(02) 273 18 00 f. Salvumiehenkatu 10, 20320 TURKU p. (02) 273 18 10 WWW.RAUPLAN.COM WWW.RAUPLAN.MOBI rauplan@rauplan.com
rek. Palokuntakoulutuksen solmutkin solmussa. 040 501 8721 TOIMITTAJAT Silvio Hjelt ja Isto Kujala AVUSTAJAT Sasu Mäkinen ja Jarno Joensuu OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. PALAUTE sähköpostitse toimitus@palokuntalainen.fi PALOKUNTAKOULUTUKSEN SOLMUT SOLMUSSA VILLIMIES HÄLYTTÄMISEN LYHYT OPPIMÄÄRÄ KALUSTOKULMA BRANDKÅRISTEN TAHTOO TIETÄÄ LETKUT SOLMUSSA ENSI NUMEROSSA LIEKINHEITTÄJÄ WWW.PALOKUNTALAINEN.FI PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen TOIMITTAJA Silvio Hjelt Ilkka Mustakangas. Ollikainen ILMOITUKSET, TILAUKSET JA TALOUS maria.salo@palokuntalainen.fi, Maria Salo, puh. Kalustokulmassa Unimog. 0400 504 678 KANNEN KUVA Jarkke Lahti, Puhdas paloasema toimintamalli TAITTO JA ULKOASU Anna Broholm/ PieniSuuri Idea PAINO Euraprint Oy KUSTANTAJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja, Yhdystie 6, 29250 Nakkila, Y2242549-9, Alv. Ensivasteyksiköt ovat katoamassa Suomen kartalta. 5 6 22 28 10 31 32 40 46 54 49 64 58 63 65 66 48 20 PELASTUSALAN ERIKOISLEHTI • 14. PALOKUNTALAINEN 66 3 TOIMITTAJA Isto Kujala AVUSTAJA Jarno Joensuu AVUSTAJA Sasu Mäkinen ULKOASU Anna Broholm HALLINTO Maria Salo SISÄLTÖ • NRO 66 NRO 66 PÄÄKIRJOITUS PÄIVÄN POLTTAVAT KIPINÄT TYÖTURVALLISUUS PUHDAS PALOASEMA PERSOONA: ILKKA MUSTAKANGAS LÄMPÖKAMERAMIES KOULUTUSTARKASTUS ENSIVASTEYKSIKÖT KATOAMASSA SUOMEN KARTALTA. VUOSIKERTA • AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN • ISSN 1798-2685 TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, puh. 40 46 28 54
Puhdasta turvallisesti: Harstra pesukoneet ja kuivauskaapit OTA YHTEYTTÄ: DRÄGER SUOMI OY | PUH. 0207 119 610 | ASIAKASPALVELU@DRAEGER.COM | WWW.DRAEGER.FI
Sen avulla kunnallinenkin pelastustoimi saisi koko valtakunnassa raamit, joiden puitteissa kehittää toimintaa siten, että nykyisen menon mukanaan tuomia – vielä pääosin piileviä – laatueroja ei syntyisi.. Ja ehdottomasti alan ulkopuolinen taho tekemään pelastuslaitosten laatutason arviointia. Kuntaliittokin haluaa nykyisen, kansalaisten kannalta epätasa-arvoiseksi kehittyvän järjestelmän jatkuvan. JOS ”EI MENNÄ VALTIOLLE”, niin nyt tarvitaan ainakin pelastustoimen valtakunnallinen palvelutasopäätös ja palveluille luotettavat mittarit. HYVÄNÄ ESIMERKKINÄ ON joukko pelastusjohtajia, jotka argumentoivat voimakkaasti nykyjärjestelmän puolesta ja vastustavat vahvempaa valtakunnallista ohjausta. Jokaisessa laitoksessa leikataan ja ”säästetään”, ja lisäksi väitetään, että palvelutaso ei laske. Ja leikkausten vaikutuksia selitetään mitä erilaisimmilla perusteilla. Jokainen, joka tuntee nykykäytännöt yksiköiden aikojen rekisteröinnissä, tietää, että järjestelmän antama tieto on kaikkea muuta kuin yhteismitallista. LAADUN VERTAILU laitosten välillä on nykyisillä mittareilla lähinnä silmänlumetta. Valtakunnallinen palvelutasopäätös – nyt! Pelastuslaitosten edustajat ovat ylpeitä ”Hei me säästetään, eivätkä palvelut huonone!” -linjastaan.” Puhdasta turvallisesti: Harstra pesukoneet ja kuivauskaapit OTA YHTEYTTÄ: DRÄGER SUOMI OY | PUH. Pelastusylijohtajaksi pelastusylijohtajan paikalle tähyävät taasen pitävät matalaa profiilia, vaikka kahdenkeskisissä keskusteluissa he esittävät hyvinkin rajua arvostelua nykytilanteesta. Näin pidetään työnantaja tyytyväisenä. Leikkaukset kuitenkin vaikuttavat hitaasti, mutta varmasti palveluiden laatutasoon. Tätä vain ei haluta tunnustaa. Pötypuhetta. Pelastuslaitosten palvelutasoja vertaillaan esimerkiksi toteutuneita toimintavalmiusaikoja tutkimalla. PALOKUNTALAINEN 66 5 PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen PÄÄKIRJOITUS SUOMEN PELASTUSTOIMEN PALVELUTASO laskee hitaasti, mutta varmasti – ja eri tahtiin jokaisella pelastustoimen alueella. Pelastuslaitosten edustajat ovat ylpeitä ”Hei me säästetään, eivätkä palvelut huonone!”-linjastaan. Näille piireille on etua nykyisen, sirpaloituneen asiaintilan säilymisestä. Nythän laitokset arvioivat itse omaa toimintaansa. EPÄTASA-ARVOINEN PELASTUSTOIMI ei näy vielä veronmaksajalle, mutta se on jo nurkan takana. 0207 119 610 | ASIAKASPALVELU@DRAEGER.COM | WWW.DRAEGER.FI MITÄÄN VALTAKUNNALLISTA LINJAA leikkauskohteista ei ole, vaan jokainen laitos tekee, mitä haluaa. VALTAKUNNALLINEN PALVELUTASOPÄÄTÖS olisi ensimmäinen askel kohti kansalaisen kannalta tasa-arvoisempaa tulevaisuutta. Hallitusohjelmaan alan piirit eivät halua pelastustoimen valtakunnallisen ohjauksen kehittämistä eikä paljon muutakaan, kunhan sana pelastustoimi mainitaan edes kerran. Tätä tosiasiaa eivät kunnallisen pelastustoimen kannattajat halua ääneen tunnustaa
6 PALOKUNTALAINEN 66 PÄIVÄN POLTTAVAT Vaaratilanne! Vaaratilanne! TAMMIKUUSSA JÄRJESTETYSSÄ pelastusalan työturvallisuusseminaarissa keskusteltiin muun muassa käsitteen ”läheltä piti” korvaamisesta käsitteellä ”vaaratilanne”. Laissa todetaan, että työnantajan on riittävän järjestelmällisesti selvitettävä työstä, työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haittaja vaaratekijät ja tällöin on otettava huomioon esiintyneet tapaturmat ja vaaratilanteet. Mutta Työterveyslaitoksen mukaan, http:// www.ttl.fi/fi/tyoturvallisuus_ja_riskien_ hallinta/tapaturmien_ehkaisy/usein_kysyttya/sivut/details.aspx?item=18). – Unohdetaan vaan läheltä piti -tapaukset ja puhutaan suoraan asiasta. Kyseessä on aina vaaratilanne, joka toteutuessaan olisi voinut johtaa vahinkoja aiheuttavaan onnettomuuteen. Kaikkia vaaratilanteita (katso määritelmä) ei pystytä raportoimaan, vaan niitä selvitetään riskinarvioinnin yhteydessä. Vaaratilanneraportointi on ollut jo käytössä joissakin pelastuslaitoksissa ja yksittäisissä palokunnissa, mutta käsitteillä läheltä piti ja vaaratilanne on kuitenkin selvä ero: ”Käsitteitä ei käytetä ihan johdonmukaisesti, joskus ne tarkoittavat likimain samaa, mutta periaatteessa: – vaaratilanne on tilanne, jossa henkilö on alttiina jollekin vaaratekijälle. Läheltä piti -tilanteista voidaan puhua myös materiaalivahinkojen kohdalla. Läheltä piti -tilanteet pitäisi tutkia samalla tavalla kuin tapaturmatkin. – Vaaratilanne kuvastaa paremmin asian sisältöä. Palokuntalainen-lehden satunnaisotannalla tekemässä kyselyssä käsitteen nimityksen muutosesitys sai poikkeuksellisen yksimielisen kannatuksen. Vaaratilanne, jos minulta kysytään. Vaaratilanteessa ei siis mitään vahinkoa välttämättä ole sattunut eikä edes sillä kerralla ollut lähelläkään, mutta vaaratilanteita ovat myös kaikki tapaturmaan johtaneet tilanteet. Muutosesityksellä haluttiin kuvata konkreettisemmin poikkeavan tilanteen suoranaista tulosta. – Minkä läheltä piti. !! hyvin yleisesti kansanomainen ”läheltä piti” on vielä kuulunut pelastushenkilöstön kielenkäyttöön. – läheltä piti -tilanteella tarkoitetaan vaaratilannetta, jossa tapaturman sattuminen on ollut lähellä, mutta henkilövahingoilta on kuitenkin vältytty. Läheltä piti -tilanteissa on runsaasti opittavaa, joten ne kannattaa raportoida.” Palokuntalainen esittää: Pelastustoimessa ”vaaratilanne” voisi aivan hyvin kattaa myös materiaalivahingot ja näin ”läheltä piti” voitaisiin jättää pois käytöstä. Vaaratekijöitä ja vaaratilanteita tunnistetaan riskinarviointiprosessissa
Olen esittänyt huoleni pelastustoimen mahdollisuuksista säilyttää pelastustoimen palvelutaso sillä hyvällä tasolla, jolle se on pystytty nostamaan vuonna 2004 toteutetun pelastustoimen alueellistamisen jälkeen. Rakenneuudistukseen ei kuitenkaan lähdetty, sillä sen aiheuttama palkkojen harmonisointi olisi syönyt lähes koko säästötavoitteen. Tämä osuus pieneni neuvotteluissa 7,5 miljoonaan euroon. Kiitos siitä! Minusta on hienoa, että kannat huolta pelastustoimen tulevaisuudesta ja kehittämisestä. Tarkoituksena oli löytää nämä säästöt pelastustoimen rakenneuudistuksen kautta. Ministerikaudellani sisäministeriö ja oikeusministeriö ovat asettaneet parlamentaarisen työryhmän, jonka tehtävänä on tuottaa eduskunnalle tietoa sisäisen turvallisuuden sekä oikeudenhoidon strategisista resurssitarpeista seuraavalla kehyskaudella 2016–2019. Haluan tuoda esiin oman näkemykseni siitä, mitä ministerikaudellani on tehty ja mitä mielestäni vielä tulisi tehdä. PALOKUNTALAINEN 66 7 PÄIVÄN POLTTAVAT KIRJOITIT PALOKUNTALAINEN LEHDESSÄ (27.2.2015) minulle avoimen kirjeen. Esimerkiksi valmiusajat eivät saa pidentyä. Parhaillaan työryhmätyössä selvitetään millaisissa toiminnoissa ja millä tavalla järjestettynä tilannekeskustoiminnasta saataisiin kansantaloudellisesti sekä toiminnallisesti tehokas. Pelastustoimen tilannekeskustoiminta on kehitysvaiheessa, jossa yhtenäistä toimintamallia ei ole vielä löydetty alan sisällä ja vastaava kehitystyö on käynnissä myös sosiaalija terveystoimessa. Pelastuslaitokset ottivatkin tehtäväkseen etsiä säästökohteita, joilla pystyttäisiin jäädyttämään pelastustoimen menot vuoden 2013 tasolle. Valtioneuvosto ja ministeriöt määrittelevät tavoitetilan saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet osana sisäisen turvallisuuden strategian ja sisäisen turvallisuuden selonteon laadintaa ja oikeudenhoidon uudistamisohjelman täytäntöönpanoa. Työryhmän tavoitteena on määritellä pitkän aikavälin tavoitetila ja perusteet turvallisuuden ja oikeudenhoidon resursseille. Korostan kuitenkin, että mahdolliset säästötoimet tulee tehdä niin, ettei palvelutaso laske. Hyvä Pekka Koivunen JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA. Sisäministeriö tukee laitoksia tässä tavoitteessa. Kaikilta valtion toimijoilta on tehty julkisen talouden säästötavoitteiden mukaisia leikkauksia määrärahoihin. Tämä tavoite jaettiin ministeriöille, sisäministeriön osuuden ollessa 15 miljoonaa euroa. Olen onnistunut pitämään leikkaukset sellaisella tasolla, että toiminnan taso on turvattu kaikissa sisäministeriön alaisissa laitoksissa. Rakennepoliittisen ohjelman yhteydessä hallitus päätti vähentää kuntien velvoitteita yhteensä 1 mrd. Olen myös korostanut jo tuon uudistuksen seurauksena tehtyjä tehostamistoimia, joiden ansiosta pelastustoimen kustannustaso on kehittynyt maltillisemmin kuin useiden muiden kunnallisten hallinnonalojen. Riittävien resurssien lisäksi huomiota kiinnitetään eri viranomaisten välisen yhteistyön parantamiseen ja prosessien sujuvoittamiseen oikeusturvaa vaarantamatta. Myös kuntien vastustuksen takia ja koska uudistusta ei olisi ollut järkevää toteuttaa ilman tietoa tulevasta SOTE-mallista. euron edestä. Toivon, että sisäiseen turvallisuuteen ei enää kohdistettaisi säästötavoitteita, mutta samaan aikaan tiedämme kaikki, että talouskasvu ei ole ollut ennusteiden mukaista ja uusia ratkaisuja toiminnan tehostamiseksi on varmasti kaikilla toimialoilla ja hallinnonaloilla mietittävä ja myös toteutettava jatkossakin
Viidessä vuodessa henkilöstön määrä on noussut 310:een. Olen kanssasi kuitenkin samaa mieltä siinä, että isompiin ja merkittävimpiin ongelmiin nykymuotoinen pelastuslaitosten kumppanuusverkosto ei tuo vastauksia. Olemme tähän saakka pitäneet Palokuntalainen-lehteä ammattimaisena ja journalistisesti korkeatasoisena julkaisuna, mutta nyt käsityksemme on toisenlainen. Edellisestä laajemmasta pelastustoimen uudistuksesta on kulunut kymmenen vuotta. Olen havainnut pelastustoimen alueiden väliset erot sekä palvelutasossa että toiminnan järjestämistavoissa. Päivi Räsänen sisäministeri ME PELASTUSALAN vaikuttajat Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksella olemme tyrmistyneitä 11.3.2015 ilmestyneen Palokuntalainen-lehden uutiskirjeen Nro. Nostit kirjoituksessasi esiin pelastustoimen sirpaloitumisen sekä pelastuslaitosten kumppanuusverkoston toimimattomuuden tärkeimpien ongelmien osalta. 20 henkilöllä. Päätoimisen pelastustoimen henkilöstön määrä on viimeisen viiden vuoden aikana kasvanut n. Kempeleen paloaseman vakinaistaminen aiheutti 5 viran lisäyksen, Kuusamon paloaseman vahvuuden nosto palvelutasopäätöksen edellyttämälle tasolle aiheutti 8 viran lisäyksen, Oulun toimialueella vakinaistettiin määräaikaisia palomiehen virkoja kahden vuoden ketjutusten takia yhteensä 8 virkaa ja päiväpaPalokuntainenlehden toimitus. Tästä aiheutuvien ongelmien ratkaisun etsimiseksi on sisäministeriössä käynnistetty sekä sisäisen turvallisuuden että pelastustoimen strategiatyö. Kaiken kaikkiaan olen tyytyväinen siihen, että pelastustoimen arvostus ja tehokkuus on parantunut. Uudistuksen jälkeen on ollut aikaa jalkauttaa uudistus ja myös nähdä uudistuksen tuomat hyödyt. Yhtenäisten tietojärjestelmien osalta meillä on vielä paljon tehtävää ja tähän on mielestäni jatkossakin panostettava. Pelastustoimen hyviksi koetut PRONTOja JOTKE-järjestelmät ovat olleet mallina muille maille ja hallinnonaloille hyvin toimivista tietojärjestelmistä. 1 artikkelin ”OULU-KOILLISMAALLA KUOHUU” johdosta. Tällä politiikalla pelastuslaitoksen kustannusten nousu jatkossa on hyvin ilmeinen, sanoo SSPL:n toiminnanjohtaja Isto Kujala. Esitetty luku poikkeaa huomattavasti todellisesta. Pelastustoimen strategiatyössä (strategia 2025) on tarkoitus saada aikaan tulevaisuuden tavoitteet sekä kehitysohjelmat tavoitteiden saavuttamiseksi. Nyt pelastuslaitoksen johto esittää Oulunsalon toimenpidepalkkaisella henkilöstöllä hoidetun toimipisteen lakkauttamista. – Oulu-Koillismaalla on käynnistetty kierre: vähennetään sivutoimisten käyttöä ja jonkin ajan kuluttua perustellaan päätoimisten lisäystä syntyneellä ”tarpeella”. Vuonna 2010 pelastuslaitoksen ilmoituksen mukaan sen palveluksessa oli 255 henkilöä. Olen myös havainnut kumppanuusverkostossa tehdyn hyvän työn ja uskon, että mallissa on vieläkin kehittämisen varaa. Olisi ollut vähintäänkin kohtuullista, että SSPL:n toiminnanjohtaja Isto Kujala olisi tarkistanut tietojen oikeellisuuden ja pyytänyt myös Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen johdon näkökulman asiaan. Nopeasti muuttuva toimintaympäristö haastaa kuitenkin kaikki sisäisen turvallisuuden toimijat tarkastelemaan toimintatapojaan ja rakenteitaan jatkuvasti. Tästä haluan kiittää kaikkia pelastustoimessa toimivia henkilöitä! Haluan lopuksi haastaa kaikki pelastustoimen toimijat osallistumaan jatkossakin aktiivisesti pelastustoimen strategiatyöhön. Pelastustoimea on kehitettävä kokonaisuutena ja uudistuksia pitää saada aikaan ripeästi. ARTIKKELISSA ESITETYT tiedot perustunevat yksipuolisesti Oulunsalon palomiesyhdistyksen esittämiin virheellisiin tietoihin. Pelastuslaitoskohtaiselle vastuulle kuuluvien järjestelmien, kuten väestön varoitusjärjestelmien sekä oman henkilöstön hälyttämisen osalta näyttää siltä, että vastuutahot eivät ole pystyneet vastaamaan esitettyihin kehitysvaateisiin. 8 PALOKUNTALAINEN 66 PÄIVÄN POLTTAVAT Tietojärjestelmäkehitystyössä on tehty tällä kaudella isoja keskittämisratkaisuja ja päästy selkeästi eteenpäin yhtenäisten kaikkia palvelevien tietojärjestelmien kehitystyössä, tästä esimerkkinä on ERICA-, KEJOja VARANTO-hankkeet. OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOSTA käsittelevässä artikkelissa todetaan seuraavaa: Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen leikkauskaavailut ovat joutuneet suurennuslasin alle. Artikkelin mukaan pelastuslaitoksen päätoimisen henkilöstön määrä on noussut viidessä vuodessa 255 henkilöstä 310:een eli 55 henkilöllä. Strategiatyössä onkin nyt määriteltävä mitä muutoksia nykyisiin toimintatapoihin ja rakenteisiin tulisi tehdä. Sopimuspalokuntalaisten määrä on samassa ajanjaksossa vähentynyt 450:stä noin 80:llä. Ministeriön käynnistämässä pelastustoimen strategiatyössä on voitu jo havaita se, että nykyisillä toimintatavoilla ja -rakenteilla ei kyetä riittävällä tavalla vastaamaan haasteisiin
044 703 8601 petteri.helisten@ouka.fi Toim. Päätoimista henkilöstöä ei lisätä Oulun seudulle hinnalla millä hyvänsä, vaan palokuntamuoto perustuu alueen riskeihin ja toimintavalmiusaikavaatimuksiin. PALOKUNTALAINEN 66 9 PÄIVÄN POLTTAVAT loasemille (Liminka, Ii) perustettiin 2 uutta palomiehen virkaa. Oulunsalon paloaseman sivutoimiselle henkilöstölle on tarjottu mahdollisuutta jatkaa toimintaansa tukikohtanaan Kempeleen paloasema, mutta ehdotus ei ole heille tähän mennessä kelvannut. Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksella on pelastustoimen rakenneuudistuksesta johtuen n. Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen pelastustoimen kustannusten nousu on esitetyistä väitteistä poiketen ollut hyvin maltillista ja kestää vertailun pelastustoimen yleiseen kustannuskehitykseen. huom. 337.000 euron säästötavoitteet. Sivutoimisen pelastustoimen henkilöstön määrän vähentämisen selittää pääasiassa se, että tilastoista on ”siivottu pois” toimintaan osallistumattomat henkilöt sekä samanaikaisesti päätoimisessa virkasuhteessa olevat henkilöt. Odotamme, että Palokuntalainen-lehti korjaa ensi tilassa Uutiskirjeessään 11.3.2015 esitetyt Oulu-Koillismaan pelastuslaitosta koskevat virheelliset väittämät. Oulun seutu on tiiviisti rakennettua kaupunkimaista aluetta korkeine riskeineen, mikä edellyttää vakinaisella henkilöstöllä miehitettyjä paloasemia (nopeaa toimintavalmiutta, johon ei sivutoiminen henkilöstö pysty vastaamaan). Syrjäseudulla sijainneiden Murtovaaran ja Vuotungin paloasemien toiminta ”hiipui” itsestään joitakin vuosia sitten. Oulunsalon paloaseman toimitiloista luopuminen on suurin yksittäinen säästö, jolla myös pienin mahdollinen haittavaikutus pelastuslaitoksen toimintaan ja koko alueen kansalaisten turvallisuuteen. Sivutoimisten ja vapaaehtoisten hyödyntämistä pelastustehtävissä ei ole koko laitoksen tasolla vähennetty, vaan työnjakoa järkiperäistetään. Ensihoidon päätoimisen henkilöstön määrää on lisätty voimakkaasti viime vuosien aikana, kun pelastuslaitoksen ensihoidon palveluntuotantoalue on laajentunut ja palvelutasoa on nostettu. VASTINEESSA MAINITUT ”virheelliset tiedot” perustuvat lehden omaan tiedonhankintaan. edullisimmalta sijalta 2. Petteri Helisten pelastusjohtaja LISÄTIETOJA Petteri Helisten Pelastusjohtaja Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos puh. Ainoastaan Kempeleen paloaseman vakinaistaminen vähensi varsinaisesti sivutoimisen henkilöstön määrää. Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksella, kuten koko valtakunnassa, on päätoimisella ja sivutoimisella/vapaaehtoisella henkilöstöllä selkeä työnjako. Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksella ensihoito on eriytetty kokonaan pelastustoimesta. edullisimmaksi. Oulu-Koillismaan pelastuslaitos on pelastuslaitosten välisessä kustannusvertailussa noussut 3. Sivutoiminen henkilöstö ja vapaaehtoiset hoitavat suuren osan pelastustehtävistä maaseudulla ja harvaan asutuilla alueilla. Samanaikaisesti vähennettiin useita apulaispalopäällikön virkoja. Tarkistuksen olisi tässä tapauksessa tullut tapahtua lehden eikä Isto Kujalan toimesta.
Myös aiemmin kansanedustajana ollut Markku Pakkanen Kaakkois-Suomesta nousi jälleen Arkadianmäelle. Eduskuntavaalit 2015 ”Pelastuspuolueelle” seitsemän edustajaa. Ainoana päätoimisena pelastusalan ammattilaisena eduskunnassa jatkaa Perussuomalaisten Ari Jalonen Satakunnasta. Alla tilanne lehden mennessä painoon 21.4. 10 PALOKUNTALAINEN 66 KIPINÄT EHDOLLA OLLEET AMMATTIHENKILÖT: Varsinais-Suomi Perussuomalaiset Janne Aso, palotarkastaja 3691 ei valittu Satakunta Perussuomalaiset Petri Huru, ylipalomies 1409 ei valittu Perussuomalaiset Ari Jalonen, paloesimies 5741 VALITTU Perussuomalaiset Tero Järvelä, palomestari 945 ei valittu Pirkanmaa Kokoomus Marko Kivi, paloesimies 1030 ei valittu Kaakkois-Suomi Kokoomus Eero Aho, ylipalomies 523 ei valittu Kokoomus Jari Larikka, paloesimies 2024 ei valittu Savo-Karjala Perussuomalaiset Eero Bogdanoff, ylipalomies 1248 ei valittu PALOKUNTATAUSTAISIA EHDOKKAITA TULOKSINEEN: Helsinki Kokoomus Juha Hakola (SPEKin hallituksen pj.) 2130 ei valittu Uusimaa SFP (RKP) Thomas Blomqvist (FSB) 6442 VALITTU Satakunta Keskusta Timo Kalli (Kiukaisten VPK) 4212 VALITTU Kaakkois-Suomi Keskusta Markku Pakkanen (Kaspel) 6263 VALITTU Savo-Karjala Keskusta Seppo Kääriäinen (Peltosalmen VPK) 7004 VALITTU Vaasa Keskusta Antti Kurvinen (Ylihärmä) 5836 VALITTU Kokoomus Janne Sankelo 3083 ei valittu Keski-Suomi SDP Timo Pulli (Äänekosken VPK) 1115 ei valittu Keskusta Sari Hovila (Leivonmäen VPK) 998 ei valittu Oulu Keskusta Antti Rantakangas (SSPL) 5958 VALITTU Lappi Keskusta Janne Seurujärvi (Ivalon VPK) 2840 ei valittu PELASTUSLAITOSTEN LUOTTAMUSHENKILÖITÄ: Oulu Keskusta Jarmo Vuolteenaho (JoPela jtk:n pj.) 4531 ei valittu EDUSKUNTAVAALEISSA PELASTUSALA menestyi kohtuullisesti. Sopimuspalokuntatoiminnassa mukana olleista tunnetuimmat kolme Keskustan konkariedustajaa uusivat paikkansa
KIPINÄT UUSITTU ALUESOPIMUS Etelä-Savon Pelastuslaitoksen ja Etelä-Savon sopimuspalokuntien välille allekirjoitettiin 11.4. puh. Pelastustoimi . riitta.ahlqvist@dfhk.fi Neljä teemaa. Uusi aluesopimus Etelä-Savoon SSPL:n alueosaston puheenjohtaja Kari Jääskeläinen ja Etelä-Savon pelastusjohtaja Seppo Lokka. Saksa interschutz.de Saksan Messut Oy . INTERSCHUTZ 2015. Ready for the future Tervetuloa maailman johtaville messuille: . Hannover . Paikalla allekirjoitustilaisuudessa oli 17 sopimuspalokuntaa alueen eri puolilta. Samalla pidettiin alueneuvottelukunnan kokous 34 kokousedustajan ollessa paikalla. Yhdet johtavat messut. Katastrofien torjunta . Palontorjunta . Pelastusjohtaja Seppo Lokka kertoi pelastuslaitoksen sopimuspalokuntalaisia koskevista asioista ja allekirjoitti pelastuslaitoksen puolesta aluesopimuksen. Turvallisuus 8.–13.6.2015 . Kokouksessa käsiteltiin ajankohtaisia asioita, muun muassa tarvikeja kalustohankintoja, koulutustarpeita ja syksyn opintomatkaa. (09) 6122 1213, 050 382 6256
Opetusjakso pelastusopistolla oli hieno kokemus, oli hieno mennä ”valmiiseen pöytään”. Opettajien ammattitaito oli mielestäni hyvä, opettajat olivat paneutuneet opettaviin asioihin ja heistä huomasi kokemuksen. KEHITETTÄVÄÄ. Kurssilta todistuksen sai 18 henkilöä. KURSSIN PARAS ANTI. yliopettaja Salla Tikkanen. – Kurssin kehittämiseen on vaikea vastata. Sopimuspalokunnan päällikkökurssi nro 37 päättyi Pelastusopistolla 27.3.2015. Operatiivista johtamista sekä rakenteellista paloturvallisuutta toivoisin itse lisää kurssille. Siellä tietenkin harjoituspäivä harjoitusalueella. Kurssin johtajana toimi, yliopettaja Matti Hurula ja opettajana mm. KURSSIN SUORITTANEET: Alho Jari Jämijärven VPK Jämijärvi Arvonen Valtteri Naantalin VPK Naantali Asikainen Jaakko Kaarinan VPK Turku Heinilä Kari Kuusiston VPK Kaarina Jussila Harri Ahlaisten VPK Pori Kekki Joonas Porin VPK Pori Kivikoski Tino Maskun VPK Masku Lehtinen Eetu Askaisten VPK Masku Louhevirta Toni Pöytyän VPK Pöytyä Luotonen Markus Rymättylän VPK Naantali Mattila Tommi Ruskon VPK Rusko Ollonen Tero Kiukaisten VPK Eura Pyhäranta Petri Yläneen KK:n VPK Pöytyä Riuttanen Toni Paimion VPK Paimio Saarinen Juha Köyliön VPK Köyliö Simola Mikko Vehmaan VPK Vehmaa Tuominen Jussi Metsäkylän VPK Loimaa Välimäki Martti Karvian VPK Karvia Porin VPK:n Joonas Kekille SSPL-stipendi. Joonas Kekki. Alla muutama Joonaksen ajatus suoritetusta kurssista. – Kurssin yhteishenki oli suorastaan loistava! Kaikki kurssille osallistuneet olivat aktiivisia osallistumaan opetukseen sekä muutoinkin keskusteluun. Tuskin kurssilaisia haittaisi, vaikka kurssin pituus kasvaisi esimerkiksi kahdella päivällä siten, että lähiopetusjaksolla Kuopiossa pääsisi vielä enemmän harjoittelemaan tilannejohtamista. Porin VPK:n kalustopäällikkö Joonas Kekki valittiin kurssilta SSPL-stipendin saajaksi. 12 PALOKUNTALAINEN 66 KIPINÄT KURSSI JA KURSSIHENKI, OPETTAJIEN AMMATTITAITO. Operatiivisen johtamisen harjoittelu oli tietenkin hienoa, mutta se ei varsinaisesti palokunnan päällikön työtä ole. – Kurssin parasta antia oli ehdottomasti lähiopetusjakso pelastusopistolla
Petri Partasesta vuoden palomiesurheilija SUOMEN JA VIRON välinen uusi pelastuspalvelusopimus tulee voimaan 10.5.2015. PALOKUNTALAINEN 66 13 KIPINÄT VUODEN PALOMIESURHEILIJALLE annettava Alpo Kinnusen muistopalkinto luovutettiin Pohjois-Savon pelastuslaitoksella työskentelevälle Petri Partaselle. 0295 488 419. Sopimuksessa määrätään osapuolten toimivaltaisista viranomaisista ja yhteyspisteistä, onnettomuuksista ilmoittamisesta, keskinäisestä avunannosta sekä osapuolten yhteisistä toimenpiteistä. pelastusylitarkastaja Veli-Pekka Hautamäki, puh. Valintaperuste vuoden ensihoitajaksi oli suora vaikuttaminen poliittisiin päätöksentekijöihin kansalaisaktivismin keinoin. Hän on tehnyt myös tuntiopettajan töitä alan oppilaitoksissa vuodesta 2006. Pelastuspalveluyhteistyön tarkoituksena on ensisijaisesti suojella ihmisiä ja ympäristöä sekä omaisuutta. Se korvaa aiemman, vuodelta 1996 olleen sopimuksen. Nykyisin Sanna Kauppinen vastaa perustyönsä lisäksi työpaikkansa opiskelijoista ja kuuluu defusing-ryhmään. Sopimuksen avulla tiivistetään maiden välistä yhteistyötä niin onnettomuuksien ennalta ehkäisyssä, niihin varautumisessa kuin pelastustoiminnan alalla yleensäkin. Vuoden ensihoitaja pelastaa ilman ambulanssia LISÄTIETOJA LISÄTIETOJA www.ensihoidontiedotus.fi/ index.php/307-vuoden-ensihoitajasanna-kauppinen-pelastaa-ilmanambulanssia Sanna Kauppinen. Palomiesurheilija nimettiin nyt neljännen kerran. Sanna Kauppisella on takanaan 13 vuoden ura ensihoidossa. Aiemmin Suomen palohenkilöstön urheiluliiton myöntämän palkinnon ovat saaneet 2011 Mikko Salo, lajinaan crossfit, 2012 Mikko Tiensuu, penkkipunnerrus ja 2013 Tomi Muhinen, voimanosto. Pelastusoperaatioiden lisäksi sopimusta sovelletaan myös tiedonvaihtoon, koulutukseen, harjoituksiin, asiantuntijavaihtoon sekä onnettomuuksien ennalta ehkäisyä ja valmiuden parantamista koskeviin projekteihin. Kanadaa vastaan pelatussa pelissä Partanen palkittiin myös ottelun parhaana palaajana. Hän on ensimmäinen palomiesurheilija, joka on palkittu joukkuelajien edustajana. Suomen ja Viron välille uusi pelastuspalvelusopimus VUODEN ENSIHOITAJAKSI on valittu pirkkalalainen Sanna Kauppinen. Partanen voitti rullakiekon maailmanmestaruuden viime vuonna Tšekissä
• PÄÄLLYSTÖVIRKOJEN MÄÄRÄN vähentäminen (1½ virkaa) • PÄÄLLYSTÖN JOHTAMISVALMIUDEN (P20, P30, P31, P32) uudelleenjärjestelyt • VUOSILOMASIJAISTEN MÄÄRÄN vähentäminen max. • VAPAAPALOKUNTIEN VALMIUSKORVAUKSIEN vähentäminen max. Kyseisen vaihtoehdon kustannusvaikutuksia voi vain arvailla. • VAKINAISEN MIEHISTÖN määrän vähentäminen • VESISUKELLUSTOIMINNAN LOPETTAMINEN • MERIPELASTAJIEN VASTIKKEELLISEN sopimuksen lopettaminen. Lausuntopyynnön mukaan kokonaisleikkaustarve on 337 000 euroa. Oulu-Koillismaalla rajuja esityksiä leikkauksiksi Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen johto pyysi huhtikuun alussa lausuntoja pelastustoimen kustannusleikkauksiksi asianosaisilta tahoilta. Lehden painoon mennessä lausuntojen yhteenvetoa ei ollut saatavilla. Ehdotukseen on lisäksi sisällytetty ns. 14 PALOKUNTALAINEN 66 KIPINÄT KOMMENTTI OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOKSESSA on edessä merkittävät arvovalinnat. Myös vuosilomasijaisten määrän vähentäminen aiheuttaisi suorittavalle portaalle ongelmia. ”mahdottomia” esityksiä, joita ovat muun muassa vesisukellustoiminnan lopettaminen ja vakinaisen miehistön vähentäminen. TOIMENPIDE • SIVUTOIMISEN henkilöstön kurssimuotoinen koulutus virkatyönä toteutettavaksi • PALOKUNTAYHTEISÖJEN yhdistyskorvauksien lopettaminen • NUORISO-OSASTOJEN toiminta-avustusten lopettaminen • HÄLYTYSVASTEIDEN tarkistaminen (vastemuutokset) • KEMPELEEN JA OULUNSALON paloasemien toiminnan yhdistäminen = käytännössä Oulunsalon sopimuspalohenkilöstön irtisanominen (toim.huom.) • OIJÄRVEN PALOASEMAN lakkauttaminen • KÄYLÄN PALOASEMAN lakkauttaminen • SYÖTTEEN PALOASEMAN lakkauttaminen • SIVUTOIMISEN HENKILÖSTÖN varallaolotehtävien vähentäminen max. Toteutuessaan sopimushenkilöstöön kohdistuvat ”säästöt” aloittaisivat koko järjestelmän alasajon pelastuslaitoksen alueella ja lopputuloksena olisivat vaatimukset ammattihenkilöstön määrän lisäämiseksi, jotta pelastustoimen valmius säilyisi edes nykyisellä tasolla. SÄÄSTÖVAIKUTUS 25 000 € 30 000 € 20 000 € 20 000 € 141 000 € 13 080 € 13 750 € 23 640 € 224 000 € 32 800 € 80 000 € 28 000 € 225 000 € 50 000 €/VIRKA 56 000 € 2 000 € TEKSTI PEKKA KOIVUNEN. Tilannetta seurataan Palokuntalainen-lehden uutiskirjeessä (ilmestyy keskiviikkoisin) ja lehden nettisivuilla. Lausunnon laatijatahon asiantuntemuksen asettaa kyseenalaiseksi termi ”vapaapalokunta”
Hän seuraa käynnissä olevaa pilotointia suurella mielenkiinnolla. PALOKUNTALAINEN 66 15 KIPINÄT KUVA SECAPP SISÄMINISTERIÖN PELASTUSOSASTON asettama työryhmä luovutti pelastusylijohtaja Pentti Partaselle pelastushenkilöstön hälyttämisjärjestelmää käsitelleen raportin vuonna 2008. – Olemme käyttäneet kahta eri järjestelmää. Kilpailutusja tietoturva-asiat tulee tietenkin selvittää. – Haluamme järjestelmään myös hyvät raportointiominaisuudet. SECAPP-JÄRJESTELMÄN OMINAISUUKSIA: Tekstiviesteistä mobiilidataan. Saatavuusilmoituksen voi tehdä puhelimen applikaatiolla. – Ideaalitilanne olisi, että hälytysjärjestelmä on valtakunnallisesti yhdenmukainen. • PALOKUNNAN YKSIKÖNJOHTAJAT ja päivystävä palomestari voivat seurata muodostelman rakentumista reaaliajassa puhelimillaan tai tietokoneella. Siksi odotamme paljon Secappilta. • PUHELIMEEN ILMESTYY kaksi kuvaketta: tulen, en tule. Palohäly-järjestelmä on ollut käytössä kolme vuotta, kertoo Pomarkun VPK:n puheenjohtaja Jani Valli. – Raportti ja sen toimenpide-esitykset ovat edelleen pääosiltaan ajantasaisia, sanoo ylitarkastaja Mikko Jääskeläinen pelastusosastolta. • HÄLYTYSVIIVE ON sekunnista muutamaan sekuntiin siitä, kun hätäkeskuksesta annetaan hälytysilmoitus. Jos lähdet hälytykseen, painat ”tulen”kuvaketta. Jos hälytysosaston jäsen ei ole saatavilla esim. Ensin kokeilimme vuoden verran Vaahtotykkiä. Kokeiluja kehitysaika kestää vuoden 2015 loppuun. • PALOASEMAN MONITORI kertoo hälytykseen tulevat. Pomarkussa on vankka kokemus niin päätelaitekuin palvelinpohjaisesta hälytysseurannasta. Muutaman viikon käyttökokemusten perusteella ainakin sisäinen viestintä pelaa hyvin. Viestintäjärjestelmän pilotointi käyntiin Jyväskyläläinen Magister Solutions Oy ja Pomarkun VPK ovat tehneet sopimuksen uuden, mobiilidatapohjaisen hälytysja seurantajärjestelmän pilotoinnista. – Aika on ajanut ohi molempien käyttämiemme järjestelmien. Palokunnan päällystöllä on jatkuvasti tiedossa hälytyksiin saatavilla oleva henkilöstö. Nykyisin markkinoilla olevat mobiilidataratkaisut tekstiviestivarmennuksin tarjoavat hyviä vaihtoehtoja nykyisille järjestelmille. Näiden pilotointiin pääsemme syyskaudella, päättää Jani Valli. Ne, joilla ei ole älypuhelinta, saavat hälytyksen tekstiviestinä. Pomarkussa kokeilu etenee siten, että sisäistä viestintää on kokeiltu huhtikuun ajan ja hälytysominaisuus otetaan käyttöön lähikuukausina. Pilotoinnin tavoitteena on saada aikaiseksi ja markkinoille pelastushenkilöstön kaksisuuntainen viestintäjärjestelmä. Järjestelmää voidaan käyttää palokunnan sisäiseen viestintään. • JÄRJESTELMÄ TOIMII älypuhelimeen asennettavalla applikaatiolla. matkan tai sairauden vuoksi, hänen tilansa on ”Ei käytettävissä”
Lisäksi asemalla työskentelevät asemamestari, toimistonhoitaja ja neljä palotarkastajaa. Sairaankuljetusvahvuus on 0+6 (3 ambulanssia ja 6 sairaankuljettajaa/ensihoitajaa vuorossa). Luolalan paloasema käyttöön Naantalis sa NAANTALI LISÄTIETOJA Tammisalolaisten tuotos on imuroitavissa osoitteessa: http://tammisalonvpk.fi Tammisalon VPK 1 Toimintakerto mus 2014 TAMMISALO. Kiinteistön omistaa Naantalin kaupunki. Vuorovahvuus asemalla on 1+1+5 (päivystävä palomestari Länsi P3, paloesimies, ylipalomies ja neljä palomiestä). Asemalle on sijoitettu päivystävän palomestarin ajoneuvo, vakinainen pelastusyksikkö, miehistöauto, kemikaalintorjuntayksikkö, B-luokan vene, F-luokan vene, hydrokopteri, sopimuspalokunnan pelastusyksikkö ja miehistöauto. Kultaa ja kunniaa Helsingin Tammisaloon! Toimituksen valinta: Tammisalon VPK:lla paras toimintakertomus URAKKAHINNALTAAN 5,5 MILJOONAN euron paloasema vihittiin käyttöön Naantalissa maaliskuussa. Lisäksi asemalla päivystää kolme ambulanssia. Palokuntalainen-lehden toimitukseen tulee keväällä joukko toimintakertomuksia eri puolilta maata. Näistä ylivoimaisena ykkösenä on melkein millä tahansa mittarilla mitattuna Tammisalon VPK:n opus. 16 PALOKUNTALAINEN 66 KIPINÄT SOPIMUSPALOKUNTAYHDISTYKSET JOUTUVAT jo yhdistyslain mukaan laatimaan vuosittain toimintakertomuksen. Monille yhdistyksille toimintakertomukset ovat välttämätön paha. Kuitenkin useat palokunnat ovat oivaltaneet toimintakertomuksen oivaksi välineeksi kertoa toiminnastaan sidosryhmilleen. Aseman kerrosala on 2434 m 2 ja piharakennuksen 293 m 2 . Niihin ei satsata eikä niitä käytetä esimerkiksi palokunnan ulkoisten suhteiden hoitoon
Tämä pätevöitti hänet nykyiseen työhönsä työhyvinvoinnin asiantuntijaksi. Elina odottaa nimittäin esikoistaan. Hänen tehtävänään on auttaa työpaikkoja kehittämään esimiestoimintaa, henkilöstön hyvinvointia ja työturvallisuutta. Samalla valinnalla SSPL sai myös yhden, vielä äänettömän edustajan kokouksiinsa. Omakotitalo – Unelma, joka toteutuu kovalla työllä Palokunta – Hienoa toimintaa Cheek – Energiaa :) Työpaikkakiusaaminen – Älytöntä tuloksen ja elämän tuhlaamista Mielielokuva – Seitsemän. Harjoituksiin hän osallistuu joka maanantai. Aiemmin lavatanssia harrastanut Elina Ravantti päätti neljä vuotta sitten lähteä mukaan palokuntatoimintaan. Tampereen lyseon lukiossa vuonna 2000 suoritetun ylioppilastutkinnon jälkeen Elina oli toista vuotta peruskoulussa koulunkäyntiavustajana tehden lukuisia opettajien sijaisuuksia. PALOKUNTALAINEN 66 17 KIPINÄT SSPL:N HALLITUKSESSA on usean vuoden jälkeen myös kauniimman sukupuolen edustaja. Lempääläläisen Sääksjärven VPK:n hälytysosastoon kuuluvalla Elinalla on takana jo toistasataa hälytystehtävää. (kovin vähän viitsin katsoa..) Venäjä – Aamuaurinko Intohimo – Leivokset Odotus – Ihme juttu Maanantaiaamu – Uusia haasteita Terveisesi pelastusalan päättäjille – Turvataan teoilla tulevaisuus Elina Ravantti Hallitusnainen KASVO ELINA RAVANTTI LYHYET. Liiketalouden tradenomin opinnot veivät vuodeksi Lahteen, ja tutkinto valmistui Tampereen ammattikorkeakoulusta vuonna 2006, jonka jälkeen työkokemusta tuli muun muassa johdon assistenttina Tampereen Puhelimella ja myyntineuvottelijana Alma Medialla. SSPL:n hallitustyöskentelyyn hän tuo aina ajankohtaisen työhyvinvoinnin ja -turvallisuuden asiantuntemusta. Työterveyslaitoksella Tampereella työskentelevä asiantuntija Elina Ravantti valittiin liiton hallitukseen yksimielisesti. Vuonna 1981 Ylöjärvellä syntynyt Elina asuu aviomiehensä kanssa Lempäälän Kuljussa omin käsin ja omasta puusta rakennetussa omakotitalossa. Kauppatieteen maisteriksi Elina opiskeli Porissa Turun Yliopiston kauppakorkeakoulussa vuonna 2012
Idis 2015 -palokuntanuorten leiri Martinniemen koulu, Oulu 4.7. Uudet hallituksen jäsenet ovat Matti Hynninen, 40 v, Karhulan VPK:sta ja Elina Ravantti, 33 v, Sääksjärven VPK:sta. LSPeL -palokuntaleiri TuliHukka 2015 Mynämäki 12.– 18.7. FEENIX 2015 -palokuntanuorten leiri Tervo 28.6– 4.7. Rovio 2015 -palokuntanuorten leiri Palotarus kurssija leirikeskus Tiedot kerätty HAKA-rekisteristä. Palokuntanuorten OMA OSIO!. KUUTTI 2015 -rakennusleiri Taipalsaari, Puolustusvoimien ampuma-alue 27.– 28.6. Sammutustyökurssi Tervo HEINÄKUU 28.6– 3.7. Muutoksia SSPL:n hallituksessa Matti Hynninen ja Elina Ravantti. 18 PALOKUNTALAINEN 66 PALOKUNTANUORET KIPINÄT KESÄKUU 5.–7.6. KUUTTI 2015 -palokuntanuorten leiri Taipalsaari, Puolustusvoimien ampuma-alue 28.6– 4.7. SUOMEN SOPIMUSPALOKUNTIEN LIITTO piti vuosikokouksensa maaliskuussa Helsingissä. Liiton perustamisesta saakka hallituksessa istunut Pekka Koivunen Pomarkun VPK:sta ja varapuheenjohtajana toiminut Janne Tienpää Viljakkalan VPK:sta jättäytyivät pois hallitustyöskentelystä. FSB sommarläger Gyltö 2015 Gyltö Fort på Korpo 29.6– 4.7. Idis 2015 -palokuntanuorten leiri /purkuleiri Martinniemen koulu, Oulu 5.–10.7. Kupe viikonloppuleiri Tuusulan Metsäpirtti 26.– 28.6. Idis 2015 palokuntanuorten leiri / rakennusleiri Martinniemen koulu, Oulu 27.6– 4.7. Palokamu 2015 -palokuntanuorten leiri Padasjoki 28.6– 4.7
SPPL: Operatiiviset opintopäivät Helsinki 1.–30.11. FSB årskongress Esbo KESÄKUU 1.–15.6. Palomiesurheilu: SM-jalkapallo Espoo 30.6. SPPL: Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät Turku 17.11. Tiedot osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi KIPINÄT 2015 TOUKOKUU 6.5. Palomiesurheilu: Suunnistus Tampere LOKAKUU 3.10. Palomiesurheilu: Yleisurheilu Päijät-Häme 8.–13.6. Palomiesurheilu: Salibandy Helsinki 18.– 20.11 Finn SecKansainväliset turvallisuusalan messut Helsinki JOULUKUU 8.12. SPPL: Jouluseminaari ja jouluglögit Avoin 31.12. Palokuntalainen ilmestyy. SPEK: Naisja nuorisotyön syysopintopäivät 2015 30.10. SPPL: Palopäällystö-golf Muurame 15.–30.6. SPPL: Sivutoimisen ja vapaaehtoispäällystön opintopäivä Lahti 1.–31.10. SPPL: Nuohousalan ja pelastusviranomaisten neuvottelupäivät Vantaa 29.9. SPPL: Hyödynnä Pelsu Pelastussuunnitelma -koulutus Vantaa 16.5. Palomiesurheilu: Ammunta 1.7–31.8. Palokuntalainen ilmestyy MARRASKUU 4.11. SPPL: Vesisukellusseminaari avoin 10.11. PALOKUNTALAINEN 66 19 TAPAHTUMAKALENTERI Tiedot on kerätty laitosten ja palokuntien tiedottajilta sekä järjestäjien nettisivuilta. Palomiesurheilu: Uinti Riihimäki 1.10– 30.11. Palomiesurheilu: Golf Pori 28.8. Palokuntalainen ilmestyy SYYSKUU 17.9. Palomiesurheilu: Lentopallo Turku ELOKUU 1.–31.8. Palokuntalainen ilmestyy HEINÄKUU 1.–31.7. SPPL: Tulitöiden kurssinjohtajapäivät 2015 Vantaa 22.5. Palokuntien SM 2015 JEHU-malja Pori 23.–24.5. Palomiesurheilu: Voimailu/soutu Raisio 24.– 25.10. SPPL: JVT Auktorisointikoulutus 2015 Vantaa 1.–30.9. Julkaisemme sitoumuksetta tietoja pelastusalan tapahtumista yms. SPPL: Hyödynnä Pelsu Pelastussuunnitelma -koulutus Jyväskylä 21.5. INTERSCHUTZ 2015 Hannover, Saksa 12.6. SPPL: MC Fire Officers kokoontuminen Uusikaupunki 19.5. SPPL: Sosiaalija terveysalan turvallisuusfoorumi 2015 Jyväskylä 12.5. SPPL: Pelastusalan tennisturnaus Vantaa 23.5
20 PALOKUNTALAINEN 66 TYÖTURVALLISUUS LYHYESTI TYÖTURVALLISUUS ON työpaikan oma-aloitteista turvallisuuden hallintaa. KESKEISIMPIÄ NÄISTÄ OVAT: Työturvallisuuslaki https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738 Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta https://www.finlex.fi/fi/laki/ajan tasa/2006/20060044?search[ type]=pika&search[pika]=Laki%20 ty%C3%B6suojelun%20valvonnasta%20ja%20ty%C3%B6paikan%20 ty%C3%B6suojeluyhteistoiminnasta Työsopimuslaki https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010055 Työaikalaki https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19960605 Vuosilomalaki http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2005/20050162 Laki nuorista työntekijöistä https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19930998 Työterveyshuoltolaki https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20011383 palokunta Tavoitteena turvallisempi Työturvallisuus • osa I. Työpaikoilla toimii lain velvoittamana työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu. Palokunta ja työsuojelu Ammattipalohenkilöstön ja henkilökohtaisen sopimuksen omaavien sopimuspalokuntien kohdalla vastuukysymykset ovat yksiselitteiset. Palokunta rinnastetaan työsuojelumielessä yritykseen. Turvallinen työskentely on suunnitelmallista ja perustuu ennakolta hyviksi todettuihin käytäntöihin. Jokaisen työntekijän ammattitaitoon kuuluu, että tuntee työnsä vaarat ja haitat ja osaa edistää työturvallisuutta. Työterveyshenkilöstö ja työterveyshuolto vastaavat käytännön työterveyden järjestämisessä yhdessä yrityksen henkilöstöhallinnon kanssa. Työturvallisuutta toteutetaan työsuojelun avulla. Jokainen työntekijä on velvollinen osaltaan toteuttamaan työsuojelua. INFO Lainsäädäntö TYÖTURVALLISUUTTA KOSKETTELEVA SÄÄNNÖSTÖ SUOMESSA KÄSITTÄÄ NOIN 60 ERILLISTÄ SÄÄDÖSTÄ. Suomessa työsuojelusta vastaa lain mukaan työnantaja. Vpk-muotoisen sopimuspalokunnan hälytysosaston jäsenen työnantaja on palokuntayhdistys. Keskeistä työturvallisuudessa on riskienhallinta. Työturvallisuuslaki edellyttää, että kaikki työntekijät perehdytetään työpaikan haittaja vaaratekijöihin sekä opetetaan käyttämään turvallisia työtapoja. Vapaaehtoinen palokunta on juridinen yhteisö, jonka on omalta osaltaan noudatettava työturvallisuuteen liittyvää säännöstöä. Työsuojelutoimintaa työpaikalla edistetään työsuojeluyhteistyön avulla (Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta)
Joka kahdeskymmenes pitää työturvallisuusasioiden hoitoa 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Erinomaisesti Hyvin Kohtalaisesti Välttävästi Huonosti En osaa sanoa /en tiedä 4,5 40,1 32,1 11,7 5,7 5,9 Vastanneita yhteensä 2015. Kuinka hyvin arvioit lakisääteisten työturvallisuusasioiden olevan kunnossa palokunnassasi (suunnitelmat, riskiarviot, vuosittainen seuranta, organisoituminen, asianmukaiset suojavälineet edellä mainittujen toteuttamiseksi)?. Erilaisten suojainten ja aiempaa turvallisempien toimintatapojen käyttö on palokuntien arkipäivää. Työturvallisuuteen kiinnitetään yhä suurempaa huomiota niin ammattikuin sopimuspalokunnissa. Palokuntalainen-lehti syventyy tutkimaan palokuntien työympäristöön ja työturvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä tässä ja seuraavissa numeroissa. PALOKUNTALAINEN 66 21 Sopimuspalokuntalaiset työturvallisuudesta: PALJON PETRATTAVAA VIIME SYKSYNÄ tehdyssä SSPL:n Sopimuspalokuntabarometrissä kysyttiin sopimuspalokuntalaisten mielipidettä työturvallisuuteen liittyvien asioiden hoidosta palokunnissa. Noin puolet vastanneista kokee tilanteen vain kohtalaiseksi tai välttäväksi. Menneillä vuosikymmenillä palokunnissa ollutta ”machomeininkiä” ei enää esiinny kuin poikkeustapauksissa. Sarjan aloittaa artikkeli puhtaasta paloasemasta. palokunta Tavoitteena turvallisempi huonona. Kysymykseen vastasi 2015 henkilöä, joten tuloksen voidaan katsoa olevan tilastollisesti hyvin pätevän. Keskustelu pelastushenkilöstön turvallisuudesta on nykyään monipuolista ja asiallista
22 PALOKUNTALAINEN 66 Puhtautta jokaiselle paloasemalle TEKSTI JARKKE LAHTI KUVAT JARKKE LAHTI, PUHDAS PALOASEMA TOIMINTAMALLI , PIXABAY Työturvallisuus • osa I
Saastuneen materiaalin koskettamisessa koskettaja altistuu aina haitallisille aineille. Ilmassa olevat epäpuhtaudet vältetään hengityssuojaimilla ja likaisia pintoja, varusteita ja työvälineitä kosketettaessa käytetään asianmukaista suojavaatetusta. Mallia haettiin Ruotsista Keski-Suomen hanke noudattaa pitkälti ruotsalaista, niin sanottua Skellefteån mallia. Myös jälkivahinkojen torjuntatyö luetaan merkittäväksi altistajaksi. Riskien vähentäminen on jokaisen asia Puhdas paloasema -hankkeen ohjeet yksittäiselle henkilölle ovat yksinkertaiset ja selkeät, vakuuttaa Jarkke Lahti. Ensimmäisinä käytännön toimenpiteinä otettiin käyttöön kuljetusastioita likaantuneille varusteille ja erilaisia suojaimia. Skellefteån pelastuslaitoksella arvioitiin ensin erilaisissa työtehtävissä muodostuvat altistumiset ja kehitettiin aiempaa turvallisemmat toimintamallit ja rutiinit. Tämän havainnon myötä omaksuttiin useita turvallisempia työtapoja, kertoo Jarkke Lahti. Puhtautta Ajatus terveellisemmästä työympäristössä palokunnissa on viime vuosina noussut vahvasti keskusteluun. Puhdas paloasema -hankkeen perusteena ovat useat tieteelliset tutkimukset altistumisesta haitallisille aineille. – Itsestään selvää on, että altistumisten välttäminen vaatii käytetyn kaluston ja varusteiden kuljettamisen erillään henkilöstöstä. Hankkeen suositukset ovat helposti otettavissa käyttöön jokaisessa palokunnassa. Pelastushenkilöstön altistumisriskit ovat merkittäviä Pelastushenkilöstön suurimmat riskit altistumiselle ovat tulipaloissa. Lähdeluettelo on tämän artikkelin lopussa. Ollaan sitten tilannepaikalla tai asemalla, kalusto pitää huoltaa ohjeiden mukaan suojaimia käyttäen. – Meillä Keski-Suomessa hankkeen aloitus vuonna 2011 osui hyvään saumaan, koska noina aikoina laitoksessamme otettiin käyttöön kolme uutta paloasemaa, ja uusia oppeja saatettiin heti soveltaa käytäntöön. Jarkke Lahti painottaa tiettyjen, tehtävän jälkeisten rutiinien merkitystä. Keski-Suomen pelastuslaitoksen piiristä lähtenyt Puhdas paloasema -hanke on tuonut esiin monipuolisesti laajan ongelmakentän, mikä liittyy niin ammattikuin sopimushenkilöstönkin arjen työturvallisuuteen. PALOKUNTALAINEN 66 23 P uhdas paloasema -hankkeen primus motor on ollut paloesimies Jarkke Lahti. Oman lukunsa muodostavat vaarallisten aineiden onnettomuudet, joissa haitallisten aineiden kirjo on huomattavan laaja, kuitenkin niin, että yksittäisessä onnettomuudessa kyseessä on yleensä yksi aine. – Käytetään asiaankuuluvia suojaimia koko toiminnan ajan ja vältetään erityisesti nokikontaktia, siinä se. jokaiselle paloasemalle. Hänet nimettiin Vuoden 2014 palomieheksi perusteluna muun muassa paremman työympäristön eteen tehty työ. – Koko hankkeen perusajatuksena ja tarkoituksena on ollut ja on edelleen terveempi palomies/sopimuspalokuntalainen, sanoo Jarkke Lahti. Savusukelluksessa ja jälkiraivauksessa pelastushenkilö on alttiina mitä erilaisimmille aineille. Myös henkilöstön koulutus alkoi. – Palomiehet koulutettiin kehitettyihin uusiin toimintatapoihin ja menetelmiin, ja lopputuloksena huomattiin altistavien tilanteiden vähenevän
MÄÄRITELLÄÄN TARVITTAVA suojaustaso. 24 PALOKUNTALAINEN 66 TEHTÄVÄN AIKAINEN SUOJAUTUMINEN SIJOITETAAN AJONEUVOT turvallisesti, etäälle palavasta kohteesta, mielellään tuulen yläpuolelle. KEVENNETTÄESSÄ VARUSTUSTA käytetään tehtävän vaatimaa suojaustasoa, suoja-asut ja hengityksensuojaimet. KÄYTETÄÄN SUOJA-ASUJA sekä aluskäsineitä koko tehtävän ajan. Käytetään paineilmalaitteita koko tehtävän ajan. JÄLKIVAHINKOJEN TORJUNTA (JVT) AINA KUN NÄHDÄÄN TARPEELLISEKSI Työturvallisuus • osa I. VAIN TARVITTAVA henkilöstö päästetään pahiten altistavalle alueelle. TEHTÄVÄT, JOISSA HUOLTOON ON KIINNITETTÄVÄ ERITYISTÄ HUOMIOTA TULIPALOT, JOISSA VARUSTEET LIKAANTUVA • Savusukellustehtävät • Jälkisammutusja raivaustehtävät • Maastopalot tarvittaessa • Autopalot tarvittaessa VAARALLISTEN AINEIDEN ONNETTOMUUDET • Kemikaalialtistuneet varusteet, työkalut ym
LIKAISET VARUSTEET ja työvälineet kuljetetaan erillään henkilöstöstä (ei ajoneuvon hytissä) joko ajoneuvon kalustotilassa tai erillisissä kuljetusastioissa. SAMMUTUSKÄSINEET PESTÄÄN päältä käsin tai pesuohjeiden mukaan koneessa. KYPÄRÄLLE KÄSINPESU pesuhallissa. ERITTÄIN LIKAISILLE LETKUILLE LIOTUS KULJETUSASTIASSA TAI LETKUNPESUPAIKALLA OLEVASSA ALTAASSA (LIOTUS ESTÄÄ MYÖS PÖLYÄMISTÄ).. TARVITTAESSA HENKILÖSTÖLLE tuodaan puhtaat ja kuivat varusteet. SAMMUTUSVARUSTEET LAITETAAN pesupusseihin ja pussit kalustotilaan. HUOLTOTOIMENPITEET ASEMALLA HUOM! LETKUKALUSTO TULISI PESTÄ VUOROKAUDEN KULUESSA KÄYTÖSTÄ (HOMEHTUU KULJETUSASTIOISSA). PIENET MÄÄRÄT letkua kuljetetaan asemalle kalustotilassa. PESUPAIKALLA TEHDÄÄN: • Paineilmalaitteiden karkea pesu • Käytetyn kaluston pesu (huuhtelu jo tilannepaikalla) • Ajoneuvon pesu ja puhdistus HUOLLON AIKANA KÄYTETÄÄN ASIANMUKAISIA SUOJAIMIA TILANTEEN JA LIKAISUUDEN MUKAAN: • Suoja-asut • Esiliinat • Kemikaalinkestävät käsineet • Silmäsuojaimet • Tarvittaessa hengityssuojaimet (varustehuollossa, letkunpesussa ja paineilmalaitteiden karkeapesussa kevyt P2 tai P3 luokan suojain) SAMMUTUSJALKINEET HUUHDELLAAN jo tilannepaikalla. SUUREMMAT MÄÄRÄT letkua ja kalustoa kuljetetaan asemalle eri ajoneuvolla ja erillisissä astioissa. OMA YKSIKKÖ ajetaan paloasemalle tullessa pesupaikalle, jossa ajoneuvosta tyhjennetään likainen kalusto, paineilmalaitteet ja pesupusseissa olevat varusteet. PALOKUNTALAINEN 66 25 TOIMENPITEET TEHTÄVÄN JÄLKEEN AJONEUVOSSA ON kevyet asut, jotka puetaan tarvittaessa päälle asemalle siirtymisen ajaksi. PAINEILMALAITTEET JA käytetty kalusto kuljetetaan asemalle kalustotilassa. PAINEILMAPULLOJEN SUOJAPUSSIT pestään pesukoneessa ohjeiden mukaan
26 PALOKUNTALAINEN 66 Työturvallisuus • osa I Puhdas paloasema ei toteudu ilman koulutusta ja motivointia.”
Puhtaiden ja likaisten tilojen määrittelystä on hyvä alkaa. Puhdas paloasema ei toteudu ilman koulutusta ja motivointia. Suosituksena on pestä sammutusvarusteet omassa koneessaan. KUOPION ALUETYÖTERVEYSLAITOKSEN SEKÄ PELASTUSOPISTON TUTKIMUKSET SAVUSUKELLUSOPETTAJIEN ALTISTUMISESTA (2004–) Palokohteiden savu-, nokija kemikaalijäämät ja niiden vaikutukset työturvallisuuteen, polttokokeet ja altistumisen arviointi, Kati Tillander, Helena Järnström & Tuula Hakkarainen: VTT, Juha Laitinen, Mauri Mäkelä & Panu Oksa: Työterveyslaitos, 2008 PALOKOHTEIDEN SAVU-, NOKIJA KEMIKAALIJÄÄMÄT JA NIIDEN VAIKUTUKSET TYÖTURVALLISUUTEEN, osa 2, polttokokeet, case-tutkimukset ja altistumisen arviointi, Kati Tillander, Tuula Hakkarainen, Helena Järnström & Tuomas Paloposki: VTT, Juha Laitinen, Mauri Mäkelä & Panu Oksa: Työterveyslaitos, 2009 KEMIKAALIALTISTUMISEN VÄHENTÄMINEN PALOKOHTEISSA, Juha Laitinen, Mauri Mäkelä & Panu Oksa: Työterveyslaitos, Tuula Hakkarainen, Kati Tillander & Tuomas Paloposki: VTT, 2010 SP TECHNICAL RESEARCH CENTER OF SWEDEN www.sp.se Swedish Civil Contingencies Agency www.msb.se Work Environment Authority www.av.se LINKKEJÄ JA VINKKEJÄ. – Paloaseman viihtyvyys paranee ja tuloksena on terveempi palomies/sopimuspalokuntalainen, päättää puhtaan työympäristön ansioitunut esitaistelija, paloesimies Jarkke Lahti. PALOKUNTALAINEN 66 27 JARKEN TEESIT E dellä esitetyt suojautumissuositukset ovat Jarkke Lahden mukaan käyttöönotettavissa jokaisella paloasemalla. Lahden mukaan jokaisella paloasemalla tulee tehdä riskinarvio ja korjata mahdolliset ongelmakohdat. – Jokaisella paloasemalla tulisi olla pesukone varusteiden pesuun
28 PALOKUNTALAINEN 66 PERSOONA Tulevaisuuden palomies on monitaito-osaaja SPALin puheenjohtaja Ilkka Mustakangas:
ISÄNTÄNÄ VALTIO VAI KUNNAT. – Tuleva ohje on sisällöltään kannustava ja sen tarkoituksena on määritellä tarkemmin fyysisen toimintakyvyn arviointi. Useita maratoneja aiemmin juossut Ilkka harrastaa tänään hiihtoa ja pyöräilyä. Ammattiyhdistystoimintaan Ilkka Mustakangas tuli paikallisyhdistyksen kautta. Koulutuksen kehittämisen kautta saadaan asiaan parannusta. PALOKUNTALAINEN 66 29 PERSOONA TEKSTI JA KUVAT PEKKA KOIVUNEN I lkka Mustakangas on syntyi vuonna 1961 kunnan palopäällikön perheeseen Vihannissa. – Jos tarkoitat sitä että pelastustoimessa on liikaa erovaisuuksia alueellisesti palvelun tuotannossa ja palvelun laadussa, niin kyllä pelastustoimi on sirpaloitunut. Juniorien valmennuksessa hän ehti olla mukana seitsemän vuotta. Ilkan avopuoliso toimii anestesiasairaanhoitajana Lohjan sairaalassa. Alan oma korkeakoulututkinto toisi korjausta asiaan. ENTÄ SOPIMUSHENKILÖSTÖN KOULUTUS. PELASTUSTOIMI – TURVALLISUUDEN TAVARATALO, TIETOTOIMISTO VAI JOKU MUU. Tämä ei tarkoita sitä, että me emme mahtuisi yhdessä pelastustoimeen, vaan sitä, että jokaisen toimijan tulee tiedostaa oma sijaintinsa pelastustoimessa.. Tänään Mustakangas toimii yhtenä kolmesta päätoimisesta työsuojeluvaltuutetusta Espoon kaupungin palveluliiketoimen palveluksessa. Olkoon pelastustoimi rooliltaan ja luonteeltaan mikä tahansa. MISSÄ JAMASSA ON MIELESTÄSI ALAN TUTKIMUSJA KEHITTÄMISTOIMINTA. – Alan ammattihenkilöstön edustajan näkökulmasta, ja myös kansalaisen näkökulmasta katsottuna, olisi hyvä, jos tunnukset eivät olisi niin samankaltaisia. Ilkka liikkuu kesäisin myös 1500 kuutioisella Kawasakilla. Tavoitteena on, että fyysinen toimintakyky mahdollistaisi pelastustoimintaan osallistumisen koko työuran ajan. UUSI TESTAUSOHJE. Myös heidän kouluttautumismahdollisuuksiaan pitää tukea täydennyskoulutuksen avulla. Viime marraskuussa Suomen Palomiesliiton liittokokous valitsi liitolle uuden puheenjohtajan suurella äänten enemmistöllä. On olemassa paljon esimerkkejä, joissa sekoitetaan esimerkiksi sopimuspalokuntalainen ja ammattihenkilö. Neljän tuhannen jäsenen Palomiesliiton puheenjohtajan kausi kestää kaksi vuotta kerrallaan. Pelastusalan ammattilainen on virkamies, joka käyttää viranomaisille annettua päätösvaltaa ja kantaa viranomaisen vastuuta päätöksistään. Ilkka harrastaa monipuolisesti liikuntaa. Yhdistämällä alueita saataisiin palvelun laatu tasaisemmaksi, niin sopimus puolella kuin myös ammattipalokuntien puolella. Pariskunta asuu Vihdin kirkonkylässä. SPALin hallituksessa hän on ehtinyt istua kymmenen vuotta. ONKO PELASTUSALAN AMMATTIKOULUTUS KOHDALLAAN. Ei pidä unohtaa vanhempaa kaartia. ONKO PUHE PELASTUSTOIMEN SIRPALOITUMISESTA VAILLA KATETTA. Hän näkee tärkeänä tehtävänään myös palomiehen tehtäväkentän määrittelyn vastaamaan tulevaisuuden tarpeita. PELASTUSALAN NIMIKKEET, KÄSITTEISTÖ JA TUNNUKSET OVAT MITÄ OVAT, VAI OVATKO. Tulevaisuuden pelastajan tulee kuitenkin olla monitaitoosaaja, oman ammattinsa asiantuntija. Tehtävään valittu vihtiläinen Ilkka Mustakangas sai heti tehtäväkseen liiton uuden toimintamallin sisäänajon. – Kuulostaa tulevaisuuden visiolta, jota ovat maalailleet monet tahot. – Tällä hetkellä kuntavetoiselle pelastustoimelle ei ole reaalista vaihtoehtoa. Ohjeen tarkoituksena on myös kannustaa pelastustoimessa toimivaa henkilöstöä osallistumaan fyysisen kunnon arviointiin, ja siitä saadun palautteen perusteella kehittämään omaa fyysistä toimintakykyään. – Sopimushenkilöstö on osa pelastustointa ja heidän koulutustarpeensa on lähdettävä pelastuslaitoksen tarpeiden näkökulmasta; minkälaisella osaamisella on tarvetta ja miten sopimuspalokunta pystyy vastaamaan näihin tarpeisiin. Suvun perinteitä jatkaa myös Ilkan poika Mikko, joka toimii palomiehenä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen Mikkelän asemalla. – Tutkimusja kehittämistoiminnassa ollaan vielä vaatimattomalla tasolla. Se on mielestäni oikeanlaista resurssin käyttöä molemmin puolin. Jo sen vuoksi tunnukset eivät saisi sekoittua. Ilkka suoritti palomieskurssin vuonna 1983 ja täydensi koulutustaan seuraavina vuosina sairaankuljettajan ja pelastussukeltajan kursseilla. – Pelastusalan koulutusuudistukseen pitää panostaa muovaamalla esimerkiksi pelastajatutkinto amk-tasoiseksi ja alan tutkinnot kilpailukykyisiksi muiden alojen tutkintoihin nähden. Suuntana on asiantuntijaorganisaatio, jota ei saavuteta muuten kuin koulutusta kehittämällä
Asiat hoidetaan asioina. MIKÄ ON PELASTUSTOIMEN SUURIN HAASTE TÄNÄÄN. Taustalla tässä on vanhaa järjestöristiriitaa. Yhteistyö puolustusvoimien kanssa on mielenkiintoinen kysymys. TYÖNJAKO AMMATTIJA SOPIMUSPALOKUNTIEN KESKEN. – Tämän hetkinen työ pelastustoimessa työsuojeluvaltuutettuna on herättänyt mielenkiinnon työsuojelullisiin asioihin ja pidän niitä sydämenasioina. – Henkilöstöryhmien suhteet pelastusalalla ovat meidän näkökulmastamme kohtalaisen hyvät. HÄTÄKESKUSUUDISTUS – KAHDENKYMMENEN VUODEN SUURI MUNAUSKO. – Maanpuolustus on kannatettava asia, joka kuuluu puolustusvoimille. Uskon, että tulevaisuudessa palomiehet ovat saman katon alla.”. Henkilöstön väheneminen näkyy työssäjaksamisessa ja työhyvinvoinnin heikkenemisenä. Ehdottaisin käyttöön sanaa sopimuspalokuntalainen. – Raha, jos se pitää kiteyttää yhteen sanaan. – Ajattelutavan, jossa uskalletaan ajatella asioita ennakkoluulottomasti ja rakentaa tulevaisuutta uudistumisen kautta. Puheenjohtajan ominaisuudessa jäsenistön etu ja sen valvonta muuttuvassa ympäristössä on myös sydämenasia. MILTÄ MAISTUU SANA SOPIMUSPALOMIES. Myös huoli tulevaisuudesta ja keskusten lukumäärä mietityttää. MITÄ UUTTA TOISIT PELASTUSTOIMEEN. Sitten se negatiivinen puoli: Erica-tietojärjestelmä antaa odottaa itseänsä. Johtosuhteet tulisi määritellä tarkoin yhteisissä operaatioissa. Herää tietenkin kysymys, olisiko ollut järkevämpää tässä taloustilanteessa kehittää nykyistä järjestelmää. MIKSI PALOMIEHET SUOMESSA EIVÄT MAHDU SAMAN KATON ALLE. – Pelastusalan ammattilaiset ovat oman alansa asiantuntijoita, joten he kantavat pääasiallisen vastuun operatiivisesta ja ennaltaehkäisevästä työstä. Kehitystyöhön on palanut rahaa suuria summia. Sopimuspalokunnat tuottavat lisäarvoa kunkin pelastuslaitoksen tarpeiden mukaisesti, toisilla alueilla enemmän ja toisilla alueilla vähemmän. – Uudistus on tuonut mukanaan niin hyvää kuin myös huonoa. Uskon, että tulevaisuudessa palomiehet ovat saman katon alla. – Palomies on vanha perinteinen ja kunniakas termi, sopimuspalomies sana ei oikein maistu minulle. PELASTUSALAN HENKILÖSTÖRYHMIEN SUHTEET TÄNÄÄN. Oletan että tulevaisuudessa eri viranomaisten välinen yhteistyö kasvaa. TÄMÄNHETKISET SYDÄMENASIAT TYÖSSÄSI/PUHEENJOHTAJAN OMINAISUUDESSA. Luottoa siihen, että pelastustoimi on yhteiskunnan yksi peruspilareista. 30 PALOKUNTALAINEN 66 PERSOONA PALOMIES ON SELVÄ VANHA TERMI. Se näkyy myös sairauspoissaololukujen kasvuna, työhön väsymisenä ja loppupelissä henkilöstön vaihtuvuutena. Kyse on resursoinnista. Aluetuntemus alueiden laajentuessa on heikentynyt, mikä aiheuttaa kovat vaatimukset päivystäjän taidoille paikantaa ilmoittaja. Positiivisina asioina voin mainita, että salien roolit ovat selkeytyneet, vaativaan tehtävänseurantaan perehdytään paremmin, koulutus on joiltain osin parantunut sekä toimintamallit ovat eri keskusten ja työvuorojen välillä yhtenäistyneet ainakin teoriassa. Tiukka talous luo suuria paineita, mutta on myös muistettava, että murros on hyvä alusta innovatiiviselle ajattelulle. Edunvalvontatyössä tulee näkemyseroja, joista pitää saada lopputulema, jonka kanssa kumpikin osapuoli pystyy elämään. Edunvalvojan näkökulmasta se tärkein asia on, että HALlin luottamusmiesverkosto on kattava ja pääluottamusmies on luonut hyvät yhteydet keskushallintoon. Kaikkiin suuntiin on rakennettu hyvät keskustelusuhteet. – On muistettava, että jokaisella on järjestäytymisen vapaus, mutta vain tekemisen ja tulosten kautta saavutetaan kentän luottamus. MITÄ MIELTÄ OLET MAANPUOLUSTUKSESTA JA PELASTUSTOIMEN YHTEISTYÖSTÄ PUOLUSTUSVOIMIEN KANSSA
LÄMPÖKAMERAMIES NOSTAA lasin Päivi Ärrälle, joka jätti sisäministeriön ja poistui takavasemmalle tai -oikealle, miten vaan. Eivät ne aiemmatkaan tuliaiset häävejä olleet. Achtung! LÄMPÖKAMERAMIEHEN MIELESTÄ Suomen pelastustoimi tarvitsee oikean skumppanuusverkoston. Lämpökameramiehen ”Vuoden Tokaisu Joka Sisältää Suuren Viisauden 2015” -kunniamaininnan saajana Esko on itseoikeutettu. Skål på den saken! SPEKIN MASINOIMA sikariportaan matka Kaukoitään ei sen sijaan ansaitse edes Pommacilla täytetyillä Lidlin halpalaseilla kilistelyä. Great! KOSKISEN ESKON kanssa on kilisteltävä vähintään kristallilaseja, jotka on täytetty Piper-Heidsieck Rare 2002 -samppanjalla. Vaikka ilmavoimat olivat vahvasti mukana hänen menossaan, tulos jäi ainakin pelastusasioissa pintaraapaisuksi. Vastatkaa nyt Hasari ja kumppanit, että onko mitään järkeä tuhlata veronmaksajien rahoja seuramatkailuun Idässä. Joka suuntaan. Päivi yritti ihan oikeesti parhaansa. Toisaalta se on ollut jo ainakin jossain määrin olemassa. LÄMPÖKAMERAMIEHEN MIELESTÄ perustettavasta skumppanuusverkostosta pitää kuitenkin sulkea ulkopuolelle ainakin ne päällystön edustajat, jotka kilistelyn jälkeen päätyvät pahnoille tai muuten vaan väittelemään sinitakkisen virkavallan kanssa.. Laseja on kilistelty milloin Jyväskylässä tai Tampereella, Levistä puhumattakaan. PALOKUNTALAINEN 66 31 POSTIA LÄMPÖKAMERAMIEHELLE Lähetä mielenkiintoisia viestejä osoitteeseen lampokameramies@hotmail.com. On hyvä aika unohtaa maalliset murheet ja keskittyä skumppalasien kilistelyyn pelastusalan nimimiesten ja -naisten kanssa. Joko nykyisestä skumppanuusverkostosta muodostetaan oikea foorumi kaikille tai sitten perustetaan aivan uusi. Lämpökameramiehen mielestä SPEKin rahojen käyttö pitäisi ottaa kunnon suurennuslasin alle muutenkin kuin matkailun osalta. Save her soul! SEN SIJAAN Päivi Ännän kanssa Lämpökameramies haluaisi kolistella oikein isoa Skumppanuusverkosto – nyt! kaljatuoppia. Mitä ihmettä pelastustoimesta voi oppia auringonnousun suunnassa. Niin hyvin hän on asettautunut kehittämään sisäistä turvallisuutta sen omista lähtökohdista ja omilla ehdoilla. SPALin seminaarissa laukaistu monikärkiohjus rekisteröimättömästä yhdistyksestä pelastustoimen ohjaajana oli erinomaisen sattuvasti sanottu. LÄMPÖKAMERAMIES NYT ON vappu ja Lämpökameramies niin sanotusti tunnelmissa
32 PALOKUNTALAINEN 66 Koulutustarkastus Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella TEKSTI MIKA MÄKELÄ JA ARI MATTILA KUVAT PETRI JAATINEN JA MIKA MÄKELÄ
Sisäinen koulutus Palokunta laatii sisäisen koulutuksen vuosisuunnitelman edellisen vuoden marraskuun loppuun mennessä. Vuosisuunnitelmassa määritellään myös tukitoiminnoille ja nuorille hälytysosaston toimesta annettava koulutus sekä varautumiseen liittyvä koulutus. Henkilöstön tasoa arvioidaan koulutustarkastuksilla.. PALOKUNTALAINEN 66 33 L änsi-Uudenmaan pelastuslaitos huolehtii ja kustantaa harkinnan mukaan vapaaehtoisen henkilöstön perusja täydennyskoulutusjärjestelmän mukaisten kurssien järjestämisestä molemmilla kotimaisilla kielillä, pelastuslain mukaisesti. Koulutustarkastuksen tarkoitus Pelastuslaitoksen suorittaman koulutustarkastuksen tarkoituksena on selvittää saavatko palokunnan jäsenet koulutusta, Pelastustoimen tehtävien suorittaminen vaatii sammutusja pelastustyöhön osallistuvilta henkilöiltä hyvää osaamista ja jatkuvaa harjoittelua. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksessä on asetettu tavoitteeksi, että sopimuspalokuntien koulutus on suunniteltu ja toteutettu siten, että henkilöstöllä on riittävät tiedot ja taidot hoitaa tehtävänsä turvallisesti
Tarkastuksia tehdään säännöllisesti kaikissa sopimuspalokunnissa koko LUP alueella.”. Koulutustarkastuksen yhteydessä pyritään myös selvittämään miten koulutusta voidaan jatkossa kehittää yhä paremmin palvelemaan asetettuja tavoitteita. Tarkastuksen tavoitteena on ennen kaikkea edistää sopimuspalokuntatoiminnan koulutuksen laatua. Koulutustarkastuksen sisältö Koulutustarkastuksessa käydään läpi palokuntasopimuksessa mainittujen tehtävien mukainen koulutustarve sekä asetetut tavoitteet. Vaaralliset aineet Palokuntalaisen tulee tuntea vaarallisten aineiden luokittelu, vaarat ja suojautumisen perusteet, sekä pystyvät toimimaan pienissä vauriotilanteissa kokeneemman pelastussukeltajan parina. Palokuntalainen osaa toimia yksikönjohtajan ohjeiden mukaisesti tavanomaisissa pelastustehtävissä. Koulutustarkastuksien perusteella voidaan koulutus-/harjoitussuunnitelmia kohdentaa tai ohjata oikeaan suuntaan. 34 PALOKUNTALAINEN 66 johon heillä on oikeus sekä edellytystensä mukaisesti mahdollisuus saavuttaa koulutussuunnitelman mukaiset tavoitteet. Koulutustarkastuksessa seurataan sopimuspalokuntien henkilöstön suoriutumista pelastustoiminnan perustehtävistä harjoitustilanteessa ja arvioidaan osaamisen taso. Palokuntalaisella tulee olla perusvalmiudet kohdata ja tunnistaa hätätilapotilas ja osata huolehtia hätätilapotilaan peruselintoiminnoista ensiavun keinoin pelastusyksikön tavanomaisella ensiapuvarustuksella. Pintapelastus Palokuntalaisen tulee hallita veden pinnalta tai välittömästi pinnan alta ilman vesisukelluslaitetta tehtävä ihmisen, eläimen tai omaisuuden pelastaminen. Tarkastajat voivat vierailevat oppitunneilla, tekevät haastatteluja ja järjestävät erilaisia ryhmäkeskusteluja. Koulutustarkastuksessa arvioidaan edellisen kauden/ kausien koulutuksen tasoa sekä suunnitellaan tulevan jakson painopisteitä. Tarkastuksessa selviää, onko toiminta koulutussuunnitelmien mukaista ja noudatetaanko siinä määräyksiä, esimerkiksi pelastussukellusohjetta. Ennen vierailua tarkastajat ovat käyneet läpi palokuntien toimittaman materiaalin ja tutustuneet palokunnan omiin selvityksiin toiminnan laadusta. Palokuntalaisen tulee tuntea porrastetun ensivastejärjestelmän toimintaperiaatteet erilaisissa ensivastetilanteissa Pelastustyö Palokuntalaisen tulee tuntea ja hallita pelastustoimintaan ja tieliikennepelastamiseen liittyvät perusvalmiudet. Koulutustarkastuksessa pyritään selvittämään palokuntalaisten osaamisen tasoa SPEKin julkaiseman Sivutoimisen ja vapaaehtoishenkilöstön perusja täydennyskoulutusjärjestelmä, koulutusohjeen tavoitteiden mukaisesti. Tarkastuksia tehdään säännöllisesti kaikissa sopimuspalokunnissa koko LUP alueella. Osa-alueet ja tavoitteet Palokuntalaiset tietävät paloja pelastustoimen paikallisjärjestelyt, palon sammuttamisen taktiset ja tekniset perusteet, sekä osaavat toimia sammutusmiehen tehtävissä alkuselvitysohjeen mukaisissa selvityksissä. Ensiapu ja ensivaste Palokuntalaisen tulee osata seuraavat asiat: hätätilapotilaan kohtaaminen ja tunnistaminen, peruselvytys ja tajuttoman potilaan ensiavun järjestäminen, sekä vammapotilaan ensiavun perusteet. Näin he saavat käsityksen koulutuksen suunnittelusta ja toimivuudesta sekä sitä koskevista sopimuspalokuntalaisten mielipiteistä. Sen avulla tarkastellaan myös kouluttajien pätevyyttä sekä mahdollista tarvetta ulkopuolisen kouluttajan käyttöön. Pelastuslaitoksen tarkastajat vierailevat pääsääntöisesti sopimuspalokunnan tiloissa. Tarkastuksella pyritään kartoittamaan sopimuspalokunnista ne osa-alueet, joilla tarvitaan koulutusta. Palavan rakennuksen katolla tapahtuva työskentely paineilmahengityslaitetta käyttäen rinnastetaan savusukellukseen (pelastussukellusohje). Miten koulutustarkastus tehdään. Savusukellus Palokuntalaiset tietävät savusukeltajan turvallisuutta vaarantavat tekijät, osaavat savusukellustekniset perustoiminnot, sekä pystyvät toimimaan savusukellusparin jäsenenä
Pelastuslaitos vastaa pelastuslain mukaisesta työterveyshuollosta ja ohjaa palokuntaa sille työturvallisuuslainsäädännön mukaan kuuluvien velvoitteiden täyttymisestä sekä vastaa siitä, että palokunnan käyttöön luovuttama kalusto täyttää työturvalliPalokunta on ensisijaisesti vastuussa jäsentensä työturvallisuudesta.” suusvaatimukset. Pelastuslaitos on solminut työterveyshuoltopalveluja tuottavan tahon kanssa työterveyshuoltosopimuksen, joka kattaa palokunnan hälytysosaston savusukellusta tekevät jäsenet siltä osin kuin henkilöllä ei ole oikeutta työterveyshuoltolaissa (1383/2001) tarkoitettuun työterveyshuoltoon työsuhteen perusteella. PALOKUNTALAINEN 66 35 Koulutustarkastukset Koulutustarkastukset LUP:n alueella suorittavat palopäällikön nimeämät koulutustarkastajat. Savusukellustoimintaan osallistuvan henkilöstön terveystarkastuksien osalta noudatetaan pelastuslaitoksen savusukellusohjetta.. Palokunta on ensisijaisesti vastuussa jäsentensä työturvallisuudesta työturvallisuuslain (738/2002) 4§ kohdan 8 mukaan
Käytännön ongelmia aiheutti savusukeltajan pelastaminen, sekä lisäilman antaminen. Suomen rakennusmääräyskokoelmassa (osa E1) on määrätty, miten sammutusreitit tulee rakentaa muun muassa kellareihin. Tästä sukeltajat raportoivat ryhmänjohtajalle, jonka piti siitä ilmoittaa sekä ratkaista miten tilanne hoidetaan. Case tarkistusja varmistustehtävä Koulutustarkastuksen tehtävä kaikilla oli lähtökohtaisesti sama, eli yhden yksikön tarkastusja varmistustehtävä, joka tarkentui kellaripaloksi. Yleisesti pelastusryhmän toiminta alkuvaiheessa kaikilla sujui ongelmitta (viestiliikenne ja tiedustelu), mutta perusselvitysmalleissa havaittiin eroja, joten palautteessa ohjeistettiin huomioimaan LUP:n ohje selvitysmalleista viikkoharjoituksia varten. Muuten kyllä puheryhmien ja kansioiden vaihto onnistui kaikilta ja tilanneilmoitukset tulivat yksikönjohtajilta pelastustoiminnan johtajalle sekä sukellusvalvojalle. Myös viestintä savusukelluksen aikana aiheutti ongelmia, johtuen kellarin rakenteista. Koulutustarkastajat kuvasivat hätäkeskusta, päivystävää palomestaria sekä paikalle saapuvia virtuaaliyksiköitä. 36 PALOKUNTALAINEN 66 K utsuttuina koulutustarkastukseen oli yhteensä viisi sopimuspalokuntaa: kaksi Espoosta, kaksi Kirkkonummelta ja yksi Sammatista. Kellarissa oli myös kaksi uhria. Koulutustarkastus Espoon Karapellossa. Savusukellusvalvonta sujui kaikilta suhteellisen hyvin, lukuun ottamatta ajoittaisia kellarin katvealueiden aiheuttamia viestikatkoja. Sammutusreitin valinnassa ja viestinnässä puutteita Harjoituksen aikana ilmeni kaikkien ryhmien osalta puutteita valita oikea sammutusreitti palavaan kellariin. sujuva puheryhmien ja kansioiden vaihto. Palokuntien tehtävänä on luonnollisesti käyttää niitä, sekä henkilöturvallisuuden, että savuvahinkojen minimoimiseksi. Savusukellustoiminta onnistui ja kaikki saivat uhrit pelastettua ja ”palo(t)” saatiin sammutettua. Tehtävän aikana savuparin toinen savusukeltaja merkattiin loukkaantuneeksi ja hengitysilma alkoi uhkaavasti käydä vähiin. Tarkoitus oli havainnoida ”tehtävän” alkuvaiheessa viestiliikenteestä mm. Koulutustarkastajina Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta toimivat palomestarit Mika Mäkelä ja Ari Mattila sekä paloesimies Jari Mäkelä
PALOKUNTALAINEN 66 37 E spoon ja Kirkkonummen palokunnille lämmin savusukellusharjoitus, johon osallistui 39 henkilöä eri vuoroissa. Harjoitus alkoi hälytysilmoituksella ”rakennuspalo keskisuuKoulutustarkastus Meriturvan tiloissa ri”. Koulutustarkastajina Upinniemen paloturvayksikössä olivat LUP:n palomestarit Mika Mäkelä ja Ari Mattila. Koulutustarkastajat antoivat kaikille osallistujille yhteisen palautteen ja tilaisuudesta muodostui osallistujien ja tarkastajien välinen vuorovaikutteinen arviointi.. Lisäksi harjoituksen järjestelyistä vastasivat Meriturvan koulutuskoordinaattori Tarja Juola, kouluttajat Erkki Hakala sekä Jaakko Kallio. Harjoituspäivät koostuivat aamupäivän ja iltapäivän ryhmistä. Ryhmät olivat kooltaan 1–3 pelastusyksikköä. Jokaisen yksikön esimies johti oman ryhmänsä toimintaa. Ensimmäisenä kohteeseen saapuneen yksikön esimies otti tilannejohdon P31:n määräyksestä. Noin 1,5 tuntia kestäneen harjoituksen aikana testattiin osaamista muun muassa Virve-radion käytössä, savusukellustoiminnassa, sammutusja pelastustehtävässä sekä yleisesti pelastuskaluston käsittelytaidoissa. Kohteessa oli sammutusja pelastustehtävä, jonka suoritusta seurattiin koulutustarkastajien toimesta
Kehittämisseikkana havaittiin tarve palokuntakohtaiseen jälkipalautteeseen, jota toivottiin oman toiminnan kehittämisen ja toisaalta myös toimintamallien viimeistelyyn. 38 PALOKUNTALAINEN 66 Mietteitä koulutustarkastusten jälkeen Koulutustarkastukset pyritään nykyisin ajoittamaan viikonloppuun. Arki-iltana järjestetyt tilaisuudet olivat osalle liian aikaisin (töistä pääsyn takia) ja osan kohdalla harjoitus venyi myöhäiseen iltaan. Kehittämisseikkana havaittiin tarve palokuntakohtaiseen jälkipalautteeseen.”. Tämän edellytyksenä on harjoitus, joka järjestetään muualla kuin palokunnan omissa tutuissa tiloissa. Yleisesti tilaisuus vaikutti onnistuneelta, koska monien palokuntien vapaa palaute oli todella positiivista ja jatkoa toivottiin toiminnalle. Mielestämme kannattaa järjestää jatkossakin koulutustarkastukset siten, että tarkastus tehdään liittyen käytännönläheisiin harjoitustehtäviin mahdollisimman aidoissa olosuhteissa, jolloin voidaan arvioida todellista ryhmän osaamista ja selviytymistä erilaisista pelastustehtävistä työturvallisuuslähtöisesti
Koulutustarkastusta toivotaan otettavaksi pelastuslaitoksen ja palokuntien yhteistyösuunnitelmiin vuosittain suoritettavaksi. Molemmat osapuolet tietävät jatkossa tavoitteet sekä mahdollisuudet, Anssi Valli kertoo. PALOKUNTALAINEN 66 39 E spoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen sopimuspalokunnille yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa järjestetyt harjoitukset toteutettiin simuloidussa keikkatilanteessa. Keskustelu auttaa ymmärtämään, miksi toimimme määritellyn mallin mukaisesti ja varmasti tulevaisuudessa koulutustarkastustoimintamallin jatkuessa sekä kehittyessä molemmat osapuolet hyötyvät arjen toiminnassa erityisesti kommunikoinnin lisääntyessä. Ammattilaisten antama palaute ja keskustelu ovat erittäin tärkeää sopimuspalokunnille ja palokunnissa toimiville henkilöille yhteistyön sekä toiminnan kehittämisen kannalta. kuntien ja pelastuslaitoksen välillä. – Molemmilla osapuolilla on ollut kysyttävää toimintaan liittyen. Keskustelu auttaa ymmärtämään, miksi toimimme määritellyn mallin mukaisesti.”. – Pelastuslaitoksen puolelta saadun palautteen perusteella voimme suunnitella tulevien viikkoharjoituksien painopistealueet, kertoo Anssi Valli Espoon Leppävaaran VPK:sta. Anssi Valli. – Koulutustarkastus antaa osallistujille sekä pelastuslaitoksen edustajille tilannekuvan, miten sopimuspalokunta kykenee suorittamaan tilannepaikalla perustehtäviä yksin tai pelastuslaitoksen tukitehtävissä. Koulutustarkastus avaa keskustelun sopimuspaloKoulutustarkastukset koettu myönteisinä Koulutustarkastusharjoitukseen osallistuneiden länsiuusmaalaisten sopimuspalokuntien edustajilta saatu palaute on ollut erittäin positiivista
Sopimuspalokunnat ovat tärkeitä ensivastepalveluiden tuottajia maakunnissa. Kaupungeissa ensivastetta hoitavat melkein poikkeuksetta ammattihenkilöstön asemat. Ensivastetehtävien määrä on kuitenkin kääntynyt roimaan laskuun ensihoitopalveluita järjestävien sairaanhoitopiirien uusien ohjeistusten myötä.. 40 PALOKUNTALAINEN 66 TEKSTI SASU MÄKINEN KUVAT SASU MÄKINEN JA ISTOCKPHOTO Ensivasteyksiköt katoamassa Suomen kartalta
PALOKUNTALAINEN 66 41 Jyrki Blomqvist toimii ensivastevastaavana Siltakylän VPK:ssa.
Ensihoidon kenttäjohtajat työskentelevät sairaanhoitopiirin alaisuudessa ja heidät on sijoitettu kahteen pelastuslaitoksen ambulanssiin. Yksikkö hälytetään Kuopion yliopistosairaalan ensihoidon vastuulääkärin linjauksen mukaisesti tiettyihin A-tehtäviin tilanteissa, joissa ei ole perusteltua hälyttää toista ensihoitoyksikköä. Ensivastetehtävät laskivat puoleen Kaakkois-Suomessa Kymenlaakson sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carea on ulkoistanut ensihoitopalvelut alueellaan Kymenlaakson pelastuslaitokselle sekä kahdelle yksityiselle yritykselle. Ajoittaisia huippuja tehtävämäärissä on nähty, mutta keskiarvoisesti ensivasteyksiköiden hälytyskerrat ovat pysyneet samassa tasossa. Ensivastetehtävien määrä Kymenlaaksossa on laskenut alle puoleen entisestä. Ensivastetoimintaa alueella tuottavat Kymenlaakson pelastuslaitoksen sekä sopimuspalokuntien 19 ensivasteyksikköä, puolustusvoimien kaksi ambulanssia sekä rajavartiolaitoksen 1–3 venepartiota. Vain murto-osa ao. – Kenttäjohtaja tai ensihoitotehtävälle menossa oleva yksikkö voi perustellusta syystä omalla päätöksellään pyytää hätäkeskusta hälyttämään ensivasteyksikön tehtävälle. Ensivastetoiminnassa on mukana useita sairaanhoidon parissa työskenteleviä.. Nykyisin ensivasteyksiköt suorittavat vuosittain vajaat 500 tehtävää, kun aiemmin tehtävien lukumäärä oli lähes 1300. 42 PALOKUNTALAINEN 66 H elsingissä sekä Länsi-Uudellamaalla ensivastetehtävien määrä ei ole muuttunut huomattavasti 2010-luvun aikana. alueiden ensivastetehtävistä hoidetaan sopimuspalokuntien toimesta. Kantoavuksi yksiköt eivät saa ensivastetta hälyttää, kantoavun päättää kenttäjohtaja, kommentoi ensihoidon palvelukoordinaattori Siltakylän VPK:n ensivasteyksikössä on kattavat hoitovälineet. Määrä on kääntynyt laskuun, sillä lähtöjä ensivasteyksiköille on kahtena edellisenä vuotena kerääntynyt noin 200 vähemmän. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos sai vuosina 2010–2012 keskimäärin noin 1500 ensivastehälytystä vuosittain. Ensihoitotehtäviä alueella on vuosittain noin 26 500 kappaletta. Myös Itä-Uudellamaalla ensivastetehtävät ovat vähentyneet noin 150 tehtävällä vuosikymmenen alusta
Ensivastetoiminnan tuottaa koko alueella Pohjois-Savon pelastuslaitos 28 yksiköllään. Ensivasteyksikkö hälytettiin Etelä-Karjalassa 960 kertaa vuonna 2012. Pohjois-Savoon uusi ensivasteyksikkö toukokuussa Pohjois-Savossa ensihoitotoiminta järjestetään yhteistoiminnassa sairaanhoitopiirin ja pelastuslaitoksen kanssa. Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiiri Eksote tuottaa ensihoitopalvelun itsenäisesti alueellaan. Seuraavana vuonna määrä tippui 574 tehtävään ja vuonna 2014 alle 500 tehtävään. Eksoten ensihoidon palvelupäällikkö Jan-Erik Palviainen kertoo tehtävämäärien vähentymisen johtuvan hälytysohjeen yhtenäistymisestä. toukokuuta 2015 yhdellä yksiköllä Rissalan lennoston lähialueilla.. Ensivastetehtävistä aiheutuu vuosittain noin 70 000 euron kulut. Alueella toimii yhteensä 25 ambulanssia, 9 siirtoyksikköä ja kenttäjohtoyksikkö. Yksiköiden määrä kasvaa entisestään, kun Puolustusvoimat aloittaa ensivastetoiminnan 18. Pelastuslaitoksella on alueella ensivastetoimintaa 15 paloasemalla. H elsinki 869 1117 970 l änsi -U Usimaa 1367 1445 1235 k eski -U Usimaa 1346 1322 1510 i tä -U Usimaa 512 502 668 k anta -H äme 1116 1178 1104 P äijät -H äme 996 1036 1165 k ymenlaakso 457 592 1260 e telä -k arjala 451 574 960 V arsinais -s Uomi 1531 1873 1821 k eski -s Uomi 1380 1868 1816 P irkanmaa 2859 3078 3509 s atakUnta 1257 1490 1636 e telä -P oHjanmaa 865 2220 2017 P oHjanmaa 502 1216 801 k eski -P oHjanmaa 408 1005 756 e telä -s aVo 612 905 1100 P oHjois -s aVo 904 1102 1195 P oHjois -k arjala 919 1058 1273 j okilaaksot 747 748 839 k ainUU 329 251 200 o UlU -k oillismaa 937 876 918 l aPPi 758 770 750 Pelastustoimen yksiköiden suorittamat ensivastetehtävät Suomessa 2010–2014 Janne Wall Careasta. Eksote on tehnyt Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen kanssa sopimuksen ensivastepalvelun tuottamisesta. PALOKUNTALAINEN 66 43 LÄHDE PRONTON ONLINE-TILASTOT 2014 2013 2010– 2012 ka. Lisäksi Eksote maksaa tarvittavat hoitovälineet, -tarvikkeet ja lääkkeet. Hälytysohjeen mukaisesti ensivasteyksikkö hälytetään alueella korkeariskisiin tehtäviin tai jos alueen ensihoitoyksikkö ei tavoita kohdetta riittävän nopeasti. Yhden ensivastetehtävän hinta EteläKarjalassa on 285 euroa. Myös paikalle hälytetty ensihoitoyksikkö tai kenttäjohtaja voi liittää ensivasteen tehtävään mukaan
– Ensivasteyksikkö on suoraan vasteissa noin kymmenessä A-hälytyskoodissa ja tilanteissa, missä ambulanssin saavuttaminen kestää yli 30 minuuttia. Pelastuslaitoksella on alueella 23 ensivasteyksikköä, joiden lisäksi myös meripelastusseuran alus Wärtsilä Rescue osallistuu ensivastetehtäviin merellä. Nyt tehtävämäärä on laskenut hyvälle tasolle, missä kokonaishyöty on hallinnassa. Edellisenä vuonna tehtäviä kertyi yksiköille 1200 kappaletta. Hälytysohjeet on hätäkeskuksella ja tarvittaessa kenttäjohtaja voi antaa tilannekohtaisen määräyksen hälyttää ensivasteyksikön. Ensivastetehtävät puolittuivat Pohjanmaalla – ”kokonaishyöty kunnossa” Pohjanmaan pelastuslaitoksen alueella ensihoitopalvelut järjestetään yhteistoimintana sairaanhoitopiirin ja pelastuslaitoksen kanssa. Alueen ensihoitoyksiköt saivat vuonna 2014 yhteensä 19 111 ensihoitotehtävää, joista Aja B-tehtäviä oli yhteensä 5 688 kappaletta. 44 PALOKUNTALAINEN 66 Osastonhoitaja Jouni Farin KYS Ensihoitopalvelusta kertoo ensivasteen vuosittaisten kulujen Pohjois-Savossa olevan noin 200 000 euroa. Kaikissa muissa tilanteissa ensivaste hälytetään ensihoidon kenttäjohtajan harkinnan mukaan. Ensivasteyksiköiden hälytyksessä on tapahtunut muutoksia, olemme tarkentaneet koodistoa, joihin tukiyksiköitä hälytetään, Farin kertoo. Ensivasteyksikkö hälytettiin tehtäville noin 500 kertaa. – Ensivasteyksikkö hälytetään aina kun se on hätäensiavun antamisen ja saavuttamisen kannalta tarpeellista. Ensihoitomestari Tom Smedlund Pohjanmaan pelastuslaitokselta kertoo ensihoitotehtävien vähentyneen hälytysohjeen muutoksen seurauksena. Hälytysohjetta muutettiin vuoden 2013 lopussa, koska ensihoidon uudistus johti tehtävien korkeaan nousuun vuonna 2013. Tehtävämäärä on laskenut hyvälle tasolle, missä kokonaishyöty on hallinnassa.”
PALOKUNTALAINEN 66 45 Jyrki Blomqvist ja Sini Palvimo esittelivät ensivastetoimintaa Siltakylän VPK:lla.
TEKSTI SILVIO HJELT KUVA PIXABAY. Palokuntakoulutuksen solmut solmussa Rajallisten ja jopa alati niukkenevien resurssien valossa on siis pakko alussa keskittyä aivan keskeisimpiin tehtäviin, eli sellaiseen, joka aivan ehdottomasti kuuluu yksikön jokaisen jäsenen yksilönä aina itsenäisesti hallita. Olisi tietenkin hyvä, jos kaikki osaisivat kaiken, mutta käytännössä nyt vaan on niin, että resursseja on rajallisesti. Tällöin herää kysymys, onko esimerkiksi solmujen tekeminen sellaista, jota ilman nuorempi palokuntalainen ei tule keikkapaikalla mitenkään toimeen. Palokuntien peruskurssille on ominaista, että se antaa muodollisen oikeuden osallistua käytännön toimintaan tiimissä, hälytysosaston jäsenenä. Ja kaiken kukkuraksi vielä alueelliset ja palokuntakohtaiset erot ja tarpeet huomioiden. Valtakunnallisesti siis osaamisen pienimpään yhteiseen nimittäjään. Mutta käsi sydämellä: milloin viimeksi jouduit keikkapaikalla tekemään oikean solmun (muuten kuin kattotyöskentelyssä, joka onkin aivan oma tieteenhaaransa). Ei ole rajattomia resursseja opettaa, ei ole rajattomia resursseja järjestää koulutusta eikä ole edes rajattomia resursseja ottaa opetusta vastaan silloin, kun sitä annetaan. Ne ovat mukavaa palokuntaperinnettä ja kivoja opettaa. Ja helppo tentata. Sellaiseen, mistä ei kerta kaikkiaan voida jättäytyä sen varaan, että yksikön joku vanhempi ja osaavampi hallitsee temput. Sellaiseen, jota ilman ei mitenkään pärjää. Minulla ei ole mitään solmuja vastaan. Palokuntien peruskurssin eli sammutustyön kurssin osalta vallitsee jonkinlainen yksimielisyys siitä, että kurssin tulee antaa valmiudet toimia yksikön nuorimpana jäsenenä siten, että jotenkin hallitsee keskeisimmät temput eikä ei ole vaaraksi itselleen ja muille. Eikä resursseja ole tulossa lisää. 46 PALOKUNTALAINEN 66 M i nkä tahansa ensimmäisen peruskurssin keskeisenä tehtävänä on johdattaa oppilaat jatko-opiskeluun. Johonkin on uudistuksessa vedettävä rajat, peruskursseissakin. Itse en muista, että olisin kymmeniin vuosiin – tositilanteessa tuskin koskaan – mutta kai olen poikkeava palokuntalainen
010 569 4700 Läntinen teollisuuskatu 2, 02920 Espoo, Finland UUSI VIESTINTÄJÄRJESTELMÄ GALLET F1 XF -PALOKYPÄRÄÄN Integroitujen kuulonsuojaimien ja tiedonsiirron lisälaitteiden mallisto MSA Gallet F1 XF -kypärien kanssa. Pelkkään tiedonsiirtoon tarkoitetuissa laitteissa on kaiutin ja mikrofoni (puomitai kallomikrofoni). PALOKUNTALAINEN 66 47 TAHTO, TARKOITUS, www.turvata.. ATEX-malleja saatavana käyttöön ATEX-radioiden kanssa. Liitäntä Virve-radioihin PPT-moduulin välityksellä. Itävaltalaisen Texport GmbH:n liikeidea perustuu laadukkaiden tuotteiden valmistamiseen ammattilaisille. • TEXPORT® Triple Fabric® hengittävät ja kulutusta ja pesua kestävät tekstiiliheijastimet • HPX-System® nopeuttaa vetoketjun vaihtoa • Airblocker® pehmuste muodostaa eristävän tuuletuskanavan hartiaseudulle • Wicking Barrierkapillaarisen kosteuden esto • Hartiaosien joustava liitos takaa hyvän liikkumavaran • Drag System .pelastuslenkki takana • Loop Systempelastuslenkki kainaloiden alta • Kaikki Texport sammutusasut valmistetaan Itävallassa INNOVATIIVINEN PHOENIX X-TREME® TEXPORT SAMMUTUSASU PBI® Neo INNOVATIIVINEN PHOENIX X-TREME® TEXPORT SAMMUTUSASU PBI® Neo. Kuulonsuojaimissa mm. puh. Jatkuva kehitystyö ja testaus varmistavat että sinulla on aina käytössäsi parhaat materiaalit ja uusimmat ratkaisut. tasontunnistustoiminto ja tiedonsiirtomahdollisuus
Peruskoulutus 1 antaa palokuntalaiselle hälytyskelpoisuuden. Niissä selviämisen oppiminen otetaan toissijaiseksi tavoitteeksi, johon vastataan peruskoulutuksella 3 tai palokunnan harjoitusilloissa saavutettavalla valmiudella. Kun uudistus alkaa olla lähellä käyttöönottoa, alkaa ilmaantua erilaisia pelkoja ja epäluuloja uudistettua järjestelmää kohtaan. Aluksi ei varmaan mikään tunnu vielä kovin uudelta. Se hyödyntää myös uusia tietojärjestelmiä ja toimintatapoja. Uudistus eteni aluksi hyvin hitaasti, tai oikeastaan pyöri pelkästään saman pisteen ympärillä. Olemme vaatineet koulutusuudistusta. Monimuotoisuus ja opitun tunnustaminen mahdollista Koulutus tulee mahdollistamaan – toteutustavasta riippuen – monimuotoisemman palokuntatietojen ja -taitojen oppimisen. Apuna käytetään esimerkiksi Prontotietojärjestelmää, jonka avulla arvioidaan ne tehtävät, joihin palokunta on joutunut vaikka viiden vuoden aikana. Koulutus tulee Palokuntakoulutus uudistuu sittenkin uudistuksen kautta olemaan entistä joustavampaa. Tämä johtui siitä, ettei SPEKissä ollut sitä osaamista, mitä koulutusjärjestelmästä vastaaminen vaati. Hyvin lyhyessä ajassa hän otti homman haltuun, ja samalla alkoi uudistus oikeasti edetä. Näihin tehtäviin annetaan peruskoulutus 2. Uudistus tuo väkisin mukanaan sen, ettei enää edes pyritä vetämään kaikkia koulutettavia ”samasta putkesta läpi”. Asia korjautui pari vuotta sitten järjestöön palkatun koulutussuunnittelijan myötä. Kun uudistusta toivotaan, se useinkin tulee aluksi liian hitaasti. Sopimuspalokuntalaisten koulutusjärjestelmästä vastaa tällä hetkellä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK. Tästä muodostuu palokunnan koulutustavoite, jonka mukaisesti palokunnan henkilöstö ensisijaisesti koulutetaan. Tämän työn seurauksena päästään ensi vuoden alussa kokeilemaan uuden opetussuunnitelman mukaista koulutusta. Mikä muuttuu. 48 PALOKUNTALAINEN 66 VILLIMIES Isto Kujala VILLIMIES Pelastusalan käsitteet määrittelyyn SOPIMUSPALOKUNTIEN LIITTO on kantanut huolta palokuntakoulutuksen tilasta. Sisäänajovaihe lähtee varovasti liikkeelle ja korjauksia voidaan tehdä palautteiden avulla. Vaatimus ei tullut tyhjästä tai pelkästä vaatimisen ilosta, vaan todellisista, sopimuspalokuntakentältä viestitetyistä tarpeista. Tässä yhteistyössä katsotaan, mikä on kyseessä olevalle palokunnalle tarpeellinen koulutus. Viiden vuoden tarkastelussa voidaan löytää joitakin harvinaisempia onnettomuustilanteita, joihin palokunnan henkilöstö on joutunut. Asteittain uusi koulutus muuttuu paremmaksi ja paremmaksi… siihen haluan uskoa.. Se tunnustaa ja tunnistaa myös aiemmin opitut asiat, ja vielä niin, että oppimista voi tapahtua myös muun muassa palokunnan nuoriso-osastossa, palokuntien harjoitusilloissa ja itsenäisen oppimisen kautta. Tämä takaa paremman koulutuksen kuin aiempi järjestelmä. Tätä seuraava peruskoulutus 2 (käytän koulutuksesta omaa epävirallista termiä) muotoutuu pelastuslaitoksen ja sopimuspalokunnan yhteistyön perusteella. Peruskoulutus 1 on kaikille samanlainen – muodostaen perehdyttämisen, sammutustyökurssin ja hätäensiavun. Parasta uudistuksessa on se, ettei koulutusjärjestelmä enää voi jämähtää vuosikymmeniksi paikalleen, vaan uusi opetussuunnitelma edellyttää jatkuvaa kehittymistä. Tämäkin voidaan oppia muutenkin kuin pelkästään vanhanmallisella kurssilla istuen
PALOKUNTALAINEN 66 49 Kirkonkelloista matkapuhelimiin TEKSTI SILVIO HJELT, ”PUHELININSINÖÖRIN POIKA” KUVAT GRANKULLA FBK:N MUSEO JA SILVIO HJELT HÄLYTTÄMISEN LYHYT OPPIMÄÄRÄ Nykyajan viestikapuloita. Toisen saa tarjouksessa parilla kympillä / pari, paristoineen, kuuluvuus pari kilometriä (vasemmanpuolinen on PMR-radio, joita herkuttelijoille toki löytyy paljon edistyksellisempiäkin versioita).
Puutteineenkin järjestelmien keskimääräinen luotettavuus oli hyvä. Asia ei kiinnosta enää ketään, paitsi tietenkin palokuntalaisia ja hädässä olevia kansalaisia, joilla on perusteltu oikeus olettaa, että yhteiskunta hoitaisi tämänkin asian kuntoon. Alempi kuva: Hälytysjärjestelmään kytketty lankapuhelin osana väestönsuojeluvalmiutta.”Ulospäin suuntautuvassa liikenteessä vastaanottajan numero valitaan keskellä olevaa jousitettua kiekkoa pyörittämällä”. Viime sotien jälkeen muita puheluita katkaiseva komentopuhelinjärjestelmä oli päivän sana, ja sen täydennyksenä sireenit, jotka tavoittivat ainakin taajamissa ja paloaseman lähistöllä oleskelevia palokuntalaisia. Armon vuonna 2015 Kännykkä-Suomi on enää muisto, kuten myös aikaisemmin toimineet hälyttämisjärjestelmät. Sen ja joidenkin haaveiden edessä muut järjestelmät hiljaa haudattiin. Sireeni kutsui kaikkia kynnelle kykeneviä ja etenkin palokuntaan kuuluvat avustamaan. Puhelimen yleistyessä se valjastettiin erityisesti avainhenkilöstön hälyttämiseen. Sen jälkeen sopimuspalokuntien hälyttäminen on siirtynyt pelastusalueiden tehtäväksi, eli suuressa myllerryksessä käytännössä unohtunut. VPK-toiminnan alkuaikoina tyfonin ja myöhemmin sireenin ääni korvasi kellot ja rummut. Kokemukset osoittavat, että näin ei tapahdu, ei ainakaan itsestään. Sattumalta GSM-järjestelmän kylkiäiseksi keksitty tekstiviesti jouduttiin palokuntien omasta toimesta ottamaan käyttöön, kun muita järjestelmiä ei enää ollut. 50 PALOKUNTALAINEN 66 P alokuntatoiminnan ollessa vielä kunnallista, Kännykkä-Suomen syntymäaikoihin, oli sopimuspalokuntien hälyttämiseen käytettävissä neljä tai oikeastaan viisi erilaista toisiaan täydentävää kanavaa. Kaupunkiympäristössä käytettiin lisäksi rumpuja. Sen jälkeen tapahtui – ei mitään, paitsi että lisäksi keksittiin VIRVE. Ylempi kuva: Veivattava sireeni syrjäytti aikoinaan pumpattavan tyfonin. Ennen ennenaikaista romuttamistaan 160 MHz –verkosto kattoi liki koko valtakunnan.”. Ennen vanhaan kirkon kelloilla oli kaksi tehtävää: kuuluttaa kirkollisista tapahtumista ja hälyttää kansalaisia hädän uhatessa
PALOKUNTALAINEN 66 51 sitten kotiväen muodostamilla soittoketjuilla eli ”palohuhulla”. Plus Vanhassa Paloradioverkossa oli integroitu henkilöhakuominaisuus – nykyisessä ei niinkään (lähde: Lausama: Palokuntien uusi radiotoimintaopas, SPTL, 1975). Pian oli Puolustusvoimien tukiasemaverkoon tukeutuva ARP eli AutoRadioPuhelinverkkokin myös siviilien käytettävissä. Ja nyt, Jälki-Kännykkä-Suomessa, se on enää ainoa järjestelmä, samoissa verkoissa toimivan ja samoja tekstiviestejä peltiäänellä toistavan robottipuhelimen ohella. Radiotoimintaa siihen aikaan rajoittavia jäykkiä säädöksiä tarvittaessa kierrettiin, ja järjestelmä toimi. Viisikin rinnakkaista hälytyskanavaa, kunnes… ARP-”matkapuhelimen” lisäksi palokuntalaista tavoiteltiin sireenillä, komento(lanka)puhelimella, palokuntaradiohenkilöhakulaitteella ja valtakunnallisella kaukohakulaitteellakin. Jotkut palokunnat käyttävät viestintään nykyisin PMR-radioita eli halpoja lisenssivapaita kansanradioita, joiden kuuluvuus hyvinkin kattaa lähitoimintaalueen. Jäljelle jäi palokuntaradio, johon oli saatavissa kätevänkokoisia henkilöhakulaitteitakin. Ja näiden päälle rakennettiin vielä silloin valtiollisen Postija Telelaitoksen toimesta kaukohakujärjestelmä, eli valtakunnan kattava henkilöhaku, joka perustui POCSAG-protokollaan. Tämäkin verkko toimi 150 MHz taajuusalueella, ja edistyksellisimmissa radioissa oli yhdessä ja samassa asemassa yhdistettynä ARP, paloradio ja Meri-VHF. Mutta sitten tapahtui: NMT-puhelimien yleistyessä kaukohakujärjestelmän tilaajamäärät putosivat. Ennen ennenaikaista romuttamistaan 160 MHz –verkosto kattoi liki koko valtakunnan. Koska kukaan arvovaltainen taho ei ollut vaatimassa sen pysyttämistä, järjestelmä purettiin kannattamattomana. Kunnes valtakunnan kattava palokuntaradio pikavauhdilla lopetettiin. Henkilöstön hälyttäjiksi ne sen sijaan eivät sovellu. Tänäänkin. Sireenien poistuessa ja vähitellen ruostuessa kiinni paikoilleen ryhdyttiin kehittämään yleisradiolähetyksien RDS-liikennevaroitustoimintoon perustuvaa DARC-hälytintä. Todettakoon tässä vielä kertauksena, että tekstiviesti itse asiassa ei ole mikään GSM-verkoon ensisijaisesti kuuluva osa, vaan kyseisen verkon tekniikan sattumalta mahdollistama lisäominaisuus, jonka suosio etenkin nuorten keskuudessa yllätti suunnittelijatkin. Vanhaa 160 MHz kalustoa lienee edelleenkin joidenkin radioamatöörien kunnostamana käytettävissä, kunhan joku osaa käyttää. Tämä myös selittää tekstiviestin problematiikkaa: se on 160 MHz paloradio 1960-luvulla palokuntien 160 MHz –radioverkko teki tuloaan, ja siihen kätevästi kytkettiin henkilöhakulaitteetkin. Kuuluvuus oli yleensä hyvä ja tarvittaessa uudenaikaisimmat ajoneuvoradiotkin pystyivät jopa releoimaan, mikä ominaisuus on jäänyt VIRVEstä kustannussyistä käytännössä pois. Suomi oli viestiliikenteen kärkimaa ja viestiliikennejärjestelmät kehittyivät. Toisaalta, viiden minuutin lähtöaika vaatii joka tapauksessa, että ensilähdön palokuntalaiset oleskelevat kutakuinkin sireenin kuuluvuusalueen puitteissa. Nyt 160 MHz palokuntaradio elää hiljaiseloa lähinnä savuradiona, koska VIRVE:n kuuluvuus on osoittautunut sisätiloissa sellaiseksi kuin on. Tarkoituksena taisi olla palokuntien pakottaminen VIRVE:n käyttäjiksi kustannuksista huolimatta. Sitten tapahtui lisää: Virallisen uhkakuvan muuttuessa sireenit määrättiin hiljaisiksi, ettei vanhempia vielä sodan muistavia kansalaisia vaan häirittäisi. Jäljelle jäi enää GSM Ainoaksi sopimuspalokuntien henkilöstön hälyttämisjärjestelmäksi jäi GSM-puhelimien tekstiviesti, jonka sopimuspalokunnat alun perin itse ottivat käyttöön lähinnä osaksi ketjusoittoa, sireenihälytyksen ja komentopuhelimien kuuluvuuden laajentamiseksi. Siihen panostettiin huhujen mukaan rutkasti yhteiskunnan riihikuivaa rahaa, mutta viimeisin eli viime vuosituhannen lopussa näytillä ollut ”kannettava henkilöhakulaite” oli likimain puolen kilon voirasian kokoinen kapistus, joten projekti lienee hiljaa haudattu. Ja vaatihan sireenihälytys päiväsaikaan työssäkäyntimatkojen pidentyessä muutenkin täydennykseksi usein puhelinketjunkin. Komentopuhelinjärjestelmäkin jäi suhteellisen kalliina ja jäykkänä hiljaiseloon, mutta sellaisia lienee vieläkin jossain olemassa. Tosin VIRVE jäikin nimenomaan viranomaisten yksinoikeudeksi, pitäen siten asemien lukumäärää pienenä ja samalla pakottaen sopimuspalokuntia kaikenlaisiin virityksiin. ARP-radioverkkoa käyttäneet siirtyivät NMT-käyttäjiksi, joten myös ARP vähitellen poistui takaviistoon. Samaa järjestelmää, mutta ”toiminnallisesti toisin päin” käytettiin poikkeusolojen väestönsuojelumuodostelmien yhteydenpitoon keskenään ja palokuntien kanssa. Palokuntien radioverkosto oli kätevästi kytkettävissä lankapuhelinverkkoon. Kannettavanakin
Ja sellaisen maamme pelastustoimi otti keskeiseksi keinoksi sopimuspalokuntiensa hälyttämiseen. Nyt sellainen on tekeillään Saksassa. Ja vertailun vuoksi puoli kiloa tuoretta voita. Niin, sitäkin kentällä ihmetellään. Syksyllä 2014 tehty palokuntabarometri puhuu raadollista kieltään: noin 40% maamme kaikista palokuntalaisista pitävät GSM-puhelimen kautta tulevia hälytyksiä epävarmoina. Yhteiskunnan tasolla voidaan puhua suuren luokan laiminlyönnistä! Miten tämä on mahdollista. Paloradiopiippareiden vertailuksi on tässä valittu tulitikkuaski. Olihan Tetra-tekniikkaan perustuva VIRVE jo silloin vahvasti kehityksen kärjessä. Vastaus kai sisältyy otsikkoon: ”VPK ei tarvitse”. Se on ainoa mahdollinen selitys, ellei sitten oleteta, että VIRVEn kehittäjien tai erityisesti niitä ohjaavien toimijoiden osaamistaso eli perustietämys pelastustoimen arkitodellisuudesta oli niin kovin alhainen, etteivät todellakaan ymmärtäneet, että Tetraspekseihin olisi alun perin pitänyt sisällyttää myös sopimuspalokuntalaisten henkilöhakuominaisuus. 52 PALOKUNTALAINEN 66 pelkästään järjestelmän kylkiäinen, ei sen keskeinen rakenteellinen osa. Joka toisessa taas ei ole. TietoyhteiskuntaSuomessa sen sijaan luotetaan tuuriin. Tuhannen taalan mahdollisuus käyttää kotimaista osaamista jonkun todella hyvän järjestelmän kehittämiseksi meni ohi. Mutta asia ei ole unohtunut Nyt kun asia on toistuvasti kaatuvien, ruuhkautuvien ja muuten satunnaisesti toimimattomien viestiverkostojen ongelmien myötä taas kerran noussut yleiseen tietämykseen, päivitellään, että koska sopimuspalokunnat ovat osa kunnallista pelastusKaikilla yli valtakunnan ulottuva kattavuus, mutta ainoastaan kahdella saatiin sopimuspalokuntalaisia liikkeelle (keskellä se KaukoHaun isompi 4-kanavapiippari, ja oikealla vieläkin toimiva MeriVHF, jonka integroidut ARPja Paloradioominaisuudet ovat vanhentuneet). Noin 40% maamme kaikista palokuntalaisista pitävät GSMpuhelimen kautta tulevia hälytyksiä epävarmoina.”. Sen puutteen korjaamiseksi onkin joka toisessa sopimuspalokunnassa käytössä jokin pelastuslaitoksen tai palokunnan itse hankkima lisävarmennus, kuten museosta esiin kaivetut 160 MHz henkilöhakulaiteviritelmät lähihälyttämiseen, jotta ainakin avainhenkilöitä saataisiin jollain varmuudella liikkeelle
Ellei sekin asia kaadu kustannusjaon kiemuroihin. Asiaa on kymmenisen vuotta sitten perusteellisestikin pohdittu ja työryhmä on mietintönsä ministeriölle luovuttanut. Jos tahtoa on, niin resurssit löytyvät, eli tahdosta se on kiinni. Siihenkin liittyvien hälyttämiskiemuroiden samoin kuin voimassa olevan lainsäädännön valossa on ilmeistä, että valtakunnassa edelleen vallitsee syvä tietämättömyys joistakin perustavaa laatua olevista tosiasioista. Toinen on se, että muualla kuin ehkä Ruuhka-Suomen väestökeskittymissä muodostaa sopimuspalokuntatoiminta operatiivisen pelastustoimen keskeisen rungon, ja toinen on se, että sopimuspalokunnan yksikkö ensisijaisesti muodostuu ajoneuvon miehityksestä. Ja kaiken lisäksi niin varmasti, että tarvittava miehistö saadaan ilman merkittävää viivettä kokoon joka kerta. Tämä juttu kirjoitettiin jo joulukuussa, mutta tammikuussa nousi siviilimaailmasta esille parikin uutta nettisovelluksiin perustuvaa hälytysjärjestelmää, joita ryhdytään kokeilemaan. On se vaan kummaa, että näin yksinkertaisesta asiasta on pakko koko ajan jankuttaa! PS. Tämä miehitys ei ole könttänä hälytettävissä muulla tavalla kuin hälyttämällä kukin palokuntalainen erikseen. PALOKUNTALAINEN 66 53 tointa, niin valtiovallan on aivan mahdotonta tehdä mitään. Sieltä se löytynee jostain laatikosta. Voipi olla, että joskus tähänkin maahan saadaan luotettavasti toimiva järjestelmä yhteiskunnan keskeisten turvallisuustoimijoiden hälyttämiseksi. Sen väittämän voi kuitata toteamalla, että olihan hätäpuheluiden vastaanottokin kunnallisten pelastuslaitosten toimintaa, mutta eihän se estänyt valtiota ottamasta hätäkeskustoimintaa haltuunsa, jättäen samalla pelastuslaitokset ilman keskeistä johtamisvälinettä. Siitä vaan lukemaan, sen sijaan että julkisuudessa esitetään erilaisia vältteleviä viittauksia kustannuksiin ja kunnalliseen itsenäisyyteen. Eläkäämme toivossa! ARP-taajuusalueella 150 MHz riitti harvakin tukiasemaverkko kuuluvuuden takaamiseksi jokseenkin koko valtakunnassa (lähde: Telelaitoksen tukiasemakartta, toukokuu 1994)
Lavan kulmassa on nykyään myös pieni nosturi, jolla saa isonkin moottoriruiskun nostettua lavalle. Auto palvelee nykyään maastoautona tunnuksella KY 329. Unimogissa oli alkujaan keulapumppu ja kori ohjaamon takana. Perässä vedettiin yksiakselista perävaunua, jossa kuljetettiin moottoriruiskua, letkuja ja muuta kalustoa. Kun keulapumppu poistettiin, auton pituus lyheni noin metrillä. Unimogin maasto-ominaisuudet paranivat huomattavasti, kun kori ja pumppu poistettiin. UNIMOG-SARJA, OSA 2 Ravijoen VPK Unimogistaan: Automaailman timantti, voimanpesä ja todellinen ajonautinto Mercedes-Benz, Unimog S-404 1134x4/2900 Vuosimallia 1970 Käyttövoima: Bensiini Renkaat: 10,5-20/8PR Moottorin iskutilavuus: 2190 Omamassa: 3500kg Teemu Kuokka, palokunnan päällikkö, Ravijoen VPK, puh. 0407485651 LISÄTIETOJA. Korissa oli miehistötila ja noin 800 litran vesisäiliö. Autoa käytetään nykyään lähinnä maastopalojen sammutuksessa, sammutuskaluston siirrossa ja letkujen keräyksessä. Lavalta löytyvät tänään moottoriruisku sekä säilytyslaatikot letkuille ja muulle kalustolle. Perävaunua ei ole käytetty 90-luvun alun jälkeen. Autoa muokattiin 2000-luvun alussa ottamalla kori ja säiliö hytin takaa pois ja rakentamalla sen tilalle lava. 54 PALOKUNTALAINEN 66 KALUSTOKULMA INFO VIROLAHTELAINEN RAVIJOEN VPK osti Unimogin uutena vuonna 1970 ja se on ollut hälytyskäytössä siitä asti
PALOKUNTALAINEN 66 55 KALUSTOKULMA Ravijoen VPK Unimogistaan: Automaailman timantti, voimanpesä ja todellinen ajonautinto
Aktiiviviherseinän kasvit ovat perinteisiä huonekasveja: viirivehkaa, rönsyliljaa, sulkasaniaista sekä kultaköynnöstä. Tulosten mukaan aktiiviviherseinän kasvit poistavat ihmiselle haitallisia kemikaaleja ilmasta keskimäärin 129 kertaa tehokkaammin kuin tavalliset kasvit. Eeva Niemelä NaturVention Oy:stä kertoo viherseinän poistaneen tai vähentäneen sisäilmasta johtuvia oireita noin 97 prosenttia. Statisti Oy:n tekemän tilastollisen analyysin mukaan aktiiviviherseinän avulla työympäristön haittoja sekä sisäilmasta johtuvia oireita pystytään poistamaan tilastollisesti erittäin Sisäilma kuntoon viherkasveilla. TEKSTI JA KUVA SASU MÄKINEN. FreshWall-seinissä käytetään patentoitua Naturbo™-teknologiaa, joka hyödyntää biotransformaatiota kasvien juuristossa. Kyse oli teknisestä ongelmasta, jonka korjauksen jälkeen kasvit ovat voineet hyvin. Kymenlaakson pelastuslaitoksen Kotkan toimipisteeseen sijoitettiin sisäilmaremontin päätyttyä 14 aktiiviviherseinää. Tämä tarkoittaa sitä, että yhdessä FreshWall Original -aktiiviviherseinässä on noin 8000 kasvin ilmanpuhdistusteho. NASA:n tutkijat kehittivät 1970-luvulla aktiivisen vesiviljelytekniikan, jonka pohjalta Naturbo-teknologiaa on kehitetty. Biotransformaatio on tuttu ilmiö jätevesipuhdistamoista, joissa saastunut vesi luonnollistetaan mikrobien avulla käyttökelpoiseksi. Ne eivät kasva mullassa, vaan ilmavirran huuhtomissa rakeilla täytetyissä vesisäiliöissä. Asiakaskokemusten perusteella ihmiset ovat näin ollen pelastuneet pitkältä sairaslomakierteeltä. Viherseinällä on myös pyritty parantamaan tavallista sisäilman laatua tunkkaisissa ja kuivissa avokonttoreissa, neuvotteluhuoneissa sekä toimistoissa. Useamman vuoden kokemuksen perusteella kasvien on kuitenkin todettu parantaneen sisäilmaa. Vastaavia tilastollisia merkitsevyyksiä ei olla saatu edes astmalääkkeiden vaikutuksia tutkittaessa. Myös ItäSuomen yliopiston tekemä tutkimus puhuu aktiiviviherseinän puolesta. Tutkimuksessa vertailtiin NaturVentionin patentoimassa järjestelmässä ja tavallisesti mullassa kasvavia kasveja. Suurin osa kasvien ilmanpuhdistuksesta tapahtuu juuristossa, jossa elävä mikrobipopulaatio poistaa sisäilmasta haitallisia yhdisteitä hajottamalla ne kasvin ravinteiksi. merkittävästi. Kasvit kuitenkin nuukahtivat jo muutaman päivän käytön jälkeen. 56 PALOKUNTALAINEN 66 KALUSTOKULMA J yväskyläläisen NaturVention Oy:n markkinoima viherkasviseinä poistaa haitallisia aineita huoneilmasta. Aktiiviviherseinä on erityisen suosittu kohteissa, joissa remontit tai mekaaniset ilmanpuhdistimet eivät ole auttaneet ihmisten oireisiin. Viherseinä toistaiseksi harvinainen näky paloasemalla Suomen aktiiviviherseinät ovat toistaiseksi käytössä ainoastaan yhdellä paloasemalla
• PELASTUSLIITOT • PELASTUSTIETO • SSPL • PALOKAMU • PALOKUNTALAINEN • SPPL • PUHDAS PALOASEMA ESITTÄYTYY • VINKKEJÄ REKRYTOINTIIN • HAKA-INFO • KILPAILUJA • PALOKUNTAPALVELUJA ALUEELLASI JA VERKOSSA • UUDISTUVA PALOKUNTAKOULUTUS ESITTÄYTYY • KALUSTOESITTELYÄ • JA PALJON MUUTA
Man borde inte mera få acceptera de – tills vidare huvudsakligen dolda kvalitetsskillnader som är följden av den nuvarande utvecklingen. Struntprat. Detta faktum vill de som stöder ett kommunalt räddningsväsende inte erkänna så att det hörs. Med hjälp av ett sådant skulle även ett kommunalt räddningsväsende få sådana riksomfattande ramar inom vilka verksamheten kunde utvecklas. MED NUVARANDE MÄTARE är en kvalitetsjämförelse mellan verken snarast för syns skull. man skär ner kostnader samtidigt som man med strålande ögon påstår att servicenivån inte sjunker. Detta vill man inte erkänna men sanningen kryper ändå fram så småningom. ETT RIKSOMFATTANDE SERVICENIVÅBESLUT skulle utgöra ett första steg mot en med tanke på medborgarna mera jämlik framtid. En hop räddningsdirektörer argumenterar kraftigt för det nuvarande systemet och motsätter sig en starkare statlig styrning. Även Kommunförbundet vill se en fortsättning på det nuvarande systemet som håller på att utveckla sig mot allt större ojämlikhet, sett ur medborgarnas synvinkel. Var och en som känner rådande praxis då det gäller att registrera enheters olika tider vet att de uppgifter som systemet ger är allt annat än jämförbara. IFALL MAN ”inte går till staten” så behövs det nu åtminstone ett riksomfattande beslut om räddningsväsendets servicenivå och pålitliga mätare för det olika tjänsterna. Ett riksomfattande servicenivåbeslut behövs – nu! Representanter för räddningsverken är stolta över linjen ”Hej, vi sparar men servicen blir inte sämre!.”. DE SOM SIKTAR PÅ en post som räddningsöverdirektör i räddningsöverdirektörens ställe håller låg profil även om de i diskussioner på tumanhand till och med våldsamt kan kritisera den nuvarande situationen. BETRÄFFANDE NEDSKÄRNINGSOBJEKTEN FINNS det ingen riksomfattande linje utan varje verk gör som det själv vill. 58 BRANDKÅRISTEN 66 CHEFREDAKTÖR Pekka Koivunen LEDARE BRANDKÅRISTEN DET FINSKA RÄDDNINGSVÄSENDETS servicenivå håller sakta men säkert på att sjunka – och på lite olika sätt inom de olika räddningsområdena. Man jämför räddningsverkens servicenivåer genom att till exempel undersöka beredskapstiderna. Man får endast hoppas att maskeringarna inte rämnar på något alldeles särskilt tråkigt sätt som drabbar medborgarna. Kretsarna inom branschen vill inte i regeringsprogrammet ha något utvecklande av en statlig styrning av räddningsväsendet och inte heller mycket annat, utan det skall räcka med att ordet räddningsväsendet blir nämnt. Dessa kretsar gynnas av att det nuvarande splittrade arbetssättet bibehålls. Representanter för räddningsverken är stolta över linjen ”Hej, vi sparar men servicen blir inte sämre!”. Man måste dessutom absolut få en utomstående instans för att bedöma räddningsverkens kvalitetsnivå. På det sättet hålls arbetsgivaren nöjd. För tillfället bedömer verken sig själva, och resultaten är därefter. Inom varje verk ”sparas” det, dvs. Nedskärningarna utsmyckas med de mest förunderliga förklaringar, men de är ändå beslut om att skära ner på servicenivån. DET OJÄMLIKA RÄDDNINGSVÄSENDET syns ännu inte hos skattebetalaren, men det väntar redan bakom knuten
Själva barometern har under vintern analyserats och publicerats och ett sammandrag har sänts till alla avtalsbrandkårer. En analys som dessutom av praktiska skäl måste bli rätt subjektiv, huvudsakligen baserad på viss kunskap om fältet. Att detta fält kan se annorlunda ut om man med färgade glasögon tittar på det från yttre rymden gör endast åsikterna värdefullare. Idén med enkäten skall vara att man kan säga just så som man upplever saken, utan risk för repressalier eller andra olägenheter. Glädjande är även andelen svar från det svenskspråkiga fältet. Någon som kanske mer eller mindre befogat upplever sig som måltavla för missnöje har invänt att ”om var och en får säga vad man vill så blir det ju en övervikt av gnällspikar och deras missnöje ”. Och också mellan raderna kan man utläsa ett och annat av större eller mindre intresse. Samtliga öppna svar kan envar vidare läsa på www.sspl.fi, dock så, att man utplånat sådant som personliga påhopp och information som kunde avslöja den som svarat. Då den som svarat har tagit sig mödan att skriva ner sina tankar skall de både läsas av någon och sedan tas på allvar. Där har arrangörerna misslyckats, men man lovar att bättra sig till nästa enkät. De första analyserna är nu nästan klara, och resultaten används för att förbättra avtalsbrandkårsverksamheten. Så är det förstås, men endast delvis. Sådär i kalla siffror kan nämnas att de öppna svaren genererade 289 sidor text, dvs. BRANDKÅRISTEN 66 59 BRANDKÅRISTEN E nkäten ”Avtalsbrandkårsbarometern 2014” genomfördes hösten 2014 och samlade hela 2015 svar, vilket skall anses vara ett synnerligen gott resultat. Yttre rymder behöver ibland påminnas om att realiteterna bland gräsrötterna TEXT SILVIO HJELT. Å andra sidan är ju även de åsikter som skrivits ner rätt subjektiva, avspeglande verkliga förhållande på det verkliga fältet. Det motiverar en fortsatt satsning på översättningsarbete. Under de öppna frågorna har envar således kunnat uttrycka sina egna personliga åsikter. Vi tackar för responsen att ”det verkar inte som om hela enkäten skulle gälla just mej”. Varje organisations kanske värdefullaste tillgång är motiverat kritisk respons, för endast den vägen sker en utveckling. Tack! Börjande med lovorden, alltså från enkätarrangörerna till er som svarat: Tack, ni har gjort ett strålande arbete! Enkäten var det första försöket i den riktningen, och det finns förstås ett och annat som kunde ha gjorts annorlunda. En del frågor blev inte ställda, och i stället blev hela enkäten onödigt operativt inriktad. Här presenteras några subjektiva observationer. 7152 åsikter (knappa 60.000 Mellan raderna Vad som även kan utläsas ur avtalsbrandkårsbarometern 2014 ord), vilket kanske förklarar att analysen dröjt
den tid man varit med i brandkåren. Landsbygdens avfolkning och ökande produktivitetskrav i arbetslivet bidrar inte heller till fortbeståndet. Man skall alltså inte ännu dra alltför långt gångna slutsatser om framtiden, men det är nog skäl att se upp en del. Och när över 100 svar uttryckligen nämner ord som ”meningsfull” och ”förståndig” så är det ett tecken på att allmän skärpning och kritisk analys kunde vara på sin plats. Allt som idag förefaller självklart är inte det i morgon! ryms inte helt inom den ramen. Dessvärre avspeglar barometern inte något särskilt stort förtroende för själva beslutsfattandet. Att brandkårsarbeta eller att inte göra det Majoriteten av dem som besvarade enkäten tycks vara rätt nöjda med sin tidsanvändning. Dagens medborgare tenderar till självuppfyllelse och att låta myndigheterna ta ansvar, en tendens som dessa myndigheter tycks uppmuntra. Ett vanligt talesätt är förstås att ”det var bättre förr”, medan ett annat åter optimistiskt säger att ”människan är världens anpassningsdugligaste varelse” (näst efter en del ohyra). Eller kanske uttryckt på annat sätt: En viss resursknapphet har alltid kännetecknat avtalsbrandkårsverksamheten, så man är van att anpassa munnen efter matsäcken. Dessutom utgör ju pengar vanligen inte den centrala drivkraften då det gäller tredje sektorns arbete. Sådana försvinner inte av att man låtsas som om att de inte skulle existera. Gemensamma aktiviteter för det allmänna bästa 10 20 30 40 50 60 <1 1-?5 6-?10 11-?15 16-?20 >20 Oro för kontinuiteten (enligt brandkårsålder) Inga bekymmer Bekymran Vet inte Linear (Bekymran) % år i brandkåren n=2014 Fig 1 Fig 2 tycks upplevas som ok, och avvikande från en del andra frågor så syns det ingen fastare koppling till ”brandkårsåldern”, dvs. Däremot kan man beträffande farhågorna om kontinuiteten skönja vissa trender: Ur ett längre perspektiv kan man utläsa en ökande oro för framtiden. Av dem som varit med längre än 20 år är över hälften oroade av hur det skall gå, medan man som yngre har större tillförsikt. Här gäller det alltså för dem som besluter att basera sina beslut på fakta och inte på fiktion. En tredjedel av de 858 personer som besvarade den öppna frågan om framtidens utmaningar antydde vidare att de krav och förpliktelser som brandkårsarbetet ställer inte befrämjar rekryteringen. 60 BRANDKÅRISTEN 66 BRANDKÅRISTEN kan te sig något annorlunda än man trott. Det kunde kallas förmåga att improvisera, vilket brandkårer ju gör hela tiden, i det operativa arbetet. 10 20 30 40 50 60 <1 1-?5 6-?10 11-?15 16-?20 >20 Oro för kontinuiteten (enligt brandkårsålder) Inga bekymmer Bekymran Vet inte Linear (Bekymran) % år i brandkåren n=2014 Fig 1 Fig 2. I alla grupper finns det de som jobbar mycket och de som jobbar mindre. Men barometern pekade även på en del annat som kräver fokusering: Nånting inom brandkårsutbildningen haltar betänkligt, både som system och som en brandkårsintern angelägenhet. Däremot kan brist på centrala resurser förvisso stjälpa hela verksamheter, och om det som stjälps utgör det mest kostnadseffektiva så handlar samhället stolligt. Inbesparingarna Medan man i den officiella debatten rätt högljutt klagar över behovet att spara så tycks det problemet ännu inte ha nått gräsrötterna. 2–5 timmar per vecka MÅNGA ÖPPNA svar betonade förändringarna i samhället, vilket minskat det frivilliga brandkårsarbetets attraktion. I viss mån beror detta förstås på att man inte alls vet hur besluten fattas. Vi kunde kalla dem attitydproblem. I det hänseendet kompletterar enkäten en bild som redan kunde skönjas redan bland de öppna svaren i undersökningen om atmosfären i brandkårerna: Det finns en del problem som väntar på sin lösning, problem som man inte haft lust att se eller acceptera som problem
Det faktum att en massa brandkårister inte hade en aning om Förbundets existens, blandade ihop branschens olika organisationer, eller bara annars ansåg sig sakna bas för en utvärdering visar dock entydigt att det ännu finns en hel del att göra beträffande synligheten. BRANDKÅRISTEN 66 61 Fig 3 Fig 4 10 20 30 40 50 60 70 <1 1-?5 6-?10 11-?15 16-?20 >20 Staten, regionen, kommunen eller.... I det fallet har Förbundet det bättre ställt, eftersom det kom rätt mycket tack. Vad då SSPL. Ett riksomfattande förbund måste ju någotsånär försöka tillfredsställa alla medlemmars önskemål, och om de är klart motstridiga måste man kompromissa. Om man inte vet något bättre är man väl nöjd med det man har, medan de som upplevt gångna tiders rätt välfungerande alarmeringssystem (se artikel på finska på annan plats) ju ställer sig frågande till den osäkerhet och de dröjsmål som är en del av det nuvarande systemets natur. (enligt brandkÂrsÂlder) Staten Regionen sÂsom nu Tillbaka till kommunalt NÂgot annat Linear (Staten) % år i brandkåren n=1907 Staten, regionen, kommunen eller.... Här steg frågan om en förbättring av utbildningens kvalitet samt tips på hur man kunde förbättra brandkårens interna samhörighet högst på listan. I barometern fick fältet fritt säga sin åsikt, och det kom många goda förslag, av vilka en del kommer att leda till åtgärder snabbare och andra kanske inte alls. På det hela taget kan Förbundet konstatera att man för det mesta tycks göra rätt saker på ett riktigt sätt. Ho vet. Man var inom Finlands Avtalsbrandkårers Förbund aningen tveksam då det gällde att fråga om fältets åsikt om det egna Förbundet. 837 personer angav att brandkåren har något slag av tilläggssystem för att säkra alarmeringen, men de systemen kan endast delvis kompensera de inneboende bristerna i den nuvarande alarmeringen. Eller för att citera en numera pensionerad kommunalpolitiker: ”Tack får man ju aldrig, men om endast varannan mötande skäller ut en är man på rätt väg. (enligt brandkårsålder). Under den öppna frågan gav 782 personer sin åsikt, av vilka endast en handfull inte hade nånting att klaga på (ok, man bad ju uttryckligen dem som var kritiska att förklara sig närmare). Alarmeringen av avtalspersonalen Samma koppling till perspektivet kan skönjas i uppfattningen om alarmeringssystemets förträfflighet. Kritiken mot de nuvarande alarmeringssystemen var även klart större (47 % kritiska) bland dem som verkar i operativa ledningsuppgifter medan de som inte har ansvarspositioner i allmänhet var mindre kritiska (36 %). Skäller alla har man fel”. Fig 3 Fig 4 10 20 30 40 50 60 70 <1 1-?5 6-?10 11-?15 16-?20 >20 Staten, regionen, kommunen eller.... Textmeddelandemekanismen är inte utvecklad för alarmering av avtalspersonal utan nånting man blev tvungen att ta till då alla andra system lades ner. Här tycks åldersperspektivet inverka positivt. Likaså betonades frågor som gällde attitydproblem inom räddningsbranschen och samhället i stort. Även här kunde man säga att perspektivet grundar för kritik mot det rådande, som ju redan bröt avtalsbrandkårernas nära koppling till lokalsamhället. (enligt brandkÂrsÂlder) Staten Regionen sÂsom nu Tillbaka till kommunalt NÂgot annat Linear (Staten) % år i brandkåren n=1907 BRANDKÅRISTEN 1515 PERSONER gav tips på hur man skulle kunna säkra återväxten. Förtroendet för en alarmering per textmeddelande tycks vara omvänt proportionellt mot erfarenheten. Bland avtalsbrandkårerna är statsmakten inte ett spöke, en åsikt som i en tidigare debatt tillskrivits just de frivilliga. Trots att en majoritet är nöjda med systemet som det är kunde man skönja en trend: De som varit längre med såg även andra alternativ som intressanta. Man efterlyste vidare särskilt annat än operativa aktiviteter, även om den operativa verksamheten betonades. Räddningsväsendets husbondeskap I barometern ställdes en fråga om hur räddningsbranschens ”system” borde se ut. Å andra sidan gäller detta med värdet av respons även dem som ställer upp enkäter: Respons är ett förträffligt redskap för att utveckla verksamhet. Ett förstatligande kanske inte skulle göra det hela alls värre
62 BRANDKÅRISTEN 66 BRANDKÅRISTEN VILDMANNEN VILDMANNEN Isto Kujala FINLANDS AVTALSBRANDKÅRERS FÖRBUND har varit bekymrat över läget inom brandkårsutbildningen. På mycket kort tid fick hon grepp om saken och då började reformen löpa. Då reformen börjar vara nära sitt förverkligande börjar det dyka upp allehanda rädslor och misstankar mot de nya systemet. Efter detta följer grundutbildning 2 (jag använder här egna inofficiella termer) som utformar sig på basen att ett samarbete mellan räddningsverket och avtalsbrandkåren. Kravet har inte dykt upp ur intet eller av ren reformglädje utan ur reella behov som signalerats från avtalsbrandkårsfältet. Den utnyttjar även nya datasystem och sätt att arbeta. Vad blir annorlunda. Inkörningsskedet startar försiktigt och korrigeringar kan göras på basen av erhållen respons. I och med reformen kommer utbildningen att bli smidigare än förr. Till en början gick reformen mycket långsamt, eller egentligen snurrade den kring en och samma punkt. Till en börjar kommer knappast någonting att kännas särskilt nytt. Då man önskar en förnyelse kommer den i början ofta alltför långsamt. Vi har krävt en utbildningsreform. Som hjälp utnyttjar man exempelvis databasen Pronto med vilken man bedömer vilka uppgifter brandkåren har kommit att utföra under exempelvis en femårsperiod. Under en femårsperiod kan man hitta en del mindre vanliga olycksfallsituationer i vilka brandkårens personal har hamnat. Grundutbildning 2 ges för dessa uppgifter. Systemet skall kunna identifiera och erkänna sådant som man lärt sig redan tidigare och ännu på det sättet att inlärningen bland annat kan ske i brandkårens ungdomsavdelning, Brandkårsutbildningen förnyar sig trots allt under brandkåren övningskvällar eller genom självständiga studier. Det bästa med reformen är att den inte mera kan bli kvar och stampa på stället för tiotals år, eftersom det nya utbildningssystemet förutsätter en kontinuerlig utveckling. Stegvis blir den nya utbildningen bättre och bättre … det vill jag kunna tro på.. Av detta bildas sedan brandkårens utbildningsmålsättning enligt vilken brandkårens personal i första hand utbildas. Grundutbildningen 1 ger alarmeringsbehörighet. För tillfället ansvarar Räddningsbranschens Centralorganisation i Finland SPEK för avtalsbrandkåristernas utbildningsystem. Inom det samarbetet definierar man vad ifrågavarande avtalsbrandkår behöver. Även detta kan man lära sig på annat sätt än att på gammaldags vis sitta på en kurs. Detta garanterar en bättre utbildning än med det gamla systemet. Grundutbildningen 1 är lika för alla och består av introduktion, kurs i släckningsarbete och nödförstahjälp. Som en följd av det kommer man i början av nästa år att kunna testa utbildning enligt en ny utbildningsplan. Möjlighet till mångfald och erkännande av det man lärt sig Lite beroende på hur man förverkligar saken kommer utbildningen att möjliggöra en mera mångfacetterad inlärning av brandkårskunskaper och -färdigheter. Som en andrahands målsättning tas att lära personalen att klara av de situationerna, och det sker via grundutbildningsskedet 3 eller i form av beredskap som brandkåren skaffar sig under övningskvällarna. Reformen kommer nödvändigtvis att medföra att man inte mera ens kommer att försöka dra alla utbildade ”genom ett och samma rör”. För ett par år sedan korrigerades den saken i och med att man anställde en utbildningsplanerare. På SPEK hade man inte det kunnande som behövdes
Vastaavasti numero 5 tarkoittaa Kantaja Päijät-Hämeessä raivausyksikköä. Kysy ministereiltä, kansanedustajilta, johtajilta, päälliköiltä, asiantuntijoilta tai vaikka rivipalomiehiltä tai sopimushenkilöiltä. Päivittäinen toiminta sujuu pääsääntöisesti ilman isoja ongelmia. Nyt, kun aikaa on kulunut ja uuteen järjestelmän on ollut pakko tottua, kysyimme asiasta hätäkeskuksen johtajalta Mauri Turulalta. Toisaalta uuden järjestelmän numerot eivät kerro samalla tavalla yksiköiden asemapaikkojen sijainnista kuin vanhat kuntatunnukset. Pääosa lehtemme haastattelemista alan suorittavan tason henkilöistä piti vanhaa järjestelmää parempana. Kumpi koetaan paremmaksi. Seuraavassa lehdessä näet vastauksen. Luonnollisesti kaksi eri järjestelmää aiheuttaa ylimääräistä päänvaivaa ja miettimistä hätäkeskuksen päivystyshenkilöstölle, eikä sekaannuksiltakaan voida aina välttyä. KYSYMYS TULEE toimittaa osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi neljä viikkoa ennen seuraavan lehden ilmestymistä. Ja vieläpä anonyymisti ja aivan ilmaiseksi. TURUN HÄTÄKESKUS JA PELASTUSTOIMEN KAKSI ERI TUNNUSJÄRJESTELMÄÄ Kumpi parempi?. TAHTOO TIETÄÄ TURUN HÄTÄKESKUKSEN JOHTAJA MAURI TURULA Palsta tiedonjanoisille Miten tunnusasia koetaan hätäkeskuksessa. Varsinais-Suomen pelastuslaitos jättäytyi yksiköiden tunnusuudistuksen ulkopuolelle ja käyttää edelleen vanhoja tunnuksia. – Pelastusopistosta valmistuvat tai muista hätäkeskuksista Turkuun siirtyvät päivystäjät joudutaan kouluttamaan kahteen järjestelmään paikallisesti. Molemmissa on omat hyvät ja huonot puolensa. Paljon keskustelua pelastusalalla herättänyt uudistus jakoi aikanaan alan kahtia. SINÄ LÄHETÄT kysymyksesi meille (pidämme omana tietonamme henkilöllisyytesi) ja välitämme kysymyksen valitsemallesi henkilölle tai yhteisölle. – Asian kanssa on jouduttu oppimaan ja pärjäämään. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa pelastussukeltajien yksikön laatua kuvaava numero on 5, kun se Kantaja Päijät-Hämeessä on 55. TURUN HÄTÄKESKUS hoitaa usean eri pelastuslaitoksen hätäilmoitusten vastaanoton ja hälyttämisen. Toimitus pidättää oikeuden olla hyväksymättä kysymystä, jos se on tavalla tai toisella asiaton tai loukkaava. Luonnollisesti yhtenäinen tunnusjärjestelmä niin Turun hätäkeskuksen alueen sisällä kuin toisten hätäkeskustenkin kanssa olisi Turun hätäkeskuksen kannalta ihanteellisin vaihtoehto. Myös toisistaan poikkeavat yksiköiden numerotunnukset saattavat aiheuttaa sekaannusta. TÄMÄ PALSTA antaa lukijoillemme ainutlaatuisen mahdollisuuden saada asialliseen pelastusalaa koskevaan kysymykseen vastaus melkein keneltä tahansa. PALOKUNTALAINEN 66 63 TAHTOO TIETÄÄ... Millaisia ongelmia kaksi järjestelmää aiheuttavat. Lisäksi on syytä muistaa, etteivät kaikki uudemman sukupolven päivystäjät ole koskaan työskennelleet vanhojen tunnuksien kanssa, joten heille vanha järjestelmä saattaa tuntua oudolta. Hämeestä tai Länsi-Uudeltamaalta Turkuun siirtyneet päivystäjät joutuvat toisinaan miettimään, että mitä tarkoittavat vanhat kuntatunnukset (T, K, Pg jne.), ja tästä on aiheutunut pientä hakemista viestiliikenteessä. – Vertailua on enää tässä vaiheessa hankalaa – ja toisaalta tarpeetonta – suorittaa
64 PALOKUNTALAINEN 66 LETKUT SOLMUSSA 2 Tulimeri goes to 70´s KU VA JU SS I VI RT A VIIME LEHDESSÄ julkaistussa kisassa ylivoimaisen voiton vei numero 2 nimimerkillä ”Terveiset poliisihallitukselle, poliisihallitukselle nuuskaa”. Voittajaksi arvottiin Pasi Joronen. Peräkkäiset kirjaimet ovat viereisissä ruuduissa ja sanat voivat jatkua mihin suuntaan tahansa. Vastaukset osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi. Kaikki kirjaimet tulevat käytettyä ja sama kirjain voi esiintyä useammassa nimessä. Yksi nainen ja kolme miestä. Etuja sukunimet voivat olla erikseen. Vuoden hälytysilmoitus P I E A R V L S T R E U K A V M J O K O I A A S T S A S I L A I N K N E G I E N N N ”Hälytysilmoitus 101, tehtävä 461, Yrjönkatu, kansanedustajaehdokkaat hyökkäilevät ihmisten päälle.” KYSEESSÄ OLI vaaratilanne Porin keskustan kävelykadulla, jossa raju myrsky irrotti ja lennätti vaalimainostelineitä sinne sun tänne.. Kiitos ja onnea voittajille! PORIN HÄTÄKESKUKSEN tuntemattomaksi jääneen hätäpäivystäjän oivallus jää historiaan yhtenä toistaiseksi hauskimmista hälytysilmoituksista: Sanasokkelo TÄHÄN RUUDUKKOON on kätketty neljän alan vaikuttajan etuja sukunimet. Oikein vastanneiden kesken arvotaan ristikkolehti. Otattehan yhteyttä osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi ja lähetätte osoitteenne, jotta palkinnot voidaan postittaa. Palkinto lähtee myös kisan voittajalle numero 2. Kaikki sähköpostitse äänestäneet ja facebookissa tykänneet osallistuivat palokuntalaisaiheisen tuotepalkinnon arvontaan
“Mä oon jo vuosia hikoillu puhtaan paloaseman puolesta.” Pelkosenniemi Pyhätunturi 24.–25.7.2015 PALOSM 2015 FBG Pelastusalojen frisbeegol?n SM-kilpailut Kilpailut järjestetään Pelkosenniemen sekä Pyhätunturin frisbeegolfradoilla. ENSI NUMEROSSA: www.palokuntalainen.fi TILAA PALOKUNTALAINEN! Jättinumero SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 30.6.2015! HUOM! Sammutustyökurssia odotellessa... Lisätietoa tapahtumaan liittyvistä asioista löydät tapahtuman Facebooksivulta PALOSM15FBG Tapahtuman järjestää Pelkosenniemen Vpk Monipuolista ja ajankohtaista palokunta-asiaa. Perjantaina pelataan parikilpailu Pelkosenniemeen 9-väyläisellä radalla ja lauantaina taistellaan SM-tittelistä Pyhätunturin haastavalla 18-väyläisellä radalla
Kyseistä resurssia ja sen käyttöä ei ole kukaan pelastustoimessa ilmeisesti edes ajatellut, saatikka tarkemmin suunnitellut. Suuret metsäpalot pystytään hoitamaan Nopean toiminnan valmiusjoukko yleensä alueellisin voimin, mutta pitkäkestoisissa tilanteissa alueen tai naapurilaitosten resurssit saattavat käydä niukoiksi. HALLINNOLLISESTI TULISI ratkaistavaksi niin vastuukuin korvauskysymyksiä. Viimeisin mahdollinen oli nopeasti edennyt Talvivaaran ympäristöongelma, jossa lopulta henkilöstöä tarvittiin satoja. TOIMIAKSEEN KYSEINEN järjestelmä vaatisi palokuntakohtaisen varautumisen tehtävään. Nyt on aika nostaa asia keskusteluun. TILANTEITA, JOSSA suurta, organisoitua apukäsien määrää tarvittaisiin nopeasti, on vähän. Ajoneuvo, varusteet, kalusto ja ryhmälle esimies. Noin 1 500 hälytystehtäviin koulutettua ja varustettua sopimuspalokuntalaista olisi näin pelastustoiminnan johdon käytettävissä. HÄLYTYSKELPOISIA SOPIMUSPALOKUNTALAISIA on hieman yli 13 000. Tämän lisäksi suorassa työsuhteessa pelastuslaitokseen olevista palokuntalaisista saataisiin liikkeelle kolme per asema (joka toiselta asemalta), saadaan koolle 300 henkilöä. Suuronnettomuudessa apujoukkojen vasteaika voi olla pidempi, esimerkiksi lähtö yhdessä tunnissa. JOS PUOLET Suomen vpk-muotoisista sopimuspalokunnista sitoutuisi lähettämään tunnissa kuuden hengen ryhmän pitkäkestoiseen tehtävään, olisi näin koolle saatava joukko jo noin 1 200. Valtion tai pelastuslaitosten taholta ei ole kuitenkaan mitenkään valmistauduttu siihen tilanteeseen, jossa henkilöstöä tarvitaan paljon ja mahdollisimman lyhyellä viiveellä. sopimuspalokunnista Mikäli yhteiskunta tarvitsee nopeasti suuren joukon ihmisiä tekemään johdettua tehtävää, ovat sopimuspalokunnat ylivoimaisesti paras resurssi.”. LEIKITÄÄNPÄ NUMEROILLA. Niin sanottu sopimusvahvuus, eli viidessä minuutissa liikkeelle saatava henkilömäärä lienee noin 3 000 paikkeilla. Tietysti ensimmäisen vuorokauden huollon tarpeet olisi hyvä olla ryhmän omasta takaa. 66 PALOKUNTALAINEN 66 LIEKINHEITTÄJÄ LIEKINHEITTÄJÄ MIKÄLI YHTEISKUNTA tarvitsee nopeasti suuren joukon ihmisiä tekemään johdettua tehtävää, ovat sopimuspalokunnat ylivoimaisesti paras resurssi. Kuka ottaa kopin
PERÄVAUNUJA Kirje ilmestyy joka viikko. Tehtaantie 12 l 29630 Pomarkku puh. @ Tilaa uutiskirje verkkosivuiltamme osoitteesta www.palokuntalainen.fi, Facebook-sivujemme kautta tai osoitteesta toimitus@palokuntalainen.fi TILAA VELOITUKSETTA PALOKUNTALAIS EN UUTISKIRJE!. 02 634 3800 l info@peravaunutaloviitala.. Taustatietoja saat juttujen ohessa olevista linkeistä. Siinä käsitellään alan ilmiöitä lyhyesti
Kysy lisää! KehäVeho Paloja pelastusautomyynti Lommilanrinne 3, 02740 Espoo Markku Andersson, puh. 010 569 3623 Hannu Gunnar, puh. 010 569 3628 Puhelun hinta kotimaan kiinteän verkon lankaliit tymästä 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min, matkapuhelinliittymästä 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min (hinnat sis. Uusi Mercedes-Benz Atego Euro 6 mahdollistaa erilaisten asiakastarpeiden mukaisten paloautojen rakentamisen kustannustehokkaasti. Tarpeiden mukaan. 24 %). alv. Uusi Atego. Vetotapoina takaveto tai neliveto, saatavana myös automaattivaihteisto. Uusi Atego