palokuntalainen 63 1 talous, osa 2 • peo:n ongelmat • pentti partanen irtonumero 8 € • 14.11.2014 • issn 1798-2685 63 Saako kuvata?
(02) 273 1800 f. Salvumiehenkatu 10, 20320 TURKU p. (02) 273 1810 WWW.RAUPLAN.COM WWW.RAUPLAN.MOBI rauplan@rauplan.com VEDENPITÄVÄLLÄ KALVOLLA!! viiltosuojakäsineet pelastustyöhön 4011 4012 4013 4014
040 501 8721 toimitussihteeri anne mallius toimittajat silvio Hjelt ja isto Kujala avustajat sasu mäkinen ja Jarno Joensuu ohjeistamispäällikkö H. ollikainen ilmoitukset, tilaukset ja talous maria.salo@ palokuntalainen.fi, maria salo, puh. rek. Kaluston nostaminen turvallisesti. 0400 504 678 kannen kuva sasu mäkinen taitto ja ulkoasu anna Broholm /pienisuuri idea paino Brand iD /pori kustantaja Kustannusosakeyhtiö sanomapaja, postinrannantie 3 B, 29630 pomarkku, Y2242549-9, alv. palokuntalainen 63 3 toimittaja isto Kujala avustaja Jarno Joensuu avustaja sasu mäkinen ulkoasu anna Broholm hallinto maria salo sisältö • nro 63 nro 63 pääkirjoitus päivän polttavat kipinät kansi: kuvaus tilannepaikalla c-kortti on katoava luonnonvara lämpökameramies pentti partanen talous, osa 2 5 6 34 10 38 39 42 50 56 63 64 65 66 58 52 28 Pelastusalan erikoislehti • 13. C-kortillisten määrä vähenemässä. palaute sähköpostitse toimitus@palokuntalainen.fi sisäministerin rohkea kannanotto käytännön sammutusja pelastustekniikkaa – osa 13 villimies brandkåristen tahtoo tietää letkut solmussa ensi numerossa liekinheittäjä www.paloKuntalainen.fi päätoimittaja pekka Koivunen toimittaja silvio Hjelt toimitussihteeri anne mallius pentti partasen ajatuksia. 28 52 22 37. mirg-sopimus. vuosikerta • aikakauslehtien liiton jäsen • issn 1798-2685 toimitus toimitus@palokuntalainen.fi päätoimittaja pekka Koivunen, puh
PARHAAT SYKSYN TURVA/ TYÖJALKINEET Tiedustele muita jälleenmyyjiä: asiakaspalvelu@selectedbrands.com Tehdas/yritysesittely sekä jälleenmyyntitiedustelut: asiakaspalvelu@selectedbrands.com, 09-6824 2626 Selected Brands Nordic AB Särkiniementie 5 00210 Helsinki SBP HRO SRA, Vedenpitävä, sivussa vetoketju. TYÖJALKINE VERSA S1P HRO SRC, punainen tai harmaa. Työja vapaa-ajan käyttöön. Päällinen tekstiiliä. Sivussa käyttöä helpottava vetoketju. Pitoa lisäävä, antistaattinen, öljynsekä lämmönkestävä (300C) patentoitu SRX pohjarakenne (kumia/nitriiliä). EVA-pronaatiotuettu iskunvaimennusvälipohja. Koot 40-46 Teräskärki & naulaanastumissuoja. Pitoa lisäävä, antistaattinen, öljynsekä lämmönkestävä (300C) patentoitu SRX pohjarakenne (kumia/nitriiliä). Leveälestinen ja täysin metalliton turvajalkine Kevyt ja urheilullinen, täysin metalliton turvajalkine. Kosteutta poistava sekä hengittävä vuori. Irrotettava, nopeasti kuivuva iskunvaimennus-pohjallinen. Kokopitkä iskunvaimennusvälipohja kevyestä PU:sta. Vedenpitävä, leveälestinen turvajalkine kärkisuojalla. Hengittävä vuori sekä irrotettava antibakteerinen, iskunvaimennuspohjallinen. Päällinen vedenpitävää pintanahkaa, alaosastaan erikoisvahvistettu. Kiipeilyä varten HeelBlock-turvakorko. TURVAJALKINE, CAT STREAMLINE Supremacy 169€ (sh 199€) Streamline 115€ (sh 135€) Versa 109€ (sh 125€) Tämä etu vain Tamrexilta verkkokaupasta www.tamrex.fi tai Lielahden liikkeestä Turvesuonkatu 7, 33400 Tampere Marras-Joulukuun aikana yllä olevat jalkineet huippuominaisuuksilla erikoishintaan finland industriannons 2.indd 1 2014-11-10 14:32:21. Koot 40-46. Koot 40-46. Leveälestinen turvajalkine kärkisuojalla. TURVAJALKINE CAT SUPREMACY Ei teräskärkeä eikä naulaanastumissuojaa. Urheilutyyppinen kenkä EVA-iskunvaimennusvälipohjalla, ulkopohja kumia, irtopohjallinen ym. Komposiittikärki & naulaanastumissuoja
Pitoa lisäävä, antistaattinen, öljynsekä lämmönkestävä (300C) patentoitu SRX pohjarakenne (kumia/nitriiliä). Palokuntayhdistyksissä uudistuminen on hidasta ja ukkoontuminen tosiasia. Urheilutyyppinen kenkä EVA-iskunvaimennusvälipohjalla, ulkopohja kumia, irtopohjallinen ym. Eurojen puute pakottaa lähivuosina pelastustoimen isojakoon. Onko siellä ketään kotona. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta he ovat täysin pelastusjohtajien vietävissä. Yhteistä näkemystä ei ole. Tai oikeammin pelastustoimi on menossa syvälle metsään, ellei mitään tehdä. Päällinen tekstiiliä. Sopimushenkilöstö etsii edelleen itseään ja paikkaansa. Järkevän yhteisen pohdinnan sijasta vallan saa ja ottaa raha. Valtiota vastustetaan isännäksi, koska silloin pelastusjohtajillakin olisi esimies. EVA-pronaatiotuettu iskunvaimennusvälipohja. TURVAJALKINE, CAT STREAMLINE Supremacy 169€ (sh 199€) Streamline 115€ (sh 135€) Versa 109€ (sh 125€) Tämä etu vain Tamrexilta verkkokaupasta www.tamrex.fi tai Lielahden liikkeestä Turvesuonkatu 7, 33400 Tampere Marras-Joulukuun aikana yllä olevat jalkineet huippuominaisuuksilla erikoishintaan finland industriannons 2.indd 1 2014-11-10 14:32:21. palokuntalainen 63 5 päätoimittaja Pekka Koivunen pääkirjoitus suomen pelastustoimella ei mene hyvin. Vedenpitävä, leveälestinen turvajalkine kärkisuojalla. Silloin nykyiset rakenteet horjuvat ja osa niistä jopa romahtaa. Olisi mielenkiintoista kuulla pelastusjohtajien Ihamäki, Liljemark, Vänskä ja Wecksten perustelut sille, miksi väheneviä varoja käytetään nykyisenlaisen hallinnon ylläpitoon. Pelastustoimessa ei ole tällä hetkellä tahoja, jotka tekisivät rohkeita avauksia alan tulevaisuudesta. Leveälestinen turvajalkine kärkisuojalla. Työja vapaa-ajan käyttöön. TURVAJALKINE CAT SUPREMACY Ei teräskärkeä eikä naulaanastumissuojaa. ammattipalomiehet vastustavat melkein kaikkea uutta – ellei muuten niin periaatteessa. TYÖJALKINE VERSA S1P HRO SRC, punainen tai harmaa. Pelastustoimen hoito onkin monen eri tahon – valtio, kunnat, järjestöt, ammattilaiset, sopimushenkilöt – nurkkakuntaista ja päämäärätöntä nysväämistä. Päällinen vedenpitävää pintanahkaa, alaosastaan erikoisvahvistettu. Kosteutta poistava sekä hengittävä vuori. Tämä ei johdu yhteiskunnan talousahdingosta, vaan ongelma on yhteisen näkemyksen ja johtajuuden puute. pelastustoimessa riittäisi mietittävää sekä maalaisettä kaupunkilaisjärjellä, jos ryhtyisimme niitä käyttämään. Tällaisen prosessin lopputuloksesta voi ennustaa vain sen, että se on kaukana parhaasta mahdollisesta. Koot 40-46. Irrotettava, nopeasti kuivuva iskunvaimennus-pohjallinen. Sivussa käyttöä helpottava vetoketju. kirkkokadulta ei ole pitkään aikaan kuulunut mitään. Emme ole kuulleet valtiovallan tai kuntasektorin edustajilta avauksia pelastustoimen tulevaisuudesta. Maailmalla on satoja esimerkkejä niin asukasluvultaan kuin pinta-alaltaan Uuttamaata suuremmista alueista, joissa pelastustoimi hoituu yhdellä hallinnolla. Pelastustoimen todellisia uhkia ei ole nostettu esiin. Kokopitkä iskunvaimennusvälipohja kevyestä PU:sta. ympäri maata pelastusjohtajien aika kuluu omien työpaikkojensa turvaamiseen. Olemassa olevat strategiat ja muut linjaukset ovat vanhaan ajatteluun perustuvia papereita, joilla ei tulevaisuutta rakenneta. Koot 40-46. Nykyiset kuntapäättäjät ovat ihan yhtä pihalla pelastustoimen asioista kuin ennenkin. Kiipeilyä varten HeelBlock-turvakorko. Koot 40-46 Teräskärki & naulaanastumissuoja. Komposiittikärki & naulaanastumissuoja. Niin voimakkaasti yhteiskunta muuttuu nyt ja lähitulevaisuudessa. Hengittävä vuori sekä irrotettava antibakteerinen, iskunvaimennuspohjallinen. Tarvitsemme uskottavaa puolustusta, mutta tarvitsemme myös uskottavan pelastustoimen, emme nykyistä valtion, kuntien ja järjestöjen ompeluseuraa. Esimerkki alan järjettömyyksistä on Uusimaa: 1,6 miljoonan asukkaan ja 9 568 km²:n pientä aluetta hoitaa neljä laitosta. Nysväämisen täytyy loppua Pelastustoimi on menossa syvälle metsään, ellei mitään tehdä.” PARHAAT SYKSYN TURVA/ TYÖJALKINEET Tiedustele muita jälleenmyyjiä: asiakaspalvelu@selectedbrands.com Tehdas/yritysesittely sekä jälleenmyyntitiedustelut: asiakaspalvelu@selectedbrands.com, 09-6824 2626 Selected Brands Nordic AB Särkiniementie 5 00210 Helsinki SBP HRO SRA, Vedenpitävä, sivussa vetoketju. Järjestöt puuhastelevat omiaan enemmän tai vähemmän hyvällä menestyksellä. Leveälestinen ja täysin metalliton turvajalkine Kevyt ja urheilullinen, täysin metalliton turvajalkine. Pitoa lisäävä, antistaattinen, öljynsekä lämmönkestävä (300C) patentoitu SRX pohjarakenne (kumia/nitriiliä). puolustusvoimat vyöryttää taas voimakkaasti siviiliturvallisuuden puolelle, vaikka sen tulisi kohdistaa resurssinsa omiin ydintehtäviinsä. missä ovat alamme uudistajat. Mitä järkeä on pitää yllä neljää hallintoa
Senpä vuoksi sisäministeriö on asettamasta ryhmää, joka suunnittelee irtautumista Savoniasta siirtämällä järjestämisvastuun Savonialta poliisiammattikorkeakoululle. Näin rahoitusneuvottelut vastaisuudessa käytäisiin vain SM:n ja VM:n välisinä ilman kolmatta, asiasta huonosti innostuvaa osapuolta. On kansalaisten kannalta paljon parempi, jos hätäilmoituksee n vastaa ammattitaitoin en hätäkeskuspäiv ystäjä ja kentällä on nykyistä enemmän poliiseja tärkeissä tehtävissään. Vuotta 2016 ja siitä eteenpäin voidaan pitää vaikeina, ellei pelastusopisto saa lisärahoitusta, Savonia hoida koulutustaan kuntoon tai asiaan ei keksitä muuta ratkaisua. 6 palokuntalainen 63 päivän polttavat palokuntalainen lehdessä oli artikkeli, jossa allekirjoittaneelle esitettiin avoin kysymys: ”mitä aioitte tehdä päällystöopintojen turvaamiseksi Pelastusopistossa?” Taustoittavassa artikkelissa todettiin, että pelastusosaston kiinnostus opistoa kohtaan on ollut heikkoa ja, että määrärahatilanteen olisi ollut toivottavaa aiheuttaa määrätietoisia toimenpiteitä, joita artikkelin mukaan ei ole tehty. Olisikin hyvä kysyä Savonian rehtorilta ja hallitukselta, mitä HE aikovat tehdä koulutuksen järjestämiseksi, koska se heidän vastuulleen on annettu. Nykyisin olemme lähes kuukausittain yhteydessä opistoon, jossa tätäkin asiaa käydään lävitse. Pelastusosasto n kiinnostus opiston asioihin on ollut muutenkin heikkoa. Vastauksena esitettyyn kysymykseen totean seuraavaa: Pelastusylijohtaja Esko Koskinen vastaa palokuntalainen 62 1 persoona: harm hermans • palokunta automaatilla pelastusjohtajat: irtonumero 8 € • 3.10.2014 • issn 1798-2685 62 Talous tiukilla Esittelyssä Padasjoen VPK 6 palokuntalainen 62 palokuntalainen 62 7 päivän polttavat päivän polttavat teksti pekka koivunen pelastusopiston tilanne on ensi vuotta ja päällystötutkinto a ajatellen kriittinen. . Tässä vaiheessa en halua uskoa, että rahoitusta ja palopäällystökoulutuksen jatkuvuutta ei turvattaisi. Esitys sisältää yllä olevan lyhyen yleisesittelyn lisäksi ne tavoitteet, jotka tutkinnon suorittaneen tulee täyttää. Näiden yhteiskunnan toiminnan kannalta tärkeiden henkilöiden saatavuus tulee jatkossakin turvata. Pelastusopiston rahoituksen kokonaisvaje (sisältäen Savonia AMK leikkaukset) on 1,7 miljoonaa euroa vuonna 2015, jonka alkuun on aikaa tasan kolme kuukautta. Vaihtoehtoja on vähän. Savonia ammattikorkea koulu ajaa käytännössä alas yhteistyötä Pelastusopiston kanssa. Esimerkiksi pelastusopiston neuvottelukunnassa sisäministeriön edustaja on usein loistanut poissaolollaan ja varamiestä/-na ista ei ole noin 40 henkiseltä osastolta tehtävään löytynyt. Määrärahaa kehyksiin ei saatu. . Nyt päällystötutkinn on aiheuttama vaje on kuitenkin sitä kokoluokkaa, että ongelma ei enää selviä Petosen oman henkilökunnan voimin. Ongelma ollut tiedossa yli vuoden päällystökoulutu s vaarassa loppua Hätäkeskuspäivystäjätutkinto (90 op) Hätäkeskuspäivys täjän tutkintoon tähtäävä opiskelu kestää 1,5 vuotta ja sisältää monipuolisen kattauksen ammatin eri osa-alueilla vaadittavaa tietoa ja harjoittelua. Tuolloin julkaistun talousennustee n olisi pitänyt herättää sisäministeriön pelastusosasto n huomion ja aiheuttaa määrätietoisia toimenpiteitä. Nuoret vastavalmistun eet poliisimiehet eivät ole ammattitaitoisia hätäkeskuspäivystäjiä ja siksi heitä ei tule hyväksyä enää kyseisiin vaativiin virkoihin. Pelastusopistoll a on tehty talouden sopeuttamista jo muutaman vuoden ajan. Tilanne SM:n käsityksen mukaan on kuitenkin hoidettavissa vielä vuonna 2015 siirtyvillä erillä. Kelpoisuusehto jen mutoutuminen nykyisenlaiseks i oli pitkälti niin ammattiyhdistyspolitiikk aa kuin hätäkeskusjärje stelmän syntyyn liittynyttä kaupantekoa eri taustatahojen kesken. Tätä vastausta ja kannanottoa ei ainakaan ministeriöön ole vielä saatu. Tässäkin vaihtoehdossa tarvitaan lisää rahaa ja sitä on tarkoitus taas kerran esittää seuraaviin valtion menokehyksiin vuodesta 2016 eteenpäin. avoin kysymys pelastusylijohta ja Esko Koskiselle: ”Mitä aiotte tehdä päällystöopinto jen turvaamiseksi Pelastusopistos sa?” p.s Petoselta kantautuneiden tietojen mukaan sisäministeriössä ollaan perustamassa työryhmää, jonka tehtävänä on selvittää yhteistyö poliisiammattik orkeakoulun kanssa. On uskomatonta, että opiston tulosohjauksest a vastaava pelastusosasto ei ole missään vaiheessa kunnolla tarttunut asiaan. Tämän vuoksi olemme esittäneet valtion pelastustoimen talousarvioon lisärahoitusta palopäällystökoulutuksen turvaamiseksi. Opetuksen tavoitteena on valmentaa opiskelija hätäilmoitusten kokonaisvaltaiseen käsittelyyn hätäpuhelun vastaanotosta asiakkaiden ohjaamiseen ja neuvontaan. Tämä pätee tilanteessa, jossa koulutusta antaa ja Hätäkeskuspäivys täjän pätevyyden antava koulutus järjestetään 1,5 vuotta kestävässä hätäkeskuspäiv ystäjän koulutusohjelmassa. Pelastusosasto n johdon on kuitenkin tehtävä omat päätöksensä ryhdistäytyykö se opiston asioissa vai jatkuuko tuttu välinpitämättöm yys mallia ”Tsemppiä sinne Kuopioon”. Opiston suurimpana ongelmana on päällystötutkinn on (insinööri-amk) rahoitus. Kyseinen sivuraide alan lainsäädännöss ä on mahdollistanut hätäkeskusten viime vuosien henkilöstöpuutt eiden paikkamisen, eli se on ollut paikallaan – toisaalta. Vuoden 2012 syksyllä, jolloin toimin talouden suunnittelua koordinoivana apulaisosastopäällikkönä, järjestettiin ainakin 4 neuvottelua, jossa asiaa käytiin lävitse. Sama pätee myös hätäkeskuspäivystäjien koulutukseen. Valtaosassa keskusteluja olen itsekin mukana. Muutamaa kymmentä opiskelupaikkaa koskeva tutkinto ei sitä paljoakaan kiinnosta, vaikka toisaalta koulu kehuskelee antavansa valtakunnallista opetusta muun muassa palopäällystölle. Rahoituksen pystyy järjestämään vain yksi taho ja se on Päivi Räsäsen johtama sisäministeriö. Hätäkeskuspäiv ystäjän työn sisällöstä kerrotaan lähemmin Pelastusopisto n sivuilla. Välittömästi tämän jälkeen järjestettiin Savonian ja opetusja kulttuuriministeriön edustajien kesken neuvottelu, joka ei johtanut toivottuun tulokseen. Tämä kannanotto ei ole epäluottamusla use poliisimiehiä tai heidän koulutustaan kohtaan, vaan hätäkeskustoim innan kehittämisen puolesta. Opintoihin kuuluu työssäoppimise n opintojakso (10,5 op) hätäkeskukses sa sekä runsaasti simulaatioharjo ittelua Pelastusopisto lla. Jokaiselle valmistuvalle poliisille tulee taata koulutusta vastaava työpaikka. Palopäällystökoulutuksen rahoitusongelmat ovat olleet tiedossa ainakin vuodesta 2012, jolloin Savonia-ammattikorkeakoulu ilmoitti laskevansa asteittain pelastusopistolle maksamaansa korvausta koulutuksen toteuttamisesta asteittain ja varsin merkittävällä tavalla. Mahdollinen tutkintoyhteisty ö ei kuitenkaan ratkaise vuoden 2015 rahoitusongelm aa. Esko Koskinen pelastusylijohtaja Mitä aiotte tehdä päällystöopintojen turvaamiseksi Pelastusopistolla?”. Kannattaa katsoa! www.pelastuso pisto.fi/fi/tule_ opiskelemaan/ tutkintoon_johta va_koulutus/ha takeskuspaivys taja poliisille punaista valoa lisätietoja sen tuottamat henkilöt työllistää sama taho – valtio. Hätäkeskuspäiv ystäjäksi on tähän saakka kelpuutettu myös poliisimies, vaikka hän on suorittanut vain kuuden viikon pikakurssin hätäkeskustoim innasta. Ennen kuin vastaan varsinaiseen kysymykseen totean, että palopäällystökoulutus on Savonia-ammattikorkeakoulun tutkinto, jonka he toteuttavat yhteistyössä pelastusopiston kanssa. Se on ollut sitä jo syksystä 2013, jolloin opiston johdon taholta tuotiin esille näköpiirissä olevat talousongelmat . Koulutuksen järjestävät yhteistyössä Pelastusopisto sekä Poliisiammattikorke akoulu. Palopäällystökoulutusta on tässä maassa järjestettävä. Mutta ei. Ellei lisärahoitusta päällystötutkinto on tule, joudutaan mitä todennäköisim min laittamaan lappu luukulle. Poliisin määrärahoja tulee kohdistaa entistä enemmän kenttätyöhön ja alan koulutus sopeuttaa kysyntään
Pelastusopistoll a on tehty talouden sopeuttamista jo muutaman vuoden ajan. . Vuonna 2014 tämä summa oli 500.000 euroa ja vuodesta 2015 eteenpäin 300.000 euroa. Näiden yhteiskunnan toiminnan kannalta tärkeiden henkilöiden saatavuus tulee jatkossakin turvata. Näin tekevät kaikki ammattikorkeakoulut Suomessa. Savonian muista koulutusohjelmista on siis siirretty rahaa palopäällystön koulutukseen. Esimerkiksi pelastusopiston neuvottelukunnassa sisäministeriön edustaja on usein loistanut poissaolollaan ja varamiestä/-na ista ei ole noin 40 henkiseltä osastolta tehtävään löytynyt. Koulutuksessa ei ole yhtään avoimen ammattikorkeakoulutoimintaa eikä myöskään ulkopuolista tutkimusja kehittämisrahoitusta. Kelpoisuusehto jen mutoutuminen nykyisenlaiseks i oli pitkälti niin ammattiyhdistyspolitiikk aa kuin hätäkeskusjärje stelmän syntyyn liittynyttä kaupantekoa eri taustatahojen kesken. Kyseinen sivuraide alan lainsäädännöss ä on mahdollistanut hätäkeskusten viime vuosien henkilöstöpuutt eiden paikkamisen, eli se on ollut paikallaan – toisaalta. Palopäällystökoulutuksen samoin kuin muiden koulutusohjelmien toimintaedelly6 palokuntalainen 62 palokuntalainen 62 7 päivän polttavat päivän polttavat teksti pekka koivunen pelastusopiston tilanne on ensi vuotta ja päällystötutkinto a ajatellen kriittinen. Ammattikorkeakoulukenttään kohdistuu vuosien 2013-2016 aikana murskaavat säästöt. Vaihtoehtoja on vähän. Siitä valmistutaan tekniikan ammattikorkeakoulututkintoon nimikkeenä insinööri (AMK). Lisäksi vuodesta 2014 lähtien ammattikorkeakoulun perusrahoitus on 100 % tuloksellisuusrahoitusta. Voi kysyä miksi ei tueta ensihoitajia, rakennusinsinöörejä ja muita tutkintoja, jotka myös tarvisevat erikoisitiloja ja laitteita opetuksen toteuttamiseen. Ammattikorkeakoulun toiminnan on oltava tehokasta ja tuloksellista. Opintoihin kuuluu työssäoppimise n opintojakso (10,5 op) hätäkeskukses sa sekä runsaasti simulaatioharjo ittelua Pelastusopisto lla. Pelastusosasto n kiinnostus opiston asioihin on ollut muutenkin heikkoa. Savonia ammattikorkea koulu ajaa käytännössä alas yhteistyötä Pelastusopiston kanssa. Savonialla on ollut vahva tahto kantaa palopäällystön koulutusvastuu. Taloudellisen tilanteen kiristyessä palopäällystön koulutusta on uudistettava ja etsittävä tutkimusja kehittämistoimintaan ulkopuolista rahoitusta. palokuntalainen 63 7 päivän polttavat savoniaammattikorkeakoulussa opiskelee noin 30 koulutusohjelmassa 5600 opiskeijaa. avoin kysymys pelastusylijohta ja Esko Koskiselle: ”Mitä aiotte tehdä päällystöopinto jen turvaamiseksi Pelastusopistos sa?” p.s Petoselta kantautuneiden tietojen mukaan sisäministeriössä ollaan perustamassa työryhmää, jonka tehtävänä on selvittää yhteistyö poliisiammattik orkeakoulun kanssa. Hätäkeskuspäiv ystäjän työn sisällöstä kerrotaan lähemmin Pelastusopisto n sivuilla. Koulutuksen järjestävät yhteistyössä Pelastusopisto sekä Poliisiammattikorke akoulu. Myös kansainvälinen liikkuvuus ja julkaisutoiminta on olematonta. Palopäällystökoulutuksen rahoituksesta ei ole myöskään veloitettu hallinnon kustannuksia, vaan tämä laskennallisesti lähes 200.000 euroa/vuosi on maksettu Pelastusopistolle. Mervi Vidgrén FT, kuntayhtymän johtaja/rehtori Savonia-ammattikorkeakoulu aihe kirvoitti kommentteja myös muilta tahoilta: huom! Savonia AMK:n rehtori Mervi Vidgrén:. On kansalaisten kannalta paljon parempi, jos hätäilmoituksee n vastaa ammattitaitoin en hätäkeskuspäiv ystäjä ja kentällä on nykyistä enemmän poliiseja tärkeissä tehtävissään. Poliisin määrärahoja tulee kohdistaa entistä enemmän kenttätyöhön ja alan koulutus sopeuttaa kysyntään. Jokaiselle valmistuvalle poliisille tulee taata koulutusta vastaava työpaikka. . Perusrahoitus vähenee noin 20 % . Neuvotteluista ja monista neuvottelupyynnöistä huolimatta lisärahoitusta ei ole löytynyt. Muutamaa kymmentä opiskelupaikkaa koskeva tutkinto ei sitä paljoakaan kiinnosta, vaikka toisaalta koulu kehuskelee antavansa valtakunnallista opetusta muun muassa palopäällystölle. Koulutusta toteutetaan yhteistyössä Pelastusopiston kanssa. Rahoituskriteerit ovat palopäällystökoulutukselle tukalat. Mutta ei. Opetusja kulttuuriministeriön perusrahoituksen kriteerinä ovat tutkinnot, opintoprosessin nopeus, avoimen ammattikorkeakoulun opintopisteet, kansainvälinen liikkuvuus, julkaisut sekä ulkopuolinen kilpailtu rahoitus. Sama pätee myös hätäkeskuspäivystäjien koulutukseen. Pelastusopiston rahoituksen kokonaisvaje (sisältäen Savonia AMK leikkaukset) on 1,7 miljoonaa euroa vuonna 2015, jonka alkuun on aikaa tasan kolme kuukautta. Opetuksen tavoitteena on valmentaa opiskelija hätäilmoitusten kokonaisvaltaiseen käsittelyyn hätäpuhelun vastaanotosta asiakkaiden ohjaamiseen ja neuvontaan. Mahdollinen tutkintoyhteisty ö ei kuitenkaan ratkaise vuoden 2015 rahoitusongelm aa. Rahoituksen pystyy järjestämään vain yksi taho ja se on Päivi Räsäsen johtama sisäministeriö. Se on ollut sitä jo syksystä 2013, jolloin opiston johdon taholta tuotiin esille näköpiirissä olevat talousongelmat . Tämä kannanotto ei ole epäluottamusla use poliisimiehiä tai heidän koulutustaan kohtaan, vaan hätäkeskustoim innan kehittämisen puolesta. Ongelma ollut tiedossa yli vuoden päällystökoulutu s vaarassa loppua Hätäkeskuspäivystäjätutkinto (90 op) Hätäkeskuspäivys täjän tutkintoon tähtäävä opiskelu kestää 1,5 vuotta ja sisältää monipuolisen kattauksen ammatin eri osa-alueilla vaadittavaa tietoa ja harjoittelua. Nuoret vastavalmistun eet poliisimiehet eivät ole ammattitaitoisia hätäkeskuspäivystäjiä ja siksi heitä ei tule hyväksyä enää kyseisiin vaativiin virkoihin. Savonian yhdeksän muuta yksikköä ovat aiemmin tukeneet palopäällystökoulutusta lisärahoituksella noin 900.000 euroa/vuosi. Nyt päällystötutkinn on aiheuttama vaje on kuitenkin sitä kokoluokkaa, että ongelma ei enää selviä Petosen oman henkilökunnan voimin. Opiston suurimpana ongelmana on päällystötutkinn on (insinööri-amk) rahoitus. Ellei lisärahoitusta päällystötutkinto on tule, joudutaan mitä todennäköisim min laittamaan lappu luukulle. Pelastusosasto n johdon on kuitenkin tehtävä omat päätöksensä ryhdistäytyykö se opiston asioissa vai jatkuuko tuttu välinpitämättöm yys mallia ”Tsemppiä sinne Kuopioon”. Kannattaa katsoa! www.pelastuso pisto.fi/fi/tule_ opiskelemaan/ tutkintoon_johta va_koulutus/ha takeskuspaivys taja poliisille punaista valoa lisätietoja sen tuottamat henkilöt työllistää sama taho – valtio. Hätäkeskuspäiv ystäjäksi on tähän saakka kelpuutettu myös poliisimies, vaikka hän on suorittanut vain kuuden viikon pikakurssin hätäkeskustoim innasta. Nämä säästöt kohdistuvat myös Savoniaan. Tämä pätee tilanteessa, jossa koulutusta antaa ja Hätäkeskuspäivys täjän pätevyyden antava koulutus järjestetään 1,5 vuotta kestävässä hätäkeskuspäiv ystäjän koulutusohjelmassa. Ammattikorkeakouluille murskaavat säästöt tysten ja laadun kehittämisestä on keskusteltu Savoniassa tiiviisti viime vuosina. Palopäällystön koulutuksen rahoituksesta on keskusteltu vuosina 2011–2014 sekä opetusja kulttuuriministeriön että sisäministeriön kanssa sekä paikallisesti Savonian ja Pelastusopiston välillä. Samaan aikaan opetusja kulttuuriministeriön hallinnonalan säästöjen vuoksi ammattikorkeakouluissa ja myös Savoniassa on ollut vuosina 2012 ja 2014 yt-neuvottelut. Savonialla on kansallinen koulutusvastuu palopäällystön koulutusohjelmassa. On uskomatonta, että opiston tulosohjauksest a vastaava pelastusosasto ei ole missään vaiheessa kunnolla tarttunut asiaan. Tuolloin julkaistun talousennustee n olisi pitänyt herättää sisäministeriön pelastusosasto n huomion ja aiheuttaa määrätietoisia toimenpiteitä. Esitys sisältää yllä olevan lyhyen yleisesittelyn lisäksi ne tavoitteet, jotka tutkinnon suorittaneen tulee täyttää
Ellei lisärahoitusta päällystötutkinto on tule, joudutaan mitä todennäköisim min laittamaan lappu luukulle. Selvästi näyttää siltä, että Savonian tahtotilasta huolimatta sieltä ei ole apuja tulossa, joten toiveikas katseemme suuntautuu sisäministeriön suuntaan. Peruste, jolla Savonia on maksanut ylimääräistä rahoitusta, ei ole muuttunut mihinkään. Muutamaa kymmentä opiskelupaikkaa koskeva tutkinto ei sitä paljoakaan kiinnosta, vaikka toisaalta koulu kehuskelee antavansa valtakunnallista opetusta muun muassa palopäällystölle. Pelastusopistoll a on tehty talouden sopeuttamista jo muutaman vuoden ajan. Kyseinen sivuraide alan lainsäädännöss ä on mahdollistanut hätäkeskusten viime vuosien henkilöstöpuutt eiden paikkamisen, eli se on ollut paikallaan – toisaalta. Etuveto, takaveto, neliveto. Savonia ammattikorkea koulu ajaa käytännössä alas yhteistyötä Pelastusopiston kanssa. Edistyksellinen turvallisuus, huikea ajettavuus, 7G Tronic aito automaattivaihteisto momentinmuuntimella, ILS led -valot – ominaisuuksia rajattomasti. Pelastusopiston rahoituksen kokonaisvaje (sisältäen Savonia AMK leikkaukset) on 1,7 miljoonaa euroa vuonna 2015, jonka alkuun on aikaa tasan kolme kuukautta. Jokaiselle valmistuvalle poliisille tulee taata koulutusta vastaava työpaikka. Pelastusosasto n johdon on kuitenkin tehtävä omat päätöksensä ryhdistäytyykö se opiston asioissa vai jatkuuko tuttu välinpitämättöm yys mallia ”Tsemppiä sinne Kuopioon”. . Nyt päällystötutkinn on aiheuttama vaje on kuitenkin sitä kokoluokkaa, että ongelma ei enää selviä Petosen oman henkilökunnan voimin. Hätäkeskuspäiv ystäjän työn sisällöstä kerrotaan lähemmin Pelastusopisto n sivuilla. Harjoittavan opetuksen merkitystä ei välttämättä oivalleta opetushallinnon puolella, mutta toivon ja uskon, että sisäasiainhallinnon puolella se ymmärretään. Mahdollinen tutkintoyhteisty ö ei kuitenkaan ratkaise vuoden 2015 rahoitusongelm aa. Kannattaa katsoa! www.pelastuso pisto.fi/fi/tule_ opiskelemaan/ tutkintoon_johta va_koulutus/ha takeskuspaivys taja poliisille punaista valoa lisätietoja sen tuottamat henkilöt työllistää sama taho – valtio. . Seikkoja, joille on annettava niille kuuluva arvonsa. Vaihtoehtoja on vähän. Hakijoita on runsaasti, lähes kaikki opiskelijat valmistuvat ja ennen kaikkea valmistuneet työllistyvät. Mutta ei. Esimerkiksi pelastusopiston neuvottelukunnassa sisäministeriön edustaja on usein loistanut poissaolollaan ja varamiestä/-na ista ei ole noin 40 henkiseltä osastolta tehtävään löytynyt. Rahoitusleikkaukset ovat sitä luokkaa, että tulevaisuudessa päällystökoulutuksen järjestäminen näillä eväillä ei ole mahdollista. Samalla olemme aktiivisesti ryhtyneet toimenpiteisiin kustannusten alentamiseksi, mutta leikkauksilla, joita on suunniteltu ja osittain toteutettu, ei ratkaista rahoitusongelmaa. Tällä opiskelijavolyymilla vuosittain noin 40 uutta päällystöopiskelijaa ei ole mitään mahdollisuuksia saavuttaa asetettuja tavoitteita, ei vaikka kuinka hankittaisiin ulkopuolista rahoitusta. Opiston suurimpana ongelmana on päällystötutkinn on (insinööri-amk) rahoitus. Hätäkeskuspäiv ystäjäksi on tähän saakka kelpuutettu myös poliisimies, vaikka hän on suorittanut vain kuuden viikon pikakurssin hätäkeskustoim innasta. PeO:n rehtori Mervi Parviainen:. On kansalaisten kannalta paljon parempi, jos hätäilmoituksee n vastaa ammattitaitoin en hätäkeskuspäiv ystäjä ja kentällä on nykyistä enemmän poliiseja tärkeissä tehtävissään. Asetetun työryhmän tuotokset eivät ehdi akuuttia tuskaa lievittämään, ja olemmekin pakotettuja valmistautumaan siihenkin vaihtoehtoon, että vuonna 2016 ei oteta uusia opiskelijoita koulutusohjelmaan. Kyse on pienestä, mutta kuitenkin valtakunnallisesta koulutusohjelmasta, joka on ehdottomasti saatava turvattua. Nuoret vastavalmistun eet poliisimiehet eivät ole ammattitaitoisia hätäkeskuspäivystäjiä ja siksi heitä ei tule hyväksyä enää kyseisiin vaativiin virkoihin. 8 palokuntalainen 63 päivän polttavat Odotettu uutuus – nyt täällä! Uusi Vito. Harjoittava opetus on tavattoman kallista, mutta se on myös ehdottoman välttämätöntä. Poliisin määrärahoja tulee kohdistaa entistä enemmän kenttätyöhön ja alan koulutus sopeuttaa kysyntään. Koulutuksen järjestävät yhteistyössä Pelastusopisto sekä Poliisiammattikorke akoulu. On uskomatonta, että opiston tulosohjauksest a vastaava pelastusosasto ei ole missään vaiheessa kunnolla tarttunut asiaan. /vito palokuntalainen 62 1 persoona: harm hermans • palokunta automaatilla pelastusjohtajat: irtonumero 8 € • 3.10.2014 • issn 1798-2685 62 Talous tiukilla Esittelyssä Padasjoen VPK 6 palokuntalainen 62 palokuntalainen 62 7 päivän polttavat päivän polttavat teksti pekka koivunen pelastusopiston tilanne on ensi vuotta ja päällystötutkinto a ajatellen kriittinen. Opetuksen tavoitteena on valmentaa opiskelija hätäilmoitusten kokonaisvaltaiseen käsittelyyn hätäpuhelun vastaanotosta asiakkaiden ohjaamiseen ja neuvontaan. Päällystöopiskelijat ovat Savonian opiskelijoita ja koulutus on Savonian tutkinto, mutta käytännössä Pelastusopisto huolehtii kokonaisuudessaan koulutuksen toteuttamisesta. Keskusteluyhteys Savonian kanssa on pahenevan rahoituskriisinkin aikana pysynyt hyvänä. Opintoihin kuuluu työssäoppimise n opintojakso (10,5 op) hätäkeskukses sa sekä runsaasti simulaatioharjo ittelua Pelastusopisto lla. Esitys sisältää yllä olevan lyhyen yleisesittelyn lisäksi ne tavoitteet, jotka tutkinnon suorittaneen tulee täyttää. Vuosien mittaan meillä on myös kokemusta siitä, että Katse ministeriöön valtakunnallista koulutusohjelmaa koskevia ratkaisuja ovat värittäneet alueja paikallispoliittiset vaikutteet. 010 569 3628 Puhelun hinta kotimaan kiinteän verkon lankaliit tymästä 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min, matkapuhelinliittymästä 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min (hinnat sis. Näiden yhteiskunnan toiminnan kannalta tärkeiden henkilöiden saatavuus tulee jatkossakin turvata. 24 %). Savonian tuloksellisuusrahoituksen perusteet kohtelevat päällystökoulutusta kaltoin. Se on ollut sitä jo syksystä 2013, jolloin opiston johdon taholta tuotiin esille näköpiirissä olevat talousongelmat . Kelpoisuusehto jen mutoutuminen nykyisenlaiseks i oli pitkälti niin ammattiyhdistyspolitiikk aa kuin hätäkeskusjärje stelmän syntyyn liittynyttä kaupantekoa eri taustatahojen kesken. Tämä pätee tilanteessa, jossa koulutusta antaa ja Hätäkeskuspäivys täjän pätevyyden antava koulutus järjestetään 1,5 vuotta kestävässä hätäkeskuspäiv ystäjän koulutusohjelmassa. alv. 010 569 3623 Hannu Gunnar, puh. Pelastusosasto n kiinnostus opiston asioihin on ollut muutenkin heikkoa. Täysin uusi Mercedes-Benz Vito ylittää riman ennätys kor keudesta. aihe kirvoitti kommentteja myös muilta tahoilta: huom! pelastusopistolla on jo useiden vuosien ajan kannettu huolta päällystökoulutuksen tulevaisuudesta, ja tehty huoli selväksi niin Savonian kuin ministeriön suuntaan. Tämä kannanotto ei ole epäluottamusla use poliisimiehiä tai heidän koulutustaan kohtaan, vaan hätäkeskustoim innan kehittämisen puolesta. avoin kysymys pelastusylijohta ja Esko Koskiselle: ”Mitä aiotte tehdä päällystöopinto jen turvaamiseksi Pelastusopistos sa?” p.s Petoselta kantautuneiden tietojen mukaan sisäministeriössä ollaan perustamassa työryhmää, jonka tehtävänä on selvittää yhteistyö poliisiammattik orkeakoulun kanssa. www.mercedes-benz.. Kysy lisää! KehäVeho Paloja pelastusautomyynti Lommilanrinne 3, 02770 Espoo Markku Andersson, puh. Ongelma ollut tiedossa yli vuoden päällystökoulutu s vaarassa loppua Hätäkeskuspäivystäjätutkinto (90 op) Hätäkeskuspäivys täjän tutkintoon tähtäävä opiskelu kestää 1,5 vuotta ja sisältää monipuolisen kattauksen ammatin eri osa-alueilla vaadittavaa tietoa ja harjoittelua. Sen sijaan leikkaukset uhkaavat vakavasti koulutuksen laatua. Tästä huolimatta otin tyytyväisenä vastaan tiedon työryhmän asettamisesta selvittämään mahdollista muutosta. Rahoituksen pystyy järjestämään vain yksi taho ja se on Päivi Räsäsen johtama sisäministeriö. Tuolloin julkaistun talousennustee n olisi pitänyt herättää sisäministeriön pelastusosasto n huomion ja aiheuttaa määrätietoisia toimenpiteitä. Sama pätee myös hätäkeskuspäivystäjien koulutukseen
Kysy lisää! KehäVeho Paloja pelastusautomyynti Lommilanrinne 3, 02770 Espoo Markku Andersson, puh. Etuveto, takaveto, neliveto. /vito. 24 %). www.mercedes-benz.. alv. Täysin uusi Mercedes-Benz Vito ylittää riman ennätys kor keudesta. 010 569 3623 Hannu Gunnar, puh. 010 569 3628 Puhelun hinta kotimaan kiinteän verkon lankaliit tymästä 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min, matkapuhelinliittymästä 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min (hinnat sis. Odotettu uutuus – nyt täällä! Uusi Vito. Edistyksellinen turvallisuus, huikea ajettavuus, 7G Tronic aito automaattivaihteisto momentinmuuntimella, ILS led -valot – ominaisuuksia rajattomasti
10 palokuntalainen 63 kipinät polte-kalenteri on hyvä lahja tai palkinto palokuntasi jäsenille tai sidosryhmien edustajille. Kun otat haasteen vastaan, voit lähettää uuden haasteen eteenpäin. Kalenterin hinta on 25 € + toimituskulut. Osallistumalla kampanjaan olet mukana hyvän asian puolesta. HYKSin palovammakeskus tekee arvokasta työtä koko Suomen vaikeimpien palovammapotilaiden hoitamiseksi. Jos lähetät haasteen eteenpäin ennen 15.12, haaste julkaistaan 30.12.2014. ilmestyvässä Palokuntalainen lehdessä. Ennen kaikkea se osoitus vastuun kantamisesta hyvän asian puolesta. Ostaessasi hyväntekeväisyyskalenterin voit myös haastaa mukaan haluamasi palokunnan, yhteisön, yksityishenkilön tai yrityksen. Karjalan VPK naisosasto Kustavin VPK naisosasto Lokalahden VPK naisosasto Mietoisten VPK naisosasto Mynämäen VPK naisosasto Pyhärannan VPK naisosasto Rautilan VPK naisosasto Taivassalon VPK naisosasto Vehmaan VPK naisosasto katso ajantasainen haastetilanne palokuntalaisen facebook-sivuilta! huom!. Mainitse toimitusosoite ja se, kenet haluat haastaa ja haluatko haasteen julkaistavaksi lehdessä. Tee tilaus sähköpostitse tilaukset@ sanomapaja.fi. POLTE-haastekisa nyt käynnissä! Pro Potilas Pro Patient ry:n julkaiseman edustavan seinäkalenterin tuotto ohjataan palovammapotilaiden hoidon kehittämiseen. haasteita: Matti Lindberg haastaa Jyri Liljan ja Eero Annebergin /Lapin pelastushelikopterin tuki ry:stä 1 kalenterilla Ruskon VPK haastaa Vahdon VPK:n 1 kalenterilla Rautjärven VPK haastaa Särkisalmen Vpk:n ja Ruokolahden Vpk:n 2 kalenterilla Kalannin VPK:n naisosasto haastaa Vakka-Suomen alueen VPK:oiden naisosastot 4 kalenterilla. Veho haastaa Profilen 15 kalenterilla Tamlans haastaa J5L:n 15 kalenterilla Porin VPK haastaa Turun VPK:n 5 kalenterilla Pekka Koivunen haastaa Esa Aallon 1 kalenterilla Esa Aalto vastaa ja haastaa Ari Keijosen 1 kalenterilla Isto Kujala haastaa Kim Nikulan 1 kalenterilla Viekin VPK haastaa Lieksan palokunnan vakinaisen ja puolivakinaisen henkilökunnan 4 kalenterilla. Jos haluat, haasteesi julkaistaan myös Palokuntalainen-lehdessä
lokakuuta 2014 puoli kolmen aikaan iltapäivällä Kotkan Karhulassa Tikankadulla sijaitsevan yrityksen varastoalueella paloi pakettiauto. Samalla kadulla poltettiin kesän aikana myös mopo. Varhaisena maanantaiaamuna elokuun 2013 loppupuolella polttamisen kohteeksi joutui Vuorenrinne 19:n jätekatos. Miehet heittivät polttopullon Korkeakoskella Karhulantiellä sijaitsevan pitserian seinään. Miehet syyllistyivät muun muassa jäteastioiden ja jätekatoksen polttamiseen, useiden autojen ja mopojen vahingoittamiseen, kannabiksen kasvattamiseen, myymälävarkauksiin sekä pahoinpitelyyn. tuhopolttosarja sai jatkoa. Tekohetkellä alle 18-vuotias tekijä sai rikossarjasta kaksi kuukautta ehdollista vankeutta sekä ajokiellon kesäkuun 2015 loppuun asti. 10. Myös katoksen läheisyydessä olleet kolme autoa vahingoittuivat. Rakennuspaloa ei kuitenkaan päässyt syttymään sen pysähdyttyä seinän mustumiseen. Lisäksi toinen miehistä niskoitteli poliisia vastaan ja piti hallussaan vaarallista esinettä. Heinäkuun 2013 lopussa Aittakorvessa Lehtikuusentiellä miehet sytyttivät tuleen roska-aitauksen kartonkiroska-astian. Paikalle sattuneet sivulliset saivat palonalun sammutettua. Kolmea miestä syytettiin kotkalaisiin pitserioihin kohdistuneista tuhopolttoyrityksistä vuosina 2013–2014. Miehet joutuvat korvaamaan pitserioille aiheutuneista vahingoista yhteensä noin 3000 euroa. Kaikkia kolmea miestä koskettanut haaste oli törkeäksi vahingonteoksi määritelty teko pääsiäisenä 2013. 6. Yrityksen omistajan auto oli ollut säilytyksessä kahden metallikontin välissä. palokuntalainen 63 11 kipinät Kotkan tuhopolttajille ehdollista teksti ja kuva sasu mäkinen kymenlaakson käräjäoikeus antoi 21. lokakuuta. Myös tässä tapauksessa tulipalon kehittyminen pysähtyi, eikä 100 000 euron arvoinen rakennus tuhoutunut tulipalossa. Samana yönä myös läheisellä Loitsutiellä sijaitsevalla pysäköintialueella oli vahingoitettu kahta autoa yrittäen sytyttää ne tuleen. Hänet tuomittiin myös maksamaan yli 2000 euroa korvauksia aiheuttamistaan vahingoista. Palopaikalle lähti Kotkan paloasemalta kolme yksikköä sekä poliisipartio. Paikalta nähtiin poistuvan kolme henkilöä. Seuraavana päivänä miehet siirtyivät Karhulan keskustaan, jossa he heittivät polttopullon pitseriaan. Molempien pitserioiden hinta muodostuu rakennuksista sekä liiketoiminnan vaatimasta koneistuksesta. Kolmas mies sai kolmen kuukauden ehdollisen vankeusrangaistuksen. polttopullojen heittelystä myös ehdollista Kymenlaakson käräjäoikeus jatkoi tuhopolttajien tuomitsemista 28. Huhtikuussa 2013 erilaisten tulipalojen sarjan aloittaneet nuorukaiset olivat kuultavana Kymenlaakson käräjäoikeudessa lokakuussa. Palonalku aiheutti 2600 euron taloudellisen vahingon, mutta 50 000 euron arvoinen rakennus säästyi suuremmalta tuholta. Poliisia vastaan niskoitellut mies tuomittiin kolmen kuukauden ja kuuden päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Lisäksi tekijät olivat valelleet bensiiniä kolmen kadun varteen pysäköidyn auton päälle. Pakettiauto tuhoutui tulipalossa täysin. Ilmoituksen tulipalosta teki silminnäkijä, joka oli nähnyt paksun savupatsaan nousevan rakennuksen takaa. Autojen korjaukset maksoivat tuhansia euroja. Yksi miehistä syyllistyi lisäksi tänä vuonna kahteen rattijuopumukseen, joista toinen oli törkeä. huhtikuuta 2013 bensiiniä valellen sytytetyssä tulipalossa tuhoutui 9200 euron arvoinen Vuorenrinne 17:n jätekatos. Toisen tuomituista käräjäoikeus määräsi vuodeksi ja neljäksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen ja maksamaan yhteensä yli 20 000 euroa korvauksia vahingoittamastaan omaisuudesta. Miesten sytyttämien tuhopolttojen kohteina olivat muun muassa Karhuvuoressa sijainneet roskakatokset. Poliisi tutkii palon syttymissyytä.. Toisen miehen käräjäoikeus tuomitsi kymmeneksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen erilaisista vahingonteoista ja näpistyksistä. Myös pakettiauton vieressä olleet kaksi metallikonttia kärsivät palovaurioita. lokakuuta tuomiot kahdelle parikymppiselle kotkalaismiehelle
Silmäniloa vuodeksi 2015 Hämeenlinnan VPK:n brankkarit kalenterikuvissa Hämeenlinnan VPK:n hälytysosasto on tehnyt kuluneen vuoden aikana kaksi palokunta-aiheista kalenteria vuodelle 2015. 12 palokuntalainen 63 kipinät lisätietoja ajatus kalenterin tekemisestä syntyi vuonna 2013 palokunnan pikkujouluissa, kun ohjelmaa miettinyt porukka oli loihtinut yhdessä illassa humoristisen kalenterin vuodelle 2014. Se poikkeaakin edukseen muista markkinoilla olevista kalentereista. Kalenteriin on saatu ikuistettua ainutlaatuisia kuvia. 040 509 6244 thomenius@gmail.com www.hameenlinnanvpk.fi. Nettitilausohjeet ovat osoitteessa www.hameenlinnanvpk.fi ja Facebook-sivulla Hämeenlinnan VPK:n hälytysosaston toimintakalenteri 2015. Kalenterin hinta on 15 € ja verkkomyynnissä 20 €. Myyntipaikkoja tulee mahdollisesti vielä lisää. Lisäksi palokuntalaiset myyvät kalentereita 22.11.2014 Päivä paloasemalla -tapahtumassa palokunnantalolla Hämeenlinnassa. Toimintakalenterissa esitellään näyttäviä kuvia pelastustoimen mahdollisista tehtävistä ja tilanteista. – Yhteistyön tuloksena meillä on nyt kaksi kalenteria: toimintakalenteri ja brankkarikalenteri. – Palokuntamme hälytysosastolla on erittäin hyvä yhteishenki ja halu tehdä asioita aina yhtenä ryhmänä, sanoo sammutusmies Toni Thoménius. Näiden tuotto ohjataan palokunnan nuoriso-osastolle. Kalenterien myyntituotot hälytysosasto on päättänyt yksimielisesti kohdentaa vpk:n nuoriso-osaston toimintaan. Ajatusta ei tarvinnut kauan pohtia, kun useat olivat jo innolla mukana toteuttamassa kalenteria. Brankkarikalenteri on puolestaan hieman perinteisempi “palomieskalenteri”. Toni Thoménius sammutusmies, Hämeenlinnan Vpk puh. Uskomme, että kalenteri erottuu näyttävyydellään ja upealla ulkoasullaan muista. Kalentereita on myynnissä Hämeenlinnassa Fitness Femme -kuntosalilla ja Kaurialan Kampaamossa. Kalenterissa tarjoillaan silmäniloa naisille ja miksei myös miehille, palokuntateemaa unohtamatta. Näistä ilmoitetaan Facebook-sivulla
Ju ha ni K ata jam äk i H els in gin Va pa ae ht oin en Pa lo ku nt a 18 64 – 20 14 Alkuperä ispiirroks en mukaan Kimmo Pälikkö 2011. Talo purettiin 1967. Palokunn antalosta tuli liiketalo. Då hyresinkomsterna sinade stod brandkåren inför ett tungt beslut: huset måste säljas år 1917. Vuokratulojen ehtyessä palokunnalla oli edessä raskas päätös, talo piti myydä 1917. Kalenterin tuotannon mahdollisti kustantajana toimiva Firefighter Company, kahden stadilaisen palomiehen perustama suomalainen vaateyritys. Kirja toimitetaan postiennakolla.Voit tilata sen Helsingin VPK:lta sähköpostitse osoitteesta toimisto@helsinginvpk.net Ilmoitathan tilauksessasi haluatko kirjasi suomenvai ruotsinkielisenä. Ju ha ni K ata jam äk i H els in gfo rs Fr iv ill ig a B ra nd kå r 18 64 – 20 14 Helsingfors FBK:s hus vid Hagasundsgatan (nuv. Helsingfors Frivilliga Brandkår 1864-2014 BLOTT ANSLUTNINGEN FRIVILLIG Helsingin Vapaaehtoinen Palokunta 1864-2014 Helsingfors FBK:s 150-årshistorik har författats av Juhani Katajamäki. VPK:n palatsimainen rakennus oli kolmikerroksinen. VPK:n palatsima inen rakennus oli kolmikerroksin en. Aikansa johtavan arkkitehd in käsialaa ovat myös Ateneum in taidemuse o 1887 ja Helsingin pääpaloas ema (nykyinen Erottajan pelastusas ema) 1891. Talo oli palokunn an jäsenen, arkkitehti Theodor Höijerin luomus. Palokunnantalost a tuli liiketalo. Ju ha ni K ata jam äk i H els in gin Va pa ae ht oin en Pa lo ku nt a 18 64 – 20 14 Alkuperäispiirrok sen mukaan Kimmo Pälikkö 2011. Talo oli palokunn an jäsenen, arkkitehti Theodor Höijerin luomus. Vuokratu lojen ehtyessä palokunn alla oli edessä raskas päätös, talo piti myydä 1917. Palokunn antalo oli monume ntaalinen , muttei pröystäile vä. VPK:n palatsima inen rakennus oli kolmikerroksin en. Centralgatan) i början av 1900-talet. VAPAAEHTOISTA VAIN LIITTYMINEN Helsingin VPK:n 150-vuotishistoriateoksen on kirjoittanut Juhani Katajamäki. lehden toimituksen tavoitti juuri ennen painokoneiden käynnistystä tieto, että Helsingin brankkarikalenterikin on julkistettu. Vapaaeh toista vain liittymin en Helsingi n Vapaaeh toinen Palokun ta 1864 – 2014 Juhani Katajamä ki H elsingin VPK:n uljas paloasem arakennus kohosi Hakasalm enkadun, nykyisen Keskuska dun varrelle 1889. Sen ulkonevien sivusiipien väliin syntyi etupiha, jolle paloaseman viisi leveää pariovea avautuivat. Tonttia hallitsee nyt toimistorakennus World Trade Center Helsinki. Rakennus ta on luonnehd ittu venetsiala iseksi palatsiksi . Rakennus ta on luonnehd ittu venetsiala iseksi palatsiksi . Kirjan hinta 35 €+ toimituskulut 12 €. VPK:n palatsimainen rakennus oli kolmikerroksinen. På tomten finns nu kontorshuset World Trade Center Helsinki. Vuokratulojen ehtyessä palokunnalla oli edessä raskas päätös, talo piti myydä 1917. www.helsinginvpk.net kipinät Kalenteri tekee hyvää jo neljättä kertaa Stadin brankkarit vähissä vaatteissa lisätietoja www.firefighter.fi/ products/kalenteri. Kuvaajana toimi itsekin palomiehenä työskentelevä Ossi Pietiläinen. Sen ulkonevien sivusiipien väliin syntyi etupiha, jolle paloaseman viisi leveää pariovea avautuivat. Arkkitehtuurin muotokieli viittasi pohjoisitalialaise en tyylin. Mellan dess utskjutande sidoflyglar bildades en främre gård till vilken brandstationens fem breda pardörrar öppnade sig. Byggnaden har karakteriserats som ett venetianskt palats. Boken levereras per postförskott. Arvokiinteistö muuntui harmaaks i laatikkora kennukseksi. Redigeringen till svenska har gjorts av Silvio Hjelt. Aikansa johtavan arkkitehdin käsialaa ovat myös Ateneumin taidemuseo 1887 ja Helsingin pääpaloasema (nykyinen Erottajan pelastusasema) 1891. Ju ha ni K ata jam äk i H els in gin Va pa ae ht oin en Pa lo ku nt a 18 64 – 20 14 Alkuperä ispiirroks en mukaan Kimmo Pälikkö 2011. Palokunnantalo oli monumentaalinen, muttei pröystäilevä. Kolme kertaa aiemmin ilmestyneen ja lähes 60 000 euroa hyväntekeväisyyteen tuottaneen palomieskalenterin koko tuotto lahjoitetaan lyhentämättömänä Uusi lastensairaala 2017 -keräykseen. Vapaaehtoista vain liittyminen Helsingin Vapaaehtoinen Palokunta 1864 – 2014 Juhani Katajamäki H elsingin VPK:n uljas paloasemarakennus kohosi Hakasalmenkadun, nykyisen Keskuskadun varrelle 1889. Vuokratu lojen ehtyessä palokunn alla oli edessä raskas päätös, talo piti myydä 1917. Du kan beställa boken av Helsingfors FBK via emailadressen toimisto@helsinginvpk.net . Tuotannossa mukana ovat kalenterin perustaja ja tuottaja Kati Kottila-Etuaro, sekä taittajana alkuperäisen ulkoasun luonut Emmi Lemström. FBK:s palatsliknande byggnad var i tre våningar. Sen ulkonevie n sivusiipie n väliin syntyi etupiha, jolle paloasem an viisi leveää pariovea avautuiva t. Palokunn antalo oli monume ntaalinen , muttei pröystäile vä. Brandkårshuset var monumentalt men inte skrytsamt. Aikansa johtavan arkkitehd in käsialaa ovat myös Ateneum in taidemuse o 1887 ja Helsingin pääpaloas ema (nykyinen Erottajan pelastusas ema) 1891. Talo purettiin 1967. Vapaaeh toista vain liittymin en Helsingi n Vapaaeh toinen Palokun ta 1864 – 2014 Juhani Katajamä ki H elsingin VPK:n uljas paloasem arakennus kohosi Hakasalm enkadun, nykyisen Keskuska dun varrelle 1889. Rakennusta on luonnehdittu venetsialaiseksi palatsiksi. Arvokiinteistö muuntui harmaaks i laatikkora kennukseksi. Tonttia hallitsee nyt toimistorakennus World Trade Center Helsinki. Rakennusta on luonnehdittu venetsialaiseksi palatsiksi. Vänligen meddela om du vill ha din bok på svenska eller finska. Aikansa johtavan arkkitehdin käsialaa ovat myös Ateneumin taidemuseo 1887 ja Helsingin pääpaloasema (nykyinen Erottajan pelastusasema) 1891. Arkkiteht uurin muotokieli viittasi pohjoisit alialaisee n tyylin. Ju ha ni K ata jam äk i H els in gin V ap aa eh to in en Pa lo ku nt a 18 64 – 20 14 Alkuperäispiirroksen mukaan Kimmo Pälikkö 2011. Arvokiinteistö muuntui harmaaksi laatikkorakennukseksi. Vapaaehtoista vain liittyminen Helsingin Vapaaehtoinen Palokunta 1864 – 2014 Juhani Katajamäki H elsingin VPK:n uljas paloasemarakennus kohosi Hakasalmenkadun , nykyisen Keskuskadun varrelle 1889. Han var sin tids ledande arkitekt och även Ateneums konstmuseum 1887 och Helsingfors huvudbrandstatio n (numera Skillnadens räddningsstation) 1891 är av hans penna. Värdefastigheten omvandlades till en grå lådbyggnad. Arvokiinteistö muuntui harmaaksi laatikkorakennuk seksi. Talo oli palokunnan jäsenen, arkkitehti Theodor Höijerin luomus. Arkkiteht uurin muotokieli viittasi pohjoisit alialaisee n tyylin. Bokens pris är 35 € + leveranskostnader 12 €. Blott anslutningen frivillig Helsingfors Frivilliga Brandkår 1864 – 2014 Juhani Katajamäki H elsingfors FBK:s ståtliga brandstationsbyggnad reste sig år 1889 vid Hagasundsgatan, nuvarande Centralgatan. Palokunnantalosta tuli liiketalo. Arkkitehtuurin muotokieli viittasi pohjoisitalialaiseen tyylin. Palokunn antalosta tuli liiketalo. Huset revs år 1967. Talo oli palokunnan jäsenen, arkkitehti Theodor Höijerin luomus. Arkitekturens formspråk antydde en norditaliensk stil. Talo purettiin 1967. Kimmo Pälikkö, efter en originalritning. Sen ulkonevie n sivusiipie n väliin syntyi etupiha, jolle paloasem an viisi leveää pariovea avautuiva t. Ruotsinkielisen teoksen käännös Silvio Hjelt. Tonttia hallitsee nyt toimistor akennus World Trade Center Helsinki. Brandkårshuset blev ett affärshus. Kalenterin malleina toimivat aidot Stadin Brankkarit, Helsingissä työskentelevät palomiehet. Kalenterin hinta on 15 euroa. Tonttia hallitsee nyt toimistor akennus World Trade Center Helsinki. Huset vara skapat av brandkårens medlem, arkitekt Theodor Höijer. Palokunnantalo oli monumentaaline n, muttei pröystäilevä. Talo purettiin 1967
uusia sammutusautoja sai turhaan etsiä. museopaloautot olivat hyvin esillä skYDD-messuilla. Varsinaiset tuoteuutuudet loistivat poissaolollaan, kuten myös monet alan tunnetut toimijat. usko tai älä, mutta kuvassa on skYDD-messujen ulko-osasto.. Pelastusalan näytteilleasettajia oli silmämääräisesti arvioiden reilusti vähemmän kuin Jyväskylän turvallisuusmessuilla syyskuussa. mielenkiintoisimpana tuoteuutuutena messuilla oli perämoottorin vesisuihkujärjestelmä, jota voidaan käyttää niin veneen kuljettamiseen kuin sammutusveden pumppaamiseen. 14 palokuntalainen 63 kipinät teksti ja kuvat pekka koivunen SKydd-messut: Suuri pettymys Tukholmassa lokakuussa järjestetyt Pohjoismaiden suurimmiksi turvallisuusalan messuiksi mainostetut SKYDDmessut olivat suuri pettymys
SSPL vieraili Ruotsissa sspl:n hallituksen edustajat Täbyn paloasemalla, jossa suur-Tukholman pelastuslaitoksen toimintaa esiteltiin laajasti. Samalla matkalla seurue tutustui myös SKYDD-messuihin. Vierailun tuloksista ja Suur-Tukholman Pelastuslaitoksesta enemmän joulukuun numerossa. palokuntalainen 63 15 kipinät SSPL:n hallituksen edustajat vierailivat lokakuussa Tukholmassa Ruotsin Vapaaehtoispalokuntien Liiton vieraina. sspl:n varapuheenjohtaja Janne Tienpää (oik.) luovutti liiton standaarin ruotsin veljesliiton puheenjohtajalle, Göran nilssonille.
Nykyiseen kahteen (Nokia, Hervanta) siirryttiin kuluvan vuoden lokakuun alussa. Päivystävien mestarien määrä ei kuitenkaan vähentynyt, koska kolmas siirtyi päivystäväksi palomestariksi entisissä häken tiloissa sijaitsevaan tilannekeskukseen. kokemuksia ja tehdään tarvittaessa muutoksia toiminnan kehittämiseksi. Pirkanmaan pelastuslaitokselta painotetaan, että uudesta, valtakunnallisestikin ainutlaatuisesta järjestelmästä kerätään Seitsemän, kolme, kaksi Pirkanmaalle uusi päivystysjärjestelmä päivystävän palomestarin ajoneuvoa esittelee palomestari kimmo perolahti. Muiden tukitehtävien ohella uusi tilannekeskusmestari vastaa etänä kaikista yksikköja ryhmälähdöistä pelastustoiminnan johtajan ominaisuudessa. Vielä neljä vuotta sitten Pirkanmaa oli jaettu seitsemään päivystysalueeseen. Uudella järjestelmällä pyritään muun muassa tehostamaan henkilöstön käyttöä ja varmistamaan johtamistoimintaa. Kolmeen (itä, länsi, pohjoinen) siirryttiin vuonna 2011 alusta. Uudella järjestelmällä pyritään muun muassa tehostamaan henkilöstön käyttöä ja varmistamaan johtamistoimintaa.”. 16 palokuntalainen 63 kipinät pirkanmaan pelastuslaitoksen päällystöpäivystysalueita on enää jäljellä kaksi. Pirkanmaalla P3-ringissä on viisi henkilöä, virka-ajan ulkopuolisessa P30-varallaoloringissä on kahdeksan, samoin kuin P20 päällikköpäivystysringissä
– Pyrimme liittona edistämään positiivisen ratkaisun löytämistä varallaolo-ongelmaan. Vuositasolla Avin tulkinnan mukaan voisi yhdellä henkilöllä olla enintään 13 varallaoloviikkoa.Varallaolokorvaus on pelastuslaitoksesta riippuen arki-iltaisin ja -öisin 30–40 prosenttia ja viikonloppuisin 30–50 prosenttia henkilön tuntipalkasta. Vuosien ja vuosikymmenten varrella yhdistyksessä on pohdittu, että ”tarttis tehdä historiikki niinettä nykyväkikin sais tietää mitä palokunnassa oikeen on tehty ja tapahtunnu”. itä-suomen aluehallintoviraston päätöksen mukaan sopimuspalohenkilöstölle saa kertyä varallaolotunteja vuodessa enintään 1650. Muun muassa Ruotsin pelastustoimi perustuu pitkälle varallaolevaan osaaikaishenkilökuntaan. Valtion virkamiehet perustelevat varallaolotunteihin puuttumista työsuojelulla. Tuuloksen Vapaaehtoinen Palokunta ry:n historiatietojen keräämistä ja julkaisua on valmisteltu perihämäläiseen tapaan pitkään ja hartaasti. Viikon työajan ulkopuolinen varallaolo tarkoittaa noin 128 tunnin kertymää. Julkaisua on palokuntalaisten mukaan tehty ”antaumuksella ja asiantuntemuksella”. Avin mahtikäsky vaikeuttaa pelastustoimintaa Varallaolokäytäntöön muutos. Ruuttakopilta Ruuttanäyttämölle lisätietoja www.ruuttanayttamo.net Päävastuu on ollut kuitenkin ammattilaisella, kirjailija Kaisu Koskuella. palokuntalainen 63 17 kipinät tuuloksen vpk on julkaissut 125-vuotisjuhlateemaansa liittyen ”Ruuttakopilta Ruuttanäyttämölle” –nimisen, palokunnan toimintaa kuvaavan historiateoksen. Varallaolojärjestely on käytössä useissa maissa samankaltaisena kuin Suomessa. – Näyttää siltä, että valtion viranhaltijat ovat taas kerran tehneet päätöksen, jonka seurauksia ei ole ollenkaan pohdittu, sanoo SSPL:n toiminnanjohtaja Isto Kujala
Harjoituksen koko on vuosien aikana kasvanut. kerran. Nuoret päivystivät paloasemilla, joilla huolto pelasi; muonituksesta vastasi 12 palokuntanaista. Yhteistyötä harjoituksen toteuttamiseksi tehtiin Etelä-Karjalan Pelastuslaitoksen, SPR:n, Meripelastusseura Etelä-Saimaan, Provestis Oy:n ja Skuba Suomi Oy:n kanssa. Suorita kompressoritekniikan ja turvallisuuden ”AJOKORTTI” täyttöpaikan lainsäädäntö • hengitysilmapullojen täyttö toiminnasta vastaaville esimiehille, Divetech Compressors Rataskuja 1, 03100 NUMMELA GSM +358 (0)40 505 1146 jouko.askola@divetech.. Aluksi mukana olivat vain Lappeenrannan, Tirilän ja Lauritsalan VPK:t. kipinät pitkiä perinteitä vaalien ja uusia kujeita kehitellen nuoret pääsivät tänäkin vuonna harjoittelemaan erilaisia palokuntataitoja heille mietityissä harjoitushälytyksissä. teksti hanna skippari kuvat hanna skippari Ja Jesse heino Baltic Princess 23.–24.1.2015 Tulimeri Goes 70’s Tulimeri Goes 70’s P ar as asu palkitaan ! LOPPUUNM YYTY! Koulutusohjelman sisältö: • täyttöpaikan lainsäädäntö • täyttöpaikan turvallisuus • kompressoritekniikka • kompressoreiden huolto • hengitysilmapullojen täyttö • toiminnan suunnittelu • toiminnan valvonta Kurssimme on tarkoitettu toiminnasta vastaaville esimiehille, täyttöja huoltohenkilöstölle sekä suunnittelijoille. Tilaa esite: jouko.askola@divetech.?. Viime vuosien aikana mukaan ovat tulleet Rutolan VPK ja Joutsenon Palokuntanuoret. Palokuntanuorilla 24 tunnin harjoitus Lappeenrannassa 76 palokuntanuorta ja 60 ohjaajaa seitsemästä eri palokunnasta kokoontui neljälle eri paloasemalle lokakuisena viikonloppuna 24 tunnin harjoitukseen, joka järjestettiin jo 17. Tänä vuonna mukaan liittyivät Nuijamaa ja Ylämaa. Provestis lahjoitti heijastinliivejä painatuksilla harjoituksen käyttöön ja Skuban tiloissa päästiin harjoittelemaan. Myös Kotkan VPK:sta saapui kaksi ohjaajaa auttamaan ja seuraamaan harjoitusta
Tämä oli hänen mielestään toteutettu hyvin ja pilke silmäkulmassa. Hätäkeskusta pyörittivät nuoret ohjaajan valvoessa, että kaikki sujuu. Jonna Kyllönen, 15, Joutsenon Palokuntanuorista kertoo, että paras ja hauskin keikka oli öinen liikenneonnettomuus, jossa kaksi autoa oli ajanut kolarin ja kuljettajat olivat loukkaantuneet. Isoimmille tehtäville mukaan hälytettiin myös harjoitus –P31 tai –P20, jotka kuljettajineen harjoittelivat tilannepaikalla ryhmän tai pelastusjoukkueen johtamista. Lassi on Jonnan kanssa samaa mieltä, siitä että ensiaputehtäviä oli liikaa. Hälytykset saattoivat tulla mihin aikaan tahansa. Nuoret ja heidän kuljettajinaan toimineet kouluttajat eivät tienneet niistä etukäteen. Viikonlopun aikana nuorille tuli 56 erilaista hälytystä eri puolille kaupunkia.”. Jonnaa, joka toimi oman ryhmänsä ryhmänjohtajana, jäi harmittamaan, kun hänen ryhmänsä ei oikein päässyt sammutustehtäville, vaan suurin osa tehtävistä oli ensivastetehtäviä ja näin ollen hyvin samantyylisiä. Rutolan asemalle perustettiin harjoitusta varten harjoitushäke, jonka tehtävänä oli ottaa harjoitushälytykset vastaan ja hälyttää tarvittava apu kohteeseen. Viikonlopun aikana nuorille tuli 56 erilaista hälytystä eri puolille kaupunkia. Lassi Martikka, 9, Lauritsalan VPK:sta kertoo, että liikenneonnettomuus, missä kaksi autoa oli kääntynyt ympäri oli kivoin keikka, koska siinä oli ensiapua, eristämistä ja pääsi haravoimaan maastoa. palokuntalainen 63 19 kipinät Pitkien välimatkojen vuoksi nuoret ja heidän ohjaajansa kokoontuivat neljälle keskustan läheisyydessä sijaitsevalle asemalle. Lassin mielestä tylsää oli myös, ettei tiennyt mitä tapahtuu milloinkin ja milloin seuraava keikka tulee. 7–17-vuotiaat saivat monta uutta kokemusta ja hauskaa hetkeä viikonlopun aikana
EuroSafetynimellä järjestetty tapahtuma korvasi perinteiset Turvallisuusmessut.. Tällä rahasummalla tullaan hankkimaan vain yksi raskasajoneuvo Kittilä/Levi -aluLapin Palokuntapäivät ylläksellä teksti ja kuva Jari ranua teksti ja kuvat maria salo eelle, kun normaalivuosina niitä hankittiin kaksi. – Erican ja tuve-verkon käyttöönottaminen merkitsee myös sitä, että asemilla joudutaan kiinnittämään huomioita kulunvalvontaan ja kiinteistöturvallisuuteen. Pelastusjohtaja antoi suuret kiitokset yksikönjohtajille ja sopimuspalokuntien päivystäjille hyvin hoidetuista tehtävistä ja viestiliikenteestä. SSPL:n hallituksen jäsen Jari Ranua alusti pisteytyksen ottamista sillä, että jos järjestelmä antaa porkkanaa toimintaan, se kannattaa ottaa käyttöön. Uusi tavoite pisteytyksen voimaan saattamisesta määriteltiin 1.1.2015. Tavoitteena oli, että pisteytykselle olisi ollut sadan prosentin kannatus. kerran Tampereen Messukeskuksessa. – Heinäkuu oli hälytysten määrässä kymmeneen vuoteen työläin, hälytyksiä oli 533. Talouspäällikkö Minna Rautionahon tekemien yhteenvetojen pohjalta sopimuspalokuntien edustajille jaettiin heidän sopimuspalokuntiensa pisteytyksestä tulevat pisteet ja toimintakorvauksen summa. – Ensi vuonna toisen auton hankinnasta jääneillä rahoilla tullaan hankkimaan johtoja henkilöautoja sekä sammutusmiesten henkilökohtaisia varustuksia. Kuitenkaan kaikkia tarpeellisia tietoja ei saatu määräaikaan mennessä. Pudotusta muutamalle sopimuspalokunnalle kyllä tuli, mutta näiden palokuntien omistamien kiinteistöjen vuokratuloilla tämä erotus kompensoituu. Normaalimäärä heinäkuussa on ollut noin 300. Yhteenvetona voitiin todeta, että toimintakorvaukset nousevat. Pisteytykseen lasketut pisteet otetaan vuoden 2013 tilanteen mukaan. EuroSafety 2014 Tampereella Kolme k ansainvälistä ammatti messutapahtumaa Turvallisuusalan kansainväliset ammattimessut toteutettiin 14. Pelastusjohtaja Martti Soudunsaari kertoi aluksi ajankohtaisia ja kuluneen vuoden asioita ja lukuja. Eerikan tulosta pelastusjohtaja kertoili, että se otetaan ensimmäisenä käyttöön Oulun hätäkeskuksen alueella. Soudunsaaren mukaan investoinnit vuodelle 2015 tulevat olemaan suuruudeltaan 600 000 euroa ja pelastussuojelurahastosta saataneen 125 000 euroa. Tätä ei kuitenkaan Lapissa saavutettu. Budjetti kuluvalle vuodelle on ylittynyt 50 000 eurolla viime vuoteen verrattuna. pisteytysjärjestelmä käyttöön Sopimuspalokuntien pisteytysjärjestelmä oli tarkoitus ottaa käyttöön 1.7. 20 palokuntalainen 63 kipinät syyskuussa järjestetyille palokuntapäiville oli saapunut edustus 23:sta Lapin 32 sopimuspalokunnasta. tänä vuonna. Järjestelmien käyttöönottaminen tuo uusia haasteita, koulutustarpeita, muutoksia ja myös lisäkustannuksia! Tämän hetken tiedon mukaan Erica otetaan käyttöön syksyllä 2015
merplastin osastolla oli mahdollisuus tutustua maallikkodefibrillaattoriin. messutytön maskeeraukseen panostamalla saatiin varmasti messukävijöiden huomio.. – Tampereen turvallisuusmessuja on pyritty kehittämään yhä kansainvälisempään ja nykyaikaisempaan suuntaan, kertoo Tampereen Messujen toimitusjohtaja Hannu Vähätalo. Seminaareissa nostettiin esille muun muassa paloturvallisuus sosiaalija terveystoimessa, moderni työsuojelukoulutus, tietoisella läsnäololla saavutettava hyvinvointi, inhimilliset turvallisuustekijät, tapaturmien vähentäminen, terveelliset ja turvalliset työolot sekä ennalta ehkäisevä päihdetyö. EuroSafety 2014 Tampereella Kolme k ansainvälistä ammatti messutapahtumaa – Tänä vuonna työsuojeluja työhyvinvointipuolen näytteilleasettajia oli lähes 150, joka on enemmän kuin aiemmin. pelastusalaakin puhuttaneesta ammattipätevyys koulutuksesta. Messuosastojen lisäksi messuvieraille tarjottiin ajankohtaisseminaareja kaikkina kolmena messupäivänä. Turvakortit.fi osastolla oli mahdollista saada lisätietoa esim. parhaiten elvyttänyt voitti Zoll aeD plus –defin. Kaiken kaikkiaan messuilla oli 212 näytteilleasettajaa. Messuilla oli 212 näytteilleasettajaa.” petzlin osastolla työnäytös valjaissa työskentelystä. palokuntalainen 63 21 kipinät uuden nimisellä tapahtumalla Tampereen Messut haluaa selkeästi erottautua muista kotimaisista turvallisuusalan tapahtumista. EuroSafety-messujen tapahtumakokkonaisuuteen kuuluvat myös Työhyvinvointi-messut sekä hitsausalan messutapahtuma Nordic Wlding Expo
MIRG-ryhmän kokoonpano, varustus ja toimintamallit ovat valtakunnallisesti yhtenevät. Toiminnan perusteet ja johtosuhteet määräytyvät meripelastuslain mukaisesti. MIRG-sopimuksella parempaa valmiutta merelle Rajavartiolaitos, sisäministeriön pelastusosasto, Varsinais-Suomen pelastuslaitos ja Helsingin pelastuslaitos allekirjoittivat lokakuussa yhteistoimintasopimuksen, jonka avulla parannetaan Suomen varautumista ja toimintavalmiutta meripelastustoimen tehtävissä, esimerkiksi laivapaloissa. Rajavartiolaitos puolestaan kouluttaa yhdessä pelastustoimen kanssa MIRG-ryhmiä merellisiin erityistehtäviin sekä osallistuu onnettomuustilanteissa ryhmien kuljettamiseen helikopteritai venekalustolla. MIRG-ryhmiä käytetään erityisesti laivaonnettomuuksissa. Sopimuksella myös selkeytetään MIRGtoiminnan koulutus-, ja rahoituskysymyksiä sekä vahvistetaan toiminnan johtamisja toimintamallit. 22 palokuntalainen 63 kipinät mirG-ryhmiä voidaan käyttää koko Suomen meripelastustoimen alueella. Kaikki ryhmän jäsenet ovat saaneet perehdytyksen merellisen toiminnan erityispiirteisiin ja toimintaan helikopterin kanssa. Sopimus on luonteeltaan ainutlaatuinen, sillä aikaisemmin valtiolliset ja kunnalliset toimijat eivät ole sopimuksilla sitoutuneet valtakunnallisesti yhdessä vastaavanlaisen suorituskyvyn ylläpitämiseen. MIRG (Maritime Incident Response Group) on pelastustoimen erikoiskoulutettu meritoimintaryhmä.”. mirG-tukikohdat turussa ja helsingissä Varsinais-Suomen pelastuslaitos ja Helsingin pelastuslaitos sitoutuvat sopimuksella ylläpitämään jatkuvaa pelastustoimen erityisosaamista meripelastuksen erityistilanteisiin MIRG-tukikohdissa Turussa ja Helsingissä
Sankarikoirat ja kunniamaininnan saaneet ovat huomionosoituksen ansainneet toimimalla itsenäisesti ja pyyteettömästi ihmishenkiä pelastaen, sanoo Kennelliiton viestintäpäällikkö Kaija unhola. Lisäksi on tarkoitus mahdollistaa riittävä tiedon saatavuus toiminnan tueksi. Tavoitteena on luoda edellytykset turvallisuusviranomaisten tehokkaalle yhteistyölle ja tiedonvaihdolle yli viranomaisrajojen sekä tietojen tarkoituksenmukaiselle ylläpitämiselle. Kennelliitto palkitsee sankarikoirat yhdessä LähiTapiola-ryhmän kanssa Koira2014-tapahtumassa Messukeskuksessa Helsingissä joulukuussa. Koirien rooli pelastajana osoittaa, että koirat ovat yhteiskunnallisesti tärkeitä. 0295 488 419 kuva häTäkeskuslaiTos ku vi tu sk uv a ha nn e hY TT in en suomen kennelliitto myönsi tänä vuonna 20 koiralle Sankarikoira-arvon ja lisäksi 17 koiraa sai urotöistään kunniamaininnan. On hienoa, että ihmiset ilmoittavat liittoon koirien urotöistä. Sankarikoira-arvo 20 (–2) koiralle. 24 palokuntalainen 63 kipinät sisäministeriö on käynnistänyt hankkeen, jossa tarkistetaan pelastuslain sekä hätäkeskustoiminnasta annetun lain tiedonsaantioikeuksien ja rekisterisäännösten riittävyys viranomaistoiminnan kannalta. Tällä hetkellä on käynnissä Hätäkeskuslaitoksen hätäkeskustietojärjestelmähanke (Erica) ja Poliisihallituksen KEJO-hanke, joissa kehitetään viranomaistoimintaa ja tietojärjestelmiä. Molemmat ovat hankkeita, jotka vaikuttavat useihin eri viranomaisiin. Tarkoituksena on mahdollistaa tehokas viranomaisten välinen yhteistoiminta ja yhteinen tilannekuva sekä mahdollistaa uusien työprosessien käyttöönotto. 0295 488 450 pelastusylitarkastaja Veli-Pekka Hautamäki puh. Sankarikoira-arvon voivat saada koirat, jotka ovat merkittävästi vaikuttaneet siihen, että yksi tai useampi ihmishenki on pelastunut. Tiedonsaantioikeuksien riittävyys tarkistetaan lisätietoja LISäTIETOJA HANKESIVuLTA: www.intermin.fi/fi/ lainvalmistelu/muut_lainvalmisteluhankkeet/ tiedonsaantioikeus-_ja_rekisterisaannosten_tarkistaminen LISäTIETOJA: tietoverkkojohtaja Pekka Tulokas puh. Lehden painoon mennessä tuli tieto, että Vinskiltä ja Raipelta on peruttu sankarikoira -arvonimet, kun paljastui että koiria on käytetty metsästysrikoksessa. – Kennelliittoon tuli tänä vuonna sankarikoirahakemuksia yhteensä 37
Riitta aloitti koulutyönsä normaalisti syksyllä niin kuin aina ennenkin. Palokuntaperheen lapsena hän oli pienestä pitäen kasvanut kiinni palokunta-aatteeseen omassa Kosken VPK:ssaan Hämeenkoskella. Luokanopettajan työssä lapset olivat hänelle rakkaita ja lapset rakastivat opettajaansa. Saimme yhdessä seurata lastemme varttumista aikuisiksi. Istutaan kodalla kaunista iltapäivää ja keitellään kahvia”. Vanhin lapsenlapsista oli jo mummun mukana Lapin retkilläkin. Sairaus katkaisi Riitan ensimmäisen toimintavuoden. Sieltä palattuaan hän laittoi minulle tekstiviestin, että kaikki meni hienosti, mitä nyt vähän väsyttää. Riitta oli opettaja, kasvattaja ja johtajapersoona, joka kehitti vapaaehtoista palokuntajärjestötyötä vuosikymmenten ajan. Kun kokoonnumme Tarusjärven leirialueelle ja katsomme syksyiselle tai talviselle tähtitaivaalle kauas linnunratojen tuolle puolen, yhtenä kirkkaimpana tähtenä meille palokuntalaisille sieltä vilkuttaa Riitta. Naisten Valmiusliitto oli lähellä hänen sydäntään ja Riitan kädenjälki näkyi ja tuntui myös siellä. Oman VPK:n hallituksen puheenjohtajuus piti hänet kiinni omassa palokunnassaan muista luottamustoimista huolimatta. Olimme Riitan ja hänen perheensä kanssa perheystäviä vuosikymmenten ajan, yhteisenä harrastuksena palokuntatoiminta. Hämeen Pelastusliiton puheenjohtajuuden avauduttua oli lähes itsestään selvää, että tuo paikka ikään kuin kuului Riitalle. Kuukausi ennen kuolemaansa Riitta kutsui meidät kotiinsa, jossa muistelimme menneitä vuosikymmeniä ja niiden tapahtumia. Toisin kuitenkin kävi. Kokemuksen kasvaessa hän ylsi aina palokuntajärjestötyön valtakunnan tason huipputehtäviin saakka. palokuntalainen 63 25 kipinät marraskuun viimeisellä viikolla meidät palokuntalaiset tavoitti suruviesti: opettaja, palokuntavaikuttaja ja Hämeen Pelastusliitto ry:n puheenjohtaja Riitta Jäämaa oli nukkunut pois 29.10.2014. Syksyllä oli Viksu2014 –leirin päätöskaronkka Porissa. Riitan luonnetta ja persoonaa kuvaa hänen rakastamansa Ystävän laulun sanat: ”Mistä tunnet sä ystävän, onko oikea sulle hän. Tuo toive jäi toteutumatta. Meille palokuntalaisille jäi Riitasta kaunis muisto, jäämme kaipaamaan häntä. Sairauden ilmaantuessa pidimme entistä tiiviimpää yhteyttä. Saimme olla Riitan perheen vieraina heidän perhejuhlissaan. Tuo tekstiviesti jäi viimeiseksi. Riitan johtajaotetta tarvittiin muuallakin. Padasjoen Tarusjärven leirialue oli Riitalle hyvin rakas ja muistoja herättävä paikka. Samassa yhteydessä hänet valittiin Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön valtuustoon. Riitta oli opettaja ja palokuntavaikuttaja koko sydämestään. Riitta lähti luotamme liian varhain. Pesti valtakunnallisen palokuntanaistyön puheenjohtajana ja kehittäjänä kesti vuosia. Anna tunturin selvittää, kuka viereesi jää. Meidän palokuntalaisten puolesta Riitan ystävä Antero Riitta Jäämaan muistolle. Turhat tuttavat silloin ois hävinneet pian pois”. Riitta kertoi minulle olevansa niin hyvässä kunnossa, että voi lähteä Poriin. Siitä tunnet sä ystävän, kun on vierelläs vielä hän. Me kaikki uskoimme ja toivoimme, että alkaneet hoidot tehoaisivat ja niin uskoi Riitta itsekin. Riitta sanoi minulle: ”Kuule Antero, kerätään vielä kerran Tarukselle ne, jotka vielä ovat jäljellä siitä porukasta, jolla kotaa aikanaan rakennettiin. Riitalle ehti tulla jo lapsenlapsiakin, jotka olivat todella mummun silmäteriä ja – tietenkin – palokuntalaisia. Kävelimme siinä kauniina iltapäivänä Riitan kotimetsässä keskustelun polveillessa nykyhetkestä menneisiin. Kuitenkin melko pian sairaus antoi merkkejä itsestään. Riitalle Lappi ja lapinretkeily oli hyvin rakas harrastus, jonka avulla hän tuuletti itseään työn ja järjestöelämän aiheuttamista paineista
seuraava palokuntalainen ilmestyy taas ensi kuussa! eläkkeelle nimitykset – kiitän palokuntalaisia ja yhteistyökumppaneita vuosikymmenten yhteistyöstä ja huomionosoituksista jäätyäni eläkkeelle 1.8.2014. ”Suomen Palopäällystöliitto edustaa asiantuntijuutta, korkeatasoista koulutusja julkaisutoimintaa, aktiivista yhteistyötä ja verkottumista sekä kansainvälisyyttä. Erityisesti haluan kiittää Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry:tä yhteistyöstä ja minulle osoitetusta huomionosoituksesta. 26 palokuntalainen 63 kipinät jessss... ”Pelastustoimen tulee uudistua rohkeasti yhteiskunnan kehityksen mukana. Puheenjohtajavalinta tukee näitä tavoitteita erinomaisella tavalla”, sanoo Suomen Palopäällystöliiton toiminnanjohtaja Ari Keijonen. Jari Sainio jatkaa SPPL:n puheenjohtajana Jari sainio PALOKUNTALAINEN 62 1 PERSOONA: HARM HERMANS • PALOKUNTA AUTOMAATILLA PELASTUSJOHTAJAT: IRTONUMERO 8 € • 3.10.2014 • ISSN 1798-2685 62 Talous tiukilla Esittelyssä Padasjoen VPK antero mieliharrastuksensa parissa.. Liitto toimii aktiivisesti pelastustoimen kehittämiseksi ja edustaa jäsenistöään pelastustoimea koskevissa asioissa. Antero Liukkonen suomen palopäällystöliiton puheenjohtajan tehtävänä on johtaa liittohallitusta ja edustaa liittoa niin kansallisissa kuin kansainvälisissä yhteyksissä. Tärkein tehtävämme on kansalaisten turvallisuuden edistäminen sekä onnettomuuksien ja niistä aiheutuneiden vahinkojen torjuminen”, toteaa vuodesta 2012 puheenjohtajana toiminut Jari Sainio, 53
Palomiesurheilu: SM pilkki Valkeakoski 11.–12.3. Palomiesurheilu: Voimailu/soutu Raisio 30.10. SPAL: Turvallinen Suomi -seminaari Helsinki 17. Palomiesurheilu: SM -Slalom Tahko 18.3. Palokuntalainen ilmestyy 2015 tammikuu 23.–24.1. Palomiesurheilu: Salibandy Helsinki 18.–20.11 Finn SecKansainväliset turvallisuusalan messut Helsinki joulukuu 31.12. Palokuntien SM-kilpailu Pori kesäkuu 1.–15.6. Palomiesurheilu: Yleisurheilu PäijätHäme 15.–30.6. Palomiesurheilu: SM hiihto Hämeenlinna 5.3. SPPL: Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät Tampere 19.11. Palokuntalainen ilmestyy syyskuu 1.–30.9. Palomiesurheilu: SM jääkiekko Lahti 9.12. TuLIMERI 2015 Tku-Tukhoma-Tku 31.1. Julkaisemme sitoumuksetta tietoja pelastusalan tapahtumista yms. SPPL: Pelastusalan neuvottelupäivät Hki-Tukholma-Hki 31.12. Palomiesurheilu: Ammunta 1.7–31.8. Palokuntalainen ilmestyy heinäkuu 1.–31.7. SSPL: Työturvallisuusseminaari Tampere helmikuu 13.–15.2. Palomiesurheilu: Suunnistus Tampere lokakuu 1.–31.10. –19.3. Palomiesurheilu: Lentopallo Turku elokuu 1.–31.8. SPPL: Jouluseminaari ja jouluglögit Helsinki 10.12. Palomiesurheilu: Golf Pori 28.8. Palomiesurheilu: SM-jalkapallo Espoo 30.6. Palokuntalainen ilmestyy marraskuu 1.–30.11. Palomiesurheilu: SM-keilailu Kokkola 30.4. SPEK: Palokuntanuorten ja -naisten opintopäivät Kalajoki 27.2. Palokuntalainen ilmestyy. SPPL: Palopäällystöpäivät 2015 Tampere huhtikuu 20.4. SPAL: Liittokokous Turku joulukuu 3.–4.12. Tiedot osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi kipinät lokakuu 16.11. Palomiesurheilu: SM -kaukalopallo Vaasa 19.–21.3. FSB: Svenskspråkiga studiedagar och FSB:s höstmöte Turku 18.11. Palomiesurheilu: uinti Riihimäki 1.10– 30.11. SPEK: Palokuntalaisten opintopäivät Kalajoki 1.–30.4. palokuntalainen 63 27 tapahtumakalenteri Tiedot kerätty laitosten ja palokuntien tiedottajilta sekä järjestäjien nettisivuilta. Palokuntalainen ilmestyy maaliskuu 3.–4.3. Palomiesurheilu: Voimailu/soutu Äänekoski 26.11. SPPL: Opetusalan turvallisuusfoorumi 2015 Hki-Tukholma-Hki 25.–26.4. Palokuntalainen ilmestyy toukokuu 23.5
28 palokuntalainen 63 teksti ja kuvat sasu mäkinen Onnettomuuspaikkoja kuvataan aiempaa enemmän
Kuvaaminen julkisella paikalla on lähtökohtaisesti luvallista, mutta Vanhamaa muistuttaa, ettei toisen kotiin tai pihalle ole asiaa ilman asianomistajan lupaa. Onnettomuuskuvien käyttö tiedottamisessa tai mediassa on haasteellista, siitä päättää aina pelastustoiminnan johtaja, Vanhamaa kertoo. Palomestari Arto Latvalan mukaan Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen palomestareiden kuljettajille, eli operaattoreille, järjestetään valokuvauskurssi. Media on erityisen kiinnostunut viranomaisten tehtävistä.. Hänen mielestään kansalaiskuvista voi olla myös hyötyä. Lehdet ja muu media maksavat hyvistä kuvista, joten eiköhän tälläkin ole merkitystä. Viranomaiset neuvovat ajamaan onnettomuuspaikan ohitse pysähtymättä kuvaamaan tilannetta. Älypuhelimet syynä kuvaamisen lisääntymiseen Kouvolan paloasemalla työskentelevän palopäällikkö Tero Vanhamaan tekemien havaintojen perusteella kuvaaminen onnettomuuspaikoilla on lisääntynyt. t urmaturistit, eli onnettomuuspaikoille kerääntyvät henkilöt, eivät – vastoin yleistä luuloa – useimmiten viranomaisten työskentelyä haittaa. Paikallaolijoiden tulee pysyä riittävän etäällä, eikä esimerkiksi kuvata palavaa autoa vierestä. Jos kansalainen kuvaa onnettomuuden alkuvaihetta tai dynaamista eli laajenevaa onnettomuutta, voi materiaali antaa merkittävää tietoa palonsyyntai onnettomuustutkijoille. – Syynä ovat varmasti älypuhelimet. Autopalo voi olla hengenvaarallinen, sillä auton sisällä voi olla esimerkiksi helposti räjähtäviä kaasupulloja. Jos onnettomuuspaikka on suurempi tai vauriot ovat pahempia, kokevat kansalaiset kuvaamisen tärkeämmäksi. Vanhamaan mukaan pelastuslaitos pyrkii aina kuvaamaan onnettomuuden alkutilanteen, jos se on mahdollista. Kamera on näin mukana lähes kaikilla kansalaisilla. palokuntalainen 63 29 Vilkkaasti liikennöidyillä alueilla onnettomuuspaikkoja valokuvataan paljon. Vanhamaan mukaan tästäkin on jouduttu välillä antamaan ohjeita kansalaisille. Kurssilla käsitellään myös viranomaiskuvaamisen etiikkaa, jota on Latvalan mukaan syytä hieman täsmentää koko Suomessa. Media toimii kilpailutilanteessa ja varmaankin kaikki uutisarvon ylittävä ”hyvä materiaali” kelpaa, Vanhamaa toteaa. Vanhamaan mukaan kuvaamista ei pysty estämään, korkeintaan rajoittamaan esimerkiksi eristämällä onnettomuusalue riittävän laajalti. Hänen mielestänsä pelastuslaitoksen on kuitenkin hyvä ohjeistaa, kuka voi kuvata ja miten materiaalia voidaan käyttää. – Pelastustoimintaan osallistuvan henkilön tulee lähtökohtaisesti pidättäytyä kuvaamisesta, ellei hänellä ole siihen pelastustoiminnanjohtajan erikseen myöntämää lupaa tai velvoitetta. Onnettomuuspaikalla olevien pitää kuitenkin muistaa antaa pelastustyöntekijöille oma rauha, jotta tehtävä voidaan suorittaa häiriöttä ja kaikkien paikallaolijoiden turvallisuus voidaan taata
Jyväskylän yliopisto toteutti tutkimuksen aiheesta vuosina 2006–2012. Nopean internet-uutisoinnin myötä uutisten luotettavuudesta on myös tullut entistä tärkeämpää uutistoimituksille. Kuviin liittyy kuitenkin usein maallikon tiedote tapahtuneesta ja sen julkaiseminen on kyseenalaista, vaikkakin mediaseksikästä. freelancerkuvaajia on välillä useitakin paikalla. Myös sosiaalista mediaa on alettu hyödyntää uutisten julkaisussa. kansalaiskuvien käyttöä mediassa on tutkittu Kansalaisten osallistumista uutisten tuotantoon on selvitetty suomalaistutkimuksella. Pelastuslaitosten yhteistoimintaharjoitus kiinnosti useita median edustajia.. Pelastuslaitos pyrkii aina kuvaamaan onnettomuuden alkutilanteen. Eikä onnettomuuspaikkojen kuvaaminen jää vain liikenneonnettomuuksiin – kansalaiset kuvaavat lähes kaikkia pelastuslaitoksen tehtäviä, uteliaisuutensa vuoksi. Mediatalot ovat erityisen kiinnostuneita saamaan kuvamateriaalia kauempana tapahtuvista onnettomuuksista, joihin medialla ei välttämättä ole mahdollisuutta lähettää omaa kuvaajaa. Latvalan mielestä ratin takaa kuvaaminen ei sinänsä haittaa, mikäli yleisiä pelisääntöjä ja yksityisyyttä kunnioitetaan. Esimerkiksi moottoritiellä ohiajajat pysähtyvät paikalle kuvaamaan, vaikka onnettomuuspaikoista pitäisi vain ajaa ohitse jos apua on jo paikalla riittävästi. kuvaamalla tehdään bisnestä Palomestari Arto Latvala Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta kertoo, että kuvaaminen onnettomuuspaikoilla on lisääntynyt selkeästi. Tutkimuksen mukaan internetin sekä älypuhelinten yleistyminen on avannut tavallisille ihmisille mahdollisuuden lähettää kuvia ja tietoja uutistoimituksiin. Viime vuosien ajalta Suomesta löytyy lukuisia tapauksia, joissa onnettomuuden kuvaaminen on aiheuttanut ketjukolareita. Pelastusalan keskustelufoorumilla, Fireimagesissa nousee ajoittain keskustelua ratin takaa otetuista kuvista. Hänen mukaansa monet seuraavat internetistä pelastustoimen tehtäviä ja kertoo, että jotkut saattavat myös kuunnella tiettyjä puheryhmiä, sillä ns. Peruskuvasta saa 50–100 euroa tai elokuvaliput, mutta julkkishenkilöstä tai erikoisesta videoklipistä varmaan jo enemmän, siis raha kiinnostaa ihmisiä. 30 palokuntalainen 63 kuvaaminen kasvattaa lisäonnettomuuksien vaaraa Kuvaamisen lisääntyessä myös lisäonnettomuusriskit kasvavat. Maallikon tiedote voi olla aika avoin, värittynyt jne. Kuvaamisen syytä kysyttäessä hän sanoo syyksi ainoastaan rahan: – Ehdottomasti älypuhelimien lisääntyminen kameroineen ja median luoma ”business”-mahdollisuus. asiaa ymmärtämättä, kun taas viranomainen tiedottaa faktaa
Kuvaamista liiketilassa ei kuitenkaan voi kieltää. Palvelun täyskäytön Helsingin päivystävät palomestarit aloittavat 1.12. Myös yksityisissä liiketiloissa kuvaaminen on sallittua, mutta omistaja voi kuitenkin estää kuvaajaa pääsemästä tilaan. Kuvia julkaistaessa kuvaaja vastaa siitä, että hänellä on kuvissa esiintyvien ihmisten lupa kuvan julkaisemiseen. Mikäli kuvaaja on liikkeen sisätiloissa, on liikkeen omistajalla tai haltijalla mahdollisuus vaatia kuvaajaa poistumaan tiloista. Kuvaaminen tai kuvausvälineiden tuominen voidaan myös kieltää sisäänpääsyn ehtona maksullisissa yleisötapahtumissa, laivoissa, museoissa, näyttelyissä, urheilutapahtumissa, uimahalleissa ja liikuntahalleissa. Viime vuosien ajalta Suomesta löytyy lukuisia tapauksia, joissa onnettomuuden kuvaaminen on aiheuttanut ketjukolareita.”. Erillistä julkaisulupaa kuvaaja ei kuitenkaan tarvitse, jos kuva tai video on kuvattu julkisella paikalla uutistarkoituksessa. Kotirauhan suojaamissa paikoissa, aidatulla piha-alueella, käymälöissä, pukeutumistiloissa, yksityistilaisuuksissa ja yleisöltä suljetuissa yleisissä tai virastojen sekä laitosten suljetuissa osissa ihmisten kuvaaminen on kiellettyä ilman lupaa. Testivuorokauden aikana päivystävä palomestari RHEP30 twiittasi hiljaisesta työvuorosta: automaattikeikat sairaalassa ja vanhainkodissa, valkoposkihanhi pulassa sekä kaksi pienkoneen laskeutumisen turvaamista Malmin lentokentällä. pelastuslaitos twiittaa tehtävistään Helsingin kaupungin pelastuslaitos otti mikroblogipalvelu Twitterin ensimmäisenä pelastuslaitoksena Suomessa tehokäyttöön. Mikäli ihmisiä kuvataan edellä mainituissa paikoissa, voi kuvaaja rikoslain mukaisesti syyllistyä salakatseluun. Pelastuslaitoksen Twitter-tilillä päivityksiä julkaistaan tällä hetkellä satunnaisesti. palokuntalainen 63 31 oikeus kuvata julkisella paikalla Erillistä kuvauslupaa ei tarvitse kuvattaessa juna-asemalla, linja-autoasemalla, lentoasemien yleisölle avoimilla alueilla, kaduilla ja puistoissa, kauppakeskusten yleisillä alueilla, kirjastoissa ja muissa vastaavissa avoimissa julkisen palvelun laitoksissa, sairaaloiden auloissa ja virastojen yleisölle avoimilla alueilla. Pelastuslaitos kouluttaa palomestarit Twitterin käyttöön, jolloin tehtävistä on helppoa antaa lisätietoa nopeasti erikoisemmista pelastustehtävistä
– Vielä kun saisi mediankin ymmärtämään tietyt asiat. Lämpökamerakuva kertoo tulipalojen kehittymisestä. paloautobongaus ei palomestaria harmita Suomalaisessa paloautogalleriassa Fireimages.netissä on tuhansia kuvia hälytysajoneuvoista sekä onnettomuusja harjoitustilanteista. Hän haluaisi, että tiedotusvälineissä käytäisiin silloin tällöin läpi kuvaamista onnettomuuspaikalla ja korostettaisiin muun muassa kuvaajan omaa turvallisuutta, jota monetkaan eivät ymmärrä. Latvala haluaisi, että tiedotusvälineissä käytäisiin silloin tällöin läpi kuvaamista onnettomuuspaikalla ja korostettaisiin muun muassa kuvaajan omaa turvallisuutta, jota monetkaan eivät ymmärrä.”. Hänen mielestänsä on parempi hyväksyä faktat ja koittaa pitää narut omissa käsissä. Latvalan mukaan kansalaisten ottamista kuvista on hyötyä myös onnettomuustutkinnassa. Toisena asiana hän mainitsee pelastustyön häiritsemisen sekä ihmisen yksityisyyden. Kuvaajat ottavat ja julkaisevat onnettomuuspaikoilla kuvia, mitä he eivät hyväksyisi itsestään tehtävän. Rekisteröityneitä käyttäjiä gallerialla on yli 11 000. Kuvaajat ovat levittäytyneet ympäri Suomea myös paloasemien edustoille kuvaamaan hälytystehtäviin lähteviä ajoneuvoja. Latvalan mielestä kuvaamista ei missään tapauksessa tulisi jättää kokonaan työkseen tekeville, sillä se ei johtaisi mihinkään. Palomestari Arto Latvalan mukaan hälytysajoneuvojen kuvaaminen ei pelastuslaitosta haittaa: – Bongailevat kuin lintuja ja päivittelevät ylpeänä kuvia nettiin. Tosin HS ja tv:t hoitavat asiaa fiksusti, mutta iltapäivälehdille positiivinen onnettomuusuutinen ei ole uutinen, vaan mässäily mokilla ja ihmisten surkeudella on myyvempää ja siitä he eivät luovu. 32 palokuntalainen 63 Latvala kertoo lähettäneensä itse koko uransa ajan viranomaisroolissa kuvia medialle tarkoituksenaan luoda positiivista PR:ää ehdottomia pelisääntöjä noudattaen. Toistaiseksi samanaikaisesti eniten käyttäjiä paikalla on ollut 6.4.2013, jolloin kirjautuneiden kävijöiden määrä kohosi 148:aan
Suuret tulipalot keräävät katsojia paikalle.. 15x15cm, 200 g) lensi palavasta ajoneuvosta. Räjähdyksen seurauksena kuvan metallikappale (n. palokuntalainen 63 33 kuva: arto LatvaLa/keski-uudenmaan peLastusLaitos palomestari arto latvala KeskiUudenmaan pelastuslaitokselta kertoo, että viime kesänä kuormaautopalon yhteydessä ajoneuvon renkaat ja paineilmasäiliö räjähtivät. Metallikappaletta on käytetty ammattihenkilöstön, myös ensihoitajien, valistamiseen onnettomuuspaikalla toimimisesta. Innokas kuvaaja oli pysäyttänyt autonsa palavan kuorma-auton viereen ja otti tyynesti kuvia onnettomuudesta
sopimuspalokuntalaiset Ajamaan oikeutetut. 34 palokuntalainen 63 Katoava luonnonvara
C1-luokan ajokortin (eli pikku-C:n) suorittajan tulee olla vähintään 18-vuotias. kuorma-auton ajokortin suorittaminen C-luokan ajokortin voi suorittaa pääsääntöisesti vain 21 vuotta täyttänyt henkilö, 18–21 -vuotias vain ammattipätevyyskoulutuksen kautta. Ensimmäinen kynnys on C-kortin ajavien ihmisten määrän väheneminen. Lisäksi ilman ammattipätevyyskoulutusta ei pelkällä C-kortilla saa käytännössä ajaa kuin omia ajoja kuorma-autolla, jota ei ole rekisteröity ammattikäyttöön. Huoleen on kaksikin syytä. Palokuntalaiset eivät kuitenkaan ole tässä mielessä normaali-ihmisiä, sillä palokunnan kirjallisella todistuksella voi 18-vuotiaskin hakeutua suoraan C-korttikoulutukseen. Sen sijaan raskaan liikenteen ammattipätevyys ei ole ongelma palokunnissa, sillä keikkaa, harjoituksia taikka valistustoimintaa eivät säädökset rajoita. Käytännössä suuntaus näyttää siltä, että tulevaisuudessa ainoastaan isommissa taajamissa on kuorma-autokoulutusta. Tosin tällä C-kortilla ei palokuntalainenkaan saa ajaa muuta kuorma-autoa kuin paloautoa. Jottei homma olisi ihan liian yksinkertaista, niin C-kortin suorittajien katoaminen on vienyt Suomesta valtaosan kuormaautokortin suorituspaikoista: kun ei ole kysyntää, ei kannata pitää yllä myöskään tarjontaa. Ja toinen hälytysajon osaamisvaatimukset. Normaali-ihmisillä tässä tulee yleensä terve tarveharkinta vastaan – ja C-kortti jää suorittamatta. Tosin poikkeuksiakin on, esimerkiksi Taksija liikennekoulutus Hannu Lindroos Oy on ojentanut auttavan kuorma-autonsa ja tulee B-korttinsa C-kortiksi korottavan luokse antamaan täsmäkoulutusta vaikkapa omaan palokuntaan. palokuntalainen 63 35 teksti juha merjama kuvat pekka koivunen Otsikon kysymyksen ovat viimeaikoina esittäneet monet ihmiset erilaisissa tilanteissa. sopimuspalokuntalaiset. Ja aivan aiheesta. Pikkuceellä ei kuitenkaan voi raskaampia ajoneuvoja ajella, sillä kortti oikeuttaa maksimissaan 7,5 tonnin kokonaispainoon
Tämä vaatimus tulee työturvallisuuslaista, jonka alaista toimintaa myös vpk on. Koulutuksen kakkosvaiheen kouluttavat viisipäiväisen kouluttajakoulutuksen käyneet henkilöt. Koulutusvaatimuksen täyttämiseksi on Tapaturva Oy tehnyt jo pari vuotta sitten pelastusalan ajokoulutusta varten koulutusmateriaalin. Lyhykäisyydessään vaatimus tarkoittaa sitä, että esimiehen tulee varmistua alaisensa osaamisesta ennen kuin hänet voi laittaa mihinkään tehtävään. Pelkkä koulutus ei kuitenkaan riitä, vaan esimiehen tulee seurata ja valvoa, että oppi on mennyt perille. Tässä yhteydessä mainittakoon, että samaisen paikan Vuorokoulutusosiosta löytyy maksutta myös 2007 valmistuneet ’Hälytysajon turvallisuus’ -verkkokurssimateriaalit. Kortista puhuminen tuntuu kuitenkin hieman hölmöläisen hommalta, sillä (hälytys) ajokoulutus on ollut lakisääteistä jo vuosikausia. Esimiehen tulee varmistua alaisensa osaamisesta ennen kuin hänet voi laittaa mihinkään tehtävään.”. Harjoitus kestää 1–3 tuntia ja koulutuksen voi vetää periaatteessa kuka tahansa palokuntalainen, materiaalikin löytyy maksutta SPEK:n Moodlesta osoitteesta http://edu.spek.fi. Koulutus on kaksivaiheinen: ykkösvaiheessa tehdään lyhyen teoriaosion jälkeen vaikkapa oman aseman pihalla ajoneuvon käsittelyharjoitteita. Ja esimieshän on se apukuskin paikalla istuva henkilö tai hänen esimiehensä – esimerkiksi palokunnan päällikkö. väistöjä, (hätä)jarrutuksia ja muita liikenteessä eteen tulevia tilanteita omalla tutulla kalustolla. 36 palokuntalainen 63 Hälytysajon vaatimukset Vuosien saatossa on hälytysajokortista puhuttu niin puolesta kuin vastaankin. Toistaiseksi koulutuksessa on käynyt vain ammattipelastajia. Mitä muutakaan tämä voisi tarkoittaa kuin esimiehen antamaa ajolupaa. Ja tämä vaatimus koskee siis myös ajamista. Tässä harjoitellaan, toki teoriaa unohtamatta, mm. Vaikka mitään taskuun laitettavaa (hälytys) ajokorttia ei ainakaan toistaiseksi vaadita, ei tätä voi ohittaa aivan olan kohautuksella. Tämä erilliskoulutukseksi ristitty osio on hieman pidempi ja kesto kokonaisen päivän. Epäkohta on helposti korjattavissa, mikäli halukkaita ajokouluttajakokelaita vain löytyy riittävästi
Pidetäänhän toiminta jatkossakin alanja asiantuntevan koulutuksen avulla kuosissa. Siksi myös Ckorttikoulutus palokuntien peruskoulutuksena tulee saada käyntiin. Juha Merjama Tapaturva Oy LISää TIETOA MM.: www.taksi-ja-liikennekoulutus.fi www.tapaturva.fi Ajokoulutusmateriaalien jakelun osalta SPEK / Markku Savolainen lisätietoja Ajokorttikoulutus palokuntien peruskoulutukseksi kuorma-autoluokkaa olevia paloutoja voidaan pelastustehtävissä ajaa lainsäädännön erityissäännöksillä. Sopimuspalokuntalaisten hälytysajokoulutus tulee saada kattavasti käyntiin. pelastuslaitosten kustannuksia ajatellen. Sen sijaan veden jakelu naapurin pyynnöstä ilman, että tehtävä tulee virallisia kanavia pitkin, vaatii ammattipätevyyden – ja itseasiassa lisäksi myös liikenneluvan. palokuntalainen 63 37 paloauto ja raskaan liikenteen ammattipätevyys Raskaan liikenteen ammattipätevyysvaatimukset voidaan kiteyttää seuraavasti: hälytystehtävissä ja palokunnan harjoituksissa ei ammattipätevää C-korttia tarvita. Poikkeussäännöksiä ei voi ajatella vain erityisenä oikeutena, vaan oikeudet myös velvoittavat huolehtimaan turvallisesta paloautolla ajamisesta. Kuorma-autoluokkaa oleva paloauto ei voi lähteä liikkeelle, jos sillä ei ole C-kortillista kuljettajaa. Samoin kyläkoulun pihan peseminen on ammattipätevyyden alaista toimintaa. Ne ovat olleet tarpeellisia monestakin syystä mm. Jotta erityissäännökset saadaan tulevaisuudessa pidettyä, on pelastustoimen huolehdittava turvallisesta paloautolla ajosta kaikissa pelastustoimen tehtävissä. Paloautolla ajaminen on pelastustoimintaa. Nämä helpotukset on myös helppo säätää pois, mikäli toiminta ei ole luottamuksen arvoista, niin kuin se tähän asti on pääsääntöisesti ollut. Ajaminen punaisella autolla on vastuullista toimintaa. Trafin viimeisin linjaus on hieman laajempi: pelastustoimeen liittyvä ajo ei vaadi ammattipätevyyttä. Kuorma-autokortin ajaminen on vaikeutunut viime vuosina usean autokoulun luopuessa kuorma-autoista lainsäädännön kehityksen myötä. Ajokoulutus ei voi olla vain teoriaa, siksi koulutus käsittää suurimmaksi osaksi ajoharjoittelua. Kuten ajokorttilainsäädännöstä havaitaan, on siihen annettu pelastusalalle erillisiä helpotuksia. SSPL on ollut aktiivisesti ja onnistuneesti ajamassa näitä poikkeussäännöksiä. Kohtuullista on, että palokuntalainen ajaa omalla kustannuksellaan B-kortin. Isto Kujala. Tapaturva on tehnyt hyvät koulustuspaketit, joita on hyödynnettävä myös sopimuspalokuntalaisten kuljettajien koulutuksessa. Silti vielä on mahdollisuuksia järjestää pelastuslaitosten ja autokoulujen yhteistyönä B-kortin täydentäminen C-kortiksi. Tämän jälkeen pelastuslaitoksen kustannuksella B-kortti täydennetään palokuntien peruskoulutuksena C-kortiksi. Tähän kategoriaan menee esimerkiksi toiminnan ja höökin esittely markkinoilla, samoin häkestä saatu tehtävä jakaa vettä lähiseudun asukkaille
Tuo viimeinen kiinnostaa, koska sehän on muodikasta, kun paloLAITOS tulee ja sammuttaa. Poliisilaitos ajoi takaa rosvoa. Aamulla herätessä iski kuitenkin epävarmuuden tunne. 38 palokuntalainen 63 postia lämpökameramieHelle Lähetä mielenkiintoisia viestejä osoitteeseen lampokameramies@hotmail.com. Palotalli, paloasema, pelastusasema, varikko, tukikohta vaiko peräti palolaitos. rakennus Lämpökameramies on nyt sormi suussa ja syvällä. lämpökameramies taitaa unohtaa oman palokunnan perustamisen ja keskittyy omaan rajavartiostoon.. Miten Hei, me perustetaan palokunta! olisi toimenpidepalkkaisten palokunta tai henkilökohtaisen sopimuksen palokunta. Ha, ha. Henkilö Onko Lämpökameramies sitten palokunnassaan vapaaehtoinen eli vepari vai sopimuspalomies. Tämän viestin Lämpökameramies sai unessa jokunen aika sitten. Entä ammattipalomies. lämpökameramies lämpökameramieHellä ja sen kavereilla pitää olla oma palokunta. Entä puolivakinainen palokunta. Hei haloo, kyllä vakituinen palokunta pitää olla … vai tulisiko sen olla vakinainen palokunta. Sori, pitäisi olla kai sopimuspalohenkilö eli soppari. Tuo palomies-sanahan on suojattu varmaan EU:n ja muiden viisaiden direktiivein – ainakin joidenkin mielestä. Mikä on tuo muutamalla pilttuulla, huoltoja sosiaalitiloilla sekä majoitushuoneilla varustettu rakennus keskeisellä paikalla, tai nykysuuntauksen mukaan taajaman laidalla teollisuusalueella huonojen liikenneyhteyksien päässä keskustasta. Voisi toisaalta päätoiminen palokunta kuulostaa paremmalta, koska siinä on tuo osa muodikkaasta päällikköätermistä. Tässä niistä kolme: Yhteisö Tulisiko oman palokunnan olla vapaaehtoinen palokunta vai vapaapalokunta. Mahtaisiko kuitenkin osa-aikainen palokunta olla päällikköä. Entä täysipäiväinen palokunta tai jopa vieläpä ammattipalokunta. Hei ja terveiset Kimmo Lujalle: otetaan käyttöön taistelija, tulitaistelija, firefighter! Miltä tuntuisi brankkari tai vakkari. Verratkaapa: poliisilaitos saapui paikalle rauhoittamaan tilannetta. Niin monta asiaa pitäisi päättää ennen kuin enneuni olisi kokonaisuudessaan totta. [Tuon termin Lämpökameramies kuuli nuorisolta ja otti sen heti käyttöön tarkoittamaan jotain hienoa.] Selviäisiköhän helpoimmalla, jos antaisi ihmisten kutsua omaa palokuntaa sopimuspalokunnaksi
Partasen mielestä nyt olisi oikea aloittaa hanke. – Meillä on edelleen täysissä voimissa henkilöitä, jotka ovat viimeisten vuosikymmenten aikana olleet vahvasti mukana pelastustoimea kehitettäessä. joka Kuntaliiton varatoimitusjohtajana ja kaksi kautta kansanedustajana ja tänä aikana muun muassa lakivaliokunnan, lakija talousvaliokunnan ja valtiovarainvaliokunnan jäsenenä tuntee hyvin kuntakentän näkemykset ja toimet alan kehitysprosesseissa. Myös 1990-luvun alkupuolella sisäministerinä toimineella Mauri Pekkarisella olisi varmasti paljon annettavaa historiantutkimukselle. t unnetusti yksityiskohdista tarkkana pitkällä urallaan ollut Pentti Partanen jatkaa tutulla tyylillään vaatimalla Suomen pelastustoimen vaiheista oikeaa historiankirjoitusta. Partasen mielestä nyt on korkea aika toteuttaa historian kirjaaminen tai kohta on liian myöhäistä. Näiden avulla asioiden kulusta omasta näkökulmasta saa hyvän kuvan. kalenteri, ei päiväkirjaa Vuodesta 1975 pelastusalan kanssa tekemisissä ollut Partanen ei pitänyt päiväkirjaa, mutta kalenterimerkinnät ovat tallella. Ei riitä, että tehdään vain historiikkeja ja löyhiä muistelmia, vaan pelastustoimen vaiheet tulee kirjata poliittisen historian keinoin toteutettuna tutkimuksena. palokuntalainen 63 39. Esimerkkeinä voin alan sisällä olleiden lisäksi mainita sisäministeriön kansliapäällikkönä vuosina 1984–2001 toimineen Juhani Perttusen sekä Timo Kietäväisen, Pentti Partanen kuuluttaa: Pelastustoimen historia kirjoihin ja kansiin Vuoden verran eläkkeellä ollut pelastusylijohtaja Pentti Partanen on huolissaan Suomen pelastustoimen kehityshistorian jäämisestä hatarien muistikuvien varaan
Jos haluaa saada tietoa pelastustoimesta, pitäisi seurata erityisesti maakuntien tiedotusvälineitä. Partasen mukaan kaikki merkit viittaavat siihen, että tuleva hallitus joutuu tekemään lisää rakenteellisia muutoksia ja näillä on vääjäämättä vaikutuksensa myös pelastustoimeen. Keskustelu ihmisten kanssa palauttaa kuitenkin parhaiten mieleen tapahtumien kulun. – Olemassa olevan tilanteen jääräpäinen puolustaminen on mielestäni älyllistä epärehellisyyttä. Nämä yhdistettynä henkilöhaastatteluihin ja muihin tutkimusmenetelmiin tuottaa varmasti hyvää tulosta. 40 palokuntalainen 63 – Pelastustoimesta löytyy käyttökelpoista arkistomateriaalia niin valtiolta, kuntasektorilta kuin järjestöistäkin. – Sotet ja muut ovat vallanneet viestimet. Aiemmin pelastustoimi oli ehkä enemmän esillä julkisuudessa. Asiat tuntuivat suuremmilta, kun niitä katsoi sisältä päin. minne olemme menossa. Tämä pätee niin pelastustoimeen kuin muihinkin yhteiskunnan toimintoihin. Järvenpään keskustan näkövinkkelistä pelastustoimi näyttää kuitenkin erilaiselta kuin Kirkkokadun ”kulmahuoneesta”. kansalaisena eri näkökulma Partasen mielestä pelastustoimen peruspalvelut on Suomessa hoidettu hyvin. Kysyttäessä virkeän eläkeläisen mielipidettä maailman menosta, hän vastaa tilanteen muistuttavan kovasti 1990-luvun alun tilannetta. Kyllä nyt tarvitaan uutta ja luovaa ajattelua sekä mieluummin etupainotteista toimintaa kuin vain reagointia viime tingassa.
Tämänkin asian osalta Partanen peräänkuuluttaa objektiivista ja kokonaisvaltaista selvitystä ja kritisoi Alhon yksisilmäistä versiota. Kysyttäessä Kysyttäessä hän ottaa esimerkiksi pelastuskomentaja evp. – Eivät pelastustoimi ja sen piirissä toteutetut kehityshankkeet nykytilaa arvioiden niin epäonnistuneita ole kuin kirjassa annetaan ymmärtää. Puheen muuten sain pyydettyäni sitä SPEKistä, jonka puheenjohtaja Alho silloin oli. Unohtaen muut esitetyt skenaariot jotkut luulivat tai omia näkemyksiään ajaakseen tulkitsivat vaihtoehtoselvityksiin sisältyneet kuvaukset ja selvitysmiesten kannanotot mahdollisesta valtion ylläpitämästä pelastustoimesta ministeriön kannanotoiksi isännyydestä. ei paikalla, paikalla Alhon kirjan mukaan sisäministeri ja pelastusylijohtaja Pentti Partanen päättivät boikotoida Turun VPK:n 160-vuotisjuhlaa Alhon siellä pitämän puheen johdosta (”Puhe, jota ministeri ja pelastusylijohtaja eivät halunneet kuulla”, s. Tapana kun yleensä on aina ollut verrata puheita jo etukäteen, jottei turhaan tulisi puhuttua samoja asioita moneen kertaan samassa tilaisuudessa. Kirjoittaja on Pentti Partasen mukaan yksi suomalaisen pelastustoimen merkkihenkilöistä ja hänen jälkensä näkyvät muuallakin kuin Erottajan paloaseman portilla. Valtioneuvoston toimeksiannoista ja sen asettamien selvitysmiesten esitysten pohjalta ministeriössä laadittiin skenaariopohdintoja eri vaihtoehdoista organisoida pelastustoimi. 223–225). Niissähän päädyttiin nykyiseen kuntapohjaiseen alueelliseen pelastustoimeen, jota itsekin olin voimakkaasti ajamassa, päättää pelastusylijohtaja evp. palokuntalainen 63 41 kaikki ei ole niin kuin paperilla lukee Pentti Partanen kuuluttaa oikeaa historiantutkimusta löyhien muisteluiden sijaan. Pyrkimystä kehityskulkujen objektiiviseen tarkasteluun siitä on vaikea löytää. Luonnollisesti minulla on myös tallessa siellä pitämäni tervehdyspuheen teksti, selvittää Partanen asioiden kulkua. Partanen muistaa kyllä olleensa paikalla ja esittäneensä siellä ministeriön tervehdyksen sekä välittäneensä ministerin henkilökohtaisen tervehdyksen ja pahoittelun siitä, että hän ei päässyt paikalle toisen, arvioittensa mukaan vieläkin tärkeämmän, tilaisuuden takia. Pentti Partanen. – Teos on hyvin henkilökohtainen ja kirjoittajan näkökulmasta asioita katsova ja selittävä. – On hyvä, että Markku Haiko on nyt koonnut laajan selvityksen ja sitä tukevan aineiston pelastustoimen kehitysprosessista viime vuosikymmeninä. Kirjaa lukiessaan Partanen on tullut entistä vakuuttuneemmaksi siitä, että rainer alhon ”jäljet näkyivät portilla”.. Ministeriön ja sitten myös valtioneuvoston ja eduskunnan kanta asiaan linjattiin kansliapäällikkö Perttusen johtaman pelastushallintotyöryhmän ja selvitysmies Myllyniemen esitysten pohjalta. Samalla olisi varmaan paikallaoloani koskeva muistikatkoskin tullut korjatuksi ja väärä todistus asiasta jäänyt antamatta. Sitten hän kirjoittaa, että loppujen lopuksi oli hyvä, ettei arvovieraiden tarvinnut kuulla puhetta ja kertoo kuinka juhlassa spekuloitiin meidän jääneen tulematta koska ”se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa”. Asenteellisuutta Partasen mukaan kuvastaa muun muassa se kuinka sisäministeriön ja nykyisten pelastusjohtajien kyvyt ja toimet kuvataan löysin perustein kovin alentavassa sävyssä. Niitä esiteltiin useissa seminaareissa ja muissa tilaisuuksissa. – Kyseisessä luvussa kirjoittaja kehittelee lähes salapoliisikertomuksen, jonka mukaan olisin jollakin hänelle tuntemattomalla tavalla saanut etukäteen käsiini hänen juhlapuheensa ja ilmoittanut, että ministeri ja minä emme osallistu tilaisuuteen, jos hän pitää siellä pelastustoimen valtiollistamishankkeita kritisoineen puheensa siinä muodossa kuin olin sen saanut tietää. Siksi kuulutan tarkkuutta ja tarvetta historiantutkimukseen. Tämä olisi Alholle helposti selvinnyt, jos hän olisi sitä minulta kirjaa kirjoittaessaan kysynyt. pelastustoimen kokonaiskehityksestä tulisi saada ammattitutkijan poliittisen historian tutkimuksen metodein laatima historiateos täydentämään tähänastisia henkilöja palokuntahistorioita ja -historiikkeja. Prosessin osana oli monipolvinen keskustelu ja selvittelytyö toimialan isännyydestä. – Piti oikein selvittää asiaa ja Turun VPK:n arkistosta löytyi valokuvia, joissa olen puhujapöntössä esittämässä tervehdystäni juhlivalle palokunnalle ja vierasjoukon eturivissä seuraamassa juhlan ohjelmaa ja sen osana Alhon puhetta. – Jostakin syystä muistelijan muisti on pettänyt pahasti – olin siis paikalla, joten spekulointia poisjäämisestäni on voinut tapahtua vain hänen omassa päässään vuosikausia juhlan jälkeen. – Kaikki ei ole aina totta, mitä paperilla lukee. sammutetut lyhdyt Kirjassaan Rainer Alho kirjoittaa myös siitä, kuinka pelastustoimen valtiollistamista oli valmisteltu sisäasiainministeriössä sammutetuin lyhdyin. Rainer Alhon vuonna 2013 ilmestyneen kirjan ”Jäljet näkyvät portilla”, joka ei hänen mukaansa käy suoraan lähteeksi historiantutkimukselle epätarkkuuksiensa vuoksi. Tuskinpa kukaan esimerkiksi haluaisi palata takaisin kuntakohtaiseen pelastustoimeen. Nyt lukijat ja myöhemmät historian kirjoittajat saattavat ottaa Alhon kirjaansa sisällyttämän mielikuvitustarinan totena
pirkanmaa 6. Mitä suurempi osuus laitosten henkilöresurssista on suoraan mukana turvallisuutta tuottavassa perustyössä, sitä kustannustehokkaampi pelastustoimi on. palokuntalainen 63 43 22. Pelastuslaitosten on tarkasteltava toimintaansa kokonaisuutena ja kohdennettava resurssit palvelutuotannon kannalta mahdollisimman tuottavalla tavalla. pohjanmaa 14. etelä-karjala 8. länsi-uusimaa 3. Helsingin pelastuslaitos tuottaa turvallisuutta erittäin edullisesti valtakunnallisesti vertaillen, ja vuoden 2015 kuntamaksuosuuden kasvun arvioidaan Helsingissä hyvin mahtuvan ministeriön asettamaan 1,1 % haarukkaan. Epäilemättä paineet säästöohjelman tavoitteiden toteutumiseen ovat muualla Suomessa huomattavasti pääkaupungin pelastuslaitosta kovemmat. pohjois-savo 18. helsinki 17. etelä-savo 9. Nämä toimenpiteet oli tehty jo ennen kuin sisäministeriö kesäkuussa antoi esityksensä pelastustoimen rakenneuudistuksen säästöohjelmasta. pohjois-karjala olemme helsingin pelastuslaitoksella aloittaneet toimintamme tehostamisen ja tuottavuuden kasvattamisen jos vuosina 2013–2014. Simo Wecksten, Helsingin kaupungin pelastuslaitos Helsinki toiminut jo. kymenlaakso 4. etelä-pohjanmaa 16. keski-uusimaa 10. On sitten poliittisten päättäjien asia ottaa kantaa siihen, pitääkö jo optimaaliseksi viritetystä tuotantokoneistosta edelleen säästää. itä-uusimaa 1. varsinais-suomi 2. lappi 21.oulu-koillismaa 20. keski-suomi 12. kainuu 19.jokilaaksot 15. päijät-häme 5. 1. satakunta 11. Helsingin pelastuslaitos määrittelee palvelutasonsa olemassa olevien resurssien puitteissa mahdollisimman tuottavalla tavalla. kanta-häme 7. keski-pohjanmaa ja pietarsaari 13
pekka vänskän mukaan pelastustoimi voi säästää määrittämällä uudet kynnykset ammattipaloasemien perustamiselle: 1. Siinä uudet kriteerit ammattipaloasemille. Pelastuslaitos noudattaa valtuuston hyväksymiä periaatteita ja säästöjä kohdennetaan näiden periaatteiden mukaisesti. Esa Pulkkinen, Kanta-Hämeen pelastuslaitos Paineita valmiuden säilyttämiseen nykytasolla 5. Leikkaaminen antaa mielikuvan että leikkaamaton osuus jää sitten koskematta ja mennä porskutetaan kuten ennenkin. 35 000 ihmistä 15 minuutin toimintavalmiusajan sisäpuolelle. Olisi parempi puhua vaikka rakennemuutosten, toimintatapojen kehittämisen, yhteistyön jne. 44 palokuntalainen 63 toimialamme on toiminut varsin kustannustehokkaasti ja kustannusten nousu on ollut kokonaisuudessaan erittäin maltillista. 2. avulla saatavista hyödyistä. Jari Sainio, VarsinaisSuomen pelastuslaitos Palvelutaso laskee, jos vielä säästetään 4. Pekka Vänskä, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Vänskällä selvät sävelet sanavalinta ”leikkaus” on huono. Nyt voidaan toki säästää melkein mistä vaan, mutta sillä on samalla heikentävä vaikutus palvelutasoon (operatiivinen valmius, paloasemien määrä, kaluston kunto/ikä, varusteet, koulutus…) käytännössä kaikki pelastuslaitokset joutuvat säästämään toimintakuluistaan valtuustojen päättämän menokehyksen mukaisesti. Vähintään yksi hälytys vuorokauteen ja 2. 6. Mahdollisia säästötavoitteita asetettaessa tulisi huomioida toimialamme kustannuskehitys suhteessa tehtävämääriemme kasvuun. alueellisen pelastustoimen myötä alueellistamisen hyödyt (tehostamisen) on jo tehty ja hyödyt saatu. Olavi Liljemark, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Itä-Uusimaa luottaa päätöksentekijöihin 3. Veli-Pekka Ihamäki, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Leikkaus on huono sana. Korjausliikkeitä tarvitaan varmasti, tällä kertaa liikkeelle paneva voima on raha eli sen puute. Nyt asetettujen säästötavoitteiden toteutumisen jälkeen on erittäin haastavaa löytää säästöjä operatiivista valmiutta heikentämättä
Jari Hyvärinen, Päijät-Hämeen pelastuslaitos Yksittäisiä keinoja ei ole. Lisäksi voidaan edelleen pyrkiä lisäämään pelastuslaitosten yhteistyötä. Vesa Parkko, Kymenlaakson pelastuslaitos Tähtäin vuodessa 2017 7. 8. Tuottavuuden lisääminen on paras keino selvitä. Henkilöstösäästöjä on saatavissa muun muassa pelastusviranomaisen valvontatyön vähentämisellä esimerkiksi siten, että nuohoustyö vapautetaan kilpailulle, yhteistyötä ensihoidon kanssa lisätään, hälytysten riskiarviointia kehitetään ja päällystöpäivystysjärjestelmää arvioidaan uudelleen. pelastuslaitokset joutuvat kriittisesti pohtimaan omien organisaatioidensa rakennetta, kaluston määrää, henkilöstömitoitusta ja henkilöstön työpanoksen kohdentamista, mitään yksittäistä keinoa ei ole olemassa, jos lähtökohtana pidetään nykyisen palvelutason varmistamista. Kunnille kohdistuvia säästöpäätöksiä ei periaatteessa voida tehdä muualla kuin kunnissa. Erkki Hokkanen, Etelä-Karjalan pelastuslaitos Lisää tuottavuutta pelastuslaitos aloittaa toimintojensa ja organisaation tarkastelun niin, että omistajan määrittämät säästöt pystytään toteuttamaan vuonna 2017 eläköitymisen ja pelastuslaitoksen toimintojen uudistamisen avulla. 10. Jo nyt toteuttavilla säästöillä tulee palvelutaso hieman muuttuman nykyisestä, mutta hyvällä suunnittelulla palvelutaso säilyy hyvänä. Kuntien päättäjät kyllä osaavat päättää omista asioistaan. Voi olla, että jossain päin valtakuntaa satsataan lisää pelastustoimeen. 9. Seppo Lokka, Etelä-Savon pelastuslaitos Kunnat päättävät, ei valtio muihin sisäisen turvallisuuden viranomaisiin nähden pelastustoimeen kohdistuvat paineet ovat siedettävät. palokuntalainen 63 45 pelastustoimi on kunnallinen toimiala
Tero Mäki, Pohjanmaan pelastuslaitos 7.5 m € säästötavoite on luvattu toteuttaa. Keski-Suomessa on jo tämän vuoden talousarvioon tehty n. Periaatteessa pelastustoimi voi säästää mistä tahansa. Nyt on vain hyvä huomata, että punnitus tapahtuu tilinpäätöksen yhteydessä. Meidän viimeisin keksintö oli, että puhelinluettelosta joka toinen nimi pois. Taloudellinen tilanne maassamme on jatkunut jo vuosia vain tyydyttävällä tasolla, josta on osaltaan ollut seurauksena aiempien vuosien säästöt ja toiminnan tehostaminen. Pekka Tähtinen, Satakunnan pelastuslaitos Nyt on kyse arvovalinnoista pelastustoimi on kansalaisiin kohdistuva julkinen palvelu, joka tulisi nähdäkseni päätöksenteossa arvottaa muihin julkisiin palveluihin. Lasketaan edelleen palvelutasoa koskien valmiutta, varallaoloa, investointeja, jne. Pelastustoimi on lähellä kuntaa ja sen johdosta säästö-/tehostamistoimenpiteet ovat tuttu asia kaikille pelastuslaitoksille kuntatalouden kautta. 14. 13. 12. Kyse on painotuksista ja arvovalinnoista. ’Niin kauan voi säästää, kun rahaa on’. Säästö konkretisoituu käytännössä aina muutoksina toiminnassa, palvelutasossa, kehittämisessä, työhyvinvoinnissa, kolmannen sektorin toiminnassa, jne. 46 palokuntalainen 63 lyhyesti ja ytimekkäästi: palvelutasot on tarkasteltava uudelleen. 15. Olli-Pekka Ojanen, Pirkanmaan pelastuslaitos Säästöpuheista palvelutasokeskusteluun säästöpaineita on riittävästi omasta takaakin ja niillä toteutetaan todennäköisesti myös valtion toiveet. 11. varallaolon ja sijaisten vähentämisenä, hallintoja toimintamenojen sekä investointien leikkauksena. 600 000 € pysyvät leikkaukset mm. Simo Tarvainen, Keski-Suomen pelastuslaitos Vähän kaikesta leikattu Palvelutasot uusiksi Säästöt tuttu asia. Alueellisen pelastustoimen seurantaraportit kertovat myös tästä. Harri Setälä, Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos valtion suoranaiset säästöpäätökset ja kohdennukset – kuten päällystön tai paloasemien määrä – kunnalliselle toimialalle ovat kyseenalaiset. Tällä hetkellä ja tästä eteenpäin on mielestäni hyvinkin epätarkoituksenmukaista puhua säästämisestä ja tämän sijasta tulisikin päätöksenteossa eli politiikassa puhua siitä pelastustoimen palvelutasosta, joka meillä halutaan toteuttaa ja sen myötä rahoittaa
Tärkeintä tässä ajassa on se, että olemme myrskyssäkin itse ruorissa. Jos tälle syksylle huhuillut ”mörkövisiot” toteutuvat lisäleikkausten muodossa, niin palvelutasopäätös on ainakin meillä avattava pystyäksemme lisäsäästöihin. Ensi vuosi 2015 tultaneen vielä pärjäämään kohtuullisesti em. usean pelastuslaitoksen yhteishankinnoilla ja tilannekeskusyhteistyöllä. Nämä kaikki pitää henkilöstömme osata onnettomuustilanteissa. Pelastustoimi tuottaa ihmisille turval18. 500.000 €) ja vuonna 2017 epätodennäköistä (säästövaikutus lähes 1 M€). Alueellinen pelastustoimi on toiminut kuntatalouden tilastojenkin mukaan hyvin kustannustehokkaasti. Jorma Parviainen, Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Palvelun tasoa ei tulisi heikentää pelastustoimi on ainoa turvallisuudesta huolehtiva taho, joka toimii luotettavasti koko maan alueella. Vuonna 2016 pelastustoimen palvelutason säilyttäminen tulee olemaan erittäin vaikeaa (säästövaikutus n. Ja tietenkin se, miten ja mihin pelastustoimen heikentyneitä palveluja kohdennetaan. palokuntalainen 63 47 näkymät ovat erittäin happamia, etenkin mahdolliset lisäleikkauspaineet. Mikäli kuntamaksuosuudet jäädytetään vuoden 2017 loppuun saakka, niin valtakunnallisesti kokonaissäästö kasvaa 7,5 M€:a huomattavasti suuremmaksi. Näin toimien voidaan vaikuttaa säästöpäätöksiin ja saada ne sen muotoisiksi, että niiden kanssa voi elää. Henkilöstömenojen nousun lisäksi myös materiaalien ja monien palveluiden hinnat nousevat joka vuosi. Tähän suuntaan ei pitäisi edetä. talousarviomuutoksella. Tässäpä meille kilvoiteltavaa tulevillekin vuosille.. Lisäksi rahaa on säästetty mm. Ja vaikka on kyse ”vain” tunteesta, niin se on kuitenkin onnellisen ja tasapainoisen elämän perusedellytyksiä. lisuuden tunnetta ja tietoisuuden siitä, että järjestäytynyttä apua on saatavissa. Nykyrakenteella säästöä voisi syntyä pelastuslaitosten yhteisellä palvelutuotannolla niissä toiminnoissa, joita voidaan hoitaa kahden tai useamman pelastuslaitoksen yhteistyönä. Jo tehdyt säästöpäätökset ovat kovia ja toivottavasti ne riittävät. Jaakko Pukkinen, Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos Henkilöstö avainasemassa hallituksen ja sisäministeriön asettamat säästötavoitteet otetaan pelastustoimen taloussuunnittelussa huomioon. Paloasema tai paloauto tai ICT ei pelasta, vaan pelastustoimen henkilöstö on asiakkaan kannalta avainasemassa! 17. Jukka Koponen, Pohjois-Savon pelastuslaitos Lisäsäästöt kiven takana 16. Pitää myös muistaa, että avun tarve ei huonompanakaan aikana vähene. Palvelutason säilyttävää pysyvää lisäsäästöä on vaikea saada. Pelastustoimen normeista ja niiden tarpeellisuudesta on tehtävä linjaukset avoimin mielin; byrokratian vaatimukset kasvavat, ja esimerkiksi ICT:n tulevista kustannuksista ei vielä kukaan tiedä! Toisaalta varsinaisen pelastustyön haasteet kohdistuvat operatiiviseen henkilöstöön: rakennusmateriaalit muuttuvat, ajoneuvot kehittyvät, teollisuus muuttuu jne. Pelastustoimi voi säästää, jos palvelutasopäätökset avataan ja sinne kirjataan riskianalyysistä piittaamatta vähentyneet ja vähennettävät operatiiviset voimavarat
Meidän olosuhteissa lähes 90 % hälytystehtävistä aiheuttaa aina muuttuvia kustannuksia henkilöstömenoina. 19. Näissä on yritettävä minimoida välittömät asiakasrajapinnan vaikutukset. Hätäkeskuslaitokselle aikoinaan valmistellut, valtakunnalliset pelastustoimen riskinarviointiohjeet on uskallettava avata. Jarmo Haapanen, Jokilaaksojen pelastuslaitos Uusia toimintatapoja etsittävä Yleisellä tasolla todettuna, vaikkakin tämä voi kuulostaa ”poliittiselta jargonilta”, toiminnan edelleen tehostaminen konkreettisilla keinoilla, joilla on pysyväisluonteisia vaikutuksia. Martti Soudunsaari, Lapin pelastuslaitos Katseet palvelutasoon ensi vuosi pärjätään, mutta sitten tulee vaikeuksia! Säästöjä saadaan henkilöstöstä ja valmiudesta, joka kuitenkin vaikuttaa väistämättä palvelutasoon. Varmasti palvelutasoonkin vaikuttavia ratkaisuja joudutaan silti tekemään. Näillä saadaan pysyväisluonteisia säästöjä. Niistä on kyettävä kehittämään toimiva keinovalikoima, jonka aikaansaama kokonaisuus tuo ne tarvittavat säästöt. Lähes kaikki alueemme kunnat valmistelevat loppusummaltaan 0-kasvun tai jopa miinusmerkkisiä talousarvioita. Säästöjä on saatavilla esimerkiksi kalustostrategisia ratkaisuja tekemällä. Riskinarviointiohjeisiin perustuva liiallinen etupainotteisuus on saatava osumaan paremmin todellista tilannetta vastaavaksi ja ”turhat” joukkuelähdöt on saatava vähenemään. Anssi Parviainen, Kainuun pelastuslaitos Vaikeuksia vuonna 2016 pelastustoimen säästövaatimukset ovat maltilliset, jos vertaa esim. Sitten työnjohdolliset ja organisatoriset toimenpiteet. 48 palokuntalainen 63 22. Säästöjen sijaan pitäisi puhua/ kiinnittää enemmän huomiota siihen, miten säästöt vaikuttavat pelastuslaitoksen palvelutasoon ja palokuntien toimintakykyyn! valtakunnallista leikkauspainetta suurempi paine tulee oman alueen kuntien taloustilanteesta. Ilman, että palvelutaso oleellisesti heikkenee.. poliisin tai rajan leikkauksiin! Jossain keskuskunnalta (omistajilta) voi tulla vielä suuremmat säästövaatimukset kuin valtion toiveet /esitykset! Lapissa voidaan säästää vain suurimmasta menoerästä eli henkilöstömenoista. Arvioitava myös uudelleen palvelutarjontaa ja sitä myötä samalla keinoja, joilla kyetään säilyttämään riittävä palvelutaso. 20. Myös eräiden kiireettömäksi luokiteltavien tehtävien hälyttämistavat ja -yhteydet on saatava uudistettua yhteistyössä Hätäkeskuslaitoksen kanssa. Onkin haettava uusia ja innovatiivisia toimintatapoja. Mikään edellisistä ei tuo yksinään riittäviä pysyviä säästöjä. Henkilöstömenoissa luonnollisen poistuman hyväksikäyttö palvelutasoa oleellisesti heikentämättä on vaihtoehto
Petteri Helisten, Oulu-Koillismaan pelastuslaitos Kaksi miestä hoitaa 90 % tehtävistä kaluston määrä ja kierrätys, organisaation mitoitus, keskittyminen olennaiseen eli perustehtävään. Aiempien kokemusten perusteella kaksi henkilöä kykenee hoitamaan noin 90 % tehtävistä.. Yhteistyö naapuripelastuslaitosten kanssa; esim. pieniä kahden henkilön paloasemia, pelastusmuodostelma kootaan aina useammalta paloasemalta. Vahvuuksien tarkastelu: esim. Hyvää valmiutta pystytään ylläpitämään hieman edullisemminkin (vastaväitteistä huolimatta), kun toiminnot tarkastellaan kriittisesti ja on rohkeutta tehdä ikäviäkin päätöksiä. Työaikajärjestelmien kehittäminen: työ tehdään silloin, kun on oletettavasti suurin tarve, jolloin vältetään turhia kustannuksia. Säästöjä esim. Valtakunnallisen säästötavoitteen jakamisessa pitäisi soveltaa periaatetta, että ne pelastuslaitokset, joiden kulut (€/asukas) ovat valtakunnan keskiarvon yläpuolella, puristavat kulunsa valtakunnan keskiarvoon ja ne pelastuslaitokset, jotka ovat jo nyt valtakunnallisen keskiarvon alapuolella, pitävät tasonsa suurin piirtein ennallaan. palokuntalainen 63 49 valtakunnallisen 7,5 m € säästötavoitteen ja kuntamaksuosuuksien jäädyttämisen 2014–2017 kanssa pystytään elämään. paloasemaverkosto, varallaolojärjestelyt, 21. siellä, missä on ylimitoitettu organisaatio. Tekemistä säästöjen aikaansaamiseksi varmuudella riittää; esim. päällystöpäivystys, yhteinen varakalusto, yhteinen tilannekeskus (jos katsotaan tarpeelliseksi jossakin vaiheessa). Toteutustapa vaan voi kuulostaa hieman erikoiselta, kun valtio ohjaa kunnallista toimintaa. Hyvä esimerkki säästöistä on käyttää varallaoloryhmää vilkkailla ”päiväpaloasemilla” virka-ajan ulkopuolella pienissä tehtävissä, jolloin kustannustehokkuus kasvaa, kun kaikkia ei hälytetä aina (luonnollisesti siellä missä varallaolojärjestelmä on ollut normaali tapa pitää valmiutta)
Työtä tehdään Kokonaisturvallisuuden strategiaan perustuen. Puolustusvoimien rooli tulee olla tekSti isto kujala. Mielestäni siviiliviranomaisten ja sisäministeriön tulisi paljon painokkaammin puuttua tähän tulkintaan ja näkisin, että se tulisi tehdä nimenomaan siviiliviranomaisten puolelta kaikkine rajauksineen. Nyt onkin puolustusvoimien toisena tehtävänä heti Suomen sotilaallisen puolustamisen jälkeen muiden viranomaisten tukeminen. Todellista viranomaisyhteistyötä tekevät päivittäin siviiliviranomaiset. Pienin askelin tehdyt muutokset eivät herätä useinkaan riittävää yhteiskunnallista keskustelua tällaisten lakimuutosten tarpeellisuudesta ja todellisesta luonteesta. Tätä tehtävää puolustusSisäministeriltä rohkea kannanotto Sisäisen turvallisuuden selonteko työn alle hallinto myös yksin omasta näkökulmastaan tulkitsee. Arvostan sisäministerin rohkeutta ja vastuuntuntoa. Selonteko siviilipuolen lähtökohdista Yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta valmistellaan turvallisuuskomiteassa. Puolustushallinto on hakenut tähän myös laillisen velvoitteen kehittämällä lakia puolustusvoimista. On harmillista, että turvallisuuttamme on mitoitettu usein pelkästään sodan uhan perusteella. Kokonaisturvallisuuden käsite hautaa alleen liian helposti suomalaisten arkiturvallisuuden ja -todellisuuden. 50 palokuntalainen 63 S isäministeri Päivi Räsänen on julkisuudessa todennut (HS 31.10.2014), että puolustusvoimien rooli yhteiskunnassa korostuu sisäisen turvallisuuden kustannuksella. Näyttää siltä, että puolustusvoimat kantaa – omasta mielestään – vastuun viranomaisyhteistyöstä, johtaa viranomaisharjoituksia ja muokkaa omia sodan ajan joukkojaan viranomaisyhteistyön joukoiksi. Onkin erinomaisen hyvä ratkaisu, että vuonna 2017 on tarkoitus, ministeri Räsäsen mukaan, antaa ensimmäinen sisäisen turvallisuuden selonteko. Hän pyrkii kannanotollaan huolehtimaan niiden uhkien hallinnasta, jotka kansalaisia uhkaavat päivittäin. puolustusvoimien tukemistehtävän tulkinta Puolustushallinto on vuosien aikana tullut pienin, mutta päättäväisin askelin siviiliturvallisuuden tehtäviin. Myös sisäministeri Räsäsen ja oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin yhteinen päätös asettaa parlamentaarinen työryhmä pohtimaan sisäisen turvallisuuden resursseja on oikeaan osunut ratkaisu. Siksi yli hallituskausien kestävän sisäisen turvallisuuden selonteon tarve on mitä ilmeisin. Sisäinen turvallisuus on tullut hänen mukaansa yhä tärkeämmäksi teemaksi
Wanaja-harjoitus osoitus väärästä tulkinnasta Puolustusvoimat koulutti kertausharjoituksissa vuonna 2012 noin 2000 reserviläistä. Harjoitus oli moniin vuosiin suurin kertausharjoitus. Esimerkiksi vuonna 2013 puolustusvoimat antoi virka-apua pelastustoimelle vain 17 kertaa. Reserviläiset mm. Tämä apukin olisi helposti korvattavissa vapaaehtoisjärjestöjen toiminnalla. Siihen osallistui noin 1300 reserviläistä. Tämä määrä edustaa yksittäisen palokunnan vuotuisista hälytystehtävistä vain 20 prosenttia. vain avunanto silloin, kun sitä pyydetään. Vuosina 2006–2012 on koulutettu vain 2000–26000 reserviläistä. evakuoivat ihmisiä palavasta rakennuksesta ja eristivät palavan rakennuksen ympäristöä. palokuntalainen 63 51 kirjoittaja on kapteeni evp, joka viimeisessä Puolustusvoimien tehtävässä toimi erikoisopetusupseerina Maasotakoulun sotataidon ja kouluttamisen opettajaryhmässä. Tällä hetkellä hän toimii Suomen Sopimuspalokuntien Liiton toiminnanjohtajana. Reserviläisten koulutus on ollut pidemmälläkin aikavälillä hyvin vähäistä. kirjoittaja osallistuu vapaaehtoiseen maanpuolustukseen Pioneerikillan ja kymen läänin Maanpuolustusyhdistyksen puitteissa. Lokakuussa pidetyn Wanaja 14 -harjoituksen toinen keskeinen tavoite oli opettaa reserviläisille viranomaisyhteistyötä. Miksi reserviläisten tulee harjoitella viranomaisyhteistyötä. Tavoite vuodelle 2015 on 15 000. Muiden viranomaisten tukemisellekaan ei ole suurta tarvetta. Uskottava puolustus ei synny viranomaisyhteistyötä harjoittelemalla tai siviiliviranomaisia tukemalla, vaan kouluttamalla riittävästi reserviarmeijaa sotilaalliseen osaamiseen ja toimintakykyyn. Puolustusvoimien rooli tulee olla vain avunanto silloin, kun sitä pyydetään.” iSto kujala. Siviiliturvallisuuden tehtävät kuluttavat puolustusvoimien sotilaallisen toiminnan resursseja
Operatiivisissa tilanteissa joudutaan nostamaan tai laskemaan kalustoa. Mikäli maan tasossa ja katolla toimivien henkilöiden toimintamallit eivät ole samanlaisia, saattaa katolla tulla tilanne, että solmujen purkamiseen tarvitaan ”köysiavain”. Tuolloin työturvallisuus vaarantuu merkittävästi. Maan tasossa solmut tehdään yleensä hyvissä olosuhteissa verrattuna katolla huonossa näkyvyydessä ja työskentelyasennossa tehtävään solmujen purkuun. Hyvin useasti voidaan todeta, että tämä tehdään kantamalla kalustoa mukana kiivettäessä jatkotai talotikkaita apuna käyttäen katolle. 52 palokuntalainen 63 osa 13 • käytännön SammutuSja pelaStuStekniikkaa kaluston nostaMinen turvallisesti N ostettava kalusto on yleisimmin moottorisahan, työletkun ja suihkuputken lisäksi yksittäisiä käsityökaluja, mutta joskus voidaan joutua nostamaan myös letkukehikkoa, jatkotikkaita tai kalustonippua. Pitää kuitenkin muistaa, että tuolloin nostossa apuna käytetään henkilönostinta, joten henkilönostokorissa mukana saa olla vain työntekijän mukana olevat henkilökohtaiset työvälineet ja tarvikkeet, joista ei aiheudu vaaraa nostotyön turvallisuudelle. Turvallisinta on tehdä kaluston nostot puomitikastai nostolavaauton avulla. Kaluston nostaminen turvallisesti. Tämän vuoksi pelastustoimessa on sovittu tietyt mallit, joilla kalusto kiinnitetään köyteen. Tärkeää on, että solmija ja purkaja tekevät samalla tavalla solmut. Käytettävät solmut ovat yksinkertaisia, yleensä puolipolvi, siansorkka tai leivonpää. köysi ja solmut nostoapuvälineenä Yleisimmin nostoon käytetään kattotyöskentelyyn tarkoitettua köyttä, erillistä kalustoköyttä tai nykyään jo henkilösuojainkäytöstä poistettua palonarua
palokuntalainen 63 53 Käytännön sammutusja pelastustekniikkaa on Palokuntalainenlehden sarja, jossa esitellään monipuolisesti tilanteiden aikana esiin tulevia tehtäviä yksinkertaisista rutiinitoimenpiteistä aina monimutkaisempiin operaatioihin. Sarja perustuu eri lähteistä koottuihin ohjeisiin, mutta ensi sijassa käytännön sammutusja pelastustoiminnassa vuosien varrelta saatuihin kokemuksiin. Sarjan kirjoittaja on paloesimies Jarno Joensuu Satakunnan pelastuslaitokselta Porista. oSa 13 käytännön SammutuSja pelaStuStekniikkaa
moottorisaha käyntiin maassa! Moottorisaha käynnistetään maassa ja käytetään lämpimäksi. Lapion pontta tai palokangessa olevaa lenkkiä voi myös käyttää apuna nostosidoksen tekemiseen laittamalla köysi kaksinkerroin läpi reiästä ja pujottamalla se ponnen tai lenkin ympäri. Yläpäähän tehdään leivonpää ja alapäähän puolipolvi. Letkukehikko nostetaan kehikon umpinainen puoli poispäin rakennuksesta, jolloin estetään letkujen purkautuminen maahan noston aikana. Köyden kiinnityksen jälkeen varmistetaan alaosan esteettömyys ja köysi pudotetaan alas. Väliköysi kiristetään ja alas jäävä köysi toimii ohjausköytenä. Köysi tuodaan lenkillä vasemmalta puolelta kahvan alta sen läpi ja pujotetaan kehikon etukautta kehikon vasemmalle sivulle sekä alle. Saha käännetään maassa laipan puoli päin rakennusta ja köysi tuodaan lenkillä etukahvan alapuolelta sen ympäri, jonka jälkeen se käännetään takakahvan alta sahan alle. Mikäli nostetaan lapio tai palokanki, hyödynnetään yläpään sidoksen tekemiseen pontta tai lenkkiä pujottamalla köysi reiän läpi ja köysi lukitaan seuraavaksi sidottavilla työkaluilla. Köysi kiristyessään lukitsee kehikon etuosastaan ja kahvan alapuolelta letkujen päältä. Sidos puretaan vastakkaisessa järjestyksessä. Alas jäävä köysi toimii ohjausköytenä. kaluston nostot Yksittäinen käsityökalu, esimerkiksi palokanki, lapio tai huligaani nostetaan oikeassa asennossa työkalun yläpää edellä. Alhaalla olevan henkilön toimesta vedetään köysi kireälle ja aloitetaan tarkoituksenmukaisen kaluston kiinnittäminen. Alas jäävä köysi toimii ohjausköytenä. Kalustonipun nostossa hyödynnetään alimmaiseksi pisintä työkalua. Alaosa solmitaan puolipolvella ja tarvittaessa vielä toisella puolipolvella alempaa. Suositeltavaa on huutaa samalla alas pelastustoimesta tuttu ”varisee!”. Teräjarru lukitaan ja saha nostetaan moottorin ollessa käynnissä. 54 palokuntalainen 63 käytännön SammutuSja pelaStuStekniikkaa köysi kiinni tukevaan paikkaan Ennen kaluston nostoa tulee köysi kiinnittää tukevaan katolta löytyvään paikkaan, joka voi olla esimerkiksi savupiippu, kattosilta tai lapetikas. Purkaminen tapahtuu päin vastaisessa järjestyksessä.. Katolla purku on helpointa tehdä nostamalla työkalu pystyyn ja köysi ”valuu” alas
Letku toimii noston aikana ohjaukseen apuna. Aluksi sijoitetaan tikasnippu maahan latvaosa kohti rakennusta. Väliköysi tulee kiristää kireälle. Köysi pujotetaan lenkillä alimman puolan alta ja siirretään tikasreiden alle. Köysi tuodaan suoraksi tikasnipun päälle ristikkäisten kulmien välille. Tikasnippu on harvinainen nostettava, mutta kuitenkin mahdollinen. Suihkuputki kiinnitetään letkuun ja letku taitetaan suihkuputken viereen. Alas jäävä köysi toimii ohjausköytenä. Sidonta tulee ristikkäisistä tikasreisistä. Moottorisaha käynnistetään maassa ja käytetään lämpimäksi.”. Köysi kiinnitetään leivonpäällä suihkuputken liittimen takaa ja lukitaan köysipussiin siten, että se nousee mukana noston aikana. palokuntalainen 63 55 käytännön SammutuSja pelaStuStekniikkaa Työletku ja suihkuputki nostetaan suoraan kehikolta. Mikäli letku on jo valmiiksi selvitetty kehikolta maahan, kiinnitetään työletkun liitin jakoliittimeen tai pumppuun vasta nostamisen jälkeen
Jos joku tätä yrittää oikeudettomasti kiistä, hän saattaa joutua melkoisen haasteen eteen. Erityisesti siitä, että kaikkia jäseniä kohdellaan oikeudenmukaisesti. Tasapuolisuus ja syrjimättömyys hyvän organisaation tunnusmerkkejä kaikki jäsenet tärkeitä Kaikki, jotka on hyväksytty palokuntayhdistyksen jäseniksi, ovat oikeutettuja palokunnan vastuiden kantajiksi ja samalla oikeuksien nauttijoiksi. Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta edellyttää samanlaista kohtelua sukupuolesta riippumatta. Naisia on nyt 7,8 % hälytysosastojen jäsenistä ja toivottavaa on, että hälytyskelpoisten naisten määrä palokunnissa kasvaa. Osoittakaamme terveen yhteisön hyvää toimintatapaa antamalla arvo naisille, miehille, nuorille ja veteraaneille, jotka ovat palokunnassa mukana erilaisissa – hälytysosastonkin – tehtävissä. Se, joka tätä loukkaa, toimii yhteisöllisyyttä ja myös lakeja vastaan. Se, että toiminnassa on eri tehtävissä niin naisia kuin miehiä, on useimmiten yksi osoitus hyvin toimivasta palokunnasta. Iäkkään jäsenen syrjiminen on ikärasismia, joka on lainvastaista. Esimerkiksi pelkästään iän perusteella ei voi eikä saa siirtää hälytyskelpoista jäsentä pois hälytysosaston toiminnasta. Joissakin palokunnissa saattaa olla yhdistyksen säännöissä ikärajoja, jotka eivät ole yhteiskunnan nykytulkinnan mukaan perusteltuja. Joissakin palokunnissa on naisia myös johtajina ja onkin hyvä saada lisää naisia erilaisiin tehtäviin. Yhdenvertaisuuslaki tuo esiin myös niitä seikkoja, jotka voivat aiheuttaa palokuntayhdistyksissä haasteita. Kaksi lakia koskettaa kovastikin sitä toimintaa, jota eri yhteisöissä harjoitetaan. 56 palokuntalainen 63 VillimieS Isto Kujala VillimieS palokunniSSa on tärkeä huolehtia toiminnan tasapuolisuudesta. Sitoutuminen ja vastuu Palokuntayhdistyksessä pitää hyödyntää kaikkien jäsenten osaaminen, on ihan sama onko kyseessä VPK-yhdistys vai palomiesyhdistys (vast.). Syrjintä ja epätasa-arvoinen toiminta voi johtaa jopa syytteisiin lain vastaisesta toiminnasta.. Lainsäädäntö tukee hyvin oikeudenmukaista ja tasa-arvoista toimintaa. Sääntöjä tuleekin muuttaa sillä tavalla, että ne tukevat nykyaikaista ja lainmukaista toimintaa. Naiset ovat samalla tavalla sopivia hälytysosaston jäseneksi kun miehetkin. Sitoutuminen ja vastuunotto lähtevät siitä, että kaikki voivat tuntea toiminnan mielekkääksi ja kohtelun oikeudenmukaiseksi
Kaikki työkalut taattua Holmatro-voimaa ja –laatua! Sinulla on nyt asiakkaana entistä suurempi vapaus rakentaa juuri tarpeitasi vastaava pelastustyökalusarja, joka sopii erilaisiin pelastuskohteisiin ja erilaisten yksiköiden kalustoon, aina johtoautosta raskaaseen raivausautoon. Sarjaan kuuluu 2 leikkuria, levitin, 2 tankolevitintä ja 4 monitoimityökalua. Tasapuolisuus ja syrjimättömyys hyvän organisaation tunnusmerkkejä UUTTA NOPEUTTA JA TEHOKKUUTTA VAATIVIIN PELASTUSTEHTÄVIIN! EI MELUA, ERINOMAINEN LIIKUTELTAVUUS JA HYVÄ AKUNKESTO! Holmatron laaja pelastustyökaluvalikoima on täydentynyt uusilla, tehokkailla akkukäyttöisillä työkaluilla. DAFO OY l Puutarhatie 22 C l 01300 Vantaa l Finland l Tel +358 10 666 5120 l Fax +358 10 666 5139 l info@dafo.fi l www.dafo.fi RESCUE TOOLS FOR PROFESSIONALS
De befintliga strategierna och linjedragningarna är papper som baserar sig på gammalt tänkesätt och med sådana bygger man inte någon framtid. i stället för en förståndigt begrundande ges och tas makten av pengar. Eller riktigare: räddningsväsendet är på väg in i skogen om man inte gör nånting åt saken. Då skakas de nuvarande strukturerna, och en del av dem kommer till och med att rasa. Det skulle vara intressant att höra hur räddningsdirektörerna Ihamäki, Liljemark, Vänskä och Wecksten motiverar att man använder minskande medel för att upprätthålla en förvaltning lik den som finns idag. Med få undantag går de helt i räddningsdirektörernas ledband. Organisationerna pysslar med sitt, med större eller mindre framgång. 58 brandkåristen 63 brandkåristen chefredaktör Pekka Koivunen ledare det går inte bra inom det finska räddningsväsendet. inom räddningsVäsendet skulle det finnas att fundera på med användande av både stadsoch bondförnuft, under förutsättning att vi skulle ta dem i bruk. De verkliga hoten mot räddningsväsendet har inte lyfts fram. Avtalspersonalen letar fortfarande efter sig själv och sin plats. Skötseln av räddningsbranschen är ett knutpatriotiskt och målsättningslöst tragglande mellan många olika instanser – staten, kommunerna, organisationerna, yrkesfolket och avtalspersonalen. I världen finns det hundratals exempel på områden som är större än Nyland både till invånarantalet och till arealen och där räddningsväsendet sköts av en enda administration. försVarsmakten åter väller med kraft in på civiltrygghetens område, trots att man på det hållet borde koncentrera sina resurser till de egna kärnuppgifterna. Detta beror inte på samhällets ekonomiska trångmål utan problemen ligger i avsaknaden av visioner och ledarskap. Ett exempel på branschens huvudlöshet är Nyland: ett område som har 1,6 miljoner invånare och är 9 568 km² litet handhas av fyra verk. I brandkårsföreningarna är förnyelsen långsam och förgubbningen ett faktum. runt om i landet går räddningsdirektörernas tid åt till att trygga de egna arbetsplatserna. Finns där alls någon hemma. De nuvarande kommunala beslutsfattarna är beträffande räddningsväsendet lika mycket ute och seglar som tidigare. yrkesbrandmännen motsätter sig nästan allt nytt – om inte annars så av princip. Bristen på euron tvingar under de närmaste åren räddningsväsendet till ett storskifte. Det måste bli ett slut på tragglandet Räddningsväsendet är på väg in i skogen om man inte gör nånting åt saken.”. från kyrkogatan har det inte hörts nånting på länge. Någon gemensam vision finns inte. Var finns branschens nyskapare. Var ligger det förståndiga i att upprätthålla fyra förvaltningar. Av representanter för statsmakten eller kommunerna har vi inte hört om nya utspel gällande räddningsväsendets framtid. Man motsätter sig staten som husbonde eftersom även räddningsdirektörerna då skulle få en förman. För tillfället saknas instanser som skulle komma med modiga spelöppningar om branschens framtid. Inte då samhället förändras så kraftigt nu och inom den närmaste framtiden. Beträffande slutresultatet kan man endast förutspå att det ligger fjärran från det bästa tänkbara. Vi behöver ett trovärdigt försvar, men vi behöver även ett trovärdigt räddningsväsende, inte den nuvarande syföreningen bestående av stat, kommuner och organisationer
Vi väljer att vara företagare, vi väljer att jobba som anställda hos andra, vi väljer att stanna hemma. Även då vi väljer att underkasta oss någon annans vilja. Ytterst sällan står man i situationer där man faktiskt inte har något val alls, där man inte är frivillig i ordets vidaste bemärkelse. Livet är fullt av kontinuerliga val. Frivilliga som hoppar in där myndigheternas resurser tryter. Alla är vi på ett eller annat sätt frivilliga, även då vi sysslar med sådant som brukar kallas det dagliga levebrödet. Jo det att speciellt inom räddningsbranschen är samma frivillighet både …det är man på allt ansvarigt håll helt överens om. Extra resurser för situationer där det inte är ekonomisk eller på annat sätt klokt att hålla regelrätt avlönad personal väntande på att nånting skall hända. Frivillig och frivillig Samhället behöver frivilliga…. brandkåristen text silvio hjelt, medlem av båda projektens styrgrupper brandkåristen 62 59 M en vad menas då egentligen med begreppet frivilliga. Vad har filosoferandet i denna tidning att göra. Nånting som kanske aldrig händer. Bland annat det sistnämnda brukar kallas frivillighet. Eller väljer att göra vad det som brukar kallas ”plikten” påbjuder oss att göra. Alla kommer kanske inte att tänka på att allt vi företar oss, eller låter bli, det gör gör vi av egen fri vilja
En avtalsbrandkår skall leva på frivillighet och allmosor,. Att samhället på något vis skulle vara berett att komma till mötes har hittills ansetts vara helt otänkbart. Nånting har hållit avtalsbrandkåristerna tickande, åtminstone tills vidare. Samma sak gäller företagare: om en vara skall levereras imorgon så finns det ju endast natten att tillgå. Kanske någon till och med prioriterar det stilla familjelivet. Ett slags halvspontan frivillighet som drivs av många olika motiv av vilka en eventuell monetär kompensation endast är ett. Och ibland så att man egentligen inte alls vill kännas vid den. Frivillighet, den skall inte få kosta nånting, eller högst en spottstyver. Allt är dock inte som förr, inte heller frivilligheten. Egentligen ingenting annat än det att i räddningsbranschen utför de frivilliga systematiskt uppgifter som enligt lag i första hand är en sak för myndigheter. Särskilt som kompensationen även som högst ligger ”under gängse marknadsvärde”. Trots att alarmet går. Om företaget lider av alarmen, då väljer man allt oftare företagets intresse framför samhällsnyttan. En väsentlig del av den dagliga operativa beredskapen baserar sig på en annan slags frivillighet än den att fast anställd personal vanligen väljer att göra så som arbetsgivaren säger, eftersom man annars får sparken. I en värld av ökad konkurrens väljer många att prioritera sitt dagliga bröd framför deltagande i mer eller mindre abstrakt samhällsnytta. Statistiken visar att samhället nu borde se om sitt hus. Ibland så att man inte känner igen den. Vad skiljer då räddningsväsendets frivilliga från tredje sektorns övriga aktörer. 60 brandkåristen 63 brandkåristen synlig och osynlig, med många olika tolkningar, olika i olika instanser. Man gör det inom diverse avtalsramar, antingen som samfund, som privatperson eller som bådadera. Frågeställningen aktualiseras av verkligheten. Beträffande själva den personliga frivilligheten gäller dock alldeles samma regler och begränsningar som i det övriga samhället, även om man ibland väljer att blunda för obekväma fakta. Därför pratar branschens aktörer ofta förbi varandra och tror sig tala om nånting som egentligen är nånting annat. Resultatet är att räddningsväsendets frivilliga inte helt motsvarar den frivilligbild som man vanligen föreställer sig, eftersom frivilligheten inom räddningsväsendet regleras av diverse omständigheter med offentligrättslig karaktär. en gråzon Räddningsväsendets frivillighet rör sig nämligen i en gråzon, både semantiskt och funktionellt. Om arbetsgivaren säger nej till att man lämnar pappersmaskinen åt sitt öde, då stannar man kvar på jobbet
Men därefter...”. Men som sagt, ”momentet är någon annans”. Och förstås, man blundar gärna för det faktum att snävare resurser oftast återspeglas i sämre servicenivå. Dessa händer kunde kallas ”spontana frivilliga” till den del de inte utgörs av offentligt anställda. För mången myndighet, för att inte tala om den enskilda medborgaren, är det ”räddningsverket” som gör saker, inte den lokala frivilligbrandkåren. Nyttan, den faller nämligen nog under ”ett annat moment”. En frivillig vill känna att man gör nånting nyttigt och att detta görande uppskattas. Man rör sig bland intressanta spörsmål i samhällstrygghetens gränsmarker. Ett ”projekt” har grunnat på ”tillgången på frivilligresurser för säkerhetsoch alarmuppdrag”, och en konkret uppföljning kring temat bekämpning av oljeskador sker inom ramen för ett följande projekt. Man ”omprövar behovet” av FBK:er, på samma grunder. Denna mer eller systematiska mörkning av fakta är beklaglig och ur rent samhällsekonomisk synpunkt kontraproduktiv. Men man glömmer att mer eller mindre gratis frivilligarbetskraft endast är till låns och att den inte kan kommenderas fram. Här skall underförstås att samhället har förmågan att utnyttja dessa händer, vilket ju är en annan fråga. Mycket långt från det dagliga släckandet av sopkärl. Spontan frivillighet är en tillgång, men endast om man har en befintlig struktur för att ta emot och utnyttja den. Systematisk utbildad frivilligkraft är ingenting som man ruskar upp ur en ärm, om man plötsligt skulle behöva den. Knappast de som egentligen skall ansvara för skötseln av de dagliga olyckstillbuden, och som dessutom har ett civilt jobb att sköta. Det etablerade räddningsväsendet har (av olika skäl som jag inte skall gå in på här) valt att mer eller mindre aktivt tona ner sitt frivillighetselement. Men därefter, vem fortsätter de följande veckorna. ...den första dagen är tjänstehjälpen garanterad. myndighetsutspel och mörkande En del myndigheter har under senaste år valt att betrakta tillgången på frivilligresurser som en självklarhet. diverse andra frivilligorganisationers operativa insatser. Tills vidare har man dock inte definierat vad som egentligen menas med ”frivilliga”, och inte heller vad sådana konkret kunde tänkas göra. spontan frivillighet Det finns förstås även ett annat slag av frivillighet, och det är den som spontant uppstår då själva samhällsstrukturen hotas. Ett eller flere räddningsverk rycker ut, och den första dagen är tjänstehjälpen garanterad. När (vi talar inte mera om ”om”) en stor oljetanker havererar i Finska viken en sen höstkväll så ställs samhällets resurser på prov. Inom det operativa räddningsväsendet är detta nästan alltid fallet. Man avskedar deltidsanställd personal (i det som i tiderna kallades ”halvordinarie” brandkårer) då man i kortsiktig sparsamhet snävtolkar bestämmelser om aktionsberedskapstider. Alla frivilliga är ju inte alarmeringsoch rökdykningsdugliga brandkårister, och frågan är om de behöver vara det. Man kunde kalla den ”vinterkrigsandan”. Även räddningsbranschens frivilligresurser är nämligen beroende av olika motivationsfaktorer, av vilka ett erkännande hör till de viktigaste. Man talar om ”avtalsbrandkårer” och ”personal i sidotjänst” men underlåter att kalla dem ”frivilliga” då man jämför med t.ex. Man betonar att ”det är jag som bestämmer”. Okej, det kan tänkas handla om en nationell katastrof, men det hämtar ju inte i sig flere händer till hjälp. Den strukturen söker ännu sina former. Trots att samhällsnyttan av frivillighet i de flesta av dess former vida överträffar kostnaderna, vilket någon inskränkt myndighetsperson kanske ibland ägnat tankemöda åt att ifrågasätta. brandkåristen 63 61 brandkåristen inte på gängse ersättning, för ersättning det är ”smutsigt”
Fördelningen av åtaganden och ansvar utgår från att alla skall kunna känna att verksamheten är meningsfull och bemötandet rättvist. Enbart på grund av ålder varken kan eller får man exempelvis utesluta alarmeringsdugliga medlemmar ur alarmavdelningens verksamhet. Nu utgör kvinnorna 7,8 % av alarmavdelningarnas medlemmar och det är önskvärt att andelen alarmeringsdugliga kvinnor ökar. I en del brandkårer finns det kvinnor även bland ledarskapet och det är bra att få med mera kvinnor i olika uppgifter. Jämlikhet och avsaknad av diskriminering kännetecken på en god organisation alla medlemmar är viktiga Alla som godkänts som medlemmar i en brandkårsförening är berättigade att bära ansvar inom brandkåren och samtidigt ta del av rättigheterna. Att diskriminera en medlem på grund av åldern är åldersrasism, vilket är lagstridigt. Låt oss visa att samfundet fungerar bra genom att värdesätta kvinnor, män, unga och veteraner som är med i brandkårens olika uppgifter – även i alarmavdelningen. Om någon utan grund försöker bestrida detta kan han stå inför en betydande utmaning. Och särskilt att man bemöter alla medlemmar rättvist. Även lagen om likabehandling lyfter fram frågor som kan medföra utmaningar i brandkårsföreningarna. Lagen om jämställdhet mellan kvinnor och män förutsätter lika behandling oberoende av kön. Lagstiftningen ger gott stöd för rättvis och jämlik verksamhet. Diskriminering och ojämlikhet kan till och med leda till åtal för lagstridighet.. Två lagar berör nära den verksamhet som bedrivs i olika samfund. I somliga brandkårer kan det i stadgarna förekomma åldersgränser som är grundlösa enligt dagens tolkning. åtaganden och ansvar I en brandkårsförening bör man utnyttja alla medlemmars kunnande, alldeles oberoende av om det är fråga om en FBK-förening eller en brandmannaförening (eller motsvarande). 62 brandkåristen 63 brandkåristen Vildmannen Vildmannen Isto Kujala det är Viktigt att man i brandkårerna ser till att verksamheten är jämlik. Den som bryter mot detta verkar i strid med samhörighetens principer och bryter mot gällande lag. Det att det finns både kvinnor och män i olika uppgifter är vanligen ett tecken på att brandkåren fungerar bra. Sådana stadgar skall ändras så att de stöder en modern och laglig verksamhet. På samma sätt duger kvinnor lika väl som män att vara medlemmar i en alarmavdelning
mitä taloudellisia vaikutuksia alueiden vähentämisellä on ollut. mihin tehtäviin entiset päivystysrinkiläiset siirtyvät. palokuntalainen 63 63 tahtoo tietää • Tämä palsta antaa lukijoillemme ainutlaatuisen mahdollisuuden saada asialliseen pelastusalaa koskevaan kysymykseen vastaus melkein keneltä tahansa. Kokemustemme myötä jatkossa arvioimme tehtyä ratkaisua. 2014 alkaen yksi siirtyi tilannekeskukseen päivystämään 24/7. Toimitus pidättää oikeuden olla hyväksymättä kysymystä, jos se on tavalla tai toisella asiaton tai loukkaava. Kysymyksiä pelastuspäällikkö Esko Kautolle: Miten päivystysalueiden supistaminen on vaikuttanut. pelastuspäällikkö esko kautto. Toimialueella oli aiemmin kolme 24/7 päivystävää palomestaria, joista pelastustoiminnan ja valmiussuunnittelun vastuualueen organisaatiota muutettaessa 1.10. mitä mieltä olet paloesimies / yksikönjohtajatason vastuun kasvamisesta. Ja vieläpä anonyymisti ja aivan ilmaiseksi. – Päällystövirkojen määrää tarkastellaan jatkossa kriittisesti ja myös vähennetään. miten päivystysalueiden vähentäminen on otettu vastaan henkilökunnan keskuudessa. Palsta tiedonjanoisille pirkanmaan pelastuslaitos vastaa pelastustoimesta koko Pirkanmaan maakunnan alueella. Kysymys tulee toimittaa osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi neljä viikkoa ennen seuraavan lehden ilmestymistä. entä operatiiviset vaikutukset. Hallinnollisia pelastusalueita oli aiemmin kolme (itä, länsi ja pohjoinen). – Sen merkitystä varsinkin meidän pohjoisella pelastusalueella seurataan ja arvioidaan, mutta tilanne ei ole entiseenkään malliin verrattuna mitenkään uusi. Kysy ministereiltä, kansanedustajilta, johtajilta, päälliköiltä, asiantuntijoilta tai vaikka rivipalomiehiltä tai sopimushenkilöiltä. onko näille jotenkin kompensoitu vastuun lisääntyminen. – Palkkaratkaisut kulkevat omaa polkua ja olemme juuri tehneet ison tehtävänkohtaisten palkkojen tasokorotuksen koskien palo-, ylipaloja paloesimiehiä. – Tilannekeskuspalomestarin tehtävä on täysin uusi malli toteuttaa ja tukea operatiivista johtamista. Seuraavassa lehdessä näet vastauksen. Kokemukset ja mielipiteet muodostuvat vasta ajan kanssa. Yksikönjohtajien täydennyskoulutus käynnistyy vuoden vaihteessa ja pyrimme kattamaan sillä kaikki yksikönjohtajina toimivat erityisesti meidän pelastuslaitoksen harva-alueella. – 23 palomestarin virassa toimivaa viranhaltijaa sijoitettiin kolmeen eri tehtävään; aluepalomestarit (7), tilannekeskuspalomestarit (6) ja kenttäpalomestarit (10). Kentällä liikkuvat mestarit päivystävät Hervannassa ja Nokialla. • Sinä lähetät kysymyksesi meille (pidämme omana tietonamme henkilöllisyytesi) ja välitämme kysymyksen valitsemallesi henkilölle tai yhteisölle. – Muutos on vasta kuukauden vanha ja menossa on edelleen uusien tehtävien käynnistysja koulutusvaihe
“Onnex oli siviilikuteet päällä. Ahlströmiltä se siirtyi Noormarkun vpk ry:lle. ei paloa , ei hlö vah. Ahlström Oy:lle vuonna1988. Kisassa on viisi sarjaa: yhdella arvauksella osallistujat, kahdella, kolmella, neljällä ja viidellä osallistujat. Ei tarvi mestarin lupaa.”. Kaikki auton sijaintipaikan lähialueiden lukijat diskattiin visasta. Oikeat vastaukset olivatkin sitten vähissä. pelastuslaitokset toimittavat lehdistölle lyhyitä tiedotteita tehtävistään. Kimmo Kohvakkahan siirtyi Etelä-Suomen aluehallintoviraston pelastustoimen ja varautumisen vastuualueen johtajaksi lokakuun alussa. Moottori on 3,6 litran sivuventtiili V8, teho 85 hv. Auto on aikanaan palvellut Riihimäen lasitehtaalla, josta siirtyi A. Jos tiedät varmasti ja vastauksessasi on mainittu vain yksi henkilö, olet mestari! Vastaukset osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi. Ainoastaan nimimerkki Tonppa84 sieltä jostain ja palomestari Lasse Vallentin Luumäeltä vastasivat täysin oikein eli Fordson Thames. Näissä on usein niin tahallista kuin tahatontakin huumoria. Loput vastaukset olivat sitten kaikkea Vanajasta Dodgeen ja DeSotoon. Koska kuvavisaan piti saada hieman vaikeuskerrointa, kunnan vaakuna oli häivytetty pois auton kyljestä ja lisäksi auto oli kuvattu naapurikunnan paloaseman edustal-la. Ajoneuvo romuttunut pahasti, mutta henkilö vain lievästi. Noormarkun VPK:n entisöimä Fordson Thames Kulmalan puukehikkoisella peltikorirakenteella on vuosimallia 1949. Museoajoneuvoksi rekisteröity Thames palvelee tällä hetkellä Noormarkun VPK:n edustusajoneuvona. Tässä pari kukkasta lokakuulta: oulun hätäkeskus, Haapavesi/Haapavesi, YLIVIESKANTIE, tieliikenneonnettomuus: pieni, RJO121,RJO31, 20.10.2014 10:21:20, 20.10.2014 10:49:24, Jatkotiedote: henkilöauton ulosajo, autossa ollut yksi ihminen. Palomestari Tapio Saastamoinen Haapavedeltä arvasi ”Tempsi” eli Thames, mutta Fordson oli häneltä kadoksissa. Arvaa, tiedä varmasti tai luule tietäväsi SPEKin toimari hauskat hälyt viime numeron kuvavisa ei ollut helppo. Miehistöohjaamossa on paikkoja 1+7 henkilölle. 64 palokuntalainen 63 letkut solmussa kuvavisan ratkaisu ar va us vi sa Fordson Thames suomen pelastusalan keskusjärjestö SPEK valitsee lähiviikkoina järjestölle uuden toimitusjohtajan. soitytamaan apua. rok p30, 0447038621 Kirjoittajien henkilöllisyyden haluamme jättää julkaisematta, siksi osa tekstistä peitetty. Kuka on siis SPEKin uusi toimitusjohtaja. Mainitse vastauksessa myös arvaatko, tiedätkö varmasti vai luuletko tietäväsi. porrashuoneistoon kulkeutui voim savun haju, joka sai yläker, huon as. Hyväksymme yhdestä viiteen nimeä yhdessä vastauksessa. Siinä kysymys, johon odotamme lukijoilta vastauksia 30.11.2014 mennessä. Valintaprosessi on käynnissä ja luotettavat lähteet kertovat järjestön hallituksen etsivän tehtävään mielellään pelastusalaa tuntevaa henkilöä, pelkkä ammattijohtajuus ei meriittinä riitä. Pelastus Jokilaakso P31, oulun hätäkeskus, Oulu/Uleåborg, MENNINKÄISENTIE 4, rakennuspalo: keskisuuri, ROK30,ROK101,ROK1 21,ROK103,ROK1032,ROK106, 21.10.2014 19:18:06, 21.10.2014 19:34:04, Huoneiston as, patalappu kärähtänyt liedellä
Lehden jakelussa tapahtuvat viiveet saattavat johtua Itellan käynnissä olevasta kokeilusta, jossa joillakin postinumeroalueilla lehtipostia ei jaeta joka päivä. pääkaupunkiseutu • Koulupalon jälkimaininkeja • Uusia paloasemia seuraava lehti ilmestyy 31.12.2014! huom! palokuntalaisen numeron 62 oli määrä kolahtaa postilaatikkoon Itellan kanssa tehdyn sopimuksen mukaan perjantaina 3.10.2014. Sataprosenttista onnistumista kaikessa ei voi luvata. Virheitä sattuu ja tapahtuu. firman kanssa kutsutaan saneluksi, olkoon kyseessä sitten palvelu tai jakeluhinnat. Asia selvisi. Ei tarvi mestarin lupaa.” Sammutustyökurssia odotellessa.... Eikä tässäkään vielä kaikki. entä jatkossa. Kirjapainon kanssa on nyt sovittu häiriöiden minimoinnista ja paluusta takaisin sovittuun paperilaatuun. Tarkemmin lehteä tutkittaessa kävi ilmi, että paperilaatu oli muuta kuin oli sovittu. Lehden ilmestymispäivä on pyritty pitämään luvattuna, mutta nyt lupaus petti ja pahasti. Lisäksi toimitukselle tuli useita palautteita repeytyneistä lehdistä. Näin oli ollut jo parissa aiemmassa numerossa, mutta erot olivat niin pieniä, että niitä ei havaittu edes toimituksessa. Repeytyneistä lehdistä Itellassa kohautellaan hartioita malliin ”sellaista sattuu”. Tehtyjen selvitysten jälkeen ilmeni, että kirjapainon koneissa oli ollut häiriö. Eikä tässä vielä kaikki. Missä vika. Repeytyneitä lehtiä, viivästymiä, ohutta paperia Lehtimurheita “Onnex oli siviilikuteet päällä. Itellan monopoliasemasta johtuen yhteistyötä ao. Noin kymmeneltä tilaajalta tuli tieto, että lehden sivut olivat sekaisin. HuOM! Pyydämme tilaajiltamme ja lukijoilta välitöntä palautetta mahdollisista laatupoikkeamista tai viivästyksistä osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi. Itellalle emme pienenä lehtenä voi mitään. Paperilaatu oli vaihtunut kirjapainossa syystä tai toisesta. palokuntalainen 63 65 ENsi NumErossa: 68 sivua kiinnostavaa palokunta-asiaa! www.palokuntalainen.fi TILAA PALOKuNTALAINEN! Suur-Tukholma vs. Viimeisimmät tilaajat saivat lehden vasta seuraavana perjantaina
Kansalaisten tasavertaisuus jää auttamatta toiseksi, koska nykyinen palvelutasopäätöskäytäntö antaa laitoksille paljon löysää.”. Kansalaisten tasavertaisuus jää auttamatta toiseksi, koska nykyinen palvelutasopäätöskäytäntö antaa laitoksille paljon löysää. Joissakin laitoksissa lähtövarmuutta parantavat varallaolojärjestelmät ajettiin alas jo viime vuosikymmenellä, muutamissa niitä ajetaan alas nyt. Tässä asiassa ei kuitenkaan todennäköisesti edetä niin kauan kuin kansalaisen turvallisuudesta paloja pelastustoiminnan osalta vastaa 22 kunnallista pelastuslaitosta. Toisaalla sopimuspalohenkilöstön asema suljetaan, jotta säästöllä voidaan turvata ammattihenkilöstön työpaikkoja. Palvelutason vaihtelut ilmenevät monin tavoin. Toisaalla turvaudutaan entistä enemmän sopimusasemien ja -henkilöstön palveluihin. Pelkkä suunnitteluohje ei riitä. Pelastusjohtajien keskuudessa tästäkin asiasta on täysin toisistaan poikkeavia mielipiteitä. Strategioita ja ohjeita on, mutta valtakunnallinen, pelastuslaitoksia sitova palvelutasopäätös puuttuu. Edellä mainitut esimerkit ovat palvelutasopäätösasioita – millainen on paloasemaverkosto tiheydeltään ja tasoltaan, ja miten on lähtövarmuus hoidettu. Se ei kuitenkaan sido kuntia ja pelastuslaitoksia, se vain ohjaa. Sivumäärä ei ole mikään tekijä arvosteltaessa palvelutasoja, mutta mielenkiintoinen yksityiskohta kuitenkin. Tällöin viimeistään paljastuu muutamien pelastuslaitosten johdon lyhytnäköisyys varallaolojen lopettamisessa viime vuosikymmenellä. Siksi siihen joissakin laitoksissa suhtauSuomeen tarvitaan valtakunnallinen palvelutasopäätös dutaan väheksyvästi. Näiden lisäksi palvelutasopäätöksiä pitää tehdä monesta muusta asiakokonaisuudesta. Sopimushenkilöstön lähtövarmuuden turvaamiseen suhtaudutaan laitoksissa täysin päinvastaisesti. Esimerkiksi paloasemaverkostoa kehitetään eri laitoksissa hyvin erilaisten kriteerien mukaisesti. 66 palokuntalainen 63 liekinheittäjä liekinheittäjä pelastustoimen palvelutaso määritellään jokaisella pelastustoimen alueella erikseen. Toisissa laitoksissa niitä yritetään kehittää, jotta vähenevien resurssien maailmassa kansalaisille suunnattu palvelu saataisiin varmistettua. Kuvaavaa nykyisten laitoskohtaisten palvelutasopäätöksien erilaisuudelle on varsinaisten dokumenttien koko. Erot palveluiden tasossa ja laadussa eivät ole olleet suuria, mutta nyt on nähtävissä merkkejä, että ne tulevat kasvamaan lähivuosina. Toimintavalmiuden suunnitteluohje on palvelutasopäätöksiä pitkälle ohjaava sisäministeriön julkaisu. Kymmenen vuoden sisällä on kuitenkin selvää, että valtaosassa ”Sopimuspalokunta-Suomea” lähtövarmuus ja erityisesti ensiminuuttien tiedustelu ja johtaminen pitää tavalla tai toisella varmistaa. Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että kansalaisten saama palvelu vaihtelee eri puolilla maata. Niukin päätös kuvaillaan 21 sivulla ja paksuimmassa on 123 sivua. Kansalaisten tasavertaisuuden varmistaminen edellyttää pelastustoimen valtakunnallisen palvelutason määrittelemistä. Valtakunnallinen linjaus pelastustoiminnan työnjaosta puuttuu, eikä siitä edes uskalleta keskustella. Toisissa se on taas raamattuun verrattava perusdokumentti. Pelastuslaitokset ja kunnat määrittelevät palvelutasonsa ja aluehallintovirastojen tehtävänä on valvoa, että päätökset täyttävät lain kirjaimen – palvelutasopäätöksien tekeminenhän on lakisääteinen tehtävä
www.edarley.com I www.darley.com CAN bus-ohjausjärjestelmä Palo-, pelastusja erikoisajoneuvojen valmistus, myynti ja maahantuonti pasi.w@pajaviher-vehmas.fi 010 422 1870 www.pajaviher-vehmas.fi 3D mallinnus käytössä kaikissa korirakenteissa Tehtaantie 12 l 29630 Pomarkku puh. 02 634 3800 l info@peravaunutaloviitala.. PERÄVAUNUJA
Kalenterin hinta 25 euroa + toimituskulut Tilaukset ja haaste sähköpostilla osoitteeseen tilaukset@sanomapaja.fi OSTA JA HAASTA NYT!. Kalenterin tuotto lahjoitetaan HYKSin palovammakeskukselle, joka hoitaa kaikki valtakunnan vaikeimmat palovammatapaukset. Tilaa yksi tai useampi kalenteri sähköpostilla ja merkitse meiliin osoitetietojesi lisäksi kenet haluat haastaa Polte-kampanjaan palovammapotilaiden hyväksi. Polte 2015 Tuet palovammapotilaiten hoitoa ostamalla kalenterin. Haasteesi julkaistaan Palokuntalainen lehden kotisivuilla, Facebook-sivuilla sekä joulukuun numerossa. Samalla voit haasta ystävän, tuttavan, puolison, naapurin, palokunnan, laitoksesi viranhaltijan, ihan kenet tahansa … Katso lisätietoa ja kaikki haastetut lehden sivulta 10