Vuosikerta: 7 numeroa 46 € www.palokuntalainen.fi tai tilaukset@palokuntalainen.fi 32 39 PÄÄKIRJOITUS 5 PELASTUSYLIJOHTAJAN TERVEISET 7 PÄIVÄN POLTTAVAT 8 KIPINÄT 10 • Päivä paloasemalla • Kasvo Ari Jalonen • Juhlia ja palkintoja ERIKOISET KEIKAT 26 TOSI TAUTINEN KEIKKA 32 LÄMPÖKAMERAMIES 38 PERSOONA 39 • Päivi Räsänen PUNAINEN TORI 42 HARRI KNIHTI 1967—2011 45 KOULUTUSUUDISTUS 48 VILLIMIES 50 HANKINNAT 51 • OSA 2/2 PUKUASETUS 54 TOSI TAUTINEN KEIKKA PERSOONA PÄIVI RÄSÄNEN Valoa syksyn pimeyteen! 1000 W HQI Metalli-Halidi -valaisin nopea ja helppo pystyttää valoteho 110 000 lumenia!! (käyttäen vain 1 kW energiaa) valaisee jopa 5000 m 2 Lue lisää osoitteessa: tai soita (02) 273 1800 www.rauplan.com PALLOVALAISIN. TILAA OMA LEHTESI NYT! Palokuntalainen on seitsemän kertaa vuodessa ilmestyvä pelastusalan ilmiöihin, tapahtumiin, henkilöihin ja uutisiin keskittyvä erikoislehti. Tilaa painava lukupaketti ja tiedä mitä alalla tapahtuu
Facebookissa olemme jo, ja myös siellä tulee tapahtumaan kehitystä. Ilmestymiskertojen lukumäärän kasvusta ja uudesta arvonlisäverosta johtuen lehden vuosikerran hinta on vastedes 46 euroa. Myöhemmin tarkastellaan erilaisia sammutusautoja käyttäjien silmin. Ollikainen • Ilmoitukset ilmoitukset@palokuntalainen.fi, Maria Salo, puh. rek. vuosikerta • Aikakauslehtien liiton jäsen • Toimitus toimitus@palokuntalainen.fi • Päätoimittaja Pekka Koivunen, puh. Helmikuussa kentän käyttäjien ääntä kuullaan johtoautoista. 66 68 PALOKUNTALAINEN 10 VUOTTA 56 YRITTÄJIEN ODOTUKSIA JA UHKAKUVIA 58 KALUSTOKULMA 61 • Veho • Kulmala • Colly • Luovutukset KUNNOSSA 66 PALOKUNTA JA LIIKENNE 5/6 68 • Liikenteenohjaus SSPL HISTORIIKKI 72 BRANDKÅRISTEN 75 ENSI NUMEROSSA 79 LETKUT SOLMUSSA 79 MARKO PARTASEN PALOPUHE 82 51 KUNNOSSA JO 5 VUOTTA PALOKUNTA JA LIIKENNE 5/6 • Liikenteenohjaus • Palokuntalainen-Brandkåristen ilmestyy vuoden 2012 aikana seitsemän kertaa. Kevään aikana avataan uudet sivut, joissa palvelukirjo on paljon nykyistä laajempi. Liity faniksi ja lue uusimmat tiedotteet. Palokuntalainen kehittää myös sähköistä puoltaan. 43 • 30.12.2011 ISSN 1798-2685 Vuosikerta: 7 numeroa 46 € www.palokuntalainen.fi tai tilaukset@palokuntalainen.fi Palokuntalainen on myös facebookissa. Turvallista vuotta 2012! Palokuntalainen – Brandkåristen 2012 Seitsemän lehteä hintaan 46 euroa. Palokuntalainen • 43 3 Pelastusalan erikoislehti • 10. Lehden sisältöä kehitetään entistä enemmän lukijoiden toiveiden mukaiseksi. Tieteellisen tarkkoihin testeihin emme kuitenkaan lähde, vaan testaajamme ovat ammattipalomiehiä ja kokenutta sopimushenkilöstöä, joiden mielipiteet ja käyttökokemukset haluamme tuoda esille kaikille alalla toimiville. Kaivattu testaustoiminta alkaa jälleen muutaman vuoden tauon jälkeen. Itsenäinen ja riippumaton Palokuntalainen jatkaa tuttua linjaansa vahvana pelastusalan vaikuttajana. Tästä veron osuus on yhdeksän prosenttia. 040 501 8721 • Toimitussihteeri Anne Mallius • Toimittajat Silvio Hjelt, Isto Kujala ja Marko Partanen • Ohjeistamispäällikkö H. 0400 504 678 • Taitto Anna Broholm, PieniSuuri Idea • Paino Satakunnan Painotuote Oy, Kokemäki • Kustantaja Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja, Postinrannantie 3 B, 29630 Pomarkku, Y2242549-9, Alv. • www.palokuntalainen.fi • Palaute sähköpostitse toimitus@palokuntalainen.fi Päätoimittaja Pekka Koivunen Toimittaja Isto Kujala Toimittaja Silvio Hjelt Toimittaja Marko Partanen Toimitussihteeri Anne Mallius Taitto Anna Broholm Ilmoitukset Maria Salo No
Meille Dafo:ssa, tuotekehittely on jatkuva prosessi, sillä haasteet palo – ja pelastustyössä muuttuvat. Holmatro pelastustyökalujen markkinajohtajana, hallitsee tuotekehityksen ja innovatiivisuuden vastuun. Päivittäisessä työssä pelastajan on kohdattava uudet materiaalit, uudet mallit ja uudet teknologiat, oli kysymyksessä tieliikenneonnettomuus, rakennus – tai luonnonkatastrofi. Dafo on mukana muutoksessa kehittämällä uusia tuotteita ja tuomalla uusia ratkaisuja markkinoille. DAFO OY l Puutarhatie 22 C l 01300 Vantaa l Finland l Tel +358 10 666 5120 l Fax +358 10 666 5139 l info@dafo.fi l www.dafo.fi rescue tools for professionals h e ll o d e s ig n .e u Dafo toivottaa kaikille asiakkailleen ja yhteistyökumppaneilleen hyvää uutta vuotta!
Konservatiiviseksi mielletty pelastusala muuttuu nykyisin jatkuvasti. Tämän päivän ammattipalokunta on melkein samanlainen kuin se oli vuonna 2004. Palokuntalainen • 43 5 Päätoimittaja Pekka Koivunen Muutos lähenee Nyt ravistelun kohteeksi tulevat pelastusalan pyhät perusteet.” Pelastustoimen alueellistaminen on suurempi muutos kuin vielä kymmenen vuotta sitten ounasteltiin. Nyt ravistelun kohteeksi tulevat pelastusalan pyhät perusteet. Uudet muodostelmat, johtamisjärjestelmän muutokset, eri palokuntamuotojen työnjaon kehittyminen, uudet menetelmät, uudet tunnukset, hätäkeskusuudistuksen vaikutukset viestiliikenteeseen, uudistuva koulutusjärjestelmä, uudistuva ensihoito… Uudistusten lista on loputon. Sopimuspalokunnissa viime vuosien muutokset ovat olleet rajumpia kuin ammattipuolella. Yhteydenpito naapuripalokuntiin on aivan toisella tolalla kuin ennen alueellistamista. Sen sijaan operatiivisella puolella ei odotettu tapahtuvan mitään erityistä. Elämää ja onnettomuuksia on väestökeskusten ulkopuolellakin. Uutta on, että muutokset alkavat entistä enemmän ulottua ruohonjuuritasolle niin ammattikuin sopimuspalokunnissakin. Sopimuspalokunnat ovat myös saaneet lisää tehtäviä. Kaupunkikeskusten ammattipäällystö on sen sijaan kokenut tajunnan räjäyttävän elämyksen. Uusia tehtäviä miehistölle on tullut tarkastusja valistustoiminnasta. Jokainen meistä joutuu ennen pitkää ottamaan kehitykseen kantaa.. Ja siellä on myös oikeita palokuntia, jotka pelastavat ja sammuttavat. Ammattipalokuntien ruohonjuuritasolla muutokset ovatkin olleet melko pieniä. Olemme tilanteessa, jossa pelastustoimen hallinnolliset ja taloudelliset asiat ovat jonkinlaisessa ojennuksessa. Tänään sopimuspalokuntien henkilöstö tuntee toisensa ja toistensa tavat paljon aiempaa paremmin. Miehistön keski-ikä on noussut, mutta hälytyskelpoisen henkilöstön määrä on vähentynyt. Varusteet ja kalusto ovat hieman kehittyneet. Muutos tunkee haalarin läpi iholle. Henkilöstön määrä on pysynyt pääpiirteittäin samalla tasolla vain miehistön keski-ikä on selkeästi noussut. Palokunnat tekevät yhteistyötä niin harjoituksissa kuin hälytyksissäkin. Tämän ammattipäällystö on havainnut ja kokenut, koska päivystysalueet ovat laajentuneet ja yhteydenpito muihin palokuntiin on lisääntynyt. Päivärutiinit ovat samat ja koulutuksen sisältö on pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta ennallaan. Uudistusten vaikutukset näkyvät lähivuosina jokaisen palomiehen ja sammutusmiehen arjessa. Vuosituhannen alussa oli tiedossa, että pelastustoimen hallinto ja talous kokevat vallankumouksen
• TIUKKAA ASIAA • TERÄVIÄ MIELIPITEITÄ • PERUSTELTUJA NÄKÖKULMIA • • LAAJOJA REPPAREITA • AJANKOHTAISIA UUTISIA • PALOKUNTALAINEN -lehti Tilaukset: tilaukset@palokuntalainen.fi tai osoitteessa www.palokuntalainen.fi (sis. Palokuntalainen on seitsemän kertaa vuodessa ilmestyvä pelastusalan ilmiöihin, tapahtumiin, henkilöihin ja uutisiin keskittyvä erikoislehti. ALV 9 %) VUOSIKERTA: 7 numeroa 46 €. Tilaa painava lukupaketti ja tiedä mitä alalla tapahtuu
Ammattija erikoislehtien tehtävänä on tuoda esiin punnittua, laajemmin ja syvällisemmin alaansa käsittelevää aineistoa. Mitä suurempi tai erikoislaatuisempi tilanne on, sitä varmemmin se löytää sinne tiensä. Palopäällystöliiton koordinoimana valmistellaan mallia sosiaalisen median käytöstä pelastustoimessa. Siksi olen pitänyt hyvänä alan lehdistön viime vuosina lisääntynyttä tapaa nostaa ajankohtaisia teemoja käsittelyyn ja hankkia niihin kommentteja laajalta pohjalta. Hätänumeropäivä, Nou Hätä -kilpailu, Päivä paloasemalla ja jutut palovaroittimen ja sprinklereiden merkityksestä sekä kevythormien riskeistä ovat esimerkkejä teemoista, joita on käsitelty varsin laajalti. Palokuntalainen • 43 7 Teksti Pentti Partanen Pelastusylijohtajan • Pelastustoimi kuuluu median vakioaiheisiin. Hyvä journalistinen ote ja koko valtakunnan näkökulmat ymmärtävä asioiden tarkastelu olkoon ohjenuorana. ALV 9 %) VUOSIKERTA: 7 numeroa 46 €. Jokaista nettikeskustelua ja lehtiuutista ei pysty seuraamaan eikä ehkä olisi viisastakaan ryhtyä kaikkien juttujen kommentoijaksi. Sosiaalinen media keskustelupalstoineen on avannut aivan uudet väylät niin onnettomuustietojen kuin mielipiteiden välittämiselle ja käsittelylle. • TIUKKAA ASIAA • TERÄVIÄ MIELIPITEITÄ • PERUSTELTUJA NÄKÖKULMIA • • LAAJOJA REPPAREITA • AJANKOHTAISIA UUTISIA • PALOKUNTALAINEN -lehti Tilaukset: tilaukset@palokuntalainen.fi tai osoitteessa www.palokuntalainen.fi (sis. Sosiaalisen median osuuden kasvaessa printtimedia ei kuitenkaan menettäne merkitystään. Suomalaisen pelastusalan lehdistön parhaimmisto, johon tämäkin lehti mielestäni kuuluu, on täyttänyt tämän tehtävän varsin hyvin. Vaikka usein tuntuu siltä, että turvallisuuden edistämistä ja onnettomuuksien ehkäisyä koskevat aiheet eivät tiedotusvälineitä erityisemmin kiinnosta, tosiasiassa niitäkin käsitellään varsin laajalti. Johtavat virkamiehet – esimerkiksi päälliköt ministeriössä ja pelastusjohtajat alueillaan – joutuvat harkitsemaan millä otteella ja aktiivisuudella lehdistöja blogikeskusteluihin tulisi osallistua. tervehdys Ammattija erikoislehtien tehtävänä on tuoda esiin punnittua, laajemmin ja syvällisemmin alaansa käsittelevää aineistoa.” Palokuntalainen on seitsemän kertaa vuodessa ilmestyvä pelastusalan ilmiöihin, tapahtumiin, henkilöihin ja uutisiin keskittyvä erikoislehti. Tämän toivoisin jatkuvan ja olisi tietysti hyvä, jos esiin nostetuista teemoista syntyisi myös pidempään jatkuvia keskusteluja. Toivotan alan ammattilehdistölle menestystä jatkossa. Vaikka jyrkät kannanotot tuntuvat niiden kohteeksi joutuneista usein epäoikeudenmukaisilta tai vain sensaationhakuisilta ja tosiasioista piittaamattomilta, on niilläkin demokraattisessa yhteiskunnassa paikkansa ja oikeutuksensa. Erimielisyydet, erehdykset ja väitteet puutteista palveluissa tulevat varmasti mediassa esiin. Hyvä niin, sillä siellä on tulevaisuus niin kriisiviestinnässä kuin turvallisuusviestinnässäkin. Jos palokunta tulee odotettua hitaammin onnettomuuspaikalle tai jos nuohooja taikka hätäkeskuspäivystäjä on käyttäytynyt epäasiallisesti, töykeästi tai ammattitaidottomasti, tieto tästä löytää tiensä joko lehden etusivulle tai ainakin yleisönosastoon. Erityisesti onnettomuusuutiset päätyvät tiedotusvälineiden agendalle. Tilaa painava lukupaketti ja tiedä mitä alalla tapahtuu
8 Palokuntalainen • 43 • Eläinpelastus on ollut esillä melkein viikoittain. Kansalaisten mielissä olutrekan kumoon meno aiheuttaa sattuu ja tapahtuu Kuluneen syksyn aikana tiedotusvälineistä on saanut lukea mitä erilaisimmista palokuntia kohdanneista tehtävistä. Osa uutisista on ollut yhden palstan ja muutaman rivin mittaisia, osa on saanut kissan korkuiset otsikot. aina hauskoja ajatuksia. Uusavuttomien kansalaisten tekemät hätäilmoitukset eläinten ”onnettomuuksista” ovat vieläkin tutumpia. Miksi tällaista tekstiä vakavalla Päivän polttavat -palstalla. Entä viisi tuhatta litraa maitoa. Ahteristaan jäähän ”jäätyneitä” joutsenia ei ennen joulua ole esiintynyt edellisen syksyn tapaan kymmeniä, muutamia kuitenkin. Toisinaan myös vedestä. Ja juuri meidän pelastusalan toimijoiden olisi varauduttava kaikkeen maan ja taivaan väliltä. Palokunta on useaan otteeseen joutunut pelastamaan käärmettä pulasta. No, hälytetään palokunta. Kalkkunat ovatkin paskoessaan vaarallisia taudinlevittäjiä ja niitä palokuntalaisten on osattava myös teurastaa. Palomiehelle lukuisten virvoitusjuomaja olutrekkojen lastin siivoaminen viime vuosina on ollut täyttä työtä. Varsinkaan kun luola sijaitsee kaukana korvessa. Jos ilmatilan täyttää outo tuoksu, kutsutaan paikalle useimmiten …palokunta. Kissa puussa on rutiinia, mutta koira luolassa ei. Kun Euroopan suurin sikarekka menee ympäri, palokunta rientää paikalle. Chinchilla ei ole kaikille tuttu kotieläin, mutta yksi palokunta sai opetella sen käyttäytymistä. Ihan siksi, että kaikkea sattuu ja tapahtuu. Tavallisia polttoja voiteluaineita palokunnat käyvät siivoamassa mitä erilaisimmista paikoista melkein viikoittain. Ei missään tapauksessa hauskaa. Hevosten ja lehmien pelastaminen palavasta rakennuksesta on tuttua kauraa monelle palokunnalle. Porukalla tietenkin. On välillä hyvä muistuttaa niin ammattikuin sopimushenkilöstöä siitä tosiasiasta, että melkein kaikki on mahdollista. Siihen kaikkeen mahdolliseen on hyvä varautua joskus pohtimalla ja mielikuvaharjoittelulla. Mitäpä tehdään, jos 10 000 kiloa mäntyöljyä menee mäkeen. Kaikkea
Mutta kaikki, jotka ovat olleet edes kerran savuisessa rappukäytävässä tietävät, että näin ei voida tehdä. sen onnistuminen punnitaan lähivuosina. Uuden ohjeen voimaantulon siirtäminen vuoden 2013 alkuun mahdollistaa myös perusteellisemman suunnittelun pelastuslaitoksissa. jo vpk:n nuoriso-osastossakin tiedetään, että selvitys voi olla mitä tahansa kilometreistä muutaman askeleeseen. tietääkö. tosiasia on, että avun tulo kestää tappovarttisysteemillä kauemmin. Toinen vanha sanonta kuuluu, että palokunta tulee aina liian myöhään, ja sen turvin voi tehdä melkein mitä tahansa. tappovarttityöryhmän esityksistä paistaa se, että operatiivista toimintaa ei tunneta. Sisäministeriön pelastusosastolta saatujen tietojen mukaan syksyn aikana tulleiden lausuntojen käsittely jatkuu edelleen ja ohjeen julkaisu siirtyy alkuvuoteen. kun kunnanisät katsovat, että tappovarttiin ja kotivarallaoloon ylletään vähemmälläkin rahalla, niin peli alkaa olla taputeltu. Palokuntalainen • 43 9 • Toimintavalmiusohje katsotaan koko alalla niin merkittäväksi ohjeeksi, että sen muuttaminen tai oikeammin uudistus kannattaa tehdä harkiten. Asiakasta eli hädässä olevaa ihmistä ei kiinnosta tippaakaan, mihin aika kuluu, siitä kun hänen hätäsoitton sa vastataan siihen saakka, kun hän saa apua. Ellei laatua mitata, sen saantiinka an ei välttämättä ole takeita, koska laadun tuottamise en ei ole virikkeitä. Toimintav almiusohje en laatijat ovat toki ottaneet mukaan ketjun loppupääh än myös tiedusteluu n ja alkuselvityks iin kuluvan ajan. Toteutuessaan neronleimaus nimeltä tappovartti tuo tekijöilleen kuntaliiton kultaiset mitalit. entä riskiluokat. toimintavalmiustyöryhmän olisi olettanut pitävän operatiivisen pelastustoimen puolia, mutta oletus on väärä. Yksi vaihtoehto, josta ei ole paljon puhuttu, on tulossa mukaan keskusteluun: Valtakunnallist a ohjetta ei anneta ja jokainen laitos määrittelee oman toimintavalm iutensa itsenäisesti. Näin syntyy pelastustoimen oma tappovartti, joka tappaa lisää onnettomuuden uhreja ja katkaisee niskat lopulta koko alalta. miten yksikkö voi muodostua. tehokkaat ja nopeat järjestelmät voidaan ajaa alas. Nykyinen kuusi minuuttia saa jatkokseen yhdeksän lisäminuuttia. ja parin vuoden päästä voi paukautella henkseleitä, kun ottaa ProNtosta tietyn otannan, mutta vain tietyn otannan. 66 Palokuntalainen • 39 Hätätilareportteri Marko Partanen Tuleva tappovarttiohje tuhoaa Suomesta pitkälle viedyn pelastusvalmiuden.” Tappovartti tappaa uhrit ja alan Toimintavalmiustyöryhmän kabinetin avaimenreiästä kuuluu järkyttävää jorinaa. Rahan läsnäolo lemuaa. Hienoa esityksessä on se, että nyt palokunta ehtii säädetyssä ajassa keikalle. Artikkelissa esitetytko mmentitja mielipiteet edustavat kirjoittajan näkemyks iä. Merkittävimpänä on johtamiseen ja myös viestiliikenteeseen tulevat muutokset. Järkevä päätös pelastusosastolta Pitkään valmisteltu ja paljon mielipiteitä herättänyt uusi toimintavalmiusohje on viittä vaille valmis. Mitalin toiselta puolelta voi peilailla suurenevia vahinkoja. Asiakkaan kannalta keskeisin asia on kuitenkin jäänyt kesken. Vanha teollisuusv iisaus sanoo, että sen saa minkä mittaa. Kunnallisen demokratian toteutumisen kannalta suomen 22 pelastuslaitosta ovat hyvin erilaisia. Aina voi syyttää olosuhteita , voi puhua työn arvaamatto muudesta ja yllättävästä vaikeudest a ja vaikka mistä, kunhan ei tarvitse puhua oman tuotoksen laadusta, ei ainakaan Rohkeus loppui kesken Toiminta valmiuso hjeenuu distukses taodotet tiinuude nlaistaan alyyttistä otetta.O dotettiin alan uusimma ntiedon jatekniik anennak koluuloto ntahyöd yntämist äjaodot ettiinala nperinte ellisesti jähmetty neidena jatteluma llienuude lleenarvio intia.Odo tettiintur haan. suunnitellun tappovartin jälkeen selvitys ykkösriskialueella on valmis ja huoneiston ovi murretaan tai leikkurit pureutuvat auton runkoon. Palvelutasopäätöksiin tehtävät muutokset saavat näin myös lisäaikaa. Vahingoist a ja niiden huomioinnista uusikin ohje vaikenee. Esitetään, että pelastusyksikön henkilöstö voi tulla onnettomuuspaikalle vaikka yksi kerrallaan, toisin sanoen kotipäivystyksestä omalla autolla. Hänelle ei työryhmästä löytynyt puolestapuhujaa. Ihmetellä sopii, että eikö Helsingistäkään löydy ketään barrikadeille nousijaksi. Näitä kolmeminuuttisia sopii tappovarttityöryhmän mukaan sisällyttää ykkösluokan riskialueen toimintavalmiusaikaan viisi kappaletta. Pitääkö neljän miehen matkustaa kohteeseen samalta asemalta ja samalla ajoneuvolla. Edelleen ajatukset pyörivät asemapaik alla olevien taikka siihen kokoontuv ien sammuttaj ien siirtymises sä kohteeseen , olkoonkin , että vaihtoehto on nyt sallittu. Seuraamuksilla tarkoitetaa n vahinkoja. toisissa laitoksissa luottamushenkilöt ovat vahvasti mukana laitoksen kehittämisess ä, toisissa he ovat kumileimasim ia. tappovartilla halutaan kuvata avuntarvitsijan odottamaa aikaa. Päätöksiä tehdään laajapohjaises ti tai keskitetysti. Toimintavalm iusohje on parhaimmillaan ainut suomen pelastustoimelle ryhtiä antava ministeriön ohje. miten tehtävät jaetaan kiireellisyysluo kkiin. Taito Vainion mukaan ohje julkaistaan heti sen valmistuttua, mutta voimaan se astuu vasta 1.1.2013. Asiakaslähtöisyys on vain sanahelinää, sillä tappovartissa on unohdettu nimenomaan onnettomuuden uhri. Tappovarttitoimikunta ehdottaa, että yksikkö päivittää virvellä, kun selvitys on valmis. selvityksiä ei voida sitoa kiinteään toimintavalmiusaikaan. taas unohdetaan käytäntö! Yhteislähtö on nopein, matkalla voidaan pukeutua ja suunnitella mitä tehdään. Teholliseen toimintaan muodostuvan ryhmän selvitysmallit ovat myös oma laaja kehittämisalueensa. Nykyinen kuusiminuuttinenhan alkaa siitä, kun asemalla valot syttyvät ja kestää siihen, kun yksikkö päivittää itsensä kohteeseen. Niin kauan kuin videot ovat pyörineet, olemme pyörittäneet huoneistopalonauhaa kaikille vastaantuleville. Jo nämä muutokset aiheuttavat edelleen uudistustarpeita koulutuksessa ja kaikessa materiaalissa. toteutuessaan tappovartti tarkoittaisi sitä, ettei pääkaupungissa tarvittaisi enää kuin kolme asemaa. Toimintavalmiustyöryhmä suunnittelee lisäävänsä ykkösriskialueen toimintavalmiusaikaa 150 prosentilla. tänään pääosa laitoksista pyrkii noudattamaan nykyistä ohjetta, toiset jopa kirjaimellisesti. Joitain termejä on määritetty uudelleen, ja uusi pelastuslak i on tuonut uusia pykäliä, joihin voidaan viitata. Pelastuslaitosten tulisikin käyttää nyt saatava lisäaika hyödykseen aloittamalla palvelutasopäätösten uudistamishanke jo hyvissä ajoin vuoden 2012 aikana. tästä huolimatta tuleva ohje on tärkeä osa heidän määritellessä palvelutasoa laitoksensa alueelle. Varmaa on, että vuonna 2011 kirjaimet ovat isoja ja äänenvoimakk uusnupit kaakossa, kun ryhmän luonnos tulee julkiseksi ja lähtee pelastusosasto n virkamiesten viilaamana lausuntokierrokselle. Pelastusala keskustelee ajoittain isoon ääneen. Päälinja on kuitenkin säilynyt. Lehtemme saamien tietojen mukaan lausunnot ovat hyvin monimuotoisia ja saapuneissa dokumenteissa on myös aivan päinvastaisiakin mielipiteitä yksityiskohdista. Palokuntalaine n • 37 5 Päätoimittaja Pekka koivunen Toimintavalmiuso hje tulee tai... nyt kenttä odottaa korvat höröllään, millainen ehdotus tulee uutta toimintavalm iusohjetta valmistelevalta työryhmältä. silloin on odotettavissa vielä isompia kirjaimia volyymilla, joka syntyy nupit etelässä. Teksti SilvioHje lt Kuvitus AnnaBr oholm Toimintav almiusohje en uudistus jäi puolitiehe n Toimintavalmiusohje voimaan 2013 Palokuntalainen on aktiivisesti seurannut toimintavalmiusohjeen valmistelua. Uutta on se, että tapahtuma ketjun alkupäähä n on lisätty hälyttämiseen kuluva aika, mikä tietenkin on loogisesti oikein siitä huolimatta, että hälyttämis toiminnot on erotettu omaksi hallinnonhaaraksi. Työryhmän mukaan tappovartti alkaa hätäpuhelun alusta ja päättyy, kun pelastusyksiköllä on selvitykset valmiina. Tappovarttityöryhmän mielestä ollaan asiakaslähtöisiä, kun avun tarvitsija tietää, kuinka kauan avuntuloon kestää. kunniamerkin ansaitsee, kun on tärkeässä projektissa osannut huomioida kunnan kukkaron. jos työryhmän operatiiviset työtunnit laskettaisiin lähivuosilta yhteen, niin tuloksen painoarvo kannustaisi korkeintaan järjestämään tukiopetusta. Ei hädässä olevaa ihmistä kiinnosta, milloin vettä alkaa tulla suihkuputk esta. Toimintavalmiuso hje on ainut Suomen pelastustoimelle ryhtiä antava ministeriön ohje.” Operatiivisee n toimintaan muutoksia Puolitoista vuottavalm isteltuuusi toimintava lmiusohjelu onnoskier tääkentän arvioitavan a lähiviikot.K eskitymme tässäartik kelissaluon noksenkes keisiin,päiv ittäisenop eratiivisen toiminnan kannaltatä rkeidenkoh tienkäsitte lyynjaarvio intiin.Riskit asojen,-luo kkienja -alueidenm äärittelyjä tetäänlukij anomaeht oisenpere htymisenv araan.Ohje luonnoson kokonaisuu dessaansa atavillasisä ministeriön pelastusos astonsivui lta.Tämän artikkelin pohjanaon käytettyto imintavalm iusohjetyör yhmän23. mikä on yksikön minimivahvuus . Häntä kiinnostaa se, sammuuko palo mahdollisi mman pienin seuraamuk sin vai ei. Tuleva tappovarttiohje tuhoaa suomesta pitkälle viedyn pelastusvalmiuden. samoin ohjeen painoarvo palvelutasopäätöksiä tehtäessä. 8.2011aik aansaama aversiota. ohjeelle kasaantuneet odotukset asettavat työryhmälle paineita, joten työn lopputuloksen soisi olevan odotusten väärtti. työryhmä aikoo työntää lisää vauhtia pelastustoimen ahkiolle, joka on jo valmiiksi jyrkässä alamäessä. siinä kerrostalohuoneisto tuhoutuu kaatuneesta kynttilästä täydenpalonvaiheen kautta käyttökelvottomaksi alle kolmessa minuutissa. Tappovarttityöryhmässä ei soraääniä kuulu. Yksissä tuumin haistatetaan paskat koko operatiiviselle alalle. Ala tivaa vastauksia kymmeniin kysymyksiin: millainen on riskialue. Mitataa n aikaa, ei toiminna n laatua Pelastustyö n laatua on vaikea arvioida ja erityisen vaikea mitata. Faktaa ja ajatuksia toimintavalm iusohjeluonn oksesta 24Paloku ntalainen• 41. Vaikka pelastuslaitokset ovat pääpiirteittäin yksimielisiä, soraääniäkin löytyy. saako tehokas tiedustelu ja toiminnan aloittamisen nopeus palstamillejä ohjeessa. Pääasiaksi esitetään kuitenkin, että riittää, kun on tappovartissa paikalla: vaateet päällä ja letku tanassa. työryhmä on sitä mieltä, että pelastuspuolella näin voidaan tehdä, koska ambulanssissakin voidaan. Tästä vallitsee liikuttava yksimielisyys alan toimijatahojen keskuudessa. Uutta ohjetta valmisteleva työryhmä sai työlleen lisäaikaa puoli vuotta. jää nähtäväksi, varmistetaanko ohjeella kansalaisten tasapuolinen kohtelu samantyyppisil lä alueilla. Mutta kaikki, jotka ovat olleet keikalla useammin kuin kerran, tietävät, että tappovarttiajatusmalli ei toimi. miten määritellään toimintavalm iusaika. Mikäli pelastusosaston johtoryhmä sisällyttää uuteen ohjeeseen kaikki lausuntokierroksen kohteena olleen luonnoksen asiat, vaatii uusi ohje muutoksia myös muuhun ohjeistukseen. Moniko nykyään tietää, minkälainen ohje häntä koskee. tulevatko käsitteet yleisjohtaja, tilannejohtaja tai mahdollisesti kenttäjohtaja määrittelyinee n käyttöön selventämään johtamisjärjes telmää. tätä mallia liputtamalla helsinkiläinen tulipalojohtaja saa varmasti kuntapäättäjiltä varauksettoman ihailun, mutta asemalle hänellä ei taida olla enää mitään asiaa. tai jopa mikä on ”yksikkö”. 54Palo kuntalain en•42 O hje tuntuu lukiessa varsin tutulta, koska ei se ole paljonkaan edeltäjääns ä nähden muuttunut
Palkinnon suuruus on 10 000 euroa.. – Idea nostoja kantotyöhön sopivasta apuvälineestä lähti pitäessämme Pelastuskoulussa oppilaille toimintakykytestiä. Pelastustyössä nostoja kantotilanteet tulevat usein yllättäen, joten valjaiden tuli olla myös sellaiset, että ne ovat aina saatavilla ja mukana eivätkä esimerkiksi pelastusyksikössä erillisenä. Työskentelyolosuhteisiin on periaatteessa mahdotonta vaikuttaa ennakolta. Palkinto pelastusja kantovaljaiden kehittäjille Helsingin pelastuskoululla toimivat koulutuspalomestari Vesa Hyvönen ja nuorempi harjoitusmestari Harri Karvonen palkittiin Palosuojelurahaston vuoden 2011 Innovaatiopalkinnolla. Tältä pohjalta lähdimme kehittelemään sammutusasuun integroitua nostovaljasta, joka soveltuisi käytettäväksi kaikissa raskaiden taakkojen nostotai kantotilanteissa, kertovat Vesa Hyvönen ja Harri Karvonen. Valjailla kannettaessa kädet vapautuvat oman liikkumisen tukemiseen, ovien avaamiseen ja paluureitin varmistamiseen letkua pitkin. Säädettävien nostovaljaiden avulla nosto voidaan suorittaa mahdollisimman ergonomisesti selkä suorana ja vartalon isojen lihasten avulla. Tulevaisuudessa on tarkoitus kehittää paranneltu versio prototyypistä sarjatuotantoon ja saada se operatiiviseen käyttöön. – Valjaiden tulee olla helppokäyttöiset, nopeasti käyttöön otettavat, moneen eri käyttöön soveltuvat ja lisäksi niiden tuli olla sellaiset, etteivät ne ole esteenä tai haittana muulle työskentelylle. Tajuttoman ihmisen evakuointi tulipalosta on yksi raskaimmista ja ergonomisesti hankalimmista pelastajan tehtävistä. Lisäksi valjaat ovat käyttökelpoisia myös metsäpaloissa. – Jatkokehittely onkin jo lähtenyt käyntiin ja seuraava prototyyppi tulee olemaan vielä monikäyttöisempi, mutta silti muuta työskentelyä haittaamaton. 10 Palokuntalainen • 43 KIPINÄT • Valintaraadin mukaan sammutusasuun integroidusta pelastusja kantovaljaista on apua normaaleissa pelastustehtävissä, kuten ihmisten pelastamisessa ja raskaiden tavaroiden siirtämisessä. Sammutusja pelastustyössä pelastajat joutuvat nostamaan ja kantamaan erilaisia painavia taakkoja hankalissa olosuhteissa pitkiäkin matkoja. Oppilaat joutuivat kantamaan painavaa nukkea portaita ylös savusukellusvarustuksessa. Palkinnon luovuttivat ajankohtaisseminaarin yhteydessä Jyväskylässä pelastusylijohtaja Pentti Partanen ja Palosuojelurahaston pääsihteeri Hanna Paakkolanvaara
Näin vihittiin uusi ja upea alue käyttöön pelastusylijohtaja Pentti Partasen toimiessa kirvesmiehenä. Alue tulee palvelemaan koko läntisen Suomen tarpeita. Pelastusharjoitusalueen käyttäjäryhmiin kuuluu myös poliisi. Kuvassa poliisikoira ja kouluttaja harjoittelemassa. Savusukellusta on mahdollista harjoitella savusukelluskentällä, jossa on sekä lieskahdussimulaattori että konteista rakenettu palotalo. Harjoitusalueen käyttäjiä ovat muun muassa pelastuslaitokset, sopimuspalokunnat, sairaanhoitopiirit, poliisi, puolustuslaitos, Finavia, turvayritykset, oppilaitokset, teollisuuslaitokset, Olkiluodon ydinvoimalaitos, lentoyhtiöt, VR, maahuolintayhtiöt ja vapaaehtoinen pelastuspalvelu. Pelastusharjoitusalueen rakentaminen jatkuu vaiheittain vuoteen 2014 asti. Läheisellä lentokentällä suoritettavien törmäyskokeiden autoja kierrätetään ensihoidon ja pelastustoimen harjoituksiin.. Häntä avustivat apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus, Pelastusharjoitusaluesäätiön asiamies Arto Vitikka, Satakunnan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Pekka Tähtinen ja pelastuspäällikkö Jyri Leppäkoski. Palokuntalainen • 43 11 Porin lentokenttä PORI Länsi-Suomen pelastusharjoitusalue Porin lentokentän viereen rakentuvalla Länsi-Suomen pelastusharjoitusalueella on valmiina korkean paikan harjoituskenttä, savusukelluskenttä, liikenneonnettomuuskenttä ja ylijäämämaista rakennettu mönkijärata. Palveluja koko läntiseen Suomeen Pelastusharjoitusalue käyttöön Porissa Paloletku poikki palokirveellä
Paloasemalle on valmisteltu rastikoulutusrata tapahtumaohjeistuksen mukaan. Bisnestä ei voi Päivä paloasemalla -tapahtumalla tehdä, mutta muutaman sopivan hintaisen palovaroittimen olisi voinut myydä, kun vieras kertoi palovaroittimen puutteesta. – Tämä on koko perheen mukava lauantaitapahtuma, jossa ei pelkästään töllistellä, vaan kaikki pääsevät rasteilla osallistumaan. Palautetta SPEKille Palautetta Leppänen kuitenkin antaa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön suuntaan. Tarkoitus on, että ihmiset eivät vain seiso ja seuraa opetusta, vaan he pääsevät heti tekemään ja oppimaan tarpeellisia taitoja. Rastien lisäksi on mahdollista tutustua paloautoihin ja muuhun kalustoon. – Toivottavasti kampanja ei kilpisty siihen, että SPEK alkaa palokuntia laskuttaa yhä enemmän palokuntien tehdessä Päivä paloasemalla 2011 Ruokolahdella toinen kerta Päivä paloasemalla -tapahtuma toteutui tänä vuonna lauantaina 26.11. 010 682 1200, fax (03) 377 5610 KIPINÄT – Olemme mukana Päivä paloasemalla -tapahtumassa toisen kerran, kertoo Ruokolahden VPK:n päällikkö Petri Leppänen. Viime vuonna oli enemmän mukavaa kampanjamateriaalia veloituksetta jaossa. noin kolmellasadalla paloasemalla ympäri Suomea. Rautakaupasta niitä saa halvemmalla. Etelä-Karjalainen Ruokolahden VPK lähti mukaan, koska jatkossakin tarvitaan uusia palokuntalaisia: kun palokunta tunnetaan, jäsenhankinta on helpompaa. Ensihoitaja Anne Timonen esitteli ambulanssin kalustoa ja heidän toimintaansa muutenkin. THE ONE FOR THE ROAD TAMLANS OY, Niittyhaankatu 4, 33720 Tampere Puh. Nyt oli siirrytty enemmän maksullisen rekvisiitan puolelle. Mukana tapahtumassa on myös tärkeä yhteistyökumppani – paikallinen ambulanssiyrittäjä. Teksti Isto Kujala KIPINÄT. Rasteja toteuttamassa on palokunnasta kymmenen hälytysosastolaista ja kymmenen nuoriso-osastolaista. Jaossa on erilaisia turvallisuuteen liittyviä esitteitä, arpajaisiin sai osallistua, myös piparia ja jouluglögiä oli vieraille tarjolla. Kuntalaisten osaamista turvallisuusasioissa halutaan myös parantaa. – Joitakin palovaroittimia olisimme voineet ostaa, jos ne olisivat olleet hinnaltaan edullisempia. Leppäsen mukaan ihmiset oli helposti saatu tekemään rasteilla erilaisia turvallisuustehtäviä
Palokuntalainen • 43 13 vapaaehtoisesti täysin ilmaiseksi turvallisuuskoulutusta, toteaa Leppänen painokkaasti. Pelastuslaitos voisi satsata hieman alueellisiin lehti-ilmoituksiin, joissa jokainen tapahtumaan osallistuva palokunta olisi noteerattu. Viime vuonna saimme pelkästään yhdellä tapahtumalla neljä uutta jäsentä. Kaikki ovet eivät auenneet Päivä paloasemalla -tapahtumaa mainostettiin lehti-ilmoituksilla. Valmisteltaisiin Päivä paloasemalla seuraavan kerran hyvin, yhdessä koko alueen palokuntaväen voimin. Miten käy, kun kansalainen menee paloasemalle ja ilmoituksesta huolimatta eivät ovet olekaan auki. Voi olla, että turhaan ovea nykivä henkilö ei enää koskaan lähesty palokuntaa tullakseen valistetuksi tai rekrytoiduksi. Nyt heidät on sitoutettu ja koulutettu palokunnan hälytystoimintaan, toteaa Toivonen. Ei olisi myöskään pahitteeksi, jos pelastuslaitokset hankkisivat hieman monipuolisempaa turvallisuusviestinnän materiaalia jaettavaksi alueensa asukkaille. Nyt tapahtumaan osallistui alle puolet Suomen palokunnista. Turhaan ei ole pelastusalalla viime vuosina puhuttu turvallisuuskoulutuksen tärkeydestä. – Yllätyimme viime vuonna tapahtuman kiinnostavuudesta ja siksi päätimme myös nyt lähteä mukaan. Ja ennen kaikkea, toteutettaisiin tapahtuma hyvin järjestettynä, innostuneesti ja osaavasti Ruokolahden mallilla. Ruokolahdella tehtyjen havaintojen mukaan palokuntalaiset suhtautuvat turvallisuuskoulutukseen yhtä ammattimaisella otteella kun hälytystehtäviin. Pasi Hietanen opetti Krista Volotiselle oikeaa sammuttimen käyttöä. Lapset saivat muistoksi joulukalenterin ja Pikkupalomies -kypärän.. Ensihoitaja Anne Timonen esitteli Lauralle, Ellalle ja Anttonille ambulanssin välineistöä. Tapahtumalla jäseniä palokuntaan Yhden rastin vetäjänä toimi yksikönjohtaja ja nuoriso-osaston kouluttaja Esko Toivonen. Kouluttajat saivat eri rasteilla helposti yleisön toimimaan. Ruokolahtelaiset tuntevat kyllä pääsääntöisesti oman VPK:nsa, mutta asemamme on syrjässä ja siksi lisätunnettavuuden saavuttamiseksi on pyrittävä saamaan ihmiset erilaisilla keinoilla tutustumaan toimintaamme. Miten olisi, jos kaikki Suomen aluepelastuslaitokset ja palokunnat olisivat seuraavalla kerralla mukana tapahtumassa. Ruokolahden VPK:n palokuntalaiset kouluttivat yleisöä osaavasti ja siten, että he heti perusteiden jälkeen pääsivät itse tekemään. Osaavaa toimintaa Tapahtuma oli palokunnassa valmisteltu ja toteutettu erinomaisen hyvin
Pitäjässä oli 30-luvulla sattunut muutamia tuhoisia tulipaloja, jotka saivat aikaan paikkakunnan miesten keskuudessa pohdintaa oman palokunnan tarpeesta. Sopimus edellyttää myös toisen yksikön lähtöä 10 minuutissa vahvuudella 0+2. Sen tärkein tehtävä on tukea palokunnan muita osastoja tarpeen tullen ja erityisesti hälytysmuonituksessa. Palokunnan ajoneuvokalustoa ovat sammutusauto, säiliöauto, tukimiehistöauto ja miehistöauto. Palokuntanuoret testaamassa vanhaa paloruiskua. Myös Suomen ensimmäinen palolaki vuodelta 1933 edellytti palokunnan perustamista. Naisosastoon kuuluu toistakymmentä naista. Puheenjohtaja Kalle Tammi luovutti kunniakirjan kunniapalokunnanpäälliköksi kutsutulle Teemu Kanervalle.. Juhlassa kuultiin Marian VPK:n soittokunnan esittämää musiikkia. Naisosastoa johtaa Marjatta Uttula. Palokuntasopimus edellyttää hälytykseen lähtöä viidessä minuutissa vahvuudella 1+3. Teksti Isto Kujala kitsisi. Juhlassa palkittiin palokunnan kunniapäällikkyydellä Teemu Kanerva. Palokunnassa on tällä hetkellä reilut 80 jäsentä, hälytysosastoon heistä kuuluu 35. Samalla vietettiin VPK:n naisosaston 50-vuotisjuhlaa. 14 Palokuntalainen • 43 KIPINÄT • Ruskon VPK:n perustaminen lähti aikoinaan käyntiin samalla tavalla kuin monen muunkin suomalaisen VPK:n. VPK tänään Ruskon VPK jakautuu hälytys-, nuoriso-, naisja veteraaniosastoon. Ansioituneita palkittiin Palokunnan juhlaan osallistui runsaasti naapuripalokuntien ja yhteistyökumppanien edustajia. Paraati kulki keskeltä Ruskon kunnan keskustaa, kunnantalon ohi. Perustava kokous pidettiin loppuvuodesta 1936. Hälytyksiä palokunnalla on 30—50 vuodessa. Kokouksessa päätettiin palokunta perustaa. Palokuntaparaati kuului juhlapäivän ohjelmaan. Hän on liittynyt palokunnan jäseneksi vuonna 1953. Jo siihen aikaan tehtiin yhteistyötä palokuntajärjestelmän kehittämiseksi – nimittäin 12 Marian VPK:n jäsentä oli kokouksessa mukana selvittämässä, mitä VPK-toiminta merRuskon VPK 75 vuotta Ruskon VPK:n 75-vuotisjuhlaa vietettiin lokakuussa Ruskotalolla. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Väinö Keskikylä. Ruskotalon pihalla yleisö pääsi tutustumaan paloautoja muuhun kalustoon. Paikalle saapui 51 ruskolaista miestä. Puheiden lisäksi ohjelmaan kuului, tärkeimpänä osana, ansioituneiden palokuntalaisten palkitseminen. Valtaosa hälytyksistä aiheutuu automaattisista paloilmoittimista, tulipaloista, liikenneonnettomuuksista ja myös muutamia eläinpelastustehtäviä on vuosittain. Yhdistyksen puheenjohtajana toimii Kalle Tammi ja palokunnanpäällikkönä Pasi Kanerva. Nykyisin Ruskon VPK toimii Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen sopimuspalokuntana. Päivän ohjelmaan kuului valokuvanäyttely, kalustonäyttely, palokuntaparaati ja pääjuhla. Ansioituneita jäseniä palkittiin myös Länsi-Suomen Pelastusalan Liiton ja Suomen Sopimuspalokuntien Liiton mitaleilla
Jäsenistö osoitti kunnioitustaan antamalla raikuvat aplodit seisoviltaan. toimintavuosi palokunnan jäsenenä. Karl Heikkinen – elämäntyönä Kotkan VPK Palokunnan kunniajäsen, 87-vuotias Karl Heikkinen liittyi palokuntaan 16.8.1937 ollessaan 13 -vuotias, joten Karlilla on menossa 75. Karl Heikkinen saamansa palkinnon kanssa.. Palokuntalainen • 43 15 • Kotkan VPK on edelleen aktiivinen toimija niin pelastustoimessa kuin Kotkan kaupungissa muutenkin – lähes kaikille kaupunkilaisille on tuttu keskustassa, Isonpuiston laidalla seisova VPK -talo. Toinen kohokohta oli vuosijuhla, jossa koettiin ainutlaatuinen hetki, kun 75 vuotta palokunnassa mukana ollut Karl Heikkinen palkittiin. Palokunnan 135-vuotisjuhlan kokokohta oli, kun Heikkiselle luovutettiin kultainen 75-vuotispalvelusvuosimerkki sekä palomiesreliefi kunnianosoituksena elämäntyöstä palokunnassa. Kalle, kuten häntä kutsutaan, on ollut korvaamaton palokunnan muille jäsenille, kun arkistoa on käyty läpi ja palokunnan historiaa on saatu luovutettua kaupungin museon arkistoihin. Palokunnan oma 135-vuotisjuhla järjestettiin lauantaina 12.11., jolloin jäsenistöä kokoontui lämminhenkiseen illanviettoon, luonnollisesti palokunnan talolle. 1947–1953 ESA III koneenkäyttäjä 1953–1974 poikaosaston johtaja 1969–1981 VPK -talon isännöitsijä 1977–1981 kiinteistötoimikunnan puheenjohtaja 1982–1993 kiinteistötoimikunnan jäsen 1961–1979, 1982–1993 hallituksen jäsen 1980–1981 hallituksen puheenjohtaja Kotkan VPK 135 Karl Heikkinen on ollut aktiivinen toimija vuosien aikana, mainittakoon muun muassa seuraavia luottamustoimia: Huomionosoituksia 1966 Palokuntien keskusliitto, ansioristi 1976 Palopäällystöliitto, ansioristi 1991 Kymen läänin palontorjuntaliitto, ansioristi 1991 Kotkan VPK:n kunniajäsenyys 2001 Kotkan VPK:n veteraanijäsenyys 2011 Kotkan VPK, palomiesreliefi pitkäaikaisesta jäsenyydestä Jäsenistön yhteiskuva palokunnan 135-vuotisjuhlassa. Illan aikana muistettiin aktiivisia ja ansioituneita palokunnan jäseniä sekä muisteltiin kuluneita, työntäyteisiä vuosia. Häntä voidaan kiittää siitä, että moni historiaan jäänyt esine, asia tai tapahtuma on taltioitu jälkipolvia varten. Edelleen hyvässä kunnossa oleva Karl nouti kunnianosoitukset itse ja kehotti kiitospuheessaan palokuntalaisia olemaan aktiivisia ja hyvänä esimerkkinä. Vielä vuosituhannen vaihteesta aivan viime vuosiin Heikkinen huolehti palokunnan arkistojen ylläpidosta ja tietojen taltioinnista. Karl Heikkisellä 75 vuotta palokuntatoimintaa Kotkan VPK:n merkkivuoden tapahtumat alkoivat syyskuussa kun palokunnan juhlavuoden kunniaksi järjestettiin XXVI yleinen palokuntalaiskokous Kotkan VPK:n 122 vuoden ikäisellä palokunnantalolla. Iso osa yhdistyksen tuloista tuleekin talon vuokraustoiminnasta
Tällä hetkellä Sysmän VPK:n nuoriso-osastoon kuuluu kolmisenkymmentä 10—15 -vuotiasta nuorta, joista tyttöjä on lähes puolet. Leirillä harjoiteltiin majoittumista talviolosuhteissa. Ensimmäisistä poikaosaston harjoituksista aloitti palokuntatoimintansa kunniajäsen Pertti Uurasmaa, joka edelleen on toiminnassa mukana aktiivisesti. Ja toivotaan, että näissä nuorissa palokunta-aatteen kipinä säilyy vuosia ja vuosikymmeniä eteenpäin. Juhlavuosi 2011 sisälsi useita mieleenpainuvia tapahtumia. Leirillä nuoret suorittivat ansiokkaasti kursseja, olipa joukossa kurssinsa priimuskin. Vapaa-aikana laskettiin pulkkamäkeä ja pelattiin pelejä. Viime vuosina hän on vetänyt veteraaniosastoa ja lisäksi osallistunut nuoriso-osaston koulutukseen. Teksti Merja Simola, Sysmän VPK. Nuoret osallistuivat heinäkuussa myös Padasjoella Hämeen Pelastusliiton palokuntanuorten Palonaru 2011 -kesäleirille. Ohjelmassa oli Pertti Uurasmaan oppitunti nuoriso-osaston historiasta. Leirillä vietettiin neljä savuntuoksuista päivää Padasjoella. TOUKOKUU: Sysmän VPK osallistui palokuntien rekrytointitapahtumaan Sysmän paloasemalla. Pakkanenkaan ei pelottanut osallistujia, vaikka kireimmillään se paukkui –30 asteessa. Siellä majoituttiin teltassa ja ruoka valmistettiin nuotiolla. 16 Palokuntalainen • 43 KIPINÄT • Sysmän VPK:n poikaosasto perustettiin 13.9.1951, sittemmin osaston nimi muutettiin nuoriso-osastoksi. Sammutuskalusto ja nuoret kuljetettiin kirkonkylän keskustan tuntumassa olevan järven rantaan. Hiki virtasi auringon paahteessa harjoitusvarusteissa, mutta hauskaa oli ja mehu maistui. Lisäksi osaston vetäjä ja autonkuljettaja kertoivat muistikuvia omasta nuoriso-osastoajastaan Sysmässä. Pikkujouluissa taputettiin ahkerasti kaikille vuoden aikana toiminnassa ja kilpailuissa kunnostautuneille. MAALISKUU: Oma leiri toimi hyvänä harjoituksena Hämeen Pelastusliiton järjestämälle Hiutale 2011 -palokuntanuorten talvileirille. Osasto on toiminut vireästi koko ajan ja torstaiset harjoitukset pyörivät edelleenkin ympäri vuoden. Ja totta kai, tarjolla oli maistuvaa täytekakkua. Päivien ohjelmassa oli muun muassa jäänaskalien tekoa, jäänveistoa, lumikenkäilyä ja tietenkin leirikilpailu. JOULUKUU: Juhlavuoden päätti koko VPK:n yhteiset pikkujoulut itsenäisyyspäivän aattona. HELMIKUU: 24-h talvileiri järjestettiin oman VPK:n tanssilavan ja vapaa-ajan majan alueella. Komea pokaalirivistö nuoriso-osaston pöydällä osoitti nuorten innostuksen ja toivottavasi kannusti nuoria jatkamaan tulevanakin vuonna hyvän harrastuksen parissa. Tapahtuman vetonaulana oli nuoriso-osaston toimintanäytös. Selvitykset tehtiin mallikkaasti ja vesi suihkusi. Myös majoittumisen turvallisuus, leirihygienia, jäällä liikkuminen ja pilkkiminen kuuluivat leirin ohjelmaan. Nuorisoosastoon panostaminen on tulevan toiminnan perusta, varsinkin pienellä paikkakunnalla, sillä nuoriso-osastossa kasvavat tulevat palomiehet ja naiset. vietettiin juhlanäytöksen merkeissä. Leirillä opittiin, kuinka pärjätä luonnossa talvella ilman sähköä ja muita mukavuuksia. HEINÄKUU: 60-vuotispäivää Sysmän VPK:n nuoriso-osasto 60 vuotta Juhlavuosi täynnä toimintaa Sysmän VPK:n nuoriso-osaston riveistä on hälytysosaston kautta noussut useita niin paloalan kuin muidenkin alojen vaikuttajia. SYYSKUU: Juhlaharjoitus pidettiin Aurinkoniemessä Sysmän Nikkaroisissa. Näytöksen jälkeen nuoret ehtivät vielä kiipeillä toimintaradalla
– Opettamalla pelastettu ihmishenki on yhtä tärkeä kuin pelastustoiminnalla pelastettu, hän painottaa. – Varsinainen kipinä syntyi erityisesti koulujen ja oppilaitosten turvallisuuden kehittämiseen vappuyönä 1993. Palokuntalainen • 43 17 • Pelastuskoulun rehtoriksi Waitinen valittiin 2001, jolloin hän jatkoi edeltäjänsä Erkki Jaakkolan viitoittamalla tiellä turvallisuusviestinnän ja -opetuksen kehittämistä. Silloin tuhopolttaja poltti peruskoulun, jossa toimin rehtorina, Waitinen muistelee Waitinen on kirjoittanut noin 30 erilaista turvallisuusalan opasta ja muuta teosta. Vuoden palomies Matti Waitinen. Hänen toimenkuvaansa kuuluivat tuolloin turvallisuusopetuksen pedagogin tehtävät. Se on kehittänyt alan turvallisuusviestintää ja siihen liittyvää yhteistyötä. – Turvallisuusviestinnän arvostus pitäisi saada jatkossakin nousemaan, mutta alalla jyräävät vielä operatiiviset arvot, Waitinen pohtii. Vuodesta 2010 hän on työskennellyt aktiivisesti valtakunnallisessa turvallisuusviestintätyöryhmässä, joka on osa pelastustoimen kumppanuushanketta. Intohimona turvallisuusviestintä Pelastuskoulun rehtorista vuoden palomies Vuoden Palomies -toimikunta on valinnut vuoden 2011 palomieheksi Matti Waitisen Helsingin kaupungin pelastuslaitokselta. – Helsinkiläisten peruskoulujen turvallisuuskulttuurista ja siihen vaikuttavista tekijöistä”. Vuoden Palomiehen valitsee toimikunta, johon kuuluvat edustajat Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä, Suomen Palopäällystöliitosta, Julkisten ja hyvinvointialojen liitosta, Suomen Sopimuspalokuntien Liitosta ja Pelastustieto-lehdestä. Vuoden Palomies tai Palokuntalainen on valittu vuodesta 1982 lähtien.. Aiheena oli ”Turvallinen koulu. Matti Waitinen väitteli 17.12.2011 tohtoriksi Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa. Helsingin Pelastuskoulun rehtorina toimivan Waitisen erityiseksi ansioksi katsottiin määrätietoinen ja esimerkillinen toiminta pelastusalan turvallisuusviestinnän, kuten valistuksen, neuvonnan ja turvallisuuskoulutuksen kehittämisessä. Pelastusalalla hän on työskennellyt vuodesta 1998, jolloin hänet valittiin Pelastuskouluun vanhemmaksi opettajaksi
Minulla oli kyllä haju, että tätä työtä oli tehty jo aiemminkin. Minulle ei kuitenkaan kerrottu, keistä oli kyse, kertoo Alanko-Luopa. – Hankkeen aikana toimin Pohjanmaan Pelastusalan Liiton palokuntanuorten nuorisotyön johtajana, joten oli tärkeää toimia suunnannäyttäjänä oman osaston kanssa. Hankkeen tarkoituksena on ollut estää nuorten syrjäytymistä. Leirin varapäälliköt tullaan nimeämään ensi kevään aikana. Kurikasta vuoden 2011 palokuntanuorisotyöntekijä • Vuoden 2011 palokuntanuorisotyöntekijäksi on valittu kurikkalainen ylipalomies Reijo Alanko-Luopa. Ensimmäinen myönteinen avustuspäätös saatiin Jenny ja Antti Wihurin säätiöltä, joka tukee leiriä 30 000 eurolla. • LSPeL on vahvistanut Porin Kirjurinluodolla 2014 pidettävän kansainvälisen palokuntanuorten leirin toimialapäälliköiden valinnan. Lisäksi valtakunnallinen nuorisotyövaliokunta nimeää leirityöryhmään leiriläisten edustajan. Palokuntaleiri 2014: Leiritoimikuntaan kokemusta Valtakunnallinen leiritoimikunta 2014 • leirinjohtaja Kai Vainio, Kiukaisten VPK • projektivastaava Terhi Kivijärvi, LSPeL • koulutuspäällikkö Mikko Rauhanen, Maarian VPK • huoltopäällikkö Jani Vilkman, Lammin VPK • ruokahuoltopäällikkö Hillevi Kiema, Kauttuan tehtaan VPK • järjestelypäällikkö Matti Lehtonen, Pihlavan VPK • ohjelmapäällikkö Jarno Markkanen, Jäppilän VPK • turvapäällikkö Mika Gröndahl, Panelian VPK • kansainvälisten asioiden päällikkö Kalle Lehtonen, Rantakulman VPK • tuotepäällikkö Pirjo Soini, Porin VPK • toimistopäällikkö Toni Alatalo, Kotkan VPK • tiedotuspäällikkö Eija Holmberg-Lehto, Tammisalon VPK Kuva Valtteri Tervala. Kuvassa vuoden 2011 voittaja Reijo AlankoLuopa. Tunnustus jaetaan vuosittain ja valinnan tekee SPEKin nuorisotyötoimikunta. Palosuojelurahastosta tuli erityishakemukselle kielteinen päätös, mutta liitto hakee avustusta yleisavustuksen mukana. Syksyn 2011 aikana pääpaino leirivalmisteluissa on ollut rahoituksen hakemisessa. Ja kun olin yhteydessä sosiaalipuoleen, he löysivät nimilistastamme viisi tuttua nimeä ja tuumasivat, että kiva, kun nämä kaverit ovat mukana. Hän on toiminut SPEKin Yli Hyvä Juttu -hankkeessa aktiivisena promoottorina. Palokuntanuorisotoiminnan ohjaajat saivat aiheeseen liittyvää koulutusta, mutta he eivät tienneet, ketkä toimintaan tulevista nuorista tulivat mukaan esimerkiksi sosiaalitoimen ohjaamina. Toimialoille haki yhteensä 23 henkilöä. Nuoria, joiden arveltiin olevan syrjäytymisvaarassa, ohjattiin mukaan palokuntanuorisotoimintaan. Valinnoissa otettiin huomioon valtakunnallinen näkemys leirintekoon ja päälliköt valittiin mahdollisimman kattavasti koko Suomesta. Valinta julkistettiin Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön valtuuston syysseminaarissa Helsingissä. Yhteistyökumppaneiden kanssa on aloitettu keskustelut ja pääyhteistyökumppanit julkistettaneen alkuvuonna 2012. Myös muille tahoille hakemuksia on lähtenyt, mutta päätöksiä ei ole vielä tullut. Suurin osa hakijoista halusi ruokahuoltoon. Alanko-Luopa on toiminut palokuntanuorten kouluttajana lähes koko aikuisikänsä. 18 Palokuntalainen • 43 KIPINÄT Vuoden palokuntanuorisotyöntekijä -huomionosoitus myönnetään tunnustuksena ansiokkaasta ja menestyksekkäästä työstä palokuntanuorisotoiminnan hyväksi. He saivat itselleen kiinnostavan harrastuksen omassa tiiviissä yhteisössä, mikä tuki heidän pärjäämistään yhteiskunnassa ja vähensi syrjäytymisriskiä
Vanhasta kaupunkipalokuntarakenteesta huolimatta Helsingin pelastuslaitos on pystynyt varsin tehokkaasti hyödyntämään myös sopimuspalokuntiaan. BRONTO SKYLIFT OY AB Teerivuorenkatu 28 33300 TAMPERE puh 020 7927 111 fax 020 7927 300 www.bronto.fi Yli 6000 laitetta yli 120 maahan Työskentelykorkeudet 16 112 m Suurin korikuorma 500kg Yli 2000 lisävarustetta Ylivoimainen paino-työkorkeussuhde Huolto lähellä ja nopeaa Kansainvälinen nostolavojen IPAF koulutus Markkinajohtaja Suomessa ja maailmalla ISO 9001 CERTIFIED ORGANISATION ISO 14001 EN-ISO 3834-2 Oy Colly Company Ab Puh. Riittävillä resursseilla, hyvillä toimintamalleilla ja onnistuneella suunnittelulla tehokkuus on pystytty säilyttämään korkealla tasolla. Palaamme asiaan helmikuun numerossa. Edustus Suomessa: Suunniteltu hengitysilmapullojen turvalliseen ja nopeaan täyttöön. Helsingin pelastuslaitosta pidetään pääosin hyvänä työnantajana. Tämä näkyy sekä kaupunkikuvassa että laitoksen sisällä. Helsingin luonnollisena etuna moneen muuhun laitokseen verrattuna on kaupungin tiivis yhdyskuntarakenne ja vakaa asukaspohja. Se on lehden toimituskunnan mielestä pystynyt alan myllerryksistä huolimatta jatkamaan itsenäistä toimintapolitiikkaansa kaupunkilaisten turvallisuuden kehittämiseksi. Suomen Kuntaliitolta pyydettiin lausuntoa asiassa, mutta se ei saapunut lehden painopäivään mennessä. Liitos sekunneissa hengitysilmapulloihin. Useista pelastuslaitoksista poiketen Helsingin pelastuslaitos on pystynyt tehokkaasti säilyttämään suhteet poliittisiin päätöksentekijöihin ja siten perustelemaan olemassaolonsa siellä, missä tosiasialliset resurssit viime kädessä jaetaan. Nämä eivät aina ole yhtenevät kaikkien SPEKin eri jäsenjärjestöjen kanssa. Vuoden 2011 pelastuslaitos: Helsingin kaupungin pelastuslaitos Vuoden 2011 pelastuslaitokseksi Palokuntalainen Brandkåristen nimeää Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen. Kuntaliitto jättää SPEKin. CLICKMATE™ TW154 on helposti jälkiasennettavissa nykyisiin täyttöasemiin, suoraan täyttöletkuun tai kaksoispakattujen pullojen täyttöön. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestössä on eron jälkeen 35 jäsenyhteisöä. Helsingin pelastuslaitoksen toiminta myös ensihoidon kehittämisessä ansaitsee kiitokset. www.colly.. +358 29 006 150 Fax +358 29 006 1150 www.weh.com e-mail: sales @colly.. Ei käsin kiertämistä KLIKKAA liitin kiinni ! KLIKKAA liitin kiinni ! » CLICKMATE ™ • Onnistumisen yhtenä peruspilarina on määrätietoisesti rakennettu julkinen kuva, joka edelleenkin heijastaa aikoinaan tehtyjä kaukoviisaita päätöksiä. Laitosta on kehitetty systemaattisesti ja pitkäjänteisesti. • Lehtemme saamien tietojen mukaan Suomen Kuntaliitto on eroamassa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä. Suomen Kuntaliitto on selvästi etujärjestö, joka valvoo kuntasektorin etuja. Eroa pidetään sekä harmillisena imagotappiona keskusjärjestölle, että myöskin järjestöjen tilannetta selkiyttävänä toimenpiteenä. Pelastustoimen ja ensihoidon synergia on osattu Helsingissä käyttää molempien osapuolien ja viime kädessä kaupunkilaisten hyödyksi
Uusi tonttivaihtoehto löytyi vuonna 1959. Hanke oli sisukkaan kyläyhteisön ponnistus yhteisen tavoitteen toteuttamiseksi. Lisäksi palokunta omistaa museoauton. Toisaalta myös osa jäsenistöä vastusti tontin ostoa sen sijainnin johdosta. Käytössä on suhteellisen uudet pelastusyksikkö ja säiliöauto. Talkootyöllä oli suuri merkitys rakentamisessa ja rahoituksesta huolehdittiin lainoilla, jotka 24 kyläläistä takasivat. Musiikista vastasi Jari Niemelän klubiorkesteri. Juhlassa palkittiin ansioituneita palokuntalaisia.. Lainojen maksamiseksi jouduttiin tiloja vuokraamaan muuhun käyttöön ja hakemaan avustuksia Nurmijärven kunnalta ja Palosuojelurahastolta. Klaukkalan-Metsäkylän VPK voi olla enemmän kuin tyytyväinen siitä, että yhdistyksen vastuuhenkilöt ovat tehneet oikeita päätöksiä ja talo on edelleenkin yhdistyksen omistuksessa. Talon täytettyä 50 vuotta viime lokakuussa, pidettiin Metsäkylässä juhlatilaisuus. Rakennuksen ylläpito on myös vaatinut paljon suunnittelua ja päätöksiä niiltä, jotka ovat yhdistyksestä vastanneet. Talo vihittiin käyttöön 25.10.1961, reilut 10 vuotta palokunnan perustamisen jälkeen. 20 Palokuntalainen • 43 KIPINÄT • Vuonna 1951 perustettu VPK pyrki jo ensimmäisenä toimintavuotenaan hankkimaan itselleen tontin paloaseman rakentamista varten. Rakentamiseen kului aikaa kaksi vuotta. Juhlan tervehdyssanat lausui yhdistyksen puheenjohtaja Jarmo Alho, juhlapuheen piti Etelä-Suomen Aluehallintoviraston pelastustoimen ja varautumisen vastuualueen johtaja Markku Haranne. Klaukkalan-Metsäkylän VPK on Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen sopimuspalokunta. Rakentamisen aikana kustannukset nousivat eikä lainaraha riittänyt, siksi täytyi vielä hakea uusi laina. Vuonna 1972 voitiin todeta, että rakennuslainat oli saatu maksettua. Aiemmista kokemuksista oli opittu ja niinpä kaupat tontista tehtiin pikaisesti lokakuussa 1959. Lainat maksuun vuokrilla ja avustuksilla Talon rakentamisesta johtuvien lainojen maksaminen ei yhdistykselle ollut helppo homma. Palokunnan talon 50-vuotisjuhla pidettiin 25.10.2011. Asiaa käsitteltiin monissa kokouksissa. VPK:n talon rakentaminen oli pienen kylän talkootyön ja yhteishengen voimannäyttö. Työt omalla tontilla aloitetKlaukkalan-Metsäkylän VPK Keski-Uusimaalaisen KlaukkalanMetsäkylän VPK:n talo vihittiin käyttöön 25.10.1961 silloisen Uudenmaan läänin maaherran Väinö Meltin toimesta. Klaukkalan-Metsäkylän VPK lähtee hälytystehtäviin tarvittaessa kahdella autolla. Yritys oman tontin saamiseksi kuitenkin kariutui, koska sopivan tontin myyjä ei suostunutkaan kaupan tekoon. Ensin talosta oli määrä tulla kaksikerroksinen, mutta viereen suunniteltu Hyrylästä Klaukkalaan suuntautuva niin sanottu öljytie ja sille suunniteltu korkeus johti päätökseen kolmikerroksisesta rakennuksesta. Oma talo miehen ikään tiin välittömästi. Talo pystyyn lainoilla ja talkoilla Nurmijärven kunnaninsinööri Mikko Ketonen laati alustavat talon piirustukset. Se saatiin 13 kyläläisen takauksella
Liiton 80-vuotisen olemassaolon aikana se on jaettu vain neljä kertaa aikaisemmin. Timo Kaistinen Riihimäeltä. Lehtokankaalle SPPL:n suurristi Kuvassa ainoat suurristin kantajat; Rainer Alho onnittelee Kari Lehtokangasta, taustalla liiton puheenjohtaja Vesa Parkko.. Lehtokangas on toiminut muun muassa Suomen Palopäällystöliiton puheenjohtajana ja Suomen Pelastusalan Keskus järjestön varapuheenjohtajana. Nyt myönnetyn merkin kantajia on Lehtokankaan lisäksi ainoastaan pelastuskomentaja evp. SOPIMUSPALOKUNTIEN PIENAVUSTUKSET VUONNA 2012 Sopimuspalokuntien pienavustushakemukset on tarkoitettu sopimus-, tehdasja laitospalokunnille, joilla on voimassa oleva palokuntasopimus. Sen sai pelastuspäällikkö evp. SPPL:n jouluseminaarissa jaettiin toinenkin varsin harvinainen huomionosoitus, Suomen Palopäällystöliiton tuliristi. Sopimuspalokuntien tulee lisäksi pyytää hakemuksiinsa pelastuslaitoksen lausunto. Tällaisia hankkeita ovat mm. Hakemukset toimitetaan rahastoon sähköpostitse tai postitse. Kari Lehtokangas on tehnyt yli 30-vuotisen virkauran pelastustoimessa. Avustusta haetaan sähköisillä lomakkeilla, jotka löytyvät osoitteesta www.psr.fi/pienavustukset. alv) • nuoriso-osaston suojavarusteet Avustusta haetaan ilman määräaikaa viimeistään vuoden kuluessa hankinnan maksamisesta toteutuneiden kustannusten perusteella. • hälytysosastojen varusteja kalustohankinnat • todennetun työturvallisuushaitan poistaminen • rakennuksen muuttaminen paloasemakäyttöön • ajoneuvopaikkojen lisääminen • ajoneuvon hankinta (alle 10 000 euroa, sis. Avustuksilla tuetaan hälytysvalmiuden tehostamista tai työturvallisuuden parantamista tukevia varusteja kalustohankintoja tai hankkeita, joilla turvataan VPK -toiminnan jatkuvuutta ja toimintaedellytyksiä. Suomen Palopäällystöliiton suurristi on erittäin harvinainen. Avustusta myönnetään yksikköhinnaltaan alle 10 000 euron hankkeisiin. Rainer Alho. Palosuojelurahasto toivottaa kaikille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2012! Lisätietoja: www.psr.fi/sopimuspalokunnat • Helsingin pelastuskomentaja Kari Lehtokankaalle luovutettiin joulukuussa Suomen Palopäällystöliiton suurristi. Tuliristin on saanut kaikkiaan 86 henkilöä. Hän on hoitanut myös lukuisia alan luottamustehtäviä niin paikallisesti, alueellisesti kuin valtakunnallisestikin
KIPINÄT Pelastustoimen arvot -ajoneuvotarrat Tilaukset ja tiedustelut: Suomen Palopäällystöliitto Iso Roobertinkatu 7 A 5, 00120 Helsinki puhelin (09) 2522 9200 faksi (09) 2522 9222 toimisto@sppl.fi, www.sppl.fi Näytä ulospäin, millaisten arvojen varassa toimimme! Uudet Pelastustoimen arvot -ajoneuvotarrat nyt saatavilla. Kunniapuheenjohtajaksi nimettiin Matti Sundvall ja kunniapäälliköksi Heikki Hallamaa. Hinnat 9,00 e ja 4,00 e / kpl (sis.alv.) UUTTA: • Porilaisella Vähärauman VPK:lla oli yli sadan vuoden ajan tukikohtanaan palokunnantalo Vähärauman kaupunginosassa. Varapuheenjohtajana toimii Keijo Härkälä, sihteerinä Jussi Konttinen ja taloudenhoitajana Heikki Hallamaa. mahdollisimman pitkään muistuttamassa perinteikkäästä ja arvokkaasta palokuntatyöstä Vähäraumalla. Vähärauman VPK 125 Perinnepalokunnalle muistolaatta. Kuvassa vasemmalta laatan suunnittelija Ari Lagerbom, puheenjohtaja Ari Nordström, Esa Ilves, kunniapäällikkö Heikki Hallamaa, kunniapuheenjohtaja Matti Sundvall, Kari Lampinen ja Keijo Härkälä. Juhlavuoden kunniaksi palokunta hankki kivirakennuksen seinään muistolaatan. Molemmat ovat toimineet vapaaehtoisessa palokuntatyössä reilusti yli puoli vuosisataa. Tarroja on kahta kokoa: suuremman halkaisija on 25 cm ja pienemmän 11 cm. Talo paloi vuonna 2009 perustuksiaan myöten ja jäljelle jäi vuonna 1917 luonnonkivistä rakennettu kalustorakennus. Vähärauman VPK jatkaa paloturvallisuustyötä pienemmissä puitteissa ilman varsinaista sammutusvalmiutta. Vähärauman VPK kunnosti kivirakennuksen julkisivut, jotta asemakaavassa suojelumerkinnällä varustettu rakennus säilyisi Teksti puheenjohtaja Ari Nordström Muistolaatta paljastettiin lauantaina 26.11.2011 osoitteessa Noukantie 10, Pori. Tästäkin rakennuksesta palokunta luopuu vuoden vaihteessa, jolloin kiinteistön hallinta siirtyy tontin omistavalle Porin kaupungille. Vähärauman VPK:n syyskokouksessa valittiin palokunnan puheenjohtajaksi Ari Nordström. Laatan suunniteli reposaarelainen palokuntaaktiivi Ari Lagerbom
Mielimusiikki – Monipuolinen. SPPL: Perehdyttäminen pelastuslaitoksissa –kehittämispäivä Vantaa KASVO ARI JALONEN Palokansan edustaja • Paloesimies Ari Jalonen syntyi Porissa vuonna 1974. Ympäristöarvot ovat Arille tärkeitä. Ennen heittäytymistä päätoimiseksi kansanedustajaksi Ari toimi kunnallisissa luottamustehtävissä. Hänet valittiin vuonna 2008 Porin kaupunginvaltuustoon ja 2011 eduskuntaan kolmanneksi suurimmalla äänimäärällä Satakunnasta. Teini-ikäisenä Ari tutustui pelastusalaan Porin VPK:n nuoriso-osastossa, missä syttyi kiinnostus tulevaa ammattia kohtaan. Pelastusalan ammattiura alkoi Arin valmistuttua pelastajakurssi 7:ltä vuonna 1994. Paloesimieskurssilta Ari valmistui vuonna 2001 ja sai koulutustaan vastaavan viran Porin palolaitoksen keskusasemalla. Ura keskeytyi puoleksitoista vuodeksi vuosituhannen vaihteessa, jolloin Ari palveli YK-rauhanturvaajana Libanonissa. Hänen syntymäkotinsa sijaitsi Viasvedellä, melkein 15 kilometrin päässä Porin torilta. Moottoripyöräily on ollut hänelle läheinen harrastus jo 16-vuotiaasta alkaen. Viasvesi – Koti. Ruoka, josta en pidä – Ei ole. KANSANEDUSTAJA, PALOESIMIES ARI JALONEN, PS. Nuorena Ari harrasti myös kilpauintia. Hän on myös ollut Porin kaupunginhallituksen toinen varapuheenjohtaja. Eduskunta – Työpaikka. Tänään Jalosen perhe, vaimo Leena, kolme alle kouluikäistä lasta ja koirat Elsa ja Rölli asuvat omakotitalossa Arin synnyinseudulla, Porin ”maasedulla”. Hyväkuntoinen Ari valmistui merivoimien sukeltajakurssi 65:lta raivaajasukeltajaksi. Hänen mielestään luontoa pitää suojella aina, kun siihen on mahdollisuus. Terveiset päättäjäkollegoille – Päätöksentekijöiden on välillä hyvä astua kansan pariin. Jorma Uotinen – Taiteilija. Myös vaimo Leena on moottoripyöräilyn seurausta. Satakuntalaisuus – Sydämen asia, iso kokonaisuus. Lähitulevaisuus – Kiireinen. Hell’s Angels – Rikollisjärjestö naamioituna moottoripyöräkerhoksi. Pelastuslaitoksella hänen erityisvastuualueenaan on ollut vesipelastussukeltaminen Porin toiminta-alueella. Tällä hetkellä alla on BMW K 1200 RS. Lempi syttyi kirjaimellisesti prätkien parissa. Itse hän mielellään mainitsee esimerkkinä, että kaikki Jalosten lapset ovat kestovaippailleet. SPAL – Edunvalvoja. Osittain siksi vesielementti tuli tutuksi armeijassa. Palokuntalainen • 43 23 1.2. Leena Harkimo – Kollega Porista
TURVALLISUUSMESSUT Tampere 1.–30.9. SPEK: Palokuntanuorten valtakunnallinen symposium Jyväskylä 29.2. Palomiesurheilu: Kaukalopallo Turku 9.–10.3. SPEK: Veikon Malja -kilpailu 2012 Kemi, paikka vahvistuu myöhemmin) 24.–26.4. Palomiesurheilu: Pilkki Vaasa 1.3–30.4. Palokuntalainen ilmestyy Ajankohtaisia aiheita Toukokuu 8.–10.5. Palomiesurheilu: Lentopallo Tampere 31.7. 112-päivän Valtakunnallinen päätapahtuma Tornio Haaparanta 11.–12.2. Palomiesurheilu: Jalkapallo Mikkeli 29.6. Ju lk ai se m m e si to um uk se tt a tie to ja pe la st us al an ta pa ht um is ta ym s. Palokuntien SM-kilpailut Lahti 29.5. SPPL: Jälkivahingontorjunta ja kuivauspäivät m/s Mariella 10.–12.2 SPEK: Pohjantähti 2012 Palotarus, Padasjoki 11.2. ALALLA TAPAHTUU KIPINÄT Tiedot kerätty laitosten ja palokuntien tiedottajilta sekä järjestäjien nettisivuilta. Palomiesurheilu: Yleisurheilu Äänekoski 1.–30.6. Palomiesurheilu: Voimailu/Soutu Pori 18.– 19.10. Palokuntalainen ilmestyy Testi Autot Maaliskuu 1.3–30.4. Nou Hätä -loppukilpailu Kuopio 11.–12.5. Turvallinen ja eheä Suomi – maakunnista kaupunkeihin ja kyliin -seminaari Lahti Helmikuu 1.2. SPPL: Perehdyttäminen pelastuslaitoksissa -kehittämispäivä Vantaa 1.2–31.3. SPPL: Sosiaalija terveydenalan turvallisuusfoorumi Hki–Tukholma –Hki 10.5. Tapaturmapäivä 21.4. fi Tammikuu 20.–21.1 TULIMERI -risteily Silja Europa Turku– Tukholma 24.–25.1. SPPL: Opintopäivät Vierumäki 27.10. SPEK: Palokuntanuorten SM-tietokilpailu Kemi, (alustava paikka, vahvistuu myöhemmin) 21.–22.4. Ensihoito 12 opintopäivät Pelastusopisto, Kuopio 19.5. SPPL: Henkinen työsuojelu pelastuslaitoksissa Tampere 1.–30.4. Palokuntalainen ilmestyy Turvallisuus 2012messujen satoa Marraskuu 1.–30.11. Palomiesurheilu: Golf Lappajärvi 31.8. Nuohousalan Keskusliiton kevätopintopäivät ja kevätkokous Heinola 14.–15.3. Palokuntalainen ilmestyy MESSULEHTI Testit Pienkalusto 31.8–1.9. Palokuntalainen ilmestyy Testi – Veneet 30.6. Palomiesurheilu: Uinti Jyväskylä 1.10.– 30.11. Palomiesurheilu: Salibandy Kotka Joulukuu 31.12. Palokunta Suomessa 175 vuotta Turku Syyskuu 5.–7.9. CTIF kansalliset kilpailut 2012 Nummela 1.–31.8. Palomiesurheilu: Keilailu Raisio 30.4. SPEK: Palokuntanaisja nuorisotyön syysseminaari 31.10. Palokuntalainen ilmestyy Ajankohtaisia aiheita Elokuu 3.–5.8. Palomiesurheilu: Hiihto PohjoisKarjala 9.–11.2. Palokuntalainen ilmestyy Testit -Varusteet. Opetusalan turvallisuusfoorumi 2012 m/s Gabriella 25.4. Turvallinen Suomi -seminaari Helsinki Kesäkuu 1.–30.6. SPEK: Palokuntanaisja nuorisotyön kevätkokoukset Padasjoki Huhtikuu 13.4. Palomiesurheilu: Slalom Ruka (Porvoo/ Kuusamo) 22.–24.3 SPPL: Palopäällystöpäivät Hämeenlinna 24.–25.3. Palomiesurheilu: Suunnistus Espoo Lokakuu 1.–30.10. 112-päivä Koko Suomi 11.2. SPEK: Tulta Päin -palokuntasoittokunta tapahtuma Rovaniemi Heinäkuu 1.–31.7 Palomiesurheilu: Ammunta Iisalmi 1.7–31.8. Ti ed ot os oi tt ee se en to im itu s@ pa lo ku nt al ai ne n
Kurssinjohtajana toimi vanhempi opettaja Jukka Ekholm. Pihlavan VPK Puheenjohtaja Tuomas Klimoff Pihlavan VPK Palokunnanpäällikkö Jarkko Luonila Tuusulan VPK Puheenjohtaja (jatkaa tehtävässään) Kaj Winqvist Tuusulan VPK Palokunnanpäällikkö (jatkaa tehtävässään) Kari Paldanius Malmin VPK Palokunnanpäällikkö Petri Nyberg Malmin VPK Hälytysosaston päällikkö Juha Vuorela Malmin VPK Puheenjohtaja Samuel Siliin Mietoisten VPK Palokunnan päällikkö Sami Nikkilä Mietoisten VPK Puheenjohtaja Antti Nuutamo Varpaisjärven VPK Puheenjohtaja Jukka Vepsäläinen. Palokuntalainen • 43 25 KURSSILTA VALMISTUIVAT: Aalto Toni Kerimäen VPK Aaltonen Hannes Perniön VPK Aarnio Atte Savitaipaleen palokunta Hentilä Erkki Leppävaaran VPK Hirvelä Kimmo Euran VPK Kallio Markku Pelkosenniemen VPK Karhunen Viljami Pusulan VPK Kuosmanen Markus Savion VPK Laurén Mikko Lavian VPK Mäkelä Juhani Kullaan VPK Peltoniemi Mika Mynämäen VPK Perttula Arto Kokemäen VPK Saarinen Sippo Halikon VPK Sainio Marko Kiukaisten VPK Takkinen Antti Sääksjärven VPK Toivonen Tommi Auran VPK Ukkonen Aki Euran VPK Uunila Kari Kauhajoen VPK Vinho Jouni Euran VPK Väisänen Matti Leppävaaran VPK • Sopimuspalokunnan päällikkökurssi päättyi 11.11.2011 Pelastusopistolla Kuopiossa. Teksti Isto Kujala 20 valmistui päällikkökurssilta Kurssin päätöstilaisuudessa luovutettiin SSPL-stipendi Antti Takkiselle, Sääksjärven VPK:sta. Kurssilla käsiteltiin luennoin ja harjoituksin pelastushallintoa, kouluttamista, pelastustoiminnan johtamista, pelastusneuvontaa ja tiedottamista, johtamistaitoa, palonehkäisyä ja sammutusja pelastustekniikkaa. NIMITYKSIÄ Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Pelastustoimi ja varautuminenvastuualueen johtaja Pasi Ryynänen Helsingin Pelastusliitto ry Toiminnanjohtaja Olli-Veikko Kurvinen Anjalan VPK Puheenjohtaja (jatkaa tehtävässään) Jari Kallio Finscoop Ky:n Etelä-Suomen myyntipäällikkönä on aloittanut Mikko Känkänen ja Itä-Suomen myyntipäällikkönä Jouko Lätti
Kesämies arveli, että käärme saattoi ihmetellä käsittelyä, johon oli joutunut. Sitten kesämies sai käärmeestä sellaisen otteen, että pystyi laittamaan eläimen takaisin laatikoon, josta se ei enää paennut.. Ensin kesämies yritti pitää sitä aisoissa harjalla, mutta huomasi nopeasti, että se ei riitä. Jos olet nyt paloasemalla, niin katso jalkoihisi: jokin aika sitten säilytyslaatikosta karkasi oranssi käärme. Kesämies viritti harjaansa jo golfsvingejä, mutta sekään ei auttanut. Oli keksittävä uusi suunnitelma. Työkavereiden kahvitauko oli kuitenkin pitkä ja kesämiehen käsi alkoi väsyä. Höökin väki sai ohjattua sen lapioilla pahvilaatikkoon. Käärme luikerteli vauhdilla pitkin kalustohallin lattiaa. Joskus jälkipolville ei jää paljon kerrottavaa, mutta toisella kertaa koettua tilannetta ei unohdeta. Asemalla käärme vaihdettiin toiseen laatikkoon, missä ei ollut kantta. Metrinmittainen käärme olisi helposti päässyt puremaan, jos sitä olisi pelkästään roikottanut. Kesämiehelle annettiin tehtäväksi vartioida käärmettä, kun muut menivät ansaitulle kahville. Keikoilla sattuu ja tapahtuu. Oranssi käärme oli kuitenkin ovela ja sinnikäs. Käärme pyrki ehdoitta kohti viemäriä. Sitten kesämies hivutti toisenkin kätensä käärmettä pyörittävän käden viereen ja nykäisi sen käärmeenvartta liu’uttaen pään juureen. Ottakaa oranssi käärme kiinni! Kesämies päätti ottaa käärmeen kiinni. Se livahti kesämiehen pitämän harjan alta ja lopulta pois laatikosta. Koska käärmeen vaarallisuudesta ei ollut tietoa, oli kesämiehen varottava puremaa. 26 Palokuntalainen • 43 Teksti Marko Partanen Kuvitukset Anna Broholm Erikoiset keikat P elastusyksikkö hälytettiin ottamaan kiinni käärmettä. Se pyrki kohti viemäriä. Matkalla asemalle käärme pysyi rauhallisena. Kyseessä ei ollutkaan perinteinen kyy, vaan metrinmittainen oranssi käärme. Hän puki sammutushanskat käteensä ja sai kun saikin käärmeen häntäpäästä otteen. Siksi kesämies alkoi pyörittää käärmettä päänsä päällä kuin lassoa. Se pyrki jatkuvasti pois laatikosta ja kesämies piti Sinipiika-harjalla käärmeen päätä kurissa. Siitä tulee helposti kahvipöytien legenda, joka jää elämään. Kukaan ei ollut nähnyt sellaista ennen, eikä kukaan tiennyt, mikä käärme se oli tai mistä se oli ylipäätään vapaaksi päässyt. Eläintarhan edustajan oli määrä tulla hakemaan käärme pois. Kalustohallissa oli sen verran lämmin, että käärme sai uutta eloa
Tunnelissa tiloja oli erittäin vaikea hahmottaa, kun savua oli paljon. Yhden höökin väki eteni savua vastaan tuulen yläpuolelta mönkijällä savurajalle ja siitä eteenpäin jalkaisin. Työmaalta löytyi etsimisen jälkeen palokunnan postilaatikko, jossa oli tiedot ja kartta työmaasta. Palo sammutettiin ja paikka vaahdotettiin. Tunnelipaloon menoa varten varauduttiin lisäämällä savusukelluslaitteisiin toinen kuuden litran paineilmapullo. Suurtehotuuletin käynnistettiin, näkyvyys parani ja sammutushyökkäys alkoi. Puuskuttavan miehen puheesta hätäkeskuspäivystäjä oli päätellyt kyseessä olleen hengitysvaikeuden. Potilaan luokse ei päästy ennen kuin paikalle hälytettiin nostolava-auto. Dokumentit olivat kuitenkin huonossa kunnossa. Paikalla oli kaksi työmiestä, joita riittävästi haastattelemalla selvisi tunnelin valmiusaste ja mihin päin tuuli luonnollisesti tunnelissa kulkee. Paikalle järjestettiin työkone. Hän oli mennyt korjaamaan vikaantunutta henkilönostinta toisella nostimella, josta oli kadonnut yhtäkkiä paineet, minkä vuoksi sen kori oli painautunut toista koria vasten ja mies oli jäänyt väliin.. Vähän ajan kuluttua palomestari kuuli radiosta: P3, me upottiin. Savua vastaan edenneet savusukeltajat käskettiin toiselle aukolle. Ensimmäisen hööki aloitti tiedustelun mönkijää käyttäen. Palomestari hälytti höökin ja säiliöauton lisäksi kaksi höökiä, suurtehotuulettimen sekä rautatietunneleita varten varustetut mönkijät. Siellä paloi räjäytyksessä käytetty 3,5 x 10 metrin -kokoinen kumimatto. Tiedusteluja sammutustehtävissä savusukellus kesti noin 60 minuuttia. Mönkijää tuotiin savun sekaan jalkatiedustelun perässä. Palomiehet saivat oman veneensä vesille, ja veden varaan joutuneet pelastettiin nopeahkosti kyytiin. Palomestari pohti, että keikka oli haastava. He odottelivat avun tuloa kaatuneen veneen reunalla itseään kannatellen. Korien välissä oli mies puristuksissa. Vene oli painavassa lastissaan hörpännyt vettä perästä, kun kaasua väännettiin aggressiivisesti. Palokuntalainen • 43 27 Kesämies alkoi pyörittää käärmettä päänsä päällä kuin lassoa.” Tunnin savusukellus tuplapulloilla Sopimuspalokuntalaiset ilmoittivat tulipalosta, jonka sijaintia ei pystytty määrittelemään. P3, me upottiin Kaksi miestä kaatui järvellä veneellä soudellessaan. Tuulen alapuolelta tunnelin toisesta päästä tiedusteleva ryhmä ilmoitti, että alkupää tunnelista oli puhdas, joten selvisi, että palo oli tunnelin keskivaiheilla. Kun esimies ilmoitti tapahtuneesta palomestarille, hän perui kohteeseen matkalla olevat pelastusyksiköt. Pian palokohde tarkentui louhittavaan junaratatunneliin. Kaikki sammutushyökkäykset tehtiin tuulettimen suojaamana samalta aukolta. Tehtävä sitoi useita yksiköitä moneksi tunniksi. Aineelliset vahingot olivat vähäiset, mutta savu aiheutti haittaa laajalle alueelle. Palomestari ilmoitti perumilleen yksiköille, että komento takaisin. Mönkijöillä yritettiin siirrellä mattoa, mutta se ei onnistunut. Kohde oli syrjäisellä teollisuusalueella hallin pihalla, jossa seisoi kaksi henkilönostinta korit kiinni toisissaan kymmenen metrin korkeudessa. Kolmas hööki valmistautui turvaamaan savusukeltajia ja jatkamaan tarvittaessa ensimmäisen höökin tehtävää. Hän oli juuri ja juuri saanut soitettua itse apua, mutta ei selitettyä tapahtunutta. Toinen hööki vastasi viestiliikenteestä, joka edellytti niin ikään savusukeltamista tunneliin, koska virveyhteys katkesi syvälle mentäessä. Potilas vammautui vaikeasti, mutta selviytyi. Hengitysvaikeus kymmenessä metrissä Lääkärihelikopteri ja ambulanssi hälytettiin hengitysvaikeustehtävälle, johon ei ollut lisätietoja
Alhaalla esimies kertoi savusukeltajalle, että hän huolestui, ettei tämä ehtisi ulos. Savusukeltaja totesi esimiehelle: ” Ei tarvitse huolehtia, tiedän kyllä, mihin ilmani riittävät.” Erikoiset keikat Viestiliikennettä hoitava esimies joutui hyppimään heittelehtivän letkun yli kuin narua, aina kun letku tuli kohdalle.”. Viidennessä kerroksessa ollut esimies havahtui, kun sammutusasu vilahti hänen ohitseen. Lyhyessä ajassa, ennen kuin konemies sai suljettua pumpun, ehti tapahtua paljon. Kolmen tuuman hyppynaru 10-kerroksisen tornitalon porraskäytävässä paloi ala-aulaan vartioimatta jätetty muuttokuorma. Paloautot piirittivät lentoon valmistautuvan koneen. Kapteeni vastaa lentokoneesta kaikissa tilanteissa, myös yli viranomaisten, niinpä kone lähti reitille oviaan avaamatta ja palomiehet rullasivat letkunsa ja palasivat asemilleen. Palomiehet valmistautuivat hälytysilmoituksen perusteella pahimpaan. Savunpoistoluukun etsijät olivat sukeltaneet jo jonkin aikaa, kun narua hypännyt esimies päätti mennä viidennen kerroksen kohdalle katsomaan, että ryhmä pääsee turvallisesti alas. Kun konemies päästi paineet runkoon, niin jakoliittimen auki jääneestä yhteestä alkoi suihkuta vesi, ja letku alkoi heittelehtiä holtittomasti. Kun savusukeltaja riisui maskinsa, niin ilma oli niin vähissä, että laite ei edes pihahtanut. 28 Palokuntalainen • 43 Savua lentokoneen ruumasta “Matkustajalentokone on lähdössä lentoon ja ruumasta tulee matkustamoon savua”, kuuluivat hätäkeskuspäivystäjän lisätiedot, kun hän oli ensin antanut hälytyksen: ilmaliikenneonnettomuusvaara, suuri. Hän lähti perään. Perusselvitys oli jo valmiina ja savusukeltajat kaivoivat lähtökuoppia, kun lennonjohtotornista ilmoitettiin, että lentokoneen kapteeni oli käskenyt paloautot pois tieltä, sillä kone lähtee lentoon. Viestiliikennettä hoitava esimies joutui hyppimään heittelehtivän letkun yli kuin narua, aina kun letku tuli kohdalle. Lentokoneen kapteeni oli todennut savun olevan vesihöyryä, jolle oli luonnollinen selitys. Jossain vaiheessa savun seasta alkoi kuulua, kun paineilmalaitteen varailmapilli alkoi huutaa. Toisen höökin väki lähti savuisen porraskäytävän ylimpään kerrokseen etsimään savunpoistoluukkua. Savusukeltaja suojautui maastoutumalla ruusupuskaan. Hööki saapui paikalle ja perusselvitys saatiin valmiiksi. Sitten alkoi kuulua pauke, mikä syntyi siitä, kun savusukeltajan paineilmalaite kopisi kaiteeseen, kun hän juoksi rappusia alas
Tila tyhjennettiin ja tuuletettiin. Kakkonen löi Ladan sivulasin sisään murtoraudalla ja ykkönen työnsi sumusuihkulla vettä sisään. Mies uhkasi räjäyttää itsensä. Käsiin pudonneet Lääkintäesimies, ambulanssi ja pelastusyksikkö hälytettiin hoitamaan hengitysvaikeuspotilasta. Savusukeltajat lähestyivät Ladaa hiipimällä autoa kohti kuolleesta kulmasta. Huomattiin, että yksi lattiakaivoista on väärin koottu ja että kaivosta näkyi suoraan viemäriputkeen. Lääkintäesimies totesi opastamassa olleen puolison hyvin huonovointiseksi ja jäi hoitamaan tätä. Henkilökunta oli tottunut käymään kaivon vieressä tupakalla. Viemärilinjan äärellä olevat sähkölaitteet käytiin läpi, mahdolliset syttymispaikat poissulojettiin, mutta syytä ei löytynyt. Ensihoitajat menivät pelastusyksikön avuksi hoitamaan elvytystä. Palomestari arveli kuitenkin, että auton sisällä seos on niin rikas, että se ei syty. Muutaman tunnin kuluttua savua alkoi ilmetä jälleen. Hän oli hengästynyt ja kalpea. Molemmat potilaat menehtyivät. Sitä ei ollut, joten palomestari tyytyi toteamaan, että virkansa puolesta hän halusi vain tarkistaa tilanteen. Minä jo ajattelin, että sakot tästä enää puuttuisivatkin.”. Savuntulo lakkasi. Palomiehet neuvoivat omaista kuivaamaan autoa hieman ennen seuraavaa starttia. Kuljettaja huokaisi helpotuksesta: “Ai, palokunnastako te olittekin. Nestekaasupullosta hän päästi kokoajan kaasua autoon ja sitä oli jo niin paljon, että haju tuntui auton ulkopuolellakin voimakkaasti. Iso saalis Palomestarin johtoyksikkö palasi pimeän aikaan tehtävältään. Katiska oli mennyt niin syvälle akselin väliin, ettei sitä saanut tien varressa poistettua. Vaaleanharmaata savua tuli selvästi, mutta lämpöä ei ollut. Potilaan puoliso oli kerrostalon porraskäytävän alatasanteella ohjaamassa auttajia oikeaan kerrokseen ja asuntoon. Mainittakoon, että tuhkakuppi löytyi kymmenen metrin päästä. Kipinöiden arveltiin johtuvan laahaavasta pakoputkesta tai rikki menneestä renkaasta, joten johtoyksiköllä päätettiin tehdä heille harvinainen ajoneuvon pysäyttäminen hälytysvaloja ja pitkiä valoja vilkutellen. Seuraavaksi paikalle ehtivät lähes samanaikaisesti ambulanssi ja lääkintäesimies. Hän oli sekava, olemukseltaan nuhruinen, tukka rehotti pystyssä ja kasvoissa oli mustelmia. Vastaan ajoi auto, jonka alta sinkosi voimakas kipinäsuihku. Myös porraskäytävässä aloitettiin elvytys. Pelastusyksikkö oli paikalla ensimmäisenä. Syy jäi epäselväksi, kun pelastusyksiköt poistuvat paikalta. Sitten auto pysähtyi. Pian parkkihallissa havaittiin, että liekit pistivät esiin kaivosta. Akassi ambulanssissa Ambulanssi pyydettiin nelikymppisen miehen luokse. Johtoyksikkö kääntyi ja päätti tavoittaa kipinöivän auton. Palokuntalainen • 43 29 Mies oli linnoittautunut Ladaansa. Kun mieheltä kysyttiin, mistä kasvojen mustelmat olivat tulleet, hän vastasi: No tennispalloista tietenkin, hölmö! Mieheltä kysyttiin, mistä kasvojen mustelmat olivat tulleet, hän vastasi: – No tennispalloista tietenkin, hölmö!” Isku Ladaan Savua lattiakaivosta Uudehkon kylpylä-, hotellija liiketilakompleksin pohjakerroksessa kuntosalin pesuhuoneen lattiakaivoista tuli savua. Yksiköt hälytettiin uudelleen. Hyvin pian puoliso meni keuhkopöhöön ja elottomaksi. Kaivon muoviset rakenteet olivat syttyneet palamaan palavina kaivoon tiputetuista tupakantumpeista. Potilas meni elottomaksi pelastusyksikön ollessa paikalla. Poliisit ottivat miehen kiinni. Mies esittäytyi Anders Akassiksi, Vimpeltonin voittajaksi, mitä hän toisteli. Niinpä he päättivät poliisin kanssa toimia. Kuljettaja tiedusteli palomestarilta, että oliko katiskaan sattunut ajon aikana saalista. Hänellä oli autossa nestekaasupullo ja toho. Poliisit seurasivat palomiesten kannassa. Muutama kilometri aiemmin pimeälle tielle oli jonkun peräkärrystä pudonnut katiskoja, joita kuljettaja ei ollut nähnyt ajoissa, ja kun hän kuuli kolahduksen, oli liian myöhäistä väistää. Kipinöivän auton kuljettaja tiesi kipinöille syyn: Hän oli ajanut katiskaan. Muutaman kilometrin takaa-ajon jälkeen yksikkö tavoitti haluamansa. Mies vakuutti todellakin olevansa tenniksen maailmanmestari ja pesevänsä lajissa ihan kenet tahansa
Talon oma, asukkaan kännykkään hälyttävä, hälytysjärjestelmä ei ollut reagoinut. Hoitaja kieltäytyi kohteliaasti ja matka jatkui suunnitellulla tavalla. Poika liikkui hissikorin mukana hissikuilussa ja jäi päästään puristuksiin kerrostasanteen kohdalle, jolloin hissin tekniikka havaitsi häiriön ja pysäytti sen. Poika oli juossut hissiin ja yrittänyt palata sieltä takaisin käytävään ennen hissin lähtöä. Tapahtuma kosketti keikalla olleita henkilöitä ja heille järjestettiin defusing-tilaisuus. Palokunta tuli paikalle ja savusukeltajat menivät sisään. Palomiehet työnsivät hissikorin kuilun takaseinään nostotyynyllä ja poika saatiin irti. Yhtäkkiä kesken kuljetuksen potilas ehdotti hoitajalle, että pysäytetään auto tähän, minkä jälkeen molemmat ensihoitajat saisivat seksiä häneltä. Irrotuksen jälkeen poikaa jouduttiin elvyttämään, minkä jälkeen hänet kuljetettiin sairaalaan. Apua ei välitetty, mutta päivystäjät pohtivat, että pitikö lintu poistaa terassilta siksi, että se söi siellä omia eväitään vai siksi että se söi maksamatta. 30 Palokuntalainen • 43 Vanhasta kipinästä Naapuri ilmoitti, että liekit lyövät paritalon räystään alta. Nopeasti palo levisi kuitenkin myös asuntoon. Poika oli juossut hissiin ja yrittänyt palata sieltä takaisin käytävään ennen hissin lähtöä.”. Palo oli kehittynyt vähitellen vajaan vuorokauden kuluessa. Hän oli juossut tyhjään vanhanmalliseen hissiin, jossa oli porraskäytävään kahvalla avautuva ovi sekä itse hissiin vievä veräjämallinen verkko-ovi. Leikki-ikäinen poika oli joutunut hissionnettomuuteen. Matkalla epäselvät tapahtumatiedot täsmentyivät vähitellen. Syytä keskipäivällä havaittuun paloon ei tahtonut löytyä, kunnes selvisi, että talon takapihalla oli tehty tulitöitä edellisiltana. Erikoiset keikat Palomestari ihmetteli, kun hätäkeskus hälytti hissihälytykseen ison vasteen. Palatessaan käytävään poika oli jäänyt verkko-oven ja käytävään vievän kiinteän oven väliin, jolloin hissi lähti liikkeelle. Palo saatiin katkaistua palavaan asuntoon, joka tuhoutui täysin. Laikan kipinäsuihku oli mennyt terassirakenteiden alle ja sytyttänyt pienen palon, joka oli kiivennyt sokkelin juuresta seinärakenteen tuuletusrakoa pitkin ullakolle. Vakava hissikeikka Seksiä tarjolla Ensihoitajat kuljettivat mielenterveyspotilasta. Asunto oli puhdas, eikä savua tai liekkejä näkynyt. Haukka haukkapalalla Hätäkeskus vastaanotti puhelun, jossa soittaja vaati päivystäjää tekemään jotain, koska varpushaukka söi pullaa hienon kahvilan terassilla
Räjähdysvaara Huoltoaseman asiakas soitti hätäkeskukseen. Soittajan mukaan kyseessä oli vaaratilanne, ja säiliössä oleva happi saattoi räjähtää. KurssikuvaushintatietoineenjahakumenettelylöytyvätPelastusopistonwww-sivuilta täydennyskoulutustarjonnanyhteydestäko.kurssinkohdalta. Samuraimiekka Soittaja ilmoitti hätäkeskukseen valtaväylän tienpientareella kävelevästä ihmisestä, jolla oli samuraimiekka kädessään. Ravintolasta palaamassa ollut mies on kävellyt katukaivoon, josta joku on siirtänyt kannen paikoiltaan.” Aika Hinta Hakuaikapäättyy 20041 Pelastustoiminnanjohtamisentäydennyskurssi 13.-17.2.2012 500€ 20.1.2012 sopimuspalokunnanyksikönjohtajille 20039 Sivutoimisenteollisuuspalopäällikönperuskurssi 6.-17.2.2012ja 1.740€ 9.1.2012 (kurssitoteutetaankahdessajaksossa) 12.-23.3.2012 20076 Hälytysajoneuvonkuljettaja-/kouluttajakurssi 7.-9.2.2012 350€ 20.1.2012 Kurssimaksusisältääopetuksen,oppimateriaalinjalounaankurssipäivinä. Tapahtumapaikkana oli taajama-alue, missä ei kartan mukaan ollut vesistöä mailla halmeilla. Paikalta ei kuitenkaan löytynyt paloautoa, ja kävi ilmi, että parveke, josta ilmoittaja soitti, kuului vanhainkodin dementiaosastolle.. Pitkien etsintöjen jälkeen yksikkö löytääkin syyn avunhuutoihin. Jostakin syystä tehtävälle ilmoittautui useita poliisipartioita. Ravintolasta palaamassa ollut mies on kävellyt katukaivoon, josta joku on siirtänyt kannen paikoiltaan. Hän kertoi, että aurinko paistaa niin matalalla ja suoraan hänen silmiinsä, että hän ei näe ajaa. Soittajan mukaan se suhisi nyt samoin kuin se suhisi sitä liikuteltaessa. Poliisi tarkasti tilanteen ja tapasi hölmistyneen tielaitoksen työntekijän, joka siivosi piennarta apunaan roskankeräyskeppi. Ryhmäseksiä paloautossa Iäkäs mies soitti hätäkeskukseen ja kertoi, että hänen parvekkeensa alapuolella on parkissa paloauto, jossa harrastetaan ryhmäseksiä. “Apua, minä hukun” Mies soitti hätäkeskukseen syystalven aamuyönä. Hän oli parvekkeella käydessään kuullut miesäänen huutavan: ”Apua, minä hukun.” Avunhuutoja kuului useita kertoja. Nainen vaatikin moottoritietä suljettavaksi poliisin toimesta välittömästi. seuraavat koulutustapahtumat: Aurinko haittaa Moottoritiellä autoileva nainen soitti hätäkeskukseen aikaisin aamulla. Mies ei todennäköisesti olisi omin voimin päässyt ylös kaivosta. PELASTUSOPISTO PL1122,70821KUOPIO Pelastusopisto järjestää Kuopiossa alkukeväällä 2012 mm. Hän oli rintaansa myöten vedessä ja kylmissään. Ilmoittaja kertoi istuvansa pyörätuolissa, eikä siksi päässyt ulos katsomaan mistä oli kyse. Hän oli tarkistamassa renkaiden ilmanpainetta, kun hän huomasi, että siirrettävä ilmasäiliö vinkui ja sihisi, kun se oli täyttöpisteessä. Hätäkeskuksessa mietittiin hetki, mitä ilmoituksen kanssa tehdään, lopulta päätettiin hälyttää pelastusyksikkö tarkastamaan tilanne
Tästä hetkestä alkoi omalaatuinen ja myös ainutlaatuinen tapahtumasarja, joka jatkuu edelleen monen pelastustoimiin osallistuneen arjessa. Teksti Pekka Koivunen Kuvat Marko Lähdekorpi, Martti Välimäki ja Satakunnan Pelastuslaitos Tosi ttautinen keikka. 32 Palokuntalainen • 43 202C, KARVIA SARAPOHJANTIE eläinrekka ojassa, 0400xxxxxx, kalkkunoita kyydissä, 16,4km kolmostieltä, kuljettajalla haava päässä KV11,ESA332 PSA132” ”Eläinsuuronnettomuus”: 1134 kalkkunaa hädässä Torstaina 17.11.2011 klo 22.36 pohjoissatakuntalaisen Karvian VPK:n varalla oleva yksikönjohtaja KVP7, Marko Lähdekorpi nautti kotonaan saunan löylyistä, kun Virven hälytysääni kuului pukuhuoneesta
Lisäkäsiä tarvittiin, joten he saivat tulla kohteeseen, kertoo Marko Lähdekorpi. Kalkkunakuljetuskontteja (9 laatikkoa kontissa, kussakin laatikossa neljä kalkkunaa, kontin paino 1 000 kiloa) on siellä täällä. Siksi tuuletus on järjestettävä palokunnan toimesta. Kontteja on purkautunut perävaunun perästä ojaan, ja joitain on tullut myös perävaunun seinien ja katon läpi. Eläimiin ei tässä vaiheessa kosketa. Aikaa matkaan kuluu noin 15 minuuttia. Pölkky, palokirves ja tuuletusta Klo 23:02 paikalle saapunut KV17 saa tehtäväkseen liikenteen ohjauksen. Täysperävaunullinen eläinkuljetusrekka on oikealle kaartavan mutkan jälkeen vasemmalla kyljellään ojassa. Kankaanpään asemalta matkaa onnettomuuspaikalle on 60 km.. Hyväkuntoinen, mutta järkyttynyt kuljettaja kertoo kyydissä olleen 1134 kukkokalkkunaa. Suojaustasoksi Lähdekorpi määrää sammutusvarustuksen. POSAP3 käskee Satakunnan hätäkeskusta hälyttämään eläinlääkärin, mutta hätäkeskuksessa ei ole minkäänlaista tietoa eläinlääkäreistä (esimerkki hätäkeskusten palvelujen heikentymisestä, toim.huom.). – Pyysin häntä hälyttämään paikalle päivystävän eläinlääkärin. Hän lähteekin kohteeseen KV1:llä klo 22:41. Pieni polttoainevuoto saadaan nopeasti tukittua. Matka kohteeseen on 18,5 kilometriä. KV11 alkaa kuljettajan kanssa järjestää lisäilmaa nupissa olleille noin 400 kalkkunalle. He ovat tulossa kohteeseen sammutusautolla. Lisätehtäväksi heille Lähdekorpi antaa loukkaantuneiden eläinten lopetuspaikan järjestämisen. Kymmeniä kalkkunoita istuu tien poskessa ja rekan päällä. Oletus oli, että naapuripelastustaitoksen Etelä-Pohjanmaan Jalasjärvellä (matka 28 km) olisi raivausyksikkö, jolla voitaisiin nostella lintukontteja. Epätodellinen näkymä Kohteessa Lähdekorpi tekee tiedustelun ja tilanteen ainutlaatuisuus selviää hänelle nopeasti. Muutamassa minuutissa hälytyksestä myös KV11 ja KV17 ovat liikkeellä yhteisvahvuudella 13. Palokuntalainen • 43 33 M arko Lähdekorpi päättelee, että tilannepaikka on kaukana ja ennakkotiedustelusta tässä tapauksessa suuri hyöty. Pelastustoimet alkavat – suojaus huomioidaan alusta alkaen KV11 saapuu kohteeseen klo 23:00. Nuppi oli kaatunut paikaltaan ojaan. Jalasjärven asemalta oli matkaa kohteeseen 27,8 km. Tie on jäinen ja liukas ja lisäksi sumu heikentää näkyvyyttä. Isoja vuotoja ei havaita. – Tein selväksi, että jos joku joutuu jostain syystä koskemaan lintuihin, tulee hänen pitää sammutuskäsineet kädessä ja kypärä päässä. Lisäapua Lähdekorpi antaa tilanneraportin puhelimitse päivystävälle palomestari Rauno Rajalalle (POSAP3) ja pyytää hänet kohteeseen. Lähdekorven tiedustelun jälkeen tehtäväkäsky on helppo antaa: kuorma-auto virrattomaksi, mahdollisten polttoaineja öljyvuotojen torjunta sekä onnettomuuspaikan valaistus. Eläimet pysyvät kohtuullisen rauhallisina palokunnan tehdessä ympärillä töitä. Kalkkuna kun huitoo siivillään erittäin voimakkaasti ja voi näin ollen aiheuttaa päähän kovan tällin osuessaan, selvittää Marko Lähdekorpi ensiohjeistusta. Osa linnuista on liiskautunut perävaunun alle. Lisäksi pyysin häntä hälyttämään lisäapuun raivausyksikön. – Noin klo 23:15 saimme tiedon, ettei Jalasjärvellä ole ollut raivausautoa ainakaan kahteen vuoteen. Koppi on ehjä ja umpinainen. Kuljettaja kertoo myös, että kuljetusliikkeen toimesta on paikalle jo soitettu jatkokuljetus eläimille Säkylään. – Pyysin tässä vaiheessa POSAP3:n hälyttämään Kankaanpäästä raivausauton. Yksi lintu painaa noin 18 kiloa eli kyse on noin 20 tonnin elävästä Tosi ttautinen keikka kuormasta. Rekan nuppi on ainut ehjän näköinen osa yhdistelmästä. Perävaunu on hajonnut palasiksi. Rekassa 20 tonnia elävää massaa Rekan kuljettajalla on naarmuja kasvoissa ja Lähdekorpi ohjaa hänet paikalle saapuneeseen ESA332:een. Kyseeseen tulee puupölkky ja palokirves. Kuljettajan mukaan Jalasjärveltä teurastamolle Säkylään menossa olleen yhdistelmän perävaunu lähti heittelehtimään liukkaalla tiellä ja ajautui ulos ajoradalta. Eläimet eivät myöskään liiku, vaan pysyivät paikallaan
Matkalla poliisit ovat hälyttäneet paikalle eläinlääkärin, joka oli jo matkalla. Yksi KV11:n miehistön jäsen hoitaa kaulan katkaisun.” – Olin jo aikaisemmin käskenyt KVP17 järjestämään teurastuspaikan linnuille. Kohteeseen pyydetään myös paikallisen rakennusliikkeen kurottaja kantamaan ja lastaamaan kontteja paikalle saapuneeseen kuljetusautoon. Häneltä tiedustellaan muun muassa mahdollisesta tartuntavaarasta ja suojaustasosta. Eläinlääkäri päättää loukkaantuneiden lintujen lopetuksesta ja kertoo lopetuksen tapahtuvan kaulan katkaisulla. Onnettomuuspaikalla eläinten siirto kuljetusautoon alkaa ja jatkuu pitkälle seuraavaan päivään. Nupin koko kylki joudutaan avaamaan. Osa Karvian VPK:n miehistä lähtee aamulla siviilitöihin. Hän kertoo eläinten olevan tautivapaita ja erityistä suojaustasoa ei hänen mukaansa tarvita. Yksi KV11:n miehistön jäsen hoitaa kaulan katkaisun. Ruokailu ja miehistön vaihdos Palomiesten muonitus alkaa Karvian paloasemalla klo 02:00. KV17 ja JA12 alkavat kuljettajan kanssa järjestämään lisäilmaa nupissa olleille noin 400 kalkkunalle savutuulettimella. Lintuihin koskettiin nyt ensimmäisen kerran, kuvailee Lähdekorpi uuden vaiheen alkua pelastustoiminnassa. Tilanne oli kokonaisuudessaan ohi 18.11.2011 klo 15:32. 34 Palokuntalainen • 43 Poliisi (PSA132) saapuu kohteeseen klo 23:30. PSA132 poistuu paikalta klo 02:30 ja POSAP3 klo 03:00. Loukkaantuneiden lintujen lopettaminen alkaa. Paikalla oli palokuntien yksiköitä Karviasta, Jalasjärveltä, Kankaanpäästä ja Honkajoelta. Onnettomuuspaikalle viedään aamupalaa. Karvian VPK:n naisosasto hälytetään asemalle järjestämään muonitus. Linnut vietiin Honkajoelle hävitettäväksi. Pari palomiestä avusti häntä. 250 kalkkunaa teurastettiin paikan päällä. Tai eipä ollutkaan ohi… Marko Lähdekorpi. Kello 07:30 P3:lla on vuoronvaihto Kankaanpäässä, ja paikalle lähtee uusi POSAP3 ja kaksi vakinaista palomiestä Kankaanpään paloasemalta. Päivystävä palomestari POSAP3 saapuu kohteeseen 23:40 ja ottaa johtovastuun. Miehet riisuvat likaiset vaatteet ja peseytyvät paloasemalla ennen ruokailua. Eläinlääkäri alkoi tarkistaa lintuja yksitellen. Loukkaantuneiden lintujen lopettaminen alkaa. Johtovastuu siirtyy takaisin Lähdekorvelle. Terveet linnut laitetaan laatikoihin, joihin tulee neljä lintua kuhunkin. Eläinlääkäri: ”Eläimet tautivapaita, ei erityistä suojausta.” Päivystävä eläinlääkäri Päivi Lahti Kankaanpäästä saapuu kohteeseen klo 00:15. Paikalle hälytetään myös lopetettujen eläinten kuljetus Honkajoelle, Honkajoki Oy:lle. Nosturilla varustettu K15 saapuu kohteeseen klo 00:30 ja lintujen kuljetusauto klo 01:00. Klo 23:55 JA12 saapuu vahvuudella 1+5. Paikalle hälytetään vaihtomiehiä Honkajoelta
Palokuntalainen • 43 35 Vsm, kunnan rakennusmestari Jaakko Kallioniemi, teki töitä kohteessa alusta aamuyhdeksään, sairastui Kalkkunoiden siirtäminen oli hidasta ja työlästä, koska jokainen kalkkuna käytiin läpi eläinlääkärin kanssa ennen jatkokuljetusta. Tai sitten ruokailtaessa paikan päällä. Noin sata vahingoittunutta kalkkunaa hätäteurastettiin kirves ja pölkky -menetelmällä. Palokunnan ja eläinlääkärin muistikuvat tilanteessa käydyistä keskusteluista poikkeavat toisistaan. Toisin kuin tiedotusvälineissä mainittiin, selvää yhteyttä ruokailulla ja sairastumisella ei ole. Lintujen siivistä on voinut lentää mitä lie paskaa ilmaan ja edelleen suuhun. Maanantai-iltana alkoi mahaa särkeä ja seuraavana yönä alkoi sitten ripuli. Palokunta toimi kuitenkin eläinlääkärin ohjeiden mukaan. Pääosan kohdalla altistuminen sairauksia aiheuttaville bakteereille on selvä. Onnettomuuspaikan olosuhteet olisivat vaatineet korkean tason suojauksen alusta loppuun, jotta altistumisilta olisi vältytty. Linnut ulostivat aika paljon, ja välillä tienkohta, jossa kävimme kalkkunoita läpi, oli melkoisen paskakerroksen peitossa. Ripulin lisäksi alkoi kuumeilu. Luultavasti bakteeri on voinut tarttua käteen läpimärän hanskan välityksellä. Keskiviikkoaamuna sitten Rajut oireet alkavat. Itse ehdin käsittelemään noin 400 lintua. Tiistain sairastelin kotona ja soitin töihin, että olen kipeänä. Yllätys yllätys Onnettomuuspaikalla olleista kymmenkunta sai erilaisia oireita parin – kolmen päivän sisällä onnettomuudesta. Terveyskeskukseen en viitsinyt mennä voimakkaan ripulin takia. Palohanskat kastuivat keikan aikana läpimäriksi, koska osa kalkkunoista oli myös vesiojassa. Kalkkunat räpiköivät yleensä vielä minuutin verran hyvin voimakkaasti kaulan katkaisun jälkeen
36 Palokuntalainen • 43 soitettiin paikallisesta terveyskeskuksesta, että pitäisi tulla käymään, koska muillakin kalkkunakeikalla olleilla pelastustyöntekijöillä on todettu olevan ripulia ja nyt epäillään jotain tartuntaa. Tulehdusarvot olivat hieman koholla. Sain loppuviikon sairaslomaa. Yj. Maanantaina minulle nousi kuume, jonka takia hakeuduin terveydenhoitajan vastaanotolle. Sunnuntaina sain ripulin, minkä yhdistin mielessäni aiemmin sairastamaani flunssaan ja siihen, että vuorokausirytmi oli sekaisin, koska keikkayönä ei tullut nukuttua yhtään. Toivuin kuitenkin kotihoidolla työkuntoon. Komplikaatioita saattaa tulla myöhemmin, jopa elämänikäisiä.” Martti Välimäki Jaakko Kallioniemi Rauno Rajala. Itse ripuli ja kuumeilu kesti kolme päivää. Kuumetta oli terveyskeskuksessa mitattuna noin 38 astetta ja tulehdusarvot 130. Varmuutta siitä, että minun sairastumiseni olisi johtunut kalkkunakeikasta, ei ole.” Palomies Harri Viitasalo, teki töitä onnettomuuspaikalla päivällä, sairastui Seuraavana maanantaina tullessani työvuoroon kuulin, että työtoverini oli lähtenyt kotiin huonon olon vuoksi. Ruokailun jälkeen menimme takaisin keikkapaikalle ja jatkoimme lintujen pelastamista ja teurastamista kunnes aamulla 6.30 lähdin siviilitöihin käytyäni ensin suihkussa. Pari viikkoa myöhemmin jalkani paisui nilkasta alaspäin ja tuli niin kosketusaraksi, ettei painoa enää pystynyt laittamaan kipeytyneen jalan päälle yhtään. Syy tähän ilmeisesti on se, että yhdestä neljään prosentille kampylobakteeriin sairastuneelle voi tulla jälkitautina niveltulehdus. Myöhemmin taudin aiheuttajaksi varmistui kampylobakteeri. Lisäksi vaihdoin kuivan paidan päälleni. Pahinta tässä on se, että vieläkään ei tiedetä oireiden tarkkaa aiheuttajaa. Oloni oli myös omalaatuinen ja totesinkin, että en ole työkykyinen. Omat oireet pahenivat. Pari päivää meni muuten toipumiseen. Lääkäri epäili aluksi mahdollisesti salmonellatartuntaa ja määräsi antibioottikuurin ja lepoa. Viikon verran jouduin keppien kanssa kävelemään. Jälkioireita ei minulle ole tullut. Tiistai-illalla ripuli oli ohitse ja kuumekin laskenut. Martti Välimäki, teki töitä kohteessa aamuun saakka, sairastui, yhteys onnettomuuteen epävarma Raivauksen ja tuuletuksen jälkeen seuraavat tunnit menivät lintujen poisottamisessa ja eläinlääkärin avustamisessa ja lintujen lopettamisessa. Päivällä kun soiteltiin, todettiin, että useammalla Karvian keikalla olleella oli ilmennyt oireita. Oli lihassärkyä, välillä kylmä, välillä lämmin, hikoilutti ja lihakset kramppasivat. Työkaveri oli viety vastaavien oireiden vuoksi sairaalaan tiputukseen. Syömässä kävin ensimmäisten joukossa paloasemalla ja sinne päästyämme riisuin varusteet ja pesin käteni ja naamani ja myös hiukseni, koska nupin kyljen avaamisessa lentänyt lasikuitupöly aiheutti kutinaa. Päätin lähteä kotiin
Ilmeisesti sellaista ei ollut, en tosin seurannut aamuöistä ruokailutilannetta kovin tarkasti.” Oli lihassärkyä, välillä kylmä, välillä lämmin, hikoilutti ja lihakset kramppasivat. Erityinen suojavarustus onnettomuuspaikallakaan ei siis välttämättä olisi estänyt tartuntaa. Mustaa jäätä ja sumua. Tautiasia tulikin sitten täysin puskista. Ehkä mahdollinen mainintani salmonellavapaudesta on tulkittu niin, että linnut olisivat vapaita kaikista taudinaiheuttajista. Ja kukaan ei ole koskaan missään koulutuksessa vihjannutkaan mistään tällaisesta. (Luonnonlinnuissa muun muassa kampylobakteeri on tavallinen.) En muista, oliko yöllä puhetta mahdollisesta tartuntavaarasta. En kuitenkaan ole sanonut, että mitään vaaraa kalkkunoiden käsittelyssä ei ole, sillä ulosteessa on aina riskinsä. Hän kertoo eläinten olevan tautivapaita ja erityistä suojaustasoa ei hänen mukaansa tarvita.” Esitetty väite: ”Eläinlääkäri Päivi Lahti ilmoitti onnettomuuskohteessa, että mitään vaaraa kalkkunoiden käsittelyssä ei ole, koska eläimet ovat tarkastettuja ja kotimaisia.” ei siis myöskään sellaisenaan pidä paikkaansa. Ei meitä mitenkään varoitettu. Totesin myös, että mitään, mitä luonnossa ei jo muutenkin olisi, teuraskalkkunoissa ei pitäisi olla, joten onnettomuuspaikan pesu riittää sekä varusteiden huolellinen pesu. Luotimme eläinlääkäriin. Keli oli pahin mahdollinen. Kuudenkymmenen kilometrin matkaan kului tunti. Näin ollen tekstin kappale ei mennyt ihan näin: ”Häneltä tiedustellaan muun muassa mahdollisesta tartuntavaarasta ja suojaustasosta. Minulle ei koskaan ole 35-vuotisen työhistoriani aikana tullut kohdalle mitään tällaista. Teimme töitä minun jälkeeni paikalle saapuneen lääkärin ohjeiden mukaan. Tämä asia on itselleni niin selvä, että en älynnyt sitä onnettomuustilanteessa korostaa, mutta näin jälkikäteen ymmärrän, että niin olisi ehdottomasti pitänyt tehdä. Onneksi tästä nyt kuitenkin selvittiin kohtalaisen hyvin, vaikkakaan kaikkien toipuminen ei ole vielä selvää.” Eläinlääkäri Päivi Lahti, kohteessa klo 00.30 alkaen, ei sairastunut Muistini mukaan mahdollisesta tartuntavaarasta ja suojaustasosta ei minulta erikseen tiedusteltu ennen kuin lintuja alettiin käsitellä. Työkaveri oli viety vastaavien oireiden vuoksi sairaalaan tiputukseen.” Harri Viitasalo. Tiloilla ja teurastamolla ei käytetä suojavarustusta käsittelijöiden suojaamiseksi taudeilta kalkkunoita lastattaessa ja käsiteltäessä. Ennen lintujen käsittelyä annoin pelastushenkilökunnalle ohjeistusta ainoastaan eläinsuojelullisesta näkökulmasta, eli lintujen kiinniotosta, tarkastamisesta ja loukkaantuneiden lintujen lopettamisesta. On mahdollista, että olen yölläkin todennut, että linnut on tutkittu salmonellan varalta ennen kuljetusta ja todettu salmonellanegatiivisiksi. Mahdollisuus kunnolliseen käsien pesuun ennen ruokailua olisi kuitenkin ollut tarpeen. Työntekijöillä on normaali työvaatetus, eli haalarit ja yleensä käsineet, mikä vastaa palomiestenkin onnettomuustilanteen varustusta. Aamulla pelastustöiden ollessa kalkkunoiden osalta loppusuoralla, minulta kysyttiin pelastuspaikan ja välineiden siivouksesta ja pesusta, johon totesin, että linnut on tutkittu salmonellan varalta ja todettu salmonellanegatiivisiksi, mutta että ulosteessa on aina bakteereja ja muita taudinaiheuttajia. Kampylobakteeria esiintyy ajoittain siipikarjassa, pääasiassa kesäisin, mutta riskiä, että se tarttuisi lintuja käsiteltäessä, pidetään pienenä, jos hygieniasta huolehditaan. Palokuntalainen • 43 37 Päivystävä palomestari (POSAP3) Rauno Rajala, oli kohteessa yöllä, ei sairastunut Lähdin kohteeseen tilannetta johtaneen yksikönjohtajan pyynnöstä
Seuraavassa numerossa ratkeaa, onko muutaman päivän täydellinen irtiotto kaikesta ulkopuolisesta tietotulvasta ollut hyväksi. Uusi vuosi, vanhat kujeet. Vastaukset näihin kysymyksiin selviävät helmikuussa tästä lehdestä, tältä sivulta, tältä palstalta. 38 Palokuntalainen • 43 Hälytysajo säädösten valossa LÄMPÖKAMERAMIES Postia lämpökameramiehelle Lähetä mielenkiintoisia viestejä osoitteeseen lampokameramies@hotmail.com. Juuri tämän lehden ilmestyttyä Lämpökameramies onkin kaiken tiedotuksen tavoittamattomissa. Hiljaisuus valtasi hänen maailmansa. Palosuojelurahaston anomuksia anomusten perään, SPALin tyrmääviä lausuntoja tyrmäävien lausuntojen perään, SPEKin ja lääninliittojen eriäviä näkemyksiä eriävien näkemyksien perään, pelastuslaitosten tiukkenevia budjetteja tiukkenevien budjettien perään, pelastusosaston lausuntopyyntöjä lausuntopyyntöjen perään, sopimuspalokuntastrategioiden kehittämistä sopimuspalokuntastrategioiden kehittämisen perään ja muita peräänajoja peräänajojen perään. Lämpökameramiehen korviin on kantautunut tiedon rippeitä sieltä täältä siitä, mitä vuonna 2012 pelastusalalla tapahtuu. Samoja asioita samojen asioiden perään. Infolakkolainen Lämpökameramiehen jouluun kuului kaiken maailman tiedostusvälineiden herkeämätön seuranta. Ensi kertaa elämässään hänen ainut yhteytensä ulkomaailman on pienen punaisen mökin ulkoikkuna. Yhteenvetona voi sanoa, että ”ei mitään uutta Partasen valvovien silmien alla”. Etukäteen mietitty tapahtumabingorivi sisälsi tänä vuonna muun muassa kysymykset kaatuuko olutrekka, palaako talo Pohjois-Savossa, jääkö joulupukki keltaisen taksin alle Broadwayllä, uhkaako Islannin tulivuori purkautua ja kaikkea muuta tuollaista. Lämpökameramiehen laitteiden kytkimet kääntyivätkin yksitellen off-asentoon. Kysymyksen takana olivat puoliso ja lapset. Onko hän vielä järjissään. Miksi ihmeessä vannoutuneen uutisfriikin pitää olla friikki. Ja perhe ja sukulaiset saivat juhlia jouluaan rauhassa – ja tietysti keskenään. Radio, kaksi läppäriä, yksi pöytä-pc, taulu-tv, kolme puhelinta, joissa kahdessa on älyä sekä lämpökamera takasivat yhdessä sen, että töitä piisasi. No, bingoa ei tarvinnut huutaa, mutta silti kaikkea tapahtui. Batman-tv-sarjaa mukaillen: Pääseekö Lämpökameramies irti infotulvasta. Siinäpä oli SE kysymys, joka herätti. Ennuste ensi vuodelle on siis kovin tuttu. Siis toisin sanoin vanhoja kujeita vanhojen kujeiden perään. Näin koska joulun tuikkivien tähtösten keskeltä kuului Tapaninpäivänä vieno kysymys: ”Mitä helkkarin järkeä on olla ajan tasalla ja vielä loma-aikana?”. Hälytyksiä hälytyksen perään. Sitä samaa muutosta muutoksen perään. Huh, huh. Pystyykö hän olemaan tarkistamatta mitä välipäivinä tapahtui. Infoähky iski ja Läpökameramiehen superseurantasessio päättyi juuri ennen tämän lehden ilmestymistä
Tällä hetkellä ei ole kuitenkaan suunnitteilla uuden koulun perustamista. Palokuntalainen • 43 39 Sisäasiainministeri Päivi Räsänen: Pelastusalan arvopohja kunnossa S isäasiainministeri Päivi Räsänen (kd.) on johtanut sisäasiainministeriötä 22.6.2011 alkaen. Vanhat termit jäävät valitettavan usein kuitenkin käyttöön. Hän on työskennellyt Helsingin Marian sairaalassa, Riihimäen terveyskeskuksessa ja Riihimäen aluesairaalassa. Sisäministeriön asetuksella voidaan säätää ilmoituksen tai tehtävän välittämiseen tai hälyttämiseen käytettävistä teknisistä järjestelmistä tai menetelmistä. Sisäasiainministeriö selvittää tällaisen asetuksen tarvetta ja valmistelee tarvittavat säädökset.. Olen lukenut paljon alan materiaalia, pyytänyt selvityksiä, vieraillut niin hätäkeskuksissa kuin paloasemillakin ja kuunnellut alan asiantuntijoita. Hyvänä esimerkkinä on ”puolivakinainen palokunta”. – Sisäministeriön hallinnonhaaroista pelastustoimi oli tutuin lääkärintyöstä johtuen ja kunnallispolitiikasta, jossa olen ollut tekemässä pelastustointa koskevia päätöksiä. Pelastustoimea koskeva kansalaispalaute on myös lisännyt tietouttani alasta. Kesäkuussa 2011 hänet nimitettiin Kataisen 1. Räsäset asuvat Riihimäellä. Nyt, kun alan säännökset ovat uudistuneet, olisi taas käsitteistön täsmentämisen paikka. – Kuntauudistukseen liittyen valtionvarainministeriö on asettanut laajapohjaisen työryhmän määrittämään kuntien ja valtion työnjakoa. Heillä on viisi lasta. Turvallisuutemme on hyvissä käsissä. Entä SSPL:n toiminnanjohtaja Isto Kujalan aloite sopimushenkilöstölle tarkoitetun ”Valtion palokoulun” perustamiseksi. – Alan ammatillinen asiantuntemus ja sen määrä on vakuuttanut. Ministeri Räsänen käsittelee myös ministeriön erillisille yksiköille kuuluvat asiat sekä opetusja kulttuuriministeriöön kuuluvat kirkollisasiat. Olen hyvin vaikuttunut esimerkiksi pelastusalan koulutuksen tasosta. Vuonna 1995 hänet valittiin eduskuntaan, 2003 eduskuntaryhmänsä puheenjohtajaksi ja 2004 puolueen puheenjohtajaksi. Edeltäjänne eivät saaneet aikaan pelastushenkilöstön varmistettua hälyttämisjärjestelmää. Päivi Räsänen on naimisissa teologian tohtori Niilo Räsäsen kanssa. Mitä mieltä olette Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväisen aloitteesta pelastustoimen koko koulutuksen kustannusvastuun siirtämisestä valtiolle. Miten olette ministerinuranne alussa sivistänyt itseänne pelastustoimen suhteen. Nykyinen järjestely on rikkaus, koska alan järjestöillä on myös koulutustehtävä. Tässä työssä arvioidaan varmasti myös pelastustoimen työnjakoa. Mitä mieltä olette pelastusalan kirjavasta käsitteistöstä. – Käsitteet nousevat lainsäädännöstä, niiden pitäisi siten olla yksiselitteistä. Mitä aiotte tehdä pelastushenkilöstön hälyttämisen varmistamiseksi Suomessa. Sonkajärvellä vuonna 1959 syntynyt, kuuden laudaturin ylioppilas Päivi Räsänen valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 1984. Miten teille uusi toimiala on yllättänyt, vai onko. hallituksen sisäasiainministeriksi. Pelastusalaa edustaa työryhmässä hallitusneuvos Esko Koskinen. Hän vastaa poliisi-, pelastus-, rajavartioja maahanmuutto-osastoille kuuluvista asioista lukuun ottamatta kotouttamisyksikön asioita. Olen jatkossa kuitenkin avoin uusille ajatuksille. – Tämä asia ei ole vielä tullut pöydälle. – Uusia ajatuksia ja aloitteita kannattaa tutkia ennakkoluulottomasti
toim.huom.) Tekniset ja toiminnalliset (ja aivan mitä ilmeisimmin taloudelliset) valmiudet koko Suomen hoitamiseksi kahdella keskuksella ovat olemassa. Vaihtoehtoja oli esillä, mutta kuuteen päädyttiin. Onko valtion ote herpaantumassa pelastustoimessa. Sen sijaan eläinlääkäri, niin kuin moni muukin viranomainen voi olla liitettynä edellä mainittujen viranomaisten vasteeseen ja juuri tällaisena tukipalveluna tulla hälytetyksi viranomaisen Hätäkeskuslaitokselle antaman hälytysohjeen tai viranomaisen tilanteessa antaman määräyksen perusteella. Nykyinen hätäkeskustietojärjestelmä on puutteellinen erityisesti karttajärjestelmän osalta. Aiemmin kuntien palveluksessa oleva hälytyskeskushenkilöstöllä saatettiin teettää myös muita palveluita, jotka perustuivat kunnallisiin päätöksiin. Poliisi ja pelastuslaitokset ovat perustamassa omia johtokeskuksiaan ja valvomoita, jotka hoitavat pitkälti niitä tehtäviä, joita ahk:t aikanaan hoitivat. Sillä, että jotkut pelastuslaitokset perustavat valvomoita, ei ole mitään tekemistä hätäkeskusuudistuksen kanssa. Missä menee pelastustoimen sirpaloitumisen raja. Vuokria kuitenkin maksetaan tyhjistä tiloista vielä pitkään. Kaakkois-Aasian tsunamin jälkeen luvattiin välittömiä toimia, mutta mitään konkreettista ei ole tapahtunut. Tästä yhtenä esimerkkinä ovat erot sopimushenkilöstön käyttöasteessa eri laitoksissa. – Kuntien vastuulla on toki muitakin turvallisuuteen vaikuttavia palvelutehtäviä, kuten sairaanja terveydenhoito. Kaikki hätäkeskukset ovat sijainneet vuokratiloissa. Mikä on hätäkeskusuudistuksen ”turhien investointien” (2000–2009) kokonaishinta. Asia on valtioneuvoston kanslian vastuulla. – Eläinlääkintähuolto kuuluu maaja metsätalousministeriön toimialaan. – Alueellinen järjestelmä on merkittävällä tavalla yhdenmukaistanut toimintatapoja. Millaisia ne tukipalvelut oikein ovat, jos esimerkiksi eläinlääkäriä ei hätäkeskuksen kautta voi hälyttää kiireelliseen eläinpelastustehtävään (Ei hätäkeskuksen asiakkaalle antaman tiedon mukaan kuulu hätäkeskukselle.). Miten mielestänne pitäisi hoitaa se, että pelastustoimen palvelujen laatu on tasainen kautta maan. Onko Suomeen tulossa kuusi ”hätäkeskuspuhelinvaihdetta”. – Ei ole tullut sellaista tunnetta. Tavoitteena on, että kaikilla alueilla pelastustoimen palvelut on suhteutettu paikallisiin riskeihin.”. – Hätäkeskuksen tietojärjestelmään olisi jouduttu joka tapauksessa investoimaan. 40 Palokuntalainen • 43 Entä kansalaisille suunnattu tiedottaminen kriisitilanteita (suuronnettomuudet yms.) varten. Kuitenkin erilaiset riskit ja olosuhteet maamme eri osissa vaativat erilaisia paikallisia ratkaisuja. (esimerkiksi tilat). – Asiasta on keskusteltu hallituksen keskuudessa. Uskomme hätäkeskuksilta vapautuville tiloille löytyvän uutta käyttöä. Miksi hätäkeskusjärjestelmän kehittämisessä tehdään taas yksi turha välivaihe. Eläinlääkäriä tai muitakaan kuin edellä mainittuja viranomaisia ei näin ollen voi tilata tai hälyttää itsenäisesti hätäkeskuksen kautta suoraan. Milloin aiotte puuttua tähän päivittäisiä ongelmia tuottavaan epäkohtaan. Tavoitteena on, että kaikilla alueilla pelastustoimen palvelut on suhteutettu paikallisiin riskeihin. – Tilanne korjaantuu uuden järjestelmän myötä viimeistään vuonna 2015. – Näin on. Mitä mieltä olette siitä, että pelastustoimi on ainut kansalaisten turvallisuuteen suoranaisesti vaikuttava hallinnonhaara, joka on kuntien vastuulla. Tähän liittyy myös kriisiportaali. (Ei toiminut ns. Hätäkeskuslaitos tuottaa lain mukaan hätäkeskuspalveluita pelastustoimen, poliisin sekä sosiaalija terveystoimen viranomaisille. Hätäkeskukset eivät ole pelkkiä ”puhelinkeskuksia”, vaan niiden tehtävänä on vastaanottaa hätäilmoituksia, tehdä tilannearvio ja välittää niiden perusteella tehtäviä eri viranomaisille niiden antamien vastemäärittelyiden perusteella ja antaa viranomaisille toiminnassa tarvittavia tukipalveluita. Kuten aiemmin vastasin, työryhmä pohtii kuntien ja valtion työnjakoa. Kalkkunaonnettomuudessa, katso sivu 32. – Nykyisten hätäkeskusten tuottamat lakisääteiset palvelut eivät poikkea erityisesti aluehälytyskeskusten palveluista. Uudessa laissa määritetään roolit tarkkaan. – Aluehallintovirastojen valvova rooli on tulossa yhä tärkeämmäksi. Aluehälytyskeskuksiin verrattuna hätäkeskusten kyky palvella pelastustointa on käytännössä supistunut pelkkään hätäilmoitusten vastaanottoon ja hälyttämiseen. – Päätös tehtiin viime kaudella ja siihen oli monia perusteita
– Lähettäisin kiitokset kentälle siitä, että pelastustoimi on pystynyt pitämään kansalaisten luottamuksen. Miten arvioitte kunnallisen alueellisen pelastustoimen (alkaen 2003/2004) toimivan hallinnollisesti ja talouden kannalta. Toivotan voimia ja kärsivällisyyttä.. Millaisena näette pelastustoimen järjestökentän Suomessa. Pelastuslaitosten tulisi keskenään päästä yhteisymmärrykseen harjoitusalueiden määrästä ja sijoittamisesta sekä sitoutua niiden käyttämiseen. Arjen turvallisuus, ikääntyvän väestön tarpeet, uudet innovaatiot, pohjoismainen yhteistyö. Länsi-Suomen uusi harjoitusalue Porissa on esimerkki tästä. Mitä erityisiä kehitystarpeita näette kunnallisessa pelastustoimessa. Tämä on hieno esimerkki toimivasta kansalaisyhteiskunnasta. Pelastajat ovatkin aivan ammattiarvostuslistojen kärjessä. Pidän tärkeänä yhdenmukaisia toimintamalleja. Uskon, että kunnallisessa palvelussa lähidemokratia toimii paremmin kuin valtion järjestämässä palvelussa. Kriisiviestinnässä on kehittämistarpeita niin kunnallisella kuin valtiollisellakin tasolla. Siis palosuojelurahastoko koordinoi harjoitusalueiden sijoituksen jatkossa. Henkilöstöön luotetaan, sen arvopohja ja etiikka ovat kunnossa. – Pelastusopisto on Palosuojelurahaston rahoituksella tehnyt harjoitusalueselvityksen. Terveisenne pelastustoimen kentälle. Kuitenkin tuo aiemmin mainitsemani työryhmä pohtii tätäkin asiaa. – Kolmas sisäisen turvallisuuden ohjelma on laadinnassa. Palokuntalainen • 43 41 Olisiko valtio kuitenkin parempi isäntä. Palosuojelurahasto ottaa harjoitusalueselvityksen ja pelastustoimen harjoitusstrategian johtopäätökset huomioon tehdessään päätöksiä harjoitusalueiden rahoittamisesta. – Palosuojelurahaston osuus asiassa on harkintansa mukaan avustaa pelastustoimen alueiden harjoitusaluehankkeita. Mihin on hautautunut harjoitusalueiden keskitetty kehittäminen. – Hallitusohjelmassa ei ole kirjausta pelastustoimen rakenteiden muuttamiseksi. Millä kompetenssilla. – Pelastusalan järjestöillä on hieno historia ja erittäin suuri rooli käytännön toiminnassa. Kehittäminen ei ole hautautunut mihinkään, vaan rahasto odottaa hankesuunnitelmia ja rahoitushakemuksia. Pelastuslaitosten yhteinen näkemys edesauttaa myönteisen rahoituspäätöksen saamisessa. – Puolen vuoden kokemuksella väittäisin järjestelmän toimivan kohtuullisen hyvin. Rahaston avustuksista päättää lain mukaan rahaston hallitus
42 Palokuntalainen • 43 Punainen tori www.punainentori.fi Ajoneuvot VV-Auto Group Oy Tikkurilantie 123 01530 Vantaa 0105338300 www.volkswagen-hyötyautot.fi Ajoneuvovarustelu Special Code Oy Laukkamäentie 8 08500 Lohja 050 556 8333 info@specialcode.fi www.specialcode.fi Verhoomo Sorsa Oy Ormuspellontie 9 00700 Helsinki 020 755 8810 helsinki@verhoomosorsa.fi www.verhoomosorsa.fi Hälyttäminen ja viestiliikenne Elektro-Arola Oy Leppäkuja 2 14200 Turenki 03 630 830 ea@elektro-arola.fi www.elektro-arola.fi Santa Margarita SA Oy Laserkatu 6 53850 Lappeenranta 05 6243120 info@santamargarita.fi www.santamargarita.fi Special Code Oy Laukkamäentie 8 08500 Lohja 050 556 8333 info@specialcode.fi www.specialcode.fi Visi-Systems Vasaratie 2 48400 Kotka 05 225 5000 ilkka.sorsa@visisystems.fi www.visisystems.fi Hälytyslaitteet Special Code Oy Laukkamäentie 8 08500 Lohja 050 556 8333 info@specialcode.fi www.specialcode.fi Tammivilkut Virusmäentie 47 20300 Turku 0400 520 596 tapio.tammi@co.inet.fi www.tammivilkut.com Elektro-Arola Oy Leppäkuja 2 14200 Turenki 03 630 830 ea@elektro-arola.fi www.elektro-arola.fi Jalkineet Turvata Oy Ab Läntinen teollisuuskatu 2 02920 Espoo 010 569 4700 info@turvata.fi www.turvata.fi Korkeanpaikan työskentely Mountain Shop Finland Hämeentie 40 00500 Helsinki 050 501 7157 contact@mountainshop.fi www.mountainshop.fi Koulutus Special Code Oy Laukkamäentie 8 08500 Lohja 050 556 8333 info@specialcode.fi www.specialcode.fi Turvata Oy Ab Läntinen teollisuuskatu 2 02920 Espoo 010 569 4700 info@turvata.fi www.turvata.fi Käsineet Turvata Oy Ab Läntinen teollisuuskatu 2 02920 Espoo 010 569 4700 info@turvata.fi www.turvata.fi Messut, näyttelyt Tampereen Messut Oy PL 163 33901 Tampere 0207 701 212 veli-pekka.rouvali@ tampereenmessut.fi www.turvallisuusmessut.fi FinnSec-messut / Suomen Messut Helsingin messukeskus Messuaukio 1 00510 Helsinki 09 150 9446 virpi.rantanen@finnexpo.fi www.finnsec.fi specialcode
Palokuntalainen • 43 43 Punainen tori www.punainentori.fi Torilla sinut huomataan Paineilmalaitteet Turvata Oy Ab Läntinen teollisuuskatu 2 02920 Espoo 010 569 4700 info@turvata.fi www.turvata.fi Paineilmalaitteiden täyttöjärjestelmät Colly Company Oy PL 103, Hankasuontie 3 00391 Helsinki 029 006 150 sales@colly.fi www.colly.fi Paloilmoittimet Schneider-Electric Buildings Finland Oy Kalkkipellontie 6 02650 Espoo 010 446 511 myynti@pelco.com www.pelco.fi Oy Hedengren Security Ab Lauttasaarentie 50 00200 Helsinki 09 682 81 security@hedengren.fi www.hedengrensecurity.fi Palokalusto Fin-Alert Electronics Oy Kylvöpolku 6 00680 Helsinki 010 832 8200 myynti@finalert.fi www.finalert.fi Savon Palokalusto Ky Liipasintie 8 70460 Kuopio 017 264 7220 myynti@savonpalokalusto.com www.savonpalokalusto.com Turvata Oy Ab Läntinen teollisuuskatu 2 02920 Espoo 010 569 4700 info@turvata.fi www.turvata.fi Pumput ITT Suomi Oy Mestarintie 8 01730 Vantaa 09 849 4111 myynti@flygt.com www.itt.fi Puvut: virkaja palokuntaHeijastinasu Sahaajankatu 49 00880 Helsinki 09 664 639 heijastinasu@kolumbus.fi www.heijastinasu.com Pajunen Oy Toimenkatu 2 38700 Kankaanpää 02 572 1082 pajunen@pajunen.fi www.pajunen.fi Rahastot Palosuojelurahasto PL 26 00023 Valtioneuvosto 071 878 8461 psr@intermin.fi www.psr.fi Sukellustarvikkeet ja -laitteet Arwell-Tekniikka Oy Kiurunkuja 5 21210 Raisio 020 719 9900 rauli.lahteenmaki@arwell.fi www.arwell.fi Valvontatekniikka Santa Margarita SA Oy Laserkatu 6 53850 Lappeenranta 05 6243120 info@santamargarita.fi www.santamargarita.fi Virve päätelaitteiden ja tarvikkeiden myynti ja huolto Elektro-Arola Oy Leppäkuja 2 14200 Turenki 03 630 830 ea@elektro-arola.fi www.elektro-arola.fi VIRVE Tuotteet ja palvelut Oy Pyhäranta 4 33230 Tampere 020 740 0640 huoltokeskus@virve.com www.virve.com
• SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja DELTA-äänija valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitteet • VOIP-liitäntäiset radiopuhelinjärjestelmät • TETRA/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät HÄLYTYSJA VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaativaan ammattikäyttöön ELEKTRO-AROLA TOIVOTTAA TURVALLISTA UUTTA VUOTTA!. Uusi MICA IL-800 Ex -valaisin on saatavana ZONE sekä ZONE 1 tilaluokissa. IL-800 valaisimilla on kansainvälinen IECExsekä eurooppalainen ATEX-sertifikaatti. (03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.. MICA ELEKTRO OY LTD. Kaikki IL-800 sarjan valaisimet on saatavana luonnonmukaisella MICA CRI-90+ värintoistoindeksillä. Puh: 09-561 7666 Email: info@mica.eu www.mica.eu Optiona CRI-90+ värintoistoindeksi Zone ja Zone 1 -versiot Karkaistu 5mm lasilinssi Kaksi valotehoa Ergonominen kahva Antistaattinen runko, IP-67 Optiona: vilkutussekä turvavalotoiminto 3 x suurteho LED Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh
Ainut fakta on se, että Harri teki hätäilmoituksen, mutta menehtyi itsekin ilmeisesti savukaasuihin yrittäessään pelastaa Lassea. Tapahtumassa ei epäillä rikosta.. Miesten viimeisistä hetkistä ei ole tarkkaa tietoa. Paikka oli hänelle ”Lassen mökki Leusjärvellä”. Hän toimi myös VPK:n päällikkönä vuoteen 1980 ja puheenjohtajana 1980–1995. Harrin varsinainen kuolinsyy selviää aikanaan oikeuslääketieteellisen tutkimuksen valmistuttua. Kaksi heistä kuitenkin joutui perumaan matkan. Palokunnan saavuttua kohteeseen, ulkoiset merkit palosta olivat vähäiset. Lapin poliisilaitos tutkii palon syttymissyytä. Sisätiloihin rajoittuneessa palossa menehtyivät nakkilalaiset Lasse Mäenpää, 60 ja Harri Knihti, 47. Eeliksen viidestä pojasta kahdesta (Erno ja Jouko) tuli palokuntalaisia ja Teuvosta ammattipalomies. Seuraavan kerran heistä kuultiin klo 00.31 seuraavan vuorokauden puolella, kun Lapin hätäkeskus soitti Lassen puolisolle Nakkilaan ja kysyi mökin tarkkaa osoitetta. Palokuntalainen • 43 45 ELEKTRO-AROLA TOIVOTTAA TURVALLISTA UUTTA VUOTTA! V iikon kalareissulle Sallan Leusjärvelle oli alun perin tarkoitus lähteä Harrin lisäksi kolme hänen tuttavaansa. Sunnuntaiaamuna 9.10.2011 Harri ja hänen työntekijänsä Lasse Mäenpää lähtivät ajamaan kohti Sallaa Lassen hallinnassa olleelle mökille. Teksti Pekka Koivunen Kuvat Maria Salo, Pekka Koivunen ja Nakkilan Kokoomus Perheen ja palokunnan Palokuntalainen Harri Knihti 1967—2011 suuri suru Sunnuntain vaihduttua maanantaiksi 10.10.2011 klo 00.31, Lapin hätäkeskus sai ilmoituksen vapaa-ajan asunnon palosta Sallan Leusjärvellä. Harrille, joka oli tehnyt hätäilmoituksen 112:een, kohteen tarkka osoite oli ollut epäselvä. Harrin isä Jouko toimi Nakkilan kunnan sivutoimisena palopäällikkönä 1970-luvun alussa. Harri, kolmannen polven palokuntalainen Harrin isoisä Eelis oli Nakkilan VPK:n kantavia voimia kymmeniä vuosia 1930-luvulta 1960-luvulle
Maanviljelijä ja rakennusyrittäjä Harri Knihti oli aktiivinen myös Nakkilan kunnalliselämässä. – Kun päiväkoti paloi Nakkilassa, olin huolissani sammutusten Hautajaispäivänä Satakunnan Pelastuslaitoksen johto ja Nakkilan VPK:n jäsenistöä ryhmäkuvassa.. Hän toimi muun muassa rakennusja ympäristölautakunnan puheenjohtajana. Nuoriso-osaston johtajistoon hän kuului 1985—89. Hän on itse kokenut palokuntalainen ja kohdannut useita vaikeitakin asioita uransa aikana. 46 Palokuntalainen • 43 Harri liittyi Nakkilan VPK:n poikaosastoon seitsemänvuotiaana. Myös vpk:n hallituksen jäsenenä toiminut Harri palkittiin SPEKin ansiomitalilla 2002. Vaarat taka-alalla Isä-Jouko kertoo palokuntatoiminnan olevan heidän suvussaan pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Harria jäivät kaipaamaan Sari-vaimon lisäksi neljä lasta, joista Heikki on mukana palokunnan hälytysosastossa. Hälytysosastossa Harri ehti olla 32 vuotta. Kuolinvuotenaan hän ehti olla mukana 23:ssa lähdössä
– Tämä toiminta vaan on sellaista, että vaaroja ei niin aktiivisesti ajattele. – Otin heti yhteyttä puheenjohtajaan ja soitimme hallituksen jäsenille suruviestin. Muistotilaisuus pidettiin paikallisessa juhlatalossa. – Panelian VPK auttoi vahvuuksien säilymisessä hautajaisten ajan, mistä kiitos Juho Ansion porukalle. Palokunta ottaa osaa Tieto Harrin kohtalosta tuli Nakkilan VPK:n päällikölle, Hannu Mäenpäälle maanantaina aamupäivällä. vaaroista. Kävimme esittämässä omaisille surunvalittelumme jo samana päivänä ja illalla harjoituksissa välitimme tiedon miehistön jäsenille. Hautajaiset sitoivat Nakkilan VPK:n hälytysosaston jäsenet niin, että naapuriapu oli tarpeen. Muuten ei koskaan tullut mieleen mahdolliset vaarat hälytyksissä, kertoo Jouko. Nuoriso-osaston jäsen kuoli putoamalla rotkoon 1980-luvulla ja toinen vuonna 2002 rekan alle. – Palokunnan toiminta hautajaisissa oli todella hienoa. Nakkilan VPK:n kohdalle tämä oli jo kolmas murheellinen tapahtuma. Tiistaina paloaseman lippu oli puolitangossa ja illan harjoituksissa tiedotimme vielä jäsenistölle sen, mitä tietoja omaisilta saimme. Pitää antaa palokunnalle suuri kiitos, sanoo Jouko Knihti. He olivat mukana surussamme pyyteettömästi, päättää Hannu Mäenpää.. Kuitenkin tämä, että oma, paljon itsekin vaikeita asioita kohtaamaan joutunut poika joutuu siviilissä tulen uhriksi, koskettaa todella syvältä. Palokuntalainen • 43 47 Tämä toiminta vaan on sellaista, että vaaroja ei niin aktiivisesti ajattele.” Nakkilan VPK:n päällikkö Hannu Mäenpää ja Harrin isä Jouko Knihti. Palokunta osallistui vahvalla panoksella hautaustilaisuuteen sekä saattoi Harrin paloautolla Poriin krematorioon
Yksikönjohtajakoulutus myös kehitettävänä Yksikönjohtajakurssin toteutustapaa on myös paljon arvosteltu. Näin tehdään, vaikka palokunnan ei tarvitsisi sopimuksensa mukaan osallistua kuin esimerkiksi metsäpalojen sammuttamiseen. Näin voitaisi in uutta hälytyso saston jäsentä ajaa sisään ja samalla var mistaa, että hän sopii palokunt atoimint aan – ja on siihen myös K oulutusuudistuksen tärkeä syy on, että nykyinen järjestelmä on vaikuttanut palokuntien jäsenhankintaan kielteisesti. Teksti Isto Kujala Kuvitus Anna Broholm koulutus uudistuu Peruskoulutukseen tulisi saada uutena kurssina henkilöautokortin muuntokoulutus kuorma-autokortiksi.”. Sen jälkeen suoritettaisiin tarpeen mukaan sammutustyökurssi B, 20 tuntia ja seuraavaksi sammutustyökurssi C, noin 20 tuntia. Yksikönjohtajakurssille on tätä nykyä vaikea saada väkeä. Erilaisia koulutusputkia Nykyinen koulutusjärjestelmä lähtee siitä, että jokaisen palokunnan henkilöstö käy saman putken läpi – tai heistä ainakin ne, jotka kouluttautuvat yksikönjohtajiksi. Kurssin suorittaneella olisi rajoitettu kelpoisuus osallistua eri tehtäviin. Kurssiputkia tulee siis olla erilaisia. Uudessa järjestelmässä suoritettaisiin esimerkiksi 20 tunnin sammutustyökurssi, jonka perusteella saataisiin rajoitettu hälytyskelpoisuus. On nähty tärkeänä, että hälytyskelpoisuuden saisi lyhyemmällä kurssilla. Kaikki kolme osaa suorittaneella pätevyys ja kelpoisuus olisivat samalla tasalla kuin nykyisen pitkän sammutustyökurssin suorittaneilla. Erityisesti hälytyskelpoisuuden antavaa kurssia on pidetty liian pitkänä varsinkin ensimmäiseksi kurssiksi. Täytyy olla mahdollista, että tällaisen palokunnan henkilöstö pääsee sille välttämättömien kurssien jälkeen yksikönjohtajakurssille. Näin voitaisiin uutta hälytysosaston jäsentä ajaa sisään ja samalla varmistaa, että hän sopii palokuntatoimintaan – ja on siihen myös valmis sitoutumaan. Yksikönjohtajakoulutuksen järkevöittämiseen liittyy se, että koulutuksessa voisi olla esimerkiksi kolme moduulia. 48 Palokuntalainen • 43 olisi rajoitet tu kelpoisuu s osallistu a eri tehtävi in . Reservipalokunnan yksiSopimushenkilöstön Palokunnista tullut palaute sopimuspalokuntalaisten koulutusjärjestelmän epäkohdista on vihdoin johtanut uudistushankkeeseen, joka saatiin liikkeelle lopullisesti joulukuussa, jolloin SPEKin hallitus hyväksyi sen. Niiden määrittely tapahtuu palokuntaryhmien mukaisesti tai jopa palokuntakohtaisesti
Uudessa järjestelmässä hakeuduttaisiin palokuntakursseille samaan tapaan kuin aiemmin. Jos näin jatketaan, olisi reilua, että hallituksen palokuntakenttää edustamattomat eivät osallistuisi suoranaisesti palokuntia koskevien asioiden käsittelyyn. Tämän suunnittelulla ja toteutuksella on jo kiire – palokunnista loppuvat kohta kuorma-autokortilliset. Näin voitaisi in uutta hälytyso saston jäsentä ajaa sisään ja samalla varmistaa, että hän sopii palokunt atoimint aan – ja on siihen myös valmis sitoutuma a n. Palokuntalainen • 43 49 Koulutus uudistuk sen tärkeä syy on, että nykyinen järjeste lmä on vaikut tanut palokunti en jäsenhank intaan . Tarkoitus on järjestää ensi vuoden aikana myös lausuntokierros uudistuksesta.. Kyseinen hallitus edustaa kuitenkin vain osittain palokuntakenttää – siksi on edelleenkin perin kummallista, että heiltä täytyy käydä palokuntatoimintaan kuuluvissa asioissa kysymässä lupa. On nähty tärkeänä , että hälytysk elpoisuu den saisi lyhyemmä llä kurssill a. Ne kurssille hyväksytyt, jotka haluavat, voivat käydä pari viikkoa ennen lähikoulutuksen alkua tekemässä teoriakokeen ja henkilökohtaisten taitojen näyttökokeen. Kurssin suoritta neella kelpoisuu s osallistu a eri tehtävi. Nuoriso-osastossa opitut tiedot ja taidot tulisi uudessa järjestelmässä voida osoittaa teoriaja näyttökokeella. Mikäli kurssikokonaisuus sisältää ryhmäkohtaisia taitoja, on kaikkien tähän koulutus uudistuu osioon osallistuttava. Tulimeri 2012 -risteilyllä ja Palopäällystöliiton sopimushenkilöstön koulutuspäivänä 24.3.2012 Hämeenlinnassa on mahdollista saada tietoa uudistuksesta. Jos kummatkin menevät läpi hyväksytysti, vapautetaan henkilö kurssin teoriaja henkilökohtaisten taitojen lähiopetuksesta. Uusi koulutusjärjestelmä käyttöön 2013. Nyt on kuitenkin mahdollista, että uusittu sopimuspalokuntalaisten koulutusjärjestelmä on vuoden 2013 alussa käytössä. Muita muutoksia Peruskoulutukseen tulisi saada uutena kurssina henkilöautokortin muuntokoulutus kuorma-autokortiksi. könjohtaja voisi käydä vain yhden moduulin ja valmistuisi yksikönjohtajaksi. Koulutusuudistuksen virallinen käynnistämislupa tuli Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön hallitukselta. Vastaavasti valmiuspalokunnan yksikönjohtajan tulisi käydä kaikki kolme moduulia. Erityise sti hälytysk elpoisuu den antavaa kurssia on pi varsinki n ensimmäi seksi kurssiks i
Huomasin, että valtiollisia kunniamerkkejä oli itsenäisyyspäivänä myönnetty erilaisten järjestöjen edustajille. Näin palkitsemistavan arvo pysyy korkealla. Keskusteluissa esille tulleet kommentit ja palautteet on pyritty kaikin keinoin hyödyntämään. Niitä haetaan ansioituneiden henkilöiden työn arvostamiseksi. Erilaisiin ammattiopintoihin on vaikutettu, palautejärjestelmä ja yhteyshenkilörekisteri on luotu. Kiitos hyvästä yhteistyöstä vuonna 2011 ja hyvää uutta vuotta! Hyvää työtä!. Vakiintuneeksi käytännöksi – etiketiksi – on muodostunut vuosikymmenten aikana, että näitä mitaleja ja ristejä käytetään pelastusalan juhlatilaisuuksissa ja pukeuduttaessa muihin juhlatilaisuuksiin palokuntapukuun tai pelastusalan virkapukuun. Työryhmä on kertonut työstään avoimesti, ja se on käynyt keskustelua pelastusalan toimijoiden kanssa. Työtä tehdään tällä kertaa hieman poiketen aiemmasta; sisäisen turvallisuuden ohjelman alueellista toimeenpanoa suunnittelevat aluehallintovirastojen johdolla toimivat työryhmät. Yleensä nämä merkit myönnetään pitkäaikaisesta ansioitumisesta pelastusalalla, osittaisena perusteena voi olla myös aktiivinen toiminta myöntävän liiton vastuutehtävissä. Suunnitteluun osallistuu viranomaisten lisäksi järjestöjen edustajia. Onnittelut – olette tehneet hyvää työtä pelastusalan hyväksi! Uusi sisäisen turvallisuuden ohjelma valmisteltavana Valtioneuvosto on käynnistänyt kolmannen sisäisen turvallisuuden ohjelman valmistelutyön. Alueellisten pelastusalan liittojen olisi hyvä olla tässä työssä mukana tai ainakin vaikuttamassa pelastustoimen asioiden huomioimiseksi. Yhteistyöverkoston tunnustelut tehtiin ja sen jälkeen ryhdyttiin järjestämään turvallisuusviestinnän seminaareja. 50 Palokuntalainen • 43 VILLIMIES Villimies Isto Kujala Esimerkki hyvästä työstä on pelastuslaitosten kumppanuusverkoston turvallisuuspalveluiden turvallisuusviestintätyöryhmä. Työryhmä määritti viisi kehittämisaluetta toimintasuunnitelmassaan: alan sisäisen ilmaston kehittäminen, työn arvomittareiden rakentaminen, yhteistyöverkoston monipuolistaminen, työkalujen kehittäminen ja markkinoinnin kehittäminen. Ryhmä on edennyt toimintasuunnitelman mukaisesti. Näin pyritään sisäisen turvallisuuden ohjelmassa asetetut tavoitteet sovittamaan yhteen alueellisten erityispiirteiden ja tarpeiden kanssa. Pelastusalan järjestöjen ansiomitalit ja -ristit Käsitykseni on, että pelastusalan ansiomitalien ja -ristien arvostus on alalla kasvanut. Sen ensimmäinen toimintakausi on päättymässä. Kansainvälinen yhteistyö turvallisuusviestinnässä on aloitettu. Työ on ollut ansiokasta jo siksikin, että se on tuottanut tulosta pienin resurssein ja oman toimen ohessa tehtynä. Tällaista etiketin mukaista toimintaa tulee arvostaa. On hyvä, että liitot pitävät kiinni tiukasti ohjeidensa mukaisista myöntämisperusteista. Materiaalin jakoalusta on valmis. Tämä mahdollisuus tulee myös pelastusalalla ottaa huomioon. Turvallisuuskampanjoihin on vaikutettu ja tehty myös kampanjavuosikello. Liitot myöntävät merkit omien suhteellisen tiukkojen perusteidensa mukaisesti. Työryhmän kokoonpano 2010–2011 on ollut seuraava: Jari Lepistö (puheenjohtaja), Matti Waitinen, Pauliina Kopra, Isto Heikkinen ja Veijo Kajan. Turvallisuusviestinnän sisältö on määritelty ja turvallisuusviestinnän nykytilasta on tehty selvitys
– Oman lisävärinsä kalustokaupalle on tuonut useamman vuoden mittaiset puitesopimukset, joissa sopimustoimittajia on paljon. Enemmän teollisuuteen ja yksityissektorille suuntautuneet yritykset ovat järjestäytyneet Paloturvallisuusliikkeiden liittoon (PTLL), jossa on 50 jäsenyritystä. – Pelastuslaitosten hankintavastaaville ja SPLY:n jäsenyrityksille tarkoitettu hankintaseminaari herätettiin vuosien hiljaiselon jälkeen henkiin tänä syksynä. Tavaroiden ja palvelujen hankinnoissa pelastuslaitoksilla on useita erilaisia toimintamalleja ja käytäntöjä, ja päälle tulevat vielä palokuntayhdistykset, joiden hankinnat ovat vuosikymmenen puolivälin notkahduksen jälkeen alkaneet lisääntyä. – Tarjouspyyntöjen laadinnassa olisi edelleen parannettavaa, lähinnä hankittavien tuotteiden teknisten vaatimusten ja pisteytyksen osalta. Ostajapuolelta löytyy noin tusina yksittäistä, mutta aika ajoin toistensa kanssa hankintayhteistyötä harjoittavaa pelastuslaitosta sekä yhdeksän laitoksen ja Pelastusopiston kimppa. Tarjouspyynnöissä parannettavaa SPLY ry:n toimintamuotoja ovat muun muassa ajanmukaisen paloja pelastuskaluston valmistuksen ja kaupan edistäminen, jäsenistönsä edunvalvonta ja yhteistyön ylläpitäminen kotimaisten ja ulkomaisten viranomaisten sekä järjestöjen kanssa. Teksti Pekka Koivunen Kuvitus Anna Broholm Pelastuslaitosten hankinnat osa II Yhteisiä toimintamalleja kaivataan T unnusomaista pelastusalalle on se, että sen tavarantoimittajat ovat pääosin pienyrityksiä. Vaillinaisesti laaditut tuotespeksit aiheuttavat yleensä epäselvyyksiä, sanoo Asikainen. Näiden lisäksi noin 550 palokuntayhdistystä muodostaa merkittävän kohderyhmän alan toimittajille. Tavarantoimittajien näkökulmasta pelastusalan hankintatoimi on melko kirjavaa, mutta mitään suuria epäkohtia ei ole näköpiirissä. – Mielestäni tulisi korostaa tuotteiden suorituskykyvaatimuksia voimassa oleviin standardeihin perustuen eikä jotain tuotteen yksittäistä ominaisuutta. Paljon puhuttu tarjouspyyntöjen rukkailu suosimaan räikeästi tiettyjä toimittajia ei hänen mukaansa enää ole merkittävä ongelma, vaikkakin rukkailua edelleen jossain määrin esiintyy.. Omia osa-alueitaan ovat pienkalusto ja varusteet. – Tulevaisuudessa paloja pelastustoimialallakin mahdollisesti käyttöönotettavat hankintamenettelyt, sähköinen huutokauppa ja dynaaminen hankintajärjestelmä lisäävät tarjoajien tasapuolisuutta tarjouksen jättövaiheessa, mutta luovat varmasti teknisesti omat haasteensa kummallekin osapuolelle. Suomessa varsinaisia pelastusalan toimittajia on noin 50, joista 28 on järjestäytynyt Suomen Palokalustoliikkeiden yhdistykseen (SPLY). Kokemukseni mukaan aluepelastuslaitokset toimivat puitesopimuksen piirissä hyvin vaihtelevalla tavalla. Vuosittain uusittavien autojen määrä liikkuu sadoissa. Informaatiotekniikan hankintojen osuus on nousussa. Kokonaisuutena Petri Asikainen pitää alan kaupantekoa kuitenkin melko asiallisena. Yhteisiäkin jäseniä yhdistyksillä on. Palokuntalainen • 43 51 Pelastusalan näkyvimmät ja rahallisesti suurimmat hankinnat koskevat ajoneuvoja. Pidämme tärkeänä, että osapuolet pääsevät näin vaihtamaan ajatuksiaan ja kokemuksiaan, kertoo SPLY:n puheenjohtaja Petri Asikainen Finsatec Oy:stä
– Kyseessä on avoin hankintamenettely/puitejärjestely ja tämän hankintamenettelyn ominaisuus on juuri se, että päivän hinta kysytään. Erikoisuutena yhteistyössä on se, että ainakin toistaiseksi yhteistyökumppanit ovat kilpailuttaneet alustat ja korityön erikseen.” Palomies, palokuntalainen, kerro kokemuksistasi hankinnoista! Onko näkemyksesi otettu huomioon. Yksittäisessä pelastuslaitoksessa säästyy suuri määrä työtunteja, kun hankinnat on keskitetty. Seppo Lokan mielestä siinä, että sopimustoimittajilta kysytään vielä kilpailutuksen jälkeen päivän hintoja, ei ole mitään erikoista. – Hankintaprosessi on helpottunut todella paljon. Sen kanssa on pakko tulla toimeen. Kuusiston mukaan kaupunkien hankintatoimet ovat usein aivan pihalla. Kilpailutus annettiin Kuopion kaupungin hankintatoimiston tehtäväksi. Hänen mukaansa kolikolla on myös toinen puoli; kun on käytetty monta vuotta tiettyä tuotetta, niin miksi sitten ei voi ostaa samaa. Ja yleisarviona sanoisin, että markkinatalous kuitenkin toimii: mitä suurempi erä sitä edullisempi yksikköhinta. Kiitosta hän antaa sairaaloiden hankintaosastoille, jotka toimivat ammattimaisesti. Onko mielipidettäsi kysytty. Hankintaosastot voisivat olla enemmän valvovia orgaaneja, pohtii Kari Kuusisto. Teollisuus tai esimerkiksi joku seurakuntayhtymä on aivan eri juttu, sanoo Tammed Oy:n toimitusjohtaja Kari Kuusisto. Niissä tapahtuu usein aivan turhaa papereiden pyöritystä. Erikoisuutena yhteistyössä on se, että ainakin toistaiseksi yhteistyökumppanit ovat kilpailuttaneet alustat ja korityön erikseen. – Ostajien ja yleensä hankintatoimen henkilöiden olisi syytä perehtyä alan säädöksiin esimerkiksi MDD:en (medical device directive). Vuonna 2006 aloitettiin yhteistyö suojavarusteiden, palo-, pelastus-, ja öljyntorjuntakaluston sekä huoltoja jälkihoitokaluston hankinnoissa. Ensihoitokaupoissa oma maailma Ensihoito on hankintojen osalta oma maailmansa. Tavarantoimittajat ovatkin alalleen erikoistuneita yrityksiä, joiden repertuaari leikkaa vain hyvin pieneltä osin pelastusalan yritysten tuotevalikoimaa. Vuodessa kimpan ostot ovat noin kahdeksan miljoonaa euroa. – Hankintayhteistyön tuoman suoranaisen rahallisen hyödyn määrää on vaikea arvioida, kertoo pelastusjohtaja Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitokselta. Onko oman laitoksesi tai yhdistyksesi hankintatoimi ok. Vuosien varrella yhteistyöhön ovat liittyneet Keski-Suomi, Kanta-Häme, Päijät-Häme, Kymenlaakso ja Kainuu. 52 Palokuntalainen • 43 Kahdeksan miljoonan kimppa Vuonna 2004 aloittivat Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Etelä-Karjalan ja Pohjois-Karjalan pelastuslaitokset hankintayhteistyön ajoneuvohankinnoissa. Näissä tuoteryhmissä kilpailutettiin sopimustoimittajat, joita sitten hyväksyttiin tarvittaessa useampia tuoteryhmistä riippuen. – Kaupunkien hankintaosastot eivät vain toimi tällä alalla. Hankintapäätökset tulisikin siirtää takaisin laitoksille. Ensihoitopuolella ei markkinaoikeuteen valittaminen ole kuitenkaan yleistä. Varsinaiset ostot tapahtuvat päivän hinnoin hyväksytyltä sopimustoimittajalta. Kuusisto ei pidä tarjouspyynnöissä tapahtuvaa ohjailua merkittävänä ongelmana. – Hankintalaki on kuin influenssa. Palokuntalainen palaa hankintoihin kevään numeroissa.. Kun olemme valinneet sopimustoimittajat, on yksittäisten hankintojen tekeminen paljon helpompaa, koska varsinaista kilpailutusta ei enää tarvitse tehdä. – Pelastuslaitokset ovat valistuneita ostajia. Osalla näistä on erikseen sovittuja poikkeamia yhteistyön laajuudessa, kuten myös mukaan 2010 mukaan liittyneellä Pelastusopistolla
Esimerkiksi vaaditaan, että jos sattuu vaurio takuuaikana, auto on korjattava tietyssä, useimmiten hyvin lyhyessä ajassa. – Sen sijaan en pidä terveenä kehitystä, jossa hankintayksiköt ovat alkaneet käyttää toistensa saamia tarjouksia hyväkseen. Ongelmana on se, että tarjouspyynnöt laaditaan edelleen hankintayksiköissä eri tavoin. Pyyntöjä osataan tehdä aiempaa paremmin. suhteen. – Hankintatoimen olisi hyvä ottaa selvää autoalan normaaleista toimintatavoista huoltojen yms. Yhtenäinen malli ja spekseihin järkeä Pelastuslaitosten hankinnat toimivat ajoneuvotoimittajien mukaan kohtalaisen hyvin. Siksi tarjouspyynnöissä on usein aivan outoja teknisiä ratkaisuja/toiveita. Tosiasiassa mikään autonvalmistaja ei ole varautunut vaadittuihin vasteaikoihin varaosien toimittamisessa. Hankintaosaaminen kehittynyt – sähköiset huutokaupat tulossa Turvata Oy:n toimitusjohtaja Kauko Mannerjärven mukaan hankintaosaaminen on kehittynyt viiden vuoden aikana. Tähän on kuitenkin tulossa muutos nettitarjousten myötä. – Vaihteistossa on tehtaalla öljy sisällä, se ei tule lentorahtina, vaan vaatii meritai maakuljetuksen. Jokainen tarjoaja joutuu täyttämään tarjouksensa netissä ja tällöin voidaan varmistua, että kaikki tekevät yhtenevän mallin mukaisen tarjouksen. Tällä hetkellä on hyvin vaikeaa sitoutua yli kahteen vuoteen, päättää Kauko Mannerjärvi. Jos sitä ei korjata sovittuna aikana, sakot lähtevät pyörimään. Tarjoajan on tässä tapauksessa varauduttava riskiin, joka on leivottava hintaan lisää, selvittää Lohjansalo. Siten tuotteiden ominaisuudet tulevat määriteltyä selkeästi. Näistä toiveista tilaaja maksaa usein aivan turhaan. Yhtenäinen malli puuttuu. – Siinä kyllä punnitaan toimittajien resurssit. Toinen ääripää on ammattiostajat, jotka eivät kuuntele käyttäjiä lainkaan. Ei kannata ottaa turhia kustannuksia tekemällä kalliita vaatimuksia, päättää Jaakko Lohjansalo. – Kaikkien kannalta olisi tärkeää, että näinä eurotalouden epävarmuuden aikoina pitkien toimitussopimusten tekemistä pyrittäisiin välttämään. – Käyttäjät pääsevät nykyään aika pitkälle määrittelemään speksit, mutta kun hankinnat keskittyvät, raadissa jokainen haluaa saada lopputulokseen oman sormenjälkensä. Kolme vuottakin on jo pitkä aika. Laadukkuus on noussut, eikä hinta ole enää ainoa kriteeri. Hankintalaki on sinänsä hyvä, mutta se ei saisi liikaa ohjata, päättää Kari Kuusisto. – Käsitykseni mukaan markkinaoikeuteen viedään tänään vähemmän juttuja kuin aiemmin, mikä myös kertoo hankintatoimen kehittymisestä. Sähköiset huutokaupat vaativat erityisesti myös tietotekniikan osaamista ja hallintaa – siinä jää väkisinkin jalkoihin, elleivät systeemit toimi, epäilee Mannerjärvi, jota huolestuttaa myös tarjouspyynnöissä esiintyvien pitkien sopimusaikojen lisääntyminen. Mannerjärvi näkee lähiajan haasteena sähköiset huutokaupat, joista hänellä on kokemuksia työsuojainten kaupankäynnissä. Tarjouspyynnöt laaditaan jonkun muun alan kokemusten perusteella.”. Tarjouspyynnöt laaditaan jonkun muun alan kokemusten perusteella, kertoo Lohjansalo. Teemme kuitenkin jokaiselle tarjouspyynnön tekijälle tarjouksen ottaen huomioon juuri tämän ostajan erityispiirteet. Pahimmassa tapauksessa loputkin katteet menevät. Palokuntalainen • 43 53 – Ymmärrän, että esimerkiksi rakennustarvikkeet pitää kilpailuttaa, mutta potilasturvallisuus on tärkeässä asemassa ja siksi ensihoidossa pitäisi saada valita se paras ja turvallisin tuote huolimatta hinnasta. Tänään alan kärkituotteiden speksit valitaan usein tarjouspyynnön pohjaksi, mikä ei välttämättä ole huono asia, pohtii Kauko Mannerjärvi. – Hankintalainsäädäntö toimii hyvin, mutta onko se järkevää on eri juttu, sanoo Jaakko Lohjansalo Tamlans Oy:stä
Vaatetukselle on kuitenkin aikojen saatossa kehittynyt myös toissijainen tehtävä, tunnistaminen. Mitä vaatetus ja sen oheiselementit kuten tunnukset ja muut ”koristeet” kertovat ulkopuolisille ja miksi niillä on merkitystä. Muita tehtäviä vaatteilla ei sitten oikeastaan ole. Henkilön vaatetus kertoo kantajasta ja hänen taustastansa toiselle ihmiselle. Teksti Silvio Hjelt Kuvat Palokuntien Keskusliiton julkaisemasta Harjoitusohjeesta m/61.. 54 Palokuntalainen • 43 Muodista poikkeaminen usein kuvaa määrätietoista riskinottoa, rohkeutta valita toisia teitä.” Virkapukuohjeesta rättiasetukseen – osa 1 Vaatteet miehen tekevät Ihmisen vaatteiden ensisijainen tehtävä on suojaaminen eli lähinnä lämpimänä ja kuivana pitäminen
Hyvin istuva, hyvästä kankaasta valmistettu takki kertoo paljon, samoin kuin huono. Joidenkin univormujen osalta on jopa säädetty yksinoikeudesta, toisten asujen osalta oikeassa käytössä taas on kyse lähinnä oman naurettavuuden välttämisestä. Hyviin tapoihin kuuluu, että univormua käytetään oikein, eli juuri sillä tavalla kuin kantajan asema rakenteessa määrää ja juuri sillä tavalla kuin on sovittu. Suomenkielessä sana univormu (eli ”jonkun ammattikunnan tms. Grankulla FBK:n miehiä talonsa edessä vuonna 1911. Erilaiset boheemit yrittävät vaatetuksellaan ilmaista sen, etteivät taloudellisesta vallasta juuri välitä, olkoon sitten todellisuus mikä tahansa. Vaatteet seuraavat ”muotia”, ne ovat koko ajan tietyssä kehityksessä. jäsenten yhdenmukainen puku, virkapuku”) on hieman vanhahtava ja tarkoittaa yksinomaan vaatetusta ja erityisesti sellaista vaatetusta, jota ainakin jossain määrin hierarkkisesti järjestäytyneen rakenteen jäsenet käyttävät ilmaisemaan asemaansa. Useimmat meistä eivät kuulu kumpaankaan ryhmään vaan muodostamme ”harmaan välimassan”. Vaatteilla ilmaistaan halua, ja vastaavasti vaatteet myös ilmaisevat haluttavuutta. Tummaan pukuun kuuluu pääsääntöisesti valkoinen paita, kun sen sijaan esimerkiksi housujen lahkeet seuraavat muotia ja solmion valinnassa saa käyttää tiettyä harkintaakin. Muodista poikkeaminen taas usein kuvaa määrätietoista riskinottoa, rohkeutta valita toisia teitä. Grankulla FBK:n miehistö uuden palokunnantalonsa edessä vuonna 1930. Maailmanlaajuisesti sotilailla on siksi jokseenkin samanlainen perusvaatetus, kun taas päähineissä on käytetty kansallista mielikuvitusta. Kuuluminen tiettyyn ryhmään näkyy vaatteissa, olipa sitten kyse jengiläisen nahkatakista, tiettyjen ammattiryhmien käyttämistä tummista puvuista tai toisten ryhmien käyttämistä puukengistä. Asemaa osoittavissa tunnuksissa vallitsee kuitenkin tietty vaihtoehtojen pula: raidat, nauhat ja hapsut ovat perusolemuksiltaan vain raitoja ja hapsuja, ja isoina tai pieninä tähdet ovat kuitenkin tähtiä, ja lehvät ovat lehviä. Jatkuu ensi numerossa.. Univormun perusmalli on muissakin hierarkkisissa organisaatioissa kaikille henkilöstöryhmille jokseenkin samanlainen. Sana ”univormu” tulee sanasta ”uniform”, joka monella kielellä yleisesti tarkoittaa ”yhdenmukainen”. Joku on osuvasti sanonut, että ”mitä enemmän valtaa sen naurettavampi päähine”, mikä varmaankin pitää jossain määrin paikkansa ainakin historian lehdillä. Muodinmukaisuus kuvaa pyrkimystä kuulua tulevien menestyjien joukkoon. Univormu on kokonaisuus Univormujen luonteeseen kuuluu, että siihen kuuluvat osat ovat tarkoin määrätyt. Toiset pyrkivät olemuksellaan viestittämään taiteellisuutta, turvallista perinteellisyyttä, itsenäisyyttä, seksuaalisuutta ja niin edelleen. Symboliikka Vaatteiden symbolivaikutus on vahva. Niiden univormuilla on kuosi, jonka tarkoituksena on tuottaa yleinen mielikuva organisaation luonteesta. Sotilas-, palokuntaja virkapuku Jäykän hierarkkisesti järjestäytyneet organisaatiot pyrkivät tietoisesti erottumaan tavallisista kansalaisista. Vaatteilla ja niiden yksityiskohdilla kerrotaan varallisuudesta, vallasta, omista mieltymyksistä ja myös kuulumisesta tiettyyn, valikoituun ryhmään. Palokuntalainen • 43 55 V aatteita on käytetty eri seikkojen ilmaisuun niin kauan kuin ihmiskunta on vaatteita käyttänyt. Esimerkiksi kansallispuku on kuosiltaan ja erilliselementtien osalta staattinen: muoti ei vaikuta muutoin kuin siihen, onko kansallispuvun käyttö muodikasta vai ei. Vaatteiden avulla voi toki myös yrittää olla ilmaisematta mainittuja asioita, mikä sekin on ilmaisu. Aivan samalla tavalla kuin joku saattaa vaatetuksellaan viestittää taloudellisesta tilanteestaan, vaikka se ei vaatetusta vastaisikaan. Vaatteilla voidaan siksi myös harhauttaa. Vaatteilla on siis keskeinen sosiaalinen viestintätehtävä. Kaikki ovat ”univormuja”, olkoonkin, että kantaja ei asiaa aina tiedosta ja jopa saattaa sen kiistää. Pröystäilevä vaatetus ja toisaalta vaatimaton vaatetus kertovat ominaisuudesta tai ainakin yrittävät kertoa siitä. Nyky-yhteiskunnassa taloudellista valtaa ei yleensä kuvata päähineen naurettavuuden vaan etenkin vaatetuksen laadun avulla. Me ja ne Vaatteilla yhdistetään ja vaatteilla eriytetään. Nuorisojengin keskuudessa univormun muoti sen sijaan saattaa vaihdella hyvinkin nopeasti johtavien eli ”onnistuvien” yksilöiden mieltymysten mukaan. Mutta näiden keskinäisellä sommittelulla voidaan toki ilmaista kaikenlaisia hierarkkisia riippuvuuksia. Tällöin asema organisaatiossa osoitetaan erilaisilla tunnuksilla
Siksi tiiviiden neuvotteluiden jälkeen päätettiin antaa lehti ulkopuolisen tahon haltuun kuitenkin siten, että julkaisijana on SSPL. 56 Palokuntalainen • 43 2001 (nro 1) Jyväskylässä taitettu ja Saarijärvellä painettu ensimmäinen lehti kohahdutti pelastusalaa. Myös Sammutustyökurssia odotellessa aloitti ja jatkaa edelleen. Liitto sai paljon kehuja uudesta tavasta tiedottaa. Tänään lehti on järjestöistä riippumaton, tilaajapohjainen pelastusalan erikoislehti. Pahat kielet povasivat kuitenkin nopeaa loppua lehdelle. Sen sijaan juttujen tarjonta oli aktiivista. Vuoden lehdissä käsiteltiin paljon hälytystilanteita. Päätoimittaja Pekka Koivunen järjestikin kolmoslehden kanteen lappeenrantalaista naiskauneutta. Keskustelu MPK:n aikeista lisätä aktiviteettejaan pelastusalalla oli vahvasti esillä vuoden numeroissa. Painopaikka vaihtui Kokemäelle. Vuonna 2012 se ilmestyy seitsemän kertaa. Lehti otti todella tiukan kannan valtakunnalliseen asiaan. 2005 (10–13) Uutena osastona julkaistiin Testipenkki, jossa tutkittiin pelastusautoja maastureista sammutusautoihin. 2003 (4 ja 5) Vuoden aikana ilmestyneet lehdet tehtiin niin toimituskuin ilmoitusmyyntityön osalta talkootyönä. Jopa lehden omassa tekstissä ei oltu varmoja jatkosta. Ensimmäisten lehtien ilmoitusmyynti hoidettiin palokuntien toimesta. Ulkoasusta vastasi edelleen Mediacabinet Jyväskylässä, mutta taittajan pallille istui viideksi vuodeksi nuori Lari Kemiläinen, jonka raikas ote näkyi heti lehden sivuilla. Lehden aktiivinen toimittaja Isto Kujala ilmoitti lopettavansa kirjoittamisen, mikäli auto on kansikuvassa pääosassa. Pääjuttuna oli pelastusylijohtaja Pentti Partasen haastattelu. Aikakauslehtimäisyydestä pidettiin. Ensivastetoiminta sai paljon palstatilaa vuoden lehdissä. Ilmestymiskerrat lisääntyivät kahdella. Erityisesti Heinäveden VPK, Jokilaaksojen palokunnat ja muutamat satakuntalaiset palokunnat kunnostautuivat ilmoitusmyyjinä. 2004 (6–9) Lehden sisältö vahvistui entisestään, mutta puhdas talkootyö lehden julkaisemiseksi ei enää kiinnostanut lehden tekijöitä. Konginkankaan onnettomuuden käsittelytapa oli ennennäkemätöntä pelastusalan lehdissä. Kaikkia juttuehdotuksia ei enää pystytty toteuttamaan. Villimies-kolumni aloitti ja jatkuu edelleen Isto Kujalan toimittamana. Vuonna 2009 muodolliset siteet liiton ja lehden välillä katkaistiin ja aviisin nimi lyheni Palokuntalaiseksi. Ajankohtaisia aiheita riitti kuten myös palokuntien vuosijuhlauutisia.. Kustannusvastuun otti Sanomapaja Koivunen & Mäensivu ja lehti muuttui tilaajapohjaiseksi. 2002 (2 ja 3) Viisikymmentäkaksisivuiseksi kasvaneen kakkoslehden kansikuvana oli auto, kuten ykkösessäkin. Palokuntien halu myydä ilmoituksia laski ja tuotot pienenivät. 10 vuotta ja 43 numeroa Sopimuspalokuntalainen-lehti syntyi marraskuussa 2001 Suomen Sopimuspalokuntien liiton 40-sivuisena jäsenjulkaisuna. Vuonna 2004 lehti muuttui yksityisen yrityksen kustantamaksi, mutta julkaisijana toimi edelleen SSPL
Vaatimukset sopimuspalokuntatoiminnan ottamisesta selvemmin pelastuslakiin kasvoivat. Ilmestymiskertojen määrä nousee kuuteen. Kumppania Oy:ssä lehden ulkoasusta alkaa vastata nuori, taitava Anna Broholm. Lehden politiikkana on ollut vuodesta 2004 alkaen olla myymättä alle neljännessivun ilmoituksia. Lehden nimestä Sopimus -sana putoaa pois. Pääkirjoitukset puhuttavat alaa. Ilmoittajat ovat löytäneet lehden. 2011 (38–43) Edellisen vuoden uudistusten jälkeen on vakauttamisen ja sisällön kehittämisen aika. Lähestymistapa saa kiitosta lukijoilta. Ulkoasu ja sisältö muuttuvat. Marko Partanen aloittaa niin artikkelitoimittajana kuin kolumnistina. 2010 (32–37) Lehden rakenne-, sisältöja ulkoasu-uudistus toteutetaan Kumppania Oy:n suunnitelman mukaan vuoden kolmessa ensimmäisessä lehdessä. Hälytysjärjestelmän epäkohdat olivat esillä. Ja keskustelua riittää… Satunnainen ohikulkija siirtyy jäähylle. Ensimmäinen nainen tuli mukaan vakinaiseen toimituskuntaan, kun psykologi Anne Mallius alkoi toimittaa Kunnossa-osastoa numerossa 17. Tilaushintaan tulee pieni korotus uuden arvonlisäveron päälle. Pelastusalan vaikuttajia henkilöinä avaava ”Kasvo” aloittaa. Palokuntalainen • 43 57 SATUNNAINEN OHIKULKIJA VILLIMIES MARKO PARTASEN PALOPUHE NUIJAMIES TESTIPENKKI KÄYTÄNNÖN ENSIVASTETTA VIESTILIIKENNE -SARJA LÄMPÖKAMERAMIES JÄLKILÖYLYT KUNNOSSA ANNA PALAA! 2006 (14–17) Jo vuonna 2004 alkanut keskustelu puolustushallinnon ”vyörymisestä” siviilipuolelle sai edelleen palstatilaa ja lehti säilytti tiukan kantansa. SSPL:n logo poistui lehden kannesta. Raskaiden investointien vuoksi vuosi on taloudellisesti haastava. Kesän jälkeen taitosta vastaa Anna Broholm nyt itsenäisenä yrittäjänä. Ensimmäinen sarja-artikkeli ”Käytännön ensivastetta” ilmestyy kuudessa lehdessä. 2007 (18–21) Puheenjohtaja Mauno Peltokosken Nuijamies-kolumni aloittaa. Keväällä lehden taitto vaihtuu Poriin. Pitkä ja menestyksellinen yhteistyö Satakunnan Painotuote Oy:n kanssa jatkuu. Paljon keskustelua herättänyt Palopuhe siirtyy Palokuntalaisen sivuille. Vuoden viimeisenä päivänä lehden julkaisuja kustannusoikeudet siirtyvät Kustannusosakeyhtiö Sanomapajalle. 2009 (26–31) Pitkäaikaisen avustaja Petri Aallon Kypärän alta -palsta poistuu lehdestä. Neuvotteluja lehden omistuspohjan muutoksista käydään syksyn ajan. 2008 (22–25) Sivumäärä on vuoden ensimmäisessä numerossa jo 76. Palokuntalaisen testiosasto kokee uuden syntymän helmikuussa. Vuoden alusta Maria Salo aloittaa lehden ensimmäisenä omistajaryhmän ulkopuolisena työntekijänä. 2012 (44–50) Lehden ilmestymiskerrat nousevat seitsemään. ”Silpusta” kieltäytyminen on taloudellisesti epäviisasta, mutta saa kiitosta niin lukijoilta kuin ilmoittajilta. Ajankohtaisten asioiden kirjo käy yhä laajemmaksi. Persoona-osaston ensimmäinen haastateltava on Pentti Partanen. Vuoden viimeinen numero käsittelee Kauhajoen ampumistapausta laajasti. Juhlavuosi vietetään työn merkeissä. Osa jutuista edelleen också på svenska.. Tampereen turvallisuusmessuille osallistutaan vahvalla panoksella. Vuoden tuhdimmassa lehdessä on jo 68 sivua
1 Millainen kulunut vuosi 2011 on mielestäsi ollut omalla toimialallasi. Terveiset pelastusalalle – Hyvää vuotta 2012 kaikille tasapuolisesti. Yrittäjyys – Yrittäjällä on yrittäjän vapaus ja vastuu. Oman toimialan odotukset ja uhkakuvat. Taantuma tulee varmasti jollain tavalla näkymään meilläkin. Yritysostot – Voi olla oikein hyvä asia kunhan on tarkkaan harkittu teko. Ensi vuosi kuitenkin näyttää ainakin tällä hetkellä hiljaisemmalta. Marko Salomäki KULKEVA Paloautot Teksti Maria Salo. Suuri eräkoko ei siis automaattisesti tarkoita kustannussäästöä. 1. 2 Oman yrityksesi kannalta merkittävin tapahtuma vuonna 2011. 58 Palokuntalainen • 43 Yrittäjällä on yrittäjän vapaus ja vastuu.” Vuosi 2012 kauppiaiden näkökulmasta Odotuksia ja uhkakuvia Palokuntalainen-lehti haastatteli neljän pelastusalalla toimivan yrityksen johtoa ja kyseli heiltä kuluneesta vuodesta alalla ja odotuksista ja uhkakuvista ensi vuodelle. On puhuttu paljon uhkaavasta taantumasta. 3 Mitä vuosi 2012 tuo tulleessaan yrityksessä. Kentältä on myös kuulunut tulevista supistuksista ainakin raskaiden autojen hankinnoissa. – Haasteellinen vuosi on tulossa. Vuonna 2011 Kulkevan henkilöstömäärä on kasvanut 20 %. – Vuosi 2011 on ollut töiden suhteen kiireellinen vuosi eikä taantuma ole meillä näkynyt millään lailla vielä tämän vuoden tuotannossa. Pelastuslaitosten hankintayhteistyö – Isojen kokonaisuuksien toimittamiseen pienillä valmistajilla on rajatut resurssit eikä näin ollen pystytä tekemään yhtä kilpailukykyisiä tarjouksia kuin pienempien hankintakokonaisuuksien kohdalla. 3. Onko taantuman uhka vaikuttanut omaan toimialaasi
Pelastuslaitosten hankintayhteistyö – Ei välttämättä sovi joka alalle. Koko vuosi on mennyt tasaisen puurtamisen merkeissä. Edellinen lama lähti liikkeelle Amerikan asuntoluotoista, jotka vuonna 2008 tuntuivat olevan hyvin kaukana meistä. Antaa uusia mahdollisuuksia sekä oman liiketoiminnan että koko alan toiminnan kehittämiseen. – Tämän hetkisistä uhkakuvista maailmalla huolimatta uskon, että ahkerasti yrittämällä pysymme ainakin nykyisessä tasossamme. Joskus hyvä, joskus huono juttu. Mutta toisin kävi. Kauko Mannerjärvi TURVATA OY AB Paloja pelastuskaluston kauppa Jouko Pajunen PAJUNEN OY Puvut ja virka-asut 2. Ihmisten ja omaisuuden turvaamiseen on aina panostettava. Uuden taantuman uhka ei vielä ole merkittävästi vaikuttanut kaupankäyntiin, mutta pelättävissä on, että sen vaikutukset tulevat näkyviin seuraavalla budjettikaudella – etenkin julkisella sektorilla. – Ennakko-odotukset alan kannalta vuodelle 2011 olivat aika korkealla parin lamavuoden jälkeen. Terveiset pelastusalalle – Kiitos kuluneesta vuodesta ja menestystä tulevalle vuodelle.. Jotkin materiaalitoimitukset ovat hieman haitanneet tänä syksynä, mutta tilanne on nyt korjaantunut. Tavoitteemme on olla ”valtakunnallisesti paikallinen” ja parantaa palokaluston saatavuutta ja toimitusvarmuutta, ja siten auttaa pelastajia pelastamaan omissa töissään. – Taantumaa ei vielä ole näkynyt. Suomi yrityksen kotimaana – Hyvä juttu. Toki kauppa on piristynyt, mutta varovaisuus leimaa edelleen palokalustokauppaa. Uuden konseptimme nimi on PaloKamu. Turvata Oy Ab syntyi vuoden vaihteessa, kun kaksi varsin erilaista liiketoimintaa yhdistettiin. – Vuoden 2012 merkittävin asia meillä tulee olemaan uuden palokaluston jälleenmyyntikonseptin käynnistäminen. 1. Toivottavasti euro pysyy koossa sekä valtion ja kuntataloudet kunnossa. Mietintää aiheuttaa, joutuvatko hankintayksiköt tekemään liikaa kompromisseja laatumäärittelyissä erilaisten tarpeiden ja toivomusten takia. Rakennamme vahvaa pohjaa tuleville vuosille. – Ei ole ollut mitään isoa merkittävää tapahtumaa 2011. Yhteistyökumppaneita konseptiin tulee alkuvaiheessa noin kymmenen. Yritysostot – Hyvä juttu. Puku-uudistus – Hyvä tavoite, mutta toteutus ei ole kaikilta osin onnistunut. Mahdollisen taantuman takia on hyvä turvata myös oman yrityksen talouden pohja. – Yrityksellemme kuluva vuosi on ollut uuden rakentamisen ja kehittämisen vuosi. Hankintapäätöksiin käytetään aikaisempaa enemmän aikaa. Terveiset pelastusalalle – Entistä selkeämmillä tuoteominaisuuksien määrittelyillä vältettäisiin useat, jopa turhat valituskierrokset, jotka aiheuttavat viiveitä hankintoihin ja turhia kustannuksia sekä hankintayksiköille että toimittajille. –Suurimpana uhkana on tietenkin Etelä-Eurooppaa koetteleva velkalama, jonka vaikutuksista Suomeen ei vielä ole selkeää kuvaa. Selvää on kuitenkin, että pelastusala on ja pysyy. 3. Vuoden mittaan olemme toteuttaneet varsin mittavia muutoksia ja kehityshankkeita liiketoiminnassamme. Toimimme monella eri sektorilla ja ehkä se on tasannut kokonaistilannetta. Pelastuslaitosten hankintayhteistyö – Näyttää lisääntyvän koko ajan. Palokuntalainen • 43 59 1. 3
3. Pelastuslaitosten hankintayhteistyö – Hiukan epäselvää, mitä tarkoittaa oikeasti. Eli lisäämme alueyksiköiden itsenäisyyttä 2012. – Finnsec-messut ja samaan aikaan pitämämme partneripäivät. – Meillä on ollut nähtävissä hienoista kasvua palojärjestelmien toimitusten osalta. Jari Tainio SCHNEIDER ELECTRIC, PELCO FINLAND Paloilmoitinjärjestelmät 1. Kumppaneilla on mennyt myös pääsääntöisesti hyvin. www.pelco.fi Schneider Electric Buildings. Järjestelmää uudistettaessa yhteensopivuus vanhan ja uuden teknologian välillä säästää aikaa, rahaa ja vaivaa. Yritysostot – Osa tätä päivää, hyvin toteutettuna iso mahdollisuus. Terveiset pelastusalalle – Jatketaan hyvää yhteistyötä.. Turvaa ihmiset ja kiinteistöt. Epävarmoissa tunnelmissa on kuitenkin osittain menty yleisen taloustilanteen vuoksi. Suomi yrityksen kotimaana – Erittäin hyvä toimintaympäristö. Esmi FX NET on ratkaisu kaikkien rakennusten ja huonetilojen palovalvontaan. Toimittamiamme paloilmoitinja muita turvallisuusjärjestelmiä voidaan täydentää ja päivittää helposti. Uusi pelastuslaki – Lain säätäjät säätävät, me yritämme toteuttaa parhaamme mukaan. 2. Vastuun ja vallan tuomista lähemmäksi asiakasrajapintaa. Sen lisäksi vuoden alun yhtyeenmenomme Schneider Electric Buildingsin kanssa on ollut merkittävä sisäinen hanke. Paloturvallisuudessa tulipalon aikainen havaitseminen ja tiedon välittäminen on ensiarvoisen tärkeää. – Voimakasta panostamista edelleenkin asiakkaidemme tarpeiden tyydyttämisessä. Paloilmoitin minimoi paloja keskeytysvahingot. Esmi FX NET -paloilmoitin on ihmisten ja kiinteistöjen turvallisuuden perusta
Paja Viher-Vehmas on rakentanut autoon kalustotilan hyllyt sekä tehnyt asiakkaan varusteiden asennuksen ja kiinnitykset. Sähköntuotannosta vastaa Hondan generaattori. Itä-Uudellemaalle uusi kevytyksikkö Veho ja Paja Viher-Vehmas luovuttivat Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselle uuden kevytyksikön joulukuussa. Alustana on umpikorinen ja nelivetoinen Mercedes-Benz Sprinter 519 CDI. Palokuntalainen • 43 61 • Sprinterissä on nykyaikainen turvallisuusvarustus: ABS, BAS, 4ETS ja kuljettajalle löytyy myös turvatyyny. Ikkunallinen liukuovi on kalustotilan molemmilla puolilla, takana pariovet ilman ikkunoita. Kalustotilasta löytyvät muun muassa kellupumppu, moottoriruisku ESTERI 650 sekä korkeapainesammutusjärjestelmä Rosenbauer UHPS, 300 litran vesisäiliö ja 60 metriä letkua kelalla. Valoja on vaikka muille jakaa: kaksi LEDruuhkavilkkua edessä, kaksi sivuilla ja kaksi takana. Tilaa autossa on viidelle palomiehelle.. Kalustotilan tilapäisistuimet sekä tikasteline ja nousutikkaat katolle ovat myös Viher-Vehmaan käsialaa kuten myös teippaukset ja tunnukset. Kokonaispainoltaan viiden tonnin autoa liikuttaa 140 kW:n diesel ja pykäliä siirtelee 5-vaihteinen momentinmuuntimella varustettu automaattilaatikko. Pintapelastuslautta ja pintapelastuspuku sekä kaksi Drägerin paineilmalaitetta varailmapulloineen ovat luonnollinen osa kalustoa. Työvaloja löytyy kiinteinä sivuilta ja takaa sekä kaksi kappaletta siirrettäviä valonheittimiä. Monipuolisen pienkaluston lisäksi autosta löytyy myös ensivastevarusteet
Vuosituhannen alussa Kulmala oli mukana Suomen suurimmassa yksittäisessä palokalustokaupassa. Rosenbauerin vakiotuotantovalikoimasta löytyy autoja noin kolmen tonnin painoluokasta aina raskaisiin teollisuusja lentokenttäpaloautoihin. Rosenbauer vuonna 2010: • ajoneuvojen kokonaismäärä 2312 kappaletta, joista Itävallassa 910 ajoneuvoa. Omalla koritehtaalla Pitäjänmäellä syntyi suuri määrä nyt jo museoautoikään ehtineitä paloautoja. 62 Palokuntalainen • 43 • Rosenbauerin tuotantomäärät ovat suuria, joten heiltä löytyy valmis ratkaisu lähes jokaiseen pelastustoimen tarpeeseen ja toiveeseen. Myös yksilöllisten toiveiden huomiointi on Kulmalan antamien tietojen perusteella mahdollista. € • ajoneuvot noin 71 %, • henkilökohtaiset suojavarusteet ja irtokalusto noin 10 % • komponentit ajoneuvoihin noin 3 % • nostolavat 11 % • loput 5 % huoltoja, varaosia yms.. Kulmala oli vahva peluri paloautoissa 1930-luvulta aina 1960-luvulle saakka. Kulmala aktivoitui automarkkinoilla Perinteinen kalustotoimittaja Oy Veljekset Kulmala Ab ja sen itävaltalainen päämies Rosenbauer International AG ovat tuomassa Suomen markkinoille laajan repertuaarin ajoneuvoja, joita käytetään pelastustoimessa. – Kenenkään ei tarvitse ostaa prototyyppiä, vaan kaikki ajatukset ja ratkaisut ovat jo käytössä ja suunniteltuja, sanoo Ville Luojukoski Oy Veljekset Kulmala Ab:sta. Rosenbauerin konseptiin sopivat kaikki alustamerkit, kertoo Ville Luojukoski. • henkilökuntaa 2046, joista Itävallassa 940 • liikevaihto 595 milj. Tällöin Suomeen hankittiin kahdeksan Rosenbauer Panther -lentokenttäpaloautoa. – Nyt on Suomessakin mahdollista saada yhdestä paikasta kaikki ajoneuvot johtoautoista aina raskaisiin teollisuusja lentokenttäautoihin
Lisätietoja tuotteesta saa maahantuojalta Oy Colly Company Ab Antti Laaksonen Tuotepäällikkö Puh. Hengitysilmapullojen täyttäminen tulee helpoksi ja tehokkaaksi. 029 006 150 Fax. Pikaliittimet hengitysilmapullojen täyttöön • WEH on vuodesta 1983 kehittänyt teknisesti uudenaikaisia liittimiä kaasupullojen täyttöä varten. Kaikki pikaliittimet on testattu Painelaitedirektiivin PED97/23/EC mukaisesti ja niitä on testattu 100 000 painetyöjaksolla ennen tuotevalikoimaan hyväksymistä. WEH-liittimillä voidaan täyttää monia erilaisilla venttiileillä varustettuja pulloja. Palokuntalainen • 43 63 CLICKMATE™ TW154 pikaliitinmalli on tarkoitettu kiinteään asennukseen pullojen täyttöjärjestelmään. Pikaliitin painetaan kiinni pulloventtiilin kierteeseen ja käännetään silmukka alas, jolloin saadaan aikaan painetiivis ja turvallinen liitos ja pullon täyttäminen voidaan aloittaa. Hengitysilmapullojen täyttäminen perinteisillä menetelmillä on aikaa vievää. Tätä pikaliitinmallia voidaan käyttää esimerkiksi Dräger tai Bauer -merkkisissä pullojen täyttöjärjestelmissä. Varsinkin, jos täytettäviä pulloja on paljon ja pulloja pitää jatkuvasti liittää tai irrottaa, aikaa saattaa kulua kymmeniä minuutteja ja kädet väsyvät liittimiä kiertäessä. Liitintä on saatavana 200bar (musta) ja 300bar (punainen) järjestelmiin. Nopea liitäntä sekunneissa ilman käsin tapahtuvaa kiristämistä. Pikaliittimessä on lisäksi sisäinen varmuustappi, joka estää liittimen irrottamisen paineen alaisena. Liitäntä suoraan pullon venttiilin standardikierteille. Parantaa käyttäjän ergonomiaa ja käyttöturvallisuutta.. 029 006 1150 antti.laaksonen@colly.fi www.colly.fi CLICKMATE™ TW154 pikaliitintä käytetään letkukiinnitteisenä hengitysilmapullojen täyttöön. Hengitysilmapullojen täyttämistä helpottaa myös pullon alle laitettava joustava tuki, jolloin pulloa ei tarvitse kannatella käsillä. WEH-liittimiä käytetään pullojen täytössä ja testauksessa. Ergonomisilla pikaliittimillä saadaan nopea liitos ja pullon täyttö, joka tarkoittaa, että WEHliittimet ovat kustannustehokas investointi. WEHpikaliittimillä voidaan nopeuttaa ja helpottaa pullojen täyttämistä huomattavasti. WEH:in valikoimassa on pikaliittimiä jo olemassa oleviin täyttöasemiin 200 ja 300 bar versioina, kokonaisia täyttöasemia ja tarpeen vaatiessa asiakkaan toiveiden mukaisia ratkaisuja hengitysilmapullojen täyttöön
• Kulkeva luovutti Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitokselle kaksi sammutusautoa. Auton alustana Scania P400 4x2MNA CP31, ja päälirakenne Kulkeva sigma+. • Verhoomo Sorsa luovutti varustelemansa VW Crafter Kombi 2.0 TDI: Kymenlaakson Pelastuslaitokselle joulukuussa. Palokunta-asut Pajuselta Pajunen Oy, PL 141, 38700 Kankaanpää Puh. Meiltä myös päällystakit, päähineet, paidat, solmiot, arvomerkit ja lakkimerkit. Palokunnan kenttäpuku m/83, jossa on vetoketjukiinnitys ja hengittävä verkkovuori. mukaan. Verhoomo Sorsa on huolehtinut myös auton teippauksesta. Autoissa on 2900 litran vesisäiliö, peräpumppu sekä hydraulitoiminen generaattori. Suosittu nuorten 2-osainen harjoitusasu, jossa on hihoissa ja lahkeissa reilut prismaheijastinnauhat, leveät vyölenkit nuorten sammutusvyötä varten. Autossa on varusteina Elektro-Arolan Ulvo-Sirra Pro hälytyslaitteisto, Standby puskurivilkut, sekä ympäri autoa sijoitetut työvalot. Takissa on irroitettava vakanssinumerolaatta. Takkiin on saatavana erikseen myös huppu ja tikkivuori. Autot sijoitetaan Lapualle ja Ilmajoelle. (02) 572 1082, 050 598 1057 pajunen@pajunen.fi • www.pajunen.fi Helsingin toimipiste: Pohjoinen Rautatiekatu 29 Avoinna sop. Tukevasta collegemateriaalista valmistettu väliasu, jossa on polvija kyynärvahvikkeet. Perinteinen palokunnan juhlapuku malli m/58. Volkkari Kotkan VPK:lle Kaksi sammutusautoa Etelä-Pohjanmaalle Luovutukset. Soita ja sovi tapaaminen. Auton matkustamo on varusteltu erillisistuimilla ja kalustotila on erotettu väliseinällä. Takissa ja housissa on isot taskut. Auto tulee Kotkan VPK:n käyttöön. Puserossa reilu rintatasku ja housuissa sivutaskut
Ensimmäiset kolme ambulanssia toimitetaan kuluvan vuoden aikana ja loput neljä ensi vuoden alussa. Palopumppuna toimii Ester D240 m/opisto. Palokuntalainen • 43 65 • Kulkeva on tehnyt korityöt säiliöautoon, joka luovutettiin Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitokselle. • Tamlans Oy ja Veho Group Oy toimittaa Kanta-Hämeen pelastuslaitokselle seitsemän MB Sprinter Negea -ambulanssia. Säiliöauton vesisäiliö tilavuus on 10000 litraa ja vaahtonestesäiliön 800 litraa. Auton alustana Mercedes-Benz Actros 2541L 6x2. • Tamlans Oy ja Huittisten Laatuauto Oy toimittivat Lapin VPK:lle Volkswagen Crafter -miehistöauton. Auto varusteltiin muun muassa seitsemällä kotimaisella matkustamon istuimella ja hälytyslaitteilla. Kulkevalta säiliöauto Seinäjoelle Seitsemän ambulanssia Kanta-Hämeeseen Miehistönkuljetusauto Lapin VPK:lle
Kunnossa 5 vuotta Apua kipuun ja särkyyn Lievitystä masennukseen ja ahdistukseen Kunto korkealle Mielen tasapainoa. 66 Palokuntalainen • 43 KUNNOSSA Viimeisten viiden vuoden aikana Palokuntalaisessa on ollut hyvään oloon keskittynyt Kunnossapalsta. Tähän yhteenvetoon on kerätty kaikki julkaistut aiheet siten, että aiheista kiinnostuneet voivat halutessaan löytää lehden, jossa mielenkiintoa herättänyt artikkeli on ollut
Fyysisen kunnon kohottaminen – ikuisuusprojektejako. Vain yksi parisuhdejuttu! Perheeseen liittyviä juttuja on vuosien varrella toivottu, mutta selailu ei tuottanut suurta tulosta. Numeroissa 30 ja 31 käsiteltiin kipua ja kivun kanssa toimeen tulemista. Esimerkkinä oli ennestäänkin hyväkuntoisen palokunnan päällikön Aslak-kuntoutus. Jutussa listataan tyypillisiä stressioireita sekä mietitään myös keinoja stressinhallintaan. Kuoleman kanssa oltiin tekemisissä myös Kauhajoen kouluampumisesta kertovassa jutussa (25), jossa palokuntalaisten kanssa keskusteltiin myös järkyttävän tapahtuman jälkihoidosta palokunnassa. Jutusta löytyi myös kirjaja harjoitusvinkkejä parisuhteen parantamiseksi. Tuolloin käsiteltiin Pasin uneen vaikuttavia tekijöitä ja unen puutteen seurauksia. alv) hintaan osoitteesta toimitus@palokuntalainen.fi.. Tätä teemaa jatkettiin lehdessä 40. Lehti 23 vei ruoan ääreen ja jutussa annettiin vinkkejä järkevään painonhallintaan. Seuraavassa numerossa (41) pohdittiin erityisesti kateuden vaikutuksia yhteisöjen toimintaan, ja tunteiden vaikutuksia toiminnan tehokkuuteen ja terveyteen numerossa 42. Tupakkaa, alkoholia, ruokaa ja kuntoutusta Elämäntavoissa pysyttiin myös lehdessä 20, jolloin katse kääntyi tupakointiin. Palokuntalainen • 43 67 Työterveyspsykologi Anne Mallius Unta, palautumista ja rentoutumista Kunnossa-vinjetti esiintyi ensimmäisen kerran lehdessä 17, joka ilmestyi 28.12.2006. Esillä olivat myös työyhteisökriisit ja konfliktit. Liikunnan psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin palattiin vielä myöhemmin (36). Maarian VPK:n kuntoremonttia seurattiin lehdissä 27 ja 29, joista jälkimmäisessä pohdiskeltiin elämäntapojen muokkaamista ja muutoksessa väistämättömiä repsahduksia. Yhteisön toimintaa: tiheää tunnelmaa ja iän tuomaa viisautta Työelämään ja yhteisöjen toimintaa liittyvät jutut alkavat organisaatiomuutoksista lehdessä 19. Asiaan palattiin lehdissä 20 ja 21, mutta projekti on tiettävästi edelleen kesken. Numerossa 21 tutkailtiin toista suosittua terveysriskiä eli alkoholin runsasta käyttöä. Temperamentin ja stressin yhteyksiä käsiteltiin lehdessä 35, jota edelsi juttu temperamentista (34). Stressiä ja temperamenttia Kunnossa-palstalla ilmestyi stressi-juttu numerossa 18. Jos omat konstit elämäntapojen kohentamiseksi eivät riitä, muistetaan myös Kelan korvaaman laitoskuntoutuksen mahdollisuus (26). Palautumiseen ja rentoutumiseen liittyviä asioita käsiteltiin palstalla myös viime vuoden viimeisessä lehdessä (37). Ensimmäiseksi pohdittiin pelon olemusta ja keinoja pelkojen voittamiseksi. Ilmestyneitä lehtiä on rajoitetussa määrin edelleen saatavilla kahdeksan euron (+postikulut, sis. Jutussa esimerkkinä olleen palokunnanpäällikön tupakointi loppui joksikin aikaa jutun teon jälkeen, mutta tämän hetkisestä tilanteesta ei ole tarkkaa tietoa (polttaa, toim.huom.). Pelkoa, masennusta, kipua, surua Lehti 22 aloitti vaikeisiin tunteisiin ja kokemuksiin liittyvän sarjan. Lehdessä 19 aloitettiin fyysisen kunnon tarkastelu. Yli 50-vuotiaat Pekka ja Tapsa aloittivat oman savusukelluskuntoon-projektinsa. Lehdessä 38 oltiin surussa, läheisen kuoleman äärellä. Seuraavaksi (28) esillä oli masennus, sen oireita ja mielialan itsehoitokeinoja. Tarina jatkui lehdessä 32, jolloin vinkkejä annettiin unettomuuden selättämiseksi. Ikääntyneillä todettiin olevan annettavaa yhteisöille lehdessä 33 ja palautteenkin merkitystä käytiin läpi (39). Palokuntalaisen parisuhde otettiin tarkasteluun lehdessä 24
Liikenteenohjaajalla on tieliikennelain mukaan samat valtuudet kuin poliisilla liikenteen ohjaamisessa!” T ieliikennelain mukaan liikenteen ohjaajina toimivat poliisit sekä tiellä suoritettavien puolustusvoimien harjoitusten aikana sotilaspoliisi tai tähän tehtävään määrätty sotilashenkilö. Liikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden varmistamiseksi liikenteen ohjaajina toimivat myös henkilöt, jotka: …9) pelastusviranomainen tai muu pelastustoiminnan johtaja määrää ohjaamaan liikennettä, kun tehtävä liittyy pelastuslain mukaiseen avustamiseen pelastustoiminnassa.. Poliisi voi oikeuttaa työsuojelutarkastajan ohjaamaan liikennettä poliisin ja työsuojeluhallinnon yhteisesti tien päällä suoritettavassa moottoriajoneuvon kuljettajan Liikenteenohjaaja – tarkoin säädelty henkilö Georg Malmstenin Liikennelaulua mukaillen Muista aina liikenteessä: Liikenteenohjaus ajoja lepoaikojen valvonnassa. Myös toimintamallit ovat viime vuosien aikana kehittyneet. Pääosassa Suomen palokunnista liikenteenohjaukseen on olemassa varusteet, kalustoa ja koulutettua henkilöstöä. 68 Palokuntalainen • 43 PALOKUNTA JA LIIKENNE 5/6 Tulipalosta, liikennetai muusta onnettomuudesta aiheutuvat häiriöt liikenteeseen vaativat melkein poikkeuksetta pelastushenkilöstön toimenpiteitä. Liikenteenohjaus on vaarallista työtä. Siksi liikenteenohjauksen säännöllinen harjoittelu on tärkeää niin ammattikuin sopimuspalokunnissakin. Poliisin vähäisistä resursseista johtuen liikenteenohjaus tilannepaikalla jää usein palokunnan tehtäväksi
”Suostunut, täysi-ikäinen asiantuntija” Viranomainen voi määrätä liikenteen ohjaajan tiettyä tehtävää varten taikka määräajaksi. Joissakin palokunnissa on käytössä edelleen VHFpuhelimia. Muun kuin virkapukuisen poliisimiehen on liikennettä ohjatessaan käytettävä pysäytysmerkkinä pienoiskokoista liikennemerkkiä ”Ajoneuvolla ajo kielletty”, liikennemerkki 311 (halkaisija 200 mm (valaistu) tai 400 mm, pintamateriaali päiväloistekalvo, tausta on harmaa, lyhyt varsi ja rannehihna). Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa. Palokunta ja liikenne -artikkelisarjan osat 1. Liikenteen ohjaajaksi määrättyyn henkilöön sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä. Vaaleat käsineet eivät ole pakolliset, mutta lisäävät havaittavuutta. Rensselit Liikenteen ohjaajalla on oltava selvästi erottuva vaatetus, joka vastaa standardin SFS-EN 471 vaatimuksia. Pelastusajoneuvoja moneen lähtöön 3. Liikenteen ohjaajana toimivan henkilön on oltava täysi-ikäinen, hänen on annettava suostumuksensa tehtävään ja hänellä on oltava tehtävän edellyttämä asiantuntemus. Hälytysajo käytännössä 5. Liikenteen ohjaajaksi määrätyltä henkilöltä edellytetään tehtävään määräävän viranomaisen hyväksymää liikenteen ohjaajan koulutusta. Liikenteenohjauksen tarkempaan opiskeluun on saatavilla ”Liikenteenohjaajana onnettomuuspaikalla (SPEK 2006) -opas, jota on tässä artikkelissa käytetty pääasiallisena lähteenä olemassa olevan lainsäädännön lisäksi. Palokuntalainen • 43 69 Liikenteenohjaus Liikenteen ohjaajina voivat toimia myös ne, jotka: • Ratahallintokeskus on määrännyt ohjaamaan liikennettä tien ja rautatien tasoristeyksessä, • kunnallinen viranomainen on määrännyt ohjaamaan liikennettä paikassa, missä raitiovaunuliikenteestä voi aiheutua vaaraa tai haittaa muulle tieliikenteelle, • liikenteen ohjauksesta vastaava viranomainen on määrännyt ohjaamaan liikennettä tiellä tai sen läheisyydessä tehtävän työn tai tutkimuksen vuoksi, • Tielaitos tai poliisi on määrännyt ohjaamaan liikennettä erikoiskuljetuksessa, • poliisi on määrännyt tilapäisesti ohjaamaan liikennettä urheilukilpailujen, kansanjuhlien, näyttelyiden tai muiden vastaavien syiden vuoksi; poliisi, palotai pelastusviranomainen on määrännyt ohjaamaan liikennettä tulipalon tai muun vastaavan syyn vuoksi tai • poliisi on määrännyt ohjaamaan liikennettä lauttapaikalla, pysäköintialueella tai -laitoksessa. Pelastusajoneuvo – ei mikä tahansa auto 2. Pukeutumisen tulee olla säänmukaista, koska liikenteenohjaustehtävät voivat pahimmassa tapauksessa kestää tunteja. Pelastustoimen tilapäisissä liikenteenohjaustehtävissä voidaan kuitenkin käyttää 2-luokan varoitusvaatetusta, mikä tarkoittaa esimerkiksi asianmukaista liiviä. Teksti Pekka Koivunen Kuvat Palokuntalainen-lehti Palokuntalainen-lehti kiittää seuraavia Satakunnan pelastuslaitoksen henkilöitä rakentavista kommenteista artikkelia laadittaessa: tieliikennepelastamisen asiantuntija ylipalomies Hannu Kangas ja hälytysajokouluttaja paloesimies Jarno Joensuu. Virve-puheryhmistä pitää liikenteenohjaukselle valita oma ryhmä tai suorakanava, jotta sen jatkuva liikenne ei häiritse muuta toimintaa.. Useissa palokunnissa on käytössä liikenteenohjauskasseja, joista löytyy perusvarustuksen (kypärä, varoitusvaate, liikennemerkki 311, varoituskartio, vilkkuvalo) lisäksi myös lämpimiä vaatteita, sadeasu, varaparistoja, kuivamuonaa ja juotavaa. Hälytysajo säädösten valossa 4. Punaista valoa (esimerkiksi Magliten kartio) saa käyttää vain liikenteen valvoja, ei liikenteenohjaaja! Yhteydenpitoon palokunnissa käytetään pääosin Virve-puhelinta. Samoin tekee käsivalaisin. Liikenteenohjauksen puheryhmäohjeet vaihtelevat pelastuslaitoksittain. Ajoneuvojen hankinta ja ylläpito Tämä liikenteenohjausta koskeva artikkeli on rajattu käsittelemään liikenteenohjauksen keskeisimpiä säädöksiä sekä yleisimpiä käytännön tilanteita, joita pelastushenkilöstö joutuu tehtävissään kohtaamaan. Liikenteenohjaus 6
Kokemus on osoittanut, että kolmas liikenteenohjaaja onnettomuuspaikan kohdalla on usein tarpeen. Pysäytyspaikka ei saa olla liukkaalla kelillä koskaan mäessä, ei vastaeikä myötämäessä. Jos näin on, riski lisäonnettomuuksiin kasvaa merkittävästi. Kummankin pysäytyspaikan nimi tulee sopia ja käyttää vain sovittuja nimityksiä. (kts. • Muodostunut jono on pyrittävä päästämään kerralla läpi. Selän kääntäminen liikenteelle on hyvin vaarallista. Hätävilkkujen käyttö lisänä on perusteltua erityisen huonoissa olosuhteissa. Ennakkovaroitus tulee hoitaa esimerkiski muu vaara –liikennemerkillä ja vilkkuvalolla. • Ruuhkaisemmalle suunnalle annetaan pidemmät jaksot. Vinkkejä tien päälle • Ennakkovaroitusmerkit on asetettava noin 100–400 metrin etäisyydelle pysäytyspaikasta. Jyväskylä: ”Viimeisenä tukkirekka Jyväskylästä.” Lahti: ”Viimeisenä tukkirekka, Lahti.” Lahti: ”Lahti päästää.” Jkl: ”Lähti päästää, Jyväskylä.” Myös jonossa seisoville on syytä tiedottaa tilanteesta malliin: ”Liikenneonnettomuuden pelastusja raivaustyöt ovat käynnissä. Hyvin hankalissa olosuhteissa kahden liikenteenohjaajan käyttö pysäytyspaikalla on perusteltua. Ne, jotka lähtevät ohittamaan jonoa, on pysäytettävä määrätietoisesti ja ohjattava sivuun. Näkyvyyttä tulosuuntaan on oltava nopeusrajoituksesta riippuen 100 – 300 metriä. Pysäytysmerkki pitää nostaa ylös! Seuraavat hän pysäyttää ajoradan keskiviivalla seisten jo pysähtyneen ajoneuvon kohdalla. Onnettomuuspaikan ohituksen jälkeen on tärkeää merkitä ajokaista, jota myöden ajetaan pysäytyspaikkaan. Viestitys Liikenteenohjaajien viestiliikenne tapahtuu yleensä omassa puheryhmässään. Kun ajovuoronne tulee, onnettomuuspaikka pitää ohittaa pysähtymättä alhaisella nopeudella.” Kysymyksiin onnettomuuden osallisista, uhreista tai syistä voi vastata, että tiedotusvastuu on pelastustoiminnan johtajalla tai poliisilla. Liikenteenohjaajan on oltava jatkuvasti tietoinen liikennetilanteesta. 70 Palokuntalainen • 43 PALOKUNTA JA LIIKENNE 5/6 Pysäytyspaikka Pysäytytyspaikka tulee valita siten, että se ei ole liikenteen tulosuunnasta katsottuna välittömästi mutkan takana. • Pysäytyspaikkojen välillä sijaitsevat risteykset tulee huomioida. Sijoituksessa tulee huomioida muodostuva jono, joka saattaa peittää näkyvyyden tulosuuntaan. • Pysäytyspaikkaa ei tule sijoittaa vastatai myötämäkeen varsinkaan liukkaalla. • Raskas ajoneuvo jonon ensimmäisenä peittää näkyvyyttä. Suositeltavaa on käyttää pelastusajoneuvoa liikenteenohjauspisteessä. Joissakin palokunnissa on käytössä 20 km/h ja 20 km/h päättyy –nopeusrajoitusmerkit, joista on pelkästään positiivisia kokemuksia. • Lyhyt ja ytimekäs tiedottaminen jonossa vähentää aggressioita. Arvioitu odotusaika on viisi minuuttia. Kun toinen suunta on vapaa ohjaaja siirtyy pientareelle, varmistaa ajokaistan vapaana olon, laskee pysäytysmerkin alas ja näyttää toisella kädellä lähtömerkin. Hän voi toiminnallaan pitää ajoneuvot liikenteessä ja myös varoittaa onnettomuuspaikkaa lähestyvistä raskaista tai epänormaalisti käyttäytyvistä ajoneuvoista. Liukkaalla kelillä vieläkin enemmän, mikäli mahdollista. • Linja-autoille annetaan erityiskohtelu, jos mahdollista. Merkit asennetaan onnettomuuskohteen molemmin puolin. Onnettomuuspaikan eristäminen Liikenneonnettomuuspaikalla on tärkeää rajata työskentelyalue, mikäli toinen kaista pidetään avoinna. Ohjaajan sijoitus Liikenteenohjaaja seisoo aluksi (ei autoja jonossa) ohjattavan liikenteen ajokaistan oikeanpuolisella pientareella, josta hän pysäyttää yksittäisen ajoneuvon. Tärkeää on se, että varoittava pelastusajoneuvo näkyy mahdollisimman pitkälle. • Pimeällä pelastusajoneuvoihin hälytysvalojen lisäksi myös pysäköintivalot. kuva alla) Pohdittavaa palokuntiin: • Oman palokunnan toimintamalli liikenteenohjauksessa • Liikenteenohjaus moottoritiellä • Liikenteenohjaus ohituskaistatiellä • Liikenteenohjaus neljän tien risteyksessä • Vaihtojärjestelyt • Viestiliikenne liikenteenohjauksessa. Rajaajina voi käyttää kartioita, lippusiimoja, valoja, soihtuja yms. Ohjaajan on varottava viereisen kaistan liikennettä. Hämärässä ja pimeällä pysäköintivalot ja hälytysvalot takaavat parhaan lopputuloksen. • Liikenteenohjaajan pitää näyttää olemuksellaan hallitsevansa tilanteen. Jonon pidentyessä ohjaaja voi tarvittaessa kävellä jonon hännille pysäyttääkseen tulevia ajoneuvoja. • Tarpeetonta seisottamista on vältettävä. Liikenteenohjaajien viestityksen pitää olla yksiselitteistä ja virheiden mahdollisuudet pitää minimoida. Tärkeää on, että ajonopeuksien laskemiseksi onnettomuuspaikan kohdalle tehdään ”juuri ja juuri rekan mentävä”, kapeneva kapeikko
Varsinkin maaseudulla on palokuntien liikenneonnettomuusmuodostelmissa usein mukana miehistöauto tai -autoja ja taktiikkana on rakentaa näistä pysäytyspaikat heti saavuttaessa toiminta-alueelle. Liikenne seis – ainakin hetkeksi Kun ensimmäinen viranomaisajoneuvo saapuu onnettomuuspaikalle, on yksi hyväksi koettu tapa katkaista liikenne hetkeksi kokonaan – ellei se jo ole kokonaan poikki onnettomuuden vuoksi. Viranomaisajoneuvojen jättäminen hujan hajan eri puolille onnettomuuspaikkaa tekee näkymästä ohiajavien ajoneuvojen kuljettajille vaikeasti hahmotettavan. Sovittu toimintamalli Useissa palokunnissa liikenteenohjaaja varusteineen jätetään paikalleen jo lähestyttäessä onnettomuuspaikkaa. Näin yksikön esimies voi tehdä rauhassa tilanteen arvioinnin, miettiä paikalle saapuvien viranomaisajoneuvojen ryhmityksen ja samalla liikenteenohjaus saadaan rakennettua suunnitelmallisesti. Pysäyttämisessä on kuitenkin noudatettava harkintaa. Samalle puolelle tietä, jos mahdollista Jos mahdollista, kaikkien viranomaisajoneuvojen tulisi sijoittua samalle puolelle tietä – pääsääntöisesti puolelle, jolle onnettomuuden osalliset ovat päätyneet. Myös pelastushenkilöstön työturvallisuuden kannalta ajoneuvojen ryhmittäminen samalla puolelle tietä on perusteltua. Esimerkiksi moottoritiellä täysi pysäyttäminen huonolla kelillä on aina riski. Viranomaisajoneuvojen ryhmitys onnettomuuspaikalla Viranomaisajoneuvojen keskitysalue Työalue Suoja-alue Ennakkovaroitusalue 100–400 metriä Ennakkovaroitusalue & Pysäytyspaikka Pysäytyspaikka Siirtymäalue Malli USA Emergency Responder Safety Institute Suoja-auto kevyet ajoneuvot Kaavapiirros ei mittakaavassa.. Liikenteenohjaus Selkeä näkymä oikealla ryhmityksellä Tielläliikkujalle on edessä olevan näkymän selkeys ensisijaisen tärkeää hänen tehdessään esimerkiksi ajolinjaja nopeusvalintojaan. Liikenne voi odottaa aivan hyvin muutaman minuutin. Liikennettä varottavien ja ohjaavien merkkien, valojen ja myös henkilöstön näkyvyyden lisäksi onnettomuuspaikalle ryhmittyneiden ajoneuvojen sijoitteluun kannattaa kiinnittää huomiota. Siksi normaalista poikkeavan tilanteen näkyvyyden varmistaminen on yksi ensimmäisistä toimenpiteistä onnettomuuspaikalla
Tampereen suunnittelukokous Satakuntaan perustetun neuvottelukunnan vetäjä Pekka Koivunen näki alueellistamisessa selvän riskin sille, että sopimuspalokunnat uudessa järjestelyssä marginalisoituisivat yksinomaan palveluntuottajiksi vain siinä laajuudessa kuin alue saattoi lyhyellä tähtäyksellä tarvita. Hallituksen jäsenet ja varajäsenet valittiin siten, että eri palokuntatyypit ja eri alueet olisivat hallituksessa edustettuina. päivä 2001 pidetyssä perustavassa kokouksessa hyväksyttiin säännöt ja ensimmäinen periaateohjelma. Kymmenen toimintavuotensa aikana liitto on vakiinnuttanut asemansa pelastusalan vahvana toimijana. Yhteistyöyritelmiä ennen SSPL:oa Vapaaehtoispalokuntien yhteistoimintaa oli yritetty rakentaa jo aikaisemminkin, mutta ilman todellista uhkaa suunnitelmat eivät edenneet. Taitavana järjestelijänä hän kutsui Tampereelle koolle eri alueilla toimivien neuvottelukuntien edustajat. Suomen Palopäällystöliitossa toimi vapaaehtoisjaosto, jonka edustavuus alueellisesti ei ollut paras mahdollinen. SPEKissä VPK-työryhmä oli korvattu VPK-muotoisten ja PvPK-muotoisten vapaaehtoispalokuntien yhteisellä järjestötoimikunnalla, jossa eri palokuntamuotojen toimijat ensimmäistä kertaa pitkään aikaan pääsivät keskinäiseen vuorovaikutukseen. Hallituksen jäsen ei edustanut omaa palokuntaansa, omaa kuntaansa tai omaa aluettaan, vaan kaikkia vapaaehtoispalokuntia. Liiton puheenjohtajaksi valittiin Pekka Koivunen Pomarkun VPK:sta. Suoraan kentän ääneksi Suunnitelmissa oli, että uusi edunvalvontajärjestö saisi mandaattinsa suoraan kentältä. Tähän uhkakuvaan perinteiset ja hidasliikkeiset alan järjestöt eivät pystyisi tai ehtisi vaikuttaa. 72 Palokuntalainen • 43 Kymmenen vuotta sopimuspalokuntien edunvalvontaa SSPL:n perustava kokous pidettiin Tamperetalolla 4.2.2001. Uuden järjestön ensimmäisen hallituksen jokaisella jäsenellä oli velvollisuus tuoda oma panoksensa yhteisen tilannekuvan rakentamiseksi ja asioiden eteenpäin viemiseksi. Uusi liitto selkeyttäisi myös SPEKin roolia, koska SPEK silloin pystyisi keskittymään perustehtäväänsä eikä joutuisi harkitsemaan eri järjestön jäsentahojen mahdollisia keskinäisiä eturistiriitoja. Neuvottelukunta ehti nostaa järjestökentällä ihmettelevää meteliä ja pitää kaksi kokousta kolmannen peruuntuessa ”tarpeettomana”. Valtakunnallinen edunvalvonta jäi edelleen toteutumatta. Turun kapinakokous Turun VPK:lle kokoontui 19.6.1999 runsaslukuinen vapaaehtoisjoukko pohtimaan kattojärjestön perustamista. Alueilla herätään Alueellistamisen alla syntyi yhteiseen edunvalvontaan panostavia neuvottelukuntia, jotka keskittyivät nimenomaan uusiin uhkiin. Perustava kokous Helmikuun 4. Piti laatia säännöt, piti valita paikka ja aika, piti kutsua päätösvaltainen ja riittävän edustava joukko koolle, piti täsmentää toiminnan raamit ja piti junailla kokous siten, ettei kävisi niin kuin Turussa. Näin SPEKin taustajärjestöt eivät pääsisi haittaamaan heikoimpana neuvotteluosapuolena olevien vapaaehtoispalokuntien intressien vaalimista. Tampereella Hotelli Cumuluksen ahtaissa kellaritiloissa 17.12.2000 pidetyssä kokouksessa päätettiin antaa työryhmälle tehtäväksi valmistella sopimuspalokuntien valtakunnallisen edunvalvontaliiton perustaminen. Koivunen näki ratkaisuna muista toimijoista riippumattomat alueneuvottelukunnat. Paikalla oli valtuutettuja edustajia 230 sopimuspalokunnasta, tarkkailijoina lisäksi 117 henkilöä sekä Suomen Palopäällystöliiton ja Suomen Palomiesliiton edustajat. Samoihin aikoihin pidettiin Suomen Palopäällystöliiton toimesta I Sopimuspalopäällikköseminaari, missä ensimmäistä kertaa rakentui verkostomainen yhteistyö eri puolilta maata kotoisin olevien kokeneiden palokunnanpäälliköiden kesken. Sen tehtävänä olisi selkeän toiminnallisen aukon täyttäminen – kuitenkin yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Jo 1980-luvulla oli rakenteilla lähinnä suurten kaupunkien vapaaehtoisten palokuntien edunvalvontajärjestö, mutta hanke kaatui. Kokouksessa perustettiin SPEKin järjestötoimikunnan ja Palopäällystöliiton vapaaehtoisjaoston yhteinen elin eli Pelastustoimen Vapaaehtoissektorin Neuvottelukunta PaVaNek. P erustavan kokouksen puheenjohtajana toimi Jaakko Pukkinen Isonkyrön palomieskerhosta ja sihteereinä Janne Aso Piikkiön VPK:sta ja Silvio Hjelt Grankulla FBK:sta. Teksti Silvio Hjelt
Liiton mandaatti oli selkeä, missio oli selkeä ja toiminnallinen tyhjiö takasi sen, ettei jouduttu heti astumaan jonkun toisen varpaille. Sama huoli oli myös Suomen Kuntaliitolla, joka maksajien edustajan roolissa joutui näkemään hajanaisen rakennelman syntyä. Hänen kaudellaan valmistui uuden toiminnajohtajan koostama laaja selvitys ”Palokuntasopimukset Suomessa”. Sovittiin mallista, jossa palokuntasopimukset toisaalta pyrkisivät oikeudenmukaisuuteen ja toisaalta myötävaikuttaisivat alan kehittämiseen. Jos jokin palokunta haluaa pysyä valtakunnallisen yhteistyön ulkopuolella, niin olkoon se sallittua. Periaatesyistä ja liikkumavapauden takaamiseksi ei pyydetty yhteiskunnalta apua. Liittohan elää jäsentensä keskellä, joten ongelmien tuominen liitolle on aivan luonnollinen osa jäsenpalvelua. Yhtenäisyyttä ei syntynyt. Monessa tapauksessa on jouduttu kulkemaan kieli keskellä suuta. Isännän eli maksajan ääni ei välttämättä kuulunut. Vahvojen keskuskuntien hallintokulttuuria sovellettiin maaseudullekin, mihin se ei välttämättä sopinut. Palokuntalainen • 43 73 Ensimmäinen haaste – valtakunnallinen työrauha Nuoren liiton ensimmäisiä huolia oli alueellisen pelastustoimen valtakunnallinen rönsyily. Valtakunnalliseksi toimijaksi Liiton eräs keskeinen tavoite alusta saakka oli valtakunnallisen aseman vahvistaminen ja lopulta lausunnonantajan statuksen saavuttaminen. Sen sijaan itse sopimusjärjestelmä lähti sitten alueittain omille teilleen. Runsas kaksi viikkoa liiton perustamisen jälkeen SM:n pelastusosastolta tiedusteltiin sähköpostiosoitetta. Kuntaliiton projektipäällikkö Tuomo Karjalaisen isännöimien pitkien neuvottelujen jälkeen syntyi kolmiportainen sopimusmalli. Kujalan jälkeen puheenjohtajaksi valittiin Mauno Peltokoski Nurmon VPK:sta. Alueiden pelastustoimet eivät kehittyneet aivan siten kuin selvitysmies Pekka Myllyniemi oli kaavaillut, vaan varsin itsenäisesti jokseenkin toisella tavalla. Ylimenokauden ajaksi sovittiin, että kaikille olemassa oleville kunnallisille sopimuspalokunnille taattaisiin sopimus myös alueen pelastustoimen kanssa, ja niin saavutettiin jatkotyölle työskentelyrauha. Nopeasti liiton asema muuttuikin häiriköstä lausujaksi ja työryhmiin osallistujaksi. SSPL ja Suomen Kuntaliitto löysivät toisensa tavoitteenaan yhteiskuntarauhan ja sopimuspalokuntajärjestelmän eloonjäämisen varmistaminen. On pohdittu valtakunnallista ja paikallista hälyttämistä, on pohdittu pariakin pelastuslakia, on käsitelty toimintavalmiutta eri näkökulmista, on virallisesti ja muuten lausuttu savusukellusohjeesta, korkealla työskentelemisestä, palosuojelurahastolaista, hätäkeskusuudistuksesta, pelastustoimen mahdollisesta valtiollistamisesta, Pekka Koivunen 2001–2002 Isto Kujala 2003–2006 Mauno Peltokoski 2007–2010 Antti Rantakangas 2011– SSPL:n puheenjohtajat. SSPL:n lausuntojen takana on aina varsin laaja sisäinen lausuntokierros, jossa lausuntoa tarvittaessa hienosäädetään. Jokaisella alueella tehtiin siten kuin siellä katsottiin parhaaksi. Lausuntoja, työryhmiä, lausuntoja… Valtakunnallisen aseman tunnustaminen tapahtui yllättävän nopeasti. Pelin henkeen kuuluu, että sammutettuja ”palosotia” ei kuuluteta julkisuuteen, mutta monenlaisia ongelmia on aikojen saatossa väläytelty. Haluttiin toimittaa ensimmäinen lausuntopyyntö. Puhelin soi jatkuvasti, sähköpostilaatikot täyttyivät, ja palveluun kuului, että kaikkeen vastattiin. Tämän työn helpottamiseksi liiton puheenjohtajuudesta sittemmin toiminnanjohtajaksi siirtynyt Isto Kujala kirjasi kentältä tullutta palautetta, mistä sitten muodostuikin liiton ensimmäinen julkaisu ”Palokuntayhdistys toimii”. Yhteiskuntarauha säilyi, ja bonuksena muodostettiin selkeä ja yksinkertainen palokuntien luokitusjärjestelmä ja niiden palvelutarjonnan arviointityökalu. Ainuttakaan sopimuspalokuntaa ei ”tapettu” tässä vaiheessa. Siinä todistettiin viimein sopimuspalokuntajärjestelmän kustannustehokkuus tutkitun tiedon valossa. Puhtaasti muodollisesti tarkasteltuna kummallakaan sopijapuolella ei ollut mandaattia sopia mistään, mutta lopputuloksena kaikki kunnalliset sopimukset kuitenkin siirtyivät siirtosopimuksilla aluelaitoksille. Liiton jäsenmäärä karttui sellaiseksi, että liiton roolia ei enää kyseenalaistettu. Taustatyötä kaikkien puolesta kuitenkin tehdään, myös liittoon kuulumattomien eduksi. Jos jäsenpalokunnalla on sisäisiä ristiriitoja, niin usein kysytään liitolta neuvoa, miten jokin asia ”oikeasti on”. Haasteita riittää Ympärivuorokautinen päivystys kuvaa hyvin paitsi jäsenten, niin myös liiton toimintaa
Tähän kirjaan on koottu hyödyllistä ja käytännönläheistä informaatiota yhdistysten vastuuhenkilöiden tehtävien helpottamiseksi ja erityisesti uusien jäsenten perehdyttämiseksi monipuoliseen palokuntatoimintaan. Opasta tullaan kentältä saatavan palautteen perusteella täydentämään seuraavissa painoksissa. Tarvittaessa liitto tarjoaa taustatukea ja laajempaa kaikupohjaa. Työ jatkuu monella tasolla Pelastuslain viimeinen uudistus jäi vapaaehtoispalokuntien osalta puolitiehen, ellei peräti askeleeksi taaksepäin. Lehti on nyttemmin erkautunut omille teilleen, mutta liiton henki ja ääni kuuluvat siinä edelleen. Palokuntayhdistysten menestyksellinen toiminta edellyttää suuren tietomäärän hallitsemista. ISBN 978–952–67188–0–4 Pa lo ku nt ay hd ist ys to im ii SUOMEN SOPIMUSPALOKUNTIEN LIITON JULKAISUJA – A: 1/2009 Pe tri Aa lto , Silv io Hje lt, Pe kk a Ko ivu ne n, Ist o Ku ja la ja An ne M all iu s työturvallisuuslainsäädännöstä, työsisäjaksamisesta ja testaamisesta. SSPL tarjoaa oman mitalijärjestelmänsä, mikä onkin saavuttanut suuren suosion vapaaehtoispalokuntakentällä. Opas on ensisijaisesti hakuteos tiedon lähteille. On autettu palokuntia verotusja vakuutusongelmien selvittämisessä, ja on otettu kantaa palokuntalaisiin kohdistuvaan ikärasismiin. Näin pystyttiin estämään päällekkäisen työn tekemistä ja varmistamaan, että ainakin joku ottaisi kaikista tärkeistä asioista koppia. Työttömien palokuntalaisten korvauskohtelu on vajaan kymmenen vuoden väännön jälkeen osittain ratkaistu. Palokuntien koulutusta ollaan oltu mukana kehittämässä koko liiton olemassaolon ajan ja työ jatkuu. -NBC -ÖLJYNTORJUNTA HIHATUNNISTE ISTUVUUS KAKSOISHIHA UUDEN SUKUPOLVEN Hyväksytty EN 13034 tyyppi 6 ja EN 343 – SOPIMUST EN SELVITTÄ MISHANKK EEN LOPPURA PORTTI Isto Kujala PALOKUN TASOPIM UKSET SUOMESS A Palokuntayhdistys toimii Petri Aalto, Silvio Hjelt, Pekka Koivunen, Isto Kujala ja Anne Mallius Suomen palokuntayhdistykset ovat oiva esimerkki moninaisesta ja monipuolisesta kansalaistoiminnasta. Alueelliset ongelmat pitää ensisijaisesti ratkaista aluetasolla. SSPL jatkaa työtään useissa työryhmissä ja toimikunnissa sekä tarkkailee pelastusalan tilannetta puuttuen tarvittaessa jäsenyhdistysten etuja uhkaaviin ilmiöihin. Muutostarpeita lakiin pidetään esillä tulevina vuosina. Varsinaisen ydintoiminnan ohella liitto synnytti valtakunnallisen kaikupohjan eli Sopimuspalokuntalainen-Brandkåristen -lehden. Toinen sivujuoni liittyy palkitsemiseen. Se ei ratkaissut havaittuja ja odotettavissa olevia ongelmia. Pääja sivujuonia Liiton toimintaperiaatteena on ongelmien ja ratkaisujen vieminen mahdollisimman alas. Isto Kujala on päätoiminen toiminnanjohtaja.. Tänään liiton puheenjohtajana toimii Antti Rantakangas Haapaveden VPK:sta. On pohdittu maanpuolustuskoulutuksen roolia ja on osallistuttu pelastustoimen kehittämishankkeeseen. Yhteistyötä järjestökentällä Jotta mikään asia ei jäisi vahingossa ilman huolenpitoa, kehitettiin jo alkuaikoina yhteispalaverit SPEKin järjestötoimikunnan, Palopäällystöliiton vapaaehtoisjaoston ja SSPL:n välillä. Pelastusala kehittyy ja SSPL on siinä mukana aktiivisessa asiantuntijaja mielipidemuokkaajan roolissa. On selvitelty päivystysjärjestelyihin liittyviä ongelmia
Det finns ett liv och det förekommer olyckor även utanför befolkningscentra. Förändringen tränger genom överhalaren och in på bara skinnet. För manskapet har det tillkommit nya uppgifter inom granskningsoch upplysningsområdet. Detta har yrkesbefälet fått observera och erfara i och med att dejoureringsområdena vuxit och kommunikationen med andra brandkårer ökat. De dagliga rutinerna är desamma, och bortsett från några små undantag är utbildningens innehåll detsamma. Brandkårerna samarbetar både vid övningar och vid alarm. Det nya är att förändringarna nuförtiden i allt högre grad börjar utsträcka sig till gräsrotsnivån, såväl inom yrkessom inom avtalsbrandkårerna. Utrustningen och redskapen har aningen utvecklats. Dagens yrkesbrandkår är nästan likadan som den var år 2004. Däremot har yrkesbefälet i stadscentra erhållit en upplevelse som fått medvetandet att explodera. Idag känner avtalsbrandkårernas personal varandra och varandras vanor mycket bättre än förut. Räddningsbranschen har upplevts som konservativ men förändras nuförtiden kontinuerligt. Nu har turen att ruskas om kommit till räddningsväsendets heliga grunder. Manskapets medelåder har stigit medan den alarmeringsdugliga personalen minskat. Inom de närmaste åren kommer reformens verkningar att märkas i varje brandmans och släckningsmans vardag. Vi befinner oss i en situation där räddningsväsendets förvaltning och ekonomi börjar vara i något slags ordning. Bland avtalabrandkårerna har de senaste årens förändringar varit mera drastiska än på yrkessidan. Avtalsbrandkårerna har även fått mera att göra. Däremot väntade man sig inte att det skulle hända någonting speciellt på den operativa sidan. Förändringen kommer allt närmare Nu har turen att ruskas om kommit till räddningsväsendets heliga grunder.”. Och där finns även riktiga brandkårer som räddar och släcker. Kontakterna med grannbrandkårerna är nu på en helt annan bog än före regionaliseringen. I början av decenniet visste man att räddningsväsendets förvaltning och ekonomi kommer att revolutioneras. Var och en av oss kommer förr eller senare att vara tvungen att ta ställning till utvecklingen. På yrkesbrandkårernas gräsrotsnivå har förändringarna varit rätt små. Personalstyrkorna har förblivit på ungefär på samma nivå – med den skillnaden att manskapets medelålder klart har stigit. Nya formationer, förändringar i ledningssystemet, utvecklandet av samarbetet mellan olika brandkårsformer, nya metoder, nya enhetsbeteckningar, förnyandet av nödcentralerna och hur det påverkar signaltrafiken, förnyelsen av utbildningssystemet, förnyelsen av akutvården… Listan på reformer är utan ände. Palokuntalainen • 43 75 BRANDKÅRISTEN LEDARE Chefredaktör Pekka Koivunen Regionaliseringen av räddningsväsendet är en större förändring än man ännu för tio år sedan kunde tänka sig
Det var fredag och klockan var ungefär kvart över tre. Det gjorde inte så mycket: det som hade hänt hade hänt, och brandbilarnas fysiska närvaro var inte avgörande för det fortsatta händelseförloppet. Sedan fortsatte han inför ett andäktigt forum i två timmar med en ingående och livfull beskrivning av vad som hände, sett från ”insidan”, på platsen. Räddningsväsendets uppgift var att bistå andra myndigheter. Det tog tolv-tretton minuter innan den första brandbilen kom ut, eftersom man måste börja med att röja undan de nedfallna takskjutportarna. Då hördes ett dunder och jag tittade ut. Norge ritades in på terrorns världskarta. 76 Palokuntalainen • 43 BRANDKÅRISTEN ” Jag satt hemma hos min son och firade mitt barnbarn Emmas 2-årsdag. Brandstationen ligger i samma kvarter som den bombade regeringsbyggnaden. Vid sidan om målades upp en bild av en operativ situation som ingen kunnat föreställa sig i ett nordiskt land, trots att man hade övat med fokus på terror och använt mycken konstruktiv fantasi. Verkligheten kom ändå som en total överraskning. Han fokuserade således på frågor om beredskap, ledningsoch stabsfunktioner, samarbetet samt erfarenheter. Den norskfödde terroristen hade använt ett knappt ton hemtillverkat sprängämne och hans avsikt hade varit att skada ”systemet”, Text Silvio Hjelt Foto Dreamstime Finlands Brandbefälsförbunds och Finlands Svenska Brandoch räddningsförbunds svenskspråkiga studiedagar 18 19.11.2011 i Raseborg Terrordåden i Oslo 22.7.2011 ur räddningstjänstens perspektiv. Solen sken från en klarblå himmel. Två minuter senare ringde telefonen.” Så inleder avdelningschef Rolf Nordberg från Oslo Brandoch räddningstjänst sin utförliga presentation av det terrordåd där Norge ”förlorade oskulden”
Klockan 15:38 kunde första brandbilen rycka ut. Räddningsväsendet var inte endast en administrativ funktion utan i detta fall en del av själva händelsen, och då blev trycket från media särskilt stort. Därför gjorde man debriefingen obligatorisk, dvs. Utöver detta belyste avdelningschef Nordberg även två mera generella temata, dvs. Eftervården en central del av återuppbyggnaden Personalens psykiska eftervård är alltid viktig, och särskilt viktig blir den i en situation som så drastiskt avviker från allt det man vant sig vid. Någon tittade ut och såg en beväpnad man springa förbi: det var terroristen själv, men eftersom kvarteret är vad det är trodde man att det rörde sig om polis eller väktare. För att transportera resten till vård använde man bland annat ”konfiskerade” stadsbussar, dvs. I vilken mån räddningspersonal skall ta risker som civila inte tvekar inför är en fråga som kommer att dryftas länge, även i Finland. Endast en enda person drunknade, alla andra i vattnet dog av skottskador. Uppgiften var att stöda de andra Presentationen fokuserade alltså på ledningsoch stabsfunktionerna. Åhörarna fick en god inblick i stabsarbete med många samverkande myndigheter, och även i en del problem. Palokuntalainen • 43 77 inte enskilda förbipasserande. Nu dog där 8 personer, medan ett hundratal fick splitterskador, mest av de krossade fönstren. Centrala Oslo evakuerades. Nordberg hade till sitt förfogande skicklig och dykningskunnig personal och en fungerande kommando-organisation, och deras uppgift blev att bärga allt som bärgas kunde. Nordbergs uppgift var att leda räddningsväsendets lokala operativa stab och fungera som brandoch räddningsverkets representant i polismästarens stab. Mediakontakten en del av eftervården Föredraget gav en god inblick administrativa spörsmål med förankring i Oslo, och gav en del uppslag att fundera på även här. att stöda polisoch sjukvårdsmyndigheterna. Norge hade plötsligt kommit i internationellt fokus. Traditionellt har räddningsväsendet i Oslo ett gott förhållande till media, eftersom det är en del av samhället som man varken kan eller vill undkomma. Människor sågs simma i vattnet, vilket inte i sig var underligt en vacker julidag, men småningom insåg man att där hände någonting annat. Själva utvärderingen av vad som hände får vi vänta på till nästa sommar. Man insåg hastigt att även Rådhuset där staben arbetade kunde vara ett mål, men det kunde inte hjälpas. Utøya kanske aldrig blir riktigt detsamma som förr, men bl.a. Under arbetets gång började det komma rykten att någonting hände ute på semesterparadiset Utøya som ligger i fjorden utanför Oslo. Brandstationen en del av målområdet På brandstationen upplevde man situationen mycket handgripligt: man fick fönstren bokstavligt talat i famnen. kontakten med media och den psykiska eftervården. Tur i oturen var att han placerade den relativt ”långsamma” sprängladdningen ovanpå ett garagedäck, så att en del av sprängkraften slog nedåt. Det första automatalarmet kom klockan 15:26. rosenceremonin som täckte torget utanför Stortinget med blommor visade att samhället både fysiskt och emotionellt klarar av att hantera även sådana situationer som man aldrig kunnat föreställa sig. Man hade i det skedet inte full kontroll över läget utan gjorde vad man kunde inom ramen för vad man visste. Medan manskapet röjde körväg ut från stationen begav sig dejourerande brandmästaren till fots till platsen, och klockan 15:29 gav han ge den första bilden av läget. Medan polisoch räddningsmyndigheter ännu tvekade inför kulregnet plockade civilt båtfolk, med uppenbar fara för eget liv, upp de simmande ungdomarna. Situationen var kaotisk, eftersom ingen visste vem som gjort vad eller vad annat som eventuellt kunde vara på gång. Eftersom de döda var döda, de skadade på väg till sjukhuset och det brann på en enda plats handlade det alltså mest om att bistå dem som hade huvudansvaret, dvs. Nu var det dock även ett enormt pådrag av andra aktörer med annan mediakultur, och själva läget helt annorlunda än vad man var van vid. Man gick till och med så långt att man även i ett sent skede utsåg namngivna talesmän för de olika manskapsgrupperna, för att på det sättet befria de övriga från den psykiska belastning som påträngande media kan medföra. De simmande räddades av frivilliga civila Nordberg prisar särskilt de frivilligas insats. Efter föredraget konstaterade studiedagens ordförande, områdesbrandchef Stig Granström att även vi i Finland måste dra lärdom av det vi nyss hört. Det exakta antalet förblir okänt, eftersom de lättast skadade tog hand om sig själva. Terrordådet var en i sig tillsvidare osannolik världsnyhet och mediauppbådet enormt. I ett tidigt skede kom man alltså ut med ett pressmeddelande inkluderande två namngivna kontaktpersoner. Som en del av den eftervården fick brandstationen besök både av Norges statsledning och av Oslo stads ledning. Man kan inte annat än instämma.. Trots att mången hade infunnit sig även långväga ifrån så hade operationen inte krävt alla personalresurser, och därför var även personer som inte fått deltaga i behov av stöd. passagerarna föstes ut och skadade föstes in. Risken för obefogade rykten, felaktiga slutsatser och en psykisk belastning på personalen var överhängande. På det sättet kunde man upprätthålla enhetlig information till media och avlasta den övriga personalen. även de erfarna män som ansåg sig vara ”vana vid allt” deltog. En beväpnad terrorist höll på att systematiskt skjuta ner panikslagna ungdomar på sommarläger. Annars hade regeringsbyggnaden troligen rasat samman, med helt andra följder. Ett sådant var överlappande arbete och ett annat kontakten med media. De simmande var ungdomar som försökte fly undan terrorn. För Norge som samhälle blev eftervården av tragedin en manifestation över okuvlighet och framtidstro. De svarade på frågorna, övriga teg
Arbetsgruppen har öppet berättat om sitt arbete och den har fört diskussioner med branschens aktörer. Man har påverkat olika yrkesstudier och man har skapat ett responssystem och ett register över kontaktpersoner. Materialfördelningsplattformen är färdig. Arbetet har varit förtjänstfullt redan såtillvida att det med små resurser och arbete vid sidan om det ordinarie har presterat resultat. Det är bra att förbunden håller stadigt fast vid de grunder som stipuleras i respektive reglemente. Räddningsbranschens organisationers medaljer och kors Min uppfattning är att man inom branschen allt mera börjat uppskatta räddningsbranschens medaljer och kors. De kommentarer och den respons som kommit fram i diskussionerna har man med alla medel strävat att utnyttja. Denna möjlighet bör man även beakta inom räddningsbranschen. Det har även under årtionden blivit praxis etikett att man vid räddningsbranschens festtillfällen bär sina medaljer och kors på brandkårsuniformen eller räddningsbranschens tjänsteuniform. På det sättet strävar man att anpassa de mål som ställs i programmet för den inre säkerheten till de regionala särdragen och behoven. Åren 2010–2011 har arbetsgruppen haft följande sammansättning: Jari Lepistö (ordförande), Matti Waitinen, Pauliina Kopra, Isto Heikkinen och Veijo Kajan. Man har inverkat på trygghetskampanjerna och man har även gjort upp en årsklocka för dem. I allmänhet beviljas förtjänsttecknen på basen av långvarigt förtjänstfullt arbete inom räddningsbranschen och en delgrund kan även vara aktiv verksamhet i den beviljande organisationens ansvarsuppgifter. Förutom myndigheter deltar även representanter för organisationerna i planeringen. Sådan verksamhet i enlighet med god etikett skall man uppskatta. Det skulle vara bra om de regionala räddningsförbunden skulle vara med i detta arbete eller åtminstone vara med och påverka så att räddningsväsendets frågor skulle beaktas. Jag observerade att man på självständighetsdagen hade beviljat statliga officiella förtjänsttecken åt representanter för olika organisationer. Gratulerar – ni har gjort ett gott arbete räddningsbranschen till fromma! Ett nytt program för den inre säkerheten är under beredning Statsrådet har startat beredningen av det tredje programmet för den inre säkerheten. Förbunden beviljar förtjänsttecknen i enlighet med sina egna relativt stränga grunder. Dess första verksamhetsperiod börjar vara till ände. Gruppen har framskridit i enlighet med planen. Tack för gott samarbete år 2011 samt Gott Nytt År!. Man har även inlett internationellt samarbete på det området. Man ansöker om dem för att visa uppskattning för det arbete förtjänta personer utfört. Man har definierat trygghetsinformationens innehåll och man har gjort en utredning av trygghetsinformationens nuläge. Man utförde sondering av samarbetsnätverket och därefter började man hålla seminarier om trygghetsinformation. 78 Palokuntalainen • 43 VILDMANNEN Vildmannen Isto Kujala BRANDKÅRISTEN Ett gott arbete! Inom räddningsverkens kompanjonskapsnätverk utgör arbetsgruppen för trygghetsinformation ett exempel på gott arbete. Denhär gången görs arbetet lite annorlunda än tidigare; det regionala verkställandet av programmet för den inre säkerheten planeras i arbetsgrupper under ledning av regionförvaltningsverken. På det sättet bibehålls värdet av detta sätt att premiera. I sin verksamhetsplan definierade arbetsgruppen fem utvecklingsområden: att utveckla branschens interna atmosfär, att bygga upp mätare för bedömning av arbetets värde, att göra samarbetsnätverket mera mångsidigt, att utveckla verktygen och att utveckla marknadsföringen
Vastaukset osoitteeseen: toimitus@palokuntalainen.fi Lue edellisen lehden kuva-arvoituksen vastaukset seuraavalta aukeamalta. Palokuntalainen • 43 79 ENSI NUMEROSSA: www.palokuntalainen.fi TILAA PALOKUNTALAINEN! Palokuntalainen numero 44 ilmestyy 29.2.2012. Parhaat vastukset julkaistaan. Nyt toimitus tarvitsee apua. Mitä kuvassa on. Kuva-arvoitus. • 125-vuotiasta Vähärauman VPK:ta • 135-vuotiasta Kotkan VPK:ta • 75-vuotiasta Ruskon VPK:ta Vertailussa johtoautot • Mitä ihmettä. Lähetä juttusi Anna palaa! -palstalle, osoitteeseen: toimitus@palokuntalainen.fi. Osoitejärjestelmät Keski-Pohjanmaa Palokunta ja liikenne 6/6 • Ajoneuvojen hankinta ja ylläpito “Koulutusuudistuksessa tulee huomioida myös lisääntyvät tulvat ja niihin varautuminen.” Sammutustyökurssia odotellessa... Turvallisuusmessut Tampereella 5.–7.9.2012 Palokuntalainen onnittelee: • Vuoden palokuntanuorisotyöntekijä Reijo Alanko-Luopaa • Innovaatiopalkinnon voittajia Vesa Hyvöstä ja Harri Karvosta
– Onni Kuparinen Auto on ”ex” Keski-Uusimaa 883, eli VR-yhtymän vaarallisten aineiden torjunta-auto. Omistaja VR-yhtymä Oy. Kalustokorin on rakentanut Paja Viher-Vehmas Ky. – Harri Härkönen tulokset • Kysyimme viime lehdessä kuvassa olleen auton tunnuksesta, mistä oli kyse ja mikä yksikkö. Sopimus 883/RR305. Alustana Iveco Daily 65c17 d, 3.0 eev. Autoon mahtuu kuljettajan ja konemiehen lisäksi neljä sammutusmiestä. Vaarallisten aineiden torjunta-auto. – Veijo Pursiainen Hyvinkään konepaja. Julkaisemme oikeilla jäljillä olleiden vastaukset kokonaisuudessaan. Uusilla yksikkötunnuksilla Railway Rescue Asema 30 raivausauto. – Sami Paini Auto on Paja Viher-Vehmaan tekemä, kevytsammutusauto, Tunnukset RR305 ja ylhäällä KU883. 80 Palokuntalainen • 43 Kuva-arvo ituksen Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen itsenäisesti toimiva vaarallisten aineiden torjuntaan kykenevä yksikkö. Uusi tunnus on KU883. Kiitokset kaikille vastaajille!
Kyljestä löytyy myös tunnus KU883. RSA32, RSA721, RSA727, RSA711, RSA455, ESA423, ESA231, ESA00 ja EVS00. Haltija: VR Kunnossapito Hyvinkään konepaja. – Juha Saarinen. Omasta mielestäni nämä uudet tunnukset voitaisiin miettiä uudestaan ihan alusta alkaen. Aloin miettiä mikä pelastuslaitos voisi olla lyhennettynä muotoon RR, mutta kun en keksinyt mitään, niin kirjoitin Googleen ”Pelastustoimen yksikkötunnukset”. 30 on paloaseman tunnus ja se on joko yhdellä tai kahdella numerolla ja viimeinen numero 5 tarkoittaa yksikön laatua (autoa esim.15) yhdellä tai kahdella numerolla. – Jere Laitinen RR305 tarkoittaa: kaksi ensimmäistä numeroa tarkoittavat pelastuslaitosta tai valtakunnallista yksikköä ja se merkitään kahdella kirjaimella. Auto on myös esitelty aiemmin palokuntalainen-lehdessä. Miettikääpä P3:n kannalta tilannetta, kun samaan isohkoon liikenneonnettomuuteen on tulossa esim. – Sebastian Holm Kyseinen kuva on otettu rautateiden pelastusyksiköstä. 30 on varmaankin jonkin aseman numero ja 5 = raivausauto. Seuraava ajatukseni oli kuitenkin, että eihän se voi niin mennä, koska ainakaan Satakunnassa ei pelastusajoneuvoihin teipata tuota Rkirjainta ollenkaan. Ensimmäinen teoriani romuttui siis jo heti toisella ajatuksella. – Lasse Moisio Kuvassa on Hyvinkään Konepajan TPK:n käytössä oleva kemikaalintorjunta-auto. (Tällainen tilanne oli viime kesänä, tietenkin nykyisillä tunnuksilla). Vastaukseni on siis VR:n raivausauto FireImages.net sivustolta löysin täydellisen vastauksen ja se on: Vaarallisten aineiden torjunta-auto. RR 305 on Railway Rescue, asema 30 ja 5 tarkoittaa raivausautoa. Auto otettiin käyttöön huhtikuussa 2011.Hyvinkään konepajan TPK miehittää auton ja auto on sijoitettuna konepajalle. RR305 tarkoittaa ilmeisesti Railway Rescue asema 30 ja auton tyyppi 5 eli jonkinlainen pelastusauto, jos auto tulkitaan kemikaalintorjunta-autoksi, niin tunnuksen pitäisi uuden ohjeen mukaan olla RR3058. Mielestäni tunnuksen perään pitäisi vielä lisätä numero 8 (= Kemikaalin torjunta-auto), jotta se olisi täydellinen eli tunnus kai pitäisi olla RR3058 Onpa helppoa ;-) PS. Auto on VR:n omaisuutta ja tuntee myös tunnuksen KU 883 (vanhan ohjeen mukainen tunnus). – Kristiina Joensuu Koska uudet tunnukset eivät vielä ole oikein ”hanskassa”, niin ensimmäinen ajatukseni oli, että kyseessä on Rescue Rovaniemi asema numero 30 ja sen raivausauto (= 5). Esimerkiksi käytössämme oleva sammutusauto KÖ21 teipataan ajoneuvotunnuksella SA721, vaikka kutsutunnus onkin ”Risto Satakunta seitsemän kaksi yksi”. Omistaja: VR-yhtymä Oy. Löysinkin sivustolta http://www.pelastuslaitokset.fi/index.php?p=Yksikkotunnukset pelastustoimen yksikkötunnuksista ohjeen, jossa kerrotaan että RR = Rautateiden pelastusyksikkö. Palokuntalainen • 43 81 Palokuntalainen toivottaa Onnellista ja Menestyksekästä Uutta Vuotta kaikille lukijoilleen! Uusimman lehden kuva-arvoituksessa on VRYhtymä Oy:n omistama vaarallisten aineiden torjunta-auto Ivecon alustalla. Korityöt autoon on tehnyt Paja Viher-Vehmas Ky. Omasta mielestäni tunnuksiin pitäisi lisätä vain maakuntatunnukset esimerkiksi PIT11 (Tampere 11) ja LAT11 (Tornio 11)
Ensihoidosta koulu halusi vain näyttökokeet sekä päivystyksen harjoittelun. Pelastajatutkinnon laadun on tunnustanut jo terveydenhuollonkin opinahjo. Yhdelläkään potilaalla tuskin on mitään sitä vastaan, jos häntä hoitamaan tulisi ensihoitoon perehtyneitä lääkäreitä tai heikommassa tapauksessa vain ensihoitaja AMK -tutkinnon suorittaneita. Edunvalvojat pelkäsivät julkilausumassaan muun muassa potilasturvallisuuden puolesta, siinä valossa, että ambulanssityötä tehdään jollain muulla kuin hoitajan tutkinnolla. Vielä selvemmin tämän voisi sanoa, että jos jäsenkorttia ei ole, niin ambulanssiin et tule. Ne ovat tuoneet näkemänsä epäkohdat esiin jo lakia valmisteltaessa. Edunvalvojille tämä malli ei kelpaa. Opistolta löytyy oikeasti myös ensihoidon opetuksen osaamista. Viime toukokuussa voimaan tulleet säädökset kuitenkin sallivat ambulanssiin toiseksi pelkän pelastajatutkinnon omaavankin henkilön. Edunvalvojien mielestä lähihoitajat ovat parempia ammattilaisia ambulanssissa kuin pelastajat, koska heillä on oikeanlainen tutkintopaperi. Kun Helsingin kaupungin pelastuskoulu päätti integroida pelastajakurssiinsa lähihoitajatutkinnon, niin Helsingin sosiaalija terveysalan oppilaitos luki hyväksi kaikki Pelastuskoulussa suoritetut ensihoito-opinnot, eikä nähnyt tarpeelliseksi istuttaa pelastajia ollenkaan enää ensihoidon teoriatunneilla. Pelastajatutkinnon kaltaisilla ensihoito-opeilla ei hoitajien edunvalvojien mukaan pitäisi saada ollenkaan työskennellä ambulanssissa. Opiston vahvuus ei ole vain pitkä, täysin varusteltu ambulanssirivi, jota millään muulla suomalaisella ensihoitoa opettavalla oppilaitoksella ei ole, tai vain Euroopan mittakaavassa monipuolinen ajoradan sisältävä harjoitusalue, jota millään muulla suomalaisella ensihoitoa opettavalla oppilaitoksella ei ole, tai vain monelle oppilaitokselle vieras simulaatio-oppimisympäristö. 82 Palokuntalainen • 43 Hätätilareportteri Marko Partanen Hoitajien edunvalvojat: Pelastajat pois ambulanssista Ei ole yllätys, että hoitajien edunvalvojat haluaisivat poistaa terveydenhuoltosäädöksistä kohdan, joka mahdollistaa ambulanssityöskentelyn henkilöltä, jolla ei ole hoitajan tutkintotodistusta. Edunvalvojat tietävät myös Kuopion Pelastusopiston merkittävän osuuden perustason ensihoidon kehittämisessä. Ensihoitoon vähänkin perehtyneet tietävät, että se ei ole mahdollista. Nähtäväksi jää miten duunareiden edunvalvonnan vetoomus puree työnantajiin.. Tehy ja sen alainen Suomen Ensihoitoalan Liitto haluavat muuttaa säädöksiä, vaikka niistä päätettiin vasta puoli vuotta sitten. Silti lähihoitajaopetuksenkin ongelmat ovat tiedossa: koulutuksen taso heittelee merkittävästi oppilaitoksesta riippuen. Julkilausumassaan edunvalvojat hyökkäävät erityisesti pelastajia ja heidän ensihoito-opetustaan vastaan. Se, että henkilöllä on terveydenhuollon tutkinto, ei takaa sitä, että hänellä olisi osaamista potilasturvallisuuteen liittyvistä asioissa kuten ei-teknisistä taidoista tai tiimityöskentelystä. Julkilausuman mukaan lähihoitajat ovat edelleen Tehyn ja Ensihoitoalan liitonkin mukaan tervetulleita ambulanssiin, mutta pelastajat haiskoot savussa. Opiston pystyttämät puitteet painivat omassa raskaassa sarjassaan mihin tahansa muuhun ensihoitoa opettavaan oppilaitokseen verrattuna. Lainsäätäjät eivät kuitenkaan vakuuttuneet, siksi vakuuttelu jatkuu. Vaikka pelastajatutkinto ei olekaan terveydenhuollon tutkinto, niin sen opetuksessa on jo jonkin aikaa ollut integroituna potilasturvallisuus. Lait ja asetukset on säädettävä siten, että niitä on myös mahdollista noudattaa. Hoitajien edunvalvojat esittävät pontevasti pelastajien boikotointia ambulanssihenkilöstön rekrytoinnissa. Kumpi on oikeassa, STM, sen ensihoidon asiantuntijat ja lainsäätäjät vai hoitajien edunvalvojat
02 634 3800 www.peravaunutaloviitala.fi • info@peravaunutaloviitala.fi Perävaunuja joka lähtöön Perävaunutalo Viitala Ky Tehtaantie 12, 29630 Pomarkku • Puh. Perävaunutalo Viitala Ky Tehtaantie 12, 29630 Pomarkku • Puh. 02 634 3800 www.peravaunutaloviitala.fi • info@peravaunutaloviitala.fi Perävaunuja joka lähtöön
SAATAVANA VUODEN 2012 ALUSSA. Turvata Oy Ab | 010 569 4700 | info@turvata.fi | turvata.fi | Läntinen Teollisuuskatu 2 | 02920 ESPOO Pelastaja ansaitsee laatua MSA Gallet – Suomen myydyin palokypärä Uuden teknologian Seiz-palokäsineet Huippuergonomiset MSA AUER -paineilmalaitteet Suomen olosuhteisiin ja suomalaiseen jalkaan sopiva kaikki normit täyttävä YSD Firepro -palomiehen saapas. Yhteistyössä palomiesten kanssa kehitetty Safe Life -sammutusasu täyttää tiukimmat paloturvallisuusnormit (EN469:2006)