Palokuntalainen 53/2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Palokuntalainen • 53 1 53 Irtonumero 8 € | 28.6.2013 | Öljyntorjuntaa Itä-Uudellamaalla • Palokunta ja kirjakauppa Kaupunkipalokunta Porist! ja vähä muutaki asiaa siält päi
Tilaa painava lukupaketti ja tiedä mitä alalla tapahtuu. Palokuntalaisen löydät myös Facebookista. 050 355 0991 Palokuntalainen on seitsemän kertaa vuodessa ilmestyvä pelastusalan ilmiöihin, tapahtumiin, henkilöihin ja uutisiin keskittyvä erikoislehti. Tule ottamaan osaa ajankohtaisiin keskusteluihin, antamaan palautetta, lukemaan alan uusimmat uutiset tai tykkää muuten vain. 2 18 42 PÄÄKIRJOITUS 5 PÄIVÄN POLTTAVAT 6 • Pelastusylijohtajan valinta edessä • Suojautumisen voi alkaa heti! KIPINÄT 9 HÄTÄKESKUSASIAA 18 • Ainutlaatuinen yhteistyöverkosto ÖLJYNTORJUNTAA ITÄ-UUSIMAALLA 24 LÄMPÖKAMERAMIES 29 PERSOONA KAI VAINIO 30 SOPIMUSPALOKUNTA: PORIN VPK 150 VUOTTA 33 SOPIMUSPALOKUNTA: PELTOSALMEN VPK 38 KIRJAKAUPPA JA PALOKUNTA 42 TOIMITTAJAT ILTAPALALLA 45 VAIKUTTAJAT KOMMENTOIVAT TILINPÄÄTÖSHANKETTA 46 HÄTÄKESKUSASIAA, OSA III KIRJAKAUPPA JA PALOKUNTA palokuntalainen palokuntalainen Tilaukset: www.palokuntalainen.fi tai tekstiviestillä puh. 47 Irtonumero 8 € | 31.7.2012 | Kärkiyritykset • Tapaus Eskelinen Messuille! Suurjakelu! 48 Irtonumer o 8 € | 31.8.201 2 | Palokunta lainen maailmalla • Persoona Raimo Ikonen Hieman harvinais empaa erikoiskalustoa Sivut 32–41 Messuinfo Palok untala inen • 49 1 49 Irtonu mero 8 € | 31.1 0.20 12 | Työhy vinvo intias iat pinna lla • Kaksk erran eläinp elastu sauto VIRVE KOHU VÄITE: Vaaralli nen 7 numeroa 46 €
Miten käy vahvuuksien. Tai voisi vain kääntää kylkeä ja olla rauhassa. Mutta silloin voi, jos vahvuudet ja porukka antavat periksi ja luvan palokuntalomalle. Piippari kiinni, puhetai tekstiviestin numero hiljaiseksi, virvekapula asemalle, komentopuhelimesta johto irti. Ajatus palokuntalomasta ei kuitenkaan ole niin outo kuin se ensi kuulemalta tuntuu. Tietysti hyvän omantunnon takeena olisi sovittu asia palokunnan päällystön kanssa. Päätös siitä, että nyt en osallistu hälytystoimintaan on useimmalle sopimuspalokuntalaiselle aivan vieras. Ollikainen • Ilmoitukset ilmoitukset@palokuntalainen.fi, Maria Salo, puh. Se voisi olla aika virkistävä jakso palokuntalaisen elämässä. 0400 504 678 • Kannen kuva Pekka Koivunen • Kuvapankit SXC • Taitto Anna Broholm, PieniSuuri Idea • Paino Satakunnan Painotuote Oy, Kokemäki • Kustantaja Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja, Postinrannantie 3 B, 29630 Pomarkku, Y2242549-9, Alv. 040 501 8721 • Toimitussihteeri Anne Mallius • Toimittajat Silvio Hjelt ja Isto Kujala • Avustajat Tuuli Heervä ja Jarno Joensuu • Ohjeistamispäällikkö H. 53 • 28.6.2013 ISSN 1798-2685 56 38 KALUSTOKULMA: 48 • J5L Production Oy • Luovutukset VILLIMIeS 51 KÄYTÄNNÖN SAMMUTUSJA PELASTUSTEKNIIKKAA • OSA 3 – Tieliikennepelastamisen perusmenetelmät 52 SUOMEN ENSIHOITO ETSII ITSEÄÄN 56 BRANDKÅRISTeN 58 TAHTOO TIETÄÄ 63 LETKUT SOLMUSSA 64 ANNA PALAA 65 ENSI NUMeROSSA 65 LIEKINHEITTÄJÄ 66 PELTOSALMEN VPK SUOMEN ENSIHOITO ETSII ITSEÄÄN 63 Juttusarja jatkuu... Ylivoimainen enemmistö sopimushenkilöstöstä ei edes ajattele pitävänsä lomaa palokunnasta. Olisikohan sittenkin muutaman viikon irtiotto palokunnasta paikallaan. Mutta voiko porukkaa jättää. Uusi palsta tiedonjanoisille: Ammattipalomiehellä on tarkkaan säädetty ja sovittu työaika. Lomaa palokunnasta TAHTOO TIETÄÄ!. Palokuntalainen • 53 3 Pelastusalan erikoislehti • 12. Kannattaa kokeilla. vuosikerta • Aikakauslehtien liiton jäsen • Toimitus toimitus@palokuntalainen.fi • Päätoimittaja Pekka Koivunen, puh. Saisi kerrankin hyvällä omallatunnolla vaikka katsella kuinka oman palokunnan yksiköt ajavat tehtävälle. Teknisesti. Kesällä ja erityisesti loma-aikanahan on aikaa käydä hälytyksissä. Käytännössä itsensä sulkeminen hälytystoiminnan ulkopuolelle ei olisi temppu eikä mikään. • www.palokuntalainen.fi • Palaute sähköpostitse toimitus@palokuntalainen.fi Päätoimittaja Pekka Koivunen Toimittaja Isto Kujala Toimittaja Silvio Hjelt Toimitussihteeri Anne Mallius Taitto Anna Broholm Avustaja Jarno Joensuu Avustaja Tuuli Heervä Ilmoitukset Maria Salo No. Myös lomat on pidettävä niin kuin työehtoja työsopimuksissa on määritelty. Hyvää lomakautta kaikille lukijoillemme, toivottaa Palokuntalaisen toimitus. eihän sitä noin vain voi lopettaa hälytystehtäviin osallistumista. rek
sairaan hyvää ensihoitoa Suomen Ensihoidon Tiedotus Oy 00003 ESPOO VASTAUSLÄHETYS Tunnus 5012720
Myös sopimuspalokuntien keskinäisestä, todellisesta työnjaosta keskustelua herättävä yleensä tyrmätään. Niin ammattikuin sopimushenkilöstö on alallamme hyvin herkkähipiäistä. ennen seuraavaa välitilinpäätöstä tuleekin käydä avointa ja reipasta keskustelua alan ongelmista. Tilinpäätös on positiivinen, kun sen tekee itse Tulos on liian hyvä ollakseen totta, eikä se totta olekaan.” sairaan hyvää ensihoitoa Suomen Ensihoidon Tiedotus Oy 00003 ESPOO VASTAUSLÄHETYS Tunnus 5012720. Myös varsinaisen operatiivisen pelastustoiminnan ulkopuolinen alue pelastusalalla on saanut olla melko rauhassa. Toiminta on tehokasta ja kansalaiset ovat tyytyväisiä. Palot sammuvat ja ihmiset pelastuvat. Pelastustoimea ei ole pahemmin arvosteltu myöskään poukkoilevasta johtamisesta. Lomautuksetkin ovat pelastustoimessa yksittäistapauksia. Myös henkilöstöasiat ovat paikoin hunningolla. Pelastustoimessa pitäisi tehdä todellinen työnjakoreformi. Palokuntalainen • 53 5 Päätoimittaja Pekka Koivunen Pelastustoimella menee sen itsensä mielestä pääpiirteittäin hyvin. Johtamistasoja on monissa laitoksissa liikaa. Älähdys on vielä voimakkaampi, jos kyseenalaistaja on alalta. Samoin sopimushenkilöstön koulutus sietäisi saada myös kunnon pöllytyksen ja saneerauksen nykyaikaan. Jos joku ulkopuolinen asettaa kyseenalaiseksi operatiivisessa toiminnassa tehdyt ratkaisut tai toimenpiteet, vastalauseita tulee varmasti. Suomessa ei ole koskaan teetetty tutkimusta pelastusalan toimivuudesta ja tehokkuudesta alan ulkopuolisen tahon toimesta. Niin ne ovat toki muuallakin, mutta pelastusalalla näistäkään asioista ei puhuta. Palotarkastusten määrä viranhaltijaa kohden on joissakin laitoksissa uskomattoman pieni. Pelastusalan ja erityisesti pelastustoiminnan arvostelu ja epäkohtien esilletuonti on ollut – ja on edelleen – Suomessa tabu. Pelastustoimea ei ole juuri arvosteltu esimerkiksi siitä, että se on vyöryttänyt palotarkastustoimintaa ja pelastussuunnitelmien tekoa entistä enemmän tarkastettavien kohteiden haltijoille ja omistajille. Tulos on liian hyvä ollakseen totta, eikä se totta olekaan. Alan ammattilaisten koulutusta ei kukaan uskalla asettaa kyseenalaiseksi, vaikka se on valmistuvaa kohden liki kalleinta Suomessa saatavilla olevaa koulutusta. Tekijöinä ovat aina olleet tavalla tai toisella pelastusalaan sidoksissa tai muuten sitä lähellä olevat henkilöt. Myös turvallisuusvalistus on hajallaan, vaikka sen kehittämisen yritys on kova. Yhtään henkilöä ei tiettävästi aiota vähentää hallinnosta tai riskienhallinnasta missään. Hiljattain valmistunut tilinpäätöshankekaan ei löytänyt kuin muutamia epäkohtia lähinnä silmänlumeeksi. Kukaan alalla toimiva ei kuitenkaan uskalla julkisesti sanoa sitä ääneen. Kuntasektori on ollut monesta tärkeästä asiasta hiljaa. Mihin ovat kuluneet näin säästyneet virkamiesten työtunnit. Avoin ja kiertelemätön tilinpäätös tulee tehdä ulkopuolisten voimin. Niin valtion tasolla kuin kuntien yhdessä ylläpitämissä laitoksissa esiintyy hallinnollisia ja taloudellisia ongelmia. Pelastustoimen kentällä jyräävät menneisyyden vahvat voimat. Operatiivisen toiminnan työnjakokeskustelu tyssää alkuunsa ammattiväen vastarintaan. Pelastuslaitoksia on liikaa. Kritiikki on viime vuosina julkaistuissa tutkimuksissa ollutkin mietoa, jos sitä on esitetty ollenkaan
Vaaleihinkaan ei ole enää kuin vajaa pari vuotta. Palokuntalainen • 53 6 • Vaikka Suomessa on kunnallinen pelastustoimi, vaikuttaa valtion ylin pelastusvirkamies vahvasti kuntasektorinkin Valinta edessä Pelastusylijohtaja on alan supermies Pelastusylijohtaja Pentti Partasen pitkä virkaura päättyy syksyllä. Avustuslinjauksillaan pelastusylijohtaja pystyy vaikuttamaan esimerkiksi alan järjestöihin. Lakien ja valtakunnallisten ohjeistusten valmistelu on tiukasti hänen hanskassaan. Lokakuun alussa pitäisi virkaan astua uusi henkilö. Pieni pelastusala kaipaa suurta johtajaa. Osastopäälliköllä on siis paljon valtaa. Kyllä se on niin, että nyrkkiä pitää osata joskus lyödä pöytään tänäkin päivänä, jos aikoo saada jotain aikaiseksi. Käytännössä mitään merkittävää alalla ei tapahdu ilman hänen siunaustaan. Paljon enemmän kuin työnhakuilmoituksessa kerrotaan. Onnistuneita ja vähemmän onnistuneita uudistuksia on tehtailtu toisensa perään. Tämä haikailu saattaa tuntua lukijasta naiivilta, mutta tosiasia on se, että kilpailu pelimerkeistä on nykyään niin kovaa, että siinä pelissä maan hiljaiset eivät menesty. Näin säästetään ja pelataan aikaa. päätöksiin. Suurin ongelma Partasen kaudella on ollut kuitenkin näkyvän johtajan puute. P.P.S. Myös Pelastusopiston ja avien isot asiat pelastusylijohtaja hyväksyy, jos ei muuten, niin ainakin hiljaisesti. Ainakin seuraavien henkilöiden nimet on mainittu mahdollisina hakijoina: Marjo Anttoora, Juha Hakola, Veli-Pekka Ihamäki, Kimmo Kohvakka, esko Koskinen, Veli-Pekka Nurmi, Mervi Parviainen, Taneli Rasmus, Simo Tarvainen ja Pekka Vänskä. Huippuälykäs, terävä, taitava manipulaattori, kentän tuntija, pohdiskelija… värittömyydessäänkin taitava ja fiksu mies. Siinä missä poliisiylijohtaja on jyrähtänyt ja tarvittaessa ottanut kovankin kannan alansa puolesta, pelastusylijohtaja on ollut pääasiassa hiljaa. Alan syväkurkku on aivan varma, että valintaprosessi kyllä käydään loppusuoralle saakka, mutta sitten päädytään ratkaisuun, että osaston kakkosmies Esko Koskinen hoitaa virkaa toistaiseksi. P.S. Pelastusalalla tämä valinta on tärkein vuosikausiin, koska pelastusylijohtaja on ylivoimainen ykkösvaikuttaja Suomen pelastustoimessa. Jopa niin hiljaa, että virkapukukin jäi aikoinaan kotiin itsenäisyyspäivänä. Mitä sitä nyt turhaan väriä näyttämään joissakin juhlissa. Lakiakin on rukattu useasti. Kriisinhallintaan erikoistunut asiantuntija Timo Hellenberg on myös mainittu vahvana kandidaattina. Palosuojelurahasto ei tee päätöksiään ilman pelastusylijohtajan siunausta, vaikka toisin väitetään. Totuuden nimessä Pentti Partanen ei ole ollut huono pelastusylijohtaja. Vaikka Partasen kautta on leimannut jatkuva muutos, pitää uudenkin johtajan olla muutosjohtaja, mutta ennen kaikkea näkyvä alan puolestapuhuja. Mitä nyt vähän herkkähipiäinen.. Pentti Partasen pitkä kausi on ollut täynnä vauhtia ja vaarallisia tilanteita
Jos noudattaa suojautumisohjeita ja välttää turhia riskejä, altistuminen syöpävaarallisille aineille voidaan saada näin kohtuulliselle tasolle. Ainut vaihtoehto on ottaa käyttöön uusia toimintatapoja ja -menetelmiä niin palokuntakuin henkilökohtaisella tasolla. Kouluttajat huomio! • Käytä modernia simulaattoria, aina kun se on mahdollista. Palokuntalainen • 53 7 • Tässä on muutamia ohjeita käyttöön otettavaksi palokunnissa vaikka heti. • Henkilökohtaisten suojainten täytyy sopia yhteen. Laitokset valmistelevat ohjeita, mutta. Ohjeita palokunnalle • Sammutuspuvut täytyy pestä säännöllisesti. • Valitse palautteenantopaikaksi savuton paikka. • Jos on käytettävä perinteistä simulaattoria, valitse poltettavaksi materiaaliksi puhdas puu. • Peseydy välittömästi savualtistumisen jälkeen ja huolehdi henkilökohtaisesta hygieniasta. • Poista sammutuspuku taukojen ajaksi, jotta puvusta höyrystyvät kaasut eivät altista taukojen aikana. • Älä likaa kuljetusvälineitä ja muita puhtaita ympäristöjä likaisella sammutuspuvulla. • Henkilökohtaisten suojainten huollon tulee toimia. Henkilötason suosituksia • Käytä aluskäsineitä erityisesti savusukelluksessa ja paineilmalaitteistojen huollossa. Mikään julkisuudessa viime aikoina esillä ollut ASA-rekisteri ei auta suojautumisessa altistumisia vastaan. Ohjeet on kerätty Työterveyslaitoksen vanhemman tutkijan Juha Laitisen luentomateriaalista. Suojautumisen voi alkaa heti! Palomies saattaa saada kehoonsa myrkyllisiä yhdisteitä muun muassa hengitystiealtistumisen tai ihoaltistumisen kautta
Suomessa on hieman yli 500 rekisteröityä vpk-yhdistystä, joilla on sopimus alueensa pelastuslaitoksen kanssa. Tämä on loogista ja toimii aika hyvin pelastusalalla, vaikka jotkut alan vaikuttajat eivät vieläkään tunnusta sopimuspalokunnan kaksoismerkitystä, eli sitä, että sopimuspalokunta voi olla myös yhteisö, jonka jäsenet ovat työsuhteessa suoraan laitokseen. Näistä ehdoista on vapaaehtoisuus kaukana, kun puhutaan kelpoisuuden saavuttamisesta ja erityisesti sen ylläpitämisestä. Operatiivinen toiminta ei ole vapaaehtoista. Palokuntalainen • 53 8 • Tiedotusvälineet menevät usein siitä, missä aita on matalin. Mikä ihmeen Vapaa palokunta. Kutsutaan sopimuspalokunniksi Suomen 732:lta sopimusasemalta operoivia palokuntia. Räikein ristiriita termin ja todellisuuden välillä on”vapaapalokunta” tai ”vapaa palokunta” –käsitteiden käytössä.. eli sopimuspalokuntia on kahta lajia. Suomen pelastustoimen sanastoa on yritetty yhdenmukaistaa useita kertoja. Niin yhdistyksen kuin ”puolivakinaisenkin” on täytettävä sopimuksen ehdot. Myös yhdistys joutuu hoitamaan sopimusvelvoitteensa. Siksi pelastusalan tulisikin tehdä aktiivisesti töitä, jotta kyseiset termit jäisivät hiljalleen unholaan. Näitä löytyy Suomesta edelleen useita kymmeniä. Vapaaehtoisuuteen perustuva sopimuspalokunta ei ole vapaaehtoinen, kun puhutaan sopimukseen kirjattujen velvoitteiden täyttämisestä. Sanaa ”vapaapalokunta” on toimittajan helppo käyttää, helpompi kuin sanaa ”vapaaehtoispalokunta”. Tulos on aina sama. Sammutusmiehen ja palomiehen eroa ei tunneta. Puolivakinainen on palokansan suussa edelleen puolivakinainen ja ammattilainen kuin sopimushenkilökin ovat tavallisen kansan ajatuksissa edelleen palomiehiä. Näin vaikka mitään vapaapalokuntaa eikä vapaata palokuntaa oikeasti olekaan ainakaan sopimuksen varassa toimivien palokuntien keskuudessa. Sopimuspalokunniksi kutsutaan myös suoralla henkilökohtaisella sopimuksella laitoksen kanssa työskentelevien henkilöiden muodostamaa kokonaisuutta. Vapaaehtoisuus ylipäätään on hieno asia ja sitä pitää edelleen pitää vahvasti mukana pelastusalan viestinnässä. Jätetään vapaapalokunta sopimuksettomien palokuntayhdistysten termiksi. Kuitenkin nuo termit ”vapaa palokunta” tai ”vapaapalokunta” johtavat suurta yleisöä harhaan ja hämmentävät asiasta tietämättömiä. Nämä ovat yksiselitteisesti sopimuspalokuntia
Peko vaihtoi Viroon • Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen pelastuskoulun ja Pelastusopiston harjoitusalueyhteistyö päättyi ainakin toistaiseksi. Opintososiaaliset edut saattavat säilyä • Esitys opiskelijoiden majoitusja ruokailukustannusten siirtämisestä Pelastusopiston opiskelijoiden kontolle on vastatuulessa. Kokemukset Kiekusta lähentelevät katastrofia • Kieku-hanke on valtion talousja henkilöstöhallinnon prosesseja tukeva tietojärjestelmä. Vuosien 2013–2017 aikana Pelastusopisto järjestää huomattavan osan pelastushenkilöstön perusja ylläpitokoulutuksesta. Asiaa tarkemmin tutkittaessa on ilmennyt useita ongelmia. Sittemmin virheet on järjestelmätoimittajan taholta myönnetty. Lehtemme toimituksen saamien tietojen mukaan myös muualla valtionhallinnossa kokemukset järjestelmästä ovat vähintäänkin sekavat. Palokuntalainen • 53 9 KIPINÄT Finavia valitsi Pelastusopiston • Lentokenttien pelastushenkilöstön koulutuksesta Kuopiossa on tehty sopimus Pelastusopiston ja Finavia Oyj:n välillä. Opetusja kulttuuriministeriö vaatisi tässä tapauksessa sisäasiainministeriötä osallistumaan kyseisiin asumistukikustannuksiin. Muutoksia pohtii Esko Koskisen johtama ohjausryhmä. Leikkausvaatimukset iskevät opiston arkeen • Valtion eri hallinnonhaaroilta edellyttämät kustannusleikkaukset ovat iskeneet myös Pelastusopiston arkeen. – Viime aikoina meille tulleista 120 pyynnöstä olemme voineet hyväksyä vain tusinan verran, kertoo rehtori Mervi Parviainen. Kuopion harjoitusalueen ja muiden palveluiden hinta osoittautui helsinkiläisille liian kalliiksi, vaikka se perustui omakustannushinnoitteluun. Käytännön ongelmat, esimerkiksi kuka olisi opiston asuntolan vuokraisäntä, ovat myös nousseet esille. Uutisia Petoselta. Tältä Petosella on vielä vältytty, mutta osoituksena tilanteen kiristymisestä on se, että Pelastusopisto pystyy lähettämään erilaisiin työryhmiin edustajiaan vain erittäin painavista syistä. Päätökset muutoksista tulevat näillä näkymin voimaan vasta 2015 alussa. – Selkeistä tietojärjestelmävirheistä on syytetty meitä, mikä on aivan uskomatonta. Valtion vaikuttavuusja tuloksellisuusohjelman tavoitteena on parantaa Suomen julkisen sektorin tuottavuutta. Kiekun pitäisi tulla ministeriöissä ja virastoissa käyttöön vuosien 2012–2016 aikana. Pelastusopistolla sopimusta pidetään merkittävänä niin toiminnallisesti, taloudellisesti kuin imagon kannaltakin. Kokemukset Kiekusta ovat Pelastusopistolla katastrofaaliset. – esimerkiksi luotettava työajanseuranta on järjestelmällä mahdotonta, sanoo rehtori Mervi Parviainen. Vastedes helsinkiläiset pelastajaoppilaat harjoittelevat Virossa. Ohjelman on väitetty muuttuneen aidosta tuottavuusohjelmasta henkilöstön vähentämisohjelmaksi. Mikäli opiskelijoiden olisi huolehdittava asumisestaan itse, tulisivat he asumistuen piiriin. – Opisto ei tule ottamaan vuokraisännyyttä, sanoo rehtori Mervi Parviainen
Palokuntanuorten SM-kilpailut pidettiin huhtikuussa Lappeenrannassa ja palokuntien SM-kisat viikkoa myöhemmin Jyväskylässä. ANJALAN VPK (Kymenlaakso) Aika: 5:35:75 Joukkueen jäsenet: Oona Hannula, JannaMari Tiukkanen, Miska Itälä, Veeti Ursin, Jesse Smolander, Julia Tuominen 4. OULUN VPK (Pohjois-Suomen Pelastusliitto) Pisteet: 29,5 5. MASKUN VPK (Varsinais-Suomi) Aika: 5:42:29 5. Veikon maljan voitti Iitin VPK ja Jehumaljan Tirilän VPK. HELSINgIN VPK (Helsingin Pelastusliitto) Pisteet: 27,5 VEIKON MALJAN TULOKSET (5 ensimmäistä): 1. KOTKAN VPK (Kymenlaakso) Aika: 5:47:13 Teksti ja kuvat Isto Kujala Kalustokilpailutehtävässä jouduttiin käyttämään moottoriruiskua, tehtävää tekemässä Lapin VPK:n joukkue.. ESPOON VPK 1 (Uudenmaan Pelastusliito) Pisteet: 31,5 Joukkueen jäsenet: Jesper Honkonen, Riku Vihersola, Sampo Koivusalo 3. ESPOON VPK 2 (Uudenmaan Pelastusliitto) Pisteet: 31,0 Joukkueen jäsenet: Isra Gharghour, Roni Väisänen, Aapo Tervo 4. Kilpailutoimikunnan puheenjohtajana toimi Lauritsalan VPK:n Reijo Vainikka. Tietokilpailu järjestetään joka toinen vuosi. SÖKÖ SOMMARÖ FBK VPK (Uusimaa) Aika: 5:34:10 Joukkueen jäsenet: Samuel Rissanen, Robin Billington, Jonathan Hiekka, Lauri Puputti, John Lindholm, Markus Martelin 3. VAHDON VPK (Varsinais-Suomi ) Aika: 5:30:68 Joukkueen jäsenet: Olli Salonen, Tuomas Kohmo, Antti Tuominen, Aleksi Hurula, Pinja Peltoluhta, eemeli Hurula 2. Kilpailuun osallistui 31 joukkuetta. Veikon malja -kilpailu on niin sanottu pimeä kalustokilpailu eli tehtävää ei kerrota etukäteen. Karsintakilpailujen parhaat kilpailevat valtakunnallisessa kisassa. • Lappeenrannassa kilpailtiin Veikon Maljasta ja SM-tietokilpailun voitosta. TIETOKILPAILUN TULOKSET (5 ensimmäistä): 1. Tämänkertaiset Veikon Malja -kilpailun tehtävät olivat kuvitteellisen maastopalon sammuttamista, mutta mukaan oli saatu erilaisia mielenkiintoisia osatehtäviä: portin avaaminen käsityökaluilla, sairasauton hälyttäminen ja ensiapu sairaskohtauksen saaneelle henkilölle. IITIN VPK (Kaakkois-Suomen Pelastusalanliitto) Pisteet: 33,5 Joukkueen jäsenet: Markus Houni, Henri Houni, Janina Aro 2. Tietokilpailu on joukkuekilpailu, jota varten käydään karsintakilpailut pelastusliitoissa. Palokuntalainen • 53 10 KIPINÄT KIPINÄT Mitä nuoret edellä..
Jyväskylän Paviljonki toimi keskeisenä kilpailutapahtumien paikkana. Trafi, Ajovarma ja Suomen Autokoululiitto ovat SSPL:n mukaan luvanneet parantaa tiedottamistaan, yhteistoimintaa ja asiakaspalvelua, jotta tarpeeton asiakkaan juoksuttaminen saadaan loppumaan. Kilpailu jäi varmasti joukkueiden jäsenten mieleen taitokilpailuosuudesta, jossa Jyväskylän Paviljongin halliin oli tuotu kolme ilmavoimien vanhojen Drakenja Mig-koneiden runkoja kuvaamaan lento-onnettomuutta. Tirilän VPK, pisteet 60 2. Yhden päätöksen hinta on 60 euroa. Stora enso – Anjalankosken TPK, pisteet 140 HENKILÖKOHTAINEN TIETOKILPAILU 1. Harjunalustan VPK, pisteet 145 5. Savion VPK, pisteet 57 3. Helsingin VPK, pisteet 53 4. Savion VPK, pisteet 164 3. Miikka Leinonen Anjalan VPK, pisteet 87 2. Anjalan VPK, pisteet 53 5. Tirilän VPK, pisteet 166 2. Kalustokilpailu pidettiin Jyväskylän Sataman alueella. Nuorten palokuntalaisten C-korttikoulutuksessa ongelmia. UPM Myllykosken TPK, pisteet 52 TAITOKILPAILUN TULOKSET 1. • Ensimmäiset nuoret, 18–20-vuotiaat palokuntalaiset ovat olleet kevään aikana C-korttikoulutuksessa. esiin on tullut muutamia ongelmia. Tirilän VPK, pisteet 55 4. Siellä pidettiin tietokilpailu, taitokilpailu ja palkintojenjako. Kilpailun järjestelyistä vastasi Keski-Suomen pelastuslaitos. Ruskon VPK, pisteet 60 2. Harjunalustan VPK, pisteet 53 KALUSTOKILPAILUN TULOKSET 1. Rantakulman VPK:n kilpailujoukkue. Tästä huomautettaessa poliisi ei suostunut korjaamaan päätöstä, vaan teki uuden päätöksen. UPM Myllykosken TPK, pisteet 52 Imatran VPK toimi kalustokilpailun 0-joukkueena. Vahdon VPK, pisteet 55 4. Anjalan VPK, pisteet 159 4. Sebastian Holm Kaarinan VPK, pisteet 86 3. Kilpailun toimitsijat olivat pääosin pelastuslaitoksen henkilökuntaa ja Keski-Suomen sopimuspalokuntalaisia. Veteraanisarjan voitto meni Valkealan-Jokelan VPK:lle Kouvolaan. Kotkan VPK, pisteet 53 5. Anjalan VPK, pisteet 57 4. Juha Aalto Stora enso Anjalankosken TPK, pisteet 82 JOUKKUETIETOKILPAILU 1. Karhulan VPK, pisteet 57 3. Yleisöllä ja myös kilpailujoukkueiden jäsenillä oli mahdollisuus tutustua paloautoihin, kalustoon ja varusteisiin Paviljongin välittömässä läheisyydessä olevalla Lutakonaukiolla. Mika Taavitsainen Savion VPK, pisteet 86 4. Poliisi on muun muassa myöntänyt palokuntalaiselle luvan vain C1-korttikoulutukseen, vaikka lupa olisi tullut myöntää C-korttikoulutukseen. Savion VPK, pisteet 57 3. Suomen Mestaruuden voitti jo neljännen kerran Tirilän VPK, Lappeenrannasta. Palokuntalainen • 53 11 Jehumalja taas Tirilään Palokuntien SM-kilpailut pidettiin vastaavasti Jyväskylässä 4.5.2013. Myös Ajovarma Oy on tutkinnon vastaanottajana vaatinut kokeeseen tultaessa todistuksia palokuntaehdolla suoritettavasta C-kortista, vaikka poliisi on tällaisen luvan kirjannut järjestelmään, joka on myös Ajovarman käytössä. Lahden VPK, pisteet 53 4. Ville Hirvonen Tirilän VPK, pisteet 85 5. Kilpailuun osallistui 33 yleisen sarjan joukkuetta ja 3 veteraanijoukkuetta. Kaarinan VPK, pisteet 60 2. KOKONAISKILPAILUN TULOKSET 1
Lappeenrantalainen Simo Saikko, 55, on ollut merkittävässä roolissa, kun suomalainen ensihoito-opetus on kehittynyt nykymuotoonsa. Asetuksen mukaisesti hengenpelastusmitali annetaan tunnustukseksi erittäin rohkeasta tai neuvokkaasta taikka oman hengenvaaran uhalla suoritetusta teosta, jolla toisen ihmisen henki on pelastettu uhkaavasta vaarasta. Sen jälkeen hän on opettanut ensihoitaja-, palomies-, lähihoitajaja ensihoidon jatkolinjaopiskelijoita. Pitkä ura ei ole vähentänyt mielenkiintoa opetustyöhön. Palokuntalainen • 53 12 KIPINÄT • Tasavallan presidentti luovutti 17. LISÄTIETOJA: Hengenpelastusmitalilautakunnan sihteeri, ylitarkastaja Arto Tiukkanen, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, puh. Aiemmin huomionosoituksen ovat saaneet Heikki Sederholm (2011) ja Matti Purhonen (2012). Simo Saikko on kolmas Vuoden ensihoitajaksi valittu henkilö. Tunnustus annettiin hänelle Valtakunnallisilla Akuuttihoitopäivillä Seinäjoen Framilla toukokuussa. Kuva Hanna Raijas Yhdeksälle hengenpelastusmitali Mitalin saajat: 1) Tommi Kuusisto 2) Joona Laiho 3) esa Laaksonen 4) Kauno Palomäki 5) Juho Hyvärinen 6) Roy Hursti 7) Ville Manninen 8) Seppo Mäkelä 9) Kaisa Teräs Hengenpelastusmitalilautakunta käsitteli kaikkiaan 86 ehdotusta, joista se puolsi edellä mainittujen mitalinsaajien ansioituneisuutta. Saimaan ammattikorkeakoulun ensihoitajaopiskelijat saavatkin jatkuvasti erinomaista palautetta myös kentältä. Saikon ensihoito-opettajaura alkoi 1990. toukokuuta 2013 yhdeksälle ansioituneelle henkilölle hengenpelastusmitalin. – Opettajan ja oppilaan toiminta ihmisenä on tärkeää, pelkät kliiniset taidot eivät tee kenestäkään hyvää ensihoitajaa tai opettajaa, Saikko sanoo. Vuoden ensihoitajan valitsee raati, jossa on edustettuina ensihoidon opettajat, Suomen anestesiologiyhdistyksen ensihoidon alajaos, Suomen ensihoitoalan liitto, Tehy ja Systole – ensihoidon erikoislehti. • Simo Saikko kertoo, että jokainen aloittava opiskelijaryhmä tuo aina uuden innon mukanaan. Simo Saikosta Vuoden ensihoitaja Saimaan ammattikorkeakoulun lehtori Simo Saikko valittiin Vuoden ensihoitajaksi 2013. 029 501 6093
euroSafety ja Työhyvinvointi halutaan pitää samaan aikaan hitsausalan kansainvälisten Nordic Welding expo -messujen kanssa. Welding expo -messut pääyhteistyökumppaneidensa Suomen Työsuojelualan Yhdistysten liitto STYL ry:n ja Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys ry:n kanssa. Jyväskylä kutsuu pelastusalaa Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys ry järjestää messut tulevana vuonna yhteistyössä Jyväskylän messujen kanssa. Lehtemme saamien tietojen mukaan myös pelastusalan järjestöt ovat suuntaamassa katseensa Jyväskylän Paviljonkiin syyskuussa 2014. Sama ajankohta siis säilyy euroSafety-messujen osalta. – Teimme jo aiemmin tänä keväänä messuohjelmaamme muutoksen. Tampereen Messut Oy toteuttaa euroSafety-, Työhyvinvointija Nordic Kuva syksyn 2012 Turvallisuusmessujen mielenkiintoisimmasta näytöksestä. Pelastusalaa ei mainita messutiedotteessa. Tampereen Messut Oy haluaa tiedotteensa mukaan uudistaa alan messuja aiempaa kansainvälisempään ja tämän päivän kysyntää paremmin vastaavaan suuntaan. – euroSafety-nimisellä tapahtumalla haluamme myös selkeästi erottautua muista kotimaisista turvallisuusalan tapahtumista, sanoo toimitusjohtaja Hannu Vähätalo Tampereen Messut Oy:stä. Palokuntalainen • 53 13 • Turvallisuus-messut on järjestetty Tampereella 13 kertaa. Paloturvallisuutta ei mainita. Paloturvallisuus puuttuu tuoteryhmistä euroSafety 2014 -messujen tuoteryhmiä ovat tiedotteen mukaan työturvallisuus, työsuojelu, työhyvinvointi, ensiapu, ympäristöturvallisuus, väestönsuojelu, ergonomia, työkalut ja työvaatteet. Turvallisuusalan ammattimessut järjestetään ensi vuonna syyskuun sijasta marrasEuroSafety 2014 -messut Tampereella Uusi kansainvälinen turvallisuusalan messutapahtuma euroSafety 2014 järjestetään 5.–7.11.2014 Tampereen Messuja Urheilukeskuksessa. kuussa. Turvallisuusmessut.fi on jatkossa www.eurosafety.fi.. euroSafety 2014 -messut korvaavat samana ajankohtana pidettäväksi ilmoitetut Tampereen Turvallisuus-messut, jotka on järjestetty 13 kertaa
Jos vaara koskee saamelaisten kotiseutualuetta, vaaratiedote on annettava myös saamen kielellä. Kujalan mukaan tulee vakavasti harkita erityistä vaaraa aiheuttavan savusukelluksen vähentämistä vain ehdottomaan minimiin. Pelastushenkilöstön huomioiminen ASA-rekisterissä on vain alku pelastusalan työturvallisuuden ja terveyden parantamisessa. Lailla ohjataan radiossa ja televisiossa tapahtuvaa viranomaisten vaaraja onnettomuustiedottamista. SSPL:n toiminnanjohtaja Isto Kujalan mukaan liitto on huolestunut pelastushenkilöstön altistumisesta syöpää aiheuttaville aineille. Lisätietoja: valmiusjohtaja Janne Koivukoski, puh. – ennen savusukeltamiseen ryhtymistä olisi joka kerta päätettävä erikseen, onko ensisijaisesti käytettävissä henkilöstön työturvallisuuden kannalta joku vaihtoehtoinen menetelmä. Vaaratiedote on nyt käytössä Laki vaaratiedotteesta tuli voimaan 1.6.2013. – Altistumista vähentävä ja työturvallisuutta parantava saneeraustarve tulee selvittää ja laatia kehitysohjelma myös sopimuspalokuntien paloasemien saattamiseksi työturvalliseen kuntoon, toteaa Kujala. Vaaratiedote voidaan antaa esimerkiksi ihmisille vaarallisesta henkilöstä tai eläimestä, poikkeuksellisen voimakkaasta myrskystä tai muusta nopeasti kehittyvästä vaarallisesta sääilmiöstä tai vakavasta vaarallisiin aineisiin liittyvästä onnettomuudesta. Koko pelastushenkilöstön työturvallisuus ja terveys ovat liiton mielestä erittäin tärkeitä tekijöitä työsuhteesta riippumatta. Pelkkä ASArekisteröinti ei riitä SSPL:lle Lisätietoja vaaratiedottamisesta saa osoitteesta http://www.intermin. Vaaratiedotteen antava viranomainen voi päättää, että vaaratiedote välitetään myös televisiossa. Sopimuspalokunnilla ja sopimuspalokuntalaisilla on keskeinen merkitys Suomen pelastustoimessa. LISÄTIETOJA:. fi/fi/turvallisuus/varautuminen_ja_vaeston_suojaaminen/ vaaratiedote Verkkosivulta löytyy myös vaaratiedoteopas. Vaaratiedotetta voidaan käyttää myös silloin, kun halutaan ilmoittaa vaaratilanteen olevan ohi. Vaaratiedote korvaa aiemmin käytössä olleen hätätiedotteen ja muun viranomaistiedotteen. Vaaratiedote annetaan suomeksi ja ruotsiksi. Palokuntalainen • 53 14 KIPINÄT • Vaaratiedote voidaan antaa, jos henki tai terveys on vaarassa tai omaisuus voi merkittävästi vaurioitua tai tuhoutua. Vaaratiedote välitetään valtakunnallisesti radiossa. 071 878 8420 omaiset, Hätäkeskuslaitos, Poliisihallitus, Säteilyturvakeskus, Ilmatieteen laitos, Liikennevirasto, Liikenteen turvallisuusvirasto, elintarviketurvallisuusvirasto, Sosiaalija terveysalan lupaja valvontavirasto, Lääkealan turvallisuusja kehittämiskeskus sekä kaikki ministeriöt. Myös ohjeistusta ja työkäytäntöjä on SSPL:n mukaan muutettava ja parannettava, jotta altistusta voitaisiin vähentää merkittävästi. Vaaratiedotteita voivat antaa pelastusviranomaiset, poliisi, rajavartioviran• Suomen Sopimuspalokuntien Liitto (SSPL) pitää hyvänä uutta linjausta ottaa pelastushenkilöstö mukaan ASA-rekisteriin. – Altistumista tapahtuu myös hälytystehtävien jälkeen varusteista johtuvana ajoneuvoissa ja paloasemillakin. Tähän suuntaan ollaan menossa esimerkiksi Ruotsissa
Laatia järjestelmäja prosessikaavio laadun valvonnasta. Ohjausryhmässä on Varsinais-Suomen ja Uudenmaan alueiden pelastuslaitosten ja SSPL:n edustus. Jakaa hankkeen tuotokset valtakunnassa muiden alueiden käyttöön. SAFeRA-liesivahti on lieden turvalaite, joka ennaltaehkäisee liesipaloja ja kykenee pysäyttämään jo syttyneen palon. Finlaysonin pelastuspatja on vuodepotilaiden evakuointitilanteisiin suunniteltu paloturvallinen patja, joka helpottaa henkilön nostoa ja siirtoa. Merkki voidaan myöntää tuotteille, jotka lähtökohtaisesti parantavat paloturvallisuutta tai ovat paloturvallisempia kuin muut vastaavat tuotteet. Perusteluista tulee selvitä, kuinka hyvin hakija tuntee tuotteensa lisäksi ongelman, johon se tarjoaa ratkaisua sekä olemassa olevien ratkaisujen tason. Merkin käyttöoikeuden pilotointivaihe kestää kaksi vuotta, jona aikana pyritään saamaan kokemuksia merkin käytöstä niin merkin Paloturvallisuuden puolesta -merkki koekäyttöön ”Paloturvallisuuden puolesta” -merkki on Suomen Palopäällystöliiton myöntämä osoitus tuotteille ja palveluille, jotka edistävät paloturvallisuutta. • PETO-ti lannekeskusjärjestelmä • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -soviti nyksiköt ja SALSA-asemahälytysohjelmistot • SKL-statuslähetti met ja ACTIS-älynavigaatt orit • TEHO-ULVO -väestöhälytti met ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja JULUEN-äänija valohälytti met • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitt eet • TETRA/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät HÄLYTYSJA VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaati vaan ammatti käytt öön. Käyttöoikeus pelastuspatjalle ja turvaliedelle Merkin käyttöoikeus on myönnetty kahdelle tuotteelle, Finlayson Pro -malliston pelastuspatjalle sekä SAFeRA-liesivahdille. Veera Heinonen, koulutusja viestintäsuunnittelija, Suomen Palopäällystöliitto, puh. Hankkeen tavoitteet ovat: 1. 0440 340 112, veera.heinonen@sppl.fi Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. LISÄTIETOJA: käyttöoikeuden saaneilta yrityksiltä kuin asiakkailtakin. Koulutuksen laadun kehittämishanke käyntiin • Tuotteen valmistaja, maahantuoja tai jälleenmyyjä voi hakea merkin käyttöoikeutta esittämällä SPPL:lle selvitykset tuotteen vaatimustenmukaisuuden täyttymisestä sekä perustelemalla, miten tuote lisää paloturvallisuutta. Hanke valmistuu keväällä 2014. Luoda yhteisesti hyväksytyt laatukriteerit sopimuspalokuntien koulutukselle. 2. 3. (03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.. • Länsi-Suomen ja Uudenmaan pelastusliitot ovat käynnistäneet sopimushenkilöstön koulutuksen laadun kehittämishankkeen. Molemmat tuotteet on kehitetty edistämään paloturvallisuutta, ja ne täyttävät tuotteiden vaatimustenmukaisuuden
SPPL: Jouluseminaari ja jouluglögit avoin 31.12. Palomiesurheilu: Ammunta Nokia 23.–24.7. Palokuntalainen ilmestyy 31.8–1.9. SPAL: Palomiesliiton ay-koulutuspäivä Jyväskylä 10.– 15.11. SPPL: Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät avoin 1.–30.11. Palokunta Suomessa 175-vuotta Turku Syyskuu 4.9. Palomiesurheilu: golf Pietarsaari 30.8. SPPL: Palopäällystöliiton syysopintopäivät Helsinki 13.– 15.11 FinnSec – Kansainväliset ja turvallisuusja suojelualan messut Helsinki 14.11. Palomiesurheilu: Salibandy Jyväskylä Joulukuu 10.12. SPPL: Pohjoismainen palopäällystön opintoviikko avoin 12.11. Palomiesurheilu: Suunnistus Nastola 7.9. SPPL: Tulityöseminaari 2013 Helsinki 15.11. Palokuntalainen ilmestyy 26.10. Palokuntalainen ilmestyy Alipäällystö Ahokas Nino Christian Kirkkonummi Ala-Hiiro Jukka Arttu Lapua Dadu Timo Mousa Kouvola Forsblom Tomi Mikael Porvoo Heponiemi Juha Tapani Oulu Johansson Teemu Johannes Loviisa Katajamaa Tarmo JanneJohannes Kaarina Kemppainen Marko Mika Tapio Pudasjärvi Kortelainen Tuomo Henrik espoo Laakso Juhan-Petteri Kuopio Lehtonen Sami-Viljami Naantali Luomala Janne Johannes Jyväskylä Lääveri Tatu Juhani Kouvola Mankinen Jarkko Tapio Helsinki Nybom Roger Håkan Loviisa Pättiniemi Sami Tapio espoo Räsänen Janne Einari Helsinki Tihinen Arto Kalevi Helsinki Tiitta Jouni Mikael Imatra Tuuli Tuukka Matias espoo Hätäkeskuspäivystäjä Bergendahl Minna Kaarina Vaasa Haapio Johanna Tyyne Kaarina Eura Hakala Maileena Nakkila Halme Susanna Irene Pori Hantula Sanni eveliina Tampere Hyytiäinen Sarah Sofia Salo Junnila Jaana Kaarina Pori Kokki Heli Hannele Harjavalta Köykkä Juhana Mikael Pori Larno Tero Petteri Tampere Lehtiniemi Marikakristina Ulvila Mäkipää Kati Johanna Pori Niiles Juho Petteri Naantali Nurmi elina Marjut Pori Pietikäinen Johanna Vilhelmiina espoo. SPPL: Turvallisuusharjoitusten järjestäminen Vantaa Lokakuu 1.–.31.10 Palomiesurheilu: Uinti Raisio 1.10.– 30.11 Palomiesurheilu: Voimailu/ soutu Oulu 4.10. SPPL: Tahallisten palojen ennaltaehkäisy seminaari Helsinki 15.11. Nuohousalan ja pelastusviranomaisten neuvottelupäivät Turku 26.9. Stadin turvaviesti 2013 Helsinki 12.9. Palomiesurheilu: Lentopallo Pori Elokuu 10.8. Heinäkuu 3.–5.7. SPEK: Naisja nuorisotyön syysseminaari Vuokatti Marraskuu 5.11. SPPL: Pelastusalan triathlonin SM-kilpailu Kuopio 28.–29.8. Palokuntalainen ilmestyy 26.11. Palokuntalainen • 53 16 KIPINÄT ALALLA TAPAHTUU Pelastusopistosta VALMISTUNEET Tiedot kerätty laitosten ja palokuntien tiedottajilta sekä järjestäjien nettisivuilta
Tiedot osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi. Palokuntalainen • 53 17 Viitala Katri Mari Helsinki Virtanen Tiia-Mari Kristiina Tampere Ylikraka Heidi Virpi Maria Pori Åhs Katrimaria Emilia Pori Pelastajakurssi (ruotsinkielinen) Alm Niklas erik Andreas Vöyri eriksson Alex Hans erik Maarianhamina Funck Ville Carl-Gustav Kaarina Gustafsson Svante Andreas Parainen Hjulfors Matias Per-Ole Luoto Holmberg erik Johannes Pietarsaari Holmkvist Benjamin Ricky Raymond Vöyri Hulten Frans Johan Pietarsaari Karkaus Hannes Kustaa Uusikaarlepyy Karlsson Dennis Ove Sund Mansnerus Sebastian Johannes Maarianhamina Nordström Joakim Stig Askola Roos Tommy Carl-Gustav Pietarsaari Smulter Wilhelm Johannes Vaasa Söderlund Nils Jonas Inkoo Uunila Jesper Paul Mikael Luoto Westerlund John Sebastian Tammisaari Pelastajakurssi englund Niko Matias Hämeenlinna ervasti Mitja Paulus Helsinki evikoski Joni Tuomas Kangasala Haajanen Jussi Santeri Oulu Hakonen Markku Lauri Tapio Viitasaari Halme Jaakko Johannes Nokia Hannonen Juuso Heikki Johannes Hollola Heinilä Jarno Matti Juhani Rauma Holappa Alpo Juhani Kajaani Honkonen Anssi Matias Jyväskylä Huovinen Matti Paavo Ylöjärvi Järvinen Riku Keijo Uolevi Forssa Korhonen Jari Matias Jyväskylä Lamberg Markus Mikael Lahti Leino Tuukka Tauno Tapani Turku Lähdemäki Tapio Asko Rauma Lämsä Vesa Mikko Tapio Raahe Lääti Juhani Ville Valtteri Kokemäki Matilainen Teemu Antero Mikkeli Murdoch Tuomas Antero Helsinki Mäntylä Janne Miikka Seinäjoki Nykänen Ilja Joensuu Paronen Lauri Luukas Iitti Partanen Petri Jarno Samuli Kuopio Purhonen Jarkko Petteri Imatra Siitonen Jani Antero Savonlinna Tahvanainen Toni Tapio Tampere Vanhanen Mikko Matias Kuopio Venesranta Markus Kilatia Merikarvia Vuollo Sami Eemeli Muonio Palopäällystön koulutusohjelma Horelli Kai Henrik Mikkeli Hukka Markku Juhani Laukaa Kinnunen Joni Oskari espoo Korhonen Tuomas Juhani Rovaniemi Korpela Jari Eerik Jyväskylä Kräkin Kiril Samuli Pieksämäki Kuoppala Mikko Tampere Lehmuskoski Timo Juhani Nousiainen Lehtinen Riku Kristian Vaajakoski Manninen Piia Marjut Suomussalmi Oinonen Ali Kimmo Olavi Mikkeli Paloranta Mats Joakim Karstula Rauhala Maria Susanna Kauhava Ristola Kalle Oskari espoo Sohkanen Toni Kristian Vantaa Soisalo Jarno Petteri Pihtipudas Suokonautio Jari Päiviä Tampere Tirroniemi Mika Antero Kemi Torvinen Mirva Turku Viinamäki Noora Karolliina Pietarsaari Virtanen Antti Johannes Sastamala Julkaisemme sitoumuksetta tietoja pelastusalan tapahtumista yms
Palokuntalainen • 53 18 yhteistyövirasto Hätäkeskuslaitos Ainutlaatuinen
– Usein unohtuu se, että palvelujen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi olemme jatkuvasti tekemisissä useiden eri viranomaistahojen ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Ainutlaatuinen K ansalaiskontaktien suuri määrä on laitoksen tehtävän kuvasta johtuva asia. – Neljän viranomaistahon lisäksi lista yhteistyökumppaneista on pitkä: Onnettomuustutkintakeskus, Puolustusvoimat, Rajavartiolaitos, Ilmatieteenlaitos, Liikennevirasto, Rautatieliikennekeskus, Säteilyturvakeskus, Lentopelastuskeskus, Yleisradio, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Suomen Punainen Risti ja Suomen Lentopelastusseura ry tärkeimmät mainitakseni. Niistä 1,6 miljoonaa johtaa viranomaisen hälyttämiseen. Marjukka Koskela.. Palokuntalainen • 53 19 yhteistyövirasto Valtionhallinnossa ei ole toista virastoa, jossa suorat puhekontaktit kansalaisiin ylittäisivät Hätäkeskuslaitoksen määrät. Kontaktipintamme on todella laaja ja monimuotoinen, kertoo Hätäkeskuslaitoksen viestintäpäällikkö Marjukka Koskela. Yli neljästä miljoonasta vastaanotetusta hätäilmoituksesta noin kolme miljoonaa on varsinaisia hätäpuheluita
Aaltosen mukaan uusi ERICA on toimintavarma ja nopea. 30 miljoonan euron ERICA tulee Johtaja Jukka Aaltonen vastaa Hätäkeskuslaitoksen teknisistä palveluista. Hänen mukaansa kansalaisten tyytyväisyys hätäkeskuspalveluihin on kasvanut ja Suomen järjestelmälle on annettu kansainvälisestikin kiitosta. Aktiivisella viestinnällä pyrimme lisäämään tietoisuutta virastosta ja sen palveluista. – Palvelumme ovat viime vuosina kehittyneet ja olemme niistä myös halunneet aktiivisesti tiedottaa eri kanavilla, kertoo Koskela. Systemaattinen kehittäminen on tuottanut tulosta.” Jukka Aaltonen.. – Silti ihminen eli päivystäjä on ratkaisevimmassa asemassa. – Käyttöliittymään ja järjestelmän käyttöergonomiaan on kiinnitetty erityistä huomiota. Tyytyväisyystutkimuksen tulokset sekä hyvät puheluiden vastausajat kertovat kuitenkin toiminnan laadusta suuressa mittakaavassa. – Hätäkeskustoiminnan pitää olla ajasta ja paikasta riippumatonta. – Monesti reklamaatioissa on kyse epäonnistuneesta vuorovaikutuksesta tai epätietoisuudesta palveluamme kohtaan. Tämä on palvelua ihmiseltä ihmiselle, hätäkeskusjärjestelmä on vain tukena. Tavoitteena on tehdä päivystäjille mahdollisimman toimiva työkalu. Hänen vastuullaan on uuden hätäkeskustietojärjestelmän ERICAn käyttöönoton tekninen puoli. Systemaattinen kehittäminen on tuottanut tulosta, toteaa Koskela. Mikään halpa paketti ei ERICA ole. Palokuntalainen • 53 20 Kansalaisten suuntaan Hätäkeskuslaitos on tehnyt pitkäjänteistä työtä. Sen pitää periaatteessa toimia missä tahansa. Siksi tekniikalla ja sen toimivuudella on suuri merkitys kokonaisuudessa, kuvailee Jukka Aaltonen. Kokonaisinvestointi ERICAan on Aaltosen mukaan noin 30 miljoonaa euroa jaksotettuna vuosille 2011–2015. Viraston ensimmäisen kymmenen vuoden aikana mediajulkisuuden perusteella syntynyttä kuvaa hätäkeskuspalveluista halutaan edelleen parantaa. Koska kyse on inhimillisestä toiminnasta, niin on luonnollista että kansalaisten ja yhteistyötahojen suunnilta tulee ajoittain yksittäisiä reklamaatioita palvelupoikkeamista
Pelastusalan kenttä koki asian koskevan heidän ammattitaitoaan, mutta tästä ei todellakaan ollut kysymys. – Jatkossa mietimme tarkemmin uusien toimintatapojen esittelyn kentälle. Viime vuodelta hän muistaa GSM-lisähälytysepisodin, jonka jalkautus pelastustoimen alueelle ei mennyt nappin Hätäkeskuslaitokselta eikä myöskään pelastuslaitoksilta. On mielenkiintoista nähdä, kuinka pääsemme eri laitosten kanssa samoille aaltopituuksille, kun kuusi hätäkeskusta palvelee 22 erilaista pelastuslaitosta. Palokuntalainen • 53 21 T oimialapäällikkö Pertti Mäenpää on Hätäkeskuslaitoksen ykkösmies, kun puhutaan pelastustoimen asioista. Johtamisjärjestelmissä on suuria eroja. Kahta samanlaista pelastuslaitosta ei Suomessa ole ja se luo haastetta muutokseen, sanoo Pertti Mäenpää. Nämä tosiasiat unohtuvat usein pelastusalan toimijoilta hätäkeskusten toimintaa arvioitaessa. Olemme tunnustaneet omat virheemme, lanseerasimme sen väärin, sanoo Pertti Mäenpää vakavana. – Tämä asia tulee vaatimaan paljon kouluttamista ja tässäkin asiassa valtakunnallinen yhdenmukaisuus olisi tavoite. – Pelastustoimelle on tyypillistä alueiden erilaisuus. Hänen tehtävänään on toimia linkkinä pelastuslaitosten suuntaan. Pertti Mäenpään mielestä pelastustoimi on asiakkaana aivan omanlaisensa. Tehtäviä keskukset välittävät pelastustoimelle noin 115 000 kappaletta vuosittain. Pelastustoimi on aivan omanlaisensa asiakas Vain 8 % hätäkeskuksien vastaanottamista puheluista koskee pelastustointa. Jatkossa jokaisen viranomaistahon on Mäenpään mukaan itse huolehdittava resurssitietojensa päivityksestä uuteen tietojärjestelmään. Uusien asioiden läpivienti ei aina ole helppoa. Kahta samanlaista pelastuslaitosta ei Suomessa ole ja se luo haastetta muutokseen.” Pertti Mäenpää.. – Valtakunnallisesti lisähälytysasian tiedottaminen ontui, sen tunnustan. Toimialapäällikkö Pertti Mäenpää: – Koska kulttuurierot ovat huomattavat, vahvempi valtionohjaus ei ainakaan olisi pahitteeksi
Laillisuusvalvontayksikkö osallistuu lainsäädännön kehittämiseen antamalla lainvalmisteluun liittyvät lausunnot. Hätäkeskuspalvelut-osasto vastaa hätäkeskusten operatiivisesta toiminnasta, sen laadusta ja kehittämisestä sekä viranomaisyhteistyöstä. Laillisuusvalvontayksikön päällikkö edustaa tehtäväalansa mukaan valtiota ja valvoo valtion etuja muissa viranomaisissa ja tuomioistuimissa. Jokaisessa hätäkeskuksessa on lisäksi nimetty yhteyshenkilö.. Osastoa johtaa Marko Nieminen. Se käsittelee muun muassa viraston kaikkien osastojen, yksiköiden ja hätäkeskusten laillisuusvalvontaa koskevat asiat, virastosta tai sen virkamiehistä tehdyt kantelut sekä vastaa osaltaan viraston sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Osastoa johtaa Jukka Aaltonen. Osastoa johtaa Teemu Hassinen. HÄtÄkeSkuSlaitoS Postiosoite: PL 112, 28131 PORI Käyntiosoite: Satakunnankatu 3–5, PORI Vaihde: 071 4716 500 Faksi: 071 4716 503 Virkasähköposti: hatakeskuslaitos@112.fi Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@112.fi topalveluista sekä teknisten palvelujen kehittämisestä. Johtaja Martti Kunnasvuoren luotsaamassa laitoksessa on kolme osastoa: Ohjausja ennakointiosasto vastaa Hätäkeskuslaitoksen hallinnon ja toiminnan suunnittelusta sekä järjestämisestä ja yleisestä ohjaamisesta ja hallintopalveluiden kehittämisestä. Hätäkeskuslaitosta tulosohjaa sisäasiainministeriö yhdessä sosiaalija terveysministeriön kanssa. Hätäkeskukset kuuluvat osana hätäkeskuspalvelutosastoon. Viranomaisyhteistyöstä huolehtii viranomaisyhteistyöyksikkö, jonka johdossa ovat yksikön johtaja Juha-Veli Frantti, poliisitoimen toimialapäällikkö Kimmo Kuusisto, pelastustoimen toimialapäällikkö Pertti Mäenpää ja sosiaalija terveystoimen toimialapäällikkö Tommi Mattila. Tekniset palvelut -osasto vastaa operatiivisista tietojärjestelmistä, yleisen tietohallinnon järjestämisestä, käyttöja kunnossapi112.fi Hätäkeskuslaitos omin sanoin Hätäkeskuslaitos on vuonna 2001 perustettu valtakunnallinen virasto, jonka tehtävänä on vastaanottaa hätäilmoituksia sekä muita ihmisten, ympäristön ja omaisuuden turvallisuuteen liittyviä ilmoituksia Manner-Suomessa sekä välittää niitä edelleen asianomaisille tahoille. Edellisten lisäksi suoraan viraston päällikön alaisuudessa toimii laillisuusvalvontayksikkö. Palokuntalainen • 53 22 V irastoon kuuluvat sen esikuntatehtäviä hoitava keskushallinto Porissa sekä kuusi hätäkeskusta (2014) eri puolilla Suomea
Hätäkeskukset välittävät vuosittain pelastustoimelle noin 115 000 tehtävää. Vuonna 2012 hätäkeskukset vastaanottivat noin 980 000 820 000 160 000 hätäkeskukseen kuulumatonta puhelua, joista tahattomasti soitettuja virhepuheluita oli ja ilkivaltaisesti soitettuja kappaletta.. Vuonna 2012 92 prosenttiin kaikista hätäpuheluista vastattiin 10 sekunnissa 30 sekunnissa vastattiin 97 prosenttiin hätäpuheluista. Hätäkeskuslaitoksen vastaanottamista hätäpuheluista vain noin 8 % kuuluu pelastuksen toimialaan. Palokuntalainen • 53 23 Hätäkeskuslaitos numeroin: Hätäkeskuslaitos otti vastaan vuonna 2012 4,1 miljoonaa puhelua, joista hätäpuheluja oli lähes 3 miljoonaa. Loput hoidettiin hätäkeskusten omin toimenpitein neuvonnan ja opastuksen avulla, tai ne eivät muusta syystä johtaneet tehtävän välittämiseen. Kaikista käsitellyistä ilmoituksista 1,6 miljoonaa välitettiin eri viranomaisille. Määrä on samaa tasoa kuin aikaisempina vuosina
Palokuntalainen • 53 24 Öljyntorjuntaa merellä Itä-Uudenmaan malliin suuret vahingot Nopea apu estää Harjoitukseen kokoontuneet palokuntalaiset odottavat aloituskäskyä.
Teksti Palomestari Leif ekholm, Itä-Uudenmaan pelastuslaito s Kuvat Leif ekholm ja Silvio Hjelt A rt ik el n om ol je sk yd de t i Ö st ra N yl an d ka n i si n he lh et lä sa s i sv en sk sp rå ki g ve rs io n på vå ra nä ts id or w w w .p al ok un ta la in en .fi .. Aiemmin kunnat vastasivat itse öljyntorjunnasta omalla alueellaan. Tänä päivänä alueellinen pelastuslaitos vastaa alueen kuntien öljyntorjuntasuunnittelusta ja suunnitelmien toimeenpanosta. Palokuntalainen • 53 25 Valtion viranomaiset vastaavat öljyntorjunnasta avomerellä ja alueelliset pelastuslaitokset vastaavat öljyntorjunnasta maalla ja saaristossa
Näillä kunnilla on yhteinen öljyntorjuntasuunnitelma. Väylä on 14 km pitkä ja 0,5–2 km leveä. Pääosa torjuntakalustosta, jota tarvitaan merellä, on sijoitettu näille paikkakunnille. Palokuntalainen • 53 26 26 öljypuomeilla. Kontit sisältävät 500 m öljyntorjuntapuomia ja siihen tarvittavaa ankkurointikalustoa. Käytännössä kyse on veneistä, jotka kuljettavat puomeja sekä veneistä, jotka kuljettavat puomien ankkurointikalustoa, puomeja ja ankkurointikalustoa sisältäviä kontteja. Veneet, jotka kuljettavat ja selvittävät öljyntorjuntapuomia ovat Ftai E-luokkaa (13–17 m). Tämän lisäksi lähtee vielä onnettomuuspaikalle C-luokan tiedusteluvene lähdönjohtajan avuksi. Veneet, jotka kuljettavat ja selvittävät ankkurointikalustoa ovat Dtai C-luokkaa (6–10 m). Sen jälkeen puomin ohi päässyt öljy kerätään. Porvoon Kuggenin öljyntorjunta-/venevarikko, Emäsalon sillalta katsottuna. Kun Itä Uudellamaalla suunnitellaan öljyntorjuntavalmiutta, lähtökohtana on, että onnettomuus voi sattua juuri Sköldvikiin johtavassa väylässä. Sköldvikin satamaan kulkevat samankokoiset laivat kun ulkona Suomenlahdella. Ensin yritetään estää öljyn leviäminen C-luokan vene, IU 1082, keulakerääjälaitteisto. Itä-Uuttamaata uhkaava iso öljyonnettomuus merellä tapahtuu joko ulkona Suomenlahdella tai Sköldvikin satamaan johtavassa väylässä. Ankkurointikalustoa veneessä, IU 188. Euroopan suurin öljynjalostamo sijaitsee Sköldvikissä, Porvoossa. Suurin onnettomuuden riski Itä-Uudellamaalla liittyykin jalostamoon joko sen alueella tai öljyä kuljetettaessa jalostamosta tai jalostamoon säiliöautoilla, junilla ja laivoilla. Valmius Itä Uudellamaalla Itä-Uudenmaan alueen rannikkoraja on 80 km pitkä. Palautepalaveri, vasemmalla seisoo harjoituksen vetäjä, palomestari Leif Ekholm. Näiden laivojen koko on usein yli 100 000 tonnia. Mikäli tässä ei onnistuta, seuraa pitkäaikainen rantatorjuntatyö, johon liittyy muun muassa saastuneiden lintujen pesua. Torjuntatyö jaetaan eri vaiheisiin. Silloin on vielä mahdollisuus estää suuri ympäristövahinko. Lopuksi, kun on saatu riittävästi kerääjäkalustoa paikalle, puomin sisällä oleva öljy kerätään. PM 2 C-luokan vene IU1082, jossa keulakerääjälaitteisto.. Lähdönjohtaja P30 johtaa P orvoon, Sipoon, Loviisan, Lapinjärven, Myrskylän, Pukkilan ja Askolan öljyntorjuntaa hoitaa Itä-Uudenmaan pelastuslaitos. Pelastuslaitos on jakanut rannikon kolmeen alueeseen: Porvoo, Sipoo ja Loviisa. Valmiutta on suunniteltava niin, että torjuntatyö onnettomuuspaikalla voidaan aloittaa nopeasti. Porukalla puomi purkautuu kontista veneeseen. Nopeus torjuntataktiikan avainsana Ulkotai sisäsaaristossa tapahtuvassa öljyonnettomuudessa torjuntatoimet on aloitettava neljän tunnin sisällä onnettomuushetkestä. Perusperiaate on, että öljyä pyritään torjumaan merellä
Sipoon Kalkkirannan öljyntorjunta-/venevarikolta lähtee E-luokan vene lastinaan 500 m öljyntorjuntapuomia sekä kaksi Cluokan venettä lastattuna ankkurointija väliankkurointikalustolla. Sopimushenkilöstö, joka miehittää veneet ja huolehtii veneiden lastauksesta, tulee tähän tarkoitukseen koulutetuista sopimuspalokunnista. Kalusto Kalusto, jonka ensilähtö vie onnettomuuspaikalle on sijoitettu kolmeen paikkaan, mihin myös veneet on sijoitettu. Kerääjäkalusto on sijoitettu kontteihin, varastoihin ja vaunuihin. Valmiutta on suunniteltava niin, että torjuntatyö onnettomuuspaikalla voidaan aloittaa nopeasti.” E-luokan vene, IU 308, laitakerääjälaitteisto. Tämä kalusto kuljetetaan autoilla lastauspaikkoihin niin lähelle onnettomuuskohdetta kuin mahdollista. Siitä 3 600 m on sijoitettu kontteihin, 2 700 m kehikkoihin sekä 1 700 m perävaunuihin, vaihtolavoihin ja varastoihin. Vakinainen ja sopimushenkilöstö miehittää E-luokan veneen. Veneet lastataan kontista. Jos öljyn leviäminen on onnistuttu rajoittamaan puomilla, jatketaan öljyn nostamista merestä. Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella on yhteensä 8 km öljyntorjuntapuomia. Vakinainen henkilöstö miehittää F-luokan veneen. Öljypuomin lastaus kontista veneeseen.. Palokuntalainen • 53 27 toimintaa toiminta-alueen johtopaikasta. E-luokan vene miehitetään vakinaisella ja C-luokan veneet sopimushenkilöstöllä. Puomituskalusto lastataan kontista Valkon satamassa. Seuraavan vaiheen kalusto on sijoitettu viiteen eri konttiin ja kolmeen öljyntorjuntavarastoon. Veneet lastataan kadesta kontista. Kerääjäkalusto toimii sähköllä ja hydrauliikalla. Kysymys on neljästä kontista sisältäen yhteensä 2 000 m öljyntorjuntapuomia ja siihen tarvittavan ankkurointija väliankkurointikaluston. Lähtösuunnitelma Porvoon Kuggenin öljyntorjunta-/venevarikolta lähtee kohteeseen kolme venettä: F-luokan vene varustettuna sisään rakennetuilla kerääjälaitteistolla lastinaan 700 m öljyntorjuntapuomia ja E-luokan vene lastinaan 300 m öljyntorjuntapuomia sekä D-luokan vene, joka on lastattu ankkurointija väliankkurointikalustolla. E-luokan vene miehitetään vakinaisellaja Dluokan vene sopimushenkilöstöllä. Loviisan Valkon satamasta lähtee E-luokan vene lastinaan 500 m öljyntorjuntapuomia ja D-luokan vene lastattuna ankkurointija väliankkurointikalustolla. Sopimushenkilöstö miehittää D-luokan veneen
Saaristopalokunnan toinen vene SM 12 (IU 2882) toimii lähinnä yhteysveneenä.. Tämä hinataan tarvittaessa Neste Oilin hinaajalla onnettomuuspaikalle. Sääolosuhteiden on oltava sopivat (vuodenaika, lämpötila, tuuli, merivirtaukset jne.). Jos onnettomuus tapahtuu Suomenlahdella, rannikkotorjunnan tulos on riippuvainen ulkomeren torjunnan onnistumisesta. Tämä artikkeli Tässä artikkelissa olen ainoastaan käsitellyt toimenpiteitä, jotka Itä-Uudenmaan pelastuslaitos toteuttaa heti, kun hälytysilmoituksesta selviää, että kyseessä on suuri tankkerionnettomuus, jonka öljypäästö uhkaa Itä-Uudenmaan saaristoa. Kahteen E-luokan veneeseen voidaan kiinnittää sivukaseteilla toimiva kerääjäjärjestelmä sekä kahteen D-luokan – ja yhteen Cluokan veneeseen voidaan kytkeä keulakerääjälaitteistoa. Voidakseen tehdä joustavasti työtä, ensilähtö tarvitsee yhteensä 80 henkilön vahvuuden.” Neste vasemmalla. F-luokan vene on varustettu sisäänrakennetulla kerääjälaitteistolla. Silloin pelastuslaitoksella on suuria vaikeuksia. Valmius on oltava kunnossa (kalusto, henkilöstö, yhteistyöviranomaiset, -organisaatiot jne.) ja tämän lisäksi onnettomuus täytyy tapahtua suotuisassa paikassa. Veneiden keräämä öljy voidaan myös pumpata pelastuslaitoksen Vesikko-proomuun. Jos torjuntatyö siellä ei onnistu, öljy saavuttaa rannikon leveällä alueella. Vaaditaan onnea onnettomuudessa. Öljy, jonka veneet keräävät, sijoitetaan veneen kannella oleviin tankkeihin tai säkkeihin. Ulos vuotavan öljyn on oltava sopivaa (raakaöljy, raskasöljy, kevytöljy, bensiini jne.). Hyvän valmiuden ylläpitäminen veneilykauden ulkopuolella (3–4 kuukautta vuodesta) meidän leveysasteilla on ongelmallista. Tämän lisäksi Neste Oilin Porvoon ja Naantalin hinaajiin pelastuslaitos on hankkinut sivukaseteilla toimivaa kerääjälaitteistoa. Voidakseen tehdä joustavasti työtä, ensilähtö tarvitsee yhteensä 80 henkilön vahvuuden. Veneilykaudella (8–9 kuukautta vuodesta) kalustollinen valmius öljypäästön rajoittamiseen on hyvällä tasolla. Proomuun mahtuu hieman yli 1000 tonnia öljyä. Öljyn keräämiseen tarvittavaa kalustoa parannetaan vielä. Palokuntalainen • 53 28 Pelastuslaitoksella on kerääjälaitteistoja seitsemään eri veneeseen. Öljyntorjuntatyö on haasteellinen tehtävä Suuren öljyonnettomuuden seurauksena tapahtuvan ympäristökatastrofin estäminen on haasteellista. Yhdessä veneessä on sisäänrakennettu tankki. Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen öljyntorjuntahenkilöstö tulee vakinaisten paloasemien työja vapaavuoroista sekä niistä sopimuspalokunnista, joilla on öljyntorjunta ohjelmassaan. 500 m puomia veneessä, IU 108
Alla esitetty sekoilu kun on niin uskomatonta, että siitä pitäisi keskustella julkisesti. Hei, missä on johdonmukaisuus ja mikä on näiden tunnusälypäiden logiikka. Kuulutankin nyt kasvoja esiin. Lupaan puhua tämän lehden päätoimittajalle, että hän tekee asiallisen jutun tunnustyöryhmän toiminnasta ja perusteluista, jos vain joku astuu esiin. Luonto ei kuitenkaan antanut periksi. Juuri kun uusi uljas tunnusjärjestelmä oli saatu ajettua kentälle, tulee paloaseman seinälle tiedote, jossa kerrotaan päätetyn taas kerran asioita ihan pikkuisen omalaatuisesti. Lämpökameramiehen korviin on muuten kuulunut yksi perustelu: Suuresta puhevirrasta kuuntelijat voivat paremmin poimia sanan Pelastus kuin Riston. Näkis vaan. Kuka on sen puheenjohtaja. Miksi ihmeessä Risto nimettiin uudelleen. Hahaa, mikä perustelu! Miksi asemien nimet muutettiin numeroiksi. Oli pakko kirjoittaa ihan oikeaa asiaa. Sekoilu syvenee. Mitä järkeä siinä oli. e onkin ensihoito, Peestä tulee Poliisi ja niin edespäin. Mitä saamme odottaa heiltä seuraavaksi. Ja sitten siihen asiaan. Miksi kyseiset virkamiehet eivät tule esiin ja keskustele aidosti kentän kanssa. Numeroinnilla vaikeutettiin kentän henkilöstön ja joidenkin tietojen mukaan myös häkepäivystäjien toimintaa. Oliskohan jonkinlaista kenuilua valtakunnalliselta kutsutunnustyöryhmältä vapepan porukoita kohtaan. Kuka tai keitä ovat ne älypäät, jotka tämän uskomattoman päätöksen tekivät. Palokuntalainen • 53 29 LÄMPÖKAMERAMIES Postia lämpökameramiehelle Lähetä mielenkiintoisia viestejä osoitteeseen lampokameramies@hotmail.com. Risto ristitään uudelleen ja saa nimekseen Pelastus. Lämpökameramies vaatii nyt perusteluja ja tekijöitä esiin. Ristosta tuli pelastus Voi tuhat tullimmaista! Tai voihan visva. Lämpökameramiehen kirjoitus tähän lehteen piti olla taas sitä normaalia kesäistä pelastussoopaa ja diibadaabaa, jossa ei ole päätä eikä häntää. Huvittavaa on, että poiketen muusta logiikasta, vapaaehtoiset ovat edelleen Vihtoreita. Keitä kuuluu asiasta vastaavaan työryhmään tai toimikuntaan
Sanoisin, että olemme alussa ja meillä on reippaasti kirittävää verrattuna moneen muuhun alaan. Palokuntauralta löytyy monipuolinen kattaus eri toimia: LSPelin Rauman alueen nuorisotyönohjaajana Kai oli useita vuosia. Onko puhe pelastustoimen sirpaloitumisesta vailla katetta. Käsittääkseni suomalaiset pelastajat ovat kansainvälisestikin kilpailukykyisiä niin taidoiltaan kuin tiedoiltaan. Uudistusta on väännetty jo vuosia, mutta valmista ei ole tullut. Suomalaiset pelastajat ovat kansainvälisestikin kilpailukykyisiä niin taidoiltaan kuin tiedoiltaan.”. Euran kunnanvaltuustossa hän on demareiden mandaatilla, samoin Satakunnan maakuntavaltuustossa. Vainio oli useita vuosia myös Satakunnan sopimuspalokuntien nokkamies. Valtio vai kunnat. – Kunta, valtion organisaatio ei ole valmis. – Paljon on parannettavaa vielä. Suomen Palopäällystöliiton hallituksessa Kaitsu istui kaksi vuotta. Länsi-Suomen Pelastusalan Liiton puheenjohtajana hän on nyt ensimmäistä kauttaan, samoin SPEKin hallituksessa. Pitäisi oppia kuuntelemaan Sopimuspalokuntapiireissä Kai Vainio ei paljon esittelyä kaipaa. – Ei varmasti ole. Meillä on 22 laitosta ja erilaisia toimintatapoja. Palokuntalainen • 53 30 Teksti ja kuvat Pekka Koivunen P äätyökseen Kai Vainio on sammutinhuoltoalan yrittäjä Raumalla. euran Kiukaisista kotoisin oleva Vainio on ehtinyt palokuntaurallaan olla monessa mukana. Hän oli myös aktiivisesti perustamassa SSPL:oa vuonna 2001. Vapaa-aika kuluu niin palokuntatoiminnassa kuin lukuisissa luottamustoimissakin. – Koulutus vaihtelee laadullisesti aivan liian paljon. – Valitettavasti Suomen pelastustoimi yrittää olla noita kaikkia, olematta kuitenkaan kunnolla mitään. Sitten vielä laitosten sisältä löytyy esimerkiksi alueellisia eroja toimintatavoissa. Entä sopimushenkilöstön koulutus. Nykyisin palokuntansa Kiukaisten VPK:n puheenjohtajana toimiva Kai on ollut myös palokunnanpäällikkönä ja tietysti yksikönjohtajana ja niin edespäin. Pelastustoimi – turvallisuuden tavaratalo, tietotoimisto vai joku muu. Onko pelastusalan ammattikoulutus kohdallaan. Saa nähdä, mitkä ovat tulevan pelastusylijohtajan linjaukset asiassa. Kai Vainio, 48, pelastustoimesta: Missä jamassa on mielestäsi alan tutkimusja kehittämistoiminta. Myös koulutuksen järjestäjätahoja on paljon. – Uskon olevan tai ainakin hyvin lähellä sitä
Palokuntalainen • 53 31
Työsarkaa riittää. Palokuntalainen • 53 32 Mitä mieltä olet ehdotetusta ”valtion palokoulusta” sopimushenkilöstölle. (Vertaa jääkiekko). Monilla muillakin aloilla on työntekijöiden kelpoisuusluokkia, miksi ei pelastustoimessakin. Tuntuu joskus siltä, että savusukelluskelpoisuus on jokin normaalielämän ja arvostelun yläpuolelle nostettu asia. – En kannata ajatusta vielä. Miltä maistuu savusukellusvaatimusten porrastaminen esimerkiksi kolmeen luokkaan. Tämänhetkinen sydämenasia siviilityössäsi/palokunta-asioissa. – Ne eivät ole kovin selkeät. – Tässä on vielä miettimistä. Tietysti vpk:ien tulevaisuus ja toimintamahdollisuudet ovat aina lähellä sydäntäni. – Kenen kanssa on sopimus, mitä jollei saa sopimusta. Työnjako ammattija sopimuspalokuntien kesken. Hätäkeskusuudistus – kahdenkymmenen vuoden suuri munausko. – Tilannekeskukset ovat sinänsä hyvä asia, mutta niillä pitäisi olla selvempi rooli. Työturvallisuus pitäisi tuoda myös paremmin esiin. Ovatko savusukellusvaatimukset liian hallitsevia pelastusalalla. Sopimuspalokuntien käyttö Suomessa. Aluehälytyskeskukset tukivat paljon paremmin pelastustoimintaa kuin nykyiset hätäkeskukset.”. – Pitäisi oppia kuuntelemaan, kun kehitetään pelastustoimintaa. – Varmasti resurssit ja niiden oikea kohdentaminen. Aluehälytyskeskukset tukivat paljon paremmin pelastustoimintaa kuin nykyiset hätäkeskukset. – Työssäni on tärkeää saada asenteita muokattua turvallisuusmyönteisimmiksi. Mitä uutta toisit pelastustoimeen. Mikä on pelastustoimen suurin haaste tänään. Alueelliset erot ovat tässäkin suuria. Ilmeisesti eri pelastuslaitoksissa on erilaisia ajatuksia tilannekeskusten asemasta pelastustoiminnassa. – On järkevällä tasolla. En tarkoita tällä hätäkeskusten sijaintia, vaan toiminnallista puolta. – Oikein hyvä ja tervetullut ajatus. – Kyllä ovat. Pelastusalan nimikkeet, käsitteistö ja tunnukset ovat mitä ovat, vai ovatko. Se vaatii mielestäni lisää lihaa luiden ympärille. Pelastusalan henkilöstöryhmien suhteet tänään. Tilannekeskus/ johtamisjärjestelmät pelastuslaitoksissa. Palomies on selvä vanha termi. – Tulee mieleen… se on vaan mainos. – Todella suuri munaus. Tietysti yksityiskohdista voidaan keskustella ja alueellisia erojahan on paljonkin. Miltä maistuu sana sopimuspalomies. Viranomaisverkkohanke – mitä olisi voitu tehdä toisin. – Olisi pitänyt miettiä, ketkä sitä todella tarvitsevat
Suomessa suurten ja keskisuurten kaupunkien sopimuspalokuntien käyttö vaihtelee hyvin paljon. Kaikki kärvistelivät tavalla tai toisella, hälytyksiä oli vähän ja toiminta junnasi muutenkin paikallaan. Palokunnan päällikkö, rautarakennemies, turvallisuuskouluttaja Markku Heino, 50, hallituksen jäsen. Silloisen palopäällikkö Lauri Syrjän suorittaman ”puhdistuksen” jälkeen sopimuspalokuntien määrä laski vajaaseen kolmannekseen. Porin VPK:n keskeinen sijainti kaupungin keskustassa ja laadukas toiminta on tehnyt palokunnasta vahvan toimijan erityisesti Porin keskusta-alueen joukkueja komppanialähdöissä. Näistä muut paitsi Lattomeren VPK jatkavat edelleen sopimuspalokuntina yhdessä kahden uudelleen toimintansa käynnistäneen palokunnan, Uudenkoiviston VPK:n ja Preiviikin VPK:n sekä kuntaliitoksen myötä porilaisiksi muuttuneiden Noormarkun, Kairilan ja Lassilan VPK:ien kanssa. Elinmahdollisuudet palolaitoksen sopimuskumppanina annettiin Ahlaisten, Lattomeren, Pihlavan, Reposaaren ja Porin VPK:lle. SOPIMUSPALOKUNTA Porin VPK. Satakunnan pelastuslaitos on kehittänyt Porin kaupungin alueelle mallin, jossa kolmen ammattiaseman lisäksi sopimuspalokunnilla on tärkeä rooli operatiivisessa toiminnassa. eniten näistä tuleen joutuvat 15 kilometrin päässä keskustasta operoiva valmiuspalokunta Noormarkun VPK ja aivan kaupungin ydinkeskustasta käsin toimiva Porin VPK. Palokuntalainen • 53 33 150-vuotias Porin VPK Kovan luokan kaupunkipalokunta Teksti ja kuvat Pekka Koivunen N eljäkymmentä vuotta sitten Porissa toimi parisenkymmentä vapaaehtoista palokuntaa
– Meidän porukasta suuri osa asuu tai tekee töitä lähellä Itäpuiston paloasemaa. Laitoksen lähimmät säiliöt löytyvät Ulvilan ja Meri-Porin asemilta. Alueelliseen pelastustoimeen siirryttäessä oma kalustohankinta on ajoneuvojen Meillä on tällä hetkellä kolmisenkymmentä aktiivia, joista noin kymmenen on savusukelluskelpoista.” SOPIMUSPALOKUNTA. – Peruskurssit toimivat melko hyvin. – Tarjoamme laitokselle 0+2+8 sopimusvahvuuden, joka lähtee hälytykseen yleensä aina 4–6 minuutin sisällä, kertoo palokunnan päällikkö Markku Heino. Varsinaista kesäpäivystystä palokunnalla ei ole, vaan lähtövalmius varmistetaan omalla varallaololla, joka on vapaaehtoista. L-SPelin organisoima palokuntakoulutus saa miehiltä kohtalaisen hyvän arvosanan. Porin VPK ei maksa hälytyshenkilöstölle korvauksia myöskään varsinaisista hälytystehtävistä. – Harjoituksia ei varsinaisesti ole muiden – paitsi kerran pari vuodessa – Noormarkun VPK:n ja Luvatan ja Sachtlebenin tehdaspalokuntien kanssa. Suomen kaupunkisopimuspalokuntien nopeimpiin lähtijöihin kuuluva Porin VPK ei salaile nopeuden syitä. Ympäryskuntien alueelle porilaiset ajavat muutaman kerran vuodessa. Porin VPK kuljettaa veden kohteeseen keskustassa. Laatutasoa ylös systemaattisesti Lyhyttä jouluja kesätaukoa lukuun ottamatta vpk:n hälytysosasto harjoittelee yli 40 kertaa vuodessa. Minä itse asun neljän kilometrin päässä asemalta ja sen tietää kuinka siinä käy, naureskelee Markku Heino. – RSA141:n lähtövahvuus on keskimäärin 1+3, RSA143 lähtee yhdellä tai kahdella ja loput sijoittuvat toiseen sammutusautoomme RSA1412:een. Yhteistyötä saisi kyllä olla harjoitustoiminnassa enemmän, toivoo Markku Heino. – Ammattiväkikin arvostaa meitä nykyään aiempaa enemmän, koska he tietävät, että pystymme kurinalaiseen ja laadukkaaseen toimintaan, kehaisee Heino. Miehistötilanne onkin aika hyvin tasapainossa. Mitään erityisiä syitä erikoistumiseen meillä ei ole, toteaa Joonas Kekki. Hälytysosastoon tulee vuosittain yhdestä kolmeen henkilöä nuoriso-osastosta ja pystymetsästä yhdestä kahteen. Palokuntalainen • 53 34 Näissä vpk:n yksiköt ovat automaattisesti mukana. – Yksikönjohtajia meillä on kahdeksan. – Käytännössä meillä on tällä hetkellä kolmisenkymmentä aktiivia, joista noin kymmenen on savusukelluskelpoista, kertoo yksikönjohtaja Joonas Kekki. Porin VPK:n hälytysosaston koko voi useista käytännön syistä olla enintään noin 40 henkilöä. Sadan lähdön palokunta lähtee nopeasti Porin VPK:n vuosittainen hälytysten määrä vaihtelee sadan molemmin puolin. Siksi esimerkiksi säiliöautoa Satakunnankadun ammattiasemalla ei ole. Porin VPK harjoittelee pääasiassa yksin. Keskustan säiliövesi vpk:n vastuulla Satakunnan pelastuslaitos on halunnut keskittää koulutettua ammattihenkilöstöä tekemään ydintehtäviä. Toisin kuin monella kaupunkipalokunnalla, porilaiset joutuvat yleensä aina kentälle ja tositoimiin. Omasta laitoksen raskaaseen kalustoon Porin VPK eli pitkään täysin oman kaluston varassa. Juuri sopivasti. – Viikkoharjoituksen lisäksi kokoonnumme aika usein omaehtoisiin harjoituksiin, sanoo Joonas Kekki. Noin kymmenessä hälytyksessä vuodessa vpk:n yksikkö on kohteessa ensimmäisenä tai ainoana yksikkönä. Markku Heinon mukaan pitkäjänteinen työ palokunnan laatutason nostamiseksi on alkanut näkyä jo monessa asiassa. Päällekkäisissä tilanteissa ne paikkaavat ammattiyksiköitä myös yksikkölähdöissä. – Vaikka kuljetamme säiliövettä, olemme silti yleispalokunta – RSA141 on melkein aina mukana
Palokuntalainen • 53 35 2003 2009 2004 2010 2011 (joista 73 Tapanin ja Hannun päivinä tehtyjä vahingontorjuntatehtäviä.) (tilanne 1.6.) 2005 2006 2008 2012 2013 2007 74 108 69 125 224 70 54 89 102 142 161 Porin VPK:n hälytysten määrä viime vuosina SOPIMUSPALOKUNTA Porin VPK
Sopimuspalokunnat ovat mukana kaikissa joukkuelähdön tehtävissä ja suurimmassa osassa Satakunnan kuntia myös yksikkölähdöissä, sanoo pelastuspäällikkö Jyri Leppäkoski. – Porin VPK:lla on sopimusvahvuus 2+8, mikä on Satakunnan laajin. Olemme olleet tyytyväisiä palokunnan toimintaan. Säiliöveden kuljetus toimii koko Satakunnan alueella hyvin. Heillä on hälytysosastossaan 40 henkilöä, joka mahdollistaa näin ison vahvuuden. Kanta-Porista, Noormarkusta ja Meri-Porista löytyvät seuraavat säiliöyksiköt. Virvekapuloita saisi olla nykyistä enemmän. Ykkösauto RSA141 on laitoksen omistama ja toinen sammutusauto RSA1412 on yhdistyksen oma. – Sopimuspalokunnat ovat mukana noin 70 % hälytyksistä ja sopimuspalokunnan yksikkö on kohteessa ensimmäisenä arviolta yli puolessa tehtävistä. – Ensimmäinen lisävesi kaupunkialueella tulee yleensä Porin VPK:lta yhdessä Ulvilan säiliösammutusauton kanssa. Laadusta en ole saanut negatiivista palautetta, mikä satakuntalaisittain merkitsee melkeinpä kehuja, päättää pelastuspäällikkö Jyri Leppäkoski. Näiden lisäksi palokuntien yksiköt lähtivät 1 700 kertaa ensivastetehtävään. – Satakunnassa palokunnat hälytetään lähimmän yksikön periaatteella. Pelastuspäällikkö Jyri Leppäkoski: Porin VPK:lla tärkeä rooli SOPIMUSPALOKUNTA. Lisäksi Porin keskustan alue on hyvin katettu vesiasemilla, joten vesi ei pääse loppumaan pitkittyneissä ja suurissa tilanteissa. kohdalla vähentynyt. Oma säiliöauto vaihtui helmikuussa laitoksen autoon. Jos mukaan lasketaan kiireettömät, oli viime vuonna noin 5 000 lähtöä. Lämpökameraan Ammattiväkikin arvostaa meitä nykyään aiempaa enemmän, koska he tietävät, että pystymme kurinalaiseen ja laadukkaaseen toimintaan.” S atakunnassa pelastustoimella on kiireellisiä hälytyksiä noin 3500 vuodessa. – Paineilmalaitteet ja viestivälineet ovat laitokselta. Palokunta on päässyt mukaan laitoksen kalustokierrätykseen. Nopeus riittää, toteaa Leppäkoski. Porin VPK:n asema kaupunkialueen vasteissa on Leppäkosken mukaan merkittävä erityisesti isommissa tehtävissä (joukkue ja laajemmat muodostelmat). – Meillä on raskaiden ajoneuvojen lisäksi kolme miehistöautoa, pieni vene trailerilla ja kalustoperäkärry, kertoo Markku Heino
– Oman kalustonhoitojärjestelmän puitteissa pystymme tekemään pienet rempat itse. – Jokaisella on oma vpk:n meiliosoite. Uuden sukupolven mestarit ovat erinomaisia johtajia ja miehistö ammattitaitoista ja motivoitunutta. Palokuntalainen • 53 37 Yksikönjohtaja, vahinkokartoittaja Joonas Kekki, 25, vpk:n hallituksessa kolme vuotta. Olemme havainneet, että parhaiten erilaiset tiedotteet menevät perille juuri tekstarilla, kertoo Heino. Meillä on nimetty kalustomestari ja kaksi kalustonhoitajaa. Sen käyttö on alkuhuuman jälkeen vähentynyt, mikä vaatii Kekin mielestä korjausta. satsasimme keväällä omaa rahaa 12 000 euroa, kertoo Heino. Paljon parannusta monella rintamalla Molemmat haastateltavat vannovat alueellisen pelastustoimen nimeen. Porin VPK saa sammutusvarusteita varten sopimuskorvaukseen sisältyvän maksun viidennekselle hälytysosaston vahvuudesta vuodessa. Pyydettäessä pientä henkselien paukuttelua omasta palokunnasta, Heino mainitsee välittömästi, että Porin VPK:sta lähtee tehtävään aina koulutettu ja laadukas yksikkö, jossa on koulutettu yksikönjohtaja ja vähintään yksi savusukelluspari. – Suhteet ammattiväen ja sopimushenkilöstön välillä ovat meillä Porissa mielestäni erinomaiset verrattuna vaikkapa 1990-lukuun. – Hankimme kuitenkin varusteita hieman useammalle vuosittain, selvittää Heino. – Väliasut ja asemapalveluasut hankitaan yhdistyksen toimesta. Kekki muistuttaa myös sähköposteista. Kehitettävää Markku Heino ja Joonas Kekki löytävät henkilöstön kunnon ylläpidosta ja työturvallisuudesta. – Vaahtotykin viestintäosio on sen sijaan todella kovassa käytössä. – Vaikka alussa meitäkin pelotti useat eri asiat, voin nyt sanoa, että alueellinen pelastustoimi on nostanut palokuntien laatutasoa kautta linjan, sanoo Markku Heino, jolla on pitkäaikainen kokemus myös palokuntien välisestä yhteistoiminnasta Porissa ja Satakunnassa. RSA141:n miehet keikalla Porin Tuorsniemessä kesäkuun alussa. Ja sitten yksi yksityiskohta: meillä väliasut säilytetään paloasemalla, niitä ei kuluteta siviilissä! Tekstiviestit toimivat Porin VPK:ssa on käytössä Vaahtotykki-hälytysresurssien seurantajärjestelmä. SOPIMUSPALOKUNTA Porin VPK. Hälytysosaston henkilöstön aktiviteetin nostaminen vaatii heidän mielestä myös ponnistelua jatkossa. Myös suhteiden parantuminen ammattija sopimusväen välillä ansaitsee maininnan. Olemme tekemisissä porilaisen ammattiväen kanssa jopa siviilissä
Palokuntalainen • 53 38 SOPIMUSPALOKUNTA Huolimatta uhkakuvista Peltosalmen VPK uskoo tulevaisuuteen.”
Olemme ainakin toistaiseksi pystyneet täyttämään sopimusehdot hyvin. Iisalmelainen Peltosalmen VPK on esimerkki sitkeästi sinnittelevästä palokuntayhdistyksestä, joka tarjoaisi enemmänkin palvelujaan yhteiskunnalle, jos niitä haluttaisiin käyttää. Ambulanssi vpk:n aseman pihassa Toimintakuntoinen sairasauto ei kuulu ihan jokaisen vpk:n kalustoon. Peltosalmen VPK, Iisalmi paljon toimintaa Toinen järvipelastustoimintaan tarkoitettu RIB-vene on sijoitettu Iisalmen venesatamaan.. Pelastustoimen hälytyksiä palokunnalle tulee 10–20 vuodessa, mikä määrä on pienempi kuin vastaavissa olosuhteissa toimivilla palokunnilla muualla Suomessa. – Viimeksi yhtiö oli mukana paloaseman rakennushankkeessa 1990-luvun puolivälissä, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Toni Mäkäräinen. Peltosalmella auto on palokuntayhdistyksen elinehto. Komulaisen mukaan ea-päivystykset pitävät yllä niin motivaatiota, taitoja kuin talouttakin. Palokuntalainen • 53 39 Teksti ja kuvat Pekka Koivunen SOPIMUSPALOKUNTA Peltosalmen VPK I isalmen Polttoaine Osakeyhtiön (IPO) tehdaspalokunnaksi vuonna 1938 perustettu palokunta muuttui sodan jälkeen Peltosalmen VPK:ksi. – Meillä on käynnissä hanke, jonka toteutuessa alkaisimme hoitaa täydennysvesihuoltoa säiliöautolla. Palokunta ja samalla järvipelastusyhdistys Peltosalmen VPK:n päätoiminta-alue on Iisalmen eteläinen osa. Hälytystehtävät hoidetaan pitkälti päätoimisten ja suorassa työsuhteessa laitokseen olevien osa-aikaisten toimesta. Puolet toimintamenoista katamme laitoksen sopimuskorvauksella, puolet hankimme omatoimisesti. – Saamme toimintaamme varoja erilaisilla tapahtumapäivystyksillä, kertoo vpk:n päällikkö Jouni Komulainen. Kykenemme kuitenkin tarjoamaan yhteiskunnalle enemmän, sanoo palokunnan varapäällikkö Juha Komulainen. – Tänään toimimme itsenäisesti Pohjois-Savon pelastuslaitoksen tukipalokuntana. Tämä tulisi lisäämään tehtävien määrän ainakin kaksinkertaiseksi, arvioi Komulainen. – Ravit ja autourheilutapahtumat sekä tietysti muutkin yleisötilaisuudet työllistävät meitä juuri sopivasti. IPO eli nykyinen Iisalmen sahat Oy on kuitenkin ollut mukana palokunnan vaiheissa sotien jälkeenkin. Noin puolet hälytysosastomme jäsenistä osallistuu tähän talkootoimintaan. – Tämän hetkinen hälytysvahvuutemme on 20 ja sopimusvahvuus 1+3 / 15 minuuttia ja lisäksi 2 / 30 minuuttia. Vähän hälytyksiä, Pohjois-Savossa vapaaehtoinen palokunta on harvinaisuus
Uusien henkilöiden rekrytointi ei ole helppoa. Iisalmen venesatamassa on avovesikauden ajan jatkuvassa lähtövalmiudessa isompi RIB-vene. – Meidän tarkoituksemme ei ole jättää palokuntaa, vaan pikkuhiljaa siirtää vastuuta nuoremmille, kertoo Jouni. Myös toiminnan sitovuus on monelle este. 49 vuotta palokunnassa. Varapäällikkö, eläkeläinen Juha Komulainen, 60. Kaveri houkutteli mukaan. Komulaisen veljekset Jouni, 58, ja Juha, 60, ovat vuosikymmenien ajan olleet mitä erilaisimmissa vastuutehtävissä palokunnassaan. Kolmas vuosi palokunnassa. Vesitoimintaa varten paloasemalta löytyy Suomen Meripelastusseuran omistama RIB-vene trailerilla. – Puheenjohtajamme Mäkäräisen Toni, 27, on jo nuorempaa polvea. Hallituksen jäsenten keski-ikäkin jatkaa lähivuosina laskuaan, ennustaa Komulainen. Vaikka molemmat ovat itsenäisiä yhdistyksiä, niitä pyörittävät käytännössä samat henkilöt. Tasan 50 vuotta palokunnassa. – Kiireellisiä järvipelastustehtäviä meille tulee vuodessa muutama ja erilaisia avunantoja parisenkymmentä, kertoo Juha Komulainen. Ongelmaan on herätty myös Peltosalmella. Palokunnan päällikkö, ostopäällikkö Jouni Komulainen, 58. Jounilla on palokuntavuosia takana 49 ja Juhalla yksi enemmän. Nyt heillä on selvä suunnitelma nuorennusleikkaukseksi. Niin Komulaiset kuin Toni ja Veli-Mattikin näkevät palokunnan toimintaa uhkaavat tekijät samalla tavoin. Haluaisi satsata enemmän palokuntien jälkikasvun turvaamiseen. Puheenjohtaja, sammutusmies, koneyrittäjä Toni Mäkäräinen, 27. Hallituksen jäsen, sammutusmies, logistiikkatyöntekijä Veli-Matti Niskanen, 22. Tuntee erityistä mielenkiintoa laitteisiin ja koneisiin. Kymmenes vuosi palokunnassa. – Kolmatta vuottaan palokunnassa oleva Niskasen Veli-Matti, 22, edustaa myös tulevia toivoja hallituksessamme. Pelastusalan kovat koulutusja kelpoisuusvaatimukset ehkä pelottavat, toteavat miehet. Painottaa palokuntayhdistysten yhteistoimintaa. Tulevaisuus on nuorten, toivottavasti Palokuntayhdistysten yleinen huoli varsinkin vähäväkisemmillä seuduilla on ukkoontuminen. Palokuntalainen • 53 40 SOPIMUSPALOKUNTA – Meille tulevien hälytysten määrää lisää se tosiasia, että Peltosalmen VPK on melkein yhtä kuin Iisalmen Järvipelastusyhdistys. On vahvasti mukana SSPL:n valtakunnallisessa toiminnassa.. Pitää tiiviistä yhdessäolosta palokunnassa. Yleisemmällä tasolla peltosalmelaiset näkevät myös yhteiskunnan toimet
Myös pieni koulutustila on suunnitelmissa, kertoo palokunnan päällikkö Jouni Komulainen. – Meillä on edessä monille palokuntayhdistyksille tyypillinen tapahtumien ja tekemisen rypäs. Kaksi vuotta käydään kovilla kierroksilla ja sitten nautitaan muutama vuosi tuloksista. Nykyisen paloasemarakennuksen laajennusosa tulee kuvan oikeaan laitaan ja rakennuksen taakse.. Vanhempi palveli luotettavasti viisi vuotta. – Hän oli vaikuttamassa moneen meille elintärkeään asiaan virkakautensa aikana. – Jukka Koponen näyttää tajuavan mistä sopimuspalokuntatoiminnassa on kyse. Palokunta osti uudemman sairasauton tapahtumapäivystyksiä varten. Ilman Jormaa saattaisi palokuntamme olla mennyttä kalua. Edellinen pelastusjohtaja Jorma Westerholm saa peltoselmelaisilta kiitosta. – Tarvitsemme yhden ajoneuvopilttuun lisää ja sitten kunnolliset sosiaaliset tilat. Siitä on osoituksena säiliöautohanke vuodelle 2015. Rohkeasti eteenpäin Huolimatta uhkakuvista Peltosalmen VPK uskoo tulevaisuuteen. Kokemukset uudesta pelastusjohtajasta ovat Iisalmen Peltosalmella lupaavat. Palokuntalainen • 53 41 SOPIMUSPALOKUNTA Peltosalmen VPK INFO PELTOSALMEN VPK RY Peltosalmentie 4 74510 Iisalmi Perustettu 1938 • Pohjois-Savon pelastuslaitoksen tukipalokunta • Hälytyskelpoisia 20 • 10–20 hälytystä vuodessa • Sammutusauto RPS741 • Pelastusauto RPS745 (ei vasteissa) • Ambulanssi (ei vasteissa) • Kaksi RIB-venettä (omistaa SMPS) • Kiinteä yhteistoiminta Iisalmen järvipelastusyhdistyksen kanssa www.peltosalmenvpk.fi etunimi.sukunimi@ peltosalmenvpk.fi – Arvostetaanko sopimuspalokuntatoimintaa vain juhlapuheissa, miten on käytännön laita. Vielä kovempi juttu heille on paloaseman laajennus, joka ajoittuu jo ensi vuoteen
Porissa suuri joukko ammattipalomiehiä ja sopimuspalokuntalaisia tietää kuitenkin, mistä on kyse. Ravintoloitsija Lauri Turtolan maailmaa: ja palokunta Teksti ja kuvat Pekka Koivunen. Porin VPK:n yksikönjohtajan Lauri Turtolan pyörittämä Ravintola Kirjakauppa on alan miesten ja naisten suosittu kohtauspaikka. Palokuntalainen • 53 42 Kirjakauppa Kirjakaupan ja palokunnan yhteys ei ihan tuntemattomalle tuosta vaan selviä
Keskustaan ja palokuntaan Lauri kertoo, että hänen muuttaessaan Yyteristä 20 kilometriä keskustaan, tuli palava halu liittyä palokuntaan. Porin VPK otti nuoren miehen vastaan ja niin alkoi vahva palokuntaura, joka jatkuu tänäkin päivänä. – Kirjakauppa oli aluksi pelkkä baari, mutta sitten tuli mukaan ruokatarjoilu ja paikka muuttui täyden palvelun ravintolaksi. Ravintolasta ei kuitenkaan voi lähteä jokaiseen hälytykseen. Turtolan mielestä ohjeita on kyllä tehty paljon, mutta silti monesti niiden valvonta jää usein vajaaksi. Kulutus on miehillä melkomoinen ja annosten pitää olla riittäviä, kertoo Lauri Turtola. – Kaikki muu on tullut ravintola-alalla koettua, mutta ruokaa en ole koskaan laittanut, kertoo Lauri taustastaan. Lauri osallistuu harjoitusja hälytystoimintaan edelleen aktiivisesti. Laatuun tulisi kiinnittää erityistä huomiota palokuntatoimintaa kehitettäessä. Vuonna 1900 rakennetussa talossa toimi pitkään Vuorelaisen kirjakauppa. Ravintolasta ei kuitenkaan voi lähteä jokaiseen hälytykseen. Palokuntasidonnaisuus ei mitenkään näy ravintolassa. Porissa tällainen konsepti on aika uutta. Lauri on suorittanut sopimuspuolen koko koulutusputken, myös sopimuspalokuntien päällikkökurssin. Hälytysten määrä vaihtelee vuosittain kahdeksankymmenen ja sadankymmenen välillä. Sesongeilla suuri ero Porissa ravintoloiden myynnissä on suuria sesonkieroja. Palokuntalainen • 53 43 Y yterin santojen lähellä 30 vuotta sitten syntynyt Lauri Turtola muutti Porin keskustaan täysi-ikäiseksi vartuttuaan. Tervetuloa! Hälytyksen tullessa matka on ihan sopiva vaikka juosten. – Kuulutan enemmän ryhtiä operatiivisen toiminnan malleihin ja niiden noudattamiseen. Syitä on monia. Ei ole palomiehen pannua eikä suihkuputkia seinällä. Joskus näkee keskusaseman 101:nkin parkissa ravintolan lähellä. Varsinkin lounasaika vaatii paikallaolon.”. Tällä hetkellä olen riviyksikönjohtaja. – Otamme mielellämme vastaan alamme ihmisiä kautta vuoden. Työt erillään Laurin liikunnanopettaja-avopuoliso Heidi ei osallistu Kirjakaupan toimintaan. Kun näin, että Antinkadulta vapautui sopiva tila, tein lopullisen valinnan. Porissa kursseilla käyvät pelastusalan ryhmät ovat myös löytäneet Kirjakaupan – riippumatta sesongeista. – Jos ruoka jää hälytyksen takia kesken, saa tulla jatkamaan ilman eri hintaa. Siitä sai alkunsa idea nimetä ravintola kirjakaupaksi vuonna 2009. Heinäkuussa Poriin Ravintoloitsijapalokuntalainen Lauri Turtola toivottaa kaikki heinäkuussa Porissa vierailevat pelastusalan ihmiset tervetulleiksi poikkeamaan Antinkadun varrella sijaitsevaan Kirjakauppaan. Ravintola-ala veti heti puoleensa ja Lauri teki määräaikaisia ja myös vakituisia työtehtäviä Porin eri ravintoloissa. Tänään tarjoamme niin lounasta kuin iltaisin listaruokaakin. Alueellistaminen hyvä Pelastusalan alueellistamisen Lauri näkee positiivisena. – Jazzien aikana Ravintola Kirjakauppa on niin suuren yleisön kuin brankkarien kohtauspaikka. Pubissakin voi syödä kunnolla. Kokit katsovat aina kauhulla, kun paloauto parkkeeraa ravintolan lähelle. – Meillä parhaat ajat ovat – yllätys, yllätys – syksy ja talvi. – Toimintamallit ovat yhdenmukaistuneet, mutta silti paljon on vielä tehtävää. – Kipinä oman ravintolan perustamiseen tuli kuin itsestään. Tietysti jazz-aika on oma lukunsa. – Olin mukana muun muassa vpk:n hallituksessa pari vuotta, varapäällikkönä kolme vuotta. Perhesopukin säilyy paremmin kun molemmat hoitavat työasiansa itsenäisesti, toteaa Lauri. Ravintola Kirjakauppa sai alkunsa. – Hälytyksen tullessa matka on ihan sopiva vaikka juosten. Ravintola Kirjakaupan etäisyys Puistojen risteyksessä sijaitsevalle paloasemalle on 400 metriä. – Nostolavan parkkeeraus tuottaa joskus ongelmia, hymyilee Lauri. – Vaikka baaritiskillä on sammutettu varmaan tuhansia paloja, en ole halunnut ravintolaan mitään pelastusalan rekvisiitta. Näin on todettu olevan hyvä ainakin toistaiseksi. Palomiesten kantapaikka Ravintola Kirjakaupasta on muodostunut niin satakuntalaisten ammattikuin sopimushenkilöstönkin kantapaikka. Varsinkin lounasaika vaatii paikallaolon. – Heidillä on niin hyvät unenlahjat, että minulle sopivat nämä ravintolatyöajat erinomaisesti
Palokuntalainen • 53 44 Sanna Erkko, Lauri Turtola ja Eevastiina Väisänen valmiina palvelemaan.
Pubitason selvästi ylittävä ruoka on ihan jees ja hintatasokin kohtuullinen. Kantsii poiketa Ravintolan miljöö on viihtyisä, henkilökunta erinomaisen palvelualtista ja perjantai-illan tunnelmakin nousee korkealle. Päätoimittajan annoslautasella dipattava puolukkahillo ja piparjuuritahna tekevät kauppansa. – Leipä oli kuitenkin erinomaisen hyvänmakuinen. Paikka on ilmiselvästi elävä ja oikea illanistujaispaikka. Hyvällä ruokahalulla koko annoksensa nauttineen terveystoimittajan seuraava aamu kuluikin pitkän lenkin ja puolen tunnin kahvakuulatreenin merkeissä. Lehtemme kolmen hengen testiryhmä nauttii palokuntalaisten suosiman Ravintola Kirjakaupan terassilla alkujuomaa ja siirtyy sen jälkeen sisätiloihin. Niitä katoaa klubileivän tilanneidenkin suihin. Kirjakauppa on enemmän kuin pubi, mutta vähemmän kuin pelkkä ruokaravintola. Ystävällinen ja välitön tarjoilija ampaisee heti kysymään juomista. Paljon tähtiä! Kaksi kolmesta testaajasta. Kaloreita kupuun Terveystoimittajan mielestä Kirjakaupan klubileivän pekoni, majoneesi ja sipsit samassa annoksessa ovat vähän liikaa. Mitähän Sukulan Jyrki tästä tuumisi, kysyy terveystoimittaja. Gluteiinitai laktoosiasioista ei mainita listalla mitään, mikä kirjataan miinukseksi. Juustokakku ja jäätelöannos ovat jälkiruokia. Laihiksella ollut lehtemme kolumnisti jättää sipsit ja majoneesin lautaselle, mutta nauttii muun annoksen ilmeestä päätellen hyvällä ruokahalulla. Iltamenusta on rakennettu yksinkertainen: alkuruokia on viisi, etanapannusta tapaslautaseen. Leipäannos. Pääruokia löytyy seitsemän; yksi keitto, punaista lihaa ja broileria. Terveystoimittaja, kolumnisti ja päätoimittaja tää juuri tällaisella yhdistelmällä olevan kysyntää Porin kaltaisessa kaupungissa. Palokuntalainen • 53 45. – Jos voileipä olisi tarjottu raikkaan salaatin kanssa, olisivat annoksen pisteet olleet paljon paremmat. Kala loistaa poissaolollaan, mikä hieman ihmetyttää näin rannikkokaupungissa, jossa kalaa on tarjolla enemmän kuin monella paikkakunnalla. – Hintansa väärtti tämä annos, totesi Itä-Suomesta varta vasten klubileipää testaamaan saapunut kolumnisti. Alku ravintolatestauksellemme on lupaava. Bratwursti – nam, nam Päätoimittaja nauttii maailman kaikista terveysohjeista välittämättä Bratwurstia ja olutsipulikastiketta -annoksen niin suurella mielihyvällä, että hän siirtyy oman lautasen tyhjennyttyä ilman nimenomaista ilmoitusta tai pyyntöä nauttimaan terveystoimittajan annoksen jäljellä olevat sipsit ja majoneesin. A lun perin lounasravintolana aloittanut Kirjakauppa otti iltalistan ohjelmaan yleisön pyynnöstä. Bratwurs tiannos. Valikoiman suppeus askarruttaa testiryhmää, mutta se ymmärKirjakaupassa iltapalalla Kesäkuinen lämpimän päivän ilta Porissa viilenee
Palokuntalainen • 53 46 Vaikuttajat kommentoivat Teksti Pekka Koivunen Kuva SXC Tilinpäätöshanke hyvä, mutta… H anke vietiin läpi hyvän yhteistyön hengessä pelastusalan parasta ajatellen. – Samaan aikaan ikääntyminen lisää harva-alueiden hälytyksiä. Kirjat luovutettiin toukokuussa sisäasiainministeri Päivi Räsäselle.. Ammattihenkilöstön sairauspoissaolot ovat keskimäärin 15,6 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ”Pelastustoimen tilinpäätöshanke” on valmistunut. Uhka muodostuu heidän mukaansa henkilöstön vähenemisestä, projektimaisuudesta, elämyksellisyydestä ja globaaleista viettelyksistä. – Tällaisia perusteoksia Suomen pelastustoimesta on kaivattu pitkään, sanoo hankkeessa mukana ollut SSPL:n toiminnanjohtaja Isto Kujala. Myös erilaiset näkökulmat pelastustoimen tärkeisiin tekijöihin otettiin hankkeessa ja sen julkaisuissa huomioon. Myöskään ammattipalokunnista ei tutkimuksen mukaan muodostu kovin ruusuista kuvaa. Yllätyksiä Pelastustoimen tilinpäätöshankkeessa laadittiin pelastustoimen kentän analyysi toiminnasta, resursseista ja taloudesta vuosilta 2010–2011. Harvaan asuttua Suomea on yli 80 % maan pinta-alasta eli ihan pienestä alueesta ei ole kyse, toteaa Isto Kujala. Tutkimusja kehittämispäällikkö Teija Mankkisen johdolla hankkeessa valmistui kaksi kirjaa: 24/365 – palokuntalaisuus Suomessa ja Analyysi suomalaisen pelastustoimen nykytilasta. Hankkeen vetäjille oli yllätys, kuinka suuri osa Suomen pelastustoimesta on sopimuspalokuntien ja sopimushenkilöstön hoitamaa. Hankehenkilöstö onkin huolissaan kehityksestä, joka uhkaa sopimuspalokuntajärjestelmää
– Haaste on, miten pidämme tiedon ajan tasalla ilman, että tieteellisten tutkimustyön tekijöiden täytyisi tehdä kaksi vuotta työtä, kuten nyt on tehty. Olin – ja olen edelleen myös sitä mieltä – ettei toiminta hälytysosastoissa ole harrastustoimintaa. – Pronto-järjestelmässä on ongelmia. Varmasti 24/365 Toiminnanjohtaja Isto Kujala oli tilinpäätöshankkeen ohjausryhmän jäsen ja myös palokuntalaisuutta tilinpäätöshankkeessa selvittäneen alatyöryhmän jäsen. Hänen mielestään jatkotutkimus ei onnistu pelkällä verkostoitumisella vaan työn onnistumiseksi tarvitaan rahaa. Pelastusosaston apulaisosastopäällikkö Esko Koskinen arvioi hanketta ja totesi, että hankkeen loppuraportti on jo nyt vanhentunutta tietoa. – Tätä pelastustoimi ei ole, ja siksi asioiden yhteen sovittaminen ei ole niin helppoa kuin saattaisi luulla, totesi Räsänen. – Esitin hankkeen aikana arvostelua käsitteiden ja hälytystehtävien määrän osalta. Mielestäni sopimuspalokuntatoiminta ei ole vapaaehtoista, vaan toiminta perustuu sopimuksiin, joissa edellytetään varmaa toimintaa sovitun lähtövalmiuden mukaisesti. – Pelastustoimen vaikuttavuus on parempi – pienistä resursseista huolimatta – verrattuna rajavartiolaitokseen tai poliisiin. – Jos tämä tieto, mikä nyt julkistetaan, olisi tiedetty alueellisten pelastustoimien perustamista valmisteltaessa, ei meillä olisi nyt näin montaa aluepelastuslaitosta, sanoi Pekka Vänskä. – Emme voi vastuullisina toimijoina ohjata ajattelua siihen suuntaan, että pelastustoimen hälytystehtäviin voidaan suhtautua vapaaehtoisesti ”lähdetään jos huvittaa”-periaatteella. Palokuntalainen • 53 47 päivää/vuosi henkilöä kohti. Työkyvyttömyyseläkkeet ovat yleisiä ja aiheuttavat pelastuslaitosten toimintaan kasvavia varhemaksuja.”. Mielenkiintoista keskustelua Hankkeen julkistustilaisuudessa käytiin mielenkiintoista keskustelua hankkeen tuloksista. Samalla hän kiisti Vänskän väitteen, että pelastustoimi olisi ollut vähäisen tiedon varassa päätöksiä tehdessään. Ministeri Päivi Räsänen näki jotenkin ongelmalliseksi sen, että poliisi, rajavartiolaitos ja puolustusvoimat ovat valtion ylläpitämiä. Työkyvyttömyyseläkkeet ovat yleisiä ja aiheuttavat pelastuslaitosten toimintaan kasvavia varhemaksuja. Tietoa tulee saada nopeammin ja sen tulee paremmin palvella päätöksentekoa – tässä meitä auttavat tietojärjestelmät, totesi Koskinen. Toisaalta ongelma on myös se, että sopimuspalokunnat eivät useissa laitoksissa pääse tarkastelemaan omia tehtäviään, toteaa Kujala ja vaatii samalla korjausta tilastoinnin epäkohtiin. Tehtävämäärät hakusessa Isto Kujala oli hankkeen aikana eri mieltä myös sopimuspalokuntien hälytystehtävien määrästä. Kujala totesi, että kyse on sopimuspalokuntatoiminnasta, joka perustuu vapaaehtoisuuteen, olematta kuitenkaan vapaaehtoista toimintaa hälytystehtävien osalta. Koskinen ihmetteli myös, miten on mahdollista, että henkilöstön työhyvinvointia koskettava kysely tehdään pelastuslaitoksissa vasta nyt vuonna 2013. Kaikki sopimuspalokuntien hälytystehtävät eivät kirjaudu järjestelmään. Rahaa tutkimustyöhön SPEKin toimitusjohtaja Kimmo Kohvakka otti kantaa tehtyyn ja tulevaan tutkimustyöhön. Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, pelastusjohtaja Pekka Vänskä arvosteli Suomen pelastustoimen päätöksentekoa ja totesi, että päätöksiä on tehty vähäisten tietojen varassa
J5L on erikoistunut väylätekniikkaan perustuvien ja myös perinteisten sähköjärjestelmien toimittamiseen erikoisajoneuvoihin. Tämä tarve elättää useita alan yrityksiä. Myös erilaiset arvokuljetusautot kuuluvat yrityksen tuotantoohjelmaan. erikoisuutena voidaan mainita terveydenhuoltoalalle valmistettavat klinikka-autot sekä hammaslääkäriautot. Viime vuonna yritys valmisti noin 150 ajoneuvoa. J5L:n tuotepalettiin kuuluvat muun muassa johtoautot ja sukellusautot pelastustoimelle sekä lääkäriyksiköt ja L4:n ajoneuvot ensihoitoon. Palokuntalainen • 53 48 • Yrityksen takaa löytyy monta tuttua erikoisajoneuvoalalla toiminutta henkilö, jotka ovat yhdistäneet asiantuntemuksensa ja keskittyneet valmistamaan henkilöja pakettiautopohjaisia erikoisajoneuvoja niin viranomaisille kuin yksityissektorille. Näistä uusimpiin kuuluu iisalmelainen J5L Production Oy. J5L Oy:n palveluksessa on 20 henkilöä. LISÄTIETOJA: J5L-Production Oy Kilpivirrantie 7, 74120 Iisalmi www.j5l.fi. J5L-Production Oy Kevyitä erikoisajoneuvoja Suomalainen viranomainen haluaa Suomessa rakennetun erikoisajoneuvon
Palokuntalainen • 53 49 Kemi-Tornion koulutuskuntayhtymän (Lappia) terveydenhuoltoja hyvinvointipalveluauto.
Ampullin käyttöikä on 10 vuotta eikä se vaadi mitään huoltoa. Lämpötila laskee, lisähapen saanti estyy, palo sammuu. Bonpet-kauppanimellä myytävä ampulli täyttää maahantuojan mukaan Pelastustoimen laitelain (10/2007) 6§ vaatimukset. SARCO LED SECONDARY WARNING LIGHTS www.sarco.. Käyttökohteita ovat muun muassa liedet, pesukoneet, matkailuautot, työkoneiden, bussien ja veneiden moottoritilat, sähkökaapit ja –keskukset, serverihuoneet, laboratoriot, vapaa-ajan asunnot, ravintolat, ammattikeittiöt, maatilatalouden syttymisherkät laitteet ja ylipäätään kohteet, joissa vaaditaan jatkuvaa suojausta. Palokohteen pinnalle jää kalvo, joka estää uudelleen syttymistä. Käyttöturvatiedote on eY asetuksen 1907/2006 mukainen. Ampullin sisältämät kemikaalit ja vesi aktivoituvat lämpötilan noustessa riittävän korkeaksi, ampulli särkyy ja sammutusaine leviää tilaan. Mielenkiintoinen uutuus Sammuttava ampulli LISÄTIETOJA: www.bonpet.fi. Paja Viher-Vehmas on suunnitellut, toteuttanut ja asentanut auton kaikki päällirakenteet. SARCO RUUHKAVILKKU Hyväksynnät EMC ja R65 Päiväja yötoiminto 50 x 125 x 21 mm Paino 160 g • Paja Viher-Vehmas luovutti vaihtokonttiauton Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselle. Vaihtokonttiauto Keski-Uudellemaalle Luovutukset • Sammutusampulli on kohdesuojaukseen tarkoitettu automaattinen sammutuslaite. Auton alustana toimii Scania P360 CB6X4*4HHA CP16L ja sen varusteihin kuuluu kappaletavaranosturi Palfinger PK 27002SH sekä koukkulavalaite Palift T13. tai soita (09) 777 1500 SWL-S 0707 Sarja Uusi kompakti ja pienikokoinen pintatai maski asennettava varoitus-/hälytysvalo. Ampulli voidaan myös heittää kohteeseen
Loppuuko syrjintä automaattisesti hyvällä ja vaikkapa tämän kirjoituksen seurauksena – vai onko asiasta lähdettävä kantelemaan laillisuuden valvojille. Tässä oppaassa todetaan mm. Myös ohjeistusta ja työkäytäntöjä on muutettava ja parannettava, jotta altistusta voitaisiin vähentää merkittävästi. Tehtävät aloitetaan sammutusmiesharjoittelijana, koulutuksen ja kykyjen mukaisesti edetään jopa johtajatehtäviin. Meillä on palokunnissa monta reserviläistä jo nyt toimimassa tärkeissä pelastustoimen tehtävissä. Varmasti on tärkeää, että vaarallisille aineille altistuneet rekisteröidään ja heidän terveyttään seurataan aktiivisesti. Tilaisuudessa oli esitetty, että reservin upseereille tulisi löytyä tehtäviä sisäisen turvallisuuden johtoja esikuntatehtävistä. ennen savusukeltamiseen ryhtymistä olisi joka kerta päätettävä erikseen, onko ensisijaisesti käytettävissä henkilöstön työturvallisuuden kannalta joku vaihtoehtoinen menetelmä. Työturvallisuutta ei saa vähätellä Pelastustoimessa sattuu vuodessa yli 600 työtapaturmaa. VILLIMIES Villimies Isto Kujala Reservin upseereita sammutusmiesharjoittelijoiksi. Joukkoon kelpaa ihan hyvin entinen sodan ajan joukkoon sijoitettu miehistöön kuuluva, reservin aliupseeri, reservin upseeri, henkilö, joka ei ole varusmiespalvelusta halunnut suorittaa tai kuka tahansa, jolla on kiinnostusta ja sopivuutta pelastusalan hälytystehtäviin. Tilaisuuteen osallistuneiden toivottiin edistävän tätä tavoitetta. Ihmisillä on elämässään paljon erilaisia ulottuvuuksia, monellekaan ei lopun perin ole kovin merkittävää suhde puolustusvoimiin tai sen puuttuminen. Siellä jotkut henkilöt pitivät esityksiä oman pelastuslaitoksen toiminnasta, työhyvinvoinnista ja työturvallisuudesta. ei ole kuulemma maanpuolustuksen ja puolustusvoimien edun mukaista, että sodan ajan vahvuuden pudotessa reservin upseereiden arvostus laskee. Kovin suuren merkityksen keskustelussa on saanut ASA-rekisteri. Silti pelastushenkilöstön huomioiminen ASA-rekisterissä on vain alku pelastusalan työturvallisuuden ja terveyden parantamisessa. Kaikkiin henkilöihin sopimuspalokunnissa tulee suhtautua tasapuolisesti ja antaa heille kykyjen mukaiset mahdollisuudet kouluttautua ja toimia palokunnan hälytystehtävissä. en pidä myöskään puolustusvoimien tavasta pelkistää inhimillistä elämää vain kahteen kastiin: sijoitettuun reserviin ja sijoittamattomaan reserviin, mikä on tullut esiin keskusteltaessa puolustusvoimien sodan ajan vahvuuksista. Työpaikalla tulee olla yhteisesti sovittu käytäntö, jolla varmistetaan, että kaikkia työntekijöitä kohdellaan samalla tavalla. Näkymättömäksi tekeminen ja vaikeneminen kokonaan suuresta osasta henkilöstöä on työsyrjintää, joka lakien mukaan on kiellettyä. Ne ihmiset, jotka ovat vähänkin halukkaita tulemaan palokuntatoimintaan ja sitoutumaan siihen, kannattaa ottaa mukaan ja aloittaa koulutus tähdäten hälytyskelpoisuuteen. ”Työsopimuslaki ja kunnallinen viranhaltijalaki edellyttävät, että työntekijän turvallisuutta ei saa vaarantaa, henkilöstöä on kohdeltava tasapuolisesti eikä ketään saa kohdella syrjivästi. Sopimuspalokuntalaiset ovat pelastustoimessa toimivaa henkilöstöä! Pelastusalan työhyvinvointihankkeen perusteella on valmistunut opas: esimies työhyvinvointia rakentamassa. Palokuntalainen • 53 51 Olen useammalta taholta kuullut reserviupseeriliiton tilaisuudesta, jossa osallistujat keskustelivat aiheesta, miten turvataan reservin upseereiden asema ja arvostus puolustusvoimien sodan ajan joukon vahvuuden laskiessa 350 000:sta 230 000 tuhanteen. Täytyy sanoa, etten oikein pidä tällaisesta statusajattelusta. Tässä ei ole reservin upseeriudella eikä muullakaan perusteella oikotietä. Sama käytäntö koskee myös sopimuspalokuntalaisia, joilla on oikeus saada hyvää työhyvinvointia ja tasapuolista kohtelua.” Kuopiossa osallistuin työturvallisuusseminaariin. Ihan vaan sattumalta esitetyistä henkilöstöluvuista ja henkilöstön huomioimisesta oli jäänyt sopimuspalokuntalaiset pois. Viime aikoina on käyty keskustelua pelastushenkilöstön altistumisesta vaarallisille aineille sammutustehtävissä. Vakavasti tulee harkita myös erityistä vaaraa aiheuttavan savusukelluksen vähentämistä vain ehdottomaan minimiin. Palokunnissa kannattaa ottaa vakavasti puolustusvoimien sodan ajan vahvuuden pieneneminen. Tähän suuntaan ollaan menossa esimerkiksi Ruotsissa. Onneksi näistä useimmat ovat lieviä, mutta silti meillä on varaa ottaa työturvallisuus vakavammin
Tieliikennepelastamisen. Palokuntalainen • 53 52 KÄYTÄNNÖN SAMMUTUS– JA PeLASTUSTeKNIIKKAA perusmenetelmät Liikenneonnettomuustilanteessa mahdolliseen uhrin irroitustapaan ja -tekniikkaan vaikuttavat muun muassa uhrin vammat, onnettomuusajoneuvo ja sen asento sekä uhrin puristuksissa olo. Irrotusmenetelmiä on useita, joista tässä tekstissä käsitellään pyörillään olevan ajoneuvon yleisimpiä perusmenetelmiä, jotka ovat oven poisto, katon poisto, keulan työntö tankolevittimellä ja keulan nosto levittimellä
Irroitusta tehtäessä tulee auttajilla olla asianmukaiset suojavarusteet puettuna sekä potilas pitää suojata. Rikotun ikkunan sirpaleet jäävät pääosin kiinni kalvoon. Lasin leikkauksesta aiheutuu paljon lasipölyä, joka on työturvallisuusriski potilaalle ja auttajille. OSA 3 A ina ennen irrotustapahtumaa pitää huolehtia lisäonnettomuuksien estämisestä, syttymisen estämisestä sekä tilanteen mukaisesta onnettomuusajoneuvon stabiloinnista ja ikkunoiden poistosta. Irroitusmahdollisuuteen vaikuttaa lasin kiinnitystapa. Ikkunoiden poisto Onnettomuusajoneuvon ikkunoiden rikkomista kannattaa pyrkiä välttämään viimeiseen asti, koska lasinsiruja tulee ja ne tuovat mukanaan lisää riskiä potilaalle sekä haittaavat omaa työturvallisuutta. Markkinoilla on olemassa ennen ikkunan rikkomista ikkunan päälle kiinnitettäviä kalvoja, joista on saatu positiivisia kokemuksia. Tämän rikkominen ei onnistu lasipiikillä, vaan lasi tulee leikata lasisahalla tai puukkosahalla. Ajoneuvon tuulilasi ja uudemmissa malleissa myös takalasi ovat laminoitua kerroslasia. Sarja perustuu eri lähteistä koottuihin ohjeisiin, mutta ensi sijassa käytännön sammutusja pelastustoiminnassa vuosien varrelta saatuihin kokemuksiin. Lasipiikkiä käytettäessä tulee piikki kohdistaa tukevasti ikkunan alakulmaan siten, että rikkominen saadaan tehtyä hallitusti. Yksi hyvä tapa on pitää kevyt hengityksensuojain jatkuvasti puukkosahassa kiinni autoon sijoitettuna, jolloin sitä tulee käytettyä tehtävässä työssä ja sen käytön merkitys muistuu mieleen, kun puukkosahan ottaa käyttöön. Hengityksen suojauksesta tulee varmistua auttajien sekä potilaan osalta esimerkiksi kevyin hengityksensuojaimin. Aloitusreikä lasin leikkausta varten voidaan tehdä leikkurilla A-pilaria leikatessa tai vaihtoehtoisesti lyömällä reikä lasiin siihen tarkoitetulla työkalulla.. Mikäli irroitus ei onnistu, joudutaan karkaistu lasi rikkomaan esimerkiksi ikkunapiikillä. Palokuntalainen • 53 53 KÄYTÄNNÖN SAMMUTUS– JA PeLASTUSTeKNIIKKAA OSA III – Tieliikennepelastamisen perusmenetelmät Käytännön sammutusja pelastustekniikkaa on Palokuntalainenlehden uusi sarja, jossa esitellään monipuolisesti tilanteiden aikana esiin tulevia tehtäviä yksinkertaisista rutiinitoimenpiteistä aina monimutkaisempiin operaatioihin. Lisäksi tulee huomioida mahdolliset toimimattomat turvavarusteet ja asentaa niiden suojaksi tarpeenmukaiset suojat. Ikkunalasin sirpaleet vedetään ajoneuvon ulkopuolelle. Potilaan ja oman henkilöstön suojaus tulee hoitaa riittävän hyvin. Sarjan kirjoittaja on paloesimies Jarno Joensuu Satakunnan pelastuslaitokselta Porista. Ikkunat kannattaa laskea alas ovien sisään mikäli mahdollista tai irroittaa kokonaan
Pilareiden leikkauksen yhteydessä pitää auttajien kiinnipitämänä varmistaa, ettei irrotettava katto pääse putoamaan ajoneuvon sisälle ja sitä kautta uhrin päälle. Tämän jälkeen lokasuoja leikataan hydraulisella leikkurilla poikki. Kun saranapuoli on avattu, kannattaa ovea vielä kokeilla avata kahvasta, mikäli se on mahdollista. Mikäli leikkuria kuitenkin joudutaan käyttämään, tulee levittimellä avustaa leikkausta ja leikata leikkurilla mahdollisimman ohuesta kohdasta leikattavaa materiaalia. Leikkurin käyttöä saranoiden leikkaukseen kannattaa pyrkiä välttämään, koska terien vaurioitumismahdollisuus kasvaa. Ovea kannattaa luonnollisesti aluksi kokeilla avata kahvasta. Yläsaranaa levitetään niin paljon, että se repeää auki. Aluksi puristetaan hydraulisella levittimellä onnettomuusajoneuvon eturenkaan kohdalta pyöränkotelon ja konepeiton väliltä lokasuoja kasaan. Leikkauskohtia voi puristaa levittimellä kasaan ennen leikkausta, mikäli sillä saavutetaan leikkaus yhdellä leikkauksella. Leikkauskohdat merkitään kynällä irrotustyönjohtajan toimesta. Levittimen oikealla asennolla on tärkeä merkitys, eli sen pitää levittää ovea ulospäin, ei ajoneuvon suuntaisesti. Leikkauksen jälkeen levitetään levittimellä oven ja lokasuojan väliin tulleesta raosta lokasuoja alareunastaan ylös sekä nostetaan se käsin konepeiton päälle, jolloin saadaan oven saranat näkyviin. Katto siirretään pilareiden leikkaamisen jälkeen tilanteen mukaisesti onnettomuusajoneuvon etutai takapuolelle. Oven poisto Irroitettavan uhrin puoleinen onnettomuusajoneuvon ovi tulee aina saada auki tai poistettua ennen uhrin siirtoa. Tuulihaka ja oveen menevät johdot yleensä repeävät samanaikaisesti. Mikäli ovi ei avaudu kahvasta, levitetään se auki lukon yläpuolelta. Leikkausjärjestys tapahtuu aina törmäyksen suunnasta aloittaen ja ajoneuvon oikea tai vasen puoli kerrallaan. Merkitsijän tulee varmistaa leikattavan kohdan tausta poistamalla verhoilu ja katsomalla, että taustalla ei ole leikkausta haittaavaa tekijää, esimerkiksi turvavarusteiden patruunaa, erityisen vahvaa kohtaa rakenteissa tai muuta vastaavaa. Leikkauskohdat sijoittuvat pääsääntöisesti pilareiden alareunaan, tosin Cja mahdollinen D-pilari kannattaa katkaista ohuimmasta kohdastaan. Varsinainen oven raivaus aloitetaan lukon puolelta. Levittimellä levitetään oven yläsaranan yläpuolelta ovea ajoneuvosta ulospäin. Oven poisto aloitetaan rikkomalla ikkuna tai laskemalla se alas oven sisälle. Tällä varmistetaan uhrin näkeminen myös jalkojen osalta ja näin voidaan pois sulkea mahdollinen jalkojen puristuksissa olo. Leikkauskohtien merkitsemisen yhteydessä kannattaa myös onnettomuusajoneuvon turvavyöt katkaista turvavyöleikkurilla, mikäli ne haittaavat katon nostoa pois ajoneuvon päältä. Mikäli ovi on vääntynyt, ei avaus kahvasta välttämättä onnistu. Irrottamisen jälkeen ovi sijoitetaan pois onnettomuusajoneuvon läheisyydestä oven verhoilupuoli ylöspäin.. Leikkausvaiheessa tulee olla tarkkana, ettei leikkurin terien väliin jää onnettomuusajoneuvon kierrejousta pyöränkotelosta, koska leikkurin terien vaurioitumisen riski on suuri vahvasta jousesta johtuen. Levitintä käyttävän henkilön tulee varmistua oikeanlaisesta työturvallisuudesta, ettei hän sijoitu levittimen ja onnettomuusajoneuvon väliin. Katon poiston valmistelu aloitetaan ikkunoiden poistolla ja leikkauskohtien merkkauksella. Tämän jälkeen levitetään alasaranan yläpuolelta alasarana auki. Palokuntalainen • 53 54 KÄYTÄNNÖN SAMMUTUS– JA PeLASTUSTeKNIIKKAA Katon poisto Katon poisto kokonaan kannattaa tehdä, mikäli uhrin tila vaatii rangansuuntaista siirtoa ja onnettomuusajoneuvo on malliltaan vanhempaa mallia toisin sanoen katon paino ei estä sen kokonaan irrottamista. Ovessa saattaa myös olla toimimaton turvatyyny ja sen eliminointi onnistuu saranapuolelta irrottamalla kaikki oveen kulkevat johdot liittimistään auki
Tietyissä tapauksissa oven ollessa paikoillaan, voidaan tukipisteenä käyttää myös oven yläsaranaa. Mikäli B-pilari on poistettu kokonaisuudessaan kynnyskoteloa myöden esimerkiksi koko kyljen avauksen yhteydessä, voidaan tukipisteenä käyttää myös kynnyskoteloon puristettua levitintä. Keulan työnnön valmistelu aloitetaan oven avauksella tai poistolla uhrin puolelta. Käytännössä etuvetoisessa autossa leikkaus voidaan tehdä noin alasaranan korkeudelle ja takavetoisessa kardaanitunnelin yläreunan tasalle. Keulan noston valmistelu aloitetaan oven poistolla. A-pilariin tehtyyn leikkauskohtaan kannattaa laittaa kiiloja noston varmistamiseksi.. Tätä leikkausta tehtäessä tulee varmistua, ettei leikkaa kierrejousta poikki ja leikkauskohta kannattaa sijoittaa joustintuen takapuolelle. Nosto tehdään hallitusti levittimellä suoraan ylöspäin, jolloin saavutetaan hyvä lisätila jalkatilaan ja saadaan uhrin jalat vapautettua. Tankolevitin kiristetään paikoilleen ja aloitetaan leikkurilla levittämistä helpottavien leikkausten teko. Mikäli katto on vielä paikoillaan, kannattaa A-pilarista poistaa pala leikkauksen yhteydessä, ettei leikatun pilarin päät ota kiinni toisiinsa keulaa eteenpäin työnnettäessä. Palokuntalainen • 53 55 KÄYTÄNNÖN SAMMUTUS– JA PeLASTUSTeKNIIKKAA OSA III – Tieliikennepelastamisen perusmenetelmät Keulan nosto levittimellä Keulan nostoa levittimellä käytetään tilanteessa, jossa uhrin jalat ovat onnettomuusajoneuvon lattian ja polkimien tai lattian ja kojelaudan välissä puristuksissa. Nostoa helpottavat leikkaukset tehdään etulokasuojaan ja sen takana oleviin rakenteisiin pyöränkaaren kohdalle siten, että leikkaus ylettyy ajoneuvon konehuoneeseen asti sekä A-pilariin kojelaudan yläpuolelle, josta poistetaan pala. ennen nostoa tulee varmistua, että pelastusporras on tiukasti paikoillaan välittömästi A-pilarin alapuolella. Leikkurilla leikataan A-pilarin alaosaan alasaranan kohdalle leikkaus koko terän mitalta ja sen kohdan yläpuolelle noin 5 cm korkeudelle toinen leikkaus. Tankolevitin sijoitetaan kulmatuen ja A-pilarin väliin siten, että liikkuva tankolevittimen osa tulee A-pilarin suuntaan. Leikkauskohtien väliin jäävä pala käännetään levittimen avulla sivulle. Toinen levittämistä helpottava leikkaus tehdään etulokasuojaan ja sen takana oleviin rakenteisiin pyöränkaaren kohdalle siten, että leikkaus ylettyy ajoneuvon konehuoneeseen asti. Työntö tehdään rauhallisesti ja hallitusti tankolevittimellä tarpeenmukaiseen pituuteen asti. Myös tuulilasi kannattaa leikata vaakasuuntaisesti poikki. Keulan työntö tankolevittimellä Keulan työntöä tankolevittimellä käytetään tilanteessa, jossa uhri on puristuksissa ratin ja penkin tai kojelaudan ja penkin välissä. Leikkurilla leikataan ensimmäinen leikkaus A-pilariin keskikonsolin korkeudelle. Yleisesti nyrkkisääntönä sopivana korkeutena voidaan pitää ajoneuvon keskikonsolin korkeutta. Kolmas levittämistä helpottava leikkaus tehdään A-pilariin, ellei kattoa ole jo tässä vaiheessa poistettu. Levitin asetetaan leikkauksissa syntyneeseen koloon kohtisuoraan päin onnettomuusajoneuvoa. Myös tuulilasi kannattaa leikata vaakasuuntaisesti poikki. Tankolevittimelle sijoitetaan tukipisteeksi kulmatuki B-pilarin ja kynnyskotelon kulmakohtaan. Tankolevittimen yläpään sijoittumiseen vaikuttaa onnettomuusajoneuvon kojelaudan malli ja yleensä sen saa sijoitettua A-pilariin noin tuulilasin alakulman kohdalle
Sairaanhoitopiirien siirryttyä vastaamaan alueensa ensihoidosta kokonaisuutena aloittivat 21 ensihoitokeskusta toimintansa. Suurraportti lokakuun lehdessä! etsii itseään Teksti ja kuva Pekka Koivunen Ensimmäistä kertaa ensihoidon johto on selvästi jonkun käsissä.”. Palokuntalainen • 53 56 Suomen ensihoito Tämän vuoden alkupuoli on ollut työntäyteistä ja mielenkiintoista aikaa Suomen ensihoidossa. Erityisesti toimitusta kiinnosta ensivastetta tekevien ja ensihoitohenkilökunnan mielipiteet. Palvelut parantuneet sanotaan – tietoa ei vielä ole Kuntarajojen vuoksi ensihoitoa ei aiemmin pystytty järjestämään järkeviksi kokonaisuuksiksi. Yleinen käytäntö on tänään, että jos jollekin alueelle on muodostunut tilapäinen ensihoitotyhjiö, ambulansseja voidaan siirtää sinne valmiuteen. Perustason ambulanssitoiminta on päättynyt useilla paikkakunnilla, mutta vastaavasti naapurikunnassa on jatkossa hoitotason välittömän lähtövalmiuden yksikkö. Otamme sitä ennen vastaan kentän mielipiteitä uudistuksesta. Ensihoidon uudistuksessa olennaista onkin se, että nyt tarjotaan tasavertaisia ensihoitopalveluja kaikkialla Suomessa – tai ainakin melkein. Uudistuksen tärkein muutos potilaan kannalta on ollut kenttäjohtajajärjestelmään siirtyminen. Lokakuussa ilmestyvässä Palokuntalaisessa tarkastelemme uudistuksen toimivuutta eri puolilla Suomea. Lisäksi ensivastetoiminta tukee ensihoitopalvelun toimintaa näissäkin kunnissa. Tämän vuoden alussa päättyneen siirtymäkauden jälkeen kuntarajat poistuivat kokonaan ensihoidon näkökulmasta. Käytettävissä olevien resurssien hallinta on aivan eri luokkaa kuin ennen. Mitkä ovat kentän ajatukset. Ensihoitokeskukset organisoivat alueen ensihoitotoiminnan ja ylläpitävät riittävää valmiutta sekä suunnittelevat alueella tarvittavien sairaanhoitokuljetusyksiköiden määrän, tason, sijoittelun ja valmiusajat. Saatujen tietojen mukaan ambulanssiverkosto on siellä täällä hieman harventunut. E nsihoitokeskusten tehtävänä on järjestää, ohjata ja kehittää sosiaalija terveyspiirin ensihoitopalveluja tasapuolisiksi sekä toiminnallisesti että laadullisesti. Ensimmäistä kertaa ensihoidon johto on selvästi jonkun käsissä. Ota yhteys toimitus@palokuntalainen.fi. ensimmäistä kertaa maan historiassa ensihoidon operatiivinen toiminta on koko valtakunnan alueella suunniteltua ja johdettua. Hoitotason ensihoitoa pitäisi nyt saada myös niillä alueilla, joissa sitä ei ole ennen ollut. Sairaanhoitopiirejä on 20, joista suurimman – Helsingin ja Uudenmaan – väestöpohja oli vuoden 2012 lopussa lähes 1 563 000 asukasta ja pienimmän – Itä-Savon – vajaat 45 000 asukasta
Sairaanhoitopiirien ja erityisvastuualueiden (erva) asukasluvut sairaanhoitopiiri asukkaita H:gin ja Uudenmaan 1 562 796 Etelä-Karjalan 132 355 Kymenlaakson 174 466 HYKS erva 1 869 617 Varsinais-Suomen 472 139 Satakunnan 224 934 Vaasan 168 111 TYKS erva 865 184 Pirkanmaan 518 157 Etelä-Pohjanmaan 198 944 Kanta-Hämeen 175 472 Päijät-Hämeen 213 542 TAYS erva 1 106 115 Pohjois-Savon 248 233 Etelä-Savon 104 803 Itä-Savon 44 881 Keski-Suomen 250 369 Pohjois-Karjalan 169 496 KYS erva 817 782 Pohjois-Pohjanmaan 400 959 Kainuun 77 435 Keski-Pohjanmaan 78 237 Lapin 118 189 Länsi-Pohjan 64 655 OYS erva 739 475 Manner-Suomi 5 398 173 Ahvenanmaa 28 501 Koko maa 5 426 674. Palokuntalainen • 53 57 Satakunnan ensihoitokeskuksessa ensihoidon osastonhoitaja Ari Nikki, kenttäjohtaja Mika Lähteenmäki ja sairaanhoitaja Taija Niiniviita
Inom räddningsbranschen är även friställningar endast enskilda fall. På räddningsbranschens fält blir man överkörd av starka krafter ur det förgångna. På många ställen är även personalfrågorna stadda i förfall. Ingen som verkar inom branschen vågar emellertid säga det högt i offentligheten. Man har inte heller just kritiserat räddningsbranschen för det knackiga ledarskapet. Det finns alltför många räddningsverk. Om någon utom stående ifrågasätter avgöranden eller åtgärder inom den operativa verksamheten kommer det med säkerhet protester. Likaså slår man i allmänhet genast ner på den som väcker diskussion om den verkliga arbetsfördelningen mellan avtals brandkårerna. Man har till exempel inte just kritiserat räddningsväsendet för det att man i allt högre grad överfört brandsyneverksamheten och uppgörandet av räddningsplaner till dem som äger eller innehar objekten. Även den del av räddningsbranschen som ligger utanför den operativa räddningsverksamheten har till stor del fått vara ifred. Resultatet var alldeles för bra för att vara sant, och det är det ju inte heller. Både på statlig nivå och inom de av kommunerna gemensamt upprätthållna verken förekommer det administrativa och ekonomiska problem. Ett bokslut blir positivt om man gör det själv Resultatet var alldeles för bra för att vara sant, och det är det ju inte heller.”. Likaså är säkerhetsupplysningsverksamheten splittrad, även om man hårt försöker utveckla den. eldsvådorna slocknar och män niskor blir räddade. Reaktionen blir ännu kraftigare om den som ifrågasätter någonting kommer inifrån branschen. I många räddningsverk finns det alltför många ledningsnivåer. I fråga om mången viktig sak har kommunsektorn tigit. Och ett öppet och ovinklat bokslut måste göras upp av utomstående krafter. I de undersökningar som har publicerats de senaste åren har kritiken varit mild, om sådan alls har presenterats. Ingen vågar ifrågasätta utbildningen av yrkespersonalen, trots att den räknat per färdigbliven är nästan den dyraste utbildning man kan erhålla i Finland. De som undersökt har alla på ett eller annat sätt haft kopplingar till räddningsbranschen eller annars bestått av personer som stått räddningsbranschen nära. Inom räddningsväsedet borde man genomföra en verklig reform av arbetsfördelningen. I Finland har man aldrig på någon utomståendes försorg genomfört någon undersökning om räddnings branschens funktionalitet eller effektivitet. I en del verk är antalet brandsyner per tjänsteinnehavare otroligt lågt. Likaså borde utbildningen av avtalspersonalen få en rejäl omskakning och saneras att motsvara nutiden. I Finland har det varit – och är fortfarande – tabu att kritisera eller föra fram miss förhållande inom räddningsbranschen och särskilt beträffande räddningsverksamheten. Innan man genomför följande mellanbokslut bör man alltså föra en öppen och frisk diskussion om branschens problem. Ingenstans torde man ha för avsikt att minska antalet personer i förvaltningen eller inom riskhanteringen. en diskussion om arbets fördelningen för den operativa verksamhetens del stoppas av yrkesfolkets motstånd. Inom vår bransch är såväl yrkespersonalen som avtalspersonalen väldigt kitslig. Palokuntalainen • 53 58 BRANDKåRISTEN LEDARE Chefredaktör Pekka Koivunen Enligt räddningsväsendets egen uppfattning går det huvudsakligen bra. Vart har de tjänstemannaarbetstimmar som på detta sätt inbesparats tagit vägen. Inte heller det nyligen färdig ställda bokslutsprojektet hittade annat än några enstaka missförhållanden, närmast som ögonfägnad. Verksamheten är effektiv och medborgarna är nöjda
Ett bokslut blir positivt om man gör det själv. Paraden togs i mot av dignitärerna vid Vasa stadshus varefter lunchen intogs på Academill. En utredning i Sverige rekommenderar att deras nödcentralsystem utvecklas enligt den finländska modellen och Norge verkar vilja utveckla sin splittrade myndighetsstruktur i enlighet med vår modell. Efter lunchen förflyttade vi oss alla till Sandö där det var dags för redskapstävlingarna. Ca 220 brandkårister från hela Svenskfinland var på plats under två varma dagar. En fråga som kan bli aktuell är diskussionen om huruvida räddningsområdena bör utvidgas på samma sätt som polisområdena. Palokuntalainen • 53 59 Text Anders ehrnsten, FSB Bilder Anders ehrnsten och Silvio Hjelt Det har alltid varit ett nöje att delta i FSB:s evenemang.” I nrikesministeriets räddningsavdelnings hälsning till kongressen framfördes av Räddningsöverdirektör Pentti Partanen. intresse. Tävlingarna om Sampooch Pohjola-pokalen kördes i år med nya stadgar och på en litet kuperad bana inbäddad i lummig grönska. Vårt system med regionala räddningsverk, ibruktagandet och användandet av myndighetsradionätet samt vårt nödcentralsystem är föremål för ett stort FSB-kongress 2013 FSB – Finlands Svenska Brandoch Räddningsförbund samlades den 25-26 maj i ett soligt Vasa på Academill för att fira sin traditionella kongress med vårmöte. Det värmer hans hjärta eftersom Vasa är han ungdomsoch uppväxtstad. Några större besparingsåtgärder eller omorganisationsbehov av räddningsväsendet verkar inte aktuella för tillfället. Till slut konstaterade räddningsöverdirektör Partanen att det alltid har varit ett nöje att delta i FSB:s evenemang. Speciellt var, att denna hans sista årskongress som tjänsteman skulle försiggå i Vasa. har lett till, att de ministrar som ansvarar för räddningsfrågorna i de Nordiska länderna sammankommer till årliga möten. Finland står för tillfället som modell gällande räddningsväsendet. Räddningsöverdirektören påminde om vikten av det Nordiska samarbetet som bl.a. Deltagarna hälsades välkomna till Vasa av Svenska Österbottens Räddningsförbunds ordförande Kaj Paldanius varefter kongressen öppnades av FSB:s ordförande, riksdagsman Thomas Blomqvist. Därefter var det dags för parad genom ett mycket soligt och varmt Vasa
Trots den sena lördagkvällen var salen väl fylld då söndagens föreläsningar tog vid. SPEK/ FSB bjuder på utbildning för att främja ungdomsledarnas färdigheter om hur man möter specialungdomar och erbjuder material för verksamheten. En brandmästare berättar: ”Ingen saknade mig hemma och ingen saknade mig i skolan. Detta leder till, att FBK får nya ungdomsmedlemmar, barn får någonting meningsfullt att syssla med och myndigheterna har något nytt att föreslå för barnen och dess föräldrar. FBK kan ge kamratstöd och få personen att känna sig hemma någon stans ”nån bryr sig om mej”. Verksamheten utvecklades 2007–2008 med ett projekt tillsammans med SPEK och i pilotprojektet deltog ett tiotal kommuner i Uleåborgsregionen och Österbotten varvid ca 50 ungdomar har börjat i FBK verksamheten efter projektet. Programmet bestod av prisutdelning, en god middag samt superb underhållning av Alfred Backa. FBK verksamheten har klara regler och gränser vilket dessa ungdomar behöver och så får ungdomarna säkerhetskunskap och övar i att klara sig i överraskande situationer vilket ger dem det självförtroende de så väl behöver. första hjälp. Palokuntalainen • 53 60 BRANDKåRISTEN Tävlingarna var som alltid mycket jämna men från vardera klassen kunde man ändå kora FSB:s mästare. Sampo-pokalen för brandkårsdamer tillföll för ett år laget från Ekenäs FBK med tiden 3.06,9. Dessutom ger de vuxna som är med i verksamheten en rollmodell och fungerar som en förebild => en trygg vuxen. För vem är då projektet. Brita Somerkoski från Institutet Hälsa och Välfärd berättade om projektet ”Yli Hyvä Juttu” eller Brandkårsverksamhet en möjlighet att förebygga social utslagning av barn och ungdomar. Han frågade varför jag inte hade varit med på övningen i går... Finlands Avtalsbrandkårers Förbund har gjort en enkät bland Finlands 732 avtalsbrandkårer och denna är den första utredningen som kartlägger brandkåristernas arbetsvälfärd,. För barn och ungdomar som är 7–16 år och behöver något att syssla med; de som känner sig socialt isolerade, de som känner sig ensamma, de som behöver gränser och regler samt de som vill lära sig brandmansaktiviteter och nyttiga färdigheter, t.ex. Brandkåren samarbetar med social-, skoloch ungdomsmyndigheter för att hitta de ungdomar som vill ha en ny hobby och det är FBK som kontaktar de lokala myndigheterna. DE hade saknat MIG! Så, ungdomsarbetet gav mig en profession och räddade mig från självdestruktion!” Trots den sena lördagkvällen var salen väl fylld då söndagens föreläsningar tog vid.” Ylihyvä Juttu 2013 FBK:erna: • delar ut brev, broschyrer eller kontaktar myndigheter • berättar om verksamheten på evenemang för allmänheten och i skolorna • skickar sin kontaktpersons namn till SPeK/FSBR THL, SPEK, FSB: • hjälper till att hitta lokala kontaktpersoner • organiserar utbildningar, seminarier och temadagar • producerar material för FBK • tar gärna emot nya idéer om vad som behövs Lokalförbunden: • organiserar lokala utbildningar • delar ut FBK:ernas kontaktuppgifter • informerar om evenemang och tillfällen Myndigheterna: • söker inom sitt eget område sådana barn och ungdomar som har nytta av FBK-hobby Föräldrar och barn: • besluter om deltagandet • brandkårerna får inte uppgifter om vilka barn som har kommit med i verksamheten den här vägen Mera info om projektet fås av planerare Brita Somerkoski, Institutet för hälsa och välfärd, THL, brita.somerkoski@thl.fi, telefon 029 524 8448. Söndagens andra föreläsning hölls av Silvio Hjelt från Finlands Avtalsbrandkårers Förbund och temat var”Den välmående avtalsbrandkåren”. Efter ett bejublat uppträdande där Alfred kom två ggr tillbaka till scenen tog Hafsbandet över scenen och dansen fortgick in på småtimmarna. På förhand var man rädd för hur man skulle arbeta ihop med myndigheter, speciellt socialmyndigheterna, att det kommer osociala människor med i aktivitetet, ”FBK får dålig rykte”, ”det är svårt och samarbeta med svåra familjer”, osv, men man lärde sig i FBK att det inte finns en typisk klient från socialsektorn, att barn som kommer med kan vara från vilken social klass som helst samt att det finns redan ”svåra” barn eller barn med beteendestörningar inom verksamheten. Herrarnas Pohjola pokal reste återigen till Evitskog eftersom Evitskog FBK:s II-lag tog hem segern med tiden 3.24,9. En dag såg jag brandkårens ungdomsledare i butiken. Årets kvällfest hölls på restaurang Strampen. Några brandkårer har tagit emot socialt utslagna eller marginaliserade ungdomar som ett led i att återanpassa dem till samhället
Efter föreläsningarna var det dags för förbundets vårmöte som klubbades igenom av förbundets ordförande Thomas Blomqvist. Efter mötet avtackades Christer Friis från Houtskär för sitt mångåriga arbete i FSB:s styrelse och Åbolands Brandkårsförbund med SPEK:s förtjänstkors. VNB:s ordförande Kim Olin samt styrelsemedlemen Johan Träskman tog emot handskarna och hälsade alla välkommen till Västra Nyland och Ekenäs för kongress den 24-25 maj 2014. Silvio presenterade resultat från enkäten om vem som svarat, åldersfördelning, utbildning på den svarande osv. Den största enskilda saken som kritiseras är attitydproblem, medan bristande samarbete/information kommer på andra plats. Silvios slutsats är, att det ser ut att finnas en del grava problem i samarbetet med räddningsverken då 279 svar lyfte upp saken utan att man frågat om den! Problem framkom inom nästa alla räddningsverks områden så räddningsverken bör aktivt och målmedvetet förbättra samarbetet med sina avtalsbrandkårer! Arbetshälsopsykolog Anne Mallius har med enkäten som grund tagit fram några åtgärdsförslag, bl.a. Nästan hälften angav även att de allvarligt funderat på att sluta med brandkårsverksamheten och 182 angav sina skäl i fritt formulerad form. Enkäten gjordes på finska och svenska, baspopulationen är ca 22 000–25 000 personer och 1599 avtalsbrandkårister svarade på enkäten. En sak sticker dock speciellt ut: 8,4 % av de svarande anger, att det utsatts för mentalt våld eller mobbning inom brandkåren, detta jämfört med 4 % i jämförelsematerialet! Detta är något som alla parter inom brandkårerna måste notera, både befäl och manskap! Dessutom var över hälften av svararna bekymrade över både brandkårens framtid och den operativa verksamhetens framtid. Sen var det dags för ordförande för Svenska Österbottens Räddningsförbund Kaj Paldanius att tacka alla för besöket i Vasa samt att överräcka de s.k. Delområden som utvärderats i utredningen var bakgrundsfakta, de krav arbetet ställer, rollförväntningar och påverkningsmöjligheter, hur arbetet är under kontroll, interaktionen, förmansarbete och ledning, organisationskulturen, verksamhetens kontinuitet samt öppna utvecklingsförslag och allmän respons. arbetshandskarna åt följande kongressarrangör Västra Nylands Brandkårsförbund. Palokuntalainen • 53 61 och den största enkät som någonsin gjorts i Finland beträffande avtalsbrandkårerna. förbättrande av ledarskapet och den interna interaktionen, stöd för det allmänna orkandet och utvecklandet av samarbetet mellan avtalskårerna och räddningsverken. Av dem uppgav man som den absolut allra största orsaken Räddningsverket, vilket visar att samarbetet inte ännu löper helt smärtfritt mellan räddningsverken och avtalskårerna. Kongressen 2013 i Vasa avslutades traditionsenligt med Modersmålets sång varefter alla styrde kosan hem efter ett trevligt veckoslut i nya och gamla vänners lag.. Målsättning var att samla information om hur avtalsbrandkårernas personal har det, att identifiera problem som bas för ett kommande utvecklingsarbete och att i samband med utredningen presentera en del åtgärdsrekommendationer. Gällande oron för framtiden är minskande medlemsantal och föråldrande medlemskår som är först på listan medan räddningsverken kommer som god tvåa medan oron för den operativa verksamheten i framtiden toppas av räddningsverket följt av resursbrist. Resultaten stämmer rätt bra överens gentemot den normala baspopulationen
Vildmannen Isto Kujala BRANDKåRISTEN Officerare i reserven med som släckningsmannapraktikanter VILDMANNEN. I den handboken konstateras bl.a. Lyckligtvis är de flesta av dem lindriga, men vi har ändå skäl att ta arbetarskyddet mera allvarligt. Människan har i livet många olika dimensioner, och för mången är det sist och slutligen inte särskilt betydande med ett förhållande till försvarsmakten, eller frånvaron av ett sådant. Jag måste säga att jag inte riktigt tycker om denhär sortens statustänkande. Det lönar sig att ta med dem som är ens lite villiga att komma med i brandkårsverksamheten och binda sig vid den, och att inleda en utbildning med målet att ge dem alarmeringsduglighet. I exempelvis Sverige är man på väg i den riktningen. Upphör diskrimineringen automatiskt godvilligt exempelvis som en följd av att detta skrivs – eller måste man väcka talan om saken hos dem som är satta att övervaka lagligheten. Samma praxis gäller även avtalsbrandkårister, som har samma rätt till god arbetsvälfärd och likvärdigt bemötande.” I Kuopio deltog jag i ett seminarium om arbetarskydd. I en avtalsbrandkår måste man förhålla sig jämlikt till alla personer och i mån av förmåga ge dem möjligheter att utbilda sig och verka i brandkårens alarmuppgifter. I debatten har ASA-registret fått väldigt stor uppmärksamhet. På en arbetsplats skall det finnas gemensamt överenskommen praxis med vilken man säkrar att alla arbetstagare bemöts på samma sätt. Jag tycker inte heller om försvarsmaktens sätt att reducera det mänskliga livet till endast två kaster: den placerade reserven och den icke placerade reserven, vilket har framkommit då man diskuterat försvarsmaktens krigstida styrkor. Trots det utgör registreringen av räddningsmanskapet i ASA-registret endast en början på en förbättring av arbetarskyddet och hälsan inom räddningsbranschen. Att osynliggöra någon och tiga om något är sådan arbetsplatsdiskriminering som enligt gällande lagar är förbjuden. För att man på ett betydande sätt skall kunna minska expositionen för farliga ämnen måste man även ändra på och förbättra direktiven och arbetsmetoderna. Det lär inte vara till fördel för rikets försvar och i enlighet med försvarsmaktens intressen att uppskattningen av reservofficerarna sjunker då den krigstida styrkan minskar. Avtalsbrandkåristerna utgör en del av räddningsbranschens personal! På basen av projektet gällande räddningsbranschens arbetsvälfärd har en handbok blivit färdig: Förmannen som byggare av arbetsvälfärden. Vid tillfället hade det föreslagits att man för reservofficerarna borde hitta uppgifter bland den inre säkerhetens ledningsoch stabsuppgifter. Inom brandkårerna lönar det sig att ta minskningen av försvarsmaktens krigstida styrka på allvar. Man borde även allvarligt överväga att sådan rökdykning som förorsakar särskild fara minskas till ett absolut minimum. Under senaste tid har man diskuterat det att räddningspersonalen vid släckningsuppdrag utsätts för farliga ämnen. Här finns det ingen genväg, varken för officerare i reserven eller på andra grunder. Med ryms alldeles bra mången tidigare krigsplacerad, det får sedan vara fråga om manskap, underofficerare och officerare i reserven, personer som inte önskat göra sin beväringstjänst, eller vem som helst som är intresserad och lämplig för räddningsbranschens alarmuppgifter. Varje gång innan man inleder rökdykning borde man separat besluta om man primärt kunde använda någon alternativ metod som är mindre riskfylld med tanke på personalens arbetarskydd. Palokuntalainen • 53 62 Jag har från flera håll hört om ett tillfälle som reservofficersförbundet arrangerat och där man diskuterade frågan om hur man skall säkra reservofficerarnas position och uppskattning då försvarsmaktens krigstida styrka minskas från 350 000 till 230 000. Man börjar då som släckningsmannapraktikant, och på basen av utbildning och förmåga kan man till och med avancera till ledarpositioner. Man önskade att de som deltog i tillfället skulle befrämja detta mål. Redan nu har vi med i brandkårerna många reservister som fungerar i viktiga uppgifter inom räddningsväsendet. Sådär bara alldeles av en slump hade avtalsbrandkåristerna fallit bort ur de presenterade personalstyrkorna och ur den personal man skulle beakta. Man får inte förringa arbetarskyddet Inom räddningsväsendet inträffar det årligen över 600 olycksfall i arbetet. Där höll vissa personer presentationer gällande det egna räddningsverkets verksamhet, arbetsvälfärd och arbetarskydd. Det är säkert viktigt att man registerar dem som utsatts för farliga ämnen och att man aktivt följer med deras hälsotillstånd. följande: ”Arbetsavtalslagen och lagen om kommunala tjänsteinnehavare förutsätter att man inte får riskera arbetstagarens säkerhet, att personalen skall bemötas likvärdigt och att man inte får diskriminera någon
Tänä vuonna painotettiin vielä tuon jaetun summan sisällä rakennusavustuksia. KH: Rakennusavustuksiin painottamisessa oli kyse tilapäisestä menettelystä. Palokuntalainen • 53 63 TAHTOO TIeTÄÄ! Lehtemme uusi palsta tuo lukijoille ainutlaatuisen mahdollisuuden saada asialliseen pelastusalaa koskevaan kysymykseen vastauksen melkein keneltä tahansa. Mihin perustuu PSR:n hallituksen päätös (23.4.2013) jättää sopimuspalokuntien ajoneuvokalustoa koskevat avustusanomukset täysin hyväksymättä. 0,5 M €. Pelastuslaitokset 1.413.093/sopimuspalokunnat 18.230. Kysy ministereiltä, kansanedustajilta, johtajilta, päälliköiltä, asiantuntijoilta tai vaikka rivipalomiehiltä tai sopimushenkilöiltä. Onko PSR:n hallitus kumileimasin. Katso Liekinheittäjän palsta sivulla 66. Uusi palsta tiedonjanoisille Kari Hannus, Palosuojelurahaston hallituksen puheenjohtaja. Paikataanko valtion määrärahaleikkauksia PSR:n avulla ja sopimuspalokuntien kustannuksella. Kalustoja rakennusavustusten lisäksi rahasto myöntää pelkästään sopimuspalokunnille vuosittain n 350.000 € avustukset pienkalustoon. Kalustoavustushakemusten määrä nousi selvästi. PSR:n suhteen on ilmassa mitä erilaisimpia intohimoja. Kysymys tulee toimittaa osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi neljä viikkoa ennen seuraavan lehden ilmestymistä. Tänä vuonna pohjaesitykseen hallituksessa tehdyt muutokset olivat merkittäviä. Ja vieläpä anonyymisti ja aivan ilmaiseksi. Pohjois-Suomen ja LounaisSuomen alueilla koko raha meni rakennusavustuksiin, kalustoon ei avustusta myönnetty kenellekään. 2. 3. Seuraavassa lehdessä näet vastauksen. Onko kyse linjauksesta vai tilapäisestä menettelystä. • Sinä lähetät kysymyksesi meille (pidämme omana tietonamme henkilöllisyytesi) ja välitämme kysymyksen valitsemallesi henkilölle tai yhteisölle. KH: Kalustoja rakennusavustuksia on katsottava kokonaisuutena. 4. Saamiemme tietojen mukaan avustusten jaosta päätetään tosiasiassa aivan muualla kuin PSR:n hallituksessa. Pelastuslaitokset saivat tänä vuonna rahastolta kalustoja rakennusavustuksia yhteensä n 3,4 M € ja sopimuspalokunnat (pienkalusto ml) n. Mitä mielestänne kuvastaa avustusten jakautuminen. Tänä vuonna rahaston jaettavissa oleva potti pieneni noin miljoonalla, ja se päätettiin rahaston strategian mukaisesti vähentää kokonaan kalustoja rakennushankkeilta. Nykyinen hallitus myös yleensä muuttaa valmisteltua esitystä vastaamaan paremmin rahaston strategiaa. Avustusten yhteismäärä putosi v 2012 4,5 M €:sta n 3,5 M €:oon. Avustushakemukset valmistellaan ensin aluehallintovirastoissa ja sitten rahaston sihteeristössä. 1. Palosuojelurahaston johdon tulisi pitää silmät ja korvat auki. Toimitus pidättää oikeuden olla hyväksymättä kysymystä, jos se on tavalla tai toisella asiaton tai loukkaava. 5. KH: Hevosmiesten tietotoimistostako saatte tietonne. KH: Valtionavustusten poistuminen pelastusalan kalustolta lisää painetta Palosuojelurahastolle tuleviin hakemuksiin. KH: Palosuojelurahasto myöntää samalta momentilta kalustoja rakennusavustukset, joten niitä on tarkasteltava yhdessä. Tässä malliksi Palosuojelurahaston hallituksen puheenjohtaja Kari Hannukselle osoitetut kysymykset vastauksineen
CPC tulee sanoista Chemical Protective Clothing. Tämä auto on sijoitettuna Ladder 2:n yhteyteen, 165 e 51st Street. pk-seudun yhteinen Keski-Uusimaa 3058. Vastaukset osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi Hyvä Lasse ja Samu! Viime lehden kuva-arvoitus oli todella visainen. Rescue Companyt 1-4 ovat myös CPC, mutta heillä ei ole tätä tukiyksikköä. Palokuntalainen • 53 64 Kuvavisa n vastaus Uusi Kuvavisa Mikä yhdistää näitä ”palokuntalaisia”. Ystävällisin terveisin, Lasse Moisio, Ylöjärven VPK.” P.S. Näitä komppanioita on New Yorkissa 29 + 4. Näin Lasse: ”Kyseessä on vaarallisten aineiden tuki-/kalustoyksikkö. FDNY:stä kiinnostuneille suosittelen tätä kirjaa: http://www.fire-police-ems.com/books/bf1119.shtml Kirja kertoo kaiken FDNY:n yksiköistä, operatiivisesta toiminnasta, hälyttämisperiaatteista ym.. Lasse Moisio Ylöjärveltä korjasi potin antamalla Palokuntalainen-lehden visojen täydellisimmän vastauksen koskaan 12 vuoden aikana. Auton kalustuksena on sammuttimia, paineilmalaitteita, varapulloja, käsityökaluja, generaattori, valaisimia, kemikaalisuojapukuja, mittauskalustoa ja muuta vaarallisten aineiden torjuntakalustoa. 29 on sijoitettu Ladder Companyn yhteyteen ja heillä on käytössään tällainen auto. Samu Mäkelä Sökö-Sommarö FBK:sta esitti, että kyse on vaarallisten aineiden torjuntayksiköstä eli Hazmat Unitista. Ihan tällä konseptilla (tikasauto+kalustoauto) Suomesta ei taida löytyä vaarallisten aineiden yksikköä, mutta vaarallisten aineiden yksiköitä toki löytyy, mm. Kisaan tuli vain kaksi oikeaa vastausta
SUOSITUT JUTTUSARJAT JATKUVAT: • Käytännön sammutusja pelastustekniikkaa 68 sivua kiinnostavaa palokunta-asiaa! Turun VPK • Finnsec-messut tulossa • Harva turvaa rajaa www.palokuntalainen.fi TILAA PALOKUNTALAINEN! Seuraava lehti ilmestyy 30.8.2013 “Oon odotellu sammutustyökurssin alkua tällä palstalla jo yhdeksän vuotta. Kuva rakennuksen poltosta ja luotisahan käytöstä samalla. Hyvät kesät sullekin!” Kilpailussa voittajia on tällä kertaa kaksi. Anna palaa! -palstan valokuvakilpailu on päättynyt!. Kolme vuotta on vielä jäljellä. Voittajat ovat Kari Aro Huittisista. Toinen voittaja on Anton Jäkälä Lappeenrannasta omalla tilannekuvallaan sammutustehtävältä. Palokuntalainen-lehden toimitus päätyi jakamaan 1. Palokuntalainen • 53 65 Lähetä juttusi Anna palaa! -palstalle, osoitteeseen: toimitus@palokuntalainen.fi. Nyt mä pidän lomaa. ENSI NUMeROSSA: Sammutustyökurssia odotellessa... sijan
Palokuntalainen • 53 66 LIEKINHEITTÄJÄ Liekinheittäjä ”Palosuojelurahasto on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, joka toimii sisäasianministeriön hoidossa ja valvonnassa. Meni sulle mulle peliksi, siksi Pelastakaa Palosuojelurahasto! Mitä rahaston varalle on suunnitteilla. enteellistä tai ei, mutta silmään pistää erityisesti nuo sanat ”ovat olleet”. Nyt rahasto on kaatumassa entistä harvempien tahojen sulle mulle -pelikentäksi. Mitä rahaston varalle on suunnitteilla. Tavoite on, että jatkossa rahaston erityisavustusanomukset voidaan hyvissä ajoin käsitellä pelastusjohtajien hallituksessa siltä osin kuin avustukset liittyvät laajasti pelastuslaitosten toimintaan.” Osoitus vahvasta puuttumisesta itsenäisen rahaston asioihin selviää PSR:n edellisen kokouksen pöytäkirjasta ja sen liitteistä. Pelastusjohtajat jakavat kalustorahat ja tulevat yllä olevan tekstin mukaan hamuamaan todennäköisesti lisää valtaa rahaston varojen suuntaamisessa. Rahasto myöntää vuosittain avustuksia noin yhdeksän miljoonaa euroa tulipalon ehkäisyn ja pelastustoiminnan edistämistä koskeviin hankkeisiin. Teksti on kaapattu suoraan PSR:n kotisivuilta. Pelastuslaitokset haluavat olla mukana suuntaamassa PSR:n avustuksia siten, että ne hyödyttävät ja tukevat selkeästi pelastuslaitosten perustyötä – tulipalojen ja onnettomuuksien ehkäisyä ja myös varsinaiseen onnettomuuksien hoitoon liittyviä toimenpiteitä. Avustusten suuntaaminen puhuu selvää kieltään jokaiselle, joka on seurannut pelastusalaa pintaa syvemmältä. Kuka pitelee lankoja käsissään. Tästä on suoraa tekstiä heidän tiedotteestaan: ”Palosuojelurahaston hankkeet ovat olleet usein esillä [pelastusjohtajien] hallituksessa. Kuka pitelee lankoja käsissään?”. Keskeisimpiä avustuskohteita ovat olleet pelastusalan järjestöjen koulutusja valistustoiminta, alaa tukevat tutkimusja kehittämishankkeet sekä kaluston hankinta ja paloasemien rakentaminen.” Siinä se. Käykö niin, että pelastusjohtajat ovat ottamassa vallan rahastossa. Luottamushenkilöt eli poliitikot, tehkää jotain! Pelastakaa rahasto ja säilyttäkää se oikeasti itsenäisenä. Aiemmin rahasto oli suhteellisen riippumaton ja itsenäinen, vaikkakin erityisesti järjestöpuolella avustuksien jako oli melko kaavamaista
www.edarley.com I www.darley.com CAN bus-ohjausjärjestelmä Palo-, pelastusja erikoisajoneuvojen valmistus, myynti ja maahantuonti pasi.w@pajaviher-vehmas.fi 010 422 1870 www.pajaviher-vehmas.fi 3D mallinnus käytössä kaikissa korirakenteissa PERÄVAUNUTALO VIITALA KY Tehtaantie 12 l 29630 Pomarkku puh. 02 634 3800 l info@peravaunutaloviitala.fi WWW.PVTV.FI PERÄVAUNUJA JOKA LÄHTÖÖN