42 Irtonumero 8 € | 31.10.2011 | Palokunta ja liikenne: Hälytysajo käytännössä • Persoona Antti Rantakangas APUA eläimille
TILAA OMA LEHTESI NYT! Palokuntalainen on kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä pelastusalan ilmiöihin, tapahtumiin, henkilöihin ja uutisiin keskittyvä erikoislehti. Vuosikerta: kuusi numeroa 36 € www.palokuntalainen.fi tai tekstiviestillä 050 355 0991 32 Suoja parit Pentt i Parta nen Päijät -Häme Moott orikel kka Tulime ri Irtonu mero 8 € | 26.2.2 010 | Apua myös siviileil le NH90: 34 FSB • Kevytyksiköt • Persoona Simo Tarvainen • Temperamenttia Irtonumero 8 € | 30.6.2010 | Tilannekeskus paikkaa häken aukot 37 Persoona Paavo Tiitta • Magirus, katastrofiauto Irtonumero 8 € | 30.12.2010 | Riskinä kemikaalit 20 36 PÄÄKIRJOITUS 5 PÄIVÄN POLTTAVAT 6 • Kädentaidot kadoksissa KIPINÄT 7 • Palontorjuntatalkoot alkavat • Anjalan VPK:n tuplavoitto • SM-Iines voitto Nousiaisiin • Veteraanipäivä Harjavallassa PELASTAKAA ELÄIMET! 20 HANKINNAT SYYNISSÄ • OSA 1/2 26 LÄMPÖKAMERAMIES 29 PERSOONA 30 • Antti Rantakangas PUNAINEN TORI 34 KAUHAVA – VUODEN SOPIMUSPALOKUNTA 36 LEIRIELÄMÄÄ 38 KALUSTOKULMA 39 • Fargon vuosikymmen • Tuoteuutuudet Valoa syksyn pimeyteen! 1000 W HQI Metalli-Halidi -valaisin nopea ja helppo pystyttää valoteho 110 000 lumenia!! (käyttäen vain 1 kW energiaa) valaisee jopa 5000 m 2 Lue lisää osoitteessa: tai soita (02) 273 1800 www.rauplan.com PALLOVALAISIN. Tilaa painava lukupaketti ja tiedä mitä alalla tapahtuu
Palokuntalainen • 42 3 Pelastusalan erikoislehti • 10. Vaikka tämä joskus kirpaisee pitkään vuoroaan odottaneita, pitää toimituskunnan kuitenkin ensi sijassa palvella lukijoita: mahdollisimman mielenkiintoista tekstiä mielenkiintoisista aiheista. Sinunkin juttusi tai juttuaiheesi saattaa kiinnostaa lukijoitamme. Ollikainen • Ilmoitukset ilmoitukset@palokuntalainen.fi, Maria Salo, puh. 39 46 KUNNOSSA 44 • Tunteet pelissä PALOKUNTA JA LIIKENNE 4/6 46 • Hälytysajo käytännössä TOIMINTAVALMIUSOHJEEN UUDISTUKSESSA ROHKEUS LOPPUI KESKEN 54 VILLIMIES 58 BRANDKÅRISTEN 60 LETKUT SOLMUSSA 64 ENSI NUMEROSSA 65 MARKO PARTASEN PALOPUHE 66 44 • Palokuntalainen-lehti on saavuttanut – kiitos aktiivisten lukijoiden – tilan, jossa juttupulaa ei ole. Toivomme, että jatkossakin palokunnat ja yksittäiset henkilöt lähettäisivät juttuja ja juttuvinkkejä. Kaikkia juttuja emme aina voi julkaista tarjotussa muodossa. Sama tilanne on myös yksittäisiä palokuntia koskevien artikkeleiden suhteen. vuosikerta • Aikakauslehtien liiton jäsen • Toimitus toimitus@palokuntalainen.fi • Päätoimittaja Pekka Koivunen, puh. Liity faniksi ja lue uusimmat tiedotteet. 040 501 8721 • Toimitussihteeri Anne Mallius • Toimittajat Silvio Hjelt, Isto Kujala ja Marko Partanen • Ohjeistamispäällikkö H. • www.palokuntalainen.fi • Palaute sähköpostitse toimitus@palokuntalainen.fi Päätoimittaja Pekka Koivunen Toimittaja Isto Kujala Toimittaja Silvio Hjelt Toimittaja Marko Partanen Toimitussihteeri Anne Mallius Taitto Anna Broholm Ilmoitukset Maria Salo No. rek. Pelastusala on jatkuvassa muutoksessa ja siksi mielenkiintoisia jutun aiheita on odottamassa julkaisuaan pitkässä jonossa. Siitä vaan nakit näppäimistölle ja jonoon – juttusi voi olla jo seuraavassa numerossa! Jonoon järjesty. Tämä on käytäntö nyt ja tulevaisuudessa. 42 • 31.10.2011 ISSN 1798-2685 Vuosikerta: kuusi numeroa 36 € www.palokuntalainen.fi tai tekstiviestillä 050 355 0991 Palokuntalainen on myös facebookissa. 0400 504 678 • Taitto Anna Broholm, PieniSuuri Idea • Kannen kuva Marko Partanen • Paino Satakunnan Painotuote Oy, Kokemäki • Kustantaja Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja, Postinrannantie 3 B, 29630 Pomarkku, Y2242549-9, Alv. Joudumme yleensä lyhentämään tekstiä, mutta myös stilisoimaan. Kaikki ne jutut, joiden toimituskunta uskoo kiinnostavan lukijaa, saattavat nousta jonossa muiden ohi
Päivittäisessä työssä pelastajan on kohdattava uudet materiaalit, uudet mallit ja uudet teknologiat, oli kysymyksessä tieliikenneonnettomuus, rakennus – tai luonnonkatastrofi. Meille Dafo:ssa, tuotekehittely on jatkuva prosessi, sillä haasteet palo – ja pelastustyössä muuttuvat. Holmatro pelastustyökalujen markkinajohtajana, hallitsee tuotekehityksen ja innovatiivisuuden vastuun. Dafo on mukana muutoksessa kehittämällä uusia tuotteita ja tuomalla uusia ratkaisuja markkinoille. DAFO OY l Puutarhatie 22 C l 01300 Vantaa l Finland l Tel +358 10 666 5120 l Fax +358 10 666 5139 l info@dafo.fi l www.dafo.fi rescue tools for professionals h e ll o d e s ig n .e u
Miten synnyttää Suomen 22 pelastuslaitosta paremmin palveleva koulutusjärjestelmä. Sisäministeriön pelastusosasto on taas suuren urakan edessä. Koulutusta antavia tahoja on useita eikä laatu aina ole paras mahdollinen. Tarvitaanko metsäpalon sammutukseen tai ”jakoliitinmiehen” hommaan aikuiselta henkilöltä vajaa sadan tunnin läsnäolo harjoituksissa ja koulutuksessa. Palokuntalainen • 42 5 Päätoimittaja Pekka Koivunen Pelastusalan koulutus on niin ammattikuin sopimuspuolella säilynyt rakenteeltaan ja myös sisällöltään melko samanlaisena viimeiset kaksikymmentä vuotta. Elämme yhteiskunnassa, joka poikkeaa monilta osiltaan 1990-luvun alusta ja siksi on koulutuksessakin otettava askel tähän päivään ja myös huomiseen. SPEK, alueliitot, pelastuslaitos, keikkahenkilöt, palokuntayhdistykset… Yhteiskunnan muutoksen myötä myös opetuksen sisällön muutostarpeet ovat kasvaneet. Sopimuspuolella yhtenä suurena ongelmana on koulutuksen hajanaisuus. Vaikka se on palvellut jatkuvassa muutoksessa ollutta pelastustointa melko hyvin, koulutusjärjestelmä on nyt aikansa elänyt. Suuria kysymyksiä on useita: Koulutuksen sisältö, terveydenhuoltouudistuksen vaikutukset pelastajakoulutukseen, koulutettavien määrä, valmistuvien iän laskemistarve, kielikysymykset, kustannusten jako kuntien ja valtion kesken, ikääntyvän henkilöstön täydennyskoulutus ja niin edelleen. Savusukelluskelpoisten yksikönjohtajien määrää ei edes uskalla arvailla. Tehtävä ei ole helppo, koska kunnallisen pelastustoimen piireissä näkemykset tulevaisuuden pelastushenkilöstön koulutuksesta vaihtelevat melko paljon. Sopimuspalokuntien yksikönjohtajapula on totta. Samoin SSPL:n toiminnanjohtaja Isto Kujalan aloite valtion palokoulun perustamiseksi koordinoimaan ja kehittämään sopimushenkilöstön koulutusta. Yksi neljää palokuntaa kohden! Toimintakykyisten ja hälytyskelpoisten yksikönjohtajien määrä laskee vuosi vuodelta. Suomessa on 732 sopimusperusteista palokuntaa. Kaavailut hälytyskelpoisuusvaatimuksien alentamiseksi nykyisestä ovatkin ymmärrettäviä. Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväisen keväinen aloite sopimuspalokuntien koulutuksen kustannusten siirtäminen kokonaisuudessaan valtiolle tulee edelleen pitää keskustelussa esillä. On koulutusuudistuksen aika Tarvitaanko metsäpalon sammutukseen tai ”jakoliitinmiehen” hommaan aikuiselta henkilöltä vajaa sadan tunnin läsnäolo harjoituksissa ja koulutuksessa?”. Hälytyskelpoisuuden saavuttamiseksi on ollut suoritettava oppimäärä, jossa 60 tunnin kurssia on edeltänyt kymmenien tuntien perehdytys. Ammattipuolella uudistuksen suunnittelu on käynnissä. Viime vuonna näihin valmistui 195 yksikönjohtajaa. Hälytyskelpoisuus tulisi luokitella siten, että luokittelussa ovat mukana kaikki – myös ammattihenkilöt. Kysymys on aiheellinen varsinkin vähäväkisillä alueilla, joissa ei ole mistä valita ja joissa potentiaalisilla palokuntalaisilla on muutakin tekemistä
Ulkopuolisten ammattilaisten käyttöä tulee siitä syystä lisätä. Pelastusalaa tarkkaan seuraava toimittaja Asta Tenhunen räväytti asian julkisuuteen Savon Sanomissa julkaistussa jutussa 12.10.2011. Pelkkä perusopetusten harjoitus ei riitä, vaan nuoret keltanokat on saatava syventävien harjoitusten pariin ammattitaitoisten ohjaajien avulla. 6 Palokuntalainen • 42 • Kahden viimeisen vuosikymmenen aikana suomalaisessa yhteiskunnassa on ollut havaittavissa merkittävä muutos, joka tänään näkyy myös pelastusalalla. Ajaminen mönkijällä ja perävaunun peruuttaminen eivät olekaan itsestäänselvyyksiä tuleville palomiehille. Perusteellisiin, toistuviin ja pitkäjänteisiin harjoituksiin ei Pelastusopiston opetussuunnitelmissa ole tilaa. Kadonneiden kädentaitojen ongelma ei kuitenkaan ratkea pelkästään perustaitojen opetuksen lisäämisellä muutamalla tunnilla, vaan todellinen oppiminen ja ylläpito vaativat jatkuvaa harjoittelua. Pelastajaoppilaiksi hakeutuu yhä enemmän nuoria, joiden kädentaidot ovat huomattavasti heikommat kuin vielä kymmenen – kaksikymmentä vuotta sitten Pelastusopistoon tai -kouluun hakeneilla nuorilla oli. Nykynuorison vieraantuminen käytännön töistä näkyy jo sopimuspalokunnissakin. Näitä ammattitaitoisia ohjaajia ei kuitenkaan aina löydy edes vanhempien palomiesten keskuudesta. Kädentaidot kadoksissa Savon Sanomat nosti esiin oikean ongelman: Kirves, saha, moottorisaha, murtorauta, rautakanki ja vinssi… kaikki vieraita välineitä hyvin suurelle osalle nykynuorisoa.”. Kirves, saha, moottorisaha, murtorauta, rautakanki ja vinssi… vieraita välineitä hyvin suurelle osalle nykynuorisoa. Sopimuspalokunnissa kädentaidoista ei ole pahemmin tarvinnut kantaa huolta. Otsikolla ”Tämä on kirves ja näin sitä käytetään” Tenhunen johdatti lukijat Pelastusopiston akuutin ongelman pariin. Pelastusopiston johdossa ja myös neuvottelukunnassa ongelma on ollut esillä jo jonkin aikaa. Tilanne on kuitenkin muuttumassa. Pelastusalan koulutuksen uudistajien onkin vakavasti otettava huomioon kädentaitojen katoamisongelma ja laadittava tulevat opetusohjelmat sellaisiksi, että palomies osaa jatkossakin vaikkapa vaihtaa moottorisahaan ketjun – ja myös sahata sillä. Ainut vaihtoehto on ollut aloittaa perustaitojen järjestelmällinen opetus. Siksi pelastuslaitoksilla onkin edessään harjoitusohjelmien rukkaus. Opisto onkin ryhtynyt toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi. Palokuntien jäseniksi hakeutuneet ovat yleensä olleet hyvin perillä käytännön perustaidoista
SPAMU järjesti perinteiseksi muodostuneen Palokuntien SM-joukkuekartingin Lievestuoreella ja jatkaa työtään vanhoin SPUAn voimin ilman Viitaniemeä ja Haikosta. Yhdistys kertoo järjestävänsä tapahtumia niin yhteistyökumppaneilleen kuin jäsenillekin perheitä unohtamatta. Palontorjuntatalk oot alkavat Joka kodin palontorjuntatalkoot on kampanja, joka yrittää saada ihmiset ehkäisemään tulipaloja kodeissaan. Tulipalot ovat syiltään kovin inhimillisiä. Palomies Autourheilu -lehti ilmestyy Fire Racing Finland ry:n julkaisemana. • Pyykkien kuivattaminen saunassa ei ole paloturvallista toimintaa. • Sähkölaitteet viallisina ja vastoin käyttöohjeita käytettyinä ovat tulipaloriski kodeissa. Kampanjan rahoittaa Palosuojelurahasto. Joka kodin Palontorjuntatalkoot on myös nettikampanja. Joka kodin palontorjuntatalkoot nostaa tänä syksynä esille neljä paloturvallisuutta edistävää keihäänkärkeä: • Keittiössä keskeistä on riittävä siisteys. Lisäksi yhdistys osallistuu rallin F-Cupiin kahdella autolla, toista ajaa Viitaniemi ja toista niin ikään SPUAsta sotkujen jälkeen lähtenyt Markku Haikonen. Uudistunut Palomies Autourheilu -lehti ei nimeä isäntäyhdistyksestään puheenjohtaja Viitaniemeä lukuun ottamatta ketään vastuullista henkilöä. Jos vuoden kaikki asuntopalot lasketaan yhteen, niin paloista kertyy paljon surua, menetettyä omaisuutta ja myös kuolleita ihmisiä. Kaikkien suomalaisten taustalla talkooporukkaan kuuluvat SPEK, pelastusliitot, sisäasiainministeriö, ympäristöministeriö, pelastuslaitokset, SPPL ja Nuohousalan Keskusliitto. Palokuntalainen • 42 7 KIPINÄT • Suomessa sattuu kymmenkunta asuntopaloa joka päivä. Kampanjan ovat suunnitelleet yhdessä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja muut pelastusja turvallisuusalan toimijat. Säännölliset nuohoukset pitävät tulisijat ja hormit turvallisessa kunnossa. Kaksi yhdistystä, kaksi lehteä Palomiesten mystiset pärinät. SPUAn raunioille on perustettu kaksi toistensa kanssa kilpailevaa yhdistystä ja molemmilla on tietysti oma lehti. Talkoiden on tarkoitus jatkua yhteensä kolmena vuotena. Yhdistyksen puheenjohtaja on Tapio Vuormaa ja muutkin hallituksen jäsenet kerrotaan lehdessä yhteystietoineen. Lisätietoja: www.palontorjuntatalkoot.fi • Palokuntalainen kertoi viime vuonna Suomen Palohenkilöstön Urheiluautoilijat SPUA ry:n uudelleen järjestäytymisestä. Perinteisten nettisivujen lisäksi suomalaisia kutsutaan keskustelemaan aiheesta kampanjan Facebook-ryhmään. Yhdistyksen puheenjohtaja on alkuperäisen SPUAn jäsenistön kanssa riitautunut ja ryhmästä irrottautunut Mika Viitaniemi. Taustalla oli jäsenistön keskinen riita. SPUAn raunioista nousseeksi ilmoittautuu myös Suomen Palohenkilöstön Moottoriurheilijat ry (SPAMU), joka julkaisee Pelastusalan Moottoriurheilu -lehteä
Oma päätös lopettaa sopimuspalokuntana selkeytyi, kun Etelä-Karjalan Pelastuslaitos ilmoitti laskevansa palokunnan toimintakorvausta. Sitä ennen pyrittiin harjoittelemaan joka toinen viikko. Sitten hälytykset loppuivat. Se on varustettu pelkästään palojen sammuttamiseen soveltuvalla kalustolla. – Jatkamme toimintaa yhdistyksenä toistaiseksi. Vuosina 2007—2009 oli palokunnalla 1—2 hälytystä vuodessa. Teksti Isto Kujala. Tilojen vuokrasopimus on nyt irtisanottu ja se päättyy syyskuun 2012 loppuun mennessä. Viime vuosina yhdistyksessä oli keskustelu useaan kertaan toiminnan lopettamisesta. Auto laitetaan myyntiin. Toiminta alkoi hiipua vuonna 2006, jolloin vielä suoritettiin savusukellustestejä – viimeisen kerran. Yhdistyksellä on omistuksessa vanha paloasema, jossa nyt sijaitsee metalliverstas. Pelastuslaitos ei Ikävalkon mukaan puuttunut kertaakaan palokunnan valmiuteen. Rakennuksen kohtaloa ei ole vielä päätetty, päättää Tapani Ikävalko. VPK jatkaa toimintaansa yhdistyksenä, joka ei jatkossa enää harjoita palokuntatoimintaa. Tilat käsittävät autotallin kahdelle autolle, luokkatilat, keittiön, saunan ja liikuntatilan. Paloasema sijaitsee vanhassa koulurakennuksessa, joka on vuokrattu Imatran kaupungilta. VPK:n paloasema on sijainnut Salo-Issakan kylässä noin yhdeksän kilometrin etäisyydellä Imatran keskustasta. Hälytysajoneuvona palokunnalla on omassa omistuksessa oleva Sisu-merkkinen paloauto vuosimallia 1980. Palokuntalaisten työpaikat olivat kaukana paloasemasta, joten päiväsaikaan ei hälytyksiin voitu lähteä. Alustava keskustelu on käyty, mutta toiminnan suuntaa ei ole vielä päätetty. Koulutilat olivat kokonaan palokunnan käytössä. Palokuntasopimuksen mukaan hälytettäessä palokunnan tuli lähteä liikkeelle 15 minuutissa vahvuudella kolme. Harjoittelu hiipui vuonna 2009. Sodan jälkeen yhdistyksen nimeksi tuli nykyinen Salo-Issakan VPK. Pelastuslaitos on ostanut meiltä kalustoa, varusteita ja paineilmalaitteet. 8 Palokuntalainen • 42 KIPINÄT • VPK-yhdistyksen puheenjohtaja Tapani Ikävalko kertoo, että Salo-Issakan VPK:n perusta on ollut ennen sotia perustetussa Jääsken VPK:ssa. Toiminta hiipuu Viime vuosina ei hälytystehtäviä ole ollut, kertoo Tapani Ikävalko. Viimeisessä vaiheessa palokunnalla on ollut kuusi aktiivista jäsentä. Toiminta onnistui vielä 2009, jos hälytys tuli työajan jälkeen. Jääsken VPK:n jälkeläinen pistää Pillit pussiin Imatralaisen sopimuspalokunnan, Salo-Issakan VPK:n toiminta Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen sopimuspalokuntana loppuu 1.1.2012
Varikolle tulee hallitilan lisäksi henkilöstöja kokoustilat sekä varastoja huoltotila savusukelluslaitteiden ja muun kaluston huoltoa varten. Uuden varikon rakentamisen rahoitus on järjestetty palokunnan omin voimin. Tällä hetkellä tunteja on kulunut jo noin 2 500. Tällä hetkellä palokunnalla on käytössä yksi ajoneuvo, kertoo palokunnan päällikkö Patrick Nyholm. Katto on saatu pään päälle ja ulkoseinät on eristetty. Asemalla työskentelee noin 25 henkilöä. Peter Lindström ja Patrik Nyholm. Ristonmaalla, 9-tien varrella sijaitseva paloasema nopeuttaa pelastuslaitoksen johdon mukaan pelastustoimintaa huomattavasti, koska riskikohteet ovat nopeammin tavoitettavissa kuin vanhalta asemalta. Palokuntalainen • 42 9 – Uudessa varikossa on tilat kahdelle autolle ja toivomuksena palokunnalla onkin, että Itä-Uudenmaan pelastuslaitos voisi sijoittaa yhden uuden pelastusajoneuvon VPK:n varikolle. Hankkeeseen on saatu tukea EU:lta maaseudun kehittämisyhdistys SILMU ry:n kautta. Palokunnan vanha varikko on rakennettu 1960-luvulla ja sen tilat ovat ahtaat. Wessö FBK:lle uusi varikko talkoovoimin Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen sopimuspalokunta, porvoolainen Wessö FBK rakentaa uutta varikkoa, jonka on tarkoitus valmistua elokuussa 2012. Varikon lattia valetaan ensi viikolla, kertoo Nyholm tilanteesta lokakuussa 2011, kymmenen kuukautta ennen arvioitua käyttöönottoa. Uuden rakennuksen kokonaispinta-ala on 200 m 2 . – Rakentamiseen kuluu arviolta 8 000– 9 000 talkootyötuntia. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on yli 250 000 euroa. Asemalle sijoittuivat operatiivisten toimintojen lisäksi myös Keski-Suomen pelastuslaitoksen hallintopalvelut. Kuvat Tomas Blomgren / Wessö FBK. Uusi keskuspaloasema Keski-Suomeen • Jyväskylän uusi keskuspaloasema otettiin käyttöön syyskuussa
Vipu-kisat Etelä-Karjalassa Anjalan VPK:lle tuplavoitto Anjalan VPK:n palokuntanuorten joukkue voitti mestaruuden Vipu-kilpailussa Haminassa lauantaina 24.9.2011. Keskellä vasemmalta: Tommi Raskinen ja Mira Leinonen. Tirilän VPK 7:44 5. Anjalan VPK:n miesten voittajajoukkueessa kilpailivat johtajana Mira Leinonen ja jäseninä Jani Danielsbacka, Jani Leonen, Tommi Raskinen, Mika Siitonen ja Tuukka Ahtiainen. Joukkueen tehtävänä oli pelastaa tajuton uhri rakennuksesta sekä antaa hänelle ensiapua ja sammuttaa syttynyt palo. VIPU – kilpailu, Hamina Nuorten sarjan tulokset: 1. Seuraavana viikonloppuna Anjalan VPK:n miesten joukkue voitti sarjansa Imatralla. Karhulan VPK 8:47 7. Kilpailun parhaana joukkueenjohtajana palkittiin Marko Toimela, UPM-Kymmene Myllykoski TPK. Anjalan VPK:n palokuntanuorten voittajajoukkueessa kilpailivat johtajana Oona Hannula ja jäseninä Janne Nieminen, Janna-Mari Tiukkanen, Veera Peltonen, Julia Tuominen ja Veera Sorsa. Kuvassa vasemmalta: Janne Nieminen, Oona Hannula, Veera Peltonen, Janna-Mari Tiukkanen, Julia Tuominen ja Veera Sorsa. Kiertopalkinnot on lahjoittanut Viipurin VPK:n perustama Vipusäätiö. Selänpään VPK 8:04 6. Stora Enso Imatran TPK 9:24 9. Anjalan VPK:n joukkue käytti aikaa tehtävien suorittamiseen 3:37. Joukkueen tehtävänä oli loukkaantuneen henkilön oikeaoppinen ensiapu ja autopalon sammuttaminen sekä maastoon levinneen palon sammutus. 10 Palokuntalainen • 42 KIPINÄT • Haminassa nuorten kilpailuissa lähtötilanteena oli auto-onnettomuus, jossa oli yksi loukkaantunut henkilö, ja auton syttymisen seurauksena palo oli levinnyt maastoon. Kuusankosken VPK 9:59 10. Imatralla käydyn miesten sarjan kisan kilpailutilanteen aiheena oli huolimaton tulen käsittely huoltorakennuksessa. Anjalan VPK 3: 37 2. Tilanteen nopeimmin selvitti Anjalan VPK ajalla 5:41. Joukkue sai palkinnoksi Viipurin linnan pienoismallin. Alueelle ei päässyt joukkueen autolla ja joukkue joutuikin jättämään auton 150 metrin päähän kohteesta ja kuljettamaan kaluston kantaen kohteeseen. Syttyneen palon seurauksena henkilö oli tuupertunut tajuttomana huoneiston lattialle. Edessä Jani Leonen. Kuvassa Vipumaljan ja Viipurin linnan pienoismallin kanssa, takana vasemmalta: Mika Siitonen, Tuukka Ahtiainen, Jani Danielsbacka. Kilpailuvastaavana toimi Jani Leonen. Lisäksi voittaja sai vuodeksi haltuunsa myös Viipurin linnan pienoismallin. Kaakkois-Suomen Pelastusalanliiton nuorten mestaruuskilpailujen järjestelyistä vastasi Vehkalahden Vapaaehtoinen Keskuspalokunta Jaakko Hämeenniemen johdolla. Kotkan VPK 3:46 3. Joukkueen valmentamisesta ovat vastanneet Jani Danielsbacka ja Jani Leonen yhdessä nuorten kouluttajien ja ohjaajien kanssa. Jokelan VPK 12:54 VIPU – kilpailu 2011 Imatra Kilpajoukkueet 1. Liikkalan VPK 5:45 4. Kilpailun johtajana toimi Juha Vaaranmäki Imatran VPK:sta ja ylituomarina palomestari Timo Uosukainen Etelä-Karjalan pelastuslaitokselta. Miestensarjassa kilpailtiin arvokkaasta Vipumaljasta sekä Karjalan sarvi -kiertopalkinnosta. Kilpailujen järjestelyistä vastasivat Imatran ja Tainionkosken VPK:t Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen avustuksella. Kotkan VPK 6:54 4. Inkeroisten VPK 9:02 8. Karhulan VPK 8:15 6. Ruokolahden VPK 10:42. Selänpään VPK 6:32 5. UPM-Kymmene Myllykoski TPK 5:52 3. Keskisen Kymenlaakson hyvää menestystä täydensi UPM-Kymmene Myllykosken TPK sijoittumalla toiseksi ajalla 5:52. Anjalan VPK 5:41 2
Tirilän VPK 7:44 5. Kolme eri valaisukulmaa, useita asennusvaihtoehtoja. Kuusankosken VPK 9:59 10. Ennen varsinaista puheluiden siirtoa tehdään kuitenkin erilaisia varmistuksia ja päivämäärä voi vielä tarkentua, sanoo hätäkeskuspalvelujen johtaja Marko Nieminen Hätäkeskuslaitoksesta. Karhulan VPK 8:47 7. Anjalan VPK 5:41 2. Karhulan VPK 8:15 6. – Hätäpuheluiden siirto Lapin alueelta Ouluun toteutetaan ministeriön päätöksen perusteella. Anjalan VPK 3: 37 2. www.colly.. Edustus Suomessa: Suunniteltu hengitysilmapullojen turvalliseen ja nopeaan täyttöön. Kotkan VPK 3:46 3. Selänpään VPK 6:32 5. UPM-Kymmene Myllykoski TPK 5:52 3. Ruokolahden VPK 10:42 • Sisäasiainministeriö on päättänyt Hätäkeskuslaitoksen esityksestä, että Lapin alueen hätäkeskustoiminta siirtyy Ouluun tiistaina 8.11.2011. Lapin hätäkeskustoiminnan siirryttyä Ouluun, hätäkeskuksessa vastataan kaikkiin Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueelta tuleviin hätäpuheluihin. CLICKMATE™ TW154 on helposti jälkiasennettavissa nykyisiin täyttöasemiin, suoraan täyttöletkuun tai kaksoispakattujen pullojen täyttöön. Oy Colly Company Ab Puh. +358 29 006 150 Fax +358 29 006 1150 www.weh.com e-mail: sales @colly.. Selänpään VPK 8:04 6. – Hätäpuheluiden tekninen siirtäminen Lapin hätäkeskuksesta Rovaniemeltä Ouluun toteutetaan varmistetusti kansalaisten turvallisuutta vaarantamatta. – Uuden hätäkeskuksen toiminta varmennetaan siirron jälkeen teknisen varajärjestelmän avulla, sanoo teknisten palvelujen johtaja Jukka Aaltonen. Inkeroisten VPK 9:02 8. Kotkan VPK 6:54 4. Stora Enso Imatran TPK 9:24 9. Ei käsin kiertämistä KLIKKAA liitin kiinni ! KLIKKAA liitin kiinni ! » CLICKMATE ™ Katso lähin jälleenmyyjäsi www.sarco.. Siirto ennen pikkujoulukautta Lapin hätäpuhelut Ouluun K uv a H ät äk es ku sla ito s. pelastusajoneuvot • mönkijät • moottorikelkat • Ajoneuvohyväksynnät EMC/e17 ja E17 • IP 68 tuotekehitystestattu • 40 x 80 mm, paino 160 g VIPU – kilpailu, Hamina Nuorten sarjan tulokset: 1. Muun muassa tämän vuoksi Lapin hätäpuhelut ohjataan Ouluun ennen hätäkeskuksille kiireistä pikkujouluaikaa, selventää Marko Nieminen siirron ajankohtaa. Liitos sekunneissa hengitysilmapulloihin. tai soita (09) 777 1500 SARCO LED TYÖVALO SARCO LED TYÖVALO Tehokas työvalo ajoneuvokäyttöön Pienikokoinen, kestävä työvalo. Liikkalan VPK 5:45 4. Jokelan VPK 12:54 VIPU – kilpailu 2011 Imatra Kilpajoukkueet 1
Buildingsyksikkö keskittyy suurempiin rakennuksiin. 12 Palokuntalainen • 42 KIPINÄT • Palkinnon myöntämisperusteita ovat ammattitaito, motivaatio, ryhmähenki, oma-aloitteisuus, oikeudenmukaisuus, inhimillisyys, laajapohjainen näkemys omasta työtehtävästä, oman työn kiitettävä hoitaminen sekä sitoutuneisuus palomiesammattiin ja työhön Helsingin pelastuslaitoksella. Sen sai ylipalomies Juha Tarvainen. Ylipalomies Juha Tarvainen Ensimmäinen Stadin brankkari Helsingin kaupungin pelastuslaitos aloitti 150-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi uuden perinteen myöntämällä ensimmäisen Stadin brankkari -tunnustuspalkinnon. Järjestelmää on valmistettu ja kehitetty Suomessa yli 70 vuoden ajan. Se on nykyisin osa kansainvälisen Schneider Electric -konsernin Buildings Business -liiketoimintayksikköä. Operatiivisten toimintojen yhdistyessä Schneider Electric -konserniin kuuluvan Pelco Finland Oy:n hallitus on nimittänyt Jari Tainion yhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi. Tainio aloitti tehtävässään 29.9.2011. Juha Tarvainen työskentelee Helsingin pelastuslaitoksen Malmin pelastusasemalla ylipalomiehenä ja varaesimiehenä. Tarvaisen valintaa Stadin brankkariksi perustellaan myönteisellä asenteella, ammatillisella monipuolisuudella sekä pitkäaikaisella työllä kaupunkilaisten turvallisuuden takaamiseksi. Pelco Finlandin päämarkkina-alueet ovat energia ja infrastruktuuri, teollisuus, rakennukset, ITkeskukset ja tietoliikenneverkot sekä asuinkiinteistöt. Rakennuskannan energianhallinnan ja järjestelmäintegraation kehittäminen onkin yksi Schneider Electric -konsernin strategisista liiketoiminta-alueista. Tainio jatkaa myös Schneider Electric Buildings Finland Oy:n toimitusjohtajana. Juha Tarvainen • Yrityksen Esmi-paloilmoittimia ja -järjestelmää kehitetään ja valmistetaan Suomessa. Niitä viedään yli 20 maahan. Palkinto tullaan jakamaan kerran kalenterivuodessa yhdelle Helsingin pelastuslaitoksen palomiehelle tai alipäällystön edustajalle. Schneider Electric Buildings Finland Oy ja Pelco Finland Oy: Operatiiviset toiminnot yhdistyivät Pelco Finland on paloja toimitilaturvallisuuden järjestelmäkehittäjä ja -toimittaja. Lisätietoa: www.pelco.fi tai www.schneider-electric.com. Hän aloitti työskentelyn palomies-sairaankuljettajana vuonna 1990. Lisäksi hän on työskennellyt pelastussukeltajana, lentopelastustehtävissä ja ensihoitotehtävissä lääkäriyksikössä. Yritys jatkaa Suomessa Esmin sekä Pelcon jalanjäljillä paloilmoitinjärjestelmien asiantuntijana, kehittäjänä ja valmistajana
Ajoneuvot hankkii Teneri an palokuntayhtymä. ...ja vuoristokeikoille kiidetään Pegasoksen siivillä. lainen, että naisilta odotetaan suuntautumista ensisijaisesti kotiin ja lasten hoitamiseen ja miehille hyväksytään kaikenlainen machoilu. Auto vedettiin lopulta kanavasta Tirilän VPK:n auton vinssillä. Isä on ehkä vähän tukenut, mutta minut hyväksytään miehiseen joukkoon, sanoo Patricia, joka aikoo valmistua tulevaisuudessa eläin– Vaikka alkuaikojen puutteesta on päästy irti, ei palokunnan toiminnan rahoitus ole itsestään selvyys, sanoo Carlos. Pieni koko suuri teho. Helppo puhdistaa. BRONTO SKYLIFT OY AB Teerivuorenkatu 28 33300 TAMPERE puh 020 7927 111 fax 020 7927 300 www.bronto.fi Yli 6000 laitetta yli 120 maahan Työskentelykorkeudet 16 112 m Suurin korikuorma 500kg Yli 2000 lisävarustetta Ylivoimainen paino-työkorkeussuhde Huolto lähellä ja nopeaa Kansainvälinen nostolavojen IPAF koulutus Markkinajohtaja Suomessa ja maailmalla ISO 9001 CERTIFIED ORGANISATION ISO 14001 EN-ISO 3834-2 c a r i n g f o r t h o s e w h o c a r e www.fernonorden.com Ensihoitoon ! Rääkänkatu 2, 05800 HYVINKÄÄ, P. Tilat – Yhtymältä saamamme rahat eivät riitä palokunnan toimintamenoihin. Harjoituksen tavoitteena oli tutustuttaa osallistujat suuronnettomuuksia varten hankittuun kalustoon, harjoitella lääkinnällistä johtamista, potilasluokitusta, toimintaa ensihoitopaikalla sekä suunnitella ja kartoittaa potilaiden jatkokuljetukset hoitolaitoksiin. Myös vesipelastukseen ! Meducore Easy ensivaste defibrillaattori Luotettava ja turvallinen. Paikalla oli noin 200 viranomaista ja vapaaehtoista pelastajaa.. Tilanteessa harjoiteltiin suuronnettomuuden lääkinnällistä pelastustoimintaa Lapissa käytettävissä olevilla resursseilla ja välineillä. Ääni– ja tekstiohjeet. Helppokäyttöinen. Kansainvälinen etsintämenetelmä Uutuus esillä Saariselällä Saariselällä järjestettiin lokakuussa pelastuspalveluseminaari, jossa lappilaisille poliiseille ja vapaaehtoisille pelastajille esiteltiin uusi kansainvälinen etsintämenetelmä. Harjoitukseen liitettiin myös Lapin keskussairaalan valmiudennostoharjoitus. – Menetelmässä saadaan pienellä etsijämäärällä tehokas kattavuus ja pelastava etsintä nopeutuu, sanoo ylikonstaapeli Jari Seppälä Peräpohjolan poliisilaitokselta. Ferno 2001 rankalauta Vaahtomuovitäytteinen. Johtoautona Adejen VPK:lla on sähäkkä saksalainen... Kun käyt ulkomailla ja kohtaat palokuntatoimintaa kerro siitä myös muille palokuntalaisille kotimaassa. Medumat Easy ventilaattori Neuvoo suomen kielellä. Kirjoita juttu asiaOy Scan Auto Ab Muonamiehentie 1 00390 HELSINKI Scania Erikoisajoneuvot Myyntipäällikkö Petri Surakka Puhelin: +358 10 555 5273 Ohivalinta +358 50 579 9933 GSM petri.surakka@scania.. Elektroniset hälytykset. 019 4750 200 ferno norden ® Manuvac® käsi-/jalkaimu Vankka ja helppohoitoinen. Lohkot on asetettu tärkeysjärjestykseen. Sen kautta saamme lahjoiTeneri an hätäkeskuksessa työskentelevä monialainen kertoo, että Adejen palokunta on hoitanut tehtävänsä erittäin hyvin ja että se Isto Kujala Patricia Paulsen murtaa latinalaisen machokulttuurin ennakkoluuloja. Haluan olla esimerkki muutoksesta, sitä paitsi on hienoa olla palokunnassa, koska voimme auttaa ihmisiä monella tavalla. Sopimuspalokuntalainen 21 7 • Kanadasta lähtöisin oleva menetelmä perustuu kadonneesta henkilöstä tehtävään profilointiin ja päätelmiin todennäköisemmistä alueista, joista kadonnut voisi löytyä. Lastauskapasiteetti 159 kg. Venäläiset irrottivat uhrit. Varsinainen maastotyöskentely toteutetaan kolmen hengen partioetsintänä suunnitelluissa lohkoissa. Seminaarissa järjestettiin myös onnettomuusharjoitus, jonka aiheena oli matkustajia täynnä olevan linja-auton liikenneonnettomuus. Niinpä nytkin teemme yhteistyötä alueella toimivan englanninkielisen radiokanavan kanssa, kertoo palokunnanpäällikkö
Juhlaseminaari 30.9. Juhlavuoden kunniaksi 30.9. – Yhteiskunnan elintärkeän infrastruktuurin ylläpitäminen on useiden toimijoiden tehtävä ja varautumisen tulee olla koordinoitua. Varautuminen erilaisiin häiriötilanteisiin täytyy siis olla entistä tehokkaampaa. Pelastuslaitoksen tulee pysyä mukana tässä kasvussa. – Hallitusohjelman mukaan pelastustoimen tulee olla valmius kansallisten kriisien ja suuronnettomuuksien tehokkaaseen hoitoon. KIPINÄT Helsingin pelastuslaitoksen juhlavuosi on loppusuoralla. Ministeri painotti puheessaan myös pelastustoimen valmiutta ja sen keskeistä roolia poikkeusoloihin varautumisessa. Hän otti esille pelastustoimen jatkuvan kehityksen, josta käytännön esimerkkinä hän mainitsi uudistuvan toimintavalmiusohjeen aiheuttamat muutokset. järjestetyssä seminaarissa pääpuhujana toimi sisäasiainministeri Päivi Räsänen. Hän painotti puheessaan, että Helsinki elää kasvun vaihetta. Sen kantavana teemana on ollut turvallisuustietouden levittäminen ja turvallisemman huomisen rakentaminen yhdessä pääkaupunkiseudun asukkaiden kanssa. Pääkaupungissa on tärkeä,ä että pelastuslaitos muiden viranomaisten kanssa yhteistyössä pystyy tarjoamaan korkean turvallisuustason ja väestönsuojelun oman alueensa asukkaille. Sisäasiainministeri Päivi Räsänen pohti puhessaan pelastustoimen kehittymistä vuosien saatossa ja millaisessa tilanteessa ollaan nyt. Helsingin pelastuslaitos 150 vuotta Päivi Räsänen. • Tilaisuuden tervehdyssanoista vastasi kaupunginjohtaja Jussi Pajunen. Sisäministeriö onkin käynnistänyt hankkeen, jossa aluehallinnon yhteistä varautumista poikkeusoloihin ja häiriötilanteisiin tehostetaan. – Yhtenä osana parempaa varautumista on aluehallintovirastojen roolin kehittäminen. Pajunen muistutti myös, että risteävä meriliikenne Helsingin edustalla tuo pelastuslaitokselle oman lisähaasteensa
Mukana on tänään myös palokuntia, joilla ei ole sopimusta ja jotka eivät näin ole hälytysvasteissa. Liiton muistoesineen saivat Matti Kraapo, Matti Lehtonen ja Teuvo Manninen. Yhdistyksen jäseniä ovat Ahlaisten VPK, Lattomeren VPK, Lyttylän VPK, Pihlavan VPK, Porin VPK, Preiviikin VPK, Reposaaren VPK, Uudenkoiviston VPK, Viasveden VPK, Viikin VPK ja Vähärauman VPK. 0207 119 610 | ASIAKASPALVELU@DRAEGER.COM Dräger UCF 6000/7000 Lämpökamera, jonka avulla saat hetkessä tilannekuvan vaaroista. DRÄGER SUOMI OY | PUH. Teknologiaa elämän puolesta. Porin kaupungin oli tarkoitus perustaa näin säästyneillä rahoilla uusia palomiesten virkoja. www.draeger.fi Dräger. Satakunnan pelastuslaitoksen terveiset juhlaan toi pelastuspäällikkö Jyri Leppäkoski, joka valotti menneiden vuosien tapahtumia. Juhlassa juhlapuheen piti yhdistyksen nykyinen puheenjohtaja Ari Lagerbom. Alkuaikoina järjestö teki aktiivisesti työtä palokuntien hälytysvalmiuden ylläpitämiseksi ja tätä silmälläpitäen järjestettiin jokavuotinen suurharjoitus ja jokasyksyinen palokuntakilpailu. Nämä toimivatkin lähinnä aatteen ja perinteen ylläpitäjinä. Liiton hopeisen ansiomitalin saivat rahastonhoitaja, perustajajäsen Lasse Rinne ja hallituksen jäsen Jarmo Nissilä. Lopetusuhasta kimmoke Porissa: VPK-yhteistoimintaa jo 40 vuotta Porin Vapaapalokuntien Yhdistys ry perustettiin vuonna 1971 vastapainoksi silloisten virkamiesten esitykselle vapaaehtoisten palokuntien lopettamiseksi Porissa. Kuten perinteiseen palokuntajuhlaan kuuluu, yhdistys muisti ansioituneita jäseniään. Lisäksi yhdistys muisti vanhoja jäseniään palomiespalkinnolla. Lisäksi palkittiin yhdistyksen standaarilla hallituksen jäsen Matti Lehtonen. • Lokakuussa vuosijuhlaansa viettäneen yhdistyksen toiminnan pääpaino on nykyisellään ylläpitää palokunta-aatetta. Varmuus yhdellä silmäyksellä. Uutena jäsenenä yhdistykseen liittyi kuntaliitoksen myötä Noormarkun VPK. Kilpaan osallistui neljä joukkuetta. Länsi-Suomen Pelastusliiton kultaisen ansiomerkin saivat hallituksen perustajajäsen Kauko Marjamäki ja puheenjohtaja Ari Lagerbom. Teksti Ari Lagerbom. Tänä vuonna kilpailu järjestettiin 40-vuotisjuhlan yhteydessä. Porin ja siihen juuri yhdistetyn Ahlaisten alueella toimi tuolloin vajaa kaksikymmentä vpk-yhdistystä. Juhlan kulttuuriannista vastasi kultaisen harmonikan hopeamitalisti Timo Hautamäki
Kansainväliset turvallisuusja suojelualan messut järjestettiin samanaikaisesti eri toimialojen tapahtumien yhteydessä. Maksimisuoritusaika yhdellä rastilla on viisi minuuttia. Kolmannelle sijalle ylsi Vehmersalmen VPK 140,67 pisteellä. • Kilpailuun sisältyvät tieto-osa ja taito-osa, joista saadut pisteet lasketaan yhteen. Joukkueiden paremmuusjärjestys määräytyy tehtävistä saatujen pisteiden perusteella. Toiseksi palokuntien sarjassa sijoittui Salon VPK pistemäärällä 141,33. KIPINÄT • Vajaa parikymmentä pelastusalan toimittajaa otti osaa tämän vuoden Finnsec -messuille. Finnsec ja Kiinteistö-, Julkisivu-, Puhtauspalvelu-, ViherTek-, Väri ja pinta-, Avita Ry:n audiovisual -messut sekä Sähkötapahtuma vetivät yhteensä noin 23 000 kävijää. Kolmanneksi sijoittui Helsingin Pelastusliiton joukkue pisteillä 126,67. Liittojen sarjassa toiseksi tuli Länsi-Suomen Pelastusalan liitto ry:n joukkue pistemäärällä 130,33. Joukkueen jäsenten pisteet lasketaan yhteen ja tulos jaetaan kolmella. Testaa oma tietämyksesi osoitteessa www.specialcode.fi/iines/. Tieto-osaan kuuluu 40 valintakysymystä, joihin jokainen kilpailija vastaa itsenäisesti. Palokuntien sarjassa kilpaili 11 ja liittojen sarjassa neljä joukkuetta. Liittojen sarjan Suomen mestaruuden lunasti Hämeen Pelastusliitto ry:n joukkue 137 pisteellä. Palokuntien sarjan Suomen mestaruuden vei Nousiaisten VPK 147,67 pisteellä. TERVEISIÄ FINNSECISTÄ SM-Iines Kotkassa Voitto Nousiaisiin SM-Iines, palokuntanaisten tietotaitokilpailu pidettiin yleisen palokuntalaiskokouksen yhteydessä Kotkassa 17.9.2011. Taito-osaan kuuluu kolme rastitehtävää, jotka suoritetaan joukkueena
Ventelän VPK:n nuoriso-osasto ja hälytystoimintakin kesämiehenä Lohjan paloasemalla tuli tutuksi. Johtavan hälytysmestarin virassa Juha toimi Turun AHK:ssa kymmenisen vuotta. Tiina-vaimo toimii lääkäriasemalla johtavana hoitajana. Turun palolaitos haki vuonna 1981 kesämiehiä ja Juha pääsikin syksyllä sijaiseksi. Kesämies. Kurssien välissä Juha toimi Suomen Palontorjuntaliiton Länsi-Suomen koulutusohjaajana ja Turun aluehälytyskeskuksessa hälytysmestarin sijaisena. Lähitulevaisuus – Vaativa. Pelastuspäällikön työn Juha myös nimeää yhdeksi harrastukseen. Kaksikymppiset pojat Anssi ja Mikko vaikuttavat Turussa ja tavoittelevat poliisin koulutusta. Vakinaisen viran Juha sai 1980-luvun puolivälissä. Pyöräilijä. Armeijassa tie vei Hangosta Haminaan. Sieltä hänen perheensä muutti Nummelan kautta Lohjalle, missä Juha kävi koulunsa kansakoulusta lukioon. Kipeä jalkoväli. Ruoka, josta en pidä – Munuaispata. Palokuntalainen • 42 17 SM-Iines Kotkassa Voitto Nousiaisiin KASVO JUHA VIRTO Turkulaisuus – Arvo. Nuorta vänrikkiä kiinnosti ilmailu, mutta paloala veti puoleensa. Aluelaitoksen synnyn myötä apulaispalopäälliköksi nimitetty Juha Virto siirtyi aluelaitoksen suunnittelun ajaksi Turun vt. Erilaiset luottamustoimet ja järjestöjen aktiivijäsenyydet vievät melko paljon hänen aikaansa. Virron perhe asuu rivitalossa Mälikkässä. Itsensä Juha määrittelee ”perusharmaaksi kuivaksi ukoksi”. SPEK – Taustaorganisaatio. Lohja – Koti. Mankeli – Ehdottomasti johtajan koettava. Paloesimieskurssi seurasi 1986 ja palomestarin opinnot 1990. Irina Björklund – Tyylikäs. Jussi Vares – Renttu. Opintojaan hän täydensi sairaankuljetuskurssilla 1983. Terveiset päättäjille – Lautakunnalle kiitokset tuesta. Juha on omien sanojensa mukaan hurahtanut maantieharrastepyöräilyyn. Mielielokuva – Tuntematon sotilas, Laineen versio. Keväällä seurasi puolen vuoden palomieskurssi palo-opistossa Otaniemessä. PELASTUSPÄÄLLIKKÖ JUHA VIRTO Turkkusest • Juha Virto syntyi Köyliössä 1959. Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen pelastuspäällikkönä Virto vastaa operatiivisesta pelastustoiminnasta. palopäälliköksi. Pitkät työpäivät – Lyhyet vapaat
Tainio jatkaa myös Schneider Electric Buildings Finland Oy:n toimitusjohtajana. Palomiesurheilu: Slalom Ruka (Porvoo/ Kuusamo) 22.-24.3 SPPL: Palopäällystöpäivät Hämeenlinna Huhtikuu 24.-26.4. Palomiesurheilu: Pilkki Vaasa 1.3-30.4. Palomiesurheilu: Hiihto PohjoisKarjala 9.2. SPEK, Pelastusopisto: Varautumisja väestösuojelukouluttajien peruskoulutus Oulu 2.-3.11 SPPL: Yritysturvallisuuden opintopäivät Tampere 3.-4.11. Palokuntalainen ilmestyy Tiedot kerätty laitosten ja palokuntien tiedottajilta sekä järjestäjien nettisivuilta. SPAL: Liittokokous 2011 Kuopio Joulukuu 7.12. SPPL: Kurssinjohtajien täydennyskoulutus Vantaa 13.12. Palomiesurheilu: Salibandy Rauma 18.-19.11 SPPL: Svenskspråkiga studiedagar Raseborg 19.-20.11 LsPel: Nuorisotyön kouluttajien NORMIPÄIVÄ Rauma 22.-23.11. SPPL:Jouluseminaari Helsinki 30.12. SPPL: Kurssinjohtajien täydennyskoulutus Vantaa 10.-11.11. Hän toiminut pelastusalan tuotteiden myyntija ostotehtävissä (mm. Palomiesurheilu: Voimailu/soutu Riihimäki 16.-17.11. Palomiesurheilu: FirePoker 2011 Tallinna 5.11. SSPL: Juhlakokous ja -seminaari Forssa 9.11. Tiedot osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi Jouni Komulainen on aloittanut Peltacon myyntipäällikkönä 12.9.2011 alkaen. Helsingin pelastuslaitos 150 vuotta: Pelastustoiminta nyt ja huomenna Helsinki 9.11. SPPL: Jälkivahingontorjunta ja kuivauspäivät m/s Mariella 29.2. Julkaisemme sitoumuksetta tietoja pelastusalan tapahtumista yms. pelastusajoneuvot, merkinantolaitteet) yli 20 vuotta, sekä aktiivisesti sopimuspalokuntatoiminnassa yli 40 vuotta.. Turvallinen ja eheä Suomi maakunnista kaupunkeihin ja kyliin -seminaari Lahti Helmikuu 1.2-31.3. Hänen vastuualueenaan on paloja pelastusalan kalusto ja tuotteet. SPPL: Vesisukellusseminaari m/s Gabriella 26.11. Palomiesurheilu: Toinen SM – pokeriturnaus, Fire Poker 2011 Tallinna 16.11. Palokuntalainen-juhlalehti ilmestyy 2012 Tammikuu 24.-25.1. Opetusalan turvallisuusfoorumi 2012 m/s Gabriella 1.-30.4. Palomiesurheilu: Keilailu Raisio 30.4. Palokuntalainen ilmestyy Maaliskuu 1.3-30.4. 18 Palokuntalainen • 42 ALALLA TAPAHTUU KIPINÄT NIMITYKSIÄ Jari Tainio on aloittanut Schneider Electric -konserniin kuuluvan Pelco Finland Oy:n toimitusjohtajana 29.9.2011 alkaen. Päivä paloasemalla! Palokunnat kautta maan 30.11. Pohjois-Savon pelastuslaitos Pelastusjohtaja Jukka Koponen Marraskuu 1.-2.11 SPPL: Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät Tampere 1.-2.11. Palomiesurheilu: Kaukalopallo Turku 14.-15.3. SPPL: Tulitöiden kurssinjohtajakoulutus Vantaa 22.-24.11
Tervehdysten jälkeen lavalle astui lievästi Raumangieltä murtava Rosita, joka esitti haitarin säestäessä lauluesityksen. Sankoruiskukilpailun voitti Salon VPK:n veteraanit (Jaakko Suvanto, Veijo Hallikainen ja Jouni Saarinen). Kolminkertaista turvallisuutta! Pohjoismaiden suurimmat TURVALLISUUSMESSUT 5.–7.9.2012 Tampereen Messuja Urheilukeskus www.turvallisuusmessut.fi www.securitymessut.fi www.tyohyvinvointimessut.fi Turvallisuus, Security, Työhyvinvointi • Länsi-Suomen Pelastusalan Liiton perinteistä veteraanipäivää isännöi tänä vuonna Harjavallan VPK Satakunnasta. Kiertoajelulla tutustuttiin Harjavallan suurteollisuuspuistoon ja lounaan jälkeen alkoi tiukkaakin tiukempi veteraanien sankoruiskukilpailu sovelletuilla säännöillä. Tapahtumaan osallistui 291 veteraanipalomiestä. LSPel: Veteraanipäivä Harjavallassa Kuva Anssi Lamminen. Kolmanneksi sijoittui Kankaanpään veteraanit (Pertti Sainio, Kalervo Kangas ja Armas Liinu). Toiseksi sijoittui Huittisten veteraanit (Pekka Lehtinen, Antti Haavisto ja Jukka Ojala). Veteraanipäivän ohjelma aloitettiin perinteisellä tervehdyskahvilla, jota seurasivat tervehdykset Harjavallan VPK:lta, Harjavallan kaupungilta, Satakunnan pelastuslaitokselta sekä Länsi-Suomen Pelastusalan Liitolta
20 Palokuntalainen • 42 Eläinsuojelulaki velvoittaa viranomaiset hädässä olevan eläimen avuksi, mutta siitä kenelle tehtävä kuuluu, syntyy helposti soppa.” eläimet! Pelastakaa
Eläinpelastusasiat matelevat pelastustoimessa. – Opetusta perusopintoihin tarvittaisiin lisää. Helsingin pelastuskoulussa eläinopetusta annetaan kolme päivää, Kuopiossa ei sitäkään. E läinpelastustehtävät lisääntyvät. – Kun eläin joutuu vangiksi ihmisen rakentamaan paikkaan, on se sieltä autettava. Pelastakaa. Niiden elämän väkisin jatkaminen ei kuulu asiaan. Tai jos näkee siipirikon linnun torilla, on armeliasta lopettaa se, vaikka se selviäisikin ruoantähteillä muutaman viikon. Eläimet ovat valtion omaisuutta, mutta valtio ei korvaa niiden auttamisesta mitään, Nurminen sanoo. Välillä ne vaipuvat horrokseen. Palokuntalainen • 42 21 Teksti Marko Partanen Kuvat Marko Partanen ja Helsingin pelastuslaitos Martin Ylikännön mukaan sikalapaloihin pitäisi saada lähes palokunnannopeudella myös eläinten kuljettamiseen soveltuvia autoja. Myös pesästä pudonneelle linnunpoikaselle soitetaan usein apua, mitä se ei tarvitse. Liki 20 vuoden eläinpelastusurallaan hän on joutunut toitottamaan samoja asioita ihmisille: ”Avaa ikkunat, peitä lasit, niin lintu lentää valoa kohti ulos,” -ohjettakin Nurminen on toistellut väsymiseen asti. – Luonnon kiertokulkuun kuuluu, että heikoimmat yksilöt eivät selviä. Luonnonvaraiset eläimet ovat valtion omaisuutta, valtio laskuttaa, jos sen eläimille tehdään pahaa. Pelastuslaki puhuu vain ihmisistä ja omaisuudesta, jota eläimetkin ovat. Pahnanpohjimmaiset pudotetaan kyydistä. Auttaako vai ei. Elämän pelastaminen ja kärsimysten lievittäminen on pelastajan työtä. – Pelastuslaitokset nostavat kätensä pystyyn siinä vaiheessa, kun pitäisi satsata rahaa luonnonvaraisten eläinten auttamiseen. Jos saisin päättää, tekisin eläinpelastuksesta kahden viikon setin. Monesti avunpyytäjä ei tyydy ohjeisiin, vaan kieltäytyy itse tekemästä mitään. Nurminen ymmärtää senkin, että eläintehtäviä on ryhdytty arvottamaan, arvottamista tehdään muissakin pelastustehtävissä. Talviuni keskeytyy keikkaan, ne eivät vähene, päinvastoin. Suunnitelma ja yhteistyökumppanit olisivat valmiina, enää ei tarvittaisi kuin päätös, eläinpelastuksen pioneeri Vesa Nurminen sanoo. Eläinsuojelulaki sen sijaan velvoittaa viranomaiset hädässä olevan eläimen avuksi, mutta siitä kenelle tehtävä kuuluu, syntyy helposti soppa. Pelastajien peruskoulutuksessa asiaa opetetaan kuitenkin niukalti. Nurmisen mukaan luonnonvaraistakin eläintä on ilman muuta autettava, kun se apua tarvitsee
Vähäinen koulutus ja tietotaito ovat varmasti myös syitä siihen, että arvostusta ei ole riittävästi. Mutta kun eläin vähentää rimpuilua, niin kiinnipitootteen voimaa vähennetään. Yhteistyö ei välttämättä toimi parhaalla mahdollisella tavalla, jos eläimen luokse astellaan reippailla palomiehen askelilla. Monesti eläinten auttamisessa ei siis ole kyse pelkästään eläinten auttamisesta, vaan myös ihmisten auttamisesta. Ja taas kun rimpuilu voimistuu, niin otekin voimistuu. Yrityksellä on valmisteilla eläinpelastusvälinesarja, josta osa on jo valmiina. Kaikesta huolimatta pelastusvälineitä valmistavassa Peltaco -yrityksessä nähdään eläinpelastus nousevana trendinä. Eläintila voi palaa, mutta jos eläimet säästyvät, tila saadaan varmasti jaloilleen, Nurminen sanoo. Lähesty eläintä varovaisesti kovimman rimpuilun aikana ja kun se rauhoittuu, niin pysähdy ja käännä katseesi pois eläimestä. Keikalle ei voida mennä enää toteamaan, että haavi jäi asemalle. Näin se saa palkinnon rauhoittumisesta ja oikeasta toiminnasta. Muista palkkio Eläinnäyttelijöiden kouluttaja Tuire Kaimio neuvoo, että välittömästi oikeasta toiminnasta annettu palkkio auttaa eläintä ymmärtämään sille helpoimman tavan toimia. Eläimet ovat ihmisille tärkeitä – kuin perheenjäseniä.” Ylipalomies Vesa Nurmisen nimi tulee vastaan kaikkialla, missä puhutaan eläinpelastamisesta.. Ihminen voi käyttää tätä avuksi pelastustehtävässäkin. Hän etsiikin insinööriopintojen opinnäytetyössä vastauksia siihen, miten eläinpelastamista tulisi opettaa. Esimerkiksi helsinkiläisessä ojassa on kesän uiskennellut karannut suokilpikonna, se ei selviä siellä talvea, mutta sen jahtiin ei riitä väki. Arvostus puuttuu Eläinpelastus ei ole saanut kunnollista jalansijaa pelastustoimessa. Haavoittunut eläin pyrkii pakoon ja rimpuilee. Näin ei todellakaan voi jatkua, voidaan todeta myös vuonna 2011. Sitä ei voida kokonaan sivuuttaa, vaan auttaminen on pelastustoimen tehtävä. – Kun 90-luvun puolivälissä jäistä pelastettava koira repi kahden sammakkomiehen puvut ja toiselta vielä nahankin, niin ajattelin, että näin ei voi jatkua. Tärkeä eläin Lukemattomissa kodeissa on eläimiä. Muu on materiaa. Tämän syksyn aikana pelastuslaitoksille ja eläinpelastamisen sidosryhmille lähtee aiheesta kysely. – Kun eläinpelastusvälinesarja valmistuu, siihen kuuluu 20— 30 eri välinettä, Pekka Suomi Peltacosta sanoo. Keikat ja niiden vaatimustaso lisääntyvät. Eläinosaaminen ontuu Pelastajien eläinosaaminen on vaihtelevaa. Eläin oppii jo mutamassa minuutissa, miten sen kannattaa käyttäytyä. Ihmisten – niin autettavien kuin auttajienkin – kyky tulla toimeen eläinten kanssa vähenee kaupungistumisen myötä jatkuvasti. Otteen voimakkuuden on vaihduttava samalla sekunnilla käytöksen kanssa. Työturvallisuus oli myös eläinpelastaja Vesa Nurmisen kohdalla eräs alkuun sysäävistä voimista. – Eläimet ovat ihmisille tärkeitä – kuin perheenjäseniä. 22 Palokuntalainen • 42 Kun kiinniotettu eläin rimpuilee otteessa, niin siitä pidetään tiukasti kiinni. Osaaminen tukeutuu paljon vapaa-ajan aktiviteetteihin. Samaa tekniikkaa voidaan käyttää liikuntakyvytöntä eläintä lähestyttäessä. Pelastajilla on oltava näppituntuma yleisimmistä eläimistä jo senkin varalta, kun asuntoon, jossa on eläin, mennään tekemään muuta kuin eläinpelastusta. Nurmisen mukaan pelastuslaitosten on pohdittava mihin resurssit riittävät ja suunniteltava eläinpelastaminen sen mukaan. Pieni hyppyrotta voi olla lapselle vaikka kuinka tärkeä. Kun palomiehet pelastavat palosta koiran, on se perheen psyyken kannalta tärkeää. – Ajoitus on erittäin tärkeä. Samasta syystä myös pelastajien kädentaidot heikentyvät. – Kädentaitojen tai eläinosaamisen heikentyminen ei kuitenkaan ole yksittäisten ihmisten vika, vaan se selittyy yhteiskunnan muutoksella, pelastusopiston opettaja Petteri Lintunen sanoo. Hänen mukaansa sarjassa huomioidaan työturvallisuus ja ergonomia. Tämä toimii kaikkiin eläimiin, Kaimio sanoo
– Sillä on kuitenkin voimia ja se onnistuu, kun se yrittää tarpeeksi. Molemmat Primus-tallin käytävät voidaan katkaista helposti suljettavilla ovilla puolesta välistä, jolloin hevonen lähtee aina tilanteen salliessa lyhintä reittiä ulos. Niissä on huomattu, miten hevoset pelkäävät outopukeisia palomiehiä. Ennen auttamista on eduksi, jos kissan omaa hajua sisältäviä esineitä voidaan hieroa pelastajan käsiin. >> Kylmettynyt haikara sai kyydin Korkeasaareen.. En tekisi sitä siksi, että tiedän, mitä hevonen voi siinä tilanteessa tehdä. Luonnonvaraisen eläimen käytös on aina suhteessa tapahtumiin, kesyjen eläinten ei. – Itse en kuuna päivänä menisi hevosen kanssa samaan lietekaivoon. Kokeeksi on käytetty myös paineilmalaitetta. Esimerkiksi jalostetuilta koiraroduilta odotetaan aivan erilaista käyttäytymistä samankaltaisissa tilanteissa. Tervehdi hevosta itsevarmasti ja rauhallisesti kuten ihmistäkin. – Jos ehdimme, teemme tallin käytävään liinoista tai paloletkuista kapean väylän, mitä pitkin hevoset pakotetaan ajamalla ulos. ja lauma ovat myös hevosen turva, minne se aina lopulta pyrkii takaisin. Tilanne oli palomiehelle äärimmäisen vaarallinen, ehkä hän ei tunnistanut vaaraa. Lietekaivoonkin hevosta auttamaan meni palomies ja Suomion muistikuvan mukaan jopa sukelsi hevosen alta laittamaan nostoliinat. En usko, että tulipalotilanteessa kukaan heistä saa niitä paikoilleen, ratsastuksen opettaja ja Primus-tallin toimitusjohtaja Kikka Suomio sanoo. Siksi auttajan on oltava karski eläintä kannustaessaan. Vihainen hevonen uhkaa korvia luimistaen, heiluttaen päätään kohti uhkaa ja näyttämällä hampaitaan tai kääntämällä takapuolensa uhkaa kohti valmistautuen potkaisemaan. Hevonen antaa periksi helposti koettelemuksissa. Talli Kikan hevosinfo: Normaalisti hevonen on ystävällinen ja kiinnostunut ihmisestä, eikä kohtaamiseen sisälly ongelmia. Palokuntalainen • 42 23 – Luonnonvaraiselle eläimelle ihmisen tuijotus on piinaavaa ja se on jo sille palkinto, kun sitä ei katsota. – Maskin puhinan kuultuaan viimeinenkin hevonen on paennut karsinansa peräseinää vasten, eikä silloin ole ollut edes paloa. Suolammessa eläin pakeni auttajiaan niin pitkään kuin pystyi ja lopulta lammessa oli jo aika paljon palomiehiäkin. Hän kertoo, että arkioloissa hevonen joskus piehtaroi, eikä pääse itse ylös. Nykyisellä ja aiemmilla talleilla, joissa Suomio on työskennellyt, on pidetty lähes vuosittain harjoituksia palokunnan kanssa. Suomio muistaa tilanteet, joissa hevonen putosi lietekaivoon ja suolampeen. Kissalle puolestaan tärkeää on tuttu haju, mikä vähentää sen stressiä ja pelkoa. Palon sattuessa avaamme ovet ja ohjaamme hevoset lyhintä reittiä ulos joko juoksutarhaan ja maneesirakennukseen. Silloin vain ammattilaisen tulisi lähestyä hevosta. Talleissa elävät hevoset ovat ihmisiin ja arkirutiineihin tottuneita. Siksi Kaimio pitää kesyjä eläimiä haastavampina. – Hevoset ovat tottumissaan normaalioloissa hyvinkin luotettavia kumppaneita, mutta muutos saan niille heti stressin aikaan. << Kikka Suomion mukaan tulipalossa hevosen on pelättävä ulosajoa enemmän kuin tulta. Tallin hevoset muodostavat lauman, missä ne tarkkailevat toisiaan, mutta karsinat estävät normaalin laumakäyttäytymisen. Usein hevonen joudutaan lopettamaan savukaasualtistuksen vuoksi, vaikka se saataisiinkin ulos palosta. Palotilanne on monin verroin pelottavampi, Suomio sanoo. Hevosen on pelättävä ajajaa enemmän kuin tulta, Suomio sanoo. – Me olemme pohtineet paljon turvallisuutta ja luoneet oman mallimme toimia. – On monia isojen tallien paloja, joissa hevosia on saatu ulos palosta, mutta ne ovat palanneet sinne takaisin ja menehtyneet. Myös kaikki karsinoiden ovet avautuvat siten päin, että ne ohjaavat poistumaan lyhintä reittiä pitkin, eivätkä haittaa toiseenkaan suuntaan poistumista. Hevonen palaa turvaan – Palomiehet harjoittelevat usein riimun laittamista hevoselle. Hevonen on laumaja pakoeläin. Se helpottaa eläimen oloa. On olemassa myös aineita, joita voidaan suihkuttaa pelastajan varusteisiin tai vaikkapa laatikkoon, jossa eläintä kuljetetaan. Kun tulee hätä, se juoksee ensin ja sitten vasta ajattelee
SiitäPihattotyyppisessä navetassa naudat ovat auki ja ne ovat tottuneet liikkumaan itsenäisesti.. Se voi tehdä myös valehyökkäyksiä, mutta ei tule suoraan päälle. Nautaa lähestytään rauhallisin liikkein ja siten, että se huomaa. Myös sarveton hyökkääjä tekee pahaa jälkeä, jos se osuu vaikkapa rintakehään. Ihmiset käsittelevät jatkuvasti lypsylehmiä ja ne ovat tottuneet jatkuvaan kosketteluun. Lehmänhermot pelastajallakin – Palomiesten tulisi harjoitella vuosittain nautatilalla eläinten käsittelyä, sillä jo yksi osaava ihminen voi tehdä palotilanteessa paljon, nautatilan omistaja Olli Soro sanoo. Lypsylehmä ei käyttäydy aggressiivisesti. Pelästyessään se voi potkaista, mutta ei pukita kuten hevonen. Lehmiä on kahta tyyppiä: toisilla päätuote on maito ja toiset ovat emolehmiä, jotka tuottavat pihvivasikoita. Siksi emon ja vasikan väliin ei pidä mennä. 24 Palokuntalainen • 42 Kaikissa pelastustilanteissa on hyvä, jos paikalle saadaan hevosten tuntija, joka voi rauhoitella hevosta ja antaa asiantuntemuksensa myös pelastustyötä tekevien käyttöön. Kolmas laji on sonnit. Soron mukaan hyökkäämistä suunnittelevan naudan tunnistaa siitä, että sillä on pää alhaalla, korvat luimussa, se voi puhista ja kuopsuttaa edessään maata. Eläinten pelästymistä ei voi ennustaa, toisella kertaa outo ääni pelottaa, toisella kertaa edes maanrakennuksen meteli ei haittaa. En omalla kohdallani muista eläimen hyökänneen kuin kerran, silloin sitä pakotettiin suuntaan johon se ei halunnut. – Nautoja pitää käsitellä rauhallisesti. Naudat pitävät rutiineista, joten palotilanteessa olisi eduksi, jos ne vietäisiin ulos ovesta, josta ne ovat tottunet kulkemaan. – Pääsääntöisesti naudat kuitenkin pyrkivät pakoon pelottavasta tilanteesta. – Sonnit eivät ole tottuneet kosketteluun ja ne ovat erittäin arvaamattomia. Myös emolehmä on aggressiivinen vasikkaansa puolustaessaan. Sieltä lähestymistä kannattaa välttää. Niiden käsittelijälläkin tulee olla lehmän hermot. Emolehmäkin on tottunut kosketteluun ja synnytyksessä avustamiseen, mutta kolme neljännestä vuodessa se on täysin omissa oloissaan. Sen peräpeilissä on sektori, johon se ei näe
Sikapaha tilanne – Sian pelastaminen tulipalosta on kamalaa hommaa, Jorma Tuominen sanoo. Palo havaittiin nopeasti ja siat saatiin siirrettyä osastosta toiseen. Tuominen kertoo, että sika ei ole millään lailla yhteistyökykyinen, eikä täysikasvuista sikaa viedä väkisin mihinkään. Talvella pienet porsaat menehtyvät heti pakkaseen, ellei niille ole lämmintä paikkaa, Ylikännö kertoo. Sikojen ajossa pitäisi olla rauhallisuutta, mutta sekin voi olla hankalaa säilyttää, kun liekit polttavat haitaria. Eläin lähtee siihen suuntaan kuin paloletkukin lähtisi. Niiden käsittelijälläkin tulee olla lehmän hermot.” Aitauksesta pitää tehdä kuitenkin riittävä laaja, jotta kaikilla on omaa tilaa, muuten ne saattavat ryhtyä selvittelemään välejään. He voisivat suunnitteluvaiheessa tuoda esiin enemmän turvallisuusseikkoja. Onni oli onnettomuudessa, sillä katto jäi karsinoiden kannatukselle ja siat pelastettiin tekemällä betoniseinään laikalla reikiä. – Aidan voi tehdä vaikkapa pystyttämällä keppejä ja vetämällä niiden ympärille lippusiimaa tai palokunta-nauhaa. – Yhteistä paloille oli se, että aina lähes kaikki siat kuolivat. Kun Tuominen perusti 80-luvulla sikalan, oli sen suurin sallittu maksimikapasiteetti 300 sikaa, nyt sikalat ovat jopa 4 500 sian yksiköitä ja yhdessä palo-osastossa on jo enemmän sikoja kuin ennen koko sikalassa. Ylikännö muistaa myös Kylmäkosken sikalapalon, jossa paloi kaksi osastoa, mutta toiminta ei keskeytynyt. Jos nauta ei nouse läpsäisystä, voidaan sitä koputella rintakehästä. Sikoja voidaan kuitenkin ohjailla sikaloissa ja teurasautoissa olevilla ajolevyillä. Suomen Sikayrittäjät Ry:n puheenjohtaja Martin Ylikännö omistaa sikalan, jossa on 800 emakkoa porsaineen, lisäksi hän on osakkaana 3 000 lihasian yksikössä. Eläinsuojien suunnittelijoille ja rakentajille hän antaa sapiskaa. Yhdessä paloista, joita Tuominen oli sammuttamassa, kaikki siat pelastuivat. Ulos päästyä, jos niillä on ruohoa saatavilla, on oletettavaa, että ne jäävät siihen syömään. Nautoja pitää käsitellä rauhallisesti. – Paniikissa sika menee päättömäksi ja laittaa etujalat jarruksi, kun se painaa 130 kiloa, niin vasten tahtoa sitä on vaikea siirtää. Pari vuotta sitten katto petti lumitaakasta Vehmaalla. Vain neljä sikaa jouduttiin lopettamaan. Kyseessä oli pieni emakkosikala, jossa palo havaittiin erittäin varhaisessa vaiheessa. Voi olla, että nauta makaa, eikä ole reagoinut vielä savuun. Siksi myös palo pääsee etenemään rauhassa. Kun yksi lähtee, muut seuraavat. – Karju voi hädissään purra, lihasika ei tee mitään ihmiselle. Ylikännön emakkosikalassa on 7 000 neliötä, suurin osasto on 1 000 neliötä. – Sika on laumaeläin, vaikka selkeää johtajaa ei ole, ne seuraavat helposti, kun yksi lähtee liikkeelle. – Mikäli eläin ei liiku sittenkään, niin äärimmäinen keino on ottaa sitä hännästä samalla otteella kuin paloletkustakin. – Kun navetasta avataan tuttu ovi ja naudoille tehdään kulkureitti porteilla, joilla navetan liikennettä muutenkin ohjataan, niin on todennäköistä, että eläimet vain pujahtelevat ulos. Se on noin 90 cm korkea ja 130 cm leveä vesivaneri, jonka ylälaidassa on käden sijat. On selvää, että sellaista määrää ei saada tarpeeksi nopeasti kokoon mistään. Tähän voidaan luottaa silloin, kun lähistöllä ei ole isoa tietä. Ulkoa siat karkaavat, jos niillä ei ole paikkaa. Ensin läpsäistään reilusti peräpäähän ja sitten siirrytään kuonon puolelle tönimään, että eläin ymmärtää peruuttaa ja lähteä. Omassa sikalassaan hän ei ole vakuuttunut osastojen pitävyydestä ja useissa sikaloissa rakenteet ovat paljastuneet heikoiksi, kun palotilanteissa katot ovat tulleet nopeasti alas. Sikalapalot saattavat edetä nopeastikin, sillä niissä on paljon ruoasta aiheutuvaa pölyä. Silloin palokuntateipistä tehty aita voi kaatua ja naudat lähteä tiehensä. Naudat ovat tottuneet sähköpaimeneen, joten ne kunnioittavat aitoja ja nauhoja. – Eräässä palossa ehdin jo olla onnellinen, kun sain neljä emakkoa häkistä liikkeelle ja kulkemaan kohti ovea, mutta lopulta nekin kävelivät suoraa tuleen. Tuomisen mukaan sikalapaloissa pelin henki on se, että palavassa osastossa siat menetetään. – Ongelmia tulee, vaikka siat saataisiin pelastettua palosta, sillä niille ei ole ulkona paikkaa. Paikalle saatiin nopeasti sikojen liikutteluun perehtyneitä ihmisiä ja autoja suojaksi: Sikaloiden yleinen ongelma onkin, että niissä ei ole paloilmoittimia eikä pääsääntöisesti henkilöstöä paikalla. – Rauhallisesti kannattaa ottaa, sillä nauta painaa neljä kertaa enemmän kuin ihminen, siksi sen kanssa ei kannata koetella voimiaan. Molemmat sikalat ovat niin suuria, että palon sattuessa paikalle tarvittaisiin eläinten suojaksi 10 tarkoitukseen sopivaa rekkaa, jos koko sikala täytyisi tyhjentää. Jotta homma hoituisi tulipalotilanteessa, tarvitaan ihmisiä ja vettä.. Palokuntalainen • 42 25 kin huolimatta, että se ei olisi turvallisin tie. Tuominen muistaa urallaan neljä sikalapaloa. Eläimet on kuitenkin aidattava mahdollisimman pikaisesti. Naudat ovat tottuneet kulkemaan ihmisten edellä, missä ne osaavat kulkevat omin päin. Hän on eläkkeellä sekä palomiehen ammatista että sikalan pitämisestä. Kun sika aikoo mennä väärään suuntaan, levy laitetaan sen pään eteen ja se ohjataan kääntymään oikeaan suuntaan. Silloin sitä pitää herätellä
Pääosin hankinnat tapahtuvat hankintalainsäädännön mukaisesti, mutta useista lähteistä saatujen tietojen perusteella hankintoja junaillaan haluttuihin suuntiin edelleen joko lainsäädäntöä kiertämällä tai sen antamia ”porsaanreikiä” hyväksikäyttämällä. 26 Palokuntalainen • 42 Säädökset pääpiirteittäin (Teksti koostettu alla mainituista julkisista lähteistä) Suomen 22 pelastuslaitosta ostavat vuosittain kymmenien miljoonien edestä erilaisia palveluita ja hyödykkeitä. Perehdymme tässä numerossa hankintalainsäädäntöön ja valotamme seuraavissa numeroissa hankintojen todellisuutta käytännön esimerkein. Pelastuslaitosten hankinnat syynissä osa I Tarjouksista on valittava joko kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin.” Teksti Pekka Koivunen Kuvitus Hanne Hyttinen. Kunta-ajalta periytyvät käytännöt hankinnoissa ovat edelleen yleisiä
Vain valitut ehdokkaat voivat tehdä varsinaisen tarjouksen. • Julkiset hankinnat tulee tehdä hankintalainsäädännössä säädettyjä menettelytapoja noudattaen. Pienhankinnat Kansalliset kynnysarvot alittavat hankinnat ovat kokonaan hankintalain soveltamisalan ulkopuolella. Myös kansalliset kynnysarvot alittavat hankinnat voidaan ilmoittaa HILMAssa. Terveydenhoitoja sosiaalipalveluiden ja koulutuspalveluiden yhteishankinnoille kynnysarvo on 100 000 sekä rakennusurakoille ja käyttöoikeusurakoille 150 000 euroa. Kansalliset kynnysarvot ylittävät hankinnat ilmoitetaan HILMAssa. Osallistumishakemuksen lähettäneistä hankintayksikkö valitsee hankinnan soveltuvuusehdot täyttävät ehdokkaat. Jatkuu Seuraavissa numeroissa kerromme erilaisista hankintakäytännöistä pelastuslaitoksissa. Yritykset saavat HILMAsta reaaliaikaista tietoa käynnissä olevista hankintamenettelyistä ja ennakkotietoa tulevista hankinnoista. Rajoitetussa menettelyssä, neuvottelumenettelyssä ja kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä toimittajia pyydetään ilmoittautumaan ehdokkaaksi tarjouskilpailuun. HILMAssa ilmoitetaan kansallisen ja EUkynnysarvon ylittävät hankinnat. www.hankintailmoitukset.fi www.hankinnat.fi www.tem.fi www.finlex.fi. Kansalliset kynnysarvot alittavien hankintojen osalta sovelletaan hankintayksiköiden omaa ohjeistusta. Tarjouksista on valittava joko kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Kansalliset kynnysarvot Kansallinen kynnysarvo tavaraja palveluhankinnoille, käyttöoikeussopimuksille ja suunnittelukilpailuille on 30 000 euroa. Selkeiden hankintayksikkökohtaisten ohjeiden laatiminen pienhankintoihin on tehokkaan ja tarkoituksenmukaisesti toimivan hankintatoimen näkökulmasta tärkeää. Jos hankintamenettelyksi on valittu avoin menettely, tarjoajat toimittavat suoraan tarjouksensa hankintailmoituksessa annettuun osoitteeseen. • Julkisen hankinnan kilpailuttamiseksi hankintayksikön on valittava hankinnan luonteeseen soveltuva, hankintalainsäädännön mukainen menettelytapa. Palokuntalainen • 42 27 J ulkisilla hankinnoilla tarkoitetaan sellaisia tavara-, palveluja rakennusurakkahankintoja, joita valtio, kunnat ja kuntayhtymät, valtion liikelaitokset sekä muut hankintalainsäädännössä määritellyt hankintayksiköt tekevät oman organisaationsa ulkopuolelta. HILMA HILMA on työja elinkeinoministeriön ylläpitämä maksuton, sähköinen ilmoituskanava, jossa hankintayksiköt ilmoittavat julkisista hankinnoistaan. Hankinnat on pääsääntöisesti kilpailutettava avoimesti ja tehokkaasti. Ääneen pääsevät niin pelastuslaitosten hankintoja tekevät kuin palveluiden ja tavaran toimittajat. Tällöin menettelyn ensi vaiheessa hankintayksikölle toimitetaan osallistu! Jos olet kiinnostunut pelastuslaitosten käynnissä olevista, yli 30 000 euron hankinnoista, mene osoitteeseen www.hankintailmoitukset.fi ja hae CPV-koodin 35100000-5 (Pelastusja turvavälineet) ilmoituksia. Koska hankintalaki ei koske näitä niin sanottuja pienhankintoja, pienhankintojen tarkoituksenmukainen, hankinnan laatuun ja laajuuteen soveltuvien hankintatapojen soveltaminen jää hankintayksiköiden omaan harkintaan. Tätä kirjoitettaessa sivuilta löytyi kuusi ilmoitusta. Pelastuslaitokset ovat julkisia laitoksia, joita koskevat seuraavat yleisperiaatteet: mishakemus hankintailmoituksessa annettuun osoitteeseen. Kilpailuun osallistuvia yrityksiä on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Erilaisia hankintamenettelyjä Hankintamenettelystä riippuen toimittajat voivat jättää tarjouksensa julkaistun ilmoituksen ja siihen liittyvän tarjouspyynnön perusteella tai vasta sitten, kun hankintayksikkö on todennut toimittajan täyttävän tarjoajille asetetut soveltuvuusehdot. Lukumäärällisesti pienhankintoja tehdään vuositasolla KTM:n laatiman vaikuttavuusarvioinnin mukaan jopa miljoonia. • Kansalliset kynnysarvot ylittävistä hankinnoista tulee ilmoittaa kansallisesti ja EU-kynnysarvot ylittävät hankinnat tulee ilmoittaa EU-laajuisesti. Jos tarjouksen valintaperusteena käytetään kokonaistaloudellista edullisuutta, otetaan tarjousten vertailussa huomioon ennalta ilmoitetut vertailuperusteet
PIENENEVÄTKÖ ASEMIEN VAHVUUDET. TOIMINTAVALMIUSOHJE TULEE – OLETKO VALMIS. VAIKEUTUUKO JOHTAMINEN. apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus Porin kaupunki Ohje heikentää turvallisuutta – palomies näkee asian toisin puheenjohtaja Kim Nikula Suomen Palomiesliitto Ohje pelastuslaitoksen näkökulmasta – näin meillä Pohjois-Karjalassa pelastusjohtaja Jorma Parviainen Pohjois-Karjalan pelastuslaitos VAPAA PÄÄSY! • 11.00 Lounas • 12.00 Alustukset • 13.30 Kahvi • 13.50 Keskustelu • 15.00 Päätös SSPL TARJOAA kenttälounaan ja taukokahvin. HEIKENTYYKÖ TYÖTURVALLISUUS. johtaja Taneli Rasmus Länsija Sisä-Suomen Avi Uusia työkaluja ylläpitäjän pakkiin – rukataanko pt-päätöksiä ja mihin suuntaan. PARANEEKO TEHOKKUUS. Halutessasi kysymyksesi esitetään anonyymisti. Tule ja osallistu uuden ohjeen vaikutusten arviointiin! PALAAKO KÄRKIYKSIKKÖ. ALAN DOKTRIINI MUUTTUU – VAI MUUTTUUKO. SEMINAARIN JÄLKEEN klo 15.15 SSPL:n sääntömääräinen vuosikokous Puheenjohtajana toimii päätoimittaja Pekka Koivunen Palokuntalainen -lehti Juhlaseminaarin avaus puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Rantakangas Suomen Sopimuspalokuntien liitto Toimintavalmiusohjeen rooli pelastustoimessa – katsaus historiaan, tähän päivään ja huomiseen pelastusylijohtaja Pentti Partanen Sisäministeriö, pelastusosasto Mikä muuttuu. SUPISTUUKO ASEMAVERKOSTO. Paikat jaetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Sitovat ilmoittautumiset ja mahdolliset kysymyksesi alustajille viimeistään 3.11.2011 mennessä osoitteeseen isto.kujala@sspl.fi. – merkittävimmät muutokset nykyiseen pelastusylitarkastaja Taito Vainio Sisäministeriö, pelastusosasto Ohje valvonnan työkaluna – millaiset eväät ohje antaa valvojalle. ILMOITTAUDU NYT – PAIKKOJA RAJOITETUSTI!. JUHLASEMINAARI • lauantaina 5.11.2011 klo 12–15 • Faktia -auditorio, Perkiöntie 9, FORSSA Sopimuspalokunnille uusia toimintamalleja – uudistuvat vasteet ja sopimuspalokunnat sopimuspalomies, lehtori Ville Bräysy Suomen Sopimuspalokuntien liitto SEMINAARISSA ON istumapaikkoja rajoitetusti
ja 4.6. Suomen turvallisuusviranomaisten tunnusten ”uudistus” oli askel taakse. HEIKENTYYKÖ TYÖTURVALLISUUS. No, tämä on aivan luonnollista, koska he ovat jo suuria johtajia ja heille eivät nuo pikkuseikat, kuten viestiliikenne kuulu. Voi isä näitä rattaita, kuten ennen vanhaan sanottiin. Onko ”uudistusta” ollut tekemässä joukko arjen todellisuudesta etääntyneitä virkamiehiä vai keitä nämä fakiirit oikein ovat. ILMOITTAUDU NYT – PAIKKOJA RAJOITETUSTI! Lämpökameramiehen asemassa on tarkkaan seurattava aikaa, jotta ei jää jälkeen tai jopa paitsioon. Uusi järjestelmähän ihan oikeasti mahdollistaa vaikka kolmen eri viranomaisen tunnuksen olevan loppuosaltaan saman. Halutessasi kysymyksesi esitetään anonyymisti. Nämä pääosin nöyristelevät sisäministeriön suuntaan. VLMÖKMRME13723263227 Loppuun laitetaan numerosarja varmoja lottonumeroita. Ensimmäinen kirjain tarkoittaa Vee niin kuin vinoilija ja sitten käytetään varsinaisen nimen joka toista kirjainta. Sitovat ilmoittautumiset ja mahdolliset kysymyksesi alustajille viimeistään 3.11.2011 mennessä osoitteeseen isto.kujala@sspl.fi. Ja prenikat saattavat jäädä 6.12. apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus Porin kaupunki Ohje heikentää turvallisuutta – palomies näkee asian toisin puheenjohtaja Kim Nikula Suomen Palomiesliitto Ohje pelastuslaitoksen näkökulmasta – näin meillä Pohjois-Karjalassa pelastusjohtaja Jorma Parviainen Pohjois-Karjalan pelastuslaitos VAPAA PÄÄSY! • 11.00 Lounas • 12.00 Alustukset • 13.30 Kahvi • 13.50 Keskustelu • 15.00 Päätös SSPL TARJOAA kenttälounaan ja taukokahvin. TOIMINTAVALMIUSOHJE TULEE – OLETKO VALMIS. Tule ja osallistu uuden ohjeen vaikutusten arviointiin! PALAAKO KÄRKIYKSIKKÖ. saamatta, jos liian paljon kyseenalaistaa valtion menoa ja meininkiä. Viestien pituus kasvoi ja väärinymmärrysten mahdollisuus lisääntyi. Ja sehän yleensä kuuluu radioviestissä parhaiten: se loppuosa. Lämpökameramiehen tunnus uudistunut:. No panic, viestiliikenteessä se kuitenkin erottuu. JUHLASEMINAARI • lauantaina 5.11.2011 klo 12–15 • Faktia -auditorio, Perkiöntie 9, FORSSA Sopimuspalokunnille uusia toimintamalleja – uudistuvat vasteet ja sopimuspalokunnat sopimuspalomies, lehtori Ville Bräysy Suomen Sopimuspalokuntien liitto SEMINAARISSA ON istumapaikkoja rajoitetusti. – merkittävimmät muutokset nykyiseen pelastusylitarkastaja Taito Vainio Sisäministeriö, pelastusosasto Ohje valvonnan työkaluna – millaiset eväät ohje antaa valvojalle. Palokuntalainen • 42 29 Hälytysajo säädösten valossa LÄMPÖKAMERAMIES Postia lämpökameramiehelle Lähetä mielenkiintoisia viestejä osoitteeseen lampokameramies@hotmail.com. Kukaan heistä ei ole uskaltanut lähteä kyseenalaistamaan ”uudistusta” – edes joiltain osilta. Näin tuumii VLMÖKMRME13723263227. VAIKEUTUUKO JOHTAMINEN. PIENENEVÄTKÖ ASEMIEN VAHVUUDET. PARANEEKO TEHOKKUUS. Pelastusalan – ja ylipäätään kaiken – viestiliikenteen pitäisi olla yksinkertaista, selvää, havainnollista ja helposti opittavaa, josta väärinkäsityksen mahdollisuudet on karsittu pois. Hyvänä esimerkkinä on lentoliikenteen viestiliikenne. Tuo aiemmin mainitsemani loppuosien päällekkäisyyden mahdollisuus on vain yksi esimerkki. Toinen on pelkkien yksikkönumeroiden käyttöönotto ja asemien (paikkakuntien nimen tai lyhenteen) tiputtaminen pois tunnuksesta. Se on kansainvälistä ja kurinalaista, väärinymmärrysten mahdollisuudet on karsittu minimiin. Paikat jaetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Siksi uuden tunnuksen teippaaminen oman auton kylkiin on edessä Lämpökameramiehelläkin. Tuon Veen poisjättäminen on ohjeen mukaan mahdollista, mutta Lämpökameramies on numerovalinnallaan estänyt sekaannuksen mahdollisuuden. ALAN DOKTRIINI MUUTTUU – VAI MUUTTUUKO. Tunnuksen alkuosa on yksinkertainen. Katolle vain uusi tunnus ei oikein mahdu. Väärinkäsitysten mahdollisuutta ei yksikertaisesti ole. SUPISTUUKO ASEMAVERKOSTO. Nössöjä mitä nössöjä. johtaja Taneli Rasmus Länsija Sisä-Suomen Avi Uusia työkaluja ylläpitäjän pakkiin – rukataanko pt-päätöksiä ja mihin suuntaan. ”Häke, VLMÖKMRME13723263227” Luulisi heikoimmillakin hoksottimilla varustetun hälytyspäivystäjän tietävän kuka häntä kutsuu. SEMINAARIN JÄLKEEN klo 15.15 SSPL:n sääntömääräinen vuosikokous Puheenjohtajana toimii päätoimittaja Pekka Koivunen Palokuntalainen -lehti Juhlaseminaarin avaus puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Rantakangas Suomen Sopimuspalokuntien liitto Toimintavalmiusohjeen rooli pelastustoimessa – katsaus historiaan, tähän päivään ja huomiseen pelastusylijohtaja Pentti Partanen Sisäministeriö, pelastusosasto Mikä muuttuu. Lämpökameramiehen mielestä Suomessa on 21 käytännön toiminnasta vieraantunutta pelastusjohtajaa ja yksi pelastuskomentaja
30 Palokuntalainen • 42 Puheenjohtaja, maratoonari, kansanedustaja Antti Rantakangas Työhyvinvoinnin kehittämiseen satsattava
Antti Rantakangas on osallistunut aktiivisesti yhteiskunnallisiin tehtäviin. Suomen pelastustoimi – sirpaleista ja epätasalaatuista. Paras aika tähän mennessä on 3.41.44. Puoluekannaltaan Antti edustaa Keskustaa. Haapaveden kaupunginvaltuuston puheenjohtajana Rantakangas on toiminut vuoden 2009 alusta. SSPL:n puheenjohtajuuden lisäksi Antti Rantakangas on Kunnallisalan kehittämissäätiön puheenjohtaja ja Lomayhtymä Ry:n puheenjohtaja sekä Suomen Diabetesliiton hallituksen jäsen. Arjen turvaamisessa. – Pelastuslaitosten välillä on kieltämättä suuriakin eroja. Perusjärjestelmä, joka rakentuu ammattihenkilöstön ja kattavan sopimuspalokuntajärjestelmän varaan toimii kuitenkin lähtökohtaisesti hyvin. Pitäisikö pelastustoimella olla se keskeisin rooli turvallisuustoimijoiden kentässä, onkin jo toinen juttu. Kunta vai valtio. Antin perheeseen kuuluvat Minnan lisäksi kaksoistyttäret Mari ja Essi. Valtion pelastustoimi turvaisi todennäköisesti tasalaatuisemmat palvelut kansalaisille. Tila on kuulunut samalle suvulle vuodesta 1723 lähtien. Antin sydäntä lähellä ovat kuntoliikunta ja metsästys. Agrologin koulutuksen hankkinut Rantakangas työskenteli ennen maanviljelijäksi ryhtymistään MTK:n ja rahoitussektorin palveluksessa. Hän on juossut kymmenenä viime vuotena maratonin. Valvonnan työkalujen vähäisyys, tai oikeammin epämääräisyys, vaikeuttaa niiden työtä. Aiemmin päätoimisena maanviljelijänä työskennellyt Rantakangas omistaa Pulkkilassa maaja metsätilan, jonka pellot ovat vuokralla. Palokuntalainen • 42 31 S SPL:n puheenjohtajana vuoden 2011 alusta alkaen toiminut Antti Rantakangas, 47, on neljännen kauden kansanedustaja Haapavedeltä, Pohjois-Pohjanmaalta. Antin puoliso Minna työskentelee fysioterapeuttina yksityisessä yrityksessä Haapavedellä. – AVI:en rooli on pienentynyt alueellisten pelastuslaitosten muodostamisen jälkeen. Hän on toiminut muun muassa Keskustan varapuheenjohtajana, Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtajana ja Nuoren Keskustan Liiton (NKL) varapuheenjohtajana. – Kuntarakennetta kehitettäessä tulee väistämättä tapahtumaan eriytymistä kuntien taloudellisessa tilanteessa. – Pelastustoimella on hyvin tärkeä osa sisäisen turvallisuuden kokonaisuudessa. Koulutuksen laatuun tulee kiinnittää erityistä huomiota.” Antti Rantakangas on Haapaveden VPK:n jäsen. Tiedon tuottajana ja välittäjänä pelastustoimi voisi toimia tehokkaasti, mutta keskeinen rooli vaatisi nykyistä enemmän resursseja. Perehdyttäminen ja sammutustyökurssi ovat edessä.. Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntahallituksen puheenjohtajuus ja luottamustoimet kunnallisissa elimissä ovat hänelle tuttuja toimia. Lisäksi hänellä on aikuinen tytär edellisestä avioliitosta. Jos kriteerit olisivat eksaktit, valvonta olisi helpompaa. Aluehallintovirastot ja pelastustoimi. Pelastustoimi – turvallisuuden tavaratalo, tietotoimisto vai joku muu
Miltä oppositiossa olo tuntuu. – Valtion virastoja tai niiden osia on järkevää sijoittaa myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Toki jokaisen puolueen tulee lähtökohtaisesti tavoitella hallitusvastuuta. Mikä on mielipiteesi toimintavalmiusohjeluonnoksesta. Muutto toiselle paikkakunnalle on aina perheelle iso juttu. Avataanko hätäkeskuspaketti. Olihan meillä vuoteen 1993 saakka kahden kerroksen väkeä palopäällystökoulutuksessakin. Isto Kujala esittää Valtion palokoulua. Monin paikoin on jo vaikeuksia saada uusia ammattilaisia virkoihin tai sopimuspalokuntalaisia palokuntiin. – Kujalan aloitteen toteutumismahdollisuudet kannattaisi selvittää ilman jyrkkiä ennakkoasenteita. Kasvavat ja taantuvat alueet lisäävät paineita. – Arjen turvallisuus käsittää perheen ja muun lähiyhteisön hyvinvoinnin. Valitettavan harva tiedostaa sitä, kuinka merkittävästä ja tehokkaasta toiminnasta on kyse. Ammattipuolella asia on työn alla. Mitä mieltä olet aloitteesta. Miten pelastusalan koulutus tulisi järjestää jatkossa. Erityisesti kaupungeissa sopimuspalokuntien erikoistuminen tulee lisääntymään. – Hallitusohjelmassa on luvattu selvittää uudistuksen toteutus. Ensisijainen lähtökohta on turvata ammattitaitoinen apu myös harva-alueiden pelastusalan tehtäviin. kunnan palopäälliköksi. Uudet avaukset ovat aina tervetulleita. En kuitenkaan usko, että pakettia avataan. Toivottavasti sitä myös noudatetaan pelastuslaitoksissa. Edellisen hallituksen linjaamaa alueellistamista tulisi jatkaa. – Se on asiantunteva, kustannustehokas ja luotettava asiakkaiden tarpeisiin vastaava palokunta. – Sen kanssa voidaan elää, mutta itse lähestyn asiaa käytännönläheisesti. Sopimuspalokuntatoiminnan tunnettuuden lisääminen on toinen pääteemoistamme. Se edellyttää toimivia palveluita ja infraa sekä tietysti valtakunnallista, uskottavaa sisäistä ja ulkoista turvallisuutta. Koulutuksen laatuun tulee kiinnittää erityistä huomiota, olkoon järjestämistapa mikä tahansa. Samankaltaista mallia voisi ajatella miehistöpuolellekin. Palokuntaurani on vahvassa myötätuulessa eli jäsenkirja on jo taskussa. Oletko jo liittynyt Haapaveden VPK:aan. Aiotko suorittaa sammutustyökurssin. Myös aluekehityksen kahtiajako. Sillä on tärkeä rooli parlamentarismissa. Jatkuvissa uudelleenjärjestelyissä tulee ongelmia yksittäisten työntekijöiden kannalta. Vapaaehtoistoiminnan edistämisvelvoite on tarpeellinen kirjaus. – Totta kai. Millainen on suomalainen sopimuspalokunta 2020. Valtio vaikeuttaa asiaa keskittämislinjauksilla, valitettavasti. – Pelastuslain henki on myönteinen, vaikka konkreettiset säädökset sopimuspalokuntien kannalta ovat vähäisiä. Pitäisikö harva-alueilla hyväksyä virkaan epäpäteviä tai tietyn alemman tason koulutuksen saaneita. Ohje tiukimmillaan palvelutasopäätöksen perustaksi tulkittuna saattaa vaikeuttaa pienimpien sopimuspalokuntien mahdollisuuksia täyttää sopimusehtoja. – Kurssin suorittaminen kiinnostaa ilman muuta. Sisäministeriön pelastusosasto ei ole reagoinut asiaan vielä mitenkään. – Opposition tehtävänä on haastaa ja sparrata hallitusta. – Koulutusjärjestelmää on kehitettävä yhteiskunnan muuttuvien tarpeiden ja myös kentän palautteen pohjalta. Turvallisen arjen puolesta. Tiettyihin palomiehen virkoihin voisi harkita pätevyyttä esimerkiksi sopimuspalokuntien koulutusputken, laadukkaan täydennyskoulutuksen, työharjoittelun ja näyttökokeiden läpikäynnin jälkeen. Miksi kaikki pitäisi keskittää yhteen paikkaan. – Ehdottomasti kuntien kiristyvä talous ja erojen kasvu. Mitkä ovat pelastustoimen kehityksen suurimmat uhat. Mitä tarkoitat sloganillasi. Kuudenkymmenen tunnin löytyminen kansanedustajan kalenterista voi kyllä olla hieman ongelmallista. Samoin sopimushenkilöstön koulutusuudistuksen suunnittelu on lähtenyt vauhtiin. Uusi pelastuslaki sopimuspalokuntien kannalta. Mitkä ovat liittosi painopistealueet vuonna 2012. Valitettavan harva tiedostaa sitä, kuinka merkittävästä ja tehokkaasta toiminnasta on kyse.” Kevytbrankkari – kyllä vai ei. Palokuntayhteisöjen hyvinvoinnin kehittäminen on pitkäkestoinen hanke, jonka haluamme käynnistää vuonna 2012, mutta se edellyttää Palosuojelurahaston tukea. – Liittomme tärkein painopistealue on työhyvinvoinnin parantaminen sopimuspalokunnissa. – Haja-asutusalueilla on kasvavia ongelmia saada eri tehtäviin ammattihenkilökuntaa. Sisäisessä turvallisuudessa pelastustoimella on tärkeä tehtävä. Seitsemän kuukauden kurssilla sai pätevyyden alle 15 000 asukkaan. Pääkaupunkiseudulla on turhaa itsekkyyttä asiassa. Sopimuspalokuntaverkosto kattaa koko maan Helsingistä harva-alueille. 32 Palokuntalainen • 42 Miten summaisit alueellistamisen
(Raisio) ja 19.-23.3.2012 (Kuopio). Pääkonttorimme sijaitsee Porvoossa ja toimistoja on Englannissa, Kiinassa ja Yhdysvalloissa. (071) 875 3492 ja Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto ry, koulutuspäällikkö Johanna Saukkonen, Hakeminen: Hakulomakkeet on toimitettava viimeistään 3.11.2011 mennessä osoitteella: Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto ry, Tuijussuontie 10, 21280 Raisio. Kuopion jaksolla myös majoitus opiston kurssihotellissa sisältyy hintaan. Toimintamme on globaalia. Suomen lisäksi meillä on tuotantoa myös Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Lisätietoja: Kurssin esite asiasisältöineen on nähtävillä Pelastusopiston www-sivuilla osoitteessa www://pelastusopisto.fi kohdassa koulutus/ammatillinen täydennyskoulutus/kurssitarjonta Lisätietoja myös: Pelastusopisto, vanhempi opettaja Jukka Ekholm, puh. Lomakkeita saa Pelastusopiston www-sivuilta. Kustannukset: 950 €/hlö. (071) 875 3455, opintosihteeri Airi Turtiainen, puh. Kurssimaksu sisältää opetuksen, opetuksessa jaettavan oppimateriaalin ja lounaan kurssipäivinä. (Pori), 25.-26.2. 071 875 0201 (vaihde) Pelastusopisto järjestää alueellisen SOPIMUSPALOKUNNAN PÄÄLLIKKÖKURSSIN Aika ja paikat: 3.-5.2. www.lamor.com Pelastusopisto PL 1122 (Hulkontie 83), 70821 KUOPIO Puh. Your oil spill solution expert Lamor Corporation, Urakoitsijantie 12, 06450 Porvoo, puh: 020 765 0100, fax: 020 765 0129, info@lamor.com YYYYYooouurr oiill sppiillll Lamor Corporation Urakoitsijantie 12 06450 Por oo Lamor Corporation on maailman markkinajohtaja öljyntorjuntaja ympäristöalalla. Esitietovaatimus: Valitulla täytyy olla hyväksytysti suoritettuna yksikönjohtaja-kurssit 1 ja 2. www.pelastusopisto.fi
34 Palokuntalainen • 42 Punainen tori www.punainentori.fi Ajoneuvot VV-Auto Group Oy Tikkurilantie 123 01530 Vantaa 0105338300 www.volkswagen-hyötyautot.fi Ajoneuvovarustelu Special Code Oy Laukkamäentie 8 08500 Lohja 050 556 8333 info@specialcode.fi www.specialcode.fi Verhoomo Sorsa Oy Ormuspellontie 9 00700 Helsinki 020 755 8810 helsinki@verhoomosorsa.fi www.verhoomosorsa.fi Hälyttäminen ja viestiliikenne Elektro-Arola Oy Leppäkuja 2 14200 Turenki 03 630 830 ea@elektro-arola.fi www.elektro-arola.fi Santa Margarita SA Oy Laserkatu 6 53850 Lappeenranta 05 6243120 info@santamargarita.fi www.santamargarita.fi Special Code Oy Laukkamäentie 8 08500 Lohja 050 556 8333 info@specialcode.fi www.specialcode.fi Visi-Systems Vasaratie 2 48400 Kotka 05 225 5000 ilkka.sorsa@visisystems.fi www.visisystems.fi Hälytyslaitteet Special Code Oy Laukkamäentie 8 08500 Lohja 050 556 8333 info@specialcode.fi www.specialcode.fi Tammivilkut Virusmäentie 47 20300 Turku 0400 520 596 tapio.tammi@co.inet.fi www.tammivilkut.com Elektro-Arola Oy Leppäkuja 2 14200 Turenki 03 630 830 ea@elektro-arola.fi www.elektro-arola.fi Jalkineet Turvata Oy Ab Läntinen teollisuuskatu 2 02920 Espoo 010 569 4700 info@turvata.fi www.turvata.fi Korkeanpaikan työskentely Mountain Shop Finland Hämeentie 40 00500 Helsinki 050 501 7157 contact@mountainshop.fi www.mountainshop.fi Koulutus Special Code Oy Laukkamäentie 8 08500 Lohja 050 556 8333 info@specialcode.fi www.specialcode.fi Turvata Oy Ab Läntinen teollisuuskatu 2 02920 Espoo 010 569 4700 info@turvata.fi www.turvata.fi Käsineet Turvata Oy Ab Läntinen teollisuuskatu 2 02920 Espoo 010 569 4700 info@turvata.fi www.turvata.fi Messut, näyttelyt Tampereen Messut Oy PL 163 33901 Tampere 0207 701 212 veli-pekka.rouvali@ tampereenmessut.fi www.turvallisuusmessut.fi FinnSec-messut / Suomen Messut Helsingin messukeskus Messuaukio 1 00510 Helsinki 09 150 9446 virpi.rantanen@finnexpo.fi www.finnsec.fi specialcode
Palokuntalainen • 42 35 Punainen tori www.punainentori.fi Torilla sinut huomataan Paineilmalaitteet Turvata Oy Ab Läntinen teollisuuskatu 2 02920 Espoo 010 569 4700 info@turvata.fi www.turvata.fi Paineilmalaitteiden täyttöjärjestelmät Colly Company Oy PL 103, Hankasuontie 3 00391 Helsinki 029 006 150 sales@colly.fi www.colly.fi Paloilmoittimet Schneider-Electric Buildings Finland Oy Kalkkipellontie 6 02650 Espoo 010 446 511 myynti@pelco.com www.pelco.fi Oy Hedengren Security Ab Lauttasaarentie 50 00200 Helsinki 09 682 81 security@hedengren.fi www.hedengrensecurity.fi Palokalusto Fin-Alert Electronics Oy Kylvöpolku 6 00680 Helsinki 010 832 8200 myynti@finalert.fi www.finalert.fi Savon Palokalusto Ky Liipasintie 8 70460 Kuopio 017 264 7220 myynti@savonpalokalusto.com www.savonpalokalusto.com Turvata Oy Ab Läntinen teollisuuskatu 2 02920 Espoo 010 569 4700 info@turvata.fi www.turvata.fi Pumput ITT Suomi Oy Mestarintie 8 01730 Vantaa 09 849 4111 myynti@flygt.com www.itt.fi Puvut: virkaja palokuntaHeijastinasu Sahaajankatu 49 00880 Helsinki 09 664 639 heijastinasu@kolumbus.fi www.heijastinasu.com Pajunen Oy Toimenkatu 2 38700 Kankaanpää 02 572 1082 pajunen@pajunen.fi www.pajunen.fi Rahastot Palosuojelurahasto PL 26 00023 Valtioneuvosto 071 878 8461 psr@intermin.fi www.psr.fi Sukellustarvikkeet ja -laitteet Arwell-Tekniikka Oy Kiurunkuja 5 21210 Raisio 020 719 9900 rauli.lahteenmaki@arwell.fi www.arwell.fi Valvontatekniikka Santa Margarita SA Oy Laserkatu 6 53850 Lappeenranta 05 6243120 info@santamargarita.fi www.santamargarita.fi Virve päätelaitteiden ja tarvikkeiden myynti ja huolto Elektro-Arola Oy Leppäkuja 2 14200 Turenki 03 630 830 ea@elektro-arola.fi www.elektro-arola.fi VIRVE Tuotteet ja palvelut Oy Pyhäranta 4 33230 Tampere 020 740 0640 huoltokeskus@virve.com www.virve.com
Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen henkilökohtaisiin sopimuksiin perustuva palokunta saikin arvostetun Vuoden sopimuspalokunta 2011 – kunniamaininnan ensimmäisenä ”puolivakinaisena” palokuntayhteisönä. Sopimushenkilöissä on kahdeksan yksikönjohtajaa, 12 vanhempaa sammutusmiestä ja 11 sammutusmiestä. Vuonna 1986 kaupungiksi muuttuneella Kauhavalla asuu 17 329 henkilöä ja sen pinta-ala on 1 328,37 km², josta 14,63 km² on vesistöjä. Kauhavan paloaseman henkilöstöstä savusukelluskelpoisia on 27 ja vesisukelluskelpoisia seitsemän. Yksikönjohtajat osallistuvat aktiivisesti viikkoharjoitusten suunnitteluun ja toteutukseen. – Meillä kaikki palokunnan hälytystoimintaan osallistuvat ylittävät Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen viikkoharjoitusohjeen mukaiset koulutusmäärät, kertoo Jari Kankaanpää. Palokunnalla on 180—250 hälytystä vuodessa. Valinnan tärkeimpänä perusteena pidettiin palokunnan henkilöstöryhmien – ammattihenkilöstön ja sopimuspalokuntalaisten – hyvää yhteistyötä ja -henkeä sekä henkilöstön korkeaa koulutustasoa. – Meillä ei ole ongelmia minivahvuuksien saavuttamisessa ainakaan toistaiseksi, sanoo Kankaanpää. Kauhava sijaitsee Seinäjoen seutukunnassa EteläPohjanmaalla. Niihin osallistuu keskimäärin 25 henkilöä. Vuonna 2009 vanha Kauhavan kaupunki lakkautui, kun se yhdistyi Alahärmän, Kortesjärven ja Ylihärmän kanssa uudeksi Kauhavaksi. Väkeä riittää myös hälytyksiin Kauhavan henkilöstö osallistuu kiitettävästi operatiiviseen toimintaan. Kauhava on väkiluvultaan Etelä-Pohjanmaan toiseksi suurin kaupunki. 36 Palokuntalainen • 42 Teksti ja kuvat Pekka Koivunen Vuoden sopimuspalokunnalla homma hanskassa Kauhavan vesi ei vapise K auhavan paloasemalla työskentelee virka-aikana yksi palotarkastaja ja kaksi palomiestä. Kauhavalla pelastustoimesta huolehtivat osaavat kädet. Aktiivista harjoittelua Kauhavan paloaseman operatiiviselle henkilöstölle järjestetään vuosittain 80 tuntia viikkoharjoituksia. – Toimintamme on hyvin aktiivista niin operatiivisella puolella kuin yhdistysten puitteissa, sanoo päivätyötään virka-aikaan paloasemalla tekevä palomies Jari Kankaanpää. Alle kolmikymppisiä on viisi. – Tietysti päivälähdöt ovat vähäväkisempiä, mutta mitään KAUHAVA. Ikäjakaumaltaan palokunnan henkilöstö painottuu 30–49 -vuotiaisiin, joita on reilusti yli puolet kokonaisvahvuudesta. – Tämän kaiken toiminnan pyörittämiseen vaaditaan, että koko yhteisö puhaltaa yhteen hiileen. Porukassa on yksi nainen
Naisosastolla on tärkeä rooli palokunnan toiminnassa. Naisosasto lahjoittaa osan keräämistään varoista hyväntekeväisyyteen. – Meillä on myös jäähallilla vakiovuoro. Lastenjuhlat on lapsiperheille suunnattu yli 600 hengen turvallisuustapahtuma, jossa Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos esittelee kalustoaan ja toimintaansa. Jäsenistön kuntoa ylläpidetään ja kohotetaan johdetulla kuntosaliharjoittelulla. – Alueella pystytään toteuttamaan sisäasiainministeriön koulutusvaatimukset niin savusukelluksen kuin korkean paikan työskentelynkin osalta, selvittää harjoitusalueesta vastaava Jari Kankaanpää. – Vaikka koulutuksen ja kilpailun järjestämisessä on tekemistä, homma kannattaa, jos sillä pystyy auttamaan nuoria toimimaan onnettomuustilanteessa ja tietysti olemaan aiheuttamatta niitä, sanoo palomies Sami Aro. Suuremmissa onnettomuustilanteissa naiset hoitavat myös henkilöstön muonitusta. – Maaliskuussa kaikki kasit osallistuvat kouluilla järjestettävään kilpailuun, josta parhaat joukkueet pääsevät Kauhavan paloasemalle jatkokoulutukseen, päättää palotarkastaja Teemu Hautala. Se hankkii varoja pihanpesuilla, autokilpailujen turvapäivystyksillä, puunkaadoilla ja muilla palveluilla. Jari Kankaanpää. Tapahtuman toteuttamiseen osallistuu myös poliisi, pelastushelikopteri, Kauhavan sairaankuljetus, Kauhavan Lentosotakoulu ja Kauhavan palokunnan naisosasto. Yhteinen harjoitusalue Kauhavalla sijaitseva kahdeksan hehtaarin harjoitusalue on toteutettu yhteistyössä EteläPohjanmaan pelastuslaitoksen, Kauhavan kaupungin ja Lentosotakoulun kanssa. Viime vuonna heitä oli 237. Turvallisuusopetusta saavat paikkakunnan kaikki kahdeksasluokkalaiset. Vuosien varrella lahjoituksia ovat saaneet lapset ja vanhukset. Yhdistystoiminta voimissaan Sopimushenkilöstön taustalla toimii Kauhavan palomieskerho ry. Nuorille Nou Hätä! Kauhavalla koulut, pelastuslaitos ja poliisi ovat jo kymmenen vuotta tehneet yhteistyötä pelastustoimen Nou Hätä! -kampanjassa. Osa varoista menee niin sanotulle katastrofitilille, johon kertyneillä varoilla autetaan alkuun tulipalossa omaisuuttaan menettäneitä. Ja tietysti kerhomme järjestää myös matkoja, grillijuhlia ja pikkujouluja, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Nuutti Palviala. Valistusta kansalle Kauhavan paloaseman henkilöstö järjestää joka kevät yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen kanssa lastenjuhlat Kauhavan paloasemalla. Kauhavan palokunnan naisosasto ry huolehtii yhteisön henkisestä hyvinvoinnista. Palokuntalainen • 42 37 Tämän kaiken toiminnan pyörittämiseen vaaditaan, että koko yhteisö puhaltaa yhteen hiileen.” Jäsenistön kuntoa ylläpidetään ja kohotetaan johdetulla kuntosalihajoittelulla.” erityisiä huolenaiheita ei niidenkään suhteen ole. Kauhavan koko henkilöstö osallistuu aktiivisesti koulutusten toteuttamiseen. Poliisi antaa oppilaille liikenneturvallisuuskoulutusta ja kertoo tuhotöiden teon seuraamuksista. Sopimushenkilöstöstä löytyy kyllä aina riittävästi lähtijöitä. Antamamme teoriaopetuksen lisäksi kaikki saavat käytännössä sammuttaa käsisammuttimella ja sammutuspeitteellä. Koulun oma terveydenhoitaja opettaa loukkaantuneen auttamista ja hätäensiapua. Viime vuonna harjoitusalueella järjestettiin noin 70 koulutustapahtumaa, joihin osallistui lähes 700 henkilöä
Leiriläisillä oli käytössä päivittäin myös uimahalli. Avajaisparaati marssittiin Norjan puolelta ja paraatin ottivat vastaan muun muassa leiripäällikkö Juha Reinola Utsjoen VPK:sta ja Lapin pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Martti Soudunsaari. Koulutuksen lisäksi nuorille järjestettiin erilaisia kilpailuja ja suositut discot kahtena eri iltana. Leiripalokunta joutui tositoimiin kahdeksan sammutusmiehen voimin rakennuspalon sammuttamisessa Karigasniemellä, noin 100 kilometriä Utsjoelta. Oulun ja Lapin palokuntanuoret: Maailman pohjoisin leiri Utsjoella SPEKin Lapin ja Oulun alueyksiköt järjestivät yhdessä Utsjoen VPK:n kanssa Pohjois-Suomen ja Lapin läänin pelastusliittojen alueiden palokuntanuorten Luossa 2011 -leirin 4.—9.7.2011 Utsjoella. Tapahtumaan osallistui myös palokuntanuoria Itävallasta. Leirin aikana Lapin pelastuslaitoksen Utsjoen toimipistettä vahvistettiin kokoamalla leirin toimihenkilöistä leiripalokunta, jonka tehtävänä oli täydentää Utsjoen VPK:ta tarvittaessa. • Utsjoki tarjosi leirille hyvät puitteet ja ennen kaikkea hienot maisemat. Ohjelmassa oli 11 palokuntanuorten koulutusjärjestelmän mukaista kurssia ja kurssien päätteeksi järjestettiin taitomerkkikokeet. Leirille osallistui yhteensä 286 henkilöä, joista palokuntanuoria oli 200. LEIRIelämää Teksti Patrik Willberg Kuva Oskari Ervasti 38 Palokuntalainen • 42
Helsingissä 50-luvun alussa hankitut Myrskylintu-Volvot alkoivat kymmenen vuoden iässä olla tiensä päässä (ks. Kuorma-autojen tuonnin säännöstely purettiin aivan 1950-luvun lopussa ja henkilöautojen 1962. Palolaitokselle töihin tullut nuori insinööri Åke Grönmark saikin tehtäväkseen ryhtyä suunnittelemaan uutta autotyyppiä. Itäautoja Amerikkalaistyyppisten autojen valtakausi alkoi 1960-luvulla ja hankintojen osalta kesti viitisentoista vuotta. artikkeli Palokuntalainen 35). Palokuntiin autoja oli 1950-luvulla haalittu sieltä, mistä oli satuttu saamaan. Palokuntalainen • 42 39 Teksti Jarmo Turva Kuvat Hanna Raijas T uontisäännöstelyn loppumisen myötä autojen maahantuonti elpyi. Uusia maahantuontiyrityksiä perustettiin ja vanhat vahvistivat asemiaan. Myös jenkkiarmeijan ylijäämästä löytyneille alustoille rakennettiin paloautoja. Lisäksi 60-luvun alussa oli ensimmäinen palomiesten työtaistelu, joka antoi lisäpontta päällystön henkilöluvun lisäämiseen suhteessa miehistöön, jotta työtaistelun aikainen toiminta voitaisiin turvata. Eräs tuon ajan autokauppias kertoo, että 1960-luvun puolivälissä autoja ei tarvinnut myydä, vaan ne vietiin käsistä. Autoja kyllä maailmalla valmistettiin ja rahaakin hankintoihin olisi ollut, mutta ei ollut maahantuontia. Päättäjät olivat pohtineet palotoimen strategioita ja päätyneet esittämään henkilöstön vähentämistä ja raskaamman kaluston hankkimista. Tämä heijastui myös palotoimen autohankintoihin. Viranomaiset määräsivät tarkkaan, minkälaisia länsiautoja sai tuoda maahan. Yleisiä paloautomerkkejä olivat tuolloin Ford ja Volvo sekä nykyisin tuntematon Thames. Tulipalot pitäisi siis jatkossa sammuttaa vähemmällä väellä. Tuolloin alkoi amerikkalaisten autojen vahva valtakausi pelastustoimessa. Fargon Fargo-höökit ikäjärjestyksessä vanhimmasta uusimpaan.. Nyt alkoi olla saatavana muitakin merkkejä kuin itäautoja, vaikka niillä oli edelleen omat markkinansa. Uutena maahantuojana aloitti Berner Oy Chrysler-Plymouthin ryhmään kuuluvien merkkien myynnin. vuosi kymmen Sodan jälkeen Suomessa vallitsi autojen tuontisäännöstely. olisi saatu vapaasti, mutta palokuntiin ei niitä juurikaan hankittu. Palokuntalainen esittelee ilmiötä Helsingin vakinaisen palokunnan kalustohankintojen kautta
Sodan hävinneestä Sakasta ei saanut ostaa sotatarvikkeeksi käyvää kuorma-autoa. Nykyisin tarjouspyynnön kirjoittajat joutuvat näkemään uskomattoman vaivan saadakseen talliinsa juuri sen auton, jonka haluavat. Arne Berner toimi useamman hallituksen ministerinä sekä oli kaupunginhallituksen edustaja Helsingin kaupungin palolautakunnassa. Hänet valittiin eduskuntaan vuonna 1966. Itäautot eivät Suomen palokunnissa olleet koskaan suosittuja lukuun ottamatta muutamaa Volga-ambulanssia. 40 Palokuntalainen • 42 Fargo F800 nostolava. Politiikka vaikutti lähes kaikkeen. Hän oli myös merkittävä vapaamuurari. Fargoa myytiin ainoastaan lähinnä Kanadassa, Suomessa sekä joissakin Etelä-Amerikan maissa. Autot Berneriltä Berner Oy:n autojen maahantuonnista ryhtyi vastaamaan USA:ssa autoalan erikoiskoulutuksen hankkinut Arne Berner. Hän toimi aktiivisesti politiikassa ja järjesti Suomessa ensimmäisen amerikkalaistyyppisen vaalikampanjan. Sieltä Bernerin henkilökunta ajoi ne Herttoniemeen Bernerin korjaamolle, missä ne koottiin myyntikuntoon vielä ennen koritehtaalle siirtoa.. Ainutlaatuinen maailmassa. Siellä oli paloupseerien helppo asioida työajan ulkopuolellakin. Kuitenkin Unimog-maastoautoja hankittiin palokunnille useita kymmeniä. Ruotsalaiset Scania ja Volvo sekä suomalainen Sisu valtasivat markkinat 1970-luvun loppupuolelta lähtien. Näin ennen Autojen hankinta ennen nykyistä hankintalakia oli varsin villiä. Ennen kauppiaat tarjosivat pitkiä lounaita ja hankinta oli selvä. Berneriltä löytyi juuri palokunnan tarpeisiin sopiva kuorma-auton alusta Fargo F500. Bernerin myymälä toimi sopivasti korttelin päässä pääpaloasemasta. Uutuutena kaikille takapenkkiläisille paineilmalaitteet. Kyseessä oli amerikkalaisen Dodgen ”rebadged” eli uudelleen nimetty Englannissa ja Kanadassa valmistettu vientimalli. Joissakin maalaispalokunnissa rakennettiin Gaz-kuorma-auton pohjalle muutamia sammutusja säiliöautoja. Höökin kuskin työtila. Valtaosa valmistetuista Fargoista meni sotatarvikkeiksi Vietnamiin ja sinne ne jäivätkin. Samanlaisia autoja valmistettiin myös DeSoto-merkillä. Alustat tulivat raakileina ilman mitään katteita laivoilla Länsisatamaan. Mercedes-Benz yritettiin torpata merkkinä vetoamalla rauhansopimukseen
Kalusto purettiin takaa. Yhtäkkiä havaittiin, että öljy voi maailmasta loppua. Lisäksi dieselillä oli nokivasaran maine. Ne muodostivat ambulanssikaluston rungon samoin kun yhdeksän vuosina 1962—1971 hankittua D500-alustaa olivat paloautokaluston runko. Kokonaan niistä luovuttiin 1980-luvun alussa. Miehistön mielestä oli tärkeää saada nopeasti kelalta vettä kohteeseen. Tämän vuoksi alkuaikoina ensimmäiset Fargot palvelivat ruiskuautoina Myrskylintujen säilyessä hyökkäysautoina. Sen alustana oli Fargo CT 800 varustettuna V8-bensamoottorilla, joka kehitti 204 hv. Karua kyytiä 60-luvulla. Entistäkin raskaampi ja tehokkaampi hyökkäysautomalli teki ruiskuautot tarpeettomiksi. Myös muut autot hankittiin Berneriltä. Siksi bensamoottorilla varustettu Fargo oli hyvä vaihtoehto paloauton alustaksi. Fargo 100 ambulansseja ostettiin 1960-luvulla yhteensä yhdeksän. Väkivahva Fargo Fargon omapaino nousi edeltäjäänsä Myrskylintuun verrattuna yli tonnin ja kantavuus samassa suhteessa. Lisävesi ja muut tukitoimet jäivät 60-luvun alussa Fargolla saapuvan ruiskuauton miehistön tehtäväksi. Yleinen asennoituminen moottoriliikenteeseen muuttui hetkessä. Pieniruokaiset autot saavuttivat suosiota. Nostolava oli maailmassa ainutlaatuinen. Ambulanssikäyttöön ei löytynyt sopivaa Fargoa Townpanelmallin valmistuksen loputtua. Uutuutena paloautoissa asennettiin katolle paineilmatorvet aiemman sireenin tilalle. Palokuntalainen • 42 41 pu ja kiinteä välisekoittaja korista tapahtuvaa vaahtosammutusta varten. Nämä kaksi Fargo FK 1050-alustalle rakennettua autoa 2000 litran vesisäiliöineen olivat jo nykyaikaisen paloautotyypin esi-isät. Fargosta kuitenkin puuttui letkukelalta selvitettävä korkeapaineruisku. Tämä vaihdettiin vuoden 1967 aikana lakimuutoksen myötä kahteen siniseen. Niinpä oli siirryttävä muutamaksi vuodeksi Plymouth-henkilöautopohjaisiin ambulansseihin, luonnollisesti Berneriltä. Autossa oli Rubergin pumpFargo-tapis. Autojen hankinta ennen nykyistä hankintalakia oli varsin villiä.”. Sitä piti hehkuttaa ennen käynnistystä ja muutenkin dieselin kanssa pulaaminen oli sotkuista hommaa. Fargo toi kaupungin hälymaailmaan kokonaan uuden äänen. Autossa oli savutuuletin, jota ei muissa paloautoissa tuolloin ollut. Pumppu sijoitettiin painon tasaamiseksi nokalle. Fargo-paloautossa oli kokonaan uusi konsepti verrattuna aiempaan 30-luvulla kehitettyyn ruiskuautomalliin. Fargoa mainostettiinkin juuri voimalla. Tämä malli on tunnettu ”Chevy Van”-pakettiautotyypin esi-isänä. Lisäksi hankittiin henkilöautoja päällystölle. Fargo säilytti merkkinä kuitenkin suosionsa. Puu-pää korvasi nyt kaikille tutun nousevan ja laskevan ulinan. Kone tuotti riittävästi kierroksia, jotta 2800 litraa minuutissa tuottavaan pumppuun saatiin riittävä paine. Energiakriisi muutti kaiken Energiakriisi alkoi 1970-luvun alkupuolella. Se oli vesitykkeineen tuon ajan tapaan omavarainen, eikä tarvinnut erillistä ruiskuautoa vettä syöttämään. Fargo B300-malli tuli markkinoille vuonna 1976 ja niitä hankittiin ambulansseiksi neljä kappaletta. Moottoriurheilu kiellettiin, katuvaloja sammutettiin. Aluksi hälytysvalona oli yksi pyörivä punainen majakka keskellä kattoa. Erikoisautoja Hyökkäysautojen lisäksi hankittiin Helsinkiin 1960-luvulla myös Fargo-alustoille rakennetut pioneeriauto (-64) sekä nostolava-auto (-68). Diesel-moottori ei riittänyt matalan kierroslukunsa vuoksi pyörittämään tuon ajan pumppuja. Pian kaikki kuitenkin muuttui. Koneteho nousi suhteessa vielä enemmän. Fiatia mainostettiin sanoin: ”Millä sinä ajat, kun bensa maksaa markan litralta?” Bensasyöpöistä Fargoista oli tullut yhtäkkiä ongelma. Pioneeriautossa oli erikoisuutena tehokas generaattori sähköntuottoon sekä kompressori tilannepaikalla tapahtuvaa paineilmapullojen täyttöä varten. Vesija vaahtosäiliöitä voitiin suurentaa, enää jokaiseen tulipaloon ei tarvittu ruiskuautoa miehistöineen lisäveden selvittämiseen. Ensimmäiset diesel-moottorilla varustetut hyökkäysautot hankittiin 1974. Miehistölle tehtiin kunnollinen takapenkki ja ohjaamopuolen uutuutena olivat paineilmalaitteet jokaiselle takapenkkiläiselle valmiina istuimen selkänojassa. Tuon ajan mainoksissa Fargolla vedettiin jopa junaa ostajien vakuuttamiseksi
Yhdistelmäilmaisin ESMI COPTIR sisältää neljä eri ilmaisinelementtiä samassa ilmaisimessa. Ilmaisimet mittaavat palon käyttäytymistä usealla eri kriteerillä ja ne eivät anna erheellistä paloilmoitusta esimerkiksi pakokaasuista, hitsaamisesta eikä vesihöyrystä. Ilmaisin havaitsee oikeat tulipalot ja se erottaa ne luotettavasti erheellisistä tulipaloa muistuttavista ilmiöistä. 09 777 1500 /myynti Ruuhkavalossa on myös päiväja yömoodi. Kaikkiaan Helsingin vakinaisella palokunnalla Fargoja oli käytössä 26 kappaletta ambulanssit mukaan lukien. Suuntaus oli kaikkialla koko ajan suurempaan ja enemmän vettä sekä kalustoa kantavaan autoon. Fargo D500 aloitti kehityksen kohti yhä raskaampaa paloautotyyppiä Suomessa. Tämä 50 vuotta kestänyt kehitys on jatkunut aina aivan viime aikoihin asti. Integrointi mahdollistaa muun muassa eri paikkakunnilla sijaitsevien järjestelmien yhteen liittämisen ja hallinnan graafisten käyttöliittymien kautta. Valoa on saatavana sekä pystyettä vaaka-asennukseen. Toteutuvatko nykysuunnitelmat kahden miehen kevytyksiköistä koskaan. SM-Iines Kotkassa Voitto Nousiaisiin • Sarco Oy on kasvattanut tuoteperhettään uudella, pienellä LED-ruuhkavalolla. Valon runko on valmistettu korroosiota kestävästä alumiinista. Ruuhkavalon pituus on 125 mm, leveys 50 mm ja syvyys 21 mm. Suunniteltiinpa vielä 1970-luvun alussa kokonaan uusi, edullinen ja edistyksellinen korityö valtiolle hankittaviin paloautoihin nimenomaan Fordin, Fargon tai Internationalin alustoille. Käyttöjännite on 10— 32 V DC eli vaihtoehto esimerkiksi palokunnille, joissa on sekä 12 V:n että 24 V:n järjestelmän ajoneuvoja. ”Ässäksi ” ristitty ruuhkavalo on kotimainen, pienikokoinen, helppo asentaa ja sillä on R65 hyväksyntä. Nyt FX NET on saatavissa myös värinäytöllä. Ruuhkavalon LED-värivaihtoehdot ovat sininen, keltainen, punainen ja vihreä. COPTIRja PTIR-yhdistelmäilmaisimet on tarkoitettu tilojen jatkuva-aikaiseen palovalvontaan. Nähtäväksi jää, mihin asti tämä kehitys johtaa ja kääntyykö kalustokehityksen suunta päälaelleen. Johdonmukaisena tavoitteena on ollut päivystävän miehistön vähentäminen. Suomessa ilmapiiri muuttui yhä kielteisemmäksi isoja jenkkiautoja kohtaan. Sarco Oy: Ruuhkavalo Lisätietoja tuotteesta Sarco Oy, puh. 42 Palokuntalainen • 42 Viimeinen Fargo hankittiin 1976. Esmi FX NET -paloilmoittinjärjestelmä integroituu tarvittaessa Schneider-Electric Buildingsin rakennusautomaatiojärjestelmään, Esmikko-kulunvalvontan ja murtovalvontajärjestelmään sekä Pelcon kameravalvontajärjestelmään. Schneider Electric Buildings Finland Oy: Uusia paloilmoittimia markkinoille • Esmi FX NET on aktiivinen, ohjelmoitava ja analysoiva paloilmoitin, joka täyttää uusimpien standardien ja rakennustuotedirektiivin mukaisen CEmerkinnän vaatimukset. Valtakunnan tasolla jenkkipohjaisten paloautojen suosio oli koko 1960-luvun suurta. Se oli Fargo 200 pickup, jota käytettiin letkuautona. Optinen savuilmaisin tunnistaa savupartikkelit, lämpöilmaisin palon aiheuttamat lämpötilamuutokset, infrapuna liekki-ilmaisin mittaa liekeistä tulevaa IR-säteilyn tasoa tarkkaan määritellyillä valon aallonpituusalueilla ja häkäilmaisin mittaa haitallisia palokaasuja. Näin päättyi kymmenen vuotta kestänyt Fargon valtakausi. Merkkejä oli toki muitakin, Ford ehkä maaseudulla yleisimpänä. Uusi AP200 ilmaisinsarja tuo lisää ohjelmallisesti valittavia ominaisuuksia ja asiakashyötyjä paloturvallisuusratkaisuja suunnitteleville toteuttajille. Valon rungon saa tällä hetkellä joko mustana tai valkoisena, tulevaisuudessa muutkin värit ovat mahdollisia. Siksi järjestelmiä käytetään suurissa kohteissa, joissa ilmaisimien määrä voi kohota kymmeniin tuhansiin kappaleisiin. Uusi ääni kaupungissa vuonna -62, paineilmatorvi. Tuotteeseen on myös saatavana erillinen asennusjalka.. Loppu häämöttää Fargon valmistus lopetettiin vähitellen Vietnamin sodan loputtua. Huolimatta muiden merkkien menestyksestä Berner Oy lopetti kokonaan autojen maahantuonnin. Ympäristö-olosuhteiltaan vaikeiden tilojen suojaamiseen käytetään yhdistelmäilmaisimia, jotka käyttävät monikriteeritekniikkaa
Auton varustukseen kuuluu myös kuuden metrin kontti, jossa raskasta raivausvälineistöä on pakattuna 11:een rullakkoon. Kaksi käyttäjä pystyy kantamaan koko valaistusjärjestelmän ja se saadaan toimintakuntoon yhdessä minuutissa. Lamppu ja lampunkanta on kiinnitetty tuetulla nelinkertaisella jousijärjestelmällä. Autossa on Palfinger-kappaletavaranosturi jatkuvapyöritteisenä ja jibillä varustettuna. Aluevalaisin valaisee jopa 5000 m² alueen, työskentelyyn riittävä valaistusalue on 1000 m². Laitteen johdon pituus on 7 m + 3 m ja paino 8 kg. Se toimii myös työmaiden ja suurten kohteiden valaisimena. Viher-Vehmalta koukkulava Tampereelle • Evolution Profi 1 -aluevalaisinta voidaan käyttää kohdevalaistuksessa, esimerkiksi pelastuslaitoksen ja poliisin toiminnassa. Valo jakaantuu tasaisesti 360°. Hydraulikäyttöinen generaattori (30 kVa) on kiinteänä auton alustassa. TAMREX OY Tur vesuonkatu 7 TAMPERE Puh. Valaisimen teho on 1000 W, jännite 230 V / 50, sähkövirta: 4,5 A ja suojausluokka: IP 54. Suositukset liikuteltavalle virtalähteelle ovat 1,7 kVa invertteri tai 2,8 kVa generaattori. Hydraulikäyttöistä 13 700 kilon vinssiä on mahdollista käyttää auton edestä ja takaa. Lampun muoto ja rakenne mahdollistavat tehokkaan, lähes varjottoman ja häikäisemättömän valaisun. Powermoon aluevalaisin Lisätietoa: www.rauplan.fi. Purkukoura nosturiin kulkee auton helmalaatikossa. Scania-alustalle rakennettu auto sijoitetaan Lempäälän toimialueelle. Sen valoteho on 110 000 lm, johon energiaa kuluu 1 kW. Valaisin pystytetään patentoidun teräsvahvisteisen mekanismin avulla. (03) 3142 1500 Fax (03) 3142 1524 e -mail: tamrex@tamrex.fi Internet: www.tamrex.fi PALOLETKUT JA LETKUHUOLTO Barth letkuhuoltolaitteet Pesukoneet Testauslaitteet Kelauslaitteet Automatisoidut letkuhuoltolaitteistot Titan paloletkut Paloliittimet Sidontaholkit ja -langat • Paja Viher-Vehmas on toimittanut Tampereen aluepelastuslaitoksen käyttöön uuden Palift-koukkulavalaitteilla varustetun auton
Ilmapiirin merkitys on jo tunnustettu uudessa työturvallisuuslaissa, joka vaatii tarkkailemaan myös työympäristön psyykkistä ja sosiaalista turvallisuutta ja tarvittaessa puuttumaan esimerkiksi epäasialliseen kohteluun työpaikalla – voimakkaita negatiivisia tunteita herättävään tilanteeseen. Pitkään jatkuvat negatiiviset tunteet ovat suuri terveysriski, vaikka kroppa olisikin hyvin huollettu. M arkkinoinnissa ja viihteessä tunteita on hyödynnetty tehokkaasti, monella muulla työelämän saralla yritetään toimia vain järkiperustaisesti ottamatta huomioon tunteiden valtavaa voimaa. Neuvotteluissa positiivisia tunteita kokevat pystyvät ajattelemaan laaja-alaisesti ja löytämään molempia osapuolia tyydyttäviä ratkaisuja. Mitä enemmän tunteet pyritään sivuuttamaan tai väittämään, että ne eivät vaikuta päätöksentekoon tai toimintaan, sitä enemmän tunteet todennäköisesti vaikuttavat. Järki ja tunteet keskustelemaan Tunteita herättävät asiat ohittavat tarkkaavaisuuden suuntaamista säätelevät mekanismit, tunteet kaappaavat huomion. Negatiivisten tunteiden ilmaisua yritetään usein vältellä. Tunteiden tunnistaminen itsessä ja toisissa, omien tunteiden rakentava käsittely sekä toisten tunne-elämän empaattinen ymmärtäminen, tunneälykkyys, tukee keskimääräistä parempaa selviytymistä työssä ja elämässä. Tunteet vaikuttavat suorituskykyyn Positiiviset tunteet parantavat tiimin yhteistyötä, työpanosta ja vapaaehtoista ponnistelua yhteisten tavoitteiden hyväksi. Olennaista on kuitenkin se, miten niitä ilmaistaan. Avoimesti negatiivisista tunteista puhuminen helpottaa myös konfliktien käsittelyä. Tunteiden virrasta on vaikeaa saada kiinni, erityisesti silloin, kun kokemus ei ole kovin voimakas. 44 Palokuntalainen • 42 KUNNOSSA Minkälainen on oma tunneilmastosi työssä, kotona, palokunnassa. Rakentava ilmaisu voi olla hyvinkin hyödyllistä ja johtaa moniin myönteisiin tunnekoTunteet ovat jatkuvasti vaihtelevia, muuttuvia, niitä on monta päällekkäin ja niiden tunnistaminen on monesti vaikeaa. Yleisesti ottaen positiiviset tunteet lisäävät tehokkuutta ja hyvinvointia, negatiiviset tunteet kapeuttavat ajattelua, lisäävät stressihormonipitoisuuksia elimistössä ja heikentävät terveyttä. Tunteet pelissä kemuksiin. He herättävät myös luottamusta vastapuolessa ja varmistavat yhteistyön jatkumista. Negatiiviset tunteet lisäsivät sairastavuutta olosuhteista riippumatta. Tutkimusten mukaan negatiivisten tunteiden ilmaisu tiimissä parantaa yhteenkuuluvuutta, lojaalisuutta ja toisten tukemista sekä analyyttistä toimintaa. Tunteet ja terveys Nykyisen terveysvalistuksen valtakaudella tunteista on puhuttu vain vähän. Tutkijat ovat selvittäneet terveydentilan, elinolosuhteiden ja koettujen tunteiden välisiä yhteyksiä yli 140 maassa yli 150 000 ihmisen otoksella. Kuitenkin juuri tunteet selittävät ihmisten terveyttä paremmin kuin ulkoiset olosuhteet. Tukevatko tunteet toiminnan tuloksellisuutta. Huomioitko muiden tunteita ja huomaatko itse omat tunteesi. Tunteet selittivät ihmisten terveydentilaa jopa paremmin kuin ruoan ja juoman kaltaiset perustarpeet. Toisaalta tunne, jonka vallassa olet, ohjaa huomiotasi sen hetkisen mielentilasi
Palokuntalainen • 42 45 Työterveyspsykologi Anne Mallius mukaan, esimerkiksi peloissasi näet enemmän pelkoa herättäviä tekijöitä. Tunteet kertovat tavoitteissa edistymisestä – koemme negatiivisia tai positiivisia tunteita tuloksen mukaan. Tunteet ja tapahtumat tallentuvat yhdessä. Jos se taas tuottaa uusia näkökulmia ja oivalluksia, analysoinnista voi olla merkittävää hyötyä. Jos tunteet torjutaan, voi itse asiakin hävitä mielestä. Tämä vähentää tunteiden intensiteettiä ja antaa samalla arvokasta tietoa siitä, miksi tunne on herännyt, mitä se sinulle kertoo. Vihan voimaa voi käyttää asioiden selvittelyyn, Lähde Rantanen Jarkko: Tunteella! Voimaa tekemiseen. kunhan on sen verran rauhoittunut, että pystyy asiansa ilmaisemaan rakentavasti. Jokaisella tauolla puhe kiertyy huonosti oleviin asioihin, kaikki kokevat negatiivisia tunteita tavallista enemmän, energiataso ja työteho laskevat ja työstä saatava ilo ja tyydytys vähenevät. Tunteisiin liittyy jokin fysiologinen reaktio (esimerkiksi sykkeen kiihtyminen tai hidastuminen), tunteen ilmaisu (esimerkiksi ilme), omakohtainen tunnistettava kokemus ja jonkinlainen yllyke toimintaan (esimerkiksi vetäytyminen tilanteesta). Tunteilla on myös ajallinen ulottuvuus: esimerkiksi pelko kohdistuu tulevaan, ylpeys ja kiitollisuus syntyvät jo tapahtuneen pohjalta. Hyvin voimakkaiden tunteiden keskellä järkevä ajattelu ei onnistu, mikä johtuu aivojen eri osien energian ja hapen saannin muutoksista. Tunteiden tukahduttaminen nostaa verenpainetta, altistaa sydänsairauksille ja heikentää vastustuskykyä. Talentum2011. Hallitsematon tunnepurkaus, kuten vihan purkaminen kiukuttelemalla tai raivoamalla, ei edistä tunteiden rakentavaa käsittelyä ja vihan hallintaa jatkossa. Mieliala on pidempiaikainen taipumus kokea tiettyä tunnetta yhä uudelleen (esimerkiksi surullisuus ja alakulo menetyksen jälkeen). Tunteet säätelevät energiatasoa: innostus lisää sitä huikeasti, häpeä taas lamaannuttaa. ”Olen vihainen koska tunnen, että minua kohdeltiin tässä asiassa väärin, ja haluan nyt saada selvityksen päätöksen perusteista.” Tarkoitus ei ole myöskään jäädä vellomaan tunteisiin tai puhua niistä lakkaamatta. Kirjasta löytyvät tutkimusviitteet ja kattava lähdeluettelo. Tunteita tietoisesti tarkastelemalla, analysoimalla niitä, tunteet ja järki aivoissa alkavat keskustella keskenään. Jatkuva negatiivisten tunteiden märehtiminen vain pahentaa tilannetta. Mitä tunteet ovat?. Märehtiminen on hyödytöntä, jos se ei edistä ajattelua ja vie asioita eteenpäin. Pysyvää taipumusta kokea erityisen paljon jotakin tunnetta kutsutaan persoonallisuuden piirteeksi (esimerkiksi jatkuvasti hyväntuulinen ihminen). Tämä tulee esille usein työyhteisöissä, joissa koetaan tyytymättömyyttä, mutta ei löydetä keinoja ottaa asioita rakentavasti esille. Lopulta jo työhön menon ajatteleminen saa aikaan väsymystä ja ahdistuneisuutta. Tunteilla tarkoitetaan lyhytkestoisia reaktioita. Tunteita ei kannata kuitenkaan yrittää hallita työntämällä niitä pois mielestään. Rauhoittuminen tunnetusti selvittää ajatuksia. Tunteet kertovat asioiden tärkeysjärjestyksistä ja suuntaavat tarvittaessa nopeasti huomiota. Jos pystyy tunnistamaan, mikä suuttumuksen oikein aiheuttikaan, on jo rakentavan käsittelyn alussa. Lisäksi tunteiden estäminen vie paljon energiaa ja voi heikentää ajatteluja muistitoimintoja. Ne syntyvät nopeasti ja häipyvät nopeasti. Vihainen syyttää yleensä vihastaan muita, mutta taustalla saattaa olla muutakin. Parempi on vaikka laskea vanhan neuvon mukaan kymmeneen tai keskittyä hengittämiseen kunnes pahin on mennyt ohi
Rajauksen tarkoituksena on saada lukija miettimään esitettyjä tilanteita ja valmistautumaan niihin. Nopeus onkin sovitettava sen mukaan. Artikkelin suositukset ja ohjeet on pelkistämisen vuoksi laadittu imperatiiviin eli käskymuotoon. Ajoneuvojen hankinta ja ylläpito Teksti Pekka Koivunen Kuvat Palokuntalainen-lehti / Jarno Joensuu, Pekka Koivunen, Pekka Myllymäki, Maria Salo, Kalle Suomi Tämän artikkelin tuottamiseen ovat osallistunut kirjoittajan lisäksi asiantuntijana hälytysajon kouluttaja, paloesimies Jarno Joensuu. Pelastusajoneuvoja moneen lähtöön 3. Hälytysajo käytännössä 5. Liikennetilanteisiin vaikuttavat hälytysajoneuvon kuljettajan ajokäyttäytymisen lisäksi muiden tielläliikkujien ajokäyttäytyminen, tien kunto, näkemäolosuhteet, valaistusolosuhteet, säätila, ajokeli yms. Pelastusajoneuvo – ei mikä tahansa auto 2. Häly tysajo Hälytysajo on aina ainutkertainen tapahtuma. Hälytysajoneuvon kuljettajan on syytä varautua myös muihin mahdollisiin ajotilanteisiin, kuten esimerkiksi hälytysajoon ruuhkatilanteissa tai vaikkapa useampikaistaisella kadulla tai moottoritiellä. Suojatien eteen pysähtyneiden autojen ohittaminen on aina huolellisesti otettava erityistilanne. Osaa, näe, näy ja kuulu – ota rauhallisesti!” käytännössä Taajama-ajo Hälytysajo taajamassa vaatii kuljettajalta ja esimieheltä jatkuvaa liikennetilanteen tarkkailua. Kahta täysin samanlaista hälytysajoa ei ole. Liikenteenohjaus 6. Pysähtymistä suositellaan. Kiitokset Satakunnan pelastuslaitokselle kaluston käytöstä kuvauksissa. Etäisyydet edellä oleviin ajoneuvoihin voivat taajama-ajossa olla hyvinkin lyhyitä. Hälytysajo säädösten valossa 4. Taajamassa ohittamisessa pitää aina ottaa huomioon vastaantulevien lisäksi vasemmalta mahdollisesti eteen kääntyvät. Tämä hälytysajoartikkel i on rajattu käsittelemään muutamia yleisimpiä hälytysajossa esille tulevia tilanteita. 46 Palokuntalainen • 42 PALOKUNTA JA LIIKENNE 4/6 Palokunta ja liikenne -artikkelisarjan osat 1. Hälytysajotaktiikka. Hälytysajoneuvon nopeus on asetettava sellaiseksi, että pysähtyminen on kaikissa tilanteissa mahdollista. Suojatietä ei tule ajaa vauhdilla läpi ellei jalankulkijoiden reaktioista voi olla varma. Yhtä kiveen hakattua totuutta eri tilanteisiin ei ole
Äänimerkinantolaitteiden kuuluvuus maantieajossa on heikkoa. Maantiellä ohittamisessa pitää aina ottaa huomioon vastaantulevien lisäksi vasemmalta mahdollisesti eteen kääntyvät. Hälytysajoneuvon nopeus on asetettava sellaiseksi, että pysähtyminen on kaikissa tilanteissa mahdollista. Maantieajo Myös hälytysajo taajaman ulkopuolella vaatii kuljettajalta ja esimieheltä jatkuvaa liikennetilanteen tarkkailua. Kuitenkin huonoissa näkemäolosuhteissa hälytyslaitteiden käyttö on perusteltua.. maatalousliittymiä tulee tarkkailla. Palokuntalainen • 42 47 Hälytysajo käytännössä Häly tysajo Liikennevaloissa punaista päin ajaminen oikealle käännyttäessä on melko riskitöntä, kun se tehdään vasta kun vasemmalta tulevat ovat reagoineet. Siksi on tärkeää, että ajolinja valitaan siten, että varmistetaan oman ajoneuvon näkyminen ohitettavan taustapeilissä. Risteyksen ylittäminen punaisten palaessa on aina suuririskinen toimenpide, jossa tunkeutuminen risteysalueelle tulee tehdä madellen ja samalla varmistaen, että vihreää ajavat reagoivat. Ajamalla normaaliajoa vältät monta sekaannusta. Tarvittaessa on pysähdyttävä. Erityisesti pieniä sivuteiden ja ns. Jos et aio tai voi ajaa yli tiekohtaisen rajoitusnopeuden, kytke hälytyslaitteet pois päältä. Saavutettavassa autossa äänimerkki kuuluu yleensä vasta aivan tuntumassa
Kukaan ei ole reagoinut. Ohjeita hälytysajoneuvon kuljettajalle:. Etene seuraavaan vaiheeseen vasta, kun kaikki osalliset ovat reagoineet! Hälytysajon ajatusmalli: Aja vaiheittain – seuraa muiden reagointeja! PALOKUNTA JA LIIKENNE 4/6 Kaikki ovat reagoineet. • Näe liikennetilannekuva edessä ja takana. Seuraa reagointeja! Ei reagoinut. Reagoinut. Onko näköpiirissäsi (seuraavassa liikennetilanteen vaiheessa) oleva reagoinut eli havainnut sinut ja ryhtynyt väistämään tai muuhun havaittavaan muutokseen vai ei reagoinut. • Rauhoitu ja keskity turvalliseen hälytysajoon – unohda hetkeksi kaikki muu. • Kuulu – muista kuitenkin, että sinua ei aina kuulla vaikka käytät äänimerkkiä. Havainnoi! Tarkkaile erityisesti vasemmalta mahdollisesti päätielle kääntyviä. Havainnoi tilanteen kehittymistä mahdollisimman kauas. 48 Palokuntalainen • 42 • Osaa, näe, näy ja kuulu – ota rauhallisesti! • Osaa autosi, liikennesäännöt, reitti ja hälytysajotaktiikka. • Näy mahdollisimman pitkälle eteen ja taakse. Ennakoi tulevat tilanteet
• Autoradio ja soittimet on pidettävä pois päältä hälytysajon aikana. Palokuntalainen • 42 49 Näy! Näytä selvästi ajolinjoillasi ja ajokäyttäytymiselläsi, että tässä tulee hälytysajoneuvo. • 25 prosenttia yli rajoitusnopeuden hyvissä olosuhteissa on hyvä pitää maksimina. • Varmista, että sinulla on hälytysajoon sopivat jalkineet. Seuraa muiden reagointia. Näe! Ajolinjat ovat tärkeitä Hälytysajo käytännössä Valitse ajolinjasi niin, että sinut nähdään. • Navigointi on hyvä jättää esimiehen tehtäväksi. Valitse hyvissä näkemäolosuhteissa ajolinjaksi oman kaistasi keskiviivan tuntuma tai jopa niin, että autosi vasemmat renkaat ovat keskiviivan vasemmalla puolella. • Pidä nopeus kohtuullisena. • Esimies avustaa havainnoinnissa, mutta ei tee ajamiseen liittyviä päätöksiä. • Varo nopeuseroja! • Muista tavallista ajoa nopeamman vauhdin yllättävän pienet vaikutukset kokonaisajoaikaan.. Älä piiloudu isojen ajoneuvojen taa. • Turvavyön käyttöpakko on ehdoton myös hälytysajossa. • Takapenkkiläiset eivät saa häiritä kommenteillaan hälytysajoa. • Anna vieressä istuvan hoitaa viestiliikenne. • Kypärän käyttö ajaessa on näkemäriski, tupakointi suurta typeryyttä. ..ja niin että sinä näet! Tässä et näy etkä näe! • Turvallisuus ennen kaikkea! • Harjoittele kaikilla niillä hälytysajoneuvoilla, joilla ehkä joudut ajamaan. • Parityöskentely on tehokasta. Vaihda ajolinjasi rauhallisesti. Näin varmistat että näyt niin kohtaaville kuin ohitettavien taustapeileissä. Ole ”pehmeän aggressiivinen”. • Tilannenopeus on kaiken a ja o
Linja B on riskittömin. 50 Palokuntalainen • 42 Ajolinja on aina valittava tilanteen ja tulevan kääntymissuunnan mukaan. Rekisteröi muiden tielläliikkujien reagoinnit sinuun. Näytä ajoissa, miten ohitat risteykseen pysähtyvät.” A B C. Vähennä aina nopeutta saapuessasi risteykseen. Havainnoi koko risteysaluetta kaikkine tuloväylineen. PALOKUNTA JA LIIKENNE 4/6 Risteysajossa suurimmat riskit Sokkokulmien ajaminen ei missään tapauksessa kuulu hälytysajoon. Risteysajo Näytä ajoissa, miten ohitat risteykseen pysähtyvät! Ohita varoen risteyksissä! >> Varmista, että risteyksessä ohittettavat ovat reagoineet ennen kuin ohitat. Tässä tilanteessa tulosuuntasi on hyvin epänormaali jonon keskimmäisen näkökulmasta. Ennen risteyksen ylittämistä, varmista, että risteävällä ajoradalla ajavat ovat reagoineet. Lähesty risteystä aina lievä epäily mielessä varsinkin, jos risteystä lähestyy muita ajoneuvoja. Ota liikennevalo-, tasa-arvoiset, kolmioja stop-risteykset varman päälle ja vaikka madellen
Varmista myös, että risteäviltä suunnilta tulevat ovat reagoineet. Ennen ylitystä varmistu, että kaikki ovat reagoineet. Ajaminen risteykseen Aja risteykseen tarvittaessa vaikka madellen. Aja risteyksen keskelle keula ajokaistasi reunaan. Käänny ja etene, kun kohtaavalla kaistalla olevat ovat reagoineet. Ota liikennevalo-, tasa-arvoiset, kolmioja stopristeykset varman päälle ja vaikka madellen.”. Palokuntalainen • 42 51 Hälytysajo käytännössä Kääntyminen risteyksessä vasemmalle Kääntyessä seuraa kaikkia näköpiirissäsi olevia kohtaavia ajoneuvoja
Päättämätön. Ohittaminen risteysaluetta lähestyttäessä ja risteysalueella. Suojatien eteen pysähtyneen ohittaminen. Tielläliikkuja voi tehdä arvaamattomia liikkeitä havaitessaan hälytysajoneuvon. Vaaran paikat 52 Palokuntalainen • 42 Ajatuksias i hälytysajosta otetaan vastaan osoitteessa toimitus@ palokuntalaine n.fi.. Kuvissa hälytysajoneuvon kuljettajille valitettavan tuttuja kuljettajatyyppejä. Äkillinen ajolinjan vaihto tai äkkijarrutus ovat näistä yleisimpiä. Huolimaton. PALOKUNTA JA LIIKENNE 4/6 Kokematon. Poukkoileva. Hevoset ja muut eläimet voivat säikähtää hälytysääniä ja käyttäytyä arvaamattomasti
Palokuntalainen • 42 53 Hälytysajo käytännössä Kauko-, lisäja sumuvalot Hälytysvalot ja pysäköintivalot Pelkät hälytysvalot Hälytysvalot, pysäköintivalot ja hätävilkut Kaukovalot Lähivalot Esimerkkejä erilaisista valokytkennöistä Valitse valosi harkiten Kolonna-ajo Kolonna-ajossa hälytysajoneuvot ajavat tiukassa letkassa, jossa kuitenkin letkan nopeus ja ajoneuvojen välit on mitoitettava siten, että turvallinen hidastaminen ja pysähtyminen äkillisessä tilanteessa on mahdollista. Väli ei saa olla liian pitkä, koska tällöin on mahdollista, että muut tiellä liikkujat ja erityisesti sivuteiltä tulevat kiinnittävät huomion vain saattajaautoon ja jättävät saatettavan hälytysajoneuvon huomaamatta. Kolonna-ajon etuna on yksittäisajoa parempi havaittavuus ja liikennetilanteen selkeys muille tienkäyttäjille. Useimmiten tuo hitain on säiliötai nostolava-auto. Letkassa, saattaen Saattoajon tarkoituksena on turvata saatettavan ajoneuvon turvallinen, nopea ja tasainen kulku. Etäisyys saatettavaan pitää olla riittävä turvallisen hidastamisen ja pysäyttämisen varmistamiseksi. Kolonna-ajon nopeus on enintään hitaimman ajoneuvon hälytysajonopeus. Saattoajo Saattoautolla tarkoitetaan esimerkiksi ambulanssin edellä kohti sairaalaa menevää hälytysajoneuvoa (usein lääkäriauto). Tulossa toukokuussa: DVD HÄLYTYSAJO KÄYTÄNNÖSSÄ 100 kuvaa ja kaaviota! Tiedustelut: toimitus@palokuntalainen.fi. Risteysalueilla saattaja voi tarvittaessa varoittaa ja blokata risteyksen liikennettä etukäteen, kunnes saatettava on saapunut risteykseen. Saattoajossa kuljettajan pitää ottaa huomioon normaalin hälytysajon lisäksi myös takana tuleva toinen hälytysajoneuvo
Ei hädässä olevaa ihmistä kiinnosta, milloin vettä alkaa tulla suihkuputkesta. Päälinja on kuitenkin säilynyt. Häntä kiinnostaa se, sammuuko palo mahdollisimman pienin seuraamuksin vai ei. 54 Palokuntalainen • 42 O hje tuntuu lukiessa varsin tutulta, koska ei se ole paljonkaan edeltäjäänsä nähden muuttunut. Seuraamuksilla tarkoitetaan vahinkoja. Toinen vanha sanonta kuuluu, että palokunta tulee aina liian myöhään, ja sen turvin voi tehdä melkein mitä tahansa. Uutta on se, että tapahtumaketjun alkupäähän on lisätty hälyttämiseen kuluva aika, mikä tietenkin on loogisesti oikein siitä huolimatta, että hälyttämistoiminnot on erotettu omaksi hallinnonhaaraksi. Odotettiin alan uusimman tiedon ja tekniikan ennakkoluulotonta hyödyntämistä ja odotettiin alan perinteellisesti jähmettyneiden ajattelumallien uudelleenarviointia. Aina voi syyttää olosuhteita, voi puhua työn arvaamattomuudesta ja yllättävästä vaikeudesta ja vaikka mistä, kunhan ei tarvitse puhua oman tuotoksen laadusta, ei ainakaan Rohkeus loppui kesken Toimintavalmiusohjeen uudistuksesta odotettiin uudenlaista analyyttistä otetta. Mitataan aikaa, ei toiminnan laatua Pelastustyön laatua on vaikea arvioida ja erityisen vaikea mitata. Toimintavalmiusohjeen laatijat ovat toki ottaneet mukaan ketjun loppupäähän myös tiedusteluun ja alkuselvityksiin kuluvan ajan. Odotettiin turhaan. Ellei laatua mitata, sen saantiinkaan ei välttämättä ole takeita, koska laadun tuottamiseen ei ole virikkeitä. Edelleen ajatukset pyörivät asemapaikalla olevien taikka siihen kokoontuvien sammuttajien siirtymisessä kohteeseen, olkoonkin, että vaihtoehto on nyt sallittu. Asiakasta eli hädässä olevaa ihmistä ei kiinnosta tippaakaan, mihin aika kuluu, siitä kun hänen hätäsoittonsa vastataan siihen saakka, kun hän saa apua. Joitain termejä on määritetty uudelleen, ja uusi pelastuslaki on tuonut uusia pykäliä, joihin voidaan viitata. Teksti Silvio Hjelt Kuvitus Anna Broholm Toimintavalmiusohjeen uudistus jäi puolitiehen. Vanha teollisuusviisaus sanoo, että sen saa minkä mittaa. Vahingoista ja niiden huomioinnista uusikin ohje vaikenee. Asiakkaan kannalta keskeisin asia on kuitenkin jäänyt kesken
05 680 7700 | Fax 05 680 7750 info@teknosafe.fi | www.teknosafe.fi TURVALLISUUTESI varmistamiseksi IS G -L Ä M PÖ K A M ER A T Todellinen lämpötilan mittausalue +1000°C asti | Huippuresoluutio | ICE-kuvanparannus Tammed Oy on 1991 perustettu ensihoitoja ensiaputarvikkeiden tukkuliike, jonka valikoimasta löytyy toimivat ratkaisut vaativiinkin kohteisiin. Tällainen määritelmä saattaa merkittävästi haitata suunnittelua, ellei suunnittelevalla taholla riitä rohkeutta poiketa ohjeen määrittelyistä. Koska pelastusala on julkisuudesta vetäytyvää, salassapitovelvollisuuksiin vetoavaa toimintaa, se ei jää edes julkisen huomion riepoteltavaksi. Määritelmät uusiksi, mutta muuttuuko mikään – oikeasti Määrittelyistä voidaan saivarrella vaikka kuinka, mutta sellainen on turhaa, ellei määritelmillä ole käytännön vaikutusta mihinkään. brillaattorit • Happimaskit ja -palkeet • Ensihoitoreput ja -laukut • CAT-kiristyssiteet • Asherman-siteet • Rankalaudat ja tukikaulurit Ammattilaisten valinta OIKEAT VÄLINEET JOKA LÄHTÖÖN OIKEAT VÄLINEET JOKA LÄHTÖÖN PL 298 • 33101 Tampere • (03) 2606 530 www.tammed.. On olemassa nykyaikaisia sammutusjärjestelmiä, jotka toimivat yhden – kahden henkilön voimin ja jotka riittävän aikaisessa vaiheessa oikeassa kohteessa saattavat ratkaisevasti vaikuttaa vahinkokehitykseen. Kaiken kehityksen äitinä on oman tuotoksen ennakkoluuloton tarkastelu ja ellei omaa tuotosta tarvitse tarkastella, tarkastelu jää sattuman varaan. Muutama ohjeen määritelmä kuitenkin pistää silmään. Ei liene pelastuslain 34 § aivan näin tarkoittanut. Tällä seikalla saattaa kuitenkin olla vakava vaikutus yksikönjohtajavastuun jälkiselvittelyssä, jos huonosti käy. Pelastustyön johtaja on ohjeen mukaan viranomaisen määräämä tai ennakkoon sovittu onnettomuuskohteessa toimintaa johtava henkilö. Kun uusi ohje juhlavasti kohdassa 1 puhuu tehokkaasta pelastustoiminnasta, olisi ollut toivottavaa, että työn tehokkuutta eli pelastustyön varsinaista lopputulosta olisi yritetty edes jollain tavalla arvioida. Vakavampi asia on se, että pelastusryhmän vahvuudeksi on määritetty johtaja plus vähintään kolme muuta henkilöä. Jos ohjeen mieslukua käytetään jonkinlaisena määräävänä mitoitustekijänä, niin pienen voiman pikaisen iskun teho saattaa jäädä hallinnollisista muodollisuuksista kiinni. Oliko se ohjeen laatijoiden tietoinen tarkoitus vai pelkästään rohkeuden puutetta. On huvittavaa todeta, että mies sankoruiskuineen ei ole yksikkö, ellei hän saa fillaria alleen, vähän samalla tavalla kuin jokseenkin 100 prosentin varmuudella tuleva laaja öljyvuoto Suomenlahdella ei ole onnettomuus, koska se ei ole ennalta arvaamaton (ainoastaan ajankohdasta lienee epäselvyyttä). • De. Ei hädässä olevaa ihmistä kiinnosta, milloin vettä alkaa tulla suihkuputkesta.”. mittareita vastaan. Teknosafe Oy Sauramonkuja 1, 55800 Imatra Puh. Vastaavanlainen toinenkin pommi on jo ennestään rakennettu uuteen pelastuslakiin, joten yksikönjohtajien tulee olla tässä valppaina ja tapauskohtaisesti aina vaatia viranomaisen nimenomaista määräystä. Hyvä ajatus, mutta jäi hieman puolitiehen, koska esimerkiksi ad-hoc -periaatteella kuljettajan viereen istahtanut sopimuspalokunnan yksikönjohtaja ei ilman ennalta laadittua vuorojärjestelyä sisälly toimintavalmiusohjeen määritelmään, ellei viranomainen anna erityistä määräystä
Toimintavalmiusajat Toimintavalmiusaikojen määrittelyssä on tapahtunut lievä muutos. Hyvä niin. Ainoa kysymysmerkki tulee kohdassa missä todetaan, että pelastuslaitos voi korottaa riskiruudun riskiluokkaa, jos siihen on perusteet. Olisi ehkä ollut viisasta määritellä kiireellisyys eskaloituvan vahingonkehityksen perusteella eikä tyhjentävän luettelon muodossa. Lähetetyt ehdotukset liitteineen ovat julkisia. Tehokkaan pelastustoiminnan alkamishetki on jossain määrin veteen piirretty viiva. Ohjeesta edelleen puuttuu sanan ”tarkoituksenmukainen” avaus. Kun toimintavalmiusaika päättyy ainakin näennäisesti tarkkaan ajankohtaan, niin lähtöajalla on merkitystä lähinnä suunnittelun kannalta. Vapaamuotoiset innovaatioehdotukset lähetetään Palosuojelurahastolle kirjallisesti 31.1.2012 mennessä osoitteella: Palosuojelurahasto, PL 26, 00023 Valtioneuvosto Palkinnonsaaja julkistetaan rahaston 70-vuotisjuhlaseminaarissa 10.4.2012. Samoin puuttuu sen asian tunnustaminen, että esimerkiksi sopimuspalokunnan yksikkö ei ole yksikkö ennen kuin sen miehistö on sekä hälytetty että saapunut jonnekin ja että yksikön hälyttäminen sopimuspalokuntien osalta aina edellyttää henkilöiden hälyttämistä. Jos perusteet on, niin luokkaa tietenkin pitää korottaa! Uusi toimintavalmiusohje tunnustaa selkeästi sen, että riskit voivat vaihdella esimerkiksi aikatekijöiden mukaan ja että toimintavalmiutta vastaavasti voidaan sovittaa sen mukaisesti. Pimeässä tallissa seisovan ajoneuvon hälyttäminen tuottaa äärimmäisen harvoin toivotun lopputuloksen. Hälyttämisessä tutut kaavat – hyvässä ja pahassa Tarkoituksenmukaisten yksiköiden hälyttäminen on määritetty siten kuin laki määrää. Tämä seikka olisi voinut olla toimintavalmiusohjeen laatijoiden mielessä sen sijaan, että lakitekstiä suoraan lainattaisiin. Listan huonoja puolia on se, että mielikuvituksen puuttuessa jokin merkittäväkin tapahtuma saattaa jäädä määritelmän ulkopuolelle. Tämä vastaa arkitodellisuutta ja mahdollistaa käytettävissä olevien resurssien optimaalisen hyödyntämisen, vaikka suunnitteluun tulee varata hieman enemmän aikaa. Henkilöstön hälyttäminen on edelleen hajanaista, vajavaista ja osittain toiminnaltaan kyseenalaisten järjestelyiden varassa. Toimintavalmiusohjeessa olisi ollut pienen muistutuksen paikka. Ei-matemaatikoille ohjeen liitteenä on asiaa valaiseva kaavioesitys. Uudet ajat ovat matemaattisen ynnäyksen tulos. Meillä tsunamin todennäköisyys on pieni, mutta kyllä vedenpinta saattaa tuulen tai padon murtumisen takia pikaisesti nousta yllättäviin korkeuksiin ja tuuli saattaa muutenkin aiheuttaa pikaisten toimenpiteiden tarvetta. Liitteeseen on kirjattu joitakin eri palokuntamuotojen lähtöaikojakin. Kaikki oikeudet innovaatioon ja sen hyödyntämiseen säilyvät innovaation tekijöillä.. Ohje määrittää tarkasti, mitä tarkoitetaan kiireellisillä onnettomuuksilla. Riskiluokkahan määrittää millaisia voimia alueella tarvitaan ja mitä enemmän luokitus perustuu faktoihin, sen pienempi on riski, että suunnitelmat ovat pahasti pielessä. Riskiruutuajattelu Riskiruutuajattelu ja sen laskentamalli on aiempaa kehittyneempi ja antaa saatujen ennakkotietojen mukaan riittävän hyvän arvion suunnittelun pohjaksi. Rahapalkinnon suuruus on yhteensä enintään 30 000 euroa. Palkinnon tarkoitus on kannustaa yrityksiä, yhteisöjä, pelastusalan henkilöstöä ja yksityisiä henkilöitä kehittämään uusia, tehokkaampia ja turvallisempia laitteita, toimintatapoja ja työmenetelmiä sekä parantaa pelastusalan näkyvyyttä ja arvostusta yhteiskunnassa. Perinteisessä sammutustyössä se tarkoittanee, että PALOSUOJELURAHASTON 70-VUOTISJUHLAVUODEN INNOVAATIOPALKINTO Palosuojelurahaston innovaatiopalkinto jaetaan vuosittain tunnustuksena pelastustoimeen kohdistuneesta ansiokkaasta innovaatiosta. Sopimuspalokuntalaisten hälyttämistä on erillisessä sisäasiainministeriön työryhmässä ansiokkaasti pohdittu (kirjoittaja on työryhmän jäsenenä jäävi itse arvioimaan tulosta), mutta raportti ei ole toistaiseksi johtanut minkäänlaisiin konkreettisiin toimenpiteisiin. Ehdotuksia palkittavista voivat tehdä kaikki yksityiset henkilöt, työryhmät ja yhteisöt. Innovaatio voi olla laite, työmenetelmä, toimintatapa tai muu vastaava uusi keksintö, joka edistää tai tehostaa pelastuslaitoksen tai palokunnan toimintaa tai onnettomuuksien ehkäisyyn kohdistuvaa työtä
Riskiluokissa I…II ei ole tapahtunut todellisia muutoksia, mutta III…IV luokissa on. Jotta näin ei kävisi, edellytetään toimintojen suunnittelijoilta sitä rohkeutta, jota ohjeen laatijoilta ilmeisesti puuttui. IV-luokassa on filosofiakin muuttunut. Palokuntalainen • 42 57 vettä tulee suihkuputkesta. Tältä osin olisin toivonut ohjeelta parempaa tulevaisuuteen tähtäävää silmää. On uskallettava mielikuvituksen keinoin poiketa ohjeen kirjaimesta. Kun syrjäseudulla asuva hädässä oleva asiakas saattoi, ainakin muodollisesti, jäädä odottamaan yhteiskunnan tarjoamia pelastustoimen palveluita epämääräisen ajan – leikillisesti esimerkiksi periaatteella: ”Sopiiko että tullaan ensi torstaina, kun muutenkin olisi kyläänne asiaa?” – niin uusi ohje tuo sillekin raamit. Aktiivinen voisi jopa tiedustella järjestelyistä etukäteen. Ohje muun muassa tunnustaa sen, että normaalit päivittäiset rutiinit eivät välttämättä riitä. Ohjeesta on jäänyt puuttumaan teknisten välineiden tuomat muutokset muun muassa savusukellustarpeen osalta. Järjestely kuvaa perinteistä, vanhan ajan sopimuspalokunnan toimintaa, jolloin kohteeseen tultiin suoraan sieltä missä kukin sattui olemaan eikä välttämättä poikettu tallin kautta. III-luokassa aikavaatimus on kiristynyt ja jää nähtäväksi, mitä se tuo käytännössä mukanaan. Ellei toimintaa kyetä 40 minuutissa aloittamaan, on suunniteltava korvaavat järjestelyt. Pelastuslaitoksia velvoitetaan huomioimaan hyvin harvoin sattuvien suuronnettomuuksien mahdollisuutta ja varautumaan poikkeuksellisiin tilanteisiin. Ohje, josta on heti tarvetta poiketa, ei ole ajan hermoilla eikä kaikin puolin onnistunut. Koska uusi ohje edellyttää Pronto-tietojen analysointia, niin voidaan olettaa, että kyseinen ajankohta on sellainen, josta tulee tehdä ilmoitus tai ainakin merkitä johonkin myöhempää tarvetta varten. Uusi ohje edustaa täten tehokkuutta edistävää realismia, olkoonkin että suunnittelutarve tältä osin hieman kasvaa. Voidaan olettaa, että tämä suunnitteluvelvoite ilmenee jo etukäteen eikä vasta onnettomuuden satuttua. Aika näyttää miten kirjaus tehdään. Koska ohjeessa on käytetty konditionaalimuotoja, lienevät siinä mainitut ajat ja vahvuudet edelleen lähinnä suuntaviivoja eikä sitovaa ohjeistusta, joten tulkintojen kynnys saattaa olla melko matala. Uusi ohje yrittää saada ryhtiä hunningolle päässeeseen varautumisjärjestelyyn.”. Hajautettu lähtö Uutta ja järkeenkäypää ajattelua ohjeesta löytyy muodostelmien muodostuksessa. Missä määrin tämä varautuminen ulottuu myös sopimuspalokuntiin ja missä määrin asia otetaan esimerkiksi palokuntasopimuksissa huomioon, jää vielä nähtäväksi. Määrittämällä vahvuuksia ja ominaisuuksia, joiden saavuttaminen vie aikaa, on riski, että menetetään ”yhden miehen ratkaisujen” tuomia etuja vahingonkehityksen aikaisen katkaisemisen osalta. Varautuminen Uusi ohje yrittää saada ryhtiä hunningolle päässeeseen varautumisjärjestelyyn. Ohje ei kerro korvaavien järjestelyiden laadusta taikka muodosta, mutta nyt syrjäseutuasukas ainakin tietää, mihin tulee varautua. Enää ei vaadita, että yksikön kaikki kohteeseen tulevat henkilöt istuvat matkan aikana samassa ajoneuvossa. Alalla on syytä puolin ja toisin tiedostaa, että kun sopimuspalokunta lupaa lähteä 10 minuutissa vahvuudella 1+4, niin se ei välttämättä merkitse, että kyseinen vahvuus on käytettävissä koko ajan myös silloin, kun toiminta jatkuu vaikkapa kaksi viikkoa yhtä soittoa
Sopimuspalokuntatoiminta tunnetummaksi Graafikko Anna Broholm on valmistellut liiton toimeksiannosta sopimuspalokuntatoiminnan tiedotusmateriaalin. Juhlaseminaari ja yleiskokous Forssassa 5.11.2011 Liiton 10-vuotisjuhlavuoden päättää juhlaseminaari Forssassa. Meistä itsestämme ainakin osittain riippuu se, kääntyykö kehitys alaspäin kohti sopimuspalokuntajärjestelmän romahtamista vai johtaako kehitys ylöspäin kohti sopimuspalokuntajärjestelmän vahvistumista. Paikkakunnilla, joissa sopimuspalokunta huolehtii valmiuspalokuntana kaikista pelastustehtävistä, kansalaiset tuntevat yleensä oman palokunnan. Silti tarvetta sopimuspalokuntatoiminnasta tiedottamiseen löytyy – useinkaan ihmiset eivät tunne koko sopimuspalokuntajärjestelmää ja sen tunnuslukuja. Olemme sopimuspalokunnissa monella tavalla tienhaarassa. Strategia esitellään liiton yleiskokouksessa Forssassa. Uskomme, että erilaisissa yhteyksissä annettu oikea tieto mahdollistaa myös jäsenhankinnan paremman onnistumisen. Mitään estettä ei ole sille, että strategiaa Strategiatyöllä tulevaisuus haltuun ryhtyvät toteuttamaan ja tukemaan myös muut pelastustoimen tahot. Olemme lähteneet kehittämään ja tekemään tiedotusmateriaalia siitä syystä, ettei käsityksemme mukaan sopimuspalokuntatoimintaa tunnetta läheskään riittävästi. Seminaarissa kuullaan asiantuntijoiden puheenvuoroja työryhmän valmistelemasta toimintavalmiusohjeesta. Tällaista strategiatyötä tehdään ensimmäistä kertaa – lopputulos ei varmasti ole täydellinen. 58 Palokuntalainen • 42 VILLIMIES Villimies Isto Kujala Suomen Sopimuspalokuntien Liiton syyskokous 13.11.2010 Lappeenrannassa hyväksyi liiton hallituksen esityksen sopimuspalokuntastrategian 2020 valmistelusta ja valmistelutyön periaatteista. Se valmistui 13.10.2011. Tehty työ kuvaa niitä kehittymishaasteita, joita koko järjestelmällä on – yksittäisillä sopimuspalokunnilla ja Suomen Sopimuspalokuntien Liitolla. Strategian toteutuminen vaatii sitä, että saamme koko sopimuspalokuntakentän mukaan kehitystyöhön. Ensimmäisessä vaiheessa liittomme hallituksen jäsenet koekäyttävät materiaalin. Samalla Forssassa pidetään liiton yleiskokous. Heidän palautteidensa perusteella pakettia hiotaan lopulliseen muotoonsa ja ensi vuoden alusta materiaali jaetaan kaikille sopimuspalokunnille käytettäväksi. Vuonna 2018 aloitetaan seuraavan strategiajakson valmistelu. Jaetun diasarjan mukana tulee myös ohje, joka helpottaa materiaalin käyttöä. Edettäessä kohti vuotta 2020 tarkastelemme tehtyä työtä tarkastelupisteissä ja tarvittaessa strategiaa hiotaan paremmaksi. Tervetuloa seminaariin ja kokoukseen!. Tätä työtä on nyt tehty liiton hallituksessa ja erillisessä työryhmässä. Aiheesta on mahdollista käydä myös keskustelua. Samalla voidaan tehdä myös turvallisuuskoulutusta
www.physio-control.fi KUN JOKAINEN HETKI ON RATKAISEVA LIFEPAK ® MONITORI/DEFIBRILLAATTORI Toivotamme LUCAS ® 2 tervetulleeksi tuoteperheeseemme tuoreimmat tiedot: www.tulimeri.fi. Lisätietoja saat Physio-Control myyntiedustajalta tai asiakaspalvelusta numerosta: 020 728 1200 LISÄTIETOJA TUOTTEISTAMME LÖYDÄT KOTISIVUILTAMME! Medtronic Physio-Control on alansa johtava tuotteiden kehittäjä, joilla hoidetaan ja tarkkaillaan potilaita äkillisissä tilanteissa kun jokainen hetki on ratkaiseva
SPEK, räddningsförbunden, räddningsverken, olika entreprenörspersoner, brandkårsföreningarna… I takt med samhällets förändring har även behoven att ändra utbildningens innehåll ökat. Bristen på enhetschefer inom avtalsbrandkårerna är verklighet. Kommunförbundets vice verkställande direktör Timo Kietäväinen kom under våren med initiativet att kostnaderna för avtalsbrandkårernas utbildning i sin helhet skulle överföras på staten, och det initivet bör fortsättningsvis hållas framme i diskussionen. Inrikesministeriets räddningsavdelning står åter inför en stor uppgift. I Finland finns det 732 brandkårer som verkar på avtalsbasis. För att uppnå alarmeringsduglighet är man tvungen att genomgå en läromängd där en 60 timmars kurs har föregåtts av tiotals timmar av introduktion. Likaså Finlands Avtalsbrandkårers Förbunds verksamhetsledare Isto Kujalas initiativ om att grunda statens brandskola för att koordinera och utveckla utbildningen av avtalspersonal. Förra året fick de ta emot 195 nyblivna enhetschefer. Uppgiften är inte enkel eftersom åsikterna om utbildningen av den framtida räddningspersonalen går rätt mycket isär i det kommunala räddningsväsendets olika kretsar. 60 Palokuntalainen • 42 BRANDKÅRISTEN LEDARE Chefredaktör Pekka Koivunen Räddningsbranschens utbildning har såväl på yrkessom på avtalssidan under de senaste tjugo åren bibehållits rätt likadan både till sin struktur och till sitt innehåll. De finns många stora frågor att lösa: utbildningens innehåll, hälsovårdsreformens inverkan på räddningsmannautbildningen, antalet utbildade, behovet att sänka de utexaminerades ålder, språkfrågorna, kostnadsfördelningen mellan stat och kommun, fortbildningen av den åldrande personalen, och så vidare. Vi lever i ett samhälle som i mångt och mycket avviker från det som rådde vid 1990-talets början och därför måste man även inom utbildningen ta steget in i nutiden och vidare mot morgondagen. Behöver en fullvuxen person som släcker skogsbrand eller fungerar som ”mannen vid grenstycket” knappa hundra timmars närvaro vid övningar och annan utbildning. Man vågar inte ens försöka gissa sig till antalet rökdykningskompetenta enhetschefer. Även om det nuvarande utbildningssystemet rätt väl har tjänat det i ständig förändring varande räddningsväsendet så har det nu levat ut sin tid. Hur skall man skapa ett utbildningssystem som bättre betjänar Finlands 22 räddningsverk. Man borde klassificera alarmeringsdugligheten så att alla är med i klassificeringen – även yrkespersonerna. På yrkessidan är planeringen av reformen igång. Frågan är befogad särskilt inom områden med liten befolkning, där det inte finns många att välja bland och där potentiella brandkårister även har annat att syssla med. Utbildning ges av olika instanser och kvaliteten är inte alltid den bästa möjliga. På avtalssidan utgör utbildningens splittring ett stort problem. Det är dags för en utbildningsreform Behöver en fullvuxen person som släcker skogsbrand eller fungerar som ”mannen vid grenstycket” knappa hundra timmars närvaro vid övningar och annan utbildning?”. En per fyra brandkårer! Antalet funktionsdugliga och alarmeringsbara enhetschefer minskar för varje år. Man kan således förstå planerna på att sänka kraven på alarmeringsduglighet i jämförelse med de nuvarande
Innan Ekenäs FBK grundades var det enda brandskyddet i staden Ekenäs Allmänna Brandkår, som bestod av knapphändig utrustning samt ett fåtal av staden utsedda invånare, som ryckte ut vid eldsvådor. Initiativet till kårens grundande togs av köpmännen och handelsmännen i staden, som ville effektivera brandskyddet i staden. Det exakta datumet för det första mötet finns tyvärr inte bevarat, men i en av kårens historiker berättar en medlem som närvarade vid mötet att det var ”på höstsommaren, då rönnens bär voro röda.” Protokollet från följande möte, då man bestämde kårens stadgar och utsåg dess första befäl, finns dock bevarat. Det har varit ett speciellt år för kåren ur flera synvinklar; förutom kårens jubileum arrangerade man det populära evenemanget Gamla Brandbilars Dag för 10:nde året i rad. Gamla Brandbilars dag i Stallörsparken. Text Johan Lindlöf Foto Magnus Jansson och Harri Kaunisranta. Ekenäs FBK 140 år E kenäs FBK bildades 1871 och är därmed den sjunde äldsta brandkåren i Finland. Ovan några av kårens hedersmedlemmar samt befäl. Palokuntalainen • 42 61 I augusti firade en av landets äldsta, fortfarande fungerande, brandkårer jubileum då Ekenäs FBK:fyllde 140 år. FBKn strävade till att öva och förbättra sina kunskaper, samt att med egna medel skaffa utrustning för verksamheten. Det är daterat den 22 september 1871 och detta datum firas ännu idag som kårens årsdag. Paradmottagning på 140-års jubileumet
Tidigare under sommaren, närmare bestämt den 2 juli, var det dags för ett annat jubileum. första delvårdsuppdrag – man bör känna sina gränser. Kransnedläggning på gravgården vid jubileumet. 62 Palokuntalainen • 42 BRANDKÅRISTEN Utöver släckningsarbetet har brandkåren genom tiderna haft en betydelsefull roll i Ekenäs och föreningen är idag den näst äldsta aktiva i staden. Ekenäs FBK:s specialisering på RVR är ovanligt inom Västra Nylands Räddningsverks område, där endast två kårer bedriver RVR-verksamhet. Kåren hade en egen sångkör och musikavdelning och ordnade ofta teaterkvällar. 140 år av verksamhet kräver dock en stor förmåga att ständigt anpassa sig efter dagens krav. Kåren har i många avseenden varit banbrytande inom området, bl.a. Man har valt att inte delta i t.ex. Den lastväxlarenhet med flera containers som man använder för verksamheten är antagligen landets största RVR-enhet. Den frivilliga brandkårsverksamheten möter i dag hela tiden nya utmaningar och samhället ställer krav på verksamheten och dess medlemmar. Alarmavdelningen är placerad i Ekenäs brandstation tillsammans med den ordinarie styrkan, och man bemannar en släckningsbil, en tankbil samt en RVR-enhet. Dagen inleddes med kransnerläggning vid forna kårchefers och andra betydande medlemmars gravar på begravningsplatsen En parad med kårens alla avdelningar representerade, marscherade genom staden till Stallörsparken, där allmänheten fick ta del av släckningsuppdrag från olika tidsepoker. har man låtit certifiera personer för att leda RVR-uppdrag. I dag fungerar Ekenäs FBK som en avtalsbrandkår i Västra Nylands Räddningsverk. Även Ystads FBC från Sverige fanns representerade. Ekenäs FBK:s alarmavdelning. Då gick nämligen det populära veteranbrandbilsevenemanget Gamla Brandbilars dag av stapeln för 10: året i rad. Verksamheten är ett resultat av det mångåriga samarbetet med Ystads FBC, Sveriges äldsta brandkår, och initiativet till RVR-specialisering togs av kårchefen Roger Roos samt dåvarande ordföranden Anders Bäckman för över 10 år sedan. Före kvällsfesten hölls ännu mottagning på bryggerigården. Nämnvärt är att kårens äldsta medlem, Yngve Holmberg, 96 år, uppmärksammades för sina 80 år som kårmedlem. Kåren fungerade i många år som arrangör av allehanda sociala tillställningar som bl.a. Tidigare har evenemanget ordnats vid kårens egen samlingslokal, men jubileet till ära hade man detta år flyttat till Stallörsparken. Den frivilliga brandkårsverksamheten möter i dag hela tiden nya utmaningar och samhället ställer krav på verksamheten och dess medlemmar.”. Ekenäs FBK är dock ett exempel på att frivillig brandkårsverksamhet har behövts och behövs garanterat i många år ännu. Musikavdelningen upphörde för länge sen, men instrumenten pryder fortfarande väggarna i kårens samlingslokal. Kvällens stora jubileumsfest med drygt 130 inbjudna bjöd på mat, dryck, premieringar och senare även uppskattad dans. dans, teater, läsaftnar och bingokvällar. Man förevisade inför en stor publik hur släckningsarbetet utvecklats under åren, allt från sekelskiftets handsprutor till modern rökdykning. Ekenäs FBK:s 140-års jubileum firades den 27 augusti. Den mångåriga koordinatorn och projektdragaren Pekka Kaunisranta utnämndes till kårens hedersmedlem under evenemanget, i strålande solsken och med ett 40-tal gamla brandbilar som inramning
Materialet blev färdigt 13.10.2011. Trots det finns det även där behov av att informera om avtalsbrandkårsverksamheten – ofta känner man inte till avtalsbrandkårssystemet eller dess nyckeltal. På många sätt står vi inom avtalsbrandkårerna inför ett vägskäl. Arbetet har utförts inom Förbundets styrelse och i en separat arbetsgrupp. Det kommer även att finnas plats för diskussion. Välkomna till seminariet och till mötet!. Då man går mot år 2020 kommer man att vid särskilda tidpunkter granska det arbete som gjorts och vid behov slipar man vidare på strategin. Vi har utvecklat och producerat informationsmaterialet av den orsaken att vi anser att avtalsbandkårsverksamheten inte är ens närapå så känd som den borde vara. Med presentationen kommer det även instruktioner som underlättar användningen. Det arbete som gjorts avspeglar de utvecklingutmaningar som finns inbyggda i systemet – i de enskilda avtalsbrandkårerna och i Finlands AvtalsGenom strategiarbete tar man grepp om framtiden brandkårers Förbund. Vi tror att om man i olika sammanhang ger korrekt information så erbjuds även möjligheter till bl.a. Avtalsbrandkårsverksamheten måste bli bättre känd På uppdrag av Finlands Avtalsbrandkårers Förbund har grafiker Anna Broholm tagit fram material som informerar om avtalsbrandkårsverksamheten. På basen av deras respons finslipas paketet till sin slutliga form och från nästa års början distribueras materialet så att det kan användas av alla avtalsbrandkårer. Samtidigt kan man även ge säkerhetsutbildning. Jubileumsseminariet och det allmänna mötet i Forssa 5.11.2011 Förbundets 10-årsjubileumsår avslutas med ett festseminarium i Forssa. Det beror åtminstone delvis på oss själva om utvecklingen skall vrida sig nedåt mot avtalsbrandkårssystemets sammanbrott eller om utvecklingen skall peka uppåt mot en förstärkning av systemet. Det är nu första gången man gör ett sådant strategiarbete och slutresultatet blir säkert inte genast alldeles fullkomligt. På orter där en avtalsbrandkår i egenskap av beredskapsbrandkår har hand om alla räddningsuppdrag känner medborgarna i allmänhet den egna brandkåren. Palokuntalainen • 42 63 VILDMANNEN Vildmannen Isto Kujala Vid Finlands Avtalsbrandkårers Förbunds höstmöte 13.11.2010 i Villmanstrand godkände man förbundsstyrelsens förslag om att göra upp en avtalsbrandkårsstrategi 2020 samt principerna för arbetet. Det finns ingenting som hindrar även andra instanser inom räddningsväsendet från att börja förverkliga och stöda strategin. Strategin kommer att presenteras vid Förbundets allmänna möte i Forssa. en bättre medlemsrekrytering. År 2018 inleder man beredningen av följande strategiperiod. I det första skedet kommer våra styrelsemedlemmar att använda materialet på prov. Samtidigt håller man i Forssa Förbundets allmänna möte. Vid seminariet uttalar sig sakkunniga sig om det nya förslag till aktionsberedskapsinstruktion som en arbetsgrupp sammanställt. Ett förverkligande av strategin kräver att vi får hela avtalsbrandkårsfältet med i utvecklingsarbetet
Ei voi olla totta LEHTEMME TÄYTTÄÄ VUOTTA 10 HUOM! Ensi vuonna 6+1 numeroa! TULOSSA MUHKEA JUHLALEHTI JOULUKUUSSA!. Kuvan tunnus on ollut teipattuna hälytysajoneuvossa jo jonkin aikaa. Vihjeenä ollut pienoismalli Kuopion torinseudusta ja kuvan henkilön virkaasematunnuksetkaan olkapäillä eivät johdattaneet ketään vastaamaan oikein. Mikä yksikkö. Toimituskunta palkitsee itsensä vähintään etelänmatkalla. Mistä on kyse. Vastaukset osoitteeseen: toimitus@palokuntalainen.fi • Eipä olisi Letkut solmussa -palstan toimituskunta uskonut, että kuva-arvoitus voi olla noin vaikea. 64 Palokuntalainen • 42 Kuvaarvoitus • Paljon puhutut uudet tunnukset tekevät tuloaan. Kyseessä ei ollut Pentti Partanen, OlliPekka Ojanen eikä nuori Timo Soini armeijan perinnehuoneessa, vaan vastikään eläköitynyt Pohjois-Savon pelastusjohtaja Jorma Westerholm
Palokuntalainen 10 vuotta – muhkea juhlalehti Liikenteenohjaus ja paljon muuta... Palokuntalainen • 42 65 ENSI NUMEROSSA: www.palokuntalainen.fi TILAA PALOKUNTALAINEN! Palokuntalainen numero 43 ilmestyy 31.12.2011. TURVALLISUUSMESSUT Tampereella 5.–7.9.2012 Lähetä juttusi Anna palaa! -palstalle, osoitteeseen: toimitus@palokuntalainen.fi Onnittelut: • Anjalan VPK:lle tuplavoitosta Vipu-kilpailuissa! • 150-vuotiaalle Helsingin pelastuslaitokselle! • Ensimmäiselle Stadin brankkarille Juha Tarvaiselle!. Persoona Päivi Räsänen Erikoiset keikat Hankinnat II “Yksi zeta sopii uuteen tunnukseen ihan hyvin, eikä kukaan huomaa mitään.” Sammutustyökurssia odotellessa..
Asematyrkky provosoi palomiehiä seksuaaliseen toimintaan. Miesvaltainen palokunta on toki osannut hoitaa työpaikkasäpinänsä ennenkin ja asemille on laahattu naisia erilaisilla statuksilla. Keikkailua enemmän palomies työskentelee kuitenkin asemalla. Pelehtiminen oirehtii erikoisesti: Mies ja nainen ylläpitävät suhdetta, mutta kolmatta osapuolta haittaa. Pelehtiminen on toki kivaa, mutta kaikkien mukaan se ei sovi asemalle. Tämä on työpaikka, eikä Hamlet-ravintolan baaritiski, eräskin puolustautuu. Mutta sekin porukka on olemassa, joka mieluummin hekumoi kuin antaa sorvin laulaa kiivaammin. Niin pitääkin, mutta riittääkö sujuva toiminta keikalla täyttämään kriteerit työyhteisön hyvinvoinnista ja työviihtyvyydestä. Muu työyhteisö jakautuu, syntyy kuppikuntia. Ennen naisten kuvaan astumista pohdittiin sitä, miten sosiaalitilat ja muu toiminta järjesteltäisiin siten, että heidän työrauhansa säilyisi miesten ahdistelulta. Vai olisiko mahdollista, että palokuntaankin on eksynyt henkilö, jonka arvot kyseenalaistavat asemalemmen?. Onko se pelkkä asemalempi vai kenties pitempikestoisempikin. Käyttäytyminen etsii äärirajoja, ja toisten mielestä asematyrkyn sietäisi saada siitä nappaskenkää juuri sille alueelle, jota hänen punttisalilla käyttämänsä vaate peittää huonosti. Uusi aalto on tuonut palokuntiin kattavan otannan naissukupuolta. Jotkut heistä käyttävät asetelmaa härskisti hyväkseen. Pientä, mutta sinnikästä osaa alati suurenevassa naishaaremissa edustaa asematyrkky, tuo seksin ylipapitar, joka iskee kiinni limppuun. Työmaasäpinästä on tehty tutkimuksiakin. Töissä puoliso saa enemmän huomiota kuin tavallisena työkaverina saisi, mikä näkyy viimeistään miehistömessissä, vaikkapa tv-iltana oman rakkaan intiimissä syleilyssä. Toiset tykkäävät, toiset eivät. Alallamme paljon käytetty toteamus on, että keikat kyllä hoituvat eikä työn laatu kärsi, tapahtuipa asemalla mitä tahansa. Hän istuu helposti miesvoittoiseen työyhteisöön, sillä hän on olemukseltaan reipas ja ymmärtää vaivatta kaksimielisiä ja rasvaisiakin juttuja. Mikäs sen kivempaa, kun lempiväisten roolia ei tarvitse vaihtaa ollenkaan, riittää kun vaihtaa työvaatteet. On siis edelleenkin palokuntia, joissa puolisot voivat työskennellä samalla asemalla ja samassa työvuorossa. On kuitenkin syytä muistaa, että työmaapano ei ole yksin palokunnan synti, vaan perseet heiluvat ammattialasta riippumatta. Kun asemasäpinää esiintyy, on se omiaan aiheuttamaan uteliaisuutta, kateutta ja epäilyjä. Mutta tämä kirjoitus onkin omistettu kiivaalle naisarmeijavähemmistön jermulle, asematyrkylle. Mutta kohta panokset kovenevat ja homma alkaa edetä kuin kuuluisassa Hamletissa. Palomies on ihmeissään, hänen toimivaltaansa on kajottu ja hänen roolinsa on varastettu. Asiantuntijat sanovat, että työroolissa on käyttäydyttävä työn mukaisesti, siihen ei kuulu intiimien tunteiden osoittaminen. Lähes puolet saavat työpaikkasäpinästä lisää puhtia töihinsä. Ne, joiden järki ja varsi eivät seiso, saattavat vaivautua ja pohtia asematyrkyn palokuntaan tulon motiiveja. Ei ehkä yksin naisista, vaan asemalla pelehtimisestä. Naisten rantautuminen paloasemille on tehnyt sen – palomiehet ahdistuvat naisista. Palokunnan karski ja maskuliininen yhteisö leimaa asemakuhertelusta hämmentyneen helposti kateelliseksi – miksipä muuksikaan. Kukaan ei ajatellut, että ahdistelua voisi tapahtua toisinkin päin. Puheet menevät vesirajan alapuolelle ja kohta siellä seilaa jo kädetkin. Suuret tunteet aiheuttavat suurta hämminkiä ja asettavat lempiväiset erityisasemaan. Sukupuolieron tasoittuminen on tuonut asemille myös pariskunnat. 66 Palokuntalainen • 42 Hätätilareportteri Marko Partanen Asemalempi polttaa sillat Mikäs sen kivempaa, kun lempiväisten roolia ei tarvitse vaihtaa ollenkaan, riittää kun vaihtaa työvaatteet.” Tänään se on totta. Asematyrkky ei kunnioita tulipalomachoa, vaan kouraisee tätä krampinomaisesti kiveksistä. Kiivas testostereonikimppu on saanut röyhkeän kilpailijansa. Ja jos tyrkky nyt itkee, että sitä itseänsä ne miehetkin ovat joka paikkaan tökkimässä, niin hän on täysin oikeassa. Asiasta noussut keskustelu osoittaa, että asemalempi hämmentää
02 634 3800 www.peravaunutaloviitala.fi • info@peravaunutaloviitala.fi Perävaunuja joka lähtöön. 02 634 3800 www.peravaunutaloviitala.fi • info@peravaunutaloviitala.fi Perävaunuja joka lähtöön Perävaunutalo Viitala Ky Tehtaantie 12, 29630 Pomarkku • Puh. Perävaunutalo Viitala Ky Tehtaantie 12, 29630 Pomarkku • Puh