70 cm, l. PATU -vedenpehmennysaine on täysin veteen liukeneva. Vedenpehmennysaine ei myöskään kerrytä suolatai kalkkisaippuakerroksia vesistöön, maaperään tai pohjasedimentteihin eikä se vaurioita juuristoa eikä pintakasvillisuutta. Se on helposti ja nopeasti hajoava, EU:n ympäristönormit täyttävä ekologinen tuote. PA PATU -vedenpehmennysaine on tarkoitettu veden pintajännityksen alentamiseen erilaisissa sovellutuksissa ja laitteissa. Aine helpottaa veden imeytymistä myös vettä hylkiville pinnoille ja maaperään. Veden säästö voi olla jopa 60 % kohteesta, materiaaleista ja tekniikasta riippuen. PATU -vedenpehmennysaineen käyttö on taloudellista, sillä sen ansiosta säästyy huomattava määrä sammutustai kasteluvettä. Tuote soveltuu myös sammutusveden lisäaineeksi sekä huokoisten materiaalien, kuten tuhkan, hiilen, kuonan, maa-ainesten, kasvualustojen ja viheralueiden koneelliseen tai käsin tapahtuvaan kasteluun. PATU VEDENPEHMENNYSAINE Salvumiehenkatu 10, 20320 TURKU p. käyttö säästää aikaa ja energiaa sekä vähentää merkittävästi valumien syntymistä. (02) 273 18 00 f. DEFENDER ® LETKUSILLAT max. Tuotteen käyttö säästää aikaa ja energiaa sekä vähentää merkittävästi valumien syntymistä. 120 mm letkukanavat p. Koska tuotteessa ei ole lainkaan saippuaa, se liukenee ja hajoaa ongelmattomasti myös kylmissä olosuhteissa. (02) 273 18 10 WWW.RAUPLAN.COM WWW.RAUPLAN.MOBI rauplan@rauplan.com. +60°C itsepuhdistuv itsepuhdistuvat saranat PATU -vedenpehmennysaineen ansiosta sammutusveden pintajännitys alenee merkittävästi, jolloin vesi tunkeutuu tehokkaasti syvälle palavaan materiaaliin. Sitä voidaan käyttää myös tulvaja sadevesien synnyttämien lammikoiden imeyttämiseen maaperään. 13,9 cm, paino 30,5 kg kantavuus noin 6 tonnia per renkaan ala 20 x 20 cm materiaali: PU (polyuretaani) öljynkestävä, haponkestävä, bensiininkestävä käyttölämpötila-alue: -30°C ... 78,3 cm, k
ollikainen ilmoitukset ilmoitukset@palokuntalainen.fi, maria salo, puh. turvallisuusmessujen kärkiyritykset esittelyssä. 28 56 20 50. palaute sähköpostitse toimitus@palokuntalainen.fi metsäpalot – katoavaa kansanperinnettä villimies käytännön sammutusja pelastustekniikkaa – osa 10 kalustokulma brandkåristen letkut solmussa ensi numerossa liekinheittäjä www.paloKuntalainen.fi päätoimittaja pekka Koivunen toimittaja silvio hjelt toimitussihteeri anne mallius metsäpalot alkavat olla katoavaa kansanperinnettä. vuosikerta • aikakauslehtien liiton jäsen • issn 1798-2685 toimitus toimitus@palokuntalainen.fi päätoimittaja pekka Koivunen, puh. rek. 0400 504 678 kannen kuva sasu mäkinen taitto ja ulkoasu anna Broholm/ pienisuuri idea paino Brand iD /pori kustantaja Kustannusosakeyhtiö sanomapaja, postinrannantie 3 B, 29630 pomarkku, y2242549-9, alv. palokuntalainen 60 3 toimittaja isto Kujala avustaja Jarno Joensuu avustaja sasu mäkinen ulkoasu anna Broholm ilmoitukset maria salo sisältö • nro 60 nro 60 pääkirjoitus päivän polttavat kipinät tuhopolttajat piinaavat kotkaa lämpökameramies messujen kärkiyritykset esittelyssä palokuntanuoret hälytysosastoon. 5 6 27 55 8 28 56 60 62 70 68 69 20 48 50 Pelastusalan erikoislehti • 13. 040 501 8721 toimitussihteeri anne mallius toimittajat silvio hjelt ja isto Kujala avustajat sasu mäkinen ja Jarno Joensuu ohjeistamispäällikkö h. tuhopoltot Kotkassa. suojaustasona roisekesuojapuku
Katso lisää: Samanaikaisesti: • Tarjolla yli 1000 yrityksen tuotteita ja palveluita kaikille toimialoille • Messuilta neuvot ja ratkaisut yli tuhannelta alan ammattilaiselta: Kilpailukyvyn parantamiseen Tuotannon tehostamiseen Riskien minimointiin Oman osaamisen kehittämiseen Verkottumiseen muiden ammattilaisten kanssa Tietoturvallisuuden parantamiseen MESSUJEN PÄÄTUOTERYHMÄT: • Paloja pelastustoimi • Paloturvallisuustekniikka • Työturvallisuus • Ensihoito/-vaste • Turvatekniikka • Kulunvalvontaja turvajärjestelmät Tavataan Jyväskylän Paviljongissa 3.-5.9.2014 www.jklturvallisuusmessut.fi. Turvallisuusalan messut tarjoaa tietoa, järjestelmiä ja laitteita yritysten, yhteisöjen ja laitosten turvallisuudesta vastaaville sekä paloja pelastustoimessa työskenteleville. messut 1/1 PALO-, PELASTUSJA TURVALLISUUSSEKÄ TYÖTURVALLISUUSALAN AMMATTIMESSUT 3.-5.9.2014 VARAA AIKA KALENTERIISI NYT! Me odotamme Sinua
Sama ilmiö koskee myös Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöä. pelastusala on tottunut, mutta myös turtunut jatkuviin muutoksiin. Jonkun pitää kuitenkin ohjata prosessia. Neljä vuotta sorvattu koulutusuudistus ei ole vieläkään valmis. Haasteita on paljon. elämme nyt aikoja, jotka punnitsevat Esko Koskisen kyvyt pelastusalan ykkösmiehenä. palokuntalainen 60 5 päätoimittaja Pekka Koivunen pääkirjoitus pelastusylijohtaja esko koskisen viisivuotinen kausi alkoi viime lokakuussa vauhdikkaasti. Maaliskuussa esitys haudattiin, mutta säästövaatimukset jäivät. Myös pelastajatutkinnon rakenne ja jopa lyhentäminen ovat olleet vakavassa harkinnassa. Kesäkuussa julkistettu, ulkopuolisen tahon tekemä selvitys antoi aiheeseen uusia näkökulmia. uusien hankkeiden käynnistäminen saa kyllä osaston näyttämään aktiiviselta, mutta tärkeä kysymys kuuluu, ovatko kaikki hankkeet ja projektit tarpeen. koulutusongelma on olemassa myös sopimuspuolella. mikäli rahaa ei löydy, vaarantuu tähän saakka tunnetusti hyvätasoista opetusta antaneen Pelastusopiston tarjonta. Opiston talouden vaje ensi vuodelle on 1,7 miljoonaa euroa, mikä johtuu Savoniaammattikorkeakoulun supistustoimista. esimerkki koskisen työpöydällä olevista visaisista asioista on ammattihenkilöstön koulutuksen kriisi. Keskustelu jatkuu varmasti niin koulutuksen sisällöstä kuin järjestämisestä. Pelastusopisto on taloudellisesti mahdottomassa tilanteessa, ellei Koskisen johtama pelastusosasto hanki jostain lisää rahaa. Miten valtion virkamies johtaa alaa, jonka palvelut käytännössä toteuttaa ja tuottaa 22 kuntien ylläpitämää pelastuslaitosta. Esko Koskisen johtajuudelta odotetaan paljon. Alan järjestöilläkään ei ole selvää kantaa kokonaisuudesta kaikkine sivujuonteineen. 2000-luku oli useiden päällekkäisten ja suurten muutosten aikaa. Oudolta tuntuu, että samalla tontilla toimiva Kriisinhallintakeskus porskuttaa ilman sen kummempia säästötavoitteita. Tämä koskee erityisesti pelastusosastoa. Hallitus vaati ministeriöiltä säästöesityksiä, ja pelastusosasto teki kiireessä esityksen muun muassa laitosten yhdistämisestä. Miten saada aikaan säästöt ja pitää samanaikaisesti pelastustoimen palvelutaso korkeana ja tasalaatuisena. Varmaa on, etteivät pelastuslaitokset saa yhdessä aikaan yksimielisyyttä siitä, miten sopimushenkilöstön koulutus tulisi tulevaisuudessa järjestää. Koulutuksen sisällöstä päästäneen jonkinlaiseen yksimielisyyteen, mutta sen järjestäminen ja kustannusten jako ovat aivan toinen juttu. Nyt olisi paikallaan keskittyä olennaiseen ja jättää toisarvoiset projektit hetkeksi syrjään. Palomestareiden tuotantoon tulisi ammottava aukko. pelastusyliJohtaJan tulikoe on alkanut Miten saada aikaan säästöt ja pitää samanaikaisesti pelastustoimen palvelutaso korkeana ja tasalaatuisena?”. Jättämällä toisarvoiset asiat sivuun ja keskittymällä olennaiseen voisivat jopa vaaditut säästötkin toteutua. katseet kääntyvät tässäkin Esko Koskiseen ja hänen esikuntaansa. Pahimmillaan kursseja on supistettava. Puhetta on jopa siitä, että vuonna 2015 ei aloitettasi lainkaan insinööri-amk-koulutusta
On kerrottu, että jopa ulkomailta on tultu tutustumaan tähän erinomaiseen ”timanttiin”. 6 palokuntalainen 60 päivän polttavat kun puolustusministeri Carl Haglund huomasi puolustushallintoa uhkaavan uskottavan puolustuskyvyn heikkenemisen, hän lähti heti järein keinoin hakemaan lisää rahoitusta puolustusvoimille. Totta kuitenkin on, että jo vuosia vajaakäytöllä olleita joukko-osastoja on lakkautettu ja tämän seurauksena on jouduttu henkilöstöä jopa irtisanomaan – säästöjä on syntynyt lähes itsestään. Näin todetaan turvallisuuskomitean www-sivuilla: ”Kokonaisturvallisuus on koko yhteiskunnan yhteinen asia. Pelastustoimi, jos mikä, on keskittymistä elintärkeisiin toimintoihin. Voisiko Haglundin perustama työryhmä hakea poliittista yhteisymmärrystä myös uskottavan pelastustoimen turvaamiseen?. Arvoisa sisäministeri, nyt kun eurovaalit on käyty, tulisiko keskittyä oman alan uskottava pelastustoimi uhattuna Pelastustoimi on jo näivettynyt ja se uhkaa näivettyä lisää. Konkreettisia säästöpaineita ei ole, toisin kuin Pelastusopistolla, jota uhkaa alalle välttämättömän päällystökoulutuksen keskeyttäminen toistaiseksi tai muut supistustoimenpiteet. Suomessa on markkinoitu turvallisuutta kokonaisturvallisuutena. Olennaista on tunnistaa kokonaisturvallisuuden taustalla olevat kaksi kokonaisuutta; ensinnäkin yhteiskuntamme elintärkeiden toimintojen suojaaminen ja toisaalta laaja-alainen yhteistyö. Hänen mukaansa liian pieniin ja uskottavaa puolustusta uhkaaviin määrärahoihin on saatava jopa satojen miljoonien korotus tulevina vuosina. Kun pelastustoimen osaaminen ja luotettavuus kärsii, siitä seuraa että pelastustoimi ei enää ole uskottavaa! hoitamiseen. Lehtitietojen perusteella puolueet ovat lähes yksimielisiä puolustushallinnon lisärahoituksesta. Päällystöpäivystysalueita on jouduttu vähentämään, varallaoloa on vähennetty, ammattihenkilöstön ja sopimuspalokuntalaisten koulutus kärsii ja jo muutenkin vanhentunut kalusto uhkaa edelleen vanhentua. Keskittyminen elintärkeisiin toimintoihin ohjaa resurssien käyttöä ja laaja-alainen yhteistyö varmistaa kaikkien olennaisten toimijoiden asiantuntemuksen hyödyntämisen”. Tavallisen kansalaisen on vaikea huomata, mistä puolustushallinto on viime vuosina joutunut säästämään. Hän esitti perustettavaksi parlamentaarisen työryhmän puolustushallinnon rahoituksen turvaamiseksi. Mielikuvana on käytetty timanttikuviota. Ovatko turvallisuuskomitean pääsihteeri ja yleissihteerit tuoneet komitean arvioitavaksi myös riittävät pelastustoimen resurssit. Lisää säästövaatimuksia satelee melkein päivittäin. Muuten puolustusvoimat porskuttaa täysillä ja rahaa riittää jopa hankkeisiin, joita yhteiskunta ei ole virallisesti antanut puolustusvoimien tehtäväksi
Raportin ehkä mielenkiintoisin havainto koskee koulutuksen suunnitteluvastuuta, joka on tällä hetkellä vailla selvää mandaattia Suomen Konsulttityön tulokset julki selvitys sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmästä Kun sopimushenkilöstön koulutus on pelastuslaitosten vastuulla, on laissa mainitun käsitteen ”riittävä koulutus” paikallinen tulkinta johtanut monenlaisiin käytäntöihin. Vaihtoehtoinen ”malli A” lähtee siitä, että sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmä perustuisi Pelastusopiston koulutusprosesseihin ja tutkintojärjestelmään, missä raportti näkee selviä synergiaetuja. Työryhmässä olisi edustettuna kouluttajaorganisaatiot, pelastuslaitokset ja rahoittaja. Pelastusopisto on valmis keskusteluihin, mutta ”uudet tehtävät ja resurssit kulkevat käsi kädessä”. lue selvitys 105-sivuinen selvitys löytyy sivuilta www.pelastustoimi.fi.. Toinen, eli ”malli B” vastaa nykytilannetta eli SPEK:ille luotaisiin selkeä mandaatti ja sen toimintaa terävöitettäisiin. Selvitys esittää myös ministeriön roolin selkeyttämistä koulutuksen osalta, alkaen laaja-alaisen koulutusjärjestelmän rakennetyöryhmän perustamisesta. Käsitteet ovat liikemaailman arkipäivää, mutta edustavat monopoliasemassa toimivalle pelastusalalle jokseenkin uutta ja virkistävää ajattelua, joka tarjoaa oikean keskustelun mahdollisuuden, jos siihen uskalletaan tarttua. Vapaaehtoisten koulutus kun ei ole pelkästään sellaisen järjestämisestä kiinni. Selvitys on laadittu konsulttitoimiston KPMG Oy Ab:n toimesta, asiantuntijoina professorit Esa Kerttula ja Olli Martikainen. Tästä luettelosta puuttuu itse koulutettavien tahojen edustus, mikä aikanaan vaatinee korjausta. KPMG:n konsulttien mielestä koulutuksen peruslähtökohtana pitäisi olla enintään 60 tunnin mittainen ”rautainen modulaarinen peruskurssi”, joka perustuisi lainsäädäntöön. Konsulttiselvitys perustuu taustamateriaaliin ja web-kyselyihin ja henkilöhaastatteluihin (33 kpl), jotka kohdistuivat alan eri toimijoiden johtoportaisiin. Alueellisilla pelastusliitoilla on käytännön koulutuksen järjestämistehtävä siltä osin kuin alueen pelastustoimi ei järjestä sitä itse. Pelastusalan Keskusjärjestöllä. Raportissa painotetaan, että peruskoulutuksen materiaalien tulee olla avointa ja saatavissa ilmaiseksi sekä kouluttajille että oppilaille. Edelleen kehitetty sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmä perustuisi, valitusta mallista aivan riippumatta, nykyisiin resursseihin, mutta sen tulisi sisältää joustava, moduuleihin perustuva opintoja tutkintopolkujärjestelmä, mikä edellyttää nykyistä kattavamman opintosuoritusrekisteröinnin. palokuntalainen 60 7 päivän polttavat selvityksestä on jäänyt puuttumaan koulutettavan vapaaehtoishenkilöstön koulutusvirikkeiden analyysi. Erityistä tunnustusta ansaitsee sellaisiin käsitteisiin kuin ”markkinat” ja ”kilpailu” perustuva analyysimetodiikka. Näiden näkemyksien lisäksi selvitykseen on tuotu siviilimaailman osaamista. Koulutuksen kehittämisen osalta selvitys kuvaa kaksi tietä, jotka kumpikin hyödyntäisivät olemassa olevia rakenteita. Tässä konsultit yhtyvät jo Kotkan XXVI Yleisen palokuntalaiskokouksen näkemykseen
Sopimus edellyttää liikkeellelähtöä 10 minuutissa kahdella yksiköllä vahvuudella 1+3. – Pohjoismaisen yhteistyön tiivistäminen on tärkeää, sillä tällaista moduulia voidaan käyttää myös keskinäisessä avunannossa. Palokunnalla on sopimus Pirkanmaan pelastuslaitoksen kanssa. Yhdistyksen jäsenmäärä kohoaa reilusti yli sadan. sastamalalaisella tyrvään vpk:lla on neljä paloasemaa: Lantula, Myllymaa, Sammaljoki ja Vihattula. Kalustoa tarvitaan vuodessa 70–100 hälytystehtävässä. Kalustoa palokunnalla on paljon: neljä sammutusautoa, yksi säiliöauto, neljä miehistöautoa, yksi museoauto, kaksi perävaunua, yksi agrekaattiperävaunu sekä mönkijä. yksi palokunta, neljä asemaa kansainvälistä pelastusyhteistyötä tiivistetään kansainvälisten asioiden johtaja Tiina Peltola-Lampi puh. Lisäksi kaksi yksikköä täytyy saada liikkeelle 15 minuutissa. 029 548 8444 lisätietoja tyrvään VPK:n juhlassa juhlapuheen pitänyt sisäministeriön valtiosihteeri Marjo anttoora kuvassa tyrvään VPK:n puheenjohtajan Pauli Pitkäkosken (vas) ja palokunnanpäällikkö Esa Mäenpään kanssa. Meillä on Suomessa tästä erityisosaamista, ministeri Päivi Räsänen totesi. Palokunta vietti 125-vuotispäiväänsä 15.6.2014. Yhteistyöllä voimme luoda kustannustehokkaasti entistä parempia resursseja EU:n pelastusavun valmiusreserviin, ministeri Räsänen jatkoi. Muodostelmaa voidaan käyttää esimerkiksi luonnonkatastrofeissa ja suuronnettomuuksissa. Kujala sopimuspalokuntalaisten koulutuksesta: tarpeet ja oppiminen tärkeintä. kpmG:n tekemän koulutusselvityksen julkistustilaisuudessa SSPL:n toiminnanjohtaja Isto Kujala toi esille tärkeimmät osatekijät sopimushenkilöstön koulutuksessa: pelastuslaitosten tarpeet ja sopimushenkilöstön mahdollisuudet vastaanottaa koulutusta sekä oppiminen. 8 palokuntalainen 60 kipinät toukokuussa oslossa pidetty pohjoismaisten pelastusministereiden kokous päätti tiivistää yhteistyötä katastrofitilanteiden avustusoperaatioissa. Palokunnanpäälllikkönä toimii Esa Mäenpää ja puheenjohtajana Pauli Pitkäkoski. – Esitin, että ensimmäinen muodostelma olisi erityisesti kylmissä olosuhteissa toimimiseen varustettu. Muodostelma koostuu sekä henkilöresursseista että materiaaleista. Hälytyskelpoisia jäseniä eri asemilla on yhteensä 50. Tavoitteena on, että muodostetaan yhteispohjoismainen pelastusmuodostelma, jota tarjotaan EU:n pelastusavun valmiusreserviin
Messut ovat avoinna pe ja la klo 10–18, su klo 10–16. Väitöskirja on painettu kovakantiseksi, 540 sivuiseksi kirjaksi, joka on ostettavissa hintaan 39,00 € + postituskulut. fi tai puhelimitse: 03 4246 5334. Kuvassa Lauttasaaren VPK:n edustajat yhdessä väittelijä Marko Palokankaan kanssa.. Kokonaisturvallisuus 2015 esittelee kokonaisturvallisuuden eri osa-alueita kansalaisten, järjestöjen, elinkeinoelämän ja viranomaisten toimesta. Tilaukset: asiakaspalvelu@kustantajapalvelut. 2015 KO KO NA IST URVALLI SU U S Maanpuolustusmessut uudistuvat kokonaisturvallisuus pääteemana tampereella 2015 Tampere toimii vuoden 2015 syyskuussa näyttämönä yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden suurtapahtumalle. Näkyvimpänä osanottajana messuilla tulee olemaan puolustusvoimat, joka toteuttaa useita taistelunäytöksiä. Mukana ovat muun muassa uudet Leopard-panssarivaunut, panssarintorjunta-aseet, ilmatorjuntaohjuspartio ja taistelupelastajat. Tapahtumaviikko alkaa keskiviikkona 2.9.2015 Tampere-talossa pidettävällä Kaartin soittokunnan konsertilla. Torstaina 3.9.2015 toteutetaan ajankohtaisseminaari kansainvälisen tilanteen vaikutuksista Suomen kokonaisturvallisuuteen. www.kokonaisturvallisuus.fi Facebook: kokonaisturvallisuus Tampereen Messut Oy www.tampereenmessut.fi Twitter: @TampereenMessut Veli-Pekka Rouvali projektipäällikkö, puh. Tapahtumakokonaisuuden muodostavat Tampereen Messuja Urheilukeskuksessa 4.–6.9.2015 järjestettävät Kokonaisturvallisuus 2015 -messut sekä samalla viikolla järjestettävät oheistapahtumat ja näytökset. Tapahtuma tarjoaa läpileikkauksen suomalaisesta kokonaisturvallisuudesta ja sen toimijoista suurelle yleisölle ja alan ammattilaisille. Perjantaista sunnuntaihin 4.–6.9.2015 Tampereen Messuja Urheilukeskuksessa pidettävillä Kokonaisturvallisuus-messuilla on osastojen lisäksi monipuolinen ohjelmatarjonta näytöksineen ja seminaareineen. palokuntalainen 60 9 kipinät kokonaisturvallisuus 2015 on yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta esittelevä suurtapahtuma. Väitöskirjan aiheena on Räjähtävää tyhjyyttä sissitoiminta suomalaisessa sotataidossa. 050 536 8133 tanja.jarvensivu@ tampereenmessut.fi lisätietoja lauttasaaren vpk:n päälliköstä tohtori lauttasaaren vpk:n päällikkö, ye-majuri Marko Palokangas väitteli sotatieteen tohtoriksi Maanpuolustuskorkeakoululla 23.5.2014. Lauantaina on luvassa myös viranomaisten yhteistoimintanäytös Tampereen keskustassa. Kokonaisturvallisuus 2015 -messut 4.–6.9.2015 Tampereen Messuja Urheilukeskuksessa. 050 516 4005 veli-pekka.rouvali@tampereenmessut.fi Tanja Järvensivu viestintäpäällikkö puh. Samalla viikolla on messujen lisäksi muita tilaisuuksia suurtapahtumaan liittyen
10 palokuntalainen 60 kipinät teksti ELiisa VEsisEnaho eu-rahoitusta palokuntayhdistyksille yhteistyötä ja ystävyyttä Euroopan Unionin tukemat Leader-ryhmät (Suomessa 55 kpl) rahoittavat pienehköjä, paikallisia yleishyödyllisiä ja elinkeinotoimintaa edistäviä hankkeita lähes koko EU:n alueella. Kaikki neuvontapalvelut ovat maksuttomia. Leaderryhmien henkilökunta neuvoo ja opastaa hakijoita hakemusja raportointilomakkeiden täyttämisessä ja muissa hankkeiden hallinnointiin liittyvissä asioissa. Rahoituksen hakeminen ja hankkeiden etelä-pohjanmaan pelastuslaitoksen ja Nurmon VPK:n yhteistyö Venäjän Vologdan alueen pelastusviranomaisten kanssa on tiivistä. leader-rahoituksella voidaan esimerkiksi rakentaa, korjata tai laajentaa yhteisessä käytössä olevia rakennuksia, hankkia yhteisiä koneita, laitteita tai käyttöoikeuksia yhteisiä tiloja tai alueita varten, edistää asukkaiden palveluja, paikallista kulttuuria tai kylän viihtyisyyttä, toiminnallisuutta ja vetovoimaisuutta, säilyttää kulttuuriperintöä, tai laatia ja toteuttaa kylien kehittämissuunnitelmia. paikalliset päättävät Jokaisella Leader-ryhmällä on oma hallinnointi on yksinkertaista. Tämän hetkisen arvion mukaan uusia hakemuksia voidaan vastaanottaa vuoden 2015 alussa. Leader-ryhmiä on Suomessa kaikkiaan 55, joista jokaisella on oma paikallisten. helppo hakea Leader-rahoitus on suunniteltu nimenomaan pienille, paikallisille toimijoille. Kehittämisohjelmat laaditaan EU:n ohjelmakausittain eli seitsenvuotisiksi. Leaderrahoitusta voivat hakea esimerkiksi yhdistykset, pienet yritykset, kunnat ja säätiöt, ja tukea voi saada hankkeesta riippuen 20–90 prosenttia kokonaiskuluista. Tarvittaessa hakijoita ohjataan myös muihin rahoituslähteisiin, jos hanke ei jostain syystä sovikaan Leader-ryhmän kehittämisohjelmaan. Kehittämisohjelma on yhteistyössä laadittu Leader-ryhmän toiminta-alueen asukkaiden tahdonilmaus, joka toimii myös Leader-ryhmän hallituksen työkaluna aluetta kehitettäessä. Lisäksi Leader-rahoitusta voidaan myöntää muun muassa yritystoiminnan aloittamiseen, laajentamiseen ja kehittämiseen. Tällä hetkellä eletään ohjelmakausien vaihdetta, eli käytännössä odotellaan, että vuodet 2014–2020 kattava ohjelmakausi saadaan käyntiin ja rahoitushakemuksia voidaan jälleen vastaanottaa Leaderryhmissä. Toukokuussa venäläinen delegaatio vieraili jälleen Etelä-Pohjanmaalla. Kuvassa vasemmalta Anatoly Sapozhkov, Mauno Peltokoski, tulkki Alfia Harju-Säntti, Harri Setälä, Sergei Baklanov, Dmitrii Karlovich ja Juhani Mäki-Teppo. Eliisa Vesisenaho Pirkan Helmi ry 10.5.2014 tarpeiden mukaan laadittu kehittämisohjelmansa
Uuden paloaseman rakentaminen ”Brandbilsgarage åt Wessö frivilliga brandkår”. palokuntalainen 60 11 luo raamit käytännön toiminnalle. Yhteistyössä ideanne jalostetaan hankesuunnitelmaksi. Hallitus kootaan kolmikantaperiaatteen mukaisesti: kolmasosa hallituksen jäsenistä edustaa julkista hallintoa, toinen kolmannes paikallisia yhdistyksiä ja yrityksiä ja loput toimialueen asukkaita. Hyvällä hankkeella on aina selkeä tarve ja se hyödyttää mahdollisimman monia. Kun suunnittelette hanketta, ottakaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa yhteyttä oman alueenne Leader-ryhmän toimistoon. Wessö frivilliga brandkår rf Kokonaiskustannukset 116 120 €, tuki 70 %. pomoottori: Kuhmalahden VPK rakensi kirkonkylään uuden toimintatilan vanhan ”paloaseman” viereen. Hankesuunnitelma on paitsi oma työsuunnitelmanne myös pohja Leader-ryhmän hallituksessa tehtävälle päätökselle ja jatkossa hankesuunnitelma Kirjoittaja Eliisa Vesisenaho on Pirkan helmi ry:n hankeneuvoja. Yhdessä Leader-ryhmän työntekijöiden kanssa voitte varmistaa idean soveltuvuuden kehittämisohjelmaan ja käydä läpi tarvittavat lisätiedot. Hankkeiden valmistelu ja päätösvalta rahoitettavista hankkeista on täten paikallisilla ihmisillä. Juuri he ovat kotiseutunsa parhaita asiantuntijoita. karhuseutu: Koulutuskeskus Leirikoski, Noormarkun VPK Kustannusarvio 164467 €, tuki 40 %. pirkan helmi: Paloaseman korjaus, Viialan Vapaaehtoinen palokunta ry Kokonaiskustannusarvio 75 000 €, tuki 45 %. hallitus, joka käsittelee ryhmään jätetyt tukihakemukset ja antaa niistä lausuntonsa. 0400 226 676 eliisa.vesisenaho @pirkanhelmi.fi esimerkkejä palokuntayhdistysten leader-hankkeista päijänne-leader: Sysmän VPK:n hankkeet VPK:n lava-alueen toimintoja täydentävät rakennukset ja rakennelmat, Kokonaisrahoitus 80 138 €, tuki 75 %. Kolmikannalla varmistetaan Leader-toimintatavan edellyttämä avoimuus ja tasapuolisuus päätöksenteossa sekä rahoituksen jakautumisessa. Eliisa Vesisenaho puh. aisapari: Yleishyödyllisiä harrastusvälinehankintoja tukevassa koordinointihankkeessa ’Harppi’ Vimpelin palomiehet hankkivat soutulaitteen palomiesten taukotiloihin. info lisätietoja. Viialan paloaseman korjaus. Näin vältytään myös turhan työn tekemiseltä. Viasveden VPK-talon remontti, 24.6.2013–31.12.2013 Viasveden VPK Kustannusarvio 10 500 €, tuki 50 %. kipinät Lisätietoja Leader-rahoituksesta sekä Leader-ryhmien yhteystiedot löydät osoitteesta www.leadersuomi.fi. Siksi idean muotoilu suunnitelmaksi kannattaa tehdä huolella. Sysmän VPK:n lava-alueen toimintojen monipuolistaminen Kokonaisrahoitus: 61 422 €, tuki 75 %. Sillä päästään vaikutuksiin, jotka näkyvät vielä pitkään hankkeen jo päätyttyä
Perustamisvuodesta asti palokunta on toiminut ja toimii yhä aktiivisesti. Suomen Eduskunnan ensimmäisenä kokoontumispaikkana vuosina 1907–1910 toimi Helsingin VPK:n talo. Jäseniä Helsingin VPK:lla on noin 140. XXVII yleinen palokuntalaiskokous helsinGissä teksti ja kuvat isto KujaLa Yleisen palokuntalaiskokouksen alussa ssPL:n toiminnanjohtaja isto Kujala kertoi sopimuspalokunta 2020 -kehittämistyökalusta ja sen käytöstä.. Päivä jatkui kenttälounaalla Finlandiatalon puistikossa. Päivään osallistui noin 400 palokuntalaista. Paraatin otti vastaan pelastusylijohtaja Esko Koskinen seurueineen. helsinGin vpk 150 vuotta Yleisen palokuntalaiskokouksen yhteydessä julkistettiin Helsingin VPK:n 150-vuotishistoriikki. ja juhlavastaanotto oli 6.6. Jo purettu ensimmäinen palokunnantalo sijaitsi Ateneumin ja Aleksanterinkadun välisellä tontilla. Palokunnan juhlatilaisuus pidettiin 29.5. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Anjalan VPK:n päällikkö Markku Leinonen ja sihteerinä toimi järjestöpäällikkö Valtteri Tervala. Helsingin VPK oli suunnitellut näyttävän palokuntaparaatin ja he myös johtivat katselmuksen ja paraatin Kasarmitorilta Helsingin keskustan läpi. Helsingin VPK on perustettu 1864. Se on yksi Helsingin 15 sopimuspalokunnasta. Palokuntayhdistyksen puheenjohtajana toimii Matti Salonen ja päällikkönä Kari Kiiski. Nykyiset toimitilat sijaitsevat Albertinkatu 29:ssä. Keskeisenä kokouksen aiheena oli palokuntatoiminnan kehittäminen Sopimuspalokunta 2020 -kehittämisohjelman perusteella. Lounaan jälkeen pidettiin Finlandiatalolla varsinainen kokous. Marssin jälkeen palokuntalaiset kokoontuivat Eduskuntatalon portaille, jossa otettiin yhteiskuva. Sen on kirjoittanut päätoimittaja Juhani Katajamäki ja ruotsinkielisen version on toimittanut Silvio Hjelt. 12 palokuntalainen 60 kipinät helsinGin vpk:n 150-vuotisjuhlan kunniaksi Yleinen palokuntalaiskokous pidettiin Helsingissä
0295 488 453. Naton pelastuspalveluryhmä on aktiivinen toimija Naton siviilivalmiustoiminnassa. Pääpainopiste seminaarissa olivat katastrofista aiheutuvat, vaikeasti ennakoitavissa olevat seurannaisvaikutukset. Seminaariohjelma valmisteltiin läheisessä yhteistyössä Naton sihteeristön kanssa. Suomen erityisosaamisen alueena voisi olla mahdollista hyödyntää maamme arktisen toiminnan osaamista. Suomen kansallisena edustajana Naton siviilivalmiussuunnittelukomitean täysistunnoissa on sisäministeriön pelastusylijohtaja. Yhteistyö kattaa laaja-alaisesti toimintaa niin sotilaskuin siviilisektoreillakin. palokuntalainen 60 13 selvitysmies, professori ja emerituspääjohtaja Jorma Rantanen on selvittänyt miten pelastustoimen tutkimustoimintaa voitaisiin tehostaa ja monipuolistaa alan uusia tarpeita vastaavasti. naton pelastuspalveluryhmän seminaari helsinGissä neuvotteleva virkamies Eero Kytömaa puh. Selvitysmiehen raportti on lausuntokierroksella eri ministeriöissä, sisäministeriön hallinnonalalla sekä tutkimuslaitoksissa. Siviilisektoreille liittyvää työtä tehdään Naton siviilivalmiussuunnittelukomiteassa sekä sen alaisuudessa toimivissa sektorikohtaisissa alaryhmissä. Se on myös kommentoitavana otakantaa.fi -portaalissa. kipinät sisäministeriö järjesti Naton pelastuspalveluryhmän vuotuisen asiantuntijaseminaarin Helsingissä 4.–6. Osallistujat olivat Naton jäsenja kumppanimaiden pelastuspalveluviranomaisten ja siviilija sotilasviranomaisten edustajia sekä Naton palveluksessa olevia kansallisia asiantuntijoita. Ryhmän täysistuntoja järjestetään kaksi kertaa vuodessa. Asian valmistelu etenee sisäministeriössä syksyllä. Valtiosihteeri Andrei Nahkala toivotti seminaarivieraat tervetulleiksi Suomeen. kesäkuuta 2014. Suomi osallistuu aktiivisesti kumppanimaille avoinna olevaan yhteistyöhön sekä kumppanuusja yhteistyöohjelmien kehittämiseen. On vastattava poliittisen päätöksenteon, lainsäädäntötyön, koulutuksen, käytännön pelastustoiminnan ja hyvien käytäntöjen, riskien arvioinnin ja ennakoinnin tarpeisiin. 029 548 8440 lisätietoja Selvitysmies esittää: pelastusja turvallisuusalalle tutkimusja kehittämiskeskus www.intermin.fi/julkaisu/ 172014 lue raportti lisätietoja selvitysmies, professori ja emerituspääjohtaja Jorma Rantanen puh. Lisäksi kerran vuodessa järjestetään asiantuntijaseminaari. Samalla Pelastusopiston ja Kansainvälisen kriisinhallintakeskuksen organisaatiota muutettaisiin yhdistämällä edellä mainittu tutkimusja kehittämiskeskus niiden kanssa. suomesta arktisen pelastustoiminnan mallimaa Kansainvälisten ja kansallisten riskija uhkakuvien trendien valossa modernin yhteiskunnan pelastusja turvallisuustarpeet edellyttävät alan tutkimuspohjan vahvistamista. 040 707 00 39 ylitarkastaja Jouni Pousi sisäministeriö puh. Yhteistyön perusperiaatteisiin kuuluu avoimuus ja mahdollisuus osallistua kaikkeen kumppanuustoimintaan. Rantanen ehdottaa, että sisäministeriön alaisuuteen perustetaan pelastusja turvallisuusalan tutkimusja kehittämiskeskus. Seminaarin teemana oli uusi, kokonaisvaltainen tapa lähestyä varautumissuunnittelua laajamittaisten katastrofien varalta. Suomi on osallistunut Naton rauhankumppanuusohjelmaan sen käynnistymisestä alkaen. Uusina haasteina tutkimuksessa nähdään myös ilmastonmuutokseen liittyvien luonnonkatastrofien vaatimat pelastustehtävät, väestön ikääntymiseen ja liikkuvuuteen liittyvät tutkimustarpeet sekä uusien materiaalien ja rakenteiden edellyttämät pelastustoiminnan tutkimusja kehittämistarpeet. Näillä kolmella itsenäisellä yksiköllä olisi yhteinen johto, hallinto ja tukipalvelut, mutta ne toimisivat kuitenkin itsenäisesti omilla sisältöalueillaan
Opastevalaisin, joka ei anna riittävästi valoa on kuin jauhesammutin, josta ei tule sammutusjauhoa.. Viereisessä seuratalo Soihtulassa sekä Hurukselan VPK:n tiloissa järjestettyyn hurukselan VPK esitteli kalustoaan. teksti ja kuvat sasu MäKinEn VAIN STANDARDIEN MUKAISET OPASTEJA TURVAVALAISIMET MAHDOLLISTAVAT NOPEAN JA TURVALLISEN POISTUMISEN KIINTEISTÖSTÄ VAARATILANTEESSA. Etsintäkoira löysi näytöksessä kateissa olleen miehen. toukokuuta. kipinät turvallisuusyhteistyötä kotkassa kotkassa, hurukselan vpk:n paloasemalla järjestettiin koko perheen turvallisuustapahtuma lauantaina 3. Ilmarisentie 8, 15200 Lahti puh. (03) 883 020 www.teknoware.fi emexit@teknoware.fi EN 1838 EN 60598-2-22 Lighting Technology Kaikkien Suomessa myytävien poistumisopasteiden on täytettävä turvavalaistusta koskevan standardin SFS-EN 1838 vaatimukset opasteen havaittavuudesta, niin kontrastin kuin pintakirkkaudenkin suhteen
Tapahtuman yhteydessä järjestettiin myös kirpputori. Tehtävän sisältöön on kuulunut toimintasuunnitelman tekoa, hallituksen kokoukseen osallistumista, harjoitusten suunnittelua ja pitämistä, liikuntaa ja koulutusta, sekä hälytysosastoissa että nuoriso-osastoissa. Kahviossa järjestetystä Liikenneturvan tieturvavisasta saattoi voittaa pyöräilykypärän. lue juttu: www.palokuntalainen.fi Erja haiko ja Kalle suomi. Kolmikon artikkeli on luettavissa Palokuntalaisen nettisivuilla osoitteessa www.palokuntalainen.fi. kipinät – palokuntien vapaaehtoistyö on ollut lähellä sydäntämme jo vuosien ajan. – Olemme tutustuneet uusiin palokuntalaisiin ja sosiaalinen piirimme on kasvanut. palokuntalainen 60 15 kuului siis myös harrastustoiminnan ja elämäntavan entisestään syventäminen, summavat Kalle Suomi ja Erja Haiko. Palokunta esitteli tapahtumassa kalustoaan sekä toimintaansa ja Kymenlaakson pelastuslaitos opasti alkusammutusvälineiden käytössä. Meidän opintojemme alkuun 60 tuntia VaPaaEhtoista PaKKoa Sairaanhoitajan tutkinnon opintovaatimuksissa on 60 tunnin jakson suorittaminen vapaaehtoistoiminnassa. Tapahtuman järjestivät yhteistyössä Hurukselan VPK, Soihtulan kannatusyhdistys sekä Kymenlaakson Kylät ry:n Arjen Tukea ja Turvaa kotikylältä eteläisen Kymenlaakson kylissä -hanke, jota Kaakkois-Suomen ELY-keskus rahoittaa. tapahtumaan osallistui noin satapäinen yleisö. hurukselan VPK esitteli kalustoaan.. Toimiessamme palokunnan monimuotoisissa tehtävissä, muun muassa ensivastetoiminnassa, saimme kipinän alkaa opiskella sairaanhoitajan tutkintoa Satakunnan ammattikorkeakoulussa, kertoo ulvilalainen Erja Haiko. Yhtenä osana projektia oli lehtiartikkelin kirjoittaminen. – Aloitettuamme opiskelut syksyllä 2013 alkoi myös uuden opetussuunnitelman mukainen vapaaehtoistyön jakso, johon kuuluu 60 tuntia vapaaehtoistyötä. Myös paikkatietokoordinaattien tulostuksessa ja avun hälyttämisessä opastettiin paikalla ollutta yleisöä. Lisäksi paikalla olivat pelastuskoirat, jotka esiintyivät kahdessa henkilöhakunäytöksessä. Kalle Suomi Pomarkun, Erja Haiko Ulvilan sekä Riku Väkinen Kiikan VPK:ssa. Myös omat alkusammutusvälineensä sai huollettua paikan päällä kymmenen euron hintaan. Tämä on opettanut meille uudenlaista tapaa suunnitella ja miettiä tulevaisuudennäkymiä, pohtia tulevaisuuden uhkakuvia ja sitä, miten ne voidaan välttää. Hanke auttaa näiden taitojen kehittämisessä. Pienillä toimenpiteillä kyläläiset pystyvät itse parantamaan oman kotikylänsä, asuinalueensa sekä oman itsensä turvallisuutta. Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelijat Erja Haiko, Kalle Suomi ja Riku Väkinen valitsivat vapaaehtoistyön jakson suorittamispaikaksi palokunnan. – Tutustuttuamme uuteen opetussuunnitelmaan, keräsimme opiskeluryhmästämme kolme palokuntalaista yhteen vapaaehtoistyön ryhmään ja aloimme ideoida yhteistyötä palokuntiemme välillä ja kuinka pyrkisimme tutustumaan syvemmin oman palokuntamme toimintaan, selvittää pomarkkulainen Kalle Suomi. Hankkeen tarkoituksena on tähdätä ihmisten omaehtoisen varautumisen kasvattamiseen. Jokainen kolmesta päätti suorittaa jakson omassa palokunnassaan. SPR Kotkan osasto, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu sekä Autoliitto esittelivät omaa toimintaansa
Ei pelkästään tiedot ja taidot, vaan myös aivan arkiset kommunikointivalmiudet ovat leirien myötä kehittyneet. Leirin johto on vakuuttunut siitä, että nämä kohtaamiset kehittävät jokaisen osanottajan valmiuksia selvitä paremmin niin elämän yläkuin alamäistäkin. – Kerron vieraillemme Satakunnasta, Porin kaupungista, pelastuslaitoksesta ja vaikkapa ylpeydestämme, Länsi-Suomen pelastusharjoitusalueesta. Nämä ovat olleet arvokkaita kontakteja myös aikuisiässä ja vaikkapa yrityselämässä, täsmentää Kai Vainio. – Tuolloin osanottajia oli noin kolmannes Viksun määrästä. Pekka tähtinen Kai Vainio lisätietoja www.viksu2014.fi. – On ollut hienoa nähdä kuinka innostuneita ja tehtävään paneutuneita leirin valmistelijat ja vastuuhenkilöt ovat olleet. Niin, ja ei saa unohtaa tiedotusvälineitä ja lopulta aivan tavallisia kansalaisia. – Ne kohtaamiset, kokemukset ja elämykset, jotka ovat leireillä kohdalleni tulleet, ovat olleet monella tavalla hyödyllisiä. Viksu on ollut mittava projekti, joka on vaatinut paljon kaikilta mukana valmisteluissa olleilta. – Ja meidän talkooväkemme on taas kerran osoittanut niin henkisen ja fyysisen voimansa. Sanomattakin on selvää, että oman alueen asioiden saattaminen muualta saapuvien vieraiden tietoisuuteen on myös tärkeä osa leiri-isännän tehtäväkenttää. Leireillä olen vuosien varrella oppinut tuntemaan jo satoja ihmisiä eri puolilta Suomea ja myös muista maista. – Tärkeää on pitää huolta yhteiskuntasuhteista ja kutsuvieraista. – Ilman lukuisia kokemiani palokuntaleirejä elämäni olisi varmaan ollut hieman toisenlaista. Leirin johtaja Kai Vainio allekirjoittaa Pekan ajatukset leirien hyödyllisyydestä. – Se muuten oli kansainvälinen leiri Yyterissä vuonna 1966, tarkentaa Pekka. Pääoma elämään on kasvanut. Viksu –leirin johtaja Kai Vainio ja isäntä Pekka Tähtinen kohtaamisista: pääomaa elämään Heinäkuun alussa Porin Kirjurinluodolla kohtaavat tuhannet nuoret ja aikuiset toisensa mitä erilaisimmissa leiriaktiviteeteissa kursseista rippikouluun. Niin Tähtinen kuin Vainiokin uskovat, että koko projektin kaikki kohtaamiset kun ynnätään, jäävät kaikki tahot hienosti plussalle. Satakunnan ja lähialueiden pelastuslaitokset ovat osaltaan tukeneet leiriä. Pelastusalalle ovat kontaktit niin julkiselle kuin yksityissektorille äärimmäisen tärkeitä. Varsinkin nuorelle leirien kasvatuksellinen merkitys on suuri, sanoo Pekka jo nelivuotiaana ensimmäisellä leirillä käyneen kokemuksella. Näen leiri-isännän päätehtävän olevan juuri suhdetoiminnan, selventää Pekka isännän tehtäväkuvaa. kaitsu kiittää yhteistyökumppaneita Leirin johtaja Kai Vainio kiittää kaikkia leirin valmisteluissa mukana olleita yksityishenkilöitä ja yhteisöjä esimerkillisestä paneutumisesta leirin onnistumiseksi. 16 palokuntalainen 60 kipinät leiri-isäntä, pelastusjohtaja pekka tähtisellä on kokemuksia kahdeltakymmeneltä palokuntaleiriltä. leiri-isäntä on monipuolinen suhdetoimintamies Pekka Tähtisen leiri-isännyyteen kuuluu useita suurelle yleisölle ja myös leirin osanottajille tuntemattomia työtehtäviä. Tässä vaiheessa haluan lausua kaikkien puolesta parhaat kiitokset hienosta toiminnasta ja yhteistyöstä!, kuvailee Kai tuntemuksiaan. Porin kaupungin positiivinen suhtautuminen on ylittänyt kaikki odotukseni
Kouvolan yhteiskoulu vaurioitui pahoin 112-päivänä, 11.2.2014. Oikein ajoitettuna ja käytettynä savutuuletus tekee sammutustyön helpommaksi ja turvallisemmaksi sekä minimoi omaisuusvahingot. 09 4761 1300 Pelastusopiston_julkaisut.indd 1 4.6.2014 8:27:02 kouvolan yhteiskoulun lukion rehtori Tapio Karvonen palkittiin harvinaisella Auttavat kädet -reliefillä tunnustuksena toiminnastaan Yhteiskoulun tulipalossa helmikuussa. alv) Verkkokaupastamme hankit kätevästi kaikki Pelastusopiston julkaisut, tutustu ja tilaa. kipinät Julkaisu käsittelee savutuuletusta, joka kuuluu kiinteänä osana kaikkiin rajatun tilan palon sammuttamisessa käytettäviin sammutustekniikoihin. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK • www.spek.fi Tilaa nyt Pelastusopiston julkaisut SPEKistä Tilaa: verkkokauppa.spek.fi Puh. Osa koulun oppilaista jouduttiin evakuoimaan sarjatikkailla ikkunan kautta. Hanki myös SPEK opastaa sarjassa ilmestyneet: SPEK opastaa 5 Alkusammutuskalusto SPEK opastaa 26 Automaattinen sammutuslaitteisto asunnoissa ja hoitolaitoksissa SPEK opastaa 28 Tuulivoimaloiden paloturvallisuus SPEK opastaa 29 Leirintäalueen turvallisuusopas SPEK opastaa 31 Poistumisturvallisuusselvityksen laadintaopas SPEK opastaa -sarjan viimeisimmät päivitykset voi ladata osoittesta www.spek.fi/Suomeksi/Paloturvallisuus/Oppaita. Auttavat kädet -reliefi on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEKin myöntämä tunnustus ansiokkaasta toiminnasta onnettomuustilanteessa. Pelastusopiston julkaisu 2/2010 84 sivua • 23,00 € (sis. Kymenlaakson pelastuslaitoksen edustajat luovuttivat reliefin Karvoselle toukokuussa Kouvolan kaupungintalolla. Kouvolan alueelle palkinto on myönnetty vain kerran aiemmin. Palkinto myönnetään harvoin. Rehtorin suorittaman nopean evakuoinnin ansiosta tapauksesta selvittiin ilman henkilövahinkoja. REhtoRiLLE auttavat kädet Kouvolan yhteiskoulun rehtori tapio Karvonen.
18 palokuntalainen 60 kipinät alipäällystökurssi 36 12.8.2013 23.5.2014 Sukunimi Etunimet Kotikunta Alaraasakka Jussi Pekka Ii Gröhn Juha Pasi Kristian Vantaa Heiskanen Jani Pekka Enonkoski Huttunen Jukka Pekka Iisalmi Innanen Sakari Antero Laihia Kallio Juha Samuli Ilmajoki Kippola Jukka Tapani Loviisa Kiskola Tuomas Juha Pori Lahtinen Tuomo Kalevi Jyväskylä Lankinen Arttu Petteri Kirkkonummi Pekkola Vesa Rauno Tapani Kouvola Piippo Timo Tapani Tampere Rankinen Ville Juhani Kemijärvi Remes Ville Petteri Pieksämäki Reunamo Jani Juhani Pori Ruokolainen Mika Olavi Kouvola Ruotsalainen Jari Tapio Saarijärvi Räsänen Eetu Pekka Akseli Kangasala Tepsa Mika-Kristian Vantaa Tommila Tero Pekka Pori hätäkeskuspäivystäjäkurssi 25 14.1.2013 23.5.2014 Ala-Kujala Tanja Seinäjoki Ekman Minna Katariina Hämeenlinna Heiskanen Taina Helena Porvoo Hokkanen Marko Johannes Vaasa Juselius Tom John Erik Vaasa Ketolainen Kimmo Petteri Turku Kiili Joonas-Eemeli Henrik Jyväskylä Kimpimäki Nea Marisa Kuopio Korri Aino Marja-Leena Orivesi Kyrö Tiina Jessika Hellevi Keminmaa Lappalainen Roosa Maria Janakkala Nikkinen Eila Sinikka Oulu Pennanen Antti Juhani Oulu Sippola Karoliina Tuulikki Tampere Vairinen Jonna Katariina Turku Varjonen Janina Maria Tampere Vikman Jenni Iida Helena Maalahti Virtanen Tuuli Helinä Pori Öberg Saana Maria Mustasaari pelastajakurssi 82 14.1.2013 23.5.2014 Ahtonen Samuli Ensio Kuopio Ekman Jarno Tuukka Taneli Jyväskylä Forsström Juha Mikael Sipoo Haavisto Veli-Matti Tapio Tampere Hakkarainen Miro Anton Liperi Hokkanen Panu Sakari Viitasaari Huczkowski Miika Johannes Jyväskylä Huttu Pekka Santeri Kuopio Hyvönen Juho Jaakko Helsinki Jokinen Joel Petteri Riihimäki Järvinen Joni Juhani Hausjärvi Kangaskesti Reko Pekka Äänekoski Karén Turo Kasper Hyvinkää Kettunen Kalle Antero Valkeakoski Kitkala Henri Pauli Oulu Koivusaari Pasi Antero Turku Kröger Antti Emil Hämeenlinna Kykkänen Mika Samuli Tampere Kyllönen Kim Juhani Joensuu Lahti William Erik Jyväskylä Laine Jani Petteri Oulu Lamberg Miika Samuel Lahti Lantta Kalle Kalervo Lappeenranta Lehtinen Sami Mikael Naantali Makkonen Niko Vasili Oulu Martikainen Ville Markus Juankoski Marttiin Pauli Antero Mikkeli Marttinen Tommi Petteri Mikkeli Matikainen Toni Petteri Lahti Mauno Lauri Valtteri Kuopio Moilanen Lari Matti Joensuu Mustakangas Mikko Henrik Vihti pelastajakurssi 83 14.1.2013 23.5.2014 Baumann Marco Tomas Daniel Rovaniemi Hintsanen Mikko Juhani Imatra Lyytinen Antti Pekka Varkaus Nykter Roope Oskari Jyväskylä pelastusopistosta 23.5. Pelastusopiston priimusstipendin saivat Taina Heiskanen hätäkeskuspäivystäjäkurssilta, Eetu Räsänen alipäällystökurssilta sekä Kalle Lantta pelastajakurssilta. Omat stipendinsä jakoivat myös Palosuojelurahasto, Suomen palopäällystöliitto SPPL, Pelastustieto-lehti, Suomen palomiesliitto SPAL, Hätäkeskuslaitos, Poliisiammattikorkeakoulu sekä Suomen pelastusalan keskusjärjestö SPEK.. valmistuneet tutkinto-opiskelijat Päätösjuhlassa on perinteisesti palkittu opinnoissaan hyvin menestyneet opiskelijat
Palomiesurheilu: SM-lentopallo Jyväskylä 13.–14.8. Tiedot osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi kipinät heinäkuu 9.–10.7. Palokuntalainen ilmestyy 26.11. Palomiesurheilu: SM jääkiekko Lahti 9.12. Julkaisemme sitoumuksetta tietoja pelastusalan tapahtumista yms. Turvallisuus 2014 -messut Jyväskylä 6.9. palokuntalainen 60 19 tapahtumakalenteri je ss ss ... Palomiesurheilu: Voimailu/soutu Äänekoski 25.–26.10. Palokuntalainen ilmestyy 30.8. Palokuntalainen ilmestyy Sulku Lasse Pauli Tapio Tampere Suomi Sami Olavi Lieto Taipale Juuso Julius Jyväskylä Talvitie Janne Antero Kuopio Tamminen Patrick Otto Mikael Tampere Tuomisto Heikki Samuel Sastamala Tuovinen Joni Santeri Sodankylä Törmänen Joni Markus Oulu Ulmanen Perttu Ilkka Juhani Maaninka Uotila Juho Antti Kustaa Köyliö Upola Juha Pekka Rovaniemi Valto Olli Tapani Kuopio Westman Matti Ville Oskari Kuopio Wikman Mikko Helmer Ossian Turku Virtanen Olli Tapani Sastamala. Palomiesurheilu: Ammunta Mäntsälä 10.–11.7. Palokuntalainen ilmestyy marraskuu 5.–7.11. Meripelastustaitokilpailut 2014 Tampere 30.8. Palokuntanaisja nuorisotyön syysopintopäivät Paikka tarkentuu myöhemmin 3.10. Palomiesurheilu: Salibandy Porvoo 14.11. SPPL: Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät Tampere 1.–30.11. Palomiesurheilu: Suunnistus Parainen 3.–5.9. Jouluseminaari ja jouluglögit Helsinki 10.12. EuroSafety Kansainväliset turvallisuusalan ammattimessut Tampere 11.11. SPAL: Liittokokous Turku joulukuu 3.–4.12. SKYDD-messut Tukholma Pennanen Antti Juhani Oulu Sippola Karoliina Tuulikki Tampere Vairinen Jonna Katariina Turku Varjonen Janina Maria Tampere Vikman Jenni Iida Helena Maalahti Virtanen Tuuli Helinä Pori Öberg Saana Maria Mustasaari pelastajakurssi 82 14.1.2013 23.5.2014 Ahtonen Samuli Ensio Kuopio Ekman Jarno Tuukka Taneli Jyväskylä Forsström Juha Mikael Sipoo Haavisto Veli-Matti Tapio Tampere Hakkarainen Miro Anton Liperi Hokkanen Panu Sakari Viitasaari Huczkowski Miika Johannes Jyväskylä Huttu Pekka Santeri Kuopio Hyvönen Juho Jaakko Helsinki Jokinen Joel Petteri Riihimäki Järvinen Joni Juhani Hausjärvi Kangaskesti Reko Pekka Äänekoski Karén Turo Kasper Hyvinkää Kettunen Kalle Antero Valkeakoski Kitkala Henri Pauli Oulu Koivusaari Pasi Antero Turku Kröger Antti Emil Hämeenlinna Kykkänen Mika Samuli Tampere Kyllönen Kim Juhani Joensuu Lahti William Erik Jyväskylä Laine Jani Petteri Oulu Lamberg Miika Samuel Lahti Lantta Kalle Kalervo Lappeenranta Lehtinen Sami Mikael Naantali Makkonen Niko Vasili Oulu Martikainen Ville Markus Juankoski Marttiin Pauli Antero Mikkeli Marttinen Tommi Petteri Mikkeli Matikainen Toni Petteri Lahti Mauno Lauri Valtteri Kuopio Moilanen Lari Matti Joensuu Mustakangas Mikko Henrik Vihti pelastajakurssi 83 14.1.2013 23.5.2014 Baumann Marco Tomas Daniel Rovaniemi Hintsanen Mikko Juhani Imatra Lyytinen Antti Pekka Varkaus Nykter Roope Oskari Jyväskylä Patronen Juuso Elmeri Iisalmi Perden Jooseppi Rainenpoika Kuopio Pietilä Antti Risto Johannes Paimio Porrassalmi Tuomas Antti Matias Jyväskylä Puisto Hannu Antero Kauhajoki Puronaho Ari Eemeli Kaustinen Pälvimaa Markus Mikael Kuopio Rautavirta Jyri Joonas Valtteri Hämeenlinna Regonen Semjon Lieksa Rintala Ville Olavi Ylöjärvi Salmi Olli Kalervo Huittinen Salovaara Antti Samuli Pirkkala Seipäjärvi Juho Pauli Tapio Rovaniemi Seppä Juho Taneli Raahe Seppälä Kim Kristo Olavi Vantaa 1.–31.10. SPPL: Suurpaloihin varautumisen järjestelyt Suomessa -seminaari Porvoo lokakuu 14.–16.10. Pelastusalan neuvottelupäivät Hki-TukholmaHki 31.12. se ur aa va pa lo ku nt al ai ne n il m es ty y ta as el ok uu ss a! Tiedot kerätty laitosten ja palokuntien tiedottajilta sekä järjestäjien nettisivuilta. Palomiesurheilu: Golf Oulu 29.8. Palomiesurheilu: Beach Volley Lappeenranta elokuu 6.–7.8. SPPL: Turvallisuusharjoitusten järjestäminen Vantaa 18.11. SPPL: Sivutoimisen ja vapaaehtoispäällystön opintopäivä Jyväskylä 16.9. Vapaaehtoispalokuntatyön päivä syyskuu 2.9. Palomiesurheilu: Uinti Rauma 1.10– 30.11
Samaan aikaan Virvestä kuului hälytys Kotkan paloaseman yksikölle. Noin kuukautta myöhemmin poliisi sai tutkittavaksi viereisellä kadulla sattuneen tapauksen, jossa kerrostaloasunto kärsi lieviä savuvahinkoja pienessä tulipalossa. Maaliskuun 2013 alussa Kyllikinkadulla sijaitsevan kerrostalon askarteluhuoneen roskiksessa syttyi pieni palon alku. Kerrostalon pyörävaraston lattialla palokuntaa odotti pieni palonalku, jonka syttymissyyn selvittämisen poliisi sai tehtäväkseen. Seuraavana syksynä Alahovissa syttyi tulipalo kerrostaloasunnon ylimmässä kerroksessa. Noin viikkoa myöhemmin pelastuslaitos oli saanut sammutettua hitsaustöistä lähteneen teollisuushallin tulipalon Marttilassa, kun asemalle palaamassa ollut Karhulan VPK:n yksikkö RKY162 havaitsi paksua mustaa savua Korkeakoskella. Pelastuslaitos sai hälytyksen keskisuuresta rakennuspalosta Sunilan Harjukadulle 6.6.2013. Suurin osa Kotkassa sytytetyistä tuhopoltoista on edelleen selvittämättä, mutta esimerkiksi 26.8.2013 Koivulan koulun ulkoseinällä syttyneen pienen palon poliisi on saanut selvitettyä. Syytä tähän ei tiedetä. Palot Kotkassa ovat painottuneet erityisesti Karhulan sekä Karhuvuoren alueille. 20 palokuntalainen 60 p alomestari Jaakko Hämeenniemi Kymenlaakson pelastuslaitokselta ei motiivia halua arvella, sillä hänen mukaansa on tärkeää nojata tosiasioihin ja vasta sen jälkeen tehdä analyysiä yksittäistapauksista. Naapuri oli havainnut rappukäytävässä savua ja ylimmän kerroksen asunnon ulko-oven olevan savun peitossa. Poliisi tutkii palon syttymissyytä. Myös seuraavan yön aikana pelastuslaitos pääsi sammuttamaan rakennuspaloa: Uusikyläntiellä sijainnut hylätty TuhopolTTajaT teksti Ja kuVat sasu mäkinen. Helmikuun 2012 alussa Muuralankujalla asunut mies sytytti talonsa palamaan: rakennus tuhoutui palossa täysin. Tutkimuksissa selvisi, että palonalun sytyttivät alueella asuvat pienet lapset. Kotkassa on palanut viimeisen kahden vuoden aikana useasti. Näiden palojen välisenä aikana kaupungissa poltettiin ainoastaan yksi auto. Helppolankujalla sijainnut piharakennus paloi ja paikalta nähtiin poistuvan polkupyörällä liikkunut mies. Poliisi on ihmeissään tuhopolttojen vuoksi
Helmikuussa henkilöauto tuhoutui täysin tulipalossa Räskintiellä Karhuvuoressa. Palo kuumensi myös toisen rivitalon seinän lähes syttymispisteeseen. Karhulan alueella kulkee Sunilan tehtaalle johtava harvoin liikennöity junarata. Palosta selvittiin kuitenkin ilman henkilövahinkoja. Huoneistopaloa ei epäillä tahallaan sytytetyksi, mutta autokatokriivaavat kotkaa sen paloa tutkitaan tahallisena tekona. Alahovintie 8:n pysäköintialueelta nähtiin tulipalon aikaan poistuvan polkupyöräilevä mies. Kesän 2013 aikana autoja poltettiin muun muassa Alahovissa ja Karhuvuoressa. Kerrostaloasunnossa Karhulassa sytytettiin tulipalo maaliskuussa ja Hovinsaarella asunto tuhoutui huhtikuussa sytytetyssä palossa. Korkeakoskella palaneen piharakennuksen lähistöllä sijaitsee Kymin juna-asema. Tulipalo levisi myös viereisen rivitalon päätyyn. Palon sytyttäjäksi epäilty mies saatiin kiinni, mutta häntä vastaan ei löytynyt tarpeeksi todistusaineistoa. Vain muutamaa päivää myöhemmin yritettiin Vanhalla Sutelantiellä sijaitseva puusilta sytyttää palamaan. Alahovissa sijaitsevalla Virsumäentiellä tuli tuhosi täysin autokatoksen sekä siellä olleet 12 autoa ja moottoripyörän. Toukokuussa Emännänraitilla Karhulassa yksi henkilöauto tuhoutui ja kaksi autoa vaurioitui tahallaan sytytetyssä tulipalossa. palokuntalainen 60 21 autiotalo tuhoutui pahoin tulipalossa. TuhopolTTajaT kotka. Keväällä 2014 Kotkassa on sytytetty muutamia tahallisia tulipaloja. Vain reilua viikkoa myöhemmin kaksi henkilöautoa tuhoutui tulipalossa Haikarantiellä Metsolassa. Onko rautatie tuhopolttosarjan ratkaiseva elementti. Miestä epäiltiin myös Korkeakosken piharakennuspalosta sekä Tiiliruukinrannassa telakoituna olleen veneen poltosta. Saman taloyhtiön rivitalo kärsi vaurioita myös tammikuun 2014 alussa, jolloin yksi asunto tuhoutui rajussa tulipalossa yön aikana. Pari yötä autokatospalon jälkeen Kolmikulmassa ja Alahovissa poltettiin myös henkilöautoja. Junaradan varrella sijaitsevat muun muassa Kolmikulman, Sylvesterinraitin ja Alahovin alueet, joissa tuhopolttoja on ollut. Käräjäoikeus ei kuitenkaan katsonut kotkalaista vuonna 1977 syntynyttä miestä syylliseksi kaikkiin paloihin todisteiden puuttuessa
Välivuosien aikana Kotkassa on ollut vain yksittäisiä tuhopolttoja, kuten Hovinsaarella Kotkan Meripäivien aikaan palaneen Siwan tapaus. Poliisilla oli palojen vuoksi useita kiinniotettuja, mutta yhdenkään epäillyn kohdalla todistusaineisto ei ollut riittävää. Mediatehdas Dakar Oy teki Peikonpolku-nimisen dokumentin tuhopolttojen sarjasta. Joissain tapauksissa saattaa olla taustalla myös väkivallan tekoja. Jos asiaa lähestyisi siitä näkökulmasta, että julkisuudenhaku on pääsyy toimimiseen ja tulipalojen sytyttely on vain keino, saattaisi löytyä parempi syy-yhteys ja tekijän profiili kuin niillä, joilla itse sytyttely on lähtökohta, jatkaa Hämeenniemi. Alueella paloi varastokoppi, pyörävarasto, kellari sekä roskakatos. – Yksittäisessä tapauksessa pitäisi päästä tutkimaan juuri tuon tulipalon sytyttänyttä henkilöä. Myös 18 katoksessa ollutta autoa tuhoutui. 22 palokuntalainen 60 J o vuonna 2009 Kotkaa ravisteli tuhopolttojen sarja. Hänen mukaansa syitä tulipalon tai -palojen sytyttämiseen on monia. Tuolloin Karhuvuoressa sijaitsevalla Peikonpolulla ja sen lähiympäristössä sytytettiin useita tulipaloja. – Syinä voidaan löytää muun muassa petos, kosto, ilkivalta, mielenterveydelliset seikat, pyromania sairautena, jonkinlaisen nautinnon tai täyttymyksen saaminen tulipalon sytyttämisestä ja palon katselusta, Hämeenniemi kommentoi. Julkisuudenhalu osasyyllinen paloihin?. Hän arvelee, että tulta voi käyttää välineenä omille tarpeilleen esimerkiksi ilkivallan tekemiseen. Palomestari Jaakko Hämeenniemi toimii Kymenlaakson pelastuslaitoksen palotutkintaryhmän vetäjänä. – Julkisuuden saaminen saattaa olla yksi tekijä vaikuttamassa sytyttelemiseen, varmaa tutkimustietoa minulla ei tästä ole, ainakaan julkisuuden hakemista tuhopoltoilla ei ole painotettu erilaisissa aineistoissa. Dokumentti esitettiin Ylellä keväällä 2013 ja pian sen esittämisen jälkeen Kotkassa alkoi tapahtua: Kolmikulmassa poltettiin kaksi roskakatosta. Jos ajatellaan julkisuuden hakemista huomion hakemisena, niin ehkä ainakin yhden tuhopolttaja-tyypin, eli syrjäytyneen ihmisen profiilista saattaisi löytyä huomion haku -motiivia. Hänen mukaansa joissain tapauksissa tekijää kuvataan syrjäytyneeksi, mielenterveysongelmista kärsiväksi
kolmikulmassa useita tuhopolttoja Karhulassa sijaitsevalla Kolmikulman vanhalla asuinalueella on palanut useasti vuosina 2012 ja 2013. Vanha kioskirakennus tuhoutui tulipalossa täysin. palokuntalainen 60 23 h einäkuussa 2013 Kolmikulman päiväkotina toiminut kulttuurihistoriallinen Kalliopytinki tuhoutui tulipalossa. Ensimmäisen kerran pelastuslaitos hälytettiin sammuttamaan palavaa kioskia lokakuun 2012 lopussa. Syyskuun 2013 lopussa pelastuslaitos joutui jälleen kerran palaamaan Kolmikulmaan.” TuhopolTTajaT riivaavat kotkaa. Pelastuslaitos oli ollut sammuttamassa Kukkulapolulla Karhuvuoressa palanutta mopoa, kun hälytys tuli Kokkolankadulla palavasta roskakatoksesta. 500 neliömetrin kokoinen varastorakennus tuhoutui täysin tulipalossa Sudenkadulla. Tuli pääsi leviämään myös viereiseen työläisasuntomuseo Näkin mökkiin. Vain hetkeä myöhemmin viereisellä Sudenkadulla tuhoutui tulipalossa toinenkin roskakatos. Leviämisvaaraa muihin rakennuksiin ei palosta aiheutunut. Alue rauhoittui talven ajaksi ja seuraavat palot Kolmikulmassa tapahtuivat toukokuun lopussa 2013. Palanutta päiväkotia jouduttiin palaamaan sammuttamaan useita kertoja kyteneiden purueristeiden vuoksi. Rakennuksen purkaminen aloitettiin toukokuun 2014 lopussa ja purkutyö on tarkoitus saada valmiiksi kesän loppuun mennessä. Ensimmäisten sammutusyksiköiden saapuessa paikalle oli rakennuksen toinen pääty jo täysin tulessa. Syyskuun 2013 lopussa pelastuslaitos joutui jälleen kerran palaamaan Kolmikulmaan. Museorakennus kärsi pieniä vaurioita
25.09.2013 – Rakennuspalo: keskisuuRi Sudenkadulla sijainnut noin 500 neliöinen varastorakennus tuhoutui tulipalossa. 23.08.2013 – Rakennuspalo: keskisuuRi Autokatos ja 13 ajoneuvoa tuhoutuivat tulipalossa Virsumäentiellä. 06.09.2013 – liikenneVälinepalo: pieni Hurukselantiellä poltettiin levähdysalueella ollut auto. Myös viereinen auto kärsi palovaurioita. Naapuri oli havainnut rappukäytävässä savua ja ylimmän kerroksen asunnon ulko-oven olevan savun peitossa. Palon sytyttivät kaksi kotkalaista miestä, jotka tuomittiin kesäkuussa Kymenlaakson käräjäoikeudessa. 04.02.2012 – Rakennuspalo: keskisuuRi Asukas sytytti 1½-kerroksisen omakotitalon palamaan Muuralankujalla, talo tuhoutui täysin. 01.09.2013 – liikenneVälinepalo: pieni Alahovintiellä poltettiin auto. Samassa auto oli syttynyt tuleen. 26.10.2012 – Rakennuspalo: keskisuuRi Kolmikulman kioski tuhoutui tulipalossa. 09.06.2013 – maastopalo: pieni Ruonalan venerannassa paloi telakoituna ollut vene. 27.07.2013 – liikenneVälinepalo: pieni Ututiellä poltettiin Venäjän kilvissä ollut henkilöauto. 29.09.2012 – Rakennuspalo: suuRi Alahovintiellä syttyi tulipalo kerrostaloasunnossa. 31.03.2013 VahinGonteko Kaksi Karhulassa sijaitsevaa pizzeriaa yritettiin polttaa. 16.04.2013 – Rakennuspalo: keskisuuRi Tuulikinkadulla kerrostaloasunto kärsi lieviä savuvahinkoja pienessä tulipalossa. 30.03.2013– maastopalo: keskisuuRi Räskintiellä paloi auto. 03.09.2013 – liikenneVälinepalo: keskisuuRi Telakoituna ollut vene tuhoutui tulipalossa Räskissä, Tiiliruukinrannassa. 29.08.2013 – liikenneVälinepalo: pieni Henkilöauto tuhoutui tulipalossa Lidlin parkkipaikalla Karhunkujalla. 09.07.2013 – Rakennuspalo: suuRi Kolmikulman päiväkotina toiminut kulttuurihistoriallinen Kalliopytinki tuhoutui tulipalossa. Silminnäkijä oli havainnut hoikan, tummiin pukeutuneen mieshenkilön heittävän jotakin pysäköityjä autoja kohti. 03.11.2013 – Rakennuspalo: keskisuuRi Peruskorjauksessa ollut asumaton hirsirakennus vaurioitui pahoin tulipalossa Kymijoentiellä. 24.01.2014 – tulipalo muu: pieni Noin sadan neliömetrin kokoinen varastorakennus paloi Sylvesterinraitilla. 15.06.2013 – Rakennuspalo: keskisuuRi Autiotalo tuhoutui tulipalossa Uusikyläntiellä. Palot sammuivat itsestään, eivätkä aiheuttaneet rakennuksille suurta vahinkoa. 25.03.2012 – tulipalo muu: pieni Rosokadulla poltettiin paperinkeräysastia. 03.11.2013 – liikenneVälinepalo: pieni Henkilöauto tuhoutui täysin tulipalossa Sylvesterinraitilla. 28.05.2013 – tulipalo muu: pieni Kokkolankatu 11:n kohdalla oleva roskakatos tuhoutui tulipalossa. Miehen oli nähty poistuvan paikalta polkupyörän kanssa. 24 palokuntalainen 60 08.01.2012 – tulipalo muu: pieni Hakamäentiellä sijaitsevan Prisman paperinkeräyslava sytytettiin tuleen. Palopaikalta otettiin kiinni vuonna 1977 syntynyt kotkalainen mies, joka vangittiin 5.9.2013. Kymenlaakson käräjäoikeus tuomitsi teosta kolme vuosina 1995, 1994 ja 1991 syntynyttä miestä kesäkuussa 2014 vahingonteoista epäiltynä. Tuli pääsi leviämään myös viereiseen työläisasuntomuseo Näkin mökkiin. 23.07.2013 – tulipalo muu: pieni Lehtikuusentie 6:n roska-aitauksessa paloi kartonkiroskaastia. 14.09.2012 Rakennuspalo: suuRi Hallan vanhalla tehdasalueella sijainnut UPM:n vanhan sahan toimistorakennus tuhoutui tulipalossa täysin. 26.08.2013 – Rakennuspalo: keskisuuRi Koulurakennuksen seinällä syttyi pieni tulipalo Koivulantiellä. 28.05.2013 – liikenneVälinepalo: pieni Kukkulapolulla, Karhuvuoressa poltettiin mopo. 26.01.2014 – Rakennuspalo: keskisuuRi Sylvesterinraitilla kerrostalon kellarissa syttyi tulipalo irtainvarastossa.. Pyörällä liikkuneen miehen nähtiin poistuvan paikalta. 14.06.2013 – tulipalo muu: pieni Ulkorakennus paloi Helppolankujalla. Käräjäoikeuden mukaan palosta aiheutui lähes 37 000 euron vahingot. 25.02.2013 – Rakennuspalo: keskisuuRi Kerrostalon alatasanteella paloi sohva Sylvesterinraitilla. 02.03.2013– Rakennuspalo: keskisuuRi Kyllikinkadulla syttyi pieni palon alku kerrostalon askarteluhuoneen roskiksessa. 40 tahallaan sytytetyksi epäiltyä tulipaloa kotkassa Vuosina 2012–2014 28.05.2013 – tulipalo muu: pieni Sudenkatu 16:n kohdalla oleva roskakatos tuhoutui tulipalossa. 25.02.2013 – Rakennuspalo: keskisuuRi Aution omakotitalon noin 40 neliöinen ulkorakennus tuhoutui tulipalossa Hakamäentiellä. Niiden seiniin oli heitetty palavaa nestettä sisältävät pullot, jotka rikkoutuivat ja sytyttivät niissä olleet nesteet palamaan. 06.06.2013 – Rakennuspalo: keskisuuRi Kerrostalon pyörävaraston lattialla pieni palonalku Harjukadulla. 18.06.2013 – tulipalo muu: pieni Vanhan Sutelantien sillalla syttyi pieni tulipalo
Rappuun tai esimerkiksi ullakon ja kellarin käytäville ei tule jättää mitään tavaroita. Tahallaan sytytettyjen tulipalojen määrä vaihtelee vuosittain Suomessa 2000 ja 3000 palon välillä. Paloturvallisuuden kannalta huolestuttavinta on se, että suurin osa rakennuksiin kohdistuvista tuhopoltoista kohdistuu asuinrakennuksiin. palokuntalainen 60 25 t ahallaan sytytetyistä paloista aiheutuu omaisuusvahinkojen lisäksi joskus myös henkilövahinkoja. Tahallaan sytytettyjen tulipalojen ehkäisemiseksi voi omalla toiminnallaan tehdä paljon. Lisäksi riittävällä valaistuksella voidaan ehkäistä tuhotöitä ja ilkivaltaa. Tahallaan sytytettyjen tulipalojen määrä vaihtelee vuosittain Suomessa 2000 ja 3000 palon välillä.” TuhopolTTajaT riivaavat kotkaa 08.02.2014 – liikenneVälinepalo: pieni Henkilöauto tuhoutui täysin tulipalossa Räskintiellä. Viime vuonna vastaavassa ajassa palokuolemia tapahtui 23. Talon 32 asukasta evakuoitiin rakennuksesta. 11.05.2014 – liikenneVälinepalo: pieni Emännänraitilla henkilöauto tuhoutui tulipalossa. 16.05.2014 – liikenneVälinepalo: keskisuuRi Kaksi henkilöautoa tuhoutui tulipalossa Haikarantiellä.. Tuhopoltot luokitellaan vahingonteoiksi, tuhotöiksi tai petoksiksi. 14.04.2014 – Rakennuspalo: keskisuuRi Kerrostalon asukas sytytti huoneistonsa palamaan Ruununmaankadulla. suomessa sytytetään kuusi paloa päiVässä Suomessa sytytetään tahallaan keskimäärin kuusi tulipaloa päivässä, selviää Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön julkaisusta. Henkilövahingot voivat johtaa jopa kuolemantapauksiin. Myös lakipykälät kieltävät tavaran säilytyksen rappukäytävässä. Kaksi henkilöä vietiin sairaalaan tarkastettavaksi. Useimmiten tuhopolttojen kohteena ovat roskasäiliöt ja -katokset. 2000-luvulla sammutetuista tulipaloista noin viidesosa on ollut tahallaan sytytettyjä. Toukokuun ensimmäisen viikon jälkeen palokuolemia oli SPEKin ennakkotietojen mukaan kertynyt tälle vuodelle 42. Kutsumattomat vieraat kannattaa pitää loitolla lukitsemalla porraskäytävät, kellarit, ullakot, liiterit, autotallit sekä jätekatokset. Myös kaksi vieressä ollutta autoa vaurioituivat. 21.03.2014 – Rakennuspalo: keskisuuRi Sylvesterinraitilla kerrostalon viidennen kerroksen asunto tuhoutui tulipalossa
Kellaripalon yhteydessä paikalla nähtiin noin 180 senttimetrinen tukevarakenteinen mies. Tammikuun lopussa Sylvesterinraitilla paloi pahoin noin sadan neliön kokoinen varastorakennus. Seuraavana yönä tuhopolttajan epäillään sytyttäneen tulipalon saman talon kellarin irtainvarastossa. Palon vuoksi jouduttiin evakuoimaan 32 talossa ollutta ihmistä, joista kaksi jouduttiin kuljettamaan Kymenlaakson keskussairaalaan. 26 palokuntalainen 60 e nsimmäisessä palossa kerrostalon alatasanteella poltettiin sohva. Vain muutamaa minuuttia aiemmin pelastuslaitos oli saanut hälytyksen sammuttamaan asumatonta hirsirakennusta läheiselle palot kohdistuVat yhteen taloon Karhulassa sijaitsevalla Sylvesterinraitilla on ainoastaan yksi kerrostalo. Marraskuun 2013 alussa Sylvesterinraitilla kerrostalon eteen pysäköity henkilöauto tuhoutui täysin tulipalossa. Edellisenä yönä Länsi-Kotkassa sijainnut autiotalon ulkorakennus tuhoutui täysin tulipalossa. Tällöin kerrostalon viidennen kerroksen asunto tuhoutui tulipalossa. Kymijoentielle. TuhopolTTajaT riivaavat kotkaa. Seuraavan kerran pelastuslaitos sai hälytyksen Sylvesterinraitille maaliskuun puolivälin jälkeen. Pyromaani tai pyromaanit ovat vainonneet kerrostaloa helmikuun 2013 lopusta lähtien. Poliisi tutkii molempia saman yön aikana tapahtuneita tulipaloja tahallaan sytytettyinä. Kaksikerroksisen talon yläkerta tuhoutui täysin alakerran kärsiessä lähinnä savuja vesivahinkoja. Vaikka palo saatiin nopeasti sammumaan, aiheutui irtainvarastoihin tuhansien eurojen vahingot. Poliisi tutkii Sylvesterinraitin palojen yhteyttä toisiinsa
Korkin palomies on niin pyhä termi, että sitä ei sovi sitten millään käyttää edes etumääritteellä ”sopimus”. Kun tuo sotilaskin on sotilas, olkoon sitten mopo tai majuri.. Tai kuka. Harvemmin stadin brankkari uskaltautuu suoltamaan positiivisia sanoja mistään sopimuspalokuntia koskevasta asiasta. Pääkkäri on pääkkäri, eikä homma siitä mihinkään muutu. Korkin mielestä ”lehden ajama” sopimuspalomies-termi on ihan aanuksesta, tai ainakin melkein. Isoja kirjaimia jutusta ei tule myöskään löytymään. Lehden vapaamielinen päätoimittaja on kuitenkin antanut siunauksensa yhden sivun tuhlaamiselle ihan mihin vaan. kysyy Lämpökameramies. Hybridiä, hybridiä, sanoo Lämpökameramies. palokuntalainen 60 27 postia lämpökameRamiehelle Lähetä mielenkiintoisia viestejä osoitteeseen lampokameramies@hotmail.com. Tässä lehdessä, jonka avustaja Lämpökameramieskin on, löytyy kuulemma aivan liian monta muulla kuin omalla nimellä kirjoittavaa kynänikkaria. Näin, vaikka tämä lehti ei mikään varsinainen sopimuspalokuntien lehti olekaan. Ruotsissakin on brandman ja deltidsbrandman. Lehti ei sitä nyt niin kovin ole Lämpökameramiehen muistin mukaan ajanut. Vinkki tulevasta: Lämpökameramies valmistelee välimerkitöntä tarinaa pelastusalasta. Eikä päätä eikä häntää. Tuo arvoituksellinen nimimerkki on niin läheltä vallan kamareita, että parempi on, jos pysyykin anonyyminä. Mikäs tämä Lämpökameramies sitten oikein on. Se jääköön ikuiseksi arvoitukseksi. Lämpökameramies haluaa suojella Lämpökameramiehen identiteettiä, koska niin paljon on tullut kusta hänen kavioilleen. Fireman ja firefighter ovat käytössä niin ammattilaisille kuin vepareille. Päivän polttavat sisältävät Lämpökameramiehen mielestä uutisluonteisen tekstin lisäksi myös mielipiteitä. Kiitokset kuitenkin Korkille muistamisesta! …ihmetteli… Olihan hänen kirjoituksessaan myös pohtimisen aihetta. Satunnaisen ohikulkijan henkilöllisyys on vain päätoimittajan tiedossa. Roskaa, täyttä roskaa. Mistähän tämä kertoo. Lämpökameramies kehottaakin Korkkia katsomaan maailmalle, erityisesti anglo-saksisiin maihin. Siksi tässä ollaan nyt ja jatkossa. Juttujen takaa löytyy kaikkea mahdollista, niin kentän ääntä, toimituskuntaa kuin päätoimittajakin. lämpökameRamies lämpökameRamiehen suuResti arvostama helsinkiläinen pelastusalan vaikuttaja Korkiamäen Jari eli tuttavallisemmin Korkki äityi edellisessä Tulitaistelijassa oikein kehumaan kädessäsi juuri olevaa aviisia. Asia on vain pari kertaa otettu keskusteluun. Lämpökameramies teki nopean läpilukaisun ja tutki suurennuslasilla keitä ja mitä nämä hämäräperäisten nimikkeiden takana olevat skribentit ovat. …Ja toRui. Ja sitten Lämpökameramies tekee sensaatiomaisen paljastuksen: Liekinheittäjä on työryhmä, jonka kokoonpanosta koRkki kehaisi… edes sen jäsenet eivät ole aina tietoisia. Näin pakinoitsijana Lämpökameramies nostaa hatun korkealle taivaisiin ja pokkaa kohti pääkaupunkia. Edeltävällä sanalla määritellään status. Erikoisalan erikoislehdessä ei kuulemma pitäisi olla lainkaan palstaa, jossa maailman menoa tarkastellaan vinojen silmälasien läpi. Koivusen poika sitä tuottaa ja joskus järkyttää ajatuksillaan lähipiiriäkin
46. 40 dafo s. 28 palokuntalainen 60 messujen kärkiyritykset esittelyssä dräger s. 32 turvata s. 36 peltaco s. 34 paja viher-vehmas s. 39 tamrex s. 37 finsatec s. 42 millog s. 38 elektro-arola s. 44 meritaito s. 30 veho s
palokuntalainen 60 29 TerveTuloa jyväskylään! TurvallisuusmessuToimikunTa leo huTTunen, juhani cosTiander
Drägerin koko koulutusja huoltofilosofia keskittyy sekin työturvallisuuden varmistamiseen. m iksi pestä koneella, kun käsinkin sen voi tehdä. – Peruslaite ja kasvo-osa pestään tässä tapauksessa samalla laitteella, mikä tarkoittaa esivalmisteluajan lyhenemistä. Käyttäjä voi valita pesuohjelman kestoksi 5, 10 tai 21 minuuttia. – Paineilmahengityslaitteisiin kiinnittyneet terveydelle haitalliset hiukkaset pysyvät pesuprosessin ajan hallitusti suljetussa tilassa, josta ne voidaan ottaa talteen. Pesukoneen avulla puhdasta jälkeä syntyy aiempaa tehokkaammin ja turvallisemmin kuin perinteisessä käsinpesussa. Riihimäki jatkaa vastaustaan käytännöllisyyteen ja tehokkuuteen liittyvällä ajatuksella. Kone pesee paineilmahengityslaitteet puhdasta myös leasingillä Palomiesten terveyttä uhkaavat haitalliset aineet ovat kiistämätön tosiasia. dräger. kuuluu kysymys. Tutkimusten mukaan altistuminen näille aineille voi aiheuttaa vakavia terveydellisiä seurauksia. Siksi paineilmahengityslaitteiden puhdistuskin on siirtymässä uuteen aikakauteen. c1-306. puhtaus ja turvallisuus käsi kädessä Haitallisten aineiden ja palojäämien vaikutukset palomiehen terveyteen ovat nousseet viime vuosina vakavaan keskusteluun. Työläs ja aikaa vaativa prosessi voidaan nyt tehdä turvallisesti koneella. Teemu Riihimäen mukaan parhaan mahdollisen tuloksen aikaansaamiseksi pesussa tulee käyttää valmistajan hyväksymää pesuainetta. 30 palokuntalainen 60 p erinteisiä Dräger-tuotteita ovat palokypärät ja paineilmahengityslaitteet varusteineen. Drägerin tuotepäällikkö Teemu Riihimäen perusteltu vastaus alkaa vakuuttavasti työturvallisuuteen liittyvällä väitteellä. Paineilmahengityslaitteiden pesukone on yksi uusimmista turvallisuutta edistävistä innovaatioista. Käsinpesijä altistuu aina näille hiukkasille, konepesijä ei. Ääniviestintälaitteet, lämpökamerat ja valvontataulut parantavat myös osaltaan palomiehen työturvallisuutta. Drägerin uusi paineilmahengityslaitteiden pesukone on esillä Turvallisuus 2014 –messuilla. Dräger on vastannut kentän tarpeisiin kehittämällä jatkuvasti uusia ratkaisuja palomiehen työturvallisuuden parantamiseksi. Teemu riihimäki toivottaa lukijat tervetulleeksi drägerin osastolle no
kone kustannustietoisille Pesukoneen hankintahinta on alle 30 000 euroa. 1906 Dräger paransi kaivospelastuksessa käytettävien hengityslaitteiden turvallisuutta. Uudet laitteet olivat niin hyviä, että USA:ssa kaivosten ja palokuntien pelastustyöntekijät tunnetaan vielä tänäkin päivänä nimellä “Drägermen”. Toinen vaihtoehto on kouluttaa asiakas huoltamaan itse laitteensa Drägerin asettamien kriteereiden mukaan. Muun muassa Suomessa toimivat kouluttajat ovat saaneet oppinsa Academylta. lisätietoja LÖYDÄT MEIDÄT OSASTOLTA: c1-306. Muutamaa vuotta myöhemmin, 1892, Dräger toi markkinoille paineilmasäiliöissä käytettävän painemittarin. 1900-luvun alkupuolella kehitetty nukutuslaite teki yrityksestä anestesian asiantuntijan. huoltokoulutus – turvallisuuden tärkeä elementti d räger on panostanut paineilmahengityslaitteiden huoltoon jo 1950-luvulta alkaen, ja yhteistyö Valtion palo-opiston kanssa alkoi sekin jo 1970-luvulla. Menestystarina jatkuu aina tähän päivään saakka. Drägerware-ohjelmisto on myös tärkeä turvallisuutta edistävä väline kaluston ja huollon hallintaan. Näin, jotta laitteet pysyisivät suorituskykyisinä ja niiden käyttö olisi mahdollisimman turvallista, kertoo Teemu Riihimäki. dräger asentaa, kouluttaa ja huoltaa kentällä asiakkaan tiloissa. drägerin pesukoneen suutinjärjestelmä on kehitetty erityisesti paineilmalaitteiden pesua varten. Voimme esimerkiksi kalustaa koko puhdistustilan juuri asiakkaan tarpeiden mukaan. Vuotta myöhemmin oli vuorossa Pulmotor, ensimmäinen sarjatuotantona valmistettu ventilaattori, 1912 sukeltajien turvallisuutta parantava kypäräsukelluslaite ja 1926 sukellusvenemiehistön pelastamiseen kehitetty happilaite. Brändi Dräger oli saanut alkunsa. Drägerin periaatteisiin kuuluu huoltaa kaikki ne tuotteet, joita se myy. Valikoimastamme löytyy pesukoneiden lisäksi erilaisia kuivauskaappeja, testilaitteita ja tietysti kalustonhallintaohjelmisto, jolla työt ja huollettava kalusto pidetään järjestyksessä. – Laite seostaa automaattisesti pesuaineen ja veden. kaikki tarpeellinen puhdistukseen Drägerin linja on selvä: puhtaus edistää työturvallisuutta. kaksi huoltoautoa toimii helsingistä ja yksi oulusta kattaen Pohjois-suomen. Se on saatavilla käyttöön myös leasing-rahoituksella, mikä näin tiukan euron aikana on varteenotettava vaihtoehto monelle pelastuslaitokselle. Vain vähän vettä, pesuainetta ja sähköä sekä hyvin vähän huoltoa, siinä sen salaisuus, täydentää Teemu Riihimäki väitettä pesukoneen edullisuudesta. Näin olemme voineet varmistaa koulutuksen laadun säilymisen mahdollisimman korkeana. Koneella on matalat elinkaarikustannukset. Lyypekissä perustetusta yrityksestä on kasvanut maailmanlaajuisesti toimiva konserni, joka työllistää yli 13 000 työntekijää. palokuntalainen 60 31 dräger – 125-vuotias menestystarina d rägerin historia alkoi vuonna 1889, jolloin Johann Heinrich Dräger patentoi Lubeca-venttiilin ja loi perustan perheyrityksen menestystarinalle. – Kyseessä on investointihyödyke, jonka hankkimisen kynnystä voidaan rahoituksen kannalta alentaa jopa 72 kuukauden pituisella leasingilla. – Haluamme olla kokonaisvaltainen järjestelmätoimittaja kaikkien edustamiemme tuotteiden osalta, myös pudistusjärjestelmien. Nyt vuonna 2014 Drägerillä on takanaan 125 kehityksen vuotta. – Tänään tarjoamme huoltokoulutusta sekä omissa että asiakkaan tiloissa. Ja muutenkin se on helppo käyttää ja vielä edullinen ylläpitää, väittää Riihimäki. Koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa tukeudumme Lyypekissä sijaitsevan Dräger Academyn periaatteisiin ja käytäntöihin
32 palokuntalainen 60 veho
– Veto-, moottorija vaihteistoratkaisut ovat monipuoliset ja omapaino pieni, joten kantavuus on ison auton luokkaa. Mallisto edustaa markkinoiden laajinta ja monipuolisinta tarjontaa. Sen erityispiirteinä ovat ketteryys ja mataluus. uutuus atego esillä messuilla Veho on mukana Jyväskylän Turvallisuusmessuilla laajalla mallistollaan. LÖYDÄT MEIDÄT OSASTOLTA: c1-407 & u-100. Mercedes-Benziltä ja Veholta tarkoituksenmukainen paloauto Mercedes-Benzin maahantuoja Veho tarjoaa erilaisten tarpeiden mukaisia pelastusajoneuvoja asiakkailleen. Pelastusja ensihoitoalat vaativat ajoneuvomyyjältä paljon alan tietämystä, sanoo Vehon erikoisajoneuvotoiminnasta vastaava johtaja Harri Arpalahti. Esimerkiksi paljon keskustelua aika-ajoin herättäneiden kevytyksiköiden määrä on edelleen hyvin pieni, mutta konseptilla on yhä kasvava kannattajoukko. Se sopii ahtaillekin keskustakaduille tai pihoille aiempia standardisammutusautoja paremmin. Veho on aina pyrkinyt omien erikoismyyjiensä avulla tuomaan myös pelastusalalle uusia vaihtoehtoja: juuri tarkoitukseensa suunniteltuja ja mitoitettuja pelastusajoneuvoja. Standardointi on monessa mielessä järkevää, mutta onko samankokoinen ja yleensä mahdollisimman suuri sammutusauto ainoa vaihtoehto. Sammutusautoissa se on uusi Mercedes-Benz Atego, joka tuo uuden kokoluokan sammutusautoihin. –Ategon valinta pelastusajoneuvon alustaksi tuo aivan uusia mahdollisuuksia suunnitella kokonaisuus juuri omaan tarpeeseen sopivaksi, sanoo Eteläja Länsi-Suomen pelastusajoneuvomyynnistä vastaava myyntipäällikkö Markku Andersson. Toisiko järkevä tarkoituksenmukaisuus uutta myös sammutusautorintamalle. Suurimpana uutuutena esillä on varteenotettavaksi vaihtoehdoksi kutsuttu Atego 1330 AF -malli. Miksi hankkia turhaa kapasiteettia, kun edullisemminkin selviää. palokuntalainen 60 33 e rilaisten paloautomallien kirjo on 60-luvulta alkaen supistunut niin, että tänään valtaosa sammutusautoista on niin kooltaan kuin kalustoltaan hyvin yhdenmukaista. – Näin voimme taata korkean osaamisen tason ja palvelun laadun koko maassa myös erikoissegmenteissä. – Johtoajatuksenamme on tarkoituksenmukainen ja parhaiten tehtäväänsä soveltuva kalusto erilaisten asiakastarpeiden mukaan. Monipuolinen ja kokoluokassaan Suomessakin erittäin suosittu Mercedes-Benz Atego on oiva vaihtoehto myös sammutusautoksi tänä taloudellisesti tiukkana aikana; pienemmin kustannuksin saa parempaa. atego haastaa pelastuslaitokset uudenlaiseen ajatteluun Vehon hyötyajoneuvojen maahantuontia, myyntiä ja huoltoa ohjataan Espoon Lommilasta. Pelastusajoneuvomyyjämme haluavat nostaa muun muassa sammutusautojen kokoasian keskusteluun. Veho on jo pitkään noudattanut toimintamallia, jossa erikoisajoneuvon – tässä tapauksessa pelastusajoneuvon – myy siihen erikoistunut myyjä. – Pelastuslaitosten ja yksittäisten palokuntien tarpeet vaihtelevat paljon, ja tämän maailman myyjän pitää tuntea hyvin. Pitkän kokemuksemme mukaan tarkoituksenmukainen kaluston valinta on asiakkaalle, myös pelastuslaitoksille, mahdollisuus saavuttaa niin toiminnallisia kuin taloudellisiakin hyötyjä. – Olkoon kyse kevytyksiköistä, sammutustai säiliöautoista tai vaikkapa johtotai miehistöautosta, pystymme tarjoamaan laajimman, useita vaihtoehtoja sisältävän malliston, sanoo pelastusajoneuvojen myynnistä Itäja PohjoisSuomessa vastaava myyntipäällikkö Hannu Gunnar. Vehon mielestä varmasti
laaja tuotepaletti Turvata Oy:n tuotepalettiin kuuluvat alkusammutustuotteet sekä paloja pelastuskalustot, kaasunmittaustuotteita unohtamatta. – Olkoon kyse sitten sammutuskäsineistä tai vaikka paineilmalaitteista, me palvelemme sinua kaikkialla Suomessa, lupaa toimitusjohtaja Mika Nilsson. Itsekin vahvasti palokuntatoiminnassa mukana olevana Nilsson painottaa asiantuntijuutta. Turvanasija Palokamuketjujen myötä Turvatasta on muodostunut alan vahvin valtakunnallinen toimija. 34 palokuntalainen 60 turvata Turvata Oy, sukua Veholle se valtakunnallisin Turvata Oy on suomalainen toimija paloja pelastusalalla. t urvata Oy:n toiminta-ajatuksena on alusta alkaen ollut valtakunnallisuus, mutta myös toiminta lähellä asiakkaista. Monipuolisen tarjonnan lisäksi turvatalaiset pitävät tärkeänä tapaa, millä tiukasti kilpailuilla markkinoilla toimitaan. Se syntyi, kun pelastusalalla tutut toimijat Finnsa ja Mercantilen alkusammutusliiketoiminta yhdistyivät vuonna 2011. – Jokainen asiakastehtävissä oleva turvatalainen on asiantuntija. – Liiketoimintamme kulmakivet ovat luotettavuus, laadukkaat tuotteet, asiantunteva palvelu, tuotteiden erittäin hyvä saatavuus sekä ylivertainen logistiikka, sanoo Mika Nilsson painokkaasti. vahva tausta Turvata Oy on osa Mercantile Oy Ab:ta. Paloturvallisuustuotteiden lisäksi Mercantile tuo maahan ja myy teollisuustarvikkeita. Koko Mercantile-konsernin (mukaan lukien Örum Oy Ab ja Mercantile Group As) vuoden 2012 liikevaihto oli 85 miljoonaa euroa ja konsernin palveluksessa on noin 400 henkilöä. Alkusammutuskaluston myynti, tarkastusja huoltopalvelut on keskitetty yrittäjävetoisille Turvanasi-liikkeille, joita on 34 kappaletta. Käytännössä kaikki alan tuotteet löytyvät Turvatan katalogista. – Logistiikassa käytämme samoja toimintamalleja kuin millä Mercantile-ryhmän yli 280:lle Autoasi-korjaamolle toimitetaan varaosat. Palokaluston myynnistä vastaavat 11 itsenäistä Palokamu-liikettä. Yritysryppään taustalta löytyy Aminoffien suku, joka on myös Vehon suuromistaja.. Nilssonin mukaan Turvata tarjoaa asiakkailleen yli kahdenkymmenen paloalan asiantuntijan ammattitaidon ja palvelun. Suurella osalla meistä on myös vahva palokuntatausta. – Tarjoamme paloja pelastusalan parhaat tuotteet sekä koko maan kattavan palvelun Suomen johtavilta alan asiantuntijoilta, kehaisee toimitusjohtaja Mika Nilsson, joka on luotsannut yritystä vuoden alusta. Pystymme myös ainoana alan toimijana tarjoamaan paikallista ja samalla asiantuntevaa palvelua yli kymmenellä paikkakunnalla Palokamu-verkostomme avulla
010 569 4700 etunimi.sukunimi@turvata.fi www.turvata.fi Turvanasi-liikkeet löydät täältä: www.turvanasi.fi/yhteystiedot Turvata oy:n toimitusjohtaja mika nilsson.. palokuntalainen 60 35 palokamu-liikkeet: • Espoo Sammutinhuolto E.Havantola Oy • Hamina Kymen Sammutinhuolto Ky • Kouvola Turvatarvike Oy • Lahti Lahden Palokalusto Oy • Lappeenranta Lappeenrannan Sammutinhuolto Oy • Kuopio Savon Palokalusto ky • Pori Porin Sammutinhuolto Ky • Porvoo Sammutinhuolto J. Lankinen Oy • Rauma Rauman Sammutin Oy • Kokkola Sammutinhuolto S. Saari Ky • Rovaniemi Sammutinhuolto Avap Oy LÖYDÄT MEIDÄT OSASTOLTA: c1-326 lisätietoja TURVATA OY AB Läntinen teollisuuskatu 2, PL 14, 02921 ESPOO puh
Myös hälytyslaitteet, putkistot, kaapistot, lisälaitteet, sammutusja raivausym. Panostamme jatkuvasti tuotekehitykseen, uusiin ratkaisuihin ja muotoiluun. Tammelassa tehdään alustojen runkotyö, apurungot, palopumppujen asennus, teräsrakenteet, koneistukset ja pintakäsittelyt (runkorakenteet) sekä kalustokorin asennus alustan päälle. Tämän hetken päätuote on paloja pelastusajoneuvot. Paikalliset tarpeet ja innovaatiot ohjaavat valmistusta yksilöllisempään suuntaan. – Tuotteemme valmistetaan korkealaatuisesta GRPtai RS-teräs materiaaleista ja näin ollen voimme myöntää asiakkaillemme 10 vuoden rakennetakuun koreille ja säiliöille. – Olemme pitäneet aina tärkeimpänä asiana pyrkiä ymmärtämään asiakkaiden erilaiset käyttötarpeet ja olosuhteet sekä valmistamaan yksilöityjä ajoneuvoja asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Forssassa tapahtuvat kalustokorin varustelu, sähkötyöt, ohjaamon sisustus ja kalustus. – Olkoon sitten kyseessä peruspaloauto tai vaikkapa kevytyksikkö, otamme mielellämme haasteen vastaan, sanoo toimitusjohtaja Pasi Viher-Vehmas. Toimimme yhteistyössä ja edustamme johtavia pelastusalan eurooppalaisia yrityksiä, kertoo Pasi Viher-Vehmas. Myös kalustopuolella tapahtuu. 50 vuoden kokemuksella Paja Viher-Vehmaan tuotantotilat sijaitsevat Tammelan Hykkilän kylässä sekä Forssassa. Paja Viher-Vehmas: tavoitteena yhä parempi paloauto Pelastusala on jatkuvassa muutoksessa. Välineet asennetaan Forssassa sekä tehdään viimeistely ja kiinnitetään tarrat ja teippaukset. Yritys on toiminut koko toimiaikansa erilaisten raskaan kaluston ajoneuvojen päälirakenteiden valmistajana. – Meille laatu tarkoittaa asiakkaalle yksilöllisiä tuotteita, korkeaa varustetasoa sekä kilpailukykyistä hintatasoa. 36 palokuntalainen 60 paja viher-vehmas t ammelalais-forssalaisen Paja-Vihervehmaan tuotanto kattaa niin tavanomaisen peruspaloauton kuin yksilöidyt erikoisajoneuvotkin. lisätietoja www.pajaviher-vehmas.fi. Tuotekehityksen ja valmistuksen lähtökohtana on aina asiakkaan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti valmistetut ajoneuvot. Peruspaloauto ei enää välttämättä ole se hankinta, johon päädytään
Sen tuotoksena on syntynyt 40 tuotetta, joiden avulla eläinpelastus on turvallista sekä pelastajalle että eläimelle. messujen erikoisin laite: savutuulettava hydrokopteri Peltaco esittelee messuilla monikäyttöiennakkoluuloton suunnannäyttäjä Kuopiolainen palo-, pelastusja työturvallisuusalan asiantuntijatalo Peltaco jatkaa ennakkoluulottomalla suunnannäyttäjän linjalla. Kellukkeiden avulla alus liikkuu vaivatta. Kirjaan on koottu eläinpelastuksen huippuasiantuntijan, ylipalomies ja eläinpelastusvastaava Vesa Nurmisen monikymmenvuotinen kokemus eläinten pelastamisesta. Useat tuotekehitysprojektit ovat viime vuosina tuottaneet uusia välineitä muun muassa eläinpelastukseen. Sen kantavuus on 1000 kg, joten sillä voidaan kuljettaa useita pelastettavia. lisätietoja PELTACO OY Kartanonkatu 6 70700 Kuopio Vaihde: (017) 368 4000 Peltaco-myymälä: 044 368 4005 Sähköposti info@peltaco.com tai etunimi.sukunimi@peltaco.com www.peltaco.com sen pintapelastusaluksen, joka käy myös savutuuletukseen. Käyttöönotto on näin nopeaa ja helppoa. Kirjan tueksi on rakennettu myös www-sivusto www.elainpelastus.fi, joka sisältää kirjan lisämateriaalia, muun muassa videoita, kuvia ja eläinpelastusta käsittelevän blogin. palokuntalainen 60 37 LÖYDÄT MEIDÄT OSASTOILTA: c1-318 & u-95 peltaco v altakunnallista huomiota herättänyt Peltacon kolmivuotinen eläinpelastusprojekti on loppumetreillä. Potkureista saatava puhallusteho on 150 000 m 3 /h, mikä on riittävä myös useimpien suurten tilojen tuuletukseen. Kirja on tarkoitettu pelastushenkilöstön lisäksi kaikille eläinten kanssa työskenteleville: maatiloille, talleille, eläinlääkäreille ja vapaaehtoistyöntekijöille; kaikille, jotka mahdollisesti joutuvat toimimaan eläinpelastamistilanteissa. Hydrokopterin siirto ja kuljetus tapahtuu kevytperävaunulla. Se tuo yleiseen tietoon tähän saakka ainoastaan pienen piirin tiedossa olleet parhaat eläinpelastuksen tekniikat ja vinkit. Peltacon kehittämät tuotteet ovat näkyvästi esillä Turvallisuusmessuilla. Kirja sisältää ohjeita ja tekniikkaopastusta turvalliseen eläinpelastustilanteeseen. Projektin viimeisin tuotos on kirja eläinpelastamisesta, jonka julkistamistilaisuus on Turvallisuusmessuilla 3.9.2014. ”Peltacon osastolla jälleen mielenkiintoista ohjelmaa ja monipuolisia uutuuksia.”, kertoo Peltacon toimitusjohtaja Pekka suomi ja toivottaa messuvieraat tervetulleiksi Turvallisuusmessuille.. Suomessa ja Suomen sääoloihin ja maastoon suunniteltu hydrokopteri kulkee vaikeissakin olosuhteissa. Sitä voidaan käyttää pelastustilanteissa vedessä, lumessa ja jäällä
Heitersheimissa Saksassa. Vuonna 2012 ensiesittelyssä olleet Weber E-Force -akkukäyttöiset pelastustyökalut täydentyvät uusilla malleilla jatkuvasti. näytöksiä joka päivä Messuilla Finsatec esittelee tuoteperheen koko laajuudessaan. lisätietoja vasemmalta Pekka vesiaho, ilkka ekman ja Petri asikainen.. Osastolla ovat esillä myös Ramfan-savutuulettimet, Seiz-käsineet, YDS-jalkineet ja Lion-sammutusasut. – Akkujen toiminta-aika on koettu riittäväksi ja tarvittaessa työkaluja voidaan käyttää verkkovirralla erillisen virransyöttöadapterin avulla. 15.11.2013. Tänä vuonna koulutustapahtuma järjestetään 3.–5.10. Työkalujen toimintaa voi seurata livenä messujen jokaisena päivänä järjestettävässä tieliikennepelastamisen näytöksessä. – Käytettävät akut ovat yhteensopivia myös muihin akkukäyttöisiin työkaluihin, muun muassa puukkosahaan, kertoo Ilkka Ekman. – Toimitukseen sisältyy aina tuotekoulutus asiakkaan haluamalla tavalla, täydentää myyntipäällikkö Pekka Vesiaho. 044 5546 059 petri.asikainen@finsatec.fi www.finsatec.fi LÖYDÄT MEIDÄT OSASTOLTA: c1-106 finsatec -tapahtumassa. Messuilla työkalut ovat tositoimissa jokaisen päivänä. – Asiakkaille tarjotaan vuosittain mahdollisuutta täydentää osaamistaan maailman suurimmassa tieliikennepelastamisen koulutustapahtumassa, Weber Rescue Days Finsatec Oy Turvallisuusmessuilla: pelastamista ”langattomasti” livenä Finsatec Oy tarjoaa joustavan ja nykyaikaisen tuoteperheen tieliikennepelastamisen haasteisiin. Viime vuoden tapahtumasta on raportti Palokuntalaisen numerossa 56 ilm. 38 palokuntalainen 60 f insatecin tuotepäällikkö Ilkka Ekmanin mukaan akkukäyttöiset pelastusvälineet vievät ajoneuvosta vähemmän tilaa, mutta vielä tärkeämpää on, että ne lisäävät järjestelmän joustavuutta ja työn tehokkuutta onnettomuuspaikalla merkittävästi. – Tarkoituksenamme on esitellä messuvieraille, mihin kaikkeen nykyaikaiset pelastusvälineet pystyvät, sanoo Ilkka Ekman. Petri Asikainen FINSATEC OY Saunatie 3 40900 SÄYNÄTSALO puh. Finsatecin osastolla ovat esillä myös uudet tuote-edustukset: Scott kaasumittarit, lämpökamerat ja paineilmalaitteet, Bullard-palokypärät ja Mica-valaisimet
– Jatkossa sovitustarpeet vain lisääntyvät, ennustaa Kalle Arola. palokuntalainen 60 39 Petri Asikainen FINSATEC OY Saunatie 3 40900 SÄYNÄTSALO puh. Uutena ohjelmistoasiantuntijanamme toimii Petri Kaikko, jolla on pitkäaikainen kokemus alan problematiikasta. Päivän sana on järjestelmäintegraatio eli eri järjestelmien yhteensovittaminen. Tällöin valittavat tekniset ratkaisumallit palvelevat mahdollisimman hyvin myös tulevaisuuden tarpeita. erillisistä tuotteista ratkaisukeskeisyyteen Viimeisten kymmenen vuoden aikana Elektro-Arola on kehittänyt toimintamalliaan erillisistä tuotteista kohti kokonaisvaltaista palveluja tuotepakettia. Turenkilainen Elektro-Arola tarjoaa tänään Suomen kokonaisvaltaisimman hälytysja viestintäteknologian palveluja tuotepaletin pelastusalalle. – Haluamme tarjota asiantuntemuksemme pelastuslaitosten käyttöön jo varhaisessa vaiheessa on sitten kyse hälytysajoneuvon hankinnasta tai vaikkapa uudesta paloasemasta. Tässä monipuolisilla ohjelmistoratkaisuilla on suuri merkitys. Olemme sisäistäneet sen, että loppuasiakas on kiinnostunut, ei yksittäisistä vilkkuvaloista, vaan siitä, miten järjestelmä käytännön kokonaisuutena palvelee, päättää Kalle Arola ja toivottaa messukävijät tervetulleiksi osastolle C1-316, jossa yrityksen uutuustuotteita on nähtävissä ja kokeiltavissa. – Esimerkkinä tästä ovat tilannekeskuksiin toimittamamme hälyttämisja tilanteenseurantajärjestelmät, joissa niissäkin ohjelmisto näyttelee merkittävää osaa nitoen yhteen lukuisat erilliset kenttäpään laitteistot. 044 5546 059 petri.asikainen@finsatec.fi www.finsatec.fi LÖYDÄT MEIDÄT OSASTOLTA: c1-316 elektro-arola lisätietoja v iime vuosina Elektro-Arolassa on panostettu erityisesti ohjelmistopuoleen. Yksittäisten tuotteiden ja teknisen jargonin sijaan Arolassa puhutaan tänään ratkaisukeskeisyydestä. – Olemme hankkineet lisäresursseja juuri ohjelmistopuolelle. Hänen mukanaan tarjontaamme tuli myös osalle pelastusalan ihmisille jo ennestään tuttu uudistunut Vaahtotykki-ohjelmisto, nyt nimellä SALSA. Kalle Arola painottaa yhteistyön aloittamista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa hankkeita. Elektro-Arola 40 vuotta asiantuntijuutta ja kokonaisratkaisuja www.elektro-arola.fi
Yhdestä pisteestä turvalliselta etäisyydeltä voidaan ohjata niin tankoja kuin tyynyjä. Jo yli puolet Suomen pelastuslaitoksista käyttää Resqtec NT -nostotyynyjä ja Crib Block -tukipaloja. Tamrexin osastolla ovat esillä myös uudet edustukset: Scott Safety -tekniset tuotteet (kaasumittarit, lämpökamerat, paineilmalaitteet), Bullard-palokypärät, Mica-käsivalaisimet. Kolmantena tuotteena Octopus-järjestelmään lisätyt Profix Max -tuentatangot parantavat varmistusja stabilointimahdollisuuksia sekä mahdollistavat myös esimerkiksi hydraulisen tankolevittimen liittämisen ja yhteiskäytön Profixtukitankojen kanssa. Lukittuminen on automaattista, myös laskettaessa. Tuentangot säätyvät portaattomasti niin manuaalisesti kuin paineilman avulla. LÖYDÄT MEIDÄT OSASTOLTA: c1-106. – Haluamme esitellä messuvieraille, mitä kaikkea Resqtec Octopus -järjestelmä pitää sisällään, sanoo Juha Heinisaari. Tamrex tarjoaa kokonaisvaltaista järjestelmää sisältäen laitteiden lisäksi käyttökoulutuksen ja huollon. Kaikkien laitteiden saumaton yhteensopivuus on siksi ensiarvoisen tärkeää. Järjestelmän komponenttien yhteensopivuus säästää tilaa, antaa käyttäjälle vakioidun turvallisen työympäristön ja helpottaa käyttöä. 40 palokuntalainen 60 tamrex & yritysvaatemarkkinointi k aksi vuotta sitten maailmanlaajuisesti julkaistu Resqtec Octopus -pelastusjärjestelmä on tänään entistä täydellisempi. – Tuotekoulutus on erityisesti uuden teknologian tuotteilla tärkeä osa toimitusta. – Järjestelmä lisää pelastustyön tehokkuutta huomattavasti, sanoo tuotteiden valtakunnallisesta myynnistä vastaava myyntipäällikkö Aki Vesterinen. Käyttäjäpalaute on niin meille kuin päämiehellemme Resqtecille äärimmäisen tärkeää jatkuvasti tuotteita kehitettäessä. Tamrex tarjoaa kokonaisjärjestelmää yhteensopivuutta raskaspelastamiseen Erityisesti raskaan kaluston pelastamisessa stabilointi, levitys, leikkaaminen ja nostaminen vaativat useiden eri välineiden käyttöä. Koulutuksen ja harjoittelun avulla voidaan entistä tehokkaammat ja turvallisemmat nostoja tuentamenetelmät ottaa heti käyttöön kentällä. Näiden lisäksi osastolla esitellään myös muun muassa Barth-letkunhuoltolaitteita. Messuilla on esillä järjestelmä koko laajuudessaan sisältäen NT-nostotyynyt, Profix Max -tuentatangot, Crib Block -tukipalat ja Resqtec-hydraulityökalut. Toivotammekin niin ammattiväen kuin sopimuspalohenkilöstön tervetulleeksi tutustumaan Octopus-välineisiin ja kertomaan ajatuksiaan järjestelmästämme. – Eri välineiden yhteensopivuudesta saa parhaan kuvan kokeilemalla itse
palokuntalainen 60 41 lisätietoja www.tamrex.fi k aksi vuotta sitten Tamrex ja Yritysvaate julkistivat yritysten yhteistyön alkamisen. Saman katon alta löytyvät nyt niin paloja pelastuskalusto kuin laaja valikoima työvaatteita, -kenkiä ja suojaimia. – Pyrimme vastaamaan mahdollisuuksien mukaan asiakkaidemme toiveisiin. Yritysvaate on nyt osa Tamrexia vahvuutena oma mallisto Pelastusja sairaankuljetusalan vaatteiden tunnettu kotimainen toimittaja Yritysvaate jatkaa tänään Tamrex Oy:n osana. Äitiyshousut raskaana oleville ensihoitajille ovat uusin Yvm:n innovaatio.. suunnittelu ajan hermolla Tamrex YVM –vaatteet tulevat kotija ulkomaisilta alihankkijoilta. – Mitä sitä hyvää vaihtamaan, toteaa Marja Taushi kysyttäessä väliasun tulevista kehityskaavailuista. Pelastusalan henkilöstölle esittelemme välija palvelusasuja. Fuusio tapahtui 2013 kesällä, jolloin Yritysvaatteesta tuli osa Tamrexia. Toiminta jatkuu Tampereen Lahdesjärvellä aiemmissa toimitiloissa. Lahdesjärvellä valmistetaan myös pieniä erikoissarjoja asiakkaiden tarpeiden mukaan. Tällöin käyttäjien toiveiden perusteella suunniteltiin ja valmistettiin ensimmäiset asut. Pelastusalan asiakkaiden yhteyksiä hoitavat Marja Tauschi ja Tarja Petäjäniemi. Asujen mukavuus oli alkuvaiheessa ykkösasia, ei niinkään se, miltä ne näyttävät varsinkaan naispuolisen katsojan silmissä. Pian näitä käytännöllisiä olovaatteita alettiin kutsumaan erotiikantappoasuiksi. – Olemme toimittaneet vuosien varrella useita tuhansia väliasuja, eikä muutostoiveita ole pahemmin enää kuulunut. Fuusio Tamrexiin on lisännyt tarjontaa merkittävästi. marja Tauschi ja hittituotepusero. Esimerkkinä pitkälle viedystä tuotekehittelystä on muun muassa äitiyshousut raskaana oleville ensihoitajille, sanoo Tarja Petäjäniemi. Henkilökuntaa on tällä hetkellä kuusi, joista tuotannossa on neljä. Myös nuorisolle tarkoitetut välija harjoitusasut ovat osastollamme nähtävillä, selvittää Marja Tauschi. Alun perin ammattihenkilöstölle suunnitellun väliasun suurin asiakaskunta löytyy tänään sopimuspalokunnista. Tamrexin oma tuotanto keskittyy vaatteiden viimeistelyyn. erotiikantappoasu on edelleen hittituote Legendaarisen väliasun historia juontaa juurensa yli kahdenkymmenen vuoden taakse. Tällä hetkellä suunnittelupöydällä on uusi housumalli, joka on kehitetty sairaankuljettajia varten, ja jonka esittelemme Turvallisuusmessuilla. – Kuuntelemme herkällä korvalla kentän ajatuksia ja toiveita
Tällä kerralla ruista on aivan erilailla ranteissa kuin 2000-luvulla. Maahantuonnista vastaa nyt Dafo, joka on yksi suurimmista pelastusalan yrityksistä pohjoismaissa. 42 palokuntalainen 60 dafo Hinta puoleen entisestä cobra tulossa uudelleen Vajaa kymmenen vuotta sitten suomalaiselle pelastushenkilöstölle esiteltiin ruotsalainen ihmelaite ”sammutinleikkuri”. – Cobra, lämpökamera ja ylipainetuuletus yhdessä ja oikein käytettyinä ovat osoittautuneet tehokkaaksi useissa vaativissa teollisuuspaloissa ja suurissa rakennuspaloissa, sanoo tuotepäällikkö Lasse Moisio Dafo Oy:stä. Nyt Cobra tulee takaisin uudistuneena. v iime vuosikymmenellä Cobra sai pienen ja vankan kannattajakunnan, mutta paljon suuremman joukon epäilijöitä ja jopa heitä, joiden mielestä koko laite oli aivan turha. Kauppanimi Cobra jäi mieleen, mutta termi sammutinleikkuri vei monen pelastajan ajatukset harhaan. monikäyttöinen sammutin, ruotsissa 140 cobraa Cobra on Dafon mukaan ensisijaisesti sammutin, leikkaus on vain lisäominaisuus; reikiä oviin ja seiniin voidaan tehdä muillakin palokunnan välineillä. messuilla cobraa esittelee tuotepäällikkö lasse moisio.. Nyt Cobra tulee Suomeen entistä ehompana. Käyttöönotettujen Cobrien määrä jäi puoleenkymmeneen
Ruotsi ja Iso-Britannia ovat kärkimaat Cobran hyödyntämisessä. Näin saadaan lisää käyttömahdollisuuksia pumpulle ja letkukelalle esimerkiksi maasto-, autoja roskispaloissa. Cobran ohjauspaneelia on myös uudistettu ja selkeytetty aiempaan verrattuna. Abrasiivisäiliön yhteydessä on nyt vain yksi venttiili säiliön täyttöä varten, ennen näitä oli kolme. Matalapaine (noin 30–60 bar) on saatavissa optiona. Tilaa tarvitaan vähemmän ja käyttövarmuus on parempi. – Se ei poista perinteisten menetelmien kuten sammutusraivauksen ja savusukelluksen tarvetta. cobra on vaihtoehtoinen sammutusmenetelmä Dafolta tunnustetaan suoraan, että Cobra ei sovellu kaikkiin tilanteisiin ja kaikkiin paloihin. – Se antaa pelastustoiminnan johtajalle lisää mahdollisuuksia taktiikan valintaan; mitä enemmän Cobraa käyttää tilanteissa, sitä enemmän sille löytyy uusia käyttötapoja ja -sovelluksia, vakuuttaa Lasse Moisio. Cobra täydentää ja helpottaa sammutustyötä, selvittää Lasse Moisio. Kaksi erillistä polttomoottoriyksikköä jää näin pois ja painoa säästyy. Tällöin käytetään tarkoitukseen suunniteltua suihkuputkea. Vesivahingot ja rakenteelliset vauriot jäävät pieniksi. turvallisuutta savusukellukseen Cobraa käytetään erityisesti edistämään savusukelluksen turvallisuutta. Savukaasujen ja palavan tilan jäähdytys ennen savusukellusta pienentää lieskahduksen vaaraa ja alentaa lämpöä. uudistunut järjestelmä Uudistuneessa Cobra-järjestelmässä voima voidaan ottaa esimerkiksi MB Sprinter -alustaisessa pakettiautossa suoraan voimansiirrosta. – Pienen pisarakoon, korkeapaineen (300 bar) ja pisaroiden suuren nopeuden (220 m/s) ansiosta Cobra jäähdyttää ja sammuttaa tehokkaasti, kertoo Lasse Moisio. Palokuntien kannalta merkittävä uutinen on se, että Cobran kokonaishinta asennustavasta riippuen on noin puolittunut aiempaan verrattuna. Hänen mukaansa yhtä pientä pisarakokoa ei saa suihkuputkella, Fognaililla tai vastaavalla. – Parempi pääsy hankalien rakenteiden keskellä olevaan tulipaloon on yksi Cobran monista eduista. Esimerkiksi Ruotsissa palokunnilla on käytössä noin 140 Cobraa. Läpäisyreikä on pieni ja vedenkulutus vain 60 litraa minuutissa. Lisäksi Cobra on ympäristöystävällinen. Se on helppokäyttöinen, nopea selvittää kohteeseen ja helppo huoltaa. – Pisarat pysyvät ilmassa pitkään ja jäähdyttävät tehokkaasti, sumu kantaa esimerkiksi avoimissa ullakkotiloissa pitkälle. LÖYDÄT MEIDÄT OSASTOLTA: c1–200 cobran käyttämää hienojakoista metallijauhetta.. palokuntalainen 60 43 Hinta puoleen entisestä cobra tulossa uudelleen suomen viisi cobraa: • Helsingin pelastuslaitos, Helsinki 401, Käpylä, sammutusauto • Pelastusopisto • Klaukkala, K-U pelastuslaitos, KU 4115, kärkiyksikkö • Kymenlaakson pelastuslaitos, Kotka, KY 103, säiliöauto • Pirkanmaan pelastuslaitos, Pirkkala, PI 521, sammutusauto lisätietoja LISÄTIETOJA COBRASTA VALMISTAJAN SIVUILLA ENGLANNIKSI: www.coldcutsystems.com/ about-coldcut-cobra TIETOA COBRAN VALMISTAJASTA: www.coldcutsystems.com/ contact-us/mediaroom/about-us LISÄTIEDOT Dafo Oy, Vantaa Lasse Moisio + 358 (40) 359 1676 lasse.moisio@dafo.fi – Toisinaan tarvitaan useita Cobra-yksiköitä, jotta saadaan paras mahdollinen sammutusja rajoitusteho. cobra on vaativa sammutin Cobran käyttö on periaatteessa yksinkertaista, mutta monet eri tavat käyttää sitä vaativat erityisesti pelastustoiminnan johtajalta laitteeseen ja sen käyttömahdollisuuksiin perehtymistä. Järjestelmä voidaan asentaa erilaisiin, kohteen ensimmäisinä saavuttaviin ajoneuvoihin aina kevytyksiköstä raivausautoon
korva herkkänä Ensimmäistä kertaa Turvallisuusmessuille osallistuva Millog Oy haluaa kuunnella tarkalla korvalla pelastusalan toimijoita. – Me haluamme messuilla selvittää alan henkilöstön ajatuksia militääriteknologian soveltamisesta siviilikäyttöön, päättää itsekin vahvan palokuntataustan omaava Pertti Tenhunen.. vvlite Paino: < 340 g (ilman paristoja) Mitat: (l x p x k): 110 X 47,5 x 62,3 mm Resoluutio: > 1,3 lp/mrad Valonvahvistinputki: (Ø 18 mm) 2., 3. Lisäksi yhtiö laajentaa toimintaansa siviilipuolelle tuomalla markkinoille sotilaskäytössä koestettua teknologiaa. Millogin suorittama huolto on määräaikaista. Myös katsastus järjestyy Millogin toimesta. Ajoneuvo on Millogin toimenpiteiden jälkeen käyttökunnossa. Sotilasteknologian soveltamisesta siviilitehtäviin ovat hyvinä esimerkkeinä Lisa-lämpötähystin ja valonvahvistimet, jotka Millog esittelee messuilla. Päivittäinen käytönjälkeinen huolto on kuitenkin edelleen asiakkaan vastuulla. – Koordinoidusta kaluston kunnossapidosta puolustusvoimissa on saatu niin taloudellisesti kuin toiminnallisesti hyviä tuloksia. Maavoimien kaluston kunnossapito koko valtakunnan alueella on yhtiön päätuote. ja XD-4 sukupolvi Suurennos: 1,0 +/– 0,1x Näkökenttä: < 40° +/1° Tarkennus: 25 cm . Huoltoon kuuluu tarvittaessa myös paineilmalaitteiden ja sammuttimien tarkastukset sekä ajoneuvon järjestelmien päivittäminen. – Sovellamme osaamistamme nyt myös pelastusalan tarpeisiin, kertoo asiakkuuspäällikkö Pertti Tenhunen. Asiakkuuspäällikkö Tenhunen rauhoittelee kenttää: – Haemme kokonaistaloudellista vaihtoehtoa, josta kaikki osapuolet hyötyvät. 44 palokuntalainen 60 millog p atrian ja Instan omistama Millog Oy on toiminut viisi vuotta puolustusvoimien strategisena kumppanina. Samalla sovitaan säännöllisestä huoltokierrosta, joka on mitoitettu tarpeen mukaan juuri kyseiselle ajoneuvolle. Diopteri: +2 – -6 dptr Paristot: 1 x 1,5V tai 1 x 3,6 V AA Käyttölämpötila: –40°C – +55°C lu tuo myös pelastuslaitoksille selvää hyötyä, uskoo Tenhunen. Asiakkuuspäällikkö Pertti Tenhunen toivookin, että mahdollisimman moni messuilla kävijä käy kokeilemassa niin Lisaa kuin valonvahvistimia ja kertoo mielipiteensä ja kehitysajatuksena. Siksi haluamme selvittää pelastuslaitosten nykyisten huoltopisteiden ja korjaamoiden mahdollisuudet toimia osana kokonaisvaltaista kunnossapitopalveluamme. Myös merija ilmavoimat ovat Millogin asiakkaita. Joidenkin pelastuslaitosten huolto-organisaatioissa on viime aikoina keskusteltu uuden toimijan aikeista tulla pelastusajoneuvojen huoltajaksi. raskaalle kalustolle koordinoitu huolto Ajoneuvojen kunnossapitosuunnitelma tehdään asiakkaan kanssa. Tarjoamamme kokonaisvaltainen kunnossapitopalveKotimaista kaluston huolenpitoa ja huipputeknologiaa millog tähyää pelastusalalle Millog Oy:n vahva osaaminen raskaan kaluston koordinoidussa kunnossapidossa on tarjolla nyt myös pelastuslaitoksille. Uudet lämpötähystimet ja valonvahvistimet avaavat Millogin mukaan uusia mahdollisuuksia tehostaa palokuntien toimintaa erityistilanteissa
Toiminta-aika: > 10 tuntia lisa lisätietoja LÖYDÄT MEIDÄT OSASTOLTA: c1–115 millogin huoltopalvelu sisältää paloauton huollon lisäksi tarvittaessa myös kalustonhuollon.. Ajoneuvo löytyy jopa viiden kilometrin etäisyydeltä. – Tällöin apu saadaan tarkasti ja nopeammin kohteeseen kuin perinteisin keinoin on mahdollista. Lisan kantama ihmisen etsimisessä on noin kolme kilometriä. palokuntalainen 60 45 lisa-lämpötähystimellä uusia ulottuvuuksia etsintään Suomessa suunniteltu ja valmistettu Lisa-lämpötähystin pitää sisällään ominaisuuksia, joita tavallisesta lämpökamerasta ei löydy. Etsinnän tuloksellisuuden kannalta hyvin tärkeä tekijä on se, että tähystin laskee myös kohteen koordinaatit laser-etäisyysmittarinsa avulla, kertoo asiakkuuspäällikkö Petri Seppälä. MILLOG OY Hatanpään valtatie 30 FI-33100 Tampere vaihde 020 469 7000 faksi 020 469 7001 etunimi.sukunimi@millog.fi info@millog.fi www.millog.fi ominaisuudet: • Lämpökamera • Optinen päiväkanava • Laseretäisyysmittari • Digitaalinen kompassi • GPS • Liitettävyys johtamisjärjestelmiin • Langaton yhteys • Kuvan ja videon tallennus kohdetiedoilla tekniset tiedot: Paino: < 3kg Mitat: (l x p x k): 243 x 198 x 127 mm Laseretäisyysmittauksen tarkkuus: +/– 1,5 m Laseretäisyysmittauksen toimintasäde: > 6 km Kohteen havainnointi: Ihminen > 2,9 km, Ajoneuvo > 4,8 km Kohteen luokittelu: Ihminen > 0,7 km, Ajoneuvo > 1,35 km Kohteen tunnistus: Ihminen > 0,55 km, Ajoneuvo > 1 km Tarkennusalue: 10 m – . valonvahvistimet Palokunta joutuu toimimaan aika ajoin myös pimeässä. – Ominaisuuksiin kuuluu myös tähystimen kyky määritellä oman sijaintinsa koordinaatit. Millogin sotilaskäyttöön suunnitelluista valonvahvistimista on mahdollista kehittää käyttäjän toiveiden mukaiset, siviilikäyttöön tarkoitetut versiot
Meritaidon laajaan palveluja tuotepalettiin kuuluvat muun muassa merenmittaus, väyläsuunnittelu, vesirakentaminen, poijuja viittatuotanto, väylänhoito, öljyntorjunta, kanavien käyttö ja kunnossapito sekä ympäristöteknologiset ratkaisut. Osassa aluksista on myös talvikeräyslaitteet, joita voidaan käyttää öljyn keräämiseen jäissä. Meritaito Oy ja venevalmistaja Faster (Juha Snell Oy) ovat tuoneet markkinoille uudenlaisen tuotekokonaisuuden, joka on tarkoitettu erityisesti rannikolla ja sisävesillä tapahtuvaan öljynkeräykseen. SeaHow MiniBagger -kerääjä sijoitettuna Faster-veneeseen on Turvallisuusmessuilla esillä myös luonnollisessa elementissään Lutakon satamassa. Se osallistuu erityisesti avomerellä tapahtuvien öljyvahinkojen torjuntaan. Niissä on sisäänrakennetut keräystankit ja harjakeräimet. Suomalaista erikoisosaamista myös vientiin lisää tehoa öljyntorjuntaan. Meritaidon kaikki raskaat väyläalukset on rakennettu öljyntorjunta-aluksiksi. 46 palokuntalainen 60 meritaito s eaHow MiniBagger -kerääjän ja Faster 650 CAT -veneen yhdistelmällä öljyn pystyy keräämään nopeasti ja tehokkaasti ahtaista paikoista ja matalista vesistä, joihin nykyisillä keräyslaitteilla on hankala päästä. merenkulkulaitoksesta moderniksi yritykseksi suomen valtion omistama Meritaito Oy on yksi Itämeren alueen johtavista vesialueiden kehittäjistä ja korkeaan teknologiaan perustuvien palvelujen tarjoajista. meritaito tekee öljyntorjuntaan ja ympäristövahinkojen ehkäisemiseen liittyvää yhteistyötä Suomen Ympäristökeskuksen kanssa. – Yksi tärkeimmistä uusista ominaisuuksista on, että MiniBagger kerää patentoidun kampansa ansiosta tehokkaasti niin raskasta kuin kevyttäkin öljyä. Tämä onkin yksi tuotteemme valttikortteja maailmalla, sanoo kansainvälisen liiketoiminnan johtaja Jaakko Halonen Meritaito Oy:stä
Liikevaihto 26,9 milj. – Myös ohjailtavuus on erinomainen, koska veneessä on kaksi moottoria, jotka on asennettu mahdollisimman etäälle toisistaan. Venetyyppiä onkin eri pelastuslaitosten käytössä jo kymmenkunta kappaletta. Kerääjän ja veneen voi nähdä päivittäin klo 14.30–15.30 tositoimissa Lutakon satamassa Jyväsjärvellä. € (2013) Henkilökuntaa 227 (2013) Omistaja Suomen valtio Kotisivu www.meritaito.fi – Toimittamamme laitekokonaisuus sisältää kaikki komponentit (kerääjäyksikkö, voimanlähde, öljypumppu) ja on öljyvahingon sattuessa käyttövalmis muutamassa minuutissa. lisätietoja www.meritaito.fi Johtaja Jaakko Halonen, puh. Myös Meritaito päätyi Fasteriin. Meritaidon SeaHow -öljyntorjuntatuotteet ja Faster 650 CAT -vene ovat esillä Turvallisuus 2014 -messuilla osastolla U-102. Paikan esittelyyn voi varata osoitteesta eija.koli@meritaito.fi. – Ja MiniBagger vie vain vähän säilytystilaa varastoitaessa. MiniBaggeristä on olemassa myös suurempi versio, MaxiBagger, joka sopii yli 10 metrin pituisiin aluksiin. 0400 795 725 Tavataan messuilla! – kalle Bask.. Veneessä on katamaraanirunko eli siinä on kaksi köliä. – Fasterissa yhdistyy suuntavakavuus ja ohjailtavuus. Se ei juuri kallistu keräystilanteessa. Tällöin suuntavakaus on erinomainen aina, kun kuljettaja haluaa veneen kulkevan suoraan, selvittää venevalinnan taustoja tuotepäällikkö Kalle Bask Meritaito Oy:stä. palokuntalainen 60 47 LÖYDÄT MEIDÄT OSASTOLTA: u-102 meritaito oy Perustettu 2010 Toimitusjohtaja Jari Partanen Kotipaikka Helsinki, Suomi Palvelut merenmittaus, väyläsuunnittelu, vesirakentaminen, poijuja viittatuotanto, väylänhoito, öljyntorjunta, kanavien käyttö ja kunnossapito sekä ympäristöteknologiset ratkaisut. Ajettaessa toisella koneella eteen ja toisella koneella taakse, voidaan vene kääntää tarkasti, jolloin öljy saadaan kerättyä ahtaistakin paikoista. Laitteen raskain osa painaa vain 30 kiloa ja on näin helposti kahden miehen asennettavissa ilman nostureita tai erikoistyökaluja, vakuuttaa Halonen. fasterin vakaus vakuutti meritaidon Pelastuslaitoksissa tiedetään yleisesti, että Faster 650 CAT on katamaraanirunkonsa vuoksi vakaa vene
Mitään juridista estettä nuoren ottamiselle mukaan hälytysosastoon ei ole, vaikka monet niin väittävät. 48 palokuntalainen 60 teksti silvio hjelt kuva istockphoto Juridisia esteitä ei ole 16–17-vuotias voi toimia hälytysosastossa Kun palokunnan ja/tai pelastuslaitoksen käytännöt asettavat 16-17-vuotiaalle palokuntanuorelle muodollisia esteitä harrastuksen jatkamiseen, nuori ei välttämättä jatka palokuntaharrastusta. Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) toteaa yksiselitteisesti, että työhön saadaan ottaa henkilö, joka on 15 vuotta täyttänyt ja joka on suorittanut oppivelvollisuutensa.
Pelisäännöt tulee tehdä heti selviksi ja turvallisuutta painottaen. Nuoret muodostavat lisän, jonka läsnäolo on koulutustarkoituksen perustelema. v aarallisen työn osalta on toki vielä erityissäännötkin. Sama koskee tuhoutunutta yksityisomaisuuttakin. Yleisesti sovellettu sääntö on, että nuoria saa olla enintään kolmaosa miehistöstä ja heidän pitää mieluiten liikkua miehistöautolla. Käytännössä täytetään ja lähetetään yksi ainoa lomake, joka löytyy osoitteesta www.tyosuojelu.fi/upload/nuoret16-17.pdf. Sääntönä on, että mitään ei saa sattua, mutta jos sattuu, niin ei ole varsinaista eroa nuorten ja aikuisten välillä. Kyse on siis enimmäkseen itsestään selvistä riskeistä. Jos Jotain sattuu. Nuorten tulee hyväksyä se, että yksikönjohtaja saattaa päättää nuorten jättämisestä varikolle. Osallistuminen hälytystoimintaan taas edellyttää, että aluehallintovirastolle tehdään ”Ilmoitus 16-17 vuotiaiden nuorten työntekijäin käyttämisestä vaaralliseen työhön”. Palokunnan operatiivinen työ on viranomaisen valvomaa. Työ ei myöskään saa vaatia nuorelta suurempaa ponnistusta tai vastuuta kuin hänen ikäänsä ja voimiinsa nähden on kohtuullista. palokuntalainen 60 49 Yleisön pyynnöstä: käännös ja tiivistelmä lehden nro 59 olleesta ruotsinkielisestä artikkelista. Onnettomuuspaikalla nuorilla tulisi olla aikuinen, joka pitää heitä silmällä. SSPL:n materiaalipankista (www.sspl.fi/?id=985) löytyvästä mallilomakkeesta saa myös vihjeitä. Konemiehen vastuuta operatiivisen savusukelluksen yhteydessä pidetään liian suurena nuoren kannettavaksi. Sillä tavalla nuoret pysyvät palokunnassa ja jälkikasvu on turvattuna. Jos palokunnan nuoriso-osastosta ulos kasvaville nuorille ei moneen vuoteen tarjota mielekästä operatiivista toimintaa, on henkilöstökato huomattava. Operatiivinen toiminta motivoi nuoria, jotka hyödyllistä työtä tekemällä lisäksi vapauttavat täyskasvuisia vaativampia tehtäviä varten. vaatimuksena muodollinen ilmoitus Muodollisesti nuorten käyttö vaaralliseksi katsottuun työhön, kuten palokuntatoimintaan, edellyttää ennakkoilmoituksen lähettämistä aluehallintovirastolle, työsuojelun vastuualueelle. Vainajien tai vaikeasti loukkaantuneiden käsittely taas antaa helposti elinikäisiä traumoja. Asia on siis huomion arvoinen. Operatiivisessa pelastustyössä on jokseenkin itsestään selvää, että savusukellus, purkutyöt ja työskentely korkealla tai suljetuissa tiloissa on pidettävä vain täysikäisiä varten. Palokunnat, jotka haluatte antaa nuorille mahdollisuuden jatkaa mielekästä toimintaa nuoriso-osaston jälkeen: tehkää ilmoitus aluehallintoviraston työsuojeluosastolle, lähettäkää 16–17-vuotiaat nuoret sammutustyön kurssille, sopikaa pelisäännöt ja ottakaa mukaan hälytyksiin!. Kaivinkoneet ja muut raskaat ajoneuvot ja koneet, samoin kuin erilaiset nostovälineet. Melu, kylmyys ja kuumuus ovat tyypillisiä riskejä kenelle tahansa. Hampurilaisbaarit näyttävät muodostavan tässä poikkeuksen, minkä perusteella on palokunnissa saatu poikkeuksia aikasäännöksestäkin. Yötyö klo 22 –06 on yleisesti kielletty, kuitenkin niin, että ammattikoulutukseen tähtäävä ja viranomaisen hyväksymä ja valvoma kaksivuorotyö on sallittu klo 24 saakka. Voimassa oleva lainsäädäntö ei kuitenkaan kiellä alle 18-vuotiaita osallistumasta operatiiviseen sammutusja pelastustoimintaan. Jakoliittimen turvallisemmalla puolella Palokunnan sopimuksenmukainen lähtövahvuus ei saa olla nuorten varassa. Ainoastaan osallistumalla operatiiviseen työhön oppii miten sellainen tulee suorittaa. poikkeuksena erityisen vaaralliset tehtävät Nuoria ei saa asettaa erityisen vaaralliseen työhön, ja asetuksessa 302/2007 onkin säädetty tehtävistä, jotka saattavat olla erityisen vaarallisia: Sellaisten työkalujen käyttö, jossa voi jäädä puristuksiin tai vahingoittaa itseään tai muita, kuten moottorisahat, kulmahiomakoneet ja naulapistoolit. Muu on sitten enää palokunnasta kiinni. Vaaralliset kemikalit, biologiset agenssit, radioaktiivinen säteily ja sähkö ja raskaiden kuormien nostaminen. Mikään ei estä 16 vuotta täyttänyttä nuorta osallistumasta voimassa olevien sääntöjen mukaan sammutusmiehen koulutukseen. Ainoa mikä vaaditaan on yksinkertainen byrokraattinen toimenpide, tervettä järkeä ja sitä, että palokunnassa sovitaan tietyistä yksinkertaisista pelisäännöistä. Vahingoista ja tapaturmista maksettavien korvausten osalta pelastuslain 103 § sen sijaan on yksiselitteinen: ellei yksityinen vakuutus tarjoa parempia ehtoja, korvaa Valtionkonttori sellaiset tapaturmat, jotka sattuvat operatiivisessa työssä – täysin riippumatta vahingoittuneen iästä. Kaikki tapaturmat tutkitaan ja mahdollisiin vakaviin laiminlyönteihin joku yleensä katsotaan syylliseksi. erityinen huolenpito Työnantajan tulee huolehtia siitä, että työ ei ole nuoren ruumiilliselle tai henkiselle kehitykselle vahingoksi. Pääsääntöisesti nuorten tulee pysyä ”jakoliittimen turvallisemmalla puolella” ja varautua siihen, että heidät tilanteen niin vaatiessa lähetetään asemalle. Vähemmän ilmeistä on ehkä se, että liikenteen ohjaus edellyttää sellaista yleistä tarkkaavaisutta ja vaistomaista reagointia, jota nuorelta ehkä vielä puuttuu. Nuorten osallistuminen operatiiviseen työhön tähtää nimenomaan kouluttautumiseen. Sen sijaan ei ole mitään esteitä muun, ei erityisen vaarallisen työn tekemiselle
50 palokuntalainen 60 suuria metsäpaloJa: • 1925 Siikajoen metsäpalo • 1959 Isojoen-Honkajo en metsäpalo noin 1 700 ha • 1960 Tuntsan metsäpalo noin 120 000 ha (siitä Suomen puolella noin 20 000 ha) • 1970 Kalajoen metsäpalo noin 1 600 ha • 1970 Limingan metsäpalo noin 500 ha • 1992 Lieksan metsäpalo noin 150 ha • 1997 Laihian metsäpalo noin 150 ha • 1997 Tammelan metsäpalo noin 250 ha
Teiden kantavuus mahdollistaa raskaan kaluston ja erityisesti säiliöautojen viennin metsäpaloalueen lähelle suuressa osassa maata. Viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana Suomen metsäautotieverkosto on kasvanut 120 000 kilometriä pitkäksi verkostoksi. Kansalaisille suunnattu viestintä metsäpalovaroituksineen ja valistuksineen on tuottanut tulosta.” teksti arto papunen kuvat arto papunen ja palokuntalainen -lehden kuva-arkisto. Metsäpalojen havaitseminen on parantunut kansalaisten kasvaneen liikkuvuuden lisäksi myös tehokkaan lentovalvonnan ansiosta. paloJen vähenemiseen on monta syytä Kansalaisille suunnattu viestintä metsäpalovaroituksineen ja valistuksineen on tuottanut tulosta. Myös nykypäivän sammutuskalusto on tehokkaampaa kuin menneinä vuosina. vas. palokuntalainen 60 51 metsäpalot – melkein katoavaa kansanperinnettä Metsäpalojen määrä on viimeisten vuosikymmenten aikana laskenut merkittävästi, samoin niiden pinta-ala on romahtanut murto-osaan. Kuitenkin Suomessa on edelleen laajoja korpialueita ilman tiestöä. Menneiden vuosien rautaiset metsäpalonsammuttajat ovat poissa rivistä. Metsäpalojen sammuttamisen asiantuntijat ovat nykyään harvassa. Keskimääräiset paloalat ovat nykyään murto-osa aiemmista. Suomen pelastuslaitoksissa ja sopimuspalokunnissa on enää kourallinen kokeneita metsäpaloasiantuntijoita. Maata pitkin etenevä muutaman hehtaarin maastopalo on nykypäivän sammuttajille tuttu, mutta kymmeniin tai satoihin hehtaareihin laajentuneen metsäpalon on kokenut vain harva, puhumattakaan latvapalona etenevästä palosta. Maastopalon ja metsäpalon raja on häilyvä. v ain hyvin harva ammattipalomies tai sopimuspalokuntalainen on nähnyt oikean latvapalon, ollut määrittelemässä tai rakentamassa rajoituslinjaa tai ollut mukana vastavalkeaa käytettäessä. Viestiyhteyksien kehittyminen matkapuhelinten myötä on nopeuttanut paloilmoitusten tekoa. Sammutustyö on tullut helpommaksi, koska paloalue on aiempaa paremmin tavoitettavissa. Myös sammuttajien kokemus metsäpaloista on vähäistä. palotarkastaja juhani Mäki-teppo metsäpalovalvontalennolla. Tästä on yhtenä esimerkkinä helikopterien lisääntynyt käyttö metsäpalojen sammutuksessa
On muistettava, että kymmenissä hehtaareissa oleva metsäpalo vesittää yhdessä vuorokaudessa pelastuslaitokselle osoitetut säästöt. – Pitäisi olla kartanlukutaitoa ja osaamista vallitsevien olosuhteiden havaitsemiseen. Tämäkin harjoitus osoitti, etteivät taidot ole aivan kohdallaan. – Ensiksi tulisi kiireesti saada pelastustoimelle sopiva koulutusmateriaali. isoJen paloJen sammuttamisen osaamista kehitettävä Kaistanjohtajana toiminut palomestari Jari Santaharju toteaa, että sammutustekniikka on hallussa, mutta taktiikan osalta on vielä hiomista. Keskeisiä elementtejä päätöksenteossa metsäpaloissa on tunnistaa kasvusto ja maastomerkit kartalla. Hän ihmettelee, minne ovat yksinkertaiset pumppuopin taidot kadonneet. Eikä saa unohtaa perinteisen kaluston, kuten moottoriruiskujen uudistamista. Seuraavaksi tarkistetaan tuulen suunta ja palon leviämisnopeus. – Johtamisen avuksi pelastustoimenjohtaja tarvitsisi jonkun, jolla on paikallistuntemusta, jotta vesipaikat ja tiestöt olisivat näin paremmin hallussa. Tarkoitan heitä, jotka ovat olleet sammuttamassa maamme suurimpia metsäpaloja. Harjoitus antoi paljon mietittävää. Asialla on kiire, koska metsäpalojen asiantuntijat vähenevät vuosi vuodelta. Jorma Virtanen jatkaa, että harjoituksessa suuren vesimäärän tuottaminen palopumpuilla onnistui varsin hyvin, mutta letkuselvitykset ja kytkökset tuottivat ongelmaa. – Tässäkin harjoituksessa kasvillisuuden hyödyntäminen oli hankalaa, sillä mäntyvaltaisessa maastossa olivat vähäisetkin lehtipuiden lehdet varisseet pois. Johtavan pelastusviranomaisen alaisena oli kaksi kaistanjohtajaa. Ensin paikannetaan maaston muodot ja esteet, jotta voidaan valita luonnollinen katkokohta. Myös nykyajan tekniikka voidaan käyttää apuna; virven paikkatiedot voidaan lähettää tilanteen johdolle, joka pystyy paremmin pysymään kartalla missä palo etenee. Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen apulaispalopäällikkö Kari Kuosmanen kaipaa myös lisää metsäpalokoulutusta pelastustoimintaa opiskeleville.. uutta oppimateriaalia, kiitos Jorma Virtanen perää metsäpalojen sammutuskoulutukseen lisää materiaalia. Huonosti johdetun metsäpalon hinta vaihtelee 100–300 000 euroon. 52 palokuntalainen 60 Ajatuksia metsäpalojen sammuttamisesta lisää koulutusta Ja oppimateriaalia kaivataan Tykistöprikaatin maastossa kankaanpään Niinisalossa järjestettiin viime vuoden lokakuussa metsäpaloharjoitus, jossa keskityttiin erityisesti johtamiseen ja veden kuljetukseen. Harjoituksen suunnittelusta vastasivat pelastusupseeri Jani-Petteri Vienola Tykistöprikaatista ja apulaispalomestari Juuso Nummela Satakunnan pelastuslaitokselta. Erikoisyksikköinä harjoitukseen osallistuivat pumppuyksiköt Ulvilan ja Kauvatsan paloasemilta. Metsäpalot, jotka ovat pinta-alaltaan 0,5–2 hehtaaria, ovat monesti helposti sammutettavissa. Jani-Petteri Vienola korostaa ensitoimenpiteiden merkitystä. raJoituslinJan määrittely Harjoitusta seurannut Satakunnan pelastuslaitoksen aluepalomestari Jorma Virtanen kertoo, että tärkeimpiä päätöksiä metsäpaloissa on luoda tehokas rajoituslinja. Pitäisi panostaa myös isompien palojen sammuttamisen osaamiseen. Sen tuottamisessa keskeinen rooli olisi alamme johtavalla oppilaitoksella. h arjoitukseen osallistui yksiköitä puolustusvoimista ja Satakunnan pelastuslaitokselta
Palomestari Tapio Saastamoinen Jokilaaksojen pelastuslaitoksesta toteaa, että lentosammutuspäällikkötoiminta on kehittynyt ja nyt sen toiminta-ajatus alkaa olla kohdillaan. Tästä on hyviä kokemuksia niiltä alueilta, joissa lentosammutuspäälliköitä on. Opetustunteja pitäisi saada lisää ja asiantuntijoiden käyttäminen luennoilla ei olisi pahitteeksi. Harjoituksissa keskityttiin paloalueen mittaukseen, tilannekuvan muodostamiseen johtokeskuksessa, paloalueen ja muun alueen mittaukseen, leviämisennusteen välittämiseen maajoukoille, rajoitusja hyökkäyslinjojen suunnitteluun, joukkojen opastukseen ja etsintätoimintaan. lentosammutuspäällikkötoiminnasta hyviä kokemuksia Jorma Virtanen näkee huolena myös säästöpaineet metsäpalojen tähystystoiminnassa ja lentosammutuspäällikkötoiminnassa. – Ei enää johdeta suuren maailman tyyliin sammutuslentokoneita, kun meillä ei niitä ole, vaan avustetaan sammutustyön johtajaa ilmasta käsin. Jari Santaharju kertoo, että tämänvuotinen lentosammutuspäälliköiden koulutus Jämijärvellä oli mielenkiintoinen. Tästä on aiemmilta vuosilta kokemusta esimerkiksi Ruotsista. Oppaasta selviää kuinka metsäpalo toimii erilaisissa maastoissa ja helpottaa, kun maassa sekä ilmassa puhutaan samasta asiasta. Pelastusopiston opetusohjelmissa on hyvin vähän metsäpaloja koskevia osioita.” jorma virtanen.. Asia ei vain ole kristallisoitunut suurimmalle osalle P3:sia. SPEK:n mukaan näitä kursseja on järjestetty vuonna 2013 vain kolme. – Mielestäni massamme vallitsevien voimakkaiden säävaihtelun vuoksi nämä säästökohteet ovat toteutuessaan kohtalokkaita. Sopimuspalokuntien koulutusputkeen kuuluu lisäkurssina metsäpalontorjuntakurssi. Tilannetta on huomattavasti helpompi arvioida ilmasta käsin kuin kannon nokasta savun keskeltä. Varhaisessa vaiheessa havaittu metsäpalo on suoraa säästöä niin yhteiskunnalle kuin pelastuslaitoksille. Pikemminkin toimintaa tulisi tehostaa ja täsmentää. Ilmasta nähdään hyvin vaikkapa palon leviäminen, metsätyyppi, vesipaikat, tiestö ja joukkojen sijoittelu. palokuntalainen 60 53 metsäpaloJen sammuttamisen avuksi on Niko Schlesier tehnyt oppilastyönä yhdessä aluepalomestari Jorma Virtasen kanssa kasvusto-oppaan metsäpalojen sammuttamisen varalle. opas sammuttaJille Ajatuksia metsäpalojen sammuttamisesta lisää koulutusta Ja oppimateriaalia kaivataan – Pelastusopiston opetusohjelmissa on hyvin vähän metsäpaloja koskevia osioita
019 387 908 Fax. WALOPLAST OY Suomen monipuolisin ensiaputalo Soita, ja kysy lisää Walo Pakkanen 0400 107 460 AAA Regist.nro FI/CA01/0918062-6-0004 MPW MONIPOTILAS VAUNU UUTUUS! ENSIAPULAUKUT laaja valikoima ENSIHOITOLAUKUT + REPUT URHEILUJOUKKUEENLAUKUT VAC-TUOTTEET MITTATILAUSTYÖNÄ BURN RELIEF-PALOVAMMATUOTTEET PAARIT JA LÄMPÖPATJAT HYPOTERMIATUOTTEET laaja valikoima KYLMÄ-KUUMAHOITOTUOTTEET Puh. 019 387 913 waloplast@qnet.fi www.waloplast.fi WALOPLAST OY Kuninkaantie 4 08700 LOHJA SILMÄNHUUHTELU laaja valikoima ERKA TUOTTEET AMBU-TUOTTEET -NUKET KAUHAPAARIT RANKALAUTA MÖLNLYCKETUOTTEET BSN MEDICAL HAAVANHOITO CEDERROTHTUOTTEET DEFIBRILLAATTORI LIFEPAKZOLL
Silti moneen kymmeneen vuoteen maahan ei ole syntynyt uusia vpk-yhdistyksiä kourallista enempää. Palokuntayhdistyksiä voidaan ja niitä tulee perustaa lisää. Tilaisuus huomioitiin MTV3:n uutisissa lauantai-iltana. Tästä viisi prosenttia on 1650 eli Finlandiasalin kapasiteetti. Ne ovat: 1. Ja vielä 100 paloauton paraatiosasto marssijoiden perään. Palokuntapukuiset ihmiset saivat huomiota osakseen ja he pääsivät vastaamaan ihmetteleviin kysymyksiin. Uusien vpk:ien synnyttämiseen tarvitaan perustajaenkeleitä. Pelastustoimen ja yhteiskunnan etu on se, että taajamien tukitehtävissä käytetään sopimushenkilöstöä. sopimushenkilöstön mahdollisuudet ja oppiminen. Tällöin suuri osa henkilöstöä on vajaakäytössä. Tähän oli myös järjestäjä varautunut varaamalla Finlandia-talon suurimman salin. Myös pelastustoimen tehtävät kasvavat ja suuria onnettomuustilanteita tulee näillä alueilla enemmän. Osalla heistä on myös palokuntakoulutus, joka menee hukkaan, kun uudella asuinalueella ei olekaan vpk-toimintaa. Myös HS:n ja muutamissa muissa sähköisissä medioissa päivä noteerattiin. KPMG ansaitsee tunnustuksen: se pystyi lyhyessä ajassa käsittelemään laajan aineiston ja muodostamaan siitä hyvän esityksen jatkokehittelyn perusteeksi. On yhteiskunnan kannalta kohtuutonta, jos toiminta mitoitetaan siten, että päällekkäisiin ja suuriin onnettomuuksiin varaudutaan ammattihenkilöstöllä. Helsingin VPK:n vastuulla oli yleisölle näkyvän paraatin suunnittelu ja toteuttaminen, päävastuun koko tapahtumasta kantoi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Tämän määrän haaliminen paraatiin ja kokoukseen pitäisi olla mahdollista. Hyvin suunniteltu ja toteutettu paraati sai paljon huomiota, koska kaupungilla oli hyvän sään vallitessa paljon ihmisiä. Nyt salissa oli liikaa tyhjiä paikkoja. palokuntalainen 60 55 villimies Isto Kujala villimies kasvukeskuksiin syntyy uusia asuntoalueita ja vanhat alueet kasvavat. Ja koska palokuntalaisten aika on alati vähenevä resurssi, on pakko priorisoida: Halutaanko pitempää ja monimutkaisempaa koulutusta vai hälytystehtävien hoitamista. Meitä palokuntalaisia on yhteensä noin 33 000, kun otetaan ei-hälytyskelpoiset, nuoret, naiset ja veteraanit huomioon. Nyt ei päädyttykään vain yhteen mahdollisuuteen koulutuksen toteuttamisessa, joka olisi itsestään selvyys, kiveen kirjoitettu ja loputtoman pysyvä ratkaisu. Silti on hyvä kirkastaa ne tekijät, jotka ovat tärkeimmät koulutusjärjestelmää ja sopimuspalokuntalaisten koulutusta ajatellen. Suomi halutaan nousuun ja uusia yrityksiä synnytetään muun muassa ”businessenkeleiden” avulla. koulutusJärJestelmällä on vaihtoehtoJa Pelastustoimintaan osallistuvan sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmän kokonaisselvitys julkistettiin kesäkuun alussa. Sunnuntain Hesariin ei kuitenkaan taaskaan päästy – toisin kuin sambakulkue, joka oli lehdessä kuvan kanssa.. Ehdottomasti välttämätön yhteistyökumppani on pelastuslaitos. Kasvukeskuksissa asuu paljon muualta muuttaneita henkilöitä. KPMG-konsulttifirma on selvityksen laatija. yleinen palokuntalaiskokous Helsingissä pidettiin 7.6.2014 yleinen palokuntalaiskokous, järjestyksessään jo XXVII. Tässäpä tavoitetta XXVIII yleiseen palokuntalaiskokoukseen vuonna 2018 Vaasassa. pelastuslaitosten tarpeet, 2. Uusia sopimuspalokuntia tarvitaan perustaJaenkelit liikkeelle Tällaiseen tapahtumaan pitäisi saada reilusti enemmän palokuntalaisia. Päivä oli onnistunut ja sopivalla tavalla palokuntahenkeä kohottava. Näitä asioita ei voida määrittää yksitellen, vaan määritystä tehtäessä kummatkin on otettava yhtä aikaa huomioon. On hyvä, että pelastustoimen ulkopuolinen taho on työn tehnyt, se avaa uusia näkökulmia. Asuinalueiden kasvaessa tulisi pelastuslaitosten huolehtia tonttivarauksista ja paloasemakiinteistöstä myös vpk-yhdistysten toimintaa silmällä pitäen. Isoissa taajamissa sopimuspalokunnilla on vakiintunut asema varauduttaessa päällekkäisiin tilanteisiin ja päivittäisiä suurempiin onnettomuuksiin. Pelastuslaitosten asennoitumisen pitäisi olla tällaiseen toimintaan myönteistä. Palokuntien yhteinen alueosasto tulee ensimmäisenä mieleen – sieltä löytyy niitä henkilöitä, joilla on osaamista ja jotka voisivat toimia tässäkin asiassa alullepanijoina. Miten sitten uusi vpk-yhdistys perustetaan ja ketkä voisivat olla perustamisen alullepanijoita. Päivä yhdistyi Helsingin VPK:n 150-vuotisjuhlaan
Pukutyypin käyttötilanteita ovat palavien, hapettavien, syövyttävien tai vaikeasti haihtuvien myrkyllisten nesteiden käsittely. puku ei ole kaasutiivis Nesteja roisketiiviit kemikaalisuojapuvut eivät täytä kaasutiiville kemikaalisuojapuvulle asetettua tiiveysvaatimusta, joten eivät ole kaasutiiviitä. Tätä suojaustasoa suositellaan myös käytettäväksi, mikäli kemikaalilla on useampia yhtäaikaisia vaaratekijöitä. Tämä tulee huomioida torjuttavan aineen mukaista suojaustasoa valittaessa. suojaustasona roiskesuojapuku suoJaustasona roiskesuoJapuku Pelastustoimessa käytetään yleisesti roisketiivistä kemikaalisuojapukua eli roiskesuojapukua suojaamaan torjuntaja pelastustehtävissä kemikaalisukeltajan ihoa sekä puvun alla olevaa vaatetusta kemikaalien roiskeilta ja pölyltä. Harvinaisempana pukutyyppinä käytetään nestetiivistä kemikaalisuojapukua, jossa eri osien liitokset, eli käsineet, jalkineet ja hengityksensuojain muodostavat nestetiiveyden. Vuototai tulipalotilanteessa, jossa on suojauduttava humahdukselta tai kuumuudelta sekä kemikaalien syövyttäviltä, hapettavilta, myrkyllisiltä tai palavilta roiskeilta tai niiden yhdistelmiltä, käytetään suojaustasona paloasua täydennettynä roisketiiviillä kemikaalisuojapuvulla. Lisäksi pukua käytetään huuhteluja puhdistuspaikan hoitajan tehtävissä. Hengityksensuojaimena käytetään paineilmahengityslaitetta. 56 palokuntalainen 60 osa 10 • käytännön sammutusJa pelastustekniikkaa r oiskesuojapukuun kuuluvat olennaisena osana käsineet ja jalkineet, jotka puvun kanssa yhteen kytkettyinä muodostavat suihkutiiveyden. kemikaalisukeltaja roiskesuojapuvussa valmiina töihin!. Hengityksensuojaimena käytetään tilanteesta riippuen paineilmahengityslaitetta tai suodatinsuojainta
Sarja perustuu eri lähteistä koottuihin ohjeisiin, mutta ensi sijassa käytännön sammutusja pelastustoiminnassa vuosien varrelta saatuihin kokemuksiin. osa 10 käytännön sammutusJa pelastustekniikkaa. palokuntalainen 60 57 Käytännön sammutusja pelastustekniikkaa on Palokuntalainenlehden sarja, jossa esitellään monipuolisesti tilanteiden aikana esiin tulevia tehtäviä yksinkertaisista rutiinitoimenpiteistä aina monimutkaisempiin operaatioihin. Sarjan kirjoittaja on paloesimies Jarno Joensuu Satakunnan pelastuslaitokselta Porista
Riippumatta käytettävästä kasvoosatyypistä, kiinnitetään hengitysventtiili paikoilleen vasta välittömän vaaran alueen rajalla, josta aloitetaan varsinainen kemikaalisukellus torjuntakohteeseen. Mikäli lahkeet puetaan saappaan päälle, saattaa maassa oleva nestemäinen kemikaali imeytyä paloasun alaosan kautta ylöspäin aiheuttaen vaaratilanteen ja paloasun tuhoutumisen. Kumisaappaiden käyttö on välttämätöntä, koska yleisimmin nykyään sammutusjalkineina käytetyt nahkasaappaat eivät kestä kemikaaleja kovin pitkään. Paloasun lahkeet pyritään pukemaan kumisaappaiden sisään. Suljetaan vetoketju sekä sen päälle mahdollisesti tuleva suojalista. Seuraavaksi puetaan roiskesuojapuku, jossa aluskäsineet sijoittuvat rannemansetin alle. Roiskesuojapuvun ja saappaiden liitos ei ole nestetiivis. Roiskesuojapuvun nestetiiveyttä kannattaa parantaa teippaamalla lahkeet ja hihansuut teipillä. Hihnastolla varustettu kasvo-osa puetaan aluksi päähän hihnasto kiristäen, jonka jälkeen nostetaan roiskesuojapuvun huppu kasvo-osan hihnaston sekä reunojen päälle huolellisesti. 58 palokuntalainen 60 käytännön sammutusJa pelastustekniikkaa pukemisessa huomioitavaa Roiskesuojapukukassin sisältöön kuuluvat yleensä varsinaisen puvun lisäksi väliasu, aluskäsineet, kemikaaleja kestävät käsineet ja kumisaappaat sekä suodatinkasvo-osa ABEKP3suodattimella varustettuna. Tämä on erityisen suositeltava tapa ja tähän voi käyttää hyvin soveltuvana teippinä ilmastointiteippiä. Puvun pukeminen paloasun päälle aloitetaan pukemalla aluskäsineet sekä kumisaappaat. Suositeltavaa on käyttää hihnastolla varustettua kasvo-osaa, tosin myös pikakiinnitteinen kasvo-osa sopii käytettäväksi. Pikakiinnitteistä kasvo-osaa käytettäessä puetaan huppu aluksi päähän ja asetetaan tämän jälkeen kasvoosa kasvoille hupun jäädessä huolellisesti kasvo-osan reunojen päälle. käsineiden huolellinen pukeminen. Puetaan paineilmahengityslaite selkään ja irrotetaan kasvoosa hengitysventtiilistä. aluskäsineet rannemansetin alle.. Tämän jälkeen puetaan kypärä päähän ja kiinnitetään kasvo-osan pikakiinnikkeet. lahkeet saappaiden sisään
019 340 451 presso.center@kolumbus.fi www.pressocenter.fi YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET KOULUTUSJA HARJOITUSALTAAT. palokuntalainen 60 59 • Kauko-ohjattu langaton sytytys ja kaasunhallinta • Ympäristöystävällinen ja turvallinen • Portaaton liekkien voimakkuuden säätö • Nopea ja helppo koulutuksen valmistelu Presso Center Oy Kirkniementie 5, 08701 LOHJA Puh
Näistä erityisesti hengitysilmakompressoreita käytetään lähinnä maahantuojien suppeahkon perehdyttämiskoulutuksen perusteella. lisätietoja lisätietoja Orbis Oy puh. 60 palokuntalainen 60 kalustokulma pelastuslaitoksilla ja yksittäisissä palokunnissa on käytössä satoja kompressoreja. KompressoriKoulutus alkuun syksyllä Divetech Compressors Jouko Askola Rataskuja 1, 03100 NUMMELA puh. – Käymme läpi lainsäädäntöä ja muita vaatimuksia niin toimitilojen, riskien kuin käyttöturvallisuudenkin näkökulmasta. Asemalla on myös suurtehohälyttimet ja säteilynmittausasema. Myös yleinen matkapuhelinverkko on ahkerassa käytössä ja myös VHF-tekniikkaa on päivitetty. Rikkomiseen tarvitaan fyysistä väkivaltaa. Toinen koulutuspäivä on tarkoitettu käyttöhuoltoon ja vuosihuoltoon osallistuville. Kaksipäiväisen koulutuksen ensimmäinen päivä on tarkoitettu täyttäjille ja heidän esimiehilleen, sanoo Jouko Askola Divetechistä. Tietysti käyttöhuolto ja toiminnan valvonta ovat osa koulutuspakettia. 40 505 1146 jouko.askola@divetech.fi www.divetech.fi elokuussa 2013 valmistunut Heinolan paloasema on monipuolinen viestintäkeskus. – Koulutuspaketti perustuu saksalaiseen oppimateriaaliin ja on hyvin kattava, päättää Jouko Askola. Virven ja matkapuhelimien hyvä kuuluvuus oli varmistettava yli 3 000 neliömetrin kokoisen kiinteistön joka kolkassa. Kiinteistöön valittiin passiivinen sisäpeittoverkko, johon eri taajuuksien signaalit syötetään ulkoantennien ja aktiivitoistimien kautta. Ympärisäteileviä antenneja asennettiin toistakymmentä. Heinolan asemalle sisäpeittoantenniverkko Jouko Askola. Ensimmäisen päivän läpikäyneet saavat ”ajokortin” kompressorien käyttöön. Kokemusten mukaan niin Virve kuin valitun operaattorin matkapuhelimetkin kuuluvat häiriöttömästi kaikkialla kiinteistössä. Ongelma ratkesi sisäpeittoantenniverkolla, joka siirtää radiotaajuudet kiinteistöjen sisätiloihin. Tulevan syksyn aikana nummelalainen Divetech Compressors Oy aloittaa pelastuslaitoksille suunnatun laajan kompressorikoulutuksen, joka kattaa kompressorien lisäksi myös paineilmapullot. Heinolan uuden pelastusaseman verkko syntyi Elektro-Arola Oy:n ja Orbiksen yhteistyöllä. Tärkein langattoman liikenteen työkalu on Virve-viranomaisverkko. Siinä pääpaino on järjestelmien huollossa ja seurannassa. Passiivinen verkko on huoltovapaa ja teoriassa yhtä pitkäikäinen kuin itse rakennus. 020 478 8600 asiakaspalvelu@orbis.fi www.orbis.fi projektipäällikkö pasi Hiilasvirta (vas.), valmiusmestari Vesa lehtinen ja aluepalopäällikkö tapani lehtinen Heinolan pelastuskeskuksen telelaitetilassa.
Automaattinen käyttölukko lukitsee lieden niin, että sitä ei voi laittaa päälle vahingossa. ASAP LOCK on suunniteltu kahden köyden kanssa toimiville, eli olosuhteisiin missä työskennellään köyden varassa roikkuen ja työköyden rinnalla on turvaköysi. 020 741 8327 jenni.blomberg@ vandernet.com AsAp on köysitarrain, joka liikkuu molempiin suuntiin köydessä ja pysäyttää putoamisen. ASAP on suunniteltu yhden köyden kanssa toimiville, eli olosuhteisiin missä paino on ensisijaisesti jalkojen varassa. Innohome-liesihälytin SA101 varoittaa lieden tulipaloriskeistä jo ennen kuin vaaratilanne synnyttää myrkyllisiä kaasuja tai aiheuttaa tulipalon. AsAp loCKissa on lukitustoiminto, jonka avulla käyttäjä voi lukita laitteen mahdollisimman ylös turvaköyteen ja vähentää siten putoamismatkaa. palokuntalainen 60 61 kalustokulma keittiö on kodin tulipalolle altteinta aluetta, mutta sinne ei suositella palovaroittimen asennusta virhehälytysten takia. liesivaHti estää liesipalot petzlin putoamisen pysäyttämiseen tarkoitettuun ASAP-tuotesarjaan kuuluu kaksi köysitarrainta: ASAP ja ASAP LOCK. Kovassa tuulessa lukitustoiminto estää köyttä liukumasta ylöspäin. AsApin kohderyhmä on kaikki putoamisvaarallisissa olosuhteissa, kuten katolla, tikkaissa tai mastossa, työskentelevät ammattilaiset. Älylämpöanturin paikallaanolovarmistus estää lieden käytön, mikäli anturi on siirretty paikaltaan. Liesivahti SGK500 havaitsee vaarallisen korkean lämpötilan tai lämpötilan nousun sekä tunnistaa savu-, kaasuja häkähälyttimien hälytysäänet. Aurinkopaneelien ansiosta laitteen käyttöikä on vähintään 15 vuotta, eikä paristoja tarvitse vaihtaa. Petzlin uusi ASAP-sarja ammattilaisten Henkivartija lisätietoja www.innohome.com Vandernet Oy myyntijohtaja Pasi Blåfield pasi.blafield@vandernet.com puh. Liesihälytin myös tukee itsenäistä asumista silloin, kun lieden käyttö on riskialtista esimerkiksi korkean iän, sairauden tai oppimisvaikeuksien takia. Se myös tunnistaa, jos liesi on jäänyt vahingossa päälle, ja katkaisee virran 0,5–3 h kuluessa, tehosta riippuen. 020 741 8333 www.vandernet.com www.petzl.com Tuotelainat markkinointipäällikkö Jenni Blomberg puh. lisätietoja www.petzl.com/asap
RäddningsöveRdiRektöRens eldprov har inletts Hur åstadkomma inbesparingar och samtidigt bibehålla räddningsväsendets service på en hög och jämn nivå?”. Debatten fortsätter säkert beträffande både utbildningens innehåll och hur den skall arrangeras. Institutets ekonomiska underskott nästa år är 1,7 miljoner euro, vilket är en följd av yrkeshögskolan Savonias inskränkningar. räddningsbranschen har vant sig vid kontinuerliga förändringar men har även blivit trött på dem. Den av utomstående författade utredning som offentliggjordes i början av juni tillförde diskussionen nya aspekter. Beträffande utbildningens innehåll kommer man kanske till något slags konsensus men hur den sedan skall ordnas och hur kostnaderna skall fördelas är en alldeles annan femma. att starta nya projekt gör visserligen att avdelningen ser aktiv ut, men den viktiga frågan gäller ändå om alla projekt faktiskt behövs. Den utbildningsreform som man filat på i fyra år är fortfarande inte klar. Utmaningarna är många. Ifall den av Koskinen ledda räddningsavdelningen inte skaffar fram mera pengar står Räddningsinstitutet i en ekonomiskt omöjlig situation. Detta gäller alldeles särskilt räddningsavdelningen. Inte heller branschens organisationer har en entydig uppfattning om helheten med alla dess sidospår. Det känns underligt att Krishanteringscentralen som arbetar på samma backe då lever vidare på stor fot utan några märkligare sparmål. 62 brandkåristen 60 brandkåristen chefredaktör Pekka Koivunen ledare räddningsöverdirektör esko koskinens femårsperiod började fartfyllt senaste oktober. Hur skall en statens tjänsteman leda en bransch vars tjänster i praktiken förverkligas och produceras av 22 separata räddningsverk som upprätthålls av kommunerna. Det har varit tal om att man år 2015 inte alls skulle starta någon ingenjörsutbildning på yrkeshögskolenivå. 2000-talet var en tid av många överlappande stora reformer. Säkert är att räddningsverken inte gemensamt kan uppnå enighet om hur utbildningen av avtalspersonal skall skötas i framtiden. vi lever nu i tider som väger Esko Koskinens förmåga som den högsta inom räddningsbranschen. även här riktar sig blickarna mot Esko Koskinen och hans stab. I mars gick det förslaget i graven, men sparkraven de blev kvar. ett exempel på de knepiga ärendena på Koskinens arbetsbord är krisen inom utbildningen av yrkespersonalen. Hur åstadkomma inbesparingar och samtidigt bibehålla räddningsväsendets service på en hög och jämn nivå. Någon borde emellertid styra processen. Genom att lämna bort sekundära frågor och koncentrera sig på det väsentliga skulle man till och med kunna nå de inbesparingar som krävs. Regeringen krävde av ministerierna förslag på inbesparingar och räddningsavdelningen gjorde i brådskande takt upp ett förslag om bland annat sammanslagningar av räddningsverk. även på avtalssidan finns det utbildningsproblem. Nu skulle det vara på sin plats att koncentrera sig på det väsentliga och lägga sekundära projekt åt sidan för en stund. Samma gäller även för Räddningsbranschens Centralorganisation i Finland. I produktionen av brandmästare skulle det uppstå ett gapande hål. Man ställer stora förväntingar på Esko Koskinens ledarskap. I värsta fall måste man inskränka på kurserna. ifall man inte hittar pengarna riskeras utbudet hos Räddningsinstitutet som hittills erbjudit utbildning av erkänt hög nivå. Man har även allvarligt övervägt räddarexamens struktur och till och med en förkortning
brandkåristen 60 63 brandkåristen text silvio hjelt bilder istockphoto k onsultutredningen baserar sig på kända basfakta kompletterade med personintervjuer, och här ligger kanske dess svagaste punkt. Detta har räddningsbranschen inte förmått tackla internt. ”lådleken” såg dagens ljus på 1980-talet. Somliga ansåg att den var föråldrad redan då. Vad man Utveckling eller inveckling… avtalspersonalens utbildning åter i stöpsleven Enligt räddningsbranschens vision har vi år 2025 Europas effektivaste räddningsväsende. Man har trampat på i ullstrumporna trots att världen förändrats en del sedan den sk. Där har vi ju det väl förspänt i Finland, under förutsättning att man förstår att effektivt utnyttja frivilligresursen. Man kan ha överseende rapportens terminologi, som inte alltid motsvarar den man blivit van vid, och man välkomnar det utomstående grepp med vilket två professorer hanterat materialet. Med effektivitet avses utdelning i förhållande till satsade resurser. däremot inte kan ha överseende med är att konsulterna närmast inhämtat sitt material ur branschens högre sfärer, med resultatet att man glömt bort det centrala randvillkoret vid all utbildning av frivilliga, nämligen de frivilliga själva. För att citera räddningsdirektör Jarmo Haapanen från Ådalarna: utbildningssystemets nuvarande struktur är ett arv från tiden då räddningsverkens antal var över 400. En av de viktigaste satsningarna är då utbildningen av avtalspersonal, där utvecklingen ju stampat på stället i många år. Nu har en ny helhetsutredning av utbildningssystemet för avtalspersonal sett dagens ljus, som konsultarbete beställt av inrikesministeriet. I vilken mån detta är en följd av misstag, okunskap eller medvetna val undandrar sig bedömning.. Vad matnyttigt kan man finna i den
Denna grundkurs skulle i sin helhet inte få vara längre än den nuvarande släckningsmannakursens 60 timmar, så det gäller att prioritera det essentiella. Beträffande utbildningen är räddningsverken alltså ”beställare” även i det fall att de väljer att utbilda i egen regi. Eftersom begreppet ”tillräcklig” är mångtydigt flum, eftersom all utbildning i dagens läge kostar och eftersom alla räddningsverk är sinsemellan olika har utvecklingen lett till en kaosliknande situation.”. Idag finns en del av den kunskapen kanske endast i någon enskild kursledares personliga mapp. Utbildningsystemet upplevs som stelbent, gammaldags och tidsödande. Resultatet är att systemet är ineffektivt och läcker i fråga om resurserna, ett läckage som samhället inte har råd med, och som bl.a. Problemen syns även klart om man i likhet med konsulterna ser saken utifrån. Detta har tillfört nya friska fläktar såsom marknadsoch konkurrensanalys, för att inte nämna ett sunt ifrågasättande av rådande strukturer. en flexibel modulär grundkurs Vidare föreslår utredningen att man utvecklar en flexibel modulär grundkurs ”av stål”. En och annan har lekt med den tanken allt sedan Räddningsinstitutet grundades, eftersom den då gällande lagen ju entydigt föreskrev att staten ansvarar för utbildningen. Kraven skulle vara desamma för både yrkesräddare och avtalsbrandmän, och i samma veva skulle begreppet ”tillräcklig” ju få sin definition. Man kan inte annat än instämma. ansvaret för utbildningen till räddningsinstitutet. Då fortbildning svarar för att kunnandet fördjupas kan dock redan de första grunderna ges i form av modulär utbildning som kan genomföras ”i egen takt”. Såsom SSPL:s verksamhetsledare Isto Kujala påpekade då rapporten presenterades så har de frivilliga allt mindre egen tid att satsa på brandkårsverksamheten, så frågan gäller om man i början skall prioritera längre och mera komplicerad utbildning eller alternativt skötseln av alarmuppdragen. tar sig uttryck i att antalet alarmeringsdugliga avtalsbrandmän minskar i oroväckande takt. Och det regionala kursutbudet tycks variera enormt. 64 brandkåristen 60 brandkåristen friska fläktar Utredningens starka sida ligger alltså i att den i övrigt gedigna utredningen på 105 sidor gjorts av akademiskt ingenjörsutbildade personer som är sakkunniga inom sådana områden som produktivitet och telematik. beställare – producent … Utredningen tar fasta på räddningsverkens centrala roll då det gäller att utnyttja frivilligresurserna. Och utbildarna kommer på några få undantag när ur räddningsverkens egna yrkesmannaled. Resursslöseri där de utbildades förutsättningar och villkor inte beaktas. Det förutsätter emellertid att registersystemen förbättras så att man på riksnivå vet vem som erhållit vilken utbildning. Den grundkursen skulle innehålla det viktigaste kärnkunnande en släckningsman anses behöva vid bekämpningen av de allmännaste olyckorna. Utbildningsstrukturen behöver en helhetsbild, medan åtminstone grundutbildningen sedan rent fysisk givetvis bör ske nära den utbildade och med de resurser som finns att tillgå. Märkligt nog hörs det en jämn ström av klagomål på fältet. Den förenklas inte av att registreringen av kursgången haltar. Systemet snurrar och alla är nöjda, eller…. Rapporten anger, ur den civila världens perspektiv föga oväntat, att eftersom Räddningsinstitutet redan besitter både personoch övriga resurser och dessutom har en utvecklad kursstruktur, så skulle man kunna uppnå synergieffekter genom att även frivilligpersonalens utbildningsstruktur skulle vara under samma tak som yrkesutbildningen. Resultatet av det förvånar på sin höjd nämnda högre sfärer själva, men knappast det fotfolk som utgör majoriteten av räddningsbranschens frivilligresurser, alltså vanliga dödliga med en vanlig civil arbetsplats där vanliga affärsekonomiska bedömningar gäller. Utbildningen idag sker sedan i enlighet med det system som ”förvaltas” av Räddningsbranschens Centralorganisation i Finland SPEK och ”fastställs” av Räddningsinstitutet. På denhär punkten efterlyser den nya konsultutredningen ett fastare grepp från inrikesministeriets sida, eftersom ministeriet enligt lag är den instans som skall hålla i trådarna. Räddningsverken klarar sig inte utan utbildad avtalspersonal, och räddningsverken skall enligt lag ansvara för att denna personal har ”tillräcklig utbildning”. Utgående från enhetligheten är steget sedan inte långt till helhetsutredningens kanske intressantaste del: en strukturmodell A där helhetsansvaret för utbildningen av även avtalspersonalen skulle ligga på Räddningsinstitutet (rapporten presenterar kanske av försiktighetsskäl även en modell B där ansvaret fortfarande skulle ligga på SPEK, i så fall med ett entydigt mandat och en skärpning av verksamheten). Eftersom begreppet ”tillräcklig” är mångtydigt flum, eftersom all utbildning i dagens läge kostar och eftersom alla räddningsverk är sinsemellan olika har utvecklingen lett till en kaosliknande situation
en flexibel modulär grundutbildning på maximalt 60 timmar (bilden visar dock inte studerande brandkårister)”.. En snabb genomläsning av rapporten visar att utredningen faktiskt grovt missar några helt avgörande poänger: 1) man kan inte kommendera frivilliga till utbildning, endast motivera dem, 2) brandkårsutbildningen utgör ett centralt element i det kitt som håller ihop det som kan kallas brandkårssamhörighet, vilken åter utgör basen för avtalsbrandkårernas existens, 3) veckoövningarna och annat utnyttjade av frivilligpersonal för utbildningsändamål är en värdefull utbildningsresurs som det nuvarande utbildningssystemet försummat att utnyttja, 4) en meningsfull utbildning av avtalsbrandkårister förutsätter att en del randvillkor beträffande tid, plats och övriga resurser kan fås att sammanfalla, samtidigt och på nära håll. Även mot den bakgrunden är konsultrapporten värdefull. Om man uppe på beslutsfattarnivå i branschen inte helt förstår sig på verkligheten ute på fältet är det förstås svårt att göra rätt saker. Det misslyckade urvalet kan dock få en konstruktiv tolkning: om utredningens grova strukturfel beror på en skevhet i de intervjuades gemensamma profil så är det föga förvånande att avtalspersonalens kräftgång accelererar. termer som ”elever” och ”de utbildade” i stort sett tycks saknas! Endast tre korta satser (på sidorna 33, 47 och 86) antyder att själva utbildningsobjektet faktiskt kunde intressera någon. en grov miss… Frågan ställs på sin spets då man läser rapporten, eftersom själva verksamhetens målgrupp, dvs. brandkåristen 60 65 brandkåristen I det hänseendet skulle en överflyttning av helhetsansvaret inte ändra på rådande strukturer på fältet. Frågan borde vara retorisk, för redan de yrkesmän som Räddningsinstitutet utbildar ju är tvungna att samarbeta med avtalspersonal. Statistik har en benägenhet att feltända om materialet är alltför snävt. Iakttagelsen stöds av det faktum att man till den ”bredbasiga” arbetsgrupp som föreslås föra projektet vidare inte föreslår någon representant för eleverna, endast representanter för utbildare, räddningsverk och betalare. Men ändå undrar man…. Om sådant nämner rapporten intet! …som kanske bottnar i intervjuerna Den bristande kunskapen om realiteterna kanske förklaras av det ringa antalet intervjuade, endast 33 personer. de djupa strukturproblem som upplevs bland dem som utbildas. För utredningen intervjuades huvudsakligen personer som beställer utbildningstjänster eller producerar sådana. Även valet av intervjuobjekt kan ha blivit en systematiskt felkälla. Här har aktörerna på fältet åter en uppgift. Men då ett sådant strukturfel en gång uppdagats kan man börja åtgärda det. Som en jämförelse kan nämnas att i enkäten om välfärden på brandkårsfältet beskrev över tio gånger flera personer spontant olika bekymmer och bl.a. Några ekonomiskt rimliga alternativ till det existerar inte. Här infinner sig ett frågetecken: hittar man den faktiska breda kunskap om frivilligarbete som krävs för att systemet skall funktionera
för utbildningssystemet finns det alternativ I början av juni offentliggjordes helhetsutredningen beträffande utbildningssystemet för den avtalspersonal som deltar i räddningsverksamhet. Dagen var lyckad och var lämpligt upplyftande för brandkårsandan. Det borde vara möjligt att få ihop den mängden till parad och möte. En del av dem har brandkårsutbildning, men den går till spillo eftersom de nya bosättningsområdena saknar FBK-verksamhet. De uniformsklädda brandkåristerna tilldrog sig mycket intresse och fick svara på förundrade stadsbors allehanda frågor. Nu blev inte heller resultatet en enda självklar och i sten huggen möjlighet att genomföra utbildningen. Det ligger i både räddningsväsendets och samhällets intresse att man i tätorterna använder avtalspersonal i stöduppgifterna. Evenemanget syntes i MTV3:s nyheter på lördag kväll. I de stora tätorterna har avtalsbrandkårerna en klar uppgift med tanke på överlappande situationer och större olyckor. Finlandiasalens kapacitet. Av oss brandkårister finns det cirka 33 000 då man räknar in icke alarmeringsdugliga ungdomar, damer och veteraner. Man både kan och bör grunda nya brandkårsföreningar. På Helsingfors FBK:s ansvar låg planeringen och förverkligandet av en framträdande parad för den stora allmänheten att beskåda medan Räddningsbranschens Centralorganisation i Finland anvarade för helhetsarrangemangen. räddningsväsendenas behov, samt 2. För att skapa nya FBKföreningar behövs det grundaränglar. Även arrangörerna hade förberett sig på det genom att reservera Finlandiahusets största sal. Det är bra att utredningen har gjorts av en utomstående instans för det öppnar nya synvinklar. Utredningen har gjorts av konsultfirman KPMG. Nu fanns där alldeles för många tomma platser. Av dem utgör fem procent 1650, dvs. avtalspersonalens möjligheter och inlärande. Det behövs nya avtalsbrandkårer aktivera grundaränglarna det allmänna brandkåristmötet Det i ordningen XXVII allmänna brandkåristmötet hölls i Helsingfors 7.6.2014. Då skulle en stor del av personalen normalt gå sysslolös. 66 brandkåristen 60 brandkåristen vildmannen vildmannen Isto Kujala i tillväxtcentra föds nya bostadsområden och de gamla områdena växer. Man borde få med rejält flera brandkårister till denhär sortens evenemang. Trots det är det bra att ännu klargöra utbildningssystemets viktigaste faktorer med tanke på avtalsbrandkåristerna. Räddningsverkens attityder borde vara öppna för denhär sortens verksamhet. Då bosättningsområdena växer borde räddningsverken se till att tomtmark och utrymme reserveras även med tanke på FBK-föreningsverksamhet. I första hand kommer man att tänka på brandkårernas gemensamma regionalavdelningar – där hittar man personer som besitter kunskapen och som även i denhär frågan kunde verka som initiativtagare. Trots det har det inte på många tiotals år fötts mera än en handfull nya FBK-föreningar. Till söndagsnumret av Helsingin Sanomat nådde man återigen inte – till skillnad från sambatåget som fanns i tidningen med bild och allt. I tillväxtcentra bor det mycket folk som flyttat in från andra ställen. Dagen sammanföll med Helsingfors FBK:s 150-årsjubileum. Här är en målsättning för det XXVIII allmänna brandkåristmötet i Vasa år 2018. Och eftersom brandkåristernas tid är en hela tiden minskande resurs är man tvungen att prioritera: vill man ha längre och mera komplicerad utbildning eller vill man ha det att alarmuppdragen blir skötta?. Hur går det då till då man grundar en FBK-förening och vilka kunde vara de som sätter igång processen. Och vidare en 100 brandbilars paradavdelning efter de marscherande. KPMG förtjänar ett erkännande: på kort tid lyckades man behandla ett omfattande material och av det bilda ett bra förslag som bas för vidareutvecklingen. Dagen noterades även i elektroniska media av HS och några andra. De faktorerna är: 1. Den väl planerade och förverkligade paraden väckte mycken uppmärksamhet eftersom det ute i staden fanns gott om folk i det vackra vädret. Och räddningsverket är förstås en absolut nödvändig samarbetspart. De faktorerna kan man inte definiera separat utan båda måste samtidigt beaktas då man går vidare. Likaså växer räddningsväsendets uppgifter och på dehär områdena ökar antalet betydande olyckssituationer mera än annanstans. Ur samhällets synpunkt sett är det oskäligt att verksamheten dimensioneras så att man måste använda ordinarie personal för att klara överlappande och stora olyckor. Man vill få Finland att resa sig och nya företag skapas bland annat med hjälp av ”businessänglar”
Oikean vastauksen lähettäneiden kesken arvotaan ilmainen savusukellustesti. Tällä kerralla kuvan testattavan pelastuslaitoksen alueella asuvat on suljettu pois visasta. Emme kysy nyt henkilöä, vaan hänen ikäänsä. Vinkki: Kyseessä ei ole ammattipalomies, koska kuvan henkilön ikäisiä ammattimiehiä ei ole Suomessa rivissä ainuttakaan. Vastaukset osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi. nyt kysytään ikää suoraan ulkomailta. letkut solmussa kuvavisan ratkaisu kuvavisa kuva on aito ja siinä on käynnissä hyväksyttyyn tulokseen johtanut testi eli kyseinen henkilö on savusukelluskelpoinen taas vuoden verran. 68 palokuntalainen 60 Lähetä vastauksesi osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi. viime kuvavisassa julkaisimme rohkeasti ilman lupaa netissä julkaistun kuvan ja kysyimme mistä on kyse. Paras vastaus oli: ”Tuon on pakko olla Ruotsista.” Vastauksen antanut haluaa pysyä nimettömänä peläten svenssoneiden kostoa
Mukaan mahtuu 92 pelaajaa. Ensimmäisissä SM-kilpailuissa heitetään 2X23 väylää sekä finaali molempien sarjojen kuudelle parhaalle. • Vakuutuskoukeroita seuraava lehti ilmestyy 29.8.2014! huom! “Jos eivät ota 16-vuotiaana sammutustyökurssille, alan näyttelijäksi.” Sarjat: Miehet ja naiset (naiset ja yli 60-vuotiaat miehet samassa sarjassa) Osallistumismaksu 25 €/henkilö tai 60 €/palokunta (sis. Samalla heitetään parigolf (ilmoittautuminen paikanpäällä klo 16.30–17.00). ja 26.7.2014 (urheiLutie 3, 61800 KauhajoKi). palokuntalainen 60 69 ENSI NumEroSSa: Sammutustyökurssia odotellessa... Peruskilpailun yhteydessä käydään joukkuekilpailu. Kilpailurataan voi tutustua jo perjantaina 25.7 klo 17–22.00. Facebookista löydät tapahtuman palosm2014 PELASTUSALAN friSbEEgoLfiN SM-KiSat uiMahaLLinpuiStoSSa KauhajoeLLa 25. Ilmoittautuminen päättyy 20.7.2014 klo 24.00. Joukkuekilpailuun lasketaan kolmen parhaan pelaajan tulokset. Osallistumismaksu sisältää kiekon. kolme pelaajaa). Ilmoita samalla joukkueesi mikäli osallistutte joukkuekilpailuun. 68 sivua kiinnostavaa palokunta-asiaa! www.palokuntalainen.fi TILAA PALOKUNTALAINEN! Messujen kärkiyritysten tuoteuutuudet • Pelastuslaitosten talousahdinko – totta vai tarua. IlmoIttautumISet kari.uunila@pp1.inet.fi tai 044 530 4687. Osallistumismaksu pitää olla maksettuna viimeistään 20.7.2014 tilille FI9447304020000031 (mainitse kaikkien pelaajien nimet mikäli maksat useamman). Parigolf ei kuulu SM-kisojen ohjelmistoon vielä… Lauantaina 26.7.2014 SM-KiSat KLo 11.00–18.00 • klo 11.00 pelaajakokous • 11.15 ensimmäinen kierros 23 väylää • 13.45 ruokatauko • 14.30 toinen kierros 23 väylää • 17.00 finaali 9 väylää • 18.00 palkintojen jako Kilpailuun osallistuvan on pitänyt suorittaa vähintään savusukelluskurssi tai olla virkasuhteessa pelastuslaitoksella
Katseet kääntyvät 22 pelastusjohtajaan, joista hyvin pitkälle riippuu se, miten sopimuspalokuntajärjestelmä voi viiden tai kymmenen vuoden kuluttua. olemme toden edessä Jotkut pelastuslaitokset kieltävät kategorisesti 16–17-vuotiaiden osallistumisen hälytystehtäviin, vaikka Suomen lainsäädäntö sen mahdollistaisi.”. Pelastusjohtajista todellista huolta sopimuspalokuntajärjestelmästä kantaa ja todellisia konkreettisia toimia tekee vain muutama. Pelastustoiminnan tason parantaminen ammattiväkeä lisäämällä on käytännössä mahdottomuus. Katse kääntyy sopimuspuolelle. Palokuntien lopettamiset tai sopimusten yksipuoliset ja kaavamaiset irtisanomiset vähentävät palokuntien määrää. Joustavilla sijoituspaikka-, työaikaja työmenetelmäjärjestelyillä sen sijaan tehoa voidaan nostaa, mikäli siihen tahtoa löytyy. Tosiasia on, että ammattilaisia on kerrallaan työvuorossa Suomessa vain noin 800. Kummastusta herättää edelleen se, että asenneilmapiiri on joissakin pelastusalan toimijaryhmissä edelleen negatiivinen sopimuspalokuntatoimintaa kohtaan. Nyt tätä osaa pelastustoimessa kuitenkin uhkaavat monet vaarat: Kelpoisuusvaatimuksia tahdotaan kiristää jatkuvasti, mikä tuntuu absurdilta vallitsevassa tilanteessa. Hälytyskelpoisen sopimushenkilöstön määrän tippuminen yhdeksällä prosentilla kolmen vuoden aikana luulisi herättävän päättäjät. Savusukellusvaatimusten jäykkyys ja testausfanatismi pitävät monet potentiaaliset palokuntalaiset loitolla toiminnasta. 70 palokuntalainen 60 liekinheittäjä liekinheittäjä ammattipalohenkilöstön määrä ei tule nousemaan. Tapettua sopimuspalokuntatoimintaa on äärimmäisen vaikea saada enää herätettyä henkiin. Juhlapuheissa kyllä ymmärrystä löytyy. Sopimuspalokuntien työmäärää kasvaa erityisesti valmiuspalokunnissa ja yhä merkittävämpi osa yksittäisen palokuntalaisen vapaa-ajasta menee sopimuspalokuntatoimintaan. He hoitavat hieman vajaa puolet tehtävistä noin 13 400 henkilön voimin. Se on vähän. Sen estää yhteiskuntamme talouden murheellinen tila. Heistä osa suhtautuu sopimuspalokuntiin annettuna tekijänä ja pakkopullana, osa on pitkälti operatiivisessa toiminnassa riippuvaisia sopimuspalokunnista. Nuoria on entistä vaikeampi saada pysymään hälytysosastossa erityisesti muualla kuin kaupunkikeskuksissa. Myös uusien teknisten apuvälineiden käytöllä voidaan parantaa palvelun laatutasoa. Jotkut pelastuslaitokset kieltävät kategorisesti 16–17-vuotiaiden osallistumisen hälytystehtäviin, vaikka Suomen lainsäädäntö sen mahdollistaisi tietyin edellytyksin. Yhden lisämiehen saaminen vuoroon vaatii viisi virkaa. Henkilöstö ukkoontuu vauhdilla, näin käy erityisesti harvaan asutuilla alueilla. Kustannuksia he aiheuttavat noin 18 prosenttia kaikista pelastustoimen alueellisen järjestelmän kustannuksista. Tai sitten on löydyttävä iso summa rahaa ammattilaisten palkkaamiseksi. Lähivuodet ovat murheellista aikaa Suomen pelastustoimen sopimuspuolella, ellei asiaan nyt todella tartuta. Luvun soisi kasvavan, mutta näin ei todennäköisesti käy
02 634 3800 l info@peravaunutaloviitala.. PERÄVAUNUJA www.edarley.com I www.darley.com CAN bus-ohjausjärjestelmä Palo-, pelastusja erikoisajoneuvojen valmistus, myynti ja maahantuonti pasi.w@pajaviher-vehmas.fi 010 422 1870 www.pajaviher-vehmas.fi 3D mallinnus käytössä kaikissa korirakenteissa. Tehtaantie 12 l 29630 Pomarkku puh
36 euroa uusille tilaajille www.palokuntalainen.fi messutarjous. Tilaukset osoitteessa www.palokuntalainen.fi ja sähköpostilla osoitteessa maria.salo@palokuntalainen.fi KOTIOSOITTEESEEN TOIMITETTUNA! Vuosikerta (7 lehteä) (säästä 10 €) Tarjous voimassa 5.9.2012 klo 9.00 asti