Karbidipalan etupuolen luodinmuotoinen osa suojaa ketjua ja laikkaa kovien Karbidipalan etupuolen luodinmuotoinen osa suojaa ketjua ja laikkaa kovien iskujen aiheuttamilta vahingoilta. laikalla voidaan leikata talojen rakenteita, metalleja, alumiinia, turvalasia, luodinkestävää lasia jne. laikkaa voidaan käyttää kaikissa riittävän tehokkaissa standardikiinnityksellä varustetuissa laikkakoneissa. Tämä on merkittävä turvallisuustekijä työskenneltäessä hankalissa kohteissa. . huomattavasti vähemmän takapotkua kuin perinteisillä laikoilla UU TU US 20 15 ! Bullet Blade® luotiketjulaikka. (02) 273 1800 f. Karbidipalan leikkauspinta on suuri ja materiaali kestävää. Bullet Chain®-ketju voidaan teroittaa tai vaihtaa . kolme kertaa nopeampi pyörimisnopeus kuin raivaussahassa . ( ( suosittelemme ketjulle suunniteltuja Cutter's Edgen laitteita) . Patentoitu teräpala on muotoiltu niin että heikot kohdat on minimoitu. Luotiketju sahaa tukkeutumatta lähes kaikenlaisia materiaaleja. Bullet Chain® luotiketju MultiCut-pelastussaha Salvumiehenkatu 10, 20320 TURKU p. (02) 273 1810 WWW.RAUPLAN.COM WWW.RAUPLAN.MOBI rauplan@rauplan.com Bullet Blade® Luotiketjullinen karbidilaikka kestää kohteesta kohteeseen . takapotkut ovat minimissään. CEpelastuslaikkakone Bullet Chain® on ensimmäinen ja ainoa ketju joka on alusta asti suunniteltu ainoastaan pelastustoimen käyttöön. ketjun luodit voidaan vaihtaa . Luotiketju pikemminkin hioo kuin leikkaa kohdetta ja siksi ns. Luotiketjua käytetään Cutters Edgen® laikkakoneessa ja pelastusahassa
PALAUTE sähköpostitse toimitus@palokuntalainen.fi VILLIMIES VARAINHANKINTA PUHUTTAA TAAS KÄYTÄNNÖN SAMMUTUSJA PELASTUSTEKNIIKKAA – Osa 14 KALUSTOKULMA BRANDKÅRISTEN TAHTOO TIETÄÄ LETKUT SOLMUSSA ENSI NUMEROSSA LIEKINHEITTÄJÄ WWW.PALOKUNTALAINEN.FI PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen TOIMITTAJA Silvio Hjelt TOIMITUSSIHTEERI Anne Mallius Monessa palokunnassa ahtautta ja sisäilmaongelmia. Berliinin Weddingissä toimii monikulttuurinen nuorisopalokunta. Ollikainen ILMOITUKSET, TILAUKSET JA TALOUS maria.salo@ palokuntalainen.fi, Maria Salo, puh. Vieremän Palomiesyhdistys. Uusimaa 42 34 22 46. UUSIMAA LÄMPÖKAMERAMIES PUHEENVUORO: ANTTI RANTAKANGAS BERLIININ MONIKULTTUURISIN NUORISOPALOKUNTA VIEREMÄN PALOMIESYHDISTYS 5 6 34 8 39 40 42 46 62 58 67 68 69 70 54 50 51 22 PELASTUSALAN ERIKOISLEHTI • 13. PALOKUNTALAINEN 64 3 TOIMITTAJA Isto Kujala AVUSTAJA Jarno Joensuu AVUSTAJA Sasu Mäkinen ULKOASU Anna Broholm HALLINTO Maria Salo SISÄLTÖ • NRO 64 NRO 64 PÄÄKIRJOITUS PÄIVÄN POLTTAVAT KIPINÄT PALOASEMIA NOUSEE KUIN SIENIÄ SATEELLA SUUR-TUKHOLMA VS. rek. 040 501 8721 TOIMITUSSIHTEERI Anne Mallius TOIMITTAJAT Silvio Hjelt ja Isto Kujala AVUSTAJAT Sasu Mäkinen ja Jarno Joensuu OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. Suur-Tukholma vs. VUOSIKERTA • AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN • ISSN 1798-2685 TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, puh. 0400 504 678 KANNEN KUVA Depositphoto TAITTO JA ULKOASU Anna Broholm /PieniSuuri Idea PAINO Brand ID /Pori KUSTANTAJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja, Postinrannantie 3 B, 29630 Pomarkku, Y2242549-9, Alv
Pitoa lisäävä, antistaattinen, öljynsekä lämmönkestävä (300C) patentoitu SRX pohjarakenne (kumia/nitriiliä). Koot 40-46. TURVAJALKINE, CAT STREAMLINE Supremacy 169€ (sh 199€) Streamline 115€ (sh 135€) Versa 109€ (sh 125€) Tämä etu vain Tamrexilta verkkokaupasta www.tamrex.fi tai Lielahden liikkeestä Turvesuonkatu 7, 33400 Tampere Marras-Joulukuun aikana yllä olevat jalkineet huippuominaisuuksilla erikoishintaan finland industriannons 2.indd 1 2014-11-10 14:32:21 Tammikuun aikana yllä olevat jalkineet huippuominaisuuksilla erikoishintaan. Leveälestinen turvajalkine kärkisuojalla. TURVAJALKINE CAT SUPREMACY Ei teräskärkeä eikä naulaanastumissuojaa. Päällinen tekstiiliä. Kokopitkä iskunvaimennusvälipohja kevyestä PU:sta. Leveälestinen ja täysin metalliton turvajalkine Kevyt ja urheilullinen, täysin metalliton turvajalkine. Päällinen vedenpitävää pintanahkaa, alaosastaan erikoisvahvistettu. Koot 40-46. Urheilutyyppinen kenkä EVA-iskunvaimennusvälipohjalla, ulkopohja kumia, irtopohjallinen ym. Komposiittikärki & naulaanastumissuoja. Hengittävä vuori sekä irrotettava antibakteerinen, iskunvaimennuspohjallinen. Kosteutta poistava sekä hengittävä vuori. Kiipeilyä varten HeelBlock-turvakorko. Sivussa käyttöä helpottava vetoketju. PARHAAT SYKSYN TURVA/ TYÖJALKINEET Tiedustele muita jälleenmyyjiä: asiakaspalvelu@selectedbrands.com Tehdas/yritysesittely sekä jälleenmyyntitiedustelut: asiakaspalvelu@selectedbrands.com, 09-6824 2626 Selected Brands Nordic AB Särkiniementie 5 00210 Helsinki SBP HRO SRA, Vedenpitävä, sivussa vetoketju. Koot 40-46 Teräskärki & naulaanastumissuoja. Pitoa lisäävä, antistaattinen, öljynsekä lämmönkestävä (300C) patentoitu SRX pohjarakenne (kumia/nitriiliä). Irrotettava, nopeasti kuivuva iskunvaimennus-pohjallinen. EVA-pronaatiotuettu iskunvaimennusvälipohja. Vedenpitävä, leveälestinen turvajalkine kärkisuojalla. Työja vapaa-ajan käyttöön. TYÖJALKINE VERSA S1P HRO SRC, punainen tai harmaa
Yksinkertainen koordinointi ratkaisee monta ongelmaa. Osa tiedoista kerätään jo rutiinilla ja säännöllisesti, osa joudutaan hankkimaan erilaisilla kyselyillä. PALOKUNTALAINEN 64 5 PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen PÄÄKIRJOITUS PELASTUSALAN TUTKIMUSJA KEHITTÄMISTOIMINTA taapersi vuosikymmenet lapsenkengissä. PELASTUSALAN JÄRJESTÖT hankkivat tietoa monin eri tavoin. PELASTUSALALLE ON luotava nopeasti järjestelmä, jolla voimme koordinoida kyselyjä ja tutkimuksia. Tajuamme jo, että tieto vuosittaisten hälytysten tai palokuolemien määrästä ei enää riitä. Vastuu lankeaa luontevasti ministeriölle. Syy tähän taitavuuteen löytynee laitoksen lyhyestä historiasta. Liian monta samantyyppistä kyselyä turruttaa pian suppean kenttämme. Viiden viime vuoden aikana erityisesti Suomen Sopimuspalokuntien liitto on kunnostautunut perusteellisten ja laajojen kyselyiden ja selvitysten tekijänä. Tämä on tärkeää erityisesti turhan työn välttämiseksi ja vastausvalmiuden varmistamiseksi. Kylmää faktaa tilastoiva Pronto alkaa vuosien kehitystyön jälkeen olla luotettava, vaikkakin sisältää vielä epävarmuutta aiheuttavia yksityiskohtia. Alan henkilöstö saa erilaisia kyselyjä useammin kuin aiemmin. ESIMERKIN ERINOMAISESTA oman toimintansa tilastoinnista antaa Hätäkeskuslaitos. Liiton julkaisuissa on saatavilla usean tahon tunnustamia perusfaktoja pelastusalasta. Koordinointia kyselyille Niinkin yksinkertaiset asiat kuin paloasemien tai henkilöstön määrä oli vuosikymmenet ristiriitaisen ja epäluotettavan tiedon varassa.”. Yhteisten mittareiden luominen on ollut uuvuttavan pitkä prosessi, joka jatkuu edelleen. USEILLA ALAN toimijoilla on käynnissä mitä erilaisimpia tietojen hankkimisprojekteja. Vasta viime vuodet ovat tuoneet lievää parannusta asiantilaan. Alueellisen pelastustoimen aika on havahduttanut luotettavan ja ajantasaisen tiedon välttämättömyyteen alan kehittämisen perustana. ALUEELLISET PELASTUSLAITOKSET muodostavat puolestaan tilastoijina kirjavan joukon oli sitten kyse oman toiminnan tilastoinnista tai talouden seurannasta. TIEDON HANKKIMISELLA on kuitenkin rajansa. Kerättävä tieto saadaan luotettavammaksi ja vastaajien taakka kevyemmäksi. TUOREIN SSPL:N kysely on tammikuussa julkaistava sopimuspalokuntabarometri, josta on tarkoitus tehdä jatkuva alaa sopimushenkilöstön näkökulmasta mittaava tutkimus. Niinkin yksinkertaiset asiat kuin paloasemien tai henkilöstön määrä oli vuosikymmenet ristiriitaisen ja epäluotettavan tiedon varassa. Pelastusosaston tulisi nyt kutsua koolle päivän palaveri, jonne kutsun saavat kaikki alan ja alalta tietoja keräävät tahot. SSPL:n keräämää tietoa käytetään hyväksi niin ministeriössä, Pelastusopistolla kuin laitoksissakin. Tällaisella määrällä tutkimuksen antamat tulokset ovat jo huippuluotettavia. Valtion laitos saattoi 13 vuotta sitten aloittaa puhtaalta pöydältä. Ennakkotietojen mukaan kyselyyn on vastannut yli 2000 henkilöä
Alkuvuodesta luonnos on lausuntokierroksella.. tai 2. 6 PALOKUNTALAINEN 64 PÄIVÄN POLTTAVAT HENKILÖSTÖN TEHTÄVÄT JAETAAN neljään tai vaihtoehtoisesti kolmeen luokkaan (eli kolmeen ensin mainittuun). asuinhuoneisto) 3. MUUT PERUSTEHTÄVÄT (ajoneuvopalo, avoimen tilan palot…) 4. Sopimuspalokuntalaiset kuuluisivat lähtökohtaisesti 3. TERVEYDENTILAN ARVIOINTI tehtäisiin kaikille samalla tavalla kuin nykyäänkin eli ikään perustuen tietyin väliajoin. Päätoimiset kuuluisivat pääsääntöisesti näihin luokkiin. SISÄMINISTERIÖN PELASTUSOSASTOLTA saadun tiedon mukaan siellä ollaan parhaillaan miettimässä, mikä olisi soveltuva kuntoindeksi savusukellusta edellyttävissä perustehtävissä. SAVUSUKELLUSTA EDELLYTTÄVÄT PERUSTEHTÄVÄT (pienehköt suljetun tilan palot esim. Savusukellusta edellyttävissä perustehtävissä on mahdollista, että tehdään yksinkertaisia, selkeitä savusukellustehtäviä ja siten toimintakykyvaatimus olisi hiukan alempi. Testausta ei tarvitsisi näissä luokissa tehdä lainkaan, mutta siihen kannustettaisiin. ja 2. PALOKUNTALAINEN-LEHDEN ARVIO LUOKISTA KÄYTÄNNÖSSÄ: 1. JOHTAMISJA TUKITEHTÄVÄT (pi-laitteet hengityssuojaimena) Uusi ohjeluonnos lausuntokierrokselle Toimintakyvyn arviointi uudistuu Sammutusja pelastustehtäviin osallistuvan henkilöstön testaamista järkiperäistetään uudella ohjeella, jonka on tarkoitus tulla voimaan jo ensi kesäksi. luokkiin kuuluville. JOHTAMISJA TUKITEHTÄVÄT VAATIVISSA TEHTÄVISSÄ olisi vaatimuksena edelleen nykyinen pelastussukelluskelpoisuus. tai 4. MUUT PERUSTEHTÄVÄT 4. luokkaan. VAATIVAT TEHTÄVÄT (laajat suljetun tilan palot, korkean paikan työskentely, kemikaalisukellus…) 2. SAVUSUKELLUSTA EDELLYTTÄVÄT PERUSTEHTÄVÄT 3. luokkaan kuuluvia tehtäviä, niin silloin tehtäisiin fyysisen toimintakyvyn arviointi. FYYSISEN TOIMINTAKYVYN ARVIOINTI tehtäisiin samassa rytmissä kuin terveydentilan arviointikin eli tietyin väliajoin iästä riippuen, ei siis enää vuosittain. FYYSISEN TOIMINTAKYVYN ARVIOINTI tehtäisiin aina 1. Käytännössä 2. luokan tehtäviin osallistuville uusi ohje tarkoittaa lievää helpotusta nykyisiin savusukelluksen kelpoisuusvaatimuksiin. PAINOINDEKSI OTETTAISIIN mukaan arviointiin siten, että jos henkilön painoindeksi on korkea tai matala tai siinä tapahtuu nopeita muutoksia, arvioidaan toimintakyvyn arviointitarvetta erikseen. Ehdotuksen mukaan uudet luokat ovat: 1. Jos sopimuspalokuntalainen tekee 1. VAATIVAT TEHTÄVÄT 2. OHJE ON lähdössä lausuntokierrokselle ja voimaan se tullee jo ennen kesälomia
Miksiköhän. SPEKhän haluaa toimia palokuntien järjestönä, vaikka siihen ei kuulu ainuttakaan palokuntayhdistystä ja palokuntayhdistyksillä ei ole käytännössä valtaa järjestössä. Sanasto ei tunne sopimuspalokuntia. Lyhennettä vpk ei myöskään kirjasesta löydy. PALOKUNTALAINEN 64 7 PÄIVÄN POLTTAVAT VAPAAEHTOISPALOKUNNAT JA YLIPÄÄTÄÄN sopimuspalokuntatoiminta ei kuulu Sanastokeskus TSK ry:n ja SPEKin yhdessä julkaiseman Kokonaisturvallisuuden sanaston (2014) mukaan kokonaisturvallisuuteen. Joulukuussa 2014 julkaistun, 142-sivuisen kirjasen sisältö asettuu omituiseen valoon varsinkin SPEkin havittelemaa imagoa vasten. Mistä tämä kertoo. Sanastosta löytyy kyllä vapaaehtoinen maanpuolustus, puolustusvoimien maakuntaja paikallisjoukkoa, Vapepaa, Punaista ristiä ja Meripelastusseuraa, mutta ei ainuttakaan mainintaa sopimuspalokunnista. Ainakin kahden sanastoa laatineen työryhmän jäsenen, Karim Peltosen (SPEK) ja Ilpo Helismaan (Sisäministeriö) olisi olettanut tietävän, että Suomessa pelastustoimi perustuu suurelta osin sopimuspalokuntajärjestelmän varaan
Kouvolan yhteiskoulussa ja lukiossa opiskelee yli kuusisataa opiskelijaa. – Jostakin syystä Suomessa vastustetaan sitkeästi automaattisia sammutuslaitteistoja, vaikka niiden hyödyt ja henkeä pelastavat ominaisuudet ovat aivan kiistattomat, Strömmer toteaa. Palon alkaessa rakennuksessa oli noin 450 opiskelijaa, jotka selviytyivät vähillä vammoilla todennäköisesti aiemman paloharjoittelun ansiosta. Karvonen käski kaikkia poistumaan rakennuksesta välittömästi palohälytyksen vuoksi. Palo sai alkunsa vikaantuneesta sähkökaapelista liikuntasalin nurkkauksessa sähkökeskuksen takana olleessa umpinaisessa tilassa. Lukion ja yhteiskoulun opiskelijat evakuoitiin ohjeiden mukaisesti viereiselle urheilukentälle ikkunoiden poksahdellen kuumuuden vaikutuksesta samanaikaisesti rikki. Palohälyttimien soimista rakennuksessa ei kuitenkaan kuulunut, sillä niitä koulurakennuksessa ei ollut. 8 PALOKUNTALAINEN 64 KIPINÄT RAUHALLISEN ARJEN Kouvolan yhteiskoulussa 112-päivänä keskeytti rehtori Tapio Karvosen kuulutus. TEKSTI JA KUVAT SASU MÄKINEN HUOM! LUE KATTAVA REPORTAASI KOUVOLAN YHTEISKOULUN TULIPALOSTA 27.2.2015 ILMESTYVÄSTÄ PALOKUNTALAISESTA!. Aulaan levisi savua urkuparven säleikön kautta, jolloin ihmiset alkoivat siirtyä ulos. Kaksi ihmistä jouduttiin pelastamaan tikkaiden avulla toisesta päästä taloa savukaasujen vuoksi. Suomen Palopäällystöliiton, Kymenlaakson pelastuslaitoksen ja Kouvolan kaupungin yhteistyössä järjestämä seminaari kokosi paikalle lähes 100 koulujen paloturvallisuuden kehittämisestä kiinnostunutta. lokakuuta seminaari, jossa keskusteltiin koulujen paloturvallisuuden kehittämisestä. Strömmerin mukaan asennusnormien mukaisesti oikein toteutettu automaattinen sammutuslaitteisto olisi estänyt Kouvolan koulupalon kaltaisen tilanteen. Lähes kaikki pääsivät poistumaan juhlasalista normaalisti ulos hätäuloskäyntejä käyttäen. Piilossa kehittynyt palo voimistui ja levisi tyhjään liikuntasaliin. Kuumentuneesta kaapelista levisi aamupäivän aikana outoa hajua, jonka lähdettä koulun henkilökunta ja huoltomies tuloksetta selvittivät. Samaa mieltä asiasta on myös paloinsinööri Peter Strömmer Kymenlaakson pelastuslaitokselta. Ulos päässeet oppilaat näkivät liekkien jo lyövän rakennuksen ulkoseiniä vasten. Oppilaitokset sijaitsivat aiemmin samassa kiinteistössä, mutta palon jälkeen opetusryhmiä on jouduttu hajauttamaan eri tiloihin. Koulupaloseminaari keräsi lähes 100 kuuntelijaa Kouvolaan Kouvolan kaupungintalolla järjestettiin 30. Seminaarissa tärkeäksi koulurakennusten paloturvallisuutta lisääväksi tekijäksi nimettiin automaattinen sammutuslaitteisto
Pelastuslaitoksen saavuttua paikalle koulun kaikki noin 300 opiskelijaa oli ehditty evakuoida luokista. Kampanjaan kuuluvassa videossa esiintyy yhteiskoulun henkilökuntaa sekä sammutustöihin osallistunutta pelastuslaitoksen henkilökuntaa. LISÄTIETOJA NOUHÄTÄ-VIDEO: youtu.be/ZGFizspSSGM. Kilpailussa selvitetään, ketkä osaavat parhaiten turvallisuusasiat niin teoriassa kuin käytännössäkin. Yhteiskoulu evakuoitiin koulupaloseminaarin aikana jälleen Tulipalossa tuhoutuneen Kouvolan yhteiskoulun lukion väistötiloissa koettiin lokakuun lopussa pahaenteinen tilanne, kun bensiinin haju levisi etenkin koulun kolmannen kerroksen käytävillä. Kouvolan ja Kuusankosken paloasemilta hälytettiin paikalle useita yksiköitä. Bensiinin haju aiheutui tapahtumaketjusta, jossa oppilas oli ollut aamulla mopokolarissa sillä seurauksella, että hänen housunsa kastuivat bensiinistä. Pelastuslaitoksen mukaan kyseessä oli kertapäästö, joka oli jo haihtumassa. PALOKUNTALAINEN 64 9 KIPINÄT VALTAKUNNALLINEN NOUHÄTÄ! -KAMPANJA on ottanut markkinointinsa avuksi Kouvolan yhteiskoulun helmikuisen tulipalon. Koulun rehtorit lähtivät juoksujalkaa viereisestä rakennuksesta, jossa oli käynnissä Kouvolan koulupaloa käsitellyt Suomen Palopäällystöliiton seminaari. Bensiini ilmeisesti haihtui kolmannen kerroksen käytävillä ja sinne levisi voimakas haju. NouHätä!kampanja muistuttaa varautumisen tärkeydestä NouHätä! -pelastustaitokampanja on suunnattu erityisesti 8.-luokkalaisille oppilaille. Yhteiskoulu nostetaan hyväksi esimerkiksi, sillä koulussa oli varauduttu hätätilanteeseen etukäteen hyvillä ohjeilla ja harjoituksilla, joiden ansiosta koulu saatiin nopeasti tyhjennettyä ihmisistä. Kampanjaan voi tutustua osoitteessa www.nouhata.fi. Kampanjaan kuuluu muutama tunti turvallisuusopetusta, jonka jälkeen luokka tai oppilasryhmä voi halutessaan osallistua NouHätä! -kilpailuun kolmen hengen joukkueissa
10 PALOKUNTALAINEN 64 KIPINÄT LIITTOHALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAKSI valittiin Turussa pidetyssä liittokokouksessa Ilkka Mustakangas. valitsi puheenjohtajan lisäksi uuden liittohallituksen vuosiksi 2015–2016. SPAin hallitus on nimittänyt järjestön johtajaksi Kim Nikulan. Jatkossa järjestön johtaja johtaa liiton toimintaa ja toimistoa, valmistelee liittohallituksessa käsiteltävät asiat ja huolehtii liittohallituksen päätösten täytäntöönpanosta. Hätäkeskustietojärjestelmää on kehitetty Hätäkeskuslaitoksen toiminnan ja tietotekniikan kehittämishankkeessa (TOTI) vuodesta 2008 lähtien. VIIVÄSTYMÄN KONKREETTISIN ongelma liittyy koulutukseen. Osa-aikainen liittohallituksen puheenjohtaja johtaa liittohallituksen työskentelyä. Hallituksessa on 13 jäsentä. Mustakangas on Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen työsuojeluvaltuutettu. Hätäkeskuksien toimintaan järjestelmän myöhästymisellä ei ole vaikutusta, koska nykyiset järjestelmät toimivat asianmukaisesti. Valtionhallinnon piiristä saatujen tietojen mukaan käyttöönotto tapahtuukin vasta vuosien 2016 ja 2017 aikana. Kehitystyöhön ovat Hätäkeskuslaitoksen ohella osallistuneet poliisin, pelastus-, sosiaalija terveystoimen ja Rajavartiolaitoksen edustajat. Hän myös päättää järjestön edustamisesta ja puhevallan käyttämisestä niiden yhteisöjen kokouksissa, joiden jäsen tai osakas SPAL on sekä edustaa SPALia keskusjärjestön sekä pääsopijajärjestön hallituksessa. Oululainen Nikula on toiminut Palomiesliiton puheenjohtajana vuosina 2004–2014. – Olimme suunnitelleet työaikataulut ilmoitetun toimitusajan mukaan. Pääkäyttäjäkoulutuksen piti alkaa Pelastusopistolla vuoden 2015 aikana. ERICA myöhästyy Uuden ERICAhätäkeskustietojärjestelmän käyttöönotto oli tarkoitus aloittaa vuoden 2015 aikana. Palomiesliiton liittokokous SPALlissa organisaatiomuutos Kim Nikulasta järjestön johtaja Suomen Palomiesliitto SPALin toimintaa johtaa vuoden 2015 alusta alkaen päätoiminen järjestön johtaja ja liittohallituksen työskentelyä luottamustoiminen puheenjohtaja. Hän on myös Espoon Palohenkilöstö ry:n puheenjohtaja (2006–). Meille tulee suuria käytännön ongelmia viivästymän johdosta, kertoo rehtori Mervi Parviainen Pelastusopistolta. Vihtiläinen Mustakangas on toiminut Palomiesliiton varapuheenjohtajana (2011–2014) ja hallituksen jäsenenä (2004–2005 ja 2008–). Syitä viivästymään ei ole ilmoitettu.. Hallituksen varapuheenjohtajiksi liittokokous nimesi Jyrki Savolaisen ja Jarkko Savilevon. ERICA-tietojärjestelmän toimittaja on Insta DefSec Oy sekä Suomen Erillisverkot ja Sisäministeriön hallinnon tietotekniikkakeskus HALTIK
Lisäksi esitetään, että tulevaan 112-hätätekstiviestipalveluun tulisi rekisteröityä ennakkoon. Hätätekstiviestin käsittely vie arviolta 10–15 minuuttia, kun hätäpuhelussa aikaa kuluu keskimäärin 1–2,5 minuuttia. Hätäkeskustoimintaan lakimuutos Kortittomat puhelut jonoon, tekstiviestiilmoitus käyttöön KOMMENTTI ERICA MYÖHÄSTYY, ESITETYT MUUTOKSET SAATTAVAT TULLA VOIMAAN VASTA 2017. LISÄTIETOJA neuvotteleva virkamies Johanna Hakala puh. Hätäpuhelu on nopein tapa saada apua. Erillisessä jonossa kuultaisiin tiedote, jonka jälkeen puhelu siirtyisi normaaliin hätäilmoitusjonoon. PYYDÄ TARJOUS! ELÄINPELASTUS. 0295 488 452 KUVA DEPOSITPHOTO Tuotteet pelastusalan ammattilaisille! Kartanonkatu 6, Kuopio Puh. Tällä tarkoitetaan tilanteita, joissa puhelut tulevat SIM-kortittomista puhelimista. Jatkossa Hätäkeskuslaitos voisi siirtää hätäilmoituksen erilliseen jonoon odottamaan vastausta, jos se tulee laitteesta, jota ei voida tunnistaa ja paikantaa. Esityksen mukaan hätätekstiviestipalveluun tulisi rekisteröityä ennakkoon, jotta voidaan varmistaa palvelutaso ja avun saanti. Palvelu otettaneen käyttöön vuonna 2016. Puheluihin vastataan nykyisin saapumisjärjestyksessä. (017) 368 4000 info@peltaco.com ELÄINPELASTUS Opas turvalliseen eläinten pelastamiseen VESA NURMINEN kirja www.elainpelastus.fi www.peltaco.com • www.PeltacoShop.com Toivotamme asiakkaillemme Hyvää Uutta Vuotta 2015! ÖLJYNIMEYTYS matot, rullat, liinat, puomit... Viiveen myötä hätäkeskukseen kuulumattomien puheluiden soittajat todennäköisesti luovuttaisivat ennen kuin puheluun vastataan, jolloin hätäkeskusten operatiivinen resurssi olisi käytettävissä oikeiden hätäilmoitusten hoitamiseen. KIPINÄT JATKOSSA HÄTÄKESKUS voisi laittaa jonoon ne hätäpuhelut, jotka tulevat tunnistamattomasta liittymästä tai laitteesta. Hätätekstiviestipalveluun tulisi rekisteröityä Uuden hätäkeskustietojärjestelmän myötä Hätäkeskuslaitos on ottamassa käyttöön 112-hätätekstiviestipalvelun. Arvioiden mukaan SIMkortittomista puheluista noin 95 % ovat virheellisiä, tahattomia, asiattomia tai ilkivaltaisia soittoja. Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2015. Tällä tarkoitetaan yleensä tilanteita, joissa puhelut tulevat SIM-kortittomista puhelimista. Palvelu on tarkoitettu erityisesti kuulovammaisille ja muille erityisryhmille, joille hätäpuhelun soittaminen on vaikeaa tai mahdotonta. Viive olisi arvion mukaan 17–34 sekuntia. Hätänumeroon soittaminen on mahdollista vaikka puhelimessa ei olisi SIM-korttia
Suorita kompressoritekniikan ja turvallisuuden ”AJOKORTTI” täyttöpaikan lainsäädäntö • hengitysilmapullojen täyttö toiminnasta vastaaville esimiehille, Divetech Compressors Rataskuja 1, 03100 NUMMELA GSM +358 (0)40 505 1146 jouko.askola@divetech.. Pelastusopisto ja Hätäkeskuslaitos pyrkivät etsimään ratkaisua tilanteen korjaamiseksi. Tilanne on työvoiman saatavuuden kannalta vaikea. KU VA HÄ TÄ KE SK US LA ITO S KIPINÄT PELASTUSOPISTOSTA ON valmistunut 2010-luvulla 190 hätäkeskuspäivystäjää. Tilaa esite: jouko.askola@divetech.?. Näistä noin 60 siirtynyt joko välittömästi tutkinnon suorittamisen tai lyhyen työrupeaman jälkeen muihin töihin. Hätkeskukset potevatkin kroonista päivystäjäpulaa. Kolmannes koulutetuista muille aloille KU VA HÄ TÄ KE SK US LA ITO S Koulutusohjelman sisältö: • täyttöpaikan lainsäädäntö • täyttöpaikan turvallisuus • kompressoritekniikka • kompressoreiden huolto • hengitysilmapullojen täyttö • toiminnan suunnittelu • toiminnan valvonta Kurssimme on tarkoitettu toiminnasta vastaaville esimiehille, täyttöja huoltohenkilöstölle sekä suunnittelijoille
0295 160 085, valtioneuvoston kanslia HÄTÄKESKUSLAITOS Martti Kunnasvuori Hätäkeskuslaitoksen johtaja Vaihde: 0295 480 112 martti.kunnasvuori@112.fi VAASAN HÄTÄKESKUS Kari Pastuhov Vaasan hätäkeskuksen päällikkö Vaihde: 0295 480 112 kari.pastuhov@112.fi www.112.fi. – Esimerkiksi hätäpuheluiden vastausajoissa olemme saavuttaneet asetetut tavoitteet koko rakenneuudistuksen ajan. Ilmoitusvelvollisuus koskisi myös salassa pidettäviä tietoja. Valtioneuvoston kansliassa toimii valtioneuvoston tilannekeskus, joka tuottaa reaaliaikaista turvallisuustapahtumatietoa ja toimivaltaisten viranomaisten tiedoista koottua tilannekuvaa. Vaasan hätäkeskus toimii entisen Pohjanmaan hätäkeskuksen tiloissa. Tilanne 30 sekunnin vastausajassa oli 96 % vuonna 2010 ja 98 % vuonna 2014, kuvailee Kunnasvuori toiminnan kehittymisen vaikutuksista. Viimeisenä yhdistettiin Keski-Suomen ja Pohjanmaan hätäkeskukset, kun Keski-Suomen hätäkeskuksen operatiivinen toiminta siirrettiin 25. Tilannekeskus toimii myös Suomen kansallisena yhteyspisteenä muun muassa Euroopan unionin suuntaan erikseen määritellyllä tavalla. Uudessa hätäkeskuksessa työskentelee yhteensä 73 henkilöä. Kunnasvuori huomauttaa, että muutos on tänä päivänä jatkuvaa. marraskuuta 2014 Vaasaan. Tänä vuonna 95 prosenttiin puheluista vastataan 10 sekunnissa. Tilannekeskus toimii valtioneuvoston kansliassa Valtiojohdon tilannekuvan ylläpitäminen on valtioneuvoston kanslian strateginen tehtävä. Tilannekuvatoiminnasta laki Rakenneuudistus yhdistämisten osalta valmis: Kuusi hätäkeskusta toimivat LISÄTIETOJA LISÄTIETOJA hallitussihteeri Miikka Rainiala, puh. KIPINÄT HALLITUKSEN ESITTÄMÄLLÄ LAILLA säädetään valtioneuvoston tilannekeskuksen keskeiset tehtävät, selkeytetään tilannekeskuksen tiedonsaantioikeutta sekä säädetään viranomaisten tiedonantovelvollisuudesta. Tiedonsaantioikeudessa olisi rajoituksia esimerkiksi yksityisyydensuojaan kuuluvien tietojen osalta. Rakenneuudistuksen alussa vuonna 2010 hätäpuheluista 89 prosenttiin vastattiin 10 sekunnissa. Lain tarkoituksena on turvata osaltaan valtionjohdon sekä valtioneuvoston ja sen ministeriöiden tiedonsaanti turvallisuuteen liittyvissä merkittävissä tapahtumissa sekä lisätä viranomaisten tiedonvaihtoa. Tällöin viranomainen tekisi tiedon luovuttamiseen liittyvän välttämättömyysharkinnan. 0295 160 252 ja turvallisuuspäällikkö Marko Lavikkala, puh. Lakiehdotuksen mukaan viranomaisen olisi ilmoitettava valtioneuvoston tilannekeskukselle toimialaansa koskevasta sellaisesta onnettomuudesta, vaaratilanteesta, poikkeuksellisesta tapahtumasta tai muusta vastaavasta häiriöstä tai häiriön uhkasta, jolla voi olla merkitystä muodostettaessa tilannekuvaa. Hätäkeskukset sijaitsevat Vaasan lisäksi Keravalla, Turussa, Porissa, Kuopiossa ja Oulussa. PALOKUNTALAINEN 64 13 HÄTÄKESKUSLAITOKSEN VUONNA 2010 alkanut mittava rakenneuudistus on valmistunut ja Suomessa toimii kuusi hätäkeskusta. Viraston toiminnalliset tulokset ovat parantuneet uudistuksen myötä, kertoo hätäkeskuslaitoksen johtaja Martti Kunnasvuori. Verkottuneen toimintamallin luominen ja toimintamenojen leikkauksista johtuvat sopeuttamistoimet aiheuttavat lisähaasteita tuleville vuosille. Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1.3.2015. Uudistus ja sen edellyttämät toimintatapojen muutokset on tehty yhdessä alueen kaikkien yhteistyöviranomaisten kanssa. Tilannekeskus yhdistää eri viranomaisilta ja avoimista lähteistä saadut tiedot ja raportoi niiden pohjalta valtionjohdolle ja eri viranomaisille
Siinä näkyy selvä tulos siitä, mihin itse on panostanut, Tegengren toteaa. Hän on taistellut nuoriso-osaston puolesta ja saanut palokuntansa nuorisotyön kukoistamaan yli kymmenen vuoden aktiivisella toiminnalla. Tunnustus jaetaan vuosittain, ja valinnan tekee Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön nuorisotyötoimikunta. – Nuori tarvitsee itselleen tekemistä. 14 PALOKUNTALAINEN 64 KIPINÄT Jens Tegengren Vuoden Palokuntanuorisotyöntekijä Järjestöohjaaja Timo Sovanen, SPEK, puh. Viime kesänä hän sai Saksan Brandenburgin palokuntanuorisotoimesta huomioosoituksen hyvästä työstä Suomen ja Saksan välisen nuorisotyön edistämiseksi. 050 538 8506 www.grfbk.fi LISÄTIETOJA Jens Tegengren. Vuoden palokuntanuorisotyöntekijä -palkinto myönnetään tunnustuksena ansiokkaasta ja menestyksekkäästä työstä palokuntanuorisotoiminnan hyväksi. Nykynuori ei opi oikein missään kantamaan vastuuta. kouluttajana ruotsinkielisen pelastusliiton Finlands svenska brandoch räddningsförbundin (FSB) järjestämillä palokuntanuorten leireillä. KUVA SIEGFRIED URBANEK. Ja sitten ollaan yhtäkkiä 18, ja pitäisi osata olla aikuinen, vaikka ei ole saanut treeniä missään. Grankulla FBK:n palokuntanuoret pääsevät hänen ansiostaan vuosittain Saksaan palokuntaleirille ja isännöivät saksalaisnuorten vuosittaista vastavierailua Suomessa. TEGENGREN TOIMII nykyään palokunnan päällikkönä ja ymmärtää nuoriso-osaston ja nuorisotyön merkityksen, onhan noin puolet VPK:n hälytysosaston jäsenistä lähtöisin nuoriso-osastosta. Ellei sitä ole, hän saattaa keksiä vääriä juttuja. Sitä motivoituu jatkuvasti uudestaan, kun näkee esimerkiksi, miten omat junnut ovat jo kouluttamassa nuorempiaan. Jens Tegengren on aktiivinen Vuoden palokuntanuorisotyöntekijä Jens Tegengren on kasvanut Grankulla FBK:n nuoriso-osastosta hälytysosastoon ja edelleen palokunnan päälliköksi. toimija myös kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. 040 511 9112 Vuoden Palokuntanuorisotyöntekijä Jens Tegengren, puh. Palokunnassa on helppo opettaa nuorille vastuuta ja työntekoa, kun jokaisella on oma rooli ja tärkeä merkitys ryhmässä. – Nuorisotyö on todella palkitsevaa. Kotimaassa hän toimii mm
Tähän vaikuttavat niin luonnonilmiöt, onnettomuudet kuin rikollisuuskin, toisin sanoen laaja turvallisuuskäsitys, Hasari toteaa. – Siksi onkin oleellista, miten esimerkiksi palokuntatoimintaa voidaan tulevaisuudessa kehittää; jäsenmäärää kasvattaa muun muassa nuoriin Marko Hasarista SPEKin uusi toimitusjohtaja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö on valinnut uudeksi toimitusjohtajakseen Marko Hasarin. – Tämä on molemminpuolista. Pelastusopiston palopäällystökoulutukselle myönnettiin 250 000 euroa lisärahoitusta. toimitusjohtajana 1.10.2014 alkaen. Lisärahoitusta ovat saaneet poliisi, Rajavartiolaitos, pelastusopisto ja siviilikriisinhallinnan koulutuskeskus. Tiivis yhteistyö ja kumppanuuksien kehittäminen SPEKin jäsenien, muiden järjestöjen ja myös viranomaisten kanssa on merkittävä perusta yhteiskunnan turvallisuuden rakentamiselle nyt ja tulevaisuudessa. PALOKUNTALAINEN 64 15 KIPINÄT VASTAVALITTU TOIMITUSJOHTAJA Hasari pitää erityisen tärkeänä yhteistyön kehittämistä. Hasari on toiminut keskusjärjestön hallintojohtajana vuoden 2010 alusta sekä vt. Yhteistyötä tukee kunkin toimijan tarpeiden ja roolien selvittäminen. Valtiovarainvaliokunta esitti myös Rajavartiolaitokselle kahden miljoonan euron lisämäärärahaa. Eikä kansainvälisiä kumppaneita tule myöskään unohtaa. 0295 418 835 panostamalla, koulutusta tehostaa ja siten satsata toimintavalmiuteen ja -kykyyn. Taustaltaan Marko Hasari on lakimies. Ministerin mukaan päätöksillä turvataan sisäisen turvallisuuden taso myös ensi vuodelle. Kasvanut väkivaltaisen ekstremismin sekä terrorismin uhka huomioidaan tämän lisäksi noin 3 miljoonan euron lisäyksellä kalustoja varustehankintoihin sekä suojelupoliisin yhdysmiehen palkkaamisella Turkkiin. Marko Hasari. Siviilikriisinhallinnan koulutuskeskusta resursoidaan niin ikään 300 000 eurolla. Sisäinen muuttoliike, maahanmuutto ja väestön ikääntyminen vaikuttavat siihen, että eri alueiden turvallisuuden palvelutarpeet muuttuvat ja poikkeavat toisistaan. Hallitus esittää poliisille 2,758 miljoonaa euroa kuluvaa vuotta suurempaa määrärahaa. Ilman kansalaistoimijoita turvallisuusjärjestelmämme jäisi kovin vajaaksi, Hasari painottaa. Kansalaisten rooli vapaaehtoistoimijoina on Hasarin mielestä merkittävä voimavara. Viking Life-Savingilla Juuso vastaa Helsinkiin avatun uuden paloturvallisuushuollon toimipisteen toiminnasta ja kaikista paloturvallisuushuoltoihin liittyvistä asioista.. SISÄMINISTERI PÄIVI RÄSÄNEN on tyytyväinen hallituksen lisäpanostukseen sisäisen turvallisuuden resursseihin. Varsinkin kun kansalaisilla on vahva luottamus järjestötoimijoihin. Hasari on koulutukseltaan oikeustieteiden maisteri. – Sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden raja on häilyvä. Pelastusopistolle lisärahaa LISÄTIETOJA erityisavustaja Sonja Falk puh. Ennen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöä hän oli suojelupoliisin palveluksessa ensin operatiivisena lakimiehenä ja sittemmin hallintopäällikkönä. Hän on palvellut myös puolustusministeriössä hallitussihteerinä ja puolustusvoimissa operatiivisena sotilaslakimiehenä. NIMITYKSET VIKING LIFE-SAVING EQUIPMENT OY FINLAND Juuso Blomqvist on nimitetty 01.12.2014 Viking Life-Saving Equipment Oy Finlandin paloturvallisuushuollon pääliköksi. Hasarin erikoisosaamiseen kuuluu kriisija valmiuslainsäädäntö
30 miljoonan sopimus VIRVEn uudistamiseksi Ammattipätevyyskoulutuksia lahjoituksina sopimuspalokunnille TEKSTI ISTO KUJALA. Tämän takia verkon on toimittava luotettavasti myös koko uudistusprosessin ajan. Palokunnat löytyivät helposti ja näin lahjoittajat pääsivät ojentamaan auttavan kätensä. Kansanedustaja Mikko Alatalo (Keskusta) tuli asian kanssa tiedotteellaan myös julkisuuteen. Nyt aiheen nosti esiin toimittaja Vihtori Koskinen YLE:n Lahden toimituksesta. Samalla uudistus tukee asiakkaan pitkän aikavälin strategiaa. Näitä lahjoittajia olivat Alertum Oy (10 koulutusta) ja Avainkouluttaja-verkosto/GLi yhtiöt (kaksi koulutusta). Sopimuskauden aikana verkon keskeisiä osia tullaan uusimaan, mukaan lukien 450 tukiasemaa. Uudistuksen myötä mahdollistetaan myös verkon palveluiden saatavuus ääriolosuhteissa, kuten mahdollisten myrskyjen ja tulvien aikana, jotka saattavat johtaa verkon laitteiston osittaiseen vaurioitumiseen. 16 PALOKUNTALAINEN 64 KIPINÄT AMMATTIPÄTEVYYSVAATIMUKSET OVAT jälleen nousseet julkisuuteen. Kirjoittelu lähti liikkeelle siitä, että pienillä paikkakunnilla ei saada lasten luistelukenttiä enää jäädytettyä, kun ammattipätevyyden puute estää palokuntia tätä tekemästä. Vihtori kirjoitti aiheesta useamman jutun ja asia oli esillä myös Päijät-Hämeen tv-uutisissa. Verkko on tärkeä osa maan turvallisuuteen liittyvissä tilanteissa ja sen keskeytymätön toimivuus ja palvelun laatu ovat ensisijaisen tärkeitä yhteiskunnan toimivuuden kannalta. Verkkoa käyttävät esimerkiksi pelastustoimi, poliisi, sosiaalija terveyssektori, puolustusvoimat, rajavartiolaitos sekä tulli. Sopimuksen arvo on 30 miljoonaa euroa ja sen puitteissa uudistetaan noin kolmannes nykyisistä verkkoelementeistä seuraavan viiden vuoden aikana. Trafin outo toiminta jatkuu Toimittaja haastatteli aiheesta myös Trafin edustajaa. Hän lupasi tehdä palokuntien ammattipätevyysvaatimuksen tulkinnasta eduskuntakyselyn liikenneministerille. VIRVE-verkko palvelee tällä hetkellä noin 34 000 tilaajaa. Aihe levisi aikalailla hyvin myös muihin tiedotusvälineisiin. Toisaalta paloauton otto yksityiskäyttöön – Trafin ohjeen mukaan – ei varmasti ole sopivaa yhteistyötä palokunnan ja pelastuslaitoksen välillä. Sopimuspalokunnat kiittävät jo tässä vaiheessa! AIRBUS DEFENCE AND SPACE on tehnyt merkittävän sopimuksen koskien Suomen VIRVE-viranomaisradioverkon modernisointia. Trafi on ollut ammattipätevyysasioissa se taho, joka koko ajan on haitannut tulkinnoillaan järkevää toimintaa. Tässäkään tilanteessa Trafi ei ole valmis järkevästi ja yhteiskunnan edun mukaisesti tulkitsemaan lakia, vaan tuo esiin lain kiertomahdollisuuksia. Tällöin ei ammattipätevyyttä Trafin mukaan tarvittaisi. Lahjoituksen kohteet löytyivät helposti Muutamat tahot havahtuivat tähän hankalaan tilanteeseen ja päättivät lahjoittaa sopimuspalokunnille ammattipätevyyskoulutuksia. SSPL:ään oltiin yhteydessä ja pyydettiin tietyin lahjoittajan kriteerein etsimään ne palokunnat, jotka tätä koulutusta kipeimmin tarvitsisivat. He eivät ole vielä lopullista lahjoituspäätöstään tehneet. Nyt Trafi kertoi toimittajalle määräysten kiertämismahdollisuudesta, jossa palokuntalainen ottaisi paloauton käyttöön yksityishenkilönä. Lahjoitusmahdollisuutta on kysynyt myös muutama muu taho. Tavoitteena on, että verkon toiminnallisuus ja suorituskyky säilyvät moitteettomina pitkälle tulevaisuuteen. Tällaisen keinon käyttäminen tuo ison ongelman kolaritilanteessa
Jaana Antinniemi.. Kehitämme myös myyntija ostotoimintaamme koko ajan, Martiskainen sanoo. Laajennus toi Tamrexille 265 m 2 lisätilaa, joista 70 m 2 käytettiin myymälään, 20 m 2 toimistotiloihin ja 175 m 2 varastotiloihin. www.tamrex.fi Väliasua (erotiikantappoasu toim.huom.) ei aiota muuttaa johtuen erinomaista palautteesta, lupaa Antinniemi. Myös rakennuksen julkisivu uudistettiin ja sisäänkäynti vaihtoi paikkaa. PALOKUNTALAINEN 64 17 KIPINÄT ENSIMMÄINEN, VARASTOIHIN keskittynyt vaihe starttasi syksyllä 2013. Yhtiön toimialueena on koko Suomi. – Kotimaiset Mica-valaisimet ovat nyt edustuksessamme ja varastotavaraa. LISÄTIETOJA verkkokauppaamme, jonka uusi versio julkaistaan vuoden 2015 alussa. – Vaatepuolella sakuhousut on uudistettu ja uusi pikee-paita on työnalla. Tavoitteenamme on tuplata liikevaihtomme seuraavien viiden vuoden aikana. – Taantuma on antanut meille lisäpotkua. – Saimme kovasti kaivattua lisätilaa sekä fyysiset puitteet myymälässä ja varastossa sille tasolle, että yrityksemme kasvukyky vastaa nyt kasvuhaluamme, kertoo toimitusjohtaja Anne Martiskainen. Tamrexin perusti Pertti Liuha ja alkuaikoina toiminta keskittyi lähinnä sammuttimien myyntiin ja huoltotöihin. Yhtiö on erikoistunut myös niihin liittyviin koulutusja huoltopalveluihin. Yhtiön aputoiminimenä on Yritysvaatemarkkinointi, ja sillä on ISO9001:2008 sertifioitu laatujärjestelmä. Tamrex Oy on vuonna 1978 perustettu turvallisuustavaratalo, joka maahantuo ja markkinoi paloja työturvallisuustuotteita. Tamrex on suomalainen perheyritys, jolla on tytäryhtiö Finsatec Oy Säynätsalossa ja osakkuusyritys Tamrex Ohutuse Oü Virossa. Tamrexin liikevaihto vuonna 2013 oli 5,7 M €, ja se työllistää 24 henkeä. Uusia tuotteita Markkinointisihteeri Jaana Antinniemen mukaan tuoterepertuaari ei myymälän laajennuksen mukaan varsinaisesti kasva, mutta muutamia uutuuksia on ilmestynyt hyllyille. Yritys on toiminut koko olemassaoloaikansa Länsi-Tampereella; aluksi Lamminpäässä, mutta jo kolmenkymmenen vuoden ajan on toimipaikkana ollut Lielahti. Myös Scott-paineilmalaitteet ovat nyt ohjelmassamme, sanoo Jaana Antiniemi. Lähes 40-vuotias yritys on laajentanut tilojaan kahdessa vaiheessa kahden vuoden aikana. Viime vuonna laajennettiin myös toimistoja myymälätiloja. Parhaillaan teemme suuria uudistuksia Tamrex laajensi toimitilojaan Paloja työturvallisuustuotteita maahantuova ja markkinoiva Tamrex Oy juhli uudistuneen myymälänsä avajaisia Lielahdessa marraskuussa. Anne Martiskainen, toimitusjohtaja, Tamrex Oy, puh. Henry Raysta tuli Tamrexin osaomistaja vuonna 1998 ja vuodesta 2000 Tamrexin omistajina ovat toimineet Henry Ray, Anne Martiskainen ja Tomas Ray. Tamrexin toimipisteet ja myymälät sijaitsevat Lielahdessa ja Lahdesjärvellä Tampereella sekä verkkokauppa osoitteessa www.tamrex.fi. 0500 232 580, anne.martiskainen@tamrex.fi
Strategiaryhmässä pelastuslaitoksia edustaa pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta. KIPINÄT SISÄMINISTERIÖ ON asettanut vuoteen 2025 ulottuvien uudistusten ja strategian suunnitteluun työryhmät, joihin ei ole nimetty lainkaan pelastuslaitosten edustajia Itä-, Keskija Pohjois-Suomesta. IL M O IT U S. Ohjausryhmään on nimetty Helsingin pelastuslaitoksen pelastuskomentaja Simo Wecksten ja Pirkanmaan pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojanen. YLE Pohjois-Karjala: Vain ruuhka-Suomen edustus työryhmiin Jorma Parviainen. Ilmoittautuminen – viimeistään 26.1.2015: Sähköpostitse:isto.kujala@sspl.fi –mainittavaosallistujiennimetjapa lokunta Tilaisuuteenmahtuu100ensimmäis eksiilmoittautunutta. PohjoisKarjalan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Jorma Parviainen pelkää, ettei harvaan asutun seudun ääni kuuluu pelastustoimen tulevissa muutoksissa. OHJELMA 11.00–11.10 Työturvallisuusseminaarin tavoite toiminnanjohtaja Isto Kujala 11.10–11.30 Työturvallisuudenorganisointi pelastustoimessa ja sopimuspalokunnat työsuojeluvaltuutettuMarkkuLeinonen 11.30–12.00 Työriskien riskikartoitukset K-S pelastuslaitoksessa 2013 sopimuspalokuntiennäkökulmasta työsuojeluvaltuutettuMarkoLehtonen 12.00–12.30 PERA-hankkeentavoitteetja toteutuminen sopimuspalokunnissa hankekoordinaattoriMaijaPuranen ohjelmistosuunnittelijaTeemuMykkänen (LisätietoaPERA-hankkeenkotisvuilta www.peranet.fi) 12.30–13.15 L O U N A S 13.15–13.45 …edellinen aihe jatkuu 13.45–14.15 Suojautuminen sammutustyössä paloesimiesJarkkeLahti 14.15–14.45 Puhdas paloasema paloesimiesJarkkeLahti 14.45-15.00 Loppukeskustelu ja yhteenveto JuontajanaPalokuntalainen-lehdenpäätoimittajaPekkaKoivunen TYÖTURVALLISUUSSEMINAARI 31.1.2015, TAMPERE Työturvallisuudenkehittämienvuon na2015 koskettaaerityisestisopimuspalokun tia.Muun muassaPERA(pelastustoimenjaens ihoidon riskienarviointijärjestelmä)tuleekäy ttöön, työsuojeluorganisaatiotkehittyvätso pimuspalokunnat huomioonottaviksi,palokuntalaisten onsuojauduttava vaarallisiapienhiukkasiavastaan,pa loasemaonpidettävä puhtaanapienhiukkasistajne. Paikka:Vapriikinauditorio,Alaversta anraitti5,Tampere Aika:Lauantai31.1.2015klo11.00-1 5.00 Pysäköinti: Vapriikinpihaanvoiinfostanoutaalu palapun, jossielläolevatmuutamatmaksutto mat asiakaspysäköintipaikatovatvapaan a.Asiakaspaikkojen ollessavarattuina,alueeltalöytyyus eitapysäköintitaloja. TULE MUKAAN! TilaisuusonmaksutonjaSSPLtarjoa a osallistujillekeittolounaan. – Uudistuksiin on tulossa vain ”metropolinäkemys”, eikä toiminta siten edusta hyvää hallintoa, pelastusjohtaja Jorma Parviainen toteaa Ylen haastattelussa. Työryhmissä on jäseniä muun muassa sisäministeriöstä, aluehallintovirastosta ja Pelastusopistosta
0295 418 803 Teija Mankkinen.. – Tutkimus kuitenkin osoittaa, että vapaaehtoista pelastuspalvelutoimintaa tulisi voida hyödyntää vielä paremmin, sanoi Päivi Nerg tutkimuksen julkistustilaisuudessa. LISÄTIETOJA Vapaaehtoisresurssin saatavuus ja käytettävyys hälytystehtäviin -tutkimus: www.spek.fi/vapaaehtoisresurssi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tiedote: www.spek.fi/news/ Vapaaehtoiset-ovat-vajaastihyodynnetty-yhteiskunnan-voimavara/27263/3923c9da-f0f04635-8535-7748a0c94f94 Lisätietoja: kansliapäällikkö Päivi Nerg, puh. – Huoli vapaaehtoisten saatavuudesta ja käytettävyydestä on kasvanut väestörakenteen muuttuessa. Vapaaehtoisten hyödyntäminen jää siis merkittävästi vähäisemmäksi kuin olisi mahdollista ja jopa tarkoituksenmukaista. Nergin mukaan vastaavanlaista pohdintaa tehdään monessa muussakin EU-maassa. Niin autettavat kuin auttajat ovat vanhempia kuin ennen, Nerg toteaa. Viime vuosina laajat myrskytuhot ja niiden aiheuttamat alueelliset ja paikalliset häiriötilanteet ovat osoittaneet, että tavanomaisesta poikkeavissa tilanteissa tarvitaan laajamittaista ja joustavaa vapaaehtoisresurssien käyttöä. PALOKUNTALAINEN 64 19 KIPINÄT KANSLIAPÄÄLLIKKÖ PÄIVI NERGIN mukaan lukuisat vapaaehtoiset tekevät jo nyt tärkeää ja arvokasta työtä muun muassa vapaaehtoispalokunnissa ja esimerkiksi kadonneiden etsinnöissä. Lisäksi vapaaehtoisten hyödyntämisessä onnettomuustilanteissa on suuriakin alueellisia eroja. Vapaaehtoisresurssin saatavuus ja käytettävyys hälytystehtäviin -tutkimuksessa havaittiin, että viranomaiset eivät ole juurikaan ottaneet kolmatta sektoria huomioon varautumisessaan. Teija Mankkisen vetämä tutkimusprojekti oli SPEKin ja SSPL:n yhteishanke, jonka rahoitti Palosuojelurahasto. Heitä on myös poikkeusolojen ja varautumisen varalta suunnitelluissa järjestelmissä. Kansliapäällikkö Nerg: Vapaaehtoisia tulisi voida hyödyntää vielä paremmin Vapaaehtoista pelastuspalvelutoimintaa käsittelevä tutkimus julkistettiin 16.12.2014
Mahtaako hän olla siitä tietoinen. Ei ole enää maastossa näkyviä rintamia. Voittaja on toki aina oikeassa. Missä tänään mahdetaan varautumisessa oikeasti mennä, miettii jokasyksyisen myrskyn ulinassa. Vanhat sotajermut ovat poistuneet, mutta henki kai elää. Siis minkä koneen. Rajanveto on häilyvä. Raja terrorismiin on häilyvä. Niin se on vieläkin. Kohteena kuitenkin usein perinteinen siviiliväestö. VIIME VUOSITUHANNEN lopussa kunnallinen pelastustoimi kaappasi itselleen aikaisemmin itsenäisenä toimineen kunnallisen väestönsuojelun. Pelastustoimen alueellistamisen jälkeen vielä vähemmän. Mahtaakohan sellainen suunnitelma toimia tänään, ihan oikeassa tilanteessa. Mapeista tunkee spriimonistuskoneen tuoksu. Siviilivarautuminen on toistaiseksi kunnallista toimintaa, johtajana kunnanjohtaja esikuntineen ja suunnitelmineen. SIIHEN SITTEN loppuvatkin yhtäläisyydet, sotien osalta. Satunnainen ohikulkija Nykyaikainen sota käydään syvyydessä, kaikkialla.”. 1960-luvulla kaiketi aidosti pelättiin ydinaseita, vaikka varautuminen sitten olikin naivia. Mikä VSS. 20 PALOKUNTALAINEN 64 KIPINÄT SATUNNAINEN OHIKULKIJA VÄESTÖNSUOJELU – MUISSA MAISSA SIVIILIPUOLUSTUS – on osa kokonaismaanpuolustusta, mutta samalla varautumista myös muunlaisiin valtakuntaa uhkaaviin häiriötilanteisiin. Tekniikkakin on tuonut kaikenlaista uutta. Maailman kaikissa kolkissa käydään tänäkin päivänä jokseenkin samanlaisia sotia kuin rajalla 70 vuotta sitten, mutta erojakin on. On erikoisjoukkoja ja on informaatiosota. Näitä työkaluja käytetään sotien perinteisistä pelisäännöistä jokseenkin piittaamatta. Kuka on sankari ja kuka terroristi riippuu katsojasta. Ero sotilaiden ja siviilien välilläkin on häilyvä. ENTÄS VÄESTÖNSUOJELU. Epäsymmetrisessä sodassa ainakin osa toista osapuolta on päiväsaikaan siviilejä, muulloin ei. On risteilyohjuksia, on bunkkerimurskaajapommeja, on miehittämättömiä lennokkeja ja on sensorisodan tykötarpeet. Samat organisaatiot toimisivat samalla tavalla, mittakaavasta ja häiriön muodosta riippumatta. Roskalaatikkopalo ei ole sellainen häiriötilanne. Kuuluisiko valtiollistamisen jälkeen yhtään mitään. Sota on. Ehkä tarkoituksella, koska täysmittaisen ydinsodan jälkeen olisi hetkellinen selviytyminen yhdentekevää. Piti saada synergiaetuja. Sellaisen veivattavan laitteen, jolla 60-luvulla tehtiin pirtun avulla ne liilanväriset monisteet. Mitä vastaan Suomessa tänään suojaudutaan ja miten, jos lainkaan. Sodan jälkeen on perinteisesti varauduttu sotaan, joka olisi samanlainen kuin juuri käyty. Lopullinen vastuu kuitenkin langetettiin kätevästi yksittäisen kansalaisen vastuulle. Katsokaapa museoista. Sen jälkeen ei ole kuulunut väestönsuojelusta toimintona paljoakaan. Nykyaikainen sota käydään syvyydessä, kaikkialla
Tiedot osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi PALOKUNTALAINEN -LEHDEN TOIMITUS TOIVOTTAA LUKIJOILLEEN MUKAVAA UUTTA VUOTTA. Palomiesurheilu: SM -Slalom Tahko 18.3. Palomiesurheilu: SM-keilailu Kokkola 30.4. JEHU malja Pori KESÄKUU 1.–15.6. Palomiesurheilu: Suunnistus Tampere LOKAKUU 1.–31.10. PALOKUNTALAINEN 64 21 TAPAHTUMAKALENTERI Tiedot kerätty laitosten ja palokuntien tiedottajilta sekä järjestäjien nettisivuilta. Palomiesurheilu: Salibandy Helsinki 18.– 20.11 Finn SecKansainväliset turvallisuusalan messut Helsinki JOULUKUU 31.12. SSPL:n Työturvallisuusseminaari Tampere HELMIKUU 13.–15.2. SPAL: Turvallinen Suomi -seminaari Helsinki 17. SEURAAVA LEHTI ILMESTYY TAAS HELMIKUUSSA! KIPINÄT 2015 TAMMIKUU 23.–24.1. Palomiesurheilu: SM pilkki Valkeakoski 11.–12.3. Palokuntalainen ilmestyy MARRASKUU 1.–30.11. INTERSCHUTZ 2015 Hannover, Saksa 15.–30.6. SPEK: Palokuntalaisten opintopäivät Kalajoki 1.–30.4. SPPL: Opetusalan turvallisuusfoorumi 2015 Hki-Tukholma-Hki 25.–26.4. Palomiesurheilu: Lentopallo Turku ELOKUU 1.–31.8. Palokuntalainen ilmestyy PALOKUNTALAINEN 62 1 PERSOONA: HARM HERMANS • PALOKUNTA AUTOMAATILLA PELASTUSJOHTAJAT: IRTONUMERO 8 € • 3.10.2014 • ISSN 1798-2685 62 Talous tiukilla Esittelyssä Padasjoen VPK. Palomiesurheilu: Voimailu/soutu Raisio 30.10. Palomiesurheilu: SM hiihto Hämeenlinna 5.3. –19.3. Palomiesurheilu: Ammunta 1.7–31.8. Palomiesurheilu: Uinti Riihimäki 1.10– 30.11. Julkaisemme sitoumuksetta tietoja pelastusalan tapahtumista yms. Palomiesurheilu: SM -kaukalopallo Vaasa 19.–21.3. TULIMERI 2015 Tku-Tukhoma-Tku 31.1. SPEK: Palokuntanuorten ja -naisten opintopäivät Kalajoki 27.2. Palokuntalainen ilmestyy SYYSKUU 1.–30.9. Palokuntalainen ilmestyy TOUKOKUU 23.5. SPPL: Palopäällystöpäivät 2015 Tampere HUHTIKUU 20.4. Palomiesurheilu: SM-jalkapallo Espoo 30.6. Palokuntalainen ilmestyy HEINÄKUU 1.–31.7. Palokuntalainen ilmestyy MAALISKUU 3.–4.3. Palomiesurheilu: Golf Pori 28.8. Palomiesurheilu: Yleisurheilu PäijätHäme 8.–13.6
Lähiaikoina ongelmat ovat kuitenkin helpottumassa, sillä uusia paloasemia on rakenteilla tai suunnitteilla useita eri puolilla maata. Hankkeet saivat tukea yhteensä 2 323 662 euron edestä.. 22 PALOKUNTALAINEN 64 TEKSTI SASU MÄKINEN Syynä sisäilmaongelmat ja sijainti Paloasemia nousee kuin sieniä sateella Suomessa monet paloasemat kärsivät ahtaudesta ja sisäilmaongelmista. Myös usean paloaseman sijainti on huono. Palosuojelurahasto hyväksyi rahoituksen vuodelle 2014 viiteentoista rakennushankkeeseen
PALOKUNTALAINEN 64 23
Alustava kustannusarvio oli tarveselvitystä tehtäessä 250 000 euroa. Pelastuslaitoksen johtokunta päätti puoltaa myös Karjaan paloaseman rakentamista sekä Tenholan ja Vihdin VPK:n paloasemien perusparannuksia vuonna 2016. riskiluokan alueilla. Keskuspaloaseman peruskorjauksen ajaksi hallinnolliset toiminnot sekä tilanneja johtokeskukset on siirretty väliaikaisesti Tapiolaan, Itätuulentie 2:een. Perusparannustyöt alkavat suunnitelmien mukaisesti seuraavana vuonna. Asemarakennuksen sijainti ei toimintavalmiuden kannalta ole hyvä ajatellen pääsyä kantatielle. 24 PALOKUNTALAINEN 64 Helsingissä ei kärsitä sisäilmaongelmista Helsingin kaupungin pelastuslaitos ei ottanut lainkaan uusia pelastusasemia käyttöön vuoden 2014 aikana. Vihdin VPK:n käytössä olevan paloaseman suunnittelu alkaa myös vuonna 2015. Vuonna 1968 valmistunut rakennus on ollut korjaamoa ja varastohallia lukuun ottamatta käyttämättömänä keväästä 2013 lähtien. – Haagan pelastusaseman peruskorjauksen jälkeen olemassa oleva asemaverkostomme on hyvässä kunnossa. Mökkösen mukaan sisäilmaongelmistakaan Helsingin pelastusasemilla ei kärsitä. Espoonlahden uusi paloasema suunnitellaan vuonna 2016 ja rakennetaan seuraavana vuonna. Palosuojelurahasto hyväksyi hankkeelle 125 000 euron avustuksen. Espoonlahden paloaseman tarveselvitys on hyväksytty pelastuslautakunnassa vuonna 2007. Palosuojelurahasto myönsi hankkeelle 250 000 euron avustuksen. Suunnitelmia useamman pelastusaseman korjaustöihin on tehty, mutta toteutusajankohta riippuu monista eri tekijöistä Helsingin kaupungin taholta. Perusparannettavien tilojen pinta-ala on noin 330 neliömetriä. Keravan ja Tuusulan palomiehet yhteiselle asemalle 2016 Keski-Uudellamaalla on jo vuosia valmisteltu Keravan ja Tuusulan yhteistä paloasemaa. Karjaan paloaseman tarveselvitys hyväksyttiin pelastuslautakunnassa alun perin jo vuonna 2008. Alustava kustannusarvio oli tarveselvitystä tehtäessä 450 000 euroa. Suunnitelman mukaisesti Espoon keskuspaloaseman perusparannus ja laajennus tapahtuvat vuosina 2015–2016. Paloaseman tarveselvitys on hyväksytty pelastuslautakunnassa vuonna 2008. Rakennuksen koko on 1327 neliömetriä ja rakennuskustannukset alustavan arvion mukaan noin 3,8 miljoonaa euroa. Vuonna 1966 rakennettu paloasema on perusparannuksen tarpeessa. Tenholan paloaseman suunnittelu käynnistyy vuonna 2015. Uusi paloasema sijoittuu Tuusulan Haagan pelastusaseman peruskorjauksen jälkeen olemassa oleva asemaverkostomme on hyvässä kunnossa.” Haagan pelastusasema. Pelastustoimen ja ensihoidon yksiköt siirrettiin muille paloasemille. Perusparannettavien tilojen pinta-ala on noin 350 neliömetriä. Pelastustoiminnan toimintavalmiustavoitteet eivät ole täyttyneet 1. Paloaseman sijainti riskialueisiin nähden on hyvä. Vanhoihin Keskuskadun tiloihin pelastuslaitoksen toimintoja ei ole tarkoituksenmukaista enää siirtää, koska tiloja ei ole alun perin suunniteltu nykyistä henkilöstömäärää ajatellen. Karjaan paloasema on sisäilmaongelmien vuoksi sijainnut vuoden 2014 alusta lähtien tilapäistiloissa Sysimiehenkadulla. Samoissa tiloissa toimiva Espoon teknisen keskuksen katuja vihertuotannon varikko tarvitsee koko rakennuksen käyttöönsä, joten perusparannuksen sijaan on järkevämpää rakentaa uudet paloasematilat toimintavalmiuden kannalta parempaan paikkaan. Rakennuksen koko on noin 1300 neliömetriä ja rakennuskustannukset lähes neljä miljoonaa euroa. Haagan pelastusasema peruskorjataan vuosina 2015–2016. Kuva: Helsingin kaupungin pelastuslaitos. Esikuntapäällikkö Keijo Mökkösen mukaan alueen asemaverkosto on hyvässä kunnossa. Nykyinen perusparannusta vaativa paloasemakiinteistö on valmistunut vuonna 1978. Paloasemalla toimii pelastuslaitoksen sivutoimista henkilöstöä. Keskuspaloaseman muutostyöt maksavat yhteensä yli 16 miljoonaa euroa. Paloaseman sijainti riskialueisiin nähden on hyvä. Länsi-Uudellamaalla paloasemia evakkotiloissa Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki esitteli Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtokunnalle viime keväänä toimitilainvestointisuunnitelman
Järvenpäähän valmistui uusi paloasema joulukuussa 2014. – Koko alueella asemia on 45. Sopimuspalokunnista Hyvinkään VPK:lle valmistui uudet tilat vuonna 2009 ja Savion VPK rakennutti uudet tilat itselleen vuonna 2012. Palvelupäällikkö Mikko Ilmonen Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta kertoo paloasemaverkon olevan edellä mainittujen hankkeiden toteutuksen jälkeen kohtuullisessa kunnossa. Myös ensihoitoyksiköille suunnitellaan uusia päivystystiloja Vantaan Myyrmäkeen. Itä-Uudellamaalla suunnitellaan pelastusjohtaja Olavi Liljemarkin mukaan uusien pelastusasemien rakentamista Loviisaan ja Sipooseen vuosina 2017–2020. Myös Raision VPK muutti tiloihin. Isoja peruskorjauksia ja lisätilan rakentamista alueella on toteutettu Asolan, Sotungin ja Metsäkylän sopimuspalokuntien paloasemilla. Kuntien yhteinen kiinteistöyhtiö rakennuttaa paikalle 2500 neliön rakennuksen, joka saadaan käyttöön syksyllä 2016. – Mäntsälän paloasema on seuraavaksi uudistuslistalla, paloaseman uusi tontti on jo katsottu. Toiseen kerrokseen valmistuivat toimistot, koulutustilat sekä lepohuoneet. Tilakeskuksen laskelmien mukaan nykyisten tilojen muutosja korjaustöiden kustannusennuste on lähes 2,5 miljoonaa euroa. Operatiivinen toiminta asemalta alkaa tammikuussa 2015. Paloaseman toiminta-alueena on koko LänsiVantaa, Myyrmäen, Martinlaakson ja Kivistön alueet, sekä Pohjois-Espoo Vihdintietä pohjoiseen Serenaan ja Rinnekotiin asti. Tällä hetkellä asemaverkostossa ei ole havaittuja sisäilmaongelmia, Liljemark kertoo. Paloasemahankkeen kustannuksiksi hyväksyttiin lopulta noin 1,7 miljoonaa euroa. Kuva: PTM-Talot Oy ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitos. Varsinais-Suomeen rakennetaan useita paloasemia Varsinais-Suomessa otettiin käyttöön uusi Luolalan paloasema Naantalissa joulukuussa. Asemalla toimii 1+4 -vahvuinen pelastusyksikkö sekä kaksi ensihoitoyksikköä. Luolalan paloasema korvasi Naantalin ja Raision vakituiset asemat. Itä-Uudellamaalla käyttöön uusi paloasema alkuvuodesta Askolassa otetaan vuoden 2015 alussa käyttöön uusi pelastusasema. Suuremmissa hälytyksissä paloasema toimii toisena auttavana yksikkönä Vantaankosken paloasemaa lähinnä olevan paloaseman kanssa. NCC Rakennus Oy rakensi tilat Naantalin kaupungille, joka vuokraa ne edelleen pelastuslaitokselle. Lisäksi KeskiUudellamaalla on otettu käyttöön kolme kevytasemaa viimeisen kahdeksan vuoden aikana. Ensimmäiseen kerrokseen rakennettiin kalustohallin lisäksi huolto-, hälytysja työtilat. Samassa yhteydessä laajennetaan samalla asemalla toimivan Vantaan VPK:n tiloja. Kuva: Varsinais-Suomen pelastuslaitos Askolan pelastusasema. Sopimuspalokuntien kiinteistöissä on paljon puutteita ja peruskorjauksen tarvetta, Ilmonen kertoo. Luolalan paloasema. Vantaankosken paloaseman peruskorjauksen suunnittelu on käynnissä, investointi on ajoitettu vuosille 2016–2017. Nykyiset asemarakennukset ovat jo vanhentuneita ja ne sijaitsevat huonossa paikassa nykyiseen toimintaympäristöön nähden. Askolan pelastusasemalla toimii sivutoimisen palokunnan ohella myös päivähenkilöstöä. PALOKUNTALAINEN 64 25 kunnan vuokraamalle tontille Kulloontien varrelle. Asemaverkosto Itä-Uudellamaalla on pelastusjohtajan mukaan hyvässä kunnossa. Järvenpään uusi asema on neljäs uutena rakennettu paloasema Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen historiassa
Hollolan uuden paloaseman rakentamiskustannukset ovat noin 5,2 miljoonaa euroa. Päijät-Hämeessä sisäilmaongelmia yhdellä paloasemalla Päijät-Hämeen pelastuslaitos sai käyttöönsä uuden Paavolan pelastusaseman Lahdessa kesäkuun puolivälissä 2014. – Paloasemaverkostolle on tehty kaikki asemat kattava kuntokartoitus, jonka perusteella pyritään tekemään vuosittain ylläpitävää kunnostusta yhteistyössä asemien omistajien, kuntien, kanssa. Kanta-Hämeessä paloasemat kohtalaisessa kunnossa Kanta-Hämeessä pelastuslaitoksen käyttöön otettiin marraskuussa uusi paloasema Riihimäellä. – Janakkalan nykyinen asema on huonokuntoisin. Tarvasjoen kunnanvaltuusto hyväksyi yksimielisesti uuden paloaseman hankkimisen viime kesänä. Tarvasjoen nykyisellä paloasemalla kärsitään vakavista sisäilmaongelmista. Lisäksi alueelle rakennetaan tukipaloasema, jolta alueen tukiyksiköt lähtevät hälytystehtäviin.. 10 vuoden jälkeen kunta lunastaa paloaseman itselleen 30 prosentin arvoisena. Heinolan uusi asema saatiin käyttöön vuonna 2013, sitä ennen Lahteen avattiin uusi Niemen pelastusasema vuonna 2012. Paavolan pelastusaseman rakennuttajana toimi Lahden Tilatalot Oy ja pääurakoitsijana Salpausselän Rakentajat Oy. Kunta aikoo hankkia uuden paloaseman leasing-sopimuksella, jonka myötä kunnan lainamäärä ei nouse. Sisäilmaongelmia Päijät-Hämeen asemilla on ainoastaan Hollolassa, jossa toiminta on tällä hetkellä siirretty parakkitiloihin. 26 PALOKUNTALAINEN 64 Tällä hetkellä Varsinais-Suomessa on rakenteilla kaksi uutta sopimuspalokuntien käyttöön tulevaa asemaa, Kemiö ja Piikkiö. Lisäksi kolme asemaa on päiväpaloasemia, loput ovat sopimuspalokuntien käytössä. Noin seitsemän miljoonaa euroa maksanut paloasema on suunniteltu käyttäjien toiveet huomioiden. Muut asemat ovat kunnoltaan joko kohtalaisia tai hyviä. – Rakentamisaikataulu riippuu siitä, millaiseen ratkaisuun vuokrakustannusten osalta päästään, Hyvärinen kertoo. Piikkiön paloaseman kustannukset ovat noin 1,5 miljoonaa euroa. Moottoritien ja tien 54 kupeeseen rakennettu paloasema sijaitsee myös maantieteellisesti ihanteellisessa paikassa, sillä asemalta on lyhyempi matka myös naapurikuntiin Janakkalaan, Hausjärvelle ja Lopelle. Sopimuspalokuntien uudet paloasemat valmistuvat vuoden 2015 aikana. Aseman rakennustyöt voitaisiin pelastusjohtaja Jari Hyvärisen mukaan aloittaa vuonna 2015. Lisäksi alueelle suunnitellaan muutamaa muuta uutta asemaa, jotka valmistunevat lähivuosien kuluessa. Kymenlaaksossa kärsitään vakavista sisäilmaongelmista Kymenlaaksossa Kotkan ja Haminan paloasemilla on kärsitty sisäilmaongelmista jo vuosia. Haminan ja Kotkan alueelle on suunnitelmien mukaisesti nousemassa kolme uutta paloasemaa. Satelliittipaloasemille sijoitetaan yksi pelastusyksikkö, säiliö-/vaahtoauto sekä ensihoitoyksikkö. Myös Forssan VPK muutti uusiin tiloihin vuoden aikana. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen tekninen päällikkö Mikko Särmä kertoo, että pelastuslaitoksen tiloille on tehty kuntokartoitus. Pelastusjohtaja Esa Pulkkisen mukaan Janakkalan Turengin paloaseman korvaavan Rastikankaan paloaseman rakentaminen on suunniteltu toteutettavaksi nykyisen palvelutasopäätöskauden aikana. Parakkitilat korvaavan uuden pelastusaseman suunnittelu on parhaillaan meneillään. Kaksi uusista paloasemista on niin kutsuttuja satelliittipaloasemia. 5104 m 2 kokoinen rakennus maksoi noin 11 585 000 euroa. Varsinais-Suomessa on yhteensä 83 paloasemaa, joista 10 on vakinaisen palokunnan ympärivuorokautisesti miehittämiä. Myös naapurikuntien ambulanssit keskitetään yöajaksi uudelle paloasemalle parantaen tavoitettavuutta joka suuntaan. Myös pelastusasemien sijainnit ovat kokonaisuuden kannalta hyvät. Kemiön uuden paloaseman rakennuskustannukset ovat lähes 1,1 miljoonaa euroa, josta Palosuojelurahasto maksaa 250 000 euroa. Pääsääntöisesti alueen asemarakennukset ovat suhteellisen hyvässä kunnossa, eikä varsinaisia peruskorjauksia ole tällä hetkellä näköpiirissä. Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen asemaverkosto on tällä hetkellä hyvässä kunnossa. Päivisin Lopelta ja Hausjärveltä löytyvät myös omat ambulanssit, öisin kunnissa päivystävät ensivasteyksiköt. Alueen asemaverkosto on Pulkkisen mukaan kohtalaisessa kunnossa
Nykyinen paloasema on rakennettu vuonna 1955. Sitä on laajennettu 1970ja 1980-luvuilla kahteen kertaan. Yhtenäinen keskitetty sijoitus on alueen kaupunkikeskusten sekä pelastustoimen toimintavalmiuden kannalta huono. Vuonna 2008 Haminan palomiehet siirrettiin nykyiseltä Summan paloasemalta väistötiloihin Husulaan kuljetusalan liikkeen halliin ja toimistotiloihin. Kuva: Sasu Mäkinen Haminan ja Kotkan alueelle on suunnitelmien mukaisesti nousemassa kolme uutta paloasemaa.”. Kunnan päättäjät ovat suunnitelleet rakennukseksi kustannuksiltaan edullista teräsrunkoista hallia. Paloasemien yhteiskoko on noin 8900 m 2 . Korjauksista huolimatta suuri osa henkilöstöstä oireilee ja heitä on jouduttu sijoittamaan parakkeihin ja muille paloasemille. Korjausten yhteydessä paloaseman toimivuutta on pyritty parantamaan, mutta sen alkuperäiset rakenteet ja muoto vaikeuttavat sitä. Rakennukseen suunnitellaan autohalli kolmelle paloautolle sekä yksi pesuhallipaikka. Väestönsuojaa paloasemalle ei tarvitse rakentaa, sillä kerrosala jää alle 1200 kerrosneliön. PALOKUNTALAINEN 64 27 Kotkassa pelastustoimen yksiköt on tällä hetkellä sijoitettu yhteen toimipisteeseen Jylpylle. Hälytystehtävältä palaavat palomiehet työntävät likaiset sammutusasunsa suoraan likapyykkiastiaan, eivätkä tuo nokisia tai haisevia varusteita paloaseman puhtaisiin tiloihin. Palvelutasopäätöksen mukaisesti Miehikkälän uusi paloasema valmistuu vuoteen 2017 mennessä. Viitteitä henkilöstön sairastumiseen saatiin Haminassa keväällä 2008. Alustavasti satelliittipaloaseman kerrosala tulee olemaan noin 1100 kem² ja se rakennetaan koillisen puoleisen tontin rajaan kiinni. Vaatehuoneessa jokainen palomies on ripustanut sammutusasunsa nimettyihin naulakoihin. Lisäksi rakennukseen tulee miehistön tilat, hallintotilat ja tarvittavat tekniset tilat. Myös lähikuntaan Miehikkälään tarvitaan uusi paloasemarakennus puolivakinaiselle palokunnalle. Paloasemaverkoston uudistuessa tiloja pyritään supistamaan kolmasosan verran, eli noin 3000 m 2 . Tilat toteutetaan uudisrakennuksena ja mitoituksessa hyödynnetään viimeaikaisten toteutettujen paloasemien mitoitusta sekä huonetilaohjelmia. Oireiden pahennuttua jouduttiin palomiehet siirtämään toisiin tiloihin. Haminan ja Miehikkälän paloasemahankkeita suunnitellaan Haminassa paloasemahanke on suunnitteluasteella. Paloaseman rakennustyöt Kotkassa pyritään saamaan aloitettua jo tämän vuoden kuluessa ja suunnitelmien mukaisesti tilat pyritään saamaan valmiiksi vuoteen 2016 mennessä. Suunnittelussa noudatetaan lisäksi Kymenlaakson pelastuslaitoksen puhdas paloasema -tavoitteita. Uusi paloasemarakennus sijoitetaan teollisuustontille Ratapihankadulle lähelle Kotkan rautatieasemaa sekä McDonald’sia. Puhtaita sammutusasuja säilytetään isossa lasiseinäisessä vaatehuoneessa, joka sijaitsee keskellä kalustohallia. Paloasema sijaitsee liikenteellisesti hyvässä paikassa mahdollistaen nopeat lähdöt kaikkiin ilmansuuntiin. Kotkan paloasema. Nykyinen paloasemarakennus on valmistunut vuonna 1983 ja sitä on korjattu sisäilmaongelmien vuoksi useasti. Aseman kerrosluku tulee olemaan 2–3, letkutornia paloasemalle ei rakenneta. Myös Kotkan paloasemaa jo vuosia vaivanneet sisäilmaongelmat vaikeuttavat toimintojen järjestämistä, aiheuttavat lisäkuluja ja vaarantavat henkilöstön terveyttä. Supistuksella saavutetaan vuodessa noin 300 000 euron säästöt. Osa Haminan paloaseman tiloista on pystytty ottamaan uudelleen käyttöön korjaustöiden jälkeen, mutta aseman pihassa on edelleen myös parakkeja. Pelastustoimen nykyvaatimusten sekä toimintojen kannalta nykyinen paloasema on kehityksen esteenä. Ruotsista Suomeen rantautuneiden tavoitteiden mukaisesti miehistön altistuminen vaarallisille pienhiukkasille ja myrkyille vähenevät, sillä ne eivät imeydy tai tartu vaatteisiin ja varusteisiin. Tällä hetkellä Kymenlaakson pelastuslaitos toimii eteläisellä toimialueellaan kahdelta paloasemalta, Kotkasta ja Haminasta
Lappeenrannan lentokentän länsipäähän rakennettavan paloaseman olisi tarkoitus valmistua 1. Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen tilojen kunto vaihtelee pelastusjohtaja Erkki Hokkasen mukaan eri paloasemilla. VPK:n tiloihin on kaavailtu 2,5 miljoonan euron peruskorjausta vuodelle 2020. – Paloasemien kunnot vaihtelevat hyvästä tyydyttäviin, hän kertoo. Palokunta toimi aiemmin tehdaspalokuntana. Osa itäisen alueen uuden paloaseman noin kahdeksan miljoonan euron rakennuskustannuksista voitaisiin rahoittaa keskuspaloaseman tontista saatavilla myyntituloilla. Etelä-Savossa paloasemia laajennetaan Etelä-Savossa pelastuslaitos ei ole ottanut uusia asemia käyttöön vuoden 2014 aikana. heinäkuuta 2016 mennessä. Tänä vuonna Pohjois-Kymenlaaksossa valmistui myös Jaalan VPK:n paloaseman peruskorjaus ja laajennus, joka sai Palosuojelurahastolta 250 000 euron avustuksen. Kaupungin investointiohjelmassa on tällä hetkellä varattu 4,2 miljoonaa euroa nykyisen keskuspaloaseman peruskorjaukseen. Noin 60 neliömetrin kokoisen laajennuksen sekä peruskorjauksen kustannusarvio on noin 66 000 euroa. Uusi paloasema vähentäisi myös nykyisen Lauritsalan VPK:n paloaseman peruskorjaustarvetta, sillä pelastustoiminta siirtyisi sieltä uudelle paloasemalle. Kuva: Toni Kolhonen Uuden paloaseman rakennuskustannukset ovat noin 3 miljoonaa euroa.”. Lappeenrannan länsialueelle puolestaan suunnitellaan rakennettavaksi uutta paloasemaa vuosina 2015–2016. Savitaipaleen kunnan alueella sijaitsevan paloaseman alussa 1,2 miljoonan euron määrärahan paloaseman rakentamista varten. laajennustyöt on suunniteltu toteutettavaksi vuonna 2016. Etelä-Karjalassa tilojen kunto vaihtelee paloasemittain Etelä-Karjalassa on tänä vuonna otettu käyttöön yksi uusi paloasema. Hankkeeseen saatiin noin 40 000 euron avustus Virolahden kunnalta sekä kehittämisyhdistys Sepralta. Myllykosken paloasema sijaitsee tällä hetkellä tehdasalueella, josta käsin se ei kuitenkaan jatkossa voi toimia tehtaan sulkemisen vuoksi. Pelastusjohtaja Seppo Lokan mukaan usealla paloasemalla on kuitenkin tehty vuoden aikana Lappeenrannan keskuspaloasema. Imatralla toimiva Tainionkosken VPK sai uudet tilat käyttöönsä vuoden 2014 alussa. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat yli 800 000 euroa. Parikkalan kunnan alueella toimivan Särkisalmen VPK:n nykyinen paloasemarakennus on laitettu osin käyttökieltoon. Uusi keskuspaloasema rakennettaisiin tarkoituksenmukaisempaan paikkaan vuosikymmenen vaihteessa. Lappeenrannan nykyisen keskuspaloaseman peruskorjausta on suunniteltu toteutettavaksi vuonna 2018. Kouvolan kaupunginhallitus hyväksyi kesäkuun Itä-Suomen pelastuslaitosten teettämän selvityksen mukaan Lappeenrantaan tarvittaisiin myös toinen uusi paloasema itäiseen osaan kaupunkia. Hokkasen mukaan pelastuslaitos on kuitenkin esittänyt peruskorjauksesta luopumista ja nykyisen aseman korvaamista uudella asemalla. Myllykosken sopimuspalokunta toimii Myllykosken taajamassa Kouvolan Anjalankoskella. Virolahden Ravijoella peruskorjattiin paloaseman tilat talkootyönä kesän aikana. Uuden paloaseman rakennuskustannukset ovat noin 3 miljoonaa euroa. Uusi paloasema on suunniteltu rakennettavaksi vuoden 2015 aikana. Pohjoiselle toimialueelle yksi uusi paloasema Kymenlaakson pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Vesa Parkon mukaan Myllykosken sopimuspalokunnan aseman rakennushankesuunnitelma on hyväksytty vuosiksi 2016–2017. 28 PALOKUNTALAINEN 64 Miehikkälän paloaseman nykyinen tontti on liian ahdas uutta paloasemaa ajatellen, joten myös aseman sijainti on tällä hetkellä arvoitus. Lauritsalaan rakennettavan paloaseman paikka päätetään lähiaikoina, jonka jälkeen kaupunki ryhtyy kaavoitustyöhön. Rakennustöihin Lauritsalan paloasemalla päästäisiin vuosikymmenen vaihteessa
Tulevia paloasemahankkeita Pirkanmaalla ovat Valkeakosken uuden paloaseman rakentaminen sekä paloasemahanke Hämeenkyrön ja Ikaalisen alueella. Rakennustyöt alkavat aikaisintaan vuonna 2017. Vuonna 2016 on alkamassa Mäntyharjun paloaseman uudisrakentaminen, johon on varattu noin 1,1 miljoonaa euroa. Palosuojelurahasto myönsi hankkeelle 17 360 euron avustuksen. Keski-Suomessa on 48 paloasemaa, joista neljä on miehitetty ympärivuorokautisesti. Pelastusjohtaja Lokka kertoo pelastuslaitoksen käytössä olevan rakennuskannan olevan vanhaa, mutta pääsääntöisesti hyväkuntoista. Vuoden 2015 alussa pelastuslaitoksen kahdelle paloasemalle valmistuu laajennuksen myötä uudet tilat. Yhteistyökumppanina kiinteistössä aloittaa toimintansa vuoden vaihteessa Tampereen tieliikennekeskus. Väestönsuoja toimii palokunnan koulutustilana. Nykyisessä paloasemakiinteistössä toimii pelastuslaitoksen lisäksi muitakin käyttäjiä. Kiinteistöön on tehty vuonna 1998 öljyntorjuntavälineiden varastohallin sekä väestönsuojan laajennus. Laukaan uusi paloasema on valmistumassa vuonna 2015. Kaikki kiinteistön tilat on vuokrattu pelastuslaitoksen käyttöön. Vuoden 2013 aikana pelastuslaitos otti käyttöön myös uudet paloasemat Akaassa ja Ylöjärvellä. Kunnan laatiman selvityksen mukaan paras sijoituspaikka on Kinkovuorentien varrella Kaijalantien ja Paavalinvuorentien välisellä alueella. Väestönsuoja toimii myös palokunnan koulutustilana. Kuva: Pirkanmaan pelastuslaitos. Myös Heinävedelle on tehty alustavia suunnitelmia uuden paloaseman rakentamiseksi, mutta uudisrakennuksen toteutusaikataulu on vielä avoin. Korjaustöihin on varattu lähes 2,2 miljoonaa euroa. Muuramen kunnanhallitus esitti lokakuussa uuden paloaseman rakentamista. Keski-Suomeen uusi paloasema ensi vuonna Keski-Suomessa ei vuoden 2014 aikana otettu käyttöön uusia asemia. Joutsan paloasema on vuokrattu täysin pelastuslaitoksen käyttöön. Paloaseman sijoittamisesta on tehty selvitys, jossa on tarkasteltu yhdeksää vaihtoehtoista paikkaa eri puolilla kuntaa. Pirkanmaan paloasemaverkosto voi hyvin Pirkanmaan pelastuslaitos otti vuoden 2014 aikana uusiokäyttöön Hätäkeskuslaitoksen hylkäämät Pirkanmaan hätäkeskuksen tilat, jotka muutettiin pelastuslaitoksen käyttöön sopivaksi. Kuva: Keski-Suomen pelastuslaitos Tampereella tilannekeskus toimii entisissä hätäkeskuksen tiloissa. Myös Muurameen suunnitellaan uuden paloaseman rakentamista. Kiinteistöön on tehty vuonna 1998 öljyntorjunta-välineiden varastohallin (88 m²) sekä väestönsuojan (116 m²) laajennus. Palosuojelurahasto myönsi 250 000 euron tuen lähes 4,8 miljoonaa euroa maksavaan paloasemahankkeeseen. Samanaikaisesti Hankasalmella peruskorjataan ja laajennetaan nykyistä paloasemaa. Riskienhallintapäällikkö Jarkko Jäntin mukaan Keski-Suomen paloasemat ovat pääsääntöisesti hyvässä kunnossa. – Asemaverkosto on pääsääntöisesti hyvässä kunnossa vuonna 2012 valmistuneen paloasemien tilaja vuokraselvityksen perusteella. Joutsan paloasemalle rakennettiin uusi ambulanssitalli, joka maksoi noin 43 000 euroa. Korjaustöihin saatiin Palosuojelurahastolta 250 000 euron suuruinen avustus. Tampereen Kaupissa sijaitsevissa tiloissa toimii pelastuslaitoksen tilanneja johtokeskus. Joutsan paloasemalla ei ole pelastuslaitoksen lisäksi muita käyttäjiä. Uuden paloaseman tarve on noin 1100–1200 huoneistoneliötä. – On jonkin verran ollut sisäilmaongelmia ja niitä on korjattu rakennusten omistajien, eli kuntien, toimesta kiitettävällä tavalla esimerkiksi uusimalla tai korjaamalla rakenteita ja parantamalla ilmanvaihtoa. Esimerkiksi Kerimäellä on parhaillaan menossa täydellinen peruskorjaus, jonka kustannukset ovat lähes 1,2 miljoonaa euroa. PALOKUNTALAINEN 64 29 korjaustöitä. Lohikosken VPK saa uudet sosiaali-/koulutustilat ja Oravin VPK uudet kalustotilat
Raumalla vaihtoehtoina on nykyisen paloasemakiinteistön peruskorjaus tai uudisrakennus. Satakunnan pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Ilkka Vastamaa kertoo alueen asemaverkoston olevan kunnossa. 30 PALOKUNTALAINEN 64 Pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojanen pitää alueen paloasemaverkostoa hyvinvoivana, kunhan rakennuksista pidetään huolta. Myös Huittisissa toimiva Huhtamon VPK sai Palosuojelurahastolta 10 910 euron suuruisen avustuksen paloaseman autotallin laajennusta varten. Jurvan uusi paloasema otettiin käyttöön syksyllä 2014. Lisäksi Suttilan VPK:lle rakennetaan uusi paloasema, jonka kokonaiskustannukset jäävät alle 100 000 euroon. Satakunnassa paljon iäkkäitä asemarakennuksia Pirkanmaan ja Satakunnan rajan läheisyydessä toimiva Huittisten VPK muutti omalle paloasemalleen vuonna 2014. Satakunnan pelastuslaitos suunnittelee myös useita peruskorjauksia paloasemarakennuksiin: MeriPorin paloasema laajennetaan ja korjataan, Noormarkun ja Harjavallan paloasemat uudistetaan ja Lassilan paloaseman kalustohallia jatketaan. Noin kolme miljoonaa euroa maksaneen 1400 neliöisen paloaseman suunnittelussa huomioitiin myös pelastuslaitoksen huoltoyksikön vaatimat tilat. Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos on tyytyväinen paloasemahankkeen etenemiseen nykyisen paloaseman sisäilmaongelmien vuoksi. Sisäilmaongelmia saattaa olla joillakin asemilla johtuen ilmanvaihdon puutteista, jotka eivät ole nykynormien mukaisia, Vastamaa kertoo. Paloasemalle rakenMeri-Porin paloasemalle suunnitellaan laajennusja korjaustöitä. Lisäksi asemalla toimii 30 osa-aikaista palomiestä. Uudisrakennukselle hyväksyttiin 39 512 euron tuki Palosuojelurahastosta. Sopimuspalokunta toimi aiemmin yhteisissä tiloissa vakinaisen palokunnan kanssa. Kapernaumin teollisuusalueelle Kivistöntien varrelle nousevan paloaseman olisi tarkoitus valmistua vuonna 2016. Hänen mukaansa sisäilmaongelmat alueen paloasemilla saattavat johtua myös joissakin tapauksissa rakenteista. Jurvan paloaseman ajoneuvohuollon vastuualueella työskentelee kaksi vakituista työntekijää. Kuva: Satakunnan pelastuslaitos Sisäilmaongelmat alueen paloasemilla saattavat johtua myös joissakin tapauksissa rakenteista.”. – Monet paloasemat ovat jo varsin iäkkäitä, mutta varsin hyvin hoidettuja ja vastannevat silloista rakennustapaa. Nykyisten normien mukaan korjattavaa löytynee lähes joka asemalta. Uuden paloaseman rakennustyöt pyritään aloittamaan Seinäjoella ensi keväänä. Etelä-Pohjanmaan paloasemaverkostoa parannetaan uudisrakennuksilla Etelä-Pohjanmaalla otettiin vuonna 2014 käyttöön neljä uutta paloasemaa Jalasjärvellä, Kauhavalla, Lappajärvellä ja Jurvassa. – Asemat ovat edellä mainittuja lukuun ottamatta jokseenkin hyväkuntoisia. – Paloasemaverkosto on hyvässä käyttökelpoisessa kunnossa, joskin osaltaan jo ikääntynyt, mikä aiheuttaa jatkuvaa kunnossapidon ja korjauksen tarvetta, Ojanen kertoo. Rakentamista on suunniteltu useiden vuosien ajan. Seuraavana vuonna alueella alkavat kahden uuden paloaseman rakennustyöt Alavudella ja Seinäjoella
Alueen uusin paloasemarakennus on valmistunut vuonna 2012. Rakennushankkeella korvataan nykyisen paloaseman tilat. Keski-Pohjanmaalla paloasemaverkosto on hyvässä kunnossa Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueella ei vuoden 2014 aikana ole uusia paloasemia otettu käyttöön. Alueella on vireillä Petolahden varikon toteuttaminen Maalahden kunnassa. Ensihoitotoiminnan ja kaluston muutosten seurauksena nykyiset tilat ovat kuitenkin käyneet ahtaiksi. Pelastusjohtaja Tero Mäen mukaan paloasemilla on tehty sisäilmaselvityksiä. Paloasemarakennuksen lisäksi tontille rakennettiin harjoitustorni korkealla työskentelyn ja laskeutumisen harjoitteluun sekä erillinen öljyntorjuntavarasto. Pohjois-Savossa keskustellaan peruskorjauksista Pohjois-Savossa otettiin käyttöön vuoden 2014 alussa uusi paloasema Lapinlahdella. Kiteen kaupunki varasi vuodelle 2014 paloasemahankkeen suunnittelua varten 100 000 euroa ja taloussuunnitelmaan vuodelle 2015 hankkeen toteuttamiseen 2,5 miljoonaa euroa. – 28 paloaseman verkostomme on pääosin kunnossa. Rakennus on tiloiltaan aivan liian pieni nykyiselle henkilöstöja kalustomäärälle. Sisäilmaongelmiin kiinnitetään huomiota ja joitakin selvityksiä on pääasemalla tehty ja niitä jatketaan tarpeen mukaan. Mahdollisista rakenneongelmista sovitaan aina vuokranantajan kanssa. Laajaa peruskorjausta vaativa rakennus on nykymuotoisena huono vaihtoehto pelastuslaitoksen käyttöön, sillä huonetilaohjelman mukaisesti pelastuslaitos tarvitsee yli 400 lisäneliömetriä käyttöönsä. Noin 1,5 miljoonaa euroa maksaneisiin korjaustöihin saatiin Palosuojelurahastolta 347 932 euron avustus. Juuan paloasemalle on tehty kuluvan vuoden aikana laaja peruskorjaus, jonka yhteydessä paloasemalle rakennettiin henkilökunnan sosiaali-, koulutusja toimistotilat uudisrakennukseen. Aseman uuteen huoltohalliin mahtuu kaksi raskasta autoa kerrallaan. Tiloissa toimii kolme viranhaltijaa sekä 24 sivutoimista palokuntalaista. Paloasema on laajuudeltaan yhteensä 665 neliömetriä, jonka lisäksi pelastuslaitoksen käyttöön on vuokrattu erillinen 85 neliöinen varastohalli Keisarinkujalta. Uudella asemalla on viiden auton kalustohallin lisäksi koulutusja miehistötilat sekä erillinen paloauton pesutila. Nykyisissä tiloissa kärsitään pahoista sisäilmaongelmista. Myös Kiuruveden aseman korjaustarpeet ovat selvityksen alla. Rakennukseen ulkoapäin ajautunut kosteus on vahingoittanut rakenteita niin pahoin, että asemalla tehdään nyt vain välttämättömimmät työt. Varsinaisia sisäilmaongelmia ei Kokkolan asemaa lukuun ottamatta ole, Leppälä kertoo. Uusi paloasema oli tarkoitus rakentaa Nilsiään vuonna 2017, mutta pelastuslaitos esitti kaupungille rakennusaikataulun muutosta jo vuodelle 2015. Pohjanmaalla selvitetään sisäilman laatua Pohjanmaan pelastuslaitoksen alueella ei vuoden 2014 aikana otettu käyttöön uusia paloasemia. Rakentamiselle on varattu talousarviosuunnittelussa rahat vuosille 2016 ja 2017. Itä-Suomen aluehallintoviraston vuonna 2011 tekemässä työsuojelutarkastuksessa tilojen todettiin olevan toiminnan kannalta epäkäytännölliset. Uuden paloaseman rakennustöihin päästäneen vuosina 2017–2018.. Keski-Pohjanmaalla paloasemaverkosto on muutamaa asemaa lukuun ottamatta hyvässä kunnossa. PALOKUNTALAINEN 64 31 nettiin ajanmukaiset tilat Jurvan palokunnalle, autohalli, toimistot, kuntosali, pesutilat sekä sauna. – Muutama asema on aikojen kuluessa ja määrärahojen puuttuessa päässyt vähän rapistumaan ja niissä olisi tarvetta peruskunnostukselle. Alueella toimii 39 paloasemaa, -varikkoa tai öljyntorjuntavarastoa. Pelastuspäällikkö Jouni Leppälän mukaan suurempia korjauksia paloasemakiinteistöihin ei ole suunnitteilla, normaaleja ylläpitoremontteja lukuun ottamatta. Kaupungin nykyinen paloasema on rakennettu vuonna 1948 ja kalustohallitiloja on laajennettu vuonna 2003. Pohjois-Karjalassa suunnitellaan uutta paloasemaa Kiteelle. Kokkolan paloasema toimii alueen pääpaloasemana. Keski-Pohjanmaalla toimii 17 paloasemaa, joista kaksi on miehitetty ympärivuorokautisesti. Tällä hetkellä ei ole mitään varsinaista korjausprojektia menossa, Mäki kertoo. Myös tilojen ilmastoinnista ja pakokaasujen poistojärjestelmistä löydettiin puutteita. – Toki pieniä sisäilmahaasteita varmaan jää vielä jäljellekin, Kangastie toteaa. Alueella on suunnitteilla uusi paloasema Kokkolaan. Kiteelle uusi asema lähivuosina Pelastuspäällikkö Esko Hätinen Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta kertoo, ettei alueella ole otettu tänä vuonna käyttöön uusia paloasemia. Mahdollisia sisäilmaongelmia on muutamalla paloasemalla, Koponen kertoo. Nilsiän paloasemalla toimii kolmen vakinaisen viranhaltijan lisäksi noin 30 sopimuspalokuntalaista. Pelastusjohtaja Jukka Koposen mukaan peruskorjauksista on keskusteltu Tuusniemen ja Rautavaaran paloasemien osalta. – Toiminnan tai alueen niin muuttuessa asemaverkostoa tarkistetaan tarvittaessa riskien tai toiminnan mukaan. Lähes puolen miljoonan investointiin pelastuslaitos sai Palosuojelurahastolta 168 146 euron avustuksen. Hanke on luonnosteluvaiheessa ja varsinainen suunnittelu on tarkoitus aloittaa vuoden 2015 alkupuolella. Kuopion Nilsiään suunnitellaan uutta paloasemarakennusta. Pohjanmaan pelastuslaitoksen alueeseen kuuluu 12 kuntaa. Koponen kertoo sisäilmaongelmien olevan vähäisiä PohjoisSavossa. Pelastuspäällikkö Keijo Kangastien mukaan ensi vuonna aloitettavien uudisrakennusten valmistuessa pelastuslaitoksen paloasemaverkko on hyvässä kunnossa. Lapinlahden kunnan rakennuttama paloasema maksoi yli 2,5 miljoonaa euroa
32 PALOKUNTALAINEN 64 Pelastuspäällikkö Esko Hätisen mukaan Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella on hyväkuntoinen palveluverkosto. Projekti valmistuu kesäksi 2015. Olemme 10 vuoden aikana ottaneet käyttöön neljä uutta paloasemaa ja kahdelle paloasemalle on tehty laaja peruskorjaus. Pelastuslaitoksella on parhaillaan meneillään useita uusia paloasemahankkeita. Ensihoitotoiminnan laajeneminen on aiheuttanut tarpeen tehdä paloasemille pieniä uudistuksia, jotka pelastuslaitos on pyrkinyt toteuttamaan osana muita pieniä remontteja. Samalla asemaa laajennettiin vastaamaan nykyhetken toimintoja. Lisäksi Taivalkosken paloaseman hankeselvitys on aloitettu. Jokilaaksojen pelastuslaitoksen eteläisen toimialueen päällikkö Olli Korteniemi kertoo alueen paloasemaverkoston olevan vaihtelevassa kunnossa. – Jokaisella vanhemmalla paloasemalla on tarvetta eritasoisille ylläpitoremonteille tai peruskorjaukselle. Oulussa toimii parakkipaloasema Oulu-Koillismaalla ei ole otettu uusia paloasemia käyttöön vuonna 2014. Vuokratiloista kaksi pientä paloasemana toimivaa tilaa on yksityishenkilöiden omistuksessa. Vuoden 2015 alussa toiminta laajenee edelleen kahdeksalle uudelle paloasemalle, eli vuodenvaihteessa pelastuslaitos operoi ensihoitoyksiköitä 14 paloasemalta. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri halusi pelastuslaitoksen toimittamaan ensihoitopalvelut mahdollisimman laajasti pelastustoimen alueella. Alueella on yhteensä 12 paloasemaa, joista 9 on miehitettyjä. – Verkosto käsittää 24 paloasemaa, joissa on hyväkuntoisia vanhoja paloasemia sekä remontteja ja laajentamista vaativia vanhoja ja uudehkoja paloasemia, Korteniemi kertoo. Kainuussa yhdellä asemalla sisäilmaongelmia Kainuun pelastuslaitos ei vuoden 2014 aikana ottanut käyttöön uusia paloasemia. Myös Ouluun sijoitettavan uuden keskuspaloaseman suunnittelu on käynnistetty. Pudasjärven paloaseman laajennus ja peruskorjaus valmistui viime vuoden vaihteessa. Kalajoen kunnassa on myös käyty alustavia neuvotteluja mahdollisen nykyisen paloasemapaikan luovuttamisesta liikekäyttöön. – Meillä on 26 paloasemaa käsittävä palveluverkosto, joka on pääsääntöisesti hyvässä tai tyydyttävässä kunnossa. Paloaseman rakennuskustannukset ovat yhteensä noin 2,65 miljoonaa euroa, josta Palosuojelurahasto maksaa 250 000 euroa avustuksellaan. Haapajärven paloasemalla kärsitään sisäilmaongelmasta ja mahdollisesta kosteusongelmasta kellarissa. Siikalatvan kunnassa Ruukin taajamaan remontoidaan vanhaa virastotaloa, jonka kylkeen rakennetaan kalustohallia paloasemakäyttöön. Samalla kuntaan rakennettaisiin uusi paloasema sijainniltaan parempaan kohtaan alueen riskejä ajatellen. Pyhäjärven paloasemalle on tehty vuoden aikana suhteellisen suuri, muutaman sadantuhannen euron suuruinen peruskorjausremontti. Pelastuspäällikkö Mika Haverinen arvelee uuden keskuspaloaseman saatavan käyttöön tämän vuosikymmenen loppupuolella. Pelastusjohtaja Anssi Parviaisen mukaan sisäilmaongelmat haittaavat päivittäistä arkea Kainuussa. Kärsämäelle rakennetaan uutta paloasemaa, joka valmistuu aikataulun mukaisesti maaliskuussa 2015. Lisäksi Jokilaaksoissa on käynnistymässä pienehköjä uudistusja perusparannusremontteja muutamilla paloasemilla. Sisäilman laatuongelmien vuoksi teetämme vuosittain 1–2 paloasemalle kartoitukset, joiden perusteella neuvottelemme kuntien kanssa tarvittavista korjaustoimenpiteistä, Hätinen kertoo. Lisäksi suunnitteilla on paloaseman laajennus Raahessa ja Nivalassa. Jokilaaksojen paloasemille tehdään tilaa ambulansseille Jokilaaksojen pelastuslaitoksen alueella ei ole vuoden 2014 aikana otettu käyttöön yhtään uutta asemaa. – Yhdellä asemalla on sisäilmaongelmia ja tilojen käyttöä tullaan rajoittamaan, Parviainen kommentoi. Ensihoitoa varten on myös vuokrattu lisätilaa, Haverinen kertoo. Yhteistoimintasopimuksen perusteella pelastuslaitos sai hoidettavakseen ensihoidon palvelut vuoden 2012 alusta alkaen neljältä uudelta paloasemalta. Kuntokartoituksen perusteella paloaseman tilat peruskorjataan, laajennetaan tai uudistetaan. Loput 20 paloasemaraKärsämäelle rakennetaan uutta paloasemaa, joka valmistuu aikataulun mukaisesti maaliskuussa 2015.”. Laajennuksen kokonaiskustannukset ovat noin 930 000 euroa. Alueella on tehty alustava hankeselvitys kahdesta paloasemasta vuosille 2017–2020. Oulu-Koillismaalla on 22 pelastuslaitoksen vuokraamaa paloasemaa ja lisäksi Oulun VPK:n paloasema, jonka omistaa säätiö. Alueella on suunnitteilla Hailuodon paloaseman pieni laajennus ensi vuoden aikana. Ennen vuotta 2012 ambulanssit operoivat kahdelta pelastuslaitoksen paloasemalta. Sisäilmaongelman vuoksi Haapajärvellä on perustettu hankeryhmä, jonka tehtävänä on kartoittaa nykyisen paloaseman kunto. Osa paloasemista on saanut tai on saamassa tiloihinsa ensihoidon uutena toimijana, joten tästäkin syystä on tehty erilaisia muutoksia paloasemille. Rakennuksesta löytyi pienemmän remontin yhteydessä kosteusvaurio. Pelastuslaitoksen tavoitteena on käynnistää laajennushankkeet vuoden 2015 aikana, jotta ne valmistuisivat keväällä 2016
Suomen pohjoisin paloasema toimitettiin kahdessa osassa Teijo-Talot Lappi Oy toimitti Utsjoen kunnalle Nuorgamin uuden paloaseman lokakuussa. Nuorgamin paloasemahankkeen jälkeen Lappiin ei ole suunnitteilla uusia asemia tai peruskorjauksia taloustilanteen vuoksi. Utsjoen VPK:n Nuorgamin kyläosastossa on mukana kymmenen sammutusmiestä ja 5–6 henkilöä ensivasteryhmässä. Palosuojelurahasto avusti hanketta 157 408 eurolla. Myös pelastuslaitoksen hallinto on siirretty paloasemalta pois. – Akuutit sisäilmaongelmat pyritään mahdollisuuksien mukaan korjaamaan. PALOKUNTALAINEN 64 33 kennusta on kuntien omistuksessa. Myös Ahvenanmaalle rakennetaan uusi paloasema Palosuojelurahasto myönsi myös Ahvenanmaalle yhden rakennushankeavustuksen. Usealla paloasemalla on ollut sisäilmaongelmia. Korjausvelkaa kertyy kuitenkin kaiken aikaa ja se laukeaa 2020-luvulla laajemmassa mittakaavassa, Soudunsaari kertoo. Paloasema kuljetettiin paikalle kahdessa osassa. Leveän kuljetuksen toimitus Sodankylästä Nuorgamiin kesti noin 12 tuntia. Haverisen mukaan nykyisen paloasemaverkon kunto on kohtuullisen hyvä. Pelastusjohtaja Martti Soudunsaari kertoo alueen asemaverkoston olevan kohtuullisessa kunnossa tällä hetkellä. Asemahanke sisältää kolmen ajoneuvon tilat sekä muun muassa pukeutumistilat, pesutilat, varustetilat ja kalustonhoitotilat sekä pienen kokoushuoneen ja keittiön. Uudella paloasemalla on tilat sammutusja miehistöautoille sekä toimistoja sosiaalitiloja. Rakennustöitä varten myönnettiin 192 326 euron avustus. Kuva: Oulu-Koillismaan pelastuslaitos Alueella on yhteensä 12 paloasemaa, joista 9 on miehitettyjä.”. Uuden paloaseman rakennuskustannukset jäivät noin 400 000 euroon. Palokunnassa on aktiivista nuorisotoimintaa, joten uudet 463,7 neliömetrin suuruiset tilat ovat tarpeelliset. Oulun parakkipaloasema. Pahin tilanne on Oulun keskuspaloasemalla, jossa on tilaelementeistä tehty tilapäinen parakkipaloasema. Ennen uusien tilojen saamista Nuorgamin palokunta toimi koulun yhteydessä ahtaassa varastorakennuksessa. Paloasemarakennuksen käyttäjäksi tulee Västra Saltvik FBK. Saltvikin kunta haki avustusta 868 000 euroa maksavaa paloasemahanketta varten
34 PALOKUNTALAINEN 64 Kuin kaksi marjaa, mutta niin erilaista Suur-Tukholma vs. Uudenmaan maapinta-ala on 9 096,36 km² (3,0 % Suomen maa-alasta). Maakuntaa ympäröivät VarsinaisSuomi lännessä, Kanta-Häme ja Päijät-Häme pohjoisessa sekä Kymenlaakso idässä. Lähes 30 % suomalaisista asuu Uudellamaalla.. Uusimaa Pelastustoimen arviointi eri valtioiden ja alueiden välillä on vaikeaa useista syistä johtuen. Suur-Tukholma Wikipedian mukaan: Suur-Tukholma (ruots. Kaikki Tukholman läänin 26 kuntaa kuuluvat suurkaupunkialueeseen. Pelastustoimi Suur-Tukholman vuonna 2009 perustettuun pelastuslaitokseen kuuluu 10 alueen 26 kunnasta ja ao. Näin tapahtui vertailtaessa keskenään kahta pääkaupunkialuetta ja niiden pelastustointa. Uusimaa Wikipedian mukaan (lyh.) Uusimaa (ruots. Koko pelastuslaitoksen yleisjohto on keskitetty Täbyn asemalla sijaitsevaan hälytysja johtokeskukseen. Gotlannin saaren pelastustoimen hälytykset. Storstockholm) tarkoittaa Tukholman ympärillä Keski-Ruotsissa sijaitsevaa suurkaupunkialuetta (ruots. alueen väestömäärä on noin 1,2 miljoonaa. storstadsområde). Täysin yhteismitallisia ja luotettavia mittareita ei ole. Alueen väentiheys oli sen perusteella 320,5 asukasta maaneliökilometriä kohti. Yhdeksän suomalaista vpk:ta muistuttavaa vapaaehtoispalokuntaa TEKSTI PEKKA KOIVUNEN KUVA PALOKUNTALAINEN -LEHDEN KUVA-ARKISTO KUVITUS ANNA BROHOLM (brandvärn) täydentää kokonaisuutta erityisesti saaristossa ja reuna-alueilla. Se vastaa alueeltaan Tukholman lääniä. Jos arvioinnissa ei pyritä ehdottomaan tarkkuuteen ja asioita vertaillaan hieman vapaammalla kädellä, saadaan ainakin suuntaa-antavia, mutta myös yllättäviä tuloksia. Sen väkiluku on 1 601 526 henkeä. Hälytyskeskus hoitaa myös Suur-Tukholman pelastuslaitoksen ulkopuolisia alueita, mm. Operatiivinen pelastustoiminta hoituu 15 ammattiasemalta ja kahdelta osa-aikaisasemalta. Uusimaa on ylivoimaisesti Suomen runsasväkisin ja tiheimmin asuttu maakunta. Nyland) on Suomen maakunta, joka sijaitsee Suomenlahden rannikolla. Etelässä lähin naapuri on Viro, jonka erottaa Uudestamaasta noin 60...80 kilometriä leveä Suomenlahti. Tukholman läänissä ja siten myös Suur-Tukholmassa oli vuoden 2011 lopussa 2 091 473 asukasta ja sen maapinta-ala oli 6 526,24 km²
Päivittäinen toiminta on pääosin tiheän ammattiasemaverkoston varassa. SUUR-TUKHOLMA UUSIMAA. PALOKUNTALAINEN 64 35 Pelastustoimi Uudenmaan alueella toimii neljä itsenäistä pelastuslaitosta, joilla kullakin on oma hallinnollinen ja operatiivinen johtotaso. Alueen sopimuspalokunnat muodostavat merkittävän henkilöstöja kalustoreservin, mutta hoitavat myös päivittäisiä ensilähdön tehtäviä useassa kunnassa. Pelastustoiminnan ohessa alueen neljä laitosta vastaavat merkittävällä panoksella Uudenmaan ensihoitopalveluista
36 PALOKUNTALAINEN 64 VERTAILUTAULUKKO SUUR-TUKHOLMA UUSIMAA PINTA-ALA, MAA-ALUE 6.526 km² 9.096 km² • Pelastuslaitoksen alue 1.523 km² 9.096 km² VÄESTÖ 2.100.000 asukasta 1.600.000 asukasta • Pelastuslaitoksen alueella 1.200.000 asukasta 1.600.000 asukasta VÄESTÖTIHEYS 320 as/km² 171 as/km² • Pelastuslaitoksen alueella 790 as/km² 171 as/km² KUNTIA 26, joista tarkastelun kohteena 26, joista pelastuslaitoksissa kaikki olevassa pelastuslaitoksessa 10 PELASTUSLAITOKSIA 1 (perustettu 2009) 4 (perustettu 2004) TOIMINTAVALMIUSAIKA 10–20 min Avunsaantiaika 13–14 min (mediaani) HÄLYTYSTEN MÄÄRÄ 16.000 24.000 PALOASEMAT (24 H) 15 31 OSA-AIKAISTEN PALOASEMAT 2 6 SOPIMUSPALOASEMAT 9 (räddningsvärn) 127 (vpk) TILANNEKESKUKSET 1 4 AMMATTIHENKILÖSTÖ 740 1.150 (pelastustoimeen osallistuvat) VUOROSSA OLEVA AMMATTIHENKILÖSTÖ (ARVIO) 150 250 SOPIMUSHENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 220 2400 KUSTANNUKSET PER ASUKAS/V 43 euroa 67 euroa vs.
Suurin käytännön tason ero lienee suhtautumisessa savusukellukseen. 3 Suur-Tukholman pelastuslaitoksen hallinto ja operatiivinen johto ovat henkilömäärältään murto-osa Uudenmaan neljän laitoksen vastaavasta. Tilanne on sama kaikkialla Ruotsissa. Hätänumero on sama, mutta ilmoituksen vastaanottaa SOS Alarmin päivystäjä. PALOKUNTALAINEN 64 37 Neljä selvää eroa Vertailua Suur-Tukholman ja Uudenmaan välillä tehdessä pitää muistaa neljä eroa alueiden pelastustoimissa: 1 Suur-Tukholman pelastuslaitos ei harjoita sairaankuljetusta/ensihoitopalvelua sydänpysähdyspotilaisiin keskittyvää ensivastetyyppistä toimintaa lukuun ottamatta. Pelastuslaitoksen hälytysja johtokeskus (SSRC, Storstockholms räddningscentral) Täbyssä kuuntelee puhelua ja aloittaa tarvittavien yksiköiden hälyttämisen jo puhelun aikana. Ruotsissa pidetään Suomen nykyistä savusukellustoimintaa lievänä ramboiluna, vaikkakin hyökkäävä sammutusmenetelmä pienpisarasuihkuineen tuli Suomeen Ruotsista 1980-luvun lopulla.. Näiden lisäksi eroavaisuuksia löytyy kaikilta tasoilta. Tarvittaessa johtokeskuksen päivystäjä esittää lisäkysymyksiä ilmoittajalle. 4 Suur-Tukholman alueella pelastustoimella ei ole käytännössä lainkaan koulutettua reserviä kuten Suomessa on. 2 Hälyttäminen ja johtaminen poikkeavat suomalaisesta. Kaikkien alueen tilanteiden yleisjohto hoituu samasta paikasta Täbyn asemalla. Perussammutustyö ja palokuntien kalusto molemmilla alueilla ovat kuitenkin hyvin samankaltaisia. Päällekkäisiin ja suuriin tilanteisiin joudutaan resursseja toisinaan kokoamaan hyvinkin kaukaa
PINTA-ALA 450 000 km 2 333 000 km 2 PALOASEMIA 1200 850 AMMATTIPALOMIEHIÄ 3000 4000 SOPIMUSHENKILÖSTÖÄ 13000 13400 BRANDVÄRN/VPK 200 491 LÄHTEET PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO (2003), PALOKUNTASOPIMUKSET SUOMESSA -SELVITYS (TIEDOT 2009), SSPL:N LÄHTÖVARMUUSSELVITYS (2013), STORSTOCKHOLMS BRANDFÖRSVAR -ESITE, MINISTERIÖIDEN, PELASTUSLAITOSTEN JA KUNTIEN NETTISIVUSTOT SUOMESSA JA RUOTSISSA. 5,50 milj. 38 PALOKUNTALAINEN 64 vs. Perussammutustyö ja palokuntien kalusto molemmilla alueilla ovat kuitenkin hyvin samankaltaisia.”. YLLÄTTÄVIÄ LUKUJA Suomessa pelastustoimen henkilöresurssit asukasta ja pinta-alayksikköä kohden ovat merkittävästi Ruotsia suuremmat. RUOTSI SUOMI ASUKKAITA 9,64 milj
PITIPÄ TUTKIA, mitä väestönsuojelu on tänään. Suosituin suoja-asu leivättömän pöydän ääressä on kuitenkin huppari. Tämä episodi kaukaa menneisyydestä tuli Lämpökameramiehen mieleen alkusyksystä ja sai aikaan idean, jonka toteuttaminen poiki mielenkiintoisia tuloksia. PALOKUNTALAINEN 64 39 POSTIA LÄMPÖKAMERAMIEHELLE Lähetä mielenkiintoisia viestejä osoitteeseen lampokameramies@hotmail.com. Lämpökameramies pitää sosiaalitanttojen väestönsuojeluohjeita hätäkeskuksille ja pelastustoimelle erinomaisina. LÄMPÖKAMERAMIES LÄMPÖKAMERAMIES PYRKI aikoinaan kotipaikkakuntansa paloja väestönsuojelulautakuntaan, mutta kun poliittista nostetta ei ollut tarpeeksi, jäi pyrkimys haaveeksi. Eikä Suomen väestönsuojelu huipputasolla tarvitse paljon katsoa nenäänsä pidemmälle, kun jo tajuaa, että se on väestönsuojelu, joka Suomessa jyllää. Meille havitellaan Euroopan parasta pelastustointa, mutta väestönsuojelu on jo nyt koko maailman huipputasoa. Koska näin on, aikoo Lämpökameramies keskittyä paloasemien ilmastonsuojeluun ja perustaa uudelleen Kaasupuolustus-yhdistyksen (per 1927), sittemmin Suomen Kaasusuojeluyhdistys 1930–1939). OIKEUSISTUIMISSA SAA pukeutua miten tahansa, vaikka burkhaan. Urheilustadioneilla ja -halleissa väestönsuojelua alkoholilta ei kylläkään harrasteta. Numeroa pitää pihdata viimeiseen saakka. PELASTUSALALTAKIN LÖYTYY upea esimerkki tehokkaasta väestönsuojelusta. JUURI NÄILLÄ hetkillä alkoholin turmiolliset vaikutukset vähenevät huomattavasti, kun väestöä suojellaan näkemästä ulkona mitään alkoholiin viittaavaa reklaamia. LÄMPÖKAMERAMIEHEN MIELESTÄ väestönsuojelua pitää edelleen kehittää. Tekstiviestihälytyksiin ei laiteta kohteen tarkkaa osoitetta väestönsuojelun nimissä. JOS VIRANOMAISIA on uskominen, Suomessa väestönsuojelu on maailman huippua. MAASSAMME ON jokaisen väestöön kuuluvan henkilön yksityisyys suojattu niin perusteellisesti, että kohta varmaan nimikyltitkin poistetaan ulko-ovilta. Erityisesti kaikki valtaväestöstä poikkeavien henkilöiden ihonväri ja muut tunnistetiedot ovat nounou. Hienoa, että mediakin näin osallistuu väestönsuojelutalkoisiin. AUTOJEN REKISTERIKILVET ovat vielä näkyvissä, mutta onneksi ne jo tuhritaan tunnistamattomiksi lehtien valokuvissa. Ja maailma pelastuu.. Väestösuojelu on ainakin syytettyjen osalta viimeisen päälle hoidettu
SSPL on toteuttanut viime vuosina monia pelastusalan kannalta tärkeitä selvitysja tutkimushankkeita, joista on saatu alan kehitykseen hyödyllistä tietoa. Kun Anttia pyydetään kuvailemaan muutamalla sanalla johtamaansa liittoa, hän laukaisee ilman viivettä: ketterä ja laadukas toimija. 40 PALOKUNTALAINEN 64 PUHEENVUORO A ntti Rantakangas ei peittele tyytyväisyyttään Suomen Sopimuspalokuntien Liiton aseman vahvistumiseen viime vuosien aikana. Samoin alan tunnettuutta ja arvostusta tulee lisätä.”. – On yhteinen etu turvata sopimuspalokuntien toimintaedellytykset. Ei ole realismia haikailla ammattipalokuntien määrän merkittävää lisäämistä. Sopimuspalokuntien ykkösmiehenä hän haluaa, että hallitusohjelmaan tulee vahva maininta sopimuspalokuntajärjestelmän edelleen kehittämisestä. Antti Rantakangas kuuluttaa tekoja puheiden sijaan: Pelastusalan profiilia nostettava SSPL:n puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Rantakangas pitää tärkeänä, että pelastusalalla tartutaan toimeen alan profiilin ja yhteiskunnallisen arvostuksen nostamiseksi. Haluamme olla alan kehitystä eteenpäin vievä toimija, jolla on hyvät yhteydet niin yhteiskuntamme päättäjiin kuin käytännön tason toimintaankin. Harva-alueilla sopimuspalokunnat ovat täysin ratkaisevassa roolissa. Uusien vpk-laisten rekrytointiin pitää Rantakankaan mielestä laittaa uusi vaihde päälle. Nykyjärjestelmä on hyvin kustannustehokas. – Istumme ja vaikutamme nyt kaikissa niissä pöydissä, joissa pelastusalan tulevaisuutta pohditaan ja päätetään. Sopimuspalokunnilla tärkeä rooli Sopimuspalokuntien merkitys korostuu Rantakankaan mukaan entisestään seuraavan kymmenen vuoden aikana julkisen talouden ongelmien takia
– Vaikka ongelmaa ei vielä esiinny kaikkialla, on meillä jo riittävästi esimerkkejä ongelmista – ja tilanne vaikeutuu jatkuvasti, ellei mitään tehdä. Se vaatii ministeriön, pelastuslaitosten, kuntien, SPEKin, palopäällystöliiton, SPALin ja SSPL:n yhteistyötä alueellisia pelastusliittoja unohtamatta. Rantakangas on myös pelastusalan tulevaisuutta pohtivan ohjausryhmän jäsen ja eduskunnan sopimuspalokuntaryhmän puheenjohtaja. On yritysten etu, että niissä työskentelee pelastusalan osaajia. Sisäisen turvallisuuden ja oikeushallinnon parlamentaarisen työryhmän jäsenenä hänellä on aitiopaikka turvallisuussektorille. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi sisäministeriön ja oikeusministeriön yhdistäminen. INFO KANSANEDUSTAJA ANTTI RANTAKANGAS on tänään monipuolinen vaikuttaja sisäisen turvallisuuden ja pelastusalan tehtävissä. – Sisäisen turvallisuuden kokonaisuutta suunniteltaessa on Vapepan ja yleensä vapaaehtoistoiminnan huomiointi ensiarvoisen tärkeää. Poliisin, rajavartiolaitoksen ja tullin tietyt toiminnot voitaisiin yhdistää esimerkiksi rikostutkinnan osalta. Rekrytointia ja imagon kohotusta Uusien vpk-laisten rekrytointiin pitää Rantakankaan mielestä laittaa uusi vaihde päälle. Parlamentaariselta työryhmältä odotankin rohkeita avauksia. Hänen mukaansa myös pelastusalan tietojärjestelmissä ja tekniikassa laajemminkin voisi löytyä synergiaetuja. HÄN ON muun muassa valtiovarainvaliokunnan hallintoja turvallisuusjaoston puheenjohtaja. Puolustusvoimien virka-apua saatetaan joskus tarvita sisäisen turvallisuuden puolella ja silloin hyvä yhteistyö on paikallaan. Puolustusvoimien tulee keskittyä sotilaalliseen toimintaan. – Rekrytoinnin tueksi ja myös koko alan menestymisen kannalta tarvitsemme imagon kohotusta. Samoin alan tunnettuutta ja arvostusta tulee lisätä. Monitoimityöpaikat valmisteluun SSPL:n jo viisi vuotta sitten esiin nostama monitoimityöpaikkaidea harva-alueiden pelastustoiminnan varmistamiseksi ja palveluiden parantamiseksi on tänään yhä ajankohtaisempi. – Uuteen hallitusohjelmaan tulee saada aikaisempaa vahvemmat kirjaukset näiltä sektoreilta. Mielenkiintoisena avauksena Rantakangas mainitsee pelastuslaitosten määrän ja niiden aluejaon uuden tarkastelun. Monitoimityön toteuttamismahdollisuuksien selvittäminen tulisi käynnistää heti, päättää Antti Rantakangas. PALOKUNTALAINEN 64 41 PUHEENVUORO Sisäisen turvallisuuden merkitys kasvaa Rantakankaan mukaan poliisi, raja, tulli ja pelastustoimi muodostavat kokonaisuuden, jonka toimintaa pitää tulevaisuudessa tarkastella nimenomaisesti toiminnallisena kokonaisuutena. Päivälähtöongelma otettava kunnolla pohdintaan Antti Rantakangas jakaa monen palokunnan huolen päivälähdöistä ja haluaa ongelman SSPL:n nostettavaksi vakavasti esille. – Taloudellinen tilanteemme on nyt sellainen, että kaikki ideat, joilla voidaan nostaa tuottavuutta ja pitää myös harvaalueiden palvelutaso vähintään nykyisellä tasolla, ovat kullan arvoisia. EK ja Suomen yrittäjät pitää saada asian puolestapuhujiksi myös käytännössä. Kotipaikkakunnallaan Haapavedellä hän johtaa kaupunginvaltuustoa.
42 PALOKUNTALAINEN 64 Berliinin Weddingissä Kaupungin monikulttuurisin nuorisopalokunta 10-vuotias Leonel Tientcheu seisoo nostotyynyn päällä ohjaaja Marcel Fistlerin selittäessä laitteen toimintaa. Lasten tehtävänä oli valita paloauton varusteista itselleen tuntematon esine, jonka käyttötarkoituksen he halusivat oppia.
– Päätin lähteä katsomaan, mistä oikein on kyse ja homma vaikutti todella mukavalta, joten päätin jatkaa, Akasak toteaa. – Monessa maassa ei ole olemassa vpk:ta ja lisäksi esimerkiksi Turkissa palokunnalla on hyvin huono maine. – Haluamme avata toimintamme mahdollisimman monelle nuorelle ja olemme jopa alentaneet joitakin fyysisiä vaatimuksiamme, jotta niistä ei muodostuisi estettä, Manuel Mahnke toteaa. PALOKUNTALAINEN 63 43 M oniin alueen nuorisopalokuntiin on jonotuslista. TEKSTI JA KUVAT SAARA OLKKONEN. Ensar Akasak ja Karim Ahmad kiinnostuivat koululaispalokunnan toiminnasta kuullessaan siitä luokanvalvojaltaan. – Yli puolella on saksan lisäksi toinen äidinkieli. – Ihmisiä kuoli kommunikointivaikeuksien takia. Ihmiset lähtivät paniikissa ulos kodeistaan ja kuolivat palokaasuihin rappukäytävään. Kerrostalon tulipalossa menehtyi yhdeksän ihmistä, joiden äidinkieli oli jokin muu kuin saksa. Tällä hetkellä aseman 50 nuoresta koostuva joukko vastaa katukuvaa. Täällä on lapsia ja nuoria, joiden vanhemmat tai isovanhemmat ovat tulleet aikoinaan Saksaan Turkista, Brasiliasta, Itävallasta, Puolasta, Kosovosta ja Afrikan eri maista, Mahnke luettelee. Vaikka ihmiset puhuvatkin saksaa päivittäin, eivät he paniikkitilanteessa ymmärtäneet mitä halusimme heille kertoa eikä viesti asunnossa pysymisen tärkeydestä mennyt perille. Palokuntanuorissa on Suomen tavoin kaksi osastoa, toinen 8–12 -vuotiaille ja toinen varhaisnuorille. Weddingin kaupunginosassa yli puolet väestöstä on maahanmuuttajia tai heidän lapsiaan ja lapsenlapsiaan. Nuorten houkuttelemiseksi perustettiin koululaispalokunta aluksi yhteen alueen kouluista. Sotilassairaalassa psykiatrisena sairaanhoitajan työskentelevä Mahnke toimii sekä vapaaehtoispalokunnassa, että Weddingin aseman nuoriso-osaston vastaavana. Berliinin keskustan tuntumassa, Weddingin kaupunginosassa, toimii yksi Berliinin 45:stä vapaaehtoispalokunnan ylläpitämästä nuorisopalokunnasta. Tapahtuman seurauksena todettiin, että Saksan lisäksi jotakin toista kieltä sujuvasti puhuvia nuoria tulisi saada mukaan nuorisopalokunnan toimintaan ja sitä kautta kiinnostumaan palomiehen tai -naisen ammatista. Weddingin vapaaehtoispalokunnan asenteena on ottaa vastaan kaikki halukkaat. Koululaispalokunnan tarkoituksena on jakaa tietoa vpk:n toiminnasta ja kannustaa potentiaalisia nuoria mukaan toimintaan. Tiedotus toi uusia nuoria mukaan toimintaan Nuorten saaminen mukaan toimintaan ei ollut Mahnken mukaan aluksi helppoa. Jos joku olisi osannut antaa ohjeet heidän äidinkielellään, henkiä olisi ehkä säästynyt, Mahnke kertoo. Monikulttuuriselle palokunnalle on tarvetta Berliinin alueella Muutama vuosi sitten läheisessä Alt Moabitin kaupunginosassa tapahtui onnettomuus, joka pakotti Berliinin palokuntalaiset istumaan alas ja pohtimaan uusia toimintatapoja
– Parasta on ollut, kun on päässyt tutustumaan laitteisiin. – Käytännössä palomiehet ovat aina asemalla ja vapaaehtoiset tulevat kun heitä tarvitaan, nuorisopalokunnassa ohjaajana toimiva Bela Niederwieser, 23, kertoo. Tavoitteena on tukea alueen nuoria löytämään paikkansa elämässä.” Berliinin paloasemaan kuuluu rauhallinen sisäpiha.. Ahmadin vanhemmat puolestaan tulivat Saksaan Libanonista ja Palestiinasta 36 vuotta sitten. BERLIININ PELASTUSLAITOS ON MAAN VANHIN Ensar Akasak, 16, ja Karim Ahmad, 15, osallistuvat koululaispalokunnan toimintaan. Olemme harjoitelleet paloletkun käyttöä Berliinin läpi virtaavalla joella, jolloin vettä ei mennyt hukkaan, Wozniakiewicz kertoo. Toimintaa tukee lisäksi aktiivinen vapaaehtoispalokunta, Freiwillige Feuerwehr, jolla on Berliinin alueella 55 yksikköä ja yli 1300 vapaaehtoista pelastustyöntekijää. Kolmen ja puolen miljoonan asukkaan kaupunki käsittää lähes 900 neliökilometrin alueen, joka on jaettu kolmeen pelastusalueeseen. Rönsyilevät metsät ja vesialueet rajaavat paikoitellen hyvinkin tiheään asuttuja alueita. Satojen kilometrien pituiset rataverkot, alueen kaksi lentokenttää ja 10 satamaa vaativat pelastushenkilöstön osaamisen säännöllistä päivitystä. Palolaitoksen tehtäviin kuuluu palojen ennaltaehkäisyn ja torjunnan lisäksi tekninen avustaminen ja katastrofien kontrollointi sekä ensihoito. 35 paloasemaa huolehtivat asukkaiden turvallisuudesta ja ensihoidosta 365 päivää vuodessa. Berliinin Pelastuslaitoksella on käytössään lähes 40 ambulanssia, joissa noin puolessa päivystää palomiesten lisäksi lääkäri. Ammattilaisten työaika on maksimissaan 48 tuntia viikossa ja työtä tehdään 12 tunnin vuoroissa. 44 PALOKUNTALAINEN 64 15-vuotias Alexandra Wozniakiewicz on ollut vuoden mukana palokuntanuorissa. Berliinissä on hyvin vaihteleva topografia, joka luo haasteita pelastustoiminnalle. Työntekijöitä on yhteensä 4000, joista osa on palomiehiä ja -naisia, osa koulutuksessa olevia ja loput muuta henkilöstöä. Akasakin turkkilaistaustaiset vanhemmat ovat molemmat syntyneet Saksassa. SAKSAN ENSIMMÄINEN pelastuslaitos perustettiin Berliiniin 1851
– Jokaiselle kuukaudelle on määritelty oma opiskeltava teemansa. Lasten kohdalla opiskelu on vapaampaa ja toimintaan sisältyy paljon leikkejä. Palokuntanuorissa tehdään tärkeää nuorisotyötä Lapset ja nuoret harjoittelevat palokuntanuorissa pääasiassa samoja asioita kuin aikuisetkin. Odotan innolla, miten huivin käyttöasia ratkaistaan, Mahnke jatkaa. Harrastuksen hinta on 120 euroa vuodessa, joka sisältää viikoittaisten tapaamisten lisäksi kerran vuodessa järjestettävän leirin. – Muutamia tyttöjä on jo käynyt täällä ja he haluavat varmasti pian mukaan toimintaan tosissaan. Tavoitteena on tukea alueen nuoria löytämään paikkansa elämässä. PALOKUNTALAINEN 64 45 Karim Ahmadilla puolestaan oli kokemuksia pelastustoimesta lapsuudestaan. Uniformun saa lainaksi. Molemmille ryhmässä toimiminen ja uuden oppiminen on noussut tärkeimmäksi syyksi jatkaa palokuntanuorissa. Tavoitteena on ollut löytää uusia tapoja toimia monikulttuuristen lasten kanssa. Vanhempien kanssa asioihin perehdytään syvällisemmin, ohjaaja Bela Niederwieser kertoo. Hän jopa ihmetteli, miten olemme saaneet sen aikaan, Mahnke hymyilee. Myös palaute nuorten vanhemmilta on Mahnken mukaan ollut positiivista. Miksi lähtökohta on se, että toisiin ei voi luottaa. Haasteet ovat opettaneet uusia toimintatapoja Mahnken mukaan osa nuorista haastoi alussa ohjaajansa toden teolla. Hänen mukaansa palokuntanuorten kaltaisten instituutioiden merkitys korostuu, kun kuntien nuorisotyötä ajetaan alas. Ilta aloitetaan tehtävien jaolla.. Seuraavana haasteena ovat uskonnon mukaista huivia käyttävä muslimitytöt. – Loukkaannuin itse ja palomiehet tulivat auttamaan minua. Mielestäni on hyvä, että vieraan kielen fraasit tulevat tutuiksi, jolloin väärinkäsityksiltä vältytään tulevaisuudessa. Kun tämä mahdollisuus tuli eteen, päätin lähteä selvittämään asiaa, palomiehen urasta haaveileva Ahmad kertoo. – Jos joku valitsee ammatikseen pelastusalan, se on hienoa ja rohkaisemme nuoria tarpeen vaatiessa, hän jatkaa. Monissa kouluissa turkin kielen puhuminen välitunnilla on kielletty, jotta kieltä ymmärtämättömät eivät ajattelisi, että heistä puhutaan pahaa. – Tämä on edullinen harrastus ja esimerkiksi jalkapallon pelaaminen on kalliimpaa, Niederwieser jatkaa. – Sain juuri kuulla eräältä kollegalta, että suhteemme vaikuttaa erittäin harmoniselta. Siitä lähtien olen pohtinut, mitä muuta palokuntalaiset tekevät. Poikkeuksena on elävän tulen kanssa toimiminen, joka on kiellettyä lain nojalla. Ongelmista selvittiin avoimella keskustelulla ja väärinkäsitysten oikaisemisella. – Aluksi teimme täällä samoin, mutta työnohjauksessa aloimme kyseenalaistaa toimintatapaa. Palokuntanuoret kokoontuvat Weddingin paloasemalla joka torstai. Lisäksi opitaan sosiaalisia taitoja ja ryhmässä toimimista
Eläintä pelastamassa sammutusmiehet palopäällikkö (nyk. Osa yhdistyksen jäsenistä kokoontui marraskuussa asemalle muistelemaan menneitä. palomestari) Kyösti Mähösen johdolla, mukana tilan väkeä.. Miehet viihtyvät Vieremän Palomiesyhdistys 30 vuotta VIEREMÄ Rakennuspalo 1980-luvulla. Paikalla palomiesyhdistyksen miehiä. Sammuttajat Kyösti Mähönen, Ari Hynynen, selin olevaa ei tunnistettu. Lehmän pelastus lietekaivosta 1980-luvulla. 46 PALOKUNTALAINEN 64 Kolmekymmentä vuotta sitten joukko vakinaisia palomiehiä ja vapaaehtoispalokuntalaisia kokoontui Vieremän silloiselle paloasemalle perustamaan Vieremän Palomiesyhdistystä
Veikko Antikainen on tulevaa juhlaa varten tutkinut vanhoja pöytäkirjoja. Niistä on löytynyt maininta, miten jo vuonna 1985 yhdistys suunnitteli Leningradin matkaa. Toiminnassa näemme elämän nurjan puolen. Tyttöystäville ja puolisoille kuuluu iso kiitos siitä, että saamme olla mukana palokuntatoiminnassa. Nyt kohotetaan kuntoa omalla kuntosalilla paloasemalla. Miehet osallistuivat puulaakihiihtoihin ja pelasivat lentopalloa. Ari Hynynen kertoo, että ensimmäisiin sammutuksiin hän ei päässyt, kun vanhemmat miehet lähettivät alaikäiset pois. Kun hälytys tulee yöllä, siihen herää koko perhe. Alussa vakinaisia oli kolme: palopäällikkö Toivo Huuskonen, palotarkastaja Leo Solehmainen ja palomies Hannu Kauppinen. Monet miehet ovat olleet innokkaita palomiehiä jo aivan pieninä. Jaksamisessa auttaa positiivinen palaute, Vesa selvittää. Yhdistys on tukija turvaverkosto Vesa Kuukasjärvi kertoo liittyneensä palomiesyhdistykseen Vieremälle muutettuaan vuonna 2006. – Alkuaikoina miehet kilpailivat siitä, kuka pääsee paloauton rattiin. Vieremän Palomiesyhdistyksen ensimmäisenä puheenjohtajana toimi jo edesmennyt palomies Hannu Kauppinen. Kuvassa 1984 hankittu Sisu, joka romuttui lunastuskuntoon Mesiläntiellä hälytysajossa 2006.. Näytöksissä esimerkiksi pelastaminen kolariautosta on ollut kiinnostavaa nähtävää. – Tarina kertoo, että kaukalopallo-otteluun osallistuneet saivat palkinnoksi 1980-luvun lopussa nakin ja pullon olutta, Veikko Antikainen naureskelee. Yhdistykseen pääsymahdollisuus ratkaisi asuinpaikankin. Ari Hynynen kertoo, että yhdessä tekeminen on hieman muuttunut vuosien varrella. – Yhdistys antaa meille tukija turvaverkoston. PALOKUNTALAINEN 64 47 P aikalla oli perustajista Ari Hynynen sekä nykyinen puheenjohtaja Vesa Kuukasjärvi, Tomi Kerman, Juha Nissinen, Marko Ollikainen ja Veikko Antikainen. – 1980-luvulla yhdistyksen jäsenet kokoontuivat nykyiseen Kipinään pelaamaan pingistä ja sököä. Nykyisin vakituisena paloasemalla on palomies Veikko Antikainen. Muistoissa on Pyöreen koulun palo ja maastopaloja. Ilmakivääriratakin rakennettiin. Monesti on ruuat jäänyt syömättä tai lihat grilliin. TEKSTI IRMA ARFFMAN-KOMULAINEN KUVAT PALOMIESYHDISTYKSEN ARKISTO Yhdistys on vuosien mittaan osallistunut myös useisiin näytöksiin, muun muassa Vieremän messuilla. Kuten perustavassa kokouksessakin, palokunta-aate ja auttamisen halu ovat edelleen miesten innostajina. Yleensä se oli ensimmäisenä paloasemalle tullut vapaaehtoinen. Kantavana voimana ovat yhteisöllisyys sekä halu kouluttautua ja virkistäytyä yhdessä
marraskuuta. Miehet kertovat, että yhdistys toimii symbioosissa kunnan ja pelastuslaitoksen kanssa. Ja kun ne hälytykset eivät nykyisin ole edes omalla paikkakunnalla; tarvittaessa ajetaan vaikka Kiuruveden ja Pyhännän rajalle 70 kilometrin päähän. Miehet kertovat, että jostain syystä tuossa vaiheessa yhdistyksestä jäi pois paljon silloisia aktiiveja. Vieremän Palomiesyhdistys juhli 30-vuotista toimintaansa marraskuussa avoimin ovin. Hän kaivaa tietokoneelta kuvia pelastustehtävistä. Uusi paloasema tuli, porukka uudistui Vieremälle valmistui uusi paloasema kunnan varikon yhteyteen 1991. 48 PALOKUNTALAINEN 64 – Ja keikalle lähtiessä ei tiedä koskaan, kuinka kauan siellä menee. Maastopalojen sammutuksessa saattaa vierähtää vuorokausikin. Vuosittain kiireellisiä hälytyksiä Vieremän 15 palokuntalaiselle tulee noin 100. Veikko on muuten niitä, joille harrastuksesta on tullut ammatti. Kiireessä ei mietitä, mistä saadaan evästä; autoihin on hätätilanteista varten asennettu kahvinkeittovälineet. Nyt paloturvallisuus on lisääntynyt ja onneksi paloja on vähemmän. Mukaan ovat tulleet myös luonnoneläimien pelastukset. – Rakennuspaloja on ollut useita. Työantajat ovat mahdollistaneet hälytyksiin osallistumisen. Vuonna 1984 saatu paloauto romuttui lunastuskuntoon 2006 Mesiläntiellä hälytysajossa ollessa. 29.11.1984 perustettu Vieremän Palomiesyhdistys ry juhlii 30 vuotta avoimin ovin paloasemalla lauantaina 22. 1980-luvulta löytyy lehmän pelastaminen lietesäiliöstä. – Jo 15-vuotiaana tyrkytin itseäni sammutustehtäviin, Veikko kertoo. Liikenneonnettomuudet työllistävät nykyisin paloja enemmän pelastuslaitosta.. Jäsenten ensiaputaitoja voidaan hyödyntää myös heidän työpaikoillaan, Veikko Antikainen kiittelee yhteistyötä. Tilaisuus tutustua muun muassa alkusammutukseen. Saatiin kuntosali ja autokorjaamo, Veikko Antikainen muistelee. Arilla yllä 1980-luvulla käytössä ollut sammutusasu vöineen. Rekkapalo 2008 88-tiellä. – Uudelle asemalle haluttiin harrastustiloja. Hän sai vakituisen palomiehen paikan 2006. – Tällä hetkellä teollisuus asettaa meille omat vaatimuksensa. Haaveet voivat tosin karista, kun hälytykseen lähdetään pimeällä myrskyssä huonokuntoisia mutkaisia teitä kiirehtien. – Onkohan se niin, että elämme pienen pojan haavetta, Vesa Kuukasjärvi pohtii. Tilalle oli rekrytoitava uusia. Jäsenistöstä puolet vaihtui. Kuvassa Juha Nissinen, perustajajäsen Ari Hynynen, Tomi Kerman, Marko Ollikainen ja palomies Veikko Antikainen, ylhäällä yhdistyksen puheenjohtaja Vesa Kuukasjärvi. Aina pelastustoimetkaan eivät ole sujuneet ongelmitta. Vuonna 2012 autettiin hirvi avannosta. Pelastuslaitos luo puitteet toiminnalle ja virkistystoiminnan kulut katetaan talkoilla kerättävillä varoilla
• Vuosittain 88–148 hälytystä, joista ensivastetehtäviä noin 40. • Harjoitukset noin 40 kertaa vuodessa, lisäksi viikonloppuharjoituksena esim. VIEREMÄN PALOKUNTA • Hälytyskelpoisia 15, joista savusukelluskelpoisia seitsemän. • Lähimmät palokunnat: Iisalmen paloasema (24 h) 25 km, Kiuruvesi ja Sonkajärvi noin 30 km. • Varallaolojärjestely: arkisin 1+0 ja viikonloppuisin 1+2. LISÄTIETOJA www.facebook.com/ palomiesyhdistys Vieremän Paloasema.. • Palomiesyhdistyksessä on 50 jäsentä, joista hälytysosastoon kuuluu 15. lämpimät savusukellusharjoitukset. PALOKUNTALAINEN 64 49 INFO VIEREMÄ SIJAITSEE Pohjois-Savon maakunnan pohjoisosassa. Vieremän naapurikunnat ovat Iisalmi, Kajaani, Kiuruvesi, Pyhäntä ja Sonkajärvi. • Nuoriso-osasto harjoittelee kerran viikossa, viisi nuorta, vetäjistä pulaa. Kunnassa asuu Wikipedian mukaan 3 823 ihmistä ja sen pinta-ala on 973,38 km², josta 48,12 km² on vesistöjä
Nyt suunnitellaan osassa maata jo lappujen laittamista luukuille. Pelastusalan asiantuntijoiden tulisi olla valmiina esittämään, mitä luokkaa ovat ”kohtuulliset resurssit + x % päälle”. Yllättävää on sekin, ettei juuri nyt tehdä maksimaalisesti sotilaallisia tehtäviä ja kouluteta sodan ajan puolustusvoimien joukkoja sotilaallisiin tehtäviin. Kyseessä ei ole enää haaste pelastustoimelle, vaan selkeä ongelma. ”…voiko mäyräkoiran luontoon päästää?” Parlamentaarinen työryhmä on alkanut pohtia sisäisen turvallisuuden resursseja. Meillä on yksi paloasema 417,3 neliökilometriä ja 6 659 asukasta kohti. Ammattisotilaat on sijoitettu puolustusvoimien organisaation tehtäviin muualle. Samaan aikaan ei haluta huolehtia puolustusvoimien ensimmäisestä lakisääteisestä tehtävästä, sotilaallisesta maanpuolustuksesta kunnolla. Suomi on harvaan asuttu maa, jossa on harva paloasemien verkosto. Jo nyt on kaikki huomio käännetty poliisin resursseihin. asiat eivät ole suoranaisesti puolustusvoimien lakisääteisiä tehtäviä. Reserviläisiä ei ole koulutettu kymmeneen vuoteen riittävästi, eikä heitä tulla riittävästi kouluttamaan jatkossakaan. Kansalaiset ovat saaneet puolustusvoimien suunnitelmallisesta tiedottamisesta johtuen ”Mistä voisimme vielä säästää…” kuvan siitä, että puolustusvoimat on joutunut kohtuuttomasti muun muassa lopettamaan varuskuntia ja irtisanomaan henkilöstöään. Jos tilanne pääsee todella näin pahaksi, että paloasemia ryhdytään sulkemaan, ollaan auttamatta tilanteessa, jossa kansalaiset eivät saa riittävää tai edes välttävää pelastustoimen palvelua kaikkialla maassa. Lapuissa lukee: PALOASEMA ON SULJETTU. Tosiasia on, ettei pelastustoimessa ole kovinkaan paljon mahdollista tehdä säästöjä toiminnan kärsimättä oleellisesti. Koetaan, että nyt, jos koskaan, on puolustusvoimien mahdollisuus tehdä mitä tahansa. JK. Tämä on mahdollistanut niiden tehtävien hoidon tai valmistelun, mitä puolustusvoimat tahtoo. Näiden edustajien tulisi edustaa yhtenäistä kantaa johdonmukaisesti. Toiminta kärsii voimakkaasti, kun näitä resursseja joudutaan sopeuttamaan taloustilanteesta johtuen. Miksiköhän. Kirjoittaja ei ole inspiroitunut Arttu Viskarin laulusta, vaan ympäröivän todellisuuden tarkasta seuraamisesta ja yhteiskunnallisen keskustelun välttämättömyyden sisäistäneenä.. Tämä pitää esittää silloin, kun he ovat parlamentaarista valmistelua tekevän ryhmän kuultavina. Puolustusvoimien kyvystä säästää on viime aikoina kuultu paljon. Poliisin resursseista pitääkin puhua, mutta ei saa unohtaa pelastustoimen ja muiden sisäisen turvallisuuden organisaatioiden resursseja. Pienillä resursseilla on jotenkin pärjätty, koska Suomessa on vahva ja kustannustehokas sopimuspalokuntajärjestelmä. Näihin tehtäviin puolustusvoimien varat näyttävät kuitenkin hyvin riittävän. Mikäli meillä ryhdytään sulkemaan paloasemia, olemme lopullisesti kuihtuvan pelastustoimen tiellä. Sellainen uskomus ei perustu mihinkään, että viranomaisyhteistyö auttaisi tästä selviämään. Nyt se valmistelee jatkuvasti kyberkykyjen kehittämistä, kehittää sodanajan joukkojaan viranomaisyhteistyöhön, opettaa varautumista maanpuolustuskursseilla jne. Näin tehdään ja se on mahdollista tehdä, vaikka em. Kun Saksassa on keskimäärin paloasema 10,5 neliökilometriä ja 2 406 asukasta kohti, sama tilanne Suomessa on merkittävästi heikompi. 50 PALOKUNTALAINEN 64 VILLIMIES Isto Kujala VILLIMIES PELASTUSTOIMEN SÄÄSTÖVAATIMUKSET ovat osoittautuneet vaikeaksi asiaksi. Tosiasiallisesti puolustusvoimat on lopettanut muutaman ”joutokäyntivaruskunnan” ja irtisanonut näistä joukon siviilityöntekijöitä. Se tehdään Ukrainan kriisin mahdollistamassa ilmapiirissä. Kohtuulliset resurssit + x % päälle Pelastustoimen resurssit ovat keskimääräisesti tarkasteltuna pienet, vaikka pelastustoimen palvelukyky on hyvä. Puolustusvoimat on nyt toimillaan vahvasti kärkkymässä pelastustoimen tehtäviä. Puolustusvoimien toimintamenot on mitoitettu periaatteella ”kohtuulliset resurssit + x % sen päälle”
Missä määrin palokuntayhteisö saa varainhankinnassaan hyödyntää ”yhteiskunnan resursseja”. Kysymys kuuluu: tarvitaanko edelleen lisärahoitustakin. Vakinaiset palokunnat, useimmat ”puolivakinaiset” palokunnat samoin kuin monet VPK:t ovat käytännössä valmiuspalokuntia, siis osallistuen pääasiallisen toiminta-alueensa kaikkiin hälytystehtäviin. Ja julkisuudessa käyty keskustelu osoittaa, että liikennelupatarpeestakin vallitsee monenlaisia käsityksiä. Ja perinteisesti palokuntasopimukset ovat tämän sallineet, kunhan valmius ei siitä kärsi. Sitä se ei ole. Sen mukaan valmiuspalokunta muodostaa toiminta-alueensa pääasiallisen palokunnan. Asiakaskunta vaan on jäänyt entisenlaiseksi – yksittäisistä kansalaisistahan se muodostuu, kuten ennen pelastustoimen alueellistamistakin. Perinteinen talkootyö estetään Kautta aikojen palokuntayhdistykset ovat avustaneet kuntalaisia sellaisilla palveluilla, joihin ”punainen kalusto” erityisen hyvin soveltuu. Kaikki erilaiset Pelastuslaitoksia on 22 ja sopimuspalokuntia 709, kaikki erilaisia. Valmiuspalokuntien tukena on täydennyspalokunnat, ja niidenkin toiminta on periaatteessa kokonaan yhteiskunnan kustantama. Tukipalokuntien osalta vielä suurempi osa rahoituksesta tulee sopimuskorvauksesta, ja tämä koskee vielä laajemmin reservipalokuntia. Arkitodellisuudessa pohditaan kuitenkin leikkauksia, kaikilla rintamilla. Onko sellainen kokonaan kielletty. Kaikki eivät vielä asu samalla paikalla eivätkä edes maksa yhtä paljon veroa. Samoin perinteisesti palokuntayhteisöt ovat vastapalveluna ottaneet vastaan ”vapaaehtoista tukea”, joskus liikemaailman normin mukaisesti laskua BRANDKÅRISTENISSA NRO 62 OLLEEN RUOTSINKIELISEN VARAINHANKINTAJUTUN MUOKATTU TOISTAISEKSI JULKAISEMATON LYHENNELMÄ, JOHON ON LISÄTTY LIIKENNELUPATARPEEN AJANKOHTAISANALYYSI. YLEISON PYYNNÖSTÄ. Ihannemaailmassa ei omaa varainhankintaa ehkä tarvita. Viranhaltijahan tietää paremmin, mitä ruohonjuurten keskellä todella tarvitaan, vai… Kuljettajien ammattipätevyys on taas nostanut varainhankinnan esille. Ihannemaailmassa pelastuslaitos huolehtii siitä, että sopimuspalokunnalla on käytettävissään ihan kaikki mitä se ikinä tarvitsee. Mutta jopa kaikkein parhaimmassa maailmassa voi yhteinen varojenkeräys ”sitä kultareunusta varten, joka tekee palokuntatyöstä houkuttelevan” olla sekä perusteltua että motivoivaa. Siis periaatteessa, eli sopimuskorvaus on tarkoitettu lähinnä yhdistystoiminnan osarahoitusta varten. Verovaroilla pelastustoimi kuitenkin ensisijaisesti rahoittuu. ”VPK ei tarvitse…” Varainhankinta puhuttaa taas TEKSTI SILVIO HJELT Pitäisi olla yhdistyksen ihan oma asia, tapahtuuko sellainen vaikkapa tarjoamalla kiireettömiä palveluita sellaisten tarpeessa oleville kansalaisille. Eikä sopimuspalokunta kai tarvitse ihan kaikkea mitä mielii. Niin ei kuitenkaan näytä olevan, koska eihän VPK voi tarvita… Palokunnat elävät erilaisissa toimintaympäristöissä Valtakunnallinen sopimusjärjestelmä ja siihen liittyvä pisteytys tarvitsi palokuntien toimintaympäristöjen ryhmittelyn. Siltä osin kuin sopimuskorvaus ei katakaan palokuntayhdistyksen kaikkia (!) kustannuksia tarvitaan lisärahoitusta. Ei jäädä pohtimaan sitä, onko tarkoituksenmukaista, että palokuntayhdistyksen jäsenten on pakko haalia kokoon toiminnan edellyttämät vähimmäisvarat. Ryhmittely lähtee siitä, että valmiuspalokunta saa kaikki perustoimintaan tarvitsemansa suoraan yhteiskunnan budjettivaroilta. Toimitaan, missä perinteisesti on toimittu, mutta nykyisin yhteisten kattojen alla. PALOKUNTALAINEN 64 51 I hannemaailmassa vapaaehtoisten palokuntalaisten motivaatio tukeutuu jaloon aatteeseen
Ensinnäkin on kyse siitä, että niin kutsuttu superyleishyödyllinen yhteisö kerää ylimääräisiä varoja superyleishyödyllistä toimintaansa varten, eikä siis jäsentensä hyväksi. Samalla on kiiretön ulkoinen työ tarjonnut palokuntalaisille yhteisöllisyyttä ja harjoitusta sekä palokuntayhteisölle lisärahoitusta. Kyse siis ei olekaan periaattesta, vaan paikallisesta tapauskohtaisesta harkinnasta, aivan samalla tavalla kuin verottaja harkitsee, myönnetäänkö yhdistykselle muusta elinkeinotulosta verovapautta. Sillä ei kuitenkaan ole asian kanssa mitään tekemistä, kunhan noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä. Jos jokin palokuntayhdistys tulkitseekin ajoa harjoitteluksi ja samalla sääntöjensa puitteissa ottaa lahjoituksia vastaan, niin tästäkin helposti muodostuu varsin abstrakti tulkintakysymys. Sekin on nimittäin ”osittain yhteiskunnan rahoittama resurssi”. Palokunnan resurssit ovat siis vähentyneet, samalla kun kansalainen on jäänyt ilman totuttua palvelua. Asia ei ole myöskään sillä tavalla, ellei verottomuus vääristä liikeelämän paikallista kilpailuasetelmaa. Saadaanko edes periaatteessa käyttää yhteiskunnan ainakin osittain rahoittamia resursseja muuhun kuin kiireellisiin hälytystehtäviin?”. Entäs yhteiskunnan kustantama varustus. 52 PALOKUNTALAINEN 64 vastaan. Ei ole tämäkään sen kummempaa. Pelkkä kieltäminen on aidan ylittämistä siinä, missä se on matalin, asiaa loppuun saakka pohtimatta. Jos esimerkiksi kuljetetaan vettä vedenajotarkoituksessa, businessmielessä korvausta vastaan, sellainen tarvitaan, muuten ei. Silloin tulkinta muuttuu varsin yksinkertaiseksi: mitä palokuntayhdistys tekee yhteiskunnan rahoittamilla resursseilla ei saa vääristää liiketoiminnallista kilpailua! Sellainen kuitenkin voi olla olemassa ainoastaan, jos on olemassa todellinen kilpaileva tarjonta. Tämä kaikki on nyt joutunut vouhottavien byrokraattien syyniin. Jotkut asiasta vähemmän perillä olevat byrokraatit ovat olettaneet, että verottomuus jollain tavalla olisi joidenkin varainhankintatapojen esteenä. Viime aikoina moni pelastuslaitos on rajoittanut tai kieltänyt sopimuksessa mainitun varustuksen käyttöä kiireettömissä tehtävissä, jopa palokunnan sisäisissä toiminnoissa! Ja tämä ilman vastaavaa sopimuskorvauksen nousua syntyneen vajeen kattamiseksi. Itse perusasia on kuitenkin tulkittavissa aikaisemmin mainitun verovapauden valossa. Pelkkä kysymys siitä, mitä tarkoittaa käsite kiireellinen hälytystehtävä olisi oman lukunsa arvoinen. Erityisen hyödyllistä on se, että lisäresurssi ei rasita köyhää pelastuslaitosta, vaan on korvaus palvelusta, josta joku on halukas maksamaan. Joitakin kestämättömiä viranomaisperusteluita Nyt suosituin perusteluista näyttää liittyvän kuljettajan ammattipätevyyteen. Ja tämä trendi näyttää leviävän. Edelleen on väitetty, että hälytysvalmius kärsisi, jos täysmiehitetty punainen ajokki on ulkona kylässä sen sijaan, että se seisoisi miehittämättömänä pimeässä tallissa hälytystä yksin odotellen, käyttäjien taitojen ruostuessa. Rajoituksia on perusteltu milloin milläkin argumentilla, joista yksikään ei kestä tarkempaa analyysiä. Tämä argumentti kaatuu omaan hölmöyteensä, ja ainoastaan todistaa sen, että niin väittävä ei tiedä, mistä puhuu eikä ole edes yrittänyt miettiä, miten asian laita oikeasti on. Viime kädessähän yhteiskunta hyötyy siitä, että vapaaehtoistoiminta saa suuremmat resurssit. Jos sopimusteksti ei ole yhteneväinen arkitodellisuuden kanssa, on olemassa kuilu, joka on katettava, jotta toiminta ei kärsisi. Ja siitä päästään kysymyksen toiseen puoleen: saadaanko edes periaatteessa käyttää yhteiskunnan ainakin osittain rahoittamia resursseja muuhun kuin kiireellisiin hälytystehtäviin. Ja se taas on lähinnä verotusviranomaisen arvioitavissa, ei niinkään pelastussellaisen. Mielenkiintoinen kysymys yhteiskunnan kustantaman varustuksen käytöstä palokunnan kustannusten kattamiseksi vaatii hieman pohdintaa. Ja vielä on palokuntasopimuksia, joissa juhlavasti lukee, että sopimus kattaa kaikki kustannukset, vaikka tämä olisi kaukana todellisuudesta. Jos sellainen on, niin on tarkoin varottava astumasta paikallisen liike-elämän varpaille. Seuraava epärelevantti väittämä koskee yleishyödyllisten yhdistysten verottomuutta. Ei sen kummempaa, eikä sillä ole mitään tekemistä kulkuvälineen värin, kuten ei myöskään punaisten ajoneuvojen poikkeustenkaan kanssa
Kohtuullinen varainhankinta punaisen kaluston avulla tarjoaa lisäksi sekä ylimääräistä harjoitusta että mielekästä palokuntayhteishenkeä, samalla kun tarjotaan kansalaisille sekä asiakaspalvelua että palokunnan näkyvyyttä niiden keskuudessa. ”Eri tiilitehtailla erilaiset meiningit” Lopuksi voidaan vielä kysyä, mihin palokuntayhdistys saattaa tarvita lisärahoitusta. toimimalla konemiehenä. Olisiko tässä tehtävää SSPL:lle ja pelastuslaitosten kumppanuusverkostolle. pihanpesu) **TAVARAN SIIRTO= Lastissa oleva tavara (vesi) lähtee pisteestä A ja jää pisteeseen B (esim. Kyse on siis siitä, että joku tilaa liikenneluvan haltijaa korvausta vastaan kuljettamaan jotakin jostakin jonnekin. Joka tapauksessa jokaisen pelastuslaitoksen tulisi ottaa kiitollisuudella vastaan kaikki sellainen lisärahoitus, jonka alan toimijat haluavat kustannuksetta ja ilman omaa hyötyä kerätä yhteisen hyvän tueksi. Pihanpesutapaus on lain 693/2006 esitöissä aivan erityisesti suljettu liikennelupatarpeen ulkopuolelle. Hallituksen esityksestä 24/2006 voi nimittäin lukea seuraavaa: ”Liikenneluvasta vapaita olisivat … työurakoiden tai sopimuksen kohteena olevien työkokonaisuuksien yhteyteen kuuluvat kuljetukset,…”. Palokunta voi siis ilman laista johtuvaa seuraamuspelkoa pestä pihoja, eikä siinä tarvita ammattipätevyyttäkään, koska vesi on vain pesutoiminnon apuväline (kts. Lain perusteluissa eli Hallituksen Esityksessä täsmennetään, että ”elinkeinona harjoitettava ammattimainen tavarankuljetus tiellä olisi luvanvarainen”. Mutta ei sen näin yksinkertaista ole: Saman lain 1§ nimittäin toteaa heti kättelyssä, että ”lakia ei sovelleta oman tavaran kuljettamiseen”. Ehkä juuri viimeksi mainitussa piileekin ongelmien juuret. Olisi ollut helpompaa miettiä asiaa jo säätämisvaiheessa ihan loppuun, mutta… EI AMMATTIPÄTEVYYTTÄ EIKÄ LIIKENNELUPAA KU LJ ET ET TA VA N TA VA RA N ”O M IS TU S” ”KULJETUKSEN” PÄÄASIALLISIN ”SYY” TO IS EN TA VA RA OM A TA VA RA TYÖSUORITUS* TAVARAN SIIRTO** *TYÖSUORITUS= Lastissa oleva tavara (vesi) on kuljettajan työsuorituksen apuväline (esim. Mutta pihanpesut ja luistelukentät. Ei tässä parane viitata jossain vallinneisiin hyviin käytäntöihin, koska muualla asiat on toisin. Vai voiko. Eikö sopimuksen tarjoama riitä. Jos vesi silloin on vielä toisen omistamakin, niin myös liikennelupavaatimus saattaa häämöttää. laki 273/2007, 2 § 3 mom. Siinä on sopimusnikkareille paikka. Sen mukaan liikennelupa vaadittaisiin, jos palokunta tilauksesta ja vastiketta vastaan kuljettaa vettä, jolloin säiliöauton kuljettaja vastavasti tarvitsee ammattipätevyydenkin. Jos liikenneluvaton palokunta toimittaa mahdolliselle ostajalle vettä, on siis huolehdittava siitä, että vesi katsotaan palokunnan omaisuudeksi siihen saakka, kunnes se on valutettu tilaajan kaivoon, säiliöön tai pihalle. kaivon täyttö) EI AMMATTIPÄTEVYYTTÄ EIKÄ LIIKENNELUPAA AMMATTIPÄTEVYYS AMMATTIPÄTEVYYS + LIIKENNELUPA. PALOKUNTALAINEN 64 53 Tulomenetys on korvattava Yllä olevien huonojen verukkeiden lisäksi tulee vielä sellaiset alla olevat epämääräiset motiivit kuin ambitio pitää vapaaehtoistoimintaa kurissa, kateus, puhdas tietämättömyys vapaaehtoistoiminnan pelisäännöistä yms. Onko niin, että sopimuspalokunta toki saa olla olemassa, mutta ei saisi elää omaa elämäänsä taikka näyttäyä julkisuudessa. LAKI KAUPALLISISTA kuljetuksista maantiellä (693/2006) määrää (5§) yleisesti, että tavaran kuljettaminen ajoneuvolla korvausta vastaan maantiellä edellyttää lupaa. Yksinkertainen vastaus: joillakin alueilla saattaa riittääkin, toisilla ei varmaankaan. Tässä peräänkuulutetaan asennemuutosta ja selviä valtakunnallisia pelisääntöjä. Mitalin toisena puolena on silloin joka tapauksessa se, että jos poistetaan omarahoituksen mahdollisuus on vaje kompensoitava budjettirahoituksella! Muuten ydintehtävät kärsivät, ja sehän ei voi olla tarkoitus. kohta 8 ja sen tulkintaa eli HE 149/2006:n tarkennus, joka toki vielä viittaa kohtaan 7). Huomaa kuitenkin, että edellytyksenä on nimenomaan kuljettajan osallistuminen itse työsuoritukseen esim. Lasten luisteluratojen kastelu palokunnan omalla vedellä ei tarvitse liikennelupaa, mutta ammattipätevyyden osalta se on jo rajatapaus, riippuen siitä, katsotaanko (käräjillehän kysymys joutuu, jos on joutuakseen) toiminnan pääasiaksi veden levittäminen kentälle vai sen jääminen aineena sinne. JÄLKIKIRJOITUS, LUISTELUKENTTIEN KASTELUSTA NOUSSEEN KESKUSTELUN JOHDOSTA: Entäs se liikennelupa. Eli niin kauan kuin kuljetettua vettä katsotaan palokunnan omaksi (eli vesi on vaikkapa palokunnan omasta kaivosta tai vesilaitoksesta ostettu eikä kenellekään vielä myyty) niin lakia ei sovelleta eikä erityistä liikennelupaa tarvitakaan. Pahasti epäselväksi jääneen säädöstön tulkinta on mielenkiintoista, ja lopputulos joskus sattumanvarainenkin. Saman veden kuljettaminen pelkästään myyntiä varten vaatii siis ammattipätevyyden, koska pumppaus on siinä sivuseikka
54 PALOKUNTALAINEN 64 OSA 14 • KÄYTÄNNÖN SAMMUTUSJA PELASTUSTEKNIIKKAA KEULAN VINSSAUS Keulan vinssaus Liikenneonnettomuustilanteessa, jossa etupenkillä sijaitsevat pelastettavat ihmiset ovat jääneet hyvin pahasti puristuksiin, saatetaan tarvita normaalitilanteesta poikkeava nopea irrotustapa.
Sarjan kirjoittaja on paloesimies Jarno Joensuu Satakunnan pelastuslaitokselta Porista. Oven avaus käy helpoiten lukkolaitteen puolelta levittimellä ja oven avauduttua katkaistaan tuulihaka leikkurilla sekä työnnetään ovi etulokasuojan viereen. Keulan vinssaus mahdollistaa nopean irrotuksen, jonka jälkeen voidaan tehdä nopeasti potilaan siirto. PALOKUNTALAINEN 64 55 Käytännön sammutusja pelastustekniikkaa on Palokuntalainenlehden sarja, jossa esitellään monipuolisesti tilanteiden aikana esiin tulevia tehtäviä yksinkertaisista rutiinitoimenpiteistä aina monimutkaisempiin operaatioihin. Vinssaus siis voidaan tehdä onnettomuusajoneuvon etutai takapäästä ja tässä kirjoituksessa kuvatussa esimerkkitapauksessa se tehdään etupäästä. OSA 14 KÄYTÄNNÖN SAMMUTUSJA PELASTUSTEKNIIKKAA Y leensä irrotustyössä pyritään tekemään hydraulisilla pelastusvälineillä onnettomuusajoneuvon keulan eteenpäin työntö tai suoraan ylös nosto, mutta tilanteessa, jossa onnettomuusajoneuvon keula on muuttanut niin paljon muotoaan, ettei se enää tottele tankolevitintä, tarvitaan nopeampi irrotustapa. Avataan onnettomuusajoneuvon etuovet hydraulisen levittimen avulla. Ankkurointi tehdään onnettomuusajoneuvoon vastakkaiselta puolelta, kuin vinssaus. Tämä on tärkeä toimenpide aluksi, että päästään näkemään miten pahasti potilas on puristuksissa alaraajojen osalta. Tarvittaessa tehdään suojavaahdotus ja polttoainevuotojen tukkiminen tai talteenotto. Apuna voidaan käyttää pelastustoimen ajoneuvojen lisäksi tien vieressä olevia puita, kaidetta tai vaikkapa onnettomuuspaikalla olevaa muuta raskasta kalustoa. Alkutoimina syttymisen estäminen ja ovien avaus Aluksi tilannepaikalla tehdään syttymisen estäminen aivan normaalin toimintatavan mukaisesti, eli käsisammutin, paineellinen työjohtoselvitys ja onnettomuusajoneuvon virrattomaksi tekeminen. Tarvittaessa ovet voidaan myös poistaa, mutta yleensä tämä ei ole välttämätöntä ja siihen ei kannata tuhlata aikaa. Sarja perustuu eri lähteistä koottuihin ohjeisiin, mutta ensi sijassa käytännön sammutusja pelastustoiminnassa vuosien varrelta saatuihin kokemuksiin. Aluksi poistetaan Aluksi tilannepaikalla tehdään syttymisen estäminen aivan normaalin toimintatavan mukaisesti.”. Näitä hyödyntämällä onnistuu keulan vinssaus ja tarvittava ankkurointi. Yleensä asemilta löytyvät alun perin rattiakselin nostoon tarkoitettu hydraulisen pelastusvälinesarjan levittimen ketjusarja ja liinakalustoa. Mihin ankkurointi sitten tien päällä tehdään, ei käytännössä ole merkitystä, ainoastaan ankkurointipisteen tulee olla ”pomminvarma”. Tästä irrotustavasta käytetään alueittain monia eri nimiä, raaka keulan veto, ketjuveto tai keulan vinssaus, mutta kaikille on ominaista, että toimintatapa on sama ja apuvälineinä käytetään pelastusyksikön vinssiä, käyttötarkoitukseen soveltuvia kiinnitysvälineitä, ankkurointia sekä hydraulisia pelastusvälineitä. Ankkuroinnissa ja vinssauksessa voidaan käyttää apuna erikseen tähän käyttötarkoitukseen suunniteltua ketjusarjaa, mutta käytännössä tätä ei löydy jokaiselta asemalta. Ankkurointi tärkeää Keulan vinssauksen mahdollistaa onnettomuusajoneuvon laadukas ankkurointi
Vinssauksella aluksi löysät pois Vinssauksen kiinnityspisteet sijaitsevat A-pilarin alareunoissa. Kiristyksen aikana onnettomuusajoneuvo saattaa hieman liikkua, mutta tämä sallitaan. Vinssaus aloitetaan rauhallisesti ja vain tilannetta johtava henkilö antaa ohjeita vinssiä käyttävälle henkilölle.”. Liinat kiinnitetään vinssin taittopyörän välityksellä edelleen vinssiin. 56 PALOKUNTALAINEN 64 KÄYTÄNNÖN SAMMUTUSJA PELASTUSTEKNIIKKAA onnettomuusajoneuvon takaja sivuikkunat. Taittopyörää kannattaa käyttää välissä, koska veto saadaan tehtyä tarkemmin ja tasaisemmin nopeuden puolittuessa. Poistetaan tuulilasi tekemällä reiät A-pilarin alareunoihin, ellei tuulilasi ole jo törmäyksessä poistunut tai vaurioitunut riittävästi. Lisäksi tarvittaessa kiinnityspisteenä voi käyttää rattiakselia tilanteen mukaisesti, koska tällä saadaan ratti nousemaan pois potilaan sylistä. Kiristys tehdään niin pitkälle, että saadaan löysät pois. Kiinnitysten jälkeen kiristetään vinssi ja seurataan ankkuroinnin kiristymistä. Ketjuihin kiinnitetään liinat, jotka kiinnitetään valittuun ankkurointipisteeseen. Ankkuroinnin tai vinssin kiinnityspisteissä suoraan pelkkää liinaa käytettäessä tulee huomioida, että liinan vaurioitumisriski on hyvin suuri pilareissa olevien terävien reunojen sekä lasin vuoksi. Kiinnitetään levittimen ketjut A-pilarin ympäri ja kiinnitetään ketjuihin liinat. Tarvittaessa tuulilasin voi myös poistaa kokonaan. Etenkin sähkövinssiä käytettäessä kannattaa taittopyörää käyttää. Mikäli erillistä tähän käyttötarkoitukseen olevaa ketjusarjaa ei ole käytettävissä, kiinnitetään levittimen ketjut takimmaisten kattopilarien alareunoihin ajoneuvon molemmin puolin
Lisäksi voidaan joutua tekemään lisää tarvittavia vapautusleikkauksia. Keulan ollessa kääntyneenä haluttuun pituuteen, voidaan aloittaa potilaan nopea siirto tai katon poisto.. Mikäli kyseessä on uusi ajoneuvo, saattaa vapautusleikkaukset joutua tekemään myös kojelaudan ja keskikonsolin risteyskohtaan siellä sijaitsevien vahvojen tukirakenteiden vuoksi. Vinssaus rauhallisesti Vinssaus aloitetaan rauhallisesti ja vain tilannetta johtava henkilö antaa ohjeita vinssiä käyttävälle henkilölle. Näiden leikkausten jälkeen tehdään vapautusleikkaukset kynnyskotelon ja A-pilarin alapään juureen onnettomuusajoneuvon molemmin puolin. PALOKUNTALAINEN 64 57 KÄYTÄNNÖN SAMMUTUSJA PELASTUSTEKNIIKKAA Tarvittavat leikkaukset Vinssauksen ja ankkuroinnin kiristyksen jälkeen tehdään tarvittavat leikkaukset. Mikäli kiinnityspiste alkaa pettämään, tulee vinssaus keskeyttää ja tarvittaessa muuttaa kiinnityspisteen sijaintia. Vinssauksen aikana tulee seurata kiinnityspisteiden kestävyyttä, keulan kääntymistä ja potilaita. Ennen leikkausta pitää huomioida tarvittaessa mahdolliset verhoilun poistot leikkauskohdista pilarin paljastamiseksi. Leikkauksen jälkeen saattaa leikatut A-pilarien päät irrota voimakkaasti toisistaan johtuen jännityksistä. Leikataan hydraulisen pelastusvälinesarjan leikkurilla A-pilarit yläpäästään poikki ja leikataan lasisahalla tuulilasi vaakasuuntaisesti poikki leikkauskohtien väliltä
Jag System voidaan yhdistää Petzl I’D-laskeutumislaitteen kanssa kaksisuuntaisen pelastuspakkauksen tekemiseen. • Enimmäistyökuorma 6 kN. • Takuu 3 vuotta. • Murtolujuus 16 kN. • Paino 590 g. Rikkivetyja hiilimonoksidimalleissa on mahdollista ottaa käyttöön lepotila, joka pidentää akun kestoa. • Suositushinta 269 € MYYNTI: LVIS-tukkuliikkeet sekä suojainjälleenmyyjät www.vandernet.com www.scottsafety.com. Kahden vuoden toiminta-aika ei vaadi lataamista tai kalibrointia. Säädettävä LCD-näyttö osoittaa joko reaaliaikaiset kaasulukemat, jäljellä olevan toiminta-ajan tai molemmat. Näin onnistuu sekä uhrin nosto että laskeminen. Laitteeseen on saatavana valikoima lisävarusteita kuten testiasema ja langaton tiedonsiirto. PROTÉGÉ ZM – yhden kaasun mittari JAG SYSTEM –pelastustalja LISÄTIETOJA LISÄTIETOJA • Taljaustehokkuus 4:1. VALMIS PELASTUSTALJAPAKKAUS mahdollistaa muun muassa nostamisen ja vapautettavan ankkuripisteen tekemisen. Mittarissa on kolme eri hälytystä: visuaalinen, äänisekä värinähälytys. Käyttäjä voi myös halutessaan ottaa käyttöön toimintatestin tai valinnaisen kalibrointimuistutuksen. Talja soveltuu liitosköyden varassa roikkuvan pelastamiseen. 58 PALOKUNTALAINEN 64 KALUSTOKULMA SCOTT PROTÉGÉ ZM on helppokäyttöinen ja huoltovapaa kaasumittari yhden kaasun mittaamiseen. • Erittäin kompakti rakenne. Kun Protégé ZM –kaasumittari on aktivoitu, sitä ei tarvitse ladata tai kalibroida ja se toimii kaksi vuotta vaatimatta huoltotoimenpiteitä. Sitä on saatavana happi-, hiilimonoksiditai rikkivetymallina. Tiedontallennusominaisuudet vastaavat IP66/67kotelointivaatimuksiin
Se on läpäissyt tiukan liekkiupotustestin ja näin ollen se täyttää palontorjuntaammattilaisten vaatimukset. Paineilmalaitteiden kiinnityshihnasto on 100 prosenttisesti Kevlar-kudosta. Vyöhihnan pikakiristys onnistuu paloautossa istuessa. Maahantuojan mukaan tämä on erittäin merkittävä turvallisuustekijä työskenneltäessä hankalissa kohteissa. PALOKUNTALAINEN 64 59 KALUSTOKULMA LAIKKAA VOIDAAN käyttää kaikissa riittävän tehokkaissa standardikiinnityksellä varustetuissa laikkakoneissa. Paineilmasäiliölaitteen osat on suunniteltu niin, että ne voi tulevaisuudessa vaihtaa uudempiin versioihin pienin kustannuksin. Laikalla voidaan leikata talojen rakenteita, metalleja, alumiinia, turvalasia, luodinkestävää lasia. Bullet Chain® Bullet Chain® on suunniteltu pelastustoimen käyttöön. Ilmasäiliön asennuksen ja vaihto on mahdollista tehdä muutamassa sekunnissa. Luotiketju pikemminkin hioo kuin leikkaa kohdetta ja siksi ns. Karbidipalan etupuolen luodinmuotoinen osa suojaa ketjua ja laikkaa kovien iskujen aiheuttamilta vahingoilta. takapotkut ovat minimissään. Laikassa on kolme kertaa nopeampi pyörimisnopeus kuin raivaussahassa, joten se aiheuttaa huomattavasti vähemmän takapotkua kuin perinteiset laikat. Tempest-hengitysventtiili takaa suorituskykyisen herkästi reagoivan ilmansyötön, joten käyttäjän on helppo hengittää. Laskuvarjotyyppiset isot kiinnityssoljet varmistavat laitteen käytön hanskat kädessä sekä nopean päälle pukemisen ja riisumisen. Scott Safety ProPak –paineilmalaitteet JAG SYSTEM –pelastustalja Bullet Blade luotiketjullinen karbidilaikka. Patentoitu teräpala on muotoiltu niin, että heikot kohdat on minimoitu. Karbidipalan leikkauspinta on suuri ja materiaali kestävää. PROPAK ON hyväksytty EN137-standardin 2006 tyyppi II vaatimusten mukaan. Luotiketju sahaa tukkeutumatta lähes kaikenlaisia materiaaleja. Bullet Chain®-ketju voidaan teroittaa tai vaihtaa, myös ketjun luodit ovat vaihdettavissa
Tamlans Oy, toimitusjohtaja Kari Ojala kari.ojala@tamlans.fi p. Amarokeja Norjaan yli 10 miljoonalla eurolla Tamlans solmi viime marraskuussa puitesopimuksen Amarok-ambulansien toimituksesta norjalaisten sairaaloiden hankintoja koordinoivan HINASin (Helseforetakenes innkjøpsservice AS) kanssa. Amarokissa jokaiselle hoitoja potilaansiirtovälineelle on tarkoituksenmukainen paikka, joista ne ovat helposti ja nopeasti käytettävissä. Tamlansille suurtilaus Norjasta Tamperelaisen Tamlans Oy:n kehittämä, VW Amarokin pohjalle rakennettu ambulanssi löi läpi Norjassa. Norjan suurtilauksen lisäksi Tamlansilla on pilottihankkeita ja toimituksia useissa muissa maissa. Amarok kulkee moitteettomasti hankalassa ja liukkaassa maastossa, mutta sen ajo-ominaisuudet ovat erinomaiset myös maantieajossa”, Tamlans Oy:n toimitusjohtaja Kari Ojala kertoo. Moduulirakenne mahdollistaa myös auton potilastilan kierrättämisen uuteen ambulanssiin esimerkiksi ohjaamon kolarivaurion sattuessa. Ambulanssin kokonaispaino on alle 3,5 tonnia, eli auton kuljettamiseen riittää B-luokan ajokortti. Komposiittimateriaaleista valmistetun korin rakenne on luja ja kevyt. Tilauksen arvioidaan nostavan Tamlansin liikevaihdon 7,5 miljoonasta eurosta lähes 11 miljoonaan vuoden 2015 aikana. Jälleenmyyntisopimuksia on solmittu jo muun muassa Ruotsiin, Iso-Britanniaan, Irlantiin, Tanskaan, Tsekkeihin, Hollantiin ja Venäjälle. Amarokin kolmevuotisessa kehitystyössä on kiinnitetty erityistä huomiota ensihoitajien ergonomiaan ja turvallisuuteen. 040 837 7979 www.tamlans.fi LISÄTIETOJA euroa jaettuna seuraavalle kahdelle vuodelle sekä niitä seuraaville kahdelle optiovuodelle. Enää haastavissa sääolosuhteissa ei tarvitse tehdä kompromisseja ambulanssien valinnassa. 60 PALOKUNTALAINEN 64 KALUSTOKULMA TAMLANSIN UUSI Amarok Negea edustaa maailmassa ainutlaatuista ambulanssikonseptia; ambulanssissa Volkswagenin nelivetoisen pick-up-auton alustaan on yhdistetty moduulirakenteinen ambulanssikori. Asiakkaalla on myös itsellään mahdollisuus vaikuttaa potilastilan välineistöön ja niiden sijoitteluun, Ojala sanoo. – Tavallisen peltikorin sisään rakennettu ambulanssi rakennetaan auton alkuperäisten korimuotojen ehdoilla, jolloin joudutaan tekemään kompromisseja laitteiden sijoituspaikkojen ja hoitohenkilöstön ergonomian suhteen. Lisäksi käynnissä on yhteistyöneuvotteluita monissa muissa maissa. – Amarokissa yhdistyvät 132 kW:n moottoriteho, kahdeksanportainen automaattivaihteisto ja neliveto, joiden ansiosta ajo-ominaisuudet ovat luokkaansa. Tilauksen arvo on noin 10–15 miljoonaa. Norjalaiset sairaalat tilasivat 200 autoa Tilaus on suurin yksittäinen kauppa yhtiön historiassa
Paras TRAKTORIMÖNKIJÄ puunajoon, lumitöihin... 1430,-) Finman V-aura + vinssi (Edun arvo YHT. traktorikortilla.) Liikennevakuutus 44 ?/vuosi. 1290,-) Telikuuppakärry + vinssi + perävaunupistoke tai (Saa ajaa 15 v. PARAS TYÖKONE, paino 445 kg, vetokyky yli 900 kg, maavara 30,5 cm, aito 100% 4-veto. OHJAUSTEHOSTIN TAKUU 3 VUOTTA! Blade HETI TOIMIT US! Tilaa heti 040-553 2428 tai myynti@rally.fi MODULARBOX OY KARTANONHERRANTIE 9, 02920 ESPOO KEHÄ III Nopeat toimitukset koko maahan. osoitteesta tilaukset@sanomapaja.fi. www.tgb.fi KATSO ESITTELYVIDEO Mountain Shop Finland Oy Korkean paikan putoamissuojaimet www.mountainshop.fi Kiitos hyvästä yhteistyöstä vuoden 2014 aikana! Hyvää ja Turvallista Uutta Vuotta! ”PieniSuuri Idea toivottaa kaikille Palokuntalainen -lehden lukijoille iloista tulevaa vuotta!” Toimituksen väki kiittää lukijoitaan menneestä vuodesta ja toivottaa turvallista ja rauhallista uutta vuotta 2015 Polte 2015 Tilaa oma kalenterisi hintaan 25€ +toimituskulut. Yli 150 huoltopistettä Suomessa! KAUPANPÄÄLLE: (Edun arvo YHT. Käsiraha 0,loput 189,-/kk. Otamme vaihdossa. Airbus Defence and Space toivottaa Turvallista Uutta Vuotta 2015 VIRVE-viestintälaitteiden käyttäjille www.airbusdefenceandspace.com www.newtetraradio.com Turvallista uutta vuotta! 4x4 EFI/EPS 550 41 Hv RUISKU EFI, LEDIT ym. NYT! 9990,+tk 8500 . 100% ALV vähennyskelpoinen
Vårt lilla fält blir hastigt avtrubbat av alltför många enkäter av samma typ. FÖR RÄDDNINGSBRANSCHENS del bör man hastigt skapa ett system med vilket vi kan koordinera enkäterna och undersökningarna. I FÖRBUNDETS PUBLIKATIONER finner man beträffande räddningsbranschen basfakta som erkänns av många instanser. Grunden för denna skicklighet torde kunna hittas i verkets korta historia. MÅNGA AV BRANSCHENS aktörer har på gång de mest olikartade projekt med målet att erhålla kunskap. NÖDCENTRALSVERKET GER ÅTER ett ypperligt exempel på hur man statistikför den egna verksamheten. Pronto som statistikför kalla fakta börjar efter åratal av utvecklingsarbete vara pålitligt trots att där fortfarande finns detaljer som genererar osäkerhet. Redan kunskapen om så enkla saker som antalet brandstationer eller mängden personal var under tiotals år beroende av motstridiga och opålitliga uppgifter. Det material man samlar in blir mera pålitligt och de som svarar får det lättare. DEN AVTALSBRANDKÅRSBAROMETER som publiceras i januari utgör SSPL:s färskaste enkät och avsikten är att den skall bli en kontinuerlig undersökning som mäter branschen sett ur avtalspersonalens synvinkel. 62 BRANDKÅRISTEN 64 BRANDKÅRISTEN CHEFREDAKTÖR Pekka Koivunen LEDARE I TIOTALS ÅR TRAMPADE räddningsbranschens forskningsoch utvecklingsarbete på i barnskorna. Räddningsbranschens organisationer skaffar uppgifter på mångahanda olika sätt. De regionala räddningsverken utgör i sin tur en brokig skara av statistikförare, det må sedan handla om statistik över den egna verksamheten eller om ekonomisk uppföljning. Enligt förhandsuppgifter har över 2000 personer besvarat enkäten. Räddningsavdelningen borde nu kalla samman till en endagspalaver till vilken man kalllar branschens alla instanser som samlar in uppgifter om branschen. Med en sådan mängd är resultaten redan toppen av pålitlighet. En del av uppgifterna samlas redan in rutinartat och regelbundet, men en del måste fås genom diverse enkäter. Branschfolket får oftare än tidigare olika slags enkäter. Under de senaste åren har särskilt Finlands Avtalsbrandkårers Förbund (SSPL) utmärkt sig som producent av grundliga och omfattande enkäter och utredningar. De regionala räddningsväsendenas tidevarv har gjort branschen uppmärksam på nödvändigheten av pålitlig och uppdaterad kunskap som grund för utvecklandet. Vi inser redan att det inte mera räcker med att på årsbasis känna till antalet alarm eller döda. Att skapa gemensamma mätare har varit en utmattande lång process som fortfarande pågår. För 13 år sedan kunde detta statliga verk köra igång från ett tomt bord. En enkel koordinering löser många problem. Det finns dock en gräns för insamlandet av kunskap. Den information som SSPL samlar in utnyttjas i såväl ministeriet som i Räddningsinstitutet och i räddningsverken. ANSVARET FALLER NATURLIGT på ministeriet. Detta är särksilt viktigt för att undvika onödigt arbete och säkra beredskapen att svara. Enkäterna borde koordineras Redan kunskapen om så enkla saker som antalet brandstationer eller mängden personal var under tiotals år beroende av motstridiga och opålitliga uppgifter.”. Först under de senaste åren har man skymtat aningen av en förbättring
Fru Fortuna har utsett en vinnare som informerats om saken. Det ligger förstås en gnutta sanning i påståendet, men framför allt avspeglar det hur samhället omöjligen tycks kunna föreställa sig den värld där den vanliga brandkåristen lever. Man uppfattar inte avtalsbrandkårerna som den mest aktiva delen av denna tredje sektor utan som ”nånting annat”. Man vägrar inse att den strukturerade förekomsten av dessa ”tokiga” samtidigt utgör den enda garantin för att man nästan var som helst i vårt land erhåller räddningsväsendets tjänster. LÄSARTÄVLINGEN är nu avgjord. Trots att beslutsfattare får klara siffror framför ögonen inser man inte omfattningen av begreppet ”tredje sektorn”. Dygnet runt, året om. 24/365. Utan avtalsbrandkårer kan dessa tjänster inte rimligen produceras och utan dem kan man inte bo där, inte ens på semestern. BRANDKÅRISTEN TEXT SILVIO HJELT ILLUSTRATION ANNA BROHOLM BRANDKÅRISTEN 62 63 Avtalsbrandkårerna – tredje sektorns udda fågel ”Ingen är så tokig… …att den stiger upp klockan halv tre och tillbringar natten med att i hetta, rök, vatten, mörker och småningom kyla utan hyggligt vederlag riskera liv och hälsa med tungt jobb för någon annans bästa, för att sedan klockan halv sju bege sig till sitt ordinarie jobb”. Och kan man inte föreställa sig verkligheten har man svårt att begripa de lagbundenheter som dock gäller även bland avtalsbrandkårerna. Vi tackar deltagarna för aktiviteten och jobbar vidare!
Resultatet av denna oförmåga avspeglas sedan i illa genomtänkta bestämmelser och snäva tolkningar som riskerar att med tiden äventyra hela verksamheten. Så skedde inte, Dessvärre kan man skönja en viss officiell mörkläggningssystematik. Det man inte förstår, det förstår man inte heller sig på att förvalta. Ett ledarskap som utövas per radio på tioeller hundratals kilometers avstånd är dock så ”bakifrån” man kan komma. ”If it works, don’t fix it” Man borde inte stifta lagar, skriva reglementen och genomföra egna tolkningar utan att fylla ett uppenbart konkret behov.. De som pratar väljer när och i vilka sammanhang de gör det. Dem förstod man sig inte på, men det behövdes inte heller, för de fortsatte att arbeta i sin tystnad, såsom de alltid gjort. Även annan medveten beslutsförvrängning än sådan som förknippas med personlig vinning kan kallas korruption. Myndighetsuppgifter som enligt lag antas skötas av samhället. Före räddningsväsendets regionalisering var även avtalsbrandkårerna en del av den offentliga debatten. Man föreställde sig att de i egenskap av lokalt förankrade aktörer envist skulle motsätta sig en omstrukturering. Frågan aktualiserades då man med hänvisning till EU gjorde sin alldeles egna tolkning av grundlagen. I den finska räddningslagen finns numera i klartext inskriven lagstiftarens verklighetsfrämmande föreställning att avtalsbrandkårens närvaro på en olycksplats och ledarskapet där på något vis är ”tillfälligt”, i väntan på att myndighet tar sig an problemet. Byrokratin har blivit ett självändamål, vars mest uppenbara avsikt tycks vara att försöka hålla dessa frivilliga med korta tömmar, eftersom man ju inte kan tvinga någon till frivillighet. delvis beroende på att en gemensam struktur saknades. Sett från det regionala räddningsväsendets hörnrum var aktörerna på fältet rätt ointressanta. Efter regionaliseringen föll avtalsbrandkårerna ner i tystnadens dunkel. Det borde man inte ha råd med, särskilt inte i en situation där resursbristen även annars gör sig gällande. Räddningsväsendet som myndighetsorganisation vägrar dock medge eller ens fullt förstå att just avtalsbrandkårerna faktiskt utgör dess operativa ryggrad. ”Finländare skall ledas framifrån” Ett klassiskt talesätt, men lagstiftaren har förstått saken annorlunda. 64 BRANDKÅRISTEN 64 BRANDKÅRISTEN M ången beslutsfattare har inte alls klart för sig att just avtalsbrandkårerna på frivillighetens bas i praktiken mer eller mindre ensamma sköter om nästan hälften av samtliga brådskande räddningsuppdrag, på över 90 % av landets yta. Och alltför ofta sker utspel i form av diverse myndighetsiniterade inskränkningar i sådant som varit praxis. ”Snälla barn skall synas men inte höras” Den gamla regeln gäller nuförtiden i hög grad avtalsbrandkårsverksamheten. i dessa dagar en massa ansvariga frivilliga med att tota ihop diverse mer eller mindre meningslösa rapporter om det år som gått. Särskilt ointressanta var de som man inte direkt kunde kommendera till lydnad. Detta har dock inte medfört praktiska problem, å ena sidan eftersom man ju på fältet har (o)vanan att ibland strunta i lagens bokstav, samtidigt som man haft lite tur, medan myndigheterna å andra sidan semantiskt omdefinierat begreppet ”ledning”. Bristen i logik beträffande ledarskapet på en olycksplats kunde alltså hållas ”inom familjen”. I tätorterna utgör avtalsbrandkårerna åter den reserv som kapar belastningstopparna. Man skyller förstås ofta på EU, men faktum är att en massa stolliga bestämmelser i vårt land är följden av att ”nån har tänkt”. Sällan är det direkt illvilja, även om sådan inte tycks vara helt främmande, utan mest handlar det om ren och skär okunskap. Men sådan tur har man inte alltid. ”Gör det idag – imorgon kan det vara förbjudet” Talesättet beskriver hur dagens samhälle håller på att bli allt mera reglementerat, ofta utan att det finns någon underliggande förnuftsgrund. Alltså utan att helt ha tänkt igenom vilka alla följder detta privata tänkande kan tänkas få. Från den sorten är vi inte heller i Finland helt förskonade. Så gör de än idag, trots att aktivisternas antal tycks ha minskat. Trots att avtalsbrandkårerna normalt brukar rycka ut just så som man avtalat sliter t.ex. Hur skulle då omvärlden inse det. Ibland förstås varvad med attitydproblem, bevakning av de egna resurserna och annan mer eller mindre medveten beslutsförvrängning. Ofta avspeglar eventuella utspel uppenbart ointresse och gravt bristande kunskap om de regler som gäller inom tredje sektorns verksamhet. Rapporter som i sig inte tillför något som helst mervärde, inte för någon
För dem som hela tiden jobbat med frivilligverksamhet är svaret enkelt: i medborgarsamhället. En av de sämre är kanske önskan att samhället gärna kunde visa uppskattning för det man gör. Åtminstone inte ännu. Priset. Räddningsväsendet har säkerligen inte ännu gjort allt man kan för att t.ex. då man skrev ihop sitt försök till nationell tolkning av EU:s kanske helt välmenade bestämmelser om yrkeskompetens för lastbilschaufförer (vars berättigande och förverkligande i sig förstås starkt kan ifrågasättas) ana att saken i förlängningen plötsligt en dag skulle påverka möjligheterna till vintersport för barnen i mera avlägsna byar. frågan om tillstånd för idkande av trafik. Där har man som sagt inte alltid varit så noga med att läsa det finstilta, men nu måste man göra även det. Räddningsbranschen har länge fått leva för sig med sina småskaliga scenarier och invanda mönster, men utanför den tänker man redan i vidare cirklar. ”Ryck upp er – ut ur boxen!” Som skribent får man ibland uppmaningen att skriva positivt, eftersom negativa spådomar har en tendens att gå i självuppfyllelse. Eller utebliven anskaffning av hjälmar. Vill man dock säga någonting positivt kunde man konstatera att människan är världens anpassningsdugligaste djur. Innovativa lösningar tas alltid emot, om än ofta motvilligt. Nu börjar det vara aningen sent att tänka om, ty debatten lyfte upp även en annan legalistisk halvmesyr, dvs. Diskret och utan åthävor blir man en del av statistiken. Eller kuddors törst. Beträffande avtalsbrandkårerna kan det ha även andra oanade konsekvenser än att frivilligpersonalen småningom röstar med fötterna. en massa övningsverksamhet som inte kräver speciella tillstånd. Inte gratis, men under 20 % av räddningväsendets totalkostnader. Kan så vara, men vem aktiveras egentligen av trevliga saker. Redan ur nu gällande programförklaringar kan man utläsa viss teoretisk omsorg om frivilligverksamheten. Sprid den insikten!. Och inse att det är så. Det gäller bara att hålla ut! Alla brandkårister har kanske inte uppfattat att de redan idag utgör en central del av just tredje sektorn, men så är det. Dygnet runt, året om. Vid seminarier i ämnet börjar även de mest inbitet navelskådande myndigheter uppfatta värdet av en fungerande tredje sektor. I Finland rycker det i medeltal ut en på frivillighet baserad avtalsbrandkårsenhet på brådskande uppdrag ungefär var sjätte minut. Senast då resurserna tryter börjar blickarna vändas mot tredje sektorn. Blir det alltför besvärligt att fungera väljer man att göra nånting annat. Sådant myndighetsregerande riskerar alltid att baktända. För vem kunde t.ex. Och framför allt att samhället inte av ”elakhet eller oförstånd” hela tiden skulle göra det allt svårare att driva brandkår. När man synar den lagstiftningen i sömmarna avspeglas nämligen åter en gång att lagstiftaren saknat full förmåga att sätta sig in i hela den verklighet som gäller, t.ex. Med risk för att anklagas för uppvigling kunde man även konstatera att stolliga bestämmelser författade av inskränkta byrokrater kanske inte alltid är helt just så som de ser ut att vara. Se dem som utmaningar och tänk kreativt positivt! Ut ur boxen! Det finns t.ex. Blir man arg reagerar man åtminstone. En av de bättre är väl viljan att hjälpa sin nästa. ”Vilka ’dom’ kommer och hjälper då det verkligen kniper?” Samhällets kvarnar mal, om än långsamt. Och medan man funderar över hur samhället kanske borde börja försöka tackla problemen med barnens skridskobanor drar brandkåristerna sina slutsatser: ”Om det skall vara såhär väldigt svårt att betjäna samhället…” ”…så börjar jag i stället samla frimärken.” Även brandkårister är människor, med människors bättre och sämre sidor. Så det är väl bara att ta sig i kragen och hugga i. Resurserna finns bland oss själva! Men myndigheterna måste planera, strukturera och framför allt lära sig att utnyttja. Och allt var inte bättre förr. rekrytera nytt frivilligfolk till branschen. bland avtalsbrandkårerna ute i bygderna. Nu är locket även på den grytan lyft och smeten därinne presenterad till allmän förvåning, medan samhällets krisresurser stannar i träda. Den insikten når nog småningom även det regionala räddningsväsendet. Ändå är även de offentligt ventilerade fenomenen ett mer eller mindre direkt resultat av ”hemkokat myndighetstänkande på okunnighetens bas”. Man kunde då det begav sig ha lyssnat mera lyhört på dem som visste, och sedan författat sina tolkningar på ett lite annat sätt. Sådär i praktiken, och inte endast i slutna sällskaps festtal. BRANDKÅRISTEN 64 65 BRANDKÅRISTEN Och man borde aldrig försöka tolka behov som man inte förstår sig på. Var hittar samhället tilläggsresurser om det riktigt skulle knipa. Nu debatteras redan frivilligverksamhetens randvillkor och funktion
Redan nu har all uppmärksamhet riktats på polisens resurser. Försvarsmaktens driftsutgifter är dimensionerade enligt principen ”skäliga resurser och på detta + x %”. Yrkesmilitärerna har omplacerats i försvarsmaktens organisation på andra håll. Försvarsmaktens resurser ser dock ut att räcka väl till för det. Dessa representanter borde konsekvent representera en enhetlig åsikt. Skäliga resurser och på detta + x % Sett som medeltal är räddningsväsendets resurser små även om dess förmåga att betjäna är god. Man har någotsånär lyckats klara sig eftersom vi i Finland har ett starkt och kostnadseffektivt avtalsbrandkårssystem. Under ett decennium har man inte utbildat reservisterna tillräckligt och det kommer man inte att göra heller framledes. Om polisens resurser bör man tala, men man får inte glömma räddningsväsendets eller den inre säkerhetens övriga organisationers resurser. Detta har gjort det möjligt att sköta de uppgifter eller förberedelser som försvarsmakten önskar. Nu förbereder man kontinuerligt utvecklandet av cyberförmåga, utvecklandet av sina krigstida trupper för myndighetssamarbete, undervisning i beredskap vid försvarskurser osv. I sina handlingar är försvarsmakten nu starkt ute efter räddningsbranschens uppgifter. stänga garnisoner och avskeda personal. I verkligheten har försvarsmakten stängt några garnisoner ”i tomgång” och då avskedat ett antal civila arbetstagare. Ett antagande att man skulle klara sig ur detta genom myndighetssamarbete grundar sig inte på nånting. Det är ett faktum att räddningsväsendet inte har särskilt mycket att spara in utan att verksamheten väsentligen lider. Det sker i en atmosfär som blivit möjlig genom krisen i Ukraina. Det är då även överraskande att man inte just nu maximalt sysslar med militära uppgifter och utbildar försvarsmaktens krigstida trupper för militära uppgifter. 66 BRANDKÅRISTEN 64 BRANDKÅRISTEN VILDMANNEN VILDMANNEN Isto Kujala DE SPARKRAV SOM ålagts räddningsväsendet har visat sig vara en svår fråga. ”Var kunde vi ännu tänkas spara in…” Unders senaste tid har man hört mycket om försvarsmaktens förmåga att spara. Samtidigt vill man inte ordentligt sköta om försvarsmaktens primära lagstadgade uppgift, det militära försvaret. Finland är ett glestbefolkat land med ett glest brandstationsnät. Verksamheten lider kraftigt om man hänvisande till det ekonomiska läget börjar skära i de resurserna. ”…kan man släppa taxen ut i naturen?” En parlamentarisk arbetsgrupp har börjat fundera på den inre säkerhetens resurser. Så gör man och det är möjligt att göra så även om de frågorna inte direkt hör till försvarsmaktens lagstadgade uppgifter. Om situationen faktiskt får bli så dålig att man börjar stänga brandstationer så är man ohjälpligen i en situation där medborgarna inte mera överallt i landet erbjuds tillräckliga eller ens nöjaktiga tjänster av räddningsverket. PS. Lappar där det står: BRANDSTATIONEN ÄR STÄNGD. Ifall man hos oss börjar stänga brandstationer befinner vi oss slutgiltigt på väg mot ett förtvinande räddningsväsende. Detta bör presenteras då man kallas som sakkunniga inför den parlamentariska arbetsgruppen. Nu planeras i delar av landet redan att sätta lappar på luckor. Skribenten har inte inspirerats av Arttu Viskaris sång utan av att noggrant följa med den omgivande verkligheten efter att anammat nödvändigheten av en samhällsdialog.. Jämfört med Tyskland där det i medeltal finns en brandstation på 10,5 kvadratkilometer och 2 406 invånare har vi det betydligt sämre i Finland: en brandstation på 417,3 kvadratkilometer och 6 659 invånare. Man upplever att nu om någonsin har försvarsmakten möjlighet att göra vad som helst. Varför är det månne så. Det är inte mera fråga om en utmaning utan om ett klart problem. På basen av försvarsmaktens systematiska informationsarbete har medborgarna fått en bild av att försvarmakten oskäligt har tvingats att bl.a. Räddningsbranschens sakkunniga bör ha beredskap att presentera av vilken storleksordning ”skäliga resurser och på det + x %” kan tänkas vara
Sulkemisen jälkeen Oulunsalon keskustaan tulee palokunnan yksikkö Kempeleen asemalta, noin kuuden kilometrin päästä. Mikä on mahdollisella sulkemisella saavutettava säästö. Oulunsalon henkilökohtaisen sopimuksen omaavat 23 sivutoimista palomiestä irtisanotaan, elleivät he siirry vpk-järjestelmään tai muiden paloasemien toimintaan. Oulunsalon paloasema on valmistunut ja vihitty käyttöön vuonna 2003, ja suunnitelmien mukaan se aiotaan lakkauttaa vuonna 2016. Seuraavassa lehdessä näet vastauksen. Kysy ministereiltä, kansanedustajilta, johtajilta, päälliköiltä, asiantuntijoilta tai vaikka rivipalomiehiltä tai sopimushenkilöiltä. PH: Päätoimisen päällystön päivystysja varallaolotehtäviä on vuosina 2008-2010 vähennetty seitsemästä neljään. Toimitus pidättää oikeuden olla hyväksymättä kysymystä, jos se on tavalla tai toisella asiaton tai loukkaava. Heille tarjotaan mahdollisuutta toimia vpk:na asemapaikkanaan Kempeleen paloasema. Miksi säästötoimenpiteet aiotaan kohdistaa pelastustoimen kustannustehokkaimpaan osaan eli sivutoimisiin palomiehiin. Koska lähtövarmuus ontui myös keskisuurissa tehtävissä, otettiin Kempele mukaan kaikkiin tehtäviin, myös virka-ajan ulkopuolella. Kysyimme pelastusjohtaja Petteri Helisteniltä hänen kantojaan asiassa. Miksi. Kysymys pelastusjohtaja Petteri Helistenille (Oulu-Koillismaa): Miksi uudehko paloasema suljetaan?. päällystövirkoja on muutettu pienillä paloasemilla miehistöviroiksi. Uudet, pienten paloasemien päivätyötä tekevien palomiesten virat jätetään täyttämättä. Palsta tiedonjanoisille OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOS suunnittelee sulkevansa Oulunsalon keskustassa sijaitsevan, sopimushenkilöstön operoiman paloaseman vuonna 2016. Oulunsalon paloaseman lakkautuksen vaihtoehtona pelastuslaitos on esittänyt sivutoimisten varallaolon vähentämistä. Nykyisin apulaispalopäällikön virkaan kuuluu mm. Oulunsalon paloaseman lähtövarmuus kiireellisiin tehtäviin on ollut ongelmallinen. Mitä tapahtuu paloasemakiinteistölle sulkemisen jälkeen. Ennen aluepelastuslaitosta näitä oli kaikkiaan alun toistakymmentä. Tehtäviä on yhdistelty ja jokaisen viran sisältävät tehtävät on pohdittu huolellisesti täyttövaiheessa. Kysymys tulee toimittaa osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi neljä viikkoa ennen seuraavan lehden ilmestymistä. Lähtövarmuuden puutteita paikattiin aluksi siten, että virka-ajan pieniin tehtäviin hälytettiin Kempele mukaan. Tällöinkin säästöt kohdistuisivat sivutoimisiin. Säästöt voivat Oulunsalon paloaseman lakkauttamisen lisäksi tai vaihtoehtona kohdistua myös ns. miehistövarallaolotehtäviin. PH: Oulunsalon paloaseman lakkauttamisen nettosäästö on noin 170.000 euroa, kun tilavuokraa ei tarvitse enää maksaa ja palkkakulut vähenevät. PALOKUNTALAINEN 64 67 TAHTOO TIETÄÄ • Tämä palsta antaa lukijoillemme ainutlaatuisen mahdollisuuden saada asialliseen pelastusalaa koskevaan kysymykseen vastaus melkein keneltä tahansa. PH: Oulunsalon paloasemarakennuksen omistaa Oulun kaupungin tilakeskus. Päällystövirkoja on alueellisen pelastuslaitoksen historian aikana vähennetty jo reilusti. Nyt on sivutoimisten vuoro. PH: Toimenkuvien kokonaisvaltainen tarkastelu on tehty aiemmin, tämän perusteella mm. Rakennuksen uusikäyttö on hyvin todennäköistä, ja rakennus tuskin tulee jäämään tyhjilleen. usean paloaseman vastuu. Jos Oulunsalon sivutoimisten toiminta jatkuu Kempeleen paloasemalla vpk-pohjaisena, on nettosäästö hieman pienempi. PH: Kokonaisuuden kannalta Oulunsalon paloaseman lakkauttamisen aiheuttama haitta on pienin koko pelastuslaitoksen alueen ja kansalaisten turvallisuuden näkökulmasta. • Sinä lähetät kysymyksesi meille (pidämme omana tietonamme henkilöllisyytesi) ja välitämme kysymyksen valitsemallesi henkilölle tai yhteisölle. PH: Päätoimiset ovat osallistuneet säästötalkoisiin merkittävällä panoksella mm. Lopulta muutettiin siten, että Oulunsalo liitettiin Oulun vastealueeseen. Onko O-K pelassa tehty vakituisen henkilöstön toimenkuvien kokonaisvaltaista arviointia. Tarkastelemme edelleen päällystövirkojen määrää ja hyvin todennäköisesti lakkautamme lähivuosina vielä lisää 1,5-2 virkaa. Kempeleen 24/7-paloaseman yksikkö saavuttaa 10 minuutissa Oulunsalon alueen II-riskiruudut. Päätoimisen henkilöstön ylityömääriä ja -kustannuksia on leikattu voimakkaasti eri toimenpiteillä. Ja vieläpä anonyymisti ja aivan ilmaiseksi. ylityökustannusten leikkaamisen muodossa. Nämä kaksi menettelyä eivät yhteensäkään täytä koko säästövelvoitetta. Miten päätoimiset osallistuvat O-K pelan säästötalkoisiin
Oikeita vastauksia ei tullut ainuttakaan. Ari Keijonen oli äänikunkku, toisena oli musta hevonen eli Isto Kujala. Hasarihan se – kukaan ei arvannut oikein 68 PALOKUNTALAINEN 64 Etsintäkuulutus: Haussa Suomen Unimog-paloautot Unimog 1990-luvulla. H yvä M a rk o!. Myös tiedot edesmenneistä Mokeista kelpaavat. Veljekset Kulmala valmisti noin kaksikymmentä oheisen kuvan mukaista paloautoa 1950ja 1960 luvun vaihteessa. Marko Hasari jäi ilman ainuttakaan ääntä. Petri Jaatinenkin sai kannatusta. Tiedot osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi KUKA ON SPEKIN uusi toimitusjohtaja, kuului viime visan kysymys. Unimog heinäkuussa 1959. Sen sijaan ohilaukauksia tuli vaikka muillekin jakaa. Peli on selvä, kukaan ei saa kultaa eikä kunniaa. 1950-luvulla Veho toi Suomeen Unimog S-maastotraktoreita (kuten nimitys silloin kuului), joista tehtiin sitten päällirakentajien toimesta niin ambulansseja armeijalle kuin paloautojakin. LETKUT SOLMUSSA ARVAUSVISAN RATKAISU WANTED TÄLLÄ KERRALLA emme arvuuttele kuvaa tai henkilöä, vaan teemme etsintäkuulutuksen. Etsimme nyt olemassa olevia Unimoggeja. Unimogin alustalle rakennettiin kori, jossa oli 500 litran vesisäiliö, kalustoa ja tila viidelle miehelle
Tarkemmat tiedot ja ehdot kts. Myydään tarjousten perusteella! Volkswagen Crafter miehistönkuljetusajoneuvo. PALOKUNTALAINEN 64 69 Julkaisija: ”Tulinen tusina” – ryhmä pelastusja ensihoitoalan ammattilaisia Kuvat: Teemu Heikkilä Lähteet: Palovammakesku s, THL, Terveyskirjasto.fi Kustantaja: Kustannusosakey htiö Sanomapaja Tilaukset: tilaukset@sanom apaja.fi Kalenterin tuotto HYKSin palovammake skuksen hyväksi Polte 2015 ENSI NUMEROSSA: 68 sivua kiinnostavaa palokunta-asiaa! www.palokuntalainen.fi TILAA PALOKUNTALAINEN! Pohjois-Savon pelastuslaitos • Älypuhelimella apua • Pirkanmaan eläköitysmismalli SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 27.2.2015! HUOM! Sammutustyökurssia odotellessa... • Turun VPK haastaa Tampereen VPK:n viidellä kalenterilla. Nettiauto ID 6910237 – Rauman VPK. • Kustavin VPK:n naisosasto haastaa Iniön VPK:n neljällä kalenterilla. “Vetää vakavaks nuo kaverit: Virveä nuorennetaan, Erica myöhästyy ja Peke kuolee pois.” Polte -haaste Lähetä juttusi Anna palaa! -palstalle, osoitteeseen: toimitus@palokuntalainen.fi
Mitä on pelastusalalla tehty. Linnan juhlat ei tosiasiassa ole mikään absoluuttisen tarkka mittari arvostuksesta, mutta kymmenen vuoden juhlaseuranta kyllä jo näyttää suunnan. Näin se vaan on. Huonoina aikoina taistellaan voimavaroista. Mika hoiti roolinsa hyvin. Eläkkeellä olevat puolustusvoimien komentajat ja muita jo aktiiviuran jättäneitä eläkkeellä olevia sotilaita on paikalla suuri joukko. On peiliin katsomisen paikka. Noin sata kadettia edustaa puolustusvoimia. Tässä ei itku ja voivottelu enää auta. So what. Senaatintorilla on mukana myös poliisiylijohtaja, joka kertoo tvhaastattelussa ymmärtävänsä mielenosoittajia. Kansalaiset kyllä luottavat pelastustoimeen, mutta mitä sillä on merkitystä, jos se ei johda yhteiskunnalliseen arvostukseen myös päätöksentekijöiden puolelta. Ei ole vaikea arvata mitkä tahot selviävät voittajina. Heitä ei yksinkertaisesti näy, koska ala on todellisuudessa heikosti arvostettu päättäjien ja valtion johdon taholta. Nyt on syytä katsoa peiliin: Aliarvostus näkyy liian räikeästi Pelastusalan arvostus pysyy huonona, kun kukaan ei halua toimia näkyvästi oman alamme hyväksi.”. Vuoden palomiestä ei oltu edes kutsuttu. Linnan juhlassa on puolustusvoimilla näkyvä rooli. Paikalla on kenraalikunta, presidentin sotilasadjutantit näkyvät hyvin, mukana on myös muita sotilaita. Erinomaisesti hoidettua peeärrää, jonka pv osaa. Ja kysymys heti perään: Mikä se pelastusala ylipäätään on. Myös maanpuolustusjärjestöt ovat runsaslukuisesti edustettuna. Keskustelussa pärjäävät paremmin ne, joilla on yhteiskunnallista näkyvyyttä ja arvostusta. Pelastusalan arvostus pysyy huonona, kun kukaan ei halua toimia näkyvästi oman alamme hyväksi. Kuka ottaa kopin. Pelastusala on prosenttiliike ja sellaisena pysyy. Linnan juhlia tarkasteltaessa huomio kiinnittyy muutamaan asiaan: Mika Gröndahl oli vapaaehtoistoiminnan ja Viksu-leirin ansiosta kutsuttuna ja ainoana puhtaasti pelastusalan edustajana juhlassa. Niin presidentinlinnassa kuin alueellisessa ja paikallisessa juhlinnassa ovat esillä ne, joita yhteiskunta arvostaa. Juhlassa oli kyllä mukana vuoden poliisi ja myös vuoden ensihoitaja. Vastaus on: Ei kukaan. Ensi vuonna muun muassa seuraavat tahot taistelevat euroista: poliisi, rajavartiolaitos, pelastustoimi, tulli, puolustusvoimat. Missä ovat pelastusylijohtaja ja pelastusjohtajat. 70 PALOKUNTALAINEN 64 LIEKINHEITTÄJÄ LIEKINHEITTÄJÄ YHTEISKUNNALLISEN ARVOSTUKSEN yksi mittari on näkyminen itsenäisyyspäivän juhlinnassa. Poliisissa tämäkin on toisin: Kun parlamentaarinen työryhmä aloittaa, poliisit järjestävät mielenosoituksen, jossa selkeästi tuodaan poliisin tarpeet esiin. On käärittävä hihat ja aloitettava arvostuksen kasvattaminen. Kuka on tullut julkisuuteen pelastusalan tarpeiden puolesta
02 634 3800 l info@peravaunutaloviitala.. PERÄVAUNUJA. www.edarley.com I www.darley.com CAN bus-ohjausjärjestelmä Palo-, pelastusja erikoisajoneuvojen valmistus, myynti ja maahantuonti pasi.w@pajaviher-vehmas.fi 010 422 1870 www.pajaviher-vehmas.fi 3D mallinnus käytössä kaikissa korirakenteissa Tehtaantie 12 l 29630 Pomarkku puh
Haasteesi julkaistaan Palokuntalainen lehden kotisivuilla, Facebook-sivuilla sekä helmikuun numerossa. Polte 2015 Tuet palovammapotilaiten hoitoa ostamalla kalenterin. Kalenterin hinta 25 euroa + toimituskulut Tilaukset ja haaste sähköpostilla osoitteeseen tilaukset@sanomapaja.fi OSTA JA HAASTA NYT!. Samalla voit haasta ystävän, tuttavan, puolison, naapurin, palokunnan, laitoksesi viranhaltijan, ihan kenet tahansa … Katso lisätietoa ja uudet haasteet lehden sivulta 69. Kalenterin tuotto lahjoitetaan HYKSin palovammakeskukselle, joka hoitaa kaikki valtakunnan vaikeimmat palovammatapaukset. Tilaa yksi tai useampi kalenteri sähköpostilla ja merkitse meiliin osoitetietojesi lisäksi kenet haluat haastaa Polte-kampanjaan palovammapotilaiden hyväksi