Palokuntalainen • 57 1 57 Irtonumero 8 € | 31.12.2013 | Sopimuspalokunnat 80 vuotta Lähtövarmuusraportti • Persoona Kimmo Luja
Tilaa painava lukupaketti ja tiedä mitä alalla tapahtuu. Tule ottamaan osaa ajankohtaisiin keskusteluihin, antamaan palautetta, lukemaan alan uusimmat uutiset tai tykkää muuten vain. 050 355 0991 Palokuntalainen on seitsemän kertaa vuodessa ilmestyvä pelastusalan ilmiöihin, tapahtumiin, henkilöihin ja uutisiin keskittyvä erikoislehti. Palokuntalaisen löydät myös Facebookista. 7 numeroa 46 € 20 28 soPImusPaLoKuNTa 80 VuoTTa PuNKaharjuN VPK. 2 PÄÄKIRJOITUS 5 PÄIVÄN POLTTAVAT 6 • Vaihtoehtoja ensivasteen järjestämiseen KIPINÄT 8 soPImusPaLoKuNTa 80 VuOTTA 20 PuNKaharjuN VPk 28 LÄmPÖKamEraMIES 33 PErsooNa 34 • Kimmo Luja TuLITAISTELIjA 38 suhTEET, OSA 2 • Petri Huru 40 ssPL:n rAPOrTIn TuLOkSIA 42 ssPL STrATEgIA 48 VILLIMIES 49 palokuntalainen palokuntalainen Tilaukset: www.palokuntalainen.fi tai tekstiviestillä puh
040 501 8721 • Toimitussihteeri Anne Mallius • Toimittajat Silvio Hjelt ja Isto Kujala • avustajat Tuuli Heervä ja Jarno Joensuu • ohjeistamispäällikkö H. vuosikerta • aikakauslehtien liiton jäsen • Toimitus toimitus@palokuntalainen.fi • Päätoimittaja Pekka Koivunen, puh. 50 34 PErsooNa KImmo Luja KaasuTIIVIIN KEmIKaaLIsuojaPuVuN PuKEmINEN SOPIMUSPALOKUNTIEN LÄHTÖVARMUUS 1 SOPIMUSPALOKUNTIEN LÄHTÖVARMUUS Vapaaehtoisten saatavuus turvallisuusja hälytystehtäviin -hankkeen väliraportti Isto Kujala, Silvio Hjelt 2013 Inklusive resumé på svenska 42 • jos maailmaa muuttuu, niin kyllä lehtikin – nettisivuja unohtamatta. Suomen kartta ja siinä jutun kohteena oleva paikkakuntamerkki helpottavat lukijaa mieltämään, missä päin Suomea artikkelissa liikutaan. 0400 504 678 • Kannen kuva Pekka Koivunen • Taitto Anna Broholm, PieniSuuri Idea • Paino Satakunnan Painotuote Oy, Kokemäki • Kustantaja Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja, Postinrannantie 3 B, 29630 Pomarkku, Y2242549-9, Alv. Saamamme palautteen mukaan suuria muutoksia ei kaivata, vaan lehden ulkoasu miellyttää pääosaa lukijakunnastamme. 57 • 31.12.2013 IssN 1798-2685 KÄYTÄNNÖN sammuTusja PELasTusTEKNIIKKaa • OSA 7 – Kaasutiiviin kemikaalisuojapuvun pukeminen 50 KaLusTokuLMA 54 BraNDKÅRISTEN 58 TahToo TIETää 63 LETKuT SOLMuSSA 64 aNNa PALAA 65 ENsI NUMEROSSA 65 LIEKINHEITTÄJÄ 66 Kannen kuvassa sopimuspalokuntalaiset jeremias Lehto ja mikko oinonen, Turun VPK. Ja nyt on vaikuttamisen aika. Palokuntalainen kokee lähinumeroissaan muutoksia, jotka parantavat lukukokemusta helpottamalla laajemman kuvan hankkimista käsittelyssä olevasta aiheesta. Emmekä pelkää tiukkojenkaan mielipiteiden esilletuontia. Keskitymme jatkossa entistä enemmän kantaaottaviin kirjoituksiin. muutoksia. Perusteluina tälle ovat taas tulevat suuret muutokset pelastusalalla. Ollikainen • Ilmoitukset ilmoitukset@palokuntalainen.fi, Maria Salo, puh. Lehdessämme on siksi jatkossa aiempaa enemmän osoiteviittauksia niille nettisivuille, joista löytyy lisätietoja artikkelin aihepiiristä. Kuuntelemme herkällä korvalla lukijakuntamme ajatuksia ja pyrimme tuomaan niitä esille monipuolisesti. Mielestämme pelastusalan erikoislehden tulee – ei pelkästään tiedottaa ja uutisoida – vaan myös vaikuttaa aktiivisesti oman alansa asioihin. Ulkoasussakin tapahtuu uudistuksia, mutta harkiten. rek. • www.palokuntalainen.fi • Palaute sähköpostitse toimitus@palokuntalainen.fi Päätoimittaja Pekka Koivunen Toimittaja Isto Kujala Toimittaja Silvio Hjelt Toimitussihteeri Anne Mallius Taitto Anna Broholm avustaja Jarno Joensuu avustaja Tuuli Heervä Ilmoitukset Maria Salo No. Palokuntalainen • 57 3 Pelastusalan erikoislehti • 12
Viksua Uutta Vuotta kaikille! VIKSU2014 -nettisivuilta pääset jo tutustumaan siihen ja ilmoittautumisohjeisiin. Kiitos hyvästä yhteistyöstä vuoden 2013 aikana! Hyvää ja Turvallista Uutta Vuotta!. Volkswagen Hyötyautot Turvallista uutta vuotta Kiitämme kuluneesta vuodesta ja toivotamme oikein Onnellista Vuotta 2014! Toimituksen väki kiittää lukijoitaan menneestä vuodesta ja toivottaa turvallista ja rauhallista uutta vuotta 2014 Kiitokset asiakkaille kuluneesta vuodesta! Menestyksekästä uutta vuotta 2014 VIKSU2014 –leirikirje tulee palokuntiin heti vuoden vaihteessa ja ilmoittautumaan pääsee saman tien. Elektro-Arola Oy kiittää kuluneesta vuodesta ja toivottaa turvallista uutta vuotta
Sopimuspalokunnat tuottavat tänään kilpailukykyistä ja kustannustehokasta palvelua erityisesti tiheästi asutettujen alueiden ulkopuolella. Tuoreimmat tilastot osoittavat, että sopimushenkilöstön valtakunnalliset rekrytointikampanjat eivät ole purreet ainakaan välittömästi. Niin ammattilaisten kuin sopimushenkilöstönkin koulutustaso on viime vuosien aikana noussut merkittävästi. Samoin kalusto on parempaa kuin koskaan. Palokuntien, alan järjestöjen, pelastuslaitosten, Kuntaliiton ja sisäministeriön on koottava voimansa ja ryhdyttävä ripeisiin toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi. Asenne ei ole rakentava, eikä toisten aliarviointi kohenna kenenkään omaa julkisuuskuvaa. Hälytyskelpoisen henkilöstön ikääntyminen ja niin työkuin vapaa-ajan elämän kovenevat paineet uhkaavat sopimuspalokuntien kehitystä. Sopimuspalokuntien henkilöstö on joko suoraan pelastuslaitoksen kanssa työsuhteessa olevia tai palokuntayhdistyksensä kautta sitoutuneet hälytystoimintaan. Kokonaisuutta tarkastellen voidaan sanoa, että kansalaisten saama pelastustoimen operatiivinen palvelu on Suomessa ottanut suuren harppauksen eteenpäin erityisesti tällä vuosituhannella. Ammattipalomiehiä on hieman yli sadalla ympäri vuorokauden päivystävällä asemalla kerrallaan noin 800. Luku on hälyttävä. Sopimuspalokunnat kuihtuvat, on aika toimia! Sopimuspalokunnat tuottavat tänään kilpailukykyistä ja kustannustehokasta palvelua erityisesti tiheästi asutettujen alueiden ulkopuolella.”. Palokuntalainen • 57 5 Päätoimittaja Pekka Koivunen suomen pelastustoimen operatiivinen järjestelmä perustuu kahteen toisiaan täydentävään toimijaan. Samat haasteet, jotka kohdistuvat ammattilaisiin, ovat myös sopimuspalokunnissa arkea. Hälytyskelpoisten määrä on laskenut kolmessa vuodessa 14 600:sta 13 400:ään. He toimivat noin seitsemältäsadalta paloasemalta. Terveisiä SPALille: Puheenjohtajanne toistuva sopimuspalokuntalaisten julkinen väheksyntä ei paranna pelastustoimen tilannetta. Laadullisesti kehittyneet sopimuspalokunnat ovat vakavien haasteiden edessä. P.s. Kaikki ei kuitenkaan ole niin ruusuista, miltä näyttää. Prosentteina lasku on noin yhdeksän. Hälytyskelpoisia sopimuspalokuntalaisia on viimeisimmän selvityksen mukaan 13 400. kaikkiaan ammattilaisia on noin 4 000. Tekniset ja taktiset menetelmät ovat myös kehittyneet, vaikka niissä uudistukset ovatkin olleet konservatiivisen alan ilmeisestä muutosvastarinnasta johtuen verraten vähäisiä. Myös kaupunkialueilla sopimuspalokuntien operatiivinen merkitys on kasvanut
Kuntapäättäjät ovat huolissaan kuntalaisten yhä vähäisemmästä mahdollisuudesta vaikuttaa pelastustoimen asioihin. Se sisälsi päätöksen puolittaa nopealla aikataululla kuntien yhteistoimintana ylläpitämien pelastuslaitosten määrä nykyisestä 22:sta yhteentoista. Yhdentoista pelastuslaitoksen sijaan on esitetty myös siirtymistä suoraan kuuteen pelastuslaitokseen, hätäkeskusalueiden mukaiseen jakoon. Oppositio ei saanut päätökseen muutosta. Laitosten yhdistämiselle saatava lisäaikaa Kunnon selvitys ennen toimenpiteitä Hallitus antoi joulukuussa eduskunnalle tiedonannon rakenneuudistuspaketista. Pelastustoimen säästötavoite oli sisäministeriön lokakuisessa esityksessä 13 miljoona. 12 11 10 9 1 2 3. Päätöksen toimeenpano alkaa välittömästi. Kyseessä on pitkälle tulevaisuuteen vaikuttava uudistus. Pelastuslaitosten toimintaa tuntevat tahot epäilevät, että laitosten yhdistämisistä aiheutuvat kulut liikkuvat joka tapauksessa miljoonissa euroissa. Suomeksi tämä tarkoittaa myös valtiovaihtoehdon selvittämistä. Myös muiden pelastustoimen järjestämisvaihtoehtojen tarkempaa selvitystä kuulutetaan. Pääosa pelastusalan toimijoista ja myös kuntapäättäjistä haluaisi muutoksen pohjautuvan luotettavaan tietoon ja huolelliseen harkintaan. Hallitus laski tavoitteen 7,5 miljoonaan euroon. Siksi pelastustoimelle tulisi antaa lisäaikaa kunnollisten selvitysten ja laskelmien tekemiseen ennen kuin yhdistämisiin ryhdytään. Heidän piiristään kuuluu kommentteja, että on aivan sama vaikutusmahdollisuuksien ja päätöksenteon kannalta onko laitoksia yksitoista tai kuusi. Myös käytännön tasolla on odotettavissa ongelmia kunnallisten pelastuslaitosten erilaisista hallintomalleista ja toimintakulttuureista johtuen. Palokuntalainen • 57 6 • useat pelastusalan vaikuttajat ovat ilmaisseet huolensa liian nopeasta etenemisestä pelastuslaitosten vähentämisessä. Talouden kannalta kuuden arvioidaan olevan pidemmän päälle edullisempi. Lisäaikaa toimeenpanolle vaaditaan nyt laajalti
Terveydenhuollon uudistus on kuitenkin sekoittanut pakan. Kentältä on kuulunut puheenvuoroja, joissa pohditaan, mikä pelastuslaitoksen rooli tulee jatkossa olemaan ensivasteessa. Toisessa vaihtoehdossa sopimuspalokunta tuottaa ensivastepalvelut itsenäisesti ja jopa omalla kalustollaan. Parhaimmillaan ainoastaan viestilaitteet ovat pelastuslaitoksen. Kysymys kuuluu, mikä on pelastuslaitoksen rooli erityisesti jälkimmäisessä vaihtoehdossa. Laitoksen ote ensivasteeseen on vahva. Suurin osa pelastuslaitoksista otti 2000-luvulla ensivasteen vahvasti osaksi omaa toimintaansa. Olisiko organisaatiotasoja syytä vähentää. Vastauksia näihin kysymyksiin pitää etsiä aktiivisesti, koska elämme jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä ja pitkään olemassa olleet rakenteet pitää pystyä kyseenalaistamaan. Ja palvelut ostettiin edullisella hinnalla sopimuspalokunnilta. Varsinainen voimakas kehitys lähti kuitenkin käyntiin vasta 1990-luvulla. Ensihoitokeskus pyörittää nyt ensivasteen kenttätoimintaa. Ensihoitokeskus pyörittää nyt ensivasteen kenttätoimintaa.” Sopimuspalokuntien keskuudessa on havaittavissa kahta suuntausta. Onko kaikkien asioiden kierrättäminen pelastuslaitoksen kautta enää järkevää. Muutos näkyy toistaiseksi lähinnä operatiivisella puolella. Sopimuksia tehtiin niin kuntien kuin kuntayhtymien kanssa. Ensihoitokeskukset ovat ottaneet joillakin alueilla vahvan roolin, ei pelkästään operatiivisessa mielessä, mutta myös hallinnollisissa asioissa. Palokuntalainen • 57 7 • suomen ensivastejärjestelmä alkoi kehittyä järjestelmälliseksi joissakin ammattipalokunnissa jo 1980-luvulla. Ensivasteessa on kuitenkin aina mentävä asiakkaan etu edellä. Toisessa ensivaste tehdään pelastuslaitoksen ohjaamana ja pelastuslaitoksen kalustolla. Organisatorisesti ensivaste alistettiin yleensä pelastuslaitoksen sairaankuljetuksesta vastaavalle osastopäällikölle. Vaihtoehtoja ensivasteen järjestämiseen Kommunikointia ensihoitokeskuksen ja palveluja tuottavan sopimuspalokunnan välillä tapahtuu yhä enenevässä määrin myös ilman välikäsiä. Tänään ensivastetta tekevät käytännössä kaikki ammattiasemat ja puolet sopimusasemista. Käytännössä kaikki koulutusta myöten tapahtuu laitoksen kautta. Ensivastetoiminnan järjestäminen vaihtelee kuitenkin sairaanhoitopiireittäin ja pelastuslaitoksittain. SXC. Voisiko itsenäisesti ja omavaraisesti ensivastetoimintaa tuottava sopimuspalokunta solmia palveluntuottamissopimuksen suoraan sairaanhoitopiirin kanssa. Mitä etuja ja haittoja järjestelyllä olisi
Kokouksessa valittiin alueosastolle uusi puheenjohtaja arto sikiön luopuessa vetovastuusta neljän vuoden jälkeen. Hokkasen mukaan on tarkoitus käynnistää yhteistyökokeilu pelastuslaitoksen ja Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiirin kesken vuonna 2015. Hirvosen mukaan yhteistyö Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen kanssa sujuu hyvin, koska alueella on aktiivinen alueosasto neuvottelemassa ja hoitamassa asioita palokuntien puolesta. Teksti ja kuva Isto Kujala Arto Sikiö Ruokolahden VPK:sta jatkaa alueosaston työvaliokunnan jäsenenä. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Olli hirvonen, 31, Tirilän VPK. SSPL Etelä-Karjala: Olli Hirvoselle Vetovastuu muut työvaliokuntaan valitut: • Esa Neuvonen, Parikkalan VPk • Tony helstèn, Luumäen palokunta • marko Pousi, Lauritsalan VPK • Tuukka Vuorinen, Lappeenrannan VPK • Ilkka Vainio, Imatran VPk • jari Tukiainen, Taipalsaaren VPK • jani Taskula, Hytin VPK etelä -karja la Olli hirvonen (vas.) ja arto sikiö kättelevät tehtävän vaihdon merkiksi.. Hokkanen kertoi myös koulutuksesta, jossa sopimuspalokuntalaisia koulutetaan pelastuslaitoksen esikuntaja johtokeskustyöskentelyyn. Kokouksessa valittiin myös uusi alueellinen työvaliokunta. Toiminnanjohtaja Isto Kujala piti SSPLinfon, jossa hän esitteli kaikki tärkeimmät juuri tällä hetkellä sopimuspalokuntakenttään vaikuttavat valtakunnalliset hankkeet, esitykset ja päätökset. Olli on toiminut 22 vuotta palokunnassa. Palokuntalainen • 57 8 KIPINÄT • Tilaisuudessa kuultiin pelastusjohtaja Erkki hokkasen esitys Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen ajankohtaisista asioista. Työparin avulla odotetaan saatavan aiempaa varmempaa palvelua niin pelastustoimen kuin ensihoidon tilanteissa yhdessä sopimuspalokunnan kanssa. Kokeilu käynnistyy palkkaamalla Rautjärvelle työpari, josta toinen on palomies ja toinen ensihoitaja. Koulutukseltaan hän on insinööri (ylempi AMK). SSPL:n Etelä-Karjalan alueosaston yleiskokous pidettiin Imatralla marraskuun lopussa. Kokouksessa keskusteltiin ajankohtaisista asioista ja todettiin, että mahdollisen pelastustoimen uuden aluejaon takia on sopimuspalokuntien valmistauduttava muutokseen etupainotteisesti
Myös julkistalouden kiristyminen näkyi vastauksissa. Skenaarioissa ja tulevaisuudenkuvissa toivottiin kansallisempaa näkökulmaa. Keinoina tulevaisuuden haasteisiin vastaajat esittivät työurasuunnittelua, harvaan asuttujen alueiden rekrytoinnin tukemista, henkilöstökoulutusta, viestintää, johtamisosaamista, pelastuslaitosten kumppanuusverkostoa, työhyvinvoinnin kehittämistä, resurssien turvaamista ja niiden käytön tehostamista, eri palokuntamuotojen lähentymistä ja jopa ikärajaa pelastustoiminnan tehtäviin. LIsÄTIEToja: Tutustu barometrin tuloksiin osoitteessa www.sppl.fi / ajankohtaista Suomen Palopäällystöliitto I Iso Roobertinkatu 7 A 5, 00120 Helsinki I puhelin (09) 2522 9200 I faksi (09) 2522 9222 I toimisto@sppl.fi I www.sppl.fi KYSELYTUTKIMUS PALOPÄÄLLYSTÖN KÄSITYKSISTÄ PELASTUSTOIMESTA JA SEN TULEVAISUUDESTA. Strategiaan kaivattiin lisää konkretiaa ja tavoitteiden asettamista. Palopäällystöbarometri julkistettu Palopäällystöbarometri toteutettiin Palopäällystöliiton jäsenistölle maalis-huhtikuussa 2013 suunnattuna kyselynä ja siihen vastasi 362 alan asiantuntijaa sekä päällystön ja alipäällystön edustajaa. Palokuntalainen • 57 9 • Tulosten perusteella Pelastustoimen strategia 2025 koettiin pääpiirteissään hyvin rakennetuksi, joskin yhtymäkohdat arjen työhön jäävät vastaajien mielestä ajoittain ohuiksi. Strategiaan peräänkuulutettiin lisää keinoja tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseen. Globaaleja turvallisuusuhkia ja poliittista radikalisoitumista pidettiin arkityölle etäisinä. Arvoihin oltiin hyvin tyytyväisiä ja niiden myös koettiin näkyvän omassa työssä ja työyhteisössä. Väestön ja pelastushenkilöstön ikääntyminen koettiin alaa selkeimmin koskettaviksi toimintaympäristön muutoksiksi. Strategia näkyi laitosten työssä ennen kaikkea palvelutasopäätöksissä, toiminnan suunnittelussa, laitoksen strategiassa, asioiden perusteluissa ja taustalla. Kyselyssä selvitettiin vastaajien käsitystä yhteiskunnan ja pelastustoimen nykytilasta ja tulevaisuudesta ja se rakentui Pelastustoimen strategian 2025 sisällöille. Kriittisistä menestystekijöistä tärkeimmäksi nousi osaava ja motivoitunut henkilöstö sekä hyvä työkyky ja työhyvinvointi. Päämääränä tehokas onnettomuuksien ehkäisy koettiin tärkeimmäksi
Sen saama avustus on yhteensä 2 172 000 euroa. Palosuojelurahasto jakoi melkein LIsÄTIEToja: www.psr.fi. Palokuntalainen • 57 10 KIPINÄT • Vuoden 2014 yleisavustukset pelastusalan järjestöille asettuivat pääpiirteittäin aiempien vuosien tasolle. Suurimmat prosentuaaliset avustussummien nousut aiempaan vuoteen verrattuna kohdistuivat Sopimuspalokuntien Liitolle ja Palotutkimusraadille. suomen sopimuspalokuntien Liitto ry • Paloturvallisuusvalistus ja neuvonta 13 000 € • Vapaaehtoisen palokuntatoiminnan edistäminen 52 000 € • Muu toiminta: kansainvälinen toiminta 10 000 € Yhteensä 75 000 € Palotutkimusraati ry • Tulipalojen ehkäisemistä ja pelastustoimintaa edistävä toiminta 17 340 € suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry • Palokuntien sivutoimisen ja vapaaehtoishenkilöstön perusja täydennyskoulutusjärjestelmänvaltakunnalliset järjestelyt ja alueellinen toteuttaminen 411 258 € • Paloturvallisuusvalistus ja neuvonta 693 375 € • Vapaaehtoisen palokuntatoiminnan edistäminen 1 068 027 € Yhteensä 2 172 660 € sopimuspalokuntien pienavustushakemukset (15 kpl) yhteensä 49 317 €: Rautpohjan VPK ry 2 305 Uuraisten VPK ry 1 071 Eurajoen VPK ry 7 006 Honkilahden VPK ry 7 434 Huhtamon VPK ry 1 631 Kiukaisten VPK ry 2 721 Porin VPk ry 8 424 Säkylän VPK ry 1 876 Järvenpään VPP ry 3 862 kaarinan VPk ry 1 633 Kuusjoen VPK ry 1 400 Mäntsälän VPK ry 3 207 Nurmijärven Keskus VPK ry 3 212 Pitkäjärven VPK ry 2 708 Skatila FBK r.f 827 2,8 miljoonaa Palosuojelurahaston hallitus päätti viime marraskuun kokouksessaan yleisavustuksista pelastusalan järjestöille ja pienavustuksista palokuntayhdistyksille. Nuohousalan Keskusliitto ry • Perusja täydennyskoulutus 125 000 € • Valistusja neuvonta 60 000 € Yhteensä 185 000 € suomen Palopäällystöliitto ry • Koulutusja kilpailutoiminta 225 000 € • Paloturvallisuusvalistus ja neuvonta 45 000 € • Muu toiminta* 50 000 € Yhteensä 320 000 € *Asiantuntijaja kehittämistoiminta, kansainvälinen toiminta sekä järjestötoiminta. Valtaosan 2 770 000 euron avustussummasta sai Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö
Lisäksi ympäristöja ilmastotyöhön tarvitaan SPPL:n mukaan myös sisäministeriön pelastusosasto ja alan järjestöt. SARCO LED SECONDARY WARNING LIGHTS www.sarco.. • PETO-ti lannekeskusjärjestelmä • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -soviti nyksiköt ja SALSA-asemahälytysohjelmistot • SKL-statuslähetti met ja ACTIS-älynavigaatt orit • TEHO-ULVO -väestöhälytti met ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja JULUEN-äänija valohälytti met • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitt eet • TETRA/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät HÄLYTYSJA VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaati vaan ammatti käytt öön LIsÄTIEToja: www.sppl.fi. SARCO RUUHKAVILKKU Hyväksynnät EMC ja R65 Päiväja yötoiminto 50 x 125 x 21 mm Paino 160 g Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. • Pelastustoimi voi vaikuttaa ympäristöasioihin pääasiassa energiankulutustaan vähentämällä, hankkimalla vähäpäästöisillä tavoilla tuotettua energiaa, teollisten tuotteiden kulutusvalinnoilla, asemarakentamisella ja ajoneuvokalustovalinnoilla. Kuntatasoa suuremmat hallinnolliset toimijat, kuten Suomen valtio ja Euroopan unioni, määrittelevät reunaehtoja, kannustimia ja ylätason tavoitteita, jotka huomioidaan oppaassa niiltä osin kuin ne liittyvät suoraan pelastustoimeen. tai soita (09) 777 1500 SWL-S 0707 Sarja Uusi kompakti ja pienikokoinen pintatai maski asennettava varoitus-/hälytysvalo. Oppaassa sivutaan myös merkittävimpiä kuntien vastuulla olevia pelastuslaitosten ratkaisuja. (03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.. Pelastustoimen toiminnassa on myös ympäristöja ilmastopäästöjä, joista kunnat ovat omistajaorganisaatioina pääasiallisessa vastuussa. Pelastuslaitokset ja niiden työntekijät ovat merkittävä osa pelastustoimea, mutta kestävän pelastustoimen rakentaminen koskee myös sopimuspalokuntalaisia. Ympäristöohje pelastustoimelle Palopäällystöliitto on koonnut ympäristöja ilmasto-ohjeen pelastustoimelle kestävän pelastustoimen rakentamiseksi. Opas keskittyy niihin toimenpiteisiin, jotka ovat pelastuslaitosten ja niiden työntekijöiden käsissä. Teos on tarkoitettu käytännönläheiseksi ohjeeksi pelastustoimen toimijoille
opistolle kehuja palkituilta Kurssin priimus oli Antti Kivistö, 29 v, Urjalan VPK. Hän piti sopimuspalokunnanpäällikkökurssia ehdottomasti parhaana palokuntakurssina. Petri on ollut palokuntatoiminnassa mukana vuodesta 1992 alkaen. – Odotukset kurssilta olivat kovat, mutta ne toteutuivat erittäin hyvin. Opetus oli laadukasta ja se osui oikein kohdejoukkoon. Hänen mukaansa suoritettu kurssi oli nousujohteisesti paras kurssi. Hälytysosastossa vuosia on kertynyt jo tusinan verran. Marraskuussa päättynyt sopimuspalokunnan päällikkökurssi Pelastusopistolla tuotti 24 uutta päällikön kelpoisuuden omaavaa palokuntien riveihin. Kurssin johtajana toimi yliopettaja Matti Hurula ja opettajana vanhempi opettaja Marko Toivio. Sopimuspalokuntatoiminnassa Antti on ollut mukana vuodesta 2005 alkaen. Kaikki palaute hyödynnetään opetuksen kehittämisessä. Palokuntalainen • 57 12 KIPINÄT • Pelastusopiston rehtori mervi Parviainen luovutti päätöspäivänä todistuksen kurssin suorittaneille. Kurssin priimus (vas) antti Kivistö urjalan VPK:sta ja ssPL stipendin saaja Petri ahl Tainionkosken VPK:sta.. Uusia päällikköjä sopimuspalokuntiin Teksti ja kuvat Isto Kujala Kurssilaiset. Suosittelen päällikkökurssia kaikille yksikönjohtajakoulutuksen suorittaneille. Ahl on 30-vuotias ensihoitaja, AMK. Sopimuspalokuntien koulutusjärjestelmän ylimmältä kurssilta todistuksen saivat: markku Laaki Pasi Koivunen riku horelli Petri ahl jukka hämäläinen jussi järvinen juho Lehtonen Tuomas suutarinen Kimmo Käyhkö Toni Kuittinen antti Tschokkinen juha-matti Kirkkopelto sanna heikkilä ristomatti Niemi antti Kivistö Pekka Kotiranta Petri Nikula juhani Kähkönen anders skogberg juha Intonen sami suominen markus sarlin Tero Kuitunen mika Nilsson Kurssilaiset olivat Pirkanmaan, KantaHämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Helsingin ja Länsi-Uudenmaan alueelta. Kurssilaiset valitsivat joukostaan parhaiten hyvän sopimuspalokunnan päällikön ominaisuudet täyttävän henkilön, joka palkittiin SSPL:n stipendillä. Valinta kohdistui Tainionkosken VPK:n Petri Ahliin. Hän on siviilikoulutukseltaan AMK ensihoitaja. Tiesin odottaa hyvää opetusta, koska olen Pelastusopistolla ollut myös ensihoitajan opintoihin liittyen. Pelastusopisto kerää opiskelijoiden palautteen järjestelmään. – Kurssikaverit olivat erittäin motivoituneita palokuntalaisia
9. Tapahtumia oli keskimäärin 90 kappaletta vuosina 2010–2012. jouLuVaLoT Jouluvalot ovat aiheuttaneet huolta niin eläimille kuin ihmisille yhteensä 11 tilanteessa. jouLuKYNTTILÄ Kynttilät tuovat tunnelmaa, mutta joskus myös palokunnan paikan päälle; näin kahdeksassa tapauksessa. LIsÄTIEToja: Katso tarkemmat selitykset osoitteesta www.pelastusopisto.fi -> blogit -> top10 jouluaiheiset hälytykset hauskoja hetkiä selitysten parissa!. TÄhTIsaDETIKKu Tähtisadetikut sähisevät pimeässä kauniisti, mitä palokuntakin on päässyt todistamaan neljä kertaa. 4. 7. 3. Yhteensä seitsemän kertaa palokunta on osallistunut projektiin. KEINosaVu PRONTOn tietojen perusteella keinosavua käytetään joulunalusjuhlissa varsin usein, sillä se on ollut syypää kahdeksaan hälytystilanteeseen. 8. Palokuntalainen • 57 13 1. 2. Alle on koottu Prontosta yleisimpiä pikkujoulutai jouluaiheisia syitä, jotka aiheuttavat palokunnalle hälytyksiä. jouLuTorTuT Joulutorttuja leipoessa tulee noudattaa varavaisuutta, sillä hälytyksistä 22 liittyi niiden valmistukseen. 5. 6. jouLuKINKKu Joulukinkun valmistaminen vaatii taitoa ja tarkkuutta. jouLuGLÖGI Jouluglögin lämmityksessäkin kannattaa olla varovainen (neljä vaaratilannetta). 10. jouLuruoaN huoLImaToN VaLmIsTus Yleiseen jouluruoan huolimattomaan valmistukseen yhdistettäviä tehtäviä on tilastoitu yhteensä neljä. Opisto selvitti: TOP 10 jouluaiheiset hälytykset Marras-joulukuun tulipaloista puolet aiheutuu ihmisen toiminnasta. jouLuKuusI Joulukuusi on liittynyt ainakin 24 tehtävään. jouLuKorIsTEET Joulukoristeisiin yhdistettäviä tehtäviä oli kahdeksan
• Pelastusopiston varautumisopetusyksikkö on syksyllä 2013 aloittanut pelastuskoiratoimintaa koskevan koulutuksen kehittämishankkeen, joka toteutetaan vuosina 2013–2015. Tervetuloa mukaan vaikuttamaan ja vaikuttumaan! Suomen Palopäällystöliitto Palopäällystöpäivät maaliskuussa Jyväskylässä Mikä on pelastustoimen palveluiden tulevaisuus, mihin työhyvinvointikysely johtaa, entä miten varmistetaan sopimuspalokuntatoiminta. Valintakokeessa olivat ensin karsivat testit: Cooper, uinti ja fobiat. Delegaatio koostui Saudi-Arabian sisäministeriön edustajista. Ne jotka läpäisivät testit, jatkoivat varsinaiseen soveltuvuustestiin (psyykkinen soveltuvuus). Lisäksi Palopäällystöpäivät antavat erinomaisen tilaisuuden verkottumiselle, tuttujen tapaamiselle sekä ajatusten vaihtamiselle! Myös alan kärkiyritykset ovat mukana monipuolisessa näyttelyssä. Vieraita kiinnostivat muun muassa Kriisinhallintakeskuksen siviilikriisinhallintaosaaminen sekä Pelastusopiston tutkimusja kehittämispalvelut, koulutusjärjestelmä ja erityisesti hätäkeskuspäivystäjien koulutus sekä opiston harjoitusalue Korvaharjussa. LIsÄTIEToja: Lataa Palopäällystöpäivien esite (pdf) (840.1 KB) osoitteessa www.sppl.fi jyväs kylä. Pajuojalla oli myös tapaamiset Pelastusopiston johdon, luottamushenkilöiden sekä opiskelijoiden kanssa. Hankkeen tavoitteena on kartoittaa pelastustoimen tarpeita pelastuskoirien käytölle normaalioloissa ja poikkeusoloissa (väestönsuojelutilanteissa) sekä kehittää Pelastusopiston pelastuskoiratoimintaan liittyvää opetusta vastaamaan entistä paremmin pelastustoimen ja koiranohjaajien tarpeisiin. Torstai-iltapäivänä on tarjolla myös teemaohjelmaa yritysturvallisuudesta sekä ensihoidosta kiinnostuneille. Vierailuun kuului lisäksi käynti Kriisinhallintakeskuksessa. • saudi-arabian yhdeksänhenkinen delegaatio kävi kaksipäiväisellä vierailulla Pelastusopistossa 2.– 3.12.2013. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies vieraili opistolla Pelastuskoiratoimintaa kehitetään Vieraita Saudeista Huono fyysinen kunto iso karsija • Palopäällystöpäivät vastaavat ajan haasteisiin ja luvassa on ohjelmaa, josta jokainen pelastusja turvallisuusalan toimija saa varmasti uutta ammennettavaa. • Tammikuussa 2014 alkaville pelastajakursseille oli 272 hakijaa, joista 165 kutsuttiin valintakokeisiin. Yllättävän moni hakija karsiutui jo Cooperja uintitestissä: Cooper-testissä 29 ja uintitestissä 14 hakijaa! Hakijoista oli naisia viisi, joista kolme pääsi valintatilaisuuteen. Heillekin Cooperin testi oli tällä kertaa liian kova. Vierailun aikana Pajuoja tutustui opiston harjoitusalueeseen Korvaharjussa. Palokuntalainen • 57 14 KIPINÄT Pelastusopiston uutisia • apulaisoikeusasiamies jussi Pajuoja vieraili Pelastusopistolla tiistaina 10.12.2013
Pori jazz vai Porispere. Hän hyödyntääkin kokemustaan kouluttajana, erikoisaloinaan vaaralliset aineet ja tieliikennepelastaminen. Palokuntalainen • 57 15 KasVo jArnO jOEnSuu Pori – Paras paikka Suomessa. Ensin Raumalla kesämiehenä, sitten muutama vuosi Satakunnan pelastuslaitoksen virassa palomiehenä ja vuonna 2006 paloesimiehen tutkinto Kuopiossa. Pelastuslaitoksen kessuna kuin vpk:n päällikön tehtävissä Jarnolle on kertynyt vankka kokemus käytännön toiminnasta. matti Nykänen – Elämä on laiffii. Tänään päätyö paloesimiehenä Satakunnan pelastuslaitoksen keskusasemalla ja Noormarkun VPK:n päällikkyys pitävät miehen vahvasti kiinni pelastusalassa. Palokuntalainen-lehden avustajana Jarno Joensuu aloitti keväällä 2013. PALOESIMIES jarNo joENsuu, 35, PORI LYhYET KYsYmYKsET. Jäsenyys Porin kaupunginvaltuuston demariryhmässä, kaupunginhallituksen varajäsenyys ja perusturvalautakunnan varapuheenjohtajuus lohkaisevat aimo palan miehen ajasta. hybridipaloauto –Mikä se on. jääkiekko – Porin Ässät ja Suomenmestaruus. Terveiset pelastusalan päättäjille: – Huomioikaa ikääntyvä palomies ajoissa eri tavalla kuin se on tällä hetkellä huomioitu, koska muuten lähtitulevaisuudessa pelastuslaitoksissa tulee ongelma henkilöstön suhteen! Monta rautaa tulessa Noormarkkulaiselle (nyk. Pori) paloesimies Jarno Joensuulle politiikka ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen ovat jokapäiväistä kauraa. – Pori Jazz mielielokuva – Tuntematon sotilas Elämän kohokohta – Lasten syntymä. Liikuntaa harrastavan miehen intohimona on politiikan ja vpk-toiminnan lisäksi metsästys. Ammattikoulun jälkeen paikallisessa sopimuspalokunnassa pelastustoimeen perehtynyt Jarno pääsi Pelastusopiston pelastajakurssille. Paljon muutakin mahtuu Palokuntalainen-lehden avustajana toimivan Jarno Joensuun elämään. • jarno syntyi ja varttui nykyään Porin kaupunkiin kuuluvassa Noormarkussa. Jarno Joensuu asuu omakotitalossa Noormarkussa vaimon ja kahden lapsensa kanssa
Tontti on sijainniltaan hyvä palokunnan toimintaa ajatellen ja siitä on hyvät liikenneyhteydet sekä mahdollisuus päästä suoraan kelkkaja latureiteille. reilun miljoonan asema Kokonaiskerrosalaltaan 440 m 2 kokoiselle asemalle rakennettiin hyvin monipuoliset ympärivuorokautiseenkin toimintaan soveltuvat tilat toimisto-, koulutusja sosiaaliseen käyttöön. uusi tuli tarpeeseen Vanhan 1993 valmistuneen paloaseman tilat eivät enää mahdollistaneet henkilöstön tai lisäkaluston sijoittamista Rukan paloasemalle, joten uuden rakentamiseen päädyttiin Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitoksen Kuusamon kaupungille laatiman esityksen perusteella. Kalustohallin yhteyteen rakennettiin varastotilaa myös moottorikelkalle, erityiskalustolle sekä sammutusvarusteille. Keskeinen paikka Rukan paloasemalla pelastustoimen palvelua tarjoaa tällä hetkellä Kuusamon VPK:n Rukan osasto. Rukan alueen hälytysmäärät ovat moninkertaistuneet kuluvalla vuosikymmenellä. OK4015 kevytyksikkö on suunniteltu siirrettäväksi sesonkiaikoina keskustan asemalta Rukalle. Hälytysmäärien lisääntyminen korreloi suoraan matkailun kasvua. Vanhan aseman tontti oli liian pieni lisärakentamiseen kohtuullisilla kustannuksilla. Kuusamon kaupunki on hakenut avustusta hankkeelle palosuojelurahastosta. Kalustohallissa on tilat kolmelle pelastusajoneuvolle, tällä hetkellä asemalla on sijoitettuna OK411 ja OK417. Palokuntalainen • 57 16 KIPINÄT • Kuusamon alueen pelastustoimen kehittämisestä tehtiin erillinen selvitys, jossa tarkasteltiin toiminnan muutoksia väestömäärän, rakentamisen, riskien sekä palokunnan toimintaedellytysten näkökulmasta. Uudesta paloasemasta laadittiin hankesuunnitelma, joka valmistui 31.10.2011. Tulevaisuuden tavoitteena on pyrkiä miehittämään asema sesonkiaikoina päätoimisilla palomiehillä (1–3 palomiestä). Lisätilojen tarve perustuu Kuusamon alueen paloasemien kehittämiseen, jossa toiminnan painopiste on siirtynyt ja siirtyy yhä enemmän keskustan ja Rukan alueille. Rukan uusi asema käytössä Kuusamoon, Rukan hiihtokeskuksen välittömään läheisyyteen, valmistui uusi paloasema kesällä 2013. Aseman keskeinen sijainti viitostien varressa mahdollistaa hälytysajoneuvojen sujuvan liikkumisen eri suuntiin Rukan alueella. Lepotilat mahdollisille vuorotyöntekijöille on myös huomioitu ja kuntoilutilakin löytyy. Uusi paloasema sijaitsee 5-tien länsipuolella osoitteessa Kemijärventie 257 A, 93825 Rukatunturi. Teksti ja kuva Jarno Joensuu Hälytysmäärien lisääntyminen korreloi suoraan matkailun kasvua.” kuusa mo. Paloasemalla toimii Kuusamon VPK:n Rukan osasto. Kustannuksiltaan uusi Rukan paloasema oli reilut 1,1 miljoonaa euroa (945 000 €, alv %). Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos on sitoutunut vuokraamaan paloaseman 30 vuodeksi eteenpäin valmistumisajankohdasta alkaen
Palokuntalainen • 57 17 VaLmIsTuNEET Pelastusopistosta 20.12.2013 valmistuneet Pelastajakurssi 80 alakurtti mikko Ilmari Lohja alanko Ville-Veikko Hämeenlinna Grönqvist odin mattias Porvoo halonen janne markus Oulu hatulainen risto oskari Pori hintikka jarmo sampo juhani Espoo hyttinen Tero juhani Kuopio hyöky Eetu Lauri Tapio Kuopio hyötylä Tommi Petteri rauma hämäläinen juho Pekka Hämeenlinna hätönen arttu mikael Lahti Immonen matti johannes Kouvola Isola matti Tapio Kärsämäki Kajan mikko sakari Jyväskylä Karasti joona Ville Samuli Kuopio Karlsson marko juhani Porvoo Karpakka antti Petteri Savonlinna Kellosaari juhani samuel Kuopio Kervinen Teemu henri juhani Leppävirta Kiiskinen mika Ilmari nokia Kilpelänaho heikki olavi Siikalatva Kinnunen jukka-Pekka Tapani Hyrynsalmi Koivukangas sami Kalervo Taivalkoski Koivuniemi jukka Tapani Järvenpää Laakkonen Eemil juhana Savonlinna Lahtinen jari heikki Padasjoki Laukkanen sami joonas Tapani Kuopio Le Baron rio Luciano Vantaa Lehtimäki jarkko markus Forssa mikkola juha marko Tapio nurmijärvi Pelastajakurssi 80 Lehtinen jani Petteri Huittinen Lehto mikko matinpoika Tampere Lind matias olavi Tampere Litmanen antti Pekka Savonlinna Litmanen Tommi Ville Oskari Lahti Löksy Tuomas mikael Helsinki murtola Perttu matti Pirkkala Nevalainen Pekka Pertti Oskari Joensuu Numminen miikka matias Hattula Oravala jussi-Pekka Eemeli Kuopio o´Leary alan Kristofer Vihti Pietikäinen Teemu Petteri Miehikkälä Pinoniemi antti sakari Kuopio Pirkkala Tero markus Alajärvi Puhakka mika juhani Kuopio Pääkkönen Turo Eero Padasjoki raak magnus Nils olof Pedersören kunta raitanen Niklas samuel kangasala rautsiala Tomi Petteri johannes Savonlinna rihu joni Tapani Kuopio rintala Pekka oskari Helsinki rissanen Toni juhani Kuopio rosenlöf Valter alexander Porvoo ruokonen antti johannes Toivakka saharinen Topi matias Saarijärvi soininen atte santeri Kuopio stenberg Valtteri jaakko Elias jokioinen Tapaninen sami heikki Petteri Iisalmi Taskinen markus antero Kuopio Tunturi mika Tapani Parkano Vanhatalo Tomi henteri Liminka Vuorenmaa aleksi Tapani nokia Hätäkeskuspäivystäjäkurssi 23 Kujansuu Tarja hannele Pori Viljanen satu annika Pori Hätäkeskuspäivystäjäkurssi 24 asumaniemi Ida Eva maria Kouvola Ervasti Tapani mikael Muhos heliö saara Ina anneli Turku Kansanen hanna-riitta Kuopio Knuutila sanna Pauliina Sastamala Kokko senni juulia Hämeenlinna Könönen miika olavi Kuopio Leppänen Terhi hannele Kuopio marjo hannele anna Elina Jyväskylä miettinen hanna Elina Kuopio määttä hanna Kaisa Leppävirta Pitkänen heini hannele Kuopio Pyy Linda annette Parainen rinne jutta Katriina Kuopio ronkainen minna maarit hannele Kuopio salmela sara Pauliina Kerava siitonen Kiira Elena Kuopio Winberg Lotta maija Elina Turku Insinööri (amk) palopäällystön koulutusohjelma hänninen miika Tapio Kuopio mursu jukka antero Helsinki Nevasaari antti-Pekka Oulu Pätilä Petri heikki antero joutseno Tiainen Petri Tapio Kouvola Turunen Tiia-mari annika Nurmes Pelastuskoulusta valmistuneet Alipäällystökurssi 8 halmi janne Kannikoski Toni mikkonen jussi Piipponen Samuli Saurila jouni Westermark juha
68-vuotias oikeustieteen kandidaatti jäi eläkkeelle toimitusjohtajan tehtävästään vuoden 2012 lopussa. Osastolle onkin tullut uutena myyjänä aku Lahtinen, joka toimii kotitoimistostaan Imatralta käsin. • mikko Tikkanen on aloittanut Peltacon huoltotiimissä huoltoasentajana 2.12.2013 alkaen. Samoin eläkkeelle vuoden vaihteessa jää yrityksessä 25 vuotta palvellut mauno Pennanen, jonka erityisalueena on ollut erityisesti juomateollisuus. seppo joensuun eläköitymisen vuoden 2014 lopulla johdosta on Tuomas Lehtonen valittu jatkamaan Sepon virkaa. Mika omaa vahvan kokemuksen alalta sekä konsernista usean vuoden ajalta. Uutena työntekijänä Espoon toimipisteessä on aloittanut myyntiassistentti Tia hynönen. Meripelastusseuran valtuuston puheenjohtajana sekä toimitusjohtajana. • Insinööri Tuomas Lehtonen (35) on valittu Dafo Oy:n sammutusjärjestelmien tuotepäälliköksi. Lasse moisio Tuomas Lehtonen Tomi Virtanen Björn Lindström mika Nilsson mikko Tikkanen Tommi Parkkinen aku Lahtinen Kyösti Vesterinen Tia hynönen. Samanaikaisesti konserni siirtää kaikki Turvata Oy Ab:n toiminnot Espoon Juvanmalmin toimipisteeseen. Vesterinen on toiminut pitkään mm. Vesterinen on muun muassa tehnyt pitkän ja ansiokkaan työrupeaman Meripelastusseuran valtuuston puheenjohtajana vuosina 1993–2003 sekä toimitusjohtajana 2003–2012. Hän tulee toimimaan yhdessä heikki sillanpään kanssa. Tuomaksella on yli 10 vuoden kokemus paloilmoitinja sammutuslaitteistojen suunnittelusta asennuksesta ja myynnistä. Colly ab:ssa päättyy pitkä työura • Kun ruotsalainen Colly Ab perusti Suomeen Oy Colly Company Ab -nimisen tytäryhtiön, Björn Lindström aloitti 1.11.1976 Suomen aluejohtajana ja jo seuraavana vuonna hänet nimitettiin toimitusjohtajaksi. Moisio aloittaa yrityksen palveluksessa tammikuussa 2014. Lasse Moision tuotetuntemus sekä aiempi kaupallinen ura tulee vahvistamaan Dafo Oy:n olemassa olevaa sekä laajenevaa tuotekonseptia. Hän toimii aktiivisesti vapaaehtoispalokuntatoimessa ja omaa 4 SM mitalia palokuntakilpailuista. • Kyösti Vesterinen valittiin Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön valtuuston puheenjohtajaksi kolmivuotiskaudeksi 2014–2016. Tämän vastuun hän luovutti 1.9.2013 Tomi Virtaselle jatkaen osa-aikaisesti erityistehtävissä kuluvan vuoden loppuun saakka siirtyen eläkkeelle vuoden 2013 lopussa. Tuomas Lehtonen aloittaa yrityksen palveluksessa tammikuussa 2014 . Palokuntalainen • 57 18 KIPINÄT NImITYKsET • mika Nilsson on nimitetty 1.1.2014 alkaen Turvata Oy Ab:n toimitusjohtajaksi. Lassella on laaja kokemus turvallisuus-, paloja pelastustoimesta. Vastuualueina Mikolla ovat Peltacon tarjoamat kiinteistöjen paloturvallisuushuoltopalvelut, erityisesti väestönsuojien huollot. Hänet valittiin yksimielisesti SPEKin valtuuston puheenjohtajaksi kolmivuotiskaudelle 2014– 2016. Myyntiassistentti merja muikkula jää palveluksesta 31.12.13. • henkilövaihdos tapahtui myös Kaakkois-Suomen alueella, sillä Collylla saavutetun 23 vuoden työuran jälkeen jukka Koskinen siirtyi eläkkeelle ja seuraajana alueella jatkaa Tommi Parkkinen. Nykyinen toimitusjohtaja Kauko mannerjärvi luopuu yrityskauppasopimuksen mukaisesti vähemmistö-osakkuudestaan ja jättää toimitusjohtajan tehtävät 31.12.2013. • Kauppatieteen maisteri Lasse moisio (39) on valittu Dafo Oy:n palo -ja pelastuskaluston tuoteryhmäpäälliköksi
Palomiesurheilu: sm-hiihto Pietarsaari 11–12.3. LsPeL: Tulimeri-risteily TurkuTukholmaTurku 25.1. Palokuntalainen ilmestyy maaliskuu 5–6.3. sPPL: opetusalan turvallisuusfoorumi Hki-Tukholma-Hki 9.–11.4. sPEK: Palokuntanaisten kevätopintopäivät Paikka tarkentuu myöhemmin 29.–30.3. sPEK: Palokuntanuorten ohjaajien kevätopintopäivät Paikka tarkentuu myöhemmin huhtikuu 8.4. Palokuntalainen ilmestyy heinäkuu 1.–31.7. XXVII Yleinen Palokuntalaiskokous Finlandia-talo, Helsinki 25.–26.6. Palomiesurheilu: uinti rauma 1.10– 30.11. Eurosafety Kansainväliset turvallisuusalan ammattimessut Tampere 1.–30.11. Palomiesurheilu: sm-kaukalopallo Oulu 30.4. Palomiesurheilu: Lentopallo Jyväskylä Elokuu 30.8. Palokuntalainen ilmestyy Toukokuu 8.5. Veikon malja 2014 Mikkeli 10.5. Tiedot osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi. Palomiesurheilu: salibandy Porvoo 14.11. Palomiesurheilu: ammunta Paikka tarkentuu myöhemmin 1.7–31.8. Palokuntalainen ilmestyy joulukuu 31.12. Palomiesurheilu: Voimailu/ soutu Äänekoski 25.– 26.10. meripelastustaitokilpailut 2014 Tampere 1.–31.8. Palokuntalainen ilmestyy Tiedot kerätty laitosten ja palokuntien tiedottajilta sekä järjestäjien nettisivuilta. Palomiesurheilu: sm-keilailu Pori 10.5. alueellinen sopimuspalokuntien päällikkökurssi Kouvolan paloasema /pelastusopisto helmikuu 5.2. Palokuntalainen • 57 19 aLaLLa TAPAHTUU Tammikuu 24.–25.1. Palokuntalainen ilmestyy Syyskuu 3.–5.9. sPEK: Toimikuntien kokouspäivä Paikka tarkentuu myöhemmin 31.1–2.2. julkaisemme sitoumuksetta tietoja pelastusalan tapahtumista yms. Palokuntalainen ilmestyy marraskuu 5.–7.11. sPPL: matkailuja ravintopalvelualan turvallisuusfoorumi Tampere 1.2–31.3. sPPL: Palopäällystöpäivät Jyväskylä 22.–23.3. Palomiesurheilu: Pilkki Lohja 28.2. Palomiesurheilu: Golf Oulu 29.8. Palomiesurheilu: suunnistus Turku Lokakuu 1.–31.10. Turvallisuus 2014 -messut Jyväskylä 1.–30.9. Palokuntanaisja nuorisotyön syysopintopäivät Paikka tarkentuu myöhemmin 3.10. Palomiesurheilu: sm-jalkapallo kotka 29.6.– 5.7. Tulitöiden kurssinjohtajapäivät Porvoo 17.5. sPPL: Palokuntien sm 2014 Nivala Kesäkuu 1.–30.6. Palokuntanaisten smIines Helsinki 7.6. Palomiesurheilu: Yleisurheilu Raisio 7.6. Palokuntanuoret: sm-tietokilpailu 2014 Mikkeli 14.5. sPEK: Palokuntanuorten ja palokuntanaisten opintopäivät; Pohjois-suomen ja Lapin pelastusliittojen alueen palokuntanuorten ohjaajille ja palokuntanaisille Kuusamo 31.1–4.4. Palomiesurheilu: sm -slalom Levi 20.–22.3. VIKsu 2014 palokuntanuorten leiri Pori 30.6
Palokuntalainen • 57 20 Teksti Pekka Koivunen Kuvat Palokuntalainen -lehden kuva-arkisto ja Silvio Hjelt Sopimuspalokuntajärjestelmä 80 vuotta
Siirtymäaikaa annettiin viisi vuotta. S O P . F B K P V P K / H O B K S U O M E N S O P I M U S P A L O K U N N A T F I N L A N D S A V T A L S B R A N D K Å R E R S I J A I N T I V A I N L I K I M .. V P K / A V T . Palotoimi määriteltiin valtion johtamaksi ja valvomaksi, mutta kuntien järjestämäksi toiminnaksi. Palolautakunnat sekä sivutai päätoimiset palopäälliköt ilmestyivät kuntiin, samoin ensimmäiset sopimuspalokunnat. Palokuntalainen • 57 21 Sopimuspalokuntajärjestelmä Vuonna 1933 annettu ja 1934 voimaan tullut ensimmäinen palolaki selkeytti palotoimen tilannetta Suomessa merkittävästi. Kunnat velvoitettiin saattamaan palotoimensa kuntoon
2000-luvun alun alueellistamisen pelättiin vähentävän sopimuspalokuntien määrää, mutta se säilyi koko vuosikymmenen melkein samalla tasolla ollen noin 735.. Palokuntalainen • 57 22 J o 1800-luvulla Suomeen rantautunut vpk-aate oli 1930-luvulle tultaessa levinnyt laajalle Suomeen. Monesta maalaiskunnasta palokunta puuttui kuitenkin kokonaan ja tulipalon sattuessa vedottiin vain yleiseen, jokaista kunnassa oleskelevaa henkilöä koskevaan sammutusvelvollisuuteen. Uusi laki sai aikaan palokuntien perustamisbuumin. määrä laskenut Sopimuspalokuntien määrä alkoi 1930-luvulta alkaen nousta ollen korkeimmillaan 1950ja 1960-luvuilla. Vapaaehtoispalokuntienkin laatutaso vaihteli suuresti. Myös monissa kaupungeissa sammutustoimi oli huonosti järjestettyä. Varatuomari, myöhemmin Helsingin palopäällikkö Leo Pesonen ehdotti sopimuspalokunta-nimityksen käyttöönottoa, koska palolaissa mainittu ”kunnalliseen palotoimeen kuuluva palokunta” oli hankala käyttää. Esimerkkinä sopimuspalokuntien karsimisesta 1970-luvulla on Porin kaupunki, jossa sopimuspalokuntien määrä laski yli kahdestakymmenestä kolmannekseen. Palokuntasopimuksessa palokunta sitoutuu tarjoamaan erikseen sovittuja henkilöstöja kalustoresursseja käytettäväksi pelastustoimen tehtäviin määrättyä korvausta vastaan. Tuolloin niitä lasketaan olleen reilusti yli tuhat. määritelmä Tänään sopimuspalokunta on vapaaehtoinen palokunta, teollisuuspalokunta, laitospalokunta tai sotilaspalokunta, joka on tehnyt alueellisen pelastuslaitoksen kanssa palokuntasopimuksen. Kaupungeissa, joissa oli yli kahdeksantuhatta asukasta, tuli olla palkattu, ammattikoulutuksen saanut vakinainen palokunta sekä varalla puolivakinainen palokunta tai vpk. Termi ”sopimuspalokunta” näki samalla päivänvalon. 1980ja 1990-luvuilla sopimuspalokuntien määrässä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Myös henkilökohtaisen sopimuksen pelastuslaitoksen kanssa tehneiden muodostamaa yhteisöä kutsutaan sopimuspalokunnaksi. Tällöin oli kyse yleisen palokunnan kaltaisesta järjestäytymättömästä pakkopalokunnasta. Laissa määrättiin muun muassa, että alle kahdeksantuhannen asukkaan kunnassa tuli olla joko palkattu puolivakinainen palokunta tai vastaavantasoinen vpk. 1970-luvulla alkoi erityisesti vpk-muotoisten sopimuspalokuntien määrä laskea. Vuonna 1933 annettu ensimmäinen palolaki määritteli millaisiin järjestelyihin kunnassa oli sen asukasmäärästä riippuen ryhdyttävä
Tänään palokuntasopimukset poikkeavat edelleen eri laitosten välillä. Ensimmäiset uusimuotoiset palokuntasopimukset solmittiin vuonna 2003 ja viimeiset 2008. Vuoden 2003 alussa oli voimassa noin 535 vpk:n ja kunnan välistä palokuntasopimusta. Osassa palokuntayhdistyksistä jäsenistön kokous valitsee kaikki toimihenkilöt, toisissa kaikki käytännön valta on keskitetty hallitukselle. 26), joista 491 vpk-yhdistystä. Myös pelastuslaitosten sisällä sopimuksissa saattaa olla eroja. On palokuntia, jotka ovat hyvin päällikkövaltaisia, ja toisaalta on palokuntia, joiden ruorissa on vahva puheenjohtaja. Palokuntayhdistysten päätöksenteko vaihtelee myös merkittävästi. Osa sopimuspalokunnista omistaa toimitilansa, toiset toimivat pelastuslaitoksen tiloissa. s. Osalla suuri osa kalustosta on yhdistyksen omistuksessa, osalla kalustoa tai irtainta omaisuutta ei ole lainkaan. Sopimuspalokunnilla oli vuonna 2012 60 495 kiireellistä ja muuta lähtöä. Pelastustoimen hälytysten kokonaismäärä vuonna 2012 oli 101 662. Sitten pääosassa pelastustoimen alueita tehtiin jokaista palokuntaa koskeva aluesopimus, missä sovittiin kaikille palokunnille yhteisistä menettelytavoista. Palokuntasopimuksissa edelleen suuria eroja Palokuntasopimukset uudistettiin 2000-luvulla kuntakohtaisista pelastuslaitosten ja palokuntayhdistysten välisiksi. Viiden seuraavan vuoden aikana pelastuslaitoksissa neuvoteltiin uudet sopimukset. Aluksi vanha kuntakohtainen sopimus siirrettiin sellaisenaan pelastuslaitoksen ja vpk:n väliseksi. Joidenkin sopimuspalokuntien tuloista oma varainhankinta kattaa valtaosan, joissakin ainut tulonlähde on alueellisen pelastuslaitoksen maksama korvaus. Sopimuspalokuntia joka lähtöön. Sopimusneuvottelut kestivät joissakin laitoksissa pitkään. Palokunnissa on 13 400 hälytyskelpoista sopimuspalokuntalaista. Palokuntalainen • 57 23 S uomessa on vuoden 2014 alussa 709 sopimuspalokuntaa (kts. Vpk-sopimuspalokunnat toimivat niin operatiivisia palveluita tarjoavina yhteisöinä kuin yhdistyksinä hyvin eri tavoin
Sopimuspalokuntalainen voi olla sopimussuhteessa suoraan pelastuslaitokseen. Palokuntalainen • 57 24 Erilaiset sopimuskäytännöt pelastuslaitos 22 kpl ammattihenkilöt 4 000 sopimushenkilöstö 13 400 1. Sopimushenkilöllä työsuhde VPK:n kanssa (henkilökohtainen korvaus) ja VPK:lla palokuntasopimus laitoksen kanssa 7. Sopimushenkilöllä (osa-aikainen) työsuhde laitoksen kanssa, sitoumus VPK:n kanssa ja VPK:lla palokuntasopimus 5. Tällöin hän on laitoksen osa-aikainen työntekijä. Sopimushenkilöllä (osa-aikainen) työsuhde 3. Myös joillakin palomiesyhdistyksillä on sopimus pelastuslaitoksen kanssa. Näiden lisäksi henkilö voi olla työpaikkansa kautta sopimuspalokuntalainen.. Vpk:lainen voi olla työsopimussuhteessa joko palokuntayhdistyksensä tai pelastuslaitoksen kanssa. Sopimushenkilöllä ”sitoumus” VPK:n kanssa (ei henkilökohtaista korvausta) ja VPK:lla palokuntasopimus laitoksen kanssa 6. Vpk:lla on aina palokuntasopimus pelastuslaitoksen kanssa. Ammattihenkilöllä virkatai työsuhde pelastuslaitokseen 2. Suuri osa näistä palokuntalaisista kuuluu palomiesyhdistyksiin. Sopimushenkilöllä työsuhde työpaikkapalokuntayhteisön (TPK) kanssa 1 2 pmY Vpk Vpk Vpk tpk 3 4 5 6 7 S uomessa palokuntalaisten sopimuskäytäntö on historiallisista syistä kirjava. Hän voi olla myös sitoumussuhteessa palokuntaansa. Sopimushenkilöllä (osa-aikainen) työsuhde ja palomiesyhdistyksellä (PMY) sopimus laitoksen kanssa 4
Käytännöt ja yhteistyömuodot vaihtelevat alueittain. Suomen Palopäällystöliiton (SPPL) tavoitteena on kohottaa jäsenistön ammattiosaamista sekä edistää ihmisten, yhteisöjen ja yhteiskunnan valmiutta estää onnettomuuden jo ennalta ja toimia oikein erilaisissa vaaratilanteissa. Palokuntalainen • 57 25 J o ennen vuoden 1933 Palolakia vapaaehtoisilla palokuntayhdistyksillä oli yhteistoimintaa. SPEK ylläpitää myös HAKA-rekisteriä, jonka avulla palokunnat ylläpitävät yhteystietojaan ja jäsenrekisteriään. Sen jäsenyhteisöt ovat vapaaehtoisia palokuntia (VPK), henkilökohtaisen sopimuksen palokuntien palomiesyhdistyksiä ja laitos/tehdas sopimuspalokuntia. Sopimuspalokunnat ja järjestöt. Suomen Sopimuspalokuntien Liitto Finlands Avtalsbrandkårers Förbund ry (SSPL) perustettiin vuonna 2001 vapaaehtoisuuteen perustuvien sopimuspalokuntien liitoksi. Liitto on aktiivisesti mukana lakeja, asetuksia, ohjeita ja määräyksiä valmisteltaessa. Liitossa on 485 jäsenyhteisöä. Tänään pelastusalan järjestöjen keskinäinen työnjako vastaa melko hyvin sopimuspalokuntien tarpeita. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK palvelee sopimuspalokuntakenttää muun muassa tuottamalla koulutusmateriaalia. Liitossa on noin 2000 jäsentä, joista osa on sopimuspalokuntien päällystöä. Valtakunnalliset ja alueelliset paloalan liitot keskittyivät omiin ydintehtäviinsä, joihin ei varsinainen yhden osapuolen edunvalvonta sisältynyt. Sen jäsenpeitto on 78 %. SSPL toimii valtakunnallisella tasolla sopimuspalokuntien toimintaedellytysten turvaajana. Palopäällystöliitolla ei ole ammatilliseen edunvalvontaan liittyviä tehtäviä. Alueelliset pelastusliitot (13) huolehtivat osaltaan sopimuspalokuntien koulutuksesta. SPEK järjestää myös koulutusja seminaaritapahtumia. Myös SPPL tuottaa koulutusmateriaalia ja järjestää koulutusja seminaaritapahtumia. SPEKin monet tutkimusja kehitysprojektit tuottavat tietoa sopimuspalokuntakentälle. Alueellisilla pelastusliitoilla on tärkeä rooli sopimuspalokuntien nuorisoja naistoiminnan tukemisessa. Varsinaista sopimuspalokuntien asioihin keskittyvää järjestöä ei ennen Suomen Sopimuspalokuntien Liiton perustamista ollut
Puolivakinaisen palokunnan henkilöstö on osaksi päätoimista ja osaksi sivutoimista. Tämän jälkeen paloja pelastusala on kokenut lakiuudistuksen viidesti: vuosina 1960, 1975, 1999, 2003 ja 2011. Pelastuslaki 2003: 5 § Palokunnat Pelastustoimen alueella tulee olla pääja tarvittaessa myös sivutoimisesta henkilöstöstä koostuva pelastuslaitos. Sen hälytysvalmiuden tulee olla sellainen, että paloja pelastustoimen edellyttämiin ensitoimenpiteisiin tarvittava osa palokunnasta voi välittömästi hälytyksen saatuaan lähteä palotai onnettomuuspaikalle. Sen hälytysvalmiudesta on voimassa, mitä puolivakinaisesta palokunnasta on säädetty, jollei sopimuksessa toisin määrätä. Sopimuspalokunnat laeissa Suomessa lain perusteella järjestäytyneen palotoimen katsotaan alkaneen Palolain voimaantulosta vuoden 1934 alussa. Puolivakinainen palokunta on palokunta, jonka henkilöstö on kunnan palkkaama ja saanut koulutuksen sammutustoimen hoitamisessa sekä joka on siten järjestetty, että ensi toimenpiteisiin tarvittava kalusto käyttäjineen voi paloilmoituksen saavuttua heti lähteä palopaikalle. Kunnan palokuntana voi olla kunnan oma palokunta taikka vapaaehtoinen palokunta, laitospalokunta tai tehdaspalokunta, joka on tehnyt kunnan kanssa sopimuksen. Alueen pelastustoimi voi käyttää 32 §:n mukaisessa pelastustoiminnassa apunaan vapaaehtoista palokuntaa, laitospalokuntaa, teollisuuspalokuntaa, sotilaspalokuntaa (sopimuspalokunnat) tai muuta pelastusalalla toimivaa yhteisöä sen mukaan kuin niiden kanssa sovitaan. Sopimuspalokunta on kussakin laissa saanut hieman erilaisen määrittelyn. Palolaki 1933: 20 § Jos paikkakunnalla oleva vapaaehtoinen palokunta tai yleistä taikka yksityistä laitosta varten perustettu palokunta sitoutuu kunnan palojärjestyksen mukaan toimimaan sammutustyössä, on se pidettävä kunnalliseen palotoimeen kuuluvana ja siihen vastaavasti sovellettava, mitä kunnan palokunnasta on säädetty.. Sopimuspalokunta on sellainen vapaaehtoinen palokunta tai yleistä tai yksityistä laitosta varten muodostettu palokunta, joka on sitoutunut hoitamaan kunnan sammutustointa. Lisäksi alueen pelastustoimen järjestelmään voi kuulua vapaaehtoisia palokuntia, laitospalokuntia ja tehdaspalokuntia sen mukaan kuin alueen pelastustoimi on niiden kanssa sopinut. Kunnalliset palokunnat ovat joko vakinaisia, puolivakinaisia, sopimuspalokuntia tai yleisiä palokuntia. Pelastuslaki 2011: 25 § Pelastuslaitos sekä sopimuspalokunnat ja muut vastaavat yhteisöt Pelastustoimen tehtävien hoitamista varten alueen pelastustoimella tulee olla pelastuslaitos. Sen palveluvuorossa oleva henkilöstö on jatkuvasti hälytysvalmiudessa. Yleinen palokunta on 6 §:n nojalla perustettu palokunta. Palokuntalainen • 57 27 Palolaki 1960: 15 §. Paloja pelastuslaki 1975: 15 § Kunnalla pitää olla palokunta, joka on vakinainen, puolivakinainen tai sopimuspalokunta. Vakinaisen palokunnan paloja pelastushenkilöstö on päätoimista. Vakinainen palokunta on palokunta, jonka henkilöstö on kunnan palkkaama ja saanut ammattikoulutuksen palotoimen hoidossa sekä jonka palvelusvuorossa oleva henkilöstö on jatkuvasti hälytysvalmiudessa. Sopimuspalokunta on palokunta, joka huolehtii kunnan paloja pelastustoimeen kuuluvista tehtävistä kunnan kanssa tehdyssä sopimuksessa määrätyllä tavalla. Pelastustoimilaki 1999: 5 § Pelastustoimen järjestäminen kunnassa Kunnalla tulee olla palokunta ja päätoiminen palopäällikkö
Palokuntalainen • 57 28 soPImusPALOkunTA Vuoden sopimuspalo kunta 2013 Punkahar jun VPK
Savonlinnaan on matkaa 35 kilometriä. On arvioitu, että silloin Punkaharjulla on 10 000 asukasta. Johtamiskokemusta Punkaharjun VPK:n päällystölle onkin vuosien saatossa kertynyt paljon. Punkaharjun VPK Vuoden 2013 sopimuspalokunnalla Savonlinnan kaupungissa sijaitseva Punkaharjun VPK huolehtii pelastustoimesta pääsääntöisesti yksin omalla toiminta-alueellaan. Jos palokunta-apua tarvitaan, se tulee ensisijaisesti sopimuspalokunnista Parikkalan Särkisalmelta, Kesälahdelta, Kerimäeltä tai Sulkavalta. Tätä kirjoitettaessa joulukuun alussa, niitä on ollut 30 kertaa. Entisen kunnan pinta-ala on 750 km 2 , josta maa-aluetta on lähes 500 km 2 . Savonlinnan ammattipalokunta tulee keskisuuriin ja suuriin tilanteisiin mukaan, jos hälytys on vaneritai kertopuutehtailla. – Tilapäisenä pelastustoiminnan johtajana palokuntamme yksikönjohtajat johtavat pelastustoimintaa vuosittain reilusti yli 100 tilanteessa. Suurimpia riskikohteita ovat vanerija kertopuutehtaat, viisi puusepänteollisuusyritystä, rautatie, valtatie 14, Saimaan vesistöalue ja hoitolaitokset. Ensivastetehtävien määrä on ensihoitouudistuksen myötä laskenut. ”Tilapäistä johtajuutta” Palomestari (P32) tulee paikalle keskisuuriin ja suuriin tehtäviin noin 20–40 kertaa vuodessa. Vapaa-ajan asuminen työllistää myös, mikä näkyy selvästi hälytyksissä joulun, uuden vuoden ja muiden juhlapäivien aikana. Tukea saadaan virven välityksellä Savonlinnasta tai jostain muualta, missä palomestari päivystää tai on kotivarallaolossa, sanoo palokunnan päällikkö Tuomo Jääskeläinen. Palokuntalainen • 57 29 soPImusPALOkunTA E telä-Savon maakunnassa sijaitsevalla Punkaharjulla on noin 3 700 asukasta. Paljon riskikohteita, paljon hälytyksiä Ensivastetehtävien määrä on ensihoitouudistuksen myötä laskenut.” Punka harju Teksti ja kuvat Isto Kujala. Kesällä asukasluku enemmän kuin tuplaantuu. Tavallisesti ensivastetehtäviä on ollut yli 40 vuodessa. Palokunnalla on noin 140–200 tehtävää vuodessa. Palokunnan vastuulla on 15 automaattikohdetta
Ensimmäisenä alueellaan kohteen saavuttava Punkaharjun VPK joutuu vastaamaan tilannepaikan johtamisesta poikkeuksetta kaikissa hälytystehtävissä. Harjoitusiltoja tulee noin 25 vuodessa ja lisäksi lisäharjoituskertoja pidetään pidempinä erillisinä harjoituksina esimerkiksi lauantaisin. Harjoitusilta on joka keskiviikko. Kimmon mukaan kouluttajia on ihan riittävästi. Palokunta harjoittelee joka toinen viikko tiistai-iltaisin. Hälytysosaston lähtöaika on viisi minuuttia. Ne ovat Scaniamerkkisiä ja miehistöauto on Volkswagen. – Saamme lähiaikoina käytetyn säiliöauton, kunhan se ensin huolletaan perusteellisesti meitä varten, kertoo Tuomo Jääskeläinen. Vpk:lla on käytössään sammutusja säiliöauto. Näitä aiheita on joka neljäs harjoituskerta, ja se onkin jotain ihan muuta kivaa kuin palokuntatoimintaa. Nuoret ja naiset aktiivisia Punkaharjun VPK:n nuoriso-osastoon kuuluu 15 nuorta, 3 tyttöä ja 12 poikaa. Punkaharjun VPK:n hälytysosaston lähtövalmiutta pidetään virka-ajan ulkopuolella yllä varallaololla, johon kuuluu yksi yksikönjohtaja ja yksi miehistön jäsen kerrallaan. Palokuntalainen • 57 30 soPImusPALOkunTA Keskisuuriin tilanteisiin palomestari saadaan parhaimmillaan Savonlinnasta noin 40 minuutissa, mutta jos palomestari on kotivarallaolossa vaikka Rantasalmella, kestää tulo Punkaharjulle jopa puolitoista tuntia, joten kokemusta punkaharjulaisille on kertynyt myös isompien tilanteiden ”tilapäisestä” johtamisesta. Hänen tehtävänsä on olla tilannetietoinen koko alueesta ja samalla huolehtia siitä, että palokunta varmasti lähtee liikkeelle. Etelä-Savon pelastuslaitoksen ohjeistuksen mukaan aina hälytyksen tultua kaikki alueen palokunnat ilmoittautuvat Mikkelissä olevalle P3:lle. Nuoriso-osaston johtajana toimii Kimmo Kallionmäki. – Niin palokunnan naiset kuin hälytysosastolaisetkin osallistuvat innolla nuorten harjoitusten vetämiseen, kertoo Kimmo. – Mukavimmat harjoitukset ovat nuorten mielestä aiheella ”jotain kivaa”. Vene, moottorikelkka ja mönkijä kuuluvat myös palokunnan kalustoon. – Osallistumme myös Etelä-Savon alueen naistyönkursseille, kertoo naisosaston johtaja Anu Massinen. Naisosastolla ei ole säännöllisiä kerhoiltoja. Niin palokunnan naiset kuin hälytysosastolaisetkin osallistuvat innolla nuorten harjoitusten vetämiseen.”. Toimintaan kokoonnutaankin teemojen mukaan: myyjäiset, avoimet ovet, kurssimuonitukset, toritapahtumat ja tietysti hälytysmuonitus. Varallaolo varmistaa lähdön Hälytyskelpoisia jäseniä palokunnassa on 22, näistä pelastussukelluskelpoisia on 12
– Tänne on aina mukava tulla. markku Väisänen. Markun mielestä palokunnassa on mukava meininki. – Meillä rekrytointia tekevät kaikki jäsenet eli rekrytointi on jatkuvasti käynnissä, kuvailee Juha Massinen oman palokuntansa tapaa hoitaa uusjäsenhankintaa. Nyt näyttää kyllä suhteellisen hyvältä, mutta näin ei ole aina, he yhdessä toteavat. Viimeisimmät hälytystehtävät olivat Eino-myrskyn yhteydessä – Silloin olimme useita tunteja kiinni puidenraivausja muissa tehtävissä. Sammutusmies Markku Väisänen, 61 v, on ollut palokunnan toiminnassa mukana 29 vuotta. Hän on ammatiltaan laitosmies. Palokuntalainen • 57 31 soPImusPALOkunTA Punkaharjun VPK jatkuva rekrytointi käynnissä Puheenjohtaja Juha Massinen ja päällikkö Tuomo Jääskeläinen allekirjoittavat molemmat suuren huolen väen riittävyydestä. – Ihan turha on luulla, että ihmiset tulevat itsestään sopimuspalokuntatoimintaan. Joukkoon kelpaa mukaan hyvin, myös vähän vanhempi henkilö
Tutustuimme myös paineilmalaitteisiin. – Palokuntamme toiminta on aktiivista, kaikki puhaltavat yhteen hiileen, niin hälytysosastolaiset, naiset kuin nuoretkin. Tällä hetkellä hän on ainut nainen hälytysosastossa. Hän opiskelee parasta aikaa merkonomiksi. Hän on aktiivinen nuoriso-osaston jäsen, joka melko varmasti on jonain päivänä myös hälytysosastossa. – Ei, se ei haittaa, aina tänne mielellään tulee. Mukavaa on, kun myös tyttöjä on mukana nuoriso-osastossa. Palokuntamme on hyvä, nuorten ja aikuisten kesken on mukava henki. Palokuntalainen • 57 32 soPImusPALOkunTA Punkaharjun VPK P eruskoulun ala-asteella oleva Eetu Leppänen, 9 v, on ehtinyt olla palokunnassa jo kolmisen vuotta. – Se on tavoite. Olen ollut palokunnassa vuodesta 2009 alkaen ja olen suorittanut sammutustyökurssin lisäksi ensivastekurssin. Aina tänne mielellään tulee.” mari Pulkkinen anu massinen Eetu Leppänen. Palokuntavuosia on takana kuusi. S airaanhoitaja Mari Pulkkinen, 29 v, toimii palokunnassa sammutusmiehenä. Viimeisin toiminta oli Päivä paloasemalla, jossa naiset huolehtivat kahvituksesta. A nu Massinen, 40 v, toimii palokunnan naisosaston johtajana. Viimeisin keikka oli mikäs muu kuin oman siviilityön kaltainen – ensivastetehtävä. Viimeisin harjoituksemme oli etsintä pimeässä
Lämpökameramies esittääkin, että perustetaan Etelä-Pohjanmaan pelloille yksi suuri, noin 20 000-paikkainen sairaala ja sen viereen 300 000-paikkainen vanhainkoti ja muutama kymmenentuhatta vanhusten palveluasuntoa. suomen hätäkeskus Intiaan Hätäkeskusuudistus pitää viedä aivan loppuun saakka. Vallesmannikin löytyi vähintään naapurikunnasta. Se siitä. suomen pelastuslaitos arkadianmäelle Lopetetaan palokunnat tarpeettomana, irtisanotaan ammattilaiset ja sopimuspalokuntien sopimukset. Suomen kunta Meinasi unohtua. Nyt jatketaan. Hälytystehtävä olikin sitten oikeaa osoitesekoilua. Sitten voitaisiin vielä ottaa yksi tuhannen hehtaarin pakettipelto uuteen käyttöön, hautausmaaksi. Hän on nimittäin aivan ääriään myöten täynnä rakenneja muita soteuudistuksia ja ylipäätään kaiken keskittämistä.. Liikkuvat poliisit eli tuttavallisemmin lentävät olivat ahkerasti tien päällä ja sakottivat ihan oikeasti. Matti, tuo pilkuntarkka epäkohtien havainnoija oli ottanut hampaisiinsa maassamme vallitsevan keskittämisen. Kaikkialla muualla poliisiasema on auto. suomen sosiaalija terveyslaitos Etelä-Pohjanmaalle Sote-uudistus on pelkkää sananhelinää. P.s. Palokuntalainen • 57 33 soPImusPALOkunTA LÄmPÖKamEraMIES Postia lämpökameramiehelle Lähetä mielenkiintoisia viestejä osoitteeseen lampokameramies@hotmail.com. Lämpökameramies hakeutuu nyt terapiaan. Yksi poliisilaitos ja keskuspaikaksi Jyväskylä on Lämpökameramiehen ratkaisu. Ai niin. Suomeen riittää yksi ja senkään ei tarvitse olla Suomessa. Suomen kunta • Lämpökameramies tapasi vanhan tuttunsa Matti Näsän tuossa mennäviikolla. Tästä intoutuneena ja Matin teräviä näkemyksiä soveltaen Lämpökameramies päätti julkaista omat teesinsä. Tänään puhutaan poliisilaitoksista, vallesmannit ovat päälliköitä ja liikkuvia poliiseja ei näy muualla kuin ABC:llä kahvilla. Yhdistetään kaikki Suomen kunnat ja nimetään näin syntynyt uusi kunta SuurSuomeksi. Tämän jutun kirjoittaminen viime numeroon keskeytyi tässä kohdassa Lämpökameramiehen saadessa hälytysilmoituksen. Intiassa työvoima on halpaa. Myydään kalusto Venäjälle ja lopuksi nimetään eduskunta Suomen pelastuslaitokseksi. Kuusi hätäkeskusta on aivan liikaa. suomen poliisi jyväskylään Poliiseja oli ennen melkein joka kylässä. Aikanaan useita kymmeniä keskuksia yhdisteltiin toisiinsa ja niistä yhdisteltiin viitisentoista ja sitten lopulta kuusi
Hän sai nopeasti vankan ja uskollisen lukijakunnan niin samanmielisistä brankkareista kuin niistä alan toimijoista, jotka halusivat olla ajan tasalla paloalan ilmiöistä. Teksti ja kuvat Pekka Koivunen. Palokuntalainen • 57 34 Kimmo Luja, Stadin brankkari, evp Tulitaistelija ja värikäs kynämies Helsinkiläinen palomies Kimmo Luja aloitti kynämiehen hommat Tulitaistelija-lehdessä 1980-luvun alussa. Vastikään eläköitynyt Luja jatkaa edelleen Tulitaistelijan vahvana vaikuttajana
Siitä tuli nuorukaisten toinen koti, jossa ikkunoita ei turhaan availtu, ’koska hien hajussa kasvaa mestareita’. Entä se ammattiyhdistysgangsterien perustama SPAL, jolle on siirtynyt suurimpana palotoimemme ammattijärjestönä edunvalvontavastuu – valitettavasti! Se esittelee liittolehdessään teksti ylpeyttä väreillen poikkeuksellisia huru-ukkoja, jotka vielä selviävät kuntotestistä ja puheenjohtajansa höperehtii ”työelämän kultakimpaleista”. huom.] Entä hätäkeskusuudistus. Hän on kirjoittanut suorasukaiseen tyyliinsä niin Kirkkokadun mokkatakkimiehistä kuin spalleroistakin. Bravuurina ovat espanjalaiset ruoat. Maailmalla löytyy monenlaisia malleja. Toim. SM-kisoihin hän osallistui kolme kertaa. Kimmon tie vei Helsingin palolaitoksen koulutuskeskukseen kahdeksi vuodeksi 1977–1979. Aluksi välisarjassa ja lopulta keskisarjassa otelleen Kimmon ura oli hänen omien sanojensa mukaan pitkä, mutta ei menestyksekäs. Kimmo kilpaili 12 vuotta Helsingin Tarmon riveissä. Espanjassa palolaitokset ovat maakunta-läänikohtaisia eli alueellisia. Englannissa palolaitokset ovat kunnallisia ja FBU:n toimitsijat suorastaan fanaattisia kunnallisen järjestelmän puolesta. Palomiesten edunvalvonnan monimuotoiset kiharat ovat olleet Kimmo Lujalle ehtymätön kommentoinnin lähde. Ainoa järkijengi tässä asiassa tuntuu olevan se kaikkein pienin eli Huikko ry, Paloalan Teknisten Liitto. Viimeisinä työvuosinaan Haagan paloasemalla Kimmo hoiti etupäässä työvuoronsa kokkauksen. Alueellistaminen vuosikymmenen projektina. Luja on periaatteen mies, joka ei ole pitänyt kynttiläänsä vakan alla. En syytä yksittäisiä hälytyskeskuksen duunareita, vaan älytöntä järjestelmää ja huonoa koulutusta. Hien hajussa kasvaa mestareita.”. Tässä asiassa tulisi nyt palotaistelijoita edustavien ammattiliittojen ryhdistäytyä! JHL:n liittovaltuusto oli sitä mieltä, että Suomen ei tarvitse tässä asiassa noudattaa ILO:n suosituksia, koska noudattamatta jättämisestä ei ole säädetty sanktioita! Mistä tuleekaan mieleeni kepuli Kalli ja vaalirahakohu. kunnat. Nyrkkeilyyn hurahtanut nuorukainen seurasi veljensä Erkin kanssa isänsä jälkiä Helsingin Työväentalolle, Tarmon salille. Komiteassa tulisi pohtia myös ammatillisia eläkeikiä raskaissa töissä. – Siitä ei voi sanoa yhtäkään positiivista sanaa. Ei sitä tabista ennen lähetetty, jos joku ruokaa laittaessaan viilsi veitsellä sormeensa. – Molemmissa on puolensa. Kimmo Luja on tulisieluinen brankkari, jonka sanavarastoon ei kuulu missään muodossa sana ”pelastus” tai ”pelastaja”. Jostainhan se kertoo, kun X-keikat ovat tabispuolella lisääntyneet räjähdysmäisesti! Ennen, kun me olimme itse hälytyskeskuksessa hälyttäjien kanssa duunissa, niin siellä oli kenttätason asiantuntemusta mukana. Kotimaisista herkuista erityisesti läskisoosi on yksi Kimmon vahva laji. Palokuntalainen • 57 35 K immo Luja syntyi Helsingissä vuonna 1953. Matkaoppaanakin työskennelleen miehen kielivalikoimaan kuuluu suomen lisäksi espanja, englanti, ranska, ja kotikieleksi vaihtui puola puolalaissyntyisen puolison myötä. Neljän täysi-ikäisen lapsen isä on haka myös ruoanlaitossa. Siitä olen varma, että jos virkamme olisivat valtiollisia, niin palkkamme olisi parempi ja eläkeikämme alhaisempi. Palomiehen työ oli ihanteellinen urheilijalle. Mikä on seuraava askel, laitosten yhdistäminenkö. Tosin Kimmo Luja, Stadin brankkari, evp Tulitaistelija ja värikäs kynämies sitähän emme tiedä, että mitä sen parhaillaan istuvan eläkeikäkomitean valopäät suunnittelevat. Kimmo Lujan vahva puoli kirjoittamisen ohella on usean vieraan kielen perusteiden hallinta. Mikä tulos. [Painotus Lujan. En minä enää eläkeläisenä ota kantaa suuntaan tai toiseen. Valtio vs. – Helsingissähän se ei hirveästi vaikuttanut, koska Helsinki jäi omaksi ”aluePALOlaitokseksi”. Väärään liittoon (TUK) kuuluminen ei tuolloin edistänyt Kimmo Lujan nyrkkeilyuraa. Jokaisella kerralla hänet diskattiin jo ensimmäisessä ottelussa. Parhaiksi saavutuksiksi jäivätkin Suomen Nyrkkeilyliiton mestaruuskisojen hopea ja B-SM. Molemmista tuli myös brankkareita. Ammattijärjestöjen, siis kaikkien niiden toinen toistaan surkeampien, se kanta pitäisi ottaa! Ensiksi pitää yhdistää nuo saamattomat järjestöt yhdeksi Yhdistyneiden Palotaistelijoiden Unioniksi ja liittyä SAK:hon. Hänen mukaansa kakkosvuoro oli ”rangaistuskomppania” eli palomieslakkojen myötä laitos oli sijoittanut skotarit ”rangaistuskomppaniaan” juuri Haagaan. Ranskassa Pariisin ja Marseillen palolaitokset on valtiollisia sotilaspalokuntia ja muualla kunnallisia. – Eiköhän sieltä kaiken taustalta löydy se valtiollistaminen eli PALOlaitokset yhdistetään enemmin tai myöhemmin. Puolassa palolaitokset ovat sen sijaan valtiollisia – ja työntekijät todella tyytyväisiä siihen järjestelmään. Hänen käyttämänsä pelastusalan terminologia sisältää värikkäitä sanoja ja sanontoja, joita osa lukijoista ei aina hyvällä tahdollakaan sulata. Sitä harjoittelua ambulansseissa pitäisi saada enemmän koulutukseen
Minne menee sopimuspalokuntajärjestelmä. Tietenkin tuon pelastajakohelluksen ne saisivat lopettaa. Sitä poistumaa saadaankin sitten odottaa aika kauan, kun tällä hetkellä me ”peruuttamatonta” valintaoikeuttamme 55 vuoden eläkeikään käyttäneet poistumme reserviin 59–60-vuotiaina ja suuri osa meistä vasta lähes 65-vuotiaana. Palokuntalainen • 56 36 Miksi SAK. – Mulle ei o selvinny, että mitä se oikeesti tarkottaa, tuo puolittaminen 22:sta 11:een. Pelastaja voi olla vaikka naapurin labradorinnoutaja herättäessään omistajansa ennen kuin savu on tämän tappanut asunnon syttyessä. – Palotoimemme on tarkoituksensa täyttänyt joka kerta, kun yksikin ihmishenki on pelastettu. Esimerkiksi Englannissa, joka on palotoimessa ja sen ammattiyhdistystoiminnassa suuri esikuvani, ja jonka palotoimesta meillä olisi erityisesti työturvallisuusmääräyksissä paljon mallia otettavaksi, ei yksikään operatiivinen yksikkö liiku yhdellä palotaistelijalla. Siinä on työturvallisuus huipussaan! Pelastuslaitosten määrän puolittaminen. Sen pelastetun, hänen läheistensä tai sen suorittaneiden joukosta ei löydy suoritukselle tuottavuuden mittaajaa. Yhtenäisyys olisi ainoa tapa päästä vaikuttamaan, jos sitten löydettäisi se yhteinen kanta, meillä olisi takana myös vahva kattojärjestö. – Viittaan edelliseen vastaukseeni. – Suurimmissa kaupungeissa palotoimen toimintavalmius lienee vielä kohtuullisella tasolla, vaikka työturvallisuudesta niissäkin, puhumattakaan pienemmistä paikkakunnista, tingitään. Meillähän se on jokapäiväistä. Spallerot eivät ole lakkopelleilyillään saaneet aikaan muuta kuin naurua päättäjien keskuudessa. Ministeriön mokkatakkipelastajien mukaan niitä kun on tarvittu niin harvoin. Bussinkuljettajien lakko alkoi silloin kun eka palomieslakko ja kesti kolme päivää, kun SAK:laiset liitot ryhtyivät tukilakkoon! Kun palomiehet lakkoilivat kaksi kertaa kolme kuukautta, tukea ei tullut niistä keltaisista liitoista, joihin spallerot liittyivät! Käsityksesi Suomen pelastustoimen toimintavalmiudesta. – Näyttää siltä, että päättäjämme ovat laskemassa alamme harrastajien varaan. Sopimuspalokuntajärjestelmä nykymuodossaan tulisi lakkauttaa. Niiden ansiosta alalle tulee mitäänsanomattomuuksia. Onko alan edunvalvonta oikeissa käsissä. Entä sitten pienillä paikkakunnilla, joissa työvuoron vahvuus on kaksi sammutusparia, pomo ja kuljettaja ja pitää miehittää vielä raatokiituri. Lisäksi vuonna 2015 joka kolmas brankkari on jo 50 vuotta täyttänyt. Kaiken maailman psykotestit pitäisi työntää keksijöidensä … tiedäthän. Psykologin ammatti on yhtä turha kuin fysioterapeutin, ne ovat vaan onnistuneet uskottelemaan olevansa tärkeitä. – Palomiesten syöpäja ammattitautirekisteri, palkkaus ja eläke. Mikä on mielipiteesi pelastusalan ammattikoulutuksen tilasta Suomessa. – Vanhat nimikkeet pitäisi palauttaa. Mitä pitäisi tehdä. – Ala kaipaa voimakkaita persoonia. Meillä sekin homma on lykätty pumppumiehelle, jolla tulipalotilanteessa on kädet täynnä duunia muutenkin. Minusta palotoimemme toimintavalmius alkaa olla banaanivaltion tasolla! Pelastustoimen tuottavuuden mittaaminen. Ja yritäpäs valittaa, jos et pääse brankkariksi, kun et selvinnyt psykotestistä! Kuinkahan monta hyvää kaveria ei ole päässyt palolaitoksille turhanpäiväisten psykotestien vuoksi?. Minä muistan tilanteen, kun turvaparia olisi tarvittu. Meillä on Helsingissäkin enemmän sääntö kuin poikkeus, että turvaparit puuttuvat. Liika tasapäisyys ei ole hyvästä. Kenet joku fysioterapeutti on parantanut. Englannissa savusukelluksen valvontaa hoitaa kahden miehen tiimi omalla yksiköllään. Pitäisi alkaa satsaamaan puolivakinaisiin palokuntiin ja tehdaspalokuntiin, jotka liikkuisivat myös tuotantolaitoksen ulkopuolella. – Se on ammattiyhdistysgansterien perustama palomiesmafia, joka ei ole ensimmäisen 20 vuoden aikana saanut ensimmäistäkään parannusta palotaistelijoiden etuihin. Jostain luin, että ketään ei irtisanottaisi, vaan palotaistelijoiden määrä vähenisi luonnollisen poistuman kautta. Tabiksen ollessa keikalla hälytykseen lähtevät pelkästään pomo, kuski ja se ainokainen sammutuspari. – Tuskin se ainakaan huonompaan suuntaan siitä on mennyt, kun vuonna 1977 aloitin palomiesoppilaana Helsingin Palolaitoksen Koulutuskeskuksen kuudennen palotoimen peruskurssin. Pelastusalan nimikkeet, käsitteistö ja tunnukset – hepreaa jopa omalle väelle. Palolaitos on palolaitos ja sen punainen kuorma-auto on paloauto. Vein palolaitoksen kukat palomies Markku Hietaniemen leskelle. Mutta se ei tee naapurin labradorinnoutajasta palotoimen ammattilaista! Pelastustoimen tärkeimmät kehittämisalueet tänään. Missä ovat alamme visiönäärit ja/tai voimakkaat persoonat. SPAL tänään. Se on väärä linja. – Duunareitahan me brankkarit ollaan ja niitä varsinaisia sen paskasen, verisen ja raskaan työn raatajia. Meidän paikkamme on SAK:ssa tullimiesten, veturimiesten ja vanginvartijoiden sun muiden JHL:n liitännäisjäsenten tapaan
Tulee sanasta ”tapaturma-auto”. Palokuntalainen • 56 37 Luja-saNasToa ammattiyhdistysgansterit = Suomen Palomiesliiton perustajat Bograus = nyrkkeily mokkatakkipelastaja = sisäministeriön pelastusosaston virkamies Palolaitos = pelastuslaitos Palotaistelija = palomies (ei missään tapauksessa pelastaja). Tulee sanasta ”firefighter”, jota ILO suosittaa käytettäväksi. spallero = Spalin jäsen Tabis = helsinkiläinen termi sairaankuljetusyksikölle. Bograuspiireissä ”kovat skotet (iskut) uppoo yleisöön”, mutta varsinaisesti slangissa skote on luoti. Palotoimi = pelastustoimi Skotari = Ktv:läinen. Palotoimemme on tarkoituksensa täyttänyt joka kerta, kun yksikin ihmishenki on pelastettu.”
Tulitaistelija on tunnettu rankoista mielipiteistään. Palomiesten ammatilliset asiat saivat väistyä. Lehdestä muodostui palomiesten keskustelufoorumi, jossa ei kaihdettu tiukkasävyisiä kannanottoja ammattiolojen, työturvallisuuden ja palkkauksen parantamiseksi. Palomiesten rankka äänitorvi Tulitaistelija 50 vuotta Helsinkiläinen Tulitaistelija -lehti on tuttu useimmille pelastusalaa aktiivisesti seuraaville palomiehille ja sopimuspalomiehille. Vuonna 1935 perustetun Suomen Vakinaisten Palomiesten Liiton (SVPL) lehti oli nimeltään Palomies. Lehti leviää vapaakappaleena kaikille Suomen paloasemille. Tulitaistelijan ensimmäisessä numerossa lehden päätoimittaja Lauri Lilja totesi, että lehden tavoitteena oli palomiesten välisen tiedotustoiminnan lisääminen. JHL), Suomen Nuohoojamestareiden liitto, Suomen Palosuojeluyhdistys, Suomen Palopäällystöliitto sekä Suomen Paloinsinööriyhdistys. Sen taustaryhmä oli varsin monimuotoinen. Näin ei kuitenkaan tapahtunut. Palomies-lehti ja sen toimistotyöntekijät siirtyivät Kunnantyöntekijäin liiton palkkalistoille. Martti Narvanne kirjoitti palstallaan ”Kirje Sinulle Hyvä Veli!” linjanvedon Tulitaistelijan julkaisupo. Vuonna 1950 oli perustettu Palontorjunta-lehti, joka sittemmin lakkautettiin vuonna 1992. Talousvaikeuksien vuoksi sen ilmestyminen jouduttiin lopettamaan 1918. Tulitaistelijan nimenomaisena tehtävänä oli toimia maan palomiehistön yhdyssiteenä sen yleisten ja yhteisten ammatillisten etujen valvojana. SKL:n luvatessa palomiehille erityisaseman liitossa liittyivät myös SVPL:n jäsenet SKL:n jäseniksi ja näin hajanainen palomieskenttä yhdistyi. Lehden sivuilla ei kaihdeta kovaakaan kieltä. SVPL ei ollut kiinnostunut työväenliikkeeseen tai poliittiseen toimintaan sitoutuneesta ammattiyhdistystoiminnasta, ettei ”vasemmistolaisesti ajatteleva voisi kieltäytyä sammuttamasta porvarin taloa”, vaan sen toiminta oli lähinnä toivomuskirjeiden lähettämistä päätöksentekijöille. Lehti sai innostuneen vastaanoton palomiesten parissa ja Suomen Palomiestuki katsoi, että tilaa uudelle palomiesten lehdelle oli olemassa. Lehdestä muodostui palomiesten keskustelufoorumi.” Lehti osoittautui perustamisensa arvoiseksi. Siihen kuuluivat muun muassa Suomen Kunnantyöntekijöiden Liitto (nyk. Toiveet siitä, että lehti kirjoittaisi palomiesten ammatillisista asioista operatiivisen palohenkilöstön näkökulmasta olivat korkealla. Lehteä pidettiin ”sinä tiedottavana aseena, jolla palomiehet taistelivat elinehtojensa ja ammattinsa puolesta”. Lehtikeskustelu siirtyi Suomen Palomiestuen piiriin, jonka kautta alkurahoitus uudelle lehdelle saattoi järjestyä parhaiten. Palomies-lehti ja Palontorjunta fuusioituivat vuoden 1953 alusta ja uuden lehden nimeksi valittiin Palontorjunta. Siinä kirjoitettiin palomiesten ammatillisista kysymyksistä juuri siten kuin Palontorjuntaan oli oletettu kirjoitettavan. Palomiesten ammatillisista asioista kirjoitettiin äärimmäisen vähän. Ensimmäinen palomiesten oma lehti ”Tulitaistelijan joulu” ilmestyi jouluksi 1963. Myös palomiehen ammattikuvan kiillottaminen katsottiin tärkeäksi. Lehdessä otettiin tiukka linja suhteessa kilpailijaan, Palontorjunta-lehteen. Palokuntalainen • 57 38 P ohjoismaiden ensimmäinen paloalan lehti oli Palontorvi-Brandluren. Palomies-lehden sisältö muuttui täysin 1940-luvun lopulla, kun se siirrettiin Palosuojelun edistämissäätiön hallintaan. Lehden nimeksi päätettiin ottaa Tulitaistelija, ja se alkoi ilmestyä neljä kertaa vuodessa. JHL:n edeltäjän, Suomen Kunnantyöntekijäin Liiton kanssa SVPL kävi neuvottelut muun muassa Palomies-lehden kohtalosta. Kritiikki saamatonta ammattiliittoa kohtaan voimistui sen jäsenistössä ja niinpä SVPL päätettiin lakkauttaa vuonna 1945 – sen 10-vuotissyntymäpäivänä
Palokuntalainen • 57 39 litiikasta. Juuri siinä on se ero Tulitaistelija-lehden ja paloalan muiden julkaisujen välillä! TuliTaisTelija 2/2012 TuliTaisTelija 3/2012 TuliTaisTelija 3/2013 50v TuliTaisTelija 4/2013 50v. Tulitaistelija on avoin keskustelufoorumi puoluekantaan tai ammattiliittoon katsomatta. – Me sanomme asiat ääneen. Niinpä niin, sanovat Tulitaistelijan toimittajat. Sen mukaan lehdessä ei julkaistaisi mitään kirjoituksia paraateista tai kunniamerkkien myöntämisistä, merkkipäivistä tai tervehdyksistä. Markkula kirjoitti Tulitaistelijaan vielä 80-luvulla ja usein senkin jälkeen Tulitaistelijan kirjoituksia lainatessaan Ilta-Sanomissa kunnioitti lehteämme ”operatiivisen palohenkilöstön pää-äänenkannattajan” nimityksellä. Sisäasiainministeriön entinen kansliapäällikkö, Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen totesi yhdelle Tulitaistelijan toimittajista, että Tulitaistelijasta ei ajoittain oikein pidetä pelastusosastolla. Yksi näistä kirjoittamisen ammattilaisista oli toukokuussa 2012 uutispäällikkönä eläköitynyt Ilta-Sanomien silloinen tulipalotoimittaja Hannes Markkula. Erityisesti Martti ”Nageli” Narvanne halusi, että vaikka lehti on palohenkilöstön oma ja kaikille avoin kanava mielipiteidensä esittämiseen, siinä tulee olla myös ammattikirjoittajien kirjoituksia. Tulitaistelijalle on edelleen tilausta viidenkymmenen vuoden ilmestymisen jälkeen
Palokuntalainen • 57 40 suhTEET – OSA 2 P etri Hurun ammatinvalinta oli aikanaan itsestäänselvyys; isä Harri palveli Porin palolaitoksessa koko työelämänsä. Pätevyys löytyy kaikkiin laitoksen aluksiin. Maltillinen keskustelu tarpeen Palomies Petri Hurun, 47, asemapaikka on Meri-Porin asema Yyterin lähellä Kaanaan kaupunginosassa. Sopimuspalokuntiin Petri Hurulla on asiallinen suhtautuminen. Palomies Petri Huru toimijaryhmien suhteista: Teksti ja kuvat Pekka Koivunen suhteet-sarjan toisessa osassa ammattilaisen näkökulmaa pelastushenkilöstön suhteista antaa porilainen palomiessairaankuljettaja Petri huru. Huru on tekemisissä sopimuspalokuntien kanssa noin 20–30 hälytystehtävässä vuodessa. seuraavassa numerossa äänessä on sopimuspalokuntalainen.. Nykyisen asemapaikkansa myötä hän on kouluttautunut pelastuslaitoksen venekaluston asiantuntijaksi. Kokemusta hänellä on eniten toimimisesta Pihlavan, Reposaaren, Ahlaisten ja Porin VPK:iden kanssa. Vuodesta 1986 jatkuneella urallaan Huru on toiminut Meri-Porin aseman lisäksi Satakunnankadun keskusasemalla
On hyvä, että pelastusalan toimijaryhmien keskinäisiä kipupisteitä nostetaan reilusti esiin. – Se, että palokunnat ovat erilaisia, pitää tunnustaa – ja se pitäisi näkyä myös niiden saamissa korvauksissa. Kiristyvät vaatimuksetkin ovat kaksiteräinen miekka. Pelastustoimessa on paljon yhteisiä ongelmia, joita pitäisi ratkoa ennemmin kuin kinastella usein aivan toisarvoisista asioista. – Työnantajakorvaukset koskien kaikkia palokuntia eivät mielestäni ole perusteltavissa. uusia ajatuksia ja maltillista keskustelua Petri Hurun mukaan uusien ajatusten ennakkoluuloton esilletuonti ja arviointi tulee lähiaikoina olemaan välttämätöntä myös pelastustoimessa. Hurun mukaan yhdessä voisi harjoitella niitä rajapintatoimintoja, joita hälytystehtävissä tulee ammattija sopimuspalokunnan yhdessä tehtäviksi. Esimerkkinä alamme hitaudesta on uusien apuvälineiden ja tekniikoiden käyttöönoton takkuaminen. Niillä alueilla, joissa ei ole ammattipalokuntaa asiaa voitaisiin kuitenkin harkita ja esimerkiksi sen mahdollista vaikutusta sopimuskorvauksiin. Mielestäni kipukohtia pitää avata ja niistä tulisi käydä maltillista keskustelua. ammattilaiset edellä Se, että sopimuspalokuntien käyttö ohittaa joissakin tapauksissa vakinaisen palokunnan, saa Petri Hurun pohtimaan käytännön järkiperäisyyttä. Ääripäiden mielipiteet ja huutelu molemmin puolin vain pahentaa tilannetta. – Miksi ei tehdä kaksisuuntaista hälytysjärjestelmää, joka kertoisi minuutissa kahdessa palomestarille, montako vapaavuorolaista on tulossa hälytykseen. Esimerkkinä Petri Huru ottaa esiin huolensa niin oman ammattikuntansa kuin sopimushenkilöstönkin ikääntymisestä. Ammattija sopimushenkilöstöön perustuva järjestelmä on järkevä ja kustannustehokas. Kokonaispalkkaus muuttanee hänen mukaansa asiaa. Pitää olla valmiudessa, mikä laskee harjoittelun tehoa. Jos on ihmisiä, keille maksetaan joka tapauksessa, miksi heitä ei sitten käytetä. – Harjoittelu yhdessä voisi tietysti poistaa epäluuloja puolin jos toisin. Ammattilaisten ja sopimushenkilöstön yhteisharjoittelu saa Hurulta varauksellisen hyväksymisen. – Ajatusten jalkauttaminen molemmilla puolilla tulee olemaan vaikeaa. – Arvioni mukaan mitä kauemmas kaupunkikeskuksista mennään, sitä vähemmän kitkaa toimijaryhmien välillä on. – Järjestelmällä voitaisiin laskea pelastustoimen palvelutasoa korvaamalla ammattilaisia sopimushenkilöstöllä. – Pelastustoimessa koko henkilöstön keski-ikä tulee lähivuosina olemaan todella korkea. Kaksisuuntainen hälytysjärjestelmä ratkaisisi vapaavuoro-ongelman Vapaavuoron hälyttämisessä vallitsevia erilaisia käytäntöjä Petri Huru ymmärtää, mutta yhtenäiset käytännöt tässäkin asiassa selkiyttäisivät tilannetta. Myös sopimuspalokuntien korvauksia tulisi Hurun mielestä arvioida valtakunnallisesti samoin kriteerein. – Työvuorojen vahvuus on nykyään niin pieni, että harjoittelu on hankalaa. Pelastustoimessa kuitenkin toimitaan pääsääntöisesti yksiköittäin, joten yhteiset kattosimulaattoritai konttiharjoitukset eivät kuitenkaan sinänsä tuo paljoa lisäarvoa. Näkemykseni mukaan järjestys pitää olla se, että ensin kohteeseen lähetetään käytettävissä oleva ammattiväki ja sitten sopimuspalokunnat. Palokunnan operatiivinen merkitys ja laatutaso tulisi sopimusmielessä ottaa huomioon kaikkialla. Vastakkainasettelu paikallinen ilmiö Ammattija sopimushenkilöstön vastakkainasettelua Petri Huru pitää enemmän paikallisena ilmiönä kuin koko kenttää koskevana. Nykyinen taso on mielestäni hyvä, vaikka siinäkin on paljon viilattavaa. Petri Huru tunnustaa, että ajoittain on ollut hankaluuksia saada riittävästi palomiehiä vapaavuorohälytyksiin. Jos määrä ei ole riittävä, otettaisiin heti sopimuspuoli mukaan. Haluan osaltani olla herättämässä keskustelua suhteiden parantamiseksi. – Miksi ammattilaisia pidetään asemalla katselemassa, kun sopimuspalokunnan yksikkö menee hälytystehtävään. Hurun mielestä korvausasia on selvitettävä perusteellisesti, koska sellaisenaan kaikkialle sovellettuna palomiehet saattaisivat kokea järjestelmän omaa ammattikuntaansa uhkaavana. Hän ei kuitenkaan usko asioiden parantuvan hetkessä. Siitä ei päästä minnekään. Palokuntalainen • 57 41 Harjoittelu yhdessä voisi poistaa epäluuloja puolin jos toisin.” – Suomen pelastustoimen järjestelmä on pääpiirteittäin kehittynyt tehokkaaksi. Tätä en näe oikeana ratkaisumallina pelastustoimen kehittämisessä. Tämä olisi reilu järjestelmä kaikille asianosaisille. Meitä kaikkia tarvitaan, yhdessä ja erikseen, se tosiasia pitää jokaisen alalla toimivan tunnustaa.. Uskon kuitenkin keskustelun ja vuorovaikutuksen voimaan. Niillä paikkakunnilla, joila sopimushenkilöstöä on mukana jo ensimmäisessä lähdössä, voitaisiin harjoitella joitain erityistoimintoja. Esitys työnantajakorvauksista epäilyttää Aika ajoin esiin tuleva sopimuspalokuntalaisten esitys työnantajalle maksettavista korvauksista, jos palokuntalainen lähtee työajalla hälytystehtävään, askarruttaa Petri Hurua
Palokuntalainen • 57 42 SOPIMUSPALOKUNTIEN LÄHTÖVARMUUS 1 SOPIMUSPALOKUNTIEN LÄHTÖVARMUUS Vapaaehtoisten saatavuus turvallisuusja hälytystehtäviin -hankkeen väliraportti Isto Kujala, Silvio Hjelt 2013 Inklusive resumé på svenska
Hankkeen rahoittaa Palosuojelurahasto. Sopimuspalokuntien vajaalähdöt tarkasteltiin kiireellisistä hälytystehtävistä 2011–2013. Tarkastelujaksolla kaikki sopimuspalokuntien lähdöt vaihtelevat vuositasolla Pronto-tietojärjestelmän mukaan välillä 57 987–70 829. Keskiarvolähtöajat vaihtelevat tarkasteluvuosien aikana 4 minuutin 22 sekunnin ja 4 minuutin ja 48 sekunnin välillä. Nollalähtöjen osuus kaikista kiireellisistä tehtävistä on 2,1–2,6 %. Lähtöajat ja -vahvuudet vaihtelevat paljon Palokuntien ensimmäisen lähdön sopimustai tavoiteaika vaihtelee paljon. Yksittäisille sopimuspalokuntalaisille ja muille vapaaehtoishenkilöille lokakuussa 2013 tehty kyselytutkimus osallistumisesta hälytystehtäviin julkaistaan hankkeen loppuraportissa, joka valmistuu kesäkuussa 2014. Lähtöjen keskiarvovahvuudet ovat pysyneet tasaisesti viidessä henkilössä ja lisäksi varikkovahvuuteen on vielä tullut tasaisesti kaksi henkilöä. Tavallisin sovittu tai tavoitevahvuus on 1+3; pienimmillään se on 0+1 ja suurimmillaan 0+12. Kaikki nollalähdöt ovat vaihdelleet välillä 719–934. Tarkastelu tehtiin kahtena osana kello 07.00–17.00 arkipäivänä ja muuna aikana. Lähtövarmuutta arvioitiin nollaja vajaalähtöjen perusteella. Tilastojen vertailuseulonnan suoritti Itä-Suomen Yliopiston tietojenkäsittelytieteen opiskelija, LuK Pekka Paananen. Kiireellisten tehtävien määrä on vaihdellut välillä 34 402–39 480. Kaikkien ensimmäisten lähtöjen yhteenlaskettu kokonaisvahvuus on 600 + 1806. Suurimmalla osalla palokunnista aika on viisi minuuttia. Nollalähtöjä hieman yli 2 prosenttia Nollalähdöt haettiin Pronto-tietojärjestelmästä käyttämällä kriteerinä hälytetyn vasteen liikkeellelähtemättömyyttä henkilöstöpulan vuoksi. Suoraan pelastuslaitoksilta saatu tieto täydensi tätä tietoa. Vajaalähdöt jouduttiin kuitenkin seulomaan Prontosta ajettujen hälytyslähtöjen rivitietojen perusteella. Uunituore väliraportti: Palokunnilla paljon vajaalähtöjä Palokunnat lähtevät hälytyksiin usein sopimuksessa määriteltyä vahvuutta pienemmällä henkilömäärällä. Prontosta saatiin suoraan tilasto henkilöstön puuttumisesta johtuvista nollalähdöistä. Tässä käytettiin Pelastusopiston julkaisun Pelastustoiminnan johtaminen (Esko Kaukonen, 2005) käyttämää luokittelua. Tämä ja monta muuta mielenkiintoista asiaa selviää joulukuussa julkistetusta sopimuspalokuntien lähtövarmuusselvityksestä, joka on vapaaehtoishenkilöstön saatavuutta selvittävän laajan hankkeen osa.. Ensivastetehtäviä tekevät palokunnat selvitettiin, kuten myös onko palokunta valmiusvai jokin muu palokunta. Hankkeen perustana on Valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden ohjelman (2012) toimenpide 64: ”Vahvistetaan vapaaehtoisten saatavuutta turvallisuusja hälytystehtäviin ja selvitetään, kuinka palokuntasopimuksiin kirjatut vahvuusvaatimukset täyttyvät maan eri osissa.” Sopimuspalokuntia koskevan osuuden vastuutahona on SSPL, Käytännön selvitystyön tekijöinä ovat Isto Kujala ja Silvio Hjelt. Muita aikoja ovat 4, 6, 7, 8, 10, 12, 15, 20 ja 30 minuuttia. Seulonta tehtiin kahdessa osassa: aika arkipäivinä kello 07.00–17.00 ja muu aika. Palokuntalainen • 57 43 S SPL:n ja SPEKin yhteistyönä keväällä 2013 käynnistämä hanke selvittää vapaaehtoisresurssien saatavuutta ja käytettävyyttä. Perusteellinen selvitystyö Sopimuspalokuntien lähtövarmuutta selvitettiin pelastustoimen resurssija onnettomuustilasto Prontosta saadun tiedon perusteella sekä palokunnille suunnatulla kyselytutkimuksella. Tiedot Pronto-järjestelmästä keräsi Pelastusopiston suunnittelija Jukka Taskinen. Tästä osuudesta vastaa SPEK
Lähes kolmannes (31,9 %) kaikista vastaajista ilmoitti, että palokunnassa oli hälytysjärjestelmä myös muiden, kuin hälytyskelpoisten, mutta kuitenkin työkykyisten hälyttämiseksi. Keskiarvollisesti tarkasteltuna yksikönjohtajia oli VPK:ssa keskimäärin 5,1 (mediaani 5) ja PVPK:ssa 4,5 (mediaani 4). 35,4 % VPK:ien ja 35,5 % PVPK:ien vastaajista ilmoitti yksikönjohtajia olevan enemmän kuin 5 henkilöä. Kaavio kertoo kuinka monta prosenttia palokunnista on ollut hälytyshetkestä liikkeellä 3, 5, 8 ja 10 minuutin kuluttua. 3.10.1 enSiMMäiSen YKSiKön LäHTöVaLMiuS ja HäLYTYSVaHVuuS 1/3 mikä on palokuntasopimuksessa ensimmäisen yksikön lähtövalmiusvaatimus ja hälytysvahvuus (palokunnassa, jossa ei ole tätä sovittu – mikä on tavoitelähtöaika ja tavoitevahvuus). Kolmessa minuutissa tehtävään on lähdetty kaikista lähdöistä 22–25 %, viidessä minuutissa on lähdetty 46–50 %, kahdeksassa minuutissa on lähtenyt 80–83 % lähdöistä ja kymmenessä minuutissa 89–91 %. Esimerkkejä tilastoista. Yli 10 minuuttia menee lähtemiseen aikaa 9–11 % lähtöjä. Palokuntalainen • 57 44 SOPIMUSPALOKUNTIEN LÄHTÖVARMUUS 37 vastaajien 6–10 henkilöä. Kaikista vastaajista yhteensä 61,1 % ilmoitti hälytyskelpoisia yksikönjohtajia olevan palokunnassa 1–5 henkilöä. 20 40 60 80 100 3 min 5 min 8 min 10 min 2013 2011 2012 25 50 83 22 46 81 22 46 80 91 91 89 KAAVIO 4. Hälytysjärjestelmä löytyi useimmiten VPK:sta (33,1 %). Seulonnan tulos on näkyvissä KAAVIOSSA 4. PVPK:ien vastaajista 28,4 % ilmoitti, että palokunnasta löytyi hälytysjärjestelmä. Tulosta tarkasteltaessa tulee huomioida vastausten voimakas keskihajonta. Kaikki vastaajat (n=327) % MINUUTTIA 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 enintään 5 minuuttia 6–10 minuuttia 11–15 minuuttia 21–30 minuuttia 16–20 minuuttia Yli 30 minuuttia yHTEENSÄ ka=8,16 min md=5 min sd=5,43 min (5,726) min=5 min max=30 min VPK ka=9,07 min md=8 min sd=6,13 min (6,226) min=5 min max=30 min PVPK ka=5,31 min md=5 min sd=1,54 min (1,913) min=5 min max=15 min 6 4,6 1,7 1,3 2,8 8,5 7,2 57,5 47,4 90,3 29,4 36,3 6,9 YHTeenSä (n=306) PVPK (n=72) VPK (n=234) SOPIMUSPALOK UNTIEN LÄHTÖVARMUU S 9 valtioneuvosto n sisäisen turvallisuuden ohjelman toimenpide 64: “Vahvistetaan vapaaehtoisten saatavuutta turvallisuusja hälytystehtäviin ja selvitetään, kuinka palokuntasopim uksiin kirjatut vahvuusvaatimu kset täyttyvät maan eri osissa.” 22 SOPIMUSPALOKUNTIEN LÄHTÖVARMUUS 2.11 kiireellisiin hälytystehtäviin lähtö vuosina 2011–2013 Pronto-seulonnan avulla muodostettiin myös taulukko siitä, miten kiireellisiin hälytystehtäviin on lähdetty kaikkien kiireellisten tehtävien osalta vuosina 2011–2013. Sopimuspalokuntien kaikki kiireelliset tehtävät ja niihin lähteminen 2011–2013. Tulosta tarkasteltaessa tulee huomioida vastausten voimakas keskihajonta. Miehistövahvuus oli arkipäivisin kello 17–07 ja viikonloppuisin, mukaan luettuna pyhäpäivisin huomattavasti korkeampi kuin arkipäivisin kello 07–17. On huomattava, että palokuntien kiireellisten hälytystehtävien lähtöajat vaihtelevat sopimuksen tai tavoitelähtöajan perusteella neljästä (4) kolmeenkymmeneen (30) minuuttiin
Oleellista on se, että kaikki palokunnat pääsevät tarkastamaan omat hälytysja muut tietonsa sekä niiden luotettavuuden. Toimenpide-esityksiä lähtövarmuuden parantamiseksi Tietojärjestelmää on kehitettävä edelleen Pronto-tietojärjestelmän haaste on siinä, että järjestelmään syötetyt tiedot ovat paikkansa pitäviä. Yhteistoimintaa pelastuslaitosten ja palokuntien välillä tilastoinnissa on lisättävä Pelastuslaitoksen ja sopimuspalokuntien yhteistoimintaa hälytystehtävien tilastoinnissa tulee lisätä. hälytyskelpoisten sopimuspalokuntalaisten määrän seuranta Pelastuslaitosten tai suoraan sopimuspalokuntien tulisi täyttää tietojärjestelmään hälytyskelpoisten sopimuspalokuntalaisten tiedot. Toimenpide-esityksiä tilastoinnin parantamiseksi sopimuspalokuntatoiminnan tunnettavuuden lisääminen Sopimuspalokuntatoimintaa on tehtävä tehokkaammin tunnetuksi kansalaisten keskuudessa. Tästä ei saa syntyä kustannuksia työnantajalle, vaan yhteiskunnan on tämä haitta maksettava. Kehittynyt hälytysjärjestelmä voi oikein toteutettuna vähentää myös hallinnointityötä, jos sen ominaisuuksiin rakennetaan myös tilastointija raportointiominaisuudet. Uudenlaisia ja ennakkoluulottomia keinoja tulee tutkia ja kehittää. sopimuspalokuntalaisten työnantajien informointi Sopimuspalokuntalaisten työnantajille on tarjottava tietoa sopimuspalokuntatoiminnan tärkeydestä ja merkityksestä. Työ ei saa olla pelkästään palokuntien vastuulla, vaan pelastuslaitosten ja järjestöjen täytyy osallistua työhön vastuullisena kumppanina. Pronto ei tällä hetkellä tunnista sopimustai tavoitelähtövahvuutta. Tämä on puute, joka pitää Prontossa tai uudessa tietojärjestelmässä korjata. Koko hälytysketjuun liittyvien järjestelmien luotettavuus ja nopeus tulee tutkia Tietoa hälytysvarmuudesta saadaan tällä hetkellä järjestelmästä, joka on verkottunut muihin järjestelmiin ja viestivälineisiin. Toivottavaa on, että yhä useampi työnantaja mahdollistaa hälytystehtäviin lähdön työaikana. Palokuntien jäsenhankinnan kehittäminen Palokuntien jäsenhankintaa on tehtävä suunnitelmallisesti ja aktiivisesti. Esimerkkinä mahdollisesta keinosta on palvelujen toteuttamismalli, jossa työntekijän yksi työtehtävä olisi sopimuspalokuntatoimintaan osallistuminen. SOPIMUS PALOKUN TIEN LÄHTÖVA RMUUS 1 SOPIMU SPALOKU NTIEN LÄHTÖVA RMUUS Vapaaeht oisten saatavuus turvallisu usja hälytyste htäviin -hankkee n väliraportti Isto Kujala, Silvio Hjelt 2013 Inklusive resumé på svenska. uuden hälytysjärjestelmän kehittäminen Palokuntien varman toiminnan takaamiseksi tulee luoda uusi kaksisuuntainen hälytysjärjestelmä. Koko hälyttämisen ketju sopimuspalokunnan hälyttäminen, liikkeellelähtöilmoitukset ja muut tehtäviin liittyvät viestit sekä näihin liittyvät järjestelmät tulee tutkia ja selvittää niiden luotettavuus ja nopeus. Palokuntalainen • 57 45 Lainsäädännölliset keinot Tulisi selvittää, voidaanko lainsäädännön avulla tai muilla valtiovallan käytössä olevilla keinoilla parantaa sopimuspalokuntien lähtövarmuutta. Myös maahanmuuttajien tulee saada tietoa sopimuspalokuntatoiminnasta. Se tallentaa vain lähtöjen mukaiset vahvuudet, mutta ei vertaa sitä sovittuun tai tavoitevahvuuteen. Hälytyskelpoisten sopimuspalokuntalaisten määrän kehitystä tulee pelastustoimessa seurata aktiivisesti ja hakea tarvittaessa keinoja, millä heidän määränsä saadaan pysymään riittävänä. Kaksisuuntainen siksi, jotta henkilötarve voidaan optimoida. monitoimityö, jossa pelastustoiminta mukana Pelastustoimen palvelut kytkeytyvät yhteen yhteiskunnan muiden palveluiden toteuttamisen kanssa. Lisää luotettavuutta järjestelmään saataisiin paremmalla ohjeistuksella ja tiedon oikeellisuuden varmistamisella. Vajaaja nollalähdöt tulee tarkastella yhdessä riittävän usein hakien samalla keinoja, joilla näiden lähtöjen määrä saadaan pysymään mahdollisimman pienenä. Ne tulisi pitää ajan tasalla siten, että sopimuspalokunnat ilmoittavat kaksi kertaa vuodessa hälytyskelpoisten jäsenten määrän pelastuslaitokselle. Tiedon käytettävyyden kannalta tulee paloasemien nimi ja käytettävät palokuntien nimet yhdenmukaistaa
Palokuntalainen • 57 46 30 SOPIMUSPALOKUNTIEN LÄHTÖVARMUUS ensimmäisen yksikön hälytysvahvuus oli yksikönjohtajien osalta 85,5 prosentissa palokuntavastauksia 1 yksikönjohtaja (VPK:ien osalta 81,7 % ja PVPK:ien osalta 91,5 %). Prosentuaalisesti tarkasteltuna VPK:ien ensimmäisen yksikön miehistövahvuus oli 72,1 prosentissa ja PVPK:ien osalta 67,8 prosentissa 1–2 henkilöä. ensimmäisen yksikön miehistövahvuus oli kummassakin tarkasteluryhmässä tyypillisesti (moodi) 2 henkilöä. Mikäli vastauksia tarkastellaan keskiarvon ja mediaanin avulla, niin ensimmäisen yksikön hälytysvahvuus oli yksikönjohtajien osalta keskimäärin 0,9 yksikönjohtajaa (mediaani 1 yksikönjohtaja). Kaikki vastaajat (n=327) % yHTEENSÄ ka=1,4 sd=0,497 VPK ka=1,5 sd=0,500 PVPK ka=1,2 sd=0,369 % % % yHTEENSÄ (n=327) VPK (n=246) PVPK (n=81) EI 53,3 EI 44 EI 16 KyLLÄ 56 KyLLÄ 84 KyLLÄ 46,7 SOPIMUSPALOKUNTIEN LÄHTÖVARMUUS 33 3.9.4 enSiMMäiSen YKSiKön LäHTöVaLMiuS ja -VaHVuuS (enSiVaSTe) 1/3 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 enintään 5 minuuttia 6–10 minuuttia mikä on ensivastesopimuksessa (palokunnassa, jossa ei ole ensivastesopimusta vaan henkilökohtaiset sopimukset tai aikaa ei muuten ole sovittu, vastataan tavoitelähtövalmius ja tavoitehälytysvahvuus hälytykseen lähdettäessä) ensimmäisen yksikön sovittu lähtövalmius ja hälytysvahvuus. VPK:ien osalta 0,8 yksikönjohtajaa (mediaani 1 yksikönjohtaja) ja PVPK:ien osalta 1,0 yksikönjohtajaa (mediaani 1 yksikönjohtaja). Keskiarvotarkastelussa VPK:ien miehistövahvuus oli 2,1 henkilöä (mediaani 2 henkilöä) ja PVPK:ien osalta 2,3 henkilöä (mediaani 2 henkilöä). Kaikki vastaajat, jotka ilmoittaneet palokunnan tekevän ensivastetehtäviä (n=183) % 83,9 79 91,8 16,1 21 8,2 yHTEENSÄ ka=5,39 min md=5 min sd=1,43 min (1,718) min= 2 min max=10 min VPK ka=5,49 min md=5 min sd=1,51 min (1,864) min= 2 min max=10 min PVPK ka=5,22 min md=5 min sd=1,24 min (1,416) min= 3 min max=10 min YHTeenSä (n=161) PVPK (n=61) VPK (n=100) MINUUTTIA Esimerkkejä tilastoista. 3.9.1 enSiVaSTeTeHTäViin OSaLLiSTuVaT PaLOKunnaT tekeekö palokuntasi ensivastetehtäviä
TaVoITEaIKa on se aika, jossa palokunnan tulisi lähteä liikkeelle. Muuna aikana vajaalähtöjä on 63,5–65,3 %. VaLmIusPaLoKuNTa on vaikutusalueensa ainoa palokunta ja se osallistuu pääsääntöisesti kaikkiin alueensa hälytystehtäviin. Kaikista sopimuspalokunnista 467 on valmiuspalokuntia. Ajan laskeminen alkaa hälytyksestä ja loppuu palokunnan yksikönjohtajan tai muun henkilön painaessa Virve-puhelimen statusviestiä ”matkalla”. Sopimuspalokunnassa voi työskennellä sopimushenkilöstön lisäksi myös ammattihenkilöstöä. Henkilökohtaisen sopimuksen (työsopimus) palokunnissa käytetään tavoiteaikaa lähtöajan ilmaisemiseen. Arkipäivinä kello 07.00–17.00 vajaalähtöjen osuus on 34,6–36,5 %. melkein joka toinen lähtö on vajaa Vajaalähtöjen osuus kiireellisistä hälytyslähdöistä 2011–2013 on 42,9–48 %. LÄhTÖaIKa on aika, joka palokuntasopimuksessa on sovittu ajaksi, jolloin palokunnan on viimeistään lähdettävä hälytystehtävään. Ensivastetehtäviä tekee 380 palokuntaa. VajaaLÄhTÖ on palokunnan hälytyslähtö, jossa syystä tai toisesta ei ole palokuntasopimuksen mukaista henkilömäärää (tai tavoitevahvuutta) tai se ei tapahdu palokuntasopimuksen mukaisessa ajassa (tai tavoiteajassa). raPorTIssa KÄYTETYT KÄsITTEET Kaikista sopimuspalokunnista 467 on valmiuspalokuntia.” Katso raportti osoitteeesta ww.sspl.fi. Palokuntien määrä päivittyi Pelastuslaitoksilta saadun tiedon ja muun aineiston perusteella saatiin tulokseksi, että Suomessa on 709 sopimuspalokuntaa, joista 491 on vpk-sopimuspalokuntaa, 200 suoran henkilökohtaisen sopimuksen henkilöiden muodostamaa sopimuspalokuntaa ja 18 työpaikkasopimuspalokuntaa. Kyselytutkimuksen tulokset raportoi Samu Lagerström Suomen Kyselytutkimus Oy:stä. Vajaalähtö on myös sellainen lähtö, jossa kummatkin vajaavaihtoehdot toteutuvat yhtä aikaa. Tämä tulos yllätti tekijät, koska sen suora tulkinta antaa kuvan, että paljon puhuttu päivälähtöongelma olisikin pienempi kuin lähtöongelma muuna aikana. Palokuntakysely täydensi selvitystä Lähtövarmuusselvityksen kyselyosuudessa selvitettiin, miten palokunnissa nähdään oman palokunnan hälytysvarmuus, miten se vaihtelee eri vuorokauden aikoina, mitä hyviä keinoja palokunnissa käytetään hälytysvarmuuden takaamiseksi ja mitä uusia keinoja tulisi saada käyttöön varmuuden vahvistamiseksi. Palokuntalainen • 57 47 soPImusPaLoKuNTa käsitettä käytetään kaikista VPK-yhdistyssopimuksen, henkilökohtaisen sopimuksen (työsopimus) palokunnista ja työpaikkasopimuspalokunnista. NoLLaLÄhTÖ on palokunnan hälytyslähtö, joka ei onnistu henkilöstön puutteesta johtuen, ja se joudutaan korvaamaan toisen palokunnan yksiköllä. Tutkimukseen osallistui määräaikaan mennessä 327 palokuntaa
Lisäksi toimimme ongelmien ratkaisijana ja sovittelijana, päättää puheenjohtaja Antti Rantakangas. antti rantakangas. Liiton perustehtävä säilyy samana Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry on asemoinut itsensä valtakunnalliseksi sopimuspalokuntien järjestöksi, joka yhteiskunnalliseen päätöksentekoon vaikuttamalla turvaa osaltaan suomalaisen sopimuspalokuntajärjestelmän toimintaa ja kehittymistä. Tulemme jatkossakin olemaan aloitteellinen ja vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja. SSPL tavoittelee tilaa, jossa palokunnissa tehtävää työtä ja palokuntalaisuutta arvostettaisiin silloin enemmän kun nyt. – Liittomme tehtävä on huolehtia sopimuspalokuntien toimintaedellytyksistä. Liitollamme on keskeinen ja arvostettu asema elinvoimaisen sopimuspalokuntajärjestelmän puolestapuhujana. SSPL valmistautuu tulevaisuuteen Vuonna 2001 perustettu Suomen Sopimuspalokuntien Liitto on vakiinnuttanut asemansa jäsentensä äänitorvena ja pelastusalan aktiivisena toimijana. Toimintamme on nyt ja jatkossa poliittisesti ja aatteellisesti riippumatonta. Suomen Sopimuspalokuntien Liitto terävöittää toimintaansa viilaamalla strategiaansa vastaamaan tulevia haasteita. Palokuntalainen • 57 48 P elastustoimi on taas kerran suuren muutoksen edessä. Laitosten määrä tule vähenemään ja isäntäkeskustelu jatkumaan. Liitto palvelee aktiivisesti ja rakentavasti jäsenyhteisöjään kaikissa palokuntatoimintaan liittyvissä haasteissa ja ongelmatilanteissa. Ääni kuuluville Puheenjohtaja Rantakankaan mukaan SSPL on mukana aina, kun pelastustoiminnan ja sisäisen turvallisuuden asioista päätetään ja käytännön ratkaisumalleja toteutetaan. – Haluamme, että sopimuspalokuntien työtä ymmärretään ja arvostetaan koko yhteiskunnassa. Olemme myös sopimuspalokuntatoiminnan asiantuntija erilaisissa hankkeissa ja käytännön ongelmien ratkaisutilanteissa, kertoo SSPL:n puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Rantakangas. Aktiivisuus ja uudistuminen kuuluvat myös liiton tärkeisiin arvoihin. Tänään liiton katse suuntautuu päivittäisten asioiden hoidon lisäksi pitkälle tulevaisuuteen. Liitto on ollut valmistelemassa sopimuspalokuntastrategiaa, joka on nyt viittä vaille hyväksymistä valmis. arvot kertovat paljon SSPL haluaa olla luotettava ja osaava järjestö. – Osallistumme pelastustoimen kehittämistyöhön yhdessä alan muiden kotimaisten toimijoiden kanssa ja tarvittaessa kansainvälisesti. – Tehtävänämme on toimivan, laadukkaan, koko maan kattavan ja kustannustehokkaan sopimuspalokuntajärjestelmän tukeminen ja kehittäminen Suomessa. Antti Rantakankaan mukaan SSPL on niin jäseniään kuin yhteiskunnan muitakin toimijoita palveleva asiantuntijaorganisaatio. SSPL:n strategialuonnoksen mukaan Suomessa on vuonna 2025 toimiva ja tehokas, valtakunnallinen sopimuspalokuntien järjestelmä, jonka toimintaedellytykset ovat paremmat kuin tänä päivänä
Se, että kaikki kantavat vastuuta palokuntatoiminnasta, vaikuttaa myös palokunnan henkeen. Niin paljon puhuttiin strategioista, pelastustoimen muuttumisesta ja muusta pelastustoimeen liittyvästä pelkästään viranomaismielessä. KIITÄN KAIKKIA JÄSENIÄ JA YHTEISTYÖKUMPPANEITA KULUNEESTA VUODESTA JA TOIVOTAN HYVÄÄ UUTTA VUOTTA! VILLIMIES Villimies Isto Kujala Organisaatiokulttuuri ja johtaminen pelastustoimessa. Punkaharjun VPK:lla jäsenhankintaa tehdään siis 365 päivää vuodessa. Vierailijana ihmettelin sitä, että harjoitusiltaan osallistui niin paljon palokuntalaisia. Lienee tarpeetonta sanoa, mutta vieraan oli helppo huomata täällä vallitsevan hyvän hengen. Punkaharjulta esimerkkiä jäsenhankintaan Vierailin vuoden 2013 sopimuspalokunnan, Punkaharjun VPK:n harjoitusillassa joulukuun alussa. sopimuspalokuntien lähtövarmuusselvitys Sopimuspalokuntien lähtövarmuusselvitys on valmistunut. Pelastusalalla tällä kiusaamisella on suora vaikutus ihmisiin, heidän toimintaansa ja motivaatioonsa alan tehtävissä. Pronton tieto on eri asia kuin todellisuus. Suurin osa pelastushenkilöstöstä olisi jäänyt huomaamatta. Kaikki palokunnan jäsenet niin hälytysosastossa, nuoriso-osastossa kuin naisosastossa suorittavat jäsenhankintaa koko vuoden. Hän sanoi jäävänsä vielä pohtimaan tätä asiaa, sillä vapaaehtoisuuteen perustuva toiminta on nyt ja tulevaisuudessa Suomessa erittäin tärkeä voimavara. Jos organisaatiokulttuuri ja johtaminen on sellaista, ettei se huomioi kolmannen sektorin – tässä tapauksessa vapaaehtoisen palokuntatoiminnan ja sopimuspalokuntien – toiminnan olemassaoloa, kyse on näkymättömäksi tekemisestä, yhdestä kiusaamisen muodosta. Palokunta on pienen taajaman aktiivinen toimija. Tällä ei tyydytä vain kerran vuodessa pitämään päivää paloasemalla, vaan palokuntaa tehdään tunnetuksi lähes kaikissa tapahtumissa mitä Punkaharjulla ylipäätään järjestetään. Henkilö, joka pyrkii työpaikalla tekemään työtoverinsa tietoisesti näkymättömäksi, on työpaikkakiusaaja. Nollaja vajaalähdöt eivät vaaranna kansalaisten palvelua, mutta silti yhdessä on huolehdittava niiden määrän pysymisestä mahdollisimman pienenä. Osa nollaja vajaalähtöjä johtuu myös sopimuspalokuntatoiminnan haasteista. Aika vastaamiseen oli tietysti lyhyt, eikä hän tässä ajassa oikein selkeästi pystynyt vastaamaan siihen miten organisaatiokulttuureissa, johtamisessa ja strategioissa pitäisi ottaa huomioon kolmannen sektorin toimijat. Toiminta on aktiivista, nollatai vajaalähtöjä ei täällä tunneta. Keskusteltuamme asiasta minulle selvisi palokunnan tapa huolehtia jäsenhankinnasta. Kaikkien niiden, jotka selvitystä lukevat, on hyvä huomata, että se on Prontosta saadun tiedon perusteella tehty. Jälkeenpäin kahden kesken keskusteltuamme hän tunnusti, että jos hän ei olisi tiennyt pelastusalan olevan niin voimakkaasti sopimuspalokuntien varassa, ei se kyllä tässä tilaisuudessa olisi hänelle paljastunut. Perusteellisen jäsenhankinnan tulos myös näkyy. Kysyin Palopäällystöliiton jouluseminaarissa esityksen pitäneeltä psykologilta tästä aiheesta. Kaikki nollaja vajaalähdöt eivät kerro sopimuspalokuntatoiminnasta, vaan iso-osa kertoo epävarmasta hälytysjärjestelmästä, verkottuneesta hälytyksiin lähtöjärjestelmästä, Pronton toimivuudesta ja järjestelmään liittyvästä ohjeistuksesta ja käytännön haasteista Prontoa täytettäessä. Selvitys luovutettiin 20.12.2013 sisäministeriön kansliapäällikölle Päivi Nergille. Palokuntalainen • 57 49 Näkymättömäksi tekeminen Jos ihminen tai toiminta tehdään näkymättömäksi tietoisesti tai tiedostamatta, voidaan puhua kiusaamisesta
Palokuntalainen • 57 50 KÄYTÄNNÖN SAMMUTUS– JA PELASTUSTEKNIIKKAA Kaasutiiviin kemikaalisuojapuvun pukeminen Kaasutiivistä kemikaalisuojapukua käytetään pelastustoimessa vaarallisten aineiden onnettomuudessa, kun ainetta torjuttaessa on mahdollista altistua myrkylliselle, vahvasti syövyttävälle tai tuntemattomalle aineelle. Tätä noin 10 minuutissa puettavaa suojaustasoa voidaan lisäksi täydentää paineilmalaitteen suojaksi puettavalla laitesuojahupulla tai kokonaisuudessaan puvun päälle puettavalla kylmäsuojapuvulla. Vetoketju kiinnitetään huolellisesti avustajan toimesta.. 1 2 Kemikaalisukeltaja pukee aluskäsineet puvun alle
Vetoketjua kiinnitettäessä tulee avustajan varmistua, ettei ketjun väliin jää alla olevaa vaatetta. Palokuntalainen • 57 51 KÄYTÄNNÖN SAMMUTUS– JA PELASTUSTEKNIIKKAA OSA VII – Kaasutiiviin kemikaalisuojapuvun pukeminen Käytännön sammutusja pelastustekniikkaa on Palokuntalainenlehden sarja, jossa esitellään monipuolisesti tilanteiden aikana esiin tulevia tehtäviä yksinkertaisista rutiinitoimenpiteistä aina monimutkaisempiin operaatioihin. avustaja välttämätön, alusta suositeltava Puvun pukemisessa kemikaalisukeltajalla tulee olla avustaja, jonka rooli on merkityksellinen. Pukeutumisalustaa kannattaa käyttää ja siihen käyttöön soveltuu esimerkiksi kevytpeite, ellei käytettävissä ole erikseen tähän käyttötarkoitukseen suunniteltua alustaa. Avustaja kiinnittää vetoketjun huolellisesti kiinni asti ja kääntää vetoketjun suojaksi suojalistan. osa 7 L aitesuojahupun tehtävänä on suojata koko paineilmalaite kantohihnoineen sekä hengitysventtiili. 3 4 Puvun pukemisessa kemikaalisukeltajalla tulee olla avustaja, jonka rooli on merkityksellinen.” Puvun tuuletusletku kiinnitetään paineilmalaitteen lisäilmansyöttöliittimeen.. Puetaan seuraavaksi puvun yläosa, jossa aluskäsineet jäävät rannemansetin alle. järjestys tärkeä Pukeutuminen aloitetaan pukemalla puvun alle väliasu, sukat sekä kypäränalushuppu, jonka jälkeen puetaan puvun alaosa ja aluskäsineet. Pukuja on valtakunnallisesti käytössä useita eri merkkejä, tosin pääsääntöisesti kaikkiin pätee samat säännöt pukeutumisen suhteen. Sarja perustuu eri lähteistä koottuihin ohjeisiin, mutta ensi sijassa käytännön sammutusja pelastustoiminnassa vuosien varrelta saatuihin kokemuksiin. Kylmäsuojapuvulla täydennetään kaasutiivistä kemikaalisuojapukua tilanteessa, jossa vaarallisena aineena on paineenalaisena nesteytetty myrkyllinen kaasu, esimerkiksi ammoniakki, rikkidioksidi tai kloori. Sarjan kirjoittaja on paloesimies jarno joensuu Satakunnan pelastuslaitokselta Porista. Avustajan tehtäviin kuuluu aluksi yhdessä kemikaalisukeltajan kanssa noutaa tarvittava kalusto pukeutumispaikalle
Avustajan tehtävänä on laittaa kasvo-osa huolellisesti kasvomansetin päälle ja esikiristää hihnasto. Samalla on tärkeää varmistaa, että puvun tuuletuksen säätö on pienimmässä asennossa. Avustajan tehtävänä on kääntää kemikaalinkestävän käsineen varsi kaksinkerroin ja pukea käsine kemikaalisukeltajan käteen. Viimeisenä avataan pulloventtiili, kiinnitetään hengitysventtiili huolelli5 6 avustajan tulee varmistaa, että puvun tuuletus on pienimmässä asennossa ennen kemikaalisukelluksen aloitusta. Tällä järjestelyllä helpotetaan avustajan toimesta käsineen varren pukemista rannemansetin mansettirenkaan ympärille. Ensin kasvo-osa, sitten hengitysventtiili Välittömän vaaran alueen rajalla ennen kemikaalisukelluksen aloittamista puetaan kasvo-osa aluksi ilman hengitysventtiiliä paikoilleen. Avustaja pukee kypärän paikoilleen, kiinnittää leukahihnan sekä pukee kulutusta kestävät käsineet kemikaalisukeltajalle. Avustaja laittaa kasvo-osan roikkumaan kemikaalisukeltajan kaulaan sekä kiinnittää puvun tuuletusletkun kiinni paineilmalaitteen lisäilmansyöttöliitäntään. Nämä ovat aluskäsine, kaasutiivis käsine sekä kulutuksen kestävä käsine tai vaihtoehtoisesti kylmäsuojapuvun käsine. Kolme käsinettä Kaasutiivistä kemikaalisuojapukua käytettäessä tulee käyttää aina kolmea käsinettä. Siirtyminen välittömän vaaran alueen rajalle voidaan aloittaa, kun molemmat kemikaalinkestävät käsineet kumilenkkeineen on puettu. Palokuntalainen • 57 52 KÄYTÄNNÖN SAMMUTUS– JA PELASTUSTEKNIIKKAA Kemikaalisukeltaja pukee avustajan nostaman paineilmalaitteen päälleen, kiinnittää lantiovyön ja kiristää kaikki hihnat sopivaan kireyteen. Kemikaalisukeltaja pitää aluksi kasvo-osasta kiinni ja tekee lopullisen kiristyksen. Pulloventtiili avataan vasta aloitettaessa kemikaalisukellus välittömän vaaran alueen rajalla, koska muuten ilmankulutus alkaa heti puvun tuuletuksen kautta. Käsine lukitaan vielä erillisellä mansettirenkaan päälle tulevalla kumilenkillä. avustaja avustaa kemikaalisukeltajaa kasvoosan pukemisessa.. Paineilmalaite kannattaa jättää lantiovyön varaan kannatukselle, eli olkahihnoja voi hieman löysätä. Käsineen ollessa kädessä, kemikaalisukeltaja laittaa kätensä nyrkkiin päin avustajan rintakehää
Palokuntalainen • 57 53 KÄYTÄNNÖN SAMMUTUS– JA PELASTUSTEKNIIKKAA 7 8 9 sesti kasvo-osaan ja tarkistetaan ilmamäärä. Tarvittaessa kylmäsuojapuku kaiken päälle Mikäli torjuttava aine edellyttää kylmäsuojapuvun käyttöä, puetaan se kokonaisuudessaan kaasutiiviin kemikaalisuojapuvun päälle suojaamaan puvun ja kypärän lisäksi myös paineilmalaite sekä hengitysventtiili. Kemikaalisukellus välittömän vaaran alueelle voidaan aloittaa.” Kemikaalisukeltaja on pukeutunut suojaustasoon kaasutiivis kemikaalisukelluspuku ja paineilmalaite. avustaja pukee kylmäsuojapuvun hupun huolellisesti kasvo-osan ympärille. Suojaustason ollessa kaasutiivis kemikaalisuojapuku kylmäsuojapuvulla lisättynä voidaan todeta pukeutumisen kestävän noin 15 minuuttia. Kemikaalisukeltaja on pukeutunut kaasutiiviseen kemikaalisukelluspukuun ja paineilmalaite kylmäsuojapuvulla täydennettynä. Kemikaalisukellus välittömän vaaran alueelle voidaan aloittaa. Mikäli huppu pääsee kemikaalisukelluksen aikana siirtymään kasvo-osan eteen, ei kemikaalisukeltaja itse kykene siirtämään huppua pois näkökentästä ja kemikaalisukellus saatetaan joutua keskeyttämään. OSA VII – Kaasutiiviin kemikaalisuojapuvun pukeminen. Kylmäsuojapuvun pukemisessa avustajan rooli korostuu vielä enemmän, tärkeimpänä tehtävänä ollen hupun huolellinen pukeminen kasvo-osan lasin ympärille
Ryhmän käytössä on ollut Veikko Nummela Oy:n yli 30 vuotta sitten valmistama Kulkuri eli teloilla liikkuva moottoriruisku. Teksti Esa Aalto ja Pekka Koivunen Kuvat Veikko Nummela Oy:n arkisto, Marco Hakala ja Hannu Lähteenmäki. Joulukuussa Kuusiston VPK:lle luovutettiin uusi pumppuyksikkö: saman valmistajan tehokas Esteri-pumppu, John Deere -telatraktori ja perävaunu. Palokuntalainen • 57 54 Liikkuva Esteri Kuusiston VPK:lle Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen sopimuspalokunnat Kaarinan VPK ja Kuusiston VPK muodostavat yhdessä vesihuoltoryhmän, joka toimii koko pelastuslaitoksen alueella
Myös pelastuslaitos tuki kehitystyötä muun muassa antamalla erilaista välineistöä palokunnan käyttöön. Sopivaa kalustoa ei ole kuitenkaan ollut valmiina saatavilla. Kaikki hälytysosastolaiset eivät pysty osallistumaan savusukellustehtäviin, mutta vesihuollossa löytyy tehtäviä kaikille. Muutkin nykyiset vesihuoltoryhmän pumput ovat olleet tämän päivän tarpeisiin tehottomia. Kaarinalainen palopumppuvalmistaja Veikko Nummela Oy tuli mukaan pumppuhankkeeseen ja alkoi yhdessä Kuusiston VPK:n kanssa suunnitella uuden, tehokkaamman moottoriruiskun rakentamista. Kulkurilla ajo vaatii myös taitoa ja paljon voimaa. Olemmekin jo useamman vuoden ajan pohtineet uuden moottoriruiskun hankintaa. Veikko Nummela oy mukaan hankkeeseen Viime keväänä kuusistolaiset alkoivat tehdä testiajoja moottoriruiskuilla ja mitata erilaisten ruiskujen vedentuottoja. – Letkuselvitysten teko on ollut työlästä erityisesti runsaslumisina talvina. – Mittaustemme tulokset osoittivat, että vettä ei saada tavoiteltua määrää. Pumppukaluston uusimiselle tuli tarve Miehen ikään tullutta Kulkuria tehokkaammalle pumppuyksikölle on ollut jo pitkään selvä tarve. – Päätimme lopulta hankkia Veikko Nummela Oy:ltä täydellisen paketin, johon kuuluvat moottoriruiskun lisäksi kalustonkuljetusperävaunu sekä telatraktori, Hannu Lähteenmäki kertoo. Kulkuri vaatii tehtävään vähintään kolme miestä. Muutenkin se alkaa olla eilispäivän tekniikkaa, Kuusiston VPK:n päällikkö Hannu Lähteenmäki ja varapäällikkö Kari Heinilä kertovat. Liikkuva Esteri Kuusiston VPK:lle kaari na. – Kulkuri on yhä toimintakunnossa, mutta ei sen vedentuotto ole riittävä. Palokunnalla on ollut keskimäärin 35 vesihuoltotehtävää vuodessa. – Yksikkö valmistettiin ja telatraktori varusteltiin Veikko Nummela Oy:n tehtaalla Kaarinassa. Palokuntalainen • 57 55 V esihuolto on sopinut Kuusiston VPK:n toimintaan erinomaisesti. – Tarvitsimme tutkittua tietoa ja laskelmia siitä, paljonko vettä pumpuista saadaan, Kari Heinilä sanoo
Palokuntalainen • 57 56 TEKNIsET TIEDoT Pumppu: Esteri 3000 K moottoriruisku: • 3000 l/min/10 bar, mitattu 3 m imusyvyydellä • 4-tahti moottori, 117 kw, vesijäähdytys • sähköstartti • työvalot • painemittarit • moottorin omavalvonta/mittarit • suoraveto ilman kytkintä • paineilmatoiminen alkuimulaite (ilma pullosta) • kuivasumppu voitelu • nostolenkit 4 kpl (esim. diesel, 854 cm3 • 4WD kumiteloilla • tasauspyörästönlukko • variaattori alennusvaihteella • sähkökippi • rekisteröity traktoriksi • kauko-ohjattavat sähkövinssit edessä, takana ja lavalla • työvalot eteen ja taakse • hälytysvilkuilla Perävaunu Esteri Firewagon 2700 • teräksestä valmistettu apurunko • lavarakenne ja ajosilta alumiinia • LED-valot • hälytysvilkut takakulmissa • 2-akseli rakenne • kokonaispaino 2700 kg • kantavuus 2200 kg Kokonaisuuden hankintahinta varustelusta riippuen 72 000–80 000 €. Sopimuksen mukainen lähtöaika on kymmenen minuuttia. Palokunnan hälytysosastossa on 20 henkeä. Vesihuoltoryhmän toiminta-alueena on koko Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen alue. INFo • Kuusiston VPK toimii Kaarinan kaupungissa. 0400 528223 hannu.lahteenmaki@suomi24.fi www.kuusistonvpk.org. Uusi osoite on Kyynäräkatu 2, kaarina Palokunnan päällikkö hannu Lähteenmäki puh. lentokuljetukseen) • paino 319 kg Telatraktori: john Deere Gator 855 D • Moottori Yanmar 3-syl. Normaalin toiminnan lisäksi Kuusiston VPK on erikoistunut vesihuoltotoimintaan yhteistyössä Kaarinan VPK:n kanssa. KuusIsToN VPK • VPK muutti 1.1.2014 Kaarinan paloasemalle pelastuslaitoksen tiloihin
Palokuntalainen • 57 57 Kuljetusperävaunulla tehtävään Esteri JD 3000K -moottoriruisku kuljetetaan tehtävään Kuusiston VPK:n miehistönkuljetusauton perässä Veikko Nummela Oy:n valmistamalla alumiiniperävaunulla. Uudella pumppuyksiköllä ja sen lisävarusteilla halutaan parantaa myös sammutusmiesten työturvallisuutta. Pumpun valmistaja suunnitteli ja toteutti kokonaan alumiinisen moottoriruiskun nelitahtisella moottorilla. – Tämä Esteri JD 3000 K on täysin uusi kotimainen moottoriruisku. Asetimme ruiskun maksimipainotavoitteeksi noin 300 kiloa ja tuotoksi 3000 l/min/8 bar. omalla rahalla lisää tehoa Kuusiston VPK hankki vesihuoltotoimintaa tehostavan moottoriruiskuyksikön omalla rahalla. Ylipainesuoja tehtiin neljän tuuman paineletkua varten, mutta jatkossa suoja on saatavilla muillekin letkumitoille. Ruisku on varustettu Veikko Nummela Oy:n paineilmakäyttöisellä alkuimulaitteella. Myös toiminta-aika lyhenee esimerkiksi puolen kilometrin matkalla neljännekseen nykyisestä. Paineilma otetaan paineilmalaitteissa käytettävistä pulloista. Vinssin avulla pumppu voidaan laskea maahan ja nostaa takaisin telatraktorin lavalle, jolloin sen käyttö ja siirtäminen onnistuu paitsi helposti myös turvallisesti. Tehon lisääntyminen näkyy kuusistolaisten mukaan monella osa-alueella. – Pumppuja letkuselvitykset toteutuvat aiempaa nopeammin. – Meidän tehtävämme on valmistaa sellaisia laitteita, joita asiakas tarvitsee. Vettä on saatava luotettavasti liikkeelle tarvittava määrä. Pumppuyksikön kehitys suunnittelusta valmiiseen tuotteeseen vei puoli vuotta, mutta nyt näitä voidaan valmistaa 4–8 viikon toimitusajalla. Siitä saadaan kaksitahtista enemmän vääntöä, jolloin vettäkin saadaan liikkeelle enemmän. Paino meni 19 kiloa yli ja tuottotavoite toteutui 10 barin paineella, joten olemme tyytyväisiä lopputulokseen, kuvailee Veikko Nummela Oy:n toimitusjohtaja Iivari Kalliomäki. – Kokonaisuus on räätälöitävissä asiakkaan mukaan, mikäli asiakkaalla on erityistoiveita toteutuksen suhteen, kertoo Iivari Kalliomäki. Moottori on nelitahtinen. Veikko Nummela Oy ideoikin kuusistolaisten toiveesta ylipainesuojan, joka suojaa paineiskuilta. Vinssin avulla pumppu voidaan laskea maahan ja nostaa takaisin telatraktorin lavalle, jolloin sen käyttö ja siirtäminen onnistuu paitsi helposti myös turvallisesti.” LIsÄTIEToja: www.veikkonummela.fi Yrityksen perustaja, Veikko Nummela, Kulkurin koeajolla -80 luvun alussa.. Kun aikaisemmin paineiskut ja letkurikot ovat aiheuttaneet jopa vakaviakin loukkaantumisia, saadaan Esteri-ylipainesuojan avulla vedensiirto nyt tehtyä turvallisesti. Aikaisemman kolmen miehen sijasta selvityksen tekee nyt kaksi miestä
Attityden är föga konstruktiv och en undervärdering av andra höjer inte den egna offentliga profilen för någon. På något över etthundra stationer dejourerar samtidigt cirka 800 yrkesbrandmän dygnet runt. De verkar utgående från cirka sjuhundra brandstationer. Den färskaste statistiken visar att de riksomfattande kampanjerna för att rekrytera avtalspersonal åtminstone inte omedelbart har burit frukt. allt är dock inte så rosigt som det ser ut. Den alarmeringsdugliga personalen åldras och det allt hårdare trycket inom såväl yrkessom fritidslivet hotar även avtalsbrandkårernas utveckling. Avtalsbrandkårerna som utvecklat sig kvalitativt står inför allvariga utmaningar. Likaså är redskapen bättre än någonsin. Både yrkesmännens och avtalspersonalen utbildningsnivå har under de senaste åren märkbart stigit. Enligt den senaste utredningen är de alarmeringsdugliga avtalsbrandkåristernas antal 13 400. Räknat i procent är det ungefär nio. Avtalsbrandkårerna förtvinar, det är dags att göra nånting! Som helhet kan man säga att den operativa service medborgarna får har tagit ett stort steg framåt särskilt under detta årtusende.”. De utmaningar som yrkesmännen ställs inför är även avtalsbrandkårernas vardag. Också de tekniska och taktiska metoderna har utvecklats även om förnyelsen där varit rätt blygsam, beroende på den konservativa branschens uppenbara motstånd mot förändringar. Hälsningar till Finlands Brandmannaförbund SPAL: Er ordförandes upprepade offentliga nedvärderande av avtalsbrandkårister förbättrar inte räddningsväsendets situation ett dugg. Som helhet kan man säga att den operativa service medborgarna får har tagit ett stort steg framåt särskilt under detta årtusende. Palokuntalainen • 57 58 BraNDkårISTEn LEDarE Chefredaktör Pekka Koivunen I Finland baserar sig räddningsväsendets operativa system på två aktörer som kompletterar varandra. På tre år har de alarmeringsdugligas antal sjunkit från 14 600 till 13 400. Totalt är yrkesmännen cirka 4 000 till antalet. Avtalsbrandkårernas personal står antingen i direkt arbetsförhållande till räddningsverket eller har förbundit sig till alarmverksamhet via sina brandkårsföreningar. Siffran är alarmerande. Nu måste brandkårerna, branschens organsationer, räddningsverken, Finlands Kommunförbund och inrikesministeriet samla sina krafter och gripa till snabba åtgärder för att korrigera situationen. Ps. Idag producerar avtalsbrandkårerna konkurrenskraftig och kostnadseffektiv service särskilt på områdena utanför tätbebyggelsen. Även i stadsområdena har avtalsbrandkårernas operativa betydelse ökat
Ett av dem är att själva Pronto i sig kräver en grundlig revision för att bli ett användbart verktyg. Mera om detta på ledarplats. Om inget görs blir problemen stora. Utredningens detta skede består av två delar: en noggrann analys av den information som kan utläsas ur databasen Pronto samt utvärdering av en enkät som riktade sig till avtalsbrandkårernas ledning. Medborgarna har alltid fått den hjälp som behövts. Det som är hotat är själva verksamhetens fortbestånd. Rapporten skall alltså inte tolkas så att medborgarnas trygghet skulle ha varit särskilt hotad i enskilda fall. en objektiv oförskönad analys av nuläget och förslag till åtgärder för att korrigera sådana missförhållanden som kan anses påverka avtalsbrandkårernas utryckningssäkerhet nu och i framtiden.. Rapporten skall ses som en del av det som i den civila världen kallas kvalitetskontroll, dvs. Pronto respektive enkäten Ur Pronto kan man utläsa mångahanda fakta. Alltså om man med användbart menar ett verktyg som enkelt ger de uppgifter som behövs för att garantera avtalsbrandkårsverksamhetens fortbestånd. Tecken på underliggande problem som måste åtgärdas om man även i framtiden skall ha råd med ett heltäckande räddningsväsende. Mellanrapporten visar på en del problem om vilka man hittills endast haft subjektiva misstankar. Själva uppdraget avspeglar en viss oro för att allting eventuellt inte är så som det officiellt förmodas vara, och mellanrapporten talar även i det fallet sitt tydliga språk: många avtalsbrandkårer har problem med att till punkt och pricka uppfylla det man avtalat om. Utredningen baserar sig på Statsrådets program för den inre säkerheten, närmare bestämt den senare delen av åtgärd 64: ”Man förstärker tillgången på frivilliga för säkerhetsoch alarmuppgifter och utreder hur de krav på utryckningsstyrka som angivits i brandkårsavtalen uppfylls i landets olika delar”. Palokuntalainen • 57 59 Text Silvio Hjelt SOPIMUSPALOKU NTIEN LÄHTÖVARMUUS 1 SOPIMUSPALOK UNTIEN LÄHTÖVARMUU S Vapaaehtoisten saatavuus turvallisuusja hälytystehtäviin -hankkeen väliraportti Isto Kujala, Silvio Hjelt 2013 Inklusive resumé på svenska H är är det skäl att observera att även om mellanrapporten till vissa delar kan verka negativ och överraskande så handlar det i praktiken snarast om svaga signaler. Det handlar ännu inte om stora problem utan snarast om symptom. Utredningen om avtalsbrandkårernas utryckningssäkerhet – en mellanrapport Mellanrapporten har redan distribuerats till brandkårerna, så själva dess innehåll berörs här rätt ytligt
Detta kallas kvalitetskontroll. Det goda är att man inom brandkårerna tycks ha en rätt klar uppfattning om problemen och var de ligger, och att man även vågat föra fram sina tvivel, må vara under anonymitetens skyddande mantel. Sopimuspalokuntien kaikki kiireelliset tehtävät ja niihin lähteminen 2011–2013. Seulonnan tulos on näkyvissä KAAVIOSSA 4. On huomattava, että palokuntien kiireellisten hälytystehtävien lähtöajat vaihtelevat sopimuksen tai tavoitelähtöajan perusteella neljästä (4) kolmeenkymmeneen (30) minuuttiin. Den andra möjligheten är att man av diverse andra skäl tvingats lova sådant som man inte förmår hålla. 20 40 60 80 100 3 min 5 min 8 min 10 min 2013 2011 2012 25 50 83 22 46 81 22 46 80 91 91 89 KAAVIO 4. Den möjligheten måste idag anses helt uppenbar. Den tredje möjligheten är att någon underliggande struktur har eller håller på att drastiskt förändras. Ett annat faktum som kan utläsas är att det inom avtalsbrandkårerna finns uppenbara problem med utryckningsstyrkorna speciellt under arbetstid. Ibland kunde sådana avtal ha en styrande effekt, dvs. Ingen torde idag förneka att livsrytmen hela tiden förändras mot allt mera jäkt, och inte eller att medborgarnas prioriteringar förskjuts från. Må vara att sådant önsketänkandet ofta kan ha varit ömsesidigt. Å andra sidan ligger ju grunden till all visdom i att man erkänner fakta. Kaavio kertoo kuinka monta prosenttia palokunnista on ollut hälytyshetkestä liikkeellä 3, 5, 8 ja 10 minuutin kuluttua. Palokuntalainen • 57 60 BraNDkårISTEn SOPIMUSPALOK UNTIEN LÄHTÖVARMUU S 9 valtioneuvosto n sisäisen turvallisuuden ohjelman toimenpide 64: “Vahvistetaan vapaaehtoisten saatavuutta turvallisuusja hälytystehtäviin ja selvitetään, kuinka palokuntasopim uksiin kirjatut vahvuusvaatimu kset täyttyvät maan eri osissa.” 22 SOPIMUSPALOKUNTIEN LÄHTÖVARMUUS 2.11 kiireellisiin hälytystehtäviin lähtö vuosina 2011–2013 Pronto-seulonnan avulla muodostettiin myös taulukko siitä, miten kiireellisiin hälytystehtäviin on lähdetty kaikkien kiireellisten tehtävien osalta vuosina 2011–2013. I den mån man i tiderna exempelvis av finansiella skäl medvetet lovat sådant som man inte i verkligheten trott sig kunna hålla är det mycket nära det som kunde kallas ”vilseförande av myndighet”. Det tråkiga med grundlig statistisk uppföljning är dock att önsketänkade rätt enkelt avslöjas. På en del myndighetshåll förekommer fortfarande tankar om att avtalsbrandkårer skulle åka snålskjuts och inte göra allt de kan. En vanlig slogan i det civila livet är att det enda som är bestående är förändringen. Vardera avtalsparten gav gärna löften som man kanske inte avsåg att skulle tolkas helt bokstavligt. Låt oss hoppas att den revision som faktiskt redan inletts skall beakta det som framkommit beträffande själva systemet. Problemet i avtalen och/eller i andra strukturer I dessa spalter har tidigare debatterats frågan om brandkårerna lovat för mycket då man skrivit under sina avtal. Endast genom att erkänna fakta kan man systematiskt hantera problem med sådant som exempelvis utryckningssäkerheten. Detta har hittills varit ett obekräftat antagande som till och med bestridits från myndighetshåll. Ett sådant antagande strider mot frivilligbrandkårers grundläggande principer: man gör nog så gott man kan, med de resurser man har till förfogande. Nu är antagandet inte mera obekräftat, utan tvärtom stöds det av det som framgår ur enkäten till avtalsbrandkårerna själva. Varför skulle avtalsbrandkårsverksamhet då utgöra ett undantag. man gjorde sitt allra bästa och ännu lite till. Yli 10 minuuttia menee lähtemiseen aikaa 9–11 % lähtöjä. Kolmessa minuutissa tehtävään on lähdetty kaikista lähdöistä 22–25 %, viidessä minuutissa on lähdetty 46–50 %, kahdeksassa minuutissa on lähtenyt 80–83 % lähdöistä ja kymmenessä minuutissa 89–91 %. Sådan var branschens praxis, åtminstone på den tiden
Man vill inte lyfta upp problemen på bordet, och man vill inte se dem där. Ut ur den personliga bekvämlighetszonen. Medan man är borta på utryckning förtjänar man inte levebrödet. De blir kanske inte heller ens alls billigare. Verkningsgraden angår även samhället Det står utom allt tvivel att avtalsbrandkårsverksamheten är synnerligen kostnadseffektiv. Nu måste man öppna ögonen och spana framåt. Att så ännu inte sker skulle förvåna, om man inte i grunden kunde skönja sådant som förstenade attityder och disinformation. Vidare behövs en strukturerad handlingsplan för att utveckla räddningsväsendet. 10 20 30 40 50 60 0–40 % 41–60 % 61–80 % 81–100 % 101–120 % 121–140 % 141–160 % >160 % ARVIO: LÄHTÖAIKOjEN jAKAUMA MUUNA AIKANA 3,42 4,11 9,83 17,81 27,35 43,84 47,01 16,44 4,70 8,22 3,85 2,74 1,71 6,85 2,14 % va st aa jis ta % Lähtöaikatavoitteesta PVPK (n=73) VPK (n=234) Lähtöaikaylitys. Arvioitu lähtöaikatoteutuma muuna aikana prosentteina suhteessa tavoiteaikaan. Man kanske inte på kort sikt sparar allt det man hoppas på, men i stället garanterar man på längre sikt att systemet inte blir ännu dyrare och/eller mycket sämre. Millä tavalla?”), jolloin 86 vastauksessa (38 % avoimen vastauksen antaneista) eri tavoin ilmaistuna katsottiin, että yhteiskunnan apua tarvitaan erityisesti sopimaan palokuntalaisten työnantajien kanssa niistä ehdoista, joilla palokuntalaiset voisivat osallistua päivälähtöihin. Tätä arviota tukee toinen rivien välistä heikkoina signaaleina ja erityisesti avoimista vastauksista luettava piirre. Även det alternativet kräver sådan fördomsfrihet som kanske inte så enkelt uppbringas just inom räddningsbranschen. hanteringen av frågan om utryckning på arbetstid – en ödesfråga Såsom rapporten klart visar har mången avtalsbrandkår alldeles särskilda problem med utryckningarna under arbetstid. Sopimuspalokuntamuotokohtaiset jakaumat on painotettu vastausten lukumäärien mukaan. SVENSK RESUME ObservatiOner Och slutsatser på basen av det sOm framkOmmit under utredningens gång samt förslag till åtgärder silvio hjelt 70 SOPIMUSPALOKUNTIEN LÄHTÖVARMUUS taULUKKO 8. Både Pronto och enkäten talar sitt tydliga samstämmiga språk: det som nu behövs är ett övergripande accepterande av de fakta som kommit i dagen, ett analytiskt grepp om dessa fakta och en fördomsfri utvärdering av vad dessa fakta i praktiken innebär, nu och på längre sikt. Tiden så man kunde leva på tradition från gamla tider börjar ohjälpligen vara förbi. Utveckla helt konkret, utan förutfattade åsikter, baktankar och kortsiktiga taktiska bedömningar. Rationellt sett kunde man alltså antaga att samhället skulle ha nytta av att satsa fullt ut på avtalsbrandkårsverksamheten. 224 palokuntaa vastasi avoimeen kysymykseen 15 (”Tulisiko yhteiskunnan tai pelastuslaitoksen tukea jollakin tavalla palokuntien lähtövarmuutta. Graafisesti toivomusten jakauma ilmenee viereisellä sivulla olevasta kuvasta. 7.3 VALMIUS KySyMyKSEN 15 AVOIMIEN VASTAUKSIEN VALOSSA Yllä olevien lukujen vertailusta voidaan päätellä, että monessa vapaaehtoispalokunnassa on ilmeinen päivälähtöongelma. Så enkelt är det. Alltså väljer man att sluta ögonen och ”låtsas som om det regnar”. Palokuntalainen • 57 61 omsorg om det allmänna och mot det egna jaget. Samhället förtjänar på att den finns, särskilt i form av grundtrygghetsservice som man inte skulle ha råd med på något annat sätt. You Guys, Get out of the Box! 72 SOPIMUSPALOKUNTIEN LÄHTÖVARMUUS 8. Om så är nödvändigt måste man vara beredd att bryta gamla strukturer, för att inte tala om fördomar. Detta gäller även privatföretagare, exempelvis lantbrukare och entreprenörer. Vara beredd att analysera nya lösningar, till och med på bekostnad av något gammaldags bekvämt önsketänkande. Alternativet är att man beträffande normal arbetstid drastiskt omfördelar de resurser som nu finns. Beträffande utryckningssäkerheten just under arbetstid krävs samhällets klara insatser. Just nu kunde den tiden vara inne. De problem som mellanrapporten nu beskriver försvinner dock inte genom att de ansvariga sluter ögonen. Disinformation både i aktiv eller utsändande och passiv eller mottagande form. Att saken måste utredas, det står dock numera helt klart. Ongelmaa on pitkään pidetty palokunnan sisäisenä järjestelyongelmana, vaikka sen juuret mitä ilmeisimmin ovat muualla yhteiskunnassa. Men den är inte helt gratis. Här skall inte närmare funderas över vilka dessa kunde vara, men en fördomsfri utredning även på arbetsgivarhåll är knappast helt fel. Frånvaro från arbetet kostar, antingen för arbetsgivaren eller för arbetstagaren eller för båda. Avoimien vastauksien analyysin numeeriset tulokset on esitetty luvussa 3.13.2. Nuförtiden kan man inte mera med hänvisning till något diffust allmänt bästa lämna sin arbetsplats vind för våg för att i stället hjälpa medmänniskan. Varför skulle då avtalsbrandkårister eller deras arbetsgivare vara annorlunda
Palokuntalainen • 57 62 Vildmannen Isto Kujala VILDMAnnEn BraNDkårISTEn osynliggörandet Då någon medvetet eller omedvetet osynliggör en människa eller en verksamhet talar man om mobbning. jaG TaCKar aLLa mEDLEmmar oCh samarBETsKumPaNEr FÖr DET År som GÅTT oCh ÖNsKar ETT GoTT NYTT År! Organisationskulturen och ledarskapet inom räddningsväsendet. Man skulle nog inte ha upptäckt dem som utgör majoriteten av räddningspersonalen. Så mycket talades det endast som en myndighetsfråga om strategier, räddningsbranschens förändring och annat som ansluter sig till räddningsväsendet. Brandkåren är en aktiv aktör i en liten tätort. Alla de som läser utredningen har skäl att observera att den är uppgjord på basen av sådan information som man fått ur Pronto. Som besökare förundrade jag mig över att så många brandkårister deltog i övningskvällen. Man ser även resultatet av denna grundliga medlemsrekrytering. Då vi efteråt pratats vid en stund på tumanhand erkände hon att om hon inte redan från tidigare skulle ha känt till att räddningsväsendet i så stor utsträckning är beroende av avtalsbrandkårerna så skulle den saken nog inte ha avslöjat sig för henne vid detta tillfälle. Från Punkaharju kommer ett exempel på medlemsrekrytering Jag besökte Punkaharjun VPK, Årets avtalsbrandkår 2013, under en övningskväll i början av december. En del av nolloch de bristande utryckningarna är även en följd av utmaningarna inom avtalsbrandkårsverksamheten. Det att alla bär sitt ansvar för brandkårsverksamheten påverkar även andan inom brandkåren. Här nöjer man sig inte endast med att en gång om året hålla ”En dag på brandstationen” utan man gör brandkåren känd vid snart sagt alla upptänkliga tillfällen som över huvudtaget anordnas i Punkaharju. Det är förstås onödigt att säga det men här kunde en besökare lätt konstatera den goda anda som råder. Inom räddningsbranschen har sådant mobbande en konkret inverkan på människorna, på deras verksamhet och på deras motivation att verka i branschens uppgifter. I Punkaharjun VPK håller man alltså på med medlemsrekrytering 365 dagar i året. Hon sade att hon ännu skulle fundera på denhär saken eftersom i Finland den verksamhet som baserar sig på frivillighet utgör en synnerligen viktig resurs, nu och i framtiden. Svarstiden var förstås kort och hon kunde inte på den tiden helt klart svara på frågan om hur man inom organisationskulturer, ledarskap och strategier borde beakta den tredje sektorns aktörer. Informationen i Pronto är inte samma sak som verkligheten. utredningen av avtalsbrandkårernas utryckningssäkerhet Utredningen av avtalsbrandkårernas utryckningssäkerhet har blivit klar. Verksamheten är aktiv och här känner man inte till sådant som nolleller bristfälliga utryckningar. Rapporten överläts 20.12.2013 till inrikesministeriets kanslichef Päivi Nerge. Då vi diskuterat saken klarnade det för mig hur denhär brandkåren sköter sin medlemsrekrytering. De registrerade nolloch bristfälliga utryckningarna riskerar inte de tjänster medborgarna erhåller men man måste dock tillsammans se till att de hålls vid ett minimum. Alla brandkårens medlemmar, såväl i alarmavdelningen som i ungdomsoch damavdelningen rekryterar under hela året. Vid Brandbefälsförbundets julseminarium frågade jag om detta av en föredragshållande psykolog. Om en organisationskultur eller ett ledarskap är sådant att man inte beaktar förekomsten av verksamhet inom den tredje sektorn – i detta fall den frivilliga brandkårsverksamheten och avtalsbrandkårernas arbete – är det fråga om ett försök till osynliggörande, alltså en form av mobbande. Alla nolloch bristfälliga utryckningar förtäljer inte om avtalsbrandkårsverksamheten utan en stor andel förtäljer om ett osäkert alarmeringssystem, om ett utryckningssystem som baserar sig på nätverk, om Prontos funktionalitet och om instruktionerna och de praktiska utmaningarna då det gäller att fylla i Pronto. En person som på en arbetsplats medvetet försöker osynliggöra en medarbetare kallas för arbetsplatsmobbare
Kysy ministereiltä, kansanedustajilta, johtajilta, päälliköiltä, asiantuntijoilta tai vaikka rivipalomiehiltä tai sopimushenkilöiltä. Ja vieläpä anonyymisti ja aivan ilmaiseksi. SF: Ensivastetta tekevien yhteisöjen kirjo on laaja. miksi soster-puoli haluaa yksityisyydensuoja verhonaan rikkoa hyväksi koetun järjestelmän. SF: Henkilöstön päätelaitteisiin hätäkeskus lähettää rajoitetut hälytystiedot. Ensivastehälytysilmoitusta ei enää lähetetä päivystävälle palomestarille, jonka kuitenkin tulisi joka hetki tietää, missä omat joukot liikkuvat. Palokuntalainen • 57 63 TahToo TIETÄÄ! Palsta tiedonjanoisille • Tämä palsta antaa lukijoillemme ainutlaatuisen mahdollisuuden saada asialliseen pelastusalaa koskevaan kysymykseen vastaus melkein keneltä tahansa. Kysymys tulee toimittaa osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi neljä viikkoa ennen seuraavan lehden ilmestymistä. Pelastustoimessa esiintyy yhä voimakkaammin mielipiteitä, että sosiaalija terveyspuolen päättäjät ovat menneet liian pitkälle yksityisyydensuojaasioissa. Vertailukohtana pidetään esimerkiksi kierrolla olevan lääkärin sairaalan potilashuoneessa puhumaa potilastietoa, joka leviää muille huoneessa oleville potilaille tai poliklinikoiden enemmän tai vähemmän julkisia hoitaja-potilaskeskusteluja. 4. • sinä lähetät kysymyksesi meille (pidämme omana tietonamme henkilöllisyytesi) ja välitämme kysymyksen valitsemallesi henkilölle tai yhteisölle. Pelastustoimen lisäksi ensivastetta tekevät mm. Rajavartiolaitos, Poliisi, SPR, Järvipelastusseurat, jopa yksityiset yritykset. Hälytys toimii henkilöstölle kutsuna saapua asemalle ja lähteä tehtävälle yksiköllä, jolloin käytössä on tehtävään liittyvät lisätiedot. mitä ongelmia on ensivastehälyttämisessä tietosuojamielessä. Miksi yksityisyydensuoja tiukentuu. Seuraavassa lehdessä näet vastauksen. 4. useat lukijat ovat pitäneet määräyksiä sosiaalija terveysbyrokraattien hifistelynä paremman työn puutteessa. SF: Yleisesti ottaen sosiaalija terveystoimialalla tietosuoja ja tietoturva ovat jatkuvan tarkastelun ja kehittämisen kohteena ja lakien noudattamatta jättämisellä ei voi verhoutua. Toimitus pidättää oikeuden olla hyväksymättä kysymystä, jos se on tavalla tai toisella asiaton tai loukkaava. 3. Ensivastehälytyksen piiristä on suljettu pois myös sopimuspalokunnan varallaoleva yksikönjohtaja, jonka tehtävänä on varmistaa palokunnan lähtö – myös ensivastelähtö – kaikissa olosuhteissa. Kentällä ihmetellään jatkuvasti tiukentuvia määräyksiä. 2. Potilastietojen käsittelyyn vaikuttaa terveydenhuollon lainsäädännön lisäksi yleisinä säädöksinä henkilötietolaki, laki ja asetus viranomaisen toiminnan julkisuudesta sekä arkistolaki. Soster-pääkäyttäjä Sirpa Forma 1. SF: Ensivasteyksikkö hälytetään viranomaisradioverkkoa käyttäen, ennalta määriteltyihin, yksiköihin sidottuihin Virve päätelaitteisiin, johon hätäkeskus lähettää ja viestittää tehtävään liittyvät kaikki tarpeelliset lisätiedot. Laajalti toivotaan, että soster-puolen tulisi ensin korjata oma pesänsä ja sitten vasta puuttua pelastustoimen asioihin, jotka kuitenkin ensivasteenkin osalta ovat toimineet hyvin jo yli kaksikymmentä vuotta. Jossain päin Suomea ensivastetehtäviä menee henkilöille, jotka eivät osallistu potilaan hoitoon, eivät mahdollisesti asu samalla sairaanhoitopiirin alueella, eivätkä täytä ensivastehenkilöstölle määriteltyjä vaatimuksia. Lait edellyttävät hyvän tietojen käsittelytavan ja hyvän tiedon hallintatavan luomista. miten ensivasteyksiköt hälytetään. miksi on olemassa kahdenlaisia osoitetietoja. Rajoitetulla osoitetiedolla pyritään varjelemaan potilaan yksityisyydensuojaa. Lukuisten lukijoilta tulleiden kommenttien vuoksi kysyimme soster-pääkäyttäjä Sirpa Formalta mistä on kyse.. Kommenttisi tähän. SF: Henkilö joka on kotipäivystyksessä, mutta ei osallistu ensivastetehtävään, ei ole oikeutettu saamaan yksilöivää potilastietoa tai tietoa tehtävän etenemisestä. Hätäkeskusalueilla on otettu käyttöön toimintamalli, jossa soster-yhteyksien päivityksistä vastaa erityisvastuualueen Virve-aluepääkäytön virkamies. Pelastustoimessa soster-päättäjien määräykset koetaan epäluottamuslauseena. Yksikön henkilöstön hälyttäminen tapahtuu useissa ensivasteyksiköissä gsm-puhelimien kautta
Onneksi olkoon, Pauli, digikamera on sinun! Kuvassa kyse ei ole kauppavaltuuskunnasta, mutta eräänlaisesta vienninedistämisestä kuitenkin. Parasta selitystä etsitään! Vastaukset osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi Bonus visa. Visan parhaan vastauksen antoi Pauli Konttinen. Melkoisella varmuudella määrä on 11, vaikka hallituksen päätöksestä huolimatta keskustelua tullaan vielä käymään muistakin vaihtoehdoista. Vinkki: Kasvo-osa ei taida kuulua Drägerin tuotevalikoimaan. Vastaukset vaihtelivat neljästä 22:een. Laitosten lukumäärä oli oikein ja, vaikka laitoksia ei ole vielä päätetty, Paulin alla oleva lista näyttää hyvin todennäköiseltä. Parhaat selitykset osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi • mahdollinen uusi nimi (Sisältää nykyisen pelastuslaitoksen) • helsingin pelastuslaitos (Helsingin kaupungin pelastuslaitos) • Länsi-uudenmaan pelastuslaitos (Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos) Itä-Uudenmaan pelastuslaitos (Itä-Uudenmaan pelastuslaitos ja Keski-Uudenmaan pelastuslaitos) • Lounais-suomen pelastuslaitos (Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos ja Satakunnan pelastuslaitos) • hämeen pelastuslaitos (Kanta-Hämeen pelastuslaitos ja Päijät-Hämeen pelastuslaitos) • Kaakkois-suomen pelastuslaitos (Kymenlaakson pelastuslaitos ja Etelä-Karjalan pelastuslaitos) • Pohjanmaan pelastuslaitos (Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos, Pohjanmaan pelastuslaitos ja Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos) • sisä-suomen pelastuslaitos (Keski-Suomen pelastuslaitos ja Pirkanmaan pelastuslaitos ) • Itä-suomen pelastuslaitos (Etelä-Savon pelastuslaitos, Pohjois-Savon pelastuslaitos ja Pohjois-Karjalan pelastuslaitos) • oulun pelastuslaitos (Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos, Jokilaaksojen pelastuslaitos ja Kainuun pelastuslaitos) • Lapin pelastuslaitos (Lapin pelastuslaitos) • Viime numerossa kysyimme tulevaa pelastuslaitosten määrää. Palokuntalainen • 57 64 uusi kuvavisa Visanratkaisu Tällä kerralla haluamme lukijoilta selityksen, mitä Nurmon paloasemalla on tapahtunut
Halutessasi voit kysyä myös tarjousta erillisistä ilmoituksista lehdessä. Lähetä juttusi anna palaa! -palstalle, osoitteeseen: toimitus@palokuntalainen.fi. 68 sivua kiinnostavaa palokunta-asiaa! www.palokuntalainen.fi TILaa PaLoKuNTaLaINEN! seuraava lehti ilmestyy 28.2.2014 anna palaapalstalla voit ilmoittaa oman palokuntasi tapahtumista sekä myös esimerkiksi avoimista työpaikoista. Palopäähineapua Saksaan!. ne palokunnat, joilla on mahdollisia lähettää päähineitä, ottakaapa yhteys ritva Witthuhniin osoitteella ritvawitthuhn@freenet.de. Varel sijaitsee Pohjois-Saksassa Bremenistä ja Oldenburgista pohjoiseen. Tällä palstalla julkaisemme lyhyen tekstin hakemuksista. Palokuntalainen • 57 65 ENsI nuMErOSSA: Sammutustyökurssia odotellessa... Vieraile myös lehden nettisivuilla osoitteessa www.palokuntalainen.fi “Meitsi toivottaa vakkarit ja sopparit kesän suurleirille, niin suhteetkin paranevat.” 24 tuntia ammattiasemalla Yksi viikko sopimusasemalla • Laitosten yhdistäminen: puolesta vastaan • suhteet osa 3 • Varelin kaupungin vapaaehtoisen palokunnan jäsenet keräävät palokuntien virkapäähinetä (ei kypäriä) eri puolilta Eurooppaa ja toivovat sellaisia myös Suomesta
071 878 8420 Seli, seli Tosiasiassa hätäkeskukset eivät ole johtaneet pelastustai poliisiviranomaisten toimintaa.”. Nykyiset 24 poliisilaitosta yhdistyy 11 poliisilaitokseksi. Sisäasianministeriö tulee yhteistyössä pelastuslaitosten, poliisin, sosiaalija terveystoimen sekä Hätäkeskuslaitoksen kanssa jatkamaan työtä, jolla määritellään viranomaisten ja hätäkeskusten työnjakoa ja viranomaisten johtamistoimintaa tukevia toimia. Ei kuulu meidän tehtäviin, sanovat. Vakavasti otettava ennuste onkin, että jo viiden vuoden sisällä hätäkeskus ohjaa osan puheluista niin poliisin kuin pelastusviranomaisten tilannekeskuksiin eli toimii puhelinvaihteena vähän Englannin malliin. Hätäkeskuslaitoksen tehtävä on edelleenkin hätäilmoitusten vastaanottaminen, riskinarviointi ja ilmoitusten tai tehtävien välittäminen eri viranomaisille heidän antamien ohjeiden mukaisesti sekä tähän liittyvät tukipalvelut. Vuoden 2011 alussa voimaan tullut laki hätäkeskustoiminnasta (692/2010) ei muuttanut Hätäkeskuslaitoksen ja viranomaisten välistä työjakoa. Vuodenvaihteessa poliisin hallintorakenteen kehittäminen muuttaa nykyistä poliisilaitosrakennetta. Lisätietoja: tietoverkkojohtaja Pekka Tulokas, puh. Käytännön kenttätoiminnan johto kuuluu pelastusviranomaisille ja poliisille. Hätäkeskukset eivät ole aikaisemminkaan johtaneet pelastuslaitosten, poliisin tai muiden viranomaisten operatiivista kenttätoimintaa. Hyvät lukijat, miettikääpä tarkkaan tätä tiedotetta ja sen sanomaa – kenelle se on tarkoitettu ja mitä sillä halutaan todella sanoa. Tosiasiassa hätäkeskukset eivät ole johtaneet pelastustai poliisiviranomaisten toimintaa, siinä selittelijät ovat oikeassa. Hätäkeskuslaitoksen ja viranomaisten välisiä rajapintoja tarkemmin määrittävää asetusta sekä hätäkeskustoiminnan ohjeita on valmisteltu hyvässä ja tiiviissä yhteistyössä Hätäkeskuslaitoksen palveluita käyttävien viranomaisten kanssa. Mikä ajaa hätäkeskusuudistuksen puuhamiehet selittelemään. Kysypä esimiehenä häkeltä päivystävää eläinlääkäriä tai jotain erikoiskalustoasioita. Viimeaikaiset myrskyt ja aiemmat pitkäkestoiset tilanteet ovat käytännössä osoittaneet, että pelastustoiminnan johtamisessa on kehittämisen tarpeita. Hätäkeskusuudistuksella ei ole tarkoitus siirtää tehtäviä valtiolta kunnille tai yleensäkään muille viranomaisille. Se on siinä. Sen sijaan kenttätasolla toimiville hätäkeskusten palvelu on tänään aivan toisella tasolla kuin esimerkiksi 1990-luvulla. Palokuntalainen • 57 66 LIEKINhEITTÄjÄ Liekinheittäjä sisäministeriö julkaisi selittelevän tiedotteen joulukuussa. Tuolloin palvelu pelasi, tänään palvelu rajoittuu hätäilmoitusten vastaanottoon ja hälyttämiseen. Hätäkeskukset välittivät esimerkiksi laajoja tuhoja aiheuttaneista myrskyistä pelastuslaitoksille satoja tehtäviä. Käytännön kenttätoiminnan johto kuuluu pelastusviranomaisille, poliisille ja muille asianomaisille viranomaisille. Mikä tämän tiedotteen perimmäinen tarkoitus on, jää arvailuiden varaa. Eioota tulee. Hätäkeskusuudistuksen vaikutus valvomoiden perustamista koskevaan suunnitteluun rajoittuu siihen, että uudistuksen myötä muutamalla paikkakunnalla vapautuu johtokeskukseksi tai valvomoksi soveltuvia tiloja. sisäministeriön tiedote 10.12.2013: Pelastustoimen ja poliisin johtokeskussuunnitelmat eivät johdu hätäkeskusuudistuksesta Pelastustoimen ja poliisin suunnitelmat perustaa johtoja tilannekeskuksia eivät johdu hätäkeskusuudistuksesta. Hätäkeskukset eivät ole tähänkään asti johtaneet pelastuslaitosten tai poliisin kenttätoimintaa. 071 878 8450 valmiusjohtaja Janne Koivukoski, puh. Hätäkeskusten tehtävänä on vastaanottaa hätäilmoituksia, välittää niiden perusteella tehtäviä eri viranomaisille ja antaa viranomaisille toiminnassa tarvittavia tukipalveluita. Samalla kehitetään myös poliisin johtotoimintoja siten, että jokaisen poliisilaitoksen alueelle tulee vähintään yksi tilannetai johtokeskus. Tällaisissa tilanteissa pelastuslaitosten omat johtokeskukset tai valvomot saattavat olla tarpeen, jotta tehtävät ja niiden hoitamiseen käytettävissä olevat resurssit pystytään kohdentamaan mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti
www.edarley.com I www.darley.com CAN bus-ohjausjärjestelmä Palo-, pelastusja erikoisajoneuvojen valmistus, myynti ja maahantuonti pasi.w@pajaviher-vehmas.fi 010 422 1870 www.pajaviher-vehmas.fi 3D mallinnus käytössä kaikissa korirakenteissa PALOKA MU KIITTÄ Ä KULUN EESTA VUODES TA JA TOIVOT TAA MENEST YKSEKÄ STÄ UUTTA VUOTTA 2014
sairaan hyvää ensihoitoa Ensihoidon erikoislehti, joka esittelee alan asioita ja ilmiöitä valmiiksi pureskellussa muodossa. tai sähköpostilla tilaukset@ensihoidotiedotus.fi TILAA NYT (Huom! Kirjatilauksiin lisätään toimituskulut.) Systole 45€/6 numeroa Ensihoidon Taskuopas 40€ Hoitaja vai kuljettajahistoriankirja 20€ Ikkunansärkijä 10€ Palava halu 10€. 45€ /6 numeroa Suomen Ensihoidon Tiedotus Oy 00003 ESPOO VASTAUSLÄHETYS Tunnus 5012720 maksaa postimaksun Nimi: Katuosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Voit tilata myös osoitteesta www.systole.fi