Palokuntalainen 70/2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

IRTONUMERO 8 € • 31.12.2015 • ISSN 1798-2685 70 raivausauto VPK:lle HÄLYTYSKELPOISUUS: TERVEYS • EVAKUOINTIHARJOITUS KOTKASSA
VUOSIKERTA • AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN • ISSN 1798-2685 TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, puh. 24 34 52 TOIMITTAJA Isto Kujala AVUSTAJA Jarno Joensuu AVUSTAJA Sasu Mäkinen ULKOASU Anna Broholm HALLINTO Maria Salo NRO 70 PELASTUSALAN ERIKOISLEHTI • 14. 0400 504 678 KANNEN KUVA Pekka Koivunen TAITTO JA ULKOASU Anna Broholm/ PieniSuuri Idea PAINO Euraprint Oy KUSTANTAJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja, Yhdystie 6, 29250 Nakkila, Y2242549-9, Alv. Ollikainen ILMOITUKSET, TILAUKSET JA TALOUS maria.salo@palokuntalainen.fi, Maria Salo, puh. VARMISTA, ETTÄ saat Linkkivinkit parillisina viikkoina sähköpostiisi tilaamalla se lehtemme nettisivuilta tai lähettämällä osoitteesi toimituksen sähköpostiin. PALAUTE sähköpostitse toimitus@palokuntalainen.fi PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen TOIMITTAJA Silvio Hjelt Pelastuslaitos harjoitteli massiivista evakuointia.. Linkkivinkkeihin on koottu luokitellusti pelastusalan kiinnostavimmat uutiset, tapahtumatiedot, tiedotteet jne. Vaihtoehto mönkijälle. LINKKIVINKIT JOKA TOINEN VIIKKO PALOKUNTALAINEN -LEHDEN lähettämä uutiskirje (Kootut uutiset) päättyy ja se korvautuu uudella parillisina viikkoina ilmestyvällä Linkkivinkki -sähköpostilla. 040 501 8721 TOIMITTAJAT Silvio Hjelt ja Isto Kujala AVUSTAJAT Sasu Mäkinen ja Jarno Joensuu OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. rek. SISÄLTÖ • NRO 70 PÄÄKIRJOITUS PÄIVÄN POLTTAVAT KIPINÄT “HIKLU” VAUHTIIN SOPIMUSPALOKUNTALAISEN HÄLYTYSKELPOISUUS: TERVEYS SATUNNAINEN OHIKULKIJA LÄMPÖKAMERAMIES EVAKUOINTIHARJOITUS SUOMEN SOKERIN TPK MIELIPIDE: VAPAAEHTOISRESURSSIT TEHOKÄYTTÖÖN 5 6 24 9 32 33 34 38 42 46 48 50 52 54 59 60 61 62 22 KALUSTOKULMA: PORIN VPK:N RAIVAUSAUTO ONE SEVEN -PAINEVAAHTO TUOTEUUTUUDET TELEMAASTOAJONEUVO BRANDKÅRISTEN TAHTOO TIETÄÄ LETKUT SOLMUSSA ENSI NUMEROSSA LIEKINHEITTÄJÄ WWW.PALOKUNTALAINEN.FI Sopimuspalokuntalaisen hälytyskelpoisuus. HUOM! Julkaisemme myös linkkejä palokuntien sivuille. Linkkivinkit -kirjeeseen on lukijoilla myös mahdollisuus vaikuttaa lähettämällä mielenkiintoiset vinkit osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi
Henkilörajoitteet: enintään 150 osanottajaa ilmoittautumisjärjestyksessä, enintään neljä henkilöä per jäsenpalokunta. Korvaukset... Kalustoasiat... PAKOLLINEN ILMOITTAUTUMINEN 26.1.2016 KLO 16.00 MENNESSÄ osoitteeseen isto.kujala@sspl.fi ”KENTÄLLÄ ON PUHEENVUORO” Työterveyshuo lto... Pelastusalan seminaareissa kuullaan tavallisesti vain päättäjiä ja asiantuntijoita. Seminaari ja cocktaibuffet on veloitukseton jäsenpalokuntien jäsenille. Suhteet ammatt iväkeen ... Sopimu kset... Sopimuspalo kunnat vasteissa.... Nyt äänessä ovat sopimuspalokuntalaiset eri puolilta maata …ja päättäjät kuuntelevat. SSPL kääntää asian päälaelleen. Jos haluat kuulla kuinka sopimuspalokunnilla menee, tule paikalle! SSPL:n 15-vuotisjuhlaseminaari: Lauantaina 6.2.2016 klo 13 – 16 Tampere-talo, Rondo-sali Yliopistonkatu 55, Tampere Seminaarin jälkeen cocktailbuffet
Nämä järjestelmät tarjoaisivat aivan uusia mahdollisuuksia tehostaa pelastustoimintaa ja – mikä tärkeintä – tuottaisivat kaivattuja säästöjä. Viikoittain julkaistaan sovelluksia, jotka muuttavat ihmisten totuttuja toimintatapoja ja tehostavat arjen tehtäviä. Digitalisaation aika on nyt Turvallisuustoimialojen tietojärjestelmähankkeet ovat edelleen melkoinen sekametelisoppa.”. AINUTTAKAAN VOIMAKASTA puheenvuoroa pelastushenkilöstön hallintaja viestintäjärjestelmän kehittämisen puolesta ei ole kuulunut pelastuslaitosten johtajilta tai sisäministeriöstä. MITÄÄN JÄRKEVÄÄ valtakunnallista kehitystä pelastustoimen digitalisaation saralla ei ole saatu, eikä nykymenolla saada aikaan, koska 22 pelastuslaitosta kulkevat kukin omia polkujaan. SUOMESSA ON erinomaiset tiedolliset ja tekniset valmiudet toteuttaa mitä erilaisimpien toimintojen digitalisointi – jos niin halutaan. Kumppanuusverkosto on isoissa asioissa silmänlumetta. 70 • PALOKUNTALAINEN 5 PÄÄKIRJOITUS PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen DIGITALISAATION VAUHTI on huimaa. ERICAN viivästyminen on näkyvin osoitus siitä, että kaikki ei ole kohdallaan. Niinpä. ESIMERKKI ISOSTA digitalisaatioon liittyvästä asiasta, jota ei jostain syystä mielletä tärkeäksi, on pelastushenkilöstön hälyttäminen. Sopimuspalokuntasektori on jo yli kymmenen vuoden ajan toistuvasti esittänyt pelastushenkilöstön hälyttämisjärjestelmän kehittämistä ottaen mukaan kaikki alan toimijat: päätoiminen henkilöstö, sopimuspalohenkilöstö, erilaiset vapaaehtoistoimijat (Vapepa) ja jopa yksityiset turvallisuustoimijat. DIGITALISAATIO ON edennyt niin paljon viime vuosien aikana, että enää ei pitäisi puhua pelkästään hälyttämisestä, vaan koko pelastustoimen henkilöstöresurssien hallinnasta. Pelastusosasto on toistaiseksi kynnetön. Digitalisaatio etenee kuitenkin vääjäämättä, ja pelastusalankin on herättävä toimimaan. TOSIASIASSA TURVALLISUUSTOIMIALOJEN tietojärjestelmähankkeet ovat edelleen melkoinen sekametelisoppa. Mutta onhan meillä ERICA ja vaikka kuinka paljon tietojärjestelmien kehityshankkeita, sanovat asioista päättävät. Veronmaksajat eivät kauan katsele hyvällä digitalisaation avulla saatavien kustannussäästöjen lykkäämistä. Valtaosa suomalaisista käyttää päivittäin useita erilaisia sovelluksia niin älypuhelimillaan kuin tietokoneillaan. Kaikki tärkeimmät ratkaisut tehdään muualla välittämättä siitä, mitä pelastusjohtajien paljon kehumassa kumppanuusverkostossa on muka ”päätetty”. Tällä hetkellä on olemassa kaupallisia henkilöstönhallintaja viestintäjärjestelmiä, jotka pienin muutoksin olisivat sovellettavissa pelastustoimeen. Näin on tehtykin, paitsi pelastusalalla. Vahvatahtoisia keittäjiä on liian monta
Tällä hetkellä, kun löysät ovat housuissa, kaikki negatiivinen haittaa asiantilan korjaamista. Tai, että musliminaista ei ensihoitajamies saa välttämättä käsitellä, kuten pitäisi. Jokaisen pelastusalalla toimivan tulee olla toimintakykyinen kriisitilanteessa. Jokainen vahingontai väkivallanteko toista osapuolta kohtaan vain pahentaa tilannetta. Se ei nyt vaan toimi. Turvallisuusviestintää vastaanottokeskuksissa voisi laajentaa huomattavasti. Ennakoiva paloturvallisuus, alkusammutus, hälyttäminen, poistumisharjoitukset, ensiapu… Tällä hetkellä palokunnat ajavat hälytystehtävissä keskuksiin päivittäin. Negatiivinen asenne on tässä tilanteessa tyhmyyttä. Suomalaisten on aivan turha sytytellä paloja vastaanottokeskuksissa, ampua ilotulitteita, heitellä kiviä, huudella maahanmuuttajille tai laukoa rasistisia vitsejä. Automaattihälytyksiä aiheutuu muun muassa tupakoinnista ja ruoanlaitosta – pääosin tietämättömyydestä. Samaan aikaan monien pelkäämät, vieraista kulttuureista saapuneiden henkilöiden aiheuttamat ongelmat ovat lisääntyneet merkittävästi. Työtä ja toimintaa vailla olevat, keskuksiin sullotut turhautuneet turvapaikanhakijat ovat monin tavoin ilmiselvä uhka tulevaisuudessa, jos heitä ei saada tekemään järkeviä asioita mahdollisimman pian. Nyt meillä on kriisi, joka vaatii määrätietoista hoitamista. Mikä tai kuka kieltää turvallisuusasioiden voimakasta esille ottoa vastaanottokeskuksissa. Myös puheiden tasolla. Muutamassa kuukaudessa tilanne on kuitenkin saatu jotenkuten hallintaan. Molempiin suuntiin. Ne voidaan tehdä vain määrätietoisen positiivisella asenteella ja Maahanmuuton ongelmat heijastuvat myös pelastusalalle tajuamalla ongelmat isossa mittakaavassa. Palokunnat voivat olla vahvasti mukana asiantilan korjauksessa. Useita palonalkuja on syttynyt turvapaikanhakijoiden huolimattomasta tulenkäytöstä. Niin ammattikuin sopimuspalokunnissa asenteiden miettiminen on tärkeää. Yksisilmäinen äärikäyttäytyminen ei nyt auta. Pelastustoimi ja yksittäiset palokunnat voivat tehdä paljon yhteisen asian eteen.. Tapahtunut mikä tapahtunut, on korjaavien toimenpiteiden aika. Myös sopimuspalokuntien ensivasteyksiköt ovat saaneet ensituntumaa vastaanottokeskuksien maailmaan. 6 PALOKUNTALAINEN • 70 PÄIVÄN POLTTAVAT TURVAPAIKANHAKIJOIDEN MÄÄRÄN räjähdysmäinen kasvu yllätti Suomen viranomaiset loppukesästä. Ongelmien ilmentymistä on myös yritetty peitellä tai vähätellä. Ensihoitajat ovat kohdanneet tilanteita, joissa miespotilas tai hänen läheisensä eivät ole suostuneet esimerkiksi kahden naisensihoitajan tekemiin hoitotoimenpiteisiin. Tosiasia on kuitenkin se, että meillä on joukko ongelmia, jotka koskevat suoraan myös pelastusalaa
Jos tehdään asiaa havainnollistava yksinkertaistus, saadaan kuva siitä, mitä on tapahtumassa. Vuonna 2010 kalustomäärärahoilla olisi saanut 160 sammutusautoa eli seitsemän autoa per laitos. 70 • PALOKUNTALAINEN 7 PÄIVÄN POLTTAVAT PELASTUSLAITOSTEN KALUSTOMÄÄRÄRAHAT olivat korkeimmillaan vuonna 2010, noin 40 miljoonaa euroa. Pelastusalan kalustohankinnat ovat euromääräisesti vain pieni murto-osa verrattuna puolustusvoimien kalustohankintoihin. Yksi täysin varusteltu sammutusauto maksaa noin 250 000 euroa. Kyseessä on viime kädessä kansalaisten turvallisuus. Vuosittain hankittavien sammutusautojen määrä on huomattavasti laskelmassa esitettyä pienempi. Vuoden 2015 rahoilla enää 120 autoa eli viisi autoa per laitos. Kalustoinvestoinnit sisältävät todellisuudessa paljon erilaisia ajoneuvoja ja laitteita kuten veneitä, moottorikelkkoja, mönkijöitä, perävaunuja, tarkastusautoja, miehistöautoja, hyvin kalliita erikoisautoja jne. 25 % leikkaus määrärahoissa vaikuttaa kaluston kierrätykseen merkittävästi. Erilaiset leikkaukset ovat syöneet määrärahoista neljänneksen. Vaikka puolustusmäärärahojen lisääminen on Suomessa mitä ilmeisimmin paikallaan, pitää päättäjiä aika ajoin muistuttaa myös arjen turvallisuudesta. Pelastustoimen vaikuttajien soisi pitävän nykyistä paremmin alan puolia yhä tiukentuvassa taloustilanteessa. Kalustoinvestoinnit romahtaneet Perussammutusautojen kierto hidastuu, autokanta vanhenee. Ennuste vuoden 2015 toteutumaksi on reilusti alle 30 miljoonaa euroa. Suomen pelastustoimi kestää nykyiset leikkaukset, mutta määrärahojen jääminen nykyiselle tasolle tai niiden alentuminen nykyisestä on haitallista pelastustoiminnan tehokkaalle ja turvalliselle hoitamiselle tulevaisuudessa. Käytettävissä olevat sammutusautot ovat jatkossa aiempaa vanhempia kierron varrella olevissa palokunnissa. Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen. Kierron alkupäässä eli ammattiasemalla vuoden tai parin nykyistä vanhemmalla autolla ajaminen ei ole ongelma, koska kyseessä on kuitenkin uusi, korkeintaan muutaman vuoden ikäinen auto. Romahdus vaikuttaa palokuntiin viiveellä, mutta vääjäämättömästi. Mitä pidemmälle ketjussa mennään, sitä enemmän ongelmia alkaa esiintyä
KYSYIMME TULOKSESTA kommenttia SSPL:n toiminnanjohtaja Isto Kujalalta. Tästä korttikyselystä ei selvinnyt, mikä on aivan viime aikoina hälytysosastoihin tulleiden kuorma-autokortillisten määrä. Kohtuullista sen takia, että nuoret eivät enää aja kuorma-autokorttia sen hyvin rajallisen käyttömahdollisuuden takia. Pienin ”korttiprosentti” oli 33 ja suurin 100. 8 PALOKUNTALAINEN • 70 PÄIVÄN POLTTAVAT Sopimuspalokunnissa kuorma-autokortillisia on Ensimmäisen korttikyselyn saalis oli laiha. – Tilanne on vielä hyvä, mutta ongelma on kuitenkin edessä ja pahenee lähivuosina. HSPKpalokunnilla kuorma-autokortillisten määrä oli selvästi suurempi kuin vpk-sopimuspalokunnilla. – Tämä ei riitä, vaan asiaan tulee kiinnittää huomiota niin palokunnissa kuin pelastuslaitoksissakin. Korttiasiaan on kiinnitettävä huomiota SSPL sai voimakkaalla taustatyöllä lakiin poikkeuksen, että 18 vuotta täyttänyt sopimuspalokuntalainen tai pelastajaopiskelija voi saada ajoluvan palokunnan raskaan kaluston kuljettamiseen ennen ”laillista” 21 vuoden ikää. Kuorma-autokortillisten määrän väheneminen koetaan jo uhkaavan palokuntien lähtövarmuutta. Pelastuslaitosten passiivinen suhtautuminen asiaan on esimerkki tyypillisestä toiminnasta sellaisen ongelman ratkaisemiseksi, joka ei ole vielä aivan akuutti; reagoidaan vasta sitten kun on liian myöhäistä. Vain noin 7 % kaikista sopimuspalokunnista vastasi, mutta tilastollisesti tulos on kuitenkin melko luotettava. – Tällä menolla hälytettävien perinteinen määrä eli hälytysosaston tavoitekoko tulee pian laskea kaavalla sopimusvahvuus kertaa viisi, toteaa Isto Kujala. Ei pidä odottaa niitä hetkiä, jolloin usealla palokunnalla ei ole lähtökykyä kuorma-autokortillisten henkilöiden puutteessa, päättää Isto Kujala. Koulutuksen valmistelu tulisi aloittaa mahdollisimman pian, kuten olemme jo useasti esittäneet. – On kohtuullista, että pelastustoimi vastaa ajokorttikoulutuksen kuluista henkilöautokortista kuorma-autokortiksi. Ei voida ajatella, että palokuntalainen kustantaa itse koulutuksen, joka tähtää pelkästään paloautolla ajoon. Liittoon saapuneiden tietojen mukaan joissakin palokunnissa jopa puolet uusista hälytysosastolaisista ei ole oikeutettu raskaan kaluston kuljettamiseen. Kujalan mukaan palokunnan sopimuslähtövahvuus on perinteisesti kerrottu kolmella tai neljällä, jotta on saatu tavoiteltava hälytysosaston koko. 70 %. Ratkaisuksi hän esittää, että korttikoulutus otetaan mukaan palokuntakoulutukseen. Kuorma-autokortti-ikä ei ole ainut ongelma, vaan myös kortin kalleus, kuvailee toiminnanjohtaja Kujala
TEKSTI JA KUVAT ISTO KUJALA virolaisille, että Suomessa viranomaiset vastaavat pelastustoimesta kuntien yhteistoimintana ja, että nämä viranomaiset huolehtivat pelastustehtävistä. Pelastustoimen strategian mukaan Virossa pyritään saavutamaan pohjoismaiden turvallisuuden taso vuoteen 2025 mennessä. Savusukellusta vapaaehtoiset palokunnat eivät tee. Ammattipalokunnat hoitavat pelastustehtävät Liina Kokk kertoi ennalta ehkäisevästä työstä ja turvallisuuskoulutuksesta ja siitä, kuinka vapaaehtoiset palokunnat on pyritty saamaan tähän toimintaan mukaan. Kristi Hunt kertoi pelastustoimen päätehtävien olevan: 1. Yllättäen myös hukkumisonnettomuuksien vähentäminen oli pelastustoimen tehtävä. Vapaaehtoisten palokuntien toiminta Virossa on harrastajamaista. Isännät saivat vierailusta muistoksi SSPL-standaarin. Myös liikenneonnettomuudet hoituvat ammattipalokuntien toimesta. Matkalla tehtiin vastavuoroisesti tunnetuksi myös Suomen pelastustoimea ja sopimuspalokuntajärjestelmää. Siihen esittely olikin päättynyt. ennalta ehkäisevä työ ja turvallisuuskoulutus, 2. Paloaseman erinomainen kalusto yllätti. Lukemat 709 sopimuspaloasemaa, 13 400 sopimuspalohenkilöä, 112 24h-ammattiasemaa ja 4 000 ammattilaista saivat isännät ihmettelemään heille aiemmin suomalaisten pelastusalan ammattilaisten kertomaa ”totuutta”. Assakun paloasemalla moderni kalusto SSPL:n ryhmä vieraili 10 km:n päässä Tallinnan keskustasta sijaitsevalla Assakun paloasemalla, jossa toimi sekä ammattiettä vpk-henkilöstöä. Vierailun järjestelyjen tukena oli suuri Suomen pelastustoimen ystävä, turvallisuusjohtaja Ants Muna. 70 • PALOKUNTALAINEN 9 KIPINÄT VIERAILULLA PEREHDYTTIIN Viron pelastustoimen järjestelyihin ja siihen, miten vapaaehtoisuuteen perustuvat palokunnat toimivat. Isännille tehtiin tunnetuksi Suomen pelastustoimen järjestelmää. Kertomatta oli jäänyt, että Suomessa pelastustoimen tehtävistä huolehtivat keskeisesti sopimuspalokunnat. Uutta tietoa isännille Suomesta Edelliset suomalaiset pelastustoimen vieraat olivat kertoneet SSPL:n edustajat Virossa SSPL:n edustajat pistäytyivät joulukuussa Viron pelastustoimen vieraina. Pelastustoimen tehtäviä ja paloasemia on alettu analysoimaan tarkasti. Ants Munalle luovutettiin Assakun paloaseman tiloissa ansioistaan SSPL:n hopeinen ansiomitali. Rivo Salongin mukaan Virossa on 72 ammattipalokuntaa ja niissä 1 700 palomiestä. Aseman ammattihenkilöstöstä osa toimii myös vapaaehtoisina palomiehinä. pelastustehtävät, 3. Pelastustoimella myös miinojen raivaustehtävä Viron pelastustoimen järjestelmää SSPL:n edustajille esittelivät Kristi Hunt, Liina Kokk ja Rivo Salong Viron pelastustoimen valtakunnallisesta johdosta. Rivo Salongin mukaan joidenkin vapaaehtoisten palokuntien tehtävät tulevat lähiaikoina muuttumaan. Keskeiset asiat kerrotaan YouTube-piirrosversiona kaikille virolaisille huomioiden myös heidän kielensä. Viron pelastustoimen järjestelmää SSPL:n edustajille esitteli Liina Kokk, Kristi Hunt ja Rivo Salong.. Vapaaehtoisia palokuntia on 112 ja näissä on 1 730 vapaaehtoista palomiestä. ammusten ja miinojen raivaaminen. Toiminnassa korostuu ennalta ehkäisevä työ. riskien hallinta ja onnettomuustilanteista oppiminen, 4. Vapaaehtoiset osallistuvat kykyjensä mukaan ensisijaisesti ennalta ehkäisevään työhön ja avustavissa tehtävissä tulipalojen sammuttamiseen. Analyysien perusteella on ilmennyt tarvetta monipuolistaa vapaaehtoisten palokuntien. Strategia ei Virossa ole ylätason asiakirja, vaan se on selkeästi haluttu jalkauttaa kansalaisten tasolle
Tule, niin tiedät, missä pelastustoimessa mennään, juuri nyt! Eläk sääki viel. Maahanmuuttoa, johtamista, kehittyvää pelastustoimea ja tietenkin itsehallintouudistuksen vaikutuksia pelastustoimeen käsitellään huippuesiintyjien voimin. – Logomossa on upeat puitteet ja siellä on helppo viihtyä, kuten Turussa yleensäkin. 10 PALOKUNTALAINEN • 70 KIPINÄT PÄIVIEN ISÄNNÄLLÄ Jari Sainiolla on tapahtumassa kaksi roolia; SPPL:n puheenjohtaja on myös isäntälaitoksen pelastusjohtaja. Koska päivät pidetään Suomen palokuntakulttuurin kehdossa, niin aiheet ovat Sainion mukaan kuumia ja viimeisen päälle ajankohtaisia. Pelastusjohtaja Jari Sainio on erityisen ylpeä laadukkaan ohjelman lisäksi myös tapahtumapaikasta ja tietysti kotikaupungistaan Turusta. Jos haluu käydä tois puol jokke, niin Föri vie. Päivien aiheet pureutuvat ajankohtaissi asioihin pelastusalan uuristuksest maahanmuuton kysymykssi. Sainion tervetulotoivotus noudattelee perinteistä turkulaista kaavaa, jossa lukija tarvitsee Turku-Suomi-sanakirjaa (katso infolaatikko): – Tervetuloo Turkkuseen tois puol jokke Logomoon. Helppo tul autol, junal, lentokoneel ja Fölil loppumatka. Samalla voi kerrata palokuntaetiketin käyttöä. Kuumia aiheita Palopäällystöpäivillä Jari Sainio.. Tosin muutoksen vauhti on juuri nyt niin kova, että keväällä kaikki voi jo olla toisin, mutta tarvittaessa ohjelma joustaa. Syventäviä keskusteluja voi sitten käydä kaupungilla Apteekissa, Pankissa tai vaikkapa Puutorin Vessassa. Sainio muistuttaa myös, että Palopäällystöpäivistä on edustava tapahtuma tutustua pelastusja ensihoitoalan palveluihin ja tuotteisiin. 7.-9.4.2016, Logomo, Turku Kui vaa pelastusalan ykköstapahtumaks noussut Palopällystöpäivät kyl mar sit järjestetään huhtikuus Turus kulttuurikeskus Lokomos. – Toivotan niin alamme ammattilaiset kuin sopimusväenkin tervetulleeksi Turkuun osallistumaan, vaikuttamaan ja tapaamaan tuttuja sekä tietty viihtymään. – Haluamme antaa osanottajille tuoreen kattauksen alan päivänpolttavista aiheista. Näyttelytilat ovat käytössä viimeistä neliötä myöten
info@pa-ve.fi . LISÄTIETOJA www.sppl.fi/koulutus_ja_tapahtumat/koulutushaku/palopaallystopaivat_2016.571.html Helppo tul autol, junal, lentokoneel ja Fölil loppumatka. KIPINÄT www.millog.fi Kunnossapitoa elinjakson alusta loppuun. HSL) Föri = Föri on Aurajoen poikki kulkeva kevyen liikenteen lossi, joka on rakennettu vuonna 1903. www.pa-ve.fi SALSAHÄLYTYSOHJELMISTO (03) 630 830 • ea@elektro-arola.. Turkku = Turku tois puol = (puolesta on kiistelty satoja vuosia) jokke = Aurajoki Föli = omaperäinen nimitys paikalliselle joukkoliikenteelle (vertaa esim. www.millog.fi Kunnossapitoa elinjakson alusta loppuun. • Hälytystiedot ja reitti kohteeseen • Ilmoittautumiset puhelimista tai hakulaitteista näytölle • Hälytysten ja ilmoittautumisten edelleenvälitys • VIRVE-, GSM-, IPja YLLI/SKL-liitännät • Ryhmätekstiviestien lähetysmahdollisuus • Ilmoitustaulu • Ajoneuvokäyttöön ääniohjattu navigointi ja statuspainikkeet Kuumia aiheita Palopäällystöpäivillä Eläk’ sääki viäl. Kalvipalokalusteet . = Hauska tavata pitkästä aikaa! TURKU-SUOMI-SANASTOA Jutun ingressi Turkuraattorin ( netello.fi/turkuraattori) mukaan = Pelastusalan ykköstapahtumaksi noussut Palopällystöpäivät järjestetään huhtikuussa Turussa kulttuurikeskus Logomossa. Jos haluu käydä tois puol jokke, niin Föri vie.”. Paanutie 8, 42700 Keuruu . www.millog.fi Kunnossapitoa elinjakson alusta loppuun. 0207 199 700 . • www.elektro-arola.. Päivien aiheet pureutuvat ajankohtaisiin asioihin pelastusalan uudistuksesta maahanmuuton kysymyksiin
Kaiken lisäksi ensihoidon ja pelastuksen vasteet noudattivat hieman eri kaavaa. Pyhärannan VPK:n jäsenistöstä on alan ammattiin lähtenyt neljä palomestaria ja kaksi pelastajaa sekä useita ensihoidon ammattilaisia. Vastuuttamisen myötä myös sitoutunut ydinryhmä on kasvanut. Henkilövalinnat ovat Saarisen mukaan sujuneet yksimielisesti. Nokittelua ja muuta eripuraisuutta ei ole ilmentynyt. Saarinen kehuu erityisesti oman palokuntanasa monipuolisuutta. Hän on pitkäjänteisellä toiminnallaan laajentanut ja monimuotoistanut palokuntaa uinuvasta kyläpalokunnasta hyvin toimivaksi valmiuspalokunnaksi. – Yhtenä tavoitteena jatkossa on tarjota nuorille tietoa alasta ja herättää heidän kiinnostustaaan mahdolliseen ammatinvalintaan pelastustai ensihoitoalalle. Rajamaan palokunnan ongelmat pääosin ratkenneet Pyhärannan sijainti kahden laitoksen (Varsinais-Suomi ja Satakunta) ja hätäkeskuksen (Turku ja Pori) rajalla on tuonut omat ongelmansa palokunnan operatiiviseen toimintaan. Ensivastetoiminnan alkaminen oli pitkälti Saarisen aktiivisuuden ansiota. Palokuntamme on todellinen moniosaajien keskittymä.”. Joukkoomme on ”soluttautunut” niin pelastuspuolen, ensihoidon kuin lievästi poliisin ammatinkin tuntevia henkilöitä. Tämä on Saarisen mukaan osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi. Tämä muodostaa yhdistykselle vankan perustan. SPPL nimesi Saarisen Vuoden 2015 sopimuspalopalokunnan päälliköksi joulukuussa. 12 PALOKUNTALAINEN • 70 KIPINÄT Vuoden sopimuspalokunnan päällikkö Kai Saarinen Palokunta nollatilasta sadan lähdön palokunnaksi Palokunnanpäällikkö Kai Saarinen on johtanut varsinaissuomalaista Pyhärannan VPK:ta jo 22 vuotta. Ongelmana oli rajan yli hälyttäminen, hätäpuheluiden yhdistyminen eri hätäkeskuksiin ja niissä muodostetut erikoiset vasteet. Hänen aloitteestaan Pyhärannan VPK:ssa toimii tänään aktiivisen hälytysosaston lisäksi myös palokuntanuorten ja -naisten osastot. – Alkuaikoina lisäselvittelyä ja ”edunvalvontaa” aiheutti melkein jokainen hälytystehtävä. – Kaikilla on omat tehtävänsä ja tämän seurauksena on saatu pois päällekkäisyydet. TULIPALOJEN SAMMUTTAMISEN ja muun pelastustoiminnan lisäksi Pyhärannan VPK on tuottanut ensivastepalveluja jo parinkymmenen vuoden ajan. – Valittujen ja vastuutettujen henkilöiden motivaatio on hyvä. Lisäksi edustettuna ovat myös muutkin siviiliammatillaan toimintaa tukevat henkilöt työkaluineen. Palokunta näyttää ulospäin järjestäytyneeltä, kun samaa asiaa ei hoida moni henkilö. ”Ministerimalli” yhdistyksen hallinnossa Palokunnassa otettiin muutama vuosi sitten organisaatiomalli, jossa kullekin henkilölle on määritelty oma vastuualue. – Palokuntamme on todellinen moniosaajien keskittymä
Näin rajalla toimiminen on kuluttanut aikaa ja resursseja. Harrastustuntejakin löytyy jo melkein 7 000. Palokunta on perustettu vuonna 1923 Santtion VPK –nimisenä. Asian korjaannuttua on se taas useasti seuraavan päivityksen jälkeen palautunut lähtökuoppiin. 70 • PALOKUNTALAINEN 13 KIPINÄT www.pyharannanvpk.fi Tänään hälyttäminen toimii pääosin hyvin. Laitoksen panos palokuntamme kehittämisessä on ollut merkittävä. Syynä ovat poikkeuksetta olleet hälytysten viiveet. Tapahtumaa odotettiin viikkokaupalla ja pelkona oli, että tarkastus tapahtuisi koulupäivän aikana. Lisäksi palokuntamme on eräissä piireissä saanut mainetta ”myöhässä keikalle tulevana palokuntana”. Kai Saarinen on 47-vuotias yrittäjä, joka aloitti palokuntatoiminnan vuonna 1988. – Yhteistyö laitoksen kanssa on toiminut hyvin. Saarisen perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi poikaa, jotka molemmat ovat mukana palokunnan toiminnassa. Silloinen kunnan palopäällikkö Vaito Valpio kävi vuosittain suorittamassa ruiskujen koeajot. INFO PYHÄRANTA ON noin 2 000 asukkaan kunta Varsinais-Suomessa, Satakunnan rajalla. Asioista vastaavia on ollut monia ja oikeille henkilöille asian tietoon saattaminen on ollut hankalaa. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen suuntaan Kai Saarisella on pääosin hyvää sanottavaa. Hälytystehtäviä Saarisella on takana reilusti yli 1 500. Tänään nimellä Pyhärannan VPK toimiva yhdistys on noin 50 jäsenen ja sadan hälytyksen palokunta. Taisi joskus tulla luvaton poissaolokin asian johdosta, muistelee Saarinen 1970-lukua. Pyhärannan VPK:n asema sijaitsee Ihoden kylässä kasitien varrella. Radioliikenteen ongelmia on edelleen, mutta niistäkin päästään Saarisen mukaan eroon pikkuhiljaa. – Kipinä toimintaan syttyi jo pikkupoikana, kun isä toimi kyläosaston sammutuperävaunun hoitajana. LISÄTIETOJA Kai Saarinen.. – Havaittujen ongelmien korjaaminen ja niistä reklamoiminen on ollut haastavaa
Vuonna 2014 palokuntanuoria oli alueella jo 167. Nuorisotyöntekijän nimeämisen tarkoituksena on edistää palokuntanuorisotyötä Suomessa, kohottaa palokuntanuorisotyön arvostusta sekä kiittää aktiivisesta toiminnasta.. Lisäksi nuoriso-osastoista kerätty yhteinen kilpailujoukkue on osallistunut kansainvälisiin Vuoden palokuntanuorisotyöntekijäpalkinto nuorisotyötoimikunnalle Åbolands Brandoch Räddningsförbundin nuorisotyötoimikunta elvytti Turunmaan saaristoalueen nuorisotoiminnan. CTIFkilpailuihin Puolassa 2015 Suomen edustajana. Turunmaan ruotsinkielinen alueliiton toimikunta päätti panostaa nuorisotyöhön ja tarttui toimeen, jotta palokuntanuoria saataisiin toimintaan lisää. VUONNA 2008 näytti siltä, että palokuntanuorisotyö olisi loppumassa Turunmaan saaristoalueella ja toiminnassa oli mukana enää yhteensä 26 nuorta. Pääsääntöisesti Vuoden Palokuntanuorisotyöntekijäksi nimetään yksittäinen palokuntanuorisotyöntekijä, mutta erityisin perustein voidaan nimetä myös palokuntanuorisotyöntekijöiden muodostama ryhmä. KIPINÄT Elfving Opasteet Oy Ab Vanha Valtatie 24, 12100 OITTI puh. Nykyään lähes jokaisessa alueen palokunnassa on toimiva nuoriso-osasto. 0207 599 600, fax 0207 599 601 asiakaspalvelu@elfvingopasteet.fi www.elfvingopasteet.fi OHJAA OIKEALLE TIELLE. Valinnan tekee Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön nuorisotyötoimikunta. Yhteistyön ansiosta järjestettiin viime kesänä FSB:n viikkoleiri Gyltössä, Korppoon saarella. Vuoden palokuntanuorisotyöntekijä –palkinto myönnetään tunnustuksena ansiokkaasta ja menestyksekkäästä työstä palokuntanuorisotoiminnan hyväksi. Toiminnan kehittämiseen on kuulunut vahvasti myös kannustaminen nuoriso-osastojen yhteistyöhön ja aktiivisuuteen. Paraisten, Kemiön, Västanfjärdin, Nauvon, Korppoon ja Houtskarin alueen nuoriso-osastot järjestävätkin säännöllisesti Action-viikonlopun useamman palokunnan voimin
Mutta suunnitelmaan kuuluu pakollisena aina henkilökunnan tai turvallisuushenkilöstön koulutus. Tuona aikana Pasi on tehnyt mediakampanjoita sekä pelastussuunnitelmien tekemisestä että omatoimisen varautumisen kursseista. Aluksi olen ollut sitä vastaan, että ulkopuolinen kirjoittelee niitä, mutta olen antanut periaatteilleni periksi, ja kirjoitan niitä suunnitelmallisesti haastaviin kohteisiin ja työpaikkoihin, joissa ei ole erityisiä vaaroja. Ira Pasi.. Vuodesta 2007 lähtien hän ollut päätoiminen turvallisuusasiantuntija Kaakkois-Suomen Pelastusalanliitossa. Molempia aihepiirejä käsiteltiin videoilla, joiden suunnitteluun ja käsikirjoittamiseen hän osallistui. Pasin vetämissä koulutuksissa paloturvallisuudella on iso rooli niin ennaltaehkäisyn, varautumisen kuin oikean toiminnan näkökulmasta. Varsinkin kun kouluttajalla on koulutus niin verissä, että hän ei voi päästää hyviä tilaisuuksia käsistään. Pasi on toiminut useita vuosia turvallisuuskouluttajana. Syksyn kuluessa niitä on tullut hyvä mokoma lisää. Hän on osallistunut useiden erilaisten turvallisuusaiheisten materiaalien suunnitteluun sekä ideoinut ja ohjannut esikoululaisille ja ensiluokkalaisille suunnattua mobiilipeliä, joka valmistuu vuoden lopussa. Pelastussuunnitelmaa käsittelevässä videossa hän myös esiintyi asiantuntijana. Vuoden paloturvallisuusviestijä -arvioinnin aikajaksolla Ira Pasi oli kouluttanut yli 1 600 ihmistä. Ira Pasia kiinnostavat monenlaiset paloturvallisuusviestinnän keinot. 70 • PALOKUNTALAINEN 15 KIPINÄT TURVALLISUUSASIANTUNTIJA PASI on innovatiivinen ja innostuva. Ira Pasi on koulutukseltaan kemian laitetekniikan diplomi-insinööri. – Kirjoitan myös pelastussuunnitelmia. Ira Pasi on vuoden paloturvallisuusviestijä Vuoden paloturvallisuusviestijäksi on valittu turvallisuusasiantuntija Ira Pasi Kaakkois-Suomen Pelastusalanliitosta. Hänen koulutettaviaan ovat olleet tavalliset kerrostalojen ja kylien asukkaat, työpaikkojen henkilöstö ja turvallisuusvastaavat, opiskelijat ja koululaiset, maatalousihmiset sekä toiset turvallisuuskouluttajat. – Tämä kohderyhmä on elinikäiselle oppimiselle otollisinta, ja koulutetut lapset toimivat turvallisesti myös aikuisena, pelin ideoija ja projektin vetäjä Pasi hehkuttaa. Finnish Security Awards –turvallisuuspalkintojen raadit arvioivat ehdokkaita erityisesti vuosien 2014–2015 saavutuksista. Hänet palkittiin Finnish Security Awards – turvallisuuspalkinnolla
Paikat kannattaa varata heti, kun myynti alkaa. Osallistujia oli tuolloin 1200. Lisäksi esitellään tulevaa Jehu Malja 2016 -kilpailua sekä kerrotaan kevään Palopäällystöpäivistä. www.lspel.fi/tulimeri LISÄTIETOJA Tälläkin kerralla nähdään Tulimerellä tanssia. Lauantaina perehdymme uusien autojen tekniikan (NCT) tuomiin haasteisiin sekä kilpa-autoista pelastamiseen. Tänä vuonna tanssista vastaa Déjà-Vu. – Vuoden 2016 risteily on rakenteeltaan perinteinen. Kuvassa vuoden 2014 esiintyjät tauolla. Järjestäjien mukaan risteilyn henkilömäärän lisäyksen esteenä on ainoastaan laivan kapasiteetti. Viime vuoden ennätysristeilylle osallistui 1997 henkilöä. Lauantain asiaohjelma toteutetaan laivan isossa takaravintolassa. Tulimeri tulvii Melkein 2000 laivalle, rannalle pari sataa Perinteisen Tulimeri-risteilyn suosio sen kun kasvaa. Lammisen mukaan vuoden 2017 risteily tulee olemaan pelkkää juhlaa. Tulimeri on Länsi-Suomen Pelastusalan Liiton rekisteröity tuotemerkki. – Kyseessä on kahdeskymmenes kerta, kun palokuntaväki suuntaa merelle Tulimeri-risteilyn merkeissä. Palokuntalainen -lehti on mukana Tulimerellä yhdeksättä kertaa.. Tulimeri toteutetaan Länsi-Suomen Pelastusalan Liiton, Kaakkois-Suomen pelastusalanliiton ja Uudenmaan Pelastusliiton yhteistyönä ja vastuullisena matkatoimistona toimii Matka-Vekka. Viihdepuolella kattaukseen kuuluvat Krisse Salminen, Ressu & Jussi, bilebändi Grooving High Allstars sekä tanssiryhmä Déjà-Vu. Viihdettä ja asiaa sopivasti annosteltuna. Ensimmäinen Tulimeri-nimeä kantanut ja valtakunnallinen palokuntaristeily risteiltiin vuonna 1998. 16 PALOKUNTALAINEN • 70 KIPINÄT – OTTAISIMME mukaan vaikka 3000 palokuntalaista, mutta sopivaa laivaa ei ole saatavilla Turku-Tukholma-reitillä, sanoo LSPeL:n järjestöpäällikkö Anssi Lamminen
Turvallisuuspalkinnon sai Hedengren Securityn toimitusjohtajan paikalta juuri eläkkeelle siirtynyt Kauko Pirskanen ja OHTO-innovaatiopalkinnon eWell-turvakonseptista Innohome Oy ja Vivago Oy. Tilaisuuden järjesti Turvallisuus & Riskienhallinta –lehti, Gaalassa jaettiin myös perinteiset Finnsecurity ry:n palkinnot. Messuilla (FinnSec, Kiinteistö, AudioVisual, Väri ja Pinta sekä ViherTek) vieraili kolmen päivän aikana lähes 15 000 kävijää. Opinnäytetyöpalkinnot saivat Timo Järvinen Seinäjoen amk:sta, Joonas Kuisma Laurea amk:sta ja Lauri Saulio Turvallisuusjohdon koulutusohjelmasta. 70 • PALOKUNTALAINEN 17 KIPINÄT TURVALLISUUSALA PALKITSI ensimmäistä kertaa toimijoitaan Finnish Security Awards –gaalassa. Turvallisuusala palkitsi FinnSecillä Kiinteistöja turvallisuusalan messukokonaisuus kokosi Helsingin Messukeskukseen yhteensä 430 yritystä marraskuusssa. Finnish Security Awards 2015 Turvallisuusalan valopilkku: Ylikonstaapeli, nettipoliisi Marko Forss Vuoden turvallisuusteko: Vauvan pelastus toukokuussa merestä Helsingin Kaivopuistossa, pelastajana Faiz Chisty Vuoden Paloturvallisuusviestijä: Ira Pasi Vuoden kyberturvallisuustutkija: Mikko Siponen Vuoden turvallinen asuinympäristö: Riihimäen kaupunginosa Peltosaari Vuoden kansainvälinen saavutus: Mielenrauha Koulutuspalvelut Oy:n liiketoimintasaavutukset Aasiassa Turvallisuusalan elämäntyöpalkinto: Markku Vuorela Turvallisuusalan yhteistyön edistäjä: Pirkanmaan turvallisuusklusteri Vuoden Turvallisuusyritys: Arvolukko Oy
Laajemmista jutuista voi olla yhteydessä päätoimittajaan. Käytännössä joka viikonloppu joku yhdistyksistä juhlii tasavuosiaan. 18 PALOKUNTALAINEN • 70 KIPINÄT KIPI SSPL:N HALLITUKSEN jäsen Timo Koski tervehti Suomen Sopimuspalokuntien Liiton puolesta Lokalahden VPK:ta 80-vuotisjuhlassa marraskuussa. Yhtä juhlaa PELASTUSTOIMEN JA varautumisen vastuualueen johtaja Kimmo Kohvakka tervehti Oulunkylän VPK:ta palokunnan 115-vuotisjuhlassa marraskuussa.. Ryhmäkuvassa aktiivisia ja palkittuja palokuntalaisia. SUOMESSA ON yli 500 palokuntayhdistystä ja noin 200 toimenpidepalkkaisten palokuntayhdistystä. Otamme mielellämme vastaan tekstija kuvamateriaalia Yhtä juhlaa -palstallemme ja julkaisemme niitä tilan niin salliessa. POSION VPK juhli 60-vuotistaivaltaan marraskuussa
70 • PALOKUNTALAINEN 19 KIPINÄT HÄTÄKESKUSPÄIVYSTÄJÄKURSSI 27 SUKUNIMI ETUNIMET KOTIKUNTA Harju Timo Aulis Oulu Helanen Maijastiina Oulu Järvi Riina Johanna Turku Kantelinen Sanna Kaisa Helsinki Karhu Sinna Anniina Kuopio Kunttu Anne Pauliina Turku Lamminmäki Sari Johanna Helsinki Lohikainen Anu Maarit Varkaus Långskog Anniina Päivi Helena Kurikka Markkula Iina Matilda Eura Miettinen Hanna Helena Kuopio Niemi Lilly Anna Emilia Helsinki Nikola Minna Anneli Espoo Nuutinen Sanni Karoliina Kerava Ojala Roope Otto Artturi Miehikkälä Ollikainen Miraliisa Kuopio Rintala Iida-Maria Helsinki Ruotsalainen Emma Kati Emilia Kuopio Ruuskanen Virpi Annukka Kuopio Valkonen-Hård Jaana Marketta Jyväskylä PELASTAJAKURSSI 88 SUKUNIMI ETUNIMET KOTIKUNTA Arkko Janne Oskari Rovaniemi Auroila Jukkapekka Lahti Biskop Jonatan Martin Turku Eklund Vesa-Matti Turku Harmaala Matti Antero Tampere Heino Riku-Pekka Tuomas Pyhäranta Hiltunen Mikko Antti Ensio Kuopio Huovinen Jari Antero Taivalkoski Husula Tomi Mikael Helsinki Härmä Olli-Kalle Sakari Rauma Immonen Joonas Juho Petteri Varkaus Itkonen Lauri Santeri Iitti Jyrkkä Vesa Heikki Helsinki Kaatranen Matias Vili Mikael Nokia Kamula Heikki Matti Kalevi Lumijoki Kananen Joni Ilari Pyhäjärvi Kellosaari Tapani Matias Kuopio Kettunen Hannes Anttoni Taipalsaari Kokkonen Anton Juha Mikael Raahe Kontinen Mikko Olavi Espoo Korsman Samu-Petteri Rauma Koskinen Jussi-Pekka Jalmari Asikkala Kukkonen Konsta Juhani Kuopio Lahti Esa Petteri Orivesi Laitila Hannu Tapio Oulu Laitinen Henri Mikael Iisalmi Lavi Miikka Antero Kouvola Lehtinen Valtteri Samuli Haapajärvi Leino Ville Petteri Tuusula Mansikkaviita Sami Juhani Tampere Räsänen Tommi Sakari James Kotka Torvinen Antti Johannes Rovaniemi PELASTAJAKURSSI 89 SUKUNIMI ETUNIMET KOTIKUNTA Immonen Mikko Jari Kristian Vantaa Koponen Mika Petteri Helsinki Kukkonen Lauri Tapio Kuusamo Malm Santtu Petteri Kotka Mäkikyrö Aleksi Tuomas Kuopio Mäkipää Sauli Juhani Kangasala Mäkynen Mikko Janne Juhani Pori Nejlik Janne Oskari Muurame Oikamo Mikko Tapio Turku Partila Ville Petteri Manuel Kuopio Partinen Antti Markus Salo Pietiläinen Henri-Aleksi Mikkeli Pirinen Sami Tapio Hämeenlinna Rajalaakso Pentti Elias Hjalmar Pori Rantala Juho Pekka Oulu Rautakoski Valtteri Eemeli Ylivieska Rintamäki Juha Matti Tapani Tuusula Rouhiainen Tomi Nikolai Helsinki Ruokonen Kalle Juho Toivakka Saarela Jani Mikael Forssa Saarinen Joona Miikkael Hämeenlinna Salmi Jouni Tapani Juuka Sarkkinen Eetu Aleksi Raahe Silokunnas Pasi Johannes Jyväskylä Sivonen Joonas Santeri Joensuu Suhonen Tero Juhani Kaarina Talvasto Miika Erkki Aleksi Lohja Tarvainen Antti Sakari Saarijärvi Tenetz Mika Montsi Kristian Espoo Tilles Valtteri Vesanpoika Porvoo Turunen Jussi Petri Iivari Oulu Vallin Samuli Petrinpoika Pori Åhlgrén Niko Antero Laukaa VALMISTUVAT 18.12.2015 INSINÖÖRIT SUKUNIMI ETUNIMET KOTIKUNTA Hatakka Ilari Johannes Helsinki Lahdenperä Joonas Mikael Kaarina Lappalainen Sami Pekka Vantaa Leppinen Petri Miikka Suonenjoki Mertsalmi Aleksi Antti Ilkanpoika Padasjoki Murtonen Juha Petteri Heinola Nevala Tarmo Juhani Vaasa Rautasuo Janne Taneli Espoo Sipola Marko Tapio Oulu van Esdonk Erik Michael Kokemäki Vuorela Janne Marko Sakari Kuopio VALMISTUNEET ONNEA VALMISTUNEILLE!
Opusta on saatavilla veloituksetta Liiton toimistosta. Teron vastuualueena on Mercedes-Benz pelastusja ensihoitoajoneuvojen myynti ja markkinointi Länsi-Suomen alueella. Uusi kieliversio LISÄTIETOJA www.sspl.fi. –9.4. Yllättävän suosion saanut opas on jäsenpalokuntien pyynnöstä saatavilla nyt myös viroksi, norjaksi, italiaksi, ranskaksi sekä portugaliksi. Kirjanen on kätevässä B5-muodossa ja se sisältää ydinasiat Suomen pelastustoimesta ja erityisesti sopimuspalokunnista. SOPIMUSPALOKUNNAT SUOMESSA LEPINGULISED TULETÕRJUJATE BRIGAADID SOOMES BRIGADES DE POMPIERS SOUS CONTRAT EN FINLANDE VIGILI DEL FUOCO A CONTRATTO IN FINLANDIA BRIGADAS DE BOMBEIROS SOB CONTRATO NA FINLÂNDIA AVTALEBRANNVESEN I FINLAND Kansainväliselle esitteelle jatkoa SUOMEN SOPIMUSPALOKUNTIEN liitto julkaisi vuosi sitten Suomen pelastustointa ja sopimuspalokuntajärjestelmää esittelevän kirjasen, jossa kielinä ovat suomi, ruotsi, englanti, saksa, venäjä ja espanja. – 9 . FI TERO HUOVINEN on nimitetty myyntipäälliköksi Veho Oy Ab:ssa hyötyajoneuvojen erikoismyynti yksikköön. 2016 PA LO PÄ Ä L LY S TÖ PÄ I VÄT 2 016 – T U L E VA I SU U DEN TEK I JÖI L L E SPPL . Hän seuraa tehtävässään myyntipäällikkö Markku Anderssonia, joka jää eläkkeelle vuoden 2015 lopussa. NIMITYKSET Tero Huovinen. Tee tilaus osoitteella isto.kujala@sspl.fi. PA LOP ÄÄLLYSTÖPÄIV ÄT T U R K U 7. KIPINÄT T U R K U 7. 4
SPPL: Turvallisuusharjoitusten järjestäminen Vantaa 14.5. SPAL: Palomiesliiton ay-koulutuspäivä Jyväskylä 7.4. Julkaisemme sitoumuksetta tietoja pelastusalan tapahtumista yms. SPPL: Maahanmuuttoon liittyvät haasteet pelastustoimelle Vantaa HELMIKUU 6.2. Palokuntalainen ilmestyy TOUKOKUU 10.5. Palomiesurheilu: SM -hiihdot Valkeakoski 16– 17.3. Palomiesurheilu: Jalkapallo Vaasa 30.6. Veikon malja Pyhäjärvi 27.4. Palomiesurheilu: Ammunta Mikkeli ELOKUU 1.– 31.8. SPPL: Osaamisen kehittämisen vuorovaikutustyöpaja pelastuslaitoksille Vantaa 27.1. Palomiesurheilu: Voimailu/soutu Oulu JOULUKUU 1.– 31.12. JEHU 2016 Vantaa 18.5. SPPL: Opetusalan turvallisuusfoorumi 2016 Hki-Tukholma-Hki 29.4. SPPL: osiaalija terveysalan turvallisuusfoorumi 2016 Seinäjoki 25.5. SPPL: Palopäällystöpäivät 2016 Turku 21.4. Palokuntalainen ilmestyy HEINÄKUU 1.– 31.7. Palomiesurheilu: SM -slalom Ruka 18.– 20.3. CTIF edustajakokous Helsinki 7.– 9.9. Palomiesurheilu: Lentopallo Raisio 16.– 31.10. SPEK: Palokuntanuorten ja -naisten kevätopintopäivät Ukkohalla, Kainuu 29.2. Palomiesurheilu: Jääkiekko Helsinki 30.12. Palokuntalainen ilmestyy Tiedot on kerätty laitosten ja palokuntien tiedottajilta sekä järjestäjien nettisivuilta. Turvallinen Suomi -seminaari Helsinki KESÄKUU 1.–15.6. SSPL 15-vuotis juhlaseminaari Avoin 12.– 14.2. Palomiesurheilu: Suunnistus P-Karjala LOKAKUU 1.– 15.10. Palomiesurheilu: Salibandy Tampere 16.– 30.11. SPEK: Palokuntalaisten 24365-opintopäivät 2016 M/S Silja Serenade HUHTIKUU 1.– 15.4. Palomiesurheilu: Crossfit Pori 31.10. 70 • PALOKUNTALAINEN 21 KIPINÄT TAPAHTUMAKALENTERI TAMMIKUU 26.1. Palokuntalainen ilmestyy MARRASKUU 1.– 15.11. Palokuntalainen ilmestyy SYYSKUU 7.– 9.9. Palomiesurheilu: Yleisurheilu Äänekoski 16.– 30.6. Palokuntalainen ilmestyy MAALISKUU 2.3. Tiedot osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi PALOKUNTALAINEN ILMESTYY TAAS HELMIKUUSSA!. Palomiesurheilu: Kaukalopallo Lahti 7.4. Palomiesurheilu: SM -keilailu Turku 23.4. Turvallisuus 2016 Jyväskylä 1.– 30.9. Palomiesurheilu: SM -pilkki Rauma 2– 3.3. Palomiesurheilu: Golf Kotka 31.8
22 PALOKUNTALAINEN • 70 Työnimenä ”HIKLU” Uudenmaan pelastuslaitoksen synnytys vauhtiin Helsingin, Itä-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan ja LänsiUudenmaan pelastuslaitokset allekirjoittivat joulukuussa sopimuksen yhteistoiminnasta kaikissa pelastusja muun lainsäädännön mukaisissa pelastustoimen ja pelastuslaitosten tehtävissä. Sopimus tarkoittaa käytännössä syntysanoja Uudenmaan pelastuslaitokselle (katso Palokuntalainen nro 64, sivu 34). uusimaa • paloasemat irtonumero 8 € • 31.12.2014 • issn 1798-2685 64 Nämä pelastusalan vakuuttajat pääsivät yhteisymmärykseen toiminnasta.. palokuntalainen 64 1 suur-tukholma vs
storstadsom råde). Tavoitteena on suunniteltu ja säännöllinen yhteistyö kaikilla pelastuslaitosten tehtäväalueilla ja kaikilla organisaatiotasoilla. Uudenmaan pelastuslaitosten päätökset ovat positiivinen irtiotto nykyisessä tilanteessa, jossa sote-uudistus on lähtenyt käyntiin, mutta lopputulos on hämärän peitossa. Pelastustoim i Suur-Tukho lman vuonna 2009 perustettuu n pelastuslait okseen kuuluu 10 alueen 26 kunnasta ja ao. Se vastaa alueeltaan Tukholman lääniä. Sopimuksen allekirjoittivat Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen pelastuskomentaja Simo Weckstén, Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Olavi Liljemark, Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Pekka Vänskä ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki. Joulukuun puolivälissä tuli julkisuuteen tiedote, jossa ilmaistiin yhteinen tahtotila tiiviiseen yhteistyöhön. Mikäli ”kehä nelosen” ulkopuolella huseeraa toistakymmentä pientä laitosta, on vaara, että Uusimaa dominoi tulevaisuudessa pelastusalaa, kun puhutaan esimerkiksi koulutuksesta ja muusta pelastustoimen resursoinnista ja kehittämisestä. Uudenmaa n maapinta-a la on 9 096,36 km² (3,0 % Suomen maa-alasta) . NELJÄ PELASTUSJOHTAJAA esikuntineen tekivät sen, mitä on toisaalta toivottu, mutta mitä on myös pidetty mahdottomana. Kannatamme lämpimästi Uudenmaan pelastuslaitoksen perustamista sekä neljää pelastuslaitosta muualle Suomeen. Sopimusta valmistelleeseen työryhmään kuuluivat myös Jorma Lilja ja Jari Korkiamäki (Helsinki), Jyrki Landstedt ja Vesa-Pekka Tervo (Keski-Uusimaa), Peter Johansson ja Jorma Kuikka (Itä-Uusimaa) sekä Olli Pietikäinen ja Tuomas Pälviä (Länsi-Uusimaa). Operatiivin en pelastustoim inta hoituu 15 ammattiase malta ja kahdelta osa-aikaisa semalta. Palokuntalainen-lehti uskaltaa ottaa lehtenä kantaa alan ilmiöihin. Uuden sopimuksen myötä yhteistoiminnan edellytyksiä laajennetaan myös muille pelastuslaitosten toiminta-alueille, kuten ensihoito, hallinto, tukipalvelut ja osaamisen hallinta. Päätoimittajan kommentti Pelastusalan paras uutinen vuonna 2015. uusimaa Wikipedian mukaan (lyh.) Uusimaa (ruots. Mitä tahansa saattaa tapahtua. palokuntalainen 64 35 Pelastustoimi Uudenmaan alueella toimii neljä itsenäistä pelastuslaitosta, joilla kullakin on oma hallinnollinen ja operatiivinen johtotaso. Lisäksi pelastuslaitosten toiminta pyritään järjestämään asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kannalta yhtenevästi ja laadukkaasti. Uudenmaan tulevaa jättilaitosta tasapainottamaan sopii hyvin neljä muuta isoa laitosta. suur-Tukholm a Wikipedian mukaan: Suur-Tukho lma (ruots. Samaan uudistushankkeeseen kytketty Suomen 22 pelastuslaitoksen kohtalo on sankan savun peitossa. Hälytyskesk us hoitaa myös Suur-Tukho lman pelastuslait oksen ulkopuolisi a alueita, mm. alueen väestömäär ä on noin 1,2 miljoonaa. Pelastustoiminnan ohessa alueen neljä laitosta vastaavat merkittävällä panoksella Uudenmaan ensihoitopalveluista. Keski-Uudenmaan pelastusjohtaja Pekka Vänskä liputti Uudenmaan laitoksen puolesta helmikuussa 2015. Pelastushallitus pitkälti poliisin mallin mukaan ja viisi vahvaa pelastuslaitosta on käyettävissä olevien tietojen ja valistuneen arvion mukaan Suomen ja erityisesti yksittäisen kansalaisen kannalta loppupeleissä paras ratkaisu. PEKKA KOIVUNEN päätoimittaja PALOKUNTALAINEN-LEHTI ON ollut ainoa pelastusalan julkaisu, joka on avoimesti liputtanut esimerkiksi Uudenmaan pelastuslaitoksen synnyttämisen puolesta. Näin tapahtui vertailtaessa keskenään kahta pääkaupunkia luetta ja niiden pelastustointa . Uusimaa Pelastustoime n arviointi eri valtioiden ja alueiden välillä on vaikeaa useista syistä johtuen. Tukholman läänissä ja siten myös Suur-Tukho lmassa oli vuoden 2011 lopussa 2 091 473 asukasta ja sen maapinta-a la oli 6 526,24 km². Helsingin pelastuskomentaja Simo Wecksténin ulostulo asian tiimoilta loppusyksyllä kruunasi asian. Storstockho lm) tarkoittaa Tukholman ympärillä Keski-Ruot sissa sijaitsevaa suurkaupun kialuetta (ruots. Nyland) on Suomen maakunta, joka sijaitsee Suomenlah den rannikolla. suur-tukholma uusimaa 34 palokunta lainen 64 kuin kaksi marjaa, mutta niin erilaista Suur-Tukho lma vs. Jos arvioinnissa ei pyritä ehdottomaan tarkkuuteen ja asioita vertaillaan hieman vapaammalla kädellä, saadaan ainakin suuntaa-anta via, mutta myös yllättäviä tuloksia. Katso artikkeli lehdestä Palokuntalainen nro 64, sivu 34 tai osoitteessa www.palokuntalainen.fi. Alueen väentiheys oli sen perusteella 320,5 asukasta maaneliöki lometriä kohti. Lähes 30 % suomalaisis ta asuu Uudellama alla. Alueen sopimuspalokunnat muodostavat merkittävän henkilöstöja kalustoreservin, mutta hoitavat myös päivittäisiä ensilähdön tehtäviä useassa kunnassa. Weksténin esitys viidestä laitoksesta on kannatettava. Työtä jatketaan neljä kertaa vuodessa kokoontuvien yhteistyöryhmien kautta. Yhdeksän suomalaista vpk:ta muistuttava a vapaaehtois palokuntaa teksti Pekka kOiVunen kuva PaLOkunTaL ainen -LeHden kuVa-arkis TO kuvitus anna brOHOLm (brandvärn ) täydentää kokonaisuu tta erityisesti saaristossa ja reuna-aluei lla. Yhteistoiminta on ollut alueella vakiintunutta jo aiemmin pelastustoiminnan ja onnettomuuksien ehkäisyn osalta. Sen väkiluku on 1 601 526 henkeä. Maakuntaa ympäröivät VarsinaisSuomi lännessä, Kanta-Häm e ja Päijät-Häm e pohjoisessa sekä Kymenlaak so idässä. Koko pelastuslait oksen yleisjohto on keskitetty Täbyn asemalla sijaitsevaan hälytysja johtokesku kseen. Täysin yhteismitallisi a ja luotettavia mittareita ei ole. Helsingin seutukunta laajennettuna länsija itälaidoilla (= Uusimaa) on mitä soveliain yhden pelastuslaitoksen alueeksi. Gotlannin saaren pelastustoim en hälytykset. Kaikki Tukholman läänin 26 kuntaa kuuluvat suurkaupun kialueeseen . Tämä pohdiskelu ei ole vastakkainasettelun virittelyä, vaan realiteetti, joka pitää jo nyt huomioida. Uusimaa on ylivoimaise sti Suomen runsasväkisin ja tiheimmin asuttu maakunta. 70 • PALOKUNTALAINEN 23 P elastuslaitokset tekevät sopimukseen perustuvaa yhteistyötä muun muassa onnettomuuksien ehkäisemisessä, onnettomuuksiin varautumisessa, pelastustoiminnassa, öljyntorjunnassa, erillisten sopimusten mukaisessa ensihoidossa ja toimintaa tukevissa ja ohjaavissa tehtävissä. Päivittäinen toiminta on pääosin tiheän ammattiasemaverkoston varassa. Etelässä lähin naapuri on Viro, jonka erottaa Uudestama asta noin 60...80 kilometriä leveä Suomenlah ti
Mitä kauemmas kohti tukitehtäviä mennään, sitä tulkinnanvaraisemmaksi terveydentilan vaikutus kelpoisuuteen muuttuu sopimuspalokunnissa. 24 PALOKUNTALAINEN • 70 Pelastustoimintaan osallistuvan henkilön terveydentila pitää olla tietyllä tasolla. Ammattipelastushenkilöstöllä ja erityisesti pelastussukeltajilla kriteerit ovat melko yksiselitteiset. SOPIMUSPALOKUNTALAISEN HÄLYTYSKELPOISUUS • OSA 2: TERVEYS Sopimuspalokuntalaisen terveydentila ja kelpoisuus. Tietyn tason määritteleminen on kuitenkin problemaattinen asia. Kelpoisuuteen vaikuttaa kokonaisuus, mutta jo yksi sairaus voi aiheuttaa kelpoisuuden menetyksen
Yleisin malli on se, että palokunta on sopimussuhteessa pelastuslaitokseen ja palokunnan jäsenet käytännössä palokunnan työntekijöitä. Osalla vpk-muotoisistakin palokuntayhdistyksistä on käytössä sopimusmalli, jossa yhdistyksellä on palokuntasopimus pelastuslaitoksen kanssa, mutta yhdistyksen hälytyskelpoisilla jäsenillä on työsopimus pelastuslaitoksen kanssa. Suomessa on yksittäisen hälytyskelpoisen sopimuspalohenkilön näkökulmasta kuusi erilaista järjestämismallia suhteessa pelastuslaitokseen (Palokuntalainen nro 57, 31.12.2013, sivu 24). Osan vaatimuksista asettaa pelastuslaitos joko suoraan tai edellyttämällä rajoittavia pykäliä palokuntasopimukseen. Muuhun palokuntatoimintaan ei ole terveydentilaan ja kelpoisuuteen liittyviä yleisiä vaatimuksia.. Alueelliset erot ovat huomattavat ja erilaisia tulkintoja on paljon. 70 • PALOKUNTALAINEN 25 Sopimuspalokuntalaisen terveydentila ja kelpoisuus TEKSTI PEKKA KOIVUNEN TAUSTATYÖT ARTO PAPUNEN KUVAT PIXABAY JA DEPOSITPHOTO HÄLYTYSKELPOISIUUS SOPIMUSPALOKUNTALAISEN HÄLYTYSKELPOISUUTEEN vaikuttaa moni asia. Osassa palokuntayhdistyksiä on tehty omia päätöksiä, jotka eivät useimmiten perustu lakiin ja ovat näin ollen riitautettavissa. Osa vaatimuksista perustuu lakiin. Kerrotulla erolla on kuitenkin merkitys hälytyskelpoisuutta tarkasteltaessa. HUOM! KELPOISUUSVAATIMUKSET KOSKEVAT vain hälytystoimintaan osallistuvia palokuntalaisia. Kelpoisuusvaatimuksiin vaikuttaa myös se, onko sopimushenkilö työsuhteessa sopimuspalokuntaan vai pelastuslaitokseen
SOPIMUSPALOKUNTALAISEN HÄLYTYSKELPOISUUS • OSA 2: TERVEYS TARKASTUKSET Alkutarkastus Alkutarkastus tulisi tehdä ohjeen mukaan ennen palokuntakoulutuksen alkamista. Vpk on yksiselitteisesti vastuussa osassa laitoksista, toisissa taas vpk on vastuussa, mutta pelastuslaitos hoitaa käytännön järjestelyt ja vastaa kustannuksista vpk-yhdistyksen puolesta. Työterveyslaitoksen vuonna 2009 julkaisema ”Pelastushenkilöstön terveystarkastukset – hyvät käytännöt” -teos lienee kattavin saatavilla oleva ohje hälytyskelpoisuuden arvioimiseksi terveydentilan kannalta. Terveystarkastukset ovat lain mukaan työnantajan vastuulla. Sopimuspalokuntalaisilla tämä tarkoittaa hetkeä, jolloin henkilö hyväksytään hälytyskelpoiseksi. Seuraavassa terveydentilan arviointia tarkastellaan ao. Työhöntulotarkastus Työhöntulotarkastus tulee tehdä lakisääteisesti työpaikkaan valittaessa. Henkilökohtaisella sopimuksella pelastuslaitokseen työskentelevien toimenpidepalkkaisten terveystarkastuksista vastaa yksiselitteisesti pelastuslaitos.. Määräaikaistarkastukset Määräaikaisista seurantaterveystarkastuksista huolehtii oma (sopimuksen mukaan joko vpk tai pelastuslaitos) työterveyshenkilöstö. Pelastuslaitosten käytännöt vaihtelevat kuitenkin laidasta laitaan. Ohjeen mukaan työhöntulotarkastus on perusteltua, vaikka palokuntalaiselle on ennen koulutusta tehty alkutarkastus. Määräaikaisterveystarkastuksia suositellaan tehtäväksi seuraavasti: • alle 40-vuotiaille 3–5 vuoden välein • 40–50 -vuotiaille 2 vuoden välein • yli 50-vuotiaille 1–2 vuoden välein tapauskohtaisesti Kuka hoitaa. 26 PALOKUNTALAINEN • 70 P elastushenkilöstön terveydentilan arvioinnin ja kelpoisuuspäätösten teosta on niukasti valtakunnallista ohjeistusta. Sopimuspalokuntalaisilla tämä merkitsee tarkastusta ennen sammutustyökurssin alkua. ohjeen mukaan
Pohjanmaan pelastuslaitos: Tero Mäki – Terveystarkastuksia järjestetään tarvittaessa. Työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa on määritelty tarkastusväli. Hyödynnämme myös työantajan tekemiä terveystarkastuksia, näin vältämme päällekkäisyyksiä. Kyselyn tulosta voidaan pitää myös yhtenä osoituksena kunnallisen pelastustoimen laitoskohtaisista suurista eroista käytännön tasolla ja erityisesti siinä, miten sopimuspalokuntalaisia ja palokuntayhdistyksiä maassa kohdellaan. Terveystarkastukset ovat vpk:n vastuulla, jos ei ole henkilökohtaista sopimusta pelastuslaitoksen kanssa. Varsinais-Suomi Jukka Marjunen – Sopimuspalokunta työnantajana hoitaa terveystarkastukset. Toimenpidepalkkaisten palokuntien osalta vastuu on pelastuslaitoksella. 70 • PALOKUNTALAINEN 27 H uolimatta laajasta vastausten kirjosta, kysely kertoo sopimuspalokuntalaisten terveystarkastusten tilasta Suomessa. Kymenlaakson pelastuslaitos, Tero Vanhamaa – Kymenlaakson 35 sopimuspalokunnasta 33 toimii jäsentensä työnantajana. Kahdessa toimipisteessä toimii toimenpidepalkkainen henkilöstö, jolloin pelastuslaitos toimii työnantajana. Vastuu palokuntalaisen työterveystarkastuksista on hänen työnantajallaan eli palokuntayhdistyksellä. Jokilaaksot: Petteri Jokelainen – Tarkastustiheys vaihtelee Työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti. Etelä-Pohjanmaa Keijo Kangastie – Sama tarkastusväli, mutta ensisijaisena prioriteettina savusukelluskelpoiset. Länsi-Uusimaa Pekka Hynynen – Palokuntasopimuksen mukaisesti vain savusukeltajille järjestetään terveystarkastus pelastuslaitoksen toimesta. Pelastuslaitos vastaa tarkastuksista. Työhöntulotarkastus tehdään savusukellustehtävissä toimiville. Pelastuslaitos vastaa työterveystarkastuksesta. Käytännön kustannuksista ja järjestelyistä vastaa kuitenkin molemmissa muodoissa pelastuslaitos. Kainuu Henri Manninen – Terveystarkastukset tehdään vuosittain. Toimintasuunnitelma käydään työterveyshuollon kanssa läpi vuosittain ja tarvittavia korjauksia tehdään Poimintoja terveystarkastuskäytännöistä eri puolilta Suomea Kysyimme pelastuslaitoksilta miten työterveystarkastukset on järjestetty eri laitosten alueella. Pelastuslaitos vastaa terveystarkastuksista. saatujen palautteiden perusteella. Satakunnan pelastuslaitos: Juha Suonpää – Edellytämme, että kaikki hälytystoimintaan osallistuvat henkilöt tarkastetaan. Kuka niistä vastaa ja kuka maksaa. Koska kyseessä ei ollut tieteellinen tutkimus vaan kysely, vastauksia ei voi pitää yhteismitallisina ja täysin vertailukelpoisina. Vpk:n työterveyshuollon yhteyshenkilö hoitaa tiedot työterveyshuoltoon. Muuten tarkastukset ovat vpk:n vastuulla. Vastuu ilmoittamisesta on vpk:lla.. Hakeuduttaessa sammutustyökurssille tulee olla hyväksyttävä lääkärintodistus. Keski-Uusimaa Jukka Valve – Työterveyshuolto määrittelee meillä tarkastusvälit
Pohjois-Karjalan pelastuslaitos: Yrjö Jantunen – Kaikille tehdään työhöntulotarkastus. Päijät-Hämeen pelastuslaitos: Jari Lehtinen – Niiden, jotka eivät ole työnsä tai opiskelunsa puolesta terveystarkastusten piirissä, PHPela on sitoutunut kustantamaan terveystarkastukset. Kanta-Hämeen pelastuslaitos: Mika Kivipato – Kanta-Hämeessä ei-savusukeltajat tarkastetaan työterveyshoitajan toimesta seuraavasti: 40 ikävuoteen asti viiden vuoden välein. Lääkärintarkastukset savusukeltajilla 3, 2 tai 1 vuoden välein iän mukaisesti. Yli 40-vuotiaat tarkastetaan kolmen vuoden välein. Oulu-Koillismaa Mika Haverinen – Kaikilla on tulotarkastus Oulun työterveyden kautta 1.1.2016 alkaen. Sopimusten mukaan tarkastukset ovat PHPelan vastuulla. Keski-Suomen pelastuslaitos: Esa Vauhkonen – Pelastussukellusohjeen mukaisesti toteutetaan työkyvyn arviointia. Pelastuslaitos maksaa. Suosittelemme pelastuslaitoksen työterveyshuollon käyttöä. SOPIMUSPALOKUNTALAISEN HÄLYTYSKELPOISUUS • OSA 2: TERVEYS Kuinka terve pitää sopimuspalokuntalaisen olla?” 1 TyöTerveyshuolTo sopimuspalokunni ssa 2013 Työterveyshuolto sopimuspalokunnissa -opas on saatavilla SSPL:stä. Yleiset määräaikaistarkastukset samasta paikasta, paitsi OVPK ostaa palvelun yksityislääkäriltä, jonka laskun pelastuslaitos maksaa. Itä-Uudenmaan pelastuslaitos: Jouni Virta – Terveystarkastukset koskevat ainoastaan hyväksytysti savusukellustestit suorittaneita. Oppaassa on kiteytettynä perustiedot sopimuspalokuntien työterveyshuollon järjestämiseksi.. Etelä-Savo: Tuomo Halmeslahti – Työhöntulotarkastus on kaikilla, mutta sen jälkeistä seurantaa ei ole muilla kuin savusukeltajilla, paitsi jos on jotain erityistä syytä. Hälytysosastoon liittyminen sinänsä ei vielä tuo kosketuspintaa työterveyshuoltoon, vaan hyväksytysti suoritettujen savusukellustestien jälkeen siirtyy henkilön terveystarkastusvastuu pelastuslaitokselle. Tarkastukset ovat vpk:n vastuulla, mutta pelastuslaitos maksaa. Keski-Pohjanmaan pelastuslaitos: Terho Pylkkänen – Raskasta fyysistä työtä tekevillä tarkastukset tehdään pelastussukellusohjeen mukaan. Terveystarkastus on linjattu meillä myös ohjeen mukaisesti. Hyvin vähäistä käytännössä. Vpk:n ja pelastuslaitoksen tulee tiedottaa selvästi, miten terveystarkastukset tulee hoitaa. Pelastuslaitoksen rooli on tiedottaa, mutta yksilön vastuu on toteuttaa! Lapin pelastuslaitos: Harri Paldanius – Alkutarkastus on kaikille ennen peruskurssia, muuten mennään pelastussukellusohjeen mukaisesti. Pelastuslaitos järjestää mahdollisuuden. Pelastuslaitos vastaa terveystarkastuksista. henkilö. Pelastuslaitos vastaa kustannuksista. 28 PALOKUNTALAINEN • 70 Etelä-Karjalan pelastuslaitos: Ulf Westerstråhle – Tarkastusväli on ohjeen mukainen. Sen maksaa vpk tai ao. Työhöntulotarkastus on liittymisen ehtona. Tarvittaessa tehdään lääkärintarkastus. Sen jälkeen iästä riippuen 2–3 vuoden välein
Lopullisen päätöksen palokuntalaisen kelpoisuudesta tekee käytännössä tarkastava lääkäri. Siksi terveystarkastukset tulisi tehdä tavalla tai toisella sopimuspalokunnan toimintaa ja työtehtäviä tuntevien työterveyshuollon ammattihenkilöiden toimesta. Tämä taulukko soveltuu myös pelastustoimintaan osallistuvan sopimuspalokuntalaisen ja palokunnan ”omavalvontaan”. Katso seuraava sivu. Pelastussukellusta tekevillä sopimuspalokuntalaisilla terveydentilaa koskevat vaatimukset ovat samat kuin ammattihenkilöstöllä. 70 • PALOKUNTALAINEN 29 Kuinka terve pitää sopimuspalokuntalaisen olla. Terveystarkastukset ja testit on määritelty palokuntasopimuksissa ja sopimuspalokuntien kanssa yhteistyössä laadituissa prosesseissa ja niistä tehdyissä päätöksissä.. Työterveyshoitajien ja lääkäreiden valmiudet arvioida pelastustoimintaan osallistuvan henkilön terveydentilaa vaihtelevat. Pelastushenkilöstön terveystarkastukset – hyvät käytännöt -teoksessa on ehkä paras saatavilla oleva ohjeistus eri sairausryhmien vaikutuksesta yksittäisen henkilön selviämiseen pelastustyössä. YKSISELITTEISTÄ VASTAUSTA otsikon kysymykseen ei ole. Pirkanmaa Timo Halme – Pirkanmaalla kaikki sopimuspalokunnat (vpk) ovat jäsentensä työnantajia
SYDÄNJA VERISUONISAIRAUDET • suuren rytmihäiriöriskin tilat • synnynnäiset sydänviat Koviin ponnistuksiin liittyvä rytmihäiriöperäinen tai muu sydämen toimintavajaus. Oirekysely. Paniikkioireyhtymä heikentää kykyä selviytyä äkillisissä stressitilanteissa ja siihen liittyvä hyperventilointialttius voi vaikeuttaa paineilmalaitteiden käyttöä. Erikoislääkärin konsultaation perusteella EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti ja sydämen ultraäänitutkimus. Lepo-EKG (lepo-EKG:ssä usein sattumalöydöksenä lähinnä WPWtai pitkä QT-oireyhtymä). Kliininen status. Turvallisuusnäkökohdat. Kliininen tarkastus. Paniikkioireyhtymässä spiroergometriatutkimus hyperventilaatiokomponentin selvittämiseksi. Traumaperäinen stressireaktio ei hyvin hoidettuna ole este. Selkärankareuma etenee usein nostotyötä ja kantamista rajoittavaksi. Masennuspotilaan fyysisen rasituksen siedon arviointi kuormituskokeella voi joissain tilanteissa antaa lisätietoa kokonaisarvioinnin tueksi. Kliininen tarkastus. Psykologinen/ psykiatrinen konsultaatio. SOPIMUSPALOKUNTALAISEN HÄLYTYSKELPOISUUS • OSA 2: TERVEYS LÄHDE PELASTUSHENKILÖSTÖN TERVEYSTARKASTUKSET – HYVÄT KÄYTÄNNÖT. Kliininen kuormituskoe. Hoidon onnistuminen edellyttää kuormitusten säätelyä, poikkeavat lämpöolot voivat pahentaa oireilua. Tarvittaessa erikoislääkärin lausunto. 30 PALOKUNTALAINEN • 70 SAIRAUS TAI TOIMINTAHÄIRIÖ VAIKUTUS PELASTUSTYÖSSÄ SELVIÄMISEEN TUTKIMUSMENETELMÄ TUKIJA LIIKUNTAELINVAIVAT • nivelvammat, luunmurtumat tai niiden jälkitilat • selkäsairaudet ja tapaturmat • nivelreuma Hyvin hoidettuina eivät este. Toimintakykytestit lääkärintarkastuksessa. MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT Krooninen, jatkuvaa lääkitystä vaativa masennus altistaa stressiongelmille. Savusukellustestirata työhön pyrkiville ja palaaville. Ei este, jos sydämen pumppufunktio ja fyysinen suorituskyky ovat normaalit ja hoidot ovat onnistuneet kontrolloituina. Voimakas krooninen ahdistus tai psykoottiset häiriöt ja niihin käytettävät lääkkeet heikentävät stressinhallintaa sekä rajoittavat psyykkistä ja fyysistä suorituskykyä. Röntgen
Allergiatestit (mukaanlukien tarvittaessa kumi/lateksi) NEUROLOGISET SAIRAUDET • MS-tauti • Epilepsia Voivat olla este lihaskuntoa heikentävinä. Keuhkoahtaumaa epäiltäessä spiroergometria kliinisen rasituskokeen sijasta. Ajokykyyyn liittyvät vaatimukset. Virtaus-tilavuusspirometria. Kliininen tarkastus. DIABETES (tyyppi1) Savusukellustyön este. Este, jos rasituksensieto on alentunut. Ajoneuvolla ajaminen. 70 • PALOKUNTALAINEN 31 SAIRAUS TAI TOIMINTAHÄIRIÖ VAIKUTUS PELASTUSTYÖSSÄ SELVIÄMISEEN TUTKIMUSMENETELMÄ ASTMA Krooninen keuhkoahtauma Savusukellustyön este. audiogrammi ongelmatilanteissa. maitorupi, vaikea atopia, laaja-alainen psoriasis Ympärivuotisena ja laaja-alaisena este. Lämmönsieto-ominaisuuksien arviointi. Huomioitava paheneminen, tulee kestää hikoilua ja runsasta pesemistä. Kliininen tarkastus. IHOTTUMA • esim. Huolellisella hoidolla ei este. B-glyk ja erityisestä HbA1c. Epilepsian osalta erikoislääkärin konsultaatio oireherkkyydestä ja ennusteesta. Kliininen tarkastus. Näköseula. Kliininen tila. Oirekysely. Kilpirauhastoiminnan laboratoriokokeet. Fyysiset äkilliset rasitukset voivat estää myös hyvän hoitotasapainon saavuttamista. LÄMPÖHALVAUS Kuumatyön este. Oirekysely. Oirekysely. Erikoislääkärin konsultaatio. LÄHDE PELASTUSHENKILÖSTÖN TERVEYSTARKASTUKSET – HYVÄT KÄYTÄNNÖT. Äkillinen sokeritasapainon häiriö uhkaa hyvässäkin hoitotasapainossa olevaa poikkeavissa ja kontrolloimattomissa oloissa. AISTINELINTEN SAIRAUDET Toimintakyvyn säilyminen hankalissakin äänija näköolosuhteissa. Endokrinologisissa sairauksissa tarvitaan yleensä erikoislääkärin lausunto hoitotasapainosta ja ennusteesta. Keuhkolääkärin konsultaatio herkästi. Kliininen tarkastus. MUUT HORMONAALISET SAIRAUDET Kilpirauhasvaivat, hyvin hoidettuina eivät este. Oirekysely. Lisämunuaisen sairaudet yleensä este. Huomioitava lääkkeiden vaikutukset lämmönsietoon
Poliisillahan on tällaisesta kokemusta. 32 PALOKUNTALAINEN • 70 MARRASKUUN LOPUSSA palokuntarekisteri HAKAsta – kolmetoista vuotta järjestelmän käyttöönotosta – tuli pitkähkö yleisohjeistus miten henkilötietoja pitäisi käsittellä. Nyt on selvinnyt, ettei ole. On varmaankin tietoja, joita ei välttämättä tarvitakaan, mutta sen sijaan jo nuoriso-osaston jäsenten allergioiden kirjaaminen helpottaa joulujuhlan aterian suunnittelua. Yhdistyslaki velvoittaa yhdistystä pitämään jäsenistään rekisteriä, jonka sisältö on yhdistyksen ja jäsenen välinen asia. Huhuja on toki kauankin kiertänyt, että muitakin tietoja olisi pelastuslaitoksissa katsottu ja jopa sorkittukin, mutta huhuja on aina torjuttu: ”Tietojen joutuminen vääriin käsiin on mahdotonta”. Mutta moniko palokuntalainen on samalla tietoisesti antanut pelastuslaitokselle oikeudet nähdä muutakin kuin sitä, mitä pelastuslaki sallii. Ja vieläpä siten, että pelastuslaitoksellekin tulee antaa oikeus nähdä pelastustoimen kannalta olennaisia tietoja. Hyvä niin. Nyt ”ulosteet ovat iskeneet puhaltimeen”, toteaa HAKAn tietoturvassa on ammottava aukko SATUNNAINEN OHIKULKIJA SATUNNAINEN OHIKULKIJA. HAKAn tietoturvasta on syksyllä levinnyt epäilyksiä siitä, että palokunnan syöttämiä luottamuksellisia henkilötietoja katsotaan palokuntayhdistyksen ulkopuoleltakin. Syy tähän kehoitukseen löytyy pohdintaluonteisen ohjeistuksen toiseksi viimeisestä kappaleesta, missä ohimennen todetaan, että pelastuslaitoskin saattaa päästä tällaisia tietoja katsomaan. Tähän jäsen suostuu liittyessään jäseneksi ja tätä varten HAKAkin on aikonaan rakennettu. Onko HAKAn luottamuksellinen tieto turvassa. Ilmeisesti ei ole koskaan ollutkaan. Vika ei olekaan HAKAssa vaan palokuntayhdistyksen käyttäjissä. Ohjeen rivien välistä paljastuu, että muutkin kuin palokuntayhdistyksen hallinto saattavat päästä käsiksi palokuntalaisten sellaisiinkin henkilötietoihin, jotka eivät muille kuin yhdistykselle kuulu. Väitetty harhaluulo olikin oikea tieto! Pelastuslain mukaan pelastuslaitos saa tietyin ehdoin ja nimenomaan pelastustoiminnan toimintavalmiuden varmistamiseksi ja resurssien sunnittelua varten pitää yllä pelastustoimintaan osallistuvista henkilöistä rekisteriä, josta ilmenee nimi, henkilötunnus, yhteystiedot ja paloalan koulutus. Siksikö tämä uusi ohjeistus on nyt julkaistu. Palokunnan sisäisessä toiminnassa asia on toisin. HAKAn uusi ohjeistusdokumentti on viekkaasti koottu. Se tavallaan takautuvasti langettaa vastuun HAKAan viedyistä tiedoista palokuntayhdistykselle, vaikka todellinen vastuu tietoturvasta onkin rekisterinpitäjällä eli SPEKillä. Että sillä tavalla. Sen kenttäuskottavuus ei ole täysin yhdentekevä asia. Kriisitiedottamisen alkeet näyttävät rekisterinpitäjällä jääneet sisäistämättä: ilmeiset faktat pöydälle ja nopeat korjaustoimenpiteet, niin uskottavuus saattaa pelastua! HAKA on osa pelastustoimen järjestelmää. Onko palokuntayhdistys todella ainoa, joka pääsee arkaluontoisiin tietoihin, joita tarvitaan palokunnan yhdistystoiminnassa, mutta ei missään muualla. Tekninen rekisterinpitäjä vastaa siitä, että luottamuksella syötetyt mahdollisesti arkaluontoiset tiedot eivät vuoda ulkopuolisille. Itse asiassa Henkilötietolaki kieltää sen. Jo alusta alkaen jotkut harhaluuloiset ovat kyseenalaistaneet HAKAn tietoturvaa ja kysyneet itseltään, ketkä kaikki saattavat HAKAsta mitäkin nähdä. HAKAn uusi ohjeistus avaa keskustelun siitä, mitä tietoja oikeasti tarvitaan yhdistystoiminnassa. Jotkut palokuntasopimukset jopa edellyttävät palokunnilta sen käyttöä. Näyttää ilmeiseltä, että HAKAn turvallisuutta epäilleet ovat aina olleet oikeassa. Jääkin nähtäväksi, onko HAKAssa sellainen, ja jos on, niin ovatko sen tiedot varmassa tallessa eli ”yllättäviltä vahingoilta” suojassa. Yhdistys rekisteröi, mitä yhdistyksen toiminnan kannalta on tarpeellista rekisteröidä paperiseen kortistoon tai vaikkapa HAKAan. ”Luottamus on hyvä, mutta valvonta on parempi” (V.I. Tiedot ovat yhdistykselle hyödyllisia, mutta ne eivät kuulu pelastuslaitokselle. Jos on, niin uudessa ohjeistuksessa on nyt raukkamainen vastuun salavälttelyn maku. Ohjeistuksessa hieman kierrellen kehoitetaan käyttäjiä olemaan kirjaamatta HAKAan henkilötunnuksia, allergioita ja muita sellaisia tietoja, joilla ei ole suoraa liityntäkohtaa palokunnan toimintaan. Aika osoittaa, perataanko HAKAn turvallisuusaukot SPEKin toimesta, vai siten, että joku palokuntalainen pyytää poliisin virka-apua ilmeisen laittoman urkinnan selvittämiseksi. Lenin). Puutteistaan huolimatta HAKA on saavuttanut melkoisen suosion. Yleensä tietojenkäsittelyyn liittyy jo huollon varmistamiseksi jonkinlainen lokitoiminto. Palokuntayhdistyksen koko jäsenistön jatkuvalle urkinnalle Pelastuslaki sen sijaan ei anna pelastuslaitokselle minkäänlaista lupaa
Lämpökameramies nimittäin liikkuu kaikkialla aistit herkkinä. Siksi on ihan oikean, pelastusalaa kehittävän reality-kisailun paikka. LÄMPÖKAMERAMIES suosittelee kisan osanottajille älypuhelimiin ladattavaa Periscope-sovellusta, jolla voi todentaa mukana olonsa ristiäisissä ihan livenä.. Lehden kevyet painomusteeseen perustuvat kisailut kalpenevat tämän rinnalla: DADAA! PELASTUSLAN KISSANRISTIÄISKISA 2016 LÄMPÖKAMERAMIES JULISTAA avatuksi maailman ensimmäisen Kissanristiäiskisan miehille ja naisille nuoria ja varhaisnuoria unohtamatta. 70 • PALOKUNTALAINEN 33 LÄMPÖKAMERAMIES LÄMPÖKAMERAMIES ON jo pitkään ihmetellyt Palokuntalainen-lehden toimituskunnan intohimoista suhtautumista erilaisiin kisoihin ja visoihin. Voit ilmoittaa tähän myös jonkun tuttavasi tai tuntemattoman! KISSANRISTIÄISKISAN VOITTAJA valitaan Lämpökameramiehen yksinvaltaisella päätöksellä. Watch out! P.S. LÄMPÖKAMERAMIEHEN PERIMMÄINEN tarkoitus on edistää pelastusalaa omalla Vihdoin realitya (lausutaan riölitiä) pelastusalalle POSTIA LÄMPÖKAMERAMIEHELLE Lähetä mielenkiintoisia viestejä osoitteeseen lampokameramies@hotmail.com palstallaan monimuotoisesti ja -puolisesti. em. tilaisuuksissa. On uudistumisen aika. Ihan turhaa painomusteen käyttöä. com 20.1.2016 mennessä. Kisaan on oikeutettu osallistumaan jokainen, joka kokee pelastusalan jotenkin läheiseksi, mutta ei välttämättä. Pitää lähteä kentälle. Realityä, siis riölitiä sen pitää olla. PALOPÄÄLLYSTÖPÄIVÄT, VARAUTUMISEN opintopäivät, Pelastustoimen ajankohtaispäivät, Jehu-malja, SPAL:n vuosikokoukset, SSPL:n vuosikokous, Nouhätä, SPPL:n jouluglögit, Opetusalan turvallisuusfoorumi, Pelastusalan neuvottelupäivät, Sosiaalija terveysalan turvallisuusfoorumi, Opiskelijoiden palopäällystöpäivät, alueleiri, Turvallinen Suomi, Päivä paloasemalla, Pelastusopiston ja -koulun kauden avajaiset ja päättäjäiset, palomestarikurssien kurssijuhlat, Turvallisuusmessut… ILMOITTAUTUMISET KISAAN sähköpostilla osoitteeseen lampokameramies@hotmail. Valintaan vaikuttavat kymmenet eri osatekijät sekä tärkeimpänä osanottajien ”mystery shopping” -tyyppinen seuraaminen mm. Tämän lehden perspuolella on ollut mitä ihmeellisimpiä kuvaja sanavisoja melkein kyllästymiseen saakka. Täyttä potaskaa
34 PALOKUNTALAINEN • 70 Pelastuslaitos harjoitteli massiivista evakuointia Mayday, Mayday …
Kotka Maritime Centre järjesti elokuun lopussa suuren meripelastusharjoituksen yhteistyössä Suomenlahden merivartioston, Kymenlaakson pelastuslaitoksen ja Kymenlaakson sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carean kanssa. TEKSTI JA KUVAT SASU MÄKINEN Todellisessa tilanteessa Kymenlaakson pelastuslaitos saa viidessä minuutissa liikkeelle kaksi meri-pelastusyksikköä, jotka miehittävät Kotkan ja Haminan työvuorot. Aluksella oli kuvitteellisen onnettomuuden sattuessa noin 50 matkustajaa. Harjoituksessa testattiin eri tahojen yhteistoimintaa aluksenjättötilanteessa, veden varaan joutuneiden pelastamisessa sekä pelastettujen siirrossa ja vastaanottamisessa maihin. – Maissa laiturialueella kaikki evakuoitavat on otettava viranomaisten ”haltuun”, jotta kukaan ei katoa ja kaikki siirtyvät oikeisiin paikkoihin. Evakuoitujen kokoamiskeskus toimii samalla usein myös onnettomuusalueen henkilöstön, materiaalin ja kuljetusten huoltoetappina ja välivarastointipaikkana. Kokoamiskeskuksen toimintaan osallistuvat tahot suunnittelevat tarkemmin edellä mainittujen tehtävien järjestämisen alueellisesti ja kirjaavat valmisteluiden järjestelyvastuut eri toimialojen varautumissuunnitelmiin. Pelastustoimi osallistuu meripelastustehtäviin kokoamiskeskuksen yleisjohtajan roolissa. 70 • PALOKUNTALAINEN 35 Mayday, Mayday … L ähtötilanteena harjoituksessa oli matkustaja-aluksen karilleajo Kotkan rannikolla. Repeytymisen seurauksena alus alkoi vuotaa siten, että aluksen päällikkö päätti aloittaa matkustajien evakuoinnin. Palomestari Simo Norema Kymenlaakson pelastuslaitokselta kertoo harjoituksen sujuneen pääosin hyvin. – Alussa oli hiukan odotusta verrattuna alustavaan aikatauluun, mutta kaikki sovittu saatiin harjoiteltua, Norema kertoo. Noin 10–15 minuutissa lisäapuun ennättää kolmesta neljään sopimuspalokuntien Virojoen, Tiutisen, Siltakylän ja Pyhtään VPK:n miehittämää yksikköä. Kun evakuoivia aluksia on paljon, tarvitsee rannassa olla satamaluotsi alusten rytmitystä varten, Norema mietti harjoituksen jälkeen. Karilleajon seurauksena aluksen pohja repeytyi. Noin 10-15 minuutissa lisäapuun ennättää kolmesta neljään sopimuspalokuntien miehittämää yksikköä.. Lisäksi pelastustoimen tehtäviin kuuluu järjestää yhteys operatiiviseen meripelastustoiminnan johtajaan ja muihin tarpeellisiin tahoihin. Hänen mukaansa suoranaisiin ongelmiin harjoituksessa ei törmätty. Suoranaisiin ongelmiin ei törmätty Todellisessa tilanteessa Kymenlaakson pelastuslaitos saa viidessä minuutissa liikkeelle kaksi meripelastusyksikköä, jotka miehittävät Kotkan ja Haminan työvuorot. Kokoamiskeskukseen kootaan työvuorojen, vapaavuorojen, päällystön ja sopimuspalokuntien henkilöstöä. Lisäksi vapaavuorot pystyvät miehittämään noin puolessa tunnissa kahdesta kolmeen pelastusyksikköä. Evakuoitujen kokoamiskeskus kerää eri toimijat yhteen Vesistöalueella tapahtuvan suuronnettomuuden seurauksena maihin perustetaan evakuoitujen kokoamiskeskus
36 PALOKUNTALAINEN • 70 Eri viranomaisten tehtäviä evakuoitujen kokoamiskeskuksessa OHJEELLINEN VASTUUJAOTTELU ei ole sitova, vaan se on tarkoitettu helpottamaan alueellista varautumista: • Valmistellaan tilat kokoamiskeskuksen tehtävien hoitamiseksi tarpeellisiin tiloihin • Avataan yhteysnumerot ja vastataan tiedusteluihin • Järjestetään kokoamiskeskuksen alueelle ilmakuljetuksia varten riittävät helikopterien laskeutumisja odotusalueet • Menehtyneitä ja onnettomuudesta selvinneitä ei tule koota samaan tilaan • Perustetaan TUJE (Tukitoimintojen johtoelin) • Luokittelualueelle järjestetään riittävä tulkkaus • Pitää yllä yleistä järjestystä ja turvallisuutta • Kerää ja rekisteröi evakuoiduilta henkilötiedot, osoitteet, tiedot mahdollisista kanssamatkustajista ja omaisista sekä tiedot lähimmästä omaisesta tai yhteyshenkilöstä, jolle onnettomuudesta voidaan tarvittaessa ilmoittaa • Antaa järjestelyja hoitoalueella vaadittavat henkilöja kulkukortit Poliisi • Vastaanottaa ja siirtää evakuoidut kuljetusvälineistä suojatiloihin • Huolehtii ilman huoltajaa olevista lapsista • Erottaa hoitoa tarvitsevat henkilöt loukkaantumattomista • Siirtää hoitoa tarvitsevat henkilöt loukkaantuneiden hoitopaikkaan • Ohjaa loukkaantumattomat henkilöt järjestelyja huoltoalueelle, jossa: • huolehditaan ilman huoltajaa olevista lapsista • tarkistetaan henkilöiden kunto, jossa todetaan mahdollisesti tarvittavat terveydenhuollon palvelutarpeet (kuten säännöllinen lääkitys) • järjestetään psykososiaalinen tuki • järjestetään yhteydet omaisiin (sisältäen myös puhelinja internetyhteyksiä sekä mobiililaitteiden latausmahdollisuudet) • hoidetaan ruokahuolto ja tarvittaessa vaatetetaan evakuoidut • järjestetään kuljetus kokoamiskeskuksesta majoituspaikkaan tai jatkoyhteydet • Toimii evakuoitujen kokoamiskeskuksen toiminnoissa yleisjohtajan roolissa • Järjestää yhteyden operatiiviseen meripelastustoiminnan johtajaan ja muihin tarpeellisiin tahoihin Pelastusviranomainen Rajavartiolaitos Sosiaalija terveysviranomainen • Asettaa yhteyshenkilön evakuoitujen kokoamiskeskukseen Järjestävä taho päätetään erikseen:
Lähtötilanteena harjoituksessa oli matkustaja-aluksen karilleajo Kotkan rannikolla. Repeytymisen seurauksena alus alkoi vuotaa siten, että aluksen päällikkö päätti aloittaa matkustajien evakuoinnin.. Harjoituksen matkustajat olivat Kymenlaakson ammattikorkeakoulun ja Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston opiskelijoita. Lisäksi harjoitukseen osallistui Kymenlaakson ammattikorkeakoulun ensihoidon opiskelijoita. Maalialuksena harjoituksessa toimi Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston koululaiva Katarina. KOTKA MARITIME Centre on Kymenlaakson ammattikorkeakoulun ja Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston yhteinen merenkulun koulutusja simulaattorikeskus. Karilleajon seurauksena aluksen pohja repeytyi. 70 • PALOKUNTALAINEN 37 HARJOITUSINFO ELOKUUSSA JÄRJESTETTYYN harjoitukseen osallistui useita pintapelastusja ensihoitoyksiköitä Suomenlahden merivartiostosta sekä Kymenlaakson pelastuslaitokselta
Aktiivista toimintaa hiljaisten vuosien jälkeen Vaikka tehdaspalokunta on ollut toiminnassa koko tehtaan historian ajan, koki se vuosituhannen alkupuolella pitkän hiljaisemman jakson. Fargo-merkkinen auto tuli tiensä päähän kahdenkymmenen palvelusvuoden jälkeen. Paras tapa oli polttaa talo hallitusti. Paloauton tehdaspalokunta hankki vuonna 1966. Vuosien varrella sammutustyötä on harjoiteltu myös aidoissa olosuhteissa. Se oli epäkäytännöllinen, koska palopumppu oli keskellä paloautoa ja miehistötiloja oli vähän. Kun uusi tehdas aloitti toimintansa, perustettiin tehtaalle heti myös tehdaspalokunta. Tehdaspalokunnalla oli savusukellus-, kemikaalisukellus-, vesisukellusja öljyntorjuntavalmiudet. Kolmisen vuotta sitten palokuntaa oltiin jo virallisesti lopettamassa ja kaluston myyntiä suunniteltiin. Kirkkonummella sijainnut autiotalo määrättiin hävitettäväksi. Tehdaspalokunta teki sen harjoitusmielessä yhdessä Kirkkonummen palokunnan kanssa. Uuden auton myötä palokunnan toiminta aktivoitui ja kehittyi ammattimaisemmaksi. Palokunta on ollut mukana varmistamassa turvallisuutta eri projekteissa, Suomen Sokerin tehdaspalokunta 50 vuotta Suomen Sokerin sokeripuhdistamo siirtyi Helsingistä Kirkkonummen Kantvikiin vuonna 1965. Savusukellusharjoitukset pidettiin pimeässä kellarissa. 1980-luvun alkupuolelta asti palokunnassa mukana ollut Kyösti Oinonen suostui vetäjäksi ja rekrytointikierroksella saatiin kuin saatiinkin innostunut palomiesjoukko kasaan. Tehdaspalokuntalaiset tekivät myös useita sukellustöitä, muun muassa Kantvikin sataman etelälaiturin eteläpään painumisen tarkkailua. Palokunta on tehtaan tärkeä turvallisuustoimija Tehdaspalokunnalla on tärkeä rooli tehtaan turvallisuudessa ja se tekee paljon myös ennaltaehkäisevää työtä. Kemikaalisukellusharjoituksia simuloitiin ja niissä muun muassa neutraloitiin kalkilla tehtaan rikkihapposäiliö. Palokunta on historiansa aikana kokenut niin nousukuin laskukausia. Tänään tehdaspalokunta on aktiivinen turvallisuustoimija Kantvikin tehdasalueella. Uudesta autosta potkua toimintaan Uusi paloauto saatiin joulukuussa 1989. TEKSTI SUSANNA SÖDERLUND KUVAT SUOMEN SOKERI OY. Tehdaspalokunta harjoitteli kerran viikossa muun muassa savusukellusta, sammutusta ja pelastamista eri olosuhteissa. Ennen lopettamista päätettiin kuitenkin vielä kerran kysyä, löytyisikö palokunnalle vetäjä ja saataisiinko innokkaita uusia tehdaspalokuntalaisia kokoon. Tehdaspalokunnan vahvuus on nyt 18 palomiestä ja se harjoittelee aktiivisesti joka toinen viikko. Hänellä oli alkuvaiheessa apunaan kymmenkunta palomiestä. 38 PALOKUNTALAINEN • 70 T ehdaspalokunnan ensimmäinen vetäjä oli Rolf Hagelin. Harjoituksia pidettiin kerran viikossa
70 • PALOKUNTALAINEN 39 muun muassa viime kesänä palokunta teki palovartiointia, kun tehtaan raakasokerisiilon elevaattoria remontoitiin. Kuvassa ”tehdaspalokunta 014” palomiehet vasemmalta oikealle: Tehdaspalopäällikkö Kyösti Oinonen, palomestari Toni Honkala, Esa Tirroniemi, Juha Riiali, Tero Willman, Jorma Lehtonen, Aleksanteri Lehessaari, Anssi Lehtovaara, Keijo Eteläniemi, Juha Kortelainen ja Toni Kortelainen.. SUOMEN SOKERI PÄHKINÄNKUORESSA SUOMEN SOKERI Oy ja sen emoyhtiö Sucros Oy vastaavat sokerituotteiden valmistamisesta, myynnistä ja markkinoinnista Suomessa. Suomen Sokeri Oy ja Sucros Oy ovat Suomen ainoat kotimaisten sokerituotteiden valmistajat. Pelastuslaitos on aina arvostanut kovasti tehdaspalokunnan apua, sillä tällaisissa tehdasrakennuksissa paikallistuntemus on erityisen tärkeää. Palokunta on päässyt harjoittelemaan toimintaa myös käytännössä, sillä tehtaalla on ollut useita palohälytyksiä. Hälytykset ovat onneksi olleet vikahälytyksiä, mutta tehdaspalokunnan tärkeyden ne ovat silti todistaneet: tehdaspalokunta on paikalla noin neljässä minuutissa hälytyksestä, kun pelastuslaitosta saatetaan joskus joutua odottamaan, jos se on työtehtävissä kauempana. Kuluttajatuotteet markkinoidaan Dansukker-tuotemerkillä. Yleensä pelastuslaitoksen yksiköt tulevat kuitenkin paikalle nopeasti, mutta tehdaspalokunnan tekemä esiselvitys nopeuttaa pelastustyötä. Raaka-aineina käytetään suomalaista sokerijuurikasta sekä muun muassa Afrikasta ja Etelä-Amerikasta tuotua ruokosokeria. Yritykset ovat osa saksalaista Nordzucker AG:tä, joka on Euroopan toiseksi suurin sokerinvalmistaja
Tietysti me kaikki toivomme että palokunta ei koskaan joutuisi tositoimiin. 40 PALOKUNTALAINEN • 70 Hälytykset tekstarilla Tehdaspalokuntalaiset saavat hälytyksestä heti ilmoituksen tekstiviestillä ja kaikki tehdasalueella olevat palomiehet kokoontuvat heti palotallille odottamaan lisäohjeita tehdaspalopäälliköltä, joka käy tarkistamassa hälytyksen tarkan sijainnin. – Palokunnalla on vahva rooli tulipalojen ehkäisemiseen, henkilökunnan koulutukseen ja asennemuokkaukseen liittyvissä asioissa, mutta mahdollisen tulipalon sattuessa se voi myös osallistua alkusammutukseen, opastukseen ja jälkivalvontaan. Sen jälkeen osa siirtyy hälytyspaikalle ja osa jää opastamaan paikalle tulevaa pelastuslaitosta. Ennen nykyistä sammutusautoa Suomen Sokerin palokunta liikkui jenkki-fargolla.. Tehdaspalopäällikkö Kyösti Oinonen ja palomestari Toni Honkala ovat käyneet teollisuuspalopäällikön koulutuksen ja savusukelluskoulutuksen. Harjoituksissa käydään läpi välineiden käyttöä ja erilaisia pelastustilanteita. Kerran vuodessa pidetään isompi harjoitus yhdessä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa. Koulutus jatkuvaa Tehdaspalokunta on myös kouluttautunut ahkerasti. Valitettavasti kokemukset sekä omalta laitokseltamme että vastaavilta tehtailta ulkomailla osoittavat että tälläkin toimialalla on omat riskinsä. Näissä tilaisuuksissa on harjoiteltu siilosta pelastautumista ja kemikaalivuoto-onnettomuudessa toimista. Tietysti me kaikki toivomme että palokunta ei koskaan joutuisi tositoimiin.” Tehdaspalokunta harjoittelee täysin samoja asioita kuin vpk:t. Tuotantojohtaja Sune Berghäll arvostaa tehdaspalokunnan aktiivista ja innostunutta otetta. Neljä palokuntalaista on käynyt konemiehen koulutuksen. Heidän lisäkseen palokunnassa on yksi pätevä savusukeltaja ja viisi palokuntalaista on läpäissyt savusukeltajan kuntotestin, mutta eivät valitettavasti vielä ole mahtuneet koulutukseen. Harjoitukset ovat saaneet paljon kiitosta pelastuslaitoksen henkilöstöltä, sillä hekin harjoittelevat mielellään pelastamista oikeissa olosuhteissa tehdasrakennuksessa. Tehdaspalokunta harjoittelee tiistaisin noin kahden viikon välein, joskus harjoituksia on useamminkin
Nykyiset 22 aluetta ovat hänen mukaansa aivan liian pieniä: ”Jos halutaan voimakkaita alueita, jotka pystyvät todella itsenäisesti vastaamaan valtakunnan tason haasteisiin, ei niitä voi viittä enempää olla. Viime vuonna paloauto lähti hälytystehtävään 83 229 kertaa sopimuspalokunnan tallista. Tätä työtä tarvitaan, jotta sopimuspalokuntatoiminta voi menestyä. Olemme mukana noin 60 % pelastustoimen hälytystehtävistä. Kannatan lämpimästi pelastuskomentajan julkituomia ajatuksia. Sopimuksellisuus oli lain laatijan loistava oivallus. Pelastustoimesta valtakunnallinen toimija VILLIMIES Isto Kujala. Siksi lain laatija edellytti palokuntayhdistyksiltä sopimusta. Sopimuspalokuntatoiminta ei ole “kaikille avointa”. Tällä hetkellä pelastustoimi on liian heikko toimija valtakunnallisella tasolla ja roikkuu historiallisessa roolissaan paloviranomaisena. Sopimuspalokuntatoiminta on sopimuspalokuntatoimintaa ja vapaaehtoinen toiminta on vapaaehtoista toimintaa, vaikka se ei sopisikaan SPEKin strategiaan. Elämme tällä hetkellä kriisien aikaa. Toivon myös, että mahdollisimman moni muu pelastusalan vaikuttaja yhtyy Wecksténin mielipiteisiin – julkisesti. Alan järjestöt ottavat harvoin kantaa tällaisiin kysymyksiin. Sopimuspalokuntien jäsenet tekevät usein myös vapaaehtoista työtä palokuntayhdistysten hallinnossa, nuoriso-, nais-, veteraanija tukitoiminnoissa. Hän on sanonut, että pelastustoimi tulisi nostaa poliisin, puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen rinnalle vastaavanlaiseksi valtakunnalliseksi toimijaksi. Maan pinta-alasta tulee jatkossakin olemaan noin 90 % aluetta, jossa pelastustoimen ensilähdön hoitaa sopimuspalokunta. Uudistusta ei kannata pelätä. Tämä käy ilmi SPEKin lausunnosta Valtiovarainministeriön vapaaehtoistyön koordinaatiota ja toimintaedellytysten kehittämistä selvittäneen työryhmän raporttiin. Tämän tarkastelun jälkeen en voi kuin ihmetellä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöä, joka on aiemmin aina aika ajoittain suhtautunut nihkeästi siihen tosiasiaan, että osassa palokunnista maksetaan jäsenille korvausta sopimuspalokuntatoiminnasta. Pelastuslaitoksista pitää tehdä merkittävä sisäisen turvallisuuden toimija. Vapaaehtoistoiminta on osa sopimuspalokuntatoimintaa Jo Suomen ensimmäisessä palolaissa nähtiin tarpeelliseksi varmistaa palokuntien lähtö hälytystehtäviin. Muun muassa sotilaat toimivat yhtenä rintamana puolustusvoimien toimintaedellytysten puolesta tukenaan kaikki maanpuolustusjärjestöt. Arvostan kovasti vapaaehtoista toimintaa. Varautuminen ja kriisitoimintakyky pitää nostaa korkeammalle tasolle. Sopimuspalokuntatoimintaan voi osallistua vain sellainen henkilö, joka täyttää useita erilaisia kelpoisuusehtoja. Muutos ei tule heikentämään sopimuspalokuntien tärkeää asemaa Suomen pelastustoimessa. Keskusjärjestöä ei häirinnyt yhtään, että on myös toinen kriteeri, joka erottaa vapaaehtoistoiminnan sopimuspalokuntatoiminnasta. Nyt he alkavat tämän jo tunnustaa, mutta se tapahtuu venyttämällä vapaaehtoisuuden käsitettä siten, että nyt ei palkkiottomuutta tulisikaan – keskusjärjestön mielestä – pitää vapaaehtoisuuden ehdottomana kriteerinä. Herätys pelastuskomentajat, SPPL, SPEK, pelastusliitot ja muut alan toimijat! Wecksténin mukaan valtakunnallinen pelastustoimi tulisi rakentaa viiden toiminta-alueen pohjalle. Myös suurissa taajamissa tulee sopimuspalokunnilla olemaan tärkeä rooli. 70 • PALOKUNTALAINEN 41 VILLIMIES HELSINGIN PELASTUSKOMENTAJA Simo Weckstén on viime aikoina puolustanut ansiokkaasti Suomen pelastustoimea. Nykyisellään se ei ole riittävä.” Uudistuvassakin pelastustoimessa on sopimuspalokunnilla suuri merkitys. Miksi. Jos toiminta olisi jäänyt vain vapaaehtoiseksi, meillä ei enää olisi näin vahvaa kolmannen sektorin henkilöstöön perustuvaa palokuntajärjestelmää – sopimuspalokuntia. Tehtäviin tuli suhtautua pelkkää vapaaehtoisuutta vahvemmin
Samaan aikaan on toisaalta todettu, että koska poliisin resurssit näyttävät maahanmuuttoaallon myötä äkillisesti hupenevan, olisi kai syytä ottaa apupoliisijärjestelmä pölypussistaan. Tilanne on aivan yllättäen muuttunut. Viime aikoina on alettu kyseenalaistaa, onko perustuslakimme tiukka tulkinta mm. Sopimuspalokuntalaisten käytön mahdottomuutta palotarkastustoimintaan perusteltiin aikanaan EU-säädöstöön mukautetun perustuslain pykälillä. Lomakkeita lähetetään, palokuntalaiset käyvät avustamassa kansalaisia toisaalta lomakkeiden täytössä ja samalla tekemässä valistustyötä kädestä pitäen, kansalaisen suostumuksella. Toistaiseksi ollaan päivittäisissä tehtävissä selviydytty mahdollisimman vähäisellä vapaaehtoisvoimien käytöllä, mutta miten on jatkossa. Pelastushallinnon ja lainsäädännön uudistamisen yhteydessä tulee vapaaehtoisresurssien käyttö ottaa uudelleen esiin. Ja kas kummaa, se mikä ei sisäministeriön korkeille virkamiehille ja pelastusjohtajien enemmistölle mitenkään käynyt, käy nyt aivan hyvin. Kun aluejako muuttuu ja isäntäsekä rahoituskuvio rakentuvat uuteen uskoon, voisi samalla analysoida alan kaikkia toimintoja ja käytettävissä olevia resursseja. Pelastushallinnon uudistus on käynnistynyt Vapaaehtoisresurssit tehokäyttöön Maaseutu täyttyy kausittain kaupunkilaisilla, jotka ovat tottuneet siihen, ettei tarvitse itse tehdä mitään, ei todellisessa hädässäkään.”. Kyseessä on juuri sellainen järjestely, jota aikoinaan ehdotettiin sisällytettäväksi pelastuslakiin (katso faktaboksi). Silloin ajatus torjuttiin jyrkästi. Tänään sopimuspalokuntia pidetään pääkaupungissa mitä sopivimpana tahona omavalvontakuvion pyörittämiseksi. Jostain syystä tämäkin tuntuu oudon tutulta. Jos kansalainen ei haluakaan valistusta, neuvontaa tai palauttaa lomakkeen, niin paikalle kaartaakin viranomainen suorittamaan perinteisen palotarkastuksen. Käytetäänkö niitä nykyisen pirstaleisen järjestelmän puitteissa edes jollakin alueella mahdollisimman tehokkaasti. 42 PALOKUNTALAINEN • 70 K un viimeisintä pelastuslakia rustattiin kokoon, esitettiin sopimuspalokuntien suunnasta rakentava lisäresurssiehdotus: sitoumuksen tehneen ja koulutetun sopimushenkilöstön käyttö valistusta läheltä liippaavaan palotarkastustoimintaan*. Kaikki ovat tyytyväisiä. Näin säästyy virkaresursseja vaikeita erityiskohteita ja niskottelevia varten. Siihen ainoaksi vastaanpanijaksi on ilmennyt poliisin ammattijärjestö, jonka mielestä vaarana on laadun heikkeneminen ja toimien väheneminen. Nykyisen pelastuslain muodostumisen jälkeen on muun muassa keksitty PSR:n Innovaatiopalkinnon saanut palotarkastusmainen omavalvontamenettely. Nyt on tuhannen taalan paikka pölyttää vanhoja rakenteita. Käytetäänkö tilaisuutta hyväksi ja tarkastellaanko pelastustoimea ennakkoluulottomasti vai jatketaanko entistä rataa, nykyrakenteita säilyttäen ja ainoastaan ylähimmeleiden joidenkin nimiä vaihdellen. Onko perustuslaki muuttunut vai pyöritetäänkö toimintaa perustuslain vastaisesti. Nyt on mahdollisuus nostaa koko pelastustoimen tuotantoketju kriittiseen tarkasteluun. Sama EU-säädöstö sitoi muitakin maita, mutta niissä asia oli kuitenkin ok. Esimerkiksi onkin nostettu nimenomaan pelastustoimi, joka muun muassa EU-Tanskassa on osittain liiketoimintaa eikä viranomaismonopoli. viranomaistoimintojen osalta jo aikansa elänyt
On ennakoitavissa, että syrjäseutujen kantaväestö vähenee samalla kun väestömääräheilahtelut lisääntyvät. Perusteluna on se, että kansalaisten kunto sekä fyysisesti että henkisesti kasvaa ikäpyramidin yläpäässä, jolloin myös pitkän kokemuksen omaava henkilö hyvinkin pystyy suoriutumaan sellaisista tehtävistä, jotka eivät välttämättä vaadi fyysistä huippukuntoa. Sitoumuksen sisällöstä, solmimisesta ja purkamisesta olisi tarkemmat määräykset valtioneuvoston asetuksessa. Itse asiassa ei osata tehdä mitään. 70 • PALOKUNTALAINEN 43 Sitoumus 5 §:n 2 momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että vapaaehtoishenkilöstö voisi tehdä erillisen sitoumuksen, jolloin sitoumuksen tehnyt henkilö olisi vielä tiiviimmin kytketty pelastuslaitokseen. Pidentämällä sitoumuksen käyttöaikaa voidaan tällaisia resursseja tehokkaammin hyödyntää. Näin voitaisiin vapauttaa ammattiresursseja vaikeampiin ja siten korkeamman koulutuksen edellyttäviin tehtäviin, sekä sellaisiin tehtäviin, missä asianomainen kohde ei hyväksy vapaaehtoisten käyttöä tai missä tarkastaja joutuu käyttämään viranomaisrooliin kuuluvia sanktioita ja pakkokeinoja. SITOUMUS OLISI ehdotuksen mukaan voimassa siihen saakka, kun asianomainen henkilö on saavuttanut yleisen eläkeiän. Riittääkö silloin päivittäiselle vahvuudelle vaihtoresursseja. Maaseutu täyttyy kausittain kaupunkilaisilla, jotka ovat tottuneet siihen, ettei tarvitse itse tehdä mitään, ei todellisessa hädässäkään. Mihin voidaan käyttää niitä palokuntalaisia, joiden mielestä leuanvedot eivät olekaan keskeinen tekijä kun naapurin turvallisuudesta halutaan pitää huolta. SEURAAVAA: Päivittäisissä tilanteissa sopimuspalokunnat toimivat siten kuin on toimittu aina. Vapaaehtoisia todennäköisesti olisi käytettävissä, mutta voidaanko suuria vapaaehtoisjoukkoja tehokkaasti hallita nykyisen lainsäädännön puitteissa. yksinkertaiset palotarkastukset, joiden keskeisin tehtävä on valistuksellinen ja joista asianomaisen koulutuksen saanut kokenut vapaaehtoishenkilö hyvinkin pystyy suoriutumaan. Onko kaikki pelastustoimen tehtävät todella suoritettava vahvuudella 1+3. Olemme suurten kysymysten ääressä. Useimmissa palokuntasopimuksissa asiasta ei ole sanan sanaa. SUOMEN SOPIMUSPALOKUNTIEN LIITTO ESITTI VUONNA 2007 UUTEEN PELASTUSLAKIIN MM. Tällaisia ovat mm. Entä, jos tulee todellinen kriisi. Tällaisesta tarkastustoiminnasta ehdotetaan tarkemmin säädettäväksi 36 §:n täydennyksen muodossa. Ja miten on pelastusalan palveluiden tarjoaminen syrjäseutujen asukkaille tulevaisuudessa. Mutta, jos tilanne muuttuukin laajaksi tai pitkittyy. Tällaisen erillisen sopimuksen tehneitä henkilöitä voitaisiin hyödyntää etenkin sellaisissa viranomaistoimituksissa, missä toimituksen kohde hyväksyy vapaaehtoishenkilöstön käyttöä. Palotarkastuksessa käytettävästä henkilökortista esitetään 89 §:ään vastaava lisäys. viranomaistehtävien suoritukseen. Nyt on oiva tilaisuus nostaa kissa pöydälle, koska juuri nyt kaikki palikat ovat iloisesti levällään! TEKSTI SILVIO HJELT KUVA PIXABAY. On selvää, että tällaisten tehtävien antaminen käytännössä edellyttää suunnitelmallisuutta, josta ei kuitenkaan liene tarpeen säätää laissa. Myös kyseisen iän jälkeen voisi henkilöllä olla suostumuksensa mukaan mahdollisuus osallistua sopimuspalokunnan toimintaan, mutta hänelle ei jäisi enää sitoumuksesta johtuvaa henkistä velvoitetta osallistua esim. Vai olisiko syytä pohtia sitäkin asiaa ihan erikseen. Tämä koskisi sekä suoraan pelastuslaitokseen työsuhteessa olevia toimenpidepalkkaisia että palokuntasopimuksen tehneen palokuntayhteisön puitteissa toimivia vapaaehtoishenkilöitä. Kuka silloin tuottaa palokunnan lähipalvelut vai pitäisikö panostaa omasuojauksen parantamiseen
44 PALOKUNTALAINEN • 70 KALUSTOKULMA RSA145 riviin tammikuussa Porin VPK hankki raivausauton Apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus ja palomestari Ilkka Koski ovat tyytyväisiä vpk:n suurhankintaan.
Omasta kassasta löytyi loput. Koska valmistelun yhteydessä kävi ilmi, että täysveristä raivausautoa ei Porissa ole, eikä näytä lähitulevaisuudessa tulevankaan, päädyttiin ratkaisuun, jossa vpk hankkii auton ja pelastuslaitos avustaa kaluston hankinnassa. TEKSTI JA KUVAT PEKKA KOIVUNEN. 70 • PALOKUNTALAINEN 45 RSA145 riviin tammikuussa Porin VPK hankki raivausauton KALUSTOKULMA P orin VPK:ssa raivausauton hankinta valmisteltiin perusteellisesti. Nyt rahalle tuli erinomainen sijoituskohde, sanoo Porin VPK:n puheenjohtaja Tarja Hakanen. Ajoneuvokalustomme oli aikanaan kokonaan omaamme, mutta pelastuslaitoksen antaessa nykyään käyttöömme perusajoneuvot (sammutusja säiliöauto), päätimme sijoittaa omia resurssejamme erikoiskalustoon. Pelastuslaitoksen kalustoa autoon on sijoitettu noin 50 000 euron arvosta. – Palokuntayhdistyksemme haluaa olla vahvasti mukana Satakunnan maakunnan turvallisuuden kehittämisessä. Porin VPK:ssa nähtiin jo alueelliseen pelastustoimeen siirryttäessä erikoistumisen olevan yksi kaupunkipalokunnan elinehto. Porin VPK:n autolle suunnittelema rahoituspaketti jakautuu kolmeen osaan. Nyt rahalle tuli erinomainen sijoituskohde.” -Tarja Hakanen Palokunnanpäällikkö Mikko Jönkkäri ei peittele tyytyväisyyttään. – Pitkäaikaista lainaa otimme noin 200 000 euroa ja PSR:n avustus oli 54 000 euroa. Melkein puolen miljoonan yksikkö Scania-alustalle rakennetun raivausauton kokonaishinta on 440 000 euroa. Kymmenen vuoden toiminta aluelaitoksen sopimuspalokuntana kypsytti ratkaisun, joka palokunnassa tehtiin vuonna 2013; palokunta hankkii täydellisesti varustetun raivausauton. Auto saapui Itäpuiston asemalle lokakuussa 2015. Lupaus vahvasta sivustatuesta laitoksen puolelta edesauttoi päätöksen tekemistä. – Haluamme palvella uudella yksiköllämme Porin lisäksi koko maakuntaa. Tärkeä osa hankinnassa oli sen synkronointi pelastuslaitoksen suunnitelmiin. Olemme vuosien varrella säästäneet systemaattisesti varoja kalustohankintaan
46 PALOKUNTALAINEN • 70 KALUSTOKULMA INFO Alusta Scania P370 LB6x2*4 MNA CP 28 miehistöohjaamolla 13 litrainen 370 hv moottori Kääntyvä takateli Lehtijousitus edessä Ilmajousitus takana Onspot-ketjunheittolaitteisto Korirakenne Saurus RSC 20 Vesisäiliö 2000 l Pumppu Esteri D 240, keskiasennus Hydraulitoiminen generaattorijärjestelmä 400/230 VAC Saurus 15kVA Vinssi 6,8 tn, hydraulinen Nostin Palfinger 23002 Kalusto Purkukoura ja miehistökori Holmatro-pelastusvälinesarja Holmatro-tuentasarja Akkutyökalusarja Hydraulitoiminen vinssi 6,8 tn Nostoliinat ja erilaisia rakseja Sammutusauton peruskalusto On hienoa, että yksittäinen palokunta tarjoaa lisäresursseja pelastuslaitokselle ja sitä kautta koko maakunnalle.” -Kari Hannus
Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa vastaavan auton hankkiminen pelastuslaitokselle olisi ollut todella vaikeaa. Raivausautohankinta sai paljon ansaitusti alueellista julkisuutta. – Päivystävä palomestari arvioi tilanteen ja auton tarpeen näissä päivittäisissä tilanteissa ja pyytää yksikön tarvittaessa paikalle. Pyynnöstä liikkeelle RSA145 korvaa vasteissa aiemmin olleen Porin VPK:n toisen sammutusauton. Teknisistä asioista vastaava apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannuksen mielestä Porin VPK:n hankinta on oiva esimerkki kolmannen sektorin resurssien järkevästä käytöstä. Päivittäiset tilanteet hoituvat siksi kuten ennenkin. 70 • PALOKUNTALAINEN 47 KALUSTOKULMA Isäntäkunta tyytyväinen Kuten saattaa hyvin arvata, pelastuslaitoksen isäntäkunta Pori on hankintaan enemmän kuin tyytyväinen. – Puolen tunnin sisällä vpk:n auto ehtii pääosaan maakuntamme kohteista. Tärkeätä on, että vpk kouluttaa riittävästi miehistöä erityisesti nosturin käyttöön, jotta joka lähtöön saadaan mies puikkoihin. Porin VPK:n auton moderni kalusto kuitenkin sisältää kalustoa, jota ei pelastuslaitoksen muissa yksiköissä ole. Nykyisellään Porin VPK:lla on reilusti toista sataa hälytystä vuodessa. Kuvissa haastateltavina palokunnan päällikkö Mikko Jönkkäri ja puheenjohtaja Tarja Hakanen.. – Meillä on maakunnan kaakkoiskulmalla Kokemäen VPK:n uudehko raivausauto ja pohjoisessa Kankaanpään asemalle sijoitettu, 1980-luvulla hankittu raivausauto. – Auto kalustoineen ja koulutettuine miehistöineen täydentää hienosti pelastuslaitoksen käytettävissä olevia resursseja. – Vakinainen henkilökunta perehdytetään RSA145:n kalustoon, mutta tilanteissa Porin VPK:n koulutettu miehistö tulee hoitamaan operoinnin. Satakunnassa Pori on keskeinen paikka ja auton käyttöalue kattaa siksi merkittävän osan maakuntaa. – On hienoa, että yksittäinen palokunta tarjoaa lisäresursseja pelastuslaitokselle ja sitä kautta koko maakunnalle, pohtii Kari Hannus. Porin VPK:n uusi auto on paljon kaivattu lisäresurssi maakunnan keskelle, sanoo kalustoasioista pitkään Satakunnan pelastuslaitoksella vastannut palomestari Ilkka Koski. Pelastuslaitos: Erinomainen täydennys kalustopalettiin Satakunnan pelastuslaitoksen sammutusautot on pääosin varustettu ajanmukaisin raivausvälinein. Kytkeminen kaikkiin alueen liikenneonnettomuustehtäviin aiheuttaisi hälytysmäärämme nousemisen todennäköisesti yli palokuntamme kestokyvyn, arvioi palokunnan päällikkö Mikko Jönkkäri. Sitä ei toistaiseksi liitetä esimerkiksi yksikkölähdön liikenneonnettomuustehtäviin
Ulkoa varmistetaan liekkipalon sammuminen ennen savusukelluksen aloitusta. LISÄTIETOJA www.turvata.fi Seinä suojataan vaahdolla. 48 PALOKUNTALAINEN • 70 KALUSTOKULMA One seven –painevaahto yllätti kokeilussa Uusi sammutusjärjestelmä on todella tehokas Suomen markkinoilla uusi vaihtoehtoinen sammutusjärjestelmä ”One seven” oli esittelyja kokeilukäytössä Porin Noormarkussa järjestetyssä talonpoltossa viime lokakuussa. Tämä saksalaisvalmisteinen järjestelmä osoitti kokeilussa ylivertaiset sammutusominaisuutensa. Sammutus aloitetaan etäältä suoralla suihkulla.
Ajoneuvossa on kiinteä letkukela, jossa on jäykkää 2” letkua 40 metriä. 70 • PALOKUNTALAINEN 49 KALUSTOKULMA O ne seven on CAFS (Compressed air foam solution) painevaahtojärjestelmä, jossa veden sekaan sekoitetaan vaahtonestettä 0,3–0,6 %. Sammutustoiminta CAFS-järjestelmällä aloitetaan yleensä rakennuksen ulkopuolelta. Täyden palon vaiheessa olevan tilan rikkoutuneesta ikkunasta sammutetaan huonetila suuntaamalla suihku tilaan eri puolille. Kiinteässä kelassa on letkua 40 metriä. Lisäksi saadaan tuotettua kuivavaahtoa esimerkiksi rakenteiden suojaukseen. Tästä muodostuva vaahtoliuos paineistetaan paineilmakompressorilla noin 9 barin suihkupaineeseen. Suihku suunnataan eri puolille huonetilaa. Tällä mahdollistetaan pyrolyysin pysähtyminen ja estetään palon uudelleen syttyminen. Norjalaisen edustajan mukaan Ruotsissa CAFS-järjestelmä asennetaan noin joka neljänteen sammutusautoon. TEKSTI JARNO JOENSUU KUVAT NOORMARKUN VPK JA VILLE KAASINEN. Sammutustekniikka perustuu vaahdon erittäin hyvään kiinnittyvyyteen eri materiaaleihin sekä pintoihin. Suomessa ensimmäisen käytännön harjoituksessa toteutetun esittelyn järjestivät Peter Kallio Turvata Oy:stä sekä norjalainen Daniel Apeland Nordic Fire and Rescue Service AS:stä. Palo sammuu muutamissa sekunneissa. Suihkuputkena toimii 25 mm reiällä varustettu suorasuihkuputki, jonka alla olevalla läpällä voidaan muuttaa suihkun suuntaa. Sammutustyön työturvallisuus ja tehokkuus paranee merkittävästi tätä järjestelmää käytettäessä, joten voidaan olettaa, että Suomessakin CAFS:n käyttö tulee yleistymään tulevaisuudessa. Esillä ollut järjestelmä oli rakennettu Volkswagen Transporteriin, mutta asennus on mahdollista myös sammutusautoon. Järjestelmällä voi tehdä myös normaalia vesisammutusta ilman vaahtoa. Järjestelmän ohjaus tapahtuu kosketusnäytöstä. Järjestelmä osoittautui tehokkuudeltaan poikkeuksellisen hyväksi ja nopeaksi. Vedenkulutus on noin 120 litraa minuutissa, joten vesivahinkojen riski pienenee. Järjestelmän maahantuojana toimii Turvata Oy. Käytettävissä on vaahtonesteet A-luokan (kiinteät aineet) ja B-luokan (nestepalot, AFFF-vaahto sekä AFFF-AR vaahto) palotilanteisiin. Letkua voidaan jatkaa työletkuilla, jotka selvitetään rullalta. Suihkuputken tilalle voidaan vaihtaa erikokoisia läpilyöntiputkia tai vaahtosinko. Liekkipalon ollessa ulkopuolelta sammutettu, voidaan tila joko aluksi tuulettaa koneellisesti tai aloittaa välittömästi savusukellus CAFS:ia käyttäen
50 PALOKUNTALAINEN • 70 KALUSTOKULMA RAUPLAN OY rauplan@rauplan.com www.rauplan.com INSPIRE-KASVO-OSASSA OVAT kaikki S-maskin ominaisuudet ja nyt siihen on lisätty pikakiinnitettävä hengitysventtiili. • Teho 17,33 m3/h • Paino 18 kgperusakulla 23 kg • Mitat 60x60x25cm • Akun kesto 20-80min • Etäisyys ovelle 0,6-2,0m. Kaksi BH-20 savutuuletinta mahtuu samaan tilaan kuin yksi vastaava teholuokan perinteinen tuuletin. Tuuletinta voidaan käyttää säädettävän puhallustehonsa ansiosta ylipainesekä tavallisena savutuulettimena. Maskissa on myös tukeva hihnasto. Se on pieni koko ja akkukäyttöisyys helpottavat sen käyttöä. Maski on yhteensopiva Spirocom-kommunikaatiojärjestelmän, HUD-näytön sekä silmälasiadapterin kanssa. INCURVE-kantolaitteen tekstiiBLOWHAR –SAVUTUULETIN on sekä akkuettä verkkovirtakäyttöinen. Tuulettimen akkua voidaan ladata jopa 2 000 kertaa ja vaihto onnsituu automaattisesti verkkovirtaan. Savutuuletin on helppo kuljettaa ja varastoida sen kokonsa ansiosta. Kasvo-osaa on saatavilla kumista tai Interspirolta uusi kasvo-osa ja kantolaite Rauplanin Blowhard BH 20 savutuuletin INFO LISÄTIETOJA silikonista valmistettuna kolmessa eri koossa (Small, Standard, XL). Hengitysventtiili on helppo irroittaa ja kiinnittää. Hengitysventtiili sulkeutuu automaattisesti, kun raitisilmaluukku avataan tai, kun hengitysventtiili irroitetaan kasvo-osasta
Säädinyksikkö voidaan kiinnittää pikakiinnityksellä ilman työkaluja. Olkaja vyötäröhihnat mukautuvat kehon mukaan. Uusi lämpökamera Suomen markkinoille Lämpökameravalmistaja FLIR Systems Inc. POLARSAFETY OY Jani Ryhänen jani.ryhanen@polarsafety.fi info@polarsafety.fi puh. 010 666 5129 Heikki Sillanpää, puh. Kantolaitteessa on myös useita kiinnitysmahdollisuuksia lisävarusteille. Värinäytöltä näkee keskipisteen lämpötilan, ja MSX-kuvanparannusteknologia auttaa erottamaan ääriviivat ja yksityiskohdat kuvasta. Ajoneuvolaturi on erikseen tilattava lisävaruste. 70 • PALOKUNTALAINEN 51 RAUPLAN OY rauplan@rauplan.com www.rauplan.com Interspirolta uusi kasvo-osa ja kantolaite Rauplanin Blowhard BH 20 savutuuletin KALUSTOKULMA FLIR-LÄMPÖKAMERASSA ON toimintatiloja tulipalon eri vaiheissa käytettäväksi. FLIR-lämpökamerat ovat pölyja vesitiiviitä (IP67) ja kestävät pudotuksen betonilattialle kahden metrin korkeudesta. Kaksi akkua antavat kahdeksan tunnin toiminta-ajan kameralle. FLIR K2 -lämpökameralla on rekisteröinnin jälkeen kahden vuoden takuu akuille, viiden vuoden takuu kameralle ja kymmenen vuoden takuu kameran sensorille. Kantolaitteen painojakauma on optimoitu; olkahihnat ja lantiovyö mukautuvat vartaloon mukaan. Kantolaitteessa on myös pelastuskahva, jonka avulla voi esimerkiski raahata loukkaantuneen savusukeltajan turvaan. FLIR K2 on myynnissä nyt ja kameroiden toimitukset alkavat tammikuussa 2016. Korkeussäädettävä lantiohihna sopii eri mittaisille käyttäjille. Olkahihnat ja lantiovyö liikkuvat myös toisistaan riippumatta. tuo yhdessä Dafo Oy:n kanssa uuden K-sarjan lämpökameransa Suomen markkinoille. Kolmen tuuman värinäytöltä on helppo erottaa yksityiskohdat. 010 666 5126 www.dafo.fi LISÄTIETOJA LISÄTIETOJA liosat on minimoitu ja kantolaite on siksi kevyt ja helposti puhdistettava. 010 6137802 www.polarsafety.fi. Uusi K2-malli täydentää jo olemassa olevaa valikoimaa (FLIR K45 ja K55) ja tuo vaihtoehdon malliston halvimpaan päähän. Lämpökameraa voi käyttää yhdellä painikkeella sammutuskäsineet kädessä. K-sarjan lämpökamerat on suunniteltu vaativaan paloja pelastuskäyttöön. INFO • 5 eri toimintatilaa • käyttö yhdellä painikkeella • 3 tuuman taustavalaistu värinäyttö • paino akkuineen 0,7 kg • toiminta-aika akulla noin 4 tuntia • USB-liitäntä tietokoneeseen DAFO OY Lasse Moisio, puh. Kameran myyntipakkaus sisältää kameran lisäksi muun muassa kaksi akkua, pöytälaturin, kantohihnan ja tietokoneohjelmiston. Niitä voi hyödyntää myös henkilöetsinnässä ja pintapelastuksessa
Talvella palohenkilöstöä ja kalustoa liikuttaa maastossa noin kaksisataa moottorikelkkaa. 52 PALOKUNTALAINEN • 70 KALUSTOKULMA PALOKUNTALAINEN-LEHTI KÄVI tutustumassa venäläiseen Pelec-telamaastoajoneuvoon Porin Laviassa, jossa maahantuojan, Tmi Viestikyyhkyn toimitilat sijaitsevat. Koeajettavana oli Pelec Mini, kaksipaikkainen noin kolmesataa kiloa painava ajoneuvo. Suurempi Pelec Cruiser on tarkoitettu neljälle matkustajalle. Kaluston kuljettamiseen tämä valmistajan pienin malli soveltuu käytännössä silloin, kun siihen kytketään perävaunu. Tämän lisäksi Cruiser pystyy vetämään 600 kilon kuormaa. Telamaastoajoneuvojen määrä palokunnissa on häviävän pieni, mutta kuinka kauan, riippuu Suomessa uusien pienten tela-ajoneuvojen toimivuudesta palokuntakäytössä. Lyhyessä koeajossa maahantuojan pihapirissä laite totteli hyvin kuljettajaansa ja osoittautui käteväksi kulkijaksi niin tasamaalla kuin maastossa. Pelec Minissä on istuimet kahdelle ja tavarateline sadalle kilolle tavaraa.. Sen kantokyky on 400 kiloa. Pelec Transporter on malliston viisipaikkainen lippulaiva. Venäläisvalmisteisessa Pelec Minissä on tilaa kahdelle hengelle ja sadalle kilolle kuormaa. Moottorivaihtoehtoja on bensiinistä dieseliin. Transportet voidaan räätälöidä moneen erikoistarkoitukseen. Mallissa on myös kattava lisävarustevalikoima. Pelec Mini kulkee maahantuojan mukaan syvässä lumessa, suossa, mudassa ja jopa vedessä. Naapurimaan valmistajat ovat tehneet siitä myös pelastuslaitosversion. Pelec Minillä kaksi henkeä pystyy siirtymään helposti ja turvalTelamaastoajoneuvo Vaihtoehto mönkijälle Maastossa liikkumista varten Suomen palokunnilla on käytössään noin 270 mönkijää. Varsinaista kuormatilaa ei kuitenkaan ole. lisesti tiettömien taipaleiden taa
Pelec Miniä ohjataan kuten mönkijää.. Pelecin Minin sarvissa maahantuoja Juha Kaunisto. Kiinalaisvalmisteisen moottorin yläpuolella tavarateline. Pelec Transporteria hallitaan kuten panssarivaunua. 70 • PALOKUNTALAINEN 53 KALUSTOKULMA www.amfibio.fi LISÄTIETOJA Pelastuslaitoskäyttöön valmistaja suosittelee kuusipaikkaista Pelec Transporteria
ETT EXEMPEL på en stor digitaliseringsfråga som man av någon orsak inte vill uppfatta som viktig är alarmeringen av räddningspersonalen. Men vi har ju ERICA och hur många som helst datasystemprojekt, säger de som fattar beslut om saker och ting. INOM RÄDDNINGSBRANSCHENS arbetsfält har man inte fått ihop någon förståndig riksomfattande utveckling på digitaliseringens område, och så som det nu går till så får man det inte heller, eftersom 22 räddningsverk alla går sina egna vägar. Skattebetalarna kommer inte mera länge att stillatigande se på medan man skjuter upp de kostnadsinbesparingar som kan uppnås genom en digitalisering. I VERKLIGHETEN är säkerhetsbranschens dataprojekt fortfarande en veritabel röra. Digitaliseringens tid är nu LEDARE CHEFREDAKTÖR Pekka Koivunen I verkligheten är säkerhetsbranschens dataprojekt fortfarande en veritabel röra.”. Varje vecka publiceras nya applikationer som förändrar människornas invanda sätt att verka och effektiverar vardagens funktioner. Idag finns det kommersiella personaladministrationsoch kommunikationssystem som med endast små ändringar skulle kunna anpassas till räddningsväsendet. Största delen av finländarna använder dagligen olika applikationer såväl i sina smarttelefoner som i sina datorer. I FINLAND finns det utmärkt teknisk och kunskapsmässig beredskap att förverkliga en digitalisering av de mest olika funktioner – ifall man så vill. DIGITALISERINGEN HAR under de senast åren framskridit så mycket att man inte mera borde tala om endast alarmering utan om en administration av hela räddningsväsendets personalresurser. Digitaliseringen framskrider emellertid ofrånkomligt, och även räddningsbranschen måste vakna upp och agera. Räddningsavdelningen är tills vidare tandlös. Frivilligsektorn har redan i över tio år upprepade gånger föreslagit ett utvecklande av alarmeringssystemet så att man skulle beakta branschens alla aktörer: personalen i huvudtjänst, avtalspersonalen, de olika frivilligaktörerna (VaPePa) och till och med privata säkerhetsaktörer. VARKEN FRÅN räddningsverkens ledning eller från inrikesministeriets håll har man hört någon enda kraftfull taltur som skulle förespråka ett utvecklande av ett administrationsoch kommunikationssystem för räddningspersonalen. Alla viktigare frågor löser man på annat håll utan att bry sig om vad man säger sig ha ”beslutat” inom det av räddningsdirektörerna så prisade kompanjonsnätverket. Så har även gjorts, utom inom räddningsbranschen. Det finns alldeles för många utvecklare med starka viljor. ERICAS försening är det mest synliga uttrycket för att allt inte är som det borde vara. I stora frågor är kompanjonsnätverket endast blådunster. Dessa system skulle erbjuda helt nya möjligheter att effektivera räddningsverksamheten och – vilket är det viktigaste – de skulle ge de inbesparingar som man efterlyser. Just det. 54 BRANDKÅRISTEN • 70 BRANDKÅRISTEN DIGITALISERINGENS HASTIGHET är hisnande
TEXT SILVIO HJELT BILD PIXABAY. Om inte, så vad är de då. Spelar arbetsvillkoren någon roll. Och dem vars arbete i praktiken genererar ersättning åt någon annan. Hur är det med dem som ibland får ersättning, ibland inte. Undantaget några enskilda olikatyckare börjar man numera vara överens om att samhället inte i längden klarar sig utan frivilliga. Spelar hela saken någon roll?. Men vad man menar med begreppet ”frivillig” – det är man inte lika överens om. Eller om den kallas ”understöd”. Hur är det om den ersättningen är på årsbasis. Är avtalsbrandkårister som får personlig ersättning för sitt arbete frivilliga. 70 • BRANDKÅRISTEN 55 BRANDKÅRISTEN Frivillig och frivillig – en term men många tolkningar Samhället klarar sig inte utan frivilliga, men..
Och resten, vad är de. Avtalsbrandkårer där personalen har personliga avtal gentemot räddningsverket kan på något vis rymmas in i den definitionen, men även där avviker många arrangemang på alla upptänkliga vis från vanliga anställningsförhållanden. Frivillig mot ersättning, vad är det. Behöver all hjälp faktiskt komma från ”myndighet”. 56 BRANDKÅRISTEN • 70 BRANDKÅRISTEN I ngenting tyder på att samhällets resurser i framtiden kommer att räcka till för allt det goda man vant sig vid, för att inte tala om allt det ännu godare man önskar sig. Finansministeriets arbetsgrupp vill definiera frivilligarbete enligt följande kriterier: det skall vara icke avlönat, utföras av fri vilja, vara till nytta för tredje part samt vara öppet för alla. Frivilliga brandkåren. Kan det då vara frivilligt. Särskilt om ersättningen klart ligger under gängse lön, eller betalas åt någon annan. Kriteriet ”öppet för alla” fäller sedan i sista hand bort resten. Borde lagstiftningen beakta den saken. Tjänsteproducent eller... Åtminstone ingen som hinner fram medan det ännu är någon mening med att komma. Folk som för länge sedan har tappat förmågan att reda sig själv i en olyckssituation. Ersättning som antingen saknas helt och hållet, eller som erläggs ”ibland”, eller vars nivå ligger långt under gängse. Mellanting av typen ”semiprivilligt avtalsarbete” existerar formellt inte.” Avtalsbrandkårerna faller ur ramen EU har redan år 2008 fattat beslut om frivilligarbete, och frågan håller nu på att implementeras även hos oss. Ur bristfällig planering följer ostrukturerat kaos och resursslöseri. Då man planerar måste man veta vad man menar. Inte heller det passar riktigt in, särskilt inte om ”lön eller annat vederlag” inte hör till kutymen. De flesta av avtalsbrandkåristerna får i själva verket någon form av ersättning för utfört arbete. Om man ser avtalsbrandkåren som en tjänsteproducent blir upplägget lika egendomligt. Har man råd med det. För att inte tala om svagt rättskydd för de inblandade. På basen av det första kriteriet faller över hälften av avtalsbrandkårerna genast utanför ramarna. Är avtalsbrandkårerna en del av tredje sektorn. Kanske alla inte tar just den saken helt bokstavligt men principen är klar: Operativt brandkårsarbete är inte för envar. Förstås, spelar det någon roll hur man klassificeras, det viktigaste är ju att allting sköter sig. Inte blandar sig den som på civila marknaden köper en tjänst i hur tjänsteproducenten arbetar, men det gör förvisso månget räddningsverk då det gäller avtalsbrandkårerna. Allt sedan 1980-talet har samhället ställt formella krav på dem som deltar i släckningsoch räddningsarbete. Särskilt kanske inte i glesbygden, en glesbygd som åldras och avfolkas men dit stadsborna i stora skaror drar för att fira sin allt längre lediga tid. Frivilligt ställer de upp, men är de trots det anställda, på egendomliga villkor. Och ersättning direkt till en förening är inte lön men dock ersättning, oberoende av om man valt att kalla den ”understöd”. Med frivilliga i närheten kan det finnas akut närservice i glesbygden, annars inte. Manskapet då, är det frivilligt. Andras frivillighet har konkret betydelse för den personliga tryggheten. Förvisso, men inte i egenskap av frivilliga utan i egenskap av avtalsbrandkår, med temporär rätt att agera myndighet tills myndighet tar över, om den gör det. Myndighetssamhället står inför stora utmaningar. Vad menas med frivilliga. Och så har vi fortfarande det där med ersättning. Om inte, så vad är de. Vem skall hjälpa dem. Kan man strunta i att hålla reda på begreppen. Försök klara er tills dess!”. Jo och nej. Att myndighet skall ha en ”plan för hur akutfall skall skötas” hjälper knappast då det faktiskt brinner. Men det är nu det börjar brännas: Sköter sig faktiskt allting, i alla avtalsbrandkårer, på det sätt som lagstiftaren tänkt sig. Utan frivilliga ingen akut närservice i glesbygden Är detta framtidens nödsamtal (under förutsättning att det inte är elavbrott, för då gäller plötsligt apostlahästarna): Den nödställda: ”Hjälp!” Nödcentralen: ”Myndigheterna har ärende förbi era knutar på torsdag vid elvatiden. Men vad är brandkåristerna då, om de inte är frivilliga. Tredje sektorn är en effektiv resurs endast om den faktiskt beaktas i planeringen. Vem är ”frivillig”. Stadsbor som betalar skatt till tätorter där all hjälp är framme inom några minuter
Skapa lagstiftning som hanterar hela gråzonen!” Det spelar kanske ingen egentlig roll, ifall saken inte har ett par viktiga sidor som inte alls kan hanteras på basen av nuvarande lagstiftning. En annan fråga är detta med skatt. Spelar volymen eller brådskan i det sammanhanget någon roll. Något mellanting av typen ”semifrivilligt avtalsarbete” existerar formellt inte. Om saker måste göras och det inte finns företagare, får man då konkurrera. 70 • BRANDKÅRISTEN 57 BRANDKÅRISTEN nivå, eller som erläggs åt någon annan, exempelvis i form av ”understöd” åt en allmännyttig förening. Åtminstone skulle samhället vara betjänt av det. Talkoarbete har redan länge varit föremål för skattmasens intresse, men hittills har ingen vågat ge sig på denna det finska samhällets stöttepelare. Konkurrerar man inte med någon finns inget problem, annars sker avgörandet från fall till fall. I stället har man kommit med en del andra rätt intressanta tolkningar, vilka har varit föga ägnade att uppmuntra till frivilligarbete. Nåväl, att någonting är kontraproduktivt med tanke på helheten har aldrig bekymrat sanna byrokrater, eftersom helheten vanligen kommer på något annat moment. All nuvarande lagstiftning om arbetsförhållanden, arbetstid, arbetarskydd, arbetshälsovård och liknande utgår från att det antingen är fråga om reguljära arbetsförhållanden eller fråga om företagande. Vad är det då för slags frivillighet. Skall alltså exempelvis en brandkår få konkurrera med forstpersonal om utryckningsartad röjning av kullfallna träd efter en storm. Ännu större olyckor vill man ju inte alls tänka på... Särskilt inte då det dessutom handlar om arbete som enligt lag tillkommer myndighet. Konkurrens på civila marknaden Till sist kommer ju den moraliska frågan om när frivilligarbete skall anses få konkurrera med annans yrkesutövning. Har samhället rätt att utnyttja frivilliga till sådant av vilket någon annan får sitt levebröd. Skatt på mervärdet. En orsak till detta är förstås att det handlar om pengar, som ingen vill betala.. Om frivilligarbete inte är på något sätt attraktivt finns inga frivilliga. Samma problematik gäller vattenkörning och liknande där brandkårerna för sin medelanskaffning traditionellt erbjudit tjänster som även kunde ha erbjudits av en företagare. Arbete genererar mervärde, och på det skall erläggas skatt. Beskattaren har på den punkten dock varit rätt tydlig: en förutsättning för att ett allmännyttigt samfund skall erhålla befrielse från skatt på förvärvsinkomst har bundits till frågan om förekomsten av konkurrens med den civila marknaden. Den som utför frivilligt arbete mot en på sin höjd en nominell ersättning är kanske inte lika effektiv som en yrkeutövare, men dock vanligen mycket fördelaktig för samhället. Olyckor handhas av myndighet, med hjälp av associerade såsom exempelvis avtalsbrandkårer. Men t.ex. Skulle det nu inte vara på tiden att man tar tjuren vid hornen och granskar åtminstone brandkårernas frivilligarbete som helhet. vid större oljeolyckor deltar utöver myndigheter och associerade organisationer även mer eller mindre spontant frivilliga. Åt dem skall man enligt lag erlägga ”skälig ersättning”. Kanske till och med det frivilligarbetet skulle vara betjänt av för ändamålet genomtänkt lagstiftning. Jaha, enkelt och klart, men om det inte erläggs någon lön, hur skall fiskus då få sitt av ett eventuellt mervärde. Brandkårsarbetet fungerar ”av gammal vana” medan modern lagstiftning för länge sedan gått andra vägar. Problem som uppkommer måste då hanteras på basen av lagstiftning som inte kan identifiera vad det egentligen är fråga om. Hur är det om det inte stormat. Lagstiftningen oklar Hur man än vänder och vrider på frågan kvarstår faktum: Frågan om räddningsbranschens frivilligarbete saknar relevanta definitioner. Först kommer givetvis frågan om arbetsförhållande. Relevanta definitioner saknas Om man går lite vidare och synar annat frivilligarbete inom räddningsbranschen, så blir saken inte alls klarare. Inte underligt att tolkningarna för det mesta antingen är helt obegripliga eller i alla händelser särdeles illa anpassade för det problem som skall lösas. Redan en så enkel sak som hur arbetsgivaransvaret skall fördelas har de mest underliga tolkningar (se sid 27-28). Kan man anpassa respektive tolka gällande lagstiftning så som lag borde tolkas, utan ”brännvinsadvokatyr”, eller skulle det riktiga vara att se över hela lagpaketet och skapa sådan lagstiftning som uttryckligen hanterar hela gråzonen mellan normalt yrkesliv och frivilligarbete så som finansministeriets arbetsgrupp definierar det. Gråzonen mellan frivillighet och yrkesliv Samtidigt som man börjar se frivilligarbete som en absolut nödvändig samhällsresurs så hopar sig frågetecknen. Och för arbete erläggs lön, och av lön avdras likaså skatt
Förra året ryckte en brandbil 83 229 gånger ut på alarmuppdrag från en avtalsbrandkårs garage. Därför förutsatte lagstiftaren av brandkårsföreningarna ett avtal. Frivilligverksamheten är en del av avtalsbrandkårsverksamheten Redan i Finlands första brandlag såg man det angeläget att säkra brandkårernas utryckningar på alarmuppdrag. Ifall verksamheten skulle ha förblivit endast frivillig skulle vi inte mera ha något starkt brandkårssystem som baserar sig på tredje sektorns personal – alltså avtalsbrandkårer. Detta framgår ur SPEKs utlåtande om en rapport som avgivits av en arbetsgrupp som inom Finansministeriet utrett koordineringen av frivilligverksamheten och dess förutsättningar. Avtalsbrandkårernas medlemmar utför ofta även frivilligarbete inom brandkårsföreningarnas förvaltning, ungdoms-, dam-, veteran-och stödverksamhet. Efter denna betraktelse kan jag inte annat än förvåna mig över Räddningsbranschens Centralorganisation i Finland som tidigare alltid har varit njugg beträffande det faktum att man i en del av brandkårerna betalar medlemmarna Räddningsväsendet borde bli en riksomfattande aktör VILDMANNEN Isto Kujala ersättning för avtalsbrandkårsarbetet. Nu börjar man även på det hållet erkänna detta, men det sker genom att man töjer på begreppet frivillig så att man – enligt centralorganisationen – nu inte mera skall anse att det är ett absolut kriterum för frivilligarbete att man inte betalar ersättning. Räddningsväsendet är för tillfället en alldeles för svag aktör på riksnivån och hänger kvar i sin historiska roll som brandmyndighet. Avtalsförhållandet utgjorde lagstiftarens briljanta idé. I avtalsbrandkårsverksamhet kan endast den deltaga som uppfyller ett flertal olika behörighetskrav. Han har sagt att räddningsväsendet borde höja sig upp i nivå med polisen, försvarsmakten och gränsbevakningen och bli en motsvarande riksomfattande aktör. Man skall inte vara rädd för reformen. Beredskapen och förmågan att verka under kris måste höjas till en högre nivå. Det har inte alls stört centralorganisationen att det även finns ett annat kriterium som skiljer frivilligverksamhet från avtalsbrandkårsverksamhet. Väckning! ni räddningskommendörer, SPPL, SPEK räddningsförbund och andra aktörer inom branschen! Enligt Weckstén borde man bygga upp ett riksomfattande räddningsväsende på basen av fem verksamhetsområden. Även i stora tätorter kommer avtalsbrandkårerna att spela en viktig roll. Avtalsbrandkårsverksamhet är inte ”öppen för alla”. De nuvarande 22 regionerna är enligt honom alldeles för små: ”Om man vill ha starka regioner som faktiskt klarar av att självständigt svara mot utmaningarna på riksnivå så kan deras antal inte överstiga fem. Varför. Jag hoppas även att så mången annan som möjligt av dem som påverkar inom räddningsbranschen förenar sig om Wecksténs åsikter – offentligt. Förändringarna kommer inte att försvaga avtalsbrandkårernas viktiga position inom räddningsväsendet i Finland. Vi lever idag i en tid av kriser. I sitt nuvarande tillstånd är den inte tillräcklig.” Även i ett förnyat räddningsväsende har avtalsbrandkårerna stor betydelse. Jag sätter högt värde på frivilligverksamhet. Det arbetet behövs för att en avtalsbrandkår skall ha framgång. Avtalsbrandkårsverksamhet är avtalsbrandkårsverksamhet och frivilligverksamhet är frivilligverksamhet, även om det inte skulle passa in i SPEKs strategi.. Man måste förhålla sig starkare till alarmuppdragen än endast i form av frivillighet. Bland annat militärerna verkar i enad front då det gäller att försvara försvarsmaktens verksamhetsförutsättningar, och till stöd har man alla försvarsorganisationerna. Vi deltar i cirka 60 % av räddningsväsendets alarmuppdrag. Branschens organisationer tar sällan ställning i sådana här frågor. Jag understöder å det varmaste de tankar som räddningskommendören för fram. Räddningsverken måste omformas till att bli betydelsefulla aktörer inom den inre säkerheten. 58 BRANDKÅRISTEN • 70 BRANDKÅRISTEN VILDMANNEN RÄDDNINGSKOMMENDÖREN I Helsingfors, Simo Weckstén, har den senaste tiden förtjänstfullt försvarat Finlands räddningsväsende. Av landets yta kommer även i fortsättningen cirka 90 % att utgöra sådana områden där räddningsväsendets första utryckning sker på en avtalsbrandkårs försorg
MISTÄ UUDISTUKSESSA ON PELASTUSALAN KANNALTA TODELLA KYSE. MIKÄ UUDISTUKSESSA ON PELASTUSOSASTON OSUUS. Tarkoitus on, että uudet itsehallintoalueet aloittavat toimintansa 2019 alusta. Hankejohtajana toimii Taito Vainio. Pelastuslain sisällöllinen muutos lähtee lausunnolle suunnilleen keväällä 2017. Hallitus on päättänyt, että sote-palvelut tuotetaan 15 alueen toimesta ja, että ensihoito järjestetään vielä avoimena olevalla aluejaolla. PELASTUSYLIJOHTAJA Esko Koskinen TAHTOO TIETÄÄ. Tämä selkiytyy valmistelun yhteydessä. Ja vieläpä anonyymisti ja aivan ilmaiseksi. Sisäministeriö on korostanut, että pelastustoimen aluejaon tulee soveltua ensihoidon aluejakoon toiminnallisesti ja ilmeisesti juridiikankin takia. Perustettu hanke tekee esityksiä sisällöllisistä uudistuksista, joita pelastuslaitokset toteuttavat. MIKÄ TULEE OLEMAAN PELASTUSTOIMEN ALUEIDEN MÄÄRÄ. EK: Käytännössä pelastusosasto vastaa oman lainsäädäntönsä uudistamisesta. EK: Pelastustoimen alueiden määrä on tätä kirjoitettaessa auki (15.12.2015). Sen vuoksi määrän tulisi olla enintään 15. Pelastustoimi on ainakin toistaiseksi mukana yhtenä niistä toimialoista, jotka on niputettu kokonaisuudistukseen. On mahdollista, että hänen työssään nousee esille vielä uusia näkökulmia. OSALLISTUUKO KOKO PELASTUSOSASTO UUDISTUSHANKKEESEEN. Pelastustoimi tuottaa vastaisuudessakin ensihoitopalveluja. Kysy ministereiltä, kansanedustajilta, johtajilta, päälliköiltä, asiantuntijoilta tai vaikka rivipalomiehiltä tai sopimushenkilöiltä. Selvitysmies Lauri Tarasti miettii itsehallintoalueiden perustamista tarkemmin omassa selvitystyössään ja antaa linjauksensa tammikuun 2016 loppuun mennessä. Mahdollista on, että jotkut uudistukset pantaisiin toimeen tässä ohjausmenettelyssä esimerkiksi niin, että valtioneuvosto määrittäisi (pelastusosaston esityksestä) ne järjestämispäätöksellä. Ensihoidon aluejako on vielä auki ja sen tultua julki, sitäkin olisi pohdittava, jos se on jotain muuta kuin 15. Pelkästään pelastusosaston voimin ei edetä. Pelastustoimen uudistus Missä mennään, Esko Koskinen. Selvää on, että kehittämisen painopiste on seuraavat kolme vuotta tässä ponnistuksessa, muuta suurta kehittämistyötä tuskin ehditään tehdä. TÄMÄ PALSTA antaa lukijoillemme ainutlaatuisen mahdollisuuden saada asialliseen pelastusalaa koskevaan kysymykseen vastaus melkein keneltä tahansa. Uudistuksessa on auki, miten hallituksen kaavailema itsehallintoalueiden ohjaus tapahtuu. Kysyimme uudistuksen nykytilanteesta ja tulevaisuudesta pelastusylijohtaja Esko Koskiselta. Uudistuksen aikana on kuitenkin huolehdittava myös normaalitoiminnan pyörittämisestä. Pelastusosastolta hankkeeseen osallistuu koko muu henkilökunta vaihtelevalla panostuksella. Sellainen uudistaminen, jota ei tarvitse tehdä laissa, voinee jatkua kesään 2018 saakka. Itsehallintoaluelaki (VM valmistelee) ja siihen liittyvä pelastustoimen järjestämislaki (pelastustoimen hallinnon järjestäminen) lähtevät lausunnolle kesään mennessä 2016. EK: Uudistuksessa on kyse kolmesta asiasta, itsehallintoalueiden luomisesta, pelastuslain uudistamisesta ja lopuksi pelastustoimen muusta kehittämisestä. Hankkeeseen kytketään pelastuslaitosten väkeä ja erilaisten kuulemismenettelyjen kautta sitoutetaan alalla toimijat ja intressiryhmät laajemmin hankkeen työhön. EK: Hankkeeseen saatiin palosuojelurahaston avustuksella neljä päätoimista valmistelijaa. 70 • PALOKUNTALAINEN 59 SOTE-UUDISTUKSEN VALMISTELUT ovat käynnissä useilla eri rintamilla
Sitä valmistettiin eri malleina aina vuoteen 1975 asti ja se oli tuotantomäärältään Neuvostoliiton yleisin kuorma-auto. Tavallisen mallin lisäksi ajoneuvoa valmistettiin nelivetoisena nimellä GAZ-63, jonka pohjalta suunniteltiin myös BTR-40 sotilasajoneuvo. ?????, ???, Gorkovski avtomobilnyi zavod. Kysymyksen automerkki ei ilmeisesti oikein auennut aivan nuoremmille lukijoille, koska vastauksia visaan tuli merkittävästi vähemmän kuin normaalisti autovisaan tulee. automallista) vastauksen: Kuvan auto on venäläinen suursyömäri GAZZ. SELITYKSET JA juttutoiveet osoitteella toimitus@palokuntalainen.fi. 60 PALOKUNTALAINEN • 70 LETKUT SOLMUSSA MITÄ IHMETTÄ tapahtuu tämän kuvan ottajan selän takana. Kuvan auton historia tunnettiin kohtalaisen hyvin eli se palveli aikoinaan Kristiinankaupungin palokunnassa. Oikeita vastauksia saimme vain seitsemän. Ylimääräisestä Z-kirjaimesta emme rokota virhepinnoja. PARHAAN (VOI olla asiaa tai vaikkapa hauska) selityksen lähettäjälle annamme lahjaksi aukeaman toivejutun seuraavaan Palokuntalaiseen, joka ilmestyy 29.2.2016. ????????????. Valmistaja on siis Gorkin autotehdas. VIIME VISASSA kysyimme minkä merkkinen oli kuvan paloauto. Parhaaksi vastaukseksi valitsimme Piia Salmisen lähettämän lyhyen ja ytimekkään – ja aivan oikean (huomauttaa toimituksen seniori, jolla on kokemusta ao. Suomessa GAZ oli hyvin yleinen 1950-luvulla, paloautona sen sijaan harvinainen. Kiitokset kaikille vastanneille! Uusi kuvanselitysvisa Uusi mielenkiintoinen palkinto GAZ-paloautohan se siinä KUVAVISA. Wikipedian mukaan GAZ-51:n sarjavalmistus alkoi vuonna 1946. GAZ-lyhenne tulee venäjänkielestä ??????????. Huom! Kuvaa ei mitenkään käsitelty ja se on otettu peruskameran perussäädöillä. Sinä päätät aiheen ja me teemme jutun. Juttu voi olla vaikkapa tarina vastaajan palokunnasta tai alan henkilöstä, kalustosta… Mistä vaan, kunhan se liittyy Palokuntalainen -lehden tarjontaan ainakin löyhästi
Niin, ja kyllä yks kunnolla kantaaottava pelastuskomentaja 21 arkajalkaa voittaa.” Sammutustyökurssia odotellessa... ENSI NUMEROSSA: SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 29.2.2016! HUOM! • PELASTUSTOIMEN UUDISTUSTILANNE • ENSIVASTEEN MATKASSA Kelpoisuussarja: Kunto Hyvää ja rauhallista uutta vuotta ja kiitokset kuluneesta vuodesta kaikille lehtemme lukijoille! Palokuntalainen-lehden toimitus. www.palokuntalainen.fi TILAA PALOKUNTALAINEN! ”Wecksteeni puhuu kyllä järkeä, mutta mulle sopis yks laitos. Ai että miks. Ei tarttis riidellä reviireistä
sairaan hyvää ensihoitoa Ensihoidon erikoislehti, joka esittelee alan asioita ja ilmiöitä valmiiksi pureskellussa muodossa. 45€ /6 numeroa Suomen Ensihoidon Tiedotus Oy 00003 ESPOO VASTAUSLÄHETYS Tunnus 5012720 maksaa postimaksun Nimi: Katuosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Voit tilata myös osoitteesta www.systole.fi. Liiton perustamisen myötä sopimuspalokuntayhdistysten identiteetti ja omanarvontunto kehittyivät huimasti. Vaikka SSPL:n rahoitus saataisiin valtakunnallisen liiton toiminnan edellyttämälle tasolle, on jäsenistön varmistettava vielä yksi tärkeä asia. Tällöin pitää edunvalvojilla olla ”virtaa vanttuissa ja mustetta kynässä”. SSPL:n talous on valitettavasti hataralla pohjalla. Kuntaliiton kanssa neuvoteltu sopimus siirtymisestä uuteen alueelliseen järjestelmään mahdollisti kaikkien palokuntien säilymisen sopimuspalokuntina eikä muutamien pelastusjohtajien väläyttämiä karsimisia tuossa vaiheessa tehty. Niin tärkeästä asiasta on kysymys. Tällöin pitää edunvalvojilla olla ”virtaa vanttuissa ja mustetta kynässä”. Yksittäinen sopimuspalokunta ilman vahvaa liittoa on tulevassa muutoksessa täysin tyhjän päällä ja vahvemman osapuolen vietävissä. Tulevat vuodet ovat taas pelastusalalla voimakasta muutosten aikaa. SSPL:sta on vuosien saatossa tullut hyvin vahva toimija vallan kamareissa. Tulevat vuodet ovat taas pelastusalalla voimakasta muutosten aikaa. Liiton lobbaustyö hakee vertaistaan. Sopimuspalokuntien kohtalonkysymyksiin saadaan selvyys kevään vuosikokouksessa, jos jäsenistö niin haluaa. 62 PALOKUNTALAINEN • 70 LIEKINHEITTÄJÄ LIEKINHEITTÄJÄ SUOMEN SOPIMUSPALOKUNTIEN LIITTO perustettiin 15 vuotta sitten todelliseen tarpeeseen. tai sähköpostilla tilaukset@ensihoidontiedotus.fi TILAA NYT (Huom! Kirjatilauksiin lisätään toimituskulut.) Systole 45€/6 numeroa Ensihoidon Taskuopas 45€ Ikkunansärkijä 20€ Palava halu 17€ Paskahousu 20 €. Halutaanko voimakkaan toiminnan kehittyvän vai kärvistelläänkö samaan malliin edelleen. SSPL on saavuttanut aseman, jossa se yli 75 % jäsenpeitollaan edustaa kattavasti sopimuspalokuntien ääntä. Hallitus on kylläkin miehitetty alueellisesti kattavasti, mutta arjen työtä tekee vain yksi henkilö päätoimisesti. Liiton jäsenyhdistysten tulisi nyt nopeasti ryhdistäytyä ja lopettaa napeilla pelaaminen. Liiton suurena ansiona voidaan pitää sopimuspalokuntien säilymistä vahvana osana Suomen pelastustoimen järjestelmää. Nyt liitto on kuitenkin tosipaikan edessä. Mikään muu taho ei aja palokuntayhdistysten asiaa, kun puhutaan sopimuksista ja toiminnan ehdoista sekä sopimuspalokuntien valtakunnallisesta asemasta. Liiton keskeytymättömän toiminnan varmistaminen ja jatkuvasti kasvava työmäärä edellyttävät toisen henkilön palkkaamista. Liiton esittämät mallit ovat olleet pohjana useimpien pelastuslaitosten ja palokuntien välisissä sopimuksissa. Liitto on haavoittuva. Sadan euron (100 €/yhdistys) jäsenmaksu tuottaa liiton kassaan 52 000 euroa, jolla ei pitkälle pötkitä. Totta on, että Nappikaupalle piste SSPL tienhaarassa sopimuspalokunnat ovat hyvin heterogeeninen joukko, mutta siitä huolimatta liitto on luovinut taidokkaasti jäsenistönsä enemmistön ääntä edustaen. Myös palokuntien luonteen mukainen jako viiteen ryhmään on laajalti hyväksytty tapa tarkastella sopimuspalokuntia. Siirtyminen käytännössä valtion rahoittamaan ja ohjaamaan pelastustoimeen vaatii sopimuspalokunnilta vahvan panoksen niin erilaisiin valmisteluryhmiin kuin neuvottelupöytiin. Jäsenmaksu on naurettavan pieni, jos suhteutetaan se liiton vaikutusvaltaan sopimuspalokuntien etujen valvojana – tai, jos se suhteutetaan siihen, mitä monet yksityiset palokuntalaiset maksavat jäsenmaksuina esimerkiksi metsästysharrastuksestaan tai mitä maksetaan vaikkapa lasten harrastuksista
45€ /6 numeroa Suomen Ensihoidon Tiedotus Oy 00003 ESPOO VASTAUSLÄHETYS Tunnus 5012720 maksaa postimaksun Nimi: Katuosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Voit tilata myös osoitteesta www.systole.fi. 70 • PALOKUNTALAINEN 63 sairaan hyvää ensihoitoa Ensihoidon erikoislehti, joka esittelee alan asioita ja ilmiöitä valmiiksi pureskellussa muodossa. tai sähköpostilla tilaukset@ensihoidontiedotus.fi TILAA NYT (Huom! Kirjatilauksiin lisätään toimituskulut.) Systole 45€/6 numeroa Ensihoidon Taskuopas 45€ Ikkunansärkijä 20€ Palava halu 17€ Paskahousu 20 €
Mercedes-Benz Vito. 64 PALOKUNTALAINEN • 70 Etuveto, takaveto, neliveto. 010 569 3670 Hannu Gunnar, puh. Kysy lisää! KehäVeho Paloja pelastusautomyynti Lommilanrinne 3, 02740 Espoo Tero Huovinen, puh. 010 569 3628 Puhelun hinta kotimaan kiinteän verkon lankaliit tymästä 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min, matkapuhelinliittymästä 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min (hinnat sis. 24 %). alv. Uusi Mercedes-Benz Vito on vakuuttanut käyttäjänsä! Edistyksellinen turvallisuus, huikea ajettavuus, 7-G Tronic aito automaattivaihteisto momentinmuuntimella, ILS led -valot, sivutuuliavustin – ominaisuuksia rajattomasti. www.mercedes-benz.fi/vito