Palokuntalainen 50/2012 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Palokuntalainen • 50 1 50 Irtonumero 8 € | 31.12.2012 | Persoona Seppo Lokka • Kauvatsan pumppuauto Turvallinen Juhlalehdessä runsaasti sopimuspalokunta-asiaa! Lehdessä myös vuoden 2013 kalenteri! risteily 50. numero
47 Irtonumero 8 € | 31.7.2012 | Kärkiyritykset • Tapaus Eskelinen Messuille! Suurjakelu! 48 Irtonumer o 8 € | 31.8.201 2 | Palokunta lainen maailmalla • Persoona Raimo Ikonen Hieman harvinais empaa erikoiskalustoa Sivut 32–41 Messuinfo Palok untala inen • 49 1 49 Irtonu mero 8 € | 31.1 0.20 12 | Työhy vinvo intias iat pinna lla • Kaksk erran eläinp elastu sauto VIRVE KOHU VÄITE: Vaaralli nen 7 numeroa 46 €. Tule ottamaan osaa ajankohtaisiin keskusteluihin, antamaan palautetta, lukemaan alan uusimmat uutiset tai tykkää muuten vain. Palokuntalaisen löydät myös Facebookista. Tilaa painava lukupaketti ja tiedä mitä alalla tapahtuu. 050 355 0991 Palokuntalainen on seitsemän kertaa vuodessa ilmestyvä pelastusalan ilmiöihin, tapahtumiin, henkilöihin ja uutisiin keskittyvä erikoislehti. 2 30 36 PÄÄKIRJOITUS 5 PÄIVÄN POLTTAVAT 6 • Ensihoitopalvelu ottaa ensiaskeleitaan KIPINÄT 9 TURVALLINEN RISTEILY 22 KOMMENTTI JOHTAMISKESKUSTELUUN 28 PERSOONA SEPPO LOKKA 30 LÄMPÖKAMERAMIES 33 PALOKUNTALAINEN KALENTERI 2013 34 OKSANEN-TAMMISTON PALOKUNTAPERHE 36 VIRVEN SÄTEILYKESKUSTELUA 40 PROSENTTIKESKUSTELUN fINAALI 42 PESOONA SEPPO LOKKA KOKO PERHE VPK:SSA palokuntalainen palokuntalainen Tilaukset: www.palokuntalainen.fi tai tekstiviestillä puh
Kauvatsan pumppuauto BRANDKÅRISTEN 60 LETKUT SOLMUSSA 64 ANNA PALAA 65 ENSI NUMEROSSA 65 MARKO PARTASEN PALOPUHEITA SAATAVANA 66 VANHAN KÄPYLÄN VPK KAUVATSAN PuMPPuAuTOT Lupaus vuodelle 2013: Uusia kujeita Kädessäsi oleva 50. Koska lehden tekeminen on jatkuvaa kehittämistä ja lukijan palvelua, haluamme tuoda vuoden 2013 aikana lukijalle tietysti uusia, tuoreita juttuja, mutta myös uusia näkökulmia ja aiheita. Läheltä piti -tapauksia aletaan tuoda esiin – ei repien, vaan opiksi ottaen. Palokuntalainen • 50 3 Pelastusalan erikoislehti • 11. • www.palokuntalainen.fi • Palaute sähköpostitse toimitus@palokuntalainen.fi Päätoimittaja Pekka Koivunen Toimittaja Isto Kujala Toimittaja Silvio Hjelt Toimittaja Marko Partanen Toimitussihteeri Anne Mallius Taitto Anna Broholm Ilmoitukset Maria Salo No. 50 • 31.12.2012 ISSN 1798-2685 46 57 22 KUNNOSSA 44 • ASLAK VANHAN KÄPYLÄN VPK 46 VUORENMAAN VPK 48 TIRILÄN VPK 52 VILLIMIES 56 KALUSTOKULMA 57 Erikoistuva sopimuspalokunta: Osa 2. Turvallista uutta vuotta 2013, toivottaa Palokuntalaisen väki 47 Irtonumero 8 € | 31.7.2012 | Kärkiyrityk set • Tapaus Eskelinen Messuille! Suurjakelu ! 48 Irtonumero 8 € | 31.8.2012 | Palokuntala inen maailmalla • Persoona Raimo Ikonen Hieman harvinaisem paa erikoiskalustoa Sivut 32–4 1 Messu info Palokuntalainen • 49 1 49 Irtonumero 8 € | 31.10.2012 | Työhyvinvointiasiat pinnalla • Kakskerran eläinpelastusauto VIRVE KOHUVÄITE: Vaarallinen. Helmikuussa käynnistyy myös käytännön sammutusja pelastustoimintaan keskittyvä ohjeja vinkkipalsta. Tämä siksi, että kuuntelemme herkällä korvalla, mitä pelastusalalla ja ensihoidossa tapahtuu ja olemme tarvittaessa valmiina ottamaan käsittelyyn tuoreita aiheita hyvinkin lyhyellä paloajalla. Palokuntalainenlehti on pian menneen talven lumia ja jää historiaan kertomaan tuleville sukupolville pelastusalan tapahtumista, ilmiöistä ja henkilöistä vuoden 2012 malliin. Ollikainen • Ilmoitukset ilmoitukset@palokuntalainen.fi, Maria Salo, puh. Ensihoito muutoksineen saa myös enemmän palstatilaa kuin menneenä vuonna. 0400 504 678 • Kannen kuva Juha-Pekka Laakso • Kuvapankit SXC • Taitto Anna Broholm, PieniSuuri Idea • Paino Satakunnan Painotuote Oy, Kokemäki • Kustantaja Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja, Postinrannantie 3 B, 29630 Pomarkku, Y2242549-9, Alv. Kaikkia uusia kujeita emme kuitenkaan halua paljastaa, ja kaikkia juttuja ja aiheita emme edes vielä tiedä. vuosikerta • Aikakauslehtien liiton jäsen • Toimitus toimitus@palokuntalainen.fi • Päätoimittaja Pekka Koivunen, puh. rek. 040 501 8721 • Toimitussihteeri Anne Mallius • Toimittajat Silvio Hjelt, Isto Kujala ja Marko Partanen • Avustaja Tuuli Heervä • Ohjeistamispäällikkö H. Vuoden seitsemän numeron putki potkaistaan liikkeelle suurella hätäkeskusreportaasilla, jonka ensimmäinen osa ilmestyy helmikuussa ja toinen huhtikuun numerossa
Kuvat: Pyhä-Luosto Sodankylän kunnassa sijaitseva moderni monimetallikaivos tarjoaa mielenkiintoisia työtehtäviä, haasteita ja mahdollisuuksia kansainvälisessä kaivosyrityksessä sekä ainutlaatuisen tilaisuuden nauttia Lapin luonnosta. 010 8500 555. Lisätietoja tehtävästä saat Opteam Sodankylästä Puh. 020 120 4851 (ma–pe 9–17) tai tulimeri@matkavekka.fi. paloja pelastussuunnitelmien laatiminen sekä harjoitusten suunnittelu ja organisointi, henkilöstön koulutus palo-, pelastusja turvallisuusasioissa sekä kalustosta huolehtiminen. Tehtävässä menestyminen edellyttää soveltuvaa pelastustai terveysalan koulutusta tai muuta soveltuvaa tutkintoa sekä vähintään kolmen vuoden kokemusta ensihoitajan, sairaanhoitajan, palomiehen tai vastaavasta työstä. Sujuva suomen ja englannin kielen taito on edellytys. Edellytämme myös kokemusta hätätilanteiden riskienhallinnasta. Toivomme oma-aloitteista, aktiivista ja palveluhenkistä työotetta sekä hyviä esimiesja vuorovaikutustaitoja. Varaa matkasi: Matka-Vekka Turku, puh. Tulimeriristeilyn hinnat hlöä/hytti De luxe A-hytti B-hytti B2-hytti C-hytti 1 190 € 128 € 86 € 2 115 € 76 € 61 € 56 € 53 € 3 58 € 49 € 39 € 4 51 € 42 € 29 € Tulimeri on kaikkien palokuntalaisten yhteinen vuoden aloitustapahtuma. F I 3112_Palokuntalainen_Kevitsa_195x127.indd 1 12/13/12 8:13 AM JO 16. Palvelumaksu 12 €/varaus. Tehtäviin kuuluvat mm. Ateriat lisämaksusta. TULIMERI -RISTEILY! Hinnat €/hlö, sisältävät risteilyn valitussa hyttiluokassa. Toimi nopeasti! Kysy mahdollisia peruutuspaikkoja muihin hyttiluokkiin. Hakuaika päättyy 20.1.2013. LOPPUU NMYYTY ! Janne Kataja Esteri Tigers Jore Marjaranta Tulimeri.fi Tulimeri on maailman suurin palokuntalaisristeily Yhteistyössä: Aikataulu: lähtö Turusta SIlja Europalla 18.1. HUOM! Viimeisiä paikkoja viedään jo. Maksat vähemmän, kun ostat etukäteen! VOIT KYSYÄ MAHDOLLISIA PERUUTUSPAIKKOJA MATKAVEKASTA. /kevitsa. klo 19.30, paluu Turkuun seuraavana päivänä klo 18.0 5. Tulimeren ohjelma sisältää viihdettä, niin tähtiartistien kuin palokuntalaisten itsensä toteuttamana sekä sopivassa suhteessa myös asiaa luentojen tms. muodossa. Tarkan työnkuvauksen, hakulomakkeen ja kaikki haussa olevat paikat löydät osoitteesta opteam.. Risteily on tarkoitettu niin vapaaehtoisille, kuin päätoimisillekin pelastusalalla toimiville. Tee elämäsi paras päätös ja lähde kanssamme Kevitsaan! Haemme nyt Kevitsan palvelukseen, vakituiseen työsuhteeseen PALOJA PELASTUSASIANTUNTIJAA Henkilön vastuulla on kaivoksen paloja pelastustiimin toiminnan johto ja koordinointi. A M M AT T I L A I S E N R E K RY T O I N T I VA AT I I R E K RY T O I N N I N A M M AT T I L A I S E N W W W.O P T E A M
Aika ajoin näiden yhteensä kahdenkymmenen tuhannen samaa tavoitetta eri lähtökohdista palvelevan suomalaisen keskuudessa kipinöi. Kaikki tämä tapahtuu harjoitellusti. Näistä kolmannen sektorin aktiivisista suomalaisista muodostuu monipuolinen kirjo ihmisiä. Sopimushenkilöstöä on 14 600 naista ja miestä. Heikki Paajanen. Palokuntalainen • 50 5 Päätoimittaja Pekka Koivunen Ammattija sopimushenkilöstö on saatava pelaamaan saumattomasti yhteen.” Tosiasiat kehiin ja yhteistyöhön Kaikki mitä puhutaan sopimuspalokunnista pitää jossain määrin paikkansa. Syitä jännitteisiin on useita. Hyvästä yhteistyöstä on jo paljon konkreettisia esimerkkejä. Tällaisilla asioilla mässäily ei vie mitään eikä ketään eteenpäin. Jo lähitulevaisuudessa näemme järjestelyjä, joissa ei-savusukeltava sopimuspalokunta tekee kohteessa valmiiksi ”kattauksen” – kuten tiedustelun, vesija tikasselvitykset, savutuuletusvalmiuden ja valaisun – kauempaa saapuvalle ammattihenkilöstölle. Pitää kuitenkin muistaa, että savusukellukseen keskittyvät sopimuspalokunnat toimivat alueillaan edelleen kuten ammattipalokunnat. Tässä tilanteessa jotkut herkuttelivat keskioluella. Sanonnan isä on pelastusalan monissa tehtävissä kannuksensa ansainnut veteraani, pelastusjohtaja evp. Myös heidän joukkonsa edustaa leveää läpileikkausta suomalaisista. Uusien operatiivisten muodostelmien ja menetelmien käyttöönotto vaatii entistä tiukempaa yhteispeliä ammattija sopimushenkilöstön välille. Ei etenkään, jos kommentointi tapahtuu anonyymisti nettipalstoilla. Ammattilaiset kuljetetaan kohteeseen nopeasti muuten kuin hitaalla kuorma-autolla, ja he hoitavat huippuammattitaitoa, kokemusta ja kuntoa vaativan ydintehtävän. Viimeisin valtakunnallista huomiota herättänyt ikävä tapaus oli surullisen kuuluisa sopimuspalokuntalaisten ryhtyminen toisen omaisuuteen onnettomuuspaikalla. Aika ajoin pulpahtaa esiin tapahtumia, joilla on herkullista lyödä toista ryhmää. Ammattija sopimushenkilöstö on saatava pelaamaan saumattomasti yhteen.. Monissa kaupungeissa ammattija sopimuspalomiesten yhteispeli on saumatonta, eikä kitkaa esiinny yksittäistapauksia lukuun ottamatta. Niiden ammattilaisten, jotka pitävät joko paloasemilla tai niiden ulkopuolella kovaa meteliä sopimuspalokuntalaisten edesottamuksista, tulisi muistaa, että koko palokuntalaisjoukon leimaaminen joidenkin satunnaisten ylilyöntien tai hairahdusten avulla osuu tavalla tai toisella myös omaan nilkkaan. Tarkkaan ottaen Paajanen puhui vapaaehtoispalokunnista, mutta terminologialla ei tässä ole merkitystä. Meitä on joka lähtöön, laidasta laitaan. Pelastusalan ammattilaisia maassamme on kaikkiaan alle viisi tuhatta. Aivan samat sanat voi kohdistaa niille sopimuspalokuntalaisille, joiden kommentit vakinaisen henkilöstön sivutöistä tai makaamisesta asemilla työaikana eivät todellakaan edistä pelastusalan parasta. Sopimushenkilöstön ja ammattipalomiesten suhteet ovat parantuneet kymmenen viime vuoden aikana. Joukkuelähdöissä sopimuspalokunta täydentää ammattimuodostelmaa. Käytännön yhteistyötä ryhmien välillä on kuitenkin lisättävä merkittävästi nykyisestä. Uusien ryhmälähtöjen vasteiden muodostamisesta tuleekin mielenkiintoinen urakka. Taustalla kummittelevat edelleen niin 1990-luvun ikävät tapahtumat kuin tahaton tai tahallinen tosiasioiden ymmärtäminen väärin
Palokuntalainen • 50 6 • Terveydenhuoltolakiuudistuksen tarkoituksena on tasapuolistaa ensihoidon saantia eri puolilla maata. Kenttäjohtaja on yleensä kokenut hoitotason ensihoitaja. Lisäksi asetuksessa annetaan ohjeet ensihoitohenkilökunnan koulutusja pätevyysvaatimuksista. Muutoksia myös ensivasteeseen Ensihoitopalvelu ottaa ensiaskeleitaan Sairaankuljetus ja ensivastetoiminta siirtyivät terveydenhuoltolain uudistuksen myötä sairaanhoitopiirien ensihoitokeskusten vastuulle 1.1.2013. Jokaisessa pelastuslaitoksessa on kuitenkin tehty valmisteluja uuteen järjestelmään siirryttäessä. Kuitenkin muutamilla alueilla ovat esimerkiksi sairaankuljetusyksiköiden uudet sijoitukset aiheuttaneet epäilyjä uudistuksen vaikutuksista. Nyt johto on ensihoitokeskusten kenttäjohtajien vastuulla.. Joidenkin pelastuslaitosten alueilla uudistuksen mukanaan tuomat muutokset ovat ruohonjuuritasolla tuskin havaittavissa, toisissa joudutaan opettelemaan paljon uusia käytäntöjä kaikilla toiminnan tasoilla. Palokunnissa, jotka tekevät ensivastetta, muutokset näkyvät erityisesti uuden pelurin, ensihoitokeskuksen tulona näyttämölle. On myös järjestämismalleja, joissa pelastuslaitos pyörittää ensivasteen johtamista. Kokonaisuutta kutsutaan nyt ensihoitopalveluksi. Aiemmin kunnat tai kuntayhtymät vastasivat sairaankuljetuksen ja ensivasteen järjestämisestä joko suoraan omana palveluna, pelastuslaitosten kautta tai ostamalla palvelut yksityisiltä yrityksiltä. Sairaankuljetukselta ja koko ensihoidolta puuttui keskitetty operatiivinen johto. Ensihoitopalvelua johtaa kenttäjohtaja Ensihoitopalvelun operatiivinen tilannejohtaja on kenttäjohtaja, joka toimii sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelusta vastaavan lääkärin ja päivystävän ensihoitolääkärin alaisuudessa. Johtamisjärjestelmiin on tullut muutoksia ja esimerkiksi ensivasteen hälytysvasteita on useilla alueilla muutettu aiemmasta. Uudistajat väittävät, että palvelut paranevat ja kansalaisten tasa-arvo ensihoitopalvelujen saajana paranee nykyisestä. Useissa pelastuslaitoksissa palokuntien ensivasteyksiköt saavat vastedes käskyt suoraan sairaanhoitopiirin ensihoitokeskuksesta. Ensihoidon ja sen johtamisen järjestämismalleja on useita ja siksi on mielenkiintoista nähdä, mikä sairaanhoitopiiri saa oman järjestelmänsä toimimaan parhaiten asiakkaan hyväksi. Toivomme saavamme tietoja erityisesti ensivastetoimintaan uudistuksen mukana tulleista muutoksista ja niiden vaikutuksista asiakaspalveluun eri puolilla maata osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi. Palokuntalainen-lehti seuraa tiiviisti, miten uudistus lähtee käyntiin. Myös ensivasteen tarpeen analysointi kuuluu kenttäjohtajalle. Hänen tehtäviinsä kuuluu muun muassa tukea hätäkeskusta esimerkiksi asettamalla samankaltaisia tehtäviä tärkeysjärjestykseen ja määrätä ambulansseja siirrettäväksi sinne, missä niitä eniten tarvitaan. Ensihoidon kustannukset kasvavat, mikä on aiheuttanut keskusteluja erityisesti maksajien eli kuntien piirissä. Terveydenhuoltolaissa määritellään, kuinka ensihoidon tarve alueella pitää arvioida. Kussakin sairaanhoitopiirissä on vähintään yksi kenttäjohtaja ympäri vuorokauden
Pelastustoiminnan johtajana toimivan pelastusviranomaisen ei kuitenkaan tarvitse tulla onnettomuuspaikalle, ellei tilanne sitä edellytä… Sekaannusten välttämiseksi Tilannepaikan johtajalle oma tunnus Kenttä on hämillään.”. Asiaan liittyvät lainaukset toimintavalmiuden suunnitteluohjeesta: … Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen edellyttämät muutokset tulee ottaa käyttöön 1.1.2013 mennessä... Kenttä on hämillään. Lehden toimituskunta kannattaa muotoa (REP) NurmoPeenolla. Kinastelu toimivaltuuksista ja ylipäätään juridiikasta varmasti jatkuu. … Tilannepaikan johtaja on pelastustoimintaa onnettomuuskohteessa johtava henkilö… … Pelastuslain 34 §:n mukaan pelastustoimintaa johtaa pelastusviranomainen. Palokuntalainen • 50 7 • Pelastusalan julkaisujen viime numeroissa käyty keskustelu pelastustoiminnan johtamisen juridisista ongelmista on – huolimatta siitä, onko oikeassa Johanna Saukkonen vai Mika Kättö – tuonut esiin selvän epäkohdan; jossain on jotain vikaa, jos asia ei ole kaikille selvä. Tilannepaikan johtaja johtaa toimintaa onnettomuuskohteessa pelastustoiminnan johtajana toimivan pelastusviranomaisen antamien ohjeiden mukaisesti. Ministeriön suhtautumisesta voi vetää sen johtopäätöksen, että lainsäädännössä ja ohjeistuksessa ei ole mitään vikaa. Omasta toimistostaan, tilannekeskuksesta tai matkalta pelastustoimintaa johtava viranomainen olisi edelleen muotoa ”(REK)P3”. Pelastusviranomaiselle on siksi toimitettava tieto kaikista tehtävistä ja pelastusviranomaisen on oltava yhteydessä tilannepaikalle hälytettyyn lähimpään yksikköön ja määrättävä pelastustoiminnan johtajan alaisuuteen yksikön jäsenistä tilannepaikan johtaja, jos sitä ei ole ennalta määrätty. Nyt ministeriö voisi mahtikäskyllään saattaa kuntoon yhden käytännön toimintaa selkiyttävän asian olkoon johtamiskeskustelun lopputulos aikanaan mikä tahansa: Tilannepaikan johtajalle tulee saada oma tunnus. Tilannepaikan johtajan tunnus voisi sisältää yksilöinnin vuoksi kohteen nimen tai vastaavan tunnisteen malliin ”(RHE)Annankatu Pjotain”, ”(RPI)Pyhäjärvi johto”, ”(RVS)Vt9 tilannejohto” tai ”(RSA)P0”. Sekaantumisvaara paikalle matkaavien tai siellä jo olevien eri yksiköiden johtajien tunnuksiin poistuisi tällöin, kun paikalle tulevat yksiköt tietäisivät, kuka tilannepaikalla jo on, ja johtaa käytännön toimintaa (pelastusviranomaisen antamien ohjeiden mukaisesti)
Myös vaihtuvuus on melko suuri erityisesti nuorten kouluttajien kohdalla. Lapsiasiavaltuutetun aloitteessa (9.1.2012) myös nuorten parissa toimivilta vapaaehtoistyöntekijöiltä kuten urheiluseurojen valmentajilta ja ohjaajilta pitäisi rikostausta pystyä selvittämään. Laki edistää osaltaan lasten oikeutta turvalliseen kasvuja opiskeluympäristöön. Vapaaehtoisjärjestöjen työntekijät syyniin. Kuka maksaisi viulut. Millä kriteereillä arviointi tapahtuisi. Kuka palokuntanuorten kouluttajan taustan selvittäisi. Lain soveltamispiiriin kuuluvia ammatteja ovat lähinnä kasvatus-, hoitoja opetusalan ammatit. Nykyisen lain tavoitteena on suojata lapsia seksuaaliselta hyväksikäytöltä, väkivallalta ja huumausaineilta. Aloitteen tavoitteet ovat hyviä, mutta pelastusalan järjestöjen tulisi jo selvitysja valmisteluvaiheessa vaikuttaa mahdolliseen lakimuutokseen niin, että rikostaustojen selvittämisestä tulisi palokunnille mahdollisimman vähän uutta byrokratiaa ja kustannuksia. Miten se käytännössä tapahtuisi. Pitääkö alaikäiseltä nuorten kouluttajalta selvittää rikostaustat. Nykyinen laki velvoittaa työntekijän itse hankkimaan rekiosteriotteen. Mikäli lapsiasiavaltuutetun aloite saa tuulta alleen, on palokunnissa tehtävä nuorisotyö yksi mahdollinen lain soveltamisalue. Ongelmia on monia. Rikosrekisteriote pyydetään silloin, kun työntekijän työtehtäviin pysyväisluontoisesti ja olennaisesti kuuluu ilman huoltajan läsnäoloa tapahtuvaa alaikäisten kasvatusta, opetusta, hoitoa tai muuta huolenpitoa taikka muuta työskentelyä henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa alaikäisen kanssa. 574689-38407564. Lapsiasiavaltuutettu Kaisa Maria Aula teki vuosi sitten aloitteen, jonka mukaan rikostaustojen selvittämistä laajennettaisiin myös vapaaehtoistyötä tekeviin. Palokuntien nuorisotyöntekijöiden ikähaarukka on laaja. Kuka palokunnissa arvioisi kouluttajan soveltuvuuden, jos taustat eivät olisi puhtaat. Palokuntalainen • 50 8 • Tällä hetkellä aloitetta pohditaan oikeusministeriössä. Rikostaustojen selvitystä valmistellaan Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/2002) velvoittaa työnantajan selvittämään lasten kanssa työskentelevien henkilöiden rikostaustan ennen työsopimuksen tekemistä tai virkaan nimittämistä. Vapaaehtoistyö esimerkiksi harrastejärjestöissä on rajattu toistaiseksi soveltamispiirin ulkopuolelle
Veli-Matti Rintala, SPEK:n valtuuston puheenjohtaja Pekka Vänskä, SSPL:n toiminnanjohtaja Isto Kujala, SPPL:n toiminnanjohtaja Ari Keijonen, Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi ja Väestönsuojelusäätiön puheenjohtaja Martti Lipponen. Puhujien yhteisenä viestinä oli arvostus ja kunnioitus HELPE:ssa tehtyyn työhön ja osaamiseen, jolla HELPE:n valtakunnallisestikin vahva ja näkyvä brändi on luotu. Teksti Olli-Veikko Kurvinen Kuvat Torbjörn Stenholm Pelastusjohtaja Pekka Vänskä: HELPE on menestystarina Tammisalon VPK:n viirin HELPE:lle luovuttivat Rami Salonen ja Lars Lindfors. Pekka Koskikari (vas) ja SSPL:n toiminnanjohtaja Isto Kujala. HELPEn toimintaympäristössä tulee tapahtumaan lähivuosina muutoksia. HELPEN:n toiminnanjohtaja Olli Veikko Kurvisen avauksen ja puheenjohtaja Pekka Koskikarin tervehdyssanojen jälkeen juhlapuheen piti Helsingin pelastuskomentaja Simo Wecksten. HELPE:n ”kummisedät”, liiton perustamisenaikainen pelastuskomentaja Rainer Alho (vas) ja ylipormestari Raimo Ilaskivi.. Paraikaa tehdään metropolia selvitystä pääkaupunkiseudusta ja pohditaan kuntarajojen muuttamista myös pääkaupunkiseudulla. Rainer Alho taustoitti värikkäästi ja mielenkiintoisesti HELPE:n perustamisen aikaisia tapahtumia. SPEK:n valtuuston puheenjohtaja Pekka Vänskä kuvasi puheessaan HELPE:n perustamiseen liittyviä tekijöitä ja muistutti pääkaupunkiseudun rakenteeseen vaikuttavista kehittämishankkeista. Alholle luovutettiin tilaisuudessa myös liiton uusi kunniamerkki, HELPE:n erityisansioristi. Rami on Tammisalon VPK:n riskienhallintajaoston johtaja ja toimii myös HELPE:n varautumiskouluttajana ja Lars Lindfors oli HELPE:n puheenjohtaja aiemmin usean vuoden ajan. Pelastuskomentaja evp. Näillä kaikilla on vaikutusta myös HELPEn tulevaan toimintaan. Rainer Alholle. Palokuntalainen • 50 9 KIPINÄT • HELPE:n 20 –vuotisjuhlaseminaariin joulukuun alussa osallistuneet vieraat täyttivät Laakson kalliosuojan ison salin ääriään myöten. Kuvassa myös hallituksen jäsen Greta Nikkilä, toiminnanjohtaja Olli-Veikko Kurvinen sekä puheenjohtaja Pekka Koskikari. Tervehdyspuheenvuoroja juhlivalle liitolle esittivät maamme turvallisuusja pelastustoimen ykkösketjun nimet: pelastusylijohtaja Pentti Partanen, pelastustarkastaja Matti Virpiaro, Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri, Etelä-Suomen Sotilasläänin Helsingin aluetoimiston evl. Tunnelma oli samaan aikaan juhlava ja iloisen kepeä. ”Pelastusalan ikoni”, HELPE:n pitkäaikainen toimitusjohtaja, Ilkka Kianto taas kertoi osuvia sattumia toimittamansa HELPE:n 20-vuotishistoriikista ja muisteli myös oman uransa aikaisia HELPE:n monipuolisia ja vauhdikkaita vaiheita. Helsingin Pelastusliito on ollut tähän asti menestystarina ja uskon liiton jatkavan vahvaa työtään myös uusiutuvassa ja kehittyvässä pelastusalan toimintaympäristössä. Juhlaseminaarissa luovutettiin HELPE:n ensimmäinen erityisansioristi HELPE:n perustajalle pelastuskomentaja evp
Esimerkiksi jotkut pelastuslaitokset ovat kieltäneet sopimuspalokuntalaisia käyttämästä uutta virkapukua palokuntapukuna. Marko Toivio opetti pelastustoimen johtamista. Lisäksi palomestari Sampsa Lintunen opetti koulutussuunnittelua. Palokuntalainen • 50 10 KIPINÄT • Etäopintojen tehtävinä oli tuottaa erilaisia julkaisuja kuten koulutuksen vuosikello harjoitussuunnitelmineen ja palokunnan ulkoisen toiminnan ohjeet. Tulevaisuuden johtajille Monipuolinen kattaus opintoja Sopimuspalokunnan päällikkökurssilla keskityttiin johtamiseen eri muodoissa. Pelastuslaitosten toimintoja vertailtaessa havaittiin jopa laitonta toimintaa. Kurssilla opittiin myös paljon sellaisia asioita, joita ei nimenomaisesti opetettu. Timo Puhakka perehdytti kurssilaiset etäisyyslaskentaan ja tilannejohtamiseen. Kurssilla käsiteltiin myös pelastuslain toimivaltuuksia, valistamista, eettisiä toimintaohjeita ja monia muita palokunnan johtamiseen liittyviä asioita. Tutuiksi tulivat niin syväjohtaminen kuin muutosjohtamisen kriittiset tekijät. Kuvasta puuttuu Aalto Mika Siurosta. Kurssilaiset pitivät edellä mainittujen Teksti Antti Prepula Kuva Marko Hassinen Kurssilaiset vasemmalta: Kyrölä Aleksei, Vesilahti; Juomoja Raine, Vesilahti; Rantala Petri, Panelia; Seppänen Sami, Salo; Hiltunen, Mikko, Kyröskoski; Einola Sami, Kyröskoski; Häärä Jari, Lemi; Nikkilä Sami, Mietoinen; Suominen Johnny, Tikkurila Oyj; Prepula Antti, Lahti; Latvasalo Jukka, Tikkurila Oyj; Hassinen Marko, pelastusopisto; Sanamäki Mikko, Kuusankoski. Pelastuslaki ja asetus (507/2011) virkapuvuista kuitenkin oikeuttavat käytön. Kurssin opettajina toimivat yliopettaja Jari Vähäkainu ja vanhemmat opettajat Mari Lyyra, Ilkka Kaarakainen ja Matti Hurula. Sopimuspalokuntalaisen asema pelastuslain kannalta tuotti myös runsasta keskustelua. Kurssilaisten tuli lisäksi tutkia erilaisia palokuntasopimuksia ja pohtia niiden käytettävyyttä. Kurssilla pohdittiin palokuntien erityispiirteitä suhteessa lainsäädäntöön ja ohjeisiin. Heidän opetusaiheinaan olivat johtaminen, hallinto, turvallisuusviestintä ja toiminnan suunnittelu. Ennen kurssitodistusten jakoa luettavaa oli tarjolla pari tuhatta sivua: asiakirjallisuutta, lakeja, hallituksen esitys pelastuslaiksi, Johanna Saukkosen gradu, kirjoja ja muita julkaisuja kuten uusi toimintavalmiuden suunnitteluohje. Kurssinjohtaja Kari Koivistoisen avustuksella oppilaat tutustuivat kemikaaleihin ja laboratoriokokeisiin. Kurssin suoritti hyväksytysti 14 henkilöä.. Sopimuspalokunta Helsingissä on eri asemassa kuin palokunta harvaan asutulla alueella
Näin varmistettaisiin uusin tieto palokunnan johtotehtäviin. INFO INFO Pelastusopistolla syksyllä 2012 järjestetyn sopimuspalokunnan päällikkökurssin opinnot (4 op) koostuivat ennakkotehtävästä, etäopinnoista ja kahdesta viikon mittaisesta lähijaksosta Kuopiossa. Uusia menetelmiä opetukseen ja määräaikaisuus harkintaan! Opintojen kehittämiseksi – perinteisen luokkaopetuksen tueksi – voisi pohtia mallia, jossa opiskelija tuottaa itse tiedon opiskelemalla yksin tai pienryhmissä ja luoden esityksen, jolla jakaa hankkimaansa tietoa. Toim.huom. Oppilaitoksissa, johtokeskuksissa ja hätäkeskuksissa on lisäksi koulutuskäytössä noin 150 päivystystyöasemaa. Tämän lisäksi järjestelmää tai sen osia käytetään kenttäjärjestelmän tai mobiililaitteiden kautta noin 10 000–14 000 toimintayksikön tai yksilön toimesta. Tällöin järjestelmän kokonaiskäyttäjämäärä on arviolta noin 12 000–16 000 riippuen luonnollisesti kenttäjärjestelmien ja johtokeskusten kehityssuunnista tulevaisuudessa. Insta Group Oy on suomalainen, vuonna 1960 perustettu perheyritys. Rehtori Mervi Parviaisen suorittamassa arvonnassa Aleksei Kyrölä sai SSPL:n stipendin. Kurssin osanottajajoukko oli monipuolinen: tutkija (FT), palotarkastaja, tilapäinen palomies, teollisuuspalokunnan yksikönjohtaja ja palomiehen tutkinnon suorittanut muiden muassa. Kurssilaiset valitsivat kurssin priimukset, artikkelin kirjoittajan Antti Prepulan ja Aleksei Kyrölän, kurssin parhaiten sopimuspalokunnan päällikön ominaisuudet täyttäviksi henkilöiksi. Hätäilmoitusten käsittelyä tukevien ominaisuuksien kautta voidaan parantaa toiminnan laatua ja edistää henkilöstön jaksamista. Yrityksen päätoimipaikka on Tampereella, muut toimipaikat ovat Vantaalla, Helsingissä, Muuramessa, Harjavallassa, Porissa ja Oulussa.. Uusi tietojärjestelmä hätäkeskuksiin ERICA korvaa ELSin Hätäkeskusten nykyinen ELS-tietojärjestelmä on tulossa elinkaarensa päähän. Nykyisillä järjestelyillä ja järjestelmillä ei ole mahdollista esimerkiksi ruuhkatilanteessa ohjata hätäpuheluita toiseen keskukseen ilman merkittävää viivettä. – ja myös muun opetushenkilökunnan – tasoa korkeana. Järjestelmällä on myös erilaisia hallinnon käyttäjiä eri viranomaisten toimipisteissä, jotka ylläpitävät tietojärjestelmän perustietoja tai hakevat raportteja ja tilastoja tai muita tehtäviin liittyviä tietoja omien käyttöoikeuksiensa puitteissa. Pääsyvaatimuksena kurssille oli hyväksytysti suoritettu yksikönjohtajakurssi. Hätäkeskuksissa ja eri viranomaisten johtokeskuksissa tai niihin rinnastettavissa päivystyspisteissä on operatiivisia päivystystyöasemia tulevaisuudessa karkeasti arvioiden 300. uusi tietojärjestelmäkokonaisuus on määritelty yhteistyönä Hätäkeskuslaitoksen, pelastustoimen, poliisin, sosiaalija terveystoimen sekä Rajavartiolaitoksen kanssa. Järjestelmän toimittaa InstaDefSec Oy. ERICA-järjestelmä mahdollistaa hätäkeskusten välisen yhteistyön ruuhkatilanteissa ilman ylimääräisiä järjestelyjä. Sen liikevaihto on 80 miljoonaa euroa. Tällä hetkellä Insta-yhtiöissä on 700 työntekijää. Sen korvaa ”ERICA”, joka on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2015. Ratkaisu tukee nykyistä paremmin hätäilmoitusten vastaanottoa normaalija ruuhkatilanteissa, tehtävien käsittelyä ja tehtävien välittämistä nopeuttaen avun saamista. Kertauskursseja suorittamalla olisi mahdollista ylläpitää kelpoisuutta päällikön tehtävään. Investoinnin hinta on 30 miljoonaa, ja vuosiin 2016–2021 sijoittuva palvelutuotanto maksaa noin 25 miljoonaa euroa. Lisäksi olisi syytä pohtia sopimuspalokunnan päällikkökurssin määräaikaista voimassaoloa. Palokuntalainen • 50 11 • Hätäkeskuksilla ei ole tällä hetkellä yhteistä tietokantaa, joten niillä ei ole myöskään käytössään tietoa naapurialueiden resurssien tilanteesta. Ratkaisu yhdistää hätäkeskusten ja muiden järjestelmää käyttävien viranomaisten johtokeskusten tarvitsemat toiminnallisuudet yhdeksi integroiduksi kokonaisuudeksi
Asia haluttiin varmistaa sen jälkeen, kun yksin mökillä ollut puoliso sai sairauskohtauksen eikä osannut hälyttää paikalle apua, Terhi Stenroos vinkkaa. Koordinaattitiedon voi tulostaa paperille ja kiinnittää sitten loma-asunnolla kohteeseen, josta tieto löytyy tarvittaessa helposti. Yllä esitetty onnistuu järjestelmällisiltä mökkeilijöiltä. Lehden toimitus on vastaanottanut kaksi painettua kirjasta: Palosuojelurahaston 70-vuotisjuhlajulkaisu ”Pesosen kuningasajatuksesta pelastusalan keskeiseksi kehittäjäksi ja kumppaniksi” sekä Juhani Katajamäen kokoama ”Suomen Palosuojeluyhdistyksen itsenäiset vuodet 1922–1967”. Koordinaatit voi merkitä myös muuhun tekstiiliin. Teksti ja kuva Tuuli Heervä. Turvallinen lahja Raumalainen yrittäjä Terhi Stenroos valmistaa Mammaroosa-tuotemerkillä (www.mammaroosa.fi) kodin tekstiilejä, joihin brodeerauskoneella kirjaillaan asiakkaan toiveen mukaisesti kuvia tai tekstiä. Juhani Katajamäki osoittaa jälleen olevansa pelastusalan ykköstietokirjoittaja. – Eräs rouva antoi brodeerata koordinaatit mökin verhoihin, jolloin ne varmasti löytyvät aina samasta paikasta. Vähemmän järjestelmällisten turvaksi ja huolellisempienkin huoneita koristamaan on koordinaattien merkitsemiseen tarjolla helposti silmään osuvia keinoja. Kaksi juhlajulkaisua • Jos vapaa-ajan asunnolla joudutaan hätätilanteeseen, nopein tapa avun saamiseksi on usein sijainnin ilmoittaminen koordinaatteina. PSR:n juhlajulkaisuun on kerätty 18 artikkelia tai kommenttipuheenvuoroa pelastusalaa tuntevilta kirjoittajilta. Toisilla koordinaattipaperi on ehkä päässyt mökille asti, mutta kukaan ei muista sen sijaintia tai edes olemassaoloa. Sen saa selville esimerkiksi hätäkeskuslaitoksen karttakoordinaattipalvelusta, jonne löytää osoitteesta www.112.fi. Palokuntalainen • 50 12 KIPINÄT KIPINÄT • Pelastusalaa ei ole kuluvana syksynä hemmoteltu suurella julkaisujen määrällä. Hän on saanut viiteenkymmeneenviiteen sivuun mahtumaan monipuolisen kattauksen SPEKin edeltäjän vaiheita vuosilta 1922–1967. Suosituksi mökkituliaiseksi tai muuksi lahjaksi on noussut sisustustyyny, jonka päälle on näkyvästi kirjailtu lomakohteen koordinaatit. Asian puolesta on kampanjoitu, ja moni mökkiläinen onkin selvittänyt lomapaikkansa tarkan sijainnin. Opus on saatavilla ilmaisena verkkojulkaisuna tai pdf-versiona osoitteesta www.psr.fi/viestinta. Tämä sisustusvinkki voi pelastaa henkiä Tyynyyn on mökin koordinaattien lisäksi brodeerattu tällä kertaa myös tilan nimi Sattuma. – Moni mökkeilijä on teettänyt itsekin tyynyn omaa lomailuaan turvaamaan, Terhi Stenroos kertoo
(03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.. Kuvasta puuttuu Isto Kujala. Tutkimuksen loppuraportti julkaistaan tammikuussa. • PETO-ti lannekeskusjärjestelmä • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -soviti nyksiköt ja SALSA-asemahälytysohjelmistot • SKL-statuslähetti met ja ACTIS-älynavigaatt orit • TEHO-ULVO -väestöhälytti met ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja JULUEN-äänija valohälytti met • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitt eet • TETRA/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät HÄLYTYSJA VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaati vaan ammatti käytt öön • SSPL:n toiminnanjohtaja Isto Kujala pitää korkeaa vastausaktiivisuutta merkkinä siitä, että palokuntalaiset välittävät oman toimintaympäristönsä kehittämisestä. Työhyvinvointikyselyyn vastasi Hankkeen ohjausryhmäjäsenet Juho Luukko, Silvio Hjelt ja Janne Tienpää sekä työterveyspsykologi Anne Mallius. Raportti julkistetaan tammikuun alussa ja postitetaan kaikille sopimuspalokunnille tammikuun loppuun mennessä. Hankkeen mahdollisti Palosuojelurahaston myöntämä erityisavustus. Kujalan mukaan erityisesti vapaiden vastausten kirjo oli huomattava ja niissä tuli esille laaja-alaisesti yhdistysten tiettyjen osa-alueiden problematiikkaa. Tällainen vastausmäärä mahdollistaa suunniteltua monipuolisemmat toimenpidesuositukset. Ennakkotietojen mukaan selvitystyön perusteella tullaan antamaan useita toimenpidesuosituksia palokuntayhdistyksille niiden työhyvinvoinnin kehittämiseksi. 1599 sopimuspalokuntalaista Suomen Sopimuspalokuntien Liiton toteuttamaan työhyvinvointikyselyyn vastasi ennätykselliset 1599 sopimuspalokuntalaista. Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. – Tavoittelimme vajaata tuhatta vastaajaa. Saimme niitä kuitenkin melkein kaksinkertaisen määrän. BRONTO SKYLIFT OY AB Teerivuorenkatu 28 33300 TAMPERE puh 020 7927 111 fax 020 7927 300 www.bronto.fi Markkinajohtaja Suomessa ja maailmalla Hyvää Uutta Vuotta! ISO 9001 CERTIFIED ORGANISATION ISO 14001 EN-ISO 3834-2
Paloasemat on sijoitettu siten, että onnettomuuskohteet ovat saavutettavissa noin 20 minuutin kuluessa. Kaikkihan me arvasimme lopputuloksen, rakennus oli palanut maan tasalle. Palokuolemat huolettavat Palokuolematilastot ovat Venäjällä murheellista luettavaa. Aktiivista henkilöstöä ei ollut ja hälytysjärjestelmä oli ala-arvoinen. Yksi varteenotettava vaihtoehto on sopimuspalokuntajärjestelmä. Jos vpk perustettaisiin, henkilöstölle pitäisi rakentaa hälytysjärjestelmä. Vologdan oblastin tavoitteena 7000 vapaaehtoista Oblastin maaherran eritysavustaja, entinen palokenraali Vasilii Ekimovskii ei rohkene edes arvioida kuinka nopeasti vapaaehtoinen palokuntajärjestelmä saadaan kokoon. Varsinkin näillä alueilla vpk-tyyppisten palokuntien olemassa olo olisi hyvin tärkeää, kertoo palopäällikkö Bessmertyy. Ongelmia ratkaistavaksi Nurmossa käyneiden vieraiden mukaan Venäjän pelastustoimessa ongelmia löytyy hyvin paljon. Palopäällikkö Andrey Bessmertyy kertoikin tapauksesta, jossa syrjäisellä alueella syttyi rakennuspalo. Pelastusjohtaja, tiedotuspäällikkö Anatoly Sapozhkov kertoi, että suurin syy kuolemiin on kansalaisten huolimaton turvallisuuskulttuuri sekä Venäläisiä vieraita Nurmossa Sopimuspalokuntamallista vientituote Venäjällä suunnitellaan harvaan asuttujen alueiden turvallisuustason nostamista. Pelastustoiminnasta vastaavat oblastit. – Kaukaisiin, syrjäseuduilla oleviin kohteisiin ajomatkaa tulee useita kymmeniä kilometrejä. Palopäällikkö Andrey Bessmertyy kertoi, että yli 300 000 asukkaan Vologdan alueella on 21 paloasemaa, jotka kaikki ovat vakinaisen henkilökunnan miehittämiä. – Syrjäseuduilla henkilöstö ei ole aktiivisesti sitoutunutta, koska järjestelmällinen vapaaehtoinen palokuntamalli puuttuu. Yksi mainittava yksityiskohta on, ettei alueella oleville saada nopeaa hälytystietoa. Nyt Venäjällä halutaan karsia pelastustoimen suuriksi muodostuneita kustannuksia. Yhtenä keinona suunnitellaan tsaarin ajalla toimineen vapaaehtoispalokuntajärjestelmän henkiin herättämistä, mutta nykyaikaisin menetelmin. Vieraat tutustumassa ESLAn tuotantoon.. Palomiehet ovatkin pääasiassa sotilaita. Palokuntalainen • 50 14 KIPINÄT Teksti ja kuvat Juhani Mäki-Teppo • Vpk-oppia saapuivat kuulemaan Vologdan kaupungin ja läänin (oblastin) maaherran eritysavustaja, entinen palokenraali Vasilii Ekimovskii, Vologdan palopäällikkö eversti Andrey Bessmertyy ja läänin pelastusjohtaja sekä tiedotuspäällikkö, everstiluutnantti Anatoly Sapozhkov. Vieraiden mukaan pelastustoimi on Venäjällä pääsääntöisesti valtion ylläpitämää. Venäjän hätätilaministeriön asettama arvovaltainen vierailijaryhmä kävikin marraskuussa tutustumassa sopimuspalokuntatoimintaan Nurmossa. Alueelle tarvitaan ainakin 7 000 vapaaehtoista, jotta järjestelmä toimisi. – Ensimmäinen palokuntalainen saapui palokalustorakennukselle noin kahden tunnin kuluttua hälytyksestä. – Tavoite on korkealla, mutta uskomme sen tulevaisuudessa toteutuvan. Kaupunkialueen ulkopuolella on jo olemassa pieniä palokalustorakennuksia, joiden kalustolla voidaan aloittaa alkusammutustyöt, jos henkilöstöä ja osaamista löytyy
Vieraat yllätti se, että tehtaan henkilökunnasta vpk-toimintaan osallistuvat saavat lähteä hälytyksiin kesken työpäivän. Ajoneuvoyhdistelmän hän voi ajaa huoltoon ja korjaukseen, mutta linja-autoa ei. LUETAAN LAKIA C-kortilliselle isot perävaunut eivät ole ongelma Suomalainen palokalusto oli vieraiden erityisen huomion kohteena.. Lapualla vieraille esiteltiin ortodoksinen rukoushuone sekä Lapuan tuomiokirkko. Tässä asetuksen teksti: 2 § Ajo-oikeuden laajuutta koskevat poikkeukset Suomessa Ajo-oikeuden haltija saa, sen lisäksi mitä ajo-oikeuden laajuudesta ajokorttilain 7 §:ssä säädetään, kuljettaa Suomessa muualla kuin Ahvenanmaan maakunnassa muita ajoneuvoja seuraavasti: … 7) pelastusauton kuljettaja, jolla on Cluokan ajo-oikeus, saa tässä tehtävässä toimiessaan kuljettaa Dja D1-luokan ajoneuvoa sekä E-luokan ajoneuvoyhdistelmää hälytystehtävän hoitamiseen sekä pelastustoimen tehtävien harjoitteluun ja koulutukseen liittyvässä ajossa ja E-luokan ajoneuvoyhdistelmää tehtävään liittyvän kaluston huoltoon ja korjaukseen liittyvässä siirtoajossa. Vapaaehtoisuus on ainut vaihtoehto Päätoimisten ammattipalokuntien perustaminen syrjäisille alueille on venäläisten vieraiden mielestä mahdoton ajatus niiden kalleuden vuoksi. Aiemmin liikenneonnettomuuksien pelastustehtävät kuuluivat paikallisen liikennemiliisin tehtäviin. palopäällikkö Yrjö Sarkasuo. Nurmon paloasemaan ja kalustoon tutustuttaessa palopäällikkö Andrey Bessmertyy vitsaili hymyssä suin, että kaikki nähty kelpaisi myös venäläisille. Vieraille esiteltiin myös miehittämätön Kouran VPK:n asemarakennus sekä ESLA:n tehdas, jossa vieraat näkivät ensimmäistä kertaa potkukelkkoja. Venäläiseen tapaan asiasta allekirjoitettiin yhteistyösopimus. Palokuntalainen • 50 15 se, ettei maassa ole palovaroitinpakkoa, kuten Suomessa on. Venäläiset toivoivat palokuntayhteistyön jatkuvan aktiivisesti. Tässä asetus arkikielellä: Kuorma-autokortillinen (C) saa ajaa ajoneuvoyhdistelmää (E) hälytystehtävässä tai pelastustoimen tehtävien harjoitteluun tai koulutukseen liittyvissä tehtävissä Manner-Suomessa. Nurmon VPK:n puheenjohtaja Mauno Peltokoski kertoi vieraille Nurmon VPK:n hallintorakenteesta sekä yhdistyksen toimintaperiaatteista. Ensin pitää luoda alueelle yhteishenki. – Suomalainen vpk on hyvä malli toteuttaa myös Venäjällä. pelastusjohtaja Harri Setälä. Tiivis ohjelma Kolmen päivän vierailu oli tiivis. Puheessaan palopäällikkö Andrey Bessmertyy ilmoitti, että he tulevat lähettämään tilaisuuden isännille vastavierailukutsun. Se on tärkeä perusta vpk-toiminnan aloittamiselle ja ylläpitämiselle, hehkutti tilaisuudessa mukana ollut Kouvolan evp. • Vaikka uusi ajokorttiasetus tuli voimaan jo 1.6.2011, vallitsee niin ammattikuin sopimushenkilöstönkin piirissä epätietoisuutta kuka voi ajaa esimerkiksi sammutusautoa, jossa on yli 750 kg painava perävaunu. Vpk:ien perustaminen on paras vaihtoehto. Vapaaehtoistoiminnan taustojen lisäksi vieraat kiinnittivät suurta huomiota etelänpohjalaisten palokuntien nopeaan toimintavalmiuteen. Suomen ja Venäjän palokunnilla pelastustoimen tehtävät ovat pääsääntöisesti samat lukuun ottamatta ensivastetoimintaa, johon venäläiset palokunnat eivät osallistu. Samoissa tehtävissä hän saa ajaa myös linjaautoksi rekisteröityä ajoneuvoa (D). Nykyään palokunnat hoitavat Venäjällä myös liikenneonnettomuudet. Nopeus hämmästytti Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen toimintaa esitteli vt. Kauhavalla vieraat saivat nähdä savusukelluskonttiharjoituksen Jari Kankaanpään ja Harri Martikkalan johdolla. Vierailu päättyi Nurmon Atrian tuotantolaitoksilla, jossa heille esiteltiin tehdasaluetta sekä elintarvikealan viimeisintä huipputeknologiaa
Samaan aikaan viime vuonna palokuolemia on ollut 11 vähemmän. Puserossa reilu rintatasku ja housuissa sivutaskut. Viikon aikana Joka kodin pallontorjuntatalkoita mainostettiin aktiivisesti tv-kanavilla ja radioaalloilla sekä sosiaalisessa mediassa. • Päivä paloasemalla -tapahtuma avasi Paloturvallisuusviikon. Tukevasta collegemateriaalista valmistettu väliasu, jossa on polvija kyynärvahvikkeet. Perinteinen palokunnan juhlapuku malli m/58. SPEKin seurannan mukaan palokuolemista 54 on ollut miehiä, ja kahden sukupuoli ei ilmene mediatiedoissa. (02) 572 1082, 050 598 1057 pajunen@pajunen.fi • www.pajunen.fi Helsingin toimipiste: Pohjoinen Rautatiekatu 29 Avoinna sop. Paloturvallisuusviikko päättyi Pohjoismaiseen palovaroitinpäivään 1. Meiltä myös päällystakit, päähineet, paidat, solmiot, arvomerkit ja lakkimerkit. Parasta on olla huolellinen ja varovainen arkiaskareissaan. Paloturvallisuusviikko järjestettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa. I paloturvallisuusviikko onnistui SPEK: Tulipaloissa on tänä vuonna kuollut 70 ihmistä. Suosittu nuorten 2-osainen harjoitusasu, jossa on hihoissa ja lahkeissa reilut prismaheijastinnauhat, leveät vyölenkit nuorten sammutusvyötä varten. SPEK muistuttaa, että tulentekovälineet on pidettävä lasten ulottumattomissa ja lapsia ei saa jättää yksin huoneeseen palavan kynttilän kanssa. Takissa on irroitettava vakanssinumerolaatta. Joka päivä Pelastustoimen facebooksivuilla muistutettiin toimista, joiden avulla voidaan ennaltaehkäistä oman kodin tulipaloja. Jokaisen perheenjäsenen kannattaa opetella muistisääntö, että se joka poistuu huoneesta viimeisenä, sammuttaa kynttilät. Palokunnan kenttäpuku m/83, jossa on vetoketjukiinnitys ja hengittävä verkkovuori. Takissa ja housissa on isot taskut. – Valtaosa tulipaloistahan on ehkäistävissä ennakolta yksinkertaisin keinoin. Yli 230 paloasemalla järjestetyssä koko perheen tapahtumassa parannettiin paloturvallisuustaitoja ja samalla tutustuttiin palokunnan toimintaan ja kalustoon. Tänä vuonna tapahtuma keräsi kävijöitä aiempia vuosia enemmän. Marraskuussa kahden tulipalon aiheuttajaksi on osoittautunut lasten varomaton kynttilän käsittely. Kynttilöitä poltetaan vain niissä tiloissa, joissa oleskellaan. Turvallisuus lähtee meistä jokaisesta, sanoo Päivi Räsänen. Paloturvallisuusviikon suojelijana toimi sisäasiainministeri Päivi Räsänen, joka avasi Paloturvallisuusviikon omalla pelastustoimen blogikirjoituksellaan. Näin pyrittiin tavoittamaan mahdollisimman moni ja kiinnittämään huomiota oman kodin paloturvallisuuteen. Palokunnat järjestivät myös pelastusnäytöksiä sekä erilaisia rasteja, joissa lapset pääsivät harjoittelemaan alkusammutusta. Siinä hän painottaa jokaisen omaa vastuuta, kuinka pienillä asioilla voidaan vaikuttaa oman kodin paloturvallisuuteen. Takkiin on saatavana erikseen myös huppu ja tikkivuori. Soita ja sovi tapaaminen. joulukuuta. SPEK muistuttaa erityisesti nyt joulun alla, miten kynttilöitä ja tulentekovälineitä tulee käyttää oikein. mukaan. • Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ennakkotietojen mukaan tulipaloissa on marraskuun loppuun mennessä kuollut 70 ihmistä. KIPINÄT KIPINÄT Palokunta-asut Pajuselta Pajunen Oy, PL 141, 38700 Kankaanpää Puh
Toivomme, että pelastuslaitokset mahdollisuuksien mukaan sopisivat keskenään yhteistyöstä naapuripelastuslaitosten kanssa. Keväälle on sovittu vasta yksi koulutus maaliskuun alussa Poriin.. SPPL:n seminaarista on muodostunut yksi pelastusalan merkittävimmistä vuosittaisista tapahtumista joulugögeineen. Mukana on ollut osallistujia neljästä pelastuslaitoksesta ja paikan päällä saatu palaute on ollut rohkaisevaa. 040 581 4990. Yhteistyöterveisin, Pasi Uurasmaa Koulutuspäällikkö, SPPL SPPL: NCT-koulutus käynnistyi Ensimmäiset NCT-koulutukset on pidetty Tampereella, Jyväskylässä ja Joensuussa. Tilaisuuden teemana oli pelastusalan työturvallisuus. Koulutukset toteutetaan pelastuslaitosten osoittamissa tiloissa ja käytännön harjoitteita varten pelastuslaitokset järjestävät paikalle kolme harjoitusautoa sekä hydraulisilla pelastusvälineillä varustetun pelastusajoneuvon. harjoitusautoista, tulee sopia etukäteen. Seminaarin yhteydessä julkaistiin Juha Valtasen kirjan suomalainen palomies maalla, merellä ja ilmassa (saatavilla sppl.fi verkkokaupassa) sekä palkittiin alalla ansioituneita henkilöitä. Palokuntalainen • 50 17 SPPL jouluseminaari veti tuvan täyteen • Suomen Palopäällystöliiton perinteinen jouluseminaari ja jouluglögi nautittiin 11.12. Koulutus on pelastuslaitoksille maksutonta. Koulutustilaisuuksien järjestämisestä mahdollisesti aiheutuvista kustannuksista, esim. Koulutuksessa käsitellään esimiehen, pelastajien ja ensihoidon näkökulmista uusien autojen käsittelyä ja työturvallisuutta tieliikenneonnettomuuksissa. Koulutuksen yleisjärjestelyistä lisätietoja antaa mielellään Palopäällystöliitossa koulutuspäällikkö Pasi Uurasmaa, puh. Tilaisuudet pyritään sijoittamaan maantieteellisesti ympäri Suomea siten, että kaikilla pelastuslaitoksilla on mahdollisuus lähettää osallistujia tilaisuuksiin. • Palopäällystöliitto tarjoaa Henry fordin säätiön tuella pelastuslaitoksille kymmenen maksutonta tieliikennepelastamisen täydennyskoulutustapahtumaa uusien autojen teknologian (NCT) tuomiin haasteisiin. Astoria-salissa, Helsingissä. 040 560 2112 ja koulutuksen sisällöstä sekä tarvittavasta kalustosta kouluttaja Mikko Saastamoinen, puh. Koulutukset toteutetaan erikseen sovittavina ajankohtina aikavälillä kevään aikana. Osallistujia otetaan maksimissaan 15 iltapäivän käytännön osuuteen. Aamupäivän teoriaosuuteen mahtuu tilan koon mukaan enemmänkin osallistujia, samoin iltapäivän käytännön osuutta voi seurata sivusta muitakin henkilöitä. Koulutusaineisto jää osallistujille myöhempää käyttöä varten
NIMITYKSET SUOMEN PALOMIESLIITTO Palomiesliiton hallituksen puheenjohtajana jatkaa 2013-2014 oululainen Kim Nikula. Palokuntalainen • 50 18 KIPINÄT • Pohjois-Karjalan pelastuslaitos käy taistoon asuinrakennusten häkäesiintymiä vastaan yhdessä Pohjois-Karjalan nuohoojien kanssa. Varapuheenjohtajiksi valittiin vihtiläinen Ilkka Mustakangas ja torniolainen Jyrki Savolainen. Liittohallituksen jäsenet 2013–2014 Helsinki Jäsen: Asko Reinikainen Varajäsen: Kari Nurminen Itä-, Keskija Länsi-Uusimaa Jäsen: Ilkka Mustakangas Varajäsen: Janne Nieminen Varsinais-Suomi ja Satakunta Jäsen: Jouni Hämäläinen Varajäsen: Pekka Puisto Kanta-Häme, Päijät-Häme ja Kymenlaakso Jäsen: Jouni Kokki Varajäsen: Jarkko Savilepo Etelä-Savo ja Etelä-Karjala Jäsen: Asko Heimonen Varajäsen: Janne Päykkönen Pirkanmaa Jäsen: Jarkko Lahtinen Varajäsen: Jaakko Alasaukko-oja Keski-Suomi Jäsen: Timo Korhonen Varajäsen: Hannu Kokkonen Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa Jäsen: Tapani Torppa Varajäsen: Hannu Kaatikko Pohjois-Savo Jäsen: Pasi Rissanen Varajäsen: Mauri Koivisto Pohjois-Karjala Jäsen: Jorma Hämäläinen Varajäsen: Eero Bogdanoff Keski-Pohjanmaa, Jokilaaksot, Kainuu ja Oulu-Koillismaa Jäsen: Kim Nikula, puheenjohtaja Varajäsen: Pasi Mänty Lappi Jäsen: Jyrki Savolainen, varapuheenjohtaja Varajäsen: Reijo Huhtala SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO Liittohallituksen jäsenet 2013–2014 PUHEENJOHTAJA Jari Sainio, pelastusjohtaja, Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos JÄSENET Markku Haranne, johtaja, Etelä-Suomen aluehallintovirasto (varajäsen Matti Virpiaro, pelastustarkastaja, EteläSuomen aluehallintovirasto) Mikko Parikka, teollisuuspalopäällikkö, Stora Enso Oyj Imatran tehtaat (varajäsen Olli Aromaa, turvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj) Torbjörn Lindström, kehittämispäällikkö, VarsinaisSuomen pelastuslaitos (varajäsen Peter Johansson, pelastuspäällikkö, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos) Aki Koivunen, palokunnanpäällikkö, Laajasalon VPK (varajäsen Jari Nikander, palokunnanpäällikkö, Karjalohjan VPK) Pauli Nurminen, palopäällikkö, Keski-Suomen pelastuslaitos (varajäsen Risto Wikström, paloesimies, Kanta-Hämeen pelastuslaitos) Ilpo Tolonen, pelastuspäällikkö, Kymenlaakson pelastuslaitos (varajäsen Martti Honkala, operatiivinen päällikkö, Tampereen aluepelastuslaitos) Pohjois-Karjalan nuohoojille häkämittarit. Häkä asuintaloissa -tutkimuksen mukaan joka kymmenennessä suomalaisessa asuinrakennuksessa esiintyy lämmityskaudella kohonneita häkäpitoisuuksia. Pohjois-Karjalassa nuohoojat ovat yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa päätyneet hankkimaan yhteensä 32 kannettavaa häkämittaria. Jatkossa nuohoustyön yhteydessä voidaan mitata asunnon häkäpitoisuutta ja samalla puuttua mahdollisiin ongelmiin välittömästi. Tutkimuksen kehitysehdotuksissa suositeltiin nuohoojien varustamista kannettavilla häkämittareilla
Uudet sopimukset parantavat valmiutta etenkin Uimaharjun taajamassa sekä maakunnassa järjestettävien erilaisten yleisötilaisuuksien yhteydessä. Aiemmin on jo sovittu ensivastetoiminnasta rajavartiolaitoksen, tullin ja järvipelastajien kanssa. Satu Paukkusesta KaakkoisSuomen palokuntanuori • Etelä-Suomen aluehallintovirasto ja Kaakkois-Suomen Pelastusalanliitto ovat nimenneet Satu Paukkusen Lauritsalan VPK:sta Kaakkois-Suomen palokuntanuoreksi. Hyväksynnät EMC ja R65 Päiväja yötoiminto 50 x 125 x 21 mm Paino 160 g KENTTÄ-TAIMERI TOIMINTA-AJAN HALLINTAAN Sopii esim. Tämän lisäksi maakunnan ihmisten perusturvallisuudesta vastaa 23 välittömässä (yhden minuutin) lähtövalmiudessa olevaa ambulanssia. SARCO LED SARCO RUUHKAVILKKU JA KENTTÄ-TAIMERI www.sarco.fi tai soita (09) 777 1500 SARCO 0707 RUUHKAVILKKU Kompakti ja pienikokoinen pintatai maski asennettava varoitus-/hälytysvalo. SSPL kävi Kirkkokadulla • Suomen Sopimuspalokuntien Liiton hallitus teki infoiskun suoraan pelastustoimen pyhimpään eli sisäministeriön pelastusosastolle marraskuussa. Tuhdin brunssin lisäksi kolmekymmentä pelastusosastolaista saivat kattavan annoksen sopimuspalokuntatietoutta yhdeksän esiintyjän toimesta. Liitossa suunnitellaan jo vastaavaa tapahtumaa vuodelle 2013 kohdistettuna pelastusalan järjestöille. Palkitsemisen perusteena oli, että Satu Paukkunen on valmis osallistumaan kaikenlaisiin tehtäviin ja toimii erinomaisena esimerkkinä muille nuorille, ja hän on erittäin aktiivinen, iloinen ja muita huomioonottava tyttö. Iskua johtanut liiton puheenjohtaja Antti Rantakangas sanoi avauspuheenvuorossaan arvostavansa korkealle sitä, että ministeriön väki oli todella runsaslukuisena kerääntynyt sopimuspalokunta-asian ääreen. 264 LED valoa IP65 luokitus UUTUUS TUOTE! 0707_and_Timer_90x124.indd 1 12/10/12 1:15 PM. savusukelluksen valvontaan ja auto-onnettomuustilanteessa potilaan irroittamiseksi käytetyn ajan tarkistamiseen. Pohjois-Karjalan ensivastetoiminta laajenee • Pohjois-Karjalassa jo toimivien ensivasteyksiköiden määrä kasvaa Enocell Oy Uimaharjun tehdaspalokunnan ja SPR:n kanssa solmittujen sopimusten myötä 27 ensivasteyksiköstä 29 ensivasteyksikköön
Palokuntalainen • 50 20 KIPINÄT VALMISTUNEET Pelastusopisto 14.12.2012 valmistuvat opiskelijat Hätäkeskuspäivystäjäkurssi 22 Eskelinen Riitta Aulikki Kuopio Eskelinen Tommi Sampsa Olavi Siilinjärvi Honkonen Jenny Justiina Vesanto Jääskeläinen Sanna Mariina Kuopio Kajanus Tiina Johanna Siilinjärvi Karhula Mika Juhani Tyrnävä Kesti Laura Mirkku Elina Järvenpää Kilpinen Karoliina Viivi Sylvia Halikko Komulainen Tiina Hannele Siilinjärvi Kortesmäki Matti Valtteri Tampere Kuivalainen Sari Pauliina Kuopio Lahti Kirsi Maria Siilinjärvi Lehtonen Lauri-Pekka Nokia Lähteenmäki Atte Juhani Turku Matikainen Maarit Susanna Kerava Molkkari Essi Saima Maria Pori Pesonen Pekka Antero Kuopio Rissanen Maiju Ida Pauliina Kuopio Sottinen Linda Marita Christina Kaarina Tikkala Jenni Liisa Oulu Turunen Salla Susanna Kuopio Alipäällystökurssi 34 Aro Sami Jaakko Kauhava Frantti Janne Antero Tarvasjoki Junttila Juha Tapani Kokkola Juselius Marco Christian Kirkkonummi Kepponen Pekka Juhani Pirkkala Kuusinen Rami Juhani Loimaa Laahanen Jari Matti-Juhani Viitasaari Lamminpää Jarno Antero Espoo Lohiranto Markus Valdemar Hamina Läderberg Vesa Kristian Hollola Maikkula Jani Kalevi Kemi Metso Antero Vilho Veikko Jämsä Moilanen Olli-Pekka Espoo Mäki Esa Ilmari Seinäjoki Mäki-Fossi Marko Eemeli Lapua Okkonen Pekka Hemminki Oulu Oravainen Miikka Petteri Kuopio Pirhonen Janne Henri Juhani Iisalmi Pötry Riku Tapio Lappeenranta Rikala Janne Mauno Hämeenlinna Tuure Mikko Henrikki Lappeenranta Pelastajakurssi 76 Ahlvik Andreas Jan Mikael uusikaarlepyy Aholin Antti-Erik Johan Kuopio Anttila Kimmo Jari Tapio Jämsä Borgenström Jere Nikolai Lahti Ericsson Jan Fredrik Helsinki Ervasti Jussi Mikael Pieksämäki Haga Alexander Andrew Kruunupyy Hakkarainen Mikko Pekka Matias Siilinjärvi Harju Pyry Pontus Vesanpoika Tampere Haukka Tero Markus Lapinlahti Heikkilä Matti Hannu Ylivieska Heinonen Tero Kauko Antero Lahti Heiskanen Harri Olavi Kuopio Hemmilä Juho Ville Johannes Pori Hemminki Hannes Herman Nurmo Hietanen Juha Ville Veikko Hämeenlinna Hildén Jesse Severi Sysmä Hippeläinen Juuso Kasperi Karinpoika Lahti Hokkanen Jaakko Joonas Laukaa Holopainen Topias Rasmus ulvila Huikkala Iiro Ilmari Kokemäki Hurtig Joel Matti Jeremias Helsinki Juntunen Ville Henrik Ensio Vaala Järvinen Rony Matias Kotka Kaivonurmi Mika Tapani Kinnula Kaunisto Niko Kalevi Turku Ketola Juuso Valtteri Sastamala Kokko Antti-Tapani Oulu Lehmuskoski Klaus Niklas Lahti Marjanen Joni Petteri Helsinki Nordberg Robert Kaj Johannes uusikaarlepyy Rouvinen Juha-Petri Mikael Kitee Vilmunen Mikko Antero Kemi Pelastajaskurssi 77 Hyvärinen Anssi Samuli Helsinki Kokkonen Hannu Henrik Johannes Lappeenranta Koskinen Kimmo Kalevi Orivesi Kumpula Ossi Juho August Sodankylä Kuolimo Juha Matti Lappeenranta Laakkonen Jani-Petteri Orivesi Lahtinen Matti Pentti Juhani Vantaa Lindstedt Kimmo Oskari Helsinki Lukkarinen Jari Tapani Paltamo Lämsä Pietro Erik Tampere Miettinen Esko Martti Juhani Kajaani Muittari Joni Tapani Jyväskylä Niemi Markus Pekka Oskari Helsinki Oksman Sasu Severi Kuopio Ovaskainen Jani Antero Kuopio Pilli Aki-Petteri Seinäjoki Pusenius Jonne Juhani Turku Rasila Joona Pekka Samuli Pyhäjärvi Reunamo Jarno Tapani Turku Saastamoinen Antti Juhani Kontiolahti Salo Erkka Elias Kuopio Savolainen Aleksi Lahti Sintonen Veli-Juhani Karkkila Sipilä Jani Markus Alavieska Sundman Mika Tapani Jyväskylä Tallus Jaakko Tapio Kuopio Tiirikainen Juho Oskari Oulu Tolvanen Lasse Taneli Varkaus Törhönen Matti Ilmari Helsinki Vainio Tuomas Valtteri Kerava Venäläinen Jukka-Pekka Joensuu Vornanen Timo Joonas Kuopio Vuorinen Tapio Olli Mikael Tampere Savonia-ammattikorkeakoulu Insinööri (amk) Palopäällystön koulutusohjelmasta valmistui 14.12.2012 Nurmi Eerik Tapani 12/14/2012 Oravainen Maiju Riikka Matilda 12/14/2012 Syyslukukauden 2012 aikana valmistuneet insinööri(amk) palopäällystön koulutusohjelmasta Himberg Joni Tapani 6/20/2012 Kultalahti Ville Petteri 6/20/2012 Lahma Santtu Kullervo 6/20/2012 Suikkanen Joonas Petteri 6/20/2012 Viholainen Simo Mikael 6/20/2012 Järvinen Mia Marita 10/25/2012 Kasanen Jani Eino Juhana 11/20/2012 Lauronen Markku Juhani 11/20/2012
Tulikaste 2013; UPL & HELPE Padasjoki Tiedot kerätty laitosten ja palokuntien tiedottajilta sekä järjestäjien nettisivuilta. Veikon Malja 2013; KaakkoisSuomen Pelastusalanliitto ja SPEK Lappeenranta, Kisapuisto 30.6.– 5.7. Rescue Race uusimaa 14.–16.3. Palomiesurheilu: Salibandy Jyväskylä Joulukuu 31.12. SPPL: Nuohousalan ja pelastusviranomaisten neuvottelupäivät Turku, Caribia Lokakuu 1.–31.10 Palomiesurheilu: Uinti Raisio 1.10.– 30.11 Palomiesurheilu: Voimailu/soutu Oulu 4.10. FSB: Utb.dagar för brandkårernas ungdomsledare & damer Norvalla, Wörå 5.–6.2. Veikon Malja 2013 Lappeenranta 1.–30.4. Julkaisemme sitoumuksetta tietoja pelastusalan tapahtumista yms. Palokuntalainen ilmestyy Marraskuu 13.– 15.11 FinnSecKansainväliset ja turvallisuusja suojelualan messut Helsinki 15.11. SPPL: Opetusalan turvallisuusfoorumi Hki-Tukholma-Hki 27.4. Kaspelin koulutusleiri utti 1.–6.7. Palomiesurheilu: Kaukalopallo Espoo 9.3. Valtakunnallinen paikallisen turvallisuussuunnittelun seminaari Hyvinkää Helmikuu 1.–3.2. Palomiesurheilu: Pilkki Riihimäki 28.2. Rescue Race -kilpailu uusimaa 27.4. SPPL: Henkinen työsuojelu pelastuslaitoksissa Viking Grace 22.–24.4. Palokuntalainen ilmestyy 31.8.–1.9. Palokuntien SM-kilpailut Jyväskylä 7.5. Palokuntalainen ilmestyy Toukokuu 4.5. Palokuntalainen • 50 21 ALALLA TAPAHTuu Tammikuu 12.–13.1 SPEK: Palokuntanaistyön johtajaseminaari Karjalohja 18.1. Kevätopintopäivät; SPEK Lapin ja Oulun alueyksiköt 1.–3.3. SPEK: Kevätopintopäivät 2.–3.2. Tulimeri-risteily Silja Europa 22.–23.1. Palokuntalainen ilmestyy Maaliskuu 1.3.–30.4. Stadin turvaviesti 2013 Helsinki 12.–13.9. Kaspelin talvileiri Lintukoto, Hamina 9.3. Palomiesurheilu: Golf Pietarsaari 30.8. SPPL: Sosiaalija terveyshuollon turvallisuusfoorumi Turku Kesäkuu 1.6.–30.6. Palomiesurheilu: Ammunta Avoinna 1.7.–31.8. Tiedot osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi. SPPL: Työelämän laadun kehittäminen pelastuslaitoksissa Jyväskylä 6.2. Palomiesurheilu: Jalkapallo Rauma 5.–6.6. Palomiesurheilu: Lentopallo Pori Elokuu 1.–31.8. Seminariedagar för heltidspersonal Åbo 7.–8.2 SPPL: Jälkivahingontorjuntaja kuivauspäivät Aulanko, Hämeenlinna 1.–4.2. Palokuntalainen ilmestyy 1.–30.11. Palokuntalainen ilmestyy Heinäkuu 1.–31.7. Palokuntalainen ilmestyy Leireistä voit lähtettää lisätietoja toimitukselle toimitus@palokuntalainen.fi Palokuntanuorte n leirejä ja tapahtumia 1.–3.2. Palomiesurheilu: Slalom Pohjoiskarjala 1.2.–31.3. Palomiesurheilu: Suunnistus Päijät-Häme 7.9. Palomiesurheilu: Keilailu Hämeenlinna 30.4. Palokunta Suomessa 175-vuotta Turku Syyskuu 1.–30.9. Palokuntanuorten leiri; SPEK Lapin ja Oulun alueyksiköt Kemi 14.– 20.7. SPPL: Kansainvälinen turvallisuusviestinnän seminaari Helsinki 28.6. SPPL: Palopäällystöpäivät Mikkeli Huhtikuu 9.–10.4. Tulitöiden kurssinjohtajapäivät Turku 15.5. Palomiesurheilu: Hiihto Äänekoski 1.2.–31.3. Palomiesurheilu: Yleisurheilu Lappeenranta 1.6.–30.6
Turvallinen risteily L aivaan tullessaan jokainen työntekijä on velvollinen tarkistamaan turvanumeronsa, joka määrää tehtävän hätätilanteessa. Hänen mukaansa turvanumero muuttuu harvoin, mutta se on mahdollista. Palokuntalainen • 50 22 Palokuntalainen Viking Gabriellalla Teksti Marko Partanen Kuvat Juha-Pekka Laakso ja Viking Line Viking Gabriellan jokaisella työntekijällä on turvanumero, jonka mukaan hänen tehtävänsä määräytyvät hätätilanteen sattuessa. Gabriellan sammutushenkilöstö muodostuu kansimiehistä ja konemiehistä. Kansikorjausmies Jari Harmaajärvi on laivan kansipuolen sammutuspäällikkö. Röd 1 ja 2 ovat pääpaloasemia, mikä tarkoittaa laivassa ahdasta tilaa, jossa säilytetään varusteita, joita on rajoitetusti. Pöytiä tai tuoleja ei ole, on vain hyllyt vähille välineille. sinettiavaimen, jolla hytin ovi aukeaa. Sivuasemia on kaksi ja niissä on kahdet savusukellusvarusteet siltä varalta, että pääpaloasemalle ei jostain syystä pääse. – Kun henkilökunnan ID-kortti käytetään lukijassa ennen töihin tuloa, niin laite ilmoittaa, jos turvanumero on muuttunut, Jari Harmaajärvi sanoo. Automaatti-ilmoitukseen perämies hälyttää ensin järjestyksenvalvojan, joka käy toteamassa tilanteen ja hälyttää tarvittaessa komentosillan kautta sammutusryhmät. Molemmilla pääasemilla on viidet savusukellusvarusteet, joilla varustetaan sammutusryhmät. Palohälytys annetaan komentosillalta Kaikki palohälytykset kulkevat komentosillan kautta. Todennettuun tulipaloon hälytetään sammutusryhmät hakulaitteiden kautta. – Yleisimmin automaattihälytys tulee hytistä, kun otetaan suihkua ovi auki tai laitetaan voimakkaasti hiuslakkaa, kertoo perämies Jukka Uusitalo. Konemiesten Röd 1 -asema on vitoskannella ja kansimiesten Röd 2 -asema kannella yhdeksän. Jos automaattihälytystä ei kuitata kahden minuutin sisällä, niin hälytys siirtyy sammutusryhmien hakulaitteisiin.. Paloasemia laivalla on neljä. Yhteen sammutusryhmään kuuluu sammutuspäällikkö ja kaksi savusukellusparia. Jos vartija ei pääse hyttiin tarkastamaan tilannetta, niin hän voi pyytää perämieheltä luvan ottaa käyttöön ns
Palokuntalainen • 50 23 Todennettuun tulipaloon hälytetään sammutusryhmät hakulaitteiden kautta.” Strategiset mitat Rakennettu 1992 Jääluokka 1 A Super Pituus 171,2 m GT/NT 35.492/22.542 Leveys 27,6 m Syväys 6,4 m Matkustajia 2 420 Matkanopeus 20,5 solmua Hyttipaikkoja 2 402 Pääkoneet 4 x Pielstick 12 CP 2 E 23.760 kW Henkilöautoja 400 Henkilökuntaa yhteensä 321. Gabriella
Tarvittaessa hän konsultoi kapteenia.. Palokuntalainen • 50 24 Perämies Jukka Uusitalo vastaa komentosillalla laivan toiminnoista
Paine riittää ylimmässäkin kerroksessa kahteen puolentoista tuuman työjohtoon. Kun laiva irtoaa satamasta, niin terveydenhuollon rinnastetaan olevan poikkeusoloissa. – Laivasta ei hädän tullen pääse karkuun, vaan on tehtävä se mikä voidaan, sammutusryhmä suhtautuu hyvin tehtäväänsä, Harmaajärvi kertoo. – Pääsääntöisesti ohjaamme matkustajia ylöspäin, kannen kahdeksan kokoontumispaikoille, mutta tulipalo saattaa muuttaa suunnitelmat, jolloin voimme joutua pakenemaan alaspäin, Correa kertoo. Tarjoilijat Nita Correa ja Marja-Terttu Karvanen muodostavat harjoituksessa etsintäparin. Laivan kapteeni on viime kädessä vastuussa siitä, mitä laivalla tapahtuu, mutta laivan sammutusjohtaja johtaa sammutustoimintaa tulipalon tullen. Konehuoneesta sammutusvesijärjestelmään voidaan tuottaa 10,5 baarin paine. Laivasairaanhoitajan pääasiallinen tehtävä on huolehtia yli. Toki pyrimme aina konsultoimaan lääkäriä, vaikka sitten jälkeenpäinkin, Tanskanen kertoo. Poissa ei saa olla ilman pätevää syytä. Palokuntalainen • 50 25 Kun laiva irtoaa satamasta, niin terveydenhuollon rinnastetaan olevan poikkeusoloissa.” Sairaanhoitaja Maarit Tanskanen osallistuu silloin tällöin myös sammutusryhmän harjoituksiin. Vihreisiin evakuointiliiveihin pukeutuneella etsintäparilla on taskulamppu ja he kulkevat käsi kädessä, jotta pari ei eksy toisistaan. – Kahden letkun mitalla yllämme joka paikkaan, sillä palokaappeja on todella paljon. Joskus voimme joutua antamaan potilaalle lääkkeitä ilman lääkärin konsultaatiota – parhaan tietämyksemme mukaan – jos esimerkiksi puhelin on mykkänä pitkään emmekä saa yhteyttä lääkäriin. Sammutusryhmät kommunikoivat Virvellä komentosillalle perämiehelle ja sammutusjohtajalle, joka on vuorossa oleva konemestari. Sairaanhoitaja kuuluu päällystöön Laivan sairaanhoitaja kuuluu päällystöön, ja työtä tekevä Maarit Tanskanen kokee asemansa olevan henkilöstön keskuudessa arvostettu. Harjoituksessa hyttikäytävä pimennetään ja harjoitellaan hytteihin ja käytäville jääneiden ihmisten etsimistä. Sammutusvesi pumpataan merestä, Harmaajärvi kertoo. Laivan sammutushenkilöstöllä on sama huoli kuin palomiehilläkin: väki ikääntyy ja toimintakyky ei ole enää terävimmästä päästä. Sammutusryhmä ottaa palotehtävälle mukaansa kassin, jossa on letkua, suihkuputki ja laivan pohjapiirustukset. Hän eikä Karvanenkaan ole koskaan evakuoinut matkustajia tositilanteessa. Joka viikko harjoitellaan Laivassa harjoitellaan onnettomuuden varalta joka viikko. Joku ottaa puheeksi ministeriön määrittelemän savusukelluskelpoisuuden ja toteaa, että kriteerejä on vaikea täyttää. Laivan sammutushenkilöstö tekee vuosittain toiminnallisen kuntotestin. Harjoituksessa hyteissä voi olla lappuja, joita pitää löytää. Evakuointia harjoitellaan Viikoittain harjoitellaan myös matkustajien evakuointia. Laivalta konsultoidaan useimmiten FinnHEMS-lääkäriä, johon yhteys saadaan meripelastuskeskuksen kautta. Correan ja Karvasen vastuualueeseen kuuluvat vitoskannen keulan hytit. Harjoituksiin osallistuneista pidetään kirjaa ja poissaolevalle huomautetaan asiasta. – Se näkyy esimerkiksi siten, että meitä ei sido niin tiukat säännöt lääkkeiden annossa kuin jos työskentelisimme sairaalassa. Tarkastettujen hyttien ovet teipataan, jotta niitä ei tarkasteta turhaan uudelleen. Johtosuhteet eivät muutu, vaikka pelastusviranomainen saapuisi sammutustehtäviin, mutta johtosuhteista ei pidetä kiinni kynsin hampain, vaan asioissa halutaan molempien osapuolien osaamisella löytää paras mahdollinen ratkaisu. Tyypillinen paloharjoitus sisältää erilaisia savusukellukseen liittyviä harjoitteita kuten etsintää, rasitusharjoituksia ja laitteiden käyttöä. Selvitykset tehdään palokaapeista, joissa on letkua ja joissakin on myös jauhesammutin
• Pelastautuminen, työsuojelu & alus sosiaalisena ympäristönä (STcW A VI/1–1,1–4) (kesto kolme päivää). Kaikkien hienojen laitteiden lisäksi on tärkeää, että katsotaan ikkunasta ulos, tutka ei välttämättä huomaa pientä kalastaja-alusta suuressa aallokossa, Uusitalo kertoo. Muun ajan sairaanhoitaja päivystää 24/7 henkilöhakulaitteen ja kännykän varassa. Molemmat tarkkailevat toistensa tekemisiä. Mies yli laidan Man Over Boat eli MOB -harjoitus pidetään noin kerran kuukaudessa. elikopterievakuoinnin ajaksi Gabriellalla varustetaan nopea pelastusvene lähtövalmiiksi. Sellaisia. Suorakanavatoistimen lisäksi komentosillalla on gateway repeater, joka kytketään tarvittaessa viranomaisten pyynnöstä heidän haluamalleen puheryhmälle. Tällöin potilas viedään paareilla laivasta lautalla olevaan ambulanssiin, Uusitalo kertoo. Gateway on valmiiksi ohjelmoitu kaikilla tarvittavilla puheryhmillä. Kopterin tulo kestää hälytyksestä puolestatoista tunnista tuntiin ja kolmeen varttiin. Gabriellallakin se on vielä koekäytössä. Luvan kopterin tulolle myöntää kapteeni, ainoa este kopterin tulolle on raju myrsky. Meripelastuskeskus hälyttää FinnHEMSlääkärin ja Rajavartiolaitoksen, Uusitalo kertoo. Kopteri voi tulla potilasevakuoinnin takia tai tuoda poliisin Karhu-ryhmän paikalle. – Viking Linen politiikka on, että ihminen vaihtaa laivan kurssin eikä kone, vaikka automatiikkakin pystyisi sen hoitamaan, Uusitalo sanoo. Meripelastuskeskus haluaa heti alkuvaiheessa tietoa potilaasta, joten minulla on koko ajan puhelinyhteys sairaanhoitajaan ja välitän tiedot häneltä meripelastuskeskukseen. M/s Gabriella on ensimmäinen matkustaja-alus, jossa on VIRVE-verkko. Seuraavaksi korkeimmalla tasolla perämies antaa koneelle kurssit ja ohjaa laivaa vaikeissa paikoissa kuten Kustaanmiekassa. – Yleensä se tapahtuu siten, että sairaanhoitaja soittaa minulle, että tarvittaisiin kopteri potilasevakuointia varten. Komentosillan toistin toimii tällä hetkellä ainoastaan Suomen viranomaisverkossa, mutta tulevaisuudessa se tulee toimimaan myös Ruotsin RAKEL-verkossa. – Jos tietokonejärjestelmään syötettäisiin kaikki parametrit, joista tärkeimmät olisivat pohjan geografia ja täydelliset tuulitiedot, niin kone ajaisi vaikeatkin paikat ihmistä paremmin. Ensiapuryhmä muodostuu pääasiassa järjestyksenvalvojista. Järjestyksenvalvojilla on käytössä VIRVE ja laivassa on oma suorakanavatoistin sekä oma puheryhmä. Komentosillalla minimoidaan virheet Saaristossa ajetaan kahden upseerin voimin. – Tukholman saaristossa puolestaan voidaan tehdä siten, että maantielautta ajaa meidän peräporttiin kiinni, peräportti lasketaan siten, että se on pari metriä päällekkäin maantielautan kanssa. Toistin kytkeytyy jo Ahvenanmaan Eckerön tukiasemaan ja on verkossa koko matkan Helsinkiin asti, Kaj Svenbäck kertoo. Lääkäri tai muut kopterilla laivaan tulevat auttajat vinssataan kannelle. – Merellä Virven kuuluvuus on noin kaksi merimailia Kappelskärin satamasta itään. Tulevaisuudessa on tarkoitus, että sairaanhoitajan käyttöön ohjelmoidaan Soster-puheryhmät, siten, että kommunikaatio toimisi tarvittaessa myös pelastuspuolelle. Sairaanhoitaja toimii myös ensiapuryhmän johtajana. Kun kopteri hälytetään, niin sammutusryhmät saavat myös hälytyksen. Perämies Jukka Uusitalo ei muista tilannetta, jolloin hän ei olisi saanut tilata kopteria. Helikopterikansi siivotaan tavaroista ja roskista. Korkein taso ilmoittaa puoli minuuttia ennen kurssin vaihtoa aikeestaan ja tekee sen itsenäisesti. Laivan puheryhmä on myös rajavartiolaitoksen sekä poliisin karhuryhmän käytössä. Palokuntalainen • 50 26 BASIc SAFETY TRAINING -KURSSI • jokainen laivassa työskentelevä käy kurssin • Palokoulutus (STcW A VI/1–2) (kesto kaksi päivää). Kun molemmat alukset ajavat samaa tasaista vauhtia, niin peräportti pysyy maatielautassa hyvin, koska saaristossa ei ole aallokkoa. Vikingillä kone hälyttää ihmisen kääntämään kurssin. Automaattiohjauksessa on monia tasoja. • Ensiapu (STcW A VI/1–3) (kesto kaksi päivää). MOB -tilanteessa pelastusvene lasketaan veteen vaijerin varassa ja nostetaan ylös kuorma päällä samaa tekniikkaa käyttäen. Apua helikopterilla Gabriellan ylin kansi on helikopterikansi, jolle kopteri ei kuitenkaan laskeudu. Kannen läheisyyteen selvitetään kaksi työjohtoa ja tuodaan jauhekärryt. Maarianhaminan tuntumassa onkin nopeampaa, kun potilas evakuoidaan satamasta suoraan ambulanssiin. Viking Linen politiikka on, että ihminen vaihtaa laivan kurssin, eikä kone.” 300-henkisestä miehistöstä, joille pidetään vastaanottoa aamuin ja illoin. Vain Rajavartiolaitoksen kopterit operoivat matkustajalautoilla. Minä pyydän luvan kapteenilta ja soitan meripelastuskeskukseen. Avomerellä upseerin apuna on matruusi, joka tähystää
Vaikka laiva on iso, niin se on yllättävän ketterä, Uusitalo sanoo. Komentosillalla on tarkistuslistat tyypillisimpien hätätilanteiden varalta. Perinteinen tutka, mistä näemme saaret, pitää pintansa vaikeissa olosuhteissa. Hätätilanteita harjoitellaan simulaattoreissa säännöllisesti.. Samalla tavalla kun ihmiset löytävät Otavan tähtikuvion taivaalta, niin perämiehet opettelevat saarikuviot tutkasta, he osaavat ne ulkoa. Hän kertoo, että Kustaanmiekka on niin pieni ja kapea kohta, että kun sinne ajetaan iso laiva, niin kapeassa väylässä syntyy erikoisia imuilmiöitä, joita kokenut upseeri hallitsee. Palokuntalainen • 50 27 • ensiapuharjoitus • paloharjoitus • ISPS -harjoitus (International Ship and Port Facility Security code) on säännöstö, jonka tavoitteena on lisätä turvallisuutta aluksilla ja satamissa. Osallistuu koko henkilökunta kerralla. parametrejä ei kuitenkaan ole käytettävissä, ja siksi esimerkiksi Kustaanmiekka ajetaan takapuolituntumalla. – Esimerkiksi gps-navigaattori on hieno laite, mutta kovassa lumimyrskyssä se ei välttämättä toimi, vaikka voisi kuvitella, että juuri silloin laitetta tarvittaisiin eniten, Uusitalo sanoo. Komentosillalla on navigointia varten hienoa tekniikkaa, mutta navigoinnista on osattava hyvin myös perustekniikka ja on osattava navigoida eri menetelmillä. Tutka toimii vielä, kun gps-navigaattori lopettaa huonon sään takia toimintansa. Jos laiva törmää, ajaa karille, tulee black out, syttyy tulipalo tai mies on yli laidan, niin upseeri ottaa telineestä tarkistuslistan ja alkaa toimia sen mukaisesti. – Niin kauan kuin tutka, ruori ja koneet toimivat, niin muu on luksusta, Uusitalo sanoo. • evakuointiharjoitus • HEKO-harjoitus helikopteriharjoitus • veneja lauttaharjoitus • Suurharjoitus kaksi kertaa vuodessa. • MOB-harjoitus (Man Over Boat) SÄÄNNÖLLISET HARJOITUKSET LAIVASSA Sammutusryhmä huoltaa rasitusharjoituksen jälkeen varusteita kansimiesten Röd 2 -asemalla
Tulipalon sammuttamisessa ei ole aikaa sellaiselle hallintomenettelylle, joka on ominaista esimerkiksi rakennustai aseenkantolupaa haettaessa tai jonkin lain nojalla tapahtuvalle tarkastustoiminnalle, kuten vaikka palotarkastukselle. Valtaosa merkittävästä julkisen vallan käytöstä tapahtuu sellaisessa hallintomenettelyssä, jolle se aikaikkuna, joka on käytettävissä käytännön pelastustoiminnassa, on vieras. Määräys voidaan antaa kuitenkin enintään vuorokauden ajaksi kerrallaan ja se voidaan uudistaa enintään yhden kerran. Pelastuslain 36 §:ssä tarkoitettujen toimenpiteiden tulee olla välttämättömiä, jotta niiden toteuttamiseen on oikeutus. Pelastustoiminta on erityislaatuista viranomaistoimintaa, mikä tarkoittaa sitä, että se poikkeaa perustuslain 124 §:ssä lähtökohtaisesti tarkoitetusta julkisen vallan käytön valtavirrasta. Edellä viitattu perustuslain kokonaisuuden huomiointi tarkoittaa oikeudellisena kysymyksenä. Pelastuslakiin kohdistuvaa kritiikkiä on perusteltu mm. Tällainen määräys voidaan antaa olemaan voimassa kunnes järjestäytynyttä apua on riittävästi palotai onnettomuuspaikalla. pykälässä säädettyjä toimivaltuuksia siinä määrin kuin ne ovat välttämättömiä ihmisten, omaisuuden ja ympäristön pelastamiseksi ja suojaamiseksi sekä onnettomuudesta aiheutuvien vahinkojen rajoittamiseksi ja onnettomuuden seurauksien lieventämiseksi. Pelastustoiminnan johtaja toimii virkavastuun alaisena. Lisäksi pelastuslain 37 §:n mukaan, jos ihmisen pelastamiseksi tai onnettomuuden torjumiseksi on välttämätöntä, pelastustoiminnan johtajalla on oikeus määrätä paloja onnettomuuspaikalla tai Pelastustoiminnan johtaminen Muun kuin pelastusviranomaisen suorittamaa pelastustoiminnan johtamista ei tule lain lähtökohdista käsin korostaa, vaan se tulee nähdä poikkeuksena pääsäännöstä.” sen läheisyydessä oleva työkykyinen henkilö, jolla ei ole pätevää syytä esteenä, avustamaan pelastustoiminnassa. Palokuntalainen • 50 28 P elastustoiminnan johtaminen oikeudellisena kysymyksenä on viime aikoina noussut esiin pelastusalan julkaisuissa. Huomio on kiinnittynyt eritoten tilapäisenä pelastustoiminnan johtajana toimivan henkilön toimivaltaan. Pelastuslain 34 §:ssä rajaus tarkoittaa pelastustoiminnan tilapäistä johtamista. Muun kuin pelastusviranomaisen suorittamaa pelastustoiminnan johtamista ei tule lain lähtökohdista käsin korostaa, vaan se tulee nähdä poikkeuksena pääsäännöstä. Pelastustoimintaa avustamaan määrätyllä henkilöllä on oikeus saada todistus pelastustyöhön osallistumisesta. Pelastuslaki mahdollistaa muunkin kuin viranomaisen käyttävän merkittävää julkista valtaa. Kritiikin kärki jää kuitenkin tylsäksi, jos se perustuu pelkästään muodolliseen ja samalla pisteittäiseen sanamuodonmukaiseen käsitykseen perustuslain 124 §:stä, eikä ota huomioon perustuslain kokonaisuutta ja eduskunnan perustuslakivaliokunnan tulkintakäytäntöä. Kun pelastusviranomainen voi johtaa pelastustoimintaa myös puheyhteyden avulla etäällä onnettomuuspaikasta (esimerkiksi ollessaan sinne matkalla), muun kuin pelastusviranomaisen joutuminen pelastustoiminnan johtajaksi on entistä poikkeuksellisempaa. perustuslain (731/1999) 124 §:llä, jonka mukaan merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan antaa vain viranomaiselle. Pelastuslain 36 §:n mukaan tilapäisesti pelastustoimintaa johtava henkilö voi tilanteen niin vaatiessa käyttää tiettyjä ao. Nämä toimivaltuudet koskevat pelastustoiminnan johtajan oikeutta määrätä ihmisiä suojautumaan sekä evakuoida ihmisiä ja omaisuutta ja oikeutta ryhtyä sellaisiin välttämättömiin toimenpiteisiin, joista voi aiheutua vahinkoa kiinteälle tai irtaimelle omaisuudelle. Pelastuslain 34 ja 36 §:ien osalta on aiheellista painottaa niiden sisältämiä merkittäviä rajauksia. Pelastuslain (379/2011) 34 §:n nojalla pelastustoimintaa voi pelastusviranomaisen sijaan tilapäisesti johtaa muu pelastuslaitoksen palveluksessa oleva tai sopimuspalokuntaan kuuluva siihen saakka, kun toimivaltainen pelastusviranomainen ottaa pelastustoiminnan johtaakseen. Pelastuslain 37 §:ssä säädetyn toimivaltuuden osalta on lähinnä teoreettista, että tilapäisesti pelastustoiminnan johtajana toimiva ei-viranomainen joutuisi määräämään ihmisiä avustamaan pelastustoimintaa pitkäksi ajaksi, kuten kokonaiseksi vuorokaudeksi
Näitä ovat ainakin perustuslain 7 §:ssä säännelty oikeus elämään ja turvallisuuteen, perustuslain 15 §:ssä säännelty omaisuudensuoja, sekä perustuslain 20 §:ssä säädetty ympäristöperusoikeus. Mitään toimivaltaongelmaa ei pelastuslaista kuitenkaan ole johdettavissa. Veli-Pekka Hautamäki 15.11.2012, pelastusylitarkastaja Sisäasiainministeriön pelastusosasto. Tällainen turvaamisvelvoite koskee esimerkiksi oikeutta elämään ja turvallisuuteen sekä omaisuudensuojaa, joista on säädetty perustuslaissa. 5), jossa todetaan olevan olennaista, että ”toimivaltuudet on rajattu siten, että viranomaiskoneiston ulkopuolisen osuus pelastustoiminnan johtamisessa jää pelastusviranomaisen toiminnan suhteen pitkälti avustavaksi ja täydentäväksi”. Tietenkin voidaan kysyä, mikseivät pelastuslain 36 §:n 1 momentin 3 ja 4 kohdissa säädetyt toimivaltaperusteet ole käytettävissä tilapäisessä pelastustoiminnan johtamisessa. Keskustelussa olisi siis tärkeää myös erottaa, milloin puhutaan pelastuslaissa säädetyistä toimivaltuuksista ja milloin taas siitä, että pelastustoimen henkilöstö on pelastuslain tarkoittamalla tavalla asianmukaisesti organisoitu ja koulutettu. Oleellista on, että pelastustoiminnan johtamiseen liittyvät tekijät järjestetään pelastuslaitoksissa hyvin ja varmistetaan ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus myös pelastustoiminnan johtamisen osalta jokaiseen pelastustehtävään. Pelastustoiminnan johtajan tulee luonnollisesti tuntea myös toimivaltansa rajat. Lähtökohta pelastuslain 34 §:n mukaisesti on, että pelastustoiminnan johtaja toimii virkavastuun alaisena. Joten, jos pelastustoimintaa johtaa joku muu kuin pelastusviranomainen, tulisi tämän oman asemansa ja samalla myös oikeusturvansa kannalta olla perillä vähintään toimivaltansa rajoista ja siitä, ettei toimivallan suomaa harkintavaltaa saa käyttää väärin. sitä, että julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen (perustuslain 22 §). Jos julkisen vallan käyttäjänä pelastustoiminnan johtamisessa on muu kuin pelastusviranomainen, koskee turvaamisvelvoite myös häntä. Vaikka nykyinen pelastuslaki ei ole ollut perustuslakivaliokunnan käsiteltävänä, verrannollisesti ”poikkeukset” merkittävään julkisen vallan käyttöön muistuttavat tietyiltä tyyppipiirteiltään pelastustoiminnan tilapäistä johtamista. Mainitun 3 kohdan mukaan pelastustoiminnan johtaja voi määrätä antamaan käytettäväksi rakennuksia, viestija tietoliikenneyhteyksiä ja välineitä sekä pelastustoiminnassa tarvittavaa kalustoa, välineitä ja tarvikkeita, elintarvikkeita, polttoja voiteluaineita ja sammutusaineita. Pelastuslain 37 §:ssä säädetty toimivaltuus puolestaan liittyy perustuslain 7 §:ssä säädettyyn henkilökohtaisen vapauden sekä perustuslain 9 §:ssä säädettyyn liikkumisvapauden rajoittamiseen. Pelastuslakia ja sen takaamaa toimivaltaa ei voi pitää syypäänä siihen, jos nämä tiedot puuttuvat tai ovat muutoin kovin puutteellisia. Jos tällaista sääntelyä ei olisi olemassa, saatettaisiin joutua tilanteisiin, joissa pelastustoiminta kärsisi paikalla olevan pelastushenkilöstön toimivaltavajeesta. On esitetty, että toimivaltaongelma liittyen pelastustoiminnan johtamiseen muun kuin pelastusviranomaisen toimesta korjaantuu sillä, että jokaisessa pelastusyksikössä virkasuhteessa olevat pelastusviranomaiset johtavat pelastustoimintaa. Täysien toimivaltuuksien antamista tilapäiselle pelastustoiminnan johtajalle ei ole siis katsottu perustelluksi ja rajanveto on toteutettu pelastuslaissa mainitulla tavalla. Palokuntalainen • 50 29 mm. Kyse on tyypillisesti nopeaa toimintaa vaativista akuuteista tilanteista, kuten esimerkiksi lastensuojelusta. Virkavastuu edellyttää pelastustoiminnan johtajalta erilaisia valmiuksia muun muassa harkintavallan käyttöön liittyen, esimerkiksi sen osalta, onko toteutettava toimenpide oikeassa suhteessa tavoiteltavaan päämäärään. Tämä tapahtuisi perustuslain 22 §:ssä säädetyn perusoikeuksien turvaamisvelvoitteen kustannuksella. Tämän toimivaltarajauksen osalta voidaan viitata eduskunnan hallintovaliokunnan pelastuslakia koskevaan mietintöön (HaVM 41/2010 vp s. Sen sijaan ei voida lähteä siitä, että tilapäinenkin pelastustoiminnan johtaja on perillä kaikista hallinnon yleislaeista ja hyvän hallinnon periaatteista. Tämä on eri asia kuin se, että pelastuslaissa on säädetty toimivalta siihen, että pelastustoimintaa voi tilapäisesti johtaa muukin kuin pelastusviranomainen. Ei-viranomaisasemassa olevan tilapäisen pelastustoiminnan johtajan oikeusturvan kannalta on hyvä, että pelastuslaissa on nimenomaiset säännökset muunkin kuin viranomaisen mahdollisuudesta toimia pelastustoiminnan johtajana. Lisäksi pelastustoiminnan johtajalla tulisi olla tietoa niistä keskeisimmistä perusoikeuksista, joiden osalta pelastustoiminnassa useimmiten joudutaan tekemisiin. Yleisemmässä mielessä on hyvä muistaa perustuslain 22 §:ssä säädetty turvaamisvelvoite. Tähän viittaa perustuslakivaliokuntakin, jonka mukaan ”erityislaatuisen sääntelyn yhteydessä ei aina voida vaatia hallinnon yleislakien noudattamista”. Lisäksi on peräänkuulutettu ei-viranomaisasemassa olevien oikeusturvaa tilanteessa, jossa he toimivat pelastustoiminnan johtajina. Perustuslakivaliokunta on tulkinnut perustuslain 124 §:ää siten, että tietyissä olosuhteissa voi olla perusteltua, että merkittävää julkista valtaa käyttää muu kuin viranomaisasemassa oleva. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on merkittävin ja samalla vaikutusvaltaisin perustuslain tulkitsija. Mainitun 4 kohdan mukaan pelastustoiminnan johtaja voi ryhtyä muihinkin pelastustoiminnassa tarpeellisiin toimenpiteisiin. Olennaista on varmistua siitä, että perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia ei vaaranneta
Palokuntalainen • 50 30 Pelastusjohtaja Seppo Lokka, 43: Pelastustoimi on hyvinvointipalvelua Teksti ja kuvat Pekka Koivunen Kunnallinen pelastustoimi on Suomen oloissa toimiva järjestelmä.”
Missä jamassa on mielestäsi alan tutkimusja kehittämistoiminta. Onko puhe pelastustoimen sirpaloitumisesta vailla katetta. Vanhusväestö räjähtää käsiin. Tilannekeskus/johtamisjärjestelmät pelastuslaitoksissa. Entä sopimushenkilöstön koulutus ja ehdotettu ”valtion palokoulu” sopimushenkilöstölle. Onko se SPEK, PeO tai joku muu, on asia erikseen. Työturvallisuudesta ei voi tinkiä, mutta pelastussukellusohje pitäisi siis päivittää mitä pikimmin. Savusukellusvaatimukset. Kehitettävää kuitenkin nykyisestä järjestelmästä löytyy melko paljon. Koska pelastuslaitos on olennainen osa kunnallisia hyvinvointipalveluja, pelastushenkilöstöllä tulisi olla myös terveydenhuollon peruskoulutus. Kumppani kuitenkin tarvitaan. – Kunnallinen pelastustoimi on Suomen oloissa toimiva järjestelmä. Ja perinteinen aloitus: valtio vai kunnat. – Turvallisuuden tavaratalo tai pikemminkin turvallisuuden palvelutalo tarkoittaa meillä sitä, että pelastuslaitoksemme antaa kunnille parempia palveluja kuin laki ja lääkäri määrää. – Yhteistyötä terveydenhoito-oppilaitosten kanssa on lisättävä. Palomies on selvä vanha termi. – Kyllä realiteetit tulisi tunnustaa ja savusukellus luokitella siten, että tiettyjä tehtäviä voisi tehdä myös nykyistä alemmilla kelpoisuusvaatimuksilla. Monipuolista liikunta harrastavan pelastusjohtajan aikaa kuluu myös poikien salibandyja jääkiekkoharrastusten tukemisessa. Erikoisalana palomies-Sepolla oli pelastussukellus. – Vääjäämätön seuraus hätäkeskusuudistuksesta. En näe mitään syytä lähteä asiantilaa muuttamaan. Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto alkaa nyt kuitenkin tuottaa tuloksia ja eheyttää tilannetta. – Sopimuspalomies on erinomainen termi. Onko pelastusalan ammattikoulutus kohdallaan. Mikkelissä Lokka on tunnettu osallistumisesta joillekin maratoneille ja Sulkavan soutuihin. Pelastustoimi – turvallisuuden tavaratalo, tietotoimisto vai joku muu. Pelastustoimi on käsitettävä kunnallisia hyvinvointipalveluja tuottavaksi organisaatioksi. Lisäksi toiminta häiriötilanteissa ja pelastustoiminnan johtamisen tukeminen ovat tehneet tilanne/johtokeskukset tarpeelliseksi.. Seppo Lokka asuu luokanopettajavaimonsa ja 14ja 15-vuotiaiden poikiensa kanssa omakotitaloissa Otavassa Oulankijärven rannalla. Seppo Lokka on tiettävästi ainoa palomiehen virasta (virkavapaalta) suoraan pelastusjohtajaksi siirtynyt henkilö Suomessa. Olisi syytä aloittaa projekti terminologian yhdenmukaistamiseksi. Palokuntakoulutus on ydinjuttu, joka kannattaa hoitaa pelastuslaitosten omana työnä. Palokuntalainen • 50 31 M ikkelin maalaiskunnassa, Otavan VPK:n palokuntanuorissa uransa aloittanut Seppo Lokka valmistui palomies-sairaankuljettajaksi 1989. Pelastusopiston tutkimusyksikölle tulisi kohdistaa lisäresursseja. Lokka on ajanut vahvasti myös toimintalinjaa, jossa pelastuslaitos palvelisi entistä aktiivisemmin kuntia, jopa ei-lakisääteisten toimintojen osalta. Palopäällystötutkinnon (Päällystökurssi 3) jälkeen Lokka oli virkavapaana palomiehen virasta, teki osa-aikaisesti viestimestarin tehtäviä kunnallisessa hätäkeskuksessa ja oli jonkin aikaa myös Etelä-Savon pelastusalan liiton toiminnanjohtajana. Valtio ei ottane lisäkustannuksia vastuulleen. – Kyse on siitä, kuka maksaa. – Suomessa ollaan oltu alueellisesti kovin luovia ja termistö on kirjavaa. Ei muuta kuin käyttöön vaan. Pelastuslaitosten rakentamiseen meni useita vuotta. Tarvitsemme enemmän ja monipuolisempia tekeviä käsiä. – Sirpaloituminen on ollut ongelma. Miltä maistuu palokuntalaisen tilalle sana sopimuspalomies. Jopa niin, että kaupunginjohtaja on haastanut hänet triathlon-kisaan ensi kesänä. Pelastuslaitoksella alkaa olla lääkkeitä hoitaa hyvinvointipalveluita laajemmin kuin aiemmin. Tästä osoituksena ovat muun muassa osallistuminen useisiin yhteistyöhankkeisiin naapurilaitosten kanssa. Keväällä 2002 hänet kutsuttiin projektisuunnittelijaksi valmistelemaan alueelliseen pelastustoimeen siirtymistä ja vuoden 2004 alusta Etelä-Savon pelastusjohtajaksi. Pelastustoimi on hyvinvointipalvelua Pelastusjohtaja Seppo Lokkaa kuvaillaan aktiiviseksi ja yhteistyöhakuiseksi pelastusjohtajaksi. Pelastusalan nimikkeet, käsitteistö ja tunnukset ovat mitä ovat, vai ovatko. – Jämäkämpi ote ja koordinointi asiaan on tarpeen
Suomalainen moniviranomaishätäkeskusmalli. Sitten kuntarakenteen muutos on haaste. – Ikääntyminen koskee erityisesti sopimusväkeä. – Jos aikaa myöten havaitaan, että yhdistämisellä saavutetaan etuja, niin ok. Voisihan sitä silloin alkaa suunnitella. Riskianalyysi ei ole irrallinen työkalu, vaan silla pitää olla vaikutus kaikkeen toimintaan. Tämänhetkinen sydämenasia työssäsi. EteläSavon keskus oli pieni ja sen palveluihin olimme tyytyväisiä. – Idea on hyvä. Nyt pitäisi ajatella jo seuraavaa sukupolvea ja aloittaa kehittäminen. – Valtakunnallisella tasolla varautuminen on hoidettu huonosti. Palokuntalainen • 50 32 Mikä on ISTIKE. Oma pesä pitää olla kunnossa häiriötilanteissa ja valmius luodaan hyvällä osaamisella ja päivittäisten tilanteiden tehokkaalla hoitamisella. Varautuminen luonnononnettomuuksiin Suomessa. Lähtökohtaisesti kaikki hälyttäminen on häken tehtävä. Ihmeen nihkeää on tämä valtakunnallinen kehittäminen, tiedotustoimintakin on lapsenkengissä. – Virve-tekniikka oli 1990-luvulla modernia. Niitä sijoitettaisiin alueille tietty määrä ja laitokset organisoisivat (esimerkiksi alihankintana järjestöiltä) operoinnin. Keväällä kerromme asiasta lisää. Varautumisessa ja kuntien tukemisessa olemme kehittäneet myös yhteisiä linjauksia. Viranomaisverkkohanke – mitä olisi voitu tehdä toisin. – Valmistelemme viiden laitoksen yhteistä tilannekeskusjärjestelmää, jossa kuitenkin jokaisella laitoksella on oma johtamisjärjestelmä. Joillain alueille on esimerkiksi väännetty kunnan johtoryhmän hälyttämisestä. Mikä on pelastustoimen suurin haaste tänään. Yksinkertaisilla jutuilla päästäisiin tässäkin eteenpäin: Pitäisi muun muassa tutkia häiriötilanteiden kriittiset yhteydet ja hankkia tietty määrä varavoimakoneita. Mitä uutta toisit pelastustoimeen. – Pääosin eri ryhmien suhtautuminen toisiinsa toimii hyvin, mutta yksilötasolla on kieltämättä joitakin ongelmia. Henkilöstöryhmien suhteet laitoksessasi. Ja muutakin yhteistyötä on tehty. Pienillä alueilla on kuitenkin tiettyjä toiminnallisia etuja. Demografinen muutos näkyy muun muassa meillä selvänä uhkana; täällä on vanhin väestö, koko laitoksen alue on muuttotappioaluetta, keskittymistä tapahtuu myös alueemme sisällä. Se on jäänyt teknisesti jälkeen kaupallisista sovelluksista. Häiriötilanteissa tiedon kulku kansalaisille ja kansalaisilta pitäisi saada kuntoon. Täällä on talot ammuttu kuin haulikolla ympäri saloja. Miksi ette laita laitoksia yhteen. Muille palveluille ei todennäköisesti ole sijaa tulevaisuudessa. Lapissa on kylä ja 50 kilometriä ja sitten seuraava kylä. Seppo Lokka. Pitää muistaa, että esimerkiksi Lapissa harva-alueen problematiikka on aivan erilainen kuin meillä. – Palvelutasopäätöksen valmistelu ja toiminnan kokonaisvaltainen kehittäminen. Selkeästi on nähty, että hätäkeskus keskittyy entistä tiiviimmin hätäilmoitusten vastaanottoon ja hälyttämiseen. Hätäkeskukset pyrkivät karsimaan kaiken ei-lakisääteisen palvelun pois, mihin heillä on toki oikeus. Kuntauudistus ei suoraan auta, koska aluerakenne ei muutu mihinkään. Mutta järjenkäyttö pitäisi olla tässäkin asiakokonaisuudessa mahdollista. Hätäkeskusuudistus – kahdenkymmenen vuoden suuri munausko. Tällä pyritään resurssien tehokkaampaan käyttöön ja isoissa tilanteissa tunnetaan paremmin käytettävissä olevat resurssit. Yksi numero on erinomainen asia, mutta toteutus kaipaa vielä säätämistä. Näillä mennään nyt. – Olemme juuri siirtyneet Kuopion hätäkeskukseen. – Haluaisin kehittää turvallisuusasioihin liittyvää kaksisuuntaista viestintää. – Olemme tehneet yhteistyötä Itä-Suomessa vuodesta 2004 alkaen hankinnoissa, koulutusmateriaalissa, ja meillä on myös yhteistä palvelutuotantoa, esimerkiksi päällystöpäivystys Varkaus-Pieksämäki -alueella
”Tämän sammutusveden tarjoaa Sinebrykoff.” Palokuntanuoret ja -veteraanit kaduille Mikä olisikaan tehokkaampaa kuin lähetPelastusalan taloustilanne hallintaan Kyllä keinot löytyy tää varhaisnuori kerjäämään pakkaseen yhdessä kaiken kokeneen palokuntaveteraanin kanssa. Eikä rahantuloa voi estää. Ensihoito De Luxe Perusja hoitotason yläpuolelle perustetaan De Luxe -yksiköitä, jotka tarjoavat asiakkaille laajennettua hoitoa, kuten muun muassa Bach-kukkaterapia-, enkeliterapia-, korvavaloja penslauspalveluita sekä tietysti kalevalaista jäsenkorjausta. Erinomaista leikkausvuotta 2013, toivottaa Lämpökameramies. Keikkakolehti Keikkakolehti: pidetään onnistuneen keikan jälkeen kohteessa harras hetki ja kerätään läsnä olevilta omaisilta kolehti. Palolappuliisat kehiin Onnettomuuspääsylippujen tarkastamista varten pitää tietysti perustaa valvontaosasto ja lähettää lappuliisat kohteeseen. Joidenkin pelastusjohtajien on pönkitettävä asemaansa luottamushenkilöiden silmissä osoittamalla, että kyllä minunkin laitokseni osaa säästää. Toisissa laitoksissa pelastusjohtajat taistelevat kynsin hampain kaikkia leikkauksia vastaan. Kohdepääsymaksu Palokunnan nopean toiminnan lippuja nakkiosaston tehtävänä on mennä kohteeseen etukäteen ja aidata alue, perustaa lipunmyyntipisteet sekä myydä lippuja ja nakkeja. Palokuntalainen • 50 33 LÄMPÖKAMERAMIES Postia lämpökameramiehelle Lähetä mielenkiintoisia viestejä osoitteeseen lampokameramies@hotmail.com. Sponsoroitu säiliövesi Oivallinen paikka mainostajalle on 15 kuution säiliön punaisena kiiltävä pinta. Myös nuotiopiirilaulua, makkaranmyyntiä ja -paistoa voisi harkita. Nou pänik, sanoo Lämpökameramies! Enää ei tarvitse yhdenkään pelastusjohtajan kantaa huolta tulevaisuudestaan. Sitten istumaan jalkakäytävälle, kypärä väärinpäin ja lappu (Letkut vuotaa, anna euro!) esiin. Rättivarastosta normaalirisaiset asut päälle ja vähän nokea naamaan. Näillä keinoilla pelastusala pelastuu ja voi entistäkin paksummin: 112 maksulliseksi Muutetaan 112-hätänumero maksulliseksi ja aloitetaan voimakas mainoskampanja kaikissa viestimissä: Soita heti 112! Nyt saat kympillä kuria (järjestyspoliisi) … vitosella vettä (sammutus) … satasella sosiaalipalveluita (sosiaalitoimi) … egellä ensihoitoa (terveystoimi) … Teknisesti on mahdollista luoda myös järjestelmä, jossa hätäkeskuspäivystäjä painaa nappia, kun kyseessä on turha soitto. Tällöin soittajan laskuun tulee ns. Keskiolutoikeudet voisivat piristää myyntiä ihmeesti. turhalisä ja valtio saa rasvaiset rahat. Ja kesällä myös jädeä
KA LE NT ER I 20 13 Ik ää n, ko ko on ja m uo to on ka ts om at ta .
FI 20 13 M A K E TI TO PE LA SU SY YS K U U 3 2 30 6 4 7 5 1 8 10 9 13 11 14 12 15 17 16 20 18 21 19 22 24 23 27 25 28 26 29 M A K E TI TO PE LA SU LO K A K U U 1 8 7 15 14 22 21 29 28 4 11 18 25 2 9 16 23 30 5 12 19 26 3 10 17 24 31 6 13 20 27 M A K E TI TO PE LA SU M A R R A SK U U 5 4 12 11 19 18 26 25 1 8 15 22 29 6 13 20 27 2 9 16 23 30 7 14 21 28 3 10 17 24 M A K E TI TO PE LA SU JO U LU K U U 3 2 30 31 6 4 7 5 1 8 10 9 13 11 14 12 15 17 16 20 18 21 19 22 24 23 27 25 28 26 29 P al ok un ta la in en ilm es ty y. PA LO KU NT AL AI NE N. M A K E TI TO PE LA SU TA M M IK U U 1 8 7 15 14 22 21 29 28 4 11 18 25 2 9 16 23 30 5 12 19 26 3 10 17 24 31 6 13 20 27 M A K E TI TO PE LA SU H EL M IK U U 5 4 12 11 19 18 26 25 1 8 15 22 6 13 20 27 2 9 16 23 7 14 21 28 3 10 17 24 M A K E TI TO PE LA SU M A A LI SK U U 5 4 12 11 19 18 26 25 1 8 15 22 29 6 13 20 27 2 9 16 23 30 7 14 21 28 3 10 17 24 31 M A K E TI TO PE LA SU H U H TI K U U 2 1 9 8 16 15 23 22 30 29 5 12 19 26 3 10 17 24 6 13 20 27 4 11 18 25 7 14 21 28 M A K E TI TO PE LA SU TO U K O K U U 7 6 14 13 21 20 28 27 3 10 17 24 31 1 8 15 22 29 4 11 18 25 2 9 16 23 30 5 12 19 26 M A K E TI TO PE LA SU K ES Ä K U U 4 3 11 10 18 17 25 24 7 14 21 28 5 12 19 26 1 8 15 22 29 6 13 20 27 2 9 16 23 30 M A K E TI TO PE LA SU H EI N Ä K U U 2 1 9 8 16 15 23 22 30 29 5 12 19 26 3 10 17 24 31 6 13 20 27 4 11 18 25 7 14 21 28 M A K E TI TO PE LA SU EL O K U U 6 5 13 12 20 19 27 26 2 9 16 23 30 7 14 21 28 3 10 17 24 31 1 8 15 22 29 4 11 18 25 WW W
Se jätetään kotiin vain viikoksi vuodessa, ja silloinkin sitä kaivataan. Se teettää töitä ja se viihdyttää. Vpk on ja pysyy. Se jopa määrää, mihin vaatteet illalla riisutaan. Melkein kuin perheenjäsen Teksti Tuuli Heervä Kuvat Tuuli Heervä ja Tuuli-Maaria Oksanen. Palokuntalainen • 50 36 Oksasen-Tammiston perheessä vaikuttaa ulkojäsen, joka vie perhettä muassaan usean kerran viikossa
Yhteiselle keikalle päästään vain päiväsaikaan, sillä kotona on viisi alaikäistä, joita ei yöaikaan jätetä keskenään. Palokuntalaisuus periytyi omalta isältä ja istuu miehessä tiukasti. Yhteistyö toimii tarvittaessa kolmessakin sukupolvessa.” Tuuli-Maa ria valmenta a ja toimii aktiivisen a vpk:laisen a.. Palokuntalaisuudesta kasvoi yhteinen harrastus, nykyään yhteistä on erityisesti ensivastetoiminta. Sisar Tuuli-Maaria valmensi menestynyttä joukkuetta. Sen verran kova palokuntainnostus nuoren naisen puheesta kaikuu. – Pakkotilanteessa minulla olisi oikeus osallistua hälytystehtäviin, hän ilmoittaa. Palokuntalainen hänestä tuli 11-vuotiaana, vuonna 1977. – Hälytykseen olen joskus ottanut pienimmän mukaankin, paloasemalle asti. Kovin pahoillaan hän ei moisesta uhrautumisesta kuitenkaan enää liene. Palokuntalaisuus periytyy Myös Tuuli-Maaria on kuulunut jo toista vuotta hälytysosastoon. Perheen isää juoksuttavat myös hälytysosaston lähdöt, joita on nelisenkymmentä vuodessa. Tehtävät on perheessä yleensä jaettu niin, että äiti lähtee tarvittaessa yökeikalle ja isä vastaa kutsuun päiväsaikaan. Palokuntalainen • 50 37 M arko Oksanen on ollut länsisuomalaisen Hinnerjoen VPK:n päällikkönä vuodesta 1991. Mummu asuu lähellä ja on noutanut lapsenlapsen hoiviinsa, Marko Oksanen kertoo. Ensivastelähtöjä on Hinnerjoella ollut vuosittain noin 25. Siviilissä hän huoltaa paikallisen kuljetusliikkeen kalustoa. Jos molemmat ovat päässeet samalle päiväkeikalle, vastuu kotona on jäänyt nyt 17-vuotiaalle Tuuli-Maarialle. – Olemme olleet mukana siitä lähtien kun se aloitettiin 2000-luvun alussa, Marko Oksanen ja Satu Tammisto kertovat. Vili-Valtteri Oksanen ja tärkeä hopeapokaali. – Niin, ja jouduin tietysti heti vaihtamaan vaippaa, huokaa Tuuli-Maaria. Ja perheen nuorimmainenkin on jo helppohoitoinen 5-vuotias. Sen ymmärsi myös puoliso Satu, joka parin vuoden seurustelun jälkeen vastasi myöntävästi Hinnerjoen palokuntanaisten pyytäessä häntä mukaan joukkoonsa. Yhteistyö toimii siis tarvittaessa kolmessakin sukupolvessa
Ja tottahan paloasemat lomareitin varrella pitää käydä katsomassa, vpk-laisen perheessä. Vain 5-vuotiastaTinka-Maita pelottaa joskus. 15-vuotias Aki-Petteri on hänkin saanut osansa palokuntaharrastuksesta. Vili-Valtterin mielestä komeinta palokuntauralla on ollut viimekeväinen sählyhopea Rauman toiminta-alueen turnauksessa. Hetket ovat ainakin toistaiseksi olleet ohimenevää laatua. Onko palokunta kallis harrastus. Kesälomaa palokunnasta melkein Palokuntalaisuus kuuluu perheen vanhempien mielestä harrastuksista parhaimpiin. Osa ajasta kului tosin puhelimessa. Tietysti aina se ei ole mahdollista, hän jatkaa. Äiti epäilee muidenkin pelästyneen pienempänä isän äkkilähtöjä. Välillä kotijoukoissa kärähtää Palokuntalaisuus ei ole kuitenkaan pelkkää päivänpaistetta. Kotoa on paloasemalle puolitoista kilometriä tai pari minuuttia, miten asian vain haluaa ilmaista. Myös ensivaste tarjoaa onnistumisen hetkiä. Entä pelottaako perhettä, kun isä lähtee paloa sammuttamaan. – Ei, siihen on niin totuttu, on yleinen mielipide. Virve-verkko oli kaatunut ja useimmat kännykät mykkiä. – Kesäisin lähdemme aina viikoksi irti kotiympäristöstä, Marko Oksanen kertoo. Osaa kuitenkin toimia oikein hätätilanteessa, seurakunnan lastenohjaajana työskentelevä Satu Tammisto sanoo. Joskus apua saaneet ovat tulleet paloasemalle kiittämään, Marko Oksanen kertoo. Ne ovat hetkiä, jolloin tuntuu, ettei aika riitä mitenkään kaikkeen, mihin pitäisi. Myös 5-vuotias Tinka-Mai aikoo palokuntaan, kunhan varttuu kouluikään. Hän voisi hyvin olla palokuntalainen lopun elämäänsä. Kädessä oli oma kännykkä, joka sattui oikeaan suuntaan ojennettuna olemaan ainut toimiva yhteydenpitoväline päivystävään palomestariin ja tämän välittämiin hälytystehtäviin, joita satelikin sangen tiiviiseen tahtiin. Toista vuotta kokiksi opiskeleva Tuuli-Maaria toimii Hinnerjoen VPK:ssa nuorten kouluttajana. Palkintopokaali löytyy äkkiä käteen paloasemalla vierailtaessa. Oman vpk:n kesäleiri kuuluu myös Oksasen nuorison mukaviin palokuntakokemuksiin. Välillä kotona pinna palaa ja letkut ovat ihan kunnolla solmussa. Vaatteet asetetaan edelleen nukkumaan mennessä niin, että niihin on helppo sujahtaa, jos yöllä sattuu tulemaan hälytys. – Ei todellakaan! ilmoittaa Tinka-Mai, ensimmäisenä. – Siinähän on pohjana, että autetaan toisia, ja palokunnassa saa tuntea itsensä hyödylliseksi. – Palokunnasta on kieltämättä keskusteltu isompaankin ääneen, ja on hetkiä, jolloin toivotan koko palokunnan hornan tuuttiin, Satu-äiti puuskahtaa. Vaatteet asetetaan edelleen nukkumaan mennessä niin, että niihin on helppo sujahtaa jos yöllä sattuu tulemaan hälytys.”. – Niin, ja jos tulee hälytys, isä soittaa kaikki läpi, että mitä siellä tapahtuu, paljastaa Tuuli-Maaria. Vili-Valtteriin ovat tehneet vaikutuksen myös vaahtoselvitys sekä savusukellusharjoitukset. – Aikuiselle hienoja ovat hetket, jolloin konkreettisesti voi auttaa hädässä olevaa lähimmäistä. – Istuin yli neljä tuntia käsi ulkona ensivasteauton ikkunasta, Tuuli-Maaria kertoo. Käskynalaisina ovat silloin myös pikkuveli Vili-Valtteri, 12, ja pikkusisko Tiia-Mari, 8. Pokaalista on aiheestakin ylpeä myös Tuuli-Maaria, joka vastasi menestyksekkään joukkueen valmennuksesta. Äiti on aika lailla samaa mieltä. Palokuntalainen • 50 38 Avustustehtävät tulivat tutuksi Tapanin-myrskyn jälkiä raivattaessa. – Porukan onnistumisen hetket tosiaan jäävät mieleen, kun saadaan pelastettua rakennus tai siellä ollut ihminen, vaikka ensin näytti käyvän toisin. Pimeässä suoritettu ’savusukellus’ on jäänyt myös TiiaMarin mieleen: – Meidän piti etsiä pimeästä semmoinen nukke yhdessä parin kanssa ja kyllä me sen löysimmekin. Uskon nuorille jäävän jotain siementä mieleen, vaikkei harrastusta aikuisena jatkaisikaan. Entä pystyykö vannoutunut palokuntalainen välillä irrottautumaan harrastuksesta
Palokuntalainen • 50 39 INFO HINNERJOEN VPK • Toimii Satakunnan pelastuslaitoksen alueella Euran kunnassa. Tiia-Mari Oksanen kannustaa oman VPK:n joukkuetta nuorten sählyturnauksessa. • Hälytysosaston vahvuus 34. Paloauto on perheelle tuttu paikka. • Nuoriso-osastossa parikymmentä aktiivista jäsentä. • Naisosastossa kymmenisen toimijaa. Äiti Satu Tammisto sekä Tuuli-Maaria ja Vili-Valtteri Oksanen ovat kyydissä. • Ensivasteen vahvuus noin 10. Pienimmät ovat joskus nukkuneet päiväunetkin paloauton penkillä, kun isällä on ollut hommia paloasemalla. Ensivastetoiminnan 10-vuotisen taipaleen kunniaksi järjestettiin Hinnerjoen paloasemalla avoimien ovien päivä. Isä Marko Oksanen, Tinka-Mai ja Tiia-Mari valtasivat ohjaamon. Satu Tammisto ja Marko Oksanen osallistuivat toimintanäytökseen. Kuvassa myös Mika Viljanen. • Hinnerjoella on n. 800 asukasta. Oksasen-Tammiston perheen VPK-viikko Ma –hälytysosaston harjoitukset Ti – joka toinen viikko naisten kerhoilta Ke – joka toinen viikko ensivasteharjoitukset To – nuoriso-osasto kokoontuu Pe – vapaa La ja Su – hallituksen kokouksia ja muita kokoontumisia muutaman kerran vuodessa
”Suurkulutus” oli arvioitu vaatimattomaksi nykypäivän puheluihin nähden. Riskejä aliarvioivista tekijöistä huolimatta Interphone osoittaa gliooma-riskiä matkapuhelimen suurkuluttajilla. EU-alueella julkaistiin merkittävä ennakkotapaus lokakuussa, kun Italian korkein oikeus teki päätöksen, jossa todettiin, että työntekijän pään alueen kasvain oli aiheutunut runsaasta matkapuhelimen käytöstä (=15 000 tuntia). Italian kannanotto perustui ruotsalaisepidemiologi, onkologi Lennart Hardellin tutkimuksiin, joissa glioomaja kuulohermokasvainriski on nähty yli kaksinkertaisiksi kännykän pitkäaikaiskäytössä. Syövän pitkästä latenssiajasta johtuen monet epidemiologisista tutkimuksista eivät osoita merkittävää riskiä. Jutussa sivuttiin myös matkapuhelinta. Hanketta koordinoineen Elisabeth Cardisin mukaan riski kasvoi lisääntyneen käytön myötä. On arvioitu, että tämä päätös avaa tulevaisuudessa ovet joukkokanteille erityisesti USA:ssa. Davis on huolissaan erityisesti lasten matkapuhelimen käytöstä ja matkapuhelimen käytön syöpäriskistä, koska jotkut viimeisimmät tilastot osoittavat aivosyöpien lisääntymistä. On muistettava, että 2010 julkaistu WHO:n Interphone-raportti sisälsi kuitenkin useita riskiä aliarvioivia tekijöitä, eikä luonnollisestikaan ole informatiivinen esimerkiksi nykyisin käytettävien teknologioiden suhteen. Palokuntalainen • 50 40 Matkapuhelimessakin P alokuntalainen (49) julkaisi mielenkiintoisen artikkelin VIRVE-puhelimen mahdollisista vaaroista. Myös Tanskan aivokasvainjärjestön mukaan aivosyövän pahanlaatuisin muoto glioblastoma on lähes kaksinkertaistunut runsaan kymmenen viime vuoden aikana. Syventävää tietoa tästä aihepiiristä löytyy viimeisimmästä tietokirjastani: http:// www.sahkoailmassa.fi/Langaton-teknologia-ja-terveys.pdf. Erja Tamminen on riskinsä VIRVE-säteilyjuttu aiheutti keskustelua:. Erityistä kritiikkiä on kohdistunut Interphonen tanskalaiseen osatutkimukseen, jota teollisuus rahoitti. Kirjassani ”Langaton teknologia ja terveys” on haastateltu myös amerikkalaisprofessori Devra Davisia, joka äskettäin vieraili Suomessa. Sen suurimpia puutteita oli, että matkapuhelimen suurkuluttajat eli yritysliittymät oli siirretty tutkimuksen vertailuryhmään. Muun muassa USA:ssa alta 40-vuotiaiden syövät ovat lisääntyneet 1990-luvulta alkaen
Hän totesi tutkimuksissaan, että näissä taajuuksissa kalsium pyrkii ulos solusta, jolloin solukalvo voi vahingoittua tai jopa revetä (Calcium Ion Efflux –ilmiö). Lyhyen ajan kuluessa saatu suuri säteilyannos voi tuhota paljon soluja ja aiheuttaa säteilysairauden, paikallisen vamman tai sikiövaurion. Ahonen: Calcium Ion Efflux on huomattu usean tutkijaryhmän tutkimuksissa. Ahonen: Kohtuullisessa kentässä Virve käyttää moninkertaista tehoa esimerkiksi 3G-kännykkään verrattuna. Kuten Palokuntalaisen jutussa todettiin, tutkimus on pitkälti keskittynyt syöpään, mutta muitakin vaikutuksia on. Maailmalla esiin tulleet oireet ovat pääosin aiheutuneet juuri rintataskussa pidettyjen TETRA-puhelimien vuoksi. Päivittäisen käytön ohjaaminen: Esimerkiksi, jos mahdollista, kapulaa ei tulisi pitää jatkuvasti rintataskussa. Pyydämme vastaustanne joulukuun numeroomme. Pienikin säteilyannos lisää syöpäriskiä hieman. Hänen mukaansa on ihmisiä, jotka saavat vaihtelevia tuntemuksia ja oireita altistuessaan sähkömagneettisille kentille. Puranen: Sisätilojen peittoa parannettaessa on kiinnitettävä huomiota tukiasema-antennien asennuspaikkoihin ja niihin syötettäviin tehoihin turhan altistumisen välttämiseksi. Ongelma on myös se, että säteilyhaitat jakavat tutkijakunnan. Sijainnilla onkin suuri merkitys esimerkiksi sairaaloissa. Radiotaajuisen säteilyn vaikutusten tutkiminen keskittyy paljon matkapuhelinten vaikutusten tutkimiseen, koska matkapuhelin on käytännössä merkittävin altistaja. Ainakaan alle kymmenen vuoden käyttöön ei näytä liittyvän suurentunutta aivokasvainriskiä. Esimerkiksi Suomen Akatemialla ei ole ainuttakaan tutkimusprojektia, joka kohdistuisi nimenomaan biologisiin vaikutuksiin, selvittää Mikko Ahonen. Esimerkiksi matkapuhelimen osalta tähänastiset väestötutkimukset kattavat noin kymmenen vuoden altistumisen vaikutukset. Mikäli perinteistä kuparikaapelia ei ole käytössä, lankaliittymä on asennettavissa erillisen adapterin avulla kotitalouksiin, joihin on kytketty valokuituyhteys. Virve-kapulan tehonsäätö on alkeellinen. Tutkimusten ja analyysien perusteella lämpövaikutuksille on myös määritelty raja-arvoja. Kyseessä on eräänlainen suojakotelo puhelimelle ja suojakotelon oma antenni auttaa uudelleen suuntamaan säteilyä enemmän poispäin käyttäjästä. Toukokuussa 2011 julkistettiin (WHO / IARC) tieto, että radiotaajuinen säteily on mahdollisesti karsinogeenistä. D. Puranen: Syöpä on vakava sairaus ja siksi siitä keskustellaan paljon. INFO Filosofian tohtori Mikko Ahonen on Tampereen yliopistossa tutkijana ja hän on osakkaana säteilyriskien arviointiin erikoistuneessa Sustainable Mobile -yrityksessä. Siksi matkapuhelimiin verrattuna Virven säteily on 10–50-kertainen. antennin suuntaaminen. – Tekesillä oli kyllä Wirecom-tutkimushanke, mutta sen johtoryhmässä olivat operaattorit ja laitevalmistajat. Suurin osa väestötutkimuksista ei kuitenkaan osoita, että kännykän pitkäaikainen käyttö lisäisi kasvainriskiä. Ahonen: Osa tutkijoista luokittelisi radiotaajuisen säteily jo nyt luokkaan 2A eli todennäköisesti syöpää aiheuttavaksi. Näin autossa matkustaviin kohdistuva säteilyteho laskisi murto-osaan, neuvoo Mikko Ahonen. STUKilla on työturvallisuuteen liittyvissä NIR-asioissa asiantuntijan rooli. Matkapuhelinsäteily vaikuttaa aivoverenkiertoon, aivojen glukoosiaineenvaihduntaan, uneen, saa aikaan veriaivoesteen läpäisevyyden lisääntymistä mikä puolestaan liitetään neurologisten sairauksien syntyyn. Puranen: Taajuutta 16 Hz ei ole todettu terveydelle vaaralliseksi taajuudeksi. STUK säteilyn terveysvaikutuksista : Ionisoiva säteily voi vahingoittaa elävien solujen perimää. Vakuuttavia todisteita radiotaajuisen säteilyn syöpää aiheuttavista vaikutuksista ei toistaiseksi ole. Syöpäriski vain yksi ongelma Mikko Ahosen mukaan säteilyongelmista puhuttaessa keskitytään liian paljon syöpään. Suomessa säteilyturvallisuudesta, myös ionisoimattoman säteilyn osalta vastaa Säteilyturvakeskus, joka on riippumaton kansainvälisesti arvostettu tutkimuslaitos sekä säteilysuojeluviranomainen. Ei syytä huoleen Palokuntalainen • 49 7 Virve-kapulan säteily on erittäin voimakasta Nykyisissä matkapuhelimissa on tehonsäätöjärjestelmä, jossa laitteen radiotaajuisen säteilyn teho menee murto-osaan huippuarvosta, kun puhelin on hyvässä kentässä. – Virve-käsipuhelimen peruspulssi on 17,64 Hertsiä eli hyvin lähellä pahinta taajuutta. Ulkoisella antennilla saadaan kuitenkin parempi yhteys, kun ollaan kaukana tukiasemasta. Vaarallista säästöä palokunnissakin Ahosen mielestä suuntaus, jossa poliisi-, pelastusja ensihoitoautoihin asennetaan istukka käsipuhelimelle, mutta ei ulkoista antennia, on autossa olijoiden kannalta vahingollinen. B. Palokuntalainen • 49 6 Mikko Ahonen: Maailmalla useita sairastumisia, Suomessa vaiettu asia Suomen viranomaisverkk o (Virve) perustuu kansainväliseen, 1990-luvulla kehitettyyn TETRA-järjestelm ään. Jos haluaa vähentää altistumistaan, voi käyttää handsfreetä ja pitää puhelinta kauempana kehosta. Useat, teollisuudesta riippumattomat eläinkokeet osoittavat kasvanutta terveysriskiä. Tulevina vuosina tulee uutta tutkimustietoa pidempien altistumisten vaikutuksista. Rinnan alueelle kohdistuvan säteilyn väitetään taas aiheuttavan rytmihäiriöitä ja jopa sydänlihaksen tulehduksia. kimuksia matkapuhelimen pitkäaikaisen käytön vaikutuksista. 5. Eläinkokeissa ei ole havaittu vaikutuksia pitkäaikaisessa väestön enimmäisarvoa lähellä olevassa altistuksessa. Auto on metallihäkki. Säteilyn biologisia vaikutuksia tutkittu vähän Sähkömagneettisten kenttien lämpövaikutuksia on tutkittu paljon niin Suomessa kuin maailmalla. Langattoman teknologian käytössä onkin syytä noudattaa varovaisuutta. Hänen mielestään tukiasemapeittoa täydennettäessä sisätiloissa, tulisi säteilyvaikutus ottaa huomioon. Ruotsissa poliisit raportoivat iho-oireista, päänsärystä ja tasapainohäiriöistä. 1. Radioaalloilla on useita biologisia vaikutuksia: tinyurl.com/eilampo 6. Virve-puhelimen 17,64 Hz signaalilla ei ole mitään erityisvaikutuksia. Jos on ulkoinen antenni, päätelaite käyttää silloin pienempää tehoa. Ahonen: Kannatan ulkoista antennia. Uskon, että Alzheimer-riski on radiotaajuisessa säteilyssä suurempi kuin syöpäriski. Englannissa ja Ruotsissa on tullut esiin useita tapauksia, joissa rinnalla pidettyä TETRA-puhelinta epäillään vakavien terveyshaittojen aiheuttajaksi. Kaikissa viranomaisajoneuvoissa, joissa käytetään Virvepuhelinta, pitäisi Ahosen mukaan olla ehdottomasti ulkoiset antennit! – Jos autossa on ulkoinen antenni, päätelaite käyttää pienempää tehoa ja sisätilaan kohdistuva säteily on paljon vähäisempää. – Virve-käsipuhelimen tehonsäätö on alkeellinen verrattuna nykyisiin matkapuhelimiin. Todelliset riskiryhmät ovat tutkimuksen ulkopuolella. Mielenkiintoista on, että täällä taajuudella tehdään muun muassa fysioterapiassa lihasrentoutusta, kertoo Mikko Ahonen. Eräs saksalainen, teollisuuden vahvasti tukema tutkija on muun muassa väittänyt, että säteily ei yksinkertaisesti voi aiheuttaa mitään sairauksia. Jo 2–4 tunnin päivittäinen kännykän käyttö vaikuttaa sperman laatuun. Puranen: Tukiasemasta tulevan aallon taajuus on aivan erilainen, noin 400 MHz. C. – Kapulaa ei tulisi missään tapauksessa pitää jatkuvasti rintataskussa. Erja Tamminen Suomen tietokirjailijat ry:n jäsen Palokuntalaisen numerossa 49 oli laaja juttu VIRVEkapulan vaarallisista säteilyvaikutuksista. Solutasolla on tullut ilmi DNA-vaurioita, DNA:n korjautumismekanismin häiriöitä, kromosomien katkeamisia, stressiproteiinireaktioita, siittiösolujen liikkuvuuden ja laadun heikentymistä. TETRA-ongelmia Jo 2001, kun Tetra-verkko otettiin koekäyttöön kolmessa kreivikunnassa Englannissa, poliiseilla alkoi olla outoja oireita. Sen paikkaa tulisi aika-ajoin vaihdella. Jos henkilöllä on sydämentahdistin, Virve-puhelinta ei saa pitää rintataskussa ja puhelimen käytössä on oltava erityisen varovainen. TETRA-laitteiden vaarallisuudesta on maailmalla keskusteltu jo vuosikymmenen ajan. Tinnituksen lisääntymistä on nähty muun muassa itävaltalaisessa Hans-Peter Hutterin tutkimuksessa. Puranen: Radiotaajuisen säteilyn lämpövaikutuksia on tutkittu paljon, mutta on tehty myös lukuisia eläinkokeita ja väestötutSäteilyturvakeskus vastaa Ahosen väitteisiin: Säteilyturvakeskuksen asiantuntija, ylitarkastaja Lauri Puranen pitää Mikko Ahosen väitteitä Virve-puhelimen aiheuttamasta altistuksesta ylimitoitettuina. Vastaavasti huonossa kentässä säteily on voimakkaampaa. 2. teho-osaston elintoimintoja ylläpitäviä laitteita. Radioaaltojen ainoa tunnettu haittavaikutus on lämpövaikutus. Ahonen esittää vakavia väitteitä TETRAjärjestelmän riskeistä. Ahonen: Suomessa altistumisen raja-arvot perustuvat kutsuperiaatteella toimivan ICNIRP-kerhon suosituksiin. – Tämä onnistuu vain lisälaitteella, jota on jo maailmalla saatavilla. Lauri Puranen tekee SM-kenttien valvontaa ja tutkimusta ja osallistuu mittausmenetelmien standardisointiin. Virve tukiaseman pulssi on noin 70 Hz. – Kun puhelinta pidetään esimerkiksi rintataskussa, rinnan alueelle kohdistuu todella suuri säteilyteho. Tämä perustuu joistakin väestötutkimuksista saatuihin viitteisiin suurentuneesta aivokasvainriskistä, kun matkapuhelinta on käytetty yli kymmenen vuotta. Huonossa tukiasemakentässä voi käyttää pidempää piiska-antennia tai ajoneuvon ulkoista antennia. Puranen: Päätelaitteet on suunniteltu ympärisäteileviksi. Merkitystä on kuitenkin sillä, saako ihminen säteilyannoksen pitkän vai lyhyen ajan kuluessa. Virvessä vaarallinen taajuus Amerikkalainen tutkija William Ross Adey (M.D. Oletko sinä kokenut outoja oireita, joita epäilet johtuvan Virven käytöstä. Sairaaloissa on noudatettava erityistä varovaisuutta, jotta ei häiritä esim. 3. En odottanut hankkeelta kovinkaan laaja-alaisia tuloksia. Hän totesi neljän vuoden käytön jälkeen riskin saada tinnitus kaksinkertaistuvan. Sen sijaan jatkuvasti kasvava, paremman sisäpeiton edellyttämä tukiasemaverkosto tiheään rakennetuissa taajamissa alkaa olla jo tutkimisen arvoinen sen aiheuttaman säteilyhaitan osalta. Professor of Anatomy and Physiology, Los Angeles, 1922–2004) huomasi, että 16 Hertsin taajuus ja sen lähitaajuudet ovat ihmisen solun kannalta ongelmallisia. Palokuntalainen • 50 41 P alokuntalainen-lehdessä (31.10.2012) kirjoitettiin VIRVE-verkosta ja annettiin ymmärtää että TETRA -teknologialla olisi haitallisia terveysvaikutuksia. Tästä huolimatta COSMOS-hankkeen ennakkotuloksissa yli 10 000 vastaajan osalta nähdään, että 49 % kärsii puhelimeen puhuttaessa polttavasta tunteesta korvalla, 10 % päänsärystä, 8 % huimauksesta, 26 % lämmön tunteesta kasvoilla ja 10 % tinnituksesta. Sisätilapeittoa parannettaessa tukiasemia ja tehoja lisäämällä säteilytilojen pitäisi olla mahdollisimman pienet esimerkiksi sairaaloissa. 16 Hz taajuus on todettu terveydelle vaarallisimmaksi taajuudeksi (Calsium Ion Efflux). Palokuntalainen • 49 8 • Oireet ovat Purasen mukaan todellisia ja hyvinkin paljon ihmisen toimintaa rajoittavia. Virven säteilyteho onkin hyvässä tai kohtuullisessa kentässä 10–15-kertainen matkapuhelimeen verrattuna, kertoo Mikko Ahonen. Tukiasemien lähellä asuvilla on tutkimuksissa raportoitu terveysongelmia monessa maassa, tästä lisää kattavassa chronicexposure.org -kirjallisuuskatsauksessani. SAR-arvo ei kerro terveysvaikutuksista, vaan säteilyn imeytymisestä päähän ja kehoon. Toisaalta taas esimerkiksi toukokuussa 2011 julkistettiin (WHO/IARC) tieto, että radiotaajuinen säteily on mahdollisesti karsinogeenistä eli saattaa aiheuttaa syöpää. 7. Tekniset ratkaisut, jotka pienentävät Virve-kapulan riskiä vrt. Antennin suuntaaminen edellyttäisi tietoa lähimmän tukiaseman sijainnista. Professori Devra Davis vertaa kännykkäteknologian riskejä tupakkaan ja asbestiin. Ahonen: Virven osalta pitäisi tutkia myös vaikutusta muistiin ja reaktionopeuteen. Virve-verkon ylläpito ja kehittäminen on ensisijassa sisäasiainministeriön vastuulla. Tyypilliset puhelut ovat lyhyitä. Yksi poliisi, Roger Carlström Trelleborgista, sairastui lopulta aivokasvaimeen. Sen käsipuhelimien käytöstä epäillään aiheutuneen useita sairaustapauksia muun muassa Englannissa ja Ruotsissa. Ahonen: Yllä on useita asiavirheitä. Esimerkiksi Lancashiressä 176 poliisia onkin hakenut työnantajaltaan korvauksia säteilyhaittojen vuoksi. Mikko Ahosen mielestä pienissä ja maaseutumaisissa taajamissa Tetra-verkon tukiasemien haitat ovat minimaaliset. Toki muitakin mahdollisia vaikutuksia on tutkittu ja tutkitaan mm. – Kuvitelkaa Tetra-tukiasemaa tiloissa, joissa on muutenkin vastustuskyvyltään heikkoja ihmisiä. Nämä ovat olennaisia asioita pelastustoiminnassa . Ilmiön on arveltu johtuvan 1970-luvun koejärjestelyistä. Viranomaiskäytössä muun muassa seuraavat toimenpiteet saattavat vähentää altistusta säteilylle: A. Ionisoimattoman säteilyn (NIR) osalta (ultraviolettisäteily, radiotaajuinen säteily, staattiset ja pientaajuiset sähköja magneettikentät) STUK on väestön altistumista valvova viranomainen. Ajoneuvoissa pitäisi olla ulkoiset antennit! Nykyinen kehityssuunta asentaa autoon paikka kapulalle ja käyttää sitä todella huono. Tukiasema on lisäksi kaukana Virvepuhelimen käyttäjästä, jolloin altistuminen tukiaseman säteilylle on niin vähäistä, ettei sillä ole vaikutusta. Korvalla pidettäessä Virve-puhelimen päähän aiheuttama SAR (päähän imeytyvä teho) voi olla maksimissaan noin 3 W/kg, joka ylittää 50 prosentilla väestön altistumisen enimmäisarvon 2 W/kg, mutta on selvästi alle työntekijöiden altistumisen enimmäisarvon 10 W/kg. Säteilyn lämpövaikutuksia on tutkittu paljon, mutta pitkäaikaisten biologisten vaikutusten tutkimus on lapsenkengissä. COSMOS ei myöskään tarkastele yritysliittymiä, eikä lasten ja nuorten syöpäriskiä tai muita oireita. Kyseinen taajuus on lähellä taajuuksia, joita käytetään esimerkiksi lihasrentoutuksessa. 1990-luvulla paremmilla menetelmillä tehdyissä toistokokeissa ilmiötä ei ole havaittu. Pitkäaikaisen altistumisen vaikutusten tutkiminen vie kauan. – Suuri osa oireista ja sairauksista liittyy kuitenkin aivotoiminnan häiriöihin. Virve-puhelinta käytetään paljon kasvojen edessä, jolloin pään SAR on selvästi alle 2 W/kg. Ahonen: Suositan Itävallan Lääkäriyhdistyksen tasoja (http://tinyurl.com/laakari) Kysymys sisäasiainministeriölle: Väitteet TETRA-laitteiden terveyshaitoista ovat niiden ristiriitaisuudesta huolimatta niin vakavia, että sisäministeriön tulisi tutkia asia. Tampereen yliopiston tutkijan mukaan nyt on aika nostaa asia pöydälle myös Suomessa. Säteilyturvakeskus STUK STUK on sosiaalija terveysministeriön alainen virasto, joka on säteilyja ydinturvallisuutta valvova viranomainen. Mikko Ahosen mielestä radiotaajuisen säteilyn biologisten vaikutusten tutkiminen on kuitenkin jäänyt lapsen kenkiin. Kännykkää ei ole hyvä pitää lähellä kehoa, handsfree tai puhelimen kaiutinominaisuus vähentävät altistusta. Toistaako COSMOS Interphonen virheitä. Palokuntalainen • 49 9 Ylitarkastaja Lauri Puranen on sähkömagneettisten kenttien altistumismittausten ja dosimetrian asiantuntija. Aina kun poliiseilla oli pidempi vapaa, oireet hävisivät. 1970-luvulla tehdyissä solukokeissa havaittiin kalsium-ionien virtauksen lisääntymistä kyseisellä taajuudella. Eikö verenpaineen nousu, sydämen rytmitiheyden muuttuminen tai aivoverenkiertohäiriö ole fysiologinen reaktio. Puranen: Työntekijöiden altistumisen enimmäisarvo ei ylity, jos Virve-puhelinta (3W) käyttää auton sisällä. Työssä tapahtuvaan altistumiseen NIR:lle sovelletaan työturvallisuuslakia ja altistumista valvovat työsuojeluviranomais et. Vähin, mitä nyt voitaisiin tehdä, on asentaa autoihin ulkoiset antennit. – Myös krooninen altistus sähkömagneettiselle säteilylle on saanut vain vähän huomiota tutkijapiireissä. meneillään olevassa kansainvälisessä COSMOS-projektissa . Pitkät puhelut on suositeltava puhua lankapuhelimesta. Yhtäläisyyksistä mainittakoon, että teollisuus on molemmissa yhtenä rahoittajatahona. Keskustelua sähkömagneettisen/radiotaajuisen säteilyn terveysvaaroista kohdistetaan usein liikaa syöpään ja jätetään muut mahdolliset vaikutukset vähemmälle. Virve-tukiaseman pulssi on nelinkertainen eli 70,56 Hertsiä. on vaarallisen voimakasta Virve-kapulan säteily Palokuntalainen • 49 1 49 Irtonumero 8 € | 31.10.2012 | Työhyvinvointiasiat pinnalla • Kakskerran eläinpelastusauto VIRVE KOHUVÄITE: Vaarallinen Palokuntalaisen jutussa mainittiin Suomessa meneillään oleva COSMOS-hanke. Palokuntalainen-lehden toimitus Virve-oireita. Ota yhteys lehtemme toimitukseen osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi. Teknisistä suojausratkaisuista, jotka pienentävät Virvekapulan riskiä Mikko Ahonen mainitsee säteilyn suuntaamisen pois kehosta. Ministeriö kommentoi. Teollisuuden rahoittamissa tutkimuksissa yllättäen ei (yleensä) mitään löydy. Ahonen: Puranen käyttää sanaa ”tieteellinen” oudossa yhteydessä. Puranen: Virve-puhelimen (3 W) suurin keskimääräinen lähetysteho on kolminkertainen matkapuhelimen vastaavaan tehoon verrattuna. Käsittelemme yhteydenottosi luottamuksellisesti. Virallinen ICNIRP-raja-arvo suojaa vain enintään kuuden minuutin lämpövaikutuksilta. Haitat minimiin Ahosen mielestä tärkein ohje säteilyhaittojen minimoimiseksi on päivittäisen käytön ohjaaminen turvallisempaan suuntaan. Puranen: IARC on luokitellut radiotaajuisen säteilyn luokkaan 2B eli mahdollisesti syöpää aiheuttavaksi. – Auto on kuin Faradayn häkki, jonka kojelaudassa on jatkuva säteilylähde. Tutkimus käsitti 100 tapausta ja verrokkia. Ahonen: Puhe oli pulssista, ei kantoaallosta. 4. Tieteellisesti tehdyissä sokkotesteissä ei ole kuitenkaan voitu osoittaa sähkömagneettisten kenttien yhteyttä oireisiin, kentän havaitsemiseen tai fysiologisiin reaktioihin. Soluvaurion kannalta ei ole merkitystä, onko kyseessä luonnonsäteily vai keinotekoinen säteily. Sisäasiainministeriön pelastusosasto katsoo, että VIRVE-verkon rakentamisessa sekä sen käytössä tulee noudattaa työsuojeluviranomaisten ja Säteilyturvakeskuksen antamia määräyksiä ja suosituksia. Kaikkien vaikutusten esille tulo ja tunnustaminen voi kestää kauan – vuosikymmeniä. Sisäasiainministeriön pelastusosasto VIRVE-järjestelmän säteilyvaikutukset Palokuntalainen • 49 10 Puranen: Työntekijöiden altistumisen enimmäisarvo ei ylity, jos Virve-puhelinta pitää rintataskussa. Mitä aiotte tehdä todennäköisten, Virve-käyttäjiin kohdistuvien terveyshaittojen tunnistamiseksi ja minimoimiseksi. Ahonen: Jos kerran Virve häiritsee tahdistinta, pystyy se häiritsemään myös aitoa sydäntä. Virve-kapulan pulssitaajuus on 17, 64 Hz, eli lähellä. Minä en pitäisi Virve-kapulaa missään tapauksessa lähellä sydäntäni jatkuvasti – sen verran paljon on jo maailmalla tietoa asiasta, sanoo Mikko Ahonen painokkaasti
Valitettavasti ympäröivä maailma onkin dynaaminen Jos siis eilispäivän ihannemaailma omalle egolle riittää, niin mikä ettei. Ellei asian ymmärtäminen ole keskeinen asia, niin ei kannata rautalankaakaan kovin ahtaaseen maailmankatsomukseen tuhlata, joten säästetään sitä tässäkin. Mitä mieltä ”minä itse” olen, se on oikein, ja muu on sitten väärin. Puhumattakaan siitä, että sellaisia tarvitsisi tilastollisesti hallita. Palokuntalainen • 50 42 J onkinlaisen luonnontieteellisen kasvatuksen saaneen insinörttiperkeleen absoluuttiset totuudet tuuppaavat rajoittumaan energiaperiaatteeseen. Poikkeamat hallitaan tiukoilla säännöillä ja sääntöjä valvomalla, tarvittaessa valikoiden silmiä sulkemalla. Jos itse omaa riittävän mustavalkoisen maailmankatsomuksen, on kehityksenkin arvio kai varsin simppeli: kaikki muutokset ovat huonoja ja turmioon johtavia. Vahinko vaan, että eilispäivä on auttamattomasti eilispäivä, ja että tämän päivän maailma on päivä päivältä siihen nähden aina hieman erilainen. Ehkä siitä syystä joku turvautuukin absoluuttisiin totuuksiin kuivan analyysin sijasta. Joillekin muille taas näköjään kelpaavat vähemmänkin asiaperusteiset näkemykset. Varsinkin pelastusalaa ympäröivä siviilimaailma näyttäisi muuttuvan varsin nopeasti, jopa niin, että tosiasioiden hallinta tuntuu vaikealta. Silloin ei tarvitse miettiä kokonaisuuksia, riippuvaisuuksia, poikkeamien syitä taikka vaihtoehtoisia toimintamalleja ja muuta ikävää. Suora yksinkertainen toiminta on se, mikä jyllää. Siksi kai joku mielellään jättäytyy aivan omaan maailmaansa – yhteisen alan sisälläkin. Eläköön vahvat ja joustamattomat. Tehdään kuten aina ennen on tehty. Mikä riitti esi-isillemme, se riittäköön meillekin. Teksti Silvio Hjelt. Jos maailmaa katsoo riittävän mustavalkoisten lasien läpi, niin oikean ja väärän välinen raja on yksinkertainen. Pysäytetään kehitys ja ummistetaan silmät. Ellei sellaista kuin arkitilastollista lähtövalmiusdynamiikkaa itse ymmärrä, niin dynamiikka on sitten p-sk--. Jääräpäinen jäykkyys – dynaamisuuden vastakohta Pelastusalaa on, ehkä syystä, haukuttu perin vanhoilliseksi. Hiiteen tilastotieteilijät ja muut hörhöt. On henkisesti turvallista, kun ei tarvitse prosenttilaskua osata taikka dynamiikkaa pohtia. Toisessa maailmassa joudutaan laskemaan prosentteja ja todennäköisyyksiä, kun taas toisessa riittää, että rinta rottingilla tuijotetaan sääntöihin, Joustamattomuudesta elämä Prosenttilaskun viehätys Absoluuttiset totuudet ovat viehättäviä, jos sellaisiin uskoo
Jos tosiasiat kiinnostaisivat… Omassa ihannemaailmassa on turvallista piileskellä, ja sieltä voi sitten muita maailmoja huoletta haukkua. Onko se jo turmion esiaste. Hädässä olevaa kansalaista taas kiinnostaa nimenomaan tekeminen, ei jonkun ajokin tallistalähtöajan minuuttiviiveen sekuntiylitys. Palokuntalainen • 50 43 Hiiteen tilastotieteilijät ja muut hörhöt.” Joustamattomuudesta elämä Prosenttilaskun viehätys määräyksiin ja ohjeisiin, niiden taustoja ja luonnetta oikeasti hahmottamatta. Pekka Koivunen päätoimittaja. Toki ainoastaan kolmasosa sopimuspalokuntalaisista enää pitää palokuntatoimintaa edes silloin tällöin jäykkänä ja sääntöihin perustuvana. Näyttäisi pelastusalallakin olevan olemassa muitakin aivan eri maailmoja, eri vivahteineen. Puhumattakaan siitä, milloin kohteessa ryhdytään oikeasti jotain tekemään. Milloin tallinsa jättänyt ajoneuvo sitten todellisuudessa saapuu jonnekin, on sitten asia erikseen. Syvälläkään rintaäänellä toistetut mustavalkoiset olettamukset toki eivät muutu faktaksi, eivätkä korvaa mitattua tietoa, mutta hyvältä tuntuu. Se puoli ei kuitenkaan liity juuri tämän prosenttilaskennan perusteisiin vaan uuteen toimintavalmiusohjeeseen, joka sekin on monen mielestä syvältä, mutta, yllätys yllätys, jopa aivan vastakkaisilla perusteilla. Eläköön moninaisuus! Lehtemme teräväkynäisten kolumnistien keskustelu prosenteista ja niihin liittyvistä asioista päättyvät tähän. Mutta pelkäänpä, että todellisten lähtöaikojen seurannasta jo ilmenisi tiettyä luontaista dynaamisuutta, ehkä odottamatontakin sellaista, mahdollisesti jopa varsin yllättävissä palotalleissa. Jos sen sijaan lähdöistä faktatietokin kiinnostaa, niin voisi vaikkapa mennä luonteeltaan epävarmaa statusviestintää hieman tarkemmalle tasolle, eli mittaamaan punaisten ajokkien todellisia lähtöaikoja: oikeasti seuraamaan aikoja hälytysvalojen syttymisistä hälytettyjen ajoneuvojen takavalojen poistumisiin talleista. Jokainen kai keskittyy siihen, minkä itse pystyy hahmottamaan
Yhteistyöpäivä ASLAK:issa Palomiesten ASLAK-kurssi eteni kolmannelle jaksolle. Teksti ja kuva Marko Partanen keskustelua Harvinaista. Työterveyshuolto ja pelastuslaitoksen johto kutsuttiin yhteistyöpäivään. Palokuntalainen • 50 44 KUNNOSSA Tässä ei valmistauduta päällystön kohtaamiseen yhteistyöpäivässä, vaan Janne Nieminen ja Kai Hallamaa treenaavat ASLAKkurssin kuntonyrkkeilytunnilla. Sen iso teema oli työhyvinvointi
Jos kurssilaiset olivat käyttäneet aikaa yhteistyöpäivän valmisteluun, niin sitä olivat tehneet myös kurssin ohjaajat. Puhuttiin myös varusteista, joita olisi hyvä saada ja mikä helpottaisi työntekoa. Saadaanko siitä tasapuolista ja toisaalta vanha kaveri, raha, jutteli korutonta kieltään. Keskustelulla on ihmeellinen vaikutus. Vieraat kutsutaan työhyvinvointiteemaa silmällä pitäen. Liikunta olisi ollut mieluisampi vaihtoehto. Tämänkaltaisista tilaisuuksista kehkeytyy helposti negatiivinen asiavyöry, mutta palomiehet olivat löytäneet listalle hyviäkin puolia. Huolellisen asiaan paneutumisen ymmärtää, sillä yhteistyöpäivään oli kutsuttu vieraita: pelastuslaitoksen johtoa ja työterveyshuollon edustajia. Pohdittiin myös löytyisikö palomiesten seasta ”perseelle potkijoita”, jotka ottaisivat kimppajumppia vedettäväksi. Huomattiin myös, että varustepuutteet jossain tapauksissa selittyivät informaation puutteesta. Sopivia ja koulutettujakin henkilöitä varmasti löytyisi, mutta toteutus on hankalaa. Se luonnehdittiin velvollisuudeksi, mutta onko liikuntatunnilla osallistuttava yhteisliikuntaan eli peleihin. Talka sanoo, että käytäväpuheiden merkitys selviää keskustelun kautta paremmin. Esitys oli oikeasti valmistellun näköinen. Yhteistyöpäivän merkityksen huomasi jaksolla, sitä valmisteltiin pitkään ja hartaasti. – Tilaisuudessa nousi esiin hyviä ideoita, joita kannattaa yrittää viedä eteenpäin, Hanna Talka sanoo. Se oli sitä mitä sen pitikin. Palokuntalainen • 50 45 Puhuttiin myös varusteista, joita olisi hyvä saada ja mikä helpottaisi työntekoa.” A SLAK-kurssin kolmas jakso oli kuuden päivän mittainen. Sama toisin päin: päällystökin kehui tilaisuutta samasta syystä; vähemmän tulee juteltua palomiesten kanssa. Palomiehet tapasivat ja keskustelivat silmästä silmään pelastuslaitoksen johdon kanssa, mikä on harvinaista. Kukaan tuskin uskoi, että päivällä saataisiin aikaiseksi pysyviä työhyvinvointiin liittyviä ratkaisuja. Hän onkin jalkautunut yhteistyöpäivän jälkeen henkilöstön puheille useammin ja pohtii, miten siitä voisi tehdä säännöllisen käytännön.. Nyt paikalle saapui kaksi työterveyshoitajaa, pelastuspäällikkö, hallintopäällikkö, palopäällikkö ja pelastuslaitoksen liikunnanohjaaja. Liikunta on työhön liittyvää ja työpalveluksi katsottavaa toimintaa, mutta onko se pakollista. Yhteistyöpäivässä pääsi keskustelemaan asioista kasvotusten. Kurssilaiset saavatkin kutsua yhteistyöpäivään lähes kenet haluavat, kunhan vieras liittyy työntekoon. Kun asialistalla vilahtivat sellaisetkin asiat kuin palkka ja eläke, niin molemmille osapuolille oli selvää, etteivät kaikki asiat tule tällä tapaamisella korjaantumaan. Yksi asia kuitenkin oli sitä, miksi tällaiset päivät pitää puoltansa. Toisaalta oltiin sitä mieltä, että jokaisella on oikeus valita oma liikuntamuotonsa. Voisiko kompromissina ajatella, että liikutaan ryhmässä, mutta monipuolisesti. Palomiehet ehtivät useampaan otteeseen todeta, että asiaan käytettyä aikaa olisi voitu leikata. Yhteistyöpäivä näytti kyntensä. Yhteistyöpäivä toi jaksoon vuorokauden lisää. Oltiin sitä mieltä, että yhteisliikunta on pakollista, sillä muuten voi käydä niin, että yhteisliikuntaa ei saada aikaiseksi. Kun pöydälle nostettiin työpaikkaliikunta, löytyi mielenkiintoinenkin näkökulma: pakkoliikunta. Asian vastakkainasettelun toinen puoli löytyi äkkiä: raha. Hallintopäällikkö Hanna Talka on kuitenkin sitä mieltä, että jos jostain asiasta keskustellaan jatkuvasti, niin se tarkoittaa sitä, että asia on huonosti ja sille pitää yrittää tehdä jotain. Palomies ei tapaa usein päällystöä ja silloinkin kun tapaa, niin tervehtii korkeintaan
Teksti ja kuvat Pekka Koivunen ja Vanhan Käpylän VPK Uusi paloasema Helsinkiin Vanhan Käpylän VPK. Palokuntalainen • 50 46 Sopimuspalokunnan oman uuden aseman käyttöönotto on valtakunnallisestikin merkkitapaus. Helsinkiläinen Vanhan Käpylän VPK purki vanhan asemansa ja rakensi uuden, entistä ehomman Helsingin Metsälään, lähelle Pasilan suurta ratapiha-aluetta ja VR:n varikkoa. Kaupungin vuokratontille noussut uusi asema otettiin käyttöön marraskuussa
VARAUS JK/PAK L + TUUL APK 10 x2 1 10 x2 1 350 1 608 92 2 900 100 4 308 92 3 249 151 9 300 350 5 000 92 2 316 92 1 500 100 3 400 3 408 92 2 008 151 700 1 049 92 3 408 92 2 008 151 1 598 151 1 30 10 4 10 92 2 02 1 10 2 38 7 92 1 81 6 92 1 00 8 92 1 50 2 692 100 20.12.2010 B 1 PÄÄOVEN + TK:n OVEN LEVEYS MUUTETTU RP 17.8.2011 A 1 AUTOHALLIN OVIEN KORKEUS MADALLETTU RP 23.6.2011 M uutaman vuoden kuluttua sata vuotta täyttävä Vanhan Käpylän VPK oli viime vuosikymmenellä pakkotilanteen edessä. Emme saaneet, emmekä myöskään hakeneet rahalahjoituksia yksityisiltä, mainitsee Jani Winter. 1 70 16 x6 ar . Näistä 13 on savusukelluskelpoista. 1 500 20x6 ar. – Vaikka meillä oli omasta takaa kiinteistöja rakennusalan ammattitaitoa, ei sekään oikein riittänyt. (25kpl) WC TEKN. Rakennustoimikuntaan saatiin miehitys omasta takaa. Pääsi kerrankin kukantuoksuisena kotiin, hymyilee Jani Winter. Annammekin mielellämme tietoa rakentamista suunnitteleville palokunnille. 13x21 TALOTIKAS SPI SPI SPI SPI SPI / VT SPI SPI PROJ. TOIMISTO AULA WC SIIV. Kyllä ajanmukaisilla toimitiloilla on selvä vaikutus viihtyvyyteen. PESU K S VAR. KERROS 00620 HELSINKI 101B/ TYÖPIIRUSTU S 101B PVM PIIRT. Kokemusta nimittäin kertyi projektin aikana jonkin verran. 70 +21.700 +21.700 PO EI 15 maalämpö-. 700 16x17 ar. 1 500 10x21 UO2 10 x2 1 U O 2 3 400x4 250 UO4 12 x2 1 9x 21 10 x2 1 9x 21 U O 3 9x21 10 x2 1 9x21 16x17 ar. MUUTOS LKM TUNNUS ESPOO Työn:o Suun.ala Piir. pumppu LVV 500L VM ak 300 h=2 600 ak 300 h=26 00 ak 300 h=2 600 ak 30 h= 26 00 ak 300 h=26 00 ak 30 h= 26 00 ak 50 h= 24 00 ak 500 h=24 00 PA KO KA AS U KI SK O sähköpääkeskus ov en su lk ija lla PUKUH. 900x1100 savukaasusulku MV JS PV TV JS JS JS JS JS TV PV TV PV TV TV PV MV MV MV MV MV IVlaite BEK +21.650 +21.650 +21.700 +2 1. Vaikka rakentamiseen käytettiin paljon oman porukan talkootunteja, palkattiin työhön kaksi timpuria Loviisasta. n:o Yhdyshenkilö Piirtäjä ARK A R K K I T E H T I T O I M I S T O P E T M I C H A E L OY www.arkm.fi GSM 0400474041 FAX 09 859 6550 PUH 09 804 3373 P E T M I C H A E L, A R K K I T E H T I S A F A 30.12.2009 KOMEETANK UJA 1 B 02210 ESPOO E-MAIL pet.michael@ arkm.fi Riikka Paija Pet Michael 13x19 ar. Palosuojelurahaston avustus paloasemahankkeelle oli 40 %. – Oma rahaa meillä oli sijoittaa muutama kymmenen tuhatta euroa. Lainakorko on sidottu Suomen pankin peruskorkoon. Jani Winterin mielestä uudella asemalla on suora vaikutus rekrytointiin. Nyt asvaltin korvaa kivituhka. AVOTOIMIST O AUTOHALLI VAR. 1 70 3 400x4 250 UO4 13 x2 1 13 x2 1 10x21 10x21 10x21 9x21 PPK 12 500 10 000 13 80 22 500 10 80 1 50 22 500 1 20 1 310 1 21 1 010 1 00 1 000 2 800 2 000 700 2 000 2 450 600 200 1 010 740 478 100 1 845 100 277 650 1 700 2 700 2 700 2 700 2 050 950 3 400 1 300 3 400 950 44 1 01 50 450 1 300 50 1 300 50 1 300 1 200 1 600 245 1 310 245 1 600 1 850 900 150 3 850 350 5 400 350 1 500 40 35 1 45 45 1 00 4 70 1 60 40 1 60 1 05 2 00 50 92 3 808 92 2 308 151 1 049 180 800 3 780 50 3 58 70 1 90 35 13 10 35 15 90 15 1 00 35 7 60 92 2 40 8 35 1 40 10 3 10 92 81 6 92 1 40 92 4 50 8 1 49 8 15 1 2 30 15 1 1 34 1 15 1 4 50 8 1 37 3 825 3 600 1 37 1 45 35 35 478 1 695 350 4 977 5 000 151 70 4 640 50 22,000 21,700 22,000 21,700 21,950 21,950 21,500 21,650 21,700 1. nro Piirustuslaji Piirustuksen sisältö Kortteli/tila Rakennuskohte en nimi ja osoite Kaupunginosa /kylä Rakennustoim enpide Tontti/Rn:o Viranomaisten arkistointimerk intöjä varten 1. 70 20x6 ar. 700 13x19 ar. Palokunnan puheenjohtaja Jani Winter kiinteistöalan diplomi-insinöörinä oli luonnollinen vetäjä toimikunnalle. – Kokoa ei ole tarpeeksi. 700 13x24 UO1 16 x6 ar . Investoinnin lopulliseksi summaksi tuli 492 000 euroa, kun arvio oli 0,5 miljoonaa. Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen tukipalokuntana toimivassa Vanha Käpylän VPK ry:ssä on 25 jäsentä, joista 20 toimii hälytysosastossa. Vanhan Käpylän VPK pyrkii hankkimaan varoja vuokraamalla tiloja muiden yhdistysten käyttöön. Päätös uuden aseman rakentamisesta tehtiin ja suunnittelu käynnistyi vuonna 2009. 700 10 x1 9 ar . 1 500 6x6 ar. kin verran jouduimme muuttamaan suunnitelmia alkuperäisestä. Esimerkiksi pihan päällystämiseen eivät varat riittäneet. Budjetti piti – Alitimme budjetin, kertoo Jani Winter. Lisäksi yhdistyksen jäsenistöstä toimikuntaan löytyi kaksi rakennusinsinööriä ja pari kirvesmiestä. Palokunta harjoittelee tiistai-iltaisin.. KERROS KUIVAUS YLLÄ "PIIPPUHYLLY " = ERILLINEN TERÄSRAKE NNE OMILLA JALOILLAAN varustekaapit (16,0 m 2 , n.19kpl) ko rke a tila LUISKA 1:12,5 LUISKA AUTOHALLIIN TERASSI SISÄÄNKÄYN TITERASSI nosto-ovi nosto-ovi BEK PO EI 15 PO EI 15 EI 30 EI 30 EI 30 ISTUTUSALLA S TK-VARAUS inv. Vuonna 1962 rakennettu vanha asema ei enää vastannut nykyajan vaatimuksia. JonKahden pelastusajoneuvon asema maksoi 0,5 miljoonaa euroa. – Uskon, että uusien jäsenten rekrytointi helpottuu. Yhdistys anoi ja sai lisäksi 30 vuoden lainan Helsingin kaupungilta. Jani Winter, Pekka Sauri ja Simo Wecksten vihkiäistilaisuudessa. Kysyttäessä mitä oli voinut tehdä toisin, Winter ottaa esimerkiksi henkilökohtaisten vaatteiden ja väliasujen lokerikot. – Pitänee järjestää jatkossa aktiivista varainhankintaa, jotta voimme ylläpitää normaalia toimintaamme. 700 13x19 ar. Ajanmukaisten tilojen puute alkoi jo vaikuttaa palokuntalaisten motivaatioon. Minullekin ensimmäinen kerta saunassa harjoitusten jälkeen oli muistettava hetki. Tällä hetkellä koulutustiloja käyttävät muun muassa koirakoulutusporukat. Palokuntalainen • 50 47 1 28255 VANHAN-KÄP YLÄN VPK KRÄMERTINT IE 8 1088 UUDISRAKEN NUS 28 1:50 Mittakaavat Juoks. Ongelma on toistaiseksi ratkaistu normaaleja pienemmillä henkareilla. Tulevaisuudessa suurin osa kaupungilta saamastamme sopimuskorvauksesta menee lainan lyhennyksiin
Näkyvällä paikalla kylässä sijaitsee paloasema, jonka yhteydessä toimii myös seuratalo, jossa järjestetään edelleen säännöllisesti tansseja ja muita tapahtumia. Myös metsästysseura on mukana talon toiminnassa ja tanssien järjestelyissä. – Talossa on tanssittu 43 vuotta putkeen, sanoo palokuntayhdistyksen tuore puheenjohtaja Kari Haaranen. Hälytysten kokonaismäärä vuodessa on noin 50, mistä puolet on ensivasteita. Palokuntalainen • 50 48 K öyliön kunta muodostuu useista kylistä, joista neljällä on oma vapaaehtoinen palokunta. Kyläpalokunta Viime syksynä 80 vuotta täyttänyt satakuntalainen Vuorenmaan VPK on erinomainen esimerkki vireästä kyläpalokunnasta, joka on pysynyt elinvoimaisena niin operatiivisen ympäristön kuin yhdistystoiminnan suurissa muutoksissa. – Palokuntamme toiminnasta hyvin olennainen osa on muuta kuin hälytystoimintaa, vaikka se on kuitenkin kaiken ydin. Ja sitten laitetaan muu jäsenistö päälle. Se on varustettu ensivastekalustolla.. Vuorenmaan kylä ja VPK sijoittuvat pitkän ja kapean kunnan eteläosaan. Talon pääomistaja on vpk. Matkaa naapuripalokuntiin on 9–18 kilometriä. Kylässä on noin 400 asukasta ja heistä 21 on hälytyskelpoista palokuntalaista. Miehistöautona on palokunnan oma VW caravelle vuodelta 2009. Paikallinen maaseutuyhdistys omistaa neljänneksen. Olemme siis vahvasti mukana tämän kylän arjessa ja juhlassa. Vahvasti kyläyhteisön toiminnassa aivan perustamisestaan alkaen mukana ollut palokuntayhdistys on edelleen merkittävä toimija ja vaikuttaja. Köyliön Vuorenmaan VPK parhaasta päästä Teksti ja kuvat Pekka Koivunen ja Vuorenmaan VPK Pelastuslaitoksen omistamassa, kolmiakselisessa Scania P380:ssa on 9000 litran tankki ja perussammutusauton varustus
Kuormaautokortti löytyy melkein jokaiselta. Ilman vahvaa vapaaehtoista panosta tämän talon ylläpito ja ylipäätään palokunnan olemassaolo ei olisi mahdollista. Sopimusvahvuus on 1+3. Sitä pyörittää yhdeksän kahdeksan hengen ryhmää. Ilman vahvaa vapaaehtoista panosta tämän talon ylläpito ja ylipäätään palokunnan olemassaolo ei olisi mahdollista.”. Hälytysosaston paristakymmenestä jäsenestä yhdeksän on testattua savusukeltajaa, joukossa yksi ammattipalomies. – Tällä hetkellä olemme tyytyväisiä niin palokuntasopimukseen kuin pelastuspuolen hälytysvasteisiin. Hälytys viikossa Vuorenmaan VPK kutsutaan tositehtäviin keskimäärin kerran viikossa. Aiemmin vilkas kilpailutoiminta on hiipunut melko vähiin. Tällä hetkellä ensivastetehtäviin hälytetään kaksi yksikköä, joista toinen palautetaan pääsääntöisesti. – Koska alueemme on melko laaja ja moni käy Huittisissa töissä, toteutamme järjestelyä, jossa tietyin edellytyksin on mahdollista ajaa omalla autolla kohteeseen ja henkilökohtaiset varusteet tulevat yksiköiden mukana. Varoja hankitaan myös lumitöillä, pihojen pesulla ja tuulenkaatojen raivauksella. Vuorenmaalaiset aloittivat ensivastetoiminnan jo vuonna 1997. Yksikönjohtajia löytyy viisi. Tanssit on suunnattu lähinnä yli 50-vuotiaille. Tähän syyksi mainitaan vuorenmaalaisten ylivoimaisuus ainakin Köyliön palokuntien keskinäisissä kisoissa. Palokuntalainen • 50 49 Varoja tanssien ja palvellen Vuorenmaan VPK hankkii neljänneksen tuloistaan omaehtoisella varainhankinnalla, jossa tanssitoiminta on pääosassa. Viime vuosina olemme rakentaneet takaosaan palokunnalle varastotilaa, orkesterin taukotilat sekä invavessan ja -luiskan, kertoo palokuntayhdistyksen sihteeri ja seurataloyhtymän hallituksen puheenjohtaja Hannu Rantala. – Tällä kylällä ja tässä palokunnassa on vielä talkoohenkeä jäljellä niin, että olemme saaneet taloa kehitettyä. Ensihoidon uudistusten myötä järjestely tullee muuttumaan vuoden 2013 alusta alkaen. Ensivastetoiminnan hälytysvasteita tulisi kuitenkin kehittää nykyisestä, sanoo palokunnan päällikkö Mika Männistö. Vastusta ei kuulemma enää löydy. Hälytyskelpoisten keski-ikä on 34,7 vuotta. Puolet tehtävistä on ensivasteita. Tiedä häntä (toim.huom.). Männistön mukaan sopimuspalokuntalaisten välit Huittisissa sijaitsevan lähimmän ammattiaseman porukoiden kanssa ovat kanssa hyvät. – Paloasema-seuratalokiinteistön ylläpito ja kehittäminen ei ole halpaa hommaa. Seitsemänhenkisen naisosaston panos on myös tärkeää, eikä sovi unohtaa jälkikasvuakaan, joita tänään on nuoriso-osastossa noin 15. Vuonna 1955 rakennettua kiinteistöä on peruskorjattu ja laajennettu useaan kertaan
Taitaa tuo Kari olla viime aikoina ainoita muualta aikuisena palokuntaamme tulleita, pohdiskelee Niko, neljännen polven palokuntalainen. Kaikki oikeudet innovaatioon ja sen hyödyntämiseen säilyvät innovaation tekijöillä. Tämä palokunta, seuratalo ja kylän elämä nivoutuvat niin monella tavalla yhteen. Rahapalkinnon suuruus on yhteensä enintään 10 000 euroa. Ja omalla alueella ensivastetehtävien kuntarajat pitäisi saada lopullisesti pois. Ehdotuksia palkittavista voivat tehdä kaikki yksityiset henkilöt ja yhteisöt. Lisätietoja: www.psr.fi/innovaatiopalkinto Palosuojelurahaston vuoden 2013 Innovaatiopalkinto Palosuojelurahaston Innovaatiopalkinto jaetaan vuosittain tunnustuksena pelastustoimeen kohdistuneesta ansiokkaasta innovaatiosta. Hannun aktiivisuus kunnalliselämässä on hyödyttänyt myös omaa palokuntayhdistystä. – Porukkahenki on se, joka tämän palokunnan ja talon pitää pystyssä. Hakuaika: Vapaamuotoiset innovaatioehdotukset lähetetään 31.3.2013 mennessä Palosuojelurahastolle joko postitse osoitteella Palosuojelurahasto, PL 26, 00023 Valtioneuvosto tai sähköpostitse psr@intermin.fi. Verkottunut kuntavaikuttaja Hannu Rantala, 51, yksikönjohtaja, sihteeri, liittyi palokuntaan 1976, avoliitossa, teknikko, tuotannonsuunnittelija • Hannu Rantalalla on kokemusta ja näkemystä palokuntatoiminnasta viideltä vuosikymmeneltä. – Valtakunnallisesti pitäisi edistää mahdollisuutta lähteä töistä hälytyksiin, vähän kuten Saksassa. Jos asuisin isossa kaupungissa, en kuitenkaan ehkä olisi mukana. Vuorenmaan kaartia: Juhlia varten rakennettu raskas janonsammutusauto SA732.. Nuorten puolesta tehtävä töitä Niko Schlesier, 31, yksikönjohtaja, nuoriso-osaston johtaja, palokuntaan 1991, naimisissa, tuotantovastaava Vapolla • Nuoriso-osastoa Niko pitää palokunnan kannalta elämän ja kuoleman kysymyksenä. Palkinnonsaaja julkistetaan vuonna 2013 Pelastustoimen ajankohtaispäivillä. Kaiken kaikkiaan laadukasta hommaa, kehaisee sihteerinä ja taloyhtymän puheenjohtajana toimiva Hannu Rantala. Lähetetyt ehdotukset liitteineen ovat julkisia. – Harvat ovat tästä palokunnasta meidän kylällä jääneet pois, kun kerran ovat mukaan lähteneet. – Ilman toimivaa nuorisoosastoa hälytysosasto todennäköisesti kuihtuisi hiljalleen. Meillä pääosa uusista hälytysosastolaisista tulee omasta talosta. Hänellä ottaa esiin kaksi asiaa, joihin tulisi saada korjaus. Palkinnon tarkoituksena on kannustaa pelastusalan henkilöstöä, yrityksiä, yhteisöjä ja yksityisiä henkilöitä kehittämään uusia, tehokkaampia ja turvallisempia laitteita, toimintatapoja tai työmenetelmiä sekä parantaa pelastusalan näkyvyyttä sekä arvostusta yhteiskunnassa. Innovaatio voi olla laite, väline tai kone, työmenetelmä, toimintatapa tai muu vastaava uusi keksintö, joka edistää tai tehostaa pelastuslaitoksen tai palokunnan toimintaa tai onnettomuuksien ehkäisyyn kohdistuvaa työtä
Palokuntalainen • 50 51 • Mikko Männistö on kuin moni muu vuorenmaalainen; hän on ollut palokuntakavereiden todistuksen mukaan palokunnassa jo paljon ennen syntymäänsä. Toinen on se, että ei ole kovin montaa vapaa-ajan aktiviteettia, jossa osallistujien ikähaitari olisi yhtä laaja kuin palokunnassa. Nuoremmat hän peittoaa lähtönopeudella, jonka kuitenkin kerrotaan johtuvan siitä, että matkaa paloasemalle hänellä ei ole kuin karvan verran. – Totta kai sain isältä kipinän, mutta kyllä se pääasia palokuntatoimintaan mukaan lähtemiseen oli täällä vallitseva hyvä yhteishenki.. Ja kyllä auttamishalukin on selvä motivaatiotekijä. Raskaan sammutusauton konemiehen paikka on hyvin tuttu Hansille, jo kolmannen polven palokuntalaiselle. Ensivaste-ekspertti Jenna Aro, 21, sammutusmies, ensivastevastaava, palokuntaan 2001, lähihoitaja • Jenna ei ole palokunnassa pelkästään verenperintönä, vaan pitää toimintaa kaikin puolin mielekkäänä. – Hieman lisää apua toivoisin harjoitusten suunnitteluun ja toteuttamiseen. Hansia huolettaa kaiken keskittyminen. Lähihoitajan koulutuksen saaneena hän on luonnollisesti keskittynyt ensivastetoimintaan pelastuspuolta unohtamatta. – Kaikki tuntuu nykyään vaan menevän kauemmaksi. Suvun vaikutusta Jenna ei kiellä. Aiemmin kunnan päällikkö oli aktiivinen näissäkin asioissa. Palokunnassa jo ennen syntymää Mikko Männistö, 25, sammutusmies, palokuntaan 1997, naimaton, tekniikan yo Kalustoasiantuntija Kari Aro, 46, varapäällikkö, kalustovastaava, liittyi palokuntaan 1976, avoliitossa, varaosapäällikkö • Hans Schlesier on palokunnan takuuvarma konemies. Pelastuslaitoksen toimintaan kalustoasioista vastaava Kari on suurin piirtein tyytyväinen. Aluelaitoksen aikana harjoitusten järjestämisvastuu on jäänyt palokunnalle. Nopein lähtijä Hans Schlesier, 56, vanhempi sammutusmies, palokuntaan 1971, naimisissa, viljelijä Tuore puheenjohtaja, naapurin kasvatti Kari Haaranen, 42, vanhempi sammutusmies, puheenjohtaja, palokuntaan 1995, naimisissa, yrittäjä • Kari Haaranen liittyi naapurikunnan Huittisten VPK:hon vuonna 1995. Siinä ei ole sinänsä mitään pahaa, mutta ainakin näissä palokuntahommissa olisi tärkeä tuntea yhteistyökumppanit paremmin, olkoon sitten kyse päällystöstä, ammattipalomiehistä tai naapuripalokuntien porukoista. Liittymistä Vuorenmaan VPK:an auttoi kuitenkin se, että tunsin päällikön jo entuudestaan. Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että ainakaan meidän palokunnassa ei esiinny minkäänlaista ikärasismia. – Auttamisenhalu on tietysti yksi motivoiva tekijä. – Tulin tänne ihan vieraana. • Kari Aron motiivi palokuntaan liittymiseen oli ensisijassa auttamisen halu. Muutto Vuorenmaalle ei katkaissut palokuntatoimintaa. Tuoretta yhdistyksen puheenjohtajaa huolettaa, miten saadaan nuoret pysymään kylässä ja palokunnassa. Palokunnassamme on säilynyt ihmeen hyvä henki kautta vuosien. Myös koulutustoiminnan jäntevöittämistä Kari Aro pitää tärkeänä. Yhteyksiä hoidetaan yhä enemmän sähköisesti. – Kyllä täällä vallitseva porukkahenkikin vaikutti ja vaikuttaa edelleen. Toiminta kiinnosti ja kiinnostaa edelleen, se pitää suoraan sanoa
Palokuntalainen • 50 52 Kaupunkipalokunta tarjoaa Lappeenrantalainen Tirilän VPK on erinomainen esimerkki omaa laatutasoaan merkittävästi nostaneesta sopimuspalokunnasta. Vuoden sopimuspalokunta 2012, Tirilän VPK, Lappeenranta laadukasta palvelua Vuoden sopimuspalokunta tunnustuksen luovutus asemalla. Tirilän VPK:n asema ja raskaat autot. Omistamaltaan asemalta toimiva palokunta hoitaa vuosittain vajaa sata hälytystehtävää. Vielä 1990-luvulla vähän hyödynnetystä kaupunkipalokunnasta on kehittynyt luotettava ja tehokas palveluntarjoaja Etelä-Karjalan pelastuslaitokselle. Tirilän VPK:n joukkue Sosnovi Borin savusukelluskilpailussa syyskuussa 2012.
Kuitenkin tilastojen mukaan hälytyksiin osallistuminen keskittyy tietyille henkilöille. Tirilän VPK:lla on myös valtakunnallisesti tunnustettu ongelma; monet nuoret palokuntalaiset lähtevät muualle opiskelemaan tai töihin. Harmaita pilviä ja hiuksia näköpiirissä Tirilän VPK:ssa tapahtui 2000-luvulla suuri sukupolvenvaihdos, jossa hälytysosaston vanhempi polvi korvautui hiljalleen nuorilla ja nälkäisillä, 1990-luvulla nuorissa aloittaneilla palokuntalaisilla. Hälytysosaston vanhin on 34-vuotias Emmi Suppanen, savusukelluskelpoinen sammutusmies. Palokuntalainen • 50 53 T irilän VPK on yksi Lappeenrannan kaupungin rajojen sisällä toimivasta kymmenestä vpk-sopimuspalokunnasta, jotka täydentävät keskustasta toimivaa ammattipalokuntaa mikä erikoistumalla ja mikä keskittymällä palokunnan perinteisiin palveluihin. Suunnitteilla oleva sivupaloasema Lappeenrannan kaupunkialueen läntiselle puolelle tulee tiriläläisten mukaan todennäköisesti vähentämään keikkojen määrää. Meillä on käyttökelpoinen kalusto ja koulutettu porukka. Tänään palokunnan hälytyskelpoisten keski-ikä on valtakunnan tasollakin hyvin alhainen, 27 vuotta. Olli Hirvonen kertoo palokunnan vahvuuteen vaikuttaneen mielenkiintoisen yksityiskohdan. Keikoille lähtevä porukka saisi olla isompi. Muutoksia myös yhdistystoimintaan Tirilän VPK on hankkinut pienimuotoisesti toimintaansa varoja vedenkuljetuksella, mutta liikenneluvan umpeutuessa maaliskuussa, on vedenajo päätetty lopettaa. Uusi jäseniä pyritäänkin saamaan mukaan jatkuvasti. Valistustoiminta on myös käytännössä lopetettu, koska hälytysten hoitaminen vaatii paljon henkilöstön resursseja. Kolmannes hälytyskelpoisistamme on naisia. Heistä yksi on savusukeltaja ja kaksi yksikönjohtajaa. – Päivälähdöt saattavat aiheuttaa vielä harmaita hiuksia. Yleensä saamme päivällä kokoon kuusi–seitsemän henkeä sopimuksen vaatimassa ajassa, eli neljä henkeä 10 minuutissa ja lisäksi kaksi 15 minuutissa. Yhdistys on ollut liikenneluvan alaisen toiminnan osalta arvonlisäverovelvollinen. Virka-ajan ulkopuolella väkeä tulee asemalle usein jopa yli tarpeen. Testattuja savusukeltajia on 32-henkisessä hälytysosastossamme noin puolet, kertoo palokunnan päällikkö Ville Hirvonen. – Haluamme pitää yllä ja kehittää palokunnan peruspalveluita. – Näkyvä vaikutus hälytysvahvuutemme heikentymiseen oli, kun ammattikorkeakoulu muutti keskustasta Skinnarilaan toiselle Tirilän VPK tekee kaikkensa säilyttääkseen korkean valmiuden, jotta ammattipalokunta saisi mahdollisimman laadukasta täydennystä tarvittaessa.” puolelle kaupunkia ja opiskelijat sen mukana. Kilpailuihinkin TIRILÄN VPK www.tirilanvpk.com facebook: Tirilän VPK info@tirilanvpk.com • Palokunnan päällikkö Ville Hirvonen ville.hirvonen@tirilanvpk.com 040 510 5138 • Palokunnan puheenjohtaja Olli Hirvonen olli.hirvonen@autolinjat.fi 040 843 8507 • Naisosaston johtaja Mari Kallio naisosasto@tirilanvpk.com 044 291 5706 • Nuoriso-osaston johtaja Terhi Sillanpää nuoriso-osasto@tirilanvpk.com 040 740 1181 • Tukiosaston johtaja Pauli Karttunen 050 369 0935. Tirilän VPK kuuluu jälkimmäiseen ryhmään. Lähtöajan suhteen ei ole ongelmaa, mutta lähtövahvuus on ollut joskus lähellä kipupistettä. Hirvosen mukaan Tirilän VPK tekee kaikkensa säilyttääkseen korkean valmiuden, jotta ammattipalokunta saisi mahdollisimman laadukasta täydennystä tarvittaessa. – Yksikönjohtajatilannekin on erinomainen; meillä on 14 koulutettua yksikön esimiestä. – Meillä näin nuoreksi porukaksi on monet asiat mallillaan, mutta tummia pilviä on silti näköpiirissä, kertoo palokunnan puheenjohtaja Olli Hirvonen
Koulutuskalenterissa on useita kursseja, mutta vain muutama toteutuu. Muutoksena vanhaan on, että sopimuskorvausta aletaan maksaa aiempaa enemmän tuotettujen palvelujen mukaan. Palkan lisäksi palokunta tarjoaa jäsenilleen kuntoilumahdollisuuden palokunnan kustannuksella.” Tirilän kaartia: Savusukeltava palvelupäällikkö Emmi Suppanen, 34, savusukelluskelpoinen sammutusmies, kolmatta vuotta palokunnassa, perheellinen, 12-vuotias tytär, joka on nuorisoosastossa, palvelupäällikkö Logicalla. Meiltä löytyy rivistä muun muassa hätäkeskuspäivystäjä, kaksi palomiestä, kolme ensihoitajaa, neljä ensihoidon opiskelijaa ja yksi pelastajaopiskelija. Palkanlaskennan ja maksatuksen palokunta hoitaa itse. on Hirvosen mukaan nykyään vaikeampi saada innokkaita kisailijoita kuin ennen. Tirilän VPK:ssa koetaan hyvin myönteisenä kehitys, joka on ollut havaittavissa viime vuosien aikana. Kalusto kunnossa, uusi sopimus keväällä Tirilän VPK:n kalusto on ajan tasalla vaikka sammutusauto on jo 17 vuotta vanha. Esimerkiksi koulutuksen järjestelyt kaipaisivat remonttia. Myös palokuntien omista autoista saama korvaus nousee, kertoo Olli Hirvonen. Lämpökamera on palokunnan itse hankkima. Tykkään kaikista palokunnan hommista – paskimmillaankin tämä on aivan mahtava juttu, nauraa hälytysosaston seniori, 34-vuotias Emmi. Henkilökohtaiset varusteet tulevat laitokselta ilman ongelmia ja viestikalustoa on riittävästi. Tirilän VPK on saavuttanut useita kärkisijoja niin alueellisissa kuin valtakunnallisissa kilpailuissa, esimerkiksi kolme Suomen mestaruutta 2000-luvulla. Suhteet kehittyneet Tulevan kevään yksi keskustelunaihe pelastusalalla tulee olemaan ammattija sopimusväen keskinäiset suhteet. Ammattiväen suhtautuminen palokuntaan on Ville Hirvosen mukaan parantunut selvästi. Palokuntalainen • 50 54 – Vaikka aloitin harrastuksen täysin nollista, porukka otti minut hyvin vastaan. – Uskon, että halullamme kehittää palokuntaamme laadullisesti ja myös porukkamme taustoilla on vaikutusta suhteiden parantumiseen. Tirilän VPK maksaa jäsenistölle palkkaa hälytyksiin osallistumisesta sekä palokunnan itse järjestämistä varallaoloista esimerkiksi juhlapyhien aikana. Se tullee voimaan takautuvasti vuoden vaihteesta. Palkan lisäksi palokunta tarjoaa jäsenilleen kuntoilumahdollisuuden palokunnan kustannuksella. Tirilän VPK rekrytoi uusia jäseniä muun muassa tällaisilla ilmoituksilla.. – Onhan tässä ongelmiakin. – Uusi palokuntasopimus on tarkoitus allekirjoittaa keväällä
– Palokunnassa kiehtoo muun muassa se, että jatkuvasti on jotain kehitettävää. Lähdemme vaimon kanssa vuorotellen hälytyksiin. Ville kuuluu veljensä Ollin kanssa siihen nuorten ryhmään, joka 1990-luvulta alkaen alkoi osaltaan kehittää palokuntaa kohti nykyistä, modernia kaupunkipalokuntaa. – Harjoituksissa käy eri porukka kuin hälytyksissä. Olli ja Ville Hirvonen. Sen olen huomannut, että palokuntatoiminta vaatii, mutta myös antaa paljon. Porukka otti hienosti vastaan. – Palokunta on meidän perheessä elämäntapa. Palokuntalainen • 50 55 Paloinsinööri-amk palokunnan päällikkönä Ville Hirvonen, 33, palokunnan päällikkö, yksikönjohtaja, 23 vuotta palokunnassa, vaimo ja alle kolmevuotiaat tyttö ja poika, rakennusinsinööri, päällystötutkinto N4:lta, riskipäällikkö Pohjola Vakuutuksessa. Positiivisen asiana palokunnassaan Kalle näkee myös hälytysosastolaisten monipuoliset siviilitaustat. Kalle tuli nuoriso-osastoon vuonna 1998. – Ongelmia on, mutta ne on tehty ratkaistavaksi. Tuomas asuu vuokralla paloaseman yhteydessä olevassa asunnossa ja hoitelee samalla talonmiehen tehtäviä. – Vaikka meillä kirjavahvuus on hyvä ja savusukeltajiakin suhteellisen paljon, ydinporukka on pieni. – Tämä porukka on tiivis, mutta minut otettiin hyvin sisään. Kalle Lantta oli mukana 88:lla keikalla vuonna 2011. Ja vastuullisia tehtäviä riittää, sanoo Ville. Se voisi olla suurempi. Koulutus on laadukasta ja varusteet hyvät. – Täällä on monen alan miehiä ja naisia, mikä on erinomainen asia myös keikoilla. Parannettavaa – Muutin Lappeenrantaan opiskelemaan ja silloinen työkaveri suositteli palokuntaa, kertoo ensihoitajana päätoimisesti työskentelevä Tuomas. Ollin perheessä joudutaan palokuntatehtävät hoitamaan vuoropelillä 3ja 1-vuotiaiden poikien vuoksi. Kalle löytää harjoitusaktiivisuudessa. Paitsi kun on kylmä, vaimo lähtee, väittää Olli naama vakavana ja saa aikaan lievää voimakkaamman naurun kollegoissaan. Nyt pohdimme muun muassa sitä, miten pitää pelastasjakurssin käyneet jäsenet mukana aktiivitoiminnassa ja jakamassa osaamistaan muille. Tarvetta olisi varsinkin henkilöille, jotka pystyisivät lähtemään päivisin hälytyksiin. Vuorolähdöt perheessä Olli Hirvonen, 30, puheenjohtaja, varapäällikkö, yksikönjohtaja, 21 vuotta palokunnassa, vaimo ja kaksi nuorta poikaa, paikallispäällikkö Autolinjat Oy:ssä. Nyt joidenkin hälytysmäärät alkavat olla jo melko korkeita. – Hälytysosastoon oli kiva tulla. Hän kävi katselemassa, mitä palokunnassa hommailtiin ja päätti silloin, että palokunta on ykkönen. Palokunta on meidän perheessä elämäntapa.” Lähtökuningas ja tuleva pelastaja Kalle Lantta, 22, yksikönjohtaja, 12 vuotta palokunnassa, avoliitossa ja tyttökissan onnellinen omistaja, Tehohydron myymälässä töissä, aloittaa opinnot pelastusopistossa tammikuussa. Savusukeltava ensihoitaja Tuomas Maunola, 27, savusukelluskelpoinen sammutusmies, neljä vuotta palokunnassa, avoliitossa, ensihoitaja sairaankuljetusyrityksessä. Tänään näiden kavereiden kanssa tehdään paljon muutakin kuin palokuntajuttuja, kertoo Kalle
Tämä ei Purasen mukaan ole toivottavaa. FireFit valmiiksi ennen käyttöönottoa firefit-testausjärjestelmä on päätösten perusteella tulossa lähivuosina kaikkien pelastuslaitosten käyttämäksi testausmenetelmäksi. Niitä on jopa Suomessa tutkittu ja ne ovat joihinkin tehtäviin hyvinkin sopivia. Linja tuntuu olevan se, että tehdään ne muutokset mitkä ovat perusteltuja ja tarpeellisia. Silti Ilmavoimat muuttaa vaatimuksia järkevämpään suuntaan. Hyvää järjestelmässä on ehdottomasti se, että testaukset yhdenmukaistuvat ja omavaltaisilta soveltamisilta vältytään. Näistä ilmavoimien kadettikurssin ohjaajalinjalle pääsee vuosittain 15–20 henkilöä. Mielestäni oleellinen kysymys on, tarvitaanko savusukellusta nykyisessä laajuudessa. Ennen kuin firefit tulee tuotantokäyttöön, täytyy savusukelluksen tarve ja todellinen merkitys kartoittaa. Päätöksen taustalla on fyysisten testien yhdenvertaistaminen. Savusukellus on työntekijälle aina vaarallista ja terveyttä uhkaavaa, vaikka hän olisi suorittanut kuinka monta kuntotestiä hyväksytysti. Vaihtoehtoisia sammutusmenetelmiä on maailmalla kehitetty. Perustellut ja tarpeelliset muutokset tulee olla myös pelastusalalla mahdollisia.. Siitä on saanut puhua vain, jos on esittänyt testien lisäämistä ja vaatimusten tiukentamista. Jos jotain muuta esität, saat varmasti ainakin pelastusalan asiantuntijan, eläkkeellä olevan kielten lehtori Raija Kuosmasen liikkeelle. Voidaan kysyä myös: pitäisikö savusukellus lopettaa siitäkin syystä, että lähitulevaisuudessa sitä joutuisivat tekemään yhä vanhemmat pelastushenkilöt. – Tavoitteena on, että mukaan saataisiin lisää naisia koulutukseen, hän linjaa. Monikin pelastusalan vastuullinen toimija kuvitteli, että kun testausjärjestelmää kehitetään FireFit-hankkeena, testaus tulee helpommaksi. Helpompi testaus ei tarkoita sitä, että vaatimustasoa laskettaisiin, vaan useasta testistä tulisi päästä yhteen testiin, jolla kelpoisuus savusukellustehtäviin varmistettaisiin. Ilmavoimat lieventävät sotilaslentäjäkoulutuksen vaatimuksia Ilmavoimien lentäjäkoulutukseen on aina ollut riittävästi hakijoita. Nyt on koeajovaihe ja kehitystyö käynnissä. Tämän jälkeen voidaan pohtia kuinka monta pelastushenkilöä ammattipalokunnissa ja sopimuspalokunnissa tarvitaan tähän työhön ja millaiset raja-arvot voivat olla, jotta riittävä henkilöstö työhön turvataan. Pelastusalalle suorastaan traumaattisen kehityshaasteen on aiheuttanut se, ettei keskustelun oleellinen kysymys ole ollut työturvallisuus, vaan enemmänkin muut tekijät. Vaatimusten lieventäminen ei ole Ilmavoimille mikään ongelma. Ennen silmälasit olivat esteenä lentäjäkoulutukseen hakeutumisessa, nyt tämä este poistuu. – Harvemmin on nähty, että hävittäjäkuskit tehtävissään leukoja vetäisivät, toteaa Ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Puranen 8.11.2012 julkaistussa Ruotuväki lehdessä. Kuntotesteistä poistuvat nimittäin leuanveto ja selkälihasliikkeet. Ilmavoimien lentäjäkoulutukseen pyrkii joka vuosi noin 500 henkilöä. Palokuntalainen • 50 56 VILLIMIES Villimies Isto Kujala Savusukellustestaus on vuosikaudet ollut pelastusalalla arka aihe. Savusukelluskelpoisuuksista keskusteltava edelleen Erityisesti leuanvedon testaaminen on karsinut laajasti naishakijoita pois kurssilta. Miksi vaihtoehtoisia menetelmiä ei oteta käyttöön. Sen taustalla on aina selkeästi vaikuttanut ammattihenkilöstön eläkeikäkysymys – oikeastaan tärkeimpänä testauksen kehittämistä ohjaavana tekijänä. Lentoreserviupseerikurssille valitaan hakijoista 40–50 oppilasta. Siitä huolimatta halutaan hakijajoukkoa suurentaa ja saada mahdollisimman lahjakkaat henkilöt lentäjiksi. Ilmavoimat tekee kurssille hakeutumisen suhteen myös muita muutoksia. Mielestäni työturvallisuussyistä johtuen on savusukelluksen määrä ainakin minimoitava. Tämän perustavaa laatua olevan pohdinnan täytyy olla FireFit-kehitystyötä ohjaava ensisijainen tekijä työturvallisuuden ohella
Palokunnalla oli aiemmin rivissä vedenottoon sopiva nokkapumpullinen Land Rover (vm. Paloposteja ei alueella ole lainkaan. Lantikan korvaavan yhdistelmän hankinta alkoi muhia palokuntalaisten ajatuksissa jo viime vuosikymmenellä. Sillä yksikin mies pystyi järjestämään nopeasti vedenottopaikan. Loppuvuodesta 2011 WPK päätti ryhtyä tuumasta toimeen. Sen avulla palokunta voi palvella laajankin alueen pumppaustarpeita.. -75). – Ehdottomina vaatimuksina pidimme maastokelpoisuutta ja helppokäyttöisyyttä. Sammutusauto on pelastuslaitoksen, mutta muu ajoneuvokalusto on palokuntayhdistyksen omistamaa. Yhden miehen oli tarvittaessa voitava järjestää Teksti ja kuvat Pekka Koivunen ja Kauvatsan VPK ERIKOISTUVA SOPIMUSPALOKUNTA Pumppuautoperinne jatkuu Kauvatsalla Volkkari Lantikan tilalle Kokemäkeläinen Kauvatsan WPK on vireä sopimuspalokunta, jonka perinteisiin kuuluu pitää oman kaluston osuus vahvana. Palokuntalainen • 50 57 S atakuntalaisen Kokemäen kaupungin vesijohtoverkostoa ei ole Kauvatsan alueella mitoitettu äkillisiin suuriin kuormituksiin. Uusin hankinta on Volkswagen Transporterista rakennettu pumppuauto. Luonnonvettä on kuitenkin saatavilla helposti
Hälytyslaitteet, valot ja ylläpitolatauslaitteet asensi Huittisten Autopuhelinpalvelu. Pumppu on asennettu käännettävän vetolevyn päälle. Pumpuksi kaavailimme joko Rosenbauerin mallia FOX III tai Tohatsun 2 WT 78GA, selvittää Rukanen. – Päädyimme lopulta VW Transportteriin Seikelin viiden sentin korotuspaketilla. Lisäksi nokalla on vinssi. – Pienellä palokunnalla ei ole koskaan alkuminuutteina ylimääräisiä miehiä. Lisäksi auton korottaminen nostaisi lavan reunan niin korkealle, että tavaroiden kurkottelu laidan yli tulisi olemaan hankalaa, selvittää Anssi Rukanen hankinnassa tapahtunutta käännettä. – Pick upin lavan havaittiin olevan aivan liian pieni tarkoitukseemme. Palokuntalainen • 50 58 vedenotto, kertoo palokunnan päällikkö Anssi Rukanen. Järeässä pakussa tehokas pumppu Nyt Kauvatsan WPK:n hallissa on lähtövalmiina VW Transporter 4 motion 2,0 TDI 103 kW korotettuna Seikel-paketilla, johon sisältyy muun muassa 225/70/16 -maastorenkaat ja kokonaan alumiinipanssaroitu pohja. Tarjoukset pyydettiin kolmesta merkistä. Autossa on Seikel -korotussarja.. Rosenbauer on sijoitettu lavetille auton takaosaan. Kuvassa palokunnan päällikkö Anssi Rukanen. Pumpun tuotto on 1600 l/min 10 bar vastapaineella ja 2000 l/ min 4 bar vastapaineella. Oivallus kesken hankkeen Hankinnan ollessa tarjousvaiheessa palokunnassa huomattiin, että avolavan kanssa voi tulla ongelmia. Suurempi tavaratila ja Huittisten Laatuauton tapa tehdä kauppaa käänsivät vaa’an Volkkarin eduksi. Normaalisti pumppu vedetään käytön ajaksi vetolevyllä ulos autosta, mutta esimerkiksi kovalla pakkasella pumppua voi käyttää autossa sisällä. Autosta löytyy 200 metriä 3” letkua, aggregaatti, isohko uppopumppu sekä puunraivaukseen liittyvää kalustoa. – Mitsubishin ja Toyotan edustajat olivat asiassa aktiivisia ja saimme autot talvioloihin koeajoonkin. Pumppu vedetään lavetilla ulos käytön ajaksi. Alustaksi kauvatsalaiset kaavailivat nelivetoista avolava-autoa korotettuna niin paljon kuin kohtuullisesti olisi mahdollista. Hyllyt ja laatikostot autoon rakensi porilainen Auto-Kirmola Oy. Kauvatsan WPK:n säiliöauton yhdeksän kuution tankin täyttöaika on neljä minuuttia kahdeksan sekuntia. Pumppu on Rosenbauer FOX III vakiopaineensäätimellä, jonka ohjaus on mahdollista käyttöpaneelista tai kauko-ohjaimella. Alusta asti koko projektia vetäneet Kauvatsan WPK:n kalustovastaavat Jari ja Sami Jalli antoivat ison työpanoksen sähköistyksen suunnittelussa, josta tulikin onnistunut. Vinssi on tarpeen maastokelpoisen nelivedon keulassa
Pankkilainan vakuutena on palokunnan säiliöauto. Alus kulkee vedessä, lumella ja jäällä muovipintaisten kellukkeiden varassa viisilapaisen ilmapotkurin työntämänä. Rahoituksen kauvatsalaiset hoitivat useammasta lähteestä tulevalla purolla. Palosuojelurahastolta saimme avustusta 26 000 euroa. – Auto maksoi korotettuna lisävarusteineen ja sähkötyöt mukaan lukien noin 60 000 euroa arvonlisäveroineen. Navin ovat kehittäneet paloesimiehenä Lapin pelastuslaitoksella työskentelevä Erkki Jaakola ja hänen yhtiökumppaninsa Petri Sarajärvi. – Satakunnan pelastuslaitos myöntää sopimuspalokunnilleen kalustohankintoihin korotonta lainaa, jota saimme 25 000 euroa. Aluksen kantavuus on 1000 kiloa, joten sillä voidaan kuljettaa tarvittaessa useita pelastajia. 040 738 3046 Pintapelastusalus ja järeä savutuuletin. Navi painaa käyttökunnossa noin 300 kiloa. Palokuntalainen • 50 59 Rahoitus monesta lähteestä Kauvatsalaisten alkuperäinen kustannusarvio ylittyi reippaasti, mutta lopputuloksena oli onnistunut auto. INFO • Rosenbauer Fox III –moottoriruisku • Painelähdöt: kaksi trapetsikierteistä takaiskulautasventtiiliä • Automaattinen imulaite • Vakiopainesäädin • Merkkivalot: yleisvaroitusvalo, ylikuumenemisen, latauksen, polttoaineen ja öljynpaineen varoitusvalot • Mittarit: paineja sarjasyöttösekä kierroslukuja käyttötuntimittarit • Bokserityyppinen, ilmajäähdytteinen BMW A 67 1170 cm3:n nelitahtimoottori • Teho 58 kW (77 hv) • Kulutus noin 9,4 litraa tunnissa (vähintään 95 oktaaninen lyijytön bensiini) • Sähkökäynnistin, käsikäyttöinen varakäynnistin • 12 V 32 akku • Halogeenivalonheitin • Kauko-ohjausmahdollisuus • Paino 160—167 kg Pumppua voidaan ohjata käyttöpanelista tai kaukoohjaimella. Pumpun hinta varusteineen oli noin 22 000 ja muu kalustus noin 5500 euroa. Rovaniemeläis-ranualainen innovaatio Lisätiedot: Excipio Oy, Erkki Jaakola, puh. Kokonaishinnaksi tuli lopulta noin 87 000 euroa, kertoo Anssi Rukanen. Laitetta voidaan myös käyttää suurten tilojen, kuten teollisuushallit, parkkihallit ja tunnelit, savutuuletukseen, koska sen tuottama puhallusilmamäärä on huomattavan iso. Satakunnan pelastuslaitos puolsi Kauvatsan WPK:n 65 000 euron hakemusta palosuojelurahastoon, koska tämän tyyppisten pumppuyksiköiden tarve Satakunnan alueelle oli tullut selkeästi esille maastopalojen ja rankkasateiden aiheuttamien tulvien johdosta. 040 527 2318 Petri Sarajärvi, puh. Sitä voidaan kuljettaa kevytperävaunulla ja nostaa vaikka käsivoimin. Potilaalle aluksessa on oma kuljetustaso. Satakunnan pelastuslaitoksen lainan vakuudeksi kelpasi pumppuauto. • Excipio Navi on pintapelastusalus, joka on kehitetty soveltuvaksi vesistöpelastuksiin vaikeissa olosuhteissa. Loppu rahoitettiin pankkilainalla ja WPK:n omilla varoilla
Palokuntalainen • 50 60 BRANDKåRISTEN LEDARE chefredaktör Pekka Koivunen Allt som sägs om avtalsbrandkårer håller i viss mån streck. Vid plutonutryckningar kompletterar avtalsbrandkåren yrkesformationen. Alldeles detsamma kan man säga åt de avtalsbrandkårister som kommenterar den ordinarie personalens sidoinkomster eller sovande på stationen, för det för faktiskt inte räddningsbranschen framåt. Dessa aktivister inom den finska tredje sektorn utgör ett mångsidigt människospektrum. Allt detta sker på basen av inövning. Man måste då få yrkesoch avtalspersonalen helgjutet samspelta. Mera exakt talade Paajanen om frivilligbrandkårer, men just här saknar terminologin betydelse. Man bör emellertid även minnas att de avtalsbrandkårer som koncentrerat sig på rökdykning fortfarande inom sina områden fungerar alldeles på samma sätt som yrkesbrandkårerna. Redan inom en nära framtid kommer vi att se arrangemang där en icke rökdykande avtalsbrandkår på olycksplatsen ”dukar fram” – såsom rekognocerar, klarerar vatten och stegar, bygger upp belysning och rökventilationsberedskap – för yrkespersonal som sedan kommer längre bortifrån. Avtalspersonalen omfattar 14 600 kvinnor och män. Då och då dyker det upp händelser med vilka det är läckert att hacka på den andra gruppen. Spänningarna har många orsaker. I det fallet ägnade sig somliga åt att kalasa i mellanöl. Då man tar i bruk nya operativa formationer och metoder krävs det ett ännu tätare samarbete mellan yrkesoch avtalspersonalen. I många städer är samarbetet mellan yrkesoch avtalsbrandmännen harmoniskt, och med undantag för enstaka fall friktionslöst. Avtalspersonalens och yrkespersonalens relationer har förbättrats under de senaste tio åren. Och alldeles särskilt inte om kommentarerna ges anonymt i något nätforum. Även de representerar ett brett genomsnitt av finländare. Det finns av oss för alla behov, från ända till ända. Att bilda responserna för de nya grupputryckningarna kommer att bli en intressant uppgift. Talesättets fader är räddningsdirektör ia. Av yrkesmän inom räddningsbranschen finns det i vårt land totalt färre än femtusen. Att frossa i sådant för inget eller ingen framåt. Den senaste tråkiga händelse som väckt nationell uppmärksamhet är det sorgligt ryktbara fallet då avtalsbrandkårister tillgripit annans egendom på olycksplatsen. Det praktiska samarbetet mellan grupperna måste emellertid ännu märkbart förbättras. I bakgrunden spökar fortfarande såväl de trista händelserna på 1990-talet som en oavsiktlig eller avsiktlig missuppfattning av fakta. Det finns redan gott om konkreta exempel på gott samarbete. Till olycksplatsen transporteras yrkesmännen snabbt och på annat sätt än med en långsam lastbil, och de sköter sedan de kärnuppgifter som kräver toppyrkeskunskap, erfarenhet och kondition. Då och då slår det gnistor mellan dessa sammanlagt tjugotusen personer som tjänar samma mål men med olika utgångspunkter. Fakta på bordet och samarbetet igång Man måste då få yrkesoch avtalspersonalen helgjutet samspelta.”. Heikki Paajanen, en veteran som vunnit sina sporrar på många poster inom räddningsbranschen. De yrkesmän som på eller utanför brandstationen förde ett väldigt oväsen om avtalsbrandkåristernas förehavanden har skäl att minnas att då man stämplar hela brandkåristskaran på basen av några slumpartade överdrifter så drabbar det förr eller senare även en själv, på sätt eller annat
Så kan det inte fortgå, dessvärre! Utan drastiska ändringar i ledningskulturen hotar den nya räddningslagen rättskyddet, både enhetschefernas och olycksoffrens. Enligt 37 § har räddningsledaren dessutom rätt att förordna en arbetsför person som befinner sig på en brandeller olycksplats eller i dess närhet och som inte hindras av ett giltigt skäl att bistå vid räddningsverksamheten, om detta är nödvändigt för att rädda en människa eller avvärja en olycka. Tills vidare saknas sådana, och på många håll lever man i praktiken så som om ingenting skulle ha ändrats. Listan över befogenheterna är uttömmande! Vad får den tillfälliga ledaren då inte göra. Räddningsledaren utför denna uppgift under tjänsteansvar. Samma lags 36 § 2 mom. Gällande lag Räddningslagens 34 § 1 mom. Palokuntalainen • 50 61 M an har i offentligheten tagit upp frågan om enhetschefens faktiska befogenheter på en olycksplats. Utan ledande myndighets uttryckliga order får man exempelvis inte försöka kräva att få använda någon annans telefon, man får inte tvångsrekvirera någons bränsle, släckare eller andra redskap, och man får inte utan tillstånd upprätta sin kommandoplats under någon annans tak, osv. Vad avser den nya räddningslagen med begreppet ”tillfälligt leda”. anger följande: En i 34 § 1 mom. Allt frågor som med tanke på rättsskyddet kräver klara entydigt motiverade svar. Det är allt. Listan kunde göras hur lång som helst. stadgar följande (fetstilen författarens): ...Räddningsverksamheten leds av en räddningsmyndighet. avsedd person som tillfälligt leder räddningsverksamheten kan när situationen så kräver utöva räddningsmyndighetens befogenheter enligt 1 mom. Svar: enligt nu gällande lag får han/hon inte fatta beslut om att göra någonting annat som kunde inverka på annans rätt! Det må sedan vara hur motiverat eller brådskande som helst. 1 och 2 punkten i denna paragraf i den utsträckning som är nödvändig för att rädda och skydda människor, egendom och miljön samt för att begränsa de skador som olyckan orsakar och lindra följderna av olyckan. Lagen har ändrats och den gamla lagen om räddningsväsendet är inte mera i kraft. Vad får en enhetschef faktiskt göra tills dess att räddningsmyndighet övertagit ledningsansvaret. Första momentet anger i sin tur numera följande: För att släcka en eldsvåda och förhindra att den sprider sig, för att avvärja andra olyckor och begränsa skador och för att undvika fara har den lokala räddningsmyndigheten och inrikesministeriets räddningsmyndighet, om situationen inte annars går att få under kontroll, rätt att 1) beordra människor att söka skydd samt evakuera människor och egendom, 2) vidta sådana nödvändiga åtgärder som kan medföra skada på fast eller lös egendom. Och alldeles särskilt får man ju inte bryta mot grundlagen utöver Ledningen på olycksplatsen – världsfrämmande lagstiftning hotar rättsskyddet. Verksamheten kan dock tillfälligt ledas av någon annan som är anställd hos räddningsverket eller av någon som hör till en avtalsbrandkår, till dess att den behöriga räddningsmyndigheten tar över ledningen av verksamheten. Vilket personligt ansvar påtar sig enhetschefen och vilka är riskerna, i efterskott
Det besvärliga är nu, att redan det att oombedd stiga in hos någon vars dörr man öppnat med våld (åverkan på annans egendom, det får man göra) räknas som hemfridsbrott. Om det alltså brinner hos någon så får man öppna dörren men inte som tillfällig räddningsledare gå in om man inte blir inropad. Däremot räcker det inte alls med den fortfarande vanliga kvitteringen: ”Sköt saken, gör vad som behövs!” En sådan diffus order skulle i praktiken innebära att myndigheten delegerar myndighetsbefogenheterna, och mot det har lagberedningen uttryckligen skrivit in förbudet ”... Gällande räddningslag ger inget undantag för räddande av människoliv. Rent konkret uppmanas till försiktighet. Det kan dock nämnas att Grundlagsutskottet inte alls behandlat den nya räddningslagen och att Förvaltningsutskottet fått sig förelagt ett lagförslag där de utökade befogenheter avtalsbrandkårister hittills haft redan slopats och med motiveringar som i glesbygden är rätt långt från verkligheten. Vem som beordat att befogenheterna slopas, och konkret varför, det är tills vidare inte känt, men diskussionen går vidare, så månne inte även den saken småningom skall krypa fram. Att så kanske inte automatiskt alltid är fallet i glesbygden, det har man inte kunnat föreställa sig då man stiftat lagen. Kanske det, men icke desto mindre ålägger man sedan den tillfälliga ledaren tjänsteansvar. Inga andra undantag heller, för den delen, utöver det som listats i nämnda punkter 1) och 2) och 37 §. Någon annan tycks inte heller känna till vardagslivets all finesser. dock inte uppgifter som innebär avsevärd utövning av offentlig makt, såsom att utöva myndighetsbefogenheter”. Gällande lag är till för att följas, den må sedan vara hur misslyckad som helst. I alla lite heller tveksamma fall måste den tillfälliga ledaren stå i kontinuerlig kontakt med jourhavande räddningsmyndighet och insistera på klara detaljerade order. För att inte tala om längre in. Vid den diskussion som pågår framhåller lagberedningen (se sida 29) att myndighetsbefogenheter inte kan överlåtas åt andra bl.a. Palokuntalainen • 50 62 BRANDKåRISTEN det som punkterna 1 och 2 anger! Man får således inte begå exempelvis hemfridsbrott. Nåväl, i dagens teknologiska värld är det ju alls ingen sak att ringa upp dejourerande myndighet (förutsatt att man har en fungerande kontakt). Utan direkt order från räddningsmyndighet måste man enligt gällande räddningslag stanna utanför. Lagstiftning sker som bekant ju mest innanför Ring III. Silvio Hjelt kårchef Sibbo Skärgårds FBK Om det alltså brinner hos någon så får man öppna dörren men inte som tillfällig räddningsledare gå in om man inte blir inropad.”. Vad göra. I konkreta fall görs tolkningen av gällande lag dock inte av lagberedarens senkomna förklaringar utan av domstol, som i ett rättssamhälle dessvärre helt saknar befogenhet att i stället för gällande lag utnyttja sunt förnuft. Säg det, men alla tecken visar att den som författat lagen uttryckligen önskat att det skall vara så! Lagen utgår från att alla lägen förr eller senare alltid leds av räddningsmyndighet, för så har lagberedningen beskrivit situationen för Riksdagen. Myndigheten har fortfarande de ytterligare befogenheter som lagberedningen medvetet slopat för de avtalsbrandkårister som tillfälligt leder, och det är alltså endast fråga om att man i varje enskilt fall, för varje enskild extraordinär åtgärd grabbar radion, förklarar situationen och begär en uttrycklig order att förverkliga: ”Gå in, se er om, rädda de nödställda!” Klart och entydigt. Då kan det vara rätt svårt att rädda någon som medvetslös ligger i farstun. Lagberedningen försöker nu gömma sig bakom ryggen på Riksdagens grundlagsutskott respektive förvaltningsutskott. eftersom sådana inte kan antas känna till alla finesser. Tills vidare har man mest sett undanflykter och subjektiva tolkningar. Hur gick det såhär. Överdriven myndighetsförsiktighet kan då leda till drastiskt ökade skador och förlust av människoliv, medan åter överdriven oförsiktighet för den tillfälliga räddningsledaren kan leda till rättssalen. Man litar på och man litar icke. Ingen särskilt attraktiv situation, men den blir inte alls bättre av att man sticker huvudet i sanden och låtsas som om lagen inte alls hade ändrats. Det krävs alltså en helt ny ledningsförvaltningskultur, troligen med ett inte oväsentligt inslag av ny teknik, eftersom distansledning av snabba förlopp kan bli nog så utmanande för den ledande myndigheten
Enligt min uppfattning är den väsentliga frågan: behövs rökdykning i den nuvarande omfattningen. Runt om i världen har man utvecklat alternativa släckningsmetoder. Detta är icke önskvärt enligt Puranen. Även andra förändringar beträffande sökandet till kurserna införs. Linjen ser ut att vara den att man genomför de förändringar som är motiverade och behövs. För Luftstridskrafterna är uppluckrandet av kraven inget problem. – Mera sällan har man sett att jaktplanskuskarna vid sina uppdrag skulle göra armhävningar på räck, konstaterar kommendören för Luftstridskrafterna, generalDiskussionen om rökdykningen måste fortsätta major Puranen i tidningen Ruotuväki som publicerats 8.11.2012. Om man framför någonting annat får man åtminstone fart på räddningsbranschens sakkunniga, pensionerade lektorn i språk Raija Kuosmanen. Rökdykning är alltid farligt och hotar arbetstagarens hälsa, även om han skulle ha klarat av aldrig så många konditionstester. Efter det kan man fundera på hur många räddningspersoner i yrkesbrandkårerna och avtalsbrandkårerna som behövs för det jobbet och vilka gränsvärden man kan uppsätta för att garantera en tillräcklig personal för det. för räddningsbranschen har det blivit en rentav traumatisk utmaning att diskussionens väsentliga fråga inte handlat om arbetarskydd utan mera om annat. – Målet för hans linjedragning är att man skall få mera kvinnor med i utbildningen. Mången ansvarskännande aktör inom räddningsbranschen hade för sig att då testsystemet utvecklas i form av projektet firefit skulle testandet bli enklare. Jag anser att man redan av arbetarskyddsorsaker borde minimera rökdykningen. Till och med i finland har man undersökt dem och för en del uppgifter är de mycket lämpliga. Trots det ändrar Luftstridskrafterna kraven i en mera förståndig riktning. Till Luftstridskrafternas pilotutbildning söker sig årligen cirka 500 personer. Enklare testande betyder inte att man skulle sänka kravnivån utan det att man av ett flertal tester skulle uppnå ett enda test med vilket man skulle garantera funktionsdugligheten för rökdykning. Nu pågår testkörningar och utvecklingsarbete. Särskilt räckhävningarna har omfattande gallrat bort kvinnliga sökande från kurserna. Varför tar man inte de alternativa metoderna i användning. för konditionstesternas del slopas nämligen räckhävningarna och ryggmuskelrörelserna. Bland de sökande väljer man ut 40–50 personer till flygreservofficerskursen. Innan firefit tas i produktionsbruk måste man kartlägga behovet av rökdykning och dess verkliga betydelse. Palokuntalainen • 50 63 VILDMANNEN Vildmannen Isto Kujala Rökdykningstesterna har i åratal utgjort en ömtålig fråga inom räddningsbranschen. Om dem har man fått tala endast om man krävt att testerna skall utökas och kraven göras strängare. I bakgrunden har hela tiden legat frågan om yrkespersonalens pensionsålder – egentligen den viktigaste av de faktorer som styrt utvecklande av testet. Trots det vill man utvidga kretsen av sökande för att på det sättet som flygare få de mest begåvade personerna. Av dessa elever kommer årligen 15–20 personer med på flygkadettkursens pilotlinje. Tidigare var glasögon ett hinder då man sökte till pilotutbildningen, men det hindret faller nu bort. Det goda med systemet är att testerna blir enhetliga och man undviker egenmäktiga tillämpningar. FireFit måste fås färdigt innan det tas i bruk På basen av fattade beslut kommer testsystemet FireFit inom de närmaste åren att tas till användning i alla räddningsverk. Även inom räddningsbranschen bör motiverade och behövliga förändringar vara möjliga.. Bakom beslutet ligger ett förenhetligande av de fysiska testen. Den utvärderingen är av grundläggande betydelse och måste vid sidan om arbetarskyddet i första hand utgöra den styrande faktorn då man utvecklar firefit. Luftstridskrafterna luckrar upp kraven på militärpilotutbildningen Till Luftstridskrafternas pilotutbildning har det alltid funnits tillräckligt med sökande. Man kunde även ställa frågan: borde man upphöra med rökdykning även av den orsaken att man den inom en nära framtid måste utföras av en allt äldre räddningspersonal
Uusi Kuvavisa Mitä ihmettä kuvassa tapahtuu. Varma lämmönlähde: “Hiitti” ladattavat lämpöpakkaukset. 0400 698 102 Sähköposti: info@heat-it.fi. • Paras selitys palkitaan 100 euron arvoisella digikameralla. Heat-It Oy Pulkamontie 3 D, 96900 ROVANIEMI Puh. Vastaukset osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi Vastaukset pyydetään 31.1.2013 mennessä
Multa puuttuu enää paloristi.” • Tieliikennekeskus • Käytännön vinkit sammutusja pelastustoimintaan sarja alkaa Sammutustyökurssia odotellessa... Palokuntalainen -lehden toimitus toivottaa lukijoilleen turvallista vuoden vaihdetta ja onnea vuodelle 2013! Kiitos menneestä vuodesta ja erittäin hyvää tulevaa vuotta! Onnellista vuotta 2013! Kiitämme asiakkaitamme menneestä vuodesta ja toivotamme hyvää tulevaa vuotta! Toivotamme asiakkaillemme menestyksekästä uutta vuotta!. Suurreportaasi hätäkeskuksista ENSI NUMEROSSA: www.palokuntalainen.fi TILAA PALOKUNTALAINEN! Palokuntalainen numero 51 ilmestyy 28.2.2013 “Etteikö alalla palkittais. Palokuntalainen • 50 65 Lähetä juttusi Anna palaa! -palstalle, osoitteeseen: toimitus@palokuntalainen.fi
Partanen on pureutunut omalla persoonallisella tyylillään pelastusalan ilmiöihin aiheuttaen lukijoissaan vahvoja reaktioita niin puolesta kuin vastaan. Palopuheita vuosien varrelta: Partasen palopuheet saatavilla PDF-versioina osoitteessa toimitus@palokuntalainen.fi Poliisi on ystävämme Ylityöpullalla on väärä maksaja Huonoa oppia surkimuksille Punainen lanka, Herra Myllyniemi, punainen lanka Mielummin rähinää, kuin ranteet auki FRF ei kelpaa keikalle Itseaiheutettu katastrofi Petäjäveden palokuntaan ei kelpaa liian kova ammattilainen On käytetty älyä, jota ei älyä Hälytysajo ei ole persaukisen hommaa Kysy siltä, jolla on erivärinen kypärä Vain muutaman prosentin tähden Paskaa maskissa Yököttävät yksikkötunnukset – Paska valuu ylhäältä alas Hoitajien edunvalvojat – Pelastajat pois ambulanssista Asemalempi polttaa sillat Pidetään kiinni automaattikeikoista Harjoituksia perkele! Tappovartti tappaa uhrit ja alan Kersantit korjasivat päämajan puutteet Vitun homo! Enemmän töitä, vähemmän puhetta. Markon terävästä kynästä on jäänyt elämään pysyviä jälkiä ja sanontoja pelastusalan toimijoiden keskuuteen. Palokuntalainen • 50 66 Puolestapuhujan pyyhe kehässä MARKO PARTASEN PALOPUHEITA SAATAVANA Palomies-sairaankuljettaja Marko Partanen on kirjoittanut tätä palstaa numerosta 27 (2009) alkaen
02 634 3800 l info@peravaunutaloviitala.fi WWW.PVTV.FI PERÄVAUNUJA JOKA LÄHTÖÖN. Perävaunutalo Viitala Ky Tehtaantie 12, 29630 Pomarkku • Puh. 02 634 3800 www.peravaunutaloviitala.fi • info@peravaunutaloviitala.fi Perävaunuja joka lähtöön PERÄVAUNUTALO VIITALA KY Tehtaantie 12 l 29630 Pomarkku puh
PALOKA MU KIITTÄ Ä KULUN EESTA VUODES TA JA TOIVOT TAA MENEST YKSEKÄ STÄ UUTTA VUOTTA 2013