Palokuntalainen 67/2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

PALOKUNTALAINEN 67 1 PALOKUNTIEN LÄHDÖT 2014 • PERSOONA MIRA LEINONEN IRTONUMERO 8 € • 30.6.2015 • ISSN 1798-2685 67 Tulipalo kerrostalossa
(02) 273 18 00 f. MULLISTAVA VAAHTONESTEUUTUUS! ERITTÄIN TEHOKAS, ympäristöystävällinen ja alkoholinkestävä vaahtoneste kaikkiin paloihin! 100% FLUORIVAPAA 100% BIOHAJOAVA Salvumiehenkatu 10, 20320 TURKU p. (02) 273 18 10 WWW.RAUPLAN.COM WWW.RAUPLAN.MOBI rauplan@rauplan.com
34 56 30 66. Tulipalo kerrostalossa. Ollikainen ILMOITUKSET, TILAUKSET JA TALOUS maria.salo@palokuntalainen.fi, Maria Salo, puh. PALAUTE sähköpostitse toimitus@palokuntalainen.fi PALOKUNTALAINEN MAAILMALLA UUSI ETIKETTIKIRJA JEHU-MALJA 2015 VILLIMIES KAKSKERRAN VPK SAVONRANNAN VPK KALUSTOKULMA BRANDKÅRISTEN TAHTOO TIETÄÄ LETKUT SOLMUSSA ENSI NUMEROSSA LIEKINHEITTÄJÄ WWW.PALOKUNTALAINEN.FI PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen TOIMITTAJA Silvio Hjelt Mira Leinonen. Miten toimia lento-onnettomuuden kohdatessa. rek. PALOKUNTALAINEN 67 3 TOIMITTAJA Isto Kujala AVUSTAJA Jarno Joensuu AVUSTAJA Sasu Mäkinen ULKOASU Anna Broholm HALLINTO Maria Salo SISÄLTÖ • NRO 67 NRO 67 PÄÄKIRJOITUS PÄIVÄN POLTTAVAT KIPINÄT TYÖTURVALLISUUS PERSOONA: MIRA LEINONEN TULIPALO KERROSTALOSSA SUOMEN PALOASEMIEN HÄLYTYSMÄÄRÄT 2014 LÄMPÖKAMERAMIES KOMMENTTI TILASTOON ONNETTOMUUS ILMASSA -HARJOITUS 5 6 30 9 34 40 54 55 56 66 69 64 91 70 76 80 85 92 93 94 61 24 PELASTUSALAN ERIKOISLEHTI • 14. Jehu 2015 -tulokset. VUOSIKERTA • AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN • ISSN 1798-2685 TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, puh. 040 501 8721 TOIMITTAJAT Silvio Hjelt ja Isto Kujala AVUSTAJAT Sasu Mäkinen ja Jarno Joensuu OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. 0400 504 678 KANNEN KUVA Sasu Mäkinen TAITTO JA ULKOASU Anna Broholm/ PieniSuuri Idea PAINO Euraprint Oy KUSTANTAJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja, Yhdystie 6, 29250 Nakkila, Y2242549-9, Alv
Kysy lisää! KehäVeho Paloja pelastusautomyynti Lommilanrinne 3, 02740 Espoo Markku Andersson, puh. 010 569 3623 Hannu Gunnar, puh. alv. Täysin uusi Mercedes-Benz Vito ylittää riman ennätys kor keudesta. 010 569 3628 Puhelun hinta kotimaan kiinteän verkon lankaliit tymästä 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min, matkapuhelinliittymästä 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min (hinnat sis. /vito. www.mercedes-benz.. Odotettu uutuus – nyt täällä! Uusi Vito. Etuveto, takaveto, neliveto. Edistyksellinen turvallisuus, huikea ajettavuus, 7G Tronic aito automaattivaihteisto momentinmuuntimella, ILS led -valot – ominaisuuksia rajattomasti. 24 %)
TÄMÄ ON suora käsky valtion pelastusviranomaisille terävöittää toimintaansa ja hyvin verhottu ilmoitus kunnallisten laitosten pelastusjohtajille ja muille päättäjille, että nyt on aika lopettaa paikallinen puuhastelu. Onko todella kuntien etu, että Suomessa on sirpaloitunut pelastustoimi. Pelastusalan kustannustehokkuutta ja urapolkuja kehitetään uudistamalla koulutusjärjestelmää sekä kehittämällä sopimuspalokuntajärjestelmää. www.mercedes-benz.. Kuntaliitto hyväksyy ja kannattaa tällaista asiaintilaa, mikä on omituista. 010 569 3623 Hannu Gunnar, puh. Kohti yhtenäisempää pelastustointa Hallitusohjelman kätketty lupaus: Tätä on odotettu jo kaksitoista vuotta.” Odotettu uutuus – nyt täällä! Uusi Vito. Ei ole kovin vaikeaa päätellä, että hallitus haluaa Suomeen yhtenäisemmän, tasalaatuisemman ja kustannustehokkaamman pelastustoimen. Pelastustoimi on saanut kuuden rivin verran palstatilaa. Muuten rakenne rapautuu kymmenessä vuodessa. Selkeytetään pelastustoiminnan ja siviiliviranomaisten johtamista sekä koordinointia laaja-alaisten uhkien torjunnassa. /vito. Edistyksellinen turvallisuus, huikea ajettavuus, 7G Tronic aito automaattivaihteisto momentinmuuntimella, ILS led -valot – ominaisuuksia rajattomasti. Pelastusjohtajat ja Kuntaliitto eivät näytä pitävän etujensa mukaisena tukea sopimuspalokuntien yhtenäisyyttä. Etuveto, takaveto, neliveto. Täysin uusi Mercedes-Benz Vito ylittää riman ennätys kor keudesta. Pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta, valvontaa ja koordinointia vahvistetaan ja parannetaan valtakunnan tason pelastusviranomaisten toimesta. Ympäristöonnettomuuksien operatiivinen johtovastuu merialueilla siirretään sisäministeriölle. PALOKUNTALAINEN 67 5 PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen PÄÄKIRJOITUS SUOMEN TASAVALLAN turvallisuuspalvelujen kummajainen, ”kunnallinen pelastustoimi” on huomioitu Sipilän hallitusohjelmassa mielenkiintoisella tavalla. Nämä todennäköisesti nopeasti laaditut virkkeet (alla suorina lainauksina kursiivilla) sisältävät kuitenkin enemmän asiaa kuin merkkimäärä antaisi odottaa. KUSTANNUSTEHOKKUUDEN PARANTAMINEN ja urapolkujen kehittäminen koulutusjärjestelmää uudistamalla voi monimielisyydessään tarkoittaa vaikkapa nykyisen kolmen palokuntatyypin varaan kootun pakan sekoittamista oikein kunnolla. ONNEKSI VALTIO on nyt herännyt ja terävöittää toimintaansa kunnallisten pelastustoimien suuntaan. NÄMÄ TOIMENPITEET ovat mitä ilmeisimmin koko pelastusalan hyväksyttävissä. PELASTUSTOIMEN KENTTÄ odottaa mielenkiinnolla niitä sisäministeri Petteri Orpon tulikomentoja, joilla hän alkaa toteuttaa hallitusohjelmaa käytännössä. Sopimushenkilöstön ja -yhdistysten kohtelu vaihteleekin rajusti eri laitoksissa. 24 %). Kumppanuusverkostokin on vain asiantuntijoiden yhteiselin, joka ei käsittele pelastusalan laajoja kehittämisasioita. SOPIMUSPALOKUNTIIN PERUSTUVAN järjestelmän kehittäminen on suomalaisen yhteiskunnan kannalta tarpeen juuri nyt. Kysy lisää! KehäVeho Paloja pelastusautomyynti Lommilanrinne 3, 02740 Espoo Markku Andersson, puh. TÄRKEÄ TURVALLISUUSALA saatiin alueellistamisella jonkinlaiseen ruotuun, mutta kehittämistyö jäi kesken. 010 569 3628 Puhelun hinta kotimaan kiinteän verkon lankaliit tymästä 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min, matkapuhelinliittymästä 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min (hinnat sis. Tätä on odotettu jo kaksitoista vuotta. alv. Nyt pelastuslaitoksissa puuhastellaan aivan niin kuin eri johtajia huvittaa. Pelastuslaitokset, Kuntaliitto ja sisäministeriö eivät ole tehneet mitään sopimuspalokuntajärjestelmän kokonaisvaltaiseksi kehittämiseksi. Nykymeno sopii näille päättäjille parhaiten, koska se antaa mahdollisuuksia hajota ja hallitse -politikoinnille
Esimerkkinä jo toimivasta sovelluksesta on espanjalainen Fress112, joka lanseerattiin kaksi vuotta sitten Espanjaan kuuluvilla Kanariansaarilla. 6 PALOKUNTALAINEN 67 PÄIVÄN POLTTAVAT KAIKESSA YKSINKERTAISUUDESSAAN ilmaiseksi ladattava Fress112 toimii niin, että käyttäjä saa parilla painalluksella yhteyden hätäkeskukseen. Näin ei Suomessa vielä ole. LISÄTIETOJA Lue lisää: bit.ly/1Kk8Bp9 Herätys, Hätäkeskuslaitos! Yhteys voi olla puhetta, mutta myös tekstiä, kuvaa tai jopa videota.” KU VA PI XA BA Y. Tänään applikaatio on saatavilla kaikille älypuhelinjärjestelmille, mutta se ei toimi Suomessa. Markkinoille on tulossa myös erilaisia hätäilmoitussovelluksia. Hätäilmoitusapplikaatiot tulevat Älypuhelinapplikaatioita syntyy jatkuvasti mitä erilaisimpiin käyttötarkoituksiin. Samalla hätäkeskukseen menee sijaintitieto. Tämä kaikki on mahdollista, mikäli hätäkeskuksessa on valmius ottaa vastaan Fress112-applikaation data. Yhteys voi olla puhetta, mutta myös tekstiä, kuvaa tai jopa videota. Kerromme seuraavassa numerossa Hätäkeskuslaitoksen kannan uusiin applikaatioihin
Pelastusalan tilastoinnin kehittämisessä kunnostautunut tutkimusjohtaja Esa Kokki Pelastusopistolta toimitti nopeasti tarvittavan perusdatan, mutta sitten tulikin esiin muutama perustavaa laatua oleva ongelma. Nimeäminen voi olla pelkkä paloasema tai vaikkapa vpk:n asema. Myös sitä, kuinka monelta asemalta henkilökohtaisen sopimuksen palomiehet toimivat, ei saa. Tilastoinnin kehittäminen tärkeää Selvyyttä siitä, kuinka paljon vpk:illa on tehtäviä, ei ilman käsityötä saa. Joissakin laitoksissa asemat on numeroitu, joissakin numeroitu ja nimetty ja joissakin pelkästään nimetty. Alan kehittäminen tarvitsee monipuolista, ajantasaista ja luotettavaa tietoa. Palokuntalainen-lehti sai aktiiviselta lukijaltaan kysymyksen: Mitkä ovat Suomen kuormitetuimmat paloasemat, jos kriteerinä on hälytysten määrä. Nämä tehtävät piti käsin yhdistää sijaintilaitoksen paloaseman lukuun. PALOKUNTALAINEN 66 7 PÄIVÄN POLTTAVAT PELASTUSTOIMEN TILASTOINTIJÄRJESTELMÄ on kehittynyt PRONTOn (Pelastustoimen Resurssija ONnettomuusTilastO) myötä, mutta ei vielä riittävästi. Yhdellä palokunnalla saattoi olla tehtäviä jopa neljällä eri pelastustoimen alueella. Tällä hetkellä PRONTO pitää sisällään ongelmia, jotka johtuvat muun muassa pelastuslaitosten erilaisista käytännöistä. Siksi pelastuslaitosten saaminen ruotuun tässä(-kin) asiassa olisi koko alan kehittämisen kannalta tärkeää. Osassa laitoksista pelastustoiminnan johtajan lähdöt kirjautuvat sijaintiaseman määriin, osassa esimerkiksi vesitoimintalähdöt kirjattiin eri asemalle, osassa ne sisältyivät aseman lukuihin jne. Vastauksena lukijakysymykseen julkaisemme tämän lehden sivuilla 42–55 taulukon Suomen paloasemien tehtävämääristä vuonna 2014.
Hyvä niin, että tuodaan. Eipä ole sitäkään tietoa julkisuuteen annettu. RATTIJUOPPOUDESTA KÄRÄHTÄNEIDEN päällystöviranhaltijoiden töppäysten peittely on valitettavan yleistä. Nykymaailmassa salailu paljastuu aina – ja nopeasti.. Onneksi lehdistö tekee tehtäväänsä kunnioitettavasti ja tuo esille näitä tapauksia, vaikka joskus ylilyöntienkin avulla. Vastaavia tapauksia on viime vuosina sattunut muutamia. Myös poliisiviranomaisten kanssa konfliktiin joutuneita viranhaltijoita on pyritty suojelemaan julkisuudelta. Pelastuslaitosten tulisi opetella kriisiviestintää myös siltä osin, kun kyseessä on oman laitoksen henkilöstön piirissä tapahtunut poikkeava tapahtuma. Sama koskee myös sopimuspalokuntia. Tältä keväältä löytyy yksi peittelyyritys. Neljän vuoden takaa löytyy yhden pelastuslaitoksen veneonnettomuudesta tehty onnettomuustutkintaraportti, joka paljasti merkittäviä epäkohtia laitoksen toimintakulttuurissa. Milloin veepeekoolainen ajaa juovuksissa, milloin kolarin tai molemmat, milloin sytyttää paloja jne. Tämä sinänsä inhimillinen piirre ei kuitenkaan ole hyväksyttävä, kun kyseessä on veronmaksajien kustantama yhteiskunnallinen toiminta. Jostain syystä suorittavan tason henkilöstön, ja heistä vielä erityisesti sopimuspalokuntalaisten, töppäilyjä kyllä tuodaan melko herkästi julkisuuteen. 8 PALOKUNTALAINEN 67 PÄIVÄN POLTTAVAT Pelastuslaitoksissa edelleen salailun ilmapiiri: Painetaan villaisella, jos voidaan Suomen pelastuslaitoksissa vallitsee melko yleisesti ilmapiiri, jossa kaikki vähänkin omalle laitokselle epämiellyttävä tieto halutaan salata suurelta yleisöltä. Palomestari kärähti palopaikalle ajosta kännissä ja muuten hienosti tiedottamisen hoitava laitos halusi salata tapahtuman
Useimmiten tuhopolttaja sytyttää tuleen roska-astian tai ajoneuvon. Herkästi syttyvien, palavien sekä räjähdysherkkien aineiden säilytystä kotona tulee välttää. Kulkureiteillä ei saa säilyttää tavaraa. toukokuuta. Lisää vinkkejä paloturvallisuuteen voi lukea osoitteesta www.turvallinenkaupunki.fi. Paikalle hälytettiin kahdeksan pelastustoimen yksikköä Kotkasta ja Haminasta. KEVÄISIN SYTYTETÄÄN runsaasti tahallisia tulipaloja. PALOKUNTALAINEN 67 9 KIPINÄT AUTIO 1940-LUVULLA rakennettu rintamamiestalo tuhoutui tulipalossa Kotkan Sutelassa lauantaina 16. Pihoilla olevat rakennukset ja roskaastiat tulee sijoittaa suojaetäisyydelle rakennuksista. Suomessa tehdään vuosittain noin 3000 tuhopolttoa. Sisäja ulkotiloissa tulee huolehtia irtaimiston asianmukaisesta säilytyksestä sekä hyvästä järjestyksestä Tuhopolttaja iskee keväisin ja siisteydestä. Tarvittaessa säilytysmäärien ja -paikkojen tulee olla turvalliset. Myös varomattomasta tulenkäsittelystä voi seurata tulipaloja, etenkin säilytettäessä helposti syttyvää materiaalia huolimattomasti. Palon sammuttamista vaikeutti Kymenlaakson pelastuslaitoksen raivausauto RKY105:n hydrauliikkajärjestelmän vika. Pojat myönsivät sytyttäneensä talon yläkerrassa patjan ja kirjoja palamaan. Lisäksi paikalla oli kaksi ensihoitoyksikköä sekä poliisin partioita. Sytyttäjiksi epäillään neljää alle 13-vuotiasta poikaa. Lapset polttivat omakotitalon Kotkassa TEKSTI JA KUVAT SASU MÄKINEN. Myös lukitsemattomat varastoja jätetilat houkuttelevat pyromaaneja. Poliisi pääsi nopeasti jäljille. Kahta muuta tekijöiksi epäiltyä poliisi kertoi kuulevansa myöhemmin. Yle Kymenlaakson mukaan poliisi sai tutkinnassa selville palon olevan tahallaan sytytetty. Poliisi puhutti samana päivänä kahta pojista. Purkukouraa ei voitu vian vuoksi käyttää sammutustöissä apuna. Palosta levinnyt savupatsas ja liekit näkyivät viereiselle Valtatie 7:lle, josta tuli runsaasti ilmoituksia hätäkeskukseen. Paikalle tilattiin myöhemmin kaivinkone rakennuksen purkamiseksi
Petteri Orpo on toiminut myös Varsinais-Suomen Kokoomuksen toiminnanjohtajana, sisäasiainministeri Ville Itälän erityisavustajana ja kokoomuksen apulaispuoluesihteerinä. Koulutukseltaan Orpo on valtiotieteiden maisteri. Hän on ollut myös kansliatoimikunnan jäsen vuodesta 2007 ja eduskunnan pankkivaltuuston jäsen vuodesta 2012. LÄHTEET WIKIPEDIA, HTTP://ORPO.FI/, HESA. Pitkä meriittilista Säkylän seudun lukion kasvatti valmistui valtiotieteiden maisteriksi Turun yliopistosta vuonna 2002 pääaineenaan taloustiede. marraskuuta 1969 Vuorenmaan kylässä Köyliössä Satakunnassa. Kesäkuussa 2014 Orpo siirtyi maaja metsätalousministeri Jari Koskisen tilalle uuteen Stubbin hallitukseen. Vuoden 2015 vaaleissa hän keräsi 10 652 ääntä. Opiskeluaikanaan Orpo oli mukana niin Turun yliopiston ylioppilaskunnan kuin Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL:n tehtävissä. Petteri Orpo oli kahteen otteeseen kaupunginhallituksen jäsen, mutta erosi tehtävästä aloittaessaan kansanedustajana. Heillä on kaksi lasta. Ennen valintaansa kansanedustajaksi Orpo toimi Turun Aikuiskoulutuskeskuksen yrityspalvelujohtajana. Orpo valittiin eduskuntaan ensimmäisen kerran vuoden 2007 vaaleissa, joissa hän sai 6 069 ääntä. Eduskunnassa Orpo on ollut jäsen muun muassa talousvaliokunnassa (2007–2011), ympäristövaliokunnassa (2007–2009) ja ulkoasiainvaliokunnassa (2011–2014). 10 PALOKUNTALAINEN 67 KIPINÄT ORPO ON ollut vuodesta 2003 lähtien naimisissa oikeustieteen maisteri Niina Kanniainen-Orpon kanssa. Hän on toiminut kansanedustajana vuodesta 2007, Stubbin hallituksen maaja metsätalousministerinä kesäkuusta 2014 toukokuuhun 2015 ja Sipilän hallituksen sisäministerinä toukokuusta 2015. Vuosina 2009–2012 Orpo oli Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuuston varapuheenjohtaja ja vuodesta 2012 maakuntahallituksen puheenjohtaja. Orpo on Helsingin Sanomien mukaan toivonut sukunimeään taivutettavan muodossa Orpo sukunsa pitkän käytännön mukaisesti. Petteri Orposta sisäministeri Antti Petteri Orpo on syntynyt 3. Orpo valittiin Turun kaupunginvaltuustoon vuonna 1996. LISÄTIETOJA orpo.fi Vuoden 2011 vaaleissa Orpo valittiin toiselle kaudelle 11 018 äänellä
PALOKUNTALAINEN 67 11 KIPINÄT ORIMATTILAN YHTEISKOULUN Tytti Lahtinen, Aino Sainius ja Eveliina Lohikainen ovat uudet NouHätä!-mestarit vuosimallia 2015. Vuoden 2015 valinta oli Ylöjärven VPK ry. Ylöjärven VPK on aloittanut myös puhdas paloasema -toimintamallin jalkauttamisen käytäntöön paloasemallaan. Kilpailussa menestyy, kun tunnistaa vaaranpaikat ja osaa parantaa niin omaa kuin muidenkin turvallisuutta. Lisäksi voi olla yllätystehtäviä. LC esittää valittavaa tekoa markkinatoimikunnalle, joka hyväksyttää valinnan Ylöjärven kaupungin ympäristöpäälliköllä. Hopealle sijoittui Hämeenlinnan lyseon koulu ja pronssille Huutjärven koulu Pyhtäältä. NouHätä! on pelastustaitokampanja erityisesti 8.-luokkalaisille. Kilpailuun kuuluu teoriakoe ja viisi tehtävärastia. Ne perustuvat pääsääntöisesti oppilaiden sähköiseen NouHätä!oppiaineistoon, nettisivujen muihin oppiaineistoihin sekä NouHätä!-oppitunteihin. LIONSCLUB YLÖJÄRVI/KEIJÄRVI on valinnut vuodesta 1996 lähtien Vuoden ympäristöteon. Vuoden ympäristöteko 2015 Ylöjärven VPK:lle kunniamaininta. Kunniamaininta julkistetaan Ylöjärven markkinoiden yhteydessä. Myös sellaisia kysymyksiä ja tehtäviä voi olla, jotka oletetaan kuuluvan jokaisen NouHätä!-mestaruus Orimattilaan kansalaisen turvataitoihin. Puhdas paloasema -toiminnalla turvataan kaikkien palokuntalaisten terveyttä ja huolehditaan turvallisesta työja harrastusympäristöstä. Kilpailumenestyksen ratkaisevat tiedot, taidot ja joukkueen ryhmätyön sujuvuus. Lisäksi pitää osata toimia tarkoituksenmukaisesti hätätilanteissa. Kädentaidoista ja nokkelasta arkijärjenkäytöstä on etua kilpailuissa. Pelastustaitojen Suomenmestaruutta tavoitteli Pelastusopistolla Kuopiossa 22 joukkuetta, yksi jokaiselta pelastustoimen alueelta. Onnettomuustilanteissa palokunta ehkäisee ympäristövahinkoja ja torjuu lisävahingot. Palokunta varautuu myös öljy-, kemikaali ja muiden vaarallisten aineiden torjuntaan. Perusteluina mainittiin vpk:n pitkäaikainen nuorisotyö, jonka puitteissa kasvatetaan ympäristöä kunnioittavia nuoria, jotka ovat turvalli suustietoisia,vastuullisia sekä omaavat hyvät kansalaistaidot ja käytöstavat
Perheen lähipiiri kertoo asukkaiden jaksamisesta Facebookin välityksellä. Ilmoittaja näki korkeiden liekkien lyövän rakennuksen katon läpi. Onnekseen perhe ei ollut kotona palojen syttymishetkellä. Palomestarin mukaan on mahdollista, että ensimmäisten sammutustöiden jälkeen rakennukseen jäi kytevä palo. Pelastusyksiköt poistuivat paikalta jälkisammutustöiden jälkeen vuorokauden vaihtuessa. Pelastuslaitos sai rajattua palon noin sadan neliömetrin kokoisen omakotitalon makuuhuoneeseen. Yksityisiltä ihmisiltä perhe sai paljon apua: heille lahjoitettiin muun muassa leluja, tekstiilejä ja keittiövälineitä. Kymenlaakson pelastuslaitos sai tiistai-iltana 14.4. Perheen lähipiiriin kuuluvat halusivat auttaa läheisiään. Facebook-sivun kautta monet ihmiset ja yritykset ilmoittivat halustaan auttaa kaiken omaisuutensa menettänyttä perhettä. Lapsiperheelle uusi alku sosiaalisen median voimalla on.fb.me/1KWFXvt TEKSTI JA KUVA SASU MÄKINEN. Omakotitalo paloi yön aikana kahdesti OMAKOTITALO TUHOUTUI rajussa tulipalossa huhtikuisena yönä Kotkassa. Palomestari ei tapahtumapaikalla osannut arvioida palon syttymissyytä. Talossa asuneen pariskunnan sekä heidän kahden pienen tyttärensä koko omaisuus tuhoutui palossa. Omakotitalo ja viereinen autotalli tuhoutuivat toisessa tulipalossa erittäin pahasti. Useat paikalliset liikkeet lahjoittivat perheelle lahjakortteja sekä päivittäistavaroita. 12 PALOKUNTALAINEN 67 KIPINÄT LISÄTIETOJA KOTKALAISEN LAPSIPERHEEN omakotitalo tuhoutui täysin kahdessa tulipalossa. He perustivat Facebookiin Autetaan yhdessä Kaukolan perhe uuteen alkuun -sivun, joka on kerännyt jo yli tuhat tykkäystä. Rakennus kärsi pahat savuvauriot. Hätäkeskus sai uuden puhelun palopaikalta puoli neljän aikaan aamuyöllä. Pelastuslaitoksen yksiköt eivät saaneet paloa enää rajattua sen levittyä koko rakennukseen. kello 22.11 ilmoituksen Kaukolan kaupunginosassa Vestanpolulla palavasta omakotitalosta
Tilastoon on koottu keskeisimmät tiedot pelastustoimen resursseista, onnettomuuksien ennaltaehkäisystä, hälytystehtävistä, onnettomuusvahingoista ja pelastustoiminnasta. Taskutilasto löytyy osoitteista: SUOMEKSI: bit.ly/1JyWV2F Pelastustoimen taskutilasto 2010–2014 ilmestynyt tutkimusja kehittämispalvelut tutkimusjohtaja Esa Kokki puh. PALOKUNTALAINEN 67 13 KIPINÄT PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO on pelastustoimialan tärkein vuosittainen tilastojulkaisu. 0295 453 445 johannes.ketola@pelastusopisto.fi LISÄTIETOJA ENGLANNIKSI: bit.ly/1Gbn4NV KUVA PIXABAY. 0295 453 409 esa.kokki@pelastusopisto.fi suunnittelija Johannes Ketola puh. Vuosien 2010–2014 tiedot sisältävä taskutilasto on nyt julkaistu suomeksi ja englanniksi
Noormarkun VPK:n puheenjohtaja Janne Leinonen, SSPL:n hallituksen edustaja Mauno Peltokoski ja palokunnan päällikkö Jarno Joensuu. Pomarkun VPK esitteli toimintaansa Palokunta tänään -tapahtumassa 13.6.2015.. 14 PALOKUNTALAINEN 67 KIPINÄT Pomarkussa VPK muisti sankarivainajia ja edesmenneitä palokuntaaktiiveja. Noormarkun paraatiin osallistui seitsemäntoista ajoneuvoa ja sata henkilöä
Lyhyen perustamishistoriikin ja hartauden jälkeen marssittiin paloasemalle, jossa tarjottiin kakkukahvit niin omalle väelle kuin vieraillekin. Pomarkun juhlallisuudet huipentuivat iltajuhlaan 13.6. Pomarkun VPK täytti 110 vuotta 4.6. ja Noormarkun VPK 90 vuotta kahta päivää myöhemmin. Kutsuvieraille ja omalle jäsenistölle suunnattu tapahtuma noudatti tuttuja palokuntajuhlan kaavoja päättyen yleisölle avoimiin palokuntailtamiin. NOORMARKUN VPK juhli taivaltaan muun muassa valistustilaisuuksin ja kalustoesittelyin. Ne toimivat alueillaan valmiuspalokuntina tehtävämäärien ollessa keskimäärin Pomarkussa 150 ja Noormarkussa 180 vuodessa. Molemmat ovat Satakunnan pelastuslaitoksen sopimuspalokuntia. Paraatiin osallistui seitsemäntoista ajoneuvoa ja sata henkilöä.. POMARKUN VPK:N JÄSENISTÖ teki vuosipäivänään marssin Pomarkun hautausmaalle, jossa kunnioitettiin perustajajäseniä ja edesmenneitä aktiiveja kukkatervehdyksin. Juhlinta huipentui näyttävään paraatiin, jota seurasi juhlatapahtuma palokunnan leirikeskuksessa. PALOKUNTALAINEN 67 15 KIPINÄT Pomarkun ja Noormarkun VPK:t Yhteensä 200 vuotta palokuntatoimintaa Kaksi satakuntalaista palokuntayhdistystä vietti vuosijuhliaan kesäkuun alussa
• PELASTUSLIITOT • PELASTUSTIETO • SSPL • PALOKAMU • PALOKUNTALAINEN • SPPL • PUHDAS PALOASEMA ESITTÄYTYY • VINKKEJÄ REKRYTOINTIIN • HAKA-INFO • KILPAILUJA • PALOKUNTAPALVELUJA ALUEELLASI JA VERKOSSA • UUDISTUVA PALOKUNTAKOULUTUS ESITTÄYTYY • KALUSTOESITTELYÄ • JA PALJON MUUTA
Tämä merkki varoittaa kroonisesta tai vakavasta terveysvaarasta kuten mahdollisesta syöpävaarasta tai vaarasta kehittyvälle sikiölle, tai tiettyyn elimeen kohdistuvasta pysyvän haitan vaarasta. Osa merkeistä taas on kokonaan uusia. Täysin uusi merkki on myös ihmishahmo, joka hajoaa sisältäpäin. PALOKUNTALAINEN 67 17 KIPINÄT KEMIKAALIEN VAAROISTA kertovat oranssimustat varoitusmerkit korvataan uusilla punavalkomustilla merkeillä. Syövyttävyydestä tai ympäristövaarasta kertovien merkkien symbolit ovat puolestaan pysyneet samoina.. Kesäkuun ensimmäisestä päivästä lähtien kemikaalien valmistajat eivät saa enää painaa uusiin pakkauksiin vanhoja varoitusmerkkejä. Hengenpelastusmitalista annetun asetuksen mukaisesti hengenpelastusmitali annetaan tunnustukseksi erittäin rohkeasta, neuvokkaasta tai oman hengenvaaran uhalla suoritetusta teosta, jolla toisen ihmisen henki on pelastettu uhkaavasta vaarasta. Varoitusmerkkejä on esimerkiksi kodin pesuaineissa kuten yleispuhdistusaineissa, viemärinavaajissa ja koneja käsitiskiaineissa, sekä maaleissa ja autokemikaaleissa. Syynä varoitusmerkkien uusimiseen on YK:n alaisuudessa kehitelty järjestelmä, jonka tavoitteena on yhtenäistää kemikaalien vaaraluokitukset ja varoitusmerkinnät samanlaisiksi koko maailmassa. Viidelle hengenpelastusmitali MITALIN SAIVAT: 1) Karri Ollila (palavasta autosta pelastaminen) 2) Janne Halunen (tulipalosta pelastaminen) 3) Vesa Vuorinen (palavasta autosta pelastaminen) 4) Enna Koivunen (henkirikokselta pelastaminen) 5) Niko Karvonen (avannosta pelastaminen) LISÄTIETOJA joka kertoo kemikaalin olevan ihoa tai silmiä ärsyttävä tai, että se voi aiheuttaa ihoallergiaa tai olla vaarallista otsonikerrokselle. Osalla varoitusmerkeistä symboli säilyy samana, mutta niiden väritys muuttuu. toukokuuta viidelle ansioituneelle hengenpelastusmitalin. Hengenpelastusmitalilautakunta käsitteli kaikkiaan 74 ehdotusta, joista se puolsi viittä esitystä. Muutos koskee kaikkia varoitusmerkkejä. Kuluttajien onkin syytä opetella uudet varoitusmerkit viimeistään nyt, vaikka kauppojen hyllyillä vanhoja varoitusmerkkejä voi näkyä tuotteissa vielä kahden vuoden ajan. Esimerkkinä uudesta varoitusmerkistä on huutomerkki, Uudet varoitusmerkit kemikaaleihin Uudet varoitusmerkit ja kemikaalitietoa Tukesin verkkosivuilla osoitteessa www.tukes.fi TASAVALLAN PRESIDENTTI antoi 22
Kansalaiselle se sammuminen on pääasia, ei millaisella tittelillä tai välineellä sammutetaan. Paloruisku työntää vettä paloletkuihin, ja palo sammuu. NYT PALOVÄKI kuitenkin on alkanut riidellä siitä, kuka on oikea palomies ja kuka ei. Sitten autosta kiipeää samoissa varusteissa olevia sammuttajia. Pääasia on, että sammuu. Kansalaisten silmissä asia on joka tapauksessa varsin yksinkertainen: Kun paloauto tulee pillit soiden ja pysähtyy johonkin, niin ulos tulee kypärään pukeutunut pomo. Laitteiden nimet, organisaatiot, valtuudet ja työaikajärjestelyt, ne eivät kiinnosta tippaakaan. Joskus poliisi hätää pois, ja silloin ei hurrata. Hän on palopäällikkö, ellei peräti palomestari. Mutta näkyyhän talleissa jokunen paloautokin. Olkoot mitä tahansa, kunhan palot sammuvat ja sairaat hoidetaan. SATUNNAINEN OHIKULJIKA. Toisaalta saa rautakaupasta halvalla uuden. 18 PALOKUNTALAINEN 67 KIPINÄT TITTELIKIPEYS ON taas kerran iskenyt pelastusalaan. Eikö palomiehillä todellakaan ole parempaa tekemistä kuin titteleillä pröystäillä ja muita palomiehiä moittia. Ei voisi vähemmän kiinnostaa. Veronmaksaja joutuu nimittäin aika ajoin uutisia plaratessaan ihmettelemään, että mikäs niitä palomiehiä nyt on ruvennut vaivaamaan. No, kai on maksettava, jotta palotkin sammuisi, pohtii Satunnainen Ohikulkija Eikö palomiehillä ole oikeaa tekemistä. Näin aika ajoin tapahtuu. HIEMAN VANHEMPI väki olettaa myös, että vakuutus ei maksa, ellei kotona ole vaahtosammutinta. Joskus se tulipalo sammuu sillä, joskus ei. Aikoinaan oli päällikköä ja mestaria, mutta sitten lisäksi tuli komentajaa, johtajaa, pelastajaa ja ties millaisia fiskaaleja. Sen kannalta on aivan yhdentekevää, tuleeko palomies vapaapalokunnasta vai pelastusopistosta. Siitä riitelystäkö veroja pitäisi maksaa. Vai ovatko ne ambulansseja. Kaiken kukkuraksi nimittäin riitelevät keskenään, julkisuudessa. Niin kuin riidellään muistakin sisäpiiritermeistä. VPK tekee hyvää työtä, mutta se sammuttaminen, onko se eri asia. Vai oliko se päinvastoin. Ne ovat palomiehiä. Kansalaiset hurraavat, jos hurraavat. Aivan kuin asialla olisi jokin oikea merkitys, muillekin. Ja näköjään kaikilla pitää olla se oma pieni punainen auto, kun kaupunkien palotallit ovat nykyisin sellaisia täynnä. Riidelkööt, ellei ole parempaa ajanvietettä. Siltä kuulostaa. Tiedetään, että sellainen pitää nykyisin tarkastaa
Kansalaisneuvonta ei vähentänyt häken ongelmapuheluita SUOMEN KUUDESSA hätäkeskuksessa on tehty 29.5.2015 alkaen uudelleenohjaus koskien puheluita, jotka tulevat laitteesta, jota ei voida tunnistaa ja paikallistaa. Tällä tarkoitetaan tilannetta, jossa puhelu soitetaan SIM-kortittomasta puhelimesta. Ilkivaltaisten soittojen määrän uskotaan edelleen vähentyvän, kun lakimuutoksen mahdollistama SIM-kortittomien puheluiden kierrättäminen lyhyen tiedotenauhan kautta saatiin toteutettua. Vasta tämän jälkeen puhelu ohjautuu takaisin normaaliin hätäilmoitusjonoon. Taustalla on lakimuutos, jonka tarkoituksena on turvata avun saanti vapauttamalla resursseja puheluihin, joissa avuntarve on kriittistä. Suomessa vain on herätty ajoissa öljyonnettomuuteen varautumisessa ja osattu ottaa vapaaehtoiset mukaan, Waara painottaa. Tämä tavoite ei ole toteutunut, vaikka hätäkeskuksiin tulevien kuulumattomien puheluiden määrä kokonaisuudessaan onkin laskenut. Hankkeen projektipäällikkö Reita Waara korostaa, että mikään maa ei selviä öljyntorjunnasta ilman vapaaehtoisia vakavan öljyonnettomuuden sattuessa. hätäkeskuksiin kuulumattomien puheluiden määrä on laskenut noin 15 % vuoden 2013 tasosta. PALOKUNTALAINEN 67 19 KIPINÄT VAJAA KAKSI vuotta sitten perustetun Kansalaisneuvonnan yhtenä tarkoituksena oli vähentää hätänumeroon soitettujen, muille viranomaisille kuuluvien, kiireettömien neuvontapuheluiden määrää arviolta noin 200 000–350 000 vuodessa. Puhelut siirtyvät ensin erilliseen jonoon odottamaan vastausta. ÖThankkeelle huomiota maailmalla. Etenkin PohjoisAmerikan mediat ovat olleet kiinnostuneita hankkeesta. Viive on arvioilta 17–34 sekuntia. Hanke on huomioitu myös kansainvälisessä mediassa, ja muun muassa Alaskan suurin media Alaska Dispatch News kirjoittaa sivuillaan aiheesta. Näistä puheluista viime vuonna virheellisiä ja tahattomia soittoja oli yhteensä 650 000 ja asiattomia ja ilkivaltaisia 110 000, eli noin 27 % kaikista hätäpuheluista. Kansalaisneuvonta ei ole kuitenkaan vaikuttanut näiden puhelumäärien laskuun. SIM-kortittomat puhelut ensin nauhoitteelle SPEKIN ÖLJYNTORJUNTAHANKKEEN toimintamalli on todennäköisesti ensimmäinen laatuaan maailmassa. Näiden ns. – Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan -hanke on uraauurtava, sillä siinä kehitetään tiettävästi ensimmäistä kertaa maailmassa toimintamallia viranomaisten ja vapaaehtoisten väliseen yhteistyöhön öljyonnettomuudessa. Hätäkeskukset ottavat vuosittain vastaan hieman vajaat kolme miljoonaa hätäpuhelua. Nauhoite kertoo soittajalle, että henkilö on soittanut hätänumeroon. – Jutussa tosin todetaan, että Suomessa öljyntorjunta on riippuvaista vapaaehtoisista, mitä se on oikeasti kaikkialla maailmassa. Lakimuutos tarkoittaa sitä, että tunnistamattomasta liittymästä tai laitteesta soitettu hätäpuhelu ohjautuu ensin suoraan lyhyelle nauhoitteelle
Valmistuvien pelastajien valan otti vastaan pelastusylitarkastaja Mirva Kahlos sisäministeriöstä. Tilaisuuden juhlapuheen piti johtajaylilääkäri Jorma Penttinen Kuopion yliopistollisesta keskussairaalasta. 20 PALOKUNTALAINEN 67 KIPINÄT PELASTUSOPISTON PRIIMUSSTIPENDIT jaettiin opinnoissaan parhaiten menestyneille. Päättävän kurssin puheenvuoron piti Jaakko Mäkelä pelastajakurssi 87:ltä. Tutkintotodistuksensa saivat pelastajakurssit 86 ja 87, alipäällystökurssi 38 sekä palopäällystön tutkinto-ohjelmasta valmistuneet amk-opiskelijat.. Omat stipendinsä jakoivat myös Palosuojelurahasto, SPPL, SPEK, Pelastustieto-lehti, JHL sekä SPAL. Sukunimi Etunimet Kotikunta Ryhmä tai Luokka Valmistumispäivä Bragge Sakari Henrik Tampere AP38 5/29/2015 De la Vega Kekkonen Erik Juan Carlos Lahti AP38 5/29/2015 Halttunen Kai Petteri Joensuu AP38 5/29/2015 Helander Tarmo Aleksanteri Vantaa AP38 5/29/2015 Huovila Sami Petri Aukusti Jyväskylä AP38 5/29/2015 Isotalus Jani Matti Albert Ylivieska AP38 5/29/2015 Laaksonen Tomi Tapani Nurmijärvi AP38 5/29/2015 Lautsalo Tommi Henrikki Jyväskylä AP38 5/29/2015 Mukkula Mika Petteri Hollola AP38 5/29/2015 Pennanen Antti Juhani Espoo AP38 5/29/2015 Pietiläinen Ossi Ilmari Helsinki AP38 5/29/2015 Pohjalainen Kimmo Kalevi Helsinki AP38 5/29/2015 Rintala Sami Petri Olavi Vantaa AP38 5/29/2015 Tissarinen JuhaPekka Kerava AP38 5/29/2015 Torvinen Antti Juhani Leppävirta AP38 5/29/2015 Turunen Teemu Henrik Tampere AP38 5/29/2015 Utela Leo Viljami Nastola AP38 5/29/2015 Vainikka Jani Mikael Lohja AP38 5/29/2015 Vilenius Matti Yrjänä Loppi AP38 5/29/2015 Yli-Mannila Petri Kristian Seinäjoki AP38 5/29/2015 Ahtiainen Tuukka Topi Matias Kouvola PE 86 5/5/2015 Pelastusopistosta valmistuneet Pelastusopistosta valmistui tänä keväänä yhteensä 89 tutkinto-opiskelijaa pelastustoimen tehtäviin. Stipendin saivat Antti Torvinen alipäällystökurssilta sekä Santtu Sivula pelastajakurssilta
PALOKUNTALAINEN 67 21 KIPINÄT Akkila Ossi Petteri Lappeenranta PE 86 5/29/2015 Anttio Saul Juhani Edward Marttila PE 86 5/29/2015 Claesson William Einar Mikael Espoo PE 86 5/29/2015 Haga Christoffer André Kruunupyy PE 86 5/29/2015 Hannikainen Jani Juho Petteri Savonlinna PE 86 5/29/2015 Heikkinen Sami Juhani Janakkala PE 86 5/29/2015 Heino Jesse Juhani Hyvinkää PE 86 5/29/2015 Heiskanen Olli Ensio Kontiolahti PE 86 5/29/2015 Hietanen Tero Samuli Laukaa PE 86 5/29/2015 Hirvonen Simo Elias Joensuu PE 86 5/29/2015 Holopainen Mikko Matias Lappeenranta PE 86 5/29/2015 Huovinen Joni Esa Hermanni Puolanka PE 86 5/29/2015 Huurinainen Niko Konstantin Helsinki PE 86 5/29/2015 Ikonen VilleVeikko Seinäjoki PE 86 5/29/2015 Järvinen Tomi Matti Petteri Kuopio PE 86 5/29/2015 Kaarnais Jari Antero Espoo PE 86 5/29/2015 Kallio Miikka Joel Tapio Vantaa PE 86 5/29/2015 Kangas Joni Yrjö Iisak Rovaniemi PE 86 5/29/2015 Kapanen Juha Pauli Jyväskylä PE 86 5/29/2015 Karttunen Juuso Kalevi Liperi PE 86 5/29/2015 Koivunen Richard Tapio Rusko PE 86 5/29/2015 Kortelainen Matti Taneli Kuopio PE 86 5/29/2015 Koskela Ville Kristian Lappeenranta PE 86 5/29/2015 Kreivi Leevi Lauri Asseri Oulu PE 86 5/29/2015 Krekola Samuli Antero Lempäälä PE 86 5/29/2015 Laaksonen Marko Kari Mikael Lahti PE 86 5/29/2015 Lehtinen Juho Aapo Matias Tampere PE 86 5/29/2015 Lehtola Mikko Tapani Kangasala PE 86 5/29/2015 Leppänen Miika Juha Topias Jyväskylä PE 86 5/29/2015 Mikkonen Juho Matias Kuopio PE 86 5/29/2015 Piispanen Joonas Sebastian Kuopio PE 86 5/29/2015 Karttunen MikkoPetteri Heinola PE 87 5/29/2015 Koponen Panu Aleksanteri Turku PE 87 5/29/2015 Lehtinen Rauno Kalervo Tampere PE 87 5/29/2015 Lehtola Juhani Armas Aarne Hyvinkää PE 87 5/29/2015 Mäkelä Jaakko Petteri Kokkola PE 87 5/29/2015 Mäkinen Thomas Karl Peter Vaasa PE 87 5/29/2015 Nissilä Jere Julius Lappeenranta PE 87 5/29/2015 Oksa Toni Tapio Sakari Lappajärvi PE 87 5/29/2015 Okulow Perttu Iivari Siilinjärvi PE 87 6/1/2015 Pakkanen Jari Juhani Lappeenranta PE 87 5/29/2015 Rantanen Niko Petteri Salo PE 87 6/1/2015 Rasilainen Aki Juhani Loviisa PE 87 6/1/2015 Ruokokoski Leo Henrik Kangasala PE 87 5/29/2015 Palokuntalainen -lehti onnittelee kaikkia valmistuneita!
Keväällä 2015 valmistuneet insinööri (amk) palopäällystö: Sukunimi Etunimet Kotikunta Ryhmä Valmistumispäivä Alanko Kari Juhani Salo AmkA9 1/30/2015 Kanerva Sami Petteri Nurmijärvi AmkN11 1/30/2015 Kontio Mika Teijo Tapio Salo AmkA9 1/30/2015 Seppälä Juha Saku Samuel Hollola AmkN11 1/30/2015 Ylikauppila Jenika Maria Karoliina Turku AmkN11 1/30/2015 Stenfors SatuMarjatta Helsinki AmkN11 2/27/2015 Thusberg Mikko Tuomas Petäjävesi AmkA9 2/27/2015 Mustapää Jarmo Kalervo Haapavesi AmkN10 3/27/2015 Ek Vesa Kari Aulis Oulu AmkA9 5/29/2015 Hintsala Marko Petri Ylivieska AmkA9 5/29/2015 Häkli Kari Olavi Kuopio AmkA9 5/29/2015 Kuhanen Perttu Tapani Ulvila AmkA9 5/29/2015 Kärkkäinen Juha Markus Kajaani AmkA9 5/29/2015 Luomala Tuomas Ville Eemeli Jyväskylä AmkN11 5/29/2015 Oravainen Miikka Petteri Kuopio AMKA9 5/29/2015 Renlund Tiia Johanna Pyhtää AmkN12 5/29/2015 Suokas Kim Santeri Pihtipudas AmkN10 5/29/2015. 22 PALOKUNTALAINEN 67 KIPINÄT Saari Ville Olavi Valkeakoski PE 87 5/29/2015 Saarinen Reijo Ilari Vantaa PE 87 5/29/2015 Salminen Pietari Aleksi Rusko PE 87 5/29/2015 Savelainen Santeri Matias Kuopio PE 87 5/29/2015 Seppänen Vertti Benjamin Suomussalmi PE 87 5/29/2015 Siekkinen Ville Jari Matias Kuusamo PE 87 5/29/2015 Sivula Santtu Markus Kotka PE 87 5/29/2015 Tapio VesaValtteri Olavi Savonlinna PE 87 5/29/2015 Terho Jarkko Otto Jyväskylä PE 87 5/29/2015 Tuomala Pasi Joonas Juhani Riihimäki PE 87 5/29/2015 Tuovinen Juho Matias Sodankylä PE 87 5/29/2015 Ullgren Juha Markus Pälkäne PE 87 5/29/2015 Vainio Ville Juhani Tuusula PE 87 5/29/2015 Vepsäläinen Juho Hermanni Lahti PE 87 5/29/2015 Viinikka Matias Waltteri Jyväskylä PE 87 5/29/2015 Viitaniemi Jussi Tuomo Heikki Jyväskylä PE 87 5/29/2015 Vroullis Aleksandros Hristos Valdemar Kangasala PE 87 5/29/2015 Vähänikkilä Jyri Juhani Turku PE 87 5/29/2015 Haverinen Heli Susanna Kuopio Häke 26 1/16/2015 Sivonen Kaisa Johanna Kuopio Häke 26 1/16/2015 Salo Petri Mikael Turku Häke 27 4/29/2015 Valmistuneet jatkuu..
Palomiesurheilu: Uinti Riihimäki 1.10– 30.11. Tiedot osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi KIPINÄT 2015 HEINÄKUU 7.–9.7. Palomiesurheilu: Salibandy Helsinki 18.– 20.11 Finn SecKansainväliset turvallisuusalan messut Helsinki JOULUKUU 2.12. SPPL: Jouluseminaari ja jouluglögit Avoin 31.12. SPPL: Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät Turku 17.11. SPPL: Sivutoimisen ja vapaaehtoispäällystön opintopäivä Lahti 8.10. SPPL: Turvallisuusviestinnän opintopäivät Helsinki 29.9.– 1.10. Julkaisemme sitoumuksetta tietoja pelastusalan tapahtumista yms. SPEK: Palotutkimuksen päivät Espoo 28.8. SPEK: Naisja nuorisotyön syysopintopäivät 2015 30.10. PALOKUNTALAINEN 67 23 TAPAHTUMAKALENTERI Tiedot on kerätty laitosten ja palokuntien tiedottajilta sekä järjestäjien nettisivuilta. Palomiesurheilu: Lentopallo Lappeenranta ELOKUU 1.8. 24365-kiertue Lue lisää: www.palokuntaan.fi /24365-kiertue 17.9. SPPL: JVT Auktorisointikoulutus 2015 Vantaa 29.9. SPPL: Vesisukellusseminaari Hki-Tallinna-Hki 8.12. Palokuntalainen ilmestyy MARRASKUU 10.11. SPPL: Nuohousalan ja pelastusviranomaisten neuvottelupäivät Vantaa 29.9. Palomiesurheilu: Suunnistus Tampere 4.–5.9. Palomiesurheilu: Palohenkilöstön SM-golf Pori 24.– 25.8. CTIF kansalliset kilpailut 2015 Ylistaro 12.– 13.8. SPEK: Rakenteellisen palonehkäisyn opintopäivät Kokkola LOKAKUU 3.10. Palomiesurheilu: PaloSM -ammunnat Kajaani 9.7– 10.7. Palokuntalainen ilmestyy. Palokuntalainen ilmestyy SYYSKUU 1.9. SPPL: Tulevaisuuden tekijät Padasjoki 4.–6.9. Palomiesurheilu: Voimailu/soutu Raisio 24.– 25.10. Kokonaisturvallisuus 2015 -messut Tampere 7.–24.9. SPPL: Operatiiviset opintopäivät Helsinki 1.– 30.11
Kärkihankkeena hänellä on Puhdas paloasema.. 24 PALOKUNTALAINEN 67 Työturvallisuus • osa II suoja utuminen Kirjoittaja, Vuoden Palomies 2014 Jarkke Lahti on erikoistunut pelastushenkilöstön turvallisuusasioihin
PALOKUNTALAINEN 67 25 S avusukeltamisen aikana sammutusvarusteisiin sitoutuu paljon kaasumaisia yhdisteitä sekä hiukkasmaisia epäpuhtauksia, joilta on syytä suojautua koko tehtävän ajan, tehtävän jälkeen sekä huoltojen aikana. Tällä järjestelyllä estetään turha altistuminen taukojen aikana eikä altisteta muita henkilöitä. Tilasta voidaan mitata esimerkiksi syaanivedyn, typpimonoksidin, hiilimonoksidin ja hapen määrää. Myös jälkiraivauksessa suojaus on tärkeää Suojautumista tulee korostaa myös jälkiraivauksen aikana. Henkilökohtainen suoja utuminen TEKSTI JA KUVAT JARKKE LAHTI. Lisäksi ajoneuvoja ja erilaisia konttiratkaisuja suunniteltaessa, kannattaa huomioida taukoja huoltopaikkojen tarve omalla alueella. Taukojen aikana kannattaa keventää varustusta ja jättää likaiset varusteet erilleen itse taukopaikasta. Paineilmalaitteen käyttöä ei tule väheksyä missään vaiheessa työskenneltäessä tiloissa, joissa on vielä näkyvää savua. Kemikaalimittarien käyttö on myös suositelTyöturvallisuussarjamme toisessa osassa keskitytään suojaimien käyttöön sammutustehtävän aikana sekä sammutustehtävän jälkeen. Suojaimien käyttö on tapauskohtaista ja siihen vaikuttaa tehtävän laatu. Huoltoja taukopaikka kannattaa sijoitta mahdollisimman etäälle pahimmin altistavalta alueelta. Suodattimena käytetään vähintään A2P3 suodatinta. Kevyempään suojaustasoon vaihdettaessa ja suodattimella varustettuja hengityksen suojaimia käytettäessä tulee varmistua tilassa olevien kemikaalien laadusta ja happipitoisuudesta suojainta valittaessa. Monet palokunnat ovat ottaneet käyttöön jälkiraivaukseen puhaltimella varustettuja suojaimia, jotka soveltuvat hyvin myös jälkivahinkojen torjuntatyöhön. Yleisin palokunnissa käytettävä suodatin on ABEK-P3 suodatin, joka soveltuu hyvin myös esim. tavaa tiloissa työskenneltäessä ja suojaimia valittaessa. Myös mahdollisia lämpöisiä tiloja kannattaa hyödyntää. vaarallisten aineiden tehtävien tukitehtävissä työskentelyyn. Paras hengityksen suojain tähän tarkoitukseen on paineilmalaite. Paineilmalaitetta tulee myös käyttää tilanteissa joissa happipitoisuus on alle 17 % tai tilassa on typpimonoksidia tai hiilimonoksidia
Paineilmalaite PAINEILMALAITE ON ensisijainen hengityssuojain sammutustehtävässä. ALUSKÄSINEEN TARKOITUKSENA on suojata kättä pääasiassa silloin, kun sammutuskäsine on poissa kädestä.. puhaltimella varustettu suojain, tehtävään soveltuvalla suodattimella varustettuna. 26 PALOKUNTALAINEN 67 Työturvallisuus • osa II KEVYEN HIUKKASSUOJAIMEN KÄYTTÖ Suojaustaso FFP3 HIUKKASSUOJAIN ASETELLAAN kasvoille tiiviisti. KEVYEMPÄÄN SUOJAUSTASOON soveltuu esim. Paineilmalaitteen käyttöä tulee korostaa myös jälkiraivauksen aikana. Suojaimet ovat pääsääntöisesti kertakäyttöisiä ja hävitetään käytön jälkeen. Lisäksi tilassa ei saa olla hiilimonoksidia eikä typpimonoksidia. Likaisia ja märkiä aluskäsineitä ei pidä laittaa sammutuskäsineen sisälle, koska tällöin sammutuskäsine likaantuu sisäpuolelta. ALUSKÄSINEET OVAT VÄLTTÄMÄTTÖMYYS ALUSKÄSINEITÄ KÄYTETÄÄN sammutuskäsineen alla koko tehtävän ajan. Varmista että suojain ei vuoda suojaimen reunoilta sisään hengitettäessä. Likaiset ja märät aluskäsineet vaihdetaan uusin. Työskentelytilassa tulee kuitenkin olla riittävästi happea (17–23 tilavuus-%)
Taukojen aikana kannattaa keventää varustusta ja jättää likaiset varusteet erilleen itse taukopaikasta.”. PALOKUNTALAINEN 67 27 PAINEILMAPULLON VAIHTO PAINEILMAPULLOA VAIHDETTAESSA tulee huolehtia suojautumisesta. Aluskäsineet ja kevyt FFP3-luokan hengityssuojain soveltuu tähän tehtävään. SAMMUTUSJALKINEIDEN HUUHTELU SAMMUTUSJALKINEET KANNATTAA huuhdella jo tilannepaikalla. Sammutusjalkineiden tilalle voidaan vaihtaa tarvittaessa puhtaat jalkineet paloasemalle siirtymisen ajaksi
likaista (nokeentunutta) kalustoa. Suojaimia on syytä pitää aina, kun käsitellään likaisia varusteita, paineilmalaitteita ym. Yleensä valjaat tulee irrottaa pesuun menevästä sammutuspuvusta. Pussiin tulee laittaa vain pesuun menevät varusteet. Kuljetuspussiin voidaan laittaa kaikki likaantuneet varusteet ja tarvittaessa kuljettaa myös paloauton miehistötilassa. 28 PALOKUNTALAINEN 67 Työturvallisuus • osa II LIKAISTEN VARUSTEIDEN RIISUMINEN LIKAISISSA VARUSTEISSA on paljon hiukkasmaisia epäpuhtauksia sammutustehtävän jälkeen ja siksi käsien ja hengityksen suojaaminen on tärkeää. Tällöin ne ovat myös käyttöönotettavissa uuteen tehtävään. SAMMUTUSTYÖSSÄ OLLEET varusteet ja paineilmalaitteet voidaan kuljettaa huoltoon myös tätä tarkoitusta varten suunnitelluissa kuljetuspusseissa. Kemikaalimittarien käyttö on myös suositeltavaa tiloissa työskenneltäessä ja suojaimia valittaessa.”. SAMMUTUSVARUSTEET VOIDAAN laittaa suoraan pesupussiin, jolloin niihin ei tarvitse koskea ennen pesua
kevytasu. PALOKUNTALAINEN 67 29 KEVYTASU PALOASEMALLE SIIRTYMISEN ajaksi voidaan laittaa päälle esim. Tätä suojaasua voidaan käyttää myös huoltojen aikana paloasemalla.
30 PALOKUNTALAINEN 67 PERSOONA TEKSTI JA KUVAT PEKKA KOIVUNEN Mira Leinonen, 33, kuuluttaa Energiaboostia pelastusalalle Diplomi-insinööri, paloinsinööri, projektipäällikkö, konsultti, kouluttaja, kolumnisti, CTIF-naiskomission puheenjohtaja, keramiikkaja korutaiteilija. Mira Leinosen CV on pitkä eikä tarvitse paljon arvailla, että jatkoa on tulossa. Turvallisuusalan laaja-alaiselle asiantuntijuudelle on kysyntää.
VALTION OHJAUKSEN LISÄÄMINEN, KYLLÄ VAI EI. Hänen tiensä kulki Anjalan VPK:n nuoriso-osaston kautta hälytysosastoon ja sitten monipuolisten opintojen ja työtehtävien jälkeen nykyiseen määräaikaiseen virkaan Poliisihallitukseen. lainsäädäntö ja ohjeistus, 3. koulutus ja tutkimus). Miran taustalta löytyy myös jotain aivan muuta kuin turvallisuusalaa. Hänen tehtävänään on vastata hankkeen toiminnallisesta muutosprojektista (1.operatiivinen toiminta ja prosessit, 2. Mira Leinosen lähipiiristä löytyy monipuolinen kattaus pelastusalan toimijoita: Mira on naimisissa palomies-pelastussukeltaja Petri Kivistön kanssa. Ohjauksen lisääminen vaatii kuitenkin tietoa, mitä ja mihin suuntaan toimintaa pitäisi ohjata ja lisäksi se vaatii resursseja. Tästä erottaisin vielä erikseen kehittämisen – sellaista tulee tapahtua ilman tieteellisesti koeponnistettuja tuloksia. Asiakkaina ovat muun muassa Liikennevirasto, Trafi ja Skoda. Toiminnan kehittäminen on aina hyväksi! ONKO PELASTUSALAN AMMATTIKOULUTUS KOHDALLAAN. Trafi) johtavana asiantuntijana vuosina 2007–2010. Miran aiempaan työhistoriaan kuuluvat muun muassa eri tehtävät Stora Enson paperitehtaalla: pulpperimies, vuoroesimies, osastotyönjohtaja ja myös teollisuuspalomiehen tehtävä tehdaspalokunnassa. Tämän jälkeen hän toimi Rautatieviraston (myöh. Turvallisuus on ennen kaikkea yhteistyötä. – Mikä tutkimusja kehittämistoiminta. Kunnat isäntänä pitää huolen siitä, että läheisyysperiaatetta noudatetaan päätöksenteossa, mutta toisaalta kunnallinen päätöksenteko pirstaloittaa toimintaa. Mira Leinonen toimii myös sivutoimisena koulutusja konsultointiyrittäjänä alanaan rautatieturvallisuus. MISSÄ JAMASSA ON MIELESTÄSI ALAN TUTKIMUSJA KEHITTÄMISTOIMINTA. Mira Leinonen toimii tällä hetkellä projektipäällikkönä viranomaisten yhteisessä kenttäjärjestelmähankkeessa (KEJO). Tässä tehtävässä hän toimi vuoteen 2013. –Valtiollistaminen tuntuu olevan pelastustoimen kestoaihe, joka ilmeisesti jatkuu niin kauan kuin se tapahtuu tai jokin muutos pelastustoimen roolituksessa tapahtuu, sillä selkeästi tyytymättömyys nykytilaan ajaa nostamaan aiheen esiin. ISÄNTÄNÄ VALTIO VAI KUNNAT. Sirpaloituminen näkyy organisaation joka tasolla. Turvallisuus on niin abstrakti käsite, että sillä on helposti kikkailla. T&K-toiminta on koordinoimatonta ja vailla resursseja ja käytännön yhteistyö puuttuu. PALOKUNTALAINEN 67 31 PERSOONA M ira Leinonen syntyi Leinosen palokuntaperheeseen vuonna 1982. Pelastajatutkinnon osalta pelastustoimen pitää seurata tarkasti terveystoimen pätevyysvaatimuksien kehittymistä, jotta edelleenkin pelastustoimessa voidaan toimia uskottavina terveystoimen palvelu. Olemme enemmän safetykuin security-osastoa. Veli Miikka toimii palomestarina Kymenlaakson pelastuslaitoksella, sisar Mirka on ensihoitajana Kepalossa Tampereella ja sisarussarjan nuorin Mikke toimii Anjalan VPK:ssa. Tuotantotalouden diplomi-insinöörin tutkinnon Mira suoritti Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa vuonna 2006. Turvallisuudesta ylipäätänsä on tullut kaiken kaikkiaan ihmeellistä kauppatavaraa ja vallankäyttöväline yhteiskunnassamme. – Itse näen pelastustoimen sirpaloituneena organisaationa, jonka jäseninä on kaiken kaikkiaan hyviä tyyppejä. Itselläni on kovat odotukset hallitusohjelman kirjauksien ulosmittauksella. ONKO PUHE PELASTUSTOIMEN SIRPALOITUMISESTA VAILLA KATETTA. Tuotteita tulee jatkossa olemaan saatavilla nettikaupasta. – Pelastustoimi on vain yksi, tosin hyvin tärkeä toimija turvallisuussektorilla – siis korkeintaan yksi osasto tai kerros tavarataloa tai tietotoimistoa. Tutkinnon suorittaneelle paloinsinöörille avautui pelastusylitarkastajan virka Länsija Sisä-Suomen aluehallintovirastossa. Miran isä on pitkänlinjan palokuntavaikuttaja ja palokunnan päällikkö Markku Leinonen ja äiti Marjataltakin löytyy todistus sammutustyökurssin suorittamisesta. Jotta aidosti vakavasti otettavaa ja muiden tieteenalojen arvostamaa tutkimustoimintaa täällä tehtäisiin, vaatisi se pitkän linjan strategista suunnittelua ja koulutustason nostamista alalla. Meillä on pelastuslaitoksissa töissä ihan pirun fiksuja henkilöitä, joiden työpanosta voisi hyödyntää käytännön kehittämistyöhön, mutta liian usein kuulee asioiden sabotoituneen siihen, ettei jokin käytännönläheinen tutkimus täytä tieteellisen tutkimuksen kriteerejä. PELASTUSTOIMI – TURVALLISUUDEN TAVARATALO, TIETOTOIMISTO VAI JOKU MUU. Pienimuotoisen valmistustoiminnan lisäksi Mira Leinosen harrastuksiin kuuluu vesijuoksu neljä kertaa viikossa ja sienestäminen syksyisin. – Pelastajatutkinto vastaa mitä luultavimmin kysyntään, vaikkakin toisinaan kentältä kuuluu nurinaa siitä, millaista ainesta Pelastusopisto kouluttaa – pelastuslaitokset monesti unohtavat tässä kohdin omat perehdyttämisvelvoitteensa. Hän toteuttaa luovuuttaan valmistamalla ja myymällä keramiikkaa ja koruja. Silloisen esimiehensä kehoituksesta hän pyrki ja pääsi suorittamaan insinööri (AMK) -tutkintoa Savonia ammattikorkeakouluun. Valtio isäntänä puolestaan tasapäistää päätöksentekoa ja oma kysymyksensä on, kuinka hyvin kolmas sektori tulisi tässä huomioitua. – Ehdottomasti kyllä, sillä koko pelastustoimi, niin pelastustoiminta, onnettomuuksien ehkäisy kuin väestönsuojelu, ilmentyy nyt kansalaisille 22 eri tavalla eli asiakkaamme eivät saa tasalaatuista ja yhdenvertaista palvelua tässä valtakunnassa. Oma brändi on ”MAD – MiraAnniinaDesign”. Itse näen molemmissa isännissä hyviä ja huonoja puolia. Sopimuspalokuntataustan vuoksi hän sai tehtäviä rautateiden turvallisuusasioiden parissa
Ohjeen jalkautumisesta valtakunnallisesti pitää varmistua ja käytäntöjen pitää olla kaikkialla samanlaiset. Aika pitkälle päästäisiin, jos sopimushenkilöstön koulutuksen kehittämisessä olisi käytettävissä edes yhteinen valtakunnallinen tietopankki viikkoharjoituksiin ja tämä materiaali olisi laadittu ammattilaisten toimesta. Emmekö me pärjäisi pelastajalla, paloesimiehellä, palotarkastajalla, palomestarilla, pelastuspäälliköllä ja pelastusjohtajalla. – Suhtaudun uusiin asioihin lähtökohtaisesti positiivisesti ja testaustoimintaa on todellakin tarpeen kehittää. 32 PALOKUNTALAINEN 67 PERSOONA tuottajina ensihoidon osalta, ettei pudota kehityksen kyydistä. Tarvitsemme niin johtajia kuin johdettavia ja oman esimerkin näyttäminen ja sillä johtaminen on paras keino viedä tämä ala ihan toiselle tasolle. Ylipäätänsä toista ihmistä vähättelevälle henkilölle, oli hän sopimuspalokuntalainen tai ammattinsa puolesta alalla, organisaatioportaan ylätai alapäässä, haluaisin kertoa, että elämme vuotta 2015 ja meillä edelleen pelastustoimi koostuu niin vakinaisista kuin sopimuspalokuntalaisista ja näin tulee olemaan jatkossakin, näin yhteiskuntamme toimii. Yliopistotutkinnon omaavia – siis myös pelastustoimea palvelevan osaamiskokonaisuudella varustettuja – henkilöitä meillä on edelleen aivan liian vähän, kun harvalla on mahdollisuutta irtautua työelämästä useammaksi vuodeksi, etenkin jos ei ole varmuutta siitä, onko tervetullut takaisin työpaikkaan. Myös nimikkeiden osalta yhdenmukaistamista tarvitaan. Se, mitä lisäisin, on ammattipalokuntien antama koulutus sopimuspalokunnille ja yhteistoiminnan lisääminen. PALOMIES ON SELVÄ VANHA TERMI. MILTÄ MAISTUU SANA SOPIMUSPALOMIES. – Onhan se kohtuullisen huvittavaa selittää alan ulkopuoliselle henkilölle meidän nimikkeitä, käsitteistöä ja tunnuksia. Kaiken kaikkiaan pelastustoimi muodostaa ihan mielettömän verkoston näiden kahden välillä! MITÄ MIELTÄ OLET MAANPUOLUSTUKSESTA JA PELASTUSTOIMEN YHTEISTYÖSTÄ PUOLUSTUSVOIMIEN KANSSA. Palopäällystön koulutusohjelmaa trimmaisin itse puolestani jonkin verran ja yhdistäisin perusopintoja muiden turvallisuusviranomaisten ammattikorkeakoulututkinto-opetuksen kanssa. PELASTUSALAN NIMIKKEET, KÄSITTEISTÖ JA TUNNUKSET OVAT MITÄ OVAT, VAI OVATKO. – Niin monenlaista suhtautumista kuin on ihmistäkin. – Pääsääntöisesti menossa parempaan ja järkevämpään suuntaan, mutta parannettavaa toki on. ENTÄ SOPIMUSHENKILÖSTÖN KOULUTUS. Sopimuspalokuntien erikoistumistehtävät on erinomainen strateginen suunta vapaaehtoisten voimavarojen käyttöön. Sopimushenkilöstön koulutuksen ja tason vaihtelevuus johtuu ihan tasan pelastustoimesta itsestään, kun asiaa ei ole otettu hyppysiin. Pelastustoimessa on pelastajia ja sopimuspalokuntalaisia. – Isänmaan puolustamiseen on yhteiskunnan varauduttava ja siihen tarvitsemme puolustusvoimia. Pelastustoimen ja puolustusvoimien on tehtävä yhteistyötä puolin ja toisin virka-apumielessä, onhan se puolustusvoimien toiseksi tärkein tehtävä sotilaallisen Onhan se kohtuullisen huvittavaa selittää alan ulkopuoliselle henkilölle meidän nimikkeitä, käsitteistöä ja tunnuksia.”. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon hakeudutaan ainoastaan nopean valmistumisen kiilto silmissä miettimättä sitä, muodostaako tutkinto edes toisiaan palvelevaa kokonaisuutta ja työnantajat nihkeilevät jopa opinnäytetyölupien myöntämisessä, vaikka niissä olisi mahdollista kehittää työelämää käytännönläheisesti. Yhteiset harjoitukset lisäävät keskinäistä luottamusta ja ammattipalokunnissakin kenties huomataan, kuinka monipuolisia kavereita sopimuspalokunnissa oikein toimii. Puolustusvoimilla on myös tämän tehtävänsä vuoksi sellaisia resursseja, joista näen tärkeänä, että ne ovat yhteiskunnan hyödynnettävissä myös normaalioloissa. PELASTUSALAN HENKILÖSTÖRYHMIEN SUHTEET TÄNÄÄN. TYÖNJAKO AMMATTIJA SOPIMUSPALOKUNTIEN KESKEN. Alipäällystökoulutuksen sisältö tuntuu myös vastaavan odotuksia siitä kerätyn palautteen perusteella. Ammattikorkeakoulututkintoa ylempi koulutus onkin sitten mielestäni erittäin huonossa jamassa ja työnantajien suhtautuminen henkilöstön jatkokoulutukseen on lyhytnäköistä. Vaikkapa pelastustoiminnan johtamiseen liittyvään käsitteistöön Pelastusopistolla käytettiin paukkuja, ne hyväksyttiin pelastuslaitostenkin toimesta ja silti vanhoja käsitteitä vilisee jopa uusissa ohjeissa. Nykypäivän teknologia mahdollistaa vaikka minkälaisia koulutusmahdollisuuksia, mutta ei niitä kannata palokunnittain puuhastella! UUSI TESTAUSOHJE. – Tämän osalta odotan mielenkiinnolla mitä hallitusohjelman kirjaus sopimuspalokuntajärjestelmän kehittämisen osalta tarkoittaa. – En ole ikinä ollut mikään termeillä kikkailija enkä aio olla sitä jatkossakaan
PALOKUNTALAINEN 67 33 PERSOONA PALOJA PELASTUSALAN kansainvälisen CTIF -kattojärjestön naiskomissio valitsi huhtikuussa pidetyssä kokouksessa projektipäällikkö Mira Leinosen komission puheenjohtajaksi. Uskon, että pelastustoimen naisverkostolla saamme kehitystä aikaan niin Suomessa kuin kansainvälisesti ja saamme pidettyä alalla ne naiset, jotka tänne on saatu jo houkuteltua järjestämällä ala entistä yhdenvertaisemmaksi ja toisaalta saamme kenties alasta entistä houkuttelevamman naisille. Naisiin pelastustoimessa kriittisesti suhtautuville henkilöille muistuttaisin taas elävämme vuotta 2015. TUKHOLMASSA PIDETTYYN kokoukseen oli saapunut 11 jäsenvaltion edustajaa käsittelemään paloja pelastusalan naisten asemaa ja yhdenvertaisuutta koskevia asioita. Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa ”Women in Fire and Rescue Services” -komission toimintaa, jonka tavoitteena on edistää pelastusalan yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä pohtia keinoja tehdä pelastustoimesta entistä houkuttelevampi toimintaympäristö naisille niin ammatillisesti kuin harrastusympäristönä. Mutta jos kysymyksellä viitataan maanpuolustuspuolen antamaan pelastustoimen koulutukseen, niin mielestäni kullakin toimijalla on omassa leiviskässään jo ihan riittävästi huolehdittavaa, eihän pelastustoimikaan käy puolustusvoimien puolesta vetämässä vaikka kertausharjoituksia. Molemmilla organisaatioilla on turvallisuuden osalta oma sektorinsa ja hyvä niin. Jos henkilöstöstä 30 % olisi naisia, niin järjestelyt, asenteet ja toiminta olisi ns. Puheenjohtaja edustaa komissiota CTIF:n muiden komissioiden ja työryhmien suuntaan sekä johtaa komission toimintaa. – Jatkuvuuden varmistaminen – miten pelastustoimi varmistaa, että sillä on tulevaisuudessa parhaat resurssit käytettävissään kaikilla osa-alueilla niin osaamisen, tilojen, kaluston kuin tekniikan suhteen niin ammattikuin sopimuspalokunnissa. Suomessa näkyvimmän osan CTIF -toimintaa on jo vuosia muodostanut kansainvälinen palokuntakilpailutoiminta. Toivoisin myös, että pelastustoimessa päästäisiin hiljalleen pois vanhasta autoritäärisen johtamisen maailmasta ja katsottaisiin asioita pitkälle eteenpäin. KANSAINVÄLINEN CTIF on paloja pelastusalan kattojärjestö, johon kuuluu 36 jäsenvaltiota ja naiskomissioon kuuluu 18 jäsenvaltiota. Puheenjohtajaehdokkaiksi oli asetettu Venäjältä, Ruotsista ja Suomesta. Tämä tarkoittaa lainsäädännön kehittämistä, ohjeistuksen laatimista, prosessien yhdenmukaistamista, 27 000 KEJO-loppukäyttäjän kouluttamista ja tämä kaikki täytyy tehdä niin, ettei yhdenkään viranomaisen operatiivinen toiminta häiriinny uutta järjestelmää käyttöönotettaessa. Toki varsinaisen päätyön lisäksi minulla riittää sydämenasioita vaikka muille jakaa, olisi se sitten pelastustoimen naisten toimintaa niin kotimaassa kuin ulkomailla ja monta kertaa vuodessa tuuletan ajatuksiani kolumnin muodossa kilpailevassa lehdessäkin tästä minulle rakkaasta toimialasta. – Kenttäjärjestelmähanke KEJOn toiminnallisen muutosprojektin projektipäällikkönä pidän sydämen asiana saada aikaan kaikille hankkeeseen osallistuville seitsemälle toimialalle (pelastustoimi, poliisi, terveystoimi, sosiaalitoimi, tulli, Rajavartiolaitos ja puolustusvoimat) yhteisen toiminnallisen muutoksen, joka mahdollistaa yhteisen työkalun käytön. Kokouksen yhtenä tärkeimmistä asioista oli päättää komission toimintasuunnitelmasta ja valita komissiolle keskeiset vastuuhenkilöt tulevaksi nelivuotiskaudeksi, mukaan lukien puheenjohtajan tehtävä. NAINEN PELASTUSTOIMESSA. Vaalin tulos selkeni jo ensimmäisellä kierroksella Suomen ehdokkaan, Mira Leinosen, saadessa enemmistön kannatuksen. TÄMÄNHETKISET SYDÄMENASIAT TYÖSSÄSI/PELASTUSALALLA. – Pientä energiaboostia koko alalle! Yhteistoimintaa ja keskustelevaa kulttuuria koko toimialan sisällä ja myös muun yhteiskunnan kanssa, ei tuijotettaisi vain omaa toimintaa tai omaa laitosta. Leinonen otti heti vastattavakseen puheenjohtajan tehtävän. Naiskomission kokouksessa olivat tällä kertaa edustettuina Pohjoismaiden lisäksi Ranska, Itävalta, Japani, Serbia, Slovenia, Iso-Britannia ja Venäjä. Mira Leinonen CTIF-naiskomission puheenjohtajaksi. maanpuolustuksen jälkeen ja onhan toki puolustusvoimat paikka paikoin myös pelastustoimen ja terveystoimen palvelutuottaja sotilaspalokuntien ja ensivasteen muodossa. MITÄ UUTTA TOISIT PELASTUSTOIMEEN. – Naisten määrä pelastustoimessa on kasvamaan päin, mutta vielä valitettavan vähemmistöosassa. normalisoitunut eli nainen ei olisi sillä tavoin kummajainen pelastustoimessa kuin mitä se nyt on. MIKÄ ON PELASTUSTOIMEN SUURIN HAASTE TÄNÄÄN
34 PALOKUNTALAINEN 67 voi aiheuttaa vaaranpaikan kymmenille Kerrostalopalo
Kerrostalopaloissa ihmisiä kuolee myös rappukäytävään. Sen seurauksena rappukäytävä täyttyy savusta. PALOKUNTALAINEN 67 35 TEKSTI JA KUVAT SASU MÄKINEN Yhdessä huoneistossa syttyneet kerrostalopalot aiheuttavat usein vaaratilanteita koko talon asukkaille. Kerrostalopalo. Palavan asunnon ovi saattaa jäädä auki asukkaiden poistuessa rappukäytävään
36 PALOKUNTALAINEN 67
Tutkinnassa selvitettiin palon ja savun leviämistä portaikossa ja sieltä huoneistoihin. Lähes jokainen paloturvallisuuskyselyyn vastanneista kertoo omistavansa palovaroittimen, mutta vain joka toisesta kodista löytyy sammutuspeite. Häkä on hajuton, mauton ja väritön kaasu, joka on erittäin vaikea havaita. Onnettomuustutkintakeskuksen tutkinnan mukaan palon leviämiseen vaikutti ennen muuta portaikossa ollut automaattisesti auennut savunpoistoluukku. Tutkinnan seurauksena Onnettomuustutkintakeskus suositti ympäristöministeriötä ryhtymään useisiin toimiin kerrostalojen paloturvallisuuden kohentamiseksi. Rappukäytävässä saatetaan myös säilyttää lastenrattaita, kun niille ei asunnosta säilytyspaikkaa löydy. Vuosittain tulipaloissa kuolee useita kymmeniä ihmisiä. Pelastusviranomaisten suositusten mukaisesti ainoastaan alatasanteella saisi pitää kuramattoa. Käsisammuttimia on joka viidennessä taloudessa. Suomalaiset osaavat varautua tulipaloihin tyydyttävästi. Lisäksi uusista ja peruskorjattavista rakennuksista pitäisi suositusten mukaisesti pystyä poistumaan omatoimisesti varatien kautta. Palo ja savu levisivät portaikkoon, minkä vuoksi rakennus tuhoutui pahoin. Kyselyn tulokset ovat karua luettavaa. Ympäristöministeriötä suositettiin myös muuttamaan rakentamismääräyksiä niin, että uusien ja peruskorjattavien kerrostaloasuntojen palo-oviin vaaditaan suljinlaitteisto. Vain joka toinen pitäisi asuntonsa oven suljettuna. Joka päivä noin kymmenessä kodissa palaa. Kolme kymmenestä vastaajasta kertoo lähtevänsä savuiseen rappukäytävään, jos käytävästä tupruttaa asuntoon savua. Aiemmista paloista otettiin oppia. Liekkeihin tai kuumuuteen kuollaan erittäin harvoin. Ympäristöministeriö ei kuitenkaan ryhtynyt kaikkiin suositeltuihin toimenpiteisiin. Nuoret miehet uhkarohkeita hätätilanteessa If Vahinkovakuutusyhtiö ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö teettivät syksyllä 2011 YouGov Finlandilla paloturvallisuuskyselyn. Ensisijainen varatiejärjestelmä on parvekeluukku, tikkaat tai muu kiinteä järjestely. Kuitenkin vain joka toinen, jolla peitettä ei ole, on ajatellut hankkivansa sen. Sammutuspeite koetaan edulliseksi, hyödylliseksi ja helppokäyttöiseksi alkusammutusvälineeksi. Tutkimuksissa käytettiin myös rekonstruktioita. Kahdeksan kymmenestä kyselyyn vastanneesta soittaisi hätänumeroon nähdessään rappukäytävässä savua. Riskialttiimpia vastaajia olivat alle 35-vuotiaat nuoret miehet. Onnettomuustutkintakeskus suositti ministeriötä muun muassa laatimaan perustellun pitkän aikavälin suunnitelman siitä, asennetaanko uusiin ja peruskorjattaviin kerrostaloihin ja mahdollisesti muihin asuinrakennuksiin sprinklerijärjestelmä. Lapsille voi opettaa pelastautumisreittejä leikin avulla. Onnettomuustutkintakeskus suoritti turvallisuustutkinnan tulipalosta. Ensisijainen varatiejärjestelmä on parvekeluukku, tikkaat tai muu kiinteä järjestely.”. Tulipalo syttyi asunnosta, jossa ollut mies kuoli. Suomessa syttyy vuodessa noin 3500 asuntopaloa. Turkulaisessa kerrostalossa syttyi 17.3.2014 uhkaava tulipalo, jossa menehtyi yksi henkilö. Heille on myös opetettava, ettei tulipaloa saa mennä piiloon. Rappukäytävässä säilytettävä tavara ei kuitenkaan saisi kaventaa kulkuväylää eikä lisätä palokuormaa. Uhrit menehtyvät useimmiten häkään ja myrkyllisiin savukaasuihin. Myös lasten tulee osata toimia tulipalotilanteessa. Ovienpolttokokeissa selvisi, etteivät asuntojen ovet odotetulla tavalla hidastaneet paloa. PALOKUNTALAINEN 67 37 K errostalojen porraskäytävissä ei saisi säilyttää ylimääräistä palokuormaa
• Älä mene savuiseen rappukäytävään. Jos on, älä missään tapauksessa avaa ovea vaan siirry siitä mahdollisimman kauas. • Jos sinulla on parveke ja siellä on vähemmän savua kuin asunnossa, mene sinne odottamaan apua. 38 PALOKUNTALAINEN 67 • Soita hätänumeroon ja kerro tarkkaan, missä olet. • Kokeile, onko asunnon ovi kuuma. • Jos savua tulee asuntoon runsaasti, hengitä märän pyyhkeen läpi. Vaihtoehtoisesti voit avata ikkunan. Vähennä savun tuloa asuntoon esimerkiksi tukkimalla postiluukku märällä pyyhkeellä. Toimi näin, jos rappukäytävästä tulee savua:. Lähde: Vahinkovakuutusyhtiö If Le ikk aa ta lte en its elle si ta i lä he is elle si ja pis tä se nä ky vä än pa ikk aa n. Muista sulkea ovi, jotta savu ja liekit eivät pääse leviämään parvekkeelle
Rantapellontiellä sijainnut kerrostalo oli saanut purkutuomion. Sammutusvesi aiheutti vahinkoja kuuteen huoneistoon sekä alakerran kerhotiloihin.” Palopäällikkö Tero Vanhamaa vastasi Ylen toimittajan kysymyksiin harjoituskohteessa.. PALOKUNTALAINEN 67 39 Kymenlaaksossa harvinainen paloharjoitus keväällä Pelastuslaitokset pääsevät harvemmin harjoittelemaan kerrostalopalon sammuttamista. Sammutusvesi aiheutti vahinkoja kuuteen huoneistoon sekä alakerran kerhotiloihin. Viime vuonna VarsinaisSuomen pelastuslaitos järjesti vastaavan harjoituksen Raisiossa. Talo vaurioitui pahoin heinäkuussa 2014, kun kerrostaloyksiö tuhoutui tulipalossa. Lisäksi kiinteistön yläpohjaan ja kantavan seinän rakenteisiin tuli vaurioita. Palopäällikkö Tero Vanhamaan mukaan savusukeltajien täytyy tehdä vuosittain kuuma harjoitus savusukelluskelpoisuuden säilyttämiseksi. – Yleensä savusukellusharjoitus joudutaan pitämään merikonttiin rakennetussa simulaattorissa. Pelastuslaitos sai luvan harjoitella rakennuksessa ennen purkutöitä. Simulaattoriharjoituksiin on kuitenkin vaikeaa saada vaihtelevuutta, Vanhamaa sanoo. Kymenlaakson pelastuslaitos ja sen sopimuspalokunnat saivat harjoitella kerrostalopalon sammutusta toukokuussa Kouvolan Inkeroisissa
Se ei välttämättä kerro asemalla toimivasta palokunnasta tai sen omistajasta. TUTKIESSASI TAULUKKOA HUOMIOITHAN SEURAAVAT ASIAT: PALOASEMAN NIMENÄ käytetään pelastuslaitoksen sille antamaa nimeä. Pääosassa tehtävistä asemalta lähti kohteeseen yksi tai useampi yksikkö. MAHDOLLISISTA, TAULUKOSSA esiintyvistä virheellisistä luvuista kannattaa olla yhteydessä omaan pelastuslaitokseen, koska taulukko perustuu pelastuslaitosten PRONTO-tietokantaan syöttämiin tietoihin. 40 PALOKUNTALAINEN 67 Suomen paloasemille annettiin hälytystehtävä yhteensä 140 115 kertaa vuonna 2014. VENE/MERIASEMAT ON osassa erotettu omiksi asemikseen, osassa venetoimintatehtävät sisältyvät paloaseman lukuun riippuen kunkin pelastuslaitoksen käytännöstä. ENSIHOITOTEHTÄVISTÄ ON mukana vain pelastustoimen yksikköjen suorittamat ensivastetehtävät. Osassa näistä asemista hälytysmääriin sisältyy myös samalla asemalla toimivan vpk:n hälytykset. Otamme vastaan taulukkoa koskevia huomautuksia myös osoitteessa toimitus@palokuntalainen.fi. JOUKOSSA ON useita ”hybridiasemia”, joilta käsin toimii niin päätoimisia palomiehiä ja kuin toimenpidepalkattujakin. Palokuntalainen-lehti kiittää tutkimusjohtaja Esa Kokkia Pelastusopistolta myönteisestä suhtautumisesta taulukon kokoamisessa. Oheinen taulukko on lajissaan ensimmäinen kooste Manner-Suomen paloasemakohtaisista hälytysmääristä. Luvuissa on kuitenkin huomioitu myös asemavalmiudet. LUKIJALLE: Suomen paloasemien hälytysmäärät 2014 KUVAT PALOKUNTALAINEN -LEHDEN ARKISTO JA DEPOSITPHOTO
Pohjanmaa po 16. Satakunta sa 14. Pohjois-Karjala pk 19. Oulu-Koillismaa ok 22. Keski-Uusimaa ku 4. Helsinki he 2. Keski-Suomi ks 12. Etelä-Karjala ek 10. Varsinais-Suomi vs 6. Itä-Uusimaa iu 5. Lappi la LAPPI LA OULU-KOILLISMAA OK KAINUU KA JOKILAAKSOT JO POHJANMAA PO ETELÄ-POHJANMAA EP KESKI-POHJANMAA JA PIETARSAARI KP SATAKUNTA SA KESKI-SUOMI KS PIRKANMAA PI KANTA-HÄME KH PÄIJÄT-HÄME PH VARSINAISSUOMI VS KESKI-UUSIMAA KU ETELÄ-SAVO ES ETELÄ-KARJALA EK KYMENLAAKSO KY ITÄ-UUSIMAA IU HELSINKI HE POHJOIS-SAVO PS POHJOIS-KARJALA PK LÄNSI-UUSIMAA LU SUOMEN PALOASEMIEN HÄLYTYSMÄÄRÄT 2014. Kainuu ka 21. EteläPohjanmaa ep 15. Etelä-Savo es 11. Kymenlaakso ky 9. Jokilaaksot jo 20. Länsi-Uusimaa lu 3. Pohjois-Savo ps 18. PALOKUNTALAINEN 67 41 TAULUKOSSA KÄYTETÄÄN SEURAAVIA LYHENNYKSIÄ PELASTUSLAITOKSISTA: 1. Pirkanmaa pi 13. Päijät-Häme ph 8. Keski-Pohjanmaa kp ja Pietarsaari 17. Kanta-Häme kh 7
974 29 he Malmin pa. 960 30 iu IU Asema 1 Porvoo 938 31 ku Asema 2 Vantaankoski 926 32 vs Raision paloasema 925 33 la Rovaniemi 917 34 ks Seppälä 11 917 35 es Mikkeli 881 36 lu As 60 Lohja 841 37 ku Asema 8 Hyvinkää 831 38 vs Liedon paloasema 824 39 la Tornio 817 40 ph Niemi 814 41 ku Asema 7 Järvenpää 794 42 ku Lentoaseman pk 777 43 kh Riihimäen paloasema 768 44 ok Ruskonselkä 754 45 lu As 30 Espoonlahti 751 46 ep Seinäjoki 696 47 ku Asema 6 Kerava 695 48 ek Imatran paloasema 692 49 lu As 50 Nummela 680 50 pi Pirkkalan paloasema 671 51 ka Kajaani 655 52 ku Asema 5 Tuusula 645 53 la Kemi 630 54 vs Kaarinan paloasema 623 55 sa Rauman paloasema 594 56 ph Heinola 587 57 ku Asema 4 Nurmijärvi 583 58 kh Forssan paloasema 579 59 kp Kokkola 567 60 ps Iisalmi 60 560 61 vs Salon paloasema 556 62 ks Äänekoski 20 555 63 pi Vammalan paloasema 539 64 ok Kempele 535 65 ku Asema 41 Klaukkala 527 66 lu As 31 Kirkkonummi 522 67 ps Varkaus 40 514 68 es Savonlinna 508 69 po Koivulahti 502 70 ph Hollola 497 71 ky Kuusankosken paloasema 469 72 ky Haminan paloasema 466 73 kp Pietarsaari 460 74 vs Kärsämäen aluepaloasema 449 75 po Närpiö 443 76 ps Petonen 11 439 77 pi Valkeakosken paloasema 432 78 sa Ulvilan paloasema 426 79 kh Turengin paloasema 423 80 es Pieksämäki 422 81 ks Vaajakoski 12 418 82 ku Asema 9 Mäntsälä 405 83 ok Kuusamo 403 84 ps Siilinjärvi 15 401 85 jo Ylivieska 398 SUOMEN PALOASEMIEN HÄLYTYSMÄÄRÄT 2014. 1243 19 ek Keskuspaloasema 1218 20 lu As 11 Leppävaara 1183 21 he Käpylän pa. 1144 22 pi Nokian paloasema 1127 23 po Vaasa 1110 24 sa Kanta-Porin paloasema 1054 25 pi Teivon paloasema 1040 26 ky Kotkan paloasema 1028 27 pi Tampere, Linnainmaan paloasema 978 28 he Herttoniemen pa. 1419 12 kh Hämeenlinnan paloasema 1362 13 lu As 40 Mikkelä 1352 14 pi Tampere, Hervannan paloasema 1349 15 ky Kouvolan paloasema 1316 16 ks Keskuspaloasema 10 1312 17 ku Asema 1 Havukoski 1244 18 he Mellunkylän pa. 2580 2 pi Tampere keskuspaloasema 1933 3 ok Oulu 1857 4 vs Turun keskuspaloasema 1700 5 he Erottajan pa. 1615 6 ph Lahti 1550 7 ku Asema 3 Pelastuskeskus 1492 8 pk Joensuu 1456 9 ps Kuopio keskuspaloasema 10 1438 10 lu As 20 Niittykumpu 1423 11 he Haagan pa. 42 PALOKUNTALAINEN 67 1 he Kallion pa
PALOKUNTALAINEN 67 43 86 pk Lieksa 395 87 jo Raahe 390 88 pi Akaan paloasema 389 89 vs Naantali paloasema 389 90 vs Uudenkaupungin paloasema 384 91 ph Orimattila 383 92 la Sodankylä 382 93 lu As 80 Tammisaari 370 94 lu As 70 Karjaa 368 95 iu IU Asema 2 Sipoo 366 96 ph Nastola 365 97 iu IU Asema 3 Loviisa 364 98 la Ivalo 358 99 pi Lempäälän paloasema 357 100 pi Kangasalan paloasema 354 101 vs Loimaan paloasema 352 102 po Pännäinen 351 103 ks Jämsä 40 334 104 sa Meri-Porin aluepaloasema 332 105 sa Huittisten paloasema 329 106 ks Laukaa 30 326 107 ep Kauhajoki 324 108 ep Lapua 322 109 ps Suonenjoki 43 322 110 ka Sotkamo 319 111 pk Nurmes 317 112 sa Kankaanpään paloasema 306 113 pi Ikaalisten paloasema 304 114 vs Paraisten paloasema 304 115 ok Haukipudas 303 116 pi Parkanon paloasema 292 117 lu As 51 Karkkila 288 118 pi Hämeenkyrön paloasema 285 119 ks Keuruu 50 283 120 jo Haapavesi 280 121 ks Viitasaari 26 280 122 pi Oriveden paloasema 277 123 pk Kitee 272 124 ek Joutsenon paloasema 271 125 es Mäntyharju 268 126 ps Kiuruvesi 61 267 127 la Muonio 262 128 ks Saarijärvi 60 258 129 la Kemijärvi 256 130 ok Pudasjärvi 255 131 vs Someron paloasema 255 132 sa Harjavallan paloasema 252 133 ep Kurikka 248 134 pi Vilppulan paloasema 248 135 jo Haapajärvi 245 136 ka Kuhmo 245 137 ps Nilsiä 62 237 138 lu As 90 Hanko 234 139 pi Mäntän paloasema 234 140 sa Kokemäen paloasema 230 141 la Sirkka 230 142 po Laihia 227 143 vs Laitilan paloasema 225 144 pk Outokumpu 224 145 vs Perniön VPK 224 146 jo Pyhäjärvi 224 147 pk Kontiolahti 221 148 pi Virtain paloasema 213 149 pk Ilomantsi 212 150 ps Leppävirta 42 212 151 la Kittilä 211 152 ph Asikkala 209 153 ka Paltamo 207 154 ep Jalasjärvi 203 155 la Inari 196 156 ok Muhos 191 157 jo Nivala 191 158 ky Kausalan paloasema 190 159 pk Liperi 188 160 jo Kalajoki 187 161 pi Ruoveden VPK 187 162 es Juva 184 163 sa Noormarkun paloasema 182 164 vs Dragsfjärdin paloasema 181 165 pk Juuka 181 166 pk Eno 180 167 ps Lapinlahti 67 179 168 ok Ii 178 SUOMEN PALOASEMIEN HÄLYTYSMÄÄRÄT 2014
44 PALOKUNTALAINEN 67 169 ep Ilmajoki 178 170 ks Joutsa 38 178 171 ek Ruokolahden paloasema 178 172 ps Pielavesi 46 177 173 ka Ämmänsaari 177 174 pi Ruoveden paloasema 176 175 ep Alavus 172 176 ok Ruka 172 177 ep Alajärvi 171 178 es Heinävesi 170 179 ok Kiiminki 170 180 ka Hyrynsalmi 169 181 ky Jokelan paloasema 169 182 ph Sysmä 164 183 iu Lapinjärven paloasema 163 184 sa Nakkilan paloasema 163 185 kh Lammin paloasema 161 186 es Kerimäki 160 187 la Äkäslompolo 160 188 sa Eurajoen paloasema 159 189 la Ranua 158 190 ok Taivalkoski 158 191 kh Hattulan paloasema 157 192 ek Parikkalan paloasema 157 193 ka Puolanka 157 194 vs Halikon VPK Märynummi 156 195 ep Kauhava 156 196 sa Merikarvian paloasema 155 197 vs Paimion paloasema 155 198 kp Kannus 154 199 ek Luumäen paloasema 154 200 pk Tohmajärvi 154 201 ok Tyrnävä 154 202 ph Hartola 153 203 jo Kestilä 153 204 pk Polvijärvi 153 205 ph Järvelä 152 206 ks Korpilahti 19 152 207 vs Auran VPK 151 208 pk Hammaslahti 150 209 es Kangasniemi 150 210 ka Vaala 150 211 ks Muurame 18 149 212 la Saariselkä 147 213 es Ristiina 146 214 la Pello 145 215 kh Oitin paloasema 143 216 jo Oulainen 143 217 pi Keikyän VPK 142 218 pi Onkkaalan VPK 141 219 ek Simpeleen paloasema 141 220 pi Kurun paloasema 140 221 sa Säkylän paloasema 140 222 iu Askolan paloasema 139 223 ks Jämsänkoski 41 139 224 pk Kiihtelysvaara 139 225 ph Padasjoki 137 226 jo Pyhäntä 137 227 ek Savitaipaleen paloasema 137 228 vs Sauvon VPK 136 229 ok Liminka 135 230 ep Peräseinäjoki 135 231 sa Pomarkun paloasema 135 232 ps Sonkajärvi 71 135 233 ks Hankasalmi 35 134 234 ps Keitele 45 134 235 vs Kiikalan VPK 133 236 kh Lopen paloasema 133 SUOMEN PALOASEMIEN HÄLYTYSMÄÄRÄT 2014
PALOKUNTALAINEN 67 45 237 pi Parkanon VPK 133 238 ok Utajärvi 133 239 lu As 67 Sammatin VPK 132 240 ps Kuopion VPK 18 132 241 ks Tikkakoski 14 132 242 ky Inkeroisten paloasema 131 243 po Maalahti 131 244 ep Nurmo 131 245 iu Porvoon VPK 131 246 la Ylitornio 131 247 kh Hauhon paloasema 129 248 vs Kosken Tl VPK 129 249 ks Pihtipudas 27 129 250 po Uusikaarlepyy 129 251 sa Rauman VPK paloasema 128 252 pk Ylämylly 127 253 po Kristiinankaupunki 126 254 pk Kesälahti 125 255 ps Vieremä 69 125 256 ks Lievestuore 32 124 257 es Sulkava 124 258 vs Suomusjärven VPK 124 259 ks Karstula 62 121 260 pk Lehmo 121 261 la Pelkosenniemi 121 262 ps Tuusniemi 66 121 263 jo Alavieska 119 264 po Isokyrö 119 265 ky Jaala paloasema 119 266 ky Selänpään paloasema 119 267 vs Karinaisten VPK 118 268 kh Tammelan paloasema 118 269 ep Ähtäri 118 270 ps Karttula 13 117 271 kp Perho 117 272 ps Rautalampi 44 117 273 pi Teiskon VPK 117 274 ps Kaavi 65 116 275 kh Kalvolan paloasema 116 276 pi Korkeakosken VPK 116 277 es Punkaharju 116 278 sa Honkajoen paloasema 115 279 pi Urjalan VPK 115 280 ep Jurva 114 281 ky Korian paloasema 114 282 jo Kärsämäki 114 283 sa Lapin paloasema 114 284 ep Töysä 114 285 pk Viinijärvi 114 286 ok Ylikiiminki 114 287 lu As 49 Veikkolan VPK 113 288 sa Porin VPK 113 289 jo Sievi 113 290 pk Valtimo 113 291 ep Ylihärmä 113 292 lu As 55 Nummen VPK 112 293 ku Malmin pa. 111 294 jo Pyhäjoki 111 295 la Tervola 111 296 ks Kannonkoski 64 110 297 jo Paavola 110 298 es Puumala 110 299 ku Savion vpk 110 300 ps Juankoski 64 109 301 ep Teuva 109 302 ep Ylistaro 109 303 vs Yläneen kk:n VPK 109 304 ky Anjalan paloasema 108 305 ep Kuortane 108 306 lu As 58 Pusulan VPK 107 307 es Joroinen 107 308 vs Kiskon VPK 107 309 ks Petäjävesi 54 106 310 pk Tuupovaara 106 311 vs Vehmaan VPK 106 312 ep Vimpeli 106 313 lu As 79 Ingå FBK 105 314 ky Elimäen paloasema 105 315 kh Jokioisten paloasema 105 316 la Pyhätunturi 105 317 ok Oulunsalo 104 SUOMEN PALOASEMIEN HÄLYTYSMÄÄRÄT 2014
46 PALOKUNTALAINEN 67 318 pi Mouhijärven VPK 103 319 sa Karvian paloasema 102 320 pi Kihniön paloasema 102 321 ks Kyyjärvi 63 101 322 po Vähäkyrö 101 323 po Vöyri 101 324 ep Lappajärvi 100 325 sa Siikaisten paloasema 100 326 pi Sääksjärven VPK 100 327 ks Uurainen 23 100 328 ka Vuolijoki 100 329 po Lapväärtti 99 330 sa Luvian paloasema 99 331 ky Myllykoski paloasema 99 332 ps Rautavaara 73 99 333 la Simo 99 334 ek Taipalsaaren paloasema 99 335 ku Pornainen paloasema 98 336 la Posio 98 337 la Saarenkylän VPK 98 338 ek Stora-Enso Imatran tehtaat TPK 98 339 ps Vehmersalmi 14 98 340 lu As 66 Siuntion VPK 97 341 lu As 78 Karjalohjan VPK 97 342 ep Evijärvi 97 343 ek Lemin paloasema 97 344 ps Maaninka 17 97 345 ek Imatran VPK 96 346 kp Kälviä 96 347 kh Ypäjän paloasema 96 348 la Kolari 95 349 pi Viialan VPK 95 350 la Alakemijoen VPK 94 351 ks Konginkangas 24 94 352 po Korsnäs 94 353 kh Rengon paloasema 94 354 kp Kaustinen 93 355 ps Tervo 48 93 356 kp Kruunupyy 92 357 es Pertunmaa 92 358 kp Toholampi 92 359 ku Asolan VPK 91 360 kp Veteli 91 361 iu Pukkilan paloasema 90 362 jo Reisjärvi 90 363 ps Vesanto 47 90 364 ky Virojoen paloasema 90 365 vs Kemiön VPK 89 366 es Rantasalmi 89 367 ky Siltakylän paloasema 89 368 la Enontekiö 88 369 pi Kolhon VPK 88 370 la Salla 88 371 ek Tirilän VPK 88 372 ps Varpaisjärvi 68 88 373 es Anttolan VPK 87 374 ph Hämeenkoski 87 375 jo Himanka 86 376 ks Toivakka 36 86 377 vs Uudenkaupungin VPK 86 378 ph Artjärvi 85 379 vs Kustavin VPK 85 380 jo Pulkkila 85 381 jo Ruukki 85 382 vs Salon VPK 85 383 ky Kouvolan VPK:n paloasema 84 384 kh Läyliäisten paloasema 84 385 vs Piikkiön VPK 84 386 pk Reijolan VPK 84 387 ep Soini 84 388 sa Jämijärven paloasema 83 389 ep Koskenkorvan VPK 83 390 iu Loviisan VPK 83 391 iu Myrskylän paloasema 83 392 po Raippaluoto 83 SUOMEN PALOASEMIEN HÄLYTYSMÄÄRÄT 2014
69 443 pk Joensuun VPK 69 444 he Oulunkylän VPK 69 445 pi Punkalaitumen VPK 69 446 pi Rautajärven VPK 69 447 iu Isnäsin VPK 68 448 pi Lempäälän VPK 68 449 vs Mynämäen VPK 68 450 iu Hamarin VPK 67 451 ks Konnevesi 34 67 452 ks Länkipohja 44 67 453 vs Maskun VPK 67 454 po Vaasan VPK 67 455 ep Karijoki 66 456 kh Portaan paloasema 66 457 vs Tarvasjoen VPK 66 458 lu As 53 Nummelan VPK 65 459 kh Hämeenlinnan VPK asema 65 460 la Karunki VPK 65 461 ky Kuusankosken VPK 65 462 ka Ristijärvi 65 463 pi Vesilahden VPK 65 464 jo Rantsila 64 465 pi Suodenniemen VPK 64 466 la Yläkemijoen VPK 64 467 ks Äänekosken vpk 21 64 SUOMEN PALOASEMIEN HÄLYTYSMÄÄRÄT 2014. PALOKUNTALAINEN 67 47 393 ep Alahärmä 82 394 ks Haapamäki 51 82 395 ep Isojoki 82 396 ek Lappeenrannan VPK 82 397 po Oravainen 82 398 pi Aitoon VPK 81 399 ks Kinnula 66 81 400 jo Vihanti 81 401 es Mikkelin VPK 80 402 sa Pihlavan paloasema 80 403 sa Reposaaren paloasema 80 404 ek Rutolan VPK 80 405 kh Humppilan paloasema 79 406 iu Tolkkisten VPK 79 407 sa Ahlaisten paloasema 78 408 lu As 75 Pohjan VPK 78 409 ks Suolahti 22 78 410 ks Säynätsalo 17 78 411 ph Vierumäki 78 412 ok Yli-Ii 78 413 es Haukivuori 77 414 ks Kuhmoinen 45 77 415 pi Länsi-Vesilahden VPK 77 416 es Hirvensalmi 75 417 vs Pyhärannan VPK 75 418 ps Riistavesi 12 75 419 es Suomenniemen paloasema 75 420 ps Yara 19 75 421 ks Kivijärvi 65 74 422 kh Tuuloksen paloasema 74 423 ep Kortesjärvi 73 424 pi Pirkkalan VPK 73 425 vs Vahdon VPK 73 426 lu As 64 Ventelän VPK 72 427 ku Kellokosken VPK 72 428 es Mikkelin EVPK 72 429 pk Rääkkylä 72 430 vs Somerniemen VPK 72 431 vs Taivassalon VPK 72 432 lu As 54 Vihdin VPK 71 433 ok Hailuoto 71 434 la Kostamo 71 435 ks Multia 53 71 436 iu Ruotsinpyhtään PVPK 71 437 pi Sahalahden VPK 71 438 ps Stora Enso 49 71 439 ky Tuohikotin paloasema 71 440 pi Linnavuoren TPK 70 441 vs Rautilan VPK 70 442 lu As 82 Tenhola sivut
48 PALOKUNTALAINEN 67 468 kp Alaveteli 63 469 ph Lahden VPK 63 470 kp Lestijärvi 63 471 he Suomenlinnan pa. 63 472 ks Kuohu 15 62 473 sa Lavian paloasema 62 474 ks Leivonmäki 37 62 475 ek Rautjärven paloasema 62 476 es Savonranta 62 477 he Tammisalon VPK 62 478 pi Viljakkalan VPK 62 479 lu As 63 Virkkalan VPK 61 480 es Enonkoski 61 481 kp Teerijärvi 61 482 pi Halkivahan VPK 60 483 es Jäppilä 60 484 pi Kangasalan VPK 60 485 es Karvion VPK 60 486 pi Kylmäkosken VPK 60 487 sa Köyliön Läntinen VPK, Kepola 60 488 vs Rymättylän VPK 60 489 kh Ryttylän paloasema 60 490 la Utsjoki 60 491 kp Halsua 59 492 es Otavan VPK 59 493 ks Palokka 13 59 494 vs Pöytyän VPK 59 495 lu As 65 Paloniemen VPK 58 496 iu Boxin VPK 58 497 kp Larsmo 58 498 ks Pylkönmäki 61 58 499 jo Rautio 58 500 pk Stora-Enso 58 501 sa Vampulan paloasema 58 502 ks Halli 43 57 503 iu Gumbon VPK 56 504 pi Kiikoisten VPK 56 505 ky Pyhtään VPK:n paloasema 56 506 sa Kullaan paloasema 55 507 ek Saaren paloasema 55 508 ku Hyvinkään VPK 54 509 kh Idänpään paloasema 54 510 ep Lehtimäki 54 511 pi Nokian VPK 54 512 vs Nousiaisten VPK 54 513 pi Ylöjärven VPK 54 514 ku Järvenpään VPP 53 515 lu As 88 Lappvik FBK 52 SUOMEN PALOASEMIEN HÄLYTYSMÄÄRÄT 2014 516 sa Huittisten VPK paloasema 52 517 es Vihtarin VPK 52 518 vs Kalannin VPK 51 519 pi Kyröskosken VPK 51 520 ky Miehikkälän paloasema 51 521 ks Sumiainen 25 51 522 vs Alastaron paloasema 50 523 he Haagan VPK 50 524 he Helsingin VPK 50 525 ku Jokelan VPK 50 526 la Ounasjoen VPK 50 527 lu As 83 Ekenäs FBK 49 528 sa Kaasmarkun paloasema 49 529 sa Kankaanpään VPK 49 530 la Savukoski 49 531 iu Sävträsk VPK 49 532 he Laajasalon VPK 48 533 es Lohikosken VPK 48 534 kp Lohtaja 48 535 ek Miettilän paloasema 48 536 pi Nuutajärven VPK 48 537 ku Vantaan VPK 48 538 vs Kakskerran VPK 47 539 kh Teuron paloasema 47 540 es Virtasalmi 47 541 vs Perttelin VPK Kaivola 46 542 vs Kaarinan VPK 45 543 ky Kaipiaisten paloasema 45 544 la Keminmaa 45 545 ok Kuivaniemi 45 546 la Meltauksen VPK 45 547 vs Metsämaan VPK 45 548 vs Västanfjärdin VPK 45 549 ph Harjunalusta 44 550 po Munsala 44 551 vs Nauvon VPK 44
PALOKUNTALAINEN 67 49 552 ph Villähde 44 553 lu As 35 Kyrkslätt VPK 43 554 sa Kauvatsan paloasema 43 555 iu Neste oil 43 556 lu As 15 Kauniaisten VPK 42 557 la Kilpisjärvi 42 558 vs Marttilan VPK 42 559 la Tapionniemi 42 560 kp Ullava 42 561 ek Ylämaan paloasema 42 562 lu As 73 Karis FBK 41 563 kh Forssan VPK asema 41 564 vs Hiittisten VPK 41 565 jo Merijärvi 41 566 es Pieksämäki asema 2 41 567 sa Risten paloasema 41 568 ek Särkisalmen paloasema 41 569 ek Tainionkosken VPK 41 570 kh Tervakosken paloasema 41 571 ky Vuolenkosken paloasema 41 572 ep Kauhajärvi 40 573 vs Lokalahden VPK 40 574 po Sulva 40 575 lu As 36 Evitskog VPK 39 576 lu As 77 Svartå FBK 39 577 ku Hyvinkään konepajan TPK 39 578 la Karigasniemi 39 579 ek Kuivasensaaren VPK 39 580 ku Metsäkylän VPK 39 581 vs Muurlan VPK 39 582 vs Oripään VPK 39 583 po Pirttikylä 39 584 ky StoraEnso Anjalankoski 39 585 iu Valkon VPK 39 586 he Marjaniemen VPK 38 587 vs Mietoisten VPK 38 588 he Puistolan VPK 38 589 ku Sälinkään VPK 38 590 vs Turun VPK 38 591 po Vetokannas VPK 38 592 po Ähtävä 38 593 lu As 13 Leppävaaran VPK 37 594 sa Köyliön VPK, Yttilä 37 595 ku Laukkosken VPK 37 596 ky Liikkalan paloasema 37 597 kh Riihimäen VPK asema 37 598 vs Ruskon VPK 37 599 jo Siikajoki 37 SUOMEN PALOASEMIEN HÄLYTYSMÄÄRÄT 2014
50 PALOKUNTALAINEN 67 600 pi UPM-Kymmene TPK 37 601 vs Korppoon VPK 36 602 vs Merimaskun VPK 36 603 vs Pyhämaan VPK 36 604 ku Tuusulan VPK 36 605 lu As 59 Tuorilan VPK 35 606 pi Itä-Ikaalisten VPK 35 607 po Kaskinen 35 608 pi Killinkosken VPK 35 609 he Lauttasaaren VPK 35 610 po Iskmo 34 611 po Jepua 34 612 ek Jurvalan paloasema 34 613 ps Kangaslampi 41 34 614 vs Kuusiston VPK 34 615 vs Paattisten VPK 34 616 po Sepänkylä 34 617 ok Stora Enso 34 618 ps Sukeva 72 34 619 ks Vihtavuori 31 34 620 lu As 37 Kylmälä VPK 33 621 lu As 48 Navala VPK 33 622 ky Kotkan VPK:n paloasema 33 623 ky Kymi TPK 33 624 ek Lauritsalan VPK 33 625 ks Luhanka 39 33 626 kh Matkun paloasema 33 627 la Nuorgam 33 628 po Purmo 33 629 kp UPM-Kymmene TPK 33 630 ph Ahtiala 32 631 vs Kuusjoen VPK Ylikulma 32 632 iu Nikkilän VPK 32 633 jo Raahen VPK 32 634 sa Tuiskulan VPK, Tuiskula 32 635 iu Vanhankylän VPK 32 636 vs Halikon VPK Kokkila 31 637 ky Husulan paloasema 31 638 pi Kurisjärven VPK 31 639 iu Pellingin VPK 31 640 vs Maarian VPK 30 641 vs Perniön VPK Särkisalo 30 642 po Petolahti 30 643 la Raattama 30 644 es Savonlinnan VPK 30 645 po Ylimarkku 30 646 kp Kaarlelan VPK 29 647 ky Karhulan VPK:n paloasema 29 648 ku Perttulan VPK 29 649 lu As 14 Pitkäjärven VPK 28 650 lu As 85 Snappertuna FBK 28 651 kp Bosund FBK 28 652 vs Houtskarin VPK 28 653 vs Karjalan VPK 28 654 kh Kuuman paloasema 28 655 he Liikennelaitos Töölö 28 656 es Miekkoniemen VPK 28 657 vs Naantalin VPK 28 658 vs Perniön VPK Teijo 28 659 lu As 57 Vihtijärven VPK 27 660 lu As 89 Bromarv FBK 27 661 kh Hikiän paloasema 27 662 ks Koskenpää 42 27 663 ep Kouran VPK 27 664 pi Kuhmalahden VPK 27 665 sa Lassilan paloasema 27 666 vs Lemun VPK 27 667 vs Lielahden paloasema 27 668 ek Nuijamaan VPK 27 669 ok Oulu VPK 27 670 ks Pihlajavesi 52 27 671 po Tuovila 27 672 kp Eskola 26 673 la Karesuvanto 26 674 ks Muurasjärvi 28 26 675 ek Uukuniemen paloasema 26 676 ph Vesikansa 26 677 iu Kullon VPK 25 678 vs Kuusjoen VPK Kurkela 25 679 pi Tampereen pelastusasema Pyhäjärvi 25 680 pk Vieki 25 SUOMEN PALOASEMIEN HÄLYTYSMÄÄRÄT 2014
PALOKUNTALAINEN 67 51 681 sa Vuorenmaan VPK, Vuorenmaa 25 682 lu As 33 Sökö-sommarön VPK 24 683 vs Halikon VPK Vaskio 24 684 ok Käylä 24 685 ku Nurmijärven Keskus VPK 24 686 ok Oijärvi 24 687 vs Paraisten VPK 24 688 ok Syöte 24 689 lu As 87 Skogby FBK 23 690 ky Haminan VPK paloasema 23 691 pk Koli 23 692 po Maksamaa 23 693 pi Tampereen pelastusasema Näsijärvi 23 694 pk Värtsilä 23 695 lu As 16 Vanhankylän seudun VPK 22 696 iu Hinthaaran VPK 22 697 sa Huntsman pigments TPK 22 698 la Luosto 22 699 pi Mäntän VPK 22 700 la Sodankylä lentoasema 22 701 pi Toijalan VPK 22 702 pi Eräjärven PVPK 21 703 ph Herrala 21 704 pi Hämeenkyrön kk:n VPK 21 705 pi Muroleen VPK 21 706 la Räisälä 21 707 lu As 43 Espoon VPK 20 708 vs Askaisten VPK 20 709 po Bergö 20 710 vs Liedon VPK 20 711 vs Meriasema, Latokari 20 712 kp Pietarsaari VPK 20 713 sa Uudenkoiviston VPK 20 714 ku Vaaralan VPK 20 715 pi Valkeakosken pelastusasema 20 716 lu As 46 Bobäck VPK 19 717 kh Heinäjoen paloasema 19 718 sa Kukonharjan paloasema 19 719 iu Sipoon VPK / Eteläpaippinen 19 720 lu As 86 Skärgårdens FBK 18 721 po Jukaja 18 722 po ABB TPK 17 723 lu As 34 Långvik VPK 17 724 lu As 44 Kauklahden VPK 17 725 kp Boliden TPK 17 726 vs Hirvelän VPK 17 727 kh Koljalan paloasema 17 728 sa Kuivalahden paloasema 17 729 ks Rautpohja 16 17 730 ph Renkomäki 17 731 po Tiukka 17 732 pi Tyrvään VPK, Lantula 17 733 iu Vessön VPK 17 734 ku Halkian VPK 16 735 ky Hurukselan VPK:n paloasema 16 736 la Kivitaipale 16 737 pi Menosten VPK 16 738 pi Salmentaan VPK 16 739 iu Sarvisalon VPK 16 740 es Hiirolan VPK 15 741 iu Hommansbyn VPK 15 742 iu Kerkkoon VPK 15 743 vs Meriasema 15 744 ku Mäntsälän VPK 15 745 ku Rajakylän VPK 15 746 sa Suttilan paloasema 15 747 lu As 47 Oitbacka VPK 14 748 ka Juntusranta 14 749 ku Primalcon TPK 14 750 po Särkimo 14 751 ky Öljyntorjuntavarikko Kotka 14 752 lu As 76 Backgränd FBK 13 753 sa Huhtamon paloasema 13 754 pi Illon VPK 13 755 sa Kuurolan paloasema 13 756 vs Nousiaisten VPK Valpperi 13 757 iu Porlammin VPK 13 758 ph Ruuhijärvi 13 759 iu Saksalan VPK 13 760 vs Yläneen VPK Uusikartano 13 761 pi Äetsä Kemira Chem.TPK 13 762 kh Ekokem Oy, Riihimäki 12 SUOMEN PALOASEMIEN HÄLYTYSMÄÄRÄT 2014
9 786 lu As 84 Österby FBK 9 787 po Björkö 9 788 la Hautajärvi 9 789 ky Klamilan VPK:n paloasema 9 790 ky Kymin läntisen VPK:n paloasema 9 791 jo Lestijärvi 9 792 po Siipyy 9 793 iu Talman VPK 9 794 vs Jäkärlän VPK 8 795 ku Kaarelan VPK 8 796 sa Kodisjoen paloasema 8 797 ku Korson VPK 8 798 la Kursu 8 799 ks Leppälahti 33 8 800 ps Peltosalmi 74 8 801 pk Puhos board 8 802 vs Rymättylän VPK meriasema 8 803 ku Sotungin VPK 8 804 pi Tampereen VPK 8 805 ky Tiutisen VPK:n paloasema 8 806 pi Tyrvään VPK, Myllymaa 8 807 la Vuotso 8 808 kp Cabb TPK 7 809 sa Kairilan paloasema 7 810 sa Lännen teollisuusalue TPK 7 811 ph Pennala 7 812 lu As 10 Keskuspaloasema 6 813 sa Boliden Harjavalta oy 6 814 pi Honkolan VPK 6 815 vs Korppoon VPK Norrskata 6 816 vs Nauvon VPK Meriasema 6 817 iu Suomenkylän VPK 6 818 ps Tahkovuori 63 6 819 la Tornio VPK 6 820 ek Viirun VPK 6 821 kh Vähikkälän paloasema 6 822 la Övertorneå 6 823 iu Grevnäs-Mickelspiltom FBK 5 824 kh Hämeenlinnan venesatama 5 825 la Kemi VPK 5 826 vs Kemira TBK 5 827 iu Loviisan merialue 5 828 ky Metsäkylän paloasema 5 829 es Oravin VPK 5 830 vs Paraisten Meriasema 5 SUOMEN PALOASEMIEN HÄLYTYSMÄÄRÄT 2014. 52 PALOKUNTALAINEN 67 763 he Jätkäsaaren pa. 12 764 ek OvakoTPK 12 765 vs Rantakulman VPK 12 766 ky Ravijoen VPK:n paloasema 12 767 iu Epoon VPK 11 768 iu Ilolan VPK 11 769 ph Keski-Hollola 11 770 la Luusua 11 771 pi Nurmen VPK 11 772 iu Pernajan Kirkonkylän VPK 11 773 ek Vainikkalan VPK 11 774 po Vallgrund 11 775 po Voitby 11 776 ek Armilan-Kourulanmäen VPK 10 777 ph Hakosilta-Nostava 10 778 ek Hytin VPK 10 779 vs Iniön VPK 10 780 ek Sarviniemi 10 781 sa Teollisuuden Voima Oyj lpk 10 782 pi Tyrvään VPK, Vihattula 10 783 ky Öljyntorjuntavarikko Hamina 10 784 ep Altian sammutusryhmä 9 785 lu As 79 Ingå FBK Barösund avd
4 838 ku Friherssin VPK 4 839 vs Korppoon VPK Meriasema 4 840 ku Levannon VPK 4 841 he Malmin VPK 4 842 vs Naantalin meriasema 4 843 ep Nammo Lapua oy 4 844 he Pakinkylän VPK 4 845 ek Palolaitoksen venesatama 4 846 ka Pelso 4 847 sa Preiviikin paloasema 4 848 vs Pärnäinen merivartioasema 4 849 la Roi VPK 4 850 po Söderudden 4 851 he Tapanilan VPK 4 852 ku Tikkurila Oy:n TPK 4 853 ky Turkian paloasema 4 854 pi Tyrvään VPK, Sammaljoki 4 855 ky Virolahden VPK:n paloasema 4 856 he Vuosaaren VPK 4 857 kh Hattulan venesatama 3 858 vs Houtskarin VPK Meriasema 3 859 iu Kuggenin ranta 3 860 vs Kustavin VPK meriasema 3 861 ku Ohkolan VPK 3 862 sa Rauman Meriasema 3 863 iu Saariston VPK 3 864 vs Taivassalon VPK meriasema 3 865 jo Tyrnävä 3 866 ks UPM Kaipola 46 3 867 kh Urjalan VPK 3 868 kh Finnforest Oyj, Rengon saha 2 869 la Haaparanta 2 870 pk Puhos Timber 2 871 he Pukinmäen VPK 2 872 vs Rosalan VPK 2 873 kh Suonpään paloasema 2 874 pi Aureskosken Sahan TPK 1 875 pi Avilon TPK 1 876 iu Fortum Loviisan voimalaitos 1 877 la Kaivos 1 878 ky Kouvolankylän VPK 1 879 ka Näljänkä 1 880 la Outokumpu TPK 1 881 es Palolaitoksen venesatama 1 882 pk PankaBoard 1 883 he Pitäjänmäen VPK 1 884 iu Porvoon merialue, joki 1 885 sa Seikun sahan TPK 1 886 ku Seutulan VPK 1 887 ku Tikkurilan VPK 1 888 kh Turengin venesatama 1 889 he Vanha-Käpylän VPK 1 890 la Veitsiluoto TPK 1 891 vs Åvensor brandskjul 1 18 veneasemaa 20 tpk SUOMEN PALOASEMIEN HÄLYTYSMÄÄRÄT 2014. PALOKUNTALAINEN 67 53 831 ku Rekolan VPK 5 832 sa Venesuuli 5 833 ek Ympäristöasema 5 834 vs Artukaisten aluepaloasema 4 835 lu As 21 Kielas 4 836 lu As 74 Billnäs FBK 4 837 lu As 92 Hanko sivut
Maralle kaivataan omistajaa, omistajaa pyydetään ilmoittautumaan Länsi-Uudenmaan poliisille tai Länsiuudenmaan pelastuslaitokselle. Vasikan nimi on Mara. PELASTUSOSASTOLLA ESKO ja kumppanit eivät välitä, pelastusjohtajat eivät senkään vertaa, järjestöistä puhumattakaan. 54 PALOKUNTALAINEN 67 POSTIA LÄMPÖKAMERAMIEHELLE Lähetä mielenkiintoisia viestejä osoitteeseen lampokameramies@hotmail.com. Kyse on siis suomenkielestä ja terminologiasta. Koko hommaan on kulunut niin paljon tupakkaa ja energiaa. PelastusLAITOS kyllä sammuttaa ja pelastaa edelleen erityisesti alan ammattilaisten viljelemänä. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos tilannekeskus PelastusLAITOS sai vasikan kiinni LÄMPÖKAMERAMIES ON jo vuosia taistellut selvän ja ymmärrettävän suomenkielen puolesta. Niin ja tietysti ajaa vasikkaa takaa. LAITOSTEN TIEDOTTEET ovat täynnä näitä ”LAITOS tekee sitä ja tätä”, vaikka kyse on ihan suomenkielellä palokunnasta – ja yllä olevassa tapauksessa vielä palomiehistä. Taisteluun on sisältynyt myös pyrkimys pelastusalan terminologian selkiyttämiseen. LÄMPÖKAMERAMIES AUTENTTINEN TIEDOTE: Keravan hätäkeskus, Espoo/Esbo, KASKENKAATAJANTIE, eläimen kiinniotto, RLU201,RLU31, 16.05.2015 16:29:23, 16.05.2015 17:31:48, Villa elfvikistä karannut vasikka juossut kehä 1 pitkin ja edelleen Tapiolaan, jossa pelastuslaitos sai eläimen kiinni. Oletteko kuullut, että poliisiLAITOS sai vasikan kiinni tai poliisiLAITOS ajoi vasikkaa takaa. Lämpökameramies on jo vuosia taistellut selvän ja ymmärrettävän suomenkielen puolesta.”
Jos sellaisen pohjalta tekee johtopäätöksiä, joudutaan metsään. Parisataa vpk-muotoista sopimuspalokuntaa on kuitenkin joko unohdettu tilastosta tai poistettu operatiivisesta toiminnasta. ”Shit in – shit out” ilmaisee raadollisesti sen tosiasian, että jos tietokantaan syötetty tieto on vain ”vähän sinnepäin”, niin parhaassa tapauksessa siitä saatava tilasto on ”vähän sinnepäin”, pahimmassa tapauksessa ”ihan päin mäntyä”. Oheisesta raakadatasta löytyy esimerkkejä kaikista edellä olevista puutteellisuuksista. Pronto-tietokantaa on moitittu muun muassa siitä, että sinne syötetty tieto on vaillinaista ja joskus ”hatusta vedettyäkin”. Toisaalta on Prontoa myös kehuttu sillä, että parempaa ei ole olemassa. Todellisuus lienee siltä väliltä. Jos tilasto osoittaa, että palokunta ei ole operatiivisesti olemassa, niin sopimuksen purkamista on helppo tarjota päättäjille. Toki niistäkin on lähdetty keikalle 10 484 kertaa. Tieteessä tällainen on ehdottomasti kielletty, mutta politiikassa ja rakkaudessa vallitsee hieman toisenlaiset säännöt. Toivomme lukijalta aktiivisuutta: Lue tilastosta palokuntasi omat tiedot ja vertaa todellisuuteen. Kaksi viidestä sopimuspalokunnasta puuttuu Yleisemminkin raakadatasta huomaa, että vaikka esim. Ellet jää valheesta kiinni, niin saatat päästä tavoitteeseen. Mutta datasta löytyy myös vakavampia virheitä, missä jo väärennöksen tunnusmerkit alkavat täyttyä. PALOKUNTALAINEN 67 55 T ilasto on enintään niin hyvä kuin sen pohja-aineisto antaa myötä. Suurin vastuu kehittämisessä on pelastuslaitoksilla. Jos muuhun, lukijalle hämäräksi jäävään tavoitteeseen pyritään tietoja ”kaunistelemalla”, liikutaan jo epärehellisyyden rajamailla. Kyseessä on siis raakadataa, josta voidaan suorittaa kaikenlaisia laskentoja. Jos tietoisesti unohdetaan mainita, että lähtöasema itse asiassa on sopimuspalokunta, niin vilppi on varsin lähellä, ja jos asemien lähtöjä systemaattisesti jätetään ilmoittamatta, niin raja jo ylittyy. On myös ymmärrettävää, että jos asia ei oikeasti tiedon viranhaltijakirjaajaa kiinnosta, niin syntyy tietty kirjavuus esimerkiksi sopimuspalokuntien asemien nimien osalta. Nämä kaikki voidaan laittaa laiskuuden tai huolimattomuuden piikkiin. Tehtävät on toimituksen voimin niputettu niin, että eri alueille kohdistuneet hälytykset on laskettu kunkin aseman lukuun. Voidaan myös jättää ne tässä vaiheessa suorittamatta ja keskittyä rivien välistä luettavissa olevaan. Tarkoitushakuinen unohtaminen on kiusaamiseen verrattavaa vilppiä, muu on vain viranomaisen huolimattomuutta, laiskuutta ja/tai ymmärtämättömyyttä. Tilasto on tekijänsä kuva Valhe – emävalhe – tilasto TEKSTI SILVIO HJELT. Kyseessä on joka tapauksessa kirjaajan tai hänen palkkansa maksavan pelastuslaitoksen välinpitämättömyys, joka kuvaa joko asennetta, tiedon puutetta tai henkistä laiskuutta. Joka tapauksessa asia on syytä korjata seuraavaan painokseen. Erään alueen osalta tilastosta puuttuvat niin kutsutut ”tytärpalokuntien” asemat, ja tämä siitäkin huolimatta, että niistä on lähdetty keskimäärin 25 keikkaan vuodessa. Mahtavatko edes lähtöjen lukumäärät olla oikeita, vai onko suuressa kuviossa riittävää, että ne ovat ”ainakin sinne päin”. On laitoksia, joissa asemat on asianmukaisesti numeroitu juoksevalla numerolla, jonkinlaisen logiikan mukaan. Se taas ei enää niinkään edusta tieteellistä käsittelytapaa, vaan lähinnä subjektiivisia näkemyksiä, joista vastaa tulkinnan tekijä, eli tässä tapauksessa allekirjoittanut. Raakadataa Lähtömääristä kertovan tilaston tiedot on poimittu suoraan Prontosta. Jos yksittäisistä tiedoista muodostetaan ”tilastomössö” ennen kuin matemaattinen käsittely on suoritettu, niin tuloksena on huomattavasti hankalammin käsiteltävä kokonaisuus, josta oikean tiedon seulominen usein on mahdotonta. Lehden toimitus ottaa vastaan palokuntien kommentteja ja tarkennuksia osoitteessa toimitus@palokuntalainen.fi. Ei ole vaivauduttu määrittelemään yhtenäisesti asemien numerointia, ei ole vaivauduttu hakemaan ”aseman haltijan” eli yksiköitä keikalle lähettävän palokunnan nimeä, ei ole vaivauduttu kirjoittamaan sitä oikein. Jos kirjaajan kannalta on yhdentekevää, mitä nimeä jostain asemasta lähtevä taho itse käyttää, niin kelpaa ”kylän nimi” ihan hyvin, vaikka asemasta lähteekin tietty sen ja sen niminen vpk. Mikään näistä ei ole viranhaltijan tai laitoksen kannalta kovin imartelevaa. Kun näitä palokuntia samalla uhkaa sopimuksen irtisanominen ´”tarpeettomuuteen” vedoten, niin kuvio on varsin selvä. vpkmuotoisia sopimuspalokuntia on runsas 500 kappaletta, niin sellaisten ”asemia” on vain 306. Voidaan nimittäin olettaa, että alueen pelastustoimi tietää sopimuspalokuntiensa nimet ja miltä asemilta ne lähtevät keikalle. Puutteellisen tilastoinnin hämärät tavoitteet Arveluttavaksi tilastokäsittely muuttuu silloin, kun tietojen käsittelyn tavoitteena ei enää olekaan oikean kuvan antaminen jostain tietystä ilmiöstä, vaan jokin muu. Se seikka, että logiikat ovat laitoskohtaisia, on enintään tyylivirhe, jos logiikka kuitenkin löytyy. Työ jatkuu Pronto on vielä kaukana täydellisyydestä ja tämäkin tilasto on vielä pelkkää raakadataa eli käsittelemättä. Lisäksi on korjattu muutama ilmeinen kirjausvirhe. Siitä on pelastusalallakin esimerkkejä. Jos esimerkiksi katsotaan, miten pelastuslaitokset ovat määritelleet palokuntien asemapaikkoja, niin ilmenee jos jonkinlainen vivahderikkaus. Tässä olisi taas paljon kehutulle kumppanuusverkostolle töitä
Ilmaliikenneonnettomuutta TEKSTI ARTO PAPUNEN KUVAT ARTO PAPUNEN JA KATJA MOISIO AIHEEN KÄSITTELY JATKUU SEURAAVISSA NUMEROISSA.. 56 PALOKUNTALAINEN 67 harjoiteltiin Parkanossa Parkanon VPK, Karvian VPK, 9lives Oy ja Kekkilä Oy:n Parkanon väki harjoittelivat ilmaliikenneonnettomuustehtävää toukokuun alussa Parkanon Lampinevan alueella
Esimerkiksi ensimmäisten onnettomuuskohteeseen saapuneiden sammutusmiesten olisi pitänyt suojautua paineilmahengityslaittein, koska savukoneella oli demonstroitu kohteessa pieni palo, kertoo Mika Harju. Harjoituksen koko sisällöstä ei palokunnilla ollut tietoa ennen kuin harjoitushälytys annettiin virven kautta. Lopulta lentokone löysi kohteen ja opasti Kekkilän henkilöstön ja palokuntien yksiköt kohteeseen. – Harjoituksen suunnittelu oli erilaista ja antoi uutta ajatelPotilaat kuljetettiin mönkijöin läheiselle tielle, josta potilaat siirrettiin ensihoitoyksiköillä Parkanon paloasemalle.. Normaaleihin viikkoharjoituksiin kokoontuneet Parkanon ja Karvian VPK:t lähtivät kohti kohdetta 16 hengen voimin. Parkanon lentokentältä lähti lentokone etsimään pudonnutta konetta. – Tietysti pieniä asioita olisi voinut tehdä toisin. Tilannepaikan johtajana ollut Parkanon VPK:n Jani Kallioniemi pyysi myös alueella turvetuotannon parissa työskennelleitä Kekkilä Oy:n väkeä etsimään lentokonetta traktoreilla ja mönkijöillä. Tilannetta paikan päällä johtava yksikönjohtaja kysyi palomestarilta tarvittaessa asioita. Videoyhteys tilannekeskukseen Harjoituksessa perillä kohteessa oli kymmenen potilasta, jotka oli maskeerattu realistisesti onnettomuuden uhreiksi erilaisin vammoin lievemmistä vakavampiin saakka. Yhtenä henkilönä harjoituksen suunnittelusta vastannut Parkanon VPK:n Mika Harju sanoo, ettei harjoitus olisi paremmin voinut mennä ja oli tyytyväinen, kun kaikki harjoitukseen osallistujat olivat tosimielellä liikkeellä. Vian takia kone yritti pakkolaskua läheiselle aukealle pudoten kuitenkin pieneen metsäiseen alueeseen. Pirkanmaan pelastustoimen tilannekeskuksessa päivystäneellä palomestari Petteri Elijoella oli videoyhteys harjoituksen järjestäjien avulla kohteeseen ja lisäksi häneltä sai ennakkotietoa harjoitukseen liittyen. Sitten tuli mieleen tämä Jämijärven iso onnettomuus, ja yhdellä paikallisella oli aito hajonnut lentokoneen runko säilytettynä, joten ajateltiin että ilmailuaiheinen onnettomuusharjoitus olisi hyvä järjestää, selvittää Mika Harju harjoituksen taustoja. PALOKUNTALAINEN 67 57 H arjoituksessa lentokone lensi lentosuunnitelman mukaisesti Pirkkalasta kohti Vaasaa. – Tämän harjoituksen suunnittelu lähti siitä, että alueen palokunnissa koettiin tarvetta isommalle harjoitukselle. Petteri Elijoki sanoi harjoituksen jälkeen, että hän sai videoyhteyden kautta hyvän käsityksen tilanteesta ja että etäjohtaminen oli mahdollista koko tilanteen ajan
Muuten Jämijärven paloasemalta lähtevät yksiköt ehtivät kohteeseen noin kymmenessä minuutissa. Lentäjä menehtyi purjekoneen törmäyksessä sähkölankoihin 2009 ja seuraavana vuonna kaksi ihmistä menehtyi lentoonlähdön jälkeen sattuneesssa onnettomuudessa lentokoneen kuormun avauduttua. Jämijärven lentokentän pienemmissä tapahtumissa lentäjät kuitenkin sopivat keskenään, kuinka päivän aikana lennetään. Suunnitelmassa mietitään etukäteen keinot johtamiseen ja operatiiviseen toimintaan. Laskeuduttaessa hyppääjä saattaa loukata itsensa, kun laskunopeus on liian suuri. JÄMIJÄRVEN VPK ON omissa harjoituksissaan tiedostanut, mitä eri tyyppisiä riskejä ilmailu muodostaa palokunnan toiminta-alueella. SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS ON myös kiinnittänyt huomiota Jämijärven lentotoimintaan. LENTOTOIMINNAN OHELLA Jämillä tapahtuva laskuhyppytoiminta aiheuttaa myös ensihoidon ja pelastustoiminnan tarvetta. 58 PALOKUNTALAINEN 67 Jämijärvellä tiedostetaan ilmailun riskit ON REILU vuosi aikaa Jämijärven isosta ilmaliikenneonnettomuudesta, jossa menehtyi kahdeksan laskuvarjohyppääjää. Palokunta on käynyt tutustumassa Jämijärvellä käytettäviin konetyyppeihin ja saanut tiedoa myös konekohtaisista riskeistä pelastushenkilökunnalle. – Ne ovat varsin turvallisia, mutta joskus saattavat inhimilliset tekijät puuttua peliin. Korpikentän ollessa kyseessä erityistä pelastuskalustoa on paikalla vain suurimmissa ilmailun tapahtumissa. Pohjois-Satakunnan aluepalopäällikkö Risto Rajala toteaa, että Jämillä harrastetaan monipuolisesti erilaisia ilmailuun liittyviä lajeja. Ensihoidon yksiköitä ja pelastustoimen lisäyksiköitä saadaan paikalle puolen tunnin sisällä. Myös riippuliitäjä kuoli viime vuoden kesäkuussa maahansyöksyssä. Tästä syystä pelastuslaitos on ottanut Jämin alueen ulkoisen pelastussuunnitelman laatimisen työn alle. Valtakunnan tason mediat olivat paikalla Jämijärven onnettomuuden tiedostustilaisuudessa onnettomuuspäivän iltana.. Korpikentällä toimittaessa lentäjien ei tarvitse välttämättä ilmoittaa lennoistaan mihinkään. Vuosien aikana Jämin alueella on sattunut myös muita ilmaliikenteeseen liittyviä vakavia onnettomuuksia. Ulkoinen pelastussuunnitelma on pelastuslaitoksen käytännönläheinen toimintaa ohjaava asiakirja, josta löytyvät nopeasti kaikki oleelliset asiat, joilla on valmistauduttu Jämin alueen onnettomuusvaaraan, ja joita tarvitaan pelastustustoimintaan. Hyppääjä saattaa myös jäädä varjostaan kiinni puuhun. HINAUSKONEEN ONNETTOMUUS Jämijärvellä sattui vuonna 2005
Olemme aiemmin osallistuneet myös Pirkkalan lentokentällä järjestettyyn harjoitukseen. Yksityinen ensihoito mukana Ensihoitopalveluita tarjoava 9lives Oy osallistui harjoitukseen usealla yksiköllä ja noin reilun kymmenen hengen voimin. Potilasta otetaan ulos koneesta rankalautaa käyttäen.. – Ilmaliikenneonnettomuusharjoitus ei ollut henkilökunnallemme uutta. PALOKUNTALAINEN 67 59 tavaa, kun aiheena oli onnettomuustyyppi, jota ei normaalisti palokunnan viikkoharjoituksissa kovinkaan usein käsitellä. Ilmaliikenneonnettomuusharjoitus ei ollut henkilökunnallemme uutta. – Ensihoidon henkilöstö sai harjoitella että primääriluokittelua eli potilaan tilan arviointia kohdattaessa sekä sekundääriluokittelua eli hoitopaikalla tarkemman arvion tekemistä sekä tietenkin harjoitella myös virveliikennettä moniviranomaistehtävässä, sanoo 9livesin Parkanon ensihoidon esimies Mika Tuominen. Mika Harju toimi harjoituksessa myös harjoitushätäkeskuksena. Luoteis-Pirkanmaalta koottu ensihoidon henkilöstö harjoitteli muun muassa triagen tekoa. Harjoituksessa käytettiin Pirkanmaan pelastuslaitoksen harjoituspuheryhmää, joka myös parametroitiin Satakunnan puolen virvelaitteisiin. ” Potilaita oli koneen sisällä useita. Mika kiittää myös Karvian porukkaa, joiden kanssa yhteistyö toimii, vaikka palokunta kuuluu eri pelastuslaitokseen. Puheryhmäliikenne sujui yhdelläkin ryhmällä hyvin, vaikka kaikki puhuivat samassa puheryhmässä
Lentoaseman pelastuspalvelu LENTOASEMA-ALUEELLA TAPAHTUNEESSA onnettomuudessa yleinen johtovastuu kuuluu pelastusviranomaiselle. Lentoaseman pelastuspalvelu avustaa viranomaisia tai muita organisaatioita ennalta laadittujen suunnitelmien ja sopimusten mukaisesti. Sen jälkeen poliisi tukee Onnettomuustutkintakeskusta paikkatutkinnassa ja esimerkiksi silminnäkijähaastatteluissa. Poliisilla on johtovastuu maalla tai sisävesillä pelastuspalveluun liittyvissä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisessä, vaaraja onnettomuusalueen eristämisessä, liikenteen ohjaamisessa, kadonneen etsinnän järjestämisessä sekä muissa sellaisissa toimenpiteissä, joista poliisi voi tarkoituksenmukaisesti huolehtia. Onnettomuustutkinta KUN ONNETTOMUUSPAIKAN PELASTUSTOIMET ovat päättyneet ja poliisin kanssa erikseen sovitaan, Onnettomuustutkintakeskus ottaa johtovastuun tapahtumapaikasta, tutkinnasta sekä tiedottamisesta. Jos pelastustoimintaan osallistuu useamman toimialan viranomaisia, tilanteen yleisjohtajana toimii pelastustoiminnan johtaja. Vastuu tutkinnan käynnistämisestä on paikallisella poliisilaitoksella. Tämän jälkeen yleinen johtovastuu siirretään joko pelastustai meripelastusviranomaiselle viimeistään siinä vaiheessa, kun kyseisen organisaation ensimmäinen yksikkö on onnettomuuspaikalla. Poliisille ilma-aluskaappaus on erityistilanne ja vaatii erityistilanteen organisaation käyttöön ottamista. Operatiivinen johtovastuu on asianomaisen poliisilaitoksen päälliköllä tai tehtävään määrätyllä muulla poliisimiehellä. Lentoaseman pelastuspalvelun tehtävänä on ihmisten ja omaisuuden turvaaminen ilmailun vaara-, onnettomuusja poikkeustilanteissa, tulipaloissa ja muissa onnettomuuksissa lentoasema-alueella ja sen välittömässä läheisyydessä. Poliisin tehtävänä on käynnistää lento-onnettomuuden tutkinta. Ilmaliikenneonnettomuuden johtovastuu ja työnjako. Ilma-aluksen kaappausja uhkatilanteessa yleinen johtovastuu on aina poliisiviranomaisella. 60 PALOKUNTALAINEN 67 JOHTOVASTUU ILMA-ALUSTA ETSITTÄESSÄ ILMA-ALUSTA ETSITTÄESSÄ yleinen johtovastuu on lentopelastuskeskuksella siihen asti, kunnes onnettomuuteen joutunut ilma-alus on paikannettu. Lentoaseman pelastuspalvelu johtaa lentoaseman omaa pelastustoimintaa ja siihen liittyviä toimijoita pelastussuunnitelmien mukaisesti. JOHTOVASTUU JA TYÖNJAKO ONNETTOMUUSPAIKALLA Pelastusviranomainen LENTOPELASTUSKESKUKSEN PAIKANNETTUA kohteen tai tilanteessa, jossa onnettomuuteen joutunut ilma-alus paikannetaan välittömästi onnettomuustilanteessa esimerkiksi silminnäkijähavainnon avulla, yleinen johtovastuu on heti tapauksesta tiedon saatuaan sillä viranomaisella, jonka toimialaan kyseessä oleva pelastustoiminta kuuluu. Eri toimialojen yksiköt toimivat oman johtonsa alaisuudessa siten, että niiden toimenpiteet kokonaisuudessaan edistävät onnettomuuden tai tilanteen seurausten tehokasta torjuntaa. Tutkintaan kuuluu onnettomuudessa menehtyneiden kuolinsyyn selvittäminen ja tunnistaminen sekä mahdollinen rikoksen johdosta suoritettava esitutkinta. Yleisjohtaja vastaa tilannekuvan ylläpitämisestä ja toiminnan yhteensovittamisesta. Johtovastuun siirto toteutetaan vastaanottavan pelastustai meripelastusviranomaisen ehdoilla. Tapauksissa, joissa ilma-aluksen tiedetään varmuudella päätyneen mereen, voidaan yleinen johtovastuu osoittaa lähtökohtaisesti meripelastustoimelle lentopelastuskeskuksen avustaessa etsinnän suunnittelua ja toteutusta Jos lentoetsinnät joudutaan lopettamaan tuloksettomina, yleinen johtovastuu siirtyy poliisille ja toimintaa jatketaan kadonneen henkilön tai henkilöiden etsintänä. Poliisi LENTO-ONNETTOMUUDEN TAPAHDUTTUA poliisin ensisijaisena tehtävänä on varmentaa pelastustoimien toteutuminen, liikennejärjestelyjen toimivuus, onnettomuuspaikan eristäminen, kadonneiden etsintä ja onnettomuuden tutkinta sekä yhteen sovittaa omat toimintansa muiden tahojen kanssa. Maa-alueilla ja sisävesillä johtovastuu kuuluu pelastustoimelle, merialueilla meripelastustoimelle eli Rajavartiolaitokselle. Esitutkinnan ja poliisitutkinnan osalta noudatetaan, mitä niiden osalta on säädetty ja erikseen määrätty
PALOKUNTALAINEN 67 61 PALOKUNTALAINEN MAAILMALLA Palokuntakoulutus Teneriffalaisen Bomberos Voluntarios Adejen sisäinen tiedotus toimii erinomaisesti. Hotelleja on paljon … sillä majoituspaikkojen määrä on 70 000–300 000.. Palokunnan puheenjohtaja Carlos Barrera ja kalustonhoitaja Jesus Galindo pitävät jäseniään tietoisena palokunnan merkittävistä tapahtumista. Kuuden kuukauden kurssi espanjalaisittain TEKSTI JA KUVAT ISTO KUJALA Playa de las Americas sijaitsee kahden kunnan Aronan ja Adejen alueella. Kevään merkkitapahtuma oli kuuden kuukauden mittaisen bomberokoulutuksen päättyminen ja viiden uuden vapaaehtoisen palomiehen valmistuminen
Uudet varusteet tulivat maaliskuussa ja kaikki peruskoulutetut, 34 henkilöä, saivat uudet varusteet käyttöönsä. Kokeissa on raja, joka on kaikissa teoriaja käytännön kokeissa ylitettävä, jotta voi toimia varsinaisena palomiehenä hälytystehtävissä. Siellä opitaan nykyaikaisten autojen pelastustekniikkaa. Hankintaa oli pohjustettu vertailemalla eri valmistajien pukuja ja myös erivärisiä varusteita. Oppimista testataan tasaisin välein. Bombero-kurssi käsittää kattavasti kaiken palokunnan käytössä olevan kaluston sekä tehtävät sammutustehtävistä vuoristopelastamiseen. Hälytysryhmä (1+4) viettää illasta aamuun välittömässä valmiudessa (kello 19.00–07.00). Kaikilla peruskoulutuksen suorittaneilla on palokunnassa sekä sammutusja vuoristopelastusvarusteet. He voivat lähteä hälytystehtäviin ja olla myös hälytysryhmän jäsenenä ja päivystää paloasemalla. Yhtenä vaihtoehtona olivat väriltään keltaiset varusteet, mutta siitä luovuttiin ja pitäydyttiin sinisessä värissä. Jose Luis Vega esittelee kuvassa yhtä vaihtoehtoa pohdittaessa uusien varusteiden hankintaa.. Kun tammikuussa olin viimeksi Teneriffalla, siellä oli juuri tehty uusi varustehankinta. Huippuosaamista Saksasta Koulutuksen huipentumana on koepäivä, jossa teoria ja käytännön osaaminen testataan. Huippuosaamista varten palokunnasta käy kerran vuodessa Saksassa kolme henkilöä Rescue Days-koulutuksessa. Hälytyksiin lähtö helikopterilla on perustoimintaa ja siihen myös koulutetaan. Ennen kurssin käyntiä ja kurssin aikana henkilöt toimivat palokunnassa harjoittelijoina. Keskiviikkona 13.5.2015 viisi kokelasta: Juan Carlos, Moisés, Fernando, David ja Alberto saivat kokeet hyväksytysti läpi. Uudet sammutusvarusteet käyttöön Kokeen läpäisseet saavat uudet sammutusvarusteet käyttöönsä. 62 PALOKUNTALAINEN 67 PALOKUNTALAINEN MAAILMALLA P eruskoulutus Espanjaan kuuluvalla Teneriffalla toteutetaan monimuotoisesti ja joustavasti omassa palokunnassa. Hälytyksen tultua autoon voi nousta korkeintaan kaksi harjoittelijaa. Koulutusohjelma toteutetaan saman sisältöisesti kaikilla bombero-kursseilla. Harjoitteluvaiheessa heillä on ollut vanhat varusteet. Teorian ja käytännön harjoittelun yhteydessä ”pilkotaan” uusia autoja (kuorma-, linjaja henkilöautoja, mukana myös hybridija sähköautoja). Aktiivinen ja jatkuva jäsenhankinta tuottaa mukavasti uusia osaavia palokuntalaisia – seuraava bombero-kurssi onkin jo käynnissä. Harjoittelijat saavat tuhdin tietopaketin luettavaksi ja itseopiskelua varten
Mi más sincera enhorabuena a Juan Carlos, a Moisés, a Fernando, a David y a Alberto! Un cordial saludo a todo el personal de bomberos! Isto Uudet bombeerot. PALOKUNTALAINEN 67 63 PALOKUNTALAINEN MAAILMALLA A todos los nuevos bomberos Han recibido una buena formación para dar un importante servicio como Bomberos Voluntarios en Adeje. Tärkeää varusteissa on se, että palokunnan hihamerkki näkyy, kuten myös se että toimija on palokuntaan kuuluva: BOMBEROS. Suurin osa hälytystehtävistä on täälläkin yksikkölähtöjä.
64 PALOKUNTALAINEN 67 Uusi etikettiopas pelastusalalle SPPL on julkaissut uuden etiketin perusteoksen, jonka kirjoittajana on Pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen. Pelastusalan toimijahan edustaa julkisella olemuksellaan maailman kaikkia palokuntia, hyvässä ja vähemmän hyvässä. O ppaan esipuheessa todetaan osuvasti: ”Jotta sääntöjä voi rikkoa tyylikkäästi, ne on ensin tunnettava”. Ulkopuolisille juuri tyylikkyys viestii järjestäytynyttä apua tarjoavan organisaation sisäisestä järjestäytyneisyydestä. Keinusta hautaan. Teos antaa vinkkejä siitä, miten etikettiin suhtaudutaan tänään. Siltäkin osin tässä riittää viittaus SPEKin oppaisiin. Silloinkin, kun monimuotoisia sääntöjä sovelletaan omalla tavallaan. Vaikka uuden teoken painopiste tietenkin liittyy pelastusalaan, on yksiin kansiin pakattu paljon hyvää yleistietoa, jota on syytä soveltaa siviilielämässäkin. Niiden osalta löytyy toisaalta SPEKin julkaisusarjassa ”Oppaita palokunnille” riittävää tietoa soveltamisen mahdollistamiseksi. Koska etikettikirja lienee ainakin vaatetuksen osalta ensisijaisesti tarkoitettu virassa oleville henkilöille, siitä puuttuu kokonaan palokuntanaisten vaatetus. Se on jokaisen hyvä kerrata. Perinteet kunniaan Kirja alkaa lyhyellä katsauksella perinteisiin. Hyvä niin, koska se asia on jätetty asetuksessakin avaamatta. Viime kädessä kuitenkin jokainen toimija itse päättää, miten hän käyttäytymissääntöjä soveltaa. Vaikka lause tietenkin kertoo kaiken, olisi sopinut ilman sormien osoituksia myös muistuttaa siitä, mitä lause tosiasiallisesti tarkoittaa ja mihin ohjeen noudattamatta jättäminen saattaisi johtaa. Toisaalta on oletettavissa, että jotkut virassa olevat saattavat vieroksua palokuntiin tarkoitettua SPEKin aineistoa ja siksi on hyvä, että Palopäällystöliiton etikettioppaassa on avattu kunniaja ansiomerkkien käyttö, vaikka siitäkin löytyy SPEKin opas. Sopimuspalokuntien osalta viitataan teoksessa ainoastaan virkapukuasetukseen, mutta jätetään avaamatta, miten esimerkiksi arvoja vastaavien merkkien käyttörajoituksia tulisi vapaaehtoispalokuntien osalta tulkita. Asia ei muodostu ongelmaksi, koska perinteisiä palokuntapukuja saa kaupasta. Teosta voidaan siten suositella, ei ainoastaan pelastusalan toimijoille, vaan kenelle tahansa, joka haluaa tietää, miten tulisi eri tilanteissa sopivasti käyttäytyä. Toisaalta teos on jossain määrin suppea joidenkin suomalaisen yhteiskunnan ilmiöiden osalta. Uudessa etikettikirjassa on joitakin kunniamerkkien käyttöön liittyvä vihjeitä kuitenkin kirjoitettu ehkä turhaankin monimutkaisesti, jolloin asiaan vihkiytymätön ei välttämättä heti oivalla, miten ja esimerkiksi. Useimmat sopimuspalokunnat joutuvatkin hieman soveltamaan, koska esimerkiksi Kotkan yleisen palokuntalaiskokouksen normeiksi vahvistamia varsinaisia palokuntapukuja (juhla-asu m/58 ja kenttäpuku m/83) ei ole teoksessa kuvattu lainkaan. Huumorintuoksuisella käytännöllisyydellä teos monesti ei ainoastaan kerro miten joku asia on, vaan myös selittää, miksi asia on niin. Olisi ehkä ollut pelastusalallakin tarkoituksenmukaista pohtia esimerkiksi alkoholin käyttöä hieman laajemmin kuin pelkästään toteamalla, että vieraan velvollisuutena on ”liiallisen alkoholin käytön varominen”. Vaikka moni käyttäytymismalli sinänsä saattaa olla lukijalle tuttu, tarjoaa uusi etikettikirja siis TEKSTI SILVIO HJELT myös uusia näkövinkkeleitä. Teos on helppolukuinen ja sieltä on helppo löytää sitä, mitä kulloinkin hakee. Etiketti on soveltamista Teoksessa kuvataan yleisesti omaksuttuja toimintamalleja, joita sitten jokainen soveltaa omiin tarpeisiinsa
Koska useimmilla sopimuspalokuntalaisilla ei ole pelastustoimen virkaa, on sana virkapuku niiden osalta harhaanjohtava. Joka tapauksessa järjestäytyneelle organisaatiolle on tunnusomaista, että ainakin ulospäin näkyvissä tilanteissa toimitaan yhteneväisen kaavan mukaisesti, olkoon se kaava sitten mikä tahansa. Vastaavasti paraatimenojen osalta löytyy poikkeamia. Ilmaisu onkin osasyy siihen, että etikettikirja on tarpeen ja pitää olla helposti löydettävissä. Kun Allinniemi kaaviossaan sijoittaa soittokunnan lippulinnan jälkeen (mistä se akustiikan sääntöjen mukaan kuuluu marssivalle osastolle hieman paremmin), niin Parviainen järjestää soittokunnan ennen Suomen lippua. Ajan henkeä on myös se, että kansainvälinen kanssakäyminen on saanut oman osionsa. Siinä vaikuttajat ja muut viranomaiset ovat ainoastaan välineitä. Toisaalta se tieto ilmenee kuvista tai viimeistään silloin, kun näkee miten muut merkkinsä kantavat. PALOKUNTALAINEN 67 65 mihin kunniamerkkejä oikeasti sijoitetaan. Yhtäläisyyksiä ja eroja Joidenkin tapahtumien osalta Parviaisen etikettikirja poikkeaa vanhasta Allinniemen etikettikirjasta. Tervetullutta lukemista Kaiken kaikkiaan teos ”Pidetään kiinni etiketistä” on tervetullut käsikirja, josta voi tilanteessa kuin tilanteessa tarkistaa helposti yleisesti hyväksyttyjä menettelytapoja. Älkäämme ottako paineita, mutta… Etikettikirja painottaa asiallisen käyttäytymisen tärkeyttä, kun pelastustoimen toimija esiintyy vaikuttajien ja viranomaisten keskuudessa. Jos on etukäteen niihin tutustunut, pystyy niistä myös hallitusti poikkeamaan. Kummassakin on yhteneväisesti kuvattu kuolemaan liittyviä toimintoja, mutta lukijalle jää kuitenkin hieman poikkeavia mielikuvia. Mutta ellei poikkeamaan ole hyvää perustetta, voi hyvinkin noudattaa ohjeita tarkemminkin. Univormu tuo kunnioitusta, mutta samalla kaikenlaisia velvoitteita, joita on väläytelty etikettikirjassakin. Uuden etikettikirjan netikettiosuus on hieman laajentunut aikaisempaan teokseen nähden. Katso univormupukuisia! Eräs syy palokuntapuvun poisjättämiseen saattaa olla se, että sana ”univormu” (ru: uniform, en: uniform, sa: Uniform, mikä sananmukaisesti tarkoittaa ”yhtenäistä muotoa”) on jäämässä suomenkielestä pois. Samalla käyttäytymissääntöjen osaaminen tuo henkilökohtaista varmuutta, kun ei tarvitse joka kerta miettiä, millaisen vaikutuksen tekee muihin. Siihen esitykseen voisi lisätä, että moni sopimuspalokuntalainen on hälytettävissä 24/7/365, joten tekstiviestin lähettäminen sellaiselle yöaikaan saattaa johtaa tiettyihin ylireaktioihin, ellei hälytysviesteille ole asetettu eriävää ääntä. Molempia on käytännössä nähty, joten asia vaati tapauskohtaista sovittamista. Sinänsä hieman raadollinen tulkinta siitä tosiasiasta, että viime kädessä viulut maksaa veronmaksaja. Sen osalta todettakoon, että uusi etikettikirja visusti välttää ottamasta kantaa siihen muotiseikkaan, missä määrin kättelyyn liittyy tervehtiminen ”käsi lippaalle”, samaten kuin ”Nato-yhteensopivaan käytäntöön eli käden viemiseen ’tyhjään päähän’” (itse teen niin vasta sitten kun sopimuspalokunnat ovat liittyneet Natoon) mutta siinäkin pätee perussääntö: ”Maassa maan tavalla”. Tässä sisäpiirin vihje: Koska joskus jää kutsunkin perusteella epäselväksi, kannetaanko ja millaisia kunniamerkkejä, on hyvä siippaansa kouluttaa siten, että hän pystyy suorittamaan varovaisen ennakkotiedustelun ennen kuin univormupukuinen itse astuu saliin. Nimenomaan tämän keskeisen yhteistyötahon suuntaan on syytä käyttäytyä siten, että veroeuroja vastaan saatavan avun järjestäytyneisyys tulee korostetusti esille. Siitä ulkopuolinen vetää johtopäätöksen, että kyllä nuo asiansa hallitsevat. Sääli, koska univormu nimittäin ei ole aivan sama asia kuin virkapuku, joka selvästi viittaa virkaan. Nykyisin vanha hyvä sana esiintyy lähinnä ilmaisussa: ”Ellet tiedä miten käyttäytyä, niin katso univormupukuisia”. Tässä viittaus paikallisiin tapoihin voisi olla paikallaan. Ja jokaisen palokunnan kirjastosta se pitää löytyä, koska ei koskaan tiedä, milloin seuraavan kerran joudutaan tilanteeseen, jossa vanhat kaiken tietävät konkarit eivät olekaan käytettävissä.. Suosittelen kirjaa jopa iltalukemiseksi, vaikkapa yhdessä emännän/isännän kanssa
66 PALOKUNTALAINEN 67
Kokonaiskilpailun voitto on lappeenrantalaisille kuudes ja kolmas perättäinen. Joukkueessa kilpailivat Ville Hirvonen, Jukka Sillanpää, Henri Häkkinen, Olli Hirvonen, Kalle Lantta ja Terhi Sillanpää. Kilpailu mittasi palokuntien sammutusja pelastustaitoja sekä palokaluston käyttöä. Veteraanisarjan voitti Selänpään VPK Kouvolasta. Kilpailussa oli mukana 41 joukkuetta, joista viisi kilpaili veteraanisarjassa. PALOKUNTALAINEN 67 67 T irilän VPK Lappeenrannasta voitti palokuntien Suomen mestaruuden 2015. Kilpailun toinen oli Kaarinan VPK ja kolmas Savion VPK Keravalta. Tänä vuonna teemana olivat vaaralliset aineet. Palokuntien SM-kilpailu eli Jehu 2015 kisattiin Porin raviradalla ja Länsi-Suomen pelastusharjoitusalueella. Palokuntien SM-kilpailun voitto Tirilän VPK:lle TEKSTI MARIA SALO KUVAT JEHU-MALJA Lu e tu lo ks et se ur aa va lta siv ult a!
68 PALOKUNTALAINEN 67 Sijoitus Joukkue Tietokilpailu Taitokilpailu Kalustokilpailu Paras tietokilpailija Yhteensä 1 Tirilän VPK 60 49 55 2 164 2 Kaarinan VPK 57 57 43 11 157 3 Savion VPK 55 60 40 6 155 4 Anjalan VPK 48 45 60 15 153 5 Ruskon VPK 46 55 49 28 150 6 Stora Enso Oyj Anjalankosken TPK 47 42 51 21 140 7 Kotkan VPK 49 33 53 3 135 8 Harjunalustan VPK 50 52 33 7 135 9 Jämsänkosken VPK 51 32 50 1 133 10 Lahden VPK 44 51 38 19 133 11 Vahdon VPK 53 40 39 34 132 12 Nousiaisten VPK 39 34 57 35 130 13 Helsingin VPK 52 45 29 12 126 14 Rautpohjan VPK 39 42 44 60 125 15 Paattisten VPK 43 40 41 32 124 16 Piikkiön VPK 34 53 37 8 124 17 Panelian VPK 41 47 35 76 123 18 Karhulan VPK 24 48 47 64 119 19 Kyröskosken VPK 45 26 45 5 116 20 Inkeroisten VPK 42 37 34 37 113 21 Selänpään VPK 23 40 48 114 111 22 Oulun VPK 26 37 46 45 109 23 Jämsän VPK 30 24 52 10 106 24 Lappeenrannan VPK 35 45 26 88 106 25 Lapin VPK 22 46 36 82 104 26 Vaajakosken VPK 41 32 30 56 103 27 Naantalin VPK 27 30 42 58 99 28 Hämeenlinnan VPK 37 37 24 84 98 29 Tampereen VPK 32 29 31 40 92 30 Valkealan-Jokelan VPK 36 22 33 62 91 31 Nakkilan VPK 33 29 23 52 85 32 Stora Enso Oyj Imatran TPK 29 29 25 38 83 33 Liikkalan VPK 31 51 30 82 34 Imatran VPK 28 26 27 42 81 35 Mäntän VPK 25 23 29 74 77 Jehu 2015 tulokset
Vapaaehtoinen – muu kuin sopimuksen mukainen operatiivinen – työ yhdistyksissä tukee monella tavalla yhdistysten päätehtävää sopimuspalokuntina. Yksi mittari on tehtävien määrä, joka lähentelee sataa tuhatta, kun muiden kolmannen sektorin toimijoiden hälytysmäärät sadoista pariin tuhanteen. Valtakunnan tasolla jokaisen palokuntayhdistyksen aktiivisuus on myös tärkeää ja arvokasta. Liitossa päätösvaltaa käyttävät jäsenpalokuntien edustajat. SSPL ON Suomessa ainoa taho, jonka ydintehtävä on toimiminen sopimusja vapaaehtoispalokuntien puolesta. Koetaan, että palokunnan jokaisen jäsenen työ on yhteisölle tärkeää ja arvokasta. Toiminnan perusteet pitää saada yhdenmukaisemmiksi ja moneen kertaan todetut sopimuspalokuntatoimintaa haittaavat puutteet on saatava kuntoon – se on kansalaisten ja yhteiskunnan etu.. “Avokonttorissa” on oltu kiinnostuneita, mitkä kaikki asiat sopimuspalokuntien näkökulmasta ovat kehittämistä vaativia. SITOUTUMINEN JA AKTIIVISUUS ovat tärkeitä ominaisuuksia niin yksittäiselle vapaaehtoispalokuntalaiselle kuin palokuntayhdistyksellekin. Uusi hallitus haluaakin kehittää ohjelmansa mukaisesti sopimuspalokuntatoimintaa. Sopimuspalokuntien toiminta nopeus-, laatuja varmuusvaatimuksineen onkin koettu kehittämisen arvoiseksi. Arvostus tulee yhteiskunnan tarpeesta, mutta myös siitä, että sopimuspalokunnat ovat tuon tarpeen pystyneet luotettavasti täyttämään. Pelastuslaitosten käytännöt sopimuspalokuntien suuntaan vaihtelevat merkittävästi eri pelastuslaitoksissa. Valtiovalta siis arvostaa sopimuspalokuntatoimintaa. Tarvitaan kehittämistä, jossa niin valtakunnan taso kuin alueelliset pelastuslaitokset ovat mukana. Tämä ei ole vain kirjaus hallitusohjelmassa, vaan se on jo saanut jatkoa. SUOMEN PELASTUSTOIMEN järjestelmää ja sopimuspalokuntien toimintaa vaikeuttaa alan sirpaloituminen. YHTEISKUNNAN YLEINEN KEHITYS ja lainsäädännön muuttuminen on johtanut siihen, ettei sopimuspalokuntatoiminnan kehittäminen enää onnistu yksinomaan palokuntayhdistysten omin keinoin. PALOKUNTALAINEN 67 69 VILLIMIES Isto Kujala VILLIMIES SOPIMUSPALOKUNTATOIMINTAAN MUKAAN TULO perustuu vapaaehtoisuuteen, mutta pelastusviranomaisten vastuulla olevaan pelastustoimintaan on sitouduttava harrastajamaisuutta ja vapaaehtoisuutta vahvemmin. Nyt ja tulevaisuudessa vpkja hspk-sopimuspalokunnat näkyvät pelastustoimessa yhä keskeisimpinä toimijoina. SSPL:n kautta kanavoituu tehokkaasti se työ, jota vapaaehtoispalokuntien hyväksi tarvitaan. Sopimuspalokuntatoimintaa arvostetaan Tunnusluvut kertovat merkityksestä SOPIMUSPALOKUNTATOIMINNAN TUNNUSLUVUT ovat luokassaan ylivoimaisia. Tuloksellisuus edellyttää, että tämä kehittämistyö toteutetaan tiiviissä yhteistyösssä sopimuspalokuntia edustavan järjestön ja kulloinkin yksittäisten sopimuspalokuntien kanssa. Tällä hetkellä liitossa on 531 jäsenyhteisöä, eli 75% maamme palokuntayhteisöistä
70 PALOKUNTALAINEN 67 Kakskerran VPK, Turku Uudestisyntynyt palokunta
PALOKUNTALAINEN 67 71 TEKSTI JA KUVAT PEKKA KOIVUNEN T urkuun kuuluvalla Satava-Kakskerta -alueella on noin 1400 vakituista asukasta. Vaativa toiminta-alue Kakskerran VPK:n tarpeellisuus oman alueensa palokuntana on ilmeinen. Palokunta perustettiin Kakskerran kuntaan vuonna 1939. Muutama hälytysosastolaisista asuu Hirvensalossa ja Turun keskustassa. Palokunnalla ei tällä hetkellä ole nuorisoeikä naistoimintaa. Näistä hälytystunteja oli 536. Lisäksi Harjattulan alueella on yksityinen hoitokoti. Kakskerran VPK:n lähtöajaksi on määritelty 10 minuuttia, mikä käytännön kokemusten perusteella toteutuu hyvin. Sen toiminta kuitenkin hiipui 1980-luvulla, mutta herätettiin uuteen kukoistukseen vuosituhannen vaihteessa. Vaikka pääosa palokunnan hälytysosaston jäsenistä asuu yli viiden kilometrin päässä paloasemalta, päivälähdötkin ovat ainakin toistaiseksi onnistuneet. Ammattiyksikön ajoaika Eerikinkadulta Kakskerran eteläpuolisiin osiin on yli 20 minuuttia, seuraavaksi lähimmät ammattiyksiköt tulevat Kaarinasta ja Naantalista”. – Tehtävistämme iso osa on normaaleja yksikkölähdön tehtäviä, sanoo vpk:n päällikkö Marko Viljanen. – Välimatkat omalla vastealueellamme ovat pitkät, koska kaikki kohteet ovat ”yhden tien päässä” ja paloasema suurimpaan osaan aluetta nähden kaukaisimmassa nurkassa. – Olemme saaressa, jonka lähistöllä on useita kesäisin asuttuja saaria. Kakskerran VPK toimii Kakskerran saarella, reilun 20 kilometrin päässä Turun keskustasta. Erilaisia kursseja oli15 kappaletta. TURKU. Samalla alueella toimivat myös Paasikivi-opisto (visuaalisen kulttuurin ja viestinnän alojen kansanopisto), Harjattulan kartano (ravintolaja hotellitoimintaa) ja Harjattula Golf. Vpk:n paloasema sijaitsee Harjattulassa, Kakskerran saaren itäpäässä. Kakskerran VPK:n toiminta-alue on palokunnan kannalta melko vaativa. Viime vuonna hälytysosasto käytti toimintaansa yhteensä 2481 tuntia. Kesällä asukasluku nousee noin 5000:een. – Saamme lähtöihin yleensä tavoitevahvuisen porukan. Savusukelluskelpoisten määrän on tavoitteena nousta syksyllä kuuteen. Hälytyksiä palokunnalla oli 49 kappaletta, joista eläinpelastustehtäviä 15. Turun keskustasta on saaren kohteisiin matkaa 13–25 kilometriä. Länsipäässä on syväväylä, jossa kulkee kaikki Turkuun ja Naantaliin kohdistuva tavaraja matkustajaliikenne. Harjoituksia oli 34, oppitunteja kuusi ja valistustilaisuuksia 15. Veneliikennettä kesällä on koko alueella erittäin runsaasti, kertoo Marko Viljanen. Palokunta numeroina Kakskerran VPK:n hälytysosaston vahvuus on tällä hetkellä 16 henkilöä ja keski-ikä 33 vuotta. Tänään palokunta on oman alueensa valmiuspalokunta, joka on normaalitoiminnan lisäksi erikoistunut eläinpelastukseen. Merialue rajautuu itäpäässä rauhalliseen salmeen, josta on yhteys muun muassa Kaarinaan ja Paraisille
Riskikohteita löytyy Satavan ja Kakskerran saarilta löytyy pitkä lista kohteita, joissa riskit ovat normaalia suuremmat. – Satavan venepalvelulla on useita noin 1000 m 2 halleja ja suuret laiturialueet. – Tietysti pihapiirissä sijaitseva Paasikivi-opisto oppilasasuntoloineen sekä viereinen Harjattulan kartano (hotellija juhlatila) sisältävät riskipotentiaalia. 72 PALOKUNTALAINEN 67 Esimerkiksi Heinänokan leirikeskukseen on matkaa asemalta noin 15 km ja ajoaika talvella jopa 20–25 min. Kahdessa leirikeskuksessa (Sinappi ja Heinänokka) majoittujia on parhaimmillaan kymmeniä, kertoo Tommi Raitanen. Muutaman kilometrin päässä oleva Brinkhallin kartano 1790-luvulta on uusklassisen tyylisuunnan vanhin rakennus Suomessa ja siksi myös palokunnan erityiskohde. Lisäksi toiminta-alueella on erityiskohteina neljä palveluasuntolaa ja Kakskerran kirkko. Käärmeen käsittelyä eläinhoitolalla. Metsäpalovaroitustaulu Satavan kyläkaupalla on palvelua saarten asukkaille Kakskerran palokunnnan päällikkö Marko Viljanen.. Myös alueen päätie (Kakskerrantie) katketessaan estää pahimmillaan liikenteen koko SatavaKakskerta alueelle. Vaarallisen aineen ominaisuudet ja torjuntatavat selvityksessä
PALOKUNTALAINEN 67 73 Eläinpelastuspalveluja koko maakuntaan Kakskerran VPK:n erityistehtävänä on toimia Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen eläinpelastusyksikkönä. Eläinpelastusauton henkilöstön vähimmäiskoulutusvaatimuksena on sivutoimisen ja vapaaehtoisen pelastushenkilöstön peruskoulutus (vähintään sammutustyökurssi) sekä tarvittaessa eläinpelastuskurssi. Auton omistaa pelastuslaitos. Yksikkömme hälytetään toisinaan myös kalustotai miehistöavuksi toiselle pelastusyksikölle tai virka-avuksi poliisille, esimerkiksi silloin kun kyseessä on myrkyllisen matelijan tai vaarallisen eläimen kiinniotto ja kuljetus. Ensimmäinen tarkoitukseen sopiva ajoneuvo hankittiin 2000-luvun puolessa välissä ja uusi yksikkö otettiin käyttöön keväällä 2012. Savusukellusvalvontaa rakennuspaloharjoituksessa. Lisäksi palokunta on kouluttanut valtaosan henkilöstöstään eläinpelastusauton varusteiden ja laitteiden käyttöön sekä turvalliseen eläinten käsittelyyn. Tehtäviä meillä on vuosittain noin 15. – Tämä nykyinen Sprintteri rakennettiin ja varusteltiin yhteistyössä pelastuslaitoksen korjaamon kanssa, kertoo eläinpelastustoiminnan nokkamies Jouni Risti. Eläinpelastusauton varustelistalta löytyy yli 50 eri tavaranimikettä. Vastealueena on koko maakunta. – Eläinpelastusauto operoi koko maakunnan alueella. Palokunnan vene on avoveden aikana Harjattulanrannan laiturissa.. Jouni Risti (vas.) toimii eläinpelastuksen nokkamiehenä Vpk:ssa
Lisäksi toisessa ”hallissa” on pieni nurkkaus huoltotöitä ja kahvinkeittoa varten, kertoo Tapio Mäkipää. – Mönkijä ja perävaunut ovat vanhassa kanalassa aseman lähistöllä, selvittää Antti Lehtimäki. – Nykyinen asema on talkoilla rakennettu autosuoja, jossa sammutusauto, varusteet ja työpöytä ovat sateen suojassa. Talvisin lämmityksen kanssa on ongelmia: lisälämmittimet ovat tarpeen. – Aluepelastuslautakunta on kuitenkin hyväksynyt ehdotuksen Kakskerran paloaseman uudisrakennushankkeesta, joten olemme toiveikkaita, josko lähivuosina pääsisimme ajanmukaisiin tiloihin. – Vaikea taloustilanne on tällä hetkellä suurena jarruna, kertoo Marko Viljanen. Uutta asemaa on suunniteltu Kaivoisiin, Marielundintien risteyksen tuntumaan, mistä on hyvät yhteydet Eerikvallan, Kakskerran ja Hirvensalon suuntaan. – Nykyinen asematila on vuokrattu Paasikivi-opistolta edulliseen hintaan, sanoo Karri Koivunen. Vuokraan sisältyvät niin lämpö, vesi kuin sähkökin. 74 PALOKUNTALAINEN 67 E i saneerausta, vaan tavoitteena ovat uudet ja ajanmukaiset tilat, sanovat palokuntalaiset yhteen ääneen. Antti Lehtimäki, Marko Viljanen, Joel Koivunen, Petri Paavola, Tapio Mäkipää, Tommi Raitanen, Karri Koivunen, Jouni Risti, Anton Virtanen sekä Matias Saari.. Kakskerran VPK:n asemalla ei ole lainkaan sosiaalitiloja päivystystiloista puhumattakaan. Paloasema ”ei kestä päivänvaloa” Kakskerran VPK:n toiminnan hiivuttua 1980-luvulla purettiin vanha paloasema uuden tielinjauksen tieltä. Toiminnan käynnistyttyä uudelleen 1990-luvun lopussa saatiin käyttöön välttävät tilat Paasikivi-opiston pihapiiristä. Uusi asema vaiheessa Kakskerran VPK:n käyttöön tarkoitetusta uudesta asemasta on tehty Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen toimesta tilatarveselvitys ja alustava hankesuunnitelma. Lisäksi vanhan kasvihuoneen alla on pieni talli, jossa säilytämme miehistöja eläinpelastusautoja. – Laitos korvaa meille vuokran kokonaisuudessaan. – Toimistonamme on pöytä sammutusauton ja seinän välissä. Tällä hetkellä nämä tilat ovat ahtaat ja kaikilta osin saneerauksen tarpeessa
044 907 2263 (T51, ei päivystystä) y-tunnus: 2095115-3 Paloasema sijaitsee entisen kasvihuoneen alakerrassa. 2006 (VPK) KAKSKERRAN VAPAAEHTOINEN PALOKUNTA RY Harjattulantie 80, 20960 Turku www.kakskerranvpk.fi kakskerranvpk@vs-alpe.fi puh. 1999 (VPK) RVSTV51: Vene, Buster L, 50hv vm. 2000 RVST5M1: Mönkijä, Honda TRX500FE Foreman, vm. Nykyinen paloasema on monen talkootunnin tulos 90-luvun lopulta.. 2006 RVST57: Eläinpelastusauto / monikäyttöauto, MB Sprinter 316 CDI, vm. 2013 (VPK) RVST5PV1: Peräkärry, TavaraPoksi, vm. PALOKUNTALAINEN 67 75 INFO Hallituksen puheenjohtaja Britt-Marie Juup Palokunnan päällikkö Marko Viljanen RVST51: Sammutusauto, Scania 124G 380, vm. 2005 RVST571: Miehistöauto, Peugeot Boxer 2,5 TDI, vm
Pitkät etäisyydet muihin palokuntiin ja Saimaan vesistö tuovat omat erityispiirteensä palokunnan toimintaan. TEKSTI KARI JÄÄSKELÄINEN JA PEKKA KOIVUNEN KUVAT SAVONRANNAN VPK Erikoisosaamista ja -kalustoa öt-tehtäviin Savonlinnan kaupunkiin kuuluva Savonranta sijaitsee Saimaan rannalla. Lähtöjä palokunnalla on vuodessa 70–130. Ainoastaan kaluston suuremmat huollot ja korjaukset hoidetaan keskitetysti Savonlinnan paloasemalla, kuten myös letkujen pesut suurempien sammutustehtävien jälkeen, kertoo palokunnan päällikkö Jyrki Jääskeläinen. – Syväväyläliikenne Lappeenrannasta Joensuuhun kulkee alueemme läpi ja suuret alukset tuovat oman riskinsä palokunnan toimintaan. Etelä-Savon Pelastuslaitos on huomioinut SAVONRANTA. – Tällä porukalla hoidamme käytännössä kaikki alueemme tehtävät. Sen eteläosaa halkoo Pyyvesi, itäosassa on laaja Paasselkä ja koillispuolella pitkä Orivesi. Savonrannan Vapaa Palokunta ry Palokunta Saimaan kainalossa Savonrannan VPK on vireästi toimiva Etelä-Savon pelastuslaitoksen valmiuspalokunta Savonlinnan kaupungin koillisosassa. Vakinaista pelastuslaitoksen henkilökuntaa ei ole ollut kymmeneen vuoteen asemallamme. Näiden lisäksi alueella on kymmeniä pienempiä järvialueita. 76 PALOKUNTALAINEN 67 S avonrannan VPK:lla on tällä hetkellä 16 sopimuksen tehnyttä henkilöä, kolme naista ja kolmetoista miestä
Välillä teemme uimahalliretkiä ja käymme laskettelemassa paikallisessa Lekotin laskettelukeskuksessa. – Kahdeksasluokkalaisille järjestämme vuosittain NOU Hätä -koulutuksen. Lähin ammattiasema on Savonlinnassa (58 km). Nuorissa tulevaisuus Vpk:ssa toimii myös aktiivinen nuoriso-osasto. Heinäkuussa pidetään harjoittelutauko. PALOKUNTALAINEN 67 77 tekee lisäksi yksi miehistöön kuuluva. – Tuomme tapahtumissa esille turvallisuustietoutta sekä oman yhdistyksemme toimintaa. – Pelastuslaitoksen järjestämille kursseille osallistumme aktiivisesti aina, kun se on mahdollista. Kesä–elokuussa varallaoloa. Veneellä matka on vielä paljon pidempi. Tämänkin alkuvuoden aikana on osallistuttu kuudelle eri kurssille, toteaa Kari Jääskeläinen. Pelastuslaitos maksaa varallaolosta aiheutuvat kustannukset. Palokunta järjestää itse oman viikkokoulutuksensa hyväksytyn koulutusohjelman mukaisesti. Paikallisen koulun kanssa järjestämme vuosittain turvallisuuspäivän koululaisille ja henkilökunnalle. Kesäisin osallistumme alueellisille ja valtakunnallisille leireille. Päivän aikana käydään läpi alkusammutusta, hätäilmoituksen tekoa, hätäensiapua ja turvallista poistumista, kertoo palokunnan puheenjohtaja Kari Jääskeläinen. – Heille järjestetään koulutusta ja muuta harrastustoimintaa kerran viikossa. Nuorten toimintaan pyritään panostamaan koko ajan enemmän, koska heissä on palokuntamme tulevaisuus. Viime vuonna vpk:n järjestämiin tapahtumiin osallistui noin 650 henkeä. Öljyja kemikaalionnettomuuksia harjoitellaankin palokunnassamme aktiivisesti, selvittää Jyrki Jääskeläinen palokuntansa sijainnista johtuvia erityisolosuhteita. Lähin vakinaisesti ammattihenkilöstöllä miehitetty paloasema on Savonlinnassa, jonne on matkaa 60 km. Siihen kuuluu 11 lasta ja nuorta, iältään 8–15 vuotta, kertoo Jyrki Jääskeläinen. Aktiivista turvallisuusviestintää ja koulutusta Savonrannan VPK osallistuu aktiivisesti alueensa järjestöjen ja yhdistysten tapahtumiin. Ammattihenkilöstön saapuminen Savonrannalle kestää pisimmillään jopa tunnin. Savonrantaa lähinnä sijaitsevat paloasemat ovat Vihtarin VPK (29 km), Kerimäen HSPK (33 km) ja Enonkosken VPK (35 km). Varallaolo varmistaa lähtövalmiuden Yksikönjohtajat, joita palokunnassa on tällä hetkellä viisi, yksi nainen ja neljä miestä, hoitavat varallaolot arkisin virka-ajan ulkopuolella ja viikonloppuisin. alueemme riskit sijoittamalla erikoiskalustoa Savonrannalle. – Palokuntalaisten pitää täällä hallita mitä erilaisimpien tehtävien hoitaminen ja myös käytössämme olevan monipuolisen kaluston käsittely. Vuoden 2014 tilastoista löytyy 25 eri tapahtumaa
Hän kuuluu Sopimuspalokuntien Liiton hallitukseen toimivana varajäsenenä ja on myös SPEKin liittovaltuuston varajäsen. Muina palokunnan päällikköinä ovat jo yli 40 vuotta mukana ollut Ismo Hyvönen sekä Mika Lajunen, joka on ollut aktiivisesti mukana parikymmentä vuotta. Nykyiset tilat ovat palokuntalaisten mielestä toimivat ja viihtyisät.”. Saneerattu paloasema ja monipuolinen kalusto Savonrannan paloasema on peruskorjattu 1990-luvun loppupuolella. Palokunnan puheenjohtajana toimii Kari Jääskeläinen. 78 PALOKUNTALAINEN 67 Vetäjillä vankka kokemus Palokunnan päällikkönä toimiva Jyrki Jääskeläinen on aktiivinen toiminnan mies, palokuntalainen kolmannessa polvessa. Etelä-Savon sopimuspalokuntien alueneuvottelukunnan puheenjohtajana Kari on nyt toista kautta ja osallistuu siinä ominaisuudessa Etelä-Savon Pelastuslaitoksen johtoryhmän kokouksiin tuoden esille sopimuspalokuntien näkökulman asioiden valmistelussa. Nykyiset tilat ovat palokuntalaisten mielestä toimivat ja viihtyisät. Palokunnan käytössä on myös kaksi varastoa öljyntorjuntakaluston varastointia varten satama-alueella. Kaksi vuotta sitten palokunta rakensi asemalle uudet peseytymistilat, saunan, kahvihuoneen ja paineilmalaitetilat sekä maalasi sisätilat uudelleen
Ei-hälytystehtäviä varten kalustosta löytyy myös paljuperävaunu, jota palokunta vuokraa ulkopuolisillekin.. Vpk:n toiminta oli alusta alkaen vilkasta ja monipuolista. 0500 592 567 jykaboy@suomi24.fi www.palokunta.net/savonrannanvpk SYRJÄISESTÄ SIJAINNISTA, KESKELLÄ LAAJAA JÄRVIALUETTA, JOHTUEN SAVONRANNAN VPK:LLA ON KOKOONSA NÄHDEN RUNSAS JA MONIPUOLINEN KALUSTO: • sammutusauto, Volvo FL10, -96 • säiliöauto, MB 1622, -87 • miehistöauto, VW Transporter, -04 • mönkijä, Yamaha, -14, (om. SAVONRANNAN VAPAA PALOKUNTA Lamminniementie 9 58300 Savonranta savonrannanvpk@espl.fi Kari Jääskeläinen, puheenjohtaja puh. Yhdistysrekisteristä ”Vapaa Palokuntia” löytyy 10 kappaletta. Muun muassa SSPL linjaa asian siten, että vpk tarkoittaa aina vapaaehtoista palokuntaa. Savonrannan kunnan kuorma-autoa käytettiin sammutuskaluston siirrossa tarvittaviin kohteisiin. Sopimuksella sitouduttiin huolehtimaan tulipalojen sammuttamiset silloisen Savonrannan kunnan alueella. Sammutussopimus tehtiin kunnan kanssa heti palokunnan perustamisvuonna. Palokunta järjesti toiminnan rahoittamiseksi myös iltamia ja arpajaisia. vpk/laitos) • F-luokan öljyntorjunta-alus, -83/14, varustettu harjakerääjällä ja skimmerillä • B-luokan öljyntorjuntavene, -14 • öljyntorjuntalautta puomikalustolla ja varusteilla • sammutusvene • perävaunu mönkijän ja metsäpalokärryn kuljetusta varten • öljyntorjuntaperävaunu • perävaunu varustettuna polttoaineen kuljetussäiliöllä • perävaunu tavaran kuljetusta varten • kaksi veneenkuljetusperävaunua • kaksi merikonttia satamassa varustettuna öt-puomikalustolla ja tarvikkeilla. PALOKUNTALAINEN 67 79 INFO Savonrannan VPK on ”Vapaa Palokunta” PELASTUSALAN PIIRISSÄ paljon keskustelua herättänyttä termiä ”vapaa palokunta” pidetään virheellisenä. Tosiasia on kuitenkin se, että Savonrannan VPK on perustettu ja rekisteröity nimellä ”Vapaa Palokunta”. vpk), varustettu metsäpalojen sammutusperävaunulla • moottorikelkka, Lynx, -01, (om. Vuokalan saha tuki toimintaa kustantamalla alkuvuosina palokunnan kalustohankinnat. Savonrannan Vapaa Palokunta ry perustettiin 29.5.1938 kunnantuvalla. Kurikan Sahan työntekijät ja paikalliset pienviljelijät halusivat perustaa palokunnan suojelemaan torppiaan ja tiluksiaan sekä pitäjän suurimpia rakennuksia, kirkkoa ja saharakennuksia. 050 54 64 045 kari.jaaskelainen@wiksu.fi Jyrki Jääskeläinen, palokunnan päällikkö puh
Pomarkun kunnan luottamusmiehet suostuivat palokunnan ehdotukseen merkittävästä kalustohankinnasta, joka sisälsi paloauton ja muuta kalustoa. 80 PALOKUNTALAINEN 67 KALUSTOKULMA UNIMOG-SARJA, OSA 3 Unimog S 404, vm 1959 Velj. Kulmala Oy:n korilla Harvinainen Mokki odottaa entisöintiä Pomarkun kirkonkylää kesällä 1958 uhannut kasvihuoneen lämpökeskuksen tulipalo paljasti kunnan ja VPK:n kalustopuutteet räikeästi. Paloautoksi valittiin Unimog S 404 -maastotraktori Veljekset Kulmala Oy:n korilla. KUVAT POMARKUN VPK
Osittain puurakenteisen korin sisälle asennettiin 500 litran vesisäiliö ja kiinteä Jehu-peräpumppu. Remontti 1980-luvulla Vuonna 1981 valmistuneen uuden paloaseman myötä mahdollisuudet vanhan kaluston korjaamiseen paranivat huomattavasti. Ensiasennushälytyslaitteina autossa oli eteenpäin vilkkuvaa punaista valoa antava valonheittimen ja sireenin yhdistelmä, joka oli sijoitettuna ohjaamon katon etureunaan. Pomarkun tieolot olivat huonot, mikä myös puolsi Unimogin hankintaa. Miehistön kuljetus Ojakorven Puutyön teollisuuspaloon vuonna 1996 oli auton viimeinen tositoimi. Pumpun päälle rakennettiin letkulaatikkohylly ja teline pienoismoottoriruiskua (Kääpiö-Esa) varten. Pumpun imuletkut sijoitettiin erityisiin telineisiin auton katolle tikkaiden (puu/metalli) molemmin puolin. Höyryveturiliikenteen loppuessa ja tieolosuhteiden parantuessa Unimogin aikanaan hyvät erityispiirteet alkoivat olla jo vanhentuneita. Auto maksoi kalustoineen neljä miljoona markkaa. Hälytystehtävissä autoa käytettiin hyvin harvoin. Auton nokalle asennettiin mekaaninen vinssi. Auton valmistumista piti myös valvoa. Matkoista ei ole muuta muistikuvaa kuin kaitafilmiä, josta selviää, että Helsingissä todella käytiin tekemässä kaupat ja kahdesti valvomassa auton valmistumista. Tämän tehtävän Pomarkun kunnan ja VPK:n edustajat hoitivatkin ansiokkaasti käynneillään Helsingissä. Jehu-pumppu oli tehokas ja luotettava, Kääpiö-Esa -pienoismoottoriruisku kalustoineen oli kätevä kokonaisuus. Tulikasteensa Unimog sai Pohjois-Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan suurten metsäpalojen sammutuksessa. Tästä syystä auto pysyi pääasiassa tallissa. Unimog siirrettiinkin “takariviin” 1970ja 80-lukujen vaihteessa. Vuonna 1984 Unimog otettiin työn alle. Ruiskun imuletkuja varten korin sisäkattoon kiinnitettiin imuletkuteline. Heitä rauhoitettiin hankkimalla Gaz-kuorma-auto säiliöautoksi vuonna 1961. Harjoituskäyttöä ja muutama hälytys 1990-luvulla 1990-luvun alussa Unimog otettiin aktiiviseen harjoituskäyttöön usean vuoden ajaksi, missä tehtävässä se palveli hyvin. Perusteluna Unimogin hankinnalle oli muun muassa sen maastokelpoisuus. Rekisterinumero TZ-707 Hankintavuosi 1959 Omistaja Pomarkun VPK (vuoteen 2012 saakka Pomarkun kunta) Ylläpito ja entisöinti Pomarkun VPK Viimeisin hälytystehtävä 1996 Auto maksoi kalustoineen neljä miljoona markkaa.”. Paloautolle oli eduksi neliveto ja korkea maavara, jotka mahdollistivat ajamisen myös rautatiellä. Kori päällystettiin ulkoa pellillä ja sisältä vaneerilevyllä. Helsingistä Pomarkkuun heinäkuussa 1959 Auto haettiin Pomarkkuun heinäkuussa 1959 ja otettiin heti operatiiviseen käyttöön. Sireenin käyttö tapahtui painonapilla ohjaamosta. Rakentaminen ja varustaminen Veho Oy:n toimittaman, alkuperäisellä kaksipaikkaisella umpiohjaamolla varustetun rungon päälle rakennettiin Kulmala Oy:n toimesta miehistöja kalustokori. Se osoittautui muutamia teknisiä ongelmia lukuunottamatta oikeaksi valinnaksi tuon aikakauden pomarkkulaisiin olosuhteisiin. Kalustotila osoittautui pieneksi ja epäkäytännölliseksi, auton ajo-ominaisuudet kalpenivat uusien rinnalla, kiihtyvvyys ja nopeus eivät päätä huimanneet, vesisäiliön pienuus aiheutti ongelmia sammutustyössä ja tekniset ongelmat jatkuivat koko 1970-luvun. PALOKUNTALAINEN 67 81 KALUSTOKULMA INFO M ielenkiintoisena yksityiskohtana oli auton valmistusmaan, Länsi-Saksan aiheuttama vastustus joidenkin kunnanisien taholta. Kovaa käyttöä 1960-luvulla, ongelmia 1970-luvulla Unimog oli ensilähdön paloauto koko vuosikymmenen ajan. Auto oli kerran vähällä jäädä tulirintamien saartamaksi, mutta onnistuttiin ajamaan turvalliselle alueelle. Vaikka auto olikin päälle päin hyvässä kunnossa, moottorin tekniset ongelmat jatkuivat edelleen. Tuolloin vilkkaan Pori-Haapamäen radan höyryveturiliikenne aiheutti lukuisia maastopaloja joka kesä. Autoon tehtiin talkoilla peltiremontti ja se maalattiin
Jälkeenpäin selvisi, että renkaiden koko oli merkitty virheellisesti alkuperäiseen rekisteriotteeseen. Muita muutoksia Sähköpumppu tuulilasien pesuvedelle asennettiin 1970-luvulla. Paineilmakäyttöiset “torvet” asennettiin auton katolle 1990-luvulla. Jäähdytysvesijärjestelmään asennettiin takaiskuventtiili, jotta moottorista ei pääse jäähdytysvesi palaamaan takaisin pumppuun, jos venttiili jää auki pumpulla. Merkittävin muutos kalustotilassa tapahtui remontin yhteydessä vuonna1984, jolloin sammutusvesisäiliö poistettiin. Samalla alkuperäisen letkutelinehyllyn tilalle rakennettiin taso letkuja varten, pumpun putkisto uusittiin ja venttiilien tilalle vaihdettiin palloventtiilit. Hankitut suuret renkaat aiheuttivat lopunkin väännön katoamisen ja kaiken lisäksi eivät kunnolla mahtuneet lokasuojiin. Hälytyslaitteiden muutokset 1960-luvun puolivälissä lainmuutoksen vuoksi autoon asennettiin kaksi sinivalovilkkua ja vilkku-sireenin punainen lasi vaihdetiin kirkkaaksi ja vilkkurele poistettiin käytöstä. Jehu-pumppua varten rakennettiin myös siemenvesisäiliö, tilavuudeltaan noin 100 litraa. Kääpiö-Esa-pumppu vaihtui samassa yhteydessä kevyemmäksi ja pienemmäksi Mini-Esaksi. Takaosan kori oli tehtaalla valmistetuista ilmanottoaukoista huolimatta hyvin tiivis. 1970-luvulla pienoismoottoriruiskun imuletkuteline poistettiin vaarallisena sisätilan katosta. Lähin Vehon korjaamo oli tuolloin Tampereella. Muun muassa jäähdytysjärjestelmän käyttö, tai oikeammin käyttämättömyys, aiheutti kansitiivistevaurioita. Näin autossa oli usean vuoden ajan ylimääräinen valonheitin, joka ei kuitenkaan ollut lainmukainen. Jäähdytysveden lämpömittari asennettiin pumpun yhteyteen. Auton moottoriongelmiin yritettiin löytää 1960ja 70-lukujen vaihteessa ratkaisua kaksikurkkuisesta M-B:n kaasuttimesUnimog valmiina lähdössä Pomarkkuun Veljekset Kulmala Oy:ltä, Pitäjänmäeltä, Helsingistä heinäkuussa 1959.. Osa ongelmista johtui käyttäjien tietämättömyydestä. Kompressori sijoitettiin ohjaamoon. Samalla takaovien sisäpintoihin kiinnitettiin pienkalustoa varten telineet. Rengaskokeilu päättyikin vähin äänin. 82 PALOKUNTALAINEN 67 KALUSTOKULMA Kalustoja miehistötilan muutokset Ensimmäinen merkittävä muutos oli miehistötilan ilmanvaihtoaukon puhkaiseminen tilan kattoon, mikä tehtiin 1960-luvun lopulla. Ehkä mielenkiintoisimpana ratkaisuna moottorin tehottomuuteen oli “alkuperäiskokoisten” renkaiden hankkiminen. Moottorissa ongelmia Unimogin moottorissa oli ongelmia melkein alusta alkaen. Painonappi oli samanlainen kuin polttoaineen esisyöttöpumpulla, mikä aiheutti sekaannuksia
Vääräleuat ehdottivatkin postiluukkua ohjaamon ja miehistötilan väliin. Uuden paloaseman nosto-oven kestävyyttä testattiin Unimogilla 1980-luvun loppupuolella. Unimog säästyi varsinaisilta onnettomuuksilta yhtä tapausta lukuunottamatta. Takatilassa olleet viisi poikaosaston jäsentä selvisivät kuin ihmeen kaupalla naarmuitta yhtä lukuun ottamatta. Paloasemalla siihen ei ole tilaa, sanoo palokunnan päällikkö Risto Lamminen. Oikealla myyjän edustaja. ta, mikä sitten asennettiin. Entisöinti tavoitteena Pomarkun VPK osti alusta alkaen käytössään olleen Unimogin Pomarkun kunnalta. Tiedon kulku takaosasta ohjaamoon oli käytännössä mahdotonta. Viritys ei sekään ollut ratkaisu. Sähköpumpun asentaminen polttoaineen esisyöttöä (kaasuttimen täyttäminen ennen käynnistystä) varten oli myös osoitus paikallisesta innovatiivisuudesta. – Uskomme, että alkuperäisillä toimittajilla, Veholla ja Veljekset Kulmalalla on myös intressejä saada harvinainen Unimog priimakuntoon. Autoa vastaanottamassa vas. Pelastuslaitokselle auto ei koskaan siirtynyt, vaan odotti tilapäistiloissa kunnan ja vpk:n kaupanhieronnan tuloksia. Unimogin karu ohjaamo. 1960-luvun lopussa väärällä puolella tietä vastaantulleen auton väistäminen päätyi ojan kautta pellolle. Huono ilmanvaihto, bensiinin katku, irtonaiset tavarat, imuletkuhylly, johon löi päänsä helposti, selkä menosuuntaan istuminen sekä auton merkittävä huojuminen ja keinuminen teki matkustamisesta ikimuistoista. Kojetaulussa useita jälkiasennuskytkimiä, jotka eivät kuuluneet alkuperäiseen kokoonpanoon.. Unimogiin liittyviä tapahtumia Miehistötilassa matkustaminen oli kokemus sinänsä. Unimog oli esillä Pomarkun VPK:n 110-vuotistapahtumassa kesäkuun puolessa välissä. Reijo Marttila, Pentti Santi, Kalervo Saarinen, Simo Alanissi ja Kauko Koivunen. KALUSTOKULMA Uuden paloauton haku Helsingistä oli aikansa merkkitapaus palokuntalaisille. – Meillä on tavoitteena löytää tila, jossa parin vuoden entisöintiprojekti voitaisiin tehdä. Auton heitellessä ojassa yhden pojan pää osui uuteen ilmanvaihtoaukkoon ja pojalle tuli koko pään kiertävä haava, joka paikattiin paikan päällä
010 569 4700 Läntinen teollisuuskatu 2, 02920 Espoo, Finland UUSI VIESTINTÄJÄRJESTELMÄ GALLET F1 XF -PALOKYPÄRÄÄN Integroitujen kuulonsuojaimien ja tiedonsiirron lisälaitteiden mallisto MSA Gallet F1 XF -kypärien kanssa. Kuulonsuojaimissa mm. Itävaltalaisen Texport GmbH:n liikeidea perustuu laadukkaiden tuotteiden valmistamiseen ammattilaisille. Jatkuva kehitystyö ja testaus varmistavat että sinulla on aina käytössäsi parhaat materiaalit ja uusimmat ratkaisut. tasontunnistustoiminto ja tiedonsiirtomahdollisuus. TAHTO, TARKOITUS, www.turvata.. • TEXPORT® Triple Fabric® hengittävät ja kulutusta ja pesua kestävät tekstiiliheijastimet • HPX-System® nopeuttaa vetoketjun vaihtoa • Airblocker® pehmuste muodostaa eristävän tuuletuskanavan hartiaseudulle • Wicking Barrierkapillaarisen kosteuden esto • Hartiaosien joustava liitos takaa hyvän liikkumavaran • Drag System .pelastuslenkki takana • Loop Systempelastuslenkki kainaloiden alta • Kaikki Texport sammutusasut valmistetaan Itävallassa INNOVATIIVINEN PHOENIX X-TREME® TEXPORT SAMMUTUSASU PBI® Neo INNOVATIIVINEN PHOENIX X-TREME® TEXPORT SAMMUTUSASU PBI® Neo. puh. Liitäntä Virve-radioihin PPT-moduulin välityksellä. ATEX-malleja saatavana käyttöön ATEX-radioiden kanssa. Pelkkään tiedonsiirtoon tarkoitetuissa laitteissa on kaiutin ja mikrofoni (puomitai kallomikrofoni)
Är det faktiskt i kommunernas intresse att räddningsväsendet i Finland är splittrat. Det ser inte ut som om räddningsdirektörerna eller Kommunförbundet skulle anse det ligga i sina respektive intressen att stöda en enhetlighet bland avtalsbrandkårerna. Om inte så förvittrar strukturen inom tio år. Räddningsmyndigheternas och de civila myndigheternas ledning och samordning ska förtydligas när det gäller att bekämpa omfattande hot. Sakernas tillstånd idag passar för dessa beslutsfattare bäst eftersom det erbjuder möjlighet att föra en söndra_och_behärskapolitik. ATT FÖRBÄTTRA KOSTNADSEFFEKTIVITETEN och utveckla karriärerna genom att reformera utbildningssystemet kan i all sin mångtydighet exempelvis innebära att man riktigt ordentligt blandar om i den packe som nu stöder sig på tre slags typer av brandkårer. Varken räddningsverken, Kommunförbundet eller inrikesministeriet har gjort någonting alls för en helhetsutveckling av avtalsbrandkårssystemet. BRANDKÅRISTEN 67 85 CHEFREDAKTÖR Pekka Koivunen LEDARE BRANDKÅRISTEN I SIPILÄS REGERINGSPROGRAM har man på ett intressant sätt beaktat den konstiga udda fågeln inom säkerhetssektorn i Republiken Finland, ”det kommunala räddningsväsendet”. LYCKLIGTVIS HAR STATEN nu vaknat upp och skärper sig gentemot de kommunala räddningsväsendena. Dessa sannolikt snabbt hopskrivna meningar (nedan som direkta citat med kursiv stil) innehåller dock mera än antalet tecken kunde ge skäl att förmoda. DETTA INNEBÄR en direkt order till statens räddningsmyndigheter att skärpa sin verksamhet, samt ett väl förtäckt budskap till de kommunala verkens räddningsdirektörer och andra beslutsfattare att det nu är dags att upphöra med det lokala plottrandet. Kostnadseffektiviteten och yrkeskarriärerna inom räddningsväsendet ska utvecklas genom en reform av utbildningssystemet och genom att systemet med avtalsbrandkårer utvecklas. DESSA ÅTGÄRDER kan helt uppenbart godkännas av hela räddningsbranschen. Nu pysslar man inom räddningsverken med precis just det som de olika cheferna tycker är trevligt. De nationella räddningsmyndigheterna ser till att den riksomfattande ledningen, planeringen, styrningen, övervakningen och samordningen av räddningsväsendet och beredskapen stärks och förbättras. GENOM REGIONALISERINGEN fick man något slags ordning på den viktiga säkerhetsbranschen, men utvecklingsarbetet blev på hälft. MED TANKE PÅ samhället är det nödvändigt att utveckla det system som stöder sig på avtalsbrandkårerna just precis nu. Det är inte särskilt svårt att dra slutsatsen att regeringen önskar att Finland får ett enhetligare, kvalitativt jämnare och kostnadseffektivare räddningsväsende. Det underliga är att Kommunförbundet godkänner och stöder detta sakernas tillstånd. Det operativa styrningsansvaret vid miljökatastrofer i havsområden överförs till inrikesministeriet. Behandlingen av avtalspersonalen och – föreningarna varierar våldsamt inom de olika verken. PÅ FÄLTET INOM räddningsbranschen väntar man nu med intresse på de eldkommandon med vilka inrikesminister Petteri Orpo börjar förverkliga regeringsprogrammet i praktiken. Räddningsväsendet har i programmet fått sex rader spaltutrymme. Detta har man väntat på redan i tolv år. Även kompanjonskapsnätverket utgör endast ett samarbetsorgan för sakkunniga och det behandlar inte de stora utvecklingsfrågorna inom räddningsbranschen. Mot ett enhetligare räddningsväsende Ett löfte inbyggt i regeringsprogrammet: Detta har man väntat på redan i tolv år.”
Esbo är en del av metropolområdet men tillför samtidigt sina egna särdrag. 86 BRANDKÅRISTEN 67 BRANDKÅRISTEN E sbo stads hälsning till kongressen framfördes av riskhanteringschefen vid Västra Nylands räddningsverk Kimmo Markkanen. Den nya Västmetron för med sig nya utmaningar också för räddningsverksamheten, och speciellt för Västra Nylands räddningsverk. Kimmo berättade att Esbo som har över 250 000 invånare är landets näst största stad. Den utgör en utvecklingskorridor för framtiden. TEXT ROGER ROOS, FSB FOTO JAN LINDGRÉN. I Esbo pågår för närvarande en av de största byggentreprenaderna i Finland, Västmetrons första del kommer att stå färdig och redo för passagerarna om ett drygt år. Unikt för vår stad är Aaltouniversitets stora campus, där det också finns många andra forskningsoch utvecklingsenheter, samt stora, internationella företag, och en aktiv Start Up-verksamhet. Deltagarna hälsades välkomna till Esbo av Mellersta Nylands Brandkårsförbund:s ordförande Bernt Dahl varefter kongressen öppnades av FSB:s ordförande, riksdagsman Thomas Blomqvist. Området är ett av de största innovationsklustren i Norden. Metron banar väg för nya möjligheter, nya bostäder och nya företag till vår stad. Värdet på investeringen uppgår till nästan 850 miljoner euro. Hundratusen passagerare kommer att använda den nya Västmetron varje dag. Metrobygget är omfattande. Ca 180 brandkårister från hela Svenskfinland var på plats under två varma dagar. FSB-kongress 2015 FSB – Finlands Svenska Brandoch Räddningsförbund samlades den 23-24 maj i ett soligt Esbo för att fira sin traditionella kongress med vårmöte
Tävlingarna om Sampooch Pohjola-pokalen som i år glädjande hade 5 dam lag i Sampo Miniatyr tävlingen och 13 lag anmälda i Pohjola Miniatyr tävlingen. Hur kommer räddningspersonalen ner till olycksplatsen, rökventilering av tunnlarna, kontakten mellan räddningspersonalen då Virvenätet inte har täckning under jorden och mycket annat, en mycket intressant föreläsning. Sampo-pokalen för brandkårsdamer tillhör för ett år laget från Sjundeå FBK med tiden 2.24,3. Västra Nylands Räddningsverk har 12 ordinarie brandstationer och avtal med 40 frivilliga brandkårer. Kongressen 2015 i Esbo avslutades traditionsenligt med Modersmålets sång varefter alla styrde kosan hem efter ett trevligt veckoslut i nya och gamla vänners lag.. Trots den sena lördagskvällen var salen väl fylld då söndagens föreläsningar tog vid. Brandmästare Clas Tallberg från Västra Nylands räddningsverk berättade om Finlands största byggarbetsplats Västmetron och utmaningar under byggnadsskedet och hur man planerat säkerheten när metron tas i bruk. Efter mötet avtackades Rolf Hurtta från Evitskog för sitt mångåriga arbete i FSB:s styrelse. ÖNB:s ordförande Hans-Peter Lindgren tog emot handskarna och hälsade alla välkommna till Östra Nyland på kongress i maj 2016. Årets kvällsfest hölls på Hotel Kungsvägen, där Luddés Trubaduo underhöll deltagarna med sång och musik fram till kvällsfesten. Kvällsprogrammet bestod av prisutdelning och en god middag, därefter tog Dansbandet Susann Sonntag´s över scenen och vi dansade in på småtimmarna. hur man utrymmer tåget som på djupaste stället befinner sig över 60 m under jorden. Utmaningarna är bl.a. Sen var det dags för ordförande för Mellersta Nylands Brandkårsförbund Bernt Dahl att tacka alla för besöket i Esbo samt att överräcka de s.k. Herrarnas Pohjola-pokal reste återigen till Evitskog för femte året i rad då Evitskog FBK:s II-lag tog hem segern med tiden 3.00,3. Paraden togs emot av dignitärerna i centrum av Esbo varefter lunchen intogs på Hotel Kungsvägen. Västra Nylands räddningsverk har nästan 500 anställda, och dessutom deltar omkring 1 000 personer i de frivilliga brandkårerna. BRANDKÅRISTEN 67 87 BRANDKÅRISTEN Räddningsverket omfattar förutom Esbo också nio övriga kommuner. Efter lunchen förflyttade vi oss alla till tävlingsplanen som var belägen bakom hotellet, där det var dags för redskapstävlingarna. arbetshandskarna åt följande kongressarrangör Östra Nylands Brand& Räddningsförbund. Efter föreläsningen hade vi möjlighet att besöka en av Metro stationerna och bekantade oss med byggarbetsplatsen under jorden. Tävlingarna var som alltid mycket jämna men i vardera klassen kunde man ändå kora FSB:s mästare. Därefter var det dags för parad genom Esbo centrum till musik av Teknologorkestern Humpsvakar. Efter föreläsningarna var det dags för förbundets vårmöte som klubbades igenom av förbundets ordförande Thomas Blomqvist
Sommaren kommer snart, och nästa kongress kommer om sex år. En gammal arrangörsregel lyder: ”Det omärkliga flytet, den otvungna stämningen och den spontana glädjen är resultatet av god planering och övning, övning och åter övning”. Man far hem och minns inte att nånting speciellt skulle ha hänt. Men egentligen är just detta det speciella. Gamla aktörer sitter och minns hur ”det var bättre förr”, helt oberoende av hur det Samarbete, rutin och talkoanda Hur en kongress blir till – på lokalplanet Ett kännetecken för en lyckad tillställning är att deltagarna egentligen inte funderar över hur det fungerar. En del av det fina är det som inte märks. Visserligen blir en del aktörer avtackade för nånting, men vad det är förblir nog oklart för mången. 88 BRANDKÅRISTEN 67 BRANDKÅRISTEN Placering Tävlande lag, Pohjola Sluttid 1 Evitskog FBK II 3:00,3 2 Sjundeå FBK I 3:02,7 3 Pojo FBK 3:24,5 4 Pargas FBK 3:30,5 5 Evitskog FBK I 3:45,9 6 Smedsby-Böle FBK 3:55,6 7 Backgränd FBK 4:01,6 8 Strandnäs FBK II 4:07,5 9 Bobäck FBK 4:14,3 10 Strandnäs FBK I 4:21,9 11 Solf FBK 5:01,7 Sjundeå FBK II dnf Ingå FBK dns Placering Tävlande lag, Sampo Sluttid 1 Sjundeå FBK 2.24,3 2 Pojo FBK 2.29,4 3 Evitskog FBK 2.58,2 4 Backgränd FBK 2.58,2 5 Pargas FBK 3.26,7 TÄVLINGSRESULTATEN 2015 K ongressen är klappad och klar, och handskarna har överlämnats åt följande arrangör. TEXT SILVIO HJELT FOTO JAN LINDGRÉN. Arrangemangen löper, utan överraskningar, och man koncentrerar sig på programmet
Jag minns (året var 1966), liksom även bl.a. Minns ni kongressen i Otnäs år nittonhundrakallt våren. För kustbefolkningen gäller ju dessutom att fisk är fisk och kött är mat. Vidare skall kongressdeltagarna bo nånstans. Man kontaktar olika aktörer som efter diverse påstötar ger sina preliminära offerter. Vanligen kommer ett mindre antal aktivister att vara tvungna att bära det mesta, för så är det alltid. Och potäter. Och förstås, följande dag skall allt samlas ihop igen, och återbördas till sina ägare. Numera är den saken enkel då man inte behöver ha ett naturligt vattendrag till hands. Småningom itererar sig en acceptabel verklighet fram, genom en process som på regeringsnivå numera, men på urgammal gedigen teknologslang, kallas vatulation. Transporter, myndighetsbyrokrati av en massa olika slag, musikanter, tävlingsbana, paradrutt, utsmyckning, catering, anmälningsrutiner, programblad,... Crew food. Och så skall det förstås finnas en tävlingsbana inom räckhåll. Vem kan/vill sköta vad. Hur mycket är deltagarna beredda att betala. Sådärja, nu börjar ramarna vara klara. Sedan är det förstås att hugga i med det praktiska. Kassörer sliter sina kalufser och arbetsgrupper funderar hit och dit. Nå, kongressmiddagen förstås. På med festuniformen.... . Finlandiahuset, Tapiolasalen och Mäntymäkiskolan i Grankulla, nu redan för sex år sedan. En del kan delegeras till FSB:s kansli, men de konkreta ramarna de byggs på lokalplanet. Och så vill man ju gärna dricka nånting. Vem ställer upp med massor av folk som sätter upp skyltar, dirigerar trafik, bygger upp tävlingsbanan, vaktar den om natten, hallåar, dömer och bokför, tar ihop tävlingsredskap, transporterar allt mellan himmel och jord hit och dit. Fanor, fanställningar ocn fanvakter. Eller egentligen inte, ty eftersom kalendern rullar av sig själv vet man redan nu att senast om fyra-fem år skall man börja boka platsen för nästa kongress. Tält om det regnar. Alla begivenheter skall finnas inom bekvämt promenadavstånd, eller så måste man ordna med transporter. Det börjar arta sig. Datumramen är vanligen klar, och deltagarantalets utveckling kan man kanske gissa sig till. En del har många kongressarrangemang bakom sig, för andra var detta den första och kanske till och med enda kongressen. Det tycks återigen finnas en massa som ingen känner sådär särskilt för, men även det måste ju skötas, annars blir det ingen kongress. Kan man minska på antalet potäter, AV-utrustning, kaffestunder, småbröd till kaffet. Då strukturen börjar klarna blir det fråga om besättningen. Hittar man sponsorer som kan kompensera glappet mellan illusion och verklighet. Jaha, och vad mera. Det hela börjar alltså med handskarna. Och om man delegerar, så skall det hela ju ändå följas upp. BRANDKÅRISTEN 67 89 BRANDKÅRISTEN Samarbete, rutin och talkoanda Hur en kongress blir till – på lokalplanet faktiskt var. Brandkårister vill ha god mat, mycket mat och mat i rättan tid, till rätt pris. Hmm, det man vill ha tycks man inte ha råd med (”hur i friden kan allt vara så dyrt nuförtiden”?)
Nu och i framtiden ser man inom räddningsväsendet FBK-erna och brandkårerna som baserar sig på personliga avtal som allt mera centrala aktörer. Det ligger i medborgarnas och samhällets intresse.. För att nå resultat krävs att detta utvecklingsarbete förverkligas i form av ett nära samarbete med den organisation som representerar avtalsbrandkårerna respektive med de enskilda avtalsbrandkårerna. För närvarande har Förbundet 531 medlemssamfund, dvs. I det såkallade ”öppna kontoret” har man varit intresserad att få veta vad allt som sett ur avtalsbrandkårernas synvinkel behöver utvecklas. Detta är inte endast någonting som är inskrivet i regeringsprogrammet utan det har redan lett till en uppföljning. Betydelsen beskrivs av nyckeltalen AVTALSBRANDKÅRSVERKSAMHETENS NYCKELTAL är helt suveräna i sin klass. Landets nya regering avser att utveckla avtalsbrandkårsverksamheten. Det behövs sådan utveckling där såväl riksnivån som de regionala räddningsverken deltar. Basen för verksamheten måste fås enhetlig och man måste få bukt med de missförhållanden som redan många gånger visat sig försvåra avtalsbrandkårsverksamheten. BÅDE DET FINSKA räddningsväsendet som system och avtalsbrandkårernas verksamhet förvåras av det faktum att branschen är splittrad. Uppskattningen har sin grund i samhällets behov men även i det faktum att avtalsbrandkårerna pålitligt har lyckats fylla det behovet. Statsmakten uppskattar således avtalsbrandkårsverksamheten. FINLANDS AVTALSBRANDKÅRERS FÖRBUND är i Finland den enda instansen som har som sin kärnuppgift att verka för de på frivilligheten baserade avtalsbrandkårerna. Man upplever att varje medlems arbete är viktigt för samfundet. Även sett ur riksnivå är varje brandkårsförenings aktivitet viktig och värdefull. I Förbundet ligger beslutsmakten hos medlemsbrandkårernas representanter. 90 BRANDKÅRISTEN 67 BRANDKÅRISTEN VILDMANNEN VILDMANNEN Isto Kujala ATT KOMMA MED i avtalsbrandkårsverksamhet är frivilligt, men räddningsverksamhet ligger på räddningsmyndigheternas ansvar och kräver starkare band än endast hobbyverksamhet och frivillighet. 75% av vårt lands brandkårssamfund. DET ATT MAN BINDER sig och verkar aktivt är viktiga egenskaper för såväl den Avtalsbrandkårsverksamheten röner uppskattning enskilda brandkåristen som för brandkårsföreningen. En mätare är antalet uppdrag, som närmar sig etthundratusen, medan andra aktörer inom tredje sektorn räknar sina uppdrag i mellan hundra och ett par tusen. Via Finlands Avtalsbrandkårers Förbund kanaliserar sig effektivt det arbete som behövs som stöd för frivilligbrandkårerna. De enskilda räddningsverkens praxis gentemot sina avtalsbrandkårer uppvisar betydande variationer. DEN ALLMÄNNA SAMHÄLLSUTVECKLINGEN och ändringar i lagstiftningen har lett till att utvecklandet av avtalsbrandkårsverksamheten inte mera lyckas på endast brandkårsföreningarnas egen försorg. Man har märkt att avtalsbrandkårernas verksamhet med sina krav på snabbhet, kvalitet och säkerhet är värda att utvecklas. I föreningarna stöder frivilligarbetet – alltså allt det andra utöver den avtalsenliga operativa verksamheten – på mångahanda sätt huvuduppgiften att verka som avtalsbrandkår
Pelastustoimen edunvalvonta vaatii sekin työpanosta ministeriötasolla. Pidän kuitenkin ongelmallisena, että kehittämistyöhön ei nykyjärjestelmässä ole riittävästi voimavaroja ja toivon, että tähän Kysymys pelastusylijohtaja Esko Koskiselle: Eikö apua todella löydy. Erittäin valitettavana pidän sitä, että näitä kysymyksiä heitetään nimimerkin takaa eikä reilusti nimellä. tietojärjestelmiin liittyvät kysymykset, säädösvalmistelu, kansainväliset asiat, kansallinen turvallisuus yms. Osaston väkimäärä on vähentynyt muutamassa vuodessa 50 henkilöstä 30 henkilöön ja se näkyy. Vain osa henkilöstöstä voi olla esim. Ajatus varmaan lähtee siitä, että osasto ei enää samassa määrin kuin aiemmin kehitä pelastustoimen kenttätason ammattitehtäviä, vaan keskittyy valtakunnallisiin kehitystehtäviin, joita ovat esim. PELASTUSYLIJOHTAJA Esko Koskinen. Kentälle tuntematonta on se, minkälaisen työpanoksen esim. ONKO PELASTUSOSASTO VIERAANTUNUT KENTÄSTÄ, KUTEN KIRJOITUKSESSA MAINITAAN. Jos henkilöitä olisi 9, ministeriön tehtävien hoito olisi mahdotonta. pelastuslaitosten verkostoyhteistyössä. Sinänsä apua kyllä löytyy, mutta ainahan tästä avusta ei pidetä. Kysy ministereiltä, kansanedustajilta, johtajilta, päälliköiltä, asiantuntijoilta tai vaikka rivipalomiehiltä tai sopimushenkilöiltä. kv-asioiden hoito ja säädösvalmistelu vaativat. TAHTOO TIETÄÄ Palsta tiedonjanoisille TÄMÄ PALSTA antaa lukijoillemme ainutlaatuisen mahdollisuuden saada asialliseen pelastusalaa koskevaan kysymykseen vastaus melkein keneltä tahansa. ONKO NIIN, ETTÄ PELASTUSOSASTOLTA EI LÖYDY KEHITTÄMISAPUA PELASTUSLAITOKSILLE. – Nykyjärjestelmässä tämä työ on paljolti pelastuslaitosten harteilla. – Kirjoittaja ei todennäköisesti tunne ja ymmärrä ministeriön tehtävistä juuri mitään. Onko niiden oikea paikka ministeriössä vai jossakin tutkimukseen ja kehittämiseen erikoistuvassa ”kehittämiskeskuksessa” on ratkaistava erikseen, jos tässä ylipäätään päästään eteenpäin. Onko todella näin, vai onko kyseessä provokaatio tai vain keskustelun herättäminen näin hallitusohjelman toimeenpanopäätösten kynnyksellä. MIKÄ OLISI SEURAUS, JOS PELASTUSOSASTON HENKILÖSTÖÄ VÄHENNETTÄISIIN KIRJOITTAJAN EHDOTTAMALLA 70 %:LLA. Osaston väki tekee työtä useiden ministeriöiden ja virastojen kanssa, jotta niiden ratkaisut tukevat joko pelastustointa tai kansalaisten turvallisuutta. Savon Sanomissa ollut, nimimerkillä varustettu mielipide sai aikaan vilkkaan keskustelun pelastusalalla. kehittämistoimintaan saataisiin enemmän resursseja. Muissa maissa vastaava ministeriön osasto on usein tämän suuruinen, mutta heillä on tukenaan Ruotsissa 800 hengen virasto sekä Norjassa ja Tanskassa kummassakin yli 100 hengen virasto. – En usko, että pelastusosasto on vieraantunut kentästä. Ja vieläpä anonyymisti ja aivan ilmaiseksi. Yleensä en vastaa nimettömiin kirjoituksiin, mutta nyt sen teen poikkeuksellisesti. PALOKUNTALAINEN 67 91 TAHTOO TIETÄÄ..
Eniten biisejä löytänyt saa Palokuntalainen-lehden vuosikerran. VIIME LEHDESSÄ ollut sanasokkelo osoittautui vaikeaksi. 92 PALOKUNTALAINEN 67 LETKUT SOLMUSSA P I E A R V L S T R E U K A V M J O K O I A A S T S A S I L A I N K N E G I E N N N TÄMÄNKERTAISESSA TEHTÄVÄSSÄ etsitään musiikkiteoksia (lauluja), joiden sanoituksessa mainitaan joku seuraavista sanoista: palokunta, palomies, paloasema, paloauto. Vastaukseksi kelpaa suomen-, ruotsintai englanninkielinen kappale, joka on julkaistu äänitteenä. Toimitukseen saapui vain yksi pyydetyt neljä nimeä sisältänyt vastaus. Nimet olivat Mervi Parviainen (PeO:n rehtori), Esko Koskinen (pelastusylijohtaja), Isto Kujala (SSPL:n toiminnanjohtaja) ja Ilkka Mustakangas (SPALin puheenjohtaja). Ristikkolehden saa aluepalomestari Harri Salonen Satakunnan pelastuslaitoksen Säkylän toimipisteessä. RISTIKKOLEHTI SÄKYLÄÄN Sanasokkeloon vain yksi oikea vastaus Sana sanoituksessa UUSI KISAILU:. Oikeat vastaukset osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi. Vain nimensä julkistamisluvan antaneelle voidaan myöntää palkinto
13.15 Järjestäytyminen kilpailun avajaisiin 13.30 Kilpailuparaati ja CTIF -palokuntakilpailun 2015 avajaiset 14.00-16.30 Palokuntakilpailut Palokuntanuorten CTIF-kilpailu CTIF Perinteinen palokuntakilpailu, naisten Aja B-sarjat 100 m estejuoksu CTIF Perinteinen palokuntakilpailu, miesten B-sarja CTIF Perinteinen palokuntakilpailu, miesten A-sarja 16.30 Palkintojenjako (Ylistaron urheilupuisto) TERVETULOA MUKAAN KILPAILEMAAN JA KANNUSTAMAAN OMAN PALOKUNNAN JOUKKUE VOITTOON! KANSALLISET KILPAILUT 1.8.2015 YLISTARON URHEILUPUISTOSSA SEINÄJOELLA. Perinteisessä palokuntakilpailussa miehille ja naisille on omat sarjansa. “Jos olis kurssi käytynä, olisin nytkin poikien kanssa keikalla.” • Ilmailuonnettomuus -teema jatkuu • Työturvallisuus osa III Savusukellus, korkeanpaikantyöskentely, ikä, kunto, terveys, terveydentila jne. Estejuoksu suoritetaan kansainvälisistä säännöistä poiketen yksilökilpailuna. Lisäksi viime vuotiseen tapaan järjestetään 100 m estejuoksu (palokuntaurheilu). Palokuntanuorten kilpailu on vastaavasti kaksiosainen, joka koostuu esterataharjoituksesta ja viestijuoksusta. CTIF-kilpailussa Suomessa kilpaillaan perinteisessä palokuntakilpailussa, joka koostuu sammutusoperaatiosta ja viestijuoksusta. ENSI NUMEROSSA: www.palokuntalainen.fi TILAA PALOKUNTALAINEN! Hälytyskelpoisuus käytännössä SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 28.8.2015! HUOM! Sammutustyökurssia odotellessa..
Ensihoidossa uudet käytännön toimintaa helpottavat ideat läpäisevät muutosvastarinnan muurin yleensä paljon nopeammin kuin sammutusja pelastustoiminnassa. UUSISTA JA VAIHTOEHTOISISTA sammutusmenetelmistä on puhuttu jo parikymmentä vuotta. PELASTUSHENKILÖSTÖN KESKINÄINEN viestintä kohteessa on edelleen yksisuuntaisten radioyhteyksien varassa, vaikka esimerkiksi puolustusvoimissa käytetään laitteita, joiden avulla koko yksikkö voi kommunikoida keskenään keskeytymättömästi. KUVAN SIIRTOA kohteesta esimerkiksi tilannekeskukseen tai pelastustoiminnan Nykytekniikka pelottaa pelastusalaa johtajalle on kyllä kokeiltu siellä täällä, mutta kaikki kokeilut ovat olleet yksittäisiä. Vaikka elämme taloudellisesti tiukkoja aikoja, uusien ideoiden ja menetelmien kehittämistä ja käyttöönottoa ei saa unohtaa. Pitkällä tähtäyksellä niistä parhaat kuitenkin tuovat toimintaan kaivattua kustannustehokkuutta. Myös meripelastajat ovat tajunneet yksikön keskinäisen ja keskeytymättömän kommunikoinnin merkityksen. Onko mitään järkeä lähettää kymmenen kilometrin päähän kuusimiehistä sammutusyksikköä etsimään metsäpaloa, kun kohteeseen voi lähettää miehistöautolla pari-kolme tiedustelijaa, joiden tehtävänä on paloalueen, rajoituslinjojen ja mahdollisten luonnonvesilähteiden määrittely. TIEDUSTELUN TÄRKEYTTÄ ei tajuta kuin muutamassa pelastuslaitoksessa. Keskimääräinen suomalainen palomies tai sopimuspalokuntalainen ei mielellään tartu uuteen laitteeseen, vaan turvautuu vanhoihin keinoihin.”. Niin, ja ovathan käsimerkitkin edelleen käytössä. Suomessa on yksityiskäytössä pienoishelikoptereita, joilla saisi ajantasaista kuvaa esimerkiksi maastopalosta. Kolmikerrosnomeksien käyttö kaikissa tehtävissä on kuitenkin vielä monen palokunnan arkipäivää. Keskimääräinen suomalainen palomies tai sopimuspalokuntalainen ei mielellään tartu uuteen laitteeseen, vaan turvautuu vanhoihin keinoihin. Onko pelastustoimessa yhtään näitä käytössä. Suomessa on toistatuhatta sammutusautoa. 94 PALOKUNTALAINEN 67 LIEKINHEITTÄJÄ LIEKINHEITTÄJÄ PELASTUSTOINTA ON kautta aikain pidetty vanhoillisena ja jäykästi kehittyvänä toimialana. Myös tilanteiden taltiointi videolle on vähäistä, vaikka kamerat ovat teknisesti käteviä ja videoiden koulutuksellinen hyöty on päivänselvä. Joissakin laitos on jopa halunnut kieltää tiedustelua parantavia menetelmiä. Uusien käytäntöjen, menetelmien ja laitteiden laajaan käyttöön leviäminen on usein ollut työn ja tuskan takana. MIEHISTÖN VARUSTEET ovat hiljalleen (täsmennys: hyvin hiljalleen) muuttumassa tehtävien mukaisiksi. Monestako löytyy jokin ”vaihtoehtoinen” sammutusmenetelmä. Pelastustoimessa työturvallisuus on nyt tärkeä teema ja sen seurauksena myös varustekaappi toivottavasti kasvaa. EDELLÄ MAINITUT ovat vain esimerkkejä keskustelun pohjaksi. Palopaikoilla painellaan vielä tangentteja tai huudellaan kollegoille
Siinä käsitellään alan ilmiöitä lyhyesti. PERÄVAUNUJA Kirje ilmestyy joka viikko. @ Tilaa uutiskirje verkkosivuiltamme osoitteesta www.palokuntalainen.fi, Facebook-sivujemme kautta tai osoitteesta toimitus@palokuntalainen.fi TILAA VELOITUKSETTA PALOKUNTALAIS EN UUTISKIRJE!. Taustatietoja saat juttujen ohessa olevista linkeistä. Tehtaantie 12 l 29630 Pomarkku puh. 02 634 3800 l info@peravaunutaloviitala.
OTA YHTEYTTÄ: DRÄGER SUOMI OY | PUH. Puhdasta turvallisesti: Harstra pesukoneet ja kuivauskaapit. 0207 119 610 | ASIAKASPALVELU@DRAEGER.COM | WWW.DRAEGER.FI