(02) 273 18 10 WWW.RAUPLAN.COM WWW.RAUPLAN.MOBI rauplan@rauplan.com. MULLISTAVA VAAHTONESTEUUTUUS! ERITTÄIN TEHOKAS, ympäristöystävällinen ja alkoholinkestävä vaahtoneste kaikkiin paloihin! 100% FLUORIVAPAA 100% BIOHAJOAVA Salvumiehenkatu 10, 20320 TURKU p. (02) 273 18 00 f
PALOKUNTALAINEN 59 3 TOIMITTAJA Isto Kujala AVUSTAJA Jarno Joensuu AVUSTAJA Tuuli Heervä ULKOASU Anna Broholm ILMOITUKSET Maria Salo SISÄLTÖ • NRO 59 NRO 59 PÄÄKIRJOITUS PÄIVÄN POLTTAVAT KIPINÄT UUTTA TIETOA ENSIVASTEESTA VIESTINTÄÄN SELKEYTTÄ TURVALLISUUTTA HARVASSA PERSOONA – Simo Wecksten LÄMPÖKAMERAMIES TAINIONKOSKEN VPK 5 6 32 45 8 35 41 47 51 64 48 58 65 63 66 22 38 42 PELASTUSALAN ERIKOISLEHTI • 13. 0400 504 678 KANNEN KUVA Pekka Koivunen TAITTO JA ULKOASU Anna Broholm/ PieniSuuri Idea PAINO Brand ID /Pori KUSTANTAJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja, Postinrannantie 3 B, 29630 Pomarkku, Y2242549-9, Alv. 040 501 8721 TOIMITUSSIHTEERI Anne Mallius TOIMITTAJAT Silvio Hjelt ja Isto Kujala AVUSTAJAT Tuuli Heervä ja Jarno Joensuu OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. PALAUTE sähköpostitse toimitus@palokuntalainen.fi VILLIMIES VIKSU 2014 KÄYTÄNNÖN SAMMUTUSJA PELASTUSTEKNIIKKAA – Osa 9 KALUSTOKULMA BRANDKÅRISTEN TAHTOO TIETÄÄ LETKUT SOLMUSSA ENSI NUMEROSSA LIEKINHEITTÄJÄ WWW.PALOKUNTALAINEN.FI PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen TOIMITTAJA Silvio Hjelt TOIMITUSSIHTEERI Anne Mallius Käytännön sammutusja pelastustekniikkaa Esittelyssä Tainionkosken VPK Simo Wecksten Uutta tietoa ensivasteesta 42 22 38 48. VUOSIKERTA • AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN • ISSN 1798-2685 TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, puh. rek. Ollikainen ILMOITUKSET ilmoitukset@palokuntalainen.fi, Maria Salo, puh
Autoilijankatu 8, 20780 KAARINA | puh. Esteri 10-2000 Esteri 10-4000 (D-240) Esteri 10-6000 (LK-6000) Esteri 3000K suurtehoruisku ja John Deere Gator 855D Terätie 4 • 20760 Piispanristi p. Erittäin kestävät kotimaiset TR-vesitykit ammattilaisille yli kolmen vuosikymmenen kokemuksella. Palonsammutusvälineiden osaavat ammattilaiset palveluksessasi. (02) 243 3685 • www.trvesitykit.. | www.veikkonummela. (02) 243 3685 • www.trvesitykit.. Kotimaisen laadun tunnistat tuotemerkistämme vesitykissäsi. Suomen johtava liikkuvaan kalustoon kiinteästi asennettavien sammutusvesipumppujen valmistaja. TR-Vesitykit Oy on Kaarinassa toimiva metallialan konepaja, joka on jo vuodesta 1981 valmistanut palonsammutustyöhön laadukkaita suomalaisia vesitykkejä sekä niiden lisälaitteita. Tuotevalikoimaamme kuuluu pääasiallisesti käsikäyttöisiä sekä hydraulisia vesitykkejä, jotka voidaan asentaa paloautoihin, nostolavalaitteisiin, tehdasalueille, tai mihin tahansa missä on tarvetta palosammutuskalustolle. (02) 2162 112 faksi (02) 4692 115 | esteri@veikkonummela. laadun tunnistat tuotemerkistämme Suomen johtava liikkuvaan Since 1968. Yrityksen on perustanut Tauno Rantanen, ja alkujaan yritys toimi nimellä Konepaja T.Rantanen Ky. VAADITHAN KOTIMAISTA! Palvelu ja huolto ovat aina lähelläsi. p
RASKAAN KALUSTON päivittäinen huolto tehdään yleensä laitosten omana työnä. Laitoksissa kalustoa kierrätetään niin, että kahdesta viiteen vuotta vanhat autot siirtyvät vilkkaimmilta asemilta hiljaisemmille ja lopulta reservipalokuntien käyttöön. Tärkeintä on kuitenkin se, että on olemassa taho, joka vastaa siitä, että kalusto pysyy käyttökunnossa mahdollisimman pitkään. Näistä noin puolet on raskaita sammutus-, säiliötai muita erikoisautoja. Se huoltaa ja korjaa itse, mutta ostaa palveluita myös autojen valtuutetuilta huoltokorjaamoilta sen mukaan, mikä tulee kokonaisuuden kannalta edullisimmaksi. PALOKUNTALAINEN 59 5 PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen PÄÄKIRJOITUS PELASTUSLAITOKSILLA JA palokuntayhdistyksillä on käytössään yli 4 000 erilaista ajoneuvoa. Esimerkiksi puolustusvoimat on viiden viime vuoden aikana siirtänyt ajoneuvojensa ylläpidon valtioenemmistöisen Millog Oy:n hoidettavaksi. JÄRJESTELMÄSSÄ JOKAINEN ajoneuvo saa ansaitsemansa, tarkkaan suunnitellun huoltokohtelun, jonka toimivuudesta Millog vastaa. Myös ajoneuvojen modernin tekniikan päivitykset kuuluvat asiaan. Toisissa taas toimenpiteisiin ryhdytään vasta, kun ruoste on jo raiskannut tai esiin tullut vika on pakko korjata. VALTAKUNNALLISESTI KOORDINOITU ajoneuvojen huolto ja korjaus on osoittautunut monissa organisaatioissa järkeväksi vaihtoehdoksi. SUOMEN SUURET ajoneuvojen haltijatahot ovat melkein poikkeuksetta antaneet ajoneuvokalustonsa ylläpidon joko asialle omistautuneen oman organisaation tai ulkopuolisen tahon hoidettavaksi. Päällirakenteiden ylläpitohuoltojen ja korjausten kirjo on paljon leveämpi. Joissakin laitoksissa esimerkiksi sammutusauto “käydään läpi” säännöllisin väliajoin. Jos pelastuslaitoksella on taitava ja tehokas, valtakunnalliset laatukriteerit täyttävä korjaamo, se voi olla paras vaihtoehto tekemään käytännön työt vastakin. Alustan huollot teetetään monin paikoin valtuutetuissa huoltoliikkeissä. PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO voisi selvittää, olisiko esimerkiksi Millog Oy tai joku valtakunnallinen yksityinen yritys raskaan kaluston huoltajana taloudellisempi vaihtoehto kuin nykyinen laitoskohtainen järjestelmä. SATOJEN MILJOONIEN AUTOKALUSTO ANSAITSEE järkevän ylläpidon Sammutusauto on oiva esimerkki investointihyödykkeestä, jota tulisi hoitaa ja myös päivittää säännöllisesti.”. KAHDEN TUHANNEN raskaan ajoneuvon koordinoitu ylläpito ja huolto voisi olla kansantaloudellisesti järkevämpää kuin nykyinen kahdenkymmenenkahden laitoksen hajanainen ja laadullisesti hyvin vaihteleva käytäntö. Huomioitavaa on, että kyseessä ei ole huollon ja korjausten keskittämisestä yhteen maantieteelliseen paikkaan, vaan kokonaisvaltaisesta huoltojärjestelmästä, joka huolehtii, että kallis ajoneuvo toimii mahdollisimman hyvin ja pitkään tehtävässään. SAMMUTUSAUTO ON oiva esimerkki investointihyödykkeestä, jota tulisi hoitaa ja myös päivittää säännöllisesti. Kyseisten ajoneuvojen käyttöikä on yleensä pitkä, jopa yli 20 vuotta
TIEDOTTEEN SISÄLTÄMÄT ESITYKSET TULEVISTA TOIMENPITEISTÄ OVAT JÄÄNEET IHMEEN VÄHÄLLE HUOMIOLLE. Aina niin kärkäs SPALin johto ei ole reagoinut asiaan mitenkään. 6 PALOKUNTALAINEN 59 PÄIVÄN POLTTAVAT HALLITUS PÄÄTTI MYÖS, että pelastustoimeen perustetaan enintään 11 tilannekeskusta. Mitä siis todellisuudessa tarkoittaa tiedotteen teksti suunnitteluohjeen soveltamisen yhtenäistämisestä. Samoin SSPL:n hiljaisuus asiassa kummeksuttaa. Tiedotteen salaperäiset virkkeet PELASTUSTOIMEN ALUEUUDISTUKSEN KARIUDUTTUA HALLITUKSEN PÄÄTÖKSEEN MAALISKUUN LOPUSSA SISÄMINISTERIÖ JULKAISI ASIASTA TIEDOTTEEN 26.3.2014. LISÄTIETOJA www.intermin.fi/fi/ajankohtaista/uutiset/1/1/pelastustoimen_uudistus_toteutetaan_nykyisella_aluejaolla_52474. Mitä virke oikein tarkoittaa käytännössä. Kim Nikula (SPAL) ja Isto Kujala (SSPL), oletteko valmiita hyväksymään jo alueellistamisen aiheuttaman operatiivisen päällystön virkojen vähentämisen jatkamisen sekä vastuun sälyttämisen yhä alemalle organisaatioportaalle eli paloesimiehille ja sopimuspalokuntien yksikönjohtajille. Maalaisjärjellä ajateltuna esillä oleva virke voisi tarkoittaa vaikkapa verhottua päätöstä siitä, että ammattiväkeä vähennetään. Ei tarvitse paljon leikkiä eri vaihtoehdoilla, kun virkkeen voisi ajatella sisältävän myös sopimuspalokuntien asemaverkoston harventamisen. Mitä ovat ”uudenlaiset tehokkaammat toimintatavat”, jotka voidaan ottaa käyttöön pelastustoiminnan palvelutasoa heikentämättä. Ohjeen mukaan ryhmän vahvuus kohteessa – ennen kuin tehokas pelastustoiminta voidaan aloittaa – on suurin piirtein sama kuin vanhan ohjeen (2003) yksikön vahvuus. Toimintavalmiuden suunnitteluohjeessa (2012) paloasemien päivystysvahvuus ei ole olennainen asia, ei myöskään yksikön miesvahvuus. Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen soveltamista yhtenäistetään siten, että se mahdollistaa uudenlaiset tehokkaammat toimintatavat pelastustoiminnan tasoa heikentämättä. Sisäministeriö tukee muutosta uudistamalla pelastustoimen johtamisohjeen. Miten hallitus voi päättää tilannekeskuksista, joiden perustaminen on pelastuslaitosten sisäisesti päätettävissä ja periaatteessa valtiolla ei ole mitään tekemistä niiden kanssa. Pelastuslaitosten johtamisjärjestelmää ja henkilöstörakennetta kehitetään edelleen siten, että miehistön suhteellinen osuus koko henkilöstössä kasvaa. Sehän voi olla nyt vaikka yksi
Tekijöiden motivointi taitojensa ylläpitoon tulee sekin ennen pitkää ongelmalliseksi. Olisiko suora sopimus palokuntayhdistyksen ja sairaanhoitopiirin ensihoitokeskuksen kanssa parempi vaihtoehto kuin nykyisin yleinen kolmikantasopimus. Ensihoidon järjestelmäuudistuksen myötä joidenkin palokuntien tehtävämäärä on noussut hyvin korkeaksi. Lopullisesti järjestelmä sai yleisen hyväksymisen, kun ensivasteen juridinen asema määriteltiin lainsäädännössä ja ohjeistuksissa. Ongelma on myös ensivasteesta palokunnalle ja henkilöstölle maksettava korvaus. Ensivastepalvelujen laatutason kirjo on vielä liian suuri. Vpk-sopimuspalokunnista ensivastepalveluita tarjoaa puolet eli noin 250. Hälytysten määrä on monin paikoin ongelma. Ensivaste ei ole itsestäänselvyys. Ensivasteen järjestäminen tulee sekin edelleen pitää mukana keskustelussa (Palokuntalainen 57, s.7). Ensiauttajan vastuu tekemisistään on aivan eri luokkaa kuin sammutusmiehen. Laadulla on hintansa. Terveydenhuoltosektori tuli enemmän tai vähemmän kangerrellen mukaan vasta 2000-luvulla. Täysin päinvastaisia esimerkkejäkin löytyy. Tehtävämäärä on uudistuksen myötä romahtanut. Ensivastetta tekeviltä vaaditaan yhä laadukkaampaa toimintaa. Käytännössä kaikki ammattiasemat ja suurin osa ”puolivakinaisista” tekee ensivastetta. PALOKUNTALAINEN 59 7 PÄIVÄN POLTTAVAT ENSIVASTEJÄRJESTELMÄÄ ON kehitetty hieman yli kaksikymmentä vuotta, aluksi pelastuslaitosten ja yksittäisten palokuntien toimesta. Koulutukseen sekä tietojen ja taitojen ylläpitoon menevä aika ei kuitenkaan saa nousta liian korkeaksi, kun puhutaan vapaaehtoishenkilöstöstä. Kentältä kantautuneiden tietojen mukaan ensivastepalvelujen tuottamisessa on erityisesti sopimuspalokunnissa useita ongelmia, jotka vaativat valtakunnallista keskustelua ja ratkaisuja. Näin pitää potilasturvallisuuden kannalta ollakin. Ääriesimerkkinä on palokunta, jonka aiemmin keskimäärin kerran viikossa liikkeellä ollut ensivasteryhmä ei ole saanut kuukausiin ainuttakaan tehtävää. Tällä hetkellä ensivaste on vahvasti sairaanhoitopiirien ohjaamaa ja selvästi järjestäytyneempää kuin aiemmin. Muutaman vuosittaisen tehtävän kokemus ei yksinkertaisesti riitä palvelun laadun ylläpitämiseen. Ensivaste poikkeaa sammutusja pelastustehtävistä. Se näkyy myös kentällä. Ensivastetta palokunnissa tekee keskimäärin noin puolet hälytyskelpoisista ja suuri tehtävämäärä alkaa olla heille rasite. Jatkuva tietojen ja taitojen ylläpito sekä lähtövarmuuden takaaminen rassaa niin yksittäistä palokuntalaista kuin palokuntayhdistystäkin. Täyteen vapaaehtoisuuteen ja palkkiottomuuteen perustuva ensivaste tulee jossain vaiheessa matkansa päähän
8 PALOKUNTALAINEN 59 QR-KOODILLA VIRTUAALIMAAILMAAN Palokuntalainen on nyt portaali KIPINÄT STAATTINEN QR-KOODI sisältää pysyvän web-osoitteen, viestin tai vaikkapa kartta-osoitteen. QR-koodien avulla Palokuntalainen haluaa palvella tiedon lähteenä aiempaakin tehokkaammin. QR-KOODIT YHDISTÄVÄT FYYSISEN MAAILMAN JA VIRTUAALIMAAILMAN ELI PÄÄSET KÄTEVÄSTI NETISSÄ TIETTYYN OSOITTEESEEN KOODIN AVULLA. Tietokoneisiin on saatavilla myös selainpohjaisia lukuohjelmia. portal) tarkoittaa Wikipedian mukaan seuraavia asioita: PORTAALI • rakennuksen sisäänkäynti (porstua), kirkon eteinen, portaat tai portti PORTAALI • sisäänkäynti josta pääsee toiseen paikkaan kuten teleportilla PORTAALI • tietynlainen verkkopalvelu, Internetiin liittyvä käsite PORTAALI • tietokonegrafiikassa käytetty tekniikka. QR-KOODI VOI SISÄLTÄÄ HUOMATTAVASTI ENEMMÄN INFORMAATIOTA KUIN PERINTEISET KAUPAN TUOTTEISTA TUTUT VIIVAKOODIT. TÄMÄN LEHDEN SIVUILLA ON VIIME NUMEROSTA ALKAEN OLLUT NELIÖMÄISIÄ QRKOODEJA, JOTKA OVAT KAKSIULOTTEISIA VIIVAKOODEJA. Lataamme sen QR-koodina sivuillemme. Lukulaitteessa tulee olla kamera. Älypuhelimeen, tablettiin tai tietokoneeseen asennetun QR-koodien lukijaohjelman avulla voit lukea koodeja. Kukin laite tai käyttöjärjestelmä vaatii kuitenkin oman lukija-ohjelmansa. Jos sinulla on vinkkejä, ota yhteys ja ilmoita osoite. VOIT LUKEA NIITÄ KAMERALLA VARUSTETULLA KÄNNYKÄLLÄ, TABLETTITIETOKONEELLA TAI LÄPPÄRILLÄ. Pyrimme löytämään lukijoillemme mielenkiintoista luettavaa netistä. LISÄTIETOJA www.qr-koodi.net JOS ET OMISTA QR-LUKIJAA, LÖYDÄT KAIKKI TÄMÄN LEHDEN LINKIT MYÖS OSOITTEESTA WWW.PALOKUNTALAINEN.FI HUOM!. Portaali (engl
Asetus ei sisällä uusia velvoitteita toiminnanharjoittajille. Siinä määritellään miten rakennuksen käyttötapa, asukkaiden tai hoidettavien henkilöiden toimintakyky ja muut poistumisturvallisuuteen vaikuttavat tekijät otetaan huomioon tulipaloihin ja muihin vaaratilanteisiin varautumisessa ja poistumisjärjestelyissä. Asetus tulee voimaan 1.5.2014. PALOKUNTALAINEN 59 9 QR-KOODILLA VIRTUAALIMAAILMAAN Palokuntalainen on nyt portaali KIPINÄT LISÄTIETOJA LISÄTIETOJA VALTIONEUVOSTO ON antanut asetuksen poistumisturvallisuusselvityksestä. Tarkoituksena on helpottaa selvitysten laatimista ja edistää yhdenmukaisten käytäntöjen muodostumista. Asetuksella tarkennetaan pelastuslaissa säädetyn poistumisturvallisuusselvityksen sisältövaatimuksia. Poistumisturvallisuusselvityksen laatimisesta vastaa toiminnanharjoittaja. Pelastuslain mukaisesti toiminnanharjoittajan on etukäteen laadituin selvityksin ja suunnitelmin ja niiden perusteella toteutetuin toimenpitein huolehdittava, että asukkaat ja hoidettavat henkilöt voivat poistua turvallisesti tulipalossa tai muussa vaaratilanteessa itsenäisesti tai avustettuina. Palveluja tukiasumisen kohteilla tarkoitetaan asumisyksikön muotoon järjestettyjä palveluja tukiasuntoja, joissa asuvien toimintakyky on tavanomaista huonompi. Poistumisturvallisuusselvitys pitää päivittää vähintään kolmen vuoden välein. 0295 488 432 ylitarkastaja Jarkko Häyrinen, puh. Hoitolaitoksilla tarkoitetaan sairaaloita, vanhainkoteja ja muuta laitoshuoltoa, suljettuja rangaistuslaitoksia ja muita näihin verrattavia kohteita. Velvoite selvityksen laatimiseen on ollut pelastustoimen lainsäädännössä vuodesta 2004. Hoitolaitoksiin poistumisturvallisuusselvitys yli-insinööri Kirsi Rajaniemi, puh. 0295 488 436 KUVITUSKUVA PEKKA KOIVUNEN www.intermin.fi/fi/lainvalmistelu/muut_lainvalmisteluhankkeet/asetusten_valmistelu. Hoitolaitoksilla sekä palveluja tukiasumisen kohteissa pitää olla poistumisturvallisuusselvitys. Uudisrakentamisen osalta vastaava velvoite on ollut ympäristöministeriön antamissa rakentamismääräyksissä vuodesta 2002
Tiutisen vapaaehtoisen palokunnan käytöstä poistunut, Jylpyn paloasemalle huoltoon tullut sammutusauto oli siirretty huollosta pelastuslaitoksen korjaamotiloista kalustohalliin, jossa hetken oltuaan se oli syttynyt palamaan. Paloauto kärähti paloasemalla TEKSTI JA KUVAT SASU MÄKINEN KOTKA www.peltaco.com Tuotteet pelastusalan ammattilaisille! Kartanonkatu 6, 70700 Kuopio Puh. Hytti saatiin sammumaan jauhesammuttimella, mutta paloaseman sisätilat ja myös viereiset autot kärsivät vaurioita. Vuosimallin 1986 Volvo –merkkinen paloauto oli syttynyt pelastuslaitoksen mukaan sähköviasta. KIPINÄT PALOAUTO SYTTYI palamaan Kotkan paloaseman kalustohallissa tiistaina 8.4. Sisätilojen vauriot olivat lähinnä savuja nokihaittoja. Paloauton sisätilat tuhoutuivat palossa täysin. • eri kokoja 25-1600 l • kerää nesteet, kiinteät aineet ja kemikaalit • soveltuu lyhytaikaiseen varastointiin • kestävä, helppo ja nopea koota • kokoontaitettava. Esimerkiksi vieressä ollutta pelastussukellusyksikköä putsattiin iltapäivän aikana jälkivahingontorjuntaan erikoistuneen yrityksen toimesta. Osa asemalla työvuorossa olleesta miehistöstä oli samanaikaisesti muualla harjoituksissa. Palo huomattiin välittömästä ja asemalla ollut miehistö ryhtyi sammutuspuuhiin. (017) 368 4000 info@peltaco.com Monitoimiallas ECCOTARP Letkurinkka helpottaa letkujen kantamista ja siirtämistä metsäpaloissa, isoissa kiinteistöissä ja tehdasalueilla. aamupäivällä
Kurssilaisten edessä vanhempi opettaja Marko Toivio ja yliopettaja Matti Hurula. – Kurssi toteutettiin periaatteella kaksi lähijaksoa alueella ja harjoitusjakso Pelastusopistolla. – Saadusta opista voi monia asioita viedä suoraan työelämään ja vpk-toimintaan, sanoo Kimmo Könönen. Se oli hänen mielestään ammattimaisesti järjestetty ja hyvin pidetty. Lähiopetuksen välissä kurssilaiset tekivät välitehtäviä. Könönen on Ovako Imatra Oy Ab tehdaspalokunnan (oto) palomestari ja Imatran VPK:n ryhmänjohtaja. Päätöspäivänä palkittiin imatralainen Kimmo Könönen, 44, SSPL-stipendillä. Koulutus jakautui kahteen lähiopetusjaksoon Kouvolassa: 31.1.–2.2.2014 ja 22.–23.2.2014. Jokaisessa palokunnassa olisi hyvä olla myös pari kolme kurssin käynyttä, jotta tehtäviä voidaan välillä vaihtaa, päättää Kari Könönen. Könönen piti kurssia todella hyvänä. Könösen mielestä on huono asia, että joissain sopimuspalokunnissa ei ole sopimuspalokunnan päällikkökurssin käynyttä päällikköä. Ikimuistoisia hetkiä jäi mieleen, olemme varmasti yhteydessä tulevaisuudessakin. Hän on ollut palokuntatoiminnassa mukana vuodesta 1996. Päätöspäivänä todistuksen sai 16 sopimuspalokuntalaista. – Kurssin henki oli hyvä. Alueellinen päällikkö kurssi päätökseen TEKSTI JA KUVAT ISTO KUJALA KURSSIN SUORITTANEET: • Ari Mikko, Elimäen VPK • Hynninen Rami, Sunilan TPK • Inkilä Arttu, Lappeenrannan VPK • Kiiski Matti, Iitin VPK • Koskinen Miikka, Utin sopimuspalokunta • Kuosa Mikael, Hattulan VPK • Könönen Kimmo, Ovako Imatra Oy AB TPK • Lahdentausta Kimmo, Karhulan VPK • Lääti Henri, Liikkalan VPK • Moilanen Janne, Uuraisten VPK • Nissinen Marko, Neste Oil Oyj TPK • Perkola Juuso, Säkylän VPK • Rämä Mikko, Valkealan-Jokelan VPK • Teräväinen Simo, ValkealanJokelan VPK • Turunen Tuomas, Iitin VPK • Viitanen Antti, Vehkalahden VPK Kimmo Könönen. Olisin mielelläni ollut koko ajan Pelastusopistolla, mutta nykyaikana on vaikea päästä töistä koulutukseen kahdeksi viikoksi, sen takia tällainen järjestely on hyvä, toteaa Könönen. KOUVOLA KUOPIO. Tietoa ja taitoa löytyi hyvin. PALOKUNTALAINEN 59 11 KIPINÄT ALUEELLINEN SOPIMUSPALOKUNTIEN päällikkökurssi toteutui 31.1.–4.4.2014. Harjoitusjakso pidettiin Pelastusopistolla 31.3.–4.4.2014. Kurssin johtajana toimi yliopettaja Matti Hurula ja toisena opettajana vanhempi opettaja Marko Toivio. Kurssilaiset äänestivät hänet parhaiten hyvän sopimuspalokunnan päällikön ominaisuudet omaavaksi kurssilaiseksi. – Koulutus antaa niitä valmiuksia, joita sopimuspalokunnan pyörittämisessä tarvitaan ja olen sitä mieltä, että kaikkien sopimuspalokunnan päälliköiden on kurssi käytävä. Huomaa, että kaverit ovat olleet monta vuotta palokunnassa
0295 480 112, mauri.turula@112.fi Marko Nieminen Johtaja, hätäkeskuspalvelut Vaihde: puh. Uudessa hätäkeskuksessa työskentelee yhteensä noin sata henkilöä. HÄTÄPUHELUIDEN TEKNINEN SIIRTÄMINEN TOTEUTETTIIN ILMAN HÄIRIÖITÄ HÄTÄPUHELUIHIN. – Apu sen tarvitsijalle lähtee edelleen samasta paikasta kuin ennenkin, eikä hätäkeskusten yhdistäminen vaikuta ambulanssien, poliisin partioiden eikä pelastustoimen yksiköiden määrään mitenkään. 12 PALOKUNTALAINEN 59 KIPINÄT LISÄTIETOJA: HÄTÄKESKUSLAITOS www.112.fi Turun häke aloitti HÄMEEN HÄTÄKESKUKSEN OPERATIIVINEN TOIMINTA SIIRRETTIIN 8. Hätänumeroon soittaville muutos ei ole näkynyt mitenkään. KUVA HÄTÄKESKUSLAITOS Mauri Turula Turun hätäkeskuksen päällikkö Vaihde: puh. Uudistus ja sen edellyttämät toimintatapojen muutokset on tehty yhdessä alueen yhteistyöviranomaisten kanssa. 0295 480 112, marko.nieminen@112.fi TURKU. HUHTIKUUTA TURKUUN. TURUN HÄTÄKESKUS toimii entisen Varsinais-Suomen hätäkeskuksen tiloissa. Avuntarvitsija saa edelleen avun paikallisilta, lähinnä olevilta auttavilta viranomaisilta, vaikka hätäilmoitus käsiteltäisiinkin muualla, muistuttaa Hätäkeskuslaitoksen hätäkeskuspalvelujen johtaja Marko Nieminen. Loppuvuonna 2014 toimintansa aloittaa Vaasan hätäkeskus Keski-Suomen ja Pohjanmaan hätäkeskusten yhdistyttyä. TURUN HÄTÄKESKUS TUOTTAA NYT HÄMEEN JA VARSINAISSUOMEN ALUEIDEN HÄTÄKESKUSPALVELUT. Tämän jälkeen Suomessa on kuusi uudella toimintamallilla olevaa hätäkeskusta
Harjoitus jouduttiin kuitenkin toteuttamaan ilman jäätä, sillä ulkolämpötila oli lähes 10 astetta plussan puolella. Lisäksi Merikeskus Vellamon Tietokeskuksessa infopiste palveli tapahtumavieraita. Kotkan Kantasatamassa järjestettiin seuraavana päivänä öljyntorjuntaharjoitus nimeltä Oil-in-Ice. Harjoitus oli kenraaliharjoitus suunnitteilla olevaa kevään 2015 suurta harjoitusta varten. Harjoitukseen osallistuivat suomalaiset öljyntorjunta-alukset Louhi sekä Seili. KOTKA Öljy torjuttiin ilman jäitä Scania Erityismyynti Paloja pelastusajoneuvot Puh 010 555 5273 petri.surakka@scania.fi www.scania.fi Scania Suomi Oy Muonamiehentie 1 00390 Helsinki. Seminaarissa keskusteltiin talvimerenkulusta sekä öljyntorjunnasta jääolosuhteissa. KIPINÄT TEKSTI JA KUVAT SASU MÄKINEN KOTKASSA TOIMIVA Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskus Merikotka sekä Suomen ympäristökeskus (SYKE) järjestivät kansainvälisen seminaarin ”WINOIL – Winter navigation risks and oil contingency plan” Merikeskus Vellamossa keskiviikkona 26.3. Harjoituksen jälkeen yleisöllä oli mahdollisuus tutustua öljyntorjunta-aluksiin Kantasataman alueella
Säästöt toteutetaan niin, että paloasemaverkostoa ei harvenneta eikä miehistön määrää vähennetä. TEKSTI PEKKA KOIVUNEN KUVA PAIVIRASANEN.FI LÄHDE SM. – Pelastustoimea tullaan kehittämään nykyisen aluejaon pohjalta niin, että asetettu säästötavoite 7,5 miljoonaa euroa saavutetaan. Poliisin rakenneuudistuksen (PORA III) seurauksena poliisin resursseja voidaan ohjata keskitetysti koko maakunnassa ja tämä lisää mahdollisuuksia vastata poliisipalvelujen kysyntään entistä paremmin. JATKOSSA TULISIKIN SELVITTÄÄ, PITÄISIKÖ TURVALLISUUSVIRANOMAISILLA OLLA YHTEINEN, SELKEÄ JA KONKREETTINEN SUUNNITELMA SIITÄ, MITEN PALVELUT HARVAAN ASUTUILLA ALUEILLA JÄRJESTETÄÄN. TIEDOTE. 14 PALOKUNTALAINEN 59 KIPINÄT HUHTIKUUSSA JULKAISTUN Turvallisuutta harvassa -raportin mukaan poliisin toimintavalmiusaika kiireisesti hoidettavissa A-luokan tehtävissä on Lapissa hieman parantunut viime vuosien aikana. Säästötoimet suunnitellaan sisäministeriön, pelastuslaitosten ja kuntien yhteistyönä. Sisäministeriö uudistaa pelastusHARVA-ALUEET TAAS OTSIKOISSA Ministeri Räsänen kuuluttaa yhteistä suunnittelua SISÄMINISTERI PÄIVI RÄSÄSEN MUKAAN HARVAAN ASUTUILLA ALUEILLA ERI VIRANOMAISTEN TOIMINTAA JA NIIDEN VAIKUTUSTA ASUKKAIDEN PALVELUIHIN TULISI TARKASTELLA KOKONAISVALTAISEMMIN, EI VAIN YHDEN VIRANOMAISEN NÄKÖKULMASTA. – Pidän tärkeänä, että poliisi on jatkossa entistä tiiviimmässä yhteistyössä alueen kuntien kanssa ja toimittaa säännöllisesti tietoa niin kuntien johdolle kuin myös Lapin asukkaille poliisipalveluista ja niiden kehityksestä alueella. Lapissa pelastustoimen keskimääräinen toimintavalmiusaika oli vuonna 2013 hieman alle 13 minuuttia. Se on pysynyt viimeisen viiden vuoden aikana varsin samalla tasolla. Lapissa hälytyksistä kaksi kolmasosaa sijoittuu taajaan asutulle alueelle. Poliisin tarkka ja ajantasainen tulosseurantajärjestelmä antaa tähän hyvät mahdollisuudet, Räsänen sanoi. Pelastustoimeen perustetaan enintään 11 tilannekeskusta, joista viisi tulee toimimaan yhteistyössä sote-alueiden kanssa. Lausuntojen perusteella kunnat ovat hyvin sitoutuneita pelastustoimen rakenneuudistuksen toteuttamiseen, totesi Räsänen. Aiemmin Lapin poliisiresurssit jakaantuivat kahden poliisilaitoksen ja Helsingistä johdetun Liikkuvan poliisin alaisuuteen
Muun muassa Sopimuspalokuntien Liitto vetoaa voimakkaasti pelastuslaitoksiin, että ne tekisivät kaikkensa henkilöstöresurssiongelmien ratkaisemisessa. Uusien toimivaltuuksien käyttö edellyttää, että yhteispartiointi on ennalta suunnitelTurvallisuutta harvassa. PALOKUNTALAINEN 59 15 KIPINÄT LISÄTIETOJA: valtiosihteeri Andrei Nahkala, puh. Rovaniemellä ja Oulussa toimivat hätäkeskukset yhdistettiin marraskuussa 2011. – Eduskunnan käsittelyssä on parhaillaan rajavartiolain muutosesitys, jossa esitetään, että rajavartiomies voisi yhteispartiossa poliisimiehen kanssa suorittaa välttämättömiä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisen tehtäviä samoin valtuuksin kuin poliisimies. 0295 418 807 toimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen tarkistaen muun muassa miehistövahvuuksia, joilla hälytyksiin lähdetään. Minua hieman ihmetyttää, että muuten niin aktiiviset pelastuslaitosten kumppanuusverkosto ja Kuntaliitto eivät ole reagoineet asiaan mitenkään.. Erityisesti tämä näkyy Lapissa ja muilla harvaan asutuilla alueilla. – Toteaminen, voivottelu ja juhlapuheiden kauniit sanat pitää nyt sysätä syrjään, sanoo SSPL:n toiminnajohtaja Isto Kujala. Hätäkeskusuudistus on merkinnyt myös pelastustoimen, poliisin, sosiaalija terveystoimen prosessien kehittämistä. Uudistuksen vaikutuksia on seurattu tarkasti. Nykyisen lain mukaan rajavartiomies voi toimia tällaisessa tilanteessa vain poliisia avustavan henkilön toimivaltuuksin. Rekrytointi pitää saada toimimaan yhteisvoimin. Seurannan tuottaman tiedon mukaan hätäkeskuksen fyysisellä sijainnilla ei näytä olevan merkitystä ilmoitusten vastaanoton ja hälytyspalvelujen antamisen kannalta. – On tekemisen aika. Tilanneraportti turvallisuudesta harvaan asutuilla alueilla SISÄMINISTERIÖ N JULKAISU 6/2014 Sisäinen turvallisuus tua, tarkoituksenmukaista ja tehtävän hoitaminen tapahtuu poliisin johdolla. Uudistuksen seurauksena ihmiset saavat nopeammin yhteyden hätäkeskukseen ja alueelliset vaihtelut yhteyden saamisessa ovat pienentyneet. INFO LISÄTIETOJA Ministerin puhe raportin julkistamistilaisuudessa löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta www.intermin.fi/puheet Turvallisuutta harvassa -raportti löytyy osoitteesta www.intermin.fi/ julkaisu/062014 KATSO ARVIO RAPORTISTA TÄMÄN LEHDEN SIVULTA 35! HUOM! Katso uutisjuttu Lapin tilanteesta: yle.fi/uutiset/kolme_lapin_vpkta_uhkaa_loppua/7184741?ref=leiki-uu PALOKUNNILLA HENKILÖSTÖONGELMIA Tilanne pahenee Lapissa HUHTIKUUSSA TULI julkisuuteen alan piireissä jo kauan tiedetty tosiasia; sopimuspalokunnilla on yhä vaikeampi saada hälytyskelpoista henkilöstöä riveihinsä. Rajavartiolaitos on mukana entistä tiiviimmin. Valmistelussa on myös valtiosopimus, joka mahdollistaisi Suomen ja Ruotsin poliisin yhteispartioinnin Tornionjoen laaksossa ja sen lähialueilla. Sopimushenkilöstön määrä on kolmessa vuodessa laskenut 9 % ollen tänä päivänä 13 400. Myös hätäkeskuksen henkilöstön työmäärä jakaantuu tasaisemmin. Lapin pelastuslaitoksessa kolmen sopimuspalokunnan jatko on tiedotusvälineiden mukaan vaakalaudalla. Tilanne on ristiriitainen siinä mielessä, että Suomessa on myös alueita, joilla palokunnat eivät voi ottaa hälytysosastonsa riveihin kaikkia halukkaita. Lainmuutos poistaisi nykyisen toimivaltaongelman tilanteessa, jossa yhteispartio on ensimmäisenä partiona paikalla tilanteessa, jossa joudutaan ylläpitämään yleistä järjestystä ja turvallisuutta, kertoi Räsänen
SPEKIN SIVUILTA LÖYDÄT TARKEMMAN OHJELMAN! HUOM! jossa nostetaan esille sopimuspalokuntien kehittämiskohteita, joita ovat mm. Illalla on tiedossa rento K–18 -iltatilaisuus Sokos Hotelli Presidentin yökerhossa. Samalla voidaan vaikuttaa yhteisiin asioihin sekä tavataan tuttuja ympäri maan. – Tapahtuma haluttiin järjestää arvolleen sopivassa tilassa ja siksi päädyttiin Finlandiataloon, kertoo tapahtuman pääjärjestäjä SPEKin palokuntatoiminnan järjestöpäällikkö Valtteri Tervala. 16 PALOKUNTALAINEN 59 KIPINÄT YLEINEN PALOKUNTALAISKOKOUS järjestetään 27. Lopuksi Valtteri haluaa vielä toivottaa kaikki tervetulleiksi tapahtumaan: – Nähdään pian kesäisessä Helsingissä ja vietetään mahtava päivä palokuntalaisten kesken. SPEK-ryhmän toimesta Finlandiatalossa Helsingissä. Tarkoituksena on sopia kokouksessa mitä teemoja lähdetään yhdessä ensimmäisenä kehittämään, kertoo Valtteri Tervala. kerran lauantaina 7.6. tunnettuus, hyvinvointi, rekrytointi sekä identiteetti. – Tapahtuma on avoin kaikille palokuntalaisille ja kaikkien palokuntamuotojen toimijoille ympäri Suomen. Olemme halunneet, että mahdollisimman moni palokuntalainen pääsisi vaikuttamaan tuleviin keskusteluihin ja järjestäneet siksi valmentavia tilaisuuksia alueellisesti pitkin kevättä sekä julkaisseet netissä viikkokysymyksiä. äänestystilanteissa. Yleisen palokuntalaiskokouksen Nyt on lupa puhua -teeman tarkoituksena on rohkaista kaikkia palokuntalaisia osallistumaan palokunnan toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen. Palokuntalaiskokouksen yhteydessä järjestetään myös perinteinen palokuntaparaati, jonka jälkeen ikuistetaan yhteiskuva Eduskuntatalon edustalla. – Teeman taustalla vaikuttaa SSPL:n, SPPL:n ja SPEKin yhteisesti laatima Sopimuspalokuntien strategia 2020, Yleinen palokuntalaiskokous Helsingissä 7.6. Osallistuminen tapahtumaan on ilmaista sisältäen ohjelman mukaisen ruokailun paraatiin osallistuville, kokousmerkin, pääsylipun iltatilaisuuteen sekä ohjelman. Aamulla järjestetään myös palokuntatoimintaa esittelevä yleisötapahtuma Narikkatorilla sekä palokuntanaisten oma SM Iines -tietotaitokilpailu. Odotamme näkevämme kesäkuussa Helsingissä ainakin 300–400 palokuntalaista. Sekä Yleisen palokuntalaiskokouksen että iltatilaisuuden isäntänä toimii tv:stä ja radiosta tuttu juontaja Aki Linnanahde. Tapahtumaan tulee kuitenkin ilmoittautua, muistuttaa Valtteri Tervala. LISÄTIETOJA Tarkemman ohjelman ja ilmoittautumislinkin löydät netistä osoitteesta: www.spek.fi/XXVII, lisätietoja myös Facebookista.. – Tämän vuoden kokouksessa käytetään hyväksi myös uutta tekniikkaa mm. Näiden pohjalta kerätään palokuntalaisten ajatuksia tämän päivän palokuntatoiminnasta, selvittää Valtteri Tervala. Neljän vuoden välein järjestettävän palokuntalaiskokouksen tarkoituksena on kehittää palokuntatoimintaa yhdessä palokuntalaisten kanssa
Palkinnon luovutti Muhoselle Suomen palohenkilöstön urheiluliiton puheenjohtaja Jouni Hämäläinen, paloesimies Ari Ketolan ja paloesimies Sami Tammen kanssa. En usko, että olen vielä saavuttanut rajojani. Oulun Power Teamia edustava Muhonen teki sarjan SE-tuloksen 812,5 kiloa marraskuussa. Voimani eivät vielä riittäneet kirkkaampaan mitaliin, Muhonen myönsi. – Jatkan totista nostamista ainakin vielä ensi vuoden, jolloin MM-kisat on Suomessa. Kyykyssä syntyi 300 kiloa, penkkipunnerruksessa 200 kiloa ja maastavedossa 305 kiloa. – Kisat menivät hyvin. – Arvostan palkintoa, sillä palomiehissä on kovia urheilijoita, Tomi Muhonen sanoo. ALPO KINNUSEN MUISTOPALKINTO OULULAISELLE VOIMANOSTAJALLE Vuoden palomiesurheilija 2013. KIPINÄT OULULAINEN TOMI MUHONEN on nimetty vuoden 2013 palomiesurheilijaksi. Hänen kovin saavutuksensa on voimanoston MM-pronssi viime kesänä Venäjällä käydyistä kisoista. Voimanoston MM-pronssimies sai kolmantena nimensä edesmenneen lohjalaisen palomiehen Alpo Kinnusen muistopalkintoon. Muhonen sai ylös 105 kilon sarjassa 805 kiloa. Kyykyssä tuli pronssia. Yritän kirkastaa MM-mitalin väriä, Muhonen kertoi
Hänen mukaansa toistaiseksi ei ole kovin paljon pohdittu, miten ensihoitoa johdetaan tilannepaikalla suuronnettomuuden tullen. ALALLA TYÖSKENNELLESSÄÄN EKMAN ON HYÖDYNTÄNYT ANSIOKKAASTI MYÖS MUUN ALAN OSAAMISTAAN SEKÄ MIELENKIINNON KOHTEITAAN. Ekman pohtii maamme suuronnettomuusvalmiutta kriittisesti. Ekman kävi materiaalin läpi ja arvioi niiden pohjalta lento-onnettomuuden riskiä ja seurauksia Helsinki-Vantaan lentokentällä. – Emme voi vain odottaa, että jotain tapahtuu, vaan myös ensihoidon toimintamalleja on mietittävä, Ekman sanoo. Toimituskunta valmistelee parhaillaan oppaasta uutta painosta. Suorittaessaan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa hän sai opinnäytetyönsä pohjaksi lentokoneenvalmistaja Boeingilta materiaalin, jossa oli dokumentoituna 466 ilmaliikenneonnettomuutta 12 vuoden ajalta. Ekman on ollut ensihoitotyön johtamisVANTAALAINEN LÄÄKINTÄESIMIES SIMO EKMAN ON VALITTU VUODEN ENSIHOITAJAKSI 2014. Vuonna 2006 Ekman kuului Duodecimin julkaiseman Suuronnettomuusoppaan toimituskuntaan ainoana ei-lääkärijäsenenä. KUVA HANNA RAIJAS / FRAMEPAGE Viime vuonna Ekman teki pitkän päivätyön hankintaprojektissa, jossa KeskiUudenmaan pelastuslaitos ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri hankki kaikkiaan 170 neliön laajuisen lämmitettävän lääkintätelttojen kokonaisuuden. Poliisi ja pelastustoimi ovat miettineet omia tehtäviään, ensihoidonkin pitäisi suunnitella enemmän. Hänen suunnittelemansa ja valmistamansa resurssitaulut löytyvätkin jo monesta suomalaisesta ensihoidon johtoyksiköstä. Ekman on perustanut OperaatioTaito -toiminimen, joka suunnittelee ja kehittää apuvälineitä ensihoidon operatiiviseen johtamiseen. 18 PALOKUNTALAINEN 59 KIPINÄT PELASTUSLAITOKSEN ENSIHOIDOSSA Ekmanin vastuualueena on suuronnettomuusvalmius. LAPSUUDEN HAAVE, LENTÄJÄN URA, NÄYTTELEE EDELLEEN VAHVASTI OMAA OSAANSA EKMANIN NYKYTYÖSSÄ KESKI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOKSEN LÄÄKINTÄESIMIEHENÄ. – Erilaisia toimintamalleja on kyllä SIMO EKMAN ON Vuoden ensihoitaja 2014 VALINTARAATI Ensihoidon opettajat Suomen Anestesiologiyhdistyksen Ensihoidon alajaos Suomen Ensihoitoalan liitto Systole ensihoidon erikoislehti Tehy ry. Telttakokonaisuus on osa varautumista mahdollisten suuronnettomuuksien varalle, kuten lento-onnettomuus HelsinkiVantaan lentoasemalla. koulutuksen pääsuunnittelijana Ammattikorkeakoulu Arcadassa sekä toiminut jokaisella kyseisillä kurssilla kouluttajana. Materiaalin tutkittuaan Ekman päätteli, että yleisen uskomuksen vastaisesti lento-onnettomuus ei olekaan yleensä tuhoisa, vaan pääsääntöisesti niistä selvitään vähäisin henkilövahingoin
Näyttely keskittyy C1ja C2halleihin sekä ulkonäyttelyalueelle, jossa sijaitsee myös näytösalue. Iso ongelma on naapurialueelta tuleva apu, joka ei useinkaan tunne välineitä ja käytäntöjä, Ekman sanoo. Myöhemmin, kun MerlotMedi-potilastietojärjestelmä tuli HUS Peijaksen alueen ambulansseihin, sai Ekman pelastuslaitoksen pääkäyttäjän tehtävän. Ekman lopetti aikanaan tietoliikennetekniikan insinööriopinnot kesken. – Teemapäivät ja -illat ovat uutta Turvallisuusmessuilla. MESSUILLE ODOTETAAN ENNÄTYSYLEISÖÄ.. Turvallisuusmessujen pääteemoina ovat paloja pelastustoimi, paloturvallisuustekniikka, työturvallisuus, ensihoito ja ensivaste, turvatekniikka sekä kulunvalvontaja turvajärjestelmät. – Uudistuneet ajankohtaiset seminaariaiheet sekä oheisohjelmat saavat varmasti laajaa kiinnostusta osakseen, uskoo Jyväskylän Messujen toimitusjohtaja Leo Potkonen. Ulkoalueilla toteutettavat toimintanäytökset ovat täysin uudistuneet. Yhtenä painopistealueena ovat ensihoito ja ensivaste. PÄIVÄ. Sitä käytettiin Vantaalta ja Turusta operoineissa Medi-Heleissä sekä Joroisissa operoineessa lääkärihelikopteri Ilmarissa. Aiemmin Vuoden ensihoitajaksi on valittu: Heikki Sederholm (2011), Matti Purhonen (2012) ja Simo Saikko (2013). Rahavaroja supistetaan ja ambulansseja vähennetään, se tarkoittaa ensihoitajakohtaisen työkuorman lisääntymistä sekä palvelun viiveiden lisääntymistä. Turvallisuusmessujen ohessa Paviljongissa on samaan aikaan KyberTurvallisuus 2014 ja Tekniikka 2014 -messut. Jyväsjärven rajoittuminen messualueeseen luo ensi kertaa edellytykset muun muassa vesipelastusnäytöksiin. Nämä on asioita, joihin pitäisi kiinnittää huomiota kaikkien säästöjen keskellä, Ekman sanoo. 0400 674 208 marko.partanen@systole.fi www.jklturvallisuusmessut.fi TURVALLISUUSMESSUILLA UUSI PAIKKA JA RUNSAASTI NÄHTÄVÄÄ Ennätysyleisöä odotetaan Jyväskylään syyskuussa JYVÄSKYLÄN TURVALLISUUSMESSUT 2014 ON PALO-, PELASTUSJA TURVALLISUUSSEKÄ TYÖTURVALLISUUSALAN LAAJA-ALAISIN TAPAHTUMA SUOMESSA TÄNÄ VUONNA. Asiantuntemusta ja ajankohtaisuutta tuo muun muassa peruspalveluministeri Susanna Huovisen luento, jossa käsitellään sote-uudistuksen vaikutusta turvallisuusalaan. Hän on kuitenkin hyödyntänyt senkin alan osaamistaan myös ensihoidossa. 040 5100221 simo.ekman@ku-pelastus.fi Valintaraati: Marko Partanen puh. Kaikkien muutoksien keskellä Ekman haluaisi antaa ensihoitajille työrauhan. – Ensihoidon rahoituksesta kiistellään eri puolilla Suomea. MESSUT JÄRJESTETÄÄN JYVÄSKYLÄN PAVILJONGISSA SYYSKUUN 3.–5. Ekman suunnitteli ja toteutti vuosituhannen alussa pelastuslaitoksen käyttöön tilastointijärjestelmän, minne taltioitiin kaikki ensihoitotehtävät ja niillä tapahtuneet toiminnot. Messujen yhteydessä järjestetään myös perinteiset sisäministeriön ajankohtaispäivät pelastusalan toimijatahoille. – Messujen laaja-alaisuus ja uudistunut kokonaisuus ovat herättäneet myös näytteilleasettajien ennätyksellisen laajan kiinnostuksen messuja kohtaan, päättää Leo Potkonen ja toivottaa Palokuntalaisen lukijat joukolla tervetulleiksi Jyväskylään syyskuussa. PALOKUNTALAINEN 59 19 ULKOALUEILLA TAPAHTUU myös lauantaina 6.9., jolloin yleisölle suunnatussa turvallisuustapahtumassa esitellään turvallisuuteen liittyvää toimintaa ja markkinoidaan turvatuotteita. Vastaavanlaisen tilastointijärjestelmän hän teki myös lääkärihelikopterien käyttöön. Messut on suunnattu yritysten, yhteisöjen ja laitosten turvallisuudesta, työturvallisuudesta ja palosuojelusta vastaaville sekä tietysti pelastusalan toimijoille päätoimisista sopimushenkilöstöön. KIPINÄT LISÄTIETOJA LISÄTIETOJA suunniteltu, mutta tunnetaanko niitä. Vuoden ensihoitaja 2014: Simo Ekman puh. Ensihoidon nykymenoa Ekman haluaisi jarruttaa
Sellainen, joka jo omalla arvollaan kestää arkiset paineet. Paitsi mitä nyt sivutoimisten perusammatti saattoi aikoinaan tuoda tietämystä mukanaan. Ja siitä koko ala kärsii. Näköjään sekin välittyy ammattilaispolvelta toiselle. Lisäksi ronskit ylilyönnit ruokkivat pelastajien omaa alemmuudentunnetta. Hyvin tehdystä työstä tietenkin, aivan kuten oikeassa maailmassa. Eihän se voi muusta rakentua. JOTAIN PITÄÄ tehdä toisin kuin nyt, mutta ala ei näytä kykenevän itsesaneeraukseen. Miten olisi täyspäiväisen psykologiosaamisen pestaaminen alan oppilaitoksiin vastaamaan siitä, että työelämään astuvalla pelastajalla on pakissaan todellinen ammattiylpeys. Millaisia henkisiä eväitä alalle pyrkivä nuori mahtaa saada ja mistä. Ja kuka todellisuutta tunteva voi Sisäsiittoisuus sairastuttaa rehellisesti olettaa, että mahdollisesti, siis nimenomaan vain mahdollisesti, heikompi osaaminen on akuuttitilanteessa huonompi vaihtoehto kuin osaavamman avun saapuminen aivan liian myöhään. Asennevammaisuus on epäterveellistä. Ei ihme, jos kosketus arkeen tuottaa pettymyksen, joka purkautuu alemmuuskompleksina. Järjestelmä jähmettää. Henkinen ryhdistäytyminen olisi nyt pelastusalallekin tervetullut, pohtii vaille psykologin kotikasvatusta jäänyt.. Vai voiko. Näin se tekninen osaaminen välittyy samansisältöisenä sukupolvelta toiselle. Ruusuinen kiiltokuva, jolla ei sitten ole todellisuuden kanssa paljonkaan yhteistä. Sieltä ammattiylpeyden perusta eli osaaminen on kotoisin. Ei kai kukaan voi oikeasti luulla, että sopimusmiehet syövät ammattimiesten leivän. Mutta tuleeko sieltä kylkiäisenä todellisen ammattiylpeyden sijasta valesellainen. Siviilimaailmassa kutsuttaisiin ulkopuolista osaamista apuun. Katse kääntyy alan ammattioppilaitoksiin. Voisi kutsua negatiiviseksi plasebovaikutukseksi. Sen huomaa poikkeuksellisesta kuolleisuudesta ja sen huomaa julkisesta keskustelusta. Kitkana ja kuolleisuutena. Heikko tai vinoutunut ammattiylpeys sen sijaan haittaa. Siitähän julkinen keskustelu kertoo, koska eihän itseään arvostavalla ammattimiehellä ole tarvetta tuulettaa kanssatoimijoita vähättelemällä. MISTÄ SE pelastajan ammatin arvostus on kotoisin. PELASTUSALALLA ON tapana, että pelastusalan ammattilaiset kouluttavat pelastusalan ammattilaisia ja siinä sivussa mahdollisesti sivutoimisiakin. Jos voi henkisesti pahoin, niin fyysisesti sairastaa. Jossain siis mättää pahasti. Siis saattoi, koska nyttemmin alan laitostuminen senkin moninaisuuden estää. Pelastusala onkin niitä kaikkein konservatiivisimpia, mutta olkoonpa monopolille sallittua, kunhan tekninen jähmeys ei oikeasti haittaa toimintaa. Onko pelastajan ammattiylpeys nykyisin kokonaan kateissa, kun egoa on jatkuvasti pakko yrittää pönkittää asiattomalla blogittelulla. Tällaista kuitenkin ronskien pelastajien äänitorvista posket punaisina paasataan. Jotta ei tarvitsisi tätä aikuisten ihmisten säälittävän lapsellista näytelmää ikuisesti ihailla. 20 PALOKUNTALAINEN 59 KIPINÄT SATUNNAINEN OHIKULKIJA SATUNNAINEN OHIKULKIJA PELASTUSALAN AMMATTIHENKILÖSTÖ voi henkisesti huonosti
Palokuntanaisten SMIines Helsinki 7.6. Palokuntalainen ilmestyy Tiedot kerätty laitosten ja palokuntien tiedottajilta sekä järjestäjien nettisivuilta. Palomiesurheilu: Voimailu/soutu Äänekoski 25.– 26.10. 3.10. Palomiesurheilu: SM-keilailu Pori 8.5. Palomiesurheilu: Golf Oulu 29.8. SE UR AA VA PA LO KU NT AL AI NE N IL M ES TY Y TA AS KE SÄ KU US SA ! KIPINÄT TOUKOKUU 6.–7.5. Veikon Malja 2014 Mikkeli 10.5. Tulitöiden kurssinjohtajapäivät Porvoo 17.5. Palokuntalainen ilmestyy HEINÄKUU 9.–10.7. Palokuntalainen ilmestyy SYYSKUU 3.–5.9. SPPL: Sosiaalija terveysalan turvallisuusfoorumi 2014 Lappeenranta 10.5. FSB: Kongress Ekenäs 27.5. Julkaisemme sitoumuksetta tietoja pelastusalan tapahtumista yms. Turvallisuus 2014 -messut Jyväskylä 1.–30.9. Palomiesurheilu: Suunnistus Turku LOKAKUU 1.– 31.10. Meripelastustaitokilpailut 2014 Tampere 1.–31.8. Palomiesurheilu: Uinti Rauma 1.10– 30.11. Palomiesurheilu: Yleisurheilu Raisio 7.6. Palomiesurheilu: SM-jalkapallo Kotka 29.6.– 5.7. SPAL: Turvallinen Suomi -seminaari Helsinki KESÄKUU 1.–30.6. Palokuntalainen ilmestyy 26.11. PALOKUNTALAINEN 59 21 TAPAHTUMAKALENTERI JE SS SS ... EuroSafety Kansainväliset turvallisuusalan ammattimessut Tampere 1.– 30.11. SPPL: Henkinen työsuojelu pelastuslaitoksissa -seminaari Oulu 8.5. Palokuntanuoret: SM-tietokilpailu 2014 Mikkeli 14.5. XXVII Yleinen Palokuntalaiskokous Finlandia-talo, Helsinki 25.– 26.6. SPAL: Liittokokous Turku JOULUKUU 31.12. Palomiesurheilu: Ammunta Mäntsälä 1.7– 31.8. Palomiesurheilu: Lentopallo Jyväskylä ELOKUU 30.8. SPPL: Palokuntien SM 2014 Nivala 24.– 25.5. Palokuntanaisja nuorisotyön syysopintopäivät Paikka tarkentuu myöh. VIKSU 2014 palokuntanuorten leiri Pori 30.6. Palokuntalainen ilmestyy MARRASKUU 5.–7.11. Palomiesurheilu: Salibandy Porvoo 14.11. Tiedot osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi
22 PALOKUNTALAINEN 59 Ensivastelomake kertoo paljon ...tai sitten ei UUNITUORETTA TIETOA ENSIVASTEESTA
KULLAALAINEN SAKARI AALTO SELVITTI ENSIVASTETOIMINTAA SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLA VUODEN 2012 AIKANA ENSIVASTELOMAKKEIDEN KERTOMANA. ENSIVASTEYKSIKKÖJEN LAATIMISTA ENSIHOITOLOMAKKEISTA EI OLE AIEMMIN JULKAISTU SUOMALAISIA TUTKIMUKSIA. TUTKIMUKSESSA ERITELTIIN ENSIVASTEYKSIKKÖJEN HÄLYTYSTEHTÄVISTÄ LAATIMIEN POTILASKOHTAISTEN ENSIVASTELOMAKKEIDEN SISÄLTÖÄ. • Artikkelin viittaukset ohjeisiin viittaavat yleensä Satakunnan sairaanhoitopiirin ja Satakunnan pelastuslaitoksen laatimaan ensivasteyksikköjen toimintaohjeeseen. PALOKUNTALAINEN 59 23 TEKSTI PALOKUNTALAINEN -LEHDEN TIIVISTELMÄ SAKARI AALLON OPINNÄYTETYÖSTÄ KUVITUSKUVAT J-P LAAKSO JA PALOKUNTALAINEN -LEHDEN ARKISTO LUKIJALLE: • Artikkelin pohjana on tiivistelmä Sakari Aallon opinnäytetyöstä “Ensivastelomake ensivastetoiminnan ilmentäjänä”. ENSIVASTETOIMINTA. • Jotkut artikkelissa mainitut asiat ovat jonkin verran muuttuneet vuoden 2013 alun jälkeen, kun ensihoito organisoitiin uudelleen. • Osa väliotsikoinnista on toimituksen
24 PALOKUNTALAINEN 59 klo 04:00–08:00 klo 12:01–16:00 klo 20:01–24:00 klo 08:01–12:00 klo 16:01–20:00 klo 00:01–04:00 ENSIVASTETEHTÄVIEN JAKAUTUMINEN KELLONAIKOJEN MUKAAN % 14 22 24 19 20 1 Sakari Aalto, 59, sairaanhoitaja, ensihoidon päätoiminen tuntiopettaja Länsirannikon Koulutus Oy WinNovassa Porissa, ensivasteryhmän jäsen.
Kolmas osa-alue kirjaamisen ohjeistuksessa käsittelee useita yleisluonteisia ohjeita. Ensihoitotilanteelle on tyypillistä, että hätätilapotilasta hoidettaessa joudutaan toimimaan ripeästi. Siksi pitää olla mahdollista, että ensihoitopotilaan eri tehtävänvaiheisiin käytettyä aikaa voidaan seurata. Tutkimusaineistosta poistettiin potilaiden ja ensiauttajien henkilötiedot sekä ensivasteyksikköjen tunnistetiedot. Potilasasiakirjojen tarkoitus on ennen kaikkea tukea potilaan hyvää hoitoa. Ensihoitotilanteessa on kaikkien etu, että tieto pystytään välittämään hoitoketjun seuraavalle auttajalle. Hoito-ohje pyydetään lääkäriyksikön lääkäriltä tai sairaanhoitopiirin päivystävältä lääkäriltä. ENSIVASTETOIMINTA. Lääkkeiden antamiseen itsenäisesti lääkkeet antavalla ensiauttajalla pitää olla voimassaoleva ensivastetoimintaa valvovan lääkärin myöntämä toimenpidelupa. Lähes kaksi kolmannesta vastaajista kokee epävarmuutta tai osaamattomuutta kirjaamisessa. Tiedon välittyminen hoitoketjussa on kuitenkin tärkeätä. Satakunnan sairaanhoitopiirin alueella on käytössä kolmiosainen itsejäljentävälle paperille painettu lomake, jonka ensimmäinen osa annetaan ensivastetehtävään saapuvan ambulanssin henkilöstölle. Kirjaamiseen saattaa jäädä aikaa vasta sitten, kun tilanne on rauhoittunut. Potilasasiakirjoihin on merkittävä hyvän hoidon suunnittelun, järjestämisen, toteuttamisen ja seurannan turvaamiseksi tarpeelliset ja laajuudeltaan riittävät tiedot selkeästi ja ymmärrettävästi. Monipotilastilanteessa jokaisesta potilaasta ohjataan täyttämään oma lomake. ENSIVASTELOMAKKEEN KÄYTTÖ Ensivastetoimintaan kuuluu asianmukaisen hoitokertomuksen täyttäminen. Mikäli ensivasteyksikkö on pyytänyt hoito-ohjetta, merkitään ylös, kuka ohjeen antoi ja mitä se sisälsi. Ensivastelomake on Terveydenhuollon valvontaviraston tarkoittama potilasasiakirja ja siihen tulee tehdä tarvittavat merkinnät potilaalle annetusta ensihoidosta ja seurannasta. KIRJAAMINEN ENSIVASTETEHTÄVÄSSÄ Ensimmäisessä vaiheessa matkalla asemapaikalta potilaan luokse kirjataan kohteen osoite, kellonaika, jolloin hälytys on tullut yksikön viranomaisradioverkon (VIRVE) päätelaitteeseen, tehtävään osallistuvien henkilöiden nimet ja vakanssinumerot sekä tehtävän tehtäväja kiireellisyysluokka. KIRJAAMINEN VAIHTELEVAA Aiemmin tehdyissä tutkimuksissa on selvinnyt, että yli puolet ensiauttajista kokee saamansa koulutuksen kirjaamiseen riittämättömäksi tai puuttuvan kokonaan. Ensivastetoiminnassa ei ole valtakunnallisesti yhdenmukaista lomaketta potilastietojen kirjaamiseen. Pääsääntöisesti ohje pyydetään aina annettaessa lääkettä potilaalle pois lukien hapen annostelu ja asetosalisyylihappotai nitrovalmisteen annostelu. Mikäli lääkäri osallistuu ensihoitoon henkilökohtaisesti tai konsultaation perusteella, tämän tulee käydä ilmi potilasasiakirjoista. Ensivastetoiminnan ja muun sairaalan ulkopuolisen ensihoidon oikeutus on hoidonalkamisviiveen lyhentäminen. Potilaaseen liittyvät osa-alueet ovat ensiarvio, tapahtumaja esitiedot, potilaan tila tavattaessa, hoito ja hoidon vaste. KELLONAIKOJEN MERKITYS Ensihoidossa ajankäytön kirjaamista voidaan pitää yhtä tärkeänä kuin tutkimusja hoitotoimenpiteiden kirjaamista. Siinä mainitaan, että ambulanssin henkilöstö tarkistaa kirjatut tiedot ja allekirjoituksellaan kuittaa potilaan vastaanotetuksi. PALOKUNTALAINEN 59 25 V uoden 2012 aikana ensivasteyksiköt toimittivat ensivastelomakkeita Satakunnan sairaanhoitopiirin ensihoitokeskukseen yhteensä 1048, joista otettiin sadan kappaleen otos tutkittavaksi. ENSIVASTELOMAKE ON POTILASASIAKIRJA Potilasasiakirjoilla tarkoitetaan potilaan hoidon järjestämisessä ja toteuttamisessa käytettäviä, hoitopaikassa laadittuja tai sinne saapuneita asiakirjoja tai teknisiä tallenteita, jotka sisältävät potilaan terveydentilaa koskevia tietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Ajanotto käynnistyy siitä, kun valitaan puhelimesta hätänumero 112 ja päättyy siihen, kun ensihoitopalvelun ensimmäisen yksikön henkilöstö on potilaan luona. Kolmanteen osaan ei tallennu potilaan terveystietoja ja Satakunnan pelastuslaitos käyttää sitä ensivastehtävien laskuttamiseen terveystoimelta. Ohje neuvoo tekemään ensivastelomakkeeseen kirjaukset, vaikka samat tiedot kirjataan myös ambulanssihenkilöstön laatimaan SV 210-lomakkeeseen. Ensivastetoiminnassa ensivasteyksikkö täyttää ensivastelomakkeen, ambulanssin henkilöstö Kelan SV 210-lomakkeen ja lääkäriyksikkö oman ensihoitolomakkeensa. Potilaan näkökulmasta on oleellista, kuinka nopeasti hätätilanteessa toimii koko palveluketju. Toinen osa toimitetaan sairaanhoitopiirin ensihoitokeskukseen ja sen avulla voidaan kehittää ensivastetoiminnan ohjausta ja valvontaa. Toisessa vaiheessa potilaan luona kirjaaminen jakaantuu kellonaikojen ja potilaan tutkimiseen ja hoitoon liittyvien tietojen kirjaamiseen
Kaikista tehtävistä 48 % (n=92) kuului A-kiireellisyysluokkaan ja 33 % B-luokkaan. ENSIVASTETOIMINTA. Vaikka samantyyppisetkin tehtävät yhdistetään, jää jäljelle vielä 59 erityyppistä tehtävää. Kaiken kaikkiaan erilaisia tehtävätyyppejä, joihin ensivasteyksikkö voidaan hälyttää, on STM:n ohjeen mukaan yhteensä 83. Hälytyksistä 80 % koostui aiemmin mainittujen tehtävätyyppien ohella viidestä muusta tehtävätyypistä. JOKA NELJÄNNELLÄ RINTAKIPU Yleisin hälytysaihe oli rintakipu, joita oli 24 % tehtävistä. Eniten oli miespotilaita Lomakkeiden kertomaa tuntematon A 48 33 19 B % KI I RE E LLISYY S LU OK KA Lukumäärä TA M M I H EL M I M A A LI S H U H TI TO U K O K ES Ä H EI N Ä EL O S Y Y S LO K A M A R R A S JO U LU 5 10 15 ENSIVASTETEHTÄVIEN JAKAUTUMINEN ERI KUUKAUSILLE 10 12 6 5 9 6 12 3 10 5 7 5 ikäluokassa 61–70v. Eniten tehtäviä oli helmikuussa ja heinäkuussa. Tulos osoittaa, että ensivastetehtävistä osa esiintyy harvakseltaan eikä otoksessa esiintynyt edes kaikkia mahdollisia tehtäväluokkia. Torstai oli hiljaisin päivä. Lomakkeissa 19 prosentissa kiireellisyyttä ei ollut merkitty. VIIKONLOPUT VILKKAITA, ASIAKKAAT IKÄIHMISIÄ Hälytykset jakaantuvat tasaisesti eri vuorokauden ajoille lukuun ottamatta klo 00–04 välistä hiljaista aikaa. 26 PALOKUNTALAINEN 59 V ahvuudella 2–4 henkeä hoidetaan 93 % tehtävistä. ja suurin osa naispotilaista oli yli 50-vuotiaita. Ensihoidon toteutumisessa tutkimustulosten perusteella ilmeni, että hengitysvajauspotilaiden hengitystä ei avustettu riittävästi. Seuraavaksi yleisimmät aiheet olivat tajuttomuus ja hengitysvaikeus. Naisia on eniten ikäluokissa 71–80v ja 81–90 v. Potilaista oli 60 % miehiä, joita oli lähes kaikkia ikäluokkia. Viikonlopun päivinä oli 54 % tehtävistä. Enimmillään ensivasteyksikkö oli kohteessa 28 minuuttia ennen kuin ambulanssi saapui kohteeseen. Loput 20 % jakaantuvat 11 tehtäväluokan kesken. Toteutuneista tehtävistä voitiin havaita, että kahdeksan yleisintä tehtäväluokkaa muodostavat 80 % tehtävistä. TOIMINTAVALMIUSAIKA JA AIKAERO AMBULANSSIIN Ensivasteyksikön ja ambulanssin aikaerosta kohteeseen saapumisessa havaitaan, että joissain tehtävissä ambulanssi oli kohteessa jo ennen ensivasteyksikköä. Tosin osa tehtävistä on samantyyppisiä, tehtävän laajuus vain vaihtelee
PALOKUNTALAINEN 59 27 Lukumäärä Rintakipu Tajuttomuus Hengitysvaikeus Peruselintoiminnan häiriö, muu Myrkytys Aivohalvaus Kouristelu Liikenneonnettomuus, pieni Kaasumyrkytys Eloton Ilmatie-este Haava Kaatuminen Sokeritasapainon häiriö Liikenneonnettomuus, uhka Hukuksiin joutuminen Isku Vamma, muu Yliherkkyysreaktio 23 14 11 8 6 5 3 2 1 2 1 5 3 2 1 1 2 2 1 5 10 15 20 25 ENSIVASTETEHTÄVIEN PÄÄASIALLINEN SYY Lukumäärä maanantai 9 tiistai 13 keskiviikko 13 torstai 6 perjantai 19 lauantai 14 sunnuntai 16 5 10 15 20 ENSIVASTETEHTÄVIEN JAKAUTUMINEN ERI VIIKONPÄIVILLE ENSIVASTETOIMINTA
Ihon kosteus oli kirjattu hikiseksi kahdeksalta potilaalta ja kuivaksi 16 potilaalta. TAJUNNAN TASOON LIITTYVIEN TIETOJEN KIRJAAMINEN Tutkimustuloksista selviää, että tajunnan taso tutkittiin 21 potilaalta. HENGITYKSEEN LIITTYVIEN TIETOJEN KIRJAAMINEN Happisaturaation mittaus tehtiin 52 potilaalle, joista 21 potilaalla oli alentunut arvo, joista 11 potilaalla oli keskivaikeaa tai vaikeaa hengitysvaikeutta kuvaava arvo. Tavallisin kuvaus happihoidosta oli merkintä virtausnopeudesta. 28 PALOKUNTALAINEN 59 T utkimustulosten mukaan kirjaamisesta pitää antaa palautetta ja lisäkoulutusta ensivasteyksiköille ja painottaa kirjaamisen riittävän laajuuden ohella kirjaamisen merkitystä hoidon jatkuvuudelle. Pulssioksimetri, jolla ensivasteyksikössä mitataan happisaturaatio, osoittaa myös syketaajuuslukeman. Ihon väri oli kirjattu 30 potilaalta ja lämpötila 23 potilaalta. Kolmannessa luokassa syy oli epäselvä. Neljä kertaa oli merkintä, että on toteutettu happihoitoa, mutta tarkempi kuvaus puuttui. Vammapotilailla lomakkeen piirroshahmoon oli merkitty vamman paikka neljä kertaa. Ensimmäisessä luokassa syynä tietojen puuttumiseen oli se, että tiedot oli kirjattu ambulanssin SV 210 lomakkeelle ja siitä oli maininta ensivastelomakkeessa. Neljä potilasta sai GCS-asteikolla täydet 15 pistettä. Happisaturaation seurantamittausta tehtiin 11 potilaalle, joista neljällä oli happisaturaatioarvo alentunut. MUUT TUTKIMUSTIEDOT Lomakkeissa oli jonkin verran yksittäisiä tutkimuskirjauksia, joita ei ole kattavasti eritelty tutkimustuloksiin. Niiden tarkastelussa selvisi, että puutteellisesti täytetyt lomakkeet voidaan jakaa kolmeen luokkaan. Yleisin kirjaus liittyi happihoitoon. Piirroksen käyttö nopeuttaa kirjaamista ja sillä voidaan välttää epäselvyyksiä, jos sanallisesti kuvattaisiin vamman paikka. Peruuntumisen syy oli merkitty osaan lomakkeista. Kahdella potilaalla tajunnan taso kuvattiin sanallisesti. Veren glukoosipitoisuus kirjattiin 29 potilaalta. ESIJA TILATIETOJEN KIRJAAMINEN Potilaan esitiedot oli kirjattu 44 tehtävässä (45 %) ja 54 tehtävässä (55 %) kirjaus puuttui. Tällaisia tutkimuksia olivat esimerkiksi uloshengityksen alkoholipitoisuuden tai ruumiinlämmön mittaus. Tutkimuksessa tuli esille tarve uudistaa lomakkeen rakennetta. Hengitystyyppiä arvioitiin 30 potilaalta ja seitsemällä oli poikkeava löydös. Tilatiedot oli kirjattu 57 tehtävässä (58 %) ja 31 tehtävässä (42 %) ne puuttuivat. Rannesykkeen tuntuminen oli raportoitu 17 potilaan kohdalla. Merkintä potilaan kivun voimakkuudesta VAS-asteikolla tai kivun luonteesta esiintyi yhteensä viisitoista kertaa. 15 potilaalla tajunnan taso oli alentunut. Kahdeksalla potilaalla arvo oli liian korkea ja yhdellä selkeästi liian alhainen. POTILAALLE ANNETTU ENSIHOITO Yleisesti kirjauksia hoitotoimenpiteistä oli yllättävän vähän. Yhdessä lomakkeessa mainittiin hapenantovälineeksi viikset ja kahdessa lomakkeessa varatilamaski. Kirjaamisessa paljon parannettavaa ENSIVASTETOIMINTA. Iho oli kalpea 11 potilaalla ja kylmä kahdella potilaalla. Toisessa luokassa syynä oli se, että tehtävä oli peruuntunut ennen potilaan tavoittamista. VERENKIERTOON LIITTYVIEN TIETOJEN KIRJAAMINEN Lämpöraja oli kirjattu 19 potilaalta. Tutkimusaineistossa kahdella oli hengitystaajuuden perusteella pahaa hengitysvaikeutta osoittava löydös ja yhdellä lievää hengitysvaikeutta osoittava löydös. Tilatiedot perustuvat ensiauttajien omakohtaisiin havaintoihin potilaasta, hänen asennostaan ja saaduista tutkimustuloksista tavattaessa potilas. Kirjauksissa ei esiintynyt kertaakaan mainintaa alentuneesta hengitystaajuudesta. POTILASTIETOJEN PUUTTUMINEN Varsinaiset potilaan haastatteluun, tutkimiseen ja hoitoon liittyvät tiedot puuttuivat yhteensä 28 lomakkeesta
Ihmiselle on tyypillistä oppiminen välittömien tekojen kautta, aidosta toiminnasta ja kokemuksista aidossa ympäristössä. Useimpiin tehtäviin voidaan havaita liittyvän häiriön potilaan tajunnantasossa, hengityksessä tai verenkierrossa. Hälytysaiheiden kirjo ja vähäiset hälytysmäärät voivat estää samanlaisten tehtävien toistumisesta seuraavan ammattitaidon kehittymisen. LUE KOKO TUTKIMUS NETISSÄ! HUOM!. Yksittäiselle ensiauttajalle saattaa siksi osa hälytysEnsivastetehtävät ja ammattitaidon kehittyminen LISÄTIETOJA www.urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-2014 04174484 tehtävistä olla luonteeltaan täysin ainutkertaisia. Tekojen toistaminen johtaa asioiden taitamiseen, taitoihin. Tehtävän nimi määräytyy aiemmin esitellyn hätäkeskuksen tekemän valtakunnallisen tehtäväluokituksen perusteella. Tutkimusten mukaan ensiauttajalla on 1–25 tehtävää vuodessa. Ensivastetoiminnan perusidea on, että juuri näissä tilanteissa hoidonalkamisviive saadaan lyhyeksi. Toiminta, kuten osallistuminen ensivastetehtäviin, synnyttää sellaista tietoa, jota ei voi muulla tavalla saavuttaa. Käytännöllinen tekeminen luo ihmiselle tietopääomaa. Edellä mainitut häiriöt saattavat tunnetusti aiheuttaa korjaamattomia muutoksia kehoon. PALOKUNTALAINEN 59 29 T ehtävät, joihin ensivasteyksiköt hälytetään, ovat varsin vaihtelevia. Taitojen oppiminen edellyttää toistuvia suorituksia, mikä johtaa harjaantumiseen
Ensivasteyksiköllä on käytettävissä ainoastaan lääkkeettömiä kivunlievitysmenetelmiä joten lisäselvittelyä tarvittaisiin, osataanko niittä käyttää riittävästi ja vastaako apu potilaan tarpeeseen. Toinen lähtövalmiutta kuvaava tieto liittyy niihin ensivastetehtäviin, joita ei pystytty hoitamaan lainkaan. Lomakkeissa olevien kirjaamispuutteiden selityksenä koulutukseen ja palautteen antamiseen liittyvien tarpeiden ohella saattaa olla ensiauttajien vapaaehtoisuus. ENSIVASTETEHTÄVIEN AJALLINEN ESIINTYVYYS Tutkimuksessa todettiin, että ensivastetehtäviä on keskimääräistä enemmän viikonlopun päivinä. Lomakkeeseen oli jäänyt merkitsemättä toimintaohjeiden edellyttämiä tutkimustietoja. johtopäätöksiä ENSIVASTETOIMINTA. Kirjaukset tehtävistä, joiden yhteydessä ilmeni potilaalla olleen selviä muutoksia peruselintoiminnoissa, olivat osittain puutteellisia. Seitsemän lomakkeen kohdalla ei voinut päätellä, miksi ei ollut kirjattu mitään tietoa potilaan terveydentilasta, tutkimuksista tai ensihoidosta. Kuukausittaisessa jakautumassa heinäkuussa oli keskimääräistä enemmän tehtäviä. Mainittuina ajankohtina sopimuspalokuntalaisilla on yleensä parempi lähtövalmius vapaapäivien tai vuosiloman takia, mikä parantaa sopimuspalokuntalaisten hoitamien ensivasteyksikköjen lähtövalmiutta. Peruselintoiminnoissa tajunnassa, hengityksessä ja verenkierrossa oli useita kertoja poikkeamia, jotka vaativat välittömiä ensihoitotoimenpiteitä. 30 PALOKUNTALAINEN 59 L omakkeiden käsittelyssä tuli esille, että kirjaukset olivat mieluummin niukkoja kuin laajoja. Suunnilleen joka toisesta lomakkeesta puuttui tieto potilaan esitai tilatiedoista. Perusteena ensivasteyksikön tai valikoitujen ensivasteyksikköjen toimenkuvan laajentamiselle on tutkimustieto, että enimmillään ensivasteyksikkö on ollut Tutkimuksen SUORIEN PÄÄTELMIEN TEKEMISEEN TUTKIMUSTULOSTEN PERUSTEELLA VARSINAISESTA ENSIAUTTAJIEN TOIMINNASTA ENSIVASTETEHTÄVISSÄ PITÄÄ SUHTAUTUA VARAUKSIN, KOSKA TUTKIMUKSEN KOHTEENA OLI AINOASTAAN KIRJAUS. Tutkimusaineistossa ei ollut tietoa näistä hoitamatta jääneistä tehtävistä, mutta asia olisi tärkeä tutkia. Entä olisiko jossain tilanteessa perusteltua, että ensivasteyksikkö voisi antaa kipulääkettä potilaalle. ENSIVASTETOIMINNAN TARPEELLISUUS Potilaan tilasta kertovat tutkimustulokset osoittavat ensivastetoiminnan tarpeellisuuden. Aiemmissa tutkimuksissa esille tullut ensiauttajien kokemus kirjaamiseen liittyvästä puutteellisesta osaamisesta ja koulutustarpeesta vahvistui tässä tutkimuksessa. Happisaturaatioarvo sekä alkuettä seurantamittauksissa oli erittäin usein alentunut. Tajunnan taso oli kolmella potilaalla alle kuusi pistettä GCSasteikolla, mikä selvästi uhkaa potilaiden hengitysteiden aukioloa. Verenpaineen mittaustuloksissa havaitaan, että kahdella tulos jäi viitearvon alapuolelle ja neljällä arvo oli liian alhainen, jos tilaan olisi liittynyt aivoverenkierron häiriötä. Kuudella potilaalla oli kohtalaista tai sietämätöntä kipua. Päätelmä vaatii kuitenkin lisäselvittelyä, koska tutkimuksessa ei tutkittu, oliko edellä mainituilla viikonpäivillä tai kuukaudella positiivinen vaikutus lähtönopeuteen ja lähtövahvuuteen
Ensivasteyksikköjen toimipisteinä toimivia paloasemia vuonna 2012 oli yhteensä 32, joista sopimuspalokuntalaiset hoitivat 25. Osalle näistä potilaista oli jäänyt merkitsemättä tajunnan taso ja hengitystaajuus, joiden avulla olisi voinut varmistaa puhalluselvytystarpeen. Kolmen hengen tavoitevahvuuteen ja sen ylikin päästään yleen sä, mutta ajoittain se pitää alittaa 1–2 hengellä. KOHTEEN TAVOITTAMISEEN LIITTYVÄT AJAT JA ENSIVASTEYKSIKÖN VAHVUUS Päätoimisten henkilöiden lähtönopeus on välitön, kun taas sopimuspalokuntalaisilla kuluu aikaa irrottautua omista työtai vapaa-ajantehtävistä ja siirtyä paloasemalle. Hälytysalue on oman asuinpaikan lähiyhteisö. ENSIVASTETOIMINTA. Näissä tilanteissa potilas saatettaisiin tavoittaa nopeammin, jos ensiauttaja menisi omalla autollaan suoraan kohteeseen. Satakunnassa ensivastetoimintaa tuottaa sekä Satakunnan pelastuslaitoksen päätoiminen henkilöstö että sopimuspalokuntien jäsenet, jotka ensivastetehtävissä toimivat ensiauttajan nimikkeellä. Muutaman tehtäväluokan esiintyminen usein oikeuttaa odottamaan ensivasteyksikön suoriutumaan näistä hyvin ja johtaa pohtimaan, voisiko ensivasteyksikön toimenpidevalikoimaa lisätä ja laajentaa yleisimpien tehtäväluokkien kohdalla. Tunnetusti erityisesti näihin tehtäviin liittyy keskeisesti ensiauttajien ja muun ensihoitohenkilöstön työturvallisuuskysymykset. Hätäpuhelun ja hälytysilmoitusta edeltäviin toimenpiteisiin arvioidaan kuluvan pari minuuttia. Suomalainen vastine voisi olla yhteisöllinen tai lähiyhteisön ensiauttaja. Mediaani hälytyksestä kohteen tavoittamiseen oli tasan 8 minuuttia ja yli kolme tehtävää neljästä alitti 15 minuutin rajan. Ensivastetehtävien hälytysvahvuuksien vaihtelu kuvaa ensivasteyksikön vaihtelevia toimintaresursseja varsin hyvin. Toimintavalmiutta harvoin esiintyvissä tehtävissä voidaan ylläpitää koulutuksilla ja harjoittelulla. Lähtö yksinään tehtävään kertoo sitoutumisesta toimintaan ja siitä, että henkilö kokee pystyvänsä toimimaan yksinäänkin. Yhdessäkään lomakkeessa ei ollut mainintaa, että elossa olevan potilaan hengitystä olisi tuettu puhalluselvytyksellä. Oppaassa ensihoidon palvelutasosta on asetettu kaksi aikarajaa hätätilapotilaan tavoittamisessa. ENSIVASTETEHTÄVIEN OMINAISPIIRTEET JA KEHITTÄMISKOHTEET Ensivasteyksiköllä pitää olla valmius toimia hyvin monenlaisissa tehtävissä. Kahdeksan minuutin aikaraja tulee tutkimuksista, joiden perusteella tuloksekkaan elvytyksen pitää alkaa 10 minuutin kuluessa elottomuuden alusta. Tulosten perusteella suoriutuminen näistä tehtävistä perustuisikin harjoitteluun ja koulutukseen eikä tehtävien tavallisuudesta johtuvaan ammattitaidon säilymiseen ja kehittymiseen. Satakunnassa muita ensivastetoimijoita oli yhteensä viisi, joista kolme toimi teollisuuden parissa, yksi varuskunnassa ja Suomen Punaisen Ristin Satakunnan piirin ensivasteryhmä toimi yleisötilaisuuksien ensiapupäivystyksissä. Tutkimusaineistossa 8 ja 15 minuutin rajat saavutettiin kohtalaisen hyvin. Joku tehtävä voi olla ainutkertainen sisällöltään ja vaatimuksiltaan jollekin yksittäiselle ensiauttajalle. Britanniassa, Saksassa ja Itävallassa on käytössä tällainen malli ja sitä kutsutaan ”community first responder” -toiminnaksi. Happeutumista osoittavan happisaturaatiomittauksen mukaan seitsemällä potilaalla oli niin matala lukema, että hengityksen avustaminen tekohengityspalkeella olisi saattanut olla varsin tarpeellista. 15 minuutin aikaraja perustuu tutkimuksiin, joissa on selvitetty eräiden hoitojen aloittamisviiveiden vaikutuksia hoitotuloksiin. ENSIHOIDON OHJEIDENMUKAISUUS Aineiston käsittelyssä tuli esille muutamia kertoja ensihoidollinen tilanne, jossa potilaan saama ensihoito ei ole ollut ohjeiden mukaista lomakkeeseen kirjattujen tietojen perusteella. Esimerkiksi tutkimusaineistossa ei ollut yhtään poliisijohtoista tehtävää. Kaikki ensivasteyksiköt olivat käytettävissä ennakko-ohjeistuksen mukaisesti Satakunnan hätäkeskuksen välittämiin tehtäviin. Yksittäisten lomakkeiden tarkastelussa huomio kiintyi siihen, että aika usein ajoaika asemalta kohteeseen oli lyhyempi kuin lähtöaika. PALOKUNTALAINEN 59 31 Ensivastelomake ensivastetoiminnan ilmentäjänä Aalto Sakari Satakunnan ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma marraskuu 2013 Ohjaaja: Flinck Marja, lehtori, KT Sivumäärä: 66 Liitteitä: 8, Asiasanat: ensihoito, ensivastetoiminta, potilasasiakirja potilaan luona 28 minuuttia ennen kuin ambulanssi on saapunut potilaan luokse. Näissä tapauksissa kyse oli todennäköisimmin sopimuspalokuntalaisten hoitamista tehtävistä. Toimintamallissa henkilöllä on ensihoitovarusteita ja suojavaatteet omassa autossaan, mutta auto ei kuitenkaan ole hälytysajoneuvo. Useimpia näistä esiintyy hyvin harvoin. SOPIMUSPALOKUNNILLA ISO ROOLI ENSIVASTEESSA Ensivastetoiminta on osa terveydenhuoltoon kuuluvaa ensihoitopalvelua
32 PALOKUNTALAINEN 59 operatiiviseen johtamiseen Viestintään selkeyttä ja lisää tehoa Tilannepaikan johtaja voi kommunikoida ”hands free”.
Tilannepaikan johtaja kertoo pelastustyön etenemisen vaiheista ja ne kirjataan tilannekeskuksessa. KIRJAAMISELLA UUTTA TIETOA PELASTUSTYÖN ETENEMISESTÄ Jatkuvan yhteyden välityksellä voidaan tehostaa myös pelastustoiminnan eri vaiheiden kirjaamista. KESKUSTELUA ILMAN TANGENTTIA JA VIIVEITÄ Tilannepaikan johtajalla on kypärämikrofoni ja avoin matkapuhelinverkon välityksellä toimiva yhteys pelastustyön johtajaan tilannekeskukseen. Uuden mallin avulla saadaan tietoa myös etsinnän, sammutuksen ja savutuuletuksen aloittamisja lopettamisajoista. Nykyisin pelastustoiminnasta mitataan lähinnä lähtöja ajoaikaa. Kahdenkeskeinen keskustelu mahdollistaa myös paljon perusteellisemman ja henkilökohtaisemman asioiden käsittelyn kuin käytettäessä Virve-puhelinta. MALLIN AVULLA VÄLITETÄÄN PUHETTA JA KUVAA SUORAAN TILANNEPAIKALTA PELASTUSTOIMINNAN JOHTAJALLE JA TILANNEKESKUKSEEN. Ilman mittareita on vaikea arvioida koko toiminnan laatua ja tehokkuutta. Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen 21/2012 mukaan pelastustoimintaa mitattavia aikoja mitataan nykyisen mallin mukaan pelastustoimen toimintavalmiusaikaa ja ensitoimenpiteisiin kuluvaa aikaa. Muut ajat ovat esitetty laskennallisesti oletusajoilla. Toiminnallisten kokeilujen avulla luotaisiin kaavakkeet eri onnettomuuksiin ja kaavakkeissa olisi ihanneajat eri toimintojen aloittamisajoille. PALOKUNTALAINEN 59 33 P elastustoiminnan johtajan ja tilannepaikan johtajan välinen vuoropuhelu alkaa siitä lähdön hetkestä, kun yksikön esimies istuu paikalleen ajoneuvossa. Todellisuudessa tätä kalustonselvityksiin kuluvaa aikaa ei erityisesti tilastoida. Kohteeseen matkaavan ensimmäisen yksikön esimies on jatkuvassa katkeamattomassa viestiyhteydessä tilannekeskuksessa olevaan pelastustoiminnan johtajaan. Tilannekeskuksesta voidaan antaa tietoja kohteesta laaditun kohdekortin tai muun ohjeistuksen perusteella. Ajan mittaaminen loppuu siihen, kun kalustoselvitykset on tehty. Päätökset tilannepaikalla voidaan tehdä yhteistyössä kokeneemman pelastustyön johtajan kanssa alusta alkaen. HUOM! JATKUVAAN KOMMUNIKOINTIIN JA VUOROVAIKUTTEISUUTEEN PERUSTUVAA VIESTINNÄN JA JOHTAMISEN TOIMINTAMALLIA VOIDAAN HYÖDYNTÄÄ OPERATIIVISESSA TOIMINNASSA VARSINKIN HAJA-ASUTUSALUEILLA, JOISSA PELASTUSTYÖN JOHTAJAN AJOAIKA KOHTEESEEN ON ENTISESTÄÄN KASVANUT. TEKSTI RISTO SALONEN KUVAT PEKKA KOIVUNEN. Ajat ilmoitetaan laskennallisesti. Tilannepaikalta voidaan välittää myös elävää kuvaa. Jatkuva ja heti hälytyksen jälkeen aloitettava yhteistyö avoimen linjan välityksellä mahdollistaa tilannepaikalle menevän esimiehen ja pelastustoimintaa johtavan viranomaisen välisen häiriöttömän vuoropuhelun. Tilannepaikan johtaja saa näin pelastustoiminnan johtajalta tukea päätöksiinsä. UUSIA MITTAREITA KÄYTTÖÖN Tilannepaikalta saatujen tietojen avulla voidaan myöhemmin esittää ja arvioida pelastustoiminnan laatua toiminnan yhteyteen luotujen mittareiden avulla. Videokamera voidaan asentaa sammutusauton mastoon, kolmijalalle tai esimiehen kypärään. Aikoja analysoimalla voidaan suunnitella myös TÄMÄ ARTIKKELI ON JATKOA PALOKUNTALAISEN NUMEROSSA 58 JULKAISTUUN ARTIKKELIIN. Esimiehen ja alaisen keskustelu muistuttaa näin normaalia työelämän johtamistilannetta
Mahdolliset virhearviot vähenevät yhteistyössä tehdyn tilannearvion ja harkinnan kautta. Tilannekuvan ylläpitäminen mahdollistuu mallin myötä reaaliajassa, ja savusukellusvalvontaakin on helpompi suorittaa tilannekeskuksessa kuin tilannepaikalla. TOIMINTAMALLILLA LISÄÄ TURVALLISUUTTA Toimintamallin merkitys pelastustoiminnan kannalta on merkittävä, koska nykyisen mallin mukaan tilannepaikan johtaja joutuu tekemään alkutoimien päätökset itsenäisesti. Kommunikointia vaikeuttavat muun muassa useat päällekkäiset puheet ja toiminnot.” Toimintamalli mahdollistaa aiempaa yksityiskohtaisemman tilanteen seurannan tilannekeskuksessa.. Tuloksista kerrotaan tulevissa lehdissä. Kommunikointia vaikeuttavat muun muassa useat päällekkäiset puheet ja toiminnot. Taktiikkaa ja menetelmiä voidaan edelleen kehittää saatujen tilastojen pohjalta. Yhteisen ymmärryksen muodostuminen ja tilanteen kokonaisuuden hahmottuminen on pelastustyön johtajan ja tilannepaikan johtajan välillä vajaata. 34 PALOKUNTALAINEN 59 tulevaa koulutustarvetta. Malliin liittyvää viestintää kokeillaan lähikuukausien aikana Satakunnassa. Mallin avulla voidaan estää puutteellisen tai väärän tilannearvion syntymistä tilannestressin tai liiallisen kiireen aiheuttamana. Ensimmäinen toimintakäsky voi olla ”sammutusja pelastustehtävä” ja yksikkö aloittaa toiminnan parhaaksi katsomallaan tavalla. Nykyisin pelastustoiminnan johtaja matkaa autolla kohteeseen ja johtaminen on viestikieleltään lyhyttä ja katkonaista sekä häiriöaltista
Niiden kytkentä nimenomaan syrjäseutuproblematiikkaan ei ole aivan suoraviivainen, ja osa tilastotiedoista ei avaudu maallikolle ainakaan relevantilla tavalla. AJATUKSELLA LUKEMISEN ARVOINEN RAPORTTI SISÄLTÄÄ RUNSAASTI MIELENKIINTOISTA TILASTOTIETOA HYVIN KOOTTUNA YLEISELLÄ TASOLLA, TURVALLISUUSKÄSITTEEN ANSIOKASTA TARKASTELUA SEKÄ JOITAKIN EHDOTUKSIA TULEVAISUUTTA AJATELLEN. Sopimuspalokunnistakin on vielä erikseen kaksi ja puoli sivua analyysiä. Turvallisuutta harvassa Turvallisuutta harvassa. Sinänsä sääli, koska henkilöstövähentymän nykytrendin katkaisu näyttäisi vaativan tehokkaampia keinoja kuin vaatimaton ”kehotus järjestöille tehostamaan rekrytointia.” Raportin joitakin keskeisiä termejä ei ole pystytty määrittelemään. Tästä vai muustako syystä sitten johtuu, että käytännön konkreettisia parannuksiakin on raportista SISÄMINISTERIÖN JULKAISUN 6/2014 TARKASTELU SOPIMUSPALOKUNTANÄKÖKULMASTA PERUSTEELLISEN TUTKIMUKSEN JÄLKEEN ON JULKAISTU HARVAAN ASUTTUJEN ALUEIDEN TURVALLISUUTTA KÄSITTELEVÄ RAPORTTI. TEKSTI SILVIO HJELT KUVA ISTOCKPHOTO. Valitettavasti raportista kuultaa tietty epätietoisuus harvaan asuttujen alueiden kannalta keskeisen suoritusportaan eli sopimuspalokuntien arkimaailmasta, mikä heijastuu muun muassa terminologian sekavuudessa. Tilanneraportti turvallisuudesta harvaan asutuilla alueilla SISÄMINISTERIÖ N JULKAISU 6/2014 Sisäinen turvallisuus hieman vaikea hahmottaa, radikaaleista uusista ajatuksista puhumattakaan. Erityisesti harvaan asutulla alueella turvallisuutta voisi kiteyttää vanhaan sanontaan: ”On miltä tuntuu”. Sanan ”turvallisuus” avaus on onnistunut melko hyvin, samoin kuin käsitteen merkityksen muutostrendinkin. PALOKUNTALAINEN 59 35 R aportin 99-sivuisessa aineistossa kuvataan pelastustointa yleisesti kahdellatoista sivulla
36 PALOKUNTALAINEN 59 telmäyksiköt” ovat keskeisesti paikallisten sopimuspalokuntien miehittämiä. Onko tämä turvallisuutta vai ei, jääköön lukijan pohdittavaksi. MITÄ TARKOITTAA ”HARVAAN ASUTTU”. Valitettavasti sopimuspalokuntatoiminnan luonne viranomaisja kylätoiminnan välimaastossa ei raportista kunnolla avaudu maallikolle. Mitä syvemmälle harva-alueelle mennään sitä ilmeisempi on, että ainakin ensitoimenpiteet pelastustoimen tyypillisessä kohteessa pääsääntöisesti hoidetaan nimenomaan sopimuspalokunnan voimin. sellaisiin raportissa esitettyihin näkemyksiin kuin että ”Vakinaiset palokunnat hoitavat suurimman osan tehtävistä, mutta tästä huolimatta sopimuspalokunnat ovat mukana arviolta puolessa pelastustehtävistä”. ”SIVUTOIMINEN HENKILÖSTÖ” Raportissa esiintyy käsite ”sivutoiminen”, jonka identiteetti ja rooli kuitenkin jää lukijalle avaamatta. Tutustuminen muun muassa joihinkin Suomen Sopimuspalokuntien Liiton teettämiin oppaisiin ja selvityksiin olisi voinut olla kokonaisuudelle hyödyksi. Olisi hyvä tietää mistä raportissa oikeasti puhutaan. Ei paljasteta, että harvaan asutuilla alueilla, joista raportin oletetaan erityisesti kertovan, muut operatiiviseen toimintaan mahdollisesti osallistuvat yksiköt saapuvat kohteeseen paljon myöhemmin, jos ollenkaan. Tästäkö sitten johtuu, että sopimuspalokuntien rooli osana ”kylän miehiä” on jäänyt raportissa kuvaamatta. Tämä pitänee paikkansa koko valtakunnan tasolla, nimenomaan taajamat mukaan lukien. Lukijalle jätetään kuitenkin kertomatta, että nämä ”sivutoimiset ja yhdisOlisi hyvä tietää, mistä raportissa oikeasti puhutaan.”. Se, että ainakin pelastusalan osalta raportissa vilisee kaikenlaisia merkitykseltään määrittelemättömiä ja osittain virheellisiäkin käsitteitä kuten sopimuspalokunta, sivutoiminen, vapaapalokunta, pelastuslaitos tulee perille, pelastuspalvelu (palokuntien tuottamana) jne. Ehkä tätä ei halutakaan kertoa. Kaikki sen ulkopuolelle jääneet riskiruudut edustavat silloin harvaa asutusta, ja, ’avot’, asiatieto olisikin ollut pelastuslaitoksilla olemassa jokseenkin valmiina karttoihin merkittäviksi! Tällöin ei olisi ollut vaikeata ottaa asiallisesti kantaa mm. Jo hälytys sinänsä oli tuottanut turvallisuuden tunteen: joku hädässä oleva tulee saamaan apua. Käsitteen ”harvaan asuttu” tarkka määritys olisi silloin edellyttänyt ainoastaan sen, että olisi sovittu millainen asukasluku olisi raportin osalta muodostanut taajaan asutun alueen. Suomeksi: jo kuuden kilometrin päässä taajaman vakinaisesta asemasta sijaitseva viiden minuutin sopimuspalokunta on teoreettisesti katsottuna harva-alueella kohteessa ennen vakinaisen yksikön saapumista. ETÄISYYDET KESKEISESSÄ ASEMASSA Jo kansakoulun laskutaito ja silmäys yleiskarttaan antaa sen, että neljän minuutin ero lähtövalmiudessa ”raskaan pelastusajoneuvon kohtuullisen varmalla ajonopeudella maantieajossa” merkitsee runsaan viiden kilometrin ajomatkaeroa. Ja juuri ensitoimenpiteiden nopeudella on keskeinen vaikutus vahinkokehitykseen. Raportissa toki todetaan että ”Harvaan asutulla alueilla sivutoimisten ja yhdistelmäyksiköiden rooli kasvaa”. Todellisuudessa jokainen pelastustoimen alue on toimintavalmiuden määrittämiseksi joutunut jakamaan ainakin kaikki taajaan asutut alueet 1 x 1 km² riskiruutuihin, joiden osalta on laskettu sekä asukasluku että kerrosala. erilaisissa hieman hämmästyttävissä yhteyksissä ei ihmetytä, koska niistä alan sisälläkään ei vallitse täyttä yhteisymmärrystä. Jos käsitteellä halutaan Palokuntien siirryttyä sireenien sijasta hiljaiseen hälytykseen kyläläiset tiedustelivat: ”Eikö täällä ole enää palokuntaa, kun sireeni ei soi?”. Tässä jonkinlainen tilasto kertoisi ulkopuoliselle lukijalle, että nimenomaan sopimuspalokuntien yksiköt ovat operatiivisen sammutuksen ja pelastuksen turvallisuustekijänä harvaan asutulla alueilla aivan ehdottomassa avainasemassa. Pahempi asia on, että käsitteelle ”harvaan asuttu” ei ole löytynyt täsmällistä maantieteellista määritettä
Alan kenttäväellä on jo melko hyvä käsitys siitä, millaisia tällaiset esteet saattavat olla, mutta raportissa sellaisia ei ole sen kummemmin lueteltu. Raportissa viitataan uusimpaan tieteelliseen tietämykseen vapaaehtoistoimintaa ohjaavista motivointitekijöistä. 62.000 keikkaa! Nyt tarvitaan aivan toisenlaisia otteita operatiivisen pelastustoiminnan säilyttämiseksi edes nykytasolla. Kirjoittaja on mm. Johtuuko palokunnista itsestään vai mistä. Tästä osavastuu kai lankeaa vapaaehtoistoimijoillekin, jotka eivät ole kyenneet tuomaan asioita niin selvästi ja painokkaasti esille, että ne olisivat jääneet yläportaiden mieleen. Nämä eivät juurikaan eroa siitä, mitä vapaaehtoissektorilla pitkään toimineet ovat jo ennestään tienneet. Raportissa on kuvattu alan hankkeita, joissa sopimuspalokunnat syystä tai toisesta eivät näyttäisi olevan mukana. Valitettavasti nekin jäävät ainakin pelastustoimen osalta kovin vaisuiksi. Raportissa mainittu vapaaehtoisten saatavuutta selvittävä hanke (”VS”) on kuitenkin ottanut itselleen erääksi tehtäväksi tällaistenkin henkilöstön saatavuuteen vaikuttavien tekijöiden selvittäminen. Raportti samoin kuin ehkä sen viestikin olisi joka tapauksessa hyötynyt siitä, että talkoisiin mukaan olisi valjastettu myös pelastustoimen kenttäosaajia. saaristopalokunnan päällikkö ja VS-hankkeen ohjausryhmän jäsen. Sopimuspalokuntien rekrytointiongelma ei kuitenkaan poistu pelkästään ongelmia ja motivointitekijöitä tiedostamalla, vaan sen ohella tarvitaan nyt mielikuvitusta ja rohkeutta tutkia muitakin kuin perinteisiä keinoja. Ei ole myöskään mainittu, että muutkin pelastusalan tahot kuin ministeriöt saattavat pitää yllä määräyksiä ja muita rakenteita, joilla on ilmeisen kielteinen vaikutus vapaaehtoissektorin jatkuvuuteen. Saattaapi kuitenkin olla, että siihen tullaan tarvitsemaan myös yhteiskunnan tukea etenkin ennakkoluulottoman suhtautumisen muodossa. Toisaalta ennakkoluuloton suhtautuminen voisi osoittaa palokunnille sellaisiakin tehtäviä, jotka toistaiseksi ovat jonkun toisen hiipuvan resurssin vastuulla. MITÄ JÄI KÄTEEN. Raportin pääasiallisena hyötynä kai on joidenkin konkreettisten parannusja kehittämistoimenpiteiden esittäminen ihan virallisesti. PALOKUNTALAINEN 59 37 erottaa suoraan pelastuslaitoksen kanssa sopimuksen tehneitä palokuntalaisia VPK-muotoisen sopimuspalokunnan henkilöstöstä, niin on hyvä palauttaa mieleen, että näiden henkilöryhmien keskeisin ero on vain hallinnollinen. Tämäkin olisi ollut hyvä tehdä ulkopuoliselle lukijalle selväksi, koska nimenomaan vapaaehtoishenkilöstön pitäminen mukana toiminnassa on pelastustoimen osalta keskeisessä asemassa harvaan asuttujen alueiden turvallisuuden kannalta. Toisaalta syrjäseutuproblematiikka ei keskuskunnalta katsottuna välttämättä avaudu aivan samalla tavoin kuin se on kenttäväelle itsestään selvä. Kehitys on kovin huolestuttava siitäkin huolimatta, että nämä hälytyskelpoiset pystyivät edelleenkin suorittamaan n. Hyvä, että eräänä kehittämisalueena raportissa mainitaan eri ministeriöiden osalta esteiden poistaminen. Jos hankkeella riittää loppuun saakka eväät tarttua myös mahdollisesti hankaliin kipupisteisiin, ollaan syksyllä jo viisaampia. KAIKILLA VASTUU KAIKESTA Syrjäseutujen turvallisuus pelastuksen osalta on viime kädessä pelastuslaitoksen eikä sopimuspalokuntien vastuulla, joten luulisi, että asia pelastuslaitoksiakin kiinnostaa. Parempi onni ensi kerralla, varsinkin kun tämä raportti aivan erityisesti painottaa viranomaisten ja järjestöjen keskinäistä yhteistyötä, mitä se sana ”järjestö” sitten tässä yhteydessä tarkoittaneekaan.. Näin, jotta seuraavan raportin ei tarvitsisi toistaa tässä raportissa joidenkin edellisessä raportissa esitettyjen toimenpiteiden seuraamusta: ”Ei toimenpiteitä”. Viimeisimmän, pelastuslaitoksien ilmoituksiin perustuvan selvityksen mukaan heitä oli vuonna 2013 enää 13.400 eikä 22.390, kuten raportissa esitetään vuodelta 2010. Palokuntien rekrytointiin on panostettu huomattavia summia, mutta silti on käytännön tilanne se, että hälytyskelpoisten määrä on koko ajan pienentynyt. Kumpikaan ei ole ”vakinainen” ja kummankin henkilöryhmän motiivit löytyvät määritteen ”vapaaehtoinen” puolelta. STRATEGINEN KYSYMYS Pelastusalan järjestöjen yhteisesti laatiman strategian puitteissa ollaankin kehittämässä ja tukemassa keinoja palokuntien henkilöstökadon torjumiseksi
Tehtäviä on erittäin vähän ja niistäkin pelastavia on tosi harvoin. – Koulutus on kohtuullisella tasolla, mutta säädettävää on. Pitää edetä varovasti, rönsyilemään ei pidä lähteä. ENTÄ SOPIMUSHENKILÖSTÖN KOULUTUS JA EHDOTETTU ”VALTION PALOKOULU” SOPIMUSHENKILÖSTÖLLE. Kaipaan myös pelastajakoulutukseen lisää erilaisia elementtejä. SAVUSUKELLUSVAATIMUSTEN PORRASTAMINEN ESIMERKIKSI KOLMEEN LUOKKAAN. Mielestäni pelastustoimi on turvallisuuden sateenvarjo, jonka alle kootaan kaikki turvallisuuden eri sektorit. Aluksi sairaankuljettajana sen jälkeen palomiehenä, pelastussukeltajana, esimiehenä, palomestarina ja osastopäällikkönä. Pelastustoimen tehtävänä on kokonaisvaltainen arjen turvallisuuden koordinointi. – Sekavaa, todella sekavaa. Sitten katsotaan kuka asiat käytännössä hoitaa. – Viranomaissektorin tehtävänä on tunnistaa ongelmat ja tuoda ne esiin. Esimerkiksi amk-koulutukseen pitää saada lisää elementtejä. Alueiden on pystyttävä itsenäisesti vastamaan tarpeeseen. Savusukellus ei ole palomiehen pääasiallinen toimintamuoto. PELASTUSALAN NIMIKKEET, KÄSITTEISTÖ JA TUNNUKSET OVAT MITÄ OVAT, VAI OVATKO. – Tavaratalo-vertaus on passiivinen. ONKO PUHE PELASTUSTOIMEN SIRPALOITUMISESTA VAILLA KATETTA. Helsingin pelastuslaitoksen palveluksessa Wecksten on ollut vuodesta 1975. Kolmannen sektorin resurssit ovat usein lukumääräisesti huomattavasti laajemmat kuin viranomaissektorin. TÄNÄÄN WECKSTEN ON OMIEN SANOJENSA MUKAAN KEHITYKSEN JA MUUTOKSEN MAHDOLLISTAJA JA TUKIJA. – Palomies on ammattinimike kuten sähkömies. Nuoren miehen ensimmäinen tilinauha palokuntatoiminnasta näytti palkkioksi 2,52 markkaa. Komppaan ruotsalaisten nykykäytäntöä, jossa savusukelluksen ilmeisiä riskejä on merkittävästi pyritty eliminoimaan. Nykyisellään Kuopio ei palvele täysin Helsingin tarpeita. – Näen asian ensisijassa työturvallisuuskysymyksenä. Siksi joudumme edelleen täydennyskouluttamaan Kuopiosta valmistuneet pelastajatkin. Alueiden omat resurssit on otettava käyttöön täysimääräisesti, koska sopimuspalokuntien koulutuksen pitää olla pääosin lähikoulutusta. Arvostan sopimushenkilöitä, mutta sopimuspalokuntalainen ei ole palomies.. MISSÄ JAMASSA ON MIELESTÄSI ALAN TUTKIMUSJA KEHITTÄMISTOIMINTA. Ja siinä valtakunnallinen koordinointi on tarpeen. Pelastuskomentajana hän on toiminut vuodesta 2012. Meillä on esimerkkinä palotarkastajien täydennyskoulutus, jonka näemme välttämättömänä laadukkaan tarkastustoiminnan kannalta. FRF:N METSÄPALOKEIKKA LATVIAAN VUONNA 1992 OLI SYSÄYS SYVEMMÄLLE KANSAINVÄLISIIN TEHTÄVIIN, JOTKA VEIVÄT HÄNET LOPULTA JOHTAMAAN YK:N PELASTUSJA AVUSTUSTOIMIA KATASTROFEISSA ERI PUOLILLA AASIAA JA AFRIKKAA. Tietyn minimitason alle ei kelpoisuusvaatimuksissa pidä mennä. Valtion ohjaus ei nykyisellään riitä. PALOKUNTALAINEN 59 39 TEKSTI JA KUVAT PEKKA KOIVUNEN PERSOONA H elsingissä 60 vuotta sitten syntynyt Simo Wecksten sai ensimmäisen kosketuksensa palokuntaan vuonna 1965 Hallan sahan tehdaspalokunnassa Kotkassa. PALOMIES ON SELVÄ VANHA TERMI. – Pelastusalan toimintojen tutkimus ja kehitys on vasta alussa eli kapealla pohjalla mennään, mutta suunta on hyvä. Wecksten valmistui palomestariksi kurssilta numero 10 vuonna 1988. KANSAINVÄLISYYS ON LEIMANNUT PELASTUSKOMENTAJA SIMO WECKSTENIÄ HÄNEN PITKÄN URANSA VIIME VUOSIKYMMENIÄ. Onneksi mitään vakavaa ei ole tapahtunut. Pitää muistaa, että savusukellus on marginaalijuttu. ONKO PELASTUSALAN AMMATTIKOULUTUS KOHDALLAAN. MILTÄ MAISTUU SANA SOPIMUSPALOMIES. Turvallisuutta pitää kuitenkin tarjota aktiivisesti ja laaja-alaisesti. – Sopimuspalokuntien laatutason nostaminen vaatii satsaamista koulutukseen. Sieltä asiakas hakee, mitä itse kokee tarvitsevansa. PELASTUSTOIMI – TURVALLISUUDEN TAVARATALO, TIETOTOIMISTO VAI JOKU MUU. Kuitenkaan emme saa muodostaa pelastustoimeen liian jäykkää toimintaformaattia, koska pelastusalueet ovat erilaisia. – Pelastusalan yksi ongelma on juuri sirpaloituminen. MIKÄ ON KOLMANNEN SEKTORIN JA VIRANOMAISTEN TYÖNJAKO TURVALLISUUSASIOISSA. Nämä terminologiakysymykset pitäisi ottaa taas vakavasti pohdittavaksi
MIKÄ ON PELASTUSTOIMEN SUURIN HAASTE TÄNÄÄN. Nyt on vallalla edelleen vanha reaktiivinen toimintamalli, johon pääosa henkilöstöstä on sidottu. Enemmän pitäisi panostaa ehkäisevään toimintaan. Siksi tilannekeskuksien suunnittelussa pitää ottaa huomioon eri toimijatahojen tarpeet koordinoidusti. Meillä pelastuslaitoksessa tilannekeskus en ensisijassa P30:n työkalu. PELASTUSALAN HENKILÖSTÖRYHMIEN SUHTEET TÄNÄÄN. – Se on rakennemuutos. Ei alueuudistus, vaan toiminnallinen muutos. Ehkäisevä (preventiivinen) toiminta on vielä aliresursoitu, Helsingissä alle 5 % henkilötyöajasta. Tilannekuvaa tarvitsevat kaikki alueen turvallisuustoimijat, siis muutkin kuin pelastustoimi. Eri leireissä istumisen pitää vähentyä. Niitä on ensin kuitenkin pystyttävä mittaamaan. – En näe tällä hetkellä mitään hirveitä ristiriitoja. – Minä haluan olla positiivisen muutoksen mahdollistaja ja tukija. VIRANOMAISVERKKOHANKE – MITÄ OLISI VOITU TEHDÄ TOISIN. Sen sijaan molemmilla toimijatahoilla tuntuu olevan sama ongelma; kaikki haluavat tehdä juuri sitä seksikästä työtä eli hälytystehtäviä. 40 PALOKUNTALAINEN 59 PERSOONA TILANNEKESKUS/JOHTAMISJÄRJESTELMÄT PELASTUSLAITOKSISSA. Siinä se. Ehkäisevä toiminta lähtee kaupunkisuunnittelusta ja tulee sitten alas yksilötasolle. Vanhassa mallissa meidän tilanteemme oli parempi. Haluan rohkaista porukkaa uusien askeleiden ottamiseen. – Mahdollisimman oikea tilannekuva on menestyksekkään pelastustoiminnan edellytys. TÄMÄNHETKINEN SYDÄMENASIA TYÖSSÄSI. HÄTÄKESKUSUUDISTUS – KAHDENKYMMENEN VUODEN SUURI MUNAUSKO. Mutta muualla varmaan on tapahtunut parannusta. MITÄ UUTTA TOISIT PELASTUSTOIMEEN. Jatkossa meidän on tunnistettava osa-alueet, joihin voimme todella vaikuttaa. Toimijatahoilla tuntuu olevan sama ongelma; kaikki haluavat tehdä juuri sitä seksikästä työtä eli hälytystehtäviä.” TUTUSTU Simon johtamaan laitokseen osoitteessa: www.hel.fi/hki/ Pela/fi/Etusivu. Ja turvallisuuteen pitää vaikuttaa oikeasti. TYÖNJAKO AMMATTIJA SOPIMUSPALOKUNTIEN KESKEN. Tämä edellyttää tutkimusta ja mittareita, trendien seuraamista ja ennen kaikkea kykyä ja halua reagoida. – Ei työnjako ole mikään erityisen suuri ongelma. – Pelastustoiminta ja ensihoito kärsivät Helsingin vinkkelistä katsottuna uudistuksesta. Meidän on tunnistettava tuottavuustekijät. Meillä on vielä paljon saavuttamatta. Suunnittelujänne tekniikassa on kuitenkin niin pitkä, että seuraavan sukupolven viestijärjestelmää pitäisi jo alkaa suunnitella. Kuitenkaan yhteiselo ei ole vielä hitsautunut kuntoon. – Vaikea sanoa toteutuksesta, koska minulla ei ole kompetenssia viestitekniikassa. Kokonaisuutena kaikki toimijat huomioon ottaen varmaan hyvä uudistus. – Rohkeampi kokonaisvaltainen ajattelu. Pelastustoimi tarvii jatkossakin nykyisen henkilöstönsä
Senkin nimeen on hyvä laittaa sano ”palo”. Pelastusalan yritykset ostavat ilmoitustilaa, maakunnalliset ja paikalliset pk-yritykset suorastaan innostuvat mahdollisuudesta tervehtiä suomalaista palomiestä oikein lehden palstoilla satojen muiden tervehtijöiden joukossa. Sitten alkaa pankkitililtä kuulua kilinä. 4 Lehteen pitää vielä saada juttuja. Siellä raha onkin sitten turvassa erilaisia käyttötapoja varten. 7 Joskus pitää tietysti jotain lahjoittaa, jotta yhdistyksen tarkoitus ei unohdu. Tällainen vedätys jatkuu tosimaailmassa vuodesta toiseen. Palosanoma Oy voisi Tämä artikkeli ei ole viittaus Tulitaistelija -lehteen tai sen taustaorganisaatioon, vaan hämärän rajamailla toimiviin liikkeenharjoittajiin. Ai niin. ”Palomiesten parhaaksi” tuntuu erinomaiselta nimeltä. 5 Ja sitten ei muuta kuin lehti painoon ja postiin ja laskut ilmoittajille. Rahaa osakeyhtiön perustamiseen tarvitaan jo muutama tuhat, mutta ei paniikkia, suuret tulot odottavat aivan nurkan takana. Provisio myynnistä jää tietysti Palosanoma Oy:lle ja loppu menee minnekä muualle kuin Palomiesten elämän tukiyhdistys ry:lle. Rahat pois palorahvaalta olla erinomainen nimi. Yhdistyksen tilit kun eivät ole julkisia. PALOKUNTALAINEN 59 41 POSTIA LÄMPÖKAMERAMIEHELLE Lähetä mielenkiintoisia viestejä osoitteeseen lampokameramies@hotmail.com. Kaikista hienointa on se, että suomalaiset veepeekoot haluavat maksaa siitä, että niiden nimi näkyy lehdessä. Tehdään suullinen sopimus, että osakeyhtiö myy ilmoituksia yhdistyksen julkaisemaan lehteen. Yhdistyksen perustamiseen riittää kolme henkilöä. Esimerkiksi ”Palomiesten elämän tukiyhdistys ry” voisi olla hyvä. 6 Liika raha pitää saada eteenpäin. Jospa joku vaikka maksaisi – ja kokemuksen mukaan joku aina maksaa. Sitten aloitetaan hommat. Nyt teillä on erinomainen mahdollisuus tukea suomalaista palomiestä ja samalla näkyä laajalti koko pelastusalalla ilmestyvässä lehdessämme...” Ja kauppa käy. Palomiesten elämäähän tässä tuetaan. ”Palomiesten parhaaksi -lehdestä Ville Virtanen päivää. TÄMÄ LÄMPÖKAMERAMIEHEN yhdistysja yritystoiminta-ajatus ei ole vain idea, vaan suoraan kopsattu todellisuudesta. Näin se toimii: 1 Perustetaan yhdistys, jolla on tunteisiin vetoava nimi. Ja yhdistyksen tarkoituksena on tietysti tukea palomiesten kaikinpuolista elämää ja pelastusalaa lahjoituksin ja stipendein. 3 Perustetaan yhdistykselle lehti, jolle annetaan tietysti maagisen ”palo”-sanan sisältävä nimi. 2 Sitten perustetaan osakeyhtiö. Siinä samassa laitetaan liikkeelle muutamia kalastuslaskuja niistä ilmoituksista, joita ei ole tilattu, mutta laitettu lehteen kuitenkin. No, nehän voidaan kopsata vaikka pelastuslaitosten nettisivuilta. Sana palomies pitää nimessä olla joka tapauksessa. LÄMPÖKAMERAMIES LÄMPÖKAMERAMIES ON viimein keksinyt tavan, jolla taskut täyttyvät rahasta ja elämä muuttuu makeaksi. Kyse on yhdistysja yritystoiminnan nerokkaasta yhdistämisestä. Palomiesten asialla kun on hyvä ratsastaa.. Sählymolarin varusteet kerran vuosikymmenessä tai palokuntaleirin alpakkapokaalit voisivat olla mitä mainioin lahjoituskohde. Pienen vaivan ja paperisodan lisäksi tarvitaan muutama kymppi euroja
SUUNNITELMA KÄSITTI NELJÄN TYÖRYHMÄN PERUSTAMISEN: HENKILÖSTÖJA TALOUSTOIMIKUNTA, KALUSTOJA KEHITYSTOIMIKUNTA, UUSIASEMA -TOIMIKUNTA JA TULEVAISUUSTOIMIKUNTA. Paloasema sijaitsi myös riskeihin nähden selvästi syrjässä. K unkin toimikunnan tuli kartoittaa oman vastuualueensa tilanne ja suunnitella miten tilannetta kehitetään tulevaisuudessa. Paloasema sijaitsi Niskalammen alueella. Arvion perusteella alueelta oli vaikea saada uusia jäseniä palokuntaan. 42 PALOKUNTALAINEN 59 TEKSTI JA KUVAT ISTO KUJALA VPK TAINIONKOSKELLA satsataan laatuun TAINIONKOSKEN VPK:SSA TEHTIIN VUONNA 2011 PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA, JOLLA PYRITTIIN MÄÄRÄTIETOISESTI PARANTAMAAN PALOKUNNAN TOIMINNAN TASOA. Tainionkosken VPK:n vastuuhenkilöitä (vasemmalta) paloasemahankkeen projektipäällikkö Jukka Hyvärinen, palokunnanpäällikkö Rauno Pusenius ja puheenjohtaja Keijo Hulkkonen.. Jukka raportoi työn tuloksista yhdistyksen hallitukselle. Alue on pientalovaltaista ja väestömäärän muutos on hillittyä. VANHA ASEMA EI MAHDOLLISTANUT KEHITTYMISTÄ Toimikuntatyön perusteella pystyttiin helposti havaitsemaan, ettei vanha 1800-luvun loppupuolella rakennettu paloasema ja sen sijainti voinut tarjota yhdistyksen toiminnalle kunnollista kehittymismahdollisuutta. Arvion ja tosiasioiden perusteella päätettiin ryhtyä etsimään sopivampaa tilaa palokunnan toiminnalle. Toimikuntien puheenjohtajat vastasivat oman ryhmänsä koollekutsumisesta sekä raportoinnista pitkän tähtäimen suunnittelun projektipäällikölle Jukka Hyväriselle. Suunnittelussa vastuuta jaettiin palokunnan jäsenille
– Olimme määrittäneet jäsenistön asuntojen sijainnin perusteella, mille alueelle uusi paloasema voitaisiin sijoittaa, jotta palokunta voisi huolehtia sopimuksen mukaisista tehtävistään. Tilaa on nyt yhteensä 420 m 2 . Tiloissa tehtiin pientä korjausta missä palokunnan jäsenet olivat mukana. Olimme valmistautuneet meille tärkeään tilaisuuteen hyvin, kertoo palokunnan puheenjohtaja Keijo Hulkkonen. UUDET TILAT KUVAPUTKITEHTAALLE Paloasematila löytyi vanhan kuvaputkitehtaan kiinteistöstä, joka on Suomen Kerta Oy:n hallinnassa. PALOKUNTALAINEN 59 43 TAINIONKOSKEN VPK Hyvällä yhteistyöllä pystyttiin edullisesti ja toiminnallisesti löytämään kunnon tilat.” TAINIONKOSKELLA satsataan laatuun Myös yhteistyökumppanit täytyi vakuuttaa uusien tilojen tarpeesta. Yksi keskeinen havainto oli se, että palokunnan toiminta hiipuu mikäli uusia tiloja toiminnalle ei löydy. Hyvällä yhteistyöllä Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen, Imatran kaupungin, Suomen Kerta Oy:n ja Tainionkosken VPK:n kanssa pystyttiin edullisesti ja toiminnallisesti löytämään kunnon tilat. – Pidimme tilaisuuden, johon kutsuimme Imatran kaupunginjohtajan, valtuuston puheenjohtajan, valtuuston jäseniä ja Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen edustajat. Paloaseman ovien taakse mahtuu useampikin auto. Ennen paloaseman vihkiäispäivää valmisteltiin opasteita kuntoon.. Palokunnanpäällikkö Rauno Pusenius kertoi, että osa kokoukseen kutsutuista oli yllättyneitä miten sopimuspaloIMATRA kunta huolehtii omasta tehtävästään pienin kustannuksin ja osa ihmetteli myös sitä valmiutta mitä palokunta voi tarjota täydentämällä Imatran ammattipalokunnan työtä. Määrittelyssä otimme huomioon myös alueen riskikohteet. Hallitilaan saatiin kalustotilan lisäksi koulutus-, toimisto-, keittiö-, varuste-, pukuhuone-, peseytymisja saunatilat. Kerroimme toimikuntiemme työstä ja työn johtopäätöksistä
Palokunta on Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen sopimuspalokunta. Tämän lisäksi on pystyttävä lähettämään miehistöautolla liikkeelle 15 minuutissa 0+2 vahvuuus. Sopimus edellyttää 10 minuutin lähtövalmiutta sammutusautolla vahvuudella 1+3. Hälytysosastossa on 23 jäsentä, joista 16 on savusukelluskelpoisia. Palokunnan käytössä on kolme autoa, edellä mainittujen kahden lisäksi myös huoltoauto. TAINIONKOSKEN VPK. Palokunnassa on nyt hyvä draivi päällä. Palokuntayhdistys on oman suunnitelmallisen toiminnan ansiosta osoittanut halunsa ja kykynsä kehittää toimintaa siten, että se palvelee yhteiskuntaa mahdollisimman tehokkaasti myös tulevaisuudessa. Kun tähän lisätään turvallisuuskoulutus saadaan tapahtumien määräksi noin 150. Hälytyksiä vuodessa on 40-60 kappaletta. 44 PALOKUNTALAINEN 59 VPK LISÄTIETOJA INFO TAINIONKOSKEN VPK Tainionkosken VPK on perustettu vuonna 1897. LAATUTASON KEHITTÄMINEN JATKUU Tainionkosken VPK:n pitkän tähtäimen suunnitelma jatkuu aina vuoteen 2015 asti. www.tainionkoskenvpk.fi Tilat otettiin virallisesti käyttöön vihkiäistilaisuudessa perjantaina 21.2.1014. Uusi paloasema mahdollistaa toiminnan kehittämisen myös muilta osin. Tilaisuus huipentui imatralaisen kansanedustajan Anu Urpalaisen ja pelastusjohtaja Erkki Hokkasen leikatessa nauhan paloaseman vihkimisen merkiksi. Myös Etelä-Karjalan pelastuslaitos on nähnyt mahdolliseksi parantaa pelastustoimen palvelutasoa sopimuspalokunnan paloaseman paremmalla sijoittelulla riskeihin nähden. Yhdistyksessä on noin 60 jäsentä jakautuneena hälytysja nuoriso-osastoon, naisja veteraanitoimintaan
Tarvitaan myös henkilöitä hallinnon ja huollon pyörittämiseen eli tukija harrastustoimintaan. Mikään ei estä rekrytoimasta palokuntaan enemmänkin kuin viisi prosenttia kylän asukkaista. Nyt joku sanoo, että ei 400 asukkaan taajamassa, jonka väki vielä vanhenee, voi palokuntaan saada riittävästi henkilöstöä. Kun ensimmäiset sopivat henkilöt saadaan mukaan, heille pidetään palomestarin toimesta perehdyttämiskoulutus ja sammutustyökurssi. Hiipuvaa VPK-yhdistystä ei saa jättää oman onnensa nojaan.. Pienikin nuoriso-osasto tuo uskoa palokunnan menestymiseen myös tulevaisuudessa. Entä mitä muita keinoja voidaan käyttää. Tarvitaan niin nuoria ja vanhoja kuin naisia ja miehiäkin. Yhteiskunnan palveluista kansalaiset saavat tällä alueella varmasti enää pelastustoimen palveluja – nämä palvelut tuottaa ensisijaisesti sopimuspalokunnat. ONNEKSI MEILLÄ ON HYVÄ PELASTUSLAKI, SE MAHDOLLISTAA TEOT Palokunnan kriittisen pisteen ollessa lähellä eivät mitkään yhdistyksen omat keinot riitä tilan parantamiseen ainakaan nopeasti. Aluehallintovirastot voisivat seurata erityisesti harvaan asuttujen alueiden sopimuspalokuntien tilaa ja heti, kun huolestuttavia merkkejä jonkun palokunnan osalta on havaittavissa, viraston virkamiehet vaatisivat pelastustoimen palvelusta vastaavan pelastuslaitoksen vastaamaan esimerkiksi kysymykseen ”Miten olette mahdollisuuksienne mukaan tukeneet tämän hiipuvan palokunnan toimintaa?”. Mikään ratkaisu tai palvelutasopäätös ei voi olla sellainen, joka hyväksyy pelastustoimen palvelun, jota ei ole olemassa. Kun ensimmäiset merkit jonkun palokunnan hiipumisesta ovat havaittavissa, hän matkustaa tälle paikkakunnalle ja tekee siellä töitä niin kauan, että palokunnan tila on parantunut. Paperin makuiset raportit ja käytännön elämälle vieraat teoriat ja teot eivät harvaan asuttujen alueiden turvallisuutta paranna. ERIKOISPALOMESTARIT ESTÄMÄÄN HIIPUMINEN Kuinka monella pelastustoimen alueella on erikoispalomestari, joka päätyönään edistää sopimuspalokuntien toimintaa. Mikään viranomaisyhteistyö – poliisi, raja, pelastus – ei voi pidemmän päälle olla keino korvata sopimuspalokunnan toimintaa. Eikö 20 ihmistä riitä palokunnan toiminnan takaajaksi, jos he yhdessä toimintaan sitoutuvat ja kokevat sen mielekkääksi. Ei varmaankaan ole kiellettyä, että toteutumista valvotaan myös etupainotteisesti ennakoiden niitä tekijöitä, jotka voivat pelastustoimen palveluun vaikuttaa. Meillä on pieniä taajamia, joissa jopa yli viisi prosenttia taajaman asukkaista on vpk-yhdistyksen jäseniä. Vaikeutumiseen voidaan vastata, että kaikkia keinoja ei ole sopimuspalokuntien jäsenhankinnan turvaamisessa käytetty. Jos ei kirje ja tilaisuus auta, lähdetään kiertämään kylän taloja. Ei pitäisi olla mitenkään väärin puhua sopimuspalokuntien toimintaedellytyksistä harvaan asutulla alueella. Käytännön keinoja on tilanteen korjaamiseksi. Kun yksittäisen vpk:n tila menee lähelle kriittistä pistettä, ei palokunta enää pärjää omin keinoin. Lähetetään kirje jokaiseen kylän tai taajaman talouteen ja kerrotaan avoimesti oman palokunnan tilasta ja miten sitä on tarkoitus lähteä vahvistamaan. Toisaalta aluehallintovirastot valvovat pelastustoimen toteutumista myös harvaan asutulla alueella. Erikoispalomestarilla on erikoisosaajan palkka ja hyvästä tuloksesta voidaan maksaa tulospalkkiota. Viranomaisten velvollisuus on auttaa oman toimenkuvansa mukaisesti. Toisaalta elinvoimainen vpk tarvitsee monenlaisia jäseniä toimintansa turvaamiseksi. Ei riitä, että hädin tuskin saadaan hälytystoiminta onnistumaan. Onneksi pelastuslaki mahdollistaa ja jopa velvoittaa pelastuslaitokset tukemaan vapaaehtoista palokuntatoimintaa. Enää ei pitäisi puhua, että harvaan asutun alueen sopimuspalokuntien jäsenhankinta tulee tulevaisuudessa vaikeutumaan. Kansalaisten palvelun kannalta tämä on oleellinen kysymys. Olemme jo monta vuotta eläneet tätä ”vaikeutumisen” aikaa. Kokenut erikoispalomestari voi innostaa asukkaat mukaan toimintaan yhdessä palokunnan oman väen kanssa. PALOKUNTALAINEN 59 45 VILLIMIES Isto Kujala VILLIMIES HARVA-ALUEEN TURVALLISUUS EDELLYTTÄÄ TEKOJA – ei paperin makuisia raportteja KANSALAISTEN TURVALLISUUS erityisesti harvimpaan asutulla harvaan asutulla alueella herättää huolta ja kysymyksiä. Pidetään kylän väen kanssa yhdessä suunnittelutilaisuus, miten palokunnan toiminta nostetaan uudelle tasolle. Toivoa sopii, että ei hyväksytä vastauksia, jotka kertovat, ettei mitään ole tehty tai mitään ei aiottukaan tehdä, sillä pelastustoimen palvelu on pelastuslaitoksen vastuulla
Maksuehto 14 päivää netto. Tilaukset sähköpostitse maria.salo@palokuntalainen.fi Lisätiedot: Pekka Koivunen, puh. Pressu on suorakaiteen muotoinen, jotta se voidaan sijoittaa esimerkiksi kapealle maantielle raivattavan kohteen lähistölle. ILM OIT US PUNAINEN ALUE (1/3) KORJAUSTA TAI HUOLTOA VAATIVILLE TYÖKALUILLE • tyhjän paineilmapullot • tyhjät käsisammuttimet • vialliset letkut • purkautuneet akut • … Tilaa nyt! TYÖKALUASEMAPRESSU Kaksivärinen työkaluasemapressu mahdollistaa onnettomuuspaikalla työkalujen keskitetyn ja järjestelmällisen välivarastoinnin. Toimituskulut 20 euroa riippumatta määrästä. 040 501 8721 PRESSUN KOKO 195 X 395 cm • Keltainen alue 2/3 ja punainen alue 1/3 pinta-alasta • Paino 6 kg • Materiaali kotimainen PVC • Käyttölämpötila –35–70 0C • Puhdistus painepesurilla • Kiinnityslenkit 10 kpl • Valmistaja Parolan Teltta Oy, Hattula KELTAINEN ALUE (2/3) KUNNOSSA OLEVILLE TYÖKALUILLE • raivauskalusto • valaisimet • akkukäyttoiset työkoneet • sorkkaraudat, kirveet, lapiot ja muut käsityökalut • ehjät letkut • … TUTUSTUMISTARJOUS. alv 24 %. Käytetty työkalu palautetaan pressun päälle ja on käytettävissä uudelleen, mikäli se on asetetttu keltaiselle alueelle. Punaiselle alueelle laitetaan vialliset tai muuten käyttökelvottomat ja korjausta kaipaavat työkalut ja laitteet. 199,/ 1 kpl 350,/ 2 kpl 500,/ 3 kpl Hinnat sis. Pressu on tavallista kevytpeitettä raskaampi, joten se ei ole herkkä normaalille tuulelle. Pinta-alaa voidaan pienentää taittamalla pressua tarpeen mukaan laskoksille
– Leiripalokunnassamme on savusukellus-, pintapelastusja ensivastekelpoinen yksikkö. Lisäksi meillä on pari ambulanssia, toinen hoitotason ja toinen perustason yksikkö, kuvailee Noora Koivisto leirisairaalan kokoonpanoa. Mikan mukaan ensimmäinen aidan väärälle puolelle mennyt luvaton liikkuja saa passituksen kotiin. Etukäteissuunnittelun avulla pyrimme karsimaan riskit minimiin. TURVASSA KAHDEKSAN TUNNIT TYÖVUOROT Kaikki turvallisuustoimialan toiminnot päivystävät ympäri vuorokauden. Olen erittäin luottavainen joukkoihimme. – Meillä on leirillä pari lääkäriä, joista yksi päivystää. Turvallisuuden toimialaa johtaa toimialapäällikkö Mika Gröndahl, Veikkola VPK-FBK, apunaan kunkin osa-alueen vastaavat päälliköt. Koko toimialan henkilöstön määrä on 120 henkilöä. ISOJAKIN RISKEJÄ ON Mika Gröndahlin mukaan kaikkeen pitää varautua, myös harvinaisimpiin tilanteisiin. Toimialapäälliköllä on varahenkilönään järjestyksenvalvonnan vastuullinen päällikkö Noora Koivisto, Ylöjärven VPK. Suurimman vaaran aiheuttaa joki ja sen virtaamat ja pyörteet. Palokunta toimii sopimuspalokuntana leirin ajan ja saa hälytyksen, mikäli leirillä tai Kirjuriluodon alueella sitä tarvitaan. Teltoista tarkistetaan alkusammutusvälineet, savu-, häkäja kaasuhälyttimet sekä lämmityspolttoaineiden asiallinen säilytys. – Vuorot ovat yleensä kahdeksan tunnin mittaisia. KUN NOIN 4000 HENKEÄ KOKOONTUU VIIKOKSI KIRJURINLUODON LEIRIALUEELLE, KAIKKEA VOI SATTUA JA TAPAHTUA. Sillä on harjoitukset joka päivä. Ylilyönteihin puututaan, mutta ensin neuvoin ja kehotuksin. Mika Gröndahl ja Noora Koivisto toivottavat leiriläiset tervetulleiksi ”kaikkien aikojen parhaimmalle palokuntaleirille”. SAIRAALASSA PÄIVYSTÄVÄ LÄÄKÄRI Leirisairaala vastaa leirin ensiavusta, pienemmistä ja hiukan suuremmistakin vammoista ja tarvittaessa lähettää potilaitaan jatkohoitoon muualle. – Olette tervetulleita joko leiriläisinä tai vierailupäivänä. VIKSU-LEIRI 29.6.–5.7.2014 Turvallisuus kaiken edellä VALTAKUNNALLINEN PALOKUNTANUORTEN LEIRI PORISSA ON SUURTAPAHTUMA. Toivotaan kaikki yhdessä turvallista leiriä ja hyviä ilmoja! Mika Gröndahl ja Noora Koivisto.. – Järjestyksenvalvonnan rooli on opastaa ja neuvoa tarvittaessa. Me toimimme aina pienimmän haitan periaatteella. – Tärkein tehtävämme on varmistaa nuorille ja leiriläisille turvallinen leiri. – Niin leirisairaalassa kuin muissakin turvallisuustehtävissä palvelee vapaaehtoinen henkilöstö, jolla on tarvittavat pätevyydet kunnossa. Siksi olemmekin päättäneet aidata koko joen rannan leirialueen kohdalta. Turvallisuusja pelastussuunnitelmaan kerätään tiedot, toimenpiteet ja menettelytavat tunnistettujen riskien osalta, kertoo Mika Gröndahl. Näin siksi, että kaikki voisivat osallistua myös tavanomaiseen leirielämään, sanoo Mika Gröndahl. – Me valmistaudumme niihinkin parhaamme mukaan. – Minä olen leirinjohtajan ohella aina töissä ja varsinkin silloin, kun jotain on tekeillä. SIKSI LEIRIN TURVALLISUUDESTA VASTAA OMA, SITÄ VARTEN PERUSTETTU ORGANISAATIONSA. Turvaorganisaatio palvelee ympärivuorokautisesti koko leirin ajan. Käsky on käynyt, että tieto esimerkiksi viranomaisen hälyttämisestä alueelle pitää tulla ylimmälle johdolle tiedoksi ja toimenpiteitä varten. PALOKUNTALAINEN 59 47 T urvallisuuden toimialaan kuuluvat ensihoito, järjestyksenvalvonta ja leiripalokunta. Öiseen aikaan palokunnan miehistö toimii palovahteina leirialueella. LEIRILLÄ ON TILAPÄINEN SOPIMUSPALOKUNTA Leiripalokunta toimii leirin sisäisenä palotarkastajana ja tarkistaa kaikki teltat ensimmäisen leiripäivän aikana. Vasta sitten aletaan käskeä, jos ystävällinen ote ei auta
PELASTUSLAITOKSILLA ON KÄYTÖSSÄ ERI VALMISTAJIEN PAINEILMALAITTEITA JA NÄIDEN KÄYTÖNJÄLKEINEN HUOLTO EROAA HIEMAN TOISISTAAN. Paineilmalaitteen tulee olla paineisPaineilmalaitteen käytön jälkeinen huolto PAINEILMALAITTEEN KÄYTÖN JÄLKEINEN HUOLTO TULEE TEHDÄ AINA KÄYTÖN JÄLKEEN. TÄMÄ ON PERUSOLETTAMUS, JOSTA EI OLE POIKKEUSTA. 48 PALOKUNTALAINEN 59 KÄYTÄNNÖN SAMMUTUSJA PELASTUSTEKNIIKKAA OSA 9 • PAINEILMALAITTEEN KÄYTÖN JÄLKEINEN HUOLTO T ässä tekstissä käsitellään Drägerin paineilmalaitetta, joka on suomalaisilla pelastuslaitoksilla yksi yleisimmistä käytössä olevista merkeistä. AJONEUVOON SIJOITETTUNA LAITTEEN TULEE OLLA AINA KÄYTTÖVALMIINA. ULKOINEN PUHDISTUS Ulkoinen puhdistus tehdään, mikäli paineilmalaite on altistunut savulle tai kemikaaleille. Aluksi tehdään karkea puhdistus pesuaineella ja vedellä. Käytön jälkeisessä huollossa irrotettavat osat.. Kasvo-osa kuivataan kuivauskaapissa
Pääsääntöisesti ulkopuolinen pyyhkiminen liasta riittää. Sisäkasvo-osan voi laittaa roikkumaan pikakiinnikkeestä kuivumisen ajaksi, jolloin se kuivuu herkästi. Ultraäänipesurin käytöstä kasvo-osan pehmeiden kumiosien puhdistuksessa ei ole vastaavaa hyötyä. Tämän jälkeen se laitetaan osineen kuivumaan kuivauskaappiin. Tämän testauksen saa tehdä vain asianmukaisen huoltopätevyyden omaava henkilö. KASVO-OSA Kasvo-osasta irroitetaan käytönjälkeisessä huollossa ainoastaan liekkisuoja ja sisäkasvo-osa. Hyvä tapa on upottaa kasvo-osa hetkeksi pesuaineliuokseen ennen varsinaista puhdistusta. Mikäli uloshengitysventtiili ja puhekalvo irroitetaan, tarvitsee kasvo-osa testata testilaitteella ennen käyttöönottoa asianmukaisen testikoulutuksen saaneen henkilön toimesta. PALOKUNTALAINEN 59 49 KÄYTÄNNÖN SAMMUTUSJA PELASTUSTEKNIIKKAA Käytännön sammutusja pelastustekniikkaa on Palokuntalainenlehden sarja, jossa esitellään monipuolisesti tilanteiden aikana esiin tulevia tehtäviä yksinkertaisista rutiinitoimenpiteistä aina monimutkaisempiin operaatioihin. Harjauksen ja huuhtelun jälkeen paineilmalaite tehdään paineettomaksi ja irroitetaan pullo. Puhdistuksessa voidaan käyttää apuna saippualiuosta sekä tiskiharjaa, jonka avulla harjataan lika irti. Lopuksi kasvo-osa huuhdellaan vedellä. OSA 9 tettuna puhdistuksen aikana. Muista henkilökohtainen suojaus eli käsineitä ja asianmukaista hengityksensuojainta tulee käyttää altistumisen välttämiseksi erityisesti käsiteltäessä likaantuneita laitteita. Sarja perustuu eri lähteistä koottuihin ohjeisiin, mutta ensi sijassa käytännön sammutusja pelastustoiminnassa vuosien varrelta saatuihin kokemuksiin. Kevytpullon suojana oleva kangaspussi pestään pesukoneessa. Kuivattaessa tulee paineenalentajan olla alaspäin. Hengitysventtiilin sisälle ei saa päästä vettä. Puhdistusta helpottamaan voi hengitysventtiilin suojana olevan kumin ottaa pois puhdistuksen ajaksi. Painepesuria ei tule käyttää,vaan mietoa pesuainetta, vettä ja käsin harjausta. Selkälevy hihnastoineen kannattaa laittaa kuivumaan kuivauskaappiin. Kasvo-osa voidaan myös kuivata hiustenkuivaaHengitysventtiilin testaus testilaitteessa.. Pyyhkimiseen voi käyttää esimerkiksi puhdistuslappuja tai rättiä. Mikäli purkaminen osiin joudutaan tekemään, tulee hengitysventtiili testata testilaitteella ennen käyttöönottoa. HENGITYSVENTTIILI Hengitysventtiili puretaan ainoastaan, mikäli se on erityisen likainen tai sen sisälle epäillään joutuneen roskia. Pullo pestään ja kuivataan vielä erikseen ennen täyttöä. Sarjan kirjoittaja on paloesimies Jarno Joensuu Satakunnan pelastuslaitokselta Porista
Avataan hengitysventtiilin turvapaine ja päästetään varovasti ilmaa pois kämmenen ja suuaukon välistä siten, että painemittarista katsottuna paine laskee noin 160 baarin kohdalle. Varailman akustinen varoitin tulee varoittaa noin 55–60 baarissa. Tarkastuksessa hengitysventtiilin turvapaine suljetaan ja paineilmalaite paineistetaan avaamalla pulloventtiili kokonaan auki. Kuivauksessa tulee huomioida kuivaimen lämpötila. Vuoto saa yhden minuutin aikana olla maksimissaan 10 baaria. Tämä merkitsee käyttäjälle täyttä pulloa. Avataan turvapaine ja hengitetään varovasti sisään samalla seuraten painemittaria ja varailman päälle kytkeytymistä. Sitten kiinnitetään selkälevyssä olevaan paineenalentajaan paineilmapullo kiinni sormikireyteen, lukitaan paineilmalaitteessa oleva mahdollinen tärinäsalpa ja kiristetään pullon hihna kiinni. Varastoitavan pullon pulloventtiiliin kiinnitetään korkki siihen sopivan avaimen avulla kiinni. Paineilmaa ei saa päästää suoraan päin puhekalvoa tai uloshengitysventtiiliä, koska niiden vaurioitumisriski kasvaa. Ulkoiseen puhdistukseen kannattaa käyttää erillistä telinettä. Yleissääntönä voidaan pitää sitä, että kevytpulloa täytettäessä täytettäviä pulloja pitää olla useampi ja vain yhtä ei saa täyttää kompressorilla pullon kuumenemisen vuoksi. Pysäytetään paineen lasku ja seurataan paineen mahdollista muuttumista yhden minuutin ajan. Käyttöönottotarkistus. Paineilmaa käytettäessä tulee huomioida, että paineilma on öljytöntä ja paineilmajärjestelmässä on vedenerotin. Tällä avaamisella varmistutaan pulloventtiilin toimivuudesta. Vakinaisilla asemilla on myös tapana tehdä käyttöönottotarkastus vuoronvaihdon jälkeen kalustontarkastuksen yhteydessä. Kun paineilmalaite on paineeton, poistetaan kasvo-osa kasvoilta ja suljetaan turvapaine. Ennen sisäkasvo-osan paikoilleen laittoa tarkastetaan silmämääräisesti puhekalvon kunto. Tämän jälkeen tarkastetaan silmämääräisesti kasvo-osan kunto liekkisuojan, lasin, pikakiinnikkeiden ja mahdollisen hihnaston osalta. Suljetaan pulloventtiili kiertämällä se kiinni sormitiukkuuteen. Mikäli paine laskee, on vuoto toisiopaineen puolella. Äänen tulee olla kirkas. Kasvo-osaan voi laittaa lämpöä vain sen verran mitä ”oma käsi kestää”. Sisäkasvo-osa kiinnitetään kääntämällä se oikeaan asentoon ja venyttämällä paikoilleen uraansa. KUIVAUKSEN JÄLKEEN Paineilmapullo täytetään toimipistekohtaisten ohjeiden mukaisesti. 50 PALOKUNTALAINEN 59 KÄYTÄNNÖN SAMMUTUSJA PELASTUSTEKNIIKKAA jaa, kuumailmapuhallinta tai paineilmaa käyttäen. Irrotetaan pikakiinnitteinen hengitysventtiili kasvo-osasta ja laitetaan hengitysventtiilin suuaukko päin kämmentä. Seuraavaksi kiinnitetään hengitysventtiilin letku paineenalentajasta tulevaan toisiopaineletkuun. Paineilmalaite asetetaan ajoneuvoon valmiiksi hihnat avattuina helposti puettavaksi. Kasvo-osaan kiinnitetään liekkisuoja ja samassa yhteydessä tarkastetaan, että uloshengitysventtiili on oikeassa asennossa ja jousisilta kunnolla paikoillaan. Hengitysventtiili kiinnitetään paikoilleen kasvo-osaan. Mikäli paine nousee, on vuoto pulloventtiilissä. Paineilmalaitteet tulee olla yksikössä helposti puettavissa.. Mikäli vuotoja ei seuraamisen aikana ilmene, suljetaan turvapaine, kiinnitetään hengitysventtiili kasvo-osaan ja asetetaan kasvo-osa kasvoille. KÄYTTÖÖNOTTOTARKASTUS Paineilmalaitteen käyttöönottotarkastus tehdään aina käytön jälkeisen huollon päätyttyä
Näitä voi yhdellä henkilöllä olla useita. Puhelua ei tarvitse kuunnella ja nykyisellään puhelut menevät läpi. TEKSTARIT Tekstiviestien lähettäminen toimii mainiosti. Järjestelmään kirjaudutaan käyttäjätunnuksella ja salasanalla. Kotona tai työpaikalla oleva näkee Palohälystä, että vahvuus on todella pieni ja voi liittyä joukkoon, vaikka oli tarkoitus olla osallistumatta hälytykseen. Tekstarin voi lähettää yksittäiselle henkilölle, ennalta määritellylle ryhmälle tai halutuille henkilöille helposti tehtävän valinnan mukaan. Esimerkiksi palokunnan pääkäyttäjä voi tehdä kaikkia mahdollisia muutoksia, mutta rivimies voi vain selata tietoja. P alohäly perustuu internetin käyttöön eli se on selainpohjainen. Palohäly toimii parhaiten, kun käytössä on nopea, kiinteä nettiyhteys. Eri käyttäjille voidaan antaa eritasoisia käyttöoikeuksia. Järjestelmää voidaan käyttää miltä tahansa päätelaitteelta, joka on yhteydessä nettiin. SAAPUMISILMOITUKSEN HELPPOUS Matkapuhelimen pikavalintaan asetettu palohälyn vastausnumero on helppo painaa. Palohälyn ydin toimii hyvin PALOHÄLY ON SOPIMUSPALOKUNNILLE TARKOITETTU, SELAINPOHJAINEN HENKILÖSTÖN TILANNEKUVAJÄRJESTELMÄ. PALOKUNTALAINEN TESTAA. SE ON OLLUT MARKKINOILLA KOLME VUOTTA. Käyttöliittymä ei ole optimoitu toimimaan kaikissa mobiililaitteissa, joten tehokäyttö rajoittuu varsinaisiin tietokoneisiin. Lisäksi henkilöt voidaan ryhmitellä erilaisiin luokkiin. TIETOJEN SAATAVUUS LÄHTÖTILANTEESSA Oikein käytettynä Palohälystä hälytystilanteessa saatava tieto on ensiarvoisen tärkeää erityisesti yksikönjohtajalle. Mokkulayhteydelläkin pärjää. PARASTA PALOHÄLYSSÄ SELAINPOHJAISUUS Järjestelmän käyttö on mahdollista kaikkialta, missä on nettiyhteys. TILANNEKUVA HÄLYTYKSIIN TULIJOISTA SELVIÄÄ HYVIN, JOS KAIKKI KÄYTTÄVÄT JÄRJESTELMÄÄ. KALUSTOKULMA HYVÄÄ PALOHÄLYSSÄ RESURSSITIEDOSTO Resurssit-osiossa voidaan kätevästi pitää yllä niin palokunnan käytössä olevia yksiköitä kuin henkilöitä ja heidän kelpoisuuksiaan. PALOHÄLY KEHITETTIIN ALUN PERIN KARHULAN VPK:LLE KOTKALAISEN VISISYSTEMS OY:N TOIMESTA. Palohälystä yksikönjohtaja näkee esimerkiksi, että • kannattaa odottaa lisämiehistöä, kun nähdään, että sitä on tulossa • ei kannata enää odottaa lisämiehistöä, vaan lähdetään vajaalla • kauempana asuva raskaan kaluston kuljettaja on tulossa ja voi tuoda kohteeseen säiliöauton, jolloin asemalla oleva miehistö voi kokonaisuudessaan lähteä sammutusautolla. Viimeisen kahden vuoden aikana järjestelmää ei ole varsinaisesti päivitetty, vaikka kentältä tulleet muutostarpeet ovat olleet hyvin pieniä. Kuka tahansa käyttöoikeuden omistava voi vaikka kotoaan päivittää paloaseman Palohäly-ilmoitustaulua. YDINTOIMINNASSAAN PALOHÄLY ON PAIKALLAAN. Tilanne on nyt paljon parempi ja epäonnistuneita puheluita on todella vähän. Puhelua ei tarvitse kuunnella eikä erikseen katkaista. ILMOITUSTAULU Ilmoitustaulu on erinomainen ominaisuus. KUTSUJÄRJESTELMÄ Kutsujärjestelmä kuittauksineen on hyvin käyttökelpoinen ratkaisu, kun pitää yksisuuntaisen viestin lisäksi saada tieto siitä, onko kyseinen henkilö tulossa esimerkiksi harjoituksiin tai muuhun tapahtumaan. Saapumisilmoitus on helppo soittaa puhelimen pikavalinnalla. Ensimmäisen käyttövuoden aikana puhelut jäivät usein menemättä läpi ja porukka kyllästyi toimimattomuuteen
SUURIN ONGELMA Palohälyn, kuten myös yhden vuoden testikäytössä olleen Vaahtotykki-järjestelmän käytön suurin ongelma ei ollut järjestelmä kaikkine puutteineen, vaan yksittäinen palokuntalainen, joka ei syystä tai toisesta käyttänyt järjestelmää. SORTTEERAUS Käyttöliittymän puutteita ovat myös henkilöstön aakkosjärjestäminen tai muu sortteeraus. On hyvin työlästä muuttaa henkilöiden aikoja suorastaan lapsellisen editointitoiminnon avulla. LISÄTIEDOT www.visisystems.fi. RAPORTTIEN EDITOINTI Raportit-osuudessa käyttöliittymä on huonoimmillaan. TULOSTEET Myös tulosteiden ottaminen ei Palohälyssä ole ollenkaan siinä tilassa kuin sen pitäisi tällaisessa järjestelmässä olla. PIENELLÄ VIILAUKSELLA HIENO TUOTE Palohälyn perusidea on hyvä. Niputtaminen ei ole mahdollista. Näistä ongelmista on pääosin selvitty ja järjestelmä palvelee erityisen hyvin varsinkin päivälähdöissä. Testikäytössä oleva kosketusnäyttö on kätevä, mutta vanha kunnon hiiri pesee sen 3–0. Osittain käyttämättömyyteen olivat syynä niin Vaahtotykissä kuin Palohälyssäkin ilmenneet käyttöönotto-ongelmat. Testin ensimmäisen vuoden aikana osa hälytysosaston jäsenistä suhtautui ennakkoluuloisesti järjestelmään ja tulosoittoja jäi soittamatta. Jostain syystä Visisystems ei ole asiaan halunnut useista pyynnöistä huolimatta satsata. Jos Visisystems Oy tekisi järjestelmään muutaman päivän työtä, se olisi erinomainen erityisesti niille palokunnille, joilla hälytysmiehistön kokoamisessa on ongelmia. Viestintä ilmoitustauluineen, tekstaritoimintoineen ja kutsujärjestelmineen on jo kunnossa. HITAUS RAPORTTIEN HAUSSA Johtuneeko sitten yhteyksien tai muun järjestelmän hitaudesta, mutta raporttien tietojen esille saaminen on todella hidasta. Suora kirjoittamismahdollisuus puuttuu. Liittymän logiikka on sinänsä ok, mutta esimerkiksi henkilöiden siirtäminen asemalta yksikköön kärsii hitaudesta, henkilöiden katoamisista ja aika ajoin esiintyvistä tuplanimistä. Tulosteet ovat ulkoasultaan mitä sattuu. Palokunnan käytössä oleva laitteisto. 52 PALOKUNTALAINEN 59 KALUSTOKULMA HUONOA PALOHÄLYSSÄ KÄYTTÖLIITTYMÄ Palohälyn suurin ongelma on graafinen käyttöliittymä, joka on aivan ilmeisesti niin hyvässä kuin pahassakin ”omatekemä”. Päivälähdöissä ja toisaalta myös yölähdöissä Palohälyn antama hyöty on parhaimmillaan. Ohjelmistoasiantuntijoiden mukaan käyttöliittymän remontti olisi testauksineen muutaman tunnin juttu. Vieressä pelastuslaitoksen Awac-näyttö ja yksi palokunnan ilmoitustauluista. Joskus saattaa omien hälytystietojen tai hälytysraporttien esille saaminen kestää jopa kaksi minuuttia, mikä näin pienillä tietomäärillä on aivan liian pitkä. Ei ollut kovin motivoivaa, kun oma puhelu ei useampanakaan kertana mennyt läpi. Pienillä raportointipuolen korjauksilla se olisi myös hyödyllinen palokunnan tilastoinnille ja ylipäätään hallinnolle. Raportointitiedon siirtäminen esimerkiksi Exceliin on mahdotonta. Resurssiluettelossa nimiä ei saa lajiteltua, samoin kuin erilaisten kelpoisuuksien mukaan lajittelua ei ole. Otettaessa järjestelmää käyttöön on palokunnassa syytä keskustella vakavasti siitä, että täysi hyöty järjestelmästä saadaan vasta sitten, kun kaikki käyttävät sitä aktiivisesti. Lisäksi jokaisen henkilön ajat pitää muuttaa erikseen. Paloaseman kalustohallin sisääntulon lähettyvillä, ilmoitustaulun vieressä on läppäri, kosketusnäyttö, näppäimistö ja hiiri. Näin täysi hyöty jäi saamatta
• Kasvo-osassa turvapaine • Toiminta-aika 240 minuuttia • Jäähdytetty hengitysilma • Huurtumaton visiiri • Kenttäolosuhteissa tehtävä huolto mahdollista • Käytönjälkeinen huolto noin 10-15 min • Ei määräaikashuoltoja • Läpäisee liekkiupotustestin EN137 • Antistaattinen, Atex-hyväksytty • Käytössä eri viranomaisilla ympäri maailmaa LISÄTIEDOT OY SEA SAFETY SCANDINAVIA LTD Mannerheimintie 17 00250, HELSINKI puh. – Biopak 240R laitetta ei tarvitse peruskorjata, eikä se vaadi pakollisia osavaihtoja tai määräaikaishuoltoja. LAITTEEN OMINAISUUKSIA: B iopak 240R on amerikkalaisen Biomarinen valmistama suljetunkierron happihengityslaite. 09 4544 600 diving@seasafety.net Aukioloajat: ma–pe 10–18, la 10–14 www.seasafety.net. Laitteen valmistajan juuret juontavat Apollo 11 –ohjelmaan, jossa se oli mukana rakentamassa ja kehittämässä hengitysjärjestelmiä. Biopak painaa noin 15 kg ja se läpäisee EN137 mukaisen liekkiupotustestin. – Käytön jälkeinen huolto ei vaadi työkaluja ja se voidaan tehdä myös kenttäolosuhteissa. Laitteen käyttökustannukset ovat alhaiset, kertoo tuoteasiantuntija Joona Härkin. BioPak 240R kehitettiin 911 –terrori-iskujen jälkeen varmistamaan pelastajien hengityssuojaus pitkäkestoisissa ja vaativissa savusukellustehtävissä, joissa paineilmalaitteen toiminta-aika ei riitä. PAINEILMALAITTEET YHDEN SÄILIÖN JÄRJESTELMÄLLÄ ANTAVAT TOIMINTA-AIKAA MAKSIMISSAN NOIN 50 MINUUTIKSI. PALOKUNTALAINEN 59 53 KALUSTOKULMA BIOPAK 240R SUOMEN MARKKINOILLE Happilaitteella nelinkertainen toiminta-aika MAANALAISET TILAT, TUNNELIT, KORKEAT RAKENNUKSET JA KAIVOKSET OVAT PELASTAJILLE ERITTÄIN HAASTEELLISIA KOHTEITA TULIPALON TAI MUUN ONNETTOMUUDEN SATTUESSA. Laitteen käyttäminen, ylläpito ja huolto on maahantuoja Oy Sea Safety Scandinavia Ltd:n mukaan helppoa ja käyttäjäystävällistä. HAPPILAITTEEN TOIMINTA-AIKA ON NELJÄ TUNTIA
Hapenjakotukilla lääkehappea jopa kuudelle O twon-jakotukin avulla lääkehappea voidaan jakaa jopa kuudelle potilaalle. Otwon toimitetaan AGA:n pikaliitännällä. Tukissa on kuusi erikseen säädettävää virtasäädintä, joista kukin antaa – 15 l/min virtauksen. LISÄTIEDOT & ESITTELYVIDEO LISÄTIEDOT KATSO VIDEO: https://www.youtube.com/ watch?v=p6p1nOGK5oA LISÄTIETOA: Kysy lisää info@medkit.fi tai www.medkit.fi www.turvata.fi. Tuotteiden hankinta on mahdollista myös leasingrahoituksella. Kypäräuutuus Gallet F1 XF GALLET F1 XF: • Syvyyssäädettävä silmäsuoja sopii silmälasien päälle • Kaksi kokovaihtoehtoa: M koko 52–62, L koko 57–65 • Monipuoliset säätömekanismit • Kasvonsuojain, kirkas tai kultapinnoitettu malli • Integroitu lamppu • Kiinnitettävät viestintäsarjat • Asiakaskohtaiset kypärämallit vaihdettavilla etulevyillä ja mukautettavilla vaakunoilla Pelastusnukkeja tulipalotilanteiden harjoitteluun M edKit Finland Oy tuo maahan erikokoisia nukkeja tulipalotilanteiden, autokolareiden ja vastaavien tilanteiden harjoitteluun. – Uutta kypärässä on muun muassa integroitu eli kiinteä valaisin ja kiinnitettävät viestintäsarjat. – Räätälöitävä Gallet F1 XF –palokypärä soveltuu erilaisiin pelastustöihin, kuten palontorjuntaan rakennuksissa tai ulkona, pelastustehtäviin ja liikenneonnettomuuksien pelastustyöhön, kertoo Ari Sallavo. Pelastustilanteita voidaan harjoitella lapsi-, nuorija aikuisnukeilla tai ylipainoisella aikuisnukella, jolla harjoitellaan muun muassa ylipainoisen aikuisen ergonomisia nostoja. Jakotukin materiaali on metallia. 54 PALOKUNTALAINEN 59 KALUSTOKULMA U usi Gallet F1 XF –palokypärä on suunniteltu yhteistyössä palomiesten kanssa. Nukkeja löytyy myös pintapelastuksen harjoitteluun. Sen suojaominaisuudet, integroidut toiminnot, käyttömukavuus ja moduulirakenne vievät Turvata Oy:n Ari Sallavon mukaan turvallisuuden uudelle tasolle
Lisäksi tuoterepertuariin kuuluvat latausjärjestelmät, kelat, kaapelit, muuntajat ja erilaiset kiinnitysjärjestelmät. 019 387 908 Fax. Atexor Oy:n liikevaihto on 8 miljoonaa euroa ja henkilökunnan määrä 41. LISÄTIETOJA www.atexor.com SEINÄJOKI HELSINKI. Sebastian Vuorisalo ja Tarmo Rintala kertovat Mica-valaisintuotteiden kotimaisuusasteen olevan hyvin korkean. – Centaurea Oy:n ja Mica-Elektro Oy:n yhdistymisellä suomalainen valaisinvalmistus vahvistui ja kilpailukykymme kansainvälisilläkin markkinoilla parani, kertoo markkinointipäällikkö Sebastian Vuorisalo, jonka mukaan tänään Atexiorin liikevaihdosta 85 % tulee viennistä. KALUSTOKULMA WALOPLAST OY Suomen monipuolisin ensiaputalo Soita, ja kysy lisää Walo Pakkanen 0400 107 460 AAA Regist.nro FI/CA01/0918062-6-0004 MPW MONIPOTILAS VAUNU UUTUUS! ENSIAPULAUKUT laaja valikoima ENSIHOITOLAUKUT + REPUT URHEILUJOUKKUEENLAUKUT VAC-TUOTTEET MITTATILAUSTYÖNÄ BURN RELIEF-PALOVAMMATUOTTEET PAARIT JA LÄMPÖPATJAT HYPOTERMIATUOTTEET laaja valikoima KYLMÄ-KUUMAHOITOTUOTTEET Puh. – Kiteytettynä voisi sanoa, että yhteisenä nimittäjänä on se, että valmistamiamme lamppuja ei saa edes palomies rikki. 019 387 913 waloplast@gnet.fi www.waloplast.fi WALOPLAST OY Kuninkaantie 4 08700 LOHJA SILMÄNHUUHTELU laaja valikoima ERKA TUOTTEET AMBU-TUOTTEET -NUKET KAUHAPAARIT RANKALAUTA MÖLNLYCKETUOTTEET BSN MEDICAL HAAVANHOITO CEDERROTHTUOTTEET DEFIBRILLAATTORI LIFEPAKZOLL Pelastusnukkeja tulipalotilanteiden harjoitteluun P elastusalalla tuttuja Mica-valaisimia valmistava Atexor Oy on kahden yrityksen järkiavioliiton tulos. – Suurin osa tuotteistamme on ex-suojattuja. Atexorin tuotteita ovat muun muassa erilaiset, esimerkiksi työmailla käytettävät, siirrettävät valaisimet ja käsivalaisimet joko ex-suojattuna tai ilman. Tytäryhtiö Pietarissa hoitaa yrityksen Venäjänkaupan. Turvallista valoa vaativiin olosuhteisiin – Unohtaa ei sovi myöskään valaistusja järjestelmäsuunnittelua, jota temme yhä enemmän, painottaa Tarmo Rintala. Kun suunnittelemme uuden tuotteen, on sen oltava helposti valmistettavissa myös ex-suojatuksi, sanoo teknologiajohtaja Tarmo Rintala. Sillä on toimipisteet Seinäjoen Hyllykalliolla, Pitäjänmäellä Helsingissä sekä Saksan Dusseldorfissa. Mica-valaisimien ohella Atexor valmistaa valaisuun liittyviä laitteita SLAM-tuotenimellä
Pelastuskortin tulostaminen on ilmaista. Kaikissa yksiköissä ei kuitenkaan ole järjestelmää käytössään. Korttiin on merkitty myös parhaat korin leikkauskohdat. Vakiomallinen tarra liimataan tuulilasin kuljettajan puoleiseen alareunaan. Monilla pelastuslaitoksilla on käytössään sähköinen järjestelmä, josta saadaan nopeasti kuvaruudulle selkeät kaavakuvat onnettomuudessa olleen ajoneuvon kriittisten kohteiden (akku, polttoainesäiliö yms.) sijainnista. Palokunta tarvitsee onnettomuuspaikalle tullessaan tietoa auton rakenteista, jotta pelastustyöt voidaan aloittaa nopeasti ja turvallisesti. PELASTUSKORTISSA KAAVAKUVA AUTOSTA Pelastuskortti kertoo, mitkä korin osat ovat vahvistettua materiaalia ja missä sijaitsevat pelastustyöhön vaikuttavat osat. 56 PALOKUNTALAINEN 59 KALUSTOKULMA U usien autojen kolariturvallisuus on hyvällä tasolla lukuisien turvalaitteiden ansiosta. Turvatyynyt ja korissa käytetty suurlujuusteräs suojaavat matkustajia paremmin vanhoihin autoihin verrattuna. Pelastajien tulee huomioida myös sähköautojen erikoispiirteet. Esimerkiksi Focus Electric automallista on tehty oma pelastuskorttinsa. Tämän vuoksi autojen omien RAKENTEET SUOJAAVAT MATKUSTAJIA, MUTTA VAIKEUTTAVAT PELASTUSTYÖTÄ Pelastuskortit yleistyvät F Selitys Korkeajänniteakku Ohjausyksikkö Vahvikkeet Turvatyyny Korkeajännitejohto / komponentit Korkeajännitekomponentit Aktiivinen ympäripyörähdyssuoja Kaasupanos Korkeajännitteen poiskytkentäpiste Mekaaninen anturi Kaasujousi Turvavyön esikiristimen FordFocus E=LECTRIC Julkaisupäivämäärä 11/2013, Ford Motor Company rescuesheet.info/seite_3.html • Valitse luettelosta oikea automerkki ja pääset valmistajan ylläpitämille pelastuskorttisivuille. Sähköautojen erikoispiirteet pelastustoiminnassa LISÄTIETOJA LISÄTIETOJA www.etis.ford.com pelastuskorttien toivotaan yleistyvän. Autoliitto on teettänyt pelastuskortista kertovia ikkunatarroja. Kuolonkolarien riski vähenee uusien turvalaitteiden ansiosta, mutta samalla sähköjännite, turvatyynyt, erilaiset panokset sekä suurlujuusteräs vaikeuttavat pelastajien työtä. Etsi oman automallisi pelastuskortti ja tulosta se väritulostimella S ähköautojen markkinaosuus on vielä pieni, mutta tulevaisuudessa niidenkin määrä lisääntyy. Kortti tulee tulostaa värillisenä ja sen paikka on kuljettajan häikäisysuojassa. Pelastuskorttitarroja on jaossa muun muassa Autoliiton palvelupisteissä, K1-Katsastajien asemilla ja Glassdrive-ketjun toimipisteissä.
Lämpökamera ei tarvitse toimiakseen valoa eikä se ole vain pimeänäkölaite. Lämpökameralla nähdään myös savun ja pölyn läpi, joten sen käyttömahdollisuudet ovat huomattavasti laajemmat vaikeissa olosuhteissa kuin valonvahvistimen. Luolissa ja rakennuksissa sen sijaan voi olla. Ammattilaiskäyttöön suunnitellun käsivalaisimen Coast HP 14:n valoteho on 600 lumenia, mikä on jopa 85 % enemmän kuin edeltäjämallissa. Tällöin valonvahvistimen käyttö on mahdollista ulkoisen IR-valaistuksen avulla. Etäisyyden mittaus ja oman paikan koordinaatit saadaan tarkasti laitteen näytölle yhden napin painalluksella. Paloaika valaisimella on lähes 100 h. Toinen Coast-optiikkaratkaisu on Bulls Eyekaksoisvalo, jossa varsinaista tehokeilaa ympäröi havainnointia helpottava reunavalo. Coast HP 14:n paloaika on jopa 20 h ja valaisimesta löytyvät niin Pure Beam –laajakeilavalo-ominaisuus kuin Bulls Eye –kaksoisvalokin. Millog:in optroniikkayksikön uusi LISAmonitoimilaite julkistettiin viime vuonna. Pure Beam –tekniikalla ja Bulls Eye – kaksoisvalolla varustettu laajakeila säätyy tilanteen mukaan. LAITTEET TULEVAT VENEKÄYTTÖÖN. Laite pystyy tallettamaan yli 10 000 tilannekuvaa tai useita tuntePimeänäkölaitteet tulossa pelastuslaitoksiin VALONVAHVISTIMILLA JA LÄMPÖKAMEROILLA MAHDOLLISTETAAN TOIMIMINEN OLOSUHTEISSA, JOISSA SE EI ENÄÄ IHMISSILMIN OLE MAHDOLLISTA. PALOKUNTALAINEN 59 57 KALUSTOKULMA V alonvahvistin vahvistaa silmälle näkymätöntä valoa, jota on ulkona myös kaikkein pimeimpinä vuorokaudenja vuodenaikoina. Normark Suomi Oy maahantuo Coast-valaisimet ja kaikki mallit toimitetaan aina käyttövalmiina, Duracellparistoin varustettuna. Valo on kaksoiskeilan ansiosta tarkka niin lähelle kuin kauaskin. Laitteen avulla on mahdollista toimia silmälle täysin pimeässä, sillä vaikka silmällä ei sitä näekään, ei ulkona koskaan ole täysin pimeää. Sen ansiosta niin käsivalaisimella kuin otsalampullakin pystytään räätälöimään valokeilaa portaattomasti erittäin laajasta tiukasti rajattuun, tilanteen mukaan. Otsalamppu-uutuus HL 27 on kevyt. LISA:ssa yhdistyvät useat tärkeät ominaisuudet samaan laitteeseen integroituna. Laitetta voidaan käyttää tähystimenä päivällä ja yöllä. 21,3 cm pitkä ja 402,5 g painava HP 14 on vedenkestävä, iskunkestävä ja alumiinirunkoinen. Yksikkö suunnittelee ja valmistaa pimeänäkölaitteita ja lämpökameroita viranomaiskäyttöön.. COAST -valaisinuutuuksia Suomeen LISÄTIETOJA LISÄTIETOJA coastfinland.fi www.millog.fi ja videokuvaa. HL 27 on myös vedenja iskunkestävä. HL 27:ssä on pään yli menevä, irrotettava tukinauha sekä työkypäräkiinnikkeet. ETELÄKARJALAN PELASTUSLAITOKSELLE TOIMITETTIIN MILLOG OY:N VALONVAHVISTIMIA ALKUVUODESTA. V iime vuonna Suomeen rantautunut Coast-valaisinperehe on tullut tunnetuksi Pure Beam – laajakeilavalostaan. Millogin Lievestuoreella sijaitseva optroniikan osaamiskeskus on pohjoismaiden johtava pimeätoimintalaitteiden toimittaja. Millog Oy on Puolustusvoimien strateginen kumppani, joka vastaa maavoimien materiaalin elinkaaren tukipalveluista. Kevyestä, alle 3 kg painavasta laitteesta löytyvät jäähdyttämätön lämpökamera, optinen päiväkanava, silmäturvallinen laseretäisyysmittari, GPS, digitaalinen kompassi ja langaton tiedonsiirto
DET DAGLIGA UNDERHÅLLET av den tunga utrustningen utförs i allmänhet som verkens eget arbete. I FINLAND HAR de stora instanser som förvaltar fordon nästan undantagslöst överlåtit upprätthållandet av fordonsparkens skötsel åt antingen en egen organisation med den uppgiften eller åt utomstående part. Dessa fordon har i allmänhet en lång brukstid, till och med mera än 20 år. I verken cirkuleras utrustningen så att bilar som är äldre än två…fem år flyttar från livligare stationer till stillsammare och till slut att användas av reservbrandkårer. KOORDINERAD SERVICE och underhåll av tvåtusen tunga fordon kunde vara nationalekonomiskt förnuftigare än tjugotvå verks spridda och kvalitativt synnerligen varierande praxis. Exempelvis försvarsmakten har under de senaste fem åren överfört skötseln av sina fordon till Millog Oy där staten är huvudägare. Om ett räddningsverk har en skicklig och effektiv verkstad som uppfyller nationella kvalitetskriterier så kan den även i framtiden vara det bästa alternativet då de praktiska arbetena skall utföras. I DET SYSTEMET får varje enskilt fordon just den noggrant planerade service som det förtjänar och för vilken Millog ansvarar. 58 BRANDKÅRISTEN 59 BRANDKÅRISTEN CHEFREDAKTÖR Pekka Koivunen LEDARE En släckningsbil utgör ett utmärkt exempel på en investeringsförnödenhet som regelbundet borde både skötas och även uppdateras.” RÄDDNINGSVERKEN OCH BRANDKÅRSFÖRENINGARNA förfogar över mera än 4000 olika fordon. Millog utför service och reparationer själv men köper även tjänster av befullmäktigade verkstäder allt efter vad som blir mest fördelaktigt med tanke på helheten. Till detta hör även uppdatering av fordonens moderna teknik. EN SLÄCKNINGSBIL UTGÖR ett utmärkt exempel på en investeringsförnödenhet som regelbundet borde både skötas och även uppdateras. I många organisationer har en riksomfattande koordinering av fordonens underhåll och reparationer visat sig vara ett förståndigt alternativ. Underredet får på många håll service hos befullmäktigade serviceföretag. Det är då inte fråga om en centralisering av service och reparationer till en enda geografisk plats utan om en helhetslösning för servicen, en helhetslösning som ser till att det dyra fordonet fungerar i sin uppgift så bra och så länge som möjligt. Av dem är hälften tunga släcknings-, tankeller andra specialfordon. Spektret för reparation och underhåll av överbyggnaderna är mycket bredare. I andra skrider man åter till åtgärder först ”då rosten redan har skändat” eller då det har uppstått ett fel som man är absolut tvungen att reparera. Det viktigaste är dock att det finns en instans som ansvarar för att utrustningen hålls i funktionsdugligt skick så länge som möjligt. Bilutrustning för hundratals miljoner förtjänar ett förståndigt underhåll. RÄDDNINGSVERKENS KOMPANJONSNÄTVERK kunde utreda om exempelvis Millog Oy eller något annat riksomfattande företag beträffande underhållet av den tunga utrustningen skulle vara ett mera ekonomiskt alternativ än det nuvarande verksvisa systemet. I en del verk går man exempelvis igenom släckningsbilar med regelbundna mellanrum
DET ÄR PÅ SIN PLATS ATT ÅTERIGEN PÅMINNA OM ATT GÄLLANDE LAGSTIFTNING I SIG INTE HINDRAR ATT UNGDOMAR UNDER 18 ÅR DELTAR I OPERATIV SLÄCKNINGSOCH RÄDDNINGSVERKSAMHET. DE FLESTA SOM HAR EN KÄNNER UTMANINGARNA I SAMBAND MED ÖVERGÅNGEN FRÅN BARN TILL VUXEN. BRANDKÅRENS UNGDOMSARBETE ÄR PÅ SLUTRAKAN OCH VUXENINTRESSENA BÖRJAR TÄVLA OM FRITIDEN. OM PRAXIS I BRANDKÅREN OCH/ELLER RÄDDNINGSVERKET DÅ STÄLLER FORMELLA HINDER FÖR EN MENINGSFYLLD FORTSÄTTNING KAN UTMANINGARNA UTGÖRA SKILLNADEN MELLAN ATT FORTSÄTTA ELLER INTE FORTSÄTTA I BRANDKÅREN. PÅ DET SÄTTET HÅLLS UNGDOMARNA I BRANDKÅREN OCH ÅTERVÄXTEN ÄR TRYGGAD. BRANDKÅRISTEN FRÅN BRANDKÅRSUNGDOM TILL SLÄCKNINGSMAN TEXT SILVIO HJELT BILDER ISTOCKPHOTO Den farliga åldern 16…17 år. TROTS ATT MINDRE INSATTA ”SAKKUNNIGA” IBLAND HÄVDAR MOTSATSEN SAKNAR DE FLESTA HINDER STÖD I LAG OCH ÄR SNARAST SUBJEKTIVT TYCKANDE. BRANDKÅRISTEN 59 59 ALLA FRIVILLIGBRANDKÅRER BORDE HA EN UNGDOMSAVDELNING, FÖR ATT TRYGGA ÅTERVÄXTEN. DET ENDA SOM FÖRUTSÄTTS ÄR EN ENKEL BYROKRATISK ÅTGÄRD, SUNT FÖRNUFT SAMT ATT MAN INOM BRANDKÅREN KOMMER ÖVERENS OM VISSA ENKLA SPELREGLER
En annan fingervisning är rubriken för den blankett som används för vederbörlig förhandsanmälan: ”ANMÄLAN om anlitande av arbetstagare i åldern 16-17 år för farliga arbeten”. Listan är rätt utömmande (läs den!), men här är några plock bland farligheterna: Användning av redskap där man kan komma i kläm eller kan skada sig själv eller andra, exempelvis motorsågar, vinkelslipmaskiner och spikpistoler – dessa verktyg är no-no. Grävmaskiner och andra tunga fordon och maskiner medför givetvis risker och samma gäller olika lyftdon. Arbete med avlidna eller svårt skadade ger lätt traumor för livet, och även motorskötarens ansvar vid operativ rökdykning anses för stort för ungdomar. Det är inte förståndigt för brandkåren och det är inte förståndigt för samhället. Det handlar alltså mest om rätt självklara risker. Med farliga kemikalier, biologiska agenser, radioaktiv strålning och elektricitet skall vem som helst vara försiktig, och det gäller förstås särskilt unga. Bra att komma ihåg, och en paus skadar inte heller andra. Likaså lyftande av tunga laster. 22 och 06 generellt är förbjudet, dock så att tvåskiftsarbete som syftar till yrkesutbildning och som godkänts och övervakas av offentlig myndighet är tillåtet till kl. UNDANTAGET SÄRSKILT FARLIGT ARBETE Ungdomar får dock inte sättas i särskilt farligt arbete, så det gäller alltså att hålla reda på vad som faktiskt är särskilt farligt och vad som inte skall anses vara farligare än en vanlig dag på skolgården. Om arbetet räcker längre än 4,5 timmar måste man vidare hålla en 30 minuters rast. Mindre självklart är kanske snarast att trafik. DIVERSE SÄRSKILT FARLIGA UPPGIFTER Beträffande vad som kan vara farligt stadgas i förordningen 302/2007. Nattarbete mellan kl. Ett påstående som däremot är entydigt sant är att om ungdomar som växer ur ungdomsavdelningen inte erbjuds meningsfylld operativ sysselsättning på flera år så är manfallet betydande. Det finns begränsningar om arbetstidens längd, men de saknar relevans i dethär sammanhanget. 60 BRANDKÅRISTEN 59 BRANDKÅRISTEN A v olika orsaker poängteras ofta det operativa släckningsoch räddningsarbetets farlighet. Den saken är alltså helt klar. Och i operativt räddningsarbete är det rätt självklart att rökdykning, rivningsarbeten, och arbete på höga höjder eller i slutna utrymmen skall anses förbehållet fullvuxna. Ingenting skall då heller få hindra det som i arbetslivet kallas ”erhållande av praktik”. Inledningsvis granskas vad lagstiftningen faktiskt säger, och för enkelhetens skull så att brandkåren skall tolkas som arbetsgivare, även om så ingalunda alltid är fallet. 24. Och så detta med särskilt farligt arbete. Sant, och samtidigt osant. Och hamburgerbarer tycks ju vara ett undantag, så… Brandkårers operativa arbete övervakas av offentlig myndighet, och för ungas del syftar deltagande i operativt arbete uttryckligen på utbildning, dock kanske inte alltid till yrkesdito. Som fingervisning kan nämnas att enligt gällande regler får ungdomar som fyllt 16 år deltaga i släckningsmannens reguljära utbildning. Det manfallet betyder samtidigt att gjorda satsningar och möjliga resurser till stor del går till spillo. Buller, kyla och hetta är typiska risker för envar. Lagen om unga arbetstagare (998/1993) konstaterar entydigt att den som har fyllt 15 år och fullgjort sin läroplikt får anställas i arbete (på vissa villkor får även 14 åringar anställas). Inga relevanta formaliteter hindrar alltså att man tar med ungdomar i operativt brandkårsarbete. Och särskilt skall verks-byrokratiska eller på annat sätt ambitionsbaserade hinder inte få sätta käppar i hjulen
Ungdomarna skall generellt hålla sig ”på den säkrare sidan av förgreningen” och vara beredda på att bli bortskickade om läget så kräver (vilket i praktiken kan förutsätta diverse arrangemang). För icke särskilt riskfyllt arbete finns det däremot inga begränsningar heller för unga. En allmänt tillämpad regel är även att ungdomarna bör utgöra högst en tredjedel av besättningen och gärna skall färdas i manskapsbil. PÅ DEN SÄKRARE SIDAN AV FÖRGRENINGEN En brandkårs avtalsenliga utryckningsstyrka skall inte få basera sig på ungdomar. Operativ verksamhet motiverar de unga, som dessutom genom att göra nytta samtidigt frigör vuxna för mera krävande uppgifter. Summa summarum: gör anmälan till regionalförvaltningens arbetarskyddsavdelning, skicka ungdomar i åldern 16…17 år på kursen i släckningsarbete och tag med dem på utryckningar! BLANKETTEN MODELL www.tyosuojelu.fi/upload/nuoret1617sv.pdf www.sspl.fi/files/424-MODELL_Anmalan_om_unga_arbetstagare.pdf. Vidare skall de unga på en olycksplats ha någon vuxen som håller ett öga på dem. fi/upload/nuoret16-17sv.pdf . hittas på adressen www.tyosuojelu. Alla olycksfall synas i sömmarna och till eventuella grava underlåtelser anses någon vanligen skyldig. Beträffande ersättningar vid skador och olycksfall är räddningslagens 103 § dock entydig: ifall man inte får bättre villkor av en privat försäkring ersätter Statskontoret olycksfall som inträffar i operativt brandkårsarbete – helt oberoende av den skadades ålder. EN FORMELL ANMÄLAN KRÄVS Rent formellt måste användningen av ungdomar i allmänt sett farligt arbete såsom operativ brandkårsverksamhet föregås av en förhandsanmälan till regionförvaltningsverket, ansvarsområdet för arbetarskyddet. Det är endast genom att deltaga i operativt arbete man lär sig hur sådant skall utföras. Men ansvaret då – invänder någon. Underligare än så är det inte, särskilt som blanketten åtföljs av en bruksanvisning. Om det händer något. BRANDKÅRISTEN 59 61 BRANDKÅRISTEN Arbetsgivaren skall se till att arbetet inte skadar den ungas fysiska eller psykiska utveckling. Ungdomarna är ett komplement vars närvaro motiveras av utbildningssyftet. Spelreglerna skall man poängtera redan från början, med betoning på säkerheten, och de unga måste finna sig i att deras enhetschef kan tänkas besluta att inga ungdomar tas med denhär gången. Regeln är att det inte skall få hända, men om det händer så är det ingen egentlig skillnad mellan unga och äldre. Arbetet får inte heller kräva större ansträngning eller ansvar än vad som är skäligt med beaktande av åldern.” dirigering kräver sådan allmän uppmärksamhet och instinktivt handlande som unga kanske ännu saknar. I praktiken fyller man i och sänder in en enda blankett som bl.a. Samma gäller förstörd privat utrustning
Av samhällets tjänster får medborgarna på de områdena snart med säkerhet endast räddningsväsendets tjänster – de tjänsterna produceras i första hand av avtalsbrandkårer. Vi lever redan nu, och har under många år levt i detta tidevarv av ”svårigheter”. Då kunde ämbetsverkets tjänstemän omedelbart kräva att det räddningsverk som ansvarar för räddningsväsendets tjänster skulle svara exempelvis på frågan: ”Hur har ni i mån av era möjligheter främjat verksamhetsförutsättningarna för denna borttynande brandkår?” (jfr. Då situationen för en enskild FBK sjunker till nära en kritisk punkt klarar sig brandkåren inte mera med egna medel. Vi har tätorter med 400 invånare av vilka flera än fem procent är medlemmar i FBK-föreningen. Nu kan ju någon säga att inte kan man väl i en tätort med 400 åldrande invånare uppbåda tillräckligt med folk för en brandkår. Det är säkert ingenstans förbjudet att övervaka den funktionen även med framförhållning så att man på förhand förutser de faktorer som kan inverka på hur produktionen av räddningsväsendets tjänster förverkligas. Man borde inte mera i någon rapport eller tal prata om att avtalsbrandkårernas medlemsrekrytering kommer att bli svårare i framtiden. Det är myndigheternas plikt att i enlighet med sin egen befattningsbeskrivning hjälpa till. Ökande svårigheter kan bemötas med svaret att man inte ännu på nära nejder har utnyttjat samtliga sätt att säkra avtalsbrandkårernas medlemsvärvning. Ingen lösning och inget servicenivåbeslut kan vara sådant att man godkänner en räddningsväsendetjänst som icke existerar. Man behöver unga och gamla, kvinnor och män – i första hand avgör det egna intresset vilken uppgift i brandkåren en person fyller. Regionalförvaltningsmyndigheterna kunde följa med hur särskilt avtalsbrandkårerna i glesbygderna mår och reagera genast då man kan skönja ett hot mot någon enskild brandkår. SPECIALBRANDMÄSTARE FÖR ATT FÖRHINDRA ETT BORTTYNANDE Det finns gott om sätt att stöda en tynande avtalsbrandkårs verksamhet. Inget myndighetssamarbete – polis, gränsbevakning, räddningsväsende – kan i det långa loppet vara ett sätt att ersätta en avtalsbrandkårs verksamhet. räddningslagen, 52 §). Man behöver även folk som får förvaltningen och underhållet att fungera, alltså folk till stödoch intresseverksamheten. En borttynande FBK-förening får inte lämnas ensam med sina problem.. 62 BRANDKÅRISTEN 59 BRANDKÅRISTEN VILDMANNEN VILDMANNEN Isto Kujala MEDBORGARNAS TRYGGHET särskilt på de mest glest bebyggda områdena väcker bekymmer och frågor. Rapporter med smak av papper och verklighetsfrämmande teorier förbättrar inte glesbygdernas trygghet. Det räcker inte att man med nöd och näppe får alarmverksamheten att fungera. Ingenting hindrar att man till och med rekryterar mera än fem procent av byns invånare. Skulle inte 20 personer vara tillräckligt för att garantera brandkårens verksamhet om de tillsammans åtar sig verksamheten och upplever att den är meningsfull. Vad finns det för metoder att utnyttja. Det existerar dock även praktiska sätt att åtgärda problemen. Inom hur många regionala räddningsväsenden finns det en speciell brandmästare vars huvudsakliga uppgift är att befrämja avtalsTRYGGHETEN I GLESBYGDERNA FÖRUTSÄTTER HANDLINGAR – inte rapporter med smak av papper brandkårernas verksamhet. Då man fått med de första lämpliga personerna ger denna brandmästare dem introduktionsutbildning och håller kursen i släckningsarbete. LYCKLIGTVIS HAR VI EN BRA RÄDDNINGSLAG SOM GÖR HANDLINGAR MÖJLIGA Då en brandkår hamnar nära den kritiska punkten förmår inga av föreningens egna medel förbättra läget, åtminstone inte snabbt. Specialbrandmästaren åtnjuter lön för sitt specialkunnande och för ett gott resultat kan man lägga till en resultatpremie. Lyckligtvis har man berett och i sista hand godkänt en räddningslag som gör det möjligt för och till och med förpliktigar räddningsverken att stöda den frivilliga brandkårsverksamheten. Även en liten ungdomsavdelning ingjuter tro på att brandkåren skall klara sig även i framtiden. Det borde alltså på intet vis vara fel att ta upp frågan om avtalsbrandkårernas verksamhetsförutsättningar i glesbygderna, eftersom det är en väsentlig fråga med tanke på den service medborgarna får. Man kan sända ett brev till varje hushåll i byn eller tätorten och öppet berätta om hur den egna brandkåren mår och hur man har tänkt sig att börja förstärka den. Å andra sidan övervakar regionalförvaltningsverken att räddningsväsendet fungerar även på glest bebyggda områden. Å andra sidan behöver en livskraftig FBK mångahanda medlemmar för att säkra sin verksamhet. Tillsammans med byborna håller man ett planeringstillfälle där man diskuterar hur brandkårens verksamhet skall höjas till en ny nivå. En erfaren specialbrandmästare kan få invånarna med i verksamheten tillsammans med brandkårens eget folk. Man får hoppas att man inte godkänner svar som antyder att man i praktiken inte har gjort och inte ens tänker göra nånting alls. Om brev eller planeringsmöten inte hjälper börjar man besöka gårdarna i byn. Då de första tecknen på att en avtalsbrandkår mår dåligt börjar skönjas reser han till orten och arbetar där ända tills att brandkårens situation har förbättrats. Räddningsverket bär ansvaret för produktionen av räddningsväsendets tjänster
PH: Kyllä se mahdollista on. PH: Ei näin, vaan se tekee sitä, mitä se pystyy niillä välineillä tekemään, mitä sillä on. LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOKSEN LINJAUKSET SOPIMUSPALOKUNTIEN SUHTEEN HERÄTTÄVÄT AIKA AJOIN VALTAKUNNALLISTAKIN HUOMIOTA. PALOKUNTALAINEN 59 63 TAHTOO TIETÄÄ TAHTOO TIETÄÄ... PH: Kuten sanoin, kyseessä on laitoksen linja, jota olen toteuttanut. VOIKO NÄIN TAPAHTUA. Liikennepelastamispalokunnilla on kunnolliset levittimet/leikkurit yms., mutta muilla valmiuspalokunnilla ei. TÄLLÄ KERRALLA ON KYSE PELASTUSVÄLINEISTÄ, JOITA POISTETAAN PALOKUNTIEN SAMMUTUSAUTOISTA LAITOKSEN YKSIPUOLISELLA MÄÄRÄYKSELLÄ. Palsta tiedonjanoisille 1. Onnettomuuspaikalle tulee mahdollisimman pian sellainen ammattitai sopimuspalokunta, joka toimii liikennepelastamispalokuntana. • Tämä palsta antaa lukijoillemme ainutlaatuisen mahdollisuuden saada asialliseen pelastusalaa koskevaan kysymykseen vastaus melkein keneltä tahansa. Tehokkaampi toiminta alkaa, kun liikennepelastamispalokunta saapuu paikalle. Kyseessä ei ole minun käskyni, vaan laitoksen linja. ELI TÄLLAINEN VALMIUSPALOKUNTA, JOLLA EI OLE KUNNOLLISIA TYÖKALUJA JÄÄ VAIN ODOTTELEMAAN SITÄ, ETTÄ PAIKALLE TULEE SEURAAVA PALOKUNTA. Kysy ministereiltä, kansanedustajilta, johtajilta, päälliköiltä, asiantuntijoilta tai vaikka rivipalomiehiltä tai sopimushenkilöiltä. 2. PH: Ehkä osittain. MITEN TÄLLAINEN PALOKUNTA SITTEN TOIMII JÄRKEVÄSTI, KUN EI OLE KUNNOLLISIA TYÖKALUJA. PITÄÄKÖ PAIKKANSA, ETTÄ OLET OTTANUT KÄSKYLLÄ HYDRAULISET TYÖKALUT POIS VALMIUSPALOKUNTINA TOIMIVILTA SOPIMUSPALOKUNNILTA ALUEELLASI. 3. • Sinä lähetät kysymyksesi meille (pidämme omana tietonamme henkilöllisyytesi) ja välitämme kysymyksen valitsemallesi henkilölle tai yhteisölle. Seuraavassa lehdessä näet vastauksen. MIHIN TÄLLAINEN PERUSTUU. VERUKKEENA KÄYTETÄÄN SITÄ, ETTÄ KYSEINEN PALOKUNTA EI OLE “LIIKENNEPELASTAMISPALOKUNTA”. Kysymys tulee toimittaa osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi neljä viikkoa ennen seuraavan lehden ilmestymistä. Aktiivisesti niitä ei ole otettu pois, mutta ei hankita ja ylläpidetä, jos ei ole liikennepelastamispalokunta. 5. KYSYIMME ASIASTA PALOPÄÄLLIKKÖ PEKKA HYNYSELTÄ.. PH: Se toimii niillä työkaluilla ja välineillä mitä sillä on. Ja vieläpä anonyymisti ja aivan ilmaiseksi. 4. Toimitus pidättää oikeuden olla hyväksymättä kysymystä, jos se on tavalla tai toisella asiaton tai loukkaava. ENTÄ JOS KÄYKIN NIIN, ETTÄ VALMIUSPALOKUNTA ON LIIKENNEONNETTOMUUSKOHTEELLA ENSIMMÄISENÄ, MUTTA SEN VARUSTEISIIN EI KUULU KUNNOLLISIA TYÖKALUJA, KUN PALOKUNTA ON LUOKITUKSENNE MUKAAN EI-LIIKENNEPELASTAMISPALOKUNTA
Niin uskomaton on kuvan tilanne. Etsimme nyt parasta selitystä tälle ei-lavastetulta näyttävälle kuvalle … vai olisiko se silti lavastettu tai fotoshopattu. Oikea vastaus oli kuva numero 2. Uskomme vakaasti, että kuvan sisältö ja laatu huomioon ottaen, kukaan ei asiasta nosta vahingonkorvauskannetta, vaikka kuvassa olevan yksikön johtajalla voisi siihen olla aihetta. 64 PALOKUNTALAINEN 59 Lähetä vastauksesi osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi. LETKUT SOLMUSSA KUVAVISAN RATKAISU KUVAVISA 1 2 3 4 VIIME LEHDEN kuvavisassa kysyttiin, mikä kuvista ei kuulu joukkoon. TÄSSÄ KUVIEN SISÄLTÖ: Kuvan 1 eturivissä keskellä on pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen. Oikeita vastauksia tuli niin vähän, että Palokuntalaisen toimitus päätti palkita itsensä ”Vuoden heikoin kuvavisa”-palkinnolla. Tällä kerralla palkintona on parhaiden selitysten julkaiseminen. Kuvassa 2 on Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen Heinolan uusi paloasema Kuvassa 3 jaetaan Valtakunnallisen Nou Hätä! -kampanjan palkintoja pelastusopistolla. Sillä ei ole suoraan mitään tekemistä Pelastusopiston kanssa. JULKAISEMME ROHKEASTI ilman lupaa tuntemattoman henkilön ottaman ja netissä julkaiseman kuvan. Kuvassa 4 on Pelastusopiston pienoismalli. Vastaukset osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi. Opistosta oli kyse
PALOKUNTALAINEN 59 65 ENSI NUMEROSSA: Sammutustyökurssia odotellessa... • Nyt saatavana Sopimuspalokuntalainen /Palokuntalainen numerot 1–58! Pyydä tarjous osoitteesta maria.salo@palokuntalainen.fi.. 68 sivua kiinnostavaa palokunta-asiaa! www.palokuntalainen.fi TILAA PALOKUNTALAINEN! Vieraile myös lehden nettisivuilla osoitteessa www.palokuntalainen.fi Messujen kärkiyritykset esittäytyvät • Savusukellus Ruotsissa • Metsäpalon sammutus SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 30.6.2014! HUOM! “Meillä ei raivausvälineitä viedä mahtikäskyllä palokuntien autoista niin kuin jossain etelässä on tapana.” Puuttuuko arkistostasi lehtiä
Sen sijaan uudistussuunnitelman aiheuttama keskustelu oli koko pelastusalan kannalta erinomaisen positiivinen asia. Melkein jokaisen laitoksen johto ryhtyi alustaviin keskusteluihin alueiden yhdistämiseksi. Puoli vuotta kestänyt epävarmuus päättyi hallituksen lyhyeen ilmoitukseen alueiden säilymisestä nykyisellään. Alan toimijoiden oli katsottava peiliin ja mietittävä miksi ja keitä varten tässä ollaan olemassa. Joissakin laitoksissa perustettiin jopa työryhmiä valmistelemaan yhdistymistä. Paljon muitakin spekulaatioita on ollut ilmassa. Annetut lausunnot uudistuksesta olivat pääosin negatiivisia. Lokakuussa julkistettu suunnitelma alueiden vähentämisestä puoleen sai aikaan vilkkaan keskustelun niin pelastusalan sisällä kuin ylläpitäjäkuntienkin piirissä. Tervettä laitosten välistä kilpailua erilaisten tunnuslukujen valossa käydään jo, ja se, jos mikä, on veronmaksajan kannalta erinomainen asia. Ja mikä tärkeintä, puolen vuoden sparrailu sai aikaan aitoa keskustelua siitä, onko tämä 22 laitoksen järjestelmä kuitenkaan se paras mahdollinen. Hallitus sai kuitenkin pieleen menneellä aikeellaan myös hyvääkin aikaan. Ennaltaehkäisevän työn tehostaminen, operatiivisten palveluiden laadun kehittäminen, työhyvinvoinnin parantaminen ja järkevään kustannustehokkuuteen pyrkiminen ovat pelastuslaitosten ”loppukäyttäjille” viime kädessä parasta, mihin laitokset voivat nyt keskittyä, kun puolen vuoden terveellinen epävarmuus on ohi. Toisaalta nähtiin myös uusia mahdollisuuksia hyödyntää naapurilaitoksen ratkaisuja ja käytäntöjä. Toisiko kiinteämpi yhteistyö tai jopa vapaaehtoinen yhdistyminen kokonaistaloudellisia ja toiminnallisia hyötyjä. Toisin kävi. On mahdollista tai jopa todennäköistä, että joitakin pelastuslaitoksia yhdistetään lähimmän kolmen, neljän vuoden aikana. Kymmenen vuoden aikana pahimmat ongelmat on ratkaistu ja laitokset toimivat kohtalaisen hyvin. Huolimatta mielenkiintoisista keskusteluista ja spekulaatioista, nykyjärjestelmä ei ole huono. Kanta-Hämeen jako useaan eri laitokseen on ollut esillä, kuten myös alle sadantuhannen asukkaan Itä-Uudenmaan, Kainuun ja Keski-Pohjanmaan laitosten jakaminen naapureiden kesken. 66 PALOKUNTALAINEN 59 LIEKINHEITTÄJÄ LIEKINHEITTÄJÄ TÄSSÄ KOLUMNISSA ennustimme, että pelastustoimen alueuudistus tulee joka tapauksessa. Alueuudistusaie oli terveellinen muistutus Hallitus sai kuitenkin pieleen menneellä aikeellaan myös hyvääkin aikaan.”. Käydyissä alustavissa neuvonpidoissa tuli selvästi ilmi, kuinka erilaisia naapurilaitokset voivat olla. Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson laitosten yhdistyminen olisi melko kivuton ja todennäköisesti toiminnallisestikin hyvä ratkaisu. Mahdolliset yhdistymiset tulevat perustumaan järkisyihin ja ne tapahtuvat vapaaehtoisesti
02 634 3800 l info@peravaunutaloviitala.. Tehtaantie 12 l 29630 Pomarkku puh. PERÄVAUNUJA www.edarley.com I www.darley.com CAN bus-ohjausjärjestelmä Palo-, pelastusja erikoisajoneuvojen valmistus, myynti ja maahantuonti pasi.w@pajaviher-vehmas.fi 010 422 1870 www.pajaviher-vehmas.fi 3D mallinnus käytössä kaikissa korirakenteissa
KAIKKI KYSELYYN VASTANNEET OSALLISTUVAT ARVONTAAN HUOMIO!. 45€ /6 numeroa Suomen Ensihoidon Tiedotus Oy 00003 ESPOO VASTAUSLÄHETYS Tunnus 5012720 maksaa postimaksun Nimi: Katuosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Voit tilata myös osoitteesta www.systole.fi. sairaan hyvää ensihoitoa Ensihoidon erikoislehti, joka esittelee alan asioita ja ilmiöitä valmiiksi pureskellussa muodossa. tai sähköpostilla tilaukset@ensihoidotiedotus.fi TILAA NYT (Huom! Kirjatilauksiin lisätään toimituskulut.) Systole 45€/6 numeroa Ensihoidon Taskuopas 40€ Ikkunansärkijä 10€ Palava halu 10€ VASTAA SYSTOLEN LUKIJAKYSELYYN OSOITTEESSA SYSTOLE.FI TAI SYSTOLE/FACEBOOK