44 Irtonumero 8 € | 29.2.2012 | ASLAK-kuntoutus • Myrskyn jälkeen • Persoona Kari Hannus Kahden kauppa Johtoautot vertailussa Raskaassa liikenteessä tapahtuu – Ajoneuvopalot yleisiä
Palokuntalaisen löydät myös Facebookista. 050 355 0991 7 numeroa 46 € Palokuntalainen on seitsemän kertaa vuodessa ilmestyvä pelastusalan ilmiöihin, tapahtumiin, henkilöihin ja uutisiin keskittyvä erikoislehti. Tule ottamaan osaa ajankohtaisiin keskusteluihin, antamaan palautetta, lukemaan alan uusimmat uutiset tai tykkää muuten vain.. 20 33 PÄÄKIRJOITUS 5 PÄIVÄN POLTTAVAT 6 KIPINÄT 9 • Koulutusuudistus •Tulimeri-risteilyllä •KasvoJuhoLuukko JOHTOAUTOT VERTAILUSSA 20 MYRSKYISTÄ OPPIA HYVÄN SÄÄN AIKANA 26 LÄMPÖKAMERAMIES 32 PERSOONA 33 • KariHannus VILLIMIES 36 PUKUASETUS 37 •OSA2/2 KUNNOSSA 41 •ASLAK-kuntoutus MEDTRONIC AUTTAA EROON SILMÄLASEISTA 44 JOHTOAUTOT VERTAILUSSA PERSOONA KARI HANNUS palokuntalainen palokuntalainen Tilaukset: www.palokuntalainen.fi tai tekstiviestillä puh. Tilaa painava lukupaketti ja tiedä mitä alalla tapahtuu
salo@palokuntalainen.fitaisoittamalla numeroon 0400 504 678. Pyydämmekinnyttilaajiamme ilmoittamaanjakeluongelmistaheti niidenilmettyäosoitteeseenmaria. Ota heti yhteys! • Palokuntalainen-lehden jakeluketjussaonollutviimeistenneljän numeronaikanatoistaiseksiselvittämättömiäongelmia.Olemmesaaneet kymmenkuntailmoitustatilaajiltamme,ettäjokinnumerotaiuseampi eioletullutperille.Kuitenkinnämä tilaajatovatlöytyneettilaajarekisteristämme,jonkaperusteellakirjapaino tekeepostituksen. vuosikerta • Aikakauslehtien liiton jäsen • Toimitus toimitus@palokuntalainen.fi • Päätoimittaja PekkaKoivunen, puh.0405018721 • Toimitussihteeri AnneMallius • Toimittajat SilvioHjelt,IstoKujalajaMarkoPartanen • Ohjeistamispäällikkö H.Ollikainen • Ilmoituksetilmoitukset@palokuntalainen.fi,MariaSalo,puh.0400504678•Kannen kuva HannuSartovuo•Taitto AnnaBroholm, PieniSuuriIdea • Paino SatakunnanPainotuoteOy,Kokemäki • Kustantaja KustannusosakeyhtiöSanomapaja,Postinrannantie3B,29630 Pomarkku,Y2242549-9,Alv.rek. • www.palokuntalainen.fi • Palautesähköpostitsetoimitus@palokuntalainen.fi Päätoimittaja PekkaKoivunen Toimittaja IstoKujala Toimittaja SilvioHjelt Toimittaja MarkoPartanen Toimitussihteeri AnneMallius Taitto AnnaBroholm Ilmoitukset MariaSalo No. Muistathan,ettälähettämästämmelaskustaemmelähetä muistutuskirjettä,vaankatsomme, ettämaksamatonlaskuonyhtäkuin tilauksenkeskeyttäminen.Noudatammetätäkäytäntöä,koskaseonniin tilaajillemmekuinmeillekinkätevin.No money,noPalokuntalainen.Josolet maksanutlaskunajallaanjalehtiei tule,otahetiyhteys!. Palokuntalainen•443 Pelastusalan erikoislehti • 11. 44 • 29.2.2012 ISSN 1798-2685 41 46 KALUSTOKULMA 46 •Liikennepelastamisen uudethaasteet •Luovutukset PALOKUNTA JALIIKENNE6/6 51 • Ajoneuvojenhankintajaylläpito BRANDKÅRISTEN 56 • Ledare •Brandkåristensjulefrid •Vildmannen LETKUT SOLMUSSA 60 ENSI NUMEROSSA 61 MARKO PARTASEN PALOPUHE 62 44 ASLAK -KUNTOUTUS PELASTAMINEN LIIKENTEESSÄ EROON SILMÄLASEISTA! Jos lehti ei tule..
tai soita (09) 777 1500 SWL-S 0707 Sarja Uusi kompakti ja pienikokoinen pintatai maski asennettava varoitus-/hälytysvalo. www.physio-control.fi KUN JOKAINEN HETKI ON RATKAISEVA LIFEPAK ® MONITORI/DEFIBRILLAATTORI Toivotamme LUCAS ® 2 tervetulleeksi tuoteperheeseemme SARCO LED SECONDARY WARNING LIGHTS www.sarco.. Ei leikkivaan työkaluja .fi Lisätietoja saat Physio-Control myyntiedustajalta tai asiakaspalvelusta numerosta: 020 728 1200 LISÄTIETOJA TUOTTEISTAMME LÖYDÄT KOTISIVUILTAMME! Medtronic Physio-Control on alansa johtava tuotteiden kehittäjä, joilla hoidetaan ja tarkkaillaan potilaita äkillisissä tilanteissa kun jokainen hetki on ratkaiseva. SARCO RUUHKAVILKKU Hyväksynnät EMC ja R65 Päiväja yötoiminto 50 x 125 x 21 mm Paino 160 g
Koulutlopetetaanvähitellen:ensinlukiot, sittenyläasteetjalopuksiala-asteetkin. Kuntienmäärääajetaanalasjapuolustusvoimatsupistuvat.Toteutuvatpaehdotetut uudistuksetmissämuodossajamitassa tahansa,niilläonvaikutuksensamyös pelastustoimeen. Nyt tarvittaisiin pelastusalanvaikuttaja, jokauskaltaaavatasuunsajanostaa esiinturvallisuustilanteenkehitysvaihtoehtojauudistusmylläkänkeskelläjasiitä välittämättä.Sellaistavastuunkantajaaei todennäköisestiilmaannu,koskalähiaikoinaontulossatäyttööntärkeitäalanvirkoja hakuun.Silloinhaneipidäarvostellavaltaapitäviäeikätrendikästäpolitiikkaa. Reuna-alueidentaajamistalähtevätniin tekninentoimikuinmaataloustoimikin. Pelastustoimen lähipalvelujensäilyminen onollutvahvojenkuntavaikuttajienansiota. Tavoitteenaonollutpienentäävahvuuksia, vähentääasemiajanäinmuka”säästää”. Ammattikorkeakoulujentoimintasiirtyy keskuskaupunkeihin. Häiriöja poikkeustilanteissareuna-alueillejääneidensopimuspalokuntienvastuu kuitenkinkasvaa,koskakunnanhenkilöstöäeioleenääpaikkakunnalla.Keskustastaeiliikenereuna-alueillehenkilöstöä eikäpahemminkiinnostustakaan.Tästä näimmejouseitaesimerkkejäTapanimyrskynaikana. Miten yhteiskuntakompensoisopimuspalokunnilleniidenvastuunkasvun?Ehkä julkinenvaltaolettaa,ettäkyllänesopparit sielläsyrjäkylillähoitelevatinnoissaan yhteiskunnallekuuluviatehtäviäyhäenemmänjavähemmällä?Mielenkiintoistaon myösnähdä,mitenyhteiskuntaperustelee ammattihenkilöstönmääränsupistuksiaja pelastustoimenkeskittämistä. Myös sosiaalija terveydenhuoltoa keskitetäänjo.Entiseenkeskustaajamaan suurkunnanlaidallejääneevainvanhustenhuollonpiste,vaikkatämäkääneinäytä pitävänesimerkiksiSalonseudullapaikkaansa.Vanhuksiasiirrelläänsäästöjen varjollakauaksielinikäisiltäsijoiltaan. Päätöksentekijätkin löytyvättulevaisuudessakeskuskaupungista.Reuna-alueiden taajamienäänestäjienjoukkovoimaeiriitä saamaanedustajiaanpäättäviinelimiin. Pelastustoimikin vaarassa Keskittäminen ruokkii itseään. Jos kuntauudistustoteutuukaavaillulla tavalla,useidennykyistenkuntakeskusten palvelutasolaskeevääjäämättä.Kunnallinenhallintokeskittyykeskuskuntaan. Ellei turvallisuusasioitasaadavakavaan keskusteluunnyt,keskittäminenahmaisee pianmyöspelastustoimen. Alueellinen pelastustoimionosoittautunuttoimivaksi,koskasenlähipalveluperiaateeivielätoistaiseksiolelaajemmin vaarantunut.Keskittämishuumassasenkin alasajoontäysinmahdollista. Helmikuinen keskiviikkotoikansalaisten tietoisuuteenyhdellärysäykselläsentosiasian,ettäedessäonsuuriamuutoksia. Jotkutvahvatpelastusjohtajatovatmyös pitäneetomanalansapuolta.Useissalaitoksissaonkuitenkinollut–jaon–haluja laskeapelastustoimenpalvelutasoaniin ammatti-kuinsopimuspalokuntienosalta. On turhaluulla,etteikeskittäminennäkyisi myöspelastustoimessa.Riskienvähenemiselläperustellenlasketaanmitätodennäköisimminentistenkuntienkeskustaajamienpalvelutasoa.Pää-jasivutoimista henkilöstöäkarsitaan.Sopimuspalokuntia vaaditaantoimimaanentistätaloudellisemmin.Jaonpavapaaehtoispalokuntien lahtauskinjoalkanutainakinItä-jaLänsiUudellamaalla. Palokuntalainen•445 Päätoimittaja PekkaKoivunen Tavoitteena on ollut pienentää vahvuuksia, vähentää asemia ja näin muka ”säästää”
Palokypärä arvottiin risteilyn jälkeen ja MSA Gallet –palokypärän voitti Juha Vinho Euran VPK:sta. Turvata Oy:n toimitusjohtaja Kauko Mannerjärven mukaan Tulimeriristeily oli onnistunut tapahtuma kaikille osapuolille. LauteillakävimyösTanssiorkesteriEsterijaImprovisäätiö.SMkaraokemestaruudenvoitonnappasikurikkalainenJoni Alanko, toisellesijalleylsiHinnerjoenVPK:nMikko VirtanenjakolmanneksiPaloniemenVPK:nTaru Majamaa. Toivomme lisäksi, että Palokamu-huivilla on käyttöä myös jatkossa. • Viime vuonna L-SPelinjärjestöpäällikköAnssiLamminentoivoi, ettäkävijämääräsaataisiinvuonna2012nousemaanreilusti. Perjantai-iltakuluiperinteisissämerkeissä:tuttujentapaamisia,ajatustenvaihtoa,tanssia,laulua,illallisiajayöpaloja… LauantainseminaarinohjelmassaolitoiminnanjohtajaIsto KujalantietoiskuSuomenSopimuspalokuntienliitonnäkökulmasta.SuomenPelastusalanKeskusjärjestönPasi Uurasmaa kertoikuulijoillekoulutusuudistuksesta. Tavoitteeseenpäästiin:läheskolmensadanristeilijänlisäys viimevuoteenolierinomainentulos. 12Palokuntalainen•44 KIPINÄT Palokamu-jälleenmyyntikonsepti esiteltiin Tulimerellä. Jokainen risteilijä sai risteilystä muistokseen myös Palokamu-huivin. Harjavallan VPK:n päällikkö Heikki Haapala esittelee Palokamun arvonnassa ollutta palokypärää. KiitoksetLSPel,KaSPeljaUpl–järjestittejälleenhienon risteilyn! Hulvatonta menoa jo vuodesta 1998 Paljontuttujajahyvätunnelma–niistäolitehtyjärjestyksessään15. Tulimeri-palokuntarsteily.Länsi-Suomen,Kaakkois-SuomenjaUudenmaan pelastusalanliittojenyhteistyönäjärjestämäTulimerikeräsiSiljaEuropalle1631 palokuntaristeilijääympärimaata. –Palokamu kiittää kaikkia vierailijoita, jotka pysähtyivät pienelle osastollemme laivassa. Tulimeri rules. Palokuntalaisen toimittajan iloiset hyttinaapurit: Mäntän VPK:n Otto Mäkinen (vas.), Juuso Jokela, Teemu Hämäläinen, Sami-Pekka Korpela ja Joni Koho. Ainakin se oli mukavasti käytössä lähtöterminaalissa Turun satamassa, totesi Mannerjärvi. Viihdettäriittijokaisenmakuun.PääesiintyjänäoliAnne Mattila&Mistral,jokatanssittiyleisöäristeilynaikanakahdesti
Kaaviostapuuttuuvieläsellaisiataitoja,jotkakoulutustauuNyt on lausuntojen aika Sopimushenkilöstön koulutusuudistus Pelastusalan toimijatahoilleonlähtenyt jonyt–uudistuksen alkumetreillä– lausuntopyynnötkoskien koulutus-uudistuksen kaavailuja.Tärkeää on,ettäkaikkijoita koulutuskiinnostaa antavatpalautettaja kehittämisideoitakoko kehitystyönajan. Nyteienääkaikkienpalokuntienhenkilöstöävedetäsamasta putkestaläpi,vaanhenkilöstötuleesaamaanjuurisenkoulutuksen,mikäonhälytystehtäviäajatellentarpeen.Tämäjohtaa siihen,etteivälttämättäedeskahdellavalmiuspalokunnallaole. käsittelytaidot II 0,5 op Vaarallisten aineiden tukitoim.taidot 0,5 op Henkil. täyd. 20 h) (lähiopetusta kaikille) Palokuntakoulutusjärjestelmä (luonnos) Kaavio 1 Perusopinnot yhteensä 3 op Minimiopintopisteet 7. nostotaidot 0,5 op Lask. Alemman palokuntaluokan yksikönjohtaja ei voi toimia ylemmän luokan palokunnassa yksikönjohtajana ilman lisäopintoja. 14Palokuntalainen•44 KIPINÄT • Nykyisin käytössäolevaasopimushenkilöstönkoulutusjärjestelmääon arvosteltumuunmuassasiitä,ettei searvostamuunlaistaoppimistakuin perinteisiäluentojajaharjoituksia. Kaaviossa uusia kursseja Periaatteessakaikkinykyisetkurssit–sammutustyökurssiaja ea-kurssialukuunottamatta–ovatnytmerkittylausunnollaolleeseenkaavioonvaihtoehtoisinataitokokonaisuuksina.Kokonaisuuksiataimoduulejamitataanopintopisteinäkutenmuussakin koulutuksessa.Myöspalokunnassaannettavaperehdytystulee laskeaopintopisteinä. Minimiopintopisteet 4. torjuntataidot 0,75 op Vaarallisten aineiden torjuntataidot 0,75 op Pintapelastustaidot 0,75 op Ensivastetaidot 1 op Turvall.viestintätaidot 0,75 op Viestiliikennetaidot 0,5 op Vanh. Uudessajärjestelmässäoppiavoieri tavoilla.Oppimisenvoinäyttäätoteen teoria-tainäyttökokeella.Järjestelmääeiolevielähiottuloppuunsaakka –silläkyllämyössoveltuvaamuuta koulutustatäytyyvoidalukeahyväksi jasaadamerkintäsoveltuvanosion suorittamisesta.Esimerkkitällaisesta voisiollavaikkapase,ettäsairaanhoitajavoisihyväksilukeasaamansakoulutuksenjasaadasuoraan merkinnänpalokuntienea-kurssin suorittamisesta. 1 op Valinnaiset opinnot 1-4 op Yksikönjohtajataidot osa I, 2 opintopistettä (n. 2,5 op Valinnaiset opinnot min. 0,5 op Konemiestaidot 0,5 op Ajon. A, B ja C ovat pelastuslaitoksen ja palokunnan yhdessä sopimia koulutuspolkuja Valinnaiset opinnot miehistö Uusia kursseja distettaessatäytyysinnelisätä.Olkaaaktiivisiajaantakaameille valmistelijoilleniistäesityksiä! Järjestelmätuleeperustaltaanmuuttumaanmelkoisesti. käsittelytaidot I 0,5 op Vauriotuhopuiden raivaustaidot 0,5 op Eläinten pelastamisen taidot 0,5 op Jälkivahinkojen torjuntataidot 0,25 op CBRN -taidot 0,75 op Ajon. 66 h) lähija etäopiskelua Yksikönjohtajataidot osa III, 2,5 op lähija etäopiskelua Alipäällystön perusopinnot 2 op Alipäällystön täydentävät opinnot 0-5 op. Savusukellustaidot 1 op Pelastustyötaidot 0,75 op Öljyvah. ja kattotyöskentelytaidot 0,5 op Valinnaiset opinnot määräytyvät pelastuslaitoksen ja palokunnan sopiman koulutuspolun mukaan. 4 op Opintoihin tulee sisältyä: savusukellustaidot pelastustyötaidot Metsäpalontorjuntataidot 0,75 op Maastopelastustaidot 0,5 op Hätämaadoitustaidot 0,3 op Veneajotaidot 0,5 op Moottorikelkkataidot 0,3 op Mönkijäajotaidot 0,3 op Sopimuspalokunnassa annetaan työturvallisuuslain 738/2002 mukainen perehdytys tehtäviin ennen Sammutustyökurssia. 53 h) lähija etäopiskelua Yksikönjohtajataidot osa II, 2,5 op (n. Opintojen pituudet tunteina noin: 1,25 op = 34 h, 1 op = 27 h, 0,75 op = 20 h, 0,5 op = 13 h, 0,3 op = 8 h Valinnaiset opinnot min. poikkeusoloissa 0,5 op Minimiopintopisteet 5.5. Vapaaehtoiset opinnot alipäällystö Sammutustyökurssi, 0,75 opintopistettä (n. Päällystön opinnot Sopimuspalokuntien päällikkökurssi 4 op Kansimiestaidot 0,3 op Yksikönjohtajan täydennyskurssi 1 op Toiminta paloilmoittimella 0,5 op Palokunnan toim. Sopimuspalokunnassa annettava perehdytys EA –taidot, 1 op Sammutustaidot, 1,25 op A B C Valinnaiset opinnot min. s.mieh
53 h) lähija etäopiskelua Yksikönjohtajataidot osa II, 2,5 op (n. Minimi ei ole maksimi TaulukossaonA,BjaC-tyyppistenpalokuntien henkilöstönkoulutuspolkujenperiaatteita.Selvyyden vuoksivoidaantodeta,ettäA-tyypinpalokuntavoidaan ymmärtäävalmius-taitäydennyspalokuntana,B-tyyppi ontukipalokuntajaC-reservitaimiksieimyösmuupalokunta–PelastusopistonjulkaisunPelastustoiminnan johtaminen(Esko Kaukonen,2005)mukaisesti. käsittelytaidot I 0,5 op Vauriotuhopuiden raivaustaidot 0,5 op Eläinten pelastamisen taidot 0,5 op Jälkivahinkojen torjuntataidot 0,25 op CBRN -taidot 0,75 op Ajon. Opintojen pituudet tunteina noin: 1,25 op = 34 h, 1 op = 27 h, 0,75 op = 20 h, 0,5 op = 13 h, 0,3 op = 8 h Valinnaiset opinnot min. Taulukkoonmiehistökoulutuksenkohtaankirjatut minimiopintopisteettarkoittavatsitä,milläminiopintopistemäärällävoidaanpäästääyksikönjohtajakoulutukseenkunkintyyppisestäpalokunnasta.Minimitarkoittaatodellaminimiä.Miehistönkoulutusjatkuuminimin päälle–senmukaankuinonperusteltua.Uudessa järjestelmässävoiyksikönjohtajakoulutustasaanut henkilöosallistuamyösmiehistökoulutukseen.Minimi eitarkoitamaksimia,kutenjotkutovatjoepäilleet. 4 op Opintoihin tulee sisältyä: savusukellustaidot pelastustyötaidot Metsäpalontorjuntataidot 0,75 op Maastopelastustaidot 0,5 op Hätämaadoitustaidot 0,3 op Veneajotaidot 0,5 op Moottorikelkkataidot 0,3 op Mönkijäajotaidot 0,3 op Sopimuspalokunnassa annetaan työturvallisuuslain 738/2002 mukainen perehdytys tehtäviin ennen Sammutustyökurssia. Palokuntalainen•4415 Vapaaehtoiset opinnot alipäällystö Sammutustyökurssi, 0,75 opintopistettä (n. 1 op Valinnaiset opinnot 1-4 op Yksikönjohtajataidot osa I, 2 opintopistettä (n. 0,5 op Konemiestaidot 0,5 op Ajon. käsittelytaidot II 0,5 op Vaarallisten aineiden tukitoim.taidot 0,5 op Henkil. A, B ja C ovat pelastuslaitoksen ja palokunnan yhdessä sopimia koulutuspolkuja Valinnaiset opinnot miehistö Uusia kursseja samanlaistakoulutusta,jospalokunnattoimivathiemanerilaisissatehtävissä.Toisaaltakoulutustehostuumyöstäydennys-, tuki-jareservipalokuntienosalta–voidaankouluttautuajuuri siihen,mitähälytystehtävätedellyttävät. Savusukellustaidot 1 op Pelastustyötaidot 0,75 op Öljyvah. 66 h) lähija etäopiskelua Yksikönjohtajataidot osa III, 2,5 op lähija etäopiskelua Alipäällystön perusopinnot 2 op Alipäällystön täydentävät opinnot 0-5 op. C-tyypinpalokunnanyksikönjohtajavalmistuuyksikönjohtajataidotosaI:njälkeen,B-tyypinosienIjaIIjälkeen jaA-tyypinkäytyäänkaikkiosatI-III. Yksikönjohtajakoulutus kolmiportaiseksi Erityyppistenpalokuntienyksikönjohtajakoulutustulee eriytymään.Koulutuksestatuleekolmiportainenja jokainenporraskäsittääsekälähi-ettäetäopiskelua. torjuntataidot 0,75 op Vaarallisten aineiden torjuntataidot 0,75 op Pintapelastustaidot 0,75 op Ensivastetaidot 1 op Turvall.viestintätaidot 0,75 op Viestiliikennetaidot 0,5 op Vanh. 2,5 op Valinnaiset opinnot min. Sopimuspalokunnassa annettava perehdytys EA –taidot, 1 op Sammutustaidot, 1,25 op A B C Valinnaiset opinnot min. s.mieh. nostotaidot 0,5 op Lask. Minimiopintopisteet 4. täyd. 20 h) (lähiopetusta kaikille) Palokuntakoulutusjärjestelmä (luonnos) Kaavio 1 Perusopinnot yhteensä 3 op Minimiopintopisteet 7. Yksityiskohtaisempikoulutuksenuudistaminen johtajakoulutuksenosaltatuleemyöhemmintäsmentymään,muttajonytonselvää,ettänykyisestä yj-koulutuksestasaatupalautetullaanhyödyntämään. Alueellinenpelastuslaitosjoutuunytsuunnittelemaanjasopimaanpalokuntienkanssa,mikäonpalokunnanhenkilöstölle tarpeellistakoulutusta.Tässätuleekorostumaanaluepelastuslaitostenpelastuslainmukainenvastuusopimushenkilöstönkoulutuksesta. ja kattotyöskentelytaidot 0,5 op Valinnaiset opinnot määräytyvät pelastuslaitoksen ja palokunnan sopiman koulutuspolun mukaan. poikkeusoloissa 0,5 op Minimiopintopisteet 5.5. Alemman palokuntaluokan yksikönjohtaja ei voi toimia ylemmän luokan palokunnassa yksikönjohtajana ilman lisäopintoja. Jatkossakoulutustuleetoteutumaantiiviimmässä aikataulussakuinnyt. Päällystön opinnot Sopimuspalokuntien päällikkökurssi 4 op Kansimiestaidot 0,3 op Yksikönjohtajan täydennyskurssi 1 op Toiminta paloilmoittimella 0,5 op Palokunnan toim. Tarkoituson,ettäsopimuspalokuntienpäällikkökurssillementäisiinA-,B-taiC-tyypinyj-koulutuksenperusteella.Henkilönvaihtaessapalokuntaaesimerkiksi C-tyypistäA-tyyppiin,joudutaanensinmiehistötaitojen lisäkoulutukseenjajoshenkilöonjokäynytyksikönjohtajataitojenosanI,miehistötaitojenjälkeensuoritetaanyksikönjohtajataitojenosatIIjaIII. Teksti IstoKujala,koulutustoimikunnanjakoulutustyöryhmänjäsen Otan mielelläni palautetta ja kommentteja vastaan: isto.kujala@sspl.fi
Varsinais-Suomelle taas lätkäkultaa • Turun Impivaarassajärjestettiinviidennenkerranvaltakunnallinenjääkiekonviranomaisturnaus.Varsinais-SuomenpelastuslaitosottiturnausvoitonkukistamallaTampereenpalokunnan urheilijatfinaalissalukemin 2–1.VoittooliVarsinaisSuomenpalomiehillejotoinen peräkkäinen. –Taksi-sketseissäeiollutkyseturvallisuuskasvatuksesta, vaanviihteestä.Uskon,ettäsuurinosakatsojistaoivalsitämäneikäajatellutkyseessäolevanohjelma,jostaolisipitänyt ottaamallia,sanooohjelmantuottajaMiika Ranne. Arjen turvaaja Etelä-Karjalasta • Turvallisuuskouluttaja Ansa KomilleEteläKarjalanpelastuslaitoksenImatranpaloasemaltaonmyönnettyArjenturvaaja-palkinto. Suuria lukuja Keski-Suomessa • Keski-Suomen pelastuslaitoksellaolivuonna2010 yhteensä960automaattisenpaloilmoittimentarkistusjavarmistustehtävää,joissaeiollutkyseessätulipalo. Kempeleenpaloasemaltatoimiiyksisairaankuljetusyksikkö,jota vartenpalkattiin11uuttatyöntekijää.Työntekijätovatpääosin terveydenhuollonammattilaisia.OsaheistäsiirtyipelastuslaitoksenpalvelukseenedelliseltäpalveluntuottajaltaMedGroup Oy:ltä. Tunnukset ärsyttävät kenttää • Pelastusosaston ja Hätäkeskuslaitoksensanelematunnusuudistussaajopasurkuhupaisiapiirteitä.Lehdentoimitukselleon kantautunutuseitaesimerkkejäuudentunnusjärjestelmänaiheuttamistasekaannuksista.Yksikkölähdöissäsuuriaongelmiaeiole ollut,muttalaajemmissatilanteissaväärinymmärrystenriskion kasvanuthuomattavasti.Viestiliikenteenpidentyminenjahahmottamisenvaikeutuminenonmyösaiheuttanutkeskustelua. Ensihoitopalvelut laajenevat OuluKoillismaalla • Oulu-Koillismaan pelastuslaitosaloittivuodenalussaensihoitopalveluidentuottamisenKempeleenjaOulunsalonkunnissa. Erheellistenilmoitustenosuuskaikista5748pelastustehtävistäoli16,7prosenttia.Erhe-tehtävienlaskennallisiksikustannuksiksisopimushenkilöstönosaltatuli 380429euroajapäätoimisenhenkilöstönosalta1 299891euroa.Erhe-tehtävilläpäätoimisenhenkilöstönmiehittämienyksiköidenlukumääräoli1720jasopimuspalokuntienyksiköiden967.Laskutuskäytäntöön Keski-Suomessasiirrytään1.3.2012alkaen.Taksa tuleeolemaan635euroapererhekeikka. Viihteenvarjollavoisiistämänmukaantehdämelkeinmitä vain,päättelevätmonet. AnsaKomionosallistunutalueellisen turvallisuusviestinnänkehittämisenlisäksi myösvaltakunnallisiinhankkeisiin.Kunnallisalankehittämissäätiönmyöntämänpalkinnon luovuttiAnsaKomilleTasavallanpresidentti Tarja Halonen. –Tällaiseturheilukisat ovatvirkistäviätapahtumiajalisäksipääsemme vaihtamaanammatillisia kuulumisia.Tosihyvähomma, ettäkisojajärjestetään, kommentoiJussi Kujala TampereenpalokunnanurheilijoistaVarsinais-Suomen pelastuslaitoksennettisivuilla (pelastuslaitos@turku.fi).. 16Palokuntalainen•44 KIPINÄT Viihteen varjolla ilman turvavöitä • Yleisradion Nenäpäiväohjelmassapistimonenpelastusalantoimijansilmiinsketsiennäyttelijöidenestotonliikkuminenautollaliikenteessäilmanturvavöitä
LaajasalolaisessaLuukonperheessä Juhollajakotiäiti-Miallaonneljäpoikalasta:seitsemän-,neljä-japuolitoistavuotiaatsekäkuopuksenakolmikuukautinentehopakkaus. SopimuspalokuntienLiiton hallituksessaJuhoonollutjo vuodesta2011. Pitkät työpäivät – Huonosti suunniteltua. Terveydenhuollonyksittäiset työkeikatjäivättaakseseuraavanavuonna,jolloinalkoiedelleen kestävätyösuhdeTalentumiin– aluksijärjestelmäasiantuntijana jasittemminkonsernintietohallintojohtajana. Juhoharrastaalasketteluajatoimiimuun muassarinnepäivystäjänäTalmassa. Mielimusiikki – Kaikkiruokainen. VPK – Tee työtä, jolla on tarkoitus. SotilasarvoltaanJuhoonluutnantti.. SamanavuonnaLauttasaarenVPKsairiveihinsänuorenmiehenkoulukavereidensa ylipuhumana.VapaaehtoisenpalokuntatoiminnanohellaJuhokävikaksivuottatöissäMasa-Yardsintehdaspalokunnassa. • Sukujuuriltaan ”henkinen eteläpohjalainen”JuhoLuukkosyntyiHelsingissä vuonna1973talouspäällikkö-isänjamyymäläpäällikkö-äidinesikoiseksi.Jo nuorenamiehenäJuhoharrastitietokoneitaCommorodestaAmigaanja AmigastaPC:hen.Laskettelujataekwondoedustivatharrastustenliikunnallisempaapuolta. PeruskoulunjälkeenJuhosaivalkolakin Lauttasaarenyhteiskoulustavuonna1990. Helpe – Ottaa uutta suuntaa. Palokuntalainen•4417 KASVO JUHO LUUKKO Valmis auttamaan PALOKUNNAN PÄÄLLIKKÖ, JUHO LUUKKO, LAUTTASAAREN VPK Stadilaisuus – Tapa olla ja elää. PalokuntameriittejäonJuholle sittemmintullutvaikkamuille jakaa:koulutusputkiläpimelkein kokonaisuudessaan,yksikönjohtajuus,palokunnanvarapäällikkyys, vuosiavpk:nhallituksessajalopulta LauttasaarenVPK:npäällikkyys. Lähitulevaisuus – Mielenkiintoisia haasteita edessä. Nörtti – Asialle omistautunut ammattilainen. Terveiset päättäjille – Sopimuspalokuntien voimavarat tulee ottaa hyötykäyttöön. Luukkovalmistui vuonna1998Helsingin neljännestäterveydenhuoltooppilaitoksestasairaanhoitajaksi. Jari Tervo – Hauska kaveri. Jenni Haukio – Se parempi puolisko. Ruoka, josta en pidä – Kesäkeitto
Pelastustoimen sähköturvallisuuden opintopäivät Pori 21.3. Heat-It Oy Pulkamontie 3 D, 96900 ROVANIEMI Puh. Pelastustoimen sähköturvallisuuden opintopäivät Lappeenranta 27.3. Pelastustoimen sähköturvallisuuden opintopäivät Jyväskylä Suomen Kuntaliitto Kehittämispäällikkö Jussi Rahikainen Varsinais-Suomen pelastuslaitos Pelastuspäällikkö Mika Viljanen Varsinais-Suomen pelastuslaitos Valmiuspäällikkö Heikki Vähäkuopus Varsinais-Suomen pelastuslaitos Kehittämispäällikkö Torbjörn Lindström Varsinais-Suomen pelastuslaitos Turvallisuuspäällikkö Timo Lahtinen Varsinais-Suomen pelastuslaitos Henkilöstöpäällikkö Jorma Elovaara Varsinais-Suomen pelastuslaitos Aluepalopäällikkö Kari Alanko Varsinais-Suomen pelastuslaitos Tiedottaja Eeva Simola Varsinais-Suomen pelastuslaitos Koulutussuunnittelija Tanja Uusitalo Kauhajoen VPK Puheenjohtaja(jatkaatehtävässään) Olli Kiukkonen Kauhajoen VPK Palokunnanpäällikkö(jatkaatehtävässään) Tapani Herrala Porin VPK Puheenjohtaja Tarja Hakanen Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Pelastustoimijavarautuminen–vastuualueenjohtaja Pasi Ryynänen Ventelän VPK Puheenjohtaja Pekka Kemppi YRITYSNIMITYKSET Mari PartanenonaloittanutTeknosafe Oy:ssämyyntipäällikkönä9.1.2012.Hän tuleetoimimankokoSuomenalueella. Pelastustoimen sähköturvallisuuden opintopäivät Suonenjoki 29.3. Pelastustoimen sähköturvallisuuden opintopäivät Kajaani 28.3. Palokuntalainen•4419 SPPL:n OPINTOPÄIVÄT NIMITYKSIÄ Varma lämmönlähde: “Hiitti” ladattavat lämpöpakkaukset. 0400 698 102 Sähköposti: info@heat-it.fi 9.3. Pelastustoimen sähköturvallisuuden opintopäivät Anjalankoski 23.3. Mika Nilssononnimitetty TurvataOyAb:nmyyntijohtajaksi20.1.2012lähtien.Hän vastaayhtiönkolmestaBtoB –jakelukanavastaeliTurvanasi–jälleenmyyntiketjusta, uudestaPalokamu–jälleenmyyntikonseptistasekä suoramyynnistäjulkisille hankintayksiköille.. Pelastustoimen sähköturvallisuuden opintopäivät Porvoo 22.3
Vähän aikaa sitten Kanta-Hämeen pelastuslaitos hankki mestarilleen maasturin, mutta auto ei vakiinnuttanut paikkaansa suunnitellussa käytössä. Siihen, minkälainen ajoneuvo päivystävän mestarin käyttöön päätyy, vaikuttaa luonnollisesti talon tarve ja toimintakulttuuri, eräässä pelastuslaitoksessa päivystävä palomestari hurauttaa paikalle Toyota Avensiksella, jossa johtamisvälineet on niputettu muovilaatikkoon. Sen mestarit liikkuvat jatkossakin maastureilla, joita hankitaan parhaillaan. Caravelle on Transporteria paremmin varusteltu. Viimeaikaisissa ja tulevissa johtoautohankinnoissa valttia on pieni koko; tilaa halutaan vain se, mikä on tarpeen, ei yhtään enempää. Erityisesti Helsingin pelastuslaitos on liputtanut tämän kriteerin puolesta jo pitkään. Vanhoja maastureita on käytössä ainakin Lapissa Toyota Rav ja Land Cruiser. Koritehtaista J5L-Production, Profile Vehicles ja Tamlans olivat suosituimpia, mutta korija varustelumuutoksia on viime aikoinakin tehty myös pelastuslaitoksissa. Pieni ja näppärä johtoauto Kuntänäpäivänävalitaanpäivystävällepalomestarilleautoa,kilpailukäydään Mercedes-BenzVitonjaVolkswagenTransportterinvälillä.Poikkeuksena onHelsinginpelastuslaitos,jokahankkiiperinteisestimaasturin.Kaikillaon kuitenkinsamalähtökohta:Tilaahalutaanvainse,mikäontarpeen. 20Palokuntalainen•44 P alokuntalainen kysyi pelastuslaitoksilta: Minkälainen pitää olla ensilähdössä päivystävän palomestarin ajoneuvo ja miksi. Veholta kerrotaan, että aiemmin yleisiä Mersun Sprinttereitä ei juurikaan enää ensilähdön johtoautoiksi myydä. Maastureiden kannattajia löytyy silti lähes jokaisesta hankintaryhmästä. Moni kertoo jo hankintavaiheessa pohtivansa, mihin auto hälytyskäytöstä päätyy. Pelastuslaitosten mukaan avainsanat hankinnassa ovat: pakettiauto, automaattivaihteisto ja neliveto. Ostopäätökseen voi vaikuttaa, että myydäänkö auto vai jatkaako se pelastuslaitoksen käytössä vara-autona tai toisessa tarkoituksessa. Teksti MarkoPartanen Mersu Johtoautottestissä vai. Pakettiautoissa kilpailu käydään Mercedes-Benz Viton ja Volkswagen Transportterin tai saman kokoluokan Caravellen välillä. Vastauksia haluttiin erityisesti niiltä laitoksilta, jotka ovat hankkimassa tai ovat juuri hankkineet ajoneuvon. Volkkari
Lopulta merkki varmistuu vasta tarjouskilpailun jälkeen.. Auton merkeillä on kannattajansa. Palokuntalainen•4421 Avainsanat hankinnassa ovat: pakettiauto, automaattivaihteisto ja neliveto.” Käyttäjät eivät halua sanoa julkisesti, miksi ovat merkkiuskollisia. Auton ominaisuuksille ei haluta tehdä merkkien välillä eroa
Hankinnassa pohdittiin myös sitä, että 4–5 vuoden kuluttua auto kierrätetään miehistöautoksi tai kaupataan eteenpäin. – Kokemuksista opittiin auton tilantarvetta. 22Palokuntalainen•44 Etelä-Karjalaan Caravelle Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen puolisen vuotta vanha johtoauto on Volkswagen Caravelle. Sen korityöt tehdään J5L-Productionissa. Samalla hankintaa suunnitteli työryhmä. Käyttäjien enemmistö ja työryhmä päätyivät esittämään pakettiautoa, jossa päivystävällä mestarilla on riittävä työtila. Vähän aikaa sitten Kanta-Hämeeseen hankittiin tähän käyttöön Mercedes Benz –maasturi, mutta heidän tarpeeseensa se oli liian pieni. Etelä-Karjalan Imatran palomestarille hankitaan myös Volkswagen Caravelle. Tälla autolla operoidaan Lappeenrannasta.. Maasturillakin oli kannattajansa, mutta pakettiauton toimivuus on myönnetty viimeistään käyttökokemusten jälkeen. Kanta-Hämeessa palomestari liikkuu yksin, mutta ajoneuvo on aina kasarmoitu. Uutta autoa suunniteltaessa mallia haettiin viime vuosina muille tehdyistä ajoneuvoista. – Tilaratkaisun on oltava sellainen, missä tilat komppanialähdön johtamiseksi ovat riittävät tai välttävät, pelastuspäällikkö Petri Talikka muotoilee. Maasturi vaihtui pakettiautoksi Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen päivystävä palomestari saa keväällä käyttöönsä Mercedes Benz Viton. REK 31 varustelua • VW Caravelle 2,0 • 4 motion-neliveto • Moottori 180 hv • DSG-automaattivaihteisto • Vesi sekä ilma Webastot • Hälytysvilkut led-tekniikalla • Peruutuskamera ja Actis 7 -navigaattori samassa ruudussa • Panasonic Toughbook -tietokone • Merlotja PEKE -tietojärjestelmät • Victron Energy 1600 W -invertterilaturi Johtoautottestissä Yksikkö on varusteltu vain välttämättömällä kalustolla. Siksi autoon hankittiin myös Tamlanssin katonkorotus. – Nykyään tekniikka vastaa tähän huutoon hyvin. Ratkaisuun päädyttiin käyttäjien demokratian, kollegojen käyttökokemusten ja renkaiden potkimisen jälkeen. Ajoneuvon tietotekniikka haistelee kokoajan säätä ja ohjaa sen mukaan automaattisesti lohkotai sisätilanlämmitystä, Mäkelä kertoo. Kun kunnallisesta hankinnasta on kyse, on luonnollista, että valintaa edelsi asianmukainen tarjouskilpailu, jossa tärkeää roolia näytteli rahapussi. Tulevilta käyttäjiltä kysyttiin, mitä autolta halutaan. Sen korityö on tehty Tamlansilla. – Nykyään yksiköissä on enää vähän tavaraa, esimerkiksi iso mappirivistö on vaihtunut näppäränkokoiseen tietokoneeseen, palopäällikkö Arto Mäkelä sanoo. Etelä-Karjalassa osa päivystyksestä on varallaoloa, jolloin autoa säilytetään ulkona. Myös tässä hankinnassa puhui pyhä kolminaisuus: pakettiauto, automaattivaihteisto ja neliveto. – Kaikki Suomen tiet eivät ole hyviä ajettavia, joten autolta vaadittiin hyväkulkuisuutta ja monikäyttöisyyttä, siksi hankintakriteeriksi asetettiin nelivetoisuus. Maasturi löysi paikkansa päällystöpäivystäjän kulkupelinä. Koska tieto on käden ulottuvilla tietokoneella, täytyy auton sisällä liikkua enää vähän. Hälytyksen tullen ei ole aikaa raapia laseja. Ajoneuvon on oltava nopeasti toimintavalmis, vaikka se seisoisi pitkään kovassa pakkasessa
Muutostyöt itse Lapin pelastuslaitokselle hankittiin Mercedes-Benz Vito. Palokuntalainen•4423 Tilaa korotetulla katolla Mercedes-Benz Vitoa varustellaan mestarin käyttöön myös Suonenjoella, joka kuuluu Pohjois-Savon pelastuslaitokseen. – Lähtöajatus on, että johtaminen on voitava aloittaa heti, kun yksikkö liikkuu tallista ulos, palomestari Arto Latvala sanoo. Apukuskin paikalla on tietokone, navigointilaitteet ja viestivälineet. – Tällä autolla liikkuu vain yksi ihminen, joten mitään isoja tiloja ei tarvita, vaan lähinnä ajettavuutta. Latvalan työryhmä suunnitteli KUP:n uuden johtoauton, joka otettiin käyttöön tammikuussa. – Peitteen poistamiseen kuluu minuutti, joten vaadittuun 20 minuutin lähtöaikaan ehditään hyvin, kun tuulija sivulasit ovat sulat. Virve-puhelimet, tangentit ja mikrofonit on helposti hallittavissa ja käden ulottuvilla.” Keski-Uudenmaan palomestarin ajoneuvossa (KU30) on EU-standardin mukaan pelastustoimea kuvaava punavalkoinen ruudutus. Sisustuksesta haluttiin myös sellainen, että ohjaamosta on käynti takatilaan, koska autolla liikutaan yksin. Tilaa takana ei tarvita liikkumista varten, Latvala kertoo. Autossa on myös kassi, josta löytyy kylmäsuojausvälineet yhdelle potilaalle. Palomestarin ei autossa työskennellessään tarvitse nousta tuolista tai kurotella laitteita. Virve-puhelimet, tangentit ja mikrofonit on helposti hallittavissa ja käden ulottuvilla. Palomestari Heikki Niskalan mukaan sillä säästettiin euroja. Kymenlaakson pelastuslaitoksen Mercedes-Benz Vitossa on Tamlanssin tekemä kori, jossa on pieni katon korotus. Samalla sapluunalla on myöhemmin tulossa auto myös alueen toiselle palomestarille. Suurin osa tiedoista on tietokoneella, joten hyllyistä pitää hakea enää harvoin tavaraa. – Suunnittelussa on huomioitu käytännön työ. Palomestari Markku Alhon mukaan ominaisuus helpottaa työskentelyä. Katto haluttiin korotettuna, sillä niin saatiin lisättyä työskentelytilaa ja perään tullutta kaappitilaa. – Korotetussa katossa on integroituna hälytyslaitteet, korotus onkin kaikissa johtoautoissamme, kalustomestari Juhani Riekkinen sanoo. Puutteen korjaamista pohditaan, sillä se lisäisi operaattorin mahdollisuutta tukea johtamista. Toistaiseksi ohjaamon puolelta johtamista avustavalla kuljettajaoperaattorilla ei ole mahdollista käyttää tietotekniikkaa. – Kun tämä auto menee vaihtoon, se voidaan palauttaa alkuperäiseen muotoonsa ilman asennusten jättämiä jälkiä. Kanta-Hämeen johtoautossa on selvitettynä sääasema.. Keskimmäisten istuinten tilalla lattialla kulkevilla kiskoilla on itse rakennettu pöytä ja laatikot. Sitä ei käytetty ollenkaan koritehtaalla, vaan auto kalustettiin itse. Apukuljettajan istuin kääntyy 180 astetta palomestarin työpöydän ääreen, joten kuljettaja voi avustaa työtä ohjaamosta. Isoa korotusta ei enää haluttu, sillä laitoksen kokemusten mukaan korkeus heikentää ajo-ominaisuuksia. Kotipäivystyksessä auto on piuhan päässä, tuulilasin ja sivulasien päälle laitetaan siihen erikseen valmistettu peite. Auton istuimista on säilytetty kuljettajan istuin sekä perimmäiset kolme vierekkäistä istuinta. Korityöt tehtiin Profile Vehiclesillä. Apukuljettajan istuin pyörähtää 180 astetta mestarin työpöydän ääreen. Volkkari tuli taloon Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtoautohankinnassa päädyttiin Volkswagen Transporteriin, jonka korityöt tehtiin Profile Vehiclesillä
Uudesta autosta vähennetään edelleen tavaraa, joka tulee tehtäväpaikalle joka tapauksessa muiden yksiköiden mukana. Ajamme hälytysajossa mm. Edellisessä mestarin johtoautossa, joka nyt on vara-autona, on takana toimistomainen tila ja pöytätaso, jota ei haluttu enää uusimpiin malleihin vähäisen käytön takia. Uudet maasturit yritetään saada ajoon vuoden loppuun mennessä, operatiivisesta kalustosta vastaava palomestari Juha-Pekka Lassila kertoo. Johtoyksiköiden hankinnassa ovat mukana kaikki tahot: palomestarit, lääkintäesimiehet, kuljettajat ja tekniset osaajat. Käytännössä johtoyksikön kalusto mahtuu neljään takaluukussa olevaan muovisalkkuun, joiden lisäksi takapenkkien takana on paineilmalaitte, hoitovälinereppu ja MIRG-johtamisvälinereppu, jonka palomestari ottaa mukaansa, jos hänet lennätetään kopterilla vaikkapa laivapaloon tai hän siirtyy meripelastuslohkokeskukseen. Uuden matalamman johtoauton edeltäjät olivat koriltaan luonnostaan isompia ja Profilen täydellä korotuksella. Keskikonsolissa on viestintävälineet ja vieressä istuu kuljettaja, joka toimii myös viestittäjänä. Maastureilla pitkä perinne Helsingissä Helsingin pelastuslaitoksella on pitkä perinne maasturin käytöstä päivystävän palomestarin ajoneuvona. KeskiUudenmaan palomestarin autossa apukuljettajan tuoli kääntyy pöydän ääreen. Viime vuonna HE40 hälytettiin 1339 ja HE30 156 kertaa. Nykyisessä johtoautossa on neljä istuinta, joista toinen takaistuin aiotaan uudesta autosta poistaa. – On totta, että maasturissa on hieman ahdasta, mutta siinä pystytään tekemään kaikki tarvittava. Juha-Pekka Lassila muistaa, että ainakin jo 80-luvulla Helsingin päivystävä palomestari liikkui maasturilla, Range Roverilla. raitiovaunukiskoilla, mikä vaatii auton alustalta hyviä ominaisuuksia. Nyt korkeudesta haluttiin käyttötarvetta ajatellen tinkiä. – Pakettiauto vai maasturi -keskustelu käydään aina hankinnan yhteydessä. Myös se on koettu hyväksi, että. Uusi koko ja neliveto paransivat myös ajo-ominaisuuksia. Parhaillaan Helsinki hankkii kolmea maasturia johtoautoksi, kaksi menee päivystäville palomestareille (HE30 Ja HE40) ja yksi lääkintäesimiehen käyttöön (EHE11). Perinne jatkuu, sillä nykyisille Mercedes Benz GL 350 -maastureille haetaan jatkajaa, mutta merkki ei ole vielä selvillä. 24Palokuntalainen•44 Pienikokoisen ja näppärän nelivedon haluttiin toimivan lentokentän ja kauppakeskusten maanalaisissa pysäköintitiloissa. Rautatietunneleita ja lumisia talvia varten haluttiin neliveto. – Kuljettajalla on kuljettamista moninaisempi rooli, Lassila sanoo. Sen tilalle laitetaan tekniikka, jota nyt on jouduttu ripottelemaan ympäri autoa jopa varapyörän paikalle. Hankimme kokemustietoa muista laitoksista ja vertaamme sitä omaan kokemukseemme ja tarpeeseemme. Johtaminen tapahtuu monesti ulkona ja keikat ovat useimmiten lyhyitä. Johtoautottestissä KU30 kalustoa • Peke • Tietokone, josta saatavilla tarvittavat tietokannat • Virvet ja ilmailuradio • Sääasema • Vaarallisten aineiden mittausvälineet • Virvevahvistin rautatietunneleita varten Helsingissä päivystää kaksi palomestaria HEP30 ja HEP40. – Ajoneuvon pitää olla näppärä kaupunkiolosuhteessa, sillä pitää päästä liikkumaan kaikissa keliolosuhteissa. Isoihin tilanteisiin lähtee toisessa aallossa kuorma-autoalustalle rakennettu johtamisvälineillä ja hyvillä toimintatiloilla varustettu johtokeskusyksikkö. Pakettiauto ei tuo meidän käyttöömme lisäarvoa. Hankinnan alkuvaiheessa mietitään myös mikä kestää käytössä ja miten tekniikka on kehittynyt ja miten uusi tekniikka saadaan istutetuksi autoon, Lassila sanoo. HE40 lähtee tehtävälle ensisijaisesti. Meidän pitää myös mahtua Suomenlinnan tunneliin ja muihin maanalaisiin tiloihin, Lassila listaa
Salkkujen sisältö • Paperitiedostot • Vaarallisten aineiden mittausvälineet • Pelastusmaskit • Tekniset välineet Mercedes Benz GL 350 CDI • Sylinterit: V6 • Sylinteritilavuus: 2987 • Paino 2505 • nimellisteho 195 • huippunopeus 225 • 0–100 7.9 s Auton rattiin ei haluta pelkkää kuljettajaa, vaan monitaitoinen kokenut pelastaja.” Palomestari Juha-Pekka Lassilan vastuualueena on operatiivinen kalusto. – Auton rattiin ei haluta pelkkää kuljettajaa, vaan monitaitoinen kokenut pelastaja, joka tarvittaessa muistuttaa ja neuvoo kokenuttakin kenttäjohtajaa ja erityisesti tuoretta koulusta tullutta kenttäjohtajaa, Latvala sanoo.. Talvella kun pakettiauton avoimella sivuovella käydään neuvotteluja, niin tila jäähtyy nopeasti. – Pakettiautossa olisi tilaa hieman enemmän, mutta mitään moniviranomaisyhteistyötä siinä ei pyöritetä. – Esimerkiksi USA:ssa tehtävään valitaan kavereita nohevimmasta päästä, Latvala sanoo. Hänen mukaansa johtoyksikön ohjaimissa istuu kaveri, jolla on rivimiestä enemmän tietotekniikan ja softan, viestiliikenteen, tiedottamisen sekä valoja videokuvaamisen osaamista. Palokuntalainen•4425 Helsingissä kalustoa sijoitetaan tehtävien mukaan muovisalkkuihin, pelastusyksiköissäkin. Palomestari Arto Latvala ei puhuisi pelkästä kuljettajasta, vaan operaattorista tai assistentista, joka tukee johtamista ja osaa toimia itsenäisesti TOJEssa. Takapenkkien takaa löytyy paineilmalaite, MIRG-reppu ja hoitovälinereppu. Ei pelkkä kuljettaja Päättäjät ihmettelivät, miksi palomestari tarvitsee kuljettajan, koska niitä on totuttu näkemään vain presidentillä ja pääministerillä. viestittäjä-kuljettaja ja palomestari voivat kommunikoida helpommin, kun istuvat vierekkäin. Kuljettaminenkin on silti tärkeä tehtävä, sillä ilman sitä johtaminen vaikeutuisi. Tämän huomasivat myös epäilevät päättäjät, kun heidät kutsuttiin tutustumaan kenttäjohtajan toimintaan
Tietysti maaperä asettaa sillekin rajoituksensa, mutta… Miksi raivaustoimintaan halukkaiden siviilihenkilöiden (metsurit, maanviljelijät, koneurakoitsijat, jne.) käyttö akuutissa tilanteessa sähköammattilaisten apuna ja valvonnassa on käytännöllisesti katsottuna mahdotonta häiriötilanteessa – sähköfirman mielestä. Pelastustoimionkehitysprosessissaavainasemassa. Myrskyistäoppia hyvän sään aikana 1 Sähkönjakelussa paljon kehitettävää Onko mahdollista, että sähköyhtiöt aktivoituisivat omatoimisiksi varautumisasioissa. Mikä on pelastuslaitoksen ja palokuntien rooli näissä häiriöissä. Miten on sinun paloasemasi sähkönsaanti järjestetty häiriötilanteessa. Täytyykö kaikki kehitys tapahtua aina jonkin häiriötilanteen kautta. Joissakin kunnissa tärkeiden kohteiden varavirtajärjestelyt on kokonaan unohdettu. 26Palokuntalainen•44 Pelastustoimi on kehitysprosessissa avainasemassa. Entä, jos häiriö kestää vaikkapa viikon ja pakkasta on –30 °C. Maakaapelointi on investointi, joka kannattaa pitkällä tähtäimellä. 2 Vedenjakelun toimivuus varmistettava Ovatko kuntien suunnitelmat vedenjakelun häiriötilanteissa ajan tasalla. Olisiko varaveden jakelujärjestelmä rakennettava jo etukäteen luotettavan yhteistyökumppanin kanssa. Yhteydet muihin toimijatahoihin ovat äärimmäisen tärkeitä.”. Tutkiskelun paikka 12 aihetta keskustelun pohjaksi Teksti PekkaKoivunen Kuva AnnaBroholm Tapani-jaHannu-myrskytosoittivatjälleenkerran,ettänykyinenkorkeaan teknologiaanperustuvayhteiskuntavaatiihäiriötilanteissaaiempaa kehittyneempiätapojaselviytyä.Tämäeikoskepelkästäänpelastustointa jakuntasektoria,vaanmyösyrityksiäjakolmannensektorintoimijoita
Ideana hyvä, mutta tarvitsee jalostamista. Yhteistyöjuhlapuheista tulisi tässäkin asiassa päästä käytännön tasolle. Kuuluvatko nuo pelastustoimen tehtäviin. Yhteistyötarve tulee yleensä yllättäen ja nopeasti. Asiahan on kuntasektorin ongelma, sanoo pelastusylijohtaja. Rajatapaukset Pelastusylijohtaja Pentti Partanen puuttui pelastustoimen tehtävien ja sille kuulumattomien tehtävien harmaaseen alueeseen. ”Käyttäkää meitä!”. Se normaali ohje, että esimies tiedottaa, ei välttämättä ole oikea tapa ohjeistaa henkilöstöä varsinkaan pitkäaikaisessa häiriötilanteessa, jossa kansalaisten tiedon tarve on suuri. Huom! Esitetyt ajatukset ja mielipiteet ovat keskustelun herättämiseksi. Lounais-Suomessa tilannekeskukset/johtokeskukset hoitivat tehtävänsä pääosin hyvin. Toiminta on hapuilevaa ja ei-oma-aloitteista, kommunikoinnissa on ongelmia jne. Mitä saa sanoa, mitä ei. Jos palokuntayhdistys itse kokee, että se voi auttaa hädässä, niin silloin ”ei-pelastustoimen tehtävät” voivatkin sopia palokunnalle. Kunnallisia, tilapäisiä palvelupisteitä perustettiin Lounais-Suomessa muutamassa kunnassa. 7 Kriisitiedottamisessa paljon opiskeltavaa Kuntien kriisitiedottaminen on kirjavaa. 5 Matkapuhelinverkkokin häiriöaltis – hälyttäminen ontuu Sopimusja vapaavuorohenkilöstön hälyttäminen perustuu pitkälti kaupallisen verkon puheja tekstiviesteihin. Mikä ihme ongelma on siinä, että vaaratilanteiden tai vastaavien tekstiviestitiedottaminen kansalaisille sanotaan olevan niin vaikeaa ja kallista. Sen sijaan laajan häiriötilanteen hoitamisessa johdolla pitää olla käytettävissään paikalliset olosuhteet tuntevia henkilöitä. Sopimuspalokunnat arvokas voimavara Useilla paikkakunnilla myrskyjen jälkeisen kunnallisen organisaation tilapäishenkilökunnan runko muodostettiin sopimuspalokuntien henkilöstöstä. 6 Sähköiset viestimet, kätevä vaihtoehto häiriötilanteissa Yleisradiolla on velvoite toimia häiriöja poikkeustilanteissa viranomaisten apuna. Siinäpä pureksittavaa kuntien varautumista suunnitteleville. Katso Päivän polttava -artikkeli ”Virvevääntöä” sivulta 6. Miten sinun palokuntasi on varmistanut polttoaineen saannin pitkäaikaisessa häiriötilanteessa. Tapaninmyrskyn aikana monen auton tankkaus ei onnistunut. Parissa kunnassa ne toimivat kellon ympäri useamman vuorokauden ajan. Olisiko luotava mahdollisimman yksityiskohtaiset, yksinkertaiset ja valtakunnalliset ohjeet siitä, mikä kuuluu pelastustoimen tehtäviin ja mikä ei. 4 Polttoaineen jakelu seis sähkökatkon aikana Sähkökatkossa polttoaineiden pumppujakelu ei toimi. Sehän on teknisesti todella yksinkertainen ja vieläpä edullinen järjestää. Kaupallisten radioasemien käyttö olisi myös etukäteen suunniteltava. Miten palokuntasi henkilöstön hälyttäminen hoituu, jos kaikki kaupalliset verkot ovat nurin. Nyt palvelupisteet perustettiin lähinnä improvisoiden. Lain pykäliin on ensi näkemältä helppo nojata, mutta kun tulee tilanteen aikana kysymys Palokuntalainen•4427 yksittäisestä, mökkitien liikenteen estävästä puusta, tai kaatuvasta puusta, joka uhkaa hylättyä ulkorakennusta tai kellarista, joka on täynnä vettä, tai vaikkapa autosta, joka on ehjänä pyörillään hangessa, tulkinnat joudutaankin tekemään paikan päällä asiakkaiden tiukassa puristuksessa. Eri puolilta maata on kuulunut viestiä siitä, että jotkut pelastustoimen mestarija päällikkötason viranhaltijat eivät yksinkertaisesti osaa johtaa. Onko esimerkiksi sinun asemallasi valmiudet perustaa nopeasti paikallinen johtokeskus (-paikka) ja ottaa vastuu paikallisesta johtamistoiminnasta. Onko pelastushenkilöstö ohjeistettu häiriötilanteen varalle. Entä, jos Virve on kaatunut. 8 Viranomaisverkko on haavoittuva edelleen Ja vakavasti onkin. Pelastuslaitosten tiedottaminen on viime vuosina kehittynyt pitkin askelin. Paikallistuntemus tärkeää Hätäkeskuksessa pärjätään ilman konkreettista paikallistuntemusta, mikäli tietojärjestelmä on kunnossa ja sitä osataan käyttää. Tästäkin ongelmasta olisi syytä keskustella avoimesti. Ne eivät ole tyhjentäviä ja loppuun saakka harkittuja avauksia aihealueista. Varsinais-Suomessa kaiken kolmannen sektorin tuottaman avun (pois lukien sopimuspalokunnat) koordinointi annettiin Vapepalle, mikä ratkaisu selkiytti johtamistoimintoja. Uutta ainakin Varsinais-Suomessa oli ajatus kuntayhteysupseerista PelJoken organisaatioon, samoin sähköyhtiöiden edustus. Asia on ollut esillä seitsemän vuotta, mutta eipä tunnu paljon Kirkkokatua kiinnostavan. Kuitenkin siitäkin kehitettävää löytyy edelleen. Kokemukset järjestelystä olivat positiivisia. Tämä on tosiasia, joka pitää ottaa huomioon organisaatiosuunnitelmia tehtäessä.. ”Olemme pelastustoimelle tarvittaessa maakunnallinen keskusradio, niin sen henkilöstölle kuin suurelle yleisöllekin.”, kiteytti eräs Yleisradion aluejohtaja vastikään. Kuitenkin näistäkin voisi laatia kunnolliset suunnitelmat jo etukäteen. 3 Jätevesiongelmiinkin varauduttava Tapani-myrskyn aikana esimerkiksi Noormarkussa jouduttiin puhdistamosta ajamaan jätevettä puhdistamattomana jokeen. 9 Pelastustoimen johtaminen Myrskyt osoittivat jälleen alueellisten tilannekeskusten tarpeellisuuden. Toisaalta voidaan ajatella, että sopimuspalokunnat ovat aatteellisia yhdistyksiä ja vain osa niiden toiminnasta kuuluu pelastustoimen alle. Suuri tehtävämäärä ja paikallistuntemuksen tarve aiheuttivat joissakin laitoksissa myös tehtävien priorisoinnin ja tehtäväjärjestyksen määrittelyn siirtämisen palokuntatasolle muutamilla paikkakunnilla
Kuvassa Rauman VPK:n jäsenistöä. Palokunnat avainasemassa Myrskyistäoppia Häiriötilanne,kutenpoikkeuksellinensääilmiö,tulva,sähkönjakeluongelmattaisuuri ympäristövahinkovaatiiyleensänopeitaensitoimenpiteitä–elleimuutenniinainakintilannekuvan muodostamisessa.Häiriötilanneonyleensäennustettavissamuutamiatuntejaetukäteen jatoisinaantaasvarsinaistentoimenpiteidenalkamiseenonmuutamiatuntejaaikaahäiriön alkamisesta.Tarvittavanhenkilöstönkokoaminenonmahdollista,mikäliorganisaationmiehittäminen aloitetaanajoissa.Sitä,milloinhäiriötilanteenvaatima”liikekannallepano”käynnistetäänjamissä mitassa,onmietittäväetukäteen.Samoinsitä,mistähenkilötrekrytoidaan. Teksti PekkaKoivunen Kuva JaniTalvenmaa. 28Palokuntalainen•44 Suomi on täynnä resursseja, suunnitelmat vain puuttuvat Sopimuspalokuntien hälytyskelpoisten lukumäärä on 14 500
Kokoon kutsuminen ei kuitenkaan ole palokuntien tasolla. 5 Urheiluseurat Monet urheiluseurat ovat hyvin organisoituneet ja niiden sisäinen viestintä yleensä toimii. Metsäpalon sammutuskin taitaa olla nykyiselle nuorisolle jo aivan liian vaarallista hommaa! 2 Vapaaehtoinen pelastuspalvelu Vapepan vasteaika on merkittävästi palokuntia pidempi. Urheiluseurojen käyttö tukitehtävissä häiriötilanteessa on varteenotettava vaihtoehto. Aggregaatteja, telttoja, ajoneuvoja ja muuta materiaalia kyllä löytyy vaikka muille jakaa, mutta virka-apujärjestelmässä on vielä paljon viilattavaa. 4 Seurakuntien työntekijät ja luottamushenkilöt Häiriötilanteissa kannattaa ottaa mukaan myös seurakuntien resursseja. Palokuntalainen•4429. Muu, myös osittain Vapepan sateenvarjon alla toimiva maanpuolustuksen vapaaehtoiskenttä on hajanainen ja valtakunnallista käyttömallia sille ei ole. Tällöin pelastustoimintaa johtavan viranomaisen tuleekin olla suoraan yhteydessä paikkakuntansa kolmannen sektoreiden yhteisöihin, joiden keskusjärjestöistä pääosa on kuitenkin Vapepan jäseniä. Arviolta 10 000 miestä saadaan liikkeelle alle tunnissa. Tiepalvelumiehet pystyvät organisoituun toimintaan samoin muutama muu Vapepan jäsenyhteisöistä. Virka-aikana luku on pienempi. Katso www.vapepa.fi Vapepaankin kuuluvalla Suomen Meripelastusseuralla on noin 60 yhdistystä, joissa kaikissa on avovesikautena valmiudet saada alus tai useampi miehistöineen liikkeelle. Vapepan todellista valmiutta yllättävissä tilanteissa ei ole usein päästy testaamaan. Vapepan puitteissa toimii 50 valtakunnallista järjestöä. Pienellä viiveellä saadaan kokoon huoltotoimintaan vielä arviolta puolet palokuntanaisista eli noin 2 000 henkeä. Muutamilla paikkakunnilla, joissa ei ole Vapepa-toimintaa, esimerkiksi metsästysseurat saavat nopeasti järjestäytynyttä henkilökuntaa viranomaisten avuksi. Koulutettuja meripelastajia on yhteensä noin 2 000, joista liikkeelle saadaan hyvinkin nopeasti arviolta noin 1 000 henkeä. Valistunut arvio on, että kokoon saadaan alle 5 000 koulutettua vapepalaista. Henkilöstön saaminen on aiempaan verrattuna vaikeutunut, koska monesta nuoren miehen taitamasta työstä on tullut puolustusvoimien mielestä ”vaarallista työtä” ja varusmiehiä ei enää käytetä kuten ennen. Karkeana arviona voidaan olettaa hätätyöhön saatavan noin puolet koko 4 000 ammattihenkilön vahvuudesta. Evankelis-luterilaisen kirkon lisäksi kannattaa muistaa myös muut uskonnolliset yhteisöt, jotka ovat valmiita johdettuun toimintaan. Miehiä ja kalustoa, mutta kankean ja muodollisen menettelyn kautta. Suomessa on 14 500 hälytyskelpoista sopimuspalomiestä 732 asemalla – keskimäärin 20 henkilöä asemaa kohden. Tapaninmyrksyn aikana virkatien ohituksilla ja henkilökohtaisilla suhteilla saatiin avunsaajan kannalta paikoin nopein ratkaisu. Toisissa ei ainuttakaan palomiestä ilmesty töihin, toisissa taas saadaan kasaan tavoitemäärä. Ongelmana on kuitenkin se, että joillakin paikkakunnilla Vapepa-yhteistyö ei toimi lainkaan. 1 Välitön virka-apu Pääasiallisin virka-avun antaja pelastustoimelle häiriötilanteessa on puolustusvoimat. Aikaa kuluu kuitenkin useita tunteja, ellei jopa vuorokausia. 7 Maakuntajoukot ja vapaaehtoiset maanpuolustusjärjestöt Näissä on erinomaisena puolena organisoitu toiminta ja ainakin teoriassa johtamisasiat ovat järjestyksessä. Näiden saattaminen mukaan häiriötilanneorganisaatioon ja kouluttaminen on ensiarvoisen tärkeää. Suurin osa näistä saapuu asemalleen viiden – kymmenen minuutin kuluttua hälytyksestä. Tällöin heillä on mahdollisuus tulla mukaan konkreettiseen avustustyöhön. Katso www.puolustusvoimat.fi ja www.mpk.fi. Henkilöresurssien saatavuus vaihtelee eri puolilla maata paljon. Pelastustoimi saa kokoon 835 toimipisteeseen yhteensä noin 12 000 hälytyskelpoista henkilöä. Näihin sisältyvät myös SPR:n ensiapuryhmät. Laajassa ja nopeasti kehittyvässä, valtakunnallisessa häiriötilanteessa pelastustoimen mobilisoima henkilöstön kokonaismäärä on noin 14 000. Vasteaika maakuntajoukkojen kohdalla on pitkä. Tässä voisi olla osaratkaisu harvaan asuttujen reuna-alueiden häiriötilanneongelmien hoitamiseen. Vapaavuoron hälyttämisen tulokset vaihtelevat merkittävästi laitoksittain. Noin 900 ammattipalomiestä päivystää 103 asemalla ympäri vuorokauden – siis keskimäärin 9 henkeä asemaa kohden. Esimerkiksi SPR:llä ja Mannerheimin lastensuojelujärjestöllä on kattava yhdistysverkko, samoin Martoilla. Keskustasta koulutetut kunnan henkilöt reuna-alueille yhteistyöhön paikallisen sopimuspalokunnan kanssa. 6 Paikkakunnan muut aktiiviryhmät Aktiiviryhmä saattaa olla mikä tahansa paikallinen järjestö tai yhteisö, jolla on toimiva organisaatio ja johto ja jonka toiminta on kurinalaista. Sen sijaan esimerkiksi ei-kiireellisissä etsinnöissä vapepalaiset ovat jo näyttäneet kyntensä. Vapepan ilmoittamasta 20 000 henkilöstä 1 200 ryhmässä ei ole mitään saatavuustakeita. Katso www.smps.fi Jokerikortit 3 Kuntien työntekijät Suomen kunnissa on satoja tuhansia työntekijöitä mitä erilaisimmissa tehtävissä laitoshuoltajasta insinööriin. Ja vaihtohenkilöstöä jää vielä melkein toinen mokoma. P elastustoimi on yllättävissä häiriötilanteiden liikekannallepanoissa kärkitoimija eli se, jolta löytyy suurimmat resurssit ja vielä ylivoimaisesti nopeimmin. Seurakuntien henkilöstön etuna on hyvä paikallistuntemus ja yhteydet mahdollisiin asiakkaisiin
–MeilläonSuomessa 835paloasemaa.Näistävoisi joetukäteentehdähäiriötilannekeskuksia.Niidenvarustaminenmuutamanvuoden aikataulullasekäperushenkilökunnankouluttaminenja harjoituttamineneivätvaatisi edespaljonvaroja,selvittää Horellialoitettaan. Kaikki neuvonpitoon saapuneet tahot saivat muutaman minuutin puheenvuoron. Myrskyistäoppia Ilkka Horelli Suomessa voisi olla 835 häiriötilannekeskusta. Myrskyyn ja sen selvittelyihin liittyneet ongelmat ja myös onnistumiset käytiin läpi ja kirjattiin. Lounais-SuomenaluehallintovirastooliajanhermollajakutsuikaksiviikkoaTapanimyrskynjälkeenmyrskynjälkiselvittelyissämukanaolleetvarsinaissuomalaisetja satakuntalaisettahotpalaveriinTurkuun. Kuvassa yksi mahdollinen, Vihannin paloasema. T urun VPK-talolle kokoontui 14.1.2012 noin 60 henkilöä edustaen melkein kaikkia asianosaisia: pahiten myrskyn vahingoittamat kunnat, sähkönjakeluja teleyhtiöt, Varsinais-Suomen ja Satakunnan pelastuslaitokset ja hätäkeskukset, Yleisradion maakuntaradiot, vapaaehtoisjärjestöt, sotilaslääni ja Elykeskukset. – Kevään aikana tulemme valmistelemaan ohjeistusta häiriötilanteiden eri osa-alueiden hoitamiseksi aiempaa tehokkaammin. Tilapäisratkaisuillakintultaisiin toimeen.Tärkeintäolisi,että tietoliikennepelaisi,kansalaisetsaisivatajantasaista tilannetietoa,ohjeita,vettä, latauspalveluita,yhteyden muihinviranomaistahoihin jne.Teleliikennekatkonaikana häiriötilannekeskustoimisi myöshätäilmoitustenvastaanottajanajavälittäjänä. Puhetta johti johtaja Ilkka Horelli ja kokouksen avauksesta ja päättämisestä huolehti ylijohtaja Rauno Saari, molemmat Lounais-Suomen aluehallintovirastosta. Johtaja Ilkka Horellitekee suoranjayksinkertaisen aloitteenniinpelastusosaston, pelastuslaitostenkuinkuntienkinsuuntaan. Ja halusimme tietysti myös konkreettisia kehitysehdotuksia, sanoo johtaja Ilkka Horelli. AVI hereillä Lounais-Suomessa myrskyseminaari Aluehallintotasonherääminenhäiriötilanteisiinvarautumisenvalvontaanmenneiden myrskyjenmyötäonparhainta,mitäpelastusalallaonpitkäänaikaantapahtunut. –Mikäsenluonnollisempi paikkatällaiselletoiminnalle olisikuintaajamanpaloasema.Tietystiosapaloasemistaeisuoraansoveltuisi tiloiltaantähäntehtävään, muttaluovuudellasiitäkin selvittäisiin,koskamitään massiivistajapysyväärakentamistaeitarvitsisitehdä. Paloasemasta taajaman häiriötilannekeskus. – Jotta saisimme aikaan todellista hyötyä vastaavan häiriötilanteen hoitamiseksi entistä paremmin, päätimme tämän seminaarin lisäksi kysyä kunnilta vielä tarkempia tietoja tapahtuneesta ja toimenpiteistä
Yhteistyö on minimaalista. Toisissa kunnat eivät saa käytännössä mitään palvelua laitokselta häiriötilanteisiin varautumisessa. AVIen pitäisikin vaatia laitoksilta ja myös kunnilta enemmän kuin puheita ja mustaa valkoisella – vaikka pakolla. Pelastusalalta löytyy paljon selittelymestareita. Häiriötilanteita tulee jatkossakin ja se on varma. Useassa laitoksessa hallinnon, talouden, riskienhallinnan ja operatiivisten asioiden pähkäilyyn on mennyt niin paljon resursseja, että varautuminen on yksinkertaisesti jäänyt taka-alalle. Suuri osa pelastuslaitoksista on vasta nyt havahtunut, että niillä on todella tärkeä osa niin arjen häiriötilanteissa kuin poikkeusoloissakin. Kuten tunnettua, pelastustoimen ylimmät viranhaltijat osaavat kääntää tekemättömyydenkin positiiviseksi – kaikissa 22 laitoksessa. Eräässäkin laitoksessa väestöhälyttimet olivat hiljaa noin viisi vuotta, kun kukaan ei enää huolehtinut niistä. Jos laitoksilta kysytään, viimeiset seitsemän vuotta ovat olleet hurjaa kehittämisen aikaa varautumisessa. Toisissa laitoksissa ollaan aktiivisesti yhteydessä kuntiin ja viedään asioita eteenpäin. Palokuntalainen•4431 Totuus useassa pelastuslaitoksessa E nnen alueellisten pelastuslaitosten aikaa varautuminen Suomen kunnissa oli keskimääräisesti ottaen korkeammalla tasolla kuin tänään. Varautuminen lapsenkengissä Tapanija Hannu-myrskyjenj älkeen pelastuslaitosteny hteistyöverkostoo n päättänytperustaa työryhmänvalmist elemaan alueellistenpelastu slaitostenhäiriötila nteisiin varautumisenkehit tämistä.Työryhmä aloittaa toimintansakuluva nakeväänä.Tuloks ia odotetaanvielätäm änvuodenaikana.. Pelastuslaitosten pitäisi kuitenkin muistaa se tosiasia, että niiden tulee palvella isäntäja ylläpitäjäkuntiaan aktiivisesti eikä välttämättä odottaa aloitetta yksittäisiltä kunnilta. Niinpä
Teksti PekkaKoivunenKuvat MariaSalo. Palokuntalainen•4433 Kari Hannus, apulaiskaupunginjohtaja Porista, vuosi täynnä Palosuojelurahaston kirstunvartijana Vaikuttavuutta hankkeisiin, laatuajattelu kunniaan Helsinginolympiavuonna1952LuviallasyntynytKariHannusonpitkänlinjanvirkamies.Hän ontoiminutPorinteknisenäapulaiskaupunginjohtajanavuodesta1991.Hannusvastaamuun muassakaupunginrakentamisesta,kiinteistöistä,teistäjayleisistäalueista,kaavoituksesta, pelastustoimesta,joukkoliikenteestäjaliikelaitoksista.Palosuojelurahastonhallituksen puheenjohtajanahänonollutkeväästä2011alkaen
Siksi hallituksen määrätietoiset otteet ovat paikallaan. – Mielestäni totuus löytyy niiden välimuodosta, kaikkia ei voi keskittää pelastustoimeen. – Porin kaupungilla on 7 000 työntekijää eli resursseja kyllä on. Miksei tämä Kujalan esittämä valtion palokoulu voisi olla pelastuslaitosten ylläpitämä yhteinen palokoulu?. Neljän veljeksen joukossa kasvanut Kari lähti Luvialta Poriin kouluun ja sieltä edelleen Tekniseen korkeakouluun Otaniemeen. Maanmittauksen ja yhdyskuntasuunnittelun diplomi-insinööriksi hän valmistui vuonna 1979. Pelastustoimi – turvallisuuden tavaratalo, tietotoimisto vai joku muu. Kuntauudistusta ajetaan kuin käärmettä pyssyyn. Alueellinen pelastustoimen järjestelmä on mielestäni tasapuolistanut kuntalaisten saamaa palvelua eri puolilla Suomea. Onko puhe pelastustoimen sirpaloitumisesta vailla katetta. Upinniemessä suoritetun varusmiespalveluksen jälkeen DI ja vänrikki Hannus työskenteli muun muassa Maanmittauslaitoksessa kiinteistöja kaavoitustehtävissä. Eikö kansalaisten tasavertaisuus vaarannu, kun pelastustoimen laatutaso vaihtelee eri puolilla maata kuntaisäntien ja myös järjestämismallien eroista johtuen. – Hyvänä puolena näen sen, että valtion palokoulun avulla koulutuksen laatu tasaantuisi. Missä jamassa on mielestäsi alan tutkimusja kehittämistoiminta. 34Palokuntalainen•44 Miksei Kujalan esittämä valtion palokoulu voisi olla pelastuslaitosten ylläpitämä yhteinen palokoulu?” K ari Hannus tunnustaa olevansa aito maalaistalon poika, vaikka molemmat vanhemmat kävivätkin tilan ulkopuolella töissä. Huonona näen sen, että jotkut nyt hyvin toimivat sopimushenkilöstön koulutusjärjestelyt ehkä kärsisivät muutoksesta. Siksi palvelutarjonta voi vaihdella pienelläkin maantieteellisellä alueella. Esimerkiksi meillä Porin yliopistokeskus on yrittänyt koordinoida turvallisuusalan tutkimuksen ja kehittämistoiminnan yhteistyötä. Rahoitusta ei ole kuitenkaan korvamerkitty suoraan pelastustoimeen. En puhuisi sirpaloitumisesta. Miten tuleva Suur-Pori turvaa reuna-alueiden palvelut esimerkiksi häiriötilanteissa. Mitä mieltä olet hallituksen linjasta asiassa. Olet pitkän linjan kunta-alan ammattilainen. Pelastusala on tullut Kari Hannukselle tutuksi viimeisten parinkymmenen vuoden aikana, jolloin hän on vastannut teknisen apulaiskaupunginjohtajan ominaisuudessa aluksi Porin palolaitoksesta ja sittemmin seudun muutaman kunnan yhteisestä laitoksesta ja lopulta Satakunnan pelastuslaitoksesta vuoden 2003 alusta. Nyt on keskustelun aika. Miten näet pelastustoimen istuvan kuntien tehtäväkenttään. Porin keskustassa asuva Kari Hannus harrastaa monipuolisia kulttuuririentoja, metsätöitä ja veneilyä. Koulutuksessa luonteva työnjako on, että valtio peruskouluttaa ja kunnat/työnantaja jatkoja täydennyskouluttaa. – Alueellistaminen eheytti pelastustointa, mutta pitää ottaa huomioon suuret riskien vaihtelut jopa pelastuslaitosten sisällä. Ennen nykyistä Porin pestiä hän toimi Lohjan apulaiskaupunginjohtajana yhden vuoden. Tulisiko valtion rahoitusosuutta pelastustoimessa kasvattaa. Nykyinen rahoitusjärjestelmä on mielestäni toimiva. koulutuksen siirto kokonaan valtion vastuulle, kuten Kuntaliiton vtj. – En ole alan ydinasiantuntija, mutta näen, että tutkimusja kehittämistoiminta on hajanaista. – Kehitys ei ole alueellisen järjestelmän aikana ollut kiinni yksittäisen kunnanvaltuuston päätöksistä, vaan on pystytty tekemään päätöksiä laajemmalla pohjalla. Karin ja hänen psykoterapeuttivaimonsa perheessä on neljä lasta, aikuisia, kaikki jo maailmalla. Kukin tehköön mitä parhaiten osaa. Omituiselta tuntuu tuo opetusministeriön strategia, että turvallisuusalan ylempää tutkintoa ei tässä vaiheessa tarvita. Timo Kietäväinen esitti maaliskuussa 2011) – Valtio osallistuu kuntien rahoittamiseen yleisten valtionosuuksien muodossa. Pelastuslaitosten hallintomallit eivät lopulta ole kovinkaan kaukana toisistaan, vaikka eroja löytyy. (Esim. Mielestäni kuntauudistus ei onnistu ilman keskusjohtoisuutta. – Kunnat vastaavat ensisijassa palveluista kansalaisille. Tilanne on kestämätön. Yhteistyötä pitää tehdä eri toimijoiden välillä. Pelastuslaitoksissa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita onkin vain kourallinen. Suurkunnissa kysymys on organisoinnista eli miten kunnan organisaatio valmistellaan kohtaamaan häiriötilanteita ja poikkeusoloja. Mitä mieltä olet esillä olleesta sopimushenkilöstön palokoulusta. – Kuntauudistusta on tehty ainakin 50 vuotta. Näen pelastustoimen erinomaisena kunnallisena palveluna, se on paikallista lähipalvelua parhaimmillaan
Mitä mieltä. Virve perustuu auttamatta vanhentuneelle tekniikalle. Tämänhetkinen sydämenasia omassa työssäsi. – Porin kaupunkikeskustan kehittäminen on paikallinen sydämenasiani. – Hankkeet eivät ole itseisarvo. Tämä suomalainen hätäkeskusten moniviranomaismalli on kansalaisen kannalta helppo. Miltä maistuu palokuntalaisen tilalle sana sopimuspalomies. Esimerkiksi virkanimikkeiden viidakko on pelastusalalla aivan uskomaton. Budjettirahoitus olisi huomattavasti hankalampi. – Esitän, että ministeriö määrittelee käsitteet ja vielä nopealla aikataululla tietysti alan toimijoita kuullen. Hätäkeskusten tehtävät valuvat hiljalleen niihin ja kuntien kustannettavaksi. Miten olisi suora budjettirahoitus. Mitä uutta haluaisit tuoda pelastustoimeen. Siksi keskuskaupungin valvomo, joka hoitaa myös muita kunnallisia asioita, on erinomainen ajatus. Toimiiko suomalainen moniviranomaishätäkeskusmalli. Tuntuu aika uskomattomalta, että tästä yrityselämään ja myös julkiseen hallintoon juurtuneesta ajattelusta ei ole laajemmin pelastusalalla edes keskusteltu. Palokuntalainen•4435 Yksi suurista haasteista on haja-asutusalueiden pelastustoiminnan järjestelyt.” Pelastusalan nimikkeet, käsitteistö ja tunnukset ovat mitä ovat, vai ovatko. PSR onkin käynnistänyt rahoituksen vaikuttavuusselvityksen. Menee vähän liian herkälle alueelle. Mikä on pelastustoimen suurin haaste. – Hätäkeskusuudistus on johtanut siihen, että pelastustoiminnan tukeminen ei ole enää mahdollista hätäkeskuksissa entisessä laajuudessaan. – PSR:n osuus on pelastustoimen kokonaisrahoituksessa marginaalinen. Tilannekeskuksia syntyy eri puolille. – Enpä ota tuohon kantaa. Hankkeita hankkeiden päälle. Entä maaseutumaisten taajamien ammattihenkilöstön kelpoisuuksien alentaminen nykyisestä. Hätäkeskusuudistus – kahdenkymmenen vuoden suuri munausko. Paikka on hieno. Mielestäni rahoitetun toiminnan vaikuttavuudella on suuri merkitys. Tervetuloa tapahtumakaupunkiin! Heinäkuussa Suomi Areena ja Pori Jazz kutsuvat.. Kannatan siis ehdottomasti yhtenäistämistä. – Suhtaudun asiaan kielteisesti. Ymmärrän silti asian vaikeuden. Sitten kun se on tehty, pulinat pois. Miten tulisi edetä. Palomies on selvä vanha termi. Sinun sanotaan ajavan voimakkaasti ”erityisavustuslinjaa” PSR:ssa. – Esitän, että viranomaisverkon teknisestä tulevaisuudesta aloitetaan selvitystyö ja keskustelu melko nopealla aikataululla. – Ei uudistus ole munaus ollut. – Haluan, että laatuajattelu otetaan voimakkaasti ohjelmaan pelastustoimen kehittämisessä. Sen perusteella päätetään miten avustuksia suunnataan jatkossa. Onko Palosuojelurahasto oikea tapa rahoittaa (osaltaan) pelastustointa. Sen merkitys alalle on kuitenkin suurempi kuin euromäärät kertovat. Miten käy yleisavustusten, jotka ovat osaltaan mahdollistaneet järjestöjen pitkäjänteistä toimintaa. Tekniikka vain on kehittynyt niin voimakkaasti, että kaksikymmentä vuotta sitten ei olisi ollut mahdollista tämä nykyinen järjestelmä. – Yksi suurista haasteista on hajaasutusalueiden pelastustoiminnan järjestelyt
Palokuntalainen•4437 Virkapukuohjeesta rättiasetukseen – osa 2 Miehestä palokuntalaiseksi Teksti SilvioHjelt PalokuntienVirkapukuohjevuodelta1964onpalvellutpalokuntialikipuolivuosisataaja palveleetaustallaedelleenkin.Painoslieneeloppuunmyytyeikäsenjälkeenoleuuttaohjetta tullut.Ohjeonsuosituksenmuodossajasiksisitäonainanoudatettulähinnäsoveltuvinosin. Tässäosiossavalotetaanvieläkinmuodollisestivoimassaolevanohjeen historiaajapalokuntamuodinkehitystä.
Harmaa muoti intistä, erot näkyivät kauluslaatatassa Sotien aikana palokuntien perinteisiä valkotakkeja uusiokäytettiin lumipukuina. Sic! Haalarin erot napeissa Feeniks-tunnuksia käytettiin myös työasuna toimivassa puuvillahaalarissa. Vaatimaton oli tuolloin kaunista: alalla alettiin karsastaa sotilasarvoja, palokorpraalista tuli ylipalomies ja palokersantista paloesimies. Sammutustyössä saatettiin vetää haalarin päälle pressueli öljykankaasta tehty suihkumiehen takki veden pitämiseksi omien vaatteiden ulkopuolella. Kuivana pysyminen ei ollut silloin enää hyve. Tämä ylellisyys poistui tyyppihyväksyttyjen sammutusasujen vallatessa markkinoita. Vanhat harmaat kenttäpuvut eivät todellakaan olleet kovin juhlavat, ja vain harvoilla palokunnilla oli vanhoja tummansinisiä pukuja käytössään. Tämä kuvio on sellaisenaan jäänyt kaikkien käyttöön, vaikka siitä on uusiokäyttönä muokattu pelastusalan viranomaistunnus, joka siis alun perin on nimenomaan muiden kuin vakinaisten palokuntien arvomerkki. Perusrakenne on sama, tunnukset samankaltaiset ja arvomerkkijärjestelmä samanlainen. Puolustusvoimissa oli osittain siirrytty uuteen kuosiin ja niin oli poliisikin. Monimutkainen pukine oli sarjatuotettunakin suhteellisen kallis. Vakinaisilla oli punaiset, vapaaehtoisilla vihreät ja teollisuuspalokunnilla siniset laatat, joihin sitten kiinnitettiin palokunta-arvoa osoittavat tunnukset. Puseropuvun osalta paitaja solmioviidakko säilyi, eli käyttö jäi kulloinkin meneillään olevasta tehtävästä riippuvaksi. Joillakin isommilla palokunnilla oli omat tummat, saksalaismalliset univormut. Kauluslaatat poistuivat ja merkit siirtyivät vakinaisten osalta rinnakkaisesta peräkkäisiksi ja vapaaehtoisten samoin kuin maalais. Eroon saumanauhasta ja komentovyöstä Vuonna 1964 oli aika uudistaa vanhaa ohjesääntöä. Samasta perussyystä suomalainen palokuntamuoti nykyisin, samoin kuin joidenkin viranomaistahojen pukumuoti, on yleensä seurannut sotilasmuotia. Mitä korkeampi asema, sitä enemmän isompia tunnuksia. Muodista poikkeaminen usein kuvaa määrätietoista riskinottoa, rohkeutta valita toisia teitä.” Harmaata ja valkoista, sinistä ja mustaa Nykyisin mallina -58 tunnetun takkipuvun tyylikkyydestä ei ole juurikaan erimielisyyttä. Näin siis ohjeen 1964 mukaan. Koko ajan on kuitenkin nähty näiden sekakäyttöä. Sen sijaan tummansinistä puseropukua ei ole pidetty kovin kauniina. Lisäksi se on istunut useimmille huonosti. Että sillä tavalla! Merkit ja tunnukset kauluksesta olkapäille Vuoden 1964 ohjeen myötä arvomerkit säilyivät vapaaehtoisten osalta entisenlaisina, mutta niiden keskinäinen sijoitus muuttui. Logiikka on yksinkertainen ja selkeä. Tunnuksina käytettiin paikallisen muodin mukaisesti erilaisia tähtiä. Sotien jälkeen puolustusvoimien harmaa kesätakki tuli muotiin ja siitä muodostuikin kätevästi uusi palokuntien univormu. Tummansininen valtasi markkinat. Palokunta erottui muista toimijoista messinginvärisillä palokuntanapeilla, joissa oli arvomerkeissäkin toistuva feeniks-kuvio. 38Palokuntalainen•44 P alokuntien alkuaikoina palokuntamuoti Suomessa suosi nykyisestä poikkeavasti valkotakkeja, mikä saattoi johtua kustannusajattelusta. Eri palokuntamuodot erottuivat kauluslaatan värillä. Palamaton sammutusasu oli vasta tulevaisuutta. Harmaiden kenttäpukujen myötä jäivät housujen juhlavat saumanauhat vähitellen historiaan, samoin kuin komentovyökin. Myöhemmin muille kuin vakinaisille palokunnille arvomerkeiksi määrättiin nykyisinkin käytössä olevat feeniks-tunnukset. Työkäytössä paita oli teräksenharmaa sinisine solmioineen ja juhlavissa tilaisuuksissa taas valkoinen mustine solmioineen. Näin palokunnan haalari erottui siviilimaailman työhaalarista, eikä muuta eroa sitten ollutkaan. Asiaan kiinnitettiin huomiota niin, että vuoden 1964 virkapukuohjeessa oli otsikon ”Yleisiä ohjeita” alla seuraava toteamus: ”Yhdistelmäpukujen, kuten esimerkiksi harmaiden siviilihousujen ja palokuntalakin, puseropuvun ja lippalakin sekä vahvistamattomien väristen paitojen ja solmioiden käyttö on kielletty”. Ollakseen ajan hermoilla palokuntienkin piti muuttua, olkoon, että vanhat asut jäivät pitkäksi ajaksi rinnakkaiseen käyttöön
Palokuntalainen•4439 Erikoismerkit Konemies Kalustonhoitaja Savusuojelumies Soittaja Ensiapumies Talousmies Harmaiden siviilihousujen ja palokuntalakin, puseropuvun ja lippalakin sekä vahvistamattomien väristen paitojen ja solmioiden käyttö on kielletty.” kuntien palopäälliköiden osalta kolmion muotoon. Puseropuvun takki Takkipuvun takki. Varsinkin pienimmissä maalaiskunnissa palopäällikkönä usein toimi kunnan jokin virkamies oman toimensa ohella. Samalla tavalla vakinaisten palopäälliköiden kaksi isoa tähteä saivat pääkaupungin esimerkin myötä vähitellen seurakseen kolmannen. Vaikka jossain ohjeessa oli maininta siitä, että hihojen raidoilla voitaisiin joitakin palokunta-arvoja ilmaista, ne kuitenkin jäivät enimmäkseen unohduksiin, koska hihat on erilaisten sammutusasujen mallien myötä muutenkin varustettu kaikenlaisilla heijastinnauhoilla. Sammutusasu Vasta 1970-luvulla tyyppihyväksyttyjen sammutusasujen myötä soljellinen nahkavyö ja vastaavasti komentovyö sekä arvomerkit poistuivat lopullisesti palomiehen ja palokuntalaisen työasusta. Alan koulutus oli siihen aikaan varsin vaatimatonta, samalla kun siviiliosaaminen ja käytännön kokemus yleensä oli silloinkin ratkaiseva asia. Vaikka uusi ohje esitteli useita erikoistumista kuvaavia hihamerkkejä, niiden käyttö jäi varsin suppeaksi. Henkilön erikoisosaamisen vahvempi osoitus olisi ehkä ollut paikallaan. Palokuntien virkapukuohjeesta pystyy erottamaan myös alan muuta kehitystä. Sijoituspaikkana oli kauluslaatan sijasta olkapoletti, jossa kolmiomuotoinenkin järjestys kuitenkin vähitellen muuttui myös vapaaehtoisten osalta peräkkäiseksi. Samaten saattoi palokuntien johtotehtäviin tulla henkilöitä, joilla ei ollut minkäänlaista alan koulutusta. Koulutuksen saaneet kantoivat arvomerkkien yhteydessä koulutusta osoittavia tunnuksia. Tilalle tulivat suojateräksillä varustetut turvasaappaat, palovyö, letkunkannatin, palonaru ja muuta alan tilpehööriä. Ohjetta muuttamatta käytäntö muuttui
Uusi MICA IL-800 Ex -valaisin on saatavana ZONE sekä ZONE 1 tilaluokissa. Ulkopuolisen oli mahdotonta arvioida, kuka kukin oli, mutta eihän sillä ole keikkapaikalla yleensä muutenkaan merkitystä. Kaikki IL-800 sarjan valaisimet on saatavana luonnonmukaisella MICA CRI-90+ värintoistoindeksillä. Työhän tehdään haalarin väristä riippumatta.”. MICA ELEKTRO OY LTD. Kirjavuus jatkui ja jatkuu Näin tulikin lähinnä työturvallisuussyistä siirryttyä yhtenäisestä sammutusvarustuksesta kaikkia tyyppihyväksyttyjä malleja suosivaan sekajärjestelmään, jossa erilaiset muut ominaisuudet (yleensä viime kädessä hinta) määräsivät ulkonäön. Palokuntanaisten virkapuku sekä työtakki. Kirjoittajan palokunnassa oli eri syistä samanaikaisesti käytössä jopa 11 erilaista sammutusasumallia, joiden väritys muuttui siniharmaasta punaiseen, sitten vihreäksi (niiden saanti kuulemma loppui siihen, ettei kukaan enää valmistanut niin huonolaatuista kangasta) ja lopulta taas erilaisiin sinisiin vivahteisiin. Tänäänkään ei saa kypärän väristä selvää, kuka kukin on ja mihin hän pystyy, vaikka eräillä laitoksilla on ollut sellainen pyrkimys. IL-800 valaisimilla on kansainvälinen IECExsekä eurooppalainen ATEX-sertifikaatti. Työhän tehdään haalarin väristä riippumatta. Puh: 09-561 7666 Email: info@mica.eu www.mica.eu Optiona CRI-90+ värintoistoindeksi Zone ja Zone 1 -versiot Karkaistu 5mm lasilinssi Kaksi valotehoa Ergonominen kahva Antistaattinen runko, IP-67 Optiona: vilkutussekä turvavalotoiminto 3 x suurteho LED Kypärässä käytettävistä raidoista ainoastaan yksikönjohtajien 22 millimetrin punainen heijastinnauha saavutti jonkinlaista suosiota, kun sen sijaan muut tunnukset ja ajan myötä myös kypärien väritys jäi kunkin laitoksen omaksi asiaksi. Ja heijastinta oli sitten vaikka kuinka, pitkittäin ja poikittain
Kunnossa-palstaa kirjoittaa tällä kertaa vieraileva kynämies, Palopuheestaan tunnettu Marko Partanen Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen kolmosasemalta. Palokuntalainen•4441 Palomiesten ASLAK-kurssi alkoi kuntoutuksessa PalomiestenASLAK-kurssialkoiSiuntionHyvinvointikeskuksessatammikuussa.”Mitäsinäkin kuntoutuksessateet,tervemies”-kysymyksestäkehittyikurssillahauskahokema.Lisää kysymyksiäjavastauksiatälläpalstalla.Palokuntalainenseuraakurssinalustaloppuun. Terve mies KUNNOSSA
Seuraavaa jaksoa varten kuntoutujilta kysyttiin, minkä alan asiantuntijan kanssa he haluaisivat keskustella. Palokuntalainen•4443 A SLAK eli Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutuskurssi kuulostaa pahemman luokan virkamiesjargonilta. Palomiehillä yleisimmät kuntoutusta vaativat vaivat ovat tukija liikuntaelimistön kuten selän tai polvien oireet, jotka haittaavat työntekoa ajoittain. Ryhmä vaatikin leikkimielellä seuraaville jaksoille tuloja lähtöpunnitusta. Jotkut jäivät kaipaamaan henkilökohtaisia jumppavinkkejä. Vaikka nimi ei juuri houkuta hakeutumaan, niin kurssin käyneet puhuvat sen puolesta. Kela myöntää kurssit työnantajille, jotka sitten kokoavat henkilöstöstään hakijat työterveyshuollon kanssa. Vastaanotolla vastataan työkykyindeksikyselyyn. Tulokset käytiin läpi ja niiden perusteella arvioitiin kuntoutujan vahvuuksia ja treeniä tarvitsevia osa-alueita. – Siinä oli sopivasti jumppaa, luennoilla ja ryhmissä istumista ja vapaatakin jäi, Karjalainen sanoo. ASLAK-kuntoutus kestää vuoden, jonka aikana on kolme viiden päivän ja yksi kuuden päivän kuntoutusjakso. Ensimmäisellä jaksolla mitattiin terveyskuntoa polkupyöräergometrilla ja lihaskuntotestillä. Myös lääkärintarkastus sekä fysioterapeutin haastattelu kuuluivat ohjelmaan. – Kurssille hakeutuvalle tehdään terveystarkastus, siinä arvioidaan kuntoutuksen tarve. Hän piti myös paikkaa miellyttävänä. “Kannatti lähteä” Järvenpäässä työskentelevä palomies Riku Karjalainen aloitti muun ryhmän kanssa kurssin viiden päivän jaksolla. – Useimmilla meillä on jokin vaiva, johon kaipaamme enemmän perehtymistä. Järvenpäässä työskentelevä paloesimies Veikko Laaksonen kertoi saaneensa kokeiluista virikkeitä monipuolisemmalle liikunnalle. Tarkoituksena on saada aikaan elämäntapamuutos, mikä kuulostaa järkyttävältä termiltä. Siinä otettiin mukava asento säkkituolissa, kantapäiden alle laitettiin pehmusteet, peittoa vedettiin korville, tila pimennettiin, linnunlaulu soi ja kuorsaaminen oli sallittu. Kaikki jatkoivat vapaaehtoisesti harjoitetta ohjatun osuuden jälkeen. – Olen lisännyt ja pidentänyt kuntoilukertoja Siuntion jakson jälkeen, hän sanoo. Viimeisenä päivänä laadittiin omat kuntoutustavoitteet. Kuntoutuksesta kiinnostuneen kannattaa tuoda tarve esille rohkeasti.”. Ohjatussa liikunnassa esiteltiin vähemmän riskejä sisältäviä lajeja, uinti, punttitreenit ja sähly jäivät omalle ajalle. Seuraavalla jaksolla hänen odotuksensa kohdistuvatkin nimenomaan henkilökohtaisiin ohjeisiin ja monipuoliseen liikuntaan. Aiemmin vähemmän kokeiltuja lajeja olivat keppija energiapallojumppa ja venyttely, ja niistäkin pidettiin. Laaksonen piti jopa pientä lihomista kuntoutusjaksolla mahdollisena, vaikka siellä liikuttiin päivittäin paljon. Puhtaita luentoja viikon aikana oli kolme, niissä puhuttiin elämäntapamuutoksesta, stressin tunnistamisesta ja rentoutumisesta. Vaikka ohjelmaan merkitty sauvakävely sai aikaan hieman ennakkoasenteita, niin sauvoihin tarttuminen sai unohtamaan ne. – On todettu, että kunnon ylläpitäminen operatiivisessa työssä tarvittavalla tasolla ei enää vanhoilla menetelmillä tahdo onnistua, vaikka oma motivaatio olisikin kohdallaan, Aaltonen sanoo. Perusteena voi olla myös ikääntymisen takia työkyvyn ylläpitoon liittyvät hankaluudet. ASLAKiin hakeudutaan työterveyshuollon kautta ja sille voi päästä vain kerran. Karjalainen kehuu Siuntion Hyvinvointikeskuksen henkilökuntaa, joka ei ollut tiukkapipoista ja palomiehiä ymmärrettiin hyvin. Jos kremppaa on liikaa, tulevat kyseeseen muut kuntoutusmuodot, Aaltonen sanoo. Jos kaikki asiat ovat kunnossa, niin mitään ei tarvitse muuttaa, eikä kurssille edes pääse. Työterveyslääkäri kirjoittaa B-lausunnon, joka lähetetään kuntoutushakemuksen kanssa Kelaan, joka päättää ketkä kurssille lopulta pääsevät. Myös vesijuoksu sai monelta kehuja ja Karjalainen hankki vesijuoksuvyön kotiin päästyään. Ryhmäkeskusteluja oli hieman useammin, niissä ensimmäisen viikon tavoitteena vaikuttivat olevan ryhmäytyminen ja palomiesammatti kuntoutukseen liittyvistä näkökumista. Kyseessä on ennalta ehkäisevä kurssi, joten rollaattorivetoinen henkilö on jo ohittanut etsikkoaikansa. Aluksi Karjalainen arveli, että päiväohjelmat ovat kovinkin tiiviitä, mutta liian tiiviitä ne eivät olleet, vaan hyvin laadittuja. Pisimmällä jaksolla on uuden standardin mukainen yhteistyöpäivä, johon osallistuvat kurssilaisten lisäksi työnantaja, työterveyshuolto ja muita kurssilaisten tärkeäksi kokemia tahoja. Päästäkseen ASLAKiin indeksin on oltava alentunut, mutta kuitenkin kohtalaisen korkea. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen palomiehiä kurssille oli lähettämässä Lääkärikeskuksen työterveyshoitaja Petra Aaltonen. Ensimmäisellä jaksolla olisi voitu antaa jo joitakin henkilökohtaisia vinkkejä, joita seuraavaa jaksoa odotellessa olisi voinut kokeilla, Laaksonen sanoo. Rentoutusharjoitus oli monelle uusi kokemus. Kuntoutusta voidaan hakea myös henkisen jaksamisen tueksi, tai syynä voi olla kaikkien edellä mainittujen tekijöiden yhdistelmä. Siitäkin huolimatta, että isäntänä on joskus vaikeasti ymmärrettävä Kela. Sitä ei silti kannata pelästyä, sillä muutostahan kurssilta haetaan. Ergometri pyöräiltiin submaksimaalisesti ja lihaskuntotesti oli erilainen kuin töissä. Myös yksinkertaisempaan omakohtaiseen rentoutumiseen saatiin ohjeita. Neuvottiin, että rentoutuksen voi tehdä vaikka työpaikalla tuolissa istuen. – Kremppaa siis saa olla, mutta ei niin paljon, että se haittaa yhteisliikuntaa, Aaltonen muotoilee. Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi. Varmasti totta sekin, mutta kiinni ei kannata jäädä. Siinä laitetaan silmät kiinni ja lasketaan sataan, laskemisen jälkeen sanotaan ääneen: tänään on hyvä päivä, tänään minä voin hyvin. Aiemmin hakemus oli jäänyt täyttämättä liian pitkän matkan vuoksi, silloin kurssit pidettiin Siilinjärvellä. – Kuntoutuksesta kiinnostuneen kannattaa tuoda tarve esille rohkeasti, vaikka hoitajat ja lääkäritkin ehdottavat kuntoutusta
44Palokuntalainen•44 vaihtoehto myös pelastajille Hyvällänäkötarkkuudellaonsuurimerkitystyössä,jossaulkoisetolosuhteet ovatvaativiajasilmä-japiilolasienkäytöstävoiaiheutuavaaratilanteitapaitsi työntekijälleitselleen,myöstyökavereillejaasiakkaille.Yksisuurimmista asiakasryhmistätaittovirhekirurgiansarallaurheilijoidenjaaktiiviliikkujienlisäksi ovatammatillisistasyistänäönkorjausleikkaukseenhakeutuvat. Eroon silmälaseista! Näönkorjausleikkaus
Lisätiedot: Medilaser Oy. Niille, joille laserhoito ei jostain syystä tarjoa parasta ratkaisua näönkorjaukseen, näköä voidaan parantaa silmänsisäisillä linsseillä, joilla voidaan korjata suuria taittovirheitä ja esimerkiksi ikänäköä. Näönkorjausleikkaus soveltuu useimmille. Tällöin voidaan suorittaa leikkaus, jossa silmiin asennetaan monitehoiset linssit korjaamaan silmien taittovirhettä sekä puutteellista lähinäköä. Palokuntalainen•4445 U usimmilla silmäleikkaustekniikoilla silmien taittovirheet ovat korjattavissa nopeasti ja vaivattomasti eikä työstä välttämättä tarvitse pitää kuin päivän – parin tauko. Kaihia esiintyy jopa 70 prosentilla yli 70-vuotiaista ja yli 65-vuotiaistakin joka toisella on jo jonkinasteinen kaihi. Silmien taittovirhettä korjaavia laserleikkauksia on tehty maailmalla jo yli kaksikymmentä vuotta ja vuosien saatossa leikkauksista on tullut entistäkin vaivattomampia ja turvallisempia. Ikänäkö on viime vuosiin saakka ollut haaste silmäkirurgialle, koska ikänäön hoidossa silmiä pitää korjata sekä kaukoettä lähinäön osalta. Apuna kaihin heikentämään näkökykyyn on kaihileikkaus, jossa kaihin samentama mykiö vaihdetaan kirkkaaseen linssiin. Kaihileikkauksella näkö kirkastuu välittömästi ja korkean teknologian linssien ansiosta leikkauksella on myös mahdollista päästä eroon silmälaseista. Toipuminen on helppoa ja nopeaa, ja näkö palautuu muutamassa tunnissa. Palvelemme sinua valtakunnallisesti, löydä lähin klinikkasi osoitteesta www.medilaser.fi Toipuminen on helppoa ja nopeaa, ja näkö palautuu muutamassa tunnissa.”. Kaihissa silmän oma linssi eli mykiö samenee ja näöntarkkuus heikkenee. Sairausloman tarve on korkeintaan pari päivää ja auton rattiinkin pääsee yleensä jo leikkauksesta seuraavana päivänä. Käytössä on erilaisia tekniikoita, joista asiakkaalle esitutkimusta tehtäessä valitaan hänelle parhaiten soveltuva leikkausmenetelmä. Iän myötä näköä voi heikentää myös harmaakaihi. Taittovirheleikkauksissa taittovirhe korjataan laserilla silmän pintaan muodostettavan ohuen läpän alle. Taittovirheen korjaaminen laserilla perustuu siihen, että lasersäteellä hiotaan silmän pinta taittamaan valoa oikein. Nykytekniikoin tehtävissä taittovirheenkorjausleikkauksissa tulokset puhuvat puolestaan: miinuslaseja käyttävistä 99 prosenttia ja pluslasien käyttäjistä yli 80 prosenttia ovat päässeet eroon silmälaseistaan
Kuitenkin ajoneuvotekniikan nopea kehitys on asettanut palokunnat suuren urakan eteen. Tieliikennepelastamisen opiskelusta on tullut jatkuva prosessi. Turvattomiksi todetut autot eivät myy. Riskit eivät ole sen suuremmat kuin tavallisissa polttomoottorikäyttöisissä autoissa, vaan ne ovat erilaiset, selvittää Ian Dunbar. Sähköja hybridiajoneuvoissa erilaiset riskit – Väitetään hyvin yleisesti, että sähköja hybridiautoissa ovat pelastajan kannalta huomattavasti suuremmat riskit kuin tavallisissa autoissa. Sähköja hybridiautojen problematiikkaa lisää se tosiasia, että jopa saman automerkin eri malleissa latauspiste ja korkeajännitteen katkaisu saattavat olla aivan eri paikoissa. Akkujensijaintijakuntoonselvitettävä •Poista sulakkeet Jossulakkeitalöytyy,onneirrotettava •Sulje korkeajännite Pääkytkinonkaikissaautoissa,käännäoff-asentoon •Älä stabiloi akkujen alta Akutsaattavatvahingoittua •Älä katkaise oransseja kaapeleita Oranssimerkitseekorkeaajännitettä,äläkatkaise Automaahantuojilta on saatavilla myös sähköja hybridiautoja koskevaa ohjeistusta pelastushenkilöstölle. Laajeneva Apilari on esimerkki uudesta rakenteellisesta innovaatiosta. •Älä lähesty edestä Autovoiaivanyllättäenlähteäliikkeelle •Avain pois Autonavaintuleepoistaajoalkuvaiheessa •Vaihde P-asentoon P-asennossavoimansiirtoonlukittu •Topparit pyöriin Varmuustoimenpide,jokakannattaaainatehdä •Turvatyynyt. Joka vuosi markkinoille tulee uusia innovaatioita, jotka nopeassa aikataulussa tulevat laajaan käyttöön. Pelastusalan pitää pysyä kehityksessä mukana. Tällä hetkellä autovalmistajien kilpailu toimii turvallisuuden parantamiseksi. Kuvat EsaAalto. Kaikkiturvavälineetonkartoitettava pelastustoiminnanalkaessa •Akut. Samoin turvavyötekniikka kehittyy – laajeneva vyö on muutaman vuoden sisällä arkipäivää, kuten myös täyskokoinen turvatyyny matkustajien väliin. – Jokaisen pelastajan tulisi opetella muutama perusasia sähköja hybridiauton ollessa toiminnan kohteena. Suomessa kehitys on ollut viime vuosina kuitenkin suotuisa, ja kuolemaan johtaneet onnettomuudet ovatkin vähentyneet huomattavasti 1970-luvun alkupuoleen verrattuna. Palokunnilla paljon opittavaa Tieliikennepelastamisessa uusia haasteita Holmatro-raivausvälineidenmaahantuojaDafoOyjärjestitammikuussa tieliikennepelastamiseenkeskittyneenseminaarin,johonosallistuinoin50henkeä pelastuslaitoksiltaympärimaata.Seminaarinpääesiintyjänäoliliikennepelastamiseen erikoistunutliverpoolilainenIanDunbar.Hänomaakahdenkymmenenvuodentaustan palomiehenäjaesimiehenäpelastusyksiköissäläntisessäEnglannissa.Dunbarontoiminut Holmatronpelastuskonsulttinavuodesta2011. Näin ei ole. Turvallisuuden edelläkävijänä tunnetut merkit saavat nopeasti jäljittelijöitä. 46Palokuntalainen•44 J oka vuosi 1,2 miljoonaa ihmistä menehtyy tieliikenneonnettomuuksissa. Tieliikennevahingot tulevat Maailman terveysjärjestön mukaan edelleen nousemaan huomattavasti vuoteen 2020 mennessä. Autojen materiaalit tulevat entistä kestävimmiksi
Pelastustoimen kannalta on Ian Dunbarin mukaan tärkeä huomioida muun muassa seuraavat: Ian Dunbarilla on yli 20 vuoden kokemus liikennepelastamisesta. – Sisäiset verenvuodot ovat lantiomurtumissa yleensä vaarallisen suuria. Saman automerkin eri malleissa latauspiste ja korkeajännitteen katkaisu saattavat olla eri paikoissa.”. Palokuntalainen•4447 Tilannepaikan suojaus ja lämpötilan kontrollointi Potilaan lämpötilan ylläpidolla on suuri merkitys. Siksi lantion tukeminen tulisi tehdä automaattisesti, jos on pienintäkään epäilyä mahdollisista lantionseudun vammoista, sanoo Ian Dunbar. •Vaihtoehtoiset voimanlähteetovatjotodellisuutta. • Vahventuneisiin ajoneuvojenrakenteisiin pitäävarautuakalustollisestijamyös tiedollisesti. Niihinonpalokunnissa varauduttavanyt. •Laukeamattomien turvavarusteidentunnistaminen jahuomiointionitsestääselvyys. Seminaarin tauoilla keskusteltiinkin muun muassa siitä tosiasiasta, että Suomessa, jossa sääolosuhteet ovat usein epäedulliset, ei ole laajemmalti kehitetty pelastamistelttoja ja -katoksia. Englannissa on otettu käyttöön onnettomuuspaikalla nopeasti pystytettävät teltat, joilla luodaan potilaan ja pelastajien kannalta paremmat olosuhteet niin lääkinnälliseen kuin fyysiseenkin pelastamiseen. Onnettomuuspotilaan käsittely on jo arkipäivää ja hyvin kehittynyttä, mutta lantion tukeminen unohdetaan Dunbarin mukaan aivan liian usein. – Ennakkosuunnittelulla, koulutuksella ja harjoittelulla saadaan kumpikin toimimaan samanaikaisesti, toisiaan häiritsemättä. •Työturvallisuus pitää varmistaakaikissaeri tilanteissa. Lääkinnällinen pelastaminen ei saa keskeytyä Ian Dunbarin yksi tärkeä sanoma on, että lääkinnällisen pelastamisen ja fyysisen pelastamisen tulisi toimia samanaikaisesti! Ilman viiveitä tai pysähdyksiä
(D) Door reinforcement to protect against side impacts. D: High-strength steel reinforced pillars and roof structure provide structural strength to the passenger cell. (E) Ian Dunbar ja seminaarin osaanottajia perehtymässä raivausvälinesarjan salaisuuksiin. (D) Door reinforcement to protect against side impacts. (A) Passenger cell protected by reinforced construction. (E) 3 A B C C/D C/D D D C/D C/D E E A: Crumple zones commonly used in the vehicle’s front and rear to absorb the energy of a crash. B : Door hinges and latches designed to keep doors closed during an impact. F : Dashboard reinforcement bars to prevent intrusion during both frontal and side impacts. D: High-strength steel reinforced pillars and roof structure provide structural strength to the passenger cell. C : Chassis and roof structure designed to transfer crash energy around the passenger cell. C : Chassis and roof structure designed to transfer crash energy around the passenger cell. Autonlasienpoistotaisuojaus Stabilointijapotilaanalustava kontaktointi Potilaanhoitoajasiirtämistä vaativan tilanluonti Potilaanvalmistelusiirtoon Immobilisaatioja potilaansiirto Toiminnan arviointi Vapaakäännösalkuperäisestä englantilaisestatoimintokaaviosta Jatkuva lääkinnällinen pelastustoimi Jatkuvat konkreettiset pelastustoimet Tilanne-jaturvallisuusarviointi Englannissa käytettävä tieliikennepelastamisen toimintakaavio Raivausvälinemaahantuojilta on saatavissa uusinta tietoa autojen rakenteesta.. New Car Technology Crumple zone activated on impact. B : Door hinges and latches designed to keep doors closed during an impact. E : Doors are reinforced with high-strength steel intrusion bars to protect against side impacts. 48Palokuntalainen•44 3 A B C C/D C/D D D C/D C/D E E A: Crumple zones commonly used in the vehicle’s front and rear to absorb the energy of a crash. E : Doors are reinforced with high-strength steel intrusion bars to protect against side impacts. New Car Technology Crumple zone activated on impact. F : Dashboard reinforcement bars to prevent intrusion during both frontal and side impacts. (A) Passenger cell protected by reinforced construction
Ensin hinuri paikalle ja sitten nosturi hinurin ohjeiden mukaan! – Ensin tulee tilata raskaan kaluston hinausliike paikalle – ei nosturia. Raskaassa liikenteessä tapahtuu Säiliöautoja kohtaavat onnettomuudet ovat usein ulosajoja ja kaatumisia. – Näissä onnettomuudet ja esimerkiksi henkilövahingot poikkeavat huomattavasti toisistaan. Nesteiden poisto tulee monesti kyseeseen ennen nosto-operaatioita. Palokuntalainen•4449 Raskaassa liikenteessä tapahtuu S uomessa linja-autoliikenteen eri toimijatahjot ovat alkaneet tosissaan pohtia bussiliikenteen paloturvallisuuden parantamista. – Bussionnettomuuksissa yllättävänä ongelmana on myös kielikysymys. Kaupunkibusseissa seisotaan hyvin yleisesti ja kaukolinjojen busseissa istutaan aina. Näissä kiireettömissä tehtävissä palokunta aiheuttaa usein vakuutusyhtiön kannalta vakavia lisävahinkoja. – Yllätys, yllätys, tulipalo on bussimatkustajan suurin riski. Annetaan sitten ammattilaisen päättää, miten operaatio suoritetaan ja millainen nosturi tarvitaan paikalle. – Säiliöauto-onnettomuuksien raivaustyössä voi pelastushenkilöstö aiheuttaa huomattavaa lisävahinkoja vaikkapa kävelemällä ehjän säiliön päällä, jolloin pintamateriaali joudutaan uusimaan. Nyt pakollisena on hälytysjärjestelmä, joka hälyttää, jos nosturi on yli 4,2 metrin korkeudessa. Konkreettisimpana osoituksena on suositus (FK128) linja-autojen sammutuslaitteistojen vaatimuksista. Nosturija vaihtolava-autot törmäävät yleensä yläpuoliseen esteeseen. Helsingissä on bussinkuljettajia 64 maasta. Vainio lähettääkin terveisiä pelastuslaitoksille ja yksittäisille palokunnille. Tapani Vainio. Tampereella on laskettu bussinkuljettajia olevan 16 eri kielialueelta, selvittää Tapani Vainio kuljettajien kielikysymystä. Jälki onnettomuuksissa on hyvin erilaista. Bussikolareita ja -paloja on Suomessa yllättävän paljon. – Tavaraliikenteessä on suuria eroja kuljetusliikkeiden laadussa ja turvallisuuskulttuurissa. Vahingoittuneet raskaat ajoneuvot ja perävaunut pyritään aina korjaamaan toisin kuin henkilöautot, jotka usein lunastetaan ja romutetaan. – Huomioitavaa on, että kauko-, lähija kaupunkiliikenne eroavat turvallisuuden kannalta toisistaan. Puutavara-autojen ongelmana on Vainion mukaan painopisteen sijainti korkealla ja siitä helposti aiheutuva perävaunun kaatuminen. Samoin betonin kuljetusja pumppausautoilla kaatuminen tai ulosajo ovat yleisiä. Samoin säiliöön tehtävien reikien väärällä sijoittamisella saadaan aikaan huomattavia lisävahinkoja. – Esimerkiksi matkustajien evakuointitilanteessa kielitaidolla on suuri merkitys. Kuva HannuSartovuo. Nosturi toimii hinurin alihankkijana, siksi nostureita ei kannata ensimmäisenä tilata paikalle, ainakaan pelastusviranomaisten toimesta, selvittää Vainio. Palot ovat lisääntyneet ja muut onnettomuudet vähentyneet, kertoo Tapani Vainio. Tätä kannattaa pohtia myös palokunnissa. Kuulutankin kuljetusliikkeiden vastuuta oman laatunsa kohottamiseksi, päättää Vainio. Autotyypeillä erilaisia onnettomuuksia – Kaatuminen on tätä nykyä turveja hakeautojen yleisin onnettomuus. Seminaarinensimmäisenäluennoitsijana oliOP-Pohjolanraskaanliikenteentekninen asiantuntijaTapaniVainio,jokavalottimuun muassaerityyppisenkalustonyleisimpiä onnettomuuksia.Erityistäpainoahänasetti liikennevälinepaloille,jotkaovatliianyleisiä
50Palokuntalainen•44 • Palo-, pelastusja erikoisajoneuvojenvalmistaja PajaViher-Vehmasluovutti säiliöautonKokkolaanpaloasemalle.Autonalustanaon ScaniaP360.Korirakenneon valmistettukokonaanGRPmateriaalista.Autossaon11 000litranvesi-ja400litran vaahtosäiliötsekäkiinteä vaahtosekoitin1–6prosentinsäädöllä.Autossaon keskiasennuspumppu.Painejasarjasyöttöyhteetovat takakaapissa,missätapahtuu myössäiliöntäyttö.Irrotettavassavesitykissäonmaajalkavarustus.Autossaonviisi kalustokaappiapienkalustoaja varusteitavarten. Säiliöauto Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitokselle Luovutukset Vm. 2008 Ajettu n. Lisätietoja autosta voi kysellä Kari Simulalta 050 552 8357 tai koylion.vpk@pp.inet.fi Volkswagen Caravelle MYYDÄÄN. 22 000 km Moottori 2461 cm3, 96 kW (n.130 hv) Istuinpaikkoja 9 henkilölle Mikäli ostajana on esimerkiksi palokunta niin auto voidaan myydä hälytyslaitteineen
Samoin koukkuja muissa erikoisautoissa näkee muitakin kuin Scanioita. Puolet laitoksista hankki raskaat ajoneuvot itse kuitenkin niin, että joillakin käytännön hankintarutiinit suorittaa isäntäkunnan hankintaorganisaatio. Melkein kaikki raskaat autot valmistetaan suomessa.. Mersun ongelmana raskaissa autoissa on edelleen se, että sen tuotevalikoimasta ei löydy suomalaiseen sammutusautoluokkaan Scanian voittajaa. Päällystön autoina näkee edelleen muutamia Mersuja, Audeja ja Passatteja. Puomitikkaiden ja nostolavojen alustoina merkkikirjo on suurempi kuin sammutusautoissa. Mersun Vito taistelee kuitenkin pakettiautomaisten johtoautojen markkinoilla tasavahvasti Volkkarin kanssa. ItäSuomessa hankintayhteistyössä on mukana kymmenkunta laitosta ja pelastusopisto. Mersun Vito taistelee markkinoista, mutta Sprinttereiden myynti miehistöautoiksi on jäänyt vähäiseksi. Sitten alkaa maakuntakierros. Miehistöautoissa Transporterit ja Caravellet sekä myös Crafterit ovat vahvoilla. Investointisuunnitelmaan uusi ajoneuvo kuitenkin ilmestyy joissakin laitoksissa jopa viisi vuotta ennen varsinaista hankintaa. Tänään niiden määrä on supistunut hyvin vähäiseksi. Säiliöautoissa tilanne on toinen. Kevytyksiköissä Mersulla on vahva ote. Autoverottomuusedun vuoksi laitosten kannattaa hankkina hyvin arvonsa säilyttäviä henkilöautoja ja vaihtaa ne neljän vuoden välein uuteen. Investointisuunnitelman olennaisena osana ja perusteena on nykyään kierrätyssuunnitelma, jossa määritellään ajoneuvon kierto laitoksen eri toimipisteissä ja tehtävissä. 52Palokuntalainen•44 PALOKUNTA JALIIKENNE6/6 R askaiden pelastusajoneuvojen markkinoita hallitsee melkein yksinvaltaisesti Scania. Mersu, ja myös Volvo pystyvät tarjoamaan vahvoja vaihtoehtoja. Pakettiautomaiset ratkaisut nelivetoineen ovat syöneet maasturimarkkinoita. Kierrätys hankintojen perusteena Pelastuslaitoksen ajoneuvohankinnat kestävät normaalisti ajatuksesta auton vastaanottoon noin kaksi vuotta. Sprinter hallitsee markkinoita suvereenisti. Ulkomailla valmistetut sammutusautot ovat pyrkineet suomeen markkinoille laihoin tuloksin. Tarkastusja johtoautomarkkinoilla Volkkari on vahva. Ennen ajoneuvon myyntiä tai romutusta se on yleensä ehtinyt olemaan usean eri toimipisteen käytössä. Aluksi autoa käyttää iso ja vilkas ammattipalokunta. Pelastuslaitokset hankkivat autoja joko yhdessä tai erikseen. Vielä muutama vuosi sitten pelastustoimella oli käytössä arviolta satoja maastureita. Poikkeuksena on esimerkiksi VR-yhtymän Iveco, jota operoi Hyvinkään konepajan TPK. Toyotan HiAcen myynti Suomessa on loppunut ja Transit ei enää käy kaupaksi palokunnille. Viimeisenä tässä ”autoravintoketjussa” on yleensä pieni sopimuspalokunta, jolla on vähän hälytyksiä. Muut merkit ovat aivan satunnaisia pelastusalalla
Kuva on vuodelta 2010. Palokuntayhdistyksistä löytyy usein vahvatahtoisia automiehiä, joiden mielestä autoasioissa löytyy vain yksi totuus. Autojen käyttö vaihtelee Pelastusajoneuvojen käyttö vaihtelee eri paloasemilla huomattavasti. Sopimuspalokuntien ajoneuvojen rahoituksessa käytetään useita vaihtoehtoja ja niiden yhdistelmiä: omarahoitus joko sopimuskorvauksesta ja/tai varainhankinnan tuloksena, pelastuslaitoksen antama investointiavustus, kunnan myöntämä avustus, palosuojelurahaston avustus ja niin edelleen. Onko pumppu keskellä vai edessä, paineyhteet siellä vai täällä, kela vai ei ...ja paljon muuta. Näiden hankintatyöryhmät käyvät useaan otteeseen seuraamassa valmistumista ja tekemässä muutoksia – ja muutoksia edellisellä käyntikerralla tekemiinsä muutoksiin. Hankinnoista tuleekin usein Valmistamme sammutusauton noin 14 viikon aikana. Sopimuspalokunnissa ajoneuvohankinnat ovat usein palokunnan hankalimpia päätöksentekoa vaativia prosesseja. Myös osamaksuja leasing-rahoitus ovat tulleet niin laitosten kuin sopimuspalokuntien investointien rahoitusvälineiksi. Pelastuslaitosten päärahoituslähde on laitoksen normaali budjettirahoitus eli ylläpitäjäkuntien investointimaksuosuudet. Pasi Viher-Vehmas luovuttaa sammutusauton Tampereen aluepelastuslaitoksen Nokian paloasemalle. Toisesta ääripäästä löytyy laitoksen kalustosta vastaava mestari tai päällikkö tai pieni työryhmä, joka itsevaltaisesti päättää auton yksityiskohdat kuuntelematta käyttäjiä kuin ehkä nimellisesti. Esimerkiksi Helsingin vilkkaimmilla asemilla sammutusauto on liikenteessä useasti päivittäin. Auto palvelee Nokialla vielä muutaman vuoden siirtyäkseen todennäköisesti sopimuspalokunnan käyttöön. Hiljaisimpien sopimuspaloasemien sammutusautot liikkuvat hälytystehtävissä muutaman kerran vuodessa, vilkkaimpien yli 250 kertaa.. Yhteistyö pelastuslaitosten kanssa on tiivistä.” Pasi Viher-Vehmas, Paja Viher-Vehmas ky Palokuntayhdistykset ovat miehistöautojen suurin ostajaryhmä. 14 viikon työrupeama on päättynyt. Maaseutukaupungin paloaseman sammutusauto tekee ehkä keikan päivässä, jos sitäkään. Rahoituksessa vaihtoehtoja Ajoneuvohankinnat kuuluvat niin pelastuslaitosten kuin sopimuspalokuntayhdistysten suurimpiin investointeihin kiinteistöjen lisäksi. pitkäaikaisia prosesseja, joissa on myös tunnetta pelissä. Suomessa on pari laitosta, joiden hankinnoista vastaavat saavat toimittajien karvat pystyyn. Pelastusalan koritoimittajien mukaan laitosten suhtautuminen auton valmistumisen valvontaan ja vauhdissa tehtäviin muutoksiin vaihtelee merkittävästi. Päämallina on se, että investoinnit rahoitetaan euroa per asukas periaatteella. Palokuntalainen•4453 Ajoneuvojen hankinta ja ylläpito Kuka päättää, kuka vaikuttaa Pelastusautot ovat perussammutusautoja myöten yksilöitä, joita viilataan yleensä ensimmäisen kohdepaloaseman henkilökunnan toiveiden mukaan. Perusteellisimmillaan laitosten hankinnat ovat prosesseja, joissa aluksi kuunnellaan käyttäjien toiveita herkällä korvalla, ja pyritään ne myös toteuttamaan
Lyhyin elinkaari on sairasautoilla. Yleistynyt näky suomalaisessa maisemassa on paloasema, jonka pihalla on useita käytöstä poistettuja pelastusajoneuvoja.” Pelastusautojen hautausmaat Suomessa poistetaan pelastustoimen käytöstä vuosittain arviolta pari sataa pelastusautoa. Samoin vaativammat korjaukset. Suurimpana poistettavien ryhmänä ovat sopimuspalokuntien miehistöautot, jotka yleensä vaihdetaan neljän vuoden välein. Näitä asemia lehden toimitus on bongannut jo tusinan verran eri puolilla maata.. Huolto asiantuntijoiden kontolle Pääosalla laitoksista on autojen huoltoon ja korjauksiin kykenevä korjaamo. 54Palokuntalainen•44 PALOKUNTA JALIIKENNE6/6 Palokunta ja liikenne -artikkelisarjan osat 1.Pelastusajoneuvo –eimikätahansaauto 2.Pelastusajoneuvoja moneenlähtöön 3.Hälytysajosäädöstenvalossa 4.Hälytysajokäytännössä 5.Liikenteenohjaus 6. Kevyiden ajoneuvojen ikä on merkittävästi lyhyempi. Ajoneuvojen hankinta ja ylläpito Hälytyskäytön lisäksi harjoituskäyttö näyttelee merkittävää roolia erityisesti sopimuspalokunnissa. Säännöllisellä huollolla ja parilla peruskorjauksella nykyaikaisen sammutusauton käyttöiäksi voi laskea 20 vuotta. Museoitavien autojen määrä on kaluston nuorentuessa laskenut voimakkasti. Joissakin sopimuspalokunnissa omat ”automiehet” pyrkivät vielä huolehtimaan ajoneuvojen huolloista ja korjauksista lähinnä säästöjen nimissä, mutta suuntaus on valtakunnallisesti selvä – palvelut ostetaan merkkiliikkeiltä. Vilkkaimpien asemien yli neljä vuotta vanhat sairasautot ovat jo nähneet usein liian paljon kilometrejä. Varsin yleiseksi on muodostunut käsitys, että sammutusauton kannattava käyttöikä vilkkaalla asemalla on neljä vuotta. Määrään sisältyy niin myytävät, romutettavat kuin museoitavatkin autot. Tämä johtuu muun muassa takuuseikoista ja laitosten vaihtelevista mahdollisuuksista hoitaa huoltotoimintaa itse. Romutukseen menevät tällä hetkellä lähinnä museointiin kelpaamattomat 1970-luvun autot. Yleistynyt näky suomalaisessa maisemassa on paloasema, jonka pihalla on useita käytöstä poistettuja pelastusajoneuvoja. Tarkastusja miehistöautot pyritään verotussyistä vaihtamaan neljän vuoden välein. Kuitenkin pelastusajoneuvojen säännölliset huollot tehdään nykyään pitkälti merkkiliikkeissä. Mielenkiintoisena valtakunnallisena yksityiskohtana on se, että paloasemille ei enää välttämättä tehdä rasvamonttuja. Ensimmäiset montuttomat paloasemat valmistuivat jo 1980-luvun alussa
Palokuntalainen•4455
Man skall inteförledasatttroattcentraliseringeninteävenskullekommaattsynasiräddningsväsendet.Medmotiveringenattriskerna minskarkommermanmedallsäkerhetattsänkaräddningsväsendetsservicenivåideforna kommunernascentralabefolkningscentra.Man minskarpersonalenihel-ochdeltidstjänst.Man kräverattavtalsbrandkårernaskallfungeraallt meraekonomiskt.OchslaktenavavtalsbrandkårerharredaninlettsiÖstraochVästraNyland. I störningsoch undantagssituationerkommer ansvaretfördeavtalsbrandkårersomblirkvari randområdenaemellertidattöka,eftersom kommunensfolkintemerafinnskvarpåorten. Redan nucentraliserasävensocial-ochhälsovården.Idennyastorkommunenstidigarecentralabefolkningscentrumtordedetendastbli kvarenservicepunktföråldringvården,ävenom inteensdettatyckshållastreckexempelvisiSalotrakten.Medhänvisningtillinbesparingarflyttarmanredangamlingarlångtbortfråndeplatserdärdebottihelasittliv. Fråncentralortenkanmanintejustfrigörafolk, ochdetfinnsknappasthellernågotegentligtintresse.Pådettasågviredansmakprovunder stormenpåannandagen. Även belutsfattarnakommermaniframtiden atthittaicentralstäderna.Densamladekraften hosrandområdenasväljareräckerintetillför attdeskullefåsinarepresentanteridebeslutandeorganen. Nu behövs detinomräddningsbranschensådanapåverkaresommitticentraliseringsivernoch utanattbrysigomdenvågaröppnamunnen ochlyftaframtrygghetslägetsolikautvecklingsalternativ.Någonsådanansvarsbärarekommer dockknappastattdykaupp,eftersomdetibranscheninomdennärmasteframtidenkommeratt finnasenradviktigapostersomskallbesättas. Dåskallmanintekritiserademsommaktenhaverochintehellerifrågasättadentrendigapolitiken. Måletharvaritattminskastyrkorna,minskaantaletstationerochsålundaförmenat”spara”. 56Palokuntalainen•44 BRANDKåRISTEN LEDARE Chefredaktör PekkaKoivunen En onsdag ifebruariväcktemedengångmedborgarnatillinsiktomdetfaktumattstoraförändringarärförestående.Mankörnerantalet kommunerochmankrympernerförvarsmakten.Oberoendeavivilkenformochivilkenutsträckningdeföreslagnareformernaförverkligaskommerdeatthaeninverkanävenpå räddningsväsendet. Ifall man intenufårigångenallvarligdiskussionomtrygghetsfrågornakommercentraliseringensnartattslukaävenräddningsväsendet. Hur tänker samhälletkompenseraavtalsbrandkårernaförderasökadeansvar?Kanskedenoffentligamaktenföreställersigattnogkommer brandkåristenadärbortaideavlägsnabyarna attmediverskötasamhälletsuppgifteriallt högregradochmedalltmindreresurser?Det skallävenbliintressantattsehursamhället kommerattmotiveranedskärningenavmängdenyrkespersonalochkoncentreringenavräddningsväsendet. Om kommunreformenförverkligaspådetsätt somplaneratskommerservicenivånförmånga nuvarandekommuncentraobönhörligenatt sjunka.Denkommunalaförvaltningenkoncentrerastillcentralkommunen.Såvälkommunens tekniskafunktionersomdesslantbruksfunktionerförsvinnerfrånbosättningscentrairandområdena.Småningomläggsskolornaner:först gymnasierna,sedanhögstadiernaochtillslut ävenlågstadierna.Yrkeshögskolornasverksamhetflyttastillcentralstäderna. Det har varitstarkakommunpåverkaresförtjänstatträddningsväsendetsnärservicehittills harbevarats.Ävennågrastarkaräddningsdirektörerharbevakatdenegnabranschensintressen.Imångaverkhardetemellertidförekommit–ochförekommer–strävandenatt sänkaräddningsväsendetsservicenivåsåväli frågaomyrkes-somomavtalsbrandkårerna. Även räddningsväsendet är i fara Koncentreringen matar sig själv Målet har varit att minska styrkorna, minska antalet stationer och sålunda förmenat ”spara”.. Det regionalaräddningsväsendetharvisatsig varafunktionsdugligtdärförattprincipenom närservicedärännuinteistörreutsträckning varitifara.Idenallmännakoncentreringseuforinärennedkörningävenavdenemellertidfullt möjlig
Palokuntalainen•4457 Text SilvioHjeltföreningensordförande,enhetschefvidbehov L iksom medborgarna i allmänhet firade även Grankulla FBK:s manskap julafton, envar på sitt sätt, på sitt håll. Vid alarm rycker då bl.a. Och 2.1.2012 kl. I Grankulla drivs brandkårsverksamheten av föreningen Grankulla Frivilliga Brandkår rf, som själv äger sin fastighet på Stationsvägen 20, en fastighet som man till skillnad från vad en del rykten gör gällande i tiderna köpt med egna pengar. Riksväg 1 i början av julveckan. Man utbildar sig och övar på sin fritid, man släcker på sin fritid eller på arbetsgivarens arbetstid, och till på köpet måste man med olika medel samla in pengar för att verksamheten skall gå ihop ekonomiskt. Av det kommunala ansvarstagandet har man Grankulla FBK i stormens öga: Brandkåristens julefrid Eftersom regionens frivilliga brandmän av administrativa orsaker inte får fotografera på olycksplatser är bilderna inte från Grankulla utan från andra håll i landet. Arbetet med stormskadorna fortsatte sedan även hela följande dag. 05:28 var det dags för det nya årets första brandalarm. Klockan 10:02 kom det alarmet, och hemma var man 17 timmar senare. Annandagen var det emellertid dags igen: denhär gången gällde det att röja upp efter stormen Dagmar/Tapani/Staffan. Trots festtal och förkunnelser täcker samhällets ersättningar ju dessvärre endast en del av de löpande utgifterna. Förutom eventuellt juldagsmorgonmål hade man fått i sig en hamburgare (strömmen hade ju gått lite här och var). Med det manskapet sköter man de dagliga olyckorna, ibland med hjälp av enheter från grannarna. Under tiden 19.12.2011...2.1.2012 har Grankulla FBK:s manskap jobbat 575 mantimmar, börjande med att Esbo Kyrkträsk svämmade över bl.a. I Esbo och Grankulla finns det sammanlagt 8 frivilliga avtalsbrandkårer, och deras personal är helt oavlönad. Trodde man. Men till skillnad från den vanliga grankullabons julafton avbröts brandkåristernas privata julfirande av ett textmeddelande klockan 01:28 med innebörden att brandkårens tjänster akut behövdes vid en radhusbrand nere på Brandkårsgränden. För den omedelbara beredskapen i EsboGrankulla svarar fem brandstationer med ordinarie manskap, varvid centralbrandstationen nuförtiden endast producerar administration och stödenheter. Grankulla FBK ut inom 8 minuter, dygnet runt, året om. Resten av julafton gick sedan i släckningsarbetets tecken. Det regionala räddningsväsendet är en samkommunal helhet med olika aktörer. Juldagsmorgonen, klockan 06, kunde de 16 brandkåristerna fortsätta sin julefrid. När resurserna hotar att tryta alarmeras frivilligt manskap. Det kan tilläggas att det är fråga om helt oavlönat frivilligarbete till medmänniskans och samhällets fromma, ifall någon inte visste det. Det regionala samarbetsavtalet mellan kommunerna stipulerar numera att respektive kommun svarar för att de röda bilarna har tak över huvudet, och i Grankulla har det läckande taket tillfälligt reparerats i över 10 år
Svaret kan förstås utläsas mellan raderna i det ovanstående, men helt konkret handlar det om att kommunerna i samförstånd betalar för ett regionalt räddningsväsende omfattande avlönad femskiftspersonal och frivillig personal som kapar belastningstopparna. Alternativt kunde man ju fundera på hur länge det skulle ha tagit om skiftesmanskapet utöver de dagliga uppdragen dessutom t.ex. Det kanske man har skäl att tänka på när frågan om Grankulla FBK:s depåsanering igen för hur mångte gången småningom kommer upp på tapeten. Hela frivilligmaskineriet var inkallat för att sköta det akuta. Beslutsfattare kan ju inte veta allt, men det som bekymrar är att en del beslutsfattare envist vägrar acceptera det faktum att det regionala räddningsväsendet är en helhet där alla är ”riktiga brandkårer” som alla behövs, även Grankulla FBK, som just nu dessutom behöver få ett vattentätt tak över de röda bilarna och depån sanerad att motsvara 2000-talets krav. skulle ha varit tvunget att ta hand om de kullfallna träden som låg kors och tvärs i bygderna. Allt annat var mindre brådskande och kunde i sinom tid skötas av dem som fick betalt för jobbet. 58Palokuntalainen•44 BRANDKåRISTEN dock hittills sett väldigt lite. Men till vad behöver samhället egentligen sin FBK när det ju finns ”den riktiga brandkåren”, och dessutom alldeles bakom knuten. Envar kan kanske själv räkna ut hur kostnadsstrukturen för Grankullas del kunde se ut om detta frivilliga manskap inte fanns. Svaret är enkelt: under och efter stormen röjde man undan det som behövdes för att busstrafiken skulle löpa, strömmen skulle fås på och regnet inte skulle rinna in i en del mindre lyckligt lottade julfirares sängkammare. Verkligheten är dessvärre mindre ensidig. Särskilt då det gäller att lätta på kistlocket hör man sådana tongångar. I stället har kommunen då och då girigt sneglat på föreningens egendom. En sådan belastningstopp var alltså branden på Brandkårsgränden, en annan var stormen och en tredje höghusbranden i Hagalund. Att en del frivilliga brandkårer från Esbo samtidigt sågs i Grankulla berodde på att Grankulla FBK istället ibland sågade träd i Esbo. Under annandagen var Grankulla FBK:s enheter på sammanlagt 54 olika platser med förstörda tak och/eller kullfallna träd av varierande natur. I praktiken omfattade röjningen allt mellan att förundra sig över urbana cyklisters oförmåga att lyfta undan kvistar från trottoarer till att skaffa undan tiotals meter höga granar som trängt in i någons vardagsrum. Vi bidrar gärna med vår andel, och inte väntar vi ju oss något tack, men det kan inte hjälpas att det svider lite då man ibland hör stadens beslutsfattare ifrågasätta behovet av en ”egen FBK” och tala om att ”den riktiga brandkåren” nog gör jobbet. Saneringen av den faller under stadens ansvar, ty så har staden en gång avtalat med de andra kommunerna.. Det regionala räddningsväsendet är alltså en helhet, där resurserna fördelas efter myndigheternas prioritering och alla drar sitt strå till stacken. Vad sysslade FBK:s manskap alltså med på annandagen, medan andra smälte sin julskinka och läste julklappsböckerna. Sedan depån byggdes för 50 år sedan har samhället utvecklats, medan Grankulla FBK:s självfinansierade depå snarast har slitits. Det finns faktiskt ingen annan organisation som med samma hastighet och oöverträffad kostnadseffektivitet kunde ha skött den uppgiften
02 634 3800 l info@peravaunutaloviitala.fi WWW.PVTV.FI PERÄVAUNUJA JOKA LÄHTÖÖN Yököttävät yksikkötunnukset Paska valui ylhäältä alas. Perävaunutalo Viitala Ky Tehtaantie 12, 29630 Pomarkku • Puh. 02 634 3800 www.peravaunutaloviitala.fi • info@peravaunutaloviitala.fi Perävaunuja joka lähtöön PERÄVAUNUTALO VIITALA KY Tehtaantie 12 l 29630 Pomarkku puh
Turvata Oy Ab | 010 569 4700 | info@turvata.fi | turvata.fi | Läntinen Teollisuuskatu 2 | 02920 ESPOO Pelastaja ansaitsee laatua MSA Gallet – Suomen myydyin palokypärä Uuden teknologian Seiz-palokäsineet Huippuergonomiset MSA AUER -paineilmalaitteet Suomen olosuhteisiin ja suomalaiseen jalkaan sopiva kaikki normit täyttävä YSD Firepro -palomiehen saapas. Yhteistyössä palomiesten kanssa kehitetty Safe Life -sammutusasu täyttää tiukimmat paloturvallisuusnormit (EN469:2006). SAATAVANA VUODEN 2012 ALUSSA