palokuntalainen 58 1 persoona jussi rahikainen • jesari pelastaa Elämää Hervannassa & Tyrnävällä irtonumero 8 € • 28.2.2014 • issn 1798-2685 58
Sokos-hotelli Presidentti . Varaukset suoraan hotellille 14.3. 12.35–13.00 Keskustelu Seminaarin jälkeen liitto tarjoaa kahvin ja suolaisen kahvileivän. 2 palokuntalainen 58 . klo 20.00 mennessä, puhelin: 020-1234 600/ yksittäiset huonevaraukset, maininta SSPL-kiintiö. Virallisella jäsenyhteisön kokousedustajalla tulee olla valtakirja. 29.3.2014 klo 11–13 . . Seminaarija vuosikokoustilaisuus on maksuton. ILMOITTAUTUMINEN AJANKOHTAISSEMINAARIIN JA VUOSIKOKOUKSEEN 14.3.2014 KLO 20.00 MENNESSÄ osoitteeseen isto.kujala@sspl.fi. Sokos hotelli Presidenttissä on varattavissa huoneita SSPL-kiintiöstä 29.-30.3. Hinnat sisältävät buffet-aamiaisen. väliseksi yöksi hintaan 1hh 103 €/yö ja 2hh 123 €/yö. 13.30 SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS Suomen Sopimuspalokuntien Liiton vuosikokous pidetään ajankohtaisseminaarin jälkeen klo 13.30. Muilla jäsenyhteisöjen edustajilla on läsnäolo-oikeus kokouksessa. AJANKOHTAISSEMINAARI JA SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS AJANKOHTAISSEMINAARI 11.00–11.05 Tilaisuuden avaus, puheenjohtaja Antti Rantakangas 11.05–11.30 Ajankohtaiset pelastustoimeen ja sopimuspalokuntatoimintaan vaikuttavat asiat, pelastusylijohtaja Esko Koskinen 11.30–11.55 Miten alueosastot valmistautuvat uusiin alueisiin – malli Kaakkois-Suomi, alueosaston puheenjohtaja Markku Leinonen 11.55–12.15 Uusia keinoja palokuntien jäsenhankintaan, palokunnanpäällikkö Ville Hirvonen, palokunnanpäällikkö Tuomo Jääskeläinen 12.15–12.35 Yleinen Palokuntalaiskokous kehitä palokuntaasi nyt on lupa puhua! järjestöpäällikkö Valtteri Tervala, SPEK. Vuosikokouksessa käsitellään liiton sääntöjen 14 §:n mukaiset asiat, annetaan julkilausuma sekä käsitellään liiton strategia. Eteläinen Rautatiekatu 4, Helsinki
palokuntalainen 58 3 toimittaja Isto Kujala avustaja Jarno Joensuu avustaja tuuli heervä ulkoasu Anna Broholm ilmoitukset maria salo sisältö • nro 58 nro 58 pääkirjoitus päivän polttavat kipinät suhteet – Osa 3 24 h hervannassa tyrnävän vpk persoona – jussi rahikainen lämpökameramies yhdistyslaki tirilän vpk villimies 5 24 6 36 44 50 8 40 46 52 58 65 55 63 65 64 66 22 43 49 Pelastusalan erikoislehti • 13. klo 20.00 mennessä, puhelin: 020-1234 600/ yksittäiset huonevaraukset, maininta SSPL-kiintiö. ollikainen ilmoitukset ilmoitukset@palokuntalainen.fi, maria salo, puh. Varaukset suoraan hotellille 14.3. 12.35–13.00 Keskustelu Seminaarin jälkeen liitto tarjoaa kahvin ja suolaisen kahvileivän. AJANKOHTAISSEMINAARI JA SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS AJANKOHTAISSEMINAARI 11.00–11.05 Tilaisuuden avaus, puheenjohtaja Antti Rantakangas 11.05–11.30 Ajankohtaiset pelastustoimeen ja sopimuspalokuntatoimintaan vaikuttavat asiat, pelastusylijohtaja Esko Koskinen 11.30–11.55 Miten alueosastot valmistautuvat uusiin alueisiin – malli Kaakkois-Suomi, alueosaston puheenjohtaja Markku Leinonen 11.55–12.15 Uusia keinoja palokuntien jäsenhankintaan, palokunnanpäällikkö Ville Hirvonen, palokunnanpäällikkö Tuomo Jääskeläinen 12.15–12.35 Yleinen Palokuntalaiskokous kehitä palokuntaasi nyt on lupa puhua! järjestöpäällikkö Valtteri Tervala, SPEK. Vuosikokouksessa käsitellään liiton sääntöjen 14 §:n mukaiset asiat, annetaan julkilausuma sekä käsitellään liiton strategia. rek. palaute sähköpostitse toimitus@palokuntalainen.fi alempi päällystökurssi käytännön sammutusja pelastustekniikkaa – osa 8 kalustokulma brandkåristen tahtoo tietää letkut solmussa anna palaa ensi numerossa liekinheittäjä www.palokuntalainen.fi päätoimittaja pekka koivunen toimittaja silvio hjelt toimitussihteeri anne mallius 24 h hervannan paloasemalla kalustokulmassa esittelyssä tikasauto pesoona jussi rahikainen tirilän Vpk 24 46 40 55 . ILMOITTAUTUMINEN AJANKOHTAISSEMINAARIIN JA VUOSIKOKOUKSEEN 14.3.2014 KLO 20.00 MENNESSÄ osoitteeseen isto.kujala@sspl.fi. Seminaarija vuosikokoustilaisuus on maksuton. väliseksi yöksi hintaan 1hh 103 €/yö ja 2hh 123 €/yö. Hinnat sisältävät buffet-aamiaisen. Eteläinen Rautatiekatu 4, Helsinki . Virallisella jäsenyhteisön kokousedustajalla tulee olla valtakirja. 13.30 SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS Suomen Sopimuspalokuntien Liiton vuosikokous pidetään ajankohtaisseminaarin jälkeen klo 13.30. Sokos hotelli Presidenttissä on varattavissa huoneita SSPL-kiintiöstä 29.-30.3. 040 501 8721 toimitussihteeri anne mallius toimittajat silvio hjelt ja Isto Kujala avustajat tuuli heervä ja jarno joensuu ohjeistamispäällikkö h. Sokos-hotelli Presidentti . . 0400 504 678 kannen kuva pekka koivunen taitto ja ulkoasu anna Broholm/ pienisuuri idea paino Brand iD /pori kustantaja kustannusosakeyhtiö sanomapaja, postinrannantie 3 B, 29630 pomarkku, Y2242549-9, alv. vuosikerta • aikakauslehtien liiton jäsen • issn 1798-2685 toimitus toimitus@palokuntalainen.fi päätoimittaja pekka koivunen, puh. Muilla jäsenyhteisöjen edustajilla on läsnäolo-oikeus kokouksessa. 29.3.2014 klo 11–13
Käytetty työkalu palautetaan pressun päälle ja on käytettävissä uudelleen, mikäli se on asetetttu keltaiselle alueelle. Pressu on suorakaiteen muotoinen, jotta se voidaan sijoittaa esimerkiksi kapealle maantielle raivattavan kohteen lähistölle. Toimituskulut 20 euroa riippumatta määrästä. 199,/ 1 kpl 350,/ 2 kpl 500,/ 3 kpl Hinnat sis. Tilaukset sähköpostitse maria.salo@palokuntalainen.fi Lisätiedot: Pekka Koivunen, puh. 040 501 8721 PRESSUN KOKO 195 X 395 cm • Keltainen alue 2/3 ja punainen alue 1/3 pinta-alasta • Paino 6 kg • Materiaali kotimainen PVC • Käyttölämpötila –35–70 0C • Puhdistus painepesurilla • Kiinnityslenkit 10 kpl • Valmistaja Parolan Teltta Oy, Hattula KELTAINEN ALUE (2/3) KUNNOSSA OLEVILLE TYÖKALUILLE • raivauskalusto • valaisimet • akkukäyttoiset työkoneet • sorkkaraudat, kirveet, lapiot ja muut käsityökalut • ehjät letkut • … TUTUSTUMISTARJOUS. • Tarjous on voimassa 31.3.2014 saakka. Pressu on tavallista kevytpeitettä raskaampi, joten se ei ole herkkä normaalille tuulelle. 4 palokuntalainen 58 PUNAINEN ALUE (1/3) KORJAUSTA TAI HUOLTOA VAATIVILLE TYÖKALUILLE • tyhjän paineilmapullot • tyhjät käsisammuttimet • vialliset letkut • purkautuneet akut • … Tilaa nyt! TYÖKALUASEMAPRESSU Kaksivärinen työkaluasemapressu mahdollistaa onnettomuuspaikalla työkalujen keskitetyn ja järjestelmällisen välivarastoinnin. Pinta-alaa voidaan pienentää taittamalla pressua tarpeen mukaan laskoksille. Maksuehto 14 päivää netto. Punaiselle alueelle laitetaan vialliset tai muuten käyttökelvottomat ja korjausta kaipaavat työkalut ja laitteet. alv 24 %
Järjestelmien kirjo on kasvanut mutta tehokkuus on vaatimaton. alv 24 %. Jos valtakunnan turvallisuusalan resursseja tarvitaan, ne on pystyttävä hälyttämään ”napin painalluksella”. Pressu on tavallista kevytpeitettä raskaampi, joten se ei ole herkkä normaalille tuulelle. Hälyttämisjärjestelmän kehittämistä ei tällä hetkellä koordinoi valtakunnallisesti kukaan. ministeriössä asiasta vastaavat virkamiehet eivät näytä tajuavan, että Suomessa on suuri määrä muitakin turvallisuusalan toimijoita kuin palomiehet ja sopimuspalokuntalaiset. hälytysjärjestelmän Puutteellisuus nousi viime syksynä tehdyssä selvityksessä merkittävään asemaan sopimuspalokuntien lähtöongelmien eräänä tekijänä. Kokonaisvaltainen käsitys on hukassa. Vuonna 2006 pelastushenkilöstön hälyttämistä pohtinut sisäministeriön työryhmä luovutti mietintönsä silloiselle pelastusylijohtajalle. Tämä koskee niin pelastustointa kuin meripelastusta, Punaista Ristiä ja muita Vapepan muodostelmia. Mietintö hautautui ministeriöön kuin työtä ei olisi koskaan tehtykään. Työryhmän jäsenille tarjottiin ministeriön kabinetissa katkarapuleivät ja annettiin lämmintä kättä. Suomi on – tai ainakin pitäisi olla – huipputekniikan maa, joten jahkailun täytyy hälyttämisen ympärillä muuttua toiminnaksi. henkilökohtainen matkaPuhelin on myös pelastustoimen sopimushenkilöstön hälyttämisen pääkanava. Tänään monet sopimuspalokunnat ja muut alan toimijat ovatkin itsenäisesti ja omin varoin hankkineet erilaisia järjestelmiä varmistaakseen ja nopeuttaakseen hälytyksen vastaanottamista. hälytysjärjestelmän Pitää olla kaksisuuntainen. palokuntalainen 58 5 päätoimittaja Pekka Koivunen pääkirjoitus Pelastushenkilöstön hälyttäminen on Suomessa edelleen samalla tasolla kuin kymmenen vuotta sitten. Jos lainsäädäntö aiheuttaa kitkaa, senkin voi ja se täytyy modernisoida. 199,/ 1 kpl 350,/ 2 kpl 500,/ 3 kpl Hinnat sis. Pressu on suorakaiteen muotoinen, jotta se voidaan sijoittaa esimerkiksi kapealle maantielle raivattavan kohteen lähistölle. • Tarjous on voimassa 31.3.2014 saakka. hätäkeskuslaitoksen Vastuu rajoittuu virkamiesten lain tulkinnan mukaan pelkkiin Virve-verkon kautta viranomaisille annettaviin hälytyksiin. 040 501 8721 PRESSUN KOKO 195 X 395 cm • Keltainen alue 2/3 ja punainen alue 1/3 pinta-alasta • Paino 6 kg • Materiaali kotimainen PVC • Käyttölämpötila –35–70 0C • Puhdistus painepesurilla • Kiinnityslenkit 10 kpl • Valmistaja Parolan Teltta Oy, Hattula KELTAINEN ALUE (2/3) KUNNOSSA OLEVILLE TYÖKALUILLE • raivauskalusto • valaisimet • akkukäyttoiset työkoneet • sorkkaraudat, kirveet, lapiot ja muut käsityökalut • ehjät letkut • … TUTUSTUMISTARJOUS. kiireellinen tehtäVä: Hälytysjärjestelmä nykyaikaan Järjestelmän pitää olla kaksisuuntainen.” PUNAINEN ALUE (1/3) KORJAUSTA TAI HUOLTOA VAATIVILLE TYÖKALUILLE • tyhjän paineilmapullot • tyhjät käsisammuttimet • vialliset letkut • purkautuneet akut • … Tilaa nyt! TYÖKALUASEMAPRESSU Kaksivärinen työkaluasemapressu mahdollistaa onnettomuuspaikalla työkalujen keskitetyn ja järjestelmällisen välivarastoinnin. sisäministerillä ja nykyisellä pelastusylijohtajalla on nyt näytön paikka, koska asia on jäänyt heidän edeltäjiltään hoitamatta. Saatavilla olevista ja hälytykseen tulevista resursseista on oltava jatkuvasti päivittyvä tieto. Toimituskulut 20 euroa riippumatta määrästä. Tulokseton, mutta voimia kuluttava köydenveto on jatkunut vuosia. Ammattipaloasemille hälytys kulkee Virve-verkon kautta, samoin joihinkin ammattija sopimushenkilöstön henkilökohtaisessa käytössä oleviin Virve-päätelaitteisiin. Käytetty työkalu palautetaan pressun päälle ja on käytettävissä uudelleen, mikäli se on asetetttu keltaiselle alueelle. Maksuehto 14 päivää netto. Tulkinta on omalaatuinen, ja janne koivukosken kumppaneineen tulisikin lukea huolellisemmin hätäkeskustoimintaa säätelevää lakia perusteluineen. Punaiselle alueelle laitetaan vialliset tai muuten käyttökelvottomat ja korjausta kaipaavat työkalut ja laitteet. Sen hälytysliikenteen tulee olla teknisesti etuoikeutettua. Hätäkeskuslaitos ja sisäministeriön pelastusosaston virkamiehet toistavat puolestaan tuttua mantraansa: on pelastuslaitosten asia hoitaa pelastushenkilöstön hälyttäminen. Erityisen tärkeää tämä on muodostelman kokoamisvaiheessa. Pinta-alaa voidaan pienentää taittamalla pressua tarpeen mukaan laskoksille. Yksisuuntainen hälyttäminen on eilispäivän ajattelua. Käytössä on esimerkiksi puheja tekstiviestijärjestelmiä sekä puhelinsoittoketjuja. Tilaukset sähköpostitse maria.salo@palokuntalainen.fi Lisätiedot: Pekka Koivunen, puh. Vapaavuoroja hälytetään töihin lähinnä puheja tekstiviesteillä. Muiden turvallisuustoimijoiden, kuten Vapepan henkilöstön, hälyttäminen on kirjavaa. Osa henkilöstöstä tulee hälyttämisen varmistamiseksi varustaa erillisellä päätelaitteella, jonka senkin tulee olla kaksisuuntainen. Päätelaitteena tulee olla ensisijaisesti pelastushenkilön käytössä oleva matkapuhelin. järjestelmän Pitää mahdollistaa myös tilastointi ja raportointi. Mitään ei tapahtunut. Mietintö esitti valtakunnallista järjestelmää, joka kattaisi kaikki turvallisuustoimijat. Jos kehitys ei muuten saa vauhtia, on Kirkkokadulla syytä harkita hälyttämisestä vastaavien virkamiesten kierrätystä
Nyt tuki istuu kaiken tiedon ja viestiyhteyksien äärellä tilannekeskuksessa ja kommunikoi tilannepaikan johtajan kanssa tarvittaessa jo lähdön alkuvaiheesta alkaen. Palokuntalainen-lehti palaa aiheeseen käytännön esimerkein huhtikuun numerossa. Salosen malli perustuu mahdollisimman häiriöttömään kaksisuuntaiseen puheyhteyteen tilannepaikan johtajan ja pelastustoiminnan johtajan välillä. Sillä, että esimies ja alainen voivat keskustella kahden kesken, on suuri merkitys. Yksikönjohtajien ja paloesimiestason vastuut ja työt tehtävässä ovat kasvaneet kuluneen kymmenen vuoden aikana merkittävästi. Tämä kaikki molemmat kädet vapaana, ilman puheryhmien vaihtoa, ilman tangenttien paineluita, ilman viiveitä tai muun liikenteen aiheuttamia häiriöitä. Tätä tosiasiaa ei kukaan alan toimijoista voi kiistää. Vuorovaikutteinen viestintä mahdollistaa myös tehtävän vaiheiden dokumentoinnin aivan eri tarkkuudella kuin ennen. ”SaloSen mallin” aika on nyt Vuorovaikutteinen johtaminen tulee SeitSemän vuotta Sitten palomeStari riSto Salonen lanSeeraSi pelaStuStoimen tehokkuuden kaSvattamiSeen tähdänneen vuorovaikutteiSen johtamiSmallin (SopimuSpalokuntalainen nro 18, 28.3.2007), joSSa tilannetta johdetaan pääoSin tilannekeSkukSeSta. Tilannekeskuksessa on kaikki mahdollinen saatavilla oleva tieto, joka saattaa auttaa johtamistoimintaa kohteessa. Lisäksi mallissa välitetään elävää kuvaa kohteesta tilannekeskukseen. Palomestarien työtehtäviä on taasen siirtynyt kentältä toimistoihin. Kamera voi olla sijoitettuna sammutusauton valomastoon, kolmijalalle tai esimiehen kypärään. 6 palokuntalainen 58 kuvitus anna broholm päivän polttavat Pelastustoiminnan johtaja tulee kohteeseen entistä harvemmin. SaloSen mallin aika ei ollut vielä 2007, mutta nyt on tultu tilanteeSeen, joSSa hänen oppinSa on otettava tavalla tai toiSella käyttöön.. Suomessa on valmiudessa 112 ammattiyksikköä ja noin 700 sopimuspalokuntien yksikköä (vain sammutusyksiköt), joiden esimiehet saavat Salosen mallissa aivan erilaisen tuen kuin kohteeseen joissakin laitoksissa edelleen yksin suhaava palomestari autostaan voi antaa. Malli mahdollistaa esimerkiksi erilaisten toimintavaihtoehtojen pohdinnan aivan eri tavalla kuin jäykässä ja tekniikaltaan vanhentuneessa Virve-liikenteessä
Sitäkin voidaan kehittää. Palopäällikkö lähti maalaiskunnissa kohteeseen joukkojensa edellä, kaupungeissa palomestarit lähtivät pienimuotoisiinkin tehtäviin, useissa sopimuspalokunnissa varallaoleva yksikönjohtaja lähti kevyellä ajoneuvolla kohteeseen ennen muita. Palomestari menee ja avaa hallin ovet, ja seuraa kuinka viiden minuutin valmiudessa oleva sopimuspalokunta lähtee kohteeseen. Tämän kannanoton vasta-argumentti on arvattava: johtamisjärjestelmä menee sekaisin. Toimistoonsa takaisin palannut palomestari toimi pelastuslaitoksen antaman ohjeen mukaisesti.. Ei ole. Ydintoiminta – tehokas sammuttaminen ja pelastaminen – on ykkösasia, sitten toimistotyöt. uskomatonta, mutta totta tämän päivän suomessa: Koulutettu palomestari (ei päivystäjä) on päivätyössä toimipaikassaan maaseutukunnan paloasemalla. Näin saatiin tärkeää ennakkotietoa paikalle matkaavien yksiköiden henkilöstölle. Toiminta olisi voinut alkaa heti, jos tiedustelu olisi hoidettu jo ennalta. Toimintamallien kirjo oli suuri, mutta tiedustelu hoidettiin etupainotteisemmin kuin tänään. Suomessa hieman yli sadastatuhannesta pelastustoimen vuosittaisesta lähdöstä 90 % on tällaisia yksikkölähtöjä, joihin Pelastusopistossakin annettavan opin mukaan palomestarin ei edes kuuluisi osallistua. palomeStarit liikkeelle toimiStoiStaan! Tiedustelulla lisää tehoa toimintaan ...eipä hätää, viidenkymmenen kilometrin päästä on tulossa ammattikoulutettu palomestari ”johtamaan” tilannetta.” Mitä, jos palomestareiden kynnystä lähteä tehtävään alennettaisiin oikein reippaasti. Käytettävissä olevat, koulutetut resurssit pitäisi ottaa tehokäyttöön. Tänään pelastusalan vanhan, jäykän ja kaavamaisen doktriinin mukaan kohteeseen menee 1+ jotain -vahvuudella sammutusauto, ja yksikön esimiehelle tilanne selviää vasta kohteessa. Muutaman kilometrin päähän tulee hälytys rakennuspalosta. palokuntalainen 58 7 päivän polttavat Vanhaan ei-joskus-niin-hyVään aikaan jotkut asiat olivat palokunnan tehokkuuden kannalta keskimääräisesti paremmin kuin tänään. Johtamisjärjestelmä on sopimuksenvarainen asia. Yksikkölähtöön palomestari mukaan ainakin tiedustelijaksi, jos ei muuten. Sen jälkeen hän menee jatkamaan toimistotyötään. Tilanteeseen valmistautuminen oli helpompaa; yleistilanne oli selvillä, kohteen mahdolliset erityisolosuhteet alustavasti kartoitettu, yksiköiden ryhmitys voitiin käskyttää etukäteen, rajoituslinjaa pohdittu, hyökkäystie katsottu jne. Myös pitkien etäisyyksien alueilla sopimuspalokuntienkin muodostelmia voisi ajatella uusiksi. Siinä sitten menee jonkin aikaa, jotta tilannekuva selviäisi. Niinpä. No eipä hätää, viidenkymmenen kilometrin päästä on tulossa ammattikoulutettu palomestari ”johtamaan” tilannetta. Ai, ettäkö tämä kannanotto olisi ristiriidassa edellisen artikkelin kanssa. Kaikista lähdöistä vain 9 % on joukkueja yksi prosentti komppaniatason lähtöjä. Tässä jutussa näkökulma on tiedustelupainotteinen. p.s
Irtisanomisaika on voimassa 2014 loppuun saakka. Palokunnat eivät neuvotteluissa pyytäneet lisärahoitusta varallaoloihin. Mitään ei tarjota tilalle. Irtisanotut palokunnat ovat olleet tyytymättömiä pelastuslaitoksen kalustostrategiaan, muutoksiin varallaolojärjestelyissä ja hälytysosastoon kuulumisen kelpoisuuden määrittelyssä. – Osa palokunnista sai hyvät sopimukset, osa ei. – Neuvottelimme sopimuksista viime vuoden tammi-huhtikuussa SSPL Kanta-Hämeen nimissä, mutta lopetimme neuvottelut, kun näkemykset olivat niin kaukana toisistaan. 8 palokuntalainen 58 kipinät kanta-hämeen Pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksessä 2010–2013 on kirjaus, missä todetaan palokuntasopimusten päivitys vastaamaan resurssitarvetta palvelutasopäätöskauden aikana. Humppilan VPK:n sopimusta ei irtisanottu, vaikka se ei allekirjoittanutkaan uutta sopimusta. Sen jälkeen pelastuslaitos alkoi syksyllä käydä läpi sopimuksia palokunnittain, kertoo Tuuloksen Kirkonseudun VPK:n päällikkö mikko lindeman. Esimerkiksi kesäviikonloppujen varallaolon lopettaminen lisää yhdistyksen vastuuta lähtövahvuuden varmistamisessa. Ihmetystä on herättänyt myös se, että pelastuslautakunta ei ole lainkaan käsitellyt asiaa, vaan koko prosessi irtisanomisineen on viety läpi virkamiestyönä. Irtisanotut palokunnat ovat Idänpään ja ympäristön VPK (Hämeenlinnan kantakaupungin alueella), Kalvolan VPK, Lopen VPK ja Tuuloksen kirkonseudun VPK (yhteinen hälytysosasto Tuuloksen VPK:n kanssa). tuuloksen kirkonseudun vpk:n päällikkö mikko lindemanin mielestä sopimusneuvotteluissa palokunnat ovat olleet altavastaajina, eivät tasavertaisina kumppaneina. Tähän vedoten pelastuslaitos päätyi yksipuolisesti irtisanomaan ne sopimukset, joista se ei päässyt palokuntayhdistysten kanssa yhteisymmärrykseen. kanta-hämeeSSä kuohuu Neljä palokuntasopimusta irtisanottu kanta-hämeen pelaStuSlaitoS on joulukuuSSa irtiSanonut neljän SopimuSpalokunnan SopimukSet päättyväkSi 31.12.2014. Irtisanottujen mielestä pelastuslaitos esitti palokunnille sopimusehtojen heikennystä. hämeenlinna. irtiSanotut palokunnat katSovat, että kySe on pelaStuSlaitokSen SanelupolitiikaSta. Lisäksi kalustosta päättää sopimusehdotuksen mukaan yksipuolisesti pelastuslaitos, sanoo Mikko Lindeman. Parin palokunnan osalta neuvotteluissa ovat olleet esillä tarkennukset kalustosta ja tiloista maksettaviin korvauksiin. – Laitos puuttuu myös aiempaa enemmän hälytysosastoon pyrkivien henkilöiden valintaan. – Pelastuslaitos haluaa purkaa käytännöt, jotka ovat olleet vuosikymmeniä olennainen osa palokuntasopimusta. yhdekSäntoiSta palokuntaa hyväkSyi tarjotun SopimukSen
– Aloitamme torstaina menemällä suoraan asiaan. palokuntalainen 58 9 kipinät sPekin, sPPl:n ja sPPl:n edustajat pohtivat parin vuoden ajan sopimuspalokuntastrategiaa ja erityisesti tulevaisuuden kehittämisalueita. – Kattaus on ilmeisesti kohdallaan, koska ilmoittautumisia tippuu edelleen, myhäilee Tomi Timonen. Kirjanen soveltuu myös vaikkapa uusien jäsenten perehdyttämiseen. Nyt nämä pohdinnat on laitettu samaan pakettiin yhdessä sopimuspalokuntatiedon rautaisannoksen kanssa. Alueuudistus on aiheena ja pääosaa esittävät pelastusylijohtaja esko koskinen ja johtaja leena karessuo Kuntaliitosta sekä pelastusjohtajat jari sainio ja simo tarvainen. Kirjanen on monikäyttöinen, sanoo toiminnanjohtaja isto kujala SSPL:sta. Jyväskylässä 20.–22.3.2014 järjestettävään tapahtumaan on ilmoittautunut jo yli kaksisataa osanottajaa. ennätySmäärä ilmoittautuneita saatavilla painettuna versiona veloituksetta SSPL:n toimistosta. Myös näytteilleasettajapaikat on kaikki varattu. Samalla asetettiin yksittäiselle palokunnalle tavoitetaso, johon jokaisen palokunnan tulisi toiminnassaan pyrkiä. Iltapäivällä Palopäällystöpäivillä vahva sisältö ja uusi ilme aiheena on ”Tuottaako pelastustoimi nykyisin tehokasta, laadukasta ja yhdenmukaista palvelua?”. – Se on samalla tietopaketti tämän päivän sopimuspalokuntatoiminnasta kuin myös strateginen ilmaus siitä, mitä osa-alueita haluamme sopimuspalokuntien toiminnassa lähivuosina kehittää. Kuntaministeri henna Virkkunen pistäytyy heti ohjelman alussa tuomassa valtiovallan tervehdyksen. Lauantai on perinteisesti omistettu sopimuspalokuntien asioiden käsittelylle. Yhteydenotot osoitteella isto.kujala@sspl.fi. Äänessä ovat muun muassa pelastusjohtajat simo Wecksten ja Pekka Vänskä. Iltapäivällä pureudutaan huipputason alustajien voimin sopimuspalokuntien problematiikkaan. Se on saatavilla myös pdf-muo1 SOPIMUSPALOKUNTA 2020 SopimuSpalokunta 2020 Näkökulmia ja strategisia liNjauksia sopimuspalokuNtatoimiNNaN kehittämiseksi Sopimuspalokunta 2020 jaettiin kentälle dossa SSPL:n sivuilta. Sopimuspalokunta 2020 -teosta on PaloPäällystöPäiVien osanottajamäärä tulee tänä keväänä olemaan suurempi kuin yli kymmeneen vuoteen. Kirjanen postitettiin tammi-helmikuussa kaikille maamme palokunnille, myös ammattiasemille sekä alan muille toimijoille. lisätietoja www.sppl.fi. Myös oman palokunnan toiminnan arviointiin kirjasesta löytyy apua, selvittää Isto Kujala. Myös yleisöllä on mahdollisuus osallistua ajatustenvaihtoon, sanoo koulutusjohtaja tomi timonen SPPL:sta. Jäsenkyselyn tulokset esittelee ari keijonen. Perjantaina siirrytään Ericasta tilannejohtamisen kautta ensihoidon simulaattoriasioihin ja lento-onnettomuustilanteen hoitamiseen
älä epäröi käyttää ”jesaria” uhkatilanteessa.. mitä tehdä. kipinät Logo Tulevaisuus ratkaistaan nyt • ilmoittaudu www.sppl.fi ratkaisu on ilmastointiteippi eli kansanomaisemmin jesari tai jeesusteippi, miten vaan. porraSkäytävä on kulkukelvoton. Kyseessä on siis oven tiivistäminen asunnon puolelta! koettu ratkaisu: Tampereella helmikuun alussa olleessa kerrostalon porraskäytäväpalossa vahingoittui savusta ja noesta 26 asuntoa. Ensin postiluukku tiiviiksi ja sitten oven ja karmin raon kohdalle sopivasti teippiä. huoneiStojen koneellinen poiStoilmaStointi vetää Savua porraSkäytäväStä aSuintiloihin vaikka ovi on kiinni. Huoneistossa asuneet olivat viisaasti varautuneet jesarilla kyseiseen uhkatilanteeseen ja muistivat myös käyttää sitä. Ja palokunta kiittää! Jeesus teippi pelastaa tulipalo kerroStalon porraSkäytäväSSä. Nyt kaikkien kerrostaloasuntojen oven viereen esimerkiksi hattuhyllylle tai vastaavaan paikkaan yksi rulla jesaria. Ja miten. turvalliSin paikka on omaSSa aSunnoSSa. Yksi säilyi täysin vahingoitta. Sankka Savu täyttää tilan alimmaSta ylimpään kerrokSeen
Perjantai-iltana ohjelmasta vastasi muun muassa Unelmavävyt-yhtye. palokuntalainen sekä pelastustieto olivat myös esittäytymässä. – 25. LSPelin edustajat tutustuivat laivaan jo ennen risteilyä. Järjestäjät suuntaavat jo katseensa ensi vuoteen. Viksu 2014 –leiri sai risteilyllä ansaitsemaansa huomiota omalla osastollaan. tulimeren ohjelma noudatti tuttua kaavaa. Silja europan Sijaan riSteiltiin tällä kerralla baltic princeSSillä. Seminaarin päätti Suomen henkilöturvan pääturvallisuuskouluttaja juha höök, joka nosti omassa esityksessään esille läheltä piti –tilanteita ja työturvallisuuspoikkeamia pelastustyössä. riSteily Saavutti uuden kävijäennätykSenSä, 2000 oSanottajaa.. Useat Tulimeri-kävijät jäivät kuitenkin kaipaamaan vanhaa Europaa. Risteilijät pääsivät nauttimaan myös burlesque-esityksestä. kartta käteen ja suunnistamaan Erona viime vuoteen oli laivan vaihtuminen Europasta Baltic Princessiin. Maailman suosituin palokuntaristeily tullaan seuraavallakin kerralla todennäköisesti myymään loppuun. Myös SPEK ja LSPeL olivat vahvasti mukana omilla osastoillaan. viksu 2014 -leiri esittäytyy. Illan tähtiartistina toimi mikael konttinen. päivä. Laivalla kun osasi liikkua jo vaikkapa silmät kiinni, niin tutuksi se oli tullut edellisillä risteilyillä. Lauantaina pelastusalan lehdet Palokuntalainen ja Pelastustieto esittäytyivät Tulimeri-kävijöille. Tulimeri-seminaarissa käsiteltiin tulevaa valtakunnallista Viksu-leiriä sekä SPEKin organisoimaa yleistä palokuntakokousta. Uusi laiva, vanhat kujeet jo perinteiSekSi muodoStunut tulimeri riSteiltiin tammikuun 24. Palokuntalaiset odottelevat ilmoitusta, milloin Tulimeren liput tulevat myyntiin. Risteilyohjelma sisälsi viihdettä ja asiapainotteisia tietopaketteja sopivassa suhteessa. palokuntalainen 58 11 kipinät tigersin tytöt testaavat nopeuttaan. Uusi laiva vaatii totuttelua ja oli edeltäjäänsä sokkeloisempi. Sen ei kuitenkaan annettu vaikuttaa hyvään tunnelmaan, vaan eteenpäin suunnistettiin vaikkapa kartan avustuksella. Laiva todettiin erilaiseksi, mutta arvio oli, että kaikki mahtuvat mukaan
12 palokuntalainen 58 kipinät lisätietoja Vastaajien mukaan johtamisen avoimuutta ja oikeudenmukaisuutta sekä palkitsemisen oikeudenmukaisuutta ja tasapuolisuutta tulisi kehittää. Tavoitteena oli saada tietoa valtakunnallisesti pelastuslaitosten henkilöstön työhyvinvoinnista sekä saadun tiedon pohjalta Pelastuslaitosten valtakunnallinen työhyvinvointikysely valmistui enSimmäiStä kertaa toteutettu valtakunnallinen pelaStuSlaitoSten työhyvinvointikySely on valmiStunut. ylitarkastaja jouni Pousi sisäministeriö puh. työnSä vahvuukSikSi vaStaajat kokivat muun muaSSa Sen, että oSaaminen, kyvyt ja työn tavoitteet vaStaavat toiSiaan ja oman pelaStuSlaitokSen yhteiSet tavoitteet ovat tiedoSSa. 010 7555 228 löytää mahdollisia kehittämistarpeita. Valtakunnallisen työhyvinvointikyselyn ja sen tulosten avulla pelastuslaitosten johto voi kehittää oman pelastuslaitoksen työhyvinvointia sekä vertailla omia tuloksia muihin pelastuslaitoksiin.. Vastauksia kyselyyn tuli yhteensä 2 257 ja vastausprosentti oli 48. Sitoutuminen omaan työhön on korkea, hyvä fyySinen ja pSyykkinen kunto Sekä työ ja vapaa-aika Sekä ykSityiSelämä ovat taSapainoSSa. 0295 488 453 johtaja marjaana suutarinen miF koulutus oy puh. Kysely suunniteltiin sisäministeriön, pelastuslaitosten valtakunnallisen työhyvinvointia kehittävän yhteistyöelimen alatyöryhmän sekä Management Institute of Finland, MIF Koulutus Oy:n kanssa yhteistyönä. Lisäksi tukea kaivattiin oman osaamisen ja itsensä kehittämiseen sekä työuralla kehittymiseen
Tainionkosken VPK:n uudet paloasematilat sijaitsevat isossa Suomen Kerta-kiinteistöt Oy:n teollisuuskiinteistössä. Julkistetuissa tuloksissa olivat mukana kaikki pelastustoimen eri osa-alueet yhdessä: pelastus, ensihoito, hallinto, talous, tekniikka, riskienhallinta, varautuminen ja väestönsuojelu ja tukipalvelut. Yksi lukija arvelee, että laitoskohtaisia tuloksia ei koskaan julkaista. – Luulisi, että vastausprosentti olisi tällaisessa kyselyssä paljon suurempi. – Vasta tällöin, yhdessä työntekijäryhmäkohtaisten tietojen kanssa, selvityksestä on jotain hyötyä. Näin on tehty Imatran kaupungin, Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen, Tainionkosken VPK:n ja Suomen Kerta Oy:n yhteistyönä. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan koko selvityspaketin avaamista. Myös vastausprosenttia ihmetellään. Kentällä janotaan tietoa erityisesti käytännön pelastustyötä tekevän palomiestason työhyvinvoinnista. Kentältä kantautuneiden tietojen mukaan tuloksia tai oikeammin sitä, missä muodossa ne julkaistiin, pidetään siloteltuna. Sopimuspalokunnan asema lähelle riskejä teksti iSto kujala etelä-karjalan pelastuslaitos; tainionkosken vpk. palokuntalainen 58 13 kipinät Pelastustoimen Valtakunnallisen työhyvinvointikyselyn tuloksista julkaistiin pääkohdat helmikuussa (katso juttu vasemmalla). kentällä puhutaan: Mitkä ovat kyselyn todelliset tulokset. Pelastustoimen PalVelua voidaan parantaa sijoittamalla sopimuspalokunnan uusi asema lähemmäksi onnettomuusriskejä. Lisää uudesta paloasemasta ja Tainiokosken VPK:sta lehden seuraavassa numerossa. Pelastuslaitoskohtaisia tietoja vaaditaan julkaistavaksi useamman lukijan meileissä. Palokunnan käytössä ovat myös koulutus-, toimisto-, keittiö-, varuste-, peseytymisja saunatilat. Tainionkosken VPK:n sammutus-, miehistöja huoltoauto mahtuvat hyvin uusiin tiloihin. Mielenkiintoista on nähdä, mitkä ovat eri työntekijäryhmien prosentit, pohtii lukija. Paloasema vihittiin käyttöön helmikuussa. Palomiesten tai muiden ryhmien tuloksia ei eritelty. – Nyt tulokset eivät kerro mitään tavallisen palomiehen työhyvinvoinnista, sanoo lehtemme lukija
– Tähän mennessä meillä on ollut 13 ensivastekeikka, kertoo palokunnanpäällikkö kari multanen. Multasen mukaan päivälähtöongelmia ei ole, palokuntalaiset pääsevät tehtaalta hälytyksiin. Syksyllä 2013 alkoi ensivastetoiminta. Hälytyskelpoisia jäseniä palokunnassa on 20. Asukkaita palokunnan toiminta-alueella on noin 1 200 ja Siurossa 3 000. 14 palokuntalainen 58 kipinät linnaVuoressa sijaitseVa Valmetin entinen moottoritehdas on vuosien saatossa jakautunut kahdeksi tehtaaksi. teksti ja kuvat iSto kujala varainhankintana palokunta kaataa puita hankalista paikoista. Tehtaiden sopimus edellyttää lähtöä viidessä minuutissa, Kolmen sopimuksen palokunta linnavuoren tpk, viralliSelta nimeltä linnavuoren tehtaan palokunta ry, SijaitSee nokian kaupungin linnavuoren kaupunginoSaSSa. Lähes kaikki Linnavuoren nuoret ovat jossain vaiheessa olleet palokunnan toiminnassa mukana. Asukkaat ovat ottaneet sen hyvin myönteisesti ja turvallisuuttaan lisäävänä vastaan. palokunta toimii kahden tehtaan palokuntana ja Samalla myöS pirkanmaan pelaStuSlaitokSen SopimuSpalokuntana. Nyt taajaman suurimpina työnantajina ovat Agco Power, jossa on 850 työntekijää ja Patria Aviation Oy 160, työntekijää. uutena ensivastetoiminta Palokunnan nuoriso-osasto perustettiin vuonna 1996. linnavuoren tpk:ssa pidetään yllä eläinten pelastustaitoja.. nokian keSkuStaan on matkaa noin 11 kilometriä
kipinät pelastuslaitoksen kanssa tehty sopimus 10 minuutissa. Isommissa tilanteissa Nokian ammattipalokunta ja Nokian VPK tulevat hälytystehtäviin Linnavuoreen ja Siuroon. Linnavuoren tehtaan palokunta ry:n 70-vuotisjuhlaa vietettiin 7.12.2013. – Ensivastetoimintaa varten kaipaamme käyttöömme uutta ja toimivampaa autoa. Sammutusauto on täällä vähän liian iso ja kömpelö ensivastetehtäviin. – Käytössämme on toimiva paloasema, jonka tilat tehdas omistaa. Vahvuutena kummassakin on 1+3, joka täydentyy 15 minuutissa 1+5:een. Vielä emme tätä haastetta ole onnistuneet ratkaisemaan, toteaa Multanen. – Kesäaikana pidämme omaa hälytysrinkiä, jotta valmius myös silloin pelaa, kertoo Multanen. kaksi autoa ja toimiva paloasema Palokunnan käytössä on sammutusauto ja miehistöauto. nokia -SOFTWARE SYSTEM Kulmala_BullardECO_PLK_89x259mm_v2_paths.indd 1 17.2.2014 13.16. linnavuoren tpk:n paloasema ja autokalusto
Myös veneilijöille ja laivamatkustajille järjestetään omia turvallisuuskursseja. Hankkeen toteuttajana toimi Senaatti-kiinteistöt ja rakentajana Fira Oy. Asiakaskuntaan kuuluvat ammattimerenkulkijoiden lisäksi kaikki merelliset viranomaiset sekä lentävää henkilökuntaa. upinniemi lisätietoja www.meriturva.fi info meriturva Meriturva on valtion oppilaitos, jonka toiminnan päämäärä on parantaa merenkulkijoiden ja muiden vesillä liikkujien turvallisuutta. Talon mahdollistamia palveluja myydään myös näiden ulkopuolisille tahoille. Sillä on kaksi korkeatasoista yksikköä, palokoulutusyksikkö Kirkkonummen Upinniemessä ja pelastautumiskoulutusyksikkö Lohjalla. 16 palokuntalainen 58 kipinät Uusi palotalo Meriturvalle uPinniemessä sijaitseVan Meriturvan palokoulutusyksikön uusi palotalo otettiin virallisesti käyttöön tammikuun lopussa. Koulutuskielinä ovat suomi, ruotsi ja englanti.. Se toimii Opetushallituksen ohjauksessa. Talo on Meriturvan ja Suomenlahden meripuolustusalueen yhteiskäytössä
Työryhmän puheenjohtajaksi valittiin markku leinonen Kymenlaakson alueelta, varapuheenjohtajaksi olli hirvonen Etelä-Karjalasta ja sihteeriksi marko Pousi Etelä-Karjalasta. hänen kotikunnassaan Haapavedellä. Asiantuntijoina työryhmän kokouksiin on puheoikeudella oikeus osallistua Veli-matti aaltonen Kaakkois-Suomen Pelastusalan liitosta ja isto kujala Suomen Sopimuspalokuntien Liitosta. Sopimuspalokunnat edellyttävät, että heillä on omat nimetyt edustajat kaikissa niissä neuvotteluissa, joissa käsitellään tulevaa pelastuslaitoksen perustamista ja organisointia. Palokuntalainen-lehti onnittelee päivänsankaria. palokuntalainen 58 17 kipinät työryhmä järjestäytyi siten, että molemmilta alueilta (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) työryhmään kuuluu kahdeksan edustajaa. 040 5260 861 työryhmän varapuheenjohtaja olli hirvonen puh. Antti Rantakangas 50 vuotta markku leinonen. Työryhmä päätti pitää kaikille jäsenpalokunnille tarkoitetun tiedotusja keskustelutilaisuuden toukokuussa sekä hoitaa kevään aikana aktiivisesti tiedotustoimintaa aina, kun sen osalta on tiedotettavaa. lisätietoja ssPl Puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Rantakangas saavutti miehen iän 28. Heidän lisäksi työryhmään kuuluu tony hellsten ja esa neuvonen Etelä-Karjalasta sekä matti hynninen, timo nieminen ja heikki renlund Kymenlaaksosta. työryhmän puheenjohtaja markku leinonen puh. helmikuuta 2014. palokunnat varautuvat alueuudiStukSeen Kaakkois-Suomen sopimuspalokunnat yhteistyöhön kaakkoiS-Suomen SopimuSpalokuntien eduStajat ovat alkaneet työryhmäSSä kartoittaa aSioita, joiSta palokuntien tulee Saada yhteinen näkemyS ennen tulevia pelaStuSalan alueuudiStuSneuvotteluja. 040 8438 507 Edelleen työryhmä tutustui Kaakkois-Suomen kuntien ja pelastuslaitoksien sekä sopimuspalokuntien vertailutietoihin ja alueiden palokuntasopimuksien eroavaisuuksiin. Päivänsankaria juhlitaan 1.3. Työryhmä asetti työllensä aikataulun niin, että kesäkuun alkuun mennessä tulee olla yhteinen näkemys kaikista niistä asioista, joilla turvataan tulevissa neuvotteluissa sopimuspalokuntien asema ja kehittyminen perustettavassa Kaakkois-Suomen pelastuslaitoksessa
18 palokuntalainen 58 kipinät – ilahduttaVaa, että linja-autopalojen määrä on laskussa. Tänä vuonna kilpailussa on mukana myös veteraanisarja. Hankkeessa kartoitettiin linja-autopalojen syitä ja ehkäisemismahdollisuuksia. viime vuonna tietoon tulleita linja-autopaloja tapahtui yhteenSä 48, mikä oli vähiten vuoSikymmeneen. teemana pelaStuStoiminta maaja metSätaloudeSSa Palokuntien SM-kisat toukokuussa Nivalassa www.palokuntiensmkilpailut.fi. Hankkeen loppuraportti löytyy Trafin nettisivuilta www.trafi.fi/ julkaisut2013. – Linja-autopaloissa on kuitenkin aina suuronnettomuuden riski läsnä, joten jokainen palo on liikaa, muistuttaa Intosalmi. Trafi on parhaillaan laatimassa yhteistyössä toimijoiden kanssa linja-autoliikenteen ohjeistoa, jota noudattamalla paloja saadaan vähennettyä entisestään ja mahdollisilta henkilövahingoilta vältytään. Suurin oSa vuoden 2013 linja-autopaloiSta oli myöS varSin vähäiSiä ja henkilövahingoilta vältyttiin. Linja-autopalojen määrä nousi selvästi viime vuosikymmenen loppupuolella, jolloin niitä alettiin tutkia myös Trafin vetämässä kolmivuotisessa bussipalot-tutkimushankkeessa, joka saatiin päätökseen viime vuonna. lisätietoja lisätietoja Bussipalot laskivat kolmatta vuotta peräkkäin linja-autopalojen määrä on jatkanut laSkuaan jo kolmatta vuotta peräkkäin. Kilpailussa noudatetaan vuonna 2011 voimaan tulleita sääntöjä, jotka löytyvät pdf-muodossa SPPL:n sivuilta. Osallistumismaksu laskutetaan osallistumisvahvistuksen yhteydessä. Palojen syitä tarkasteltaessa näyttää myös siltä, että linja-autoyrittäjät pitävät aikaisempaa parempaa huolta kalustostaan, palot havaitaan nopeasti ja alkusammutustaidot ovat henkilökunnalla hyvin hallussa, painottaa Trafin johtava asiantuntija juhani intosalmi. Moottoritiloissa eri syistä syttyneet palot olivat yleisimpiä, mutta myös pyörätilassa syttyneitä sekä sähkölaitepaloja tapahtui varsin paljon. Alkuvuonna 2014 linja-autopaloja on tullut tietoon jo viisi. www.epressi.com/tiedotteet/ turvallisuus/bussipalot-laskivatkolmatta-vuotta-perakkain Palokuntien Perinteiset Suomenmestaruuskilpailut käydään tänä vuonna Nivalassa. Lauantaina 17.5.2014 pidettävän kilpailun järjestää Jokilaaksojen pelastuslaitos. Kilpailujoukkueiden on ilmoittauduttava kirjallisesti viimeistään 17.4.2014 sähköpostitse henriikka.majoniemi@sppl.fi. Työryhmän on tarkoitus jakaa ohjeita palojen välttämiseksi myös Trafin nettisivuilla ja mahdollistaa toimijoiden omien kokemusten ja vinkkien jako samassa yhteydessä. Osallistumismaksu on 200 euroa/joukkue sekä yleisessä että veteraanisarjassa. Bussipalot havaitaan aikaisempaa paremmin ja niistä myös ilmoitetaan herkemmin
Toki leirin järjestäjä ja paikka on hyvä olla tiedossa jo ennen seuraavan suurleirin loppua, päättä tiedotuspäällikkö Eija Holmberg-Lehto. Valmisteluajan pituus keskustelutti VIKSUn tekijöitä myös Silokallion valmistelupalaverissa. Jälki-ilmoittautuminen kalliimmalla leirimaksulla jatkuu vielä maaliskuun jälkeen, sanoo leirin tiedotuspäällikkö eija holmberg-lehto. leirille odotetaan 4000 leiriläiStä ympäri Suomen ja ulkomailta. Perinteisesti palokuntanuorten leirit ovat koulutusleirejä. Uskoisin, että kahden vuoden tiivis suunnitteluja toteutusaika olisi riittävä. palokuntalainen 58 19 kipinät helmi-maaliskuun Vaihteessa Porin Silokallion kurssikeskukseen kokoontui 120 leirintekijää käymään läpi leirin valmistelutilannetta. – Ulkomaalaisia ryhmiäkin on jo kivasti ilmoittautunut mukaan. pori. Jokainen toimiala hioi viimeisiä suunnitelmia ennen toteutusta. Siksi rakennusja purkuleiriin osallistuvaa väkeä tarvitaan runsaasti. lisätietoja Viksu-leiristä löytyy lisätietoja www.viksu2014.fi sivuilta sekä Facebookista. Viittä vaille VIKSU vikSu 2014 –leiri kokoaa palokuntanuoret porin kirjurinluodolle 29.6.–5.7.2014. Näin leiriläisille luodaan aidosti mahdollisuus kohdata eri puolilta Suomea tulevia palokuntalaisia unohtamatta ulkomaalaisia. Vaikka ei itse leirille pääsisikään, mutta olisi valmis tarttumaan vaikka vain päiväksi vasaran varteen, niin tällainenkin apu on tervetullutta, kertoo Eija Holmberg-Lehto, joka on mukana tekemässä kolmatta suurleiriä. – Itse leirialueella rakentaminen ja purku tulevat tapahtumaan erittäin tiiviissä aikataulussa. – Turun Murre –leirillä olin alueen koulutusvastaavana, Palotarus-leirillä Padasjoella olin projektisihteerinä ja nyt VIKSUlla tiedotuspäällikkönä. Monia asia ja myös maailma ehtii muuttumaan moneen kertaan ennen leiriä. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisella kurssilla on yksi kurssinjohtaja ja esimerkiksi tasokurssi ykkösellä voi olla jopa 400 kurssilaista ympäri Suomen. – Kolme–neljä vuotta on turhan pitkä aika. VIKSU-leirillä koulutus tullaan ensimmäistä kertaa järjestämään kursseittain, ei alueittain. leirin valmiSteluja on takana nyt reilu kolme vuotta ja edeSSä enää vajaa neljä työntäyteiStä kuukautta. – Hienona lisänä koulutuksessa tulee olemaan Länsi-Suomen pelastusharjoitusalue, joka on kurssilaisten käytössä leirin ajan, kertoo Holmberg-Lehto. – Ilmoittautuminen leirille on käynnissä ja maaliskuun lopussa pitäisi olla suurin osa leiriläisistä selvillä
Keskittyköön siis sopimuspalokuntien turvallisuusviestintä ensin ensimmäisen viestin varmistamiseen. Ala ei kansalaisia kiinnosta. Tässä onkin vapaaehtoissektorille työsarkaa. Joillekin siitä kuulemma jopa maksetaan. Kummassakaan ei harrasteta vaan vastataan kansalaisten lähiturvallisuudesta.” Lähiturvallisuuteen liittyy eräänä elementtinä toinen viesti eli perinteisen turvallisuuviestinnän viesti. Kuten poliisi. Melkein kuin oikeat palokunnat. Tietämättömyys pelastustoimen todellisista arkijärjestelyistä on kansalaispiireissä nykyisin jokseenkin pohjaton. Mutta kalliiksi kai tämä harrastus käy yhteiskunnalle. Alan järjestöt voisivat vaikkapa aloittaa vakuutusmaailmasta, mistä kentälle toistuvasti kantautuu mitä eriskummallisimpia väärinkäsityksiä pelastusalan arjesta. *vanhan arvoitusleikin vastaus toimituksella SatuSiveltimillä leikkikalut* Yhteiskunnan syvä tietämättömyys tehokkaan turvallisuusviestinnän esteenä satunnainen ohikulkija satunnainen ohikulkija. Olisiko tässä, historiallisista syistä, nimenomaan SPEKille tehtävä, kenttäväen keskittyessä kansalaisiin. Kummallista, kun kaikessa nykyisin säästetään. Joskus hämmästellään sitä, että ”yllättävän hienoilla välineillä vapaapalokuntalaiset pääsevät harrastamaan”. turVallisuusViestintä on päivän sana. Valistajan uskottavuus edellyttää ensimmäisen viestin sisäistämistä: ”Sopimuspalokuntajärjestelmä on rakenteellinen osa Suomen pelastustoimen kokonaisuutta. Jos ensimmäinen viesti ei ole mennyt perille, niin ei mene se toinenkaan. Ja ”vapaapalokunnissa” harrastetaan jotain toki sinänsä hyvää, mutta miten se oikeasti liittyy pelastustoimeen. Eivät edes sen mitättömät kustannukset. Sopimuspalokunta on oikea palokunta siinä kuin vakinainenkin. Siis valistusta ja neuvontaa. Pelastustoimihan on viranomaistoimintaa. 20 palokuntalainen 58 kipinät soPimusPalokuntatoiminnan julkisuuskuVa on pelastustoimen alueellistamisen myötä menettänyt peruskiiltonsa. Varsinaisen viestin perillemeno kun ensin vaatii vastaanottajan asenteen henkistä muokkausta
sPal: liittokokous Turku joulukuu 31.12. ssPl: Vuosikokous Helsinki 29.– 30.3. Palokuntalainen ilmestyy syyskuu 3.–5.9. sPal: turvallinen suomi -seminaari Helsinki kesäkuu 1.–30.6. Palomiesurheilu: yleisurheilu Raisio 7.6. sPek: Palokuntanaisten kevätopintopäivät Paikka tarkentuu myöhemmin 29.3. sPPl: opetusalan turvallisuusfoorumi Hki-Tukholma-Hki 9.–11.4. Palokuntalainen ilmestyy 26.11. Julkaisemme sitoumuksetta tietoja pelastusalan tapahtumista yms. Palokuntalainen ilmestyy toukokuu 8.5. Palokuntalainen ilmestyy Tiedot kerätty laitosten ja palokuntien tiedottajilta sekä järjestäjien nettisivuilta. rescue race 2014 Hämeenlinna 11–12.3. sPPl: sosiaalija terveysalan turvallisuusfoorumi 2014 Lappeenranta 10.5. Palokuntalainen ilmestyy heinäkuu 9.–10.7. XXVii yleinen Palokuntalaiskokous Finlandiatalo, Helsinki 25.– 26.6. Palokuntanaisja nuorisotyön syysopintopäivät Paikka tarkentuu myöhemmin 3.10. sPek: Palokuntanuorten ohjaajien kevätopintopäivät Paikka tarkentuu myöhemmin huhtikuu 7–9.4. sPPl: jälkivahingontorjuntaja kuivauspäivät 2014 Hki-Tukholma-Hki 8.3. tulitöiden kurssinjohtajapäivät Porvoo 17.5. Palokuntanaisten sm-iines Helsinki 7.6. Palomiesurheilu: Voimailu/soutu Äänekoski 25.– 26.10. Palomiesurheilu: salibandy Porvoo 14.11. Palomiesurheilu: sm-slalom Levi 20.– 22.3. sPPl: Palokuntien sm 2014 Nivala 27.5. Palokuntanuoret: sm-tietokilpailu 2014 Mikkeli 14.5. Palomiesurheilu: sm-jalkapallo Kotka 29.6.– 5.7. meripelastustaitokilpailut 2014 Tampere 1.–31.8. Viksu 2014 palokuntanuorten leiri Pori 30.6. Palokuntalainen ilmestyy marraskuu 5.–7.11. eurosafety kansainväliset turvallisuusalan ammattimessut Tampere 1.– 30.11. turvallisuus 2014 -messut Jyväskylä 1.–30.9. sPek: sm-pilkki Lahti 5–6.3. Palomiesurheilu: sm-kaukalopallo Oulu 30.4. Palomiesurheilu: suunnistus Turku lokakuu 1.– 31.10. Tiedot osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi kipinät. palokuntalainen 58 21 tapahtumakalenteri maaliskuu 1.3. Veikon malja 2014 Mikkeli 10.5. Palomiesurheilu: uinti Rauma 1.10– 30.11. Palomiesurheilu: lentopallo Jyväskylä elokuu 30.8. sPPl: Palopäällystöpäivät Jyväskylä 22.– 23.3. Palomiesurheilu: sm-hiihto Pietarsaari 6.3. Palomiesurheilu: Golf Oulu 29.8. Palomiesurheilu: sm-keilailu Pori 8.5. Palomiesurheilu: ammunta Mäntsälä 1.7– 31.8
22 palokuntalainen 58 suhteet • osa 3 Porissa keskusteltiin ammattija sopimushenkilöstön suhteista helmikuussa yli kahdeksankymmenen hengen voimin. Monet osanottajista pitivät tilaisuutta tarpeellisena ja toivoivat sille jatkoa, koska joitakin kipupisteitä jäi vielä käsittelemättä.
On sanottu karrikoiden, että pelastajaoppilaan vpk-tausta pestään ja peseytyy pois kolmessa vuorokaudessa. Päällystön suhtautuminen eri toimijaryhmiin on alueellistamisen jälkeen muuttunut. Pienemmillä paikkakunnilla, joilla ammattija sopimushenkilöstö tekee enemmän yhteistyötä, ongelmia aiheuttavat usein paikalliset näkemyserot käytännön asioista. Ja juuri valmistunut pelastaja onkin sitten täysi ammattilainen – tai ainakin pitää itseään sellaisena. Pelastusopistolla on suuri merkitys asennekasvattajana. Lehti olisi mainio foorumi oikean tiedon välittämiseen palomiehille. Esimerkiksi Pelastusalan ammattilainen -lehti ei ole koskaan julkaissut kokonaisvaltaista esitystä Suomen pelastustoimen järjestelmästä tärkeine lukuineen. Pelastusopiston opettajakunnalla onkin suuri vastuu alan suhteiden kehittämisessä. Kaupunkien palomestariportaalle avautui alueellistamisen yhteydessä aivan uusi maailma, kun maaseudun pelastustoimen käytännön elämä alkoi valjeta heille esimerkiksi päivystysalueiden laajentuessa. palokuntalainen 58 23 teksti Pekka koivunen kuvat saku rouvali l ehtemme parin viime vuoden aikana keräämien tietojen mukaan suomalainen ammattipalomies tuntee pelastustoimen valtakunnallisen järjestelmän huonosti. ne ovaT Myös yleensä Paikallisia eikä suoraa yleisTysTä valTakunnallisesTi TulehTuneisTa väleisTä voi Tehdä. huonojen suhTeiden aiheuTTajaT ja ylläPiTäjäT ovaT MiTä ilMeisiMMin Pieni väheMMisTö, ja ongelMaT henkilöiTyväT yleensä yhTeen Tai MuuTaMaan vahvoja MieliPiTeiTä esiin Tuovaan PaloMieheen Tai soPiMusPalokunTalaiseen.. Palomiesten ammattijärjestöt ovat tehokkaasti pitäneet sopimuspuolen valtakunnallisen merkityksen mahdollisimman piilossa. Mitä suuremmalle paikkakunnalle mennään, sitä huonommin ammattipalomies on selvillä esimerkiksi pelastustoimen kylmistä faktoista. Myös tulehtuneilla henkilösuhteilla on oma vaikutuksensa. ToiMiTuskunnan väliarvio huonoisTa suhTeisTa: Tietämättömyys suurin syy PelasTusalaa viiMe aikoina PuhuTTaneeT eri ToiMijaryhMien huonoT suhTeeT ovaT Pääosin TieTäMäTTöMyyden syyTä. Samoin kävi pikkukuntien palopäälliköille, jotka joutuivat opettelemaan yhteistyötä ammattipalomiesten kanssa
Pirkanmaan asemista Hervanta on toiseksi vilkkain, keskuspaloasema eli tamperelaisittain Kepalo on kiireisin melkein 2 000 hälytyksellään. Kahden seurantavuorokauden aikana niitä oli vain kolme kappaletta. Lisäksi asemalta toimivat perustason ja hoitotason ambulanssit, molemmat vahvuudella 0+2. 24 palokuntalainen 58 teksti ja kuvat Pekka koivunen H ervannan paloaseman (asema numero 14) peruskalustona on sammutusauto PI141 (1+3) ja puomitikasauto PI146 (0+1). Itäisen alueen päivystävällä palomestarilla on aseman vahvuuteen kuuluva kuljettaja. Tasaisen vauhdin taulukon mukaan Hervannassa pitäisi olla 5,2 hälytystä joka työvuorossa. Katso taulukko sivulta 33. Vuoden alkupuolella hervantalaisilla on ollut jopa yhdeksän lähdön vuorokausia. helMikuinen kahden vuorokauden seuranTa osoiTTi kuiTenkin, eTTä aseMalla voi olla PelasTusPuolella hiljaisiakin Päiviä; yksi auToMaaTTi keskiviikkona sekä yksi FinheMsin alasoTTo ja ensivasTe sunnunTaina. Linnainmaa pitää kolmossijaa (1 441) ja neljäntenä tulee Nokia (1 340). PaloaseMalla PäivysTävä PirkanMaan iTäisen alueen PaloMesTarikin sai MoleMPina vuorokausina keskiTTyä Muihin kuin hälyTysTehTäviin.. ja 9.2.2014: PirkanMaan PelasTuslaiTosen hervannan PaloaseMa on 1 534 (2013) hälyTysTehTävällään PirkanMaan Toiseksi vilkkain aMMaTTiPaloaseMia. Hervannassa rauhallista 24 TunTia aMMaTTiaseMalla 5. Aseman palomiehet kiertävät toisena perustason yksikössä, hoitotason yksikössä molemmat ovat päätoimisia ensihoitajia
palokuntalainen 58 25 Pirkanmaan asemista Hervanta on toiseksi vilkkain, keskuspaloasema on kiireisin.” tampere
• Yöllä sairaankuljettajat kävivät muutamalla keikalla.. • Ilta kului omaehtoisen liikunnan ja tv:n katselun merkeissä. 12:30 siirtyminen kepaloon • Koko ykkösvuoro lähtee yksiköillään kohti yhdeksän kilometrin päässä sijaitsevaa keskuspaloasemaa. Kaikki talon B-rapun asukkaat jouduttiin lopulta tilapäismajoittamaan. 10:07 automaattiHälytys nekala • Puolilta päivin nautittu lounas oli Hervannan Gourmet –keittiön taattua laatutavaraa. Yhdeksänkerroksisen asuintalon porraskäytävän alatasanteella paloi sohva. Sammutustyö onnistui hetkessä, mutta nopeasti selvisi, että suurimpaan osaan 27 asunnosta oli levinnyt savua. • Työvuoron tehtäväksi oli määrätty uuden sammutusauton kalustoon tutustuminen ja säilytyspaikkojen merkintä. Vanhalle vuorolle ei ole erityistä asiaa. Siihen saakka asukkaita kehotettiin pysymään asunnoissaan. Yhden sohvan palo aiheutti kuitenkin niin kovan kuumuuden, että toisessa kerroksessa valaisimetkin sulivat. Palautekeskustelu koetaan erittäin tarpeelliseksi. Vilkkaan keskustelun aikana tulee useita kehitysehdotuksia niin vastaavien tehtävien suorittamiseksi kuin asukkaiden omatoimiseksi varautumiseksi. Savu täytti koko porraskäytävän, joka oli kulkukelvoton ennen kuin se saatiin savutuuletettua. 13:00 palautepalaveri • Kepalon eli Pirkanmaan pelastuslaitoksen keskuspaloaseman luentosaliin on kutsuttu kaikki ne vuorossa olleet, jotka osallistuivat edellisenä lauantaina Muinaishaudankadun kerrostalopaloon. Työhön tullut ykkösryhmä saa Vesa-Pekalta tiedot tulevan vuorokauden sijoituksista ja palvelustehtävistä. 26 palokuntalainen 58 keskiviikko 5.2.2014 vuoronvaiHto klo 08:00 • Paloesimies Vesa-Pekka Kemppainen vetää aamun vuoronvaihdon rutiinilla. Yksi perhe pelastettiin puomitikasautolla toisen kerroksen parvekkeelta. 15.00 takaisin Hervannassa • Kahvitauko • Kaluston huoltoa. Tilannetta vetänyt palomestari Matti Saarinen esittelee omat ajatuksensa tehtävän suorittamisesta
Käytännön miehelle kymmenen vuotta sitten tehty pelastustoimen alueellistaminen on ollut pääosin positiivinen kokemus. palokuntalainen 58 27 a lueelliselta palomieskurssilta Oulusta vuonna 1987 valmistuneella ja alipäällystökurssin vuonna 1995 käyneellä, alun perin kemijärveläisellä Vesa-Pekka Kemppaisella on muun muassa savusukelluskokemusta vaikka muille jakaa. – Palomestariporras tulee kohteeseen yhä kauempaa ja ensiminuuttien päätöksenteko jää usein kessun vastuulle. On useita iäkkäitä palomiehiä, jotka eivät pysty enää sukeltamaan, vaikka kyllä kovakuntoisiakin kuusikymppisiä löytyy. Vesa-Pekan mielestä hätäkeskus ei ole enää palveluiltaan sama kuin aiemmin. Hän kuuluttaa kuitenkin työmoraalia, joka tulisi palomiehellä olla korkealla tasolla. Kuudentoista vuoden aikana Pelastusopiston sammutusja pelastustoiminnan tuntiopettajana saadun vankan kouluttajakokemuksen lisäksi Vesa-Pekalle ovat ennen Hervantaa tulleet tutuiksi palvelupaikat niin Kemijärvellä, Orivedellä, Valkeakoskella, Haukiputaalla kuin Oulussakin. Hervannan ykkösvuoron kasvoja PaloesiMies vesa-Pekka keMPPainen, 45 ”Superkessu” hervannan aseMan ykkösvuorossa aloiTTi syksyllä 2013 Mies, jonka kokeMus PelasTusalan käyTännön TyöTehTävisTä on keskiMääräisTä Paljon laajeMPi. Kemppaisen mielestä yksikönjohtajatason vastuu on noussut paljon viimeisen kymmenen vuoden aikana. – Kalustollisesti alueellistaminen ollut hyvä, mutta joissakin paikoissa käytännön asioiden hoitaminen vaikeutunut. Toinen työ palomiehen ammatin ohella on Kemppaisen mielestä ymmärrettävä. Palomiehen ammatista Kemppaisella on pitkän kokemuksen mukanaan tuomat selvät mielipiteet. – Toisaalta ymmärrän, mistä uudistuksessa on ollut kyse, mutta fakta on se, että samanlaista mestarija esimiestasolle saatavilla ollutta tukipalvelua ei hätäkeskuksesta enää saa kuin sai ennen. ykkösvuoron edellinen kessu siirTyi keskusaseMalle ja hervannassa jänniTeTTiin, MiTä TuleMan PiTää. Työn vuorokausirytmi taas on oikea. Aiemmin henkilöstö oli ja teki asioita kuitenkin enemmän yhdessä kuin tänään. Kokonaispalkkaus olisi hyvä malli myös tänne Pirkanmaallekin. – Eläkeikä on liian korkea. Tavat ja käytännöt ovat kuitenkin nyt yhtenäisempiä, enää ei ole niin kirjavaa kuin ennen. ennakkoluuloT osoiTTauTuivaT Turhiksi, sillä uusi vuoron esiMies vakuuTTi MiehisTön heTi kokeMuksellaan ja väliTTöMällä johTaMisTyylillään.. – Jos on vapaapäivinä muita hommia, pitäisi kuitenkin huolehtia siitä, että tulee levänneenä töihin. Pelastusopistolla on ollut tähän suuri vaikutus. Onneksi esimerkiksi Tampeereella tilannekeskus Wivi on erinomainen apu käytännön kenttätyössä
28 palokuntalainen 58 j arkko valmistui lähihoitajaksi vuonna 2005. Kymmenkunta vuotta alalla ollutta palomiestä kiinnostaa myös ammattiyhdistystoiminta, vaikka hänen mielestään asioihin vaikuttaminen on vaikeutunut. Kuitenkin palkkausta olisi hänen mielestään tarkistettava. Ei kauheasti lämmitä tämä kaavailtu alueuudistuskaan. – Työhön oli helppo tulla, koska olin ollut jo aiemmin laitoksen hommissa. En voi kuvitella, että vielä kuusvitosena olisin täysi savusukeltaja. PaloMies jarkko kylläsTinen, 33 Kangasalalainen kutsumustyössään PaloMiehen aMMaTTi on Monen nuoren haaveena. – Vaikka porukka on hyvä, suhteet kuitenkin aina riippuvat yksittäisistä henkilöistä. harvaT kuiTenkaan ToTeuTTavaT haaveensa. – Pelastusopisto oli odotusten mukainen, mutta koulutuksen taso parempi kuin oletin, kertoo Jarkko. Väitän, että isoissa laitoksissa asiat eivät ainakaan nykyisestä parane. Hervannan ykkösvuoron kasvoja Pelastusopisto oli odotusten mukainen, mutta koulutuksen taso parempi kuin oletin.”. Aluksi hän toimi sairaankuljetuksessa kiertävänä sijaisena. ToiMinTa Palokunnan nuoriso-osasTossa kiihdyTTi edelleen haluja ToTeuTTaa se suuri haave. Pelastajakurssi 2008 avasi tien ensin sijaispalomiehen työhön ja sitten vuodesta 2010 vakinaisen palomiehen virkaan. – Se on alhainen työn vaativuuteen nähden. kangasalalainen jarkko kylläsTinen PääTTi jo PikkuPoikana, eTTä hänesTä Tulee PaloMies. Jarkon mielestä nykyinen työaika on ideaali. Sitä voisi kyllä tavalla tai toisella kaventaa. Vältyin näin niiltä perinteisiltä piloilta, joiden kohteeksi untuvikot joutuvat. Korkeamman portaan ja meidän välillä on melko suuri juopa. Eläkeikä on korkea. Tänään 33-vuoTiaalla jarkolla on jo MuuTaMa TuhaT hälyTyslähTöä Takanaan. Palvelusvuosia on kertynyt pääasiassa pääasemalla ja Hervannassa
– Riskinarviointi on yksi ensihoitoketjun vaikeimpia vaiheita. Jyrki Roppon mielestä sairaankuljetus ja ensihoito ovat tänään aivan eri tasolla kuin kolmekymmentä vuotta sitten. Kuusi vuotta tein sijaisena sairaankuljettajan hommia, ennen kuin sain vakituisen viran. – Hain lääkintävahvimestari-sairaankuljettajakurssille ja valmistuttuani vuonna 1983 pääsin kesämieheksi Tampereen palolaitokselle. Kussakin yksikössä toinen olisi hoitotason ensihoitaja. Jako perusja hoitotason yksiköihin on järkevä, mutta usein käy niin, että riskinarvioinnissa C-tehtäväksi luokiteltu tehtävä muuttuu B-tehtäväksi. auToT ovaT TuTTuun TaPaan Mersuja ja välineisTö ParhaasTa PääsTä. Kentällä on keskusteltu vaihtoehdosta, että yksiköt olisivat kaikki samantasoisia. ensihoiTaja jyrki roPPo, 52: Ensihoito aivan eri tasolla kuin 1980-luvulla hervannan aseMalla on 24 Tunnin valMiudessa yksi PerusTason ja yksi hoiToTason yksikkö. Jyrki on palvellut pääasiassa Kepalossa, mutta Nokia ja nykyisin Hervannan asema ovat nekin hänelle tuttuja sijoituspaikkoja. Hervannan ykkösvuoron kasvoja. Korkeariskisissä lähdoissä myös Finhemsin tulo selvä uudistus. Suurin kehitysaskel Tampereella otettiin, kun Harri Taskisen tuli Helsingistä lääkintämestariksi. – Kuljetusajat pidentyneet, koska kohteessa potilasta tutkitaan ja hoidetaan yleensä pidempään kuin aiemmin. – Potilaita ei silloin tutkittu ja hoidettu niin kuin tänään. palokuntalainen 58 29 p aljasjalkainen tamperelainen Jyrki Roppo oli armeijasta tullessaan valinnan edessä; poliisiksi vai palokuntaan. Vaatimukset lisääntyivät; mittaukset tulivat normaalikäytännöksi, suoniyhteyksiä alettiin avaamaan, sydänfilmejä opeteltiin tulkitsemaan ja myös lääkkeiden anto tuli kuvaan mukaan, kertoo Jyrki Roppo esimerkkejä vuosituhannen vaihteen muutoksista. Tällöin tehtävään sitoutuu kaksi yksikköä. Tällä hetkellä Hervannan ykkösvuoron miehitykseen kuuluva Jyrki työskentelee 24 tuntia kerrallaan ja on kolme vuorokautta vapaalla. Jyrkin mielestä ensihoidon uudistus on suorittavalla tasolla vaikuttanut lähinnä kenttäjohtajan mukaan tulolla organisaatioon. hoiToTason yksikön MiehiTyksesTä vasTaa yhdessä vuorossa kaksi ensihoiTajaa ja PerusTasossa yksi ensihoiTaja ja yksi PaloMiesTausTaisTa aMMaTTilaisTa. Kolmen hoon taktiikka, eli happea, huopaa ja hanaa oli vallitseva käytäntö. Hänen mukaansa uusien asioiden ja käytäntöjen oppiminen tapahtui kuitenkin pitkälti omaehtoisen harjoittelun kautta
Tänään hänen virkanimikkeensä on ylipalomies. Hyvä esimerkki nykyisen palkkausjärjestelmän epäkohdista oli edellinen flunssa-aalto. yliPaloMies jari-vesa jokisella sukelluskelPoisuus on, MuTTa jo PiTkään hän on ToiMinuT niin PuoMiTikasyksikön kuin PäivysTävän PaloMesTarinkin kuljeTTajana.. Aiemmin se oli kuitenkin yhtenäisempi kuin tänään. – Tämä on jatkuvaa oppimista, koskaan ei tule valmiiksi. Miehet olivat flunssaisina töissä viikonloppuna. – Esimiehet ovat tänään paljon parempia kuin aiemmin. – Kokonaispalkkaus olisi todennäköisesti parempi. 30 palokuntalainen 58 t ampereen Rantaperkiössä vuonna 1959 syntynyt Jaska oli armeijasta tultuaan ohutlevyseppänä viisi vuotta. usein niihin TehTäviin sijoiTeTaan kokeneiTa PaloMiehiä, joTka oMaavaT eriTyisTaiToja Tai eiväT ole PelasTussukelluskelPoisia. Jari-Vesa Jokinen on savusukelluskelpoinen, mutta perinnölliset nivelvaivat rajoittavat jonkin verran työtehtäviä. Myös Pelastusopistosta tulevat nuoret pelastajat ovat taidoiltaan monipuolisempia kuin aiemmin. Ehkä laitosten mahdollinen yhdistäminen yhä suuremmiksi kokonaisuuksiksi saattaa tätä yhtenäisyyttää edelleen heikentää. Jari-Vesa Jokinen arvostaa palomiehen työssä myös sen vaihtelevuutta ja haasteellisuutta. Toivottavasti ei näin käy. Sen lisäksi nostolavan kuljettajan hommat osuvat kohdalle aika ajoittain. – Myös palomiehen työn arvaamattomuus tuo oman rasituksensa. Palomiehen työssä Jokinen arvostaa erityisesti vuorokausirytmiä, joka sopii hänelle erinomaisesti. Eläkeikä on hänen mielestään kuitenkin liian korkea ja palkkausjärjestelmässä olisi petrattavaa. Silti tosiasia on, että vuorotyö kuluttaa päivätyötä enemmän. Kaverit, jotka olivat palokunnassa saivat Jaskan hakemaan Tampereen palolaitokselle kesämieheksi vuonna 1982. Tutuksi ovat tulleet Pispala, Linnainmaa, Kepalo ja viimeksi Hervanta, jossa Jaska on palvellut kahdeksan vuotta. – Olen ollut palomestarin kuljettajana jo kohta kaksikymmentä vuotta. Koskaan ei tiedä mihin saattaa työvuorossa joutua. Pelastusalan koulutus mennyt Jokisen mukaan mennyt vahvasti eteenpäin. Hervannan ykkösvuoron kasvoja yliPaloMies jari-vesa jokinen, 54 Tuhansien hälytysajojen mies PaloaseMan erikoisyksikköjen koneMiehen TehTäväT ovaT Palokunnissa oMa erikoisalansa. Vuonna 1984 avautui palomies-sairaankuljettajan virka, missä hän on ollut jo kolmekymmentä vuotta. Työssään Jokinen viihtyy hyvin. Lyhyen kesämieskauden jälkeen hän pääsi Palo-opistoon palomieskurssille ja suoritti myös kolmen kuukauden sairaankuljettajakurssin Turussa. Ja kyllä kaiken kruunaa mukava työyhteisö
Pitäisi aina välillä hetki huilata ja kerätä kokemuksia ja sitten taas ottaa ripeämpiä askeleita. Kimmo Perolahti on ollut aktiivisesti mukana Hämeen pelastusliiton koulutustoiminnassa. Suurin ongelma ovat päivälähdöt. – Pian esimieskurssin jälkeen sain palomestari-väestönsuojelupäällikön tilapäisen viran, jossa toimin parisen vuotta. valkeakoskelainen kiMMo PerolahTi on PiTkän virkauransa aikana erikoisTunuT viesTiliikenTeeseen ja vesiPelasTaMiseen. Myös kalustoja varusteasiat ovat paremmin kuin ennen. – Työpaikoista oli silloin(kin) melkoinen pula ja kesätöitä hakiessa päädyin kysymään Valkeakosken paloasemalta, josko löytyisi hommia. palokuntalainen 58 31 k immo Perolahti pääsi teknilliseen kouluun 1970-luvun puolessavälissä ja valmistui koneja suunnittelupuolen teknikoksi. Myös sopimuspalokunnat ovat näin tulleet hänelle erittäin tutuiksi. Esimieskurssin Kimmo suoritti Otaniemessä vuonna 1981. palopäällikkö, apulaispalopäällikkö, palomestari. Työnantajat eivät enää päästä hälytyksiin samalla tavalla kuin ennen. – Alueellistamista pelättiin, mutta osittain aivan turhaan. Operatiivinen johtaminen parantunut ja käytännön talousasioista ei tarvitse samalla tavalla murehtia kuin kunta-aikana. – Sopimuspalokunnat ovat voimavara, mutta ei missään nimessä ongelmaton. Vuonna 1978 alkoi jo 36 vuotta kestänyt ura palokunnassa. Kimmo Perolahti on kokenut urallaan useita organisaatioja virkanimikemuutoksia: vs palomies, vt palomies, palomies, paloesimies, palomestari-väestönsuojelupäällikkö, vt. – Pelastusalalla uuden päälle tehdään aina uutta liian nopealla tahdilla. Hervannan ykkösvuoron kasvoja PaloMesTari kiMMo PerolahTi, 60: Alueellistaminen parantanut palvelutasoa jokaisella PaloMesTarilla on yhdesTä kolMeen erikoisTuMisalueiTa. hänen MielesTään alueellisTaMinen on vienyT suoMen PelasTusalaa aiMoaskeleen eTeenPäin.. Sopimuspalokunnista pitää muutenkin kantaa huolta, mutta ei kuitenkaan paapoa. Jokainen askel kohti yhteistyön lisääntymistä on ollut eteenpäin. Sitten pääsin palomestarikurssi 9:lle, 1984–85, joka mahdollisti päällystövirkoihin hakeutumisen. Vuodesta 1984 hän on toiminut palomestarina Etelä-Pirkanmaan alueella ja kuulunut päivystyrinkiin. Viestiliikenteeseen ja vesipelastukseen perehtyneellä palomestarilla on selvä kanta kymmenen vuotta sitten tehtyyn pelastusalan rakenneuudistukseen. Tällä hetkellä Kimmon työviikko sisältää keskimäärin yhden päivystysvuorokauden Hervannassa ja kaksi toimistopäivää Valkeakoskella. Jatkuva muutos rassaa kaikkia pelastusalalla, toteaa Kimmo. 2002–2003 hän oli ”lainassa” Hämeenlinnan palolaitoksella palomestarina. Asialle pitäisi tehdä jotain ihan valtakunnan tasolla. Pääsin kesämieheksi ilman mitään testejä
Päällystöpäivystysringissä Salonen on toiminut vuodesta 2006. Hervannan ykkösvuoron kasvoja PaloMesTari risTo salonen, 52 Johtamiseen lisää vuorovaikutteisuutta jo vuosia siTTen PaloMesTari risTo salonen esiTTeli PelasTusToiMinnan johTaMisen kehiTTäMisTä vuorovaikuTTeisuuTTa lisääMällä. 32 palokuntalainen 58 p alomestari Risto Salonen syntyi Rovanimellä vuonna 1962. Salosen malli palvelisi erityisesti sopimuspalokuntien johtamista, mutta toimisi myös ammattipalokunnissa. PääsäänTöisesTi johTokeskuksessa ToiMiva PaloMesTari on jaTkuvassa, häiriöTTöMässä vuorovaikuTuksessa TilannePaikan johTajaan ja varMisTaa, eTTä kaikki TehTävän vaaTiMaT ToiMenPiTeeT Tulee suoriTeTTua.. Palotarkastajan työssä vietetyn muutaman vuoden jälkeen Salosen tie vei palopäälliköksi ensin Mouhijärvelle ja sitten Juupajoelle. Uusi malli antaisi tietoja myös varsinaisen työn suorittamisen vaiheista. Osa ajasta kului kuitenkin Kepalossa. Lääkintävahtimestari-sairaankuljettajakoulutuksen hankkinut Salonen pääsi Tampereen palolaitokselle kesämieheksi. Elementit ovat olemassa ja tekniikkakin löytyy. – Malli on yksinkertainen toteuttaa, se vaatii vain hieman ennakkoluulotonta ajattelua ja toimivan viestitekniikan, sanoo palomestari Risto Salonen. Mielestäni nyt olisi aika päivittää tilanne tähän päivään ja ottaa käyttöön tekniikan mahdollistamat, monilla muilla yhteiskunnan ja liike-elämän aloilla käytössä olevat vuorovaikutteiset johtamismallit. Tällä hetkellä hän on yksi seitsemästä Pirkanmaan itäisen alueen päivystävästä mestarista. Johtokeskuksesta johtaminen mahdollistaisi myös sammutusja pelastustoiminnan tehokkuden mittaamisen huomattavasti nykyistä paremmin. Saatu tieto antaisi pohjaa suunnittelulle missä kohtaa pitäisi siirtyä rajumpaan toimintaan kuten rajoituslinjojen tekoon ja järeisiin selvityksiin. Pari vuotta sitten voimaan tullut ohje tunnistaa nyt myös tilannepaikan johtajan. Mallissa PelasTusToiMinnan johTajalla on jaTkuva kaksisuunTainen yhTeys Paikalle ensiMMäisenä saaPuvaan yksikönjohTajaan, joka alkaa ToiMia saMalla Myös TilannePaikan johTajana. Vuonna 1999 Risto valmistui Pelastusopiston päällystökurssilta numero 077. Nyt mitataan lähtöaikaa ja perilletuloaikaa. Vuonna 1988 käydyn palomieskurssin jälkeen liikunnanopettajana Rovaniemellä jonkin aikaa toiminut Salonen aloitti Hervannan vanhalla asemalla palomiehen virassa. joHtamiseen lisää teHoa Salosen lanseeraama malli on täysin mahdollista ottaa käyttöön, koska esimerkiksi toimintavalmiusohjeessa ei enää edellytetä pelastustoiminnan johtajan olemista kohteessa. – Nykyinen järjestelmä perustuu puolisotilaalliseen malliin. Viime vuodet hänen sijaintipaikkansa on ollut Kangasala. Kohteessa kaikki toimenpiteet tulisi suoritettua pelastustoiminnajohtajan ohjauksessa ja johdolla, samalla myös työturvallisuus lisääntyisi
Kun tämä maailman kaikilla ammattiasemilla tapahtuva aamurutiini on ohi, siirrytään kahville, joka näin pyhäpäivänä onkin tukeva aamupuuro. 16.22 Hälytys: 706B multisillassa • Kohteeseen ehtinyt hoitotason yksikkö palauttaa PI141:n matkalta takaisin. Tärkeä vaihe on kaluston tarkastus. Koulutuksen vetää paloesimies Vesa-Pekka Kemppainen. sunnunTai 9.2.2014 Keikasta selvitään parissakymmenessä minuttissa.”. Hänen sijaisenaan koulutuksen ajan toimii Panu Mustajärvi. Tavoitteena on saada erilaisia käytäntöjä yhdenmukaistettua. Omat varusteet kukin sijoittaa yksikköön tai sen lähettyville. Aamupäivällä perehdytään porukalla lähipäivinä käyttöön otettavaan uuten 141:een. Viher-Vehmaksen rakentama Scania on varustettu uudella kalustolla. Aamupäivän harjoituksen varsinaisena aiheena on kaluston nostot. 34 palokuntalainen 58 08.00 uusi vuoro aloittaa työt • Päivä alkaa paloesimiehen vetämällä työvuoron asioiden ja päiväohjelman läpikäynnillä. 14.26 Hälytys: FinHemsin alasotto • Hätäkeskus hälyttää Hervannan yksikön vastaanottamaan lääkärihelikopteria Levonmäkeen. Tehtävän lopuksi kopteri saatetaan paluumatkalle pitämällä paikalle kertynyt parikymmenpäinen yleisö turvallisen etäisyyden päässä nousevasta kopterista. 08.00 kakkosvuoron mieHet vapauttavat ykkösen . Työvuoron itse valmisteleman ruokailun jälkeen asemalle saapuu muutaman muun aseman esimiehiä ja ylipalomiehiä korkeanpaikan koulutukseen. Keikasta selvitään parissakymmenessä minuutissa. Alasotto jääradalle sujuu rutiinilla kuin myös ensihoitolääkäri Piritta Setälän kuljetus kopterilta kohteeseen. • Ilta sujuu liikunnan, opiskelujen ja olympialaisten tvlähetysten parissa
Jälkiruoaksi valmistui rahka, jossa pääkomponentiina olivat viinirypäleet, ananas ja banaani. Ainut, mitä jäi kaipaamaan oli pieni vivahdus valkosipulia. Niin porkkana kuin parsakin olivat juuri sopivan rapeita. Ensikosketus keittoon oli tyrmäävä. Kympin kolehti per mies oli enemmän kuin kohtuullinen korvaus kokonaisvaltaisesta ruokanautinnosta. Toimittajaa ihmetytti suuresti tieto, että laitoksen johdon edustaja on oikein kirjallisesti puuttunut ruoanvalmistukseen vuorossa. nykyisin vallalla olevasTa ruokahiFisTelysTä ei hervannassa olluT TieToakaan. Lopputuloksena oli kaksi suurta kattilallista erinomaisen maittavaa ja vieläpä ravintoarvoiltaan huippuluokkaa olevaa keittoa. saMoin ruoanvalMisTuksen Tehokkuus yliTTi TodennäköisesTi kaikki alan norMiT. Ruokakimppaan ja valmistukseen osallistui koko vuoro. Makkaraviipaleet olivat sopivan pieniä, mutta niitä olikin sitten paljon. Hervanta Gourmet saa yksitoista pistettä kymmenestä! Seitsemän makkaran keitto hervanTa gourMeT: Huippukeittiö paloasemalla 11 pt. Pehmeä maku, mutta al dentetuntuma. Jälkiruokana tarjoiltu rahka vei lopulta viimeisetkin epäilyt siitä, etteikö tämä olisi gourmet-tasoa. arvio tuoksu heraVannan aseman keittiössä herätti jo valmistusvaiheessa arvioijan ruokahalun. palokuntalainen 58 35 hervannan aseMan ykkösvuoron Pääkokki köPi loihTi yhdessä vuoron MiehisTön kanssa gourMeT-Tason aTerian, joka MaiTTavuudessaan yliTTi reilusTi TaMPerelaisen ruokaravinTolaTason. Ruoan ulkonäkö värikylläisyydessään – niin kattiloissa kuin lautasellakin – oli lopullinen niitti; tuota pitää saada. Mukillinen tuoretta kahvia päätti kokonaisvaltaisen ruokanautinnon. Suuren hatunnoston Hervannan ykkösen pääja apukokit ansaitsevat tuoreiden raaka-aineiden käytöstä. Uskomatonta niuhotusta. k un kymmenkunta miestä ryhtyy johdetusti valmistelemaan toistakymmentä raaka-ainetta sisältävää keittoa perusraaka-aineista, on meno enemmän kuin vauhdikasta. Mausteita ja suolaa oli juuri sopiva määrä. norMaalisTa huiPPuTason keiTTösTä PoikeTen valMisTusMäärä oli järkäleMäinen
36 palokuntalainen 58 teksti ville bräysy kuvat esa harTikka viikko soPiMusPalokunnassa 27.1. – 2.2.2014 Tyrnävällä viisi hälytystehtävää oulu-koillisMaan PelasTuslaiToksen Tyrnävän PaloaseMan henkilösTön MuodosTavaT 22 soPiMusMiesTä sekä PääToiMisina PäiväMiehinä kalusTonhoiTaja ja PaloTarkasTaja. tyrnävä. aseMalla on ensivasTeToiMinnan aleTTua hälyTyksiä noin 200:n vuosiTahdilla, joisTa PuoleT ensivasTeiTa. Tyrnävän ensiMMäisen yksikön lähTöaika on olluT keskiMäärin hiukan alle neljä MinuuTTia. seuranTaviikon aikana hälyTyksiä oli viisi
Kahvittelu vaihtui kuitenkin ensivastetehtäväksi, jonka toimintavalmiusaika mairittelee mitä tahansa pelastusyksikköä. Remonttihommien jatkoksi jälleen saunottiin, ja siinä vaiheessa vahvuus oli viisi miestä.. Sopimuspalokuntalaisten siviilikoulutuksesta ja työkokemuksesta on erittäin paljon hyötyä palokuntatoiminnassa. MaananTai 27.1. Grillimakkaroita oli jäänyt pakastimeen, kun palomiesyhdistys Tyrnävän Palokerho Ry hankki niitä Päivä paloasemalla -tapahtumaan. keskiviikko 29.1. Helppoa oli miesten työskennellä, kun neuvojia riitti. Harjoitusten päätteeksi grillattiin makkaraa, ja käytiin saunassa. Potilaaksi saatiin makkarapalkalla yhden sopimuspalokuntalaisen jalkaleikkauksesta toipuva isä, joten autenttisuutta saatiin myös sitä kautta. Samalla Mannisen Ville vaihtoi Peugeotiin uuden pakoputken. Mukana on ensihoitajia, kirvesmiehiä, puuseppiä, putkimiehiä, raskaan kaluston kuljettajia, sähkömiehiä, hätäkeskuspäivystäjä, pelastaja, nuohooja, rakennusmestari, maanviljelijä, opettaja, metsuri, turvallisuusvalvoja, taksikuski, lastausesimies ja pikkuautollinen insinööriopiskelijoita. Kuntoilun jälkeen seuraan liittyivät vielä Teijo Parviainen ja Miika Nevala. Sää suosi harjoitusta, kun huomioidaan aiheena ollut kylmäsuojaus. 13:56 ensivasteHälytys 703a • Viikko alkoi hyvällä tuurilla. Sen pelastustoiminnasta vastaavat käytännössä toimenpidepalkkaiset sopimusmiehet, joiden aktiivisuus on erinomaisella tasolla. palokuntalainen 58 37 o ulun eteläpuolella sijaitseva Tyrnävä on yksi Suomen nopeimmin kasvavista kunnista. 20:40 ensivasteHälytys 704a • Kesken harjoitusta tuli jälleen ensivastehälytys. Lähtöaika oli poikkeuksellisen nopea jo toisen kerran saman päivän aikana. Opiskeluiden, armeijan tai sairauden vuoksi aina joku yksittäinen mies osallistuu ajoittain vähemmän toimintaan, mutta suurin osa henkilöstöstä on mukana erittäin aktiivisesti. Pari vapaalla olevaa sopimuspalokuntalaista olivat menossa paloasemalle kahville kalustonhoitajan seuraksi. Harjoitusta pyöritettiin kolmella eri rastilla, ja käytettävissä oli mönkijät myös Limingan ja Muhoksen asemilta. Remonttihommien lomassa grillattiin makkaraa. • Mika ja Joonas olivat jälleen Hailuodossa ensivastekurssilla. TiisTai 28.1. Palokerhon puheenjohtaja Ville Manninen joutui tuomaan pullat harjoituksiin ostettuaan vähän ajetun (870 000 km) Mersun. • Mika Karhula ja Joonas Heikkala matkustivat illalla Hailuotoon ensivastekurssille vain muutama tunti aiemmin avattua jäätietä pitkin. Eewert Marjanen ja Ville Manninen kävivät kuntoilemassa aseman kuntosalilla. Olli-Pekka Marin ja Miika halusivat varmistua O-P:n Mercedeksen moitteettomasta kunnosta ja purkivat molemmat takaiskarit ja jouset pois. Parikymmentä astetta pakkasta ja navakka tuuli loivat autenttiset olosuhteet. Eewert ja Manninen kävivät illan päätteeksi saunassa. Hälytykseen osallistui poikkeuksellisesti neljä miestä, joista yksi jäi opastamaan ambulanssin kohteeseen. 17:30–21:30 viikkoHarjoitus • Maastoajoneuvoihin, maastopelastamiseen ja kylmäsuojaukseen keskittyneeseen harjoitukseen osallistui 15 miestä
Pakkasta oli torstaiaamunakin vielä parinkymmenen paikkeilla, joten kalustonhoitaja Teijo Parviainen ajoi hälytyksessä olevien miesten autot sisälle sulamaan. Paria tuntia aikaisemmin rakennuspaloon olisi löytynyt jopa 15 miestä, mutta nyt Liminkaan lähti vain viiden hengen iskuryhmä. sunnunTai 2.2. 05:45 rakennuspalo keskisuuri 402, liminka • Jos maanantaina hälytysten ajankohdat olivat optimaalisia, niin torstaiaamun rakennuspalo Limingassa sattui hankalaan aikaan. Erittäin hieno osoitus ryhmähengestä, vaikka asemapalveluohjetta jouduttaisiinkin hieman tulkitsemaan. 01:15 ensivasteHälytys 703a • Yöunet katkesivat ensivastehälytykseen. • Mika ja Kanki olivat jälleen ensivastekurssilla Hailuodossa.. 10:01 ensivasteHälytys 700a • Elvytykseen lähdettiin tavan mukaan neljällä miehellä. Vastustajiksi on rekrytoitu pelimiehiä ympäri kylää. Sairaankuljetus pyysi vielä kuljettajan ambulanssiin, joten tarvittiin lisäksi toinen mies hakemaan hänet Oulusta. 22:30-23:30 • Salibandyn jälkeen keräännyttiin jälleen asemalle saunomaan. lauanTai 1.2. Mika ja Joonas olivat koko päivän Hailuodossa kurssilla. PerjanTai 31.1. 21:00–22:30 • Kuulammen koulun salissa oli Palokerhon salibandyvuoro. Valtaosa Tyrnävän sopimuspalokuntalaisista käy Oulussa töissä, ja naapurikuntaan ei kannata sellaisia miehiä lähettää, joiden on lähdettävä reilun tunnin päästä töihin. Tehtävään osallistui Tyrnävältä säiliöauto ja miestäydennyksenä OK 327. Hallitsevina Limingan palomiesyhdistyksen järjestämän palokunnille ja sidosryhmille suunnatun salibandyturnauksen mestareina Tyrnävän palokunnan joukkue harjoittelee entistä suurempia areenoja varten. Palkkaa ei ”ylimääräiselle” makseta, mutta neljällä miehellä elvytys saadaan nopeasti ja tehokkaasti käyntiin niin, että samalla ehditään kirjaamaan ja pitämään yhteyttä sairaankuljetukseen ja lääkäriin. 21:30–22:30 • Myös perjantai-iltana paloaseman hetivalmis -kiuas oli käytössä ja neljän miehen seurue sai saunoa illalla. 38 palokuntalainen 58 TorsTai 30.1
Tyrnävän palokunnan WhatsApp-ryhmässä viestejä lähetettiin seurantaviikollakin reilusti yli tuhat. Pelastusjohtoisia hälytyksiä on keskimäärin sata vuodessa. Se kertoo hyvästä ryhmähengestä, sitoutumisesta ja aktiivisuudesta. Ensivasteen alkamisen jälkeen (07/2013) hälytyksiä on ollut noin joka toinen päivä. Viikonlopuksi lauhtuneesta kelistä ja sitä seuranneesta liukkaudesta huolimatta liikenneonnettomuuksia ei sattunut viikolle yhtään. Hän osallistuu myös hälytyksiin. Se kertoo hyvästä ryhmähengestä, sitoutumisesta ja aktiivisuudesta.” v iisi hälytystä viikossa on melko normaali määrä. Hän osallistuu hälytyksiin päivisin mahdollisuuksien mukaan. Lisäksi Tyrnävän asemalla on neljän kunnan yhteisen palotarkastajan heikki Viian työhuone. Hälytyksen tullessa arki-iltana klo 17–22 välillä on hyvin yleistä, että asemalla on ainakin yksi mies aukomassa ovia. Lähes joka päivä jotkut sopimuspalokuntalaisista saunovat, pelaavat pingistä, katsovat televisiota tai touhuavat muuta paloasemalla. Aseman vastaava päällystöviranhaltija on Veli-matti hiekkataipale, joka vastaa myös Limingan paloasemasta. Virka-aikaan asemalla on pääsääntöisesti yksi kalustonhoitaja Teijo Parviainen. Muuta aktiviteettia palokunnassa oli aika tavalliseen tahtiin. Aivan pelkkää asiaa ei ryhmäkeskustelussa kuitenkaan kirjoitella. Myös se kertoo osaltaan luottamuksellisista suhteista.. Viia asuu Oulussa, mutta varallaolovuorollaan hän majoittuu paloaseman tiloissa. Seurantaviikon hälytyksistä neljä oli ensivasteita, joka on tavallista korkeampi määrä. Miehistön ikärakenne on poikkeuksellisen nuorta. Kaikki saavat osansa huumorista, mutta Ville Mannisen ja Miika Nevalan kustannuksella leikkiä lasketaan eniten. Sairaankuljetuksen viiveet olivat seurantaviikolla varsin lyhyitä, alle kymmenen minuuttia ensivasteyksikön saapumisesta kohteeseen. Vuoden 2013 kaikkien hälytysten lähtöaikakeskiarvo oli alle 4 minuuttia. Hälytyksen tullessa arki-iltana klo 17–22 välillä on hyvin yleistä, että asemalla on ainakin yksi mies aukomassa ovia. Kolmessa neljästä ensivastehälytyksestä mukana oli lääkintävahtimestarina työskentelevä Eewert Marjanen, minkä takia ensivasteryhmä pystyi tekemään tavanomaista enemmän tutkimuksia ja toimenpiteitä. Alle 35-vuotiaita on 15 ja alle 25-vuotiaita on seitsemän. palokuntalainen 58 39 yhTeenveTo seuranTaviikosTa inFo tyrnävän paloasema Vahvuus 24 miestä, joista savusukelluskelpoisia 18
Ei pitäisi mennä sokeasti eteenpäin pelkästään poliisilaitosten aluejaon pohjalta. – Valmistelen parhaillaan lausuntoa, jossa Kuntaliitto suhtautuu kriittisesti alueiden yhdistämiseen. Tällä hetkellä hän on virkavapaalla Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikön tehtävistä ja toimii pelastustoimen kehittämispäällikkönä Kuntaliitossa/Pelastuslaitosten kumppanuusverkostossa. Pingis, remontointi ja lukeminen kuuluvat hänen mieliharrastuksiinsa. Mitä haittoja näet kaavaillulla laitosten yhdistämisellä. Mikä olisi vaihtoehtoinen tie saavuttaa asetetut tavoitteet. Pelkona on myös se, että alueiden koon kasvaessa joudutaan muodostamaan yksi päällikkötason väliporras lisää, tällöin tavoiteltu säästö hallinnossa ei toteudu. pelastustoimen kehittämispäällikkö Jussi Rahikainen, 42, kuntaliitto: Uudistus on myös mahdollisuus pelastustoimen uudistuksissa kuntaliitolla on oma Roolinsa. – Läheisten yhteistyötahojen, kuten hätäkeskuslaitosten ja ensihoidosta vastaavien sairaanhoitopiirien, hallintorajat voivat jatkossa olla tyystin erilaisia, mikä voi vaarantaa nykyisen yhteistyön. Voisin hieman karrikoiden sanoa, että alueellistamista valmisteltiin aikoinaan melkein neljä vuotta, tämän uudistuksen valmistelu kesti yhden iltapäivän. pitkään pelastustoimen asioita liitossa hoitaneen maRkku haikon tehtäviin astui paRi vuotta sitten di Jussi Rahikainen. maantieteellisistä syistä toiseen suuntaan. – Toimintavalmiusohjeen tulkintaa löysentämällä saataisiin mielestäni vaadittavat säästöt aikaan. Diplomi-insinööriksi valmistunut Rahikainen erikoistui paloja turvallisuussuunnitteluun sekä suoritti myös insinööri-AMK-tutkinnon (palopäällystötutkinto). Jussi Rahikaisen paloalan työhistoriaan kuuluvat tutkijan hommat VTT:llä ja Poliisiammattikorkeakoulussa (palokuolemat) sekä yksityisellä puolella paloalan konsulttina toimiminen. Toisaalta nyt olisi syytä katsoa taaksepäin: vuosina 2004–2010 valtiollisten turvallisuusviranomaisten kustannukset nousivat puolustusvoimien osalta 7,7 % ja poliisin osalta 11,2 %. häntä voidaan pitää edeltäJänsä tavoin alan yhtenä supeRvaikuttaJana, koska hän vastaa myös pelastuslaitosten kumppanuusveRkoston kooRdinoinnista. Samassa ajassa pelastuslaitosten kustannukset nousivat vain 1,7 %. 40 palokuntalainen 58 teksti Ja kuVat pekka koivunen persoona J ussi Rahikainen kävi syntymässä opettajaperheeseen Pudasjärvellä 1971, mutta alle vuoden ikäisestä aikuisuuteen saakka hän asui Rovaniemellä. Alueitakin voidaan yhdistää silloin, kun se on toiminnallisesti järkevää. Viranomaistehtävissä hän on ollut vuodesta 2000 alkaen Helsingin, Vantaan ja Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksissa sekä sisäministeriön pelastusosastolla. – En näe valtiollistamista realistisena vaihtoehtona, koska valtiolla ei ole rahaa. Vuonna 1990 oli vuorossa muutto pääkaupunkiseudulle ja opiskelut TKK:ssa (nykyisin Aalto-yliopisto). Rahikainen asuu Kirkkonummella vaimon ja kahdeksanvuotiaan poikansa kanssa. Miten alan siirtäminen valtiolle. Lisäksi osa ehdotetuista alueliitoksista on tapahtumassa väärään suuntaan, tällä hetkellä laitosten yhteistyö on voinut suuntautua mm. Voi myös olla, että pelastuslaitosten kokoeron kasvaessa valtakunnallinen yhteistyö saattaa hieman hankaloitua. Mikä on kantasi pelastustoimen alueuudistukseen. Toisiko valtiollistaminen säästöjä?
Tarkoitan tässä niitä pelastusalan palveluita, joilla tuetaan kuntia niin arjen häiriötilanteissa kuin poikkeusoloissakin. – Pelastajakurssi on riittävän pitkä. – Jos mennään valtiolle, kuntien palvelut ovat uhattuna. Kaiken kaikkiaan valmistelun pitäisi olla paljon huolellisempaa kuin nyt on kaavailtu. Säästöjä on siis mahdollista saada uudistuksesta huolimatta ja jopa ilman sitä. palokuntalainen 58 41 persoona Entä muut valtiollistamisen mahdolliset haitat. Tavaratalovertaus on lähinnä ajatuksiani. Ammattiyhdistys haluaisi nostaa tutkinnon amk-tasoiseksi, mutta suoraan sanottuna en näe tässä taloudellisessa tilanteessa mitään järkevää syytä pidentää tai laajentaa pelastajan koulutusta nykyisestään. Vaikuttavuutta ja tehokkuutta pitää saada lisää. Jorma Rantasen selvitys on askel eteenpäin. Alueitakin voidaan yhdistää silloin, kun se on toiminnallisesti järkevää.. Esimerkkinä kuntien varautumisen ja turvallisuustyön tukeminen; ammattihenkilöstöllä on siinä vielä paljon työsarkaa tehtävänään. Onko puhe pelastustoimen sirpaloitumisesta vailla katetta. Työtä on vielä kyllä paljon jäljellä, erityisesti sopimuspuolella. – Katson, että aikaisintaan vuoden 2017 alussa. Sitä ei käy kieltäminen. Missä jamassa on mielestäsi alan tutkimusja kehittämistoiminta. Mutta samalla voitaisiin kehittää toimintamalleja ja ottaa uusia tapoja toimia käyttöön. – Jos uudistukseen lähdetään hallituksen kaavailemalla tavalla, on samalla otollinen paikka tehdä muitakin kuin alueuudistuksia. – En tunnista asiaa. Onko pelastusalan ammattikoulutus kohdallaan. Tai, jos se sopii ministeri Räsäselle paremmin, niin vaikka 31.12.2016. – Pelastuslaitosten tehtäväkentän pitää laajentua. Se on hajanaista ja siitä puuttuu punainen lanka. Ammattipuolella on kumppanuusverkostossa jo tehty paljon asioiden tasalaatuisemmaksi saattamisessa. Luotan vankasti siihen, että opit, jotka saatiin alueellistamisen yhteydessä, ovat käyttökelpoisia tulevaisuuden muutoksissakin. Alueuudistus pitäisi aikatauluttaa kunnolla, hallintomalleja pitäisi tutkia paremmin, kuntien maksuosuudet tulisi harkita uusiksi. Mitkä ovat teesisi uudistuksen läpiviemiseksi. Myös kumppanuusverkostossa on aktivoiduttu näiden asioiden tiimoilta erityisesti niin, että selvitetään mitä tutkimusja kehittämishankkeita tarvittaisiin jokapäiväisen toiminnan kehittämiseen. Jos, niin milloin uudet laitokset aloittavat. Pelastustoimi – turvallisuuden tavaratalo, tietotoimisto vai joku muu
En ota kuitenkaan asiaa liian vakavasti. Hätäkeskusuudistus – kahdenkymmenen vuoden suuri munausko. – Arvaan, että kymmenen vuoden päästä se katsotaan onnistumiseksi. Mallia kannattaisi hyödyntää muuallakin. Kannatan ehdottomasti työnjaon kehittämistä. – Voisi olla toimiva malli. SM:n käynnissä oleva selvitys tulee avaamaan asiakokonaisuutta. Työnjako ammattija sopimuspalokuntien kesken. Toteutus voitaisiin hoitaa alueellisesti ja paikallisesti. Miltä maistuu sana sopimuspalomies. Siinä on haastetta yllin kyllin. Asioita pitäisi tarkastella molemmin puolin. – Meillä ei ole tässä prosenttiliikkeessämme varaa olla tukkanuottasilla. – Kaikkia tarvitaan. – Palvelutason suunnitteluperusteiden uudistaminen olisi mielestäni nyt paikallaan. Uskon, että ongelmien paikallisuus vaikeuttaa asian ratkaisemista. – Koulutusjärjestelmä on hajanainen. Ihmettelen, miksi pelastustoimen palvelutasoa ohjaavat rakennuspalot, jotka ovat vain pieni osa pelastustoimen tehtäväkenttää. Soppari olisi paras. Toimintavalmiuden suunnitteluohjeen vapaamuotoisemman tulkinnan avulla voitaisiin pelastustoimen toiminnallisuutta parantaa. Koulutus on hyvä perata nyt juuriaan myöten. Pelastusalan henkilöstöryhmien suhteet tänään. Pelastusalan nimikkeet, käsitteistö ja tunnukset ovat mitä ovat, vai ovatko. Avoimuus on näissä asioissa tärkeää. Tilannekeskus/johtamisjärjestelmät pelastuslaitoksissa. – Suurin ongelma viranomaisverkkohankkeessa oli se, että kuntatoimijoita ei lainkaan otettu suunnitteluun mukaan. Palomies on selvä vanha termi. 42 palokuntalainen 58 persoona Entä sopimushenkilöstön koulutus. Mitä uutta toisit pelastustoimeen. Tulevan muutoksen yhteydessä olisi paikka yhtenäistää terminologiaa erityisesti virkanimikkeiden osalta. Sen pitäisi olla tasalaatuista kaikkialla. Voisi kuvitella, että pienillä paikkakunnilla asiat ovat hyvin. Koulutusvastuun ja koordinaation tulisikin olla valtion vastuulla. Tämänhetkinen sydämenasia työssäsi. Erinäköisissä toimintaympäristöissä tarvitaan erilaista apua. – Mahdollinen alueuudistus on myös mahdollisuus tehdä oikeita muutoksia. – Vanhat termit lipsahtavat edelleen minullakin käyttöön. Ymmärrän kuitenkin perustelut uusien käsitteiden käytölle, täytyy itsekin yrittää sopeutua niihin. – Kyllä se on pelastuslaitosten yhteistyö.. Viranomaisverkkohanke – mitä olisi voitu tehdä toisin. Mitoitusperusteet pitäisikin katsoa uusiksi. – Minulla ei ole intohimoja asian suhteen. – Suomessa on tänään seitsemän 7/24 tilannekeskusta + Istike, joka vaikuttaa tehokkaalta konseptilta. Savusukellusvaatimusten porrastaminen esimerkiksi kolmeen luokkaan. Mikä on pelastustoimen suurin haaste tänään. Resurssit pitää saada tehokkaampaan käyttöön
Virven tulo poisti monelta uteliaalta mahdollisuuden urkkia, mikä naapuria vaivaa. lämpökameramies lämPökameramies on jo vuosia ihmetellyt erityisesti sosiaalija terveystanttojen yhä kasvavaa halua salata kaikki muilta. Ei ainakaan joka jutussa. sotetantat huomio! Vaadin, että potilaan yksityisyyden suojaamiseksi ambulanssit pitää heti naamioida vaikka Eskolan putkifirman autoiksi. palokuntalainen 58 43 postia lämpökameramiehelle Lähetä mielenkiintoisia viestejä osoitteeseen lampokameramies@hotmail.com. Jos samaa logiikkaa noudatettaisiin palopuolella, Lämpökameramiehen mukaan lopputulos olisi jotain tällaista: Vanhana hyVäna aikana palosotilaat hälytettiin tekstiviestillä näin: Hälytysilmoitus, T3, T11, T14, T21, T31, rakennuspalo, Tampere, Hämeenkatu 69 F 96, Anu Saukko, joulukuusi palaa tänään jotensakin näin: Hälytysilmoitus, PI31, PI101, PI121, PI141, rakennuspalo, Tampere, Hämeenkatu 69 F 96, kuusi palaa sotetanttojen loGiikan mukaan pelastustoimen hälytysilmoitus olisi tämän näköinen: Hälytysilmoitus Pirkanmaa, puu palaa lämPökameramiehen taPoihin ei ole kuulunut asioiden liioitteleminen. P.s. Sotetantat – yksityisyyden supersuojelijat. Ambulanssin määränpää potilaan nimineen ja vaivoineen kaikkineen kaikui eetterissä. Tarkan katuosoitteen pudottaminen ensivastehenkilöstön hälytysviestistä on kuitenkin niin älytön juttu, että on ihan pakko vähän liioitella. miksi kansalaiselta riistettiin oikeus olla avoin ja antaa oireensa kaiken kansan kuultavaksi. nyt, jos Lämpökameramies tilaa ensihoitoa, kukaan utelias ei saa tietoa ja usein käy vielä niin, että nekin, jotka sitä tietoa tarvitsisivat, rajataan pois. Kultaisena vhf-aikana kaikki linjoilla olevat kuulivat kaiken. Sitä kutsutaan kauniisti yksityisyyden suojeluksi. Anteeksi vaan kauheesti
Poissa tai hiljaa olevat luopuvat vallastaan. Kirjattujen ja kirjaamattomien hyvien toimintatapojen osaaminen taas helpottaa kokouksen etenemistä samoin kuin sen hallintaakin. Tässä on barrikaditaistelijan ensimmäinen koetinkivi, koska luonnoksen laatii istuva hallintokoneisto. Sama koskee jo kokoustoimitsijoiden valintaa. YhdistYsdemokraattiset kommervenkit* (* tuskastuneen kokouspuheenjohtajan ilmaisu, kun tunnin verran vatvotun esityslistan lainmukaisuutta vielä uskallettiin kyseenalaistaa) Yhdistyslain ohella on noudatettava yhdistyksen sääntöjä. Toki yhdistyksen jäsenellä on aina oikeus erota yhdistyksestä. Jos hallintoa aiotaan moittia, on toimittava määrätietoisesti ja nopeasti. Jos pöytäkirjan tarkastajat ovat nk. Periaatteessa kuitenkin aina jäsenten tahdon mukaan. Saavutettuja etuja ei saa loukata, ja jäsenellä on milloin tahansa oikeus olla yhdistyksensä hallinnon kanssa eri mieltä sekä oikeus pyrkiä muuttamaan yhdistyksen toimintaa. Vähemmän taitava jää rönsyilevän kokouksen armoille. Kokouksen etenemistä varten tulee olla esityslista, jonka äänivaltaisten kokousosanottajien enemmistö hyväksyy, sellaisenaan tai muutoksin. Käytännössä eroamisja hyväksymismekanismit usein toimivat huonosti. Ainoa ero saattaa ilmetä yleishyödyllisiksi katsottujen yhdistyksien tukija verokohtelussa, joihin yhdistyslaki ei ota kantaa. Käyttävätkö jäsenet valtaansa vai ei, se on sitten aivan toinen asia. Muu tapaaminen ei ole päätösvaltainen kokous, vaan vapaa rupattelutilaisuus, jossa ei voida tehdä päätöksiä. Ja yhdistyksellä on oikeus itse päättää, kenet se hyväksyy jäseneksi. Lain mukaan ylin päätäntävalta on yhdistyksen jäsenillä. Se, joka ei ole eri mieltä, on sitten samaa mieltä, niin hyvässä kuin pahassakin. Käytännössä vakiintuneista toimintatavoista poikkeava vallankäyttö edellyttää rohkeuden ohella sekä asiaettä hallintoosaamista. poikkeukSina ovat vain jotkut Säätiöt ja kaupalliSet yritykSet. 44 palokuntalainen 58 teksti Silvio Hjelt, joSSain määrin juridiSta kokemuSta omaava diplomi-inSinööri kuva Sxc Y hdistyslaki ei tee eroa viranomaistoiminnan piirissä vaikuttavien yhdistyksien ja nypläyskerhojen välillä. Yhdistyksen kokous on kutsuttava koolle siten kuin säännöt määräävät. Taitava kokouksen puheenjohtaja ottaa tilanteen hallintaansa ja ohjaa kokouksen kulkua ja päätöksien syntymistä. Mutta niin kauan kuin jäsen on jäsenenä, on hänellä kaikki yhdistyslain suomat oikeudet. Kokouksessa päätetään yhdistyksen tekemisistä, hallinnosta, toiminnan linjauksista ja taloudesta. Tai edes lain ja sääntöjen mukaisesti. Yhdistyslaki – palokuntayHteiSöjen toiminnan peruSta pelaStuStoimen vapaaeHtoiSyHteiSöt ovat pääSääntöiSeSti yHdiStykSiä ykSittäiSiStä palokunniSta valtakunnalliSiin järjeStöiHin. Mukana ollaan vanhasta tottumuksesta, ja uusia jäseniä hyväksytään nuijan kopautuksella ilman sen kummempaa pohdintaa. Toki päätöksen muuntaminen on vilppi, mutta… Monessa yhdistyksessä juuri sihteeri on keskeinen vallankäyttäjä.. Ja viime kädessä kokouksen sihteeri kirjaa päätökset puheenjohtajan siunaamin sanakääntein. kokoontuneella jäsenistöllä Ylin valta Jäsenillä on ylin valta ja sitä käytetään yhdistyksen kokouksessa. yHdiStySlaki (503/1989) koSkee kaikkia yHdiStykSiä ja laki on kaikille Sama. Ja myönnetään vastuuvapaus tai sitten ei. myöS palomieSten edunvalvonta on yHdiStySten varaSSa. Molemmat on hallittava, jos aikoo käyttää ääntä muuhun kuin hiljaiseen hyväksymiseen. Enemmistöstä riippuu, toimiiko yhdistys siten kuin jäsenistö haluaa. ”jee-jee-miehiä”, on jälkikäteen vaikea todistaa, mitä kokouksessa oikeasti päätettiin, jos pöytäkirjassa lukeekin jotain muuta
Oma kokousmoraali saattaa olla koetuksella, varsinkin jos intressi on vahva ja asia on muu kuin muodollinen. Rekisteröidyn yhdistyksen tulee toimia yhdistyslain puitteissa, ja tämä on hyvä tiedostaa sekä yhdistyksen hallinnon että jäsenistön keskuudessa. Unohdetaan, että ylin päätäntävalta onkin jäsenistöllä. Joskus alan järjestöissä toimitaankin julkishallinnon tapaan, unohtaen että rekisteröidyn yhdistyksen toimintaa säätelee nimenomaan yhdistyslaki eikä julkishallinnon toimintatavat. Usein hallitusmandaatti tuo intressien ristiriidan. Mutta ainoastaan osallistumalla jäsenistöstä tulee muuta kuin hiljainen kumileimasin. Toki uudistus saattaa johtaa olemassa olevien rakenteiden ja jopa yhteisön olemassaolon perusteiden uudelleenarviointiin. Rekisteröidyn yhdistyksen jäsenistöllä on aina ylin päätäntävalta, olkoon sitten itse yhdistyksen toimiala kuinka viranomaisluonteinen tahansa. Nyrkki taskussa ei kuitenkaan vie mitään eteenpäin, vaan ääntä pitää käyttää silloin kun on sen aika eli itse kokouksessa. Pitkän vallankäytön eräs piirre on yhdistysdynamiikan jähmettyminen. Palkattu henkilöstö on toinen asia. Nämä eivät aina kohtaa, jolloin hallituksen jäsentenkin tulee muistaa, että yhdistyksen toiminnan ohjaaminen jäsenistön tahdon suuntaiseksi on hallituksen keskeisin tehtävä. Usein samat henkilöt valitaan vuodesta toiseen, ja mahdollinen tyytymättömyys ilmenee enintään kokouksen jälkeen käytävissä murinoissa. Vallan huumassa helposti unohtuu, mitä ja ketä varten yhdistys on olemassa. Käytännössä tämä on teoriaa, koska suurikin tyytymättömyys harvoin johtaa erottamiseen. Hallitus, joka alkaa elää omaa elämää, ei ole jäsenistön luottamuksen arvoinen. Ei edes silloin, kun tämä jäsenkunta kyseenalaistaa jotain toimintaa. Eikä aktiivinen jäsenkunta ole koskaan yhdistykselle ”pelkkää riesaa”. Hallituksen. Toisaalta jokaisella on aina oikeus olla osallistumatta päätöksentekoon, esimerkiksi jos hän tai hänen taustayhteisönsä on subjektiivisesti katsottuna erityisasemassa muihin päätöksentekijöihin nähden. Tehdään kuten ennen ja puolustetaan omia tuttuja rakenteita. Jos kyseessä on oma taloudellinen etu, on asia yksinkertainen, muuten ei. Halutaan vaikuttaa, halutaan jättää jälkiä. Mikään yhdistys ei ole olemassa itseään varten. Vallankäytön toisena jalkana on nimittäin aina vastuu. palokuntalainen 58 45 tulee toimia yhdistyksen parhaaksi, mutta samalla sen tulee toimia jäsenistön tahdon mukaisesti. jäävi eli esteellisYYs Yhdistyslaki määrää, että kukaan ei saa osallistua päätöksentekoon asiassa, jossa hänen omat etunsa voivat olla ristiriidassa yhdistyksen edun kanssa. häntä heiluttaa koiraa Palokuntamaailman erityispiirre on sen viranomaisluonne, mikä heijastuu myös alan järjestömaailmaan. Jos panokset ovat yhdistyksessä suuret, on tilanne yleensä toinen. Niissä vääntö saattaakin koskea sitä, kenet voidaan yllyttää ottamaan valtaa vastaan. Vastuunkantajien löytäminen voi olla pienessä porukassa haasteellista, koska vastuun ensimmäinen ilmentyä on oman ajan käyttö yhdistyksen hyväksi. Jähmeässä organisaatiossa tämä vaatii rohkeutta. Vallan kahvaan on tunkua. Jäsenistö valitsee hallituksen, jonka jäsenten tulee nauttia jäsenistön luottamusta. Unohtuu, että ylin valta onkin jäsenistöllä. Kyseenalaistaminen on itse asiassa jokaisen toimijan tärkein voimavara, jota ilman aina uhkaa jähmettyminen. mitä suurempi intressi sen kovemmat otteet Nypläyskerhossa ei hallinnosta juuri väännetä. Silloin syy ei ole yhdistyksen hallinnossa vaan jäsenistössä, joka sallii tilanteen jatkuvan. hallituksella valta… Jäsenistö käyttää valtaansa toimintaja budjettiohjauksen sekä yhdistyksen hallituksen kautta. Jos hallitus muodostuu eri tahojen edustajista, saattaisi päätöksenteko jopa olla mahdotonta, jos esteellisyyttä tulkittaisiin ahtaasti. Eikä hallituksen jäsen saa osallistua toiminnantarkastajan valintaan, koska juuri hänen tekemisethän ovat tarkastuksen kohteena. Tämä on sekä voimavarojen tuhlausta että selkeästi yhdistyslain vastaista. Sama koskee monia palokuntayhdistyksiä, joissa usein kepein perustein ”hyväksytään” ja ”uudelleenvalitaan”. Tai halutaan vain olla mukana päättämässä. Jähmettyneessä organisaatiossa ”häntä rupeaa heiluttamaan koiraa”, koska hallinto alkaa jäsenkenttää kuulematta sisäisesti päättää, miten järjestössä toimitaan. Taloudellista etua siitä ei saisi yhdistyslain hengen mukaan jäsenelle syntyä, vaan enintään kohtuullinen korvaus. Jos kukaan ei voimalla reagoi, voi tilanne jatkua kauankin. Elleivät nauti, niin ne voidaan milloin tahansa vapauttaa tehtävistään, myös kesken toimikauden
46 palokuntalainen 58 vpk Sopimuspalokunnalle sivupaloasema Päätimme itse lähteä liikkeelle ja kertomaan millaisia jäseniä kaipaamme.” lappeenranta
Myös hälytyslähdöt vahvistuivat, kuitenkin hankaluutta toimintaan toi ainoan miehistöauton jatkuva siirtely paloaseman ja sivupaloaseman välillä tarpeen mukaan. Nyt se on sivupaloasemasta johtuen myös käytännössä mahdollista, kertoo Emmi Suppanen. Teen projektipäällikön työtä ja minulla on työnantajalta lupa lähteä hälytystehtävään keskellä työpäivää. Siitä tiedotettiin montaa kanavaa pitkin. Tilaisuus pidettiin ammattikorkeakoululla ja se oli tarkoituksella tehty leppoisaksi, tyyliin: ”tule juomaan kahvit kanssamme, kerromme samalla palokuntamme toiminnasta”. Olimme tuloksesta positiivisesti yllättyneitä, toteaa Hirvonen. Harmitti, kun lähdin Skinnarilasta keikalle, enkä koskaan ehtinyt paloauton kyytiin, sanoo Maija. Palokunnan toimintasuunnitelmassa oli jo huomioitu Skinnarilan sivupaloaseman toiminnan vahvistaminen ja sitä lähdettiinkin joukolla pohtimaan. kokeilusta pYsYväksi Lokakuussa tehtiin päätös siirtää miehistöauto pysyvästi sivupaloasemalle. Kyselyjä ja mukaantulolupauksia on tullut myös tilaisuuden jälkeen. Ville Hirvonen vei Maijan idean 2012 alkuvuodesta palokunnan hallitukseen. – Olin aiemmin kaupungin keskustassa opiskelemassa, mutta opiskelupaikka siirtyi Skinnarilaan kampuksen valmistuttua. – Kaikki nämä kanavat ovat olleet käytössämme jo aiemmin, silti hyvin harva ihminen on tullut paloasemalle ilmoittautumaan jäseneksi. Emmi piti kokeilua erinomaisen hyvänä ja siksi hänen mielestään sitä tuli vahvistaa. lappeenrantalainen tirilän vpk on peruStanut SivupaloaSeman Skinnarilan koulukeSkittymään. Ville Hirvosen ja Maija Ruuskan lisäksi suunnittelemassa oli mukana mm. Heistä löytyi kolme kiinnostunutta sammutustyökurssin suorittanutta palokuntalaista ja 14 muuta toiminnasta kiinnostunutta. teksti iSto kujala kuvat tirilän vpk tirilän vpk leppoisa kahvitilaisuus rekrYtoinnin merkeissä Suunnittelun tuloksena päädyttiin pitämään opiskelijoille rekrytointitilaisuus. Hälytyksiin ja harjoituksiin lähtö helpottui merkittävästi. Hallituksen päätöksellä aloitettiin kokeilu ja vuokrattiin miehistöautolle tila Teknopolikselta tammikuussa 2013. Kahvilla kävikin noin 150 henkilöä. – Työpaikkani on ohjelmistoja it-alan yrityksessä. Tammikuussa 2014 kuitenkin tehtiin päätös hankkia toinen miehistöauto, joka hankittiinkin kahdessa viikossa. Joulukuun loppuun asti testattiin tätä ratkaisua. Emmi Suppanen. Matkaa koulun ja paloaseman välillä on 9,5 kilometriä. Ensin palokunnan ainoa miehistöauto oli kokeilupaloasemalla. Näyttää siltä, että tieto rekrytoinnista menee parhaiten läpi henkilöltä henkilölle, www-sivut, paperitiedotteet ja some tukevat tätä.. alueella on lappeenrannan teknillinen yliopiSto ja Saimaan ammattikorkeakoulu Sekä noin 7000 opiSkelijaa. Asiaa päätettiin selvittää, koska jo silloin kuudesta seitsemään palokunnan jäsentä opiskeli Skinnarilassa. palokuntalainen 58 47 p alokunnanpäällikkö Ville Hirvonen kertoo, että idean sivupaloasemasta keksi hälytysosaston jäsen Maija Ruuska. Tiedotteita oli paperiversiona yliopistolla ja ammattikorkeakoululla, kaikki opiskelijat saivat tiedotteen tilaisuudesta ja Tirilän VPK:n toiminnasta sähköpostiinsa, ja myös sosiaalista mediaa käytettiin tiedon välittämiseen. Siksi päätimme itse lähteä liikkeelle ja kertomaan, millaisia jäseniä kaipaamme. Tämä käytetty miehistöauto sijoitettiin pysyvästi Skinnarilaan
Tärkein kuluerä Skinnarila-projektissa oli käytetyn miehistöauton hankinta. Käynnissä on perehdyttämiskurssi ja sammutustyökurssi pidetään jo ensi kuussa. eri rekrYtointitavat sYYnissä Päivä paloasemalla ja täyttä toimintaa -päivät eivät ole tuoneet yhtään uutta jäsentä Tirilän VPK:aan. Palokunnan väen on mentävä ihmisten luo kertomaan toiminnasta ja levitettävä sanaa kavereiden kautta. Meillä on noin sata hälytystehtävää vuodessa. – Siihen saimme PSR:n avustuksen. Sekin on Tirilän VPK:ssa suunniteltu ja suunnitelmaa ollaan toteuttamassa. – Haluamme sitouttaa uudet jäsenet mukaan toimintaan. Rekrytointihanke on poikinut myös yhteistä harjoittelua ja kohdetutustumisia koulujen ja muiden toimijoiden kanssa Skinnarilassa. Palokuntamme tunnetaan hyvin Lappeenrannassa ja muuallakin Suomessa. Palokunta on avannut onnistuneesti toimintaansa ympäröivään yhteiskuntaan – Enää emme ole sisäänlämpiävä vpk. Myös viikkoharjoitusten on oltava sitouttamista tukevia, hyvin suunniteltuja ja toteutettuja. – Vaikka olemme vahvasti mukana toiminnallamme sosiaalisessa mediassa, sitä kautta ei ole tullut palokuntaan kuin vain kaksi jäsentä. Samalla kerrottiin palokunnan toiminnasta uudestaan ja uudestaan, kun ihmiset joivat kahvia ja uusia henkilöitä tuli kahvittelemaan lisää, kertovat tiriläläiset. Siitä oli muutakin hyötyä kuin uusien jäsenten saanti. Lisäksi tulee sivupaloaseman tilan eli autotallin vuokra, mutta se ei paljoa ole, myhäilee Hirvonen. Ulkopuoliset eivät tiedä minkälaista toiminta todellisuudessa voi olla lappeenrantalaisessa vpk:ssa. vpk tirilän vpk LAPPEENRANTA YLIOPISTO JA AMK TIRILÄN VPK SKINNARILA LAURITSALA SAMMONLAHTI MÄLKIÄ MUSTOLA LUUMÄKI 38 KM KOUVOLA 87 KM JOUTSENO 20 KM IMATRA 37 KM anna BroHolm lisätietoja www.tirilanvpk.com Palokunta on avannut onnistuneesti toimintaansa ympäröivään yhteiskuntaan.”. Tiriläläisten hanke on onnistunut erinomaisesti. Sammutustyökurssin jälkeen heidän varusteitaan tullaan hieman parantamaan uushankinnalla. Monelle palokuntalaisellekin se on yllätys, luullaan että kaupunki-vpk on aina reservipalokunta, toteaa Emmi painokkaasti. Se maksoi 7000 euroa. Hankkeen avulla on hyvä yhteishenki entisestään lujittunut ja uudet on otettu hyvin vastaan toimintaan. Näin kaikki hälytysosastolaiset tulevat mielellään harjoituksiin, kertoo Ville Hirvonen. Emmi on niistä toinen. Juttu oli se, että läksimme reippaasti ihmisten pariin ja tarjosimme kahvit kaikille rekrytilaisuuteen tulijoille. Kaikki uudet jäsenet on varustettu jo meillä olevilla käytetyillä varusteilla. mitä hankkeesta opittiin. 48 palokuntalainen 58 uusien jäsenten sitouttaminen Haaste on tietysti siinä, miten palokunta pitää uudet jäsenet toiminnassaan mukana
Aihetta ennakoidaan alueellisissa tilaisuuksissa kevään aikana. sopimuspalokunta 2020 -kirjanen Sopimuspalokunta 2020 -kirjanen on jaettu kaikkiin sopimuspalokuntiin ja muille pelastusalan toimijoille. Nyt SPEKissä on käynnistynyt opetussuunnitelmatyö. Suomen sotilaallisesta puolustuskyvystä ei tule tinkiä. Uskottavaa puolustusta ei voida rakentaa tyhjästä sotilaallisen kriisin iskiessä. Kyberit ja terrorismin torjunta kuuluu siviiliviranomaisille. Näitä ovat alueelliset pelastusliitot, pelastuslaitokset, vapaaehtoisja sopimuspalokuntien valtakunnallinen liitto SSPL. Sotilaalliseen puolustuskykyyn voidaan satsata enemmän vähentämällä puolustusvoimien osallistumista selvästi siviiliturvallisuuden piiriin kuuluviin tehtäviin. palokuntalainen 58 49 villimies Isto Kujala villimies suomen Pelastusalan keskusjärjestö vastaa sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmästä. Vaikka maamme turvallisuusympäristö on suotuisa, ei uskottavaa puolustuskykyä ehdi rakentamaan vasta kriisin iskiessä.” Tämä on niin hyvin kirjoitettu, että lopetan jutun lukemisen tähän kohtaan, etten pety tekstin loppuosasta. Kirjasen sisältämät palokuntien kehittämisalueet ja tavoitetasot on laadittu Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön, Suomen Palopäällystöliiton ja Suomen Sopimuspalokuntien Liiton edustajien yhteistyönä. Yhdessä on sovittu, että nämä asiat otetaan Helsingissä 7.6.2014 pidettävän Yleisen Palokuntalaiskokouksen keskeiseksi aiheeksi. Unohtaa ei sovi, mikä tässä projektissa on oleellisinta – se on palokuntalaisten osaaminen. maanpuolustus on sotilaallista toimintaa Puolustusvoimien Ruotuväki -lehti kirjoittaa uusimmassa, 6.2.2014 ilmestyneessä numerossa: ”Suomen turvallisuuspolitiikan uhkakuvien kirjo on vuosikymmenten aikana monipuolistunut. Opetussuunnitelma ja siihen liittyen uusi koulutusjärjestelmä valmistuu vuoden 2015 loppuun mennessä. Sopimushenkilöstön koulutukselle on luotava kunnollinen perusta opetussuunnitelmatyönä. Tätä työtä tehdään yhteistyökumppaneiden kanssa. SPEKin puolelta on ansiokkaasti nostettu esiin tarve pohtia yhdessä palokuntien tavoitetasoja ja palokuntien ja järjestöjen vastuuta tässä työssä. On yksilön ja yhteiskunnan kannalta arveluttavaa, jos puolustusvoimat kuuntelee kansalaisten viestiliikennettä tai seuraa kansalaisten sähköistä viestintää.. Osaamisen kehittämisessä on huomioitava, miten koulutus voidaan parhaiten toteuttaa ottaen huomioon, että sopimuspalokuntalaiset toimivat pelastustoimen tehtävissä oman toimensa ohessa. Sopimushenkilöstön koulutuksen OPS-työ käynnistynyt Puolustusvoimien olisi ihan hyvä luottaa siviiliyhteiskunnan kykyyn selviytyä omista tehtävistään. Siksi sen on huolehdittava myös järjestelmän ajantasaisuudesta ja kehittämisestä. Puolustusvoimien on huolehdittava sotilaallisiin uhkakuviin vastaamisesta. Koulutuksen tulee joustaa ja olla monimuotoista ja mahdollistaa oppiminen silloin, kun palokuntalaisella on aikaa. Näin, vaikka puolustusvoimat eivät saisi yhtään lisärahaa toimintaansa. Nyt uskon, että puolustusvoimissa on oivallettu ydintoiminnan merkitys ja tärkeys. Uudet kyberin ja terrorismin kaltaiset uhkat eivät kuitenkaan syrjäytä perinteisiä, sotilaallisia uhkakuvia. Hän vastasi, ettemme voi puolustusvoimissa jättää siviiliyhteiskuntaa oman onnensa nojaan. Siksi muun muassa reserviläisiä on koulutettava, koska uskottava puolustus syntyy keskeisesti osaamisesta. Projektia johtaa palokuntajohtaja Petri jaatinen. Hälytystehtävät on hoidettava silloin, kun ne tulevat. Kysyin eräässä tilaisuudessa sotilasläänin komentaja toimineelta everstiltä, miksi puolustusvoimat haluaa tuppautua siviiliturvallisuuden tehtäviin
Tampereen juhlatapahtumaa tukivat Elisa Oyj, Palokuntalainen, Pelastustieto, Suomen Palopäällystöliitto ja Siikaisten huoltamo. Kurssilaisista muodostui heti opiskelujen alkuvaiheessa tiivis yhteisö. Lisäksi joukosta löytyy yksityisyrittäjä ja eläkeläinen. Alan Parhaat ry on valmistumisensa jälkeen järjestänyt muutaman vuoden välein kaikkiaan kymmenkunta kurssitapaamista, joihin on osallistunut vaihteleva määrä yhdistyksen jäseniä. APK12 alkoi elokuussa 1993 Espoossa päättyen väestönsuojelukurssiin Lohjalla seuraavan vuoden helmikuussa. Tapaamiset ovat sisältäneet viihteellisen sisällön ja yhdessäolon ohella pelastusalaan liittyvää asiaohjelmaa. teksti ja kuvat pekka koivunen tuolla on ylöjärvi, selvittää Seppo lamminen näkymiä tornihotellin 25. (toim.huom.) apk12-juhlakeilaturnauksen ylivoimaisesti alhaisimmat pisteet kerännyt timo Saari palkittiin lasillisella aitoa valion kevytmaitoa.. Kaksikymmenvuotistapaamisessa tutustuttiin Pirkanmaan pelastuslaitokseen ja rakenteilla olevan Tornihotellin turvallisuusratkaisuihin. Nimitys keksittiin yhteensopivaksi kurssin APlyhenteeseen. Koulutusta virkoihin tehostettiin perustamalla Valtion Palo-opistoon alempi päällystökurssi, joka pätevöitti tutkinnon suorittaneen toimimaan alle 15000 asukkaan kunnan palopäällikön virassa. kaHdeStakymmeneStä kurSSilaiSeSta tapaHtumaan oSalliStui 13. nenän väri johtuu –21 asteen pakkasesta ja yli 12 metrin tuulesta. Viisitoista yhdistyksen jäsentä on pelastustoimen virassa paloesimiehestä pelastusjohtajaan ja kaksi alaa lähellä olevien yritysten palveluksessa. kerroksesta. Näitä noin puolen vuoden kursseja järjestettiin 12. Yksi jäsenistä on liittynyt yläkerran palokuntaan. Tästä hyvänä osoituksena oli Alan Parhaat ry:n perustaminen. Viimeisestä alemmasta päällystökurssista 20 vuotta valtion palo-opiSton viimeiSeltä alemmalta päällyStökurSSilta valmiStuneet kokoontuivat tammikuuSSa tampereelle juHliStamaan valmiStumiStaan 20 vuotta Sitten. Alan Parhaat, kuten he itseään virallisesti kutsuvat, aikovat seuraavan kerran kokoontua joskus tulevaisuudessa. 50 palokuntalainen 58 v akinaisen päällystön virkojen määrä lisääntyi merkittävästi 1970-luvun puolivälissä tehdyn lakiuudistuksen jälkeen. Espoon osuuteen osallistui kaksikymmentä miestä eri puolilta Suomea. Viimeiseltä AP-kurssilta valmistuneet ovat pääosin pelastusalalla tai sitä lähellä olevissa työtehtävissä
kuvasta puuttuvat markku Friman, lahti; Hannu Hovi, lemi; pekka kiirikki (k.), kuhmo; raimo nieminen, Sodankylä; mika Salmela, ruovesi; anttijuhani Salmenlinna, Helsinki ja juhani Sudenmaa, loppi.. palokuntalainen 58 51 Tapaamisessa tutustuttiin Pirkanmaan pelastuslaitokseen ja rakenteilla olevan Tornihotellin turvallisuusratkaisuihin.” kurssinvanhimpana otaniemessä toiminut jaakko pukkinen oli varustautunut historiikkiesitykseensä 20 vuotta vanhoilla kurssiasusteilla. ne olivat kovassa käytössä erilaisissa varainhankintatalkoissa ja vapaa-ajalla. ryhmäkuvassa vasemmalta kimmo vaani, jämijärvi; risto marjanen, jyväskylä; ari Särkkä, iitti; Seppo lamminen, ylöjärvi; matti tervakangas, Siikainen; jaakko pukkinen, isokyrö; Göran Forsell, porvoo; raimo lyytinen, kannonkoski; antti tenhunen, kouvola; jukka koponen, kuopio; pekka koivunen, pomarkku; timo Saari, masku ja pasi nyman, pudasjärvi
Tyynyn todellinen nostovoima voidaan laskea kaavalla paine x pinta-ala.”. 52 palokuntalainen 58 käytännön sammutusja pelastustekniikkaa osa 8 • NOSTOTYYNYT PELASTUSTOIMINNAN APUNA Nostotyynyt pelastustoiminnan apuna PELASTUSTOIMESSA käYTETTäväT NOSTOTYYNYT jAETAAN kAhTEEN rYhMääN, MATALAPAINEjA kOrkEAPAINETYYNYIhIN. ErO TYYNYjEN väLILLE MUOdOSTUU MAkSIMAALISESTA käYTTöPAINEESTA, jOkA ON MATALAPAINETYYNYLLä ALLE 1 bAr jA kOrkEAPAINETYYNYLLä 1–10 bAr
palokuntalainen 58 53 käytännön sammutusja pelastustekniikkaa käytännön sammutusja pelastustekniikkaa on Palokuntalainenlehden sarja, jossa esitellään monipuolisesti tilanteiden aikana esiin tulevia tehtäviä yksinkertaisista rutiinitoimenpiteistä aina monimutkaisempiin operaatioihin. Myös nostoa johtava henkilö nimetään. osa 8 m atalapainetyynyjä käytetään yleensä tukemiseen sen suuremman täyttöasteen vuoksi ja korkeapainetyynyjä nostamiseen isomman nostovoimansa vuoksi. Liitetään ylempään tyynyyn suojalevy liitostulpan avulla. Lisäksi tyynyn alaja yläpuolella kannattaa käyttää erillistä lisäsuojaa, joka on valmistettu esimerkiksi kuljetinkumista. Tyynyn todellinen nostovoima voidaan laskea kaavalla paine x pinta-ala. Tässä tekstissä keskitytään vain yhden valmistajan nostotyynymallin selvitykseen. nostosuunnitelma ennen selvitystä Ennen nostotyynyjen selvitystä pitää laatia nostosuunnitelma, johon arvioidaan nostettavan kappaleen massa ja etsitään kappaleesta tukeva nostopiste sekä tukipiste. Pelastustoimessa on käytössä usean eri valmistajan malleja, joissa kuitenkin pääsääntöisesti toimivat samat perussäännöt selvityksen suhteen. Mikäli valitun nostopisteen alla oleva väli, johon tyyny sijoitetaan, on niin suuri, että se sallii kahden tai kolmen tyynyn päällekkäisen käytön, liitetään tyynyt yhteen liitoskappaleen avulla ja suljetaan sulkutulpalla tyynyn maata vasten tuleva osa. Suojalevy lisää myös nostopinta-alaa, ja sen avulla voidaan nostaa erittäin pieniä pistekuormia ja kapeita kappaleita. Suojalevyä kannattaa aina käyttää, mikäli se mahtuu tyynyn kanssa nostettavaan väliin, koska tämä suojaa tyynyä tehokkaasti vaurioitumiselta. suojalevyä kannattaa käyttää Aluksi nostotyynyt käyttölaitteineen ja paineilmapulloineen tuodaan pelastusyksiköstä nostettavan kappaleen lähettyville. Levyn päälle voidaan sijoittaa myös tukipalasarjan liitospaloja lisäämään nostokorkeutta ja jakamaan nostettavan kappaleen painopistettä laajemmin. Nostotyynyillä tehtävä nosto tulee aina varmistaa mekaanisesti eri apuvälinein tilanteen mukaisesti. Tämän jälkeen liitä täyttöletku valitse riittävän tukeva tukipiste ennen nostoa.. Tyynyt tulee liittää toisiinsa siten, että täyttöyhteet tulevat tyynyjen väliin, koska tällä vältetään liittimen mahdollinen vaurioituminen sen osuessa esimerkiksi maahan. Mikäli käytettävät tyynyt ovat erikokoisia, sijoitetaan teholtaan pienin tyyny aina ylimmäksi. tyynyjen täyttäminen Liitä paineensäädin paineilmapulloon ja sulkuletku tyynyyn. Sarjan kirjoittaja on paloesimies jarno joensuu Satakunnan pelastuslaitokselta Porista. Sarja perustuu eri lähteistä koottuihin ohjeisiin, mutta ensi sijassa käytännön sammutusja pelastustoiminnassa vuosien varrelta saatuihin kokemuksiin
Avaa paineilmapullon pulloventtiili, paineenalentajan sulkuventtiili ja säädä toisiopaine 10 bariin. Käsiohjaimessa oleva toisiopaineen jousikuormitettu säätöventtiili tulee ehdottomasti säilytyksen aikana pitää löysättynä. Tukitankojen tulee seurata nostoa samalla kun tyynyihin lisätään ilmaa. Pelastusportailla voidaan myös seurata nostoa mekaanisesti. Letkuja ei saa irrottaa tyynyistä, mikäli tyynyn päällä on kuormaa. Letkut ovat yleensä eriväriset, toinen samanvärinen väri toiseen tyynyyn ja toinen toiseen, tässä järjestyksellä ei ole väliä. käytön jälkeinen huolto Käytön jälkeisessä huollossa puhdistetaan tyynyt varusteineen miedolla pesuaineliuoksella ja lämpimällä vedellä. Suojalevyä kannattaa käyttää aina mikäli mahdollista.. Varmistamattoman noston alle ei saa mennä. Nostovälineen ja tuentavälineen tulee olla aina kaksi eri laitetta, joilloin ne tukevat ja varmistavat toinen toisiaan. noston varmistus Nosto tulee aina varmistaa esimerkiksi pelastusportaiden tai tukitankojen avulla. Tukevan nostopisteen valinta on tärkeää. Letkujen liittimissä on kaksoislukitus ja tulee huomioida, että letkut kiinnittyvät kunnolla, ts. Tyynyjen ollessa täytettyinä voidaan täyttöjärjestelmä irrottaa tyynyistä sulkuletkussa olevan sulkuventtiilin sulkemisen jälkeen. Tarkista tyynyn pinta mahdollisten vaurioiden varalta. Letkut voi irrottaa tyynyistä paineen ollessa alle 2 baria, mutta sen alle menevällä painealueellakin ne irrotetaan vasta, kun tyynyt eivät enää kannattele kuormaa. liittimestä tulee kuulua kaksi napsahdusta liitettäessä. Puhdista liitostulpat, voitele niiden O-renkaat ja kierteet. Täytön aikana tulee seurata ja tarvittaessa säätää ylemmän tyynyn painetta, ettei se kasva maksimiin asti. Aloita nosto ylimmästä tyynystä täyttämällä käsiohjaimen vihreällä painikkeella ylempi tyyny 4 barin paineeseen ja tämän jälkeen täytä alempi tyyny haluttuun nostokorkeuteen. 54 palokuntalainen 58 käytännön sammutusja pelastustekniikkaa paineensäätimeen ja sulkuletkun välille. tyhjennys Tyynyt tyhjennetään aina aluksi käsiohjaimen avulla. Tyynyn kumipintaan voi myös levittää silikonia ikääntymisen estämiseksi. käsiohjaimet liitetään yhteen useampaa tyynyä käytettäessä. Mikäli tyynyjä on kolme, täyttöjärjestys on ylin ensin, sitten keskellä oleva ja lopuksi alin tyyny. Tyynyjen tyhjennysjärjestys on alhaalta ylöspäin, eli aluksi tyhjennetään alin tyyny, sitten mahdollinen keskellä oleva ja viimeisenä ylin tyyny
Erityisen hyödylliseksi työkaluasemat ovat osoittautuneet rakennuspaloissa ja liikenneonnettomuuksissa – sikäli, kun niitä on käytetty. Varta vasten valmistetuissa pressuissa on huomioväritys ja/tai jopa kaksi eriväristä aluetta. MAAILMALLA jA OSASSA SUOMEN PALOkUNTIA ”TYökALUASEMIA” ON OLLUT käYTöSSä jO vUOSIA. OLOSUhTEISTA jA PAIkASTA rIIPPUEN TYökALUjA SAATTAA OLLA hAjALLAAN LAAjALLAkIN ALUEELLA. Tilanteen ollessa ohi, löytyy kalusto helposti ja se voidaan sijoittaa ajoneuvoon tai huoltoon kuljetettavaksi. Myös toimivat valaisimet tai moottorikäyttöiset pienet laitteet voidaan laittaa vihreälle ja vialliset punaiselle. Työkaluasema espanjalaisessa palokunnassa.. NIITä jOUdUTAAN väLILLä LASkEMAAN MAAhAN TAI AjONEUvOON jA TAAS OTTAMAAN UUdELLEEN käYTTööN. palokuntalainen 58 55 kalustokulma h avaintojen ja tiedustelujen perusteella pääosa palokunnista ei kuitenkaan joko omista aseman perustamiseen vaadittavaa peitettä tai sitten muista käyttää sitä. Työkaluasema käyttöön jokaisessa palokunnassa! PALOkUNNALLA ON kOhTEESSA YLEENSä käYTöSSä MITä ErILAISIMPIA TYökALUjA. Aseman perustamiseksi riittää periaatteessa mikä tahansa muutaman neliön maahan asetettava peite tai pressu. Jälkimmäinen peitemalli mahdollistaa paineilmapullojen ja käsisammuttimien jakamiseen esimerkiksi täydet vihreälle ja tyhjät punaiselle. Työkaluja asemalla
vELjEkSET kULMALA OY TOI hELMIkUUSSA NäYTILLE SAkSALAISEN METzIN UUSIMMAN MALLIN, jOSSA ON USEITA PArANNUkSIA AIEMPIIN TIkASAUTOrATkAISUIhIN vErrATTUNA. Tällöin auton tukijalat on pedattu ja kori ajettu 32 metriin. Käyttöönotto tilannepaikalla tapahtuu jopa 75 sekunnissa. lauri räty Oy Veljekset Kulmala Ab 0400 211 500 lauri.raty@veljeksetkulmala.fi lisätietoja kentaa erikoismatalaksi. Erona normaaliin puomitikkaaseen on, että alustan ei tarvitse olla suorassa, jolloin petaus voidaan suorittaa aiempaa nopeammin. Massaevakuointi on uutuuden tikasjärjestelmällä nopeampaa kuin perinteisellä puomitikkaalla. Metzin ajoneuvo voidaan raMETz L32A-XS kävI ESITTäYTYMäSSä Uuden sukupolven tikasauto TIkASAUTOrINTAMALLA ON PITkääN OLLUT hILjAISTA. Ajoneuvon vakautus tapahtuu kääntöpöydän jalustalla. Metzin uutuus sallii 450 kilon (perusversiossa 300 kg) korikuorman, joka on poikkeuksellisen suuri tämän tyyppisissä laitteissa. 56 palokuntalainen 58 kalustokulma m etzin tikasjärjestelmä voidaan rakentaa kevyemmälle alustalle (16–18 t) kuin aiemmat versiot. Noin kolmen metrin korkeus mahdollistaa ahtaisiinkin paikkoihin ajon.
Kaksi johtomersua Pirkanmaalle. Heidän lisäkseen autoissa voidaan kuljettaa kaksi ylimääräistä henkilöä. palokuntalainen 58 57 kalustokulma katso video: Video auton toiminnasta: www.youtube.com/ watch?v=Cdo6e7avlFk p irkanmaan pelastuslaitos otti helmikuun lopussa käyttöön kaksi uutta Mersun Sprinter 319 –alustalle rakennettua johtoautoa. Johtoautojen normaali miehitys on mestari ja kuljettaja. Mestarin ”toimistossa” on käytettävissä muun muassa neljä virvepäätelaitetta ja tietokonetta. Uudet Sprinterit sisältävät päivystävän mestarin tarvitseman viestija tietotekniikan sekä muuta työssä tarvittavaa kalustoa. Autot korvaavat käytössä olleet kaksi Vitoa ja yhden Sprinterin. Johtoautojen tarve laskee, koska Pirkanmaalla siirrytään kolmesta päivystysalueesta kahteen. Autojen sijoituspaikat ovat Hervanta ja Nokia
systemet bör äVen möjliggöra statistikförande och rapportering. enliGt tjänstemännens lagtolkning inskränker sig Nödcentralsverkets ansvar till endast alarmering av myndigheter via Virvenätet. Den resultatlösa men tärande dragkampen har pågått i åratal. Helhetsbilden har tappats bort. Nödcentralsverket och inrikesministeriets tjänstemän i sin tur upprepar sitt bekanta mantra: det är räddningsverkens sak att sköta om alarmeringen av räddningspersonalen. Om utvecklingen inte får fart på annat sätt borde man på Kyrkogatan överväga återcirkulering av de tjänstemän som har ansvaret för alarmerandet. Den trafiken bör vara tekniskt prioriterad. Arbetsgrupens medlemmar bjöds på räksmörgåsar och ett varmt handslag. I betänkandet föreslogs ett riksomfattande system som skulle omfatta alla säkerhetsaktörer. Finland är – eller borde åtminstone vara – ett föregångsland i fråga om spetsteknologi, så obeslutsamheten gällande alarmerande måste få ett slut och övergå i handling. enliGt den utredninG som nu gjorts steg bristerna i alarmeringssystemet upp som en betydande faktor som påverkar utryckningssäkerheten. Man måste ha en kontinuerligt uppdaterad bild av de resurser som står till buds och infinner sig vid alarm. Brådskande uppdrag: Bringa alarmeringssystemet till nutiden! System måste vara dubbelriktat.”. Om man i republiken skulle komma att behöva resurserna inom säkerhetsbranschen måste man kunna alarmera dem genom att ”trycka på knappen”. de ansVariGa ministerietjänstemännen tycks inte inse att det i Finland finns många andra säkerhetsaktörer än ordinarie brandmän och avtalsbrandkårister. Om lagstiftningen förorsakar friktion så kan och bör den moderniseras. Man använder såväl taloch textmeddelandesystem som telefoneringskedjor. Idag har många avtalsbrandkårer och andra aktörer inom branschen självständigt och med egna medel anskaffat olika system för att säkra alarmeringen och göra alarmerandet snabbare. Betänkandet begravdes i ministeriet alldeles som om ingen någonsin skulle ha gjort nånting. Detta är särskilt viktigt i det skedet då man sätter ihop formationerna. För att säka alarmerandet borde en del av personalen förses med separata terminaler som även de bör verka i båda riktningarna. Tolkningen är egendomlig, och janne koivukoski et konsorties borde nog lite noggrannare läsa lagen om nödcentralsverksamhet jämte motiveringar. Enkelriktad alarmering hör till en förgången tid. För tillfället finns det på riksnivå ingen som koordinerar utvecklandet av alarmeringssystemet. 58 brandkåristen 58 brandkåristen chefredaktör Pekka Koivunen ledare alarmerinGen aV räddninGsPersonal ligger i Finland fortfarande på samma nivå som för tio år sedan. ett alarmerinGssystem mÅste vara dubbelriktat. Alarmeringen av övriga säkerhetsaktörer såsom Vapepa-personal är brokig. den PersonliGa mobilteleFonen utgör även huvudkanalen för alarmering av räddningsväsendets avtalspersonal. nu FÅr inrikesministern och den nuvarande räddningsöverdirektören visa vad de går för, eftersom deras företrädare lämnat frågan oskött. Detta gäller såväl räddningsväsendet som sjöräddningen, Röda Korset och andra VaPePa-formationer. Som terminal borde i första hand användas mobiltelefoner i räddningspersonalens bruk. Samtidigt har systemens brokighet ökat men effekten är anspråkslös. Till de ordinare stationerna går alarmen via Virvenätet, liksom även till en del sådana Virveterminaler som ordinarie och avtalsmanskap har i eget bruk. År 2006 öVerräCkte den arbetsgrupp som inom inrikesministeriet funderat över alarmeringen av räddningspersonal sitt betänkande till dåvarande räddningsöverdiektören. Ingenting annat hände. Friturer alarmeras på jobb närmast medelst taloch textmeddelanden
brandkåristen 58 59 brandkåristen Utbildningen av avtalsbrandkårister – reformen en långdans utan like ”Man skolar plantor, hästar och Beväringar – övriga utBildar Man”
Även då sådan användning inte just nu är aktuell. Man var redan på god väg att införa ett flexibelt system baserande sig på moderna utbildningsmetoder, erkännande av tidigare kunskap, flexibilitet i kursvalet och kursernas ordning samt icke minst en klar förkortning av kursen i släckningsarbete. enligt ett Beslut av inrikesMinisteriet krävs fr.o.M. läroplanerna fastställs av räddningsinstitutet. genoM att i tiderna ange vissa forMella forMer har Man höjt avtalspersonalens utBildningsnivå. 60 brandkåristen 58 e n reform av utbildningen har blötts och stötts i åratal. Åja, det går nog om viljan finns. Även den tanken kan man förstå, i princip. En del räddningverk motsatte sig att utbildningen skulle kunna anpassas till det verkliga behovet. vad inneBär då ”tillräcklig” och vad Menas Med ”se till”. flexibilitet i kursernas interna ordning. år 1990 att Man åtMinstone skall ha genoMgått kurs i släckningsarBete. Allt åtgärder som skulle ha fört brandkårsutbildningen till det den borde vara: modern vuxenutbildning som beaktar brandkårernas verkliga behov och det faktum att de utbildade är frivilligaktörer. Och vips var grundkursen inte mera enligt lag skall räddningsverket se till att avtalspersonalen har tillräcklig utBildning. Ett skäligt önskemål särskilt bland vuxna ungdomar som önskade börja få deltaga i operativt arbete. På utbildarhåll misstrodde man bl.a. det perfekta Är det godas fiende På samma sätt torpederades målsättningen att kursen i släckningsarbete skulle kunna klaras av under en arbetsdryg veckända. brandkåristen text silvio hjelt bilder istockphoto. vad det sedan i praktiken kan tänkas inneBära. BrandkårsutBildningen har traditionellt adMinisterats av spek eller dess företrädare. Alla skall lära sig allt, så det så! På frivillighåll misstrodde man flexibiliteten, men på andra grunder. Hur skall man kunna lära ut räddningsarbete åt personer som inte genomgått kurs i rökdykning. Argumentet att en nybliven yngre släckningsman knappast åker där ensam tog man med en klackspark. BrandkårsungdoMar Med tio års praktik frustreras av att lära sig allt på nytt. det nuvarande kurssysteMet har länge ansetts hopplöst förlegat. tja... Som sagt, man var på god väg, men plötsligt var det stopp. fritid är på kort och Borde utnyttjas effektivare. nu är det dags att Blicka vidare. Är flexibilitet av ondo. Det viktigaste motivet var att man ju vill kunna använda sina avtalsbrandkårer i alla upptänkliga sammanhang. Det började bra, men så hittade något ljushuvud på att nödförstahjälp, det måste ju alla som åker i röd bil behärska. Om man även klarar sig med färre kurser är risken stor att räddningsverken drar in på alternativen. Och plötsligt hade de många parallella utbildningslinjerna krympt ihop till ett fåtal
vem får utbilda. rÄddningsinstitutets roll Enligt räddningslagen fastställer Räddningsinstitutet utbildningsplanerna. Antalet avtalsbrandkårister minskar med rasande fart. Vidare får man hoppas att man nu har mera is i hatten att syna utbildningen utgående uttryckligen från de utbildades och deras bakgrundsorganisationers synvinkel. Nu har man inlett en ny reform, med siktet inställt på år 2016. Den verkliga tillgången på goda kursledare kräver dock ett bredare underlag, och det verkar märkligt att frivilligt befäl med lång praktisk erfarenhet av just frivilligarbete inte anses kompetenta att lära unga brandkårister dra slang. Man kunde tycka att det borde vara tvärtom. Bakgrunden till detta krav går jag inte närmare in på, men motiveringen är att på det sättet höjs utbildningens status och genom att hålla kursledarna samlade kan man garantera kvaliteten. Av någon orsak upplever fältet dock att institutets intresse för avtalsbrandkårerna är rätt svalt. Inom SPEK vill man vidare hålla fast vid att brandförmans yrkesexamen eller högre är det allena saliggörande. Särskilt som en del av grundkursens målsättning handlar om att förmedla riktiga attityder. Vi önskar reformen lycka till!. Inte heller vill man förstås gärna betala. Räddningsinstitutet är den finska räddningsbranschens högsta utbildningsinstans. Nödförstahjälp i all ära, men är det faktiskt en sak som alla måste lära sig för att få börja lära sig verkligheten. Delvis som ett resultat av branschens egna aktioner. Somliga räddningsverk ser utbildningen i egen regi som det enda riktiga, medan andra inte vill ta i den med tång. Nu finns det inte råd att fastna i det irrelevanta. Månne de förmedlas bättre via Räddningsinstitutets utbildning. Ho vet. En fråga som ännu lever sitt eget liv gäller rätten att utbilda. tillbaka till ”gå” Som sagt, den startade reformen kom av sig och sopades under bordet. Resultatet är att tillgången på utbildning varierar kraftigt. Vidare skall institutet ge kårchefsutbildningen. Det verkar egendomligt att utbildningen av den centrala operativa resursen inte egentligen intresserar. Begriper man sig inte riktigt på de frivilliga så allokerar man inte heller resurser åt det hållet. brandkåristen 58 61 tjugo timmar utan hälften längre. Den officiella orsaken anges vara brist på resurser, men frågan inställer sig om den bristen brandkåristen inte bottnar i någon form av brist på förståelse. Till att börja med finns det ju en dragkamp mellan räddningsverken och branchens organisationer. Den nya reformen startar från ett tomt bord. Väl så, och man får hoppas att reformen denhär gången får mera vind i seglen
Med hjälp av arbetet med läroplanen bör man bygga upp en hygglig bas för utbildningen av avtalspersonalen. Därför måste man bland annat utbilda reservister, eftersom ett trovärdigt försvar centralt byggs upp av kunnande. Saken kommer att beredas vid regionala tillfällen under våren. De utvecklingsområden och målsättningsnivåer som anges i pamfletten har gjorts upp som ett samarbete mellan representanter för Räddningsbranschens Centralorganisation i Finland, Finlands Brandbefälsförbund och Finlands Avtalsbrandkårers Förbund. Nya hot såsom cyber och terrorism undantränger emellertid inte de traditionella militära hotbilderna. Försvarsmakten skall se till att man kan svara på de militära hotbilderna. Därför skall organisationen även se till att systemet hålls uppdaterat och utvecklas. Projektet leds av brandkårsdirektör Petri jaatinen. Dessa består av de regionala räddningsförbunden, räddningsverken och avtalsbrandkårernas riksomfattande förbund SSPL (Finlands Avtalsbrandkårers Förbund). Läroplanen och i anslutning till den ett nytt utbildningssystem färdigställs före utgången av år 2015. Tillsammans har man kommit överens om att dessa frågor tas upp som ett centralt tema vid det XXVII Allmänna Brandkåristmötet som hålls i Helsingfors 7.6.2014. Bekämpandet av cyber och terrorism hör de civila myndigheterna till. Så, även om försvarsmakten inte alls skulle få mera pengar för sin verksamhet. Jag frågade vid ett tillfälle en överste som fungerade som kommendör för Arbetet med läroplanen för avtalspersonalen har inletts ett militärlän varför försvarsmakten vill pressa sig in i uppgifter inom den civila säkerheten. rikets försvar Är militÄr verksamhet Försvarsmaktens tidning Ruotuväki skriver i sitt senaste nummer som utkom 6.2.2014 följande: ”Inom Finlands säkerhetspolitik har hotspektret blivit mera mångfacetterat under de senaste decennierna. Vid utvecklandet av det kunnandet skall man fundera över hur utbildningen bäst kan förverkligas med beaktande av att brandkåristerna verkar i räddningsväsendets uppgifter vid sidan om det egna arbetet. Nu har man inom SPEK inlett arbetet med läroplanen. Man får inte göra avkall på Finlands militära försvarsförmåga. Det skulle vara bra om försvarsmakten kunde lita på civilsamhällets förmåga att klara av sina egna uppgifter. Från SPEKs sida har man förtjänstfullt lyft fram behovet att tillsammans fundera över brandkårernas målsättningsnivåer och brandkårernas och organisationernas ansvar i det arbetet. Nu tror jag på att man inom försvarsmakten har insett kärnverksamhetens betydelse och vikt. Det arbetet sker i samråd med samarbetskumpanerna. Han svarade att vi inte inom försvarsmakten kan lämna det civila samhället att helt förlita sig på sin egen lycka. 62 brandkåristen 58 brandkåristen vildmannen vildmannen Isto Kujala räddninGsbransChens CentralorGanisation i Finland SPEK ansvarar för systemet för utbildning av avtalspersonal. Ett trovärdigt försvar kan man inte bygga upp ur ingenting då en militär kris slår till. Alarmuppdragen skall ju skötas då de inträffar, men utbildningen måste vara flexibel och pluralistisk och möjliggöra en inlärning då när brandkåristen har tid. pamfletten avtalsbrandkåren 2020 Pamfletten Avtalsbrandkåren 2020 har utdelats till alla avtalsbrandkårer och andra aktörer inom räddningsbranschen. Man kan satsa mera på den militära försvarsförmågan genom att minska på försvarsmaktens deltagande i sådana uppgifter som klart hör den civila säkerheten till. Man får inte glömma vad som är det väsentligaste i detta projekt – brandkåristernas kunnande. Med tanke på individerna och samhället är det diskutabelt om försvarsmakten avlyssnar medborgarnas kommunicerande eller följer med medborgarnas telekommunikation.. Även om vårt lands säkerhetsmiljö är förmånlig hinner man inte bygga upp en trovärdig försvarsförmåga först då när en kris slår till.” Detta är så väl skrivet att jag slutar läsandet just här, för att inte bli besviken på resten av texten
Kysymys tulee toimittaa osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi neljä viikkoa ennen seuraavan lehden ilmestymistä. Katsoimme myös, että yhteinen tilannekeskus pystyy paremmin antamaan tilanteenaikaista tukea niin pelastustoimen muodostelmille kuin häiriötilanteissa kunnillekin. Tällöin Etelä-Savossa, Etelä-Karjalassa ja Pohjois-Karjalassa oli normaalia vaativammat päällekkäiset tilanteet. mistä syistä hankkeeseen ryhdyttiin. hankkeessa viidellä laitoksella on yhteinen tilannekeskus, jota kukin laitos pyörittää viikon kerrallaan.. Tilannetietoisuutta haluttiin näin parantaa. …toimiiko Itä-Suomen yhteinen tilannekeskus, Jukka Koponen. Palsta tiedonjanoisille Pohjois-saVon Pelastuslaitoksen Pelastusjohtaja jukka koPonen, milloin istike aloitti ja mikä laitos oli ensimmäisenä Vuorossa. • Sinä lähetät kysymyksesi meille (pidämme omana tietonamme henkilöllisyytesi) ja välitämme kysymyksen valitsemallesi henkilölle tai yhteisölle. jk: Ne ovat hyvin positiiviset. Tehtäviä ei kylläkään ole ollut vielä kovinkaan paljon. palokuntalainen 58 63 tahtoo tietÄÄ pelastusjohtaja jukka koponen tahtoo tietää... jk: Laitteet ovat samantyyppiset, mutta eivät aivan identtiset. Ja vieläpä anonyymisti ja aivan ilmaiseksi. • Tämä palsta antaa lukijoillemme ainutlaatuisen mahdollisuuden saada asialliseen pelastusalaa koskevaan kysymykseen vastaus melkein keneltä tahansa. jk: Ensinnäkin jokaisella laitoksella oli halu yhteistyöhön, koska laajat häiriötilanteet ovat viime vuosina lisääntyneet. Ensimmäinen viikon vuoro lankesi Etelä-Karjalalle. itäisen suoMen viisi pelastuslaitosta ovat jo vuosia tehneet yhteistyötä esiMerkiksi Materiaalin ja palveluiden hankinnoissa. jk: Tike-yhteistyötä jatketaan kävi alueuudistuksessa miten tahansa. Yksi yö on ollut kuitenkin todella kiireinen. Istike selvisi tulikokeesta erinomaisesti. jk: Toiminta lähti liikkeelle tämän vuoden alussa. oVatko tilannekeskukset henkilöstöltään ja Varustukseltaan identtiset. Toimitus pidättää oikeuden olla hyväksymättä kysymystä, jos se on tavalla tai toisella asiaton tai loukkaava. mitkä oVat ensimmäiset kokemukset tilannekeskusyhteistyöstä. Seuraavassa lehdessä näet vastauksen. Kysy ministereiltä, kansanedustajilta, johtajilta, päälliköiltä, asiantuntijoilta tai vaikka rivipalomiehiltä tai sopimushenkilöiltä. hiljattain käynnistynyt istike-hanke on uusi osoitus yhteistyön syveneMisestä. millaista yhteistyötä näemme itä-suomessa jatkossa. Käytettävät sovellukset ovat kaikilla samat
letkut solmussa ratkaisu kuvavisa kuvavisa lehdessä nro 57 mitä taPahtui Nurmon paloasemalla. mikä näistä kuvista ei kuulu joukkoon. palomies jari övermark Evijärveltä vastauksellaan: ”Bonuskuvassa Etelä-Pohjanmaan pelastusjohtaja Harri Setälä esittää kuvassa olevaa jatkajaa pukin hommiin. Tällä kertaa parhaan vastauksen antoi jälleen konttisen Pauli Hämeenlinnasta. Mitään vaaraahan siitä ei ollut, sillä Nurmonjoki on näillä kohdin pitkälle miehelle reilu rinnan korkeudelle ulottuva. Mauno piiloutui nuorilta sillan kaakon puoleiselta jalkakäytävältä siltaluiskan maapenkalle piiloon. kysyttiin viime lehden visassa, jonka kuvassa karvainen kasvo-osa roikkui punaisen paloasun kanssa naulakossa. Palatessaan keikalta paloasemalle Paanatielle Ykskorvaasentiellä juuri Nurmoonjoen sillan kohdalla tuli vastaan joukko VPK:n nuoria. Mauno valui rantapenkalta veteen. 64 palokuntalainen 58 lähetä vastauksesi osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi. Punahaalari oli täysin märkä, mutta kuten kaikki tietää, se on tehty sellaisesta sarkakuosista, ettei siinä vesi näy. Maunoahan ei muuten tapahtuma pelästyttänyt, mutta kun meni se hyvä, vuoden 1952 naamari nyt jo pilalle!” bonusVisan Voitti vt. Joulupukin kasvo-osassa sitävastoin Nurmonjoen veden väri näkyy reilussa kolmanneksessa kasvo-osan jouhistoa. Pahaksi onneksi jouluaaton keli oli kovin lumeton ja penkka liukas. Kyllä tämä kaveri on sopivin vientiä ajatellen, vai mitä Mauno?” onnea voittajille! 1 2 3 4. Nuorten mentyä Mauno nousi joesta ja kipaisi paloasemalle. Lehden toimituskunta suunnittelee Paulin rekrytoimista lehden erityisavustajaksi. Kasvo-osan vasen silmäreikäkin vioittui siinä rantalepikossa. Ja tässä hänen vastauksensa: ”Mauno Peltokoski (vakanssinumero 6) oli joulupukkina tienaamassa rahaa Nurmon VPK:n nuorille
Halutessasi voit kysyä myös tarjousta erillisistä ilmoituksista lehdessä. Nämä pelastustoimen viestirimpulat on ihan oikeesti antiikkia.” tulimeri -arVonta suoritettiin risteilyn jälkeen. 68 sivua kiinnostavaa palokunta-asiaa! www.palokuntalainen.fi tilaa Palokuntalainen! anna PalaaPalstalla Voit ilmoittaa oman palokuntasi tapahtumista sekä myös esimerkiksi avoimista työpaikoista. Vieraile myös lehden nettisivuilla osoitteessa www.palokuntalainen.fi Vuorovaikutteinen johtaminen käytännössä • Kestotestin tulokset: Palohäly • Persoona: pelastuskomentaja simo Wecksten anna palaa!!!!! seuraava lehti ilmestyy 30.4.2014! huom! “Tää on vakava juttu. palokuntalainen 58 65 ensi numerossa: Sammutustyökurssia odotellessa... Tällä palstalla julkaisemme lyhyen tekstin hakemuksista. lähetä juttusi anna palaa! -palstalle, osoitteeseen: toimitus@palokuntalainen.fi. Voit katsoa voittajat Facebooksivultamme tai lehden verkkosivuilta, osoitteesta www.palokuntalainen.fi.
Pelastusjohtajat poikkeavat niin taustoiltaan kuin henkilöinäkin paljon toisistaan. Kyseessä oli pääosin yhtenäisten periaatteiden mukaan toimineiden valtion laitosten yhdistäminen. Kävi miten kävi, pelastuslaitoksia yhdistetään lähimmän kolmen vuoden aikana. Mitkä ovat kuntien maksuosuudet. Ja se tekee juuri niin kuin hallitus päättää, mitä nyt vähän nurinaa kuuluu sieltä täältä. Tässä vain muutama kysymys malliksi: Mikä on hallintomalli. Sen merkitys valtakunnallisissa säästötalkoissa on olematon. Niin suuret ovat henkilöiden ja laitosten toimintakulttuurien erot. 66 palokuntalainen 58 liekinheittäjä liekinheittäjä Pelastustoimen alueuudistus tulee, vaikka pääosassa pyydetyistä lausunnoista halutaan tavalla tai toisella muutoksia uudistussuunnitelmaan. Vaikka pelastuslaitosten kumppanuusverkoston merkitystä yritetään joka käänteessä korostaa, sen todellinen vaikutus suuriin linjoihin on pieni. Poliisin alueuudistus oli helppo nakki pelastustoimen uudistukseen verrattuna. Jokainen pelastuslaitos on johtajansa näköinen. Miten sovittaa erilaiset toimintatavat yhtenäisiksi. Onko kunnallisen demokratian mukaista, että esimerkiksi keskuskuntamallissa Turun kaupunginvaltuusto päättää viime kädessä karvialaisten (etäisyys 220 km) asioista. Osassa lausunnoista tyrmätään uudistus täysin ja halutaan pysyä nykyisessä 22 laitoksen järjestelmässä. Paljonko tuo lisäkustannuksia palkkojen harmonisointi. Mistä löydetään jokaiselle päällystöviranhaltijalle järkevä työtehtävä. Jos ajatellaan vaikkapa vain kahta laitosta yhdistettäväksi toisiinsa, ongelmakenttä on valtava. Mikä on organisaatio. Nyt painitaan eri maailmassa, jossa paikalliset ja alueelliset intohimot ovat aivan eri luokkaa. Kuka johtaa laitosta. Hallituksen on saatava näyttöä toimintakyvystään ennen vaaleja, ja prosenttiliikkeeksikin sanottu pelastusala on hyvä siksi ottaa uudistuksen kohteeksi. Laitosten yhteenhitsaamisessa tulee juuri tämän vuoksi suuria ongelmia. Uudistus tulee aiheuttamaan paljon itkua ja hammasten kiristystä, kuten vanha sanonta kuuluu. Tulossa kulttuurien törmäys Edessä on suuri remontti, jossa erilaisia kulttuureja ja alakulttuureja yritetään sovittaa yhteen.”. Kymmenen vuoden aikana pelastuslaitokset ovat kehittyneet hyvin eri tavoin. Paljonko maksaa sopimuspalokuntien sopimusten harmonisointi. He eivät ole yhtenäinen joukko, vaan 22 enemmän tai vähemmän vahvatahtoista persoonaa. Mitä ongelmia aiheuttaa välimatkojen kasvu. Edessä on suuri remontti, jossa erilaisia kulttuureja ja alakulttuureja yritetään sovittaa yhteen
Vuosikertomukset • oppaat • yhdistyslehdet • jne.. 040 865 8835 pienisuuriidea@gmail.com PieniSuuri Idea VANHA-ULVILA www.pienisuuriidea.net www.facebook.com/pienisuuriidea Lehtitaitot Graafiset ilmeet ja materiaalit H uo m io Pa lo ku nn at ! Esitteet • käyntikortit • julisteet • messumateriaalit • nettisivuratkaisut • jne. 02 634 3800 l info@peravaunutaloviitala.fi WWW.PVTV.FI PERÄVAUNUJA JOKA LÄHTÖÖN puh. Tulossa kulttuurien törmäys PERÄVAUNUTALO VIITALA KY Tehtaantie 12 l 29630 Pomarkku puh
tai sähköpostilla tilaukset@ensihoidotiedotus.fi TILAA NYT (Huom! Kirjatilauksiin lisätään toimituskulut.) Systole 45€/6 numeroa Ensihoidon Taskuopas 40€ Hoitaja vai kuljettajahistoriankirja 20€ Ikkunansärkijä 10€ Palava halu 10€. 45€ /6 numeroa Suomen Ensihoidon Tiedotus Oy 00003 ESPOO VASTAUSLÄHETYS Tunnus 5012720 maksaa postimaksun Nimi: Katuosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Voit tilata myös osoitteesta www.systole.fi. 68 palokuntalainen 58 sairaan hyvää ensihoitoa Ensihoidon erikoislehti, joka esittelee alan asioita ja ilmiöitä valmiiksi pureskellussa muodossa