Salvumiehenkatu 10, 20320 TURKU p. (02) 273 18 10 WWW.RAUPLAN.COM WWW.RAUPLAN.MOBI rauplan@rauplan.com. (02) 273 18 00 f
0400 504 678 kannen kuva pekka koivunen taitto ja ulkoasu anna Broholm /pienisuuri idea paino Brand iD /pori kustantaja kustannusosakeyhtiö sanomapaja, postinrannantie 3 B, 29630 pomarkku, Y2242549-9, alv. harm hermans. palokuntalainen 62 3 toimittaja isto kujala avustaja jarno joensuu avustaja sasu mäkinen ulkoasu anna Broholm hallinto maria salo sisältö • nro 62 nro 62 pääkirjoitus päivän polttavat kipinät talous tiukilla persoona: harm hermans lämpökameramies padasjoen vpk tieto on valtaa kuvasatoa messuilta messumietteitä 5 6 32 8 35 36 42 44 49 51 52 64 65 66 63 56 58 20 Pelastusalan erikoislehti • 13. vuosikerta • aikakauslehtien liiton jäsen • issn 1798-2685 toimitus toimitus@palokuntalainen.fi päätoimittaja pekka koivunen, puh. turvallisuusmessut 2014. rek. palaute sähköpostitse toimitus@palokuntalainen.fi villimies käytännön sammutusja pelastustekniikkaa – osa 12 kalustokulma brandkåristen tahtoo tietää letkut solmussa ensi numerossa liekinheittäjä www.palokuntalainen.fi päätoimittaja pekka koivunen toimittaja silvio hjelt toimitussihteeri anne mallius pelastuslaitosten taloustilanne syynissä. 36 20 32 44. padasjoen Vpk:lla homma toimii. 040 501 8721 toimitussihteeri anne mallius toimittajat silvio hjelt ja isto kujala avustajat sasu mäkinen ja jarno joensuu ohjeistamispäällikkö h. ollikainen ilmoitukset, tilaukset ja talous maria.salo@ palokuntalainen.fi, maria salo, puh
Luo toivomustesi mukainen kypärä: http://campaigns.draeger.com/hps7000/fi. 4 5 1 4 Sopii Sinulle ja tehtäviisi. Uusi Dräger HPS 7000
Ministeri Räsäsen tyrmäämän siirron perustelut tiloihin vetoamalla olivat kestämätöntä. On melko sama montako keskusta on, missä ne sijaitsevat ja mistä niitä hallitaan. Kummastusta herätti se, että Teemu Hassinen toimi hankkeen äänitorvena, Martti Kunnasvuori vaikeni. Myös Toti-hankkeessa on siirtotyöntekijöitä ainakin Tampereella. palokuntalainen 62 5 päätoimittaja Pekka Koivunen pääkirjoitus palava halu veti pääraDan Varteen 4 5 1 4 Sopii Sinulle ja tehtäviisi. Lopullinen päätoimisten keskushallinnon työntekijöiden määrä Porissa – kun nykyiset projektit päättyvät – asettuu 36 ja 42 välille. luotettavista lähteistä kantautuneiden tietojen mukaan siirtohankkeessa oli kyse muutaman johtotason virkamiehen palavasta halusta päästä töihin pääradan varteen ja vielä mieluimmin Uudellemaalle tai aina Helsinkiin saakka. Poliitikkojen tulee jatkossa laittaa stoppi pienten virkamiesporukkojen hankkeille, joissa hämminkiä ja kustannuksia syntyy jo ennen kuin edes selvitykset ovat kunnolla valmiit. Osa hyötykäytössä, osa tyhjillään. Kun Erica-projekti on ohi, matkustustarve Porin ja hätäkeskusten välillä vähenee dramaattisesti. Kun tietojärjestelmät on saatettu ajan tasalle, niiden pitää toimia hyvin ohuella keskushallinnolla. onneksi poliitikot eivät antaneet Hätäkeskuslaitoksen kohdalla pirulle pikkusormea. Neuvotteluja oli käyty ja tiloja tutkittu kaikessa hiljaisuudessa. hätäkeskuslaitoksen johdon toimenpiteet laitoksen siirtämiseksi pääradan varteen olivat olleet käynnissä jo paljon ennen kuin sisäministeriö antoi ”selvityskäskyn”. valtion laitoksen johdon omavaltainen käyttäytyminen vastoin alueellistamisen periaatteita ja päätöksiä olisi syytä tutkia – ihan opiksi jälkipolville. Laitoksen johtaja Martti Kunnasvuori halusi todennäköisesti takaisin pääkaupunkiseudulle, johtajat Marko Nieminen ja Teemu Hassinen mitä ilmeisimmin Tampereelle. Kuluneiden kymmenen vuoden aikana matkustamista on harrastettu paljon ja kalliistikin. pori on eittämättä ollut hieman hankalien yhteyksien päässä. Nykyisistä projektityöntekijöistä melkein kaikki palaavat todennäköisesti omiin hätäkeskuksiinsa. Keravalla on toistaiseksi neljä, Oulussa ja Turussa molemmissa yksi sekä Kuopiossa määräaikainen keskushallinnon työntekijä. Näköpiirissä on rauhallinen aika, ellei sisäministeriö taas suuressa viisaudessaan aloita uusia hätäkeskuksia koskevia projekteja.”. Uusi Dräger HPS 7000. Samalla olisi koko valtionhallinnon alueellistamisen henkinen perusta romahtanut. Näköpiirissä on rauhallinen aika, ellei sisäministeriö taas suuressa viisaudessaan aloita uusia hätäkeskuksia koskevia projekteja, kun Erica ja muut nykyiset projektit päättyvät. tiloja hätäkeskuslaitoksella on siellä täällä. Luo toivomustesi mukainen kypärä: http://campaigns.draeger.com/hps7000/fi hätäkeskukset ovat bulkkipalvelua (vuodesta toiseen samaa) tuottavia yksiköitä. Myös henkilökunnan määrään vetoaminen oli huteralla pohjalla. Pisimpään siirtotyöläisenä Porissa toiminut Jukka Aaltonen oli kaiketi tottunut jo Poriin. Tässä valossa ”sisäministeriön käynnistämä” selvitys muun muassa hätäkeskusyksikön sijoituspaikkavaihtoehdoista tuntui kaukaa haetulta
Muutamaa kymmentä opiskelupaikkaa koskeva tutkinto ei sitä paljoakaan kiinnosta, vaikka toisaalta koulu kehuskelee antavansa valtakunnallista opetusta muun muassa palopäällystölle. Pelastusosaston johdon on kuitenkin tehtävä omat päätöksensä ryhdistäytyykö se opiston asioissa vai jatkuuko tuttu välinpitämättömyys mallia ”Tsemppiä sinne Kuopioon”. Nyt päällystötutkinnon aiheuttama vaje on kuitenkin sitä kokoluokkaa, että ongelma ei enää selviä Petosen oman henkilökunnan voimin. avoin kysymys pelastusylijohtaja Esko Koskiselle: ”Mitä aiotte tehdä päällystöopintojen turvaamiseksi Pelastusopistossa?” p.s Petoselta kantautuneiden tietojen mukaan sisäministeriössä ollaan perustamassa työryhmää, jonka tehtävänä on selvittää yhteistyö poliisiammattikorkeakoulun kanssa. On uskomatonta, että opiston tulosohjauksesta vastaava pelastusosasto ei ole missään vaiheessa kunnolla tarttunut asiaan. Ellei lisärahoitusta päällystötutkintoon tule, joudutaan mitä todennäköisimmin laittamaan lappu luukulle. ?. Rahoituksen pystyy järjestämään vain yksi taho ja se on Päivi Räsäsen johtama sisäministeriö. Savonia ammattikorkeakoulu ajaa käytännössä alas yhteistyötä Pelastusopiston kanssa. Pelastusosaston kiinnostus opiston asioihin on ollut muutenkin heikkoa. Mutta ei. 6 palokuntalainen 62 päivän polttavat pelastusopiston tilanne on ensi vuotta ja päällystötutkintoa ajatellen kriittinen. Pelastusopistolla on tehty talouden sopeuttamista jo muutaman vuoden ajan. Tuolloin julkaistun talousennusteen olisi pitänyt herättää sisäministeriön pelastusosaston huomion ja aiheuttaa määrätietoisia toimenpiteitä. Pelastusopiston rahoituksen kokonaisvaje (sisältäen Savonia AMK leikkaukset) on 1,7 miljoonaa euroa vuonna 2015, jonka alkuun on aikaa tasan kolme kuukautta. Esimerkiksi pelastusopiston neuvottelukunnassa sisäministeriön edustaja on usein loistanut poissaolollaan ja varamiestä/-naista ei ole noin 40 henkiseltä osastolta tehtävään löytynyt. Mahdollinen tutkintoyhteistyö ei kuitenkaan ratkaise vuoden 2015 rahoitusongelmaa. Ongelma ollut tiedossa yli vuoden päällystökoulutus vaarassa loppua . Opiston suurimpana ongelmana on päällystötutkinnon (insinööri-amk) rahoitus. Vaihtoehtoja on vähän. Se on ollut sitä jo syksystä 2013, jolloin opiston johdon taholta tuotiin esille näköpiirissä olevat talousongelmat
Poliisin määrärahoja tulee kohdistaa entistä enemmän kenttätyöhön ja alan koulutus sopeuttaa kysyntään. Näiden yhteiskunnan toiminnan kannalta tärkeiden henkilöiden saatavuus tulee jatkossakin turvata. Tämä kannanotto ei ole epäluottamuslause poliisimiehiä tai heidän koulutustaan kohtaan, vaan hätäkeskustoiminnan kehittämisen puolesta. Opetuksen tavoitteena on valmentaa opiskelija hätäilmoitusten kokonaisvaltaiseen käsittelyyn hätäpuhelun vastaanotosta asiakkaiden ohjaamiseen ja neuvontaan. Nuoret vastavalmistuneet poliisimiehet eivät ole ammattitaitoisia hätäkeskuspäivystäjiä ja siksi heitä ei tule hyväksyä enää kyseisiin vaativiin virkoihin. Opintoihin kuuluu työssäoppimisen opintojakso (10,5 op) hätäkeskuksessa sekä runsaasti simulaatioharjoittelua Pelastusopistolla. Hätäkeskuspäivystäjän työn sisällöstä kerrotaan lähemmin Pelastusopiston sivuilla. Kyseinen sivuraide alan lainsäädännössä on mahdollistanut hätäkeskusten viime vuosien henkilöstöpuutteiden paikkamisen, eli se on ollut paikallaan – toisaalta. Hätäkeskuspäivystäjäksi on tähän saakka kelpuutettu myös poliisimies, vaikka hän on suorittanut vain kuuden viikon pikakurssin hätäkeskustoiminnasta. On kansalaisten kannalta paljon parempi, jos hätäilmoitukseen vastaa ammattitaitoinen hätäkeskuspäivystäjä ja kentällä on nykyistä enemmän poliiseja tärkeissä tehtävissään.. Jokaiselle valmistuvalle poliisille tulee taata koulutusta vastaava työpaikka. Kelpoisuusehtojen mutoutuminen nykyisenlaiseksi oli pitkälti niin ammattiyhdistyspolitiikkaa kuin hätäkeskusjärjestelmän syntyyn liittynyttä kaupantekoa eri taustatahojen kesken. Sama pätee myös hätäkeskuspäivystäjien koulutukseen. palokuntalainen 62 7 päivän polttavat teksti pekka koivunen Hätäkeskuspäivystäjätutkinto (90 op) Hätäkeskuspäivystäjän tutkintoon tähtäävä opiskelu kestää 1,5 vuotta ja sisältää monipuolisen kattauksen ammatin eri osa-alueilla vaadittavaa tietoa ja harjoittelua. Tämä pätee tilanteessa, jossa koulutusta antaa ja Hätäkeskuspäivystäjän pätevyyden antava koulutus järjestetään 1,5 vuotta kestävässä hätäkeskuspäivystäjän koulutusohjelmassa. Esitys sisältää yllä olevan lyhyen yleisesittelyn lisäksi ne tavoitteet, jotka tutkinnon suorittaneen tulee täyttää. Koulutuksen järjestävät yhteistyössä Pelastusopisto sekä Poliisiammattikorkeakoulu. Kannattaa katsoa! www.pelastusopisto.fi/fi/tule_ opiskelemaan/tutkintoon_johtava_koulutus/hatakeskuspaivystaja poliisille punaista valoa lisätietoja sen tuottamat henkilöt työllistää sama taho – valtio
SPEK hakee nyt uutta toimaria johtamaan ja kehittämään keskusjärjestöä ja toimimaan pelastusalan yhteiskunnallisena vaikuttajana. SPEKkään ei pahemmin muuttunut Simo Tarvaisen ajoista Kimmo Kohvakan kuusi vuotta kestäneellä kaudella. Valittavalla henkilöllä pitää olla ylempi korkeakoulututkinto, kokemusta asiantuntijaorganisaation johtamisesta ja hyvät verkostoitumiskyvyt. Myös koko turvallisuusalan kattojärjestönä identiteetti on hakusessa. Eikä pahitteeksi olisi, jos uusi toimari on aktiivinen, paineensietokykyinen, strategisesti ajatteleva, kielitaitoinen ja luonteva esiintyjä. Tässä tehtävässä SPEK on tehnyt erinomaista työtä. Muun muassa järjestön dilemma kolmentoista pelastusalan liiton kanssa on käytännössä samassa tilassa kuin vuonna 2008 Kohvakan astuessa virkaansa. SPEKissä on 40 valtakunnallista tai alueellista jäsenjärjestöä, jotka kaikki toimivat jotenkin arjen turvallisuuden edistämiseksi. Odotamme suurella mielenkiinnolla uutta toimitusjohtajaa ja hänen linjauksiaan ainutlaatuisen valtakunnallisen järjestön kehittämiseksi. Toisaalta Kohvakalla ei mitään messiaanista muutostehtävää ollutkaan. Toimitusjohtajalta vaaditaan työpaikkailmoituksen mukaan näkemyksellisyyttä ja muutosjohtamiskykyä. Omatuotanteinen turvallisuustyö SPEKissä on pitkälti keskittynyt pelastustoimen sektorille eli paloturvallisuuteen. Toisaalta turvallisuustoimijoiden tiukka koordinointi ei ole edes tarpeen muutoin kuin taloudellisista lähtökohdista. Tietysti järjestön valtuusto ja hallitus tekevät viime kädessä linjapäätökset, mutta kyvykkäällä toimitusjohtajalla on harvinaisen paljon valtaa juuri monimuotoisessa yhteisössä nimeltä SPEK. Tämä työ ei ole parhaalla mahdollisella tolalla. Suuri keskusjärjestö ei hevin muuta kurssiaan tai luo nahkaansa. SPEKissä arvostetaan turvallisuusalan monipuolista kokemusta sekä järjestöja elinkeinoelämän tuntemusta. SPEKissä odottaa iso urakka uusi toimari Haussa lue lisää:. Valtakunnallisena kattojärjestönä SPEKillä on kuitenkin jäsenjärjestöjensä työn jonkin asteinen koordinointitehtävä. Tuolloin SPEK etsi identiteettiään ja tekee sitä edelleen, ainakin jos on kyse pelastustoimesta. Monilla SPEKin jäsenyhteisöillä on homma hyvin hanskassa ja jäsenyys kattojärjestössä enemmän muodollisuus kuin käytännön tarpeiden sanelema. 8 palokuntalainen 62 päivän polttavat kimmo koHvakan kausi SPEKin toimitusjohtajana päättyi hieman yllättäen hänen hakeutumiseensa Etelä-Suomen aluehallintoviraston pelastustoimen ja varautumisen vastuualueen johtajaksi. Kyseinen näkymättömämpi virka on erinomainen ponnahduslauta neljän vuoden päässä häämöttävään pelastusylijohtajan pestiin, johon Kohvakalla on niin muodollisia kuin muitakin valmiuksia
lisätietoja. – Nimitys vuoden palomieheksi on suuri kunnia ja tuli täysin yllätyksenä. Ura sai uuden käänteen vuonna 2005, jolloin Lahti kävi alipäällystökurssin ja siirtyi paloesimiehen tehtäviin. Jarkke Lahti on edistänyt Ruotsissa kehitetyn mallin jalkauttamista Suomeen. Myös vapaaehtoisuuteen pohjaavien palokuntien keskuudessa on herännyt kiinnostus altistumisen vähentämiseksi ja toivonkin, että malli leviää myös sopimuspalokuntiin, Lahti kertoo. Tutkimuksella selvitetään, altistuuko operatiivinen henkilöstö ja onko suojautumisella vaikutusta altistumisen määrään. Hän on toiminut pelastusalalla niin päätoimisena paloesimiehenä Keski-Suomen pelastuslaitoksella kuin myös Jyväskylän VPK:ssa. Mallin avulla pyritään juurruttamaan paloasemille toimintatapoja, jotka vähentävät operatiivisen henkilöstön altistumista muun muassa myrkyllisille savukaasuille tai noelle. Ammattipalomieheksi Lahti valmistui vuoden 1998 lopulla, minkä jälkeen hän aloitti työt Keski-Suomessa. www.vuodenpalomies.fi Vuoden Palomies 2014 Jarkke Lahti puh. 0500 540 681 Vuoden Palomies -toimikunnan puheenjohtaja, pelastusjohtaja Seppo Lokka puh. palokuntalainen 62 9 kipinät jarkke laHden panostus palomiesten työturvallisuuden lisäämiseksi ja altistumisen vähentämiseksi on ollut merkittävää suomalaisessa palokuntakulttuurissa. Nyt on tapahtumassa altistumisen vähentämisessä käännekohta, ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Vuoden Palomiehen valitsee toimikunta, johon kuuluvat edustajat Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä, Suomen Palopäällystöliitosta, Julkisten ja hyvinvointialojen liitosta, Suomen Sopimuspalokuntien Liitosta ja Pelastustieto-lehdestä. Jarkke Lahden palokuntaura on alkanut jo 16-vuotiaana vapaaehtoispohjalta Jyväskylän VPK:ssa. Jarkke Lahti on mukana Työterveyslaitoksen uudessa altistumistutkimuksessa Keski-Suomen pelastuslaitoksen edustajana. 0400 535 441 Keski-Suomen pelastuslaitoksesta, josta on löytynyt intohimoa ja mielenkiintoa olla uranuurtaja altistumisen vähentämisessä, Lahti toteaa. – Puhdas paloasema -toimintamalli on saanut erittäin hyvää palautetta ja altistumisen vähentämisen tärkeys ymmärretään. Yhteydenottoja pelastuslaitoksilta ympäri Suomen on tullut paljon, ja tieto mallista on lähtenyt leviämään. Puhdas paloasema -toimintamallin tavoitteena on ollut terveempi palomies. Vuoden Palomies tai Palokuntalainen on valittu vuodesta 1982 lähtien. 044 794 3671 Palokuntajohtaja Petri Jaatinen, SPEK puh. Olen myös ylpeä Taustalla monipuolinen toiminta palokunnissa Jarkke Lahdesta vuoden palomies Jyväskyläläinen 42-vuotias paloesimies Jarkke Lahti on Vuoden 2014 palomies. Olen iloinen, että malli on saanut paljon positiivista huomiota ja työtäni arvostetaan
Vaatimukset täyttävä prototyyppilaitteisto asennettiin kesällä 2013 Voimarinteen innovaatiokeskukseen Palosuojelurahaston Innovaatiopalkinnon voittaja 2014 automaattinen HuoneistokoHtainen sammutuslaitteisto Palosuojelurahaston Innovaatiopalkinto 2014 myönnettiin Pirkanmaan turvallisuusklusterille palonehkäisyyn kohdistuvasta innovaatiosta ”Erityisryhmien asuntoihin tarkoitettu uudenlainen huoneistokohtainen sammutuslaitteisto”. Tavallisen asunnon paloturvallisuus ei ole heille riittävä, Seppo Männikkö tiivistää innovaation lähtökohdan. Toimivuuteen, toimintavarmuuteen ja laitteen sijoittamiseen liittyvät seikat on erityisesti otettu huomioon suunnittelussa, Jukka Suoja kertoo. Laitteisto toimii automaattisesti, palotilanteessa.. 10 palokuntalainen 62 kipinät pirkanmaan turvallisuusklusterin osaamisverkosto ”iäkkäiden henkilöiden asumisturvallisuuden parantaminen ja palokuolemien vähentäminen” on kehittänyt ratkaisuja ikäihmisten turvaksi. Työn tuloksena syntynyt innovaatio, huoneistokohtainen automaattinen sammutuslaitteisto, on paras keino rajata vahingot tulipalon syttyessä. Standardinmukaisuuden lisäksi laitteistolle asetettiin vaatimukseksi mahdollisimman helppo asennettavuus, siirrettävyys ja kohtuullinen hinta. Aiemmin ei ole ollut saatavilla huoneistokohtaista sammutuslaitteistoa, joka täyttää asuntosprinkleristandardin SFS 5980 luokan 2 vaatimukset. Jukka suojan mukaan laitteiston käyttö ei vaadi erityisosaamista. Osaamisverkosto aloitti tällaisen laitteiston kehitystyön kiinteistöteknisiä ja teollisuuden palveluja tarjoavan Caverionin kanssa noin kaksi vuotta sitten. Pirkanmaan pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Seppo Männikkö ja Caverionin liiketoimintayksikön johtaja Jukka Suoja ovat olleet keskeisiä henkilöitä kehitystyössä. – Yhä useampi vanhus asuu kotonaan yhä pidempään ja myös entistä huonokuntoisempana. – Jos asukas ei pysty riittävän nopeasti poistumaan asunnosta tulipalon sytyttyä, pitää hänen turvallisuutensa varmistaa estämällä tilanteen kehittyminen hengenvaaralliseksi. – Laitteistoa lähdettiin kehittämään määriteltyjen vaatimusten mukaan valitsemalla ensin standardinmukaiset komponentit. Tämä on mahdollista vain automaattisella sammutuslaitteistolla
Caverionin laitteistolle tekemä patenttihakemus on parhaillaan vireillä. Samalla, kun laitteisto auttaa vähentämään vakavia henkilövahinkoja, se rajoittaa merkittävästi myös omaisuusvahinkoja. Caverion syntyi kesäkuussa 2013 kiinteistöteknisten ja teollisuuden palveluiden irtautuessa YITkonsernista itsenäiseksi konsernikseen. lisätietoja Jukka Suoja liiketoimintayksikönjohtaja Caverion Suomi puh. palokuntalainen 62 11 kipinät saariselän vpk:ssa ei ole naisia eikä miehiä erikseen, vain pelastajia. Vaikka naisilla on aina ollut vahva rooli pelastustoiminnassa varojen hankinnan, vaatetuksen ja muonituksen puolella, heitä tarvitaan myös hälytystehtävissä. 050 606 46. ”Iäkkäiden henkilöiden asumisturvallisuuden parantaminen ja palokuolemien vähentäminen” Osaamisverkoston puheenjohtajana toimii Pirkanmaan pelastuslaitos. Caverion suunnittelee, toteuttaa, huoltaa ja ylläpitää käyttäjäystävällisiä ja energiatehokkaita teknisiä ratkaisuja kiinteistöille ja teollisuudelle. Pirkanmaan turvallisuusklusteri muodostuu pirkanmaalaisten turvallisuustoimijoiden osaamisverkostoista. Saariselän VPK:n hälytysosaston naiset tekivät Oikeissa töissä – Saariselän palonaiset –seinäkalenterin, jossa esitellään naisvoimin 12 yleistä pelastustehtävää. 040 554 7696 jukka.suoja@caverion.fi Seppo Männikkö pelastuspäällikkö Pirkanmaan pelastuslaitos, puh. Huoneistokohtainen sammutuslaitteisto rajaa ja sammuttaa tulipalon ja antaa lisäaikaa asukkaan pelastamiseen. huoneistokohtainen automaattinen sammutuslaitteisto soveltuu asennettavaksi asuintiloihin. 040 569 8980 seppo.mannikko@tampere.fi lisätietoja Oikeissa töissä –kalenterista kunniamaininta saariselän vpk:lle Leena Pihlajaranta Saariselän VPK:n naisosaston puheenjohtaja, nuorempi sammutusmies leenapi@suomi24.fi puh. Kukin toimii oman koulutusja kokemustaustansa pohjalta. Sen lisäksi, että kalenterilla kannustetaan naisia mukaan hälytysosastoon, sillä halutaan tuoda myös näkyvyyttä paloja pelastustoiminnalle, sillä Suomessa noin 70 prosenttia tehtävistä on vapaaehtoisten auttajien varassa. Tällä ajatusja toimintatavalla he haluavat kannustaa naisia liittymään ja vapaaehtoisia palokuntia vastaanottamaan naisia mukaan toimintaan. Sastamalaan
Palokunnalla on vuodessa 60–100 hälytystehtävää, joista noin puolet on ensivastetta. Viime vuonna Kustaviin muutti 40-vuotias nainen Virosta. Kustavissa kiinnitetään uuteen jäseneen erityinen huomio ja hänet pyritään vähän kerrassaan sitouttamaan palokunnan toimintaan. Hänen mielestään Kustavin VPK:ssa vallitsee hyvä henki, palokunta tunnetaan hyvin paikkakunnalla paitsi hälytystehtävien hoitamisesta, myös turvallisuusviestinnästä ja muutenkin näkyvillä ololla paikkakunnan tapahtumissa. Palokunnan käytössä on myös kaksi venettä, joista pienempi on trailerin päällä ja isompi vakituisesti laiturissa. Uuden paikkakunnalle muuttaneen henkilön pyytäminen palokuntatoimintaan tukee hyvin myös hänen kotoutumistaan Kustaviin, Koskinen kertoo. – Tunnettavuus tukee jäsenhankintaa ja siksi haluamme olla paikkakunnalla esillä aina, kun se on mahdollista. Asukasluku nousee kesällä jopa 10 000:een. – Nuoriso-osasto on meille tärkeä ja sieltä nouseekin tasaisesti uusia jäseniä hälytysosastoon. Palokunta vietti 80-vuotisjuhlaansa 13.9.2014. Palokunnan hälytysosastoon kuuluu 20 hälytyskelpoista jäsentä ja uusia jäseniä on myös tulossa, kertoo yksikönjohtaja Esa Nieminen, 57. Nyt hän on yksi palokunnan aktiivisimmista jäsenistä naisja hälytysosaston toiminnassa. uusi asukas kutsutaan mukaan Jäsenhankintaa tekevät kaikki palokunnan jäsenet. Palokunnanpäällikkönä toimii JukkaPekka Koskinen, 52. 12 palokuntalainen 62 kipinät varsinaissuomalaisessa kustavin kunnassa on noin 850 asukasta. Kustavin VPK on Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen valmiuspalokunta osallistuen kaikkiin toimintaalueensa hälytystehtäviin. osa kustavin vpk:n jäseniä palokunnan 80-vuotispäivänä.. – Kun joku kuulee, että kuntaan on muuttanut uusi henkilö, hänet käydään pyytämässä mukaan palokunnan toimintaan. Asukaslukuun suhteutettuna Kustavi on kuitenkin Suomen suurin mökkikunta, kesäasuntoja on noin 3100. – Meillä se on kyllä kieltämättä aika hyvin onnistunut. Ajoneuvoina on pelastusyksikkö ja miehistöauto. KuStaVIn VPK pienen kunnan vireä palokunta teksti ja kuvat isto kuJaLa kuvassa (vas.) kustavin vpk:n puheenjohtaja taavi Leonsaari, palokunnanpäällikkö Jukka-pekka koskinen ja kustavin vpk:n 80-vuotisjuhlassa juhlapuheen pitänyt toiminnanjohtaja isto kujala. Palokunnan jäsenillä on hyvä motivaatio, se tukee myös kouluttautumista pelastusja ensivastetehtäviin
palokuntalainen 62 13 kipinät KuStaVIn VPK pienen kunnan vireä palokunta kylän sydän -Hankkeen tavoitteena on vahvistaa maaseudun asukkaiden tiedollisia ja taidollisia valmiuksia terveyteen ja toimintakykyyn liittyvissä asioissa, parantaa ensiapuja alkusammutustaitoja sekä opastaa oikeaa hätäilmoituksen tekemistä. Hankkeessa keskeisinä toimijoina ovat Keski-Suomen Sydänpiiri, Jyväskylän ammattikorkeakoulu (osatoteuttaja) ja Keski-Suomen Pelastuslaitos sekä maaseudun vapaaehtoiset ja järjestötoimijat. 044 459 6143 sekä myös alkusammutus. Projekti päättyy kuluvan vuoden loppuun mennessä ja tulokset siitä julkistetaan hankkeen loppuseminaarissa perjantaina 21.11.2014 klo 9–15 Muuramessa. koHdennettua viestintää Tehostettua turvallisuusviestintää kohdennetaan maaseudun alueille, joissa asuinrakennuspalon aiheuttajana todennäköisemmin on ihmisen toiminta – käytännössä ruuanvalmistus, tupakointi tai avotuli, ja joissa asuinrakennuspalojen esiintymistiheyden odotusarvo on kohonnut. Tapaturmien ennaltaehkäisyn lisäksi jokaisen on hyvä osata avun hälytys, perusensiapu, peruselvytys Pelastuslaitos mukana Kylän Sydän -hankkeessa taVoIttEEna turvallisempi maaseutu Keski-Suomen Kylän Sydän -hankkeen tarkoituksena on kehittää paikallisten sydänja muiden yhdistysten sekä palveluntuottajien yhteistyötä ja toimintaa maaseutuväestön terveyden, turvallisuuden ja esteettömyyden parantamisessa. Keski-Suomen Pelastuslaitos on ollut mukana toteuttamassa Keski-Suomen Kylät ry:n koordinoimaa Keski-Suomen paikallistoiminnan turvaverkko -hanketta (2011–2013), jossa tuodaan maakuntaan valtakunnallisia malleja ja kootaan yleistä turvallisuustietoa paikallistoimijoiden käytettäväksi. toteutus keski-suomen maaseutualueilla Kohderyhmänä ja hyödynsaajina hankkeessa ovat maaseudun asukkaat, palveluntuottajat ja julkiset toimijat. Hankkeessa onkin kehittynyt uudenlaisia tapoja toimia paikallisten yhdistysten kesken, uudenlaisia verkostoja yhdistysten välille sekä uusia yhdistysten toimintatapoja. kylän sydän -hanke oli esittäytymässä myös turvallisuus-messuilla syyskuussa 2014.. Tavoitteena on myös kehittää palvelujentuottajien, yhdistystoimijoiden ja vapaaehtoisten yhteistyötä. lisätietoja Susanna Nurmeksela Projektikoordinaattori, Keski-Suomen Kylän Sydän -hanke Keski-Suomen Sydänpiiri ry Raimo Lyytinen palopäällikkö, turvallisuusviestintävastaava puh. Hankkeen tilaisuuksissa on harjoiteltu ensiaputaitoja, hätäilmoituksen tekemistä, peruselvytystä, defibrillaattorin käyttöä sekä alkusammutustaitoja
Myös yhdistysten hallinto hoidetaan yhteisvoimin. Jänkäsalon kylä on ollut hyvin esillä maakunnan tiedotusvälineissä. – Olemme ottaneet tavoitteeksi sen, että ihmiset viihtyvät hyvin Jänkäsalossa. Tämä todistaa sen, että kylä voi elää, jos niin halutaan – ja sen myötä myös palokunta. Kokoa saarella on noin 1600 hehtaaria, saari on noin 9 km pitkä ja keskiarvoleveys on noin 2 km. Lappeenrannasta sinne on matkaa 25 km ja Taipalsaaren keskustasta 13 km. yHdistysten saari Saaressa toimii useita yhdistyksiä: urheiluseura Jänkäsalon Weikot, metsästysseura Jänkäsalon Eräweikot, lossitoiminnasta huolehtii Jänkäsalon yksityistiekunta ja tieyhteyksien kunnosta vastaa Jänkäsalon tiehoitokunta. Asiakas laskee ostoksensa yhteen, suorittaa merkinnän ostoksista vihkoon ja laittaa rahat kassalippaaseen. kaikki on otettava mukaan Hyyryläinen tietää, että ei kyliin ja harvimpaan asutulle alueelle tule kukaan kertomaan mitä pitäisi tehdä, jotta siellä voidaan asua ja viihtyä hyvin. Myös hyvä turvallisuus ja yhteisöllisyys edistävät viihtyvyyttä, selvittää Tuomo Hyyryläinen saarelaisten ajatuksia. 14 palokuntalainen 62 kipinät suur-saimaan kupeessa sijaitseva Suuri Jänkäsalon saari kuuluu Taipalsaaren kuntaan. Saarelaiset ovat kehittäneet kyläänsä ja sen palveluita useilla tavoilla. Jänkäsalolla on hyvä imago, joka on samalla hauska, kertoo saaren puuhaja monitoimimies Tuomo Hyyryläinen. Niin ympäri vuoden saaressa asuvat kuin kesäasukkaatkin ovat täällä titteliltään jänkäsalolaisia. Eri yhdistykset Huom! jos Haluat auttaa jänkäsalon Wpk:n toiminnan käynnistämistä, pienikin raHasumma auttaa. Jänkäsalon kyläyhdistys huolehtii ympäri vuorokauden auki olevasta kirjastosta. Saaren ja kylän kehitys sai vauhtia, kun saari sai lossiyhteyden vuonna 2005. tittelit pois Kun lossi saapuu Jänkäsalon rantaan, kaikilta jäävät tittelit pois. Yhteisön on avauduttava myös reilusti oman kylän ulkopuolelle. Saaressa on 135 kiinteistöä ja uusia tulee tasaiseen tahtiin lisää. – Haluamme myös näyttää muille mallia, miten ja millä keinoilla kylä pidetään asuttuna. – Tärkeää on Jänkäsalon imago ja hyvä verkostoituminen kylän parasta ajatellen. Vaikutamme tässä asiassa ja toivomme päätösvallan siirtyvän kuntiin, kertoo Hyyryläinen. Tavoitteessamme olemme onnistuneet, sillä vapaa-ajan asuminen on lisääntynyt. Kansainvälistä huomiotakin olemme saaneet. Vapaa-ajan asuntoja muutettaisiin käyttötarkoitukseltaan jatkuvaan asumiseen, mutta tällä hetkellä sen esteenä on ollut ELY-keskus, jonka päätösvallassa asia on. Hyviä ideoita on saatu kehitettyä ja toteutettua vaihtamalla mielipiteitä jatkuvasti saaressa asuvien ja kesäasukkaiden kanssa. Hän kuvaa itseään kylähulluksi, mutta hänen kertomuksiaan kuunnellessa ja toimintaansa seuratessa tulee mieleen kyläviisas ja samalla mukaansa tempaava persoonallisuus. Uusimpia yhdistyksiä ovat Jänkäsalon WPK:n kannatusyhdistys ja Jänkäsalon WPK. Urheiluseuran vastuulla on itsepalvelukioski. Viime vuonna Jänkäsalo valittiinkin vuoden eteläkarjalaiseksi kyläksi. Suomen Ylen ykköstä vastaava saksalainen tv-kanava kävi meillä tekemässä jutun siitä, miten Suomessa voidaan asua pienessä saaressa. Se pitää itse huomata ja toimia sen mukaisesti. Osittain se on palveluista ja toiminnallisuudesta kiinni. tilin numero on: Fi18 5620 0920 4161 03 taipalsaari teksti ja kuvat isto kuJaLa. – Verkostoituminen on tuonut meille hyvän imagon ja se on meitä tukenut… ihan rahallisestikin. Kiinteistöistä jo 75 %:lla on sähköt ja kaikki mukavuudet. Eri yhdistysten toiminta mahdollistuu siten, että kaikki jänkäsalolaiset voivat olla yhdistysten jäseniä, niin jatkuvasti asuvat kuin kesämökkiläiset ja kesävieraat. Hyyryläisen mukaan suuri viisaus Jänkäsalon kehittämisessä on sen huomaaminen, että yhteisön kannalta kuppikuntaisuus ei ole hyväksi vaan kaikki on otettava mukaan toimintaan. – Saarella asuu jatkuvasti noin 20 ihmistä, mutta vapaa-ajan asukkaita onkin sitten moninkertainen määrä. Harvinaista herkkua Suomessa uusi palokunta aLoIttI taIPaLSaarEELLa taipalsaareen kunnan Jänkäsalossa toimii nyt Suomen uusin vapaaehtoinen palokuntayhdistys, Jänkäsalon WPK. – Saari on kylä, jossa palvelut pelaavat ja uusia kehitetään koko ajan lisää. Hän on myös osaava markkinointimies
• Harvaan asutulla alueella ei saa antaa periksi – vaan on näytettävä mitä me olemme. Perustimme Jänkäsalon WPK:n kannatusyhdistyksen ja sen nimissä lähdimme keräämän varat, jolla auto sitten ostettiin häneltä. Mittarissa on vasta 54 000 km. Palokunnalle on tehty www-sivut ja muutenkin uudesta toiminnasta on tiedotettu hyvin. Wpk kylän keulakuvaksi Uusia ideoita syntyy Hyyryläiseltä jatkuvasti. leiristä kesäkuussa, naisosaston perustamisesta ja harjoitusilloista. Hänellä on pitkä VPK-tausta ja hän on käynyt sopimuspalokunnan päällikkökurssin. • Kannattaa kokeilla ja yrittää. Harjoituskausi käynnistyy HuHtikuussa Huhtikuussa lähtee kaikille jänkäsalolaisille ja muille palokunnan jäsenille kirje, jolla harjoitustoiminta jälleen käynnistetään. • Tittelit pois – kun lossi tulee rantaan, kaikki ovat jänkäsalolaisia. Varsinainen palokuntatoiminta tehtävineen on tarkoitus käynnistää joko kesäkauden 2015 lopulla tai kesäkaudella 2016. – Tiedotamme yhdistyksen toiminnasta, muun muassa palokuntanuorten • Pitää uskoa itseensä ja sitoutua. Palokunnan säännöt on tehty ja ne on lähetetty rekisteröitäväksi. • Kylähulluutta … siis kyläviisautta tarvitaan … ja sitä ei saa hävetä. Jänkäsalon WPK perustettiin 23.8.2014, kertoo Hyyryläinen. Jänkäsalon Wpk:n sisu on vuosimallia -78. Palokunnan perustaminen lähti liikkeelle paloautosta, jollaisen yksi kaverini oli hankkinut. • Yhteisön kannalta kuppikuntaisuus ei ole hyväksi, kaikki on otettava mukaan: • Ideat vaihtoon ja puntaroitavaksi kaikkien jänkäsalolaisten kesken. Jänkäsalon kyläviisas ja monitoimimies tuomo hyyryläinen. Myös palokalustoa on kerätty Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen ja alueen palokuntien avustuksella. – Aina, kun lamppu syttyy, soitan hänelle ja hän suorittaa arvion. Jäseneksi palokuntayhdistykselle on ilmoittautunut jo 50 henkilöä. Harjoitusillat on aloitettu ja koulutusyhteistyö on aloitettu Taipalsaaren VPK:n kanssa. Marraskuussa päättyvät harjoitukset ja auto viedään tilapäiseen talvisäilytykseen mantereen puolelle. Palokunnan päälliköksi on nimetty syyskuun alussa Kari Korhonen, 47. • Myös meidän kanssa verkostoituneiden on saatava jotain yhteistyöstä. Vpk:n perustamisesta hän sanoi: Riittävän hyvä idea ollakseen hyvä. Ajankohtaan vaikuttaa palokunnan talon rakentaminen sekä veneen ja mönkijän hankkiminen palokunnan käyttöön. • Kivaa täytyy olla kaikilla – Jänkäsalo on kiva paikka. • Uudet ideat ja niiden toteuttaminen pitää liikkeessä, pysähtyminen on pysähtyneisyyttä ja alku lopulle. palokuntalainen 62 15 jänkäsalon menestymisen resepti: kipinät ovat lisäksi vapaamuotoisesti liittoutuneet toimimaan Jänkäsalon ja lähialueiden parhaaksi. • Toivottavaa on, että Jänkäsalo hyödyttää myös ympäristöään. • Kylän imago korkealle – verkostoituminen lisää mahdollisuuksia. Suunnitteilla on palokunnan talon rakentaminen keskisaareen urheilukentän lähelle. Jänkäsalon Wpk:n merkki.. Kaikki eivät mene ”tuotantokäyttöön”, sillä hyvä ystävä toimii arvioitsijana. Tontti on valmiina ja myös iso kasa lautaa rakentamisen aloittamiseksi. • Kaikki asiat kaikkien tietoon – meillä lossikuski on tiedottaja ja on avainasemassa. Palokunnan logolla varustettu paita ja lippis on teetetty ja ne ovat myynnissä itsepalvelukioskilla. Perustamisen jälkeen on edetty vauhdikkaasti. • Kukaan ei tänne tule sanomaan mitä tulee tehdä – se pitää huomata itse. • Nuorisosta on huolehdittava – heistä tulee tulevaisuuden kyläviisaat
Se sisältää monipuolista tietoa erilaisten koti-, villija tuotantoeläinten pelastustilanteiden hoitamisesta. Myöntämisperusteina olivat ansiot Helsingin kaupungin väestönsuojelun hyväksi. 16 palokuntalainen 62 nimitykset kipinät sisäministeriö on nimittänyt Etelä-Suomen aluehallintoviraston pelastustoimen ja varautumisen vastuualueen johtajaksi sotatieteiden maisteri, toimitusjohtaja Kimmo Kohvakan. Käytännön esimerkit suurja pieneläinten, lintujen ja matelijoiden pelastustilanteista ja pelastamista helpottavien välineiden käyttämisestä ovat kirjan parasta antia. lisätietoja. Väestönsuojelun ansiomerkin saivat myös muun muassa sisäministeriön pelastusylijohtaja Esko Koskinen ja Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen valmiuspäällikkö Hannu Kuhanen. Kohvakka on nimitetty tehtäväänsä määräajaksi, 1.10.2014 – 30.9.2019 väliseksi ajaksi.. Kuopiolaisen Peltacon Oy:n kustantama kirja opastaa lukijansa turvalliseen eläinpelastukseen. Virkaa haki 34 henkilöä. Eläinpelastus-kirja on tarkoitettu kaikille eläinten kanssa työskenteleville: pelastusEläinpelastus – opas turvalliseen eläinten pelastamiseen nurmisen elämäntyö kansissa henkilökunnalle, maatiloille, talleille, alan oppilaitoksille, eläinlääkäreille ja -hoitajille, vapaaehtoistyöntekijöille – kaikille, jotka mahdollisesti joutuvat toimimaan eläinpelastamisen hätätilanteessa ja ovat asiasta kiinnostuneita. Kirja on saatavilla 33 euron hintaan muun muassa Peltaco Oy:n verkkokaupasta (avoinna 24 h) osoitteessa www.PeltacoShop.com. Hänen pitkä kokemuksensa on nyt kovissa kansissa ja kätevästi sidottuna käytettäväksi vaikkapa harjoituksissa. Ja ala on tietysti eläinpelastus. kimmo kohvakka Helsinkiläinen vesa nurminen on oman alansa guru. koHvakalle kultainen väestönsuojelun ansiomerkki SPEKin toimitusjohtajana toimiva Kimmo Kohvakalle myönnettiin kultainen väestönsuojelun ansiomerkki. Pelastustoimen ja varautumisen vastuualue huolehtii myös varautumisen yhteensovittamisesta Etelä-Suomen aluehallintovirasto tuttu kasvo pelastustoimen ja varautumisen joHtoon alueella ja siihen liittyvän yhteistoiminnan järjestämisestä, valmiussuunnittelun yhteensovittamisesta, alueellisten maanpuolustuskurssien järjestämisestä, kuntien valmiussuunnittelun tukemisesta, valmiusharjoitusten järjestämisestä sekä alueja paikallishallinnon turvallisuussuunnittelun edistämisestä. Aluehallintovirasto valvoo pelastustointa ja pelastustoimen palvelujen saatavuutta ja tasoa alueellaan
Myös hänen vaatetuksensa oli hovioikeuden mukaan tunnistettava. Heinäkuun alussa Volvo 850-mallinen henkilöauto tuhoutui tulipalossa Alahovintiellä. Viimeisimmät tahallaan sytytetyt tulipalot Kotkassa on sytytetty kesällä. Pelastuslaitoksen mukaan on todennäköistä, että auto on viety metsään ja sytytetty palamaan. autokatospalossa tuhoutui 12 autoa ja moottoripyörä. Tulipalossa tuhoutui autokatos ja siellä olleet 13 ajoneuvoa. Itä-Suomen hovioikeus muutti Kymenlaakson käräjäoikeuden joulukuussa 2013 antaman tuomion ehdollisesta rangaistuksesta ehdottomaksi. Mies oli ostanut juuri ennen autokatospaloa polttoainetta 1,5 kilometrin päästä tapahtumapaikasta. Hovioikeus kuitenkin katsoi, ettei tämä osoita miehen sytyttäneen autokatoksen tulipaloa. Tiiliruukin venerannassa rikos varmistui miehen tekemäksi tämän paikalle tippuneesta lippalakista. Mies liikkui polkupyörällä, joka oli myös tunnistettu väritykseltään. Autopalon yhteydessä paloi myös noin 200 neliömetriä maastoa. Mies oli nähty tapahtumapaikalla, mutta todisteita hänen osallisuudestaan tulipaloon ei löytynyt. Hovioikeuden tuomion syyksi luettiin törkeän vahingonteon yritys, eli Väkinäisten sillan polttoyritys 18.6.2013 sekä törkeä vahingonteko, veneen poltto Tiiliruukinrannassa Räskissä 3.9.2013. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden langettamia korvausvaatimuksia. Hovioikeuteen tuotuun syyttäjän valitukseen oli liitettynä myös autokatoksen tulipalo 23.8.2013 Eskolassa Virsumäentiellä. Vähennyksenä luetaan neljä kuukautta ja kolme päivää vankeutta, jotka mies ehti vankilassa viettää kesän ja alkusyksyn aikana 2013. Hovioikeuden mukaan Väkinäisten sillalla mies oli ilmiselvästi tehnyt tietoisesti vahinkoa, joka olisi voinut tuhota täysin 150 000 euron arvoisen puusillan. Lähellä Kotkan ja Pyhtään kuntarajaa paloi heinäkuun lopussa Nissan Vanette Cargo -mallinen pakettiauto. teksti ja kuvat sasu Mäkinen. Sillan palaneista osista löytyi teknisissä tutkimuksissa etanolia, muttei moottoribensiiniä. Poliisikoira oli merkannut palopaikan läheltä löydetyn lippalakin, joka päässä mies oli nähty mies Väkinäisten sillalla. Lippalakki oli selkeästi tunnistettavissa sen otsassa olleesta valkoisesta leijonalogosta. Yksityishenkilöt eivät saa mieheltä korvauksia miehen aiheuttamasta vahingosta. Miestä epäiltiin myös 14.6.2013 Korkeakoskella Helppolankujalla sytytetystä varastorakennuksen palosta. Tekijä oli ostanut moottoribensiiniä läheiseltä huoltoasemalta. Vahingonteko tuhosi täysin 14 700 euron arvoisen yksityisomistuksessa olleen veneen. palokuntalainen 62 17 kipinät 36-vuotias mies sytytti useita tulipaloja Kotkassa kesällä 2013. Hovioikeus muutti käräjäoikeuden rangaistusta niin, että mies sai rikoksista yhteisenä rangaistuksena yhden vuoden ja kahdeksan kuukautta vankeutta. Miestä epäiltiin varastorakennuksen tulipalosta korkeakosken helppolankujalla. Tutkijat kuitenkin totesivat, että moottoribensiini olisi voinut haihtua sillasta pois. Mies otettiin kiinni venepalon yhteydessä. kotkan tuHopolttajalle vankeutta Miestä epäiltiin myös autokatospalosta virsumäentiellä kotkassa. Kotkassa on vuosina 2012–2014 sytytetty lähes viisikymmentä tahallista tulipaloa
Mittarin mukaan vahti oli valtatiellä 85 km tunnissa. Kuumana maanantaiaamuna lähdimme Scanialla kohti 50 km:n päässä olevaa palopaikkaa. ”RSA543, teille peruutus.” kuului virvestä 45 km:n ajon jälkeen. Sarjan aloittaa lehden päätoimittajan kertomus. Otamme vastaan lukijoidemme kuvauksia läheltä piti -tapauksista palokuntatoiminnassa. Tässä tapauksessa kymmeniä vuosia alitajunnassa ollut malli pullahti mikrosekunneissa esiin ja edesauttoi on lehden uusi palsta, joka ilmestyy aina tarvittaessa. Vettä melkein kuusitoista tonnia. Ennakoiva ajo ja erilaisiin poikkeustilanteisiin valmistautuminen luomalla malleja, mitä tehdä, kun tilanne tulee eteen, on paikallaan. Menomatkalla keskustelimme kolmeen mieheen edellisellä viikolla asennetuista neljästä uudesta renkaasta. Vt23:lla, neljä kilometriä ennen asemaa … aivan yllättäen … kova räjähdys … näkyvyys katoaa hetkeksi … auto pyrkii kohti piennarta, koska oikea eturengas on poissa pelistä … mennään vanteella … korjausliikkeet onnistuvat … auto pysyy juuri ja juuri asfaltilla … pysähtyy sadan metrin ryminän jälkeen bussipysäkille. 18 palokuntalainen 62 kipinät kasikasi-vuosimallin scania, vanha öljyauto, on palvellut paloautona vuodesta 1998. Keskustelimme myös helteen vaikutuksesta raskaan auton renkaisiin. säiliöauton eturengas räjäHti 4.8.2014 klo 08.14. Edessä oli vanhat, mutta pinnoitukseltaan kunnolliset nastarenkaat. Kyllä varmasti. Ne oli laitettu vetäviin pyöriin. Hälytysilmoitus Honkajoki, maastopalo, rSa543… tilanteesta selviämisessä. Rengas voi puhjeta koska tahansa. Vpk:n omistamassa RSA543:ssa on nyt alla pelastuslaitokselta lainaksi saadut uudet eturenkaat. Vältä äkkinäistä ohjausliikettä, pidä auto tiellä, jarruta varoen, ohjaa hamaan loppuun saakka.. Kaikki, jotka tuntevat raskaan kaluston käyttäytymistä poikkeavassa tilanteessa, tietävät, että jälki olisi ollut todella rumaa, jos oikea etupyörä (vanne) olisi luiskahtanut pois päällysteeltä. opimmeko mitään. Takaisin kohti asemaa. Keikkoja on vuodessa muutama kymmenen, harjoitusajoa saman verran
Julkaisemme sitoumuksetta tietoja pelastusalan tapahtumista yms. SPPL: Pelastusalan neuvottelupäivät Hki-TukholmaHki 31.12. Palomiesurheilu: Salibandy Porvoo 11.11. Palomiesurheilu: Lentopallo Turku elokuu 1.–31.8. SPAL: Liittokokous Turku joulukuu 3.–4.12. Palomiesurheilu: Suunnistus Tampere lokakuu 1.–31.10. SPPL: Turvallisuusharjoitusten järjestäminen Vantaa 14.11. Palomiesurheilu: SM -Slalom Tahko 17. seuraava palokuntalainen ilmestyy taas ensi kuussa! kipinät lokakuu 14.– 16.10. Palomiesurheilu: SM-keilailu Kokkola toukokuu 23.5. Palomiesurheilu: SM-jalkapallo Espoo Heinäkuu 1.–31.7. Palomiesurheilu: Sm-hiihto Pietarsaari 1.2.– 31.3. SPPL: Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät Tampere 19.11. Palomiesurheilu: SM -kaukalopallo Vaasa 19.–21.3. Palokuntien SM-kilpailut Pori kesäkuu 1.–15.6. Palomiesurheilu: Voimailu/soutu Raisio marraskuu 1.–30.11. SPPL: Onnettomuuksista oppiminen: Case Kouvolan koulupalo Kouvola marraskuu 4.11. –19.3. Palomiesurheilu: Salibandy Helsinki 18.– 20.11 Finn SecKansainväliset turvallisuusalan messut Helsinki Palokuntalaisen vuoden 2015 ilmestymispäivät ensi lehdessä!. Palomiesurheilu: Uinti Rauma 25.– 26.10. Palomiesurheilu: Ammunta 1.7–31.8. Palomiesurheilu: Yleisurheilu PäijätHäme 15.–30.6. EuroSafety Kansainväliset turvallisuusalan ammattimessut Tampere 5.–6.11. Palokuntalainen ilmestyy 2015 tammikuu 23.–24.1. Palomiesurheilu: SM jääkiekko Lahti 9.12. SKYDD-messut Tukholma 10.10. Tiedot osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi jessss... palokuntalainen 62 19 tapaHtumakalenteri Tiedot kerätty laitosten ja palokuntien tiedottajilta sekä järjestäjien nettisivuilta. SPPL: Jouluseminaari ja jouluglögit Helsinki 10.12. SPPL: Hyödynnä Pelsu Pelastussuunnitelma -koulutus Vantaa 5.–7.11. SPPL: Palopäällystöliiton syysopintopäivät Oulu 30.10. Palomiesurheilu: Uinti Riihimäki 1.10– 30.11. Palokuntanaisja nuorisotyön syysopintopäivät Paikka tarkentuu myöhemmin 28.10. Palomiesurheilu: Voimailu/soutu Äänekoski 26.11. Palomiesurheilu: Pilkki Valkeakoski maaliskuu 11.–1.3. Palomiesurheilu: Golf Pori syyskuu 1.–30.9. SPPL: Palopäällystöpäivät 2015 Tampere HuHtikuu 1.–30.4. TULIMERI 2015 Tku-TukhomaTku Helmikuu 1.–28.2. Palokuntalainen ilmestyy 18.11
palokuntalainen 62 21 kaksiosaisen juttusarjan ensimmäisessä osassa selvitämme tämän vuoden talousarvioiden toteutumaennusteita. tulevan vuoden todennäköistä taloustilannetta tarkastellaan leikkausten ja investointien valossa. toisessa osassa (seuraava numero ilmestyy 14.11.2014) kerromme pelastusjohtajien ajatuksia valtakunnallisista leikkauspaineista ja miten pelastustoimi voi ylipäätään osallistua kansallisiin säästötalkoisiin. Pelastuslaitosten taloustilanne syynissä, osa 1 tiukkaa on, sanoi pelastusjohtaja teksti PEKKa KOIVUnEn kuvitus anna brOHOLm
Mihin leikkaukset (todennäköisesti) kohdistuvat. Onko ensi vuodelle asetettu leikkaustavoitetta. palokuntalainen 62 23 kysyimme pelastusjohtajilta tulevan vuoden talousnäkymistä ja erityisesti leikkaustarpeista. Vaatimukset kuntamaksuosuuksien jäädyttämisestä nykytasolle ovat yleisiä. (Otsikot toimituksen) Pelastuslaitokset sopeuttavat talouttaan henkilöstöleikkauksia näköpiirissä. Jos on, niin paljonko. hyvin haasteellisia sopeutustarpeita on muutamalla laitoksella, melkein jokainen joutuu kuitenkin tarkastelemaan toimintojaan yhä kiristyvän kuntatalouden näkökulmasta
Helsinki, Simo Wecksten ei leikata Vuoden 2015 käyttötalouden raami on sama kuin tänä vuonna. 24 palokuntalainen 62 1. 5. Länsi-Uusimaa, Veli-Pekka Ihamäki sopeutustarve 400 000 euroa Liikevaihto tulee kasvamaan 36 806 miljoonaan euroon, koska uutena toimintana tulee HUS Länsi-Uudenmaan ensihoidon järjestäminen. Kuntaosuudet saavat kasvaa enintään 1,5 %. Vuoden 2015 toiminnan suunnittelu on kesken ja palvelutasopäätös tullaan päivittämään vuoden 2014 loppuun mennessä. Mitään erityistä leikkaustarvetta ei ole. 4. Näillä näkymin leikkauksiin ei ole tarvetta vuoteen 2014 verrattuna. Aiheesta lisää pelastuslaitoksen johtokunnan päätöksissä: http://espoo04.hosting.documenta.fi/kokous/2014318176-5.HTM 3. 2. Pelastustoiminnan palveluiden ennakoidaan pysyvän samalla tasolla vuoden 2014 kanssa ja onnettomuuksien ehkäisyyn liittyvien palvelusuoritteiden määrän arvioidaan kasvavan vuoteen 2014 verrattuna. Leikkauksia tullaan tekemään henkilöstökulujen osalta. Tulosbudjettia ei ole vielä tehty, koska valtuusto ei ole hyväksynyt Helsingin kaupungin talousarviota. Pelastuslaitoksella ei ole tarvetta leikkauksiin. Itä-Uusimaa, Olavi Liljemark talousarvioon prosentti lisää Kuluvan vuoden talousarvioon verrattuna esitys ensi vuoden osalta on, että pelastustoimen käyttötalousarvion loppusumma kasvaa noin prosentin. Keski-Uusimaa, Pekka Vänskä ei leikkauksia Keski-Uudellamaalla jatketaan normaaliin malliin. Toisaalta tulojen lisäämisellä pyritään kompensoimaan vähennystä.. Tämän hetkisen arvion mukaan vuoden 2015 talousarviolla ei ole vaikutusta pelastustoimen vuoden 2015 palvelutuotantoon. Varsinais-Suomi, Jari Sainio kuntamaksuosuudet ennallaan Lautakunnan esitys lähtee siitä, että kuntamaksuosuudet eivät nouse. Jos jotain toimintaa pitää jättää pois, niin se olisi sellaista mikä ei vaaranna palvelutasopäätöksessä linjattua minimitasoa valvontatoiminnan, turvallisuusviestinnän tai pelastustoimen valmiuden osalta. Käytännössä tämä tarkoittaa noin 400 000 euron sopeutustarvetta suhteessa vuoden 2015 pelastustoimen tarpeeseen (= palkat ja sopimusten mukaiset palkantarkistukset, vuokrat ja vuokrakorotukset, sopimuspalokunnille maksettavat sopimusten mukaiset korvaukset, polttoaineet, Virve-maksut jne.) Kehitämme rakennetta, prosesseja ja toimintamalleja, joilla ylimääräisiä kuluja karsitaan. Pelastustoimen kuntamaksuosuudet kasvavat 40 000 euroa eli 0,14 %
Ensi vuonna tulee lisäksi lakkautettavaksi todennäköisesti yksi virka lisää. 8. 12. Sopeutus kohdistuu käyttötalousmenoihin, erityisesti henkilöstömenoihin. Näistä tehdään päätökset marras joulukuussa.. Menojen, muun muassa palkat ja kiinteistöjen vuokrat, noususta johtuen on ensi vuodelle tulossa noin 0,5 miljoonan euron sopeutustarve, joka toteutetaan pääosin henkilöstömenoja vähentämällä. Investoinneista otetaan pieni siivu. Säästötarve on noin 3,5 % yhteensä vuosina 2015 – 2017. 7. Palvelutasopäätöksessä on vuosille 2015 – 2017 muutaman päällystöviran lakkauttaminen eläköitymisten yhteydessä. 6. Kymenlaakso, Vesa Parkko palvelutaso säilyy Alijäämäisen tilinpäätöksen kautta taseesta palautetaan kunnille 300 000 euroa. Tämä on ollut myös kuntien tahto jo ennen valtakunnan päätöksiä. Keski-Suomi, Simo Tarvainen henkilöstösopeutuksia odotettavissa Kuntamaksuosuudet pysyvät vuoden 2014 tasolla, kuitenkin yleiskustannusten nousun johdosta jonkun verran joudutaan sopeuttamaan. Kanta-Häme, Esa Pulkkinen käyttötalous syyniin Kuntien nettomaksuosuudet tulee säilyttää kuluvan talousarviovuoden tasolla. Tavoitteena on, että kuntien pelastustoimen maksuosuudet eivät nouse ensi vuonna. Olemme päättäneet, että ensivuoden talousarvioon liittyen meiltä lakkautetaan kolme päällystövirkaa. Vuokrakustannusten osalta syksyn aikana käydään neuvottelut kuntien kanssa, uudet pelastusasemat lisäävät kustannuksia huomattavasti ja kustannusten kasvu pyritään katkaisemaan. Kaikilla osa-alueilla on leikkauksia odotettavissa: päällystön määrä, päivystysja varallaolojärjestelyt, hankinnat. Säästötoimet kohdentuvat käyttötalousmenoihin. Etelä-Karjala, Erkki Hokkanen kolmen vuoden jäädytys Kuntien maksuosuudet jäädytetään vuoden 2014 tasolle vuosina 2015–2017. Tässä vaiheessa on suunniteltu niin, että henkilövähennyksillä pystymme kattamaan säästövelvoitteet. 11. Päijät-Häme, Jari Hyvärinen uudet asemat lisäävät menoja Talousarvio on suunniteltu niin, että kustannusten nousu ilman vuokria on %. Taloussuunnitelma 2015–2016 sisältää hyväksyttyyn palvelutasopäätökseen sisältyviä lisähenkilöstökustannuksia, jotka perustuvat AVI:n asettamiin toimintavalmiuspuutteiden korjaamiseen sekä ensihoidon kehittämiseen yhteistyössä sosiaalija terveyspiirin kanssa. Palvelutaso säilyy palvelutasopäätöksen mukaisena. Pirkanmaa, Olli-Pekka Ojanen puolen miljoonan sopeutustarve Vuoden 2015 talousarvion raami on 0-kasvuprosenttia eli kuntamaksuosuuksiin ei tule lisäyksiä. 9. Etelä-Savo, Seppo Lokka virkoja lakkautetaan Etelä-Savon pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksessä vuosille 2014 – 2017 on päätetty, että pelastuslaitoksen henkilöstömäärää vähennetään 3–5 henkilötyövuodella. palokuntalainen 62 25 10. Ei-operatiivisen toiminnan avoimia virkoja ja toimia ei täytetä ja varallaolojärjestelmät arvioidaan uudelleen
15. Pohjanmaa, Tero Mäki kuntalaskutusta pienennettävä Isäntäkunnan osalta on asetettu tavoitteeksi kuntalaskutuksen pieneneminen. Tästä summasta kaikki ei ole vielä pysyviä säästöjä. Tulemme vähentämään tavaraja palveluhankintoja. Toimintojen suunnittelun tehostamisella pyrimme saamaan resurssien käyttöä nykyistä kustannustehokkaammaksi. Taloudenpidon suunnitelmiimme kuuluvat muun muassa omien tukitoimintojen tehostaminen / lisääminen, vastemuutokset, operatiivisen johtamisen taloudellisen vastuun painottaminen, sijaisuusjärjestelyjen kriittinen tarkastelu ja Pohjanmaan alueen pelastuslaitosten yhteistoiminnan lisääminen. Ensinnäkin pyrimme lisäämään tuloja. Talousarvio tulee olemaan hieman miinusmerkkinen. Etelä-Pohjanmaa, Harri Setälä kovat tavoitteet säästöohjelmassa Seinäjoen kaupunki on asettanut leikkaustavoitteita, joiden perusteella on tehty säästöohjelma. 17. Henkilöstössä määräaikaisten määrää joudutaan supistamaan. Korotuksista luopumisen vaikutus on noin 173 000 euroa eli budjetti pienenee. Leikkaukset kohdistuvat todennäköisesti lähes kaikkeen: henkilöstöön, sopimuspalokuntiin, investointeihin ja hankintoihin. Keski-Pohjanmaa ja Pietarsaari, Jaakko Pukkinen suunnittelua tehostetaan Tavoite tulevan vuoden osalta on %:n kasvu. Ensi vuonna jätetään täyttämättä yksi palomestarin ja yksi paloesimiehen virka. 16. Se on esitetty Seinäjoen kaupungille ja pelastuslaitoksen johtokunnalle. Satakunta, Pekka Tähtinen rajuja leikkauksia edessä Kuluvan vuoden tasosta joudumme tulemaan alas 785 000 euroa eli -4,5 %. Pohjois-Karjala, Jorma Parviainen pyrkimys pysyviin säästöihin Leikkaustavoite ensi vuodelle on 180 000 euroa. Talousarvioesitys joudutaankin arvioimaan uudelleen. Vähennämme käyttöpuolen kalustomäärärahaa ja myös sijaisten määrää. 26 palokuntalainen 62 18. Tulemme kuitenkin toimimaan vuosina 2015, 2016 ja 2017 niin, että säästöosuutemme, noin 240 000 euroa 7,5 miljoonasta eurosta, tullaan saavuttamaan kutakuinkin pysyvinä säästöinä. Valmistelussa on parhaillaan talousarvion 2015 päivitys, jossa tavoitteena on SM:n esityksen mukaisesti luopua kuntamaksujen korotuksista kokonaan. Pohjois-Savo, Jukka Koponen leikkaustavoitetta ei ole asetettu Pelastuslaitos teki keväällä 2014 talousarvioehdotuksen vuodelle 2015 + 0,94 % kuntamaksujen korotuksella. Tavoitteena on säilyttää kuitenkin kuluvan vuoden palvelutaso. 14. Tästä toimitilakustannusten nousu on noin 330 000 euroa. Kunnille on lisäksi esitetty pidättäytymistä vuoden 2015 paloasemavuokrien korotuksista.. Kuntamaksujen korotuksesta luopuminen kohdistunee palveluostojen ja investointien pienentämiseen. 13
Reaalileikkaus on siten välillä 1–2 %. Paloasemien tilatehokkuus paranee, kun ensihoidon laajenemisen myötä ambulansseja tulee lähes kaikille paloasemille ja toimitilavuokria voidaan jyvittää myös ensihoidolle. Ilman että palvelutaso oleellisesti heikkenee. Tavoitteena on kuitenkin lähteä hakemaan pysyviä, rakenteellisia ja toiminnallisia säästökeinoja myös tulevia lähivuosia silmälläpitäen. Vuonna 2015 ei toteuteta varsinaisia leikkauksia. Talousarvion valmistelu on vielä sellaisessa vaiheessa, että en lähde spekuloimaan yksityiskohdilla. Tällöin pelastustoimen vuokrat hieman alenevat ja kuntien pelastustoimen maksuosuudet hieman laskevat vuoden 2014 tasosta. Lappi, Martti Soudunsaari ei leikkauksia, mutta säästöjä etsitään Lapissa ei ole paineita erityisiin leikkauksiin, mutta silti haemme säästöjä, jotka kohdistuvat suurimpaan menoerään eli henkilöstömenoihin. Vuoden 2015 aikana laaditaan suunnitelma vuosina 2016–2017 tehtävistä säästötoimenpiteistä. Jokilaaksot, Jarmo Haapanen leikkaus 1–2 % Talousarvion valmistelun raamina on alueen kuntien heikosta taloustilanteesta johtuen kuntalaskutuksen kasvu on %. 21. Mikään edellisistä ei tuo yksinään riittäviä pysyviä säästöjä. 19. Kyse on jäädytyksestä. Oulun kaupungin vuoden 2015 talousarvio-ohjeissa toimintamenojen kasvu on enintään 1,5 % vuoden 2014 talousarvion tasosta tai enintään 0,5 % vuoden 2014 ennusteen tasosta. Kainuu, Anssi Parviainen nykytasolla pysytään Kainuussa ei ole erityistä leikkaustarvetta, vaan nykytaso (2014) on lähtökohtana. Oulu-Koillismaa, Petteri Helisten ei leikkauksia 2015 22. Niistä on kyettävä kehittämään toimiva keinovalikoima, jonka aikaansaama kokonaisuus tuo ne tarvittavat säästöt. Henkilöstömenoihin eli virkoihin ja sijaisten määrän joudutaan puuttumaan. Paloasemaverkkoa ja muun muassa sivutoimisten koulutustoiminnan järjestämisperiaatetta tullaan tällöin tarkastelemaan.. palokuntalainen 62 27 20. Käytännössä tämä tarkoittaa valtakunnallisten palkkojen sopimuskorotusten ja muiden palvelujen sekä tarvikkeiden hinnannousun kattamista nykyisen talousarvion sisältä
28 palokuntalainen 62 Yllättävä tulos inVestoinnit pääosin nykytasolla
Mikä on (todennäköisesti) vuoden 2015 investointien taso verrattuna kuluvaan vuoteen. Yllättävää oli, että investointeihin kosketaan vain kuudessa laitoksessa. Jos alempi, niin mitä jätetään hankkimatta?. nykytasolla säilyminen tarkoittaa kuitenkin muutaman prosentin reaalilaskua investoinneissa, joten syytä aplodeihin ei pelastustoimessa ole. palokuntalainen 62 29 kysyimme pelastusjohtajilta myös investoinneista. Vähennys nykytasoon verrattuna on yhteensä noin 850 000 euroa
8. Itä-Uusimaa, Olavi Liljemark nykyinen taso Investointien taso on näillä näkymin säilymässä aiemman tasoisena, osa investoinneista rahoitetaan kertyneillä varauksilla. 10. Helsinki, Simo Wecksten investointiraami tiukka Irtaimen investointeihin on varattu vuoden 2015 raamissa 3,0 miljoonaa euroa vuonna 2015, missä on 0,56 miljoonaa euroa kasvua tähän vuoteen. Varsinais-Suomi, Jari Sainio nykyinen taso Investointien taso on näillä näkymin säilymässä aiemman tasoisena. Irtaimen investointiraami on erittäin tiukka ja tarpeisiimme nähden alimitoitettu. Nettoinvestoinnit noin 1,4 miljoonaa euroa. 9. 11. Taso on korkeampi johtuen siitä, että osa 2013 ja 2014 investoinneista ovat siirtyneet vuodelle 2015 mm. 30 palokuntalainen 62 1. Keski-Suomi, Simo Tarvainen nykyinen taso Investointitaso pysyy samana. Päijät-Häme, Jari Hyvärinen laskua 100 000 euroa Se on noin 100 000 euroa alhaisempi, mikä koetetaan saada aikaiseksi tasoa hiukan alentamalla ja osa hankinnoista siirretään vuodella eteenpäin. Keski-Uusimaa, Pekka Vänskä laskua 350 000 euroa 2015 investoinnit 2,3 miljoonaa euroa eli 350 000 euroa pienempi kuin 2014. Jos jotain ”pitäisi jättää hankkimatta”, niin käytännössä se tapahtuisi 2015–2019 investointisuunnitelman sisällä priorisoimalla ja uudelleen aikatauluttamalla.. 7. Länsi-Uusimaa, Veli-Pekka Ihamäki siirtyneitä investointeja toteutetaan 2015 3. hankinnallisista syistä. Etelä-Savo, Seppo Lokka nykyinen taso Investoinnit pyritään pitämään entisellä tasolla. 5. Investointeja myöhennetään hieman. 2. Kanta-Häme, Esa Pulkkinen nykyinen taso Investoinnit toteutetaan kuluvan talousarviovuoden tasolla. Etelä-Karjala, Erkki Hokkanen nykyinen taso Sama kuin vuonna 2014. Kymenlaakso, Vesa Parkko sopimuksen mukaan Yhteistoimintasopimuksen mukaisesti 5,70 euroa /asukas. 6. 4
Esimerkki raskaan ajoneuvokaluston osalta: Hankimme vuoteen 2011 saakka vuosittain maakuntaan kaksi raskasta pelastusajoneuvoa. Pirkanmaa, Olli-Pekka Ojanen nykyinen taso Vuoden 2015 investointitaso on aiempien vuosien tasolla. Tarkastusautojen hankinta tehdään vuonna 2014 ja vuonna 2015 pidetään välivuosi. Satakunta, Pekka Tähtinen laskua 200 000 euroa Investointien loppusumma on 200 000 euroa pienempi kuin kuluvana vuonna. Hankinnat on suunniteltu toteutettaviksi investointisuunnitelman 2015–2017 mukaisesti. Pohjois-Savo, Jukka Koponen laskua vajaa 100 000 euroa Pelastustoimen vuoden 2015 investoinnit ovat todennäköisesti noin 90 000 euroa tätä vuotta pienemmät (kuntien v. 12. Kainuu, Anssi Parviainen nykyinen taso Ei merkittävää vaikutusta investointeihin. 15. Todennäköisesti tulee olemaan vähän alempi. 16. Oulu-Koillismaa, Petteri Helisten nykyinen taso Vuoden 2015 talousarvioesityksen pelastustoimen nettoinvestointien taso on sama kuin vuonna 2014. Etelä-Pohjanmaa, Harri Setälä laskua 145 000 euroa Investoinneista vähennettiin 145 000 euroa. 21. Jokilaaksot, Jarmo Haapanen enintään nykyinen taso Enintään tämän vuoden taso (740 000 euroa). Keski-Pohjanmaa ja Pietarsaari, Jaakko Pukkinen nykyinen taso 17. Pohjois-Karjala, Jorma Parviainen laskua vajaa 100 000 euroa Määräraha pienenee 100 000 euroa. 2015 maksuosuus noin 665 000 euroa). 19. Lappi, Martti Soudunsaari nykyinen taso Sama taso kuin 2014, investoinneista ei ole vara säästää (investoinnit vain 3,50 euroa/ maakunnan asukas, kun maakunnan asukasluku vähenee, niin sen verran vähenee investointirahakin). Pohjanmaa, Tero Mäki nykyinen taso Talousarviotaso on todennäköisesti sama kuin edeltävänä vuonna. Yksityiskohdat ovat vielä avoinna sen suhteen, mitä hankintoja myöhennetään. Hankkimatta jäänee yksi tarkastusauto, yksi miehistöauto ja pelastuskalustoa noin 20 000 eurolla. palokuntalainen 62 31 22. 13. 14. 18. Ajoneuvokaluston kierrätys on tehostettu niin pitkälle kuin mahdollista. 20. Vuodesta 2015 alkaen hankimme vuosittain yhden raskaan ajoneuvon. Hankintayhteistyö pelastuslaitosten kesken ja siten mahdollisesti saavutettavat säästöt ovat selvityksessä.. Kaikkia investointikohteita tarkastellaan kriittisemmin ja leikkaus kohdistetaan onnettomuuksien ehkäisyn, pelastustoiminnan, varautumisen sekä kehittämisen ja hallinnon investointeihin. Kun valtio poisti raskaan kaluston avustuksen, hankimme joka toinen vuosi kaksi ja joka toinen vuosi yhden raskaan ajoneuvon
Hänen matkansa kuuluu normaaliin käytäntöön yrityksessä: Hollannissa toimiva johto haluaa pitää yhteydet kenttään hyvinä kaikissa yli 140 maassa, joissa Holmatro-tuotteet ovat myynnissä. 32 palokuntalainen 62 persoona teksti Ja kuVat pekka koivunen Holmatron pääjohtaja Harm Hermans: It takes two to tango Hydraulityövälineitä kehittävä ja valmistava, hollantilainen Holmatro palvelee niin teollisuutta kuin pelastusalaakin. Pelastuspuolen liiketoiminta tuottaa noin kaksi kolmannesta liikevaihdostamme.”. Yhtiön pääjohtaja Harm Hermans vieraili suomessa syyskuussa
Tuotteidemme ostaminen ei ole vaikeaa, mutta niiden oikeaoppinen käyttö vaatii melko paljon koulutusta. Sen jatkuva kehitystyö kohti parempia palveluita ja laadukkaampia tuotteita oli kiehtovaa ja se oli minulle haaste, jota en voinut ohittaa. Tästä oli myöhemmin suurta hyötyä. Ilman vuorovaikutusta valmistajan ja loppukäyttäjän välillä homma ei toimisi. Tämä siksi, että haluamme ”kotimarkkinoilla” kerätä välitöntä tietoa alan ja asiakkaidemme toiminnasta. Millainen on organi-saationne pääpiirteittäin. Tuotekehitys on keskitetty Hollantiin. Valmistusta on Hollannin lisäksi Baltimoressa, USAssa. – Tietysti jatkuva kehitystyö ja laatu ovat menestystekijöitä, mutta painottaisin myös tapaamme toimia. Kymmenen vuotta matalapainehydrauliikan parissa teki hänestä todellisen hydrauliikka-asiantuntijan. Ydinorganisaatiomme on pieni, meillä on vain 380 työntekijää. Sitten tämä jatkuva yhteys kenttään. Tiesin kyllä odottaa, mutta yllätys se oli. Vuonna 2010 Harm Hermans vaihtoi Holmatrolle. Boschin jälkeen Hans siirtyi teollisuustyökaluja markkinoivaan, amerikkalaiseen Grainger Groupiin kuuluvan Faboryn palvelukseen, jossa kului seuraavat kahdeksan vuotta. Kukin divisioona vastaa markkinoinnista alueellaan. – Olin yllättynyt Holmatron tuotteiden korkeasta laatutasosta. Olemme tuotannollinen yritys, jolla tuotekehitys on suuressa roolissa. Mikä on holMatron Menestyksen salaisuus. olette kansainVälinen yritys. entä Myyntiorganisaationne. Suomessa tuotteidemme myynnistä vastaa Dafo Oy.. – Valtuutetut jälleenmyyjät hoitavat myynnin yksinoikeudella, paitsi Hollannissa ja Brittein saarilla, joissa myymme suoraan ilman välikäsiä. palokuntalainen 62 33 persoona t ekniikkaa ja taloustiedettä opiskellut Harm Hans aloitti työuransa Boschilla. Vastasiko holMatro odotuksiasi. – Holmatrossa minua kiinnosti erityisesti yrityksen innovatiivinen asenne. – Meillä on kolme alueellista divisioonaa: Eurooppa, Amerikat ja Aasia, erityisesti Kiina. Mikä on pelastuspuolen osuus liikeVaihdostanne. – Pelastuspuolen liiketoiminta tuottaa noin kaksi kolmannesta liikevaihdostamme. Lisäksi kullakin divisioonalla on oma Rescue Experience Center eli koulutuskeskus. It takes two to tango. Mikä Johti sinut holMatron palVelukseen
Kontakti suorittavan tason kanssa on todella arvokasta. Investointeja on lykätty, mutta se tie ei ole kestävä. Tuotteitamme myydään vain omalla merkillämme. – Käyn useita kertoja vuodessa palokunnissa seuraamassa palomiesten arkea. Olemme kasvaneet niin kehittyvillä kuin kehittyneillä markkina-alueilla. Olen oppinut paljon näillä vierailuilla. Kansalaiset saavat melko samanlaista palvelua ollaan sitten Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa. onko sinulle Muodostunut käsitystä pelastustoiMen JärJestelyistä eri Maissa. 34 palokuntalainen 62 persoona Miten aseMoit holMatron Markkinoilla. Kontakti suorittavan tason kanssa on todella arvokasta.”. Sen sijaan kehittyvillä alueilla, kuten osassa Aasiaa ja Afrikassa, pelastustoimen järjestelyissä on todella suuria eroja. Miten MaailMan alaVireinen talous näkyy liiketoiMinnassanne. – Kehittyneissä maissa mitään erityisiä eroja ei ole. Osallistun myös hälytystehtäviin ja seuraan erityisesti, miten voisimme kehittää tuotteitamme entistäkin paremmiksi. Perheessä on kolme lasta, 10ja 13-vuotiaat pojat sekä seitsemänvuotias tyttö. Tärkeää on myös se, että haluamme pyrkiä yhä parempaan laatuun koko ketjussa, ei pelkästään tuotteissa. Meillä ei ole btai c-brändejä. Miten ylläpidät kosketusta kenttään. Pientä laskua on kylläkin siellä täällä tapahtunut. Joskus ne hankinnat on kuitenkin tehtävä. Harm Hermans on naimisissa. Harmilla on noin 75 matkapäivää vuodessa. – Maailman taloudellinen tila ei ole suuremmin vaikuttanut liiketoimintaamme. – Olemme yksittäisistä raivauskaluston toimittajista suurin, toimimme 140 maassa, olemme tunnetuin korkeapainetyövälinevalmistaja
Helppoa kuin heinäladon poltto. Samalla hoidetaan myös tilastointia ja tyydytetään turvallisuusviestinnän tarpeita. suoMesta läMpökaMeraMiehen innovaatio leviää EU:n kautta kaikkialle ja maailma pelastuu. Oletteko valmiit. Hallelujaa. Kyseessä on Lämpökameramiehen keksintö, joka on takuuvarmasti Palosuojelurahaston innovaatiopalkinnon voittaja ensi vuonna. Nyt on kyseessä pelastusalan asiakkaiden tunnistaminen ja rekisteröinti. p.s. Hanna Paakkolanvaara saakin hakupaperit jo lähipäivinä! Hanna, valmistelutyösi on helppoa. Jokaisella yksikön esimiehellä ja muillakin palokenraaleilla on FART-lipukkeita lompakossaan jaettavaksi ensikertalaisille ja myös uusijoille. siis. läMpökaMeraMies on jo vuosien ajan salaa seurannut erilaisten kanta-asiakasja sitouttamisohjelmien kehitystä. Kuvitelkaapa muuten ulkomaista kollegaa, joka kysyy suomalaiselta paloesimieheltä: How many FARTs have you let out lately?. Kahdella FARTilla joutuu sitten jo FARCin kantajaksi eli lakisääteiseksi höyläysvelvolliseksi. Sammutusja pelastustoimintaan osallistuvien ammattilaisten ja soppareiden on vastedes helppo tunnistaa ohjelmaan kuuluvat kanta-asiakkaat. Myös kiireettömät avunantoja tarkistustehtävät oikeuttavat FART-lipukkeeseen. kanta-asiakkuusohJelMaan kuuluu lipuke ”Fire and Rescue Ticket” eli FART, joka luovutetaan jokaisen hyväksytyn tapahtuman yhteydessä kansalaiselle. Pelastusopiston tutkimusryhmä saa näin online-tietoa kansalaisista, jotka aiheuttavat pelastustoimelle tehtäviä. Missä oVat sitten ohjelman hyödyt. Kahdella FART-lipukkeella saa muovisen kantaasiakaskortin FARCin, johon voidaan liittää myös lähimaksamisja Visa-ominaisuudet. Raadinkaan ei tarvitse miettiä päiväkausia alan mykistävintä innovaatiota koskaan. Nykyään, kaikkien aikoJen InnovaatIo kun yhteisöllisyys on in, niin samanmielisten saaminen ”saman katon alle” ei ole homma eikä mikään. Tapahtumaksi lasketaan kaikki itseaiheutetut palonsammutustai pelastustehtävät. palokuntalainen 62 35 postia läMpökaMeraMiehelle Lähetä mielenkiintoisia viestejä osoitteeseen lampokameramies@hotmail.com. läMpökaMeraMies nyt on vihdoin ja viimein aika tehdä suuri paljastus, nykykielellä lanseeraus. Uusi pelastuslaki velvoittaa jokaisen kansalaisen näyttämään pelinsä eli tässä tapauksessa höyläämään mahdollisen kanta-asiakaskorttinsa tilannepaikan johtajan kortinlukupäätteessä. Niin, ja muiden palkinnosta haaveilevien ei kannata lähetellä hakupapereita turhaan. Tässä se on: pelastusalan kanta-asiakkuusohJelMa
monipuolinen kalusto sekä koulutettu henkilöstö takaavat laadukkaan palvelun.. 36 palokuntalainen 62 teksti pekka koivunen kuVat pekka koivunen ja padasjoen vpk Padasjoen VPK, Päijät-Häme omavaraInen ValMiuspalokunta Päijät-Hämeen pelastusalueen luoteisnurkassa toimivasta Padasjoen vPk:sta on vuosien varrella muodostunut palokunta, jonka palvelupaletti on laaja ensivasteesta sammutusja pelastustehtävien kautta toimintaan vesistöissä
Hälytyskelpoisten keski-ikä on valtakunnallisestikin alhainen, 28 vuotta. tuttuJa ongelMia, kuitenkin hoMMa hoituu Padasjoella on satojen vpk:ien kanssa yhteinen ongelma; kunnan väkiluku pienenee ja rekrytointi on haasteellista. Sen lähtöaika on enintään viisi minuuttia ja tavoitevahvuus esimies ja viisi miestä, mutta vähintään 1+3. Näistä ensivasteita on 40 %. palokuntalainen 62 37 p äijänne, vilkas veneliikenne, valtatie 24, laaja toimintaalue, kesäisin moninkertaistuva väkiluku ovat tuttuja asioita Padasjoen VPK:n jäsenille. – Pelastuslaitos on linjannut, että Padasjoen kaltaisissa kunnissa on kaluston oltava kunnossa, jotta pienelläkin henkilöstömäärällä palokunta pystyy toimimaan tehokkaasti. Naapuripalokunnat ovat Asikkala pvpk, Lammin VPK, Tuuloksen VPK, Kuhmoisten VPK ja Päijänteen vastarannalla toimiva Sysmän VPK. – Pakko on myös mainita se tosiasia, että joudumme toimimaan pitkälti omillamme, koska naapureihin on matkaa ja lähin ammattiasemakin on 50 kilometrin päässä, selvittää palokunnan päällikkö Martti Salonen vpk:n toimintaympäristöä. Vesille suunnataan hälytystehtävissä viidestä kymmeneen kertaan vuodessa.” padasJoki. Tallista löytyy kaksi pelastusautoa, säiliöauto, miehistönkuljetusauto, palopäällikön auto, mönkijä peräkärryineen, trailerilla liikuteltava pikkuvene sekä satamassa oleva ÖT-vene. hälytys Joka kolMas päiVä Palokunnalla on 120 –160 hälytystä vuosittain. Lisäksi on suurtehopumppu ja ÖT-peräkärry. Ensivasteet ajetaan sammutusautolla. Perjantain klo 17.00 ja maanantain kello 06.00 välisenä aikana on jatkuvassa viiden minuutin hälytysvalmiudessa yksi esimies ja kolme miehistön jäsentä. Onneksi kuitenkin kunnasta on vielä löytynyt riittävästi väkeä. Palokunnan hälytysosastossa on 28 jäsentä, joista noin puolet käy muualla töissä. – Monet jäsenistämme ovat joutuneet hakemaan töitä kuntarajojen ulkopuolelta ja eivät siten ole käytettävissä hälytyksiin virka-aikana. Osa jopa asuu muualla: Helsingissä kolme, Hämeenlinnassa yksi, lisäksi armeijassa on aina joku ja opiskelukin verottaa vahvuutta. Lähtövalmius varmistetaan viikonloppuisin varallaololla. Teemme kaikkemme, jotta pystymme hoitamaan sen sopimusten mukaisesti, päättää palokunnan päällikkö Martti Salonen. Riskirajoilla kuitenkin toimitaan. – Varallaolo vaatii resursseja. – Olemme toistaiseksi pystyneet hoitamaan keikat ja nollalähtöjä ei ole ollut ja vajaalähtöjäkin hyvin vähän, kertoo Martti Salonen. Vesille suunnataan hälytystehtävissä viidestä kymmeneen kertaan vuodessa. Padasjoen VPK on Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen valmiuspalokunta
Schleswig-Holsteinin palontorjuntaliitto luovutti Padasjoen VPK:lle toisen paloauton vuonna1990. Aran mukaan sukupolven vaihdos on käynnissä myös ystävyystoiminnassa. näihin tilaisuuksiin oli silloinen palo-opiston rehtori erkki saksa kutsunut myös saksalaisia palokuntaystäviään. 38 palokuntalainen 62 s aksalaisen Ohen VPK:n ja Padasjoen VPK:n veljeys solmittiin Tarusjärven leirialueella seuraavana kesänä juhlallisin menoin. – Oli hieno nähdä nyt veljesillallisella, miten nuoret hälytysosaston jäsenemme tutustuivat saksalaisiin vieraisiimme. Toki matkan varrella on haasteita ollut ja ystävyystoiminta on myös jakanut mielipiteitä. saksan kesämökillä 15.7.1973 syntyi edelleen kestävä ystävyys kahden palokunnan välillä. Padasjoki Platz -puisto perustettiin Ohessa vuonna 1988. men hoidon kehittämisessä. Palo-opiston rehtori Erkki Saksa sanoi tällä veljeydellä olevan suuri merkitys Padasjoen palotoi40 vuotta suomalais-saksalaista palokuntaystävyyttä ystäVyys syntyi Juhlallisesti Padasjoen tarusjärvellä järjestettiin 1970-luvulla palopäällystön leirija neuvottelupäiviä. Sunnuntaina saksalaiset vieraat suorittivat kunniakäynnin sankarihaudoille ja illalla oli Taruksella vielä juhlatilaisuus, jossa solmittuja ystävyyssiteitä lujitettiin ja vaalittiin. autoJa Ja puistoJa Molemmat palokunnat ovat vaalineet ystävyyttä monin tavoin kuluneiden 40 vuoden aikana. Hans Hackmack sai tässä tilaisuudessa vastaanottaa suomalaisen kanteleen Padasjoen VPK:n lahjana. ystäVyys tänään Operatiivisessa toiminnassa palokuntien välinen ystävyys ei juuri näy. Hans Hackmack toivotti Ohen VPK:n puolesta Padasjoen palokuntaväen sydämellisesti tervetulleeksi Oheen seuraavana vuonna, jolloin heidän palokuntansa täyttää 90 vuotta. Ohen VPK sai satavuotislahjaksi saunan vuonna 1985. – Suuri osa jäsenistämme osallistuu kuitenkin ystävyystoimintaan, kertoo Padasjoen VPK:n puheenjohtaja Niko Ara. Kotimatkallaan ohelaiset poikkesivat – missäpä muualla kuin Mallasjuomalla Lahdessa. Ystävyyden ja veljeyden merkiksi palokunnat vaihtoivat muistoesineitä. – Onneksi sosiaaliset viestimet hel. Neljäkymmentävuotista palokuntaveljeyttä juhlittiin yhdessä kesällä 2014. Vieraille ja emännille annettiin muistoksi padasjokelaista käsityötaidetta: koristetekstiilejä ja pärekoreja. Ohen palokunta luovutti padasjokelaisille ystävilleen viirinsä sekä merkkejä ja mitaleita. Juhlassa oli mukana Saksasta arvovaltainen joukko: Saksan Palontorjuntaliiton presidentti Hinrich Struve, Schleswig-Holsteinin palontorjuntaliiton presidentti Paul Augustin, Stormannin piirin palopäällikkö Heinz Poschman, Reinbeckin kaupungin palopäällikkö Werner Barnsdorff, Reinbeckin kaupungin pormestari Günther Kock ja Schönningstedtin kunnan pormestari Helmut Sneuer. Seuraavana vuonna padasjokelaiset saivat saksalaisilta sammutusauton 60-vuotislahjaksi. Padasjokiset nimesivät alueen Ohe-Reinbeck -puistoksi Padasjoella vuonna 1992. Maanantaiaamuna pidettiin Taruksella vielä jäähyväishetki, missä kaikki saksalaiset vieraat saivat Padasjoen matkailuviirin
1964 Paloautoksi Länsi-Päijänteen Osuusliikkeen käytöstä poistettu myymäläauto. 2009 Mönkijä. pottavat yhteyksien pitämistä entisaikaan verrattuna. 1995 Uusi miehistönkuljetusauto. englanti pääkielenä Padasjoella on aikoinaan järjestetty saksan kielen kursseja ja näin valmentauduttu tuleviin tapaamisiin. Paperinkeräyksen tuloksena 70 000 kg paperia. Hän on ollut useana kertana mukana tulkkina niin Saksassa kuin Suomessa. 1985 Ohen VPK 100-vuotisjuhla. 2014 Padasjoen VPK 90 vuotta, palokuntaveljeys 40 vuotta. Helsingin palolaitokselta ostettiin kaksi vanhaa paloautoa ja ensimmäinen paloauto myytiin. 1977 Uusi sopimus. Uudeksi paloautoksi International. Gustav von Numersin suunnittelema lippu. Nuoriso-osasto 30 vuotta. Nykypäivänä kieliongelma on helpottunut, kun englannista on tullut yhteinen kieli. 1926 kalustovaja, ruisku (200 l/min), 350 l vetävä vara-amme, jatkotikapuut sekä paloämpäreitä ja palokirveitä. Palokuntaveljeys solmittiin. Sammutussopimus Padasjoen kunnan kanssa sanottiin irti. 2007 Useita rekrytointitilaisuuksia uusien jäsenten saamiseksi palokuntaan. Tulipalon sattuessa hankittiin kuorma-auto viemään ruisku palopaikalle. 1963 Palokunnan harjoitusja kilpailutoiminta vilkasta. Heistä haluan mainita erityisesti Satu Oldendorffin, joka työskentelee Suomen Merimieskirkossa Hampurissa. VPK hankki säiliöauton 1966 Sammutussopimus Padasjoen kunnan kanssa sanottiin irti. 1974 Tarusjärvellä suuri metsäpalon sammutusnäytös. 1967 Uusi sopimus. 1961 Padasjoen VPK:n ylimääräinen kokous, 61 jäsentä, uudet säännöt. Mukana Padasjoelta 37 palokuntalaista. 1976 Ahjolan lauantaitanssit loppuivat kunnan otettua Ahjolan omaan käyttöönsä. 1965 Padasjoen kunnan paloasema valmistui. 1982 Toimintaohjeet VPK:n päällikölle, apulaispäällikölle, nuoriso-osaston johtajalle, sammutuspäällikölle, ruiskumestareille, yksiköiden johtajille sekä keräys-, hälytysja koulutustoimikunnille. Sodan aikana toiminta lamaantui kokonaan. 1999 Naisosasto 30 vuotta, 108 hälytystehtävää. Jopa kummivanhempia löytyy rajan molemmin puolin. 1972 Öljyntorjuntaperävaunu ja vene. Ohen veljespalokunnalta lahjaksi nelivetoinen Man-sammutusauto. – Mukana toiminnassa on ollut myös tulkkeja. 1991 ”Tehomies-toiminta”, P17 nimettiin sairaankuljetuksen avuksi. Heikki Koliseva palkittiin urheudesta palokirveellä, pelasti kaksi nuorta poikaa palavasta rakennuksesta. 1938 mennessä kahdeksan kyläosastoa. Ohen VPK valitsi hänet kunniajäsenekseen, kertoo Niko Ara. Pidempään mukana olleille jäsenille ja heidän perheilleen on syntynyt ystävyyssuhteita, jotka ovat kestäneet jo vuosikymmeniä ja he tapaavatkin toisiaan myös palokuntatoiminnan ulkopuolella. 17 palokuntalaista Saksaan Ohen VPK:n 90-vuotisjuhlille. 1990 Sammutusauto Magirus. 1992 Ohe-puisto kunnan luovuttamalle alueelle paloaseman läheisyyteen. 2000 Paperikeräystoiminta loppui. 1962 Kursseilla 72 osanottajaa. palokuntalainen 62 39 padasJoen Vpk:n VirstanpylVäitä 1925 Padasjoen Arrakosken VPK:n säännöt jätettiin rekisteröitäväksi. Hälytyspuhelinjärjestelmä. VPK:n vieraiksi palokuntalaisia Ohen VPK:sta Saksasta. 1993 Ensivastetoiminta alkoi. 2010 Juhlittiin Ohen VPK 125 vuotta. 1937 kunnalliseksi sopimuspalokunnaksi kuten nykyäänkin. 1988 Oheen perustettiin Padasjoki Platz -puisto. 1973 Poikaosasto vieraili Saksassa. Palokuntien keskusliiton Tarusjärven leirija kurssikeskus vpk:n valvontaan. 1975 50 vuotta. Nuoret osaavat puhua kieliä nykyään paljon paremmin kuin 30 vuotta sitten.. 1989 Erkki Saksa -museo
– Apua tulee kuitenkin herkemmin kuin ennen, mikä on erinomainen asia. Myös erilaisia, ja jopa ristiriitaisiakin ohjeita annetaan nykyään enemmän, vertailee Martti kunta-aikaa alueellisen pelastustoimen aikaan. 40 palokuntalainen 62 padasJoen Vpk:n osastot: • hälytysosasto, joka harjoittelee tiistaisin, 28 jäsentä • nuoriso-osasto, joka kokoontuu sunnuntaisin, osaston johtajana toimii Niko Ara, 5 jäsentä • naisosasto, johtajana Anita Heino, 10 jäsentä • järjestöosasto, jonka toimintamuotoihin kuuluu muiden osastojen tukeminen, varainhankinta, erilaisten tilaisuuksien järjestäminen, vaalia palokunnan perinteitä, vastata historian kirjoittamisesta, toteuttaa kansainvälistä yhteistoimintaa ja hoitaa veteraanityö, osaston johtajana toimii Hannu Tukia, 20 jäsentä p adasjoen VPK:n päällikkönä toimii Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen palveluksessa oleva kalustonhoitaja Martti Salonen. Huoltokeikat Martti tekee vpk:n autolla. Isä-Kimmo on palopäällikkönä päätoimipaikkanaan Padasjoen paloasema. Martti vastaa kalustonhoidosta Padasjoen lisäksi Hämeenkoskella ja Kärkölässä. – Byrokratiaa on kuitenkin nykyään enemmän kuin aiemmin. Martin mielestä palokuntien koulutus on mennyt ammattimaisempaan suuntaan alueellisen pelastustoimen aikana. – Kuitenkin kouluttajien pitäisi olla omasta laitoksesta, koska mielestäni kouluttajan pitää tietää mitä alueella tapahtuu. Hän kannattaa koulutusjärjestelmän uudistamista siten, että koordinointi olisi Pelastusopiston vastuulla. kalustonhoitaJa Palokunnan PäällIkkönä. – Olin kunnan talkkarina armeijan jälkeen ja sain sitten tämän homman, kertoo Martti, joka vuosittain osallistuu yli sataan hälytystehtävään. Hän on toisen polven palokuntalainen
Juhlan päätössanat esitti vpk:n naistoimikunnan puheenjohtaja Anita Heino. Ohen palokunta jakoi lisäksi kaikille tilaisuuden osanottajille 40-vuotisjuhlapinssinsä, jossa Suomen lippu muuttuu vedeksi ja Saksan lippu tuleksi. Iltaa vietettiin Maakesken Rientolassa. Tilaisuudessa jaettiin molemmille palokunnille muistoksi padasjokelaisen taiteilijan tekemät isot majakat näyttämään valoa tulevaisuuteen. palokuntalainen 62 41 V altaosa vieraista saapui lentäen juuri ennen juhlaa, mutta osa vieraista oli saapunut jo aikaisemmin viettämään lomaa padasjokelaisten ystäväperheiden kanssa. Myös jo ajasta ikuisuuteen siirtyneitä palokuntalaisia oli muistettu aikaisemmin aamulla heidän haudoilleen lasketuilla ruusuilla. Voitto meni tällä kertaa ohelaisille sekä yksilöettä joukkuekisassa. 041 435 2989 www.freewebs.com/padasjoenvpk lisätietoJa www.facebook.com/ PadasjoenVpkRy?ref=hl paloasema@padasjoki.fi. Lars Viren kävi jakamassa Turun VPK:n 175-vuotismuistomitalit molempien palokuntien edustajille. Saksalaisilla riitti ihmettelemistä Lahden aseman liikuntasalista ja Heinolan aseman kolmesta saunasta. Takaisin Padasjoelle risteiltiin Elbatar-aluksella. Saksalaiset vieraat lähtivät kotimatkalle maanantaina. Koululla tarjotun juhlalounaan jälkeen alkoi juhla, jonka tervehdyssanat lausui puheenjohtaja Niko Ara. Perjantaina päivä alkoi uudella Padasjoen frisbeegolf-radalla, jossa käytiin rento frisbeegolf-kisa isäntien ja vieraiden välillä. Yhdistyksen historian tärkeimmät ja hauskimmat hetket saivat sijansa juhlaohjelmassa, kuten myös Hirsimäen Filharmonikkojen musiikki sekä tietysti huomionosoitukset. Padasjoen vPk:n saksalaisia palokuntaveljiä juhlaan osallistui 28. Juhlapuheen piti Päijät-Hämeen pelastusjohtaja Jari Hyvärinen. Torstaina vieraat kokoontuivat isäntäperheineen paloasemalle, jossa vieraille jaettiin muistoksi padasjokelaisen taiteilijan tekemät tuikkukupit, palokunnan teettämät juhlapinssit sekä juhlajulkaisu. Lisäksi tilaisuudessa Padasjoen kunnanjohtaja Heikki Jaakkola antoi muistoksi molemmille palokunnille juuri valmistuneen kirjan Padasjoen historiasta. Ehtoollisen ja jumalanpalveluksen jälkeen sankarihaudalle laskettiin seppele. Sunnuntai alkoi juhlajumalanpalveluksella, jossa molempien palokuntien edustajat lukivat otteita raamatusta. JuhlaViikonloppu elokuussa Palokunnan 90-vuotisjuhlaa ja suomalais-saksalaista palokuntaveljeyden 40-vuotisjuhlaa vietettiin lämpimänä elokuisena viikonloppuna 16.–18.8.2014. Lauantaina olivat vuorossa tutustumiskäynnit Lahden Paavolan ja Heinolan uusiin paloasemiin. Niko Ara Padasjoen VPK:n hallituksen puheenjohtaja, yksikönjohtaja, nuoriso-osaston johtaja niko.ara@gmail.com puh
Kyseessä on läheisyysperiaatteen pohjustamista. Valtaihminen voi jatkaa rauhassa, kunnes tilannekuva hämärtyy omahyväisyyteen. Tähän nykyaikainen sotiminenkin on menossa. entäs pelastusalalla. Oikeisiin tietoihin pohjautuva päätöksenteko on silloin mahdollinen välittömästi ja siellä, missä tapahtuu, eikä olettamuksien perusteella ennakkoon, jossain muualla. Koska oikea päätös yleensä perustuu oikeaan tilannekuvaan, on todellisten päätöksien tekeminen alemmilla organisaatiotasolla näin tehokkaasti estetty. Siellä vallankäyttäjät panttaavat sitä ja jakavat alemmille organisaatiotasoille sen mukaan kuin katsotaan ”tarpeelliseksi” ylhäällä tehtyjen päätöksien läpiviemiseksi. Maailmassa, jossa kaikki muuttuu yhä nopeammin. 42 palokuntalainen 62 J akamalla mahdollisimman tarkka tilannekuva ulommalle suoritusportaalle mahdollistetaan se, että oikeat ratkaisut tehdään oikeassa paikassa oikeaan aikaan, oikeiden henkilöiden toimesta. Jähmettyneessä organisaatiossa keskeisin tieto keskittyy ”himmelin” yläpäähän. teksti silvio Hjelt, vapaaeHtoinen järjestöaktivisti kuVitus anna broHolm lähde internet Suomeksi: Kun ylätason kaveri katsoo alaspäin, hän näkee ainoastaan paskapäitä ja kun alatason kaveri katsoo ylöspäin, hän näkee vain perseenläpejä.. Jostain ilmestyy Tiedon jakaminen on keskeinen johtamisväline tieto on Valtaa emäntä kysyi: ”etkö menetä valtaa, kun käyt kertomassa alueosastojen puheenjohtajille viimeisimmät tiedot?” Ironisvivahteinen kysymys antoi aihetta pohtia, että tiedon jakaminen organisaatiossa itse asiassa on osa koneiston virittämistä. Reaaliaikaisen kokonaisvaltaisen tiedon hallinta on muuttuvassa maailmassa nopeiden oikeiden suorituksien edellytys. Delegoimalla oikeansuuntainen päätöksenteko itse muutoskohtaan rakennetaan tulevaisuutta
Häntä ei tarvitse pikatilanteissa johtaa, koska hän pystyy itsenäiseen tilannearvioon ja nopeasti reagoimaan tarkoituksenmukaisella tavalla. Kolmen prosentin vuosivauhdilla. Tilannekuvan oikeellisuutta ja reaaliaikaisuutta jokainen voi itse miettiä. sspl – outo JärJestölintu Suomen Sopimuspalokuntien Liiton rakenne on pelastusalalla poikkeava, koska siinä Liitossa nimenomaan kenttäväki ohjaa toimintaa, suoraan. Näennäisesti ei millään tavalla. Yläpää saa tietonsa suodatettuna rinnakkaisista yläpäistä, ei niinkään vääristymättömänä oman organisaationsa alemmilta tasoilta. Rakenteeseen liittyy se ikävä lisäpiirre, että omahyväinen ja voimakastahtoinen johtaja usein saa omalta organisaatioltaan valikoidusti sellaista tietoa, joka organisaation mielestä häntä miellyttää. Ja niistä myös sulkeutunut ala ajan myötä kärsii. Sellaista valitettavasti näkee koko ajan ja erityisesti pelastusalalla. Missä määrin Liitolla ja sen alueyhdistyksillä on oikeus käyttää kenttäorganisaatioiden henkilöresursseja hyväksi, on sitten järjestömoraalinen kysymys. Toisaalta, liittorakenteessa tehty työ ei ole aina pois paikallistason resursseista, koska myös paikallistason tilannekuva siitä paranee, mistä perusorganisaatiokin hyötyy. Tai ainakin sellainen on pyrkimys. Vastaavasti organisaatioiden yläilmoissa pantataan tietoa, jotta oma asema ei tulisi uhatuksi. Mutta vääristynyt tilannekuva johtaa pitkällä aikavälillä vääjäämättömästi vääristymiin. Kyseenalaistamatta ja olennaisesti palautteetta. Varsinainen kenttäväki eli palokunnat toimivat paikallistasolla, naapureistaankin jokseenkin piittaamatta, yläilmoista puhumattakaan. Mutta nyt puhutaan pelastustoiMesta…. Tieto kulkee molemmissa suunnissa, jolloin tilannekuva pysyy jokseenkin oikeana, kaikilla tasoilla. Toisaalta, kun pelastusala ei ole samalla tavalla dynaaminen kuin muun yhteiskunnan kehitys, sodasta sitten puhumattakaan, niin tiedon vanhentuminen ja vääristyminen ei ole heti aivan niin kohtalokasta kuin siviilimaailmassa luulisi. Ja paikallinen tieto, se jää paikallistasolle, vaikka se saattaisi olla elintärkeä muuallakin. Muuhun ei ole varaa. Sopimuspalokuntakentällä tämä ei olekaan yhtä vaikea asia kuin muussa organisaatiomaailmassa, koska toimijoilla yleensä on jo ainakin yksi vankka asema omassa perusorganisaatiossaan. Hän selviää voittajaksi. Tällöin ei kuitenkaan ole kyse oman johtajavallan pönkittämisestä vaan resurssipulasta. Organisaatio jatkaa kuten ennen, koska ei ole eväitä toimia toisin. Jähmettyneellä alalla tietämys kerääntyy itsestään organisaation yläpäähän ja alhaalla toteutetaan sieltä tulevat käskyt. Se ei juuri haittaa käytännön toimintaa, koska ruohonjuuritason perspektiivistä katsottuna yläilmojen tieto on yleensä jokseenkin epärelevanttia. Liitto peräänkuuluttaakin aktiivisia toimijoita, joille itseisarvona ei ole oman aseman lujittaminen vaan nimenomaan tilannekuvan ylläpito ja jakaminen. Käytännössä varsin kevyt rakenne saattaa ylirasittaa yksittäisiä henkilöitä, jolloin jokin tiedon murunen voi jäädä jollekin toiselle jakamatta. Puutteellisen tai jopa ilmeisen virheellisen virallisen tilannekuvan puitteissa on meneillään alan piilevä struktuurimuutos, jonka seurauksena hälytyskelpoisten palokuntalaisten lukumäärä on pahassa laskussa. Viranomaisia tai viranomaismaisesti toimivia. Pelastusalan organisaatiokenttä on monimuotoinen ja sekava. Väärän tiedon perusteella ennakoidaan väärät asiat ja joudutaan väärille urille. Mutta millään viranomaiskäskyllä ei voida vapaaehtoisuuteen pakottaa. Nyt olisi korkea aika pysähtyä tarkastelemaan, millaiset ovat virallisen tilannekuvan pahimmat vinoutumat. Löysät alkavat olla poissa, koska siltä osin on tehty ahkerasti työtä, toki lähinnä aivan muualla kuin yläilmoissa. Entäs miten yllä oleva tarkastelu liittyy pelastustoimeen. Siihen voidaan vain yllyttää. Julkinen tilannekuVa Vinoutunut Pelastusalan viranomaispuolella on pitkään harrastettu silmien sulkemista mm. Erilaisia ylhäältä tulevia ohjauksia toteutetaan siinä laajuudessa kuin kukin katsoo tarkoituksenmukaiseksi. sotilaat oVat asian huoManneet Sotilaiden nykyaikaisissa doktriineissa on trendi päinvastainen. Nykyaikaisen sotavarustelun eräs piirre onkin järjestelmät tiedon keräämiseksi ja jakamiseksi läpi organisaation käytettäväksi siellä, missä kunkin tiedon käytöllä tuotetaan parhaat tulokset, paikallisesti ja kokonaisvaltaisesti. On joukko irrallisia toimijoita ja joukko niiden yläpuolelle itsensä asettaneita organisaatioita. palokuntalainen 62 43 silloin paremman tilannekuvan hankkinut haastaja ja diktaattori korvautuu uudella diktaattorilla. siltä tosiseikalta, että alan operatiivisten tehtävien keskeinen suoritusporras perustuu vapaaehtoisuuteen, siinä vallitsevien lainalaisuuksien puitteissa. Tällöin tiedon kulku ylöspäinkin on tahmeaa. Mahdollisimman hyvä paikallinen tilannekuva jaetaan yksittäiselle sotilaalle asti, jolloin hän pystyy itse tekemään oikeat paikalliset päätökset. Näin on hävitty useitakin sotia. Ja sama pätee päinvastaisestikin: Väärillä signaaleilla ja toimintaa vaikeuttamalla voidaan tehokkaasti estää vapaaehtoisuuteen perustuvan toiminnan jatkuvuutta. Sekavuutta kutsutaan ”rikkaudeksi”. Ilmiötä kutsutaan ”informaatiopatologiaksi” ja se on organisaation jatkuvuudelle myrkkyä, koska johtajankin tilannekuva vinoutuu. Ruohonjuuritasolta katsottuna niitä näyttäisi olevan paljon.
Ulkoalueilla esiteltiin raskasta kalustoa ja toteutettiin monipuolisia toimintanäytöksiä. Kävijöitä oli messujärjestäjien mukaan noin 10 000. Jyväsjärveen rajoittuva messualue tarjosi mahdollisuuden muun muassa vesipelastusnäytöksiin. 44 palokuntalainen 62 kuVat pekka koivunen , maria salo sekä näytteill easettaji a Tänä vuonna perinteiset Turvallisuusmessut järjestettiin Jyväskylässä yhtä aikaa Tekniikkaja KyberTurvallisuus –messujen kanssa. Turvallisuus 2014 –messut Jyväskylässä MessUilla positiiVinen Vire
elektro-arolan messuosastolla riitti kävijöitä. – Tänään on selkeästi nähtävissä uudistuksen pelastustoimelle tuomat hyödyt. Ministerin mukaan vietämme tänä vuonna sisäministeriön käynnistämän ja toteuttaman pelastustoimen alueellistamisprojektin kymmenvuotisjuhlaa. sisäministeri päiVi räsänen vieraili pelastustoimen ajankohtaisseminaarissa. iisalmelainen 5lproduction oy on erikoistunut valmistamaan erikoisajoneuvojen kokonaisvaltaisia korirakenneratkaisuja. Toimitusjohtaja Kalle Arola kehui Paviljongin tarjoamia puitteita. turVatan osastolla esiteltiin Palokamu-ketjun tuotteita. Pelot ja epäilyt järjestelmän toimivuudesta ovat puolestaan osoittautuneet vääriksi, sanoi Räsänen.. palokuntalainen 62 45 Varsinais-suomen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Jari Sainio toimi puheenjohtajana keskiviikkoiltapäivän ajankohtaisseminaarissa
46 palokuntalainen 62 meritaito esitteli Turvallisuusmessuilla Faster-veneeseen asennetun SeaHow MiniBagger –öljynkeräimen. teknosaFen osasto.. Kuvassa tuotepäällikkö Kalle Bask. tamrexin ja Finsatecin osastolla vas. Anne Martiskainen, Petri Asikainen sekä Marja Tauschi
daFon osastolla messukävijät pääsivät tutustumaan erityisesti Holmatron raivausvälineisiin. Vehon ja paja ViherVehmaksen yhteistyön tulos MB Atego kiinnosti messukävijöitä. drägerin osasto.. Katso tämän lehden takasivulta kalenterin tilausohjeet ja haasta ystäväsikin mukaan – hyvän asian puolesta. palokuntalainen 62 47 Julkaisija: ”Tulinen tusina” – ryhmä pelastusja ensihoitoalan ammattilaisia Kuvat: Teemu Heikkilä Lähteet: Palovammakeskus, THL, Terveyskirjasto.fi Kustantaja: Kustannusosakeyh tiö Sanomapaja Tilaukset: tilaukset@sanomap aja.fi Kalenterin tuotto HYKSin palovammakesk uksen hyväksi Polte 2015 polte 2015 hyväntekeväisyyskalenteri julkaistiin Turvallisuusmessuilla. Kalenterista saatu tuotto ohjataan HYKSin palovammayksikölle
Hän pohti puheessaan sote-uudistuksen vaikutusta turvallisuusalaan. 48 palokuntalainen 62 kuVassa Vasemmalta oikealle: Ville Peltomaa (Palokamu), Janina Mentu (Turvata), Tia Hynönen (Turvata), Veronika Spirine (Turvata), Mika Ukkonen (Palokamu). rauplanin osastolla katseenvangitsijana toimi tehokas aluevalaisin. kurikkayhtiö maahantuo ja huoltaa saksalaisia TESIMAX-kemikaalisuojapukuja. Osastolla oli ensiesittelyssä kaasutiivis kemikaalipuku, joka kestää kemikaalien lisäksi jopa 850 C kuumuutta ja 196 asteen pakkasta.. Myös peruspalveluministeri Susanna Huovinen ehti piipahtamaan messuilla. millogin osastolla esiteltiin sotilateknologian tuotteita, jotka soveltuvast myös siviilikäyttöön. toisen päiVän ajankohtaiseminaarin avasi ja puheenjohtajana toimi Pirkanmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojanen
Se on erikoistunut paloja pelastusalan ammattikalustoon. Kolme tuntui olevan liikaa, tälläkin kerralla. Palokamun myötä messuilla mukanaolo mahdollistuu, sanoo Palokamu-ketjusta vastaava Teemu Viitaniemi (ent. – Palokamu-tuotteiden jälleenmyyjät olivat paikalla Turvallisuusmessuilla tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Jatkossa messujen suhteen olisi syytä pohtia riittäiMika Nilsson, toimitusjohtaja, Turvata: kaksi messupäiVää riittäisi messuilla mukana olleet palokamut: • Lahden Palokalusto, Lahti: Ville Peltomaa ja Mikko Sjögren • Sammutinhuolto S. Saari, Kokkola: Henry Heinua ja Samuli Heinua • Savon Palokalusto, Kuopio: Juri Soininen ja Joni Kärsämä • Lappeenrannan Sammutinhuolto, Lappeenranta: Mika Ukkonen ja Matti • Rauman Sammutin Oy, Rauma: Kai Vainio Palokamun tuotteet ja liikkeet löydät osoitteesta www.palokamu.fi. Saimme mukavasti palautetta tuotteistamme ja palvelustamme. Enbuske). Ketju on yksittäisistä yrittäjistä koostuva valtakunnallinen jälleenmyyjien verkosto. Järjestelyjen suhteen oli varmaankin vähän uusista puitteista johtuvia pientä ”hakemista”, mutta pääsääntöisesti hommat toimivat. Asiakkaita kävi ajoittain varsin hyvin, mutta varsinkin iltapäivisin oli hiljaista. palokuntalainen 62 49 MessU mietteitä Kysyimme näytteilleasettajilta mielipiteitä uudistuneista Turvallisuusmessuista ja Paviljongin puitteista. palokamu-ketju VahVasti esillä messuilla Turvatan Palokamu-ketju oli vahvasti esillä messuilla. samalla kartoitimme täyttivätkö messut yritysten odotukset ja onko jotain parannettavaa vuoden 2016 messuja varten. Ketjun liikkeitä on Suomessa yksitoista. Yksittäisille Palokamu –liikkeille tämän kokoluokan messuille yksin osallistuminen olisi taloudellisesti ja resurssien puolesta melko vaativa. sikö kaksi messupäivää. Jälleenmyyjät esittäytyivät messukävijöille, ja he olivat kutsuneet osastolle runsaasti myös omia asiakkaitaan tutustumaan laajaan tuotevalikoimaan. palokamu kauppiaat esittelivät tuotteita messukävijöille.. p uitteet olivat sinänsä erittäin hienot ja hyvät
Messut olivatkin Peltacolle positiivinen tapahtuma: tuotteemme saivat tunnustuksen (Paloturvallisuuden puolesta-merkki Purify Air-pelastautumishupulle), kiinnostuneita kävijöitä riitti, aiheet kiinnostivat sekä messuvieraita että mediaa ja Peltacon järjestämissä tietoiskuissa ja ohjelmanumeroissa riitti väkeä. – Tapasimme messuilla juuri oikeiden kohderyhmien edustajia. Messujen sykliä voitaisiin muuttaa. Aitoa substanssiarvoa sisältäviin, ajankohtaisiin seminaareihin messujen yhteydessä kannattaa panostaa. – Myös kaikki messujärjestäjän ja alihankkijoiden palvelut toimivat ammattitaidolla ja luotettavasti alusta loppuun saakka, arvioi Eija Koli. Jyväskylän keskeinen sijainti toi paikalle mukavasti messukävijöitä ympäri Suomen. Mielestäni peruskonsepti on hallussa hyvin. p uitteet Jyväskylässä olivat hyvät ja järjestelyt toimivat hyvin. Valitettavasti omasta mielestämme messuilla oli vähän kävijöitä. ”Messumeiningin” luomiseksi tarvitaan kaikkien osapuolten panostusta: näytteilleasettajien, messujärjestäjien ja ennen kaikkia kävijöiden, joita isoihin halleihin mahtuisi toki aina enemmänkin. Tulemme mielellämme esittelemään öljyntorjuntatuotteitamme myös luoksenne, päättää Kalle Bask. Keskiviikkoja torstaiiltapäivät hiljenivät yllättävänkin aikaisin, mutta muuten riitti väkeä hyvin. Ei tarvitse vaihtaa takaisin Tamperelle. Tavoitimme hyvin omat kohderyhmämme. Tuotteistamme kiinnostuneita vierailikin osastollamme tasaiseen tahtiin, kertoo tuotepäällikkö Kalle Bask. Sopiva sykli messuille olisi kaksi tai kolme vuotta. Yrityksen edustajat olivat tyytyväisiä messuihin. 040 518 9770 lisätietoja peltacon Hanna Harjunheimo, Pekka Suomi ja Vesa Nurminen. m eritaito esitteli Turvallisuusmessuilla Faster-veneeseen asennetun SeaHow MiniBagger –öljynkeräimen. Kolmen vuoden väli olisi sopiva. Hanna Harjunheimo, markkinointipäällikkö, Peltaco Oy ”messumeiningissä” paljon hyVää Markku Andersson, myyntipäällikkö, Veho kolmen Vuoden sykli mietintään Kalle Bask, tuotepäällikkö, Meritaito oikeita asiakkaita liikkeellä Kalle Arola, toimitusjohtaja, Elektro-Arola paViljonki tarjoaa hyVät puitteet Tietoa MiniBaggeristä ja muista SeaHow -öljyntorjuntatuotteista sivuilta www.seahow.fi. p aviljongin puitteet ovat laajennusten myötä mallikkaasti kohdillaan isompiakin tapahtumia ajatellen. – Meritaito kiittää messuvieraita mielenkiinnosta tuotteitamme kohtaan. Kalle Bask puh. – Ulko-osaston sijainti Paviljongin sisääntulon edessä oli hyvä ja se sopi mainiosti öljyntorjuntatuotteiden esittelyyn. Olemassa olevia asiakaskontakteja tuli tavattua paljon. kalle Bask. Nykyinen sykli on aika lailla sopiva. 50 palokuntalainen 62 m essupaikka on erittäin hyvä. Meritaidon viestintäpäällikkö Eija Kolin mukaan Jyväskylän Paviljonki keskellä Suomea on sijaintinsa vuoksi erinomainen messujen pitopaikka
Taipalsaaren kunnan Jänkäsalon saareen perustettiin elokuussa uusi vapaaehtoinen palokuntayhdistys, Jänkäsalon WPK. PERA, turvallisuusjohtamisen tietojärjestelmä, on pilotoitu ja loppuvuoden aikana sen käyttö aloitetaan kahdeksalla pelastustoimen alueella. työturVallisuutta parannetaan pelastustoimessa Palokuntatoiminnassa, niin ammattikuin sopimuspalokunnissa, täytyy noudattaa työturvallisuuslakia. Jänkäsalossa kehittäminen ei ole jäänyt viisastelun varaan, vaan siellä on rohkeasti lähdetty pienestä kylästä tekemään toimivaa ja viihtyisää yhteisöä. Ensi vuonna hanke laajenee loppuihin pelastustoimen alueisiin. haVahtuminen järkeVään toimintaan Lähdin syyskuisena lauantaiaamuna tekemään lehtijuttua Taipalsaaren kunnan Jänkäsalon saareen. Pelastustoimen tukitehtävät voidaan hyvin huolehtia sopimuspalokuntien avulla. Tuskin painomuste ehti kunnolla kuivua, kun korviini tuli tieto uuden vpk:n perustamisaikeista. Tällä hetkellä organisaatiot ovat isäntäkuntien isoja, monialaisia organisaatioita. Hyyryläisen puheissa on paljon viisautta. Minulle he näyttäytyvät kyläviisUoMessa TarviTaan kyläViisaita saina, jotka ovat usein hyvin epäitsekkäästi yhteistä asiaa edistämässä. Työsuojeluorganisaatioiden tulisi myös palvella paremmin kehitystä. Työssä on myös onnistuttu. PERA-hanketta (pelastustoimen ja ensihoidon riskienarviointi) edistävässä työryhmässä. Pitäisiköhän yhteiskunnassamme vähentää tohtorikoulutusta ja siirtää painopistettä kyläviisauden edistämiseen. palokuntalainen 62 51 Villimies Isto Kujala Villimies kirjoitin palokuntalaisessa no 60: Uusia sopimuspalokuntia tarvitaan, ”perustajaenkelit liikkeelle”. Pelastuslaitosten työhyvinvointihankkeen yhteydessä on työturvallisuutta pohdittu ja pyritty edistämään. Aiheenani oli kylään perustettu uusi vpk. Samalla kun PERAn käyttö kentällä alkaa, järjestelmää edelleen kehitetään saatujen kokemusten perusteella. Kohtasin siellä itseään kylähulluksi sanovan Tuomo Hyyryläisen, joka ei suostunut puhumaan pelkästään vpk:sta vaan keskusteluun nousi yleisesti Suomen harvimpaan asutut alueet ja kylät. Suomessa tarvitaan kyläviisaita. Tilaa uusille palokunnille on ennen kaikkea kasvukeskuksissa, sillä uusien asuinalueiden pelastustoimen mitoittaminen pelkästään ammattihenkilöstön varaan ei voi olla mitenkään järkevää. Aika mielenkiintoista on se, että yleisemminkin osaavia, innovatiivisia ja vastuuntuntoisia ihmisiä on alettu kutsua kylähulluiksi. Myös PERA koskettaa sopimuspalokuntia, riskit arvioidaan myös sopimuspalokuntien osalta ja arviot antavat perusteita työturvallisuuden suunnittelulle ja parantamiselle.. Laki edellyttää työturvallisuusriskien arviointia, työturvallisuuden organisointia ja työturvallisuussuunnitelmia. Työturvallisuuden edistäminen ei ole rajoittunut vain tähän alatyöryhmään, vaan hyvää työtä on tehty eri pelastuslaitoksissa ja mm. Parempaan tulokseen päästäisiin pelastuslaitosten omilla työsuojeluorganisaatioilla. Organisaation tulee ulottua jokaiseen sopimuspalokuntaan asti. Työsuojeluorganisaatioita kehitettäessä tulee myös sopimuspalokunnat ottaa huomioon
Kaikkien käytännön sammutusja pelastustoimintaan osallistuvien tulee tuntea paloilmoitinjärjestelmien periaatteet ja toiminnan kohteessa. Paloilmoittimessa on akkuvarmennus sähkökatkojen varalle, akun mitoitus on 72 tuntia. Ilmaisinjärjestelmä voi olla konvektionaalinen eli paloryhmäkohtainen tai osoitteellinen järjestelmä, jossa jokaisella ilmaisimella ja painikkeella on oma osoitteensa. toiminta paloilmoittimella. näistä tehtävistä yli 90% on erheellisiä aiheuttamatta pelastustoimelle varsinaisia toimenpiteitä. laitteelle usein putkilukon kautta Putkilukko löytyy yleensä paloilmoittimelle johtavan ulkooven läheisyydestä. Paloilmoitinkeskuksen tehtävänä on toimia järjestelmän aivoina ja välittää ilmaisimen tai painikkeen aiheuttama hälytys hätäkeskukseen. Siellä säilytetään kiinteistön yleisavainta tai avainta, jolla päästään tilaan, jossa paloilmoitin sijaitsee. 52 palokuntalainen 62 osa 12 • käytännön sammutusja pelastustekniikkaa toiminta paloilmoittimella p aloilmoitinjärjestelmä koostuu paloilmoitinkeskuksesta, akuista, kaapeloinneista, tarvittavasta määrästä ilmaisimia ja paloilmoituspainikkeita sekä sisäisestä hälytinjärjestelmästä. Pelastustoimessa hyvin yleinen tehtävätyyppi on automaattisen paloilmoittimen aiheuttama hälytys. Vakuutusyhtiöiden avainturvallisuusohjeiden mukaisesti rakennuksen ulkopuolisessa putkilukossa ei saa säilyttää kiinteistön yleisavainta ja yleistymään päin on suuntaus, jossa kohteessa sijaitsee sisätiloissa toinen putkilukko yleisavaimella varustettuna. Paloilmoittimella voidaan myös ohjata savunpoistoa, sähkölukkoja ja –portteja, kuulutusjärjestelmiä, ilmanvaihdon pysäytystä yms
Sen toiminta perustuu ioni-, optiseen tai linjailmaisimeen. Automaattinen paloilmoitin välittää hälytyksen välittömästi alkavasta palosta suoraan hätäkeskukseen. Lämpöilmaisin noin 5 metrin valvontasäteellä perustuu toiminnaltaan maksimaaliseen ilmaisuun (55–60 astetta), differentiaali-ilmaisuun, jossa lämpötilan muutos tapahtuu tietyssä ennalta suunnitellussa ajassa tai linjailmaisuun, jossa on kuumuudessa muotonsa muuttava kaapeli. Sarjan kirjoittaja on paloesimies Jarno Joensuu Satakunnan pelastuslaitokselta Porista. Lisäksi käytössä on harvinaisempia yhdistelmä-, liekki-, kanava-, kaasuja näytteenottoilmaisimia. paikantamiskaaVio löytyy paloilmoitinkeskuksesta Pelastusyksikön käytännön toiminnan kannalta tärkeinä asiakirjoina paloilmoitinkeskukselta löytyvät paikantamiskaavio, päiväkirja ja paloilmoitinlaitteenhoitajan yhteystiedot. Savuilmaisin on noin 7,5 metrin valvontasäteellä varustettuna toiminnaltaan herkempi kuin lämpöilmaisin. Painikkeessa on yleensä rikottava lasinen tai muovinen suojakansi, jonka alla on painonappi. osa 12 käytännön sammutusja pelastustekniikkaa automaattinen paloilmoitin on sähköinen paloturvallisuuslaite, jonka tehtävänä on valvoa henkilöturvallisuutta ja kiinteistöä. Laitteiston tulee olla aina toimintakunnossa. Hätäkeskus hälyttää automaattisen paloilmoittimen ilmoittamaan tehtävään hälytystai ennalta suunnitellun kohdevasteen mukaisen hälytysmuodostelman. Järjestelmään kuuluvan paloilmoituspainikkeen avulla palon havainnut henkilö voi painikkeen pohjaan painamalla käynnistää hälytyksen hätäkeskukseen. useita erilaisia ilmaisimia käytössä Yleisin ilmaisintyyppi on savuilmaisin ja se soveltuu kohteisiin, jossa valvotaan henkilöturvallisuutta. Käytännön sammutusja pelastustekniikkaa on Palokuntalainenlehden sarja, jossa esitellään monipuolisesti tilanteiden aikana esiin tulevia tehtäviä yksinkertaisista rutiinitoimenpiteistä aina monimutkaisempiin operaatioihin. Sarja perustuu eri lähteistä koottuihin ohjeisiin, mutta ensi sijassa käytännön sammutusja pelastustoiminnassa vuosien varrelta saatuihin kokemuksiin. Paikantamiskaavio on kartta rakennuksen pohjapiirroksesta, johon on merkitty putkilukon, paloilmoitinkeskuksen, ilmaisimien ja painikkeiden sekä pelastustoimen kannalta tärkeiden varusteiden sijainnit. Päiväkirjaan merkitään kaikki inFo. palokuntalainen 62 53 erhe-lomake
Lomakkeeseen kirjataan kohteen tietojen lisäksi hälyttävä ilmaisin tai ryhmä, kerros ja huonetila. Erheellisessäkin tilanteessa hälytyksen syy tulee aluksi selvittää ja yleensä sen pystyy pienellä salapoliisityöllä tekemään. Pelastustoimen kannalta paloilmoitinlaitteenhoitajan toimintaan saattaa liittyä ajoittain ongelmia, esimerkiksi ettei hätäkeskus tavoita hoitajaa tai häntä ei saada tulemaan paikalle. 54 palokuntalainen 62 käytännön sammutusja pelastustekniikkaa paloilmoittimella tehdyt toimenpiteet ja hälytykset. Tämä edellyttää paloilmoittimen kaapin oven avauksen tai avaimen kääntämisen käyttöasentoon. Mikäli pelastusyksikön kanssa on samanaikaisesti myös päivystävä palomestari kohteessa, menee hän paloilmoittimelle ja pelastusyksikkö ajaa tarkoituksenmukaiselle hyökkäystielle. Lisäksi kirjataan hälytyksen syy ja tehdyt toimet. Osassa suurempia kohteita on hyökkäystiet määritelty jo etukäteen ja tilanteen mukaisesti soveltuvimmasta saadaan tieto jo hälytysilmoituksen yhteydessä. Paloilmoitinlaitteenhoitajan yhteystiedot löytyvät yleensä paloilmoittimen ulkopuolelle ja päiväkirjaan kirjattuna. paikannus ja tiedustelu Paloilmoittimen näytöstä selvitetään ensimmäiseksi hälyttävän ilmaisimen sijainti, sitten verrataan näytössä ilmoitettua ilmaisinta tai paloryhmää paikantamiskaavioon ja käydään paikan päällä tiedustelemassa tilanne. Tämän jälkeen käytännössä tilanteen loppuun hoitaminen ja paloilmoittimen toimintakuntoon saattaminen on paloilmoitinlaitteenhoitajan tehtävänkuvaan kuuluvaa. Mikäli kyseessä on palotilanne, tiedustellaan ennen selvitysten tekoa soveltuvin hyökkäystie. Mahdollinen erhelomake jätetään täytettynä paloilmoitinlaitteenhoitajalle pelastuslaitoksen käytännön mukaisesti. Laskutuskäytännön mahdollistuttua ovat erheellisten paloilmoitusten tehtävämäärät vähentyneet.. Mikäli paloilmoitin näyttää useiden ilmaisimien tai paloryhmien reagoineen, voidaan jo päätellä, että tilassa saattaa olla savua. Kohteeseen saavuttaessa ajetaan paloilmoittimelle, jonne yksikönjohtaja menee tiedustelemaan tilanteen. Tässä tilanteessa pelastustoimen osuus paloilmoittimen toimintakuntoon saattamisessa saattaa korostua. Paloilmoitinlaitteenhoitajan tehtävänä on palauttaa lomake täytettynä määräaikaan mennessä pelastuslaitokselle ja hän kirjaa lomakkeeseen hälytyksen aiheuttajan lisäksi ne toimet, jotka on tehty tai tehdään erheellisten hälytysten poistamiseksi. Lopuksi tehdään asianmukaiset merkinnät päiväkirjaan ja kuitataan paloilmoitin sekä varmistetaan hätäkeskuksesta paloilmoittimen antaman hälytyksen kuittaantuminen. Ilmaisimen ja sen kannan ollessa puhdas ja kuiva, kannattaa ilmaisin vaihtaa, koska siinä saattaa olla vika. Mikäli tilassa ei ole havaittavaa savua tai pölyä, kannattaa ilmaisin irrottaa ja tarkastaa onko sen sisällä tai ilmaisimen kannassa pölyä tai kosteutta. erhelomake muistettaVa täyttää Useat pelastuslaitokset käyttävät erheellisten paloilmoitusten selvittämiseen erillistä erhelomaketta. jos erhe, kellot Voidaan Vaientaa Mikäli todetaan, että kyse on erheellisestä hälytyksestä, voidaan hälytyskellot vaientaa. Se saattaa olla toisella puolella rakennusta ja paloilmoittimelle johtava ovi ei välttämättä sovellu sammutushyökkäyksen tekemiseen. toistuVista erheilmoituksista Voidaan laskuttaa Viimeisin pelastuslain muutos antaa pelastuslaitoksille mahdollisuuden laskuttaa hätäkeskukseen liitettyjen paloilmoittimien toistuvista erheellisistä paloilmoituksista aiheutuneet kulut ja tätä mahdollisuutta jo yleisesti pelastuslaitokset käyttävätkin. ”automaattinen paloilmoitus …” Pelastusyksikön saadessa automaattisen paloilmoitintehtävän, varaudutaan luonnollisesti rakennuspalon sammutukseen. ilmoittimella on oltaVa nimetty paloilmoitinlaitteenhoitaja Paloilmoittimelle tulee olla nimettynä koulutettu paloilmoitinlaitteenhoitaja (ja varahoitaja), jonka tehtäviin kuuluu huolehtia kuukausikokeiluista hätäkeskukseen, tehdä tarvittavat ilmaisimien irtija jälleenkytkennät sekä toimia kohteen yhteyshenkilönä palohälytysja vikatilanteessa. Matkan aikana pelastustoiminnan / tilannepaikan johtaja tutustuu kohdekorttiin, mikäli ei tunne etukäteen kohdetta. Lisäksi hän ylläpitää päiväkirjaa, paikantamiskaaviota ja putkilukkoa sekä osallistuu paloilmoittimen määräaikaistarkastuksiin. Hätäkeskus yrittää tavoittaa paloilmoitinlaitteenhoitajan tulemaan paikalle. Henkilöiden yhteystiedot tulee olla hätäkeskuksessa ajan tasalla. Aina ei paloilmoitinlaitteenhoitajaa välttämättä tavoiteta tai saada paikalle ja pelastuslaitos joutuu kuittaamaan paloilmoittimen. Erityisesti päivystyksellä toteutettujen hoitajajärjestelyjen ongelmana on, että paikalle tuleva hoitaja ei välttämättä tunne kohdetta ja paloilmoitinta. Yhteystiedot saattavat myös olla päivittämättä
Uusi Atego. Tarpeiden mukaan. 010 569 3628 Puhelun hinta kotimaan kiinteän verkon lankaliit tymästä 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min, matkapuhelinliittymästä 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min (hinnat sis. Vetotapoina takaveto tai neliveto, saatavana myös automaattivaihteisto. 010 569 3623 Hannu Gunnar, puh. Uusi Mercedes-Benz Atego Euro 6 mahdollistaa erilaisten asiakastarpeiden mukaisten paloautojen rakentamisen kustannustehokkaasti. alv. Uusi Atego. Kysy lisää! KehäVeho Paloja pelastusautomyynti Lommilanrinne 3, 02770 Espoo Markku Andersson, puh. 24 %)
Nyt koko pelastusalan tuntemat herrat Andersson ja Gunnar ovat teroittaneet kyntensä ja antavat Ategon myynnille vauhtia muun muassa nostamalla sammutusautojen kokoasian keskusteluun. Veho paja ViheR-Vehmas. Atego tuo uuden kokoluokan sammutusautoihin. Heidän mukaansa tarkoituksenmukainen kaluston valinta on asiakkaalle, myös pelastuslaitoksille, mahdollisuus saavuttaa niin toiminnallisia kuin taloudellisiakin hyötyjä. scanialle VakaVasti otettaVa haastaja Paloautomarkkinoita pitkään hallinnut Scania on vihdoin saamassa vakavasti otettavan haastajan. Mersun Atego ja Viher-Vehmaan päällirakenne on yhdistelmä, joka ei jätä ketään kylmäksi. Salaisuutena on laaja, useita vaihtoehtoja sisältävä mallisto. Nyt sammutusautoa kaupataan ”tarkoituksenmukaisena pakettina” erilaisiin asiakastarpeisiin. kokoluokka keskusteluun Veho on jo pitkään noudattanut toimintamallia, jossa erikoisajoneuvon – tässä tapauksessa pelastusajoneuvon – myy siihen erikoistunut myyjä. Vehon erikoisautomyyjät ovat saaneet reilun osuuden kevytyksiköiden ja johtosekä miehistöautojen markkinoista. Miksi hankkia turhaa kapasiteettia, kun edullisemminkin selviää, kysyvät veholaiset. 56 palokuntalainen 62 kalustokulma V ehon maahantuoman Mersun edellytykset nousta Ategolla pelastuslaitosten ja palokuntien suosikiksi ovat hyvät. Jyväskylän messuilla auto olikin suosittu tutustumiskohde
TuloSSA sopimuspalokuntabaRometRi atego Veti Väkeä Veho oli mukana Jyväskylän Turvallisuusmessuilla useilla eri automalleilla. – Tutkimuksella saamme tietoa, jota voidaan käyttää pelastustoimen kehittämiseksi toteaa toiminnanjohtaja Isto Kujala. Kyselyn tuloksia käytetään tulevien vaalikeskustelujen pohjatietona. HÄLYTYSJA VIESTINTÄTEKNIIKKA vaativaan ammattikäyttöön Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. Sisäinen turvallisuus ja myös pelastustoimi tulevat olemaan yksi ensi kevään eduskuntavaalien aihe. SSPL:lle on hyvin tärkeää tietää, mitä palokuntalaiset ajattelevat pelastustoimesta ja sen tulevaisuudesta. Myyntimiesten mukaan Ategon valinta pelastusajoneuvon alustaksi tuo aivan uusia mahdollisuuksia suunnitella kokonaisuus juuri omaan tarpeeseen sopivaksi. kalustokulma s uomen Sopimuspalokuntien Liitto toteuttaa loka-marraskuun aikana kyselytutkimuksen palokuntalaisille. Ketteräksi mainittua sammutusautoa kehuttiin myös mataluudella. Suurimman suosion keräsi Atego 1330 AF -malli. (03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.fi • PETO-tilannekeskusjärjestelmä • SNP status/navigointi -ohjelmistosovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt ja • SALSA-asemahälytysohjelmistot • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja JULUEN-äänija valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitteet • TETRA/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät. Siksi on tärkeää nostaa esiin myös sopimuspalokuntien näkemys. Monipuoliset veto-, moottorija vaihteistoratkaisut ja pieni omapaino saivat ansaittua huomiota messuvieraiden taholta. Kysymykset koskettavat pelastustoimen nykytilaa ja tulevaisuutta sopimuspalokuntatoiminnan näkökulmasta. Kysely tullaan tekemään samanlaisena kahden vuoden välein
Under de år som gått har man sysslat med mycket och även dyrbart resande. nödcentralsverkets ledning hade arbetat för en flyttning av verket redan långt innan inrikesministeriet gav ”order om utredning”. I Kervo finns det tills vidare fyra av centraladministrationens arbetstagare, i Uleåborg och Åbo respektive en och i Kuopio en visstidsanställd. Att hänvisa till utrymmen var ohållbart som grund för den flyttning som minister Räsäsen utdömde. En del i nyttobruk, andra tomma. Då projektet Erica är förbi kommer behovet att resa mellan Björneborg och nödcentralerna att minska dramatiskt. det skUlle vara skäl att undersöka hur ledningen för detta statens verk självsvåldigt och stick i stäv med med regionaliseringens principer uppträtt och beslut fattats – bara som lärdom för efterföljande generationer. en brinnande önskan drog mot stambanan Man kan skönja en tid av lugn, ifall inrikesministeriet inte i sin stora visdom återigen inleder nya nödcentralsprojekt.”. Man kan skönja en tid av lugn, ifall inrikesministeriet inte i sin stora visdom återigen inleder nya nödcentralsprojekt då Erica och de andra nuvarande projekten blir färdiga. Även vädjan till personalskäl stod på lös botten. Jukka Aaltonen som hade verkat som gästarbetare i Björneborg den längsta tiden hade måhända redan vant sig vid staden. Av de nuvarande projektarbetarna återvänder nästan alla troligen till sina egna nödcentraler. enligt Uppgifter från pålitliga källor handlade flyttprojeket om att några tjänstemän på ledningsnivå hade en brinnande önskan att få arbeta invid stambanan och ännu hellre i Nyland eller till och med i Helsingfors. Då man fått datasystemen up-to-date bör de kunna fungera med en mycket tunn centraladministration. 58 brandkåristen 62 brandkåristen chefredaktör Pekka Koivunen ledare nödcentralerna är enheter som producerar bulkservice (samma sak år ut och år in). lyckligtvis räckte politikerna beträffande Nödcentralsverket inte Phan lillfingret. Det slutliga antalet av centraladministrationens arbetstagare i huvudtjänst i Björneborg kommer – då den nuvarande projekten avslutas – att ligga mellan 36 och 42. Det som väckte förundran var att det var Teemu Hassinen som fungerade som projektets språkrör, medan Martti Kunnasvuori teg. Det är rätt likgiltigt hur många centraler det finns, var de befinner sig och varifrån de administreras. Samtidigt skulle den mentala basen för hela regionaliseringen av statsförvaltningen har brutit samman. Även i Toti-projektet finns det gästarbetare åtminstone i Tammerfors. I det skenet kändes den av ”inrikesministeriet igångsatta” utredningen om bland annat nödcentralernas placeringsalternativ långsökt. Utrymmen har Nödcentralsverket lite här och där. Förhandlingar hade förts och utrymmen hade undersökts i all tysthet. de kan inte förnekas att Björneborg befinner sig bakom besvärliga förbindelser. Politikerna borde i framtiden sätta stopp för små tjänstemannagruppers sådana projekt där det uppstår förvirring och kostnader redan innan ens utredningarna är ordentligt klara. Verkets chef Martti Kunnasvuori önskade troligen tillbaka till huvudstadsregionen, direktörerna Marko Nieminen och Teemu Hassinen önskade helt uppenbart till Tammerfors
brandkåristen text silvio hjelt En FBK kan inte tänkas behöva… EgEn mEdElanskaffning åter på tapeten i den bästa av brandkårsvärldar har alla aktörer alla de resurser hela verksamheten kräver. myndigheten vet ju ändå bäst vad som faktiskt behövs, nere på fältet, eller… frågan om yrkesbehörigheten för lastbilschaufförer har åter fått diskussionen att blossa upp: i vilken utsträckning skall en brandkårsförening få utnyttja ”samhällets resurser” för egen medelanskaffning. Räddningsverken ställer allt vad avtalsbrandkårerna kan tänkas behöva till deras förfogande. i själva verket lever vi i tider av nedskärningar på alla nivåer. skall sådant alls vara tillåtet. Och lite därtill, för säkerhets skull. Trots det föredrar en del aktörer att stirra sig blinda på en gammal kommunal missuppfattning att avtalsbrandkårerna nu har allt de behöver. Egen medelanskaffning skall alltså inte behövas, eller… Åtminstone tills vidare lever vi inte där. för de kan ju inte tänkas behöva annat än det som myndighet anser att de behöver. brandkåristen 62 59 en brinnande önskan drog mot stambanan. de frivilligas motivation upprätthålls av det ädla syftet och tillräckliga offentliga medel
Och denna trend tycks nu hastigt sprida sig. kommuninvånarna blir utan den service man blivit van vid. Frågan är om det dessutom kan behövas tilläggsfinansiering. För nu har även detta hamnat under beskäftiga byrokraters lupp. Beträffande stödbrandkårerna anses en större del av resurserna ingå i form av avtalsersättning, och detsamma gäller i ännu högre grad reservbrandkårerna. Mången avtalsbrandkår har alltså fått se sina resurser minska, samtidigt som kunderna, dvs. Alltså samtliga! Ordinarie brandkårer, många halvordinarie brandkårer och ett stort antal FBK:er är i praktiken beredskapsbrandkårer, och där skall samhället se till att extern medelanskaffning inte behövs – för den primära verksamheten. Räddningsverkens verksamhetsmiljöer och praxis varierar grovt, och avtalsbrandkårerna är alla olika. Enligt grupperingen förutsätts den erhålla samtliga behövliga resurser ur budgetmedel. Här skall inte ältas om det är ändamålsenligt att en brandkårsförenings medlemmar med eget arbete måste samla ihop de medel som verksamheten kräver. Detta utan en motsvarande ändring av gällande avtal, och utan kompensation för utebliven delfinansiering. Beredskapsbrandkårerna stöds av kompletteringsbrandkårer, och även deras resurstilldelning är i princip helfinansierad av samhället. På många olika sätt, av vilket inget håller en närmare analys!. Och dessa kunders behov är både lika och samtidigt olika, eftersom alla inte bor på samma ställe, eller ens betalar lika mycket skatt. Men till och med där kan medelanskaffning för ”den där extra guldkanten som gör brandkårsarbetet attraktivt” ofta vara både motiverat och motiverande. Och traditionellt har detta icke brådskande externa arbete erbjudit gemenskap, övning samt bidragit med tilläggsfinansiering. Alltså traditionellt. traditionellt talkoarbete förhindras Traditionellt har brandkårsföreningar med talkoarbete hjälpt kommuninvånarna med diverse arbeten som lämpligen utförs med hjälp av ”röda redskap”. Månget räddningsverk har på sista tiden begränsat eller förbjudit användningen av i avtalet nämnd utrustning för icke brådskande ändamål, ja till och med för brandkårens interna funktioner!. För det är med skattemedel räddningsväsendet primärt finansieras. Enligt den riksomfattande definitionen (en del räddningsområden har förstås stökat till det genom att låna samma begrepp men med andra definitioner) är en beredskapsbrandkår en brandkår som utgör den huvudsakliga brandkåren inom sitt verksamhetsområde och alltså deltar i samtliga utryckningar. 60 brandkåristen 62 brandkåristen alla olika Vi har 22 räddningsverk och 709 till dem knutna avtalsbrandkårer. Men det är det är fortfarande kommunens enskilda medlemmar som utgör de primära ”kunderna”. Och likaså traditionellt har brandkåren som gentjänst för dessa tjänster tagit emot ”frivilliga understöd” som ibland även fått formen av betalning av faktura, vilket särskilt företagsvärlden uppskattat. Till den del avtalsersättningen inte täcker en brandkårsförenings samtliga (!) kostnader behövs då en tilläggsfinansiering. Det är det primärt inte, i den bästa av världar. Alltså i princip, och en avtalsbaserad ersättning skall då endast täcka vissa delar av föreningsverksamheten. Hur har man då motiverat begränsningarna. Men så är det tydligen inte. Det borde vara föreningens ensak om detta sker i form av icke brådskande tjänster åt hjälpbehövande kommuninvånare. För en FBK kan ju inte tänkas behöva… brandkårernas olika verksamhetsmiljöer För det riksomfattande avtalssystemet behövdes en gruppering som beskriver brandkårernas verksamhetsmiljöer. Man verkar av hävd så som och där man alltid har verkat, numera under gemensamma tak. Och traditionellt har brandkårsavtalen stipulerat att detta låter sig göras under förutsättning att beredskapen inte lider
En avtalsbrandkår skall finnas till, men den får ogärna leva ett eget liv och synas i offentligheten. Den frågan tål att analyseras lite noggrannare. Vidare har hävdats att utryckningsberedskapen skulle lida om ett rött fordon är ute i bygden med full besättning, i stället för att stå obemannat i ett mörkt stall och vänta på alarm, allt medan användarnas kunnande rostar. Då blir tolkningen rätt enkel: det som en brandkårsförening gör med hjälp av samhällsfinansierade resurser får inte snedvrida den kommersiella konkurrensen! Sådan förekommer dock endast om det finns ett verkligt konkurrerande utbud. Så är det inte heller, under förutsättning att skattefriheten inte stör näringslivets lokala konkurrenssituation. Finns inget sådant kan ingen konkurrens snedvridas. Och om förening tolkar även detta som övning och tar emot frivilliga donationer, så blir till och med den saken lätt en abstrakt tolkningsfråga. Underligare än så är det inte, och det har ingenting med ”röda bilars” övriga undantag att göra. Till att börja med så handlar det ju om att en sk. Svaret är enkelt: på en del håll räcker det kanske, på andra håll säkert inte, och här duger det inte att hänvisa till att saken faktiskt skötts bra på en del håll, men långt ifrån på alla. ”det är olika på olika tegelbrUk” Till sist kan man ju ännu fråga sig varför en brandkårsförening kan behöva tilläggsfinansiering. Kanske det är enklare så om man är myndighet. i förvärvssyfte kör vatten för vattenkörandets skull så behövs den kompetensen, annars icke. Om avtalstexten inte överensstämmer med verkligheten finns det ett ekonomiskt glapp som behöver täckas för att verksamheten inte skall lida. Kanske det är det sistnämnda som är orsaken till problemen. Det handlar alltså inte om en princip utan om en bedömning, från fall till fall, alldeles så som skattemyndigheten gör då man beviljar föreningen skattefrihet för annan förvärvsinkomst. Redan frågan om vad som menas med ett brådskande alarmuppdrag kunde fylla spalterna, så det får ske senare. I sista hand drar samhället nytta av att frivilligverksamhetens resurser är större. Och då kommer vi till den andra sidan av problematiken: får delvis samhällsfinansierade resurser användas till annat än brådskande alarmuppdrag. Medaljens baksida är då under alla omständigheter att om man tar bort möjligheter till egenfinansiering så måste man kompensera bortfallet med budgetmedel! Annars blir kärnverksamheten lidande, och det kan ju inte vara meningen. Underligare än så är det inte heller. men om samhället finansierat UtrUstningen. superallmännyttig förening samlar in extra medel för sitt superallmännyttiga ändamål, varvid medlen alltså inte kommer föreningens medlemmar personligen till godo. Finns det däremot konkurrens skall man vara noga med vad man gör, så att man inte trampar det lokala näringslivet på tårna. Och den igen är en sak för skattemyndigheten, inte för räddningsdito. Särskilt stor är ju nyttan om den extra resursen inte belastar ett fattigt räddningsverk utan utgör ersättning för en tjänst som någon är villig att betala för. Följande irrelevanta påstående gäller allmännyttiga föreningars skattefrihet. Om man t.ex. Här efterlyses en attitydförändring och klara riksomfattande spelregler. brandkåristen 62 61 brandkåristen Om man tar bort möjligheter till egenfinansiering så måste man kompensera bortfallet med budgetmedel!” diverse ohållbara myndighetsargUment Den populäraste just nu tycks hänga samman med chaufförers yrkeskompetens, som ingenting har med saken att göra, under förutsättning att man följer de lagar som gäller. Eller kan det. ett inkomstbortfall måste kompenseras Till ovanstående kommer ännu eventuella underliggande diffusa motiv såsom ambitioner att hålla frivilligverksamheten på mattan under kontroll, avund, ren okunskap om vad som gäller inom all frivilligverksamhet, mm. Själva saken kan dock tolkas i skenet av den tidigare nämnda skattefriheten, som även den är en ”delvis samhällsfinansierad resurs”. Dessutom erbjuder en rimlig medelanskaffning med hjälp av rödmålad utrustning både extra övning och tillfälle till meningsfull brandkårsgemenskap, samtidigt som man erbjuder både kundservice och marknadsföring av brandkåren bland kommuninvånarna. Att bara förbjuda är att gå över där staketet är som lägst, utan att fundera saken helt färdig. En fråga för SSPL och räddningsverkens kompanjonskap?. I alla händelser borde varje räddningsverk dessutom tacksamt ta emot all den tilläggsfinansiering som branschens aktörer är villiga att utan kostnad eller egennytta samla ihop för det allmänna bästa. Och vidare finns det brandkårsavtal där en slarvigt formulerad avtalstext påstår att avtalsersättningen täcker alla kostnader, utan att så skulle vara fallet. En del byrokrater har för sig att den i princip skulle ställa hinder för vissa former av medelanskaffning. Det argumentet faller på sin egen stollighet och visar endast att den som påstår så varken vet vad han talar om eller ens försökt fundera ut hur det egentligen är. Slutligen kommer den intressanta frågan om huruvida delvis samhällsfinansierad utrustning skall få användas för finansiering av brandkårsföreningsverksamhet. Räcker det inte med det avtalet erbjuder
I samband med räddningsverkens arbetsvälfärdsprojekt har man funderat över arbetarskyddet och även försökt befrämja det. Räddningsväsendets stödfunktioner kan gott skötas med hjälp av avtalsbrandkårer. Datasystemet PERA för säkerhetsstyrningen har piloterats och under slutet av året tas det i användning inom åtta räddningsområden. Samtidigt som användningen av PERA inleds utvecklas systemet ytterligare på basen av de erfarenheter man fått. att vakna Upp till förståndig verksamhet En lördagsmorgon i september for jag alltså till Jänkäsalo i Taipalsaari för att göra en artikel. Där träffade jag Tuomo Hyyryläinen, enligt egen utsago en bydåre, som inte gick med på att endast tala om FBK utan diskussionen kom allmänt att beröra Finlands glesast bebodda områden och byar. Särskilt där skulle det finnas plats för nya brandkårer, eftersom det inte kan vara på något sätt klokt att dimensionera tillväxtområdenas räddningsväsende enbart på basen av yrkespersonal. Det är rätt intressant att man även mera allmänt har börjar kalla kunniga, Finland behöver byakloka innovativa och ansvarskännande personer för bydårar. Även PERA berör avtalsbrandkårerna, riskerna bedöms även för avtalsbrandkårernas del och utvärderingarna ger grunderna för att planera och förbättra arbetarskyddet.. I augusti grundades på ön Jänkäsalo i Taipalsaari kommun en ny frivillig brandkårsförening, Jänkäsalon WPK. Arbetarskyddsorganisationerna borde bättre betjäna utvecklingen. I Finland behövs det mera av dessa byakloka. I Jänkäsalo har utvecklandet inte stannat vid blotta funderingar utan där har man modigt börjat göra om den lilla byn till ett väl fungerande och trivsamt samfund, och man har även lyckats. Knappt hade trycksvärtan torkat ordentligt så kom det till mina öron att man funderade på att grunda en ny FBK. Nästa år utvidgas projektet till resten av räddningsområdena. Just nu utgörs dessa av värdkommunernas stora multibranschorganisationer. Det är förvånande att man inte i tillväxtområdena vill lyckas med att grunda nya frivilliga brandkårer. Lagen förutsätter att man utvärderar arbetarskyddsriskerna, hur arbetarskyddet är organiserat och arbetarskyddsplanerna. i arbetsgruppen som befrämjar det såkallade PERA-projektet (utvärdering av riskerna inom räddningsväsendet och primärvården). Då man utvecklar arbetarskyddsorganisationerna bör man även beakta avtalsbrandkårerna. Mitt tema var den nya FBK som grundats i byn. För mej framstår de som byakloka som ofta mycket osjälviskt befrämjar det gemensamma. Organisationen bör utsträcka sig fram till varje avtalsbrandkår. Man skulle nå ett bättre resultat med hjälp av räddningsverkens egna arbetarskyddsorganisationer. Hyyryläinens tal innehöll mycken visdom. Borde vårt samhälle minska på doktorandutbildningen och flytta över tyngdpunkten på att befrämja byaklokheten. räddningsväsendets arbetarskydd förbättras Arbetarskyddslagen måste följas i brandkårsverksamheten – i både ordinare och avtalsbrandkårer. 62 brandkåristen 62 brandkåristen vildmannen vildmannen Isto Kujala i brandkåristen nr 60 skrev jag: Det behövs nya avtalsbrandkårer, ”aktivera grundaränglarna”. Befrämjandet av arbetarskyddet har inte inskränkt sig till endast en underarbetsgrupp utan även i olika räddningsverk har man gjort ett gott arbete, och bl.a
Työnantaja määrättiin ryhtymään toimenpiteisiin, joilla pelastushenkilöstön työaikaa koskevat järjestelyt saadaan vastaamaan poikkeusluvassa asetettua ehtoa vuorokausilevon antamisesta jokaisen 24 tunnin työvuoron jälkeen. siirretäänkö heidät mUille asemille ja, jos siirretään, niin millä perUsteella siirrot tapahtUvat. Aikaisempina vuosina, mikäli henkilöstövajaus oli tiedossa riittävän ajoissa, pyydettiin ensisijaisesti ylitöihin vapaavuorolla olevia henkilöitä. Kysyimme pelastusjohtaja Jorma Liljalta, mitä käytännössä tapahtuu, kun paloasema otetaan pois valmiudesta. Vuoden 2014 talousarvion laatiminen ja noudattaminen on edellyttänyt useita eri säästötoimenpiteitä. Jokaisella asemalla on yksi tai useampia ensihoitoyksiköitä valmiudessa. mitä tapahtUU asemalla oleville palomiehille. kUinka pitkä on ollUt pisin sUlkU. Muut ovat olleet noin tunnin mittaisia. mitkä ovat edellytykset, että paloasema tai yksikkö otetaan pois valmiUdesta. Helsingissä eri asemilla on normaalitilanteessa yhteensä 7 pelastusyksikköä hälytysvalmiudessa. Talousarviossa annetut taloudelliset raamit ja -ohjeet Kysymys pelastusjohtaja Jorma Liljalle: mitä tapahtUU, kUn asema otetaan pois valmiUdesta?. • Sinä lähetät kysymyksesi meille (pidämme omana tietonamme henkilöllisyytesi) ja välitämme kysymyksen valitsemallesi henkilölle tai yhteisölle. Lisäksi on ollut pioneerija tukiyksiköiden vajauksia, joita ei ole tilastoitu. 16 päivänä kyse on ollut yli tunnin kestäneestä vajaustilanteesta. Sen sijaan pelastusyksiköitä on ollut poissa valmiudesta 28.2.-30.8.2014 välisenä aikana 118 kertaa. Seuraavassa lehdessä näet vastauksen. Lisäksi ensihoito-, johtoja muut tukiyksiköt. Eli yhtään asemaa ei ole varsinaisesti suljettu. Pelastuslaitoksen operatiivinen henkilöstö tekee työsuojeluviranomaisen myöntämällä poikkeusluvalla 24 tunnin työvuoroa, jossa vuoronvaihto on kello 9:00 aamulla. Muutoin pisimmillään pelastusyksikkö on ollut poissa valmiudesta 24 tuntia. Pelastuslaitos varautuu vuoronvaihdossa ilmeneviin henkilöstövajauksiin selvittämällä etukäteen, onko toisilla pelastusasemilla ylimääräistä henkilöä siirrettäväksi asemalle, jolla on vajausta. Koko laitostasolla puolestaan henkilöstömitoitukseen on laskettu puskuri sairausja muiden äkillisten poissaolojen varalle. Lisäksi jos vaje ilmeni äkillisesti tai muut varautumistoimet eivät tuottaneet tulosta, pyydettiin ylityöhön jäämään vaihtuvassa vuorossa olevia. ajetaanko asemilta alle 1+3:n vahvUUksilla ollenkaan. Pelastusyksiköt pidetään pääsääntöisesti valmiudessa lyhytaikaisissa vajaustilanteissa, tällöin ne ovat kohteessa yhdistettävissä muihin yksiköihin tai toimivat itsenäisesti tilanteesta riippuen. Muissa tapauksissa yksikkö on laitettu pois valmiudesta ja henkilöstö siirretty muilla asemilla hälytysvalmiudessa oleviin yksiköihin. mitkä ovat helsingin palomiespUlan perimmäiset syyt. Kysymys tulee toimittaa osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi neljä viikkoa ennen seuraavan lehden ilmestymistä. Kaikki pelastusyksikön tehtävät eivät edellytä 1+3 vahvuutta. palokUntalainen 62 63 tahtoo tietää • Tämä palsta antaa lukijoillemme ainutlaatuisen mahdollisuuden saada asialliseen pelastusalaa koskevaan kysymykseen vastaus melkein keneltä tahansa. Aluehallintoviraston 13.12. Toimitus pidättää oikeuden olla hyväksymättä kysymystä, jos se on tavalla tai toisella asiaton tai loukkaava. Yksikön henkilöstö siirrettiin muille asemille paikkaamaan niiden henkilöstövajetta. Jouduimme poistamaan ainakin toistaiseksi pysyvästi hälytysvalmiudesta Jätkäsaaren pelastusaseman pelastusyksikön. Vajausta on ollut 71 eri päivänä. 2013 päivätyssä työturvallisuustarkastuskertomuksessa kiellettiin viimeksi mainittu menettely työsuojelullisin perustein. Palsta tiedonjanoisille tiedotUsvälineissä on tämän vuoden aikana näkynyt useita uutisia Helsingin palomiespulasta, joka aiheuttaa tilapäisiä paloasemien / yksiköiden poistamisia valmiudesta. kUinka Usein paloasema on otettU pois valmiUdesta kUlUvan vUoden aikana. Kysy ministereiltä, kansanedustajilta, johtajilta, päälliköiltä, asiantuntijoilta tai vaikka rivipalomiehiltä tai sopimushenkilöiltä. Jätkäsaaren aseman pelastusyksikkö on pysyvästi poissa valmiudesta. Mikäli kyse on toiselta asemalta siirtyvän miehen tulemiseen liittyvästä lyhytkestoisesta eli noin 1-2 tunnin mittaisesta yksikön vajaamiehityksestä, ei henkilöitä ole siirretty muille asemille. Ja vieläpä anonyymisti ja aivan ilmaiseksi. Pelastusyksiköt ovat tänä vuonna olleet vajaana useimmiten vuoronvaihdon yhteydessä
Kuitenkin Saulilla näytti olevan jotain ajatuksia Jennin vieressä seisovasta leirinjohtaja Kai Vainiosta. tässä viisi satunnaisesti poimittua ajatusta: ”Miksi tuosta Kaitsusta tuli noin totinen kun täytti 50 vuotta?” ”Taidankin yllättää Kaitsun ja menen kuokkimaan hänen synttäreilleen.” ”Noita satakuntalaisia pitää kai vähän pitää silmällä, kai.” ”Ei sitten senttiäkään lähemmäs tai lopasen turpaan.” ”Mistä toi poliisi tuohon ilmestyi?” Pauli Konttisen vastaus, jonka toimitus on sensuroinut, on saatavilla kunnon korvausta vastaan päätoimittajalta. pitkästä aikaa annamme automiehille ja –naisille pähkinän purtavaksi. 64 palokuntalainen 62 letkut solmussa kuvavisan ratkaisu ku va vi sa sitähän se sauli mietti ... Kysymys kuului: Mitä liikkui Saulin ajatuksissa. Vastaukset jälleen osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi.. oheisessa kuvassa tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja hänen puolisonsa Jenni Haukio seursivat Viksu-leirin tapahtumia. Minkä merkkinen paloauto on kuvassa. Vastaukseksi kelpaa vain täydellinen nimi, joka löytyy muun muassa auton keulasta
68 sivua kiinnostavaa palokunta-asiaa! www.palokuntalainen.fi TILAA PALOKUNTALAINEN! Terveisiä SKYDD-messuilta • Taloustilanne, osa 2: Pelastusjohtajien mietteitä • Kuvaus tilannepaikalla seuraava lehti ilmestyy 14.11.2014! huom! Koulutusohjelman sisältö: • täyttöpaikan lainsäädäntö • täyttöpaikan turvallisuus • kompressoritekniikka • kompressoreiden huolto • hengitysilmapullojen täyttö • toiminnan suunnittelu • toiminnan valvonta Kurssimme on tarkoitettu toiminnasta vastaaville esimiehille, täyttöja huoltohenkilöstölle sekä suunnittelijoille. Se kurssi häämöttää jo. Nimen lisäksi kummeleilta ei paljon muuta sitten apinoitu, vaan sarja alkoi elää omaa elämäänsä. Vielä on kaksi vuotta jäljellä. sopimuspalokuntalainen-lehdessä syyskuussa vuonna 2004 alkanut kuvitettu palsta ”Sammutustyökurssia odotellessa” sai nimi-ideansa Kummeli-sarjan ”Perintöä odotellessa” –sketsistä. Tilaa esite: jouko.askola@divetech.. Aluksi kuvissa esiintyivät kaverukset Matias ja Santeri. Paikkakunnalta muuton vuoksi Santeri jäi pois ja muutamassa lehdessä esiintyi sitten Matiaksen sisar Milja. Viime vuodet Matias on jaksanut yksin odotella sammutustyökurssin alkua. palokuntalainen 62 65 ENSI NumEroSSa: Sammutustyökurssia odotellessa... Onneksi olkoon Matias! 10 vuotta kurssin odottelua takana. Suorita kompressoritekniikan ja turvallisuuden ”AJOKORTTI” täyttöpaikan lainsäädäntö • hengitysilmapullojen täyttö toiminnasta vastaaville esimiehille, Divetech Compressors Rataskuja 1, 03100 NUMMELA GSM +358 (0)40 505 1146 jouko.askola@divetech.. Toimituskunta toivottaa Matiakselle pitkää pinnaa
Luulisi, että pelastustoimen tasalaatuisuutta palvelisi esimerkiksi se, että pelastushenkilöstön palkkaus noudattelisi samoja kannustavia periaatteita koko maassa. Kuntakentän ollessa mikä on, apua ei ole odotettavissa kuntataloltakaan. Samoin luulisi tasaiseen hyvään laatuun olevan paremmat edellytykset, jos sopimuspalokuntien kohtelu olisi kaikkialla samojen periaatteiden mukaista ja sopimukset olisivat sisällöltään motivoivat ja samankaltaiset palokuntaryhmittäin. Samankaltaisessa hälytystehtävässä toisessa laitoksessa ammutaan haulikolla ja toisessa taas nallipyssyllä. Se olisi sen jo tehnyt. Kansalaisen ja koko Suomen tasalaatuisen palvelun kannalta valtio on edelleen varteenotettava vaihtoehto. Syykin on selvä. Toisaalla lisätään varallaoloja ja toisaalla niistä pyritään raivoisasti eroon. On erittäin ilmeistä, että sisäministeriö on näinä aikoina kynnetön kehittämään tasalaatuisempaa pelastustointa. Myös lähtövarmuuden arviointi eri laitoksissa vaihtelee kuin yö ja päivä. Kansalaisen saaman palvelun pitäisi perustua kaikkialla samoille perusperiaatteille ja -käytännöille. Aitoa ihmetystä herättää se, että kumppanuusverkosto kyllä puuhastelee erilaisten kivojen asioiden parissa, mutta ne todelliset tasalaatuisiin ja tehokkaisiin palveluihin tähtäävät isot asiat loistavat poissaolollaan. Nyt niin ei tapahdu.”. Kumppanuusverkoston tavoitteena on kehittää pelastuslaitosten toimintaa siten, että tuotetut palvelut kansalaisille ovat laadukkaita, tehokkaita, taloudellisia ja perustuvat yhdenmukaiseen tulkintaan voimassa olevista säädöksistä ja määräyksistä. Pelastuslaitokset ovat oikeasti paikallisten ja alueellisten toimijoiden puuhastelua 22 eri tavalla. Tämä kumppanuusverkostohan on kunnallinen ja niin, Kuntaliittohan on siinä edustajansa kautta mukana. Vasteita rakennellaan laitoskohtaisesti. Sirpaleinen pelastustoimi säilyy Suomessa siihen saakka, kun valtio ottaa homman hanskaansa. Nyt niin ei tapahdu. kumppanuusverkoston ylevät tavoitteet eivät toteudu nykymenolla Kansalaisen saaman palvelun pitäisi perustua kaikkialla samoille perusperiaatteille ja -käytännöille. 66 palokuntalainen 62 liekinheittäjä liekinheittäjä pelastuslaitosten kumppanuusverkosto on Suomen kaikkien 22 pelastuslaitoksen vapaaehtoinen yhteenliittymä. Viranomaispäivystysalueita suurennetaan surutta ja vastuuta ensiminuuttien päätöksistä sälytetään yksikönjohtajaja esimiestasolle – mutta ei onneksi kaikkialla. Pelastustoimen kunnallinen järjestelmä on reliikki menneiltä ajoilta. Suuria asioita ei kumppanuusverkosto kuitenkaan pysty viemään eteenpäin. Näin sanotaan verkoston nettisivuilla. Katseet kääntyvätkin Kuntaliiton puoleen
www.edarley.com I www.darley.com CAN bus-ohjausjärjestelmä Palo-, pelastusja erikoisajoneuvojen valmistus, myynti ja maahantuonti pasi.w@pajaviher-vehmas.fi 010 422 1870 www.pajaviher-vehmas.fi 3D mallinnus käytössä kaikissa korirakenteissa Tehtaantie 12 l 29630 Pomarkku puh. PERÄVAUNUJA kumppanuusverkoston ylevät tavoitteet eivät toteudu nykymenolla. 02 634 3800 l info@peravaunutaloviitala.
Tilaa yksi tai useampi kalenteri sähköpostilla ja merkitse meiliin osoitetietojesi lisäksi kenet haluat haastaa Polte-kampanjaan palovammapotilaiden hyväksi. Polte 2015 Haasta ystävä, tuttava, puoliso, naapuri, palokunta, laitoksesi viranhaltija, ihan kuka tahansa … Veho haastaa Profilen 15 kalenterilla Tamlans haastaa J5L:n 15 kalenterilla Porin VPK haastaa Turun VPK:n 5 kalenterilla Pekka Koivunen haastaa Esa Aallon 1 kalenterilla Viekin VPK haastaa Lieksan palokunnan vakinaisen ja puolivakinaisen henkilökunnan 4 kalenterilla Kalenterin hinta 25 euroa + toimituskulut Tilaukset ja haaste sähköpostilla osoitteeseen tilaukset@sanomapaja.fi ENSIMMÄISET HAASTEET:. HAASTA NYT! Kalenterin tuotto lahjoitetaan HYKSin palovammakeskukselle, joka hoitaa kaikki valtakunnan vaikeimmat palovammatapaukset. Haasteesi julkaistaan Palokuntalainen lehden kotisivuilla, Facebook-sivuilla sekä loka-, marrastai joulukuun numerossa