Alkoholilla oli osuutta tänäkin kesänä surullisen moneen tapaturmaan. VUOSIKERTA • AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN • ISSN 1798-2685 TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, puh. Palokuntalainen-lehden toimitus on saanut useita yhteydenottoja kentältä koskien mitä erilaisimpia ongelmia palokuntien ja pelastuslaitosten väleissä. Ilmoitimme asiasta tilaston laatijoille. rek. Pelastustoiminnan johtaminen Itä-Lapissa. 0400 504 678 KANNEN KUVA Depositphoto TAITTO JA ULKOASU Anna Broholm/ PieniSuuri Idea PAINO Euraprint Oy KUSTANTAJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja, Yhdystie 6, 29250 Nakkila, Y2242549-9, Alv. Otamme näitä ongelmajuttuvinkkejä mielellämme vastaan, mutta – tasapuolisuuden vuoksi – vinkkejä myös palokunnista, joissa menee hyvin ja suhteet sopimuskumppaniin ovat kunnossa.. 28 23 36 TERVEISIÄ TOIMITUKSESTA TÄHÄN NUMEROON lupaamamme hälytyskelposuus-artikkelia taustoitettaessa kävi ilmi useita yllättäviä seikkoja erityisesti pelastuslaitosten kelpoisuustulkinnoissa. PALOKUNTALAINEN 68 3 TOIMITTAJA Isto Kujala AVUSTAJA Jarno Joensuu AVUSTAJA Sasu Mäkinen ULKOASU Anna Broholm HALLINTO Maria Salo SISÄLTÖ • NRO 68 NRO 68 PÄÄKIRJOITUS PÄIVÄN POLTTAVAT KIPINÄT TYÖTURVALLISUUS LÄMPÖKAMERAMIES ILMAILUONNETTOMUUDET PALOKUNTIEN ERITYISHAASTEINA ALKOHOLILLA ISO ROOLI ONNETTOMUUKSISSA PELASTUSTOIMINNAN JOHTAMINEN ITÄ-LAPISSA 5 6 23 9 28 36 42 44 41 59 46 50 54 60 61 62 38 18 22 PELASTUSALAN ERIKOISLEHTI • 14. Päätimme jatkaa taustatyötä ja julkaisemme artikkelin vasta seuraavassa numerossa. PALAUTE sähköpostitse toimitus@palokuntalainen.fi PELKOSENNIEMEN VPK VILLIMIES SAVUKOSKEN VPK KAIKUJA LAPISTA MIELIPIDE PALVELUTASOPÄÄTÖKSESTÄ KALUSTOKULMA BRANDKÅRISTEN TAHTOO TIETÄÄ LETKUT SOLMUSSA ENSI NUMEROSSA LIEKINHEITTÄJÄ WWW.PALOKUNTALAINEN.FI PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen TOIMITTAJA Silvio Hjelt Ilmailu ja pelastustoiminta. Myös Unimog-sarja saa jatkoa lokakuussa. 040 501 8721 TOIMITTAJAT Silvio Hjelt ja Isto Kujala AVUSTAJAT Sasu Mäkinen ja Jarno Joensuu OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. Viime lehden lähtötilastossa olivat entisen Euran kunnan alueella toimivat VPK:t jääneet mainitsematta. Ollikainen ILMOITUKSET, TILAUKSET JA TALOUS maria.salo@palokuntalainen.fi, Maria Salo, puh
Uutuutena pelastussakset kallistetuilla terillä ja erikoiskevyt levitin vain 9,9 kg. Ota yhteyttä ja kysy lisää! Uusi tehokas Holmatro 5000-sarja. DAFO OY Puutarhatie 22 C l 01300 Vantaa Tel +358 10 666 5120 info@dafo.fi l www.dafo.fi Sarjan kaikissa työkaluissa on parannettu käytettävyyttä ja voimaa, tinkien samalla työkalun painosta. Markkinoiden kevein levitin! Sarjassa on 5 levitintä, 3 akkulevitintä, kahdet pelastussakset ja kahdet akkukäyttöiset sakset
RAPAUTUMISEN MERKIT ovat jo nähtävissä. Jokainen laitos tekee sopimuspalokuntien kanssa juuri niin kuin parhaaksi näkee. Muutamassa laitoksessa sopimuspalokuntajärjestelmä on hyvässä kuosissa, mutta pääosalla laitoksista on joko näkyviä tai piileviä ongelmia sopimuspalokuntien kanssa. He ovat vakuutteluillaan saaneet päättävät poliitikotkin uskomaan samoin. Kuntaliittoa ei kiinnosta sopimuspalokuntien tilanne kuin juhlapuheissa. Joko se rapautuu muutaman vuoden kuluessa tai sitten se säilytetään – ja sitä vieläpä kehitetään, kuten hallitusohjelmassa on sovittu. Kansalaisille pyritään pitämään yllä tahratonta kuvaa siitä, kuinka tehokas ja toimiva pelastustoimemme on. On toivottavaa, että hän saa kaikki asianosaiset saman pöydän ääreen, ja kehittämistyö lähtee rivakasti liikkeelle. Tämä on kaikkea muuta kuin toiminnan tasapuolista ja tasapainoista kehittämistä. Tämä ei ole yhteiskunnan etu. Kello käy sopimuspalokunnille Sisäministeriön pelastusosastossa on asioiden edistämiseen hyvää tahtoa, mutta ei riittävää voimaa.”. Totuus on kuitenkin toinen. ALUEELLISEEN NÄKÖKULMAANSA syventyneet pelastusjohtajat eivät ymmärrä tai halua tunnustaa, mitä valtakunnan tasolla tapahtuu. Kello siis käy. Sisäministeriön pelastusosastossa on asioiden edistämiseen hyvää tahtoa, mutta ei riittävää voimaa. Koska pelastusjohtajilla ei ole ollut eikä ole tahtoa kehittää Suomen sopimuspalokuntajärjestelmää kokonaisvaltaisesti, on jonkun muun tahon oltava aloitteellinen. PÄÄTOIMISIIN AMMATTIMIEHIIN perustuva pelastustoiminta on hyvässä kunnossa. Näiden vaatimusten toteuttaminen maksaisi maltaita, joita hallitus ei halua veronmaksajilta kerätä. SOPIMUSJÄRJESTELMÄ NIIN henkilökohtaisten sopimusten kuin vpk-muotoisten palokuntien kohdalla on viidakko, joka tarvitsisi välittömästi perinpohjaisen analyysin. Hallitusohjelma ilmaisee selvin sanoin, että sopimuspalokuntajärjestelmää täytyy kehittää. PELASTUSJOHTAJAT OVAT mitä ilmeisimmin hiljaisesti sopineet, että Suomessa ei tarvita sopimuspalokuntien yhdenmukaista ja tasapuolista kohtelua. PALOKUNTALAINEN 68 5 PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen PÄÄKIRJOITUS SUOMEN PELASTUSTOIMI on siitä vastaavien virkamiesten mukaan hyvässä kunnossa. Ellei näin tapahdu, on lähivuosina odotettavissa vaatimuksia ammattihenkilöstön lisäämiseksi paikkaamaan kuolevilta sopimuspalokunnilta jääviä aukkoja. KATSEET KÄÄNTYVÄT nyt sisäministeriin. MUUAN MUASSA työturvallisuuden riskien arviointi ja työturvallisuussuunnitelmat, yhteistoiminta sopimuspalokuntien kanssa, henkilöstön vaikutusmahdollisuudet, korvausasiat ja työterveyshuolto ovat asioita, joista eri laitoksilla on omat näkemyksensä ja käytäntönsä. Sopimuspalokuntajärjestelmä on sen sijaan tienhaarassa. TARVITAAN SIIS poliittinen tahto, joka onneksi on olemassa. Resursseissa on puutteita siellä täällä, mutta ei häiritsevästi
Tällaisia sovelluksia olisi mahdollista hyödyntää tulevaisuudessa muun muassa viranomaistiedottamiseen (vaaratiedotteiden tai vastaavien välittäminen sovelluksen käyttäjille sijaintipaikkasidonnaisesti), reaaliaikaiseen tekstinsyöttöön hädässäolijan ja hätäkeskuspäivystäjän välillä, tai kuvien tai videoiden jakamiseen. LISÄTIETOJA Katso myös Tahtoo tietää –palsta sivulla 59. Älypuhelimien ominaisuuksia voitaisiin myös auttamisen ketjun puolella muun muassa hälytystoiminnassa. Rajapintamuutos ja ELS-järjestelmän modifiointi toteutettiin Hätäkeskuslaitoksen ja ELISA Oyj:n välisen, voimassa olevan, ELS-järjestelmän jatkokehityssopimuksen perusteella. Hätäkeskuslaitos haluaa olla mukana kehitystyössä siten, että se pystyy osaltaan varmistamaan, ettei sovellusten kautta synnytetä sille uusia tehtäviä tai esimerkiksi kentän viranomaisten työhön liittyviä riskejä (kuten aiheettomien tehtävien määrän lisääntymistä) ja että sovellukset toimivat haluamallamme, päivystäjien työskentelyä tukevalla, tavalla. Digia on ELISAn toimituskonsortioon kuuluva osapuoli. Suomalainen hätäkeskustoiminta on saanut paljon huomiota eri Euroopan maissa, Pohjois-Amerikassa ja Australiassa. Hätäkeskuslaitos uskoo, että mobiilisovellukset kehittyvät Mobiilisovellukset tulevat http://bit.ly/1Lgo3EA Marko Nieminen Hätäkeskuslaitos edelleen ja uusia ominaisuuksia, jotka edesauttavat hätätilanteiden käsittelyä, kehitetään edelleen erilaisiin mobiililaitteisiin. Ennen kuin uusia ominaisuuksia voidaan ottaa käyttöön, on myös viranomaisten järjestelmissä oltava riittävät valmiudet ominaisuuksien hyödyntämiseen. Myös hätäkeskustoimintaa koskevissa seminaareissa on esitelty jatkuvasti maailmalla käynnissä olevia kehitysprojekteja älypuhelinsovellusten osalta ja meilläkin on tunnistettu tähän olevan tarvetta. Kehittäminen vaatii aina myös resursseja, jotka ovat nykytilanteessa tiukoilla. Mikäli esimerkiksi kuvia ja videokuvia otettaisiin vastaan hätäilmoitusten yhteydessä, se vaatisi tietojen vastaanottamiseen ja tallentamiseen tietoturvallisen ratkaisun ja riittävää kapasiteettia eri viranomaisten toimenpiderekistereiltä. Sovellukset antavat paljon mahdollisuuksia uusien ominaisuuksien kehittämiseen. 6 PALOKUNTALAINEN 68 PÄIVÄN POLTTAVAT HÄTÄKESKUSLAITOSTA ON lähestytty erilaisilla kehitysideoilla mobiilisovellusten osalta ja muun muassa eCallin viivästyttyä alkuperäisestä aikataulusta on myös erilaisten ajoneuvovalmistajien toimesta luotu erilaisia uusia toiminnallisuuksia onnettomuusilmoitusten tekemiseen. KU VI TU SK UV A Kuljettajat loppuvat – vastaa kyselyyn. Uusiin ominaisuuksiin liittyy aina paitsi toiminnallisia kysymyksiä, mutta myös talouteen, tietosuojaan ja teknisiin ratkaisuihin liittyviä linjauksia. Esimerkiksi alan ammattijulkaisu Mission Critical Communications on tehnyt 112 Suomi-sovelluksesta jutun, jossa samalla kerrotaan tavoitteesta luoda tulevaisuudessa verkottunut malli hätäkeskustoimintaan. Vastatakseen kasvaneeseen kysyntään Hätäkeskuslaitos tilasi ELS-hätäkeskustietojärjestelmään rajapintamuutoksen, joka mahdollistaa tällaisten sovellusten kautta saatavan paikkatiedon vastaanottamisen ELS-hätäkeskustietojärjestelmään
Pulaa on jo nyt useissa palokunnissa. PALOKUNTALAINEN-LEHTI TEKEE nyt selvityksen kuorma-autokortillisissa palokunnissa. Kirjoita aiheeksi ”korttikysely” lähetä vastauksesi lyhyessä muodossa esim. PALOKUNTALAINEN 68 7 PÄIVÄN POLTTAVAT RASKAIDEN PELASTUSAJONEUVOJEN kuljettajien määrä vähenee hitaasti, mutta varmasti. Toisaalta hyvä niin, koska konemiehen tehtävä vaatii kokemusta, mutta on fyysisesti varsinaista sammutustyötä kevyempää. Toimitamme yhteismäärätiedon Pelastuslaitosten kumppanuusverkostolle toimenpiteitä varten. Heistä kuorma-autokortillisia on . Tavoitteena on saada tilastollisesti riittävä määrä vastauksia, jotta kokonaistilanne (%) per syyskuu 2015 olisi pohjalukuna tulevia kyselyn tuloksia arvioitaessa. Keräämme vain määrätiedot, palokunnan nimeä ei julkaista eikä luovuteta ulkopuolisille. Kentältä kantautuneiden tietojen mukaan viimeisen kahden vuoden aikana hälytysosastoihin liittyneillä vain harvalla on raskaan pelastusajoneuvon ajamiseen oikeuttava ajokortti. Myös hyvin harva nuori on käyttänyt hyväkseen lainsäädäntöön saatua poikkeusta ajaa kuormaautokortti 18–20 -vuotiaana, mikä on mahdollista sopimuspalokuntalaiselle tai pelastusopiston opiskelijalle. PALOKUNTAMME ON vpk (vapaaehtoinen palokunta) hspk (hlökoht.sop.palokunta) tpk (työpaikkapalokunta) HÄLYTYSOSASTOSSAMME ON hälytyskelpoista jäsentä. VPK – 35 – 19 osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi Lähetä vastaus sähköpostilla: Selvitä tiedot:. Kuljettajat loppuvat – vastaa kyselyyn NYKYMENOLLA BC-KORTILLISISTA konemiehistä tulee pulaa jo lähimmän kymmenen vuoden aikana. Suuri osa sopimuspalokuntien sammutusautojen konemiehistä on jo lähellä eläkeikää, jopa sen ylikin
8 PALOKUNTALAINEN 68 PÄIVÄN POLTTAVAT PELASTUSLAITOKSET OVAT monin paikoin tuoneet julki, että säästöt (tai oikeammin leikkaukset) eivät vaikuta pelastustoiminnan laatutasoon. Leikkaukset iskevät Palvelutaso laskee vääjämättä. Kentältä tulleet viestit kertovat, että marraskuun kyselyn jälkeen leikkaukset ja sopeuttaminen ovat alkaneet näkyä yhä selvemmin. Monet kertovat huolestuneina siitä, miten palokunnan toimintavalmius on kärsinyt leikkauksien vuoksi. SSPL:n kyselyssä (syksy 2014) noin 62 % vastanneista oli sitä mieltä, että säästöt vaikuttavat palokuntien toimintaan jonkun verran tai erittäin paljon. Kentältä kantautuneiden tietojen mukaan useissa pelastuslaitoksissa on tehty ”tehostamistoimenpiteitä”, joiden yhteisvaikutus valtakunnan tasolla ei voi tarkoittaa muuta kuin Suomen pelastustoimen palvelutason laskua. Vain 12 % oli sitä mieltä, ettei vaikutusta toimintaan ole nähtävissä
joukkue (3 min 24 s) Iitin VPK 1. Huonolta näyttänyt sytytysyritys kuitenkin viimein onnistui, ja Karhulassa perinteiset palokuntajuhlat Kotkan Korkeakoskella vietettiin lauantaina 15. Välittömästi toimintanäytöksen päätyttyä paloaseman pihalla käynnistyi perinteinen kalustokilpailu. Palopäällikkö Jukka Ruuskanen Kymenlaakson pelastuslaitokselta kommentoi avauspuheessaan, ettei autopalon sytyttäminen näytä olevan yhtä nopeaa puuhaa kuin sen sammuttaminen. Tilaisuudessa esiintyi Marco Lundberg & Sokeripala.. Parikymmentä paloautoa ajoi sireenit soiden kohti Kymintiellä sijaitsevaa asemaa. Suihkunäytöksen jälkeen VPK:n sammutusmiehet yrittivät huonolla menestyksellä sytyttää toimintanäytöstä varten paikalle tuotua romuautoa tuleen. Juhlailta huipentui Tampsan tanssilavalla järjestettyihin tansseihin. Tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1931, ja tänä vuonna palokuntajuhlia vietettiin jo 69. KALUSTOKILPAILUN TULOKSET: NUORTEN SARJA: Anjalan VPK (1 min 21 s) Karhulan VPK (2 min 9 s) Tiutisen VPK (2 min 19 s) Iitin VPK 2. PALOKUNTALAINEN 68 9 KIPINÄT TEKSTI JA KUVA SASU MÄKINEN JUHLAOHJELMA ALKOI hälytysajolla Karhulan VPK:n paloasemalle. Kilpailussa osallistujien tehtävänä oli muun muassa ottaa moottoriruiskun avulla vesi Kymijoesta, suihkuttaa erilaisia palloja pois esteistä ja saada keilat sekä paperiesteet kumoon. kerran. elokuuta perinteisiä Karhulan VPK:n palokuntajuhlia. pelastuslaitoksen työvuoro saapui hälytysajona suorittamaan sammutusnäytöksen. joukkue (3 min 54 s) NAISTEN SARJA: Anjalan VPK (1 min 26 s) Karhulan VPK (1 min 34 s) Tiutisen VPK (2 min 16 s) MIESTEN SARJA: Karhulan VPK (1 min 41 s) Tiutisen VPK (2 min 17 s) Stora Enso Sunilan TPK (4 min 54 s) Palokuntajuhlat alkoivat hälytysajolla paloasemalle. Vierailevia palokuntia tapahtumassa riitti eri puolilta Kymenlaaksoa
9Lives jatkaa toimintaansa itsenäisenä yhtiönä entisellä nimellään. Myöskään johtoryhmässä ei tapahdu muutoksia. Osakekaupan jälkeen 9Lives jatkaa toimintaansa selkeästi suomalaisena yrityksenä, jonka osakkaista 49 prosenttia kuuluu edelleen toimivalle johdolle. 9Livesin toimiva johto jatkaa yhtiön vähemmistöostajina ja johtotehtävissä. Suomessa yhtiön on koko maan suurin ensihoitoja sairaankuljetuspalveluiden tuottaja. TEKSTI JA KUVAT SASU MÄKINEN Globaalius kehittää toimintaa pitkäjänteisesti 9Lives on suomalainen, yksityisten omistama ensihoitoja sairaankuljetusyritys. Yhtiö sai nykyisen muotonsa vuonna 2012 yritysjärjestelyjen tuloksena, kun HES Sairaankuljetus ja Esperi Care yhdistyivät. Kauppa ei vaikuta yhtiön päivittäiseen toimintaan eikä asiakassopimuksiin. Ensihoidon jättiläiset löysivät toisensa Maailman suurin ensihoitoalan yritys, tanskalainen Falck-konserni osti 51 prosenttia 9Lives Group Oy:n osakkeista kesällä. 10 PALOKUNTALAINEN 68 KIPINÄT OSAKEKAUPAN MYÖTÄ 9Livesilla on entistä laajemmat resurssit toiminnan kehittämiseen. 9Livesin juuret
Falck näkee Suomen markkinoissa mahdollisuuden Falck-konsernissa suomalaisyritys otetaan hyvin vastaan. Kaikki tämä auttaa entistä paremmin 9Livesia saavuttamaan päämääränsä: olla maailman paras ensihoitoyritys ja Suomen paras alan työntekijä, Ulfstedt jatkaa. PALOKUNTALAINEN 68 11 KIPINÄT ulottuvat kauas 1940-luvulle asti. Nyt saamme siihen työhön vielä paremmat edellytykset. Falck-organisaatiolla on yli sadan vuoden kokemus kriittisten ja elintärkeiden toimintojen hoitamisesta läheisessä yhteistyössä paikallisten ja kansallisten viranomaisten kanssa. Viime vuonna Lundbeck-säätiö lahjoitti yli 63 miljoonaa euroa lääketieteelliseen ja luonnontieteelliseen tutkimukseen. Toimipaikkoja yhtiöllä on 22 paikkakunnalla Suomessa. Uuden osakkaan mukaantulo vahvistaa myös taloudellisesti 9Livesia, joka saa lisää resursseja kehittyä ja toteuttaa jopa koko ensihoitoalaa uudistavia hankkeita. Konsernin missiona on ehkäistä onnettomuuksia, sairauksia ja onnettomuuksia, pelastaa ja auttaa hädässä olevia nopeasti ja osaavasti sekä kuntouttaa ihmisiä sairauden tai tapaturman jälkeen. Yhtiön palveluksessa toimii yli 800 terveydenhuollon ammattilaista. Falckin mukaantulo 9Livesiin osoittaa myös sen, että olemme onnistuneet tehtävässämme hyvin. Saamme sen kautta valtavan määrän uutta henkistä pääomaa ja kokemuspohjaista tietoa ensihoidon kansainvälisestä kehityksestä. Vakituisia työntekijöitä yrityksellä on 35, minkä lisäksi se työllistää noin 30 keikkatyöntekijää. – Olemme jo vuosia kehittäneet 9Livesia johdonmukaisesti ja määrätietoisesti. Tähän missioon perustuen Falckin visiona on luoda ja kehittää johtavaa, kansainvälistä liiketoimintaa pohjautuen pelastustoimen, avustamisen, terveydenhuollon ja turvallisuuskoulutuksen palveluihin. Falck tuottaa ensihoitoja hoitolaitossairaankuljetuspalveluita Kymenlaakson sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carealle. 9Livesin liikevaihto vuonna 2014 oli 20 miljoonaa euroa. Falck-konserni on pohjoismainen organisaatio. Etelä-Kymenlaaksossa toimivan Falck Ensihoito Oy:n liiketoiminta siirtyy operatiivisesti 9Livesin alaisuuteen. Falckin mukaantulo yhtiön osakkaaksi merkitsee sitä, että pääsemme osaksi globaalia ensihoidon verkostoa. Meille tämä kauppa on tärkeä askel, jolla edelleen laajennamme toimintaamme Suomessa, sanoo johtaja Poul Mortensen Falck-konsernista. – Osana kansainvälistä verkostoa voimme jatkossa palvella suomalaisia entistäkin paremmin elintärkeällä ensihoidon ja sairaankuljetuksen saralla. Falck Ensihoidolla on asemapaikat Kotkassa, Haminassa sekä Miehikkälässä. Falck on kasvanut viime vuosina nopeasti, ja toimii tällä hetkellä 47 maassa – kuudella mantereella – työllistäen yli 34 000 ihmistä. Myös henkilöstöllemme verkosto tuo uusia kansainvälisiä kehittymismahdollisuuksia. Näemme Suomen markkinoissa suuria mahdollisuuksia. Falckin missio palvella ja auttaa hädässä olevia ihmisiä on hyvin sopusoinnussa 9Livesin oman mission kanssa, 9Lives Oy:n toimitusjohtaja ja pääomistaja Markus Ulfstedt kertoo. Ambulansseja on käytössä kahdeksan, joista ympärivuorokautisessa valmiudessa on neljä. – Toivotamme erittäin mielellämme 9Livesin tervetulleeksi Falck-konserniin, koska mielestämme 9Lives on hyvin vahva ja osaava yhtiö. INFO FALCKIN KESKEISET PALVELUT • Ambulanssipalvelut • Potilaskuljetukset • Terveydenhuollon kliiniset palvelut • Apu matkatapaturmissa ja –sairauksissa • Työterveyspalvelut • Terveydenhuollon työvoiman vuokraus • Palontorjuntapalvelut • Turvallisuuskoulutus ja turvapalvelut öljy-, kaasuja kaivosteollisuudelle • Kriisinhallinta • Tiepalvelut • Apu omaisuusvahingoissa. – 9Livesille on erittäin tärkeätä, että uusi osakas on alallamme toimiva, globaali yritys, joka sijoittaa ja kehittää toimintaa pitkäjänteisesti. Sen pääomistaja on Lundbeck-säätiö, jonka päätehtävänä on edesauttaa ihmisten terveyttä ja elämää
Nykyisille kaupunkilaisille väestönsuojelu näkyy lähinnä väestönsuojina tai talojen katoilla olevina hälytyssireeneinä, mutta ytimeltään väestönsuojelu on osa yhteiskunnan turvaverkkoa, jolla asukkaiden henkeä ja terveyttä suojellaan kriisitilanteissa. M a r k k a n e n ISBN 978-952-272-777V äestönsuojelu H elsingin suojana 1939 –2014 H elsingin kaupungin pelastuslaitos s eppo J ärvinen Ja J ari J. Helsingin väestönsuojelun 75-vuotisjuhlajulkaisu Lisätietoja teoksesta antaa Johanna Hakola, puh. Kirjan kirjoittajana ovat toimineet pelastuslaitoksen väestönsuojelusuunnittelijat Jari Markkanen ja Seppo Järvinen, toimittajana projektikoordinaattori Johanna Hakola sekä kustannustoimittajana Tuula Kousa Maisteri Kousan agentuuri ja editointi Oy:stä. Ensi toimina helsinkiläisille piti rakentaa pommitusten varalta suojia, ja asukkaita ryhdyttiin evakuoimaan sodan jaloista muualle Suomeen. Kirjan vaikuttavissa sota-ajan kuvissa näkyvät kaupunkilaisille rakkaat paikat ja katunäkymät pommitusten alle romahtaneina ja murjottuina. M arkkanen V ä e st ö n su o je lu H e ls in g in su o ja n a 19 39 –2 01 4 H elsingin kunnallinen väestönsuojelu sai alkunsa talvisodan kynnyksellä syksyllä 1939. 040 171 86 25 V äestönsuojel u H elsingin suojana 1939 –2014 H elsingin kaupungin pelastuslaito s s eppo J ärvinen Ja J ari J. s e pp o J ä r v in e n J a r i J. Kriisien ja sodankäynnin monimuotoistuminen, kuten pandemiat, ympäristöuhkat, sodan hybridimuodot ja kyberuhkat. Aikojen saatossa uhkakuvat muuttuvat, ja niiden myötä myös väestönsuojelun vaatimia toimia joudutaan jatkuvasti pohtimaan uudelleen ja kehittämään. Pelastuslaitos lahjoittaa teoksen kaikille Helsingin kaupungin opetusviraston peruskouluille opetuskäyttöä varten sekä kaikkiin Helsingin kaupungin kirjastoihin. Uusien uhkien ohella on muistettava, että vanhat säilyvät ja sekoittuvat uusiin sekä edellyttävät perinteisten väestönsuojelumenetelmien, kuten väestönsuojien ja evakuointivalmiuden ylläpitämistä ja kehittämistä. Lisäksi teosta saa ostaa Helsingin kaupunginmuseon Museokaupasta. Näiden hallinnassa tulee sekä viranomaisten, yritysten, kansalaisjärjestöjen ja itse kansalaisten uudistaa käsityksiään ja menetelmiään, jossa korostuvat verkostomainen yhteistyö, sähköisen ja monikanavaisen viestinnän keinot sekä medialukutaito. Aikojen saatossa uhkakuvat muuttuvat, ja niiden myötä myös väestönsuojelun vaatimia toimia joudutaan jatkuvasti pohtimaan uudelleen ja kehittämään. Tämä kirja on kunnianosoitus kaikille eri aikoina väestönsuojeluun myötävaikuttaneille henkilöille mutta erityisesti niille väestönsuojelun tienraivaajille, jotka aloittivat Helsingin väestönsuojelun vaikeina aikoina. Jos aikaisemmin toiminnassa korostui fyysinen, nousee tässä ajassa sen rinnalle henkisen väestönsuojelun tärkeys. s e pp o J ä r v in e n J a r i J. M arkkanen V ä e st ö n su o je lu H e ls in g in su o ja n a 19 39 –2 01 4 H elsingin kunnallinen väestönsuojelu sai alkunsa talvisodan kynnyksellä syksyllä 1939. Tämä kirja on kunnianosoitus kaikille eri aikoina väestönsuojeluun myötävaikuttaneill e henkilöille mutta erityisesti niille väestönsuojelun tienraivaajille, jotka aloittivat Helsingin väestönsuojelun vaikeina aikoina. Kirjan vaikuttavissa sota-ajan kuvissa näkyvät kaupunkilaisille rakkaat paikat ja katunäkymät pommitusten alle romahtaneina ja murjottuina. Kirjan julkaisutilaisuudessa apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri totesi väestönsuojelun liittyneen läpi historian teknologian kehitykseen alkaen kaasunsuojeluyhdistyksen perustamisesta vuonna 1927. M a r k k a n e n ISBN 978-952-272-777-0 Ne edellyttävät väestönsuojelulta kyvykkyyttä vaikuttaa, olla vuorovaikutuksessa ja luoda valmiutta viestinnän keinoin, niin kansalaisten kuin asiantuntijoidenkin kesken. Samalla kirja nostaa esille nykypäivän uhkien ja mahdollisuuksien edellyttämän varautumisen ja valmiuden. Modernissa väestönsuojelussa korostuvat globalisaation ja sähköisen viestinnän luomat uhat ja mahdollisuudet. Ensi toimina helsinkiläisille piti rakentaa pommitusten varalta suojia, ja asukkaita ryhdyttiin evakuoimaan sodan jaloista muualle Suomeen. LISÄTIETOJA Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri julkaisutilaisuudessa.. Teos kuvaa pääkaupungin varautumista kriiseihin ja sen selviytymistä vaikeista ajoista, niin viranomaistoiminnan kuin kansalaisten oman toimeliaisuuden näkökulmista. Kirjan pysäyttävät kuvat sota-ajan Helsingistä, rinta rinnan nykypäivän kuvien kanssa tuovat esiin historiamme jäljet kaupunkikuvassamme. 12 PALOKUNTALAINEN 68 KIPINÄT HELSINGIN KAUPUNGIN pelastuslaitos on julkaissut Helsingin väestönsuojelua tarkastelevan teoksen Väestönsuojelu Helsingin suojana 1939–2014. Nykyisille kaupunkilaisille väestönsuojelu näkyy lähinnä väestönsuojina tai talojen katoilla olevina hälytyssireeneinä, mutta ytimeltään väestönsuojelu on osa yhteiskunnan turvaverkkoa, jolla asukkaiden henkeä ja terveyttä suojellaan kriisitilanteissa
Kissa oli jostakin syystä mennyt portaiden alle ja jäänyt sinne loukkuun.. Hätäkeskukseen voidaan soittaa myös silloin, kun tehtävään tarvitaan viranomaisten erityiskalustoa tai -asiantuntemusta. Myös nostolavaa tai muuta erikoiskalustoa vaativat eläinten pelastustehtävät Vain kiireelliset eläintehtävät kuuluvat hätäkeskukseen Eläimiä koskevissa hätätilanteissa soitetaan hätänumeroon 112, kun yleinen turvallisuus vaarantuu merkittävästi. Poliisi voidaan hälyttää paikalle myös, mikäli eläin eksyy esimerkiksi moottoritielle tai suurpeto taajama-alueelle. Pelastustoimen eläintehtäviä ovat muun muassa omaisuudeksi lukeutuvien eläinten, kuten maatalouden tuotantoeläinten auttaminen kiireellisessä hädässä. TEKSTI JA KUVAT SASU MÄKINEN Kotkan paloaseman sammutusyksikkö RKY101 sai heinäkuun puolivälissä tehtävän mennä pelastamaan kerrostalon porraskäytävään jumiin jäänyttä kissaa. PALOKUNTALAINEN 68 13 KIPINÄT POLIISILLE VÄLITETTÄVIÄ keskeisiä eläintehtäviä ovat eläinsuojelurikokset ja eläinten aiheuttamat järjestyshäiriöt. Muussa tapauksessa apu tulee hakea muualta kuin hätäkeskuksesta
Pelastustehtävät kaksinkertaistuvat kesällä Eläimiin kohdistuvien tehtävien määrässä näkyy selvää kasvua kesäkuukausina. Asemamestari Jani Leonen Kymenlaakson pelastuslaitokselta kertoo, ettei vihaisia kissoja yleensä tavata tehtävillä. Pelastuslaitosten omista numeroista voi kysyä tarvittaessa apua. Palomiehet käyttivät apunaan sikajarruksi kutsuttua eläintehtäviin tarkoitettua työkalua, jonka päässä on lenkki. Omistajalla on aina vastuu lemmikistään. Noin puolen tunnin työskentelyn jälkeen kissa saatiin pelastettua. Lemmikin sairastuessa oikea auttava taho on eläinlääkäri. Ihmisten kynnys avun pyytämiseen on madaltunut. Tänä vuonna eläimenpelastustehtävissä on ollut nähtävissä pientä nousua viime vuoteen verrattuna jo keväästä lähtien. Sairasta, vahingoittunutta tai muuten avuttomassa tilassa olevaa eläintä on pyrittävä auttamaan. Kissa oli jostakin syystä mennyt portaiden alle ja jäänyt sinne loukkuun. Pelastajat pukeutuivatkin suojavarustukseen oman turvallisuutensa vuoksi. ELÄIMENPELASTUSTEHTÄVÄT SUOMESSA VUONNA 2014 Tammikuu 136 Helmikuu 79 Maaliskuu 120 Huhtikuu 175 Toukokuu 218 Kesäkuu 305 Heinäkuu 334 Elokuu 243 Syyskuu 137 Lokakuu 144 Marraskuu 109 Joulukuu 146 Tehtäviä yhteensä 2146 kappaletta LÄHDE PRONTO Onnistuneen pelastuksen jälkeen palomiehet poistuivat rappukäytävästä juoksuaskelin lasioven taakse seuraamaan tilannetta. Kotkan paloaseman sammutusyksikkö RKY101 sai heinäkuun puolivälissä tehtävän mennä pelastamaan kerrostalon porraskäytävään jumiin jäänyttä kissaa. Kyseisissä tilanteissa hätäkeskus on kuitenkin väärä yhteystaho, sillä kyseessä ei ole kiireellinen hätätilanne. Tällaisia tapauksia ovat esimerkiksi eläimen pelastaminen sortumasta, jäistä tai kaivosta. Onnistuneen pelastuksen jälkeen palomiehet poistuivat rappukäytävästä juoksuaskelin lasioven taakse seuraamaan tilannetta. Kissa saapuikin hetken kuluttua katsomaan pelastajiaan, jonka jälkeen poistui takaisin asuntoon. Kissa saapuikin hetken kuluttua katsomaan pelastajiaan, jonka jälkeen poistui takaisin asuntoon. Kiireettömissä tapauksissa yhteys pelastuslaitokseen Pelastuslaitokset tekevät myös kiireettömiä pelastustehtäviä, kuten kissan auttamista puusta. Pelastuslaitos päättää tapauskohtaisesti avunannosta resurssitilanteensa tai omien linjaustensa mukaisesti. Eläinlääkäreihin ei saa yhteyttä hätänumeron kautta. Eläin voidaan ottaa haltuun hoitoon kuljettamista tai tilapäistä hoitoa varten. 14 PALOKUNTALAINEN 68 KIPINÄT kuuluvat pelastuslaitokselle. Kissan omistaja oli varoittanut pelastajia kissan äkäisestä luonteesta, jonka myös palomiehet kissan äänistä huomasivat. heinäkuuta.. – Yleensä ne ovat vain peloissaan. Löytöeläinten kohdalla on syytä olla yhteydessä paikalliseen eläinhoitolaan. Kotkan paloaseman yksikkö RKY101 eläintehtävällä 15. Jos eläin on sellaisessa tilassa, että sen hengissä pitäminen on ilmeistä julmuutta sitä kohtaan, on eläin lopetettava
myynti@suomenkalenterit.. 0207 199 700 . www.millog.fi Kunnossapitoa elinjakson alusta loppuun. Paanutie 8, 42700 Keuruu . (09) 222 3700 Palomiehen kalenteri 2016 sisältää paljon uutta ja päivitettyä tietoa! UUSITTU. Pelastuslaitosten yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.pelastuslaitokset.fi. Palomiehen Kalenteri www.suomenkalenterit.. www.millog.fi Kunnossapitoa elinjakson alusta loppuun. www.millog.fi Kunnossapitoa elinjakson alusta loppuun. Esimerkiksi kun: • lehmä on juuttunut lietekaivoon • peura on pudonnut jäihin • kyykäärme on purrut lasta • hirvi juoksee moottoritiellä Milloin hätänumeroon ei soiteta. Milloin hätänumeroon 112 soitetaan, kun kyse on eläimen aiheuttamasta asiasta. info@pa-ve.fi . Puh. www.pa-ve.fi OMAN ALUEEN päivystysnumero löytyy pelastuslaitoksen sivuilta. Esimerkiksi kun: • on tavattu rauhoitettu eläin kuolleena • kauppatorilla on yksijalkainen lokki • kissa ei tule alas puusta • maassa on orvonnäköisiä linnunpoikasia INFO Kuvan jänikset eivät tällä kertaa tarvinneet pelastuslaitoksen apua. Kalvipalokalusteet
33 päivän aikana ei paloSecappkokeilu uuteen vaiheeseen kunnalla ollut ainuttakaan hälytystä. NIMITYKSET KIPINÄT Elfving Opasteet Oy Ab Vanha Valtatie 24, 12100 OITTI puh. Leskinen vastaa yritysten työratkaisumyynnistä pääasiassa Pohjois-Savon alueella. Keromme testauksen tuloksista lisää seuraavassa numerossa. JANI LESKINEN ALOITTI Peltaco Oyn myyntiedustajana 18.8.2015 alkaen. Ensimmäinen jakso järjestetään Turussa 13.-15.11.2015. 045 235 1866 ilkka.horelli@hotmail.com. Seminaarin johtajana toimii toiminnanjohtaja Ari Keijonen. Heinäkuun alussa otettiin Pomarkun VPK:ssa käyttöön hälytysilmoitusten välitys. IV Sopimuspalopäällikköseminaari 2015-2017 www.sppl.fi/spps Ilkka Horelli, puh. fi. JYVÄSKYLÄLÄISEN MAGISTER SOLUTIONS OY:N Secapp-viestintäjärjestelmän koekäyttö jatkuu. Seminaarista kiinnostuneiden odotetaan ilmoittautuvan vapaamuotoisella hakemuksella liiton toimistoon 18.9.2015 mennessä sähköpostitse henriikka.majoniemi@sppl. Keskimäärin Pomarkun VPK:lla on 12 hälytystä kuukaudessa. LISÄTIETOJA. 0207 599 600, fax 0207 599 601 asiakaspalvelu@elfvingopasteet.fi www.elfvingopasteet.fi OHJAA OIKEALLE TIELLE. PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO JÄRJESTÄÄ vapaaehtoisten ja sivutoimisten palokuntien päälliköille ja VPK-yhdistysten puheenjohtajille tarkoitetun IV Sopimuspalopäällikkö-seminaarin vuosien 2015 2017 aikana. Testaus on kuitenkin myöhässä aikataulusta, koska heinäkuu ja elokuun alku olivat kuuteentoista vuoteen palokunnan hiljaisimmat. Lopulliset osanottajat kutsutaan ilmoittautuneiden joukosta. Secapp on osoittanut käyttökelpoisuuteensa palokunnan sisäisessä viestinnässä. Hakemuksessa tulisi kertoa lyhyesti omasta taustasta ja tehtävästä palokunnassa
Palomiesurheilu: Palogolf Helsinki 29.9. Tiedot osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi KIPINÄT 2015 SYYSKUU 1.9. SPPL: Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät Turku 17.11. Julkaisemme sitoumuksetta tietoja pelastusalan tapahtumista yms. Palomiesurheilu: Salibandy Helsinki 18.– 20.11 Finn SecKansainväliset turvallisuusalan messut Helsinki JOULUKUU 2.12. SPAL: Liittohallituksen seminaari Vantaa 17.9. SPPL: Jouluseminaari ja jouluglögit Avoin 31.12. Palomiesurheilu: Uinti Riihimäki 1.10– 30.11. SPPL: Nuohousalan ja pelastusviranomaisten neuvottelupäivät Vantaa 21.–22.9. PALOKUNTALAINEN 68 17 TAPAHTUMAKALENTERI Tiedot on kerätty laitosten ja palokuntien tiedottajilta sekä järjestäjien nettisivuilta. SPPL: JVT Auktorisointikoulutus 2015 Vantaa 29.9. SPPL: Tulevaisuuden tekijät Padasjoki 4.–6.9. SPEK: Rakenteellisen palonehkäisyn opintopäivät Kokkola LOKAKUU 3.10. Palomiesurheilu: Voimailu/soutu Raisio 24.– 25.10. SPEK: Naisja nuorisotyön syysopintopäivät 2015 30.10. SPPL: Operatiiviset opintopäivät Helsinki 1.–30.11. Kokonaisturvallisuus 2015 -messut Tampere 7.–24.9. Palokuntalainen ilmestyy MARRASKUU 10.11. 24365-kiertue www. palokuntaan.fi/ 24365 -kiertue 9.–10.9. SPPL: Vesisukellusseminaari Hki-Tallinna-Hki 8.12. SPPL: Turvallisuusviestinnän opintopäivät Helsinki 29.9.– 1.10. SPPL: Sivutoimisen ja vapaaehtoispäällystön opintopäivä Lahti 8.10. Palokuntalainen ilmestyy Seuraava lehti taas lokakuussa!. Palomiesurheilu: Suunnistus Tampere 4.–5.9
18 PALOKUNTALAINEN 68 Työturvallisuus • osa III TEKSTI JA KUVAT JARKKE LAHTI K aluston huollon aikana käsittelemme likaisia paineilmalaitteita, varusteita ja muuta käytettyä kalustoa. Syyskuussa 2014 saimme hälytyksen keskisuuresta rakennuspalosta. Vaativien savusukellustehtävien jälkeen, missä varusteet ja paineilmalaitteet likaantuvat paljon tai tiedetään tulipalossa olleen vaarallisia Puhdas paloasema Suojautuminen kaluston huollossa Edellisessä artikkelissa keskityttiin tilanteen aikaiseen suojautumiseen, jossa oli tärkeää huomioida suojautuminen koko sammutustehtävän ajan asianmukaisilla suojaimilla. Jos varusteet on säilötty kuljetuspusseihin tai laatikoihin joita pesukoneeseen ei voi laittaa, tulee varusteidenkäsittelyn aikana käyttää suojaimia. Kyseessä oli kuvalaattavalmistamo ja esitietona saimme tiedon palon alkaneen magnesiumin käsittelystä. Tässä artikkelissa keskitymme toimintaan paloasemalla, eli paloasemalla tapahtuvaan kaluston huoltoon sammutusja savusukellustehtävän jälkeen.. Jos huollot tehdään jo edellä mainitussa pesuhallissa, on kaikkien paikalla olevien syytä suojautua riittävästi. Huollot tehtiin palon jälkeen käytössämme olevan puhdas paloasema -ohjeistuksen mukaan. Tässä vaiheessa myös esimerkiksi pesupusseissa olevat sammutusvarusteet siirretään varustehuoltoon ja pesuun. Suosituksena pidän huoltojen tekemistä kokonaan erillisessä tilassa, jossa työskennellään riittävässä suojaustasossa. Tämä estää altistumista tehokkaasti. Mikä on sitten riittävä suojaustaso. Näin estämme tehokkaasti noen ja muiden epäpuhtauksien siirtymisen muihin huoltotiloihin ja altistamme henkilöstöä huomattavasti vähemmän. Karkeapesun tarkoituksena on pestä paineilmalaitteista kaikki näkyvä noki ja muut epäpuhtaudet pois ennen tarkempaan käytönjälkeiseen huoltoon siirtämistä. Lisäksi henkilöstö altistui palon aikana suurelle määrälle typpihappoa ja typen oksideja. Suojautuminen huollon aikana on yhtä tärkeää kuin suojautuminen tehtävässä. Pesuhallissa voidaan aloittaa myös paineilmalaitteiden karkeapesu. Ongelman aiheutti myös pesuveden ilmaan nostattama typpihappohöyry, joka aiheutti hengitys-, silmäja iho-oireita. Tässä vaiheessa on varmasi hyvä kertoa käytännön kokemus sammutustehtävästä, joka muutti ajatukseni huolloista ja huoltojen aikaisesta suojautumisesta. Likaisen kaluston ja varusteiden käsittely tehdään mielellään siihen tarkoitukseen suunnitelluissa tiloissa. Huoltojen aikana henkilöstö ei kuitenkaan suojautunut tilanteeseen nähden riittävästi ja altistui kalustossa ja varusteissa olevalle typpihapolle. Valmistusprosessissa käytettiin myös typpihappoa, jota tilassa oli useita kymmeniä litroja. Yleensä paloasemalle tultaessa luontevin paikka purkaa likainen kalusto autoista on ajaa ajoneuvo pesuhalliin, jossa voidaan tehdä likaisen kaluston puhdistaminen ja pestä ajoneuvo ennen siirtoa omalle paikalleen kalustohalliin. Lisäksi huollot on syytä tehdä tiloissa, joissa huoltojen aikana ei ole muuta henkilöstöä. Palon sammuttaminen osoittautui ensimmäisiä arvioita hankalammaksi. Tärkeää on myös olla levittämättä likaisissa varusteissa ja kalustossa olevaa nokea ja muita epäpuhtauksia ympäri paloasemaa. Pesupusseissa olevia sammutusvarusteita ei tarvitse ottaa pesupusseista pois, vaan varusteet laitetaan pesukoneeseen pesupusseineen päivineen. Kaluston huoltojen aikana on suojauduttava riittävästi
Yleisesti käyttöömme ei ole otettu vielä puhaltimella varustettuja hengityssuojaimia ja huollot tehdään pääsääntöisesti pesuhallissa. PALOKUNTALAINEN 68 19 kemikaaleja, riittävänä hengityksen suojaustasona voidaan pitää suodattimella varustettua kokonaamaria tai puhaltimella varustettua suodatinsuojainta. Lisäksi käytetään silmäsuojainta ja kemikaalikäsineitä. Hengityssuojaimena käytetään FFP3 kevyttä hengityssuojainta. Kyseistä suojaustasoa käytetään myös kaluston pesun aikana. Suodattimena pidän riittävänä palokuntakäytössä yleisesti käytettyä ABEK-P3 suodatinta. Tarkoituksena on muuttaa ohjeistusta jatkossa siten, että huollot tehtäisiin erillisessä tilassa ja käyttöön otettaisiin myös puhaltimella varustetut hengityssuojaimet. Lisäksi puhdistuksen aikana on syytä käyttää kemikaalin kestäviä käsineitä ja ihoa suojaavaa asua. PAINEILMALAITTEIDEN KARKEAPESU tapahtuu pesutelineessä käyttäen suojaustasona suoja-asua (kevytasu), joka on laitettu jo tilannepaikalla päälle paloasemalle siirtymistä varten. Kokonaamarilla silmät ja kasvot saadaan suojattua tehokkaasti. Suojaustasojen osalta saamme varmasti tulevaisuudessa myös Työterveyslaitoksen suojainsuositukset, jotka perustuvat meneillään olevaan altistumistutkimukseen. Tilanteissa, joissa paineilmalaitteet ja muu käytetty kalusto ei likaannu merkittävästi, voidaan käyttää kevyempää suojaustasoa. Seuraavassa on kuvia Keski-Suomen pelastuslaitoksessa tällä hetkellä käytössä olevista suojaimista. Henkilöstö altistui palon aikana suurelle määrälle typpihappoa ja typen oksideja.”
Nykyisiä yleisesti käytettyjä toimintamalleja muuttamalla turvallisemmiksi, vaikutamme positiivisesti pelastushenkilöstön terveyteen.”. Pesupusseja käsiteltäessä suojaustasolla ei ole merkitystä. 20 PALOKUNTALAINEN 68 Työturvallisuus • osa III LETKUNPESUSSA KÄYTETÄÄN kypärää silmäsuojaimella, kemikaalisuojakäsineitä, esiliinaa ja tarvittaessa hengityssuojainta letkujen likaisuudesta riippuen. VARUSTEHUOLLOSSA KÄYTETÄÄN hengityssuojainta, kemikaalikäsineitä ja silmäsuojaimia silloin kun käsitellään likaisia varusteita
VAATIVISSA TILANTEISSA voidaan käyttää tehostettuun hengityksen suojaamiseen, kokonaamarilla varustettua suodatinsuojainta tai puhaltimella varustettua suodatinsuojainta. On erittäin vaikea luoda ohjeistusta, joka soveltuisi käytettäväksi jokaisessa tilanteessa. Kärkihankkeena hänellä on Puhdas paloasema. Asia on pieni mutta merkityksellinen. PALOKUNTALAINEN 68 21 Kirjoittaja, Vuoden Palomies 2014 Jarkke Lahti on erikoistunut pelastushenkilöstön turvallisuusasioihin. Vaativien huoltojen aikana meillä on mahdollisuus käyttää kokonaamarilla varustettua suodatinsuojainta. Tehtävän jälkeen peseydytään ja vaihdetaan puhtaat vaatteet jo paloasemalla, eikä vasta kotona. Aina ei suojauduta järeimpään suojaustasoon, vaan vaarallisen aineen vaatimalla tavalla. Tehostetun hengityssuojauksen käyttö ratkaistaan tällä hetkellä tapauskohtaisesti.. Esimerkkinä voisi olla vaarallisten aineiden onnettomuudet. Suojautuminen hiukkasmaisia ja kaasumaisia epäpuhtauksia vastaan tulee tapahtua koko tehtävän ajan aina omaan puhdistautumiseen saakka. Ei ole hyvä myöskään tehdä liian tiukkaa ohjeistusta. Koska liiallinen suojautuminen hankaloittaa yleensä huoltojen tekemistä. Tosiasia on kuitenkin se että tulipaloissa on aina mukana useita vaarallisia kemikaaleja ja hiukkasia, joilta tulisi suojautua. Näillä järjestelyillä ja nykyisiä yleisesti käytettyjä toimintamalleja muuttamalla turvallisemmiksi, vaikutamme positiivisesti pelastushenkilöstön terveyteen. Erillisen huoltotilan käyttö ei kuitenkaan ole mahdollista jokaisella paloasemalla vaan silloin huolto tapahtuu tarkoitukseen parhaiten soveltuvassa tilassa. On kuitenkin osattava suojautua tilanteessa, joissa sillä on oikeasti terveytemme kannalta merkitystä
22 PALOKUNTALAINEN 68 POSTIA LÄMPÖKAMERAMIEHELLE Lähetä mielenkiintoisia viestejä osoitteeseen lampokameramies@hotmail.com. Lämpökameramiehen mielestä lausahdus sopii erinomaisen hyvin myös tämän vuosikymmenen pelastustoimeen. Monty Python -ryhmän huumoriin hurahtaneena Lämpökameramies ainakin luulee ymmärtävänsä absurdia huumoria ja – yllätys, yllätys, samalla myös Suomen pelastustointa. LÄMPÖKAMERAMIES NÄIN MÄÄRITTELI Lämpökameramiehen idoli Spede aikoinaan, mitä teki. Joskus – nimittäin – tuntuu, että huumoria on vähän melkein joka asiassa ja joka puolella; ”This is humor, nimittäin” niin Kirkkokadulla (eikun Erottajankadulla), Toisella linjalla, alan järjestöissä sekä tietysti pelastuslaitoksissa ja yksittäisissä palokunnissa. Lämpökameramiestä pelastusalan keskusjärjestön ja pelastusliittojen suhde naurattaa, vaatimus 3000 uudesta palomiehen virasta suorastaan tikahduttaa, unelma yhtenäisestä sopimusjärjestelmästä sopimuspalokunnille hymyilyttää, pelastusjohtajien rekisteröimätön kerho hihityttää, unelma Euroopan tehokkaimmasta pelastustoimesta käkätyttää ja alan sirpaleisuus suorastaan räkätyttää. On tässä kaiken huumorin keskellä aika orpo olo.. LÄMPÖKAMERAMIEHEN MIELESTÄ kantsii ottaa kaikki ilo irti humoristisesta alastamme. ONKO SUOMEN pelastustoimi saippuaoopperaa, komediaa, sketsiviihdettä, nukketeatteria, farssia, kesätai laitosteatteria, balettia, kauhuelokuvaa, kuvaveistoa vai kenties oopperaa ilman saippuaa. Sanontaa hän viljeli ainakin Naisen logiikka -sketseissä 1980-luvulla. Speden sanonta oli itseironinen monikärkiohjus, jonka avulla hän tehosti sketsin tehoa joskus jopa varsinaisen punch linen jälkeen. Niin, ja uusien sammutusmenetelmien käyttöönotto tukahduttaa tai ainakin pakahduttaa. LÄMPÖKAMERAMIEHESTÄ TUNTUUKIN joskus ihan vakavasti, että pelastusalan monia menetelmiä, toimintoja ja käytäntöjä ei voi muuten kommentoida kuin sanomalla reilusti ”This is humor, nimittäin.” P.S
Vuosien varrella puolustusvoimienkaan lentokalusto ei ole välttynyt onnettomuuksilta. PALOKUNTALAINEN 68 23 Ilmailuonnettomuudet palokuntien erityishaasteina Ilmaliikenneonnettomuusvaarat ovat pelastustoimelle etenkin suurempien lentokenttien läheisyydessä tuttuja hälytystehtäviä. TEKSTI JA KUVAT ARTO PAPUNEN. Vaikka itse ilmaliikenneonnettomuudet ovat hälytyksiä, joihin harvalla palokunnalla on kokemusta, niin kuitenkin joka vuosi kevytilmailun parissa sattuu useita onnettomuuksia
Myös Jämijärven laskuvarjohyppykoneen onnettomuuden jälkeen liikenteen turvallisuusvirasto Trafi päätti tehdä harrasteilmailun riskeistä raportin. Melkein puolessa tapauksista ohjaajan puutteellinen lentotaito ja hänen valitsemansa epäedullinen menettelytapa vaikuttivat onnettomuustapahtuman syntymiseen. Neljäsosassa onnettomuustutkintakeskuksen raportissa tutkituista tapauksista tapahtuman välitön syy oli lentokoneen sakkaaminen matalalla. Moision mukaan yksin yksi syy ei monesti konetta pudota, mutta onnettomuustapauksissa syyt alkavat monesti kertautua ja aiheuttavat putoamisen. Puutteellinen lentokoneen rakennustai korjaustaito ja epäedulliset sääolosuhteet vaikuttivat myös monessa tapauksessa. Lentäjä Erkki Moisio Parkanosta sanoo, että onnettomuuksissa on usein syynä puutteellinen valmistautuminen. Erilaiset lentokoneen turvalaitteet saattavat pelastajan itse vaaraan, jos ei näitä tiedosteta onnettomuuspaikalla. Onnettomuuksien syitä Onnettomuustutkintakeskus selvitti ultrakevyiden lentokoneiden onnettomuuksia vuosilta 2000–2009. Riski on myös siinä, kun lentäjä lentää useampaa konetyyppiä. 24 PALOKUNTALAINEN 68 L ento-onnettomuuksissa kohde saattaa olla tietymättömissä, jolloin etsintöihin saattaa kulua paljon aikaa, ja esimerkiksi koneen etsintöihin tarvitaan paljon maastokulkuneuvoja sekä koneen löydyttyä on tarvittaessa vietävä pelastuskalustoa maastoon. Palokunnilta tarvitaan myös tietoutta lentokoneiden perusrakenteista, jos kohteessa joudutaan tekemään pelastusja raivaustoimenpiteitä. Lentäjillä pitäisi olla myös malttia, jos koneessa lähtövaiheessa tapahtuu jotain erityistä esimerkiksi ylimääräistä ääntä tai muuta, niin ehdottomasti pitäisi keskeyttää lentoon lähteminen. Lennon aikainen säätila saattaa jäädä tarkistamatta tai lentokoneen paino jää tarkastamatta. Purjekoneiden kohdalla useimmat onnettomuudet ovat taas raporttien mukaan sattuneet vinssaamisen yhteydessä. Muita tapahtumiin vaikuttaneita inhimillisiä tekijöitä olivat ohjaajan puutteellinen lentokoulutus, puutteellinen lento-ohjekirja, lentokoneen puutteellinen valmistus, lentokoneen puutteellinen kuormaus ja ohjaajan puutteellinen ohjaamon laitteiden käyttötaito. Koneen tarkastuslistan läpikäyminen on silloin erittäin tarkkaa. Moision mukaan nykyajan koneet turvallisia ja koneissa on tarkat huolto-ohjelmat, joita täytyy noudattaa.
Ilmailussa lupakirjan ylläpitämiseksi on käytävä kertauskoululento tai tarkastuslento kahden vuoden välein ja sen lisäksi käytävä valtuutetulla ilmailulääkärillä määräysten mukaan. INFO ILMAILUUN TARVITTAVA KOULUTUS ILMAILUSSA ULTRAKEVYEN lentokoneen lupakirjan saa 25 tunnin jälkeen, hieman kookkaampien koneiden PPL-lupakirjan saamiseksi on käytävä 45 tunnin koulutus. PALOKUNTALAINEN 68 25 Ennen lentoa Seinäjoen lentokentältä lentäjä Erkki Moisio menee tarkastuslistan läpi ja tutkii että kone on kunnossa lentoa varten. Erilaiset lentokoneen turvalaitteet saattavat pelastajan itse vaaraan, jos ei näitä tiedosteta onnettomuuspaikalla.” Erkki Moisio näyttää, että pelastusvarjo löytyy tuulilasin edestä. KOULUTUSVAATIMUKSISTA TARKEMMIN: www.yksityisilmailu.fi/lupakirjat
Pelastusvarjo löytyy tästä koneesta takalasin alta. Ilmaliikenneonnettomuudet ja henkilövahingot 2004–2014 2004 5 10 15 20 25 30 40 35 2005 Tehtävien lukumäärä Onnettomuudessa kuolleet Onnettomuudessa vakavasti loukkaantuneet Onnettomuudessa lievästi loukkaantuneet 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: Pelastustoimen resurssija onnettomuustilasto Bronto KP L VUOSI. 26 PALOKUNTALAINEN 68 Lentokoneen tarkistuslista on lentokoneen tärkeä asiakirja
Onnettomuudessa menehtyneitä ei siirretä paikalta pois ennen tutkintalautakunnan paikalle tuloa. Osassa koneita on myös komposiittirakenteita, jotka palaessaan ovat terveydelle haitallisia, joten paineilmahengityslaitteita tulee ehdottomasti käyttää. Tästä asiasta on myös käytännön esimerkki onnettomuustutkintakeskuksen raportissa, kun lentokoneen alassyöksyssä Nummelassa 2014 ajopanos aiheutti pelastustoimien aikana räjähdysvaaran. Monesti pelastusvarjo on tuulilasin etupuolella tai osassa koneita pelastusvarjo tulee takalasin alta. Moni harrastelentäjä toimii pienillä yksityisillä lentokentillä, joissa ei ole minkäänlaista lennonjohtoa. Räjähdyspanokset ovat kuin pommi, jos varjo laukeaa.” Polttoainesyötön tässä koneessa saa suljettua punaisesta vivusta.. Räjähdyspanokset ovat kuin pommi, jos varjo laukeaa. Ilmaliikenneonnettomuuksissa lentokoneista pitäisi saada suljettua päävirrat ja polttoainehana, jos ne ovat ylipäätään mahdollista sulkea. Lentosuunnitelman avulla nähdään heti esimerkiksi kuinka moneen potilaaseen voidaan mahdollisessa onnettomuustilanteessa varautua. Jos lentosuunnitelman mukaisesta lennosta ei kuulu lopetusajan jälkeen mitään, puolen tunnin kuluttua ryhdytään etsintätoimenpiteisiin. Mahdollisessa tulipalossa tulisi välttää veden liikakäyttöä ja kovaa painetta sekä erityisesti suorasuihkua. Sotilaskoneiden tapauksissa on muistettava lisäksi koneiden mahdollinen aseistus ja heittoistuimeen liittyvät riskit. Jos kone on ehjä, konetta lähestytään etuviistosta. Erkki Moisio suosittaa lentäjille lentosuunnitelmien tekoa myös korpikentiltä, vaikka sieltä lennettäessä ei lentosuunnitelmaa tarvitse tehdä. Näistä varjoista pitäisi olla pomminkuvat sivussa ja niiden yläpuolella olemista pitää varoa. PALOKUNTALAINEN 68 27 Ilmaliikenneonnettomuudet palokunnan näkökulmasta Suurimpia riskejä palokunnalle ilmaliikenneonnettomuuksiin liittyen ovat esimerkiksi ultrakevyiden koneiden pelastusvarjot. Näille kentille saavuttaessa riskeinä ovat esimerkiksi kentän kiitotien kunto ja sekä erilaiset muuhun kuin lentotoimintaan liittyvät toiminnat. Onnettomuuskohteesta tulisi myös ottaa valokuvia jo lähestyttäessä, pelastustoimien aikana ja niiden jälkeen. Onnettomuuspaikka eristetään ja suojataan koneen tekemät iskemäjäljet. Palovaara on yksi riskitekijä ilmaliikenneonnettomuuksissa, etenkin kuuma moottori aiheuttaa ison paloriskin ja maahan törmätessään saattaa polttoainetankki revetä. Vältetään koneen hylyn tai sen osien hajottamista tai siirtelyä ellei se ole pelastustoiminnan kannalta tarpeellista
28 PALOKUNTALAINEN 68
Vieraassa ympäristössä ja veden äärellä oleskelu sekä usein alkoholilla vahvistettu juhlamieli altistivat suomalaisia jälleen tapaturmille. PALOKUNTALAINEN 68 29 Katsaus kesän nurjaan puoleen Alkoholilla merkittävä rooli onnettomuuksissa Tänäkään kesänä Suomessa ei vältytty tapaturmilta ja onnettomuuksilta. TEKSTI SASU MÄKINEN KUVAT SASU MÄKINEN JA DEPOSITPHOTO. Yleisiä kesätapaturmia ovat olleet muun muassa hukkumiset vesiliikenteessä ja uidessa, liikenneonnettomuudet sekä erilaiset tulipalot
Turvallisesta veneestä löytyvät pelastusliivit, airot tai mela, ankkuri köysineen, tyhjennysväline, hätäkatkaisin, hätämerkinantovälineet ja veneen perämoottorin koosta riippuen sammutin. Vesillä liikkuessa turvallisuus tärkeää Suomessa hukkuu vuosittain jopa 200 ihmistä. Pääosa hukkuneista on työikäisiä tai sitä vanhempia miehiä. 30 PALOKUNTALAINEN 68 S uomen Palopäällystöliitto järjesti toimintanäytöksen yhdessä muiden tahojen kanssa 17. Myös omaisille tulisi kertoa matkasuunnitelmistaan etukäteen, etenkin jos siihen tulee muutoksia. kesäkuuta Helsingissä. Hukkuminen on myös yksi yleisimmistä lasten tapaturmaisista kuolinsyistä. Toukoja heinäkuussa syttyy runsaasti grillipaloja Toukoja heinäkuussa Suomessa syttyy vuosittain noin sata tulipaloa, jotka ovat lähtöisin grillistä tai nuotiosta. Tapahtumassa kerrottiin havaintoesitysten avulla kesänviettoon liittyvistä turvallisuusriskeistä ja vaaratilanteista. Vesillä on viisainta kulkea aina päihteettömästi. Myös veneilyssä turvallisuus on tärkeä tekijä. Hukkumiskuolemien merkittävimmät syyt ovat alkoholi, puutteellinen varustautuminen, heikko henkilökohtainen toimintakyky ja uimataito sekä lasten jättäminen valvomatta veden äärellä. Asukaslukuun suhteutettuna lukema on selvästi muita Pohjoismaita korkeampi. Grillauspaikalle kannattaa varata esimerkiksi sammutusKU VI TU SK UV A. Sammuttamiseen kannattaa varautua jo ennen grillin sytyttämistä. Ennen merimatkalle lähtöä tulisi selvittää sääennuste, varmistaa polttoaineen riittävyys ja ladata matkapuhelimen akku. Grillattaessa on aina syytä olla huolellinen tulen, savun sekä tuhkan kanssa. Veneilyssä tärkeintä on terve järki ja harkintakyky
Erikoisia pelastustehtäviä Heinäkuun alussa Kymenlaakson pelastuslaitos sai ilmoituksen Iitin Merrankujalla puristuksissa olevasta ihmisestä. Grillattaessa tulisi myös huolehtia, etteivät lapset pääse kuuman grillin äärelle. Kaasupullo tulee siirtää grillauksen ajaksi letkun sallimalle etäisyydelle kuumasta grillistä. Sytytysnestettä tai -geeliä käyttäessä täytyy aina noudattaa pakkauksen käyttöohjetta. Hän oli kompastunut käytävässä olleeseen kissanhiekkalaatikkoon. Kaasugrilliä käyttäessä tulee ennen sytytystä tarkistaa kaasuletkun ja paineenalentajan kunto. Liekit eivät saa nousta liian korkeiksi. Palokunta levitti kaiteita niin, että jumiin jäänyt pääsi niistä irti. Älä kaada tuhkia grillaamisen lopuksi luontoon, vaan palamattomaan metalliastiaan. Toukoja heinäkuussa Suomessa syttyy vuosittain noin sata tulipaloa, jotka ovat lähtöisin grillistä tai nuotiosta. PALOKUNTALAINEN 68 31 peite tai täysi vesiämpäri. Mies ei loukkaantunut tilanteessa. Grillattaessa on aina syytä olla huolellinen tulen, savun sekä tuhkan kanssa.. Aamuyhdeksältä tulleen ilmoituksen mukaan mies oli jumittunut porraskäytävän kaiteisiin. Leimahdusvaaran välttämiseksi sytytysnesteen tulee imeytyä hiiliin ennen sytyttämistä tuulen yläpuolelta. Kotkalaisessa kerrostalolähiössä sattui erikoinen vaaratilanne heinäkuussa, kun pieni poika jäi päästään jumiin parvekkeen betonisen kaiteen väliin. Pelastusoperaation jälkeen poika ilmoitti, että hänestä tulee isona palomies. Vaarattomalta näyttävän tuhkan alla hiilloksen jäähtyminen voi viedä jopa kaksi vuorokautta. Kompastuksen vuoksi mies kaatui niin, että hänen päänsä jäi jumiin porraskäytävän kaiteiden väliin. Varmuuden vuoksi palava materiaali kannattaa poistaa grillin välittömästä läheisyydestä. Paikalle hälytettiin pelastustoiminnan johtajan lisäksi kaksi pelastusyksikköä Kouvolasta ja Iitistä. Kokeneen palomiehen kekseliäästä neuvosta he asettivat rakoon muovipussin ja hiusshampoota, joiden avulla palomiehet onnistuivat hivuttamaan pojan ahtaasta paikasta noin puolessa tunnissa. Palomiehet mittasivat korkeimman kohdan kaiteen raossa, ja aloittivat pelastustoimet
Savonlinnan suunnasta tulleessa autossa oli kuljettajan lisäksi kaksi matkustajaa. Auto törmäsi tien vierellä oleviin puihin ja vaurioitui pahoin. Savonlinnassa henkilöauto ajautui vastaantulevien kaistalle törmäten henkilöauton oikeaan kylkeen. Juhannusaatto oli Helsingissä ensihoitotehtävien osalta vilkas, mutta lauantaina ja sunnuntaina tehtävien määrä oli jo normaaleissa lukemissa. kesäkuuta.. 48-vuotias helsinkiläismies menehtyi aatonaattona ulosajossa Lieksassa. Meri on tapahtumapaikalla kolme metriä syvä. Autossa matkustajana ollut 39-vuotias mies menehtyi tapahtumapaikalle. Juhannuksen tulipaloissa tuhoutui muutamia mökkejä, saunarakennuksia ja grillikatoksia. Nivalassa Pohjois-Pohjanmaalla löydettiin kylpytynnyriin hukkunut 20-vuotias mies. Hänen kuljettamansa henkilöauto suistui oikealle kaartuvassa mutkassa tien vasemmalle puolelle metsään. Helsingin kaupungin pelastuslaitos kertoi yhteisöpalvelu Twitterissä juhannusta seuranneena maanantaina juhannuksen olleen hyvin rauhallinen. Toinen matkustajista loukkaantui vakavasti. Pelastustoimen osalta juhannusviikonloppu Helsingissä oli kokonaisuudessaan rauhallinen. Mikkelissä henkilöauto suistui ohituksen jälkeen ulos tieltä kulkusuunnassaan oikealle puolelle Viitostiellä ohituskaistan kohdalla. Nainen pääsi vesijetin päälle ja rannalla olleet ihmiset onnistuivat auttamaan hänet rantaan. Mies painui veden pinnan alle ja hukkui. Kolmevuotias onnistuttiin pelastamaan avoimen sivuikkunan kautta viime hetkellä. Loukkaantuneet kuljetettiin sairaalahoitoon. Hukkumiskuolemiltakaan ei tänä juhannuksena vältytty. Autot sinkoutuivat noin 120 metrin päähän toisistaan. Mies oli kotoisin Pyhäjärveltä. Loisteputkivalaisimen kärähtäminen aiheutti juhannuspäivänä suurhälytyksen Turun yliopistolliseen keskussairaalaan. Juhannusaattona kolmevuotias poika ajoi isänsä auton mereen Uudessakaupungissa. Perhe oli viettämässä juhannusta, kun poika kiipesi autoon, jonka virtalukossa oli avain. Punkaharjun suunnasta tulleen auton kuljettaja loukkaantui. Poika onnistui käynnistämään auton, joka lähti suoraan kohti merenrantaa ja ehti vajota jo veden alle. Juhannusaatonaattona Tuusulassa palaneesta omakotitalosta löydettiin vainaja. Kajaanissa mies ja nainen joutuivat veden varaan vesijetin kyydistä noin 200 metrin päässä rannasta. Poika pelastui täpärästi. Juhannusaatonaattona Kuopiossa rantavedestä löytyi hukkunut mies. Takapenkillä matkustaneet loukkaantuivat vakavasti ja kaksi muuta lievemmin. Poliisi tutkii tarkempaa kuolinsyytä. Henkilöautossa oli kuljettajan lisäksi kolme matkustajaa. Pelastuslaitokset saivat myös jonkin verran savuhavaintoja, sekä ilmoituksia tulipaloiksi luulluista juhannuskokoista. Tapahtumassa ei epäillä rikosta. Irrallaan vedessä kelluneet veneet aiheuttivat useita hälytyksiä eri puolilla maata. 32 PALOKUNTALAINEN 68 Kolme hukkui juhannuksena, kaksi kuoli kolareissa Epävakaa sää hillitsi juhannuksen juhlintaa tänä kesänä. Helsingin kaupungin pelastuslaitos järjesti sukellusnäytöksen Helsingissä 17
PALOKUNTALAINEN 68 33 KU VI TU SK UV A Henkilöautossa oli kuljettajan lisäksi kolme matkustajaa.”
Urheilukentän palon selviämiseen johtavasta vihjeestä on luvattu palkkio. Myös Nokialla tuhopolttaja teki tuhoa kesän aikana. Palo sai alkunsa ohjaamosta.. Useiden kymmenien metrien päässä huoltorakennuksesta paloi samanaikaisesti jäteastia. Palo ei levinnyt asuinrakennuksiin, mutta aiheutti paljon savua. Heinäkuun alkupuolella Keravan Porvoonkadulla syttyi uhkaava tulipalo kahden asuinkerrostalon välisessä roskakatoksessa. Hätäkeskus antoi paikalle hälytyksen suuresta rakennuspalosta. Palokunta sai kuitenkin rajattua palon, joten lisävahingoilta vältyttiin. Ensimmäiset palot huomattiin Keravalla toukokuun lopussa, kun yhden illan aikana sytytettiin viisi roskakatosta. Palo uhkasi levitä noin 10 metrin päässä sijaitsevaan jäähalliin. Juhannuksena Nokian Panimon vieressä paloi kuormalavoja. 34 PALOKUNTALAINEN 68 Poliisin tehtävissä näkyivät juhannuksena perinteisesti useat puukotukset ja pahoinpitelyt. Kuopiossa noin 20-vuotias mies kuoli poliisiauton kuljetustilaan matkalla putkatiloihin. Toiselle tehtävälle matkalla ollut poliisipartio havaitsi liekkejä ja savua Rounionkadulla rautatien vieressä olevalla Samassa hän näki pakettiautosta puskevan ulos liekkejä.” Pakettiauto paloi Kotkan keskustassa 9. Kesäkuun lopulla paikkakunnalla paloi asuntoauto. Mies on noin 175 senttiä pitkä ja rotevavartaloinen. Hänellä on lyhyet hiukset, tummat suorat housut ja valkoinen pusakka. Silminnäkijä havaitsi paikalta poistuvan henkilön. heinäkuuta. Poliisin mukaan auto paloi niin pahoin, ettei runkonumeroa saatu selville. Toukokuun lopussa Nokialla sytytettiin palamaan keskusurheilukentän varastorakennus. Poliisi tutkii Porvoonkadun tulipaloa ja etsii noin 30–40 -vuotiasta miestä, jonka nähtiin poistuvan palopaikalta. Roskakatos paloi kokonaan maan tasalle. Palon vuoksi osa talojen asukkaista jouduttiin evakuoimaan sammutustöiden ajaksi. Lukuisia tuhopolttoja kesän aikana Kesän kuluessa Keravalla ja Vantaan Korsossa sytytettiin lukuisia roskakatoksia ja puutavaraa palamaan. Jyväskylässä nuori mies kuoli putkaan aatonaattona. Palon seurauksena rakennus tuhoutui täysin
Pakettiauto paloi Kotkaan rakennettavan uuden paloaseman tontin välittömässä läheisyydessä. heinäkuuta. Mies oli nauttinut alkoholia. Läheisellä Jylpyntiellä kotkalaismies totesi samana yönä, kuinka nuori poika juoksi sammutin kädessään. Pelastuslaitoksen päästyä paikalle, oli uimakoppi jo täyden palon vaiheessa. Vaasan Ristinummella paloi heinäkuussa rivitaloasunto. Sytyttäjä ja sammuttaja liikkeellä yhtä aikaa Heinäkuun lopulla Kotkan yössä liikkui niin pyromaani kuin sammuttajakin. Muutama yö pizzeriapalon jälkeen Kotkan keskustassa pysäköitynä ollut pakettiauto syttyi palamaan. Mies luuli pojan menevän sammuttamaan tulipaloa, mutta hetken kuluttua selvisi, että poika oli anastanut sammuttimen Jylpyntie 29:ssä sijaitsevalta kylmäasemalta. Pelastuslaitoksen päällystöpäivystäjän mukaan palo sai alkunsa ohjaamosta. Mies soitti asiasta hätäkeskukseen ja poliisi sai miehen antamien tuntomerkkien perusteella selvitettyä pojan henkilöllisyyden. Poliisi otti lähistöltä kiinni noin 45-vuotiaan miehen, jota epäillään palon sytyttäjäksi. Toinen hätäkeskukseen soittanut silminnäkijä kertoi nähneensä paikalta juosten pakenevan ihmisen. Jylpyn teollisuusalueella Seppolantiellä sijaitsevien teollisuusyritysten mainoskyltit yritettiin yön aikana polttaa. Samassa hän näki pakettiautosta puskevan ulos liekkejä. heinäkuuta pizzeria. heinäkuuta. Palon syttymissyytä ei saatu selville. PALOKUNTALAINEN 68 35 kentällä. Poika tunnusti anastaneensa sammuttimen ja tyhjentäneensä sen myöhemmin ”känniääliöideana”. Pyhtäällä sattui raju ulosajo 7. Asiaa tutkitaan muun muassa tapon yrityksenä, törkeänä kotirauhan rikkomisena, tuhotyönä sekä haitantekona virkamiehelle. Pizzeria sijaitsi muusta asutuksesta erillään olevassa rakennuksessa Kotkan Mussalossa. Poliisi epäilee paloa tahallaan sytytetyksi. Kaksi henkilöä toimitettiin Kymenlaakson keskussairaalaan.. Ilmoittaja soitti hätäkeskukseen kuultuaan kovan pamauksen viereisen McDonald’sin pihalle. Partion ehtiessä paikalle, oli asuntoauton ohjaamo jo tulessa. Kotkassa sytytettiin tahallaan kesän aikana myös lukuisia muita tulipaloja, muun muassa henkilöautoja ja mainoskylttejä. Nokian Alisenjärven uimarannan uimakoppi paloi sunnuntaiaamuna 5. Hänen epäillään tunkeutuneen asuntoon luvatta, pahoinpidelleen asunnon haltijan ja sen jälkeen sytyttäneen rivitaloasunnon tuleen. Tuli levisi nopeasti auton konetilaan ja takaosaan. Kotkassa paloi varhain maanantaiaamuna 6
Sairaankuljetustoiminta on parantunut viime vuosina. Haasteellisen P35:lle tekee alueen suuri koko ja se, jos alueelle tulee useampi vaativa onnettomuus kerralla. Esimerkkinä eräs metsäpalo, jonne ei ollut mahdollista toimittaa tarvikkeita ja henkilöstöä tiettömien ja vaikeakulkuisten selkosten yli. tulipaloja, ensivastetehtäviä, liikenneonnettomuuksia ja maastopelastustehtäviä. P35-päivystäjänä toimiva palomestari johtaa viranomaisena alueen pelastustoimintaa. Alueen koko on 18 182 km 2 ja paikallisia asukkaita on noin 13 650. Virka-ajan ulkopuolella ja viikonloppuna P5-päivystys on järjestetty varallaolona. Helikopteritoiminta on alueella vahvistunut, niin Rajavartiolaitoksen, Finhemsin kuin Aslakin apu säästää useita tunteja miestyötä hankalissa tilanteissa. Alueen koko on neliökilometreissä lähes Etelä-Savon (18768 km 2 ) pelastuslaitoksen alueen kokoinen. Virka-aika ollaan välittömässä valmiudessa ja virka-ajan jälkeen varallaolossa. Enää ei juuri ole sellaista tilannetta, että päivystävä ambulanssi on sairaita kuljettamassa satojen kilometrien päässä eikä alueella ole ambulanssivalmiutta, kun tarvitaan kiireellistä ensihoitoa. Tällaiset normaalit onnettomuudet ovat niitä, jotka P5-päivystäjä hoitaa tilannepaikan johtajana. 36 PALOKUNTALAINEN 68 K emijärvi, Pelkosenniemi, Salla ja Savukoski muodostavat Lapin pelastuslaitoksen P35 päivystysalueen. Varallaolo rinkiin kuuluu myös sopimuspalokuntien yksikönjohtajat. Juuri äsken oli Kemijärvellä tapahtunut kahden auton kolari suhteellisen pienellä nopeudella. Johtamisjärjestelyt Virka-aikana palokunnissa on välittömässä valmiudessa oleva P5 yksikönjohtajana toimiva palkattu vakinainen henkilö: päällystöön tai miehistöön kuuluva. Poliisia joudutaan joskus odottamaan jopa puolitoista tuntia. Itse lähden tilannepaikalle johtamaan suuremmissa ja vaikeammissa tehtävissä ja aina myös silloin kun P5 pyytää minut paikalle. Tästä seuraa mm. P35-päivystäväpalomestari hoitaa myös tarvittavan viranomaisyhteistyön ja mediayhteydet. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Harju kertoo, että Virve on helpottanut viranomaisyhteistyötä aivan merkittävästi. Normaalitilanteessa huolehdin siitä, että P5 ja muu pelastushenkilöstö saa tilannepaikalla tehdä rauhassa työtään. Sesonkiaikoina alueen asukasluku voi kaksinkertaistua. Pelastustoiminnan johtaminen Itä-Lapissa TEKSTI ISTO KUJALA KUVA ANNA BROHOLM VPK. Tässä kirjoituksessa aluetta kutsutaan Itä-Lapin alueeksi. Vaikka Rajavartiolaitos on lopettanut puolet alueen rajavartioasemista, saadaan edelleenkin rajan liikkuvilta partioilta arvokasta apua. Päivystäjänä toimi 25.7.2015 Pelkosenniemen ja Savukosken palopäällikkö Mika Harju. Matkailu tuo Itä-Lappiin paljon työtä ja toimeentuloa, mutta myös onnettomuuksia. Poliisin pieni miesmäärä näkyy toisinaan alueellamme. Hän kertoi, että päivystysvuoro kestää kerrallaan viikon. Toisen helikopterin rajoittaessa paloa, toinen kuljetti miehistöä ja kalustoa palopaikalle. Minun tehtäväksi jää varmistaa, että hälytetyt yksiköt lähtevät liikkeelle, huolehdin myös lisäresursseista ja niiden hälyttämisestä. Sinällään yhteistyö myös poliisin kanssa sujuu hyvin. P5päivystäjät ja palokuntalaiset ovat kokeneita ja osaavia pelastushenkilöitä ja näistäkin tilanteista on selvitty, Harju toteaa
PALOKUNTALAINEN 68 37 KEMIJÄRVI SALLA PELKOSENNIEMI SAVUKOSKI Matkailu tuo ItäLappiin paljon työtä ja toimeentuloa, mutta myös onnettomuuksia.” LUE LISÄÄ PELKOSENNIEMEN VPK:STA SEKÄ SAVUKOSKEN VPK:STA SEURAAVILTA AUKEAMILTA. VPK
Miesten yksilökilpailun voittaja Roope Tolppanen, Pelkosenniemen VPK ja naisten yksilökilpailun voittaja Jonna Riipi, Pelkosenniemen VPK.. 38 PALOKUNTALAINEN 68 VPK TEKSTI JA KUVAT ISTO KUJALA Pelkosenniemen VPK frisbeegolfin järjestäjänä PELKOSENNIEMI Kuvassa Karijoen VPK:n (Bötom) joukkue kilpailusuorituksessa, heittämässä Perttu Virtanen
Takarivissä (vas) Pirjo Autioniemi, Sanna Säärelä, palokunnan päällikkö Pasi Soininen ja Hilkka Orava.. Silti kaikki joukkueet suorittivat kaikki kilpailusuoritukset tunnollisesti rankalla radalla, joka noudatteli Pyhän laskettelurinnettä. Kilpakentällä nähtiin frisbeevaunu, jossa oli juomien hiilidioksidijäähdytys ja frisbeen säilytystila. Joukkuekilpailun mestaruus jäi Pelkosenniemelle. Reppu oli varustettu myös soittimella. PALOKUNTALAINEN 68 39 VPK Tämän vuoden palokuntien frisbeegolfin SM-kilpailut järjestettiin Pelkosenniemellä. Pelkosenniemen VPK frisbeegolfin järjestäjänä Kuvassa Pelkosenniemen VPK:n naisosastolaisia ja päällikkö (eturivissä – vas.) Sari-Anne Kiemunki ja Tiina Grims. Miesten yksilökilpailun voitti: Roope Tolppanen, Pelkosenniemen VPK ja naisten kilpailun Jonna Riipi, Pelkosenniemen VPK:sta. Edellisenä vuonna mestaruudesta kilpailtiin Kauhajoella ja ensi vuonna kilpailut ovat Kyröskoskella. K ilpailu sujui hyvässä palokuntahengessä ja kaikki kannustivat kaikkia. Myös kilpailuvarusteiden kehittäminen on lähtenyt vilkkaasti käyntiin. Mukana nähtiin myös jerrykannureppu, jolla kannettiin mittavaa määrää frisbeitä ja juomaa. Kilpailuun osallistui 12 joukkuetta. Kahden päivän aikana ratkaistiin yksilö-, parija joukkuemestaruus. Järjestäjänä toimi Pelkosenniemen VPK. Toisena oli Aitoon VPK ja kolmantena Kauhajoen VPK. Toisen päivän kilpailua haittasi koko päivän kestänyt sade. Se oli tehty pyörillä varustetusta sammuttimesta. Kilpailujoukkueiden määrä oli suurempi kuin edellisenä vuonna ja jo nyt ennakoitiin kasvua myös ensi vuodelle
Saadulla rahalla ostettiin kuljetusperävaunu ja yhdessä muun rahoituksen kanssa moottorikelkka. Viime vuonna teimme vuoden 2015 kalenterin hankkiaksemme rahaa maastopelastustoiminnan tukemiseksi. Kunnan keskustassa on Pelkosenniemen suurmiehen Antti Hulkon patsas.. Pelkosenniemen VPK Pelkosenniemen VPK:ssa on noin 50 jäsentä. Naiset saavat rahaa myös siivoamalla paloasemia. Molemmat asemat ovat aikalailla uusia. Pelkosenniemen paloasema. Hälytyskelpoisia on 15–20. Pelkosenniemen kunnan keskustassa toimivat naiset huolehtivat tarvittaessa hälytysmuonituksesta. Pelkosenniemellä jäseniä on 11, joista aktiivisia on 8. Naiset tuovat palokuntatoimintaa esiin monissa tapahtumissa. 40 PALOKUNTALAINEN 68 VPK Naisosasto tukemassa palokuntaa Frisbeegolf-kilpailun järjestelyissä oli mukana myös aktiivinen Pelkosenniemien VPK:n naisosasto. tunturimaratonissa, kyläpäivillä ja Suomi soutu -tapahtumassa. Kerätyllä rahalla tuetaan nuoriso-osastoa ja myös hälytysosastoa. Hälytyksiä meillä on vuodessa noin 130, joista kolmasosa on ensivastetehtäviä. He ovat olleet mukana mm. Yhdistyksen vastuulla on kaksi paloasemaa, toinen Pelkosenniemellä ja toinen Pyhätunturilla. Tilaa löytyy hyvin palokunnan kalustolle, joka muodostuu: Kirkonkylä: sammutusautosta, säiliöautosta, miehistöautosta, tarkastusautosta, veneestä ja mönkijästä. Pyhätunturi: sammutusauto, säiliöauto, miehistöauto, mönkijä ja 2 moottorikelkkaa, kertoo palokunnan päällikkö Pasi Soininen. Pyhätunturilla naisosastolaisia on noin 20, joista aktiivisia on 6. Osasto jakautuu Pelkosenniemen ja Pyhätunturin osaan
Näin on valitettavasti myös käynyt. On vaikea pysyä paikallaan, kun Suomi Areena -tapahtuman keskustelussa tuodaan samassa lauseessa esiin eri painoarvon omaavat toimijat tyyliin: ”Turvallisuudessa on merkitystä myös vapaaehtoisilla palokunnilla ja esimerkiksi Vapepa-organisaatiolla, joka onnistuneella tavalla toimii vaikkapa kadonneiden etsinnässä viranomaisten apuna”. Se, ettei päivittäinen toimintamme hälytystehtävissä tule tiedottamisessa päivittäin esiin, tekee sopimuspalokuntatoiminnasta huonosti tunnettua. Mallisopimuksissa ja myös solmituissa sopimuksissa on näkyvissä se, että pelastuslaitos tiedottaessaan hälytystehtävistä tuo esiin myös tehtävässä mukana olleen sopimuspalokunnan tai -palokunnat niiden omilla nimillään. Riittää, kun painoarvomme tuodaan selkeästi esiin. Tämän toiminnan esille nostamiseksi on SSPL:n piirissä ryhdytty käyttämään käsitettä HSPK-sopimuspalokunta (= henkilökohtaisen sopimuksen sopimuspalokunta). Annan suurta arvoa Vapepa-toiminnalle ja heidän koko Suomen alueella tekemille noin 280 tehtävälle vuodessa. Tämä osa sopimuspalokuntatoimintaa jää vielä vähemmälle huomiolle kun VPK-sopimuspalokuntatoiminta. Tehtävään tulee sitoutua vapaaehtoisuutta ja harrastajamaisuutta vahvemmin – siksi myös puhutaan sopimuspalokunnista ja sopimuspalokuntatoiminnasta. Vai halutaanko määrätietoisesti tehdä sopimuspalokuntatoiminta mahdollisimman näkymättömäksi ja merkityksettömäksi. Vuodessa lähtöjä on 83 229. Jos työpaikalla, joku työntekijä tehdään merkityksettömäksi ja häntä ei haluta Sopimuspalokuntatoiminta hukutetaan yleiseen vapaaehtoisuuteen huomata, voidaan puhua jopa työpaikkakiusaamisesta. Tiedotteissa tulee näkyä sopimuspalokuntien osuus hälytyksissä KUN AIKOINAAN siirryttiin alueelliseen pelastustoimeen, näimme uhaksi sen, ettei hälytystehtävissä näy enää sopimuspalokuntien osuus, vaan se peitetään pelastuslaitosten toiminnaksi. Lähtövalmiusja lähtövarmuusvaatimus on kovaa luokkaa. Normaalisti siinä mielessä, ettei meitä tarvitse ylikorostaa, mutta ei myöskään unohtaa. Näin tulee myös tehdä. Sopimuspalokuntien paloasemilta paloauto lähtee hälytystehtävään vuorokauden aikana noin 230 kertaa. Organisaation – sopimuspalokuntien – unohtaminen tai mahdollisimman näkymättömäksi tekeminen on organisaatiokiusaamista, kuten olen jo aiemmin kirjoittanut. Tunnettavuudella on yhteys myös palokuntien jäsenhankintaan. Sekään ei ole oikein. PALOKUNTALAINEN 68 41 VILLIMIES Isto Kujala VILLIMIES SOPIMUSPALOKUNTATOIMINNAN SOISI tulevan normaalisti esiin keskusteluissa turvallisuudesta. Palokunnissa tehdään viranomaisten vastuulla olevaa työtä sopimuksiin perustuen päivittäin. Voisiko näistä luvuista ja toiminnasta tehdä jonkun johtopäätöksen painoarvosta. HSPK-sopimuspalokunnat esiin NÄKYMÄTTÖMÄKSI TEHDYISTÄ asioista näkymättömin on kuitenkin selkeästi henkilökohtaisella sopimuksella (työsopimus) tehty palokuntatoiminta. Näitä palokuntia on Suomessa 200 kappaletta.
Palokunnan puheenjohtajana toimii Jouko Savukoski ja palokunnan päällikkönä Juha Savukoski. He kertovat, että palokunnalla on vuodessa SAVUKOSKI SUOMEN HARVAAN ASUTUIN KUNTA SUOMI ON harvaan asuttu maa. Savukoski tunnetaan Joulupukin kotipaikkana; Korvatunturi sijaitsee Savukosken kunnassa. Näistä tällä hetkellä huolehtii 7–8 hälytyskelpoista palokuntalaista. Asukastiheydeksi tulee näin 0,19 asukasta/km 2 . Savukosken VPK paljon vartijana SAVUKOSKI INFO 50–100 hälytystehtävää, näistä kolmasosa on ensivastetehtäviä. Jouko Savukoski toteaa, että se on liian vähän, mutta onneksi tulossa on kolme uutta jäsentä, joiden koulutus on Savukosken VPK:n keskeiset vastuuhenkilöt Jouko ja Juha Savukoski. TEKSTI JA KUVAT ISTO KUJALA. Parhaiten sen huomaa Savukoskella, joka on maan harvaan asutuin kunta. Kunnan pinta-ala on 6470 km 2 ja asukkaita kunnassa on 1200. 42 PALOKUNTALAINEN 68 VPK P elastustoimesta Savukoskella huolehtii Savukosken VPK
UKK-puiston alueelle. Se muodostuu nelivetosammutusautosta, Mercedes vm-96, säiliöautosta Volvo vm-84, miehistö/ ev-autosta Mercedes Vito vm-13 ja Toyota maastohenkilöautosta vm-94, joka toimii miehistöautona. Kuvassa palokunnan mönkijä ja kaluston kuljetusperävaunu.. Savukosken VPK:ssa toivotaan, että vanhan huonokuntoisen paloaseman tilalle saataisiin uusi. Palokunnan päällikkö kertoo, että palokunnan käytössä on suhteellisen hyvä kalusto. Tähän moottorikelkkoja ja mönkijöitä tarvitaan. Liikenneonnettomuuksissa apuun tulee usein rajavartiolaitoksen partio poliisia nopeamman ja varmemmin. Sitä saadaan ensin oman palokunnan muista osastoista, muista palokunnista ja Jääkäriprikaatin virka-apuosastosta. Rajavartiolaitoksella on raskas helikopteri ja kevyt kopteri, Finhemsillä sairaankuljetukseen soveltuva kevyt kopteri ja myös Sodankylän Aslak-kopteri on mahdollista saada käyttöön. Pelastustoimen säästöt huolestuttavat kumpaakin vastuuhenkilöä, mutta hyvänä pidetään Lapin liiton selkeä linjausta siitä, että VPK:iden asema ei saa heiketä. Kalustoa voidaan kuljettaa hälytyksessä palokunnan käytössä olevalla isolla perävaunulla. – Tiedämme, että raha on tiukassa, mutta kunta on kuitenkin suhtautunut paloasemahankkeeseen myönteisesti. Toiveena uusi paloasema Palokunnan on selvittävä hälytystehtävistä pääosin omin toimin, tarvittaessa apua saadaan, mutta sen tuloon nopeimmillaankin menee noin tunti. – Käytössämme oleva paloasema on erittäin huonossa kunnossa ja toiveemme onkin, että uuden paloaseman rakentaminen saataisiin lähitulevaisuudessa käyntiin, sanoo Jouko Savukoski. Yhteistyötä tarvitaan Harvaan asutun alueen voimavara on se, että vähän kaikki tekee kaikkea, toteavat puheenjohtaja ja päällikkö yhdessä. Palokuntamme käytössä on myös kaksi mönkijää, moottorikelkka ja vene. Erityiset olosuhteet vaativat myös omanlaista kalustoa. Juha Savukoski harmittelee sitä, että vuosien saatossa yhteistyö on valitettavasti muodostunut virkamiesmäisemmäksi ja se on hidastanut avunsaatia. Näitä tehtäviä tulee 2–3 kertaa vuodessa esim. Lapin alueella on viime vuosina helikopterikalusto lisääntynyt ja se on hyvissä olosuhteissa helpottanut merkittävästi maastopelastustehtäviä. Palokuntayhdistys on hankkinut kalustoa ja varusteita oman varainhankinnan turvin, mönkijä ja pienempää kalustoa ja varusteita on näin saatu käyttöön. – Säiliöauto korvaantuu muutaman viikon päästä vm2010 olevalla autolla. PALOKUNTALAINEN 68 43 VPK tarkoitus aloittaa syksyllä – Normaalisti meillä on ollut 10 henkilöä hälytysosastossa. Liikkuva rajavartioston partio käsittää 2–3 miestä. – Esimerkiksi maastoja metsäpalot ovat tilanteita, joissa tarvitsemme hälytysosaston tueksi reilusti lisää väkeä. Tämä johtuu hänen mukaansa organisaatioiden muuttumisesta ja lainsäädännön lisääntymisestä. – Silloin helposti ajamme ensin autolla jopa kaksi tuntia tien päähän ja sitten jatkamme esimerkiksi 30 kilometriä tietöntä maastoa pitkin. Erityisiä haasteita tuo maastopelastustehtävät tiettömän taipaleen takana. Osaaminen palokunnan jäsenillä on hyvä. Onneksi palokunnan jäsenillä on omia kelkkoja ja mönkijöitä, jotka tarvittaessa saadaan käyttöön, toteaa Juha Savukoski. Uusi asema toisi varmasti myös uutta potkua jäsenhankintaamme
44 PALOKUNTALAINEN 68 pohdittavaksi pelastustoimea kehitettäessä Kaikuja Lapista TEKSTI JA KUVA ISTO KUJALA VPK
Olen käynyt lyhyellä Lapin turneella ja voinut tämän kaiken havaita. Tämä henkilö on rovasti ja palokuntalainen Veikko Lindberg Savukoskelta. PALOKUNTALAINEN 68 45 L apissakin on palokuntia… ja hyviä palokuntia onkin ja myös sitkeitä ihmisiä. Tuo ajatus tai väittämä on laajan analyysin arvoinen, totean tässä muutamia suuntaviittoja, joita itse olen pohtinut. Annan vihjeen: asia liittyy siihen, millainen ihmiskuva meillä itsestämme ja yleensäkin ihmisen merkityksestä on. – Strateginen tarkoittaa kokonaisvaltaisuutta, siis kysymys on siitä, mikä on jonkin organisaation olemassaolon tarkoitus. Pääsinpä vaihtamaan myös kuulumisia ja ajatuksia yhden arvostamani henkilön kanssa. Hän toivoo niitä pohdittavan eri yhteyksissä koko paloalalla (”pelastustoimialalla”) eikä vain vapaaehtoisten palokuntien kentässä. Hyvä organisaatio Millainen on hyvä palokunta, pelastuslaitos tai pelastustoimi. Veikko ei tyydy pelkkään vastaamiseen, vaan hän kannustaa meitä kaikkia arvioimaan asioita ja löytämään vastauksia. Kun pitää arvioida asioitten laatuisuutta, tarvitaan tietenkin aina joku mitta, millä asioita mitataan. (ylpeä pelastuslaitoksesta. Voisiko palokunnan ”hyvyyden” mittaamiseksi olla olemassa jokin lahjomaton mitta, jota vastaan olisi turha väittää, kysyy Lindberg. Kenen nimenomaan tulisi nähdä vaivaa työyhteisön, tai minkä tahansa toimintayhteisön, motivaation syntymisestä ja säilymisestä. Veikko aloitti palokuntatyönsä vuosikymmeniä sitten kotikylänsä Jokelan VPK:ssa ja on jatkanut työtä kulloisenkin kotipaikkakuntansa palokunnassa. Mitä tarkoitetaan motivaatiolla. hyvä palokunta on sellainen, josta voidaan olla ylpeitä ja josta ollaan ylpeitä (palokunnan henkilöstö, veronmaksajat, kuntien päättäjät jne.). Mutta mikään noista ei yksinään eivätkä nuo yhdessäkään vielä takaa sitä, että palokunta olisi ”hyvä”, siksi toistan... 1. Kysyin Veikko Lindbergiltä, millaisia asioita hän näkisi nyt pohtimisen arvoisina, kun pelastustoimen strategiaa ja pelastustoimen tulevaisuutta ollaan hahmottamassa. Motivaatio ”Motivaatio on väline strategisiin päämääriin pääsemiseksi,” tuon opin vuosia sitten eräältä paloalan henkilöltä, jota suuresti arvostan, sanoo Veikko Lindberg. Hän on huomannut, että kaikissa palokunnissa toimitaan palokuntakulttuurin hienojen perusperiaatteiden mukaisesti ja toisaalta pyritään vastaamaan kunkin palokunnan toiminta-alueen erityisvaatimuksiin. Tarkoitan sitä, että palokuntaa ei tee ”hyväksi” se, että sillä on nykyaikainen kalusto ja nykyaikaiset toimitilat, mutta ihmissuhteissa organisaation sisällä olisi kenties paljonkin parantamisen aihetta. 2. – Tuollainen mitta on mielestäni kysymys (ja vastaus siihen): oletko ylpeä palokunnastasi, olenko ylpeä palokunnastani. Ja taas tuotakin asiaa voidaan laajasti analysoida, yritän tässä edes vähän sitä tehdä. Ylpeitä voidaan olla sellaisesta, joka koetaan tarpeelliseksi ja johon luotetaan! Ylpeys tässä yhteydessä ei ole ”leuhkimista” vaan kiitollisuutta! Jos ei toiminnalle laiteta päämäärää, toiminta on tuloksetonta puuhastelua.” VPK. Mikä on pelastustoimen, pelastuslaitoksen, yksittäisen palokunnan strateginen päämäärä. – Jos ei toiminnalle laiteta päämäärää, toiminta on tuloksetonta puuhastelua. Tuon kysymyksen liittyminen motivaatioon, motivoimiseen on aivan ilmeinen. ylpeä pelastustoimen nykyisestä tilasta?) – Omalla kohdallani en kaipaa tuon mitan rinnalle mitään muuta mittaa. Hän antaa meille pohdittavaksesi ja hyödynnettäväksesi kaksi asiaa, jotka eivät menetä ajankohtaisuuttaan noin vain, vaan jotka hänen mielestään ovat aivan perustavan laatuisia asioita yhä uudelleen mietittäviksi. Tuossa on nyt muutamia näkökulmia, mutta lisää sellaisia löytää jokainen, joka ymmärtää tuon alussa olevan väittämän merkittävyyden. Kuka sen määrittelee. – Hyvä palokunta voidaan, Lindbergin mukaan, määritellä tietenkin näinkin: 1) riittävä ja tarkoituksenmukainen kalusto 2) riittävä ja koulutettu henkilöstö 3) hyvä johto – siis taitavat ja luottamuksen ansaitsevat johtajat, ajan tasalla olevat toimintasuunnitelmat jne. Tarvitaanko sen ”päivittämistä”
Pelastustoimen palvelutasosta ja rahoituksesta päättävät alueiden pelastustoimet itse. Kunnallisen itsehallinnon puitteissa kunta itse päättää sekä tarjoamistaan palveluista että niiden rahoituksesta. Suomen valtiojärjestyksen mukaan valta kuuluu kansalle. Jotkut pelastusjohtajat ovat puolijulkisesti jopa kerskailleet sillä, miten on onnistuttu eliminoimaan ”sivullisten vaikutus”*. Mutta kunnallista pelastustointa se ei näköjään koske. TEKSTI SILVIO HJELT KUVITUS ANNA BROHOLM. Lain mukaan jokaiseen alueen pelastustoimeen toki kuuluu ”monijäseninen luottamushenkilöelin”, mutta käytännössä useimmilta niiltä on viety kaikki varsinainen päätäntävalta. Kaiken kukkuraksi alueen pelastustoimella on tiedotusmonopoli, joten ulospäin näkyvän todellisuuskuvan muotoiluun on kaikki mahdollisuudet. 46 PALOKUNTALAINEN 68 T avoitteet ja määrärahat kirjataan talousarvioon, ja niiden osalta kunnalla on varsin vapaat kädet, kunhan tietyt minimivelvoitteet ja kansalaisten edustajien tahto täyttyvät. Ja koska kyseessä on erikoisala, niin useimmilta kunnilta puuttuu osaaminen pelastustoimen tuottamien palveluiden ja niihin käytetyn rahan arviointiin. Toki alueen pelastustoimen palvelutasopäätöksen tulee täyttää tietyt muodolliset kriteerit, ja toki aluehallintovirastoja on asetettu valvomaan tiettyjen minimivelvoitteiden toteutusta. Kaikki tulipalot eivät aina sammu, tai onnettomuusuhreja pelasteta aivan kuten voisi toivoa, joten maallikolla ei ole mitään mahdollisuutta arvioida, onko jokin yksittäinen asia tehty ”oikein” tai ”vähemmän oikein”. Pelastustoimen osalta asia ei kuitenkaan ole näin. Taitava byrokraatti pystyy palvelutasopäätökseen kirjoittamaan sopivan ympäripyöreitä lauselmia, jotka osaltaan mahdollistavat melkein mitä vaan. Ja tietenkin palvelutasopäätöksen luomiseen panostetaan paljon vaivaakin, mutta loppujen lopuksi alueen pelastustoimen johto tekee pitkälti miten lystää. Kansanomaisesti tällaisia elimiä halventavasti kutsutaan kumileimasimiksi, koska tehtäväksi on jäänyt enää jo muualla tosiasiallisesti päätettyjen asioiden muodollinen hyväksyminen. Kunnan rooliksi jää ottaa vastaan mitä annetaan ja sitten maksaa viulut. Ei ole kummallista, että vain harvassa pelastuslaitoksen lautatai johtokunnassa näkyy kunnallispoliitikkojen ykköskaartin edustajia. Alueiden oma sisäinen laadunvalvonta on enintään lastenkengissä. Se on demokratian eräs peruskivi. Toki saa narista, mutta sillä ei ole käytännön merkitystä. Päätöksentekovalta on kunnanvaltuustolla ja toteuttajana kunnan organisaatio. Esimerkkinä siitä Kunnallisen itsehallinnon outo lintu: Alueen pelastustoimen palvelutasopäätös Liikemaailmasta poiketen kunnan tehtävänä ei ole ylijäämän, vaan palveluiden tuottaminen kuntalaisille. Toki omistajakuntia pitää ”kuunnella”, mutta kunnan toiveita ei tarvitse täyttää. Ja aivan erityisesti tämä tietenkin koskee julkista valtaa. Ellei ole valtaa, niin ei ole tunkuakaan. (Mieli-)vallankäyttöä Seurauksena alueen pelastustoimet voivat varsin vapaasti toteuttaa kaikenlaisia mieltymyksiä, mikä sitten onkin osaltaan johtanut alueellisen pelastustoimen huomattavaan pirstaleisuuteen. Eikä omistajalle/tilaajalle/maksajalle eli asiakkaalle jää käytännön arviointimahdollisuutta, koska kaikkeen pelastustoimintaan liittyy tietty luontainen epätarkkuuselementti. Demokratia on näennäisesti läsnä, mutta siis vain näennäisesti
Mahdollisesti huolestuneille kuntapäättäjille on sitten tarjottu muun muassa sellainen muunnettu totuus, että ”Sopimuspalokunnan lopettaminen ei juuri heikennä palvelutasoa. PALOKUNTALAINEN 68 47 olkoon vaikkapa tämän lehden edellisessä numerossa mainittu kömmähdyksien suojaaminen. Kohteiksi ovat joutuneet alueiden sopimuspalokunnat, jotka ovat asian nostaneet esille. Alasajo uhkaa Kesän aikana on taas nähty joukko mielivaltaisuuden ilmentymiä. Milloin millaisin verukkein, mutta useimmiten talouteen ja/tai tarpeeseen viitaten, on ryhdytty viemään yksittäisiltä sopimuspalokunnilta toimintaedellytykset. Lain mukaan jokaiseen alueen pelastustoimeen toki kuuluu monijäseninen luottamushenkilöelin, mutta käytännössä useimmilta niiltä on viety kaikki varsinainen päätäntävalta.”. Toimenpidepalkkaisten osalta paloasemien sulkemisia, ja yhdistysmuotoisten osalta yksipuolisia päätöksiä sopimussuhteen lopettamisesta
Näitä riippumattomia asiantuntijoitakaan kun ei juuri ole. Ja samalla tietenkin menetetään sopimuspalokuntalaisiin panostettu koulutus ja karttunut kokemus, joka ei ole lakkautumisen jälkeen enää käytettävissä edes poikkeustilanteita varten. Alue päättää ja kunta maksaa. Otetaan mieluummin ”ulkopuolisilta”. Eli väittämä, että edes jollain tavalla toimivan sopimuspalokunnan lopettaminen ei vaikuta palvelutasoon, on suoraa soopaa ja päättäjien silkkaa höynäytystä. Joskus on siitä esitetty jopa laskelmia. Jos jokin kunta haluaisikin turvallisuuteensa panostaa, niin se ei niin vaan käy. Eräänä lopettamisen perusteena on esitetty alan säästötarve. Pahaa aavistamaton päättäjä ei välttämättä ole säädöksien luonteesta perillä eikä myöskään ymmärrä, että jokainen operatiivisen resurssin vähennys heikentää palvelutasoa. Siihen ei ole yhteiskunnalla varaa. Jos apu saapuu edes hiukan myöhemmin menetetään se yliote, minkä nopeampi toiminta tarjoaa, puhumattakaan siitä, että apua odottava hädässä oleva kansalainen tietenkin kärsii jo henkisesti ja useimmiten myös aineellisesti. Jos päättäjä ei ole asioista hyvin perillä, hän uskoo mitä viranomaisasiantuntija kertoo hänelle. 48 PALOKUNTALAINEN 68 Kyllä siihen ja siihen kylään ehditään säädösten edellyttämän ajan puitteissa”. Todellisia menetyksiä taas on helppo piilottaa, jos tietoisesti unohdetaan resurssivähennyksen edellyttämä korvaava resurssilisäys, jotta palvelutaso oikeasti säilyisi. Ellei sitä tiedä tai ei halua tunnustaa, niin sitä ei ole myöskään kansalaisten suuntaan näkyvästi tarjottukaan. Jokainen järjestelmästä pois oleva henkilöresurssi taas tarkoittaa vähemmän käsiä silloin, kun niitä tarvitaan, olkoonkin, että niitä kaikkia ei ehkä joka päivä tarvitakaan. Entäs säästötarve. Ja myös vastuussa päätöksistään. Jos laitoksen resurssit taas ovat jo ennestään niin ylimitoitetut, että korvaavia ilmaisia resursseja ei lainkaan tarvita samaisen palvelutason ylläpitämiseksi, on laitoksen yleisrahoitus todennäköisesti jo kauan ollut pahasti hakoteillä. Päättäjäthän ovat meitä varten. Olettamus että ”kyllä ne palokuntalaiset muuttavat naapuripalokuntaan harrastustaan jatkamaan” on useimpien osalta silkkaa toiveajattelua, jos sitäkään. Harvassa kunnassa päättäjät tarkistavat pelastusviranomaisen näkemysten oikeellisuuden esimerkiksi pyytämällä jonkun toisen, mieluiten riippumattoman tahon näkemyksiä. Kohteena olevan sopimuspalokunnan reaktio taas on yksiselitteinen: Näinkö paljon yhteiskunta työtämme arvostaa. Siihenkään yhteiskunnalla ei ole varaa. Ja jos päättäjä ei sitä tiedä, niin hän helposti on hiljaisesti mukana hyväksymässä toimivienkin sopimuspalokuntien huonoa kohtelua tai peräti alasajoa. Sitä kunnat voivat toki edelleenkin tilata pelastuslaitoksesta, kunhan ymmärtävät tilata ja kunhan osataan suhtautua terveen varauksellisesti joskus ehkä kovastikin asenteelliseen asiantuntemukseen. Toki voisihan sopimuspalokunniltakin kysyä, mutta nekään eivät ole täysin riippumattomia, toiseksi alueellistaminen on vienyt sen suunnan suorat keskusteluyhteydet, ja kolmanneksi on tiedotusmonopoli monella alueella johtanut siihen, että sopimuspalokuntien osuutta pelastustoimen kokonaisuudessa on saatettu näkymättömäksi. Toiseksi kunnilta vietiin kaikki turvallisuuden asiantuntemus. Aivan kuin sopimuspalokunta ei olisikaan rakenteellinen osa alueen pelastustoimen valmiutta, vaan jokin ulkopuolinen konsultti, jonka työn voisi yhtä hyvin tehdä itse, oman toimensa ohella. Luulisi toki kiinnostavan, koska nimenomaan sopimuspalokunta on pelastustoimen kustannustehokkain osa. Jos tehostaminen onkin ollut agendalla, niin aidon kannustuksen ja tuen sijasta on välineenä yleensä ollut karsiminen ja vaikeuttaminen. Syynä ei välttämättä ole ollut asennevamma, vaan se, ettei sopimuspalokuntatoimintaa ymmärretä, eikä se oikeasti kiinnostakaan. Entäs se kehittäminen. Alueellistamisen varjopuolia Pelastustoimen alueellistaminen toi mukanaan joukon uudistuksia, jotka kaikki eivät olleetkaan absoluuttisen positiivisia. Ensinnäkin kunnilta vietiin lopullinen päätäntävalta siitä, miten yksittäisen kunnan turvallisuus toteutetaan ja rahoitetaan. Useimpien sopimuspalokuntien kustannukset muodostavat ainoastaan murto-osan pelastuslaitoksen kustannuksista, mutta säästöiltähän lopettamiset silti saadaan näyttäytymään. Ei yhdessäkään tapauksessa. Kirjoittajalla on monen vuoden kokemus kaikentasoisista luottamushenkilötehtävistä eri kunnissa. Sellaisistahan on aina kätevä karsia. (* joitakin nimä toimituksellakin). Pelastuslaitos tekee ja sopimuspalokunnat enintään harrastavat. Se olisi todellisen tehostamisen kohta, mutta kun ei, niin ei. Käykäämme siis kertomassa. Kun palkoista ei voida eikä omista rakenteista haluta keskustella, niin keskustellaan sitten ”ulkopuolisista ostopalveluista”. Toisaalta, mistähän päättäjämme oikeasti tietäisi, ellei heille oikeasti kerrota. Harva pelastuslaitos on suurella innolla ryhtynyt sopimuspalokuntatoimintaansa oikeasti kehittämään
ma 7.9. klo 18–21.00 Säkylä, alustavasti Säkylän paloasema, Palomiehentie 2 to 24.9 klo 18–21.00 Kirkkonummi, Kirkkonummen paloas., Upinniementie 56, Kolsari www.palokamu.fi ILMOITTAUDU OMAN PAIKKAKUNTASI TAPAHTUMAAN!. klo 18–21.00 Jyväskylä, Ristonmaan paloasema, Salontaipaleentie 6, Jyväskylä ke 16.9. Varmista tarkempi AIKATAULU ja OHJELMA tapahtuman omilta sivuilta (muutokset mahdollisia): www.palokuntaan.fi/fi/page/69 PALOKAMU ON MUKANA 24365-KIERTUEELLA! www.lyyti.in/Palokamu24365 -sivun kautta ennakkoon ilmoittautuneiden kesken arvotaan 30 taskulamppupalkintoa. klo 18–21.00 Kouvola, Kaakkois-Suomen Pelastusalanliitto, Tehontie 31 (käynti Tiilitie 4 ) ti 22.9. klo 18–21.00 Kuopio, Pelastusopisto, Hulkontie 83 to 10.9. klo 18–21.00 Rovaniemi, Saarenkylän VPK, Norvatie 40 ti 8.9. Palokuntalainen, tämä on sinun tapahtumasi! 24365-tapahtumassa on paljon hyödyllistä ja kiinnostavaa asiaa tiiviissä paketissa kaikille tästä alasta ja tuotteista kiinnostuneille. 24 tuntia, 365 päivää vuodessa. klo 18–21.00 Mikkeli, Mikkelin paloasema, Jääkärintie 16 ti 15.9. klo 18–21.00 Vantaa, Vantaan Pelastuskeskus, Teknikontie 4 ke 23.9. klo 18–21.00 Pirkkala, Pirkkalan VPK, Kaskenpolttajantie 6, Pirkkala ma 21.9. klo 18–21.00 Vaasa, Pohjanmaan pelastuslaitos, Sepänkyläntie 14–16 to 17.9. klo 18–21.00 Oulu, Ruskoselän paloasema, Tapsitie 4 B ke 9.9. klo 18–21.00 Joensuu, alustavasti Joensuun paloasema, Noljakantie 4 ma 14.9
Kolme vuotta sitten Haminassa otettiin käyttöön lähes identtinen alus. Kokkolassa Kewatec Aluboatin tehtaalla valmistetut alukset sijoitettiin Kotkan ja Haminan öljyntorjuntavarikoille. Telakoituna RKY8283.. Öljyntorjuntaan lisäpotkua kahdella aluksella Kymenlaakson pelastuslaitos vastaanotti kesäkuussa käyttöönsä kaksi uutta öljyntorjuntaalusta. Alushankinnat toteutettiin valtion tuella. 50 PALOKUNTALAINEN 68 KALUSTOKULMA TEKSTI JA KUVAT SASU MÄKINEN A lukset ovat 14,7 metriä pitkiä ja 4,5 metriä leveitä. Lähivuosina suunnitteilla onkin huoltoja yhteysaluksen hankinta – jos rahoitus vain järjestyy. Syväys on ilman lastia 1,3 metriä. Kannelle voi ajaa tarvittaessa esimerkiksi pakettiauton, sillä kantavuutta aluksesta löytyy kolme tonnia. Etualalla Kotkaan hankittu uusi RKY8285, taustalla RKY828 sekä uusi RKY8485. Öljysuojelurahasto maksoi kahden uuden aluksen 1,7 miljoonan euron yhteishinnasta 90 prosenttia. Alusten ensisijainen käyttötarkoitus on öljyntorjunnassa; öljypuomin levityksessä ja öljynkeräyksessä. Alukset voivat kulkea viiden sentin jäissä omin voimin ja ne voivat saavuttaa 20 solmun matkanopeuden. Kolme öljyntorjunta-alusta ei kuitenkaan pelastuslaitoksen kannalta ole riittävä määrä
Sarjan erikoisuus on kallistetuilla terillä varustetut CU 5050 i -pelastussakset. 5000-sarjaan on saatavana lisävarustevalikoima lähtien vetopäistä ja ketjuista erilaisiin latureihin ja kantohihnoihin. Akkumallit ovat päästöttömiä, hiljaisia ja toimivat vaativissakin sääoloissa (IP44). 010 666 5121 LISÄTIETOJA. 5000-sarja korvaa vähitellen Holmatron edellisen 4000-sarjan tuotteet. uutuudet): bit.ly/1fmASij Video uusista CU 5050 i -pelastussaksista: bit.ly/1NqsDQb Lisätietoa Holmatron pelastusvälineistä ja esittelypyynnöt: Dafo Oy, Vantaa Lasse Moisio, puh. Vanhat ominaisuudet, kuten litteä keskipultti i-Bolt, helppokäyttöinen Core-liitäntä ja uuteen ajoneuvotekniikkaan suunnitellut NCTleikkuuterät, on tuotu 4000-sarjasta myös tähän tuotesarjaan. Sarjan kevyin työkalu painaa 9,9 kg ja CU 5050-leikkurin leikkuuvoima on yli 40 tonnia enemmän kuin edeltävän 4000-sarjan suurimmissa leikkureissa. 30 asteen kulmassa olevat terät helpottavat ajoneuvon pilareiden leikkaamista ja tekevät työskentelystä pelastajalle ergonomisempaa. Pelastussaksia on neljä erilaista mallia, joista kaksi toimii akkuvirralla. 5000-sarjan akkumallit vastaavat teholtaan ja voimiltaan vastaavaa Core-letkumallia. Ne soveltuvat ainoiksi työkaluiksi kevyisiin yksiköihin tai täydentämään järeämpiä sarjoja esimerkiksi raivausautoon. 5000-sarjaa täydentävät myös jo aiemmin julkaistut yhdistelmätyökalut, joita saa käsipumpulla, Core-liitännällä ja akkukäyttöisinä. Työkaluista on tehty käyttäjälleen kevyempiä kuin vanhat 4000-sarjan työkalut ja samalla työkalujen voimaa on lisätty. Käyttökahvan muotoilua on myös parannettu entisestään. Uusissa työkaluissa on kuusi kirkasta LED-valoa aiemman neljän kahvavalon sijaan. Holmatron uusin tuote-esite englanniksi (sisältää myös ym. Holmatrolta uusi tuotesarja Holmatro esitteli huhtikuussa uudet 5000-sarjan levittimensä ja Interschutzmessuilla kesäkuussa 5000-sarjan pelastussakset. 010 666 5129 Heikki Sillanpää, puh. PALOKUNTALAINEN 68 51 KALUSTOKULMA KUVAT HOLMATRO U udessa 5000-sarjassa on tällä hetkellä saatavana kahdeksan erilaista levitintä, joista kolme on akkukäyttöisiä. 010 666 5126 Hannu Sartovuo, puh
Siinä on 4000 kg:n vinssi ja myös vetopisteet valmiina, mikäli ajaudutaan todella vaikeaan paikkaan. Kokemäen VPK pyrkii hankinnalla parantamaan mahdollisuuksia siirtää potilas huonokulkuisen tien päästä ensihoitoyksikön luo. Kevyt pelastus-/ensivasteyksikkö Kokemäen VPK:lle Satakunnan pelastuslaitoksen sopimuspalokunta Kokemäen VPK on hankkinut käyttöönsä uuden kevyen pelastus-/ensivasteyksikön. – Ajoneuvo on rakennettu 4x4 -maastoalustalle ja sillä kyetään tarvittaessa ajamaan hyvinkin huonokuntoisella tiellä ja myös vaikeassa maastossa. Pyrimme mahdollisimman monikäyttöiseen ja toimivaan kokonaisuuteen. 52 PALOKUNTALAINEN 68 kokemaenvpk.seuraava.info VPK:n päällikkö Marko Toivio puh. – Se voi toimia myös väliaikaisena suojana potilaalle, kertoo Toivio. Palokuntayhdistys jatkaa näin omarahoitteisia ajoneuvohankintojaan. Edelliset olivat miehistöauto RSA457 vuonna 2005 ja raivausyksikkö RSA455 vuonna 2009 (katso Palokuntalainen nro 29).. Se on rakennettu Mercedes-Benz Sprinter 319 CDI 4x4 Bluetec –alustalle. – Sen lisäksi, että ajoneuvo on varustettu ensivastevarusteilla, siinä on myös ovenavauskalustoa, liikenteenohjausvälineitä ja pintapelastusvarusteet. Kevyen pelastusajoneuvon suunnittelua ja toteutusta on palokunnan päällikkö Marko Toivion mukaan tehty paikalliset tarpeet huomioon ottaen. 040 534 4215 marko.toivio@pp.nic.fi LISÄTIETOJA KALUSTOKULMA U usin auto valmistui Modul-System Oy ja Provan Oy:n yhteistyönä Turussa heinäkuussa 2015
Vaihteisto on 7-portainen automaatti momentinmuuntimella. Lisävarusteena autossa on tehdasasennettu peruutuskamera sekä matkustamon erillinen ilmastointi ja lämpösäteilyä vaimentavat tummat lasit. PALOKUNTALAINEN 68 53 KALUSTOKULMA INFO KOKEMÄEN VPK • Perustettu 1917 • Jäseniä hälytysosastossa 39, joista savusukelluskelpoisia noin 15 • Hälytyksiä vuonna 2014 231 kappaletta, joista pelastustehtäviä 181 ja ensivastetehtäviä 50 kpl • Muut osastot: Naisosasto 12 henkilöä sekä nuoriso-osasto 12 henkilöä JÄMIJÄRVELLE ”PITKÄ” MERSU JÄMIJÄRVEN VPK otti kesällä käyttöön ensimmäisen uuden sukupolven ”pitkän” Mercedes-Benz Vito Tourer 119 CDI 4x4:n. Auto on tehdassisustettu 1+8 hengen tila-auto. Siinä on 190 hv:n turbo diesel –moottori ja jatkuva neliveto. Palokunnan päällikkö Petri Ylikoski puh. Auton turvavarustus on korkeaa luokkaa. Lisäksi ovat ikkunaturvatyynyt kuljettajalle ja etumatkustajalle sekä sivutuuliavustin. 050 501 0252 jamijarven_vpk@suomi24.fi LISÄTIETOJA. Siinä on luonnollisesti turvatyyny kuljettajalle ja ohjaamon matkustajille ja sivuturvatyyny kuljettajalle. RSA327-tunnuksella varustettu auto on tarkoitettu ensivasteja miehistönkuljetuskäyttöön
Sanningen är dock en annan. RÄDDNINGSDIREKTÖRERNA som fördjupat sig i sin regionala synvinkel kan inte förstå eller vill inte erkänna det som händer på riksplanet. 54 BRANDKÅRISTEN 68 BRANDKÅRISTEN CHEFREDAKTÖR Pekka Koivunen LEDARE ENLIGT ANSVARIGA TJÄNSTEMÄN är räddningsväsendet i Finland i gott skick. Gentemot medborgarna försöker man förmedla en fläckfri bild av hur effektivt och fungerande vårt räddningsväsende är. Om så inte sker kan man inom de närmaste åren vänta sig krav på en ökning av yrkespersonalen för att kompensera de resursluckor som de döende avtalsbrandkårerna lämnar efter sig. EFTERSOM RÄDDNINGSDIREKTÖRERNA varken har haft eller har viljan att utveckla det finska avtalsbrandkårssystemet som en helhet måste någon annan instans ta initiativet. Man får önska att han lyckas samla alla parter kring samma bord och att utvecklingsarbetet raskt kommer igång. DET ÄR HELT UPPENBART att räddningsdirektörerna i all tysthet har kommit överens om att man i Finland inte behöver behandla avtalsbrandkårerna enhetligt eller rättvist. Den djungeln skulle omedelbart behöva en grundlig analys. Klockan går alltså. BLICKARNA VÄNDER SIG nu mot inrikesministern. Avtalsbrandkårsystemet står däremot inför ett vägskäl. AVTALSSYSTEMET ÄR EN DJUNGEL både då det gäller brandkårerna med personliga avtal och dem i FBK-form. I några verk är avtalsbrandkårssystemet i gott skick, men i huvuddelen av verken förekommer antingen synliga eller dolda problem med avtalsbrandkårerna. Kommunförbundet intresserar sig inte för avtalsbrandkårerna annat än i festtal. Tiden rinner iväg för avtalsbrandkårerna På inrikesministeriets räddningsavdelning finns det god vilja att befrämja sakernas tillstånd, men den tillräckliga kraften saknas.”. Att förverkliga de kraven skulle kosta skjortor som regeringen inte vill samla in av skattebetalarna. Regeringsprogrammet uttrycker i klara ordalag att avtalsbrandkårssystemet måste utvecklas. TECKNEN PÅ FÖRFALLET syns redan. Genom att upprepa detta har man fått även de politiska beslutsfattarna att tro detsamma. Här och där finns en en del brister i resurserna, men inte så att det stör. Varje verk gör med sina avtalsbrandkårer just så som man själv anser bäst. Detta ligger inte i samhällets intresse. DET BEHÖVS SÅLEDES politisk vilja, och lyckligtvis finns den. Antingen förvittrar det inom några år eller så bibehålls det – och till och med utvecklas, så som man kommit överens om i regeringsprogrammet. BLAND ANNAT RISKBEDÖMNINGEN och planerna inom arbetarskyddet, samarbetet med avtalsbrandkårerna, personalens påverkningsmöjligheter, ersättningsfrågorna samt arbetshälsovården är saker där de olika verken har sina egna uppfattningar och egen praxis. DEN RÄDDNINGSVERKSAMHET som baserar sig på yrkesmän i huvudsyssla är i gott skick. Det är allt annat än ett jämbördigt och balanserat utvecklande. På inrikesministeriets räddningsavdelning finns det god vilja att befrämja sakernas tillstånd, men den tillräckliga kraften saknas
Inom ramen för det kommunala självbestämmandet besluter kommunen själv om de tjänster som erbjuds och om hur de finansieras. kan uppvisa representanter för kommunalpolitikernas toppskikt. Visst få man marra, men någon praktisk betydelse har det inte. Det är föga förvånande att endast ett fåtal nämnder eller direktioner inom räddningsväsendet En udda fågel inom den kommunala självstyrelsen: Det regionala räddningsväsendets servicenivåbeslut Till skillnad från affärsvärlden är kommunens uppgift inte att producera ett överskott utan att producera tjänster åt kommunens invånare. Enligt statsskicket i Finland tillkommer makten folket. Och alldeles särskilt gäller detta förstås den offentliga makten. Maktbruk och godtycke Följden är att räddningsväsendena rätt fritt kan förverkliga allehanda preferenser. Detta har i sin tur lett till den betydande splittringen bland de regionala räddningsväsendena. Regionernas interna kvalitetskontroll trampar på sin höjd i barnskorna. Kommunens roll inskränker sig till att ta emot det som erbjuds och sedan betala fiolerna. Och eftersom det handlar om en specialbransch saknar de flesta kommuner den sakkunskap som behövs för att bedöma de tjänster räddningsväsendet erbjuder och de medel som används. Beträffande räddningsväsendet ligger det dock annorlunda till. För en skicklig byrokrat är det ingen svårighet att i ett servicenivåbeslut skriva in lämpligt svävande formuleringar som i sin tur möjliggör nästan vad som helst. Eldsvådor slocknar inte alltid helt som man skulle önska, och detsamma gäller räddande av olycksoffer. Om det inte finns makt finns det inte heller trängsel. BRANDKÅRISTEN 68 55 BRANDKÅRISTEN TEXT SILVIO HJELT ILLUSTRATION ANNA BROHOLM Tiden rinner iväg för avtalsbrandkårerna M ål och anslag skrivs in i budgeten och där har kommunen rätt fria händer, förutsatt att man uppfyller vissa minimikrav och det som medborgarnas representanter önskar. Den beslutande makten ligger hos kommunfullmäktige och förverkligandet hos kommunens organisation. För ägaren/beställaren/betalaren eller alltså kunden blir det knappast kvar någon praktisk möjlighet att utvärdera verksamheten, eftersom det i all räddningsverksamhet ingår ett visst mått av inexakthet. Men det tycks inte gälla för det kommunala räddningsväsendet. Det skyddande av misslyckanden som diskuterades i förra numret av denna tidning må utgöra ett exempel.. Visst skall varje regionalt räddningsväsende ha ett ”förtroendemannaorgan bestående av flera medlemmar” men i praktiken har de flesta sådana berövats allt egentligt beslutande. Folkligt brukar man kalla sådana organ gummistämplar, eftersom deras uppgift reducerats till att formellt godkänna sådant som de facto redan beslutats någon annanstans. Där besluter regionernas räddningsväsenden själva om sin servicenivå och dess finansiering. Visst skall man ”höra” ägarkommunerna, men deras önskemål behöver man inte uppfylla. En lekman har ingen som helst möjlighet att bedöma om någon enskild åtgärd varit ”riktig” eller ”mindre riktig”. Skenbart råder demokrati, men alltså endast skenbart. Det är en av grundpelarna i en demokrati. Visserligen skall det regionala räddningsväsendets servicenivåbeslut uppfylla vissa formella krav, och visst är regionförvaltningsverken satta att se till att vissa minimikrav uppfylls. Några räddningsdirektörer har till och med halvofficiellt skrutit med hur man lyckats eliminera ”inverkan av utomstående”*. Och givetvis läggs det ner en massa möda på att bygga ihop de regionala servicenivåbesluten, men sist och slutligen kan ledningen för regionens räddningsväsende långtgående göra vad man själv vill. Till råga på allt har regionens räddningsväsende informationsmonopol med alla möjligheter att påverka den verklighetbild som visas utåt
För brandkårer med personavtal har det handlat om stängning av brandstationer och för brandkårer i föreningsform ensidiga beslut om uppsägning av avtalsförhållandet. Varje personresurs som försvinner från systemet betyder i sin tur färre händer då sådana behövs, må vara att de alla kanske inte behövs alla dagar. För flertalet är antagandet att ”brandkåristerna kommer nog att flytta till grannbrandkåren för att fortsätta sin hobby” skirt och skärt önsketänkande, om ens det. Påståendet. Eventuellt bekymrade kommunala beslutsfattare har sedan serverats bl.a. Under än den ena och än den andra förevändningen, men vanligen med hänvisning till ekonomi och/eller behov har man börjat frånta avtalsbrandkårer deras verksamhetsförutsättningar. För att nu inte tala om att den nödlidande medborgaren som väntar på hjälp givetvis lider mentalt och vanligen även materiellt. Denhär gången har avtalsbrandkårer varit måltavla, men de har i sin tur har lyft upp frågan i offentligheten. Efter en nedläggning står den inte mera till förfogande ens för exceptionella situationer. 56 BRANDKÅRISTEN 68 BRANDKÅRISTEN Nedkörning hotar Under sommaren har man åter sett diverse uttryck för godtycke. Om hjälpen kommer fram ens aningen senare så förlorar man det övertag som en snabbare verksamhet skulle ha erbjudit. Och samtidigt förlorar man förstås den utbildning som satsats i de avtalsbrandkårister som faller bort, samt den erfarenhet som samlats. En intet ont anande beslutsfattare är kanske inte helt på det klara med dessa bestämmelsers natur och förstår inte heller alltid att varje minskning av de operativa resurserna försvagar servicenivån. Ibland har man till och med presenterat uträkningar som stöder påståendet. den sanning med modifikation att ”Nedläggning av en avtalsbrandkår knappast alls försvagar servicenivån. Man hinner nog till den och den byn inom den tid som bestämmelserna förutsätter”
Låt alltså sakkunskapen tala. Men om man inte vet eller vill erkänna det så har man inte heller synligt bjudit ut detta faktum åt medborgarna. På sådana kan man alltid behändigt spara in. De verkliga förlusterna är det enkelt att gömma undan om man väljer att glömma bort den resursökning som krävs för att kompensera resursminskningen så att servicenivån bibehålls på riktigt. Endast ett fåtal kommuner är sådana där beslutsfattarna kontrollerar riktigheten i räddningsmyndighetens synpunkter genom att exempelvis även fråga oberoende sakkunniga. Man skulle förstås kunna tro att den borde intressera eftersom uttryckligen avtalsbrandkårerna utgör den mest kostnadseffektiva delen av räddningsväsendet. BRANDKÅRISTEN 68 57 BRANDKÅRISTEN att det inte skulle påverka servicenivån om man lägger ner en avtalsbrandkår som ens på något sätt fungerar är alltså ren smörja och endast ett vilseledande av beslutsfattare. Då kniper man hellre av ”utomstående”. Då man inte kan tala om löner och inte vill tala om strukturer talar man i stället om ”externa köptjänster”. Få räddningsverk har med iver börjat utveckla sin avtalsbrandkårsverksamhet på riktigt. Där skulle vara rätta platsen för en effektivering, men när man inte vill så vill man inte. Men sparbehovet då. Regionaliseringens avigsidor Regionaliseringen av räddningsväsendet förde med sig en mängd reformer av vilka alla inte var entydigt positiva. Gå ut och berätta. Och utvecklandet då. Våra beslutsfattare är ju till för oss, och bär samtidigt även ansvar för sina beslut. Alldeles som om avtalsbrandkårerna inte skulle utgöra en strukturell del av det regionala räddningsväsendets beredskap utan i stället vara något slags utomstående konsulter vars arbete man lika gärna kunde utföra själv vid sidan av sitt egentliga arbete. Det finns just inte sådana oberoende sakkunniga att tillgå. Även om någon kommun skulle önska satsa på sin trygghet så går det inte sådär bara. Regionen besluter och kommunen betalar. Skribenten har många års erfarenhet av förtroendemannauppgifter på alla nivåer i olika kommuner. Och om beslutsfattarna inte vet så går det lätt så att man ger sitt stilla medgivande till att även fungerande avtalsbrandkårer behandlas illa eller till och med läggs ner. Visst kunde man även fråga avtalsbrandkårerna, men de är inte heller helt oberoende, och dessutom har regionaliseringen kapat de direkta kontakterna åt det hållet. Om en beslutsfattare inte är väl förtrogen med branschen så tror man på det som den myndighetssakkunniga berättar. Till att börja med så fråntog man kommunerna den slutliga rätten att bestämma hur tryggheten i kommunen förverkligas och finansieras. Hos den avtalsbrandkår som drabbas är reaktionen åter helt entydig: ”Är det såhär samhället uppskattar vårt arbete?” Samhället har heller inte råd med detta. Som en grund för nedläggningar har anförts branschens behov att spara. (* även redaktionen känner somliga namn) Visst skall varje regionalt räddningsväsende ha ett förtroendemannaorgan bestående av flera medlemmar men i praktiken har de flesta sådana berövats allt egentligt beslutande.”. I många regioner har räddningsverkets informationsmonopol dessutom lett till en mörkläggning av avtalsbrandkårernas faktiska roll inom räddningsväsendet som helhet. För det andra fråntogs kommunerna all sakkunskap inom trygghet och säkerhet. För det flesta avtalsbrandkårer utgör kostnaderna endast en bråkdel av räddningsverkets kostnader, men ändå lyckas man få det att se ut som om man skulle spara genom att lägga ner. Orsaken har inte alltid legat i en attitydskada utan i det att man helt enkelt inte förstår sig på avtalsbrandkårsverksamhet och att den faktiskt inte intresserar. Ifall ett räddningsverk faktiskt har så överdimensionerade resurser att ersättande gratisresurser inte alls behövs för att upprätthålla samma servicenivå så har verkets helhetsfinansiering nog länge varit på villovägar. ”Räddningsverket gör medan avtalsbrandkårerna på sin höjd sysslar”. Å andra sidan, hur skulle våra beslutsfattare på riktigt veta om ingen på riktigt berättar hur det är. Inte i något enda fall. Sådan kan kommunerna förvisso fortfarande beställa av räddningsverket, förutsatt att man förstår att göra det och klarar av att förhålla sig sunt kritisk till en ibland rätt fördomsfull sakkunskap. Även om en effektivering varit på agendan så har man i stället för äkta uppmuntran och stöd mest valt att använda verktygen begränsning och förvårande. Det har samhället inte råd med
Jag sätter stort värde på Vapepaverksamheten och på de cirka 280 uppdrag som organisationen på årsbasis utför över hela Finland. Eller vill man målmedvetet göra avtalsbrandkårsverksamheten så osynlig och betydelselös som möjligt. Om man på en arbetsplats gör någon arbetstagares insats betydelselös och undviker att lägga märke till honom kan man till och med tala om arbetsplatsmobbning. Från avtalsbrandkårernas brandstationer rycker man ut på alarmuppdrag cirka 230 gånger per dygn. Normalt i den bemärkelsen att man inte behöver överdriva men inte heller glömma bort oss. För att lyfta fram den delen av verksamheten har man inom Finlands Avtalsbrandkårers Förbund börjat använda uttrycket ”avtalsbrandkår med personliga avtal” (förkortningen PBK har ännu inte helt vunnit fotfäste). Så bör man även handla i praktiken. Då avtalsbrandkårernas dagliga insats inte framgår av den dagliga informationen förblir allmänhetens kännedom om avtalsbrandkårerna svag. De uppgifterna kräver ett starkare engagemang än endast frivillighet och hobbyverksamhet – därför talar man även om avtalsbrandkårer och avtalsbrandkårsverksamhet. Avtalsbrandkårerna med personliga avtal (PBK) bör lyftas fram DET MEST OSYNLIGA av det som osynliggjorts är dock klarast den brandkårsverksamhet som baserar sig på personliga (arbets)avtal. Kraven på utryckningsberedskap och – säkerhet är höga. Inte heller det är rätt. Tyvärr har det gått just precis på det viset. Att glömma eller möjligast osynliggöra en organisation – avtalsbrandkårerna – är organisationsmobbning, vilket jag redan tidigare påtalat. skallgång efter försvunna personer.” Inom brandkårerna utför man på basen av avtal dagligen arbete som ligger på myndigheternas ansvar. Månne man ur dessa siffror kunde dra Avtalsbrandkårsverksamheten dränks i den allmänna frivilligheten något slags slutsats om verksamhetens tyngd. Det räcker med att vår betydelse klart kommer fram. 58 BRANDKÅRISTEN 68 BRANDKÅRISTEN VILDMANNEN VILDMANNEN Isto Kujala MAN SKULLE ÖNSKA att avtalsbrandkårsverksamheten skulle komma fram på ett normalt sätt då man diskuterar trygghet och säkerhet. Sådana avtalsbrandkårer finns det i Finland 200 stycken.. Den delen av avtalsbrandkårsverksamheten kommer fram i ännu mindre grad än avtalsbrandkårsverksamheten i FBK-form. Antalet avtalsbrandkårsutryckningar var förra året 83 229. Ur informationen från räddningsverken bör man kunna utläsa avtalsbrandkårernas andel av alarmuppdragen DÅ MAN I TIDERNA övergick till ett regionalt räddningsväsende såg vi som ett av hoten det att man inte mera skulle se avtalsbrandkårernas andel av alarmuppdragen, utan att de skulle gömmas undan som en del av räddningsverkens verksamhet. Kännedomen har å andra sidan en koppling även till brandkårernas medlemsrekrytering. Det är svårt satt hålla sig i skinnet då man i diskussionerna på evenemanget Suomi-Areena i en och samma mening betonar aktörer av mycket olika tyngd, såsom i stil med: ”Inom säkerheten är det betydelsefullt med frivilligbrandkårer och exempelvis Vapepa-organisationen som på ett lyckat sätt verkar som myndigheternas stöd vid bl.a. I avtalsmodellerna och i en del ingångna avtal kan man utläsa att räddningsverket då man informerar om alarmuppdragen även bör föra fram de avtalsbrandkårer som deltagit under deras riktiga namn
Kesällä julkaistu 112 Suomi -älypuhelinsovellus on ensimmäinen merkki siitä, että jotain on kuitenkin tapahtumassa. MILLAISET OVAT HÄTÄKESKUSTEN ENSIKOKEMUKSET 112 SUOMI -SOVELLUKSESTA. LATAUSMÄÄRÄT LAITEKOHTAISESTI: – Windows Phone 42 487 (tilanne 5.8.) Google Play 83 180 (tilanne 4.8.) App Store 58 719 (tilanne 4.8.) Jolla 667 (tilanne 6.8.) Yhteensä 185 053 latausta PALJONKO PAIKANNUKSIA ON TEHTY SOVELLUKSEN AVULLA. – Digian sovelluksen kehittämisessä on tehty yhteistyötä Hätäkeskuslaitoksen Suomi on ollut digitalisaation uranuurtaja, mutta tänään mitä ilmeisimmin vain keskikastia. Kysyimme Hätäkeskuslaitoksen hätäkeskuspalvelujen johtaja Marko Niemiseltä, missä mennään uuden sovelluksen kanssa. Kysyimme hätäkeskuspalvelujen johtaja Marko Niemiseltä: Ensikokemukset älypuhelinsovelluksesta. PALOKUNTALAINEN 68 59 TAHTOO TIETÄÄ Palsta tiedonjanoisille TÄMÄ PALSTA antaa lukijoillemme ainutlaatuisen mahdollisuuden saada asialliseen pelastusalaa koskevaan kysymykseen vastaus melkein keneltä tahansa. 2 viikkoa): 566 puhelua • Heinäkuu (koko kuukausi): 1280 puhelua • Elokuu (6.8. HÄTÄKESKUSLAITOKSEN HÄTÄKESKUSPALVELUJEN JOHTAJA Marko Nieminen LISÄTIETOJA kanssa, kuten olemme edellyttäneet. asti): 164 puhelua ONKO SOVELLUKSEEN TULOSSA LISÄOMINAISUUKSIA, KUTEN FRESS112-SOVELLUKSESSA ON. Kysy ministereiltä, kansanedustajilta, johtajilta, päälliköiltä, asiantuntijoilta tai vaikka rivipalomiehiltä tai sopimushenkilöiltä. Palautetta on tullut paljon ja se on ollut pääosin myönteistä. Sen kautta soitettaessa hädässä olija näkee myös oman sijaintinsa koordinaattitiedot hätäkeskustietojärjestelmässä käytettävässä WGS84-muodossa. – Erilaiset sovelluskehittäjät ovat olleet jo ennen 112 Suomi -sovelluksen lanseerausta yhteydessä meihin ja monia erilaisia sovelluksia löytyy maailmalta. – Ensikokemukset sovelluksesta ovat hyviä, ja se näyttää lyöneen lyhyessä ajassa hyvin läpi kansalaisten keskuudessa. Ja vieläpä anonyymisti ja aivan ilmaiseksi. Erityisesti Suomessa asuvat ulkomaalaiset ovat kiitelleet sen tuomaa apua hätätilanteisiin henkilöille, joiden on vaikea selittää omaa sijaintiaan. – Tällä hetkellä sovelluksen kautta soitettujen puheluiden lukumäärät ovat seuraavat: • Kesäkuu (n. Nyt on lähdetty liikkeelle perusominaisuuksista ja uusien ominaisuuksien aika on mahdollisesti myöhemmin. http://bit.ly/1PwRRvq. Muun muassa Punaisella Ristillä on Mobilemeans Oy:n toteuttama sovellus eri alustoille. ONKO KEHITTEILLÄ MUIDEN PALVELUTUOTTAJIEN VASTAAVIA SOVELLUKSIA. Olkoon kyse kansalaisen avunpyynnöstä viranomaisille tai pelastushenkilöstön hälyttämisestä, Suomi ei teknisesti ole enää maailman huippua
Musiikkitietous nollissa ETSIMME SIIS MUSIIKKITEOKSIA (lauluja), joiden sanoituksessa olisi mainittu joku seuraavista sanoista: palokunta, palomies, paloasema, paloauto. Eikun etsimään! Jatkamme vastausaikaa syyskuun loppuun!. Edellisen numeron musiikkivisa oli ilmeisesti aivan liian vaikea, tai sitten lukijoiden joukossa ei ole musiikki-ihmisiä. 60 PALOKUNTALAINEN 68 LETKUT SOLMUSSA PALOKUNTALAINEN-LEHDEN HISTORIAN aikana Letkut solmussa -visailuun on aina tullut vähintään yksi vastaus, parhaimmillaan kymmeniä. Sana sanoituksessa Kutsukaa poliisi ja palokunta kutsukaa poliisi, nään pahaa unta kutsukaa poliisi, mun tyttöni katosi kutsukaa poliisi...” Ne Luumäet – Motelli (kutsukaa poliisi) Vain yksi esimerkki monien joukosta. VAIN NIMENSÄ julkistamisluvan antaneelle voidaan myöntää palkinto. Vastauksia ei tullut ainuttakaan. Vastaukset osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi. Eniten biisejä löytänyt saa Palokuntalainen-lehden vuosikerran. Vastaukseksi kelpasi suomen-, ruotsintai englanninkielinen kappale, joka on julkaistu äänitteenä
@ Tilaa uutiskirje verkkosivuiltamme osoitteesta www.palokuntalainen.fi, Facebook-sivujemme kautta tai osoitteesta toimitus@palokuntalainen.fi TILAA VELOITUKSETTA PALOKUNTALAIS EN UUTISKIRJE! • Palokuntien nettisivut syynissä • Korttikyselyn tulokset. ENSI NUMEROSSA: www.palokuntalainen.fi TILAA PALOKUNTALAINEN! Hälytyskelpoisuus SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 30.10.2015! HUOM! Sammutustyökurssia odotellessa... Taustatietoja saat juttujen ohessa olevista linkeistä. Siinä käsitellään alan ilmiöitä lyhyesti. Kirje ilmestyy joka viikko. “Jos kaikki suhtautus viinaan niinku mä, onnettomuudet vähenis puoleen.” Savusukellus, korkeanpaikantyöskentely, ikä, kunto, terveys, terveydentila jne
KANSALAISTEN KANNALTA pelastustoiminta on poliisin ohella näkyvin ja konkreettisin sisäisen turvallisuuden osatekijä. PELASTUSOPISTO ON pitkään kärvistellyt rahoitusongelmissa ja apua ei ole nytkään näköpiirissä. HALLITUS PAUKUTTELEE henkseleitään ja luo 50 miljoonan lisäsatsauksen uutisoinnilla turvallisuuden tunnetta, joka kuitenkaan ei mitenkään näy pelastustoimessa tai -toiminnassa. SEURAAVASSA KAHDESSA sisäisen turvallisuuden määritelmässä on punaisella ne osa-alueet, joille hallitus on kohdistamassa lisämäärärahoja yhteensä 50 miljoonaa euroa: 1.SISÄINEN TURVALLISUUS määritellään ”Kokonaisturvallisuuden sanasto” (SPEK ja Sanastokeskus 2014) -teoksessa viiteen alakohtaan: yleinen järjestys ja turvallisuus, rajaturvallisuus, pelastustoimi, pelastustoiminta ja pelastuspalvelu (EU-tasolla). Yksi näistä lisäyksistä kohdistetaan sisäiseen turvallisuuteen. Lisäksi sisäministeriön tehtäviin kuuluvat kansainvälinen siviilikriisinhallinta ja kansainvälinen pelastustoiminta. MIKSI. AINUT KOTIMAAN pelastustointa sivuava määrärahalupaus kohdistuu Hätäkeskuslaitokseen. 2. KOSKA MEILLÄ on kunnallinen pelastustoimi ja valtion vastuulla olevien pelastustoimen osa-alueiden puolestapuhujien ja lobbareiden määrä on olematon. On suorastaan pöyristyttävää, että muun muassa seuraavia tosiasioita ei kerrota avoimesti kansalaisille: PELASTUSTOIMELLE JA -TOIMINNALLE EI ole luvassa euroakaan lisämäärärahaa. Pelastushenkilöstön (ammattihenkilöstö, sopimushenkilöstö, vapaaehtoinen pelastuspalvelu…) hälyttämistä ja sen ongelmien korjaamista sisäministeriössä ei edelleenkään oteta vakavasti, vaikka kyseessä olisi vain murto-osan satsauksesta sisäisen turvallisuuden lisämäärärahaan verrattuna. On suorastaan pöyristyttävää, että tosiasioita ei kerrota avoimesti kansalaisille.”. Pelastustoimeen ja -toimintaan kohdistuu tällä hetkellä leikkauspaineita, joiden toteutuessa valtakunnan sisäisen turvallisuuden taso laskee vääjäämättä. KANSLIAPÄÄLLIKKÖ PÄIVI NERGIN mukaan sisäiseen turvallisuuteen kuuluu yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen, pelastusja meripelastustoimen ylläpitäminen, rajaturvallisuuden ylläpitämiPelastustoimelle taas luu käteen nen, maahanmuuton hallinta, laajamittaisen maahantulon hallinta ja hätäkeskustoiminta. Toisin on muiden sisäisen turvallisuuden osa-alueiden laita. Perussyy on rakenteellinen: kunnallinen pelastustoimi. Ehdotus sisälsi pääasiassa leikkauksia, mutta – yllätys, yllätys – muutaman määrärahan lisäyksenkin. 62 PALOKUNTALAINEN 68 LIEKINHEITTÄJÄ LIEKINHEITTÄJÄ HALLITUKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS vuodelle 2016 julkaistiin elokuun puolivälissä
Tehtaantie 12 l 29630 Pomarkku puh. 02 634 3800 l info@peravaunutaloviitala.. PERÄVAUNUJA ota yhteyt tä, testaa ja koe itse! Sauramonkuja 1, 55800 Imatra Puh. 05 680 7700 | Fax 05 680 7750 info@teknosafe.fi www.teknosafe.fi x380 lämpökamera erinomainen kuvanlaatu ja tarkkuus suuri resoluutio 388x284 pieni ja kevyt rakenne optiona jatkuva videotallennus
Täysin uusi Mercedes-Benz Vito ylittää riman ennätys kor keudesta. alv. www.mercedes-benz.fi/vito. 010 569 3623 Hannu Gunnar, puh. Edistyksellinen turvallisuus, huikea ajettavuus, 7G Tronic aito automaattivaihteisto momentinmuuntimella, ILS led -valot – ominaisuuksia rajattomasti. 010 569 3628 Puhelun hinta kotimaan kiinteän verkon lankaliit tymästä 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min, matkapuhelinliittymästä 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min (hinnat sis. 24 %). Kysy lisää! KehäVeho Paloja pelastusautomyynti Lommilanrinne 3, 02740 Espoo Markku Andersson, puh. Uusi Mercedes-Benz Vito. Etuveto, takaveto, neliveto