45 Irtonumero 8 € | 30.4.2012 | Tuntematon tapaturma • Persoona Jaakko Pukkinen • Nettisivut Tilanne kuvassa
44 Irtonu mero 8 € | 29.2.2 012 | ASLA K-kun toutu s • Myrsk yn jälkee n • Perso ona Kari Hann us Kahden kauppa Johtoau tot vertailu ssa Raskaa ssa liikente essä tapahtu u – Ajoneu vopalot yleisiä. Tule ottamaan osaa ajankohtaisiin keskusteluihin, antamaan palautetta, lukemaan alan uusimmat uutiset tai tykkää muuten vain. Palokuntalaisen löydät myös Facebookista. 050 355 0991 7 numeroa 46 € Palokuntalainen on seitsemän kertaa vuodessa ilmestyvä pelastusalan ilmiöihin, tapahtumiin, henkilöihin ja uutisiin keskittyvä erikoislehti. 18 36 PÄÄKIRJOITUS 5 PÄIVÄN POLTTAVAT 6 KIPINÄT 8 • Kittilänuusiasema •KasvoPasiViher-Vehmas TUNTEMATON TYÖTAPATURMA 18 SELKEÄT NETTISIVUT HOUKUTTAVAT KÄVIJÖITÄ 24 LÄMPÖKAMERAMIES 29 PERSOONA 31 • JaakkoPukkinen KESKI-POHJANMAAN PELASTUSLAITOS 34 AMMATTILAINEN PALOPAIKALLA 36 VILLIMIES 42 PUKUASETUS 43 TUNTEMATON TYÖTAPATURMA AMMATTILAINEN PALOPAIKALLA palokuntalainen palokuntalainen Tilaukset: www.palokuntalainen.fi tai tekstiviestillä puh. Tilaa painava lukupaketti ja tiedä mitä alalla tapahtuu
Messutapahtumaonkolmentahon kompus:järjestäjä,näytteilleasettajatja yleisö.Jokaisentahononhoidettavaoma leiviskänsämahdollisimmanhyvin.Kaikkia tarvitaan. Turvallisuus2012–messutovatkin ainutkattavakatsauspelastusalantarjontaan.Mealantoimijathaluammemessujen kehittyvän,koskaniitätarvitaan.Siksiensi syyskuussaotammesuunnankohtiPirkkahalliajahoidammeomanleiviskämme. • www.palokuntalainen.fi • Palautesähköpostitsetoimitus@palokuntalainen.fi Päätoimittaja PekkaKoivunen Toimittaja IstoKujala Toimittaja SilvioHjelt Toimittaja MarkoPartanen Toimitussihteeri AnneMallius Taitto AnnaBroholm Ilmoitukset MariaSalo No. Useatnäytteilleasettajatovatluvanneet tuodanäytilletodellisiauutuuksia. Palokuntalainen•453 Pelastusalan erikoislehti • 11. Messuille syyskuussa – päätös nyt!. Elleioleyrityksillepotentiaalistayleisöä, eiolemessuja.Tästäonosoituksena muutenerinomaisenFinnSec-messutapahtumanpelastustoimenosuus.Seontällä hetkelläkriittisenpieni. Kaksivuottasittentehtykokeilulauantain aukiolostaosoittautuikaikilleosapuolille kuitenkinpettymykseksi. TänävuonnaTurvallisuusmessutonjälleenkolmipäiväinen,keskiviikostaperjantaihin,5.–7.9.2012.Päätösonjärkevä.Saatujenennakkotietojenmukaanmessujenanti tuleeolemaanmonipuolinenjakiinnostava. vuosikerta • Aikakauslehtien liiton jäsen • Toimitus toimitus@palokuntalainen.fi • Päätoimittaja PekkaKoivunen, puh.0405018721 • Toimitussihteeri AnneMallius • Toimittajat SilvioHjelt,IstoKujalajaMarkoPartanen • Ohjeistamispäällikkö H.Ollikainen • Ilmoituksetilmoitukset@palokuntalainen.fi,MariaSalo,puh.0400504678•Kannen kuva SamiSaarela•Taitto AnnaBroholm, PieniSuuriIdea • Paino SatakunnanPainotuoteOy,Kokemäki • Kustantaja KustannusosakeyhtiöSanomapaja,Postinrannantie3B,29630 Pomarkku,Y2242549-9,Alv.rek. Suomitarvitseepelastusalantuotteidenja palveluidennäyteikkunan. 45 • 30.4.2012 ISSN 1798-2685 46 56 KUNNOSSA 46 •ASLAK-kuntoutus KALUSTOKULMA 52 •AmarokjaMikkelinauto •Luovutukset LEIRIELÄMÄÄ 54 PALOKUNTALAINEN MAAILMALLA 56 • LaPalma BRANDKÅRISTEN 59 LETKUT SOLMUSSA 64 ENSI NUMEROSSA 65 MARKO PARTASEN PALOPUHE 66 24 PALOKUNTALAINEN MAAILMALLA KUNNOSSA ASLAK OSA 2 NÄIN SYNTYY HYVÄT NETTISIVUT • Suoraan pelastusalanhenkilöstölle kohdistettujalaajojakaupallisiatapahtumia onSuomessaharvakseltaan.Jokatoinen vuosijärjestettävästäFinnSec-messutapahtumastaonkasvanutkokoturvallisuusalaakosiskelevamassatapahtuma, jossapelastusalanosuusonvalitettavasti kuihtumistaankuihtunut.Tampereella järjestettäväTurvallisuusmessutonetsinyt erilaisiakeinojaparantaavetovoimaansa
Hyödynnä jäsenetusi* Silmäsi ovat meille sydämen asia . • Laserleikkauksen maksuton esitutkimus (194 €) • -5 % laserja linssileikkauksen hinnasta • Ryhmäalennus -10 %, kun ryhmässä on vähintään 3 henkilöä ja toimenpiteet varataan samalla kertaa. Varaa aikasi: www.medilaser. Näe elämä uusin silmin laser-, kaihitai ikänäköleikkauksella. Palvelemme sinua valtakunnallisesti. * M ai ni ts e va ra uk se n yh te yd es sä pa lo ku nt as i ni m i ta i pa lo ku nt ay hd ist ys . Medilaser auttaa sinua näkemään kirkkaasti kaikissa elämän vaiheissa. Kun haluat nähdä ilman silmälaseja, hoitaa kaihin heti ensimmäisten oireiden ilmetessä tai etsit apua ikänäköön, meillä olet turvallisissa ja luotettavissa käsissä
Pelastusala haluaakaikkiensuomalaistentavoin,ettämaassammeonvahva jaosaavapuolustus,jokavalmistautuu ydintehtäväänsä.Olemmemyössitä mieltä,etteipuolustusvoimiasaasäästää toimintakyvyttömäksi. Medilaser auttaa sinua näkemään kirkkaasti kaikissa elämän vaiheissa. Selvästisiviilipuolellekuuluvanvanhustentalonevakuointiharjoituksenjärjestija johtisotilaallinenorganisaatio.Mukana olialueellisenmaanpuolustusjärjestön lisäksimuunmuassapuolustusvoimien vakinaiseenorganisaatioonkuuluva Maasotakoulu. Palvelemme sinua valtakunnallisesti. Hyödynnä jäsenetusi* Silmäsi ovat meille sydämen asia . Voimavarojen leikkauksiaonodotettavissamyöspelastustoimessa.Selkeillä reviireillätoimienmolemmillatahoillaon parhaatmahdollisuudethoitaatehtävänsähyvin,todistaatällätavoinolemassaolonsaoikeutusjavastustaaylisuuria kustannussäästöjä. Vuosikymmenen puolivälissämaanpuolustuspiiritkäynnistivätvoimakkaanvyörytyksentavoitteenahankkiajalansijaaentistämerkittävämpänäsiviiliturvallisuuden toimijana.Asiallaolivatlähinnämuutamat innokkaatvapaaehtoisetmaanpuolustajat,jotkanäkivättodellisuudentoisenlaisenakuinesimerkiksipuolustusvoimat. Kun haluat nähdä ilman silmälaseja, hoitaa kaihin heti ensimmäisten oireiden ilmetessä tai etsit apua ikänäköön, meillä olet turvallisissa ja luotettavissa käsissä. NiinpäEtelä-Karjalassamaaliskuussajärjestettyevakuointiharjoitusolivaroittava esimerkkisiitä,mihinmaanpuolustusjärjestöjenjapelastuslaitosteneituleryhtyä. Palokuntalainen•455 Päätoimittaja PekkaKoivunen Meiltä löytyy apua melkein tarpeeseen kuin tarpeeseen.” Näe elämä uusin silmin laser-, kaihitai ikänäköleikkauksella. Kyse olimaanpuolustusjärjestöjen halustatullahoitamaanperinteisesti pelastustoimellekuuluviatehtäviä.Erityisestinämäjärjestöthalusivatmukaan kouluttajiksijanetarjosivatpelastusalaan liittyvääkoulutustahoukuttelevissapaketeissa.JopaPelastusopistonvarautumiskoulutusjoutuitulilinjallepelastusalan liittojenkoulutuksistapuhumattakaan. * M ai ni ts e va ra uk se n yh te yd es sä pa lo ku nt as i ni m i ta i pa lo ku nt ay hd ist ys . Varaa aikasi: www.medilaser. Reviirit tarvitaan varsinkin nyt. Kaikkien onneksi rynnäkköhiipui,ja eritoimijoidenreviiritovatsittemmin pysyneetmelkopuhtaina.Siviilitvalmistautuvatpelastustoimentehtäviinja maanpuolustajatkäyttävätresurssinsa omaanydintehtäväänsä,sotilaalliseen maanpuolustukseen. Yllättäen harjoitukseen osallistuimyös lähinnäsuorittavantasontehtävissä Etelä-Karjalanpelastuslaitos.Laitoksen johtooliilmeisestiunohtanutomanalansalainsäädännön.Paikallisenpelastusjohtajanolisikannattanutensinpohtia, milloinhänenesikuntansaolisijärkevääja johdonmukaistalähteävastavuoroisesti harjoittelemaanjajohtamaansotilaiden hyökkäystä?Aivan,eimilloinkaan. Tämä selkeätyönjakoonerityisentärkeä jamielekäsnyt,kunpuolustusmäärärahojaleikataankovallakädellä.Miksi maanpuolustajattuhlaisivathupenevia varojaomantehtäväalueensaulkopuolelle?Sotilaat,josketkä,tietävätkuinka epäviisastavoimienhajauttaminenon. • Laserleikkauksen maksuton esitutkimus (194 €) • -5 % laserja linssileikkauksen hinnasta • Ryhmäalennus -10 %, kun ryhmässä on vähintään 3 henkilöä ja toimenpiteet varataan samalla kertaa Viime vuosikymmenellätämänlehden palstoillaotettiinvoimakkaastikantaaeri toimijatahojenpuhtaidenreviirienpuolesta.Siviilientuleekeskittyäsiviilienasioihin jasotilaidensotilaidenasioihin. Kyseolipositiivisenimagonhankkimisestamaanpuolustusjärjestöillemalliin ”meiltälöytyyapuamelkeintarpeeseen kuintarpeeseen”. Tämä muistutusonenemmänkuintarpeenniinmaanpuolustajillekuinpelastajillekin,jottatoiminnanrajoissaeitulisitaas epäselvyyksiä
Uusi käsite Ensitoimenpiteisiinkuluvallaajallatarkoitetaanaikaa,jokakuluu tiedusteluunjasellaiseenensimmäiseenkalustoselvitykseen, jokamahdollistaatehokkaanpelastustoiminnanaloittamisen. AvunsaantiaikaamitataanA-jaB-kiireellisyysluokantehtävistä Uusi muodostelma Pelastusryhmäkoostuujohtajasta,vähintäänkolmestajaenintäänseitsemästähenkilöstäsekätehtävänmukaisistaajoneuvoistajakalustosta. Uusi käsite ja sen määritelmä esimerkein Tehokas pelastustoiminta katsotaan alkavaksi, kun: •tulipaloissavesiontyöparinsuihkuputkellajasammutustoimintaonmahdollistaaloittaataisavusukellustehtävässä sitä,milloinsavusukellusvalvojalleilmoitetaansavusukelluksenaloittamisesta. Jolleiluotettavaatietoatoteutuneistaajoistaolesaatavilla,käytetäänviidenminuutinlaskennallistaaikaaIriskialueella,neljän minuutinlaskennallistaaikaaIIriskialueellajakahdenminuutin laskennallistaaikaaIIIriskialueella. Uusi johtaja Tilannepaikanjohtajaonpelastustoimintaaonnettomuuskohteessajohtavahenkilö. Se on siinä Kaksivuottavalmisteltutoimintavalmiusohjejulkistettiinhuhtikuunalussa.Sisäministeriön pelastusosastonvirkamieskäsittelyssävanhan,vuodelta2003olevanA71:nkorvaavauusiohje saiuudenuljaannimen:Pelastustoimentoimintavalmiudensuunnitteluohje.Paljonkeskustelua valmisteluvaiheessaherättänytohjevastaaosinsitävalmistelemassaolleentyöryhmänesitystä, muttasisältääuseitalausuntojenpohjaltapelastusosastontekemiätarkennuksia. 6Palokuntalainen•45 Ohjeen uutuuksia ovat muun muassa: Uusi määritelmä toimintavalmiudelle Pelastustoiminnantoimintavalmiusmuodostuuviidestäosatekijästä:henkilöstönmäärästäjalaadusta,kalustonmäärästäja laadusta,ennakkoonlaadituistatoiminnallisistasuunnitelmista, johtamisenorganisoinnistasekäpelastustoiminnantoimintavalmiusajasta. Muutos johtamisessa Pelastuslain34§:nmukaanpelastustoimintaajohtaapelastusviranomainen.Pelastusviranomaiselleonsiksitoimitettava tietokaikistatehtävistäjapelastusviranomaisenonoltava yhteydessätilannepaikallehälytettyynlähimpäänyksikköönja määrättäväpelastustoiminnanjohtajanalaisuuteenyksikön jäsenistätilannepaikanjohtaja,jossitäeioleennaltamäärätty.. •kemikaalionnettomuudessasitä,ettäkemikaalisukellus,joka edellyttääroisketiivistäsuojapukua,onmahdollistaaloittaa. Uusi määritelmä toimintavalmiusajalle Pelastustoiminnantoimintavalmiusajallatarkoitetaanaikaa,joka alkaasiitä,kunensimmäinenyksikkövastaanottaahälytyksenja päättyysiihen,kunpelastusryhmäaloittaatehokkaanpelastustoiminnan. Uusi aikamääre Avunsaantiaikaalkaasiitä,kunhätäkeskuksessavastataanhätäpuheluunjaloppuusiihen,kuntehokaspelastustoimintaalkaa. •liikenneonnettomuuksissasitä,ettäsyttymisenestämiseksi tarvittavattoimenpiteetjakiinnijuuttuneenpotilaanollessa kysymyksessäpelastusvälinesarjaonselvitettyjairrottaminenonmahdollistaaloittaa
Virhe korjattu 23.4. Poikkeuksellisissatilanteissa,joissapelastusviranomaiseeneivieläolesaatuyhteyttä,pelastustoimintaavoi tilapäisestijohtaamuupelastuslaitoksenpalveluksessa olevataisopimuspalokuntaankuuluvahenkilö.Tällöin tilannepaikalleensimmäisenäsaapuneenmuodostelman johtajatoimiitilapäisenäpelastustoiminnanjohtajanaja tilannepaikanjohtajana. 13). Kansallisesti merkittävät uhat määriteltävä EuroopanUnioninNeuvostoonpäätelmissään 30.11.2009todennut,ettäjäsenmaidentuleemääritellä kansallisestimerkittävätonnettomuusuhat.Kansallisesti merkittäviksionnettomuusuhkiksikatsotaanonnettomuusuhat,jotkatoteutuessaanaiheuttavatvakavattaierittäin vakavatseurauksetihmisille,ympäristölletaiomaisuudelle. Palokuntalainen•457 Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje Sisäinen turvallisuus SISÄASIAINMINISTERIÖ N JULKAISUJA 21/2012 Tilannepaikanjohtajajohtaatoimintaaonnettomuuskohteessapelastustoiminnanjohtajanatoimivanpelastusviranomaisenantamienohjeidenmukaisesti.Pelastustoiminnanjohtajanatoimivanpelastusviranomaisenei kuitenkaantarvitsetullaonnettomuuspaikalle,elleitilanne sitäedellytä. klo 12.00.. Onnettomuus tapahtuu Hätäilmoitus vastaanotettu Hälytys Yksikkö lähtenyt Saapuminen Onnettomuus havaittu Ilmoitus Yksikkö hälytetty Avunsaantiaika Pelastustoiminnan toimintavalmiusika Hätä keskuksen toimintavalmiusaika Lähtö Yksikkö saapunut onnettomuuspaikalle Ilmoitusaika Hälytysaika Lähtöaika Ajoaika Ensitoimenpiteisiin kuluva aika Tehokas pelastustoiminta alkaa Toimintavalmiu saikakäsitteet Uusi, korjattu ohje on kokonaisuudessaan saatavilla osoitteessa: http://www.intermin.fi/julkaisu/212012 Huom! Pelastusosaston julkaisema ohje sisälsi virheellisen kaavion (s
AikaisemminEturinteenläheisyydessä sijainneessaahtaassatallissaolitilaavain yhdelleautolle.Kahtaautoasäilytettiin aiemminpalokuntalaistenkotipihoilla ulkosalla.UudenasemanmyötäLeville sijoitettiinmyösneljäsauto.Modernien sosiaali-jakoulutustilojenlisäksiuudella asemallaonmyösajoneuvojenhuoltotila. Modernia tekniikkaa KariKuosmanenkertoo,ettäpaloasema saneerattiinkäytännöllisestikatsoen uudeksi. –Rakennuksenrunkorakenteetjäivät pääosinkäyttöön,muttahuonejärjestystämuutettiinjatietystipinnatmenivät uusiksi.Esimerkiksipaineilmalaitteiden huoltotehtiinennenpesuhuoneessa.Nyt silleonomattilat.Samoinletkuhuolto onomissatiloissaanjavarustettuna ajanmukaisinlaittein. 8Palokuntalainen•45 KIPINÄT • Levin noin 800neliömetrinaseman valmistuttuaneljäpaloautoasaatiin samoihinsisätiloihin.Myösveneet,kelkat jamönkijätsaatiinlämpimiintiloihin. –Levinasemaoliahdasjakeskustan asemakärsivanhanrakennuksenvaivoista.Investoinnittulivatkreivinaikaan. nusta.Näistäviimeisinperuskorjausja laajennussaatiinvalmiiksivuoden2011 loppuunmennessä.Asemanpinta-alaon nyt1200m 2, josta300m 2 onkylmää varastotilaa.Kalusto-,huolto-jakoulutustilojenlisäksiasemallasijaitsevatLapin pelastuslaitoksenKittiläntoimistotilat. Keskustan aseman saneeraukseen 1,6 miljoonaa Kittilänkirkonkylässäsijaitsevapaloasemaonrakennettuvuonna1982.Seon kokenutvuosienvarrellakolmelaajenKittilä: Paloasemainvestoinnit päätökseen Kittilänpelastustoimionkahdenviimevuodenaikanaharpannutaimoaskeleeneteenpäin. Saunankinpinta-alakaksinkertaistui entisestä.Paloasemanuusitornion 15-metrinen.Hiemanmatalampientinen Levin asema otettiin käyttöön 2010. Palotarkastaja Kari Kuosmanen keskustan aseman varustehuoneessa.. Aika urakka Keskustanpaloasemanlaajennuksenja perskorjauksenaikanatoimistotyöttehtiin LevinuudellaasemallajakalustosäilytettiinkirkonkylälläRamirentinvanhoissa tiloissa.PalotarkastajaKari Kuosmanen kertoo,ettäniinLevinkuinkeskustanpaloasemanremonttiaodotettiinpitkään. Vuonna2010valmistuiKittilänSirkkaan(Leville)uusijaajanmukainenpaloasema.Viimevuoden lopullasaatiinpäätökseenKittilänkeskustanasemanlaajasaneeraus.KittilänVPK:llaonnyt käytössäänvaltakunnallisestikinvertailtunaerinomaisettoimitilat
Lehdenmennessäpainoonvuoden 2013turnausolijotäynnä.Mahdollista varapaikoistavoivieläkyselläjärjestäjiltä. Kittilänosastotoimiikeskustanasemalla.Senhälytysosastonalueenayksikkötasoisissalähdöissäonkunnaneteläosa SätkenästäjaKiistalastaetelään.Jäseniä osastossaonnoin30. Raattamanosastoonkirkonkylältä noin85kilometriäpohjoiseenPallastunturinläheisyydessä.Hälytysosastotoimii kunnanpohjoisimmassaosassasekä myöslähialueillaEnontekiönjaMuonion kuntienpuolella.Osastossaonnoin25 henkilöä. Helsinki muuttamassa kelpoisuusehtoja Pelastuskomentajaksi kelpaa ”siviili”. Keskustan aseman vaateja letkuhuolto on varustettu viimeisimmällä tekniikalla. –Voinsanoa,ettäLevinuusiasema jaläpikotaisinsaneerattukeskustan asemaedustavatviimeisintähuutoa myösteknisesti.Kaikkionviimeisen päälle. KittilänjaSirkanosastottekevätmyös ensivastetta.Niidenev-ryhmiinkuuluu yhteensänoin40henkilöä. Palokuntalainen•459 tornisiirrettiinharjoitusalueelle,kertoo KariKuosmanen. Paljonkeskusteluaherättänytpäätössyntyi kokoomuksen,vihreidenjaRKP:näänin.Yksi vihreävastustimuutosesitystä.Pelastuslautakuntaolisipitänytpäällystötutkinnon komentajankelpoisuusvaatimuksissa.Esittelijänäasiassatoiminutapulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri(vihr.)perustelimuutosta muunmuassakäytäntöjenyhtenäistämisellä.Vanhankäytännönjatkumisenkannalla olleidentahojenkeskuudestaontihkunut tietojasiitä,ettäKari Lehtokankaalta vapautunuttapelastuskomentajanpaikkaa oltaisiinpetaamassatietyllekokoomuslaisellehenkilölle,jollaeiolepelastusalan päällystötutkintoa. Palobandypelataanjälleenensivuonna. Levin asema oli ahdas ja keskustan asema kärsi vanhan rakennuksen vaivoista. Kolmen aseman vpk KittilänVPK:llaonkäytössäänkolmepaloasemaa:saneerattukeskustanasema, uusiLevinasemajaRaattamanvuonna 2000valmistunutasema. Investoinnit tulivat kreivin aikaan.” • Anjala kirkastivuonna2010voitetun pronssinkullaksihuhtikuussaNilsiässä järjestetyssä20joukkueenpalobandyturnauksessa.Pronssiottelupelattiin VierumäenjaSiltakylänvälillä.Vierumäen joukkueveivoitonlukemin2–1.FinaaliotteluuntiensäselvittivätAnjalanjaNilsiän joukkueet.Anjalanvoittiottelunluvuin 5–2.AnjalanVPKvoittimestaruuden edellisenkerranvuonna2007. Sirkanhälytysosastonvahvuusonnoin 25henkilöä. Palobandyn voitto Anjalaan Lisätietoa: www.nilsianpalomiehet.fi • Helsingin kaupunginhallituspäätti huhtikuussaesittääkaupunginvaltuustolle pelastuskomentajankelpoisuusehtojamuutettavaksisiten,ettäpelastusalanpäällystötutkintoeiolisienäävaatimuksenavirkaan. KittilänVPK:nhälytysmäärätovat kymmenenviimevuottanousset jokavuosi:2003/170,2004/176, 2005/229,2006/244,2007/251, 2008/268,2009/320,2010/346, 2011/366. LevinasemallatoimiiSirkanosasto, 20kilometriäkirkonkylältäpohjoiseen, päätoiminta-alueenakunnanpohjoisosat
ISBN 978–952–671 88–0–4 Pa lo ku nt ay hd ist ys to im ii SUOMEN SOPIMUSPALO KUNTIEN LIITON JULKAISUJA – A: 1/2009 Pe tri Aa lto , Silv io Hje lt, Pe kk a Ko ivu ne n, Ist o Ku ja la ja An ne M all iu s. toukokuuta.Monipuolisenasia-annin jälkeenonkeskustelu,johononkutsuttu edustajatkaikistaeduskuntapuolueista. Palosuojelurahastoonmyöntänytliitolle avustuksenkaikkiinpalokuntayhdistyksiin toimitettavanoppaanmodernisoinniksi. (02) 572 1082, 050 598 1057 pajunen@pajunen.fi • www.pajunen.fi Helsingin toimipiste: Pohjoinen Rautatiekatu 29 Avoinna sop. Takkiin on saatavana erikseen myös huppu ja tikkivuori. mukaan. Suosittu nuorten 2-osainen harjoitusasu, jossa on hihoissa ja lahkeissa reilut prismaheijastinnauhat, leveät vyölenkit nuorten sammutusvyötä varten. Opasta tullaan kentältä saatavan palautteen perusteella täydentämään seuraavissa painoksissa. Rantakangas jatkaa Opas ajan tasalle Turvallinen Suomi -seminaari toukokuussa Ykköspalvelua kakkosalueille Palokunta-asut Pajuselta Pajunen Oy, PL 141, 38700 Kankaanpää Puh. Soita ja sovi tapaaminen. Tukevasta collegemateriaalista valmistettu väliasu, jossa on polvija kyynärvahvikkeet. Opas on ensisijaisesti hakuteos tiedon lähteille. • Suomen Sopimuspalokuntien Liitto piti vuosikokouksensaSeinäjoellamaaliskuun lopussa.Liitonhallitusjatkaakuluvan vuodenentisellämiehityksellä.Antti Rantakangas (HaapavedenVPK)jatkaa puheenjohtajanajaAki Ukkonen(Euran VPK)sihteerinä.Varapuheenjohtajana jatkaaJanne Tienpää(ViljakkalanVPK). • Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksenomanselvityksenmukaansepystyytarjoamaantällähetkellämelkein kaikillakakkosriskialueillaykkösriskiluokanpalvelua–ainoanalaitoksena Suomessa. Puserossa reilu rintatasku ja housuissa sivutaskut. –Neljässävuodessaontodellatapahtunutpaljonmuutoksiapalokuntayhdistystentoimintaympäristössä,sanooSSPL:n toiminnanjohtajaIsto Kujala. KIPINÄT KIPINÄT • Pelastustoimija hätäkeskusaiheinen seminaarijärjestetäänHelsingissä29. –Yhdistyslaki,veroasiat,työhyvinvointi-jatyöterveyshuolto,vakuutusasiat,sopimusjuridiikka,muutamiamainitakseni. Palokuntayhdi stys toimii Petri Aalto, Silvio Hjelt, Pekka Koivunen, Isto Kujala ja Anne Mallius Suomen palokuntayhdist ykset ovat oiva esimerkki moninaisesta ja monipuolisesta kansalaistoimin nasta. • SSPL:n vuonna2008julkaisemaPalokuntayhdistystoimii-opasuudistetaan. Perinteinen palokunnan juhlapuku malli m/58. Palokunnan kenttäpuku m/83, jossa on vetoketjukiinnitys ja hengittävä verkkovuori. Ajankohtaisiinpelastustoimenasioihin keskittyvänseminaarinjärjestääSuomen palomiesliittoSPAL. Meiltä myös päällystakit, päähineet, paidat, solmiot, arvomerkit ja lakkimerkit. Takissa on irroitettava vakanssinumerolaatta. Palokuntayhdistysten menestykselline n toiminta edellyttää suuren tietomäärän hallitsemista. Takissa ja housissa on isot taskut. Tähän kirjaan on koottu hyödyllistä ja käytännönlähei stä informaatiota yhdistysten vastuuhenkilöid en tehtävien helpottamiseksi ja erityisesti uusien jäsenten perehdyttämise ksi monipuoliseen palokuntatoiminta an
• SSPL:n, SPEKin ja SPPL:n edustajista muodostunuttyöryhmäonjulkaissutSopimuspalokunta2020–strategialuonnoksen.Kyseinenstrategiaeioleminkäänyksittäisenjärjestön strategia,vaanpelastustoimenpiirissätoimiviensopimuspalokuntientoiminnankehittämiseksilaadittuyhteinenstrategia, jostakukinjärjestövoiottaaomiinstrategioihinsaelementtejä. Porin VPK:lla juhlavuosi edessä. Strategiatoimiimyöstyökalunapelastustoimensopimuspalokuntajärjestelmänkehittämisestäkeskusteltaessa. Säiliöautokaatuiajoharjoituksessa. Tuloksiatullaanhyödyntämäänpelastustoimentyöhyvinvoinninkehittämisprojekteissa. Palokuntalainen•4511 • Sopimuspalokuntia koskevatyöhyvinvointiselvitys tehdäänkuluvanvuodenaikana.PalosuojelurahastonrahoittamanselvityksentekeeSSPL.Tavoitteenaonsaada tietoapalokuntayhdistystentyöhyvinvoinninnykytilasta. • SSPL esittää uudistettavaan sopimushenkilöstönkoulutusjärjestelmään omaaerityistä opintojaksoa, jossahenkilöautokorttivoidaan muuttaa kuorma-autokortiksi. Työhyvinvointiselvitys käyntiin ”Ketjukolari” Etelä-Pohjanmaalla Ajokorttimuutos kurssiohjelmaan Sopimuspalokunta 2020 -strategia Strategia on vapaasti nähtävilläja kommentoitavissaosoitteessa: http://bit.ly/sspl2020. • Talvella Isokyrössä säiliöautojoutuionnettomuuteen.TyösuojelutarkastajakehottiEtelä-Pohjanmaanpelastuslaitosta järjestämäänliukkaankelinharjoittelua.Harjoituksiaalettiin järjestääpienenlammenjäällä.Kuinkasollakaan,jääpettija paloautokastui.Laitospäättikokemuksestaviisastuneena ostaaharjoitusaikaaajoharjoittelukeskuksesta.Mitätapahtui. • Porin VPK täyttää150vuotta4.6.2013.Juhlavuodenohjelmassaonmuunmuassapalokunnanhistoriaavalottavan teoksenjulkistaminen,VPK:n150-vuotisnäyttelyjamuistomerkinpaljastus.Kesäkuunalkuunsijoittuvaanjuhlaviikkoon sisältyylisäksimuunmuassasuihkunäytös,paraati,merkkien jakoajapääjuhla
Kuvat PasiAutio,Palosuojelurahastonkuva Innovaatiopalkinnon saaja Ari Toivaria kättelee kansliapäällikkö Ritva Viljanen. Jukka Lahti Toivari.Myösikääntyneempipelastaja taihuonompikinuimarivoitehokkaastija turvallisestisuoriutuapelastustehtävästä kaikissaolosuhteissa. Palkinto voi olla laite, väline tai kone, työmenetelmä, toimintatapa tai vastaava muu uusi keksintö. Lautastaonuseitakehitysversioita, joitaontestattupelastuslaitoksillaympäri Suomea.Muutamatpelastuslaitokset ovatjohankkineetRESCAnkalustoonsa. Palkintoehdotukset käsittelee Palosuojelurahaston nimeämä palkintoraati, joka tekee esityksen palkittavasta rahaston hallitukselle. KunniamaininnansaiKymenlaakson pelastuslaitoksenriskienhallinnanpalvelualueasuinrakennustenomavalvonnan kehittämis-jajalkauttamistyöstä.. Lautanmateriaalinaonkestäväja joustavaPE-muovi,jokasietäähyvinerilaisialämpötiloja,aina45pakkasasteesta 75lämpöasteeseen.Rakenteenjohdosta lauttaonuppoamatonjaturvallinen. 12Palokuntalainen•45 • Palosuojelurahaston vuoden 2012 Innovaatiopalkintoluovutettiinhuhtikuussa TampereenaluepelastuslaitoksenylipalomiesAri Toivarille.Hänenkehittämänsä RESCA-monitoimilauttatoimiiturvallisesti kaikissaolosuhteissa,tarvittaessavaikka vainyhdenpelastajanvoimin.Valintaraadinmukaanlauttatoimiijaonmonikäyttöinen.Lauttaonsaanutmyöshyvää palautettakäyttäjiltä.Palkinnonsuuruus onrahastonjuhlavuodenkunniaksi25 000euroa. Palkitunpelastusvälineenominaisuuksiaovatvakaus,nopeusjahelppohallittavuusvedessä.Lisäksisetoimiirekenä, paarinasekäponttoonisiltanajasillävoi kuljettaapotilastataitavaraa.Siltävoi myössuorittaasukellustehtäviä.Lautan vakaudenansiostapelastajanonhelppo nostaavedenvaraanjoutunutlautalle. Resca-lautta käytössä. InnovaatiopalkinnontoinensijamyönnettiinTampereenaluepelastuslaitoksen palotarkastajaJukka Lahdenkehittämällelastenturvallisuusvalistuspaketille ”Pikkupalomiesleipomo”.Lastenvalistustilaisuuksissaopitaanlaulaen,leikkien jajumpatenpaloturvallisuusasioitaja lapsistaleivotaanpikkupalomiehiä,jotka osaavattarkistaapalovaroittimen,soittaa hätänumeroonjatoimiaoikeinhätätilanteessa. JukkaLahdenkokoama,pääosin palomiehistäkoostuvaHotPois-yhtyeon kiertänytympäriSuomeajoyli20vuotta jasaanuttuhannetlapsetinnostumaan paloturvallisuusasioista.PalosuojelurahastopalkitsiJukkaLahden5000eurolla Pikkupalomiesleipomonkehittämistyöstä. Ideauudenlaisestapelastusvälineestä lähtiliikkeelletarpeestakehittäävakaampi pintapelastuslautta.–Kehittämäni lauttaonperinteisestäpelastuslautastapoiketenkaksirunkoinen,sanooAri KIPINÄT Innovaatiopalkinto monitoimilautan kehittäjälle PSR:n innovaatiopalkinto Palosuojelurahaston Innovaatiopalkinnon tarkoituksena on kannustaa yrityksiä, yhteisöjä, pelastusalan henkilöstöä ja yksityisiä henkilöitä kehittämään uusia, tehokkaampia ja turvallisempia laitteita, toimintatapoja ja työmenetelmiä sekä parantamaan pelastusalan näkyvyyttä ja arvostusta yhteiskunnassa
Ei leikkivaan työkaluja .fi Juha Perttilä ja Jaana Saarinen.. • Maaliskuussa valmistuneetsopimuspalokunnanpäällikkökurssinopiskelijatolivatVarsinais-Suomen,Satakunnan jaPohjanmaanpelastuslaitostenalueilta.KurssinoppilasvanhimpanatoimiLokalahdenVPK:nvarapäällikköJaana Saarinen.SSPL:nstipendiluovutettiinpäätöspäivänäIsokyrön palokunnanJuha Perttilälle. Päällikkökurssilta valmistui 12 Kurssilta valmistuneet: Mika Aho PihlavanVPK Juha Jänismäki KaasmarkunVPK Tuomas Klimoff PihlavanVPK Mikko Koivusalo SauvonVPK Jukka Lehtinen LiedonVPK Juha Perttilä Isokyrönpalokunta Antti Riepponen SomerniemenVPK Jukka Riepponen VehmaanVPK Jaana Saarinen LokalahdenVPK Mika Sinervä MerikarvianVPK Kim Sjögren PihlavanVPK Mika Åback PaattistenVPK KurssinjohtajanatoimivanhempiopettajaJukka Ekholm
• hälytysosastojen varusteja kalustohankinnat • todennetun työturvallisuushaitan poistaminen • rakennuksen muuttaminen paloasemakäyttöön • ajoneuvopaikkojen lisääminen • ajoneuvon hankinta (alle 10 000 euroa, sis. Avustusta myönnetään yksikköhinnaltaan alle 10 000 euron hankkeisiin. Hakemukset toimitetaan rahastoon sähköpostitse tai postitse. Sopimuspalokuntien tulee lisäksi pyytää hakemuksiinsa pelastuslaitoksen lausunto. Palosuojelurahasto toivottaa kaikille Iloista Vappua! Lisätietoja: www.psr.fi/sopimuspalokunnat • Kaikki Palokamu-liikkeetovatyrittäjävetoisia.Neovatjoaiemmintoimineetalkusammutustuotteidenmyyjinäjahuoltoliikkeinä.TurvataOyAbtarjoaaPalokamu-liikkeillepalo-japelastusalantuotteitamyytäväksiedelleenliikkeidennykyisilleasiakkaille sekäalueittensasopimuspalokunnillejateollisuuteen. 14Palokuntalainen•45 KIPINÄT SOPIMUSPALOKUNTIEN PIENAVUSTUKSET VUONNA 2012 Sopimuspalokuntien pienavustushakemukset on tarkoitettu sopimus-, tehdasja laitospalokunnille, joilla on voimassa oleva palokuntasopimus. MannerjärvenmukaanPalokamutovat”valtakunnallisesti paikallisia”. Palokamut markkinoille MercantileOyAb–konserniin kuuluvaTurvataOyAbonrakentanut valtakunnallisenjälleenmyyntiketjun,joka tarjoaapaikallisestialantuotteitapalo-ja pelastusalalle.Palokamu–liikkeitäontällä hetkelläkymmeneneripuolillaSuomea. –Suomessaonkymmenkuntaammattipalo-japelastuskalustoatoimittavaayritystäjauseimmatniistäsijaitsevat pääkaupunkiseudullataimuuallaetelässä,toteaaTurvataOy Ab:ntoimitusjohtajaKauko Mannerjärvi. Avustuksilla tuetaan hälytysvalmiuden tehostamista tai työturvallisuuden parantamista tukevia varusteja kalustohankintoja tai hankkeita, joilla turvataan VPK -toiminnan jatkuvuutta ja toimintaedellytyksiä. –Haluammeparantaakalustonsaatavuuttasekätehostaa tuotteidenmarkkinointi-jamyyntityötäkentällä,lähempänä asiakkaita.TähänPalokamuonoivakumppani.Meilläonkoossa joukkoyrittäjiä,jotkatuntevatalueensajaasiakaskuntansa,ja jotkahaluavatollamukanapalvelemassaalueensapelastajia toimittamallaheillelaadukkaitatuotteita. –Tavoitteemmeonhyödyntäätoistemmekokemuksia.Myös yhteinenmainontakuuluuyhteistyökonseptiin. Tällaisia hankkeita ovat mm. Palokamuliikkeetlöytyvätosoitteestawww.palokamu.fija lisätietojaasiastasaaTurvataOyAb:nmyyntijohtaja Mika Nilssonilta. KIPINÄT Kauko Mannerjärvi. alv) • nuoriso-osaston suojavarusteet Avustusta haetaan ilman määräaikaa viimeistään vuoden kuluessa hankinnan maksamisesta toteutuneiden kustannusten perusteella. Avustusta haetaan sähköisillä lomakkeilla, jotka löytyvät osoitteesta www.psr.fi/pienavustukset
Automarket, lähikauppa vai kauppa-auto – Kauppa-auto. Terveiset pelastusalan päättäjille – Kaluston uusintarytmiä pitäisi kiihdyttää. Lähitulevaisuus – Mahdollisuuksia täynnä. Kevytyksikkö – Tuttu tuote, ehkä tulevaisuutta. Palokuntalainen•4515 KASVO YRITTÄJÄ, PASI VIHER-VEHMAS PAJAVIHER-VEHMAS Yrittäjyys – Elämäntapa. Itsestä kiinni. Jussi Parviainen – Väärät lääkkeet. Kuitenkinraskaankaluston päällirakenteitavalmistetaan edelleenmyössiviilipuolelleTammelanjaForssantoimipisteissä. PelastusajoneuvotovatPaja Viher-Vehmaksenpäätuotteet. PasinisoisäaloittikyläseppänäTammelassa japerusti1940-luvullayrityksen,joka keskittyimetallitöihinjaerityisesti kuorma-autojenpäällirakenteiden valmistamiseen.PasinisäYrjö jatkoiliiketoimintaaisoisänjälkeen,ja paloautottulivatkuvaan1980–90 lukujentaitteessa.Ensimmäisenä asiakkaanaolikotikunta,Tammela.Yksitärkeäsyypaloautojen valmistuksenaloittamiseenoli lama,jokaolityrehdyttänyt siviilipuolenhankinnat melkeintäysin. Kovin kilpailija – Kirittäjä. Pelastuslaitosten hankintayhteistyö (Syvä huokaus.) Forssan TyykiBlues vai Forssan Pilvenmäen ravirata – TyykiBlues. Vuonna2000yrityksessätehtiinsukupolvenvaihdosjavastuu,kuten myösomistus,siirtyiPasille. Kolmannen polven autontekijä • Pasi Viher-Vehmas syntyi 1968Forssassayrittäjäperheen kuopukseksi.Pasionkokoikänsäollutmetallialalla.Työskentelynperheenomistamassafirmassakeskeyttiväthetkeksivain ammattikoulunautopuolijavarusmiespalvelu. Pasinvaimo,Kirsi-Marjaontöissä pankissa,kaksipoikaaTomijaJaniovataikuisiän kynnyksellä.Kissakintaloudestalöytyy.Pasiharrastaamoottoriurheilua.Hänonajanutralliakansallisellatasolla.Autokinon,muttayrittäjänaika eiriitätällähetkelläkilpailemiseen.. Mielielokuva – Kummelin Jackpot
SM-IInes Nummela 9.11.8. SPPL: Tulityöseminaari 2012 Tampere 7.9. Palomiesurheilu: Palohenkilöstön SM-yleisurheilukilpailut Äänekoski 15.6. SPEK: Pihka 2012 Rakennusleiri Haapajärvi Heinäkuu 1.–6.7. SPPL: AS1 alkusammutusseminaari Tampere 7.–9.9. SPEK: KUPE palokuntanuorten leiri Avoin 29.5. SPPL: Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät Lappeenranta 14.11. Palomiesurheilu: Salibandy Kotka 13.11. Palokuntalainen ilmestyy Testit –Varusteet. CTIF kansalliset kilpailut 2012 Nummela 4.8. SPPL: Palopäällystöliiton 80-vuotis Juhlaopintopäivät Vierumäki 1.–30.10. Palomiesurheilu: Suunnistus Espoo Lokakuu 18.–19.10. TURVALLISUUSMESSUT Tampere 5.9. Turvallinen Suomi-seminaari Helsinki Kesäkuu 5.6. SPEK: Palokuntanaisja nuorisotyön syysseminaari 31.10. SPPL: Pelastustoimen turvallisuusviestinnän opintopäivät Tallinna 14.6. Palokuntalainen ilmestyy Ajankohtaisia aiheita Elokuu 3.–5.8. Palokuntalainen ilmestyy Testi–Veneet 30.6. SPPL: Paloja pelastusalan työturvallisuus ja työhyvinvointi -seminaari Tampere 7.9. SPEK: Palokuntanuorisotyö: Kansainvälinen palokuntanuorten CTIF-symposium Amberg,Saksa 19.5. SPPL: MC-Fire Officers -tapahtuma 19.5 Kuopio 22.5. KIPINÄT ALALLA TAPAHTUU Toukokuu 3.–4.5. LSPeL: palokuntanuorisoleiri Vahto,Ruskon kunta 1.–6.7. Palomiesurheilu: Golf Lappajärvi 22.–23.8. SPEK: Rescue race för brandkårsungdomar Vörå 8.–10.5. Vanhojen Paloautojen Päivä Tammisaari 15.–21.7. SPEK: Vantaan alueen palokuntanuorten viikonloppuleiri avoin 15.–16.8. SPEK: KYY 2012 palokuntanuorten leiri Utinleirikenttä 1.–31.7 Palomiesurheilu: Ammunta Iisalmi 2.–7.7. Palokuntalainen ilmestyy MESSULEHTI Testit –Pienkalusto 31.8–1.9. SPEK: Palokuntanuorten ja -naisten opintopäivät Oulunalue 22.9. SPEK: Tulta Päinpalokuntasoittokunta tapahtuma Rovaniemi 30.6–6.7. Palokunta Suomessa 175-vuotta Turku Syyskuu 5.–7.9. SPPL: Palopäällystö-golf PirkkalaGolf, Tampere 27.–28.6. Palomiesurheilu: Palomiesten PMkilpailut Helsinki 10.–12.8. SPEK: Pihka 2012 -palokuntanuorten leiri Haapajärvi 7.7. FSB: Syndalen 2012 Hanko 30.6–1.7. Palomiesurheilu: Uinti Jyväskylä 1.10.– 30.11. opintopäivät Tampere 1.–30.9. Nou Hätä -loppukilpailu Kuopio 11.–12.5. Palokuntalainen ilmestyy Turvallisuus 2012-messujensatoa Marraskuu 7.–8.11. Palokuntien SM-kilpailut Lahti 19.5. Palomiesurheilu: Fire Poker 2012 Tallinna 3.–6.5. Palomiesurheilu: Keilaus Raisio 25.–27.5. SPPL: Sosiaalija terveydenalan turvallisuusfoorumi Hki-TuhkolmaHki 10.5. SPPL:Pelastustoimen hankintaseminaari Tampere 5.9. Tulta päin 2012 palokuntanuorten leiri Palotarusleirialue,Padasjoki 22.–28.7 SPEK: Itä-Suomen palokuntanuorten leiri NORPPA -12 Mikkeli 31.7. SPEK: Palokunta-nuorisotyö: Kv-vaihto Bremen,Saksa 5.5. Palomiesurheilu: SM-jalkapallo Mikkeli 29.6. Palomiesurheilu: Lentopallo Tampere 31.8. SPEK: Palokuntanaisja nuorisotyön 60 v. Palomiesurheilu: Voimailu/Soutu Pori 27.10. SPEK: Palokuntanuorten salibandyturnaus Nurmonyläasteensali,Toukotie3,Seinäjoki 17.–20.5. SPEK: Palokuntanuorten liikuntakalustokilpailu HamarinVpk 12.5. SPPL: Yritysturvallisuuden opintopäivät Lappeenranta Joulukuu 31.12. Ensihoito 12 -opintopäivät Pelastusopisto Kuopio 12.5
Tilaukset maria.salo@palokuntalainen.fi Toimituksetkesäkuussa. Julkaisemme sitoumuksettatietojapelastusalantapahtumistayms.Tiedotosoitteeseentoimitus@palokuntalainen.fi Varma lämmönlähde: “Hiitti” ladattavat lämpöpakkaukset. ELÄKKEELLE NIMITYKSET Tiedot kerätty laitostenjapalokuntientiedottajilta sekäjärjestäjiennettisivuilta. Palokuntakohtainen hinta vain 90 euroa (sis.alv.). 0400 698 102 Sähköposti: info@heat-it.fi Sisäasiainministeriö Pelastusosaston kansainvälisten asioiden johtaja TiinaPeltola-Lampi Itä-Suomenaluehallintovirasto Pelastustoimen ja varautumisen vastuualueen johtaja TainaRautio SPEK Järjestöpäällikkö ValtteriTervala SPEK Palokuntakoulutuksen koulutuspäällikkö MarkkuSavolainen HelsinginPelastusliitontoiminnanjohtajajaHelpeOy:ntoimitusjohtajaIlkka Kianto jäieläkkeellevuodenalussa.KiantotoimiHelpessälähessenalustaalkaen. Nyt perustiedot hälytysajosta kätevästi! KÄYTÄNNÖN HÄLYTYSAJOA –ppt-diasarja • Ajolinjat • Ohittaminen • Ajaminen risteyksissä • Vaaranpaikat Sisältääkopiointioikeudenkaikille omanpalokuntasijäsenille. Heat-It Oy Pulkamontie 3 D, 96900 ROVANIEMI Puh. Heli HaverinenPohjois-SavonPelastusalanLiitostaluotsaavaltakunnallista palokuntanaistyötävuonna2012.SPEK tekipelastusliitonkanssasopimuksen,jokatulivoimaan1.1.japäättyy 31.12.2012.Hänhoitaanaistyötehtävien lisäksiedelleenliitontyötehtäviä. Pasi UurasmaaonnimitettySuomen Palopäällystöliitonkoulutuspäälliköksi 1.8.2012lähtien.Hänvastaapelastustoimenkoulutuspalveluista
18Palokuntalainen•45 Teksti MarkoPartanen Kuvat SXC
Käsitteinä tapaturma ja työtapaturma viittaavat aina itse tapahtumaan. Sairaalaan asti kuitenkin päästiin kuskia vaihtamatta. Myös toinen ensihoitaja tuli yläkertaan. Yleensähän välilevyyn tulee pullistuma, tässä tapauksessa välilevy oli pullahtanut kokonaan ulos. Selkä leikattiin heti ja kivut jäivät leikkauspöydälle. – Tapauksessa on käsitteellinen virhe, missä sekoitetaan toisiinsa tapaturma ja sen aiheuttamaksi katsottu vamma. Terve akillesjänne ei repeä Työvuoron liikuntatunnilla jalkapalloa pelatessaan palomies alkoi tuntea kipua akillesjänteen tuntumassa. Kokonaan toinen asia on se, ettei vakuutusyhtiö näköjään katsonut hoitajan välilevyvaivan olleen seurausta tapahtuneesta, vaan prolapsi oli tulkittu sairausperäiseksi. Ensihoitaja luonnehtii itseään harvinaiseksi selkäpotilaaksi, sillä välilevyongelmasta aiheutunutta kipua kesti vain yhden päivän. Potilas otettiin autoon. Ajaessaan ensihoitaja alkoi nähdä tien kahtena ja vähän ajan päästä näkökenttä rikkoutui prismaksi. Vakuutusyhtiö oli sitä mieltä, että välilevyvaivat johtuvat rappeumasta eikä käsitellyt tapahtumaa työtapaturmana, vaikka leikkaava lääkäri oli sitä mieltä, että välilevyn ulos pullahtaminen johtui putoamisesta. Silmää ei voitu kuitenkaan leikata, koska operaatio tehdään istualtaan eikä ensihoitaja voinut selkäkivun takia istua. Kun hän kumartui potilasta kohti, tämä potkaisi yhtäkkiä ensihoitajaa päähän. Härski tulkinta Ensihoitajat hoitivat tehtävällään raskauden jälkeisestä masennuksesta kärsivää potilasta. Työtapaturma on äkillinen, odottamaton, ulkoisen tekijän aiheuttama ja se sattuu vakuutetun tahtomatta. Koska tapahtumaa ei määritelty työtapaturmaksi, korvattiin ensihoitajalle sairausajalta vain peruspalkkaa. Toinen ensihoitajista oli pyytänyt potilasta istumaan sängynlaidalle omakotitalon parvityyppisessä toisessa kerroksessa. Kipu alkoi tuntua kesken juoksun ja äityi niin voimakkaaksi, ettei liikkuminen enää normaaTyötapaturma on äkillinen, odottamaton, ulkoisen tekijän aiheuttama ja se sattuu vakuutetun tahtomatta.”. Uskon, että vakuutusyhtiöstä riippumatta tapaus on katsottu työtapaturmaksi. Näillä tiedoin olettaisin, että työtapaturman seurauksena korvaukseen oikeuttivat kuitenkin silmävamma ja mahdollisesti joku putoamisvamma, Ifin korvauspäällikkö Tuomas Talvitie kommentoi. Sillä, mitä terveyshaittoja tapahtuman seurauksena mahdollisesti aiheutuu, ei ole merkitystä tässä arviossa. Sairausloma kesti selkäleikkauksen takia kolme kuukautta. Vakuutusyhtiö Ifin asiantuntijat kommentoivat tämän jutun tapauksia yleisellä tasolla, sillä tapausten henkilöt ja vakuutusyhtiöt säilytetään anonyymeinä. Sairaalassa ensihoitajan silmä oli niin turvonnut, että sairaanhoitajat liputtivat hänet sivuun ja lähettivät silmälääkärin pakeille. Eväitä muunlaiselle tulkinnalle näillä tapaustiedoilla ei ole. Silmä leikattiin kolmen päivän kuluttua selkäleikkauksesta. Silmälääkäri totesi verkkokalvon revenneen, mikä vaati leikkausta. Siksi vakuutusyhtiöt pyytävät usein tarkennusta selvitykseen. 20Palokuntalainen•45 T yötapaturmista vakuutusyhtiöihin ilmoitettaessa on tärkeää, että tapaus kuvataan tarkasti. Havahduttuaan alakerran lattialta hän ajatteli, että eihän tässä kuinkaan käynyt ja jatkoi potilastyötä. Selkävaivaa ensihoitajalla ei ollut ilmennyt ennen putoamista, eikä leikkauksen jälkeenkään. Pudonnut ensihoitaja päätti ajaa, sillä ajatukset potilasta kohtaan eivät olleet lämpimät. Potkun voimasta isokokoinen ensihoitaja suoristui kumarastaan, horjahti taaksepäin, törmäsi kaiteeseen ja putosi kaiteen yli noin kaksi metriä olohuoneen lattialle. Kipeästä selästä löytyi kokonaan ulos pullahtanut välilevy, joka poistettiin kokonaan. Sairaalassa ensihoitajalla alkoi myös voimakas selkäkipu. Monesti tapaturmaa ei osata kuvata vahinkoilmoituksessa tai lääkärinvastaanotolla riittävän tarkasti
Tapaturman siitä olisi tehnyt esimerkiksi kaatuminen, paha horjahdus tai joku muu äkillinen ja odottamaton tapahtuma. Mikäli palomies olisi jättänyt vamman hoitamisen yleislääkärin käyntiin, niin hän olisi palannut alle viikon sairausloman jälkeen töihin. Oli talvi ja ajon jälkeen ennen seuraavaa ajoa tuli pitempi tauko, jonka aikana niin paloesimiehen keho kuin työvälineetkin jäähtyivät. Vakuutusyhtiön mukaan vamma ei ollut työtapaturma, koska tapaukseen ei liittynyt ulkoisen tekijän aiheuttamaa vammamekanismia. Vakuutusyhtiö maksoi ensimmäisen lääkärikäynnin yleislääkärillä, joka oli yksityinen. Ajaessaan ensihoitaja alkoi nähdä tien kahtena ja vähän ajan pästä näkökenttä tuhoutui prismaksi.” – Akillesjänteen repeämät johtuvat tyypillisesti olemassa olevasta rappeumasairaudesta, jolloin korvausta ei myönnetä, sillä vamman arvioidaan syntyneen enemmän rappeumasta kuin työtapaturmasta. Vammasta määrättiin kahden viikon sairausloma ja totaalinen liikuntakielto. Tämä selittyy kokonaispalkkajärjestelmällä, jossa sairausajan palkka on tavallinen palkka. Tällaisesta sairauskehityksestä vakuutetulla ei välttämättä ole tietoa, sillä sairaus ei välttämättä oireile ennen tapausta mitenkään. Terveen akillesjänteen repeäminen edellyttää suoraa ja voimakasta iskua suoraan jänteeseen, If:n korvauspäällikkö Tuomas Talvitie kommentoi. Vamma vaatii parantuakseen 5–6 viikkoa. Sen jälkeen piti jatkaa kevennetyllä liikunnalla kolme viikkoa, minä aikana sai palata jo töihinkin. Tutkimuksessa löytyi pieni repeämä pohjelihaksesta läheltä akillesjännettä. Tuntiopettaja rikkoi selkänsä Paloesimies veti lämpimiä savusukellusharjoituksia tuntiopettajana Pelastusopiston harjoitusalueella. Vakuutusyhtiö luonnehti vamman myös akillesjännevammaksi, jota ei korvata missään olosuhteessa. Lääketieteellisesti on osoitettu, että akillesjänne ei repeä ponnistuksen yhteydessä ilman, että sitä rasittaa myös sairaus. Hänen mukaansa tapahtumakuvauksessa ei esitetä tapaturmaa, vaan palomiehen jalka kipeytyi kesken juoksun. Vakuutusyhtiön mukaan terve akillesjänne ei vammaudu, vaan taustalla on aina rappeuma. Puhalluksen yhteydessä paloesimiehen selässä alkoi tuntua voimakasta kipua. Kun seuraavaa ajoa aloiteltiin, oli paloesimiehen hengitysventtiili jäätynyt ja se piti avata puhaltamalla maskiin voimakkaasti. Palokuntalainen•4521 listi onnistunut kävellenkään. Kahden viikon sairausloman ajan palomies sai normaalia palkkaa, mistä ei vähennetty mitään. Yleislääkäri passitti palomiehen akillesjänteen ultraäänitutkimukseen. työtapaturma Tuntematon. Ultraäänitutkimus ja lausuntopalkkio jäivät palomiehen maksettavaksi. Ultraäänitutkimuksen lausuneen erikoislääkärin mielestä tämä olisi ollut kardinaalivirhe, sillä vaikka kivut loppuvat, niin vamma ei ole kokonaan parantunut
Valtiokonttorin lausunto oli kuitenkin hylkäävä. Ei riitä, että potee kipuja, vaan onkin ryhdyttävä selvittämään ja korjaamaan muiden virheitä. Ellei vakuutusta ole otettu, käsitellään asia tapaturmavakuutuslain mukaan laiminlyöntinä, jolloin vahingot korvaa Tapaturmavakuutuslaitosten liitto. Varsinaisesta pelastustoiminnasta erotetaan palontorjunta, jälkiraivaus ja vartiointi. Lupausten takaisin vetäminen tuntuu vaivoista kärsivästä turhauttavalta. Samoin käy jälkivartioinnissa. Palontorjuntaa ovat esimerkiksi valvontalennot, jälkiraivauksessa raivauksen tekijälle muodostuu työsuhde pelastuslaitokseen. Siinä todettiin, että vaiva välilevyssä oli ollut jo pitkään eikä kyseessä ollut työtapaturma. 22Palokuntalainen•45 Ilmoitettuaan asiasta työnantajalleen Pelastusopistolta luvattiin, että vaivan hoito menee ilman muuta Pelastusopiston vakuutusten piikkiin. Koska kyseessä ei ollut työtapaturma, paloesimies määrättiin tapauksen takia normaalille sairauslomalle. Mutkikas vakuutuskäytäntö If-vakuutusyhtiö on vakuuttanut paljon suomalaisia palomiehiä ja sopimuspalokuntalaisia. Esimerkki kertoo sen, että työnantajallakaan ei ole aina tietoa korvauskäytännöistä. Kun sopimuspalokuntalainen ei saa työstään vastiketta, maksetaan korvaus valtion varoista. – On totta, ettei työnantajilla tai edes työterveyshuollolla ole aina oikeaa käsitystä tapaturmavakuutusjärjestelmän korvauskäytännöstä. Tapatyötapaturma Tuntematon. On tietenkin harmillista, jos työntekijä on ehtinyt jo muodostaa käsityksen oikeudestaan korvaukseen ja sitä joudutaan sitten vakuutusyhtiön toimesta oikaisemaan, Tuomas Talvitie sanoo. Onnettomuusselosteista voidaan tarvittaessa tarkistaa, onko tapaturmaan johtaneessa työssä kyse pelastustoiminnasta vai jostain muusta. Ulkoinen tekijä aiheuttaa äkisti – Työtapaturmana korvataan lain mukaan tapaturma, joka sattuu työssä tai työstä johtuvassa olosuhteessa kuten työmatkalla. Pelastuslaitoksen palomiehet ovat luonnollisesti kunnan vakuuttamia. Kun asiat muuttuvat päälaelleen, putoaa itsensä loukannut henkilö asioiden kanssa tyhjän päälle. Samoin sopimuksella pelastuslaitokselle työtä tekevät hälytysosastoon kuuluvat sopimuspalokuntalaiset, jotka saavat työstään korvauksen. – Palomiehiä vakuutetaan pakollisella työtapaturmavakuutuksella ja työnantajan halutessa vapaaehtoisella vakuutuksella, joka antaa lisäturvaa pysyvän haitan tai tapaturmaisen kuoleman varalta, kertoo johtaja Janne Reini If-vakuutusyhtiöstä. Vakuuttamisvastuu on sopimuspalokunnalla, mutta se siirtyy sopimuksella pelastuslaitokselle. Sopimuksettoman laitostai tehdaspalokunnan tapaturma korvataan laitoksen vakuutuksesta paitsi jos tapaturma sattuu laitoksen ulkopuolella, tällöin korvausasia siirtyy Valtionkonttorille. Tällöin vakuutus täytyy ottaa sopimuspalokunnan nimiin, sillä sen jäseniä ei voi sisällyttää pelastuslaitoksen työtapaturmavakuutuksen piiriin. Vakuuttamisvastuu määräytyy sen mukaan, keneen vakuutettu on työsuhteessa. Sen vuoksi työnantajan kannattaisi ohjata työntekijä kysymään asiaa suoraan vakuutusyhtiöltä tai ottaa itse yhteyttä yhtiöön mahdollisia tuleviakin tapauksia ajatellen
Korvaus myönnetään, mikäli vamma on lääketieteellisesti arvioiden todennäköisesti seurannut tapahtumasta. Noin kahden kuukauden loman jälkeen ja yhteensä 22 kuukauden poissaolon Karvonen palasi rajoitetusti palomiehen työhön. Kovat korvaukset Hoitokulujen määrä voi vakavissa vammoissa nousta satoihin tuhansiin euroihin, koska mitään ajallista tai määrällistä kattoa hoitokulujen korvauksille ei ole säädetty. Oltuaan vuoden sairauslomalla ja puoli vuotta tapaturmaeläkkeellä Karvonen käytti rästiin jääneet lomansa. Hänen mukaansa ansionmenetyskorvaukset määräytyvät tapaturmahetkeen mennessä vakiintuneen ansiotason perusteella, ja niitäkin myönnetään niin pitkään kuin työkyvyttömyys on seurausta työtapaturmasta, tarvittaessa vaikka työntekijän eliniän ajan. Vakuutusyhtiön vastausta viivyteltiin ja Karvosen asioiden käsittelijä vakuutusyhtiössä vaihtui, eivätkä asiat sujuneet enää niin helposti. Vuoden jälkeen vakuutusyhtiö alkoi painostaa Karvosta töihin. Korvausten määrä voi siten nousta nuorelle työntekijälle sattuneen pysyvän työkyvyttömyyden takia helposti jopa yli miljoonan euron. Kaikki rajoitukset poistuivat myöhemmin ja Karvonen sai savuja vesisukelluskelpoisuuden. Palokuntalainen•4523 turmalla taas tarkoitetaan vakiintuneen korvausja oikeuskäytännön mukaan tapahtumaa, joka on äkillinen, odottamaton, ulkoisen tekijän aiheuttama ja se sattuu vakuutetun tahtomatta, Ifin korvauspäällikkö Tuomas Talvitie sanoo. Karvonen kävi eläkkeellä Palomies Mikko Karvonen putosi kattorakenteiden läpi palavaan välikattoon. Näistä 30–40 on sattunut työmatkalla ja loput työtehtävissä. Sairausloma muuttuu vuoden sairauslomalla olon jälkeen tapaturmaeläkkeeksi, jolloin palkkakorvaus tippuu 85 prosenttiin vakiintuneesta vuosiansiotasosta. – Haavaumat kyynärpäissäni olivat kuitenkin vasta äskettäin umpeutuneet, ja niiden uusi iho oli vielä niin hauras, että ne eivät olisi kestäneet pienintäkään rasitusta. – Vakuutetulla todettu vamma korvataan, mikäli vammalla ja kuvatulla vahinkotapahtumalla todetaan lääketieteellisessä arvioinnissa olevan syy-yhteys. Hän sai vakavat palovammat ja oli poissa töistä pitkään. Hoitavat lääkärit lausuivat, että sairauslomaa on jatkettava vähintään puolella vuodella, mikä tarkoitti, että hänelle jatkettiin sairauslomaa. Näistä 30–40 on sattunut työmatkalla ja loput työtehtävissä.”. kolmikantayhteistyön työnantajan, työntekijän ja vakuutusyhtiön välille, Karvonen pohtii jälkeenpäin. – Kulut korvataan niin kauan kuin hoito kohdistuu tapaturmassa aiheutuneisiin vammoihin, Talvitie sanoo. Pyysin saada selvitystä, mitä tulevaisuuteni varalle on suunniteltu, ja loppujen lopuksi vakuutusyhtiön lakimies oli ainoa, joka kanssani keskusteli, Karvonen muistaa. Jos vamman syntyyn on todennäköisesti vaikuttanut enemmän jokin muu seikka, kuten rappeumasairaus, ei korvausta myönnetä, Talvitie selventää. Minun asioitani hoiti henkilö, jonka kanssa asiat sujuivat. Kaikista asioista piti nyt taistella ja joskus palkkoja piti jopa pyytää. Lääkärit sanoivat, että tällaisen onnettomuuden jälkeen kuluu yleensä kolme vuotta ennen kuin voi harkita aloittavansa minkäänlaista työtä. – Ensimmäinen vuosi meni vakuutusyhtiön kanssa hyvin. Lain mukaan korvausta maksetaan työtapaturman, työliikkeen tai ammattitaudin aiheuttamasta työkyvyttömyydestä, sairaanhoidosta ja muun muassa pysyvästä haitasta, mitään yksittäistä vammatyyppiä ei ole rajattu pois korvusten piiristä. Näin olisimme saaneet virallisen ns. Yleisesti luultiin, ettei Karvonen palaa koskaan enää palomiehen töihin. – Olisi ollut hyvä, jos työnantaja olisi nimennyt talon sisältä henkilön, jonka kanssa asioita olisi voinut hoitaa yhdessä. Palomiehille sattui 2000-luvulla 550–650 tapaturmaa per vuosi. Palomiehille on sattunut Tapaturmavakuutuslaitosten liiton mukaan 2000-luvulla 550–650 tapaturmaa per vuosi. Käteni eivät vielä taipuneet enkä muutenkaan ollut työkykyinen. Joskus kuulee puhuttavan, että tietyt vammat tai tietyllä tavalla sattuneet vammat ovat korvausten ulkopuolella. Vakuutuskuntoutus Ry ja HUSin Kuntoutustutkimusyksikkö antoivat lausunnon, jossa suositeltiin uudelleenkoulutusta vammojen vakavuus huomioon ottaen. – On tapauksia, joissa vakuutusyhtiön käsittelijä ei suostunut luovuttamaan itseäni koskevia tietoja
Entä kuinka usein tulisijan tultua pitää nuohoojan vierailla talossa, ja mistä löytyvät nuohoojan yhteystiedot. Samalla on hyvä tarkistaa palovaroittimien asennusohjeet. Hän haluaa rakentaa jo olemassa olevaan omakotitaloonsa takan. Täysin epätoivoista esitystä ei ole tarjolla missään. Niillä sai viihtymään myös henkilöstön tuominen kävijän lähelle, niin nettisivuilla kuin seikkailtiinkin. Sellaisia sivustoja ovat varsinkin Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan pelastuslaitosten kotisivut. Hymyssä suin kuvissa esittäytyvät palomestarit ja muu väki saavat klikkailijan uskomaan, että tietoja tarjoillaan mielellään ja hyvissä käsissä tässä muutenkin ollaan. Myös Pohjanmaan ja Länsi-Uudenmaan sivustoilta löytyy jonkin verran tietoa tulisijoista ja hormeista. Mitä pitää ottaa huomioon. Mitkään kotisivut eivät kuitenkaan ole täydellisiä, ja muuten niukalta ja jäykältä tuntuva kokonaisuus saattaa tarjota yksittäisen helmen. Palo-japelastustointasensyvemmintuntematonnettivaeltajajoutuuvälillätosissaan antamaanhiirennappuloillekyytiä,ennenkuinhaluttutietolöytyy–joslöytyy. Sikäläinen pelastuslaitos on sattumoisin juuri julkaissut tiedotteen kevytsavuhormien vaaroista ja opastaa niiden oikeaan käyttöön. 24Palokuntalainen•45 Teksti TuuliHervä Kuvat AnnaBroholm Suomessaon22pelastuslaitostajayhtämontaversiotapelastuslaitoksenkotisivuista. Takanlaittaja saa etsiä apua Mitä tavallinen kansalainen sitten sivuilta etsii. Selkeys ja läheisyys valtteina myös Keski-Suomella ja Pohjois-Karjalalla P elastusalaa tuntemattoman suosioon pääsivät erityisesti kotisivut, joilla kaivattujen tietojen lähteille pääsi helposti, mieluusti suoraan etusivulta, ja joissa selkeästi esitettyä asiaa lähestyttiin näpsäkästi etenevillä klikkauksilla. Takkakysymys lienee kuitenkin sen verran yksityiskohtainen asia, että siihen liittyviä tiedonmurusia pitää yleensä metsästää kotisivut Hyvät. Jokilaaksojen pelastuslaitos on ainut, jolta löytyy vinkkiä takkaasiaan jo etusivulta
Palokuntalainen•4525 Hymyssä suin kuvissa esittäytyvät palomestarit ja muu väki saavat klikkailijan uskomaan, että tietoja tarjoillaan mielellään.”
Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen sivut ovat selkeät ja informaatio on helposti löydettävissä. Sivuilla on luokseen kutsuva ilme. Nimike kannattaa myös mainita ennen henkilön nimeä. Keski-Suomen sivuilla kaikki tarpeelliset yhteystiedot on kerätty alueittain yhdelle sivulle, mikä palvelee perustallaajaa hyvin. Se helpottaa tietoa etsivää tallaajaa. 26Palokuntalainen•45 useiden klikkausten takaa. Tampereen aluepelastuslaitoksen etusivu on pelkistetty, mikä sallii toisaalta runsaan päävalikon. Kainuun sivuilla yhteystiedot hukkuvat samannäköiseen massaan. Usein ei löydy mitään. Tosin kaikilla asemilla ei toimi varsinaista palotarkastaKeski-Suomen pelastuslaitoksen etusivu tarjoaa paljon tietoa, vaikka päävalikko onkin pieni. Päävalikon pitäisi aina säilyä näkyvissä.”. Kymenlaakson pelastuslaitos kysyy suoraan Palotarkastus-sivullaan, haluaisitko kotiisi takan ja kehottaa siinä tapauksessa kääntymään palotarkastajien puoleen. Useimmissa tapauksissa palotarkastaja löytyy kunnittain tai alueittain ryhmiteltyjen paloja pelastustoimen yhteystietojen yhteydestä. Muutama pelastuslaitos ohjaa linkein tai vinkaten Suomen rakentamismääräyskokoelmaan. Joillakin sivustoilla löytyy jo etusivulta linkki palotarkastussivulle, jonka alta saattaa löytyä yhteystietojakin. Usein saa tyytyä siihen, että remontointiasioissa kehotetaan kääntymään pelastusviranomaisen puoleen
Yhteystiedot henkilöstöineen olisivat kiinnostaneet enemmän. Vähän hämmentävä on myös muuten monessa miellyttäneen Länsi-Uudenmaan sivuston ratkaisu Paloasemat-linkin alla keskittyä tarjoilemaan paloasemarakennusten pinta-aloja ja suunnittelijoita. Niitäkään ei kaikilta sivuilta löytynyt ja joillakin avautui koko kaupungin sivukartta, jos pelastuslaitoksen sivut olivat kaupungin alasivuina. Melkein puolet pelastuslaitoksista tarjoaa linkin nuohoustietoon jo etusivullaan. Päävalikon pitäisi aina säilyä näkyvissä. Hae-toiminto ja kartta avuksi Joidenkin laitosten sivuilla asioiden löytämistä helpotti Hae-toiminto. Miten sijoitetaan palovaroitin. Tiedon etsijä ei jää kaipaamaan kapulakielistä selvitystä nuohouksen saloista eikä varsinkaan suoraa lakitekstiä, jota muutamat pelastuslaitokset tarjoilevat. Selville käy, kenen on huolehdittava siitä, että nuohous suoritetaan, miten palvelu hoituu, kuinka usein pitää nuohota ja lopuksi tarjotaan kunkin alueen nuohoojan yhteystiedot. Se tahtoo olla liian raskasta maallikkokäyttäjälle. Palovaroittimesta ja sen oikeasta sijoittelusta löytyy myös yleisesti ottaen hyvin tietoa. Etusivulta löytyy pääsy palovaroitintietoihin myös muutamalta muulta pelastuslaitokselta, kunhan kävijä oivaltaa klikata Piippaako sinulla.fi -logoa. Muuta ei yleensä kaipaa. Häiritsevämpää on se, että joissain tapauksissa alasivuston valittuaan ei enää näe rinnakkaista etusivun tarjontaa. Myös sivukartoista oli hyötyä. Ainakin läppärin ruudulla sivuja joutuu yleensä rullaamaan alaspäin, ennen kuin häntäpää on näkyvissä, mutta siihen on joutunut tottumaan muillakin sivustoilla. Nuohoojien yhteystiedot löytyvät useimmiten sangen hyvin, taitaa olla sen verran haluttua informaatiota. Esimerkiksi Ajankohtaista-osion Pelastuslaitoksen tapahtumia -kohdassa esiin rävähtää: Ei tiedostoja! Näin onkin, ellei huomaa sivun yläkulman pientä Arkistoidut-painiketta, josta asiaa kyllä löytyy.. Jokilaaksojen sivustoilla lähes harhautetaan kävijää. Miten hoituu nuohous. Jotkin kotisivut kuljettavat tiedon etsijää usean klikkauksen reittiä, ennen kuin asia selviää. Kunhan oivaltaa ensin, että etusivun alapalkista löytyy linkki nuohoustietoon, pääsee Nuohooja-kohtaa klikkaamalla juuri sopivasti mitoitetun tiedon lähteille. Mitä tietoa hän kaipaa. Perustallaajaa miellyttää muun muassa Keski-Suomen tarjonta aiheesta. Eräs keino tarjota haluttua tietoa, on Usein kysyttyä (FAQ) -linkki. Palokuntalainen•4527 jaa, ja tiedon etsijälle jää selvitettäväksi, kuka tehtävää hoitaa hänen kotikulmillaan. Lapin pelastuslaitoksen silmää hivelevän kauniiden maisemien alla oli sinänsä ilo seikkailla, mutta tietoa palovaroittimesta ei ihan helpolla löytynyt. Moni pelastuslaitos tarjoaa sivuillaan toimintansa määrittelyjä ja tosiaan jopa lakitekstejä. Mutta jos näin on, linkki vie lisätiedon äärelle. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos kertoo asemakohtaisessa esittelyssä, mitä tehtäviä milläkin asemalla hoidetaan, esimerkiksi palotarkastusta, vaikka erillistä palotarkastajaa ei olekaan. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos tarjoaa suoran linkin palovaroitinasiaan etusivulla Suosituimmat sivut -otsakkeen alla. Nuohouksesta löytyy tietoa jokaisen pelastuslaitoksen sivustolta. Näkökulmakysymys Tavallisen käyttäjän etsimien tietojen löytymiseen vaikuttaa paljolti se, kuinka hyvin sivujen suunnittelijat osaavat katsoa asioita hänen näkökulmastaan. Silloin eteen läiskähti niin mittava kaavio, että tieto hukkui sen uumeniin. Käytettävyys vähän niin ja näin Tavallista kansalaista kiinnostaa luonnollisesti sivustojen helppo käytettävyys. Nykyihminen ei kauan viitsi sivulla vanhentua, jos siellä ei ole itseä palvelevaa tai muuten kiinnostavaa asiaa. Häntä ei myöskään erityisesti palvele, jos etusivun keskellä komeilee isoimmalla tekstillä linkki pelastustoimen tilastoihin, kuten eräällä sivulla
Kauneus on tietysti katsojan silmissä, mutta useimmiten vähemmän on enemmän, eli liian asian tunkeminen aloitussivulle ei ole hyvä. Keski-Uusimaa: Hyvää uutta vuotta pääsiäisenä! Sivuilla kävijään tekee vaikutuksen myös tarjolla olevien tietojen ajantasaisuus. Joidenkin pelastuslaitosten internetsivujen sisältöä pystyy jakamaan Facebookiin ja muihin sosiaalisiin medioihin. Lokkeja ja lumivyöryjä Hyödyllistä puolestaan on esimerkiksi Helsingin pelastuslaitoksen vuodenaikaan liittyvä tiedottaminen siitä, miten toimia, jos pesimäpaikoilleen palaavat lokit ovat haitaksi. Esimerkin erilaisista ratkaisuista tarjoavat Keski-Suomen ja Pirkanmaan pelastuslaitokset. Mutta etsiessä vaikka ajankohtaista ohjeistusta roskien polttamiseen perustallaajaa ei paljon lämmitä se, että tärkeimpänä tarjoillaan tietoa vapaista työpaikoista. Muutaman pelastuslaitoksen etusivulta saa tiedon viimeisimmistä hälytyksistä nimenomaan omalla alueella. Yhteystiedot päivitetään yleensä hyvin, mutta Ajankohtaista-osastolla on sitten vaihtelua senkin edestä. Käytettävyyteen vaikuttaa sivujen, erityisesti etusivun, selkeys.”. Ja virtuaalinen pölykerros alkaa väkisinkin aivastuttaa sivuilla, joilla pääsiäistä odotellessa, kohteliaasti sinänsä, toivotetaan hyvää uutta vuotta. Hälytysajossa kiitävä paloauto saa miettimään, missä palaa. Pisteenä iin päällä tulevat kuvat paloasemasta sekä mukavasti myhäilevästä palomestarista. Jotkut pelastuslaitokset tarjoilevat jo etusivuillaan alueensa kartan, josta omaa kuntaa klikkaamalla pääsee käsiksi yleensä paloasemittain järjestettyihin yhteystietoihin. Myös Lapin pelastuslaitoksen tarjoama tilannetieto lumivyöryjen todennäköisyydestä laskettelukohteissa on yleisöä ajankohtaisesti palvelevaa. Lisää kuvia on tarjolla pelastuslaitoksen Facebook-sivuilla. Ainakin Päijät-Hämeen sivuilta löytyy vähän kaivelemalla kuviakin viimeisistä hälytystehtävistä. Yhteystiedot hyvin esillä Yhteystiedot ovat tärkeä asia, ja ne löytyvätkin yleensä melko helposti. Sivua selkeyttää erikokoisten fonttien käyttö ja erilainen pohjaväri eri palstoilla, mutta kohtuus taas siinäkin. Vaaditaan tarkkaa harkintaa siitä, mikä on todella tärkeää tai muuten etusivun arvoista materiaalia. 28Palokuntalainen•45 Käytettävyyteen vaikuttaa sivujen, erityisesti etusivun, selkeys. Voidaan myös kysyä, onko parempi, että pääpalkissa on tarjolla vain muutama otsake, joiden alla lymyää runsaasti tietoa, vai muuten melko paljas etusivu, mutta runsas määrä valikkoja. Sosiaaliseen mediaan kannattaa panostaa varsinkin, jos halajaa nuoren tallaajapolven kiinnostuvan alasta. Päijät-Hämeellä jopa hälytystilannekuvia Ihminen on myös utelias. Jos samassa yhteydessä kerrotaan myös palotarkastajan ja nuohoojan tiedot, palvelu on mainiota. Muutamalla muullakin pelastuslaitoksella on jo toimivat Facebook-sivut. Parhaimmillaan kyseinen tarjonta on tavallisen käyttäjän näkökulmasta silloin, kun se on nimenomaan häntä palvelevaa
Etuudetohjaavatautomaattisestimyösliikennekameroita.Kamerakuvaakäytetäänliikenteenhallintaan,liikennesuunnitteluun, kuljettajakoulutukseenjatarvittaessaonnettomuustutkintaan. (09) 295 3021 Kouvola: Turvatarvike Oy, puh. Etuuksienohjausperustuusatelliittipaikannukseenjalangattomaan tiedonsiirtoon.Liikennevalotvaihtuvat automaattisestivihreäksihälytysajoneuvon lähestyessäristeystä. Pian on.. Järjestelmäntoiminnanjakustannustehokkuudenvuoksion käynnistettyneuvottelutsenlaajentamisestamuuallePohjoisPohjanmaallejaKainuuseensekämuillehälytysajojasuorittavilletahoille. 020 746 3740 Auttaa pelastamaan Vermeet kunnossa. Havantola Oy, puh. • Järjestelmän ensimmäinenonläpäissytvastaanottotarkastuksen.Etuudetovatkäytössä90liikennevaloristeyksessäja 10hälytysajoneuvossa.Vuodenkuluttuajärjestelmäkattaa vähintään160liiken-nevaloristeystäja30hälytysajoneuvoa. (02) 822 0230 Rovaniemi: Sammutinhuolto Avap Oy, puh. (05) 312 2215 Kokkola: Sammutinhuolto S. 010 4252 100 Turku: Turun Sammutinhuolto Oy, puh. (017) 264 7220 Lahti: Lahden Palokalusto Oy, puh. Saari Ky, puh. www.palokamu.fi Espoo: Sammutinhuolto E. –Järjestelmänsuurinhyötyonhälytysajonsujuvuus,mutta etunaonmyösvähäinenhaittamuulleliikenteelle,toteaaliikenneinsinööriJukka Talvi. (03) 873 0150 Lappeenranta: Lappeenrannan Sammutinhuolto Oy, puh. KalustopäällikköKari Malisenmukaankuljettajatovat ottaneetuudenjärjestelmänhyvinvastaanjapelastuslaitoksella toivotaansennopeaalaajentamista. Etuusjärjestelmäeroaamuistasiinä,ettäsekattaavalmistuttuaankaikkiliikennevaloristeyksetjajokaisentulosuunnan. Aina vihreää ambulansseille ja paloautoille Oulunseudunhälytysajoneuvotovatsaaneet käyttöönsäuudetliikennevaloetuudet. (06) 831 1488 Kuopio: Savon Palokalusto ky, puh. Etuusjärjestelmänosiatullaankäyttämäänmyösmuihinerikoisohjauksiin,kutenjoukkoliikenne-etuuksiinjaruuhkanpurkuihin. (05) 451 5180 Pori: Porin Sammutinhuolto Ky, puh. (02) 646 3160 Rauma: Rauman Sammutin Oy, puh. EtuusjärjestelmäntilaajinatoimivatOulunkaupunginYhdyskunta-jaympäristöpalvelut,Oulu-Koillismaanpelastusliikelaitos sekäPohjois-PohjanmaanELY-keskus.SentoimittavatSignal PartnersOysekätämänalihankkijatSpecialCodeOyjaElektroArolaOy.Järjestelmätoteutetaansuu-renliikennevalomäärän vuoksikolmivuotisenahankkeenajasenkustannusarvioonnoin 300000euroa
Palokuntalainen•4531 Pelastusjohtaja Jaakko Pukkinen Teksti ja kuvat PekkaKoivunen NykyinenPietarsaarenjaKeski-PohjanmaanpelastuslaitoksenpelastusjohtajaJaakko Pukkinen,50,syntyiIsossakyrössä,aloittisopimuspalomiehenäsynnyinkunnassaan,vapautui reserviinlentokoneapumekaanikkonaKauhavaltajakäviSeinäjoellatekunkonepuolen. Olemme asiakkaita varten. Ennenkuinturvallisuusalaveimiehenlopullisestivuonna1992,häntoimikuusivuotta konepajateollisuudessatyönjohtajanasekäprojektipäällikkönä
En kannata palomiehen ammattitutkinnon alennusmyyntiä. Pelastustoimi – turvallisuuden tavaratalo, tietotoimisto vai joku muu. Käsitteitä tulkitaan ja käsitetään eri tavoin eri paikoissa ja toiminnoissa. Pukkisen pitkään ansioluetteloon kuuluvat myös muutaman vuoden pestit Pohjanmaan pelastuslaitoksen keskisen toimialueen aluepalopäällikkönä, Atria Suomi Oy:n työsuojelupäällikkönä sekä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin turvallisuuspäällikkönä. Työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin kehittämiseen tulee panostaa ja tulevissa kansallisissa eläkeratkaisuissa alan erityispiirre erityisesti miehistötasolla on tunnustettava. Tällä hetkellä hän on synnyinkuntansa kunnanhallituksen puheenjohtaja. Pidän kovin vieraana ”turvallisuuden tavaratalo”-ajatusta; tulee mieleen hyvää-halpaa-helposti, siis ”helppo-heikki”-malli perävalotakuulla. – Puolesta. – En kannata palomiesten naamiointia kalustonhoitajiksi. Niinpä edessä oli amk-tutkinto Kuopiosta vuonna 2003 ja ylempi ammattikorkeakoulututkinto KeskiPohjanmaan amk:sta vuonna 2009. Yhteiskunnan rattaat on pidettävä pyörimässä. – Kunhan hätäkeskusten riittävistä henkilöresursseista huolehditaan, niin aivan hyvä malli. Nykyinen amktai pelastajakoulutus ei vastaa tähän. – Turvallisuusalan tutkimustoiminta on kehittynyt hyvään suuntaan niin pelastusopistossa kuin korkeakouluissakin. – Tuon tähän keskusteluun taas uuden näkökulman. Onko puhe pelastustoimen sirpaloitumisesta vailla katetta. Entä ehdotettu palokoulu sopimushenkilöstölle. – Tärkeintä on nyt katsoa eteenpäin: Päätökset on tehty. Joka tapauksessa alamme käsitteet on saatava pikaisesti yhtenäisiksi. Panostetaan mahdollisiin ja huomattuihin puutteisiin tai korjaustarpeisiin ja vaikutetaan tuleviin ratkaisuihin, niin että asiat kehittyvät yhteisesti haluttuun suuntaan. Jupisemalla ja mököttämällä eivät asiat ainakaan parane. 32Palokuntalainen•45 P estit Pohjanmaan pelastusalan liiton toiminnanjohtajana ja Isonkyrön palopäällikkönä perehdyttivät legendaariselta viimeiseltä alemmalta päällystökurssilta vuonna 1993 valmistuneen miehen yhä syvemmälle pelastusalan saloihin. Tämä tunnuksien muuttuminen on ehkä enemmän nähtävä tulevaisuuteen katsovana asiana. Kannatat siis Westerholmin lanseeraamaa ”kevyt palomies” -konseptia. Kansainvälisen yhteistyön kehittämiseen tulee panostaa niin käytännön toimijoiden kuin tutkijoiden taholta. Palomiesten eläkekysymys – onko paluuta. Hätäkeskusuudistus – kahdenkymmenen vuoden suuri munausko. Ammattitutkinnon merkitys korostuu mm sisäisessä koulutuksessa ja turvallisuusviestinnässä. – Hankkeena aivan hyvä. ”Palo”-sanan pitäminen alan terminä vaatii huolenpitoa! Tilannekeskus pelastuslaitoksissa – puolesta vai vastaan. Viranomaisverkkohanke – mitä olisi voitu tehdä toisin. Koulutuksen kehittämisessä tarve on pikaisesti vastata laajan maaseudun ammattihenkilöstön kysyntään. Miltä maistuu palokuntalaisen tilalle sana sopimuspalomies. Alueellisista erityispiirteistä ja tarpeista pystytään paremmin huolehtimaan kuntien isännöimässä järjestelmässä. – Mielestäni pelastustoimessa kyse on maan laajuisesta toiminnasta, jossa eri alueilla painopisteet vaihtelevat asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Hallinto EI saa mennä toiminnan edelle! Ja ainahan voi muistella, että miten VHF-aalto kantoi johtamistilanteissa…. Onko pelastusalan ammattikoulutus kohdallaan. Kentän toiminnallisten tarpeiden kuunteleminen yli hallinnollisten rajojen olisi pitänyt ja pitäisi huomioida paremmin. Suomalainen moniviranomaishätäkeskusmalli. Pisteenä i:n päälle ovat Jaakko Pukkisen 30 opintoviikon mittaiset turvallisuuden erikoistumisopinnot Laureassa 2010. Maailma ympärillämme elää ja muuttuu koko ajan. Eräs lempilauseistani on: ”Tuleen ei saa jäädä makaamaan”. Pelastusjohtajan työt alkoivat vuonna 2011. Kyse ei ole siitä, mitä me itse haluamme, vaan seuraammeko kehitystä myös alan ulkopuolella; asiakkaat, maksajat, muut viranomaiset jne. Nykyinen hajanainen toimintatapa ei ole kenenkään etu. Missä jamassa on mielestäsi alan tutkimusja kehittämistoiminta. Henkilöstömme osaamistarpeet vaihtelevat asiakaslähtöisesti ja toimintamme on siis vastattava kysyntään aina paikallisesti! Ja niin se tekeekin. – Paluuta ei ole näköpiirissä. Palomies on selvä vanha termi. Ja perinteinen aloitus: valtio vai kunnat. Niin pitää meidänkin tehdä. – Ensihoidon vaatimukset on huomioitava niin, että hyvän pelastajakoulutuksen saaneet voivat toimia myös osana ensihoitoketjua. – Kannatan ehdottomasti järjestelmää, mikäli se parantaa koulutuksen koordinointia ja laatua. Mielestäni pelastustoimi on turvallisuuden erikoisliike ja asiantuntijaverkosto. – Kunnat, koska näin palvelu ja hallinto ovat lähellä ihmistä. Olisiko vastaus löydettävissä aikoinaan olleiden (palomestari, hallinnollinen esimies, alempi päällystötutkinto) ja nykyisten koulutusten välistä esimerkiksi ”asemamestari”-koulutus noin kolmen lukukauden mittaisena. – Nimikkeistö ja käsitteistö on tosi kirjavaa. Pelastusalan nimikkeet, käsitteistö ja tunnukset ovat mitä ovat, vai ovatko. – Maistuu toimivalta. Isossakyrössä asuva Jaakko Pukkinen harrastaa palokuntaa, metsästystä, moottoripyöräilyä (Triumph Rocket III) ja kunnallisia asioita
Meneillään olevat sairaankuljetusneuvottelut Keski-Pohjanmaan ja Vaasan sairaanhoitopiirien kanssa ovat tavoitteellisia, joissa keskeistä on saada aikaan yhteistoimintasopimukset ensihoidon toiminnoista vähintään nykyisellä tasolla. Yksityinen hakee tuottoa sijoitetulle pääomalle. Ei ole kovin myönteistä alallemme, että valtakunnallinen yritys saa samanlaisiin kysymyksiinsä ja toimintoihinsa erilaisia lausuntoja ja laskutusperusteita eri pelastuslaitosten henkilökunnan työn tuotoksena! Tämänhetkinen sydämenasia työssäsi. Entä päätöksenteko. Pelastustoimi on osa julkista järjestelmää ja pelastustoimen tehtävänä on turvata yhteiskunnan rattaiden pyöriminen olosuhteista riippumatta. Mitä uutta toisit pelastustoimeen. Tämä taas toi mukanaan tarpeen osaamisen, tuottavuuden ja laadun varmentamiseen. Palokuntalainen•4533 Tuleen ei saa jäädä makaamaan.” Yksityisen turvallisuussektorin ja kunnallisen pelastustoimen suurin ero. – Osaavan ja tasalaatuisen avun tuottaminen asiakkaalle ympäri vuoden ja vuorokauden koko Suomessa. Meidän on siis oikeasti syytä tietää, mitä kulloinkin rattaissa pyörii ja mitkä ovat rattaiden tarpeet! Täytyy muistaa, että pelastustoimi itse on alansa paras asiantuntija. Mutta sitoutuminen ja jalkauttaminen on tehtävä myös valtakunnallisesti tasalaatuisena. – Uuden lain myötä tuli maksullisuus mukaan useaan toimintoomme. Onko normiohjaus menossa jo liian pitkälle pelastustoimessa?. – Täytyy muistaa ketä varten olemme; asiakkaita varten! Palvelu asiakkaalle: inhimillisesti, ammatillisesti ja luotettavasti. – Suurena erona on hallinto ja taloudellisen tuloksen merkitys. Pienen pelastuslaitoksen haasteet ovat kuitenkin melkoiset resursointiin liittyen. – Katsotaan riittävän usein ympäröivää yhteiskuntaamme ja havainnoidaan missä siellä mennään. Tähän liittyvät erityisesti pelastustoimintaja ensihoitokelpoisuudet. – Yksityisellä sektorilla päätöksenteko suoraviivaisempaa. Tätä valmistellaan työterveyden, järjestöjen, kaupungin ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Teemme kovasti töitä sen eteen, että löytäisimme laitokseemme sopivan toimintamallin henkilöstön mahdollisimman hyvään työssäjaksamiseen ja työuran hallintaan. – Työssäjaksamiseen ja työhyvinvointiin liittyvät asiat. Pelastustoimen valtakunnallinen laatutaso olkoon yhteinen tavoitteemme, jonka puolesta jo hyvin toimiva kumppanuusverkostokin osittain toimii. Pelastustoimessa tuottavuuden käsite lähenee kuitenkin yksityisen sektorin vastaavaa – ilman voitontavoittelua – toivottavasti. Ajatuksiasi toimintavalmiusohjeesta. Entä muuta. Mikä on pelastustoimen suurin haaste. Olemme ainoa valtakunnallinen 24h-turvallisuustoimija
Laitoksessa on tehty päätös jatkaa vanhoilla sopimuksilla toistaiseksi. – Yhteistyötä koulutusasioissa on tehty SPEKin ja Palopäällystöliiton kanssa kuin myös muiden viranomaisten kesken. Lisäksi pelastusalueella toimii Kruunupyyssä lentokenttäpalokunta, Kokkolassa Cabb ja Boliden ja Pietarsaaressa UPM Kymmene tehdaspalokunnat, jonka kanssa pelastuslaitoksella on yhteistoimintasopimus. Hänen osastonsa vastuualueelle kuuluu pelastuslaitoksen sisäinen koulutus, varautuminen, tietohallinto ja huoltotoiminta. – Ensimmäiset kuukaudet uudessa tehtävässä ovat kuluneet uuden organisaation käynnistämiseen ja kuluvan vuoden asioiden hoitamiseen. Vetelissä ja Toholammilla on asemien suhteen kehitystarpeita lähivuosina. On tärkeää, että pysymme mukana kehityksessä ja olemme itse ohjaamassa kehityksen suuntaa pelastustoimessa. Uudet sopimukset on tarkoitus neuvotella kuntoon siten, että ne tulevat voimaan vuoden 2014 alusta. Vanha 42 metrin puomitikas on tarkoitus vaihtaa 55 metriseen. Muuta raskasta kalustoa ei ensi vuonna ole hankintasuunnitelmissa. Kokkolan kaupunki on alueellisen pelastustoimen isäntä ja laitos on sen tulosyksikkö. Pelastuslaitokselle kehittämisosasto Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksen uusi organisaatiomalli otettiin käyttöön 1.2.2012. Pelastustoimen tiloista vain Kokkolan aseman yhteydessä olevan tilannekeskuksen kulut jaetaan asukasluvun mukaisessa suhteessa. Ammattihenkilöstön työaikaja palkkausjärjestelyissä pelastuslaitoksella noudatetaan valtakunnallista päämallia. Keskeistä koulutuksessa tulee olemaan, että koulutus on tasalaatuista ja samansisältöistä läpi koko pelastusalueen, jolloin se vastaa parhaiten operatiivisen toiminnan vaatimuksiin ja helpottaa myös pelastustoiminnan johtamista, selvittää Jukka Kangasvieri. Pelastuslautakunnassa on 11 jäsentä; Kokkolasta neljä, Pietarsaaresta kaksi ja muista kunnista kiertoperiaatteella viisi. Kuitenkin homevaurio toimistotiloissa on viivästyttänyt aseman täysimääräistä hyödyntämistä. Palokuntalainen•4535 K eski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos on monessa mielessä kaksinapainen. Kalusto ja tilat ovat siis kuntien omaisuutta. Myös viime vuosina tulleiden muutosten vastaanottaminen on tapahtunut avoimin mielin ja vanhan pois oppiminen on ollut varsin nopeaa. Asemahankkeen on arvioitu maksavan kahdeksan miljoonaa euroa. Nyt on käynnissä keskustelu uuden aseman sijainnista. Pelastustoimen miehistöja kalustomenot jaetaan aiheuttamisperiaatteen mukaan eli kukin kunta vastaa näistä itsenäisesti. Puheja läsnäolo-oikeus on muilla poissaolovuorossa olevan neljän kunnan edustajilla. Jukka Kangasvieren mukaan tulevaisuuden kannalta koko pelastustoimen keskeisiä haasteita tulevat olemaan erilaiset valtakunnalliset rakenneuudistukset, kehittämishankkeet ja työikäisen henkilöstön siirtyminen pikkuhiljaa kasvukeskustoihin. Loput 27 muodostuvat hallinnon toimihenkilöistä ja sairaankuljettajista. Investointeja Pietarsaaren uusi asema otettiin käyttöön tammikuussa 2012. Kaikki 435 sopimuspalokuntalaista ovat tehneet henkilökohtaisen sopimuksen pelastuslaitoksen kanssa ja vapaaehtoistoiminta tapahtuu kahdeksan vpk:n ja kahdeksan palomiesyhdistystyksen kautta. – Nämä asiat tulevat muuttamaan nopeasti pelastustoimea siitä missä tänään ollaan. Pietarsaaren asema kahdella hoitotason yksiköllä kuuluu jatkossa Vaasan sairaanhoitopiirin alaisuuteen ja Kokkola, myös kahdella hoitotason yksiköllä, Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin valvontavastuulle. Ensivastetoimintaa tehdään koko pelastusalueella pelastuslaitoksen 16 asemapaikalta. Koulutuksen järjestelyissä tukeudutaan toistaiseksi SPEK-Pohjanmaan palveluihin. Koulutusta kehitetään tasalaatuiseksi Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksen koulutusta on tuotettu pääasiassa päätoimisen henkilöstön toimesta niin päätoimiselle henkilöstölle kuin sopimuspalokuntalaisille. Laitoksen kaksinapaisuuden yhtenä ilmenemismuotona ovat ensihoidon järjestelyt. Pietarsaaressa on selvä ruotsinkielinen enemmistö, Kokkolassa taasen suomenkielinen enemmistö. Hyvät välit Pelastuslaitoksemme toiminnassa näkyy mielestäni hyvin henkilöstön hyvät välit keskenään, mikä heijastuu niin koulutusasioihin kuin operatiiviseen toimintaan. Vanhan aseman kuntoarviokin selvitetään, koska sen saneeraus on vielä suunnitelmissa yhtenä vaihtoehtona. Vakinaista henkilöstöä on 107, josta operatiivisessa toiminnassa 80. Tämä ei onnistuisi ilman hyvää yhteishenkeä ja yhteisiä tavoitteita, joihin on sitouduttu kaikissa henkilöstöryhmissä. Yli 10 000 hälytystä Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastustoimen kustannukset ovat 7,5 miljoonaa euroa vuodessa. Pelastuslaitoksella on kaksi ammattiasemaa Pietarsaaressa (1+4) ja Kokkolassa (1+5) sekä 17 sopimuspalokunta periaatteella toimivaa paloasemaa. Visioita ja kehitysstrategioita tuleville vuosille ei ole vielä päästy tekemään ja niiden aika tulee kesän jälkeen, kun kuluva vuosi on saatu kunnolla käyntiin, kertoo Jukka Kangasvieri uuden tehtävänsä alkutaipaleesta. Viranomaistoiminnan eli päällystön, alipäällystön ja hallinnon kulut maksetaan asukasluvun mukaisessa suhteessa. Tämä tulee vaatimaan jatkossakin pelastustoimen henkilöstön hyvää keskinäistä yhteishenkeä asioiden eteenpäin viemisessä jatkuvan muutoksen keskellä, päättää kehittämispäällikkö Jukka Kangasvieri.. Kokkolan paloasemahanke on periaatteessa hyväksytty. Suurin kalustoinvestointi on Kokkolassa. Suunnittelu on tarkoitus tehdä vuoden 2013 aikana ja varsinainen toteutus vuosina 2014 ja 2015. Näiden kahden kaupungin problematiikka poikkeaa maalaismaisten kuntien problematiikasta. Kehittämisosaston osastopäällikön tehtävässä aloitti palomestari Jukka Kangasvieri. Uusi palvelusopimus on valmisteilla. Tältä pohjalta koulutusta tullaan tulevaisuudessakin kehittämään
Tapahtuma oli erilainen ja odottamaton, mutta osasin suhtautua siihen kuin mihin vain kokonaisuuteen, jota olen aikaisemmin kuvannut. Alue oli täynnä palomiehiä ja autoja savun keskellä. Tykkään liikkua kameran kanssa ja ottaa kuvia ilman sen kummempaa tarkoitusta. En ollut sireenien ääntä kuullut tai huomannut mitään normaalista poikkeavaa, musiikki ja omat ajatukset pitivät siitä huolen. Muistan myös miettineeni, kuinka voisin lähteä aivan yhtä hyvin seuraavana iltana, koska nyt taivaskin oli vähän pilvessä. 38Palokuntalainen•45 Jyväskyläläinen valokuvaaja Sami Saarela kertoo: ”Muistan maininneeni kaverille chatissä, kuinka olisi hyvä yö mennä vähän rinteen päälle ottamaan maisemakuvia. Heitin kamerarepun maahan, avasin vetoketjun ja nostin ylös kameran ja kaksi objektiivia, jotka laitoin takin sivutaskuihin nopeita vaihtoja varten. Sitten aloin kuvaamaan. Kävellessä savu kuitenkin vain tiheni ja tiheni. Tällä kerralla ei ollut mahdollisuutta valmistautua.”. Olin kävellyt jotain pari kilometriä. Minun vaan piti yrittää saada kaikki tallennettua niillä välineillä, jotka olivat matkassa. Lähdin kävellen rinteen suuntaan. Pääsin ehkä sata metriä eteenpäin, tulin risteykseen ja katsoin vasemmalle ja se mitä näin, toi aivan ensiksi mieleen kohtauksen jostain sotaelokuvasta. Jossain vaiheessa rupesin katselemaan vastaan tulevan aukean äärimmäistä mäntyjen täyttämää reunaa ja ensimmäinen ajatus oli, että kylläpä joku saunoo myöhällä. Alkoi olla myöhä, väsytti, mutta jotenkin kuitenkin ryhdistyin, nappasin kamerareppuun ne maisemakuvailuun tarvittavat objektiivit ja jalustan, kuulokkeet ja mp3-soittimen. Minulle hyvin tutusta asuinalueesta oli tullut jotain ihan muuta kuin olin voinut kuvitella. Teen monesti tällaisia yökuvauskeikkoja ilman kiirettä ja oikeastaan ilman mitään ennakko-odotuksia sen suhteen mitä saan tallennettua. Toki paloja tapahtuu jatkuvasti, mutta ikinä ei satu paikalle oikealla hetkellä ja kaiken vähiten kameran kanssa
Kävellessäni savu kuitenkin tiheni ja tiheni.”. Palokuntalainen•4539 Sunnuntai 11.3.2012 klo 23.38 Omakotitalo Katajatie 29, Lahjaharjun kaupunginosa, Jyväskylä Jyväskylän pääasemalta sammutusauto (vahvuus4) säiliöauto (1) puomitikas (1) johtoyksikkö (2) Vaajakosken asemalta sammutusauto (4) säiliöauto (1) Palokasta Jyväskylän VPK sammutusauto (6) säiliöauto (2) miehistöauto (4) Pääasemalta vapaavuoron miehittämä vahingontorjuntayksikkö. Pelastustoimen johtajana toimi Pentti Karppinen
40Palokuntalainen•45 Tällä kerralla ei ollut mahdollisuutta valmistautua.”
Palokuntalainen•4541 Katso kaikki kuvat kyseisestä tulipalosta: www.darkenedstudio.com/fire
Palokuntalainen•4543 Virkapukuohjeesta rättiasetukseen – osa 3 Univormu ja tunnukset Yhteisönyhtenäisyydenyksitunnusmerkkionyhtenäinenpukeutuminen–yleensäunivormu. Teksti SilvioHjeltKuvatSXCjaVirkapukuohje. Eriunivormujenkuositeivätjuurikaaneroatoisistaan,eivätkänäinyksinäänkerroulkopuoliselle mitään.Tunnuksetkaaneivätyksinäänkerromuutakuin,ettämitäenemmänkiiltoa,sitä korkeampiasema.Kuitenkinyhtenäisestipukeutunutjatunnuksillavarustettujoukkoantaa positiivisenkuvanjärjestäytyneestäyhteisöstä
Palokuntapuku puhuttaa, samalla kun käyttäjä voi nauttia palokunnan imagosta, omaa itseään ilmaisematta. Tällä tavalla arkakin henkilö pystyy piiloutumaan organisaationsa julkisen imagon taakse tilanteissa, jotka muutoin saattavat olla epämukavuusalueen rajamailla. Operatiivisessa sammutusja pelastustoiminnassa toimijoiden ulkoasu on onnettomuuden varsinaiselle uhrille jokseenkin yhdentekevä. työkalukustannuksia), niin voimassa olevassa ohjeessa olevat alipäällystötunnukset todettiinkin, reippasti lausuntokierroksen jälkeen, nyt varatuiksi ammattiväen käyttöön. Tunnuksien täydennyksen teki työryhmä, jossa oli kaikkien vapaaehtoistoimijoiden edustus eli SPEK, Suomen Palopäällystöliitto ja SSPL. Jos univormua käytetään, niin samanlaisten käyttäjien tulee logiikan nimissä näyttää jokseenkin samanlaisilta. Univormu kertoo … On yhteisöjä, joissa univormun käyttö on enemmän tai vähemmän pakollista lähinnä yhteisön imagon rakentamiseksi. Sen antaminen nähtiin tarpeelliseksi, koska arkitodellisuus oli täysin erkaantunut voimassa olevasta ohjeesta. Usein määräävänä tekijänä ovat epävirallisen ohjeistuksen ohella taloudelliset realiteetit. Sama teos toki myös huomauttaa, että ”viiksien ajaminen on herrasmiehelle aivan sopimatonta”, koska sellaisen viiksettömän puolimiehen pussaaminen tuottaa nuorelle ja kauniille naiselle ”tikkuja huuliin”. Käytetään sitä, mitä on omasta takaa olemassa. Myös eri maiden sotilaiden tulee olla tunnistettavissa sotilaiksi: ”Ilman kokardia liikkuvia vieraan maan sotilaita voidaan ampua vakoojina” (Geneven yleissopimus). Yhtenäisyys oli uhattuna ja vapaaehtoispalokuntien profiili muutenkin vajoamassa vaatimattomuuden suohon. Siis muullakin tavalla kuin, että asianomainen pystyy virantoimituksessa esittämään asianmukaisen henkilökortin. Useimpiin univormuihin liittyy helposti ymmärrettävä ohjeistus, joka kertoo, miten missäkin tilanteessa tulee pukeutua. Esimerkkinä on poliisin univormu, joka on poliisin yksinoikeus. Silti työn loppuhiominen kesti. 44Palokuntalainen•45 K ukin ei-viranomaistaho määrää Suomessa melko itsenäisesti millaisissa asusteissa sen jäsenet esiintyvät ja millaisia tunnuksia ne käyttävät. Palokunnan hallituksen puheenjohtaja sen sijaan tunnuksien puuttuessa valitsikin joskus esiintymisen siviilipukuisena. Jotain piti tehdä. Siltä osin Palokuntien Virkapukuohje m/-64 on katsottava korvatuksi uudella suosituksella. Uudistustyön alkuvaiheessa todettiin, että palokunnan operatiivis-hallinnolliselle henkilöstöjohdolle oli olemassa varsin näyttävät tunnukset kiinnitettäväksi palokuntapukuun. Palokuntapukuun pukeutunut vieras viestii ulkopuolisille turvallisuutta, mikä usein edesauttaa jonkun tilaisuuden alkukankeuden kumoamista. Mielikuvitusta ei saa soveltaa yksilön halujen mukaan. Sen sijaan ohjeistuksen oma tulkinta on itsenäisen yhteisön etuoikeus siihen saakka, kunnes tulee vastaan hyvän maun raja. Sen sijaan alipäällystön tunnus on täysin muuttunut. Sen eri vaiheet olivat usein esillä sekä alan lehdistössä että useiden lausuntopyyntöjen muodossa. Tunnukset uusiksi Phoenix-kilpi on edelleen vapaaehtoispäällystön tunnus. Itse asiassa melko kätevää. Pieni etikettikirja ”Det passar sig inte” (”Ei ole sopivaa…”) vuodelta 1886 sanoo univormuista: ”Ei ole sopivaa kantaa univormua virantoimituksen ulkopuolella”. Monien muidenkin viranomaisten kuin poliisien tulisi olla ulkopuolisten tunnistettavissa silloin, kun he käyttävät julkista valtaa. Hyvän näköinen ja kunnioitettavan tahon univormu tuo mukanaan tiettyä kunnioitusta, joka kohdistuu käyttäjään. Palokunta-arvomerkkien lisäksi on otettu käyttöön hallinnollista asemaa osoittavat tunnukset. Samalla käyttäjään kohdistuu velvollisuus käyttäytyä kyseisen kunnioitettavan tahon maineen arvoisesti. Ja on tahoja, joiden tulee olla lainsäädännön perusteella tai käytännön syistä ulkopuolisten tunnistettavissa. Työ kesti vuosia. Joidenkin mielestä oli ilmeisesti sammutettu väärin, mikä aiheutti joitakin ylimääräisiä vääntöjä. Välillä käytiin saamassa avoimen vapaaehtoiskentän eli XXV Yleisen Palokuntakokouksen siunauskin. Univormu on kätevä Joskus univormu on kätevä keino ratkaista kysymys siitä, miten tulee tietyssä tilaisuudessa pukeutua. Univormu tuo kunnioitusta ja velvoittaa Eräs vähemmän pohdittu univormun käyttömotiivi liittyy henkilökohtaiseen henkiseen mukavuuteen. Kun eräänä alkuperäisenä tavoitteena oli ollut sekä hillitty vaatimattomuus että olemassa olevien tunnuksien uusiokäyttö sellaisinaan (mikä olisi säästänyt mm. Kiitos vastustuksesta! Toki joku vapaaehtoissektorin ulkopuolinen taho myös on Ilman kokardia liikkuvia vieraan maan sotilaita voidaan ampua vakoojina.”. Univormun käyttöön liittyykin usein aivan muita syitä kuin ulkoinen tunnistaminen. Palokuntapukuun pukeutunut edustaa maailman kaikkia palokuntia, ja henkilökohtaisen käytöksen tulee siis olla sen mukaista. Oli pakko keksiä uutta, ja koska vaatimattomat tunnukset oli kielletty, niin jouduttiin alipäällystölle kehittämään uusia, mikä ehkä hieman nosti niidenkin näyttävyyttä
11. Läänin palokuntaliiton joukkueenjohtajankurssin suorittanut joukkueenjohtaja (Virkapukuohje -. /64): 7. Ilman päällystövakanssia olevan VPK-?laisen kauluslaatta (harmaa puku, työhaalari). /64): 7. Mielipiteitähän toki saa kullakin olla. /64): 7. /64): ARVOMERKKIEN KEHITYSTÄ SOTIEN JÄLKEEN 1. Valtakunnallisen liiton hallituksen varajäsen, joka samalla toimii oman palokuntansa paineilmalaitevastaavana (Suositus -?/2000-?luku): j.n.e J. Palokunnanpäällikön kauluslaatta (sotaväen harmaa pukumalli tai sininen työhaalari, kummassakin Phoenixaiheiset palokuntanapit sekä päälliköillä vielä lisäksi komentovyö): 2. peruskurssin (Virkapukuohje -?/64): 6. 5. Vapaaehtoisten osalta on jatkettu kuten ennen, kuitenkin niin, että ohjeistusta ollaan nyt päivittämässä siten, että se paremmin palvelisi käyttäjää. Palokunnan puheenjohtajana toimiva yksikönjohtaja (Suositus -?/2000-?luku) 10. Maalaiskunnan palopäällikkö (ilmanalankoulutusta) olkalaatta(PalokuntienVirkapukuohje/64) Palokunnan päällikkö (VPK, PvPK,TPK),jokaonkäynytValtionpalokoulunao.peruskurssin(Virkapukuohje/64). Läänin palokuntaliiton joukkueenjohtajankurssin suorittanut joukkueenjohtaja (Virkapukuohje -. Palokunnan puheenjohtajana toimiva yksikönjohtaja (Suositus -?/2000-?luku) 10. Ilman alan koulutusta olevan maalaiskunnan palopäällikön olkalaatta (Palokuntien Virkapukuohje -. /64): 7. /64): 7. peruskurssin (Virkapukuohje -?/64): 6. Palomies (siis silloin vielä palokuntamuodosta riippumatta), joka on käynyt palomiehen peruskurssin oman palokuntansa puitteissa (Virkapukuohje -?/64): 9. Palokunnan joukkueenjohtaja, joka samalla toimii paineilmalaitevastaavana (Suositus -?/08) 12. Ilman päällystövakanssia olevan VPK-?laisen kauluslaatta (harmaa puku, työhaalari). Palokuntien Virkapukuohje m/64 on vapaaehtoispalokuntien osalta vieläkin pääasiallisesti voimassa. 11. Teollisuuspalokunnan joukkueenjohtajan kauluslaatta (työhaalarissa, palokuntanapit): 3. Viranomaispuolella on nähty tarpeelliseksi ryhtyä uusimaan koko asetelmaa, ja vieläpä pariin otteeseenkin. Vapaaehtoispalokuntien pääasiallisena juhlapukuna onkin vielä malli -/58, kun taas kenttäpukuna on alkuaan merivoimien kevyt palveluspuku muunnettuna palokuntakäyttöön phoenix-aiheisten palokuntanappien avulla. 4. Ilman alan koulutusta olevan maalaiskunnan palopäällikön olkalaatta (Palokuntien Virkapukuohje -. Palomies (siis silloin vielä palokuntamuodosta riippumatta), joka on käynyt palomiehen peruskurssin oman palokuntansa puitteissa (Virkapukuohje -?/64): 9. Läänin palokuntaliiton joukkueenjohtajakurssin suorittanutjoukkueenjohtaja (Virkapukuohje/64). Ilman alan koulutusta olevan maalaiskunnan palopäällikön olkalaatta (Palokuntien Virkapukuohje -. Valtakunnallisen liiton hallituksen varajäsen, joka samalla toimii oman palokuntansa paineilmalaitevastaavana (Suositus -?/2000-?luku): j.n.e J. Teollisuuspalokunnan joukkueenjohtajan kauluslaatta (työhaalarissa, palokuntanapit): 3. 5. Palokuntapiirin (kaukoavustusalueen) kouluttama ryhmänjohtaja (Virkapukuohje -?/64): 8. Tarkoituksena on, että käyttäjä pääsisi nykyistä paremmin perille yhtenäisen pukeutumisen salaisuuksista. Palokuntapiirin (kaukoavustusalueen) kouluttama ryhmänjohtaja (Virkapukuohje -?/64): 8. 5. Ilman päällystövakanssia olevan VPK-?laisen kauluslaatta (harmaa puku, työhaalari). Ilman päällystövakanssia olevanVPK:laisen kauluslaatta (harmaapuku, työhaalari).Lisäksi olkapoleteissausein olipalokunnan nimenalkukirjain messinkisenä. Läänin palokuntaliiton joukkueenjohtajankurssin suorittanut joukkueenjohtaja (Virkapukuohje -. Palokuntapiirin (kaukoavustusalueen) kouluttama ryhmänjohtaja (Virkapukuohje -?/64): 8. Palokunnan puheenjohtajana toimiva yksikönjohtaja (Suositus -?/2000-?luku) 10. 5. Palomies (siis silloin vielä palokuntamuodosta riippumatta), joka on käynyt palomiehen peruskurssin oman palokuntansa puitteissa (Virkapukuohje -?/64): 9. Palokunnan päällikkö (Suositus -?/08) j.n.e J. Palomies (siis silloin vielä palokuntamuodosta riippumatta), joka on käynyt palomiehen peruskurssin oman palokuntansa puitteissa (Virkapukuohje -?/64): 9. Palokunnan päällikkö (VPK, PvPK, TPK), joka on käynyt Valtion palokoulun ao. Palomies (siis silloin vielä palokuntamuodosta riippumatta), joka on käynyt palomiehen peruskurssin oman palokuntansa puitteissa (Virkapukuohje -?/64): 9. Palokunnan puheenjohtajana toimiva yksikönjohtaja (Suositus -?/2000-?luku) 10. Palokuntapiirin (kaukoavustusalueen) kouluttama ryhmänjohtaja (Virkapukuohje -?/64): 8. Palokuntapiirin (kaukoavustusalueen) kouluttama ryhmänjohtaja (Virkapukuohje -?/64): 8. Palokunnan joukkueenjohtaja, joka samalla toimii paineilmalaitevastaavana (Suositus -?/08) 12. Läänin palokuntaliiton joukkueenjohtajankurssin suorittanut joukkueenjohtaja (Virkapukuohje -. Valtakunnallisen liiton hallituksen varajäsen, joka samalla toimii oman palokuntansa paineilmalaitevastaavana (Suositus -?/2000-?luku): j.n.e J. Palokuntapiirin (kaukoavustusalueen) kouluttama ryhmänjohtaja (Virkapukuohje -?/64): 8. Palokunnan päällikkö (VPK, PvPK, TPK), joka on käynyt Valtion palokoulun ao. Valtakunnallisen liiton hallituksen varajäsen, joka samalla toimii oman palokuntansa paineilmalaitevastaavana (Suositus -?/2000-?luku): j.n.e J. Ilman alan koulutusta olevan maalaiskunnan palopäällikön olkalaatta (Palokuntien Virkapukuohje -. Palokunnan päällikkö (VPK, PvPK, TPK), joka on käynyt Valtion palokoulun ao. Palomies (siis silloin vielä palokuntamuodosta riippumatta), joka on käynyt palomiehen peruskurssin oman palokuntansa puitteissa (Virkapukuohje -?/64): 9. 4. peruskurssin (Virkapukuohje -?/64): 6. Palokunnan päällikkö (VPK, PvPK, TPK), joka on käynyt Valtion palokoulun ao. Läänin palokuntaliiton joukkueenjohtajankurssin suorittanut joukkueenjohtaja (Virkapukuohje -. peruskurssin (Virkapukuohje -?/64): 6. Yhteisesti aikaansaatu ja yhteisesti hyväksytty uusi suositus määrittää tunnuksien muodot ja paikat, mikä toki ei ole estänyt joitakin toimijoita sijoittamasta tunnuksia toisella tavalla. /64): ARVOMERKKIEN KEHITYSTÄ SOTIEN JÄLKEEN 1. Läänin palokuntaliiton joukkueenjohtajankurssin suorittanut joukkueenjohtaja (Virkapukuohje -. Palokunnanpäällikön kauluslaatta (sotaväen harmaa pukumalli tai sininen työhaalari, kummassakin Phoenixaiheiset palokuntanapit sekä päälliköillä vielä lisäksi komentovyö): 2. 5. 4. Lisäksi olkapoleteissa usein oli palokunnan nimen alkukirjain messinkisenä. Teollisuuspalokunnan joukkueenjotajan kauluslaatta (työhaalarissa, palokuntanapit). /64): 7. Palokuntalainen•4545 katsonut, että ”aivan tavallinen tähti on jo sinänsä viranomaistunnus”, mutta sille näkemykselle ei ole juurikaan painoarvoa annettu. Lisäksi olkapoleteissa usein oli palokunnan nimen alkukirjain messinkisenä. Lisäksi olkapoleteissa usein oli palokunnan nimen alkukirjain messinkisenä. 4. Palokunnan puheenjohtajana toimivayksikönjohtaja(Suositus /08). Palokunnanpäällikön kauluslaatta (sotaväenharmaa pukumallitaisininen työhaalari,kummassakinPhoenix-aiheisetpalokuntanapit sekäpäällystöllävielä lisäksikomentovyö). Ilman päällystövakanssia olevan VPK-?laisen kauluslaatta (harmaa puku, työhaalari). Palokunnan joukkueenjohtaja, jokasamallatoimiipaineilmalaitevastaavana(Suositus /08) Palokunnan päällikkö (Suositus/08) Arvomerkkien kehitystä sotien jälkeen. Palokuntapiirin (kaukoavustusalueen)kouluttamaryhmänjohtaja(Virkapukuohje/64). /64): ARVOMERKKIEN KEHITYSTÄ SOTIEN JÄLKEEN 1. Palokunnan päällikkö (Suositus -?/08) j.n.e J. Ohjeistus vanhentunut vai onko. /64): 5. Teollisuuspalokunnan joukkueenjohtajan kauluslaatta (työhaalarissa, palokuntanapit): 3. Lisäksi olkapoleteissa usein oli palokunnan nimen alkukirjain messinkisenä. Palokunnan puheenjohtajana toimiva yksikönjohtaja (Suositus -?/2000-?luku) 10. Valtakunnallisen liiton hallituksen varajäsen, joka samalla toimii oman palokuntansa paineilmalaitevastaavana (Suositus -?/2000-?luku): j.n.e J. Palomies(siissilloinvielä palokuntamuodostariippumatta),jokaonkäynytpalomiehen peruskurssinomanpalokuntansapuitteissa(Virkapukuohje /64). Suositus on löydettävissä osoitteesta http://verkkokauppa.spek.fi/filemanager/productfiled/1337file1Upload.pdf ARVOMERKKIEN KEHITYSTÄ SOTIEN JÄLKEEN 1. Palokunnan päällikkö (VPK, PvPK, TPK), joka on käynyt Valtion palokoulun ao. Valtakunnallisen liiton hallituksenvarajäsen,jokasamalla toimiiomanpalokuntansapaineilmalaitevastaavana(Suositus /08). Palokunnanpäällikön kauluslaatta (sotaväen harmaa pukumalli tai sininen työhaalari, kummassakin Phoenixaiheiset palokuntanapit sekä päälliköillä vielä lisäksi komentovyö): 2. Palokunnan päällikkö (VPK, PvPK, TPK), joka on käynyt Valtion palokoulun ao. Palokunnan puheenjohtajana toimiva yksikönjohtaja (Suositus -?/2000-?luku) 10. Eläköön monimuotoisuus, mutta silloinkin hyvä maku edellyttää, että yhteisössä käytetään tunnuksia aina samalla tavalla eikä sekaisin, kuten nyt joskus näkyy. peruskurssin (Virkapukuohje -?/64): 6. peruskurssin (Virkapukuohje -?/64): 6. Valtakunnallisen liiton hallituksen varajäsen, joka samalla toimii oman palokuntansa paineilmalaitevastaavana (Suositus -?/2000-?luku): j.n.e J. Palokunnanpäällikön kauluslaatta (sotaväen harmaa pukumalli tai sininen työhaalari, kummassakin Phoenixaiheiset palokuntanapit sekä päälliköillä vielä lisäksi komentovyö): 2. Teollisuuspalokunnan joukkueenjohtajan kauluslaatta (työhaalarissa, palokuntanapit): 3
46Palokuntalainen•45 ASLAK -kurssin GAS -tavoitteet tapani” ”Aion parantaa KUNNOSSA Alkamassa keskivartalojumppa. Jäykkäkin palomies taipui, mutta aivan ohjaajan peilikuvaksi hänestä ei ollut.
Tavoitteista tehtiin sellaiset, että niiden toteutumista on helppo mitata. Vastaavasti jos painonpudotus jää neljään kiloon tai kahteen tai sitä vähempään painonpudotukseen, on tulos ”jonkin verran tai selvästi odotettua heikompi.” Toiseksi tavoitteekseen hän asetti liikuntakertojen lisäämisen neljään kertaan viikossa. ASLAK-kurssilaiset valmistautuvattoiselle kuntoutusjaksolle.Jaksojenvälissä onollutomatoimistatyöskentelyä. Kahden lisäkilon pudottamien nollatasosta olisi ”jonkin verran odotettua parempi” tulos ja neljän tai useamman lisäkilon pudottaminen nollatasosta olisi ”selvästi odotettua parempi” tulos. Vastaavasti, jos kerrat jäävät vähemmiksi, päädytään jonkin verran tai selvästi huonompaan tulokseen.. Palokuntalainen•4547 ”Aion parantaa Kunnossa-palstaa kirjoittaa tällä kertaa vieraileva kynämies, Palopuheestaan tunnettu Marko Partanen Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen kolmosasemalta. Viisi kertaa viikossa olisi jonkin verran parempi tulos ja kuusi kertaa tai enemmän olisi selvästi parempi tulos. G AS -tavoitteessa määriteltiin konkreettisesti, mihin kuntoutuja kuntoutuksen avulla pyrkii – pysyviä käytäntöjä ennalta ehkäisevän kuntoutuksen avulla. Lisää liikuntaa, painoa pois Eräs kuntoutuja asetti toiseksi tavoitteekseen pudottaa 101 kilon painostaan kuusi kiloa. Hän määritteli 95 kilon painon saavuttamisen nollatasoksi. Ensimmäiselläjaksollaviimeisenä päivänäkurssilaisetlaativatkoko kuntoutusaikaakoskevanGAS -tavoitteen. Tavoitteet voivat liittyä esimerkiksi stressin tai painon hallintaan tai liikuntaan
Hän koki, että ensimmäisen jakson anti ei juuri lisännyt hänen liikuntaja terveystietouttaan. Lähtökohtana asiakkaan oma tavoite GAS -menetelmä on lähtökohdaltaan aina asiakaslähtöinen. Hän on kiinnittänyt huomiota syömiseen: herkut ovat jääneet pois ja ruokaa hän on tehnyt enemmän itse. Jääkaapista löytyy aina rahkaa, joka kuuluu aamuja iltapalaan sekä joskus treenien jälkeiseen välipalaan. Vapaapäivinään hän kävi kerran viikossa pelaamassa sählyä ja tennistä sekä punttisalilla. GAS -menetelmä on kehitetty USA:ssa 1960-luvulla kuntoutuksen tavoitteiden laatimisen ja arvioinnin apuvälineeksi. Huono liikkuvuus ja huonot keskivartalon lihakset yhdistävät kuntoutujan mukaan alamme työntekijöitä. Näiden lisäksi kuntoutuja ui ja kävi punttisalilla satunnaisesti. Hän kaipasi erityisesti järkeviä, asiantuntevia ja perusteltuja ohjeita, jotta harjoitteita ei tarvitsisi tehdä epävarmalla ”musta tuntuu” -tyylillä. Seuraavalta jaksolta hän odottaa enemmän toimintaa ja vähemmän löpinää. Tähän hän aikoo pyrkiä kolmella liikkuvuutta parantavalla harjoitteella viikossa, mikä toisi tulokseksi nollatason. Kuntoutuja ei saanut eväitä ensimmäiseltä kuntoutusjaksolta lihasjäykkyyden tai kankeuden parantamiseksi. Painonpudotuskin lähti mukavasti vauhtiin ja paino ehti pudota jo 2–3 kiloa. Omatoimijaksolla hän ei aloittanut harjoittelua tavoitteeseen pääsemiseksi. Molemmat kuntoutujat odottavat innolla tulevaa jaksoa. Pitkittynyt flunssa omatoimisen jakson lopulla on haitannut molempiin tavoitteisiin pääsyä. Yksi lisäkerta viikossa parantaa tavoitetta yhdellä pykälällä tai vastaavasti heikentää sitä. Lääkkeet kankeuteen määräämättä Toinen kuntoutuja asetti tavoitteekseen lihasjäykkyyden ja kankeuden vähentämisen. Kun liikkuvuus paranee, on mukavampi treenata kun ei satu. Kuntoutuja määritteli vielä, että liikuntakerran kesto on vähintään 45 minuuttia. Liikuntakerrat sen sijaan ovat lisääntyneet. ASLAK-kurssilla sählyä pelataan omalla ajalla varsinaisen ohjelman lisäksi.. Toiseksi tavoitteekseen hän asetti liikuntakertojen vakiinnuttamisen vähintään kolmeen kertaan viikossa, mikä toisi nollatason. Näitä asioita voitaisiin harjoitella ASLAKissa porukalla. Yksi liikuntakerta enemmän tai vähemmän viikossa parantaa tai heikentää tulosta. Tulevalta jaksolta hän odottaa erityisesti henkilökohtaisia ohjeita jäykkyyden ja kankeuden voittamiseksi, sillä neljäsosa kurssista on jo kulunut. Hiilihydraatteja hän on vähentänyt, mutta mihinkään karppaamiseen hän ei ole lähtenyt. GAS GAS (Goal Attainment Scaling) -menetelmä on asiakkaan hoidon tai kuntoutuksen tavoitteiden laatimisen ja arvioinnin apuväline. Palomiesten ASLAK kuntoutus alkoi Siuntion Hyvinvointikeskuksessa tammikuussa 2012. Talviaikana liikuntakerrat toteutuivat murtomaahiihdolla sekä kuntopyörällä pyöräillen. Kela ottaa menetelmän asteittain käyttöön kustantamassaan kuntoutuksessa. Liikuntakertoja kertyi näin tehden neljästä kuuteen viikossa, ja hänen mukaansa liikuntakerrat viikon aikana ovat lisääntyneet verrattuna aikaan ennen kuntoutusta. Tavoitteen tunnistaminen perustuu haastatteluun ja kuntoutujan tilanteen kokonaisvaltaiseen selvittämiseen. 48Palokuntalainen•45 KUNNOSSA Kuntoutuja harrasti liikuntaa työvuoroissa. GAS on väline, jonka avulla määritetään kuntoutujan tavoitteet ja tavoitteiden toteutumista voidaan tarkastella yksilötai ryhmätasolla tilastollisia menetelmiä hyväksi käyttäen. Tavoitteille asetetaan realistinen aikataulu ja määritellään selkeä muutoksen indikaattori viisiportaisella asteikolla. Hän sanoo, että palomiehen työssä tarvitaan liikkuvuutta ja keskivartalon lihaksia
Uusi veto tehtiin, kun syke oli lakenut.. Kävellen tai juosten ylös, mutta alas palattiin pysähtymättä. Palokuntalainen•4549 Palomiehen työssä tarvitaan liikkuvuutta ja keskivartalon lihaksia.” Sauvarinne imi mehut
Uuteen autoon haluttiin saada miehistötilaa aiempaa enemmän, vesimäärää lisättyä sekä kalustoa sijoitettua siten, että auto voisi toimia myös itsenäisenä sammutusyksikkönä. Muutosja säiliörakennetyöt teki Kulkeva Oy Joutsenossa. Toimikunta kartoitti eri alustavaihtoehtoja sekä suunnitteli säiliö-, pumppuja kalustotilaratkaisuja. Alustaksi valittiin Scania G 400 LB 6x2 4MNA. Tekniset tiedot: • moottori 6 sylinterinen suorasuihkudieselrivimoottori, teho 400 hv, iskutilavuus 13 l • vaihteisto opti cruise ilman kytkinpoljinta • kolmeakselinen, telipyörät kääntyvät • ohjaamo on 1+1+4, makuupaikan tilalla sotilaspenkki neljälle, kaikilla turvavyöt • hälytyslaitteet Ulvo-Sirra Pro, MidiMax Tammi, YD-100B • peruutuskamera, johon kytketty Actis 7” navigaattori mikä näyttää kohteen heti hälytyksessä • kojelaudassa statuspainikkeet • säiliön etuosan molemmilla puolilla säleovelliset kalustotilat sammutuskalustolle • Esteri D 240 keskipumppu, max teho 4415 l/min, 10 bar paineella 3000 l/min, vakiopainesäädin ja automaattinen täyttöventtiili • säiliötilavuus 12 m 3 , • säiliön katolla vesitykki, kalustolaatikko ja sarjatikkaat Teksti ja kuvat EskoHurri. Etelä-Savon pelastuslaitoksen myötävaikutuksella palokunta sai Palosuojelurahastosta myönteisen ennakkopäätöksen avustuksesta. Auto on erinomainen ajo-ominaisuuksiltaan, koostaan huolimatta ketterä käsiteltävä ja varsin kompakti kokonaisuus. Auto valmistui tämän vuoden tammikuun alkuun mennessä, jolloin se otettiin käyttöön tunnuksella ES113. Uuden oman ajoneuvon hankinta tuo aina palokuntaan lisää ”virtaa” ja innokkuutta, kun on nykyaikaiset ja tehokkaat työkalut. Palokunnan hallitus alkoi pari vuotta sitten suunnitella säiliöpaloautonsa M23:n korvaamista uudella autolla. Puuttuva rahoitus saatiin vanhasta säiliöautosta (kaksiakselinen nelivetoinen Mercedes, vettä 9 m3, peräpumppu) saadulla myyntitulolla ja VPK:n ottamalla pankkilainalla sekä muulla varainhankinnalla. 50Palokuntalainen•45 Mikkelin VPK:lle uusi säiliöpaloauto E telä-Savon pelastuslaitoksen sopimuspalokuntana toimiva Mikkelin VPK on hankkinut säiliöpaloauton. Myös pelastuslaitos tuki hankintaa. Auton rahoitus järjestyi vanhan auton myynnillä, omalla varainhankinnalla sekä PSR:n ja pelastuslaitoksen avustuksilla. Hankintaa varten perustettiin autotoimikunta, jossa vetovastuun otti kalustosta vastaava varapäällikkö Erno Sirviö
Sopimuspalokunnan päällikkökurssi T amperelainen Tamlans Oy julkisti maaliskuussa uuden sukupolven ambulanssin. Tehdas on sovittanut muun muassa auton elektroniikan rungon pidennyksen ja käyttötarkoituksen mukaiseksi. Hoitotila on yhtenäinen moduuli, joka on kiinnitetty auton runkoon kahdeksasta kohdasta. LomakkeitasaaPelastusopistonwww-sivuilta. www.pelastusopisto.fi Aika: 8.-12.10.2012(1.jakso)ja5.-9.11.2012(2.jakso) Paikka: Kuopio,Pelastusopisto Kustannukset: 870€/hlö.Kurssimaksusisältääopetuksen,opetuksessajaettavanoppimateriaalin, majoituksenjalounaankurssipäivinä. Amarokissa on paljon tavallisista pakettiautoambulansseista puuttuvia ominaisuuksia kuten neliveto, takatasauspyörästön lukAmarok-lanssi julkistettiin ko, vaihteiston maastovälitykset, mäkipidätin, alamäkihidastin, ylämäkiavustin ja maasto-ABS-jarrut. Amarok-ambulanssin alusta valmistetaan Saksassa, rungon pidennys tehdään Keski-Euroopassa, hoitotila Virossa ja kokoonpano ja viimeistely Tampereella.. Yhteistyö Volkswagenin kanssa on ollut tiivistä. Alustan ollessa elinkaarensa päässä hoitotilamoduuli voidaan siirtää uuteen autoon. Lisätietoja: KurssinesiteasiasisältöineenjayhteystietoineenonnähtävilläPelastusopiston www-sivuillaosoitteessawww.pelastusopisto.fikohdassa koulutus/ammatillinentäydennyskoulutus/kurssitarjonta Hakeminen: Hakulomakkeetontoimitettavaviimeistään7.9.2012mennessäosoitteella: Pelastusopisto,PL1122,70821Kuopiotaisähköpostilla:airi.turtiainen@pelastusopisto.fi. Auton alustana on Volkswagenin Amarok-maastoauto-avolava
Kolminkertaista turvallisuutta! Pohjoismaiden suurimmat TURVALLISUUSMESSUT 5.–7.9.2012 Tampereen Messuja Urheilukeskus www.turvallisuusmessut.fi www.securitymessut.fi www.tyohyvinvointimessut.fi Turvallisuus, Security, Työhyvinvointi Luovutukset • Oticon Oy onostanutElacin-kuulosuojaintenliiketoiminnanTurvataOy:ltä1.4.2012.LiiketoiminnanostollaOticonOyvahvistaa tuotevalikoimaansatarjoamallaentistäenemmänmahdollisuuksiamyösennaltaehkäiseväänkuulonhuoltoonkuntouttavien ratkaisujenlisäksi.Meluvammaonikähuonokuuloisuudenjälkeen tavallisinkuulonheikkenemisensyy.Oticontarjoaayksilöllisiä kuulosuojaimiaerikäyttötarkoituksiin. 010 5484 300 • Forssalainen Paja Viher-Vehmas Kyluovuttihuhtikuussa neljäsammutusautoaVarsinais-Suomenaluepelastuslaitokselle.IdenttistenautojenalustanaonScaniaP320täysilmajousituksellajaautomaattivaihteistolla.PäällirakenteenaonPaja Varsinais-Suomeen neljä Scaniaa. • Erikoistunkki onsuunniteltuerityisestipelastuskäyttöön.Seon valmistettuteräksestä,valuraudastajaalumiiniseoksesta.Sen nostovoimaon2113kgjanostokorkeusmax.126cm.Sitäon saatavanakolmenaeripituutena.FirstRespondertäydentää nostojalevitystyökalujenvalikoimaa.Tunkkieivaadipolttoainetta taivoimaa,jotensensiirreltävyysonhyväerityisestirajallisissa tiloissajaonnettomuustilanteissa.Tuotteeseenvoittutustua osoitteessahttp://firstresponder.hi-lift.com/index.html Elacin-kuulosuojaimet Oticonille Lisätietoja osoitteessa www.elacin.fi First Responder –erikoistunkki Lisätietoja osoitteessa www.atlok.fi sähköposti: info@atlok.fi P
54Palokuntalainen•45 Nuorten koulutusviikonloppu Oulussa Ei savua iliman tulta Leirielämää
Molemmissa savusukellusharjoituksissa tarkoituksena oli kehittää liikkumista savuisessa ympäristössä sekä savuparin kommunikointia. Pitkä matka vei veronsa. P alokuntanuorten kouluttajien ideoima palokuntien yhteinen ”Ei savua iliman tulta” -koulutusviikonloppu kokosi lähes 20 palokuntanuorta ja reilut 10 kouluttajaa helmikuisena viikonloppuna Oulun VPK:n paloasemalle. Nallikarissa henkilöautoista löytyi eloton potilas, jonka elvytys sujui kuin oppikirjasta. Niin palokuntanuoret kuin kouluttajatkin nukahtivat iltapalan ja saunan jälkeen. Perehtyminen ammattipaloasemaan Lauantai-iltapäivän päivällisen ja vapaa-ajan jälkeen palokuntanuoret suuntasivat tutustumaan Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitoksen pääkallopaikkaan, Raksilan paloasemaan. Herppeenluoma, vitsi, vitsi – haittaaks se. Palautteen sekä viikonlopun kokemusten perusteella viikonloppu oli onnistunut ja ikimuistoinen. Myös auton kuljettaja sekä rankavamman saanut kävelijä saivat lähes ammattitaitoista apua palokuntanuorilta. Nuoret jännittivät edessä olevaa mahdollista keikkaa, joten nukkumisesta ei tullut mitään. Vuoron saapuessa takaisin paloasemalle päivystävä palomestari vuoron miehien kanssa kertoivat Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitoksesta sekä Raksilan paloasemasta. Ripeän perusselvityksen jälkeen nuotio sammui ja jäljelle jäi raivaus. Ohjelmallinen osuus alkoi paloaseman ja sääntöjen esittelyllä. Harjoituskeikan jälkeen oli vuorossa kaluston ja miehistön huolto paloasemalla. Kalustohuollon ja siivoamisen jälkeen oli vuorossa naisosaston tarjoama maittava lounas, jonka siivittämänä oli kaikkien hyvä lähteä kotiin. Ja taas liikkeelle Sunnuntaiaamu Oulussa pärähti käyntiin aamupalan ja lumimyräkän siivittämänä. Tilannepaikalla edessä oli perusselvitys sekä savusukellustehtävä omakotitaloon, jonka huoneet olivat täynnä savua. Vuoron miehistö oli hoitamassa keikkaa Oulun keskustassa. Paineilmalaitteiden käyttäminen sekä liikkuminen pimeässä, savuisessa varastossa olivat monelle nuorelle elämyksellinen kokemus. Savusukeltajat löysivät kaksi potilasta, jotka ensivasteyksikkö ROK147 otti hoitaakseen. Oulun VPK:laiset opettivat vieraat talon tavoille – aseman tilat ja säännöt tulivat tutuiksi. Samanaikaisesti Toppilan rannassa oli rakennuspalo, kaupungilla iltaa viettäneet nuoret olivat sytyttäneet roskalavat tuleen. Putouksen siivittämänä ja iltapalaa syödessä lauantai-ilta menikin vauhdilla. Palokuntalainen•4555 Teksti EmmaHaapasalo,NurmonVPK Kuvat OskariErvasti Muhoksen,NurmonjaOulunpalokuntanuoretkokoontuivathelmikuussaOulussa viettämäänyhteistäkoulutusviikonloppua,jokasisälsitiukkaatoimintaavapaa-aikaa unohtamatta.Haittaaksse. Lounaan jälkeen vanhemmat palokuntanuoret lähtivät Muhoksen paloasemalle paineilmalaitteiden käyttökoulutukseen, josta vastasivat Muhoksen paloaseman puolivakinainen henkilöstö sekä päivystävä varallaoloryhmä. Huoneistopalo tutuksi Varsinainen koulutus alkoi perehtymisellä huoneistopalon kehittymiseen, jonka jälkeen oli vuorossa lounas. Aamupalan jälkeen saivat kaikki yksiköt harjoituskeikan: rakennuspalo suuri, Haukipudas Kello, lähtevät yksiköt ROK141, ROK1412, ROK143, ROK147 ja OVPKjohto. Paloasemalla tohinaa pitivät yllä palokuntanuoret, VPK:n hälytysosaston kökkäkeikat sekä naisosasto, joka muonitti viikonlopun aikana nuoria sekä kouluttajia. Vierailun jälkeen palokuntanuoret palasivat takaisin VPK:n asemalle. Paloasema kalustoineen tarjosi hyvät koulutusmahdollisuudet – toinen sammutusautoista, säiliöauto ja miehistöauto sekä kaikki paloaseman tilat olivat palokuntanuorten käytettävissä. Tilannepaikalle lähtivät ROK141, ROK147 sekä OVPK johto. Harjoituksessa nuoret käyttivät Drägerin laitteita ja kevytpulloja. ”Talo elää tavallaan ja vieraat käyvät ajallaan” sanonta piti jälleen kerran paikkaansa. Sitten nuoret miehittivät paloaseman yksiköt – kaksi sammutusautoa, säiliöauton sekä miehistöauton. Matka Nurmosta kohti Oulua alkoi perjantaina iltapäivästä koulupäivän ja töiden jälkeen. Talon tavat tutuiksi Lauantaiaamuna paloasemalle saapuivat myös Oulun ja Muhoksen palokuntanuoret. Uusia ystäviä, koulutusta, hyvää ruokaa, keikkoja ja lauantai-illan sekä yön huumaa – siitä onnistunut ja ikimuistoinen palokuntanuorten koulutusviikonloppu syntyy.. Herätys, hälytys! Kouluttajien suunnittelemat harjoituskeikat pärähtivät yöllä kaikille yksiköille samanaikaisesti. Meren rannalla Nallikarissa oli sattunut keskisuuri tieliikenneonnettomuus, jossa osallisena olivat henkilöauton kaksi potilasta sekä jalankulkija. Ripeän ja oikeaoppisen hyökkäyksen ansiosta ihmisja omaisuusvahingoilta vältyttiin. Tilannepaikalle lähtivät ROK1412, ROK143, REP127 sekä OVPK johto. Lauantai-illan kruunasivat iltapala, sauna ja Putous sekä Leena Hefner os. Oulun paloasemalle jääneet nuoremmat palokuntanuoret jatkoivat tilannepaikalla toimimisen teorialla. Harjoituskeikkojen jälkeen miehistö pääsi ansaituille yöunille. Koulutuksen päätti harjoituskeikka, jossa myös nuoremmat pääsivät savusukelluksen makuun harjoitusmaskeilla
56Palokuntalainen•45 Vierailun isäntä La Palman keskuspalokunnan päällikkö German Perez ja kirjoittaja. PALOKUNTALAINEN MAAILMALLA Kolme vapaaehtoispalokuntaa hoitavat La Palmalla 1900 hälytystä Teksti ja kuvat IstoKujala
L a Palman keskuspaloasema sijaitsee Brena Altassa, lähellä saaren pääkaupunkia. Tämän aseman palokunnan väki muodostuu 24 hälytyskelpoisesta palokuntalaisesta. Paloasemalla on jatkuva puhelinpäivystys. Palokunnanpäällikkönä toimii German Perez. Palokunta osallistui 860 pelastustehtävään vuonna 2011. He suorittivat viime vuonna 124 hälytystehtävää. Palokuntalainen•4557 La Palmalla 1900 hälytystä La Saucesin paloasema. KanariansaariinkuuluvallaLaPalmallaonneljäpalokuntaa,joistayksionsaarenainoan lentokentänpalokuntajamuutkolmeovatvapaaehtoisiapalokuntia.Saarenvapaaehtoiset palokunnatsuorittivatvuonna2011melkein1900hälytystehtävää. Hälytyksiä viime vuonna oli 899. Palokunnalla on 15 hälytyskelpoista jäsentä. Palokunnassa on 10 hälytyskelpoista jäsentä. Ajoneuvoja palokunnalla on yhteensä 11 kappaletta, joukossa muun muassa johtoautot ja tikas-nostolava-auto. La Lagunan palokunnan päällikkönä toimii Andres Ramos. Palokunnanpäällikkönä toimii Jose Alonso.. Kolmas palokunta sijaitsee Saucesin kaupungissa. Erilaisia ajoneuvoja palokunnalla on kahdeksan, joista kaksi on säiliöautoja. Ajoneuvokalustoa on kolme autoa: vuoristopaloauto, Land Rover –kevytyksikkö ja johtoauto
La Palmalla sijaitsee pohjoismaiden rahoittama Nordic Optical Telescope, pohjoismaiden yhteinen tähtitorni. 58Palokuntalainen•45 La isla bonita – kaunis saari Maantieteellisen sijaintinsa takia La Palman saarella on ihanteellisen tasainen ilmasto. PALOKUNTALAINEN MAAILMALLA Keskuspaloaseman kalustoa. Saari on todella kaunis – siitä lisänimi la isla bonita, kaunis saari. Pääkaupunki on Santa Crutz de la Palma, jossa asuu noin 17 000 ihmistä. Saarella on noin 85 000 asukasta. Saari on tuliperäinen, viimeisin purkaus tapahtui 1971, kun saaren eteläkärjessä oleva Teneguiatulivuori purkautui. Korkein vuorenhuippu on 2426 metrin korkeudessa. Suomalaisia tutkijoita on usein työssä La Palmalla. Toisaalta maastossa on laavakivien muodostumia, toisaalta kukkarunsautta, laakeripuita ja mäntymetsää. Tämän tornin peilikaukoputken linssejä on valmistettu Suomessa.”. La Palma on pinta-alaltaan 706 km 2 . Tämän tornin peilikaukoputken linssejä on valmistettu Suomessa. Kun meillä pystytään havainnoimaan avaruutta 20-50 yönä vuodessa, La Palmalla havainnointia voidaan tehdä yli 300 yönä. Keskuspalokunnan henkilöstöä. La Palmalla sijaitsee pohjoismaiden rahoittama Nordic Optical Telescope, pohjoismaiden yhteinen tähtitorni. La isla bonita La Palma on yksi seitsemästä Kanarian saarten saarista, joissa on omanlaisensa elämä ja historia. Matkailu La Palmalla tulee lisääntymään, sillä itärannikolla sijaitseva uusi lentokenttä antaa hyvät mahdollisuudet lisääntyvälle lentoliikenteelle. Vanhoja rakennuksia saaren pääkaupungissa Santa Cruz de la Palmassa. Pinta-alan pienuudesta huolimatta La Palma tarjoaa valtaisan määrän erilaisia maisemia, jotka vaihtelevat korkeuden ja ilmansuunnan mukaan
Det varfrågaomförsvarsorganisationernasönskanattkommaochskötaomuppgiftersomtraditionellthörttillräddningsväsendet.Särskiltvilleorganisationernakommamedsomutbildareochdeerbjödi lockandepaketutbildningsomanslötsigtill räddningsbranschen.TillochmedRäddningsinstitutetsberedskapsutbildninghamnadeiskottlinjen,förattintetalaomden utbildningsomräddningsbranschensförbunderbjöd.Dethandladeomattskaffa försvarsorganisationernaenpositivimage enligtprincipen”vikanerbjudahjälpför nästanvilketbehovsomhelst”. Palokuntalainen•4559 BRANDKÅRISTEN LEDARE Chefredaktör PekkaKoivunen Under senaste årtiondeharmanidenna tidningsspalterkraftigttagitställningför attdeolikaaktörernasrevirskallhållas rena.De civilaskallkoncentrerasigpådet civilaochmilitärernapådetmilitära. Denna påminnelseärmeränbehövlig bådeförförsvars-ochräddningsfolket, förattdetinteigenskalluppståoklarheteromverksamhetsgränserna. Vi kan erbjuda hjälp för nästan vilket behov som helst.”. Liksom allafinländareönskar räddningsbranschenattdetivårtland finnsenstarktochkunnigtförsvarsom ärberettpåsinkärnuppgift.Viäräven avdenåsiktenattmanintefårspara försvarsmaktentillhandlingsförlamning. Denna klaraarbetsfördelningärsärskilt viktigochmeningsfullnudåförsvaretsbudgetmedelskärsnermedhårdhand.Varför skulleförsvarssektornanvändasinaminskanderesurserutanfördetegnauppgiftsområdet?Militärerna,omnågon,vethur okloktdetärattspridautresurserna. revir behövs, särskilt just nu Den evakueringsövningsomanordnadesiSödraKarelenimarsutgjordeatt varnandeexempelpåvadförsvarsorganisationernaochräddningsverkeninte skalltasigföre.Denmilitäraledningen bådearrangeradeochleddeövningen attevakueraettåldringsboende,vilket klarthörtilldencivilasektornsuppgifter.Utöverförsvarsorganisationendeltogbl.a.Markstridskolansomhörtill försvarsmaktensreguljäraorganisation. Halvvägs underdecennietinleddeförsvarsdistriktenenmassivoperation,med måletattfåfotfästesomenalltmerabetydandeaktörinomdencivilasäkerheten. Överraskande nogdeltogävenSödra Karelensräddningsverkiövningen-och närmastioperativauppgifter.Verkets ledninghadeuppenbarligenglömtden egnabranschenslagstiftning.Denlokalaräddningsledarenbordenogtillatt börjamedhafunderatpånärdetmånneskullevarakloktochlogisktatthans egenstabpåömsesidighetensgrund skullebörjaövaochledaettmilitärtanfall?Alldelesriktigt,aldrig. Lyckligtvis somnadeanfalletsaktainoch efterdethardeolikaaktörernasrevirhållitsrättrena.Decivilaberedersigför räddningsväsendetsuppgifterochförsvarsfolketanvändersinaresurserför sittkärnändamål,detmilitäraförsvaret. Även inomräddningsbranschenärnedskärningavresursernaattvänta. Genomattverkainomklararevirhar bådasidornadebästamöjligheterna attskötasinuppgiftväl,pådetsättet bevisasittexistensberättigandeoch motsättasigöverstorasparåtgärder. Frågandrevssnarastavnågraivrigafrivilligainomförsvarssektornvilkasågverklighetenliteannorlundaänt.ex.försvarsmaktengjorde
Samt förstås beakta att i den civila världen är vuxenutbildning idag någonting alldeles annat än den var i folkskolan på 1950-talet, både beträffande metoderna och rent tekniskt. 60Palokuntalainen•45 BRANDKÅRISTEN Text SilvioHjelt P å frivilligfältet har man i över tio år, dvs. Nere på fältet ser det annorlunda ut Medan man i de tongivande kretsarna gärna talar om bl.a. Till slut bidde det bara en tumme och när den lille mannen kom för att hämta sin tumme sa Mäster Skräddare att det ”Det bidde ingen tumme”. Jag kommer åter på lördag Mäster Skräddare”. Brandkårernas kurssystem upplevs som långt, formalistiskt, osmidigt och gamett, två, tre... På pappret alltså. Alltså reformeras så att den skulle motsvara verkligheten på detta fält. Vidare skall kursplanerna fastställas av Räddningsinstitutet, som i branschen antas besitta den främsta sakkunskapen beträffande både sakinnehållet och utbildning i allmänhet. Gemensamt för alla, som helhet, är dock att de krav som ställs på den enskilda släckningsmannen hela tiden ser ut att öka, medan antalet enskilda släckningsmän ser ut att minska. allt sedan den gällande instruktionen fastställdes, väntat på att utbildningen av avtalsbrandkårister skulle reformeras. Räddningsinstitutets intresse för just utbildningen av frivilliga kan dock bäst diskuteras någon annan gång. ”Och när blir rocken klar”. De må sitta och tycka, de må knyta nävarna i förtrytelse, de må rösta med fötterna, men att aktivt och lyhört lyssna till dem skulle störa systemet, störa en stor helhet med många inblandade och som drivs av en del ekonomiska intressen, fjärran från gräsrötterna. Adjö, adjö Mäster Skräddare.” Och så gick den lilla mannen, och kom aldrig mer igen. ”Om lördag”, svarte Mäster Skräddare. Så alltså förväntningarna, men istället har utbildningen som helhet mest stampat på stället medan målsättningarna och kurspaketen har svällt ut och man närmast brutit arm om vem som får utbilda och vem som skall betala. Ekvationen har hittills hållits ihop bland annat av en väntan på att ens nånting kanske skall bli bättre, en väntan som beträffande utbildningen nu ser ut att bli en nitlott. Och lördagen därpå blev det ett löfte om en mössa, som efter ännu en vecka senare bidde till ett par vantar. Och inte i en utan i ett halvt tusental olika verkligheter. Vad lagstiftaren har menat med det förblir oklart, det som så mycket annat i den lagen. Jo, det kunde Mäster Skräddare. räddningsverkens ”verkliga” behov, om formella kompetenser, om nyttan av djup och mångsidig utbildning, om frivilligarbete för frivilligarbetets skull, osv., så lever man bland brandkårerna i en annorlunda verklighet. Med den skillnaden, att det inte är fråga om en enskild liten man utan om brandkårernas frivilligfält, och särskilt den del som skall utgöra återväxten. Utbildningen av avtalsbrandkåristerna i stöpsleven, men.... Bra att minnas att räddningsverket alltså har det moraliska ansvaret om nånting går snett. Ur den formella utbildningens synpunkt är de tydligen ointressanta. Alla brandkårer är olika, lever under olika betingelser, har olika traditioner och olika behov. Då han kom tillbaka fanns beskedet att det bidde ingen rock, men det bidde ett par byxor. Ni minns kanske sagan om den lille mannen som hade en bit tyg av vilken han ville göra en rock. En helhet som dessutom drivs av en hel del illusioner som inte har mycket att göra med den krassa verkligheten. Beakta att det är fråga om vuxenutbildning, som dessutom har ett annat mål än att utgöra grunden för den utbildades egentliga levebröd. Beakta att alla utbildade inte startar från samma linje, att somliga har baskunskaper som till och med vida överstiger den utbildning man har tänkt förmedla och att alla utbildade inte behöver allt det goda man själv tycker att eventuellt skulle behövas, nån gång, kanske. Även de första utkasten såg bra ut. Kom igen om lördag. ”Vad bidde det då Mäster Skräddare?” frågade den lille herrn. Den enda part som inte är inblandad i utbildningen är de utbildade själva. Jaha, tack så mycket då, Mäster Skräddare. ...tio. I praktiken anses Räddningsbranschens Centralorganisation i Finland och den såkallade SPEK-gruppen ha utbildningsmonopol till den del som räddningsverken inte själva vill ta ansvar för den praktiska utbildningen. Även monopolet kan förstås ifrågasättas, i EU. Den historien ser nu ut att upprepa sig i verkligheten, ordagrant och in i minsta detalj. ”Det var bra det Mäster Skräddare. ”Det bidde ingenting” sa Mäster Skräddare. Reformeras så att kurserna skulle vara korta, effektiva och beakta de utbildades och deras bakgrundsorganisationers behov, inklusive motivationsfaktorn. Man skall alltid räkna till tio innan man blir arg och tar till pennan. Många kockar Enligt gällande räddningslag ansvarar räddningsverken för att avtalsbrandkårernas manskap har ”tillräcklig utbildning”. När alltså den centrala utbildande instansen annonserade en genomgående men snabb reform med just de mål som fältet längtat efter så var förväntningarna stora. ”Jaså, bidde det ingenting. Detta kombinerat med att den enskilda frivilliginsatsen får en allt mindre synlig roll i det regionala räddningsväsendet, och således en allt marginellare roll i samhällets ögon, utgör en ekvation som numera får sin lösning närmast i festtal, inte i verkligheten. Nästa lördag dök åter den lilla mannen upp, men då sa Mäster Skräddare att det bidde inga byxor, däremot en väst. Men nu börjar den trista verkligheten krypa fram. Det sistnämnda fallet kan endast motiveras av räddningsverkets entydiga bedömning av vad som skall anses vara ”tillräckligt”. Och som gick till Mäster Skräddare och frågade om denne kunde sy honom en rock av tygbiten. En sak är dock klar och det är betalaren, trots att även den saken varit föremål för olika spekulationer. Var klämmer skon mest Lite här och där, men några problem är särskilt tydliga. Men, räddningsverken kan alltså utbilda sitt avtalsmanskap själva, köpa utbildningen av SPEK-gruppen eller låta bli, med hänvisning till resursbrist
De lättnader man planerat för specialiserade brandkårers enhetschefer faller alltså bort. Inget ont i det, om man har överlopps kurstid, men då det samtidigt ökar kurstiden med 25% så är man helt ute och seglar. Den nya kursen i släckningsarbete, den som skulle bli en snabb inkörsport till inlärande deltagande i operativ verksamhet, den kompletteras nu med ”allt möjligt som kan vara bra att ha, kanske”. Annat skall den kursen inte ge. Osmidighet är det även att utbildningen måste genomföras i form av fasta kurser med en fastställd tidsram, fastställd tågordning och närvaroplikt, allt element som är mycket främmande i dagens utbildningsvärld. Den enda civila utbildning som räknas till godo är utbildningen vid räddningsinsitutet. Och med resten är det likadant. Utbildning finns inte då den enskilda brandkåristen skulle behöva den och den är inte sådan som brandkåristen skulle behöva. En tredje stötesten är osmidigheten. Systemet avspeglar inte modern vuxenutbildning, utan man läser tårta på tårta enligt system som i det civila vardagslivet försvann med folkskolan. Den utbildade mängden täcker långt ifrån behovet, den kompenserar inte ens det naturliga bortfallet och den kan inte bygga upp ledningsresurserna till det som de teoretiskt antas vara. Bättre då en enda utbildningslinje, om man endast tänker behålla riskerna men slopa fördelarna med en verklig flexibilitet. Kurser arrangeras alltför sällan och alltför långt borta, både fysiskt och psykiskt. Utbildningen av avtalsbrandkåristerna i stöpsleven, men... ...tio. Inte ens bakom mitt eget.. Inte kan det vara svårt att titta på hans betyg, om de nu sedan skall anses formellt bevisa nånting, åt någon (de avspeglar ju dessvärre endast behörighet, inte kunnande). Kort sagt, anpassning till dagens verklighet. Inte kan det vara besvärligt att kontrollera om en elev kan ”knyta knopar”, resa stegar eller t.o.m. Det var alltså i vintras, men nu ser det dessvärre annorlunda ut. Alltså är det taktiskt vansinne att i den kursen ympa in allt det trevliga som man tycker att någon nån gång kanske kunde ha användning för. Palokuntalainen•4561 ett, två, tre... Frågan är om utbildningen av avtalsbrandkårernas personal borde koordineras klarare, på riksnivå, och även av andra än sådana som har intressen i själva utbildningsarrangemangen. Upp som en sol... Underbart, äntligen skulle även räddningsbranschens frivilligresurser få koncentrera sig på det centrala, i stället för att fastna i den stelbenta byrokratins vindlingar. En annan klar stötesten är utbildningen av enhetschefer. Avsikten var att den formella grundkursen skulle kunna klaras av under ett långt och tungt veckoslut, men därav ser det nu ut att bli intet. Enhetschefskursen i sin nuvarande form baserar sig på illusioner som inte är av denna världen (för att inte såra någon tänker jag inte gå in på dem här). Element som ökar den belastning som brandkårsutbildningen ställer på brandkåristens civila liv, yrkesarbete och familjeförhållanden. Man skall alltid räkna till tio innan man blir arg och tar till pennan. All visdom finns inte bakom skrivbordet. Det var alltså med stor tillfredsställelse man såg de första reformplanerna: Utbildningsmoduler, behovsanpassning, valbara kursvägar, distansutbildning, fristående prov med vilka man på basen av tidigare civilt kunnande befrias från delar av utbildningspaketet, osv. I klartext: kursen i släckningsarbete är alldeles för lång och stel, och kurser anordnas inom många räddningsområden alldeles för sällan. Den som just genomgått kursen i släckningsarbete arbetar aldrig ensam, så kursens viktigaste uppgift är inte att förmedla detaljkunnande utan att ge attitydfostran samt sådant som behövs med tanke på att arbetet skall vara tryggt för en själv, för gruppen och för ”kunden”. Det skall medges att tidtabellen var ambitiös. Det är beklagligt att lagen inte tolkas på basen av t.ex. Samma sak gäller förstås även sjömäns kunskaper i rökdykning, läkares kunskaper i första hjälp osv. ...och ner som en pannkaka. Till en del räddningsverks behov tycks det anpassa sig snarast i form av någonting där man kan spara. Inom räddningsbranschen är man ju inte särskilt van vid att ändra sina invanda mönster. Utbildningen idag är regionalt mycket varierande, beträffande både utbud och kvalitet. Kvar blir nu endast risken för en uppdelning i Aoch B-brandkårer, kanske i värsta fall som en följd av grovt felriktat ”sparande”. År 2011 utbildades det endast knappa 200 sådana, och de viktigaste skälen till det var brist på resurser och brist på elever. Det som skulle bli ett flexibelt elevanpassat utbildningssystem med fyra modulbyggda behovsanpassade utbildningslinjer och fristående prov tycks vara på väg att fastna i de invanda rutinerna, redan innan det kommit igång. arbetarskyddsbedömningar utan i enlighet med de regionala resurserna. Och så förstås tal om ökad utbildningskvalitet, frisläppning av utbildningsmaterialet (som produceras på samhällets bekostnad) mm. Enligt planerna skulle det nya utbildningssystemet tas i bruk vid årsskiftet 2012-13. maldags. Efter att en utlåtanderunda kommit med huvudsakligen positiva omdömen vill man nu ändå skära ner utbildningslinjernas antal till två. De fristående proven flyttas på framtiden, av semantiska skäl (”begreppet är upptaget”) samt eftersom de anses ”besvärliga att arrangera”. Vidare krävs det redan i början alldeles för mycket väntan och kurstid innan man kan komma med i den praktiska verksamheten. De enskilda kursmodulerna skulle bli kortare, vilket förstås motsvarande skulle öka antalet kurser och sålunda även möjliggöra en bättre anpassning till vars och ens civila situation. Alltså inte ett fåtal långa kurser utan utbildning för envar, enligt det personliga behovet, de personliga förutsättningarna och den personliga tidtabellen. Är utbildningsplaneringen i rätt händer. Å andra sidan baserar sig utbildningen ju på material som redan existerar, så det handlar alltså mest om administrativa åtgärder, av vilka inkörningen i utbildarorganisationen är den mest krävande. avtalsbrandkårerna och brandkåristerna själva. Brandkårsungdomar med en lång kursgång bakom sig är tvungna att börja ”om från början”, eftersom befintligt kunnande inte räknas till godo. På en del håll satsar man på frivilligutbildning, på andra håll ”sparar man”. Utbildning ges på utbildningssystemets villkor, inte på den utbildades, och helheten anpassar sig inte till de specifika behov som just den utbildade eller hans brandkår har. Det skulle inte vara helt fel att med lite mera ödmjukhet lyssna även på dem som utbildningen i första och sista hand faktiskt gäller, dvs. Detta gynnar förstås även utbildarna. Den kursen är dock endast en formell inkörsport, inte ”källa för all kunskap”. göra grundklareringar! Man talar om svårigheten att kontrollera släckningsmannens verkliga formella behörighet om han flyttar från en brandkår till en annan
Kaikkien tykkääjien kesken arvotaan lehden vuosikertoja. Sivuiltamme pääset myös näkemään ajankohtaisia aiheita sekä lukemaan polttavimmat uutiset! Voit myös osallistua arvontaan lähettämällä sähköpostin osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi. 017-368 4000 | asiakaspalvelu@peltaco.com Pelastustoimen arvot -ajoneuvotarrat Tilaukset ja tiedustelut: Suomen Palopäällystöliitto Iso Roobertinkatu 7 A 5, 00120 Helsinki puhelin (09) 2522 9200 faksi (09) 2522 9222 toimisto@sppl.fi, www.sppl.fi Näytä ulospäin, millaisten arvojen varassa toimimme! Uudet Pelastustoimen arvot -ajoneuvotarrat nyt saatavilla. Hinnat 9,00 e ja 4,00 e / kpl (sis.alv.) UUTTA: Palokuntalaisen facebook -sivuista. Arvonta suoritetaan 15.6. Tykkää 43 Irtonumero 8 € | 30.12.2011 | Erikoiset keikat • Persoona Päivi Räsänen • 84 sivuinen juhlalehti! 44 Irtonumero 8 € | 29.2.2012 | ASLAK-kun toutus • Myrskyn jälkeen • Persoona Kari Hannus Kahden kauppa Johtoautot vertailussa Raskaassa liikenteessä tapahtuu – Ajoneuvopalot yleisiä. Turvalliseen eläinpelastukseen! Käärmepihdit Ohjauslevy Vetolevy Pantaleikkuri UUTTA: Eläinpelastusvälineet! Katso lisää: www.peltaco.com/elainpelastus www.peltaco.com Kartanonkatu 6, 70700 Kuopio Puh. Viestin otsikoksi “Kilpailu” ja viestiin omat yhteystietosi. Tarroja on kahta kokoa: suuremman halkaisija on 25 cm ja pienemmän 11 cm
Toimitustaonsiispainostettujulkaisemaanjälleenautontunnistusvisa.Tuumastatoimeen. Vinkki: Nyt kyseessä on erikoisajoneuvo, joka tulee tutuksi pelastusalankin henkilökunnalle. 64Palokuntalainen•45 Paras Uusi selitys kuvavisa • Viime numeronParasselitys -kisapäättyitäydelliseenkatastrofiin.Lukijoidenmielikuvituseilaukannut,vaankuvantilanteelleetsittiinjärkeenkäypiäselityksiä.Toimitushalusitestatamonipuolisenlukijakuntammeluovuuttajapettyi pahankerran.Liianfiksuaporukkaamalliin”lumenvaurioittamat palotikkaat”ja”tuollaisiahannuo vanhatputkitikkaatolivat”.Poimimmevastauksistayhden,jossaon mielestämmesitäluovuuttamitä haimme: • Tämän lehdenLetkutsolmussa–palstansuosituimmatvisatovatkaikkitavallataitoisellakosketelleetautoja.Autotunnistusnäyttääkinolevanlukijoidenleipälaji. Ulkoja sisäkautta rakennukseen.” Katastrofi! Nyt haetaan autoa. Mistä autosta on kyse. Uskomattoman,muttatoimitustaviehättäneen,hymyssäsuintehdyn vastauksenlähettiJari Tapani Övermark.TerveisetjaonnittelutoikeastavastausasenteestaLappajärvelle! Tämähän on aivan simppeli juttu
IlmoittauduFacebookissataisähköpostilla (maria.salo@palokuntalainen.fi). Sammutustyökurssia odotellessa... Turvallisuusmessut Tampereella 5.–7.9.2012 Veneet syynissä Fire Images Asiaa osoitteista ENSINUMEROSSA: www.palokuntalainen.fi TILAA PALOKUNTALAINEN! Palokuntalainen numero 46 ilmestyy 29.6.2012. palokuntalainen “Näillä rullamonoilla toimintavalmiusaika lyhenee puoleen.” • TULE MUKAANtestiryhmäänjakerro mielipiteesisivuistajoetukäteen. Palokuntalainen•4565 Lähetä juttusi Anna palaa! -palstalle, osoitteeseen: toimitus@palokuntalainen.fi. Palokuntalaisen uudet NETTISIVUT avautuvat kesäkuussa.
Onneksiselkälevyt,hihnastotjaletkustotovatolleetjopitkäänmustia.Niitäei tarvitsepestäikinä.Selkälevyssäonkyllä metallinvärisiäosia,muttaisoimmatniistä ovatonneksipullontakanapiilossa,sinne likakaaneilöydä.Hihnastossa,selkälevyssäjaletkustossakaanlikaaeiole,koskalikaaeiniistäsilmilläerota. Mustassamaskissalikaeinäy,joten sitäeitarvitsepestä.Sitäpaitsimitenkäytönjälkeenvoiedesaavistaa,ettälaiteon likainen,joslikaeikerranerotu?Keikathan hoidetaanmaskiasäästellen,ettäseeilikaannu,jottasitäeitarvitsepestä. Oletkomukajoskusnähnytlikaamuissavarusteissa?Nekylläsaattavathaistapahalle,muttaeivätnelikaisiaole.Hajuhälvenee ajankanssa–miehistömessissäkinpaskaa haiseevainsilloin,kunsielläollaan. Käytönjälkeenmaskiaeikannataharjatakauttaaltaan,koskalikaaeiolekuitenkaanjokapaikassa.Esimerkiksimaskinsisäpuolellaeiolepaskaajuurikoskaanjase kuivuuhuonosti,jotensisäpuolenpuhdistamistakannattaavälttääviimeiseenasti. Vaikkaonsekinmahdollista,ettäpaskakerroksellalaitteenpinnassaonsuojaavavaikutus.Käytönjälkeinenhuoltotaitaakuitenkinsuojataparemmin.Seeihaise. Joskuspuhuttiinkarkeastapesusta, jokatehdäänpurkamattomaanpaineelliseenlaitteeseen.Siihenkuluukuitenkinikävästimuutamaminuuttijajärkyttävääon myöslaitteenkuivattaminen.Hihnastot ovathitaitakuivumaan.Ehkälaiteeikuivu riittävännopeastijasenkasaamisellajoutuukuormittamaanäärimmäisenkiireistä kollegaa,jokarepiiasiantakiatukanpäästään.Kaljutsuorittavatskalpeerauksen. Puhdastapaskaaeitietenkäänpestä.Ja kunmaskisittenpuetaankasvoillejavedetäänhenkosetpullosta,niinpuhdaspaska pölähtääkeuhkoihin.Epäpuhtaudeteivät tienkäänhaittaa,koskakeuhkoteivätnäe, koskakeuhkoillaeiolesilmiä. Monestihuollettujenpaineilmalaitteidentaikasvo-osienkäsittelynyhteydessä kädetlikaantuvat.Seonjotainmustaatöhnää,jokavaikuttaavastaavaltakuinse mustatöhnä,jokapestäänpoismaskin tuulilasista.Käsiintullutlikaeioleperäisin paineilmalaitteistataimaskista,koskane eivätnäytälikaisilta.Ehkätiskiharjaonlikainen.Siltikädetlikaantuvatjanetäytyypestä.Käsissäolevalikaonterveydellehaitallista,silläseontulostaepäpuhtaastapalamisesta.Vähemmänonpuhuttusiitä,mitä likaaiheuttaalaitteille.Nolaitteeteivätainakaansairastu,ainakaantoivottavasti. 66Palokuntalainen•45 Hätätilareportteri MarkoPartanen Paskaa maskissa Mustat kasvo-osat ja hengitysventtiilit ovatharmaanvärisiävälineitähuoltovapaammat.Harmaakasvo-osaonpakko pestäkeikanjälkeen,koskasiinälikanäkyy. Puhtaankohdanpeseminenonturhaaja siihenkuluukallistaaikaa.Turhatyöontyhmyydenmerkki. Paineilmalaitettakäytetäänäärimmäisissäolosuhteissa.Tilanteetovatsellaisia, joitamaallikoteivätkäkonttorioperatiiviset spesialistikaantunne.Näissääärimmäisissäolosuhteissalikakäyttäytyyodottamattomallatavalla.Kaikestalaajastavarustepinta-alastalikatarttuuvainmaskintuulilasiin. Taieipesupakollistaole,muttalikaisennäköisistämaskeistasyntyyhelpostikitinää. Josonihanpakko,niinmaskistakannattaapestävain”tuulilasi”,koskasiinälika näkyyjalikavoihaitatanäkökenttääjatoimintaa.Vaikkatosiasiaonsekin,ettätuulilasiinosuneetroiskeettuskinheikentävät näkökenttäätavallisimmissakäyttötilanteissa.Harjoituksissakinuseinmaskipeitetäänkokonaan. Epäpuhtaudet eivät tietenkään haittaa, koska keuhkot eivät näe, koska keuhkoilla ei ole silmiä.”. Puhtaidenkeikkojenjälkeentuulilasiinkaaneipidäkajota,ainakaanharjalla.Jos onpakko,niinriittää,ettämaskiakäytetäännopeastijuoksevanvedenalla,siissiinätapauksessa,ettäsiinäonlikaa. Karkeapesuonsitäpaitsisiinäkinmielessä ikävävälivaihe,ettätyöntuloseinäyjuuri koskaan.Pulloeikiilläyhtäänsenenempää, koskaseonkankaisessasuojapussissatai sittenväriltääntumma.Pesuonsiisturhaa. Usein,kunvainkäydäänsavuisessatilassataipärjätäänhenkeäpidättämällä,ei maskiapuetaollenkaankasvoille.Tällöin näkymätönlikaelipuhdaspaskapääsee kaulallaroikkuvanmaskinsisäpuolelle
02 634 3800 www.peravaunutaloviitala.fi • info@peravaunutaloviitala.fi Perävaunuja joka lähtöön PERÄVAUNUTALO VIITALA KY Tehtaantie 12 l 29630 Pomarkku puh. 02 634 3800 l info@peravaunutaloviitala.fi WWW.PVTV.FI PERÄVAUNUJA JOKA LÄHTÖÖN. Perävaunutalo Viitala Ky Tehtaantie 12, 29630 Pomarkku • Puh