46 Irtonumero 8 € | 29.6.2012 | Fire Images • Persoona Olli-Pekka Ojanen • Palokuntalainen maailmalla HTECH A25 • FASTER • BUSTER Kolme venettä
Tule ottamaan osaa ajankohtaisiin keskusteluihin, antamaan palautetta, lukemaan alan uusimmat uutiset tai tykkää muuten vain. Palokuntalaisen löydät myös Facebookista. 050 355 0991 7 numeroa 46 € Palokuntalainen on seitsemän kertaa vuodessa ilmestyvä pelastusalan ilmiöihin, tapahtumiin, henkilöihin ja uutisiin keskittyvä erikoislehti. 22 28 PÄÄKIRJOITUS 5 PÄIVÄN POLTTAVAT 6 KIPINÄT 9 • KankaanpäänHälytys! •KasvoOutiAlanen VENEET SYYNISSÄ 22 FIREIMAGES.NET – 54 000 LATAUSTA 28 PERSOONA 32 • Olli-PekkaOjanen MESSUT TULEVAT 34 LÄMPÖKAMERAMIES 37 PUKUASETUS 38 NOU HÄTÄ! 42 SM/JEHU PALOKUNTAKILPAILUT 44 VILLIMIES 46 TIUKKAA PALAUTETTA LUKIJALTA 47 VENEET SYYNISSÄ FIREIMAGES.NET – PALOKUVIA KAIKILLE palokuntalainen palokuntalainen Tilaukset: www.palokuntalainen.fi tai tekstiviestillä puh. 44 Irtonu mero 8 € | 29.2.2 012 | ASLA K-kun toutu s • Myrsk yn jälkee n • Perso ona Kari Hann us Kahden kauppa Johtoau tot vertailu ssa Raskaa ssa liikente essä tapahtu u – Ajoneu vopalot yleisiä. Tilaa painava lukupaketti ja tiedä mitä alalla tapahtuu
• www.palokuntalainen.fi • Palautesähköpostitsetoimitus@palokuntalainen.fi Päätoimittaja PekkaKoivunen Toimittaja IstoKujala Toimittaja SilvioHjelt Toimittaja MarkoPartanen Toimitussihteeri AnneMallius Taitto AnnaBroholm Ilmoitukset MariaSalo No. Harvointarvittavillaalusyksiköillä harjoitellaanvähän,jopaeilainkaan. Palokuntalainen•463 Pelastusalan erikoislehti • 11. Erikoisnumero heinäkuussa Vesille, nyt! • Venetoiminta koetaanpakolliseksipahaksimonissapalokunnissa. Lehtipostitetaanmassajakeluna 5500osoitteeseenheinäkuunviimeiselläviikolla. 46 • 29.6.2012 ISSN 1798-2685 42 56 KUNNOSSA 50 •ASLAK-väitöstutkimus KALUSTOKULMA 52 •PanelianVPK:nuudistukset PALOKUNTALAINEN MAAILMALLA 56 • SeminaariSaksassa BRANDKÅRISTEN 60 LETKUT SOLMUSSA 64 ENSI NUMEROSSA 65 MARKO PARTASEN PALOPUHE 66 47 PALOKUNTALAINEN MAAILMALLA NOU HÄTÄ! • Seuraava Palokuntalainen on erikoisnumero,jossapääosassaovat Turvallisuusmessujenkärkiyritykset.Haluammetuodalukijoillemme monipuolistataustatietoayrityksistä johyvissäajoinennenalansuurtapahtumaa.Turvallisuusmessuton ainutlaatuinenfooruminiinnäytteilleasettajillekuinmessuvieraillekinvaihtaaajatuksiajamielipiteitä–jaennen kaikkea–tutustuapelastusalan palvelu-jatuotetarjontaan.Heinäkuun lehtisisältäämyösohjeen,kuinkavoit lähettääelokuunlehdenvapaakappaleenveloituksettavaikkakaverillesi. Kysymysniinammatti-kuinsopimushenkilöstölle:Onkovenetoiminta palokunnassasihanskassa?. vuosikerta • Aikakauslehtien liiton jäsen • Toimitus toimitus@palokuntalainen.fi • Päätoimittaja PekkaKoivunen, puh.0405018721 • Toimitussihteeri AnneMallius • Toimittajat SilvioHjelt,IstoKujalajaMarkoPartanen • Ohjeistamispäällikkö H.Ollikainen • Ilmoituksetilmoitukset@palokuntalainen.fi,MariaSalo,puh.0400504678•Kannen kuva PekkaKoivunen•Taitto AnnaBroholm, PieniSuuriIdea • Paino SatakunnanPainotuoteOy,Kokemäki • Kustantaja KustannusosakeyhtiöSanomapaja,Postinrannantie3B,29630 Pomarkku,Y2242549-9,Alv.rek. Tositoimistaollaankuitenkinselvitty melkovähinvahingoin.VaikkaMeripelastusseuranyhdistyksetovatmonillapaikkakunnillatulleetpelastuslaitoksenkumppaneiksi,tuleelaitosten omanvenetoiminnanperustasosilti säilyttää.Jaharjoitellapitää.Harjoittelunaikaonviimeistäännyt
Voit voittaa Canon-digipokkarin! WWW.PALOKUNTALAINEN.FI Käy uusilla sivuilla! AURINKOISTA KESÄÄ! Palokuntalaisen väki. Pelastusalan uutisia Lehtiarkisto Gallup Tilaustiedot Mediatiedot Lehden yhteyshenkilöt Jätä jälki itsestäsi ja osallistu arvontaan! Kun annat omalla nimelläsi / asiakasnumerollasi palautetta, lähetät juttuvinkin tai muuten osallistut keskusteluun uusilla sivuilla heinäkuun 15. päivään mennessä, osallistut arvontaan
Toimintavalmiuden suunnitteluohjeen valmistelussayksiperuslähtökohtaoliasiakaslähtöisyys.Asiakkaanonsaatavalaadukastapalveluaasuinpaikastaanriippumatta. Palokuntalainen•465 Päätoimittaja PekkaKoivunen Helsingissä johtamisen todellisuus on aivan toista kuin pitkien etäisyyksien kunnissa.” Uusi toimintavalmiuden suunnitteluohje tuomuutoksiapelastustoiminnanjohtamiseen.KoulutuspäällikköJohanna SaukkonenkirjoittiasiastapohdiskelevanmielipidekirjoituksenLänsi-Suomenpelastusalan liitontiedotteessa1/2012.Saukkosen kirjoitusperustuipelastustoiminnanjohtamisenjuridiseentarkasteluun,muttasiitäkuulsivatläpijohtamiskokemustenjakäytännön operatiivisentietämyksenjatuntemuksen puute.Kirjoitusjuuttuilillukanvarsiin. Tilannepaikan johtaja selkiyttää johtamista Pelastusalan uutisia Lehtiarkisto Gallup Tilaustiedot Mediatiedot Lehden yhteyshenkilöt. Viranhaltijaneioleläheskäänkokomaassa mahdollistasaavuttaakohdettaedessuurin piirteinsamassaajassakuinensimmäinen yksikkö,jotentoimintaakohteessaonjonkun muunjohdettava.Uudellatilannepaikan johtajallaeiolelainmukaanvaltaoikeuksia –tehtävästäeioleedesmainintaanykyisessäpelastuslaissa. Käytännöntietoakannattaahankkiakentältäniidenjoukosta,jotkajoutuvatjatkuvasti tekemisiinjohtamisproblematiikankanssa. Olikosepaikalleensimmäisenäsaapunut yksikönjohtajavaijopakymmeniäminuutteja myöhemminkohteeseensaapuvapäivystävä palomestari?Uusiohjeselkiyttäätilannetta merkittävästi.Siinätodetaanyksiselitteisesti,ettäpääsääntöisestipelastustoimintaa johtaaviranomainen. Johanna Saukkosenkirjoituksessaon kuitenkinuseitakohtia,joitauuttajohtamisohjettavalmistelevientuleetarkastella. Tilannepaikan johtajanroolituoselkeyttä erityisestiuudenmuodostelmakäsitteen pelastusryhmäjohtamiseen.Pelastusryhmä voikoostuauseistapaikallesaapuvistayksiköistä.Tilannepaikanjohtajaontällöinmyös pelastusryhmänjohtaja.Viestiliikenteessäkinonpaljonselvempää,kunpelastustoiminnanjohtajamääräähetitilannepaikanjohtajanjostakinpaikallemenevästäyksiköstä. Satojentilannepaikkojenkäytännönjohtajanakolmenkymmenenviidenvuodenaikana voinsanoa,ettätodellistenvaltaoikeuksien käytöntarveonhyvinharvinaista.Niihinkin tilanteisiintuleekuitenkinvarautua. Onaivanselvää,ettäuusisuunnitteluohje edellyttääetukäteentehtäviälinjauksiaja tarkennuksia.Nepitääottaahuomioon uuttajohtamisohjettalaadittaessa.Tulevalla johtamisohjeellaonsuurimerkityskokopelastusalalle.Siksisenvalmistelutuleetehdä huolellaottaenhuomioonpelastustoimen kentänkokokirjo.Helsingissäjohtamisen todellisuusonaivantoistakuinpitkienetäisyyksienkunnissa.Samoinhenkilöstönkoulutustasojakokemusvaihtelevateripuolilla maatahuomattavasti.Myösviestiliikenne, asenteetjajopahenkilökemiatvaikuttavat lopputulokseen. Uudessa ohjeessaonkäytännönjohtamisenkannaltaoperatiivistatoimintaa selkiyttäviälinjauksia.Pelastustoiminnan johtajaneiesimerkiksitarvitsesaapua tilannepaikalle,vaanetäjohtaminenon mahdollista.Tilannepaikallatarvitaankuitenkintyönjohtaja,jokatekeepäätöksetsen perusteella,mitähännäkeejakokeepaikan päällä.Valtuutuksenhänelleantaa–silloin kunvaltaoikeuksiatarvitaan–pelastustoiminnanjohtajaelipäällystöviranhaltija,jolla lainmukaanvaltaoikeudetovat.Tämäon hyvinmahdollista,kunhankommunikoinnille laaditaanselvätohjeetjaviestiliikennetekniikkapelaa.Aiemminolijoskuskäytännössä epäselvää,kukatoimitodellisuudessapelastustoiminnanjohtajana.34§:”Pelastustoimintaavoikuitenkintilapäisestijohtaa…”
KatsoPalokuntalaisennettisivuilta liikkuvanpoliisinuusinkannanotto vedenajoon. Seeimuutaheidänaikaisempaa kantaansa;vaaditaanliikennelupaa, ajopiirturijaammattipätevyys.LPon tiedotteenmukaanmyösvaltakunnallisessaasiantuntijaryhmässälinjannut asiannäin. • Kun on kyse vähäisestä toiminnasta eikä paikkakunnalla ole muuta tarjontaa, niin voidaan edelleen tehtävät suorittaa ja niistä laskuttaa. Asiastaeitehtypäätöstä,vaantilanne merkittiintiedoksi.Nytnäyttääsiltä, ettämikäennenolimaantapajasallittua,eienääolesitä.Monetsäädökset asettavatrajoituksiaaikaisemmille tavoillehankkiavarojapalokuntayhdistykselle.Palokunnanharjoittamaanvapaaseenkaupalliseentoimintaaneiole paluuta,sanotaanLapinpelastusjohtaja Martti Soudunsaarenjulkaisemassa tiedotteessa,jokaontämänartikkelinpohjana.Senmukaanmuutama pelastuslaitosonkieltänytvedenajotja muunvastaavankaupallisentoiminnan jasuurinosalaitoksistaonrajoittanut toimintaajakalustonkäyttöä. • Palokunnilla ei ole määräävää markkina-asemaa näissä kaupallisissa tehtävissä ja vaikka olisikin, niin joka tapauksessa emme saa polkea hintoja (meillä on paljon julkisin varoin hankittua kalustoa). • Satunnaiset palvelut, esimerkiksi pihan pesut ja vastaavat pienimuotoiset tehtävät/palvelut, kun tehtävään liittyy muutakin työsuoritusta kuin vedenajoa, ovat edelleen mahdollista. Palokuntalainen•467 • Pelastusjohtajien kokouskäsitteli asiaakokouksessaantoukokuussa. Ongelmia palokuntien varainhankintaan Suomenpelastustoimessavpk-muotoisillasopimuspalokunnilla onmerkittäväosuusoperatiivistentehtävienhoidossa.Näiden vpk-yhdistystenrahoitusperustuuosaltaanniidentekemään varainhankintaan.Lainsäädäntöonnyttuonutkylmän suihkunpalokuntienomaehtoiseenrahankeruuseen.Kaikki autollatapahtuvakuljetustoimintajoudutaantodennäköisesti lopettamaan–myösvedenajo. urakointi ei ole sallittua. • Tehtävään pitää liittyä muuta palvelua ja työtä vähintään 70 %, näin kuljetuksen osuus palvelusta voi olla enintään 30 % (tämä käy ilmi LP:n tulkinnasta). Johtopäätöksiä Lapin pelastuslaitoksessa: • Urakointiluonteinen, pitkään jatkuva veden ajo tms. Lapissa esillä:. Ajokorttiasetuksessapelastustoimelleonsaatiinhelpotuksiatiukan väännönjälkeen.Pelastusautolla suoritettaviinkaupallisiintehtäviineiole saatuhelpotuksia
”KunkoollesaatiinPajusenjaMännistönpojatjapariRajalaa,niinsaatiin vähänisompikinpalosammumaan…” Kankaanpään VPK:n puheenjohtaja Harri Viitasalo näyttelyn kuvituksena käytetyn ison seinätaulun edessä.. la-su 12–16 ja sopimuksesta. –Näyttelyesineidenlisäksikeräsimmejadokumentoimmepaljonerilaista tietoaKankaanpäänpalo-japelastustoimestavuosienvarrelta.Kankaanpäässä palokuntatyöonolluttodellinenperheharrastus.Seonkulkenutsuvuissaja jälkikasvuonluonnollistatietäkasvanut henkeenmukaan. Pääsymaksut 2/1/0 € Kankaanpäässäkasvoi,tulipalontorjunnanorganisoiminenvälttämättömäksija tarveVPK:nperustamisestaalkoiitää. Palokuntalainen•469 KIPINÄT • Kankaanpään VPK:n puheenjohtaja Harri Viitasalonmukaanideanäyttelyyn syntyi,koskahavaittiin,ettäpalokuntaaiheistamateriaaliaeiaiemminole Kankaanpäässäollutyhtälaajastiesillä. Lisäksinäytteilläonerilaisiapalokuntalaistenasujavuosikymmentenvarrelta sekäsammutuskalustoa. museo 044 578 7454, Puh. NäyttelyrakennettiinSatakunnanammattikorkeakoulunKankaanpäänkuvataideyksikön,vpk:njakaupunginmuseon yhteistyönä.Museonjohtaja Aino-Kaisa Haikkonenkoordinoiyhteistyötä. 1800-luvunlopullesaakkaKankaanpäänpalontorjuntaoliseurakunnanja kunnanvastuulla,muttaennenkyläläisten panosolivahva.Kunkiinteistöjenmäärä Kannattaa poiketa: Hälytys, hälytys! Kankaanpäässä KankaanpäänVPKjuhlistaa80.toimintavuottaanmonipuolisellapalokunta-aiheisella näyttelylläKankaanpäänkaupunginmuseossaNiinisalossa.Näyttelyonavoinnakesäkaudella päivittäinklo11–18jasyyskuustajoulukuuhunviikonloppuisinklo12–16. toimisto 044 577 7454 www.kankaanpaa.fi/museo Aukioloajat: 1.6.–14.8. Vuodesta1932VPKvastasiKankaanpäänpalotoimestakunnesvakinainenpalokuntaperustettiinKankaanpään tultuakaupungiksi.Nykyisinvpktoimii lisävoimanasuurimmissapalo-japelastustehtävissä. päivittäin 11–18, 15.8.–31.5. Näyttelyssäonesillämuunmuassa Kankaanpäänpalo-japelastustoimen aikajanasekätekstiäjakuviapaikkakunnansuurimmistatulipaloista.Riskilän perheenkeittiössänäyttelyvieraatvoivat testataomaaturvallisuustietämystään. Kankaanpään kaupunginmuseo Museokatu 10, 38840 Niinisalo Puh
Uudistuneenasemanvihkiäisetpidettiintoukokuussa.Peruskorjausjalaajennusmaksoi 1,2miljoonaaeuroa.Palosuojelurahastotukihanketta350000eurolla. RansunpelastuskoulunontuottanutKustannusOyPieni KarhuyhteistyössäTampereenaluepelastuslaitoksenkanssa. Josvoitauttaa,osoiteon:tuomo.hintikka@palokuntamerit.comjapostiosoiteon:Purhonkuja16,47830 HASULA.VoitkäydätutustumassamyösTuomon kotisivuihin:www.palokuntamerkit.com Teksti IstoKujala Palokuntien hihamerkit keräilyn kohteena • Ikinuorella Ransulla onomapelastuskouluosoitteessawww. Palokunnanpuheenjohtajaja päällikköovaterittäintyytyväisiä laajennettuihinjaperuskorjattuihintiloihin. • Palokuntien SM-kilpailunyhteydessäoliesilläTuomo Hintikanhihamerkkikokoelma.Tuomoonjärjestänyt keräämänsämerkitnäyttäväänmuotoon.Nytkoossaon 724suomalaistapalokuntahihamerkkiä.Ulkomaalaisia merkkejäon180kappaletta.Vieläpuuttuunoin100suomalaistapalokuntamerkkiäjaniinpäHintikkatoivoo,että häntäautettaisiintässähaastavassatehtävässä. Teksti IstoKujalaKuvat NikoKoski Paloaseman tonttikartan edessä vasemmalta Suomen Sopimuspalokuntien Liiton toiminnanjohtaja Isto Kujala, kunnanjohtaja Vesa Rantala, ylijohtaja Rauno Saari aluehallintovirastosta, kunnanhallituksen puheenjohtaja Birgitta TommilaKaivola, pelastusjohtaja Jari Sainio, aluehallintoviraston pelastustoimen vastuualueen johtaja Ilkka Horelli, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Vilho Vuorinen. 10Palokuntalainen•46 KIPINÄT KIPINÄT • Asemalla toimiva Taivassalon VPK:ntoiminta-alueonlaajaja sekäsittäämyössaaristonerikoisolosuhteitajameritoimintaa. –Paloasemaonvalmistunut vuonna1964,eikämitäänerityistäperuskorjaustaoleennen tehty.Saneerausantaauutta potkua100jäsenenpalokuntayhdistyksemmetoimintaan. SamanallekirjoittaamyöspalokunnanpuheenjohtajaJanne Vähätalo. –Meilläonvuodessakeskimäärin80hälytystehtävää, kertoopalokunnanpäällikkö Timo Koski.Hänenmukaansa paloasemanuudistusvaikuttaa myönteisestipalokunnantyömotivaatioon. Videotovatvapaastikäytettävissäopetustarkoituksiin. HankkeenonrahoittanutPalosuojelurahasto Ransun pelastuskoulu netissä Kuva www.ransu.net. Nytmuunmuassaluokkatila onniinsuuri,ettäsiellävoidaan pitääisompiakinkoulutustilaisuuksia. ransu.net.Sivustotarjoaatoimintaohjeitatulipalojensekävedenvaarojenvaralle.Sivustollaopastetaanmyöshätänumeron 112käyttöäjaannetaanohjeitavaaratilanteidenvälttämiseksi. Asemalleonsijoitettunakaksi pelastusyksikköä,kolmemiehistöautoajayksivene.Toinenvene onavovesikaudenlaiturissa. Vihkiäistilaisuus TervehdyssanatTaivassalon laajennetunjaperuskorjatun Taivassalon asema kunnossa VarsinaissuomalaisenTaivassalonpaloasemasaiperuskorjauksenyhteydessämyösuusiatiloja. Ransunpelastuskoulussaonviisipelastustoimintaanliittyväävideota:Tulellaeisaaleikkiä,Kerrostalopalo,Omakotitalopalo,Hätänumero112jaVedenvaarat.Lisäksisivustoltalöytyy RansunreipasmusiikkivideoEisavuailmantulta
PelastusjohtajaJari Sainiopuhui palokuntalaisiainnostavasti.Hänen mukaansaVarsinais-Suomessatarvitaan edelleen83paloasemaa.Paloasemat tulevatolemaanjatkossayhäenemmän turvallisuustaloja,joissakansalaiset saavattietojajataitojaturvallisuusasioista.Sainionmukaanpelkätseinäteivät riitä,vaantarvitaanosaavaajaaktiivista henkilöstöä,jokaluotettavastihuolehtii tehtävistään.NäinonTaivassalossaollut, janytuudettilattukevatvielätätätoimintaa.Lopuksipelastusjohtajakorosti nuorisotoiminnanmerkitystä. Remonttijatkuulokakuulle,jolloin viimeinenkinsaneerattutilaonvalmis. –Huolehtimallalähiympäristönturvallisuudesta,palokuntanuorisotoiminnanjatkuvuudesta,vaalimallayhteisöllisyyttäjaantamallatilaavapaaehtoisen Näkymä yläpihalta, eli julkisivu etelään, oikeassa päädyssä kunnan sairaankuljetuksen tilat. • Pelastusopiston asuntolarakennuksenkorjausalkoitoukokuussa. JuhlassakuultiinUudenkaupungin VPK:nsoittokunnanmainioitamusiikkiesityksiäjaTuula Sandströminlausumana ajatuksiaherättäviärunoja.. Vuoteen2013painottuvassaauditoinnissaselvitetäänKuopiossaja Helsingissätuotettavienpelastajakurssienlaatu. Pelastajatutkinto syyniin Peo ja PekO auditoidaan palokuntatoiminnanmonimuotoisuudelle, turvataanpalokuntatoiminnantulevaisuusvieläpitkään–näinuskon–myös täälläTaivassalossa,totesiSaari. Pelastusopisto vie vanhukset ulos • Tulevana syksynäalkaaprojekti pelastajatutkinnonauditoimiseksi. Saarinäkijonkinasteisenauhkanakiinnostuksenlaskemisenvapaaehtoiseen työhön.Kiinnostusonhänenmukaansa laskenutnuortenkeskuudessaviimeisen kymmenenvuodenaikana.Tämävoi uhatamyöspalokuntatoimintaa. Mittava remontti käynnissä • Pelastusopisto tempaiseejuhlavuotensakunniaksi29.8.2012viemällä kuopiolaisiavanhuksiaulos.UlkoilutettavatvanhuksetovatKuopionkaupungin valitsemistakohteista.PR-tempaukseen osallistuvatopistonhenkilökuntajapääosaopiskelijoista. Palokuntalainen•4611 Taivassalon asema kunnossa TAIVASSALON PALOASEMA • paikat kahdelle pelastusyksikölle ja kolmelle miehistöautolle • peseytymisja saunatilat • toimistotilat • varastotilat • kalustonhuoltotilat • VPK:n käytössä olevat tilat yhteensä reilu 500 m 2 , rakennuksessa on lisäksi kunnan sairaankuljetustilat ja myös muita kunnan tiloja • Laajennus ja peruskorjaus maksoi 1,2 miljoonaa euroa • Palosuojelurahasto tuki hanketta 350 000 eurolla paloasemanvihkiäistilaisuudessalausui kunnanhallituksenpuheenjohtajaBirgitta Tommila-Kaivola.Hänkiittitalon suunnittelijoitajarakentajiajatoivoi tilojenvarmistavanTaivassalonVPK:n hyväntoiminnanjatkumisen. Juhlapuhuja,Lounais-Suomenaluehallintovirastonylijohtaja Rauno Saari totesi,ettäsisäinenturvallisuusSuomessa onvahvistunut.Häntoiesiinmyössen, ettäpelastustoimeenovatkansalaiset luottaneetviranomaistahoistaeniten. Kahdenmiljoonankustannukset aiheuttavassaremontissatehdään kattotöidenlisäksimyöshuoneistokohtainensaneeraus.Kaikkiasunnot saavatmuunmuassahuoneistokohtaisenilmastoinnin
TampereenAluepelastuslaitoksentervehdyksenjuhlaantoi palopäällikköPekka Mellin.Virallisenosuudenjälkeenjuhlaa jatkettiinhyvänruoanjarennommanohjelmanparissa.Paloasemansaunapysyikuumanailtamyöhään. Pekka Mellin toi Tampereen aluepelastuslaitoksen tervehdyksen juhlaan. Vasemmalla Kurisjärven VPK:n päällikkö Timo Tammisto, oikealla VPK:n puheenjohtaja Kari Salmipuro.. VPK kutsuikunniapäälliköikseenMarkku ArolanjaPentti Jussilan. Ajoneuvokalustomuodostuujohto-,miehistö-,sammutus-ja säiliöautosta.Kalustoonkuuluumyösperävaunussakulkeva venejamoottorikelkka.Yhdistyksenpuheenjohtajanatoimii Harri KomulainenjapäällikkönäAki Sinisalo. Kalustoleikkaus 1 % pelastustoimen menoista Juhlassa palkitut mitaleineen ja kunniakirjoineen. S/S Suomi on risteillyt Päijänteellä vuodesta 1906 lähtien joka kesä. Arvokkaanjuhlatilaisuudenjälkeenpalokuntaväkivieraineenlähti juhlaristeilyllePäijänteelles/sSuomialuksella. SSPL:nhopeinenansiomitalimyönnettiinPekka Jaakolalle japronssisetsaivatArto Arola,Leo Inkinen,Mika Roive, Timo Tammisto,Petri Valtonen,Eero VankkajaMika Yrölä. 12Palokuntalainen•46 KIPINÄT • Vuonna 1932perustettuKorpilahdenVPKonKeski-Suomen pelastuslaitoksensopimuspalokunta.Sensopimusedellyttää lähtöäviidessäminuutissavahvuudella1+3,lisäksitarvittaessa onsaatavatoinenlähtöliikkeelle10minuutissamyösvahvuudella1+3.Palokuntahälytetäänomallaalueellaankaikkiin pelastustehtäviin–valmiuspalokuntana.NykyisinKorpilahtion osaJyväskylänkaupunkia. Korpilahden VPK 80 vuotta Teksti ja kuva IstoKujala Kuvat MerjaLehto Osa palokunnan henkilöstöä ryhmittyi kuvaan ennen juhlaristeilylle lähtöä. KorpilahdenVPK:llaonhälytysosastonlisäksinuoriso-osasto, jakautuen6–10vuotiaitten”miniosastoon”ja10–16vuotiaitten varsinaiseennuoriso-osastoon.Toiminnassaonmukananoin 20nuorta.Naisosastotoimiiitsenäisenäyhdistyksenätukien KorpilahdenVPK:ntoimintaakymmenennaisenvoimin. Palokuntavietti80-vuotisjuhlaansa9.6.2012Alkio-opistolla. • Pirkanmaalaisen Kurisjärven VPK:nkuusikymmenvuotista taivaltajuhlittiinkesäkuunalussapalokunnanomallaasemalla Akaalla.VPK:npuheenjohtajaKari SalmipuroavasitapahtumanjajuhlapuheenpitiSSPL:nMauno Peltokoski. Kuuskymppiset Kurisjärvellä • Pelastustoimessa paljonkohuaaiheuttanutvaltionkalustoavustustenleikkausonkolmemiljoonaaeuroa,mikä summaonnoinyksiprosenttipelastuslaitostenvuosikustannuksista
Vaaratiedotteitavoisivatantaapelastusviranomaiset, poliisi,rajavartioviranomaiset,Hätäkeskuslaitos,Poliisihallitus,Säteilyturvakeskus,Ilmatieteenlaitos,Liikennevirasto, Liikenteenturvallisuusvirasto,Elintarviketurvallisuusvirasto, Sosiaali-jaterveysalanlupa-javalvontavirasto,Lääkealan turvallisuus-jakehittämiskeskussekäkaikkiministeriöt. Vaaratiedotelakiontarkoitettutulemaanvoimaankesäkuussa2013. Uudenlainarvioidaanvähentäväntiedotteidenmäärää jalisäävänviranomaistenyleistämediatiedottamista.Vaaratiedotteitaarvioidaanannettavankorkeintaanmuutamia kymmeniävuodessa. • PETO-tilannekeskusjärjestelmä • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt ja SALSA-asemahälytysohjelmistot • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja JULUEN-äänija valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitteet • TETRA/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät HÄLYTYSJA VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaativaan ammattikäyttöön Teknosafe Oy Sauramonkuja 1, 55800 Imatra Puh. –Meidäntyökestääpäivänvalon,Purhonenvastasija antoimediassakasvonsaensihoitajantyölle. (03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.. Matti Purhosesta Vuoden ensihoitaja K uv a H an na R ai ja s Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. Ei myöskään Haagen-savukone. 05 680 7700 | Fax 05 680 7750 info@teknosafe.fi | www.teknosafe.fi Palot eivät sammu taukojen ajaksi. Purhonenonensihoidonkasvotmyösammattikunnan sisällä.Siitäkertoovuonna1977alkanutura,jokajatkuu edelleenetulinjassa.KunEspoossatarvitaanambulanssia, saattaapotilassaada hoitajakseenkaverillisen ammattilaisen,ensihoitajaPurhosen.Hänen mukaansavuorovaikutusonsuurinosa ensihoitajantyötä.Siksi siihenpitäisipanostaa enemmän. Uusi vaaratiedotelaki eduskunnassa • Helsinkiläinen, Länsi-Uudenmaan Pelastuslaitoksella työskenteleväMattiPurhonen,59,valittiinVuodenensihoitajaksi2012.EnsihoitajaPurhosellekerrottiin,ettäPelastajatTV-sarjaaryhdytäänkuvaamaanhänenmiehittämässäänambulanssissajakysyttiin,mahtaakotämäsopia. • Hallitus esittää,ettäviranomaistenradiossajatelevisiossatapahtuvaavaara-jaonnettomuustiedottamista ohjattaisiinlailla.Esityksentavoitteenaonturvatakielellisten oikeuksientoteutuminen.Esityksenmukaanluovuttaisiintermeistähätätiedotejamuuviranomaistiedotejakäytettäisiin termiävaaratiedote. HAAGENharjoituslaitteet suuriin ja pieniin harjoituksiin .. TunnustusluovutettiinPelastusopiston EH12-opintopäivillä Kuopiossatoukokuussa
• Sähköyhtiöiden ja pelastuslaitosten välille on avattava omat palvelunumerot tai vastaavat viranomaisnumerot tai luotava viestintäjärjestelmät viranomaisverkon avulla. 14Palokuntalainen•46 KIPINÄT • Lounais-Suomen avijärjestiyhteiskokouksenkuntien,energia-jamatkapuhelinyhtiöidensekäviranomaistenedustajille tammikuussa.Julkaistuaraporttiavarten aluehallintovirastolähettialueensa kuntiin,energiayhtiöille,matkapuhelinoperaattoreille,sairaanhoitopiireille, terveyskeskuksiin,hätäkeskuksiinsekä pelastuslaitoksilleWebropol-kyselyn, jossakartoitettiinyksityiskohtaisesti tilanteenvaikutuksia. • Tilannekuvan kokoamiseen ja jakamiseen on rakennettava toimivat järjestelmät ja tilannetietojen vaihto eri hallinnon tasoilla on turvattava. Turvapuhelintentoimivuuteeneivoi luottaa,mikälimatkapuhelinverkossa onhäiriöitä.Terveydenhuollonsuurimmatongelmatsyntyivätpotilastietoihin liittyvientietoliikennejärjestelmientoimimattomuudesta.Sähköistenlukitusjärjestelmientoimimattomuuserityisesti hoitolaitoksissaaiheuttiongelmia. Kuntienruokahuollonvalmiussuunnittelussaonpuutteita. Raportti löytyy osoitteesta www.avi.fi/lounais • Linkki raporttiin: http://www.avi.fi/fi/virastot/lounaissuomenavi/Ajankohtaista/julkaisut/Documents/ Myrskyraportti%208.6.2012%20LSAVI.pdf Suosituksia • Häiriötilanteisiin varautumisen koordinaatiota viranomaisten, elinkeinoelämän ja järjestöjen välillä on organisoitava nykyistä paremmin. Suurimmatongelmatsyntyivätlaajojensähkökatkostenseurauksena.Lounais-Suomen aluehallintovirastoonjulkistanutraportinmyrskynvaikutuksistajasuosituksiavastaavien tilanteidenvaralle. • Pelastuslaitoksen ja valtion pelastusviranomaisten välistä työnjakoa ja johtamisjärjestelmiä on selkeytettävä, tehostettava sekä suunniteltava etukäteen nykyistä paremmin mm. • Sähkönjakelun toimintavarmuutta pitkällä aikavälillä voidaan parantaa maakaapeloinnilla ja vierimetsien hoidolla.. Suuria viestiliikenneongelmia Viranomais-jamatkapuhelinverkon toimimattomuusaiheuttilaajojahäiriöitä sosiaali-jaterveydenhuoltopalveluidenlisäksipelastustoimellejamuille Avilta raportti Tapaninmyrsky analysoitu ViimetapaninpäivänämyrskyaiheuttiVarsinais-SuomessajaSatakunnassalaajojatuhoja. puolustusvoimien virka-avun pyytämiseen liittyvien käytäntöjen osalta. Puutteita pitkä lista Kuntientekniseninfrastruktuurin(vedenottamotjajätevedenkäsittelylaitokset) toimivuuttaeioleturvatturiittävästi sähkökatkostenvaralta.Terveysasemien varavoimajärjestelmissäonpuutteita
Tavarankuljetuskapasiteettia löytyy kantavuuden puolesta, mutta kansirakenne ei tähän käyttöön ole paras mahdollinen. Palokuntalainen•4623 Teksti ja kuvat PekkaKoivunen Palokuntalainen-lehtijulkaisisuurenkaksiosaisenvenereportaasinkolmevuottasitten numeroissa28ja29.Tällöinkäytiintarkallaseulallaläpipalokuntienvenekalustoakokomaassa jaesiteltiinkotimaisetvalmistajat.Tänäänonvuorossatutustuminenkolmeenerilaiseen veneeseen.Kaksinäistäonsuosittujapalokunnissajayhtäkäyttävätmeripelastajat. Potilaita Fasterin kuuden – seitsemän metrin kokoluokan veneisiin mahtuu useampia. Yhdelle potilaallekin Busterista löytyy tila. Vakaampi Faster antaa myös paremman työalustan esimerkiksi sukellustoiminnalle. Suomen Meripelastusseuran hankkimat kotimaiset RIBit (HTEC A25) poikkeavat Busterista ja Fasterista huomattavasti niin materiaaleiltaan kuin tilankäytöltäänkin. 3 käyttötarkoitusta BUSTER FASTER 3 venettä HTECH A25. Busteria ei alun perin suunniteltu työkäyttöön ja nykyinenkin mallisto on ensisijaisesti suunnattu vapaa-ajan toimintoihin. Myös kohtuullinen hinta on osasyynä Bustereiden suosioon. Ä htärissä valmistettu Buster on kaikkien tuntema legendaarinen vene, joka on suvereenisti hallinnut kotimaan alumiinivenemarkkinoita jo kymmeniä vuosia. Ne on ensisijaisesti tarkoitettu ihmisen pelastamiseen vesialueilla. Tähän on syynä työvenemäinen ja vahvaksi osoittautunut rakenne. Faster-työveneet ovat alun perin ammattikäyttöön suunniteltuja ja myös merkittävästi Bustereita kalliimpia – ja myös sopivampia palokuntien vesikulkuneuvoiksi. Fastereiden suosituin kokoluokkakin on selvästi Bustereita suurempi. Tämän artikkelin tavoite on antaa yleiskuva kolmesta erilaisesta veneestä ja niiden soveltuvuudesta eri tehtäviin, ei testata tai panna niitä paremmuusjärjestykseen. Myös rakenneratkaisut ovat Fastereissa selvästi vahvempia ja mitä ilmeisimmin pitkäikäisempiä. Fasterilla on vapaa-ajan käyttöön tarkoitettu mallisto, mutta palokunnissa suositaan osittain räätälintyönä tehtyjä varsinaisia työveneitä. Busterit soveltuvat miehistön ja pienen kalustomäärän kuljetukseen, yhteystehtäviin ja esimerkiksi vesistöetsintöihin. Lehtemme toimitus ottaa mielellään vastaan lukijoiden kommentteja esiteltävistä veneistä. Fasterit soveltuvat miehistönkuljetuksen lisäksi erinomaisesti suuremmankin kalustoerän kuljetukseen. Kuitenkin Busterin eri malleja löytyy palokunnista kymmeniä ellei jopa satoja kappaleita
HTECH A25. 24Palokuntalainen•46 Kuvissa: (vas.) Lauri Niemi, Olli Niemi ja Antti Hendriksson Peto pelastustehtäviin Jäykkärunkoinen”kumivene”eliRIB(RigidInflatableBoat)onpäivänsana meripelastustoiminnassa.SuomenMeripelastusseuraonhankkinutjäsenyhdistyksilleen kymmenkuntasuomalaistauudentyyppistäRIB-venettä
Koska siinä on jetti, voidaan veneellä ajaa aivan pelastettavien viereen, vaikka peruuttamalla. Lisäksi ohjelmassa on Pyhäjärvi-instituutin vesinäytteiden nouto kerran viikossa, selvittää Olli Niemi. Meillä on Pyhäjärvellä 34 merimerkkiä, jotka vaativat säännöllistä huolenpitoa. – Pv Lähi kulkee erittäin tasaisesti myös kovassa aallokossa. Veneen kalusto: • Sammutuskalusto: irtopumppu, letkua 2 x 3” ja 4 x 2”, jauhesammutin ja CO2 sammutin • Raivausvälineet: kirves, lapio, sorkkarauta, pulttisakset • Ensiapu: kauhapaarit, normaalit ea-välineet • Vuodontorjuntavälineet • Apuvirranantolaitteet: tupla-akku, kytkentäsuojaus • Viestivälineet: kypäräpuhelimet, kaksi virve-kapulaa. Pelastustehtävien lisäksi käytämme alusta väylähuoltoon.”. Kuitenkin jetti kytketään pois päältä, sanoo Olli Niemi. nopeus noin 34 kn • Matkanopeus 32 kn • Toimintamatka vähintään 80 mpk. – Vene on ympärikäveltävä, eli liikkuminen kannella on vaivatonta. Sen on valmistanut keuruulainen Oy HT Engineering Ltd. • Normaalit navigointilaitteet. Palokuntalainen•4625 T ässä esiteltävä, Pyhäjärven järvipelastajien käytössä Säkylässä oleva Pv Lähi on alustyypiltään HTECH A25 SAR. Navigointivarustus on huippuluokkaa. Tositoimia ja palveluja Ensimmäisenä avovesikautenaan Pv Lähi joutui jo tositoimiin. Lisäksi veneessä on lähes kaikki tarvittavat välineet pelastustoimintaa ja sammutustehtäviä varten. Pv Lähissä on Alamarinin propulsiolaitteisto ja tehokas Steyerdiesel-moottori. – Pelastustehtävien lisäksi käytämme alusta väylähuoltoon. Kansi on perästä auki ja sille on helppo nostaa veteen joutuneet. Ei tarvitse pelätä potkurien aiheuttamaa vaaraa. Käymme myös huoltamassa Sykkeen tutkimuslauttaa viikoittain. – Meidän tarkoituksiimme vene sopii erinomaisesti. Erinomaiset merenkulkuominaisuudet Suunniteltu pelastuskäyttöön Monipuolinen varustelu Vähän tavaratilaa Potilaskuljetus konepeiton päällä Korkea hankintahinta Veneen tekniset perustiedot: • Kuormaamattoman veneen massa 2 480 kg • Suurin suositeltava kuorma 835 kg • Veneen massa täydellä kuormalla 3 315 kg • Alumiinirunko, runkopituus 7,69 m ja -leveys 2,43 m • Suurin pituus 7,95 m • Suurin leveys 2,85 m • Suurin korkeus vedenpinnasta 3,46 m • Moottori Steyr MO306H43WJ • Propulsio Alamarin Jet 288 • Käytettävä polttoaine Diesel • Polttoainesäiliön nimellistilavuus 200 l • Miehistö 3 • Suurin henkilömäärä 9 • Moottoriteho 224 kW (300 hv) • Max. Erinomaiset ominaisuudet Yhdistyksen varapuheenjohtaja Olli Niemi painottaa erityisesti veneen kulkuominaisuuksia ja käytettävyyttä pelastustoimintaan. Se on hyvin suunniteltu ja selvästi näkee, että suunnittelussa on hyödynnetty Suomen Meripelastusseuran pitkää kokemusta, sanoo Pyhäjärven järvipelastajat ry:n puheenjohtaja Kimmo Koivisto. Pyhäjärvellä kaksi hukkui ja järvipelastajien tehtävänä oli naaraus
Huolimatta siitä, että viime vuonna käyttöönotetusta veneestä ei vielä ole kovinkaan paljon kokemusta tositoimissa, ovat veneen käyttäjät tyytyväisiä sen ominaisuuksiin. Pohjaratkaisuja on kolme: v-pohja, katamaraani ja katedraali. Varsinaisia työveneitä mallistosta löytyy neljän metrin luokasta aina yli kymmenmetrisiin. Työveneet tehdään aina asiakkaan tarpeiden mukaan. Nämä Busterin kilpailijat sijoittuvat 4,6 – 5,6 metrin luokkaan. – Keulaportti on aivan ehdoton tämän kokoisessa veneessä, jota käytetään esimerkiksi kaluston kuljetukseen. 26Palokuntalainen•46 Suunniteltu työkäyttöön SiinämissäRIBonparhaimmillaanpelastustehtävissä,työkäyttöönsuunniteltualumiinivene onpalokunnanyleistyökalu.Silläonnistuvatniinpelastustehtävätkuinsammutuskalustontai potilaidenkuljetuksetkin.Sukellustoiminnantukialuksenakeulaportillavarustettualumiinityövene onerinomainen.TuusulalainenJuhaSnellOytoimittiviimevuonnaviisikappalettaFaster650 -työvenettäpelastuslaitostenkäyttöön. Suosituin on seitsemän metrin luokka. Vetolaitevaihtoehtoina on perinteisten potkuriratkaisuiden lisäksi erikokoisia jettejä. – Katamariinirunko tuo veneelle sellaista vakautta, joka on tarpeen, kun veneestä käsin suoritetaan esimerkiksi sukellustehtäviä. Venekuljettajanakin toimiva ylipalomies Juha Kangasniemi pitää Fasterin hankintaa juuri sopivana. Tämä Faster on näistä pienin, mutta soveltuu erinomaisesti suurimpaan osaan tehtävistämme. Y ksi näistä tuli Satakunnan pelastuslaitoksen käyttöön sijaintipaikkanaan pelastuslaitoksen veneasema Mäntyluodossa. Fasterilla laaja mallisto Alumiinirakenteisia, pääosin huvikäyttöön tarkoitettujakin veneitä löytyy mallistosta useita. Kuitenkaan siitä ei ole rankkoihin avomerioloihin, vaikkakin se on harjoitusajojen perusteella hyvin merikelpoinen. – Meri-Porissa on nyt neljä alusta. Kyllä kulkukin on vakaata verrattuna v-pohjaiseen, sanoo pelastuslaitoksen alusten kansimiehenä toimiva palomies Pentti Peiponen. Vakaa Kantavuus Suuri kuormatila Keulaportti FASTER Maakuljetus vaatii oman operaationsa. Venettä operoi pääasiassa Meri-Porin sivuaseman miehistö
Pienellä ohjausliikkeellä on kallistuma korjattavissa. Siksi Busterit yleensä varustetaan vasta tehtävään lähdettäessä tarvittavalla kalustolla. Paaripotilaan asettelu pulpettien väliin vaatii hieman lihaksia. Trimmit ilmeisesti vakauttaisivat venettä huomattavasti. Viiden metrin kokoluokkaan kuluvan Lx Pron lisäksi on valittavissa kaksi metriä pidempi ja kaksi kertaa painavampi Magnum Pro. Kuormatila ei kuitenkaan ole Lx-mallissa merkittävästi perusbustereita suurempi. Vene kulkee vakaasti pituussuuntaan kovassakin aallokossa, mutta varsinkin ajettaessa lastattua venettä mutkissa, on selvästi havaittavissa kallistuminen – aivan kuin vene alkaisi kaatua. Kätevä vedettävä Bustereiden etuna on kompakti koko. Kätevä käsitellä Helppo kuljettaa BUSTER Vaatimaton kuormatila. Vene ei kuitenkaan kaadu. Melkein työvene Kymmeniävuosiavapaa-ajanveneidenmyyntilistojenkärkisijoillapysynytBusteronsuosittu myöspalokuntienaluksena.PääasiassapalokunnatpitävätBusterinM-jaL-sarjanpulpetillisia avoveneitätrailerillapaloasemilla.Alunperinvapaa-ajankäyttöönsuunniteltuvenetoimii kohtuullisestimyöspalokunnantehtävissä. Ajossa Busterin hienoinen kallistelu häiritsee. Perusbusterit peruskäyttöön Viisikymppinen kone antaa Busterille riittävän tehon kolmen hengen ja pienkaluston kuljetukseen. Veneessä ei ole protoille tyypillisiä lastentauteja. Moottoritehosuositus yltää Lx:llä 50 hv:sta 70 hv:hen asti. 4,6-metrinen M-malli painaa ilman moottoria karvan päälle 300 kiloa, 5-metrinen L-malli 368 – 410 kiloa. Mallien laita on korkea ja kaiteet ovat haponkestävää, ruostumatonta terästä. Palokuntalainen•4627 B usterin valttikorttina on vuosien varrella hioutunut kokonaisuus. Mja L-mallien leveys on kahden metrin molemmin puolin. Uudet Pro-mallit markkinoille Buster toi tammikuussa 2012 markkinoille vaativaan vapaa-ajan käyttöön ja myös työveneeksi soveltuvat Pro-mallit viiden ja seitsemän metrin luokkiin. Kaksipulpettisessa veneessä on säilytystilat perusmerenkulkuvarusteille, mutta ei yhtään ylimääräistä tilaa. Ykkösveneenä on jetillä varustettu jo iäkäs Silverhawk. Molemmissa on ympärikäveltävä keskipulpetti. – Meillä Buster M on kakkosvene. Pro-malleissa on neljän millimetrin merialumiinista valmistettu pohja. – Busterissa miellyttää erityisesti sen kätevä koko. Busterin mallit kulkevatkin kätevästi trailerilla, ja siksi ne ovatkin sijoitettuna pääosin paloasemille. Buster soveltuu kakkosveneen tehtävään hyvin, mutta kuormatila saisi olla suurempi, kertoo yksikönjohtaja Pekka Myllymäki Pomarkun VPK:sta. Kuormatilaa kaksipulpettisessa veneessä ei ole kuin pari neliötä. Magnum Pro tarvitsee vähintään 115 hv:n koneen, maksimi sen sijaan on 250 hv. Myös viimeistely on laadukasta työtä. Täysalumiininen Buster Lx Pro sopii yhteysveneeksi sekä kaluston ja miehistön kuljettamiseen
– Vastaavia palveluja ei silloin ollut, joten olimme liikkeellä aikaisessa vaiheessa, vantaalainen Timo Lehtovirta sanoo. Joskus keskustelu lähtee laukalle ja se on keskeytettävä. Muutaman kerran Fireimagesilta on pyydetty, että materiaalia saisi käyttää opetusmateriaalina. Kuvat ladataan sivuille valmiiksi nimettyihin albumeihin, joista ne on myöhemmin helpompi löytää. Tällöin on selvää, ettemme oto-työskentelynä pysty valvomaan kaikkea ja joudumme poistamaan koko keskustelujonon. – Joskus kuvan alle kertyy nopeassa tahdissa sadoittain kommentteja. Palokuntalainen•4629 www.fireimages.net – palokuvia sinulta kaikille SinäkinvoitladatataikatsellapalokuviaFireimages.net-sivustolta.Niinovattehneet lukemattomatmonetmuutkin,rekisteröityneitäkäyttäjiäonyli9300.Vajaassakymmenessä vuodessasivustolleonladattu54000kuvaa,sevetääylläpitäjänTimoLehtovirrannöyräksi. Keskustelu laukkaa Jokaisesta kuvasta voi myös keskustella. Kuvat ovat ottajien omaisuutta, joten Fireimages välittää pyynnön asianomaisille. 54 000 latausta vetää nöyräksi Teksti MarkoPartanen Kuva FireImages.netKuvitusAnnaBroholm Joskus kuvan alle kertyy nopeassa tahdissa sadoittain kommentteja.” F ireimages.net perustettiin 2003, kun joku kaipaili paikkaa, johon voi laittaa esille paloautojen kuvia. Sivuja voi selailla rajoitetusti rekisteröitymättäkin, mutta kuvien tarkempi katselu ja lataaminen vaatii rekisteröitymisen. Epäasiallisuuksia ei sivuilla siedetä. Asianomaiset saavat itse päättää luovuttavatko ne pyydettyyn käyttöön ja keskustelevatko kontaktin kanssa omalla nimellään. Normaalisti palautetta tulee erittäin vähän.. Fireimages on nettisivusto, johon kuka tahansa voi rekisteröityä. Sivut toimivat kadehdittavan yksinkertaisesti: Käyttäjät luovat sisällön ja ylläpitäjät huolehtivat alustan toimivuudesta. Kummatkaan eivät saa työstään palkkaa
Eräskin käyttäjä latasi sivuille laajan kuvakokoelman vanhoista paloautoista. – Olemme varmaan vieläkin pystyssä siksi, että joku viitsii käyttää palvelua.. – Pahat onnettomuuskuvat ja esimerkiksi ruumiskuvat eivät kuulu sivuille ollenkaan. Sivujen ulkoasustakin on puhuttu pitkään. – Olisi tietysti kiva saada sivuille muutama sponsori, jotka kuittaisivat toimintaan menevät kulut, mutta liiketoimintaan Fireimages ei tähtää. Sitten hän otti yhteyttä keskustelussa, että kuvakokoelma ansaitsisi oman albumin. Suurin osa kuvista on hälytysajoneuvoja. Ylläpito keskustelee käyttäjien kanssa ja ottaa vastaan ideoita sivujen kehittämisestä. Parin tunnin päästä ylläpitäjä ilmoitti, että albumi on tehty ja kuvat löytyvät sieltä. Sivuille ladatuista dokumenteista noin 10 prosenttia on videoita ja käyttäjistä kahdesta kolmeen prosenttia tulee sisään ulkomaalaisilta palvelimilta. Kysymys-vastaus viimeistään kertoo sen, että Fireimagesia tehdään aidolla talkoohengellä, jota ruokkivat ne 54 000 kuvaa ja 9 300 käyttäjää. Nopean laiteja ohjelmistokehityksen vuoksi on kuitenkin ollut tärkeää, että vapaaehtoistiimissä on tietotekniikan ammattilaisia. Toinen käyttäjä kannatti ideaa. Sponsoroinnissa puolestaan isoin pelko on siinä, että sponsorit voisivat pyrkiä vaikuttamaan sivuilla käytävään keskusteluun, esimerkiksi pyytämällä poistamaan heille epäedullisia kommentteja. He haluavat kerätä niistä tietoa, mutta onnettomuuskuvat eivät ole sivujen pääasiallinen tarkoitus. Fireimagesin käyttäjät ovat kaiken ikäisiä eri alojen ihmisiä, eikä pelkästään mopopoikia kuten joissain harhakuvissa esitetään. – Siksi olemme pystyneet pysymään teknisessä kehityksessä mukana, Lehtovirta sanoo. Siihen Fireimages ei lähde. Mitä hyötyä. – Ylläpitotiimi koostuu pelastusja tietotekniikan ammattilaisista ja harrastajista, mutta ei sellaisista, jotka hallitsisivat graafisen puolen. Palokuntalainen•4631 Isot onnettomuudet kuten luonnonkatastrofit saavat FireImagesin käyttäjät aktiivisiksi.” – Koskaan poliisi eikä kukaan muukaan viranomainen ole puuttunut Fireimagesin toimintaan, Lehtovirta sanoo. Mikä kiinnostaa. – Pitääkö kaikesta aina olla jotain hyötyä?, Lehtovirta vastaa kysymyksellä. Mikä siinä kiinnostaa. Isot onnettomuudet kuten luonnonkatastrofit saavat Fireimagesin käyttäjät aktiivisiksi. Kysymys, mikä on suurin hyöty Fireimagesista, saa aikaan tuhahduksen. Lehtovirta itsekin käyttää sivujen ylläpitoon vain joitakin tunteja viikossa, ja luonnehtii työtään harrastukseksi. – Jos ajetaan paloauto torille ja avataan luukut, niin aina löytyy kiinnostuneita – aikuisiakin kiinnostaa, vaikka he eivät myöntäisikään sitä, Timo Lehtovirta perustelee. Raha ei liiku Kannattaisiko sivuista tehdä liiketoiminta. Koska rahaa käytetään vain silloin kun on pakko, on grafiikka jäänytkin kehittelyasteelle. Esimerkiksi bannerimyynnin Lehtovirta ei usko tuottavan edes vaivanpalkkaa
Teksti ja kuvat PekkaKoivunen Soutajat samaan tahtiin! Pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojanen
Kunnat ovat omistajia, me olemme toteuttava organisaatio. Laitosten määrä. Aluehallintovirastot ja pelastustoimi. T ampereen aluepelastuslaitoksen pelastusjohtaja ja pelastusalan supervaikuttaja Olli-Pekka Ojanen syntyi vuonna 1955 Porissa autokauppiasisän ja pankkivirkailijaäidin perheeseen. Viiden Porin kesän jälkeen vuosilomasijaisuuksia hän teki Raisiossa ja Turussa – opiskelujen ohessa. Pitää vielä muistuttaa, että lähidemokratia pelaa paremmin tässä kuin esimerkiksi valtiojohtoisessa, keskitetyssä mallissa. Sisäisiä haasteita on – paljon muuta kuin jo kliseinen tapaus ”ikääntyvä palomies”. Nimikkeiltään vuosien varrella vaihtunut on säilynyt. Mahdollinen isännän muutos halvaannuttaisi pelastustoimen 5–10 vuodeksi. Mitkä ovat laitoksesi suurimmat haasteet. Vapaa-aikaansa Ojasen perhe viettää mökkeillen Luvialla. Pelastustoimen laillisuusvalvonta ja palveluiden tason arviointi pitäisi erottaa pelastustoimen ja varautumisen yksikön muusta toiminnasta ja valjastaa tämä resurssi pelastustoimen kehittämiseen. Ura Palopäällystöliitossa 1984–88 sisälsi niin koulutuspäällikön kuin lopuksi toiminnanjohtajan pestit. Ja, kuten sanoin, laitosten määrääkin voitaisiin tässä yhteydessä luontevasti vähentää. Aikanaan muuten Suomeen kaavailtiin vakavasti 15:ttä laitosta. En näe sille varsinaista uhkaa, mutta haasteita kyllä on. Uusi pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje. Tarvittava asiantuntemus on järjestettävissä esim. – Järjestämismallilla ei välttämättä ole merkitystä, jos pelastustoimen suunnittelu lähtee aidosti alueen kansalaisten tarpeesta ja alueellisten erityispiirteiden huomioinnista. Kuntauudistusta ajetaan kuin käärmettä pyssyyn. Valtionhallinnon tulisi mennä aidosti kaksiportaiseen järjestelmään pelastustoimessa. – Näen, että meneillään oleva kuntauudistuspyöritys ei tule välttämättä nostamaan pelastustointa parrasvaloihin. Ei ole tullut esille taloudellisia tai vastaavia muutostarpeita, siksi nykyinen kuosi on ok. Asia hautautui monesta eri syystä. – Tilanne on tällä hetkellä jäsentymätön, sanoisinko jopa, että se on epämääräisissä kantimissa. Vänrikkinä siviiliin astunut Olli-Pekka on tällä hetkellä reservin majuri. Kaupungistuminen ja ikääntyminen esimerkiksi. Puhutaanko tästä kansalaisten valistamisesta vai turvallisuustason nostamisesta. Palokuntalainen•4633 Jatkuu sivulla 36. Nyt pitää seurata kehitystä tarkkaan.. Miten näet pelastustoimen istuvan kuntien tehtäväkenttään. Olet pitkän linjan kunta-alan ammattilainen. Apulaispalopäällikön virka Tampereella ja palopäällikön virka Turussa pätevöittivät nuoren palomestarin lopulta vuoden 1997 kesäkuussa Tampereen pelastuspäälliköksi. Tampereen seutu on yksi voimakkaimmin keskittyvä alue Suomessa. Meidän pitää olla turvallisuuden aktiivinen vaikuttaja, ei tavaratalo eikä tietotoimisto. Se aiheuttaa haasteita erityisesti pelastustoimen mitoitukseen. Opon, millä nimellä hänet tunnetaan laajalti, velipoika Veli-Matti valitsi elämänurakseen myös pelastusalan ja on ylipalomiehenä Satakunnan pelastuslaitoksella. – Haluan tarkastella kuntauudistusta vain pelastustoimen silmälasien läpi. Tällä hetkellä hän on Tampereen aluepelastuslaitoksen pelastusjohtaja jo kymmenettä vuotta. Viesti kuntaisänniltä on, että nykyiseen ollaan tyytyväisiä. Legendaarinen palomestarikurssi 10 avasi lopullisesti tien alan vaikuttajaksi. Rajatarkistuksia kuitenkin tulee. Pelastustoimi – turvallisuuden tavaratalo, tietotoimisto vai joku muu. Mielestäni esimerkiksi paloasemakiinteistöt tulee suunnitella sellaisiksi, että ne palvelevat yhteisöä nykyistä paljon paremmin. Kuulutan myös sisäistä raikkautta palokuntamaailmaan. Lukuisissa pelastusalan työryhmissä ja luottamustehtävissä kunnostautunut Olli-Pekka Ojanen asuu Jaana-vaimonsa, tyttärensä (9) ja poikansa (12) kanssa Pirkkalassa. Opon ura pelastusalalla alkoi Porin lyseossa suoritetun ylioppilastutkinnon jälkeen vuonna 1974 kesämiehen pestillä Porin palolaitoksella. Pelastustoimen pitää avautua ja aktivoitua erilaisiin kehittämisprosesseihin, joissa on tavoitteena yhteiskunnan turvallisuustason nostaminen. – Pelastustoimi on perustaltaan yhteiskunnan palvelu kansalaisille. Ideaalikoko lienee niin väestöpohjaltaan kuin alueeltakin melko suuri. Eli kunta vai valtio. Ennen lopullista antautumista pelastustoimen eri tehtäviin OlliPekka oli Tamrossa pari vuotta sairaalatekniikan myynnin asiantuntijatehtävissä. Tiedon on kuljettava molempiin suuntiin. Mitä mieltä olet hallituksen linjasta asiassa. – En ymmärrä, mitä keskustelussa haetaan. Turun Yliopiston luonnontieteiden opiskelun (LuK) jälkeen seurasi yhdentoista kuukauden varusmiespalvelus Säkylässä, Haminassa ja Upinniemessä. Meillähän on tällä hetkellä niin isoja kuin pieniäkin laitoksia. Toteuttamisen laillisuusvalvonta tulisi jättää aluehallintoviraston ”yleishallintoyksikölle”. Eikö kansalaisten tasavertaisuus vaarannu, kun pelastustoimen laatutaso vaihtelee eri puolilla maata kuntaisäntien ja myös järjestämismallien eroista johtuen. Se on laajalti kansalaisten hyväksymä ja tunnustama. Toiseksi, jos pelastustoimen prosessi ja tehtävät hoidetaan asianmukaisesti, kuntien itsenäisesti päättämä hallintomalli toimii. Tarvitaan uusi sukupolvi vanhan lisäksi. lasuntomenetttelyllä . Olen varma, että aluelaitokset rakentuvat jatkossakin kuntien yhteistoimintaan. – Meidän ja päätöksentekijöiden tiedossa on yksi yli muiden: talous. – Laitosten määrää voidaan mielestäni vähentää. OlliPekka harrastaa metsästystä ja golfia. Onko pelastustoimella mitään konkreettista uhkaa. – Nyt lanseerattu ohje on erinomaisen hyvä paperi, mikäli ymmärretään se apuvälineeksi ja osataan hahmottaa koko prosessi. Koulutustaso pitää saada entistä paremmalle tasolle
Laitosten tulee hoitaa omat johtoja viestijärjestelmänsä. – Nykyinen on tarkoituksenomainen järjestelmä ja sitä pitää edelleen kehittää. Entä maaseutumaisten taajamien ammattihenkilöstön kelpoisuuksien alentaminen nykyisestä. kaksi riittää. Koordinointivaatimukset ovat kuitenkin oikeutettuja. – Jokaisen meidän tulisi ymmärtää, että meillä on mahdollisuus olla laajan turvallisuussektorin keskeinen toimija. Mikä on mielestäsi pelastustoimen suurin haaste. Onko Palosuojelurahasto oikea tapa rahoittaa (osaltaan) pelastustointa. Vastaamme kehitykseen muun muassa kehittämällä sisäisiä prosesseja. – On ja tulee olemaan tarpeellinen elementti pelastustoimen kehittämisessä. (Esim. En lähtisi roolituksia ja rakenteita kovinkaan paljon muuttamaan. – Aatteellinen kenttä tulisi kehittyä pelastuslaitosten kanssa kumppanuusperiaatteella. – Palomies on palomies ja palokuntalainen on palokuntalainen. Alan järjestökenttä. Tämänhetkinen sydämenasia omassa työssäsi. Virkoja on täytetty poikkeusluvin. Miltä maistuu palokuntalaisen tilalle sana sopimuspalomies. Ja sitten yksittäiset laitokset tekevät omia projektejaan. Tilannekeskuksia syntyy eri puolille. En näe tässä muutostarpeita. Mitä mieltä olet esillä olleesta sopimushenkilöstön palokoulusta. koulutuksen siirto kokonaan valtion vastuulle, kuten Kuntaliiton vtj. – Mielestäni sopimushenkilöstön koulutus on nykyisellään pääosin kunnossa. Miten monta niitä tarvitaan, on toinen kysymys. Toimintavastuurajan määritteleminen on tällä hetkellä vaikeata. Kehittämisyksikkömme aloitti vuoden alussa. Kuulutan verkostoitumista tässäkin asiassa. – Turvallisuus Suomessa paranee lasten ja nuorten kautta. Se on tullut esille pakon sanelemana. Voisiko esim. Suurin osa pelastustoimen resursseista tulee kunnista, mutta valtion tulisi lisätä osuuttaan muun muassa koulutuksessa, koska sillä hallitaan valtakunnallista toiminnan laatua. Mitä uutta haluaisit tuoda pelastustoimeen. – Asia on kaksipiippuinen. Parilla kolmella laitoksella yksi yhteinen tilannekeskus, miksi ei. Toimiiko suomalainen moniviranomaishätäkeskusmalli. Tarvitaan myös soveltavan tutkimuksen toimintaa. – Koordinaatiota tarvitaan. Meidän tulee paremmin tunnistaa itsemme. Hätäkeskusuudistus – kahdenkymmenen vuoden suuri munausko. Uudistuksen tulisi jatkossa edetä niin, että kokonaiskuva selkiytyisi hätäkeskuksen ja pelastuslaitosten kesken. – Suurin haaste on, miten saada alamme soutajat samaan tahtiin. Pelastusalan nimikkeet, käsitteistö ja tunnukset ovat mitä ovat, vai ovatko. Timo Kietäväinen esitti maaliskuussa 2012) Mielenkiintoinen asia. Jalkauttava toiminta on puute, pitäisi olla kaikille laitoksille kohdistuvaa toimintaa. Jatkuu sivulta 33.. Missä jamassa on mielestäsi alan tutkimusja kehittämistoiminta. Laitos on katsonut koulutustason ja määrännyt sopivan virkanimikkeen. Tarvitaanko Suomessa kuutta keskusta. Meilläkin on ollut vaikeaa saada palomieskoulutettuja erityisesti maalaismaisiin taajamiin. Mitä mieltä. Tietoa on paljon, mutta se ei kohtaa arkea. Miten olisi suora budjettirahoitus. Kaikki infra-asiat (Toti, FRF yms.) tulee mielestäni olla valtion vastuulla. – Ei missään tapauksessa munaus. – Kannatan, että esimerkiksi virkanimikkeet ja käsitteet olisivat kaikkialla maassa samat. Hommat voisivat hoitua myös laitosten yhteistyönä. Toisaalta on hyvä, että järjestöt kehittyvät omista lähtökohdistaan. Hätäkeskusten tehtävät valuvat hiljalleen niihin ja kuntien kustannettavaksi. Tulisiko valtion rahoitusosuutta pelastustoimessa kasvattaa. Palomies on selvä vanha termi. 36Palokuntalainen•46 Hyvä kumppanuus pitää hyödyntää aidosti pelastustoimen ja terveydenhuollon välillä.” Miten saamme järkevällä tavalla ensihoidon alueellamme rakennettua. – Hyvä kumppanuus pitää hyödyntää aidosti pelastustoimen ja terveydenhuollon välillä. Kuulutan häken ja pelastuksen roolien selkiyttämistä
Samalla tähdet kuitenkin kasvoivat, eli suuren tähden sivu oli nyt peräti 21 mm, keskisuuren tähden sivu vastaavasti 17 mm ja aikaisemmasta 14 mm tähdestä muodostettiin uusi pieni tähti vanhan pienen tähden poistuessa. Uudistuksen myötä tuli tarve pohtia tunnuksiakin uudessa valossa.” Tunnuksesta tunnukseen. Varsin komeata ja näyttävää. -tehtävässä toimia melkein kuka tahansa, myös ilman alan koulutusta. Suurin muutos oli valtion viranhalVirkapukuohjeesta rättiasetukseen osa 4 Kunvapaaehtoispuolellatunnuksienkehitysonkulkenuthitaasti,niinviranomaispuolellaon tapahtunut–javieläpäkiihtyvässätahdissajayhäkoreampaansuuntaan.Nyttarkastelemme tunnuksienkehitystälähinnäviranomaistenasuissa. 38Palokuntalainen•46 Teksti SilvioHjeltKuvatSilvioHjelt V irkapukuohje m/-64 määritteli vakinaisen palokunnan palopäällikön olkatunnukseksi kaksi neliömäistä tähteä peräkkäin (sivun pituus 14 mm), apulaispalopäällikölle yhden tähden, palomestarille kaksi pienempää tähteä (sivu 12 mm) ja apulaispalomestarille vastaavasti yhden pienen tähden. tioiden punaisten olkalaattojen poistuminen ja kaluunanauhojen korvaaminen tähdillä. Vakinaista palokuntaa ylläpitävien kaupunkien palopäälliköillä oli tunnuksena ollut kaksi neliömäistä tähteä, mutta siitä tulikin nyt myös maalaiskuntien palopäällikön tunnus. Laki paloja pelastustoimesta 1975 Vuoteen 1976 saakka maalaiskunnan palopäällikkönä saattoi o.t.o. Samalla syntyi tarvetta suurentaa olkapoletteja 10 %, jotta kaikki koreus mahtuisi kokonaisuuteen. Silloin pääkaupunki lisäsi palopäällikön olkalaatalle kolmannen tähden – ja muut seurasivat kohta perässä. Vakinainen alipäällystö käytti perinteisiä arvomerkkikulmia. Siihen aikaan ”kessu oli kessu”. Vakinaisen henkilöstön skaalaan oli lisäksi kehittynyt erilaisia väliarvoja, mutta samalla uudet tähdet erilaisissa kombinaatioissa tarjosivat tähänkin ratkaisun. Pelastustoimilaki 1999 Vuosi 1999 toi uuden pelastustoimilain ja heti perään Sisäasiainministeriö vahvisti alan tunnukset. Laki toi myös jonkinlaisena mullistavana uutuutena julkiseen tietoon sen seikan, että palokunnat hoitavat muitakin onnettomuuksia kuin tulipaloja. Silloisen muodin mukaan alipäällystöä ei enää ollut, mutta esimiesarvoskaalan alapäässä vahvistettiin paloesimiehen tunnukseksi kaksi pientä tähteä, siis kuten palopäälliköt ennen uudistusta, mutta olkapoletilla rinnakkain. Samoihin aikoihin valtion virkamiehet palopuolella noudattivat ylimmän poliisipäällystön arvomerkkijärjestelmää – mutta punaisin olkalaatoin. Uusi palopäällikön tunnus oli syntynyt. Palkki oli se sama, joka Virkapukuohjeen m/64 mukaan osoitti sopimuspalokunnan puoliryhmänjohtajakurssin suoritusta, mutta sijoitus erilainen. Ja uudistuksen myötä tuli tarve pohtia tunnuksiakin uudessa valossa. Vasta Laki paloja pelastustoimesta (559/1975) toi jokaiseen kuntaan päätoimisen, alan koulutuksen saaneen palopäällikön, joka saattoi hoitaa myös vss-päällikön tehtäviä. Silti on skaalan yläpäässä hieman ahdasta. Ylipalomies tunnistettiin nyt yhdestä neliömäisestä palkista
Palokuntalainen•4639 Tunnuksesta tunnukseen ”raali ku raali” Palokorpraalin natsa (60-luku) Ei palomestari kovinkaan paljon palopäälliköstä erotu (60-luku) Palotarkastaja oli tekniikan mies (Sipoo, 90-luku) Teollisuuspalopäällikkö (90-luku) Asemamestari Itä-Uudellamaalla (2011)
5.11.2003 tuli uusi SM:n asetus, joka tällä kertaa myös sanallisesti kuvaili viranomaisten tunnukset. Käytännössä alan ulkopuoliset eivät välttämättä pystyneet vetämään muuta johtopäätöstä, kuin että ”onpa komeita päälliköitä.”. Vahvistuksessa toki ensin juhlavasti määrätään pelastustoimen virkapuvun yksinomaisesta käyttöoikeudesta, mutta sitten asia kuitataan toteamalla, että kyseisen virkapuvun malli noudattaa pelastusalan yleistä käytäntöä. Pelastuslaki 468/2003 Pelastustoimen alueellistamisen yhteydessä syntyi joukko uusia titteleitä. Pelastustoimen viranomaispuku oli syntynyt. tarkemmin määrittelemättömän villapaidan), asetus 662/2006, asetus 687/2007 ja asetus 507/2011 sekä niihin liittyvät SM:n ohjeet 35/2007 ja 21/2011. Sitä seurattiin muutaman vuoden hiljaisuudessa, mutta vuonna 2007 oli aika taas kypsynyt… ja tällä kertaa kokonaan uuden puvuston muodossa. Ehkä se oli päätarkoitus. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen määräämä muu viranhaltija (2011). Samaten uusi aaltolokkiasetelma tuntuu olevan monelle teollisuuspalopäällikölle hieman vieras, siitä kun ei paloalaa enää oikein tunnista. E s p o o n a l u e e n p a l o e s i m i e s ( 2 1 ) E s p o o n a l u e e n y l i p a l o m i e s ( 2 1 ) L ä n s i U u d e n m a a n y l i p a l o m i e s ( 2 1 1 ) L ä n s i U u d e n m a a n p e l a s t a j a ( 2 1 1 ) L ä n s i U u d e n m a a n p e l a s t u s l a i t o k s e n m ä ä r ä ä m ä m u u v i r a n h a l t i j a ( 2 1 1 ) E s p o o n a l u e e n p a l o e s i m i e s ( 2 1 ) E s p o o n a l u e e n y l i p a l o m i e s ( 2 1 ) L ä n s i U u d e n m a a n y l i p a l o m i e s ( 2 1 1 ) L ä n s i U u d e n m a a n p e l a s t a j a ( 2 1 1 ) L ä n s i U u d e n m a a n p e l a s t u s l a i t o k s e n m ä ä r ä ä m ä m u u v i r a n h a l t i j a ( 2 1 1 ) E s p o o n a l u e e n p a l o e s i m i e s ( 2 1 ) E s p o o n a l u e e n y l i p a l o m i e s ( 2 1 ) L ä n s i U u d e n m a a n y l i p a l o m i e s ( 2 1 1 ) L ä n s i U u d e n m a a n p e l a s t a j a ( 2 1 1 ) L ä n s i U u d e n m a a n p e l a s t u s l a i t o k s e n m ä ä r ä ä m ä m u u v i r a n h a l t i j a ( 2 1 1 ) E s p o o n a l u e e n p a l o e s i m i e s ( 2 1 ) E s p o o n a l u e e n y l i p a l o m i e s ( 2 1 ) L ä n s i U u d e n m a a n y l i p a l o m i e s ( 2 1 1 ) L ä n s i U u d e n m a a n p e l a s t a j a ( 2 1 1 ) L ä n s i U u d e n m a a n p e l a s t u s l a i t o k s e n m ä ä r ä ä m ä m u u v i r a n h a l t i j a ( 2 1 1 ) Espoon alueen paloesimies (2001). Käytännössä alan ulkopuoliset eivät välttämättä pystyneet vetämään muuta johtopäätöstä kuin että ”onpa komeita päälliköitä”. Espoon alueen ylipalomies (2001). Länsi-Uudenmaan ylipalomies (2011). Siitä jatkossa enemmän. Sen sijaan vakinainen alipäällystö oli taas alipäällystöä, olkoonkin, että tunnukset säilyivät entisenlaisina. Tosiasiassa alan toimijatkaan eivät aina pystyneet vetämään muita johtopäätöksiä. Siviilipukeutumisen vetovoima oli pelastusalalla kasvanut. Länsi-Uudenmaan pelastaja (2011). Visusti jätettiin kuitenkin kuvaamatta, miten perinteiset Phoenix-laatat tulisi kiinnittää. Virkapukuohje m/-64 oli muodollisesti voimassa, mutta sitä ei tunnuksien osalta käytännössä enää noudatettu. Kyseistä vahvistusta seurasi vielä SM:n asetus 905/2003 (joka toi asustukseen mm. Ja taas oli tarve tarkistaa tunnuksia. Kaikkia uudet tunnukset eivät ilmeisesti miellyttäneet, koska muun muassa jotkut valtion virkamiehet näyttävät paremmin viihtyvän siviileissä. 40Palokuntalainen•46 E s p o o n a l u e e n p a l o e s i m i e s ( 2 1 ) E s p o o n a l u e e n y l i p a l o m i e s ( 2 1 ) L ä n s i U u d e n m a a n y l i p a l o m i e s ( 2 1 1 ) L ä n s i U u d e n m a a n p e l a s t a j a ( 2 1 1 ) L ä n s i U u d e n m a a n p e l a s t u s l a i t o k s e n m ä ä r ä ä m ä m u u v i r a n h a l t i j a ( 2 1 1 ) Ministeriön vahvistuksessa SM-2000-0124/Tu-31 oli maininta myös sopimuspalokuntien päällystön tunnuksista. Tässä vaiheessa sopimuspalokuntien tunnukset eivät enää kiinnostaneet ketään, joten niitä ei asetuksessa mainittu
Palokuntalainen•4641 L ä ä n i n p o l i i s i n e u v o s ( 1 9 9 3 ) A j a t e l k a a p a t ä t ä l e v e ä m p ä n ä j a k u l t a i s i n t u n n u k s i n p u n a i s e l l a p o h j a l l a . L ä ä n i n v a l m i u s p ä ä l l i k k ö ( 2 1 ) A l u e h a l l i n t o v i r a s t o n p e l a s t u s t o i m e n j a v a r a u t u m i s e n v a s t u u a l u e e n j o h t a j a ( 2 1 1 ) S t a d i n k e s s u ( 6 l u v u l l a ) E s p o o n p a l o p ä ä l l i k k ö ( 6 l u v u l l a ) G r a n i n v i i m e i n e n p a l o p ä ä l l i k k ö ( 1 9 7 8 ) L e h v ä s k e r t o o , e t t ä j o h t a v a v i r a n h a l t i j a e i n a u t i t y ö a i k a l a i n s ä ä d ä n n ö n s u o j a a T a m p e r e e n p a l o p ä ä l l i k k ö ( 2 1 ) j o k a s a m a l l a t o i m i a l u e p a l o p ä ä l l i k k ö n ä H e l s i n g i n k a u p u n g i n p a l o p ä ä l l i k k ö ( p e l a s t u s k o m e n t a j a ) ( 2 1 ) E s p o o n p a l o p ä ä l l i k k ö ( 6 l u v u l l a ) G r a n i n v i i m e i n e n p a l o p ä ä l l i k k ö ( 1 9 7 8 ) L e h v ä s k e r t o o , e t t ä j o h t a v a v i r a n h a l t i j a e i n a u t i t y ö a i k a l a i n s ä ä d ä n n ö n s u o j a a T a m p e r e e n p a l o p ä ä l l i k k ö ( 2 1 ) j o k a s a m a l l a t o i m i a l u e p a l o p ä ä l l i k k ö n ä H e l s i n g i n k a u p u n g i n p a l o p ä ä l l i k k ö ( p e l a s t u s k o m e n t a j a ) ( 2 1 ) E s p o o n p a l o p ä ä l l i k k ö ( 6 l u v u l l a ) G r a n i n v i i m e i n e n p a l o p ä ä l l i k k ö ( 1 9 7 8 ) L e h v ä s k e r t o o , e t t ä j o h t a v a v i r a n h a l t i j a e i n a u t i t y ö a i k a l a i n s ä ä d ä n n ö n s u o j a a T a m p e r e e n p a l o p ä ä l l i k k ö ( 2 1 ) j o k a s a m a l l a t o i m i a l u e p a l o p ä ä l l i k k ö n ä H e l s i n g i n k a u p u n g i n p a l o p ä ä l l i k k ö ( p e l a s t u s k o m e n t a j a ) ( 2 1 ) E s p o o n p a l o p ä ä l l i k k ö ( 6 l u v u l l a ) G r a n i n v i i m e i n e n p a l o p ä ä l l i k k ö ( 1 9 7 8 ) L e h v ä s k e r t o o , e t t ä j o h t a v a v i r a n h a l t i j a e i n a u t i t y ö a i k a l a i n s ä ä d ä n n ö n s u o j a a T a m p e r e e n p a l o p ä ä l l i k k ö ( 2 1 ) j o k a s a m a l l a t o i m i a l u e p a l o p ä ä l l i k k ö n ä H e l s i n g i n k a u p u n g i n p a l o p ä ä l l i k k ö ( p e l a s t u s k o m e n t a j a ) ( 2 1 ) Espoon palopäällikkö (60-luvulla). Läänin valmiuspäällikkö (2001). Lääninpoliisineuvos (1993). Tampereen palopäällikkö (2001), joka samalla toimi aluepalopäällikkönä. L ä ä n i n v a l m i u s p ä ä l l i k k ö ( 2 1 ) A l u e h a l l i n t o v i r a s t o n p e l a s t u s t o i m e n j a v a r a u t u m i s e n v a s t u u a l u e e n j o h t a j a ( 2 1 1 ) S t a d i n k e s s u ( 6 l u v u l l a ) E s p o o n a l u e e n p a l o e s i m i e s ( 2 1 ) E s p o o n a l u e e n y l i p a l o m i e s ( 2 1 ) L ä n s i U u d e n m a a n y l i p a l o m i e s ( 2 1 1 ) L ä n s i U u d e n m a a n p e l a s t a j a ( 2 1 1 ) L ä n s i U u d e n m a a n p e l a s t u s l a i t o k s e n m ä ä r ä ä m ä m u u v i r a n h a l t i j a ( 2 1 1 ) L ä ä n i n p o l i i s i n e u v o s ( 1 9 9 3 ) A j a t e l k a a p a t ä t ä l e v e ä m p ä n ä j a k u l t a i s i n t u n n u k s i n p u n a i s e l l a p o h j a l l a . Helsingin kaupungin palopäällikkö (pelastuskomentaja), 2001. Granin viimeinen palopäällikkö (1978), joka sattui olemaan allekirjoittanut. L ä ä n i n v a l m i u s p ä ä l l i k k ö ( 2 1 ) A l u e h a l l i n t o v i r a s t o n p e l a s t u s t o i m e n j a v a r a u t u m i s e n v a s t u u a l u e e n j o h t a j a ( 2 1 1 ) S t a d i n k e s s u ( 6 l u v u l l a ) L ä ä n i n p o l i i s i n e u v o s ( 1 9 9 3 ) A j a t e l k a a p a t ä t ä l e v e ä m p ä n ä j a k u l t a i s i n t u n n u k s i n p u n a i s e l l a p o h j a l l a . L ä ä n i n v a l m i u s p ä ä l l i k k ö ( 2 1 ) A l u e h a l l i n t o v i r a s t o n p e l a s t u s t o i m e n j a v a r a u t u m i s e n v a s t u u a l u e e n j o h t a j a ( 2 1 1 ) S t a d i n k e s s u ( 6 l u v u l l a ) L ä ä n i n p o l i i s i n e u v o s ( 1 9 9 3 ) A j a t e l k a a p a t ä t ä l e v e ä m p ä n ä j a k u l t a i s i n t u n n u k s i n p u n a i s e l l a p o h j a l l a . Ajatelkaapa tätä leveämpänä ja kultaisin tunnuksin punaisella pohjalla. Aluehallintoviraston pelastustoimen ja varautumisen vastuualueen johtaja (2011). Kaikkia uudet tunnukset eivät ilmeisesti miellyttäneet, koska muun muassa jotkut valtion virkamiehet näyttävät paremmin viihtyvän siviileissä.”. Stadin kessu (60-luvulla). Lehväs kertoo, että johtava viranhaltija ei nauti työaikalainsäädännön suojaa
Teksti ja kuvat PekkaKoivunen Kuopiossa Maakuntien mestarit. Tämä oli valmistuvan kurssi 74:n viimeiNouHätä ValtakunnallinenNouHätä-kampanjahuipentuitoukokuussaPelastusopistollajärjestettyyn loppukilpailuun.Mestaruudestakisasi22pelastusalueidenparastajoukkuettasuorittaen tietokilpailunsekäkuusikäytännönrastitehtävää.Kasiluokkalaisistamuodostuneidenjoukkueiden kisanvoittiOulaistenyläkouluJokilaaksojenpelastuslaitoksenalueelta.Pelastusopistolle osallistuminenkampanjaanonmerkittäväkoulutuksensisällönkannalta. – Osallistuminen tapahtuman järjestelyihin antaa opiskelijoille turvallisuusviestinnän perustaitojen lisäksi tuntumaa myös projektijohtamiseen, sanoo Pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen. Tällä kerralla järjestelyvuorossa olivat toukokuussa valmistuneen AMK N 10 -kurssin opiskelijat. 42Palokuntalainen•46 N ouHätä-loppukilpailun järjestelyt muodostavat osan päällystökurssin turvallisuusja valistuskoulutuksen opetuksesta. – Päällystökurssin ohella tapahtuman järjestelyihin osallistuvat myös pelastajakurssilaiset
Sitten rastit miehitettiin pelastajakurssilaisilla, kertoo Ilkka Kaarakainen. – NouHätä-mankelin läpi on kulkenut jo 16 kasiluokan ikäluokkaa eli noin 400 000 nuorta. Rastien sisällöt valittiin NouHätä-kampanjan teemojen mukaan. Tämän jälkeen 30 päällystöopiskelijalle jaettiin tehtävät. Tämä on hatunnoston arvoinen suoritus kaikille järjestelyihin osallistuneille tahoille kouluista pelastusopistoon. Tieto menee paremmin perille kasiluokkalaisille, kuin neli-viisikymppisille.”. Laaja vaikutus valtakunnallisesti Kuusitoista kertaa järjestetyn NouHätä-kampanjan koordinaattorina toimii Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Mittava projekti Tapahtuman toteuttamista johtaa ja valvoo opiston puolesta vanhempi opettaja Ilkka Kaarakainen. Valmiuksia työelämään Koulutusjohtaja Pekka Rantalan mukaan Pelastusopiston osallistuminen NouHätä-kampanjaan antaa hyvän pohjan valistustoiminnalle tulevilla työpaikoilla. Palokuntalainen•4643 nen käytännön harjoitus. – Aluksi määrättiin neljä henkilöä johtotehtäviin. Tuossa iässä halutaan oppia tekemisen kautta. Tieto menee paljon paremmin perille kasiluokkalaisille kuin neliviisikymppisille. SPEKin toimitusjohtaja Kimmo Kohvakka on syystäkin ylpeä onnistuneesta turvallisuusviestinnästä. Muutamille NouHätä-kilpailijoille onkin syttynyt halu pyrkiä opistoon. Kohvakan mukaan kolmekymppisistä pääosa muistaa perustaidot juuri tämän kisan kautta. Arvioni on, että 66 kilpailijasta ainakin kymmenen harkitsee pyrkimistä ja viisi lähettää lopulta hakupaperinsa pelastajakurssille, arvioi Pekka Rantala. – Meille NouHätä on myös rekrytointitilaisuus. He toimivat rasteilla maalihenkilöinä ja vastasivat myös liikenteenohjauksesta. – Väittäisin, että tapahtuman suunnittelu ja järjestelyt nostavat opiskelijoiden ammatillista ryhtiä, kuvailee Rantala kampanjan vaikutuksia. Tehtäviin kuuluivat muun muassa peruselvytys ja hätäilmoitus, vesipelastus, liikenneonnettomuus, tulipalotilanne ja varautuminen. – NouHätä on yhteiskunnallisesti yksi vaikuttavimpia kansalaisiin kohdistettuja valistusprojekteja, sanoo Kohvakka. – Kasiluokkalainen on oivallinen, sanoisinko jopa hedelmällinen kohde valistukselle
Peräti 15 pelastuslaitoksen virassa olevaa henkilöä oli lähtenyt mukaan ja loput 210 olivat alueen sopimuspalokuntalaisia. 44Palokuntalainen•46 Voitto Ylöjärvelle P äijät-Hämeen pelastuslaitos järjesti 61. Yleiseen sarjaan osallistui tällä kertaa 33 joukkuetta ja veteraanisarjassa oli neljä kilpailujoukkuetta. Vaikka oman joukkueen suorituksessa oli Mikon mukaan vähän parannettavaa, ei se haitannut onnistuneiden järjestelyjen huomaamista. SM/Jehu-palokuntakilpailut Lahdessa 19.5.2012. Tietoja taitokilpailut pidettiin Lahti-hallissa ja kalustokilpailu oli katsojien kannalta mieluisassa paikassa Lahden satamassa. Tämä on hyvä esimerkki siitä, että myös ensikertalainen voi Jehukilpailussa menestyä. Järjestelyt toimivat Lahdessa Järjestelyihin Lahdessa oltiin tyytyväisiä. Veteraanisarjan voitto meni Valkealan-Jokelan VPK:lle. Kilpailun järjestelyt oli hoidettu kokeneiden Jehu-kilpailijoiden mukaan erinomaisesti. UPM Myllykosken TPK sijoittui kokonaiskilpailussa neljänneksi. Jämsänkosken VPK:n varapäällikkö Mikko Luukon mukaan kilpailu oli paras kisa vuosiin. Eikä ihme, sillä Päijät-Hämeen pelastuslaitos otti kilpailut vakavasti ja huolehti niistä peräti 225 toimitsijatehtävissä olleen henkilön voimin. Savion VPK osallistui SM-kilpailuihin ensimmäistä kertaa ja heti menestyi hyvin: Savio oli kokonaiskilpailussa viides, kalustokilpailussa neljästoista, taitokilpailussa toinen ja tietokilpailussa kuudes. KOKONAISKILPAILUN TULOKSET: YlöjärvenVPK AnjalanVPK TirilänVPK UPM Myllykosken TPK SavionVPK NousiaistenVPK VahdonVPK InkeroistenVPK JämsänkoskenVPK KotkanVPK KALUSTOKILPAILU: NousiaistenVPK AnjalanVPK YlöjärvenVPK UPM Myllykosken TPK TirilänVPK VahdonVPK RuskonVPK InkeroistenVPK ImatranVPK JämsänkoskenVPK TAITOKILPAILU: SauvonVPK SavionVPK JämsänVPK UPM Myllykosken TPK TirilänVPK Valkealan-Jokelan VPK YlöjärvenVPK VahdonVPK PanelianVPK HelsinginVPK AnjalanVPK SelänpäänVPK NousiaistenVPK JOUKKUETIETOKILPAILU: Ylöjärven VPK Kaarinan VPK Anjalan VPK Tirilän VPK Kyröskosken VPK Savion VPK Kotkan VPK Inkeroisten VPK UPM Myllykosken TPK Vahdon VPK HENKILÖKOHTAISEN TIETOKILPAILUN 10 PARASTA: MikaTaavitsainen, SavionVPK SamiLindfors, YlöjärvenVPK EsaJärvenpää, KyröskoskenVPK SebastianHolm, KaarinanVPK MikkoHiltunen, KyröskoskenVPK Tero Miettinen, KotkanVPK VilleHirvonen, TirilänVPK RamiVina, YlöjärvenVPK LasseMoisio, YlöjärvenVPK MiraLeinonen, AnjalanVPK Tuloksia HUOM! Taitokilpailussasamoillapistemäärilläolivat4–6sijalla, 7–9ja10–13sijalla olevatjoukkueet.. Myllykosken TPK:na osallistuminen kilpailuun oli mahdollista viimeisen kerran, sillä tehdas sulkee ovensa. Uskon kaikkien toivovan, että menestyneet Jehukilpailijat jatkavat kilpailujoukkueena VPK:na tai henkilökohtaisen sopimuksen palokuntana. Pientä arvostelua herätti tietokilpailu, jonka kysymyksiä ei aivan onnistuneina pidetty. He olivat todella innolla mukana ja antoivat ulkopuolisille oikeaa ja hyvää kuvaa siitä, mitä palokuntatoiminta kaiken kaikkiaan on. Toimitsijoiden apuna oli palokuntanuoria. Taitokilpailu oli erittäin hyvä palautteineen. Suomen Mestaruuden voitti Ylöjärven VPK
Seuraajalle jäi sotilaista hyvä kuva. M aakuntakomppaniassa kilpailu nähtiin oheistoiminnaksi, jossa on myös mahdollisuus esitellä maakuntajoukkojen toimintaa ja siksi lähdettiin mukaan. Yhteistyötä SM-kisoissa Maakuntakomppania mukana järjestelyissä Päijät-HämeenpelastuslaitostarjosiPäijät-Hämeenmaakuntakomppaniallemahdollisuuden osallistuavapaaehtoisestipalokuntienSM-kisojenjärjestelyihin.Pelastuslaitoksenmielestä liikenteenjaihmistenohjausjajärjestyksenvalvontasopisivathyvinmaakuntakomppanian henkilöstölle. Matilainen on erittäin tyytyväinen tehtäväänsä ja arvostaa rykmentin päätöstä sijoittaa ammattisotilas maakuntakomppanian päälliköksi. – Tähän käytämme valtaosan päällystön ja miehistön koulutusvuorokausista. Aktiivisin osa upseereista ja aliupseereista on jopa yli 60 vuorokautta koulutuksessa. – Meillä yhteistyö on konkretisoitunut niissä tehtävissä, joihin me saattaisimme tarvita virka-apuna sotilaita. Harjoitukset siviiliviranomaisten kanssa käsittävät pääasiassa henkilöstön etsintäkyvyn parantamista ja alueen eristämiseen liittyvien asioiden osaamista. Tehtävät rajoittuvat liikenteen ohjaukseen, alueen eristämiseen, vartiointiin ja tukitoimiin. Maakuntajoukoille tunnettavuutta Päijät-Hämeen maakuntakomppanian henkilöstöä oli SM-kisassa parikymmentä. Sotilaskoulutuksen osuus on 90 % maakuntakomppanian toiminnasta. He ryhdikkäinä ja hyvin sotilaallisestikin tehtävänsä hoitavina antoivat osaavan ja hyvän kuvan vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta. Varsinaiset pelastustehtävät alueellamme huolehditaan nyt ja tulevaisuudessa ammattija sopimuspalokuntien henkilöstön avulla. Tehtävään osallistui 20 henkilöä PäijätHämeen maakuntakomppaniasta. Miehistö on vuosittain 20–30 vuorokautta koulutuksessa. Palokuntien SM-kilpailu on Hyvärisen mukaan sopiva paikka testata yhteistyötä käytännössä. Näihin tehtäviin me olemme varautuneet yhteistoimintaharjoitusten avulla. Teksti ja kuva IstoKujala Kuvassa vasemmalta vääpeli Ari-Pekka Riipinen, luutnantti Sanna Lahtinen, Maakuntakomppanian päällikkö yliluutnantti Timo Matilainen ja Yliluutnantti Mika Heinonen Palokuntalainen•4645. Matilaisen mukaan maakuntakomppania on ensisijaisesti puolustusvoimien sodan ajan joukko ja sen tulee näkyä henkilöstön vuosittaisessa sotilaskoulutuksessa. Saattaa olla, että joissain harvinaisemmissa tehtävissä saatettaisiin tarvita puolustusvoimien kalustoa tai henkilöstöä myrskytuhojen raivaamiseen liittyvissä avustustehtävissä. Siviiliviranomaisten kanssa harjoittelu liittyy tehtävään, jossa maakuntakomppania saattaa olla antamassa virkaapua. Näin teemme maakuntajoukkojen toimintaa tunnetuksi, sanoo Päijät-Hämeen maakuntakomppanian päällikkö yliluutnantti Timo Matilainen. – Tämä on meille tärkeä tapahtuma. Komppaniaani kuuluu 180 sitoumuksen tehnyttä reserviläistä. – Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen alueella on yhteistyö puolustusvoimien ja maakuntajoukkojen kanssa nähty tärkeäksi, toteaa pelastusjohtaja Jari Hyvärinen. Matilainen korostaa, että tärkein asia on joukon osalta sotilaallisen toimintakyvyn parantaminen ja ylläpito. Hän on ammattisotilas, joka palvelee Hämeen Rykmentin kertausharjoitusupseerina aluetoimistossa. Näin joukon sotilaskoulutuksen suunnittelu ja toteutus on helpompi viedä käytäntöön
Mahdollisuuksiintulisinytpikaisestitarttuajaaloittaavalmistelutyö.Esimerkiksi Keuruunvaruskunnassaonoivallisettilat valtionpelastuskoululle.Tarjollaonmajoitustilaa,ruokala,hyviäluokkia,luentosalia, liikuntatiloja,kalustohalleja,pelastuskoulutukseenrakennettuharjoitusaluejne.Iso parannussopimushenkilöstönkoulutukseenonnytmahdollisuustehdä–sillä puolustusvoimiltavapautuvattilattekevät ratkaisustakustannuksiltaanedullisen. Sopimushenkilöstönperuskoulutustulee jatkossakintoteuttaalähelläpalokuntia alueellisesti.SPEKilläjaalueellisillapelastusliitoillaontässäjatkossakinrunsaasti työtä.Sellainenmiehistönkoulutus,joka vaatiikunnollisiakoulutustiloja,kutenesim. 46Palokuntalainen•46 Paluu kylmän sodan aikakauteen! VILLIMIES Villimies IstoKujala Sopimushenkilöstön koulutuksella ”tuhannen taalan paikka” Pelastustoimen strategiassa2025todetaan,ettäsopimuspalokuntientoiminnan turvaaminenonpelastustoimenhälytystehtävienhoitamisenkannaltakeskeistä. vaarallistenaineidentorjuntajakorkealla työskentely,voitaisiintoteuttaaperustettavassavaltionpalokoulussa. Nytonhyvämahdollisuuskehittää sopimushenkilöstönkoulutustasillä SuomenPelastusalanKeskusjärjestön toimestaollaankoulutuksensisältöä jakurssijärjestelyjävalmistelemassa. Viimevuonnayksikönjohtajiksikoulutettiinvain195henkilöä.Tämäonselvästi liianvähän.Halukkuushakeutuayksikönjohtajakoulutukseen–koulutuksentoteuttamistavastajohtuen–onvähentynyt. Silloinonjuhlavuosi–tehkäämmetästä juhlavuodestasellainen,ettäpelastusalan merkitysjaasemayhteiskunnassatulee myönteisestiesiin.Muutenkinpelastusalansyntymäpäiväävoitaisiinviettää, jollainsopivallatavalla,vuosittain. Yksikönjohtajakoulutusvoisijatkossa toteutuakeskitetystivaltionpalokoulussa, kutenmyössopimuspalokunnanpäällikkökurssi.Lainsäädäntöätuleekehittää siten,ettäsopimushenkilöstönkoulutus palkkaamenettämättäonarkipäivinä mahdollista. Eikäyksikönjohtajakurssejaolejärjestetty kaikillaalueillatarvettavastaavaamäärää. Miten koulutuksen toteutus voitaisiin uudistaa. Vapaaehtoistenpalokuntientoteuttamasopimuspalokuntatoimintajahenkilökohtaisensopimuksensopimuspalokunnat muodostavatmaahansopimuspalokuntajärjestelmän.Myössopimuspalokuntatoiminnallaonjopitkätperinteet.Toiminta lähtikäyntiinvaltiovallantahdostaensimmäisenpalolain(1933)myötä.Samaan aikaan,kunvietetäänpalokuntatoiminnan juhlavuotta,voidaanjuhliamyössopimuspalokuntatoiminnankahdeksaakymmentä vuotta.. Myössisäasiainministeriöonilmaissut pelastusalankoulutuksensekätutkimus-ja kehittämistoiminnanjärjestämisvaihtoehtojaselvittäneentyöryhmänraportissa tarpeenkäynnistäähankepelastustoimen vapaaehtoisenjasivutoimisenhenkilöstön koulutusjärjestelmänkehittämistarpeiden selvittämiseksi.Työryhmienjahankkeiden lisäksikoulutuksenkehittämiselletarjoaa mahdollisuudenpuolustusvoimiltavapautuvatvaruskuntatilat.Tässäsuhteessa elämmenythyvienmahdollisuuksienaikaa. Vuonna 2013 on Suomen pelastustoimen juhlavuosi SuomenensimmäinenpalokuntaperustettiinTurkuun1838.Palokunnannimeksi tuliTurunVPK.Ensivuonnatuleetäyteen 175vuottapelastustoimintaaSuomessa. Nyton”tuhannentaalanpaikka”ottaa koulutuksessaharppauseteenpäintaisittenvaanjäädäsurkuttelemaansitä,ettei mikäänolekoskaanmahdollista. Sopimushenkilöstönkoulutuksellaonsuuri merkitysturvattaessasopimuspalokuntien toimintaa.SuomenKuntaliittoonesittänyt, ettäsopimushenkilöstönkoulutustulisi –ammattihenkilöstöntavoin–valtionvastuulle.Itseolenesittänytvaltionpalokoulun perustamistajasopimushenkilöstön koulutuksenmahdollistamistaarkipäivinä, samaantapaankunmeilläkoulutetaan reserviläisiäkertausharjoituksissa
Ei ollut juurikaan tietoa ulkopuolisesta avusta vaikka sitä olisi usein tarvittukin. Tarpeen mukaan pelastuslaitos on pyrkinyt osallistumaan harjoituksiin ja antamaan koulutuksellista virka-apua kuten myös muut poikkihallinnolliset organisaatiot ovat tehneet. Ensihoitajat puolestaan antoivat ensihoitoa loukkaantuneiksi kuvatuille henkilöille. Koulutus käsitti useita eri osioita, joita olivat mm. Lappeenrannassa toimiva Maasotakoulu oli tilannut reserviläisille harjoituksen MPK ry:ltä. Nyt harjoitukseen oli liitetty poliisi, Eksote ja pelastuslaitos. Palvelutalon henkilökunta piti harjoitusta erittäin hyvänä ja tarpeellisena!”. Lisäksi heitä on koulutettu tekemään tiedustelua ja viestintää edellisiin liittyvissä tilanteissa. Helikopterin apuun saaminen esim. liikenteen ohjaus, väkivaltaisen henkilön kohtaaminen, virven käyttö, johtaminen, alkusammutus, letkun veto palokohteeseen eli metsäpalonsammutus ja rakennuksen evakuointi siinä tapauksessa, kun todetaan kiinteistön olevan siinä kunnossa, että sen asukkaat pitää siirtää rakennuksesta pois remontin tai muun siihen verrattavan syyn takia. öljyvahinkojen torjunnassa ja tulvaveden nousun estämisessä rakennuksiin ja kaduille. metsäpaloon ei ollut helppoa ja aina pelättiin, että tuleekohan siitä isokin lasku perään, kun kopteri joskus metsäpaloon saatiin. Palvelutalon henkilökunta piti harjoitusta erittäin hyvänä ja tarpeellisena! Reserviläisten osallistuminen kohteen evakuointiin ei aiheuttanut minkäänlaista negatiivistä kritiikkiä tai arvostelua. Etelä-Karjalassa on reserviläisiä koulutettu iät ja ajat tavalla tai toisella ”sotavaltion” toteuttamana ja määritetyllä koulutusohjelmalla. Päätoimittaja kirjoittelee reviireistä! Ilmeisesti hän haluaa takaisin samat hiekkalaatikot, joita oli silloin kun itse aloitin paloalan Jyväskylästä v.1974. MPK ry puolestaan pyysi koulutusapua poliisilta, terveyspiiriltä ja pelastuslaitokselta. Paluu kylmän sodan aikakauteen! Reviirit! Reserviläiset saadaan peliin mukaan noin 1-2 vuorokauden sisällä, joten tulipalokiireeseen heitä ei saada eikä ole tarpeenkaan. Saattaa siinä olla vaikka reserviläinen joukossa mikäli kohdalle sopivasti sattuu ja käsky pelastustoiminnanjohtajalta käy. Palokuntalainen•4647 E dellisessä lehdessä päätoimittaja Pekka Koivunen arvostelee painavin sanoin sitä, että Etelä-Karjalan pelastuslaitos on osallistunut maanpuolustuskoulutus ry:n harjoitukseen ja etenkin sitä, että kyseessä oli evakuointiharjoitus julkisessa kiinteistössä eli palvelutalossa. Ai, niin unohdin vielä, että porukkaa löytyy myös Asta ja Veera-myrskyihin riippuen kenen nimipäivänä myrsky sattuu. Terveyspiiri eli Eksote oli hyväksynyt palvelutalon käytön MPK:n tarkoitusperiin eikä siinä evakuoitu palvelutalon asukkaita vaan ”vanhus näyttelijöitä”. Edellisissä harjoituksissa reserviläisiä on koulutettu avustamaan pelastuslaitosta mm. Onhan puolustusvoimien lakiin perustuva tehtävä (sija 2) muiden viranomaisten tukeminen ( kts. Eli samoja kokonaisvaltaisia harjoitteita tehtiin kuten paloharjoituksessa kuuluukin tehdä. Armeijalta saatiin nyrkkiryhmä metsäpaloon, mutta sekin edellytti useita soittoja sinne sun tänne, joten usein se jätettiin tilaamatta. erityisesti laki puolustusvoimista 2§ 2mom). Lisäksi palvelutalossa koulutettiin samanaikaisesti pelastuspäällikön päätöksellä palvelutalon henkilökuntaa toimimaan oikein paloilmoittimella, tarkastamaan ilmoittimen antaman osoitteen perusteella palotilan ja tekemään alkusammutuksen sekä pelastamaan asukkaat syttymistilasta. Selvennän ensin harjoitusta, sen kulkua ja tarkoitusperiä, paneudutaan sitten varsinaiseen asiaan. Totean, että kyseessä ei ollut pelastustoimen operatiivisiin tehtäviin liittyvä evakuointi tai pelastaminen palavasta tai savuisesta rakennuksesta, sen suorittaa pelastushenkilöstö joskin usein resursseista riippuen ulkopuolisten, avustavien henkilöiden kanssa. Tämä tarkoittaa sitä, että katastrofi tilanteessa voidaan joillakin osa-alueilla käyttää puolustusvoimien kouluttamia reserviläisiä pelastustoimen tehtävissä
Itsetuntoinen ja -tietoinen ammattilainen haastaa ja laittaa itsensä alttiiksi eikä piiloudu keinotekoisten rajojen taakse. Todettakoon, että arvokeskustelulle ei operatiivisessa toiminnassa ole juurikaan aikaa. Yhteenvetona totean, että... Pelastustoimella on oltava jatkuvat johtamisja toimintavalmiudet kaikissa turvallisuustilanteissa. Aitoon yhteistoimintaan, ja kehittävään sellaiseen kuuluu myös rajojen etsiminen. Tässä jos missä ollaan yhteistyön ytimessä. yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa (2010). ”arvorajoista”. Viranomaisten on kyettävä tehokkaaseen yhteistoimintaan monenlaisissa yhteiskunnan toimivuutta ja väestön turvallisuutta vaarantavissa häiriötilanteissa. 48Palokuntalainen•46 Miten tänään; Rajavartioston kopteri on suoraan hälytysvasteessa määrättyihin keikkoihin, ei tarvitse soitella ja anoa mistään. Lisäksi Päätoimittaja arvostelee selkärangattomassa jutussaan pelastuslaitoksen johtoa (paha juttu) toimissaan viitaten alansa lainsäädäntöön. Luulen, että päätoimittaja viittaa pelastuslain pykäliin, jossa puhutaan johtamisesta. Huom. Lisäksi uudet riskit ovat tulleet kuten kyberuhat, terrorismin uhka, koulusurmat ja laaja-alaiset terveyteen liittyvät epidemiaMikäli tutkitaan Valmiuslakia, voidaan todeta, että yhteistyö poikkeusoloissa eri viranomaisten välillä tiivistyy ja korostuu entisestään.”. Harmi, että en ole koskaan niihin päässyt, liekö liian huono ampumaan. Pelastustoimen rooli turvallisuusasioiden yhteen sovittajana lisääntyy ja vahvistuu. Tiukkalinjainen pitäytyminen omalla hiekkalaatikolla ei yksinkertaisesti toimi ja mikä onkaan parempaa kuin pöllyttää rajapintoja esimerkiksi harjoituksissa, silloin kun kaikilla on yhteinen tahtotila ja näkemys asiaan. Käytetään tarkoituksenmukaisinta resurssia tilanteen hoitamiseksi, oli virkapuvun väri mikä tahansa, sitä kutsutaan joissakin piireissä myös isänmaallisuudeksi. Nykyisin tarve yhteistyöhön muiden toimialojen kanssa korostuu. Yhteiskunnassa tapahtuvat onnettomuudet eivät ole vähentyneet. Puolustusvoimien kopteri saadaan apuun virven kautta, joskin jälkeenpäin pitää täyttää virka-apupyyntökaavake. Mikäli tutkitaan Valmiuslakia, voidaan todeta, että yhteistyö poikkeusoloissa eri viranomaisten välillä tiivistyy ja korostuu entisestään. Ei ole enää reviireitä muilla kuin tämän lehden päätoimittajalla. Pakko nöyrtyä siihen, että emme pelastustoimessa hallitse kaikkea, mutta ei hätää, jostakin verkostostamme se löytyy. Se ei pidä paikkaansa koska minä olin yleisjohtajana (PelL 35§) kuten aikaisemmin totesin ja reserviläiset auttoivat evakuoinnissa olemassa olevan lainsäädännön ja siinä johtamiseen liittyvän käskyvalta pykälän perusteella kuten paikalla olleet poliisitkin toimivat. Poikkeusoloja varten tulee myös harjoitella ja tehdä laaja-alaisia suunnitelmia palvelujen tuottamisesta. Näitä valmiuksia on hyödynnettävä myös tilanteissa, joissa päävastuu on muilla viranomaisilla. Tässä harjoituksessa oli yleisjohtajana pelastusviranomainen ja muut avustavat yt-viranomaiset toimivat kuten laki edellyttää ja toisaalta kun pohditaan lakisääteistä yhteensovittamistehtävää niin missä muussa kuin harjoituksissa, voidaan hakea rajapintoja ja avata keskusteluita käytännön tasolla, ilman arvokeskustelua. NH-90 kopterin historian ensimmäinen avunantokeikka oli Lappeenrantaan. Vaikuttaa hieman siltä, että jollakin tahoilla on johtajuus kadoksissa vai onko kysymys epävarmuudesta omien tietojen ja taitojen osalta. Tämän yhteistyön kehys on määritetty mm. Kysymys on myös yhteisistä suorituskyvyistä, kustannustehokkuudesta ja osaamisesta. Puolustusvoimien auto – ja sammutuskalusto kaikkine muine varusteineen on saatavilla nopeasti eikä pelastustoiminnanjohtajan tarvitse miettiä pyynnön oikeellisuutta tai kustannuksia koska kaikki on sovittu organisaatioiden välisillä sopimuksilla ja toimintaohjeilla. En löytänyt pelastuslaista sellaista kohtaa, jossa harjoittelu olisi puolustusvoimien kanssa kielletty. Tämä on nähty ja koettu. Kirjoituksessaan Pekka Koivunen toteaa, että ” siviilipuolelle kuuluvan vanhustentalon evakuointiharjoituksen järjesti ja johti sotilaallinen organisaatio”. Kehottaisin päätoimittajaa lukemaan ajatuksella läpi ainakin seuraavat: laki puolustusvoimista, pelastuslaki, valmiuslaki sekä YTS 2010. Sotavaltio puolestaan pyytää ja jopa määrää pelastushenkilöstöä kertausharjoituksiin. Hyviä viitteitä horisontaalisesta yhteistoiminnasta voi ”tarkka” lukija löytää myös puolustusselonteosta, aiemmista YETTS versioista ja monista muista, myös pelastustoimintaa ohjaavista strategioista ja ohjelmista. Tässä yhteydessä arvokeskustelulla tarkoitan lähinnä vääntöä hallinto yms
Miksi virheellistä uutisointia ei oikaistu pelastuslaitoksen puolelta. uhat. Pekka Koivunen P.S. Palokuntalainen•4649 U lf Westerstråhlen kirjoitus ei mitenkään muuta sitä tosiasiaa, että sotilaallinen maanpuolustus on uskottavaa vain, jos meillä on koulutettu reservi ja sillä käytössä kelvollinen aseistus ja kalusto. Viranomaisyhteistyötä tarvitaan, mutta reviirien on oltava selkeät: puolustushallinnon tulee keskittyä sotilaiden asioihin ja siviilien tulee keskittyä siviilien asioihin. Eniten ääniä saanut syyllinen (jos syyllinen) voittaa tarjoamani kahvin ja konjakin ja velvoitteen kirjoittaa asiaan liittyvä perusteltu palaute tähän lehteen. Yhä vähenevät määrärahat tulee käyttää oman reviirin sisällä oman ydintehtävän harjoitteluun. Myös muut häiriöt voivat johtaa lisäresursointiin tilanteen hoitamiseksi. Nyt kansalaisille jäi asiassa väärä kuva, jos Ulf Westerståhlen väite, että hän toimi harjoituksen johtajana, pitää paikkansa. Uskottava maanpuolustus ei synny sillä, että maakuntajoukot harjoittelevat liikenteenohjausta, letkunvetoa, vanhustentalon evakuointia ja muita siviiliturvallisuuden tehtäviä, vaikka ne tuntuisivat mukavilta ja sotilaiden profiilia yhteiskunnassa kohottavilta operaatioilta. Keskustelu on tarpeen, mutta odottaisi pelastuspäällikön asemassa olevan pysyvän asiallisuuden rajoissa. Lähdekritiikkiä kannattaa harrastaa ja varmistaa taustat. On absurdia, että valitetaan määrärahojen vähenemistä, mutta silti ollaan valmiita käyttämään vähiä rahoja muuhun kuin omaan ydintehtävään. Eikös se ole hyvä periaate myös lehden toimituksessa, ainakin ammattilehden. Etelä-Saimaa -lehti uutisoi harjoituksen siten, että sen nimenomaisesti järjestää ja johtaa Maasotakoulu ja MPKY. Hyvää Kesää Kaikille! Ulf Westerstråhle,pelastuspäällikkö Etelä-Karjalanpelastuslaitos Herää kysymys, kuka edellisen lehden pääkirjoituksen keksi!” Päätoimittajan vastaus. Kuka keksii ” syyllisen ”, otan vinkkejä vastaan sähköpostiini. Aito Yhteistyö On Voimaa! Herää kysymys, kuka edellisen lehden pääkirjoituksen keksi! En usko, että itse Päätoimittaja. Mahdolliset yhteiskunnalliset vakavat häiriöt voivat johtaa muutoksiin voimavarojen jaossa eri organisaatioiden kesken (vrt. ValmL 120§)
Summa on 12 % Kelan kuntoutukseen käyttämistä varoista. ASLAK on varhaiskuntoutuksen yleisin muoto Suomessa. 50Palokuntalainen•46 F ysiatri Mikhail Saltychevin väitös vaatii ASLAK-kuntoutukselta näyttöjä. Saltychev ihmettelee, että kuntoutusmuotoa on pidetty Suomessa yllä jo 30 vuotta, mutta näyttöä sen vaikuttavuudesta ei ole vieläkään esitetty. KUNNOSSA Väitöstutkimus: ASLAKin vaikuttavuudesta ei näyttöä KuntoutusylilääkäriMikhailSaltychevintuoreenväitöksenmukaanASLAK-kuntoutuksen vaikuttavuudestaeiolenäyttöä.Kursseillevalitaanhelpomminpienemmättyökyvyttömyysriskit omaavahenkilökuinisotriskitomaavahenkilö.Kuntoutukseneiolemyöskääntodettu vähentäväntyökyvyttömyydenriskiä. – En väitä, että ASLAK on tehoton, mutta väitöskirjastani käy ilmi, että näyttöä sen tehosta ei ole. Saltychev peräänkuuluttaa, että kun käytetään yhteiskunnan varoja näin merkittävissä määrin, pitäisi toiminnan hyödyistä olla näyttöä.. Kela tuki ASLAK-kuntoutusta viime vuonna 34 miljoonalla eurolla
Saltychevin väitöstutkimusta on arvosteltu julkisuudessa ja se on haluttu kyseenalaistaa. Tiimin jäsenet lähtivät metsureiden kanssa metsään, seurasivat työntekoa ja pohtivat miten työoloja voitaisiin parantaa. Kuntoutukseen pääsemistä ennustettiin 25 erilaisella riskitekijällä, joiden tiedettiin tutkimusten perusteella liittyvän terveyteen ja työkykyyn. Tutkimusta tekee maamme johtava epidemiologinen ryhmä, jota johtaa professori Jussi Vahtera. Saltychevin tutkimustulosten perusteella ei saatu näyttöä siitä, että ASLAK-kuntoutus vähentäisi kuntoutujien työkyvyttömyyden riskiä, kun sitä mitataan pitkillä sairauspoissaolojen määrällä tai työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisellä. Kuntoutujien määrä vaihteli 900 ja 1400 henkilön välillä ja kontrolliryhmän koko 3500 ja 4000 henkilön välillä. Murskaavat tulokset Saltychev kertoo, että hänen tutkimuksessaan ei tietenkään käytetty kaikkia mahdollisia tulosmittareita, mutta väitöstutkimuksen jälkeen Aslakia on tutkittu lisääkin, eikä siinäkään ole saatu näyttöä ASLAK-kuntoutuksen vaikuttavuudesta. Palokuntalainen•4651 Mikhail Saltychev on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntoutusylilääkäri. Ensimmäisessä vaiheessa tutkittiin kuntoutujien lähtötilannetta. Otanta käsitti 1500 kuntoutujaa ja lähes 50 000 eikuntoutujaa, joiden seuranta-aika oli 5–8 vuotta. Tutkimuksen toisessa vaiheessa tehtiin kolme kontrolloitua tutkimusta ASLAKin vaikuttavuudesta. – Tutkimukseni on osa suurempaa kuntatyöntekijöihin kohdistunutta tutkimusta, jonka takana on Työterveyslaitos. Näyttöä ei myöskään saatu siitä, että kuntoutus olisi lisännyt kuntoutujien vapaa-ajan liikuntaa, vaikuttanut alkoholin käyttöön, alentanut painoindeksiä, tai merkittävästi vähentänyt tupakointia. Tutkimus ajoittuu vuosille 1997–2005, ja se sisältää tietoja 70 000 henkilöstä. Väitöskirja tarkastettiin Turun yliopistossa 11.5.2012. Väitöksessä katsottiin, mitkä ovat kuntoutujien yksilölliset ominaisuudet ja työhön liittyvät tekijät, jotka vahvistavat tai heikentävät henkilön mahdollisuuksia päästää osallistumaan Aslak-kuntoutukseen. Metsureiden kanssa metsään Aluksi ASLAK kehitettiin metsureille. Myöskään tutkimukseen osallistuneiden kuntoutujien koettu yleinen ja psyykkinen terveys ei parantunut verrattuna kontrolliryhmään. Seuranta-ajat olivat keskimäärin 3–6 vuotta, pisimmillään 9 vuotta. Silloin osallistujat olivat tarkasti ja yksilöllisesti valittu yhteistyössä kuntoutustiimin, Kelan, työterveyshuollon ja firmojen johtajien kanssa. Ryhmältä on syntynyt yli 100 kuntatyöntekijöistä tehtyä julkaisua. Kunnossa-palstaa kirjoittaa tällä kertaa vieraileva kynämies, Palopuheestaan tunnettu Marko Partanen Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen kolmosasemalta.. Silloin kuntoutus oli hyvin yksilöllistä, nykyään ammattiin suuntautuneisuus, puhumattakaan yksilöllisyydestä, on vähentynyt, Saltychev kertoo. – Toimintaa on jatkettu nyt 30 vuoden ajan, kyse ei ole enää mistään hankkeesta, hän sanoo. Mikhail Saltychevin väitöskirja: ”The Effectiveness of Vocationally Oriented Medical Rehabilitation (Aslak) Amongst Public Sector Employees”
Yksityisille myytäviin palvelutehtäviin autoa ei aiota käyttää. – Päätimme tehdä kunnon uudistuksen kertaheitolla ja ryhdyimme toimiin viime syksynä. Lisäksi Satakunnan pelastuslaitos tuli laitehankinnoissa vastaan. Itse sijoitimme projektiin noin 35 000 euroa. Panelian VPK:n miehet purkivat auton talkoilla. Viime vuonna olimme tositehtävissä kymmenisen kertaa. uppopumppu 2,5bar–4000l/min • Jakotukit • Letkua 5 ”– 40 m ja 110 mm–100 m • Ketjuja • Liinoja • Moottorisaha • Raivausvälineitä – Varsinainen koulutus jatkuu ja tavoitteenamme on kouluttaa kaikki halukkaat hälytysosaston jäsenet toimimaan auton konemiehinä, sanoo Ari Pinomäki. Maastokelpoisessa autossa oli nosturi ja henkilönostokori, palokunta hankki lisäksi tukkikouran ja hydraulikäyttöisen uppopumpun. – Auto on nyt hälytysvalmiudessa ja liikkuu tarvittaessa kauaskin Panelian asemalta. Autoon tehtiin myös kansiremontti ja siihen asennettiin turbo. Koulutus käynnissä Tähän mennessä on hälytysosaston 30 jäsenestä 14 perehdytetty auton käyttöön. – Nykyiset turvallisuussäädökset vaativat nosturin asennukseen ammattihenkilöt. 52Palokuntalainen•46 Teksti ja kuvat PekkaKoivunen S atakunnan pelastuslaitoksen sopimuspalokunta, euralainen Panelian VPK hankki sähköyhtiön käytössä aiemmin olleen Unimog U1300 L -alustan varusteltavaksi erikoisautoksi vuonna 2007. Palosuojelurahastolta 40 % Panelian VPK:n päällikkö Juho Ansio kertoo rahoituksen järjestyneen ”kolmikantaperiaatteella”. Suurin muutos oli uuden, tehokkaan nosturin hankkiminen. Toinen pumppu käyttää nosturia ja toinen vinssiä, hydraulikäyttöiset vesipumput hyödyntävät molempia hydraulipumppuja. painepumppu 10bar–2000l/min hydr. Panelian VPK:n RSA6597 Unimog U 1300 L Suuri uudistus Auton kalustoa: • Vinssi • Henkilökori • Koura • Täysperävaunun vetokita • Kaksi pumppua hydr. – Vanha versio osoittautui kyllä toimivaksi, mutta käytössä tehon puute tuli ongelmaksi, kertoo palokunnan varapäällikkö Ari Pinomäki. Uuden Palfinger-nosturin asennus teetettiin huittislaisella Mommolan metallipajalla, muu kokoomatyö tehtiin pääosin omin voimin. Siksi käännyimme ulkopuolisen firman puoleen, vaikka palokunnastamme asiantuntevaa joukkoa löytyykin. (Katso Sopimuspalokuntalainen nro 24, 29.9.2008) Viisi vuotta palokunnan käytössä ollut auto koki täydellisen uudistuksen vuoden 2012 keväällä. – Pidämme auton vain hälytyskäytössä, päättää Ari Pinomäki.. Hydrauliikkaa tehostettiin niin, että teho on nyt 70+70 l/m. – Saimme Palosuojelurahastolta avustusta 40 % yhteensä 70 000 euron hankinnasta
Palokuntalainen•4653 Suurin muutos oli uuden, tehokkaan nosturin hankkiminen.”
Auton luovutti automyyjä Marko Solkinen (toinen oikealta). –Meilläonteippauksestahyviäkokemuksia,sanooautoa vastaanottanutpuheenjohtajaPekka Myllymäki. Teippipuna isen ja VW:n vakiopunais en ero.. • Satakuntalainen Pomarkun VPKvastaanottiVWCaravelle –miehistöautontoukokuussa.AutontoimittiHuittistenLaatuautoOy,jokaonerikoistunutmuunmuassaVolkkarinmalliston myyntiinpelastuslaitoksillejasairaankuljetusyrityksiin.Pomarkkulaisetpäätyivätpunaiseksiteipattuunautoon,koskaVolkkarin uusimmastavakiovärimallistostaeienäälöydyoikeaapaloauton punaista. Caravellenkokonaishankintahinnaksituli58000euroa. Toimitettukokonaisuus sisältääviisikappaletta23 tonninjaviisikappaletta 58tonnintyynyjäkäyttölaitteineen.Toimitukseen kuuluumyöskäyttökoulutus laitoksenhenkilökunnalle. Nesijoitetaaneripuolille laitoksentoimialuetta. Pohjois-Savoon Nostotyynyjä Mikko Nokelainen ja Aki Vesterinen sekä nostotyynypaketti. –Ensivasteautommeyliteippausonkestänytjokahdeksan vuotta. 54Palokuntalainen•46 • Tamrex Oy,yhteistyössä SavonPalokalustonkanssa, toimittiPohjois-Savonpelastuslaitokselleviisisarjaa ResqtecNT-nostotyynyjä. KuvassanostotyynytlähdössäkohtiKuopiotaTamrexin Tampereentoimipisteestä. Teipattu Volkkari Pomarkkuun Caravellea vastaanottamassa vpk:n hallituksen jäsen Mikko Kohtamäki, varapuheenjohtaja Hannu Lehtimäki ja puheenjohtaja Pekka Myllymäki. Uudettyynytparantavat olennaisestipelastuslaitoksenvalmiuttasuorittaa erilaisiaraskaanpelastamisentehtäviä
Siksi toiminta palokunnissa saattaa poiketa melkoisesti eri osavaltioiden palokuntatoimintaa vertailtaessa. Hampurin paloakatemia Ensimmäisenä vierailupäivänä tutustuttiin Hampurin paloakatemian tiloissa Hampurin osavaltion palokuntatoimintaan erityisesti vapaaehtoisten palokuntien osalta sekä akatemian toimintaan yleisesti. III Sopimuspalopäällikköseminaari Saksassa VapaaehtoinenpalokuntatoimintaSaksassaonsuosittuajaarvostettua.Palokuntalaisia onnoin1,8miljoonaa,joistareilumiljoonaosallistuuhälytystehtäviin.Palopäällystöliiton järjestämäIIISopimuspalopäällikkö-seminaarikouluttajineensuuntasiSaksanHampuriinja Schwarzenbekiin4.jaksolle24.–27.5.2012.Matkallatutustuttiinpalokuntienlisäksimyös SaksanTecknischesHilfswerkin(THW)toimintaan. Iso asukasmäärä vaikuttaa tietysti myös pelastustoimintaan ja sen mitoittamiseen. Koulun tilat mahdollistavat niin teoriakuin käytännön opetuksen. Vapaaehtoisten koulutus toteutuu johtajien ja erikoiskoulutuksen osalta akatemian tiloissa. Vuonna 2011 eri kursseihin ja opetustilaisuuksiin osallistui 3579 ammattihenkilöä ja 1 455 vapaaehtoista. Hampurin paloakatemiassa koulutetaan alueen ammattija vapaaehtoishenkilöstöä. Koulun toimintaa esitellyt Jürgen Kremp vastaa paloakatemiassa kansainvälisestä ja yliopistoyhteistyöstä sekä tiedonhankinnasta. Miehistön peruskoulutus toteutuu iltaja viikonloppukursseina palokunnissa. Koulurakennusten vieressä on hyvin varustettu harjoitusalue. Saksa ja Suomi pinta-alaltaan lähes yhtä suuria, mutta… Saksa ja Suomi ovat pinta-alaltaan lähes yhtä suuria, Saksa on vain 18 500 km 2 suurempi. 56Palokuntalainen•46 PALOKUNTALAINEN MAAILMALLA Teksti ja kuvat IstoKujala O savaltiot, joita on 16, toteuttavat pelastustoimintaa oman lainsäädäntönsä perusteella. Kuvassa seminaarilaiset isäntien kanssa Eißendorfin paloaseman pihalla. Paloasemia Saksassa on reilu 34 000 ja pelastushenkilöstöä noin 1 100 000. Kuvassa Schwarzenbekin paloaseman tiloja ja kalustoa.. Suomi on harvaan asuttu maa; neliökilometriä kohti meillä on 16 asukasta, vastaava luku Saksassa on 230. Asukkaita Saksassa on reilusti Suomea enemmän, noin 82 miljoonaa
henk. 1 035 941 14 206 • työpaikkapalokunnat 31 340 400 • ammattihenkilöstö 27 902 4084 kansal/1 pel. Pelastusasemien ja pelastushenkilöstön määrä perustuu Saksan osalta FeuerwehrJahrbuch, 2008 -kirjan tilastoon ja Suomen osalta Palokuntasopimukset Suomessa 2011 loppuraporttiin. kohti 74,9 288,0. 33 094 712 • työpaikkapalok. as. (sopimus) 663 20 • ammattipaloasemat 339 102 pinta-alaa km 2 /1 asema 10,5 405,8 kansalaista/1 asema 2 406 6 475 PELASTUSHENKILÖSTÖ yht. Paloasemia Saksassa on reilu 34 000 ja pelastushenkilöstöä noin 1 100 000.” Siniset autot ovat THW-organisaation pelastusyksiköitä. 1 095 183 18 690 • VPK:t /sopimuspalok. Eißendorfin VPK:n “keittiöauto” VERTAILU SAKSA SUOMI asukasluku 82 046 000 5 400 519 pinta-ala km 2 357 022 338 432 asukkaita/km 2 230,0 16,0 BKT asukasta kohti (USD) 35 700 35 600 PALOASEMIA yhteensä 34 096 834 • VPK-asemat/sopimusp. Palokuntalainen•4657 Taulukossa Saksan ja Suomen vertailua. Seminaarilaiset nauttivat vieraanvaraisuudesta FF Schwarzenbekin paloasemalla. Ne ovat yhtä hyvin varustettuja kuin palokuntien autot
Samassa rakennuksessa sijaitsee myös pelastuslaitoksen ambulanssiasema. Alueen koko on 755 km 2 ja asukkaita on noin 3,5 miljoonaa. Ne hankitaan suoraan vpk:ille, eikä ammattipalokuntien vanhoja autoja kierrätetä vapaaehtoisille. Lähtöaikavaatimus mahdollistaa I toiminta-alueella kaikkien kohteiden saavuttamisen 10 minuutissa. Pelastustoimen hälytystehtäviä alueella on vuodessa noin 35 000. Hälytyksen tultua joukko lähtee liikkeelle 30 minuutin ja tunnin välillä. Paloaseman tallissa on kaksi pelastusyksikköä ja yksi muonitukseen tarkoitettu “keittiöauto”. II toiminta-alueena palokunnalla on viereisten palokuntien alue, jonka ulkopuolelle palokunta voidaan hälyttää isoissa onnettomuuksissa. Palokunnalle on määritelty oma I toiminta-alue, johon se hälytetään pääsääntöisesti aina. Hälytyksiin lähtöä pelastuslaitos seuraa tarkasti, Vpk:t tällä alueella eivät ole itsenäisiä palokuntayhdistyksiä, vaan kaikki vapaaehtoiset ovat pelastuslaitoksen henkilöstöä.”. Paloasema on suhteellisen uusi, noin viisi vuotta vanha. Alueen vpk:ista 25:llä ei ole arkipäivien työaikoina valmiutta lähteä hälytystehtäviin, vaan pelkästään iltaisin, öisin ja viikonloppuisin. Hälytystehtäviä Eißendorfilla on noin 150, jakautuen 60 % tulipaloja, 30 % pelastustehtäviä ja 10 % oman toiminnan turvaamista (muonitus). Vuonna 2011 on koko Saksan THW:n rahoitus 175 miljoonaa euroa. Toiminta perustuu liittovaltion lakiin ja liittovaltio ohjaa ja rahoittaa järjestön toiminnan. Eißendorfin kaupunkipalokunta Seminaarilaiset tutustuivat tarkemmin kahteen vapaaehtoiseen palokuntaan FF Eißendorfin ja FF Schwarzenbekin. Palokuntiin tulee autoja myös liittovaltion kustantamana väestönsuojelutehtäviin. Lisäksi se osallistuu kansainvälisiin pelastustehtäviin. Mikäli palokunta ei pysty lähtemään hälytykseen vaaditussa ajassa tai henkilöstöä ei määräaikana tule riittävästi, ilmoitetaan siitä hätäkeskukseen ja se hälyttää lähellä sijaitsevan toisen palokunnan tehtävään. Palokunnat tarvitsevat Hampurin alueella THW:n apua ensisijaisesti isoissa onnettomuuksissa, kuten tulvatilanteissa ja junaonnettomuuksissa. Näistä vpk:t huolehtivat noin 8 000 tehtävästä. Se antaa nykyisin apua poliisille ja pelastustoimelle. Hampurin alueen vpk:illa on käytössään noin 300 ajoneuvoa. Yllättävää oli kuulla, ettei vpk:t tällä alueella ole itsenäisiä palokuntayhdistyksiä, vaan kaikki vapaaehtoiset ovat pelastuslaitoksen henkilöstöä. 58Palokuntalainen•46 PALOKUNTALAINEN MAAILMALLA Vpk-toiminta Hampurin osavaltiossa Adreas Neven toimii Hampurin pelastuslaitoksen vapaaehtoisen palokuntatoiminnan johtajana. Eißendorfin palokunta sijaitsee Hampurin kaupungin alueella. Organisaatiolla on myös muun muassa raskaita pyöräkuormaajia, nostureita, raskasta pumppukalustoa ja suurteho agrekaatteja. Pelastuslaitos ohjaa ja valvoo tarkasti kaikkien paloasemien toimintaa – silti paloasemia kutsuttiin vapaaehtoisiksi palokunniksi (FF). Ammattihenkilöstöä on noin 2 400 ja vapaaehtoisia noin 2 500. Suurella osalla paloasemia (57) toimii myös nuoriso-osastot, joissa on yhteensä 890 palokuntanuorta. Alueella on 22 ammattipaloasemaa ja 87 vpk-asemaa. Hampurin alue on yksi kuudestatoista Saksan osavaltiosta. Hän kertoi seminaarilaisille pelastuslaitoksesta ja sen vapaaehtoistoiminnasta. Asemilla on erilaista pelastuskalustoa vakioiduissa kalustoajoneuvoissa. Technisches Hilfswerk (THW) Saksaan perustettiin vuonna 1950 vapaaehtoisjoukko tekniseksi avuksi siviiliväestön turvaamisessa. THW:llä on 80 500 vapaaehtoista henkilöä ja 800 palkattua työntekijää. Alueen koko on noin 10 km 2 . Onnettomuuspaikalla palokunnan yksikönjohtaja vastaa pelastustoiminnan johtamisesta siihen saakka, kun ammatissa toimiva johtaja tulee paikalle. Liikkeelle on lähdettävä viidessä minuutissa vahvuudella 1+5. He toimivat 668 THW-asemalta. Siihen kuuluu 33 hälytyskelpoista palokuntalaista ja 16 palokuntanuorta
Kun se on tehty, on savusukellustesti suoritettu, mitään fyysisen kunnon vaatimuksia ei ole. Pienessä kaupungissa on 15 000 asukasta ja sen pinta-ala on 11,56 km 2 . Pelastusautoja on viisi ja lisäksi nostolavatikasauto. Vapaaehtoisten palokuntien asema on Schleswig-Holsteinin osavaltiossa erilainen kuin Hampurin osavaltiossa. Jos enemmän voimia tarvitaan, niitä saadaan viereisiltä alueilta. Schwarzenbeckin yksikön pitää saavuttaa kaikki kaupungin alueen kohteet onnettomuustilanteessa 10 minuutissa.” THW:n Hamburg-Mitte asemalla on kymmenen autoa, joista vanhin on vuodelta 2002. Tällä asemalla oli vuonna 2011 kolme hälytystehtävää .. Palokuntalainen•4659 mikäli vaatimukset eivät täyty, joutuu palokunta laatimaan siitä selvityksen. FF Schwarzenbek on perustettu 1883 ja sen veteraaniosastoon kuuluu 80 jäsentä. Oman palokunnan henkilöstöllä ja kalustolla saadaan kaksi joukkuetta liikkeelle. Joukkueen muodostelmaan kuuluu johtoauto ja näitä on kaksi. Pelkästään nuoriso-osaston käytössä on miehistöauto. Se onnistuu päällikön mukaan helposti. – Näin isossa joukossa yksikönjohtajien, varapäällikön ja päällikön tehtävät vievät paljon aikaa ja siksi heille on maksettu palkkaa tietyistä tehtävistä, toteaa Schröder. Asema mahdollistaa hyvin itsenäisen palokunnan toiminnan. Tämän yhteiskunta korvaa työnantajalle, samoin kun keskellä työpäivää hälytyksissä olon. Schwarzenbekin yksikön pitää saavuttaa kaikki kaupungin alueen kohteet onnettomuustilanteessa 10 minuutissa. Eißendorfin asemalla tuli esiin myös se, että jos palokuntalainen on hälytystehtävässä yöllä yli klo 04.00, voi hän olla puoli päivää poissa työstä menettämättä palkkaansa. Paikalla oli viiden palokunnan yksiköitä ja Schröder toimi koko tilanteen vastuullisena pelastustoiminnan johtajana. Schleswig-Hosteinin osavaltiossa. Paloasemalla työskentelee yksi ammattipalomies, joka huolehtii muun muassa kaluston kunnosta. Palokunnanpäällikkö Martin Schröder kertoo pari kuukautta sitten olleesta rivitalopalosta, jossa kuoli yksi henkilö ja seitsemän joutui sairaalaan. Vuonna 2011 palokunnalla oli 159 hälytystehtävää. Palokunnalla on paikallisista vaikuttajista muodostuva tukiryhmä, joka huolehtii yhteisöllisyyden mahdollistavasta varojen keräämisestä. Savusukeltajia löytyy tarvittaessa 48. Puolet palokunnan henkilöstöstä on suorittanut savusukellustestin – se tarkoittaa tässä osavaltiossa sitä, että testi on yhtä kuin häkkiradan läpi savusukeltaminen. Schwarzenbekin palokunnan saadessa hälytyksen sitä johtaa aina vapaaehtoinen päällystöön kuuluva, olipa onnettomuus pieni tai suuri. Sillä on 95 hälytyskelpoista jäsentä ja 25 nuoriso-osastolaista. Kalustoa palokunnalla on reilusti: palokunnanpäälliköllä on pelastustehtävissä käytössään uudenkarhea Audi. Schleswig-Holsteinin osavaltion Schwarzenbekin palokunta Schwarzenbekin kaupunki sijaitsee noin 40 kilometrin päässä Hampurin keskustasta. Paloasema on rakennettu 1973 ja se peruskorjattiin 2000. Kaupungissa on yksi palokunta FF (vpk) Schwarzenbek
Rollen som ledareförhändelseplatsen(se översanm.)klargörsärskiltledningenavdet nyaformationsbegreppeträddningsgrupp.En räddningsgruppkanbeståavfleraenheter somkommertillplatsen.Densomlederpå händelseplatsenärdåävenräddningsgruppensledare.Ävenisignaltrafikenärdetmycketklararedåräddningsledarengenastutser ledarenförhändelsplatsenurnågonavdeenhetersombegersigtillplatsen. Ledningsfunktionerna blir klarare med en ledare för händelseplatsen I Helsingfors ser ledningsverkligheten alldeles annorlunda ut än i kommuner med långa avstånd.”. I Johanna Saukkonens inläggfinnsdetemellertidettflertalpunktersomdesombereder dennyaledningsinstruktionenharskälattbeakta.Detpraktiskakunnandetlönardetsig däremotattsökablanddemsomkontinuerligt kommerikontaktmeddenkonkretaledningsproblematiken. Den nya anvisningeninnehållerlinjedragningar sombeträffandeledningsfunktionernagörden operativaverksamhetenklarare.Densomlederräddningsarbetetbehövertillexempelinte kommatillhändelseplatsen(terminologinenligt anvisningen,övers.anm),utanävendistansledarskapärmöjligt.Påhändelseplatsenbehövs emellertidenarbetsledaresomfattarbesluten påbasenavvadhanserochuppleverpåplatsen.Befogenheternaerhållerhan-idefalldå sådanabehövs-avräddningsledaren,dvs.aven tjänsteinnehavareibefälsställningochsomenligtlageninneharbefogenheterna.Dettaär heltmöjligtunderförutsättningattmangör uppklarareglerförkommunikationenochatt teknikenfungerar. Kundenskallfåkvalitativbetjäningoberoende avboplats.Detärihelalandetinteensnärmelsevismöjligtattentjänsteinnehavareskullekunnanåenolycksplatsnågotsånärsamtidigtsomdenförstaenheten,ochdåmåste verksamhetenpåplatsenledasavnågonannan.Enligtlaghardennyaledarenförhändelseplatseningamaktbefogenheter-dennyalagenkänneringensådanuppgift. 60Palokuntalainen•46 BRANDKåRISTEN LEDARE Chefredaktör PekkaKoivunen Den nya Anvisningenförplaneringavaktionsberedskapenmedförförändringarisättetattleda räddningsverksamheten.UtbildningschefJohanna SaukkonenskrevomsakeniettfilosoferandedebattinläggiVästraFinlandsräddningsförbundsinformationsblad1/2012.Saukkonens inläggbaseradesigpåenjuridiskanalysav räddningsverksamhetensledningsfunktioner, menmankundeskönjaenvissavsaknadavledningserfarenhetsamtavkunskapochkännedomomoperativthandlandeipraktiken.Inläggetkomsålundaattkörafastidetaljer. Då anvisningen för planeringenavaktionsberedskapengjordesupputgjordekundorienteringenenavutgångspunkternasgrunder. På basen avattjagundertrettiofemårstidi praktikenfungeratsomledareförhundratals händelseplatserkanjagsägaattdetärmycketsällanmanharbehovavegentligabefogenheter.Manmåstedockvaraförbereddäven påsådanasituationer. Tidigare vardetiblandipraktikenoklartvem somiverklighetenvarräddningsledaredå räddningslagens34§säger:”(Räddnings)verksamhetenkandocktillfälligtledasav...”.Vardet chefenfördenförstaenhetensomkomtillplatsen,ellerendejourerandebrandmästaresom kanskekundekommatillplatsennågontimme senare?Dennyaanvisningengörsituationen märkbartklarare,eftersommandärentydigt konstateraratträddningsverksamhetiregel ledsavmyndighet. Det är helt klartattdennyaplaneringsanvisningenförutsätterpåförhanduppgjordalinjedragningarochpreciseringar.Demmåste mantaibeaktandedåmangöruppdennya ledningsinstruktionen.Denkommandeledningsinstruktionenäravstorbetydelseför helaräddningsbranschen.Därförmåsteden görasuppmedomsorgochmedbeaktande avfältetshelabrokighet.IHelsingforsserledningsverklighetenalldelesannorlundautäni kommunermedlångaavstånd.Likasåvarierarpersonalensutbildningsnivåocherfarenhetbetydligtpåolikahållilandet.Ävensignaltrafiken,attitydernaochtillochmedpersonkemiernainverkarpåslutresultatet
Så alltså hittills. Illojal konkurrens. För många avtalsbrandkårer är den egna medelanskaffningen fortfarande av helt central betydelse. Ur detta kan man även dra vissa slutsatser om begreppet ”näring” i sig, vilket vanligen innefattar konkurrens i någon form. Frågan om talkoarbete har emellertid utretts rätt grundligt särskilt med tanke på beskattningen, och samma tankegångar kan tillämpas även på frågan om konkurrensen. Det handlar alltså åter igen om bedömningar från fall till fall. Palokuntalainen•4661 Text SilvioHjelt T raditionellt har det frivilliga brandkårsarbetet baserat sig dels på understöd och ersättningar från samhället och dels på egen medelanskaffning. Som grund används diverse märkliga, tendentiösa och okunniga tolkningar av en del lika märkliga bestämmelser. Alltså under förutsättning att konkurrens finns. superallmännyttigt samfund beviljats skattefrihet i enlighet med gällande skattelagstiftning En förutsättning är dock att inkomsten åtminstone huvudsakligen används för allmännyttig verksamhet. När någon mindre sakkunnig alltså i stora ordalag yvigt talar om ”skatteaspekter på brandkårernas medelanskaffning” så är det alltså bara att läsa vad lagen säger och följa den. Ytterligare spikar i det frivilliga brandkårsarbetets kista Brandkårernas egen medelanskaffning hotad av märkliga tolkningar Om inte, finns det ingen konkurrens, men annars måste man analysera vidare: vad menas med ”samma område” respektive ”samma villkor”. Ifall exempelvis en förening med hjälp av talkokraft erbjuder samma tjänster som en yrkesutövare, i övrigt på väsentligen samma villkor men utan personalkostnader så blir konkurrensläget onekligen snett. Man talar alltså om ”liten skala” och ”finansiering av egen verksamhet”, men i sista hand avgörs även detta från fall till fall. Genom att brandkåren utnyttjar sin frivilliga arbetskraft i kombination med den specialiserade utrustningen slår man många flugor i en smäll: medborgarna får betjäning, brandkåren får nödvändig tilläggsfinansiering från den civila sektorn, utrustningen är i effektiv användning och hålls därigenom i skick, användningen ökar personalens vana och kunnande och slutligen visar sig brandkåren i samhället och befrämjar därigenom både sin egen image och trygghetstänkandet i allmänhet. Samma är skattemyndighetens utgångspunkt vid bedömning en brandkårs rätt till befrielse från skatt på förvärvsinkomst, med bedömning från fall till fall och med beaktande av eventuell verklig konkurrens. Användningen av skattefri utrustning Det har nyligen anförts att brandkårerna genom att använda fordon som är befriade från skatt i sig skulle snedvrida konkurrensen. Andra generella påståenden är vanligen smörja. Då någon alltså behövt vatten, gårdstvätt och liknande har det varit naturligt att vända sig till brandkåren. För att upprepa det ovanstående: konkurrens föreligger då två separata aktörer på samma marknader erbjuder samma tjänster. För att en konkurrenssituation skall föreligga krävs förstås att även någon annan än den egna brandkårsföreningen erbjuder samma tjänster ”inom samma marknadsområde”. Till detta kommer sedan konkurrensaspekten, och där är man ute på mera oklara vatten. Om både brandkår och yrkesutövare levererar vatten per tankbil åt samma konsumenter är området samma, men om yrkesutövaren inte har lämplig utrustning eller av annan orsak ogärna kör vatten till en viss konsument så kan brandkåren inte anses snedvrida konkurrensen. Talkoverksamheten ett specialfall Talkoverksamhet utgör ett område som kan tangera en snedvridning av konkurrensen. De som tyckt så verkar vanligen inom monopolinstitutioner i den offentliga sektorn, och det kan kanske då vara lite oklart vad begreppet konkurrens innebär. Om verklig konkurrens inte finns, eller om även alla andra konkurrenter kan utnyttja samma fördelar snedvrids ingenting. Brandbilarna har ju vattentank, pumpar och slang för att pumpa vattnet hit och dit. I vilken mån detta faktiskt är fallet kan alltid diskuteras, men det riksomfattande avtalssystemet utgår från detta. Sådan är verkligheten idag, och för det brukar man utnyttja brandkårens speciella resurser. Att prata om att skattefri eller på annat sätt samhällssubventionerad utrustning inte i sig skulle få användas för brandkårernas medelanskaffning är alltså generellt sett struntprat. För beredskapsbrandkårer är utgångspunkten att samhället till alla delar finansierar hela verksamheten. Om sådan inte finns har brandkårsföreningen i egenskap av sk. Allt detta står man nu i beråd att skrota eller åtminstone väsentligen försvåra. Det kan vidare betonas att den skattelättnad som beviljats ett allmännyttigt samfund inte påverkar saken, eftersom den gäller redan införtjänad inkomst, inte presumptiv sådan i ett konkurrensläge. I sanning märkligt! Frivilligbrandkårerna arbetar under väldigt olika omständigheter. Sådan kan knappast anses föreligga om näringsverksamhet inte egentligen bedrivs eller borde beskattas. Den allmänna regeln är att brandkåren inte skall konkurrera med dem som gör samma sak för sitt levebröd. Generellt kan man här i sista hand tillämpa skattemyndighetens tolkning att ”som näringsinkomst räknas dock inte i allmänhet inkomst som en allmännyttig förening erhåller exempelvis från varuförsäljning i liten skala eller annan obetydlig verksamhet som bedrivs för att finansiera föreningens egen verksamhet”. Om en brandkårsförening verkar på samma marknad som en privat entreprenör men utnyttjar en skattefrihet som den privata entreprenören inte kan åberopa kan konkurrensen givetvis bli snedvriden. Manskapet får då extra utbildning samtidigt som redskapen hålls i skick och bemannade för eventuella alarmuppdrag. Åtminstone i festtalen brukar frivillig brandkårsverksamhet ju anses vara sådan. Påståendet gäller uttryckligen endast i konkreta konkurrenssituationer, inte annars.. Saken är rätt oklar och ofta är det snarast sunda förnuftet som gäller. Ofta är den kopplad till tjänster som medborgarna behöver och som inte på rimligt vis kan erhållas på annat sätt. För övriga brandkårer gäller däremot att brandkåren vanligen är tvungen att själv finansiera en del av verksamheten
Yrkeskompetens krävs inte då körandet inte är chaufförens huvudsakliga sysselsättning och man transporterar material som chauffören använder i sin yrkesutövning eller transport i liten skala av egna varor för försäljning. Resonemanget om ”egna varor” tillämpas även beträffande yrkeskompetensen. Eventuellt skulle trafiktillstånd kanske inte behövs om transportens andel av kostnaderna är högst 30%. Beträffande yrkeskompetensen har man klart avsett att undanta icke kommersiella transporter och körning där själva transporten inte är huvudsaken. På riksnivå har polisen på sitt håll tolkat bestämmelserna så att vattentransporter generellt kräver yrkeskompetens, färdskrivare och trafiktillstånd. Sådana avtalstexter förekommer förvisso, men de har sin grund inte i räddningslagen utan i andra bedömningar. 62Palokuntalainen•46 BRANDKåRISTEN Räddningslagen och rätten att fakturera En annan källa till struntprat är påståendet att eftersom den räddningslagen inte specifikt ger räddningsområdena rätt att erbjuda fakturerbara tjänster så skulle inte heller avtalsbrandkårerna få göra det. Likaså är vatten för tvättningsändamål snarast någonting som man använder i sådan utövning. Slutligen finns förstås även möjligheten att man genom diverse kluriga skenmanövrar försöker kringå bestämmelserna, men det är knappast den mest ändamålsenliga lösningen på problemet.. Beträffande färdskrivare stipulerar däremot en EU-förordning att sådan skall finnas vid transport av gods, undantaget bl.a. att samhället betalar räddningsväsendet och utgår från att detta väsende sedan står för alla kostnader. Det kan alltså vara på sin plats att analysera bestämmelserna även med en aningen annan utgångspunkt. Vad finner man månne då. Det är alltså hösten 2014 som frågan för deras del blir akut, om den alls gäller. Detta skulle gälla alla transporter som inte sker inom ramen för det som kunde kallas släckningsoch räddningsverksamhet. Trafiktillstånd behövs åter om man mot ersättning transporterar andras varor. Det är ju klart att räddningsväsendet då vinner på att aktörer även samlar in egna tilläggsresurser som täcker en del av de faktiska kostnaderna. Däremot behövs det inte då man transporterar ”egna varor”. Lagen har specifikt undantagit en del omständigheter där bestämmelserna inte tillämpas. En annan tolkning av samma bestämmelser Beträffande yrkeskompetensen bör man till att börja med minnas att chaufförer som fått sitt C-körkort före 10.9.2009 anses ha grundkompetensen men måste genomgå fortbildning senast inom fem år. Å andra sidan är det ingen oöverkomlig investering och den kan även användas för att verifiera annat, t.ex. Av dem torde undantaget för transporter som hänför sig till räddningsväsendets uppgifter vara det mest betydelsefulla. Samma missriktade tjänstenit kan skönjas i de senaste tidernas funderingar om vad som skall anses vara räddningsväsendets kärnuppgifter, men mera om den saken en annan gång. om fordonet ägs eller innehas av brandkår och transporten sker som en följd av ifrågavarande verksamhet. För yrkeschaufförer är det inget problem, eftersom de ju har körandet till yrke, under förutsättning att lagstadgad vilotid uppnås, men hur är det med oss andra. Saken är tills vidare inte avgjord i någon rättsinstans, men i stället cirkulerar en hel mängd antaganden, gissningar och rena fördomar. Om så inte sker faller hela kostnadsansvaret på räddningsväsendet, vilket man hittills knappast budgeterat. Även här är lagstiftningen oklar (men vill man till varje pris undvika diskussion kan ju även en juridisk person ansöka om trafiktillstånd, varvid det behovet blir bedömt av respektive instanser). tidpunkten då fordonet rycker ut på alarm (eftersom informationen över Virve ibland tycks krångla eller glömmas bort). Frågan om huruvida avtalsbrandkårernas egen medelanskaffning hör till den kategorin är dock tills vidare olöst, och den har nu ställts till sin spets i och med att polisen i Lappland ingripit mot att avtalsbrandkårer transporterat vatten med brandbil. En annan följd av ett förbud att använda ”röda bilar” är förstås att medborgarna blir utan sådan icke akut service som man vant sig att få av frivilligbrandkårerna. Saken är alltså värd att ta till en riktig juridisk prövning och inte automatiskt godkänna allt subjektivt tyckande. Tolkningen har inte prövats i domstol, men däremot varit uppe bland räddningsdirektörerna som antecknat frågan till kännedom. Faktum är dock att en avtalsbrandkårsförening som juridisk person är helt fristående och att ingen lag hindrar föreningen att erbjuda fakturerbara tjänster. lagen 680/1976 och sidan www.vero.fi där man kan söka upp Detaljerade skatteanvisningar Näringsbeskattning Lag om skattelättnader för vissa allmännyttiga samfund respektive Företags och samfundskunder Förening och stiftelse Inkomstbeskattning Brandkårsutrustning för exempelvis talkoändamål utgör helt klart ”egna varor” så vid transporten behövs varken yrkeskompetens eller trafiktillstånd. För information beträffande frågan om näringsverksamhet, beskattning och skattelättnader: se t.ex. Om däremot brandkårsavtalet förbjuder användningen av räddningsverkets utrustning för det ändamålet är situationen en annan. Och om man inte får samla in externa medel. Vardera tolkningen stöds av regeringspropositionen. I det sammanhanget kunde man ju åter betona skattemyndighetens syn på näringsverksamhet. Om man alltså transporterar ”eget vatten” och sedan säljer det vid färdens slut, och särskilt som en del av någon annan verksamhet, så handlar frågan alltså plötsligt om prissättning (här kommer 30%-regeln åter upp). Inom samhällssektorn är man rätt ense om ”principen om en lucka”, dvs. Skrivningen är oklar med tanke på brandkårens medelanskaffning, så kravet på färdskrivare kan eventuellt anses vara befogat. Om den externa finansieringen stryps och kostnadsstrukturen markant ändras kan man alltså vänta sig rätt besvärliga avtalsförhandlingar. Man har vidare uttryckligen angivit att talkoarbete torde falla utanför lagen, liksom även framförande av fordon ifall ersättning eller motsvarande inte erläggs åt chauffören. Ofta har man missuppfattat detta med beredskap, varvid man samtidigt försvårar medelanskaffningen och medborgarnas möjligheter att bli betjänade. Enligt en lag från 2007 krävs särskild yrkeskompetens av den som framför lastbil, och man har hävdat att den lagen även skulle tillämpas vid brandkårernas medelanskaffning. Kravet på yrkeskompetens för chaufförer ett hinder för allmännyttig verksamhet
år 2013 är ett jubileumsår för räddningsväsendet i Finland FinlandsförstabrandkårgrundadesiÅbo år1838.BrandkårenficknamnetFrivilliga BrandkåreniÅbo.Nästaårhardetfunnits räddningsverksamhetiFinlandi175år.Då ärdetettjubileumsår-låtossgöradetta jubileumsårsådantatträddningsbranschensbetydelseochpositionisamhället kommerframpåettpositivtsätt.Mankundeävenfiraräddningsbranschensfödelsedagårligen,pånågotlämpligtsätt. Ävenifortsättningenbörutbildningenav avtalspersonalenförverkligasregionalt närabrandkårerna.HärharSPEKochde regionalaräddningsförbundenifortsättningenmycketarbete.Sådanutbildning somkräverordentligautbildningsutrymmen,exempelvisbekämpningavfarligaämnenocharbetepåhöghöjd,kundeförverkligasistatensbrandskolasomskullegrundas. Nu ärdetett”tusendollarstillfälle”att antingentaettordentligtstegframåtiutbildningen,ellersåattblikvarochgräma sigöverattingentingnågonsintycksvara möjligt. Därerbjudsbådeinkvarteringsutrymmen, matsal,godaklassrum,föreläsningssalar, motionsutrymmen,redskapshallar,ettövningsområdesombyggtsförräddningsutbildning,osv.Detskullenufinnasgodamöjligheterattförbättraavtalspersonalensutbildning-deutrymmensomfrigörsavförsvarsmaktengörattlösningenskullevara förmånligbeträffandekostnaderna. Palokuntalainen•4663 VILDMANNEN Vildmannen IstoKujala I räddningsväsendets strategi 2025konstaterarmanattsäkrandetavavtalsbrandkårernasverksamhetärencentralfråga medtankepåattalarmuppdragenskallbli skötta.Utbildningenavavtalspersonalen harstorbetydelsedåmansäkraravtalsbrandkårernasverksamhet.FinlandsKommunförbundharföreslagitattutbildningen avavtalspersonalen-påsammasättsom utbildningenavyrkespersonal-skulleläggaspåstatensansvar.Självharjagföreslagitattmanskullegrundastatensbrandskolaochgöradetmöjligtattutbildaavtalspersonalävenundervardagarna,påsamma sättsommanhosossutbildarreservister vidreservövningar. Nu finnsdetettbratillfälleattutveckla utbildningenavavtalspersonaleneftersom utbildningsinnehålletochkursarrangemangennuberedspåförsorgavRäddningsbranschensCentralorganisationiFinland.Irapportenfråndenarbetsgruppsom utreddealternativenförräddningsbranschensutbildningsamtforsknings-ochutvecklingsverksamhetuttryckteäveninrikesministerietbehovetattinledaettprojektför attutredabehovenattutvecklautbildningssystemetförräddningsbranschensfrivilliga personalochpersonalpådeltid.Utöverarbetsgrupperochprojekterbjuderävende utrymmensomfrigörsinomförsvarsmaktenmöjligheterattutvecklautbildningen.I dethänseendetlevervinuidegodamöjligheternastidevarv.Nubordemanhastigt gripatagidessamöjligheterochinledaarbetetmedberedningen.ExempelvisgarnisoneniKeuruskulleerbjudautomordentligautrymmenförenstatensbrandskola. I fortsättningenkundeutbildningenav enhetscheferförverkligascentraltvidstatensbrandskola,ochdetkundeävengälla kursenföravtalsbrandkårschefer.Lagstiftningenbörutvecklassåattdetskullevara möjligtattutbildaavtalspersonalenäven undervardagarutanattnågonskulleförlorasinlön. Utbildningen av avtalspersonalen en ”tusendollarsfråga”. Hur skulle man kunna förnya förverkligandet av utbildningen. Senasteårutbildadesendast195personertillenhetschefer.Detärklartattdettaäralldelesförlite.Benägenhetenatt sökasigtillenhetschefsutbildningharminskat-pågrundavsättetpåvilketutbildningenförverkligas.Ochiallaregionerharenhetschefskurserintehellerarrangeratsi enmängdsomskullemotsvarabehovet. I republikenbildasavtalsbrandkårssystemetavdenavtalsbrandkårsverksamhet somförverkligasavdefrivilligabrandkårernaochavtalsbrandkårervarspersonalhar personligaavtal.Ävenavtalsbrandkårsverksamhetenharredanlångatraditionersom inleddespåstatensönskaniochmedden förstabrandlagen(avår1933).Samtidigt sommanfirarbrandkårsverksamhetensjubileumsårkundemanävenfiraåttioårav avtalsbrandkårsverksamhet
Mistä pelastusajoneuvosta on kyse. Merkkiä, mallia ja käyttötarkoitusta etsitään. Saimmesuurenjoukonvastauksia,jotkakaikki olivatoikein.Letkutsolmussa-toimituspahoitteleeharmittavanyksinkertaistakisaajalupaajatkossa,ettävääntöälöytyy.Tästäosoituksenaon allaolevauusikuvavisa.. 64Palokuntalainen•46 vastaus Vahingosta viisastuneena toimitus pyytääkin nyt lukijoilta kuvavisa-aiheita osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi tai www.palokuntalainen.fi. Vastaukset osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi VW Amarok! Kuvavisa Kuvavisa n • Edellinen kuvavisa oliselvästiliianhelppo
Turvallisuusmessut Tampereella 5.–7.9.2012 Messujen kärkiyritykset ENSINUMEROSSA: www.palokuntalainen.fi TILAA PALOKUNTALAINEN! Palokuntalainen numero 47 ilmestyy 31.7.2012 Sammutustyökurssia odotellessa... Palokuntalainen•4665 Lähetä juttusi Anna palaa! -palstalle, osoitteeseen: toimitus@palokuntalainen.fi. palokuntalainen “Henkseleiden paukuttelu tulis halvemmaks.” • TERVETULOA TUTUSTUMAAN! Pääsettutustumaanlehdenuutisarkistoon kirjautumallaomallaasiakastunnuksellasi, jokalöytyyosoitetietojesiyhteydestä. www.palokuntalainen.fi Palokuntalaisen uudet NETTISIVUT ovat avautuneet! Tulimeri risteillään tutulla m/s Europalla perjantaina 18.1.2013. Lisätiedot osoitteesta www.tulimeri.fi