41 Irtonumero 8 € | 31.8.2011 | Erhehälytykset • Mervi Parviainen • Spekulointia III Toimintavalmiusohje • esitys tarkastelussa
TILAA OMA LEHTESI NYT! Palokuntalainen on kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä pelastusalan ilmiöihin, tapahtumiin, henkilöihin ja uutisiin keskittyvä erikoislehti. Tilaa painava lukupaketti ja tiedä mitä alalla tapahtuu. Vuosikerta: kuusi numeroa 36 € www.palokuntalainen.fi tai tekstiviestillä 050 355 0991 32 Suoja parit Pentt i Parta nen Päijät -Häme Moott orikel kka Tulime ri Irtonu mero 8 € | 26.2.2 010 | Apua myös siviileil le NH90: 34 FSB • Kevytyksiköt • Persoona Simo Tarvainen • Temperamenttia Irtonumero 8 € | 30.6.2010 | Tilannekeskus paikkaa häken aukot 37 Persoona Paavo Tiitta • Magirus, katastrofiauto Irtonumero 8 € | 30.12.2010 | Riskinä kemikaalit 18 24 PÄÄKIRJOITUS 5 PÄIVÄN POLTTAVAT 6 • Uudet tunnukset epäilyttävät • Neljä maailmaa KIPINÄT 8 • Uusi ajokorttilaki • Kosken VPK 115 vuotta • Liesivahti tuo lisäturvaa • SSPL vaatii palokuntakoulutuksen uudistamista ERHEHÄLYTYKSET 18 TOIMINTAVALMIUSOHJE • Esitys tarkastelussa 24 PERSOONA 32 • Mervi Parviainen LÄMPÖKAMERAMIES 35 PUNAINEN TORI 36 SPEKULOINTIA III 39 KALUSTOKULMA 44 KUNNOSSA 48 • Kateus kalvaa HNE HiPress Vario 10 Samassa laitteessa sekä korkeapainevesisuihku että paineilmavaahdotus! kevyt ja monipuolinen alkusammutuslaite paloautoon EN 3-7 hyväksytty! paloluokka jopa 55 paloluokka jopa 55 A / 233 B Lue lisää osoitteessa: tai soita (02) 273 1800 www.rauplan.com PIENPISARASAMMUTINUUTUUS!
Tänään Palokuntalainen on yksityinen, itsenäinen ja järjestöistä riippumaton lehti, vaikkakin tunnustaa ylpeänä lähtökohtansa. Liity faniksi ja lue uusimmat tiedotteet. Kysymme häneltä asiaa uudelleen tänä syksynä ja kerromme vastauksesta juhlalehdessämme, joka ilmestyy joulukuun 30. Juttuaiheet eivät tältä alalta lopu. Siitä pitävät huolen alamme vaikuttajat – nuo toisinaan harhaankin osuvat visionäärit – mutta myös koko pelastusala, niin ammattikuin sopimushenkilöt. 44 57 PALOKUNTA JA LIIKENNE 3/6 50 • Hälytysajo säädösten valossa LEIRIELÄMÄÄ 54 VILLIMIES 56 ITÄ-UUSIMAA ALOITTI KARSINNAN 57 PALOKUNTALAINEN MAAILMALLA 60 BRANDKÅRISTEN 63 LETKUT SOLMUSSA 68 ENSI NUMEROSSA 69 MARKO PARTASEN PALOPUHE 70 9 Nykyisen Palokuntalainen-lehden edeltäjä Sopimuspalokuntalainen perustettiin vuoden 2001 marraskuussa täyttämään sitä aukkoa pelastusalan viestinnässä, joka koski suoranaisesti sopimuspalokuntien etujen valvontaa. päivänä. 0400 504 678 • Taitto Anna Broholm, PieniSuuri Idea • Kannen kuva Pekka Koivunen • Paino Satakunnan Painotuote Oy, Kokemäki • Kustantaja Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja, Postinrannantie 3 B, 29630 Pomarkku, Y22425499, Alv. vuosikerta • Aikakauslehtien liiton jäsen • Toimitus toimitus@palokuntalainen.fi • Päätoimittaja Pekka Koivunen, puh. 10 vuotta – juhlalehti joulukuussa. • www.palokuntalainen.fi • Palaute sähköpostitse toimitus@palokuntalainen.fi Päätoimittaja Pekka Koivunen Toimittaja Isto Kujala Toimittaja Silvio Hjelt Toimittaja Marko Partanen Toimitussihteeri Anne Mallius Taitto Anna Broholm Ilmoitukset Maria Salo No. Uuden järjestön uusi lehti ei pelännyt. 040 501 8721 • Toimitussihteeri Anne Mallius • Toimittajat Silvio Hjelt, Isto Kujala ja Marko Partanen • Ohjeistamispäällikkö H. Ollikainen • Ilmoitukset ilmoitukset@palokuntalainen.fi, Maria Salo, puh. – Teiltä loppuvat juttuaiheet parissa vuodessa ja lehti kuolee, ennusti tunnettu alan vaikuttaja. Pelättiin leimautumista. 41 • 31.8.2011 ISSN 1798-2685 Vuosikerta: kuusi numeroa 36 € www.palokuntalainen.fi tai tekstiviestillä 050 355 0991 Palokuntalainen on myös facebookissa. Palokuntalainen • 41 3 Pelastusalan erikoislehti • 10. rek. Alan viestimet eivät edes halunneet käyttää sanaa edunvalvonta, kun kyseessä oli sopimuspalokuntajärjestelmä
KERRO LUKIJOILLE: • palokuntasi historia • hälytysosaston toiminta tänään • kalusto • nuoriso-osasto toimii • naistoiminta • veteraanitoiminta • miten mukaan palokuntaan • palokuntasi tapahtumista LEHTI OMA Palokuntasi Juhlista palokuntasi vuosipäivää! Hoida suhteita päättäjiin ja alueesi asukkaisiin! Kutsu vieraita palokuntasi tapahtumiin! KYSY LISÄÄ: maria.salo@palokuntalainen.fi tai soita 0400 504 678 UUTISET JAKE LU JOKA KOTI IN tm. tekst iä PÄIVÄMÄÄRÄ JA MUUTA TEKSTIÄ LOREM IPSUM DOLOR SIT AMET NONQUONSOS JYVÄSKYLÄN VPK ESITTÄYTYY • KUTSU TAPAHTUMAAN LOREM IPSUM DOLOR NONQUONSOS Jyväsky län VPK vuotta 135 PALOKUNTA OMA LEHTI ON MYÖS KÄTEVÄ VARAINHANKINTAKEINO. 4 Palokuntalainen • 41 PALOKUNTASI OMA LEHTI VOI ILMESTYÄ LIITTEENÄ PALOKUNTALAINEN -LEHDEN VÄLISSÄ TAI OMANA JULKAISUNAAN. TARJOAMME MYÖS TOIMITUKSELLISEN TYÖN. ME HUOLEHDIMME ULKOASUN SUUNNITTELUSTA JA PAINATUKSESTA
Tässä on ministeriön pelastusosastolla tekemisen paikka – ja nopeasti. TARJOAMME MYÖS TOIMITUKSELLISEN TYÖN. KERRO LUKIJOILLE: • palokuntasi historia • hälytysosaston toiminta tänään • kalusto • nuoriso-osasto toimii • naistoiminta • veteraanitoiminta • miten mukaan palokuntaan • palokuntasi tapahtumista LEHTI OMA Palokuntasi Juhlista palokuntasi vuosipäivää! Hoida suhteita päättäjiin ja alueesi asukkaisiin! Kutsu vieraita palokuntasi tapahtumiin! KYSY LISÄÄ: maria.salo@palokuntalainen.fi tai soita 0400 504 678 UUTISET JAKE LU JOKA KOTI IN tm. Uuden ohjeen vaikutukset yltävät esimerkiksi johtamiseen, viestiliikenteeseen, vastesuunnitteluun ja – mikä on valmistelussa ollut vähän esillä – koko pelastusalan doktriiniin (= oppijärjestelmä, toimintatapa) ja sen kautta muun muassa koulutukseen. PALOKUNTASI OMA LEHTI VOI ILMESTYÄ LIITTEENÄ PALOKUNTALAINEN -LEHDEN VÄLISSÄ TAI OMANA JULKAISUNAAN. ME HUOLEHDIMME ULKOASUN SUUNNITTELUSTA JA PAINATUKSESTA. Sanansa saavat sanoa kaikki, joita asia vähänkin koskee. Realistinen päivämäärä uudelle upealle doktriinille olisi 1.1.2013. Yksikkölähtö on tulevaisuudessa yhden ajoneuvon ja henkilön (tai henkilöiden) muodostelma ja sen johtaminen on selvää – yksikön esimies johtaa. Ehdotus selkiyttäisi tilannetta erityisesti harvaan asutulla alueella. Tällä hetkellä johtaja voi olla minkä tahansa paikalle hälytetyn yksikön esimies, eikä aina ole selvää, johtaako tilannetta tosiasiassa yksikön esimies (tulevaisuudessa ryhmänjohtaja) vai paikalle matkalla oleva palomestari. Käytännöt vaihtelevat laitosten sisällä ja saattavat vaihdella jopa henkilöittäin, kun yksi palomestari on aktiivinen heti hälytyksen tultua, mutta toinen saattaa olla hiljaa tapahtuman loppuun saakka. Uusi muodostelmatyyppi vaatii johtamisohjeen välitöntä muokkausta. tekst iä PÄIVÄMÄÄRÄ JA MUUTA TEKSTIÄ LOREM IPSUM DOLOR SIT AMET NONQUONSOS JYVÄSKYLÄN VPK ESITTÄYTYY • KUTSU TAPAHTUMAAN LOREM IPSUM DOLOR NONQUONSOS Jyväsky län VPK vuotta 135 PALOKUNTA OMA LEHTI ON MYÖS KÄTEVÄ VARAINHANKINTAKEINO. Yksikön määritelmän muuttaminen koskemaan kaluston ja henkilön (tai henkilöiden) kokonaisuutta ilman etukäteen määriteltyä minivahvuutta on suuri muutos. Käytännön pelastustoimintaa kohteessa johtavalle tulee antaa oma kutsutunnus (=tilannejohtaja), joka on kerrallaan vain yhdellä henkilöllä. Realistinen päivämäärä uudelle upealle doktriinille olisi 1.1.2013. Siksi lausuntojen tulee olla mahdollisimman pitkälle mietittyjä. Tarvittaessa johtovastuu siirtyy paikalle mahdollisesti saapuvalle mestarille hänen tahdostaan. Tilannejohtajuuden ja erityisesti ryhmänjohtajan määrittely tulee saada saman kaavan mukaiseksi kaikkialla. Johtajan määrää päivystävä palomestari lähdön alkuvaiheessa. Viimeinen ehdotus: Otetaan uusi toimintavalmiusohje käyttöön vasta, kun johtamisohje on uudistunut vastaamaan uuden toimintavalmiusohjeen sisältöä. Uusi status otettaneen käyttöön tehokkaan toiminnan alkamisen tilastoimiseksi. Vielä merkittävämpi muutos on tulossa muodostelmarakenteeseen uuden ryhmälähdön vuoksi. Sen antanee pelastustoimintaa kohteessa johtava ryhmänjohtaja. Ryhmälähdön johtaminen on mutkikkaampi asia. Muutoin ryhmänjohtaja hoitaa tilanteen loppuun. Nykyisten statuksien painaminen on kymmenen vuoden opettelun jälkeenkin yhä vähän niin ja näin. Palokuntalainen • 41 5 Päätoimittaja Pekka Koivunen Johtaminen remonttiin Uusi toimintavalmiusohje lähtee lausuntokierrokselle näinä päivinä. Näin ainakin voi päätellä pelastusylijohtaja Pentti Partasen lausunnoista viime vuoden aikana. Ryhmälähdön tilannetta johtaa päivystävä palomestari, vaikka asemapaikaltaan tai ajoneuvostaan, kunnes ryhmänjohtaja eli ensimmäisenä kohteeseen saapuvan yksikön esimies, on perillä ja jatkaa käytännön tilannejohtamista. Ehdotus: Otetaan käyttöön termi RYHMÄNJOHTAJA, joka tarkoittaa pelastustoiminnan johtajaa kohteessa. JK Tehokkaan pelastustoiminnan alkamisen määrittely niin teoriassa kuin käytännössä on useiden vuosien urakka
”Keitä varten uudistus on tehty?” Kokenut palomestari on nähnyt monia pelastusalan uudistuksia, jotka ovat myöhemmin paljastuneet arkipäivän toimintaa hankaloittaviksi tai ainakin pitkää opetteluja siirtymäaikaa vaativiksi. ”Puuttuuko kukaan peliin ennen kuin se pelattu?”, kysyy nimetön palomestari. Siitä pystyi jo päättelemään muun muassa yksikön toimintakyvystä. ”Viiden vuoden hässäkkä tulossa.” Pelastuslaitokset siirtyvät uuteen järjestelmään eri aikoina. Erityisesti laitosten raja-alueilla tullee esiintymään ongelmia. Nykyisen järjestelmän kuntalyhenteet korvataan asemien numeroilla. Samoin myös pelastuslaitosten sisällä. Uuden järjestelmän viranomaistahoa tarkoittavat Ärrät, Peet ja muut kirjaimet jäänevät pois pelastustoimen sisäisessä liikenteessä. Nyt kaikille asemille ja yksiköille tulee persoonaton numero, joka on opeteltava ulkoa. Ei siis niitä, jotka hoitavat jokapäiväiset tehtävät kentällä. Uuden opettelua ei käytännössä tarvita lainkaan. Hänen epäilynsä on, että uudistus palvelee aivan muuta kuin kenttätasoa. ”Uskomaton määrä numeroita.” Palomestari ottaa esimerkiksi Varsinais-Suomen ja Satakunnan. Nyt kaikille asemille ja yksiköille tulee persoonaton numero, joka on opeteltava ulkoa. Helsinki tai muutama suuri kaupunki, jossa on käytössä pelkkä asemanumero ovat tietysti asia erikseen. EPÄI LYT TÄVÄT Uudet tunnukset 8 7 1 9 3 5 2 4. ”Uusi tunnusjärjestelmä on hanurista.” Näin kuuluu kokeneen ammattilaisen lyhyt kommentti kysyttäessa mielipidettä pelastustoimen (tai oikeammin koko turvallisuussektorin) uudesta tunnusjärjestelmästä. 6 Palokuntalainen • 41 ”Siirryttäessä pelkkiin numeroihin menetetään paljon informaatiota.” Hän kertoi ongelmista, joita tulee erityisesti pelastustoiminnan johtajalle, mutta myös muulle henkilöstölle. Palokuntien toimintakykyhän vaihtelee merkittävästi. Molempien laitosten alueilla on yli viisikymmentä paloasemaa. Se vain on tunnustettava tosiasia. Jatkossa kommunikointi kentällä tapahtuu numerotunnusten avulla. Kunnan tai paloaseman nimi tai nimilyhenne on aiemmin kertonut kuulijoille jo paljon
Kuopion ja Vaasan käytännöt eivät todennäköisesti toimi Joutsenossa tai Haapajärvellä. Pelastustoimi on tässä asiassa sirpaloitumassa positiivisella tavalla. Niin sanotut maaseutukaupungit ovat oma maailmansa ja lopuksi tuo paljon puhuttu harva-alue saanee uudenlaisia ratkaisuja pelastustoiminnan hoitamiseksi. Kankaanpään ja Ilomantsin tapa toimia ei ehkä ole sopiva Kivijärvellä tai Taivassalossa. Helsinki on ja tulee olemaan omansa. Nyt on vihdoin operatiivisten uudistusten aika. Palokuntalainen • 41 7 • Suomen pelastustoimen kehittämisessä on yksinkertaisesti tunnustettava se tosiasia, että ne asiat, jotka toimivat Helsingissä, eivät välttämättä toimi edes Oulussa tai Tampereella. Se hoitaa pelastustoimensa omien malliensa mukaan muista huolimatta. Pelastusalaa ovat järisyttäneet viimeiset kaksikymmentä vuotta lähinnä lukuisat hallinnolliset muutokset. Pelastustoimen muutokset sen kun jatkuvat. Hätäkeskusuudistus vaikuttaa kentälle ainakin kolmen neljän seuraavan vuoden ajan. Uudenlainen muodostelma-ajattelu vaikuttanee ennen pitkää myös paloasemien sijoitteluun. Mitä järkeä on varustaa harva-alueen pieni taajama kuuden hengen raskaalla Scanialla, jos kolmen hengen ketterällä Ivecolla tai Sprinterillä pärjätään. Suomen suuri koko, pääosin harva asutus ja muut olosuhteet vaikuttavat siihen, että tuo yli kaksikymmentä vuotta käytössä ollut jäykkä operatiivisen pelastustoimen doktriini, jossa mallit ovat kaikille samat – yksikkö, joukkue, komppania – on kaatumassa omaan mahdottomuuteensa. Muut ”suuret” kaupungit rakentavat toisiaan muistuttavat käytännöt. Koulutustakin ollaan uudistamassa. Neljä maailmaa. Toimintavalmiusohje tuo mukanaan uusia asioita, jotka vaikuttavat muun muassa johtamiseen ja viestiliikenteeseen. Uusi toimintavalmiusohje antaa aiempaa enemmän mahdollisuuksia käyttää luovuutta ja myös sovittaa pelastustoimen järjestelmä kuhunkin alueeseen sopivaksi. Jopa kahdeksankymmentäluvun tuotteen, standardipaloauton valta-asema alkaa järkkyä
Kuorma-autokortti vasta 21-vuotiaille 2013 alkaen. Rajoitus merkitään ajokorttiin, ja se on voimassa siihen saakka, kunnes ajokortin luokkaa vastaavat vähimmäisikävaatimukset muuten täyttyvät. – Olisi ollut aika omituinen juttu, jos nuori pelastajaoppilas ei olisi voinut saada koulutusta ja kokemusta raskaan kaluston ajamiseen opiskeluaikanaan, sanoo SSPL:n toiminnanjohtaja Isto Kujala. Pelastusalalle poikkeus Uusi ajokorttilaki muuttaa erityisesti kuorma-auton (C-luokka) ajoluvan saantiperusteita siten, että vuoden 2013 alusta kuorma-autokortin voi pääsääntöisesti saada vasta 21 vuotta täyttänyt. (5 § 4) Edellä 1 momentissa säädetystä poiketen C-luokan ajokortin vähimmäisikä on kuitenkin 18 vuotta ja D-luokan ajokortin 21 vuotta, jos kysymyksessä on ajoneuvon kuljettaminen ammattipätevyyslain 2 §:n 3 momentin 2 tai 3 kohdan tarkoituksessa pois lukien ajoneuvojen katsastamiseen liittyvät koeajot. Edellä 1 momentissa tarkoitetun selvityksen antajan on viipymättä ilmoitettava poliisille, jos selvityksessä tarkoitettu henkilö ei enää toimi tehtävässä tai selvityksessä tarkoitettu ajo-oikeus ei jostain muusta syystä ole enää tarpeen. – Ilman nyt saatua poikkeusta sopimuspalokuntien nuoret olisivat olleet kaksi motivaation kannalta merkittävää vuotta ilman mahdollisuutta perehtyä raskaan kaluston ajamiseen. Poikkeussäännön mukaan myönnetyllä C-kortilla voi ennen 21-vuotispäivää ajaa vain pelastusalan ajoja. Ajokortti on voimassa vain tässä momentissa mainituissa ajoissa Suomessa. Lainauksia säädöksistä Vähimmäisikä ajokortin saamiseksi on uuden ajokorttilain (5 §) mukaan 19.1.2013 alkaen: 6) C1ja C1E-luokassa 18 vuotta; 7) Cja CE-luokassa 21 vuotta tai, jos henkilöllä on kuormaauton kuljettajan perustason ammattipätevyys, 18 vuotta; 8) D1ja D1E-luokassa 21 vuotta; 9) Dja DE-luokassa: a) 24 vuotta tai, jos henkilöllä on nopeutetusti suoritettu linja-auton kuljettajan perustason ammattipätevyys, 23 vuotta taikka, jos henkilöllä on muu kuin nopeutetusti suoritettu linja-auton kuljettajan perustason ammattipätevyys, 21 vuotta; tai b) D-luokassa 18 vuotta, jos henkilö on suorittanut linja-auton kuljettajan ammatillisen perustutkinnon ja hänellä on muu kuin nopeutetusti suoritettu linjaauton kuljettajan perustason ammattipätevyys; 10) T-luokassa 15 vuotta ja LT-luokassa 18 vuotta. Ajokorttiasetuksessa määritellään ajokorttitarvetta koskeva selvitys seuraavasti: Ajokortin saamiseksi ajokorttilain 5 §:n 4 momentissa tarkoitettuja ajoja varten hakijan on mainitun lain 10 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettuna selvityksenä esitettävä: 1) pelastusalan oppilaitoksen antama todistus siitä, että hakija on hyväksytty pelastusalan koulutukseen, jossa edellytetään C-luokan ajokorttia, tai pelastuslaitoksen antamaa todistusta siitä, että sopimuspalokuntaan kuuluva henkilö tarvitsee tässä tehtävässään mainitun luokan ajokorttia. Poikkeuksena ovat ammattipätevyyslain mukaisen koulutuksen saaneet sekä 18–20-vuotiaat pelastajaopiskelijat ja kuorma-autokorttia palokuntatoiminnassa tarvitsevat alle 21-vuotiaat sopimuspalokuntalaiset. 8 Palokuntalainen • 41 KIPINÄT • SSPL:n aloitteesta sisäministeriön pelastusosasto ja siellä erityisesti lainsäädäntöneuvos Mika Kättö saivat neuvoteltua uuteen ajokorttilakiin ja -asetukseen pelastusalan opiskelijoiden ja sopimuspalokuntalaisten kannalta tärkeän poikkeussäännön
Metsäpalosanaston avulla pyritään yhtenäistämään suomenkielistä paloterminologiaa. Kirjan tavoitteena on edistää metsäpalontorjuntaa sekä kulotuksien toteuttamista Suomessa. Suomen metsiin paloherkkyysluokitus • Metsäntutkimuslaitos on julkaissut ”Suomen metsien paloainekset – kohti parempaa tulen hallintaa” -kirjan yhteistyössä sisäasiainministeriön pelastusosaston kanssa ja Palosuojelurahaston tuella. Hanketta varten on perustettu oma hankesivusto osoitteeseen: www.sosiaaliseenmediaan.fi. Kirjan tavoitteena on edistää metsäpalontorjuntaa ja kulotuksien toteuttamista. Heikkilä Ilkka Vanha-Majamaa – kohti parempaa tulen hallintaa Su om en m ets ien pa lo ain ek set – ko hti pa rem pa a tule n ha llin taa Pelastustoimi sosiaaliseen mediaan -hanke on käynnistynyt ajalle 1.4.2011—31.12.2012. Sivustolta löytyy muun muassa esittelyt hankkeeseen liittyvistä sosiaalisen median palveluista, aikataulusta sekä hankkeessa syntyneestä kirjallisesta materiaalista, esimerkiksi aikaisempi tutkimus aiheesta. Viimeisin tutkimustieto on koottu käytäntöä palvelevaksi kirjaksi niin pelastuskuin metsäorganisaatioiden käyttöön. Kirjassa metsät luokitellaan paloainestyyppeihin, joiden tunnukset vastaavat metsätalouden ja metsäsuunnittelun luokituksia. Hankkeen ohjausryhmään kuuluvat Hätäkeskuslaitoksen, Tampereen aluepelastuslaitoksen, Helsingin kaupungin pelastuskoulun, sisäasiainministeriön pelastusosaston, Suomen Palopäällystöliiton SPPL:n ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön SPEKin edustajat. 0400 350 112 Kirja on ladattavissa myös Metsäntutkimuslaitoksen verkkosivuilta sähköisenä versiona. Suomen metsien paloainekset on tarkoitettu niin pelastusviranomaisille, metsäammattilaisille kuin kaikille tulen käyttäytymisestä kiinnostuneille. Paloainestyypit esitellään lyhyen sanallisen kuvauksen sekä valokuvien avulla. Sivustoon voivat kaikki pelastustoimen edustajat tutustua ja tulla kehittämään, kommentoimaan ja osallistumaan. Toiveena on mahdollisimman laajamittainen osallistuminen. Palokuntalainen • 41 9 • Hanke on Palosuojelurahaston rahoittama ja Suomen Palopäällystöliiton toteuttama. Hankkeessa rakennetaan työkalut pelastustoimen sosiaalisen median käyttöön sekä määritellään pelastustoimelle yhteiset pelisäännöt sosiaalisessa mediassa toimimiseksi. Heikkilä Ilkka Vanha-Majamaa – kohti parempaa tulen hallintaa Suomen metsien paloainekset Henrik Lindberg Timo V. Pelastustoimi sosiaalisessa mediassa LISÄTIETOJA: Hankkeen vetäjä SPPL, ICTkehityspäällikkö Janne Leinonen, janne.leinonen@sppl.fi, puh. ISBN 978-951-40-2294-4. Suomen metsien paloainekset Henrik Lindberg Timo V
P.S. Vuosijuhlan yhteydessä ei rekrytoinnista puhuttu mitään – sen sijaan kerrottiin ja näytettiin mitä palokunnan toiminta parhaimmillaan on. Palokunta ja juhlaväki pitivät hiljaisen hetken Norjan traagisessa tapahtumassa menehtyneiden ihmisten muiston kunnioittamiseksi. Kosken VPK:n esimerkkiä voisivat noudattaa myös ne palokunnat, jotka tarvitsevat näkyvyyttä toimintansa tehostamiseksi. 10 Palokuntalainen • 41 KIPINÄT • Perjantai-iltana alkanut tapahtuma jatkui aina sunnuntai-iltaan asti. Kunnassa on 2 145 asukasta. Hämeenkoski sijaitsee noin 20 kilometriä Lahdesta Hämeenlinnaan päin. Paraatia ja juhlaa oli tällä kertaa seuraamassa yli tuhat ihmistä. Viikonloppu huipentui sunnuntaina palokunnan paraatiin ja varsinaiseen juhlaan palokuntalaisten palkitsemisineen. Erilaisilla vuosijuhlaan liittyvillä tilaisuuksilla yhdistys hankkii myös varoja toimintaansa. Hämeenkoskella kuntalaiset ja kesäasukkaat tietävät, mitä sopimuspalokuntatoiminta on. Oman vakavan lisänsä toi tänä vuonna Norjan tragedia. Kosken VPK on Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen sopimuspalokunta. Hyvän tapahtuman koskelainen resepti: • musiikillinen ilta • palokuntanaisten kahvila ja ravintola • markkinat keskustassa • sormikoukun MM-kisat • markkinatanssit • tivolipelit (useiden kymmenien vuosien perinne) • ohjelmaa urheilukentällä (palokunnan kaluston ja toiminnan esittely) • Kosken VPK:n viihdeorkesterin konsertti • ohjelmalliset iltamat • Letku-Pubi Teksti Isto Kujala Kuvat Timo Saarinen. Tapahtuma näkyy ja kuuluu Hämeenkosken kunnan keskustassa ja palokunta oli monella tavalla myönteisesti esillä. Ohjelman yhteydessä annettiin myös turvallisuuskoulutusta. Kosken VPK Juhlat joka vuosi Hämeenkoskelainen Kosken VPK viettää vuosijuhlia joka vuosi. Liput laskettiin puolitankoon Valtioneuvoston suosituksen mukaisesti. Tänä vuonna juhlaa vietettiin VPK:n 115-vuotisen taipaleen kunniaksi. Palokunnan juhlasta on vuosien varrella muodostunut koko paikkakuntaa yhdistävä monipuolinen heinäkuinen kesätapahtuma. Palokunnassa on riittävästi hälytyskelpoista väkeä niin päivällä kuin yöllä erityisiin rekrytointikampanjoihin ei ole ollut tarvetta
Liesiturvajärjestelmän avulla asiakas voi käyttää vanhaa ja tuttua liettään kuten ennenkin, mutta jos liedellä tapahtuu vaaratilanne, liesivahti hälyttää ja katkaisee liedestä sähköt. Liesivahti ennaltaehkäisee liesipaloja, jotka ovat yksi yleisimmistä asuntopaloista Suomen lisäksi myös muissa Pohjoismaissa. Suojaa keittiösi tyypillisiltä vahingoilta BRONTO SKYLIFT OY AB Teerivuorenkatu 28 33300 TAMPERE puh 020 7927 111 fax 020 7927 300 www.bronto.fi Yli 6000 laitetta yli 120 maahan Työskentelykorkeudet 16 112 m Suurin korikuorma 500kg Yli 2000 lisävarustetta Ylivoimainen paino-työkorkeussuhde Huolto lähellä ja nopeaa Kansainvälinen nostolavojen IPAF koulutus Markkinajohtaja Suomessa ja maailmalla ISO 9001 CERTIFIED ORGANISATION ISO 14001 EN-ISO 3834-2 Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. Heinäkuun alussa voimaan tullut uusi pelastuslaki korostaa aiempaa enemmän ikääntyneiden ja muiden erityisryhmien asumisturvallisuutta. • Kotien keittiöihin tarkoitettu liesivahti pysäyttää vaaratilanteet katkaisemalla liedestä sähköt ja tarvittaessa myös sammuttaa syttyneen liesipalon. Liesivahti myös sammuttaa Lisäturvaa koteihin Itsenäinen sammutinyksikkö Langaton yhteys Lieden virranhallintayksikkö Vesivuotoanturi Liesivahti SAFERA-turvatekniikalla varustettu liesikupu tai -tuuletin ennaltaehkäisee keittiön tyypillisiä vahinkoja huolehtimalla lieden turvallisesta käytöstä ja hälyttämällä alkavista vesivuodoista keittiössä. Lisäksi liesituulettimessa sijaitseva lieden lapsilukko estää lieden valvomattoman käytön. Tämän vuoksi laitteisto tukee asiakkaan toimintakykyä ja pidempään kotona asumista, kertoo liesivahdin valmistajan, Safera Oy:n toimitusjohtaja Henri Andell. Tekniikassa on kuitenkin tärkeää aina huomioida toimintavarmuus ja käyttäjän mahdollisuudet sen hyödyntämiseen, sanoo Satakunnan pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Jyri Leppäkoski. Ylimaakunnallinen hanke toteutetaan yhdessä Etelä-Pohjanmaan Terveysteknologian Kehittämiskeskuksen EPTEK ry:n ja Tampereen ammattikorkeakoulu TAMKin kanssa. Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK on osallistunut projektiin tarjoamalla tuotetestausta todellisilla käyttäjillä aidoissa ympäristöissä. Lisäksi se ohjaa liesituuletusta automaattisesti ja pitää keittiön sisäilman raikkaana energiatehokkaasti. – Liesivahtimme on suunniteltu sekä ennaltaehkäisemään vaaratilanteita että mahdollistamaan ikäihmisten turvallista ruoan valmistusta. • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja DELTA-äänija valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitteet • VOIP-liitäntäiset radiopuhelinjärjestelmät • TETRA/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät HÄLYTYSJA VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaativaan ammattikäyttöön. Se voi myös sammuttaa nopeasti syttyvän liesipalon kohdistetulla sammutuksella eli liesituulettimeen asennetulla sammutuspatruunalla. Hanketta rahoittaa on Satakuntaliitto EAKR-rahoituksella. – Kaikki uudet tekniset ratkaisut, jotka tukevat ihmisten turvallista asumista, ovat tervetulleita. (03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.
Noin 22 kilometrin pyöräilyosuuden ajoi Jani Westerholm aikaan 43.01. Joukkueen yhteisaika oli 1.18.12 ja se riitti Triathlon 1/8-joukkueiden Suomen mestaruuteen. Osanottajamäärä kilpailuihin oli ennätysmäinen, noin 350 kilpailijaa. Palokuntien SM Kuorevedelle Triathlonissa 350 osanottajaa Teksti Matti Soutua Kuva Veera Nousiainen • Vuonna 1886 perustettu Paimion VPK vietti 13.8.2011 125-vuotisjuhlaansa Paimion kaupungin talolla. Juhlapuheen piti Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Mika Kontio. Juhlan yhteyteen kaupungin talolle oli koottu näyttely, joka kertoi onnistuneella tavalla Paimion VPK:n historiasta menneiltä ajoilta aina nykypäivään asti. Aktiivista pelastustoimintaa Paimiossa 125 vuotta Paimion VPK:n käytössä oleva kalusto oli hyvin esillä juhlan yhteydessä. Palokuntien SM-triathlonkilpailut käytiin samaan aikaan muun kisan yhteydessä. ”Pojan” vei kotiin Kuoreveden VPK:n joukkue. Aluehallintoviraston tervehdyksen esitti johtaja Ilkka Horelli. Joukkue voitti toiseksi tulleen Leppälahden VPK:n noin10 minuutin aikaerolla. Kuoreveden joukkueessa olivat mestaruutta hakemassa Matti Soutua, joka ui 500 metrin uintiosuuden aikaan 13.53. 12 Palokuntalainen • 41 KIPINÄT • Triatlonin 28. – Matkalla vitsailtiin että eiköhän tuoda ”poika” kotiin, sillä onhan edestakaista noin 700 kilometrin matkaa turha ajaa, jos ei ole tavoitteita miksi lähteä kisailemaan. Turun VPK:n puheenjohtaja Kari Suominen (oik.) keskustelemassa pelastuspäällikkö Mika Kontion (vas.) ja johtaja Ilkka Horellin kanssa.. Kuoreveden VPK joukkue. Ankkurina toiminut Kimmo Kuusi suoriutui viiden kilometrin juoksuosuudesta aikaan 21.18. Kaupungin talon piha-alueella oli palokunnan kaluston ja toiminnan esittely. Mukana esittelyssä olivat hälytys-, nuoriso-, naisja veteraaniosastot. Vasemmalta Jani Westerholm, Matti Soutua ja Kimmo Kuusi. Vuoden päästä yritetään lähteä puolustamaan mestaruutta, näin alustavasti sovittiin tulomatkalla, kertoo Matti Soutua. Kuoreveden VPK:n joukkue vei voiton viiden vuoden tauon jälkeen. SM-kisat (1/ 4 ja 1/8 henkilökohtaiset ja joukkueet) järjestettiin heinäkuussa Kiskossa 30 asteen paahtavassa helteessä
Apua lähdettiin hakemaan lähellä olevalta paloasemalta. – SSPL:n mielestä tällaisen toiminnan toteuttaminen vaatii palokunnan henkilöstöltä yhteen hiileen puhaltamista. Koko palokunnan henkilöstö on korkealle koulutettua. Sarvsalö FBK on Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen sopimuspalokunta, joka on ollut pelastuslaitoksen lakkautuslistalla, mutta saanut vielä armonaikaa jatkaa toimintaansa. Juhla on turvallisuustapahtuma, johon osallistuu vuosittain yli 600 henkilöä. Mies löytyi hengissä. Palokunnan ensisijainen toiminta-alue on Kauhavan kaupunki, jossa on noin 17 300 asukasta. Naishenkilö halusi henkilökohtaisesti kiittää palokunnan väkeä tällaisen pelastusvalmiuden ylläpidosta ja osallistumisesta etsintään. Naishenkilö oli työmatkalla ja halusi tauolla hoitaa tärkeän asian ja etsiä Sarvsalö FBK:n yhteystiedot. • Palokunnan henkilöstö muodostuu kolmesta päätoimisesta ammattihenkilöstä ja 32 sopimuspalokuntalaisesta. Sarvsalö FBK:lle tunnustus Tällaista palautetta palokuntatoiminnasta kuuntelee mielellään.. Tällä henkilöstöllä hoidetaan vuodessa 180–250 kiireellistä hälytystehtävää. Tähän toimintaan on aktivoitu myös operatiivisesta toiminnasta iän vuoksi pois jääneitä henkilöitä. Taitoja pidetään yllä jatkuvalla harjoittelulla, ja lähes kaikki jäsenet ovat savusukelluskelpoisia. Kauhavan paloaseman henkilöstö järjestää joka kevät yhteistyössä EteläPohjanmaan pelastuslaitoksen kanssa lapsiperheille suunnatun lastenjuhlan Kauhavan paloasemalla. Operatiivisten tehtävien lisäksi palokunnassa tehdään turvallisuuskoulutusta. Naisosasto järjestää tarvittaessa myös hälytysmuonitusta. Osa keräysrahoista on mennyt katastrofitilille, jonka varoilla autetaan alkuun tulipalossa kaiken menettäneitä. • SSPL:n toimistoon tuli puhelinsoitto Brysselistä. Vuosien saatossa ovat lahjoituksia saaneet niin lapset kuin vanhuksetkin. Palokunnan yhteydessä toimii aktiivinen naisosasto, joka muun henkilöstön ohessa kerää varoja erilaiseen hyväntekeväisyyteen. Palokunta oli osallistunut hänen miehensä etsintään. Huomionosoitus on tunnustus koko palokunnan henkilöstölle, niin ammattilaisille, sopimuspalokuntalaisille ja yhdistystoimintaan osallistuville, sanoo SSPL:n toiminnajohtaja Isto Kujala. Huomionosoitukset palokunnalle luovutettiin 27.8.2011 Kauhavalla. Operatiivinen toiminta on liiton saaman tiedon mukaan hoidettu kiitettävästi. Tiedon saatuaan Sarvsalö FBK:n väki lähti heti etsimään miestä kolmella veneellä – hätäkeskuksen hälyttämistä ei jääty odottelemaan. Mies oli uimareissulla kadonnut. Valintaa SSPL perustelee palokunnan henkilöstöryhmien – ammattihenkilöstön ja sopimuspalokuntalaisten – hyvällä yhteistyöllä ja hyvällä hengellä. –Tällaista palautetta palokuntatoiminnasta kuuntelee mielellään – onnea reippaasta toiminnasta Sarvsalö FBK:lle ja sen henkilöstölle!, toivottaa toiminnanjohtaja Isto Kujala. Vuoden sopimuspalokunta Kauhavalla Suomen Sopimuspalokuntien Liitto on nimennyt Kauhavan palomiesyhdistyksen jäsenten muodostaman Kauhavan palokunnan vuoden 2011 sopimuspalokunnaksi
Porilaisen Martti Laippalan (s. Toiminnan jatkuvuutta Antti on varmistanut innostamalla henkilökohtaisesti useita kullaalaisia henkilöitä lähtemään mukaan toimintaan. Hänet on palkittu lukuisilla paloalan kunniamerkeillä. Päällikkökurssin Antti Gustafsson suoritti vuonna 1989 ja pelastusjoukkueiden johtajakurssin 1995. Päällikkyyden ohella Antilla on ollut keskeinen rooli ajoneuvoja palokaluston huoltajana ja kunnostajana. Myös palohälytyksiin. Kuva Porin VPK:n kokoelmat Teksti Sakari Aalto • Lukuisten palokuntatehtävien jälkeen Martti Laippala toimi Porin VPK:n hallituksen puheenjohtajana 18 vuotta ja sitä ennen varapuheenjohtajana 11 vuotta. 14 Palokuntalainen • 41 KIPINÄT • Antin nuorena alkaneeseen palokuntaharrastukseen tuli lyhyt tauko paikkakunnalta muuton takia, mutta vuonna 1978 tapahtuneesta paluumuutosta lähtien Antti on ollut aktiivinen sopimuspalokuntalainen. 1960-luvulle oli tyypillistä, että etenkin maaseudulla lapset osallistuivat aikuisten töihin heti, kun vain pystyivät. Hänet kutsuttiin Porin VPK:n kunniajäseneksi vuonna 1978 ja kunniapuheenjohtajaksi 1989. Kullaan VPK:n aloitettua ensivastetoiminnan kymmenen vuotta sitten, Antti piti luonnollisena, että se on eräs palokunnan keino auttaa avun tarpeessa olevia kuntalaisia. Makena tunnettu Laippala teki uskomattoman työn myös urheilun piirissä niin seura-, paikallis-, maakuntakuin valtakunnallisellakin tasolla. Talonomistaja Serafiina Lammisen säätiössä hän oli yli parikymmentä vuotta VPK:n edustajana toimien sihteerinä ja taloudenhoitajana. Kullaan VPK:n päällikkönä hän toimi 1986—2004 ja edelleen vuodesta 2006 lähtien. Ammatiltaan hän oli sähköasentaja ja virtaa riitti töissäkin: Hän oli 22 vuotta ammattiosastonsa pääluottamusmies ja 12 vuotta puheenjohtaja. Eräs ensimmäisistä tehtävistä, joka hoidettiin Fargolla, oli kaksitoistavuotiaan Antti Gustafssonin ensimmäinen hälytys, pienehkö maastopalo. Hän oli monen urheiluseuran ja -järjestön perustajajäsen ja toimi niiden hallitusten eri tehtävissä. 20.7.1914) ainutlaatuisen mittava palokuntaura alkoi vuonna 1927, kun hänet hyväksyttiin Porin VPK:n harjoituskomppaniaan vain 12-vuotiaana. Make on poissa Kunniapuheenjohtaja Martti Laippalalle ojennettiin harvinainen 80-vuotispalvelumerkki vuonna 2007.. Ansioistaan hänet aikaa myöten kutsuttiin monen Antti Gustafsson 60 v Ensimmäinen keikka 12-vuotiaana Kullaan kunta hankki vuonna 1963 uuden paloauton
Seuraava luettelo kuvaa osittain Maken urheilujärjestötyön kattavuutta: Porin Palloilijat, Suomen Palloliitto ja SPL:n Satakunnan piiri, Porin Karhut, Porin Ässät, Suomen Jääkiekkoliitto, SVUL:n Satakunnan piiri, Porin Urheilutoimittajain Kerho, Suomen Koripalloliitto, Yyteri Säätiö ja Satakunnan Urheilutuki. • Kilpailijoita kevyempi ja pienempi koko. Kolme eri valaisukulmaa, useita asennusvaihtoehtoja. Matti Kraapo Porin VPK:n kunniapäällikkö Katso lähin jälleenmyyjäsi www.sarco.. Aktiiviurheiluvuosinaan hän saavutti piirinmestaruuksia jalkaja koripallossa. yhteisön kunniajäseneksi, kunniapuheenjohtajaksi tai ainaisjäseneksi, ja palkittiin useilla korkean tason ansioja kunniamerkeillä. Porin VPK kunnioittaa kunniapuheenjohtajansa muistoa. Hänet siunattiin Porin Isossa kappelissa 27.7. pelastusajoneuvot • mönkijät • moottorikelkat • Ajoneuvohyväksynnät EMC/e17 ja E17 • IP 68 tuotekehitystestattu • 40 x 80 mm, paino 160 g HYDRAULIVINSSIT • Hydraulivinssit 2.700 13.400kg. SÄHKÖVINSSIT • Sähkövinssit 12V ja 24V • Vetokyvyltään 680 11.340kg Maahantuonti: Atlok Oy, Tehtaankatu 13 B, 11710 RIIHIMÄKI, p. 010 548 4300, info@atlok.fi WARMASTI WARMAA WARUSTELUA! LISÄVARUSTEET JA VARAOSAT • Väkipyörät, shakkelit, vaijerit, juontoketjut jne. juhlallisin palokuntamenoin. Ensimmäisen luokan koripallotuomarina hän toimi 13 vuotta. Perheja sukulaispiirin Masa ja järjestöelämän Make on poissa. Vanha Fargo on viettänyt eläkepäiviä jo vuoden 2005 museokatsastuksesta lähtien, mutta kesäkuun 17. Hän toimi viestitehtävissä ja oli sotilasarvoltaan ylivääpeli. Satakunnan Kansan urheilusivuilta saatiin pitkään lukea hänen asiantuntevia otteluselostuksiaan. • Varaosat ja huolto WARN vinsseihin.. Martti Laippala oli molempien sotien veteraani. Martti Laippala poistui keskuudestamme 16.7.2011. tai soita (09) 777 1500 SARCO LED TYÖVALO SARCO LED TYÖVALO Tehokas työvalo ajoneuvokäyttöön Pienikokoinen, kestävä työvalo. päivä vuonna 1951 syntynyt Antti Gustafsson on edelleen aktiivisesti mukana sopimuspalokuntatoiminnassa. Porin Urheilutoimittajain kerho jakaa vuosittain Martti Laippala -palkinnon Porin urheilun hyväksi tehdystä työstä
Palomiesurheilu: Salibandy Rauma Joulukuu 7.12. FSB mästerskapstävlingar 2011 Itä-Uusimaa 5.10. Helsingin pelastuslaitos 150 vuotta: Suuri palokuntaja turvallisuuspäivä Helsinki 9.–11.9. SPPL: Kurssinjohtajien täydennyskoulutus Oulu 1.–31.10. SPPL: Kurssinjohtajien täydennyskoulutus Vantaa 30.12. Helsingin pelastuslaitos 150 vuotta: 2000-luvun uhkat ja väestön suojaaminen Helsingissä Helsingin yliopisto 17.9. SPPL: Kansainvälinen turvallisuusviestinnän seminaari Helsinki 12.10. Palomiesurheilu: Keilailu Raisio. Palomiesurheilu: Voimailu/soutu Riihimäki 1.–30.11. SPPL: Vesisukellusseminaari m/s Gabriella 26.11. SPEK: Palokuntanaisten SMkilpailut Kotka 17.–18.9. SPEK: Yleinen palokuntakokous Kotka 21.9. SPPL: Onnettomuuksista oppimisen opintopäivät Vantaa 30.9. SPPL: Ajankohtaispäivät automaattisista sammutuslaitteistoista Vantaa 19.10. SPPL: Turvakorttikoulutus seminaari Helsinki 19.10. SPPL: Sosiaalija terveydenhuollon turvakortin kurssinjohtajakoulutus Helsinki, Pelastuskoulu 26.10. SPEK: Palokuntanuorten ja -naisten opintopäivät Pudasjärvi 13.9. Valtakunnallinen tapaturmien ehkäisyn seminaari Seinäjoki 13.9. SPPL: Tulitöiden kurssinjohtajakoulutus Vantaa 22.–24.11. Helsingin pelastuslaitos 150 vuotta: Juhlaseminaari kaupungintalolla (kutsuvierastilaisuus) Helsinki 1.9.–31.10. SPPL: Syysopintopäivät Helsinki 12.–13.10. Helsingin pelastuslaitos 150 vuotta: Pelastustoiminta nyt ja huomenna Helsinki 9.11. ALALLA TAPAHTUU KIPINÄT Syyskuu 5.9. FirePoker 2011 Lokakuu 1.–2.10. SPPL: Kurssinjohtajien täydennyskoulutus Vantaa 18.–19.11 SPPL: Svenskspråkiga studiedagar Raseborg 22.–23.11. Helsingin pelastuslaitos 150 vuotta: Kansainvälinen turvallisuusviestinnän seminaari, Finnsec-messut (pelastustoimen viestintähenkilöille) Helsinki 11.–12.10. SPAL: Liittokokous 2011 Kuopio 1.–30.11. SSPL: Juhlakokous ja -seminaari Forssa 9.11. SPPL: Kurssinjohtajien täydennyskoulutus Vantaa 5.–6.10 SPPL: Seminariedagar för heltidspersonal Åbo 11.-.12.10. Lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn foorumi Helsinki 7.–8.9. SPPL: Tulitöiden kurssinjohtajakoulutus Vantaa 8.9. Palomiesurheilu: Hiihto PohjoisKarjala 29.2. Palomiesurheilu: Uinti Äänekoski 31.10. Palomiesurheilu: Kaukalopallo Turku 14.–15.3. Päivä paloasemalla! Palokunnat kautta maan 30.11. Palokuntalainen ilmestyy 2012 Tammikuu Helmikuu 1.2–31.3. Palomiesurheilu: FirePoker 2011 Tallinna 5.11. SPPL: Kurssinjohtajien täydennyskoulutus Jyväskylä 21.–22.9. Palokuntalainen ilmestyy Marraskuu 1.–2.11 SPPL: Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät Tampere 2.–3.11 SPPL: Yritysturvallisuuden opintopäivät Tampere 3.–4.11. Palokuntalainen ilmestyy Maaliskuu 1.3.–30.4. SPPL: Turvallisuusviestinnän opintopäivät, Tahallisten palojen ehkäisy-opintopäivät Helsinki 12.–14.10. Palomiesurheilu: Slalom Ruka (Porvoo/ Kuusamo) 22.–24.3 SPPL: Palopäällystöpäivät Hämeenlinna Huhtikuu 1.–30.4. Palomiesurheilu: Suunnistus Pietarsaari 14.9. Finnsec-messut 14.10. Palomiesurheilu: Pilkki Vaasa 1.3.–30.4
Kaikki tiedot kerätty laitosten ja palokuntien tiedottajilta sekä järjestäjien nettisivuilta. Samalla alan peruskoulutusta voitaisiin Kietäväisen mielestä lisätä niin, että koulutus tukisi myös pelastustoimen sopimussektorin tarpeita. Hajanainen palokuntakoulutus on uudistettava SSPL vaatii. Julkaisemme sitoumuksetta tietoja pelastusalan tapahtumista yms. Käytännön koulutuksen oppilaitos voisi toteuttaa yhteistyössä nykyisten alueellisten pelastusliittojen, pelastuslaitosten ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön kanssa. Joitakin kursseja tulisi järjestää valtakunnallisesti, kuten sopimuspalokunnan päällikkökurssi. Hinnat 9,00 e ja 4,00 e / kpl (sis.alv.) UUTTA: • Suomen Sopimuspalokuntien Liitto esittää sopimuspalohenkilöstön koulutusjärjestelmän uudistamista. Tarroja on kahta kokoa: suuremman halkaisija on 25 cm ja pienemmän 11 cm. SSPL:n mukaan Suomeen olisi syytä perustaa Valtion palokoulu vastaamaan sopimuspalohenkilöstön perus-, jatkoja täydennyskoulutuksen suunnittelusta ja koordinoinnista. – Koulun tulisi järjestää varsinaiset kurssit alueellisina lähellä sopimuspalokuntia, Kujala huomauttaa. Tiedot osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi. Suomen Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen esitti viime keväänä koko palohenkilöstön koulutuksen siirtämistä valtion vastuulle. – Nykyinen koulutusjärjestelmä on hajanainen ja laadultaan vaihteleva, sanoo SSPL:n toiminnanjohtaja Isto Kujala. Koulutuksesta vastaavat Kujalan mukaan paikoin pelastuslaitokset, paikoin alueelliset pelastusliitot. NIMITYKSIÄ VALMISTUNEET Suomen Palopäällystöliitto ICT-kehityspäällikkö Janne Leinonen Pelastuskoulun valmistuneet PK 34 Anunti Mikko Helsinki Forsblom Ilmari Helsinki Hendry Robin Helsinki Kauppi Jesse Helsinki Laurila Mikko Helsinki Lempinen Lauri Helsinki Lounes Karim Helsinki Mattsson Henri Helsinki Partanen Juha-Matti Vantaa Pesonen Juha Espoo Pulkkinen Arttu Helsinki Sakko Marko Kerava Toiviainen Teemu Helsinki Tuominen Teemu Helsinki Turkia Mikko Helsinki Pelastustoimen arvot -ajoneuvotarrat Tilaukset ja tiedustelut: Suomen Palopäällystöliitto Iso Roobertinkatu 7 A 5, 00120 Helsinki puhelin (09) 2522 9200 faksi (09) 2522 9222 toimisto@sppl.fi, www.sppl.fi Näytä ulospäin, millaisten arvojen varassa toimimme! Uudet Pelastustoimen arvot -ajoneuvotarrat nyt saatavilla. SSPL:n puheenjohtajan, kansanedustaja Antti Rantakankaan mielestä koulutusuudistukset on saatava monen vuoden odottelun jälkeen ripeästi käyntiin. Palokoulun olisi luontevaa edistää myös sopimuspalokuntiin liittyvää tutkimusja kehitystoimintaa
– Ymmärrän maksun täysin. Erheellisiä keikoista on 96,5 prosenttia. Olkoon maksu nyt piiskana, että meidän pitää saada laite toimimaan, Vantaan HK Ruokatalon kunnossapitovastaava Marko Kuurne sanoo. Helsingin pelastuslaitoksen palomestari Mikael Siitonen uskoo, että erheiden maksullisuus vähentää erhehälytyksiä ainakin niiden osalta, joiden laitteet hälyttävät usein erheellisesti. – Olipa maksu sanktio tai ei, niin se ohjaa aivan oikeaan suuntaan. Erheestä H einäkuussa voimaan tullut pelastuslaki antaa pelastuslaitoksille mahdollisuuden laskuttaa toistuvista automaattisten paloilmoittimien erhehälytyksistä. – Jos tarkastelemme asiaa tulevan laskutuksen näkökulmasta, niin viime vuonna 83,5 prosenttia automaattikohteista olisi selvinnyt ilman maksua, Rahikainen sanoo. 18 Palokuntalainen • 41 Teksti Marko Partanen Kuvat Päivi Aravuori, Marja Siltala, Osmo Varpila ja Marko Partanen saa maksaa Viime vuoden 22 989 automaattihälytyksestä oli erheitä 96,5 prosenttia. Maamme 16 424 automaatista lähes puolet ei aiheuttanut yhtään erheellistä paloilmoitusta. Loput 16,5 prosenttia automaateista aiheuttivat kaksi kolmasosaa kaikista erhetehtävistä. Tuntuuko maksu kuitenkin sanktiolta. – Tämä on se viimeinen keino, jolla asia voidaan saada kuntoon, rahaa yleensä kaikki ymmärtävät, palomestari Mikael Siitonen muotoilee. Nykyään ahkerimmin hälyttävien automaattikohteiden isännät voivat joutua maksamaan jopa 20 000 euroa erhemaksuja vuodessa, mikäli erheet säilyvät entisellään. Hän on ollut Erhe-työryhmän puheenjohtaja ja laatimassa kustannusperusteita erhehälytysmaksulle. Suurin osa laitteista toimii Viime vuonna enemmän kuin joka viides tehtävä oli automaattikeikka. Toisesta erhehälytyksestä kiinteistön omistajalle lähtee kirjallinen huomautus ja varoitus maksusta, Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö Jussi Rahikainen sanoo. Ei ole oikein, jos tontillemme tullaan monta kertaa turhan takia. Olisi harmi, jos yksikkö olisi täällä turhaan ja toisaalla olisikin oikea tarve. Yrityksistäkin löytyy asialle ymmärrystä, sellaisissakin, joissa erhehälytykset ovat ongelma. Yleisimmin erhehälytykset johtuvat Pronton mukaan tuntemattomasta syystä (29 %), ruoan valmistuksesta (14 %), savusta tai pölystä (13 %), kosteudesta tai vedestä (10 %) sekä huolimatMarko Kuurne. Erheiden määrä lisääntyi edellisvuodesta, vaikka niihin on yritetty puuttua sisäasiainministeriön hankkeilla jo 1990-luvulta lähtien. – Maksu ei ole sanktio, vaan todellisiin kuluihin perustuva maksu, Rahikainen painottaa. – Toistuvaksi katsotaan, kun automaatti hälyttää kolmannen kerran erheellisesti 12 kuukauden sisällä. Heinäkuun alussa voimaan tullut laki antaa mahdollisuuden laskuttaa laitteen haltijaa toistuvista erhehälytyksistä
Palokuntalainen • 40 19 Maksu ei ole sanktio, vaan todellisiin kuluihin perustuva maksu. Mikael Siitonen halusi eroon erhehälytyksistä. Hän sai Helsingin pelastuslaitoksella muutkin mukaan työhön.
Sillä ei voi laskuttaa eikä lähettää korjauskehotusta, Siitonen sanoo. Arkipäivinä erheitä eniten 7.30–18.00. Laskuttaminen alkanee Helsingissä syyskuussa. Osa remonttimiehistä sanoo huomautettaessa, että ei hälytyksistä ennenkään ole laskutettu, Siitonen kertoo. Viikonloppuisin erheitä eniten 9.30–21.30. Yleisimmät erhekohteet • Myymälä-, ravitsemis-, majoitusja liikerakennukset 21 % • Hoitoalanrakennukset 21 % • Teollisuusrakennukset 19 % • Toimistoja työpaikkatilat 10 % • Kokoontumisrakennukset 9 %. Pelastuslautakunta hyväksyy maksun, kuten muutkin laitoksen taksat. – On vain muistettava, että Prontot täytetään huolellisesti, niin että siitä saa tolkun. Jos selosteessa lukee vain, että ”automaatti hälytti ja että laite kuitattiin”, niin sellaisella selosteella ei tee mitään. Maksut lähetetään keskitetysti pelastuslaitoksen hallinnosta, missä työkaluna on Pronto-tietokanta. Vuosi 2004 2010 Automaatteja 14 100 16 400 Hälytyksiä 18 608 22 989 Hälytystä/laite 1,3 1,4 Erheprosentti 98,4 96,5 Vuonna 2010 Automaatit kaikista tehtävistä 21 %. Maksun suuruudeksi esitetään 690 euroa / erhehälytys alkaen kolmannesta hälytyksestä. Osa remonttimiehistä on sellaisia, ettei viitsi odottaa puolta tuntia irtikytkentää, vaan pölyävä työ aloitetaan heti. tomuudesta kiinteistön korjaus-, asennustai huoltotyössä (10 %). Prontot täytettävä kunnolla Helsinki siirtynee laskutukseen ensimmäisenä. Edellisestä vuodesta keikat lisääntyivät 15 %. Tammi-, heinäja elokuu kiireisimmät. – Meillä 13 kiinteistöä olisi saanut maksun ensimmäisen kuukauden aikana, jos laskuttaminen olisi aloitettu heti lain voimaan tulon jälkeen, Siitonen kertoo. Keikkaa hoitaneen henkilön ei tarvitse miettiä aiempien keikkojen lukumäärää. Erheiden lisääntymisen syyksi arvioidaan sääilmiöitä. Siihen tulee valtakunnallisesti kohteiden etsimistä helpottava päivitys. – Tyypillisesti remontinaikaiset irtikytkennät ovat jääneet tekemättä. Tilastoja:. Kohta laskutetaan. Siitonen uskoo, että kiinteistöissä tulee varmasti remonttiporukoiden kanssa vääntöä, kuka laskun maksaa
– Niitä on jätetty noin tuhat vuodessa ja niistä on palautunut 76 prosenttia. Pelastuslaitoksissa siihen lasketaan 24/7 -tyskentelevien palomiesten palkkaaminen lisineen, lomineen ja sairauspoissaoloineen. Jussi Rahikainen Myös poikkeuksellisten sääilmiöiden arvellaan laukaisevan ilmaisimia turhaan.. Lakia varten maksun perusteet on kaivettu juuria myöten. Hän uskoo, että maksun kanssa joudutaan vielä hallinto-oikeuteen, mutta hän uskoo myös, että perusteet kestävät oikeuskäsittelyn. Helsinki lopetti heinäkuussa selvityspyyntölomakkeiden jättämisen. Kokonaishinnaksi on laskettu 880 euroa / erhe. Palotarkastushuomioilla ja niiden korjausvaatimuksilla ei ole maksua kumoavaa merkitystä. Vuonna 2008 käyttöönotettua selvityspyyntölomaketta jätettiin vaihtelevasti, laiskin laitos jätti 4 prosentissa ja ahkerin 74 prosentissa tapauksista. Keikan kesto on keskimäärin 46 minuuttia. Sitten päästään siihen, kuinka usein auto uusitaan ja hidastaisiko erhekeikkojen väheneminen auton uusimisen tarvetta. Perusteena tarkka kuluselvitys Erhemaksun suuruus on pelastuslaitoskohtainen. Monet pelastuslaitokset aikovat luopua lomakkeesta. Se korvataan kirjallisella huomautuksella toisen erhehälytyksen jälkeen. Lomake voidaan myös täyttää yhdessä keikan yhteydessä, jolloin se myös palautuu varmemmin. Pelastustoimen edustajat epäilivät lomakkeiden päätymistä kohteissa oikeille pöydille, jos ne jätettiin esimerkiksi huoltomiehelle yöaikaan. Ajoneuvokulut lasketaan alkaen alustanja korityön hinnasta sekä uutena varustuksena hankittavien työvälineiden osuudesta. Ajatus on, että erhehälytyksellä käynyt yksikkö jättää kiinteistön edustajalle selvityspyyntölomakkeen, joka palautetaan pelastuslaitokselle. Maksuun huomioidaan, mitä auto maksaa vuodessa, kun siitä poistetaan valtionosuus. Pelastuslaitokset eivät tule rikastumaan erhemaksuista, sillä kunnat huomioivat erhemaksuista lisääntyneen rahavirran kuntaosuuksissa. – Maksu tuntuu pienelle kohteelle varmasti kovemmalta kuin isolle kohteelle, mutta maksun on perustuttava kuluihin, jotta se voitiin hyväksyä lakiin, Rahikainen sanoo. Trendi oli kuitenkin se, että mitä ahkerammin lomaketta jätettiin, sitä vähemmän tuli erheitä. Erhelomakkeiden palautumisprosentti vaihteli 50—70 prosentin välillä. Esimerkiksi Keski-Uudellamaalla yhden palomiehen pitäminen työvuorossa ympäri vuoden maksaa 198,70 € tunnissa. Polttoainekuluissa huomioidaan kuinka pitkiä matkoja ajetaan ja kuinka monta yksikköä keskimäärin keikalla käy, näin päädytään hintaan 116,20 euroa / tunti. Lomakkeiden kulkeutuminen kiinteistössä oikeille henkilöille oli liian useassa tapauksessa epävarmaa, joten niistä päätettiin luopua, Siitonen kertoo. Erhetehtäviin kulunut työaika määritellään toimijan mukaan. Palokuntalainen • 41 21 Epävarma Erhe-lomake Erheeli selvityspyyntölomake on ollut pelastuslaitosten työväline, jolla molemmat osapuolet pääsevät ongelmiin kiinni helpommin. – Erhemaksu ohjaa pelastustoimen kuluja enemmän yrityksille ja vähentää veronmaksajan osuutta, mikä on oikeudenmukaista, Rahikainen arvioi. Kun pelastuslautakunta hyväksyy Helsingissä taksan, niin lasku lähtee kolmannesta erhehälytyksestä
Maksuista on keskusteltu HK:llakin. – Jos samaan kohteeseen tulee useita keikkoja lyhyellä ajalla, niin voi olla, että viimeisellä kerralla vain P5 käy paikalla katsomassa. Koko suomessa automaatit hälyttävät oikealle tehtävälle noin 800 kertaa vuodessa. – Jos tiedossamme on remonttikohde, joka hälyttää useasti, niin Erhemaksu ohjaa pelastustoimen kuluja enemmän yrityksille ja vähentää veronmaksajan osuutta.. Hänen tuoreessa muistissaan on paloilmoittimen hälyttämä aiheellinenkin tehtävä. – Uuden laitteiston rinnalle tuonnissa yritettiin käyttää hyödyksi vanhaa johdotusta, mikä on osoittautunut virhearvioksi, olisi pitänyt vetää uudet johdot. Automaatteja on 50–60 vuodessa. Ilmaisimien irtikytkeminen pesun ajaksi ei aina riitä, sillä kosteus on olemassa vielä pesun jälkeenkin, ja se voi aiheuttaa hälytyksen myös takaisin kytkennän jälkeen. Vantaan HK Ruokatalon paloilmoittimet ovat siirtyneet hänen vastuulleen. Joskus huomaa, että keikoille lähtö on hieman valikoivaa ja väkeä täytyy vähän patistella, Mäntän VPK:n päällikkö Jani Peltonen sanoo. – Ensimmäinen keskusteltava aihe on, että laite saadaan jaloilleen, Marko Kuurne sanoo. Voi erhe! Useat peräkkäiset erhehälytykset syövät motivaatiota myös sopimuspalokunnissa, sillä keikka keskeyttää aina päätyön tai vapaaajan. – Maksun suuruus on kiinnostanut laitteiden omistajia, on myös keskusteltu siitä, että kuka laskun maksaa, jos yksikkö on iso. Kosteus nousee ilmaisimiin ja aiheuttaa hälytyksen. Kolme neljästä automaatista tulee teollisuuteen, muut ovat kouluja ja hoitolaitoksia. Kuurnen mukaan HK:lla on ollut liikaa erhehälytyksiä. Keskushallinnot eivät suostu maksuja maksamaan, Siitonen kertoo. Tehtaan ongelmana ovat kylmät tilat, joita pestään öisin. Uusi ja vanha laitekanta, jonka pitäisi toimia yhteen, ei toimi toivotulla tavalla. 22 Palokuntalainen • 41 Maksuista keskustellaan Jussi Rahikainen arvelee, että yritykset alkavat budjetoida erhehälytyksiin rahaa, sillä kokonaan niitä ei saada pois. Ihmisluonto on sellainen, että kun monta kertaa keskeytetään työt ja mennään ulos turhan takia, niin kohta hälytyksistä ei välitetä, Kuurne sanoo. – Laite on meidän turvamme, joten se on saatava kuntoon. Joskus toki irtikytkentäkin unohtuu
Ilmaisimia lätkitään vanhaan tapaan katsomalla vanhoista piirustuksista mallia. – Siinä automaatti tekee hälytyksen ensin kohteen omalle henkilökunnalle, joka kytkee viiveen päälle, jonka jälkeen heillä on muutama minuutti aikaa tarkistaa tilat ja kuitata hälytys. – Meillä viisi kahdestakymmenestä automaattikeikasta on aiheettomia. Paloilmoitinpainikkeesta hälytys lähtee ilman viivettä, jos tilanne on todellinen, Siitonen kertoo. Keikkoja on vuodessa noin 120, joista arviolta 20 automaattia; hoitolaitoksia ja tehtaita. Tai voi olla, että rakennuttaja heiluttaa punakynää, kun laitteet alkavat maksaa. Palokuntalainen • 40 23 viitsimisen kanssa on ongelmia. Koko suomessa automaatit hälyttävät oikealle tehtävälle noin 800 kertaa vuodessa. Viivästetty hälytys avuksi Paljon hälyttävien kohteiden avuksi on mahdollista rakentaa viivästetty paloilmoitus. Viiväst etyssä kin paloilm oitukse ssa painon apista hälytys lähtee heti.. – Laitteiden suunnittelijoilla ei ole mitään pätevyysvaatimuksia. Paloilmoitinjärjestelmien suunnittelussa on kuitenkin vielä ongelma. Toisaalta joku urakoitsija saattaa paremmat katteet saadakseen valita halvemmat laitteet, Siitonen kertoo. Mäntän VPK:n tapaan Pioneerien VPK Korialla on ensilähdön palokunta. Jos hälytystä ei kuitata ajoissa, hälytys lähtee hätäkeskukseen. Tietoisuus automaattien tarpeellisuudesta on kuitenkin lähimuistissa. Hän ymmärtää laskutuksen tietyissä kohteissa, mutta esimerkiksi hoitolaitoksissa hän ei aina sitä allekirjoita. Tosin en laske aiheettomaksi sitä, jos rajoittuneen toimintakyvyn omaavalla vanhuksella ruoka käryää hellalla, palokunnan päällikkö Timo Nieminen sanoo. Viimeksi heinäkuussa automaatti ilmoitti ensimmäisenä oikeasta palosta. Hoitolaitoksiin motivaatio säilyy
Operatiiviseen toimintaan muutoksia Puolitoista vuotta valmisteltu uusi toimintavalmiusohjeluonnos kiertää kentän arvioitavana lähiviikot. Faktaa ja ajatuksia toimintavalmiusohjeluonnoksesta 24 Palokuntalainen • 41. Riskitasojen, -luokkien ja -alueiden määrittely jätetään lukijan omaehtoisen perehtymisen varaan. Artikkelissa esitetyt kommentit ja mielipiteet edustavat kirjoittajan näkemyksiä. Tämän artikkelin pohjana on käytetty toimintavalmiusohjetyöryhmän 23.8.2011 aikaansaamaa versiota. Ohjeluonnos on kokonaisuudessaan saatavilla sisäministeriön pelastusosaston sivuilta. Keskitymme tässä artikkelissa luonnoksen keskeisiin, päivittäisen operatiivisen toiminnan kannalta tärkeiden kohtien käsittelyyn ja arviointiin
2 2 Määritelmiä .............................................. .............................................. ............. huom!) remonttiin menevän johtamisohjeen myötä. 5 Muistio 1 Yleistä .............................................. .............................................. . 7 3.2 Riskikohteiden määrittäminen .............................................. Yksikkö ei periaatteessa voi tehdä kiireellistä keikkaa, ellei sen vahvuus ole vähintään 1+3. ...................... .............................................. Yksikkölähtö onkin jatkossa vain kiireettömien tehtävien hoitamista varten. .............................................. Näin esimerkiksi sanonta tikasyksikkö tulee ”viralliseksi” – tähän saakka sana ”yksikkö” on varattu vain vähintään määrävahvuiselle sammutus-/pelastusyksikölle. Yhden hengen yksikön johtajana toimii aina tämä henkilö ja useamman henkilön yksikönjohtajana toimii vanhin tai ennalta määrätty henkilö. Se, missä tilanteessa yksikön johtajana pitää olla yksikönjohtajakoulutuksen tai esimieskoulutuksen saanut henkilö, ratkennee todennäköisesti (ja toivottavasti toim. .... 2 3.1 Riskialueiden määrittäminen .............................................. ... .............................................. 8 3.3 Riskiluokkien määrittäminen tapahtuneiden onnettomuuksien perusteella .............................................. .................... ................... .............................................. 6 3.1 Riskialueiden määrittäminen .............................................. 2 S I S Ä A S I A I N M I N I S T E R I Ö N P E L A S T U S O S A S T O N J U L K A I S U J A S A R J A A 2003 www.pelastustoimi.n et A:71 1 Ohjeet tarkoitus .............................................. Muut ovat olleet virallisesti vain ajoneuvoja. .............................................. 4 5 Pelastustoiminnassa tarvittavat vahvennukset ............................................4 6 Pelastustoiminnan johtaminen......................... Yksikkö on henkilön tai henkilöstön, kulkuneuvon ja kaluston muodostama toimintakokonaisuus, joka kykenee itsenäiseen toimintaan. Ne hälytetään Aja B-kiireellisyysluokan tehtäviin.” Pelastusryhmä koostuu johtajasta, vähintään kolmesta ja enintään seitsemästä henkilöstä sekä tehtävän mukaisista ajoneuvoista ja kalustosta.” Muutos nykyiseen: Aiemmin ryhmä ei ole ollut muodostelma. 6 3 Uhkien arviointia .............................................. T oimintavalmius -käsitteen laajentamisella työryhmä tuo esille sen tosiasian, että toimintavalmius on paljon muutakin kuin keskustelun päärooliin tuodut 1+3 -minimivahvuus ja 13 minuutin tavoiteaika ykkösalueella. . Työryhmän esityksen mukaan pelastustoiminnan toimintavalmius muodostuu viidestä osatekijästä: henkilöstön määrästä ja laadusta, kaluston määrästä ja laadusta, ennakkoon laadituista toiminnallisista suunnitelmista, johtamisen organisoinnista sekä paloasemaverkon kattavuudesta eli pelastustoiminnan toimintavalmiusajasta. ............. .............................................. Sanalle ”yksikkö” uusi merkitys Ryhmä esittää, että julkiselle paineelle annetaan periksi ja aletaan nimittää mitä tahansa henkilöstöstä, kulkuneuvosta ja kalustosta muodostuvaa kokonaisuutta yksiköksi. .............................................. ............................ Yksiköitä ovat esim. 3 3.2 Riskikohteet....................... . 8 5 Pelastustoiminnassa tarvittavat vahvennukset ............................................9 6 Pelastustoiminnan johtaminen......................... .............................................. .............................................. .............................................. Kirjoittajan kommentti Suora lainaus toimintavalmiusohjeluonnoksesta Kuvat Pekka Koivunen Helsingin pelastuslaitoksen toiminnasta hälytystilanteessa. Käytännön esimerkki sopimuspalokunnissa: säiliöautolla lähtee kolme henkeä. .................... 9 7 Pelastustoiminnan muodostelmien hälyttäminen .....................................10 8 Palokunnan toimintavalmiusaika .............................................. .............................................. ............. 3 4 Pelastustoiminnan muodostelmat................... Yksiköllä on johtaja. Tehokkaaseen pelastustoimintaan kelpoinen muodostelma eli pelastusryhmä – vahvuus vähintään 1+3 – on oltava koossa ennen kuin tehokas toiminta voi alkaa. ....................11 9 Raportointi .............................................. ...................... . 8 4 Pelastustoiminnan muodostelmat................... 2 3 Uhkien arviointi .............................................. 3 3.3 Riskiluokkien määrittäminen tapahtuneiden onnettomuuksien perusteella .............................................. Pelastusryhmä tekee jatkossa valtaosan keikoista Varsinaisia pelastustoiminnan muodostelmia jatkossa ovat pelastusryhmä, pelastusjoukkue, pelastuskomppania ja pelastusyhtymä. ...................... ...........12 Toimintavalmiusohje Muutos nykyiseen: Aiemmin pelastusyksikön minimivahvuus oli 1+3, nyt yksikön minimivahvuus on 1+1–5. 6 2 Määritelmiä .............................................. pelastusyksikkö, sammutusyksikkö, raivausyksikkö, säiliöyksikkö, tikasyksikkö.” Jokaisella yksiköllä tulee jatkossa olla johtaja. 4 7 Pelastustoiminnan muodostelmien hälyttäminen .......................................4 8 Palokunnan toimintavalmiusaika .............................................. Kuvat eivät liity juttuun. ..... 5 9 Raportointi .............................................. ...................... Palokuntalainen • 41 25. Yhden heistä on jatkossa oltava säiliöyksikön esimies
Logiikka avautuu, kun muistetaan, että kyseessä on keskimääräinen laskennallinen aika. Nyt kyse on ajasta hälytyksen teknisestä vastaanottamisesta hätäkeskuksessa aina siihen saakka, kun tehokas pelastustoiminta alkaa kohteessa vähintään 1+3 miehityksellä. Pelastustoiminnan toimintavalmiusaika alkaa siitä, kun hätäpuhelu otetaan teknisesti vastaan hätä-keskuksessa ja loppuu siihen, kun tehokas sammutustai pelastustoiminta alkaa. Käytännön esimerkki: Kahden hengen sammutusyksikkö tulee kohteeseen, tiedustelee ja tekee selvityksen ja mahdolliset muut ensitoimet valmiiksi. Tehtävässä on pelastettava tai pelastettavan olemassaolo on erittäin todennäköistä tai pelastettavana ovat suuret omaisuusarvot. Tällaisia tehtäviä voivat olla esimerkiksi pieneläintehtävät ja lisävahinkoja estävät raivaustai jälkivahinkojen torjuntatehtävät. Kallion porukalla on melkein päivittäin selvityksiä kerroksiin, suurten teollisuuslaitosten uumeniin, aluksiin, metroja muihin tunneleihin etc. Sen perusteella voisi olettaa, että Savonrannalla paikallinen VPK tekee selvityksen kolme minuuttia nopeammin kuin Helsingin Kallion pääaseman yksykkösen ammattilaiset. Tällaisia tehtäviä voivat olla esimerkiksi ilmoitinlaiteilmoitukset kohteesta ja olosuhteista riippuen, savuava tolpparoskis, kytevä maastopalo, vähäinen öljyvahinko ja kiireetön virka-apu toiselle viranomaiselle. Tällaisia tehtäviä voivat olla esimerkiksi tavanomaiset onnettomuudet ja tulipalot, tuntemattoman riskin tehtävät, ilmoitinlaiteilmoitukset kohteesta ja olosuhteista riippuen sekä kiireellinen virka-apu toiselle viranomaiselle. Tätä ei käy kiistäminen. Tehokkaan toiminnan aloittamisella tarkoitetaan sitä, että ensitoimenpiteet on tehty ja tehokas toiminta on mahdollista aloittaa.” Ensitoimenpiteisiin kuluvalla ajalla tarkoitetaan aikaa, joka kuluu tiedusteluun ja sellaiseen ensimmäiseen kalustoselvitykseen, joka mahdollistaa tehokkaaseen pelastustoimintaan ryhtymisen.” Tähän saakka on puhuttu toimintavalmiusajasta, joka on ollut aika hälyttämisestä kohteen tavoittamiseen. Siirtyminen onnettomuuspaikalle ei tapahdu hälytysajona, ellei pelastustoiminnan johtaja katso sitä saamiensa tietojen perusteella tarpeelliseksi.” D – kiireellisyysluokan tehtävä ei edellytä välittömiä toimia, mutta se on hoidettava toiminnallisesti sopivana tai asiakkaan kanssa erikseen sovittuna ajankohtana. Tällöin kyseessä on pelastusryhmä, joka koostuu pelastusautosta esimerkiksi vahvuudella 1+4 ja kahdesta miehistöautosta vahvuuksilla 1+n (esimerkiksi liikenteenohjaus, tukevat toimenpiteet). Siirtyminen onnettomuuspaikalle ei tapahdu hälytysajona.” 26 Palokuntalainen • 41. Siirtyminen onnettomuuspaikalle tapahtuu hälytysajona.” C – kiireellisyysluokan tehtäviä ovat staattiset onnettomuudet, joissa ei ole todennäköistä, että tapahtuu välittömästi merkittäviä lisävahinkoja. Kiireellisiin tehtäviin hälytetään siis aina pelastusryhmä. Kiireellisyysluokat käyttöön Ensihoidosta tutut hälytystehtävien kiireellisyysluokat tulevat uuden ohjeen myötä myös pelastuspuolelle. Savonrannalla keskimääräinen selvitys vain sattuu olemaan merkittävästi helpompi. Huomattava on, että minimissään 1+3 -vahvuinen pelastusyksikkö voi yksinään muodostaa toimintakelpoisen pelastusryhmän. Pelastusjoukkue koostuu johtajasta, vähintään kolmesta ja enintään viidestä pelastusryhmästä.” Pelastuskomppania koostuu johtajasta, pelastustoiminnan johtajaa avustavasta esikunnasta, vähintään kolmesta ja enintään viidestä pelastusjoukkueesta.” Pelastusyhtymä koostuu johtajasta, johtokeskuksesta ja vähintään kolmesta pelastuskomppaniasta tukimuodostelmineen.” Toimintavalmiusaika -käsite uusiksi Koko toimintavalmius -käsitteen uudelleenarviointia työryhmä perustelee asiakaslähtöisyydellä. Käytännön esimerkki: Uusi ohje ”virallistaa” monissa sopimuspalokunnissa käytössä olevan ”liikenneonnettomuusmuodostelman”. Tehokas toiminta (esimerkiksi tunkeutuminen palavaan tilaan) voi alkaa vasta kun ryhmän minimivahvuus 1+3 on koossa. A – kiireellisyysluokan tehtävä vaatii välitöntä ihmisen tai suurien omaisuusarvojen pelastamista. Nämä selkiyttävät nykyistä tilannetta. Hädässä olevaa asiakasta kiinnostaa järjestäytyneen avun nopea saapuminen kohteeseen, ei se, tuleeko apu yhdeltä tai kolmelta asemalta ja montako miestä istuu autossa, tai se, ovatko auttajat sopimushenkiöitä vai ammattilaisia. Koska pelastustoimi on kansalaista eikä alan toimijaa varten, on mitoitusvälineet ja -käsitteet tehtävä asiakasta ajatellen. Siirtyminen onnettomuuspaikalle tapahtuu hälytysajona.” B – kiireellisyysluokan tehtävä on varmentamaton, mahdollisesti henkeä pelastava tai suuria lisävahinkoja estävä tehtävä. Kolmosalueella lyhin laskennallinen selvitysaika! Suunnittelussa käytetään viiden minuutin laskennallista aikaa I riskialueella, neljän minuutin laskennallista aikaa II riskialueella ja kahden minuutin laskennallista aikaa III riskialueella, jollei luotettavaa tietoa toteutuneista ajoista ole saatavilla onnettomuustietokanta Prontosta.” Työryhmän ehdotus laskennallisesta selvitysajasta saattaa ensilukemalla tuntua todella erikoiselta
Pelastuslaitoksella on oltava suunnitelmat harvaan asuttujen alueiden hoitamiseksi.
Hädässä olevaa asiakasta kiinnostaa järjestäytyneen avun nopea saapuminen kohteeseen, ei se, tuleeko apu yhdeltä tai kolmelta asemalta ja montako miestä istuu autossa, tai se, ovatko auttajat sopimushenkilöitä vai ammattilaisia. Valistunut arvio Tällä hetkellä sadasta pelastustoimen hälytyksestä karkeasti 90 on ”entisiä” yksikkölähtöjä, 9 joukkuelähtöjä ja yksi komppanialähtö. Hälytysohjeessa on määriteltävä perusteet tehtävien jakamiseksi kiireellisyysluokkiin A, B, C ja D. Yhtymälähdöt ovat hyvin harvinaisia. Hälytysohje on laadittava siten, että hätäkeskus voi hälyttää pelastustoimintaan lähimmät tarkoituksenmukaiset yksiköt riippumatta siitä, miltä alueelta ne ovat.” Pelastustoiminnan muodostelmien hälyttäminen tapahtuu hälytysohjeen perusteella. 28 Palokuntalainen • 41. Aja B-kiireellisyysluokan tehtäviin hälytetään pelastusryhmä tai sitä suurempi muodostelma. Hälytysohjeessa tulee ottaa huomioon myös pelastuslaitosten yhteistoiminta ja avunanto. Uuden ohjeen myötä yksikkölähtöjä tulee erilaisten kentältä saatujen ”valistuneiden” arvioiden perusteella 20, ryhmälähtöjä 75, joukkuelähtöjä 4 ja komppanialähtöjä 1. Hälyttämiseen ei suuria muutoksia Jatkossakin pelastuslaitoksen vastuulla on tehdä ohje pelastustoiminnassa tarvittavien voimavarojen hälyttämisestä
Johtovastuun tulee olla kaikissa tilanteissa yksiselitteinen. Yleisperiaatteena on, että jokaisen muodostelman johtaja kykenee tarvittaessa johtamaan seuraavaksi suurempaa uutta johtamisporrasta edellyttävää muodostelmaa.” Uusi muodostelmarakenne antaa uusia mahdollisuuksia vasteiden suunnitteluun ja uusia haasteita erityisesti johtamiseen. Leikkeet poimittu Turun Sanomista. Johtaminen muuttunee käytännössä Ryhmälähdön tuleminen valtamuodostelmaksi aiheuttaa muutoksia johtamiseen. Palokuntalainen • 41 29. Johtovastuun siirtyminen tulee välittömästi ilmoittaa kaikille, joita asia suoranaisesti koskee.” Tämä asia pitäisi ohjeen myötä olla selvä kaikille. Toimintavalmiusohje on saanut jo nyt paljon huomiota julkisuudessa. Siksi johtamiseen onkin jatkossa pureuduttava tarmolla kaikilla tasoilla. Ohjeluonnos perustelee johtamista vain viittauksilla suoraan lakiin. Maailma on muutakin kuin yksi pelastusyksikkö, kolme pelastusyksikköä tai yhdeksän pelastusyksikköä. Pelastustoimintaa voi tilapäisesti johtaa muu pelastuslaitoksen palveluksessa oleva tai sopimuspalokuntaan kuuluva siihen saakka, kun toimivaltainen pelastusviranomainen ottaa pelastustoiminnan johtaakseen. Pelastusopiston suunnalta kuuluneet epäilevät kommentit on syytä ottaa vakavasti, mutta toisaalta opistonkin on kyettävä olemaan mukana kehityksessä. Pelastuslain 34 §:n mukaan pelastustoimintaa johtaa pelastusviranomainen. Luovuudelle ja uusille ajatuksille on kuitenkin annettava tilaa. Kaikilla pelastustoimen muodostelmilla tulee olla johtaja. Pelastusopiston opettajille nykyisen johtamisjärjestelmän ja koko doktriinin ehdoton kaavamaisuus on tietenkin helppo tie
Toimintavalmiusohjetta valmistellut työryhmä esittää, että tehokas pelastustoiminta tulisi aloittaa eri riskiluokkien alueilla seuraavasti: I riskiluokassa tavoitteena on, että tehokas pelastustoiminta pelastusryhmällä alkaisi 13 minuutin kuluessa siitä, kun hätäilmoitus on teknisesti otettu vastaan hätäkeskuksessa. Pelastusjoukkueen tulisi olla kokonaisuudessaan paikalla 30 minuutin kuluessa hätäilmoituksesta.” Muutos nykyiseen: Vaatimus vähintään kahdesta savusukeltajasta! III riskiluokassa tavoitteena on, että tehokas pelastustoiminta pelastusryhmällä alkaisi 20 minuutin kuluessa siitä, kun hätäilmoitus on teknisesti otettu vastaan hätäkeskuksessa. II riskiluokassa tavoitteena on, että tehokas pelastustoiminta pelastusryhmällä alkaisi 15 minuutin kuluessa siitä, kun hätäilmoitus on teknisesti otettu vastaan hätäkeskuksessa. Jos riskiarvion perusteella on arvioitavissa, että onnettomuustilanteesta kyetään selviytymään pelastusryhmää pienemmällä kokoonpanolla, voidaan tilanteeseen hälyttää pelastusryhmää vähemmän voimavaroja. Pelastusryhmässä tulisi olla vähintään kaksi savusukelluskelpoista jäsentä. Tällaisia tilanteita ovat esim. Jos pelastustoimintaa ei kyetä aloittamaan alle 40 minuutissa, on kyseisille alueille suunniteltava tarvittavat korvaavat järjestelyt.” Muutos nykyiseen: Pelastuslaitoksella on oltava suunnitelmat harvaan asuttujen alueiden hoitamiseksi. Pelastusjoukkueen tulisi olla kokonaisuudessaan paikalla 20 minuutin kuluessa hätäilmoituksesta.” Muutos nykyiseen: Vaatimus vähintään neljästä savusukeltajasta! Aikamuutos on käytännössä laskennallisesti +-0. Pelastusryhmässä tulisi olla vähintään neljä savusukelluskelpoista henkilöä. Hyvin tärkeä periaatteellinen muutos Enää ei ole ”tarvetta” lähettää ammattilaisilla miehitettyä pelastusyksikköä kauas asemasta raivaamaan puita tai tyhjentämään kellareita vedestä vain siitä syystä, että joku on joskus keksinyt sen, että yksikössä pitää olla vähintään 1+3 henkilöä.. avunantotehtävät sekä tarkistusja varmistustehtävät.” Toiminta-aikavaatimus tiukkenee, koska laskennallinen selvitysaika on nyt mukana kokonaisajassa.. Pelastusjoukkueen tulisi olla kokonaisuudessaan paikalla 30 minuutin kuluessa hätäilmoituksesta.” Muutos nykyiseen: Toiminta-aikavaatimus tiukkenee, koska laskennallinen selvitysaika on nyt mukana kokonaisajassa! IV riskiluokan asutuilla alueilla tehokas pelastustoiminta voi alkaa pidemmänkin ajan kuluessa kuin I—III -riskiluokissa. 30 Palokuntalainen • 41 Ne ajat Pelastuslaitoksen ylläpitäjä joutuu jatkossakin tekemään merkittäviä ratkaisuja päättäessään alueensa palvelutasosta
Mitä kauemmas kaupungin keskustasta mennään, sitä suurempi on järjestelyn tuoma hyöty erityisesti asiakkaan kannalta. voivat kuitenkin aiheuttaa tilanteita, jolloin edellä mainittuja aikoja ei tavoiteta. Olennaista on, että muodostelma kykenee aloittamaan tehokkaan pelastustoiminnan riskiluokittain määritetyssä ajassa. Kuitenkin sillä on koulutettuna ja varustettuna kaikki valmiudet tehdä koko paletti valmiiksi kauempaa keskuksesta tulevalle savusukellusryhmälle. Uudessa ohjeluonnoksessa esitetään selvemmin mahdollisuus rakentaa kokoonpanoja arkipäivän tehtäviin riippumatta siitä, mistä henkilöt onnettomuspaikalle tulevat. Järjestäytynyt apu saapuu paikalle nopeammin ja ensitoimet voidaan aloittaa nopeammin kuin ennen. Samanaikaiset onnettomuudet, äärimmäiset sääolot tms. ” Käytännön esimerkki: Nopea yhden tai kahden hengen yksikkö lähetetään kohteeseen kevyellä, ketterällä ja nopealla ajoneuvolla tekemään tiedustelu ja ensitoimet. Kaikki pelastustoiminnan muodostelmat voidaan koota tarkoituksenmukaisella tavalla riippumatta siitä, mistä henkilöt onnettomuuspaikalle tulevat. Edellä mainitut ajat ovat suunnittelun perusteena ja niiden toteutumista tilastojen avulla. Paikalle raskailla ajoneuvoilla hitaammin saapuva henkilöstö saa ajantasaista tietoa tehtävästä ja pystyy valmistautumaan siihen aivan eri tavalla kuin tänään. Pelastushenkilökunnan kannalta uudella toimintamallilla on hyötynä saatu tiedustelutieto (tilannekuva kohteessa, ajoneuvojen ryhmitys, hyökkäystiet…) sekä ensitoimien (esimerkiksi selvitys valmiina) antama etu pelastustehtävän suorittamiseen. Osallis tu kesku steluu n! Lähet ä mielip iteesi osoitt eesee n toimit us@ paloku ntalain en.fi.. Käytännön esimerkki: Sopimuspalokunnalla ei ole savusukeltajia. Palokuntalainen • 41 31 Selvennys kokoonpanojen muodostamiseen Työryhmän ehdotuksista eniten kritiikkiä toimintavalmiusaika-käsitteen lisäksi on herättänyt muodostelmien rakentuminen. Helsingin tai muiden suomalaisten ”suurkaupunkien” tyyppisessä, tiheästi asutussa taajamassa kokonaishyöty on suhteessa pienempi kuin pitempien etäisyyksien alueilla
Näen pelastustoimen laaja-alaisena turvallisuuden osaajana. kunnat. Valtio vs. Rehtori Mervi Parviainen, PeO:n ”First Lady” linjaa: Pelastusalan arvot korostetusti esiin Hätäkeskusuudistus – kahdenkymmenen vuoden suuri munausko. Toimintavalmiudesta puhuttaessa nousee ainakin itselleni mieleen myös kysymys ihmisten omasta vastuusta ja asenteesta, miten turvallisuusasioihin suhtaudutaan ja varaudutaan. Perinteisesti pelastustoimi on nähty tulipalojen sammuttajana, mutta se on vain yksi osa tehtävistä. Alueellistaminen vuosikymmenen projektina. Hallintotieteiden maisterin paperit hän sai 2002 ja väitteli lopulta tohtoriksi vuonna 2006. – On jo nähty, kuinka alueellinen järjestelmä on entistä yksittäisten kuntien toimintaa tehokkaampaa, esimerkkinä resurssien tehokkaampi ja tarkoituksenmukaisempi käyttö. – Asiantuntemukseni ja perehtyneisyyteni eivät riitä kommentoimaan asiaa, joka on vielä keskeneräinen. Luotan siihen, että parhaimmat asiantuntijat ovat ohjetta laatimassa. Yhdistämisen lähtökohtana pitää olla toiminnan tarkoituksenmukaisuus ja tehokkuus, yhdistäminen ei saa olla itsetarkoitus. – Alueellistaminen on mielestäni onnistunut uudistus. Miten valmisteiilla oleva ohje (siitä tihkuneiden tietojen perusteella) muuttaa tilannetta. Työkokemusta pelastustoimesta ei ole, mutta ala on tuttu jo pidemmältä ajalta. Valtiollisessa järjestelmässä etuna saattaisi olla yhtenäisemmät toimintamallit, mutta vastaisiko se sitten niihin paikallisiin tarpeisiin. Ulkopuolisen tarkastelijan silmissä vauhti on ollut välillä vähintäänkin huimaa ja joitakin ratkaisuja voi pitää perusteluiltaan yllättävinä. Resurssit ovat järkevämmin ja tehokkaammin käytettävissä ja asioita tarkastellaan muutenkin laajemmassa kokonaisuudessa eikä vain yhden kunnan näkökulmasta. Kaikki tiedämme maantieteelliset ja väestölliset haasteet. – Mielestäni pelastustoimesta voidaan puhua turvallisuuden tavaratalona tai tietotoimistona, miten vaan. Mikä on seuraava askel. – En pitäisi mahdottomana, etteikö laitostenkin yhdistämisiä nähtäisi. Olennaista on, että apua tarvitseva kansalainen saa sen viivytyksettä. – Toimintavalmius kestää mielestäni kansainvälisen tarkastelun. Tulevaisuudessa korostuvat uudenlaiset tehtävät sekä viranomaisten yhteistyö, mikä täällä opistolla on tiedostettu. Uskoisin, että pelastustoimen siirtyminen valtiolle aiheuttaisi ainakin aluksi kustannusten nousun, pitäisihän esimerkiksi palkat harmonisoida, eikä kenenkään palkkoja lähtökohtaisesti voisi alentaa. Käsityksesi Suomen pelastustoimen toimintavalmiudesta. Mervillä on ”perikunta” eli kolme poikaa, joista kaksi on jo täysiikäistä sekä elämänkumppani Pohjois-Karjalan pelastusjohtaja Jorma Parviainen. 32 Palokuntalainen • 41 V alkealalaissyntyisen Mervi Parviaisen tie on kulkenut Espoon ja Muuramen kautta Pohjois-Karjalaan Viinijärvelle, jossa hän on asunut viimeiset 11 vuotta. Muutenkin epäilyttää, vaikuttaako isäntä tässä asiassa ratkaisevasti kustannuksiin. Päällystöopetusyksikön yksikönpäälliköksi hänet nimitettiin pari vuotta myöhemmin. Suvussa on vpk-harrastusta ja aikanaan isoisä toimi palopäällikkönä luovutetun Karjalan alueella. Koulutuksen järjestäjän näkökulmasta tilanne on ollut ja on haasteellinen. Iso kysymys on, mitä tapahtuisi sopimuspalokuntajärjestelmälle valtioversiossa. Alueelliset kurssit vaativat voimavaroja yllättävänkin paljon, jo pelkkien olosuhteiden järjestäminen on vaativaa ja kallista. Laitosten yhdistäminenkö. Tämän vuoksi tietyt opintojaksot on toteuttava täällä, mikä tietää opiskelijoille reissupäiviä. Samana vuonna Mervi Parviainen siirtyi Pelastusopistolle hallinnon yliopettajaksi. Luonnollisesti hälytystehtävät tulevat jatkossakin olemaan keskiössä, mutta jo koulutuksen aikana pitää luoda uudenlaista asennetta. Polttopuiden teolla ja villasukkien neulomisella rentoutuva Mervi harrastaa myös avantouintia ja vanhoja moottoripyöriä. Toivon, että toteutetaan. Mervillä on plakkarissaan kolme terveydenhuollon tutkintoa 1980-luvulta: lastenhoitaja, sairaanhoitaja ja kätilö. Pelastustoimi – turvallisuuden tavaratalo, tietotoimisto tai joku muu. Jokainen saa jo perustuslain turvaamana asettautua pitämään majaa haluamaansa korpeen, mutta jokaisen takapihalla ei voi olla yksikköä päivystysvalmiudessa. Tosiasia on, että aivan samantasoisia olosuhteita ei saada järjestettyä opiston ulkopuolella. – En tiedä, onko munaus ja kuinka suuri, mutta uudistus valmisteluineen ja poliittisine kuvioineen on aiheuttanut epävarmuutta ja huolta, jotka heijastuvat luonnollisesti suoraan opiston toimintaan
– Nyt mittaaminen painottuu määrälliseen mittaukseen, laatu on sivuroolissa. – Pidän tilannetta varsin hyvänä. Saamme jatkuvasti kuulla valmistuvilta, että koulutus ei vastaa kentän tarpeita, vaikka kentän edustajat ovat olleet aktiivisesti mukana opetussuunnitelman kehittämistyössä. Esimerkiksi onnettomuuksien ehkäisyn vaikuttavuuden mittaaminen on vaikea, koska kärjistettynä ilmaisten kukaan ei laske palamattomia taloja, ja tuloksia voidaan usein tarkastella vasta pitkän ajan kuluessa. Voidaanko sopimuspalokunnat laittaa yhteiseen muottiin. Pelastustoimen tuottavuuden mittaaminen. Tässä tulee vahva mielleyhtymä entiseen elämään terveydenhuollon puolelle. Tänä syksynä aloittanut AP-kurssi on saanut uudistetun opetussuunnitelmansa. Yhteen muottiin laittaminen ei ole mahdollista, vaikkakin tietyt yhteiset pelisäännöt on tietenkin oltava. Minne menee sopimuspalokuntajärjestelmä. – Sopimuspalokunnat ovat elimellinen osa nykyistä järjestelmäämme. Haasteita on erityisesti alipäällystökoulutuksen osalta. Voi tietenkin virittää kysymyksen, ovatko opiskelijoiden toiveet ja odotukset oikeassa suhteessa alipäällystön voimakkaasti kehittyvään ja monipuolistuvaan toimenkuvaan. Varsinkin harvaanasutuilla alueilla sopimuspalokunnat osallistuvat tai hoitavat itsenäisesti koko joukon tehtäviä. Sielläkin on perinteisesti puhuttu laajasti ennaltaehkäisyn merkityksestä, mutta kuitenkin tilastoidaan ennen kaikkea asioita, jotka tapahtuvat ihmisen sairastuttua. Molemmilla pitää olla toisiaan tukevaa kaukonäköisyyttä. Koulutuksen sisältöjen ja koulutusaikojen pituuksien tulee perustua käytännön työelämän tarpeisiin. Korkeakoulukysymys pitäisi ratkaista yhteistuumin mitä pikimmin – josko aika olisi jo kypsä?. Vuosia on keskusteltu jatkokoulutusmahdollisuuksista eikä valmista ole tullut. Mistäpä saataisiin palkkarahat sopimuspalokuntalaiset korvaavaan määrään viranhaltijoita. Mitkä ovat omat toiveesi koulutusuudistuksen suhteen. Nyt ”putki” katkeaa tavallaan kesken ja pelastusalan tutkintoja suorittaneet jatkavat ylempien amk-tutkintojen suorittamista tai yliopisto-opintoja kuka missäkin oppilaitoksessa. Mikä on mielipiteesi pelastusalan ammattikoulutuksen tilasta Suomessa. Entä kahteen, tai jopa viiteen. Tämä puolestaan vaatii saumatonta yhteistyötä työelämän ja kouluttavan tahon välillä. Koulutus on kuin laiva, joka ei käänny välittömästi, uudistuksen tulokset mitataan vuosissa, ei kuukausissa. – Koulutustoiminnassa pitää lähtökohtana olla käytännön toimijoiden tarve. – Pelastustoimen alueet ovat erilaisia, mikä aiheuttaa sen, että sopimuspalokunnat ja niiden toiminta on erilaista. Palokuntalainen • 41 33 laaja lausuntokierros, jotta eri näkemykset tulevat huomioiduksi. Laatumittareiden laadinta on vaativa tehtävä. Uskon, että tilanne ei ratkaisevasti muutu, ei ainakaan siihen suuntaan, että sopimuspalokuntien tarve tai merkitys vähenisi
Maailma on tässäkin suhteessa muuttunut, harvapa kaupunkilainen on tullut moottorisahojen ja muiden työvälineiden kanssa sinuiksi. Terveydenhuoltolain kautta tulee vielä lisää termistöä – ja soppa sen kun sakenee. Tietokoneen hyötykäyttö ja perusohjelmien hallinta saattavat ontua, vaikka pelit olisivatkin suvereenisti hallussa. Yksi suuri haaste on oppilaitoksen säilyttäminen vetovoimaisena. Toki toisaalta toivon, että valintani rohkaisi naisia hakeutumaan pelastusalan koulutukseen – mutta samoin pelisäännöin kuin miehiäkin. Nainen miehisellä alalla. Arvokeskustelu on mielestäni viime vuosina jotenkin häipynyt taka-alalle. Pelastustoimen tärkeimmät kehittämisalueet tänään. – Tutkimus ja opetus kuuluvat luonnikkaasti yhteen saman katon alle. Tuntemuksia. Opiston vahvuudet. On hyvä aika ajoin tarkastella tilannetta, maailma ympärillä on muuttunut sitten viime katsauksen. Haasteena on myös, mistä saadaan asiantuntijat tulevaisuudessa. – Opiston vahvuutena on erityisesti osaava, motivoitunut ja sitoutunut henkilökunta. Kiitos vaan Helsingin kaupungille tärkeästä panoksesta. Alan tutkimuksen järjestämisvastuu ja rahoitus jatkossa. Pelastustoimi nauttii kansalaisten luottamusta, mutta hyvän olon tunteeseen ei saa tuudittautua. Heitän palloa tässä asiassa pelastusosastolle. Oppilasmateriaali tänään. Opettajakuntakin vanhenee ja meilläkin on ratkaistava, miten opettaja pystyy jatkamaan tehtävässään ja miten suunnitella urakehitys, jos ja kun opettaja ei enää pystykään suoriutumaan tehtävästään. – Tottakai valintani oli joillekin henkilöille tosi iso ”paukku”, ja onnittelujen lisäksi on tullut myös muutamia kitkeriä palautteita: ”Ei ole enää mitään pyhää”, ”Nyt meni sitten yksi viimeisistä maskuliinisuuden linnakkeista”. On useita tietyn sektorin ja aihealueen osaajia, mutta jotenkin kuvasta puuttuvat laaja-alaiset yleisosaajat ja rohkeat visionäärit. Myönteisen imagon puolesta on tehtävä jatkuvasti töitä, ja näkyvät ja vaikuttavat hahmot ovat keskeisiä tässä työssä. Ajatukset pelastusalan koulutuksen (lähinnä Opiston) siirrosta pois SM:n alaisuudesta. Miten sopimushenkilöstön koulutus tulisi hoitaa. En siis välttämättä näe lisäarvoa oppilaitosten yhdistämisellä. – Sopimuspalomies, puolivakinainen, toimenpidepalkkainen, sivutoiminen, johtokeskus, tilannekeskus, valvomo jne. Mitä pitäisi tehdä. Meillä on tunnustettu asiantuntija-asema, jota luonnollisesti on vaalittava ja ylläpidettävä. Ei kuitenkaan riitä, että arvoista puhutaan, vaan niiden mukaan on elettävä.. Kehittämiskohteena pidän myös viranomaisyhteistyön kehittämistä ja opettelua maailman monimutkaistuessa ja useamman tahon osallistuessa tehtävien hoitamiseen omalla tontillaan. Tarvitseeko ala heitä. Meillä on hieman sitä harhaa, että oppilaamme ovat diginatiiveja. Meillä on talossa paljon hiljaista tietoa: kuinka se saadaan siirrettyä eteenpäin. Lisäksi pitäisi olla mahdollisuus hankkia ulkopuolista rahoitusta. Kun lisäksi lommo kilpeen voi tulla äärettömän helposti ja lommon suoristus voi olla vaikeaa. Pelastusalan nimikkeet, käsitteistö ja tunnukset – hepreaa jopa omalle väelle. Kun toimijoilla olisi yhtenäinen ymmärrys, mistä puhutaan, olisi helpompi yrittää viedä asioita eteenpäin suuremmilla estradeilla. Huolestuttavana pidän tietoja siitä, että kädentaidot eivät enää ole entisen tapaan hallussa. Ei kuitenkaan siten, että rahoituksen hankkimisesta tulee suurempi posti kuin varsinaisesta tutkimustyöstä. Tällä hetkellä hakijalukumme ovat valtakunnallisesti huippuja, mutta entäpä kun ikäluokat pienenevät. 34 Palokuntalainen • 41 Pitäisikö PeO ja PeKo yhdistää. Pelastustoimen arvot. Tutkimustoiminnan rahoitus kuuluu lähtökohtaisesti valtiolle, mutta voisi olla tutkimushankkeita, joiden kustannuksiin pelastuslaitokset ja muut alan toimijat voisivat osallistua. Itse korostan yhteistyötä, johtajuutta ja asiantuntemusta, en sukupuoltani. Pelastuskoulun toiminnassa korostuu vastaaminen paikallisiin tarpeisiin ja olosuhteisiin. – Pääsykoejärjestelmämme osaltaan varmistaa, että oppilasaines on valikoitunutta ja tietyt osaamisvaatimukset täyttävää. jne.…Eihän näistä ota kukaan selvää, ei edes se kuuluisa ”erkki”. – Odottelen ministeriön asettaman työryhmän tuloksia. – Mielestäni nykyinen järjestelmä on toimiva. Missä ovat alamme visionäärit ja/tai voimakkaat persoonat. Tottakai alalla tarvittaisiin heitä, näkyville puolestapuhujille on tilausta. Jokaiseen pelastustoimen alalle opiskelevaan ja työskentelevään tulee voida luottaa ehdottomasti kaikissa olosuhteissa ja tilanteissa. Oma roolinsa tässä on myös pelastustoimella, pysyykö ala houkuttelevana. – Puhun mieluummin haasteista, jotka ovat pitkälti samanlaisia kuin muissakin organisaatioissa. Jopa saman pelastustoimen alueen sisällä puhutaan samasta ja kuitenkin eri asiasta. Meillä on tarjota opiskelijoille upeat olosuhteet; harjoitusalue on poikkeuksellinen jopa Euroopan mittakaavassa. – Johtamassani Pelastusopistossa haluan tuoda pelastustoimen arvot korostetusti esille. Sieltä pitäisi tulla yhteiset termit ja käsitteet, joita kaikki käyttävät. Ottaen huomioon yhdenvertaisuuden, voisi olla vaikea perustella ainoastaan helsinkiläisten ottamista pelastuskoulun oppilaiksi, jos se olisi osa valtakunnallista valtion ylläpitämää oppilaitosta. Opiston ongelmat. Tässäkin yhteydessä haluan korostaa työelämän tarvetta, se on koulutuksen lähtökohta. Toinen huolenaiheeni ovat atk-taidot. Kehittämisalueista nousee mieleen myös tutkimusja kehittämistoiminta. – Voimavarojen oikea kohdentaminen, jotta saadaan tehtävät hoidettua ja henkilöstö jaksamaan on varmaan yksi keskeisimmistä kehittämisalueista. – Pelastuskoulu täydentää Pelastusopiston koulutusta. – Pelastustoimessa asiantuntijuus on pirstaloitunut, koska toiminta on monimutkaistunut. On mietittävä tarkkaan, mikä on ydintehtävämme ja miten asioita tehdään. Opiskelun aikana meidän tulee saada opiskelijat oivaltamaan, mitä tämä tarkoittaa ja sitoutumaan tähän
Pelastusosastolle aivan ylijohtajaa myöten kymmenen pistettä ja papukaijamerkki! Kuntapuolella eli pelastuslaitoksissa tiedottaminen on järkyttävän kirjavaa. Entäpä jos lehtijutuissa onkin joskus jotain perää, kysyy Lämpökameramies.. ”En lue juttuja ja lehtiä, enkä nettikirjoituksia, joissa kirjoitetaan negatiivisesti minusta tai pelastuslaitoksesta.”, sanoi vuosia sitten eräs pelastusjohtajana tänäkin päivänä toimiva. Ja muutama muu maininta. Oliko hiostavan kesäillan vai minkä syy, mutta päätoimittaja oli silmin nähden pettynyt muutamien pelastusalan vaikuttajien ylimieliseen suhtautumiseen julkiseen keskusteluun. Palokuntalainen • 41 35 Hälytysajo säädösten valossa LÄMPÖKAMERAMIES Postia lämpökameramiehelle Lähetä mielenkiintoisia viestejä osoitteeseen lampokameramies@hotmail.com. Niinpä. Neuvostoaikainen tai jopa tsaarinaikainen virkamiesmentaliteetti näytti hänen mukaansa olevan muutamalle pelastusjohtajalle erinomaisen tunnusmerkillistä. Niin tuo syvään masennukseen vaipunut päätoimittaja kuin muutama muu tiedottamisen kanssa tekemisissä oleva on maininnut moneen otteeseen valtion virkamiesten olevan tiedotuksessa jo jopa jonkinasteisia ammattilaisia. Pelastusalan tiedotussisältököyhyyttä ihmettelevänä Lämpökameramies päättikin jututtaa Palokuntalainen-lehden päätoimittajaa paikallisessa pubissa. Ja vaatimukset väestönsuojien rakentamisesta helpottuvat. Masentavaa tietoa Lämpökameramies käytti kesän lomaajan tarkasti hyväkseen seuraamalla pelastusalan uutisointia eri tiedotusvälineissä. Mistähän tämä hermanni sitten onkii tietoja. Valtion suuntaan pitää nostaa hattua. Mitä jäi haaviin. Pettynyt päätoimittaja lupasi kuitenkin pitää näiden herrojen asioita esillä, koska kyllä yli viisi tonnia kuukaudessa veronmaksajien varoilla ”johtamistyötä” tekevä on hänen mielestään velvollinen vastaamaan kysymyksiin, tulevat ne sitten alan virallista linjaa edustavalta tiedotusvälineeltä tai hänen häirikkölehtensä taholta. Eipä paljon muuta kuin telkkarin ja radioiden uutisissa lyhyitä juttuja uuden lain vaikutuksista. Joissakin mainittiin jopa sopimuspalokuntien toiminnan turvaaminen. Niin, olihan sanomalehdissäkin paneuduttu ainakin siihen, että automaattikeikoista saattaapi tulla lasku. Päätoimittaja yritti illan aikana runsaan virvoittavan mallasjuoman avulla unohtaa nämä herrat, jotka sopisivat paremmin vaikka jonkin entisen suuren ja mahtavan naapurimaan kuvernementin pelastusylipalopäällikköjohtajiksi. Hänen mukaansa pelastusalan onni on, että näitä virkatoimissaan sisäänpäin kääntyneitä johtajia on vain kourallinen
36 Palokuntalainen • 41 Punainen tori www.punainentori.fi Ajoneuvot VV-Auto Group Oy Tikkurilantie 123 01530 Vantaa 0105338300 www.volkswagen-hyötyautot.fi Ajoneuvovarustelu Verhoomo Sorsa Oy Ormuspellontie 9 00700 Helsinki 020 755 8810 helsinki@verhoomosorsa.fi www.verhoomosorsa.fi Hälyttäminen ja viestiliikenne Elektro-Arola Oy Leppäkuja 2 14200 Turenki 03 630 830 ea@elektro-arola.fi www.elektro-arola.fi Santa Margarita SA Oy Laserkatu 6 53850 Lappeenranta 05 6243120 info@santamargarita.fi www.santamargarita.fi Visi-Systems Vasaratie 2 48400 Kotka 05 225 5000 ilkka.sorsa@visisystems.fi www.visisystems.fi Hälytyslaitteet Tammivilkut Virusmäentie 47 20300 Turku 0400 520 596 tapio.tammi@co.inet.fi www.tammivilkut.com Elektro-Arola Oy Leppäkuja 2 14200 Turenki 03 630 830 ea@elektro-arola.fi www.elektro-arola.fi Jalkineet Turvata Oy Ab Läntinen teollisuuskatu 2 02920 Espoo 010 569 4700 info@turvata.fi www.turvata.fi Korkeanpaikan työskentely Mountain Shop Finland Hämeentie 40 00500 Helsinki 050 501 7157 contact@mountainshop.fi www.mountainshop.fi Koulutus Turvata Oy Ab Läntinen teollisuuskatu 2 02920 Espoo 010 569 4700 info@turvata.fi www.turvata.fi Käsineet Turvata Oy Ab Läntinen teollisuuskatu 2 02920 Espoo 010 569 4700 info@turvata.fi www.turvata.fi Messut, näyttelyt Tampereen Messut Oy PL 163 33901 Tampere 0207 701 212 veli-pekka.rouvali@ tampereenmessut.fi www.turvallisuusmessut.fi FinnSec-messut / Suomen Messut Helsingin messukeskus Messuaukio 1 00510 Helsinki 09 150 9446 virpi.rantanen@finnexpo.fi www.finnsec.fi Paineilmalaitteet Turvata Oy Ab Läntinen teollisuuskatu 2 02920 Espoo 010 569 4700 info@turvata.fi www.turvata.fi
Palokuntalainen • 41 37 Punainen tori www.punainentori.fi Torilla sinut huomataan Paineilmalaitteiden täyttöjärjestelmät Colly Company Oy PL 103, Hankasuontie 3 00391 Helsinki 029 006 150 sales@colly.fi www.colly.fi Paloilmoittimet Schneider-Electric Buildings Finland Oy Kalkkipellontie 6 02650 Espoo 010 446 511 myynti@pelco.com www.pelco.fi Oy Hedengren Security Ab Lauttasaarentie 50 00200 Helsinki 09 682 81 security@hedengren.fi www.hedengrensecurity.fi Palokalusto Fin-Alert Electronics Oy Kylvöpolku 6 00680 Helsinki 010 832 8200 myynti@finalert.fi www.finalert.fi Savon Palokalusto Ky Liipasintie 8 70460 Kuopio 017 264 7220 myynti@savonpalokalusto.com www.savonpalokalusto.com Turvata Oy Ab Läntinen teollisuuskatu 2 02920 Espoo 010 569 4700 info@turvata.fi www.turvata.fi Pumput ITT Suomi Oy Mestarintie 8 01730 Vantaa 09 849 4111 myynti@flygt.com www.itt.fi Puvut: virkaja palokuntaHeijastinasu Sahaajankatu 49 00880 Helsinki 09 664 639 heijastinasu@kolumbus.fi www.heijastinasu.com Pajunen Oy Toimenkatu 2 38700 Kankaanpää 02 572 1082 pajunen@pajunen.fi www.pajunen.fi Rahastot Palosuojelurahasto PL 26 00023 Valtioneuvosto 071 878 8461 psr@intermin.fi www.psr.fi Sukellustarvikkeet ja -laitteet Arwell-Tekniikka Oy Kiurunkuja 5 21210 Raisio 020 719 9900 rauli.lahteenmaki@arwell.fi www.arwell.fi Valvontatekniikka Santa Margarita SA Oy Laserkatu 6 53850 Lappeenranta 05 6243120 info@santamargarita.fi www.santamargarita.fi Virve päätelaitteiden ja tarvikkeiden myynti ja huolto Elektro-Arola Oy Leppäkuja 2 14200 Turenki 03 630 830 ea@elektro-arola.fi www.elektro-arola.fi VIRVE Tuotteet ja palvelut Oy Pyhäranta 4 33230 Tampere 020 740 0640 huoltokeskus@virve.com www.virve.com
Samanaikaisesti myös Kiinteistö, Väri ja Pinta, ViherTek, Puhtauspalvelu, Julkisivu, SÄHKÖ ja AudioVisual. nnsec.. Sisäänpääsy rekisteröitymällä ennakkoon internetissä tai Messukeskuksessa paikan päällä. 38 Palokuntalainen • 41 Hyödynnä alan ykköstapahtuman tarjonta! Avoinna: ke–to klo 9–17 ja pe klo 9–16. Rekisteröidy ennakkoon osoitteessa www.. FinnSecin maksuttomat seminaarit ja esitykset tarjoavat käytännönläheistä tietoa.. 12.–14.10.2011 Helsingin Messukeskus FinnSec-messuilta löydät kaiken oleellisen alan uutuuksista. nnsec.. Mediayhteistyössä: Ennakkoon rekisteröityneiden kävijöiden kesken arvotaan iPad 2 -taulutietokone. ja voita ipad 2-taulutietokone! Turvallisesti askeleen edellä. www.
Siksi tiedotustoiminnan pitää olla terävää ja näkyvää. III. Nyt ja jatkossa. pelastuslaitosten suuntaan. Esimerkiksi palokuntajärjestöjen kautta niiden jäsenet ovat myös osa SPEKin toimintaa. SPEKin pitäisi olla kuin Liikenneturva tai Suomen Uimaopetusja Hengenpelastusliitto. SPEKin yksi tärkeistä tehtävistä on kertoa muulle yhteiskunnalle mikä on ajankohtaisinta palokuntatoiminnassa. Useimmat pelastusliitot kuitenkin hoitavat palvelunhankintasopimustensa tehtävät mallikkaasti. Toisena huolenaiheena kentällä on valtakunnallisten resurssien suuntaaminen, joka tuntuu palokuntakoulutuksen lisäksi varsinkin järjestötoiminnassa. Yhteisiä järjestötyön tilaisuuksia ja tapahtumia on vähennetty ja julkaisuja ym. Myöskään aihetta käsitellyt valtakunnallinen työryhmä ei pitänyt alueyksikkömallia yleispätevänä ratkaisuna. Spekulointia Palokuntalainen-lehti pyysi 20 alan vaikuttajalta heidän näkemyksiään Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä. Sen tulisi olla keskeisin turvallisuusalan vaikuttaja. Tarkoituksena oli herättää rakentavaa keskustelua suomalaisten arkipäivän turvallisuutta eri keinoin edistävän yhteisön tilasta ja tulevaisuudesta. Siinä pitää olla myös sopivasti aktiivinen ja etsittävä erilaisia toimintamuotoja, joilla houkutella saamaan omat tiedot ja ääni kuuluvaksi. Esi-isät pyrkivät rakentamaan palokuntatoiminnasta yhtenäistä toimintaa, mutta nykypolvet ovat olleet toista mieltä. Sitä varten aloitettiin jo yli 100 vuotta sitten valtakunnallinen järjestötoiminta. SPEK on järjestöjen järjestö, niin valtakunnallisten kuin alueellisten. Kahdestakymmenestä vaikuttajasta yksi halusi lisäaikaa yli lehden ilmestymisajankohdan, yksi ilmoitti sairaslomansa vuoksi jättävänsä vastaamisen, kaksi pelastusjohtajaa kieltäytyi kirjallisesti vastaamasta, yksi pelastusjohtaja ei edes vaivautunut kieltäytymään, neljästä vaikuttajasta ei kuulunut mitään ja yksitoista vastasi. materiaalia karsittu. Liitot ovat selkeästi tuoneet julki näkemyksensä toimia jatkossakin itsenäisinä. Aiheeksi annoimme ”Ajatuksiani SPEKistä”. Tätä toimintaa on erilaisten järjestövaiheiden jälkeen jatkanut SPEK. Kiitokset heille! Arvostamme avoimen keskusteluun osallistujia. Elämme järjestöviidakossa. Pohtia sopisi, saataisiinko yhtenäisempinä ääni paremmin kuuluviin. Lupasimme, että toimituksen puolesta emme kommentoi mitään yksittäistä kirjoitusta. Palokuntalainen • 41 39 Huolena resurssien suuntaaminen • Vapaaehtoisen palokuntatoiminnan juuret ulottuvat Suomessa jo yli 170 vuoden taakse. Palokuntatoimintaan osallistuu meillä erilaisten arvioiden mukaan muutamia kymmeniä tuhansia ihmisiä. Kyseeseen saattoi tulla esimerkiksi järjestön yksi osa-alue tai kokonaisuus, toimintatavat, tulevaisuus, rahoitus… ylipäätään mikä tahansa asia – pieni tai suuri, positiivinen tai negatiivinen – josta olisi syytä keskustella. Uusimpana on esille noussut kysymys palokuntanaistyön valtakunnallisesta koordinoinnin tulevaisuudesta. Kyse on merkittävästä, mutta väestömääräämme suhteutettuna kuitenkin varsin pienestä toiminnasta. Sen, mitä SPEKin asiantuntijat saavat aikaan, pitää tiedotusosaston kyetä markkinoimaan mahdollisimman laajasti ulos. Sitä yritetään perustella tarpeella nykyistä parempaan alueelliseen palvelukykyyn mm. Teksti Esa Aalto, Pelastustieto Teksti Antti Ali-Raatikainen, L-SPel Medianäkyvyyteen terävyyttä • Ajatusta pelastusliittojen ajamisesta yhden työnantajan alueyksikkömalliin, SPEK-Suomeen, pidetään edelleen esillä luonnoksessa SPEKin strategiaksi
Koulutusjärjestelmästähän vastaa SPEK. Pitäisikö palokuntalaisilla olla sananvaltaa SPEKissä. Vapaaehtoistoiminta olisi sen arvoista. Asteittainen kehitys vuosien ja vuosikymmenten kuluessa on johtanut siihen, ettei meillä ole juuri mitään sananvaltaa keskusjärjestön asioihin. Tietääkö kukaan. SPEKiä vaivaa joku, mutta en tiedä mikä. Pitäisikö sitä olla nykyistä paljon enemmän. Sääli, koska järjestön eräs missio on olla vapaaehtoistoiminnalle keskeinen tekijä. Koulutuksen osalta nykyjärjestelmä ei toimi. Silloin myös palokuntalaisilla on paremmin mahdollisuus vaikuttaa rahan käyttöön. Koulutusjärjestelmään tarvittavat välttämättömät ja pelastustoimen kentän tiedostamat muutokset ”makaavat” vuosia kehittymättömässä tilassa vaikeuttaen palokuntien jäsenhankintaa, laadukasta opetusta ja koko pelastustoimea. Sääli, sillä pelastusalalla tarvittaisiin tehokkaita tekijöitä. Ei välttämättä – jatketaan SPEKin kehittämistä TURVALLISUUSALAN KESKUSJÄRJESTÖKSI: hankitaan lisää pelastusalan ulkopuolisia jäsenjärjestöjä mukaan, keskitytään turvallisuusalan strategioihin ja mikä tärkeintä, jätetään palokuntien järjestötoiminta ja palokuntakoulutus kokonaan SPEKin toiminnasta pois. Syynä ei ole järjestön valtava koko, koska ei se valtava ole, vaikka jäsenistörakenne onkin riekaleinen. Keskusjärjestö on kuitenkin hidasliikkeinen kuin iso laiva. Tuloksena on, että opetuksen pedagoginen taso ja sitä kautta opetuksen tulos, oppiminen, jää vaatimattomaksi. Matka aloitteesta toteutukseen on pitkä, kivinen ja osittain mustan aukon kautta kulkeva. Itse olen aikojen saatossa yrittänyt eri näköalapaikoilta ongelman ydintä hahmottaa, mutta se ei ole vaan auennut. Mutta SPEKiin näyttää ihan alusta alkaen juurtuneen hallintokulttuuri, joka ruokkii vääntöjä ja hidastaa tuloksien aikaansaamista. 40 Palokuntalainen • 41 Vieläkin vanha kenkä puristaa SPEKistä turvallisuusalan keskusjärjestö • Järjestö aloitti taipaleensa pakkoliittona, huonojen tähtien merkeissä, eikä se ole siitä koskaan kunnolla toipunut. Eikä ole oikeastaan resurssien puutettakaan. Sellainen yhtälö, jossa yksi vastaa koulutusjärjestelmästä (SPEK), toinen taho hyväksyy koulutussuunnitelmat (Pelastusopisto), yksittäiset pelastusalan virkamiehet suunnittelevat yksittäisiä kursseja ja niiden opetusmateriaalia ja toiset yksittäiset kurssinjohtajat ja kouluttajat huolehtivat koulutuksesta, on kerta kaikkiaan toimimaton. Kun perusteita ei tiedetä, ovat lääkkeetkin vähissä. Palokuntien koulutusjärjestelmän perusremonttia on kaivattu jo yli 15 vuotta. Koulutuksen vastuutahoksi tulisi perustaa Valtion Palokoulu, joka vastaa alusta loppuun saakka alueilla tapahtuvasta koulutuksesta yhteistyössä pelastuslaitosten ja alueellisten pelastusliittojen kanssa. Teksti Silvio Hjelt, SPEKissä mm. Sopimuspalokuntalaisten koulutus tulee jatkossakin toteuttaa lähellä sopimuspalokuntalaisia pelastustoimen alueilla ja lähellä paloasemia. Ongelma ei ole ihmisissä. Estämättä kuitenkaan pikaisia ja joskus outojakin vetoja. hallituksen varapuheenjohtaja 2000—2008, VPK-työryhmän/järjestötoimikunnan puheenjohtaja 1996—2009, eri työryhmissä edelleen Teksti Isto Kujala, SSPL • Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön kehitys Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöksi on meidän vapaaehtoispalokuntalaisten kannalta ollut huono. Ei ole mitenkään kiveen kirjoitettu, että vapaaehtoispalokuntatoiminnan tukemiseen tarkoitetut rahat tulee – jonkun historiallisen jäänteen perusteella – käyttää Ratamestarinkadulla.. Palokuntien järjestötoiminta voidaan kokonaan hoitaa lähellä palokuntia alueellisten pelastusliittojen toimesta. Miten tähän on tultu, on pitkän kehityksen tulos
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö on nimestään huolimatta profiloitunut lähinnä vapaaehtoissektorin järjestöksi huolimatta siitä, että järjestön johdossa on toiminut paloalan ammattijohtajiakin. Mielipiteeni ovat täysin omiani yksityishenkilönä ja ne perustuvat itse elettyyn, koettuun sekä kirjallisesti dokumentoituun arkistoyms. Juuri tästä johtuen SPEK koetaan merkittävän valistustyön tuottajaksi. Olen ollut pelastusalalla sen eri toiminnoissa mukana yli neljäkymmentä vuotta. Suomen Palontorjuntaliiton ja Suomen Väestönsuojelujärjestön yhdistäminenkään ei kaikilta osin tuottanut sitä tulosta, johon sen uskottiin johtavan. SPEKin tuottamat tietoiskut suurta yleisöä varten, joita tuodaan eri medioissa julki, puoltavat paikkaansa ansioituneesti. Maailma muuttuu ja järjestökentänkin on muututtava sen mukana, mutta pelkästään suuruuden tavoittelu ei useinkaan johda hyvään lopputulokseen. Päätöksenteosta SPEKin sisällä on tullut kovaa, kylmää ja kaukana jäsenkentästä olevaa. • Romuhan minä kohta jo alan olla, mutta en sentään vielä raato. Edunvalvontajärjestön kannalta yhteistyö SPEKin kanssa on lähinnä mielipiteiden vaihtoa alan kehittämisestä ja kehittymisestä. materiaaliin. Viimeisin SPEKin sääntöuudistus vei keskusjärjestön entistä kauemmaksi pelastusliitoista ja niiden jäsen-vpk:ista. Veparina, vakkarina, virkamiehenä, luottamushenkilönä – maalla, merellä ja ilmassa – sekä pelastusliiton työntekijänä. Sitä tuskaa puretaan edelleenkin. Olen ollut mukana jo SPEKin edeltäjän, Suomen Palontorjuntaliiton aikana, sekä päätöksenteossa, kun SPEKiä perustettiin liittojen omaksi keskusjärjestöksi. Keskustelut olivat tietenkin luottamuksellisia, avoimia puolin ja toisin, mutta niillä osaltaan luotiin luottamuksellinen suhde kentän ja keskusjärjestön välille. Omakohtaisena kokemuksenani voin mainita, miten taannoin entiset toimitusjohtajat kutsuivat meitä kentän miehiä ja naisia ”kulmahuoneeseen kuultaviksi” varsinkin silloin, kun vaikeita asioita valmisteltiin. Pelkästään suuruudentavoittelu ei useinkaan johda hyvään lopputulokseen. Nyt on menty joskus jopa täysin tarkoitushakuiselta tuntuviin ”kissanhännän vetoihin”. Kentän ääni ei kuulu ja vaikutusmahdollisuudet päätöksenteossa ovat entisestään kaventuneet. Paljon on vettä Vuoksessa virrannut näinä vuosikymmeninä ja usein tuntuu siltä, että menneisyyden opetukset tahtovat unohtua. – Antero Liukkonen. Toivoisin luottamuksen ja yhteistoiminnan palauttamista tälle tasolle. SPEKin ansioksi on luettava koulutusmateriaalin valmistaminen, jota paloalan päätoiminen henkilöstö käyttää hyväkseen omassa valistustyössään. Palokuntalainen • 41 41 Etäinen järjestö Kissanhännän vetoja Teksti Antero Liukkonen, HPL ”eräs Mannerheimin aikalainen” Teksti Auvo Koskialho, JHL:n paloalan unioni • Ammattipalomiesten näkökulmasta katsottuna SPEK on jäänyt etäiseksi järjestöksi
Miten nuo yhdessä tehdyt suunnitelmat sitten jalkautuvat koko SPEKryhmässä käytännön tasalle, on haaste. – Pentti Partanen. On hyvä muistaa, että SPEKin jäsenistöllä on myös omat jäsenensä joita lähellä niiden tulee olla. SPEKin toiminnan kehittämiseen sitoutunut ja aktiivinen jäsenistö onkin siksi tärkeä voimavara. 42 Palokuntalainen • 41 Laatu varmistettava Enemmän yhteistyötä • Järjestöillä ja vapaaehtoisella kansalaistoiminnalla on pelastusalalla jatkossakin poikkeuksellisen suuri merkitys, vaikka viranomaisresurssit ovat vuosikymmenten myötä merkittävästi lisääntyneet. Esimerkiksi pelastusliitoilla on jäseninään kuntia, pelastuslaitoksia, palokuntia, yrityksiä ja laitoksia. Siksi korostan SPEKin ja alueliittojen toiminnan suunnittelussa valtakunnallista ja alueellista yhteistyötä pelastuslaitosten kanssa. SPEKillä on haaste yhteensovittaa toimintaansa, jota määrittää niin monet tekijät ja jota tekevät erilaiset ihmiset. SPEKin johdon tärkeänä tehtävänä on edistää yhteistyötä ja mielekästä työnjakoa jäsenjärjestöjen kanssa. Sisäasiainministeriö ja rahasto ovat hyvässä yhteistoiminnassa keskenään ja SPEKin kanssa asioidessaan huolehtineet siitä, että rahaston rahoittama toiminta tukee pelastustoimen yleistä strategiaa. Silloin kun toimintaa rahoittaa ulkopuolinen taho – Palosuojelurahasto tai RAY – rahoittaja määrittää ja valvoo varojen käyttöä ja niiden suunnitelmanja hakemuksenmukaisuutta. Jäsenjärjestöjen tulee kunkin osaltaan määrittää ja SPEKin päätöksentekoja toimielimissä ilmaista, mitä ne keskusjärjestöltään haluavat. Työsarkaa riittää siinä, miten SPEK-ryhmän toiminnan laatu varmistetaan valtakunnallisesti. Toimintaympäristö muuttuu ja pelastuslaitokset vahvistunevat ja lisännevät keskinäistä yhteistyötään. Viranomaistehtävissä järjestöjen panosta tai tukea ei entisessä määrin enää tarvita. Tehtävä ei ole helppo, määrittäväthän sen työtä monet tekijät: jäsenet, yhteistyökumppanit, rahoittajat, viranomaiset ja lainsäätäjät. Teksti Pentti Partanen, pelastusylijohtaja, SM Teksti Sirpa Suomalainen, SPEK, aluejohtaja • SPEKin tehtävä on pitää jäsenistönsä ajan tasalla yhteiskunnan ja alan jatkuvasta muutoksesta. Osa leipätyönään ja osa harrastuksenaan. SPEKin johdon tärkeänä tehtävänä on edistää yhteistyötä ja mielekästä työnjakoa jäsenjärjestöjen kanssa. Järjestöjen – myös SPEKin – tulee etsiä olemassaolon oikeutuksensa ja roolinsa sääntöjensä tarkoituspykälästä. Myös Sisäasiainministeriö, Pelastusopisto ja aluehallintovirastot ovat luonnollisesti halukkaita hyvään yhteistyöhön SPEKin kanssa. SPEKin toiminnassa haluaisin painotettavan asiantuntijuutta ja aloitteellisuutta, palokuntakoulutuksen ja yleisemminkin vapaaehtoisen ja sivutoimisen palokuntatoiminnan edellytyksien tukemista ja erityisesti väestön turvallisuustietoisuuden ja -osaamisen edistämistä, poikkeusoloihin varautumista unohtamatta. Keskeinen käytännön vastuu SPEKin toiminnan suuntaamisessa on sen jäsenjärjestöillä. Toiminnan suunnittelee vuosittain sen jäsenistö: 22 valtakunnallista ja 13 alueellista jäsentä, pelastusliittoa
• SPEKillä näyttää olevan kova halu laajentaa toimintaansa ja ottaa haltuunsa myös pelastusliittojen toimintoja sekä siirtää toimihenkilöitä omaan organisaatioon. Toimiviin järjestelmiin ei tarvita mutkia. Palokuntalainen • 41 43 Yhteistyömekanismeja vahvistettava Toimintapolitiikkaa selkiytettävä Teksti Ari Keijonen, SPPL Teksti Markku Leinonen, KaSPel • Palopäällystöliitto tekee varsin paljon yhteistyötä SPEKin kanssa. Reilu vuosi sitten tehty selvitystyökin osoitti tehtäviemme erilaisuuden ja kummankin vahvuudet toimissaan. Aika harvoin olen kokenut päällekkäisyyttä tai kilpailuasetelmaa, päinvastoin tehtävänämme on tukea ja kannustaa toinen toisiamme. Tulevaisuudessa odotan kumpaakin osapuolta hyödyntävien yhteistyömekanismien vahvistumista, niin että voimme palvella jäseniämme, kenttää ja sitä kautta perimmäisiä tarkoitusperiämme – turvallisuuden edistämistä – paremmin. Toinen kärkitehtävä on kansalaisiin kohdistuva turvallisuusviestintä, ja siinä tehtävässä SPEK onkin parantanut jatkuvasti osaamistaan ja näkyvyyttään. Yhtälö on haasteellinen, mutta avointen ja pyyteettömien yhteistoimintamekanismien ollessa voimassa kuitenkin mahdollinen. SPEK on yhteisöjäsenjärjestö ja Palopäällystöliitto henkilöjäsenjärjestö, joten toiminnan fokuksemme on jo sitä kautta erilainen. Keskusjärjestön tehtävänä on palvella jäseniään, siis olla jäseniään varten eikä jäsenten keskusjärjestöä varten. Toinen on vapaaehtoisen palokuntajärjestelmän, mukaan lukien väestönsuojelu, ylläpitäminen ja kehittäminen, ja siihen kuuluvat olennaisena osana osaamista edistävä koulutusjärjestelmä ja erilaiset yhteisöllisyyttä ja motivaatiota ylläpitävät aktiviteetit. Keskusjärjestön tulee myös selkeyttää toimintapolitiikkaansa niin, että alueelliset toimijat olivat ne pelastuslaitoksia, vapaaehtoisia palokunta tai muita saavutetaan pelastusliitojen kautta, eikä suoraan keskusjärjestön taholta toimien. Toimintojen haaliminen siipensä suojaan ei voi olla oikeaa toimintapolitiikkaa. Näkisin mielelläni SPEKillä kaksi keskeistä tehtävää yli muiden. Alueelliset pelastusliitot ovat keskusjärjestön voimavara, joiden toimintaa tulee tukea. Pelastusliiton hallinnolla on käytännön tuntemus niistä erityispiirteistä, joita alueella on ja hallinnon moottorina toimii kunkin pelastusliiton toiminnanjohtaja ja muut toimihenkilöt. – Ari Keijonen. Keskeiset toiminnan kohderyhmät ovat siis palokuntaja väestönsuojeluväki sekä kansalaiset, ja sen on näyttävä myös toiminnan sisäisessä ja ulkoisessa kohdentamisessa. Yhteistyötä kannattaa kehittää niillä osa-alueilla, joilla se on tarkoituksenmukaista ja joilla se tuottaa lisäarvoa niin kummallekin järjestölle kuin ulospäinkin. Keskusjärjestön tehtävänä on palvella jäseniään, siis olla jäseniään varten eikä jäsenten keskusjärjestöä varten
Lisätietoja autosta: Markku Andersson, Veho tai Jani Järvelä, J5L -production Oy. Takaosassa on viiden henkilön neuvottelutila. 44 Palokuntalainen • 41 • Iisalmelaisen J5L -production Oy:n valmistama johtokeskusauto luovutettiin Varsinais-Suomen pelastuslaitokselle keväällä. Auto on rakennettu Mercedes Benz Sprinter 591CDI -alustalle. Alusta on pitkä ja puolikorkea. Johtokeskusauto Varsinais-Suomeen Auton varustukseen kuuluvat myös multimedialaitteisto ja yhteysvälinevarustus
Ohjaamossa on kääntyvät istuimet. lainen, että naisilta odotetaan suuntautumista ensisijaisesti kotiin ja lasten hoitamiseen ja miehille hyväksytään kaikenlainen machoilu. Helppo puhdistaa. Haluan olla esimerkki muutoksesta, sitä paitsi on hienoa olla palokunnassa, koska voimme auttaa ihmisiä monella tavalla. Suoralla suihkulla sammutteen kantama on 16 metriä eteenja 10 metriä ylöspäin. ...ja vuoristokeikoille kiidetään Pegasoksen siivillä. Isä on ehkä vähän tukenut, mutta minut hyväksytään miehiseen joukkoon, sanoo Patricia, joka aikoo valmistua tulevaisuudessa eläin– Vaikka alkuaikojen puutteesta on päästy irti, ei palokunnan toiminnan rahoitus ole itsestään selvyys, sanoo Carlos. 019 4750 200 ferno norden ® Manuvac® käsi-/jalkaimu Vankka ja helppohoitoinen. Parhaimmillaan saavutetaan jopa paloluokka 55 A / 233 B. Ajoneuvot hankkii Teneri an palokuntayhtymä. Pieni koko suuri teho. Laitteella voidaan sammuttaa myös sähköpaloja 1000 voltiin asti ilman suuttimen vaihtoa. Johtoautona Adejen VPK:lla on sähäkkä saksalainen... Säiliön uudelleentäyttö vie noin kaksi minuuttia. Johtotilassa on kaksi kappaletta kääntyviä istuimia ja johtopöytä. Hajasuihkulla saavutetaan jopa 63 sekunnin toiminta-aika. Niinpä nytkin teemme yhteistyötä alueella toimivan englanninkielisen radiokanavan kanssa, kertoo palokunnanpäällikkö. c a r i n g f o r t h o s e w h o c a r e www.fernonorden.com Ensihoitoon ! Rääkänkatu 2, 05800 HYVINKÄÄ, P. Alin käyttölämpötila on -25 astetta. Valikoiman uutuus on HiPress Vario 10, johon on yhdistetty molemmat tuotteet. Sammutussuihkun muoto on säädettävissä tarkasta pitkän kantaman suorasta suihkusta leveämpään. Kun käyt ulkomailla ja kohtaat palokuntatoimintaa kerro siitä myös muille palokuntalaisille kotimaassa. Käyttötapa on vipua kääntämällä vaihdettavissa vaikka kesken sammutustyön. Lisätietoa: maahantuoja Rauplan Oy www.rauplan.com.. Takaovien luona on kalustotila, jossa on raivausvälineitä, tuulimittarit ja kamera. Ääni– ja tekstiohjeet. Lastauskapasiteetti 159 kg. Helppokäyttöinen. Yrityksen kaksi päätuoteryhmää ovat HiPress ja HiCAFS, joista molemmista löytyvät säiliön koot 6, 10 sekä 50 litraa. 10 litran sammutuslaite sopii mitoiltaan paloautoon käsisammuttimen sijaan. Ferno 2001 rankalauta Vaahtomuovitäytteinen. 34 barin työpaineella ja Uusi pienpisarasammutin erikoissuuttimella saavutettu pieni pisarakoko aikaansaa tarkan ja tehokkaan sammutussuihkun. Tilat – Yhtymältä saamamme rahat eivät riitä palokunnan toimintamenoihin. Sen kautta saamme lahjoiTeneri an hätäkeskuksessa työskentelevä monialainen kertoo, että Adejen palokunta on hoitanut tehtävänsä erittäin hyvin ja että se Isto Kujala Patricia Paulsen murtaa latinalaisen machokulttuurin ennakkoluuloja. Kirjoita juttu asiaOy Scan Auto Ab Muonamiehentie 1 00390 HELSINKI Scania Erikoisajoneuvot Myyntipäällikkö Petri Surakka Puhelin: +358 10 555 5273 Ohivalinta +358 50 579 9933 GSM petri.surakka@scania.. Laite on EN3-hyväksytty useilla eri nestevaihtoehdoilla, kuten pelkkä vesi, vesi + kalvovaahtoneste tai valmiit vaahtonestesekoitukset. Medumat Easy ventilaattori Neuvoo suomen kielellä. Venäläiset irrottivat uhrit. Sopimuspalokuntalainen 21 7 • Rauplan Oy on tuonut Suomen markkinoille saksalainen HNE Technology AG:n pienpisarasammuttimet. HiCAFS-laitteissa vaahtonesteen sekaan syötetään myös paineilmaa, jolloin vaahdosta saadaan hyvin tarttuvaa ja vähemmän leviävää. Elektroniset hälytykset. Myös vesipelastukseen ! Meducore Easy ensivaste defibrillaattori Luotettava ja turvallinen. Auto vedettiin lopulta kanavasta Tirilän VPK:n auton vinssillä
Lisä varusteena saatava automaattivaihteisto lisää tur vallisuutta mahdollistamalla paremman keskittymisen ohjaamiseen hälytysajossa. 010 569 16 Mercedes-Benz Vito ja Sprinter -ambulanssit sekä pelastusautot ovat valmiina no peisiin lähtöihin. 03 630 830 kalle.arola@elektro-arola.fi. Legion LED-vilkkupaneeleita on saatavilla useassa eri pituusluokassa monipuolisin lisäoptioin. Hochiki Corporation on yksi maailman johtavista paloilmaisimien valmistajista. 03 630 830 kalle.arola@elektro-arola.fi Elektro-Arola Oy Puh. TIEDOTE 9.8.11 Elektro-Arola Oy tuo markkinoille Juluen Enterprisen valmistaman, erittäin tehokkaan ja hinnaltaan kilpailukykyisen ECE R65 hyväksytyn Legion LED-vilkkupaneelimalliston. Legion LED-vilkkupaneeleita on saatavilla useassa eri pituusluokassa monipuolisin lisäoptioin. 03 630 830 kalle.arola@elektro-arola.fi Elektro-Arola Oy Puh. Sammutin on ympäristöystävällinen eikä sen käytöstä aiheudu ylimääräistä sotkua. Yhdellä keskuksella ja yhdellä kaapeloinnilla hallitaan kiinteistön kahta keskeisintä turvallisuusjärjestelmää. www.mercedes-benz.. Hedengren Security tarjoaa ainoana maailmassa evakuointijärjestelmän, jossa on EN54ja EN50172hyväksytyt turvavalotuotteet. Paneeli on saatavana myös keltaisena. 46 Palokuntalainen • 41 TIEDOTE 9.8.11 Elektro-Arola Oy tuo markkinoille Juluen Enterprisen valmistaman, erittäin tehokkaan ja hinnaltaan kilpailukykyisen ECE R65 hyväksytyn Legion LED-vilkkupaneelimalliston. PRODEX FireLux -evakuointijärjestelmässä paloilmoitinja turvavalojärjestelmä on integroitu yhdeksi kokonaisuudeksi. • Ajoneuvojen hälytyslaitteiden valmistajien Premier Hazardin ja Code3:n fuusion myötä Tammivilkut Oy:llä on nyt Suomessa virallinen Code3:n tuotteiden edustus. Legion LED-vilkkupaneeleita on saatavilla useassa eri pituusluokassa monipuolisin lisäoptioin. Firescape palkittiin Legion LED -vilkkupaneelimallisto Lisätietoja: Markkinointijohtaja Kalle Arola Puh. Kansainvälinen tunnustus kertoo, että uuden sukupolven PRODEX FireLux -järjestelmä on myös kansainvälisesti merkittävä ja markkinoita kiinnostava tuote. pinnalla. Code3-edustus Tammivilkuille • Elektro-Arola Oy tuo markkinoille Juluen Enterprisen valmistaman, erittäin tehokkaan ja hinnaltaan kilpailukykyisen ECE R65 hyväksytyn Legion LED-vilkkupaneelimalliston. Uusi harjoitussammutin • Presto Paloturvallisuus Oy esittelee ja myy uutta vedellä täytettävää tehdasvalmisteista harjoitussammutinta. Lisätietoja: Markkinointijohtaja Kalle Arola Puh. Yhdistymisen myötä valikoimaan on tullut monia uusia ja korkealaatuisia tuotteita, esimerkkinä matalaprofiilinen Defender led-paneeli varustettuna Tricore-ledeillä. Lisätietoja: Markkinointijohtaja Kalle Arola Puh. Molempien valmistajien tuotteet myydään edelleen kuitenkin omilla merkeillään. (03) 630 830 Fax (03) 688 3836 Sähköposti ea@elektro-arola.fi Leppäkuja 2 Y-tunnus 0205377-1 Kotipaikka Janakkala Kotisivu www.elektro-arola.fi 14200 TURENKI Tekijä Kalle Arola Sivu 1/1 Tiedosto Juluen_tuoteuutinen_090811.odt • Hochiki UK:n FIREscape-järjestelmä on palkittu parhaana evakuointipuolen uutuusratkaisuna Birminghamin kansainvälisillä FIREXturvallisuusmessuilla 16.—19.5.2011. Uusissa CDI-diesel moottoreissa tehoa riit tää turvallisiin ohituksiin. Mercedes-Benz Vito ja Sprinter. Hochiki ja Hedengren Security ovat tehneet yhteistyötä jo usean vuoden ajan paloilmoitinja turvavalojärjestelmien osalta. Sammutinta voidaan käyttää esimerkiksi alkusammutusharjoituksissa. Vakiovarus tuk sena oleva viimeisen sukupolven ESP ® ajo vakauden hallintajär jes telmä optimoi auton hallinnan ääritilan teissa, kuten kaarre ajossa liukkaalla Nopeisiin lähtöihin. (03) 630 830 Fax (03) 688 3836 Sähköposti ea@elektro-arola.fi Leppäkuja 2 Y-tunnus 0205377-1 Kotipaikka Janakkala Kotisivu www.elektro-arola.fi 14200 TURENKI Tekijä Kalle Arola Sivu 1/1 Tiedosto Juluen_tuoteuutinen_090811.odt Veho Group Oy Ab | Erikoisautot | Lommilanrinne 3, Espoo | Puh. FIREscape pohjautuu Hedengren Securityn kehittämään PRODEX FireLux -paloilmoitinja turvavalojärjestelmään
Vakiovarus tuk sena oleva viimeisen sukupolven ESP ® ajo vakauden hallintajär jes telmä optimoi auton hallinnan ääritilan teissa, kuten kaarre ajossa liukkaalla Nopeisiin lähtöihin. Uusissa CDI-diesel moottoreissa tehoa riit tää turvallisiin ohituksiin. Palokuntalainen • 41 47 Veho Group Oy Ab | Erikoisautot | Lommilanrinne 3, Espoo | Puh. Mercedes-Benz Vito ja Sprinter. www.mercedes-benz.. Lisä varusteena saatava automaattivaihteisto lisää tur vallisuutta mahdollistamalla paremman keskittymisen ohjaamiseen hälytysajossa.. pinnalla. 010 569 16 Mercedes-Benz Vito ja Sprinter -ambulanssit sekä pelastusautot ovat valmiina no peisiin lähtöihin
Naisille kateuden kohteena oleminen voi olla hankalampaa kuin miehille, jotka helpommin kilpailevat avoimesti ja tulkitsevat kateuden kohteena olemisen todisteeksi nauttimastaan arvostuksesta. Lievästi, jäytävästi, kestämättömästi. Naisille kateuden kohteena oleminen voi tuottaa pelkoa yhteisön ulkopuolelle joutumisesta ja hylkäämisestä. Työterveyslaitos 2008. Kuvitus Anna Broholm N aisille on tyypillisempää kadehtia sosiaalisia suhteita, miesten kateus kohdistuu useammin ulkoiseen menestykseen ja valtaan. Miesten on taas vaikeampaa olla kadehtijan roolissa ja he voivat myös ”rehvastella” torjuakseen omia kateuden tunteitaan. Terve itsearvostus vähentää kadehtimista Paljon puhutulla narsistisella häiriöllä ja sairaalloisella kateudella on yhteiset juuret. Toisaalta kateus kannustaa ihmisiä valvomaan omia etujaan ja tietoisuus toisten kateellisuudesta hillitsee omien etujen suhteetonta tavoittelua muiden kustannuksella.. Kun tunne riistäytyy käsistä, siihen liittyy halua mitätöidä tai tuhota toisen hyvä, minkä vuoksi kateutta pidetään monissa kulttuureissa moraalisesti tuomittavana, pahana ja häpeällisenä. Narsistisen ihmisen itsetunto on hauras ja hänen on vaikea kestää omaa epätäydellisyyttään, Oletko koskaan ollut kateellinen. 48 Palokuntalainen • 41 KUNNOSSA Kateus kalvaa Kateus on toisen paremmuuden, varallisuuden, menestyksen tai muun sellaisen aiheuttama vihanja harmin sekainen tunne.” – Kielitoimiston sanakirja Lähde Susanna Lundell: Kateus työyhteisössä
Narsistiselle persoonallisuushäiriölle altistavat synnynnäisten persoonallisuuden piirteiden lisäksi vanhempien kyvyttömyys ottaa huomioon lapsen tarpeita ja lapsen hyväksikäyttö omien tarpeiden tyydyttäjänä. Omaa mieltään voi harjoittaa vähemmän kateelliseksi esimerkiksi pohtimalla päivittäin kiitollisuuden aiheita, pieniä arkisia iloja ja onnistumisen hetkiä omassa elämässä. Palokunnissakaan kateus ei ole vierasta. Kateutta hillitsee hyvän jakamiseen kannustava yhteisö, jonka perustana on erilaisuutta arvostava yhteisöllisyys. Alan yhteistyötä ja sopimista vaikeuttavia kateuden aiheita riittää. Tavallisia vertailukohteita ovat sisarukset, naapurit, ystävät ja työtoverit. Kateus ilmiönä on erottamaton osa ihmisen sosiaalista luontoa. Kateus saa alkunsa siitä, että vertaa itseään toiseen ja tehdyt huomiot uhkaavat itsearvostusta. Oikeudenmukainen ja ennakoitava johtaminen luo turvallisuuden tunnetta ja edistää työrauhaa. Sisarkateus on usein huipussaan perinnönjakotilaisuudessa. Itseään arvostavan ihmisen on helppo arvostaa myös muita, tunnustaa toisen saavutukset tai paremmuus suhteessa itseen ilman mieltä jäytävää kateutta. Oikeudenmukainen johtaminen tärkeää Pelastusalallakin johtajat ja esimiehet ovat avainasemassa tukiessaan pelastuslaitosten alaisuudessa toimivien erilaisten palokuntien ja niiden henkilöstön toimintaa kohti myönteistä työkulttuuria ja yhteistyötä. Myös terveen itsetunnon omaava voi kokea ajoittaista epävarmuutta omasta kelpaavuudestaan. Itseään ja muita arvostava sekä tasavertaiseksi itsensä kokeva pystyy vastavuoroiseen toimintaan toisten kanssa. Tyytyväinen ihminen osaa nähdä hyvän omassa elämässään ja omissa saavutuksissaan. Kateus ei kuitenkaan rajoitu vain jonnekin, vaan on yleismaailmallista. Pohjanmaalla kuulee kerrottavan edistystä eteenpäin vieviä tarinoita: Jos huomaa naapurin hankkineen jotakin komiaa, ei puhuta mitään, vaan hankitaan itselle vielä komiampi. Tyytyväisyys elämään ei riipu ulkoisista olosuhteista. Kun hyväksyy itsensä omine hyvine ja huonoine puolineen, on helpompi suhtautua samoin toisiinkin. Kateuden kasvualustaa on keskinäinen kilpailu, epävarmuus ja turvattomuus, tasapäistäminen ja eriarvoinen kohtelu. Tämä edistää sujuvaa yhteistyötä, yhdessä oppimista ja keskinäistä tukea. Tätä voidaan kutsua myös hyväksi kateudeksi. Kadehtiminen on sairaalloista, kun se hallitsee ihmisen tunne-elämää, aiheuttaa tavan takaa ongelmia ihmissuhteissa ja estää suuntautumasta asioihin, joista voisi saada iloa ja tyydytystä. Itsearvostus voi myös vaihdella eri elämän alueilla. Satakuntaan muutettuani minulle opetettiin, että tietää tulleensa aidoksi satakuntalaiseksi, kun kateus ylittää kiiman. Kaikenlaisen hyvän jakaminen toisten kanssa, vastavuoroinen antaminen ja saaminen, positiivisen palautteen ja kiitoksen jakaminen toimivat kateuden vastalääkkeinä.. Kateutta on kaikkialla Kateutta omitaan milloin minnekin. Vahvaan itsetuntoon kuuluu myös vastoinkäymisten sietäminen, nöyryys ja sen ymmärtäminen, ettei kaikki ole vain itseä varten ja omassa vallassa. Työntekijät voivat keskittyä omiin tehtäviinsä eikä voimia tarvitse haaskata omien oikeuksien vahtimiseen ja puolustamiseen. Yhteistyön este Kateus on yksi niistä tuntemuksista, jotka voivat hankaloittaa yhteistä tekemistä työssä ja elämässä. Kateutta herättää usein sellainen, joka olisi mahdollisuuksien rajoissa omallakin kohdalla. Taipumus vertailla Henkilöt, joilla on tavallista voimakkaampi taipumus vertailla itseään toisiin, ovat myös tyytymättömämpiä itseensä ja elämäänsä ja joutuvat kamppailemaan enemmän kateuden tunteen kanssa. Yhtä haitallista on lapsen täydellinen suojeleminen normaaleilta pettymyksiltä. Nettisurffailu tuotti tulokseksi kateellista keskustelua ammattilaisten työaikamallista ja helpoista ansioista. Hallitsematon kateus on vahingollista myös yhteisön toimivuudelle, sillä se on omiaan ehkäisemään rakentavaa yhteistyötä, kehittymistä ja yhdessä oppimista. Tyytyväisyys elämään edellyttää tasapainoa omien päämäärien ja mahdollisuuksien välillä sekä realistista käsitystä siitä, mikä itselle todella on mahdollista. Ammattilaiset kadehtivat sopimuspalokuntalaisten tekemää työtä ilman samaa koulutusta. Sopimuspalokunnat kadehtivat ammattilaisten osaamista, parempaa kalustoa tai kiinnostavampia keikkoja. Kun ihminen kokee, että hänen kykyjään ja työpanostaan arvostetaan yhteisössä, hän voi tuntea itsensä tasavertaiseksi yhteisön jäseneksi. Kateutta vähentää myös se, että kaikilla on mahdollisuus käyttää omia kykyjään ja saada sitä kautta arvostusta. Asiaa on käsitelty eri kulttuurien mytologioissa, uskonnoissa, kaunokirjallisuudessa ja saduissa. Hyvinkin vaatimatonta elämää viettävä ihminen voi elää onnellisena kadehtimatta ketään. Palokuntalainen • 41 49 Työterveyspsykologi Anne Mallius jolloin toisen paremmuus aiheuttaa helposti kateutta. Pettymykset ja katkeroituminen altistavat kadehtimiselle, vastalääkettä on kiitollisuus hyvistä asioista
Itsestään selvänä kelpoisuusehtona pidetään kuitenkin hälytysajoneuvon ajoneuvoluokan kuljettamiseen oikeuttavan ajoluvan omistamista, hälytysajoa koskevien säännösten tuntemista sekä riittävää ajokoulutusta. säädösten valossa Hälytysajo S uomen lainsäädännössä ei ole erityistä säädöstä hälytysajokelpoisuudesta. Hälytysajoneuvolla on muutamia etuoikeuksia myös tavallisessa ajossa. Sarja käsittelee tieliikenteeseen tarkoitettuja moottorikäyttöisiä, pelastustoimessa käytettäviä ajoneuvoja. Maastoajoneuvot, alukset, lentokoneet ja helikopterit sekä erilaiset perävaunut ja kontit ynnä muut sellaiset eivät kuulu tämän artikkelisarjan aihepiiriin. Poikkeussäännöstä pelastusauton kuljettamisessa säädetään 5.5.2011 voimaan tulleessa asetuksessa (7 Ajo-oikeuden laajuus) sanatarkasti: Tämä artikkelisarja taustoittaa palokunnan ajoneuvokalustoa, sen käyttöä ja palokunnan toimintaa liikenteessä. 50 Palokuntalainen • 41 PALOKUNTA JA LIIKENNE 3/6 Lainlaatijat ovat antaneet hälytysajoneuvolle ja sen kuljettajalle tiettyjä erivapauksia, joita käyttämällä apu voidaan saada kohteeseen tai kiireellistä hoitoa vaativa potilas sairaalaan normaaliajoa nopeammin. Poliisin ajoneuvoilla erivapaudet ovat laajimmat. Koska kyseessä on uusi asetus, on vaikea sanoa rajatapausten tulkinnasta vielä mitään.. Ajoneuvoluokkaa vastaavan ajoluvan vaatimus ei ole aivan ehdoton. ”Pelastusauton kuljettaja, jolla on C-luokan ajo-oikeus, saa tässä tehtävässä toimiessaan kuljettaa Dja D1-luokan ajoneuvoa (esimerkiksi bussit) sekä E-luokan ajoneuvoyhdistelmää hälytystehtävän hoitamiseen sekä pelastustoimen tehtävien harjoitteluun ja koulutukseen liittyvässä ajossa ja E-luokan ajoneuvoyhdistelmää tehtävään liittyvän kaluston huoltoon ja korjaukseen liittyvässä siirtoajossa.” Vastaavantyyppisiä erivapauksia on annettu myös tehtävissään toimiville poliisi-, tullitai rajavartiomiehille. Pelastusalaa koskeva lainsäädännön erikoisuus löytyykin ajokorttiasetuksesta
Hälytysajo 5. Nopeus on pidettävä sellaisena, että hälytysajoneuvon kuljettaja säilyttää aina ajoneuvonsa hallinnan. Pelastusajoneuvoja moneen lähtöön 3. On otettava huomioon tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä liikenneolot. Pelastusajoneuvo – ei mikä tahansa auto 2. Entä pitääkö hälytystehtävän olla kiireellinen vai voiko kiireettömäänkin tehtävään ajaa vaikka täysperävaunurekalla C-kortilla. Ajoneuvojen hankinta ja ylläpito Kysymyksiä: Voiko C-kortilla kuljettaa D-luokan ajoneuvoa, kun kyseessä on palokunnan henkilöstön vienti vaikkapa Pelastusopistolle. Entä palokunnan joukkueen vienti alan kisoihin. Tällöin on tarvittaessa väistyttävä syrjään ja pysähdyttävä. Liikenteenohjaus 6. Aiemman lainsäädännön voimassa ollessa tulkinnat ”palomies saa tehtävässään kuljettaa ajolupansa ajoneuvoluokkaa ylempää ajoneuvoa” -säädöksestä vaihtelivat poliisipiireittäin.. (TLL 6:1) Hallinta säilytettävä kaikissa olosuhteissa Hälytysajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää. Hälytysajo säädösten valossa 4. Palokuntalainen • 41 51 Hälytysajo säädösten valossa Esteetön kulku annettava hälytysajossa olevalle Säädettyjä äänija valomerkkejä antavalle hälytysajoneuvolle sekä sanottuja merkkejä antavan poliisiajoneuvon vetämälle saattueelle on liikenteen ohjauslaitteilla annetuista ohjeista riippumatta annettava esteetön kulku. (TLL 23) Kuljettajalla huolellisuusja varovaisuusvelvoite Hälytysajoneuvon kuljettajaa koskevat yleiset huolellisuusja varovaisuusvelvoitteet edellyttävät, että hän varmistaa muiden tienkäyttäjien mahdollisuuden väistää hälytysajoneuvoa. Hälytysajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan ajoradan näkyvällä osalla ja kaikissa ennalta arvattavissa tilanteissa. (TLL 3) Palokunta ja liikenne -artikkelisarjan osat 1. Kuljettaja itse on velvollinen väistämään muita tienkäyttäjiä, mikäli nämä eivät pysty noudattamaan hälytysajoneuvon väistämisvelvollisuutta. Mitä ovat harjoittelu ja koulutus. Näihin kysymyksiin tultaneen saamaan tulkintoja lähitulevaisuudessa
• oikeus poiketa moottoritiesäännöksistä: saa hinata, poistua ja tulla muistakin kuin virallisista liittymistä, poiketa kiihdytysja hidastuskaistojen käytöstä, ajaa ajoratoja erottavalla keskikaistalla ja niitä yhdistävällä poikittaistiellä, kääntää ja peruuttaa, ohittaa myös oikealta, ajaa muullakin kuin eniten oikealla vapaana olevalla kaistalla (TLA 2:9) Kiireellinen hälytysajo äänija valomerkit kytkettynä Hälytysajoneuvolla, joka antaa äänija valomerkkejä on edellisten lisäksi, jos kiireellisyys sitä edellyttää: • oikeus poiketa liikennesäännöistä, jotka eivät erityisesti koske kuljettajaa (muun muassa ajokorttisäännökset ja ajokyky) (TLL 2:48, 1), poliisin tai muun liikenteenohjaajan merkkiä on kuitenkin noudatettava. 52 Palokuntalainen • 41 PALOKUNTA JA LIIKENNE 3/6 Normaaliajo Hälytysajoneuvon erivapaudet kun varoitusvalot ja äänimerkki eivät ole käytössä: • oikeus käyttää linja-autoille ja raitiovaunuille varattua kaistaa (TLA 3:18) • oikeus käyttää nastarenkaita kautta vuoden (AAKT 2:17) • oikeus päästä lautalle ennen muita ajoneuvoja (TLL 2:39) • oikeus liikkua maastossa paloja pelastustoimen tehtävissä (MLL 4 :1) Lisäksi hälytysajoneuvo voi kiireellisessä tehtävässä poiketa joutokäyntikiellosta (AAKT 2:5) ja rikkoa nopeusrajoituksia. Esteetön kulku on kuitenkin annettava junalle ja muulle rautatiekiskoilla kulkevalle laitteelle. Kuvat Pekka Koivunen. Poliisi voi ylittää nopeusrajoituksia ilman äänija valomerkkejä, pelastusajoneuvo ei. (TLL 2:25, 3) Ajaminen pelkät varoitusvalot kytkettynä Hälytysajoneuvon erivapaudet pelkkien varoitusvalojen ollessa kytkettynä ovat aiempien lisäksi: • oikeus kuljettaa sellaisella tiellä, tien osalla tai alueella, jolla ajaminen muutoin on kielletty (TLL 2:48, 2) Hälytysajoneuvon (pelastusajoneuvo) erivapaudet Edellä mainittujen erivapauksien lisäksi muilla kuin pelastustoimen hälytysajoneuvoilla on tiettyjä erityissäännöksiä. Näistä esimerkkinä poliisiauto: Tehtävän kiireellisyyden sitä välttämättä edellyttäessä saa poliisin virkatehtävään käytettävän ajoneuvon kuljettaja poiketa seuraavista nopeusrajoituksista: yleinen nopeusrajoitus, tiekohtainen tai paikallinen nopeusrajoitus ja ajoneuvokohtainen nopeusrajoitus. Tilannenopeus on kuitenkin otettava huomioon. Myös käytettäessä äänija valomerkkejä kuljettajan on noudatettava tarpeellista varovaisuutta
Siinä tilanteessa syyllisten etsiminen ei enää auta. Se on sitten lähinnä pelastusjohtajan ongelma, mikä kai johtaa lisäresurssien tarpeen perusteluun ja sitä kautta suurempiin määrärahoihin. Valtakunnallista kriisiä ei ole näkyvissä, koska sellainen on hyvin järjestetyssä Suomessa virallisesti mahdoton. Vallitsee siis eräänlainen ideaalimarkkinoiden tasapaino, jossa ei tarvita ulkopuolista ohjausta. Tai sellaista ei nähdä, ei ainakaan myönnetä. Voitaisiinko se lakkauttaa. Mutta, jos sellainen jostain syystä tulisi, niin kai on olemassa jotain piilossa olevia lisäresursseja, joita voidaan hätätilanteessa hyödyntää. Eikä tietenkään pelastusosaston. Eikö olekin ihanan yksinkertaista. Sopimuspalokuntia sen sijaan ehkä ei perustetakaan ihan noin vaan. Turhat rönsyt pitää lopettaa! Jos sitten tarvetta ilmenisi, niin voidaanhan aina perustaa uudelleen. Jos oikeata tarvetta on, niin resursseja varmaan myös löytyy. Miten käy, jos silloin yllättäen sattuu jotain kauppakeskuksen roskispaloa vakavampaa. Mikä sitten voisi olla sisäasiainministeriön pelastusosaston ratkaistava ongelma. Jos palokuntasopimus sanoo 1+3 kymmenessä minuutissa, niin sehän on aina käytettävissä, koska niin on sovittu. Ja päinvastoin: ellei resursseja löydy, se on vain osoituksena siitä, että oikeata tarvettakaan ei ole. Ellei ole rahaa, niin pestataan sopimuspalokuntalaisia. Jos tarvetta on ja riittävästi rahaa, niin palkataan vakinaista henkilöstöä, viidessä vuorossa. Asia on pelastusjohtajan päätettävissä, koska kunnanisännät tietenkin mielellään maksavat hyvin perustellut määrärahat. Mitä pitää vielä valvoa ja ohjata, jos kaikki toimii vallan mainiosti ja itsestään. Mutta, mutta. Jos keikka sitten kestääkin tunnista toiseen, yhtäjaksoisesti viikon tai pari, niin se on sopimuspalokunnan sisäinen ongelma, eikä missään tapauksessa sisäasiainministeriön pelastusosaston ongelma, johon pitäisi valmistautua jo etukäteen. Osan omista velvoitteistaan hän on saattanut lain perusteella ulkoistaa sopimuspalokunnilleen. Siis, jos tarvetta on, muuten ei. Mahdolliset ongelmat eivät ole pelastustointa valvovan ja ohjaavan sisäasiainministeriön pelastusosaston asia vaan kuntien.. Entäs jos ruohonjuuritason tuntuma osuukin edes vähäsen oikeaan. Palokuntalainen • 41 53 Teksti Silvio Hjelt P elastushenkilöstön saatavuus on kai rahasta kiinni. Turhaa on pitää verovaroin yllä sellaista, jolle ei ole välitöntä tarvetta! Samalla tavalla kuin on turha pitää yllä päivittäisiin minimilähtöihin nähden ”ylimitoitettua” sopimuspalokuntajärjestelmää. Kai. Miksi ja mitä varten pelastusosasto on olemassa. Jos jollain niistä on käytännön ongelmia esimerkiksi määrävahvuuden saavuttamiseksi, se on sopimuspalokunnan oma asia, ei pelastusjohtajan. On VaPePaa ja on MPK:ta. Riittäviähän resurssit ovat, koska kukaan ei valita. Ja se kai on sitten jo Kuntaliiton ongelma, vaikka yksittäiset kunnat tietenkin yhteisesti näistä asioista päättävät. Vapaaehtoistoiminnan jatkuvuus ja henkilöstön saatavuus eivät ole mitään oikeita ongelmia – riittävän ylhäältä katsottuna. Siis pelastusosastoja. Entäs jos nykytrendi jatkuu ja vapaaehtoinen pelastustyökin jakautuu yhä harvempien harteille. Sitä varten heille on annettu valta päättää, joten se on heidän tehtävä. Ja maksavat. Eihän. Pelastusylijohtaja Pentti Partasen mukaan on pelastuslaitosten ja sopimuspalokuntien asia huolehtia siitä, että pelastushenkilöstöä on riittävästi kaikkia mahdollisia tarpeita varten. Jospa sopimuspalokuntia ei saadakaan lupaamaan riittävästi vahvuuksia ja vielä puoli-ilmaiseksi. Olisiko edes Kuntaliiton. Puutteita ja niistä vastuullisia olisi avoimesti pitänyt etsiä aikaisemmin, paljon aikaisemmin! Valtio: Henkilöstöä on riittävästi – entä sitten. Pelastusjohtaja on kansalaisten tasapuolisen siviiliturvallisuuden järjestämisestä päävastuussa. Jos puoli-ilmaisia vapaaehtoisresursseja ei sitten saada riittävästi, asiahan aina korjaantuu palkkatyövoimalla. Sellainen kai myös kuuluu hyvin järjestetyn yhteiskunnan pelisääntöihin. Pitää vain toivoa, että mahdolliset suuronnettomuudet, poikkeukselliset luonnontapahtumat ja muut ikävyydet ilmoittavat tulostaan riittävän aikaisin. Pelastusjohtajat ja viisaat kunnanisännät tarkkailevat jatkuvasti tilannetta ja huolehtivat resurssien riittävyydestä. Nykyisen kaltaisessa hyvin toimivassa resurssien tasapainossa osastolle ei oikein tahdo löytyä missiota. Jos optimistit ovat jossain hiemankin väärässä eikä maassamme olekaan muutaman vuoden päästä maailman tehokkain pelastustoimi, kuten taisi olla sen alueellistamisen lähtökohta. Ellei vielä kuulu, niin pitää säätää siitä laki, ja sitten varmasti kuuluu
Usein leiriläiset palaavat leireille aina kesästä toiseen. Tarusjärven rannalla leireili 550 nuorta ja vapaaehtoista aikuista 47 palokunnasta. Viikon mittaisella leirillä 7–17-vuotiaat tytöt ja pojat nukkuivat teltoissa ja oppivat tasokurssijärjestelmässä omalle ikäluokalleen räätälöityjä taitoja, kuten alkusammutusta, elvytystä ja ryhmänjohtajataitoja. • Savuraja 2011 -leirillä sammutettiin tulipaloja, opittiin ensiaputaitoja ja tanssittiin leiridiskossa. Leireillä tapahtuu aina kaikkea hauskaa ja pääsee opettamaan itselleen tärkeitä asioita, Viitanen kertoo. Kurssilla 9–10-vuotiaat lapset harjoittelivat muun muassa palokunnan käyttämiä solmuja, tutustuivat LEIRILeireille kesästä toiseen jokamiehen oikeuksiin ja avasivat leirin suurimman ihmissolmun. Viitanen on leireillyt jo yli kymmenen vuoden ajan. Tässä luvussa on mukana myös leirien aiheuttama vapaaehtoistyö. Leirit syntyvät vapaaehtoisvoimin 2 500 nuorta alan leireillä Savuraja 2011 Uudenmaan ja Helsingin pelastusliitto 16.—22.7.2011 Padasjoki elämää Teksti Piatta Rulja Teksti Jari Wilén, Irma Reini Kuva Kirsi Hämäläinen. Alkuvuodesta julkaistussa tutkimuksessa pelastusalan vapaaehtoistyön arvoksi Suomessa arvioitiin lähes 80 miljoonaa euroa vuodessa. 54 Palokuntalainen • 41 • Tänä kesänä lähes 2 500 nuorta osallistui pelastusliittojen ja palokuntien järjestämille leireille eri puolilla Suomea. – Moni kouluttaja on leirillä jakamassa eteenpäin samoja hienoja kokemuksia, joita on itse saanut kokea nuorena palokuntalaisena. Koska vapaaehtoisten palokuntien tulevaisuus on pitkälti riippuvaista osaavista ja motivoituneista palokuntanuorista, leireillä tehtävällä vapaaehtoistyöllä on hyvin tärkeä osuus pelastusalan huomisen rakentamisessa. Leirien ohjelmatarjonta on perinteisesti runsas: harjoitellaan alkusammutusta, opitaan ensiaputaitoja, kilpaillaan, ratkotaan erilaisia tehtäviä ja opitaan ryhmänjohtajataitoja. – Onhan tämä erilaista treenaamista kuin normaaleissa viikkoharjoituksissa. Samoin on käynyt Riikka Viitaselle Haagan VPK:sta. Savuraja 2011 -leirillä hän toimi alkukurssin kouluttajana
Vastaava leiri järjestetään Länsi-Suomessa vuosittain. Alaikärajaa ei Tuliriihi-leirillä ollut. Vastauksia toivotaan kaikista pelastusliitoista, jotta koko Suomen näkemys hyvästä ja mielenkiintoisesta leiristä tulisi otetuksi huomioon. Peruskaluston lisäksi leirillä olisi hyvä olla myös erikoiskalustoa, kuten hydrauliset pelastusvälineet, nostotyynyjä yms. Haku toimialavastaaviksi loppuu 4.9.2011. Leirillä olikin osallistujia jopa kolmessa sukupolvessa. Saksalaiset olivat hämmästyneet leirin koulutuspainotteisuudesta.. Perinteistä vapaa-ajan ohjelmaa olivat leiriläiset vastaan ohjaajat potkupallo-ottelu ja viimeisen illan disko. Koulu ja sen suuri piha-alue tarjosivat puitteet koulutuksen järjestämiseen. Loput leiriläiset saapuivat paikan päälle sunnuntain aikana. Riihikosken leiri oli järjestyksessään jo 65. Perinteisesti palokunnat toimittivat leirille kalustoa nuoriso-osastojensa mukana. Alkuvaiheessa, ennen leirityöryhmän järjestäytymistä, leiriä suunnittelee projektihenkilön ohella ohjausryhmä, johon kuuluu liiton työntekijöistä järjestöpäällikkö Anssi Lamminen ja toiminnanjohtaja Antti Ali-Raatikainen. Leiri tullaan järjestämään Porissa. Ennen sunnuntain avajaispäivää, perjantaina, leirillä alkoi etukäteen pari kurssia ja palokuntarippileiri. Projektivastaavaksi on valittu Länsi-Suomen Pelastusalan Liiton koulutuspäällikkö Terhi Kivijärvi ja leirityöryhmän kokoaminen on aloitettu valtakunnallisella haulla. Leirin aikana jokainen leiriläinen suoritti oman ikäryhmänsä mukaisen kurssin palokuntaja ensiaputaidoissa. Piha-alueella oli iso urheilukenttä ja lukuisia nurmialueita, joissa oli hyvä harjoitella erilaisia palokuntalaisten käytännön taitoja. Liiton sivuilla täytettävällä lomakkeella pystyy hakemaan niin leirin johdon, koulutuksen, järjestelyn, turvan, huollon, muonituksen, kanttiinin, ohjelman, viestinnän, toimiston kuin kansainvälisen toiminnan toimialavastaavaksi tai varavastaavaksi. Muut jäsenet ovat liiton luottamushenkilöitä. Sisätiloissa vuoroteltiin oppituntien pitoa kahdessa eri luokassa. Palokuntalainen • 41 55 Valtakunnallisen palokuntanuorten suurleirin 2014 valmistelut on aloitettu • Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön hallitus on esityksen mukaisesti kokouksessaan 23.5.2011 päättänyt Valtakunnallisen Palokuntanuorisoleirin 2014 pääjärjestäjäksi Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto ry:n. Padasjoen leirillä käytössä ollut kalusto saatiin lainaksi vapaaehtoispalokunnista sekä Hämeen ja Tampereen pelastuslaitoksilta. Liiton nuorisotyövaliokunnasta ryhmään on valittu Esko Lehtonen ja Juho Ansio sekä liiton hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio. Saarijärvellä yhteisleirillä olleet saksalaiset palokuntanuoret vierailivat Luhangan leirillä. • Tuliriihi -leirille ilmoittautuneita oli kaiken kaikkiaan 994, joista noin kaksi kolmasosaa nuoria. Toimialoja leirillä on 11. Koulutuksen ohessa oli runsaasti ohjattua vapaa-aikaa, erilaisia kilpailuja ja tehtäviä. Jokaisella leirin aikuisella oli jokin tehtävä, esimerkiksi auttaa omaan ammattiinsa liittyvissä askareissa. Kaikki suunnitellut kurssit saatiin kuitenkin pidettyä aikataulun mukaisesti vaihtamalla kalustoa ”lennossa” kurssilta toiselle. Leirille osallistui kaikkiaan noin sata palokuntalaista, joista leiriläisiä 78 ja kouluttajia/ohjaajia loput noin 30. Vaikka päätöksen saamisesta ei ole kulunut vielä kuukauttakaan, leirin valmistelut on jo aloitettu. Nuorin, vanhemman seurassa saapuva leiriläinen, oli vain muutaman kuukauden ikäinen. Kalustoa oli leirille saatu moTuliriihi Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto ja Pöytyän VPK 3.—8.7.2011, Riihikoski Saksalaisvieraita leirillä Luhanka Liekeissä Palokuntanuortenleiri 2011 Keski-Suomen Pelastusalan Liitto ry 1.—7.7.2011, Luhanka Osallistujia kolmessa sukupolvessa Palonaru 2011, Hämeen pelastusliitto 3.—8.7.2011, Padasjoki Nuoria yli 30 palokunnasta Teksti Jari Wilén, Irma Reini Kuva Kirsi Hämäläinen nipuolisesti, mutta niukasti. • Luhanka Liekeissä -leiri järjestettiin Tammijärven pienellä kyläkoululla, joka sijaitsee sivussa kaupungin vilinästä ja vilkkaasti liikennöidyistä teistä, joten ulkopuolisia riskejä leirin turvallisuudelle ei juuri ollut. Palokuntanuorisotyötä ja siihen liittyvää harjoitus-, kilpailuja leiritoimintaa pidetään Hämeen pelastusliitossakin tärkeänä reittinä saada uusia palokuntalaisia mukaan toimintaan. Se, että palokuntatoiminta on usein koko perheen harrastus, näkyi hyvin Riihikoskella. • Palonaru 2011 -nuorten koulutusleirille osallistui yli 300 nuorta ja ohjaajaa Päijät-Hämeen, Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan alueella toimivista sopimuspalokunnista
Päivän tärkein asia on ollut Vuoden Vapaaehtoispalokunnan valitseminen jo monen vuoden ajan. 56 Palokuntalainen • 41 VILLIMIES Villimies Isto Kujala STT:n kesäkuun lopun juttu, joka antaa virheellisesti ymmärtää, etteivät sopimuspalokunnat huolehtisi velvollisuuksistaan kesäaikana, on hämmästyttänyt monia palokuntalaisia. Ylimääräistä väkeä ei yleensä kesäaikana ole, mutta sellaisesta ei ole sovittukaan. Yksi ongelmaa helpottava ja palokuntatoimintaa mahdollistava keino on tarkastella harvimpaan asuttujen alueiden toimintatapaa: Palokuntaluokkia voitaisiin muuttaa siten, että valmiuspalokuntaluokka jaetaan kahteen osaan, valmiuspalokunta A ja valmiuspalokunta B. Valmiuspalokunta B olisi harvimpaan asutun alueen valmiuspalokunta. Harvaan asuttu alue ”Erityisesti Suomen harvaan asutulla alueella sopimuspalokunnat ovat tärkeitä” kuulee usein sanottavan. Monella alueella on perusteltua, että palokunnan toiminta mahdollistetaan lähes keinolla millä hyvänsä. Olemme alusta lähtien halunneet korostaa valitun palokunnan kykyä huolehtia hälytystehtävistä. Toisaalta painokasta arvoa olemme antaneet ja tulemme antamaan sille työlle, mitä palokuntayhdistys tekee vapaaehtoisesti. Hälytystehtävistä huolehditaan Vuoden 2011 sopimuspalokunta SSPL on nimennyt elokuun viimeisen lauantain Vapaaehtoispalokuntatyön päiväksi. Valmiuspalokunta B Kaikista harvimpaan asuttua aluetta uhkaa palokuntien toiminnan ja pelastustoimen palvelujen loppuminen. Tämän palokunnan henkilöstö ei savusukeltaisi muuta kun äärimmäisessä hädässä – ihmishenkiä pelastaakseen. Joudumme myös hyväksymään, että näillä alueilla palokuntalainen voi olla jopa eläkeläinen.. Sopimuspalokuntalaisilla on tietysti lomaa kuten muillakin ihmisillä – silti palokunnat huolehtivat sopimuksen mukaisista lähdöistä. Näin asia ei kuitenkaan ole – Suomi on suurimmalta osaltaan harvaan asuttua. Lain 53 § edellyttää, että sopimuspalokuntalaisten työterveyshuollosta sovitaan sopimuksella. Huomion osoituksen nimityksen olemme nyt muuttaneet Vuoden Sopimuspalokunnaksi. Tilanteen vaatiessa yksikön toinen henkilö voisi ajaa kohteelle säiliöauton. Helsingin keskustasta ei tarvitse mennä kuin 10 kilometrin päähän ja kas kummaa, ollaan jo harvaan asutulla alueella. Laki edellyttää työterveyshuollosta sopimista Uusi pelastuslaki astui voimaan 1.7.2011. Toimittaja ihmetteli myös, johtuuko kohteen hitaampi tavoittaminen kesäaikana siitä, että väkeä ei ole. Ensimmäinen uuden nimityksen kohteena oleva palokunta, Kauhavan palokunta, on vahvaa jatkoa aiemmille Vuoden Vapaaehtoispalokunnille – samaa sarjaa. Toiseksi yritin kertoa, etteivät vapaaehtoiset käy pelastustoimen hälytystehtävissä vaan sopimuspalokuntalaiset. Vastasin, ettei johdu, vaan syynä on useiden kesäajan onnettomuuskohteiden sijainti kauempana paloasemista, esimerkiksi vapaa-ajan asunnoilla tai on maastoja metsäpaloja. Toimittaja oli yhteydessä liittoon ennakkoon, mutta saamistaan tiedoista huolimatta teki jutun haluamallaan tavalla. Tämä antaa helposti sellaisen kuvan, että harvaan asuttu alue on jossain kaukana Lapin tai Kainuun perukoilla. Tällainen B-valmiuspalokunta toimii ja hillitsee vahinkojen syntymistä ennen kuin lisävoimia paikalle saadaan. Tätä aluetta on peräti 80 prosenttia maan pinta-alasta. Tämä vaatii aktiivisuutta myös palokunnilta ja palokuntien alueosastoilta. 30.6.2012 mennessä asian on oltava lain mukaisessa kunnossa – eli kirjattuna palokuntatai aluesopimukseen. Sopimusten selvittämishankkeen yhteydessä ilmeni, että on alueita, joissa sopimista tästä asiasta ei ole hoidettu tai sopiminen on tehty liian kevyesti. Autona tällä olisi kevytyksikkö, joka olisi varustettu mahdollisimman tehokkaaksi erilaisiin pelastustehtäviin. Kerroin hänelle, että sopimuspalokunnat pitävät sopimuksensa mukaista valmiutta ympäri vuoden ja sopimuksensa mukaisesti pääsääntöisesti 24 h/vrk. Sopimuspalokuntien resursseja tarvitaan myös isoissa kaupungeissa; sopimuspalokunnat ovat tärkeitä koko maassa. Se toimisi hälytystehtävissä esimerkiksi vahvuudella 1+1
Onko tämä sopimuspalokuntien laajemman karsimisen alku vai loppu, se jää vielä nähtäväksi, samoin kuin karsimisen lopullinen tavoite. Sammuttajista kyläyhdistyksen puuhamiehiksi?. Verukkeena on tässä vaiheessa käytetty sopimuksien pienen präntin jyrkän yksisilmäistä tulkintaa. Palokuntalainen-Brandkåristen seuraa tilannetta ja kuvaa seuraavassa muutaman irtisanotun vapaaehtoispalokunnan samoin kuin jonkun valistuneen kansalaisen tunnelmia. Palokuntalainen • 41 57 Teksti ja kuvat Silvio Hjelt U seimmilla pelastuslaitoksilla on tarvetta karsia käyttökustannuksia. Pitkän hallinnollisen väännön jälkeen on neljän pienen VPK:n lopettaminen tuottanut muutamia tonneja säästöä, ja samalla on päästy eroon muutamasta Säästöjen nimissä: Itä-Uusimaa aloitti sopimuspalokuntien karsinnan kymmenestä aktiivipalokuntalaisestakin. Tavanomaisesta liiketalousajattelusta poiketen Itä-Uudellamaalla kuitenkin karsitaan toimintaa kustannustehokkaimmasta päästä eli sanomalla irti sopimuspalokuntien sopimuksia. Vasemmalta Kimmo Stengård, Mikael Stengård, Ralf Lindén ja Tommi Stengård
Paloasemarakennus on samaten tyypillinen eli suurin piirtein metrin verran paloautoa laajempi. Pitkä ja joskus värikäskin vääntö juontaa virallisesti juurensa Porvoon kaupungin heikosta rahatilanteesta. Karsimalla muutaman kymmenen neliön lämmityksiä ja joitakin vaatimattomia sopimuskorvauksia pelastuslaitos katsoo tehostaneensa alueen pelastustoimea. Sarvlax FBK:n kohtalo Palokuntalainen kävi haastattelemassa irtisanotun Sarvlax FBK:n väkeä kaksi viikkoa sopimussuhteen loppumisen jälkeen. Asian tekee Sarvlaxin osalta varsin oudoksi se, että 30 vuotta virassa ollutta ammattipalomiestä ei katsota Itä-Uudellamaalla kelvolliseksi sopimuspalokunnan yksikönjohtajaksi eikä savusukeltajaksikaan. Muita perusteita ei ole esitetty, ainakaan julkisesti. Asia nousi kuitenkin poliittiseen tietoisuuteen ja kun alueen sopimuspalokunnat lisäksi astuivat julkisuuteen yhteisen irtisanomisuhan muodossa, niin pelastuslaitos joutui ainakin tilapäisesti osittain perumaan aikeitaan. Jokainen mies ei näytä olevan tälle alueelle arvokas. 58 Palokuntalainen • 41 IUPL YKSIKÖIDEN SIJAINTIPAIKAT Aika näyttää, mitä muuta on irtisanomisilla saatu aikaan. Perusteluna oli väittämä, että kyseiset sopimuspalokunnat eivät täyttäneet laitoksen asettamia muodollisia vaatimuksia henkilöstön määrän ja/tai muodollisen pätevyyden suhteen. Viis pelastusasetuksen 7 §:stä. Syksyllä liikkui erilaisia listoja, joissa oli esitetty joukko lakkautettavia sopimuspalokuntia ja asia on havainnollistettu viralliseen kuvaankin. Toinen irtisanottu palokunta Malmgård FBK taas sai vastauksen, että vanhoja pätevyyksiä ei lasketa vaikka SM:n päätös 1074/719/87 nimenomaan määrää toisin. Näinkö kaukaisille palokunnille ei löytynyt tarvetta. Väännön lopputuloksena neljälle pienelle, mutta toimivalle sopimuspalokunnalle ilmoitettiin, että sopimussuhde loppuu kesällä 2011. Sarvlax FBK on tyypillinen alun perin kartanon liepeille ja turvaksi vuonna 1936 perustettu yhden ajoneuvon palokuntayhdistys. Viittaus yksikönjohtajan pätevyyteen on muutenkin kaukaa haettu, koska pelastuslaitoksen tapaan kuuluu usean vakinaisen yksikön lähettäminen myös kaukaisiin kohteisiin, Kartta paljastaa yksiköiden sijaintipaikat ja ympyrät kuvaavat laitoksen mielestä ”tarpeettomia yksiköitä.. Kun kurssitarjontakin on alueella ollut varsin vaatimaton, niin ei jäänyt enää mahdollisuutta pätevöityä sen jälkeen kun tilanteen koko karmeus valkeni. Aika näyttää, mitä muuta on irtisanomisilla saatu aikaan. Yhteisissä kokouksissa vahvatkin palokunnat ovat esittäneet huolestumisensa työtaakan kasvamisesta, jos jokseenkin tiheästä ja hyvin toimivasta vapaaehtoispalokuntaverkostosta pudotetaan palokuntia pois. Kun Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselle asetettiin säästötavoite, niin laitoksen katseet eivät kääntyneetkään ensisijaisesti sisäänpäin, vaan ryhdyttiin tarkastelemaan kumppanuuksia. Tontti on yhdistyksen oma. Irtisanomisen syyksi ilmoitettiin, että hälytysosaston pätevyys ei riitä, koska ei ole riittävästi muodollisesti päteviä yksikönjohtajia. Pelastuslaitos viittaa kintaalla sekä kokemukselle että muodolliselle pätevyydelle. Sekö oli perimmäinen tavoite. Ympyröillä merkittyjä yksiköitä katsottiin esityksen mukaan ”tarpeettomiksi”, joten niitä tulisi lakkauttaa. Samalla on päästy eroon muutamasta kymmenestä koulutetusta ja kokeneesta palokuntalaisesta. Jäseniä on kymmenkunta ja viikkoharjoitukset on pidetty yhdessä kahden muun palokunnan kanssa. Palokunnat ovat olleet vuorotellen harjoitusten vetovastuussa. Tämä apu jää irtisanomisen myötä pois. Tuskin ainakaan kansalaisten turvallisuuden taikka yhteiskunnan kokonaisedun parantamista. Irtisanomisprosessi Irtisanomisprosessi oli varsin tyly. Hälytyksiä on vuositasolla ollut 5–10, jolloin palokunta on lähinnä avustanut muita palokuntia miehistöllä, kalustolla ja paikallistuntemuksella. Tuskin ainakaan kansalaisten turvallisuuden taikka yhteiskunnan kokonaisedun parantamista
Teoreettista suhdelukua on kuitenkin Itä-Uudellamaalla käytetty sopimuspalokuntarakenteen karsimisen työkaluna. Irtisanottujen palokuntien lopullinen kohtalo on vielä auki. Irtisanottu Svartbäck Spjutsundin FBK:n kohtalo on auki. Itse asiassa useimpien sopimuspalokuntien kohtalo on alueella epävarma. Nämä taas perustuvat laitoksen näkemykseen, että jos hälytysosaston kokonaisvahvuus on alle yhdeksän henkilöä, joista vain kaksi katsotaan muodollisesti päteviksi yksikönjohtajiksi, palokunta ei laskennallisesti pysty lähtemään vahvuudella 1+2. Joukkoirtisanominen jäi tällä kertaa toteutumatta Itä-Uudenmaan palokuntien yhteisessä kokouksessa päädyttiin ainoastaan seuraamaan tilannetta, koska on vaikeata ryhtyä tukitoimenpiteisiin, jos jokin palokunta ei muodollisesti täytä yhteisesti sovittuja kriteerejä. Entäs nyt. SSPL:n tekemästä sopimusselvityksestä. Sarvlax FBK olisi mielellään jatkanut sopimuspalokuntana, mutta pohtii nyt muuttumista kyläyhdistykseksi, koska sellaiselle on yhteisöllinen tilaus. Irtisanotun Kabböle FBK:n osalta lehti suoritti haastattelun paikallisessa rantakahvilassa. Jokseenkin samoilla perusteilla irtisanottu Malmgård FBK taas aikoo jatkaa palokuntatoimintaa Sävträsk FBK:n alaosastona ja on lunastanut pelastuslaitoksen omistaman Sisun omakseen. Sen jälkeen kyseinen, aivan toista aikaa ja toisia olosuhteita kuvaava luku, on noussut viranomaispuolella jonkinlaiseksi absoluuttisesti totuudeksi, joka on löytänyt tiensä jopa joihinkin palokuntasopimuksiin. Tämä säilynee ”yksityisenä” palokuntana.. Joku soisi päättäjien kokevan ulkona saaristossa äkillisen avun tarvetta, jolloin ehkä huomaisivat hölmöilynsä. On säästetty aivan väärästä päästä. Laitoksen sopimuskorvaus sen sijaan jää pois, joten palokunta joutuu jatkossa itse kustantamaan käyttökulunsa. Soitto Pernå Kyrkoby FBK:lle taas vahvisti, että kyseinen palokunta on saanut toistaiseksi vuoden verran armonaikaa, mutta sekään ei takaa mitään. Tämäkö oli pelastustoimen alueellistamisen tarkoitus. Kun muualla maassa puhutaan siitä, kuinka toimivia vapaaehtoispalokuntia arvostetaan – ja uusi pelastuslakikin edellyttää niiden tukemista – Itä-Uudenmaan pelastuslaitos sen sijaan huonoin perustein määrätietoisesti jyrää niitä. Kyseessä on siis pelkkä matemaattinen olettamus, jolle ei ole asiallista perustetta. Samassa yhteydessä hätäkeskuskin sai kansalaisilta kyytiä, koska siellä ei näytetä ymmärtävän vanhenevan väestön avuntarpeita. Todettakoon historian ironisena sivujuonena, että laskennallinen ”hälytykseen osallistumissuhde 1:3” on tämän tekstin laatijan aikoinaan lanseeraama luku, joka henkilöhakulaitteiden tarpeen perustelemiseksi kuvasi sireenihälytyksen tehottomuutta. Toisaalta, Itä-Uusimaa poikkeaa monessa muussakin suhteessa, kuten ilmenee mm. Jostain syystä matka Porvoosta kaukaiselle Kabbölen rannalle on ambulanssille käytännössä tunnin luokkaa, ja kun suurin osa kesäasukkaista kaiken lisäksi asuu saaristossa, niin paloveneen siirtäminen muualle on ollut todella tyhmää. Todellisuudessa sopimuspalokunnan lähtövalmius on kiinni monista järjestelykysymyksistä. Alueella odotetaan nyt huolestuneesti ja jännityksellä laitoksen seuraavaa vetoa. Kansalaisten tuomio oli tyrmäävä: hölmöläisten hommaa tämä irtisanomispuuha. Mikään asiahan ei ole sellainen, ettei sitä pystytä myös käyttämään tavoitteellisesti väärin. Palokuntalainen • 41 59 jolloin varsinainen yksikönjohtajuus lähinnä rajoittuu hälytysajon aikaiseen viestintään. Jokainen mies ei näytä olevan tälle alueelle arvokas
Tänä vuonna on palokunnalla ollut vähän hälytystehtäviä. BRIFOR organisaatio Teneriffalla toimii Espanjan valtion BRIFOR-organisaatio. Normaalisti vuodessa on yhteensä noin 450 hälytystehtävää. Juhlaillalliselle oli kutsuttu 200 henkilöä: Espanjan valtion korkeimpia virkamiehiä Teneriffalta, Adejen kunnan johtaja ja Adejen keskeisimmät kuntapoliitikot, kirkkoherra, pelastusjohtaja, eteläisen sairaalan johtaja jne. Juhlivan palokunnan edustajille – palokunnanpäällikkö Carlos Paulsenille ja puheenjohtaja Carlos Barreralle – luovutettiin SSPL:n standaari. Juhlan aikana ei hälytystä tullut. Kuvassa varusteet ja paloautot juhlan aikana paloaseman pihalla.. Se teetätti juhlasta myös videon. Kunta onnitteli kolmella puolen sivun lehti-ilmoituksella palokuntaansa. Kun palo löydetään tai siitä tulee ulkopuolinen ilmoitus, he ryhtyvät paloa sammuttamaan. Teksti ja kuvat Isto Kujala PALOKUNTALAINEN MAAILMALLA Adejen VPK:n puheenjohtaja Carlos Barrera (vas.) ja palokunnanpäällikkö Carlos Paulsen ottamassa vastaan SSPL:n standaaria. Hälytys tuli rakennuspalona ja joukkuelähtönä Los Christianoksen alueelle. Se ei ole palokunta, vaikka päätehtävä onkin maastopalojen sammuttaminen. Kun paloaseman talli toimi juhlahuoneena, ajoneuvot ja tarvittavat varusteet olivat ulkona lähtövalmiina. Ystävyyspalokunnat Saksasta (Unterhaching) ja Itävallasta (Bischofshofen) olivat myös hyvin edustettuna. Adejen VPK 25 vuotta Teneriffalainen Adejen VPK täytti 8.7.2011 25 vuotta. Mikä parasta, olimme kohteessa ensimmäisenä ja paikalle kerääntyi myös runsaasti turisteja ihailemaan meitä palomiehiä :). Adejen VPK:n juhlan aikana palokunnalla oli täysi lähtövalmius. Vasteena oli kaksi meidän yksikköä ja San Miguelin ammattipalokunnan yksikkö ja tikasnostolava-auto. Jos BRIFOR-voimat eivät riitä, apuun hälytetään palokuntia. Hälytys 195/2011 Päivystin yhden yön, 13.—14.7.2011, Adejen paloasemalla Teneriffalla ja olin myös hälytystehtävässä. Palo osoittautui kuitenkin lähtötietoa vaatimattomammaksi. 60 Palokuntalainen • 41 A dejen kunta arvostaa kovasti omaa palokuntaansa. Ilmeisesti läheisestä ravintolasta oli tullut reipasta palaneen tuoksua ja siitä ulkopuolinen oli vetänyt johtopäätökset viereisen kerrostalon palamisesta. Tämä hälytys oli vasta 195:s. BRIFORilla on Teneriffalla seitsemän asemaa. Lähtövalmius juhlasta huolimatta Palokunnalla oli tietysti täysi lähtövalmius juhlasta huolimatta. He tiedustelevat päivittäin aktiivisesti maastoa ja etsivät maastopaloja. Puolet vuodesta, maastopaloille otollisen ajan, asemat ovat 24 tuntia miehitettyjä ja lopun vuotta vain päiväsaikaan
Principat d`Andorra Barcelona Barcelonan keskustan paloaseman henkilöstö lähdössä hälytystehtävään. Yleensä koko vuoden hälytysten määrä on vaihdellut 4000–5000:een. Andorra on korkeimmalla sijaitseva Euroopan maa, keskikorkeus merenpinnasta on noin 2000 metriä. Samassa rakennuksessa sijaitsi myös Andorran pelastustoimen hätäkeskus. Tämän aseman lisäksi Andorrassa on kolme pientä paloasemaa, joissa on ympärivuorokautinen päivystys vahvuudella: 1 + 2–3 henkilöä. Pääaseman katolla kuudennessa kerroksessa oli helikopterikenttä. Korkein kohta on Coma Pedrosa, vuoren huippu nousee 2 946 metriin. A ndorran pääkaupungin Andorra la Vellan eteläpuolella on melko uusi paloasema. Hälytyksiä on tänä vuonna ollut poikkeuksellisen vähän: koko Andorrassa vain 1400 hälytystä heinäkuun puoliväliin mennessä. Hankaliin paikkoihin hälytystehtäviin mennään helikopterilla. Matalin kohta on Espanjan rajalla, noin 800 metriä. Kuva on Barcelonan keskustan uudelta paloasemalta. La Vella sijaitsee tuhannen metrin korkeudessa. La Vellassa on 22 000 asukasta. La Vellan paloasema on valtion pääpaloasema. Siellä yksikkölähdön tehtäviin lähdetään vahvuudella 1+3 ja ajoneuvona on 1 000 litran vesisäiliöllä varustettu Mercedes-Bentz. Kalustoa: yksi johtoauto (mha), pelastusauto, säiliäauto ja vaihtolava-auto, kaksi ambulanssia, vuoristopaloautoa ja peruspaloautoa sekä kolme nostolavatikasautoa (max 27–35 m). Andorran pinta-ala on 460 neliökilometriä ja asukkaita on noin 85 000. Helikopterilla saavutetaan kaikki maan kohteet 5—10 minuutissa. Ajoneuvo on monipuolisesti varustettu niin sammutuskuin pelastustehtäviin. Kuvassa Andorran ruhtinaskunnan (Principat d`Andorra) pääpaloasema Andorra la Vellassa.. Palokuntalainen • 41 61 T utustuin palokuntatoimintaan myös Manner-Espanjassa. Asemalla päivystivät päällikkö, palomestari, yksikönjohtaja ja neljä miestä
ALV 8 %. Hintoihin lisätään postituskulut.. 62 Palokuntalainen • 41 Tilaa nyt palokuntasi henkilöstölle Palokuntalainen -lehdestä tuttu Käytännön ensivastetta -juttusarja on koottu yksiin kansiin! 1–9 kpl 8 € / kpl yli 10 kpl 6 € / kpl TILAUKSET sähköpostilla osoitteeseen: maria.salo@palokuntalainen.fi tai puhelimitse numerosta 0400 504 678 Käytännön ensivastetta 24-si vuine n tieto pake tti Ensivastetehtävä hälytyksestä jälkitoimiin Hinnat sis
Vid behov överförs ledningsansvaret till den mästare som eventuellt kommer till platsen, ifall han så önskar. Den nya instruktionen inverkar på t.ex. En stor förändring är bl.a. Ledningsverksamheten förnyas Ett realistiskt datum för den nya doktrinen skulle vara 1.1.2013.. Detta statusmeddelande torde ges av den gruppchef som leder räddningsarbetet på platsen. Ledningen av en grupputryckning är en mera komplicerad sak. Den dejourerande brandmästaren bestämmer i början av utryckningen vem som är lägesledare. I formationsstrukturen är en ännu mera betydande förändring på kommande som en följd av den nya grupputryckningen. Den nya formationstypen kräver en omedelbar omarbetning av ledningsinstruktionen. Man torde ta i bruk ett nytt status för att statistikföra tidpunkten då det effektiva räddningsarbetet skall anses vara inlett. Ett sista förslag: Man tar inte i bruk den nya aktionsberedskapsinstruktionen förrän ledningsinstruktionen har förnyats att motsvara innehållet i den nya aktionsberedskapsinstruktionen. Grupputryckningsläget leds av en dejourerande brandmästare, från sin stationeringsplats eller sitt fordon, tills dess att gruppchefen, dvs. För tillfället kan förmannen för vilken som helst enhet som alarmerats till platsen vara ledare, och det är inte alltid klart om situationen i verkligheten leds av enhetens chef (i framtiden gruppchefen) eller av en brandmästare som är på väg till olycksplatsen. ledningsverksamheten, signaltrafiken, responsplaneringen samt vilket inte har varit särskilt mycket uppe vid beredningen på räddningsbranschens hela doktrin (= sätt att fungera) och därigenom bl.a. på utbildningen. Palokuntalainen • 41 63 BRANDKÅRISTEN LEDARE Chefredaktör Pekka Koivunen I dessa dagar går den nya aktionsberedskapsinstruktionen ut på utlåtanderunda. Praxis varierar inom verken och kan till och med variera beroende på person, eftersom någon brandmästare kan vara aktiv genast då alarmet kommit medan en annan kan vara tyst ända tills läget är över. Så åtminstone om man får dra slutsatser av räddningsöverdirektör Pentti Partanens utlåtanden under det senaste året. Förslag: Man kunde ta i bruk termen GRUPPCHEF, vilket betyder den som leder räddningsarbetet på platsen. Därför bör utlåtandena vara så väl genomtänkta som det bara låter sig göras. förmannen för den första enheten som kommer till platsen, är framme och fortsätter den praktiska ledningen av läget. Alla som saken angår ens på något vis skall få säga sitt. Efter tio år av knapptryckning är det fortfarande lite si och så med de nuvarande statusmeddelandena. Här måste ministeriets räddningsavdelning agera och det snabbt. PS Det tar flera år av arbete att såväl i teorin som i praktiken definiera när det effektiva räddningsarbetet inleds. I annat fall sköter gruppchefen läget till slut. I framtiden utgör enhetsutryckning en formation bestående av ett fordon och en (eller flera) personer och det är klart hur den skall ledas det gör enhetens förman. Ett realistiskt datum för den nya doktrinen skulle vara 1.1.2013. att definitionen ”enhet” ändras att beskriva en helhet bestående av redskap och person (eller personer), utan att på förhand bestämma någon minimistyrka. Särskilt inom glest bebodda omåden skulle förslaget reda ut saken. Schemat för ledningen av läget och särtskilt definitionen av gruppchefen bör vara detsamma överallt. Den som leder det praktiska räddningsarbetet på olycksplatsen (= lägesledaren) bör anvisas ett eget anrop som innehas av en endast person i taget
Inte heller vet man ju någonting om gallringens egentliga motiv. Samtidigt har man även gjort sig av med några tiotal aktiva frivilliga brandkåI Östra Nyland har man inlett slaktningen av avtalsbrandkårer De östnyländska brandkårsresurserna är tillräckliga till den grad att man har råd att minska dem i den billigaste änden Text Silvio Hjelt rister. Är detta början till en mera omfattande gallring bland avtalsbrandkårerna. Skall de vara bya-aktiva och inte brandkårister?. Förbättrar uppsägningarna faktiskt medborgarnas trygghet, på lång sikt och i alla delar av regionen. I detta skede har man som svepskäl utnyttjat en enögd och formalistisk tolkning av några finstilta formaliteter i brandkårsavtalen. 64 Palokuntalainen • 41 BRANDKÅRISTEN I nom de flesta räddningsverk finns det behov att ompröva funktioner och minska driftsutgifter. PalokuntalainenBrandkåristen följer med läget, eftersom frågan har ett allmänt intresse. Härnedan redoSarvlax FBK, med Kimmo Stengård, Mikael Stengård, Ralf Lindén och Tommi Stengård framför brandbilen. Det återstår ännu att se. Avvikande från gängse affärsekonomiskt tänkande sker detta i Östra Nyland dock så att man gallrar i verksamhetens mest kostnadseffektiva ände: man säger upp brandkårsavtal. Via en seg och envis förvaltningsprocess har man nu slopat avtalen för fyra små frivilliga brandkårer och därigenom sparat några tusen euro
I och med att avtalet uppsagts faller de stödet bort, och då ökar trycket givetvis på dem som blir kvar. Sarvlax FBK är en typisk ettfordons brandkårsförening som år 1936 grundats i anslutning till en herrgård för att svara för bysamhällets trygghet. Å andra sidan visar samma perspektiv även på andra säregna drag i regionen, vilket bl.a. Tills vidare har fyra brandkårsavtal sagts upp Som ett resultat av den sega processen meddelades fyra små fungerande avtalsbrandkårer vid årsskiftet att de kunde sätta lapp på luckan. Som grund för uppsägningen meddelades att alarmavdelningens kompetens inte var tillräcklig eftersom det inte fanns ett tillräckligt antal formellt behöriga enhetschefer. Knappast har man dock genom dem lyckats märkbart förbättra Borgå stads finanser, och knappast har man heller ökat medborgarnas trygghet eller gynnat samhällsnyttan som helhet. I fråga om Sarvlax FBK är den tolkningen alldeles särskilt besynnerlig, eftersom man i Östra Nyland inte tycks anse att en ordinarie brandman med 30 års yrkeserfarenhet duger att fungera som enhetschef i en avtalsbrandkår, och han duger där inte heller som rökdykare. Att säga upp några billiga brandkårsavtal löser knappast de omfattande ekonomiska problemen, så vad är egentligen meningen. Räddningsnämnden drog dock öronen åt sig, så det hela gick inte så diskret som man tänkt sig. Kanske det biter, kanske inte. Denna gång förverkligades inte massuppsägningen Vid ett gemensamt möte beslöt brandkårerna i Östra Nyland att endast följa med situationen, eftersom det är svårt att vidtaga stödåtgärder om någon brandkår inte uppfyller de kriterier man. Åtminstone tillfälligt. En lekman kunde ju tro att lösningen skulle ligga i en strukturell omprövning av den interna verksamheten. Veckoövningarna har hållits som ett samarbete med två andra frivilliga brandkårer, och ansvaret för övningarna har cirkulerat. Hela hänvisningen till enhetschefskompetensen är även i övrigt långsökt eftersom man inom räddningsverket har som praxis att sända ett flertal ordinarie enheter även till mycket avlägsna små objekt, och då omfattar enhetschefskapet närmast radiokommmunikationen under utryckningskörningen. Genom att upphöra att betala för uppvärmningen av några små branddepåer och slopa några anspråkslösa avtalsersättningar tror sig Östra Nylands räddningsverk kunna effektivera regionens räddningsväsende. Mycket säreget, sett ur ett mera riksomfattande perspektiv. En ändring av räddningslagen kanske kan inverka på beslutsfattandet, eftersom räddningsverken numera enligt lag är förpliktigade att understöda den frivilliga verksamheten. Även brandkårens depåbyggnad är typisk, dvs. Sett med officiella ögon tycks dock inte varje man vara värdefull i Östra Nyland. Kanske har detta varit det egentliga målet. På årsbasis har det varit 5-10 utryckningar varvid Sarvlax FBK närmast har understött andra brandkårer med manskap, redskap och lokalkännedom. den är någon knapp meter större än brandbilens yttermått. Då Östra Nylands räddningsverk ställdes inför krav på inbesparingar så vändes blickarna dock inte i första hand inåt utan man började granska sina såkallade kompanjoner. Att slopa en mer eller mindre ”gratis extern funktion” och kanske försöka ersätta den med tillfälliga interna arrangemang är närmast som att kissa ner sig när det är kallt det värmer lite, en stund. I dethär fallet är även den värmen marginell. Brandkåren äger sin tomt, adress Krogvägen 112, och har ett tiotal medlemmar. Samhället behövde inte mera deras tjänster. kan utläsas ur den utredning som Finlands Avtalsbrandkårers Förbund gjort beträffande brandkårsavtalen i Finland. Sommaren 2011 upphörde avtalen att gälla. Genom att kalla avtalsbrandkårerna för externa tjänsteproducenter trodde man sig kanske kunna dölja sakens egentliga natur. Vid gemensamma möten har även många starka frivilliga brandkårer uttryckt oro för den ökande arbetsbördan då det relativt täta och välfungerande nätet av frivilligbrandkårer naggas i kanterna genom att man dödar en del av dem. Sarvlas FBK:s öde Brandkåristen besökte Sarvlax FBK för intervju två veckor efter att avtalsförhållandet upphört. Befintliga stadganden tycks inte i regionen ha haft den den verkan de avsetts ha. Uppsägningsprocessen I slutänden har processen varit mycket brysk. Då kursutbudet i regionen dessutom har varit rätt anspråkslöst fanns det inte mera möjlighet att bygga upp den formella kompetensen då man insåg situationens fulla allvar. Som formell grund angavs att dessa brandkårer inte uppfyllde de formella krav räddningsverket ställt beträffande personalens styrka och/eller formella behörighet. Frågan nådde dock det politiska medvetandet, och då regionens avtalsbrandkårer gemensamt svarade med varsel om massuppsägning måste räddningsverket dra sig aningen tillbaka. Officiellt är den långa och i viss mån färgstarka processen en kortsiktig följd av Borgå stads skrala ekonomi. Åtminstone har man inte på officiellt håll anfört andra motiv, även om sådana förstås diskuterats man och man emellan. Så mycket ger alltså det lokala räddningsverket för erfarenhet och formell behörighet så som den fastställs på riksnivå. På hösten cirkulerade olika mer eller mindre officiella listor på avtalsbrandkårer som kunde elimineras, och saken har även åskådliggjorts i en officiell bild där de inringade brandkårsenheterna anses vara ”överflödiga”. Palokuntalainen • 41 65 görs för de första intrycken hos några av de uppsagda brandkårerna och samt hur någon upplyst medborgare ser på saken. Att med hänvisning till det akuta behovet minska antalet frivilliga kan knappast vara klokt, inte på sikt och säkert inte med tanke på samhällets beredskap mot större olyckor från vilka Östra Nyland tills vidare besparats. Märkligt, i skenet av vad som stipuleras i Räddningsförordningens 7 §. Samtidigt har man även blivit kvitt några tiotal utbildade och erfarna brandkårister. En annan uppsagd brandkår, Malmgård FBK, fick åter svaret att ”gamla” kompetenser inte räknas i Östra Nyland, och detta trots att inrikesministeriets beslut 1074/719/87 uttryckligen stipulerar annat. Tiden kommer att utvisa vad annat man uppnått genom uppsägningarna
Det är så samhället idag belönar de frivilligas själuppoffrande arbete. Medborgarnas dom var hård: hela uppsägningsruljansen luktar bembölingskap. Sarvlax FBK skulle gärna ha fortsatt som avtalsbrandkår, men funderar nu på en omvandling till byaförening, eftersom det finns social beställning för en sådan. Även för Svartbäck-Spjutsund FBK är framtiden öppen. Dessvärre har antagandet dock även funnit sin väg in i diverse brandkårsavtal. 66 Palokuntalainen • 41 BRANDKÅRISTEN gemensamt kommit överens om. Dessa baserar sig åter på räddningsverkets uppfattning att en brandkår inte förmår rycka ut med en styrka på 1+2 om alarmavdelningens styrka är under 9 man eller om endast två enhetschefer anses ha formell behörighet. Efter detta har dock detta förhållande inom vissa myndighetskretsar upphöjts till absolut faktum, trots att det alltså handlade om en annan tid, ett alldeles annat sammanhang och under helt andra förhållanden. Malmgård FBK som uppsagts på ungefär samma grunder ämnar fortsätta brandkårsverksamheten som en underavdelning till Sävträsk FBK, och har inlöst den Sisu som räddningverket ägde. I regionen väntar man på frivilligfältet med oro på vad verkets nästa drag skall föra med sig. Hur samhällsnyttan som helhet påverkas, för att inte tala om enskilda medborgares trygghet, det kanske man inte anser sig behöva fundera över. Räddningsverket styr förstås även alarmeringen av avtalsbrandkårerna, så genom att hålla tillbaka alarm kan man ju enkelt påvisa att någon inte behövs. Beträffande Kabböle FBK som även drabbats av uppsägning gjorde tidningen en intervju i det lokala strandkaféet. genom att konstatera att de enskilda brandkårerna traditionellt befinner sig på ändamålsenliga platser där de skall förbli. Någon tyckte att beslutsfattarna kanske måste få ett eget akut behov av hjälp ute bland holmarna för att inse stolligheten i beslutet. Som en historiens ironi kan i förbigående nämnas att det matematiska förhållandet 1:3 för deltagande på basen av alarmering är ett tal som undertecknad i tiderna presenterade för att beskriva sirenalarmeringens ineffektivitet. en mycket sannolik stor oljekatastrof, för att inte tala om andra storolyckor, det får beslutsfattarna fundera på i nästa steg, som troligen blir ännu dyrare. IUPL YKSIKÖIDEN SIJAINTIPAIKAT Det finns tydligen inget behov av brandkårer som ligger såhär långt borta. I Östra Nyland är enheterna belägna såhär de med ring anses ”onödiga”. Ännu alltså ett steg i riktning mot det som i tiderna ibland kallades fribrandkårer, dvs. Men förstås, inget system är ju sådant att man inte med lite uppfinningsrikedom kan missbruka det även för att uppnå andra målsättningar. Däremot faller ju räddningsverkets ersättning bort, så brandkåren är i fortsättningen tvungen att själv stå för sina driftskostnader. Cirkeln håller på att sluta sig, i och med att utvecklingen går 100 år tillbaka. I själva verket är framtiden för de flesta av regionens avtalsbrandkårer osäker. Detta torde knappast ha varit utredningsman Pekka Myllyniemis avsikt då han motiverade regionaliseringen av räddningsväsendet bl.a. Ett samtal till Pernå Kyrkoby FBK bekräftade att den brandkåren tills vidare fått en ettårig nådetid, vilket inte heller det garanterar någonting. Det är alltså fråga om ett rent matematiskt antagande, inte om faktiskt inträffade avtalsbrott. De resurser man dödat, dem får man inte tillbaka. Då man i resten av republiken talar om hur man värderar den frivilliga brandkårsverksamheten, och trots att den nya Räddningslagen uttryckligen påbjuder ett stöd till den, så tycks Östra Nylands räddningsverk tvärtom envist och kraftfullt köra över den. Och nu. att byn själv var tvungen att bekosta sin egen trygghet, men idag alltså trots att man dessutom betalar skatt till samhället även för det ändamålet. Är det faktiskt så medborgarnas samhällets trygghet skall befrämjas. Man har sparat på alldeles fel ställe. Å andra sidan försöker ju nödcentralen handla efter givna direktiv. Vad månne ännu följer, och varför. Av någon orsak tycks vägen från Borgå ut till den avlägsna stranden i Kabböle ta närmare en timme för ambulansen, och eftersom den största delen av sommargästerna dessutom bor ute i skärgården är förflyttningen av brandbåten bort från Kabböle helt huvudlös. De uppsagda brandkårernas slutliga öde är ännu ovisst. Månne detta var avsikten med regionaliseringen av räddningsväsendet. I verkligheten är en brandkårs faktiska utryckningsstyrka givetvis inte matematik utan en fråga om ett flertal praktiska arrangemang, vilket dock inte har hindrat Östra Nylands räddningsverk från att utnyttja den fiktiva matematiken som verktyg för att gallra bland frivilligkårerna. Enligt hans uppfattning skulle regionaliseringen endast öka möjligheterna att utnyttja de befintliga resurserna och sålunda öka effektiviteten. Hur samma samhälle skall klara av sådant som t.ex. I sammanhanget fick även nödcentralen en släng av sleven, eftersom man där enligt lokal uppfattning inte heller tycks begripa behovet av hjälp till den åldrande befolkningen
Dagens viktigaste enskilda fråga har redan under många år varit valet av Årets Frivilligbrandkår. Å andra sidan har vi lagt stor vikt vid det arbete brandkårsföreningen utför frivilligt, och det kommer vi att fortsätta med. Jag svarade att så är det inte, utan att orsaken ligger i att olycksplatserna sommartid är belägna längre borta från brandstationerna, t.ex. Palokuntalainen • 41 67 VILDMANNEN Vildmannen Isto Kujala FNB hade i slutet av juni en notis som felaktigt kunde underförstås så att avtalsbrandkårerna inte sommartid skulle svara för sina åtaganden, vilket har förvånat en del brandkårister. med en styrka om 1+1. Glesbygden Man hör ofta sägas att ”avtalsbrandkårerna är viktiga särskilt i Finlands glesbygder”. Förbundet kontaktades på förhand av redaktören som trots det skrev notisen på eget sätt. Personalen i en sådan brandkår skulle inte rökdyka annat än i yttersta nödfall – för att rädda människoliv. Lagens 53 § förutsätter att man medelst avtal kommer överens om avtalsbrandkåristernas arbetshälsovård. I samband med projektet som redde ut avtalen kom det fram att det finns regioner där detta inte har avtalats eller att saken skötts alltför lättvindigt. En sådan beredskapsbrandkår B fungerar och verkar för att begränsa uppkomsten av skador tills dess att ytterligare krafter hinner fram. Lagen förutsätter att man avtalar om arbetshälsovården Den nya räddningslagen trädde i kraft 1.7.2011. Jag berättade att avtalsbrandkårerna upprätthåller avtalsenlig beredskap året om och enligt avtalen i regel dygnet runt. Beredskapsbrandkår B I de mest glesbebodda områdena finns hotet att brandkårsverksamheten och räddningsväsendets tjänster helt skall upphöra. Jag försökte vidare berätta att de som rycker ut på räddningsväsendets alarmuppdrag inte är frivilliga utan avtalsbrandkårister. Alarmuppgifterna blir skötta Årets avtalsbrandkår 2011 Sista lördagen i augusti har utsetts till det Frivilliga Brandkårsarbetets Dag. I alarmuppdrag skulle den verka t.ex. Hela 80 % av landets yta är sådan. Den första brandkår som erhåller den nya utmärkelsen, Kauhava brandkår, utgör en stark fortsättning på tidigare Årets Frivilligbrandkårer – i samma serie. Vi måste också vara beredda att godkänna att brandkåristerna på sådana områden även kan vara pensionärer.. Fordonet skulle vara en lätt enhet som skulle vara utrustad för olika räddningsuppgifter och så effektivt som möjligt. Vi har nu ändrat utmärkelsens benämning till Årets Avtalsbrandkår. Inom många områden är det motiverat att man tar till nästan vilka medel som helst för att möjliggöra brandkårsverksamhet. Även avtalsbrandkårister har semestrar alldeles på samma sätt som andra människor men trots det rycker brandkårerna ut så som man kommit överens om. En beredskapsbrandkår B skulle vara beredskapsbrandkår i det mest glestbebodda området. Man behöver inte bege sig längre bort från Helsingfors centrum än 10 kilometer och, hör och häpna, man befinner sig redan i glesbygden. Vid behov skulle enhetens ena person köra en tankbil till olycksplatsen. Redaktören undrade även om det är brist på folk som gör att det sommartid tar längre tid att nå olycksplatserna. Detta är emellertid inte sanningen – Finland består till största delen av just sådan glesbygd. Vi har redan från första början önskat betona den valda brandkårens förmåga att sköta om alarmuppdragen. Sommartid finns det i allmänhet inte extra folk, men om sådant har man heller inte avtalat. Detta kräver aktivitet även från brandkårernas eller deras regionalavdelningars sida. fritidsbostäder eller markoch skogsbränder. Senast 30.6.2012 måste frågan vara skött så som lagen föreskriver – alltså inskriven i brandkårseller regionalavtalen. Även i de stora städerna behöver man avtalsbrandkårernas resurser; avtalsbrandkårerna är viktiga i hela landet. Detta ger lätt en bild av att dessa glesbygder befinner sig någonstans långt borta i utkanterna av Lappland eller Kajanaland. Ett sätt att underlätta problemet och möjliggöra brandkårsverksamhet är att granska verksamhetsmodellerna inom de mest glesbebygda områdena: Man kunde ändra brandkårsklassificeringen så att beredskapsbrandkårerna indelas i två klasser, beredskapsbrandkår A och beredskapsbrandkår B
TENTTIREP PANA PENTTI PARTANEN MIUN LAKKI KIM NIKULA SALO HIIVAPÄÄ PIIA VÄHÄSALO Anagrammikisassa yksi oikea vastaus AATE SALO ESA AALTO PELKOJEN KOLINAA OLLI-PEKKA OJANEN • Kahdessa aiemmassa lehdessämme ilmestynyt anagrammikisa on saatu päätökseen. Yksi ainut täysin oikea vastaus kuitenkin saapui – ja sen mukana vielä huomautus toimitukselle. 68 Palokuntalainen • 41 PEKKO VARAS VESA PARKKO ANNAS KING RATTAAT ANTTI RANTAKANGAS ONPA KARVAAN HANKALAA HANNA PAAKKOLANVAARA KESKIOLUT POMONA MAUNO PELTOKOSKI NURMES ALASTI TANELI RASMUS N. Tässä muut oikeat vastaukset: Kuva-arvoitus • Kuka on virkapukuinen henkilö pienoismallin takana. Vastaukset osoitteeseen: toimitus@palokuntalainen.fi Onnittelut Kuoreveden VPK:n joukkueelle SM-triathlonkilpailun voitosta. Turvallisuusmessut Tampereella 5.—7.9.2012 Kauhavan palokuntalaisille Vuoden Sopimuspalokunta -kunniamaininta! Palokuntalainen onnittelee! Onnittelut Antti Gustafssonille 60-vuotismerkkipäivästä! ?. Vastausten määrä ei todellakaan täyttänyt lehden postilaatikkoa. Tarkkasilmäinen ratkojamme palopäällikkö Jukka Valtoaho Etelä-Karjalan pelastuslaitokselta huomasi, että anagrammista ”kiljusota” uupuu yksi A-kirjain, jolloin angrammista paljastuu palokuntavaikuttaja Isto Kujala. Sen verran vaikeita tehtävät olivat
Vsm. Palokuntalainen • 41 69 Sammutustyökurssia odotellessa... Jani Huurne 138 lähtöä (2010) ja 141 lähtöä (2009), Lempäälän VPK Yj. Hankinnat Hälytyslähtökisa on ratkennut. Mirkka Kivimäki 112 lähtöä (2010), Pornaisten VPK Palokunta ja liikenne, osa 4 • Hälytysajo käytännössä Vuoden sopimuspalokunta; Kauhava. ENSI NUMEROSSA: www.palokuntalainen.fi TILAA PALOKUNTALAINEN! Palokuntalainen numero 42 ilmestyy 31.10.2011. 2009—2010 Saren on osallistunut Patrikilla 165 hälytyslähtöä “Musta tulee isona ensivastekurssin opettaja. Tulokseksi hyväksyttiin yhden kalenterivuoden aikana (2009 tai 2010) hälytystehtävät, joissa henkilö on vähintään saapunut asemalle ja valmiina tehtävään. Vitsi, vitsi, vitsi.” Vasemmalta Patrik, Jani ja Timo. Lempäälän VPK:ssa hälytyksiä kertyi vuonna 2009 248 ja vuonna 2010 246. Kisaan sai osallistua niin ammattilaiset kuin sopimushenkilöstökin. Timo Tuominen 142 lähtöä (2010) ja 129 lähtöä (2009), Lempäälän VPK Yj. Voittajaksi kisassa tuli Lempäälän VPK:n Patrik Saren 165 hälytyslähdöllään. Vielä 2006 hälytyksiä Lempäälän VPK:lle kertyi vuodessa 405, mutta vastemuutoksien myötä hälytysmäärät ovat pienentyneet. Patrik Saren 165 lähtöä (2010) ja 136 lähtöä (2009), Lempäälän VPK Pp. yhteensä 301 hälytyslähtöön. Hälytyslähdöiksi laskettiin kaikki pelastuspuolen kiireelliset ja kiireettömät lähdöt sekä ensivastelähdöt – ei sairaankuljetuksia
Vaara piilee. Prontossa on luettava muutakin kuin, että automaatti hälytti ja että se kuitattiin.. Pelastuslaitoksen pitää jättää erhetehtävällä kohteeseen erhelomake. Heinäkuussa tullut laki antaa pelastuslaitoksille mahdollisuuden laskuttaa firmoja toistuvista erhekeikoista. Mutta viimeisenä hankevuotena pelastuslaitokset saivat kuin saivatkin prosentin nousuun. Itä-Uudenmaan suoritus on aivan paska, kun sen jättöprosentiksi kirjattiin 4, suhteellisen paskaksi voi laskea myös tuloksen, jossa lappu jätetään korkeintaan yhdelle kymmenestä keikasta. Kokonaissaavutus on kuitenkin käsittämättömän huono. Valitettavasti laskuttamisen perusteeksi se ei riitä. Joskus Prontosta täytellään vain välttämättömät kohdat, jolloin tehtävä saadaan suoritetuksi. Prosenteilla laskien Keski-Suomen pelastuslaitos oli ahkerin ja paras erhelomakkeen jättäjä (74 %), palkintopallille pääsivät myös Helsinki ja Pohjois-Savo, jotka molemmat jättivät lomakkeita reiluun puoleen (56 %) erhehälytyskohteista. Maksu voi tuoda toivotun tuloksen, mutta ei välttämättä, sillä senkin operatiivinen pelastustoimi voi ryssiä. Sen avulla palotarkastajat ja automaattikohteiden johto alkavat käydä keskustelua erhehälytysten syistä ja toimia niiden vähentämiseksi. Ja ikävä kyllä ryssiminen on vieläpä todennäköistä. Yksinkertaisimpienkin Pronton täyttäjien on nyt ymmärrettävä, että maksuja ei lähetetä siksi, että palokunta saisi lisää rahaa, vaan siksi, että automaattikohteet laittaisivat laitteensa kuntoon, etteivät ne enää hälyttäisi turhaan. Hankkeessa haluttiin, että erhetehtävällä täytettäisiin tai edes jätettäisiin täytettäväksi erhelomake, joka palautuisi myöhemmin palotarkastajille. Onneksi olkoon, operatiiviset osaajat! On helppo osoittaa sormella automaattikohteita turhista hälytyksistä, mutta peiliinkin saa katsoa. Todennäköinen riski piilee siinä, että maksun lähettäminen perustuu siihen, että erhetehtävän Pronto täytetään huolellisesti. Viimeiseen hankevuoteen asti automaattihälytysten erheprosentti oli ollut viiden vuoden ajan laskeva. Pelätäänkö operatiivisella puolella automaattikeikkojen vähenemistä, vai missä on syy, ettei A4-paperia viitsitä repäistä nipusta ja jättää laitteenhoitajalle. Näille ylväille paloratsuille automaattikeikkojen vähentäminen tuntui vastenmieliseltä ajatukselta. Prontossa on luettava muutakin kuin, että automaatti hälytti ja että se kuitattiin. Helsinki jätti hankkeen aikana noin 1 000 lomaketta per vuosi. Erhehälytysten vähentämiseksi on saatu kenties tehokkaampi ratkaisu: maksu. Näin vaativa työ – kuin lomakkeen jättäminen – oli operatiiviselle pelastustoimelle liikaa. No, ajetaan sitten automaattikeikkaa, kun siitä pidetään niin tiukasti kiinni. On syytäkin, sillä sitä ei osata käyttää. Helsinkikin pääsi kakkostilalle, vaikka valistunut arvaukseni uskoo, että he ajavat näitä keikkoja eniten. Mutta ei. Iso kysymys kuuluukin: Halutaanko operatiivisella puolella oikeasti vähentää automaattikeikkoja, vai ovatko ne sittenkin toivottu lisä hälytystiheyteen. Monessa paikassa tultaneen luopumaan erhelomakkeesta. Jo tästä otannasta on nähtävissä, että lomakkeiden jättämisaktiivisuus ei johdu siitä, onko laitoksella keikkaa paljon vai vähän. Tähän arvokkaaseen porukaan ylsivät Kymenlaakso (7 %), Länsi-Uusimaa (7 %), Satakunta (8 %) ja Keski-Uusimaa (10 %). Nyt tarkoituksena oli vähentää turhia keikkoja, joista syntyy asemilla jossain määrin itkua ja hammastenkiristelyäkin. Toki oli hyvin toimineitakin laitoksia ja niillä erhehälytykset vähenivät jo hankkeen aikana. Kohdetta pyydettiin täyttämään erhelomake vain alle kolmanneksessa erhehälytyksistä. Prontoa pidetään täyttäjien keskuudessa jossain määrin välttämättömänä pahana ja se vie enemmän aikaa kuin paperin repäisy. 70 Palokuntalainen • 41 Hätätilareportteri Marko Partanen Pidetään kiinni automaattikeikoista Pelastuslaitokset ryssivät hankkeen, joka tähtäsi erheellisten paloilmoitusten vähentämiseen
02 634 3800 www.peravaunutaloviitala.fi • info@peravaunutaloviitala.fi Perävaunuja joka lähtöön. Perävaunutalo Viitala Ky Tehtaantie 12, 29630 Pomarkku • Puh