Palokuntalainen • 56 1 56 Irtonumero 8 € | 15.11.2013 | Mikä mättää suhteissa. Vieressä yksi näkemys 11 laitoksen järjestelmästä. Pääkirjoituksessa kuulutetaan kuutta laitosta. • Tulipalon pitkät jäljet Pelastuslaitosten määrä vähenee joka tapauksessa. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 Peli on alkanut
Palokuntalaisen löydät myös Facebookista. Tilaa painava lukupaketti ja tiedä mitä alalla tapahtuu. 2 32 PÄÄKIRJOITUS 5 PÄIVÄN POLTTAVAT 6 • Pelastustoimen järjestelmän uudelleenorganisointi KIPINÄT 11 • Satunnainen ohikulkija 20 SUHTEET, osa 1 Ammattihenkilöstö vs. 7 numeroa 46 € Hän on taas täällä! 6 PELASTUSTOIMINNAN MUUTOKSET. 22 TULIPALON PITKÄT JÄLJET 32 LÄMPÖKAMERAMIES 36 AJATUKSIA PELASTUSALAN KÄSITTEISTÄ 37 VILLIMIES 41 TULIPALON PITKÄT JÄLJET PALOKUNTALAINEN PALOKUNTALAINEN Tilaukset: www.palokuntalainen.fi tai tekstiviestillä puh. 050 355 0991 Palokuntalainen on seitsemän kertaa vuodessa ilmestyvä pelastusalan ilmiöihin, tapahtumiin, henkilöihin ja uutisiin keskittyvä erikoislehti. sopimushenkilöstö: MIKÄ MÄTTÄÄ. Tule ottamaan osaa ajankohtaisiin keskusteluihin, antamaan palautetta, lukemaan alan uusimmat uutiset tai tykkää muuten vain
0400 504 678 • Kannen kuvitus Anna Broholm • Taitto Anna Broholm, PieniSuuri Idea • Paino Satakunnan Painotuote Oy, Kokemäki • Kustantaja Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja, Postinrannantie 3 B, 29630 Pomarkku, Y2242549-9, Alv. Sen verran historiallinen se on. • www.palokuntalainen.fi • Palaute sähköpostitse toimitus@palokuntalainen.fi Päätoimittaja Pekka Koivunen Toimittaja Isto Kujala Toimittaja Silvio Hjelt Toimitussihteeri Anne Mallius Taitto Anna Broholm Avustaja Jarno Joensuu Avustaja Tuuli Heervä Ilmoitukset Maria Salo No. 22 • Erikoislehti seuraa oman alansa tapahtumia, ilmiöitä ja ihmisiä suunnitelmallisesti, tarkkaan ja jatkuvasti. s o pim us h en kil ö st ö. vuosikerta • Aikakauslehtien liiton jäsen • Toimitus toimitus@palokuntalainen.fi • Päätoimittaja Pekka Koivunen, puh. Ollikainen • Ilmoitukset ilmoitukset@palokuntalainen.fi, Maria Salo, puh. Silloin päätetään linjauksista, jotka vaikuttavat syvästi koko alaan. Lokakuun lopussa julkisuuteen annettu sisäministeriön esitys pelastustoimen järjestelmän uudelleenorganisoinniksi yllätti kaikki, vaikka jo jonkin aikaa oli selvä, että jotain on tulossa. Palokuntalainen • 56 3 Pelastusalan erikoislehti • 12. Tässä lehdessä käsitellään ministeriön esitystä ja sen vaikutuksia useissa jutuissa. Punkaharjun VPK:n juttu siirtyi tulevaisuuteen, samoin Sopimuspalokunnat Suomessa 80 vuotta -artikkeli. Kun jotain todella merkittävää tapahtuu, suunnitelmia joudutaan muuttamaan. rek. ”Etusivu uusiks!” Am ma t t ihe nki l ö st ö v s . Kevät on merkittävää aikaa pelastustoimelle. Palokuntalainen seuraa tiiviisti tilanteen edistymistä. Rivien välistä kurkistaa myös valtiovaihtoehto. 040 501 8721 • Toimitussihteeri Anne Mallius • Toimittajat Silvio Hjelt ja Isto Kujala • Avustajat Tuuli Heervä ja Jarno Joensuu • Ohjeistamispäällikkö H. Tässä tapauksessa velvoitteita ei esitetä vähennettäväksi, vaan valtio antaa isällisesti ohjeita, miten kunnat saattaisivat saada leikattua pelastustoimen menoja. Esityksessä on kyse hallituksen toimista kuntien velvoitteiden vähentämiseksi. Palokuntalainen-lehden tämän numeron sisältösuunnitelma meni uusiksi ja samoin kansikuva. 56 • 15.11.2013 ISSN 1798-2685 37 KÄYTÄNNÖN SAMMUTUSJA PELASTUSTEKNIIKKAA • OSA 6 – Raskaspelastus: Pyörillään oleva ajoneuvo 42 KALUSTOKULMA 46 BRANDKÅRISTEN 50 TAHTOO TIETÄÄ 55 LETKUT SOLMUSSA 56 ANNA PALAA 57 ENSI NUMEROSSA 57 LIEKINHEITTÄJÄ 58 PELASTUSALAN KÄSITTEISTÄ 46 RESCUE DAYS MIKÄ MÄTTÄÄ
Paino 125 g • Pure Beam ™ -laajakeilavalo • Bulls Eye™ -kaksoisvalo • Vedenkestävä • Iskunkestävä • Mukana Duracell-paristot Coast Laajakeilavalaisinten jälleenmyyjät löydät osoitteesta www.coastfinland.fi HP 7 69,90 www.coastfinland.fi HL 27 69,90. Innovatiivinen led-ohjaustekniikka: Coast High Performance sekä valon Slide Focus™ -säätö kätevästi yhdellä kädellä. Pään yli menevä tukinauha irrotettavissa sekä säädettävä kiinnitys. Työkypäräkiinnikkeet mukana. Yksi Suomen suosituimmista käsivalaisinten kokoluokista . Alumiinirunko, pituus 12.7 cm, paino 204 g. Käsivalo Coast HP 7 Kokoluokassaan huipputehokas valaisin aktiivija ammattikäyttöön. Valaisimessa kestävä alumiinirunko. Paloaika jopa 10 h. Saatavilla myös ladattava malli Coast HP 7R, 119,90 • Pure Beam ™ -laajakeilavalo • Bulls Eye™ -kaksoisvalo • Vedenkestävä • Iskunkestävä • Mukana suojakotelo • Mukana Duracell-paristot Otsavalo Coast HL 27 Kevyt ja huipputehokas otsavalaisin aktiivija ammattikäyttöön.Paloaikaa jopa massiiviset 99,5 h! PureBeam™ -tekniikalla varustettu laajakeilavalaisin, jonka valoa on helppo säätää
Innovatiivinen led-ohjaustekniikka: Coast High Performance sekä valon Slide Focus™ -säätö kätevästi yhdellä kädellä. Edes laitosten kumppanuusverkosto ei ole pystynyt yhtenäistämään ja tehostamaan käytäntöjä kuin pintaraapaisun verran. Tänään eri vaihtoehtoja punnitaan analyyttisemmin. Kun kehitystyö tehdään kansalaisen etu edellä, lopputulos on hyvä. Sisäministeriön esitys on selvästi koepallo, joka on jo onnistunut tehtävässään. Jos siirrytään yhteentoista laitokseen, yksittäisen kuntalaisen ja kunnan mahdollisuus vaikuttaa pelastustoimen asioihin vähenee edelleen. Esitys on niin laadittu, että se ei jätä ketään kylmäksi. Esityksen lukijalle herää automaattisesti kysymys: Miksi juuri yksitoista. Leikkaukset keskittyisivät hallintoon. Kunnallista pelastustointa ei voi puolustaa kuntien vaikutusmahdollisuuksilla. Operatiivista osastoa ja riskienhallintaa hallinnoimaan ei tarvita satoja ihmisiä. Palokuntalainen • 56 5 Päätoimittaja Pekka Koivunen Suomessa oli vuoden 2002 lopussa 448 kuntaa ja noin 430 erilaista kunnallista pelastuslaitosta. Niin omia latujaan johtajat kulkevat. P.S. Pelastusjohtajien ajatuksia kuunnellessa voi hyvin ennustaa, ettei pelastustoimesta tule lähivuosina ainakaan tasalaatuisempaa. Paloaika jopa 10 h. Yksi Suomen suosituimmista käsivalaisinten kokoluokista . Pelastustoimen hallinto on moneen muuhun julkisen sektorin toimijatahoon verrattuna ohut. Tätä ei kukaan pysty kieltämään. Valaisimessa kestävä alumiinirunko. Operatiivinen puoli ja riskienhallinta jäisivät pääosin entiselleen. Alumiinirunko, pituus 12.7 cm, paino 204 g. Henkilöstöä sisäministeriön esityksessä on laskettu vähennettäväksi 160 henkilötyövuotta. Kysymyksessä isännyydestä esiintyy tietysti vahvoja mielipiteitä, joita tällä hetkellä edustaa – yllätys, yllätys – Kuntaliitto muutaman pelastusjohtajan ajatuksia myötäillen. Erinomainen kysymys. Sen sijaan kehityksensä unohtaneet yhteisöt joutuvat vaikeuksiin siitä riippumatta, syntyykö uudistuksessa kunnallinen vai valtion ylläpitämä järjestelmä. Pelastustoimi vaatii samankaltaisen rakenteellisen tarkastelun ja muutoksen kuin muutkin yhteiskunnan palvelutoiminnot. Pelastustointa pitää kehittää ensisijaisesti kansalaisen parhaaksi. Tosiasia on, että nykyiset 22 laitosta ovat monella tavoin erilaisia. Pelastusalalla on virinnyt vilkas keskustelu niin laitosten määrästä kuin isännästäkin. Paino 125 g • Pure Beam ™ -laajakeilavalo • Bulls Eye™ -kaksoisvalo • Vedenkestävä • Iskunkestävä • Mukana Duracell-paristot Coast Laajakeilavalaisinten jälleenmyyjät löydät osoitteesta www.coastfinland.fi HP 7 69,90 www.coastfinland.fi HL 27 69,90. Palvelupakettinsa kohdalleen viilanneet sopimuspalokuntayhdistykset ovat tulevaisuudessa entistä vahvempia toimijoita. Toiminnan luonne ei vaadi suurta hallintohenkilökuntaa. Äänenpainot ovat muuttuneet vuosituhannen vaihteeseen verrattuna. Nyt sisäministeriö esittää pelastuslaitosten määräksi 11. Niinpä. Kuntaliiton kannan mukaan on ehdottomasti pitäydyttävä kunnallisessa pelastustoimessa. Isäntäkysymys ja laitosten määrä eivät ole elämän ja kuoleman kysymyksiä aikaansa seuraaville sopimuspalokunnille. 448 – 22 – 11, miksei kuusi. Sopimuspalokuntia tarvitaan edelleen. Saatavilla myös ladattava malli Coast HP 7R, 119,90 • Pure Beam ™ -laajakeilavalo • Bulls Eye™ -kaksoisvalo • Vedenkestävä • Iskunkestävä • Mukana suojakotelo • Mukana Duracell-paristot Otsavalo Coast HL 27 Kevyt ja huipputehokas otsavalaisin aktiivija ammattikäyttöön.Paloaikaa jopa massiiviset 99,5 h! PureBeam™ -tekniikalla varustettu laajakeilavalaisin, jonka valoa on helppo säätää. Työkypäräkiinnikkeet mukana. Isäntinä esityksen mukaan säilyisivät edelleen kunnat. Toisella laidalla ministeri Päivi Räsänen on Palokuntalaisen tietojen mukaan vankka valtiovaihtoehdon kannattaja. Pelastustointa pitää kehittää ensisijaisesti kansalaisen parhaaksi.” Käsivalo Coast HP 7 Kokoluokassaan huipputehokas valaisin aktiivija ammattikäyttöön. Vuoden 2004 alussa laitosten määrä laski 22:een. Pään yli menevä tukinauha irrotettavissa sekä säädettävä kiinnitys. Jos kansalaisille halutaan tehokasta ja tasalaatuista palvelua, on nykyistä järjestelmää kehitettävä. Takana on kymmenen vuoden koeaika, jolloin on saatu paljon kokemusta alueellisesta yhteistyöstä. Nykyisissä laitoksissa – hallintomallista riippuen – kuntien mahdollisuus vaikuttaa vaihtelee, mutta on tosiasiassa jo hyvin vähäinen. Yhtä hyvin voisimme siis siirtyä suoraan vaikka kuuteen laitokseen, arvioivat myös monet pelastusjohtajatkin kulisseissa
pelastustoimi seka. ympa?rivuorokautisesti, se vaatii kuusi henkilo?tyo?vuotta toimiakseen. Sisa?asiainministerio. Ja?rjestelma?muutos mahdollistaa ta?ma?n ehdotuksen mukaiset kustannussa?a?sto?t, mutta vaatii kuntien sitoutumista sa?a?sto?toimenpiteisiin. Sisa?lto. se, etta. Ta?ma?n lisa?ksi ja?rjesta?ma?lla. kunnan velvoite ja?rjesta?a. henkilo?lla. Pelastustoimen osalta velvoitteet, joilla on kustannusvaikutuksia, olisivat olleet la?hinna. Tilannekeskuksiin tarvittavien tietoliikenneja?rjestelmien integrointikustannusten on arvioitu olevan 300 000 euroa tilannekeskusta kohden. tavoite olisi mahdollista saada aikaan paloasemaverkon ja pa?ivystysja?rjestelyjen tarkemmalla kohdentamisella palvelutuotannon tarpeen perusteella. nykyisten 22 pelastuslaitoksen sijasta olisi 11 pelastuslaitosta. Kokonaissa?a?sto?potentiaali: 13 miljoonaa euroa Pelastustoimen ja?rjestelma?n uudelleenorganisointi. yhteensa. Sisa?asiainministerio?lle asetettu 13 miljoonan euron sa?a?sto?tavoite edellytta?isi ta?ma?n lisa?ksi noin 100 henkilo?tyo?vuoden va?henta?mista?. Ta?ma. Sisa?asiainministerio?n esitys kuntien tehta?vien ja velvoitteiden va?henta?miseksi. esitta?a. Jos tilannekeskukset rakennetaan 22 pelastuslaitoksen sijasta 11 pelastuslaitokselle, saataisiin tietoliikennekustannuksista 3,3 miljoonan euron kertasa?a?sto?, jonka lisa?ksi ylla?pitokustannuksista saataisiin arviolta va?hinta?a?n 3,3 miljoonan euron kustannussa?a?sto?. Tulevan vuonna 2015 toteutuvan uuden ha?ta?keskustietoja?rjestelma?n suunnittelun perusteena on ta?lla. organisaatiouudistus mahdollistaisi 60 henkilo?tyo?vuoden sa?a?sto?n vuoden 2016 loppuun mennessa?. hetkella. Ta?ma?n takia sisa?asiainministerio. tehokkaammin voidaan pa?a?llysto?virkoja sijoittaa uudella tehta?va?kuvalla siten, etta. ta?ma?n ehdotuksen mukaisia rakenteellisia muutoksia pelastustoimen ja?rjesta?miseen. Palokuntalainen • 56 6 • Nyt rakenneuudistuksen yhteydessa. mahdollisena na?iden kahden turvallisuuden kannalta keskeisen normin kumoamista. jokaiselle 22 pelastuslaitokselle rakennettaisiin tilannekeskus. ylla?pitokustannukset. hallintotehta?via. Pelastustoimen ja?rjestelma?n uudelleenorganisoinnin laskentaperusteena on ka?ytetty sita?, etta. Pelastuslaitoksia yhdista?ma?lla. Jos tilannekeskus miehiteta?a?n yhdella. vapautuisi 11 alueelta suoraan 33 pa?a?llysto?virkaa uudenlaisiin tehta?viin (pelastusjohtajat, riskienhallintapa?a?lliko?t ja pelastuspa?a?lliko?t). mitoittaa se riskien mukaisesti. toteutettavat sa?a?sto?toimet tulisi toteuttaa normeja ja velvoitteita karsimalla. Ta?ma?n lisa?ksi tulisivat tilannekeskusten investointikustannukset seka. ei pida
ehdotuksessa laskettu alentavan investointimenoja kolme prosenttia eli 900 000 euroa suurempien hankintaerien ma?a?ra?alennusten kautta. ja toiminnan tehokkuutta seka. Laskentaperusteena ta?ssa. Palokuntalainen • 56 7 Ta?ma?n lisa?ksi pelastustoimen organisaation suurentaminen mahdollistaisi hankintojen paremman suunnittelun seka. kuitenkin edellytta?a. ja saada aikaan kustannushyo?tyja?, joiden suuruutta ei voida viela. Ehdotuksen muut vaikutukset Aluejaon muutos ei edellyta. pelastuslaitokset ka?ytta?isiva?t investointeihin saman verran rahaa kuin todellisuudessa ka?yttiva?t vuonna 2012 eli 30 miljoonaa euroa. sita?, etta. tapahtuvaa ela?ko?itymista?. Sairaankuljetusta ja ensihoitoa koskevaan lainsa?a?da?nto?o?n ei tarvitse tehda. Sisa?asiainministerio. muutoksia, vaan toiminnot jatkuvat nykyisen lainsa?a?da?nno?n pohjalta. (160 htv) 3,3 miljoonaa euroa tilannekeskusten ylla?pitokustannuksista (11 keskusta) 0,9 miljoonaa euroa investointikuluista (arvio 3 %) Yhteensa. Vaativuusja tuloksellisuusohjelmassa tehdyn esityksen mukaisesti aluehallintovirastoissa olevat noin 30 henkilo?tyo?vuotta siirretta?isiin pelastusopiston yhteyteen perustettavaan tutkimusja kehitta?miskeskukseen. lainsa?a?da?nno?n tarkistamista. Tutkimusja kehitta?miskeskuksen tuella pystytta?isiin kehitta?ma?a?n pelastuslaitosten toimintamenetelmia. uudet pelastuslaitokset aloittaisivat toimintansa vuoden 2015 alusta. ehdotuksessa on ka?ytetty sita?, etta. pelastustoimessa siirrytta?isiin kaksiportaiseen johtamisja?rjestelma?a?n. esimerkiksi valtakunnallisia ja?rjestelmia. Ehdotuksen taloudelliset vaikutukset 8,8 miljoonaa euroa henkilo?tyo?vuosien laskennallisella sa?a?sto?lla. pelastusalueet omilla pa?a?to?ksilla?a?n toteuttavat edella. Esitetyt sa?a?sto?t voitaisiin saada aikaan hyo?dynta?en vuoden 2016 loppuun mennessa. Saman hankintama?a?ra?n hankkiminen nykyista. kansalaisten saamat pelastustoimen palvelut eiva?t heikenny, edellytta?a. keskitetymmin on ta?ssa. 13 000 000 euroa. Ta?ma. seuraisi ja arvioisi pelastuslaitosten toimenpiteiden riitta?vyytta?. Ta?ma?n lisa?ksi sisa?asiainministerio. suurempien hankintama?a?rien kautta saatavat alennukset hankintahinnoissa. Sisa?asiainministerio?n vahvemman ohjauksen toteuttaminen saattaa edellytta?a. sisa?asiainministerio?n vahvempaa ohjausta. varsinaisesti lainsa?a?da?nno?n tarkistamista. arvioida. Sa?a?sto?jen saavuttaminen ja toteuttaminen siten, etta. Aikatauluehdotus toimenpiteen toteuttamiseksi Jos valtioneuvosto tekee pa?a?to?ksen pelastustoimen aluejaon muuttamisesta pelastuslain 24 §:n mukaisesti vuoden 2013 aikana, on mahdollista, etta. esitta?a?, etta. mainitut toimet
Kimmo Kohvakka Olli-Pekka Ojanen Timo Kieta?va?inen Simo Tarvainen Timo Kieta?va?inen Kuntaliiton varatoimitusjohtaja – Kunnallisen paloja pelastustoimen organisointia on syyta. Ta?ma?ha?n on osa suurta kustannusten leikkauspakettia, johon kaikkien eri sektoreiden on osallistuttava. kysymyksessa. esitetyssa. Pelastuslaitoksen haluavat kuitenkin aidosti olla muka talkoissa ja vaikuttaa uudistusten suuntaan. koskevalta osin, hallinnollisten alueiden ma?a?ra?n pienenta?misella. Simo Tarvainen pelastusjohtajien puheenjohtaja – Pelastusjohtajat na?keva?t, etta. Tuottavuutta pita?a. SPEKlla. ei ole merkitysta. voi olla vaikeuksia saada esitettyja. esimerkiksi palvelujen paikallisen saatavuuden na?ko?kulmasta – jos uusien pelastustoimen alueiden varsinainen toiminta toteutetaan viisaasti. huutelu ei auta keta?a?n. vuorokauden tai viikon pa?ivia. ei viela. Tuollaisenaan esitys ei ta?yta. on kovin raju eika. oleellisesti, mutta niiden rakenne ja rajat tulee muodostaa pelastuslaitosten na?ko?kulmasta. ja sen yksityiskohdista voidaan olla montaa mielta?. esimerkiksi operatiivisten resurssien kohdentamisen osalta: henkilo?ma?a?ra. sa?a?sto?ja. yhteisymma?rryksessa?. Ka?yta?va?sta. saada asiaa eteenpa?in hyva?ssa. aikataulussa.. Kaikki pelastustoimen ja?rjestelma?a. toimia siten etta. Laitosten ma?a?ra?a. kantaa. Sen sijaan ministerio?n hahmottelema toimintavalmiusohjeen nykyaikaistaminen on hyva. muuhun kuntien sisa?isen turvallisuuden toimintaan, viranomaisyhteistyo?n ja?rjesta?miseen tai vpk-toimintaan ole arvioitu lainkaan. voidaan va?henta?a. on vain useilta osiltaan melko ja?ykka. esitys. Henkilo?kohtaisesti na?en eritta?in tervetulleena alan tutkimusja kehitta?miskeskuksen perustamisen. pelastusalan rakennemuutokseksi. vahvistavat ratkaisut ovat niinika?a?n tervetulleita. Palokuntalainen • 56 8 Kimmo Kohvakka, SPEK:n toimitusjohtaja – Na?in merkitta?va?ssa. Ajatuksia rakennemuutosesityksestä Ta?ssa. on ’aina sama’ eika. Alueiden lukuma?a?ra?a. ole hallituksen ka?sittelema?a. On hyva. Esityksesta. Esimerkiksi Esitetyista. nostaa. Olli-Pekka Ojanen pelastusjohtaja – Nyt pita?a. Nykyinen ja?rjestelma. sisa?ministerio?n oli osaltaan pakko tehda. kuntien tehta?vien ja toimintaa ohjaavien normien va?henta?mistavoitetta. muutoksessa ollaan aidosti mukana. sen vaikutuksia mm. virkava?hennyksista. muutaman pelastusalan huippuvaikuttajan lyhyet kommentit sisa?mininisterio?n esityksesta. pohtia avoimin mielin. laittaa valmisteluun. Ministerio?n ajatus pelastusalueiden ma?a?ra?n puolittamisesta erillisena. esityksena. huomioida juurikaan tyo?vuorosuunnittelussa
Mielesta?mme kehitysesityksiin tulee kuitenkin suhtautua avoimin mielin ja myo?nteisesti. voimavarat tulee keskitta?a. on osoittanut miljoonama?a?ra?n mukaiset selvitystehta?va?t eri ministerio?ille. Miksi ei kaksi tai yksi hallintoyksikko?a?. asiantuntijaorganisaatiota. Esitys on laadittu keskustelun pohjaksi pelastustoimen organisaatioiden virtaviivaistamiseksi. Jos uudistus toteutetaan ta?llaisenaan, se on tehta?va. tarkemmin. On ta?rkea?a?, etta. pelastustoimen uudelleenorganisoinnissa otetaan huomioon hallitusohjelman linjaukset eli kehiteta?a?n koko maan kattavaa pelastustoimen ja?rjestelma?a?, jonka olennaisena osana ovat vapaaehtoiset ja sivutoimiseen henkilo?sto?o?n perustuvat sopimuspalokunnat. hallitus marraskuun loppuun mennessa. Esko Koskinen Esko Koskinen pelastusylijohtaja – Esityksessa?mme on kyse kuntien kustannuksia aiheuttavien lakisa?a?teisten velvoitteiden tarkastelusta. niin etta. Isto Kujala SSPL:n toiminnanjohtaja – Me SSPL:ssa odotamme viela. voisi toteuttaa. paloauto jatkossakin tulee paikalle yhta. hallitus linjaa, toteutetaanko ta?ma. ei ole sopimuspalokunnille ensisijainen kysymys. lisa?selvityksia. Ta?ha?n lisa?ttyna. Palokuntalainen • 56 9 Kim Nikula Ari Keijonen Isto Kujala Ari Keijonen SPPL:n toiminnanjohtaja – Esityksen vaikutukset palvelutasoon ja taloudellisuuteen tulee tarkastella avoimesti, rehellisesti ja realistisesti. Pelastuslaitoksen ylla?pito, palvelujen mitoitus riskien mukaan ja valistaminen ovat kivijalat, joista emme halua luopua. ja tarkempia toimintalinjauksia. pelastusalan koulutusja?rjestelma?n uudistaminen esimerkiksi AMK-tutkinnoksi, niin ollaan harppaus la?hempa?na. on se, etta. nopeasti. erityista. Nyt tehty esitys on siis Sisa?ministerio?n virkamiesesitys valtionvarainministerio?lle ja hallitukselle, ja marraskuun loppuun mennessa. Pa?ivi Ra?sa?nen sisa?asiainministeri – Elokuun budjettiriihessa. Kuvat Palokuntalainenlehden arkisto ja paivirasanen.fi Pa?ivi Ra?sa?nen. Sisa?ministerio. korvalla. huomiota. Toimintavalmiudesta ei tingita?. Laitosten ma?a?ra. kaikki osallistuvat sa?a?sto?talkoisiin. operatiiviseen toimintaan. na?ko?kulmasta asiaa tarkastaen on sm:n esitys oikean suuntainen. linjaa rakennepoliittisen ohjelman toimenpiteista. esitys rakennepoliittisen ohjelman toimenpiteiden kokonaisuudessa. Odotan myo?s kuntien eli omistajien na?ko?kantoja mielenkiinnolla, niita?ha?n tulisi kuunnella erityisen herka?lla. Kim Nikula SPAL:n puheenjohtaja – Va?ista?ma?to?nta. sovittiin, etta. Ja jos esitys johtaa konkreettisiin toimenpiteisiin, henkilo?sto?n tyo?motivaatioon ja osaamiseen tulee kiinnitta?a. Tutkimusyksiko?n laajentaminen on tervetullut esitys. selvitti osaltaan, miten 13 miljoonan velvoitteiden keventa?mista. kuntien velvoitteet va?henneta?a?n 1 mrd euron edesta?, ja syksyn aikana valtionvarainministerio. Yksi ohjelman linjaus oli etta. Olennaista on se, etta. Ta?sta. Perusteltua on edelleen kysya?, onko yksitoista aluetta edelleenkin liikaa
Lehtemme kera?a?mien tietojen mukaan suurimmat syyt kustannusten nousulle ovat uusien ensihoitokeskusten perustaminen seka. Toisessa vaakakupissa on palvelujen parantuminen. Pelastustoimen organisointia uudistettaessa tulisikin kustannusvaikutukset ennakoida eritta?in tarkasti vastaavien ylla?tysten va?ltta?miseksi. Sosiaalija terveydenhuoltoala ela?a. aivan erilaissa sfa?a?reissa. Suuri puhallus vai paremmat palvelut. Aamulehden 4.11.2013 julkaiseman artikkelin perusteella myo?s Kelan palautuksia saavissa kunnissa ollaan uudistukseen tyytyma?tto?ma?. Terveydenhuoltolakiuudistuksen kustannusvaikutuksista ei ka?yty kunnollista keskustelua. Pirkanmaalla väitellään ensihoidon uudistuksesta:. Palokuntalainen • 56 10 • Viimeisin esimerkki on Pirkanmaalta, jossa muutaman kunnan saama lisa?lasku on ylla?tta?nyt myo?s veronmaksajat. Myo?s varallaolojen va?henta?minen/lopettaminen on aiheuttanut lisa?kustannuksia. Uusi terveydenhuoltolaki toi mukanaan ensihoidon ta?ydellisen remontin, jonka mainostettiin parantavan palveluja merkitta?va?sti. Toteutunutta arvioidaan kunnissa ensisijaisesti aiheutuneiden kustannusten perusteella. Rahan ja palvelujen parantumisen yhteismitallistaminen on kuitenkin eritta?in ongelmallista. Ainakin, jos tarkastellaan kustannusylla?tyksia?. Kustannustason noususta ei paljon keskusteltu. Esimerkiksi Kolmostien varrella olevissa kunnissa kustannusten va?iteta?a?n nousseen jopa kaksintai kolminkertaisiksi verrattuna aiempiin, samantasoisiin sairaankuljetusja ensihoitopalveluihin. kuin pelastustoimi. Totuus alkaa nyt valjeta kuntapa?a?tta?jille. sairaankuljetuksen eriytta?minen kiireelliseen ensihoitoon ja toisaalta laitossiirtoihin
23.11.–31.12.2013 • Huoneistopalossa aikaa pelastautumiseen tulipalon syttymisesta. paloturvallisuustaitoja hauskojen tehta?va?rastien avulla ja tutustumaan palokunnan toimintaan. vuosittain 1.12. Palokuntalainen • 56 11 KIPINÄT Suuri puhallus vai paremmat palvelut. paloasemalla avaa valtakunnallisen Paloturvallisuusviikon koko perheen tapahtumalla. paloasemalla vieteta?a?n lauantaina 23.11. Pelastautuminen edellytta?a. osaa tulipalossa toimia oikein ja rauhallisesti. Pohjolassa piippaa -palovaroitinpa?iva?a. Pa?iva?a. on usein vain 2–3 minuuttia. yli 280 paloasemalla ympa?ri Suomen. Lauantaina 23.11. Vain toimiva palovaroitin pelastaa ihmishenkia?. tieta?a?, etta. • Pa?iva. Ilmoittaudu mukaan! Katso lisa?tiedot osoitteessa www.paloturvallisuusviikko.fi PÄIVÄ PALOASEMALLA OMA PALOHARJOITUS PALOVAROITINPÄIVÄ PALOTURVALLISUUSVIIKKO. keskustelua paloturvallisuudesta ja innostaa ihmisia. Turvallisen poistumisen harjoittelu antaa varmuutta ja osaamista tulipalotilanteen varalle. Tule oppimaan ta?rkeita. Siksi on ta?rkea?a. ottamaan henkilo?kohtaisesti vastuuta omasta paloturvallisuudestaan. palon nopeaa havaitsemista ja nopeaa poistumista. Sunnuntaina 1.12. • Pohjoismaissa vieteta?a?n yhteista. Haastamme kaikki tyo?yhteiso?t, koulut, oppilaitokset, pa?iva?kodit, taloyhtio?t ja perheet tekema?a?n marras-joulukuussa paloharjoituksen. Tavoitteena on hera?tta?a
551 nelio?inen piharakennus ja o?t-varasto sijaitsevat pa?a?pihan vastakkaisella puolella, kuten myo?s henkilo?kunnan ja vieraiden pysa?ko?intialue. Myo?s ka?yto?ssa. Viimeisin uudenkarhea toimitila otettiin ka?ytto?o?n Heinolassa. Pelastuslaitoksen omistama EPH221 on miehitetty ensihoitopalvelun henkilo?sto?lla?. Teksti ja kuvat Pekka Koivunen. 3040 nelio?metrin pa?a?rakennus ja laaja piha-alue hallitsevat tonttia. Rakentaminen kesti paalutuksesta ka?ytto?o?n ottoon tasan vuoden. Rakennus on kuitenkin sama ja molemmille yhteinen. Pelastustoimen lisa?ksi aseman tiloja on vuokrattu Pa?ija?t-Ha?meen ensihoitopalvelulle. Toisena vaihtoehtona oli vanhan, Siltakadun varrella sijainneen aseman laajentaminen ja peruskorjaaminen. Ta?sta. ruiskumestari Jouni Kokki, palomiehet Petteri Ollila, Petri Fyhr seka. Sivutoimisella henkilo?sto?lla. Palokuntalainen • 56 12 KIPINÄT • Usean vuoden suunnittelun ja ka?denva?a?nno?n ja?lkeen Heinolan kaupunginvaltuusto pa?a?tti kaksi ja puoli vuotta sitten a?a?nin 26–16 rakentaa uuden paloaseman Yhdyskadun varteen Jyra?nko?o?n. tilanka?ytto?ja rakennussuunnittelua. EPH222:ta operoi pelastuslaitoksen henkilo?kunta. Na?iden lisa?ksi asemalla on yksi vara-auto. on pieneen huoneeseen sopiva letkunpesulaite, joka tekee tornin ja ison huoltotilan tarpeettomaksi. toimipaikka on nyt viimeisinta. oleva laitteisto on uusinta uutta. esimerkkina. Vakinainen henkilo?sto. Heinolan asemalle on sijoitettu myo?s pohjoisen alueen pa?ivysta?va. on asemalla 40 ja sivutoimisen aseman numero on 41. Jesse Hilden. vuokraama asema edustaa viimeisinta. Voittanut ehdotus toteutettiin niin, etta. Heinolassa palokunnat nykyaikaan Pa?ija?t-Ha?meen pelastuslaitoksen asemauudistus etenee. Kaupungin rakentama ja pelastuslaitoksen ka?ytto?o?nsa. Asemalla kaksi numeroa Heinolan asemalla on kaksi operatiivista numeroa. Yksi asema, kaksi palokuntaa Vas. palomestari. huutoa Suomessa. on ykko?skerroksessa omat sosiaaliset tilat
Seuraavan letkun pesu on mahdollista heti, kun edellisen letkun ensimma?inen liitin on ulostuloaukossa. Huomattava parannus Siltakadun asemaan verrattuna on nykyaikainen autohalli automaattisine pakokaasunpoistoja?rjestelmineen. Asemalla on myo?s erillinen pesuhalli pesulinjoineen, tehokas kameravalvontaja?rjestelma. Kosketusna?yto?lla. matkoja. henkilo. Kaikki tapahtuu muutaman nelio?n tilassa. Saksalaisvalmisteinen pesukone vaatii vain 9 m 2 lattiatilaa.. Jos letkussa on vuotoja, prosessi voidaan keskeytta?a. Uudella asemalla on myo?s moderni asemaha?lytyslaitteisto. Palokuntalainen • 56 13 Yhdeksa?n nelio?n letkupyykkikone Jos on Tukholmassakin, niin miksi ei Heinolassa, tuumivat pelastuslaitoksen kalustohankkijat letkujenpesukoneesta, josta on tullut uuden aseman vetovoimaisin tutustumiskohde. Jatkuvatoimisuus antaa hyva?n suorituskyvyn (la?pa?isyaika). Tyo?n tehokkuus on aiempaa parempi, koska visuaalisen tarkastuksen suorittamiseksi ei ole tarpeen liikkua pitkia. AV-luokasta lo?ytyy ajanmukainen esitystekniikka. letkut. vierailijan. Laite tallentaa ja osoittaa na?yto?lla. Letkuhuoltoa tekeva. La?mpo?a. HSP Evolution-merkkista. jatkuvasti. Saunassa jatkuva la?mpo. Imatralaisen Teknosafe Oy:n maahantuoma saksanihme liottaa, pesee, testaa, kuivaa ja kiepitta?a. palomestareista on sijoitettu Heinolan asemalle. Kuvassa palomestari Petteri Haverinen. Toinen pa?ivysta?vista. ja valoautomatiikka. ohjattava laite on ensimma?inen lajiaan Suomessa. Palomies Petteri Ollila ohjaa pesuprosessia kosketusna?yto?lta?. Letku paineistetaan ja sen liikerata kulkee ka?ytta?ja?n ohi silma?ma?a?ra?ista. tarvittavien merkinto?jen tekemiseksi. Toimittajan vierailun aikana jatkuvala?mpo?isen sa?hko?kiukaan taloudellisuus ja?i arvoitukseksi. va?ha?isetkin paineha?vio?t. Paloaseman saunan kiuas ha?mma?stytta?a. Pesukoneen paineenhallinta on automatisoitu. Sauna on jatkuvasti valmis ottamaan vastaan saunojat. tarkastusta varten. laitetta voi ka?ytta?a. sujuu helpommin. yksi henkilo?, vaikka kahdella tyo. pideta?a?n ylla. on koko prosessin ajan suojattuna letkuvioista aiheutuvia vaaratilanteita vastaan. Laite soveltuu letkukokojen 25–75 mm ja optiona 110 mm ka?sittelyyn
itsesta?a?nselvyys. Juhlaan osallistui noin 90 henkea?, niin vpk:n omaa va?kea. Messut ja?rjesteta?a?n autoja korjaamoalan Korjaamo 2013 -ammattilaismessujen yhteydessa?. korostavassa nyky-yhteiskunnassa ole ena?a. Suomen kovin bileba?ndi JeanS. Palokunta luovutti kirjan jokaiselle palokunnan veteraanille seka. kuin yhteistyo?tahojen edustajia. ja 23. yhteistyo?tahojen edustajille. Jari Veija. Lauantaina vierailijoille ja?rjesteta?a?n ilmainen kuljetus maakunnista. pa?iva. Messujen juontajina toimivat Tomi Tuominen ja Heidi Suomi. vastaavat taikuri Keke Pulliainen ja tanssiryhma. oli 2500. Turva 2013 -messut Tampereella. Viime vuonna na?iden messujen ka?vija?ma?a?ra. Tigers. Turvanasi-osastolla syvenneta?a?n vieraiden tieta?mysta. Uusi peluri messukentälle Na?kyva?sti pelastusalan markkinoiden ka?rkisijoja tavoittelevat Turvata Oy ja Turvanasi-ketju ja?rjesta?va?t messutapahtuman ”Turva 2013 -messut” marraskuun 22. Viihteesta. Lauantaina messut huipentuvat pikkujouluihin, jotka aloittaa Svoboda ja illan pa?a?tta?a. yksilo?llisyytta. Osastoilla esitta?ytyva?t Turvatan tuotemerkit ja palvelut. Parkanon VPK vietti 80-juhlaansa Parkanon VPK juhli 80-vuotista taivaltaan perinteisin menoin. Juhlapuheen piti Pirkanmaan pelastuslaitoksen la?ntisen alueen palopa?a?llikko. kiinnostuksen kohteena oli palokunnan ensimma?inen paloauto: Chevrolet vuosimallia 1937. Historiateoksen saivat niin veteraanit kuin sidosryhmien edustajatkin. valtakunnallisen ketjun liikkeiden palveluista. Kaikkiaan Turva 2013 ja Korjaamo 2013 -messuille on kutsuttu 20.000 asiakasta. Palokuntalainen • 56 14 KIPINÄT • Parkanon vapaaehtoinen palokunta juhli 80-vuotista taivaltaan elokuun lopussa Parkanon paloasemalla. • Turva 2013 -messut ovat Turvatan tarjoama asiakastapahtuma. Tampereella. Painotuoreen historiikin esittely kuului olennaisena osana juhlaan. Erityisena. Vapaan sanan ja ruokailun lisa?ksi ohjelmassa oli tutustuminen Parkanon paloasemaan ja kalustoon. Ha?nen mukaansa vpk:n toiminnan ja olosuhteiden muuttuessa yksi asia on palokuntatoiminnassa pita?nyt pintansa ja se on yhteiso?llisyys, mika
Kirja valmistui ideasta painotuotteeksi alle vuodessa. puh. Monipuolista aineistoa ha?nella. ovat olleet kokoamassa entinen palokunnan pa?a?llikko. • 160-sivuinen kirja on ulkoasultaan vanhahtava ja jotenkin sirpalemainen. Ari Niinima?elta. Kirja, vaikka se kertoo yhden palokunnan tarinan, on kiehtova kokoelma luettavaksi kenelle tahansa palokuntalaiselle. Kirjan on kirjoittanut rikoskomisario evp. paperi, mustavalkoja va?rikuvia, anekdootteja, lehtileikkeita?, luetteloita ja paljon muuta. on ollut ka?yto?ssa. Jukka Kohtakangas, hallituksen varapuheenjohtaja Mika Harju ja palokunnan puheenjohtaja Tapio Kivela?. vuotta ta?ytta?nyt pirkanmaalainen Parkanon VPK sa?ilo?i oman historiansa koviin kansiin ja sai aikaiseksi va?rikka?a?n opuksen, josta voi ottaa mallia kaikissa Suomen palokuntayhdistyksissa?. runsaasti. Kokoelma siksi, etta. tahansa teosta alusta loppuun, mutta sita. Lue lisää ja katso video: www.peltaco.com/altaat Tuotteet pelastusalan ammattilaisille • keräänesteet,kiinteätaineetjakemikaalit • soveltuulyhytaikaiseenvarastointiin • kestävä,helppojanopeakoota • sisäänrakennettunestemääränmittari • kokoontaitettava Kartanonkatu6,70700Kuopio|Puh.(017)3684000|info@peltaco.com Lukuisia käyttökohteita Monitoimiallas ECCOTARP Monitoimiallas 25-1600litraa. Sita. on mukava myo?s selailla. voisi olettaa. LISÄTIETOJA: Teosta Tulta pa?in – Parkanon VPK 1933–2013 voi tiedustella Parkanon VPK:n pa?a?lliko?lta. 040 839 6392 tai sa?hko?posti ari.niinimaki@upm-kymmene.com. kirjaa voi lukea kuin mita. Kokonaisuus kuitenkin toimii paremmin kuin ensi na?kema?lta. On kellerta?va. Pekka Ma?kinen. hymyyn. Kaskujen liitta?minen olennaiseksi osaksi Palokuntahistoriaa jälkipolville Kahdeksankymmenta. Parkanon VPK:n onnistunut juhlaprojekti: tarinan juoksutusta on onnistunut valinta, vaikka ihan jokainen vitsi ei saa suupielia
Lisa?ksi ryhma?n tyo?ssa. ka?ynnisti tyo?nsa. on suojavarusteiden hankinta nuorisotoiminnan ka?ytto?o?n tulevina vuosina. Asia on kirjattu myo?s voimassa olevaan pelastustoimen palvelutasopa?a?to?kseen. Tavoitteena ovat osaavat, motivoituneet ja toimintakykyiset vapaaehtoispalokunnat. on ollut aktiivisesti mukana Suomen Sopimuspalokuntien Liiton Lounais-Suomen alueen puheenjohtaja Pertti Tenhunen seka. aloitti syyskuussa Vapaaehtoispalokuntien pelastustoiminnan kehitta?miseksi perustetun tyo?ryhma?n tarkoituksena on laatia malleja, joiden avulla pelastustoiminnan tuottaminen vpk:issa voidaan ryhma. vapaaehtoisten palokuntien nuorisoja pelastustoimintaa. jo vuoden 2012 aikana. Ta?ha?n pyrita?a?n muun muassa kouluttamalla vapaaehtoispalokuntien henkilo?sto?a?. Tyo?ryhma?t ta?hta?a?va?t tyo?ssa?a?n riitta?va?n selkeisiin ka?yta?nno?n esityksiin, joilla luodaan pohjaa seka. pelastustoiminnan tulevaisuudelle. nuorisoetta. Palokuntalainen • 56 16 KIPINÄT • Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta on koko olemassaoloaikansa halunnut tukea vapaaehtoispalokuntien toimintaa. Yksi ehka. Lyhyen kartoituksen ja?lkeen ryhma. merkitta?vimmista. Konkreettisia parannusehdotuksia nuorisotoimintaan Nuorisotoiminnan tulevaisuutta pohtiva Varsinais-Suomi: Nuorisoja pelastustoiminnalle kehittämisryhmät Varsinais-Suomen pelastuslaitokselle on perustettu kaksi tyo?ryhma?a?, joiden tehta?va?na. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen edustajista. on kehitta?a. VPK yt-ryhma?n ja?senia?. Teksti Juha Virto, Nuorisoja pelastustoimintaryhmien puheenjohtaja Kuvat Maria Nykyri sotoiminnan kehitta?miseksi on kirjattu. on ma?a?ritta?nyt muun muassa nuorisotoiminnan vahvuudet seka. Myo?s konkreettisia parannusehdotuksia nuori. Ryhma. Pelastustoiminnan kehitta?misryhma. eri toimijoiden roolit nuorisotyo?ssa?. muodostettiin sopimuspalokuntien (mukaan lukien Satakunnan alue), La?nsi-Suomen Pelastusalan Liiton seka. Lisa?ksi kysymys kouluttajista on noussut keskusteluissa voimakkaasti esiin
Takissa ja housissa on isot taskut. pelastustoiminnan tulevaisuudelle. Meiltä myös päällystakit, päähineet, paidat, solmiot, arvomerkit ja lakkimerkit. Takissa on irroitettava vakanssinumerolaatta. INFO • Varsinais-Suomen alueella toimii 67 vapaaehtoista palokuntaa, jotka ovat tehneet sopimuksen pelastuslaitoksen kanssa. Niko Koski, Taivassalon VPK, Kalle Lehtonen, Rantakulman VPK, Heikki Ma?kitalo, Rantakulman VPK, Camilla Rautanen, Paraisten VPK, Pertti Tenhunen, SSPL, Pertti Kulmala, V-S Alpe Palokunta-asut meiltä Varastostamme löydätte myös uudet palolaitosten toimistoasut. Esko Lehtonen, Karjalan VPK (TL), Heli Ja?rvela?, Paimion VPK, Juha Intonen, Keikya?n VPK, Tomi Ketamo, Halikon VPK, Veli-Matti Laurén, Lavian VPK, Mikko Rauhanen, Maarian VPK, Tero Kannisto, Halikon VPK, Pertti Kulmala, V-S Alpe, Anssi Lamminen, LSPeL Pelastustoiminnan kehitta?misryhma. ja realistisia, jotta ne voidaan myo?s toteuttaa. Osa esityksista. pajunen@pajunen.fi Toimenkatu 2, 38700 Kankaanpää (02) 572 1082, 050 598 1057 Helsingin toimipiste: Pohjoinen Rautatiekatu 29 Avoinna sop. Tavoitteena osaavat, motivoituneet ja toimintakykyiset vapaaehtoispalokunnat.” turvata pitka?lle tulevaisuuteen. toimintamalli luo hyva?n pohjan seka. Puserossa reilu rintatasku ja housuissa sivutaskut. Takkiin on saatavana erikseen myös huppu ja tikkivuori. Tyo?lle on ta?lla. Ta?ma?n hetken arvion mukaan nuorisoja pelastustoiminnan tyo?ryhmien yhteiset esitykset saadaan valmiiksi vuoden 2014 aikana. Tukevasta collegemateriaalista valmistettu väliasu, jossa on polvija kyynärvahvikkeet. Palokunnan kenttäpuku m/83, jossa on vetoketjukiinnitys ja hengittävä verkkovuori. voidaan toteuttaa tarvittaessa jo aikaisemminkin.. Suosittu nuorten 2-osainen harjoitusasu, jossa on hihoissa ja lahkeissa reilut prismaheijastinnauhat, leveät vyölenkit nuorten sammutusvyötä varten. mukaan. erityisen ta?rkea?a?, etta. Päähineinä suikka, kenttälakki ja turkislakki. hetkella. molempien ryhmien ja?senet uskovat alkaneisiin hankkeisiin. Ta?ma?n lisa?ksi alueella on viisi toimenpidepalkkausperiaatteella toimivaa palokuntaa, joissa toimivan noin 100 henkilo?n kanssa pelastuslaitos on solminut tyo?sopimukset. Na?in tyo?ryhmien tuotoksista saadaan selkeita. Soita ja sovi tapaaminen. Nuorisotoiminnan kehitta?misryhma. nuorisotoiminnan etta. Perinteinen palokunnan juhlapuku malli m/58. Ta?ma
– Pida?n koulutustilaisuuksien jakamista tasapuolisesti koko pelastuslaitoksen alueelle eritta?in ta?rkea?na?. on toiminut ja toimii eritta?in hyvin. Etela?-Savon alueosaston puheenjohtajana ha?n aikoo tuoda esille sopimuspalokuntalaisten tyo?terveyshuollon hoitamisen nykyista. molempia osapuolia tarvitaan arjen tyo?kenta?lla. Kari kertoo, etta. Karin perheeseen kuuluu vaimo Raija, joka osallistuu myo?s aktiivisesti palokunnan toimintaan. kyseenalaistanut Johanna Saukkonen on vaihtanut tyo?nantajaa. ja?rjestelma?llisemmin. Mutta toki aina lo?ytyy asioita, joissa on parantamisen varaa, esimerkiksi tyo?terveyshuolto sopimuspalokuntalaisten osalta. pienia. Pelastuslaitos ottaa huomioon erilaisten sopimuspalokuntien tarpeet koulutuksen ja kaluston osalta. Mari Ja?a?skela?inen aikoo myo?s panostaa siihen, etta. joukolla on paremmat mahdollisuudet vaikuttaa pelastuslaitoksen suuntaan meita. Kolme lastenlasta tuovat mielenkiintoisen lisa?n isovanhempien aktiiviseen arkeen. ajamaan meida?n sopimuspalokuntalaisten etuja ja asioita valtakunnallisessa toimintaympa?risto?ssa?. La?nsi-Suomen pelastusliiton koulutuspa?a?llikko?na. Teksti ja kuva Isto Kujala Kari Ja?a?skela?inen • Pelastusalan aktiivinen keskustelija ja vahvasti alan johtamisja?rjestelma?a. ja nuoriso-osaston kouluttajana. Kuntaliitoksen ja?lkeen ha?n on ja?senena. huolen, etta. edelleenkin mukana. Vakinaisen henkilo?kunnan ja sopimuspalokuntalaisten yhteistyo?ta. Etela?-Savon Pelastuslaitoksen ja sopimuspalokuntien va?lilla. tulee tiivista?a?, silla. – Sopimuspalokuntien liitto on mielesta?ni ta?rkea. toimineen Saukkosen toimenkuvassa turvallisuus sa?ilyy kylla. meita. Nykyisin ha?n on yksiko?njohtaja ja VPK:n puheenjohtaja. saisi sopimuspalokunnat aktiivisemmin osallistumaan Etela?-Savon alueosaston toimintaan. ”Occupational safety manager”. Liitto on saavuttanut merkitta?va?n aseman edunvalvojana ja sita. ja?rjesto. Palokuntatoiminnan ohella Kari harrastaa puuto?ita. Palokunnassa Kari on toiminut vuodesta 1974. Uusi tyo?nantaja on nimitta?in Finnair ja tyo?tehta?va?n nimi lontoonkielella. Palokuntalainen • 56 18 KIPINÄT • Kari on osallistunut kunnallisiin luottamustehta?viin Savonrannan kunnanvaltuustossa ja teknisen lautakunnan ja nuorisolautakunnan puheenjohtajana. arvostetaan alan ja?rjesto?jen ja viranomaisten keskuudessa, toteaa Kari Ja?a?skela?inen. tehta?vien hoitamista varten. remonttihommia riitta?a. Ha?n on toiminut Savonrannan VPK:ssa aiemmin sammutusmiehena. koskevissa asioissa, pa?a?tta?a. SSPL Etelä-Savo: Alueosastolle uusi puheenjohtaja Etela?-Savon palokuntien alueosaston kokouksessa lokakuussa valittiin alueosaston uudeksi puheenjohtajaksi Kari Ja?a?skela?inen, 54-vuotias rakennusmies Savonrannalta. yhteistyo. ja hirvenmetsa?stysta?, ja suuri suku pita?a. Yksi mielipidevaikuttaja vähemmän Saukkonen Finskille Johanna Saukkonen. Kari Ja?a?skela?inen. – Yhtena?isella. omakotitalon lisa?ksi. Savonlinnan rakennusja ympa?risto?lautakunnassa
Ha?n esitti kylla. vuotta ja paluu autoalalle Inchcape Motorsin palvelukseen. – Kerran vuodessa pyrimme ka?yma?a?n pohjoisessa, mutta paljon useammin veta?a. Ruoka, josta en pida. toistakymmenta. puoleensa kesa?mo?kkimme Velkuanmaalla, kuvailee Iivari perheensa. Turussa vuonna 1967. 11 pelastuslaitosta – Saa na?hda?. Terveiset pa?a?tta?jille – Yritta?isiva?t huolehtia kotimaisen paloalan teollisuuden sa?ilymisesta. Palokuntalainen • 56 19 KASVO IIVARI KALLIOMÄKI TOIMITUSJOHTAJA IIVARI KALLIOMÄKI, 46 Turku – Helppo kiintya?. ta?lle alalle voi lo?yta?a. kauan kuin Nummela on tehnyt pumppuja. Minka?a?n asian jatkuminen ei ole ollut itsesta?a?n selva?a?. Monipuolisen tyo?uran ja?lkeen Iivari palasi pajalle – nyt oikeisiin to?ihin ja suoraan toimitusjohtajaksi. herka?sti mielipiteita?a?n esimerkiksi autoista, joilla ajoin aikoinaan kilpaa. Paluusta pumppujen pariin Iivari Kallioma?ella. Mielimusiikki – Kotimainen iskelma?. Aiemmin tiivisti autourheilua ja veneilya. Tyo?pa?iva?n mitta on se kuin se on. Ylipitka?t tyo?pa?iva?t – En ymma?rra. mielipide. musiikkia yhta. Kymmenen vuotta valtion hommissa ja sitten autoliikkeeseen myyja?ksi. • Verisukulaisia vuonna 2006 edesmennyt Veikko ja Iivari eiva?t olleet, mutta perhesiteet olivat ja ovat edelleen vahvat; Iivari Kallioma?en isoa?iti Paula oli naimisissa Veikko Nummelan kanssa. – Olen kaikkiruokainen. Vaari oli paljon na?hnyt ja kokenut kekselia?s pumppumestari, kertoo Iivari Kallioma?ki kunnioittavaan sa?vyyn legendaarisesta isoisa?sta?a?n. En ole kuitenkaan yhta?a?n katunut. Matti ja Teppo – Tehnyt hyva?a. kysymysta?. Monipuolinen paikka. Suomessa. tasaiselta. F-ryhma?n ralli-Escort ja rata-auto ovat vaihtuneet pojan karting-harrastuksen tukemiseen. kaveri Veikon kanssa. Paluu pumppujen pariin Naantalilaisen Iivari Kallioma?en ela?ma?a?n on vaikuttanut suuresti paloalan legenda Veikko Nummela, johon Iivari tutustui jo lapsena vietta?essa?a?n aikaa Veikon pajalla pumppujen valmistusta seuraten. La?hitulevaisuus – Na?ytta?a. Iivari arvoituksellisesti.. aika tulla nyt, koska na?in taantuman aikana ei ole pa?a?ssyt helpolla. harrastanut Iivari on ta?na?a?n enemma?n omistautunut perheelleen. Pelastusala on todella mielenkiintoinen, ja tuntuu, etta. – Olen tuijottanut Esterin logoa lapsesta saakka. Iivari asuu avovaimonsa Anninan ja kolmen lapsensa (poika 11, tyta?r 13 ja poika 20) kanssa omakotitalossa Naantalin keskustan liepeilla?. – Olin hyva. Tulevaisuus na?ytta?a. hyva?lta?. on jo puolen vuoden perusteella selva. Veikko Nummela – Hauska persoona. maailmaa. Monipuolisten myyntija markkinointitehta?vien kautta Iivarin tie johti lopulta Veikko Nummela Oy:n toimitusjohtajaksi vuoden 2013 maaliskuussa. Ta?rkea. jotain uutta, josta on iso apu palomiehelle, pa?a?tta?a. Parissa kalustefirmassa myynnin johtotehta?via. – Oli hyva. vapaa-ajan viettoa. Iivari Kallioma?ki syntyi Ka?ha?rissa. Insino?o?ri – Kehitta?a. ihminen. Peruskoulun ja?lkeen ha?n ka?vi lukion ja ammattikoulun
asiat hanskoissaan, jos pita?a?, on ruohonjuuritasolla aivan yks hailee, toteaa taas Satunnainen ohikulkija Oikeasti, EVVK SATUNNAINEN OHIKULKIJA Hän on taas täällä!. Silloin va?itteet otettiin tosissaan. Ylla?tys, ylla?tys – yhta?kkia. on, ja ellei lisa?a?, niin senkin kanssa on jo opittu ela?ma?a?n. Joskus on tehnyt mieli, mutta aina on pystynyt hillitsema?a?n itsensa?. Vuoksessa virrannut siita?, kun viimeksi oli paineita tarttua kyna?a?n. on ena?a?, etta. Saapi na?hda?. Arkinen tosiasia on se, etta. pelastusala etenee jopa vapaassa pudotuksessa. Posket punaisina kansalaisille paasataan, etta. Eiha?n se tapahtumien julkinen kommentointi oikeastaan ole lainkaan va?ltta?ma?to?nta?. Joku sanoisi, etta. useimpia sopimuspalokuntalaisia ei voi va?hemma?n kiinnostaa se, kuka pelastusalan yla?ilmoissa ylimpa?na. joku maksaa viulut, eika. ha?a?ra?a?. Mutta paikallisesti kansalaisia edelleen palvellaan kuten aina ennenkin. lisa?a. Enta?s nyt. pita?a. Taas kerran va?a?nneta?a?n siita?, kenesta. Palokuntalainen • 56 20 KIPINÄT Paljon on vetta. Useimmille perusvahinko kun ka?vi jo silloin, kun palokuntien yhteydet kohtuullisen kokoiseen tilaajaan katkesivat pelastustoimen alueellistamisen myo?ta?. Ei kiinnosta ena?a?. pelastustoimen valtiollistaminen se vasta tuhoaisi sopimuspalokuntatoimintaa. olisi jokin oikea vaikutus johonkin, esimerkiksi kustannuksiin. tarpeettomasti ha?iritse pa?ivitta?ista. Ta?na?a?n ta?rkea?a. Sama va?itettiin kymmenkunta vuotta sitten. Kuka kaikkein ylimpa?na. on vaikea vaieta. sopimuspalokuntatoiminnan aitoa arvostusta, niin hyva. Haaveiksihan Mylly-Pekan jalot ajatukset ja?iva?t. on pelastusalan ylimma?ksi isa?nna?ksi. Aivan niin kuin silla. toimintaa uusilla byrokraattisilla kommervenkeilla?. Jos jokin uusi ja?rjestelma. sopimuspalokunnatkin ovat pelastuslaitosten aitoja kumppaneita. Nyt on kuitenkin noussut esille niin herkullinen aihe, etta. Pelastusalahan etenee joka tapauksessa omaa painoaan – kommentoidaan sita. Mene ja tieda?. tai ei
Peter Malmelin, Oy Hedengren Security Ab, tuotepa?a?llikko. SPPL: Pelastusalan neuvottelupa?iva?t HkiTukholmaHki 31.12. saakka oli mukana saattelemassa Einaria ela?kkeelle. Malmelin siirtyy uusiin tyo?tehta?viin Hedengren Securityn Business Area Managerin tehta?vista?. Peter Malmelin • Pelastusylitarkastaja Einari Kapiaisen ela?kkeellela?hto?tilaisuutta vietettiin Kouvolassa 31.10.2013. SPPL: Onnettomuuksien ehka?isyn opintopa?iva?t Ha?meenlinna 27.11. SPAL: Liittokokous Oulu Joulukuu 4.–5.12. Malmelinilla on monivuotinen paloja teknisen alan kokemus niin myynnin kuin teknisen puolen osalta. ja yhteistyo?kumppaneita aina Virosta ja Vena?ja?lta. SPPL: Jouluseminaari ja jouluglo?git Helsinki 11.– 13.12. ELÄKKEELLE. Palokuntalainen • 56 21 ALALLA TAPAHTUU NIMITYKSET Marraskuu 26.– 27.11. 10.12. Palokuntalainen ilmestyy • Joulukuun numerossa vuoden 2014 tapahtumakalenteri. Elekto-Arola on tehnyt kolme uutta nimitysta?. tehneen Christer Sivénin viitoittamaa tieta?. Kuvassa Anjalan VPK:n pa?a?llikko. Markku Leinonen puhumassa Einarille. ha?n vastaa Prodex FirEscapeja Neptoluxja?rjestelmista?. Malmelin jatkaa ansaitulle ela?kkeelle siirtyneen, pitka?n tyo?uran Hedengren Securitylla. Tuotepa?a?llikko?na. Suuri joukko ysta?via. • Pirkko Sundell (myyntisihteeri) • Pekka Ja?rvinen (tuotantopa?a?llikko?) • Petri Kaikko (ohjelmistoasiantuntija, pelastustoimen ohjelmistoratkaisut) Petri Kaikko Pekka Ja?rvinen Pirkko Sundell Paloku ntalain en ilmest yy taas jouluku ussa! JES! • Peter Malmelin on nimitetty Oy Hedengren Security Ab:n paloja turvavaloja?rjestelmien tuotepa?a?lliko?ksi 1.11.2013 alkaen. Palomiesurheilu: Ja?a?kiekko Jyva?skyla. Elektro-Arola Oy suunnitelee ja valmistaa ha?lytysja viestinta?tekniikkaa ammatika?ytto?o?n
Palokuntalainen • 56 22 ”Pienija keskituloinen: pienituloinen palomiehenä ja keskituloinen palomiehenä, portsarina ja taksikuskina.” ”Vankilan jälkeen palolaitos on pahin mahdollinen paikka olla.” ”On se kummaa, että pelastajan kunto on heikko, vaikka saa treenata työkseen.” ”Pelastuslaitoksissa ollaan olevinaan kovia jätkiä.” ”Niin Rambo, niin Rambo, ettei voi päiväkodeissa valistaa, koska valmius kärsisi, vaikka lätkää kylläkin voi pelata valmiuden kärsimättä.” ”Pelastajat ovat vain kateellisia palokuntalaisten prenikoista ja univormuista.” ”Pelastaja käyttää valkoisia jumppasukkia vain osoittakseen, ettei välitä mistään ohjeista.” ”Älä tee hyvästä harrastuksesta/ammatista huonoa ammattia/harrastusta.” Palomiehistä sanottua: Ammattipalomiesten suurin ongelma on, että lihaskunto ohittaa aivokapasiteetin.” Molemmista sanottua: ”Moni palokuntalainen savusukeltaa moninkertaisesti ammattimieheen nähden, koska aktiivinen palokuntalainen saattaa olla joka keikalla mukana, kun taas kaupungeissa on työvuoroja, missä ammattimies ei pääse vuoden aikana kertaakaan sukeltamaan.” ”Pelastajan oma ammattiylpeys on niin vaatimaton, että ainoa oman egon pönkittämistapa on vapaaehtoisten mollaaminen.” ”Palokuntalainen hyödyntää siviiliammattiaan myös pelastamisessa, pelastajalla ei ole siviiliammattia.” ”Noitten kanssa meillä ei ole sitten mitään yhteistä.” ”Maailmassa on kaksi ammattia, joilla voi tehdä ansioita pääasiassa selällään maaten.” ”Pelastajalle kyseessä on vain kuin mikä tahansa työ, palokuntalaiselle kyseessä on jalo aate.” ”Pelastaja ja palokuntalainen tekevät molemmat aivan saman työn, toinen ammatikseen ja toinen harrastajana.” ”Pelastajan/palokuntalaisen kunto on luvattoman heikko.” ”Palolaitoksissa/palokunnissa harrastetaan juopottelua ja ajetaan kännissä.” Ammattihenkilöstö v s. sopimushenkilöstö Uusi sarja alkaa: SUHTEET – OSA 1
sopimushenkilöstö Uusi sarja alkaa:. Palokuntalainen • 56 23 ”Kaikki mitä vpk:sta sanotaan, pitää jossain palokunnassa paikkansa, eikä mikään pidä kaikissa.” ”Palokuntalaiset syövät ammattimiesten leipää.” ”Palokuntaa saa harrastaa kuka tahansa olemattoman koulutuksen jälkeen.” ”Palokuntalaiset tienaavat aivan kohtuuttomia summia toimimalla palokunnissa.” ”Palokunnissa ollaan olevinaan palomiehiä.” ”Palokuntalainen on keikalla työympäristölleen hengenvaarallinen.” ”Palokuntalaiset vain luulevat tietävänsä/osaavansa asiat.” ”Yksikään pelastuslaitoksen pomo ei haluaisi vapaaehtoisia mukaan, mutta kun on yhteiskuntarauhan säilyttämiseksi pakko niitä sietää.” ”Pelastuslaitosten alati kasvava byrokratia on ainoastaan tarkoitettu vapaaehtoisten nujertamiseksi.” ”Ei oo niin risaa räsää, ett raaskis veparille antaa!” ”Kun keikkaa on vähän, niin pärjää heikommallakin varustuksella.” Palokuntalaisista sanottua: Palokunnissa ollaan olevinaan palomiehiä.” ”Miksei voisi palkata 5 x 14 500 ammattihenkilöä lisää, jotta pääsisi näistä v.t.n vepareista, koska onhan pv:ssakin runsaasti vakiporukkaa, vaikka keikkaa ei ole ollut 70 vuoteen?” ”Noitten kanssa meillä ei ole sitten mitään yhteistä.” ”Valtakunnan pelastustoimi toimisi aivan hyvin vain ammattimiesten/vapaaehtoisten voimin.” ”Pelastaja/palokuntalainen toimii ensisijaisesti keikkakuumeen pohjalta.” ”Tyypillinen pelastaja/palokuntalainen häärää puolipuettuna julkisilla paikoilla.” ”Oikeat pelastajat/palokuntalaiset potevat asennevammaa vapaaehtoisia/ammattimiehiä kohtaan.” ”Ryhmässä tyhmyys tiivistyy: yksittäisinä pelastajat/ palokuntalaiset ovat ihan kivoja, mutta ryhmässä...” ”Pelastuslaitokseen/palokuntaan ei voi luottaa – kumpikaan ei pidä siitä kiinni, mitä on sovittu.” ”Kun jätkä on kovempi, hän pärjää heikommallakin varustuksella.” Ammattihenkilöstö v s
Lehti julkaisee tähän aihepiiriin liittyviä artikkeleita ja puheenvuoroja seuraavissa numeroissaan. sopimushenkilöstö Mikä mättää. Se ei ole tieteellinen tutkimus eikä Palokuntalainen-lehden kanta. Tavoitteena on, että näistä pystyttäisiin keskustelemaan kiihkottomasti eri toimijaryhmissä ja myös niiden välillä. SUHTEET – OSA 1. Palokuntalainen • 56 24 Tämän artikkelisarjan tarkoituksena on tuoda avoimesti esiin ammattija sopimuspalohenkilöstön suhteita hiertäviä asioita. Artikkelisarjaa varten on hankittu taustatietoa noin kolmeltakymmeneltä alalla toimivalta henkilöltä. Artikkelisarja on kirjoittajan yhteenveto ja näkemys alan suhteiden problematiikasta. Ammattihenkilöstö vs
SPPL on yrittänyt kymmeniä vuosia saada palokuntien SM-kisoihin ammattilaisjoukkuetta, mutta huonolla menestyksellä. Sopimushenkilöstön koulutustasoa kompensoi huomattavasti se tosiasia, että kaikilla on siviiliammatti ja monella vielä sellainen, josta on selvää hyötyä palokuntatoiminnassa. Suomalaisen palomiehen ammattiylpeys ei anna periksi kisailla ”harrastajien” kanssa – lopputuloksesta kun ei ole varmuutta. Vapaaehtoispalokunnat varoivat mitenkään lisäämästä valmiuksiaan. Ammattipalomiesten ja sopimushenkilöstön yhteisiä harjoituksia on kuitenkin hyvin vähän. Koulutuserot kismittävät Palomiesten systemaattinen koulutus alkoi Suomessa vasta 1970-luvulla. Kaikki alkoi vapaaehtoisuudesta, sitten tulivat kaupunkien palkkaamat palovartijat ja myöhemmin palomiehet. Poikkeuksia on voinut jossakin olla, mutta selvityksessä niitä ei 1990-luvun kahden lakon osalta löytynyt. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella suurissa kaupungeissa ammattilaisresurssit riittävät yleensä päivittäisiin tehtäviin, joukkuelähtö saadaan normaalitilanteessa kokoon päätoimisista palomiehistä. Toisaalta nämä vertaukset asettaa hieman outoon valoon palomiehen työn luonne, jota ei voi verrata lääkärin vastaavaan. Harjoittelussa eroja Sopimuspalokuntalaiset harjoittelevat enemmän kuin ammattiväki, kuuluu melko yleinen väite. Mitään tutkittua tietoa asiasta ei kuitenkaan ole. Myös päällekkäiset tilanteet pystytään tiheän paloasemaverkoston alueella hoitamaan pääasiassa ammattivoimin. Mutta kuitenkin jossain on jotain pielessä, kun aika ajoin tulee esiin tietoja, jotka kertovat, että yhteispelissä on säröjä siellä täällä. Ne pitäytyivät tiukasti sopimustensa velvoitteissa. Vähänkin vaativampaan tehtävään mennään sekakokoonpanolla. Samoin varusmiehet ja ammattisotilaat. Myös valtaosa maan pinta-alasta katetaan ensisijaisesti sopimuspalokuntien voimin. Sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmäuudistus 1980-luvulla oli lähtölaukaus laatutason nousulle, mikä on sopimuspalokunnissakin ollut merkittävä. Kun tarkastellaan 1990-luvun kahta palomieslakkoa, ei aikalaisten haastatteluissa löytynyt viitteitä rikkuritoiminnasta. Tämä on seikka, jota asioita tarkastelevat ulkopuoliset ovat usein ihmetelleet. Ammattihenkilöt harjoittelevat vaihtelevasti riippuen pelastuslaitosten ja jopa työvuorojen käytännöistä. Sopimuspalokunnat muodostavat eteläisessä Suomessa kuitenkin vahvan reservin, jolla on käytössään mittavat henkilöstöja kalustoresurssit. Vapaaehtoisten voimin aiemmin torjuttua tulta alkoivat monin paikoin sammuttaa tehtävään palkatut miehet. Teksti Pekka Koivunen (paitsi sivu 30 teksti ja kuva Marko Partanen) Kuvitus Anna Broholm M onella paikkakunnalla ammattija sopimushenkilöstö on tottunut toimimaan yhdessä. Silti jopa palomiesten ammattiliiton johto muistuttaa aika ajoin kansalaisia siitä, kuinka sopimuspalokuntalaisen koulutustaso on alhainen ja ero ammattikoulutuksen saaneeseen palomieheen on suuri. Palokuntalainen • 56 25 Suomessa paloja on sammutettu ja ihmisiä pelastettu järjestäytyneesti 175 vuotta. Mitä suurempi on palokunnan operatiivinen merkitys, sitä paremmin yhteiselo toimii. Alueelliset erot suuria Alueellisesti sopimuspalokuntien operatiivinen merkitys vaihtelee suuresti. Sopimuspalokuntien roolina on myös joidenkin erityistehtävien hoitaminen. On asioita, jotka hiertävät toisia ja joille toiset viittaavat kintaalla. Kouluttaminen vaihtelee Joissakin laitoksissa ammattiväki kouluttaa mielellään sopimusväkeä. Pelastustoimen monikasvoisuus ja sirpaleisuus on otollinen maaperä huhuille, ennakkoluuloille ja erilaisille väärinkäsityksille. Keski-Euroopassa ja USA:ssa on aivan normaalia kisailla samoissa kilpailuissa. Useissa kaupungeissa sopimuspalokunta on myös luonnollinen osa yksikkötasoa vaativammissa lähdöissä täydentämässä muodostelmaa. Sopimushenkilöstö harjoittelee noin 40 kahden – kolmen tunnin viikkoharjoitusta. Useissa maissa kehitys on ollut sama, mutta Suomessa kahden toimijaryhmän suhteet eivät ole sillä tolalla kuin ne voisivat parhaimmillaan olla. Pääkaupunkiseudulla käytettävissä oleva operatiivisen ammattihenkilöstön määrä riittää käytännössä kaikkiin päivittäisiin tilanteisiin. Pääosassa Suomen kuntia pelastustoimen operatiivisista tehtävistä huolehtivat kuitenkin sopimuspalokunnat. Rikkuruus on urbaanilegendaa Yhä vieläkin kuulee väitteitä vapaaehtoispalokuntalaisten toimimisesta palomieslakkojen aikana tavalla tai toisella rikkureina. Kyse on hyvin paikallisesta ilmiöstä. Ei kisailua kilpakentillä Ammattilaiset eivät Suomessa osallistu muutamia paikallisia kisailuja lukuun ottamatta pelastusalan kisoihin sopimushenkilöstön kanssa. Mitään yksittäistä syytä suhdeongelmiin ei kuitenkaan ole. Vertauksena kuulee usein, että lääkärinä ei voi olla sairaanhoitaja. Sopimuspalohenkilöstön koulutus tuo monissa laitoksissa kuitenkin ammattihenkilöstölle lisätuloja.. Suomessa esimerkiksi ammattija vapaaehtoiset meripelastajat kisaavat samoissa kisoissa. Toisissa on ehdoton kielto, että ammattiväki sekaantuisi sopimusväen kouluttamiseen. Pikemminkin päinvastoin. Hälytykseen lähdetään jopa samassa yksikössä. Keskisuurissa kaupungeissa on enemmän sääntö kuin poikkeus, että joukkuelähdön muodostelmaan kuuluu myös sopimushenkilöstöä
Miksi. Toisaalta 80 % pelastustoimen operatiivisesta henkilöstöstä on sopimushenkilöitä. Kun on kerran päättänyt olla jotain mieltä, niin sitten ollaan. Tätäkin jotkut käyttävät edelleen argumenttina arvoidessaan sopimuspuolta. Väärinkäytökset herkullisia uutisaiheita Pääosa pelastustoimen töppäilyistä menee julkisuudessa sopimushenkilöstön piikkiin: rattijuopumusta, epäasiallista käytöstä ja muuta toilailua. Myös palokuntayhdistyksissä tapahtuvat väärinkäytökset ovat herkullisia uutisia. Skanneripojat harmittivat aikanaan Erityisesti pääkaupunkiseudulla ennen Virve-aikaa liikkuneet skanneripojat kuuntelivat palokunnan radioliikennettä ja olivat usein kohteessa ennen palokunnan yksiköitä. Asennevammaisia on edelleen Molemmissa ryhmissä on henkilöitä, joille ei mikään puhe, ei edes faktatieto, tehoa. Kyseessä on aika usein arvostelukyvytön vapaaehtoispalokuntalainen paukuttelemassa henkseleitään. Näistä pojista useat olivat aktiivisia vapaaehtoispalokuntalaisia. Vastaava luku sopimuspuolella on noin 30 % ja näyttää olevan edelleen laskussa. Sadan viidenkymmenen – kahdensadan hälytyksen sopimushenkilö ei ole Suomessa harvinaisuus. Tämä seikka kismittää ammattihenkilöstöä. Ammattihenkilöstön hairahdukset pidetään tiukasti laitosten sisällä, vaikka niitäkin esiintyy kuten muussakin työelämässä. Ammattipalomiehet lienevät tässä asiassa hieman fiksumpia, ei kuitenkaan virheettömiä. Palokuntalainen • 56 26 Hälytysten määrä yllättää Yleisesti vaiettu tosiasia on, että Suomessa on satoja sopimuspalokuntalaisia, joiden vuosittainen tehtävämäärä ylittää huomattavasti hiljaisilla asemilla palvelevien ammattipalomiesten hälytysmäärän. Vepari on vepari, vaikka… Vakkari on vakkari, vaikka… Kun on kerran päättänyt olla jotain mieltä, niin sitten ollaan.” SUHTEET – OSA 1. Pelastussukelluskelpoisuus puhuttaa Palomiehen kelpoisuusvaatimuksen pelastussukelluksen osalta täyttää arviolta noin 85 % ammattipalomiehistä. Perisuomalainen rehvastelu ärsyttää Useiden vuosien kokemusten perusteella ei ole tavatonta kuulla ”palomiehen” rehvasteluista baaritiskin ääressä
On myös tapauksia, joissa vapaavuoroa ei käytetä lainkaan. Jos alan miehet ja naiset kykenisivät katsomaan asiaa kärpäsenä katossa, olisivat monet asiat todennäköisesti toisin ja mitä ilmeisemmin hieman paremmin. Hirsitalot harmittavat Jotkut ammattipalomiehet osoittavat avoimesti kateutensa vpkyhdistysten varallisuuteen. Useiden laitosten johtokunnista löytyy sopimuspalokuntalaisia. Kyseessä on monitahoinen asia, jossa ei ole yhtä mallia. VPK vie leivän Kymmenien vuosien ajan jotkut palomiehet ovat suoraan sanoen pelänneet, että jatkuvasti vahvistuva sopimuspalokuntakenttä syö ammattilaisten leipää. Toisaalta myös kymmeniä ammattipalomiehiä on mukana niin kunnallispolitiikassa kuin valtakunnan tasollakin. Sopimuspalokunnat ovat olleet heille kuin ilmaa, paitsi silloin, kun ne ovat töpänneet.. Kun asemalle tulevat on laskettu, joudutaan usein hälyttämään vpk. Asia kuitenkin jäytää molempia osapuolia. Myös palokuntalaisten ja palokuntien saamia korvauksia karsastetaan. Säädetty lepoaika käytetään työntekoon ja paloasemalle tullaan lepäämään, sanovat pahat kielet. Totta on, että opiston henkilökunnan keskuudessa on vuosien varrella ollut opettajia, joiden lausumat sopimuspalokunnista eivät kestäisi tänään päivänvaloa. KOMMENTTI: On myös tapauksia, joissa vapaavuoroa ei käytetä lainkaan.” Työnjaosta ei keskustella Pelastustoimessa olisi syytä aloittaa kiihkoton keskustelu työnjaosta ammattija sopimushenkilöstön välillä. Vapaavuoro vai vpk Vapaavuoron hälyttäminen on edelleen käytäntö monissa laitoksissa. Syytä voi vain arvailla. Samoin joidenkin laitosten johtoryhmissä istuu molempien ryhmien edustajia. Sivutoimista ikuinen keskustelu Palomiehet tekevät melkein poikkeuksetta muutakin työtä kuin sammuttavat paloja ja pelastavat ihmisiä. Toinen vaihtoehto on ratkaista asia palkkausta rukkaamalla. Ignorointi Ammattipalomiesten edunvalvojat ovat valtakunnan tasolla onnistuneet ignoroimaan (olla huomioimatta) sopimuspalokunnat viime vuosina tehokkaasti. Palokuntalainen • 56 27 Pelastusopisto asennekasvattajana Pelastusopiston on väitetty pesevän vapaaehtoispalokuntalaisuuden pois tuoreen pelastajakurssilaisen ajatuksista kolmessa päivässä. Mikäli päätyön tekeminen ei häiriinny, pitäisi veronmaksajalle olla kuitenkin sama, mitä palomies vapaa-aikanaan tekee. Tämä seikka ei miellytä kaikkia. Päätöksentekokin pahasta. Asenteellisuutta ilmenee opiskelijoilta kantautuneiden tietojen mukaan yhä vieläkin. Joissakin vpk hälytetään samaan aikaan vapaavuoron kanssa. Niin erikoisia ovat tunteita ja eripuraa herättävät asiat. Jotkut aktiiviset sopimuspalokuntalaiset ovat aktiivisia myös kunnalliselämässä. Asia on kuitenkin niin herkkä, että järkevää keskustelua ei ole vielä asiasta syntynyt. Pelastusalaa tuntemattoman on todella vaikeaa käsittää tai ymmärtää alan suhdeongelmia. Sopimuspalokuntien käyttö on kuitenkin osassa laitoksista viety jo niin pitkälle, että pelko lienee aivan turha
Palokuntalainen • 56 28 Case Satakunta Satakunnassa palomestari Tero Järvelän ja sopimuspalokuntien välinen, jo vuosia jatkunut kireähkö ajatusten vaihto jatkui alkusyksystä Järvelän mielipidekirjoituksena alueen valtalehdessä. Sopimuspalokunnat päättivät lokakuun kokouksessaan lopettaa nokittelun, koska heidän mukaansa ei ole rakentavaa jatkaa keskustelua Järvelän valitsemalla tyylillä, jossa käytetään myös asiattomuuksia. SUHTEET – OSA 1. Palokunnat vastasivat ja Järvelä kommentoi vastausta nopeasti. Katso lehtileike alla
Palokunnat päättivät olla jatkamatta julkista vuoropuhelua Järvelän kanssa. – Järvelän lehtikirjoituksessa mainittiin, että Satakunnassa on palokuntia, jotka lähtevät viidessä minuutissa ja toisaalta palokuntia, joiden lähtöaika mitataan almanakalla. Sopimuspalokunnat näkevät oman roolinsa oman alueensa tuntijana ja pelastuslaitosten kumppanina, eivätkä toiminnallaan uhkaa ammattihenkilöstön määrää saati asemaa. Satakunnan Pelastuslaitoksen johdolle on esitetty vaatimus sopimusten avaamisesta on palokuntien mielestä hyvä asia. Järvelän populistinen almanakkavertaus ei todellakaan pidä ainakaan tilastojen mukaan paikkaansa. Sen sijaan he kutsuivat Järvelän keskustelemaan kasvotusten asiasta Satakunnan pelastuslaitoksen PeSo-ryhmään, mutta siihen palomestari Järvelä ei suostunut vedoten kiireisiinsä. Vaikka sopimuksissamme ei ole lähtöaikavaatimusta, lähdemme heti, kun se on mahdollista, sanoo Satakunnan Sopimuspalokunnat ry:n hallituksen sihteeri Ari Lagerbom. Kokouksessaan Satakunnan sopimuspalokunnat ilmaisivat huolestuneisuutensa myös yleisesti sopimuspalokuntakenttään kohdistuneesta hyvin kriittisestä ja aggressiivisesta sekä tarkoitushakuisesta kirjoittelusta. On hyvä, että muutoksessa on mukana mahdollisimman suuri joukko palokuntia, päättää Ari Lagerbom. – Ei ole mitään syytä, miksi niitä ei voida avata. Pelastustoimeen kohdistuvat samat säästötavoitteet kuin muihinkin kunnallisiin palveluihin. – Sopimuspalokuntien aseman varmistamiseksi tulee rivien tiivistyä niin Satakunnassa kuin myös koko valtakunnassa. Emme provosoidu Satakunnan Sopimuspalokunnat ry: On hyvä, että asiat selvitetään.” – Ari Lagerbom Ari Lagerbom. Palokuntalainen • 56 29 S atakunnan Sopimuspalokunnat ry:n lokakuun palokuntakokouksen yksimielisenä päätöksenä oli, että vaikka heitä provosoidaan, he eivät provosoidu. – Pronton mukaan 4007 tehtävässä sopimuspalokuntien lähtöaikojen keskiarvo on alle kuusi minuuttia. On hyvä, että asiat selvitetään, toteaa Ari Lagerbom
Rito suhtautuu sopimuspalokuntatoimintaan myönteisen positiivisesti. Kun osaa, niin näkee tilanteen erilailla kuin sellainen, joka ei osaa, Rito sanoo. Pääorganisaatio voi polkea niin ammattilaista kuin sopimuspalokuntalaistakin. Alueelliset erot luovat oman kulttuurinsa, joita muihin kulttuureihin tottuneiden on vaikea ymmärtää. Rito on nähnyt senkin, kun sopimuspalokunnat ovat kateellisia toisilleen. Jokaisessa organisaatiossa on hyviä ja huonoja henkilöitä, ja ääripäät kuuluvat kauas, Rito kuvailee. Alueellamme Järvenpäässä ymmärretään roolit. Tällöin kyseessä oli hyvin järjestetyn tehdaspalokunnan ja perussopimuspalokunnan ero. Julius Rito Kaksi näkökulmaa SUHTEET – OSA 1 Paloesimies Julius Rito toimijaryhmien suhteista: Osaaminen vaikuttaa asenteisiin Julius Rito työskentelee paloesimiehenä Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella. Tästä asenteesta jousteta, vaikka siihen olisi järkiperusteetkin, kun ei uskalleta olla eri mieltä porukassa. Ammattilaisilla taas ongelma voi olla se, että työyhteisö kasvattaa uuden jäsenensä tiettyyn asenteeseen. Ammattilaiset tekevät ensiiskun, jonka jälkeen jälkivartiointi ja siihen liittyvät toimenpiteet luovutetaan sopimuspalokuntien tehtäväksi, jolloin ammattilaisten resurssit vapautuvat kiireellisten tehtävien hoitamiseen, Rito sanoo. Jokaisen yksilön ammattitaito vaikuttaa yksilön omaan ajatusmaailmaan ja käyttäytymiseen. Itse pidän sopimuspalokuntien resurssia hyvänä. Rito arvelee, että iso osa henkilöstöryhmien vastakkainasettelussa on peräisin myös pääorganisaation asenteesta. Joillain sopimuspalokuntalaisilla voi joskus mennä vähän fanaattiseksi, jolloin oma rooli hämärtyy. Palokuntalainen • 56 30 A inoastaan kerran on ollut ongelmia yhden vpk:n kanssa. Alueelliset erot on myös se, mitä ei aina ymmärretä. Hän on ollut uransa aikana tekemisissä useiden sopimuspalokuntien kanssa, eri paikkakunnilla Suomessa.. Ehkä omaa epävarmuutta ja pahaa oloa tuodaan esiin ruokkimalla vastakkainasettelua
Suuri enemmistö ammattiväestä suhtautuu yhteistoimintaan kuitenkin aivan asiallisesti. – Molemmilla osapuolilla on vaikeita henkilöitä. Näitä ei vaan ole. Tilannepaikalla ammattiväen pitäisi kuitenkin olla esimerkkinä sopimuspalokuntalaisille. Sopimuspalokunnissakin voisi totuuden nimessä laajentaa näkökulmaa näihin asioihin, päättää Jari Hiltunen.. Palomestari Jari Hiltunen erimielisyyksistä: Jari Hiltunen Julius Rito ja välit ovat luontevat. – Vakiporukasta löytyy valitettavasti yksittäisiä ja voimakkaita henkilöitä, jotka ottavat vahvasti kantaa. Hiltunen pitää erittäin valitettavana, että esimerkiksi yhteisiä harjoituksia ei kuitenkaan ole. Pääosa näkee sopimuspalokuntatoiminnan luonnollisena osana pelastustoimea. Palokuntalainen • 56 31 P alomestari Jari Hiltusen mukaan operatiivisissa tilanteissa sopimuspalokuntien ja vakinaisten toiminta pelaa kohtalaisen hyvin. – Olen usein yrittänyt löytää syitä kyräilyyn. Ei välttämättä tunneta sopimuspalokuntien vaatimustasoa tänä päivänä. Ei osata arvostaa. Hiltusen mielestä molemminpuolinen kyräily perustuu enemmän tunteisiin kuin faktoihin. – Hankalaksi asian tekee se, että kokonaisuuden sovittaminen koko laitoksen alueella on vaikeaa. Koulutusasiat nousevat kyllä melkein aina pinnalle, kun ammattiväki arvioi sopimusväkeä. Pirkanmaalla on joitakin asemia, joissa vakinainen ja vpk toimivat yhdessä. Palomestari Jari Hiltunen on seurannut eri ryhmien välien kehittymistä jo vuosikymmenien ajan. – Välillä kentällä on kuitenkin joitakin nokitustilanteita jopa paikallisissa tiedotusvälineissä, kuten olemme saaneet tänä syksynä nähdä. – Muutamalla pienemmällä asemalla yhteistoimintaa on Kokonaisuus ei kaikilla selvillä Pitkään myös sopimuspalokuntien parissa toiminut pirkanmaalainen palomestari Jari Hiltunen pitää ammattija sopimushenkilöstön välejä kohtuullisina, vaikka parannettavaa olisi. Näin ei aina ole, toteaa Hiltunen. Syyt perustuvat mitä ilmeisimmin enemmän tunteisiin kuin faktoihin. Sopimuspalokuntalaiset toivovat ammattilaisilta koulutusta ja yhteisharjoituksia
Palokuntalainen • 56 32 Teksti ja kuvat Tuuli Heervä Tulipalon pitkät jäljet
Palo saatiin hallintaan ja muutenkin palokuntalaiset tekivät Jari Ylikosken mielestä parhaansa. Asiaa pitkittivät sammutusvesien aiheuttamat vahingot ja varsinkin niiden vääränlainen korjaaminen. Palokuntalainen • 56 33 Ä iti odotteli tulipalon syttyessä ykkösluokkalaista Matiasta kotiin koulusta. Liekit löivät jo räystään alta. Itselleni tuli ensimmäiseksi mieleen, että kyseessä on joku sairauskohtaus, sillä savua ei näkynyt sinne, missä olin, perheen isä Jari Ylikoski kertoo. Hätäilmoitusta tehtäessä oli kielletty ketään menemästä palavaan taloon, joten muuta ei ollut tehtävissä kuin odottaa sammuttajia. Se oli hyvä asia. – Joku lähti viemään poikaa mummulle Jämijärvelle. Tulipalon harmillisen pitkistä jäljistä huolimatta mukana oli myös todellinen onni onnettomuudessa: palo syttyi päiväsaikaan, eikä kukaan ollut nukkumassa yläkerrassa, mistä palo sai alkunsa. – Olin itse lähistöllä pellolla kyntämässä. – Ei ole moitteen sijaa. Hän ehti kotiin ennen palokuntaa, joka sekin hänen mukaansa tuli nopeasti paikalle. Ikkunasta vilkaistessaan hän huomasi, että räystään alta tuli savua. Palopäällikkö jutteli Jari Ylikosken kanssa pitkään tapahtumapaikalla. (Alkuperäinen kuva Annina Ruokoski). Kolme vuotta sitten lokakuun alussa Kankaanpään Niinisalossa asuvan Ylikosken perheen omakotitalossa syttyi tulipalo. Liekkien sammumisesta ehti kulua kaksi ja puoli vuotta ennen kuin muutto takaisin omaan kotiin onnistui. Veljeni ehti soittaa minulle ensimmäisenä. Ensimmäisenä paikalle ehti Jämijärven VPK ja aika pian paikalla oli myös muita lähiseudun palokuntia. Myös Matias oli jo palannut koulusta. – Palopäällikkö totesi, kuinka suuri onni oli, että palo sattui päivällä. Osa esimerkiksi imuroi vettä alakerrasta muiden vielä sammuttaessa paloa ylhäällä. Hänkään ei vielä tiennyt hälytyksen syytä, kyseli vain, että mitä meillä tapahtuu. Häkää tulee niin äkkiä, etteivät palovaroittimet välttämättä ehdi reagoida ajoissa. Hän hälytti palokunnan. – Aika vakava poika sieltä tuli, mummu Raila Ylikoski kertoo. Hän kuuluu Jämijärven VPK:hon ja oli saanut tiedon hälytyksestä. Mieleen jäi myös se, miten tulipalon pelästyttämästä ekaluokkalaisesta pidettiin hienosti huolta.” Paikallislehti uutisoi palosta kuvien kera. Mieleen jäi myös se, miten tulipalon pelästyttämästä ekaluokkalaisesta pidettiin hienosti huolta. Ensin hänet kuitenkin ruokittiin sotkussa, Jari-isä kertoo. Yöllä Matias ja Iida-tytär olisivat nukkuneet yläkerrassa
Pian huomattiin, että sisäilmassa ei kaikki ollut kohdallaan. Mitään kovin korvaamatonta tulipalossa ei onneksi menetetty. Ehdotimme itse, että olisi rakennettu kokonaan uusi talo. Loppu hyvin, kaikki hyvin. Nyt piti kaikki hommata itse. Jouduimme heti muuttamaan. Kysyttiin, sopivatko suunnitellut ratkaisut meille. Siinä tapahtunut alkoi konkretisoitua, mutta papereihin olisi pitänyt pystyä perehtymään paremmin. Vasta myöhemmin ehdin miettiä, mihin nimeni mahdoin laittaa. Paikalla myöhemmin käynyt vakuutusyhtiön isompi päällikkö oli sittemmin pahoillaan, ja totesi, että alkuun olisi pitänyt lähteä ihan eri tavalla. Ei voi pois sulkea, etteikö siitä olisi hyötyäkin ollut. Sieväksi remontoidussa talossa on nyt asuttu tammikuusta lähtien. Muuten alakerta kärsi sammutusveden aiheuttamista vahingoista ja savun haju tarttui tiukkaan kaikkialle. – Alakerta näytti sinänsä melko hyvältä, muttei se silti kunnossa ollut tietenkään. Kustannuksia tuli nyt kaksi ja puoli kertaa uuden talon verran. Palokuntalainen • 56 34. Vakuutusyhtiö sen sijaan ei saa kiitosta. Syynä oli vioittunut sähköjohto. Palo sai alkunsa Matiaksen huoneen katosta. Tarjosiko kukaan teille keskusteluapua tulipalon jälkeen. Remontoituja rakenteita alettiin purkaa ja suurimmaksi ongelmien aiheuttajaksi todettiin välikatolle jätetyt palon yhteydessä kastuneet laudat, jotka eivät päässeet kuivumaan liian tiiviiksi rakennetussa yläpohjassa. – Se, kuinka kauan kaiken korjaamiseen meni, sekä vakuutusyhtiön sanelupolitiikka varsinkin aluksi. Ikkunat asennettiin niin, ettei niitä saanut auki ja niin edelleen. Myös naapureilta tuli monenmoista apua. Kertyneen kosteuden kanssa siitä syntyi vähitellen kohtalokas yhdistelmä, Jari Ylikoski kertoo. On aika huokaista kaiken tapahtuneen jälkeen. Onneksi naapurissa oli tyhjä talo, johon pääsimme asumaan, Jari Ylikoski sanoo. – Voi olla, mutta se on mennyt siinä hässäkässä ohi. Yläkerran kattorakenteet paloivat kokonaan ja alakerrassa sijaitsevaan keittiöön tuli ehti jonkin verran tunkeutua katon läpi. – Asiat hoituivat silloisen vakuutusyhtiön kanssa hienosti. Melkein heti kyllä tuotiin kaikenlaisia papereita allekirjoitettavaksi. Palossa kärsi pahiten yläkerta, joka paloi kokonaan. Kaikki vaatteet lähtivät pesulaan ja perhe hankki välttämättömät pukimet ja muut tarvikkeet ensi hätään kaupasta. Samalla tilalla paloi myös vuonna 2005, jolloin lämpökeskuksesta alkunsa saanut palo poltti pihapiirissä olleen hallin. – Saimme ensimmäiset rahat sieltä joulun aatonaattona, kaksi ja puoli kuukautta tapahtuneen jälkeen. Korjauksia korjattiin ja lopulta perhe pääsi muuttamaan kotiin vähäksi aikaa. Pakkasten tultua on vielä luvassa sisäilmamittaus. Vakuutusyhtiö haki tarvittavia papereitakin puolestamme. Itse harmitti se, että katto oli uusittu juuri vajaat pari vuotta aikaisemmin, Jari Ylikoski miettii. Olimme valmiit osallistumaan kustannuksiin. Sisäilmaongelmat tuntuisivat olevan poissa. Mikä yllätti eniten. – Poliisit hakivat niitä piuhoja, ja löysivätkin vioittuneen kohdan. Alkoi remontti, jossa moni asia meni pieleen. Se ei kuitenkaan käynyt. Yläkerrassa pauhaa pleikkari ja alakerrassa nitisee keinutuoli. Ilmeisesti ukkosen aiheuttama virtapiikki oli vioittanut johtoa. Korjauksia korjattiin ja lopulta perhe pääsi muuttamaan kotiin – vähäksi aikaa.” – Pojan lelujen tuhoutuminen taisi koskea eniten
Ulkopuolelta katto meni palon takia uusiksi, kuten kaikki muukin tasakertaa myöten. Kustannuksia tuli nyt kaksi ja puoli kertaa uuden talon verran.” Nyt Matiaksen huoneen katto on taas kunnossa ja sähköjohdot korvattu ehjillä. Palokuntalainen • 56 35. Jari Ylikoski ruoanlaittopuuhissa keittiössä, jonne tulipalon aikana tunki liekkejä katon läpi. Nyt Matiaksen kelpaa jo pyöräillä uusitun kodin pihassa
”Ei meille ole tilattu ambulanssia”, sanoo Wikholmin talon isäntä. Ai miten potilaalle kävi. TÄTÄ KIRJOITETTAESSA LÄMPÖKAMERAMIEHELLE TULEE HÄLYTYS. Elvytystä pukkaa. Lkm istuu ensivastemaasturin kuskin paikalle, Matti kessuksi ja Ville takapenkille. Ajetaan kymmenen kilometriä kohti oikeaa osoitetta. ”Lähtekää kuitenkin takaisin, minne olitte menossa eli Wiklundin tielle.”, sanoo L4. Asemalla nopea vilkaisu monitoriin: siinähän se Wiklundintie näyttää seisovan. TÄSSÄ KOKO OPETTAVAINEN HÄLYTYSTARINA KAIKESSA KOOMISUUDESSAAN: • Lämpökameramies (Lkm) istuu autoonsa, käynnistää, ja ajaa sitten minuutin paloasemalle. Tästä intoutuneena, ja Matin teräviä näkemyksiä soveltaen, Lämpökameramies päätti julkaista omat teesinsä. Hälytyksen keskeyttämä Suomen kunta – juttu jatkuu ensi numerossa joulukuussa.. Suomen kunta • Lämpökameramies tapasi vanhan tuttunsa Matti Näsän tuossa mennäviikolla. Oikea osoite on Wikholmintie ja se on ihan toisella puolella kuntaa.” Lkm sanoo pari valittua sanaa, kytkee hälytyslaitteet pois ja kääntää keulan kohti kymmenen kilometrin päässä sijaitsevaa Wikholmintietä. Samaan aikaan kuuluu virvestä lakoninen ääni: ”Olette varmaan menossa väärään osoitteeseen. Matti, Ville, Jouni ja Mika saapuvat. Lkm on silti aivan kuin maansa myynyt. Aikanaan useita kymmeniä keskuksia yhdisteltiin toisiinsa ja niistä yhdisteltiin viitisentoista ja sitten lopulta kuusi. Tuloksena oli kunnon sekoilu ja 28 kilometriä ajoa. Ei edes taloa.” ”Kyllä siellä on Wikholmin talo, seuratkaa!”, sanoo Matti lanssin pojille. Juuri ennen kohdetta tulee metsätiellä vastaan lanssi. Ja sinne onkin matkaa täältä noin 17 kilsaa. Suomen hätäkeskus Hätäkeskusuudistus pitää viedä aivan loppuun saakka. Palokuntalainen • 56 36 LÄMPÖKAMERAMIES Postia lämpökameramiehelle Lähetä mielenkiintoisia viestejä osoitteeseen lampokameramies@hotmail.com. Siitä sitten Fordi ja Volkkari kolonnaajona kohti alkuperäistä, väärin luettua osoitetta. Samalla tehtävä muuttuu 705:ksi. ”Ei tuolla Wikholmintiellä ollut mitään. Hätäkeskus yrittää selvittää kohdetta. Ilmeisesti hyvin lievä tilapäinen hengenahdistus, eipä muuta tällä kerralla. Pukiessa käydään aivan normaalia keskustelua osoitteesta: ”Eikö se olekin Kuusijärvellä se Wiklundintie?” ”On se.” ”Eikö siellä ollutkin keikka kesällä.” ”Joo, on varmaan sama paikka.” Samalla tulee ilmoitus tehtäväkoodin muuttumisesta 700:ksi. Siitä huolimatta, että hän teki vain sen ensimmäisen virheen, uskoi siihen, mitä luuli näkevänsä Lumian näytöllä. Kuusi hätäkeskusta on aivan liikaa. ”Perkele, se oli lanssi meidän tehtävälle.”, sanoo Matti. Tuttua seutua, ajattelee Lkm. Ja koska on kyseessä eloton, otetaan mukaan vielä neljäs eli Mika. Vai ajetaanko. Tekstiviestissä näyttää olevan koodina 790 ja osoitteena Wiklundintie. Näin niinkun loppumasennuksena on syytä mainita, että Siwa on 85 metrin päässä paloasemasta. Seitsemän kilometrin hälytysajon jälkeen auttajat ja potilas kohtaavat Siwan mainosvalojen valaistessa sateisen pimeän illan mustaa asfalttia jossain päin Suomea. Parin minuutin sateisen ja pimeän ajon jälkeen hälytysajoneuvo tulee vastaan. ”Osoite onkin Wikrothintie, mutta koska soittaja ei ole itsekään tietoinen, missä hän on, hän tuokin potilaan paikallisen kirkonkylän Siwan pihaan.”, kertoo häke yllättäen. Sitten körötellään talon pihaan ja kolkutellaan. Suomeen riittää yksi ja senkään ei tarvitse olla Suomessa……………………. Matti, tuo pilkuntarkka epäkohtien havainnoija oli ottanut hampaisiinsa maassamme vallitsevan keskittämisen. Turvavyöt kiinni, ilmoitus L4:lle, status häkelle ja Fordin hälytyslaitteet päälle ja kohti Kuusijärven kylää
Mutta tämä kummallisten käsitteiden kirjo! Perinteiden ja himojen sanelema kaaos Kadunmiehelle sellaiset käsitteet kuin palokunta, paloauto ja palopäällikkö ovat itsestään selvyyksiä. Lisäksi niillä on vahva paikallinen ankkurointi. Kun kuitenkin kuulee myös alan ihmisten sekoavan ja käyttävän virheellisiä ilmauksia, on syytä nostaa asia tässä esille. Pelastusalan käsitteet Teksti Silvio Hjelt Kuvat SXC ja Anna Broholm. Tulipalon sattuessa komeat kypäräpäiset miehet saapuvat punaisissa autoissa pillit soiden sammuttamaan. Perinteisillä yleiskäsitteillä kuin palokunta, paloauto ja palomies on valtava symboliarvo. Ja miksi kiinnostaisikaan, kun perustoiminnot ovat ne aivan samat. Ne heijastavat turvallisuutta, apua hädässä ja yhteistä huolta lähimmäisestä. Sama juttu, kun tapahtuu jotain muuta ikävää. Ehkä tosiasiat silloin vähitellen suotautuvat myös muille kansalaisille. Akuutit onnettomuudet vaativat pikaisia toimenpiteitä, eikä apu silloin voi tulla kovinkaan kaukaa. Ne ovat alan tavaramerkkejä. Palokuntalainen • 56 37 J ärjestöjen ja nimikkeiden vaihtelut eivät kiinnosta muita kuin oman alan vihkiytyneitä. Näin on ollut melkein 200 vuotta
Liikennemerkki PALOASEMA ohjaa kaikkialla oikeaan paikkaan.”. Jotkut asiantuntijat esittävät, että juuri tällaisilla ”kylän miehistä” muodostuvilla löyhillä yhteisöillä on tulevaisuus edessään, koska sopimuspalokuntalaisiin kohdistuvilla yhä tiukkenevilla kelpoisuusvaatimuksilla on taipumus karsia hälytysosastojen jäsenistöä. Kuntien yhdessä ylläpitämä alueen pelastustoimi sopii silloin joko palokuntayhdistyksen kanssa ja/tai siten, että sovitaan palokunnan muodostavien yksittäisten henkilöiden kanssa. Sellainen on siis ainakin joskus majaillut talossa. Tällöin sitä kutsutaan pelastusautoksi. Ennen vanhaan vapaaehtoispalokuntien virikkeenä oli spontaanisuus ja huoli lähimmäisestä, ja näin on edelleenkin. Kuitenkin liikennemerkki PALOASEMA ohjaa kaikkialla oikeaan paikkaan. Niitä kutsutaan silloin yleensä palokunnantaloksi. Joku paloasema on sen verran vaatimaton, että sitä kansan suussa kutsutaan paloliiteriksi. Palokuntalainen • 56 38 Punaiset autot pumppuineen, tikkaineen ja letkuineen Jos lähdetään ”saapumisesta” (kts. Joskus seinällä lukee VPK. Samalla tavalla kaikki autossa saapuvat henkilöt ovat palomiehiä, jotka kuuluvat palokuntaan. Korvaus nimellinen Vapaaehtoispuolella palomiehenä oleminen ei ole päätoimi. Monelle ei makseta minkäänlaista korvausta suoritetusta työstä. On myös olemassa palokuntia, joilla ei ole sopimusta ja niitä kutsutaan usein ”muuksi palokunnaksi”. Joskus niillä on letkutorni ja sireenikin. Se, että jokin ammattimies kutsuu paloasemaansa pelastusasemaksi (mikä merellä tarkoittaa sitä paikkaa aluksessa, missä merionnettomuuden sattuessa mennään pelastusveneisiin), saattaa hieman hämmentää. Tämä täysin riippumatta siitä, onko sen haltijana vapaaehtoispalokunta, jolloin sitä kutsutaan sammutusautoksi, vai ajetaanko samaa ajokkia vakinaisten palomiesten toimesta. Hätää kärsivälle on aivan yhdentekevää, ovatko nämä palomiehet käytännössä pelastuslaitoksella kuukausipalkalla toimivia pelastajia vai saman pelastuslaitoksen sopimuspalokunnassa toimivia palokuntalaisia. Näitä enää perin harvoin käytetään alkuperäisiin tarkoituksiinsa. Hyvä mieli, hyvä toveruus, kunnianosoitukset ja muut vailla rahallista arvoa olevat palkitsemiset riittävät kiitokseksi. Sopimus kuvaa molempien osapuolten velvoitteet, yleensä periaatteessa siten, että vapaaehtoistaho vastaa henkilöresursseista, kun taas yhteiskunnan tulee vastata muusta. Lyhenne VPK tarkoittaa Vapaaehtoinen Palokunta. Ei maallikko näe näissä palomiehissä mitään eroa, eivätkä erilaiset operatiiviset tunnukset kirjainja numeroyhdistelmineen välttämättä kerro edes asiaan perehtyneille kovinkaan paljon. viereisellä sivulla oleva semanttinen rakennekaavio), niin punainen sireenillä ja sinivilkuilla varustettu ajoneuvohan on paloauto. Sopimuksiin perustuvia palokuntia kutsutaan sopimuspalokunniksi ja niiden (operatiivista) henkilöstöä sopimuspalokuntalaisiksi. VPK:n operatiivista johtajaa kutsutaan palokunnanpäälliköksi. Jotkut, etenkin vanhemmat paloasemat, toimivat samalla perinteisesti kokoontumisja juhlahuoneistoina. Niihin lasketaan jotkut teollisuusja laitospalokunnat sekä joitakin sammutusja pelastustyötäkin harjoittavia kyläyhteisöjä, joita voitaisiin kutsua nimikkeellä ”vapaapalokunta”. VPK Vapaaehtoinen palokunta on yleishyödyllinen aatteellinen yhdistys, jolla on operatiivista toimintaansa varten hälytysosasto. Paloasema Silloin, kun ei mitään tapahdu, ovat paloautot paloasemalla, jossa joskus voi lasten kanssa vierailla. Yhteiskunnan turvallisuus perustetaan kuitenkin nykyisin sopimukseen, joka selventää organisaation rakenteen ja jolla toimijoita sitoutetaan ainakin henkisellä osallistumisvelvoitteella
Palokuntalainen • 56 39 Pelastusalan käsitteitä ”Pelastaminen” ei ole mikään vasta v.1976 keksitty asia, vaan sitä ovat palokunnat tehneet aina. koht. Vapaaehtoisorganisaatio on tämän näköinen Näin kansalainen näkee asian Viranomaisorganisaatio on tämän näköinen Punainen erikoisajoneuvo, jossa on pumppu ja letkua sammutusauto paloauto pelastusauto Akuuttitilanteissa kansalaisia auttamaan nopeasti paikalle tuleva väki palokunta palokunta pelastuslaitos Paikka, jossa kalusto on ja josta lähdetään liikkeelle ”paloliiteri” paloasema (”palovarikko”, ”palokunnantalo”) paloasema pelastusasema Kypärään ja haalariin sonnustautunut henkilö, joka suorittaa temput palomies, palokuntalainen (virike: vapaaehtoisuus) palomies pelastaja, palomies Sopimusrakenne moraalinen, fyysinen • VPK:n kanssa • Laitoksen kanssa Korvaus muu palokunta ei sopimusta ei palkkaa toimenpideperusteinen korvaus palkkio ”prenikat” kiitos hyvää mieltä yhdistyssopimus vakinainen palokunta henk. sopimus päätoimi kuukausipalkka sopimuspalokunta ”VAPAAPALOKUNTA” VPK-YHDISTYS PALOMIESYHDISTYS Toiminnan järjestämismuoto henk. koht. sopimus
Henkilökohtaisessa sopimussuhteessa pelastuslaitokseen olevilla palomiehillä saattaa olla omia palomiesyhdistyksiä. Palokuntalainen • 56 40 Toiset vapaaehtoispalomiehet taas saavat suoritustai toimenpideperusteisen korvauksen, joka on lähinnä nimellinen. Hyvin toimiva pelastustoimi perustuu kuitenkin siihen, että optimaalisesti hyödynnetään kaikkia käytettävissä olevia resursseja. Tämä hämmentää edelleen alan ulkopuolisia. Kaikille vapaaehtoispalokunnille pätee kuitenkin se, että osallistuminen operatiiviseen hälytystoimintaan perustuu henkilökohtaiseen vapaaseen tahtoon. Hälytysvahvuus taas perustuu joko päivystysjärjestelyyn tai tilastolliseen todennäköisyyteen. Usein erilaisten vapaaehtoispalokuntamuotojen väliset rajat ovat varsin häilyvät, ja joskus käytännön ero päivittäisessä työssä on enemmän tai vähemmän olematon. Joskus pelastuslaitosta kutsutaan ”liikelaitokseksi”. Sille pätee, että työvuorossa olevat osallistuvat etukäteen suunniteltuihin tehtäviin. Valitettavasti kaikki pelastuslaitokset eivät voi siitä kunniasta kokonaan nauttia. Ulkopuolisesta voi taas tuntua kummalliselta, että vaikka lehdessä lukee, että pelastuslaitos on jonkun asian hoitanut, niin paikalla onkin nähty ainoastaan paikallinen vapaaehtoispalokunta.”. Alueen kunnat pitävät yhdessä yllä pelastuslaitosta, jossa on toisaalta vakinaisia palokuntia ja toisaalta erilaisia sopimuspalokuntia. Ulkopuolisesta voi taas tuntua kummalliselta, että vaikka lehdessä lukee, että pelastuslaitos on jonkun asian hoitanut, niin paikalla onkin nähty ainoastaan paikallinen vapaaehtoispalokunta. Kyseessä on kuitenkin lähinnä ilmaisutapa, jonka oikeellisuutta tietenkin voidaan pohtia. Aiemmin oli joissakin kunnissa ”puolivakinaisia” palokuntia, mutta kyseinen termi on nyttemmin poistettu käytöstä ja puhutaan vain sivutoimisista palomiehistä. Vakinaiset palokunnat Vapaaehtoispalokunnista poiketen on vakinaisilla palokunnilla kuukausipalkalla työskentelevä henkilöstö. Suomessa kaikki pelastuslaitokset ovat toistaiseksi rakenteeltaan hieman erilaisia ja niiden toimijoilla on hieman erilaiset tittelit. Usein molempiin yhtaikaa siten, että kiertävällä varallaololla turvataan tiettyjen avainhenkilöiden osallistuminen, kun taas miehistön muu osa ”sireenin soidessa” osallistuu mahdollisuuksiensa mukaan ilman etukäteen sovittua varallaoloa. Kun vapaaehtoispalokuntien henkilöstö tulee sieltä, missä kukin sattuu olemaan hälytyksen tullessa, niin vakinaiset yksiköt taas pystyvät lähtemään liikkeelle hyvinkin lyhyellä lähtöajalla. Nämä eivät kuitenkaan yleensä vastaa operatiivisesta toiminnasta, vaikkakin ne saattavat esimerkiksi omistaa pelastustoiminnassa käytettävä kalustoa. Terminä se periaatteessa kattaa kaikki ne vapaaehtoispalokuntalaiset, jotka saavat palokuntatoiminnastaan jonkinlaisen palkkion. Tämä on lähinnä kirjanpitotekninen asia, eikä sillä ole juuri mitään yhteistä siviilimaailman liikelaitosten kanssa
Ajat ovat muuttuneet. PowerPoint-kokoelmasta on mahdollista valita kuhunkin tilanteeseen sopivat diat. Olemme näissä ryhmissä edustaneet sopimuspalokuntatoiminnan asiantuntijuutta. Palokuntien on käytävä säännöllisesti kertomassa toiminnastaan muun muassa kouluissa, järjestöissä, klubeissa, ”toreilla ja turuilla”. Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto Sopimuspalokuntien liitto on ollut vahvasti mukana kehittämässä Suomen pelastustoimea. Aina tällainenkaan määrä ei riitä varmistamaan hälytyksiin lähtemistä. Pelastuslaitosten ja sopimuspalokuntien yhteistoimintaa on parannettava ja poistettava viimeisetkin toimintaa haittaavat epäkohdat. Kaikki haluavat varmistaa, että myös tulevaisuudessa Suomessa on sopimuspalokuntajärjestelmä, joka huolehtii tehtävistään nykyisessä laajuudessa – inhimillisesti, ammatillisesti ja luotettavasti. On aivan luonnollista, etteivät he voi olla pitkän päälle luotettavia pelastustoimen yhteistyökumppaneita tai toimijoita. Jäsenhankintaa on tehtävä suunnitelmallisesti ja jatkuvasti. Yhteiskunta on muuttunut siten, että palokuntayhdistysten keinoin ei aina pystytä varmaa lähtemistä takaamaan – tarvitaan palokunnan ulkopuolisiakin keinoja lähtöjen varmistamiseksi. Palokuntien sopimuksen mukaiset lähtövahvuudet olivat useimmiten 1+5. Jäsenhankintaa varten olemme tehneet tiedotusmateriaalipaketin. Kun palokunnassa oli 18 hälytyskelpoista jäsentä, homma sujui helposti. Kun jäsenmäärä kasvaa, on palokunnalla paremmat edellytykset lähtövarmuudenkin turvaamiseen. Olemme myös kokeneet, että meillä on annettavaa yhteisen pelastustoimen kehittämiseen ja työtämme on arvostettu. Enää harvat palokunnat lupaavat sopimuksessaan 1+5 vahvuutta, poikkeuksiakin toki on. Palokuntalainen • 56 41 VILLIMIES Villimies Isto Kujala Kataisen hallituksen ohjelmassa todetaan: ”Kehitetään koko maan kattavaa pelastustoimen järjestelmää, jonka olennaisena osana ovat vapaaehtoiset ja sivutoimiseen henkilöstöön perustuvat sopimuspalokunnat.” Sopimuspalokuntien tärkeydestä ollaan poliittisissa puolueissa hyvin yksimielisiä. Nyt sovittu vahvuus on useimmiten 1+3. Olemme toimintamme aikana osallistuneet 35 erilaiseen sisäasiainministeriön työryhmään, järjestöjen hankkeisiin ja työryhmiin sekä Pelastusopiston neuvottelukuntaan. Vastustajat esiin, enemmän yhteistyötä. Jotta edes teoriassa tämä olisi mahdollista hoitaa varmasti, tarvitaan 4–5 kertaa tämän suuruinen hälytysosasto eli 16–20 hälytyskelpoista palokuntalaista. Kuulutan näitä henkilöitä esiin, jotta voisimme kuulla heidän todelliset perustelunsa, mikä nykyisessä järjestelmässä heitä häiritsee. Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto on kehittänyt pelastuslaitoksia hyvään suuntaan. Olisi hyvä jatkaa tällaista työtä, mutta samalla korjata se vaje, joka tällä hetkellä tässä kehitystyössä vallitsee. Palokunnan käytössä olevilla keinoilla voidaan kyllä jäsenmäärä turvata, mutta lähtövarmuus on vaikeampi pala. Jäsenmäärän turvaamiseen ei yksinomaan nuorisotoiminta ja kerran vuodessa pidetty ”päivä paloasemalla” riitä. Henkilöt, jotka ovat tätä korkean tason linjausta vastustamassa tai haraavat sitä vastaan, ovat ajamassa itsensä pelastustoimessa sivuraiteelle. Jäsenhankinnan tulee olla aktiivista, ei sellaista, että odotetaan ihmisten tulevan ja suurin piirtein itsestään rekrytoituvan jäseneksi. Haluamme toimia yhteistyössä myös kumppanuusverkoston kanssa. Tämä työ voidaan aloittaa vaikka heti – odotamme kutsua kumppanuusverkoston työryhmiin ja hankkeisiin. Palokuntien jäsenhankinta aktiiviseksi Ennen sopimuspalokuntien vahvuudeksi riitti kolme kertaa se, mitä sopimuksessa oli sovittu. Sarja löytyy kotisivujemme aineistopankista
Kyseiset ajoneuvot onnettomuuden osapuolina ovat pelastustoimelle haasteellisia vahvojen ja raskaiden rakenteiden, korkeuden sekä harvinaisten onnettomuustilanteiden vuoksi. Palokuntalainen • 56 42 KÄYTÄNNÖN SAMMUTUS– JA PELASTUSTEKNIIKKAA Pyörillään oleva ajoneuvo Raskaspelastuksesta puhuttaessa tarkoitetaan onnettomuusajoneuvona olevaa kuormatai linja-autoa, ajoneuvoyhdistelmää sekä työkoneita. Raskaspelastus: Oven avaus levittimellä lukon puolelta.
Tilannepaikalla tilannearvion jälkeen pitää huolehtia lisäonnettomuuksien ja syttymisen estämisestä.”. Stabiloinnilla alkuun Tilannepaikalla tilannearvion jälkeen pitää huolehtia lisäonnettomuuksien ja syttymisen estämisestä. OSA 6 O nnettomuuden jälkeinen ajoneuvon asento vaikuttaa myös tehtävän haasteellisuuteen ja tässä kirjoituksessa keskitytään raskaspelastuksen osalta vain helpoimpaan, eli pyörilleen törmäyksen jälkeen jääneen ajoneuvoyhdistelmän kuljettajan pelastustekniikkaan. Hytin takaseinästä tai hytin yli ovien takaa kiinnitetään kiristysliina runkoon. Hytti kiinnittyy runkoon edestä saranoilla ja takaa lukkolaitteilla mahdollistaen hytin kippaamisen eteenpäin. vanhempaan ja uudempaan mallisarjaan. Nopea tapa ankkurointiin on myös irrottaa perävaunun jarruletku kuorma-autossa olevasta liittimestä, jolla varmistetaan perävaunun jarrujen kiinnittyminen. palkkirakenteeseen ja uudemmissa malleissa kerrostettuun peltiin. Palokuntalainen • 56 43 KÄYTÄNNÖN SAMMUTUS– JA PELASTUSTEKNIIKKAA OSA VI – Raskaspelastus: Pyörillään oleva ajoneuvo Käytännön sammutusja pelastustekniikkaa on Palokuntalainenlehden sarja, jossa esitellään monipuolisesti tilanteiden aikana esiin tulevia tehtäviä yksinkertaisista rutiinitoimenpiteistä aina monimutkaisempiin operaatioihin. Aivan uusimmissa malleissa käytetään rakenteissa kerrostetun pellin sisällä vahvoja booriteräksiä henkilöautojen tapaan. Oven ollessa painuneena kasaan, tulee ovi irrottaa kokonaan. Törmäyksen jälkeen on mahdollista, että hytin kiinnikkeet ja lukkolaitteet vaurioituvat varsinkin uudemmissa malleissa aiheuttaen hytin irtoamisen rungon päältä kokonaan tai osittain. Merkittävin ero on rakenteissa, joissa vanhemmissa malleissa hytin kantava rakenne perustuu ns. Mikäli riittää, avataan ovi levittimellä lukon puolelta oven alareunasta. Myös etuosasta saattaa joutua hyttiä kiinnittämään. Vuosimallierot merkkien välillä vaihtelevat, mutta yleisesti uudemmat mallit ovat tulleet käyttöön noin 1990-luvun puolivälissä. Rakenteissa suuria eroja Kuorma-auton rakenne hytin osalta jakautuu vuosimallien mukaisesti ns. Sarja perustuu eri lähteistä koottuihin ohjeisiin, mutta ensi sijassa käytännön sammutusja pelastustoiminnassa vuosien varrelta saatuihin kokemuksiin. Pelastusteknisesti ajatellen toiminta alkaa stabiloinnilla, jossa aluksi ankkuroidaan ajoneuvoyhdistelmä paikoilleen pyöräkiilojen avulla ja kytketään ajoneuvon käsijarru hytistä päälle heti, kun sinne on päästy. Lisäksi vanhemmissa malleissa on korkea moottoritunneli, joka haittaa keulan eteenpäin työntöä. Rakenteiden vahvuudella on eroja vanhemman mallin ollessa purkamisen kannalta yleensä vahvempaa tekoa. Hytin paikoillaan pysyminen pitää varmistaa tukemalla se runkoon kiristysliinojen avulla. Sarjan kirjoittaja on paloesimies Jarno Joensuu Satakunnan pelastuslaitokselta Porista. Ovi auki avaamalla tai irrottamalla Potilaan puoleisen oven ollessa vaurioitunut niin, että sitä ei saada kahvoista avattua, arvioidaan riittääkö pelkkä oven avaus potilaan ulos siirtämiseen
Liina heitetään hytin yli ja tarkoituksena on laskea noin 70 kilon painoinen ovi hallitusti alas liinan avulla. Ajoneuvon ankkurointi pyöräkiilojen avulla.. Vanhempaa mallisarjaa olevassa hytissä joudutaan leikkurilla leikkaamaan ylimääräisiä helpotusleikkauksia hytin rakenteisiin keulan eteenpäin työntämiseksi. Leikataan leikkurilla vekki A-pilariin alasaranan korkeudelle ja aloitetaan keulan työntö tankolevittimellä haluttuun mittaan. Vanhemmassa ajoneuvomallissa tankolevitin joudutaan sijoittamaan oviaukolle keulan vahvasta rakenteesta johtuen. Vinssi avuksi Keulan työntö eteenpäin voidaan tehdä myös pelastusajoneuvon vinssin avulla. Keulan työnnöllä potilas puristuksista Mikäli potilas on puristuksissa, pitää tehdä keulan työntö eteenpäin. Rankalauta kannattaa tuoda ohjaamoon matkustajan puolelta ja siirtää potilas rankalaudalle jalat oviaukon suuntaan. Saranoiden leikkausta kannattaa välttää leikkurin vaurioitumisriskin vuoksi, tosin saranat voi leikata puukkosahalla tai vaihtoehtoisesti saranatapit voi lyödä tuurnan kanssa pois paikoiltaan. Taso tai tikkaat käyttöön Korkeus haittaa merkittävästi työskentelyä ja apuna kannattaa käyttää mahdollista työskentelytasoa tai tikkaita. Rakenteellisesti kuorma-auton purkaminen ei juuri eroa henkilöauton purkamisesta ja nykypäivän pelastusvälinesarjat kykenevät tämän työn Hytti tuetaan runkoon kiristysliinoilla. Liinaa käytettäessä riski liinan vaurioitumiseen on suuri lasista ja metallin terävistä särmistä johtuen. Tankolevittimen paikoilleen kiristämisen jälkeen leikataan A-pilari yläosastaan poikki ja tämän jälkeen leikataan noin 10 cm ensimmäisen leikkauskohdan alapuolelta, jolloin A-pilarista saadaan poistettua pala, etteivät pilarin päät ota toisiinsa kiinni. Mikäli kuljettaja ei ole puristuksissa, saadaan siirto tehtyä oviaukosta rankalaudan avulla. Mikäli käytettävissä on kaksi tankolevitintä, kannattaa molempia käyttää sijoittamalla toinen ajoneuvon keskiosaan ja toinen oviaukkoon. Levitetään alasarana sekä lukkolaite auki ja lasketaan ovi alas. Tuulilasi kannattaa poistaa leikkaamalla se irti kokonaan. Lasia leikatessa kannattaa käyttää puukkosahaa ja huomioida asianmukaiset suojaimet potilaalla ja auttajilla. Keulan työnnön valmistelu aloitetaan sijoittamalla tankolevitin paikoilleen ja jos käytössä on pitkä tankolevitin tai siihen asennettavissa olevat jatkopalat, kannattaa sijoituspaikaksi valita ajoneuvon keskiosa. Näin potilas saadaan siirrettyä ulos siltä puolelta kuin on tarkoituksenmukaisinta. Palokuntalainen • 56 44 KÄYTÄNNÖN SAMMUTUS– JA PELASTUSTEKNIIKKAA Oven irrotus aloitetaan levittämällä yläsarana auki, jonka jälkeen kiinnitetään kiristysliina oven yläkarmiin. Vinssi kannattaa kiinnittää onnettomuusajoneuvon A-pilarin ja rattiakselin ympärille ketjuilla. Lasin suurehko paino pitää huomioida ja sen voi poistaa esimerkiksi kahdessa osassa. Tämä edellyttää, että oma yksikkö saadaan sijoitettua onnettomuusajoneuvon etupuolelle paikkaan, joka mahdollistaa vinssaamisen. Vaihtoehtoisesti vinssi voidaan kiinnittää molempiin A-pilareihin, mikäli molemmin puolin on leikattu vekit alasaranan korkeudelle
Keulan työnnössä voidaan myös hyödyntää pelastusajoneuvon vinssiä. Palokuntalainen • 56 45 KÄYTÄNNÖN SAMMUTUS– JA PELASTUSTEKNIIKKAA OSA VI – Raskaspelastus: Pyörillään oleva ajoneuvo Mikäli potilas on puristuksissa, pitää tehdä keulan työntö eteenpäin.” Ovi lasketaan hallitusti alas liinan avulla. Keula voidaan työntää eteenpäin tankolevittimen avulla.
Tapahtumaan liittyvät oheistoiminnot, konferenssi, teorialuennot, ruokailut, juhlatilaisuudet yms. VIP-osallistujat pääsivät seuraamaan rastien toimintaa hyvin läheltä. Eräällä rastilla harjoiteltiin myös tilannetta, jossa käytössä ei ole kaikkia pelastusvälinesarjan työvälineitä, eli ajoneuvon purkamista ilman levitintä tai leikkuria vaihtoehtoisten työvälineiden kanssa. Asiaan havahduttiin ja tavoitteeksi asetettiin, että ralleissa työskentelevää henkilöstöä koulutetaan jatkossa laajemmin. järjestettiin kaupungintalolla, kouluilla sekä urheilukeskuksessa. Linja-autojen osalta rasteilla läpikäytiin normaalien pelastustekniikoiden lisäksi Teksti ja kuvat Jarno Joensuu, paloesimies, Pori pelastusopissa Saksassa Geldernin kaupungissa järjestettiin lokakuussa maailmanlaajuinen Rescue Days 2013 -tapahtuma. Päivän aikana ryhmät kävivät kaikki rastit läpi. Rastien aiheina oli muun muassa henkilöauto pyörillään, henkilöauto kuorma-auton tai perävaunun alla, henkilöauto kyljellään ja katollaan sekä raskaan kaluston eri rastit, joissa käsiteltiin erilaisia pelastustekniikoita. Mikon esityksessä käytiin läpi pyörilleen, kyljelleen ja katolleen jääneen kilpa-ajoneuvon pelastustekniikoita sekä erilaisia ulosajotilanteita. Suomalaista know how:ta esillä Lappeenrantalainen vuoromestari Mikko Saastamoinen luennoi konferenssissa kilpa-ajoneuvoista pelastamisesta. Tapahtuman aikana järjestettiin myös erillinen kaksipäiväinen Rescue Days -konferenssi, jossa aiheet käsittelivät lento-onnettomuuksia, uusia ajoneuvoja, kilpa-ajoneuvoja sekä pohjoismaisia pelastusmenetelmiä. Harvinaisemmatkin ajoneuvot esillä Kolmantena harjoituspäivänä toiminta painottui henkilöautojen lisäksi pakettiautoihin, linja-autoihin sekä erilaisiin hieman harvinaisempiin, mutta kuitenkin mahdollisiin onnettomuustyyppeihin, kuten esimerkiksi ison maataloustraktorin perään ajanut henkilöauto, joka oli jäänyt kyntöauran alle puristuksiin. Rescue Days 2013 Saksassa Suomalaisia. Monipuoliset rastit Tapahtumaa varten rajatun kadun varteen oli rakennettu onnettomuustyypeittäin useita erilaisia rasteja. Finsatec Oy:n järjestämälle matkalle osallistui Suomesta 14 henkilöä. Kyseisessä tilanteessa henkilön irrotus kesti yli kaksi tuntia. Esityksessä Mikko kertoi Suomessa eräässä SM-rallissa esiin tulleesta ongelmasta saada kilpa-ajoneuvossa sisällä ollut henkilö pelastettua. Kentällä harjoitteli kerrallaan noin 800 henkilöä. Pelastusvälinevalmistaja Weber Rescue järjestää tapahtuman vuosittain eri puolilla Saksaa. Lisäksi harjoiteltiin onnettomuustyyppejä kuten kylkitörmäys, henkilöauto katollaan moottoritiekaiteen päällä sekä erilaisten raskaiden kuormien nostoa ja tuentaa. Tapahtumassa oli mukana osanottajia noin 20 maasta. Palokuntalainen • 56 46 P äätapahtuma rasteineen sijaitsi länsisaksalaisen Gelderin kaupungin keskustassa vain tähän tarkoitukseen varatulla ja rajatulla kadulla noin 500 metrin matkalla. Päivittäiset teorialuennot sisälsivät tietoa uusien ajoneuvojen tekniikasta, turvavarusteista, pelastustekniikoista sekä raskaasta kalustosta
Palokuntalainen • 56 47 muun muassa kyljen avausta, erilaisia nostotekniikoita uhrin pois ottamiseksi auton alta sekä suuronnettomuustilanne, jossa tehtävänä oli tyhjentää linja-auto täydestä matkustajakuormasta asianmukaisesti vammat huomioiden. Työturvallisuuteen panostetaan myös paljon. Tapahtumaa varten rajatun kadun varteen oli rakennettu onnettomuustyypeittäin useita erilaisia rasteja.”. Osalla ajoneuvoista oli ajettu valmiiksi kolaritesti, joten haastetta purkamiseen riitti. Toki havaittavissa oli, että osa onnettomuustyypeistä hoidettiin jopa hankalammin ja hitaammin kuin Suomessa tehtäisiin. Ajoneuvot koostuivat pääosin saksalaisvalmisteisista henkilöautoista, kuten MB SL 630 AMG, Audi A8 L 5.0 TFSI, BMW 500-sarja ja Audi S5. Ensi vuonna Rescue Days 2014 järjestetään Saksan Heitersheimissä. Uusien henkilöautojen purkamisessa käytettiin paljon koko kyljen avausta sekä lähes poikkeuksetta katon avauksen apuna tankolevitintä, jolla katto käännettiin joko sivulle tai ylös. Uusien ajoneuvojen osalta käytiin läpi myös vaihtoehtoisia pelastusmenetelmiä eli toimintamalleja tilanteissa, jolloin normaalit pelastustekniikat eivät ole mahdollisia ajoneuvojen vahvoista nykyrakenteista johtuen. Eroja on Keskieurooppalaisessa pelastustoimessa tieliikennepelastamisen kalusto on monipuolisempaa ja toimintatavat eroavat jonkin verran suomalaisesta. Uusia autoja palasiksi Osassa rasteista käytettiin täysin uusia tehtaalta tulleita ajoneuvoja. Merkittävä ero on monipuolisemmassa tukemisessa eri onnettomuustyypeissä. Yhteensä kolmen harjoituspäivän aikana uusia ajoneuvoja purettiin 32 kpl
Hakuaika: Vapaamuotoiset innovaatioehdotukset lähetetään 31.3.2014 mennessä Palosuojelurahastolle joko postitse osoitteella Palosuojelurahasto, sisämiministeriön kirjaamo, PL 26, 00023 Valtioneuvosto tai sähköpostitse psr@intermin.fi. Menetelmä antaa ihmisille lähes minuutin lisäaikaa poistua, sillä puhaltimet vievät palokaasuja koko ajan pois palotilasta. Stravent Oy:n uudessa järjestelmässä poistoilmapuhaltimet ovat kuitenkin käynnissä koko ajan palokunnan tuloon asti. Rahapalkinnon suuruus on yhteensä enintään 15 000 euroa. Palkinnon tarkoituksena on kannustaa pelastusalan henkilöstöä, yrityksiä, yhteisöjä ja yksityisiä henkilöitä kehittämään uusia, tehokkaampia ja turvallisempia laitteita, toimintatapoja tai työmenetelmiä sekä parantaa pelastusalan näkyvyyttä sekä arvostusta yhteiskunnassa. Ruotsissa menetelmä on ollut käytössä kahdeksan vuotta. Menetelmää käytettäessä myös palomiesten työ helpottuu, sillä vähäisempi määrä palokaasuja parantaa näkyvyyttä ja pienempi palopaine vähentää räjähtävän palamisen riskiä. Suurin osa palokaasuistahan leviää perinteisiä menetelmiä käyttäen tuloilmakanavien kautta. Innovaatio voi olla laite, väline tai kone, työmenetelmä, toimintatapa tai muu vastaava uusi keksintö, joka edistää tai tehostaa pelastuslaitoksen tai palokunnan toimintaa tai onnettomuuksien ehkäisyyn kohdistuvaa työtä. Järjestelmää markkinoidaan erityiseti kerrostaloihin, hotelleihin ja hoivakoteihin. Suomessa ensimmäinen käyttöönottaja on ahvenanmaalainen hotelli Pommern, jonka 73 huonetta käsittävän laajennusosan palokaasujen leviäminen on estetty käyvin puhaltimin ja Basic – takaisinvirtaussuojalla. – Järjestelmä estää tilan palopaineen nousun ja näin myös savukaasujen leviämisen tuuletuskanavien kautta tai rakenteiden läpi. Palkinnonsaaja julkistetaan vuonna 2014 Pelastustoimen ajankohtaispäivillä.. Jatkuva puhallus ja takaisinvirtaussuoja Suomessa on totuttu siihen, että palon syttyessä puhaltimet sammutetaan ja palopellit suljetaan. P uhaltimet yhdessä takaisinvirtaussuojan kanssa estävät tulipalon palokaasujen leviämisen ilmanvaihdon kautta. Järjestelmässä tämä estetään takaisinvirtaussuojalla. Ehdotuksia palkittavista voivat tehdä kaikki yksityiset henkilöt ja yhteisöt. Lisäksi järjestelmä on omatoiminen, ei sisällä liikkuvia osia eikä sitä liitetä mihinkään sähköiseen valvontajärjestelmään, kertoo Stravent Oy:n toimitusjohtaja Timo Karkulahti. Se toimii palopaineen perusteella. Samanaikaisesti tuloilmakanavien takaisinvirtaus palon aiheuttaman ylipaineen vuoksi estetään järjestelmään kuuluvalla Basictakaisinvirtaussuojalla. Kaikki oikeudet innovaatioon ja sen hyödyntämiseen säilyvät innovaation tekijöillä. Lähetetyt ehdotukset liitteineen ovat julkisia. Ilmanvaihto turvallisemmaksi palotilanteessa: Lisätietoja: www.psr.fi/innovaatiopalkinto Palosuojelurahaston vuoden 2014 Innovaatiopalkinto Palosuojelurahaston Innovaatiopalkinto jaetaan vuosittain tunnustuksena pelastustoimeen kohdistuneesta ansiokkaasta innovaatiosta
Satakuntalaiset valitsivat pumpuksi Esteri D-240:n asennettuna keskelle. Turvesuonkatu 7, 33400 Tampere p. M olempien autojen alustana on Scania P360 LB6X4 MNA. Autoista löytyy lisäksi muun muassa 6,8 tonnin Warn-vinssi ja 230 voltin polttomoottoriaggrekaatti. PALOKYPÄRÄT Yhdistele lisävarusteita ja värejä vaatimustesi mukaan, uusi innovatiivinen kaksoiskuorella varustettu Bullard Magma toteuttaa ne. Pumpulla on kaksi käyttöpaikkaa. Ne tulivat käyttöön Kankaanpään ja Kanta-Porin paloasemille.. Kanta-Porin asemalle toimitetussa autossa on tila 1+3:lle ja Kankaanpään asemalle sijoitetussa 1+5:lle. 03 3142 1500 tamrex@tamrex.fi Aunankorvenkatu 7, 33840 Tampere p. Päällirakenne on tyyppiä Saurus FSC 80. Vaihteistona molemmissa toimii Opticruise-vaihtamisjärjestelmä. Raskasta kalustoa Satakuntaan Satakunnan pelastuslaitos otti lokakuussa vastaan kaksi säiliösammutusautoa. Niiden akseliväli on 4100 mm. Autoissa on CP 28L-miehistöohjaamo. Vettä molemmissa autoissa kulkee kahdeksan tonnia. 03 222 1401 yritysvaate@tamrex.fi Verkkokauppa: www.tamrex.fi PALOKUNTANUORTEN VARUSTEET Nuorten palokunta-asut, väliasut ja nuorisokäsineet
Däremot kommer de som glömt bort att utveckla sig att få det svårt, helt oberoende av om reformen leder till ett kommunalt eller till ett statligt räddningsväsende. Faktum är att de nuvarande 22 verken på många sätt är olika. Då reformarbetet görs utgående från medborgarens nytta blir slutresultatet bra. För att administrera en operativ avdelning och riskhantering behövs det inte hundratals personer. Palokuntalainen • 56 50 BRANDKÅRISTEN LEDARE Chefredaktör Pekka Koivunen Vid slutet av år 2002 fanns det i Finland 448 kommuner och cirka 430 olika kommunala räddningsverk. Då man lyssnar på räddningsdirektörernas tankegångar kan man enkelt förutspå att räddningsväsendet under de närmaste åren knappast kommer att bli mera enhetligt beträffande åtminstone kvaliteten. Just det. Idag väger man de olika alternativen mera analytiskt. Inom räddningsbranschen har det startat en livlig diskussion om såväl antalet verk som om husbondeskapet. P.S. I jämförelse med mången annan aktör inom den offentliga sektorn är räddningsväsendets förvaltning mycket tunn. Inrikesministeriets förslag är helt uppenbart en försöksballong som redan lyckats i sin uppgift. Inte ens verkens kompanjonsnät har mera än som en skrapning på ytan lyckats förenhetliga och effektivera praxis. Beträffande husbondeskapet finns det förstås starka åsikter, vilka för tillfället representeras av å en sidan – hör och häpna – Finlands Kommunförbund som följer en del räddningsdirektörers tankegångar. Den operativa sidan och riskhanteringen skulle i stort sett förbli som förut. Räddningsväsendet måste i första hand utvecklas med medborgarens bästa för ögonen.”. Tonvikterna har ändrat i jämförelse med det som sades vid millenieskiftet. I de nuvarande verken varierar – lite beroende på förvaltningsmodellen– kommunernas möjligheter att påverka, men i verkligheten är de redan nu mycket små. 448 – 22 – 11, varför inte 6. I början av år 2004 minskades antalet verk till 22. Frågan om husbondeskapet och antalet verk betyder inte liv eller död för de avtalsbrandkårer som följer med sin tid. Nedskärningarna skulle koncentreras till förvaltningen. På den andra sidan befinner sig minister Päivi Räsänen som enligt de uppgifter som nått detta blad är en varm förespråkare av ett statligt alternativ. Om man övergår till elva verk blir den enskilda kommuninvånarens och kommunens möjligheter att påverka räddningsväsendet ännu mindre än förut. Räddningsväsendet kräver en likadan strukturell genomgång och förändring som samhällets övriga servicefunktioner. I inrikesministerites förslag har man beräknat en minskning på 160 personarbetsår. Om man vill att medborgarna skall få effektiv service av jämn kvalitet måste det nuvarande systemet utvecklas. Kommunerna skulle fortfarande kvarstå som verkens husbonde. En förträfflig fråga. Man har nu haft en tio års prövotid då man fått gott om erfarenhet av det regionala samarbetet. I så olika banor rör sig direktörerna. Enligt Kommunförbundets åsikt bör man absolut bibehålla ett kommunalt räddningsväsende. Nu föreslår inrikesministeriet att antalet verk skulle vara 11. Avtalsbrandkårer behöver man fortfarande. Således kunde vi lika väl övergå till exempelvis sex verk, vilket även är mången räddningsdirektörs bedömning i kulisserna. Detta kan ingen förneka. De brandkårsföreningar som finslipat sina tjänstepaket kommer i framtiden att utgöra ännu starkare aktörer. För den som läser förslaget infinner sig automatiskt frågan: Varför just elva. Verksamhetens natur kräver inte någon stor förvaltningspersonal. Räddningsväsendet måste i första hand utvecklas med medborgarens bästa för ögonen. Ett kommunalt räddningsväsende kan inte försvaras med kommunala påverkningsmöjligheter. Förslaget är uppgjort på det sättet att det inte lämnar någon kall
Synligheten är en central faktor för återväxten, både via ungdom och vid rekrytering av äldre. Den som inte syns och hörs, den försvinner snabbt ur det allmänna medvetandet, och sedan är det för sent att begära samhällets hjälp till något projekt. Dessvärre är det numera inte ovanligt att man läser att räddningsverket gjort det ena eller andra då aktören i själva verket varit en avtalsbrandkår. Läsaren frågar sig då kanske att ”vart har brandkåren försvunnit?”, men ägnar inte saken desto mera uppmärksamhet. På samma sätt är synligheten livsviktig med tanke på beslutsfattare och sponsorer. Det kanske alla i branschen inte har kommit att tänka på. I det läget är det ännu viktigare att brandkåren själv ägnar alla övriga möjligheter till synlighet all tänkbar uppmärksamhet. Den som inte syns finns inte heller länge till. En branddepå som geografiskt ligger långt borta från samhällets kärna ligger även mentalt långt borta från invånarna. I vardera hänseendet skiljer sig en frivilligbrandkårs optimala placering från den optimala placeringen av en ordinarie station med dejourerande manskap. Det handlar om logistik och synlighet. Informationen om eldsvådor och olyckor ges långtgående av myndighet. Ännu färre är det förstås som fritt kan välja platsen för sina aktiviteter, men även den saken kan ofta drivas bättre om man har en klar bild av vad som skulle vara optimalt. Palokuntalainen • 56 51 Text Silvio Hjelt Bilder Brandkåristen bildarkiv Synligheten En frivilligbrandkår lever delvis av sin synlighet. Det offentliga ordet återger den information man får in. Branddepåns placering kan optimeras – om man har tillfälle Det är förstås inte alla förunnat att realistiskt överväga placeringen av brandstationer, men det kan ändå vara bra för envar att lite fundera på grunderna. Optimalt i fråga om synlighet och optimalt ur logistisk synpunkt. Regionaliseringen av räddningsväsendet tycks ofta ha lett till en marginalisering av frivilligbrandkårernas synlighet i operativa sammanhang
Ibland kanske just det som skiljer mellan utryckning inom avtalad tid och utryckning ”för sent”. Utan utryckningsfordon och utan rätt till företräde i trafiken. Istället är antalet trafikanter på väg till stationen större, och alla samlas ofta ungefär samtidigt vid infarten. Då hinner man nattetid vakna, klä på sig, starta, skrapa is, köra till stationen Innan man ryckt ut går det långsamt, när man har ryckt ut kan hastigheten ofta vara högre. Här är förstås ett problem, eftersom bostad och arbetsplats rätt sällan sammanfaller geografiskt. Till stationen kommer frivilligmanskapet från olika håll och med egna medel. Och det uttryckligen från områden där manskapet bor och/eller arbetar. Inte är det svårare än så, bara man kommer att tänka på det. En annan sak som har betydelse i kampen mot tiden är branddepåns interna logistik. Förutsättningen är att man har sina kläder i ordning vid sängen och på stationen. Så icke vid obemannade frivilligstationer! En frivilligstation är vanligen inte bemannad då alarm kommer, och för att bemanning skall ske krävs i första hand goda förbindelser till stationen. Innan man har ryckt ut går det långsamt, när man har ryckt ut kan hastigheten ofta vara högre. Således är det kommandet till stationen som utgör den logistiska proppen, inte farandet därifrån.” och sedan ännu klä om sig och köra iväg inom 300 sekunder. Tidningens rutinerade chefredaktör har beräknat och empiriskt fastställt att den teoretiska maximiradien är ca. Således är det kommandet till stationen som utgör den logistiska proppen, inte farandet därifrån. Det man vinner på att vara färdigt påklädd förlorar man åtminstone dagtid ofta på en tätare trafik. Och fyrhjulssladdar bland springande brandkårister är ju en ren olycksrisk. Hastigheten och trafikens smidighet är en alldeles annan än då man sedan rör sig med ett fåtal röda fordon från depån till olycksplatsen. Man kan vara tvungen att optimera enligt två olika modeller. Av samma orsak kan det vara bra placerade resurser att alltid hålla någon form av belysning i depån, gärna så att man bakom fönster ser en röd bil väntande på alarm. Om man alltså är i tillfälle att fundera på var man eventuellt skall husera är det bra att ägna synligheten inte endast en tanke utan flera. Genom att fundera över och sedan styra trafikströmmarna på depåns gårdsplan kan man vinna många sekunder. Samma sak gäller arbetstid, alltså om man får/kan avvika från arbetet på alarm. Det är. Betydelsen av depåns placering och arrangemang vid alarm Grovt kan man säga att en 5 minuters utryckningsberedskap förutsätter att ett tillräckligt antal personer som kan/får/vill bege sig till depån befinner sig inom en knapp kilometers radie. Palokuntalainen • 56 52 BRANDKÅRISTEN Att den dessutom är mörk och tyst då när inget händer gör inte saken bättre. 740 meter. Logistisk optimering För en kontinuerligt bemannad yrkesbrandstation vill man gärna ha goda förbindelser bort från stationen, till olika delar av bygden. Dessutom tvingar det automatiskt till en viss ordning och reda
dejourerande nyckelpersoner har mindre utryckningsfordon ”hemma hos sig”. 740 meter. Då förlorar man två saker. Brandkåren förblir osynlig. Ibland kräver det trafikarrangemang, ibland räcker det med att man har som praxis att ”göra såhär”. Följden blir att man förvisas långt bort, om ens det. Beträffande depåerna finns alltså plats för visst nytänkande. Då hinner man nattetid vakna, klä på sig, starta, skrapa is, köra till stationen och sedan ännu klä om sig och köra iväg inom 300 sekunder.”. Visserligen får chauffören körövning, men för alla andra blir det att använda övningstid till att sitta i bil. Även om räddningsbranschen av tradition är konservativ har man börjat ifrågasätta en del absoluta sanningar. Ett annat arrangemang är att fordonen flyttar med manskapet och riskerna. När stora starka karlar tätt invid varandra klär om sig till bylsiga skyddskläder törnar man ihop. För det första förlorar man synligheten, dvs. Brandkårers övningar upplevs av någon som oestetiska och ibland som rökiga. Övningsplatserna – avståndet kontra funktionaliteten Frågan om övningsplatser är problematisk. Depåns logistik Samma sak sedan inne i depån. Palokuntalainen • 56 53 således bra om man kan separera den inkommande biltrafiken från persontrafiken till depån, och gärna även från utryckningstrafiken. Ett eget litet skåp med egna rena kläder är vanligen inte något stort problem (själv har jag rena kläder i bilen). om man övar där ingen ser det så ser ingen det. Därför har samhället en benägenhet att se snett på dem. En välplanerad brandstation har den interna logistiken planerad så att man utan att gå via ”rena” utrymmen kan lämna av sig sin smutsiga utrustning, tvätta sig och sedan ta på sig rent. Det är alltså i första hand kommunen som skall uppvaktas då man börjar planera att flytta nånstans eller systematiskt öva nånstans (att öva vid olika objekt är förstås en annan sak, men ett regelrätt övningsområde ger ofta bättre möjligheter att bygga upp olika scenarier samt använda vatten och eld). Man vet att den är ohälsosam, och att släpa in smutsig, sotig och eventuellt mer eller mindre giftig utrustning i hallen är alltså inte bara ett städproblem utan en ren hälsorisk. Det andra problemet med avstånd är att det tar tid att köra. En fråga som nuförtiden blivit allt aktuellare är hanteringen av smutsig utrustning. Om en stor del av veckoövningarna går åt till bilsittande kan övningarna kännas rätt frustrerande. All kommunal planering tar sin tid, så det är inte helt fel att hålla kommunen och dess beslutsfattare medvetna om att även frivilligbrandkårer behöver geografiska resurser och att de kan tänkas skilja sig från det som ett räddningsverk uppfattar som ”bäst”. Måste allt brandmanskap faktiskt ”åka i samma buss”. Markanvändningsplaneringens roll Kommunen har monopol på markanvändningsplaneringen, även om saken sedan ofta delegeras att betalas av markägaren. Detta förutsätter förstås att man har ”ombytesrent” att tillgå. Det avbryter påklädandet och tar alltså tid. Ett steg i rätt riktning är arrangemang där t.ex. För det måste nog brandkåren i första hand själv stå. Är det inte viktigare att man så snabbt som möjligt har tillräckligt med folk som kan börja göra rätt saker på själva olycksplatsen. Flera ”stationer”. Vad man då förlorar i manskapsstyrka för en full billast från depån vinner man genom att de som beger sig direkt till olycksplatsen genast kan börja arbeta, om inte med annat så med recognosering. Frivilligbrandkårernas nuvarande alarmeringssystem kanske inte ännu stöder en koordinering, men om frågan hålls på agendan så kanske någonting blir bättre, nån gång. Och ineffektiv tidsanvändning är det alltid. Givetvis kräver alla denhär sortens arrangemang med ”flera stationer” en koordinering av utryckningarna så att någon alltid hämtar även den tunga utrustningen. Dagtid nära jobben och nattetid hemma i byn. Följande steg är förstås att man förser i bygderna utplacerade lättare fordon med snabbt användbar ”förstahandsutrustning” som kan användas av några få eller ensam. Om man har sina släckningsdräkter i egna skåp är det klokt att fördela skåpen så att de aktivaste och alltså mest sannolikt samtidigt närvarande har sina skåp jämnt fördelade över hela utrymmet. Tidningens rutinerade chefredaktör har beräknat och empiriskt fastställt att den teoretiska maximiradien är ca
För att befrämja medlemsrekryteringen har vi gjort upp ett informationsmaterialpaket. Medlemsrekryteringen måste vara aktiv och inte sådan att man förväntar sig att folk kommer och mer eller mindre erbjuder sig själv att låta sig rekryteras som medlem. 16– 20 alarmeringsdugliga brandkårister. Jag manar dessa personer att träda fram så att vi kunde få höra deras verkliga motiveringar till vad det är som stör dem i det nuvarande systemet. Detta arbete kan inledas med detsamma – vi väntar på en inbjudan till kompanjonskapsnätverkets arbetsgrupper och projekt. Numera är det få brandkårer som mera lovar styrkor på 1+5, även om det finns undantag. Ur en samling stordior kan man välja dem som bäst passar för respektive tillfälle. Alla önskar säkra det att det i Finland även i framtiden finns ett avtalsbrandkårssystem som sköter sina uppgifter i nuvarande omfattning – mänskligt, professionellt och pålitligt. Räddningsverkens och avtalsbrandkårernas samarbete bör förbättras och man bör avlägsna även de sista olägenheterna som stör verksamheten. För att säkra medlemsantalet räcker det inte med endast ungdomsarbete och en årligen anordnad ”dag på brandstationen”. Tiderna har förändrats. Brandkårerna måste regelbundet gå ut och berätta om sin verksamhet i bland annat skolor, organisationer, klubbar och ”på gator och torg”. Vi vill arbeta i samarbete även med detta kompanjonskapsnätverk. Det skulle vara bra att fortsätta detta slag av arbete men samtidigt korrigera den brist som för tillfället råder i det utvecklingsarbetet. Med de medel som brandkåren förfogar över kan man nog säkra medlemsantalet men utryckningssäkerheten är en svårare bit. Motståndarna fram, mera samarbete. Räddningsverkens kompanjonskapsnätverk Finlands Avtalsbrandkårers Förbund har kraftfullt deltagit i utvecklandet av räddningsbranschen i Finland. Nu avtalar man oftast om 1+3. Under den tid vi verkat har vi deltagit i 35 olika arbetsgrupper inom inrikesministeriet, organisationers projekt och i Räddningsinstitutets delegation. Serien finns även på svenska i materialbanken på Förbundets hemsidor. Inte ens den mängden räcker alltid till för att säkra att man kan rycka ut såsom avtalat. Vi har även upplevt att vi har haft någonting att bidraga med till utvecklandet av det gemensamma räddningsväsendet och vårt arbete har blivit uppskattat. I dessa grupper har vi representerat sakkunskapen beträffande avtalsbrandkårsverksamheten. Räddningsverkens kompanjonskapsnätverk har utvecklat räddningsverken i en bra riktning. Då det i brandkåren fanns 18 alarmeringsdugliga medlemmar gick det hela enkelt. Palokuntalainen • 56 54 Vildmannen Isto Kujala VILDMANNEN BRANDKÅRISTEN I kabinettet Katainens regeringsprogram konstateras: ”Det utvecklas ett riksomfattande system för räddningsväsendet, och en väsentlig del av detta system utgörs av de frivilliga brandkårerna och avtalsbrandkårerna, där personalen sköter uppgiften som bisyssla.” Inom de politiska partierna råder det stort samförstånd om vikten av avtalsbrandkårerna. Det är helt naturligt att de inom det inte på sikt kan utgöra pålitliga aktörer eller samarbetskumpaner. Brandkårernas avtalsenliga utryckningsstyrka var oftast 1+5. Då medlemsantalet stiger har brandkåren bättre förutsättningar att garantera utryckningssäkerheten. Samhället har förändrats så att man med de medel som avtalsbrandkårerna förfogar över inte alltid kan garantera en säker utryckning – det behövs även brandkårsexterna metoder för att säkra utryckningarna. För att detta ens i teorin skall vara möjligt behövs nuförtiden vanligen en 4–5 gånger större alarmavdelning, dvs. Medlemsrekryteringen måste skötas systematiskt och kontinuerligt. De personer som motarbetar eller motsätter sig denna linjedragning på hög nivå håller på att köra sig själva in på ett sidospår inom räddningsväsendet. Brandkårernas medlemsrekrytering behöver aktiveras Tidigare ansågs det tillräckligt att en avtalsbrandkårs styrka var tre gånger den styrka som avtalats i avtalet
• Sinä lähetät kysymyksesi meille (pidämme omana tietonamme henkilöllisyytesi) ja välitämme kysymyksen valitsemallesi henkilölle tai yhteisölle. pelastusjohtaja, Keski-Suomen pelastuslaitos Simo Tarvainen Keski-Suomen pelastuslaitoksella on tarkoitus lähestyä vpk-yhdistyksiä kirjeellä, jossa ehdotetaan yhdistyksille: 1) Keski-Suomen alueella toimivat vpk:t ryhtyvät ensi vuoden alusta lähtien hoitamaan itse työnantajavelvoitteet, jolloin roolit selkiintyvät ja muun muassa Kela-korvaukset on mahdollista saada käyttöön. Kysy ministereiltä, kansanedustajilta, johtajilta, päälliköiltä, asiantuntijoilta tai vaikka rivipalomiehiltä tai sopimushenkilöiltä. Pitääkö tieto paikkansa. Kysyimme asiasta pelastusjohtaja Simo Tarvaiselta. Kuinka suuret ovat pelastuslaitokselle aiheutuvat ylimääräiset kustannukset tällä hetkellä. Onko vpk järjestelyn jälkeen turha organisaatio. Kysymys tulee toimittaa osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi neljä viikkoa ennen seuraavan lehden ilmestymistä. Toimitus pidättää oikeuden olla hyväksymättä kysymystä, jos se on tavalla tai toisella asiaton tai loukkaava. Ja vieläpä anonyymisti ja aivan ilmaiseksi. Lisäksi 1.1.2014 on tulossa voimaan laki osaamisen kehittämisestä, mikä mahdollistaa sen, että pelastuslaitos saa rahallista tukea koulutustoimintaansa. Mistä syystä hankkeeseen on ryhdytty. – Vpk ei ole järjestelyn jälkeen turha organisaatio. Tällainen järjestelmä, jossa pelastuslaitokselta jää saamatta vuosittain huomattava summa euroja tulorahoitukseen, ei ole tarkan talouden pidon kannalta mahdollinen. Alan piireissä huhutaan, että vpk:laisista ollaan Keski-Suomessa tekemässä pelastuslaitoksen toimenpidepalkkaisia työntekijöitä. Toinen mahdollisuus on, että 2) Vpk-yhdistyksissä työsopimussuhteessa olevat sammutusmiehet (tai vastaavat) siirtyisivät suoraan työsopimussuhteeseen Keski-Suomen pelastuslaitoksen työntekijöiksi (työnantajana Jyväskylän kaupunki). Vpk-henkilöstöä se ei kuitenkaan koske, joten nykyisen organisoinnin vuoksi pelastuslaitos olisi menettämässä myös tätä rahallista tukea arviolta jopa 10 000 euroa vuodessa. Palokuntalainen • 56 55 TAHTOO TIETÄÄ! Palsta tiedonjanoisille • Tämä palsta antaa lukijoillemme ainutlaatuisen mahdollisuuden saada asialliseen pelastusalaa koskevaan kysymykseen vastaus melkein keneltä tahansa. Asiaan palataan tulevissa johtokunnan kokouksissa. Seuraavassa lehdessä näet vastauksen. – Pelastuslaitos joutuu säästämään yhä enemmän kaikissa kuluissaan johtuen kuntien tiukasta taloudellisesta tilanteesta. – Nykyisellä organisointitavalla pelastuslaitokselta jäävät saamatta muun muassa työterveyden Kelakorvaukset, jotka ovat vuositasolla arviolta 10 000–20 000 euroa. Vpk:laiset laitoksen työntekijöiksi?. Asia oli esillä johtokunnan kokouksessa 10.10., mutta asia jätettiin pöydälle, joten kirjettä vpk-yhdistyksille ei ole lähetty
Koska tämä kisa on vaikea, annamme oikeimman vastauksen lähettäneelle palkinnoksi digitaalikameran. ”Olli-Pekka Ojanen oli avecmatkalla Turun VPK:n 175-vuotisjuhlissa vaimonsa kanssa. **Vastaa ja voita!**. Hallitus tekee oman päätöksensä mitä ilmeisimmin ennen joulua.) 2. Kuvavisan paras vastaus: Mitä Opo näki. Paraatin alkaessa vaimo näyttää hotellihuoneen ikkunassa uuteen pelastusjohtajan virka-asuun kuuluvaa punaista solmiota. Kuinka montaa pelastuslaitosta hallitus tulee esittämään. O-P miettii tietenkin sitä, että vieläköhän ehtisi vaihtaa!” Vastauksen lähetti Pauli Konttinen Hämeenlinnasta. Kuvavisa n vastaus Uusi visa on todella ajankohtainen ja vaatii jonkin verran pelastusalan tuntemusta. Mitkä ovat nämä pelastuslaitokset. Palokuntalainen • 56 56 M A IJ A TA M M I / H EL S IN G IN S A N O M A T Uusi ajankohtaisvisa Lähetä vastauksesi osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi. Hän asui Hotelli Seurahuoneen kuudennessa kerroksessa. Visassa on kaksi kysymystä. 1. Katso oheinen kartta. (Nyt esitetty määrä on vasta sisäministeriön ehdotus. Onneksi olkoon voittajalle! Muissa vastauksissa keskityttiin lähinnä taivaalla liikkuviin erilaisiin tunnistettuihin tai tunnistamattomiin lentäviin esineisiin. Vastauksessa voi käyttää ministeriön pelastuslaitosten numerointia
Palokuntalainen • 56 57 ENSI NUMEROSSA: Sammutustyökurssia odotellessa... JSN käsittelee lehdistä, televisiosta ja radiosta tehtyjä kanteluja, tulkitsee hyvää journalistista tapaa sekä puolustaa sananja julkaisemisen vapautta. Tällä palstalla julkaisemme lyhyen tekstin hakemuksista. Jäsenille korvataan matkakulut ja maksetaan pieni kokouspalkkio. JULKISEN SANAN NEUVOSTO hakee kahta yleisön edustajaa ja heille henkilökohtaisia varajäseniä kolmivuotiskaudeksi 1.1.2014– 31.12.2016. Lisätietoja verkkosivuilta www.jsn.fi tai toimistosta, puhelin (09) 1357 494. Haluatko yleisön edustajaksi. Ansionmenetyksiä ei korvata. Veikkaan kuutta laitosta.” Sopimuspalokunnat 80 vuotta Suomessa • Punkaharjun VPK. Neuvosto kokoontuu Helsingissä noin kerran kuukaudessa. Vuonna 2013 yleisön edustajan palkkio on 45 € / kokous. Vieraile myös lehden nettisivuilla osoitteessa www.palokuntalainen.fi ”Vetävät vakavaksi nämä karttaharjoitukset. Hakemukset toimitetaan sähköpostitse 15.11.2013 mennessä osoitteeseen krista.turunen@jsn.fi. Halutessasi voit kysyä myös tarjousta erillisistä ilmoituksista lehdessä. Neuvostossa on puheenjohtajan lisäksi 13 jäsentä, joista 8 edustaa mediaa ja 5 yleisöä. Heidän odotetaan kuitenkin olevan hyvin perillä tiedotusvälineiden toiminnasta ja seuraavan aktiivisesti niitä. Lähetä juttusi Anna palaa! -palstalle, osoitteeseen: toimitus@palokuntalainen.fi. 68 sivua kiinnostavaa palokunta-asiaa! www.palokuntalainen.fi TILAA PALOKUNTALAINEN! Seuraava lehti ilmestyy 31.12.2013 Anna palaapalstalla voit ilmoittaa oman palokuntasi tapahtumista sekä myös esimerkiksi avoimista työpaikoista. Yleisön edustajat eivät saa olla joukkoviestimen palveluksessa eivätkä sen luottamustehtävissä
Tästä on ollut viime vuosien aikana muutama esimerkki, joissa on jouduttu turvautumaan lainopilliseen apuun. Sopimus sitoo vapaaehtoista palokuntaa monin tavoin. Veepeekoolaisille tarjotaan mahdollisuutta suoraan työsopimukseen pelastuslaitoksen kanssa. Kumpaakaan mallia ei voi sanoa toistaan paremmaksi. Nykyinen järjestelmä on kehittynyt pitkän ajan kuluessa. Kyllä sillä edelleenkin tehdään, mutta pelastuslaitos ei sitä pitkän päälle tarvitse. Siksi Keski-Suomessa ja muuallakin on syytä todella syvälliseen pohdintaan ennen lopullisia ratkaisuja. Lopulta tilanteet ovat selvinneet ja niin laitos kuin yhdistys ovat pysyneet lestissään. Yhdistyksellä on yksiselitteinen sopimus tietyistä resursseista tehtävälle. Nämä kustannukset tulee ottaa huomioon tulevia vaihtoehtoja arvioitaessa. Sopimussuhde on pelastuslaitoksen ja palokuntayhdistyksen välinen. Käskyvalta molempiin on yksiselitteisesti pelastuslaitoksella. Mitä virkaa veepeekoolla. Ei mitään, sanovat toiset. Käytäntöjä on monia. Vpk:ssa tilanne on toisin. Tämä on yhtä kuin ”puolivakinaisuus”, vaikka tuota termiä ei enää pitäisi käyttää. Palokuntalainen • 56 58 LIEKINHEITTÄJÄ Liekinheittäjä Keski-Suomesta kuuluu kummia. Toisessa palokunta muodostuu toimenpidepalkkaisista henkilöistä ja toisessa yhdistyksestä. Usein pakettiin sisältyy operatiivisten palveluiden lisäksi tukitoimintoja, kuten nuorisokasvatusta, naisja veteraanitoimintaa sekä turvallisuusviestintää. Operatiivisessa tilanteessa sekä toimenpidepalkkaiset että vpk:n henkilöstö ovat pelastuslaitoksen järjestelmän osia ja pelastustoiminnan johtajan käskyvallassa. Sillä, onko kyse suorasta henkilökohtaisesta sopimuksesta työntekijän ja pelastuslaitoksen ja toisaalta työntekijän ja yhdistyksen välillä, on kaikissa muissa asioissa kuin operatiivisissa asioissa suuri periaatteellinen ero. Palomiehestä ”puolivakinaiset” erottuvat vain vähäisemmän koulutuksensa ja toimenpidepalkkaisuutensa osalta. Palokunnan henkilöstö on yhdistyksen palkkalistoilla tai palkattomana sitoumuksella. Sen sijaan toimenpidepalkkaisen palokunnan lähtövarmuutta ei pystytä varmistamaan muuten kuin vapaamuotoisella varallaololla. Suuret muutokset rakenteellisissa kysymyksissä voivat johtaa ojasta allikkoon. Palomiehestä ”puolivakinaiset” erottuvat vain vähäisemmän koulutuksensa ja toimenpidepalkkaisuutensa osalta.”. Sen sijaan, jos vpk ei lähde, on kyseessä sopimusrikkomus, josta voi olla seurauksena sanktio. Toimenpidepalkkainen palokunta voi jäädä lähtemättä ja kukaan ei ole tehnyt mitään väärin. Suora työsuhde pelastuslaitokseen tarkoittaa sitä, että työnantajalla on kaikki työnantajan oikeudet ja velvollisuudet. Vpk yhdistyksenä myy pelastuslaitokselle palveluja. Mitä järkeä on maksaa jostain harrastustoiminnasta ja yhdessäolosta. Asia ei ole kuitenkaan yksinkertainen. Yhdistyksen siis pitää tavalla tai toisella varmistua siitä, että se saa liikkeelle sopimuksessa sovitut resurssit. Mutta, jos yhdistys poistetaan sopimuskuvioista, tulee esiin kysymys: mitä sillä vpk-yhdistyksellä sitten tehdään. Esimerkiksi rankaisuvaltaa pelastuslaitos voi käyttää toimenpidepalkkaiseen, mutta vpk:laisen rankaiseminen on yhdistyksen kontolla. Ainoastaan mahdollisesti sovittu varallaolo edellyttää, että varallaolevan sammutusmiehen pitää lähteä työtehtävään. Kyseessä on kaksi sopimuspalokuntamallia. Monet vpk:t myös hankkivat itse kalustoa ja vuokraavat sitä kuka enemmän tai vähemmän markkinahinnalla pelastuslaitokselle. Pelastuslaitokset ovat kustannusleikkauskaavailuissaan huomanneet, että ”puolivakinaisuus” voisi olla vpk-laisuutta halvempi ratkaisu
Voit tilata lehden www.systole.fi. tai sähköpostilla tilaukset@ensihoidotiedotus.fi SYSTOLE ON ENSIHOIDON ERIKOISLEHTI, JOKA ESITTELEE ALAN ASIOITA JA ILMIÖITÄ VALMIIKSI PURESKELLUSSA MUODOSSA. www.edarley.com I www.darley.com CAN bus-ohjausjärjestelmä Palo-, pelastusja erikoisajoneuvojen valmistus, myynti ja maahantuonti pasi.w@pajaviher-vehmas.fi 010 422 1870 www.pajaviher-vehmas.fi 3D mallinnus käytössä kaikissa korirakenteissa sairaan hyvää ensihoitoa Systole ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. 45€ /6 numeroa
Pikkujoulujen hintaan 64 € kuuluu tervetulojuoma, kolmen ruokalajin illallinen, lasi viiniä sekä näyttävä show. Pikkujouluihin ja lauantain ilmaisiin messukuljetuksiin varataan paikat ennakkorekisteröitymisen yhteydessä. Lauantain Pikkujoulut ovat K18. Turvata Oy Ab, Palokamu, Turvanasi®, MSA, Gloria®, PELI, AFTmikropisarasammuttimet, Gumotexilmakaariteltat, Holik, SEMCO. klo 11–17 TurvaTa Oy ab on paloja pelastusalan johtava toimija Suomessa. Tervetuloa messuille! Rekisteröidy messukävijäksi ennakkoon osoitteessa: www.lyyti.in/Turva2013 Ajankohtaisia seminaareja . Turva2013-messut järjestetään samaan aikaan kuin autoja korjaamoalan Korjaamo2013-ammattilaismessut. Rompetori . Turva2013-ammattimessut Tampereella pe–la 22.–23.11. Messutarjouksia . Turvata järjestää nyt ensimmäistä kertaa ammattilaisille suun natut Turva2013-messut Tampereen messuja urheilukeskuksessa. Pikkujouluissa viihdyttävät Tigers-tanssiryhmä, taikuri Keke pulliainen, Svoboda ja illan kruunaa todellinen bilebändi jeanS. Tuoteuutuuksia Mukana mm. Lauantain messupäivä huipentuu messujen suljettua messukävijöille ja näytteille asettajille järjestettyihin vuoden kovimpiin piKKujOuluiHiN messu keskuksen uudessa Ehallissa