Palokuntalainen • 54 1 54 Irtonumero 8 € | 30.8.2013 | Persoona Kari Suominen • Punakukko kuriin • Turun VPK Turvaa rajalle: Turvallinen festivaali Rock the Beach “Harva”
050 355 0991 Palokuntalainen on seitsemän kertaa vuodessa ilmestyvä pelastusalan ilmiöihin, tapahtumiin, henkilöihin ja uutisiin keskittyvä erikoislehti. Tilaa painava lukupaketti ja tiedä mitä alalla tapahtuu. Tule ottamaan osaa ajankohtaisiin keskusteluihin, antamaan palautetta, lukemaan alan uusimmat uutiset tai tykkää muuten vain. 2 26 30 PÄÄKIRJOITUS 5 PÄIVÄN POLTTAVAT 6 • Uusavuttomat juoksuttavat palokuntia • C-korttien määrä on romahtanut KIPINÄT 9 “HARVA” TURVAA RAJALLA 20 ROCK THE BEACH 26 PERSOONA KARI SUOMINEN 30 LÄMPÖKAMERAMIES 33 HISTORIAA: PUNAKUKKO KURIIN VESIKETJULLA 34 SOPIMUSPALOKUNTA: TURUN VPK 38 CTIF -KISAT RANSKASSA 44 KANSAINVÄLISTÄ LEIRIELÄMÄÄ 46 KALUSTOKULMA 49 • Tuoteuutuuksia • Luovutukset RISKEIHIN REAGOINTI FESTIVAALEILLA PERSOONA KARI SUOMINEN PALOKUNTALAINEN PALOKUNTALAINEN Tilaukset: www.palokuntalainen.fi tai tekstiviestillä puh. 47 Irtonumero 8 € | 31.7.2012 | Kärkiyritykset • Tapaus Eskelinen Messuille! Suurjakelu! 48 Irtonumer o 8 € | 31.8.201 2 | Palokunta lainen maailmalla • Persoona Raimo Ikonen Hieman harvinais empaa erikoiskalustoa Sivut 32–41 Messuinfo Palok untala inen • 49 1 49 Irtonu mero 8 € | 31.1 0.20 12 | Työhy vinvo intias iat pinna lla • Kaksk erran eläinp elastu sauto VIRVE KOHU VÄITE: Vaaralli nen 7 numeroa 46 €. Palokuntalaisen löydät myös Facebookista
Vaikka pelastustoimi on viimeisimpiä hallinnonaloja, joilta tullaan vaatimaan leikkauksia, pitää keskustelu aloittaa ennen kuin se on liian myöhäistä. vuosikerta • Aikakauslehtien liiton jäsen • Toimitus toimitus@palokuntalainen.fi • Päätoimittaja Pekka Koivunen, puh. Valtionvarainministeri Jutta Urpilaisen lanseeraama mantra ”olemme pahemmassa tilanteessa kuin 1990-luvulla” saavuttaa hiljalleen myös omaa elämäänsä elävät palokunnat. Keskustelu leikkauksista käyntiin. Ollikainen • Ilmoitukset ilmoitukset@palokuntalainen.fi, Maria Salo, puh. Palokuntalainen • 54 3 Pelastusalan erikoislehti • 12. Ei kulu aikaakaan, kun palokunnissakin on keskusteltava todella vakavasti talouden tilasta. rek. 54 • 30.8.2013 ISSN 1798-2685 46 38 KÄYTÄNNÖN SAMMUTUSJA PELASTUSTEKNIIKKAA • OSA 4 – Tieliikennepelastamisen vaihtoehtoisia menetelmiä 52 VILLIMIES 56 BRANDKÅRISTEN 58 TAHTOO TIETÄÄ 63 LETKUT SOLMUSSA 64 ANNA PALAA 65 ENSI NUMEROSSA 65 LIEKINHEITTÄJÄ 66 KANSAINVÄLISTÄ LEIRIELÄMÄÄ VESIKETJULLA JA YHTEISTYÖLLÄ PELASTETTIIN MÖKKI TURUN VPK 34 Palsta tiedonjanoisille: Ammattipalokunnissa lomat alkavat pääpiirteittäin olla ohi ja työvuorot palailevat normaaliin kokoonpanoon. 0400 504 678 • Kannen kuva Live Nation ja Pekka Rautiainen • Kuvapankit SXC • Taitto Anna Broholm, PieniSuuri Idea • Paino Satakunnan Painotuote Oy, Kokemäki • Kustantaja Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja, Postinrannantie 3 B, 29630 Pomarkku, Y2242549-9, Alv. Ja uusiin naamoihin yritetään tottua. Keskustelunaiheetkin ovat suurin piirtein samoja kuin viime keväänä – niin ammattiasemien olkkareissa ja keittiöissä kuin sopimusasemien halleissa ja kahvioissa. Elämä palokunnissa ei paljon ole viimevuotisesta muuttunut. Mitä nyt erilaisten uusien toimintaohjeiden kanssa yritetään taas kerran tulla toimeen. • www.palokuntalainen.fi • Palaute sähköpostitse toimitus@palokuntalainen.fi Päätoimittaja Pekka Koivunen Toimittaja Isto Kujala Toimittaja Silvio Hjelt Toimitussihteeri Anne Mallius Taitto Anna Broholm Avustaja Jarno Joensuu Avustaja Tuuli Heervä Ilmoitukset Maria Salo No. Nuo uudet, työnsä aloittaneet nuoret mestarit ovat todella tarkan seurannan kohteina. Sopimuspalokuntalaiset aloittelevat syksyn harjoituskautta. Ei pelkästään Suomen taloudesta, vaan ihan sen oman paloaseman yhteiskunnalle aiheuttamista kustannuksista. Hälytyksiä tulee samaan tahtiin kuin aiemmin. 040 501 8721 • Toimitussihteeri Anne Mallius • Toimittajat Silvio Hjelt ja Isto Kujala • Avustajat Tuuli Heervä ja Jarno Joensuu • Ohjeistamispäällikkö H
Lisätietoa uudesta Dräger HPS 7000 -kypärästä löydät osoitteesta www.draeger.fi Sopii Sinulle ja tehtäviisi. Palokypärä, joka voidaan sovittaa yksilöllisiin vaatimuksiin mukavuuden maksimoimiseksi. Dräger HPS 7000. 4 5 1 4
Ammattihenkilöstön määrä Suomessa on asettunut yleisesti hyväksytyn tarpeen mukaiseksi, vaikka paikallista alimiehitystä löytyy sieltä täältä. Sopimuspuolen leikkaukset olisivat todennäköisesti mahdollisia vain samansuuruisina kuin mahdollinen ammattihenkilöstön etujen leikkaaminen. Kustannuksia suhteellisesti tarkastellen sopimuspalokuntien hyöty yhteiskunnalle on merkittävän suuri. Vaikka pelastustoimen osuus kuntasektorin kuluista on vain noin 1,5 prosenttia, tulee sillekin mitä todennäköisimmin hoidettavaksi oma osuutensa kansallisissa kustannusleikkaustalkoissa. Ainut jotenkin siedettävältä tuntuva, mutta lyhytnäköinen, leikkaus olisi pidättäytyä kalustohankinnoista ja muista investoinneista. Nyt olisi alan eri toimijoiden keskusteltava tilanteesta sekä pyrittävä itse löytämään ne keinot, joilla ala voi osallistua isänmaan talouden pelastustalkoisiin. Tästä summasta valtion osuus on noin 26 miljoonaa ja kuntien ylläpitämien pelastuslaitosten noin 370 miljoonaa euroa. Pyöreistä luvuista saa helppoja heittoja, kunhan ei laske liian pitkälle. Jos pelastustoimen suhteellinen osuus leikkaustarpeesta olisi vaikka tuo 1,5 prosenttia, tarkoittaisi se 150 miljoonan euron leikkausta 400 miljoonasta eli 37,5 prosenttia. Tämän kustannustehokkaasti toimivan resurssin leikkaukset olisivat äärimmäisen vaikeita ilman koko pelastusalaa koskevaa valtakunnallista ratkaisua. Valtion pelastustoimen 26 miljoonan kulut koostuvat pelastusosastosta, aveista ja Pelastusopistosta. Tällainen rankka päätös antaisi kuitenkin kuoliniskun suomalaiselle pelastusalan kokoonpanoja valmistusteollisuudelle. Niiden osuus kokonaiskustannuksista on pieni. Kalusto ja kiinteistöt kuluvat, ja niiden säännöllisten uushankintojen laiminlyönti on vain yksi tapa kasvattaa velkaa. Tuottavuuden ja kilpailukyvyn lisäämistä kuulutetaan niin työnantajakuin työntekijäpuolellakin. Sopimuspalokunnat ovat hankala leikkauskohde. Ei varmasti samassa suhteessa kuin muilla hallinnon aloilla, mutta jotain kuitenkin. Kaikkien alojen erikoisasiantuntija Kalle Isotalon (TV1, Jälkiviisaat perjantaiaamuisin) mukaan yhteiskuntamme kuluista pitäisi leikata heti ja pysyvästi 10 miljardia euroa. Julkisen sektorin kustannuksiin kohdistuu myös entistä voimakkaampia leikkauspaineita. P.S. Löysät on siellä otettu jo pääpiirteittäin pois, mutta jotain nirhaistavaa löytyy aina. Talkoot tulossa tahdomme tai emme Pyöreistä luvuista saa helppoja heittoja, kunhan ei laske liian pitkälle.”. Aina voisi olla paremmin, mutta SPALin puheenjohtajan Kim Nikulan kesäiset esitykset 3 000 uuden ammattipalomiehen palkkaamisesta maahamme asettavat hänen ymmärryksensä taloustilanteesta kyseenalaiseksi. Mitä leikata noin 400 miljoonan euron potista. Yhteiskunnan alttius laskea taloudellisen hädän hetkellä pelastustoimen tasoa palkkoihin ja muihin etuuksiin puuttumalla onkin lähitulevaisuudessa koetteilla. Myös alan myyntiyritykset saisivat jääkylmän suihkun. Palokuntalainen • 54 5 Päätoimittaja Pekka Koivunen Yleistyvien arvioiden mukaan Suomen taloustilanne on vakavampi kuin 1990-luvun laman syövereissä. Ylivoimaisesti suurin kuluerä pelastustoimessa on henkilöstön palkat. Sopimuspalokuntien 65 miljoonan euron kustannukset sisältyvät kuntien osuuteen ja ovat noin 18 prosenttia pelastuslaitosten menoista. Palkkojen leikkauksia tai ainakin korotuksista pidättäytymistä pidetään jo todennäköisenä. Aikanaan investoimattomuuden kalliit seuraukset tulisivat vastaan niin heikentyvänä työturvallisuutena, epävarmoina laitteina kuin lopulta patoutuneina hankintatarpeina. Pelastusalan yksi ominaispiirre on kaikkiin mahdollisiin tilanteisiin varautuminen
Palokuntalainen-lehden toimitus on bongannut kesän aikana kymmeniä uutisia, joissa kerrotaan palokunnan olleen liikkeellä aivan tavallisen grillauksen, tulen loimotuksena näkyneen valon tai vastaavan syyn vuoksi. Suomalaiset tuntevat numeron 112 erinomaisen hyvin, mutta myös soittavat siihen usein tarkistamatta tai tajuamatta, mistä ”hätätilanteessa” on kyse. Palon olisi voinut sammuttaa vaikka ”omalla letkulla” tai tilkalla vettä. Epätavallisesta savutai tulihavainnosta ilmoittaminen on paikallaan, mutta ennen soittoa tulisi tilannetta hieman tutkia. Tämän tiedon välittäminen kansalaisille on jokaisen pelastusalalla toimivan velvollisuus. Valtatietä laavun ohi ajanut ilmoittaja ei ilmeisesti edes hiljentänyt vauhtiaan, saatikka pysähtynyt katsomaan, mikä ”palo” tosiaan oli kyseessä. Myös savuhavainnoista ja ”tulipaloista” ilmoitetaan nykyään turhan herkästi tarkistamatta ensin, mistä on kyse. 112 tiedetään , mutta eipä paljon muuta Kesällä suomalaisissa tiedotusvälineissä on ollut lukuisia pikku-uutisia palokuntien eläinpelastustehtävistä. Palokunnan viiden hengen yksikkö kävi sammuttamassa aamuisen tulipalon lievästi huvittuneissa tunnelmissa. Uusavuttomat juoksuttavat palokuntia. Päivystävä palomestari vetosikin tiedotteella suureen yleisöön, jotta turhia eläinpelastustehtäviä saataisiin karsittua. Palokuntalainen • 54 6 • Tänään on helppo soittaa hätänumeroon matkan päältä, kun näkee savun tai muuta ”hälyttävää” – vaikkapa lokinpoikasen lentämistä opettelemassa. Oheisessa kuvassa on aito esimerkki. Samoin on asia eläinpelastustehtävissä. Palokunta hälytettiin vilkasliikenteisen valtatien vieressä sijaitsevalle offroad-harrastajien laavulle. Uusavuton on termi, joka kuvaa hyvin näitä arkielämästä ja sen ilmiöistä irtautuneita kansalaisia. Onko kyseessä oikea hätätilanne vai ei. Kyse oli laavun metallisessa tuliastiassa olevan kahden kytevän klapin sammuttamisesta. Esimerkiksi lokinpoikaset juoksuttivat stadin brankkareita kymmeniä kertoja aivan turhaan. Ilmoitusia näistä 112:een on varmasti tehty hyvää tarkoittaen, mutta ilman, että olisi asiantilaa selvitetty ennen hätäilmoitussoittoa
• Voiko yhteisö olla yhdistyksenne jäsen. VPK:t hämillään Useat suomalaiset vpk:t ovat ostaneet muutamien kymppien arvoisia ilmoituksia tarkistamatta minne heidän rahansa menevät. Palokuntalainen • 54 7 • Saatujen tietojen mukaan Palomies-lehti on lähettänyt laskuja ilmoituksista, joista ei ole sovittu. • Miten yhdistyksenne jäseneksi pääsee. Lehteä julkaisee Palomiesten Urheilun Tuki ry ja sen ilmoitusmyyntityössä myyntiargumenttina käytetään keskeisesti palomiesurheilun tukemista. • Mihin kohteisiin olette kohdistaneet rahallista tukea vuosina 2006–2012 ja kuinka paljon. • Mitkä ovat tuen antamisen perusteet. • Miten yhdistykseltänne voi anoa tukea. Mikäli yritys on jättänyt laskun maksamatta, sitä ei ole yleensä kukaan yrittänyt periä. Kun ilmoitustilaa myydään, on hyvien liiketapojen mukaista antaa asiakkaalle tarkat tiedot myynnin taustatekijöistä. • Onko yhdistyksessänne palomiestaustaisia jäseniä. Palomies-lehti lähestyi useita vpk-yhdistysten puheenjohtajia myydessään näkyvyyttä numeroonsa 1/2013. Yhdistys EI VASTAA kysymyksiin Nimetkää kohteet ja summat, joilla Palomiesten Urheilun Tuki ry on tukenut palomiesurheilua! Vastauksia emme 20.8.2013 klo 16.00 mennessä ole saaneet.. • Mihin kohteisiin olette lahjoittaneet materiaalia tai laitteita vuosina 2006– 2012. Lehden julkaisemisessa ja ilmoitusmyynnissä ei ole mitään paheksuttavaa ja laitonta. Mitä hyötyä on vpk:n nimellä Palomies-lehdessä, kysyvät monet. Palomies-niminen, epäsäännöllisesti ilmestyvä ”lehti” on taas jaettu joihinkin palokuntiin. • Mikä on Palomies-lehden painos, levikki (tilaajien määrä), tilaushinta, ilmoitushinnat. Kysyessämme mihin tukieurot käytetään, emme saaneet mitään vastausta. Katso Palokuntalainenlehden numero 33 (30.4.2010, sivut 28–32), artikkeli Palomieslehden asioista myös nettisivuiltamme www.palokuntalainen.fi Nämä kysymykset esitimme Palomiesten Urheilun Tuki ry:lle sähköpostitse 12.8.2013: • Miten paljon olette tukeneet (euromääräisesti) palomiesurheilua vuosina 2006–2012. • Kuinka suuri osa yhdistyksenne varainhankinnan tuotosta kohdistetaan palomiesurheilun tukeen. Tulos on kohtalainen, sillä ilmestyneessä numerossa on 47 vpk-yhdistyksen nimi-ilmoitusta. • Mitä muuta haluatte kertoa palomiesurheilun tukemisesta. Jotkut yritykset eivät ole tarkistaneet saamiaan laskuja ja ovat maksaneet niitä melkein automaattisesti. • Miten hoidatte varainhankinnan. • Kuinka suuri on yhdistyksenne vuosibudjetti. • Keitä ovat yhdistyksenne jäsenet
Pelastusala kärsii korttiuudistuksesta Uusien C-korttien määrä romahtanut Palokunnat tarvitsevat kuorma-autokortillisia nyt ja tulevaisuudessa. Entä kuljettajatutkinnon hinta tai suoritustoimipaikkojen väheneminen. Osoituksena tästä on se, että SSPL ja muut pelastusalan toimijat saivat viime hetkellä korttiuudistajat hyväksymään poikkeuksen C-kortin suorittajan alaikärajaan ja myös ammattipätevyyssäädöksiin. Lainvalmistelijoiden tulisi tutkia kaikki mahdolliset skenaariot, joitka voivat toteutua uuden säännöstön ansiosta. C-kortin hinta on noussut pilviin ja opetusta antavien autokoulujen määrä laskee nopeasti. Siksi niin pelastajaoppilaiden kuin sopimuspalokuntalaisten C-korttien suorittamiseen pitää tulla kunnon subventio valtion puolesta. Jos valtio on säätänyt pelastustointa haittaavia lakeja, sen tulee myös hoitaa seuraukset. Mistä nämä miehet ja naiset löytyvät jatkossa. Palokuntalainen • 54 8 • Suomalaista korttiuudistusta perustellaan jälleen kerran EU:lla. Myös Pelastusopistoon pyrkivät ovat uuden tilanteen edessä.. Nyt liikenneministeriön virkamiehet levittelevät käsiään ja piiloutuvat EU:n selän taakse. Onko uudesta pelastusylijohtasta miestä ajamaan tämä asia pelastustoimelle suosiolliseen lopputulokseen. Kuorma-auto-opetusta antavien koulujen määrän vähentyminen tuli tavallaan yllätyksenä, vai tuliko. Vain hyvin harva nuori suorittaa enää C-kortin. Suomessa on 105 ammattipaloasemaa ja 730 sopimuspaloasemaa, joissa tarvitaan C-kortillisia jatkossa aivan yhtä paljon kuin ennenkin. Tosiasia on kuitenkin se, että mikäli Suomi käyttäytyisi kuin useimmat itsekkäät EU-maat, näillekin asioille löydettäisiin todennäköisesti suomalaisille sopivampi ratkaisu. Ajokorttitapauksessa näin ei tapahtunut. Suomalainen ajokorttiuudistus on viety pisteeseen, josta on vaikea palata, mutta ei mahdoton. Sopimuspalokunnat eivät ole ainut kärsijä. Pelastusosasto ei ole tähän akuuttiin asiaan pahemmin reagoinut, vaikka ammattipätevyysasiassa se oli aktiivinen
Sisäministeriön pelastusosasto on ainut virkaelin, joka pystyy valtakunnallisesti ohjeistamaan ja koordinoimaan sosiaalija terveysministeriön, pelastuslaitosten ja niiden työterveyshuollon välistä yhteistyötä. Kantelun käsittely kestänee ainakin puoli vuotta. Palokuntalainen • 54 9 KIPINÄT INFO • Eskelisen kantelun kohteina ovat edellä mainittujen lisäksi Sisäministeriön Pelastusosasto, Espoon kaupungin työterveyshuolto, Työterveyslaitoksen työlääketieteen poliklinikka, Työterveyslaitos ja IF vahinkovakuutusyhtiö Oy. Sisäasianministeriön olisi Eskelisen mukaan pitänyt aktiivisesti seurata kansainvälistä tietoa palomiesten terveysriskeistä sekä hankkia tietoa sosiaalija terveysministeriöltä tai Työterveyslaitokselta koskien palomiesten karsinogeenija muita altistusriskejä ja ammattitauteja. Näinkään ei ole tapahtunut.. Espoon kaupungin työterveyshuoltoa kantelussa arvostellaan passiivisuudesta asiassa. – Pyrkimykseni on edistää pelastusalan henkilöstön työturvallisuutta ja terveyden ylläpitoa sekä edistää oman ammattitautiepäilyni syy-yhteyden lääketieteellisesti osoitettavien todisteiden löytymistä, kertoo Paul Eskelinen kantelunsa perusteista. Paul Eskelinen toivoo kantelussaan muun muassa, että Eduskunnan oikeusasiamies antaa huomautuksen LänsiUudenmaan pelastuslaitoksen johtaville virkamiehille velvollisuuksien laiminlyönnisPaul Eskelinen toivoo kantelulla vauhtia työturvallisuuden parantamiseen Palomiesten altistuksiin perehtynyt järvenpääläinen ensihoitaja Paul Eskelinen jätti heinäkuussa eduskunnan oikeusasiamiehelle laajan kantelun, jossa kohteena on seitsemän eri tahoa Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksesta aina aina sairaalan lääkäriin. Eskelisen mukaan myös pelastusalan opiskelijat voivat altistua terveydelle haitallisille aineille, koska heidän työsuojelu, harjoituksissa käytettävä sammutussuoja-asu ja ammatillinen terveystiedon koulutus eivät ole riittäviä. – Suomessa on noin 4 000 ammattipalomiestä ja noin 14 000 sopimuspalokuntalaista, joiden laiminlyötyä työsuojelua ja vakavia terveysriskejä kanteluni koskettaa. Kantelun taustalla on kuusitoista vuotta palomiehenä työskennelleen Eskelisen oma sairastuminen ja hänen kokemuksensa eri viranomaistahojen vähättelevästä suhtautumisesta palomiesten altistuksille Suomessa. Koko kantelu on luettavissa Palokuntalaisen nettisivuilta osoitteessa www.palokuntalainen.fi tä ja lainvastaisesta menettelystä; pitkään kestäneiden työsuojelurikkomusten johdosta, jotka ovat asettaneet sammutustyötä tekevät ammattipalomiehet ja sopimuspalokuntalaiset toistuviin ja terveyttä vakavasti vaarantaviin altistuksiin. Näin ei ole tapahtunut. Kirkkokadullekin moitteita Sisäministeriö on kantelun mukaan laiminlyönyt valvontaroolinsa
Käytössä olleella lämpökameralla ei pystytty paljastamaan palokohdetta aluksi. Rikospoliisin alustavissa tutkimuksissa seuraavana päivänä ei löytynyt syytä, mistä palo olisi saanut alkunsa. Pelastuslaitoksen yksikkö saapui nopeasti omalta asemaltaan saman kadun varrelta ja aloitti sammutustyön. Palomiesten Frisbeegolf -turnaus Aitoon VPK järjestää palomiesten Frisbeegolf-turnauksen hiihtokeskus Sappeen DiscGolfParkissa 14.9.2013 klo 10.00 alkaen. Talon tässä huoneessa kukaan ei ollut käynyt kahteen viikkoon. Palokuntalainen • 54 10 KIPINÄT KIPINÄT K uv a S X C • Avoin sarja on tarkoitettu kaikille noin 18 vuotta täyttäneille ja nuorten sarja sitä nuoremmille. Maksuohjeet annetaan ilmoittautumisen jälkeen. Käntty-sarjaan osallistuvat ne, jotka ovat nuoruutensa lisäksi menettäneet myös urheiluhenkensä. Kyse ei ollut normaalista varikkovalmiudesta 350, vaan automaattinen paloilmoitus osoitti tulen olevan irti sopimuspalokunnan paloasemalla.. Vanhoja valokuvia, papereita, arpajaisvoittoja sekä T-paitoja ja lippiksiä sisältäneen kaapin takaseinä oli palanut läpi ja palo tullut konkreettisesti ulos kaapista. Palo lähti kaapin sisältä Huoneessa ollut puinen säilytyskaappi paljastui pian varsinaiseksi palokohteeksi. Vasta savua täynnä olleen tilan tarkempi tutkiminen paljasti varsinaisen syttymisja palokohteen. RADASTA LÖYTYY LISÄTIETOA OSOITTEISTA: frisbeegolfradat.fi/sappee_discgofpark_ palkane sekä www.sappee.fi/fi/kesä/palvelut/ frisbeegolfpark • Palokunnantalon isännöitsijä oli kohteen lähistöllä kaverinsa kanssa, kun hälytysilmoitus tavoitti heidät. Kilpailu käydään kolmessa sarjassa: avoin, nuoret ja käntyt. Hintaan sisältyy sämpylää, kahvia, teetä, makkaraa ja mehua sekä virallinen kisakiekko. Ilmoittautumisia otetaan vastaan – mieluiten palokunnittain – sähköpostilla osoitteeseen velipekka.kangasniemi@gmail.com 1.9.2013 asti. Näiden kahden sarjan välillä on kuitenkin suotavaa harjoittaa pelisilmää siten, että lajin edes jonkintasoiset harrastajat kilpailevat avoimessa sarjassa iästään huolimatta. Koska talon avaimet olivat kotona, miehet murtautuivat sisään ja tekivät käsisammuttimilla sammutushyökkäyksen palavaan tilaan. Osallistumismaksu on 25 euroa. Tuottehan mahdolliset erityisruokavaliot ja ruoka-aineallergiat esille ilmoittautumisen yhteydessä. Täysi mysteeri Karjaan VPK:n talolla Palo tuli ulos kaapista Lauantai-iltana 10.8. Karjaan VPK:lta saatujen tietojen mukaan palo aiheutti savuja vesivahinkoja myös muihin huonetiloihin ja juhlasaliin. saivat Karjaan (asema 70) ammattihenkilöstö ja Karis FBK:n sopimusmiehet oudolta näyttävän hälytysilmoituksen: 402, Keskuskatu 63
Se rakentuu kahdesta osaprojektista, joista ensimmäisessä ”Hälytys tulee – haluatko lähteä, pääsetkö lähtemään ja miten pitkäksi ajaksi?” selvitetään vapaaehtoisten hälytystehtäviin osallistumisen ehdot ja mahdollisuudet eri pelastustoimen alueilla sekä arvioidaan, missä määrin eri järjestöjen voimavarat ovat päällekkäisiä. – Viimeaikaiset laajat myrskytuhot ja niiden aiheuttamat alueelliset ja paikalliset häiriötilanteet ovat osoittaneet, että myös pelastustoiminnassa saatetaan tarvita laajamittaista resurssien käyttöä sekä kohotettua valmiutta ilman ennakkovaroitusta ja normaaliolojen toimivaltuuksien puitteissa, Hatakka sanoo. Tuore tutkimushanke on jatkoa pelastustoimen tilinpäätöshankkeelle, jonka SPEK julkaisi kahtena teoksena vuoden alkupuoliskolla. Vapaaehtoiset valmiussuunnittelussa Siitäkään ei ole koottua tietoa, miten kunnat tai eri viranomaiset ovat varautuneet käyttämään vapaaehtoisia eri tehtävissä. Tutkimuksen kohteena ovat valmiusjärjestöissä ja sopimuspalokunnissa toimivat pelastustoimintaan osallistuvat henkilöt. – Haasteeksi saattaa muodostua esimerkiksi suunniteltujen resurssitarpeiden päällekkäisyys sekä kolmannen sektorin kyky tuottaa tarvittavia voimavaroja, SPEKin tutkimusja kehittämispäällikkö Teija Mankkinen täydentää. Lisäksi kartoitetaan henkilöiden työelämään ja perheeseen liittyviä sitoumuksia sekä arvioidaan henkilöiden edellytyksiä osallistua pelastustai auttamistehtäviin. Teksti Elias Kivelä Kuva Palokuntalainen -lehden kuvaarkisto. Väliraportti vuoden lopussa Tutkimuksen ohjausryhmänä toimii kolmannen sisäisen turvallisuuden ohjelman järjestöyhteistyöryhmä. Palokuntalainen • 54 11 • Uusi tutkimushanke kantaa nimeä ”Vapaaehtoisresurssin saatavuus ja käytettävyys osana toiminnan häiriöttömyyden turvaamista”. Järjestöiltä puuttuu tieto siitä, missä laajuudessa yksittäiset vapaaehtoiset toimivat eri järjestöjen tehtävissä ja pääsevätkö vapaaehtoiset osallistumaan työpäivän aikana tuleviin hälytystehtäviin. Toisessa osaprojektissa tavoitteina onkin selvittää, missä laajuudessa ja mihin tehtäviin eri viranomaiset ja kunnat ovat varautuneet tai suunnitelleet käyttävänsä vapaaehtoisia sekä missä määrin vapaaehtoisia todellisuudessa käytetään. SPEK huolehtii Vapepa-verkoston vapaaehtoisten puhelinhaastatteluista. Aineistonkeruu toteutetaan puhelinhaastatteluina syyskuussa ja väliraportti valmistuu vuoden loppuun mennessä. – Kolmannen sektorin voimavarat saattavat tosiasiallisesti olla jopa oletettua pienemmät, ja eri järjestöissä aktiivisesti toimivat voivat osittain olla samoja henkilöitä, SPEKin varautumiskoordinaattori Ilona Hatakka arvioi. Vapaaehtoisten lähtövalmius tutkitaan SPEK ja SSPL ovat käynnistäneet tutkimushankkeen vapaaehtoisresurssin käytettävyydestä. Sopimuspalokuntien Liiton lisäksi tutkimuksessa ovat mukana Suomen Punainen Risti, Suomen Meripelastusseura, Suomen Lentopelastusseura, Suomen Palveluskoiraliitto ja Suomen Pelastuskoiraliitto. SSPL:n aineistonkeruu kohdistuu sopimuspalokuntiin ja yhteistyöviranomaisiin
Päätapahtuma kauppakeskusken edustalla pidettiin 10. Näyttelytilan aulassa oli mehuja esitetarjoilua. elokuuta. Ja juhliminenkin voidaan järjestää toisin kuin tavallisesti. Neste tarjottiin yli sata vuotta vahasta paloämpäristä, joka oli saatu lainaksi Päijät-Hämeen Pelastuslaitoksen palomuseolta. Näyttelyesineiden erikoisuutena oli Lahden VPK:n ylipäällikön Otto Lyytikäisen 105 vuotta vanha messinkinen kypärä, mikä on varustettu hopeisella Suomen vaakunalla. Se kesti 134 minuuttia eli palokunnan iän vuosissa mitattuna. Lahden VPK päätti 134-vuotisen toimintansa merkeissä mennä sinne, missä kansalaiset liikkuvat. Palokuntalainen • 54 12 KIPINÄT • Trion laajan tuulikaappiaulan vitriinitilaan osaston ideoi ja pystytti Lahden VPK:n uusi järjestöosasto, minkä tehtävänä on tukea palokunnan muita osastoja. Lahden VPKn oma hankinta PH233 oli esittelyssä yleisölle, esittelyn suoritti pj. Lahden VPK jalkautui kauppakeskukseen Palokunnan ei tarvitse odottaa tasavuosia juhliakseen vuosipäiväänsä. Vpk:n näyttelyhenkilökunta kertoi yleisön kyselleen melko uutena asiana kotieläimien varoitustekstitarrojen saatavuudesta huoneistojen oviin. VPK:n kunniapäällikkö Pertti Mäenpään pienoispaloautokokoelma kiinnosti paikalla vierailleiden perheiden poikien lisäksi myös isiä. Kauppakeskus Trio sai palokunnan vieraakseen näyttelyn muodossa kahdeksi viikoksi elokuussa. Näyttelyssä sai tutustua myös suihkuputkien kehitykseen sadan vuoden ajalta. Lahtelaisten mielestä tulevissa turvallisuusviestintätapahtumissa kannattaa tämäkin asia ottaa esille ja tarroja saataville. Esimerkillistä turvallisuusviestintää Säiliöauton yksityiskohtia oli myös tuotu esiin. Tarjolla ollut mehu maistui kansalle hyvin, sillä paikalla kävi 134 minuutin aikana 194 henkilöä sammuttamassa janonsa ja kirjaamassa nimensä historialliseen vieraskirjaan. Lahden VPKn näyttelytilat Trion sisääntuloaulassa. Kuvat Lahden VPK. 134 minuutin janonsammutus Varsinaisena juhlapäivänä palokunta toi kauppakeskuksen edustalle paloauton ja järjesti kansalaisille erikoisen janonsammutustuokion. Suomen vanhimman nuorisoosaston tarina oli vpk:n historian ohella hyvin esillä. Jukka Silenius
Takissa ja housissa on isot taskut. Palokunta-asut meiltä Varastostamme löydätte myös uudet palolaitosten toimistoasut. Takkiin on saatavana erikseen myös huppu ja tikkivuori. Viime hetken tieto: Varsinais-Suomen käräjäoikeus tuomitsi syytetyn neljän kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja korvaamaan palokuntayhdistykselle aiheuttamansa vahingon.. Puserossa reilu rintatasku ja housuissa sivutaskut. Takissa on irroitettava vakanssinumerolaatta. Suosittu nuorten 2-osainen harjoitusasu, jossa on hihoissa ja lahkeissa reilut prismaheijastinnauhat, leveät vyölenkit nuorten sammutusvyötä varten. Hän myönsi unohtaneensa osan tositteista kotiinsa, mutta painotti toimittaneensa ne heti kirjanpitäjälle, kun oli ne havainnut. Meiltä myös päällystakit, päähineet, paidat, solmiot, arvomerkit ja lakkimerkit. • Syytteen mukaan ex-päällikkö on vuosina 2009 ja 2010 käyttänyt yhdistyksen varoja omiin kuluihinsa ja aiheuttanut palokunnalle hieman yli 13 000 euron vahingot. Hänen mukaansa yhdistyksen hallitus ei ole ollut asiasta häneen yhteydessä, jolloin hän olisi voinut selvittää tilanteen. Yhdistyksen nykyinen puheenjohtaja kertoi oikeuden istunnossa Turun Sanomien mukaan, että yhdistyksen kirjanpito oli vuosina 2009 ja 2010 niin puutteellista, että tilinpäätöksiä ei pystytty tekemään. Syytettynä oleva henkilö irtisanottiin palokunnan päällikön tehtävästä vuoden 2010 lopulla. Päähineinä suikka, kenttälakki ja turkislakki. pajunen@pajunen.fi Toimenkatu 2, 38700 Kankaanpää (02) 572 1082, 050 598 1057 Helsingin toimipiste: Pohjoinen Rautatiekatu 29 Avoinna sop. Syytetty kiistää kaikki syytteet perättöminä. Perinteinen palokunnan juhlapuku malli m/58. mukaan. Palokunnan kenttäpuku m/83, jossa on vetoketjukiinnitys ja hengittävä verkkovuori. Hänen epäillään muun muassa kavaltaneen rahoja, jotka on saatu yhdistyksen kaluston myynnistä. TS: Rankat syytteet VPK:n entiselle päällikölle Kirjanpitorikos sekä kavallus Varsinaissuomalaisen palokuntayhdistyksen entinen päällikkö on saanut syytteen kirjanpitorikoksesta, kavalluksesta sekä luottamusaseman väärinkäytöstä, kertoo Turun Sanomat elokuisessa numerossaan. Lisäksi hän kertoi, että kaikki yhdistyksen rahat on käytetty yhdistyksen hyväksi sääntöjä noudattaen. Soita ja sovi tapaaminen. Tukevasta collegemateriaalista valmistettu väliasu, jossa on polvija kyynärvahvikkeet
Sisään lentänyt lintu päätyi yhden asukkaan huoneeseen, josta pelastuslaitoksen asemamestari Jari Pietarinen pyydysti haukan pyyheliinalla. Suomi oli mitalitaulukossa paras Pohjoismaa. Mitalisadetta Belfastissa LISÄTIETOJA: Kisojen tulokset löytyvät lajeittain osoitteesta: www.2013wpfgfixturesandresults.com Lisää tietoja palomiesurheilusta osoitteesta: www.palomiesurheilu.fi Kuusi alkusammutusperäkärryä ja turvallisuusviestinnän pakettiauto keskuspaloaseman pihassa. Suomeen tuotiin yhteensä 51 mitalia, joista 23 kultaista, 18 hopeista ja 10 pronssista. Turvallisuusviestinnän pakettiauto sisältä. Alkusammutuskärrystä löytyy muun muassa kattilapalomoduli.. Palokuntalainen • 54 14 KIPINÄT • Hoitokoti Kotitanhua Kontiolahdella Pohjois-Karjalassa sai elokuussa vieraakseen tuulihaukan. Lopulta haukka päästettiin takaisin Kontiolahden taivaalle. Tuulihaukka hoitokodissa Kuva Pohjois-Karjalan pelastuslaitos • Suomalaiset palomiehet menestyivät hyvin elokuussa järjestetyissä poliisien ja palomiesten kisoissa Belfastissa Pohois-Irlannissa
Kärryt sijoitetaan Tampereen keskuspaloasemalle sekä Kangasalan, Nokian, Hämeenkyrön, Valkeakosken ja Hervannan paloasemille. Myös Ti-Ti Nallet ovat edelleen yhteistyökumppaneitamme, päättää Veijo Kaján. Koulutuskalustoon kuuluu myös viime vuonna valmistunut turvallisuusperäkärry. Tulikettu-turvallisuusopetusta voivat myös muut pelastuslaitokset käyttää omassa turvallisuuskoulutuksessaan. Kuuden uuden kärryn lisäksi koulutuskalustoon kuuluu kaksi pakettiautoa ja turvallisuusperäkärry. Lapset ja nuoret tärkeä kohderyhmä Esija peruskoululaisten turvallisuuskoulutusta jatketaan Pirkanmaalla Tuliketun avulla. Sen avulla voidaan esittää automaattisen sammutuslaitteiston toimintaa alkavassa tulipalossa, antaa alkusammutuskoulutusKuusi uutta kärryä Pirkanmaan pelastuslaitos tehostaa omaa turvallisuusviestintäänsä hankkimalla kuusi uutta alkusammutusperäkärryä. – Ransu komeilee uusien alkusammutusperäkärryjemme maskottina. Pakettiautojen sijoituspaikat ovat Tampereen keskuspaloasema ja Ruoveden paloasema. LISÄTIETOJA: Veijo Kaján, Tiedotuspäällikkö Pirkanmaan pelastuslaitos Satakunnankatu 16, 33100 Tampere puh. Ison TV-näytön ja äänentoistojärjestelmän avulla voidaan esittää tietoiskuja kodin turvallisuuteen vaikuttavista asioista. Alkusammutuskärry sisältää kahdeksan harjoitussammutinta, nestekaasutoimisen vedettömän liekinkehittimen, kattilapalomodulin, kolme sammutuspeitettä ja kaksi 11 kg:n nestekaasupulloa. Pakettiautossa on 16 harjoitussammutinta, paineilmapullon alennusventtiileineen, nestekaasutoimisen vedettömän liekinheittimen, kaksi kappaletta 11 kg:n nestekaasupulloa ja palonuken. Autossa on lisäksi 220 litran vesisäiliö sammuttimien täyttöön. Palokuntalainen • 54 15 • Kärrystä saadaan tarvittava välineistö vaivattomasti käden ulottuville lavalla olevan tukevan laakeroidun liukukelkan avulla. Yhteistyö Ransu Karvakuonon kanssa jatkuu. Viime vuonna Pirkanmaan pelastuslaitos järjesti erilaisia turvallisuusaiheisia tapahtumia, joiden avulla tavoitettiin lähes 129 000 pirkanmaalaista. Kuvat Pirkanmaan pelastuslaitos. 040 543 0353 veijo.kajan@tampere.fi www.pirkanmaanpelastuslaitos.fi Pirkanmaa panostaa turvallisuusviestintään ta käsisammuttimilla ja pikapalopostilla sekä täyttää alkusammutuskoulutuksessa käytettyjä vesisammuttimia. Näistä turvallisuuskoulutusta sai lähes 34 000. Toinen pakettiauto on vielä viimeistelyä vaille. Nestekaasutoimista liekinkehitintä voidaan käyttää lavan peräosassa ja sen avulla voidaan turvallisesti harjoitella käsisammuttimen ja sammutuspeitteen käyttöä sekä rasvapalon sammuttamista kattilan kannella. – Suunnittelun lähtökohtana oli tehdä kärrystä mahdollisimman yksinkertainen ja helppokäyttöinen, kertoo tiedotuspäällikkö Veijo Kaján Prkanmaan pelastuslaitokselta
Länsi-Suomen Pelastusalan liiton 80-v. Lisäksi mukana oli poliisin ja pelastuslaitosten kalustoa. Kesän 2013 erikoisin keikka. Länsi-Suomen Pelastusalan Liiton palokuntanuorisoleiri ”Tulimylly 2013” järjestettiin heinäkuussa Säkylässä. Venettä ajamassa Outokummun yksikönjohtaja Teemu Valjus. Palokunta hinasi ”saaren” takaisin kohtaan, josta se oli irronnut ja ankkuroi maakaistaleen takaisin mantereeseen kiinni. Leirille osallistui tuhat palokuntalaista Varsinais-Suomesta ja Satakunnasta. Tulimyllyllä oli oma päiväkoti, sairaanhoitotasoinen terveysasema ja luonnollisesti leiripalokunta sekä leiriradio. Palokunta ”pelasti” karkuun lähteneen saaren Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen Outokummun asema sai 23.7.2013 kaikkien aikojen ehkä erikoisimman tehtävän. Puolustusvoimat esitteli toimintaansa ja ajoneuvokalustoa. Rajavartiolaitoksen Super Puma suoritti pelastusnäytöksen ja Dornier -valvontakone ylilennon. • Leirillä nuoret osallistuivat palokuntaja kansalaistaitoja kehittäville kursseille oman ikäluokkansa mukaisesti. juhlavuoteen liittyen kaikki leiriläiset kokoontuivat torstai-illalla yhteiskuvaan. Kurssitunteja kertyi leiriläistä kohden kolmisenkymmentä. Kaikkiaan 22 palokuntanuorta konfirmoitiin Säkylän kirkossa. Leirille osallistuvat aikuiset vastasivat koulutuksesta, turvallisuudesta, huollosta ja muonituksesta. Lähirantojen tarkastelun jälkeen havaittiin rantaviivalla kohta, josta oli irronnut kaistale. Vierailupäivänä pitkälti toistatuhatta omaista ja ystävää tutustui leiriin, koulutukseen, toimintanäytöksiin ja kilpailuihin. Leirillä oli mahdollista suorittaa myös rippikoulu. Se oli sitten ajelehtinut usean sadan metrin matkan järvellä pysähtyen isomman saaren rantaan. Palokunnan yksikkö tarkasti tilanteen ja totesi kyseessä olevan noin 80 m 2 kokoisen, jostain paikalle ajelehtineen ”saaren”. Kyseessä oli karkuun lähtenyt ”saari”, jonka liikkuminen esimerkiksi veneväylille tuli estää. Syyksi saaren irtoamiseen on arveltu jäiden vaikutusta, läheisen puron kuluttavaa vaikutusta ja jopa majavia. Tuhannen leiriläisen Tulimylly Kuva Pohjois-Karjalan pelastuslaitos. Palokuntalainen • 54 16 KIPINÄT • Juojärveläinen ranta-asukas oli ilmoittanut hätäkeskukseen, että yön aikana oli rannan läheisyydessä olevan saaren kylkeen ilmestynyt uusi ”saari”
Lähitulevaisuus – Näyttää valoisalta ja raikkaan syksyiseltä. Alaa ja tekijöitä arvostan vain koko ajan enemmän, mitä enemmän aiheeseen uppoudun. Riippuu mielialasta ja päivästä mikä uppoaa. Anna ja hänen graafiseen suunnitteluun erikoistunut PieniSuuri Idea -firmansa toimivat Vanha-Ulvilassa sijaitsevassa Kokemäenjoen Saaressa. Työn vastapainoksi käyn musiikkikeikoilla sekä festivaaleilla, lähden metsään lenkille tai luen Mindfulness –oppaita. Niin kuin minäkin. Tai ainakin kovaa soitettuna. Pieni idea – Hyötykäyttää jotain vanhaa ja keksiä sille jokin aivan uusi käyttötarkoitus. Paras näkemäni aukeama – Kokonaisuus ratkaisee. Satakuntalaisuus – Satakuntalaiseksi jöröksi ei opita, siihen kasvetaan. Välillä taitetaan lehteä, joskus piirrellään ja toisinaan luodaan graafisia ilmeitä. Se kuulosti sopivan haastavalta ja tässä sitä ollaan yhä. Siellä asustaa myös avomies Mikko sekä persialainen Roosa –kissa. – Vuosia sitten alkaessani taittamaan Palokuntalainen -lehteä, päätoimittaja sanoi minulle: ”Taitossa pitää sitten olla munaa!”. Vanha sukutila ja sen päärakennus toimivat kodin ohessa työpaikkana. Hän asettelee tekstin ja kuvituksen mahdollisimman kiinnostavaan muotoon. Jorma Uotinen – Rohkeasti oma itsensä eikä kenenkään kopio. Paras tekemäni aukeama – Ainakin ehdottomasti hauskimpia ovat ne, joihin saa itse keksiä ja tehdä kuvituksen. Jos lehti imaisee lukijansa mukaan, on taittaja tehtäviensä tasalla. Siitä syntyy hyvä kombinaatio, jolla elo sujuu mukavasti. Palokuntalainen – Lehtenä jo melko tuttu. Joskus pelkkä kuva kertoo enemmän kuin teksti. Mielimusiikki – Monet bändit lempeistä tyttöballadeista metalcoreen. Ruoka, josta en pidä – Maksalaatikko. Elokuva, jonka katsoisin uudelleen – Eat, Pray and Love tai vastapainona Fight Club. Työssäni parasta on tietenkin yrittäjyyden tuoma joustavuus mutta myös vaihtelevuus. Musiikki on parasta livenä ja hyvässä seurassa. Pidän erilaisista haasteista ja uuden oppimisesta. Annan tunnusmerkkinä ovat monet itse tehdyt piirrokset ja kuvituksen rohkea käyttö. Suuri idea – Tehdä ja toteuttaa jotakin, mihin kukaan ei usko. Palokuntalaisen taittajana on jo vuodesta 2009 alkaen toiminut ulvilalainen Anna Broholm, jonka työn jälki edustaa omaa persoonallista linjaa erikoislehtien suuressa joukossa. Saaressa käydään lehden viralliset taittopalaverit ja löytyy sieltä myös valokuvausstudio jossa otetaan henkilökuten tuotekuviakin. Olen hyvin jämpti ja välillä ehkä jopa rasittavuuteen asti myös pilkunviilaaja. Terveiset lukijoille – Aivan mahtavaa syksyn alkua ja tietenkin lukuiloa!. Palokuntalainen • 54 17 KASVO ANNA BROHOLM pelastusalan PALOKUNTALAINEN -LEHDEN TAITTAJA ANNA BROHOLM Graafinen suunnittelija ja kuvittaja • Taittaja on henkilö, jonka työn jälki näkyy kaikissa lehdissä. Arvostan hänen uraansa ja töitään
Haapanen siirtyy pelastusjohtajan virkaan vt. Pelastuslaitoksen johtokunta valitsi Jarmo Haapasen pelastusjohtajan virkaan vaalissa, jossa Haapanen sai 14 ääntä ja pelastuspäällikkö Esa Ihalainen 2 ääntä. • Jokilaaksojen pelastuslaitoksen johtokunta on valinnut pelastusjohtajan virkaan Jarmo Haapasen. Aikaisemmin Haapanen on työskennellyt useissa pelastustoimen tehtävissä mm. Haapanen Jokilaaksojen pelastusjohtajaksi Peltacolle huoltopäällikkö • Pelastusylijohtaja toimii pelastusosaston osastopäällikkönä. Jokilaaksojen pelastuslaitoksen palveluksessa Jarmo Haapanen on työskennellyt vuodesta 2004 alkaen palopäällikön, kehittämisja koulutuspäällikön sekä toimialueen päällikön tehtävissä. Katso viimeisimmät tiedot valintaprosessista osoitteessa: www.palokuntalainen.fi Jarmo Haapanen Markus Korhonen. Palokuntalainen • 54 18 KIPINÄT NIMITYKSET • Markus Korhonen on aloittanut Peltacon huoltopäällikkönä 1.6.2013 alkaen. Hänellä on usean vuoden kokemus Peltacon tarjoamien kiinteistön paloturvallisuuspalveluiden parissa työskentelystä. Jarmo Haapanen on suorittanut palopäällystötutkinnon lisäksi insinööri (amk) tutkinnon palopäällystön koulutusohjelmassa ja ylemmän insinööriammattikorkeakoulututkinnon. pelastusjohtajan tehtävästä. Kansliapäällikkö Päivi Nergin mukaan esitys uudesta pelastusylijohtajasta tehdään valtioneuvostolle syyskuun alkupuolella. Pelastusjohtajan virkaan oli kahdeksan hakijaa. Nivalassa, Kuortaneella ja Lapualla sekä Vaasan läänin palontorjuntaliitossa. Korhosen vastuualueina ovat huoltopalveluiden (sammutin-, savunpoistoluukku-, pikapalopostija väestönsuojien huollot) koordinointi, myynti ja asiakkuuksien hallinta. Hän johtaa osaston toimintaa, vastaa osastonsa säädösvalmisteluja muiden periaatteellisesti tärkeiden hankkeiden käynnistämisestä ja seurannasta sekä kehittää ja seuraa toimialansa toimintaa. Pelastustoimen ykkösvirkaa hakivat määräaikaan mennessä (haastatteluihin kutsutut tummennettu): • Jari Aalto, kasvatustieteen maisteri • Juha Hakola, hallintotieteiden maisteri • Ilkka Horelli, kasvatustieteen maisteri • Timo Härkönen, yleisesikuntaupseeri • Jan-Erik Juslin, valtiotieteen kandidaatti (alempi korkeakoulututkinto), majuri • Janne Koivukoski, filosofian kandidaatti (ylempi korkeakoulututkinto) • Esko Koskinen, oikeustieteen kandidaatti, varatuomari • Tomi Lounema, diplomi-insinööri • Kimmo Markkanen, diplomi-insinööri • Tiina-Marja Peltola-Lampi, valtiotieteen kandidaatti (ylempi korkeakoulututkinto) • Hannu Rantanen, filosofian lisensiaatti, filosofian maisteri • Simo Tarvainen, filosofian maisteri • Pekka Tulokas, diplomi-insinööri, yleisesikuntaupseeri • Taito Vainio, valtiotieteiden kandidaatti (ylempi korkeakoulututkinto) • Matti Waitinen, kasvatustieteen maisteri, filosofian tohtori • Björn Westermark, politices magister • Seppo Vihinen, diplomi-insinööri Ykkösvirkaa haki 17 Puolella kokemusta pelastusalalta Tämän lehden painoon mennessä (22.8.) pelastusylijohtajan valintaprosessi oli arviointija jatkohaastatteluvaiheessa
SPPL: Tulityöseminaari 2013 Helsinki 15.11. Stadin turvaviesti 2013 Helsinki 7.9. SPPL: Nuohousalan ja pelastusviranomaisten neuvottelupäivät Turku 19.–20.9. Palokuntalainen ilmestyy 26.– 27.11. SPPL: Turvallisuusviestinnän seminaari Helsinki 24.10. SPPL: Jouluseminaari ja jouluglögit Helsinki 31.12. Palomiesurheilu: SM -lentopallo Pori 26.9. Palomiesurheilu: Salibandy Jyväskylä Joulukuu 10.12. SPPL: Vesisukellusseminaari Kirkkonummi / HkiTallinna-Hki 24.10. SPPL: Sivutoimisen ja vapaaehtoispäällystön opintopäivä Hämeenlinna 26.– 27.10. SPPL: Palopäällystöliiton syysopintopäivät Helsinki 13.11. SPPL: Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät Hämeenlinna 1.–30.11. Palomiesurheilu: Suunnistus Nastola 7.9. SPEK: Palokuntanaisja nuorisotyön syysopintopäivät Vuokatti Marraskuu 5.11. Palokuntalainen ilmestyy 23.10. Julkaisemme sitoumuksetta tietoja pelastusalan tapahtumista yms. SPPL: Pohjoismainen pelastustoimen työturvallisuusseminaari Helsinki 13.–15.11 FinnSec – Kansainväliset ja turvallisuusja suojelualan messut Helsinki 14.11. Tiedot osoitteeseen toimitus@ palokuntalainen.fi Syyskuu 4.9. SPPL: Pohjoismainen palopäällystön opintoviikko avoin 12.– 13.11. SPPL: Tahallisten palojen ennaltaehkäisy seminaari Helsinki 14.11. SPAL: Palomiesliiton ay-koulutuspäivä Jyväskylä 10.– 15.11. Palokuntalainen ilmestyy Pelastajakurssi 36 Hotti Henri Hyvönen Pertti Ikonen Jarno Jokinen Mikko Kaasalainen Jani Kiesiläinen Sampo Koponen Aare Ljungberg Mikael Nevalainen Panu Nieminen Samuli Rusama Lauri Salmela Mikko Savolainen Vili Virtanen Jyri Åsten Atte Pelastajaensihoitajakurssi 2 Hallikainen Antti Hyvönen Juha Laitinen Hannu Lind Lasse Peltonen Tommi Pulkkinen Joonas Rintamäki Pekka Romppanen Sami Roselius Amos Savolainen Iikka Setälä Markus Taskinen Ville Turunen Jani Palokuntalai nen ilmestyy taas lokakuussa! JES!. SPPL: Operatiiviset opintopäivät Hämeenlinna 26.10. SPPL: Turvallisuusharjoitusten järjestäminen Vantaa Lokakuu 1.–.31.10 Palomiesurheilu: Uinti Raisio 1.10.– 30.11 Palomiesurheilu: Voimailu/soutu Oulu 4.10. Palokuntalainen • 54 19 ALALLA TAPAHTUU Pelastusopistosta VALMISTUNEET Tiedot kerätty laitosten ja palokuntien tiedottajilta sekä järjestäjien nettisivuilta. SPEK ja Kestilän VPK: Palokuntanaisten toimintapäivä Kestilä 12.–13.9. SPPL: ERHE-seminaari Helsinki 15.11
Palokuntalainen • 54 20 Melkein poikkeuksetta rajavartiostot ovat rajaseudun haja-asutusalueiden ainoita lähellä olevia viranomaisia.” RAJAVARTIOLAITOS
Pohjois-Karjala ja Lappi ovat olleet toiminnassa aktiivisia alueita tuosta saakka. Luonnollisesti partio keskittyy lisävahinkojen estämiseen, varoittamiseen ja pelastamiseen. Kainuussa edetään myös projektin hengessä. ”Harvaksi” nimetyn hankkeen pääteemoiksi valikoitui yhteispartiointi, lähimmän tarkoituksenmukaisen yksikön käyttö ja ensivastetoiminta. Ensivastetoimintaan on koulutettu rajan ja tullin henkilöstöä, ja näiden valmiuspartiot ovatkin toiminta-alueellaan ensivasteyksikköjä. Alkusammutusta varten partioihin on varattu sopivaa alkusammutuskalustoa. Lapin pelastuslaitoksen alueella erityisesti Rajavartiolaitoksen ilmaaluksille on ollut kysyntää. Yhteispartio tai yksittäinen rajan, tullin tai poliisin partio osallistuu pelastustoimintaan olleessaan kohdetta lähimpänä. Harva-hankkeen tulosten myötä tämä on aiheuttanut tehtävien keskittymistä erityisesti rajavartiolaitokselle. Harva-projektin myötä kolmen eri tahon yhteistyöstä on tullut niin kiinteä osa itäja pohjoissuomalaista viranomaistoimintaa, ettei sitä välttämättä enää edes huomaa. Ensivastetoimintaa Lapin rajavartiosto ei kuitenkaan sopimusperusteisesti suorita. Partion tehtävänä on tiedustella kohde ja ilmoittaa havainnoistaan vastuuviranomaiselle. Näitä ovat ainakin liikennevalvonta, metsästysvalvonta ja raja-alueella tehtävä partiointi. Lukumäärä kertoo toiminnan tarpeellisuudesta, sillä tehtävien määrä on vertailukelpoinen maakunnan pienimpien paloasemien tehtävämääriin. Viranomaisyhteistyö täydessä vauhdissa Teksti Ville-Petteri Pulkkinen Kuvat Rajavartiolaitos ja Ville-Petteri Pulkkinen. Yhteispartioinnilla tehoa toimintaan Yhteispartiointi on poliisin, rajan ja tullin yhteistyömuoto. Pelastuslaitoksen tai poliisin pitkää toimintavalmiusaikaa onkin monella tehtävällä paikannut rajan partio. ”Harva” turvaa rajalla Itäja Pohjois-Suomessa Sisäasianministeri Anne Holmlund käynnisti sisäisen turvallisuuden viranomaisten yhteistoimintahankkeen harvaan asuttujen alueiden viranomaistoiminnan turvaamiseksi vuonna 2009. Varsinainen projekti päättyi vuonna 2011, mutta sen henki ei kuollut. Palokuntalainen • 54 21 M elkein poikkeuksetta rajavartiostot ovat rajaseudun haja-asutusalueiden ainoita lähellä olevia viranomaisia. Yhteispartioinnissa partio kootaan poliisija rajavartiomiehestä, ja partio suorittaa molemmille viranomaisille kuuluvaa valvontaa erityisesti rajaseudulla. Rajanylityspaikoilla ja rajaseuduilla rajavartiolaitoksen ensivasteyksikkö tavoittaa potilaan pääsääntöisesti muita viranomaisia nopeammin ja hoidon alkamisviive lyhenee. Pohjois-Karjalan rajavartioston valmiuspartioille kertyi vuonna 2012 kaiken kaikkiaan 83 ensivasteja pelastustoimen tehtävää
Palokuntalainen • 54 22 • Pohjois-Karjalan pelastusjohtaja Jorma Parviainen on tyytyväinen tuloksiin. Yksiköt ilmoittautuvat päivystävälle palomestarille virvellä ja saavat tällöin tehtävän lisätiedot sekä ensimmäiset ohjeet tehtävän suorittamisesta. – Näillä hankkeilla pelastuslaitos pyrkii vaikuttamaan kokonaisturvallisuuden parantumiseen Pohjois-Karjalassa.. Vartioston kaikki rajavartijat on koulutettu ensivastekurssilla sekä kertauskursseilla. Pelastusjohtaja muistuttaa Pohjois-Karjalan pilotoivan kylien turvallisuusryhmiä ja kiertävää pysäkkiä. Jorma Parviainen. Kainuu kehittää Harva-hengessä Vanhempi rajavartija Marko Voutilainen ja rajavartiomestari Esa Juntunen varusteissaan ensivastetehtävälle. Johtokeskuksessa kenttäjohtaja tarkastaa omien partioidensa tilanteen ja jos keskeneräiset tehtävät sekä sijainti ovat sopivia, hälyttää hän yksikön pelastusyksiköiden tueksi. Harvan hengessä yhteistyötä on erityisesti ensivastetoiminnan osalta edelleen tiivistetty. Tullista ja rajavartiostosta on näin tullut osa maakunnallista ensihoitopalvelua. – Harva-projektissa onnistuminen on ollut merkki itäsuomalaisesta yhteistyöstä, eikä se ole ainoa laatuaan, sanoo Jorma Hankkeesta käytännöksi Pohjois-Karjalassa • Kainuu ei ollut mukana päättyneessä Harva-hankkeessa, mutta on omatoimisesti lähtenyt toteuttamaan sen henkeä. Tehty työ on saanut myös tunnustusta. Rajaseudulle tuleva kiireellinen pelastustoimen tehtävä osoitetaan Kainuussa aina rajavartioston johtokeskukseen. RAJAVARTIOLAITOS Parviainen. Tulli, raja, sairaanhoitopiiri ja pelastuslaitos ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen ensivastetoiminnasta
Henkeä ja terveyttä uhkaavat tilanteet nousevat Möttösen mukaan luonnollisesti monen päivittäisen tehtävän ohitse. Rajavartiolaitoksen partioille tällaiset tehtävät ovat toissijaisia suhteessa partion päätehtäviin, kuten rajavalvontaan. Palokuntalainen • 54 23 Viranomaisten erilaisista vastuista huolimatta tehtävien suorittamiseen liittyy yhtäläisyyksiä. Voimaa ja hoivaa Rajavartiomestari Risto Möttönen Tohmajärven rajavartioasemalta kuvailee harvan tuoneen rajavartiomiehen ammattiin ”voimaa ja hoivaa”. – Tällaisille tehtäville partio yleensä aina löytyy, sanoo Risto Möttönen. Möttönen kertoo yhteisten tehtävien tiivistäneen viranomaisten yhteistyötä, koska paikallisten vastuuhenkilöiden nimet ja kasvot ovat tulleet tehtävillä tutuksi ja näin ollen yhteyden pidosta on tullut luontevampaa ja vapaampaa. Paikallista yhteistyötä tehdään myös henkilötasolla, sillä muutama rajavartija työskentelee pelastuslaitoksen osa-aikaisissa palvelussuhteissa. Tällä hän viittaa poliisija pelastustehtävien luonteenomaiseen eroon. Rajavartioasema vastaa itärajan valvonnasta Kiteen, Tohmajärven ja Joensuun alueella. Tohmajärven rajavartioasema toimii Niiralan kansainvälisen rajanylityspaikan läheisyydessä Värtsilässä. Tätä kautta pelastustoimen ammattitaitoa on siirtynyt luonnollista reittiä partiokaverilta toiselle. Pelastustehtävät tulleet tutuiksi Kysyttäessä mieleenpainuneita tehtäviä rajavartiomestari Risto Möttönen ja Esa Juntunen sekä vanhempi rajavartija Marko Voutilainen muistelevat vakavaa liikenneonnettomuutta rajavartioaseman läheisyydessä, missä rajan partio työskenteli pitkään ennen pelastuslaitoksen yksiköitä. Partio päättääkin itsenäisesti tehtävään osallistumisesta. Samalla oma osaaminen on kehittynyt, kertoo Risto Möttönen. Pohjois-Karjalan rajavartioston valmiuspartioista löytyy varusteita raivaukseen, alkusammutukseen, liikenteenohjaukseen ja ensihoitoon.. – Eri viranomaisten tehtävät ovat tuoneet muutosta työnkuvaan. – Osaamisen lisäksi yhteistoiminta on avartanut toiset toimijat huomioon ottavaa ajattelua. Möttönen muistuttaa, että haalarin väristä huolimatta tehtävän suorittaminen alkaa aina tiedustelulla, tilannearviolla ja resurssien arvioinnilla – tämän jälkeen valitaan sitten työkaluksi rajakoiraa, moottorikelkkaa tai vaikkapa defibrillaattoria. Maastopalojen ja rakennuspalojen sammutuksessa avustaminen on tullut partioille myös tutuksi
Rajaja merivartiostot vastaavat toimialueillaan rajavalvonnan lisäksi rajaturvallisuudesta sekä pelastusja etsintätehtävistä. Kuusi vartiostoa Rajavartiolaitos toimii Kaakkois-Suomen, Pohjois-Karjalan, Kainuun ja Lapin rajavartiostoissa sekä Suomenlahden ja Länsi-Suomen merivartiostoissa. Tänä päivänä Rajavartiolaitos on nykyaikainen, monipuolinen sisäisen turvallisuuden viranomainen, jonka toimialueena on koko maa. Rajavartiolaitos on kehittänyt jatkuvasti kokoonpanoaan tehtävien ja ympäristön vaatimalla tavalla. Kolme lentotukikohtaa Rajavartiolaitoksen Vartiolentolaivueella on tukikohdat Helsingissä, Turussa ja Rovaniemellä. Palokuntalainen • 54 24 Rajamme turvaajat Rajavartiolaitos perustettiin vuonna 1919 sisäasiainministeriön alaisuuteen. N ykyiseen muotoonsa Rajavartiolaitos kehittyi viime sotien jälkeen, kun siihen liitettiin merivartiolaitos ja vartiointi aloitettiin myös Suomen länsija pohjoisrajalla. RAJAVARTIOLAITOS. Vartiolentolaivueen helikopterit ja Dornier-valvontakoneet osallistuvat rajavalvontaan, meripelastukseen, etsintätehtäviin merellä ja maalla, meriympäristövahinkojen valvontaan sekä monipuolisiin virka-aputehtäviin
Valtakunnan puolustaminen on Rajavartiolaitokselle merkittävä tehtävä, joka hoidetaan yhteistoiminnassa puolustusvoimien kanssa. Meripelastusta johdetaan meripelastusja meripelastuslohkokeskuksista. Kansainvälinen yhteistyö • lähialueyhteistyö • Euroopan unionin rajavalvontayhteistyö • siviilikriisinhallinta Peruskoulutusta entisen pelastusopiston tiloissa Nykypäivän vaatimusten mukainen, kansainvälisesti verkostoitunut Rajaja merivartiokoulu vastaa muun muassa rajaja merivartijoiden peruskoulutuksesta. Valvonta kohdistetaan etenkin Schengen-alueen ulkorajalle, jotta voitaisiin estää sen ylittäminen luvatta rajanylityspaikkojen välisellä alueella. Rajavartiolaitoksen tutkimia rikoksia ovat aiemmin mainittujen lisäksi muun muassa valtionrajarikokset, rattija vesiliikennejuopumukset, väärennykset, kalastusja metsästysrikokset sekä luonnonsuojelurikokset. Helsingissä sijaitseva Rajavartiolaitoksen esikunta toimii myös sisäasiainministeriön rajavartio-osastona. Merialueen turvallisuus • Rajavartiolaitos on johtava meripelastaja • meriympäristövahinkojen valvonta ja torjunta • vesiliikenteen valvonta Rajavartiolaitos vastaa meripelastuksesta silloin kun onnettomuudessa on vaarassa ihmishenkiä tai ympäristö. Viron rajavartiolaitoksen ja Ruotsin rannikkovartioston kanssa tehdään merialueella valvontayhteistyötä. Rikostorjunta • rajat ylittävän rikollisuuden torjunta • Rajavartiolaitoksen, poliisin ja Tullin yhteistyö rajat ylittävän rikollisuuden torjunnassa Lukuja vuodelta 2012 Henkilöstöä 2 784 Rajavartioasemia 25 Merivartioasemia 21 Vartiolaivoja 6 Helikoptereita 12 Lentokoneita 2 Rajakoiria 249 Suomen rajat Venäjä 1 340 km Norja 736 km Ruotsi 614 km Aluevesiraja 1 250 km Yhteensä 3 940 km Rajavartiolaitoksen ydintoiminnot Rajavartiolaitoksella on valtuudet toimittaa esitutkinta, mikäli epäillään, että tehdyksi epäilty rikos kuuluu Rajavartiolaitoksen esitutkintavallan piiriin. Eurooppalaisen rajaturvallisuusmallin kehittäjänä Suomen Rajavartiolaitos vie osaamistaan ammattitaitoisten asiantuntijoidensa kautta eri puolille maailmaa sekä osallistuu eri tason kansainvälisiin operaatioihin maalla ja merellä. Palokuntalainen • 54 25 Rajojen valvonta • maaja merirajojen valvonta • laittoman maahantulon ehkäisy ja selvittäminen • liikenteen valvonta rajanylityspaikoilla • rajavalvonnan yhteydessä kalastuksen, metsästyksen ja luonnonsuojelualueiden valvonta Rajojen valvonnalla ylläpidetään rajajärjestystä ja rajaturvallisuutta, tarkoituksena ehkäistä ja selvittää luvattomia rajanylityksiä. Venäjän rajavartiopalvelun kanssa raja-asioita hoitavat rajavaltuutetut. Rajatarkastukset • henkilöliikenteen tarkastukset maaja merirajoilla sekä lentoasemilla EU:n ulkorajaliikenteessä Rajavartiolaitos vastaa henkilöiden rajatarkastuksista rajanylityspaikoilla tai liikenteen sujuvuuden turvaamiseksi tai muusta perustellusta syystä julkiseen liikenteeseen käytettävässä kulkuneuvossa ja muussa paikassa. • Erikoisrajajääkärikomppaniassa Immolassa koulutetaan varusmiehiä Rajavartiolaitoksen kriisin ja sodan ajan erikoistehtäviin. Maanpuolustus • Rajajääkärikomppaniat Onttolassa ja Ivalossa kouluttavat varusmiehiä sissija tiedustelutehtäviin. LISÄTIETOJA: www.raja.fi. Viron, Latvian ja Liettuan rajavartiolaitoksia Suomen Rajavartiolaitos on tukenut useita vuosia kouluttamalla henkilöstöä ja lahjoittamalla kalustoa. Koulu toimii Valtion pelastusopiston entisissä tiloissa Espoon Otaniemessä
Palokuntalainen • 54 26 Teksti Marko Partanen Kuvat Pekka Rautiainen ja Live Nation – Reagoidaan riskeihin – valvotaan valppaasti Rock Beach The
Helsingin keskustan läheisyys, meren ranta ja Rammstein-yhtyeen pyrotekniikka asetti vaatimuksia turvallisuudelle.. Palokuntalainen • 54 27 Rock The Beach -festari keräsi kolmen päivän aikana Hietalahden uimarannalle 51 000 kävijää
Rock The Beachin kaltaisen tapahtuman turvallisuussuunnittelu aloitetaan noin puoli vuotta aiemmin. Aluksi otetaan yhteyttä viranomaisiin. Samalla kun valvottiin asiattomien rantautumista, tarkkailtiin uimareita, jotka uivat pitkälle rannasta. SPR:n piste asettui pääportin läheisyyteen.. SPR haluaa aina toimia näkyvällä paikalla, sen bussi sijoitettiinkin pääsisäänkäynnin välittömään läheisyyteen. Tarvittaessa potilas olisi voitu evakuoida RIBveneellä sopivampaan rannan kohtaan, johon apu olisi saatu helpommin. – Vuosien varrella viranomaiset ovatkin tulleet tutuiksi. – Turvallisuusorganisaation sijoittelulla ei ole niin merkitystä, sillä varustamme jo pienemmissäkin tapahtumissa alueelle kameravalvonnan. Ennen virveaikaa tapahtuman turvallisuuspäälliköllä saattoi olla kuusikin eri radiota kuuntelussa. – Tämä on maksullinen tapahtuma, jonne on yhtä kiellettyä tulla pummilla vesiteitse kuin maan kauttakin, Ketonen sanoo. Poliisi halusi tulla tapahtumaan mukaan ja se sijoitti johtokeskusautonsa Local Crewn johtokeskusauton viereen, myös palokunta päivysti samassa pisteessä. Apu valmiiksi Hietalahden ranta oli poijutettu noin sadan metrin etäisyydellä rantaviivasta. Kun järjestyksen valvojat havaitsevat hätätilanteen, he ottavat yhteyttä tilannekeskukseen, joka hälyttää apua 112:sta. Rammsteinin läsnäolo varmisti myös sen, että festareilla päivysti tapahtumapalokunta, Helsingin VPK:n sammutusyksikkö. – Olen pohtinut ensiavun mukaan ottamista, mutta heillä on toimiva oma pakettinsa ja tähän asti on riittänyt, että jatkuva radioyhteys toimii ja että raportit tulevat päivittäin. Local Crew on virvetoimija, joten yhteyden pito viranomaisiin onnistuu hyvin. Jos 112-puhelu tulee yleisöstä eikä meidän kauttamme, niin hätäkeskus pääsääntöisesti ilmoittaa asiasta ensiapuun tai tilannekeskukseen, Ketonen kertoo. Hööki saatiin alueelle tarvittaessa nopeasti aitaa raottamalla. Esimerkiksi Turussa ja Porissa viranomaisilla on erillinen tapahtumapuheryhmä, joka on annettu meidänkin käyttöön, Ketonen sanoo. Helsingissä liikuntavirasto vastaa Hietalahden uimarannasta. Ympäristöviranomaisia kiinnostaa melutasot, poliisi on lupaviranomainen ja ensiapujärjestelyt siunaa sairaanhoitopiiri. SPR on Ketoselle tuttu yhteistyökumppani, se hoiti ensiavun Rock The Beachissakin. Sitten kaikki saavat yhteisen kartan alueesta, Ketonen kertoo. Ensiapu ei ollut mukana tapahtuman tilannekeskuksessa, joka oli Local Crewn bussissa. Turvallisuuspäällikkö Ville Ketosen mukaan Rammsteinin pyrotekniikka on mielenkiinnon kohde yleisön lisäksi myös Local Crew Oy:lle, joka vastasi tapahtuman turvallisuudesta. – Merkitsen ruudukkoon omat kommentit, sitten lähetän sen eri viranomaisille, jotka lisäävät ruudukkoon omat merkintänsä. Karttaan kaikkien kommentit Ketonen tekee jokaiseen isompaan tapahtumaan pelastuspalveluruudukon. – Esimerkiksi ambulanssi tai muu apu saapuu paikalle pelastuspalvelukartasta antamiemme laivanupotuskoodien mukaisesti. Vesireitti oli yksi alueen neljästä pelastustiestä. Näin saadaan järjestettyä mahdollisimman täsmällinen avunpyyntö ja liikenteen ohjaus valmiiksi. Helsingin liikuntaviraston uimavalvojat vahtivat rantaturvallisuutta rannalta käsin. Palokuntalainen • 54 28 28 R ock The Beach -festarin päätöspäivän pääesiintyjä saksalainen Rammstein-yhtye on kuuluisa pyrotekniikastaan. Höökissä oli myös pintapelastusja ensivastevalmius. – Rannan pehmeälle hiekalle yleisömassan sekaan ei päästä ambulanssilla. – Alueen omistajaa luonnollisesti kiinnostaa, mitä alueella tapahtuu. Kameroiden kuva välittyy tilannekeskusbussiin, Ketonen kertoo. Danko Jones. Pyrotekniikasta yleisön sekaan sinkoutuva savuheite tai väärin suuntautunut panos olisi pahimmassa tapauksessa voinut keskeyttää jopa koko konsertin. Valvontaa tehtiin kahdella nopealla RIB-veneellä ja kahdella vesijetillä. Kun Rammstein aloitti soittamisen, hööki siirrettiin esiintymislavan välittömään läheisyyteen
Palokuntalainen • 54 29 LOCAL CREW OY INFO Hämeenlinnalainen turvallisuusalan yritys, joka järjestää turvallisuutta noin 300 tapahtumaan vuodessa. Rannan pehmeälle hiekalle yleisömassan sekaan ei päästä ambulanssilla.”. Tapahtumapalokunnassa Helsingin VPK:lla oli sammutusja pintapelastusvalmius. Yritys on kasvanut kymmenessä vuodessa kahden miehen pajasta maamme suurimmaksi alan yritykseksi. Pienimillään se on narikkahenkilö häissä, suurimmillaan Rock The Beachin kaltainen festariturvallisuus alusta loppuun. Reckless Loven solisti Olli Herman
Tehtävä jatkuu edelleen. Turun VPK:n ystävyyspalokunnat löytyvät Virosta, Ruotsista ja Saksasta. Kunta vai valtio. Suomisen ansioihin kuuluu myös aktiivisuus ystävyyspalokuntatoiminnan edistämisessä. Tänään Kari asustaa Satavassa Airiston rannalla. Palokuntalainen • 54 30 V uonna 1946 Heidekenillä syntynyt Kari Suominen asui sällinä Mikurin kulmilla ja jätti Portsan maisemat ja siirtyi nuorikkonsa kanssa Petreliukseen hautausmaan kupeeseen 1960-luvun lopussa. Piste. Turun Vapaaehtoinen Palokunta ry:n puheenjohtajana Kari Suominen aloitti 1986. Siis ei tavaratalo Kummijärjestelmä palokunnille Turun VPK on monessa mielessä poikkeava sopimuspalokunta. Palokunnan puheenjohtaja Kari Suominen on tehnyt pitkän palokuntauran niin perinteiden vaalijana kuin käytännön palokuntatoiminnassa. Länsi-Suomen Pelastusliiton luottamustehtävät ovat Karille tuttuja, kuten myös SPEKin vpk-työryhmän jäsenyys. Tietoa kansalle laajalla rintamalla. Turun VPK:n puheenjohtaja Kari Suominen, 67, ehdottaa: Teksti ja kuvat Pekka Koivunen. Hän aloitti Turun VPK:n poikaosastossa vuonna 1958. Sen on vanhimpana vapaaehtoispalokuntana vaalittava suomalaista palokuntaperinnettä – tahtoi sitä tai ei. Kaupallisella alalla, viimeksi RTV-yhtymä Oy:n aluejohtajana 1995–2011, pitkän uran luonut Kari on toiminut koko aikuisikänsä aktiivisesti palokuntatoiminnassa. – Olen ehdottomasti nykyisen järjestelmän kannalla. Pelastustoimi – turvallisuuden tavaratalo, tietotoimisto vai joku muu. – Pelastustoimen tulisi entistä enemmän suuntautua ulos omista ympyröistään. Siitä alkaen hän on toiminut aktiivisesti paitsi omassa palokunnassaan, myös pelastusalan erilaisissa luottamustoimissa alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. Yhdistyksen hallituksessa hän on ollut jo yli 35 vuotta
Valtion pitäisi koordinoida yhteistä hanketta kaikkien olemassa olevien museoiden tason nostamiseksi ja yhden päämuseon aikaansaamiseksi. Valtakunnallisessa koulutuksessa on se haitta, että koulutettavan pitää aina matkustaa ja aikaa kuluu. – Tilanne on hieman selkiytynyt tunnusten osalta. – Alueellinen lähestymistapa on tärkeä. Palomies on selvä vanha termi. – Meillä Turussa on tehtäviä jaettu sopimuspalokunnille. – Meillä Turussa suhteet ovat erittäin hyvät. Sopimuspalokuntien käyttö Suomessa. Yleensä kaukana pidettävät koulutustapahtumat eivät vedä hyvin. Emme tarvitse suurta henkilökuntaa emmekä rakennuksia. Nimikkeistö vaatisi yhdenmukaistamista. Mitä mieltä olet ehdotetusta ”valtion palokoulusta” sopimushenkilöstölle. Jo vuosia sitten ajoin vpk-perinteisiin keskittyvää yhteistyötä palokuntien kesken. Onko vapaaehtoishenkilöstön yhdistystoiminnan koulutus kohdallaan. Pelastusalan henkilöstöryhmien suhteet tänään. – Näen termin erinomaisena kuvaamaan nykyistä tilannetta. Palokuntalainen • 54 31 eikä tietotoimisto, vaan pikemminkin aktiivinen turvallisuuskasvattaja. Ja tämä ei ole totta pelkästään terävimmän kärjen kohdalla vaan laajemminkin. Esimerkkinä Kakskerran eläinpelastus ja Kuusiston VPK:n vesihuolto. Hälytysmäärämme on tänään sopiva. Kari Suomisen päivät ovat viime aikoina täyttyneet palokunnan 175-juhlallisuuksien järjestelyistä.. – Mikäli se on koulutuksen valtakunnallista järjestelyä, koordinointia ja laadun valvontaa, koulu on ok. Työnjako ammattija sopimuspalokuntien kesken. – Tänään koulutusta on kyllä tarjolla, mutta nuorten saaminen esimerkiksi sopimuspalokuntien päällikkökurssille ei aina ole helppoa. Miltä maistuu sana sopimuspalomies. – Toivon, että ne säilyisivät. – Järjestelmä on liian sirpaleinen. Onko puhe pelastustoimen sirpaloitumisesta vailla katetta. Niitä on jo. Entä sopimushenkilöstön operatiivinen koulutus. Tänään koulutusta on kyllä tarjolla, mutta nuorten saaminen esimerkiksi sopimuspalokuntien päällikkökurssille ei aina ole helppoa.” Pelastusalan nimikkeet, käsitteistö ja tunnukset ovat mitä ovat, vai ovatko. – Omassa yhdistyksessämme perehdytys on kohdallaan. – Yhdessä vaiheessa meillä oli liikaa hälytyksiä, sitten järjestelmää muutettiin. Mielestäni työnjako on pääpiirteittäin riittävä. Mitä pitäisi tehdä Suomen palomuseoille. Silti valtakunnallisella tasolla tulisi asioita koordinoida nykyistä selkeämmin. Säilyvätkö palokuntaperinteen parhaat puolet
Missä näkyvät säästöt, kun otetaan huomioon kaikki kulut ja ongelmat, jotka ovat aiheutuneet uudistuksesta. Kun nuori lähtee opiskelemaan, hänen opiskelupaikkakuntansa palokunta saa tästä tiedon ja määrittelee nuorelle kummin, joka perehdyttää hänet uusiin kuvioihin. Juhlavuosi, hikinen urakkako. – Sitä tässä on itsekin tullut ajateltua. – Vapaaehtoispalokuntatoiminnan säilyttäminen on haaste numero yksi. Tuleeko juhlista liian hienot. (017) 368 4000 • info@peltaco.com Liikenneonnettomuuksiin suunniteltu • Lyhyt ja pitkä lauta • Niskatuki • Kiristysvyöt Katso esittelyvideo: www.peltaco.com/pelastuslauta PELASTUSLAUTASETTI www.peltaco.com • www.PeltacoShop.com Myös Facebookissa! Pyydä tarjous!. Mikä on pelastustoimen suurin haaste tänään. Viranomaisverkkohanke – mitä olisi voitu tehdä toisin. Palaverointi on ollut viikoittaista ja tiivistynyt kohti tätä elokuun 2013 loppua. – Ehdotan kummijärjestelmän kehittämistä. – Pieleen meni. Seminaariin odotamme myös melkein viittäsataa osanottajaa ja muihin juhlallisuuksiin yhteensä hieman vajaa tuhat henkeä. Tämänhetkinen sydämenasia siviilityössäsi/palokunta-asioissa. – Aloitimme järjestelyt 2012. Kuten kaikki tietävät, Suomi ei tule toimeen ilman sopimuspalokuntia. – Alussa järkyttävä, nyt parempi. Hätäkeskusuudistus – kahdenkymmenen vuoden suuri munausko. Juhlitaan sitten kunnolla kun kerran on aloitettu. Vapaaehtoispalokuntatoiminnan säilyttäminen on haaste numero yksi.” Kartanonkatu 6, Kuopio Puh. Odotamme paraatiin lähes 500 osallistujaa, kymmeniä ajoneuvoja ja kuusi soittokuntaa
Helppo homma, sanoo Lämpökameramies! Tehdään kuten puolustusvoimat tekee ja vielä verovaroin: Pelastusalan kumppanuushanke valmistelee perustettavaksi kaksi 30 ammattisoittajan suuruista palokuntasoittokuntaa. Tasapuolisuutta verovarojen käyttöön!. Toisen soittokunnan väki taasen edustaa kokemusta. Meno on ainakin Lämpökameramiehen tajunnan räjäyttävää ja todella viihdyttävää. Peeveen kokoonpanoon kuuluu tällä hetkellä 13 sotilassoittokuntaa – tosin määrä on laskemassa viiteen. Toisen soittokunnan väki on viiden vuoden määräajaksi palkattua ja edustaa nuoruutta alle 30 vuoden ikäisine soittajineen. Lisäksi kiertueella on mukana kaksi noin 30 soittajan sotilasbigbändiä tahdittamassa hienojen taiteilijoiden laulua. Miten teemme pelastusalaa tunnetummaksi ja samalla hankimme pelastusalalle lisää uskollisia kannattajia. Kaikki aivan kuten peeveessä tehdään. Mukaan palkataan jo nimeä saaneita laulajia tyyliin Laura Voutilainen, Mikael Saari jne. Miten yhteiskunta avustaa niitä. Ei muuta kun toimeksi… Mutta, mutta… Tässä vaiheessa Lämpökameramies kuulee jo epäilijöiden kuiskivan: Tuollaiset esitykset ovat täysin epärealistisia. Soittajat ovat pelastustoimen vakinaisessa virassa. Alan lähettiläinä soittokunnat kiertävät juhlatilaisuuksissa ympäri Suomea. Palokuntalainen • 54 33 LÄMPÖKAMERAMIES Postia lämpökameramiehelle Lähetä mielenkiintoisia viestejä osoitteeseen lampokameramies@hotmail.com. kysyy musiikillisia nautintoja ja suhdetoimintaa arvostava Lämpökameramies. Suomessa on useita palokuntien soittokuntia. Kerran vuodessa käydään FIREjazz-kiertueen merkeissä jokaisella pelastustoimen alueella pitämässä kesätapahtuma. Meno on mitä mainiointa. Näin yhteistyö paranee uskollisten pelastustoimen kannattajien suuntaan. Paikallinen pelastusjohtaja luonnollisesti kutsuu yhteistyökumppaneita, kunnallisia päätöksentekijöitä ja alueen kansanedustajia mukaan. Mukana on myös huipputekniikkaa, joka varmistaa hyvän musiikkinautinnon. Näiden soittokuntien kulut maksetaan yhteiskunnan varoista. Ei sellaiseen hömppään ole rahaa, he sanovat. Näin vahvistuu pelastustahto ja samalla paranee kuva uskottavasta pelastustoimesta. Parikymmentä parikymppistä varusmiestä soittaa ja laulaa peeveen varusmiessoittokunnan 2013 show band -kokoonpanossa. Ihan aikuisten oikeesti Käykääpä lukijat joskus nauttimassa verovaroin kustannetun MILjazz-kiertueen korkeatasoisesta musiikista. Kun näin voidaan tehdä peeveessä, miksi ei muutaman palokuntasoittokunnan kustannuksia voitaisi maksaa yhteiskunnan varoilla. Sotilassoittokunnat eivät ole paikalleen jämähtäneitä, vain perinteistä torvisoittoa ja ”Kylän suurinta kypärää”töräytteleviä bändejä, vaan niiden musiikki on monipuolista iskelmää, jazzia, rokkia, folkkia, jopa punkkia ja räppiä. Ihan tasapuolisuuden vuoksi. Tähän joukkoon tarvitaan tietysti myös kolmesta neljään kapellimestaria. Kiertue vierailee tänä vuonna 18 paikkakunnalla. Saammeko jo ensi vuonna kuulla ja nauttia FIREjazzista. Eipä paljon mitenkään, jos verrataan peeveen musiikkituotantoon. Tapahtumat ovat kaikille kansalaisille ilmaisia. P.S. Sietäisi kyllä. Soittokuntien väki puetaan uusimpiin peFIREjazzia malliin peevee lastusalan virkapukuihin
Yhtäkkiä alkoi Ramm-Schmidtien suunnasta kuulua tavallisesti ruokailukutsuun käytetyn gongin. Rantaan kävellessään herra Rikberg kuuli talon suunnasta oudon humahduksen. Lapinsaaressa ei ollut sähköä, mutta Hannikaisilla oli puhelin, jonka numero oli ”Kommerniemi 4”. Aluepelastustai hätäkeskuslaitoksia ei ollut vielä keksitty. Entisen Säämingin kunnan (nyk. Palokuntalainen • 54 34 Teksti Silvio Hjelt Kuvat Silvio Hjelt ja SXC E lettiin uusavuttomuutta edeltävää aikakautta. Mökin päätyseinän aukosta näkyi tulta. Savonlinnan kaupunki) Lapinsaaresta 1950-luvun lopulta löytyy erinomainen esimerkki siitä, kuinka neuvokkaat saarelaiset rajoittivat ja sammuttivat yhdessä mökin ullakolla syttyneen palon. Perheen avuksi pestattu rouva Siiri Laukkanen hääräsi rantasaunassa. Vaimo makasi lapsihalvauksen eli polion invalidisoimana kamarin sängyssä, miehen ja nuorten poikien valmistautuessa aamuiseen kalaretkeen. Kesäisin saarelle saapuivat lomanviettoon myös Malmstenit, Blomqvistit, Ramm-Schmidtit ja Luostariset. Hälytys gongilla Vastakkaisella rannalla Luostarisen murrosikäiset pojat Timo ja Esa valmistautuivat kalaretkeen. Sotien jälkeen saaressa asui vakituisesti ainoastaan Hannikaisen perhe. Punakukko kuriin vesiketjulla Perheet muuttivat saareen kesäksi astiastoineen, sänkyvaatteineen, seinäkelloineen ja ruukkukasveineen. Suosittu kesänviettopaikka Lapinsaari sijaitsee Pihlajavedellä paikassa (N 61° 49.1372’, E 28° 37.7760’), jossa laivaväylä tekee jyrkän mutkan saaren luoteisnokan ympäri. Kyllä ennenkin osattiin Kun saaressa palaa, on saaren ja lähitienoiden asukkaiden omatoimisuudella ratkaiseva merkitys sammutustyössä. Outo humahdus Kohtalokkaana kesäaamuna Ramm-Schmidtin perheen kesämökillä majaili omistajien sukulaisia eli Rikbergin perhe. Siihen aikaan jokainen riensi hädässä olevien naapureiden apuun. Useimmilla oli myös jonkinmoinen tietämys siitä, miten piti tulipalossa menetellä
Reinikainen tukki mökin päädyssä ullakkoon avautuvan tuuletusaukon, josta liekit jo löivät ulos. Talosta soitettiin puhelinkeskukseen, josta ryhdyttiin soittamaan väkeä kokoon. Täti ja pikkusisko jäivät rannalle. Jotain oli pahasti vialla, päättelivät Timo ja Esa. Pojat lähtivät vanhan Penta-perämoottorin voimin matkaan, mukanaan oman mökin ämpärikalusto. Ketjun loppupäästä eli katolta palautuvat tyhjät ämpärit siirtyivät samaa reittiä pitkin rannalle uudelleen täytettäviksi. Varttitunnin päästä koko mökin rantalahti oli täynnä apuun rientäneiden veneitä, ja väkeä oli koolla varsin runsaasti. Parin joukkuelähdön verran porukkaa työssä Herra Hannikaisen saapuessa palokohteeseen paikalla oli jo kolmisenkymmentä miestä ämpäreineen. Esa Luostarinen, 13 v, vahti ja esti sankoruiskun avulla tulen leviämisen ullakolta kamariin. Toiset olivat ryhtyneet irtaimistoa pelastamaan ja toiset muodostivat vesiketjun rannasta mökille. Vielä seuraavana päivänä pitäjältä ilmaantui venekuntia kysymään, tarvittiinko apua edelleen. Hannikainen otti tilanteen johdon ja kiipesi katolle, jonne vesiketju ulotettiin talotikkaita pitkin. Siiri Laukkanen oli myös huomannut palon, napannut seinältä gongin ja juossut rannalle hälyttämään apua. Vastakkaisessa päädyssä käyntiluukku oli onneksi kiinni. Gongin hälyttäminä mökille riensivät myös kauempana naapurineitosten kanssa seurustelleet herrat Seppä ja Reinikainen. Melkein heti näkyikin savua vastarannan suunnasta. Väestöhälyttimenä kiinalainen gonggongg ei ole huono, kunhan asia tulee hädässä mieleen. Vettä ullakolle saumattomalla ketjulla Kun ketju oli toimintavalmis eli jokaisen peräkkäisen miehen oikeassa kädessä oli vedellä täytetty ämpäri, Hannikainen määräsi ketjun toimimaan, minkä jälkeen hän löi katon auki. Rannalla tyhjät ämpärit täytettiin ja annettiin ketjun alkupään miehelle ojennettavaksi seuraavana seisovan käteen ja niin edelleen vietäviksi eteenpäin kohti palavaa ullakkoa. Rikberg pelastaa vaimonsa, rajoitus alkaa Kalaan lähdössä ollut herra Rikberg ryntäsi takaisin hakemaan halvaantunutta vaimoaan turvaan matkalla huutaen että tuli on irti. Näin Hannikaisella olikin katon avattuaan heti sen verran vettä käytettävissään kuin hän ehti palavaan tilaan kaataa. Hätäilmoitus juosten Pikkuveli Timo juoksi Hannikaiselle, matkaa puolisentoista kilometriä, niin kovaa kuin vain jaksoi. Palokuntalainen • 54 35 Mökin päätyseinän aukosta näkyi tulta.” jatkuvaa hätääntynyttä kilkutusta. Puolessa tunnissa ullakko oli sammutettu ja mökki pelastunut.. Koko ajan Esa valvoi alhaalla sankoruiskuineen. Tämä tuuletusaukko saatiin Reinikaisen toimesta jollain konstilla tukkoon
Näidenkin ruiskujen vesiastiat täytettiin ensisijaisesti vesiketjun avulla. Katon avaus johti kuitenkin samalla tulen yltymiseen, eli se tehtiin vasta kun vesihuolto oli valmis. Suippo muoto samoin ohjasi sangosta heitetyn veden hyvin tulta päin. Palokuntalainen • 54 36 PS. Ei taida nykyisin Helsingissä sijaitsevan Östersundomin kappelin palosankovarasto olla enää kirkossa esillä. INFO. Sanko ripustettiin suiposta päästään, jonka muoto taasen esti käytön muuhun järkevään tarkoitukseen ja samalla helpotti sangon käyttöä mm. Muu palokalusto rajoittui sitten palokirveeseen, jolla rakenteita pystyttiin purkamaan, sekä palohakaan, jolla palavia/palaneita rakenteita revittiin alas. Vesiketju Miesvoimapumppu Miesvoimapumpulla varustettu paloruisku oli suurempien kartanoiden ja joidenkin laitoksien ylellisyyttä. Insinööri Alexander Sommar patentoi vuonna 1914 palosangon, joka valmistettiin yhdestä levystä siten, että pohja oli litteän suippo. Jos porukkaa on ketjussa riittävästi, kulkee vettä ketjua pitkin niin paljon kuin alkupäässä jaksetaan täyttää ja loppupäässä tyhjentää. Toisaalta jokainenhan osasi katolla liikkua. tikkailta. Palosanko Palosanko oli pakollinen varuste jo vuoden 1350 Mauno Eerikinpojan kaupunkilain ajoilta. Tällaisia sankoja piti talosta löytyä kaksi. Näin jokainen seuraa paloa ja kuulee ohjeita. Ihanneketju muodostuu joukosta peräkkäin seisovista henkilöistä, kasvot kohti paloa. Oikeassa kädessä kulkee vedellä täytetty ämpäri eteenpäin kohti paloa, ja vasemmassa kädessä tyhjä ämpäri palautuu kohti vedenottopaikkaa. Jokainen seisoo paikallaan ja vesi pysyy koko ajan samassa astiassa, joka liikkuu kohti kohdetta. Siinä kaikki. Siihen aikaan ei käytetty aikaa kaksinkertaisen narutuksen rakentamiseen. Katon avaus kuului ennen vanhaan sammutustyön perusteisiin, koska sillä päästettiin tulipalon aiheuttama paine purkautumaan ylöspäin eikä alas rakenteisiin
Syttymiskohta oli suoraan kamarin komeron yläpuolella. Katto on ehjä, mutta ullakolla näkyy vielä tulen jälkiä. Tulipalon ainoaksi syttymissyyksi on epäilty vernissan itsesyttymistä, eikä muita syitä oikeastaan ole keksitty. Samoin kamarin komeron kattolistan alta hiiltyneet rakenteet osoittavat, että tuho on ollut kovin lähellä. Savonlinnan palokunnan vene kulki siihen aikaan 20 kilometriä tunnissa eli kahdessa tunnissa se olisi ehtinyt apuun. Ketjun loppupäästä eli katolta palautuvat tyhjät ämpärit siirtyivät samaa reittiä pitkin rannalle uudelleen täytettäviksi.”. Komeron palonjälkien karu viesti: ”läheltä piti, mutta niin piti Esa Luostarisen rajoituslinjakin” (sähköistys myöhempää vuosikertaa). Palokuntalainen • 54 37 Missä palokunnat. Mökin sankoruisku on vieläkin mukana ja jäätymähalkeama on korjattu silikonilla. Saatavissa oleva perimätieto ei kerro, lähtikö Savonlinnasta vene ollenkaan matkaan, eikä myöskään sitä, millaisilla voimilla Säämingin kunnan palotoimi mahdollisesti osallistui sammutustyöhön. Sitä osaamista ei enää joka talosta löydy. Esa Luostarinen Lapinsaaripäivänä vuonna 2013. Mökki tänään Ramm-Schmidtien kesämökki seisoo edelleen paikallaan. Herra Hannikaiselle kuuluu kunnia siitä, että hän otti tilanteen hallintaan ja osasi rakentaa vesihuollon valmiiksi ennen kuin suljettuun ullakkotilaan piiritettyä punaista kukkoa ryhdyttiin kukistamaan
Entä se palokunnan ydintehtävä. Palokuntalainen • 54 38 Turun VPK Pelastusalalla toimivat tuntevat Suomen ensimmäisen ja siksi vanhimman palokunnan, 175-vuotiaan Turun VPK:n. Sen historia ja alkutaival ovat monelle tuttuja, samoin hieno talo Turun keskustassa. SOPIMUSPALOKUNTA Tuttu ja tuntematon palokunta. Näyttävät juhlat hienoine paraateineen ovat myös tunnusmerkillisiä palokunnalle
Vuosierot ovat edelleen huomattavat, selvittää Kari Lehtonen. Esimerkiksi Kaarina, Maaria ja Turku harjoittelevat yhdessä kahdesta kolmeen kertaan vuodessa. Sopimuspalokunnat hälytetään lähin asema ensin, ellei kyse ole jotakin erityistehtävää hoitavasta palokunnasta, selvittää Lehtonen Turun vastejärjestelyjä. Alussa se oli kaupungin ainoa palokunta, sitten perustettiin ammattipalokunta ja kuntaliitosten myötä Turku sai lisää vapaaehtoispalokuntia. Palokuntalainen • 54 39 T urun VPK:n operatiivinen merkitys on vuosien saatossa vaihdellut. Turun VPK on elänyt ja muuttunut kaupungin kehityksen mukana. – Mitään kilpailuasetelmaa välillämme ei ole. Turussa on käytössä ”linnuntieperiaate” hälytystehtäviin kutsuttaessa. Heikoimmillaan niitä oli kymmenkunta. Miehiä riittää, lähdöt hoituvat Palokuntasopimuksen mukaan Turun VPK:n hälytysosaston koko on maksimissaan 44 henkilöä. Heikoimmillaan niitä oli kymmenkunta.” Turun VPK:n varapäällikkö Kari Lehtonen. Tällöin ratkaisun hälyttämisestä tekee päivystävä mestari. Viime vuosina on tehtäviä ollut myös Rymättylässä, Piikkiössä, Paimiossa ja kauempanakin. – Olemme yksi kolmesta Turun keskustan sopimuspalokunnasta ja tehtävämme keskittyvätkin pääosin kaupunkialueelle. Turun VPK:lla tehtävien määrä on tuplaantunut aluepelastuslaitoksen aikana. Käytännössä määrä, joille menee hälytykset, on tällä hetkellä 38. Tänään se on yksi Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen 67 sopimuspalokunnasta. – Esimerkiksi Kaarina ja Kuusisto hoitavat vesihuoltoa ja Kakskerta eläinpelastusta. Pikemminkin teemme kaikkia osapuolia – myös pelastuslaitosta – hyödyttävää yhteistyötä. Turun kaupungin alueella on sen lisäksi viisi sopimuspalokuntaa ja naapurikunnista löytyy lisää. Turun VPK on mukana komppanialähdöissä ja myös suurissa joukkuelähdöissä eri pyynnöstä. SOPIMUSPALOKUNTA Turun VPK Tehtäviä on noin 50 vuodessa. Hälytysosastossa on noin 10 savusukelluskelpoista ja yhdeksän yksikönjohtajaa. Palokunnan pitää saada säiliöyksikkö liikkeelle kymmenessä ja sammutusyksikkö 15 minuutissa. Ei kilpailuasetelmaa Turun sopimuspalokunnat elävät Kari Lehtosen mukaan rauhallista rinnakkaiseloa. Aluelaitoksen myötä tehtävät naapureiden alueelle ovat kuitenkin lisääntyneet, kertoo Turun VPK:n varapäällikkö Kari Lehtonen. – Aiemmin kävimme lähinnä vain lähinaapureissa. Teksti Pekka Koivunen Kuvat Turun VPK:n kuva-arkisto ja Pekka Koivunen. – Tehtäviä on noin 50 vuodessa
Meillä nuoret lähtevät myös yöllä, sanoo pitkään yksikönjohtajana toiminut Petri Aalto. Kahden viime vuoden aikana hälytysosastoon on tullut kymmenkunta uutta jäsentä. SOPIMUSPALOKUNTA. – Meidän ei ole vaikea saada päivystysporukkaa, kehaisee Kari Lehtonen. Enimmillään päivystysryhmällä on ollut jopa seitsemän tehtävää viikonlopun aikana. Turun VPK:ssa ei podeta miespulaa. Aallon mukaan se, että jotkut valitsevat hälytyksiä, mihin lähtevät, ei ole ongelma, vaikka sitäkin esiintyy. Tilanne on vielä parantunut parin viime vuoden aikana. Niin Lehtosen kuin Aallon mielestä palokunnan käyttö hälytystehtäviin on lisääntynyt. Päivystysvahvuus on 1+7. – Ja aika tarkkaan sopimuksen mukainen vahvuus tulee joka hälytykseen. – Turussa hälytystehtävien valinta ei riipu iästä. – Viime kesänä viikonloppupäivystäjille tuli kolme hälytystä. Kesäpäivystystä asemalla Turun VPK:lla on vapaaehtoinen asemapäivystys kesäkuukausien viikonloppuina alkaen perjantaina kello 18.00 jatkuen sunnuntaihin klo 18.00:aan. Palokuntalainen • 54 40 – Käytännössä lähtöaikamme on viidestä kymmeneen minuuttia, kertoo yksikönjohtaja Petri Aalto
Kalusto ajan tasalla – melkein Kaupunkipalokunnat ovat perinteisesti hankkineet raskasta kalustoa. Turun VPK:n kalusto on pääosin ajanmukaista. – Meidän käytössämme oleva kakkosauto on laitoksen omistama. He käyttävät sitä joskus vara-autona. – Olemme jonkin verran huolestuneita siitä, miten meidän oma raskas kalustomme uusiutuu tulevina vuosina. Väliasut ja asemapalveluasut palokunta hankkii itse. Palokunta on mukana laitoksen kalustokierrossa, mutta se koskee vain yhtä sammutusautoa. Toiset käyttävät sopimuspalokuntia herkästi, toiset harvoin. Palokuntalainen • 54 41 – Meidän tapauksessamme se on kyllä edelleen mestarikohtainen asia. Päivystysryhmä asustaa asemalla ja harjoittelee molempina päivinä. Siinä viikonlopun pääaktiviteetit, kuvailee Kari Lehtonen päivystysohjelmaa. Näistä kolme on kiinteää. Sammutusvarusteita laitos antaa viidennekselle hälytysosaston aktiivivahvuudesta vuodessa. Oman auton hankinta ei ole poissuljettu vaihtoehto, sanoo Aalto arvoituksellisesti. SOPIMUSPALOKUNTA Turun VPK Kuvia Turun VPK:n keikoilta.. – Huollamme kalustoa, siivoamme ja korjaamme kiinteistöä. Paineilmalaitteet ovat laitoksen, kuten myös virvet, joita on 13 kappaletta. Näin on tilanne myös Turun VPK:ssa
Palokuntalainen • 54 42 SOPIMUSPALOKUNTA Kalustonhoito on ainut operatiivisen puolen toiminta, josta Turun VPK:ssa maksetaan palkkaa. Kestoaika on kahdesta kolmeen tuntiin. – Toiminta on nyt systemaattisempaa, toteaa Petri Aalto. – Peruskurssit toimivat, kun Länsi-Suomen Pelastusalan liitto kouluttaa. – Toisissa asioissa on kuitenkin etäännytty. Aiemmin asioita sai hoidettua pienemmän joukon kanssa. Sivutoiminen kalustonhoitaja tekee 20 tuntia työtä kuukaudessa. – Yhteistyö ammattiväen kanssa ja toiminta ylipäätään on parantunut aluelaitoksen aikana, sanoo Kari Lehtonen. Jos miestä ei näy harjoitusiltaisin asemalla, kysytään, keskustellaan ja sitten harkitaan tapauskohtaisesti, kuvailee Kari Lehtonen palokunnan käytäntöjä. 40 harjoitusiltaa vuodessa Turun VPK:ssa harjoitusaktiivisuutta seurataan puolivuosittain. – Harjoituksia meillä on noin 40 vuodessa. Koulutus toimii Lehtosen ja Aallon mukaan melko hyvin. Kun ajatellaan koko historiaamme, elämme nyt aika hyvää aikaa kaikin puolin.” Yksikönjohtaja Petri Aalto.. Aiemmin laitoksen järjestämä koulutus keskeytyi usein hälytyksiin. Vuodessa jokaisen hälytyskelpoisen pitää harjoitella ainakin 30 tuntia
Pelastuspäällikkö Virto haluaa nostaa esille myös Turun VPK:n tekemän nuorisotyön. Erityispiirteenä Virto mainitsee, että yksi maakunnan vara-autoista on sijoitettu Turun VPK:n asemalle ja sen käyttöön. – Palokunta ukkoutuu, yli viisikymppisiä yksikönjohtajia on jo kolme. – Tässä mielessä Turun VPK on toiminut edelläkävijänä varsinaissuomalaisessa sopimuspalokuntakentässä. – Meiltä puuttuvat 30–40 -vuotiaat melkein täysin, kertoo Kari Lehtonen. Pelastuspäällikkö Juha Virto Turun VPK:sta: Tummia pilviäkin on Turun VPK:n hälytyskelpoisten ikärakenne on haastava. – Kun ajatellaan koko historiaamme, elämme nyt aika hyvää aikaa kaikin puolin. – Turun VPK on meille tärkeä resurssi päällekkäisissä tilanteissa, osassa joukkueja käytännössä kaikissa komppanialähdöissä, kertoo Juha Virto. Niin Kari Lehtonen kuin Petri Aaltokin pitävät 175-vuotiaan palokuntansa tulevaisuutta kuitenkin valoisana. Kaupunkipalokunnat mielletään usein jälkivartiointirooliin, mutta Turun VPK kykenee myös itsenäisiin ensivaiheen tehtäviin. Tässä on kyse yhdestä tärkeästä strategisesta pelastustoimen osa-alueesta, jonka Turun VPK ottaa hyvin huomioon toiminnassaan. – Luottamus Turun VPK:n toimintaan ja sen palvelutuotannon laatuun vahva. – Tulevaisuuden sammuttajia ja pelastajia ei kasva muuten kuin systemaattisella työllä. Juha Virto.. Yhtätoista ympäri vuorokauden päivystävää ja kolmea päiväasemaa täydentää 67 sopimuspalokuntaa. Palokuntalainen • 54 43 SOPIMUSPALOKUNTA Turun VPK T urun keskustan alueella toimii kolme sopimuspalokuntaa, joista Turun VPK aivan kaupungin ydinkeskustassa. Pelastuspäällikkö Juha Virto pitää sopimuspalokuntia tärkeänä resurssina koko pelastustoimen palvelutuotannossa. Toivon, että aktiivisuus säilyy vähintään nykyisellä tasolla. Hänen mukaansa Turun VPK:lta kohteeseen saapuu aina organisoitu ja johdettu ryhmä. – Palokunnan käytettävyyttä puoltaa se tosiasia, että Turun VPK on kehittänyt oman johtamiskulttuurinsa aivan eri tasolle, kuin mikä oli yleistä sopimuspalokunnissa vielä parikymmentä vuotta sitten. Tuntuu olevan tosiasia, että kovin moni ei ole halukas lähtemään kurssille. Juha Virton mukaan Varsinais-Suomen palokuntasopimukset luovat hyvän pohjan pelastustoimen jatkuvasti kehittyvälle palvelutuotannolle jatkossakin. Vaikka palokunnalla on yhdeksän yksikönjohtajaa, tilanne voisi Lehtosen mukaan olla parempi. Tärkeä ja tehokas resurssi Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella on yksi maamme tiheimmistä paloasemaverkostoista. Yj-kurssi on raskas kahlattava
Palokuntalainen • 54 44 Taivassalon VPK:n nuoriso-osaston tyttöjoukkue Nurmon VPK A-sarjan I-joukkue Taivassalon VPK A-sarjan joukkue Nummelan VPK A-sarjan joukkue Nurmon VPK B-sarjan joukkue Lappeenrannan naisjoukkue Taivassalon naisjoukkue Nurmon VPK A-sarjan II-joukkue Pyhäsalmen VPK A-sarjan joukkue CTIF-kisa
Palokuntalainen • 53 45 Harjoitukset ja kilpailut käytiin 30 asteen lämmössä.” S uomalaiset miesjoukkueet olivat Lappeenrannasta, Nuijamaalta, Nummelasta, Nurmosta (kolme joukkuetta), Pyhäsalmelta ja Taivassalosta. Kisat jatkuvat, joten Suomen joukkueilla on jo katseet uuteen olympiadiin. Kaikki suomalaiset kilpailujoukkueet sijoittuivat pronssisarjaan lukuun ottamatta Taivassalon tyttöjoukkuetta. kisasivat Ranskassa XV kansainväliset CTIF-palokuntakilpailut järjestettiin Ranskan Mulhousessa 14.–21. Vaatimattomissa majoitustiloissa lämpötila oli sama yöllä ja päivällä. Suomesta kisoihin osallistui 11 VPK -joukkuetta. Seuraava CTIF-kisatapahtuma on suunnitteilla Valko-Venäjälle vuonna 2017. Tapahtumaan osallistui joukkueita 26 Euroopan maasta. heinäkuuta. LISÄTIETOJA: Katso tulokset osoitteesta www.ctif2013.org Teksti ja kuvat Juhani Mäki-Teppo Suomalaisjoukkueet Nuijamaan VPK B-sarjan joukkue Lappeenrannan VPK B-sarjan joukkue Mauno Peltokoski Nurmosta ja pelastusylijohtaja Pentti Partanen kilpailujen avajaisissa. Kisakaupunki Mulhouse oli siisti ja ranskalaiset ystävällistä kansaa. Näin, koska nuorten sarjassa ei joukkueita jaettu mitalisarjoihin. Pelastusylitarkastaja Katja Ahola viihtyi nurmolaisen appiukkonsa Jouko Luukon ja Mauno Peltokosken seurassa.. Harjoitukset ja kilpailut käytiin 30 asteen lämmössä. Mainittavaa on se, että Nurmosta oli koko CTIF-kilpailujen iältään nuorin Asarjan sekä vanhin B-sarjan miesjoukkue. Julkinen liikenne toimi hyvin, vaikkakin palokuntalaiset aika-ajoin ruuhkauttivat paikallisbussit ja ratikat tupaten täyteen. Kilpailun vapaa-aikana useat joukkueet kävivät vierailulla muun muassa automuseossa (Musée National de l’Automobile de Mulhouse) sekä Ranskan rautatiemuseossa (Musée Français du Chemin de Fer). Naisjoukkueita oli Lappeenrannasta ja Taivassalosta, josta kisaan osallistui myös tyttöjoukkue. Kilpailujoukkueiden lisäksi oli suomalaisia mukana muun muassa tuomari-, tulkkiynnä muissa tehtävissä. Kilpailuviikko oli Ranskassa todella helteinen. Kilpailijoita oli kaikkiaan noin 2000
Palokuntalainen • 54 46 Kansainvälistä leirielämää Taruksella
Vastaavasti me olemme saaneet hirveän hyviä vinkkejä nuorten kouluttamiseen, kurssia johtanut Sjöblom kertoo. Leirin toimihenkilöiden välinen leikkimielinen Suuri seikkailu on juuri päättynyt ja nopeutta, nokkeluutta ja avointa mieltä kysynyt kilpailu on ratkennut tiukan aikaja tyylivertailun jälkeen International Rescue -kurssin kouluttajien hyväksi. Kielimuurit murtuvat kentällä ja saunassa Sjöblom on paitsi johtanut kansainvälistä kurssia myös isännöinyt ulkomaalaisia vieraita sujuvalla saksan kielen taidollaan. Hecht, beurenilainen Mario Hartmann ja Antti Sjöblom Kauklahden VPK:sta edustivat kisassa kurssiaan, jolla palokuntanuoria koulutetaan englanniksi. Esimerkkinä Sjöblom mainitsee saksalaisten tavasta kouluttaa hydraulisten pelastusvälineiden hallintaa: Saksassa alaikäiset nuoret eivät saa käyttää välineitä niiden varsinaiseen tarkoitukseen eli autojen leikkaamiseen. – Voitto tuntuu hyvältä, olemme suurenmoisen likaisia, Stefan Hecht saksalaisesta Beurenin palokunnasta nauraa. teknisimmän palokuntasanaston osalta. Nyt viikon lopussa kulttuurivaihdon idea tuntuu toteutuneen. Myös nuorille järjestetyistä kilpailuista he innostuivat. Joka-aamuisessa lipunnostossa salkoon vedettiin siniristin lisäksi myös Saksan ja Itävallan liput. – Saksalaiset ovat olleet hyvin innoissaan meidän koulutuspainotteisista leireistämme ja niiden tasosta. Sjöblomin mukaan saksalaisten kehittämä korvaava harjoite, jossa pelataan labyrinttipeliä kääntelemällä sitä leikkureilla ja levittimillä, kehittää näppituntumaa aivan yhtä hyvin ellei jopa paremmin kuin paikallinen harjoitustapa. Teksti Elina Lindholm Kuvat Sebastian Helenius. International Rescuella on viikon mittaan tehty vierailuja muille leirillä pyöriville kursseille, pidetty työpajoja palokuntaan liittyvistä aiheista sekä vertailtu aivan käytännön tasolla, miten hommat hoidetaan kussakin maassa. Kurssin tarkoituksena on ollut tutustua ja lähentyä sekä ottaa oppia muiden maiden erilaisista toimintamalleista. Kurssin osanottajat ovat saksalaisia, itävaltalaisia ja suomalaisia vapaaehtoispalokuntalaisia. Palokuntalainen • 54 47 K eskellä hiekkakenttää seisoo kolme mutaista miestä. Tämän vuoksi Sjöblom on kuljettanut leirillä mukanaan alan sanakirjaa, ja kurssilla käytössä olleen englannin lisäksi on käytetty elekieltä – käytännönläheiset hommat on usein helpointa selvittää näyttämällä. Kurssilainen Ella Ranta Vihtijärven VPK:sta korostaa, ettei kurssilla kukaan puhu täydellistä englantia mutta ettei se myöskään ole mikään este. Kielimuuri ei ole hankaloittanut kanssakäyntiä muutoin kuin kaikkein Yli 500 vapaaehtoista palokuntalaista kokoontui heinäkuussa Padasjoen Tarukselle viettämään Helsingin ja Uudenmaan pelastusliittojen yhteistä alueleiriä. Saksassa palokuntaleirit ovat vapaa-ajan leirejä
Lisäksi Hecht on jopa tulossa Suomeen tekemään lopputyönsä. Palokuntalainen • 54 48 – Hämmästyttävästi asiat aina selviävät aasinsiltoja pitkin, vaikkei tietäisikään juuri sitä oikeaa sanaa. Lisäksi nuoret sopeutuvat niin nopeasti, Peter Wösthoff saksalaisesta Wetterin palokunnasta kuvailee. – Me osaamme työmme ja tiedämme, keitä me olemme. Olemme kaikki palokuntalaisia, ja meidän on helppo keksiä puhuttavaa. – Saunassa käyminen joka päivä on ollut hyvin tärkeää ystävyyssuhteiden solmimisen kannalta, Hartmann nauraa. Suomalaiset palokuntalaiset näyttävät tehneen avoimuudellaan ja rohkeudellaan vaikutuksen kansainvälisiin vieraisiin.”. Suomalaiset palokuntalaiset näyttävät tehneen avoimuudellaan ja rohkeudellaan vaikutuksen kansainvälisiin vieraisiin, ja ystävyyssuhteita on solmittu siinä määrin, että kansainväliset vierailut jatkuvat varmasti puolin ja toisin
Tuotteet on suunniteltu ja valmistettu Suomessa. Sarco Oy:n omistukseen siirtyvät AHV-sarjan suurtehohälyttimet ja MHV-600 siirrettävä hälytin. Palokuntalainen • 54 49 • Sarco Oy ja Instoma Oy ovat sopineet tuoteoikeuksien kaupasta huhtikuussa 2013. Tulipalon sattuessa päällystemateriaali laajenee ja sulkee liittimen turvallisesti sisäänsä. Liitin on palon jälkeen täysin toimintakuntoinen. Liittimien käyttökohteita ovat esimerkiksi tehtaiden ja laitosten palonsammutusjärjestelmät sekä voimalaitosten dieselmoottorit. Suurtehohälyttimien tuoteoikeudet Sarcolle LISÄTIETOJA: Sarco Oy Riitta Kuusela 050 381 5519 riitta.kuusela@sarco.fi • Sveitsiläinen STRAUB Werke AG valmistaa putkiliittimiä, jotka on tehty kestämään tulta äärimmäisissä olosuhteissa. STRAUB Fire-Fence Tulenkestävät putkiliittimet LISÄTIETOJA: Colly Company Oy www.colly.fi uutuuksia Tuote. Laitteisto on testattu laboratoriossa ja kenttäolosuhteissa. Liittimet soveltuvat sammutusvesijohtoihin, vesisuihkuja sprinklerijärjestelmiin. Straubputkiliitin on päällystetty patentoidulla Fire-Fence-polymeerikerroksella
Vaahdote estää uudelleen syttymistä ja suojaa säteilylämmöltä. Erillinen vesisäiliön sisään integroitu vaahtonestesäiliö on valmistettu Teflonista. Esteri-palopumpun saa myös asiakkaan toiveiden mukaan varusteltuna. Pumppu on varustettu kahdella 2½” palloventtiilillä. Sammuttimen vesija vaahtonestesäiliöt voidaan täyttää kenttäolosuhteissa ja ulkopuolinen yhden litran ponneainepullo on pikaliitinkiinnitteinen ja vaihdettavissa. LISÄTIETOA: Oy Veljekset Kulmala Ab www.veljeksetkulmala.fi LISÄTIETOA: Veikko Nummela Oy, puh. Pumpussa on kaksi 2½” palloventtiiliä sekä lähdöt vaahtosekoittimelle ja tykille. Palokuntalainen • 54 50 Nummelalta kaksi pumppu-uutuutta • käyttö PTOtai hydraulimoottorilla • vaihdelaatikkoon kuusi valinnaista välitystä • keskitai peräpumppuasennus • mäntätai paineilmatoiminen alkuimulaite INFO • Rosenbauer Poly Portex SL10 on uudentyyppinen erityisesti palokuntia ja teollisuuden ammattikäyttäjiä varten kehitetty10 litran CAFS-sammutin, joka soveltuu sekä Aettä B-luokan paloihin. Esteri 10-1500 täyttää EN1028-1-FPN10-1500 vaatimukset. 02 216 2112 esteri@veikkonummela.fi www.veikkonummela.fi uutuuksia Tuote • ESTERI 10–1500 on kevyt, pienikokoinen ja tehokas keskipakopumppu. Suihku saa jo letkuissa sekoitetusta ilmasta lisää kineettistä energiaa. Tilauksesta valmistetaan joitain malleja myös alumiinista.. Se on pienikokoinen ja tehokas keskipakopumppu, joka täyttää EN1028-1-FPN10-2000 vaatimukset. Laitteen synteettisellä materiaalilla pinnoitettu kevytmetallikomposiittisäiliö on kevyt ja syöpymätön. Vaahdote on hyvin tiivis ja tunkeutuu kohteeseen tavanomaista vaahdotetta tai vettä paremmin. Esteri-palopumppu valmistetaan aina punametallista. Vaikka sammuttimen teho on jauheja kalvovaahtosammuttimia suurempi, ovat jälkivahingot erityisesti Uudentyyppinen CAFS-sammutin jauhesammuttimia merkittävästi vähäisemmät. Poly Portexin suihkun kantomatka on pitkä. Se on tehokas ajoneuvopaloissa ja soveltuu kumin, muovien ja muiden vaikeasti sammutettavien synteettisten sisutusja rakennusmateriaalien sammuttamiseen. CAFS-painevaahtomenetelmässä vesija vaahtoneste sekä paineistettu ilma sekoitetaan sekoituskammiossa ennen painelähtöä. ESTERI 10–2000 on saman sarjan tehokkaampi pumppu. CAFS-sammutteen pintajännitys on alhainen ja vaahto tarttuu myös pystysuoriin pintoihin
Auton vastaanotti vpk:n päällikkö Mika Männistö ja puheenjohtaja Kari Haaranen (oik.). Kasvosuoja suojaa kasvot, mutta ei estä näkyvyyttä. Käyttäjä voi yksinkertaisten säätöjen avulla varmistaa, että kypärä istuu turvallisesti pään muodosta riippumatta. Se sietää voimakasta lämpösäteilyä ja vastustaa syttymistä lieskahdustilanteissa. Palokuntalainen • 54 51 Volkkari Vuorenmaan VPK:lle LISÄTIETOA: www.draeger.fi uutuuksia Tuote • Huittisten Laatuauton myyntipäällikkö Jouni Lounas luovutti Köyliön Vuorenmaan VPK:lle uuden miehistöauton. Egonomisen muotoilun ansiosta paino jakautuu tasaisesti pään alueelle vähentäen niskan kuormitusta. Komposiittimateriaalia oleva ulkokuori yhdistettynä PUR-sisäkuoreen tarjoaa suojan kuumuutta ja mekaanisia vaikutuksia vastaan. Kypärästä on saatavilla kaksi kokoa päänympäryksille 50–66 cm. Valinnainen LED-kypärävalaisin integroidaan kypärän kuoreen. Valinnaisena varusteena on saatavana integroitu, henkilökohtaisesti säädettävä silmäsuoja. Molemmissa versioissa on tilaa silmälaseille. Integraali palokypärä Drägeriltä. Korkeita lämpötiloja kestävästä polyeetterisulfonista valmistetut visiirit suojaavat silmät ja kasvot kuumuudelta, hiukkasilta ja nestemäisiltä kemikaaleilta. • Uuden Dräger HPS 7000 –integraalikypärän perusmalli painaa noin 1,4 kg
Ennen vaihtoehtoisten pelastusmenetelmien käyttöönottoa pitää harkita voidaanko tehtävä hoitaa perus-menetelmiä käyttäen. Vaihtoehtoisia menetelmiä tieliikennepelastamisessa T ässä tekstissä käsitellään törmäyksen jälkeen pyörilleen jääneen onnettomuusajoneuvon purkamista vaihtoehtoisilla pelastusmenetelmillä, kun kyseessä on pelastustoimen näkökulmasta ”uusi auto”. Pelastustoimessa uudella autolla tarkoitetaan vuoden 2000 jälkeen valmistettuja autoja. Näissä autoissa on tyypillistä vanhempiin autoihin verrattuna huomattavasti vahvemmat ja raskaammat rakenteet sekä monipuolisempi turvatekniikka. Palokuntalainen • 54 52 KÄYTÄNNÖN SAMMUTUS– JA PELASTUSTEKNIIKKAA Sen voi tehdä toisinkin! Onnettomuusajoneuvon ollessa ”uusi auto”, saatetaan joutua käyttämään vaihtoehtoisia pelastusmenetelmiä, mikäli perustekniikoilla ajoneuvoa ei kyetä purkamaan. Lisäksi pitää luonnollisesti huolehtia lisäonnettomuuksien ja syttymisen estämisestä, tilanteen mukaisesta auton stabiloinnista ja potilaan ensiavusta, ikkunoiden poistosta sekä turvavarusteiden huomioinnista. Koko kyljen avaus.
Levittimellä levitetään B-pilarin alareunaa ulospäin, jolloin pilari repeää alareunastaan irti kynnyskotelosta ja koko kylki avautuu etuoven saranoiden varassa eteenpäin. Palokuntalainen • 54 53 KÄYTÄNNÖN SAMMUTUS– JA PELASTUSTEKNIIKKAA OSA IV – Tieliikennepelastamisen vaihtoehtoisia menetelmiä Käytännön sammutusja pelastustekniikkaa on Palokuntalainenlehden uusi sarja, jossa esitellään monipuolisesti tilanteiden aikana esiin tulevia tehtäviä yksinkertaisista rutiinitoimenpiteistä aina monimutkaisempiin operaatioihin. Katon käännöllä tankolevittimen avulla sivulle saavutetaan riittävä tila potilaan siirtoon ja turvallinen sekä hallittu katon nosto vaikka katto olisi painavakin. Alapää sijoitetaan päin ajoneuvon lattiassa Katon kääntö sivulle tankolevittimen avulla keskilinjalla olevaa kohoumaa (takavetoisessa ajoneuvossa päin kardaanitunnelia) ja yläpää B-pilarin kohdalle yläreunaan päin kattoa tai ikkuna-aukon ja katon risteyskohtaan. Ajallisesti koko kyljen avauksen tekee lähes yhtä nopeasti verrattuna oven poistoon. Turvavyön katkaisusta pitää huolehtia sopivassa välissä ennen B-pilarin alapään repeämistä. Tankolevittimen alapään alle kannattaa sijoittaa painon jakaantumisen vuoksi kulmatuki, muovilevy, vaneria, lankkua tms. Oven ollessa auki, katkaistaan Bpilari poikki yläreunastaan leikkurilla. Koko kyljen avaus aloitetaan avaamalla takaovi auki lukon puolelta levittimen avulla, mikäli ovi ei kahvoja käyttämällä avaudu lukostaan. Aluksi pitää avata etuovi tai poistaa kylki, jonka jälkeen sijoitetaan tankolevitin ajoneuvoon sisälle takapenkin jalkatilaan eri puolelle kuin siirrettävä potilas. Katon kääntö sivulle.. Katon ollessa halutulla korkeudella jätetään tankolevitin paikoilleen ja irrotetaan hydrauliikkaletkut. Etuoven tuulihaka leikataan lopuksi poikki ja etuovi saadaan kääntymään kokonaan eteen. Koko kylki poistamalla saadaan huomattavasti laajempi tila potilaan tutkimiseen, hoitamiseen ja siirtoon. Sarja perustuu eri lähteistä koottuihin ohjeisiin, mutta ensi sijassa käytännön sammutusja pelastustoiminnassa vuosien varrelta saatuihin kokemuksiin. Se saadaan tehtyä helposti asettamalla levitin ovessa olevaan, ikkunasta vapaaseen aukkoon auki siten, että toinen varsi ottaa kattoon kiinni ja toinen aukon alareunaan. Ajoneuvon malli vaikuttaa sijoituskohtaan ja tarvittaessa tankolevittimen edessä olevaa penkkiä joutuu siirtämään eteenpäin. OSA 4 Koko kyljen avaus on suositeltavaa tehdä ajoneuvon iästä riippumatta 4tai 5-ovisessa henkilöautossa yleensä aina, mikäli etuovi joudutaan poistamaan kokonaan pelastusvälinesarjan avulla. Katkaistaan leikkurilla A-, B-, Cja mahdollinen D-pilari potilaan puolelta sekä leikataan tuulilasi vaakasuuntaisesti poikki, jonka jälkeen työnnetään tankolevittimellä kattoa ylöspäin. Kyljen ollessa avattu, kannattaa etuoven ovenkahvoista kokeilla avata lukkoa B-pilarin ja takaoven irrottamiseksi paikoiltaan. Kattoa työnnettäessä ylöspäin on työntömatka suhteellisen lyhyt ja työnnön aikana on tarkkailtava yläja alapään pysyminen halutussa kohdassa. Sarjan kirjoittaja on paloesimies Jarno Joensuu Satakunnan pelastuslaitokselta Porista. Seuraavaksi leikataan B-pilarin alareunaan leikkurin terien pituudelta yksi leikkaus ja asetetaan levitin takaoven alareunan sekä kynnyskotelon väliin. Levittimen kärjille pitää tehdä tila oven ja takakyljen väliin. Levittimen alapuolisen varren avulla levittämällä ovea ulospäin saadaan lukon puolelle riittävä tila, jonne levitin asetetaan ja ovi väännetään auki. Koko kyljen avaus Katon kääntö sivulle tankolevittimen avulla suositellaan tehtäväksi, mikäli onnettomuusajoneuvona on suurempi henkilöauto tai maasturi ja siirrettäviä potilaita on vain yksi. Katon työntymistä helpottamaan kannattaa avata ovi tai ovet myös potilaan vastakkaiselta puolelta, mikäli ne ovat ovenkahvoista avattavissa
Rattiakselin nosto levittimellä. Pelkällä levittimellä nostoa tehtäessä asetetaan levittimen alempi varsi päin kynnyskoteloa ja ylempi varsi ratin alapuolelle päin rattiakselia. Tilan teko levittimellä. Nosto tehdään varovasti samalla tarkkaillen, että levitin pysyy halutussa paikassa ja haluttu nostokorkeus saavutetaan. Lisäksi ajoneuvon vahvinta rakennetta (Aja B-pilarit sekä niitä yhdistävä katon yläpaarre) ei tarvitse purkaa ollenkaan.. Leikataan leikkurilla C-pilarit ja mahdolliset D-pilarit poikki kapeimmasta kohdastaan. Tankolevittimen alle lattian ja maan väliin tulee laittaa tuki estämään lattian painuminen alaspäin. kattopellin ympäri vetosuunnan ollessa eteenpäin. Nosto tehdään hallitusti haluttuun korkeuteen. Huomattavasti hitaampana vaihtoehtona nosto voidaan tehdä levittimen ja ketjujen avulla konepeiton päältä. Avataan tai poistetaan mahdollinen takaovi/takaovet. Potilaan sijoittuminen onnettomuusajoneuvossa rajaa tankolevittimen sijoituspaikkaa. Katon osittainen kääntö eteen Rattiakselin nosto Katon osittainen kääntö. Aluksi avataan etuovi/etuovet tai poistetaan ne kokonaan siirrettävien potilaiden alaraajojen saamiseksi näkyviin. Mikäli katto on erityisen painava, kannattaa nostoa helpottaa kiristysliinalla, joka pujotetaan C-pilareiden kohdalle Rattiakselin nosto voidaan keulan eteenpäin työnnön tai keulan suoran ylösnoston lisäksi tehdä vaihtoehtoisesti nopeammin pelkällä levittimellä tai tankolevittimellä. Nostetaan katto ylös ja lasketaan se hallitusti alas ajoneuvoon kiinni jäävän katon päälle. Palokuntalainen • 54 54 KÄYTÄNNÖN SAMMUTUS– JA PELASTUSTEKNIIKKAA Katon osittaista kääntöä eteenpäin suositellaan tehtäväksi, mikäli onnettomuusajoneuvona on suurempi henkilöauto tai maasturi ja siirrettäviä potilaita on useampia. Ajoneuvon edestä katto vedetään ylös liinalla ja samanaikaisesti nostetaan pilareista. Katon kääntöä helpottamaan painetaan palokangella B-pilarin kohdalla kuprullaan oleva kattopelti alas. Leikataan leikkurin terien pituinen leikkaus B-pilarin takapuolelle kattopeltiin. Tankolevittimellä nostoa tehtäessä se asetetaan suoraan rattiakselin ja ajoneuvon lattian väliin. Katon osittaisella käännöllä eteen saavutetaan riittävän suuri tila potilaiden siirtoon
B-pilarin yläreunan repiminen. B-pilarin repiminen ja kääntäminen B-pilarin alareunan repiminen levittimellä. B-pilarin kääntö alas.. Tämä saattaa olla tyypillistä aivan uusimmissa autoissa, joissa B-pilarissa on pilareista vahvin rakenne. B-pilarin alareunan repiminen. Tankolevitin kiristetään kulmatuen sekä B-pilarin yläpään kulmakohdan väliin ja aloitetaan nosto varovasti. Kulmatuen alle kiritetään pelastusportaat kynnyskotelon ja maan väliin estämään kynnyskotelon painuminen alas. B-pilarin yläpään ollessa irti, pitää se kääntää alas sivulle. Palokuntalainen • 54 55 KÄYTÄNNÖN SAMMUTUS– JA PELASTUSTEKNIIKKAA OSA IV – Tieliikennepelastamisen vaihtoehtoisia menetelmiä B-pilari voidaan repiä irti yläpäästään tankolevittimen tai levittimen avulla, mikäli sitä ei saada katkaistua leikkurilla. Levitintä käytettäessä sijoitetaan levitin oviaukkoon B-pilarin yläreunaan noin 45 asteen kulmaan toisen varren ottaessa kiinni B-pilariin ja toisen varren ottaessa kiinni kattopaarteeseen. B-pilarin yläreunan katkaisu. Tankolevitin asetetaan poistetun oven tilalle B-pilarin viereen pystyasentoon. Tankolevittimen alapää kohdistetaan sen alapuolelle sijoitettuun kulmatukeen. Repiminen kannattaa tehdä pilarin molemmin puolin, mikäli se on mahdollista. Kääntö alas ei välttämättä onnistu käsivoimin, joten se voidaan tehdä tankolevittimen avulla. Aluksi sijoitetaan tankolevitin takapenkin jalkatilaan alapää päin lattiassa olevaa keskikohoumaa ja yläpää vinosti päin B-pilaria. Ennen alas kääntöä kannattaa kokeilla leikata pilari alareunasta poikki, tämä ei aina onnistu. B-pilaria painetaan alaspäin varovasti tankolevittimen levityspituuden verran. Tankolevittimen työntävän osan paikkaa B-pilarissa tulee vaihtaa tarpeen mukaan. Levittimellä levitetään riittävän paljon, että B-pilari repeää irti yläpäästään. Levitetään B-pilaria varovasti alaspäin niin paljon, että saadaan tankolevitin sijoitettua B-pilarin ja katon väliin
Kaupunkilaiset ollessaan nyt kesälomalla saattavat ihmetellä, miksi palokunta tulee siellä kohteelle niin pitkän ajan kuluttua avun pyynnöstä. Paloasemaverkostolla on iso merkitys. Vaikka rahastakin puhuttiin, keskusteluun toi oikeaa sävyä ja sisältöä Reposaaren VPK:n puheenjohtajan Ari Lagerbomin toteamus, että sopimuspalokuntien toimintaedellytysten turvaaminen on muutakin kun pelkkää rahaa: Kyse on henkilöstön motivoimisesta, arvostamisesta ja oikeasta toiminnan tunnustamisesta tärkeänä osana Suomen pelastustoimea. Mukana olleet valtakunnallisten järjestöjen edustajat olivat heti valmiit tähän yhteistyöhön. Ensi kesänä olisi hyvä keskusteluun saada mukaan myös pelastustoimi Suomessa.” Sisäministeriö oli viime vuonna mukana areenalla, mutta pelastustoimella ei ollut suurta roolia keskustelussa. Sitä ei varmasti osattu ministeriöstäkään kertoa. Tällainen ei kuitenkaan ole kovin realistista ajattelua. Palokuntalainen • 54 56 VILLIMIES Villimies Isto Kujala Kirjoitin Palokuntalainen-lehdessä no 35 (31.8.2010): ”Porin SuomiAreenalla keskustellaan suurista ja pienistä suomalaista yhteiskuntaa koskettavista kysymyksistä. Toiveeni toteutui kuitenkin viiveellä. Olli-Pekka Ojasen toteamus, että pelastustoimea tulee yhdessä kehittää, otettiin erittäin hyvin vastaan. He ovat kaupungissa tottuneet nopeampaan palveluun. Harvaan asutulla alueella olevat ihmiset ovat tottuneet siihen, että ”kauas on pitkä matka” ja he voivat toimia myös itse sinä aikana kun palokunta kohteelle ajaa. – löydettiin vastaus: kyllä se riittää, pelastustoimi on erittäin kustannustehokasta julkisen sektorin toimintaa. Kun Suomessa on keskiarvona yksi paloasema 405,8 neliökilometriä kohti, arvo Lapissa on 2750 neliökilometriä ja Kainuussa 2445,3 neliökilometriä. Keskustelun alkukysymykseen – Riittääkö raha. Suomen suurin ammattipaloasemien keskittymä on Uudellamaalla – silti se ei ole toimintavalmiusajassa Suomen paras, vaan paras on Keski-Pohjanmaa, jossa on kaksi ammattipaloasemaa ja seitsemäntoista sopimuspalokuntaa. se ei ole merkittävin tekijä (vaikkakin tärkeä), mikä on alueen palokuntarakenne (ammatti/sopimuspalokunta). Keskustelu sujui hyvin tämän lehden asiantuntevan päätoimittajan johdattelemana. On selvää, että jos paloasemaverkosto on niin harva kuin Lapissa ja Kainuussa, ei toimintavalmiusaika parane muuta kuin rakentamalla paljon lisää paloasemia ja hankkimalla niihin koulutettu ja lähtövalmis henkilöstö. Ja sitten nuo vapaapalokunnat ja vapaaehtoiset pelastuslaitokset (huh,huh)... Tätäkin palvelua he pitävät realisteina hyvänä ja luotettavana – kuten olemme barometreistä nähneet. Oleellista näyttää olevan se, pitäisikö olla ammattipaloasemia enemmän ja pitäisikö sopimuspalokuntien merkitystä vähentää. Siis... Kovin suuren mediapommin he olivat löytävinään, kun hoksasivat, että Lapissa ja Kainuussa ajat ovat muuta maata merkittävästi suuremmat. Tavoite saavutettu. Silti todellista syytä muuta maata suurempaan toimintavalmiusaikaan Lapissa ja Kainuussa ei löydetty. Juttu oli vähän ”kesäterässä”. Toimintavalmiuden arviointi ei ole helppoa STT kirjoitti heinäkuun puolivälissä jutun pelastustoimen toimintavalmiudesta eri puolella Suomea. Keskustelijoina olivat allekirjoittaneen lisäksi apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus Porista, kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa Harjavallasta ja pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojanen Pirkanmaan pelastuslaitokselta. Tänä vuonna Porin VPK toimi ansiokkaasti järjestäen SuomiAreena-keskustelun aiheena ”Riittääkö raha sopimuspalokunnille – miten käy kansalaisten turvallisuuden?”. toivon, että te palokuntalaiset puhutte aina tällaisissa yhteyksissä SOPIMUSPALOKUNNISTA (niin muuten minäkin tein). Oleellinen syy on keskivertoa huomattavasti harvempi paloasemaverkosto
Lisätiedot: Markku Andersson (Länsi-Suomi) puh. 010 569 3628 1440 3860 2012 7402 Tä yd el lä ku or m al la 29 31 Ty hj än ä 30 00 K or ke us vo i va ih de lla 27 3610 945 2022 1636 6683. 010 569 3623 Hannu Gunnar (Itäja Pohjois-Suomi) puh. Palokuntalainen • 54 57 1636 16 .6 ° 3610 6683 2022 945 Ko rk eu s vo i va ih de lla 27 00 Paja iherehmas Mercedes-Benz Atego kevyemmin ja tilavammin Mercedes-Benz Atego • kevyt korirakenne – kantavuudesta tinkimättä • tilava miehistöohjaamo • 4 x 2 ja 4 x 4 -versiot • manuaalija automaattivaihteisto Veho erikoismyynti | www.vehotrucks.
Ett allt högre nedskärningstryck riktas även mot den offentliga sektorns kostnader. Alltid kunde det ju vara bättre, men de utspel som i sommar kommit från SPALs ordförande Kim Nikula om att man i vårt land skulle avlöna tre tusen nya yrkesbrandmän ställer hans kunnande om det ekonomiska läget i en tvivelaktig dager. Avtalsbrandkårerna utgör ett besvärligt nedskärningsobjekt. Enligt Kalle Isotalo, specialsakkunnig på alla områden, borde man (TV1, programmet ”Jälkiviisaat” på fredagsmorgnarna) genast och permanent skära bort 10 miljarder euro av vårt samhälles kostnader. Vad kan man skära bort ur en pott på cirka 400 miljoner euro. Redskap och fastigheter slits, och försumlighet att regelbundet förnya dem innebär endast ett sätt att öka skulden. Ur runda siffror får man enkla utspel om man inte räknar alltför långt. Palokuntalainen • 54 58 BRANDKÅRISTEN LEDARE Chefredaktör Pekka Koivunen Enligt allt vanligare bedömningar är det ekonomiska läget i Finland allvarligare än det var i recessionens avgrunder. Nedskärningar på avtalssidan skulle sannolikt vara möjliga endast i samma mån som nedskärningar i yrkespersonalens förmåner. Även om räddningsväsendet står för endast cirka 1,5 procent av kommunsektorns utgifter så kommer man även där med största sannolikhet att vara tvungen att sköta sin egen andel av det nationella kostnadsnedskärningstalkot. Nu borde branschens olika aktörer diskutera situationen och själva sträva att finna de medel med vilka branschen kan deltaga i talkot för att rädda fosterlandets ekonomi. I Finland har mängden yrkespersonal stabiliserats i enlighet med ett allmänt accepterat behov även om man här och där kan hitta lokal underbemanning. I relation till kostnaderna är samhällsnyttan av avtalsbrandkårerna anmärkningsvärt stor. Talko på kommande vare sig vi vill eller inte Ur runda siffror får man enkla utspel om man inte räknar alltför långt.”. Statens utgifter på 26 miljoner för räddningsväsendet består av räddningsavdelningen, regionalförvaltningsverken och Räddningsinstitutet. Ett sådant drastiskt beslut skulle emellertid innebära dödsstöten för den finländska monteringsoch tillverkningsindustrin inom räddningsbranschen. Säkert inte i samma proportion som inom andra förvaltningsgrenar men ändå någonting. Både på arbetsgivaroch arbetstagarhåll efterlyser man en ökning av produktiviteten och konkurrenskraften. P.S. Man anser redan att en nedskärning av lönerna eller åtminstone avhållsamhet från lönelyft är sannolika. Den överlägset största utgiftsposten inom räddningsväsendet utgörs av personalens löner. Inom en nära framtid kommer även samhällets beredskap att i ett ekonomiskt nödläge genom att ingripa i löner och andra förmåner sänka räddningsväsendets nivå att ställas på prov. Av den summan är statens andel cirka 26 miljoner medan de av kommunerna upprätthållna räddningsverken står för cirka 370 miljoner euro. Där har man redan i huvudsak skurit bort det man kan men alltid hittar man ju någonting att knipa av. Om räddningsväsendets relativa andel av nedskärningsbehovet skulle utgöra exempelvis de där 1,5 procenten skulle det betyda att man skar bort 150 miljoner euro av dessa 400 miljoner, eller alltså 37,5 procent. Ett kännetecknande drag hos räddningsbranschen är förberedelse för alla tänkbara situationer. Att skära i denna kostnadseffektivt fungerande resurs skulle vara ytterst svårt utan en riksomfattande lösning som skulle gälla hela räddningsbranschen. Deras andel av totalkostnaderna är liten. Kostnaderna för avtalsbrandkårerna, 65 miljoner euro, ingår i den kommunala andelen och utgör cirka 18 procent av räddningsverkens utgifter. Den enda nedskärning som kunde kännas någotsånär dräglig, men den skulle vara kortsiktig, skulle bestå i avhållsamhet ifråga om redskapsanskaffningar och andra investeringar. Även branschens försäljningsföretag skulle få en iskall dusch. Med tiden skulle de dyra följderna av bristande investeringar komma emot i form av försvagat arbetarskydd, osäkra apparater och slutligen uppdämda anskaffningsbehov
Allt annat är missbruk med offentliga medel. Så är det, eftersom brandmyndighet ju alltid vet bäst hur avtalsbrandkårer fungerar och vad de behöver. Då man trycker på knappen vill man omedelbart ha släckningsbilar med 1+4 man av vilka minst två är rökdykare. Vad gör en brandkår med en sådan. Och manskapsbilar, det kunde frivilligbrandkårer faktiskt inte behöva! En avtalsbrandkår kan eventuellt tänkas behöva en manskapsbil. avtalsbrandkårers manskapsbilar blev aningen annorlunda, men fortfarande spökar den gamla misstänksamheten. I sanning en märklig tolkning av avtalsrelationer och gällande finsk lag. Underliga funderingar kring manskapsbilar Traditionen i arv till det regionala räddningsverket Tiderna förändrades och regionala räddningsverk bildades. Manskapsbilar, det är väl nog i grunden ett sätt att kringgå beskattning och erbjuda frivilliga oskäliga möjligheter att i tid och otid visa upp sig på byn. Men två, det kan den inte tänkas behöva. Och om brandkåren både har en egen och på basen av brandkårsavtalet får disponera en som ägs av räddningsverket så måste brandkåren göra sig av med sin egen innan den som ägs av räddningsverket blir utbytt. Mera behövs inte för verket och alltså inte heller för en avtalsbrandkår. Alltså missbruk! Men låt gå, i alla andra regioner tycks man använda manskapsbilar så man måste väl tillåta sådan även hos oss. Transporterar folk som inte behövs och som endast gör det trångt på en olycksplats. Ungefär såhär ser den officiella sanningen ut på en del håll. Synen på bl.a. Palokuntalainen • 54 59 Text och bilder Silvio Hjelt M anskapsbilar var i tiderna alltid en nagel i ögat på vissa brandverk. En FBK behöver inte…
Varken mer eller mindre. Men det skall vara högst en (1) per brandkår, och sådana som räddningsverket anskaffat, eftersom man där ju vet bäst. Enligt månget räddningsverk får varje avtalsbrandkår just så mycket ersättning (man talar gärna om ”understöd”) verket anser att brandkåren behöver. Lag och avtal säger annat Något lagligt hinder för en brandkårsförening att äga egna räddningsbilar existerar däremot inte. Okej, bilen är skattefri och man har fått understöd från Brandskyddsfonden, så helt egenfinansierad är den ju inte. Och en manskapsbil får man ju efter ett antal år registrera om och sälja, om man kan, och med medlen skaffa sig en ny manskapsbil. Eventuellt kan verket tänka sig att i nåder betala en tid även för en brandkårsägd bil, men att ha både en egen och en verksägd, det går absolut inte för sig, eftersom den ena anses vara ”onödig”. Till och med om man då och då skulle vara tvungen att släpa på en vagnlast slang eller liknande. En del frivilliga har med egen finansiering, tiggerier och frivilligt arbete skaffat sådana fordon som enligt brandkårens egen bedömning passar bäst för den egna verksamheten. Om brandkåren har en egen bil, så hur kan man då till 100 % kontrollera att den inte körs på samhällsfinansierat bränsle. Inte ens en aktiv ungdomsavdelning med 20 personer samtidigt på läger kan tänkas behöva två manskapsbilar! Det ser förstås fult ut att ifrågasätta ungdomsarbetet, men för en del tjänstemän är det fortfarande helt detsamma om brandkåren har en ungdomsavdelning eller inte. En efter en tycks avtalsbrandkårer böja sig för sådana helt ologiska ukaser som saknar varje stöd i avtal eller gällande lag. Brandkårens pengar är inte brandkårens pengar.... Envisas man med att behålla sin egen bil så får man dras med samma ”verkets bil” i evighet. De pengarna skall användas så som räddningsverket anser bäst och inte så som brandkåren själv tror sig behöva. Fyrhjulsdrift, tillräckligt starka motorer och inredning som är lämplig för långa tävlingsresor, det må en avtalsbrandkår klara sig utan. Det är helt brandkårens ensak hur den sköter sin rekrytering, och i ingen händelse kan man tänkas behöva någon extra manskapsbil för det ändamålet! Gör er av med er egen bil, annars...! Myndighetsbyrokrati är en underlig konstruktion, där ansvar tycks kunna skyfflas hit och dit utan att någon faktiskt behöver bära det i en enskild situation. Det myndigheterna kan tänkas behöva är släckningsbilar med rökdykare, men några ungdomar, det behöver man faktiskt inte för den dagliga operativa verksamheten. Palokuntalainen • 54 60 BRANDKÅRISTEN En del sakkunniga till och med påstod att varje avtalsbrandkår behöver en manskapsbil, eftersom det finns en massa köror för vilka en släckningsbil är det klart mest oändamålsenliga fordonet. Allt annat, exempelvis att äga en ”onödig” manskapsbil, skall anses vara missbruk med offentliga medel. Systemet fungerade bra en tid tills den gamla misstänksamheten igen dök upp. Den bakre manskapsbilden duger, den främre är onödig och duger inte.. Och trots att avtalspengarna i den civila världen kunde anses vara ersättning för beredskap och sådant så tycks de ju inte anses vara brandkårens egna. Man plockar helt snällt bort alarmutrustningen, registrerar om sin egen manskapsbil till nånting annat och säljer den till högstbjudande. Alltså finns det numera manskapsbilar inskrivna i månget brandkårsavtal. Alltså kan man inte heller peka ut den byrokrat som stiliserat påfundet att en avtalsbrandkårs uttjänta verksfinansierade manskapsbil blir ersatt med en nyare ENDAST på det villkoret att brandkåren gjort sig av med sin eventuella egna ”andra” manskapsbil. Eller så tas den helt bort, för två manskapsbilar, det kan man aldrig behöva
Palokuntalainen • 54 61 En brandkårs manskapsbil för 1+8 personer, den är en räddningsbil, enligt lagen. Exempelvis Västra Nylands brandkårsavtal är förstås även på denhär punkten mångtydigt, men om det i redskapsbilagan finns angivet en manskapsbil så skall räddningsverket ställa en sådan till förfogande. Då skall inget räddningsverk komma och diktera vad en allmännyttig förening får äga, eller använda för det allmänyttiga ändamål föreningen avser att uppfylla. Fotnot: Brandskyddsfonden har tagit sig före att innevarande år avslå samtliga de ansökningar (23 stycken) som avtalsbrandkårer lämnat in om bidrag för anskaffning av manskapsbil. Ofta är det dessutom finansiellt vansinne om räddningsverket inte utnyttjar räddningsbilars skattefrihet och byter sina manskapsbilar så ofta som det skattetekniskt är möjligt. Och den får ägas av brandkårsföreningen, med blinkar och allt. Ett avtal kan givetvis nämna att utrustning som ersätts skall tas ur bruk, vilket redan i och för sig är en rätt underlig avtalsbestämmelse. Alltså en sådan som kan anses uppfylla de krav man skäligen kan ställa på en manskapsbil med tanke på säkerheten och räddningsverksamhetens behov. Vem som sedan moraliskt sett dessutom ju borde stå för både bränsle och underhåll kan förstås även det diskuteras, men det hör inte hit, just nu. Den kan dock på intet vis tolkas så att en avtalspart i samband med ett utbyte av räddningsverkets egendom samtidigt är förpliktat att göra sig av med sin egen privategendom. FAKTUM FORDONSLAGEN (1090/2002) ÄR HELT ENTYDIG (20 §): ”Räddningsbil är ett för brandoch räddningsväsendet särskilt tillverkat fordon i kategori M eller N, vars totalmassa är större än 3,5 ton. ...men denhär logon är det inte! Är det månne kängurufångaren som retar, eller 4x4. Till skäligheten hör även att manskapsbilen byts ut alldeles på samma sätt som de manskapsbilar vars innehavare inte äger en egen manskapsbil. Sådan äganderätt är skyddad i grundlag. ... Civilrättsligt är en av brandkåren ägd manskapsbil föreningens egendom. En sådan här logo är ok på en räddningsbil... Är detta en tillfällig störning, eller är det måhända ett resultat av något slags konspiratorisk bedömning av avtalsbrandkårers behov av egna manskapsbilar, det må framtiden utvisa. Så det så! Gällande fordonslag tiger helt om myndigheters subjektiva ambitioner och nämner heller ingenting om brandkårsavtal. En räddningsbil är också en manskapsbil som ägs av en brandkår och som har plats för minst åtta personer utöver föraren.”. Men vad säger då brandkårsavtalet
– fann man svar: de räcker nog, räddningsväsendet är en synnerligen kostnadseffektiv del av den offentliga sektorns verksamhet. jag hoppas att ni brandkårister i dessa sammanhang talar om AVTALSBRANDKÅRER (så gjorde för övrigt även jag). Man tog mycket väl emot Olli-Pekka Ojanens konstaterande att man måste utveckla räddningsväsendet tillsammans. I staden är de vana vid snabbare betjäning. I år fungerade Björneborg FBK exemplariskt då man på SuomiAreena arrangerade en diskussion under temat ”Räcker pengarna till för avtalsbrandkårerna hur går det med medborgarnas säkerhet?”. Inte heller på ministeriehåll kunde man förklara saken. Även om man diskuterade pengar tillförde Reposaaren VPK:s ordförande Ari Lagerbom diskussionen den rätta tonen och innehållet då han konstaterade att detta med att säkra avtalsbrandkårernas verksamhetesförutsättningar även handlar om annat än om pengar: Det handlar om att motivera och uppskatta sin personal och om att verkligen erkänna att verksamheten är en viktig del av räddningsväsendet i Finland. Det är inte enkelt att bedöma aktionsberedskapen FNB skrev i mitten av juli en artikel om räddningsväsendets aktionsberedskap i olika delar av Finland. Brandstationsnätet har stor betydelse. En väsentlig orsak är det i förhållande till medeltalet mycket glesare stationsnätverket. Stadsbor som nu firar semester någonstans kan tänkas förundra sig över att brandkåren där anländer till en olycksplats så sent efter det att man begärt hjälp. Det är klart att om brandstationsnätet är så glest som i Lappland eller Kajanaland så förbättras inte aktionsberedskapen på annat sätt än att man bygger en massa nya brandstationer och för dem skaffar mera utbildad och aktionsberedd personal. Det väsentligaste tycks ha varit frågan om det borde finnas mera yrkesstationer och om man borde minska avtalsbrandkårernas betydelse. Även denna service finner de som realister bra och pålitlig – vilket vi har kunnat utläsa ur barometrarna. De som bor i gledsbygden har däremot blivit vana vid att ”till långt borta är vägen lång” och de kan även själva fungera under tiden medan brandkårer kommer körande till platsen. I diskussionen deltog förutom undertecknad även biträdande stadsdirektör Kari Hannus från Björneborg, stadsdirektör Jaana Karrimaa från Harjavalta och räddningsdirektör Olli-Pekka Ojanen från räddningsverket i Birkaland. Tanken är inte särskilt realistisk. Vildmannen Isto Kujala VILDMANNEN Målet är uppnått BRANDKÅRISTEN. Representanterna för de riksomfattande organisationer som deltog var genast beredda till ett sådant samarbete. Och sedan detta med fribrandkårer och frivilliga räddningsverk (hoh-hoj-ja-ja)... Palokuntalainen • 54 62 Jag skrev i Brandkåristen Nr 35 (31.8.2010): ”På SuomiAreena i Björneborg diskuterar man stora och små frågor i det finska samhället. I Finland förekommer den största koncentrationen av yrkesbrandstationer i Nyland – men trots det har man inte där den bästa aktionsberedskapstiden, utan den hittar man i Mellersta Österbotten där det finns två yrkesbrandstationer och sjutton avtalsbrandkårer. Då medeltalet för hela Finland är en brandstation på 405,8 kvadratkilometer så är talet i Lappland 2750 kvadratkilometer och i Kajanaland 2445,3 kvadratkilometer. På diskussionens inledande fråga – Räcker pengarna till. Nästa sommar skulle det vara bra att även få med räddningsväsendet i den diskussionen.” Förra året var inrikesministeriet med på arenan men räddningsväsendet spelade då ingen större roll i diskussionen. Artikeln hade aningen en ton av ”sommarskärpa”. Min önskan förverkligades dock med en viss fördröjning. Alltså... den mest betydande faktorn är inte frågan om hur regionens brandkårsstruktur ser ut (även om den är viktig). De tyckte sig ha funnit en väldigt stor mediabomb då de upptäckte att tiderna i Lappland och Kajanaland är betydligt längre än i resten av landet. Diskussionen förlöpte väl under ledning av den sakkunnige chefredaktören för detta blad. Trots det hittade man ingen verklig orsak till de längre tiderna i Lappland och Kajanaland
Meillä paikallinen P4 ajaa – asemasta ja tilanteesta riippuen – kohteeseen joko johtoautolla tai sammutusyksikön mukana. Operatiivisesta toiminnasta vastaava pelastuspäällikkö Keijo Kangastie, mistä on kyse. KK: Kaikkiaan niitä tuli 30 asemalle. LISÄTIETOA: pelastuspäällikkö Keijo Kangastie puh. Kysy ministereiltä, kansanedustajilta, johtajilta, päälliköiltä, asiantuntijoilta tai vaikka rivipalomiehiltä tai sopimushenkilöiltä. Ja vieläpä anonyymisti ja aivan ilmaiseksi. • Tämä palsta antaa lukijoillemme ainutlaatuisen mahdollisuuden saada asialliseen pelastusalaa koskevaan kysymykseen vastaus melkein keneltä tahansa. 06 416 2817 gsm 0400 668 500 pelastuspäällikkö Keijo Kangastie. Nyt hänellä on käytössään DSPA 5 -heittosammutin, normaalin alkusammuttimen lisäksi. Toimitus pidättää oikeuden olla hyväksymättä kysymystä, jos se on tavalla tai toisella asiaton tai loukkaava. Seuraavassa lehdessä näet vastauksen. KK: Testasimme muutama vuosi sitten viranomaiskoulutuksessa näytösluontoisesti kyseistä heittosammutinta. KK: Kokonaishankintahinta oli noin 9000 euroa. Onko DSPA:sta käyttökokemuksia todellisesta tilanteesta. Johtoautolla kohteeseen menevälle P4:lle heittosammutin on hyvä ja täydentävä alkusammutin. Monelleko asemalle hankitte DSPA:n. Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen kerrotaan hankkineen ensimmäisenä Suomessa heittosammuttimet eli kansanomaisemmin sammutuskranaatit laajaan operatiiviseen käyttöön. Meillä on periaate, että kun jotain merkittävää uutta hankitaan, mikä parantaa työturvallisuutta, se hankitaan järjestelmällisesti kaikille. KK: Olemme jo perehdyttäneet henkilöstöä kahdessa talonpolttoharjoituksessa. Etelä-Pohjanmaalle kranaatit. Saimme viime talvena tilaisuuden testata vaihtoehtoisia sammutusmenetelmiä talonpolttoharjoituksen yhteydessä ja kokemukset heittosammuttimesta olivat erittäin hyvät. KK: Ei ole vielä meillä. Kuitenkin Suomessa on ollut tilanteita, joissa sammutuskranaattia on käytetty onnistuneesti rajaamaan ja sammuttamaan tulipaloa. Miksi päädyitte heittosammuttimeen. • Sinä lähetät kysymyksesi meille (pidämme omana tietonamme henkilöllisyytesi) ja välitämme kysymyksen valitsemallesi henkilölle tai yhteisölle. Tarkoitus onkin järjestää vielä yksi perehdytysharjoitus syksyn aikana. Kuitenkaan kaikilta asemilta ei kyseisiin harjoituksiin saapunut edustajia, mutta heittosammuttimen käyttö on onneksi helppoa. Kysymys tulee toimittaa osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi neljä viikkoa ennen seuraavan lehden ilmestymistä. Mitä hankinta maksoi. Mistä on kyse. Miten koulutatte henkilöstön. Palokuntalainen • 54 63 TAHTOO TIETÄÄ! Palsta tiedonjanoisille KK: Mielestämme siinä yksikössä, joka menee ensimmäisenä kohteeseen, pitää olla käytössään jotain kättä pidempää
Yllätys yllätys! Se liittyy pelastustoimeen aivan olennaisesti, vaikkakin lienee ainut lajissaan koko maailmassa. Mikä laite on kuvassa. Palokuntalainen • 54 64 Vastaukset osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi Tällä kerralla vuorossa on todella visainen tehtävä. Parhaan selityksen lähettänyt palkitaan. Tähän visaan saatiin useita erilaisia vastauksia. Tässä muutamia oikeaan osuneita:. Seminaarimäen Mieslaulajat eli Semmarit siinä ovat naamioituneet Nurmon paloaseman kesämiehiksi. ”Semmarit ovat tottuneet savuun, siksi miehet ovat Nurmon asemalla kesätöissä.” – Aatos Pukkila ”Semmarit on palkattu Nurmon paloasemalle kesämiehiksi, nehän on palomiesten näköisiä kavereita!” – Emil Pukkila ”Näitä kuvan palokuntalaisia yhdistää kuorolaulu eli ovat Semmareita.” – Urmas Peräsalo ”Uskoisin että kuvan ”palokuntalaisia” yhdistää laulaminen, he näyttävät kovasti Seminaarinmäen Mieslaulajilta!” – Pauli Järvensivu Kuvavisa n vastaus Nurmon aseman uudet kesämiehet Uusi Kuvavisa M A IJ A TA M M I / H EL S IN G IN S A N O M A T Kuvassa olevia henkilöitä yhdistää musiikki, draamalliset elementit ja nauru
Pitäisikö vaihtoehtoisia sammutusmenetelmiä (esim. Kuntotestit ovat palokunnissa tärkeä jokavuotinen tapahtuma, jossa palomiehistä mitta otetaan. Ja näin lukijamme vastasivat: Nyt sivuillamme uusi kysymys, käy vastaamassa ja kerro oma mielipiteesi asiasta. impulssisammutin, heittosammutin, Cobra…) ottaa käyttöön nykyistä enemmän?. ENSI NUMEROSSA: Sammutustyökurssia odotellessa... Onnea voittajille! Ottakaahan yhteyttä osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi ja toimittakaa osoitteenne meille. Palokuntalaisen verkkosivuilla voit osallistua mielipidetiedusteluun. Itsekään en ole kelpoinen, mutta paljoa työtä ei testin läpäisemiseen tarvita.” Tero Ruohonen ”Mielestäni kelpoisuusvaatimukset on sopivat ja ilman terveydellisiä haittoja suoritettavissa, mikäli oma halu riittää.” Henkka ”Ei tarvitse perustella, vaatimukset ovat oman ja muiden turvallisuuden takia.” Veke Viime lehdessämme julkistetut valokuvakilpailun voittajat Kari Aro Huittisista ja Anton Jäkälä Lappeenrannasta palkitaan Kupu-palovaroittimella. Palokuntalainen • 54 65 Lähetä juttusi Anna palaa! -palstalle, osoitteeseen: toimitus@palokuntalainen.fi. Viimeksi kysyimme lukijoidemme mielipidettä siitä, ovatko savusukeltajan kelpoisuusvaatimukset liian tiukat. Reputtaneita ei ole ollut, turvallisuus on ehdoton.” Jouko Antila pem/evp ”Savusukellus on fyysisesti raskasta työtä, joten on myös varmistuttava siitä, että tätä tekevät pystyvät toimimaan kyseisissä olosuhteissa. 68 sivua kiinnostavaa palokunta-asiaa! Suomen ensihoidon taudinkuva • Pentti Partasen tilinpäätös • Ampullisammutin testissä www.palokuntalainen.fi TILAA PALOKUNTALAINEN! Seuraava lehti ilmestyy 4.10.2013 “Terveiset Etelä-POhjanmaalle: Heittosammutin on meille jo tuttu juttu!” Huomio kuvakisan voittajat! 42 % KYLLÄ 58 % EI ”Savusukellukseen oikeutetut henkilöt testien kautta
Yllättäen vastauksesta puuttuu tällaisiin lausumiin usein sisällytetty kaunis yleisfraasi, että sopimuspalokuntatoimintaa pidetään tärkeänä! Kun nyt puhutaan Palosuojelurahaston sopimuspalokunnilta epäämästä avustuspotista, niin puhutaan mitättömästä pikkurahasta verrattuna kaikkien ajateltavissa olevien, mahdollisten sopimuspalokuntia korvaavien ”B-vaihtoehtojen” kustannuksiin. Sopimuspalokuntatoimintaa kustannustehokkaampaa toimintaa kun ei ole pelastussektorilla olemassakaan. Toimialueellaan kukin aluehallintovirasto valvoo pelastustointa ja palvelujen saatavuutta. Palosuojelurahaston päätös ja ministerin vastaus iskevät nyt molempiin. Kyse ei ole siitä, ettei sisäasiainministeriöllä olisi välineitä tilanteen korjaamiseksi. Harkintavaltaketjussa on tapahtunut painopisteen muutos. Siis muiltakin osin kuin rahaston taloutta ja kirjanpitoa. Sopimuspalokunnatkin tarvitsevat sekä rahaa että motivointia. Onko se salainen. Eniten konkretiaa muistuttava lause sisältyy toteamukseen, että rahaston avustusten hakuperusteiden kehittämistarpeen arvioinnin yhteydessä ”voidaan tarkastella” myös sopimuspalokuntatoimintaa. Perinteisen rahoituskanavan sulkeminen on selvä tunnustuksen puutteen ilmaisu. Hallitus pitää kuitenkin tärkeänä, että Palosuojelurahasto toiminnassaan huomioi niin hallitusohjelman linjaukset kuin pelastustoimen strategiankin. Ministeriön vastauksesta kuitenkin kuultaa läpi vivahteita, jotka huolestuttavat. Pelastuslain (23 §) mukaan sisäasiainministeriö johtaa, ohjaa ja valvoo pelastustointa. Sitä pelastusalalla nykyisin jaetaan kovin niukasti. Päinvastoin, se asettaa sen varsin kyseenalaiseksi. Millainen on sitten ministeriön ”suunnitelma B”, jolla sopimuspalokunnat pikkuhiljaa korvataan. Toivottavasti tuleva pelastusylijohtaja puuttuu asiaan tomerammin kuin nykyinen, joka ei ole pihahtanutkaan koko asiassa. Vastauksessa kuvataan joitakin Palosuojelurahastoa koskevia itsestäänselvyyksiä, mutta varsinaiseen kysymykseen siinä ei anneta vastausta. Virheitä sattuu, mutta jos on oikea tahtotila, niitä voidaan korjata. Sen pitäisi myös reagoida niillä välineillä, joita sillä on käytettävissä. Vastaavasti Palosuojelurahastolain (10§) mukaan sisäasiainministeriö hoitaa ja valvoo rahastoa. Onko se tahallinen vai vahinko, on vaikea päätellä. Palokuntalainen • 54 66 LIEKINHEITTÄJÄ Liekinheittäjä Sisäministeri Päivi Räsänen on antanut hallituksen vastauksen kansanedustaja Antti Rantakankaan ynnä muiden kirjalliseen kysymykseen koskien Palosuojelurahaston vuoden 2013 kalustoavustusten jakamista siten, että sopimuspalokunnat jäivät täysin ilman niitä. Välineitä on, mutta selvä tahto näyttää puuttuvan. Ellei ole, niin ministeriönkin olisi hyvä herätä arkitodellisuuteen: vapaaehtoispalokuntatyötä tekevien määrä vähenee ja väki ikääntyy koko ajan. Siinä ei myöskään kerrota, mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä sopimuspalokunnille toistaiseksi kohdistetun kalustoavustuksen säilyttämiseksi jatkossa. Ja tärkeysjärjestyksen määrittelyssä aluehallintoviraston siis tulee tukea sisäasiainministeriötä. Muodollisesti Palosuojelurahaston hallitus toki tekee itsenäiset päätökset, mutta konkreettisesti tämä tapahtuu aluehallintoviraston asettaman hankkeiden tärkeysjärjestyksen perusteella. Ja siitä pelastustointa johtavan ja valvovan tahon tulisi olla todella huolestunut. Kyseessä ei ole ensisijaisesti raha vaan motivaatio. Kentältä kantautuu koko ajan viestejä lähtövaikeuksista tai jopa palokuntien lopettamisista tekijöiden puutteen takia. Eikö sellaista olekaan olemassa. Kylmä suihku vapaaehtoispalokunnille Ministerin vastaus on onttoa sananhelinää Sisäministeri Päivi Räsäsen täydellinen vastaus on luettavissa nettisivuiltamme, osoitteesta www.palokuntalainen.fi. Viesti, että asiaa voidaan jossain tulevaisuudessa ehkä tarkastella, ei oikein viittaa sopimuspalokuntatoimintaa tukevan tahtotilan olemassaoloon. Lisäksi aluehallintovirasto tukee sisäasiainministeriötä muun muassa yllä mainituissa tehtävissä. Vastauksessa ei selvitetä, millä tavalla rahaston päätökset voitaisiin pitää linjassa hallitusohjelmassa esitettyjen näkemyksien kanssa. Motivaatio rakentuu monista pienistä seikoista, joista oikea ja rehellinen tunnustus on yksi
www.hedengrensecurity.fi 5000 10000 15000 20000 25000 www.edarley.com I www.darley.com CAN bus-ohjausjärjestelmä Palo-, pelastusja erikoisajoneuvojen valmistus, myynti ja maahantuonti pasi.w@pajaviher-vehmas.fi 010 422 1870 www.pajaviher-vehmas.fi 3D mallinnus käytössä kaikissa korirakenteissa
sairaan hyvää ensihoitoa Suomen Ensihoidon Tiedotus Oy 00003 ESPOO VASTAUSLÄHETYS Tunnus 5012720