Palokuntalainen • 55 1 55 Irtonumero 8 € | 4.10.2013 | Ensihoidon taudinkuva • Pentti Partasen tilinpäätös – Tervetuloa Esko! Valta vaihtui
Tule ottamaan osaa ajankohtaisiin keskusteluihin, antamaan palautetta, lukemaan alan uusimmat uutiset tai tykkää muuten vain. 47 Irtonumero 8 € | 31.7.2012 | Kärkiyritykset • Tapaus Eskelinen Messuille! Suurjakelu! 48 Irtonumer o 8 € | 31.8.201 2 | Palokunta lainen maailmalla • Persoona Raimo Ikonen Hieman harvinais empaa erikoiskalustoa Sivut 32–41 Messuinfo Palok untala inen • 49 1 49 Irtonu mero 8 € | 31.1 0.20 12 | Työhy vinvo intias iat pinna lla • Kaksk erran eläinp elastu sauto VIRVE KOHU VÄITE: Vaaralli nen 7 numeroa 46 €. 050 355 0991 Palokuntalainen on seitsemän kertaa vuodessa ilmestyvä pelastusalan ilmiöihin, tapahtumiin, henkilöihin ja uutisiin keskittyvä erikoislehti. Tilaa painava lukupaketti ja tiedä mitä alalla tapahtuu. Palokuntalaisen löydät myös Facebookista. 2 20 32 PÄÄKIRJOITUS 5 PÄIVÄN POLTTAVAT 6 • Henkilöstön saatavuus syynissä KIPINÄT 8 ENSIHOIDON TAUDINKUVA 20 PENTTI PARTASEN NELJÄ VUOSIKYMMENTÄ 32 LÄMPÖKAMERAMIES 37 AJATUKSIA MIEHISTÖAUTOISTA 38 SOPIMUSPALOKUNTA: KARHULAN VPK 42 SOPIMUSPALOKUNTA: PELKOSENNIEMEN VPK 46 PALOSEURAPIIRIT KOOLLA TURUSSA 48 KÄYTÄNNÖN SAMMUTUSJA PELASTUSTEKNIIKKAA • OSA 5 – Auto katollaan tai kyljellään 52 ENSIHOIDON TAUDINKUVA PENTTI PARTANEN PALOKUNTALAINEN PALOKUNTALAINEN Tilaukset: www.palokuntalainen.fi tai tekstiviestillä puh
55 • 4.10.2013 ISSN 1798-2685 52 42 VILLIMIES 56 KALUSTOKULMA 57 BRANDKÅRISTEN 58 TAHTOO TIETÄÄ 63 LETKUT SOLMUSSA 64 ANNA PALAA 65 ENSI NUMEROSSA 65 LIEKINHEITTÄJÄ 66 AUTO KATOLLAAN TAI KYLJELLÄÄN KARHULAN VPK Palsta tiedonjanoisille: TURUSSA YHTÄ JUHLAA 48 • Palokuntalaisen lukijat eivät kovin herkästi istu näppäimistön ääreen antamaan palautetta lehden kirjoituksista. • www.palokuntalainen.fi • Palaute sähköpostitse toimitus@palokuntalainen.fi Päätoimittaja Pekka Koivunen Toimittaja Isto Kujala Toimittaja Silvio Hjelt Toimitussihteeri Anne Mallius Taitto Anna Broholm Avustaja Jarno Joensuu Avustaja Tuuli Heervä Ilmoitukset Maria Salo No. Aina on joitakin, jotka tuovat mielipiteensä esiin, mutta usein vain päätoimittajalle tai kirjoittajalle. Palokuntalainen • 55 3 Pelastusalan erikoislehti • 12. Harva uskaltaa tulla esiin kirjoittajana, ja vielä omalla nimellään. Jäämme odottamaan sähköpostilaatikon kolahdusta. Lehdellä on useita tehtäviä. rek. Lehdellä on myös tärkeä tehtävä tuoda julki erilaisia mielipiteitä. Sitten on erilaisten asioiden ja ilmiöiden laajempi esille tuonti. vuosikerta • Aikakauslehtien liiton jäsen • Toimitus toimitus@palokuntalainen.fi • Päätoimittaja Pekka Koivunen, puh. Kirjoittajan esiin tuomat monet rankatkin asiat ovat jääneet ilman vastakaikua. 040 501 8721 • Toimitussihteeri Anne Mallius • Toimittajat Silvio Hjelt ja Isto Kujala • Avustajat Tuuli Heervä ja Jarno Joensuu • Ohjeistamispäällikkö H. Hän, kuten muutkin lehden tekijät, haluaisi enemmän vuoropuhelua. Joskus jopa provosoivasti ja niin, että jokainen lukija ei välttämättä allekirjoita sitä, mitä lehdessä sanotaan. Ollikainen • Ilmoitukset ilmoitukset@palokuntalainen.fi, Maria Salo, puh. Tämän lehden ruotsinkielisessä osiossa Silvio Hjelt kysyy, että nukkuuko kenttä. Yksi niistä on aivan arkinen uutisointi lukijaa kiinnostavista ajankohtaisista asioista. Kuitenkaan yksikään ilmestynyt lehti ei ole kokonaan jäänyt ilman vastakaikua. toimitus@palokuntalainen.fi on osoite, johon voi luottamuksellisesti lähettää palautetta, mielipiteitä, kommentteja, uutisvinkkejä ja juttuideoita. Syysterveisin, Palokuntalaisen toimituskunta Palaute pitää toimittajat virkeinä. 0400 504 678 • Kannen kuva Pekka Koivunen • Taitto Anna Broholm, PieniSuuri Idea • Paino Satakunnan Painotuote Oy, Kokemäki • Kustantaja Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja, Postinrannantie 3 B, 29630 Pomarkku, Y2242549-9, Alv
ja torstai 14.11. KOSKETUS TULEVAISUUTEEN. Varmista sisäänpääsysi rekisteröitymällä ennakkoon: www.. . Voit myös rekisteröityä paikan päällä Messukeskuksessa. nnsec.. Tervetuloa oppimaan lisää! OIKEITA KOHTAAMISIA. Ammattilaisille on tarjolla seminaareja, tietoiskuja ja tuoteuutuuksia henkilöturvallisuudesta palosuojeluun ja sähköisistä turvajärjestelmistä riskienhallintaan. klo 9–16. AITOJA ELÄMYKSIÄ. Aukioloajat: keskiviikko 13.11. KUVITTELE TÄMÄ RAKENNUS ILMAN TURVALLISUUSRATKAISUJA SEITSEMÄN AMMATTITAPAHTUMAA YHDELLÄ KERTAA VIHERTEK JULKISIVU VÄRI&PINTA KIINTEISTÖ SÄHKÖ TURVALLISUUSALAN AMMATTILAISET KOHTAAVAT 13.–15.11. MESSUKESKUKSESSA HELSINGISSÄ Päämediakumppani: Kansainvälinen FinnSec 2013 on turvallisuusalan tärkein tapahtuma, joka esittelee monipuolisesti ja asiantuntevasti kaiken turvallisuudesta ja suojelusta. klo 9–17 • perjantai 15.11
Ohjeen mukaan yksikkö on henkilön tai henkilöstön, kulkuneuvon ja kaluston muodostama toimintakokonaisuus, joka kykenee itsenäiseen toimintaan. Vastesuunnittelun tulisi pyrkiä nykykäytäntöä nopeamman ”ensiavun” toimittamiseen kohteeseen. Kaavamainen yksikköajattelu on aiheuttanut joidenkin laitosten alueilla eriskummallisia tilanteita. Sopimuspalokuntien resurssien järkevämmällä käytöllä voitaisiin muutenkin keskittää ammattipalomiesten työpanos juuri niihin tärkeimpiin tehtäviin, johon heidät on koulutettu. Jo kaksi koulutettua henkilöä pystyy tiedustelemaan ja tekemään monia varsinaista sammutusja pelastustyötä valmistelevia toimenpiteitä kohteessa ennen kuin ryhmä on tavoitevahvuinen ja tehokas pelastustoiminta voi alkaa. Yhtymälähtö säilynee edelleen kuriositeettina. Totta on, että yksityiskohtainen vastesuunnittelu vie virkamiehiltä aikaa. Mitä kauemmas ruuhka-Suomesta mennään, sitä merkityksellisemmäksi tulee nopea kohteen saavuttaminen ja valmistelevien toimien aloittaminen. klo 9–16. Palokuntalainen • 55 5 Päätoimittaja Pekka Koivunen Hätäkeskusten tietojärjestelmä uusiutuu kahden vuoden kuluttua täydellisesti. AITOJA ELÄMYKSIÄ. Nythän vasteessa on yleensä vain sammutusauto. On jopa kielletty palokuntaa lähettämästä kohteeseen miehistöä ja kalustoa, vaikka tarve on ollut ilmeinen. Voit myös rekisteröityä paikan päällä Messukeskuksessa. Carpe diem, pelastustoimi Vasteuudistus käyntiin nyt! *Carpe diem on latinaa ja tarkoittaa ”tartu hetkeen” On jopa kielletty palokuntaa lähettämästä kohteeseen miehistöä ja kalustoa, vaikka tarve on ollut ilmeinen.” KUVITTELE TÄMÄ RAKENNUS ILMAN TURVALLISUUSRATKAISUJA SEITSEMÄN AMMATTITAPAHTUMAA YHDELLÄ KERTAA VIHERTEK JULKISIVU VÄRI&PINTA KIINTEISTÖ SÄHKÖ TURVALLISUUSALAN AMMATTILAISET KOHTAAVAT 13.–15.11. Nyt on hyvä sauma aloittaa myös pelastustoimen kaikkien olemassa olevien resurssien analysointi ja – syvällisen pohdinnan ja keskustelun perusteella – uusien vasteiden suunnittelu. Yksikkölähdöt ja joukkuelähdöt vähenevät ja komppanialähdöt pysynevät ennallaan. Uusi ERICA korvaa vanhan järjestelmän. Vastesuunnittelussa voi kuitenkin varautua melkein kaikkiin mahdollisiin tilanteisiin yksityiskohtaisesti määritellyllä muodostelmalla, jos niin halutaan. MESSUKESKUKSESSA HELSINGISSÄ Päämediakumppani: Kansainvälinen FinnSec 2013 on turvallisuusalan tärkein tapahtuma, joka esittelee monipuolisesti ja asiantuntevasti kaiken turvallisuudesta ja suojelusta. Viranomaisten yhteinen kenttäjärjestelmä KEJO korvaa vuonna 2016 Peken ja Poken. Ammattipalokuntien osuus vasteissa pitää myös tutkia ja miettiä uusiksi. Turhista ”liittämisistä” tulee päästä eroon. nnsec.. Ryhmälähdön ottaminen mukaan pelastustoimen doktriiniin antaa mahdollisuuden muodostaa vasteet juuri oikeaan tarpeeseen. Pienin lähtö on yksikkölähtö ja seuraava on uusi ryhmälähtö. Kun järjestelmät valmistuvat, vasteet olisivat valmiina käyttöön otettaviksi. Toimintavalmiuden suunnitteluohjeen mukaan lähtömuodostelmia on nyt viisi aiemman neljän sijasta. Tästä huolimatta ei pidä livahtaa siitä, missä aita on matalin. Tai esimerkiksi sopimuspalokunnan ryhmälähtö liikenneonnettomuuteen voisi olla sammutusauto (1+3) ja kaksi miehistöautoa liikenteenohjaukseen (2). Kaikki resurssit tulee nostaa vasteisiin nyt, kun uudet tietojärjestelmät nyt antavat siihen mahdollisuuden. Tämä ”varpusparven kokoontumiseksikin” moitittu muodostelman kokoaminen on kuitenkin kansalaisen ja palvelun kannalta järkevämpää kuin nykyinen kaavamainen, ”noin neljä henkeä samassa ajoneuvossa samalta asemalta kohteeseen” -ajattelu. ja torstai 14.11. Lisäykset ja liittämiset tehtävään tapahtuvat monin eri tavoin kunkin laitoksen käytännöistä riippuen. . Tervetuloa oppimaan lisää! OIKEITA KOHTAAMISIA. Ammattilaisille on tarjolla seminaareja, tietoiskuja ja tuoteuutuuksia henkilöturvallisuudesta palosuojeluun ja sähköisistä turvajärjestelmistä riskienhallintaan. klo 9–17 • perjantai 15.11. Perusteluna on ollut muun muassa se, että ”ne eivät kuulu vasteeseen”. Varmista sisäänpääsysi rekisteröitymällä ennakkoon: www.. Suurin osa tehtävistä on tulevaisuudessa ryhmälähtöjä. Aukioloajat: keskiviikko 13.11. Uusi suunnitteluohjehan mahdollistaa sen, että tehokkaaseen toimintaan kykenevä ryhmä muodostuu vasta kohteessa. Ryhmä voi muodostua esimerkiksi sammutusyksiköstä vahvuudella kolme, miehistöautosta vahvuudella kaksi ja mönkijästä vahvuudella yksi. Jos halutaan myös luotettavaa tilastotietoa palokunnan yksiköiden tavoitettavuudesta ja lähtöjen onnistumisista, on vasteiden oltava mahdollisimman täydellisiä. Esimerkiksi miehistöautoja ja veneitä on poistettu vasteista. KOSKETUS TULEVAISUUTEEN
Palokuntalainen • 55 6 • Valtaosa huonoista uutisista tulee sopimushenkilöstön piiristä. Ammattiväki ei onneksi ole esillä suhteellisen määränsä mukaisesti. Pelastustoimi on herkkä badwillille: Ku vi tus A nna B r o h olm. Tällä kertaa oli kyse suorassa työsuhteessa laitokseen olevasta sopimushenkilöstä. Korrekti käyttäytyminen veronmaksajien silmissä on kaiken lähtökohta. Yksi pelastusalan imagoon vaikuttava tekijä on asianja tehtävänmukainen pukeutuminen. Yksi aivan ehdoton muistutuksen aihe kuluvana syksynä onkin palokuntalaisen käyttäytyminen niin onnettomuuspaikalla kuin muuallakin. Valitettavasti. Ei tee pahaa muistuttaa asioista myös ammattiväkeä, koska silläkin puolella sattuu ja tapahtuu. Vpk-laiset ovat negatiivisessa mielessä esillä kerran pari vuodessa. Viranomaistehtäviä tekemässä olevien pitää tajuta se tosiasia, että he ovat osa yhteiskunnan turvallisuusjärjestelmää, eivät yksittäisiä mainospellejä tai persoonia. Päivystävä palomestari tai yksikön esimies reppavasti takki auki ja vielä ilman päähinettä ei ole lainkaan harvinainen näky kentällä. Kurinpalautus paikallaan Suomen pelastustoimi nauttii suurta arvonantoa kansalaisten keskuudessa. Onko oman palokuntasi/paloasemasi henkilöstön käyttäytyminen korrektia. Oulu-Koillismaan laitosta kohdannut tapahtuma syyskuussa oli taas yksi tahra pelastusalan melko puhtaaseen maineeseen. Ei myöskään mainospaidoissaan ja -lakeissaan tehtävällä oleva sopimushenkilöstö. Siksi jokainen huono uutinen alalta on otettava vakavasti. Entä pukeutuminen
Henkilöstön saatavuus syynissä. Kansalaisyhteiskunnan varautumista häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin on toistaiseksi tutkittu vähän. Kolmannen sektorin voimavarat saattavat tosiasiallisesti olla jopa oletettua pienemmät ja eri järjestöissä aktiivisesti toimivat voivat osittain olla samoja henkilöitä. Tutkimushanke rakentuu kahdesta osaprojektista. Palokuntalainen • 55 7 • Vapaaehtoisresurssin saatavuus ja käytettävyys -hanke on Palosuojelurahaston rahoittama ja sen tekevät yhteistyössä SPEK ja SSPL. Tärkeä kysely myös sopimuspalokunnille Vapaaehtoishenkilöstön saatavuus erilaisiin hälytystehtäviin tutkitaan kuluvan syksyn aikana. Tähän osioon pyritään saamaan vastaus jokaiselta palokuntayhdistykseltä. Järjestöiltä puuttuu myös tieto siitä, missä laajuudessa yksittäiset vapaaehtoiset toimivat eri järjestöjen tehtävissä ja pääsevätkö vapaaehtoiset osallistumaan työpäivän aikana tuleviin hälytystehtäviin. Tavoitteena on selvittää palokuntien todellista lähtövalmiutta ja -vahvuutta, kerätä hyvät käytännöt kaikkien tiedoksi ja hakea lähtövarmuuden varmistavia keinoja. Ensimmäisessä osaprojektissa ”Hälytys tulee – haluatko lähteä, pääsetkö lähtemään ja miten pitkäksi ajaksi?” selvitetään pelastustoimintaan osallistuvien valmiusjärjestöissä ja sopimuspalokunnissa toimivien henkilöiden hälytystehtäviin osallistumisen ehdot ja mahdollisuudet eri pelastustoimen alueilla sekä arvioidaan, missä määrin eri järjestöjen voimavarat ovat päällekkäisiä. Samalla tutkitaan sopimuspalokuntien lähtövarmuutta. Tulokset julkistetaan joulukuussa koko hankkeen väliraportissa, joka jaetaan kaikkiin palokuntiin. Molemmat järjestöt painottavat, että niin palokunnissa kuin vapaaehtoisjärjestöissä toimivien tulisi vastata kyselyyn aktiivisesti sen luotettavuuden varmistamiseksi. Sopimuspalokuntien osalta hankkeessa tutkitaan palokuntasopimusten toteutumista lähtövarmuuden osalta. Lisäksi kartoitetaan henkilöiden työelämään ja perheeseen liittyviä sitoumuksia sekä arvioidaan henkilöiden edellytyksiä osallistua pelastustai auttamistehtäviin. Esimerkiksi koottua tietoa siitä, miten kunnat tai eri viranomaiset ovat varautuneet käyttämään vapaaehtoisia eri tehtävissä, ei ole
Palokuntalainen • 55 8 KIPINÄT • Tero Järvelän haastattelun kärki suuntautuu Satakunnan pelastuslaitoksen ja sopimuspalokuntien välillä vuosina 2008 ja 2009 solmittujen sopimusten sisältöön. ollut juttu osoitteesta www.palokuntalainen.fi. Katso Satakunnan Kansassa 21.9. Palokunnan operatiivisella merkityksellä ei ole painoarvoa. Tällä kerralla Järvelä käyttäisi sopimuspalokunnilta leikattavat varat muutaman uuden palomiehen palkkaamiseen. Tässä mallissa ei ole esimerkiksi lähtöaikavaatimusta lainkaan. Aiheesta kirjoitti Satakunnan Kansa 21.9.2013.. Myöskään laadullisia mittareita ei sopimuksessa ole. Palomestari irtisanoisi sopimukset heti Perussuomalainen paikallispoliitikko tiukkana Satakunnan pelastuslaitoksen ulvilalainen palomestari Tero Järvelä (ps) on vuosien varrella esittänyt suorasukaisia mielipiteitään niin omasta työnantajastaan kuin sopimuspalokunnistakin. Lehden painoaikataulun vuoksi asianosaisilta pyydettävät kommentit julkaistaan seuraavassa Palokuntalaisen numerossa, joka ilmestyy 15.11.2013. Valtakunnallisen sopimusmallin ja sen periaatteiden sijasta Satakunnassa tuli lopulta käyttöön pelastusjohtaja Pekka Tähtisen ja aluepalopäällikkö Juha Suonpään kehittämä sopimusmalli, joka perusfilosofialtaan poikkeaa huomattavasti muualla maassa käytössä olevista sopimuksista. Sopimusneuvottelut olivat vaikeat ja niihin kului aikaa useita vuosia
Tarkoituksena oli tehostaa viranomaisten yhteistyötä sekä parantaa toimintavalmiuksia todellisen vaaran uhatessa. 044 036 1628 toni.leikas@miktech.fi • Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen sivutoiminen työntekijä ajoi pillit päällä lauantaina 21.9.2013 aamupäivällä, vaikka kyseessä ei ollut hälytysajo. Autoa kuljetti aikuinen mies, joka on jo joitakin vuosia kuulunut pelastuslaitoksen sivutoimiseen henkilökuntaan. Laaja CBRNE-harjoitus Etelä-Savossa Mikkelissä järjestettiin 10.–12.9. Poliisin mukaan miehen veressä oli alkoholia. Ennen onnettomuutta mies oli aiheuttanut hämmennystä Raksilassa, kun hän oli ajanut aiheetonta hälytysajoa paloaseman läheisyydessä. – Mittavassa moniviranomaisharjoituksessa viranomaiset pääsivät kouluttamaan toisiaan ristiin ja harjoittelemaan yhteistoimintaa käytännössä, sanoo EteläSavon pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Seppo Lokka. Palokuntalainen • 55 9 • CBRNE-uhkatilanteet pitävät sisällään kemiallisia ja biologisia sekä radioaktiivisuuteen, ydinsäteilyyn tai räjähteisiin liittyviä riskejä, jotka saattavat vaikuttaa hyvin nopeasti ja laajasti. Auto löytyi kuitenkin sattumalta, kun pelastuslaitos sai hälytyksen liikenneonnettomuudesta Oulunsalossa. Harjoituksen toteuttamiseen osallistuivat Miktech Oy:n ympäristöturvallisuusohjelma Safesaimaa ja CBRN Finland. Etelä-Savon pelastuslaitoksen järjestämässä yhteisharjoituksessa tähdättiin viranomaisten osaamisen kehittämiseen, yhteistoiminnan tehostamiseen ja viranomaisten kaluston sekä järjestelmien yhteensopivuuden testaamiseen. Poliisi tutkii tapausta törkeänä rattijuopumuksena ja liikenneturvallisuuden vaarantamisena. Kuljettaja loukkaantui törmäyksessä, mutta silminnäkijöiden mukaan hän poistui itse onnettomuuspaikalta. Myöhemmin kuljettaja suistui tieltä ja törmäsi hälytysajoneuvolla puuhun Oulunsalossa. Sivutoiminen palomies ajoi pillit päällä ja lopulta puuhun Kalevan nettiuutinen 21.9.2013 (lyhennelmä):. simuloitiin kemikaalionnettomuutta, tutustuttiin puhdistusjärjestelmiin, testattiin kalustoa, harjoiteltiin mittaamista, suojautumista, näytteenottoa ja tilannejohtamista sekä ensihoitoa ja potilaspuhdistusta. LISÄTIETOJA: Toni Leikas, ohjelmajohtaja Miktech Oy, puh. Mies joutui sairaalahoitoon. Hän oli saanut pelastuslaitoksen henkilöauton käyttöönsä, koska hänen oli tarkoitus osallistua sivutoimiselle henkilökunnalle tarkoitettuun koulutukseen. – Yhteistyötä testattiin hyvin konkreettisesti, ja alan suomalaiset teolliset toimijat toivat viranomaisille uutta näkemystä välineistä, jotka tehostavat toimintaa uhkatilanteissa. Yhteisharjoitukseen osallistuivat Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan ja Keski-Suomen pelastuslaitokset, Sisäasiainministeriö, Päijät-Hämeen sosiaalija terveydenhuollon kuntayhtymä, Puolustusvoimien Teknillinen Tutkimuslaitos, Puolustusvoimat, Pelastusopisto, EteläSavon poliisilaitos, Säteilyturvakeskus ja Miktech Oy sekä CBRN Finland yritykset Environics Oy, Suomen Terästekniikka, Mirion Technologies Oy ja IC2 Feeniks Oy. Harjoitukseen tutustui muiden muassa kansainvälisen kemiallisten aseiden kieltojärjestön OPCW:n monikansallinen asiantuntijaryhmä, joka on parhaillaan koulutettavana Kuopiossa Kriisinhallintakeskuksessa (CMC Finland). Yritykset puolestaan saivat viranomaisilta arvokasta käyttäjäkokemusta tuotekehityksensä tueksi. mittava viranomaisharjoitus koskien CBRNE-uhkatilanteita. Harjoitus toteutettiin tehtävän mukaisilla rasteilla, joilla mm
Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen harjoitusalue Helsingin Herttoniemessä ei sovellu näihin harjoitusmuotoihin. SARCO RUUHKAVILKKU Hyväksynnät EMC ja R65 Päiväja yötoiminto 50 x 125 x 21 mm Paino 160 g Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. Yhteistyötä on toteutettu kummallekin osapuolelle maksuttomana vaihtoperiaatteena. Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen tiedote asiasta 22.8.2013: Julkisuudessa on esiintynyt tietoja, jonka mukaan Helsingin kaupungin pelastuslaitos siirtäisi Helsingin Pelastuskoulun pelastusharjoitusjaksojen pitopaikan Kuopiosta Viroon. Helsingin kaupungin pelastuslaitos ei ole tehnyt päätöstä pelastajakoulutuksen tai pelastusharjoitusten siirtämisestä Viroon. (03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.. Helsingin Pelastuskoulu on toteuttanut Kuopiossa sijaitsevan valtion Pelastusopiston kanssa koulutusyhteistyötä vuodesta 2002 lähtien. Yhteistyötä halutaan jatkaa Pelastusopiston kanssa Pelastusopisto irtisanoi vuoden 2013 alussa Helsingin Pelastuskoulun kanssa solmitun yhteistyösopimuksen. 30.6.2013, sisälsi uutisen ”Peko vaihtoi Viroon”. Vastoin kun julkisuudessa on esitetty, ovat Pelastusopiston ja Pelastuskoulun suhteet yleisesti toimivat ja hyvät. Käytännössä Pelastusopiston noin 120 pelastajaopiskelijaa ovat vuosittain tulleet Helsinkiin viikon turvallisuusviestinnän opetusjaksolle ja Pelastuskoulun 15 opiskelijaa ovat vastavuoroisesti menneet kahdelle noin viikon harjoitusjaksolle Kuopioon. Helsinki ei ole päättänyt harjoituspaikasta SARCO LED SECONDARY WARNING LIGHTS www.sarco.. Helsingin kaupungin pelastuslaitos haluaa jatkaa koulutusyhteistyötä Pelastusopiston kanssa vanhan sopimuksen pohjalta. Kaikissa vaihtoehdoissa koulutuksesta vastaa Helsingin Pelastuskoulun oma henkilöstö. Kuopiossa Pelastuskoulun opiskelijat ovat käyttäneet Pelastusopiston harjoitusalueita vaativiin pelastustoiminnan harjoituksiin, kuten vaarallisten aineiden torjunnan harjoittelemiseen ja palotaloharjoituksiin. • PETO-ti lannekeskusjärjestelmä • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -soviti nyksiköt ja SALSA-asemahälytysohjelmistot • SKL-statuslähetti met ja ACTIS-älynavigaatt orit • TEHO-ULVO -väestöhälytti met ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja JULUEN-äänija valohälytti met • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitt eet • TETRA/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät HÄLYTYSJA VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaati vaan ammatti käytt öön. Uutinen oli virheellinen. Kouluttajina harjoitusalueella ovat toimineet Pelastuskoulun omat kouluttajat. Pelastuslaitos kuitenkin selvittää laajasti erilaisten vaihtoehtojen kustannuksia, kuten Viron pelastusharjoitusalueiden käyttämistä, koska laitos pyrkii taloudellisesti tehokkaaseen toimintaan. Tiedot eivät pidä paikkaansa. tai soita (09) 777 1500 SWL-S 0707 Sarja Uusi kompakti ja pienikokoinen pintatai maski asennettava varoitus-/hälytysvalo. KIPINÄT OIKAISU • Palokuntalainen numero 53, ilm. Sopimusneuvottelut Pelastusopiston kanssa ovat kesken ja niitä on tarkoitus jatkaa tänä syksynä
Turkulaisen Petri Aallon historiateos ja helsinkiläisen Rainer Alhon muistelmakirja ovat hienoja osoituksia siitä, että alalta löytyy kovatasoisia kynämiehiä. Palokuntalainen • 55 11 • Historiateos Turun Vapaaehtoinen Palokunta 1838–2013 julkaistiin Turun VPK:n 175-vuotisjuhlien yhteydessä elokuun lopulla. Rainer Alhon muistelmateoksen julkaisija on Suomen Palopäällystöliitto. Laadukkaita sellaisia vieläkin harvemmin. Kirja kertoo palokunnan vaiheista 175 vuoden aikana sekä myös Turun palontorjunnan historiasta. Pelastusalaa koskettelevia teoksia ei aivan joka viikko julkaista. Kemin paloasema Havainnekuvat 25.9.2012 Arkkitehtitoimisto Jorma Paloranta Oy Kemin paloasema Havainnekuvat 25.9.2012 Arkkitehtitoimisto Jorma Paloranta Oy Kuvat Arkkitehtitoimisto Jorma Paloranta Oy. • Eläkepäiviä viettävän Helsingin entisen pelastuskomentaja Rainer Alhon muistelmateos ”Jäljet näkyivät portilla” on mielenkiintoinen katsaus hänen 27-vuotiseen uraansa Helsingin palopäällikkönä ja pelastuskomentajana. Paloasemahankkeen kokonaiskustannusarvio on 5,1 miljoonaa euroa. Lapin pelastuslaitokselle vuokrattavan paloasemarakennuksen harjannostajaiset pidettiin elokuun alussa. Kirjan tekijä Petri Aalto on liittynyt Turun VPK:n jäseneksi vuonna 1978 ja toiminut VPK:n päällikkönä vuosina 2003–2009. Kirja on ostettavissa Turun VPK:n toimistosta. Se kytkee palokuntien kehitysvaiheita osaksi Turun kaupungin laajentumista. Uusi paloasema luovutetaan käyttäjille marraskuun alusta 2013 käyttöönotettavaksi. Teoksessa on yli 200 valokuvaa, joista suurin osa on ennen julkaisematonta aineistoa. Kemin paloasema valmistuu Kemin Teollisuuskylä Oy:n rakennuttama uusi paloasema Kiveliönkadulla valmistuu marraskuussa. Alho toimi Helsingin kaupungin palopäällikkönä 1971–1991 ja pelastuskomentajana 1991–1997. 354-sivuisessa kirjassa käsitellään laajasti pelastusalaa ja sen kehitystä yli puolen vuosisadan ajalta. Kirja on ostettavissa Palopäällystöliiton verkkokaupasta hintaan 25 euroa. ISBN 978-952-5673-29-6 Aallolla ja Alholla kynä pysyy kädessä Kaksi upeaa teosta pelastusalalta • Paloaseman kerrosala on yhteensä 2 268 m 2 ja tilavuus 13 250 m 2 . Tekijä on toiminut myös valtakunnallisen palomuseotyöryhmän jäsenenä. Varsinainen rakennustyö on edennyt hyvin budjetissa ja aikataulussa julkisivun verhoukseen ja sisäpuolisiin pintatöihin
044 794 367 www.vuodenpalomies.fi Kuva Maria Salo. Seppo Hiltusesta Vuoden Palomies Ylipalomies Seppo Hiltusen yli 30-vuotinen ura palomiehenä ja ylipalomiehenä huipentui rohkealla valinnalla. Heillä on usein vuosikymmenien kokemus pelastajien laajasta tehtäväskaalasta. Ja kentältäkin tullut palaute on aina ollut positiivista, Hiltunen toteaa. Hiltunen siirtyi omasta pyynnöstään operatiivisista tehtävistä turvallisuuskouluttajaksi. Porukka on hyvin samanhenkistä. Lisäksi hän on jatkanut työtään Pohjois-Savon pelastuslaitoksella vapaaehtoisesti vielä eläkeiän saavuttamisen jälkeenkin. – Esimerkiksi Siilinjärvellä oli palvelutalossa keväällä tulipalo, jossa osoittautui, että kurssin käyminen oli merkittävä asia. Palokuntalainen • 55 12 KIPINÄT • Seppo Hiltunen aloitti operatiivisissa tehtävissä Kuopion palolaitoksella sijaispalomiehenä vuonna 1979. Turvallisuuskoulutusta tukevalla asenneilmastolla on vaikutuksensa työssä viihtymiseen ja sen arvostukseen. Vaikka työn tuloksia on vaikea mitata, sillä on kuitenkin suuri merkitys turvallisuudelle, Hiltunen pohtii. – Koulutusosaston ilmapiiri on hyvin myönteinen tämän asian suhteen. Heillä on sellaista käytännön tietoa, jota ei kirjoista opita ja jota olisi hyvä jakaa myös tavallisille kansalaisille, jotta onnettomuuksien ja niiden uhrien määrä saataisiin vähenemään. Ja kun ottaa huomioon sen, että hänellä on rautainen kokemus pelastusja ensihoidon tehtäväkentällä, niin tällä yhdistelmällä päästään hyviin lopputuloksiin, Pohjois-Savon pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö Paavo Tiitta kehuu. 044 718 8101 Vuoden Palomies -toimikunnan puheenjohtaja, pelastusjohtaja Seppo Lokka puh. Samana vuonna hänet vakinaistettiin palomieheksi. Vuonna 1995 hänestä tuli ylipalomies. Vankka turvallisuuskoulutuksen osaaja Kuopiosta LISÄTIETOJA: Vuoden Palomies, ylipalomies Seppo Hiltunen puh. – Alussa en mieltänyt työtä ihan niin tärkeäksi kuin nyt. Kun palomiehen tehtävänä on sammuttaa tulipaloja, pelastaa henkiä ja minimoida vahinkoja, turvallisuuskouluttaja tekee parhaansa tulipalojen ja onnettomuuksien ehkäisemiseksi. Poikkeavaksi ja samalla harvinaislaatuiseksi hänen uransa muodostui tärkeän valinnan myötä vuonna 2010, kun hänet omasta pyynnöstään siirrettiin operatiivisista tehtävistä turvallisuuskouluttajaksi. Turvallisuuskoulutustyö on yhtä sankarillista kuin pelastajan työ. – Sepolla voi katsoa olevan luontaiset edellytykset toimia kouluttajana. Ikääntyvien palomiesten ammattitaito on huippuluokkaa. 040 7046 467 Pelastusjohtaja Jukka Koponen puh. Koulutuksen saanut hoitaja osasi toimia tilanteessa ihan oikein; hän osasi alkusammuttaa ja rajoittaa paloa, pelastaa ja antaa peruselvytystä
Radioamatöörit sitoutuvat rakentamaan pelastuslaitoksen pyynnöstä koko maakuntaa kattavan korvaavan varaviestiverkon, jolla varmistetaan pelastuslaitoksen viestiyhteydet ja toimintaedellytykset laajoissa ja pitkäkestoisissa viesti-, puhelinja tietoliikenteen häiriötilanteissa. Pelastuslaitos puolestaan tukee radioamatöörien toimintaa muun muassa luovuttamalla laiteja koulutustiloja radioamatöörien käyttöön. Radioamatöörit ja pelastuslaitos yhteistyöhön LISÄTIETOJA: Markus Viitaniemi, puh. 071 878 8202 talousjohtaja Jukka Aalto puh. LISÄTIETOJA: valtiosihteeri Marjo Anttoora puh. Hankkeen toisessa vaiheessa suunniteltaisiin konseptiveneen testien ja käyttökokemusten pohjalta useamman viranomaisen käyttötarpeet huomioivat sarjaveneet. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa on suunniteltu hankittavaksi yksi konseptivene. Uusi viranomaisvene soveltuisi erityisesti öljyntorjuntaan. Sopimuksen avulla varaudutaan sellaisiin poikkeuksellisiin tilanteisiin, joissa matkapuhelinja viranomaisradioverkossa (VIRVE) esiintyy laajoja ja pitkäkestoisia häiriöitä. Veneen rakentaminen ajoittuisi vuosille 2014–2015. 0400 467 573, Pohjois-Karjalan radiokerho ry Pohjois-Karjala edelläkävijänä: Kuva SXC. Pelastuslaitos käyttäisi uutta venettä rannikon paloja öljyntorjuntatehtäviin, joissa suorituskyky on nyt puutteellinen. Vaikka viranomaisradioverkko (VIRVE) on suojattu ja varmistettu verkko, niin häiriöt ovat silti mahdollisia ja siksi pelastuslaitoksella on oltava käytössään myös varajärjestelmä. Esimerkiksi Tapanija Hannumyrskyissä vuonna 2011 osassa Suomea viranomaisten viestiyhteydet takkusivat laajojen sähkönjakelun häiriöiden seurauksena. Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella on vahva tahto kehittää yhteistoimintaa eri vapaaehtoisjärjestöjen kanssa, erityisesti sellaisissa toiminnoissa, joihin pelastuslaitoksen omat resurssit eivät riitä. Venehanke tukisi elvytysbudjetin tavoitteita. Palokuntalainen • 55 13 • Veneellä on tarkoitus korvata Rajavartiolaitoksen nykyistä vanhentunutta rannikkovenekalustoa, jota käytetään merivartioasemilla kelirikkoja jääolosuhteissa. Veneiden lopullinen määrä, hinta-arvio ja hankinta-aikataulu sekä niiden sijoitus suunniteltaisiin yhteistoiminnassa eri viranomaisten kesken. 071 878 8510 • Pohjois-Karjalan pelastuslaitos ja Pohjois-Karjalan radiokerho ry ovat allekirjoittaneet yhteistoimintasopimuksen, jonka tarkoituksena on tiivistää osapuolten välistä yhteistyötä sekä tehostaa radioamatöörien osallistumista pelastustoimintaan liittyviin viestinnän tukija ylläpitotehtäviin. Sarjaveneen hankinta tulisi seuraavan hallituksen päätettäväksi. Hallitus esittää: Viranomaisvenehanke käyntiin Hallitus esittää vuoden 2013 kolmannessa lisätalousarviossaan, että Rajavartiolaitokselle myönnetään 2,5 miljoonaa euroa lisärahoitusta moniviranomaiskäyttöön tarkoitetun meriveneen suunnitteluun ja rakentamiseen. Monitoiminen viranomaisvene on konsepti, joka tukee Suomen telakkateollisuuden kehittymistä ja kilpailukykyä arktisten olosuhteiden osaamisessa ja öljyntorjunnassa. 050 511 8342, Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Pertti Karttunen, puh
Tulimeri on maailman suurin palokuntalaisristeily – kaikkien palokuntalaisten yhteinen vuoden aloitustapahtuma. 020 120 4851 (ma–pe klo 9–17). – Hankintapäätös tehtiin hankintalainsäädäntöä ja kaupungin kilpailutusperiaatteita noudattaen. Tarjousja tilausvaiheessa huippuedulliset Virossa rakennettavat autot ovat edelleen toimittamatta. Risteily on tarkoitettu niin vapaaehtoisille kuin päätoimisillekin pelastusalalla toimiville. palokuntaristeily. Toimitus luvattiin huhtikuuksi 2013, sitten syyskuuksi. Laivana on nyt Europan sijasta m/s Baltic Princess. Suomalaisten toimittajien tarjoukset olivat hinnaltaan melkein kaksinkertaiset. Ennakkovaraukset: tulimeri@matkavekka.fi puh. Miten on mahdollista, että Helsingin kaupunki saattoi hyväksyä epäilyttävän halvan tarjouksen, jonka toimivuutta jo tarjousvaiheessa epäiltiin, hankintapäällikkö Mårten Hellbom. Miten Helsingin kaupunki aikoo selvittää ambulanssihankinnan vaiheet, jotta vastaavaa ei jatkossa pääsisi tapahtumaan, apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri. Aikaa tilauksesta on kulunut 1,5 vuotta. Nyt näyttää siltä, että toimitus tapahtuu vasta 2014. Ambulanssit pahasti myöhässä Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen yhdentoista ambulanssin hankinta on epäonnistunut pahoin. Suomalaiset ambulanssivalmistajat Profile ja Tamlans hävisivät tarjouskilpailun suurella hintaerolla virolaiseen Silwi Autoehitus As -yhtiön tarjoukseen verrattuna. Viime vuonna risteilyllä oli mukana 1 777 osallistujaa, joka on kaikkien aikojen kävijäennätys. LISÄTIETOJA: Lisätietoa risteilystä saat syksyllä osoitteesta www.tulimeri.fi tai Tulimeren facebooksivuilta. Sopimussuhde on edelleen voimassa ja toimittajan ilmoituksen mukaan ambulanssit toimitetaan toukokuun 2014 loppuun mennessä. Yksi hankintalain perusperiaatteista on tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu kaikkia tarjoajia kohtaan. Kaupunki tietenkin noudattaa hankintalakia. Ostopäätös tehtiin noin 63 000 euron hintaan kappaleelta. Etukäteen ei ollut mitään mahdollisuutta tietää, että tässä hankinnassa ilmenisi nyt havaittuja ongelmia. – Pelastuslaitos on pitänyt minua ajan tasalla ambulanssihankinnasta. Palokuntalainen • 55 14 KIPINÄT • Helsingin kaupunki päätti keväällä 2012 ostaa pelastuslaitokselle 11 ambulanssia Virosta. Reitti on tuttu: Turusta Tukholmaan ja takaisin. Tuttu reitti uusi laiva • Perinteinen Tulimeri on järjestyksessään jo 17
Takissa ja housissa on isot taskut. Perinteinen palokunnan juhlapuku malli m/58. Punkaharjun VPK:n edustajat nimeämistilaisuudessa. Palokunta-asut meiltä Varastostamme löydätte myös uudet palolaitosten toimistoasut. • Valinnan tehneen Suomen Sopimuspalokuntien Liiton mukaan Punkaharjun VPK ry on kasvanut arvostetuksi yhteisöksi, jolla on aktiivista toimintaa niin hälytys-, nuorisokuin naisosastossakin. Erityisesti SSPL arvostaa Punkaharjun VPK:n ammattimaista suhtautumista pelastustoimen tehtäviin sekä palokunnan tulevaisuuden varmistamista aktiivisella nuorisotoiminnalla. pajunen@pajunen.fi Toimenkatu 2, 38700 Kankaanpää (02) 572 1082, 050 598 1057 Helsingin toimipiste: Pohjoinen Rautatiekatu 29 Avoinna sop. mukaan. Palokunnan kenttäpuku m/83, jossa on vetoketjukiinnitys ja hengittävä verkkovuori. Sen ammattitaito on edelleen kasvanut hälytystehtävissä, joita palokunnalla on keskimääräistä suomalaista palokuntaa enemmän. Ainoana palokuntana vaikutusalueellaan toimivalla VPK:lla on vuodessa 140–200 hälytystehtävää. Meiltä myös päällystakit, päähineet, paidat, solmiot, arvomerkit ja lakkimerkit. Hänen mukaansa huomionosoitus on tunnustus koko palokunnalle, niin sen hälytyskuin yhdistystoimintaankin osallistuville jäsenille. Suosittu nuorten 2-osainen harjoitusasu, jossa on hihoissa ja lahkeissa reilut prismaheijastinnauhat, leveät vyölenkit nuorten sammutusvyötä varten. – Vuoden sopimuspalokunnan valinnalla SSPL haluaa tänä vuonna korostaa valmiuspalokuntien merkitystä Suomen pelastustoimelle. Sillä on 22 hälytyskelpoista jäsentä ja sen nuoriso-osastoon kuuluu 30 nuorta sekä naisosastoon 10 jäsentä. Nämä palokunnat huolehtivat pelastustoimesta alueella, joka on noin 90 prosenttia Suomen pinta-alasta, sanoo SSPL:n puheenjohtaja Antti Rantakangas. Kuvassa (vas.) Punkaharjun VPK:n puheenjohtaja Juha Massinen, palokunnanpäällikkö Tuomo Jääskeläinen ja vanhempi sammutusmies Markku Väisänen. Punkaharjun VPK esiintyy myös aktiivisesti kuntalaisten keskuudessa järjestämällä erilaisia tilaisuuksia ja turvallisuuskoulutusta. Tukevasta collegemateriaalista valmistettu väliasu, jossa on polvija kyynärvahvikkeet. Takissa on irroitettava vakanssinumerolaatta. Puserossa reilu rintatasku ja housuissa sivutaskut. Punkaharjun VPK vuoden sopimuspalokunnaksi Vuoden 2013 sopimuspalokunta on Etelä-Savon pelastuslaitoksen sopimuspalokuntana toimiva Punkaharjun vapaaehtoinen palokunta. Soita ja sovi tapaaminen. Päähineinä suikka, kenttälakki ja turkislakki.. Palokunnan jäsenten aktiivinen kouluttautuminen on osaltaan kasvattanut siitä luotettavan valmiuspalokunnan. Huomionosoitus luovutettiin Punkaharjun VPK:n edustajille Palokunta Suomessa 175 vuotta -tapahtuman yhteydessä 31.8.2013 Turussa. Takkiin on saatavana erikseen myös huppu ja tikkivuori. Palokunta on hankkinut pääosin itse kerätyin varoin pelastustoimessa käytettäviä miehistöja säiliöautoja, veneen, moottorikelkan, mönkijän sekä paljon muuta kalustoa
Kannattaa käydä katsomassa ja tutustua myös samassa osoitteessa olevaan turvaoppaaseen! Keski-Suomessa otetaan opiksi Keski-Suomessa on vuosien varrella koettu monta vakavaa onnettomuutta tai uhkatilannetta. Sopimukseen sisältyy vpk-toiminnan perustamisen lisäksi molemminpuolinen, pelastusalaa koskevien tietojen vaihto. Linnoitusta ympäröivä kaupunki on kehittynyt kremlinsä ympärille, mutta sen ulkopuolelle. Pohjalaiset Kremlissä Vpk-viennistä sopimus Venäjän hätätilaministeriön Vologdan pelastustoimen edustajat, jotka olivat Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen ja Nurmon VPK:n vieraina viime vuoden marraskuussa, toimivat isäntinä, kun suomalaiset tekivät vastavierailun Venäjälle syyskuussa. Vihtavuoren tapaus läpivalaistavana Kreml (suom. syyskuuta 2013 Vologdan Kremlissä. Harri Setälä, Juhani Mäki-Teppo sekä Mauno Peltokoski. Paikallisella pelastuslaitoksella on jo rutiinia hoitaa niin vaativia tehtäviä kuin niiden jälkihoitoakin. • Vierailun tärkein anti oli Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen ja Vologdan pelastustoimen välinen yhteistyösopimus, joka allekirjoitettiin 13. linnoitus) on useissa Venäjän historiallisissa kaupungeissa oleva linnoitettu keskusta, joka usein sijaitsee kaupungin korkeimmalla kohdalla tai muuten strategisesti hyvällä paikalla. Vas. Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen ja Vologdan alueen pelastustoimen yhteistyösopimuksen allekirjoitus Vologdan Kremlissä. Allekirjoittajat kenraali Andrei Bessmertnyi ja vt. pelastusjohtaja Harri Setälä.. Varsinaisen kaupungin turvana oli lisäksi ulkoinen muuri, joka on usein myöhemmin purettu. Sopimuksen yksi päämäärä on, että Vologdan ja koko Venäjän alueelle saadaan rakennettua suomalaista mallia oleva vpk-järjestelmä. Molemmat sopijapuolet ovat vakuuttuneita yhteistyön hyödyllisyydestä. Palokuntalainen • 55 16 WIKIPEDIA KREMLISTÄ: KIPINÄT • Keski-Suomen pelastuslaitos on kerännyt oppimistilaisuudeksi kutsumansa tapahtuman esitykset kotisivuilleen osoitteeseen www.keskisuomenpelastuslaitos.fi/turvallisuus#Vihtavuori. Syyskuun alussa Vihtavuoren heinäkuinen vaaratilanne ruodittiin läpikotaisin
Mika Aikio arvioitiin kurssilaisten toimesta parhaiten hyvän sopimuspalokunnan päällikön ominaisuudet täyttäväksi ja hänet palkittiin Suomen Sopimuspalokuntien Liiton-stipendillä. Kiinnostuimme ja liityimme toimintaan mukaan, muistelee Mika Aikio lähtöä palokuntaan. Sopimuspalokunnan toimintaan Mika Aikio tuli mukaan 15 vuotta sitten. Erääseen tehtävään matkaa oli 15 kilometriä, mutta mönkijällä aikaa meni kaikkiaan kolme tuntia, kertoo Mika. Haasteellinen Lappi Utsjoen olosuhteet poikkeavat huomattavasti eteläisen Suomen palokuntien toimintaympäristöistä. Haasteellisissa olosuhteissa eri toimijatahojen yhteistyö on välttämätön edellytys. – Tein aiemmin niin sanottua P3-varallaoloa kaksi vuotta vuoroviikoin asemamestarin kanssa. Pelastustehtävistä kolmannes on tieliikenneonnettomuuksia. Mika Aikio, Utsjoen VPK:n päällikkö Mika Aikion mukaan Utsjoella haastetta tuo etäisyyksien lisäksi myös maastossa kulkeminen. Ammatiltaan Mika on kirvesmies. Kaksi viikonloppua kului Oulussa ja yksi viikko Kuopiossa pelastusopistolla. Utsjoen VPK:n Mika Aikion kurssimatkat suuntautuivat Ouluun (672 km/sivu) ja Kuopioon (944 km/sivu). – Norjan puolelta saamme virka-apua rakennuspaloihin. Mika on ollut Utsjoen VPK:n päällikkö vuodesta 2004 ja puheenjohtaja vuodesta 2012. Kurssin oppilaista suuri osa oli Lapin pelastuslaitoksen alueelta. Tämän vuoden alusta nykyinen P5-varallaolo on talvella toiminut kolmella ja kesällä neljällä miehellä, selvittää Mika omaa osallistumistaan varallaoloon. Asemamestari Jorma Haapala tuli kysymään, että kiinnostaisiko toiminta sopimuspalokunnassa. Porukkamme keski-ikä on aika korkea, 40 vuotta, kertoo Mika Aikio. Norjan puolella sammutustehtävissä johtovastuu on poliisilla. – Meillä haasteellista on pitkien etäisyyksien lisäksi myös maastossa kulkeminen. Operatiiviseen toimintaan Mika osallistuu myös varallaoloringissä. Myös Utsjoen VPK:lle tulee Norjan puolelle virka-aputehtäviä. Kurssimatkat yhteensä 5 000 kilometriä Kun Suomen pohjoiskärjestä lähdetään sopimuspalokunnan päällikkökurssille, pitää matkoihin varata niin polttoainetta kuin aikaakin. Teksti ja kuva Jari Ranua. – Hälytysringissä on tällä hetkellä 12 sopimuspalokuntalaista, joista neljä on savusukelluskelpoista. Saamelainen palokunnan päällikkö Mika Aikio on 41-vuotias saamelainen. Palokuntalainen • 55 17 • Utsjoen VPK:n puheenjohtaja ja palokunnan päällikkö otti haasteen vastaan ja ilmoittautui sopimuspalokunnan päällikkökurssille keväällä 2013. – Olin tekemässä kaverin kanssa Utsjoen paloaseman saneerausta. Hälytyksistä puolet on ensivastetehtäviä. Hänen perheeseensä kuuluvat vaimo ja kolme lasta. Hän osallistuu kotikuntansa päätöksentekoon SDP:n valtuutettuna. Utsjoen VPK:lla on vuosittain viitisenkymmentä hälytystä
040 732 5341 tai mika.nilsson@turvata.fi Logo • FinnSec-tapahtumassa on monipuolisen turvallisuustuotteiden ja -palveluiden lisäksi luvassa mielenkiintoisia seminaareja, joissa pääsee päivittämään osaamisensa ja vaihtamaan mielipiteitä kollegojen kanssa. Uutta tämän vuoden messuilla ovat Palopäällystöliiton, Helsingin Pelastuskoulun ja Helsingin Pelastuslaitoksen yhteistyössä järjestämät tieliikennepelastusnäytökset. Hakijan profiili Etsimme rautaisen asenteen omaavaa ammattiostajaa. Valkjärventie 45, KLAUKKALA Puh 040-561 7689 foy@fernonorden.com Katso lisätiedot ja hakuohjeet kotisivuiltamme www.fernonorden.fi Hakemukset : mpkanerva@fernonorden.com. Etsimme joukkoomme Tuotespesialistia / Myyntiedustajaa Laadukkaat tuotteemme ovat ensihoidossa ja ambulansseissa käytettävät ergonomiset apuvälineet, potilaan siirtoon ja hoitoon liittyvät välineet sekä hälytysvalot. KIPINÄT Turvata Oy Ab etsii ammattitaitoista OSTAJAA Työtehtävän kuvaus Olemme alalla pitkään toiminut, vakavaraiseen konserniin kuuluva turvallisuusalan tuotteiden maahantuoja. Ennakkoon rekisteröitymällä voi välttää mahdolliset ruuhkat rekisteröitymispisteillä. Ferno Norden kuuluu pohjoismaiseen konserniin ja on toiminut Suomessa vuodesta 1985. Seminaareissa pohdituttaa tänä vuonna muun muassa yhteisten työpaikkojen turvallisuus, erheellisten paloilmoitusten maksullisuus sekä tahallisten palojen ennaltaehkäisy. Yksi rekisteröityminen oikeuttaa sisäänpääsyyn kaikkiin samanaikaisiin tapahtumiin: FinnSec, ViherTek, Väri ja Pinta, Julkisivu, SÄHKÖ ja AudioVisual. Päivittäisiin tehtäviisi kuuluvat toimittajaverkoston ylläpito ja kehitys, ostoneuvottelut, tavaravirtojen ja saldojen seuraaminen sekä yrityksen tuotteiden kokonaishintojen laskeminen . Englannin kielen taitoa tarvitaan ja ruotsin kielen taito on eduksi. Työskentelet mielelläsi toimistoympäristössä ja excel on sinulle työkaluna tuttu. Työ on itsenäistä ja omavastuullista, työilmapiiri on vapaa ja ala mielenkiintoinen. Yrityksen toimittajaverkosto on erittäin kansainvälinen joten englannin kielen suullinen ja kirjallinen taito on edellytys, ruotsin ja saksan kielen hallinta on eduksi. Pelastusnäytöksiä on messuohjelmassa sekä torstaina että perjantaina. Päätehtäväsi on ottaa kokonaisvastuu yrityksemme tuotteiden ja komponenttien hankintaprosessista. Pystyt hallitsemaan isoja kokonaisuuksia ja langat pysyvät käsissäsi tiukassakin tilanteessa. Työ edellyttää matkustusvalmiutta. Jos kiinnostuit tehtävästä ota meihin yhteyttä Lisätietoja tehtävästä antaa Mika Nilsson puh. Työ sisältää myös tuotteidemme käyttökoulutusta. Toimistomme on Nurmijärven kunnassa Klaukkalassa, mutta toimialueena on koko Suomi, joten matkapäiviä kertyy paljon. Messut ovat avoinna: Keskiviikko 13.11.2013 klo 9–17 Torstai 14.11.2013 klo 9–17 Perjantai 15.11.2013 klo 9–16 Tapahtumaan pääsee ilmaiseksi rekisteröitymällä kävijäksi ennakkoon internetissä tai Messukeskuksessa sisäänkäyntien asiakaspäätteillä tapahtuman aukioloaikoina. Omaat loistavat kommunikointija neuvottelutaidot ja sinulla on kokemusta ostotoimenpiteiden hallinnasta ja hoidosta. FinnSec 13.–15.11.2013 Monipuolinen kattaus turvallisuutta LISÄTIETOJA: www.messukeskus.com à FinnSec Kuva Suomen Messut ????????????????????????
SPPL: Operatiiviset opintopäivät Hämeenlinna 25-Oct SPPL: Syysliittokokous Hämeenlinna 26.10. Palokuntalainen ilmestyy 26.– 27.11. SPPL: Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät Hämeenlinna 27.11. Palokuntalainen ilmestyy Palokuntalai nen ilmestyy taas marraskuuss a! JES! • Valtioneuvosto nimitti 21.8.2013 filosofian maisteri Kaisa Ainasojan Lapin aluehallintoviraston ylijohtajan virkaan määräajaksi 1.9.2013–31.8.2018. SPPL: Tahallisten palojen ennaltaehkäisy seminaari Helsinki 14.11. SPAL: Palomiesliiton ay-koulutuspäivä Jyväskylä 10.– 15.11. Tiedot osoitteeseen toimitus@ palokuntalainen.fi Lokakuu 23.10. Korva siirtyy eläkkeelle 1.9.2013. Palokuntalainen • 55 19 ALALLA TAPAHTUU NIMITYKSET Tiedot kerätty laitosten ja palokuntien tiedottajilta sekä järjestäjien nettisivuilta. Lapin aluehallintoviraston nykyinen ylijohtaja Timo E. SPPL: Turvallisuusviestinnän seminaari Helsinki 24.10. Kaisa Ainasoja Lapin aluehallintoviraston ylijohtajaksi. SPPL: Tulityöseminaari 2013 Helsinki 15.11. SPPL: Pohjoismainen palopäällystön opintoviikko avoin 12.– 13.11. Aluehallintovirastot toteuttavat alueellista yhdenvertaisuutta edistämällä oikeusturvaa, hyvinvointia ja turvallisuutta yhteistyössä muiden tahojen kanssa. SPPL: Pohjoismainen pelastustoimen työturvallisuusseminaari Helsinki 13.– 15.11 FinnSec – Kansainväliset ja turvallisuusja suojelualan messut Helsinki 14.11. Palomiesurheilu: Salibandy Jyväskylä Joulukuu 10.12. SPPL: Jouluseminaari ja jouluglögit Helsinki 11.– 13.12. SPPL: Vesisukellusseminaari Kirkkonummi / Hki-Tallinna-Hki 24.10. SPPL: Palopäällystöliiton syysopintopäivät Helsinki 13.11. SPPL: ERHE-seminaari Helsinki 15.11. Tätä ennen hän on työskennellyt Lapin lääninhallituksessa kansliapäällikkönä vuosina 2007– 2009 sekä suunnittelijana, erikoissuunnittelijana ja kehittämispäällikkönä vuosina 1991–2009. Ainasoja on toiminut vuodesta 2010 Lapin aluehallintoviraston hallintopalveluiden vastuuyksikön johtajana. Julkaisemme sitoumuksetta tietoja pelastusalan tapahtumista yms. SPEK: Palokuntanaisja nuorisotyön syysopintopäivät Vuokatti Marraskuu 5.11. Lapin aluehallintovirastossa on kaksi vastuualuetta: peruspalvelut, oikeusturva ja luvat sekä pelastustoimi ja varautuminen. SPAL: Liittokokous Oulu 1.–30.11. Virastossa toimii myös aluehallintovirastojen yhteinen tietohallintoyksikkö. Palomiesurheilu: Palohenkilöstön SM-voimailu ja sisäsoutukilpailut Oulu 13.11. SPPL: Pelastusalan neuvottelupäivät Hki-Tukholma-Hki 31.12. SPPL: Sivutoimisen ja vapaaehtoispäällystön opintopäivä Hämeenlinna 26.– 27.10
Suomen ensihoidon taudinkuva 20+ erilaista tapaa. Uudistuksen tavoitteena on ollut kattavan ja tasapuolisen ensihoitojärjestelmän luominen koko maahan yhdistämällä sairaankuljetus ja ensihoito terveydenhuollon palveluketjuun niin toiminnallisesti kuin hallinnollisestikin. Palokuntalainen • 55 20 tuottaa ensihoitoa Uuden terveydenhuoltolain mukaan vastuu ensihoidon järjestämisestä siirtyi kunnilta sairaanhoitopiireille kuluvan vuoden alusta lukien
Kaikkein vaativimman (erityistason) erikoissairaanhoidon keskittämisestä harvempaan kuin viiteen yliopistosairaalaan on myös sovittu. SAIRAANHOITOPIIRI Sairaanhoitopiiri on Suomen erikoissairaanhoitolaissa määritelty hallinnollinen yksikkö, jonka tehtävänä on tarjota jäsenkuntiensa asukkaille erikoissairaanhoidon palveluja. Kunkin alueen vaativin hoito on keskitetty oman alueen yliopistolliseen keskussairaalaan. Ensihoidon järjestelmää on jokaisen sairaanhoitopiirin alueella suunniteltu ja toteutettu alueellisten tarpeiden ja olemassa olevien ensihoidon päivystyspisteiden mukaan siten, että väestö saisi mahdollisimman tasavertaiset palvelut. Samalla palvelun järjestäjien vastuita ja tehtäviä on pyritty selkiyttämään ja päällekkäisiä tehtäviä karsimaan. Sairaanhoitopiirit toteuttavat uudistusta omista lähtökohdistaan ja siksi Suomessa voidaan katsoa olevan yli kaksikymmentä erilaista ensihoidon järjestelmää. Esimerkiksi HUSin alueella on sairaanhoitoalueita, joiden ensihoidon järjestelyt poikkeavat toisistaan. Teksti Pekka Koivunen Kuvat Hanna Raijas ERVA Suomen sairaanhoitopiirit on jaettu yliopistollisten sairaaloiden mukaan viiteen erityisvastuualueeseen (ERVA). Palokuntalainen • 55 21 K äytännön tasolla ensihoitoa ohjaavat ensihoitokeskukset. Eniten näitä palveluita on tällä hetkellä keskitetty HYKSiin.. Voidaan hyvällä syyllä olettaa, että nykytilanteeseen tulee vielä paljon muutoksia melkein kaikilla alueilla. Uudistuksessa aiempaa suurempi väestöpohja ja maantieteellinen alue ovatkin mahdollistaneet toiminnan aiempaa kokonaisvaltaisemman suunnittelun
Palokuntalainen • 55 22 Sairaanhoidon erityisvastuualueet ja sairaanhoitopiirit Seuraavassa on Systole-lehden suorittaman kyselyn perusteella tehty kooste sairaanhoitopiirien sairaalan ulkopuolisen ensihoidon järjestelyistä ja erityisesti kenttäjohdon järjestämistavoista. K oska tilanne on monessa shp:ssä vaiheessa, saattavat tiedot olla osin muuttuneita. HYKS ERVA Helsinki ja Uusimaa (HUS) Etelä-Karjala (EK) Kymenlaakso (KYM) KYS ERVA Pohjois-Savo (PS) Etelä-Savo (ES) Itä-Savo (IS) Keski-Suomi (KS) Pohjois-Karjala (PK) OYS ERVA Pohjois-Pohjanmaa (PP) Länsi-Pohja (LP) Lappi (L) Kainuu (KAI) Keski-Pohjanmaa (KP) TAYS ERVA Pirkanmaa (P) Etelä-Pohjanmaa (EP) Kanta-Häme (KH) Päijät-Häme (PH) Vaasa (V) TYKS ERVA Varsinais-Suomi (VS) Satakunta (S) Tiedot kahden eri kyselyn perusteella L LP PP KAI PK PS KS PH KH HUS KYM EK ES IS KP V EP P S VS Suomen ensihoitojärjes telmät pääpiirteittäin. Systolessa 3/13 julkaistuja tietoja on täydennetty Palokuntalainen-lehden toimesta puhelinhaastatteluin syyskuussa 2013. Vastausten antajien tietous oman alueensa asioista vaihteli suuresti. Sairaanhoitopiirit on esitetty erityisvastuualueittain (ERVA). Kaikkia sairaanhoitopiirejä /-alueita ei kuitenkaan tavoitettu tarkistuskierroksella. Yllättävää oli, että useat vastaajat eivät tienneet esimerkiksi alueensa ensivasteyksiköiden määrää tai vastaavia melko oleellisia yksityiskohtia. HUS, HYKS ensihoito, Espoon alue, Lohjan sairaanhoitoalue ja Ålands hälsooch sjukvård eivät vastanneet kyselyyn
Palokuntalainen • 55 23 E nsihoitopalvelu perustuu pääosin yhteistoimintasopimukseen pelastuslaitoksen kanssa. Vuoden 2014 alussa kenttäjohtotoiminta laajenee Saloon, Loimaalle ja Uuteenkaupunkiin siten, että kullakin alueella yksi nykyisistä ambulansseista korvataan shp:n ambulanssilla, jonka toinen ensihoitaja on kenttäjohtaja. Ensihoitokeskuksessa työskentelevät ensihoitopäällikkö, osastonhoitaja, kuusi kenttäjohtajaa, kymmenen vaativan hoitotason ensihoitajaa, lääkäriyksikön henkilöstö (hoitajat + lääkärit) sekä ajojärjestelijä. Niistä vastaavat pääosin sopimuspalokunnat.. Shp:n ensihoidon tilannekeskuksessa toimii kenttäjohtaja (24/7) sekä shp:n kiireettömiä siirtokuljetuksia koordinoiva ajojärjestelijä (arkisin aamusta iltaan). Paraisten kaupungin Nauvon ambulanssin sekä Taivassalon kunnan ambulanssin toiminnat siirtyivät shp:lle liikkeenluovutuksella vuoden alussa. Vuoden 2014 alussa aloittaa shp:n vaativan hoitotason yksikkö Kankaanpäässä ja lisäksi shp:n oma kiireettömiä siirtoja suorittava ambulanssi. Näiltä osin toiminta kilpailutetaan kuluvan vuoden aikana 1.1.2014 alkavalle jaksolle. Lisäksi on jonkin verran ostopalvelua. Lopullinen toimintamalli päätetään vuoden aikana kertyneiden kokemusten perusteella. Ostopalvelu perustuu terveyskeskuksilta siirtyneisiin sopimuksiin. Kenttäjohtajat ambulansseissa Varsinais-Suomen shp:ssä tilannekeskus TYKS ERVA Satakunnan shp satsaa Ensihoitoon lisää henkilökuntaa S atakunnassa ensihoito järjestetään shp:n omana toimintana, yhteistoimintasopimuksella pelastuslaitoksen kanssa ja yksityisten palveluntarjoajien tuottamana palveluna. Vuoden 2014 alussa on tulossa lisää henkilökuntaa: 10 vaativan hoitotason sairaanhoitajaa ja siirtokuljetusambulanssiin kolme henkilöä. Turun alueella kenttäjohtotoiminta alkoi vuoden alussa siten, että kenttäjohtaja toimii ensihoitotehtävien välisenä aikana ensihoidon tilannekeskuksessa. Shp järjestää kenttäjohdon omana toimintanaan. Ensivasteyksiköitä on 36. Lisäksi järjestelmään kuuluvat Virve-päällikkö, ensihoitopäällikkö, FinnHEMS20:n lääkäri sekä ensihoidon ylilääkäri. Kenttäjohtaja ajaa omalla yksiköllään. Turun alueen kenttäjohtoyksikkö ei kuljeta potilaita kuin poikkeustilanteissa
HEMS-ensihoitajien virat ovat shp:ssä, mutta lääkärihelikopteriyhtiö ostaa koko työpanoksen shp:ltä, joten kustannuksia kunnille ei HEMS-ensihoitajista koidu. Organisaatioon kuuluvat ylilääkäri, ensihoitopäällikkö, kuusi kenttäjohtajaa, 33 vaativan hoitotason ensihoitajaa, 17 hoitotason ensihoitajaa, 19 perustason ensihoitajaa, ajojärjestelijä, kaksi laskuttajaa ja puolipäiväinen sihteeri. Vaasan shp Kaksi pelastuslaitosta E nsihoitopalvelu tuotetaan yhteistoiminnassa alueen kahden pelastuslaitoksen kanssa. Kenttäjohtajaa tukevat alueelliset L5:t shp:n omissa vaativan hoitotason yksiköissä. Työtä tekee neljä vakituista kenttäjohtajaa. Mitään toimintoja ei ole kilpailutettu. Ensivasteen hoitaa pelastuslaitos. Johtamisjärjestelmä on hyvin suoraviivainen. Palvelutasopäätöksen mukaan kaksitoista yksikköä toimii välittömässä valmiudessa. Kenttäjohtaja ajaa toistaiseksi yksin eikä kuljeta potilaita. Kenttäjohtajat toimivat sairaanhoitopiirin viroissa. Pelastuslaitos hoitaa ensivasteen 17 yksiköllä. TAYS ERVA. Normaalitilanteessa ensihoitokeskus toimii virtuaalisena eli kenttäjohto on eri paikassa kuin ensihoidosta vastaava lääkäri. Siirtymäaikana 2013–2014 kahdessa kunnassa palvelun tuottaa yksityinen sairaankuljetus kahdella H+P -yksiköllä. Lisäksi sairaanhoitopiirin kolmella ensihoitoalueella tulee kullakin olemaan yksi alueellinen johtoyksikkö H+H -miehityksellä. Ev-yksiköitä on 43. Lisäksi on puolipäiväinen toimistosihteeri ja Virvepäällikkö. Lisäksi yksi SPR:n ja kaksi järvipelastuksen yksikköä. Organisaatioon kuuluu TAYS ERVA-alueen ensihoidon apulaisylilääkäri, kaksi PSHP:n ensihoidon vastuulääkäriä, lääkärihelikopteritoiminnan vastuulääkäri, kaksi lääkäriyksikön erikoislääkäriä ja yksi lääkäriyksikön erikoistuva lääkäri. Kolme yksikköä toimii päivittäin 12 tunnin välittömässä valmiudessa ja 12 tuntia puolen tunnin varallaolossa. Kenttäjohtajat ovat shp:n ja pelastuslaitoksen yhteisviroissa ja shp vastaa työnantajavelvoitteista. Kenttäjohtaja ajaa tarvittaessa tapahtumapaikalle omalla yksiköllään. Kaikki yksiköt ovat välittömässä valmiudessa. Keskussairaalan päivystysklinikan ylilääkärin alaisuudessa toimii ensihoidon osastonylilääkäri. Yksi kenttäjohtaja omalla, ei-kuljettavalla yksiköllään. Alueelliset johtoyksiköt toimivat kenttäjohtajan alaisuudessa ja vastaavat tarvittaessa johtamisesta alueellaan. Mahdollisesti myös alueellisten johtoyksiköiden henkilöstö siirtyy sairaanhoitopiirin palvelukseen tulevaisuudessa. Pelastuslaitos tuottaa kymmenen H+P -yksikköä. Ensihoitokeskuksessa toimii toistaiseksi ensihoidon ylilääkäri sekä ensihoitopäällikkö. PSHP:ssa on yksi päivystävä kenttäjohtaja 24/7 sairaanhoitopiirin omana toimintana toteutettuna. Ensihoitopäällikkö, kuusi ensihoidon kenttäjohtajaa ja kuusi HEMS-ensihoitajaa. Pelastuslaitoksilla on oma ensihoidon hallintonsa. Päijät-Hämeen sosiaalija terveydenhuollon kuntayhtymä Kuntayhtymä hoitaa osan, pelastuslaitos loput K untayhtymän ensihoitokeskus tuottaa kenttäjohdon, kolme H+H -yksikköä, kaksi H+P -yksikköä ja neljä siirtokuljetusyksikköä. Varallaolon käyttöä tullaan kuitenkin arvioimaan lähitulevaisuudessa uudelleen. Pelastuslaitos tuottaa ensihoitopalvelun pois lukien kenttäjohtajat, jotka tulevat toimimaan sairaanhoitopiirin viroissa. Suuronnettomuudet ovat asia erikseen. Hänen alaisenaan toimii ensihoitopäällikkö, hänen alaisuudessaan taas neljä kenttäjohtajaa. Yksi kenttäjohtaja toimii operatiivisena kenttäjohtajana omassa yksikössään 30.12.2013 alkaen. Ensivasteen hoitaa pelastuslaitos. Palokuntalainen • 55 24 Kanta-Hämeen shp:ssä pelastuslaitos vahvassa roolissa Suoraviivainen johtamisjärjestelmä K anta-Hämeessä ensihoitotoimintaa toteutetaan yhdessä pelastuslaitoksen kanssa. Muut kunnat on kilpailutettu. Pirkanmaan shp:ssä myös helikopteri Pelastuslaitos ja yksityiset tuottavat palvelut P elastuslaitos on kiireellisen ensihoitopalvelun tuottajana seuraavissa kunnissa: Tampere, Nokia, Valkeakoski, Lempäälä, Vesilahti, Pirkkala, Nokia ja Ylöjärvi. Tarvittavat sijaistukset hoidetaan esimiesten koordinoimana ennalta sovittujen ensihoitajien voimin
Kaikki sen yksiköt ovat välittömässä valmiudessa. Ensivasteen hoitaa pelastuslaitos 14 yksiköllä. KYS ERVA. Organisaatioon kuuluu ylilääkäri/vastuulääkäri ja seitsemän kenttäjohtajaa. Tilannekeskus hoitaa myös kiireettömät siirrot. Shp:n palveluksessa on seitsemän kenttäjohtajaa, jotka ajavat omalla yksiköllään. Heillä on myös oma tilannekeskus ja yksikkönsä, joka ei kuljeta. Kenttäjohtajan virkoja on kuusi. Ensivasteen hoitaa pelastuslaitos noin 20 yksiköllä. Mikkeli ja Pieksämäki ovat välittömässä valmiudessa (24/7), muut ovat välittömässä valmiudessa kello 08–20 ja varalla 20–08. Lisäksi järvipelastusyhdistyksen kanssa on tehty sopimus ensivasteesta Saimaalla. Etelä-Savossa tiivistä yhteistoimintaa Shp:llä kuusi omaa yksikköä E telä-Savon shp järjestää ensihoidon omana toimintanaan kuudella yksiköllä Ristiinassa, Mäntyharjulla, Pertunmaalla, Kangasniemellä, Hirvensalmella ja Joroisilla. Etelä-Savon pelastuslaitos tuottaa seitsemän yksikköä Mikkeliin, Pieksämäelle ja Puumalaan. Alueen ensihoitokeskus on Kuopiossa. Palokuntalainen • 55 25 Etelä-Pohjanmaan shp otti kaiken itselleen Vain ensivaste pelastuslaitoksella S hp järjestää ensihoidon kokonaan omana toimintanaan. Yksi heistä on vuorollaan operatiivisessa johtovastuussa eli yksi päivystävä kenttäjohtaja koko shp:n alueella. Alueella päivystää yksi kenttäjohtaja Mikkelissä. Organisaatiossa on noin 200 työntekijää, joista 70 % on ensihoitajia tai sairaanhoitajia ja 30 % on lähihoitajia. Ei kilpailutusta. Lisäksi on yksi yksityinen palveluntuottaja Juvalla
Aiemman toiminnan perusteella on todettu, ettei kenttää johdeta syöksyilemällä jatkuvasti tehtäville. Päivystyksen ja ensihoidon tulosyksikössä on ylilääkärin lisäksi ensihoidon vastuulääkäri, vastaava kenttäjohtaja ja viisi muuta kenttäjohtajaa. Kilpailutettua toimintaa ei ole. Kenttäjohto toimii Kokkolan kantakaupungin H+H -yksikön yhteydessä, yksi kenttäjohtopiste shp:n alueella. Ensihoitajat ja kalusto ovat pelastuslaitoksen. Päivystävän ensihoitolääkärin asemapaikka on Joroisten lentokentällä sijaitseva lääkärihelikopterin tukikohta. Pelastuslaitoksella on seitsemän yksikköä. Alueella toimii lisäksi yksi yksityisen yrityksen ambulanssi. Shp:llä on yhteistyösopimus myös rajavartioston ja tullin kanssa harvaan asutulla alueella. Toinen on tarvittaessa liikkeellä ja toinen keskuksessa. Pohjois-Savon ensihoitopalveluilla 20 omaa ambulanssia sekä kahdeksan potilassiirtoyksikköä. Kolme yksikköä tulee yksityiseltä palveluntuottajalta, kilpailutus on todennäköisesti vuonna 2014 tai 2015. Kenttäjohtajien ensihoidollista ammattitaitoa pidetään yllä siten, että he toimivat hoitotason sairaankuljettajina niissä vuoroissa, jolloin eivät toimi kenttäjohtajina. Ambulansseja on noin 20. Keski-Suomen shp:ssä pelastuslaitos ja yksityiset Puolet ja puolet E nsihoito tuotetaan pelastuslaitoksen ja yksityisten toimintana. Pelastuslaitos hoitaa ensivasteen. Ensihoitopäällikön lisäksi organisaatiossa toimii kuusi kenttäjohtajaa ja ensihoidon vastuulääkäri/ensihoidon ylilääkäri. Yhteistoimintana Pohjois-Savon pelastuslaitoksen kanssa on yhdeksän ambulanssia ja 28 ensivasteyksikköä. Shp:n omana toimintana on kenttäjohtoyksikkö sekä neljä siirtoambulanssia. Yksikköjä on noin 20. Shp hallinnoi KYS:n erityisvastuualueen (Pohjois-Savo, Keski-Suomi, Pohjois-Karjala, Etelä-Savo, Itä-Savo) ensihoitokeskusta. OYS ERVA. Myös kenttäjohtaja tuotetaan shp:n omana toimintana. P-KSSK:n ensihoidolla on toimiva tilannekeskus, josta ensihoitoa johdetaan. Alueen ensihoitokeskus on Kuopiossa. Palokuntalainen • 55 26 Itä-Savon shp Kenttäjohtaja hoitotason yksikössä E nsihoito toteutetaan yhteistyönä pelastuslaitoksen kanssa. Shp:n omana toimintana on vain kenttäjohto. Ensivasteen hoitaa pelastuslaitos 34 yksiköllä. Lisäksi pelastuslaitoksen ensihoitopäällikkö on 10 % osuudella shp:n palveluksessa. Pelastuslaitoksella on 16 yksikköä, yksityisillä myös noin 16 yksikköä. Kenttäjohtajat ja ensihoitopäällikkö ovat yhteisviroissa (60 % shp, 40 % pelastuslaitos). Jos ovat käytettävissä ja lähimpänä, menevät kohteeseen ensivasteyksikkönä. Kenttäjohtajia on kahdeksan, joista kaksi on vuorossa. Päivystävän kenttäjohtajan asemapaikka on Puijon sairaalassa, jossa sijaitsee myös Pohjois-Savon ensihoitopalvelun hallinto. Pohjois-Savossa sph:ien yhteistoimintaa Shp ylläpitää viiden shp:n yhteistä ensihoitokeskusta E nsihoito tuotetaan Pohjois-Savossa omana toimintana sekä yhteistoimintana pelastuslaitoksen kanssa. Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Myös raja ja tulli mukana ensivastetoiminnassa S hp:llä on yhteistoimintasopimus pelastuslaitoksen kanssa. Alueella päivystää yksi kenttäjohtaja, joka ajaa yksiköllään yksin. Yksi kenttäjohtaja päivystää kerrallaan 12 tunnin jaksoissa. Ensivasteen hoitaa pelastuslaitos. Keski-Pohjanmaan shp Kenttäjohtaja kentällä P elastuslaitokselta tuotetaan Kokkolan kantakaupungin ensihoito (yksi H+P -ambulanssi, yksi H+H -kenttäjohtoauto, kenttäjohtajat silti shp:n palveluksessa). Samalla kenttäjohtaja työskentelee hoitajana hoitotason yksikössä, joka ei tee pitkiä kuljetuksia. Shp:n omia yksikköjä on seitsemän. Jos on tarvetta, kenttäjohtajat saavat oman yksikön käyttöönsä
Ensivasteen hoitaa pelastuslaitos. Palokuntalainen • 55 27 Keski-Pohjanmaan shp Kenttäjohtaja kentällä P elastuslaitokselta tuotetaan Kokkolan kantakaupungin ensihoito (yksi H+P -ambulanssi, yksi H+H -kenttäjohtoauto, kenttäjohtajat silti shp:n palveluksessa). Ensihoitopäällikön lisäksi organisaatiossa toimii kuusi kenttäjohtajaa ja ensihoidon vastuulääkäri/ensihoidon ylilääkäri. Shp:n omia yksikköjä on seitsemän. Pohjois-Pohjanmaan shp Sekajärjestelmä toimii S hp on jaettu kuuteen alueeseen, joista kahdella alueella ensihoidon hoitaa pelastuslaitos. Shp järjestää omana toimintaan kenttäjohdon sekä ensihoitolääkärit. Kolme yksikköä tulee yksityiseltä palveluntuottajalta, kilpailutus on todennäköisesti vuonna 2014 tai 2015. Lisäksi on ensivastesopimus pelastustoimen ja rajavartiolaitoksen kanssa. Ensivasteen hoitaa pelastuslaitos. Yhteistyötä on myös merivartioston ja rajavartioston kanssa.. Kolme aluetta kilpailutettiin, yhdellä alueella vanha sopimus jatkuu. Viisi kenttäjohtajaa, joista yksi vuorollaan työvuorossa. Kainuun sosiaalija terveydenhuollon kuntayhtymä Ensivasteessa myös raja S hp järjestää ensihoitotoiminnan alueellaan omana toimintanaan. Organisaatiossa toimivat ensihoidon ja päivystyksen johtaja (ylilääkäri), ensihoitopäällikkö, Virve-päällikkö, kolme ensihoitolääkäriä sekä 12 kenttäjohtajaa. Ensi vuonna henkilökuntaan tulee myös ensihoidon sairaanhoitaja lääkärin avuksi. 11 yksikköä, joista kaksi yksikköä perustasoa, kaksi vaativaa (toisessa kenttäjohtaja) ja loput hoitotason. Kenttäjohtoalueita on kaksi ja molemmilla alueilla on oma ympärivuorokautinen kenttäjohtajansa. Toisen alueen kenttäjohtaja toimii yöaikaan ensihoitoyksikössä. Muutoin kenttäjohtajat toimivat omilla yksiköillään. Kahdeksan yksikköä välittömässä valmiudessa. Shp on yhtä kenttäjohtoaluetta. Kenttäjohto toimii Kokkolan kantakaupungin H+H -yksikön yhteydessä, yksi kenttäjohtopiste shp:n alueella. Yksi kenttäjohtoalue, jossa yksi kenttäjohtaja 24/7. Ensihoitolääkärit osallistuvat lääkäriyksikön toimintaan. Länsi-Pohjan shp Kaikki omana palveluna, ensivaste pelastuslaitokselta J ärjestetään kokonaan shp:n omana toimintana. Töissä on ensihoidon vastuulääkäri, ensihoitopäällikkö, viisi kenttäjohtajaa, 33 hoitotason ensihoitajaa, ja 33 perustason ensihoitajaa
Muiden kuntien osalta toiminnasta vastaavat entiset palveluntuottajat, joiden sopimukset on siirretty Lapin sairaanhoitopiirille pois lukien Kolari ja Utsjoki, joiden palveluista vastaa kunta. Organisaatioon kuuluu HYKS-alueen ylilääkäri, kolme alueellista ensihoidon vastuulääkäriä ja kaksi projektihenkilöä. Yksi kenttäjohtaja, shp:n työntekijä, liikkuu omalla yksiköllä. Lapin sairaanhoitopiiri Ensihoitokeskus aloittaa vuoden alussa L apin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä järjestää alueensa ensihoitopalvelut vuoden 2013 loppuun saakka omana toimintana sekä ostopalveluina. Kenttäjohtajat toimivat kuljettavassa yksikössä 24/7 ja ovat toistaiseksi palveluntuottajan palkkalistoilla. HUS, Hyvinkään sairaanhoitoalue Kuusi yksikköä pelastuslaitokselta, omia kolme K enttäjohtaja ja kolme H+H -ambulanssia shp:n omana toimintana sekä kuusi H+P -ambulanssia pelastuslaitokselta. Samalla ensihoito siirtyi Imatraa lukuun ottamatta Eksotelle. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa on solmittu ensivastetoiminnasta sopimus. Jokaisella HUSin seitsemästä alueesta on oma kenttäjohtaja. L4:t jatkavat nyt ensihoidon kenttäjohtajina. Kenttäjohtaja liikkuu yksin omalla yksiköllään. Ensivastetta tuottavat pääosin sopimuspalokunnat. Ei shp:n omaa palveluntuotantoa Helsingissä. HUS, HYKS ensihoito, Vantaan alue Ensihoitokeskus vain paperilla Y hteistoimintasopimus Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa. Siirtokuljetusyksiköt ovat kilpailutettua toimintaa. Yksikkö on yhden ensihoitajan miehittämä. Pelastuslaitos on tuottanut L4-toimintaa vuodesta 2008 alkaen. Organisaatiossa on ensihoidon vastuulääkäri, ensihoitopäällikkö ja ensihoidon osastonhoitaja. Muut entiset yrittäjät jatkavat toistaiseksi toimintaansa entisillä sopimuksilla. Ensihoitokeskus on toistaiseksi virtuaalinen, edustuksellinen ensihoidon ohjausryhmä. Peijaksen sairaalan alueella shp:n toimintaa on vain vastuulääkärin virka. Konsernihallinnossa on ERVA-alueen koordinoiva ylilääkäri. Omana toimintana järjestetään Rovaniemen, Kittilän ja 1.9.2013 alkaen Pellon ja Kemijärven ensihoito. Vuoden 2014 alusta koko ensihoitopalvelun järjestää Lapin sairaanhoitopiirin ensihoitokeskus, jolla on ensihoitopalvelun asemapaikat jokaisen kunnan alueella. Vuodesta 2011 alkaen Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen ja Falck Finland Oy:n palvelut siirtyivät Eksoten omaksi toiminnaksi ja ensihoitajat siirtyivät Eksoten palvelukseen. Vuonna 2012 Eksote alkoi tuottaa ensihoitopalveluita myös Imatralla ja Rautjärvellä. HUS, Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Kenttäjohtajat kuljettavassa yksikössä A lueen eripituisten, voimassa olevien sopimuksien takia on päädytty ratkaisuun, jossa Hangon ja Raaseporin sopimukset siirtyvät sairaanhoitoalueelle vuosien 2013 ja 2014 ajaksi. Palokuntalainen • 55 28 Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiiri (Eksote) Kahdesta yhteen kenttäjohtoalueeseen E ksote perustettiin 2010. Ensihoitokeskus on vain paperilla, fyysisesti toimintaa on monessa pisteessä. HUS, HYKS ensihoito, Helsingin alue Kenttäjohtaja pelastuslaitoksen virassa Y hteistoimintasopimus Helsingin pelastuslaitoksen kanssa A–C kiireellisyysluokan tehtävistä, D-tehtävät kilpailutettiin. HYKS ERVA. Alue kattaa Vantaan ja Keravan kaupungit. Lisäksi ensihoidossa on neljä aluevastaavaa. Lapin keskussairaalan sairaalasiirrot ovat myös omaa toimintaa. Sopimukset pelastuslaitoksen ja yksityisten kanssa siirtyivät sellaisenaan Eksotelle. Yksi kenttäjohtaja on pelastuslaitoksella virassa, operatiivisessa työssä hän on ensihoitolääkärin alaisuudessa. Inkoon alueen ensihoito kilpailutettiin vuosille 2013–2014. Tällä hetkellä on kaksi kenttäjohtoaluetta: Imatra ja Lappeenranta, mutta palvelutasoesityksen mukaisesti siirrytään yhteen kenttäjohtoyksikköön vuonna 2013
Kaikki yksiköt ovat välittömässä lähtövalmiudessa. HUS Logistiikka on osin kilpailuttanut siirtokuljetukset alueella. Kaikilla on kenttäjohtamisen lisäksi omat erityisvastuualueet. Yksiköitä on enemmän kiireisempänä aikana, eli osa on 12 tunnin tai 8 tunnin yksiköitä. Hallintohenkilöstö koostuu vastuulääkäristä, ensihoidon palvelukoordinaattorista ja osin päivystyksen osastonhoitajasta. Myös kenttäjohtajat osallistuvat kehitystyöhön.. Viisi ensihoitoyksikköä ja viisi siirtoyksikköä on kilpailutettu, näistä huolehtii kaksi eri yritystä. Heidän yhdessä toimimisessaan on se hyvä puoli, että vaativissa tilanteissa L4 saa tukea työpariltaan ja lisäksi kenttäjohtaja voi matkalla ollessaan keskittyä kenttäjohtamiseen sen sijaan, että ajaisi autoa. Pelastuslaitoksen kanssa on yhteistoimintasopimus kuudesta ensihoitoyksiköstä ja 19:sta ensivasteyksiköstä. Varsinaista ensihoitokeskusta ei ole. Kenttäjohtajat operatiivisessa työssään vastaavat yksiköiden käytöstä ja muun muassa varayksiköiden perustamisesta. Kenttäjohtajia on 6+1 eli ensihoitopäällikkö ja viisi kenttäjohtajaa. Kymenlaakson sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä (Carea) Ei varsinaista ensihoitokeskusta P alvelukoordinaattori ja kenttäjohtajat ovat Carean palveluksessa. Lisäksi pelastuslaitoksen henkilö (L5) vastaa pelastuslaitoksen henkilöstöhallinnosta vuorossaan ja toimii vuorovastaavana. Kenttäjohtajat ovat HUS Porvoon sairaanhoitoalueen palkkalistoilla. Kenttäjohtajat päivystävät 24/7 kahdessa pisteessä ensihoitoyksiköihin sijoitettuna. Ensihoito sijoittuu hallinnollisesti Kotkaan keskussairaalan alaisuuteen omaksi hoitovastuiseksi ja talousvastuiseksi kokonaisuudekseen, jossa henkilöstöhallinto kytkeytyy päivystykseen. Palokuntalainen • 55 29 HYKS ERVA HUS, Porvoon sairaanhoitoalue L4 ja L5 toimivat kuljettavassa yksikössä E nsihoito tuotetaan yhteistoimintana Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa. L4 ja L5 toimivat kuljettavassa yksikössä. Tarvittaessa L5:n pariksi voidaan saada lisähenkilö ja L4 voi jäädä kentälle johtamaan
– Yrityspohjaisen toimijan kannalta elinehto on palveluiden kilpailuttaminen. Annettiin kuva, että kunnat eivät olisi osanneet hoitaa lain säätämää tehtävää, vaikka olivat sitä tehneet omien alueidensa tarpeisiin vuosikymmeniä. Vanha lainsäädäntö varmasti kaipasi päivittämistä, mutta uuden tekstin sisältö saikin aikaan täyden melskeen. Mistä syistä dramaattinen vähennys johtuu. Vainio on koulutukseltaan sairaanhoitaja. – Yritysten määrä on laskenut alle kolmannekseen. Lisäksi se synergia, joka aiemmin saatiin kiireellisten ja kiireettömien tehtävien hoitamisesta alueellisella tasolla, pelkästään yksiköiden määrässä, romuttui. Palokuntalainen • 55 30 T ero Vainio on ollut yrittäjänä ensihoitoalalla 50 %:n osuudella 12 vuotta. Hänen yrityksensä Vihdin Sairaankuljetus Oy on yksi selviytyjistä suuressa muutoksessa. Kun jokainen alueen toimija on ohjeistettu samoilla toimintaohjeilla ja tilaajan valvonta toimii, on merkityksetöntä, mikä sektori tai kuinka monta toimijaa alueella palvelua sovitusti tuottaa. Palvelutasomääritykset ja -päätökset ovat materiaalia, jota pitää pystyä aina tarvittaessa avaamaan. Kaikki ovat sairaanhoitopiirin asettamia hoitotason yksiköitä ja välittömässä valmiudessa viidellä eri asemapaikalla. Vuonna 2010 yrityksiä oli noin 200, tänään noin 60. Ne eivät siis ole kiveen hakattua tekstiä. Potilasturvallisuus-erikoistumisopintojen lisäksi hän suorittaa parasta aikaa tutkinnon päivitystä amk-tasoiseksi. Lisäksi hän on suorittanut hoitotason lisäkoulutuksen ja kenttäjohtajakoulutuksen. – Välittömän valmiuden lisääminen on erittäin hyvä asia, mutta varjopuolena tuli yksiköiden poistuminen ja väheneminen hajaasutusja reuna-alueilta kustannusten takia. Tässä vaiheessa järjestämisvastuu ja tuottaminen menivät käsitteinä sekaisin. Yritys on perustettu 1977 ja se tuottaa alueellaan (yli 90 000 asukasta) kaikki ensihoidon palvelut siirtokuljetuksineen. Lisäksi yritys tuottaa Ensihoidon suuri muutos on vaikuttanut eniten yksityiseen sairaankuljetukseen. Mikä oli yksityisten sairaankuljetusyritysten määrä vuonna 2010, entä tänään. Suomen Sairaankuljetusliiton puheenjohtaja Tervo Vainiolla on pitkä kokemus alasta. Alalla Tero Vainio on ollut 28 vuotta ja hän on toiminut muun muassa kurssinjohtajana ensiapuja ensivastekursseilla vuodesta 1995. Yksiköitä on valmiudessa kahdeksan, joista neljä ympäri vuorokauden. Tero Vainio, sairaankuljetus yritysten ykkösmies: Yksityisten määrä romahti sairaanhoitopiirin tarpeisiin siirtokuljetuksia kahdella välittömällä yksiköllä. Entä yksittäisen sairaankuljetusyritysten kannalta. Viiden viime vuoden aikana yritysten määrä on laskenut kolmannekseen viime vuosikymmenen määrästä. Täytyy muistaa, että vanhan lain aikanakin tilaaja, eli kunta, itse päätti minkälaista ja millä valmiuksilla se palvelua halusi ostaa. Mitä mieltä olet ensihoidon uudistuksesta yleisellä tasolla. Kilpailutus ei välttämättä tarkoita, että palvelun taso ja laatu heikkenisivät. Sairaanhoitopiirien osaomistajina kunnilla on oikeus tätä vaatia. Kuva Pekka Koivunen. – Vuonna 2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki siirsi ensihoitopalveluiden järjestämisvastuun kunnilta sairaanhoitopiireille. Mikäli järjestämisvastuussa oleva taho asettaa tarjouspyyntöönsä riittävät toimintaa ohjaavat laadulliset kriteerit ja yleiset toimintaohjeet ja tilaaja-tuottajavastuu toimii hyvin, ei ongelmaa pitäisi syntyä
pelastuslaitosten kanssa/kentällä. – Yhteistyö on pääsääntöisesti hyvää ja niinhän sen kuuluu ollakin. Näistä kolmesta kahdessa prosentuaalinen luku on jopa 100 %, vaikka alueet ovat aina olleet tunnettuja perinteisestä yrittäjähengestä ja yrittäjyydestä. Ensihoidon uudistus on vaikuttanut ensivastepalveluihin mitä moninaisimmin. Tässä kohdassa osassa sairaanhoitopiirejä on luotu aivan liian kova vaatimus varsinkin hoitotasolle ja tämä johtaa väistämättä henkilökuntapulaan kaikilla alalla olevilla toimijoilla. Yksi lähivuosien kehityskulku tulee olemaan väliportaiden vähentyminen ensivasteen tuottamisessa. Enemmän keikkaa, vähemmän keikkaa Ensivaste etsii itseään Ensivastetta tehdään Suomessa noin sadalta ammattija arviolta neljältäsadalta sopimusasemalta. Onko Suomessa yksityisiä alan toimijoita vuonna 2020. Aiemmin ennen kenttäjohtoa tällaista harkintaa ei pääosassa maata esiintynyt, vaan hätäkeskus joko lähetti yksikön tai sitten ei. Hinnat tuntuvat olevan noin 3 000 euron molemmin puolin. Oma merkityksensä tulee olemaan myös tulevalla SOTE-uudistuksella. Muuttuneet ohjeet ovat vaikuttaneet myös toiseen suuntaan. Myös sairaanhoitopiirien välillä ja sisällä on aluekohtaisia eroja henkilöiden tasosta huolimatta, vaikka toiminnan ehdot ovat kaikille samat. Aika varma ja sitoutunut saa olla, että jaksaa sitten työssään, varsinkin kun koko tehtävien laaja kirjo aukeaa. Hätäkeskuspäivystäjälle annetut ohjeet ja hänen harkintansa ratkaisivat hälyttämisen. Syitä ovat muun muassa syntyneiden ambulanssityhjiöiden täyttö tai hätäkeskukselle annetut, aiemmista poikkeavat hälyttämisohjeet. Pelastuslaitosten asemien lisäksi muutama kymmenen muiden toimijoiden yksikköä tekee ensivastekeikkaa. Kymmenien ensivastetta tekevien yksiköiden hälytysmäärät ovat laskeneet. Vielä viime vuonna kustannuksiin osallistui yhteiskunta. Jo tänään Suomessa on kymmeniä sopimuspalokuntien ensivasteosastoja, jotka eivät käytännön toiminnassa tarvitsisi pelastuslaitoksen panosta, vaan palvelusopimus voitaisiin tehdä suoraan palokuntayhdistyksen ja sairaanhoitopiirin välille. E nsivastetta käytetään eri sairaanhoitopiirien alueilla hyvin eri tavoin. – Alan koulutus on hakenut uomiaan viimeiset 10–15 vuotta ja varmasti osin vielä kauemminkin. Tilaajalla on silti mahdollisuus vaikuttaa siihen sisältöön, mitä henkilö saa tehdä toimiessaan ensihoitopalvelussa. Näin ollen koulunpenkillä mennee noin 5–6 vuotta, ennen kuin henkilö on valmis kenttätyöhön hoitotasolla. Millaista on alan yhteistyö esim. Joidenkin ensivasteyksiköiden käyttö on uudistuksen myötä lisääntynyt merkittävästi. Laki määrää vähimmäisvaatimukset hoitoja perustasolle. Erilaisia lisäkoulutuspaketteja on suunniteltu ja velvoitettu käymään, samoin tutkintoja on muokattu vastaamaan ensija akuuttihoidon tarpeita. Hallinnollisesti pelastuslaitokset ovat pääroolissa ensivasteen tuottajina sairaanhoitopiirille. Onko alan koulutus kohdallaan. Silti edelleen alalle hakeudutaan opiskelemaan ensin kouluasteelle ja vasta sitten opistoasteelle. – On ehkä liian varhaista arvioida muutoksen aikaansaannosta, koska osassa sairaanhoitopiirejä asia vielä elää ja muutenkin ollaan lähtökuopissa. Mitä mieltä olet ensihoitohenkilökunnan kelpoisuusvaatimuksien nostosta. Palokuntalainen • 55 31 Missä päin maata on muutos toiminut parhaiten/huonoiten. Yhteistehtäviä on ja tavoite on kaikilla sama; potilaan parhaaksi. Käytännön kenttätyön pääosassa ovat kuitenkin sopimuspalokunnat. Esimerkkinä vaikkapa kotiin vietävät sairaanhoidolliset palvelut ja ensihoitopalvelut. Pelastustoimi (SM) ja Ensihoitopalvelu (STM) ovat eri ministeriöiden alaisia toimia, joissa molemmille on määritelty omat ydintehtävänsä. Omat vaikeutensa tulee myös siitä, että näitä 30 opintopisteen arvoisia lisäkoulutuksia jo valmistuneille sairaanhoitajille hoitotasolle on vähennetty ja ne ovat muuttuneet opiskelijan itsensä maksamiksi. – Henkilöstön koulutus on aina paikallaan ja koulutusvaatimukset on nyt saatu vihdoin kirjattua. Mutta jos arvioidaan sitä, missä muutos on eniten vaikuttanut, niin voidaan todeta, että suurimmat yritysten alasajot ovat olleet Pohjois-Savossa, Etelä-Pohjanmaalla ja PohjoisPohjanmaalla. Palveluita tarvitaan nyt ja aina, ja haja-asutusalueilta vanha tuttu malli terveydenhuollon tehtävien yhdistämisestä lisääntyy. Tämä jos mikä on kustannustehokasta eikä suinkaan mikään uusi keksintö. Vähiten muutosta se on tuonut Uudellemaalle, Pirkanmaalle, Varsinais-Suomeen, Satakuntaan ja Kymen alueelle, jossa tuotantoja on kilpailutettu sekä valmiuksien, kiireettömien ja siirtokuljetusten osalta. – Uskon että tässä taloustilanteessa, jossa maamme tällä hetkellä elää, tulee yritysten määrä jälleen kasvamaan. Ensihoitopalvelun ja sairaankuljetusten tehtävät eivät myöskään tule vähenemään jo pelkästään väestön ikäjakauman takia. Riippuen ensihoidon järjestelyistä keikat ovat joko lisääntyneet tai vähentyneet aiemmasta.. Osa ensihoitokeskuksista on päätynyt ratkaisuun, jossa ensivaste hälytetään osaan tehtävistä automaattisesti ja osaan kenttäjohtajan harkinnan mukaan
Palokuntalainen • 55 32 Paloja pelastustoimi oli urani alkuvuosina tyystin erilainen kuin tänään.”
Hänen melkein neljänkymmenen vuoden mittainen uransa on tuottanut omalla tavalla – ja alallaan – tulosta samalla tavalla kuin Ollilan ja Puskan aikoinaan. Olisiko Pentti käytettävissä pelastuspalvelun valtakunnallisen neuvottelukunnan sihteeriksi. Nämä pohdinnat olivat keskeinen lähtökohta aluehälytyskeskuksille. Virkanimikkeeksi tuli tarkastaja. Neljäkymmentä vuotta sitten paloja pelastusalalla alkoi tapahtua. Tämä ei jää piiloon Pentin kanssa keskustellessa. Sisäministeriön paloja väestönsuojeluosasto yhdistettiin pelastusosastoksi vuonna 1975. Työryhmässä tarkasteltiin Keski-Suomen lääniä koekaniinina. Ja moni muu. – Olin tuolloin myös hätäkeskustyöryhmän sihteerinä. Meillä oli maassa vielä 64 yleistä palokuntaa eli kuka tahansa saatettiin määrätä paloa sammuttamaan. – Neuvottelukunnan keskeinen työ oli pelastuspalvelun kokonaisuuden kehittäminen. Vasta 1980-luvun alussa päästiin tilanteeseen, että palomiehelle vaadittiin 19 viikon mittainen peruskoulutus.. Ja Pentti oli. Siinä ryhmässä pohdittiin erilaisia visioita: puhelinkeskus englantilaiseen malliin ja eri viranomaisten yhteinen malli olivat molemmat esillä. Pentti Partanen eläkkeelle Neljä vuosikymmentä S uomen Punainen Risti haki Uudenmaan piirille toiminnanjohtajaa vuonna 1973. Sitä ei käy kieltäminen. Palokuntalainen • 55 33 Teksti ja kuvat Pekka Koivunen Kirkkokadulla Lokakuun alussa eläkkeelle pelastusylijohtajan virasta siirtynyt Pentti Partanen on Vaasan lyseon kasvatti. Helsingin Yliopiston ylioppilaskunnan ja Ylioppilaskuntien liiton aktiivi, vaasalaislähtöinen Pentti Partanen sai työn. Laajapohjainen konklaavi tarkasteli koko turvallisuuskentän kokonaisuutta, pelastustoimen ohella muun muassa merija lentopelastusta. Samana vuonna näki päivänvalon uusi paloja pelastuslaki, jonka soveltaminen käytäntöön alkoi seuraavana vuonna. Vuoden pestin keskeytti pyyntö valtionhallinnosta. – Pelastuspalvelun valtakunnallinen neuvottelukunta oli hieno juttu. Jorma Ollila ja Pekka Puska ovat myös. Partanen muistuttaa, että esimerkiksi pelastusalan koulutustaso oli tuolloin varsin alhainen – Tuolloin koulutettuja ei juuri ollut. Paloja pelastustoimi oli urani alkuvuosina tyystin erilainen kuin tänään. Sihteeriys antoi kokonaiskuvan heti lähdössä, kuvailee Pentti Partanen virkauransa alkua sisäministeriössä
Minä olin esillä melko lailla 1990-luvulla, mutta annoin sitten tilaa alueellisen pelastustoimen mukanaan tuomille uusille pelastusjohtajille, puolustautuu Pentti. Palokuntalainen • 55 34 Pentti Partanen muistelee, että 1970-luku oli voimakkaan yhteiskunnallisen kehityksen aikaa. S-ryhmässä yhdistyvät business ja demokratia. – 1990-luvun lama oli oleellinen juttu. Alueellinen pelastustoimi, hätäkeskusuudistus, Virveverkko, koulutusjärjestelmän uudistaminen ja kansainvälisten yhteistyörakenteiden kehittäminen.”. Keskeinen vaikuttaja alueellisen pelastustoimen mallin syntymiseen oli S-osuuskauppaliikkeen malli. Käytännössä joka kuntaan määrättiin perustettavaksi palopäällikön virka. – Ja sitten haluan sanoa tuosta näkyvillä olemisesta, että en pidä viisaana lähteä sellaiseen taisteluun, jonka tietää jo etukäteen häviävänsä. Pentti esittää vakuuttavasti, että uudistusten juuret tulevat pelastustoimen historiasta. Ei minulla ollut jäsenkirjaa. Kun Pekka Myllyniemi siirtyi pelastusylijohtajan paikalta Lohjan maalaiskunnan kunnanjohtajaksi, alkoi Partasen 22 vuotta kestänyt osastopäällikön aika. Olin ammattivirkamies. Taas seurasi pesti SPR:ssä. Suunnittelua painotettiin kaikilla yhteiskunnan hallinnon eri alueilla. – On hyvin erilaisia tapoja vaikuttaa. – Juhani Perttunen oli kansliapäällikkö ja Mauri Pekkarinen sisäasiainministeri. Pelastusosaston yleissuunnittelutoimiston päällikkönä kului vuosia ja siinä tehtävässä oli myös ulkomaan keikka: Vuosina 1985–86 Partanen toimi Saudi-Arabian pelastustoimen kehittämisprojektissa asiantuntijana. – Kyllä pelastustoimen roolin nostaminen kokonaisturvallisuuden kentässä on ollut myös sydäntäni lähellä, lisää Pentti Partanen, vaikka häntä on arvosteltu vuosien varrella näkymättömyydestä. Kansainvälinen osaaminen ja aiempi työ osastolla olivat Partasen valtit. Pentti Partasen mukaan alueellistaminen oli osa isompaa kokonaisuutta. Kansainvälisen toiminnan päällikkönä kului kolme vuotta aina vuoteen 1991, jolloin askeleet vievät takaisin Kirkkokadulle. Uusia paloautoja alkoi ilmestyä kylään kuin kylään, muistelee Pentti Partanen Saudien ja SPR:n kautta ”kulmahuoneeseen” Välillä Pentti Partanen oli SPR:n keikoilla ulkomailla, mutta sisäministeriö veti taas puoleensa. – Talouden lama oli tausta, josta seurasi, että kuntien ja valtion Pentin ura sisäasiainministeriössä alkoi 1974. Se pakotti etupainotteiseen reagointiin, kaikki uudistukset ovat olleet vastausta tehokkuusvaatimuksiin. Keskustelin tuolloin aika paljon osuuskauppamiesten kanssa, ja näin jälkikäteen pitää todeta, että sillä oli selvä linkki pelastustoimen kehittämiseen. Siinä Pentin uran keskeiset ja näkyvimmät projektit. Pelastustoimessa uusi valtionosuusjärjestelmä ja uusi laki aiheuttivat kuntatasolla suuria muutoksia. Alueellistamisesta tuli menestystarina Aluelaitoskonseptin synnyn takaa Partanen paljastaa mielenkiintoisen seikan. Tuhansia osuuskauppoja alettiin yhdistää, sitten siirryttiin alueosuuskauppoihin. – Yllätys, yllätys. Sen aikaisen lain mukaan minut kuitenkin nimitti tasavallan presidentti Mauno Koivisto. Pentin vuodet ”kulmahuoneessa” Alueellinen pelastustoimi, hätäkeskusuudistus, Virve-verkko, koulutusjärjestelmän uudistaminen ja kansainvälisten yhteistyörakenteiden kehittäminen. – Kalustoavustukset mullistivat kuntien hankinnat
Muistelenpa tässä, alueellistamisessa oli paljon sopankeittäjiä. tehtäviä järjesteltiin uusiksi. Partanen piti alusta alkaen järkevänä yleistä pyrkimystä pois kuntakohtaisesta järjestelmästä. Partanen paraatipuvussa Turussa elokuun lopussa. Päädyttiin ratkaisuun, että valtio rakentaa verkon ja käyttäjät maksavat käytön. Suunnitteluorganisaatio niin valtakunnallisella kuin alueellisella tasolla oli kuitenkin hyvä. – Nokia ja suomalaiset insinöörit olivat keskeisiä pelureita Tetra-järjestelmän kehityksessä. SPEKin edustajat luovuttavat Pentti Partaselle erityisansioristiä.. Hätäkeskusuudistus oli tehtävä Hätäkeskusuudistus ja myös viranomaisverkon synty olivat vastauksia tekniikan murrokseen analogiasta digitaaliseen. Palokuntalainen • 55 35 – Tällaiset prosessit ovat niin vaikeita, että yhden henkilön vaikutus ei ole suuri. Omaa asemaansa uudistuksissa hän ei pidä mitenkään ainutlaatuisena. Pentti Partanen väittää tiukasti, että objektiiviset mittarit osoittavat, että hätäkeskusuudistus on ollut onnistunut. Monien kuntien palopäälliköt vastustivat, poliitikot eivät halunneet kuunnella ja palomieslakoillakin oli vaikutuksensa. Tetra voitti. – Meillä ei kuitenkaan ole faktaa vanhoista järjestelmistä, joten tieteellistä vertailua ei voi tehdä. Muut verkot ovat sittemmin rakentuneet paljolti suomalaisen mallin mukaan. Kilpaileva ranskalainen Tetrapol jäi kakkoseksi. Muistaa pitää, että vanhassa aluehälytyskeskuksessa saattoi olla yhdestä kahteen päivystäjää. Nimettiin useita selvityshenkilöitä, jotka katselivat kunta ja valtio -yhteistyötä
Estonian uppoaminen ja Aasian tsunami eivät unohdu. – Varsinaisia epäonnistumisia en katso urani varrella olleen. – Kysymys on ollut rahasta, verkkoa on kehitetty sillä, mikä ollut käytettävissä. – En soittanut kertaakaan edeltäjälleni Myllyniemen Pekalle kysyäkseni käytännön neuvoja, enkä aio työasioissa häiritä Eskoakaan. Joissakin uudistuksissa aikaa on kulunut suunniteltua enemmän. Niin, yksi asia kyllä olisi voinut olla toisin; kentällä ja pelastuslaitoksissa käyminen on ollut liian vähäistä, ei ole yksinkertaisesti pystynyt repeämään kaikkialle. Virve oli vastaus tekniikan kehittymiseen Viranomaisverkon rakentaminen oli tekniikan kehittymisen vuoksi välttämättömyys. Alan tulee pitää pää pystyssä ja ottaa se rooli, joka sille varautumisen ja muiden toimintojen osalta kuuluu, on Pentti Partasen jäähyväisviesti alan toimijoille. Valtionvarainministeriö tajusi mitä tarkoittaa Invest for savings -periaate. Mikä tahansa olisi voinut epäonnistuakin. Aikaa on kulunut, mutta Virve on hyvässä hapessa. Sitä tosiasiaa ei ole aina ymmärretty. – Pitää huomata, että tämä ei ole ollut yhden miehen varassa. Kaikkia uudistuksia on ollut tekemässä suuri joukko alamme ammattilaisia. Palokuntalainen • 55 36 Muutos on ollut dramaattinen. Kun kysytään Partasen epäonnistumisista, osoittautuu hän hyvin harvasanaiseksi. Kansainvälinen yhteistyö Kansainvälisen yhteistyön kehittymistä Pentti Partanen ei voi olla painottamatta. Tyytyväisyys loistaa kasvoilta, mutta… Pääpiirteittäin Pentti Partanen on tyytyväinen 21 vuotta kestäneen ylijohtajakautensa aikaansaannoksiin. – Alueellisia yhteistyörakenteita, joissa Suomelle on tulossa vetovastuuta on useita, muistuttaa Partanen. Partanen muistuttaa vielä, että hätäkeskuslaitos on nyt kentän organisaatioista erillinen laitos. – Olen saanut toimia hyvissä verkostoissa. Koulutusjärjestelmästä tuli hyvä, mutta se vaatii laittoa Peruskoulutus saatiin hyvään kuntoon, mutta työssä olevan porukan jatkoja täydennyskoulutus olisi saanut saada Pentti Partanen mukaan enemmän huomiota. Siksi vanha näyttää joskus paremmalta. Pitäisin toteutuneita kehityssuuntia kuitenkin sellaisina kuin olen itse halunnut. Ei ole kipeitä varpaita kuitenkaan jäänyt. Nykyään tilanteen arviointi on eri tasolla kuin ennen, samoin yksiköiden hälyttäminen. Kansainvälisen yhteistyön kehittymistä Partanen ei voi olla painottamatta.” Ohi on.. Olen myös kokenut muutaman todella sävähdyttävän tilanteen työssäni. Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteistyön sekä Barentsin alueen yhteistyön ja EU:n piirissä käydyt neuvottelut yhteistyöstä Partanen nostaa esille, kuten myös tavallisen palomiehen vaihtomahdollisuuksien kehittymisen. Entä nyt. Ennen virheet pidettiin oman organisaation sisällä. Herkällä korvalla on pitänyt kuunnella kenttää, mutta Kirkkokadulta katsoen piti asioita hoitaa koko valtakunnan alueella. Partasen mielestä työ pelastusosastolla on ollut motivoivaa ja innostavaa
Sairaalaa pitäisi kutsua nimellä yritämme-arvata-mikä-teitä-vaivaaja-tehdä-teistä-jälleen-terve-la. Kaikki tuntevat mikä on NYFD. Ne, jotka haluavat, että palokunta on palokunta, liittykää joukkooni. Ne tekee poliisi. Palokuntalainen • 55 37 LÄMPÖKAMERAMIES Postia lämpökameramiehelle Lähetä mielenkiintoisia viestejä osoitteeseen lampokameramies@hotmail.com. Ja niin poispäin. Myös sanan ”pelastuslaitos” käyttäminen palokunnan sijasta pännii kaiken nähnyttä Lämpökameramiestä. Palolaitoksista tuli pelastuslaitoksia ja monista paloasemista tuli pelastusasemia. Niin, palomies on nykyään pelastaja. Mikä vitun laitos. Otan vastaan kannustusta osoitteessa lampokameramies@hotmail. Senat sakaisin. Ihan oikea termi kuvaamaan virkavaltaa. Lämpökameramies on ihmetellyt ja ihmettelee varmaan maailman tappiin saakka, mikä ihmeen vika on sanassa ”palokunta”. London Fire Brigade on edelleen ylpeästi London Fire Brigade eikä London Rescue Brigade. [Käytän v:llä alkavaa sanaa nostamaan edellisen kysymyslauseen tehoa. Luulen, että en ole yksin. Lopuksi Lämpökameramies pelkää, että kun nämä nimitysten kehittäjät ja laitostajat oikein pääsevät vauhtiin, muutetaan nykyiset vessatkin pissaja kakkahätäkeskuslaitoksiksi. Ei tulisi kuuloonkaan, että sen perinteinen nimi vaihdettaisiin NYRDiksi. Syyttäkää päätoimittajaa, että hänen lehdessään on sen 12-vuotisen historian kolmannen kerran kyseinen sana.] Oletteko muuten huomanneet, että poliisilaitos ei taltuta humalaista häirikköä tai poliisilaitos ei ajanut takaa karkulaista. Kertokaa se minulle. com. Tai pelastuslaitos ohjaa liikennettä. Laitosvillitys on mennyt niin pitkälle, että tiedotusvälineiden sopulitkin kirjoittavat jo siitä, kuinka pelastuslaitos pelasti kissan puusta tai pelastuslaitos sammutti autopalon. Miksi pelastuslaitosten tiedotteissa ei voisi käyttää sanaa palokunta. Ensin tuotiin Rainer Alhon ja kumppaneiden lanseeraamana sana ”pelastus” korvaamaan perinteisen palokunta-sanan. Lämpökameramiehen mielestä poliisiasemista pitäisi vastaavalla logiikalla tulla rikostutkimusja järjestyksenpitoasemia. . Varuskunnista pitäisi tehdä tappamisenopiskelukuntia. Oikeampi nimitys olisi nykymuodin mukaan kai pelastuslaitosmies
Ok, eihän se omakustannus ole aivan sellainen, kun on hyödynnetty verottomuutta ja Palosuojelurahaston avustusta, mutta silti. Siinä valvovalla viranomaisella onkin päänvaivaa. Mutta jos palokunnalla on oma ajokki, niin millä valvotaan, ettei sitä ajeta yhteiskunnan kustantamalla polttoaineella. Useissa muissa laitoksissa tajutaan, että sopimuspalokunnillakin voi olla ajoja, joissa sammutusauto on ilmiselvästi kaikkein epätarkoituksenmukaisin kulkuväline. Ei pröystäily mene överiksi, koska nelivetoa, riittävän vahvaa konetta ja pitkiä kilpailureissuja varten sopivaa sisustusta – sellaisia sopimuspalokunta ei tarvitse. Mihin sopimuspalokunta voisi sitten tarvita yhden miehistöauton. Palokunnan rahat eivät ole palokunnan rahoja.... Monen pelastuslaitoksen mielestä sopimuspalokunta saa juuri niin Sopimuspalokunta saattaa tarvita miehistöauton, mutta tuskin kahta. Ja voihan sen oman sitten myydä ja rahoilla hankkia uudemman. Palokuntalainen • 55 38 K un viranomainen painaa nappia, niin halutaan välittömään käyttöön sammutusauto, jossa on 1+4 hälytyskelpoista sammutusmiestä, joista vähintään kaksi ovat savusukelluskelpoisia. Muuta ei haluta silloin eikä oikeastaan muutenkaan. Mutta onko viranomainen aina se taho, joka parhaiten tietää miten vapaaehtoispalokunta toimii, mitä se tarvitsee ja mitä ei. Perinne on jatkunut Espoossa suhtauduttiin aikoinaan varauksellisesti miehistöautoihin ja perinne on jatkunut LUPin aikana. VPK ei tarvitse… Ajatuksia miehistöautoista Teksti ja kuvat Silvio Hjelt. Tältä näyttää julkinen totuus Länsi-Uudellamaalla. Ei edes, vaikka silloin tällöin joutuisi lumisilla poluilla perävaunullisen letkua kuljettamaan. Onko kyse oikein väärinkäytöksestä! Mutta olkoon, kun muissakin laitoksissa sallitaan, mutta sitten enintään yksi (1) per palokunta. Jotkut vapaaehtoiset ovat omalla kustannuksellaan, kerjäämällä ja vapaaehtoisvoimin, hankkineet itselleen sellaisia ajokkeja, jotka palokunnan omasta mielestä sopivat omalle toiminnalle parhaiten. Eikä ainakaan siten, että sillä on käytössään sekä oma että pelastuslaitoksen omistama auto. Ja vain sellainen, jonka pelastuslaitos on hankkinut. Miehistöauto – kai se on viranomaisten silmissä tapa kiertää verotusta ja tarjota vapaaehtoisille kohtuuttomat mahdollisuudet kiertää kylässä pröystäilemässä. Kyseessä on todella outo sopimussuhteiden ja Suomen lain tulkinta
Pelastusauto on myös palokunnan omistuksessa oleva miehistöauto, jossa on kuljettajan lisäksi tilaa vähintään kahdeksalle henkilölle.” Palokunnan miehistöautossa on tilaa 1+8 henkilölle eli se on lain mukaan pelastusauto. Länsi-Uudenmaan palokuntasopimus on toki monessa monitulkintainen, mutta jos kalustoliitteessä lukee miehistöauto, niin pelastuslaitoksen tulee asettaa sellaisen käyttöön. Yleisön pyynnöstä se julkaistaan nyt suomeksi ja hieman lyhennettynä. Palokuntalainen • 55 39 Tämä artikkeli oli ruotsinkielisenä lehden edellisessä numerossa. Sellaisella on suoja perustuslaissa. Pelastuslakikaan ei sellaisia tunne. Ja joka vaihdetaan laitoksen muun vaihto-ohjelman mukaisesti. Ja vaikka siviilimaailmassa sopimuskorvausta voitaisiin pitää korvauksena esim. On jopa taloudellinen järjettömyys, jos laitos heikolla perusteella jättää pelastusautojen verottomuutta hyödyntämättä, ikään kuin rangaistakseen omaa autoa omistavaa palokuntaa. Puhutaan mielellään ”avustuksesta”, aivan niin kuin siinä olisi jotain veroteknistä eroa. INFO ...kun sen sijaan tämä logo ei kelpaa! Tämä logo kelpaa pelastusautossa.... Siviilioikeudellisesti palokunnan omistama miehistöauto on yhdistyksen omaisuutta. Entäs palokuntasopimus. Ei edes aktiivinen nuoriso-osasto ja parinkymmenen nuoren kuskaaminen vaikkapa leirille voi olla perusteena kahden miehistöauton hallintaan! Toki nuorisotyötä ei saa julkisesti kyseenalaistaa, mutta edelleen löytyy virkamiehiä, joille on aivan yhdentekevää, hoitaako palokunta jälkikasvun kouluttamisen vai ei. varallaolosta, niin julkishallinnossa niitä rahoja ei pidetä palokunnan omina. Ei sovi jonkun pelastuslaitoksen silloin tulla päättämään, mitä yleishyödyllinen yhdistys saa omistaa ja mitä ei, taikka sääntöjensä mukaiseen yleishyödylliseen tarkoitukseen käyttää. paljon korvausta kuin se tarvitsee. Toki sopimus sanoo, että korvattu kalusto on poistettava käytöstä, mikä jo sinänsä on outo pykälä. Silloin sellainen kuin ”tarpeettoman” miehistöauton omistaminen on katsottava julkisten varojen väärinkäytöksi. Eikä ajoneuvolaissa ole palokuntasopimuksista sanaakaan. Mutta sitä ei voida mitenkään tulkita niin, että toisen sopimuskumppanin tulee laitoksen omaisuuden vaihdon yhteydessä luopua myös omasta yksityisomaisuudestaan. Varsinkin, jos palokunta sopimuksessa kirjoitettuun vedoten haluaa laitokselta miehistöauton. Rahoja tulee käyttää niin kuin pelastuslaitos katsoo parhaaksi eikä siten kuin palokunta itse luulee tarvitsevansa. Palokuntayhdistys saa sellaisen omistaa, vilkkuineen kaikkineen. Viranomaiset saattavat tarvita sammutusautoja savusukeltajineen, mutta nuoria ei tarvita. Ajoneuvolaki (1090/2002) on aivan yksiselitteinen (20 §): ”Pelastusauto on paloja pelastustoimen käyttöön erityisesti valmistettu, kokonaismassaltaan yli 3,5 tonnia oleva Mtai N-luokan ajoneuvo... Siis sellaisen, joka täyttää miehistöautolle asetettavat vaatimukset
Palokuntalainen • 55 40 Olkoon siis palokunnan oma asia, miten se hoitaa rekrytointinsa, mutta siihen ei ainakaan voi kahta miehistöautoa tarvita! Oma auto pois, tai...! Viranomaisbyrokratia on joskus kummallista. Laitoksen omistama auto voidaan jopa ottaa pois. Siten ei myöskään voida osoittaa sitä byrokraattia, joka on sen uuden päähänpiston takana, että laitoksen omistama, mutta sopimuspalokunnan käytössä oleva miehistöauto loppuun kuluneena uusitaan ainoastaan, jos sopimuspalokunta samalla luopuu mahdollisesti itse hankkimastaan ”turhasta” miehistöautosta. Yksi toisensa jälkeen sopimuspalokunnat Länsi-Uudellamaalla näyttävät alistuvan tälle täysin epäloogiselle ukaasille, jolle ei ole perustetta, ei laissa eikä sopimuksessa. Laki ja sopimus puhuvat toista. Poistetaan kiltisti hälytyslaitteet, muutosrekisteröidään oma auto joksikin muuksi ja myydään eniten tarjoavalle. Ei ole laillista estettä sille, että palokuntayhdistys omistaa pelastusajoneuvoja. Jos jääräpäisesti pitää omansa, niin uutta ei laitoksesta tule. Laitoksen omistama auto voidaan jopa ottaa pois. !!!!!! Takimmainen miehistöauto on ok, etummainen on ”tarpeeton” eikä kelpaa. Toistensa peilikuvat, vai... Palosuojelurahasto on kuluvana vuonna päättänyt hylätä kaikki ne hakemukset (23 kappaletta), joissa sopimuspalokunnat ovat hakeneet tukea miehistöauton hankintaan. Koska kahta miehistöautoa, sitä ei voi kukaan tarvita.”. Onko tämä tilapäinen häiriö vai sopimuspalokuntien miehistöautotarpeen jonkinlaisen salaliittoisen harkinnan tulos, se jää tulevaisuudessa nähtäväksi. Koska kahta miehistöautoa, sitä ei voi kukaan tarvita. Karjapuskuriko härnää, vai 4x4. Siinä vastuu voidaan siirtää sinne sun tänne ilman, että jonkun tarvitsisi sitä yksittäistapauksessa kantaa
TAMREXIN TUOTEVALIKOIMA ON LAAJEMPI KUIN KOSKAAN. 03-3142 1516. klo 16.30-19.30 Aunankorvenkadun myymälässämme! Myynnissä tuotteiden loppueriä huippuhalvalla vain yhtenä iltana! Lisäksi kestosuosikkeja tarjoushintaan. NUORTEN VÄLIASU Erittäin kestävä ja tukeva neulos. takki, vyö ja lappuhaalarit. Tarjolla myös pientä purtavaa. Värit oranssi, punainen ja keltainen. NUORISOKÄSINE SEIZ Verkkokauppa: www.tamrex.fi Yhdistele lisävarusteita ja värejä vaatimustesi mukaan, kaksoiskuorella varustettu Bullard Magma toteuttaa ne. mennessä p. Lisätietoja: www.tamrex.fi VPK Fire Outle t -ilta NUORTEN PALOKUNTA-ASU Sis. (03) 222 1401, (03) 222 1407 Sähköposti: tamrex@tamrex.fi Sähköposti: yritysvaate@tamrex.fi Yritysvaatemarkkinointi Oy fuusioitui Tamrex Oy:öön 1.6.2013. TAMREX OY TAMREX OY / YRITYSVAATEMARKKINOINTI Turvesuonkatu 7, 33400 Tampere Aunankorvenkatu 7, 33840 Tampere Puh. PELASTAJAN VARUSTEET PALOKUNTANUORTEN VARUSTEET SIOEN PALOPUKU Uusi konsepti minimoi lämpörasituksen tasoa ja asusteen painoa – tuloksena maksimoitu käyttömukavuus! Palomiehen liikkeet suosivat vesihöyryn poistumista alaselän kautta, mihin ei ole sijoitettu kalvoa SIOEN HEIJASTINLIIVI Palosuojattu heijastinliivi, luokka 3. Myös monipuoliset brodeeraukset ja painatukset. Kaksi kokoa. Uutuus!. PALOKYPÄRÄT Palovyö MK T-Rex alushuput UK valaisimet Väliasut Primus jalkineet Tiistaina 15.10. Tervetuloa! Ilmoittautumiset 10.10. (03) 3142 1500 Puh. Suunniteltu erityisesti palopuvun päälle puettavaksi. Erittäin kovaa kulutusta kestävä, vettä ja likaa hylkivä materiaali
Hälytysosaston koko vahvuus on 37 henkilöä. Kouluttaja Esa Järvisalo pitää harjoitusta hyvällä ammattimaisella otteella. Palopäällikkö Jukka Ruuskanen kertoo, Järeän kaluston palokunta Karhulan VPK:n työjohdot 110ja 150-millisiä Karhulan VPK on Kotkan alueella toimiva tukipalokunta (2. Aktiivisia, hälytyskelpoisia jäseniä palokunnassa on 20. Palokunta perustettiin vuonna 1928 nimellä Kymin Vapaaehtoinen Palokunta. Sovittu on myös kakkosja kolmoslähdöstä. Myös tanssitoiminnan pyörittäminen vaatii oman panostuksensa. Niiden tavoiteajat ovat 14 ja 20 minuuttia ja kummankin vahvuus 0+1. Kuluva vuosi on monessa mielessä ollut karhulalaisille vilkas. Uutta kalustoa veden siirtoon Palokunta sai keväällä käyttöönsä uuden kolmiakselisen Scania säiliösammutusauton. Vuonna 1959 nimi muuttui Karhulan Vapaaehtoiseksi Palokunnaksi. Uusi raskas auto toukokuussa ja 85-vuotisjuhlat elokuussa ovat pitäneet palokuntalaiset kiireisinä. Lähtöjä palokunnalla on vuodessa 27–56. Palokuntalainen • 55 42 SOPIMUSPALOKUNTA K arhulan VPK on historiansa aikana toiminut Kymin kunnan, Kotkan kaupungin ja nyt Kymenlaakson pelastuslaitoksen sopimuspalokuntana. valmiusaste). Palokuntalaiset arvioivat suorituksiaan hänen ohjauksessa.. Palokuntasopimus edellyttää palokunnalta 10 minuutin lähtövalmiutta vahvuudella 1+3
Uusi auto on varustettu miehistöohjaamolla. Peruskaluston lisäksi autossa kulkee 8 000 litraa vettä. Uuden auton tuloon liittyi myös vanhan sammutusauton uudistaminen kalustoautoksi. Yksi ratkaisu on yhdistelmäajoneuvo, säililiösammutusauto. Palokunta mukana suunnittelussa Palokunnanpäällikkö Matti Hynninen kertoo, että uuden auton hankintaprosessi on ollut mielenkiintoinen ja palokuntalaisia motivoiva. Pumpun teho on 6 000 litraa minuutissa. Lähes samanlainen auto on tänä vuonna tullut myös toisen tukipalokunnan, Kotkan VPK:n käyttöön, kertoo Jukka Ruuskanen. Muu kalusto on sammutusauton peruskalustoa lisättynä tieliikennepelastamiseen tarkoitetulla kalustolla. Olemme halunneet vähentää raskaan kaluston määrää kaluston laatua parantamalla. – Pääsimme mukaan autojen suunnitteluun pelastuslaitoksen hankintaryhmässä. Tiesimme, että heillä on samanlaista toimintaa kuin omassa palokunnassamme. On mielenkiintoista käydä tutustumassa samanlaista hommaa tekevään palokuntaan – aina oppii uusia asioita, toteaa Hynninen. Teksti ja kuvat Isto Kujala. Uuden auton tulo aiheutti Karhulan VPK:ssa kahden viikon tiiviin koulutusjakson ajoja kalustokoulutuksineen. Muun muassa Suomen suurin satama on alueellamme. – Suunnitelmassamme vedensiirrolla ja pumppauksella on iso merkitys johtuen alueen suurista riskikohteista. Mukaan mahtuu 1+5 henkilöä. Palokuntalainen • 53 43 SOPIMUSPALOKUNTA Karhulan VPK Järeän kaluston palokunta että Kymenlaakson pelastuslaitos päätyi ratkaisuun, joka perustuu laitoksen kehityssuunnitelmaan. Ennen sen suunnittelua kävimme tutustumassa Kaarinan VPK:n kalustoautoon
He myös kunnostavat palokalustoa ja keräävät vanhaa kalustoa ja materiaalia pieneen omaan palomuseoon, kuvailee Juho Lindqvist viisitoistajäsenisen senioriporukan toimintaa. Hälytyskelpoisista C-kortillisia meillä on 20 henkilöä. Hälytykseen lähdettäessä siihen voidaan liittää peräkärry, jossa on palokunnan suurtehoruisku. Autossa on myös vahingontorjuntakalustoa ja myrskytuhojen raivaustehtävissä tarvittavaa kalustoa. Palokuntalainen • 55 44 SOPIMUSPALOKUNTA – Otimme auton operatiiviseen käyttöön vähän ennen juhannusta. Asemalla on hyvät tilat kalustolle sekä toimisto-, varuste-, huolto-, luokkaja sosiaalitilat.” Uusi säiliö-sammutusauto on otettu käyttöön ja sillä lähdetään hälytystehtäviin. – Palokuntamme seniorit kokoontuvat säännöllisesti torstaisin. Miehistöautona on vuosimallia 2006 oleva Volkswagen. Nyt paloasemalta lähdetään hälytystehtäviin useimmiten uudella sammutussäiliöautolla. He pitävät paloasemarakennuksen ja palokuntamme omistaman tanssilavan kunnossa. Sammutusautosta uudistettu Mercedes-Benz kalustoauto siirtää kohteeseen etupäässä letkukalustoa ja sitä on reilusti – mukaan mahtuu 150 metriä 150 mm letkua ja 1,2 kilometriä 110 mm letkua. He ovat nyt kaikki saaneet koulutuksen uudelle autolle. Kahdeksan niistä on ollut sammuttamista ja kahdessa tapauksessa on turvattu veden saantia. Sillä voidaan pumpata 7000 litraa vettä minuutissa. Sille on kertynyt jo kymmenen hälytystehtävää. Asemalla on hyvät tilat kalustolle sekä toimisto-, varuste-, huolto-, luokkaja sosiaalitilat. – Sen turvaamiseksi ja tukemiseksi meillä tehdään paljon vapaaehtoista työtä, puheenjohtaja Juho Lindqvist kertoo. 1995 on uudistettu sammutusautosta kalustoautoksi.. Aktiivista ja monipuolista toimintaa Karhulan VPK:n tärkein tehtävä on sopimuspalokuntatoiminta. Monipuolinen kalusto Karhulan VPK:n asema sijaitsee keskeisellä paikalla Karhulan Korkeakoskella. Uusi Scania säiliösammutusauto – säiliöön mahtuu 8 000 litraa vettä ja pumpun teho on 6 000 l/min. MercedesBentz vm. Kaluston uudistuminen on tuonut jäsenistölle uuden mukavan lisähaasteen
– Tanssitoimintaa hoitavassa toimikunnassa on kahdeksan henkilöä. Tanssilavakulttuuri voi hyvin Tampsan lavalla Karhulan VPK:n omistuksessa oleva Tampsan tanssilava on jokakesäisten tanssi-iltojen kohtauspaikka. Kaiken kaikkiaan tanssilavan talkoisiin osallistuu 70–80 henkilöä. Palokuntalainen • 55 45 SOPIMUSPALOKUNTA Karhulan VPK Karhulan VPK:n nuoriso-osasto kokoontuu tiistaisin. Heidät on jaettu neljään toimintaryhmään. Harjoituksiin osallistuu noin 20 nuorta. He ovat värvänneet huvitoimintaan myös palokunnan ulkopuolista kavereita, kaverin kavereita ja vielä kaverin kaverin kavereita. Talkooväkeä on tanssi-iltaa kohden noin 20 käsittäen järjestysmiehet, ravintolahenkilökunnan ja lipunmyynnin. Kuvassa (vas.) palokunnan päällikkö Matti Hynninen, puheenjohtaja Juho Lindqvist ja huvitoimikunnan puheenjohtaja Sanna Hanska käärimässä letkua varastorullalle.. Näin on syntynyt mukava talkooporukka, jolla on hyvä asenne ja into lavaharrastukseen, kuvailee Sanna Hanska. Osa talkooväestä on palokuntalaisia. – Lava on myös erilaisessa juhlakäytössä. Kesäaikaan heidän toimintansa keskittyy Tampsan lavalle. Kenellekään Karhulan VPK:ssa ei makseta palkkaa. Siellä vietetään muun muassa häitä, syntymäpäiviä ja muita juhlia, kertoo huvitoimikunnan puheenjohtaja Sanna Hanska. Karhulan Vapaaehtoinen Palokunta vietti 17.8.2013 85-vuotisjuhlaansa Tampsan lavalla. Lava on kesäisin kovassa käytössä. Naisosasto kokoontuu maanantaisin. Naisia toiminnassa on mukana noin 25. Kuluneena kesänä lavalla järjestettiin 13 tanssi-iltaa esiintyjinä nimekkäitä laulajia Arja Korisevasta Markku Aroon. Matti Hynninen on Kaakkois-Suomen Pelastusalanliiton hallituksen varajäsen ja alueen palokuntien edustajana Kymenlaakson pelastuslaitoksen sopimuspalokuntatyöryhmässä. Karhulan VPK:ssa on aina pidetty tärkeänä osallistumista palokuntien yhteiseen järjestöja aluetoimintaan. Pieni palkkio palokunnan jäsenille ja lavan talkooväelle on vapaakortti lavan tanssi-iltoihin avecin kanssa. Pieni palkkio palokunnan jäsenille ja lavan talkooväelle on vapaakortti lavan tanssiiltoihin avecin kanssa.” Karhulan VPK:n paloasema Karhulan Korkeakoskella tarjoaa hyvät tilat yhdistyksen toiminnalle. Kalustoauton perässä hinataan suurtehopumppuperävaunua pumpun teho on 7 000 l/min
Palokuntalainen • 55 46 SOPIMUSPALOKUNTA SSPL:n hallituksen jäsen Jari Ranua luovutti liiton viirin juhlivalle sopimuspalokunnalle. Pelkosenniemen VPK:n jäsenistöä yhteiskuvassa.. ja Pekka Arvola hallituksen pj. Kuvassa vasemmalta Vappu Mettiäinen naisosaston pj., Meeri Juujärvi palomimmien pj
Vahva panostus rekrytointiin tuotti kuitenkin tulosta: hälytysosaston koko kasvoi kolmanneksella. Juhlapäivän ohjelmassa oli myös kalustokilpailu viiden joukkueen voimin. Kisan jälkeen tehtiin retki tunturiin maisemahissillä, jonka jälkeen siirryttiin saunomaan. Sesonkiaikoina miehistöön lisätään yksi sopimuspalokuntalainen. Näistä suurin osa oli ensivasteita ja automaatteja. Vaikka palokunnan hälytysosaston koko on kasvanut roimasti, päivälähdöt ovat edelleen haasteellisia. Juhlapäivän päätti Hotelli Pyhätunturissa pidetty iltajuhla. Hälytyksiä palokunnalla oli viime vuonna oli 138. – Pyhän asema on meille aivan välttämätön, sanoo palokunnan puheenjohtaja Pekka Arvola, joka toimii Pyhän aseman kalustonhoitaja/palomiehenä. Kunnan keskustaajamassa sijaitsevan paloaseman lisäksi Pyhätunturilla on pelastuskeskus, jonka kalustona on sammutus/pelastusauto, säiliöauto ja VPK:n omistama miehistöauto. Vajaan tuhannen asukkaan Pelkosenniemi on Lapin pienin kunta. VPK:lla kaksi asemaa Pelkosenniemen VPK toimii kahdelta asemalta. Pelkosenniemen 1881 km 2 :n alueelle mahtuisi esimerkiksi 314 Kauniaista. Tuolloin jouduttiin Pyhän ja Pelkosenniemen asemien lähdöt yhdistämään, jotta tarpeellinen vahvuus hälytyksiin saatiin. Varallaolossa on virka-ajan ulkopuolella yksi ryhmänjohtaja ja yksi miehistöpäivystäjä viikonloppuisin. Voittajaksi tässä leikkimielisessä, mutta verenmaku suussa järjestetyssä kisassa selvisi Salla. Pinta-alaa on kuitenkin vaikka muille jakaa. Vuosijuhla järjestettiin Luontoja kulttuurikeskus Naavassa, jossa onnitteluiden vastaanoton lisäksi Pelkosenniemen VPK Kuuskymppinen taas iskussa Kolme vuotta sitten lappilainen Pelkosenniemen VPK kärsi vakavasta miehistöpulasta. Suurin yksittäinen yhteisö, mistä sopimuspalokuntalaisia on saatu hälytysosastoon mukaan, on Pyhän rinneyhtiö. Palokuntalainen • 55 47 SOPIMUSPALOKUNTA Pelkosenniemen VPK T änään Pelkosenniemen VPK:n hälytysosastoon kuuluu 28 koulutettua henkilöä, mitä voidaan pitää suurena suhteutettuna sijaintikunnan asukaslukuun. Osa hälytyskelpoisista ei päivätöiden vuoksi voi osallistua lähtöihin. Kuuskymppiset elokuussa Lapin sopimuspalokuntien ja alueen yhteistyökumppaneiden edustajat kokoontuivat Pyhätunturille elokuussa juhlistamaan 60-vuotiasta palokuntaa. Samanlainen kalusto löytyy Pelkosenniemen asemalta. Teksti ja kuvat Jari Ranua. – Pyhä-Luosto alueella voi parhaimpaan sesonkiaikaan olla samanaikaisesti jopa 15 000 lomalaista. muistettiin ansioituneita palokuntalaisia ja kuultiin Esko Nikan kokoama palokunnan historiikki
Vuoden palomieheksi valittu ylipalomies Seppo Hiltunen sai ansaitsemansa kunnianosoituksen arvovaltaisen yleisön edessä. Perjantaina kieli vaihtui englanniksi ja aihe oli European Fire and Rescue Services 2025. Sidosryhmille oli järjestetty oma vastaanotto lauantai-iltana. Siihen osallistui noin 200 henkeä. Kaupunkilaisille näkyvin tapahtuma oli paraati, joka kulki kilometrin matkan läheltä keskuspaloasemaa Tuomiokirkon edustalle. Varsinainen pääjuhla oli sunnuntaina tervehdysten vastaanoton jälkeen. Palokuntalainen • 55 48 S uomen pelastusalan vaikuttajat olivat hyvin esillä Turun VPK:n ja SPEKin järjestämissä tapahtumissa. Rahaston kehittämisraha kohdistettiin Turvanauhat-ehdotuksen jatkokehitystyöhön ja rahaston kunniamaininta meni HALI – Hälytysajoneuvojen liikennevaloetuusjärjestelmän ohjausryhmälle. VPK:n talolla järjestettiin lauantaiaamuna tilaisuus, jossa julkistettiin Vuoden 2013 sopimuspalokunta Punkaharjun VPK. Ajankohtaisseminaarin torstain osuudessa julkistettiin muun muassa Palosuojelurahaston 2025 strategia sekä kuultiin hätäkeskusuudistuksen etenemisestä, varautumisen kehittämisestä kouluissa ja oppilaitoksissa, tutkimusja kehittämistyön vahvistamishankkeesta, erheellisten paloilmoitusten vähenemisestä ja muista ajankohtaisista aiheista. Lauantaina oli vuorossa Palokunta Suomessa 175 vuotta –juhlaseminaari, jossa puhuivat toimitusjohtaja Kimmo Kohvakka ja puheenjohtaja Juha Hakola Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä sekä pelastusylijohtaja Pentti Partanen ja pelastusjohtaja Simo Tarvainen. Tuomiokirkon portailla paraatin osanottajista ja vieraista otettiin valokuva, jonka jälkeen seurasi katselmus ja kenttähartaus. Torstaina ajankohtaisseminaariin osallistui toista sataa alan vaikuttajaa. Paloseurapiirit Kun suomalainen palokuntatoiminta ja Turun VPK täyttävät tasavuosia, on juhlan aika. Turun VPK juhli näyttävästi Turun VPK:n jäsenilta perjantaina oli omalle porukalle suunnattu iltatilaisuus, jossa jaettiin myös ansiomerkkejä. Nämä sekä Vuoden palomies 2013 julkistettiin ajankohtaisseminaarin yhteydessä Turun VPK:n talolla. Joukko pelastusjohtajia saapuikin Turkuun jo keskiviikkona 28. Palkitsemisia ja kunnianosoituksia Palosuojelurahaston innovaatiopalkintoa ei tänä vuonna jaettu, mutta kahdelle ehdotukselle myönnettiin rahaston kehittämisraha. Molempien palkintojen suuruus on 2 000 euroa. Tilaisuudessa pelastusylijohtaja Pentti Partaselle luovutettiin virolainen kunniamerkki. Olalle taputtelijoita ja kättelijöitä herroilla riittikin aina sunnuntaille saakka. Tätä kuin muitakin juhlaviikonlopun tapahtumia väritti musiikillaan Turun VPK:n puhallinorkesteri. Ohimarssin otti vastaan VPK:n talon edustalla pelastusylijohtaja Pentti Partanen. elokuuta pitämään omaa kokoustaan. Illalla alkoi juhlinta Turun kaupungin vastaanotolla ja juhlat jatkuivatkin sitten eri muodoissaan aina sunnuntaihin saakka. Viisi tiivistä päivää asiaa ja juhlaa koolla Turussaa Teksti ja kuvat Pekka Koivunen. Mielenkiintoisin ja seuratuin parivaljakko muodostui, kun Pentti Partanen ilmoitti yllättäen kesken ajankohtaisseminaaria, että hänen seuraajakseen on valittu Esko Koskinen
Paraativäki odottaa kutsuvieraiden saapumista valokuvaukseen Turun tuomiokirkon portailla. Kaupunkilaisille näkyvin tapahtuma oli paraati, joka kulki kilometrin matkan läheltä keskuspaloasemaa Tuomiokirkon edustalle.” Petri Aalto esitteli kirjoittamansa Turun VPK:n historiateoksen.. Palokuntalainen • 55 49 Pentti Partasen pelastusylijohtajakausi huipentui Turun juhlaan
Maarian VPK:n Laura Rauhanen ajoi huoltoautoa paraatissa. Paraati oli Eerikinkadun mittainen. Paloautovanhus tarvitsi siviilien työntöapua paraatissa. Palokuntalainen • 55 50 Paloseurapiirit koolla Turussa SPPL:n vapaaehtoisjaosto kokoontui myös Turun VPK:lla. Paraati lähdössä. Kärjessä pelastuspäällikkö Juha Virto.
Turun VPK:n talon juhlasali toimi tapahtuman pääpaikkana. SM:n Mika Kättö ja Ilpo Helismaa kantoivat iloisena pelastusylijohtajan muistoesineitä.. Palokuntalainen • 55 51 Turun keskusaseman höökin miehistö seurasi tapahtumaa tuomiokirkolla. Mervi ja Jorma Parviainen seuraamassa paraatia. Teuvo Kuuselalla puolisoineen ja Rainer Alholla riitti juttua
Palokuntalainen • 55 52 KÄYTÄNNÖN SAMMUTUS– JA PELASTUSTEKNIIKKAA Onnettomuusajoneuvon jäädessä törmäyksen jälkeen katolleen tai kyljelleen, on kyseessä pelastusteknisesti vaativa tilanne, mikäli onnettomuuden uhreja joudutaan siirtämään ulos ajoneuvosta. Jos on kyse nokkakolarista, jossa uhrit ovat jääneet onnettomuusajoneuvoon puristuksiin, on tehtävä vielä vaativampi. Vaativa tehtävä Auto katollaan tai kyljellään Ensimmäinen toimenpide on syttymisen estäminen.”
Mikäli virrattomaksi tekemistä ei kyetä riittävän nopeasti tekemään, varaudutaan mahdollisen syttymän sammuttamiseen riittävällä sammutuskalustolla. Pilareiden leikkaus aloitetaan yläpuolella olevista leikkaamalla ne yläosastaan poikki. Kyljellään olevan ajoneuvon virrattomaksi tekeminen.. Katto käännetään hallitusti alas ja näin saadaan riittävä tila uhrin siirtoa varten. Tämän jälkeen leikataan katon pituussuuntaiset vekit Aja C-pilareiden kohdalle kattopeltiin. Palokuntalainen • 55 53 KÄYTÄNNÖN SAMMUTUS– JA PELASTUSTEKNIIKKAA OSA V – Auto katollaan tai kyljellään Käytännön sammutusja pelastustekniikkaa on Palokuntalainenlehden sarja, jossa esitellään monipuolisesti tilanteiden aikana esiin tulevia tehtäviä yksinkertaisista rutiinitoimenpiteistä aina monimutkaisempiin operaatioihin. Sisään menevällä henkilöllä on tärkeimpinä tehtävinä uhrin tilan selvittäminen, ensiapu sekä linkkinä toimiminen ulkona olevien auttajien ja uhrin välillä. Nokkakolarin jälkeen auto katollaan Nokkakolari aiheuttaa usein uhrien puristumisen autoon ennen sen kyljelleen päätymistä. Onnettomuusajoneuvoon on turvallisinta mennä takaikkunasta tai -luukusta. Jos sivuikkunoita joudutaan rikkomaan, kannattaa ikkuna teipata ennen rikkomista tai vähintään ohjata sirpaleet pois uhrin ja auttajan lähistöltä. Alapuolella olevia pilareita ei leikata poikki. Sarjan kirjoittaja on paloesimies Jarno Joensuu Satakunnan pelastuslaitokselta Porista. Virrattomaksi tekeminen saattaa olla hankalaa ajoneuvon asennosta johtuen. Stabiloinnin ja syttymisen estämisen jälkeen raivaus aloitetaan ikkunoiden poistamisella. Mikäli kyseessä on uusi auto, saattaa katon kääntäminen alas olla hankalaa katon vahvojen rakenteiden vuoksi. Mikäli puristuksissa oleva uhri on ajoneuvossa kuljettajan puolella, joka on maata päin, on keulan eteenpäin työntö tai keulan nosto lähes mahdoton tehtävä. Sarja perustuu eri lähteistä koottuihin ohjeisiin, mutta ensi sijassa käytännön sammutusja pelastustoiminnassa vuosien varrelta saatuihin kokemuksiin. Tankolevittimen sijoituksella kuin katon sivulle käännössä, voidaan katon kääntämistä helpottaa. Myös toimimattomat turvavarusteet tulee huomioida asianmukaisesti. Leikkurilla kannattaa vielä tehdä helpotusleikkauksia kattoon. Tuulilasi kannattaa irrottaa kokonaan. Kannattaa pyrkiä irrottamaan sivuikkunat tai laskemaan ne alas ovien sisään, mikäli mahdollista. Lisäksi levittimellä voi avustaa katon kääntymistä esimerkiksi B-pilarin leikkauskohdasta. OSA 5 Auto kyljellään E nsimmäinen toimenpide on syttymisen estäminen. Ennen sisään menoa tulee stabilointi tehdä riittävän huolellisesti, koska kyljellään oleva ajoneuvo kaatuu erittäin herkästi
Konepeiton kohdalla sitä ei tarvita. Rattiakselin noston jälkeen on tilaa nähdä uhrin jalat ja vapauttaminen voi alkaa. Kiinnitetään levittimen ketjut rattiakselin sekä ajoneuvon etupäässä olevan alatukivarren tms. Ääritapauksessa, mikäli kyljellään päätyneessä onnettomuusajoneuvossa olevat uhrit ovat niin pahasti puristuksissa, että tilannearvion perusteella irrottaminen ei onnistu esimerkiksi rattiakselin nostolla, kannattaa harkita auton rauhallista kääntöä pyörilleen. muun vahvan rakenteen kohdalle siten, että ketjut kulkevat suorassa linjassa konepeiton yli. Levitintä kiristetään ja löysätään tarpeen mukaisesti samalla, kun ketjusta kiristetään löysät pois. Auto katollaan Tässä tilanteessa kannattaa kaivaa esiin vanha, ehkä osin jo unohdettu pelastusmenetelmä: rattiakselin nosto levittimen ja ketjujen avulla. Syttyminen on mahdollista, koska moottorista ja alaspäin olevasta tankin täyttökorkista saattaa valua polttoainetta autoon ja sen ympäristöön. Levitin levitetään kokonaan auki ja kiinnitetään se ketjuihin vaihdetuista kärjistään. Mikäli ajoneuvoa ei saada tehtyä heti alussa virrattomaksi, varataan riittävän paljon sammutuskalustoa mahdollisen syttymisen varalle. Lisäksi autossa on usein moottorin alla pohjalevy, joka estää starttimoottorin löytymisen. Oven nosto ylös.. Aluksi tehdään samat pelastustoimet kuin normaalisti kyljellään olevan auton osalla. Suojavaahdotus on tässä tapauksessa paikallaan. Palokuntalainen • 55 54 KÄYTÄNNÖN SAMMUTUS– JA PELASTUSTEKNIIKKAA K atolleen päätyneen onnettomuusajoneuvon pelastustoimet aloitetaan jälleen syttymisen estämisestä. Käytännössä akun löytäminen ja saavuttaminen vie aikaa ja ainoaksi vaihtoehdoksi virrattomaksi tekemiselle jää pluskaapelin irrottaminen starttimoottorista. Katon kääntö alas sivulle. Kääntö pyörilleen nopeuttaa irrotustoimintaa ja parantaa samalla uhrien selviytymismahdollisuuksia huomattavasti. Levitystä jatketaan niin kauan, kunnes tavoiteltu tila saavutetaan. Mikäli käytössä on putkimatto, laitetaan se etupuskurin kohdalle ketjun alle. Virrattomaksi tekeminen on tässä tapauksessa äärimmäisen hankalaa, joten sen tekemiseen ei kannata uhrata aikaa kovinkaan paljon. Tämä on hankala toimenpide kipinöimisvaarasta johtuen. Tässä hyödynnetään sammutusauton vinssiä, joka yleensä saadaan väkipyörän avulla käännettyä tarvittavaan suuntaan
Tankolevittimen alapää tulee ehdottomasti sijoittaa päin kattoa eikä maata päin, koska muuten ajoneuvon nostaminen ylöspäin ei onnistu. Kyljen avausta rajoittavat ajoneuvon vauriot eli mikäli kaikki pilarit ovat normaalissa muodossaan, voidaan ajoneuvon koko kylki B-pilareineen purkaa turvallisesti ilman tankolevittimen tukea. Tässä tapauksessa aluksi leikataan B-pilari yläreunastaan poikki, jonka jälkeen leikataan kynnyskoteloon vekit Bpilarin alapään molemmin puolin. Pilareiden ollessa muotonsa muuttaneita, tulee koko kyljen avaus tehdä osa kerrallaan. Tämän jälkeen ajoneuvoa nostetaan hallitusti ja rauhallisesti tankolevittimellä ylöspäin. Aluksi poistetaan etuovi levittimen ja leikkurin avulla. Takaluukku ja takapenkin selkänoja kannattaa poistaa lisätilan saamiseksi. Palokuntalainen • 55 55 KÄYTÄNNÖN SAMMUTUS– JA PELASTUSTEKNIIKKAA OSA V – Auto katollaan tai kyljellään Stabilointi tehdään aluksi sijoittamalla pelastusportaat konepeiton takareunaan A-pilarin kohdalle sekä katon alle. Uhrin siirto ajoneuvon takaa ulos on järkevä vaihtoehto, kun kyseessä on ohjaamoon avautuvalla takaluukulla varustettu ajoneuvo. Seuraavaksi katkaistaan ajoneuvon pilarit yläreunastaan takaa eteenpäin jättäen A-pilarit ehjäksi. A-pilareiden takapuolelle kattopeltiin leikataan vekit. Raivaus aloitetaan ikkunoiden poistolla tai rikkomisella.”. Lopuksi poistetaan mahdollinen takaovi, joka avataan aluksi lukostaan levittimellä irti. Tämän jälkeen nostetaan B-pilari takaoven kanssa ylös ajoneuvon pohjan päälle. Ennen koko kyljen avausta eteen tulee huomioida ovessa päin maata olevien ikkunakarmien katkaisu. Avataan aluksi levittimellä takaovi lukon puolelta ja tämän jälkeen katkaistaan leikkurilla B-pilari yläreunastaan poikki. Yleensä koko kyljen avauksella saavutetaan riittävä tila uhrin siirtoon. Nostetaan ajoneuvoa tankolevittimen avulla ylöspäin, jolloin kattopelti jää maahan ja haluttu lisätila saavutetaan. Poistetun oven tilalle sijoitetaan tankolevitin katon yläpaarteen ja kynnyskotelon väliin. Ennen nostoa tulee leikata avatun kyljen puoleiset pilarit poikki yläreunoistaan. Nosto tulee pyrkiä vielä varmistamaan mekaanisesti esimerkiksi puunkaatotunkin tai erillisen tukitankosarjan avulla. Avauksen yhteydessä tulee huomioida ikkunakarmin katkaisu, koska se painaa päin maata estäen oven avautumisen. Tämän jälkeen voidaan siirtyä takaikkunasta tai -ovesta ajoneuvoon sisälle aloittamaan uhrin tilan tutkiminen ja ensiapu. Nosto tulisi pyrkiä varmistamaan vielä erillisellä mekaanisella tuella. Selkänojan irrotus onnistuu tankolevittimen tai levittimen avulla. Purkaminen voidaan tehdä käytännössä kahdesta suunnasta, ajoneuvon takaa tai kyljestä. Raivaus aloitetaan ikkunoiden poistolla tai rikkomisella. Vanhaa ketjutekniikkaa ei kannata unohtaa! Auton nostaminen tankolevittimen avulla. Mikäli lisätilaa tarvitaan, saadaan se helposti tehtyä tankolevittimellä nostamalla ajoneuvoa ylöspäin. Noston aikana tulee seurata tankolevittimen pysymistä paikoillaan. Yleensä tämän tilan tekeminen riittää. Pilareiden ollessa normaalissa muodossaan voidaan ajoneuvon kylki purkaa vastaavalla tavalla kuin pyörillään olevan ajoneuvon koko kyljen avaus tehdään. Leikataan vekki leikkurilla B-pilarin alareunaan ja levittimellä kynnyskotelon sekä takaoven alareunan väliltä tukien revitään pilari irti. Mikäli lisätilaa tarvitaan, tulee ajoneuvon paino tukea aluksi tankolevittimen varaan sijoittamalla se esimerkiksi takaluukkuun pystyyn. Takaoven poistossa voidaan käyttää nopeampana vaihtoehtona tapaa, jossa se nostetaan ylös yhdessä B-pilarin kanssa
Vaivihkaa kuitenkin huomasin, että iso joukko virkapukuisia ja palokuntapukuisia henkilöitä ei näin toiminut. Huomasin niin palokuntalaisia kuin virkamiehiä, jotka eivät suorittaneet kunnianosoitusta Suomen lipulle. Lippu säilyi siksi sinivalkoisena ja Suomi itsenäisenä. Puolisotilaallisuutta on käyttää virkatai palokuntapukua osaamatta pukeutua ja toimia oikein. Joku profiili sentään pelastusalallakin tulisi olla. Täyspalokuntalaisuus on muun muassa oikeaa virkapukupukeutumista ja -käyttäytymistä. Jos aiomme toimia ponnekkaammin alamme puolesta, yhteisiä tavoitteita tulee löytää ja ne tulee viestittää suuren yksimielisyyden vallitessa suomalaisille. Olen kuullut, että Suomen Palopäällystöliitto on valmistelemassa opasta pelastushenkilöstön pukeutumisja käyttäytymisohjeeksi. Yksi mahdollisuus tämän osoittamiseen – jossa ei saa ”mokata” – on virkatai palokuntapukuun pukeutuneena suorittaa oikealla tavalla kunnianosoitus lipulle. Yhteinen viesti alamme puolesta Puolisotilaallisuudesta täyspalokuntalaisuuteen. Paraatin kärjessä oli Suomen lippu kuten tapana on – elämmehän itsenäisessä Suomessa. Olin palokuntapuvussa seuraamassa paraatia ja kun Suomen lippu tuli kohdalle, tein lipulle kunnianosoituksen. Yhtenäisyydellä ja yhteisillä viesteillä on luotu yhteiskunnallinen asema, joka on tarpeettomankin kova. Se, että keskenämme paistattelemme päivää kahden vuoden välein julkistettavan poliisibarometrin tuloksien ansiosta ja toteamme, että kansalaiset luottavat ja se riittää. Silti joissakin asioissa on petrattavaa. Vähintä, mitä me jälkipolvet voimme tehdä, on olla kiitollinen heille heidän ansioistaan. Odotan tältä oppaalta paljon. Mielestäni se johtuu siitä, että meillä ei ole suomalaisille sellaisia viestejä, jotka voitaisiin tuoda väellä ja voimalla yhtenäisesti esiin. Tällä puolustusvoimat on myös menestynyt erinomaisesti, vaikka ydintehtävän keikkoja, joilla osaamista olisi voitu osoittaa, ei ole ollut kymmeniin vuosiin. Mietitäänpä yhdessä, mikä on pienin yhteinen nimittäjä, josta voisimme kaikki – niin ammattilaiset kuin sopimushenkilöstö, niin miehistö kuin päällystö – olla yhtä mieltä. Nämä asiat tulee oppia siten, että virkapuku päällä ei tarvitse pälyillä ja osoittaa epävarmuutta oman käyttäytymisen osalta. Huomattavaa on, että niin naiset kuin miehet käyttäytyvät ja pukeutuvat virkaja palokuntapukuisena palveluksessa samalla tavalla. Yhteinen viesti Mikä on pelastusalan yhteinen viesti meille tärkeän tavoitteen saavuttamiseksi. Palokuntalainen • 55 56 VILLIMIES Villimies Isto Kujala Moneen otteeseen ja eri tilaisuuksissa olen todennut, että Suomen pelastustoimi on kehittynyt hyvään suuntaan viime vuosina. Tässä suhteessa puolustusvoimat on hyvä esimerkki. Vuonna 2006 oli SPEKin 100-vuotisjuhla. Onko meillä tärkeitä tavoitteita, joita yhteiskunnassa tulisi edistää. Täyspalokuntalaisuus on tämän vastakohta. Saman jouduin valitettavasti toteamaan vuonna 2013 seuratessani Turussa 31.8.2013 Palokuntatoiminta Suomessa 175 vuotta -juhlaparaatia. Tämä ei todellakaan riitä, vaan tämän alan puolesta on toimittava. Pohditaan sopiva yhteinen tiedotusstrategia ja tullaan yhtenäisesti esiin kukin tahoiltaan ja ristiriidattomasti. Isäni ja monet muut sotavetareenit taistelivat Suomen itsenäisyyden puolesta. Tähän liittyi paraati, jota olin seuraamassa Eduskuntatalon edessä. Suomalaiset eivät tunne pelastusalaa
Kysy tarjous: rauno.heiskala@pensi.fi • Holmatro on tuonut markkinoille uuden ”Quick Fix & Release” -kiinnitysjärjestelmän, joka helpottaa pelastustyökalujen pumppuyksiköiden irrotusta ja kiinnitystä ajoneuvoon. Sen näppäimistö on siksi pelkistetympi ja näppäimet normaalia suurempia. Uusi THR9+ on malli, jota voi valmistajan mukaan käyttää myös käsineet kädessä. Puhelimessa on suuri ja kirkas värinäyttö. Holmatrolta uusi kiinnitysjärjestelmä • Cassidianin TH1n on ensimmäinen täysin uudenlainen, taskukokoinen TETRA-radio. Koko 130 x 70 cm ja se on reunavahvistettu. IP65luokituksen mukaisesti sitä voi käyttää myös likaisissa ja märissä olosuhteissa. Sovelluksiin voi hyödyntää Java™-alustaa. Palokuntalainen • 55 57 Fleecea Pensiltä • Pensi on tuonut uuden peiton pelastustoimen ja ensihoidon tarpeisiin. Vuokra-ajat ovat yleensä 24–60 kuukauden välillä. Leasingpalvelu pelastusalalle. Turvata-rahoitusleasingin kautta on mahdollista vuokrata paloja pelastuskaluston lisäksi myös palomiesten henkilökohtaisia varusteita, kuten esimerkiksi palokypäriä, paineilmahengityslaitteita tai sammutusasuja. THR9+ on myös suojattu niin pölyä kuin vesiroiskeita vastaan. Rahoitusleasingin myöntää Tukirahoitus Oy, joka puolestaan on osa Nordea-konsernia. 010 569 4700 an kuin muissakin TETRA-radiossa. TH1n-radion akussa riittää virtaa yhtä kauPuhetyökaluja Cassidianilta LISÄTIETOJA: www.cassidian.com/tetraradios www.th1n.com LISÄTIETOJA: Turvata -myyntipalvelu puh. TH1n:n muotoilu ja pieni koko tekee siitä kätevän esimerkiksi kenttäjohdon työkaluna. Hankittava kohde toimii pääsääntöisesti rahoituksen vakuutena, joten muita vakuuksia ei yleensä tarvita. Vuokra-ajan päätyttyä ostaja ja myyjä sopivat kulloinkin vuokrakohteen jatkosta. Yleiskiinnitysvarusteinen kiinnikejärjestelmä sopii kaiken tyyppisiin pelastusajoneuvoihin. Se on vain 19 millimetriä ohut. Rahoitusleasing on investointikohteen pitkäaikaista vuokrausta ennalta sovitulla vuokralla ja vuokra-ajalla. • Paloja pelastuskalustoa sekä alan varusteita voi nyt vuokrata Turvata Oy:n lanseeraamalla rahoitusleasingillä. Asiakkaan ei enää tarvitse sitoa omaa pääomaa hankintoihin. Kiinnitysjärjestelmä on tällä hetkellä saatavilla Holmatro Spider -sarjan pumppuihin SR10 ja SR 20 sekä Greenline-akkupumppuun SPU 16 BC ja malleihin SPU 16 PC ja DPU 31 PC. Maahantuoja Dafo Oy:n mukaan kiinnikejärjestelmä säästää aikaa pelastusoperaation aikana, parantaa käyttäjien työergonomiaa, suojaa pumppua vaurioilta kuljetuksen aikana ja tehostaa pelastusajoneuvon tilankäyttöä
Enligt instruktionen är en enhet en ”verksamhetshelhet bestående av en person eller personal, fordon och materiel och som kan agera självständigt.” Man måste även undersöka och ompröva yrkesbrandkårernas andel i responserna. Myndigheternas gemensamma fältsystem KEJO ersätter år 2016 systemen Peke och Poke. Eller så kan exempelvis en avtalsbrandkårs grupputryckning till en trafikolycka bestå av en släckningsbil (1+3) och två manskapsbilar (2) för dirigering av trafiken. Det nya ERICA ersätter det gamla systemet. Nu ingår ju i responsen vanligen endast en släckningsbil, och tilläggen och anslutningarna till uppgiften sker på många olika sätt enligt respektive räddningsverks praxis. Största delen av uppgifterna sköts i framtiden som grupputryckning. Modellen har även kritiserats som ”möte bland en flock sparvar” men den är dock ur medborgarens och den erbjudna servicens synvinkel sett förståndigare än det nuvarande schematiska tänkesättet att ”cirka fyra personer åker i samma fordon från samma station till objektet”. Nu är det ett bra tillfälle att även starta en analys av räddningsväsendets samtliga befintliga resurser och – efter att djupt ha funderat på saken och fört djupa diskussioner – börja revidera även responserna. Genom att förståndigare utnyttja avtalsbrandkårernas resurser skulle man även på annat sätt kunna koncentrera yrkesbrandmännens arbetsinsats till just sådana viktigare uppgifter för vilka de har särskild utbildning. Genom att utnyttja en detaljerat definierad formation kan man i responsplaneringen dock förbereda sig för nästan alla upptänkliga situationer, om man så vill. Enhetsutryckningarna och plutonutryckningarna minskar och kompaniutryckningarnas antal torde förbli som tidigare. Det att man tar med grupputryckning i räddningsväsendets doktrin ger en möjlighet att bygga upp responserna att motsvara just det riktiga behovet. Den minsta utryckningen utgörs av enhetsutryckning och följande är den nya grupputryckningen. Palokuntalainen • 55 58 BRANDKÅRISTEN LEDARE Chefredaktör Pekka Koivunen Om två år skall nödcentralernas datasystem vara helt förnyat. Ju längre man avlägsnar sig från Trängsel-Finland desto större betydelse kommer det att ha att någon snabbt kommer till olycksplatsen och kan inleda förberedande åtgärder. Alla resurser bör lyftas upp i responsen nu då de nya datasystemen erbjuder möjligheter för det. Sant är att en detaljerad responsplanering upptar tjänstemannatid. Utryckning med ”räddningssammanslutning” torde fortsättningsvis kvarstå som en kuriositet. Den nya planeringsinstruktionen möjliggör ju det att den grupp som förmår verka effektivt bildar sig först på olycksplatsen. Enligt instruktionen för planering av aktionsberedskapen finns det nu fem utryckningsformationer i stället för fyra. Inom responsplaneringen borde man sträva till att snabbare än enligt nuvarande praxis få ”förstahjälp” till olycksplatsen. Redan två utbildade personer kan rekognosera och på olycksplatsen utföra många åtgärder som förbereder det egentliga släckningsoch räddningsarbetet innan gruppen har nått sin målsättningsstyrka och effektiv räddningsverksamhet kan inledas, om sådan då mera behövs. Då systemen blir färdiga skulle då även responstabellerna vara klara att tas i bruk. Om man även vill ha pålitliga statistikuppgifter om nåbarheten hos brandkårens enheter och hur utryckningarna lyckas så bör responserna vara så kompletta som möjligt. Trots det får man inte smita igenom där stängslet är som lägst. Som grund har man bland annat anfört att ”de hör inte till responsen”. Ett schematiskt enhetstänkande har inom en del räddningsverk lett till väldigt underliga situationer. Starta en responsrevidering, nu! *Carpe diem är latin och har tolkats som ”greppa stunden ” Carpe diem, räddningsväsendet Man har till och med förbjudit brandkårer att sända manskap och redskap till en olycksplats även då behovet har varit uppenbart.”. En grupp kan bestå av en släckningsenhet med styrkan 3, en manskapsbil med styrkan två och en fyrhjuling med styrkan ett. Man måste komma ifrån dessa onödig ”anslutningar”. Man har exempelvis tagit bort manskapsbilar och båtar ur responsen. Man har till och med förbjudit brandkårer att sända manskap och redskap till en olycksplats även då behovet har varit uppenbart
Vad är detta, alla sova.... Ibland mindre aggressivt och ibland mera. Faktum är att mången svenskspråkig läsare enklare tar till sig svenskspråkigt material. Palokuntalainen • 55 59 Text Silvio Hjelt Bilder Anna Broholm Hej, hallå finns det någon där ute på brandkårsfältet. Men att en idé, vilken som helst, endast ventileras, belyst från ett enda håll, det är ingen debatt. Därför skriver vi. I huvudsak gör man som man alltid har brukat göra, eller så gör man som man blir tillsagd. Ibland får man dessvärre intrycket att ingen annan bryr sig, att ingen reagerar på det man skriver, att ingen protesterar. därför att en icke obetydlig del av frivilligfältet faktiskt arbetar på svenska. På svenska bl.a. Under denna tidnings hela existens, i alla dess tills vidare 55 nummer, har det även ingått material på svenska. Att räddningsväsendet är rätt stelt torde ingen ifrågasätta. (ur Z. Att räddningsbranschen skulle vara oförmögen till debatt. Utan att ifrågasätta, utan debatt. En av den oberoende pressens uppgifter är att insamla fakta, analysera dem, ifrågasätta dem och presentera dem för läsekretsen. Även obekväma fakta, frågor som ett förstelnat etablissemang helst skulle undvika för att inte behöva ta ställning. Och språkbad är heller aldrig helt fel. Topelius: Prinsessan Törnrosa). Men pressens uppgift, det är att hålla igång den fria debatten
Allt fortfarande rätt allmängiltiga spörsmål. Bland de mera allmängiltiga frågeställningarna som lyfts upp kunde nämnas rökdykningskompetensen (nr 13), beskattningen (nr 14 och 18), brandkårernas egenfinansiering (nr 46), tystnadsplikten (nr 29), oklarheter i ledarskapet (nr 26 och 50), räddningslagen i olika perspektiv (nr 31, 33 och 52), registeroch utbildningsfrågor (nr 32 och 45), åldersgränser (nr 49), räddningsbranschens begreppsförvirring (nr 51), Nödcentralsverkets språkstrategi (47), tekniska spörsmål (nr 17) och betraktelser kring behovet av manskapsbilar (54), som på finska återges i detta nummer. Ofta kritiska försök att öppna debatten, få fältet att reagera. Eller förs det debatter, någonstans i det fördolda, utan att komma till brandpublikationsredaktörers kännedom. Vågar ingen, eller tycker alla faktiskt att det är bra som det är. Sover alla. Mer eller mindre förgäves. Ställning har tagits för och ofta emot. Få någon som tycker annorlunda att fatta pennan, belysa frågorna från en annan synvinkel och sålunda tillföra helheten ett mervärde. Idag möts man av tystnad, mer eller mindre oberoende av hurudana utspel man kommer med. Eller är det så att alla är så nöjda med sin. Ibland lokalt, ibland mera allmängiltigt. På svenska. Överraskande många av de frågeställningar som sysselsatte de tidigaste allmänna brandkåristmötena är lika aktuella idag, hundra år senare. Problemställningar har belysts. Vågar man inte ställa sig upp och försvara en avvikande åsikt. Palokuntalainen • 55 60 BRANDKÅRISTEN U nder årens lopp har mycket blivit skrivet. För det mesta sker det kanske inte alls. En skillnad kan man skönja om man går hundra år tillbaka i tiden: då tycks det ha funnits något slag av levande dialog. Varför händer ingenting. Någon gång ta till lite i överkant för att ruska om läsarna. Det som sker, det sker långsamt
Vad gör din egen stillsamma grannbrandkår. Vad gör de övriga 80...90%. Hur mår den. Jag brukar vanligen inte skriva personligt men just nu riktar jag mig personligen till dej, kära läsare. Och hur är det med grannarna, vem bryr sig om dem. Jag har någon gång öppet ställt frågan: i vårt land finns det många hundra aktiva frivilligbrandkårer, men av dem hörs och syns kanske en handfull. Det är det enda vi har råd med, så det kunde anses vara vars och ens plikt att vara aningen orolig för den stillsamma grannen. Vår målsättning är att alla skall må någorlunda bra, för på det sättet kan vi fortsätta att upprätthålla ett räddningsväsende som baserar sig på frivillighet. Allt är eventuellt inte alls så bra som det ser ut att vara, på ytan. Hör alltså av er, ni där ute på fältet. Ni kan lika gärna, eller egentligen ännu hellre, komma med skällor, anmärkningar, korrigeringar, vad som helst som håller debatten levande. 24/7/365! All visdom finns inte på räddningsverken och inte heller bakom brandredaktörers skrivbord. Hör av dej! redaktionen@palokuntalainen.fi. Ni behöver inte komma med tack och lovord (det klarar redaktionen internt :). Debatt skulle alltså behövas (och den får även vara anonym, om någon tvekar, kanske rädd för att bli kritiserad för brister i den stilistiska förmågan, eller för att bli utpekad som fridstörare). Det som kom upp mellan raderna i samband med projektet ”Den välmående avtalsbrandkåren” gör att man blir fundersam (men eftersom bearbetningen ännu är på hälft så får fakta vänta ännu ett slag). Den egentliga sakkunskapen, den finns ute på fältet, bland dem som dagligen eller nattligen kämpar mot brand, byrokrati, ekonomiska och administrativa problem. Taktiskt hukande kan någon gång vara på sin plats, men får inte kväva debatten i sig. Palokuntalainen • 55 61 nuvarande tillvaro att man faktiskt inte bryr sig. Bland er ute i kårerna
I dethär sammanhanget är försvarsmakten ett gott exempel. Detsamma var jag tyvärr tvungen att konstatera år 2013 då jag i Åbo den 31.8.2013 följde med festsparaden i anledning av firandet av 175 år av brandkårsverksamhet i Finland. Därför förblev flaggan blåvit och Finland självständigt. Enligt min uppfattning beror detta på det att vi inte har några sådana budskap till finländarna som man kraftfullt och enhetligt kunde föra fram. Har vi viktiga mål som man borde befrämja i samhället. Genom enhetliga och gemensamma budskap har man skapat en samhällsposition som till och med är onödigt stabil. Det räcker verkligen inte, utan man måste jobba för branschen. Finländarna känner inte räddningsbranschen. Jag var i brandkårsuniform och då Finlands flagga kom gjorde jag honnör för flaggan. Om vi tänker fungera kraftfullare till förmån för vår bransch så måste vi hitta gemensamma mål och de måste förmedlas till finländarna under stor enighet. Här har försvarsmakten lyckats förträffligt även om man beträffande kärnuppgiften inte på många årtionden haft utryckningar med vilka man kunde mäta kunnandet. Till det hörde en parad som jag följde med stående framför Riksdaghuset. Låt oss tillsammans fundera över vad som kunde utgöra den minsta gemensamma nämnaren som vi alla – såväl yrkesmän som avtalspersonal, såväl manskap som befäl – kunde vara överens om. Min far och många andra krigsveteraner kämpade för Finlands självständighet. Jag såg både brandkårister och tjänstemän som inte gjorde honnör för Finlands flagga. Jag har hört att Finlands Brandbefälsförbund arbetar på en handbok som instruktion för hur räddningspersonal skall klä sig och uppträda. Jag väntar mig mycket av den handboken. Ett gemensamt budskap Vad kunde vara räddningsbranschens gemensamma budskap för att uppnå ett viktigt mål. Det minsta vi efterföljande släktled kunde göra är att vara tacksamma för det de åstadkom. Fullbrandkårism är motsatsen till detta. År 2006 firades SPEK:s 100 årsjubileum. Trots det finns det sådant som borde förbättras. Fullbrandkårism är bland annat att klä sig och uppträda korrekt i uniform. Observera, att både kvinnor och män i tjänsten klär sig och uppför sig på samma sätt i brandkårseller tjänsteuniform. I spetsen för paraden var såsom brukligt Finlands flagga – för vi lever ju i ett självständigt Finland. Låt oss fundera ut en gemensam informationsstrategi och gemensamt komma fram, var och en från sitt håll och utan konflikter. Man måste lära sig dehär sakerna så att man klädd i uniform inte behöver snegla på andra och visa osäkerhet beträffande det egna uppträdandet. Palokuntalainen • 55 62 Vildmannen Isto Kujala VILDMANNEN BRANDKÅRISTEN Jag har många gånger och i olika sammanhang konstaterat att räddningsväsendet i Finland de senaste åren har utvecklats i en bra riktning. Branschens gemensamma budskap Från halvmilitarism till fullbrandkårism. Det att vi inbördes solar oss i resultaten av den polisbarometer som publiceras varannat år och konstaterar att medborgarna litar på oss och att det räcker. Jag kunde dock i ögonvrån se att en stor skara personer i tjänsteeller brandkårsuniform inte gjorde på det sättet. Nog måste ju även räddningsbranschen ha något slag av profil. En möjlighet att visa detta – och där man inte får klanta sig – är att man då man är klädd i brandkårseller tjänsteuniform gör honnör för flaggan, på rätt sätt. Det är halvmilitärt att använda tjänsteeller brandkårsuniform utan att kunna klä sig och uppföra sig rätt
Muita harrastuksia ovat kirjallisuus ja historia. EK: Valmistuttuani tulin töihin ministeriön poliisiosastolle, ehkä aineyhdistelmäni vuoksi. Näin kerrotaan ministeriön tiedotteessa, mutta Palokuntalaisen lukijat haluavat miehestä vähän taustatietoja. Koskiselle on karttunut tehtäviensä kautta monipuolista kokemusta säädösvalmistelusta ja sen johtamisesta. Ja vieläpä anonyymisti ja aivan ilmaiseksi. Esko Koskisesta pelastusylijohtaja. Koskinen on osallistunut pelastusosaston kansainvälisten asioiden hoitoon sekä toimialan kansainvälisiin kokouksiin EU:ssa ja NATO:ssa. Tämän lehden ilmestyessä hallitusneuvos Esko Koskinen on ollut jo muutaman päivän sisäministeriön pelastusosaston osastopäällikkönä. Sen suurempaa tuntumaa ei ollut. Nykyisin olen leppoisamman kuntoilun harjoittaja. Mitä harrastat. EK: Koulutukseltani olen oikeustieteen kandidaatti ja varatuomari. Erikoistumisalue tuolloin oli rikosoikeus, myöhemmin ylempiä arvosanoja prosessija hallinto-oikeudessa. Toimitus pidättää oikeuden olla hyväksymättä kysymystä, jos se on tavalla tai toisella asiaton tai loukkaava. Palokuntalainen palaa pelastusylijohtaja Esko Koskiseen ja hänen ajatuksiinsa tarkemmin helmikuun numerossa. EK: Olen syntynyt Helsingissä ja sellainen perushelsinkiläinen, Vallilan ja Kallion kundi. Lapsuus, kouluvuodet ja nuoruus on tullut vietettyä Helsingissä. • Sinä lähetät kysymyksesi meille (pidämme omana tietonamme henkilöllisyytesi) ja välitämme kysymyksen valitsemallesi henkilölle tai yhteisölle. Sen vuoksi en ole vakavissani harkinnutkaan muulle toimialalle siirtymistä. Mikä on koulutuksesi, missä ja milloin opiskelit. Missä nyt asut ja onko sinulla perhettä. Kysy ministereiltä, kansanedustajilta, johtajilta, päälliköiltä, asiantuntijoilta tai vaikka rivipalomiehiltä tai sopimushenkilöiltä. Hän on myös ollut mukana pelastustoimen suurissa strategisissa hankkeissa, kuten pelastustoimen ja väestönsuojelun yhdistämisessä kuntatasolla, hätäkeskuskokeilussa ja hätäkeskusuudistuksessa sekä pelastustoimen alueellistamisessa. Edeltäjä Pentti Partanen jäi eläkkeelle lokakuun alussa. Palokuntalainen • 55 63 TAHTOO TIETÄÄ! Palsta tiedonjanoisille • Tämä palsta antaa lukijoillemme ainutlaatuisen mahdollisuuden saada asialliseen pelastusalaa koskevaan kysymykseen vastaus melkein keneltä tahansa. Seuraavassa lehdessä näet vastauksen. Kuka olet, mistä tulet. EK: Helsingin keskustassa minun nuoruudessani VPK ei ollut tuttu harrastus, vaan ensi tuntuma alaan oli se, että kouluni sijaitsi varsin lähellä Kallion paloasemaa. Opiskelut hoidin Helsingin yliopistossa vuosina 19701974 ja varatuomarin arvoon liittyvän tuomioistuinharjoittelun Riihimäellä Janakkalan tuomiokunnassa heti kun saavutin tuomarin tehtäviin vaadittavan korkean, 25 vuoden iän. Ala vei mukanaan, koin sen tärkeäksi ja alan väen kanssa oli alusta alkaen hyvä tehdä yhteistyötä. Vaimon suvun puolelta ovat tulleet mukaan kesäisin Hämeessä ruokapalkkaisen kesärengin tehtävät. Oletko ollut mukana palokuntatoiminnassa. Normaalin virkakierron mukaan tulin sitten vuonna 1977 pelastusosastolle. Puoliso on ja kolme lasta sekä kolme lastenlasta. EK: Aiemmin olin innokas juoksija ja vedin 15 vuotta juniorijääkiekkotoimintaa. EK: Asustelen Itä-Helsingissä Vuosaaren Aurinkolahdessa. pelastusylijohtaja Esko Koskinen • Esko Koskinen siirtyi virkaan saman osaston apulaisosastopäällikön tehtävästä. Kysymys tulee toimittaa osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi neljä viikkoa ennen seuraavan lehden ilmestymistä. Mistä olet kotoisin ja missä vietit nuoruutesi. Mikä sai sinut valitsemaan juuri pelastustoimen elämäntyöksesi. Hän on toiminut ministeriössä erilaisissa asiantuntijaja johtotehtävissä vuodesta 1974 lukien
Mitä hän näkee. Palokuntalainen • 55 64 M A IJ A TA M M I / H EL S IN G IN S A N O M A T Kuvavisa n vastaus • Turun VPK:n paraatimuodostelman ohimarssia odotellessa kuvaajan linssiin osui Pirkanmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojanen. Paras hieman poskelleen mennyt vastaus oli ”Morsetuslaite”. Mitä Opo näkee taivaalla. Häneltä jäi paikkakunta mainitsematta. Melkein oikeaan osui Lasse Moisio. Petteri Helistenin vastaus oli täsmällisin: ”Kuvassa on Detroitin erään sivupaloaseman faxiin kytketty hälytysten ilmoituslaite. Uusi Kuvavisa Lähetä vastauksesi osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi.. Hätäkeskus lähettää paloasemalle hälytysilmoituksen faxina ja faxista ulos työntyessään paperi laukaisee palomiesten itse tekemän viritelmän, joka saa aikaa hälytyskellojen soimisen. Sehän on omatekoinen hälytysten välityslaite! • Edelliseen kuvavisaan tuli neljä oikeaa vastausta ja yksi melkein oikea. Opo näkee jotain aivan kummallista joko Turun taivaalla tai vastapäisen Sokos-hotelli Seurahuoneen kuudennen kerroksen ikkunassa. Laite joudutaan virittämään uudelleen jokaisen hälytyksen jälkeen. Kuva tästä ihmelaitteesta oli konkurssiin menneestä Detroitin kaupungista kertovassa artikkelissa Helsingin Sanomissa elokuussa. Tehty kuulemma palolaitoksen rahanpuutteen takia, kun paloaseman hälytysjärjestelmät ovat mitä ovat.” Oikeita vastauksia lähettivät myös Ville Hörkkö, Verneri Laine ja Markku Orrensuo
• Punkaharjun VPK • Sopimuspalokuntatoiminta 80 vuotta www.palokuntalainen.fi TILAA PALOKUNTALAINEN! Seuraava lehti ilmestyy 15.11.2013 “Tää on muuten sairaan vakava paikka. Lisätietoa lehden sivulta 18. Lisätietoa lehden sivulta 18 tai katso tiedot ja hakuohjeet kotisivuiltamme www.fernonorden.fi Ferno Norden Etsii joukkoonsa Tuotespesialistia /Myyntiedustajaa Turvata Oy Ab etsii ammattitaitoista Ostajaa. www.palokuntalainen.fi 68 sivua kiinnostavaa palokunta-asiaa! Ammattilaiset vs. Palokuntalainen • 55 65 Lähetä juttusi Anna palaa! -palstalle, osoitteeseen: toimitus@palokuntalainen.fi. ENSI NUMEROSSA: Sammutustyökurssia odotellessa... Päivittäisiin tehtäviisi kuuluvat toimittajaverkoston ylläpito ja kehitys, ostoneuvottelut, tavaravirtojen ja saldojen seuraaminen sekä yrityksen tuotteiden kokonaishintojen laskeminen. • Päätehtäväsi on ottaa kokonaisvastuu yrityksemme tuotteiden ja komponenttien hankintaprosessista. sopimushenkilöstö – Mikä mättää. Tällä palstalla julkaisemme lyhyen tekstin hakemuksista. Katso sivu 18. Onks ensivaste lanssityhjiön täyttämistä vai mitä. Käy myös lehtemme nettisivuilla lukemassa ajankohtaisia asioita: • Työ on itsenäistä ja omavastuullista, työilmapiiri on vapaa ja ala mielenkiintoinen. Anna palaapalstalla voit ilmoittaa myös avoimista työpaikoista. Halutessasi voi kysyä myös tarjousta erillisistä ilmoituksista lehdessä. Toimialueena on koko Suomi, joten matkapäiviä kertyy paljon
Tyrnävän toimenpidepalkkaisella palomiehellä on taas aivan omat juttunsa. Ilmeisesti jotain sieltä väliltä. Ja sitten vielä teollisuus-, laitosja sotilaspalokunnat. Tai kyllä sinä ihan oikeasti johdat, jos niin haluat. Keikoilla ja harjoituksissa käyminen avaa varmasti myös uusia näkymiä johtamaasi alaan. Tai ethän sinä johda, vaan säädät, ohjaat ja valvot. Erilaisia sukankuluttajia löytyy joka lähtöön. Aiotko jäähdytellä viisi vuotta turvallisessa virassa tekemällä vain sen välttämättömän. Vai aiotko tehdä kuten edeltäjäsi teki: suuria muutoksia vaikkapa useita päällekkäin. Tällä alalla on siis paljon tarinoita. Sinun tietosi ja taitosi luovat hyvän pohjan tuleviin säätöihin, joten jäämme odottamaan. Ehdotamme, että vierailet useissa erilaisissa palokunnissa. Kuherruskuukauden pitäisi sinun osaltasi olla hyvin lyhyt, mutta toisaalta asemassasi mikään ei tapahdu käden käänteessä. Kallion keskuspelastusaseman ja Ilomantsin paloaseman arjet poikkeavat toisistaan melko paljon. Mitkä ovat toimintasi painopisteet. Toivomme, että jalkaudut alas kentälle näkemään ja kokemaan pelastustoimen ja -toiminnan arkea. Kenttä odottaa linjapuhettasi. Samoin veepeekoitten juhlapöydissä saattaa moni kallisarvoinen idea tai mielipide jäädä sanomatta ja kuulematta. Edeltäjäsi jätti sinulle kohtalaisen hyvin toimivan pelastustoimen, joka kuitenkin pienellä säädöllä voisi olla vielä paljon parempi. Milloin sen kuulemme tai näemme. Luottamuksellinen keskustelu tuo joskus paremmin esiin syviä kentän tuntoja kuin nuo kahvija juhlapöytäistunnot. Eskon puumerkkiä odotellessa Keikoilla ja harjoituksissa käyminen avaa varmasti myös uusia näkymiä johtamaasi alaan.”. Pelastuslaitosten keskusasemien mestareiden ja miehistön yhteisissä kahvipöydissä et saa välttämättä sitä tärkeintä ja kuuminta tietoa. Meillä on satakunta ympäri vuorokauden miehitettyä ammattiasemaa ja yli seitsemänsataa sopimusasemaa. Samoin esimerkiksi Kittilän VPK ja vaikkapa Turun VPK elävät kumpikin ihan omanlaista elämäänsä. Sitä nimittäin tarvitaan tiedon ja taidon lisäksi. Ja kun jalkaudut, tee se sitten kunnolla. P.S. Ei taida valtionhallinnossa olla kenelläkään muulla ylijohtajatason henkilöllä vastaavaa joukkoa ja kenttää ”johdettavanaan”. Toivomme, että kuuntelet niin kentän ammattikuin sopimusväkeä myös kahden kesken. Siis odotamme rauhassa (ainakin muutaman kuukauden). Palokuntalainen • 55 66 LIEKINHEITTÄJÄ Liekinheittäjä Onneksi olkoon, Esko! Tai pitäisikö sanoa ”Onnea alkaneelle työurallesi!”. Saat puumerkkisi näkymään kunnolla pelastustoimen historiaan, jos niin haluat
3 www.edarley.com I www.darley.com CAN bus-ohjausjärjestelmä Palo-, pelastusja erikoisajoneuvojen valmistus, myynti ja maahantuonti pasi.w@pajaviher-vehmas.fi 010 422 1870 www.pajaviher-vehmas.fi 3D mallinnus käytössä kaikissa korirakenteissa
Rompetori . klo 11–17 TurvaTa Oy ab on paloja pelastusalan johtava toimija Suomessa. Turva2013-ammattimessut Tampereella pe–la 22.–23.11. Pikkujouluissa viihdyttävät Tigers-tanssiryhmä, taikuri Keke pulliainen, Svoboda ja illan kruunaa todellinen bilebändi jeanS. Tuoteuutuuksia Mukana mm. Turvata järjestää nyt ensimmäistä kertaa ammattilaisille suun natut Turva2013-messut Tampereen messuja urheilukeskuksessa. Pikkujoulujen hintaan 64 € kuuluu tervetulojuoma, kolmen ruokalajin illallinen, lasi viiniä sekä näyttävä show. Turvata Oy Ab, Palokamu, Turvanasi®, MSA, Gloria®, PELI, AFTmikropisarasammuttimet, Gumotexilmakaariteltat, Holik, SEMCO. Tervetuloa messuille! Rekisteröidy messukävijäksi ennakkoon osoitteessa: www.lyyti.in/Turva2013 Ajankohtaisia seminaareja . Pikkujouluihin ja lauantain ilmaisiin messukuljetuksiin varataan paikat ennakkorekisteröitymisen yhteydessä. Lauantain Pikkujoulut ovat K18. Messutarjouksia . Lauantain messupäivä huipentuu messujen suljettua messukävijöille ja näytteille asettajille järjestettyihin vuoden kovimpiin piKKujOuluiHiN messu keskuksen uudessa Ehallissa. Turva2013-messut järjestetään samaan aikaan kuin autoja korjaamoalan Korjaamo2013-ammattilaismessut