen ja aseman katto koki ison remontin viime vuonna. Katso artikkeli osoitteessa palokuntalainen.fi/2025/02/17/anjala/ Mitä on tapahtunut Anjalassa 15 vuoden aikana. Hälytyskelpoisten määrä, laskua noin 9 % – Hälytyskelpoisten määrä vaihtelee vuosittain muutaman prosenttiyksikön. Harjoittelumotivaatiota taas laskee se, että ei ole tehtäviä. Lisänä on tullut riviin Kymenlaakson pelastuslaitoksen ensihoidon erityistilanneyksikkö (suro-erikoisyksikkö), jonka me tarvittaessa kuljetamme kohteeseen ja avustamme laitteiden pystytyksessä. Omissa tiloissa operoiva palokunta on edelleen tärkeässä roolissa alueensa pelastustoiminnassa. Ensivastetehtävät romahtaneet, lasku 60 % – Vuoden 2010 tehtävämäärällä 32 säilyi ”praktiikka” vielä kohtuullisena. 40 Anjalan VPK valittiin vuoden sopimuspalokunnaksi 2010. Nuoriso-osaston jäsenmäärä on romahtanut – 83 oli ja nyt hieman yli puolet siitä eli 47. Lasku johtunee pääosin niin sanotusta luonnollisesta poistumasta ja vuosittaisista jäsenyystarkistuksista. Syksyisin saimme aina paljon uusia nuoria jäseniksi. Ammattiyksiköiden vastealueet ovat suurentuneet. Kiristyneet kelpoisuusvaatimukset lienevät pääsyy siihen, miksi savusukeltajien Huolimatta alla mainituista laskevista luvuista, Anjalan VPK menee hyvin. Keski-ikä noussut 40:stä 43:een – Eiköhän tämä noudata aika tarkkaan valtakunnallista trendiä palokunnissa. Harrastusosaston jäsenmäärä laskenut noin 10 % – Voisi sanoa, että ikääntyminen on sekin osaltaan vaikuttanut harrastusosaston jäsenmäärän laskuun jäsenyystarkastelujen lisäksi. Hienoiseen laskuun saattaa vaikuttaa myös se, että vasteet ovat vuosien saatossa muuttuneet. Anjalan koulun lopettaminen on vaikuttanut nuoriso-osastoon erittäin voimakkaasti. Ennen tehtiin paljon yhteistyötä koulun kanssa. Myös palokunnan yhteisöllinen merkitys Anjalan taajamassa on huomattava . Viime vuonna tehtäviä oli 77 ja vuonna 2010 niitä oli 88. Talous saatu tasapainoon – Teimme tervehdyttämissuunnitelman vuoden Anjalan VPK 2010 ja 2025. Savusukeltajien määrä, laskua melkein 40 % – 18 ennen, 10 nyt. Kalustossa paljon samaa, uutta suro-yksikkö, mönkijä ja UAS – Ajoneuvokalusto on enimmäkseen samaa kuin 2010, mitä nyt tunnukset ovat muuttuneet. Ensivastetehtävien vähentymisen syy on sote-puolen tekemät vastemuutokset. Ennen 102, nyt 90. Lehtemme julkaisi artikkelin palokunnasta helmikuussa 2011. Kysyimme asiaa palokunnanpäällikkö Markku Leinoselta. Sammutusja pelastustehtävissä 12 % lasku – Tämä on normaalia vuosittaista heilahtelua. Meillä oli vuonna 2010 47 hälytyskelpoista ja tänään 37. Mönkijän perävaunuineen saimme vuonna 2013 ja UAS-toiminnan (drone) käynnistimme ensimmäisenä palokuntana Kymenlaaksossa vuonna 2018. määrä on laskenut suhteessa enemmän kuin hälytyskelpoisten määrä
Palokunta voitti tänäänkin kaksi muuta yhdistysmenoa. Jari Kallio 43, sppk perheellinen, kolme lasta, hallituksen puheenjohtaja, palokunnassa 35 vuoden aikana aktiivisesti 28 vuotta, voimalaitoskäyttäjä eli paskanpolttaja Tulin yhdistyksemme puheenjohtajaksi sisäpiirin ulkopuolelta, yksimielisesti kuitenkin. Jos olisi jotain suuria toiveita tai kehitysehdotuksia palokunnan suhteen, Monitoimimies ei kai täällä viitsisi käydä. Muita suuria haasteita ei oikein ole, koska aluelaitos on tuonut mukanaan paljon hyvääkin. Toimitiloja, toimintaa ja kalustoa olemme kePiällysmies hittäneet määrätietoisesti koko ajan ja tällä hetkellä meillä on asianmukaiset toimitilat ja kalusto sekä ennen kaikkea hyvä ja riittävän laaja porukka nuorissa, harrastustoiminnassa ja hälytystoiminnassa. Miikka Leinonen 25, yj avoliitossa, hälytysosaston vetäjä, palokunnassa 19 vuotta, palomies, vt. Äänestyksiä ei ole viime aikoina ollut. Tarpeen mukaan. Jos jotain erikoisalaa ajatellaan, olen jostain syystä joutunut eläinten pelastustehtäviin, kokemusta on käärmeistä ankkoihin. Siinähän joutuu autopyykkiin aina jälkeenpäin. Erilaisten toimintojen keskittäminen Kouvolaan jatkuu. Ennen pärjäsi sillä, kun mentiin, pelastettiin ja sammutettiin – tänään ei. Mitään muuta ei ole ollut mielessä kuin palokunta. asemamestari Päällystökurssilta valmistuin 2009. 41 44 Palokuntalainen • 38 Palokuntalainen • 38 45 VPK Reijo Johansson 55, vsm perheellinen, kaksi lasta, hälytysosaston aktiivijäsen, palokunnassa 44 vuotta, koneenhoitaja Olen palokunnan entinen varapäällikkö ja seurannut pitkään yhdistyksemme asioita. Suunnitelma on toiminut erittäin hyvin, ja talous on saatu tasapainoon. Sen sijaan olen toiminut hallinnossa ja päällystössä useita vuosia. Toimin nykyään useammalla Kympen asemalla virkaatekevänä palomiehenä tai esimiehenä. Viime vuonna olin 26 hälytyksessä. Suomi on liian laaja alue katettavaksi ammattipalokunnilla. Rahastonhoitajan hommia tein kauan sitten. Palokuntatoiminta on kehittynyt valTosi konkari tavasti: kalusto, koulutus, viestiliikenne ja paljon muuta – aivan erilaista kuin ennen. Viime vuonna osallistuin 44 hälytykseen. Pysyvät sopivasti poissa minun tontiltani. – Ihme kyllä, Anjalan asukasmäärä on säilynyt suurin piirtein samana kuin vuonna 2010. Kilpailutoiminnassa edelleen valtakunnan kärkikastia – Anjalan VPK on ollut mukana kilpailutoiminnassa vuodesta 1970-luvulta lähtien. Toiminta on vienyt minut mukaan myös alueelliseen ja valtakunnallisen toimintaan. Uran Palomies valinta oli selvä jo lapsena. Innokkaita nuoria on kasvamassa. – UPM Myllykosken tehtaiden lopettamisen vaikutukset ovat näkyneet myös Anjalan taajamassa. Katso artikkeli osoitteessa palokuntalainen.fi/2025/02/17/anjala/ Vuonna 2011 julkaistussa artikkelissa esitellyistä 12 palokunnan jäsenestä toiminnassa on edelleen mukana 10.. Miehet täällä ovat kivoja poikia. Suoritin päälle vielä pelastajatutkinnon 2010. Kokoonnumme kokouksiin keskimäärin kerran kuussa. Hälytysajosta kuitenkin mielelläni kieltäydyn. Osallistuin naistoimintaan ja tanssilavamme talkootöihin. Saamme kuitenkin harjoitella sitä riittävästi. 2010 jälkeen. Olen ja tulen edelleen olemaan mukana myös sopimuspalokuntatoiminnassa kuten useat vastaavalla tavalla ammatin löytäneet kollegani. Koen savusukelluksen haasteellisimmaksi. PuheenjohtaNuijamies juus Anjalan VPK:ssa on minulle haasteellinen, koska toimintamme on laajaa. Mielestäni palokuntalaiselta aletaan vaatia jo liian paljon. Miehet hoitivat järjestyksen Emo ja naiset ravintolan. Päällikön yleisiä huomioita – Kuntaliitos Kouvolaan tapahtui vuonna 2009. Näen palokuntamme tulevaisuuden hyvänä. Tarkasteluvuoden 2010 jälkeen palokuntamme joukkue on voittanut Suomen mestaruuden kuusi kertaa. Harri Parta 47, vsm, ssk sinkku, hälytysosaston aktiivijäsen, palokunnassa 39 vuotta, prosessinhoitaja Tulin palokuntaan nuoriso-osaston kautta. Tulevaisuuteni palokunnassa alkaa olla hallinnollisella puolella. Jussi Leinonen 59, vsm perheellinen, poika, hälytysosaston aktiivijäsen, palokunnassa kohta 51 vuotta, Inkeroisten uimahallin hoitaja Olen tehnyt palokunnassa melkein kaikkea muuta paitsi nuorisotoiminnan vetäjänä en ole ollut. Porukka on vaihtunut aika paljon, mikä sinänsä on hyväkin asia. Jossain vaiheessa on vähän väännettykin, mutta asiat ovat lähinnä riidelleet, kuten ilmeisesti kaikissa palokunnissa. Sittemmin tuli kurssiputki ja uudet vaatimukset. En näe mitään huonoja puolia olla samaan aikaan ammattija sopimuspalokunnassa. Muutenkin tässä on oppinut vuosien varrella melkein kaikki palokunnan hommat. Katsotaan miten nyt käy, meillä on nimittäin karsinnat ja pyrkyä joukkueeseen. Sen vaikutukset näkyvät vasta nyt. Ennen myös lähdöt olivat hitaampia. Kehitys on olKonkari lut huimaava. Sopimuspalokunnan kautta löysin palomiehen ammatin. Uskon sopimuspalokuntien tulevaisuuteen. Nykyinen palokuntalainen on aikamoinen monitoimimies. Itse olen ollut mukana pitkään. Niin, tietysti sopimusneuvottelut ovat käynnistymässä. Alkuvuosina ei tarvinnut paljon kouluttautua, tekeminen opetti. . Markku Leinonen 57, pkp naimisissa, palokunnan päällikkö, palokunnassa 46 vuotta, sähköasentaja, työsuojeluvaltuutettu Olen toiminut palokunnan päällikkönä 34 vuotta ja meillä on ollut koko ajan hyvä ja osaava porukka. Hanna Vilkki 46 perheellinen, kaksi lasta, keittiöpäällikkö, palokunnassa neljä vuotta tällä erää ja aiemmin useita vuosia, sairaanhoitaja Kymenlaakson keskussairaalassa Äitini ja veljeni houkuttelivat minut mukaan jo 1970-luvulla. Taisi olla kolme tai neljä samalta luokalta. Uskon myös, että palokunnallamme on edelleen tärkeä asema pelastuslaitoksen yhteistyökumppanina. Muutama vuosi sitten ”Mauno” (=Markku Leinonen) tuli käymään ja puhui minut ympäri. Kolme meistä on aktiivisesti vielä mukana. Tässä sitä taas ollaan. Lähdimme aikanaan Anjalan kunnantalon hiilivarastosta ja nyt olemme kaikki saman katon alla ajanmukaisella asemalla. Olen järjestöihminen ja jotain toimintaa pitää olla. Omien kiinteistöjen ylläpito aiheuttaa jatkuvasti päänvaivaa taloudessa. Tämä toiminta on ollut hyvää vastapainoa leipätyölle, vaikka välillä vaimo sanoo, että vie myös sänkysi sinne palokuntaan, kun aina siellä ”luuhaat”. – Stora Enson tehtaalta poistettiin yksi paperikone ja henkilömäärä vähentyi. Suurena haasteena koen yhdistyksemme talouden tasapainottamisen. Pyrimme neuvottelemaan asiat ratkaisuun. Kilpailutoimintaa pidän erittäin hyödyllisenä tietojen ja taitojen kehittymisen kannalta
42 Alueelliset pelastusliitot Suomessa OSA 6. Pohjois-Savon Pelastusalan Liitto Teksti Pekka Koivunen Kuvat Pekka Koivunen ja Pohjois-Savon Pelastusalan Liitto Pohjois-Savossa Kaikki kunnat ovat pelastusalan liiton jäseniä
Yhteistyötä liittojen kesken on vähemmän kuin aikoinaan, mikä on havaittu myös Pohjois-Savon Pelastusalan Liitossa. Osa-aikaisten, henkilökohtaisella sopimuksella pelastuslaitoksen kanssa olevien palokuntalaisten palomieskerhojen määrä on myös vähäinen. – Vapaaehtoishenkilöstön peruskurssit ja täydennyskoulutus ovat luonnollinen osa toimintaamme, kuten muillakin liitoilla. – Tarkkana tässä saa olla. Tämä on taas vaikuttanut esimerkiksi myös Sivis-tuottojen vähenemiseen. Tähän on syynä lähinnä koulutustuottojen vähentyminen. Yritysja laitossuojelukursseja liitto järjesti viime vuonna erinäisistä haasteista johtuen kuusi kappaletta. – Meillä liitossa varsinaisia jäseniä on yhteensä 28. Vaikeaa tulee olemaan, mutta eiköhän tässä selvitä. Uskoa tulevaan kuitenkin löytyy Liiton tulevaisuuteen Tarmo Karnaattu suhtautuu luottavaisesti. Vuonna 2023 teimme vaihteeksi positiivisen tuloksen. – Maakunnassamme vapaaehtoisia palokuntayhdistyksiä on perinteisesti ollut vähän. – Nykyään on aiempaa vaikeampi saada vapaaehtoisia liiton tapahtumien järjestelyihin kuten kilpailuihin ja leireille. Karnaattu ottaa esiin myös muita haasteita. Pääpaino koulutuksessa Pohjois-Savon Pelastusalan Liitto tuottaa palokuntakoulutuksen lisäksi varautumisja yrityskoulutusta. Vuonna 2022 vastaavia koulutustilaisuuksia oli 27 ja osallistujia 926. – Meillä on usean muun liiton tavoin pulaa kurssinjohtajista ja kouluttajista. Erityisesti väestönsuojan hoitajan kurssin kysyntä on hiipunut. Tärkein haaste on kuitenkin palokuntatoimintaan osallistuvan nuorison ja nuoriso-osastojen vähentyminen. Näistä kuntia tai kaupunkeja on 19, vapaaehtoista palokuntia kaksi, yritysjäseniä viisi ja muita yhdistyksiä/kerhoja on kaksi. Tämä näkyy meillä erityisesti vähäväkisillä alueilla. Vapaaehtoisten palokuntien vähyyttä Karnaattu selittää Pohjois-Savon alueen palokuntarakenteella. Halukkaita lapsia ja nuoria olisi kyllä tulossa toimintaan mukaan, mutta kun ei ole riittävästi ohjaajia/vetäjiä. Pohjois-Savon Pelastusalan Liitto on harvinainen yhdistys alueellisten pelastusliittojen yhteisössä: kaikki Pohjois-Savon kunnat ovat sen jäseniä. – Olemme superyleishyödyllisiä yhdistyksiä ja olisi Pohjois-Savon alueen kannalta surullista, jos toiminta hiipuisi. Pääosassa muita alueellisia liittoja kuntajäsenten määrä on joko nolla tai vain osa alueen kunnista on liiton jäseniä.. Kurssien suosion laskulla vaikutus liiton talouteen Toiminnanjohtaja Tarmo Karnaattu on huolissaan lähitulevaisuuden näkymistä. Viime vuonna varautumiseen ja väestönsuojeluun liittyviä koulutustilaisuuksia toteutui seitsemän kappaletta ja niihin osallistui 138 henkeä. Toteutamme ne tiiviissä yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa. Vuosi 2024 oli reilusti tappiollinen. Tämä on maanlaajuinen iso haaste. ?. 43 L iiton jäsenprofiili poikkeaa toiminnanjohtaja Tarmo Karnaatun mukaan selvästi muista alan liitoista. Varautumiseen liittyvien koulutustilaisuuksien vetovoima on Tarmo Karnaatun mukaan heikentynyt vuodesta 2022. Tarmo Kaarnaattu allekirjoittaa myös pelastusalan liitoissa yleisen ongelman. – Ukrainan sodan aiheuttama voimakas nousu osallistujien määrässä on selvästi kääntynyt laskuun. Koulutettavia näissä tilaisuuksissa oli 78. – On muitakin asioita, joita liitot voisivat tehdä yhdessä sen lisäksi, että meillä on esimerkiksi kolmen laitoksen ja pelastusalan liittojen yhteinen nuorisoleiri
– Kuopion palopäällikkö ja silloinen liiton puheenjohtaja Jorma Westerholm ilmoitti, että toiminnanjohtajan paikka liitossa on minun. Kymenlaakson aikaan sisältyi muun muassa jäsenyys Anjalan VPK:ssa ja projektityötä Kaakkois-Suomen Pelastusalan liitossa. – Tämä työ on ollut sitä, mitä ajattelin. – Liitossamme on aina ollut mainio porukka, hyvä hallitus ja toimikunnat. Vuonna 2024 palkitut: Vuoden kouluttaja: Sajo Jokihalme Vuoden nuorisotyöntekijä: Jere Hotti Vuoden pelastustekopalkinto: Teemu Hokkanen ja Tomi Toivanen. Liitto palkitsee Vuodesta 2002 lähtien Pohjois-Savon Pelastusalan Liitto on valinnut vuoden kouluttajan ja vuoden nuorisotyöntekijän. Loppuvuodesta 1998 matkalla työpaikkahaastattelusta Kuopiosta tuli soitto. Lama-aikana kaupalliseksi metsätalousinsinööriksi Joensuussa ja Briteissä opiskellut Karnaattu täydensi opiskeluja Laureassa turvallisuusalan tradenomin pilottiluokalla. Pelastuslaitokseen suhteet ovat kohdallaan eli kaiken kaikkiaan on ollut mukavaa ja antoisaa tehdä yhteiskunnallisesti merkittävää työtä täällä Savossa. Sitten siirryimme Linnanpellon kautta Aseveljenkadulle. – Tämän ensimmäisen vuoden aikana olen päässyt aika hyvin alaan kiinni, mutta joka päivä tulee uutta omaksuttavaa, päättää toimistosihteeri Ninni Kääriäinen. Pelastusala on Kääriäisen mukaan aivan oma maailmansa. Taloushallinnon ammattitutkinnosta Savonia-ammattikorkeakoulusta valmistunut Ninni Kääriäinen ehti ennen liiton toimistosihteerin työtä toimia asiakaspalvelu ja taloushallinnollisissa työtehtävissä. – Silloin sain jo hyvän kuvan, mistä pelastusliiton toiminnassa on kyse. 44 Kotkasta Kuopioon Alkujaan kymenlaaksolainen Tarmo Karnaattu on jo lähes 26 vuotta ollut savolainen. Nuorten aktivoinnin Ninni Kääriäinen näkee yhtenä liiton tulevaisuuden kannalta tärkeänä toimintamuotona. Täällä Tehdaskadulla olemme olleet nyt kuutisen vuotta. Paljon opeteltavaa, uusi maailma Punaiset autot ja siniset vilkut olivat ainoat asiat, jotka kuopiolainen Ninni Kääriäinen,31, pelastusalalta tunsi, kun vuosi sitten helmikuussa hänelle tarjottiin työpaikkaa pelastusalan liitossa. Karnaatun pitkän uran aikana liiton toimisto on vaihtanut osoitetta useasti. Pitkän ura alueellisten pelastusliittojen palveluksessa ollut Tarmo Karnaattu pitää työstään. . – Aloitin Piispankadulla keskustassa. – Olemme muun muassa käyneet uudessa kuopiolaiseessa palokuntayhdistyksessä keskustelemassa nuoriso-osaston käynnistämisestä. Monipuolisen toimistotyön lisäksi osallistun kurssien järjestelyihin, leirivalmisteluihin ja toimin myös nuorisotoimikunnan sihteerinä. Vuoden pelastusteko-palkinto on annettu vuodesta 2007 alkaen
45 kolumni PALOKUNTIEN ENSIVASTEHÄLYTYSTEN tehtävämäärien putoaminen huolestuttaa. SOPIMUSHENKILÖSTÖN MOTIVOINTI tai arvokkaan auttamishalun ymmärtäminen eivät valitettavasti tunnu aina olevan myöskään pelastustoimen viranhaltijoiden vahvuusaluetta. Eivätkö sopimuspalokuntien elinvoimaisuus ja niiden henkilöstön motivoituneisuus yhdistettynä henkeä pelastaviin ensitoimenpiteisiin ja hätätilapotilaiden saavuttamiseen nopeasti olisi mitä parhainta synergiaa. IHMISHENKIEN OHELLA ensivastetoiminnan näivettäminen alkaa vaarantaa myös sopimuspalokuntalaisten motivaatiota – etenkin pienemmillä paikkakunnilla. Muuan sopimuspelastaja, joka on jaksanut vuosikausia harjoitella ja kouluttautua, on hankkinut evykeikoilla runsaasti kokemusta ja olisi mielellään valmis singahtamaan kotisohvalta puhelimen piipatessa lähimmäisensä avuksi, havahtuukin nyt sinisten valojen välkkeeseen, kun ambulanssi kaartaa Kun auttaja ei saa auttaa naapurin mummonmökin pihaan. Paljon on onnistuttu tekemään sen eteen, että moni uutterasti kuntoaan, osaamistaan ja valmiuttaan ylläpitävä sopimuspelastaja on alkanut miettiä vakavasti, onko koko touhussa mitään järkeä. Ensihoidon vasteita määrittelevien terveydenhuollon viranhaltijoiden vastuulla ei ensisijaisesti ole miettiä pelastustoimen sopimushenkilöstön motivaatiota. Ensihoidon vasteissa ensivasteyksiköt ovat yhä harvinaisempia. ”Huomennahan olisi muuten tieliikennepelastamista viikkoharjoituksissa. Ensihoidon ja pelastustoimen synergialla kuitenkin perusteltiin pelastustoimen liittämistä hyvinvointialueiden organisaatioon. Hyvä vähän kerrata, on edellisestä kolarikeikastakin jo pian kaksi vuotta, nykyisen vasteen mukaan kun vakinaiset hoitaa ellei ole päällekkäinen tehtävä…” LINGOTTUA JAAKKO LINKO ensihoitajaksi opiskeleva, ensivasteesta aikoinaan maaseudulla innostunut kaupunkipalokunnan varapäällikkö. Lisäksi marginaalisiin säästöihin vedoten on viime aikoina kuultu perusteltavan jopa päätöksiä, joissa ensivasteyksiköiltä otettaisiin pois niinkin olennaiset hätätilapotilaan auttamisen työkalut kuten happi tai anafylaksian hoidossa ensisijaisen tärkeä Epipen-kynä. ”Viime viikolla ammattihööki kaupungista kävi raivaamassa meidän paloaseman kulmalla tielle kaatuneen puun”, muistelee sopimuspelastaja katsellessaan ikkunastaan mummonmökin pihassa yhä seisovaa ambulanssia. ”Ottaakohan sitä taas pumpusta, oltaisiin kyllä ehditty ainakin kymmenen minuuttia ennen lanssia tuonne rauhoittelemaan ja Dinit-suihketta antamaan?” KUN SOPIMUSPALOKUNNAN kokonaistehtävämäärä putoaa ensivastehälytysten harvinaistumisen myötä, saattaa tällä olla negatiivisia vaikutuksia laajemminkin palokunnan motivaatioon ja valmiuden ylläpitoon
Seminaariin osallistui yli 150 henkeä paikan päällä ja 75 henkeä verkon kautta. SSPL Ajankohtaiseminaari 2025 Katso seminaari tallenne tästä: https://www.youtube.com/ watch?v=S4nzXkXbkOI. Perjantai-ilta huipentui Turvatan järjestämään sammutusasuseminaariin. paikan vaihdoksella ja tuomalla mukaan yhteistyökumppaneita. Lauantaina esillä olivat seminaarin pääyhteistyökumppani Turvata ja yhteistyökumppanit CGI ja Kestoturva. Päivän aikana kuultiin muun muassa terveiset pääkallopaikalta pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakan tuomana, pelastusjohtajien puheenjohtaja Seppo Lokan katsaus menneeseen ja tulevaan sekä puolustusvoimien pelastuskomentaja Yrjö Lindroosin katsaus ajankohtaisiin asioihin ja tulevaan. SSPL uudisti seminaaria myös tuomalla sen Scandic Rosendahliin, joka olikin erinomainen valinta seminaarin pitopaikaksi. Seminaarin juonsi ammattimaisin ottein Hyvinvointialueyhtiö HYVIL Oy:n kehittämispäällikkö Vesa-Pekka Tervo. 46 Teksti Ari Maskonen Seminaari oli jälleen onnistunut kokonaisuus. SSPL on uudistanut seminaaria mm. Seminaarin videotallennetta on tähän mennessä katsottu jo 1000 kertaa
47 Sopimuspalokuntien Vuosikirja 2024 SSPL esitteli uunituoreen Sopimuspalokuntien vuosi 2024-julkaisun Ajankohtaisseminaarissa. Katso seminaari tallenne tästä: https://www.youtube.com/ watch?v=S4nzXkXbkOI. Julkaisu lähetetään kaikkiin jäsenpalokuntiin, ja toivottavasti pyörii asemilla luettavana pitkään
Suomessa valtaosa lumivyörymaastosta sijaitsee Lapin ja Koillismaan tunturialueilla. Yleisimpien tehtävien riskinhallintaan pelastusalan koulutus antaa hyvät valmiudet, ja työelämässä syntyy rutiineja tehtävien hoitamiseen. Useimmiten lumivyöryjä tapahtuu runsaiden lumisateiden, tuulisten kelien ja suurien lämpötilanvaihtelujen seurauksena. Ulkoilun, etenkin vapaalaskun ja tuntureilla liikkumisen suosion kasvun sekä ilmastonmuutoksen tuomien epävakaiden talvien on arvioitu lisänneen läheltä piti -tilanteita sekä pelastustoimen lumivyörytehtäviä. Lumivyöryt Lumivyöryt ovat jokatalvinen ilmiö, jossa lumimassa valuu alas jyrkkää rinnettä. Lumivyörytilanteet ovat pohjoisen harvinainen tehtävätyyppi, minkä johtamiseen tai suorittamiseen pelastusalan koulutus ei anna riittäviä valmiuksia eikä henkilöstölle kerry paljoa kokemusta lumivyörytehtävistä. Turvallinen liikkuminen lumivyörymaastossa sekä etsintäja pelastustoimet vaativat erityisosaamista, harjoittelua ja erityisvarusteita. Suurimmassa osassa lumivyöryjä ei tapahdu vahinkoja eivätkä ne aiheuta pelastustoimenpiteitä. Riskienhallinta harvinaisilla tehtävillä vaativassa toimintaympäristössä:. Suurin osa suomalaisesta pelastushenkilöstöstä ei joudu koskaan tekemisiin lumivyöryjen kanssa. 48 Esimerkkinä lumivyörypelastustehtävät Pelastushenkilöstö tunnistaa ja hallitsee hyvin tavanomaisten tehtävien, kuten tulipalojen ja liikenneonnettomuuksien riskit. Lumivyörytyyppejä on useita, mutta valtaosan onnettomuuksista aiheuttaa laattalumivyöry, jossa suuri massa ja vyöryn korkea liike-energia voivat aiheuttaa paljon vahinkoa. Lisäksi pelastustoimen toimintaohjeet ja -mallit eivät tarjoa kunnollisia työkaluja johtamiseen ja riskienhallintaan lumivyörymaastossa toimittaessa. Suomessa lumivyöryn seurauksena on kuollut kuusi henkilöä viimeisen 70 vuoden aikana. Tilanteiden johtaminen vaatii laaja-alaista ymmärrystä lumivyöryilmiöstä, toimintaympäristöstä, riskeistä sekä erilaisista pelastustaktiikoista ja -tekniikoista
Teksti ja kuva Joonas Kortelainen, hankepäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto Riskienhallinta lumivyörymaastossa ja -pelastustilanteissa Lumivyörypelastustilanteet sisältävät usein hankalasti hallittavia riskejä vaativassa toimintaympäristössä. Pelastustehtävän olosuhteet voivat olla varsin epäsuotuisat. Lumivyörypaikat sijaitsevat usein etäällä ja kohteisiin saavutaan moottorikelkoilla tai helikopterilla. ??. Kuvan etualalta kulkee Kellostapulinkurun hiihtolatu. Pienetkin lumivyöryt voivat olla vaarallisia. Jyrkillä rinteillä tai muuten hankalakulkuisessa maastossa loppulähestyminen voidaan tehdä suksilla tai lumikengillä. Lisäksi alueilla voi olla katveita matkapuhelinja Virve-verkoissa, mikä aiheuttaa ongelmia tiedonkulkuun. Tilanteessa voi olla tuulista, kylmää, pimeää, huono näkyvyys, tuiskulunta tai vesisade
Uudet lumivyöryt ovat harvinaisia, mutta sen seuraukset voivat olla erittäin vakavia. Kuva Joel Kauppinen Kuva Joonas Kortelainen. Turvallisuus pelastustehtävillä edellyttää aktiivista riskienhallintaa: vaarojen tunnistamista, riskien jatkuvaa arviointia ja merkittävien riskien pienentämistä tai poistamista. Pelastajat saattavat altistua lumivyörylle lumivyörymaastossa liikuttaessa. Hankkeen rahoittaa Palosuojelurahasto sekä Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitokset. Ulkomailla on sattunut tällaisia pelastushenkilöstöön kohdistuneita kuolemaan johtaneita onnettomuuksia. Suomen Palopäällystöliiton Turvallisuutta lumivyörymaastoon: Työkaluja pelastustoimelle ja tietoa liikkujille -hankkeessa parannetaan lumivyörymaastossa liikkumisen ja lumivyörypelastustilanteiden johtamista ja riskienhallintaa. Lisätietoja hankkeesta: sppl.fi/lumi. Lumi-hanke tuo tehoa ja turvallisuutta Lumi-hankkeessa tuotetaan kartta-aineisto lumivyöryjen vaara-alueista. 50 Lumivyöryriski on näkymätön ja hankalasti arvioitava. . Lumivyörypelastustilanteessa uusi lumivyöry voi tapahtua joko uudelleen latautuneelta tai viereiseltä rinteeltä. Hankkeessa tuotetaan koulutusmateriaalia, kohdekortteja tärkeimpiin lumivyörypaikkoihin, vyöryjen leviämismallinnus sekä lumivyörypelastustehtävien johtamisen pilottikoulutus. Helikopteri mahdollistaa nopean siirtymisen vaikeasti saavutettaviin kohteisiin. Riskienhallintateoriassa tämän tyyppisiä epätodennäköisiä ja tuntemattomia, mutta seurauksiltaan vakavia tapahtumia kutsutaan mustiksi joutseniksi. Tarvittaessa tehtävä keskeytetään, jos riskit ovat liian suuret tai hallitsemattomat
Kamerassa on 3,2 tuuman LCD-näyttö ja intuitiivinen käyttöliittymä. Lämpötila-alue on -20 °C:sta 1200 °C:een. 4,3 tuuman FT31 kestää 260 °C:n ympäristölämpötilan lyhytaikaisesti, mikä lisää sen käyttömahdollisuuksia vaativissa pelastustehtävissä. Lämpöja visuaalikameroiden yhdistelmä, LED-työvalo sekä pitkä akunkesto varmistavat, että laitteet ovat valmiina toimintaan. Yhteiset ominaisuudet Molemmat mallit tarjoavat useita väripaletteja eri sovellustarpeisiin, kuten perus, musta-kuuma, valkoinen-kuuma, palo ja pelastus. HIKMICRO FB21-lämpökamera on varustettu 256 x 192 pikselin IR-resoluutiolla ja <40 mK lämpöherkkyydellä. Suojausluokka on IP65. HIKMICRO FT31-lämpökamerassa on 384 x 288 pikselin IR-resoluution ja <30 mK lämpöherkkyys. Sen lämpötila-alue ulottuu -20 °C:sta 550 °C:een. Sisäänrakennettu muistiin voitallettaa kuvia myöhempää analysointia varten. Lisätiedot: Infradex Oy Ansatie 5 D 01740 Vantaa Myynti ja asiakaspalvelu: +358 9 876 1011 info@infradex.fi www.infradex.com/ Infradex Oy:ltä kaksi uutta lämpökameraa
52 Uutuus VIKING Stretch Uusi tekninen VIKING Stretch kevytasu on erityisesti suunniteltu pelastustehtäviin joihin ei liity savusukellusta Hyväksynnät: EN 16689:2017, EN 343:2019, EN ISO 20471:2013/A1:2016 3, EN 1149-5:2018, EN ISO 11612:2015, EN 13688:2013/A1:2021 VIKING Stretch ominaisuudet n Heijastava huomioväri n Hengittävyys ja vedenpitävyys n Liekinkestävyys n Täydellinen istuvuus joustavalla GORE-TEX ® kalvolla Ennennäkemätön liikkuvuus ja mukavuus VIKING-FIRE.COM Lahkeen lähelle sijoitetut valinnaiset puukkotaskut Puvussa valinnainen radiotasku Valinnaiset tuuletusvetoketjut takana tarjoavat lisämukavuutta Valinnainen vyötärönauha auttaa suojaamaan kaikissa sääolosuhteissa. B_Finland_ad_STRETCH_W205xH275_january2025.indd 1 B_Finland_ad_STRETCH_W205xH275_january2025.indd 1 27.01.2025 09.38 27.01.2025 09.38
– Viisaasti varautuvassa Itä-Suomessa on mahdollista kehittää ratkaisuja muuttuvan turvallisuusymKata Safety Oy:n Janne Rahunen: Varautumisessa hyvää kehitystä päristön tarpeisiin. – Lisäksi sisäministeriö käynnisti laajasti toimijoita osallistavia työryhmiä, joissa luodaan ohjeita muun muassa väestönsuojien kunnossapitoa ja pelastussuunnitelmia varten. Toimitusjohtaja Janne Rahusen mukaan viranomaisyhteistyö on tiivistynyt ja hyvä kehitys näyttää jatkuvan. Vaikka yhteistyötä on tiivistetty, aina on varaa parantaa, muistuttaa Rahunen ja toistaa lanseeraamaansa ajatusta viisaasti varautuvasta Itä-Suomesta. Yrityksillä on paljon annettavaa viranomaisten suuntaan – asiantuntemusta ja detaljitietoa. Viranomaisyhteistyötä on Rahusen mukaan lisätty, kuten myös erilaisten harjoitusten määrää. Viime vuoden aikana asiat ovat kehittyneet parempaan suuntaan. Lisätiedot: Kata Safety Oy Janne Rahunen toimitusjohtaja 045 196 4006 janne.rahunen@kata.fi Uutuus VIKING Stretch Uusi tekninen VIKING Stretch kevytasu on erityisesti suunniteltu pelastustehtäviin joihin ei liity savusukellusta Hyväksynnät: EN 16689:2017, EN 343:2019, EN ISO 20471:2013/A1:2016 3, EN 1149-5:2018, EN ISO 11612:2015, EN 13688:2013/A1:2021 VIKING Stretch ominaisuudet n Heijastava huomioväri n Hengittävyys ja vedenpitävyys n Liekinkestävyys n Täydellinen istuvuus joustavalla GORE-TEX ® kalvolla Ennennäkemätön liikkuvuus ja mukavuus VIKING-FIRE.COM Lahkeen lähelle sijoitetut valinnaiset puukkotaskut Puvussa valinnainen radiotasku Valinnaiset tuuletusvetoketjut takana tarjoavat lisämukavuutta Valinnainen vyötärönauha auttaa suojaamaan kaikissa sääolosuhteissa. B_Finland_ad_STRETCH_W205xH275_january2025.indd 1 B_Finland_ad_STRETCH_W205xH275_january2025.indd 1 27.01.2025 09.38 27.01.2025 09.38. Suomen väestönsuojien Rahunen ennakoi lähivuosina tarvitsevan laajempia remontteja. – Korostan yhteistyön merkitystä varautumisessa. Tässä tavoitteessa viime vuonna käynnistynyt yhteistyö yli maakuntaja toimialarajojen on ehdottomasti tervetullutta. 53 Varautumisen asiantuntijayritys ja säteilymittareiden valmistaja ja järjestelmäkehittäjä Kata Safety Oy luonnehtii vuotta 2024 kokonaisvarautumisen kannalta positiiviseksi. Valtiovallalta tärkeä ruohonjuuriteko oli koko väestölle julkaistu Häiriöja kriisitilanteisiin varautuminen -opas
Laaja valikoimamme VIRVE-päätelaitteita, lisätarvikkeita ja ruggeroituja älylaitteita takaa sen, että pystymme räätälöimään tarpeisiisi sopivan kokonaisuuden. Toimimme Erillisverkkojen Virve 2 -päätelaitteiden toimittajakumppanina ja vastaamme laitteiden elinkaaripalveluista! • VIRVE-päätelaitteet ja lisävarusteet • Ruggeroidut puhelimet, tabletit ja tietokoneet • Ryhmävideopalveluratkaisut • Kuulosuojaimet ja savusukellukseen tarkoitetut kommunikaatiotuotteet • Elinkaaripalvelut • Vuokraus ja leasing Senop Communications Hatanpään valtatie 30 33100 Tampere Myynti ja huolto: puh. 0800 188 011 senop.communications@senop.fi KUMPPANISI KRIITTISEEN KOMMUNIKAATIOON Tutustu kattavaan tuotevalikoimaamme verkkokaupassamme: Kauppa.Senop.fi. 54 SENOP COMUNICATIONS tarjoaa kokonaisvaltaista palvelua, jossa turvallinen viranomaisviestintä yhdistyy elinkaaripalveluihin saumattomasti. Voit luottaa asiantuntemukseemme myös Virve 2 -aikakaudella
Lisätiedot: millog.fi. Voit luottaa asiantuntemukseemme myös Virve 2 -aikakaudella. 55 SENOP COMUNICATIONS tarjoaa kokonaisvaltaista palvelua, jossa turvallinen viranomaisviestintä yhdistyy elinkaaripalveluihin saumattomasti. Toimimme Erillisverkkojen Virve 2 -päätelaitteiden toimittajakumppanina ja vastaamme laitteiden elinkaaripalveluista! • VIRVE-päätelaitteet ja lisävarusteet • Ruggeroidut puhelimet, tabletit ja tietokoneet • Ryhmävideopalveluratkaisut • Kuulosuojaimet ja savusukellukseen tarkoitetut kommunikaatiotuotteet • Elinkaaripalvelut • Vuokraus ja leasing Senop Communications Hatanpään valtatie 30 33100 Tampere Myynti ja huolto: puh. Lämmittimen valmistaja, norjalainen Euroheater on erikoistunut ympäristöystävällisten ja energiataloudellisten lämmitysjärjestelmien kehittämiseen. Laaja valikoimamme VIRVE-päätelaitteita, lisätarvikkeita ja ruggeroituja älylaitteita takaa sen, että pystymme räätälöimään tarpeisiisi sopivan kokonaisuuden. Sitä voidaan käyttää myös pelastusajoneuvojen kriittisten toimintojen suojeluun ja huoltotelttojen lämmittämiseen. 0800 188 011 senop.communications@senop.fi KUMPPANISI KRIITTISEEN KOMMUNIKAATIOON Tutustu kattavaan tuotevalikoimaamme verkkokaupassamme: Kauppa.Senop.fi Lämpöä pelastustehtäviin Millog Oy on tuonut Suomen markkinoille dieselillä ja polttoöljyllä toimivan kannettavan lämmittimen, joilla voidaan esimerkiksi estää potilaan kylmettyminen, kun häntä pelastetaan ajoneuvosta tai rakenteista. Suomessa Euroheater-tuotteita edustaa Millog Oy
010 616 1400 www.saurus.fi ALL IN RESCUE. 56 Saurus Oy Saunatie 5, 40900 Säynätsalo | Puh
Se soveltuu varsinkin parkkihalleissa, pysäköintialueilla tai autolautoilla syttyvien palojen tukahduttamiseen. Tuote kestää kovaa kuumuutta ja on tarkoitettu palojen alkusammutukseen. 010 616 1400 www.saurus.fi ALL IN RESCUE Suomalainen FireAidBox tuo markkinoille uudenlaisen ratkaisun henkilöautojen alkusammutukseen: palamattomasta materiaalista valmistettu, pyörillä siirrettävä kevytrakenteinen alkusammutustalli. Alkusammutustalli on jo herättänyt suurta mielenkiintoa markkinoilla, ja sen ensimmäinen käyttökohde on Keski-Suomen Osuuspankin puoliksi omistama Jyväskeskuksen parkkihalli. Tuote on patentoitu Suomessa, Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa. 57 Saurus Oy Saunatie 5, 40900 Säynätsalo | Puh. Seuraava tavoitteemme on tuotteen tuominen sarjavalmistukseen, ja tässäkin Valmet Automotive on osaamisellaan meille suureksi avuksi, kertoo FireAidBox Oy:n toimitusjohtaja Timo Jokinen. Se sulkee palavan kohteen sisälleen, ja ehkäisee näin savu-, nokija kuumuusvahinkoja ympäristössä. – Haluan kiittää kaikkia yhteistyökumppaneitamme FireAidBox mullistaa henkilöautojen alkusammutuksen uudella tuotteella ja erityisesti Valmet Automotivea heidän monipuolisesta tuestaan tuotteen markkinoille saamiseksi. Kuopion Pelastusopistolla tehdyissä testeissä palon lämpötila laski alle minuutissa 750 asteesta 400 asteeseen, kun alkusammutustalli vähensi palon hapensaantia ja näin laski palointensiteettiä. Lisätiedot: Timo Jokinen jokinetimo@gmail.com 0505585600
58 Nostolavaveteraani eläkkeelle Teksti ja kuva Pekka Koivunen
Olemme myös neuvoa-antavassa roolissa esimerkiksi normeja ja standardeja valmisteltaessa. – Olen kouluajoista alkaen ollut paljon ihmisten kanssa tekemisissä. Vaikka teknologiat ovat vuosien varrella kehittyneet huimasti, on myyntityössä tärkeintä kontakti ihminen ihmiselle. Muutos pelastustoimen alueellisen järjestelmään oli merkittävä, koska potentiaalisten asiakkaiden määrä romahti 21:een. Kaupanteko ja tekniikka sähköistynyt Toimintaympäristön muutosten lisäksi myös kaupanteko, niin tarjousvaiheessa kuin kaupan solmimisessa, on tänään aivan erilaista kuin viime vuosituhannella. Ura alkoi vauhdikkaasti; seitsemästä tarjouksesta läpi meni kuusi. – Yhdistyksen näkyvin toiminta muoto on joka toinen vuosi järjestettävät Turvallisuusmessut. – Myyntitoiminnan lisäksi osallistuin tuotekehitykseen, esimerkiksi suunnittelemalla, miten ohjauslaitteesta tehdään kaupallinen ja toimiva kokonaisuus. Kävin hankkimassa siihen ohjausjärjestelmän Saksasta. Paljasjalkaisen turkulaisen pitkää uraa nostolavojen parissa edelsivät vuodet Muotitalo Kestilän ja Rantasipin sekä Harjattula Golf ja Country Clubin palveluksessa. Myös Keski-Euroopassa tapahtui samanlaisia rakenteellisia muutoksia asiakaskunnassa. – Nyt kaikki tapahtuu sähköisesti tietokoneella. – Aloitin Vemalla vuonna 1996. Oikeastaan ainoat paperit ovat tänään dokumentteja, jotka tarvitsee allekirjoittaa. Tuotteiden tekniikka on Kangasniemen mukaan kehittynyt merkittävästi. Vauhdikas alku Timo Kangasniemi kertoo Veman saaneen vientikauppoja Ruotsista ja Sveitsistä. Yrityksen perustaja Aimo Muuriaisniemi otti minut hommiin myyntipäälliköksi. Muutoksia asiakaskunnassa Timo Kangasniemi on kokenut työssään toimintaympäristön muutokset niin kotimaassa kuin ulkomailla. – Kun tulin Vemalle nostolava-autot olivat manuaaliohjattuja, eli ei tietokoneita, Vuonna 1998 Vemalla valmistettiin ensimmäinen tietokoneohjattu auto. Viimeiset kaksi vuotta ennen Vemaa Kangasniemi toimi ulkomaankauppaliiton asiamiehenä. Käyttöohjekirjojen kääntäminen auttoi ymmärtämään nostolavojen tekniikkaa ja käyttöä. SPLY Timo Kangasniemi on viimeiset 10 vuotta toiminut Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistyksen (SPLY) puheenjohtajana. Ulottuvuudet ovat lisääntyneet ja kehitystä on tapahtunut erityisesti laitteiden ohjauksessa. Ihminen ihmiselle Timo Kangasniemi on tunnustaa olevansa vanhan koulukunnan myyntimies. – Yhdistys pyrkii olemaan ajan tasalla, mitä maailmalla tapahtuu pelastusalan kalustoja varustekehityksessä. Myös Aasian markkinat aukesivat. – Vuosituhannen vaihteessa Suomessa oli 452 kuntaa, jotka hoitivat pelastustoimen alueellaan pääosin yksin. Yrityksen toimitusjohtaja on Jarmo Muuriaisniemi ja hallituksen puheenjohtaja on yrityksen omistaja, hongkongilainen Joseph Yip. Hän jätti puheenjohtajan tehtävät seuraajalleen Iivari Kalliomäelle. SPLY:ssä on puolet vientiyrityksiä, puolet tuontiyrityksiä, minkä Kangasniemi näkee positiivisena suomalaisen asiakkaan kannalta. Paperia ei kuskata paikasta toiseen. Timo • Syntyi Turussa 1959 • Vaimo ja neljä aikuista lasta • Varusmiespalvelus Lahden urheilukoulussa • Nuorten alppihiihtomaajoukkueessa, SM-hopeaa pujottelussa 17-vuotiaana • Purjehdus pitkään ykkösharrastus, muun muassa Gotland Runt 14 kertaa • Eläkesuunnitelma: golfia vaimon kanssa kotimaassa ja ulkomailla Vema Lift Oy on Kaarinassa toimiva yritys, joka valmistaa nostolava-ajoneuvoja erityisesti pelastusalalle. 59 Kaarinalaisen Vema Lift Oy:n myyntipäällikkö Timo Kangasniemi siirtyy viettämään ansaittuja eläkepäiviään 29 vuoden palvelun jälkeen. Vema Lift Oy:n toimipaikka sijaitsee osoitteessa Lakimiehenkatu 2, 20780 Kaarina.. Tuolloin oli viety neljä konetta Taiwaniin, ja yritys tarvitsi kielitaitoisen henkilön lisääntyneitä ulkomaanoperaatioita varten. Vuonna 2024 Vema Lift Oy yritys työllisti 38 henkilöä
Vema Lift on maailmanlaajuinen palonsammutusajoneuvojen järjestelmätoimittaja. Tämän yhteistyön taustalla ovat Veman Vice President Marko Kärkkäinen ja GTE:n hätäajoneuvojen Account Manager Maurice Boin.. Yritys on palvellut asiakkaita 1980-luvun lopulta lähtien ja toimittanut lähes tuhat nostolava ratkaisua ympäri maailmaa. Yrityksen valikoima kattaa yli 1 200 raskasta ajoneuvoa, mukaan lukien MAN-, IVECOja Volkswagen-merkit. Yritys on edustettuna eri teollisuudenaloilla, kuten rakentamisessa, logistiikassa, kaivosteollisuudessa ja maataloudessa. GTE tarjoaa asiakkailleen laajan jälleenmyyntija tukiverkoston. GTE:n ajoneuvot ja perävaunut on suunniteltu Afrikan olosuhteiisiin. Lisätiedot: Marko Kärkkäinen +358 40 771 2442 marko.karkkainen@vema.fi GTE Group on kansainvälisesti tunnettu raskaiden ajoneuvojen toimittaja, joka on erikoistunut Afrikan markkinoihin. Vuodesta 2023 yritys on toiminut modernissa 9 200 neliömetrin tehtaassa Kaarinassa, joka kaksinkertaisti yrityksen tuotantokapasiteetin ja sisältää huoltoyksikön, testausalueen ja näyttelytilan uusille tuotteille. 60 Vema Lift Oy ja GTE Group strategiseen yhteistyöhön nostolava-alalla Vema Lift Oy ja GTE Group ovat solmineet strategisen yhteistyösopimuksen, vahvistaen asemaansa nostolava-alalla, erityisesti Afrikan markkinoilla. – Yhteistyö korostaa sitoutumistamme alan kasvuun ja kehitykseen. Kumppanuuden myötä me toimittamme nostolavat ja GTE tarjoaa alustat. – Tämä yhteistyö hyödyttää molempien yritysten asiakkaita ja laajentaa liiketoimintamahdollisuuksia kansainvälisesti, kertoo Veman Vice President Marko Kärkkäinen
Syksyllä 2024 Teknosafe palkkasi uuden osaajan. – Haimme henkilöä, joka on hyvin perillä alamme uusimmista käytännöistä. Tuoteryhmäpäällikkönä tärkeimpinä tehtävinä liiketoiminnan kasvun edistäminen ja yrityksen eri tuoteryhmien hallinta. – Juuri nyt on pinnalla muun muassa sammutusvaahtojen PFAS-fluoriyhdistekielto, joka koskee sekä teollisuutta, liikkuvaa kalustoa, ammattipelastajia että kiinteistöjä. – Jörn muutti Imatralle ja aloitti työt meillä syyskuun alussa. Teknosafe vahvisti rivejään Vastuullisuus on noussut Elina Metsin mukaan tärkeäksi teemaksi myös laajemmin paloturvallisuustoimialalla ja lainsäädäntöä uudistetaan voimakkaasti. Hän toimii tuoteryhmäpäällikkönä pääpainonaan Firedos-sekoittajat ja -tykit sekä vaahtonesteet ja muut komponentit. 050 601 72 Tarja Vilmi on diplomiinsinööri. Etsintä tuotti tulosta ja helmikuun alussa yrityksessä aloitti Tarja Vilmi tuoteryhmäpäällikön tehtävässä. Hänellä siis löytyy osaamista muussakin palokalustossa, Anna Helminen iloitsee. Lisätiedot: tarja.vilmi@teknosafe.fi Puh. Tarja Vilmi Teknosafen tuoteryhmäpäälliköksi Ympäristövastuuseen ja kestävään kehitykseen liittyvissä asioissa Teknosafe haluaa Anna Helmisen mukaan olla eturintamassa. Hauska yhteensattuma oli Jörnin harrastukset. Jatkuvasti muuttuva lainsäädäntö vaatii asiantuntemusta, tiedottamista sekä yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Heidän asiantuntemuksensa tulee varmasti innostamaan muuta tiimiämme, pohtii Elina Metsi tulevaisuutta. Hän oli ollut Saksassa VPK:ssa ja liittyi täällä heti mukaan paikallisen VPK:n toimintaan. Lisäksi hänen tuli sopia asiantuntijayritys-teemaan, mikä edellytti kompetenssia toimia asiantuntijana ja tarjota syvällistä tietoa sekä näkemyksiä. Tätä silmällä pitäen tunnistimme tarpeen lisäresursseille, jotka voivat tukea meitä näissä pyrkimyksissä, Teknosafen toimitusjohtaja Anna Helminen kertoo. 61 – Meillä on kasvutavoitteita, jotka edellyttävät strategista suunnittelua ja oikeanlaisia resursseja vastaamaan asiakkaidemme tarpeisiin. Jörn Erlenmaier on valmistunut saksalaisesta yliopistosta mekatroniikan insinööriksi. Tarja sopii tähän rooliin erinomaisesti, sillä hänellä on pitkä kokemus ja laaja asiantuntemus, joka tukee yrityksemme tavoitteita ja arvoja, Teknosafen osakas ja Annan sisar myyntipäällikkö Elina Metsi toteaa. Jörn on erityisesti vaahtojärjestelmäja palokalustospesialisti.. – Olen erittäin iloinen ja innoissani siitä, että Jörn ja Tarja ovat tulleet täydentämään teknosafelaisten joukkoa. Yhtiön päämiehen, FireDosin työntekijä Jörn Erlenmaier oli aikanaan rakastunut Suomeen vaihto-oppilaana ollessaan ja ilmaissut Annalle halunsa työskennellä tulevaisuudessa maassamme. Teknosafessa todettiin Jörnin olevan erinomainen vahvistus sammutusjärjestelmäosaamiseen ja tuovan vahvan panoksen kasvutavoitteiden toteutukseen
FireGround mahdollistaa myös etävalvonnan ja tapahtumien raportoinnin.. Tätä varten PSS AirBoss Connect -paineilmalaite voidaan varustaa kiinteällä radiolla. 62 Uusi Dräger FireGround ja PSS AirBoss Connect reaaliaikainen valvonta lisää turvallisuutta Dräger FireGround Accountability -järjestelmän avulla tilannepaikan johtaja saa reaaliaikaista tietoa kaikista paineilmalaitteen käyttäjistä
Totta kai ajoneuvon huolloilla, hyvällä ja näkyvällä teippauksella, renkailla ja ennen kaikkea asenteella on väliä. Romutuspalkkiot ja muu ”vihreä” hössötys on vain silmänlumetta. Jo köyhtyvä ensivastetoiminta, jonka aggressiivista alas ajoa en henkilökohtaisesti ymmärrä, nojaa vahvasti seiskoihin. Mercedes tarjoaa edelleen Vitoa ja Sprintteriä. Mikäli palokunnilla ei ole tulevaisuudessa mahdollisuutta hankkia uusia ja ennen kaikkea tieliikenneturvallisia seiskoja, putoamme kaninkoloon. Sen jälkeen on sekalainen seurakunta etuvetoisia pikkubusseja, joissa vilisee keulalla niin saksalaisia, ranskalaisia kuin japanilaisia merkkejä. Pahnan pohjimmaiseksi jää perheautoksi sopivat monitoimimallit, jotka sopivat lähinnä asemien välisiin heittoihin. Kauas on jäänyt ne ajat, kun Suomesta vietiin vanhat paloautot Viroon. ME VOIMME PAIKATA yleisesti elinkaaria satunnaisella ulkomaan tuonnilla, veroeduilla ja tuilla. Kyllä poikkeuksiakin löytyy niin avolavojen kuin entisten loppuun piiskattujen ambulanssien muodossa. 63 paikkansa, olen itse harrastanut autoja toistakymmentä vuotta. Varmasti unohdin mainita jotain malleja, mutta pointtini ymmärtää varmasti tälläkin alustuksella. Tästä on maailmalta tuhat ja yksi esimerkkiä. Lopettakaa kateellisten vinkujien kuunteleminen ja runnokaa mahdollisuus ajoneuvojen hankkimiseen läpi keinolla millä hyvänsä. VOLKSWAGEN TAVALLAAN POISTUI markkinoilta, vain ottaakseen pohjakseen Fordin. Koloa tutkimalla löydämme jo ensilähdön talleissa makaavat kaksikymppisiä viettävät sammutusautot ja säiliöautot. En väitä, etteikö esimerkiksi oman maakunnan kalustokierto toimisi. Sieltä voisi nykyään lahjoittaa toimivaa kalustoa tännepäin. Faktahan on se, että markkinoilla ei ole enää kuin muutama palokunnan kuljetustarpeisiin sopiva pikkubussi. On vaan aika helvetin lyhyttä matematiikkaa laskea sen varaan, että hyvin pesty ja pidetty auto säilyisi turvallisena hamaan loppuun asti. Mittaritaulussa legendaarinen ”Tokyo by night!” SISÄMINISTERIÖSSÄ voisi olla aika laittaa herätyskellot soimaan! PALOKUNNILLE PITÄISI, sen muodosta riippumatta, tarjota ajoneuvoverotuksellinen etu ajoneuvoon kuin ajoneuvoon. Fakta on kuitenkin se, että apu saapuu edelleenkin sinne missä sitä tarvitaan, toivottavasti jatkossakin asiallisella kalustolla. LAINATAKSENI PELASTUSJOHTAJAA, jonka nimeä en muista: ”Suomesta on tulossa kovaa vauhtia pelastusajoneuvojen hautausmaa!” Lause pitää täysin kolumni Pikku-Ville. Esimerkkejä kyllä löytyy, vaikkapa Ruotsista. JOSKUS ON MENTÄVÄ SYLTTYTEHTAALLE ja lyötävä nyrkki pöytään. HEVOSEN OMISTAMINEN se vasta kallista olisikin! Seiskat LUKUUN OTTAMATTA muutamaa pesun kestävää kansanautoilijaa, epäilen valtaosan uhranneen ajatuksiaan seiskoihin alkuvuodesta. Kateellisia emme pääse karkuun, koska jokainen tietää tämän maan olevan niitä piukassa. HARRASTEAJONEUVOT ovat vielä erillinen poikkeus, joiden rekisteröintiin saatikka verotukseen ei saada Suomessa järkevää politiikkaa aikaiseksi ikinä. Kateellisuus kyllä karisee, kun oma torppa palaa kynttilänä tai äkillinen rintakipu vie päivystykseen. SUOMALAISET PALOKUNNAT nojaavat enemmän tai vähemmän seiskoihin, oli kyseessä sitten ammattiasema tai sopimuspalokunta. Darwinismin sanoin, pitää sopeutua, jotta voi selvitä. Saattaa jossain asemalla majailla entinen johtoautokin jatkamassa elämäänsä. SUMMA SUMMARUM, elämme markkinavetoisessa yhteiskunnassa ja kyllä kukkaron nyörit ovat kireällä. Yleensä penkit on paiskattu taakse ja sähköjohtoja menee pisin autoa kuin käärmeitä konsanaan. Toimivan auton romuttaminen, ei pelasta maapalloa eikä nuorenna Suomen autokantaa
Tällöin jokaiselle suositellusta Terveysliikuntasuosituksen mukaisesta kevyestä 2,5 tunnin liikuntakertymästä tai vastaavasti reilun tunnin raskaan liikunnan viikkosuosituksesta osa saavutettaisiin jo palokuntaharrastuksessa. Jos kunto loppuu kesken, kuka vetää linjaa metsäpalossa tai tekee perusselvityksen. Esimerkiksi keväällä olisi hyvä alkaa valmistautua metsäpalokauteen tekemällä lajinomaista harjoittelua sammutusvarusteissa; porrasja mäkiharjoittelua yhdistettynä lihaskuntoharjoitteluun. Myös liikunnasta olisi hyvä laatia vastaavanlainen. Emme tarvitse vain savusukeltajia, vaan kaikkien tulisi päästä kyykkyyn ja ylös, jotta keikoilla kaikki tehtävät saadaan suoritettua. 64 Liikunnan kipinästä syttyvää liekkiä ei saa sammuttaa Teksti Emmi-Juulia Hirviniemi Kuvat Roope Lehmuslehto Ilman toimintakykyistä ja monipuolisen liikunnan harrastamisen kautta harjaantunutta kehoa ei ole suorituskykyistä sammutusmiestä tai palokuntalaista. Se ei tarkoita päivittäistä ohjelmointia, mutta viikkoon olisi hyvä sijoittaa yksi palokunnan kesken tehtävä liikunnallinen harjoitus tai mahdollisuus sille. HARJOITUSSUUNNITELMA MYÖS LIIKUNTAAN Jokainen palokunta joutuu laatimaan vuosittaisen harjoitussuunnitelman. Pelkillä palomiestaidoilla, tekniikoilla ja taktiikoilla ei yksistään pelasteta ketään tai turvata omaisuutta. Ja kun viikkoharjoituksissa rummutetaan läpi tilanneharjoituksia, niin samalla viikoittaisessa liikuntaohjelmassa voisi olla esimerkiksi painonuken kanssa harjoittelua ja letkuhäkkien kantoa lihaskun. Tällöin harjoittelussa voitaisiin ennakoida tulevaa keikkakautta. Suunnitelma voisi mukailla keikoista muodostuvaa vuosikelloa. Liikunnan terveysvaikutuksista hyötyy jokainen nuori ja kokenut palokunnan jäsen ensisijaisesti arjessaan ja toissijaisesti palokuntaharrastuksessaan
Mikäli palokuntanuoret kasvavat osaksi liikunnallista palokuntaa sekä oppivat ottamaan liikkeen osaksi arkea, heistä kasvaa tulevien sukupolvien kestäviä ja toimintakykyisiä arjen sankareita. Palokunnat joutuvat laatimaan harjoitussuunnitelmat vuosittain ja harjoitustunteja tulee kerryttää ohjeistusten mukaiset minimimäärät vuositasolla. Fyysisten ominaisuuksien kehittyminen ja motorinen oppiminen edellyttävät paljon lajia tukevien toistojen tekemistä säännöllisesti ja riittävän usein. Myös muu lajimme ulkopuolinen harjoittelu on eritysesti aerobisen kunnon kehittymisen kannalta tärkeää esimerkiksi maastokävelyn ja -juoksun, pyöräilyn ja uinnin muodossa. Liikkumattomuus ei ole vain aikuisväestön ongelma, vaan enenevissä määrin tuottaa terveysongelmia jo lasten ja nuorten keskuudessa. Mikäli tiettyä hierarkiaa ja valta-asemia rakenteissa halutaan säilyttää, ne voisi nyt valjastaa hyvän asian ajamiseksi – Tuodaan liikunta osaksi palokunta-arkea. Kaikilla on lupa liikkua omalla tasollaan ja taidoillaan, ilman vertailua ja kilpailua. KOKO ALAN TOIMIJAT MUKAAN LIIKUNTATALKOISIIN Sisäisen motivaation syttymiseksi tarvitaan toisinaan alkuun ulkoisia motivaattoreita ja tietoisuutta tässä tapauksessa liikunnan vaikutuksista suorituskykyyn lajissamme. Liikunnan ja ryhmämuotoisen harjoittelun tiedetään vaikuttavan positiivisesti mielialaan ja lievittävän stressin aiheuttamaa matala-asteista tulehdusta kehossa hormonaalisten muutosten ansiosta. He ovat niitä, jotka tuovat liikunnan ja monipuolisen suorituskyvyn tavoittelun osaksi työyhteisöjä valmistuessaan alalle ja siirtyessään kentälle. Tällaisessa ympäristössä negatiiviset, vähättelevät ja kielteiset asenteet liikuntaa kohtaan iskostuvat helposti päällystötasolta alaspäin. Lajin omaisuus ja tarkoituksenmukaisuus saattaa motivoida ja innostaa toisia enemmän kuin mielenkiinnon kohteena olevasta harrastuksesta eriytetty esimerkiksi saliharjoittelu. Liikunta toimii siis tässä tapauksessa mielialalääkkeen lailla kaiken muun fyysisten ominaisuuksien kehittymisen ohella. Se ei edellytä suuria investointeja. Palokunnissa on oma hallinnollinen rakenteensa, joka toimii osittain yhtenä auktoriteettina luoden jopa hiukan militaristisen ympäristön. Suunnittelussa ennakointi olisi suositeltavaa, mutta myös viikkoharjoitusten suunnitelman kanssa osin saman tahtisesti eteneminen tukee lajiominaisuuksien kehittymistä runsaiden toistomäärien myötä. Suunnitelman tekeminen edellyttää aina tavoitteen asettamista ja parhaiten yksilö sitoutuu toteuttamaan suunnitelmaa, kun tavoite on henkilökohtainen ja mielekäs. Liikunnan liekin ei sovi sammua liian aikaisin ja sitä liekkiä ei pelastajakaan saa mennä sammuttamaan kerran sen roihahtaessa.. LIIKUNTA ON JOKAPELASTAJAN OIKEUS Liikunta kuuluu kaikille ja sitä tarvitsee jokainen meistä pysyäkseen terveenä ja suorituskykyisenä muiden terveiden elämäntapojen lisäksi. 65 toharjoittelun muodossa. Olisiko tässä paikka juurruttaa liikunta osaksi palokunnan muuta harjoittelua, jos osan harjoitustunneista saisi kerryttää ohjatulla palokunnan järjestämällä liikunnalla. Motoristen taitojen ja kehollisten fyysisten ominaisuuksien kehittymisen pohja luodaan lapsena ja nuorena. Esimerkiksi lajiharjoitteluun suunniteltu AsemaHIIT-konseptin harjoite (https://asemahiit.fi/) on toteutettavissa asemalla olevalla kalustolla ja harjoitusteknisesti se voidaan toteuttaa niin, että nuoriso-osasto ja hälytysryhmä harjoittelevat samaan aikaan, samoilla kellotuksilla eri liikkeitä ikäryhmien mukaan soveltaen. Lisäksi on hyvä kääntää katseet nuoriso-osastoihin ja nuoriin tuleviin miehistön jäseniin. Tällainen yhteinen liikunnan kokemus, kannustus ja vertaistuki sekä tekemisen meininki ruokkii positiivisen kuvan rakentumista liikunnasta. Siksi liikuntaan kannustava ja rohkaiseva asenne tulisi iskostaa jo nuorisojaoston jäseniin ja siinä heidän ohjaajillaan ja kouluttajillaan aikuisen asemassa on merkittävä vastuu ja mahdollisuus. Pelastusalalla on haaste saada alalle uusia toimintakykyisiä nuoria, sillä kuntotaso ei riitä alan näkökulmasta kohtuullisiksi asetettuihin kuntotason vaatimuksiin
Ihmisarvon eräs nykymuodin laskentatapa lähtee siitä, minkä verran henkilö pystyy verottajalta mammonaa piilottamaan ennen Manalan Matkaa. Moraali kun on enää varsin subjektiivinen käsite. Joskus kehitys on valintojen seuraus. Riippunee sekin katsojasta. 66 Riippuen arvioijasta pelastustoimen alueellistaminen oli suuri menestys, tai sitten ei niinkään. Nyt eletään tässä ja nyt, ja polttavana puheenaiheena maallikoiden käsissä sallitut lääkkeet. Se, oliko hyvinvointialueuudistus menestys vai katastrofi jääköön tulevien sukupolvien arvioitavaksi. Se asia on kuitenkin enää historiaa. Kyse on vain miten. Yhteiskunnallinen etu on sitten hankalampi arvioitava. Silloin valintoja ohjaa joskus jonkinlainen faktoihin tai ainakin tieteeseen pohjautuva tietämys, joskus jonkun satunnaisen vaikuttajan henkilökohtaiset intohimot (kutsutaan välillä visioiksi), joskus taas puhdas sattuma. Näin yhteiskunnallinenkin kannattavuuslaskenta viime kädessä perustuu subjektiivisiin tavoitteisiin. Toiseen kuppiin lasketaan oletetut rakennuskustannukset, ja vastapainoksi lasketaan oletetun matkustajamäärän ajansäästön summan yhteiskunnallinen arvo. Kaikkien näkemyksien taakse pystyy esittämään laskelmia, siltä osin kuin viitsii penkoa joskus varsin tarkkaan piilotettua tilastofaktaa. Toisaalta, joidenkin abstraktien rajojen puitteissa (nykyisin jopa energiaperiaatetta uskalletaan kiistää, toki lähinnä hörhöjen piirissä) ei löydy sellaista Eri syistä avautui sattumalta pohdinnan paikka Moraalin rajamailta Yhteiskunnan kehitystä ohjaa monta asiaa. Eihän tilaaja muista kuin toivotuista laskentatuloksista oikeasti maksa. Juuri nyt käydään pelastustoimessa sen sijaan keskustelu ensivastetoiminnan roolista eri hyvinvointialueilla. Pohjalla on ihmisen perustarpeet, mutta höysteinä on paljon muutakin. Tilastoa kun pidetään emävalheen jalostuksena. Insinöörimatematiikkaa Toki löytyy myös insinöörimäisesti raadollisempi laskentatapa, joka sekin kuitenkin pohjautuu verotukseen. Kysymys siitä, miten korkealle uskaltaa naapurin maalle ilman lupaa rakentaa ei ole aivan tuulesta temmattu. Onneksi poliittinen muisti on lyhyt. Siitä ensin hieman pohjustusta: Vesirakennuksen opintoihin kuului aikoinaan myös tienrakennus. Ei oteta tässä siihenkään kantaa. Ikään suhteutettu veronmaksukäyrä näytti tällaiselta: mielipide. Se vastaus on helppo: Tietenkin ohjaa. Se taas perustuu matkustajan tuntihinnan arvoon, joka taas perustuu verokertymäolettamukseen. Sen sijaan pohditaan, ohjaako euro vasteita. Kerran aiheen professori esitti mielenkiintoisen käyrän, joka on jäänyt mieleen (kun moni muu asia on jo unohtunut): Miten lasketaan hyötysuhde siitä, että oikaistaan jokin väylä siten, että matka paikasta A paikkaan B sujuu X minuuttia entistä nopeammin. näkemystä, jonka taakse ei saa tueksi asiantuntijan ponnekasta lausuntoa. Jos hyöty on sanktiota suurempi niin siitä vaan yrittämään. Ihmisen arvo yhteiskunnassa Yhteiskunta koostuu ihmisistä, mikä siis on arvioinnin luontaisena lähtökohta. Kyynisyys ja oma pikaetu on nykypäivänä valttia
Ei vain pikkukunnissa. Siinä pelastustoimellakin on rooli. Vaikka uskoisikin ikuisen kasvun tuomaan onneen, niin jostain se leipäkin on saatava. Ellei yhteiskunnallinen kehitys perustu edes faktaksi verrattavaan niin se perustuu mieltymyksiin. Olisi aika laskea. Asia torpattiin kuitenkin kunnanhallituksessa, koska sen jäsenenä olleen silmälääkärin mielestä squash oli silmille vaarallinen urheilulaji. näkyy vapaaehtoisuuteen perustuvien palokuntien toimintana. Koko maa Merkittävämpi linjanveto liittyy siihen, pyritäänkö pitämään koko Suomi asutettuna. Niinkin, vaikka naapuria katsottaisiin muuten vinosti. Saattoi pitää paikkansakin, mutta argumenttina kunnallisessa päätöksenteossa asiallisesti kestämätön. Tällaisista elementeistä se päätöksenteko saattaa muodostua. Erään jäsenen mielestä palomääräysten mukainen savupiippu kuitenkin oli korkeudeltaan ruma. Suu on säkkiä myöten sovitettava. Mutta siihen taas ei välttämättä sisälly leuanvetojen tarvetta. Kaikki lisäarvo ei perustu tuottavuuden kasvuun, jos suiden määrä kasvaa nopeammin. Inhimillinen huoli naapurista Lopuksi kuitenkin muutama lohdun sana. Revi siitä. Mutta kuka nyt kunnanhallitusta moittimaan. Aikoinaan eräs paikallinen VPK halusi rakentaa silloin muodissa olleen squash-hallin, jonka tuloilla palokuntayhdistys säilyisi omavaraisena eikä yhteiskunnan almuista riippuvaisena. Ei taida vielä kunnolla olla laskettu. Siitä syystä minulla ei ole edelleenkään takkaa. 67 mielipide Lopputoteamuksena professori totesi, että ”häveliäisyyssyistä käyrää ei jatketa eläkeiän jälkeen”. Toisessa tapauksessa asunnon lisärakennus edellytti kaavateknisesti kunnanhallituksen poikkeuslupaa. Sama pitää käänteisesti soveltaa kuluihin. Nuorena opin isältä seuraavan sukuviisauden: ”Kun ei ole rahaa niin ei ole rahaa, vaikk´ ois´ kuinka rikkaan talon poika” (isoäidin isä päätyi vaiherikkaan liikemiesuran jälkeen Hankasalmelle pienviljelijäksi). Silvio Hjelt eläkeläinen PS: Kiitos Seppo vinkistä!. Se nimittäin maksaa, ehkä paljonkin enemmän kuin siten, että kaikki kansalaiset asuisivat Stadissa päällekkäin. Ei sekään mihinkään ole muuttunut. Jos hyvinvointi ei toimi niin eivät saa ne stadilaisetkään luontaisesti toimivaa palvelua, kun loma-aikana suunnistavat mökille. Voidaan siis olettaa, että päätöksien pohjana edelleenkin käytetään vastaavanlaisia kaavoja. Ruotsista kantautuu siinä suhteessa hyviä esimerkkejä, josta myöhemmin lisää. Kutsuttaisiin hyvinvoinnin hinnaksi. Käyrää ei enää näytetä julkisesti, mutta ei se ole silti mihinkään hävinnyt, ja toki eläkeläinenkin saattaa kulutuksen kautta tuottaa jotain lisäarvoa, mutta se taas ”mahtunee mittatappioon”. Edelleenkin varsinkin kyläyhteisöissä tunnetaan ja kannetaan huolta naapureiden hyvinvoinnista. Näin ainakin insinööriaivot tekisivät. Mikäs on sellaisen mukavuuden arvo. Sopii vain toivoa, että arkitodellisuus jaksaa iskeä takaisin jos ”imperiumi yrittää omatoimisuutta tukahduttaa”. Vain pikkukunnan probleemako. Ja se huoli mm
MIEHISTÖAUTOVARUSTELUT verhoomosorsa.fi/pk. 68 Puh: 020 755 8810 Laadukkaasta perusvarustelusta aina monipuoliseen ja viimeisteltyyn huippuvarusteluun. Tutustu varusteluihimme QR koodin tai linkin kautta
Inom vissa sjukvårdsdistrikt föll de dramatiskt. Även de vanliga medborgarna förundrar sig över denna praxis. MIEHISTÖAUTOVARUSTELUT verhoomosorsa.fi/pk BRANDKÅRERNAS FÖRSTADELVÅRDSVERKSAMHET (enligt svenskt mönster lyder termen numera IVPA ”i väntan på ambulansen”) i sin nuvarande form började i Finland i början av 1990-talet. En avtalsbrandkårist som fått adressen redan vid alarmeringen kan inleda återupplivning genast direkt på platsen utan att först vara tvungen att göra en runda via brandstationen, vilket nämnda tjänsteperson otvivelaktigt gärna skulle önska om det handlade om en egen närstående. Verkligheten tycks vara obegriplig för SHM. Det beslutet hade tydligen tagits av en tjänsteinnehavare som helt saknade uppfattning om verkligheten. UNDER DE SENASTE ÅREN har IVPA-uppdragen minskat ytterligare. UPP ÖVER DEN RIKSOMFATTANDE nyhetströskeln nådde nyligen beslutet i Birkaland att ur IVPA-enheternas utrustning gallra bort medicinerna och till och med det medicinska syret. Första delvården i kris Tjänstepersonerna skyddar sina ryggar HELT VERKLIGHETSFRÄMMANDE och livshotande är även bestämmelsen att avtalsbrandkårister som alarmeras på IVPA-uppdrag inte får adressen innan de kommer till stationen. Tutustu varusteluihimme QR koodin tai linkin kautta. NUFÖRTIDEN GES IVPA-ALARM i regel inte till trafikolyckor och byggnadsbränder. Detta har väckt förundran särskilt i de brandkårer som har en egen IVPA-grupp, ett speciellt fordon för ändamålet samt saklig utrustning. Den handlingsmodellen baserar sig på hälsovårdssidans tjänsteinnehavares snäva tolkning av intimitetsskyddet, vilket har lett till att hjälp försenats särskilt i glesbygden. Nu börjar det vara i sista valetet att komma fram ur gömman bakom paragraferna och ta ett initiativ i saken. Antalet uppdrag minskade. Man definierade inte närmare vad man tänkte sig att spara med att ta bort läkemedlen eftersom det troligen är omöjligt att räkna ut. Ligger det något förstånd i att producera en service som kräver praktik såsom upprätthållande utbildning, övning och erfarenhet av verkliga uppdrag, då uppdragsgivaren inte tycks uppskatta tjänsten eller behöva den. Utvecklingen var snabb och i slutet av 2000-talet producerades IVPA-tjänster av i praktiken samtliga ordinarie stationer och 435 avtalsbrandkårer. VAKNA UPP, ärade tjänstemän respektive -kvinnor vid socialoch hälsovårdsministeriet och välfärdsområdena! SKALL AVTALSBRANDKÅRERNAS IVPA-VERKSAMHET köras ner eller utvecklar man för den en meningsfull och motiverande verksamhetsmiljö. Besparingarna hjälper inte patienterna. 69 PEKKA KOIVUNEN Chefredaktör ledaren Puh: 020 755 8810 Laadukkaasta perusvarustelusta aina monipuoliseen ja viimeisteltyyn huippuvarusteluun. I MÅNGA AVTALSBRANDKÅRER har det ringa antalet uppdrag lett till att man börjat fundera över framtiden för den första delvården. Ett människoliv är viktigare än er egen rygg.. På nationell nivå har instruktionerna varit tunnsådda och praxis i välfärdsområdena avviker från varandra. Sett från fältet är situationen rörig och för medborgarnas del rentav farlig. I BÖRJAN AV 2010-TALET med förnyelsen av hälsovårdslagen (30.12.2010/1326) och då ett nytt fältledningssystem togs i bruk började det komma förändringar i den uppnådda förmågan betjäna
Den andra namntecknaren loggar nu in med sina bankkoder och godkänner för sin del ansökan om att fullmakt måtte beviljas. * ”På grund av datasekretessen kan du endast se födelsedatum och eventuellt dödsdatum för dina föräldrar. Vad föreningslagens allmänna stadgande om att ordförande representerar föreningen innebär förblir en smula oklart, eftersom det är stadgarna som avgör (undantaget registreringsoch skatteärenden där ordförande alltid får representera). stark identifiering. Detta kräver att vardera namntecknarens personsignum anges. Upp till över en vecka, faktiskt. Men det är det inte, fullt ut. GDPR *). I det här skedet handlar det dock inte om en automatisk elektronisk process som automatiskt leder till den behövliga fullmakten. Därefter informerar man via andra kanaler den andra namntecknaren om att ett öppet ärende väntar på godkännande. För att underteckna ansökan om småunderstöd från Brandskyddsfonden behövs då två fullmakter. Eller längre, om ordförande är på semester. Ordförande + sekreterare I ett inte helt fiktivt exempel skrivs brandkårens namn bl.a. Fullmakt att handla I datateknikens barndom var problemet teoretiskt oöverkomligt, men det gjorde ju inget så länge man parallellt kunde använda papper och penna. Har man bråttom, vilket man ju brukar ha när sista frist att inlämna ansökan närmar sig (tills dess har man ju hur mycket tid som helst), så kan frågan bli kritisk. Den ena loggar in med sina bankkoder och aktiverar ärendet, dvs. Alltså inget att bråka om. För den som kan är det ju inte besvärligt, men första gången kan erbjuda en del överraskningar. I registrerade föreningar är det enligt stadgarna alltså ofta två personer som tillsammans tecknar namnet. Sekreteraren sköter det praktiska och börjar med att på kvällen räkna ihop fakturor, fylla i vederbörlig blankett (konverterad från .doc till .docx) samt begära räddningsverkets utlåtande, som i exempelfallet kom tidigt följande morgon. I sig. Här en kort beskrivning av en process.. Det kan man inte mera, så andra lösningar måste gälla. Fullmaktsproceduren Så till frågan om fullmakt, som på basen av en ansökan skaffas som ett samarbete mellan de båda namntecknarna. Saken kan inte skötas ”sista dagen”. Hittills alldeles vanlig ansökningsbyrokrati. Särskilt inte om det krävs sk. 70 brandkåristen Det är praktiskt att en ansökan om understöd kan inlämnas elektroniskt. Men just den processen bjuder på överraskningarna. Man kan förstås undra hur viktigt det är att den som ansöker om understöd åt någon annan skall ha formellt befullmäktigande av den som skall erhålla understödet, men så är det. av ordföranden och sekreteraren tillsammans. Och nu kommer problemet: två personer kan inte samtidigt sitta vid samma dator och teckna namn. Det kallas ”fullmakt att handa för annan”, och administreras av Myndigheten för digitalisering och befolkningsdata (förkortat DVV, hem för Suomi.fi, samma ställe där man kan kolla sina egna personuppgifter men inte t.ex. Elektronisk form är ju grunden för elektronisk behandling, och att fysiskt skicka papper hit och dit är inte heller självklart för moderna människor. teckna en brandkårsförenings namn. Den processen kan ta upp till en vecka, men klarades i exempelfallet på två arbetsdagar, varefter från myndigheten kom meddelandet att Det är inte svårt, endast svårbegripligt Om att söka offentliga understöd Offentliga understöd, inklusive understöd från Brandskyddsfonden, söks numera via portalen sokunderstod.fi. Nu skall i stället en myndighet syna de i elektronisk form föreliggande stadgarna respektive den likaså i elektronisk form föreliggande ansökan om fullmakt och ta ställning i form av ett beslut (som åtminstone tills vidare är gratis). ansöker om föreningens fullmakt att inlämna ansökan om understöd. När du inte längre har ett vårdnadsförhållande med ditt föraldrar, omfattas deras namnuppgifter inte av rätten till insyn i dina egna uppgifter.” (så DVV, 2025) Enkelt, logiskt och snabbt, kunde man tro. Byrokrati tar sin tid. Föreningsregistret förvaltas numera elektroniskt, så myndighet eller den som betalar för det kan enkelt se vem som har rätt att t.ex. Processen kan nämligen ta flera dagar, all elektronik till trots. få veta vad ens för länge sedan avlidna föräldrar hette, detta pga
Resten var bara den vanliga byrokratin som man klarar på någon timme, om man har gjort sådant förut. Begär räddningsverkets utlåtande. Så var det icke. Jo, bland annat att om det är första gången ni ansöker om understöd från t.ex. Sedan gällde det att bekanta sig med den fortsatta proceduren. Summa summarum: Vad kan vi lära av andras misstag. Systemet informerade om att Brandskyddsfondens understöd för små anskaffningar inte kunde tillämpas på privatperson, men envisades dock med att hålla uppe den privata inloggningen. Brandskyddsfonden påminner om saken genom att uppmana brandkåren att se till fullmakterna, men det kan ännu vara skäl att påminna om att ärendet inte sköts på en kväll, som på den tiden då kopior av i hast undertecknade papper kunde skickas per telefax fram till förfallodagen kl. Meddela den andra namntecknaren att https://www.suomi.fi/fullmakter/fullmakt-med-ansokan väntar på åtgärder dvs. Det var helt fel. 23.59 med kommentaren ”originalet sänds per post” . En vänlig tjänsteman kunde sedan under tjänstetid per telefon informera om att man nu inte skall söka på namnet utan under fliken ”Erhållna fullmakter”. I exempelfallet kunde instruktionerna uppfattas som aningen oklara. B Själva ansökan: Läs fondens allmänna instruktioner, räkna ihop kvitton och beskriv anskaffningen på därför angiven blankett. Den olyckliga sekreteraren började med att logga in som privatperson, men den fullmaktsgivande föreningen syntes inte bland de samfund som sekreteraren på andra grunder hade rätt att representera. Fullmakten är som standard i kraft i 5 eller högst 25 år om den inte annulleras av fullmaktsgivaren. ...vilket lyckades efter att datorns startats om. Skaffa fullmakt enligt ovanstående. Gå till DVV, (https://dvv.fi/sv/tjanst-for-tjanstemannafullmaktigande) där det inte är fel att läsa instruktionerna. PROCESSEN A Formalia: Skaffa fram namntecknarnas personsignum och brandkårsföreningens FO-nummer. Logga in på ”sokunderstod.fi”, välj förening, skrolla fram ”Brandskyddsfonden”, läs instruktionerna en gång till. Invänta Brandskyddsfondens beslut. 71 fullmaktstagaren nu kunde uträtta de ärenden som angivits i ansökan. Mot ett smidigt Finland ...är rubriken för datatjänsten. godkännande. Förstås, den sökningen var ju i sig helt onödig. . Och sedan... Sedan var det bara att logga in, men den här gången alltså inte som privatperson utan som ”person som sköter någon annans ärenden”. Var det kanske att nu direkt tåga vidare. Fyll i den elektroniska blanketten och sänd iväg den jämte bilagor senast inom ett år från den äldsta räkningens förfallodatum. Hur man än sökte i den sökfunktion som erbjöds kunde man inte hitta föreningen i fråga. vilken förening det gäller och vem som skall bekräfta ansökan), samt avsluta med att skicka iväg ansökan. Brandskyddsfonden så BÖRJA PROCESSEN I GOD TID. Där hjälpte endast att boota datorn. Gå till ”Begär fullmakt” (åt dig själv), välj vad fullmakten skall gälla, skrolla vidare genom ett antal ”Nästa” och fyll i behövliga data (bl.a. Bingo. Åtminstone på svenska finns det ännu en del smidighet att implementera. Silvio Hjelt Sekreterare. Invänta i sinom tid myndighetens positiva beslut
TUTUSTU KOULUTUKSIIMME savusukellus sisäpalosimulaattorin kouluttajakoulutus tieliikennepelastaminen raskaspelastaminen kattotyöskentely korkealta pelastaminen (PVAT) kemikaalionnettomuudet Sopimushenkilöstön TÄYDENNYSKOULUTUKSET KORKEA LTA PELAST AMINEN (PVAT) alk. Palaamme syksyllä päivystävien mestareiden määrään johtamisjärjestelmästä kertovan jutun yhteydessä. ”Sesonkimestareita” (esimerkiksi suurtapahtumien yms aikana) ei lasketa lukuun.” Saimme tällä kerralla kaksi vastausta, mutta niissä molemmissa oli päivystävien mestareiden määrä aivan liian pieni. Täydellisin vastaus palkitaan. 210 € + alv, sis. Lisäpisteitä tulee, jos tietää, millainen markkinointitempaus tämän laitteen myynnin edistämiseksi tehtiin vuonna 1982. Vastaukset tuttuun osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi Safety and Security Center, Finland Kolmiosaisen korkealta pelastamisen koulutussarjan tavoitteena on opetella turvalliset työskentelymenetelmät sisältäen nousuja laskeutumistekniikat sekä harjoitella henkilöpelastamista. ruokail un Tiedustelut: aleksi.vihtila@pori.fi Ilmailuopistontie 226, Pori turvallisuuskeskus.fi /koulutuskalenteri PVAT 1, perusosaaminen | 10.5.2025 PVAT 2, henkilökohtaiset taidot | 30.8.2025 PVAT 3, ryhmätaidot | 27.9.2025 TULOSSA SYKSYLLÄ: Sisäpalosimulaattorin kouluttajakoulutus 4.–5.10.2025 Hinta 869 €//hlö + alv, sis. 72 Kysymys kuului: ”Montako paloasemalla päivystävää (ei vapaamuotoisessa varallaolossa) palomestaria (pelastustoiminnan johtaja) Suomessa päivystää samanaikaisesti. LETKUT SOLMUSSA Koska kaksisataa ei kelvannut kenellekään, raha käytetään toimituksen virkistykseen Uusi visa on yleisön pyynnöstä KUVA-ARVOITUS Mikä on tämä laite ja mikä on sen kauppanimi. ruokailut ja majoituksen
Ilmoita siitä meille: toimitus@palokuntalainen.fi seuraava lehti Seuraava lehti (nro 126) ilmestyy viikolla 19. TUTUSTU KOULUTUKSIIMME savusukellus sisäpalosimulaattorin kouluttajakoulutus tieliikennepelastaminen raskaspelastaminen kattotyöskentely korkealta pelastaminen (PVAT) kemikaalionnettomuudet Sopimushenkilöstön TÄYDENNYSKOULUTUKSET KORKEA LTA PELAST AMINEN (PVAT) alk. ruokailut ja majoituksen. 73 Suuri autovertailu: miehistöautot, lava-autot ja ambulanssit Mukana Ford, M-B, Renault, Toyota ja VW Ensivasteen ongelmat Pelastuskomentaja Jani Pitkänen PeO, PSR, SPPL, SSPL HUOM! Eikö lehtesi saapunut perille. ruokail un Tiedustelut: aleksi.vihtila@pori.fi Ilmailuopistontie 226, Pori turvallisuuskeskus.fi /koulutuskalenteri PVAT 1, perusosaaminen | 10.5.2025 PVAT 2, henkilökohtaiset taidot | 30.8.2025 PVAT 3, ryhmätaidot | 27.9.2025 TULOSSA SYKSYLLÄ: Sisäpalosimulaattorin kouluttajakoulutus 4.–5.10.2025 Hinta 869 €//hlö + alv, sis. 210 € + alv, sis. Safety and Security Center, Finland Kolmiosaisen korkealta pelastamisen koulutussarjan tavoitteena on opetella turvalliset työskentelymenetelmät sisältäen nousuja laskeutumistekniikat sekä harjoitella henkilöpelastamista
74 LIEKINHEITTÄJÄ kolumni POLIISI NÄKYY, RAJA NÄKYY, HÄTÄKESKUSLAITOS NÄKYY. Rajan ulostulojakin nähdään, vaikka hieman harvemmin, koska uutiset alleviivaat rajavartioinnin tarpeita riittävän vahvasti. PELASTUSYLIJOHTAJA Kimmo Kohvakkaa näkee mediassa – some mukaan lukien – harvoin. PELASTUS EI. Jos poliisilla on tiukkaa rahan kanssa, kuten vuosina 2022–23, poliisi myös kertoo sen … ja toistaa asian tarpeeksi usein. Mervi Parviainen ja Pekka Tiainen ovat hyvä esimerkkejä. KYSE EI OLE työtehtävistä tiedottamisesta, vaan alan edunvalvontaan liittyvästä viestinnästä. Tiimin muistin mukaan edellinen Kohvakan varsinainen ulostulo oli Ylellä 23.9.2024: ”Pelastusylijohtaja haluaa palomiehille paremmat varusteet” KIMMO KOHVAKALLA on kaikki ominaisuudet olla alan näkyvät kasvot. Siksi hän on ”yli”. Kenen ovat pelastuksen kasvot?. Viestinnästä, jolla pyritään parantamaan toimialan edellytyksiä hoitaa tehtävänsä veronmaksajia tyydyttävällä tavalla. LIEKINHEITTÄJÄ-TIIMI seuraa tiiviisti tiedotusvälineitä. ALALTA PUUTTUU KASVOT, jotka pääosa kansalaisista tunnistaisi. Mutta missä lymyää pelastusala. SISÄMINISTERIÖN TOIMIALOJEN medianäkyvyydessä on siis suuria eroja. Hän on kokenut ja taitava puhuja sekä kuin kala vedessä sosiaalisessa kanssakäymisessä. On tärkeää jopa paljon puhutun turvallisuudentunteen kannalta, että sellainen hahmo on. PELASTUSOSASTON VIRKAHENKILÖITÄ on silloin tällöin mediassa kertomassa oman erikoisalueensa asioista. Hänen julkiset aloitteensa tai lausuntonsa ovat harvinaisia, vaikka niiden esittäminen kuulusi luontevimmin hänen virkaansa. KIMMO KUITTAA palautteen ja lupaa, että vuoden kuluttua tilanne on toinen. Tai ainakin ”katsotaan vuoden kuluttua”. Ei välttämättä nimeltä, mutta ainakin niin, että ”tuossa on pelastuksen isoherra”. Mutta heihin ja heidän nostamiinsa yksityiskohtiin esiintyminen jää
Kulmala Rosenbauer PALOKUNTALAINEN helmikuu OTTER 2025 205x275.indd 1 4.2.2025 11.03. Rosenbauerille normin vaatimukset ovat aina alaraja ja todellinen tuotto on selvästi suurempi (n. Otter moottoriruisku Suomen suosituin 4-T moottoriruisku Monikäyttöiseksi suunniteltu moottoriruisku, joka soveltuu sammutukseen, vedensiirtoihin, tyhjennysja tulvapumppauksiin. + 30 %) Ruiskut testataan ja yksilöity laatupöytäkirja liitetään ruiskun mukaan asiakkaalle nähtäväksi. • Tuotto: 650 L/min@6 bar (3 m imukorkeus) • Tehokas manuaalinen imupumppu • Hiljainen käyntiääni • Alhainen polttoaineen kulutus • Yksinkertainen helposti huollettava rakenne Palolaitoksille, rakennuksille, puolustusvoimille ja teollisuuteen jatkuvaan päivittäiseen käyttöön! Pitkä toiminta-aika! Saatavana myös sähköstartilla! RFC CAFS Cube Helppo käyttää! Paras mahdollinen sammutusteho! • 38 l/min @ 180 bar (polttomoottori versio) • 58 l/min @ 300 bar (PTO-versio) • Leikkaus ja sammutusominaisuudet • Aprasiivisäiliö suoraan sammutuspeitsessä • Myös vaahdon sekoitus Itsenäisesti toimiva laite, jonka asennus on yksinkertaista ja helppoa. 75 Oy Veljekset Kulmala Ab Linjatie 4, 01260 Vantaa • Puh. 09 875 1800 • sales@veljeksetkulmala.fi • www.veljeksetkulmala.fi RFC CUTTEX – Korkeapaine leikkuri • Vettä: 750 L/min @10 bar • Vesi + vaahto 600 L/min @ 6,5 bar • CAFS 100 400 L/min @ 6 5 bar • Märkää vaahtoa jopa 1.600 L/min • Märkä ja kuiva vaahto (vaahtoluku 4–11) • Kiinteä tai siirrettävä asennus Rosenbauer Otter ruiskun tuotto täyttää EN 14466 normin PFPN 6-500
Huhtikuusta lähtien valikoimassamme on viisi maastoon tehtyä WATERAX-pumppumallia. Älä jää ilman! 125 VUODEN KEHITYSTYÖN TULOS: KANNETTAVA PUMPPU, JONKA TODELLAKIN VOI OTTAA KEVYESTI! MARK-3 Watson edition B2X-23 PXTC MINI-MARK MINI-STRIKER STRIKER 3-13P. 76 Tiedustelut ja tilaukset info@turvata.fi Kanadassa ja Suomessa maastopalot saattavat olla erityisen haastavia. Kanadassa pumpuilta vaaditaan suorituskykyä suurten korkeuserojen vuoksi, meillä taas paloa voidaan sammuttaa keskellä korpea, jonne isoja pumppuja on usein mahdotonta kuljettaa. Kanadalainen WATERAX on perustettu 125 vuotta sitten ja sen pumput tunnetaan suorituskyvystään, kestävyydestään ja luotettavuudestaan