palokuntalainen 65 1 kouvolan koulupalo • älypuhelin väestön hälyttämisessä irtonumero 8 € • 27.2.2015 • issn 1798-2685 65 Katse Pohjois-Savoon
Bullet Chain®-ketju voidaan teroittaa tai vaihtaa . Patentoitu teräpala on muotoiltu niin että heikot kohdat on minimoitu. kolme kertaa nopeampi pyörimisnopeus kuin raivaussahassa . Luotiketju sahaa tukkeutumatta lähes kaikenlaisia materiaaleja. (02) 273 1800 f. Luotiketju pikemminkin hioo kuin leikkaa kohdetta ja siksi ns. Karbidipalan leikkauspinta on suuri ja materiaali kestävää. . Karbidipalan etupuolen luodinmuotoinen osa suojaa ketjua ja laikkaa kovien Karbidipalan etupuolen luodinmuotoinen osa suojaa ketjua ja laikkaa kovien iskujen aiheuttamilta vahingoilta. Luotiketjua käytetään Cutters Edgen® laikkakoneessa ja pelastusahassa. takapotkut ovat minimissään. Bullet Chain® luotiketju MultiCut-pelastussaha Salvumiehenkatu 10, 20320 TURKU p. (02) 273 1810 WWW.RAUPLAN.COM WWW.RAUPLAN.MOBI rauplan@rauplan.com Bullet Blade® Luotiketjullinen karbidilaikka kestää kohteesta kohteeseen . ketjun luodit voidaan vaihtaa . laikalla voidaan leikata talojen rakenteita, metalleja, alumiinia, turvalasia, luodinkestävää lasia jne. Tämä on merkittävä turvallisuustekijä työskenneltäessä hankalissa kohteissa. laikkaa voidaan käyttää kaikissa riittävän tehokkaissa standardikiinnityksellä varustetuissa laikkakoneissa. ( ( suosittelemme ketjulle suunniteltuja Cutter's Edgen laitteita) . CEpelastuslaikkakone Bullet Chain® on ensimmäinen ja ainoa ketju joka on alusta asti suunniteltu ainoastaan pelastustoimen käyttöön. huomattavasti vähemmän takapotkua kuin perinteisillä laikoilla UU TU US 20 15 ! Bullet Blade® luotiketjulaikka
yhteiskoulun tulipalossa suuret riskit. palokuntalainen 65 3 toimittaja isto kujala avustaja Jarno Joensuu avustaja sasu mäkinen ulkoasu anna Broholm hallinto maria salo sisältö • nro 65 nro 65 pääkirjoitus päivän polttavat kipinät pohjois-savon pelastuslaitos tilastoja pelastustoimen tehtävistä lämpökameramies kouvolan koulupalo älypuhelin väestön hälyttämisessä 5 6 30 8 33 34 50 53 63 60 72 67 73 74 54 56 16 Pelastusalan erikoislehti • 14. 34 30 16 56. rek. 0400 504 678 kannen kuva pekka koivunen taitto ja ulkoasu anna Broholm/ pienisuuri idea paino euraprint oy kustantaja kustannusosakeyhtiö sanomapaja, postinrannantie 3 B, 29630 pomarkku, y2242549-9, alv. ollikainen ilmoitukset, tilaukset ja talous maria.salo@palokuntalainen.fi, maria salo, puh. 040 501 8721 toimitussihteeri anne mallius toimittajat silvio hjelt ja isto kujala avustajat sasu mäkinen ja Jarno Joensuu ohjeistamispäällikkö h. palokuntalainen maailmalla. palaute sähköpostitse toimitus@palokuntalainen.fi villimies palokuntanainen – piilevä resurssi palokuntalainen maailmalla pirkanmaan eläköitymismalli kalustokulma brandkåristen letkut solmussa ensi numerossa liekinheittäjä www.palokuntalainen.fi päätoimittaja pekka koivunen toimittaja silvio hjelt toimitussihteeri anne mallius pohjois-savo. vuosikerta • aikakauslehtien liiton jäsen • issn 1798-2685 toimitus toimitus@palokuntalainen.fi päätoimittaja pekka koivunen, puh. pelastustoimen tehtävät vähentyneet
Odotettu uutuus – nyt täällä! Uusi Vito. 24 %). Edistyksellinen turvallisuus, huikea ajettavuus, 7G Tronic aito automaattivaihteisto momentinmuuntimella, ILS led -valot – ominaisuuksia rajattomasti. Täysin uusi Mercedes-Benz Vito ylittää riman ennätys kor keudesta. Etuveto, takaveto, neliveto. Kysy lisää! KehäVeho Paloja pelastusautomyynti Lommilanrinne 3, 02740 Espoo Markku Andersson, puh. www.mercedes-benz.. 010 569 3623 Hannu Gunnar, puh. 010 569 3628 Puhelun hinta kotimaan kiinteän verkon lankaliit tymästä 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min, matkapuhelinliittymästä 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min (hinnat sis. /vito. alv
Tätä arvostettua palvelua saadaan vielä kaikkialla Suomessa – mutta kuinka kauan. Näiden leikkausja säästövaatimusten valossa tuntuu oudolta, että olette unohtanut hallinnonalaanne kuuluvan pelastustoimen, vaikka muistatte kantaa syvää huolta poliisitoimen tilasta. Etuveto, takaveto, neliveto. www.mercedes-benz.. Arvoisa rouva sisäministeri Valtiovallan olisi syytä puuttua tilanteeseen, mutta niin te ette ole tehnyt.”. Kokonaisvaltaisen tietojärjestelmän kehittäminen turvallisuusalalle on osoittautunut vaikeammaksi kuin oletettiin. hallinnonalaanne kuuluva pelastustoimi ei ole kuitenkaan saanut teiltä hallituskauden aikana vastaava huomiota, vaikka sen resurssit ovat olleet niukat jo pitkään. Valtiovallan olisi syytä puuttua tilanteeseen, mutta niin te ette ole tehnyt. Pelastustoimi onkin ainut turvallisuuden hallinnonala, jolla ei voida puhua tasalaatuisuudesta. Myös aluehallintovirastojen on ollut osallistuttava säästötalkoisiin. 010 569 3628 Puhelun hinta kotimaan kiinteän verkon lankaliit tymästä 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min, matkapuhelinliittymästä 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min (hinnat sis. Pelastushenkilöstön hälytysjärjestelmä on edelleen epävarma – asia on ollut tiedossanne, mutta sitä ei ole korjattu, vaikka ratkaisu löytyisi pikkurahalla. Pelastustoimi on kansalaisten silmissä luotettavin turvallisuuden viranomaistaho, vaikka toiminta suurelta osalta hoidetaan muiden kuin viranomaisten voimin. Pelastuslaitoksille valtiovalta on sälyttänyt prosenttimääräisiä säästötavoitteita. Edistyksellinen turvallisuus, huikea ajettavuus, 7G Tronic aito automaattivaihteisto momentinmuuntimella, ILS led -valot – ominaisuuksia rajattomasti. Pelastuslaitosten tilannekeskuksia valtio kehottaa yhdistämään: yhteistyö sotesektorin kanssa tehostuisi viiden yhteisen tilannekeskuksen avulla. Eri pelastuslaitokset kehittävät villisti ja vapaasti omia sovelluksiaan, vaikka kumppanuusverkoston avulla pyrkivätkin joidenkin toimintojen yhdenmukaistamiseen. Täysin uusi Mercedes-Benz Vito ylittää riman ennätys kor keudesta. Kysy lisää! KehäVeho Paloja pelastusautomyynti Lommilanrinne 3, 02740 Espoo Markku Andersson, puh. on yllättävää ja samalla erittäin myönteistä, että kansalaiset luottavat pelastustoimeen niin paljon kuin helmikuussa julkaistu poliisibarometri osoitti. alv. palokuntalainen 65 5 päätoimittaja Pekka Koivunen pääkirjoitus Odotettu uutuus – nyt täällä! Uusi Vito. Syynä on mitä ilmeisimmin ylimmän johdon asiantuntemuksen ja koordinaation puute. virkakautenne aikana hätäkeskusuudistus on toteutunut lähes valmiiksi. Tärkeimpiin alan ongelmiin ei kumppanuusverkosto kuitenkaan kajoa. pelastustoimessa on monia asioita, jotka eivät ole kaudellanne edenneet. /vito te ilmaisitte helmikuun alussa huolenne poliisitoimen resursseista. Ette ole ainuttakaan kertaa maininnut sitä tosiasiaa, että Suomessa kunnallinen pelastustoimi on osallistunut leikkaustalkoisiin jo ennen kuin valtio saneli pelastuslaitoksille hihasta vedetyt säästötavoitteet. Kaikki muu näyttää jäävän pahasti kesken. Hyvä niin, koska mitä ilmeisimmin olette kansalaisten kannalta aivan oikealla asialla. Poliisibarometrin julkistustilaisuudessa toitte esiin myös poliisin pidemmän ajan resurssitarpeet. 24 %). 010 569 3623 Hannu Gunnar, puh. olette myös antanut pelastustoimen sirpaloitumisen jatkua. Luotettavuus rakentuu pelastushenkilöiden arvoista: toiminnasta ammatillisesti, inhimillisesti, luotettavasti. valtion leikkaustoimenpiteet ovat kohdistuneet niin hätäkeskuslaitokseen kuin Pelastusopistoonkin. Näiden suhteen emme ole kuulleet teiltä huolestuneita kannanottoja
palokuntatoiminnan kehittäminen. Tässä yhteydessä on mahdollista tehdä tarkistuksia myös sanaston termivalikoimaan. 6 palokuntalainen 65 päivän polttavat palokuntalainen -lehdessä (nro 64) kiinnitettiin huomiota siihen, miksi Kokonaisturvallisuuden sanasto ei tunne palokuntatoimintaa tai määrittele VPK:ta tai sopimuspalokuntaa. Vapaaehtoisen pelastuspalvelun nimeen. Ensinnäkin on hyvä muistaa Kokonaisturvallisuuden sanaston lähtökohdat ja päätavoite; tunnistaa ja kuvata kokonaisturvallisuuden ja varautumisen kannalta keskeiset käsitteet. SPEKin sääntömääräisenä tehtävänä on mm. käytössä olleen määritelmän mukaan. Olemme kuitenkin myös varautumisen asiantuntijaorganisaatio ja haluamme tässä työssä varmistaa toimintamme korkean laadun. palokuntalainen 64 1 suur-tukholma vs. uusimaa • paloasemat irtonumero 8 € • 31.12.2014 • issn 1798-2685 64. kokonaisturvallisuuden sanaston käännättäminen ruotsiksi ja englanniksi on työn alla. Vapaaehtoinen pelastuspalvelu ja maakuntaja paikallisjoukot sanastosta löytyvät, ja onko tämä jotenkin ristiriidassa SPEKin toiminnallisten linjausten kanssa. Pelastustoimen määritelmässä pyrittiin neutraaliin, toimijoista riippumattomaan kuvaukseen. Kuten sanastoa lukiessa huomaa, maanpuolustus on kuvattu sanastoon varsin kattavasti ja tätä kautta maakuntajoukot ovat tulleet mukaan puolustusjärjestelmän osana. Tällä perusteella em. Miksi sitten maakuntajoukot ja Vapaaehtoinen pelastuspalvelu. Näin palokunnat tai edes pelastuslaitokset eivät esiinny käsitteinä. Kokonaisturvallisuuden sanasto ei siis ole kannanotto palokuntia tai palokuntatoimintaa kohtaan, vaan perustuu laajaalaiseen asiantuntijatyöskentelyyn, jossa pääpainona ovat olleet kokonaisturvallisuuden ja varautumisen kannalta keskeiset käsitteet. Tätä teemme menestyksekkäästi monella saralla eikä liene epäilystä siitä, etteikö palokunnilla ole aivan erityinen asema SPEKin toiminnassa. On todella valitettavaa, jos asia ymmärretään toisin. toimijat ovat löytäneet tiensä sanastoon. Selitys tälle on looginen. Jälkimmäisessä merkityksessä pelastuspalvelu on jäänyt elämään mm. Karim Peltonen, varautumisjohtaja, SPEK Asia oli esillä Palokuntalainen -lehden viime numerossa. Edelleen jutussa puntaroitiin sitä, miksi kuitenkin mm. Lisäksi yleisesti käytetään nimitystä pelastuspalvelujärjestöt. Vapaaehtoisen pelastuspalvelun esiintyminen taas määrittyy EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta. Pelastuspalvelu voidaan määritellä paitsi EU:n tarkoittamassa merkityksessä, myös meilläkin aikanaan 1970–80 -luvuilla Miksi Kokonaisturvallisuuden sanastossa ei ole palokuntia. Tällöin taustayhteisöjen intressit eivät automaattisesti voi näkyä SPEKin tuottamissa materiaaleissa
palokuntalainen 65 7 päivän polttavat palohenkilöstön altistuMinen mitä erilaisimmille pienhiukkasille ja myrkyllisille aineille on tutkittu tosiasia. Niin ammattikuin sopimushenkilöstön pinttyneitä asenteita ei muuteta hetkessä. Myös koulutuksen järjestäminen vaatii tuhansia tunteja. Paloasemien rakenteelliset muutokset vaativat jo melkomoisia investointeja. täMän lehden seuraavassa numerossa (nro 66, 30.4.2015) käsittelemme perusteellisesti pelastushenkilöstön suojausta ja pyrkimyksiä puhtaampaan työympäristöön. Jo nyt on nähtävissä se, että pelastuslaitosten suhtautuminen tähän kustannuksia vaativaan muutokseen vaihtelee suuresti. välikäsineiden ja Muiden piensuojainten kustannukset ovat pikku juttu. Useampi sammutusasu lisää kustannustaakkaa huomattavasti. Vaikka varat koko pelastushenkilöstön henkilökohtaisen suojaustason parantamiseksi löytyisivätkin, on edessä vuosien asennemuutostyö. Myös aMMattihenkilöstön suhteen muutoksen starttivaihe on kirjava. MuutaMassa pelastuslaitoksessa on jo aloitettu erilaisia ohjelmia puhtaamman työympäristön saavuttamiseksi, useimmat seuraavat tilannetta. siirtyMinen puhtaaMpaan työympäristöön niin pelastusja sammutustoiminnassa kuin paloasemillakin tapahtuu näillä näkymin taas ilman valtakunnallista ohjelmaa ja ohjeistusta. Kukaan ei johda suurta muutosta. osallistuvan henkilön varustaminen ei ole pikkujuttu. Nykyinen tutkimustieto on vakuuttavaa faktaa. Edessä on vuosien asennemuutostyö.” ku va dE Po Si tP Ho to. Nyt on toimenpiteiden aika. Eriarvoisuus jatkuu ja se tulee näkymään räikeimmin sopimushenkilöstön keskuudessa. Noin 18 000 pelastustoimintaan Henkilöiden suojaus altistumisilta uudelle tasolle Suuri muutos edessä, olemmeko valmiit. Myös se, miten sopimushenkilöstö otetaan muutoksessa huomioon, vaihtelee laitoksittain. Tasalaatuisuus ei toteudu. Jo nyt on kuulunut kentältä tietoja siitä, että jotkut pelastuslaitosten päällystöön kuuluvat ovat esittäneet mielipiteinään, että sopimuspalokunnat saavat itse hoitaa ja kustantaa työturvallisuuteen liittyvät hankinnat. Pelastuslaitokset tekevät tässäkin asiassa juuri niin kuin parhaaksi näkevät. Paloautoihin tehtävät, niin puhtaiden kuin likaisten varusteiden, kuljetustilamuutokset voitaneen osittain tehdä palokuntien omana työnä. Muut kuin paineilmaan perustuvat hengityssuojaimet vaativat jo enemmän rahaa. Varsinkaan, kun on kyseessä jokin epämääräinen, näkymätön pienhiukkanen tai vastaava
8 palokuntalainen 65 kipinät pelastuslaitoksen tiedotteen mukaan toiminnalla halutaan automatisoida pelastustoiminnanjohtajan tueksi resursseja, jotka ovat pääosin jääneet muistin varaan. Sopimuspalokunnan yksiköitä sijoitetaan hälytysvasteisiin lisäksi tehtäväluokassa ”keskisuuri” ja sovituissa matalariskisissä pitkäkestoisissa onnettomuustyypeissä ensivasteena seuraavasti: Maastopalo, vahingontorjunta sekä öljy. lähde HElSingin KauPungin PElaStuSlaitoKSEn tiEdotE 31.12.2014 Merkittävä vastemuutos Helsingissä Helsingin kaupungin pelastuslaitos päätti tehostaa sopimuspalokuntien käyttöä liittämällä kuusi sopimuspalokuntaa hätäkeskuksen ennalta sovittuihin suuren ja keskisuuren tehtäväluokan lähdönesityksiin. nettomuus, tieliikenneonnettomuus maan alla, raideliikenneonnettomuus, vesiliikenneonnettomuus, ilmaliikenneonnettomuus, liikennevälinepalo, liikennevälinepalo maan alla, rakennuspalo maan alla, muu suuri tulipalo, räjähdysonnettomuus, vaarallisten aineiden onnettomuus ja öljyvahinko ja ympäristöonnettomuus. Tehtäväluokan ”suuri” hälytyksissä ennalta määritellyt sopimuspalokunnat hälytetään seuraaviin tehtäviin: TieliikenneonVanhan Käpylän VPK on yksi kuudesta vasteisiin nousseista palokunnista. Kokeilun on tarkoitus kestää kuluvan vuoden loppuun
Monet tukitehtävät, kuten edellä mainitut vesihuollon järjestäminen ja JVT, ovat tehtäviä, joista on lisäksi molemmista omat ohjeensa ja varsinkin sopimuspalokuntien JVT-osaamisessa Helsingissä on omat auktorisoidut vpk:nsa, joita on hälytettävä ensisijaisesti po. Pelastuslaitoksen yksikön esimiehen oikeudet Yksikön esimiehellä on oikeus omalla päätöksellään hälyttää ja käyttää johtamassaan tehtävässä kaikkia helsinkiläisiä sopimuspalokuntien yksiköitä, ei vain pilottina olevia. Hälytysohjeiden mukaisista tai kaupungin valmiusvajeen mukaisista valmiuden nostoista vastaa P30. Niissä hälytyksissä ja tehtäväluokissa, joissa näitä pilottisopimusyksiköitä ei ole liitetty vastehälytyksiin tai onnettomuuden laajuus havaitaan vasta kohteessa, tehostetaan sopimuspalokuntien käyttöä palomestareiden toimesta etupainoisella hälyttämisellä. Yksikön esimiehen on informoitava P30:aa siitä, että on hälyttänyt kohteeseen sopimuspalokuntien yksikön, huolimatta siitä, että P30 kuuntelee jatkuvasti pelastustoiminnan radioliikennettä. Vasteissa ovat seuraavat helsinkiläiset sopimuspalokuntien yksiköt: Helsingin VPK, Laajasalon VPK, Lauttasaaren VPK, Pakinkylän VPK, Tammisalon VPK ja Vanhan Käpylän VPK, jotka ovat sitoutuneet ympärivuorokautiseen lähtövalmiuteen. Palokuntien toiminta hälytystilanteessa Palokunnat eivät lähde automaattisesti hälytyskohteeseen, vaan valmiuteen tulon jälkeen ilmoittautuvat Virve-radiolla tilannekeskukseen tai päivystävälle palomestarille (P30), jos tilannekeskus on ruuhkautunut, lisäohjeiden saamiseksi. Kun hälytetty sopimuspalokunnan yksikkö tulee valmiuteen, ilmoittautuu se tilannetta johtavalle paloesimiehelle. Pelastustoiminnanjohtaja päättää, lähteekö yksikkö kohteeseen vai jääkö se korvaamaan puuttuvaa valmiutta omalle asemalleen varikkovalmiuteen. Valmiuden nostot kytketään suurissa tehtäväluokissa sekä yllä mainituissa keskisuurissa tehtäväluokissa suoraan hätäkeskuksen pelastuslaitoksen päättämiin keskisuuriin ja suuriin vasteisiin. palokuntalainen 65 9 kipinät tai ympäristöonnettomuus. Tällöin niitäkin tehtäviä voidaan antaa muiden jo kohteessa olevien sopimuspalokuntien tehtäväksi ja vapauttaa näin tilannepaikalla ammattiyksiköiden resursseja vaativampiin tehtäviin. tehtäviin, elleivät ne ole osa muuta pelastustoiminnan tehtävää. Yksikön esimiehellä on oikeus hälyttää kohteeseen tukitai reservipalokunta vuorokauden aika ja tehtävän vaatimus huomioiden. Esim. Toiminnalla halutaan automatisoida pelastustoiminnanjohtajan tueksi resursseja, jotka ovat pääosin jääneet muistin varaan.”. Tästä osittaisesta automatisoinnista huolimatta kaupungin pelastustoimen valmiuden kokonaistilannetta seuraavat aina päivystävät palomestarit P30 sekä P40. SSPL:n hallituksen helsinkiläinen jäsen Juho Luukko pitää vuoden kestävää vastekokeilua merkittävänä ja odottaa mielenkiinnolla sen tuloksia. 7.1.2015 lähtien paloesimiehellä on oikeus hälyttää sopimuspalokunnan yksikkö kaikkiin johtamiinsa pelastustilanteisiin, milloin hän sen tarpeelliseksi katsoo. Tällöin pelastustyönjohtaja saa tiedon tarjolla olevasta yksiköstä, ja päättää lähteekö yksikkö kohteeseen vai jääkö se korvaamaan puuttuvaa valmiutta. Tähän asti paloesimies on voinut hälyttää sopimuspalokunnan yksikön itsenäisesti esimerkiksi maastopaloissa avustamaan sammutustoimintaa tai jälkivartiointiin. rakennuspalotilanteissa sopimusyksiköitä voi hälyttää jo aikaisemmassa vaiheessa muun muassa jälkivartio-, JVT ja vedenhuoltotehtäviin
lisätietoja. Tästä syystä sisäministeriö on ehdottanut tulevaisuuskatsauksessaan, että seuraavalla hallituskaudella laaditaan sisäisen turvallisuuden strategia ja siihen nojautuva eduskunnalle annettava sisäisen turvallisuuden selonteko. Tämä korvaa nykymuotoisen sisäisen turvallisuuden ohjelman sekä aikaisemmin hallituskausittain laaditun sisäministeriön hallinnonalan konsernistrategian. tavoitteet Sisäisen turvallisuuden strategian tavoitteena on muun muassa sisäisen turvallisuuden viranomaistoimintojen koordinoinnin ja ohjauksen kehittäminen, sisäisen turvallisuuden toimintojen nykyistä tehokkaampi ja taloudellisesti järkevämpi organisointi, turvallisuuden ydintehtävien, sisäisen turvallisuuden koordinaatiovastuun sekä tehtäväja toimivaltajakojen selkeytyminen mukaan luettuna kokonaisturvallisuuskäsitteen alle kuuluvat tehtävät. Strategisista ydintehtävistä huolehtimisen ohella sisäministeriö näkee kansainvälisen toiminnan keskeisenä elinehtona Suomen ja koko EU:n sisäiselle turvallisuudelle. tehtävät hankkeen tehtävänä on: • määritellä sisäinen turvallisuus, • arvioida sisäisen turvallisuuden nykytilaa, • analysoida lyhyen ja pitkän aikavälin haasteet, • määritellä tehtävät/vastuut nyt ja tulevaisuudessa, • tehdä konkreettisia toimenpideehdotuksia hallitusohjelmatyössä hyödynnettäväksi sekä • tehdä ehdotus sisäisen turvallisuuden strategiaksi vuoteen 2020 sekä • luoda joukko erilaisia keinoja ja malleja turvallisuustyössä sovellettavaksi Hanke tehdään sisäministeriön johtamana virkamiestyönä yhteistyössä useiden eri tahojen kanssa. Kansalaisten turvallisuuspalveluihin ja niiden tasoon merkittävästi vaikuttavat valinnat pitää tehdä poliittisella tasolla. sisäisen turvallisuuden strategisista ydintehtävistä huolehtiminen, keskeisten kansalaisille tarjottavien palvelujen tuottaminen sekä valtion turvallisuuden varmistaminen myös tulevaisuudessa edellyttää laaja-alaisen sisäisen turvallisuuden strategian laatimista. Aikataulullisesti sisäisen turvallisuuden strategian laadinnan ehdotetaan käynnistyvän heti hallitusohjelman valmistuttua. 10 palokuntalainen 65 kipinät www.intermin.fi/fi/kehittamishankkeet/sisaisen_turvallisuuden_strategia Hanke liikkeelle: Sisäisen turvallisuuden strategia 2020 Sisäministeriö on perustanut lokakuun loppuun kestävän hankkeen, jonka tarkoituksena on laatia maallemme sisäisen turvallisuuden strategia. Kansallisten linjausten ja riskiarvioiden ohella strategian tulisi sisältää elementtejä muun muassa EU:n sisäisen turvallisuuden strategiasta, toimialakohtaisista strategioista, erillisstrategioista sekä KV-toiminnan painopisteistä
Se on saatavilla myös pdf-versiona liiton nettisivuilta maaliskuun alusta alkaen. kujala@sspl.fi www.sspl.fi. Kehitä lähtövarmuutta ja -nopeutta! 1 Opas palokuntalaiselle, palokuntayhdistykselle, pelastuslaitokselle ja päättäjille ja -nopeutta! KEHITÄ lähtövarmuutta KEHITÄ LÄHTÖVARMUUTTA JA NOPEUTTA! – SUOMEN SOPIMUSPALOKUNTIEN LIITON JULKAISUSARJA, SARJA A:3/2015 kipinät lisätietoja suoMen sopiMuspalokuntien toiminnajohtaja Isto Kujalan mukaan oppaassa on myös palokuntaja pelastuslaitoskohtaisia vinkkejä lähtövarmuuden parantamiseksi. Isto Kujala, puh. Oppaassa esitellään yksityiskohtaisia neuvoja, miten hälytykseen voi varautua etukäteen. SSPl:n uusi julkaisu tulossa Kehitä lähtövarmuutta ja –nopeutta! SSPL julkaisee maaliskuun alussa oppaan, joka on tarkoitettu ensisijaisesti yksittäisen sopimuspalokuntalaisen lähtövarmuuden ja –nopeuden kehittämiseksi. Oppaan näytekappaleet toimitetaan jäsenpalokuntiin maaliskuun aikana. 0400 752 2364 tai isto. Hälytysosastoon tulevien uusien palokuntalaisten perehdyttämisessä opas on oiva apu, kertoo Isto Kujala. – Olemme pyrkineet tekemään oppaasta helppolukuisen ja havainnollisen runsaalla kuvituksella ja ytimekkäillä ohjeilla
Eduskunta kokoontui talossa 1907–1910.. Eduskunta toimi tiloissa kolme vuotta. Rakennus valittiin Eduskunnan istuntopaikaksi 1907. Puhemies Heinäluoma sai myös omaksi palokunnantalosta tehdyn taulun. Taulun ottivat vastaan puhemies Eero Heinäluoma, varapuhemiehet Pekka Ravi ja Anssi Joutsenlahti sekä pääsihteeri Seppo Tiitinen. Kuvassa luovutustilaisuuteen osallistuneet henkilöt. Helsingin VPK joutui myymään kiinteistön vuonna 1917 ja se purettiin 1967. Vuonna 1889 valmistunut palokunnantalo oli aikoinaan kaupungin arvokkaimpia kokoontumistiloja. Valmisteltaessa palokunnan 150-vuotisjuhlia, Helsingin kaupungin arkistosta löytyi palokunnantalon alkuperäinen arkkitehtipiirros, josta taiteilija Kimmo Pälikkö muokkasi taulun. Helsingin VPK luovutti puhemiehistölle ja pääsihteerille myös VPK:n 150-vuotishistoriikin. Palokunnan edustajina luovutustilaisuudessa olivat muun muassa puheenjohtaja Jani Winter, palokunnan päällikkö Kari Kiiski ja pitkäaikainen puheenjohtaja Matti Salonen, joka piti luovutuspuheen. Taulussa on Helsingin VPK:n vanha Palokunnantalo. Se oli arkkitehti Theodor Höijerin piirtämä venetsialaista palatsia muistuttava talo. 12 palokuntalainen 65 kipinät teksti ja kuvat iSto Kujala Helsingin VPK luovutti taulun eduskunnalle helsingin vpk luovutti tammikuun lopussa eduskunnalle taulun, jossa on eduskunnan ensimmäisen kokouspaikan, Helsingin VPK:n talon kuva
Käyttäjinä ovat poliisi, pelastustoimi, sosiaalija terveystoimi, rajavartiolaitos, puolustusvoimat ja tulli sekä muut mahdolliset myöhemmin mukaan tulevat viranomaiset. 0295 481 718 markus.asikainen@poliisi.fi turvallisuusviranoMaiset hankkivat yhteisen kenttäjärjestelmän (KEJO), jota käytetään ensisijaisesti langattomien tiedonsiirtoyhteyksien kautta. lisätietoja. Järjestelmän toteutus ajoittuu vuosille 2015–2017. Sen avulla viranomaiset johtavat kenttätoimintoja, ylläpitävät tilannekuvaa, syöttävät tietoja eri tietojärjestelmiin, vaihtavat tietoa reaaliaikaisesti sekä viestivät. Järjestelmällä vaikutetaan tulevaisuudessa kansalaisten saamiin viranomaispalveluihin, sillä järjestelmän käyttöönoton myötä viranomaiset kykenevät entistä paremmin keskittymään ydintehtäviinsä hankejohtaja Markus Asikainen Poliisihallituksesta sanoo. palokuntalainen 65 13 kipinät 112.fi 00/00/2012 | Tilaisuus | Esityksen nimi | Esittäjän nimi 97 51% 42% 7700 HÄTÄPUHELUA 7 300 PUHELUUN VASTATAAN ALLE Hätäkeskuslaitoksen tilastot 2014 lähde PoliiSiHallituKSEn tiEdotE 20.1.2015 lä hd e Hä tä KE SK uS la ito KS En ti la St ot 20 14 Turvallisuusviranomaisille yhteinen kenttäjärjestelmä hankejohtaja Markus Asikainen Poliisihallitus puh. Poliisihallitus ja Patrian, Portalify Oy:n ja Codea Oy:n muodostama ryhmittymä allekirjoittivat toimitussopimuksen 15.1.2015 Helsingissä. – Viranomaisten yhteisen kenttäjärjestelmän keskeisimpiä tavoitteita ovat viranomaisten toiminnan tehostuminen sekä yhteisen tietojärjestelmän kautta konkretisoituvat toiminnalliset hyödyt ja kustannustehokkuus. Sopimuksen kokonaisarvo on noin 23 miljoonaa euroa
Juhan tuotealuena ovat mittaustuotteet. 14 palokuntalainen 65 valMistuneet niMitykset kipinät juha alho on aloittanut Turvatan myyntipäällikkönä. pelastusopistosta 19.12.2014 valMistuneet alipäällystökurssi 37 Höijer Joni Juhana Kouvola Jauhiainen Juha Petteri Kuusamo Lautsalo Mikko Petteri Sotkamo Liikala Jussi Mikael Vihti Noukkala Antti Henrik Kerava Pellikka Joona Leevi Olavi Kuopio Puurunen Lasse Matti Petteri Lapinlahti Selin Sami Christian Lempäälä Suppi Juho Erik Lahti Toivonen Tommi Antero Harjavalta Turpeenniemi Petri Olavi Rovaniemi Törnroos Klas Jörgen Kristian Porvoo Valkonen Heikki Matti Iivari Mikkeli Wennberg Iiro Erik Tampere Väisänen Kalevi Henrik Pudasjärvi hätäkeskuspäivystäjäkurssi 26 Eskelinen Taru Katarine Helsinki Jokela Virpi Marita Kuopio Kaikkonen Ville Tapio Oulu Klasila Kimmo Johannes Helsinki Koivuporras Erkki Juhani Laihia Kärnä Jussi Matias Oulu Leskinen Liisa Katariina Siilinjärvi Miettinen Arita Johanna Tampere Nieminen Minna Maria Janakkala Papinkivi Hanni Marjatta Lahti Pulli Nina Johanna Salo Pöhö Tiina Mari Tuulikki Lieto Rantamäki Marko Kristian Joensuu Rissanen Jesse Markus Oskari Kuopio Rossi Heli Marja Pori Tiainen Janette Pauliina Hämeenlinna Tolonen Antti Mikko Oulu Torssonen Meri Tuuli Espoo Vilhunen Susanna Maria Helsinki Virtala Iida Melina Simo Välimäki Lauri Matias Jyväskylä Välimäki Ville Valtteri Vaasa pelastajakurssi 84 Asikainen Jaakko Tero Eemeli Siilinjärvi Elomäki Aleksi Niko Valtteri Masku Eriksson Alexander Emil Porvoo Haapala Akseli Henrik Varkaus Hartikainen Tuomo Matti Tapani Iisalmi Heinikoski Vili Valdemar Espoo Henttonen Mika Antero Huittinen Holma Samuli Setti Johannes Oulu Hovi Otto Juho Antero Heinola Hukkanen Ville Aleksi Iisalmi Hänninen Samuli Johannes Lohja Härkänen Henri Markus Tapani Joensuu Härkönen Marko Heikki Tapani Oulu Ikävalko Jani Johannes Vantaa Jetsu Juha-Matti Kuopio Kaikkonen Lauri Tapio Helsinki Kauko Jyrki Heimer Jyväskylä Kaukonen Marko Jesse Kristian Kirkkonummi Keskinen Henri Kristian Joutsa Kinnunen Esapekka Matias Kokkola Koivumäki Panu Ilari Oulu Korhonen Riku Matti Heinävesi Kuskelin Arno Henrik Helsinki Laine Tuomas Mikael Pori Lyhykäinen Olli Aleksi Kuopio Lyytikäinen Jussi Tapani Iisalmi Löfbacka Ville Matti Kruunupyy Malmgren Lauri Matias Espoo Mattila Kimmo Karri Matti Pyhäjoki Miinalainen Ransu Kasmir Hollola Pihlajamäki Miika Juuso Oskari Lehtimäki pelastajakurssi 85 Mäkinen Niko Santeri Helsinki Männistö Juho Kalervo Savonlinna Mänttäri Joni Kristian Jyväskylä Naapuri Ville Johannes Hämeenlinna Noponen Lauri Heikki Sakari Kyyjärvi Nurminen Mick Markus Helsinki Oksa Jukka Pietari Lappajärvi Passell Jan-Eric Olavi Vaasa Pitkänen Jirka Joonas Kuopio Pusenius Petteri Juhani Espoo Pökälä Jarno Pekka Eemeli Asikkala Rasila Janne Sakari Pyhäjärvi Reunanen Arttu Runo Johannes Urjala Riikonen Olli Pekka Lahti Rimpiläinen Sauli Antero Kuopio Saari Lauri Mikael Lahti Santala Heikki Vesa Erkki Helsinki Santanen Sampo Petteri Masku Savolainen Ville Juha Petteri Lohja Setälä Ville Markus Jyväskylä Snirvi Lauri Antero Lahti Suni Juho Jalmari Heinola Taina Samu Tapani Luumäki Tolppanen Janne Mikael Turku Tuohimaa Heikki Taneli Pudasjärvi Tuomikoski Kaarle Ilmari Rovaniemi Vakkila Tuomas Jani Petteri Keuruu Vartiainen Roope Pentti Einari Kuopio Vilpponen Eppu Aleksi Arinpoika Helsinki Väisänen Petri Henrik Oulu savonia-aMMattikorkeakoulu/ pelastusopisto: insinööri (aMk) palopäällystön tutkinto-ohjelMasta Jäntti Jyri Taneli Kokkola Sorvari Jouni Ensio Lohja
SPPL: Vesisukellusseminaari avoin 10.11. SPPL: Nuohousalan ja pelastusviranomaisten neuvottelupäivät Vantaa 29.9. SPPL: Tulitöiden kurssinjohtajapäivät 2015 Vantaa 23.5. SPPL: Hyödynnä Pelsu Pelastussuunnitelma -koulutus Jyväskylä 21.5. SPPL: Hyödynnä Pelsu Pelastussuunnitelma -koulutus Vantaa 19.5. Palomiesurheilu: SM-keilailu Kokkola 25.4. Palomiesurheilu: SM -Slalom Tahko 14.3. Palokuntalainen ilmestyy Marraskuu 4.11. Palomiesurheilu: Suunnistus Tampere lokakuu 3.10. Tiedot osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi kipinät Maaliskuu 3.–4.3. Rescue Race 2015 Helsinki 18.3. SSPL vuosikokous, Sokos hotelli Pasila Helsinki 14.3. SPPL: Operatiiviset opintopäivät Helsinki 1.–30.11. Palokuntien SM 2015 JEHU malja Pori kesäkuu 1.–15.6. Palomiesurheilu: SM hiihto Hämeenlinna 5.3. Palokuntalainen ilmestyy syyskuu 17.9. SPPL: JVT Auktorisointikoulutus 2015 Vantaa 1.–30.9. Palomiesurheilu: Ammunta 1.7–31.8. Palomiesurheilu: Salibandy Helsinki 18.– 20.11 Finn SecKansainväliset turvallisuusalan messut Helsinki joulukuu 31.12. Palomiesurheilu: SM pilkki Valkeakoski 5.3. SPPL: Henkinen työsuojelu pelastuslaitoksissa -seminaari Espoo 15.4. Palomiesurheilu: SM -kaukalopallo Vaasa 19.–21.3. SPPL: Opetusalan turvallisuusfoorumi 2015 Hki-Tukholma-Hki 23.4. Palomiesurheilu: Yleisurheilu PäijätHäme 8.–13.6. SPPL: JVTja kuivauspäivät 2015 Jyväskylä 11.–12.3. Palomiesurheilu: Uinti Riihimäki 1.10– 30.11. SPEK: SM-tietokilpailu 2015 (nuoret) 25.–26.4. SPEK: Naisja nuorisotyön syysopintopäivät 2015 30.10. Palomiesurheilu: Voimailu/soutu Raisio 24.– 25.10. Palomiesurheilu: Golf Pori 28.8. SPPL: Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät Turku 17.11. INTERSCHUTZ 2015 Hannover, Saksa 15.–30.6. SPEK: Palokuntalaisten opintopäivät Kalajoki 30.4. Palomiesurheilu: Lentopallo Turku elokuu 1.–31.8. SPAL: Turvallinen Suomi -seminaari Helsinki 17.–19.3. Julkaisemme sitoumuksetta tietoja pelastusalan tapahtumista yms. Palokuntalainen ilmestyy heinäkuu 1.–31.7. Palomiesurheilu: SM-jalkapallo Espoo 30.6. SPPL: Sivutoimisen ja vapaaehtoispäällystön opintopäivä Lahti 1.–31.10. SPPL: Palopäällystöpäivät 2015 Tampere 28.–29.3. SPPL: Sosiaalija terveysalan turvallisuusfoorumi 2015 Jyväskylä 12.5. SPPL: Työturvallisuusseminaari Espoo 20.4. SPEK Naisja nuorisotyön kevätopintopäivät 2015 Anttola huhtikuu 15.4. SPEK: Kalustonkäsittelyn suomenmestaruuskilpailu 2015 (nuoret) 25.4. palokuntalainen 65 15 tapahtuMakalenteri Tiedot kerätty laitosten ja palokuntien tiedottajilta sekä järjestäjien nettisivuilta. Palokuntalainen ilmestyy toukokuu 6.5. Palokuntalainen ilmestyy 2015
16 palokuntalainen 65 pelastuslaitos Pohjois-Savon pohjois-savo Kuvassa ruiskumestari Jari Martikainen selvittämässä KYSin automaattihälytyksen syytä 2.2.2015.
info pohjois-savon maakunta on asukasluvultaan Suomen kuudenneksi suurin. Pohjois-Savon asukasluku on 248 578 (31.10.2014). teksti ja kuvat pekka koivunen pelastuslaitos Suomen 22 pelastuslaitosta vertailtaessa PohjoisSavon laitos voidaan lukea keskisuureksi melkein kaikilla pelastustoimessa yleisesti käytettävillä mittareilla. Maakunnan keskuskaupunki on Kuopio. Muita kaupunkikeskuksia ovat Varkaus ja Iisalmi. Vesistöisen maakunnan suurin järvi on Kallavesi (pinta-ala 513 km²) ja korkein kohta Rautavaaran Maaselänmäki, joka yltää 318 metrin korkeuteen merenpinnasta. Pohjois-Savon maakunta palokuntalainen 65 17 Pohjois-Savon. Pelastusjohtaja Jukka Koposen johtama laitos on Kuopion kaupungin erillinen taseyksikkö, jossa ylin päätäntävalta on kaupunginhallituksella. Aluepelastuslautakunnassa on yhdeksän jäsentä, jokaisesta seutukunnasta vähintään yksi
Kunnallinen pelastustoimen järjestäminen on Koposen mielestä tällä hetkellä toimiva järjestelmä. Ympäri vuorokauden miehitettyjä asemia laitoksella on Iisalmessa, Siilinjärvellä, Varkaudessa ja Kuopiossa (2). P ohjois-Savon pelastuslaitoksella työskentelee 280 päätoimista ja noin 600 sivutoimista sopimushenkilöä. Näiden lisäksi Siilinjärvellä on vuoromestari, sekä paloesimies Varkaudessa, Iisalmessa ja Petosen paloasemalla Kuopiossa. Toimialueita Pohjois-Savon pelastuslaitoksella on kolme: Kuopio, Varkaus ja Iisalmi. Kaikki neljä vuoroissa olevaa ruiskumestaria ovat palomestarin koulutuksen saaneita. Palomestarit ovat listan mukaan varallaolossa sijoituskunnissaan toimien samalla tarvittaessa alueensa yksikönjohtajina. Varpaisjärven ja Leppävirran vapaaehtoisten palokuntien hälytysosastojen jäsenillä on henkilökohtaiset sopimukset laitoksen kanssa. Meillä ei ole ollut ongelmia myöskään pelastuslautakunnan toiminnassa, sanoo Jukka Koponen. Uskon, että hänen valmiutensa pelastustoiminnan johtamiseen ovat paremmat kuin siinä mallissa, että liittäisimme päivystysjärjestelmään seitsemän tai kahdeksan palomestaria. Yhteiset tilat, yhteinen henkilöstö ja erikoiskalusto sekä se, että henkilöstö tuntee toisensa ja toimintatavat tuovat merkittäviä synergiaetuja. Pelastustoimen hälytyksiä alueella oli viime vuonna noin 5 000. 18 palokuntalainen 65 ensihoidosta synergiaetuja, kunnallinen järjestelmä toimii Toisin kuin esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos, Pohjois-Savossa on päädytty tuottamaan ensihoitopalveluja pelastuslaitoksen toimesta. Lisäksi alueella toimii noin 130 vpk-sopimuspalokuntalaista. Kun miettii kaikkia neljää toimintoa synergiahyötyjen ja kuntayhteistyön näkökulmasta (pelastustoiminta, riskienhallinta, varautuminen, ensihoito), on kunnallinen järjestelmä parempi. – Tässä neljän mestarin järjestelmässä osaamisen karttuminen ja ylläpito ovat tärkeitä tekijöitä. Varallaoleva palomestari/yksikönjohtaja liikkuu alueellaan yleensä omalla päivystysajoneuvollaan. Työpaikkasopimuspalokuntia on viisi: Stora Enso, Yara, Karjalan lennosto, Finavia sekä Koivujärven sotilaspalokunta. Lisäksi laitoksella on sopimukset Kuopion ja iisalmelaisen Peltosalmen VPK:n kanssa. Aivan vastikään on päätetty uudesta jaosta, jossa on yksi päivystävä 24h-palomestari Kuopiossa. kuopiossa ruiskumestarit kessuina Pelastustoiminnan johtaminen on keskitetty vuorossa olevalle palomestarille Neulamäen asemalla. Muutoksia päivystysjärjestelmään Päivystysalueita on aiemmin ollut viisi: Iisalmi, Nilsiä, Kuopio, Suonenjoki ja Varkaus. – Olen kunnallisen järjestelmän kannalla. Tehtävää hoitaa neljä vakituista palomestaria, jotka tekevät 24 tunnin työvuoroja. Mestari tekee jokaisessa työvuorossaan operatiivista työtä. – Ensihoitopalvelujen tuottaminen pelastuslaitoksen toimintana tuo kunnille ja veronmaksajille niin rahallista kuin toiminnallista hyötyä. Ensihoidon palveluista pelastuslaitos vastaa Kuopion lisäksi Suonenjoella ja Varkaudessa sekä ensivastepalveluista koko maakunnan alueella. Muuten pelastustoiminnan johtaminen hoidetaan lähimmän yksikönjohtajan ja päällystöviranhaltijan toimesta. Näiden lisäksi yksityisiltä vuokratuissa tiloissa toimivat Nilsiän Tahkon paloasema ja alus-/öljyntorjunta-asema Kuopiossa (viranomaissatama). Järjestelmän uudistamisessa tulisi huomioida varsinkin asiakkaat eli kuntalaiset.”. Lisäksi laitoksen alueella toimii sopimukseton työpaikkapalokunta PowerFlute Sorsasalossa. Palomestarin ollessa poissa rivistä loman tai sairauden vuoksi, yksi neljästä yksikön esimiehenä toimivasta ruiskumestarista asettuu hänen paikalleen. Petosen paloaseman vuokraisäntä on valtio (Senaattikiinteistöt). Kunnat omistavat paloasemat, joita on 28. 24 tunnin päivystysvuoro tulee harvemmin esimerkiksi seitsemän mestarin ringissä, sanoo pelastusjohtaja Jukka Koponen
Alempi päällystökurssi vuonna 1993 pätevöitti hänet alle 15 000 asukkaan kuntien päällystövirkoihin, ja insinööriamk-tutkinnon 2004 jälkeen hän oli valmis ottamaan vastaan riskienhallintapäällikön tehtävät vuonna 2004 aloittaneessa Pohjois-Savon pelastuslaitoksessa. Tätä ennen hänen työhistoriastaan löytyvät apulaispäällikkyys KarttulaVesanto-Tervon pelastustoimessa, paloja väestönsuojelupäällikkyydet Vesannon kunnasta ja Suonenjoen kaupungista. Hälytysosastossa hän aloitti vuonna 1979. iSTike – viiden laitoksen tilannekeskus Viiden pelastuslaitoksen kiertävä yhteinen tilannekeskus ISTIKE toimii ja kehittyy. Jukan harrastuksiin kuuluvat muun muassa vanhan maatilan kunnostus Leppävirralla ja lenkkeily. Haittapuolena olisi se, että ei olisi nykyistä viiden viikon välein olevaa tike/joke-harjoitusta. koponen asuu Kuopiossa vaimonsa kanssa. – Olemme tarjonneet palvelua ja tukea kunnille ja muutaman kunnan kanssa on jo sovittu käytännön järjestelyistä. Sote ja pelastustoimi ovat hänen mukaansa luonnollinen yhteistyömuoto. Pitkän uran alalla tehnyt Jorma Westerholm jäi eläkkeelle 2011, jonka jälkeen alun perin Leppävirralta kotoisin oleva Koponen astui laitoksen johtoon. pelastusjohtaja Jukka koponen, 53 Monen tutkinnon mies jukka koponen on toiminut neljä vuotta PohjoisSavon pelastuslaitoksen pelastusjohtajana. Nyt on menossa toinen toimintavuosi. Koposen mukaan ongelmana on henkilöstön kokemuksen kertyminen tai oikeammin sen vähyys. Hyvällä tuurilla Koposta voi kuunnella myös karaoke-illoissa.. Laitosten määrästä kysyttäessä Koponen viittaa pelastustoimen strategian uudistamiseen, joka on käynnissä. palokuntalainen 65 19 Yhteistyö varautumisessa kuntien kanssa on Pohjois-Savossa ollut kiinteä ja edelleen vahvistumassa. Työntekijämäärä olisi tällöin rajatumpi ja henkilöstö saisi enemmän kokemusta. Tulevat sote-alueet saattaisivat olla varteenotettava vaihtoehto, pohtii Jukka Koponen. Pohjois-Savon pelastuslaitos on alusta alkaen ollut mukana yhteistyössä. Ylemmän amk-tutkinnon Koponen suoritti 2008 ja diplomi-insinööritutkinnon (tuotantotalous) 2011. – Yhdellä kiinteällä sijaintipaikalla olisi omat etunsa. Koponen toimi automaatioteknikkona noin kymmenen vuoden ajan suunnittelu-, opetusja esimiestehtävissä. jukka koposen palokuntaura alkoi Leppävirran palokunnan poikaosastossa vuonna 1971. – Järjestelmän uudistamisessa tulisi huomioida varsinkin asiakkaat eli kuntalaiset
20 palokuntalainen 65 P alomies, kahden lapsen isä Jouni Ruutiainen, 35, suoritti pelastajatutkinnon vuonna 2000. Ruutiainen on tässä palomiesten sijaisuusrumbassa todennäköisesti Suomen ennätystä lähellä. Petosen aseman aloitettua kuukauden komennus sinne iskee kerran, kaksi vuodessa. – Palomiehen työssä parasta on työaika, työn vaihtelevuus ja hyvä porukka. Toista on ensihoidossa, jossa niin vaatimukset kuin toimintatavatkin ovat viime vuosina Jouni Ruutiainen. – Täällä Savossa hommat toimii ja tekemistä riittää. – Mielestäni on hyvä, että mestari tuntee miehistönsä perusteellisesti. Työuran loppusuoran Ruutiainen näkee hieman synkkänä. Neulamäen asemalla noudatettava mestarijärjestelmä, jossa jokaisella vuorolla on jatkuvasti sama palomestari, saa Ruutiaselta hyvän arvion. Tietysti vaihtuvilla mestareilla saisi ehkä hieman uusia tuulia tekemiseen, päättää palomies Jouni Ruutiainen. Hälytyksiä yksikölle osui helmikuisen vuorokauden aikana kolme. – Tilanne on pitkälti säilynyt samana operatiivisella puolella. Omasta kunYkkösvuoron ykkönen ja kakkonen palomiehet kopponen ja Ruutiainen 2.2.2015: Kuopion Neulamäen aseman sammutusauton konemiehen ja esimiehen penkillä istuvan ruiskumestarin ohella yksikköön riittää yleensä vain kaksi palomiestä. Käytännön pelastustoiminta ei Yrjö Kopposen mukaan ole viime vuosina paljoakaan muuttunut niistä päivistä, jolloin hän tuli alalle. – Tuona aikana tein kaikkiaan 58 työsopimusta, kertoo Vähäkyröstä Pohjanmaalta kotoisin oleva Ruutiainen. Viran hän sai vuonna 2006. Ongelmiakin tässä työssä on, mutta en jaksa ottaa ”prikaatin murheita”. Kokonaispalkkauskin on hyvä. – Se kyllä vähän ihmetyttää, että vahvuudet ovat joskus alle minimien. – Työkyvyttömyys on päivän selvä asia, mutta tässä tehdään hommia niin kauan kuin kroppa kestää. Kuopiolaissyntyinen palomies Yrjö Kopponen, 37, valmistui pelastajakurssilta jouluna 2003 ja pääsi suoraan töihin pelastuslaitokselle. Yrjö on vesisukelluskelpoinen, laitehuoltaja ja tekee myös palotarkastuksia. Muutos siihen ei ollut suuri. Sopimuspalokuntalaistaustan omaava Jouni Ruutiainen palveli jonkin aikaa Varkauden asemalla, mutta pääosan työvuoroistaan hän on tehnyt Neulamäen asemalla. Palokuntalaisen vieraillessa asemalla takapenkin miehittivät palomiehet Yrjö Kopponen ja Jouni Ruutiainen. Heti perään oli vuorossa asepalvelus ja sitten 12 vuotta palomiehen määräaikaisia sijaisuuksia. nosta huolehtiminen on palomiehelle hyvin tärkeä asia. Työilmapiirissäkään ei ole valittamista, sanoo nostolavan kuskina ja muunkin raskaan kaluston konemiehenä aika-ajoin toimiva Ruutiainen
– Alueellistaminen ei paljoakaan vaikutpekka kaartinen, 57 Kuntapäättäjä ja palomestari Palomestari Pekka Kaartinen istuu viidettä kauttaan Kuopion kaupunginvaltuustossa SDP:n edustajana. – Pakkaa on vuosien varrella haluttu sotkea, mutta mielestäni tässä järjestelmässä on enemmän etuja kuin haittoja. Olen ainut pelastusalan ihminen kaupunginvaltuustossa ja aika usein olen kuitenkin joutunut selvittämään alamme ominaispiirteitä muille päättäjille. tanut täällä Kuopiossa, mutta maakunnassa se koettiin aluksi negatiivisena. Alipäällystöja palomestarikurssien jälkeen alkoi pitkä ura palomestarina vuonna 1984. – Olen käyttänyt sitä muutamia kertoja. Hän on aiemmin istunut neljä kautta myös kaupunginhallituksessa. Asemapalvelua, koulutusta, liikuntaa ja kolme hälytystä. Enää ei voida tukeutua häkeen kuten aiemmin. P ekka Kaartinen asui lapsuutensa Puistokadun paloasemalla Kuopiossa. Kaartinen pitää Pohjois-Savon pelastuslaitoksen nykytilannetta hyvänä moneen muuhun kunnalliseen hallinnonalaan verrattuna. Voisi melkein sanoa, että meitä on käsitelty silkkihansikkain. Peltikolari, automaatti KYSissä ja piippaava palovaroitin asunnossa eivät paljoa rasittaneet kovakuntoisia miehiä. Pekan mielestä Kuopiossa noudatettava palomestareiden kiinteä vuorosysteemi on hyvä, koska tällöin palomestari tuntee oman vuoronsa hyvin. – Nyt kuitenkin ensihoidon synergia pelastuslaitoksen kannalta on vähentynyt. Pekka Kaartisen mukaan siirtyminen alueelliseen pelastustoimeen toi mukanaan paljon hyvää, vaikka uuteen järjestelmään totuttelu vaati aikansa. Onneksi näin ei ollut tällä kerralla. Kalusto, menetelmät ja myös henkilökunnan koulutus ovat merkittävästi kehittyneet viime vuosina. Osapuolilla hän tarkoittaa pelastuslaitosta, sairaanhoitopiiriä ja loppuasiakasta. Kaartinen on ollut koko työuransa ajan pelastustoimen palveluksessa. – On hyvä, että mestari tuntee miehistönsä, mutta on myös erinomainen asia, että miehet tuntevat mestarinsa. Aiemmin häke vastasi moniin kysymyksiin, tänään tämä ei ole mahdollista. Pelastustoimen tuottama ensihoitopalvelu on Pekka Kaartisen mukaan toiminut hyvin kaikkien osapuolten kannalta. Hätäkeskuksen palveluista Pekka Kaartinen jakaa ajatuksensa monen muun alan päällystöön kuuluvan kanssa. Kopposen ja Ruutiaisen työvuoro oli tavanomainen. Kuitenkin jokainen näistä tehtävistä olisi voinut pahimmillaan olla hyvinkin vaativa: vakava yhteenajo uhreineen, tulipalo KYSin maanalaisissa tiloissa ja asuntopalo. Sairaanhoitopiirin ottaessa vastuun järjestämisestä tilanne on muuttunut, päättää palomestari Pekka Kaartinen. Tietysti esimies, eli meillä ruiskumestari, on suoranainen esimies, mutta kyllä koko työvuoron toiminnan kannalta päivystävällä palomestarilla on suuri merkitys. Kehitys on kuitenkin ollut huimaa. Kopponen kannattaa Ruutiaisen tavoin vuoron oman palomestarin järjestelmää. – Hätäkeskusten palvelut ovat supistuneet. Sitten tietysti, kun ISTIKE on Kuopiossa, päivystävä mestari joutuu toimimaan kentällä liikkuvaa päällystöä tukevana henkilönä. palokuntalainen 65 21 kehittyneet huimasti. Nykyistä pelastustoimen palvelutasoa on vaikea verrata entiseen, palvelu on laadukkaampaa ja monipuolisempaa kuin ennen alueellistamista. – Meillä pelastustointa arvostetaan; kustannukset ovat säilyneet kohtuullisina. Eläkkeelle Pekka suunnittelee jäävänsä vuonna 2018. Viiden pelastuslaitoksen yhteisellä tilannekeskuksella on Pekan mielestä ollut yllättävän vähän tarvetta. Yrjö Kopponen. Neljän vuoden sijaisuuksien jälkeen hän sai palomiehen viran vuonna 1979
ruiskumestari Jari Martikainen: Irtiotto omasta työstä ja työympäristöstä antaa kokemusta ja uusia näkemyksiä, joita voi soveltaa palattuaan takaisin alkuperäiseen työpaikkaansa. Siksi alipäällystökurssiin tulisi hänen mukaansa lisätä reilusti henkilöstöhallintoon liittyvää opetusta. Pelastuslaitoksen operatiivisten tehtävien lisäksi Martikaisen ceeveestä löytyy kaksi tointa, joissa hänen oli mahdollista laajentaa näkemystään pelastusalan kokonaisuudesta: Vuoden palvelu Meriturvassa ja vuosi Suomen Palopäällystöliiton koulutuspäällikkönä veivät hänet ja perheen pääkaupunkiseudulle. Martikaisen rakennusinsinöörivaimo toimi kyseisen ajan rakennusinsinööritoimistossa sekä palotarkastajana Erottajan asemalla Helsingissä. – Työvuorossa viidestätoista on tultu käytännössä neljääntoista palomieheen. Parasta on työn monipuolisuus, yhteishenki ja työaika. Mutta vaikka hallinto on lisääntynyt ja vahvuudet ei, on tämä työ on silti erittäin motivoivaa. kasvoja neulamäen asemalla: Hallinnollinen työ lisääntynyt merkittävästi Tietokoneen ääressä on pakko viettää suuri osa työajasta. Pelastuslaitoksen toimistosihteerin tehtäviä Neulamäen asemalla hoitaa Kati Pasanen. Vuonna 2010 koko perhe muutti takaisin Kuopioon, jossa odottivat niin koulutuskeikat Pelastusopistolla kuin apulaispäällikön tehtävät Pohjois-Savon pelastuslaitoksellakin. Kuopiolaisella Jari Martikaisella, 45, on monipuolinen kokemus pelastusalan eri tehtävistä palomiehestä apulaispalopäällikköön ja niiden lisäksi kaksi alaa sivuavaa työtehtävää. Martikainen kertoo, että paloesimiehen tehtäviin tuleva ”uusi kaveri” yleensä yllättyy tehtävien määrästä. Jari Martikainen. – Hallinnollisten tehtävien lista on pitkä: työtehtävien jakaminen, komennukset, ylityöt, lomalista, tuuraukset, tuntien merkinnät, onnettomuusselosteet, muutamia mainitakseni. Tietysti vuorotyössä on haittatekijänsä, mutta lopputulema on silti positiivinen. vs. Ruiskumestarin hallinnollinen työ on hänen mielestään lisääntynyt viime vuosien aikana niin paljon, että tämän pitäisi näkyä myös alipäällystön koulutuksessa. Tämä pätee erityisesti pelastusalalla. Kokonaispalkkaukseen siirtyminenkin on osoittautunut onnistuneeksi ratkaisuksi, päättää ruiskumestari Jari Martikainen. 22 palokuntalainen 65 M artikaisen koulutustausta on monipuolinen: pelastusopiston pelastajakurssi 1995, pelastussukeltaja 1997, ensihoidon opintoja 1998 ja insinööri-amk-tutkinto 2006. – Veri veti kuitenkin hälytystehtäviin ja nyt olen ruiskumestarina, eli hoidan paloesimehen tehtäviä Neulamäen asemalla, kertoo Jari Martikainen. Työvuorojen vahvuuksien lasku huolestuttaa Jari Martikaista, kuten myös muita ruiskumestareita Pohjois-Savon laitoksella
Tämä kertoo, että vastakkaisasettelua täällä ei ole esiintynyt. palokuntalainen 65 23 A sikaisen mielestä suuruuden ekonomia on mahdollistanut yhteistoiminnan paloasemien kesken paremmin kuin kunta-aikana. Pirjo Kokkonen pitää ruokalaa ja on tuttu kasvo asemalla. Toiminnan kehittäminen ja tehostaminen jatkuvat. – Vapaavuoro ei ole enää meillä oikea resurssi. Säästövimmassa pitää Asikaisen mukaan muistaa, että paloaseman, joka on lähellä loppukäyttäjää, toiminta pitää turvata. Kiuruvedeltä kotoisin oleva pelastuspäällikkö Erkki Asikainen tuli Kuopioon pelastuspäälliköksi vuonna 2004 Pirkkalan, Haapajärven, Oulun ja Varkauden kautta.. – Koska olemme harva-alueella, pitää ihmisiä aktivoida mukaan talkoisiin ja myös pelastuslaitosten yhteistyötä pitää lisätä. pelastuspäällikkö erkki asikainen, 59: Leikkaukset edessä Pohjois-Savon pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Erkki Asikaisen mielestä pelastustoimen alueellistaminen on kokonaisuutena ottaen ollut positiivinen. Tästä on osoituksena siirtyminen viidestä yhteen päivystysalueeseen, silti meillä on edelleen neljä päällystörinkiä varallaolossa. Poikkipuoliset mielipiteet varallaolosta ja sen mielekkyydestä ovat olleet yksittäisiä. Hallintoa on kevennetty ja keskitetty, ja tätä kautta saavutettu taloudellisia säästöjä ja myös toiminnan taso on kehittynyt. – Kunta-aikana kaikki pyrittiin tekemään itse, nyt on voitu jakaa tehtäviä. Sen sijaan vapaavuorosta resurssina Erkki Asikaisella on hyvin varauksellinen kanta. Laitoshuoltaja Riitta Miettinen pitää paikat puhtaana. Pärjäämme säästöjen kanssa tämän vuoden, mutta vuodet 2016 ja 2017 tulevat olemaan vaikeita. Vapaavuorohälytyksien miesmäärät ovat hyvin pienet. Tilanne on kuitenkin tiukka, koska myös pelastustoimen tulee osallistua säästötalkoisiin. – Kaupunginhallitus ei ole kertaakaan kymmenen vuoden aikana käyttänyt otto-oikeutta. Varallaolo on Pohjois-Savossa todettu pääosin hyväksi, mistä osoituksena ovat viime syksyn jupakan tulokset. Asikainen kiittää yhteistyötä kaupungin kanssa. Varallaolo on erityisesti pienellä asemalla hälytyshenkilöstön saatavuutta varmentava tekijä
– Näillä standardisoiduilla ohjelmilla pystymme takaamaan tasaisen ja korkeatasoisen laadun, joka onkin tärkein kilpailuvalttimme. Turvallisuuskoulutuksen kannattaa siksi satsata. Kauko Laurila uskoo laadukkaan koulutuksen vaikutuksiin. Koulutuspäällikkö Kauko Laurila on toiminut aiemmin palomiehenä Karttulassa ja kunnan palopäällikkönä Honkajoella ja Karttulassa. Suurin käynnissä oleva projekti on tällä hetkellä kuudentoista EA1-kurssin tilaus. Sen palvelutarjontaan kuuluvat muun muassa alkusammutusja hätäensiapukurssit, tulityökurssit, erilaiset turvakorttikoulutukset sekä myös pelastussuunnitelmien laadinta. Kuusimiehistä osastoa vetää koulutuspäällikkö, palomestari Kauko Laurila. Myös varautumiseen liittyvä koulutus on mukana ohjelmassa. – Kun kokonaisvaikutus lasketaan, olemme tuottava yksikkö. – Tämä osasto syntyi edellisen pelastusjohtajamme Jorma Westerholmin ideasta tarjota pelastuslaitoksen asiantuntemusta myös ulkopuolisille tahoille, kertoo Kauko Laurila. Koulutusosaston kilpailijoina ovat niin yksityiset alan yritykset, SPR kuin paikallinen pelastusalan liittokin. – Voisi sanoa, että kouluttajaksi tulee olla myös jonkinasteinen kutsumus. Kuopioon hän siirtyi palomestariksi vuonna 2006 ja lopulta koulutuspäälliköksi vuonna 2010.. Tällä hetkellä kyseinen koulutus hoidetaan Pohjois-Savon pelastusalan liiton toimesta. Perinteisiä valistustehtäviä osasto ei tee, vaan ne kuuluvat laitoksen pelastustoiminnan piiriin. 24 palokuntalainen 65 K oulutusosasto koulutti vuonna 2014 noin 5 500 ihmistä yli kahden tunnin kursseilla. Mielenkiintoista on se, että vaikka emme markkinoi mitenkään palvelujamme, kysyntää riittää. – Osastollamme työskentelee minun lisäkseni ylipalomiehiä, palomiehiä ja lääkintäesimies, joka on kuitenkin 40 % sairaanhoitopiirin palveluksessa. Kauko Laurilan mukaan kouluttavaksi aikovalla pitää olla oma halu tehdä koulutustyötä, tähän tehtävään ei määrätä ketään. Koulutusosastolla kilpailuvalttina laatu Pohjois-Savon pelastuslaitoksella on ollut oma koulutusosasto vuodesta 2010. Pohjois-Savon pelastuslaitoksen koulutusosastolla on luotu yhtenäiset koulutusohjelmat eri aihealueille. Se tarjoaa turvallisuuskoulutuspalveluita niin kuntien organisaatioille kuin yksityisillekin tahoille. Palokuntakoulutuksen liittämistä tarjontaan on pohdittu
Lisäksi paljon julkisuutta saaneet hätäkeskusten ”virheet” aiheuttavat päivystäjille lisäpaineita. Ensihoitotoiminnan kannalta on erinomainen asia, että ensihoidossakin on vihdoin operatiivinen johtaja, joka pyörittää palveluita koko maakunnan alueella. – Ensihoidon ja pelastustoiminnan toiminta saman katon alla on hyvä asia, pelastuslaitos ja ensihoito toimivat parhaimmillaan käsi kädessä. Hätäkeskusten palveluista Jukka Hartikaisella on pääosin myönteinen kuva. Meillä asemakohtainen ensivastetehtävien määrä on pienimmillään 11 ja suurimmillaankin vain 86. Kuitenkin päivystäjien ”liipasinherkkyys” on hänen mukaansa toisinaan liian alhaisella tasolla. Vara-autoja on neljä. Pelastuslaitos hoitaa ensihoidon Kuopion, Suonenjoen ja Varkauden asemapaikoilta yhdeksällä yksiköllä. Pohjois-Savon pelastuslaitoksen ensihoitotoimintaa johtaa ensihoitopäällikkö Jukka Hartikainen. Menetelmissä ja toimintatavoissa on kuitenkin vielä paljon kehitettävää, sanoo vuodesta 2002 ensihoitoalan suorittavalla tasolla ja myös opettajana toiminut Hartikainen. – Ensihoitoyksiköitä lähetetään tehtäviin, jotka eivät liity mitenkään ensihoitoon. ensihoitopäällikkö Jukka Hartikainen: Ensihoito ja pelastus sopivat saman katon alle Pohjois-Savossa on kaksi ensihoitopalvelujen tuottajaa. palokuntalainen 65 25 K uopiossa Neulamäen ja Petosen asemilla päätoimisia ensihoitohenkilöitä on 24, joista 11 hoitotasoa ja 13 perustasoa. Pelastustoimen ja ensihoidon välillä Jukka Hartikainen ei näe vastakkainajattelua, päin vastoin. Suonenjoella on kahdeksan päätoimista ja Varkaudessa 15. Sairaanhoitopiiri vastaa lopusta maakuntaa noin 20 yksiköllä. Tämän lisäksi hän on suorittanut ylemmän amk-tutkinnon terveydenhuollon johtamisesta. Vastuuviranomainen on määritellyt tiukemmat hälytysohjeet ensivasteen käytölle ja siksi tehtävien määrä on paikoin romahtanut. Lähes kaikki näiden asemien palomiehet osallistuvat ainakin perustason ensihoitoon. Lisäksi lomaja sairauspoissaolojen vajausta on paikkaamassa seitsemän henkilöä. Ensihoidon osuus pelastuslaitoksen budjetista on noin 5,4 miljoonaa euroa. Ambulansseja on Kuopiossa kuusi, Varkaudessa kaksi ja Suonenjoella yksi. Mielestäni pelastuslaitoksen tuleekin tarjota turvallisuuden kokonaispakettia. Syy ei mielestäni ole hätäkeskuspäivystäjissä, vaan heille annetuissa toimintaohjeissa. – Ensivasteen tilanteesta olen vähän huolestunut. Kenttätyön lisäksi Hartikainen on toiminut myös ensihoidon opettajana Pelastusopistolla.. Kenttätyössä on tärkeää, että palomiehet ja ensihoitajat tuntevat toistensa tavat ja menetelmät. Ensivastepalvelut koko maakunnan alueella tuottaa pelastuslaitos 28 asemalta käsin. – Palvelutaso on selvästi parantunut, jos ajatellaan hoidon laatua. Jukka Hartikainen suoritti vuonna 2002 ensihoitaja-amk-tutkinnon alan ensimmäisellä kurssilla Lappeenrannassa. Yksityisiä palveluntarjoajia ei enää ole. Hänen mielestään uusi terveydenhuoltolaki toi mukanaan paljon hyvää niin kansalaisille kuin ensihoitopalvelullekin
Suonenjoen asemalla päivystää pelastuslaitoksen hoitotason yksikkö ympäri vuorokauden. 26 palokuntalainen 65 Jalkalantie 1, 77600 Suonenjoki: 210 lähdön päiväpaloasema Suonenjoen paloasemalla päivystää virka-aikana palomestari, paloesimies ja kaksi palomiestä. Paloaseman arjen pyörittäminen kuuluu myös näiden neljän päätoimisen rutiineihin. Jyrki Haataja. Suonenjoen aseman hallinnollisena esimiehenä toimii palopäällikkö Jukka Tengvall asemapaikkanaan Varkaus. Ensivaste hoidetaan virka-ajan ulkopuolella varallaolevien toimesta. Lähimmät paloasemat sijaitsevat Rautalammilla (18 km), Karttulassa (37 km), Leppävirralla (50 km) ja Kuopiossa (50 km). Heidän saatavuutensa hälytyksiin vaihtelee virka-ajan kahdesta yöajan kuudesta kahdeksaan. Tilanne rauhoittui, kun valvontaviranomaiset muuttivat tulkintaansa varallaolotuntien määrärajoituksista. Ensihoito on ensivastetta lukuun ottamatta täysin eriytetty pelastustoiminnasta. Viime syksynä Pohjois-Savon pelastuslaitoksen teettämien varallaolotuntien määrästä käytiin valtakunnallisestikin huomiota herättänyt keskustelu, kun työsuojeluviranomaiset tulkitsivat varallaolon pelisääntöjä tiukimman mukaan. Päätoimiset tekevät asemalla 38,25 tunnin työviikkoa, jonka lisäksi heistä jokaiselle tulee merkittävä määrä varallaoloja. Rautalampi, Tervo ja Karttula kuuluvat Suonenjoen mestarin vastuualueeseen. Tehtäviin hälytetään ensivastetta ja muutamia vähäisimpiä pelastustoimen hälytyksiä lukuun ottamatta myös noin kaksikymmentä toimenpidepalkkaista sopimushenkilöä. T iukasti pelastustoimen voimassaolevaa virallista sanastoa noudattaen Suonenjoella voidaan katsoa toimivan oikea ”puolivakinainen palokunta” (Paloja pelastussanasto [TSK 33], Sanastokeskus TSK 2006). Sopimushenkilöstön määrä on noin 20. Tämän lisäksi varalla on kaksi sopimushenkilöä. pienellä porukalla Suonenjoen aseman neljä päätoimista viranhaltijaa hoitavat pelastustoiminnan lisäksi käytännössä kaikki pelastustoimen tehtävät valvontaja tarkastustoimintaa myöten. Virka-ajan ulkopuolella yksi vakinaisista ammattihenkilöistä on palomestari/yksikönjohtaja-varallaolossa
Se ratkaisisi monta käytännön ongelmaa. Pelastuslaitoksen henkilöstöpolitiikan mielekkyyttä tulisikin tarkastella, jotta löydettäisiin parempia käytäntöjä. – Kun ollaan varallaolossa, se tarkoittaa, että koko suku on varalla. – Palomestarin työ tällaisella päiväpaloasemalla on todella monipuolista. Hyviä puolia tässä työssä ainakin täällä meillä ovat muun muassa, että palkka tulee ajallaan ja asema sekä kalusto ovat kohdallaan. Jussi Herranen Hannu Härmä Joona Pellikka. omiin ajoihin, entä kolareiden vahingonvastuu, pohtii Pellikka. – Tietysti tässä on työpaikkakohtaisia vaihteluita, mutta laitoksen yleiset käytännöt kyllä ihmetyttävät. Hänellä on myös lähihoitajan koulutus. Mielestäni tämä ei ole oikein. Ennen vuosi sitten alkanutta pestiä Suonenjoella, Jussi ehti palvella alan tehtävissä Saarijärvellä, Pielavedellä ja Rautalammilla. Kulissit kunnossa, muuten petrattavaa Päätoimisen henkilöstön ajatukset Pohjois-Savon pelastuslaitoksen tilasta vaihtelevat. Tuntimääräkin on rajattu kolmeenkymmeneen. Lisäksi varallaoloaikana ei kannata sairastaa, koska sillä on suuri vaikutus ansioihin. – Kun varallaolevan pitää käyttää talon autoa, aiheuttaa se liikkumiseen rajoituksia. Käytännön työhön ja työympäristöön hän sen sijaan on tyytyväinen. Pellikan mielestä pelastuslaitoksen työhyvinvointitilanne on ”siinä ja siinä”. – Palomiehen eläkeikä on aivan liian korkea. – Harjoitusten pitäminen sopimusmiehille virka-ajan ulkopuolella korvataan vapaana. Alipäällystötutkinnon vuonna 2014 suorittanut palomies Joona Pellikka, 39, on ehtinyt olla virassa viisi vuotta. Ansio kohenee, mutta varallaolo ei todellakaan ole vapaalla oloa. Katsaus muiden laitosten menettelytapoihin olisi paikallaan, päättää palomestari Jussi Herranen. Lisäksi pelastustoiminnan kehitys on viime vuosina ollut huima. Hannu Härmä jakaa myös monen pelastusalan ammattilaisen ajatuksen eläkeiästä. Paloasemaan, kalustoon ja turvattuun työpaikkaan ollaan tyytyväisiä, mutta useat seikat kaihertavat miesten mieltä. Tarkastusja valvontatoiminnan ohella saa kyllä hyvän kuvan harva-alueiden pelastustoimen ja pelastustoiminnan kokonaisuudesta. palomestari Jussi Herranen, 34, aloitti toimenpidepalkkaisena 1997, kävi pelastajakurssin vuonna 2005 ja suoritti insinööri-amk-tutkinnon 2013. Lomatkin kannattaa suunnitella niin, että ei sairasta, sanoo Joona Pellikka lievä hymy kasvoillaan. Hänen mielestään pelastustoiminnan järjestäminen pääosin varallaolojen avulla on kaksiteräinen miekka. Onpa täällä ollut tilanne, jossa on joutunut olemaan asemalla useita päiviä yksin, kun sijaisia ei yksinkertaisesti ole. Paljonko autoa voi käyttää ns. Kolmekymmentäkaksi vuotta alalla ollutta paloesimies Hannu Härmää, 54, mietityttää esimerkiksi ylitöiden korvaaminen vapaalla tunnista tuntiin. Kokonaispalkkaus olisi parempi ratkaisu kuin nykyinen. palokuntalainen 65 27 P alomies Jyrki Haataja, 41, on ollut virassa 11 vuotta. Koska toimimme todella pienillä henkilöresursseilla, palomestari joutuu myös ihan käytännön työhön. Vs
pieni budjetti Kaksi kolmannesta Kuopion VPK:n talousarvion tuotoista tulee palokuntasopimuksen perusteella pelastuslaitokselta. Kuudella yksikönjohtajalla pystymme vastaamaan sopimuksen vaatimuksiin melkein tilanteessa kuin tilanteessa. Kuopion ulkopuolelle vpk:n yksiköt suuntaavat hyvin harvoin. – Laitoksen johdon lisäksi myös Neulaniemen palomiesten kanssa suhteet ovat erinomaiset. Nykyinen laitoksen johto suhtautuu toimintaamme myös arvostavasti ja kannustavasti. uusittu asema ja kunnon kalusto Jo pitkään samassa paikassa, kaupungin omistamassa teollisuuskiinteistössä Kelloniemessä sijainnut paloasema koki muutama vuosi sitten täydellisen remontin. Sammutusauto PS181, säiliöauto PS183 ja palokunnan omistamat miehistöautot PS187 ja PS1872 täyttävät yksiovisen kalustohallin. – Sopimuksen mukainen lähtöaikamme on 15 minuuttia vahvuudella 1+3. Siitä on viime vuosina muodostunut elimellinen osa oman alueensa pelastustoiminnan kokonaisuutta. K uopion VPK:n 26:sta hälytyskelpoisesta 15 on myös savusukelluskelpoisia. – Maksamme polttoaineet itse, mutta vakuutukset hoitaa pelastuslaitos. Tämä on pitkälti sen ansiota, että useita palokuntalaisia asuu ja/tai työskentelee paloaseman läheisyydessä, sanoo palokunnan päällikkö, yrittäjä Jorma Miettinen, 51. Loistavat suhteet pelastuslaitokseen Palokunnan päällikkö Jorma Miettinen kehuu vuolaasti suhteita Pohjois-Savon pelastuslaitokseen. Yhtenä esimerkkinä kehityksestä on ollut hälytysmäärien nousu. Tämän päivän todellisuus poikkeaa ilmeisesti huomattavasti siitä, mikä tilanne on vallinnut menneinä vuosikymmeninä, arvioi Teemu kuulemansa perusteella. Hänen panoksensa on ollut palokunnallemme todella tärkeä muiden panosta tietysti unohtamatta. Kuopion kaupunki laittoi paikat kuntoon. – Meillä ei ole myöskään ongelmaa yksikön johtamisen suhteen. Käytännössä lähdemme noin viidessä minuutissa. Arvokas osa taloutemme kokonaisuutta on tietysti myös palokunnan piirissä tehtävä talkootyö. – Aseman uudistaminen tuli hyvään saumaan. Vuonna 1877 perustettu Kuopion VPK on vanhin alueen yhdistyksistä. Uusi sopimus oli piristänyt toimintaa ja sitten saimme vajaan vuoden evakossaolon jälkeen täysin remontoidut tilat, kertoo Jorma Miettinen. Viime vuonna palokunnalla oli 124 hälytystä. – Kalustokin on ajanmukaisella tasolla. Haluan tässä erityisesti nostaa esille konemestari Kari Mehtosen. Seuraavaksi odottelemme ikääntyneen säiliöauton vaihtoa tuoreempaan. kuopion vpk Kaupunkipalokunta hyvässä hapessa Pohjois-Savo kuuluu alueisiin, joissa vapaaehtoisia palokuntayhdistyksiä on vähän verrattuna moneen muuhun maakuntaan. Tänään palokunnalla menee hyvin. Palokunta on kytketty myös yksikkölähtöihin poislukien pienet liikenneonnettomuudet ja automaatit. palokuntalainen 65 29 Jorma Miettinen. Niin Miettinen kuin Julkunenkin pitävät alueellista pelastustointa hyvänä asiana, vaikka Julkusella ei käytännön kokemusta kunta-ajasta olekaan. Olemme hoitaneet Kalpan kotipeleissä järjestyksenvalvontaa. Tämän allekirjoittaa myös sammutusmies, opiskelija Teemu Julkunen, 19, joka toimii hälytysosastossa savusukelluskelpoisena jäsenenä ja vastaa myös nuoriso-osaston toiminnasta. Vuoden 2007 alusta voimassa ollut uusi palokuntasopimus aloitti palokunnan historiassa uuden aikakauden, jonka aikana kehitys on ollut nopeaa. Sen vastealueeseen kuuluvat muun muassa Kelloniemen, Kettulanlahden, Männistön ja Itkonniemen kaupunginosat. – Keräämme varainhankinnalla noin 5000–7000 euroa vuodessa. Tänään palokunta on olennainen osa alueensa hälytysmuodostelmia. Melkein kaikilla hälytysosastolaisilla on järjestyksenvalvontakortti, selvittää Miettinen palokunnan talousasioita. – Jo eläköityneet pelastusjohtaja Jorma Westerholmin kanssa tulimme erinomaisesti toimeen
30 palokuntalainen 65 10 % 10 % kymmenen prosentin vähennys Pelastustoimessa 100 000 tehtävää vuonna 2014 tulipaloja liikenneonnettomuuksia muita pelastustai avunantotehtäviä vahingontorjuntatehtäviä tarkastustai varmistustehtäviä ensivastetehtäviä 14 % 14 % 14 % 30 % 21 % 7 % 10 %
Viime vuonna tehtäviä oli 18 080, joka on 4 220 tehtävää vähemmän kuin ennätysvuonna 2010. Maastopaloja oli 3 590, joka on hieman enemmän kuin viime vuosina keskimäärin. vähennys aiempaan 10 %. Vahingontorjuntatehtävien määrissä on ollut suurta vuosittaista vaihtelua, riippuen myrskyjen aiheuttamista tehtävistä. Kiireellisten tehtävien määrä on laskenut edellisiin vuosiin verrattuna 7 400 ja kiireettömien 1 700 tehtävällä. Tehtävien määrä on vähentynyt 9 100 tehtävällä vuosien 2011–2013 keskiarvosta. Laskua on ollut 22 %, mutta ensivastetehtäviä on silti edelleen paljon, viidennes kaikista tehtävistä. Pelastuslaitokset tukevat ensihoitojärjestelmää ensivastetoiminnalla, jossa pelastusyksikkö antaa ensiapua, arvioi potilaan tilaa ja aloittaa ensihoidon silloin kun se ehtii kohteeseen ennen ambulanssia. automaatit vähentyneet Automaattisten paloilmoittimien tarkistusja varmistustehtävien määrää on yritetty vähentää laskuttamalla erheellisistä ilmoituksesta aiheutuneita kustannuksia kiinteistöltä. Vuonna 2014 vahingontorjuntatehtäviä oli 7 390, joka on selvästi vähemmän kuin kolmena edellisenä vuotena keskimäärin. ensivasteissa suuri pudotus Merkittävin muutos tehtävien määrässä on tapahtunut ensivastetehtävissä. Arvioidut omaisuusvahingot ovat kasvaneet 14 %, 137 miljoonaan euroon. Tiedot perustuvat pelastuslaitosten toimenpiderekisteristä kerättyihin tietoihin. Paloissa kuolleiden määrä oli 87. Tietoja analysoitaessa rekisteristä puuttui 350 tehtävän tiedot. Liikennevälinepaloja oli 2 150, joka on kymmenyksen vähemmän kuin edellisinä vuosina. pelastuslaitosten tehtävistä 2014 (2011–2013 keskiarvo) oli o Tulipaloja 14 % (12 %) o Liikenneonnettomuuksia 14 % (12 %) o Muita pelastustai avunantotehtäviä 14 % (11 %) o Vahingontorjuntatehtäviä 7 % (11 %) o Tarkastustai varmistustehtävä 30 % (29 %) o Ensivastetehtäviä 21 % (25 %) lähde peLaSTuSopiSTon TuTkiMuSJa keHiTTäMiSpaLveLuT info R akennuspaloja oli saman verran kuin viime vuosina eli 5 960. Vuoden kiireisin päivä oli Helena-myrskyn aikaan 31.7.2014, silloin pelastuslaitoksilla oli 1 350 tehtävää. Näiden tehtävien määrä on pudonnut 6 000 tehtävällä 21 410 tehtävään. palokuntalainen 65 31 10 % 10 % Vuonna 2014 pelastuslaitoksilla oli yhteensä 100 800 pelastustai avunantotehtävää, joista kiireellisiksi kirjattiin 73 600 tehtävää. Rakennuspaloista näyttäisi aiheutuneen edellisvuosia isompia vahinkoja. Rakennuspalossa loukkaantumisen vuoksi hoitoa sai 771 henkilöä, kun edellisten vuosien keskiarvo oli 516. Määrä on pudonnut selkeästi, vaikka samaan aikaan hätäkeskuksiin kytkettyjen paloilmoittimien määrä on noussut
• Automaattisen paloilmoittimen tarkistustehtävät vähenivät kymmenen prosenttia edelliseen kolmeen vuoteen verrattuna (2011: 21 430, 2012: 20 110, 2013: 19 016, 2014: 18 080). Niiden tehtävien määrä on lisääntynyt 42 %, joissa pelastuslaitokset muuten avustavat ensihoitoa (2011–2013 ka 2 240, 2014: 3 160). (2011: 16 690, 2012: 7 200, 2013: 11 070, 2014: 7 390) o 2014 myrskyt eivät työllistäneet yhtä paljon pelastuslaitoksia kuin 2013 tai 2011 o Vuoden kiireisin päivä oli Helena-myrskyn aikaan 31.7.2014 (1 350 tehtävää) (2013 Selja 13.12.2013: 2 720 tehtävää ja Eino 17.11.2013: 2 340 tehtävää) Pelastusopiston tutkimusja kehittämispalvelut, suunnittelija Johannes Ketola, Pelastusopisto, puh. (2011–2013 ka 13 440, 2014: 14 120) • Liikenneonnettomuuksia, joihin pelastuslaitoksen yksiköitä on hälytetty (mukana ei ole tehtäviä, joihin on hälytetty pelkkä ambulanssi), oli 13 700. • Palovaroittimen tarkastustehtävien määrä on kasvanut viidenneksen. roskispalot, muuntajapalot) määrä on laskenut (2011–2013 ka 2 910, 2014: 2 420) • Tulipaloja yhteensä oli hieman enemmän kuin kolmena edellisenä vuotena, nousu johtui lähinnä maastopalojen määrän kasvusta. • Vahingontorjuntatehtävien määrä vaihtelee säästä johtuen. 029 545 3445, johannes.ketola@pelastusopisto.fi tutkimusjohtaja Esa Kokki, Pelastusopisto, puh. (2011–2013 ka 2 390, 2014 2 910) • Ensivastetehtävien määrä on laskenut 22 % (2011–2013 ka 27 420, 2014: 21 410). o 2014 oli hieman tavanomaista kiireisempi maastopalokesä (1996–2014 keskiarvo 3 110 maastopaloa, 2014: 3 600 maastopaloa) o Kolmeen edelliseen vuoteen verrattaessa maastopalojen määrässä nousua oli paljon, johtuen sateisesta kesästä 2012 (2011–2013 ka 2 270 maastopaloa, 2014: 3600 maastopaloa) • Liikennevälinepalojen määrä laski kymmenyksen (2011–2013 ka 2 370, 2014: 2 150) Erityisesti laski raskaan liikenteen palojen määrä (2011–2013 ka 344, 2014: 290) • Muiden tulipalojen (esim. 32 palokuntalainen 65 10 % • Syttymiskohdasta levinneiden rakennuspalojen määrä laski edelleen (2011: 2 550, 2012: 2 410, 2013: 2 350, 2014: 2 300) • Rakennuksissa olleiden pienten tulipalojen määrä nousi hieman (2011–2013 ka 3 460, 2014: 3 660) • Maastopalojen määrä vaihtelee voimakkaasti riippuen säästä. Automaattisen paloilmoittimen välittämistä tehtävistä (2014 yhteensä 18 890 tehtävää) 96 % oli erheellisiä. 029 545 3409, esa.kokki@pelastusopisto.fi lisätietoja huomioita: 5 960 3 590 2 150. Niitä on kuitenkin edelleen lähes neljännes kaikista tehtävistä. Määrä on pysynyt hyvin samansuuruisena jo useita vuosia
pelastuspäällikkötasolla persoonia voidaan vielä löytää, jos otetaan käyttöön suurennuslasi. Kyllä jokaisessa vuorossa aina joku persoona löytyy, mutta aivan epävirallisen, vuosia kestäneen havainnoinnin perusteella voi sanoa, että kyllä on palomiesjoukkokin harmaantunut. Jos ei hiukset, niin se lavakarisma ainakin. palokuntalainen 65 33 10 % postia lämpökameramiehelle Lähetä mielenkiintoisia viestejä osoitteeseen lampokameramies@hotmail.com. Minun on ikävä pelastusosastolta lämpökameramies ei löydä persoonallisuuksia täikammallakaan, jos Ilpo Helismaata ei lasketa. Näistä suuri osa on lähiaikoina eläköityviä vanhemman koulukunnan palotieteidenharjoittajia, joiden jättämä jälki näkyy vielä pitkään yksittäisten laitosten arjessa – niin hyvässä kuin pahassakin. entä palomiehet. pesonen, juvakoski, Hyrsky, Alho, Jaakkola, miksei Partanenkin. Lämpökameramies tuntee ihan henkilökohtaisesti muutaman, ja heistä ei voi sanoa, että olisivat harmaita varpusia. No, palomestareiden joukosta löytyykin sitten jo kymmeniä persoonallisuuksia. Muiden tunnusväri on koskisenharmaa. lämpökameramies lämpökameramies on jo tovin ihmetellyt, minne kaikki pelastusalan persoonat ovat piiloutuneet. Tuntuu siltä kuin hallitasoa korkeammalla hierarkiatasolla olevat olisivat käyneet viime vuosina aivopesukoneen kuumimman ja pisimmän pesuohjelman läpi. nykyisistä pelastusjohtajistakaan ei saa irti oikeastaan mitään. pelastusalalta kyllä löytyy vaikka millaista matkustajaa ja asemallekin riittää väkeä, mutta missä ovat ne persoonat, jotka saavat jo olemassaolollaan aikaan keskustelua ja liikettä. Harmi vain, että Lämpökameramiehen tutkimuksen perusteella osa näistä harvoista persoonista on kunnostautunut julkisuudessa vähemmän esimerkillisesti. Pesuaineena on varmaan käytetty mäntysuovan sijasta kloriittia. Sopimuspalokunnista tuntuu löytyvän se värikkäin porukka. Viimeisetkin persooniksi laskettavat johtajat ovat viime vuosina puhdistautuneet aivopesukoneessa enemmän kuin tehokkaasti. paloesimiehet ovat aika vekkuleita. Mä teitä kaipaan, ah.. Harmi vain, että persoonat esiintyvät omalle palokunnalle, mutta jo alueellisesti tunnetut persoonallisuudet ovat vähissä. Kaikki väri on poistunut johtajakunnasta. Lämpökameramies tuntee ikävää heitä kohtaan
Muun muassa liikuntasalin ja opetuskeittiöiden ilmanvaihtoa hoitanut ilmanvaihtokone tarkastettiin ja pysäytettiin. Palo sai alkunsa vikaantuneesta sähkökaapelista liikuntasalin nurkkauksessa sähkökeskuksen takana olleessa umpinaisessa tilassa. Lukion rehtori Tapio Karvosen mukaan ”se haisi juuri niin kuin piirilevyn päällä pitäisi kolvia hetken liian pitkään”. Osa kolmannen vuoden opiskelijoista valmisteli kahden päivän kuluttua vietettäviä penkkareita koulun kellarin väestönsuojassa. Liikunnan opettaja ilmoitti kello 10.50 asiasta lukion rehtorille. Aamun liikuntatuntien jälkeen salissa ei ollut opetusta. Myös kouluun tutustumassa olleet Valkealan yläkoululaiset olivat tehneet tilaa puolen päivän jälkeen saapuville Myllykosken yläkoululaisille. Hajun lähteeksi epäiltiin musikaalia varten kasattuja äänentoistolaitteita. Myöhemmin hajua havaittiin myös koulun aulassa ja portaikoissa. Palo levisi yhteiskoulussa nopeasti, sillä rakennusta ei oltu teksti ja kuvat sasu mäkInen Yhteiskoulun tulipalossa suuret riskit. Myöskään koulun kellarissa hajuhavaintoja ei tehty. Hajun lähdettä ei pystytty edelleenkään paikallistamaan. Ikkunoita avattiin, etsintä jatkui Voimakkaan hajun vuoksi liikuntasalin ikkunoita avattiin tilan tuulettamiseksi. Vähän myöhemmin salissa alkoi vähitellen voimistua pistävä haju. Koulun liikuntasalissa oli aamulla käynnissä samalla viikolla tanssittavien vanhojen tanssien harjoitukset. palokuntalainen 65 35 K ouvolan yhteiskoulussa ja lukiossa opiskelee yli kuusisataa opiskelijaa. ullakolla sijaitsevia ilmastointilaitteita. Viimeinen vieraan hajun takia salissa käynyt opettaja poistui paikalta kello 11.26. Sammutustöissä kului 330 000 litraa vettä. Rehtori saapui paikalle ja pyysi myös kiinteistönhoitajan etsimään hajun lähdettä. Nopeasti levinneestä tulipalosta ei aiheutunut vakavia henkilövahinkoja, mutta seitsemälle henkilölle annettiin happihoitoa ambulanssissa. Abiturienteilla oli kello 8.30–9.35 ylioppilaskirjoituksiin kuuluva toisen kotimaisen kielen kuuntelukoe, joten he eivät olleet enää paikalla. He eivät havainneet imuilmassa pistävää hajua, mutta poistoilmassa haju tuntui kyllä. Hajua tutkitaan, syytä ei löydy Ensimmäisen oppitunnin alussa aamukahdeksalta koulun liikuntasalin käyttäjät eivät havainneet mitään poikkeavaa. Lähes yhdeksän metriä korkeaan aulaan levisi savua urkuparven säleikön kautta, jolloin ihmiset alkoivat siirtyä ulos. Kiinteistönhoitaja ja rehtori päätyivät kuitenkin kello 11 tutkimaan salin yläpuolella Teknisestä viasta syttynyt tuli tuhosi Kouvolan yhteiskoulun 112-päivänä helmikuussa 2014. Koulun henkilökunta ja huoltomies pyrkivät edelleen paikallistamaan ja selvittämään hajun syytä. Jälkivartiointi koululla jatkui seuraavaan päivään. Pistävää hajua lukuun ottamatta salissa ei tuolloin havaittu mitään poikkeavaa. Palo tuli esiin, savu valtasi tilat Piilossa kehittynyt palo voimistui ja levisi tyhjään liikuntasaliin
Kuulutusjärjestelmä ei ole pakollinen koulurakennuksissa. Ulos päässeet opiskelijat näkivät liekkien jo lyövän rakennuksen ulkoseiniä vasten. 36 palokuntalainen 65 suosituksista huolimatta palo-osastoitu. Evakuointipaikka siirrettiin Sumulaaksonkadun varrella olevalle parkkipaikkana toimivalle hiekkakentälle. Onnettomuustutkintakeskuksen teettämän tutkimuksen mukaan kuulutuslaitteiden toimimattomuus oli huomattu jo aiempien poistumisharjoitusten yhteydessä. Kuulutus ei kuitenkaan kuulunut kaikkiin tiloihin, sillä niissä kaiuttimet oli laitettu hiljaiselle tai kokonaan pois päältä. Lukion ja yläkoulun opiskelijat evakuoitiin ohjeiden mukaisesti koulun viereiselle urheilukentälle ikkunoiden poksahdellen samanaikaisesti rikki kuumuuden vaikutuksesta. Lopulta ilman takkeja ulkona olleet opiskelijat evakuoitiin läheiselle Kankaan koululle. Evakuoidut opiskelijat sijoitettiin hajautetusti osittain jäähallin ja osittain takaisin koulun suuntaan. Lähes kaikki pääsivät poistumaan normaalisti ulos hätäuloskäyntejä käyttäen. Sähkökatkoksen aikana toimivaa akkulaitteistoa järjestelmässä ei ollut. Ensihoitoyksiköt hoitivat paikan päällä yhdeksää lievästi loukkaantunutta henkilöä, joista valtaosalla oli lieviä savusta aiheutuneita hengitystieongelmia. Kaksi ihmistä jouduttiin pelastamaan tikkaiden avulla toisesta päästä taloa savukaasujen vuoksi. evakuointi onnistui Savunmuodostuksen lisääntyessä kentällä rehtori ja pelastusviranomaiset päättivät siirtää evakuointipaikkaa. Ketään ei jouduttu kuljettamaan sairaalahoitoon.. Kouvolan yhteiskoulun tapauksessa koulun rehtorit epäilivät kuulutuksen pelastaneet useita ihmishenkiä. Yhteiskoulussa ei kuultu palohälyttimien soimista, sillä niitä rakennuksessa ei ollut. Yhteiskoulun rehtori Tarja Korhonen käski kuulutuksessaan kaikkia poistumaan rakennuksesta välittömästi palohälytyksen vuoksi. Kuulutukset myös pätkivät joissakin tiloissa tulipalon sytyttyä, eikä pakkosyöttö päästänyt kuulutusta läpi kaikkiin tiloihin. Lisäksi yhdellä oli haava ja toisella vamma ranteessa. Palon alkaessa rakennuksessa oli noin 500 opiskelijaa, jotka selviytyivät vähillä vammoilla todennäköisesti aiemman paloharjoittelun ansiosta. Monilla rakennuksesta poistuneilla oli yllään vain sisävaatteet ja osalta puuttuivat jalkineet
Kello 11.46.58 Kuopion hätäkeskus sai puhelun läheiseltä Salpausselänkadulta. Myöhemmin paikalle hälytettiin vielä seitsemän säiliöautoa sekä puolustusvoimien vaahtoauto. yksikkö RKY511. Koulun huoltomies soitti hätäkeskukseen saatuaan tiedon rakennuspalosta puhelimitse lukion rehtorilta, joka itse oli alkanut tyhjentää luokkia kiertämällä. Kuopion hätäkeskus hälytti ensimmäiset 13 pelastuslaitoksen yksikköä palopaikalle kello 11.48.52. Paikalle oli kerätty useita laitoksen yksiköitä. Tilannekeskus ilmoitti sisäministeriön päivystäjälle tapahtumasta kello 12.45 ja Onnettomuustutkintakeskuksen päivystäjälle kello 12.50. Ilmoittaja kuvaili paloa räjähdysmäiseksi. Kouvolan paloasemalta on kohteeseen matkaa noin yksi kilometri. Kouvolan paloaseman työvuoro oli valmiudessa vara-autolla RKY5012, jotta pelastusyksikkö RKY501 sai olla tavanomaisten tehtävien ajan mukana tapahtumapäivässä. pelastajien ensimmäiset minuutit palopaikalla RKY5012 (1+4) Luokkahuoneiden tiedustelu alaoven kautta, opiskelijoiden evakuointi luokkahuoneista RKY511 (1+3) Juhlasalin sammutustehtävä alaoven kautta juhlasalin oville (2 x työsuihku) RKY501 (1+3) Pelastustehtävä alaoven kautta, kaksi henkilöä motissa opinto-ohjaajan toisen kerroksen huoneessa RKY506 (0+1) Juhlasalin sammutustehtävä järeällä suihkulla RKY506 nostokorista RKY503 (0+1) Lisävesi RKY511:lle. Rehtori Tapio Karvonen soitti hätäkeskukseen ja kertoi koulun olevan tulessa juhlasalin päältä. palokuntalainen 63 37 H ätäkeskus sai toisen puhelun kello 11.48. Hän kertoi myös opiskelijoiden poistuvan ulos rakennuksesta. Pelastuslaitoksen tilannekeskus lähetti kello 12.18 sähköpostin kaupungin johtoryhmälle. Sähköpostissa kerrottiin koulun palavan, opiskelijoiden evakuoinnin olevan käynnissä ja sisällä mahdollisesti olevan vielä henkilöitä. Ilmoittaja soitti viereisen rakennuksen parvekkeelta. Hätäkeskus sai kolmannen soiton kello 11.50. Kouvolan nostolava-auto RKY106 saapui kohteeseen kello 11.54.50 ja vapaavuoron miehittämä toinen pelastusyksikkö RKY501 kello 11.58.00. Karvonen epäili tulipalon aiheuttajaksi ilmastointilaitetta. 112-päivän tapahtuman vuoksi Kouvolan paloasemalla oli oman aseman yksiköiden lisäksi yksiköt Kuusankosken, Utin ja Korian paloasemilta. Pelastusyksiköiden saavuttua kohteeseen Sumulaaksonkadun puoleisista liikuntasalin ikkunoista ja kattorakenteista näkyi runsaasti savunmuodostusta ja liekkejä. Päällikköpäivystäjä RKY P20 pyysi hätäkeskusta hälyttämään Kotkasta puomitikasauton RKY106, Cobra-sammutinleikkurin sisältävän säiliöauton RKY103 sekä johtokeskusyksikön RKY10 kello 11.53. Hän kertoi liikuntasalin katon olevan tulessa ja liekkejä näkyvän rakennuksen takaa. Sisäministeriön päivystäjä ilmoitti asiasta sähköpostilla valtioneuvoston tilannekeskukseen sekä opetusja kulttuuriministeriöön. Ensimmäisenä kohteen saavuttivat kello 11.52.34 päivystävä palomestari RKY P32, Kouvolan pelastusyksikkö RKY5012 sekä Kuusankosken pelastus112-päivän vuoksi Palokunnalla vahvat resurssit Kouvolan paloasemalla vietettiin 112-päivää
Hän ilmoitti olevansa opiskelijan kanssa työhuoneessa toisessa kerroksessa saarroksissa savun keskellä Opiskelijoiden poistuttua kokoontumispaikalle koulun henkilökunta ilmoitti pelastusyksiköille, että todennäköisesti kaikki opiskelijat ja henkilökunnan jäsenet olisivat poistuneet rakennuksesta. Opinto-ohjaaja oli myös soittanut hätäkeskukseen kello 11.52, kertonut huoneessa olevasta hajusta ja ettei käytävän kautta päässyt poistumaan. Kuusankosken pelastusyksikkö RKY511 sai tehtäväkseen sammutushyökkäyksen Sumulaaksonkadun puolelta portaikon kautta liikuntasaliin tavoitteena palon rajoittaminen salissa sekä tiedustelu. Opiskelija oli soittanut pihalla olleelle ystävälleen ja kertonut jääneensä saarroksiin työhuoneeseen yhdessä opinto-ohjaajan kanssa. Täyttä varmuutta asiasta ei alkutilanteen aikana kuitenkaan saatu. Huoltomies oli paikalla ja avasi saliin johtavan oven lukon. Savusukeltaja kielsi huoltomiestä avaamasta ovea enempää ja pyysi tätä poistumaan aulasta. Pitkän etäisyyden takia letkut loppuivat kesken ja sammutusparin toinen savusukeltaja lähti hakemaan lisää letkua. kansalaisopiston puoleisessa osassa rakennusta. Luokassa ollut opettaja kertoi, ettei keskusradion kuulutus ollut kuulunut luokkaan. Pelastajat ohjasivat luokassa olleet opiskelijat ja opettajan lyhintä reittiä pääoven kautta ulos koulurakennuksesta. Kouvolan pelastusyksikkö RKY5012 sai tehtäväkseen etsiä opinto-ohjaajan ja opiskelijan, jotka olivat jääneet toisen kerroksen toimistohuoneeseen. Yksikön Useita ihmisiä. Savusukeltajat tekivät tarvittavat letkuselvitykset sisääntuloaulaan. He siirtyivät kohti aulan toisessa päässä olevia portaita päästäkseen toisen kerroksen käytävälle ja siitä opettajainhuoneeseen, jossa he olettivat opinto-ohjaajan ja opiskelijan olevan. 38 palokuntalainen 65 M yöhemmin henkilökuntaan kuuluva ilmoitti, että ainakin yksi opiskelija sekä opinto-ohjaaja ovat edelleen sisällä palavassa rakennuksessa. Päästessään ensimmäisen kerroksen aulaan yksikön jäsenet huomasivat raollaan olleen historian luokan oven ja ihmisen
Opintoohjaajan huone paikantui lopulta sisällä olleiden tekemien puheluiden, ikkunassa näyttäytymisen sekä ulkopuolella olevan koulun henkilökunnan ohjauksen perusteella rakennuksen itäpäädyn toiseen kerrokseen. Tieto levisi maailmalle välittömästi läpi ovia rikkomatta. Karvosen mukaan koululla ei käyty ennakkoon keskustelua opiskelijoiden suojaamisesta medialta. Peruskoulun rehtori Tarja Korhonen kertoo median edustajien ottaneen välittömästi yhteyttä kouluun. Kouvolan yhteiskoulun lukion rehtori Tapio Karvonen informoi mediaa koulun osalta.. Kouvolan pelastusyksikön RKY5012 esimies ja toinen savusukeltaja jatkoivat tiedustelua ja pääsivät toisen kerroksen opettajainhuoneeseen todeten sen tyhjäksi. Vieressä sijaitsevat jäähalli ja uimahalli jouduttiin sulkemaan, sillä ilmastointia ei voitu rakennuksissa käyttää savukaasujen vuoksi. Samaan aikaan Kouvolan nostolavayksikkö RKY506 siirtyi Sumulaaksonkadulle tehtävänään salin sammutus nostokorista käsin. Nostolavaa ei ollut mahdollista ajaa lähelle rakennuksen päätyä. Esimies ja savusukeltaja jatkoivat tiedustelua toisen kerroksen käytävällä. Esimies ilmoitti pelastustoiminnan johtajalle, ettei pelastaminen sisäkautta onnistu, vaan opintoohjaaja ja opiskelija pitää paikantaa ulkokautta. Myöhemmin huoltomieheltä saatiin avain, jolloin tiloja päästiin käymään M edia uutisoi tapahtuneesta lähes välittömästi. Yksi Salpausselänkadun kaistoista jouduttiin sulkemaan liikenteeltä sammutustöiden vuoksi. Hän palasi takaisin ja sai Kuusankosken pelastusyksikön RKY511 sammutusparin työskentelyä tukevia tehtäviä aulassa. Asiasta annettiin myös liikennetiedote. Kouvolan pelastusyksikön RKY501 jäsenet epäilivät sarjatikkaiden riittämistä ikkunan tasalle, sillä huoneen kohdalla rakennuksen ulkopuolella oli avoportaat alas rakennuksen pohjakerrokseen. Kouvolan pelastusyksikkö RKY501 sai tehtäväkseen pelastaa opiskelijan ja opinto-ohjaajan ulkokautta sarjatikkailla. Yhteiskoulun osalta tiedotus jäi lukion rehtori Tapio Karvosen tehtäväksi. – Media alkoi soittaa jo poistuessa rakennuksesta, Korhonen kommentoi. Kouvolan Sanomien ensimmäinen artikkeli aiheesta julkaistiin kello 12.02. Pelastusyksikön jäsen kiipesi sisään huoneeseen ja avusti opinto-ohjaajan ja opiskelijan alas noin kello 12.15. palokuntalainen 65 39 sammutuspari oli valmistellut tarvittavat letkuselvitykset aulan lattialle ja aloitti sammutustyön välittömästi liikuntasalin ovelta. Esimies palasi takaisin portaiden luokse, mutta savusukeltaja etsiytyi Salpausselänkadun puoleiseen luokkaan, josta hän poistui tikkaiden avulla avustettuna. Kuusankosken pelastusyksikön RKY511 esimiehen päätöksellä sarjatikkaita kuitenkin käytettiin, ja niillä ulotuttiin ikkunan tasalle. Kuusankosken pelastusyksikön RKY511 sekä Kouvolan nostolavayksikön RKY506 yhteisvoimin paloa pyrittiin rajoittamaan ja estämään sen leviäminen kattorakenteisiin. Tiedotusvälineet kuitenkin ymmärsivät olla haastattelematta opiskelijoita, jotka siirtyivät suojaan väistötiloihin. Osa käytävän luokkien ovista oli lukossa, joten he rikkoivat ovia tarkastaessaan tiloja. Valvontakameran tallenteen mukaan ambulanssi lähti kuljettamaan pelastettuja Kankaan koululle kello 12.19. Hän kertoi päättäneensä lopulta olla vastaamatta ulkopuolisilta tuleviin puheluihin. Näkyvyys katosi kokonaan, jonka vuoksi tiedustelua tehneet esimies ja savusukeltaja kadottivat yhteyden toisiinsa. Letkuja hakemaan lähtenyt savusukeltaja palasi rakennukseen, mutta ei enää löytänyt rakennuksesta jo poistuneita esimiestä ja toista savusukeltajaa. Lisähaastetta sammutustyöhön toi palavan koulun sijainti aivan Kouvolan keskustassa. Samaan aikaan savun määrä tilassa kasvoi runsaaksi
helmikuuta koulussa oli ollut toisen kotimaisen kielen kuullunymmärtämiskoe. Lukiolaisten yhteishenki kasvoi tulipalon myötä ja viikko palon jälkeen musikaalin ensi-ilta pidettiin Kouvola-talolla. Koulussa valmisteltiin musikaalia, joka oli palaa haaveeksi. Kaksi minuuttia myöhemmin tuli ilmoitus, ettei palon rajoittaminen onnistu ja palo on levinnyt koko yläpohjan rakenteisiin. Palon jälkeen Yhteiskoulun lukioon pystyi kuitenkin edelleen hakea opiskelemaan. Välittömästi tulipalon jälkeen Facebookiin perustettiin sivu, jonka kautta ihmiset ympäri Suomea tarjoutuivat lainaamaan tarvittuja esineitä. Tulipalo tuhosi kaikki musikaalin esineistöt ja välineet. Kotkan puomitikasyksikkö RKY106 sammutti kattoa järeällä suihkulla. Palopäivänä tiistaina 11. Kaikkiaan pelastustoimintaan osallistui 24 pelastuslaitoksen yksikköä 11 paloasemalta. Seuraavana päivänä vuorossa oli vieraan kielen kuullunymmärtämiskoe. Osa opettajista lomautettiin säästösyistä vuonna 2013. Varsinaiset sammutustyöt jatkuivat kello 23 saakka, jonka jälkeen palomiehet seurasivat tilannetta ja raivasivat kyteviä palopesäkkeitä. Lisäksi puolustusvoimien vaahtoyksikkö antoi virka-apua pelastuslaitokselle. Sammutustyöt kestivät tunteja pelastustoiminta jaettiin neljään toimintakaistaan: Pelastusyksiköt eivät päässeet sammutustöihin rakennuksen taakse maaston ja puiden vuoksi. Lomautukset eivät kuitenkaan olleet tarpeeksi, sillä Kouvolan kaupunki päätti yhdistää keskustassa toimivat Yhteiskoulun ja Lyseon lukiot. Raivauksen jälkeen jälkisammutus onnistui. Kattoa raivattiin yksityiseltä yritykseltä tilatulla pitkäpuominosturin kouralla irrottaen peltiä ja kattorakenteita palokohteesta. Myös Kouvolan teatteri ja paikalliset yritykset tukivat opiskelijoita. Vartiointiliikkeen vartijat osallistuivat palon jälkivartiointiin yhdessä pelastuslaitoksen kanssa. Edelleen seuraavana päivänä koululla oli kaksi yksikköä jälkivartioinnissa. Kuuntelukoe pystyttiin järjestämään normaalisti väistötiloissa. Pelastuslaitos sai kaikki rakennuksen tilat tarkastettua kello 13.32. Yhteiskoulun lukion rehtori Tapio Karvonen mietti jo palopäivänä ylioppilaslautakunnan kanssa, mitä tehtäisiin jos. Pelastushenkilöstön kokonaisvahvuus palopaikalla oli 58. Kevään ylioppilaskirjoitukset olivat parhaillaan käynnissä helmikuussa. Stressin keskellä lukiolaiset pyrkivät keskittymään muihin asioihin. Myös vanhojen tanssit ja penkkarit järjestettiin väistötiloissa. 40 palokuntalainen 65 S ammutusja raivaustyöt jatkuivat koko iltapäivän ajan. Vaikeuksien kautta voittoon Kouvolan yhteiskoululaiset kärsivät jo ennen tulipaloa. Kattorakenne oli liian heikko katolla liikkumiseen, ja siellä liikkuminen kiellettiin kello 14.32. Kattopalon sammuttaminen oli vaikeaa, sillä pelti esti sammutusveden pääsyn kohteisiin. Kouvolan pelastusyksikkö RKY5012 tiedusteli katolla olleiden ilmanvaihtokonehuoneiden kuntoa selvittäen palon leviämistä ja mahdollista reittiä katolle
sankarirehtori on palkintonsa ansainnut Kouvolan yhteiskoulun lukion rehtori Tapio Karvonen on toiminut vuodesta 1993 lähtien rehtorina Kouvolassa. Karvosen aloittaman nopean evakuoinnin seurauksena rakennuksesta pelastautui rehtorien, kahden koulusihteerin sekä noin 45 opettajan lisäksi lähes 500 opiskelijaa. Huolto, käynnistyi noin kello 13.00. Harjoituksen jälkeen koulun henkilökunta on keskustellut harjoituksesta sekä sen ongelmakohdista. 4. jakson alkaessa. palokuntalainen 65 41 1. Yhteiskoulun rehtori Tarja Korhonen kertoo harjoitusten myös osoittavan opiskelijoiden kiinnostusta erilaisiin vaaratilanteisiin. Vesihuolto kohteessa, käynnistyi noin kello 13.00. 2. Turvallisuuskansiot sisälsivät pelastusja kriisisuunnitelmat, tehtävien jaon erilaisissa tilanteissa sekä tärkeimmät yhteystiedot. Sammutustöitä varten päällikköpäivystäjä hälytti säiliöauto RKY103:n Kotkan paloasemalta sen sisältämän Cobra-sammutinleikkurilaitteiston vuoksi. Myös poistumisharjoitus järjestetään koulun tiloissa säännöllisesti joka vuoden syyskuussa opintojen 2. Yhteiskoulussa panostetaan turvallisuuteen Yhteiskoulun turvallisuussuunnitelmaan kuuluvia turvallisuuskansioita oli jo ennen paloa sijoitettu useaan paikkaan koulussa. Palon rajoittaminen kattorakenteissa Salpausselänkadun puolelta, perustettiin kello 12.42. Ylioppilaslautakunnan mukaan poikkeustilanteessa opiskelijat voivat saada kielikokeen arvosanan pelkän kirjallisen kokeen perusteella. Palosta selvittiin kuitenkin säikähdyksellä, sillä lähes kaikki koepaperit olivat turvassa paloturvallisessa kassakaapissa. Koulun turvallisuussuunnitelma uusittiin vuonna 2006, jonka jälkeen sitä päivitettiin vuosittain. Reliefi on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön myöntämä tunnustus ansiokkaasta toiminnasta onnettomuustilanteessa. 3. Tässä tapauksessa myös rakenteet vaikeuttivat käyttöä, Ruuskanen kommentoi.. Kansioita oli opettajainhuoneessa, kolmessa kansliassa, terveydenhoitajan huoneessa sekä siivousja kiinteistönhoitohenkilöstöllä. Poistumisharjoitusten yhteydessä henkilökunnalle sekä opiskelijoille pidetään infotilaisuudet, jossa turvallisuussuunnitelmaa käydään läpi, jotta opiskelijat tietävät mitä tehdä onnettomuustilanteessa. – Cobran käyttö onkaloiden sammuttamiseen on erittäin tehokasta, kun sen pääsee aloittamaan oikeaan aikaan ja siten, että se on työturvallista käyttäjille. Toukokuussa Karvonen palkittiin harvinaisella Auttavat kädet -reliefillä tunnustuksena toiminnastaan Yhteiskoulun tulipalossa helmikuussa. Cobraleikkuria ei kuitenkaan palon sammutuksessa tilannepaikalla käytetty. koemateriaalit olisivat tuhoutuneet tulipalossa. Palon sammutus Sumulaaksonkadun puolelta, perustettiin kello 12.31. Palopäällikkö Jukka Ruuskasen mukaan Cobran käyttövalmius oli, mutta palon levittyä sen käyttö estyi työturvallisuuden takia. Ainoastaan pitkän saksan kuuntelupaperit olivat kassakaapin ulkopuolella opettajienhuoneessa, mutta myös ne säilyivät lukukelpoisina. Jokaisessa koulurakennuksen tilassa oli turvaohjeet onnettomuustilanteen varalle sekä heijastimet, joilla ilmaistiin hätätilanteessa luokkatilan olevan tyhjä. Kouvolan yhteiskoululle suoritetaan vuosittain palotarkastus Kymenlaakson pelastuslaitoksen toimesta
– Aluksi kaikki eivät uskoneet, että koulu palaisi 112-päivänä, vaan kyseessä olisi poistumisharjoitus, hän kommentoi. Kenttäjohtaja käskytti opettajia ohjaamaan oppilaansa evakuointipaikalle. 42 palokuntalainen 65 ”äänestä kuuli että nyt on tosi kyseessä” Viisi vuotta Kouvolan yhteiskoulun rehtorina toiminut Tarja Korhonen sai lukion rehtorilta tehtäväkseen antaa hälytyksen keskusradion kautta. Hälytettyihin yksiköihin ei kuulunut ensihoidon yksiköitä, mutta kenttäjohtaja otti yhteyden hätäkeskukseen ja määräsi hälyttämään paikalle kolme ensihoitoyksikköä. Nopeasti varmistui, että vain muutama ihminen oli edelleen sisällä. Kun opiskelijat saatiin siirrettyä sisätiloihin Kankaan koululle, keskittyi Korhonen kartoittamaan opiskelijoita ja opettajia. Hän käskytti opiskelijat ulos rakennuksesta. Ensihoitoyksiköt saapuivat kohteeseen kello 11.53. – Esimerkiksi sairauskohtauksia koulupäivän aikana oli enemmän, Tarja Korhonen kertoo. Kentällä oli yksi altistunut, jonka ensihoitajat ottivat hoidettavaksi. Yksi ensihoitoyksiköistä ajoi välittömästi paikalle. Korhonen kertoo koulurakennuksen olleen kaunis ja toimiva. – Tilaa, johon koko koulu mahtuisi ei ole, Korhonen jatkaa. Oppilaat jouduttiin kuitenkin evakuoimaan muualle uhkaavien savukaasujen takia.. Kouvolan yhteiskoulu evakuoitiin tulipalon vuoksi läheiselle pesäpallokentälle. Kuulutuksen lisäksi Korhonen kävi luokkatiloja läpi ja rauhoitti opiskelijoita sekä opettajia evakuointipaikalla Sumulaakson kentällä. Hänen mukaansa myös yhteistyö lukion kanssa yhteisissä tiloissa oli rakentavaa ja hyvää. Hänen mukaansa oppilaat oirehtivat väistötiloissa viime keväänä normaalia enemmän. Kenttäjohtaja määräsi ensihoitaja Tero Häkälän Palossa tuhoutuneesta koulurakennuksesta jäi rehtori Tarja Korhoselle hyviä muistoja. Korhonen lähti hakemaan käsilaukkuaan opettajainhuoneesta, kun hän havaitsi ATK-luokassa opiskelijoita. Peruskoulu toimii entisen Kankaan koulun tiloissa, lukio viereisessä rakennuksessa Kymen Lukolla. Korhosen mukaan opiskelijoiden evakuointi palavasta koulurakennuksesta Sumulaakson kentälle sujui hyvin. Kenttäjohtaja lisäsi hälytykseen noin 20 minuuttia myöhemmin kolme lisäyksikköä, jotka saapuivat koululle kello 12.19–12.26. Tärkeimpänä ajatuksena hän mainitsee turhan kiireen jääneen pois. Myös lähellä sijaitsevien Urheilupuiston, Kankaan, Lyseon lukion sekä Eskolanmäen kouluja Korhonen haluaa kiittää tilojen antamisesta opetuskäyttöön heti palon jälkeen sekä myöhemmin kevään aikana. ensihoitajat koordinoivat tilannetta evakuointipaikalla Ensihoidon kenttäjohtoyksikkö EKY228 lähti välittömästi palopaikalle Kouvolan paloasemalta saatuaan tiedon rakennuspalosta info-viestinä. Tarja Korhonen kertoo tulipalon opettaneen paljon. Kenttäjohtaja siirtyi johtokeskukseen johtamaan lääkintäkaistaa. Myös opiskelijat, huoltajat sekä opettajat saivat Korhoselta kiitosta rauhallisesta toiminnasta ja upeasta työilmapiiristä. Korhonen kertoi lukion rehtorin Tapio Karvosen äänestä kuulleen, että nyt on tosi kyseessä. Korhosen mukaan yhteiskoulun oppilaat eivät mahdu kunnolla ruokalaan syömään tai pukuhuoneisiin ja saliin pelaamaan. Ensihoidon yksiköiden saapuessa poistuminen oli käynnissä. Arki Kouvolan yhteiskoululla jatkuu tällä hetkellä väistötiloissa normaalisti. Samanaikaisesti paikalle saapui satoja opiskelijoita. Korhonen haluaa kiittää Kouvolan kaupunkia nopeasta toiminnasta. Korhosen mukaan useat yritykset auttoivat yhteiskoulua lukuisilla avustuksilla, joiden avulla opetus saatiin käyntiin
Radioliikenteen perusteella tehtävästä välittyi tieto ensihoidon vastuulääkärille. Sosiaalitoimen työntekijöiden ollessa matkalla evakuointipaikalle, annettiin Vapaaehtoisen pelastuspalvelun henkisen tuen ryhmälle ennakkohälytys. palokuntalainen 65 43 koordinoimaan tilannetta. Palon syttyessä Kouvolan sosiaalija kriisipäivystyksessä oli työvuorossa neljä henkilöä. Hän käskytti opettajat keräämään opiskelijat parijonoon, jonka jälkeen opettajat selvittivät paikallaolijat sekä heidän fyysiset oireensa. Mankki toivookin sosiaalitoimen saavan tiedon ihmisiä koskettavista tulipaloista jatkossa suoraan hätäkeskuksen kautta. Lisäresursseja ei tarvittu, sillä mahdollinen potilasmäärä näytti rajoittuvan ripeän poistumisen ansiosta pieneksi. Koko kentän tyhjentyminen kesti vajaat 15 minuuttia. Tapahtumassa käytettiin ensihoidon osalta viranomaisverkon suuronnettomuuskansioiden puheryhmien sijaan tavanomaista Kouvolan alueen operatiivista puheryhmää. Myös kirkon henkisen huollon ryhmä hälytettiin paikalle. Ensihoidon palvelukoordinaattori tiedotti tapahtuneesta Pohjois-Kymen sairaalan ensiapupoliklinikalle kello 12.15. Koko kentän tyhjentyminen kesti vajaat 15 minuuttia.”. Virallisen kutsun saapua evakuointipaikalle sosiaalija kriisipäivystys sai kello 13.05 ensihoidon kenttäjohtajalta. Hoitojohtaja Tero Häkälä ohjeisti opettajat ohjaamaan oppilaansa Kankaan koulun sisätiloihin noin 40 minuutin kuluttua poistumisen alkamisesta. Häkälän yksikön lisäksi paikalla oli apuna kaksi muuta ensihoitoyksikköä. Tilanteen alkuvaiheessa kiireettömät ensihoitotehtävät jonoutettiin, kunnes tilanne onnettomuuspaikalla selkeytyi. He ilmoittautuivat paikalla olleelle ensihoitohenkilöstölle, joilla oli ollut 9 henkilöä hoidettavana hengitystieongelmien, haavojen ja rannevamman vuoksi. Tapahtumapaikalla päädyttiin antamaan Vapepalle virallinen hälytys hätäkeskuksen kautta. Noin kello 13.30 kriisityöntekijä ja opiskelija saapuivat evakuointipaikalle. Häkälä määräsi työparinsa hengitysvaikeuksista kärsineen luokse. Myös Helsinki-Vantaan lentoasemalla päivystävä lääkärihelikopteri FinnHEMS 10 oli valmiudessa lähtemään Kouvolaan. Sosiaalitoimi sai tiedon tulipalosta vasta tuntia myöhemmin. Ensimmäiset ensihoitoyksiköt saapuivat kohteeseen kello 11.52. Kaksi muuta ensihoitoyksikköä vapautettiin tehtävästä kello 12.40 ja 12.47, kun oli todettu ettei rakennuksessa mahdollisesti enää ollut hoitoa tarvitsevia potilaita. Kenttäjohtoyksikkö oli paikalla kello 19.15 asti. Osa opiskelijoista oli vajavaisesti pukeutuneita, joten poliisi selvitti lämpimäksi jatkoevakuointipaikaksi Kankaan koulun. Kankaan koulun jatkoevakuointipaikka tyhjentyi opiskelijoista ja henkilökunnasta kello 14.20, jonka jälkeen yksiköitä vapautettiin muuhun päivittäistoimintaan. Päivystykseen välitettiin myös tietoa, että evakuoiduille tarvitaan takkeja Pohjois-Kymen sairaalan sosiaalivaatevarastosta. Samalla myös Kouvolan Kuusankoskella sijaitsevaan Pohjois-Kymen sairaalaan tehtiin ennakoiva ilmoitus. Päivittäistoiminnan tehtäviä varten käyttöön jäi kolme ensihoitoyksikköä. Valmiussiirtona Elimäen ensihoitoyksikkö siirrettiin Kouvolan keskustan alueelle. Muun päivittäistoiminnan ohjaaminen siirrettiin heti tehtävän käynnistyttyä Kouvolan kenttäjohtajalta ensihoidon palvelukoordinaattorille. Ketään ei kuitenkaan oltu kuljetettu ambulanssilla sairaalaan. Hän selvitti Kouvolan kenttäjohtajalta tarvetta mahdollisiin tukitoimiin Kymenlaakson keskussairaalasta Kotkasta sekä Kotkan kenttäjohtoalueelta. Sosiaalitoimi sai ennakkoilmoituksen tulipalosta vasta kello 12.45 Kouvolan kaupungin turvallisuussuunnittelijalta. Viranomaiset eivät rehtoreiden ja opettajien pyynnöistä huolimatta päästäneet kentällä olleita liikkeelle ennen kuin oli varmistettu, että Kankaan koululle voi mennä ja sinne saatiin ensihoito vastaanottamaan opiskelijoita. Kankaan koululla oli aluksi yksi ensihoitoyksikkö ja myöhemmin toinen. Kävelymatkalla Kankaan koululle oli yksi tien ylitys, ja matka kesti noin viisi minuuttia. Yksi ensihoitoyksikkö jäi sammutuspaikalle turvaamaan pelastushenkilöstöä iltaan kello 22.15 asti. Kouvolan sosiaalija kriisipäivystykseen ei tiedotettu palon alkuvaiheista lainkaan. Puhallus yhteiseen hiileen Kouvolan sosiaalija kriisipäivystyksen tilannejohtajana evakuointipaikalla toiminut Marja-Liisa Mankki luonnehtii koulupaloa hyväksi yhteistyökokemuksena, ”puhalluksena yhteiseen hiileen”. Sosiaalitoimi alkoi välittömästi seuraamaan tilannetta Virve-verkon kautta yhdessä Pohjois-Kymen sairaalan ensiavun henkilöstön kanssa. Tehtävän välityksessä sosiaalija kriisipäivystykselle olisi kuitenkin pitänyt huomioida oikea-aikaisuus: jo evakuoinnista lähtien paikalla olisi ollut tehtävää kriisityöntekijöille. Rehtorit ja osa opettajista olivat sitä mieltä, että kentältä olisi voitu lähteä koska monet oppilasryhmät olivat varmasti koossa
Henkisen tuen toimijat jaettiin kolmeen ryhmään eri puolille kouluja. Käytössä ei ollut yhteistä puheryhmää, joten tilanteessa toimittiin usean Virven kautta. Lisäksi noin 15 opiskelijaa kohdattiin yksilökohtaisesti. Kankaan koululla evakuointitiloissa ei myöskään ollut yhteistä tiedotuskanavaa. Seuraavaksi päiväksi sovittiin kello 10 järjestettäväksi kriisiinterventio koulun opiskelijoille ja henkilöstölle Kouvola-talolla. Paikalla oli kirkon henkisen huollon ryhmän sekä Vapepan kriisityöntekijöitä, jotka auttoivat illan aikana yhdeksää henkilöä. Sosiaalija kriisipäivystys avasi Pohjois-Kymen sairaalan päivystykseen kriisikeskuksen kello 17 alkaen. Kriisityöntekijöitä oli evakuointipaikalla Kankaan koululla kiitettävästi. Kriisikeskuksessa paikalla oli sosiaalitoimen ja Vapepan kriisityöntekijöitä, mutta heidän apuaan ei paikalla tarvittu. Kello 15.30 toiminta päätettiin evakuointipaikalla ja osa toimijoista siirtyi kello 16.30 Kouvolan paloasemalla alkaneeseen viralliseen tiedotustilaisuuteen. Poliisi johti evakuointia läheiselle Kankaan alakoululle ja kirjasi evakuoidut henkilöt. Sosiaalija kriisipäivystys ei tavoittanut alkutilanteessa lainkaan koulun johtoa. Poliisi avusti myös Kankaan koulun evakuointipisteen järjestelyissä.. Opettajat kokoontuivat vielä lopuksi yhteen henkisen tuen auttajien kanssa. Koulun rehtorit kertoivat lähipäivien muuttuneista opetusja penkkarisuunnitelmista luoden toivoa onnettomuuden keskelle. Opiskelijat oli jaettu kahteen erilliseen alakoulurakennukseen evakuointijärjestyksessä, eikä evakuoitaessa opiskelijoita oltu luokiteltu henkisen tuen tarpeessa olevia erillisiin ryhmiin. Poliisipartiot osallistuivat liikenteenohjaukseen sekä paikan eristämiseen. Sosiaalitoimen henkilöstöä kutsuttiin varallaolosta iltavuoroon kriisikeskuksen perustamista varten. Kello 14 mennessä henkisen tuen toimijoita oli paikalla noin 10 henkilöä ja tuntia myöhemmin noin 15 henkilöä. Tämän vuoksi kriisityöntekijät eivät saaneet koottua tietoa siitä, mitä opiskelijoille oli koulun toimesta informoitu. 44 palokuntalainen 65 Päivittäistoiminnan turvaamiseksi yksi sosiaalityöntekijä jäi organisoimaan päivittäistoimintaa Pohjois-Kymen sairaalaan. Kouvolan seurakuntayhtymä avasi seurakuntakeskuksen ovet illaksi kello 18 alkaen. Paikalle varattiin henkisen tuen resursseiksi viisi sosiaalija kriisipäivystyksen työntekijää, kuusi Vapepan henkisen tuen ryhmän jäsentä, kuusi seurakunnan HEHU-ryhmän jäsentä sekä oppilashuollon edustajia. Sosiaalityöntekijät kertoivat opiskeliHätäkeskukseen tulleiden ilmoitusten perusteella palopaikalle lähti useita poliisin partioita. Sosiaalija kriisipäivystyksen puhelinliikennettä tehostettiin avaamalla useampia asiakaslinjoja gsm-puhelimiin illaksi. Toiminta Kankaan koululla keskittyi läsnäoloon, rauhoitteluun, seurantaan, vanhempien yhteydenpidossa auttamiseen sekä tiedottamiseen. Kriisi-interventiossa pelastuslaitos kertoi faktat onnettomuuden kulusta, pelastustehtävistä sekä jatkotoimenpiteistä. Tehostaminen aiheutti kaksi vuorokautta kestäneen osittaisen gsm-puhelinmotin kriisipäivystyksen puhelimiin, joten kriisipäivystys toimi ainoastaan SPR:n kriisipuhelinjärjestelmän varassa. Evakuoinnin päätyttyä osa opiskelijoista pystyi lähtemään itsenäisesti kotiin, useita heistä haettiin vanhempien toimesta Kankaan koululta
Lisäksi poliisi varmisti muun muassa, ettei palavilla nesteillä ollut osuutta palon syttymisessä. ”Oletettavasti ketään ei ole rakennuksessa sisällä. Korhonen päätti käydä palopaikalla tarkastamassa tilanteen. Kello 12.15 alkaen kaupungintalolla oli koottu paikalla olevat keskeiset henkilöt yhteen tilanteen johdosta. Yhdellä opiskelijalla oli pieni haava, joka hoidettiin myös paikalla. Paikkatutkinnan perusteella palo syttyi vikaantuneesta sähkökaapelista. Sisällä voi vielä olla henkilöitä. Paikkatutkinnan lisäksi poliisi hankki onnettomuuteen liittyvää aineistoa. Poliisi lopetti tutkinnan, kun syttymissyy selvisi ja todettiin ettei laiminlyöntejä epäillä. Järjestelyissä oleellisena pidettiin molempien rehtoreiden sekä opettajien jaksamista, opiskelijoiden keskuudessa vallinnutta hyvää henkeä, joka peilaa koko koulun korkeaa yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä hallinnossa tarvittavien nopean yleiskuvan muodostavien asiantuntijoiden paikalle saamista. Pelastuslaitos pyrkii tekemään rajoituslinjaa katolle, palo tällä hetkellä ullakossa.” Yhteiskoulun palo aiheutti Kouvolan kaupungin hallinnossa kiivaat noin 3–5 tuntia kestäneet järjestelyt, jotka jatkuivat rauhallisempina koko illan sekä seuraavina päivinä. Seuraavana päivänä sosiaalitoimi oli tukemassa opiskelijoita heidän hakiessaan henkilökohtaisia tavaroitaan palaneen koulun pihalta. Ketään ei kuljetettu sairaalaan.” Seuraava tiedote tuli kello 13.05: sen mukaan rakennuksesta pelastettiin kaksi henkilöä. Pelastuslaitos tiedotti Kouvolan kaupungin hallintoa uudelleen kello 12.44. Sisätilojen tutkinta aloitettiin paloa seuraavana päivänä. Tiedotteen mukaan puolet tiloista oli tarkistettu savusukeltajien toimesta. Paikalla oli muun muassa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen hallinnon edustajat, konsernija toimialaviestinnän edustajat sekä tilaliikelaitoksen edustaja. Oppilaita evakuoidaan jäähalliin.” Kello 12.40 apulaiskaupunginjohtaja alkoi ylläpitää hyvinvointipalveluiden tilannetietoa kaupungintalolla. Poliisi sulki palon tahallisen syttymisen pois Poliisin tekniset tutkijat saapuivat tapahtumapaikalle puolen päivän jälkeen sammutustöiden ollessa käynnissä. He aloittivat tiedonhankinnan paikalla olleelta koulun henkilökunnalta. Tekniset tutkijat jatkoivat paikkatutkintaa useana päivänä yhdessä Onnettomuustutkintakeskuksen tutkijoiden ja vakuutusyhtiön tilaaman sähköpaloasiantuntijan kanssa. Sosiaalitoimen henkilöstöä kutsuttiin varallaolosta iltavuoroon kriisikeskuksen perustamista varten.”. ”Oletettavasti enempää henkilöitä ei ole rakennuksessa sisällä. Koulu palaa, sammutustyöt ovat käynnissä. Tärkeimmäksi tehtäväksi priorisoitiin tilannetiedon ylläpito. palokuntalainen 65 45 joille normaaleista kriisireaktioista ja avun mahdollisuuksista sekä muodoista. Helpottavinta järjestelyissä oli nopeasti saadut tiedot tapahtumapaikalta henkilövahinkojen vähyydestä. Oletuksena pieni palo paperinkeräysastiassa Kouvolan kaupungin lasten ja nuorten palvelujen johtaja Ismo Korhonen kertoo tehneensä ensimmäisen havainnon poikkeuksellisesta tapahtumasta useiden paloautojen ohittaessa kaupungintalon Kymen Lukon risteyksessä. Kaksi savua hengittänyttä astmaatikkoa hoidettiin paikanpäällä. Hallinto sai perustilannetiedon pelastuslaitokselta: ”Pelastuslaitos sai hälytyksen 11:46 Salpausselänkadulle Yhteiskouluun. Aikuispalveluiden hallintosihteeri kertoi hänelle saaneensa tiedon Yhteiskoulun palosta. Kriisi-intervention jälkeen opiskelijoiden vanhemmille lähetettiin Wilma-järjestelmän kautta tiedote sosiaalija kriisipäivystyksen palveluista. Henkilökuntaa tuettiin myös työterveyshuollon toimesta. Tilaisuuden jälkeen tarjottiin myös mahdollisuus yksilötapaamisiin, joiden kautta noin 15 henkilöä tavattiin yksilökohtaisesti. Poliisi dokumentoi tilannetta palopaikalla: ensimmäiset poliisipartion ulkoa ottamat valokuvat otettiin ennen liikuntasalin yleissyttymistä. Poliisi aloitti tapauksen tutkinnan palonsyyntutkintana. Sosiaalitoimi tarjosi myös luokkakohtaiset purkuistunnot, joita järjestettiin viidelle ryhmälle. Samalla käynnistyi apulaiskaupunginjohtajan johdolla tilanteen seuranta hallinnossa. Poliisi taltioi vikaantuneen sähkökaapelin osan. Hän oletti, että häntä vastassa on pieni palo esimerkiksi paperinkeräysastiassa
Automaattinen paloilmaisin olisi hälyttänyt tässä tapauksessa viimeistään kaksi tuntia ennen täyden palon vaihetta. Karvonen piti hajua sähkökärynä: ”Se haisi juuri niin kuin piirilevyn päällä pitäisi kolvia hetken liian pitkään”, hän kommentoi. Parhaat pelastussuunnitelmien tekijät ovat kohteessa oleskelevat ja siellä työskentelevät sekä ne tahot, jotka joutuvat osallistumaan pelastussuunnitelman toimeenpanoon. Ilmoitinjärjestelmän olemassaolo rakennuksessa olisi jättänyt aineelliset vahingot vähäisiksi. Rakennuksessa oli ainoastaan muutamia palovaroittimia luokissa, jotka olivat olleet majoituskäytössä. Pelastussuunnitelman sivujen määrä ei ole ratkaisevaa vaan se, että suunnitelma toimii käytännössä ja siihen myös sitoudutaan. 46 palokuntalainen 65 Paloilmoitinjärjestelmä ei pakollinen kouluissa Opiskelijat kertoivat median edustajille, ettei koulussa kuulunut palovaroittimien ääntä. Nyt palo havaittiin vasta savun levitessä liikuntasalista aulaan. Suuremmat palovahingot olisi voitu ehkäistä myös ilmoittamalla savunhajusta hätäkeskukseen. Syttymistila oli tätä suurempi. Tärkeää on myös muistaa, ettei pelastussuunnitelma tule koskaan valmiiksi, Strömmer toteaa. Ihmiset kerääntyivät katsomaan tulipaloa aiheuttaen samalla oman vaaratilanteensa.. Liikenteen lisäksi myös uteliaat ihmiset ruuhkauttivat keskustaa. – Pelastussuunnitelmista säädetään pelastuslain 15§:ssä, jossa on hyvin yksinkertaisia asioita kenelle tahansa, jos niitä vain vaivautuu miettimään käytännön tasolla. Pelastussuunnitelmaa ei laadita viranomaista varten, eikä siihen pidä viedä mitään epäoleellista turhaa lätinää, vaan vain ne käytännön asiat, jotka on yksilöity pelastuslain 15§:ssä. Paloinsinööri Peter Strömmer Kymenlaakson pelastuslaitokselta nimeää koulurakennusten paloturvallisuutta lisääväksi tekijäksi automaattisen sammutuslaitteiston. Strömmerin mukaan asennusnormien mukaisesti oikein toteutettu automaattinen sammutuslaitteisto olisi estänyt Kouvolan koulupalon kaltaisen tilanteen. Koulurakennuksessa ei ollut keskitettyä paloilmoitinjärjestelmää, joka olisi reagoinut palosta aiheutuviin kaasuihin ja hiukkasiin huomattavasti nyt havaittua aiemmin. Paloilmaisin olisi reagoinut jo ennen savun leviämistä liikuntasaliin. Pelastuslaitos olisi selvittänyt rakennuksessa leijailleen sähkökäryn syyn. Lukion rehtori Tapio Karvonen ja kiinteistönhoitaja eivät tunnistaneet hajua savuksi. Paloilmoittimen varhainen ilmoitus palosta olisi antanut aikaa poistua rauhallisesti rakennuksesta. Kun rakennus varustetaan automaattisella paloilmoittimella, uusimman suunnitteluohjeistuksen mukaan pinta-alaltaan yli 0,5m 2 palokuormaa sisältävä kuilu tai kanava pitää varustaa ilmaisimella. Paloilmoitinkeskukselta tai mahdollisesta näyttöpaneelista olisi voitu todeta myös hälyttävän ilmaisimen paikka rakennuksessa, jolloin olisi voitu paikantaa kohde mahdollisten alkusammutustoimenpiteiden tekemistä varten. Strömmer pitää tärkeänä myös tarkkuutta, huolellisuutta ja järjenkäyttöä pelastussuunnitelmissa. Paloilmoittimen nopea toiminta olisi mahdollistanut pelastuslaitoksen huomattavasti nopeamman hälyttämisen paikalle. – Jostakin syystä Suomessa vastustetaan sitkeästi automaattisia sammutuslaitteistoja, vaikka sen hyödyt ja henkeä pelastavat ominaisuudet ovat aivan kiistattomat, Strömmer kommentoi. Syttymistilaan asennettu paloilmaisin olisi antanut paloilmoitinkeskukselle jatkuvaa tietoa ilmaisimen tilasta ja havaitsemistaan epäpuhtauden, palokaasujen, savun tai lämpötilan muutoksista. Mikäli syttymistila katsotaan välitilaa vastaavaksi tilaksi, on tila varustettava rakenteita rikkomatta avattavalla huoltoluukulla ja mahdollisella rinnakkaismerkkivalolla, joka ilmaisee paikan huoltoluukkua avaamatta
Samalla myös koulun psykososiaalisesta tuesta vastaavat henkilöt kuormittuvat voimakkaasti tapahtuneesta sekä siitä seuraavista ylimääräisistä tehtävistä. Onnettomuuden maantieteellinen luonne määrittelee koulun toimintavalmiuden käynnistymistä. Keskihakuinen onnettomuus koskettaa voimakkaasti koko yhteisöä ja tällainen onnettomuus virittää koulun sisäisen psykososiaalisen tuen tarpeen keskipakoista onnettomuutta laajempiin mittasuhteisiin. Eri tavoin reagoivia opiskelijoita ja henkilökuntaa on paljon. Kriisireaktiot käynnistyvät voimakkaasti jos opiskelijat ovat tapahtumapaikalla ja altistuvat järkyttäville tapahtumille. Keskihakuinen onnettomuus voi olla esimerkiksi kotikunnassa sattuva tulipalo tai väkivallanteko, joka kohdistuu myös koululaisiin tai heidän perheisiinsä. Äkilliset kriisit koskettavat kouluja Suomen koulut ovat kokeneet 2000-luvulla jonkin verran poikkeuksellisia tapahtumia. Keskipakoisella onnettomuudella tarkoitetaan tilannetta, jossa joukko eri alueilla toimivia ihmisiä osuu yhteiseen järkyttävään kohtaloon esimerkiksi liikenneonnettomuudessa tai asioidessaan ostoskeskuksessa. Kriisireaktioita käynnistyy myös silloin, kun onnettomuudesta kertovaan uutiseen tai mielikuvaan on helppo eläytyä. Tästä syystä kriittisten tapahtumien yhteydessä käytetään uhri-sanaa usein laajassa merkityksessä tarkoittaen kaikkia niitä, joita tapahtunut koskettaa fyysisesti tai voimakkaalla tavalla henkisesti. Koulun tiloissa tapahtuva suuronnettomuus koskettaa kaikkein vakavimmin koulun psykososiaalista valmiutta. Omassa koulussa tapahtuvien onnettomuuksien lisäksi kouluissa voi käynnistyä psykososiaalista tukea vaativia reaktioita erilaisten paikallisten, valtakunnallisten tai kansainvälistenkin tapahtumien johdosta. Tällaisissa tilanteissa koulujen välinen yhteistyö sekä työnjaosta sopiminen voi olla hyödyllistä. Lisäresurssit on hyvä kartoittaa aluekohtaisesti jo etukäteen ja kirjata ne koulun turvallisuussuunnitelmaan. Sen vuoksi koulun suuronnettomuus edellyttää oman valmiuden lisäksi ulkopuolista, ammattitaitoista apua kriisin akuuttivaiheessa ja myös sen jälkeen. Seuraavana vuonna Etelä-Pohjanmaalla Kauhajoella 11 henkilöä sai surmansa kouluammuskelussa.. Tällainen onnettomuus saattaa vaikuttaa usean koulun arkeen, mutta kussakin on vain muutama uhri tai omainen. Ulkomaailman kiinnostus tapahtumiin on suuri. Keskihakuisessa onnettomuudessa vakava asia tapahtuu maantieteellisesti rajatulla alueella ja se koskettaa keskeisesti alueen asukkaita. Vuonna 2008 Jokelan koulukeskuksessa Tuusulassa Keski-Uudellamaalla yhdeksän henkilöä menehtyi koulusurmassa. Kun syntyy ajatus ”tämä olisi voinut tapahtua meillekin”, reaktioiden käynnistyminen on hyvin todennäköistä. palokuntalainen 65 47 P syykkinen haavoittuminen voi tapahtua, vaikka tapahtuma ei olisi maantieteellisesti tai edes ajallisesti läheinen. Kouluhenkilöstön uupumisen vaara on suuri pitkään kestävän kriisituen yhteydessä
Kaapeli on todennäköisesti asennettu 1980-luvulla, jolloin myös vaurioituminen on voinut saada alkunsa. Helmikuussa tutkinnan arveltiin tuottavan tietoa koulujen paloja poistumisturvallisuudesta. Lattia oli palanut ja alumiiniosia sulanut, mikä kertoo kovasta kuumuudesta tilassa. Kaapeleiden eristeet syttyivät lopulta palamaan ja palo levisi muun muassa ilmanvaihtokanavan puurakenteiseen koteloon. Kampanjalla tavoitetaan vuosittain lähes 3000 kymenlaaksolaista nuorta. Palojälkien perusteella palon alkupaikaksi tunnistettiin pystysuuntaisesti kulkenut kaapelinippu umpinaisen tilan alaosassa. Tilasta palo levisi ikkunaverhoihin ja sitä kautta liikuntasalin seiniin ja koko rakennuksen kattoon. Tutkinnan perusteella palo syttyi vikaantuneesta sähkökaapelista. Strömmerin mukaan kuitenkin kaikki ikäryhmät ovat tapahtumiin tervetulleita, koska tapahtuman luonne on avoimet ovet ja tarkoituksena on esitellä viranomaistoimintaa. Tutkinnassa olivat mukana poliisin, koulupaloihin vaikeaa varautua Turvallisuuskoulutus tärkeää pelastuslaitoksen, vakuutusyhtiön sekä onnettomuustutkintakeskuksen edustajat. mennessä järjestetty jo 30. Sähkökaapelin sytyttyä palo levisi puolapuiden takana olleesta varastotilasta liikuntasalin verhoihin ja sisäkaton puurakenteisiin sekä rikkoontuneiden ikkunoiden kautta koko koulurakennuksen kattorakenteisiin ja opettajainhuoneeseen. Samoin hajuhavainnon jäljittäminen umpinaiseen tilaan oli rakenteita purkamatta ja sähkökeskusta siirtämättä mahdotonta. Pelastuslaitoksen turvallisuusviestintää koordinoiva paloinsinööri Peter Strömmer pitää NouHätä! -kampanjaa erittäin merkittävänä turvallisuusviestintäkanavana. 48 palokuntalainen 65 S uomessa syttyy vuosittain koulujen yhteydessä yhteensä noin 20 tulipaloa. Lieden päällä ollut pahvilaatikko alkoi kärytä huoltomiehen laitettua tilan sähköt päälle. Koulun liikuntasalissa oli puolapuiden takana säilytystilaa, jonka näyttämön puoleisessa päädyssä oli sähkökeskus. Kahvinkeitin oli roihahtanut sähkövian vuoksi tuleen opiskelijaravintolassa. Keskuksen takana oli ollut kipsilevy, jonka takana oli noin neliömetrin kokoinen tila jossa kulki sähkökaapeleita. Kahdeksasluokkalaiset ovat Strömmerin mukaan otollinen kohderyhmä turvallisuusajattelun siemenen istuttamiseksi. Hätäkeskus antoi hälytyksen suuresta rakennuspalosta ja pelastuslaitoksen yksiköt sammuttivat palon. Palon syttymispaikassa viallista kaapelia ei olisi tavallisessa tarkastuksessa edes voitu havaita. Poliisi selvitti tutkinnan aikana, ettei syttyminen johtunut palavista nesteistä, eikä paloa täten ollut syytä epäillä tahallaan sytytetyksi. Palo eteni liikuntasalissa puolapuiden takana olleessa tilassa. Vuonna 2014 vastaavia tilaisuuksia oli 22.10. Palo sai alkunsa vioittuneesta sähkökaapelista Onnettomuustutkintakeskus käynnisti tutkinnan Kouvolan yhteiskoulun tulipalosta. Vuonna 2013 alueen oppilaitoksiin järjestettiin 23 eri turvallisuusviestinnän valistustai koulutustilaisuutta, joissa oli käsitelty poistumisturvallisuutta. Urkuparven käyttö oli muuttunut alkuperäisestä tarkoituksesta, joten palotarkastaja oli vuonna 2005 suositellut palo-osastointia, jota ei kuitenkaan ollut toteutettu. Tutkinnassa ei havaittu viitteitä ilmanvaihtokoneiden, kemikaalien tai tahallisen toiminnan osuudesta palon syttymiseen. Savua levisi liikuntasalista koulun aulatilaan tiloja yhdistäneen urkuparven kautta. Opiskelija oli heittänyt sammutuspeitteen palavan keittimen päälle ja henkilökuntaan kuulunut henkilö oli varmistanut palon sammumisen jauhesammuttimella. Palo ei aiheuttanut vahinkoja. – Ikä, jossa kaikista herkimmin otetaan riskejä on vasta edessä, Strömmer perustelee. Kymenlaakson pelastuslaitoksen 112-päivän tapahtumat on suunnattu etupäässä perheen pienimmille, päiväkotija esikouluikäisille sekä heidän vanhemmilleen. Yhdestä kaapelista löytyi katkennut nollajohdin ja valokaaren jälkiä. Lasten ja nuorten kohdalla pelastuslaitoksen turvallisuusviestintä ei rajoitu ainoastaan kahdeksasluokkalaisiin. Palo-osastointi olisi rajoittanut savun ja palon leviämistä sisäkautta huomattavasti.. Paikkatutkinta Kouvolassa päättyi maaliskuun alussa. Seuraavana päivänä PäijätHämeessä Nastolassa Männistön koulun teknisen tilan varastossa Yhteiskouluntiellä syttyi palonalku. Kymenlaakson pelastuslaitos harjoittelee palavasta rakennuksesta poistumista säännöllisesti alueen koulujen kanssa. Myös pari päivää myöhemmin koulurakennuksessa syttyi uhkaava tulipalo, kun Jyväskylässä sosiaalija terveysalan oppilaitoksessa syttyi uhkaava tulipalo. Kaapelit kulkivat kellarissa olleelta pääkeskukselta lattian läpi sähkökeskukselle ja osin opetuskeittiön sähkökeskukselle
Kouvolan yhteiskoulun purkutyöt päättyivät joulukuun 2014 alussa. Useissa vastauksissa korostuivat seuraavat asiat: • Pistävää hajua ei osattu liittää palamiseen tai tulipalon vaaraan • Tilanne eteni kuviteltua nopeammin ja eri tavalla kuin harjoituksessa • Ovien turvaohjeisiin oli tutustuttu • Henkilökunnan alkusammutuskoulutus vuosien takaa • Kuulutusten kuulumattomuus todettu harjoituksissa • ”Palohälytyksen” puuttumista ihmeteltiin • Henkilökunnalla useita tehtäviä • Moni haki vaatteita naulakolta • Kentällä odoteltiin pitkään V akuutusyhtiö teetti palossa vaurioituneesta koulurakennuksesta vauriokartoituksen ja arvion rakennuksen korjattavuudesta. NouHätä! -kampanjalla tavoitetaan vuosittain lähes 3 000 kymenlaaksolaista nuorta.”. Kartoituksen yhteydessä annettiin alustavat toimenpideehdotukset sekä kustannusarvio päätöksenteon tueksi. Havaintojen ja selvitysten perusteella arvioitiin, että rakennus on korjattavissa. 180 vastaajasta 87 prosenttia kertoi osallistuneensa poistumisharjoitukseen koulussa. Korjaustöiden alustava kustannusarvio nousi lähes 8 miljoonaan euroon. Koulurakennus maan tasalle syksyllä Vauriokartoitusraportin mukaan myös sammutusvedet aiheuttivat alapuolisissa tiloissa merkittäviä vaurioita. Kouvolan kaupunginhallitus päätti, että koulun korjaamisen sijaan kaupunki ottaa vakuutusyhtiön kertakorvauksen vastaan ja järjestää tarvittavan opetuksen muissa kouluissa. Sammutustöissä käytettiin noin 330 000 litraa vettä. palokuntalainen 65 49 kyselytutkimus paljasti epäkohdat Onnettomuustutkintakeskus haastatteli Kouvolan yhteiskoulun opiskelijoita ja henkilökuntaa sähköisen kyselyn avulla
112 app -sovellus tulee kokeilukäyttöön Virossa lähiaikoina. – Toistaiseksi sovellus ja idea ovat saaneet sataprosenttisesti positiivista palautetta ympäri maailmaa. Esimerkiksi kahden raskaan ajoneuvon törmäyksestä tai rakennuspalosta voi hätäkeskukselle antaa enemmän informaatiota kuvan välityksellä kuin puhelimitse. Älypuhelimella apua hätätilanteessa Kotkalainen Pasi Töytäri RevoMedi Oy:stä kehitti ihmishenkiä pelastavan GPS-paikannukseen perustuvan älypuhelinsovelluksen, joka toimii missä päin maapalloa tahansa: maalla, merellä tai ilmassa. Kiinnostus sovellukseen on herännyt myös Espanjassa ja Britanniassa sekä Aasiassa Singaporessa ja Dubaissa. Edellytyksenä sovelluksen toimintaan on puhelin-/internetsekä gps-yhteys. teksti sasu mäkinen kuvat revomedi oy ja mobie oy. 50 palokuntalainen 65 O nnettomuuspaikalle ensimmäisenä saapuva voi antaa sovelluksen kautta hätäkeskukselle paljon tarkempaa tietoa kuin soittamalla. On todella hyvä fiilis kertoa sovelluksesta ja siitä, että se on jo pelastanut yhden ihmisen hengen, vaikka se on ollut meillä vain sisäisessä pilottikäytössä, Pasi Töytäri kertoo
Hätäpuheluista noin 10 % ovat sellaisia, joissa tehdään matkapuhelinverkon tukiasemiin perustuva solupaikannus. Sovelluksen kehittänyt Pasi Töytäri kertoo RevoMedin hakevan vielä lisää pilottikohteita ympäri maailmaa saadakseen kehitettyä ammattilaisten kanssa yhteistyössä parhaan mahdollisen sovelluksen. Smart Locatorilla tehtävä paikannus on solupaikannusta huomattavasti tarkempi, sillä solupaikannuksen tarkkuus on noin 50 metristä useaan sataan metriin. Käytännössä paikantaminen toimii niin, että hätäkeskuspäivystäjä kysyy hätäpuhelun soittajalta, onko hänellä käytössään internetyhteydellä varustettu älypuhelin. 112 app -sovelluksen käyttäminen tulee olemaan ilmaista, mutta lisäversiosta pyydetään muutaman euron maksu. Voimme lisensoida sovelluksen maakohtaisesti. Islannissa viranomaisilla on käytössä vastaavanlainen sovellus, joka lähettää hätäkeskukselle sijainnin tekstiviestillä. Palvelun käyttöä pilotoitiin hyvin kokemuksin Oulun hätäkeskuksessa heinäkuussa 2013. smart Locator -paikannuspalvelu Hätäkeskuslaitos otti Smart Locator -paikannuspalvelun käyttöön alkukesällä 2014. Sovelluksen asetuksiin voi täyttää valmiiksi ilmoittajan pituuden, painon, nimen, kuvan, veriryhmän ja muita ennakkotietoja sairaalalle. palokuntalainen 65 51 Hätäkeskus saa sovelluksen kautta tietoonsa onnettomuuspaikan sijainnin noin 10–100 metrin tarkkuudella, osallisen iän, nimen ja puhelinnumeron. – Tarkoituksena on viedä appsi jokaiseen maahan ja auttaa kaikkia kansakuntia kehittämään omia pelastuspalveluitaan tämän päivän tarpeisiin. Muita tietoja sovelluksen kautta ei kuitenkaan voi lähettää. Korun lukemalla auttajat saavat esimerkiksi tajuttoman potilaan tiedot. Myös Suomen viranomaiset ovat kiinnostuneita järjestelmän käyttöönotosta. Mobiililaitteisiin lähetettävä viesti sisältää myös tiedon siitä, Toistaiseksi sovellus ja idea ovat saaneet sataprosenttisesti positiivista palautetta ympäri maailmaa.”. Päivystäjä lähettää hätäpuhelun soittajan älypuhelimeen viestin, jossa on internetlinkki. 112Appin tulevaisuuden kehityssuunnitelmat ovat jo selvillä. Smart Locatorin hyödyntämä GPS-paikannus toimii luotettavasti muutaman metrin tarkkuudella. Lähitulevaisuudessa 112App voidaan piilottaa myös koruun. mobiilisovellus hälyttää hätätilanteessa Lahden Lyseon lukiossa on testauskäytössä uudenlainen hälytysjärjestelmä, joka lähettää opiskelijoiden mobiililaitteisiin hälytysviestin ja kehotuksen poistua koulurakennuksesta. Linkin avaamalla ja sijaintitiedon lähettämisen sallimalla hätäpuhelun soittaja antaa paikkatietonsa hätäkeskuksen käyttöön. Palvelu tarjoaa mahdollisuuden paikantaa soittajan muutaman metrin tarkkuudella, kun hätäkeskuspäivystäjällä on tarve varmistaa hätäilmoituksen tekijän tarkka sijainti. Data sijaitsee asiakkaan omassa, valitsemassaan paikassa tai meidän valitsemassa sertifikaatit täyttävässä datacenterissä, Töytäri sanoo. Käyttöönottoa kuitenkin hidastaa Suomen nykymuotoinen lainsäädäntö
Turvallisuutta lisäävä järjestelmä on tulossa lähiaikoina usean koulun käyttöön. Turvallisuutta lisäävät mobiilisovellukset ovat herättäneet myös poliisin kiinnostuksen. 52 palokuntalainen 65 minkälainen turvallisuusuhka on kyseessä. Lisäksi järjestelmään voidaan kytkeä koko koulun kattava turvakameraverkko, jonka avulla viranomaiset pystyvät seuraamaan hätätilanteessa reaaliajassa tilannetta koulun sisällä. Järjestelmään voidaan tallentaa myös rakennuksen pohjapiirrokset valokuvineen, kohteen turvakortin tiedot sekä koulun kriisisuunnitelmat. Pöytäkirjasta selviää lakisääteisten osa-alueiden turvallisuustaso ja mahdolliset turvallisuuspuutteet sekä kehityssuunnitelma puutteiden korjaamiseksi. Turvallisuusalan asiantuntijayritys Safetum Oy haluaa palvelun avulla saada ihmiset perehtymään ja huolehtimaan paremmin kotinsa arkisista paloturvallisuusasioista. Opettajat voivat vaaratilanteessa antaa omalla laitteellaan hälytyksen ohjelman käyttöön ottaneille opiskelijoille. Opiskelijat voivat ladata esimerkiksi QR-koodina info-tv:n eli turvakanavan tiedot mobiililaitteeseensa, kuten älypuhelimeen tai tablettiin. Kehitystoimet jatkuvat kevääseen asti, jolloin palvelu on kokonaan käytettävissä. Palvelu on käytettävissä kaikilla mobiililaitteilla tai tietokoneella. Se on Lahden lukioiden lisäksi jo käytössä Kaarinan lukiossa ja Kuopion Klassillisessa lukiossa. Muiden kiinteistöjen osalta käyttäjä maksaa ainoastaan tarkastusmaksun. Se on myös tulossa Jyväskylän lukioihin, Forssaan, Turkuun Puolalanmäen lukioon, Joroisiin ja kaikkiaan noin sataan muuhun OnEdu-kehityshankkeessa mukana olleeseen kouluun. – Turvakanava on saanut erittäin hyvän vastaanoton. Itse palvelu on vasta tuotteistettu ja sen jakelu alkaa tammikuussa Samsungin oppilaitosjälleenmyyjien kautta, toimitusjohtaja Kari Vatanen Mobie Oy:stä kertoo. Hälytysjärjestelmän hyötynä pidetään myös sitä, että sen kautta on helppo viedä viesti oppilaille, jotka ovat vaaratilanteen aikana muualla kuin koulun alueella. Suoritetusta tarkastuksesta käyttäjä saa PDF-muotoisen sähköisen tarkastuspöytäkirjan. Teknisestä toteutuksesta vastaa kuopiolainen Mobie Oy. Järjestelmän turvakanava toimii suojatun yhteyden sekä salasanasuojauksen kautta. Poliisien toiveesta hälytysjärjestelmään kytketään tulevaisuudessa myös internetin kautta toimivia valvontakameroita. Turvakanavan lukuoikeus annetaan pelastuslaitokselle, joka pääsee käsiksi reaaliaikaiseen tietoon jo matkalla. Opiskelijat saavat siis puhelimeensa tiedon vaaratilanteesta myös ollessaan muualla. Kouluampumistapauksissa poliiseilla on ollut ongelmana se, ettei reaaliaikaista kuvaa koulun sisältä saada. Kriisitilanteessa hälytys voidaan laukaista välittömästi, ajasta ja paikasta riippumatta, henkilökunnan omilla mobiililaitteilla. Uusi mobiilitekniikka on osa koulun uutta info-tv-järjestelmää. Tällöin infotauluista kuuluu voimakas hälytysääni ja näyttö vaihtuu punaisella pohjalla vilkkuvaan ”HÄLYTYS – Siirry turvakanavalle” -tekstiin. Turvallisuutta lisäävästä älylaitesovelluksesta syntyi idea koulun henkilökunnan keskuudessa. Mobie Turvakanava tarjoaa joustavan ratkaisun koulujen ja oppilaitosten sekä muiden julkisten tilojen viestintään, kriisiviestintään, kriisisuunnitelmien tuottamiseen ja hallinnointiin sekä turvakoulutusten järjestämiseen. Turvallisuutta lisäävät mobiilisovellukset ovat herättäneet myös poliisin kiinnostuksen.”. Omakotitalojen ja kesämökkien palotarkastusten osalta palvelu on maksuton kuluttajille ja se on käytettävissä osoitteessa www.palotarkastus.fi. Palotarkastus.fi -palvelun avulla voi selvittää mikä on omakotitalon, kesämökin, taloyhtiön tai muun kiinteistön paloturvallisuuden tila. Turvakanavalle voidaan lisätä reaaliajassa kuvien tai videon sisältämää informaatiota mobiililaitteilla. Palotarkastuksen voi suorittaa älypuhelimella Safetum Oy tuo markkinoille sähköisen palvelun omatoimisen palotarkastuksen suorittamiseksi
Toivottavasti sopimushenkilöstöä koskettavista käsitteistä päästäisiin kunnolla keskustelemaan ja päättämään käsitteiden määritelmät, jotta ainakin alan sisällä tiedettäisiin mistä milloinkin puhutaan. Jotta käsitteiden käyttö olisi erittäin epäselvää ja sekalaista, joillakin alueilla myös vpklaisesta käytettiin samoja käsitteitä. Siis Ylivieskan paloasemalla työskentelevä ja toimiva henkilöstö muodostaa Ylivieskan puolivakinaisen palokunnan. Tässä sitä ollaan. Sen tavoitteena oli selvittää palokuntaja henkilökohtaisten sopimusten rakennetta, sopimuspalokuntatoiminnan kustannuksia yhteiskunnalle ja myös muita sopimuspalokunnan valtakunnallisia tunnuslukuja. Puolivakinainen palokunta ei virallisen määritelmän mukaan ole sellainen, jossa kaikki henkilöt ovat henkilökohtaisen Pelastusalan käsitteet määrittelyyn sopimuksen tehneitä, mutta muualla päätyötään tekeviä. Ei myöskään sellainen palokunta, jossa ei ole ensitoimintaan tarvittavaa osaa, joka voisi lähteä heti hälytyksen saatuaan liikkeelle, vaikka palokunnassa olisikin muutama päätoiminen henkilö. Kirjoitus käsitteli Pohjolan arktisia alueita. Samoin esimerkiksi Suonenjoella on arkisin virka-aikaan puolivakinainen palokunta. Vähän aikaa pitää miettiä, mutta sitten se tuli mieleeni. Esimerkiksi Ylivieskan paloasemalla toimii päätoimista henkilöstöä, joka pystyy lähtemään heti liikkeelle, toisaalta samalla asemalla ja samoihin lähtöihin tulee henkilöstöä myös Ylivieskan VPK:sta. Lainaan minäkin tätä viisautta, mutta haluan liitää sen pelastustoimessa aloitettuun strategiatyöhön. Epämääräisten ja määrittelemättömien käsitteiden käyttö aiheuttaa sen, että myös sopimuspalokuntatoiminnasta tulee epämääräinen kuva – sitähän ei pelastusalalla haluta. Miksi ei vpk-laisesta voisi käyttää nimitystä toimenpidepalkkainen, jos hän saa palkkaa pelastuslaitokselta tai vpk:lta. Miksi ei vpk-laisesta voisi käyttää nimitystä osa-aikainen, kun hän ei tee palokuntatoimintaa kokopäiväisenä työnä. Mikä on sitten puolivakinainen palokunta, joka täyttäisi määritelmän. Näillä tarkoitetaan yleensä sellaista palokuntalaista, joka on tehnyt työsopimuksen suoraan pelastuslaitoksen kanssa. otetaanpa tähän pohdintaan mukaan virallinen ja määritelty käsite: puolivakinainen palokunta Virallinen määritelmä (Paloja pelastussanasto, 2006) kuuluu: Palokunta, jonka henkilökunta on osittain päätoimista ja osittain sivutoimista ja jonka ensitoimintaan tarvittava osa voi heti hälytyksen saatuaan lähteä tapahtumapaikalle. Pelastustoimen strategia viitoittaa alan tulevaisuutta Norjalainen tutkimusmatkailija Fridtjof Nansen totesi: ”Ihmiselämän suuri kysymys ei niinkään ole se, missä olemme, kuin se, mihin olemme menossa.” Näin aloittivat Ruotsin, Norjan ja Suomen pääministerit kirjoituksensa Ilkka lehdessä 20.1.2015. Tavalla tai toisella työhön tulisi osallistua koko pelastustoimen henkilöstön, viisautta tulee hakea myös alan ulkopuolelta ja ulkomailta. Hankeen yhteydessä huomasin kuinka hankalaa on käsitteiden käyttö pelastustoimessa. Strategian tulee ottaa kantaa myös “tavattoman hyvän viranomaisyhteistyön” nimissä tapahtuvaan toimintaan, jolla muut tahot pelastustoimen tehtäviin laajentamalla pyrkivät hankkimaan arvostusta ja resursseja. Mielestäni pelastustoimessa pitäisi määrittää keskeiset käsitteet ja määrittämisen jälkeen niitä pitäisi virallisessa viestinnässä myös käyttää. palokuntalainen 65 53 villimies Isto Kujala villimies tein vuonna 2010 sopimusten selvittämishanketta. Tämä koskettaa erityisesti sopimushenkilöstöä. Heistä puhuttaessa käytetään muun muassa seuraavia käsitteitä: puolivakinainen, toimenpidepalkkainen, sivutoiminen, osa-aikainen jne. Kysymys strategiassa ei ole ihan pienistä asioista. Työtä tehdään kahden työryhmän toimesta: ohjausja strategiaryhmän. Miksi ei kaikista vpk-laisista voisi käyttää sanaa sivutoiminen, koska palokuntatoimintaa tehdään oman työn ohessa. Tällaiset hyökkäykset on yksiselitteisesti torjuttava.. Strategiassa käsiteltävät asiat koskettavat muun muassa pelastustoimen yhteiskunnallista asemaa; miten turvataan kansalaisten saama pelastustoimen palvelu koko maassa, mitä pelastustoimen nimissä tulevaisuudessa tehdään ja miten pelastusalalla hyödynnetään sopimuspalokuntatoiminnan lisäksi sisäisen turvallisuuden piirissä toimivia vapaaehtoisia järjestöjä
Siitä pitäisi olla helppo siirtyä palokunnan hälytysosastoon, kunhan Palokuntanainen Palokuntanuorista tyttöjen osuus on HAKA:n mukaan noin 25 %. Eihän kukaan väkisin tunkeudu joukkoon, jossa ei tunne olevansa tervetullut. Havaintojen mukaan naisten pätemisen tarve on miehiin verrattuna usein vähäisempi, joten sekään ei motivoi jatkamaan palokunnassa. 54 palokuntalainen 65 V ain harva varusmiespalvelun suorittanut nainen löytää tiensä reserviläistoimintaan. Noin puolet palokuntien operatiivisesta johdosta ei vieläkään osoita henkistä valmiutta ottaa alle 18-vuotiaita vastaan hälytysosastoon. Tieto siitä ei leviä naisten keskuuteen, piirien ukkoutuminen vierastaa ja ennakkoluuloja pelätään, kuten pelätään fyysisiä ja henkisiä vaatimuksia. Nuoriso-osastoista ainoastaan osa siirtyy palokunnan riveihin. Näistä vain osa toimii hälytysosastoissa vaikka palokuntien nuorisotoiminta perinteisesti valmentaa juuri operatiiviseen toimintaan. Jostain syystä erityisesti nuoret naiset näyttävät valitsevan muuta tekemistä. Hieman vanhoillisella organisaatiolla tuntuu olevan vaikeuksia ottaa myös naisia vastaan. Ja vieläpä niin, että etenkin nuoret naiset jättävät orastavan palokuntatoiminnan sikseen. Naisten osuus on myöhemmin enää noin 16 %. – piilevä resurssi teksti siLvio hjeLt, PaLokuntamies kuva dePositPhoto. Palokunnissakin ilmiö on tuttu. Hälytysosastoon siirtyminen pitäisi olla nuorelle helppoa. Palokunnissa onkin syytä katsoa peiliin! naisilla kaksi tietä palokuntaan Palokuntanuoren ajatusmaailma pyörii jokseenkin operatiivispainotteisessa palokuntakoulutuksessa
Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus hyötyy, jos kaikki kansalaiset ovat talkoissa mukana sukupuolesta riippumatta. Syynä lienee muutaman kymmenen tuhannen vuoden jalostus: kun miehet olivat ulkona metsästämässä, jäivät naiset kotiin lapsikatraan kanssa. Naisosasto, jos sellainen on olemassa, on sitten hieman eri asia. Osa niistä voitaisiin varmaan suorittaa toisinkin, jos oikeata tahtoa löytyisi. Missä määrin naisnäkökulma voisi tuoda siihen uusia virikkeitä, jääköön kunkin omaan pohdintaan. Ei todellakaan selitä.. yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Kokonaisturvallisuus muodostuu monesta tekijästä, joista sopimuspalokuntien operatiivinen panos on yksi. Tulipaloja ei sammuteta leuanvedoilla, mutta niiden avulla pystytään naisten tuloa alalle kyllä rajoittamaan. Kuten esimerkiksi juuri työnjohtajana. Uudet näkemykset eivät muutenkaan ole ukko-/akkaporukoissa aina tervetulleita. Sekä haalareita että saappaita kyllä löytyy, kunhan aidosti etsii. Jos ei vedä leukaa, niin ei pääse savusukelluskurssille, ja ellei sille pääse, uraputki päättyy siihen. Silloin tällöin esille tulevat uudet ideat torpataan ennen kuin on ehditty edes kokeilla. Jos yhdistys tietoisesti haluaa kuolla sukupuuttoon, olkoon se yhdistyksen oikeus, mutta yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden kannalta vapaaehtoispalokuntien rekrytointi on keskeisessä asemassa. Aikojen saatossa laitteet ovat keventyneet. Letkuja kannetaan väkisin, kuten suunnataan suihkujakin. Jos naisia ei huolitakaan fyysisesti kaikkein raskaimpiin tehtäviin, niin hyvällä resurssienjaolla jokaiselle löytyy paikka. Tämä siitäkin huolimatta, että ainoastaan häviävän pieni osa palomiehen työstä on sellaista savusukellusta, missä leuanveto tai fyysinen voima todella muodostaa eron elämän ja kuoleman välillä. Totuuden nimissä huomautetaan, että ”naisnäkökulmalla” ei välttämättä ole keskivertomiehen ajatusmaailmassa arvoa, ellei naisen tapa toimia ole tehokkaampi tai muulla tavalla lopputuloksen kannalta parempi. Tilastojen valossa ylivoimainen osa tehtävistä on sellaisia, että paineilmalaitteita kannetaan lähinnä oman turvallisuuden takia, ettei tarvitsisi hengittää myrkkyjä. Se seikka, että naisia ei ole paloaseman suunnittelussa joskus huomioitu, on tietenkin tyylivirhe, mutta sellaisena ajan myötä korjattavissa. Onnettomuudet pelastusalalla johtuvat aivan muista tekijöistä kuin penkkipunnerruksien puutteesta. Eikä erillisen naisvessan puuttuminen selitä, miksi nuoriso-osaston jättävä nuori nainen ei jatkakaan aikuisten parissa palokunnassa. Sekin kuvaa jotakin. Kehitystä ei oikeasti huolita, kun ei oikeasti koeta siihen tarvetta. Äärimmäisen harvoin fyysisen voiman puute on järkevän toiminnan este. Saattaa olla, että naiset ovat vastapainoksi enemmän turvallisuuteen taipuvaisia. Jos siinä epäonnistuu, niin seuraavaa sukupolvea ei ole. On inhimillistä jättäytyä vanhoihin kaavoihin, mutta samalla putoaa pohja kaikilta valitteluilta vahvuuksien pienentymisestä. Resurssinkäytön kannalta kaikki lisävoimat ovat kuitenkin pelastusalallakin tervetulleita – ja erityisesti vapaaehtoispalokunnissa. Ainoat uudet tekniset välineet ovat kirveen korvaava moottorisaha ja tikkaita korvaava nostolava. Tulipaloja sammutellaan samalla tavalla kuin sata vuotta sitten. Ja siltä osin kuin naisnäkökulma tarkoittaa jonkun tolkun sisällyttämistä alati kiihtyvään, fyysisiä ominaisuuksia ylipainottavaan testausvimmaan, on naisnäkökulmalla tietenkin jo sinänsä itseisarvo. Ja kaikkia toimintatapoja voidaan kehittää. Palokunnissa on paljon tehtäviä, jotka jo nyt voidaan tehdä ilman fyysistä ylirasitusta. Pelastustoimi sen sijaan on jämähtänyt paikoilleen. Tiedetään, että naiset keskimäärin osaavat miehiä paremmin hallita monta asiaa yhtä aikaa. Vastaavasti miehet lienevät keskimäärin uhkarohkeampia, koska menestyksellinen metsästys ja sotiminen vaativat sitä. Tietenkin se on vaikeaa, ellei varusteille ole ollut kysyntää, eikä saatavuuteen siksi ole panostettu. Ei ainakaan siviilimaailmassa, missä kyse lähinnä on työnjohdosta. Siksi asia ei yksinomaan ole palokunnan sisäinen. Pelastusala näyttäisikin olevan niitä harvoja, missä tekniikka ei oikeasti tarjoa apua mihinkään. Pelastusalalla on epätarkoituksenmukaista, että joskus pitkänkin palokuntanuorten koulutuksen saanut nuori resurssi haihtuu jonnekin. Niitä kai ei pitäisi muillekaan suositella, mutta kun on ”pakko tehdä”. Kuten on vaikkapa poliisilla ja puolustusvoimissa, jotka molemmat ovat jossain määrin fysiikkaan painottuvia aloja. Sitten on tietenkin olemassa tehtäviä, joita ei suositella raskaana oleville naisille. Siihen saakka pärjätään vuorottelulla ja muilla järjestelyillä. Siihen ollaan jo menossa, pelastusalallakin. Tilastojen mukaan tekijät uhkaavat loppua, mutta työ pitää tehdä. mutta se fyysinen voima Pelastusalalla painotetaan operatiivisen toiminnan fyysistä rasittavuutta. Silmät kirkkaina väitetään, etteivät naiset pysty operatiiviseen työhön yhtä hyvin kuin miehet. Ja lapsiahan on koko ajan pidettävä silmien alla. naisnäkökulma... ”Vieraiden” ottaminen mukaan toimintaan saattaa sekoittaa vanhoja turvallisia kuvioita, etenkin, jos tulokkaat ovat naisia. Pitää hieman varoa mitä sanoo ja pitää osata käyttäytyä. palokuntalainen 65 55 otetaan vastaan. Kriisinkeston kannalta kokonaisturvallisuuteen vaikuttavat myös asenteet sekä kyky toimia yllättävissä tilanteissa, kyky improvisoida ja kyky kohdata muutoksia. Sama koskee sosiaalitiloja. sitten vielä saappaat Varustuksen löytäminen pienikokoiselle naiselle on joskus vaikeaa. Useimmilla muilla aloilla kehitys on koko ajan mennyt eteenpäin ja fyysisesti rasittava työ korvattu tekniikalla. Kaikki nämä ovat kykyjä, jotka epätieteellisten väittämien mukaan ovat erityisesti naisten kykyjä
palokuntalainen maailmalla. 56 palokuntalainen 65 Vain 419 hälytystä vuodessa, näistä helikopteritehtäviä 41 Vietin vuoden vaihteen Teneriffalla Playa de las Americaksen ison lomakeskuksen ainoan palokunnan, Bomberos Voluntarios Adejen (BVA) jäsenenä. Vuosien saatossa olen kirjoittanut tämän palokunnan toiminnasta useita juttuja, viimeksi 2011, kun palokunta täytti 25 vuotta
palokuntalainen 65 57 Vain 419 hälytystä vuodessa, näistä helikopteritehtäviä 41 palokuntalainen maailmalla Koulutuksesta pidetään huolta pääasiassa palokunnan omin toimin. BVA:n hyvä asema ja näkyvyys on saavutettu aktiivisella osallistumisella erilaisiin tilaisuuksiin.
Näissä on pysyviä asukkaita tällä hetkellä noin 130 000. vähän hälytyksiä Palokunnan toiminta-alueella on kaksi kuntaa Adeje ja Arona. palokuntalainen maailmalla Joka vuosi kolmen kuninkaan juhlaan liittyen vievät BVA:n palokuntalaiset lahjoja Tenerife-Sur -sairaalan lapsi-potilaille. Palokunnalla on monipuolinen ajoneuvokalusto. Paljon kalustoa ja hyvin koulutettu henkilöstö Kun lento laskeutuu Reina Sofian kentälle Teneriffalle, lähden sieltä välittömästi BVA:n paloasemalle. Liikenneonnettomuudet vaativat jatkuvasti parempaa osaamista muun muassa ajoneuvojen turvavarusteista johtuen. Palokunnan henkilöstöstä käykin pieni ryhmä joka vuosi vähintään kerran Saksassa oppimassa uusinta liikenneonnettomuuksien pelastustekniikkaa. Paloautoja on käytössä yhdeksän: kaksi pelastusautoa, kevyt pelastusauto, nostolava-tikasauto, maasturipaloauto, vaihtolavalla varustettu auto, kaksi miehistöautoa ja henkilöauto. 1 2 3. Tosin BVA ei joudu tekemään ensivastetehtäviä, koska alueella on runsaasti ambulansseja. Viranomaisluonteisen toiminnan erilaisuutta Suomeen verrattuna kuvaa kuitenkin se, että alueella on vain yksi palokunta, BVA, mutta seitsemän poliisiasemaa ja 15 ambulanssiasemaa. Siellä jo tuttuun tapaan kuittaan varusteet, laitan ne lähtövalmiiksi ja liityn palokunnan hälytysmiehistöön. Vuonna 2014 tehtäviä oli 419, joista helikopteritehtäviä 41. Palokunnassa on tällä hetkellä 36 hälytyskelpoista jäsentä, joiden koulutuksesta pidetään huolta pääasiassa palokunnan omin toimin. Normaalivuonna palokunnalla on noin 450 hälytystehtävää, joista noin 55 helikopteritehtävää. Kävimme La Caletassa sammuttamassa maastopaloa, joka mitä ilmeisemmin oli syttynyt ilotulitteista. Palokunnalla on jatkuva valmius ottaa paloaseman vieressä olevalle helikopterikentälle turvallisesti vastaan ambulanssilento tai lähteä hälytystehtävään helikopterilla liikenneonnettomuutta selvittämään esimerkiksi vuoristoon tai avuksi suuremmissa tilanteissa Comeran saarelle. Erikoisuus on se, että palokunnan normaalitoimintaa ovat helikopteritehtävät. Vuoden vaihteessa Playa de las Amercaksen alueella oli yhtä aikaa noin 100 000 matkailijaa. Hälytys tuli 00.50. 58 palokuntalainen 65 B VA:n päivystysryhmän jäsenet majoittuvat yöksi paloasemalle välittömään valmiuteen päivystämään. Palokunnan hälytystehtävät ovat hyvin samanlaisia kuin palokunnilla Suomessa. Minäkin päivystin kolmena yönä; yksi niistä sattui vuoden vaihtumiseen ja pääsinkin mukaan palokunnan ensimmäiseen hälytystehtävään vuonna 2015
Viime vuonna palokunta järjesti hyväntekeväisyysjuhlan paloasemalla. Yhdeksän paloautoa ja henkilöstö jatkuvassa valmiudessa hälytystehtäviin. BVA:n nostolava-tikasauto on kulkueessa ensimmäisenä. Samana iltana vanhassa Adejessa on kolmen kuninkaan kulkue. Juhlaan liittyy kolmen kuninkaan saapuminen helikopterilla Adejen jalkapallostadionille. palokuntalainen 65 59 palokuntalainen maailmalla korkean profiilin palokunta BVA osallistuu aktiivisesti muuhunkin toimintaan, joka ylläpitää palokunnan hyvää näkyvyyttä ja asemaa yhteiskunnassa. Sitä kertyi täysi kuorma-autolavallinen, joka tilaisuuden jälkeen luovutettiin sosiaalitoimelle edelleen jaettavaksi vähävaraisille perheille. Ennen liikkeelle lähtöä lapset ja aikuiset pääsevät kuvaan bomberojen kanssa. Luonnollisesti palokunta on turvallisuusorganisaationa paikalla. luovutin sammutusvarusteet pois ja lähdin takaisin Suomeen, oli BVA:lla ollut jo 13 hälytystehtävää. 2. 1. Pääsymaksuna tapahtumaan kerättiin kuivaja säilykeruokaa. 3. Palokunta saa tällä aina huomiota paikallisissa lehdissä ja usein myös televisiossa. BVA turvaamassa helikopterin laskeutumista. Juhlaan liittyen palokunnan henkilöstö käy joka vuosi viemässä lahjoja Tenerife-Sur -sairaalan lapsipotilaille. Lapsipotilas saa bomberolta mieluisan lahjan.. Kun 9.1. Vuoden vaihtumisen jälkeen pidetään Teneriffalla kolmen kuninkaan juhla, joka vastaa meidän jouluamme. Keskustelua teneriffalaiseen tapaan kädet mukana. Hälytystehtävä vanhan Adejen keskustassa. Eri tapahtumissa ihmiset pääsevät kuvaan bomberojen kanssa. Kun kulkue lähtee liikkeelle, palomiehet heittävät karamellejä kulkuetta seuraaville lapsille ja aikuisille
Siitä, kun olimme ottaneet vuosittaiset listat eläköityvistä ja huomasimme, että meillähän tämän mukaan eläköityy suurin osa päällystöä kymmenen vuoden sisään. Ennen ensimmäistä kokousta olimme yhteydessä Tampereen konsernihallinnon henkilöstöyksikköön ja lähetimme luonnoksen mallista sinne ja saimme hyväksynnän, kertoo seniorityöryhmässä oleva Pirkanmaan pelastuslaitoksen talouspäällikkö Miia Ojala. – Tämä on hieno ja hyvä idea. Seniorimalli Pirkanmaalla Eläköitymisen ongelmat minimiin Työntekijöiden eläköityessä pelatuslaitokselta saattaa käydä niin, että eläköityvä ja seuraaja eivät edes tapaa. teksti arto PaPunen kuvat Pirkanmaan PelaStuSlaitoS ja dePoSitPhoto Esko Kulmala. Hanke madallutti kynnystä ottaa homma vastaan, sanoo Tapio Räfsten. Siihen osallistui vuonna 2014–17 eläkkeelle siirtyvää tai siirtynyttä päällystöä sekä yksi toimistosihteeri. Räfsten ja Kulmala ehtivät työskennellä kolme ja puoli kuukautta samassa työhuoneessa yhtä aikaa ennen kuin Kulmala lähti pitämään lomiaan pois. 60 palokuntalainen 65 V iime vuosi oli mallin pilotointivuosi. – Itse seniorimallin idea lähti ihan kahvipöytäkeskustelusta. Kokouksien osallistujista osa oli jo käynyt läpi tehtäviään ja verkostojaan, erään kerrottiin ostaneen jo sellaisen kalenterin, johon on aikonut vuoden alusta listata tehtäviään, joita ei ole kenellekään kohdennettu, mutta jotka vain täytyy hoitaa. Pirkanmaalla käydyissä seniorikokouksissa ovat käyneet kaikki kutsutut ja paikalle on halunnut tulla myös muita. Tapio Räfsten, joka otti vuoden vaihteessa teknisen päällikön tehtävän vastaan Esko Kulmalalta, on tyytyväinen malliin. Hiljaista tietoa työstä tulee samassa tilassa työskennellessä hyvin selville. Kokouksissa on käsitelty seniorimalli-ideaa, kerrottu eläköitymiseen liittyviä teknisluonteisia asioita ja käyty läpi niitä asioita, joita esimiehen sekä eläköityvän pitäisi mieluusti jo muutama vuosi ennen eläköitymistä alkaa työstää. Muuten joutuisi menemään kantapään kautta ja kysymään muilta ja menisi toisen henkilön aikaa. Pirkanmaan pelastuslaitoksella herättiin ajattelemaan asiaa ja niin syntyi paikallinen seniorimalli. Tekninen päällikkö toimii Pirkanmaalla esimiehenä kalustosuunnittelusta ja hankinnasta, korjaamoja huoltotoiminnasta, kiinteistöjen hallinnasta ja varushuollosta vastaaville. Siinä sitä sitten pyöriteltiin ja lopulta päätettiin pitää kokous. Kolme ja puoli kuukautta oli sopiva aika tutustua uuteen asiaan ja käydä vuosikelloon liittyvät asiat läpi. Eläköityvien mukana saattaa siirtyä tärkeää hiljaista tietoa pelastuslaitoksen seinien ulkopuolelle
palokuntalainen 65 61 tiedonsiirtomallissa, jossa esimerkiksi viimeisen kuukauden aikana työntekijä listaa tehtävänsä ja verkostonsa ja keskustelee esimiehensä ja mahdollisen varahenkilönsä kanssa. senioriasiantuntijamallissa, jossa molemmat työtekijät ovat samaan aikaan työssä. Malleja eläköitymisen parempaan huomioimiseen: Hiljaista tietoa työstä tulee samassa tilassa työskennellessä hyvin selville.”. Säästöjä voitaisiin hakea siitä, että erillisiä projektityöntekijöitä tai -päälliköitä ei tarvittaisi kehityshankkeisiin, vaan eläköityvä seniori vetäisi niitä hankkeita. osa-aikaeläkemallissa, jossa kustannuksia tulisi osa-aikaisen työntekijän verran. Työntekijä taas saisi neuvoa ja tukea eläköitymiseen liittyen. Uusi työntekijä saa tukea työn alkuun, työnkuva voi olla laajempi kuin edeltäjällään tai sitten työnkuva on sama, ja hän toimii alussa osa-aikaisen apulaisena. Osa-aikaeläkeläisen kanssa käydään laajemmin keskustelua tehtävistä ja verkostoista, osa-aikainen pääsee osallistumaan rekrytointiin sekä opastamaan uutta työntekijää. Seniori pääsisi tässä mallissa myös vaikuttamaan rekrytointiin. Tämä malli ei aiheuta lisäkustannuksia, vaan työnantaja saa kerättyä työntekijältä tarpeelliset tiedot siitä, mitä osaamista poistuu työntekijän mukana sekä saa tiedon rekrytointitarpeesta. Ajatuksena on se, että henkilölle, joka siirtyy tai on jo osa-aikaeläkkeellä ja jää muutaman vuoden päästä vanhuuseläkkeelle, otetaan seuraaja oppimaan vielä osa-aikaisen ollessa työelämässä. Tämä malli on tarkoitettu – jos taloudellinen tilanne suo – pitkään linjajohdossa olleille henkilöille, jotka sitten siirtyisivät tekemään projektiluonteisia tehtäviä työuransa loppuvaiheessa ja samalla opastaisivat uutta työntekijää
Tarkemmat tiedot autosta osoitteessa www.nettiauto.fi ID 7039700 MYYTÄVÄNÄ MIEHISTÖNKULJETUSAUTO Karvian VPK. Miia Ojala jatkaa: – Sitähän emme voi työnantajana toki vaatia, että työntekijä kertoisi eläkesuunnitelmistaan etukäteen, mutta pyrimme tällä mallilla rohkaisemaan senioreita ja esimiehiä aloittamaan keskustelun ajoissa sekä eläköityvän etua että työnantajan etua ajatellen. Työnantaja taas pystyy arvioimaan tulevaisuuden osaamistarpeita, käynnistää tarvittaessa rekrytoinnin ajoissa, ja voi varata rauhassa aikaa eläköityvän kanssa tehtävien läpikäyntiin ja keskusteluun. Kaikkien työtehtävissä ei ole ehkä sellaista erityisosaamista, jota pitäisi puida isommassa porukassa, joten tarvitaanko eri ohjelmat eri henkilöstöryhmille. Eläköityvälle tarjoutuu mahdollisuus parhaassa tapauksessa osallistua seuraajansa valintaan ja opastamiseen, kuitenkin minimissäänkin hän saa avointa tietoa siitä, mitä jatkossa tapahtuu. Seniorimalli ei myöskään pääty meillä siihen, kun henkilö jää eläkkeelle, vaan tarkoitus on kutsua vuoden sisään henkilö vielä joko entisen esimiehen kanssa tai seniorikokoukseen keskustelemaan, miten elämä nyt eläkkeellä on sujunut, päättää Miia Ojala. Meidän seniorityöryhmällä on vielä töitä paiskittavana, että saadaan malli koskemaan koko taloa ja jotta se myös tuottaa tulosta. Mutta olemme myös todenneet, että nyt, kun mallia pitäisi laajentaa koko henkilöstölle, tässä on monta käytännön ongelmaa, joita pitäisi ratkoa. Tapio Räfsten Miia Ojala Volkswagen Caravelle miehistöauto
Uusi TH9 TETRA-käsiradio www.newtetraradio.com VIRVE-päätelaitteet myy ja huoltaa Suomessa: VIRVE Tuotteet ja Palvelut Oy www.virve.com Ce-merkityt kalvija pa-ve-palopostit avk-sulkuventtiilillä täyttävät tiukimmatkin vaatimukset: • EN 14384 -standardit: Maanpäälliset palopostit • EN 14339 -standardit: Maanalaiset palopostit lisätietoja lisätietoja PA-VE-paloposteissa on helposti avattava kansi. Sisäänrakennetun Bluetoothin avulla on mahdollista käyttää langattomia lisälaitteita ilman johtoja, ja parannetut ääniominaisuudet auttavat viestimään luotettavasti meluisassakin ympäristössä. Radioon voidaan liittää yleisesti saatavia audio-lisävarusteita, joiden käyttö on helppoa ilman häiritseviä johtoja. Kunnan infrarakentamisen tuotteet on CEmerkittävä ja niistä on tehtävä suoritustasoilmoitus. GNNSnavigointi antaa radion käyttäjälle ensimmäisen paikkatiedon nopeasti sekä täsmällisempää sijaintitietoa navigoinnin aikana. 3L-luokan radio mahdollistaa erityisesti suorakanavakäytössä radion kuuluvuuden ja turvaa käyttäjän viestinnän haastavissa olosuhteissa, kuten savusukellustilanteissa. Airbus DS 9-sarjan kaikki radiot ovat IP65suojausluokiteltuja vaativaa käyttöä ajatellen. Viranomaiskäytössä tämä antaa mahdollisuuden työskennellä molemmin käsin ilman vaaraa, että esimerkiksi korvanapin johto irtoaa kriittisessä tilanteessa. Palopostit myy ja valmistaa Paloja Vesitekniikka PA-VE Oy www.pa-ve.fi. Runko ja kansi on rotaatiovalettu yrityksen omalla koneella iskunja kulutuksenkestävästä PE-muovista. palokuntalainen 65 63 kalustokulma uusi tH9 tetra-käsiradio kuuluu nimekkään 9-sarjan radioihin, joiden käyttäjiä ovat muun muassa poliisi, paloja pelastustoimi sekä ammattilaiset, jotka työskentelevät haastavissa olosuhteissa. Käyttövarma tuote takaa pitkän elinkaaren. Rungon eristeenä on käytetty polyuretaania ja automaattinen tyhjennysventtiili poistaa jäätymisen vaaran. CEmerkityt palopostit paloposteilta on edellytetty EU:n rakennustuoteasetuksen mukaista CEmerkintää 1.7.2013 lähtien. TH9-käsiradio on saatavilla vuoden 2015 toisella neljänneksellä. TH9:n tärkeimmät uudet ominaisuudet ovat 3L-teholuokan radio (1,8 W), sisäänrakennettu Bluetooth, uusi GNSS-pohjainen navigointi sekä parannetut ääniominaisuudet. CEmerkintä on pakollinen, jos tuote kuuluu harmonisoidun tuotestandardin soveltamisalaan tai tuotteelle on myönnetty ETA (eurooppalainen tekninen arviointi). Kunta ei voi tilata CEmerkitsemätöntä tuotetta, jos rakennustuoteasetus edellyttää tuotteelta CEmerkintää. Uutta käsiradiota käytetään kuten muitakin radioita, mutta esimerkiksi Bluetooth helpottaa käytettävyyttä entisestään. PA-VE-palopostit ovat pitkän ja edelleen jatkuvan tuotekehityksen tulos
Lisäksi tiedossa on, että entinen Vihtijärven VPK:n auto on siirtynyt JP-Pesut Oy:lle, nykyinen sijainti tuntematon. unimog-tarinaa, osa 1: Unimog-etsintä jatkuu Edellisessä numerossamme alkanut Unimogperinnetiedon kerääminen sai monet lukijamme liikkeelle. Kiitokorin ja muiden rakentamista Unimogeista on ainoastaan hajatietoja. Kuvassa jutun kirjoittaja Keijo Kangastie.. Veljekset Kulmala Oy:n rakentamia Unimoggeja (peltipäällysteinen puurunkoinen kori) on perimätiedon mukaan valmistettu noin 20 kappaletta 1950ja 60-lukujen vaihteessa. Unimog oli rivissä vuoteen 2013. Selvityksen perusteella näyttää siltä, että eniten Unimoggeja rakennettiin Suomessa paloautoiksi eniten 404S-alustalle 50ja 60-lukujen vaihteessa sekä uudemmille alustoille muutamia vuodesta 1970 aina 1990-luvun alkuun. Tietoja harvinaisista paloautoista tuli eri puolilta maata. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymällä on ilmeisesti tuorein pelastuskäyttöön hankittu Unimog raivausautona. etsintä jatkuu! tiedot osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi Huom! lisätietoja www.unimog-forever.com Palopäällikkö Juhani Salo ja unimog. 64 palokuntalainen 65 kalustokulma tiedossa on, että Unimoggeja on, tai on ollut, käytössä ainakin Porissa, Pomarkussa, Sallassa, Seinäjoella, Kyynärön VPK:lla, Panelian VPK:lla, Ravijoen VPK:lla, Sottungsby FBK:lla ja Villähteen VPK:lla
Koeajojen jälkeen autotyyppiin ei oltu erityisen ihastuneita ja niinpä legendaarinen paloautomyyjä Arto Sorosen tuumasi, että heillä olisi yksi esittelyauto, mikä saattaisi meitä kiinnostaa. unimog 2150 l Alajärveltä Denveriin Paloautosta Unimog Alajärveltä Denveriin raportoi pelastuspäällikkö Keijo Kangastie, Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitokselta. Palolaitoksen suunnitelmissa oli hankkia kevyt paloauto eli niin sanottu ”pulla mersu”. Uudet omistajat Ameriikanmaalla.. Näin Unimog päätyi Alajärvelle. Uudet omistajat lupasivat laittaa nettisivuilleen couchoffroad. com tarinaa autosta. Unimog palveli Alajärvellä 1994–2013 erilaisissa tilanteissa, kunnes se meni vaihdossa käytetyn säiliöauton alustaan Osamyynti KS:lle Viitasaarelle, joka möi sen edelleen alan harrastajalle Denveriin. Unomoggiin Hetjärven miehiltä eivät riittäneet rahat, mutta onneksi Partasen Pentillä oli vielä valtionosuuksia käyttämättä ja puutuvat rahat saatiinkin valtionosuutena. Kaverit ostavat, myyvät, vaihtavat ja kunnostavat Unimoggeja sekä järjestää niillä elämysmatkoja ja safareita. kalustokulma unimog Hankittiin Alajärven palolaitokselle loppuvuodesta 1992. Tähän aikoivat laittaa isomman moottorin ja renkaat yms
lisätietoja KUVAT TIETOA KäSISAMMUTTIMEN PALOJA TEHOLUOKISTA TIETOA KIINTEISTöJEN PALOTURVALLISUUdESTA Presto Paloturvallisuus Oy myyntija markkinointijohtaja Tarja Vilmi, puh. 66 palokuntalainen 65 presto paloturvallisuus oy:n myyntijohtaja Tarja Vilmin mukaan sammutusvaahdon siivoaminen on huomattavan helppoa ja edullista verrattuna jauhesammuttimen aiheuttamaan sotkuun. Vaahtosammutin on vahvasti haastamassa jauheeseen perustuvat sammuttimet. Vaahtosammuttimen toiminta-aika on kaksinkertainen vastaavankokoiseen jauhesammuttimeen verrattuna. Presto Eco -tuotevalikoimaan kuuluu myös täysin fluoritensidittömiä A-luokan sammuttimia, jotka sopivat sisätiloihin, joissa nestetai öljypalon vaaraa ei ole. 010 3877 215. – Sammutustilanteessa vaahtosammutin on jauhesammutinta turvallisempi, sillä se ei peitä näkyvyyttä kuten pölyävä jauhesammutin. Presto Ecossa käytetty uuden sukupolven sammute on saanut Euroopan johtavan käsisammuttimille myönnettävän Milieukeur-ympäristösertifikaatin. Sammuttimesta on saatavilla useita eri teholuokkia kuuden ja yhdeksän litran sammutemäärillä, kertoo Tarja Vilmi. Tilaan ja sen käyttöön sopivan sammutustehon lisäksi merkityksellistä on sammuttimen toimintatapa sekä käytön jälkien siivottavuus. Sammutinaineessa on korkeintaan 0,04 % ympäristölle haitallisia fluoritensidejä. – Se on AB-paloluokan sammutin, joka sammuttaa sekä hehkupaloja että nesteja öljypaloja, mukaan lukien sähkölaitepalot. kalustokulma Presto eco-vaahtosammutin Ympäristöystävällinen vaihtoehto jauheelle Oikean sammuttimen valinta on ratkaisevaa kaikkialla, missä tulipalolta turvataan ihmisiä, koneita, laitteita ja irtaimistoa. Sammute on siksi myös helpompi kohdistaa palon lähteeseen. Presto Paloturvallisuus Oy on tuonut markkinoille Presto Eco -vaahtosammuttimen, joka sopii hyvin lämpimiin sisätiloihin, esimerkiksi toimistoihin, teollisuuteen, julkisiin tiloihin kuten hotelleihin, sairaaloihin ja kouluihin sekä yksityiskoteihin. Näin tilat ja laitteet saadaan nopeasti ja pienillä siivouskuluilla uudestaan käyttöön, jos tuli ei ole ehtinyt niitä vahingoittaa. – Vaahto ei leviä ympäriinsä kuten jauhesammute, joka aiheuttaa usein suuria ongelmia esimerkiksi teknisille laitteille. Tarja Vilmin mukaan Presto Paloturvallisuus Oy haluaa varmistaa mahdollisimman pienen ympäristöjäljen toimittamalla kaikki vanhentuneet sammutusnesteet jätteenkäsittelylaitokselle ammattilaisten hävitettäväksi
Räddningspersonalens alarmeringssystem är fortfarande osäkert – frågan har varit känd av Er men den har inte korrigerats, trots att en lösning kunde hittas för en ringa penning. Ärade fru inrikesminister Det skulle finnas orsak för statsmakten att ingripa men det har Ni inte gjort.”. Även regionalförvaltningarna har varit tvungna att deltaga i spartalkot. I skenet av dessa nedskärningskrav känns det underligt att Ni har glömt räddningsväsendet som hör till Er förvaltningsgren medan Ni kommer ihåg att vara djupt bekymrad över polisväsendets situation inom rÄddningsvÄsendet finns det mycket som inte har framskridit under Er tid. statens nedskÄrningar har riktats mot såväl Nödcentralsverket som Räddningsinstitutet. Omdömet bygger på räddningspersonalens värderingar: professionalism, medmänsklighet och pålitlighet. Beträffande dem har vi inte fått höra Era bekymrade ställningstaganden. Det var bra eftersom Ni alldeles uppenbart är inne på rätt område med tanke på medborgarna. Orsaken ligger högst uppenbart i bristen på sakunskap och koordination inom den högsta ledningen. Kompanjonskapsnätverket ingriper dock inte då det gäller de viktigaste problemen inom branschen. Räddningsväsendet är den enda förvaltningsgrenen inom säkerhetssektorn där man inte kan tala om jämn kvalitet. Vilt och fritt utvecklar de olika räddningsverken sina egna tillämpningar, även om man med hjälp av kompanjonskapsnätverket försöker förenhetliga en del funktioner. brandkåristen 65 67 chefredaktör Pekka Koivunen ledare brandkåristen ni uttryckte i början av februari Er oro för polisens resurser. Allt annat ser ut att förbli allvarligt på hälft. Denna uppskattade betjäning kan man fortfarande erhålla överallt i Finland – men hur länge. Även rÄddningsvÄsendet hör till Er förvaltningsgren men det har under regeringsperioden inte fått Er motsvarande uppmärksamhet till dels trots att dess resurser redan sedan länge har varit knappa. det Är överraskande och samtidigt synnerligen positivt att medborgarna litar på räddningsväsendet så mycket som den i februari publicerade polisbarometern anger. Ni har inte en enda gång nämnt det faktum att det kommunala räddningsväsendet i Finland har deltagit i nedskärningstalkot redan före det att staten dikterade de ur ärmen dragna sparmålen för räddningsverken. Det har visat sig vara svårare än väntat att utveckla ett helhetsbaserat datasystem för säkerhetsbranschen. Då polisbarometern offentliggjordes framhöll Ni även polisens resursbehov på länge sikt. ni har Även tillåtit att räddningsväsendets splittring har fått fortsätta. För räddningsverkens lägescentralers del har staten uppmanat till samgång: samarbetet med socialoch hälsovårdssektorn skulle bli effektivare med hjälp av fem gemensamma lägescentraler. För räddningsverkens del har statsmakten ålagt procentbaserade sparmål. under er tjänstetid har nödcentralsreformen blivit förverkligad nästan i sin helhet. I medborgarnas ögon utgör räddningsväsendet den mest pålitliga myndighetsinstansen, trots att verksamheten till stor del sköts av andra krafter än myndigheter. Det skulle finnas orsak för statsmakten att ingripa men det har Ni inte gjort
68 brandkåristen 65 brandkåristen Enligt HAKA utgör flickorna cirka 25 % av brandkårsungdomarna. Av någon orsak väljer särskilt unga kvinnor dock att börja syssla med annat. Detta skadar samhällets kristålighet. Senare är kvinnornas andel endast cirka 16 %. Av dem verkar endast en del i alarmavdelningarna. Ungdomsarbetet i brandkårerna förbereder just för den operativa verksamheten, så det borde vara enkelt för den unga att flytta över till alarmavdelningen. Brandkårsdamen – en undangömd resurs text silvio hjelt, brandkårsman bild depositphoto
men den fysiska prestationsförmågan då Inom räddningsbranschen brukar man betona hur det operativa arbetet är så fysiskt betungande. brandkåristen 65 69 brandkåristen E nligt en undersökning finner endast ett fåtal av de kvinnor som genomgått beväringstjänst sin väg till reservistverksamheten. Man får hoppas att detta nånstans åtminstone på något sätt drar nytta av kunskaperna men onekligen skulle de göra ännu mera nytta i brandkårernas led. till och med två vägar, men... Med skinande ögon har man påstått att kvinnor inte klarar av det lika bra som män. Känns det igen. Vart försvinner alltså de unga kvinnorna på vägen från ungdomsavdelningen till de vuxnas brandkårsvärld. Motsvarande torde karlar i medeltal vara lite mera dumdristiga, eftersom sådant behövs för effektivt jagande och krigande. det som i tekniken kallas ”multi-tasking”. Om en förening med berått mod vill upphöra att existera må det vara föreningens rätt, men med tanke på samhällets övergripande säkerhet är rekryteringen till frivilligbrandkårerna av central betydelse. Det är mänskligt, men samtidigt faller bottnen ur allt prat om att styrkorna minskar. Och bland gubbar och gummor är man kanske aningen främmande för nya ideer. Och kanske särskilt inom det aningen ålderdomliga räddningsväsendet. Man vet redan på vetenskaplig grund att kvinnor bättre än män kan hålla i flera problem samtidigt, dvs. Med tanke på kriståligheten påverkas den övergripande säkerheten även av sådant som attityder, förmågan att verka i överraskande situationer, förmågan att improvisera och förmågan att möta förändringar. Det kunde vara så att kvinnor är mera säkerhetsbenägna. Man startar ju från samma utgångspunkter och vidare till samma plats. Är det månne så att den aningen ålderdomliga organisationen inte heller har mental beredskap att ta emot kvinnor. Ligger felet hos mottagarna. Om man misslyckades med att hela tiden hålla ungarna under uppsikt så fanns det ingen följande generation. I brandkårerna råder ju jämlikhet. Därför är frågan inte endast brandkårernas interna angelägenhet. Enligt en förfrågan uppvisar cirka hälften av brandkårernas operativa ledning fortfarande inte mental beredskap att i alarmavdelningarna ta emot personer som inte ännu fyllt 18 år. Allt dygder som enligt ovetenskapliga påståenden särskilt kännetecknar kvinnor. Man blir tvungen att vara lite försiktig med vad man säger, och man måste även på annat sätt lite kunna uppföra sig. Men hur är det med damavdelningen. Kunskap om den sprider sig inte till kvinnorna, distriktens förgubbning känns främmande och man fruktar fördomar. Men om man ser på saken från andra hållet kan man ju fråga sig hur det kommer sig att räddningsväsendet har blivit kvar i startgroparna medan utvecklingen inom de flesta andra branscher kontinuerligt lett till att fysiskt tungt arbete ersätts med Samhällets övergripande säkerhet och trygghet vinner på att alla medborgare deltar i talkot.”. Ho vet. Kanske inte särskilt i brandkårskretsar, om man endast tittar på ytan. En viktig sådan, men ingalunda den enda. I någon uppgift som ansluter sig till brandkårsverksamheten. Har man där beredskap att ta emot nya medlemmar. Hur kommer det sig att av ungdomsavdelningens flickor återfinns en mindre andel sedan i brandkåren bland de vuxna, om man jämför med pojkarna. Liksom man även fruktar de fysiska och mentala kraven. Finns det ens någon damavdelning. Och för räddningsbranschens del är det förstås oändamålsenligt om unga resurser som ibland kanske fått till och med lång brandkårsungdomsutbildning sedan bara avdunstar nånstans. Nu är det förstås så att unga nya ”främlingar”, och då särskilt kvinnor, kan stöka till de gamla trygga strukturerna. Orsaken torde ligga i en förädling under några tiotusentals år: medan karlarna var ute och jagade stannade kvinnorna kvar hemma med en barnaskara att ta hand om. Särskilt kunde detta gälla kvinnor eftersom de i jämförelse med män ofta verkar ha ett mindre självhävdelsebehov. Må vara hur som helst, samhällets övergripande säkerhet och trygghet vinner på att alla medborgare deltar i talkot, oberoende av kön. Från den borde det vara enkelt att flytta över till alarmavdelningen, under förutsättning att man blir emottagen. Brandkårsungdomarnas tankevärld kretsar kring en mer eller mindre operativt betonad brandkårsutbildning. Men man tittar lite djupare blir bilden aningen annorlunda. Den som känner sig ovälkommen i en grupp tränger sig knappast in med våld. Har brandkårsverksamheten tappat sin dragningskraft, eller är det så att man inte bryr sig om kvinnlig återväxt. samhällets övergripande säkerhet Den övergripande säkerheten består av flera element, av vilka avtalsbrandkårernas operativa insats utgör en
Man kånkar slangar och riktar strålar med manuellt våld. Det är klart att det är svårt om det inte har funnits någon efterfrågan och man alltså av den orsaken inte har satsat på saken. Man rör sig på svaga isar och i steniga vatten. Eller bryr man sig bara inte om utveckling eftersom man inte på riktigt uppfattar att det skulle finnas ett behov. hur är det med kvinnoperspektivet.... Det faktum att man ibland inte har kommit ihåg kvinnorna då man planerat brandstationen är förstår ett stilfel, men sådana kan man med tiden korrigera. Och i brandkårerna finns det gott om uppgifter som måste utföras och som redan nu kan utföras utan fysisk belastning. 70 brandkåristen 65 teknik. Allteftersom folket minskar måste man redan av nödtvång rekrytera nya krafter, eftersom det ser ut att finnas saker att göra. Till exempel som just arbetsledning. Men eldsvådor, de släcks fortfarande på samma sätt som för hundra år sedan. Dit är man redan på väg, även inom räddningsbranschen. Är räddningsbranschen faktiskt den enda där tekniken inte kunde tänkas erbjuda hjälp på riktigt. I allmänhet beror gränsfallen av helt andra faktorer än bänkpress. Och å andra sidan, inte kan ju en kvinna väl ändå tänkas fungera som maskinskötare, eller.... Detta alltså trots att endast en försvinnande liten del av brandmannens jobb handlar om sådan rökdykning där armhävning eller ens fysisk styrka i allmänhet faktiskt utgör skillnaden mellan liv och död. Detsamma gäller för övrigt även socialutrymmena. då karlfolk talar om damverksamhet tar man en risk. I skenet av statistiken är den helt övervägande delen av uppgifterna sådana där man bär tryckluftsaggregat snarast för den egna säkerhetens skull, så att man inte skall behöva andas in gifter. Jobben måste ändå bli gjorda. Det enda nya tekniska är att motorsågar ersätter yxor och hävare ersätter stegar. Vanligen är det ju fråga om arbetsledning. Eldsvådor släcks inte med armhävningar, men med dem lyckas man diskret begränsa att kvinnor tränger sig på i branschen. I den mån kvinnoperspektivet innebär något slags förnuft i den kontinuerligt accelererande testningsivern med överbetoning på fysiska egenskaper så har kvinnoperspektivet förstås redan nu ett egenvärde. Om det må alltså andra bryta arm. Bakgrunden till denna artikel är ett brandkårsdamproblem, sett ur brandkårsmannens synvinkel. och sedan ännu detta med stövlarna Ibland dyker det upp frågan om svårigheten med att hitta utrustning för småväxta kvinnor. Det kan förvisso hända att sådana uppgifter i medeltal förekommer lite mera inom just det operativa räddningsväsendet. Det måste brandkårister förr ibland göra, och i skärgården fortfarande. Situationen på en olycksplats kan förstås snabbt och överraskande förändras men sällan på det sättet att den inte kan hanteras med en lämplig arbetsfördelning. Även utan det perspektivet är det dock klart att redan med tanke på resursanvändningen är samtliga tilläggskrafter välkomna inom räddningsbranschen, och så särskilt inom frivilligbrandkårerna. Såsom de är inom exempelvis polisen eller försvarsmakten, vilka vardera har en viss betoning på fysiken. Om man inte häver arm kommer man inte in på rökdykarkurs, och kommer man inte dit så är karriären slut. En del av dem kunde säkert utföras även på något annat sätt, ifall man faktiskt vill. Och även om man inte skulle bry sig om att låta kvinnor utföra de allra tyngsta jobben så finner en god arbetsledning plats för alla. Tills dess klarar man sig med tursystem och andra arrangemang. Jag tar alltså en medveten risk, och till på köpet med ganska subjektiva, bristfälliga åsikter utan vetenskaplig grund. Dem borde man nog inte rekommendera för någon annan heller, men om man måste utföra dem så måste man. Eller kan det till och med vara fråga om ego, eftersom man redan innan man hunnit riktigt prova dem torpederar de få nya ideer som ibland dyker upp. Avsaknaden av en separat damtoalett förklarar inte varför en ung dam som lämnar ungdomsavdelningen bakom sig inte sedan fortsätter bland de fullvuxna, i brandkårens led. Verkligen behändigt. Förklarar verkligen inte. Så finns det förstås uppgifter som inte rekommenderas för gravida kvinnor. I sanningens namn kan det vara skäl att påpeka att i mannens tankevärld har ”kvinnoperspektivet” inte nödvändigtvis något egenvärde som sådant ifall inte kvinnors sätt att verka är effektivare eller på annat sätt ”bättre” med tanke på slutresultatet. Eldsvådor släcks inte med armhävningar, men med dem lyckas man diskret begränsa att kvinnor tränger sig på i branschen.”. Och med årens lopp har även aggregaten blivit lättare. Men det hittas nog både halare och stövlar om man söker på riktigt. I vilken mån kvinnoperspektivet där kan tänkas tillföra mervärde må envar själv fundera på
vi skall Ännu i denna betraktelse plocka in ett officiellt och definierat begrepp: halvordinarie brandkår Den officiella definitionen (Brandoch räddningsordlistan, 2006) lyder (i här utförd översättning): Brandkår vars personal delvis är i huvudtjänst och delvis i sidotjänst och av vilken den del som behövs för de första åtgärderna genast då man fått alarm kan bege sig till platsen för händelsen. Den personal som verkar på Ylivieska brandstation utgör alltså Ylivieska halvordinare brandkår. Enligt den officiella definitionen är en halvordinarie brandkår inte en sådan där alla personer har ingått ett personligt Räddningsbranschens begrepp borde definieras avtal men utför sitt huvudsakliga arbete någon annanstans. Varför kunde man inte beträffande icke-fbk:are tala om deltidare då han inte utför brandkårsverksamhet som heltidsarbete. Till exempel på brandstationen i Ylivieska jobbar två personer i huvudtjänst och de kan bege sig iväg omedelbart, medan å andra sidan samma station även bemannas av Ylivieskan VPK som kommer med på samma utryckningar. Målet var att utreda brandkårsavtalens och de personliga avtalens struktur, samhällets kostnader för avtalsbrandkårsverksamheten samt andra riksomfattande ledtal för avtalsbrandkårsverksamheten. Detta gäller speciellt avtalspersonalen. Då man talar om den använder man bland annat följande begrepp: halvordinarie, prestationsavlönad, i sidotjänst, deltidare osv. räddningsväsendets strategi stakar ut branschens framtid Den norska forskningsresanden Fridtjof Nansen konstaterade: ”Mänsklighetens stora fråga är inte så mycket var vi är utan vart vi är på väg.” Så inledde Sveriges, Norges och Finlands statsministrar sin skrivelse i tidningen Ilkka 20.1.2015. Det handlar inte om helt små saker. Likaså finns det i Suonenjoki en halvordinare brandkår under tjänstetid. För att begreppen ännu skall bli alldeles särdeles oklara och röriga använde man i en del regioner även samma begrepp om fbk:arna. Arbetet utförs av två arbetsgrupper: styrgruppen och strategigruppen. I strategin berör man bland annat sådant som räddningsväsendets position i samhället; hur skall man säkra att medborgana får räddningsväsendets tjänster i hela landet, vad gör man i framtiden i räddningsväsendets namn och hur utnyttjar man inom räddningsbranschen utöver avtalsbrandkårsverksamheten även de frivilliga organisationer som verkar på den inre säkerhetens område. Skrivelsen behandlade Nordens arktiska områden. I samband med projektet märkte jag hur hanteringen av begreppen var besvärlig inom räddningsbranschen. Man kan hoppas att man skulle komma åt att grundligt diskutera de begrepp som gäller avtalspersonalen och sedan besluta om definitionerna så att man åtminstone inom branschen själv skulle veta vad man för tillfället talar om. Varför kunde man inte kalla alla fbk:are för personal i sidotjänst, eftersom brandkårsverkamheten sker vid sidan av det egna arbetet. Jag måste fundera en stund men så kom det. Även jag citerar denna visdom men jag vill koppla den till det strategiarbete som inletts inom räddningsväsendet. Sådana attacker måste entydigt motas bort.. Med uttrycken avses i allmänhet en brandkårist som har ingått arbetsavtal direkt med räddningsverket. På ett eller annat sätt borde hela räddningsväsendets personal deltaga i arbetet, visdom borde sökas även utanför branschen och i utlandet. Strategin skall även ta ställning till det ”det otroligt goda myndighetssamarbetet” med vilket andra instanser försöker uppnå uppskattning och resurser genom att utvidga sin verksamhet till uppgifter inom räddningsväsendet. Varför kunde man inte kalla en fbk:are prestationsavlönad om han får lön av räddningsverket eller av fbk-föreningen. Hurudan skulle då en sådan halvordinarie brandkår vara som skulle uppfylla definitionen. Inte heller en sådan brandkår där det inte finns en del som omedelbart efter alarm kan bege sig iväg för att utföra de första åtgärderna, även om det i brandkåren skulle finnas några personer i huvudtjänst. Användningen av obestämda och odefinierade begrepp leder till det att även avtalsbrandkårsverksamheten ger en oklar bild – och det vill man ju inte ha inom räddningsbranschen. Här står vi alltså. Jag anser att man inom räddningsväsendet borde definiera de centrala begreppen och efter det borde man i den officiella kommunikationen även använda de begreppen. brandkåristen 65 71 brandkåristen vildmannen vildmannen Isto Kujala år 2010 genomförde jag projektet som utredde avtalen
Palkintona palokuntalaisaiheinen tuotepalkinto, myös äänestyksen voittaja saa oman tuotepalkintonsa. Risteilyn teemana oli 70-luku, jossa palkittiin paras teema-asu. palokuntalainen-lehti kantoi kortensa kekoon ja kuvasi vielä lauantaina heitä, jotka urheasti kantoivat 70-luvun asuja koko risteilyn ajan. 72 palokuntalainen 65 letkut solmussa 1 2 3 4 5 6 7 8 Tulimeri goes to 70´s Frantit Jorma Sirpama Identtiset Frantit Tiina Majamäki Sauli Frantti John Doe Marko Salokas Terveiset poliisihallit ukselle, poliisihallit ukselle nuuskaa Jo perinteiseksi muodostunut Tulimeri risteiltiin tammikuun 23.–24. kuVat jussi virta. päivä Baltic Prinsessilla. Anna ehdokkaan numero ja omat yhteystietosi, niin osallistut kaikkien äänestäneiden kesken arvontaan. Voit äänestää mielestäsi parasta asua tai hahmoa joko facebookissa tai sähköpostilla osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi
Perjantaina pelataan parikilpailu Pelkosenniemeen 9-väyläisellä radalla ja lauantaina taistellaan SM-tittelistä Pyhätunturin haastavalla 18-väyläisellä radalla. “Tulis sammutustyökurssillekin parempaa havaintoaineistoo, jos tilanteet kuvattas kypäräkameralla niinkuin mun syöksylaskut. Lisätietoa tapahtumaan liittyvistä asioista löydät tapahtuman Facebooksivulta PALOSM15FBG Tapahtuman järjestää Pelkosenniemen Vpk. Terveisiä Leviltä, Matias” Pelkosenniemi Pyhätunturi 24.–25.7.2015 PALOSM 2015 FBG Pelastusalojen frisbeegol?n SM-kilpailut Kilpailut järjestetään Pelkosenniemen sekä Pyhätunturin frisbeegolfradoilla. ENsi NumErossa: 68 sivua kiinnostavaa palokunta-asiaa! www.palokuntalainen.fi TILAA PALOKUNTALAINEN! Työturvallisuus • Puhdas paloasema • Hälyttäminen seuraaVa lehti ilmestyy 30.4.2015! huom! Sammutustyökurssia odotellessa..
Nykyinen 22 laitoksen määrä on melkein minkä tahansa kriteerin mukaan kestämätön. Viiden vuoden sisällä on selvää, että pelastuslaitosten määrä tulee laskemaan reilusti. Luku on kasvanut viimeisten vuosien aikana muutamasta prosentista nykyiseen 17 %:iin. 74 palokuntalainen 65 liekinheittäJä liekinheittäJä Vaalien lähestyessä pelastustoimen isännyys nousee taas keskusteluun. ammattiVäki on korttinsa näyttänyt. SPAL liputtaa avoimesti valtiovaihtoehdon puolesta. Isännän vaihtuessa koko organisaatio joutuu varmasti läpivalaisun kohteeksi. seuraaVaan hallitusohJelmaan tulisi saada selvä tahdonilmaisu isännyyden selvittämisestä malliin: ”Hallituskauden aikana tehdään perusteellinen selvitys pelastustoimen järjestämisen eri vaihtoehdoista.” astetta rankempi vaihtoehto olisi: ”Hallituskauden aikana tehdään selvitys pelastustoimen nykytilasta, tutkitaan järjestämisvastuun siirtämisen valtiolle todennäköiset vaikutukset ja tehdään päätös pelastustoimen järjestämismallista.” Vaihtoehtona valtio Joka kuudes sopimushenkilö kannattaa valtiota alan isännäksi.”. Tästä ei ole kuitenkaan tutkittua faktaa, vaan väite perustuu useilta eri tahoilta saatuihin tietoihin. palomiehille Ja koko sopimushenkilöstölle siirtyminen valtion ylläpitämään pelastustoimeen toisi muutaman vuoden siirtymäajan jälkeen tasapuolisen kohtelun koko maahan. Olkoon se sitten tasaisesta jaettua kurjuutta tai oikeudenmukaisuutta, tilanne olisi ainakin parempi kuin nykyinen uskomattoman sirpaleinen järjestelmä. kun pelastusalan ulkopuoliselle selvittää juurta jaksain Suomen pelastustoimen nykyistä järjestelmää ja erilaisia käytäntöjä ja toimintatapoja 22 laitoksessa, hän hämmästyy takuulla. Syyt ovat mitä ilmeisimmin hyvinkin inhimillisiä. Valtion kannatus on poliittisissa piireissä kasvanut. Sen sijaan sopimushenkilöstön kannasta on luotettavaa tutkimustietoa: Joka kuudes sopimushenkilö kannattaa valtiota alan isännäksi. Samalla tulee ajankohtaiseksi myös mahdollinen isännyyden vaihto. kuten yleisesti tiedetään, palomiesten määrää ei voi ilman turvallisuuden heikentämistä enää vähentää. Mitä korkeammalle pelastustoimen hierarkiassa mennään, sitä enemmän nykyinen järjestelmä saa kannatusta. ”Voiko tämä olla tärkeällä turvallisuusalalla mahdollista?”, kuuluu kysymys. Rivit eivät kuitenkaan ole yhtenäiset, vaan kuntavaihtoehdon kannattajia on edelleen merkittävä määrä
019 387 908 Fax. 02 634 3800 l info@peravaunutaloviitala.. 019 387 913 waloplast@qnet.fi www.waloplast.fi WALOPLAST OY Kuninkaantie 4 08700 LOHJA SILMÄNHUUHTELU laaja valikoima ERKA TUOTTEET AMBU-TUOTTEET -NUKET KAUHAPAARIT RANKALAUTA MÖLNLYCKETUOTTEET BSN MEDICAL HAAVANHOITO CEDERROTHTUOTTEET DEFIBRILLAATTORI LIFEPAKZOLL Tehtaantie 12 l 29630 Pomarkku puh. PERÄVAUNUJA. WALOPLAST OY Suomen monipuolisin ensiaputalo Soita, ja kysy lisää Walo Pakkanen 0400 107 460 AAA Regist.nro FI/CA01/0918062-6-0004 MPW MONIPOTILAS VAUNU UUTUUS! ENSIAPULAUKUT laaja valikoima ENSIHOITOLAUKUT + REPUT URHEILUJOUKKUEENLAUKUT VAC-TUOTTEET MITTATILAUSTYÖNÄ BURN RELIEF-PALOVAMMATUOTTEET PAARIT JA LÄMPÖPATJAT HYPOTERMIATUOTTEET laaja valikoima KYLMÄ-KUUMAHOITOTUOTTEET Puh
Kaikki työkalut taattua Holmatro-voimaa ja –laatua! Sinulla on nyt asiakkaana entistä suurempi vapaus rakentaa juuri tarpeitasi vastaava pelastustyökalusarja, joka sopii erilaisiin pelastuskohteisiin ja erilaisten yksiköiden kalustoon, aina johtoautosta raskaaseen raivausautoon. Sarjaan kuuluu 2 leikkuria, levitin, 2 tankolevitintä ja 4 monitoimityökalua. DAFO OY l Puutarhatie 22 C l 01300 Vantaa l Finland l Tel +358 10 666 5120 l Fax +358 10 666 5139 l info@dafo.fi l www.dafo.fi RESCUE TOOLS FOR PROFESSIONALS. UUTTA NOPEUTTA JA TEHOKKUUTTA VAATIVIIN PELASTUSTEHTÄVIIN! EI MELUA, ERINOMAINEN LIIKUTELTAVUUS JA HYVÄ AKUNKESTO! Holmatron laaja pelastustyökaluvalikoima on täydentynyt uusilla, tehokkailla akkukäyttöisillä työkaluilla