Palokuntalainen 71/2016 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

IRTONUMERO 8 € • 29.2.2016 • ISSN 1798-2685 71 Palokuntien HÄLYTYSKELPOISUUS, OSA 3: KUNTO nettisivut
HELPPO KULJETTAA JA VARASTOIDA, TEHOKAS JA MONIPUOLINEN KÄYTÖSSÄ
Mikään ei nimittäin ole varmaa – edes se, päätetäänkö jotain. Palokuntalaisen toimitus seuraa tilannetta ja mikäli dramaattisia käänteitä ilmenee, tiedotamme niistä nettisivuilla ja Facebookissa. PALSTAT JOKA NUMEROSSA TÄSSÄ LEHDESSÄ. Niinpä niin. JA JUTTUVINKKEJÄ otamme mielellämme vastaan osoitteessa toimitus@palokuntalainen.fi . Tämän lehden mennessä painoon kantautui toimitukseen yleensä luotettavista lähteistä tieto, että koko itsehallintouudistus olisi taas perustuslaillisissa ongelmissa. Palokuolemat. VUOSIKERTA • AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN • ISSN 1798-2685 TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, puh. Puramme myös viime kuukausien jutturuuhkaa. PALAUTE sähköpostitse toimitus@palokuntalainen.fi PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen TOIMITTAJA Silvio Hjelt PALJON ASIOITA ILMASSA VALLAN KAMMAREISSA päätetään tänä vuonna suuria asioita. 040 501 8721 TOIMITTAJAT Silvio Hjelt ja Isto Kujala AVUSTAJAT Sasu Mäkinen ja Jarno Joensuu OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. Muun muassa ensivaste on pitkästä aikaa lähemmässä tarkastelussa. rek. Huhtikuun lehdessä käymme läpi Palopäällystöpäivien saalista. Ollikainen ILMOITUKSET, TILAUKSET JA TALOUS maria.salo@palokuntalainen.fi, Maria Salo, puh. Päätökset vaikuttavat myös pelastusalaan tai sitten ei. 0400 504 678 KANNEN KUVA IStockPhoto & www.helsinginvpk.fi TAITTO JA ULKOASU Anna Broholm/ PieniSuuri Idea PAINO Euraprint Oy KUSTANTAJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja, Yhdystie 6, 29250 Nakkila, Y2242549-9, Alv. SISÄLTÖ • NRO 71 5 PÄÄKIRJOITUS 28 LÄMPÖKAMERAMIES 43 VILLIMIES 59 TAHTOO TIETÄÄ 62 LIEKINHEITTÄJÄ 22 SOPIMUSPALOKUNTALAISEN HÄLYTYSKELPOISUUS: KUNTO 29 PALOKUNTIEN NETTISIVUT 34 SEVESO-DIREKTIIVI 36 SUOMEN SUURIN ONNETTOMUUSHARJOITUS 38 MIELENILMAUS PELASTI KEMIKAALIVUODOLTA 40 PALOKUOLEMAT LASKUSSA 44 KENTTÄ ÄÄNESSÄ SSPL:N SEMINAARISSA 46 TALVI VAIKEUTTAA PELASTUSTOIMEA 49 KOMMENTTI: PELASTUSTOIMI MUUTTUU 6 PÄIVÄN POLTTAVAT 8 KIPINÄT 51 KALUSTOKULMA 54 BRANDKÅRISTEN 60 LETKUT SOLMUSSA 61 ENSI NUMEROSSA WWW.PALOKUNTALAINEN.FI Hälytyskelpoisuus, osa 3: KUNTO Harjoitus vaarallisten aineiden parissa. 40 36 22 TOIMITTAJA Isto Kujala AVUSTAJA Jarno Joensuu AVUSTAJA Sasu Mäkinen ULKOASU Anna Broholm HALLINTO Maria Salo NRO 71 PELASTUSALAN ERIKOISLEHTI • 15
• TEXPORT® Triple Fabric® hengittävät ja kulutusta ja pesua kestävät tekstiiliheijastimet • HPX-System® nopeuttaa vetoketjun vaihtoa • Airblocker® pehmuste muodostaa eristävän tuuletuskanavan hartiaseudulle • Wicking Barrierkapillaarisen kosteuden esto • Hartiaosien joustava liitos takaa hyvän liikkumavaran • Drag System .pelastuslenkki takana • Loop Systempelastuslenkki kainaloiden alta • Kaikki Texport sammutusasut valmistetaan Itävallassa INNOVATIIVINEN PHOENIX X-TREME® TEXPORT SAMMUTUSASU PBI® Neo INNOVATIIVINEN PHOENIX X-TREME® TEXPORT SAMMUTUSASU PBI® Neo. TAHTO, TARKOITUS, www.turvata.. puh. Itävaltalaisen Texport GmbH:n liikeidea perustuu laadukkaiden tuotteiden valmistamiseen ammattilaisille. ATEX-malleja saatavana käyttöön ATEX-radioiden kanssa. Pelkkään tiedonsiirtoon tarkoitetuissa laitteissa on kaiutin ja mikrofoni (puomitai kallomikrofoni). Jatkuva kehitystyö ja testaus varmistavat että sinulla on aina käytössäsi parhaat materiaalit ja uusimmat ratkaisut. 010 569 4700 Läntinen teollisuuskatu 2, 02920 Espoo, Finland UUSI VIESTINTÄJÄRJESTELMÄ GALLET F1 XF -PALOKYPÄRÄÄN Integroitujen kuulonsuojaimien ja tiedonsiirron lisälaitteiden mallisto MSA Gallet F1 XF -kypärien kanssa. Liitäntä Virve-radioihin PPT-moduulin välityksellä. Kuulonsuojaimissa mm. tasontunnistustoiminto ja tiedonsiirtomahdollisuus
Siirtyminen 12 laitokseen tarkoittaa alueja palokuntasopimusten vähentymistä. Monissa tapauksissa tehostunut seuranta on hyväksi myös sopimuspalokunnille. TAMPEREEN ”KENTTÄ äänessä”-seminaarissa tuli selväksi, että yhtenäinen valtakunnallinen sopimus kaikille sopimuspalokunnille tai edes palokuntaryhmien sisällä ei saa paljoakaan kannatusta. Erilaisten sopimusten esiintyminen saman laitoksen alueella on pitkän päälle kestämätöntä. SOPIMUSTEN PYKÄLIEN toteutumista seurataan laitoksissa jo nyt aiempaa tarkemmin. Tehtävänsä liitto on hoitanut mallikkaasti pienillä resursseillaan. Kyse oli usean kymmenen tuhannen euron vahingosta sopimuspalokunnille. SSPL TAITEILEE valtakunnan tasolla kaikkien sopimuspalokuntien etujen valvojana. KENTÄLTÄ ON kantautunut tietoja siitä, etteivät pelastuslaitokset täysin noudattaisi tekemiään sopimuksia. JOIDENKIN PALOKUNTAYHDISTYSTEN optimistiset ajatukset oman palvelutarjonnan tasosta, kuten esimerkiksi vahvuuksista ja lähtöajoista, ovat aiheuttaneet sopimusrikkeitä palokuntapuolella. Räikeä esimerkki on erään laitoksen virkamiehen yksipuolinen päätös jättää aluesopimuksessa sovittu asia noudattamatta. Tämä on nähty. Keskinäinen kyräily ja kateus ovat valitettavan tyypillisiä ominaisuuksia monille palokuntayhdistyksille. Myös suunnitteilla olevat itsehallintoalueet nostavat palokuntasopimusten ja niiden noudattamisen tarkasteltaviksi. Monissa puheenvuoroissa kaivattiin silti yhtenäistä pohjaa ja rakennetta sopimuksille.. Tämä epäkohta on pikimmiten korjattava. Myös kielija henkilösuhdeasiat ovat usein yhteistyön esteinä. Yksittäinen virkamies on saattanut tulkita sopimusta sopimuspalokunnan vahingoksi joko tietämättään tai tietoisesti. SOPIMUSPALOKUNTIEN YHTEINEN edunvalvonta ei ole parhaalla mahdollisella tolalla. 71 • PALOKUNTALAINEN 5 PÄÄKIRJOITUS PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen Sopimuspalokuntia seurataan yhä tarkemmin Sopimus on sopimus ja sitä on noudatettava – myös sen vahvemman osapuolen osalta.” SOPIMUSPALOKUNNAT EIVÄT voi välttyä pelastuslaitosten säästöja leikkauspaineiden vaikutuksilta. Mutta mikä on liiton asema ja merkitys, kun sopimuksista aletaan toden teolla uusilla alueilla neuvotella. Tämä on jo nähty useissa laitoksissa. Sopimus on sopimus ja sitä on noudatettava – myös vahvemman sopijapuolen. Joillakin alueilla sopimusten yksityiskohtien löyhästä noudattamisesta on valitettavasti tullut maan tapa. Joillakin alueilla sopimuspalokuntien olematon yhteistyö mahdollistaa laitosten sanelupolitiikan. Onneksi palokuntayhdistykset olivat hereillä ja saivat rahansa
Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Keski-Suomen pelastuslaitokset säilyvät. EsimerValistunut arvaus: Suomeen 12 pelastuslaitosta kiksi Uudenmaan pelastuslaitoksen alueen asukasluku on noin kymmenkertainen verrattuna Pohjois-Karjalaan. Julkisuudessa on esiintynyt erilaisia arvioita siitä, mitä laitoksia yhdistetään ja mitkä jatkavat. Selvitysmies Lauri Tarasti on esittänyt pelastuslaitosten määräksi 12:ta, mikä tarkoittaa useiden nykyisten laitosten yhdistämistä. Näin pelastuslaitosten aluejako vastaisi terveydenhuollon vaativimpien erikoisalojen päivystysalueita (viisi yliopistollista sairaalaa sekä seitsemän muuta keskussairaalaa). Ennen hallituksen ja eduskunnan päätöksiä pelastuslaitosten tilanne on epävarma. Kanta-Häme, Kainuu sekä Kymenlaakso yhdistetään naapurilaitoksiin, mutta mihin, on edelleen arvailuiden varassa. Etelä-Savon pelastuslaitos yhdistyy naapuriin, todennäköisesti Pohjois-Savoon Savon pelastuslaitokseksi. Pirkanmaa, Varsinais-Suomi, Päijät-Häme, Satakunta, Etelä-Karjala, Oulu-Koillismaa ja Lappi säilyvät. 6 PALOKUNTALAINEN • 71 PÄIVÄN POLTTAVAT UUSIMAA PIRKANMAA VARSINAIS-SUOMI PÄIJÄT-HÄME SATAKUNTA POHJANMAA ETELÄ-KARJALA OULU-KOILLISMAA POHJOIS-SAVO POHJOISKARJALA KESKI-SUOMI ETELÄ-SAVO KANTA-HÄME KYMENLAAKSO KAINUU LAPPI SOTE-UUDISTUKSEN MYÖTÄ maahamme tulee 18 itsehallintoaluetta. Seuraavassa yhdistelmä muutaman asiaa tuntevan tahon arviosta: Uudellemaalle tulee ylivoimaisesti suurin laitos, kun Helsingin pelastuslaitos, KUP, LUP ja IUP yhdistetään. Avoinna ovat edelleen myös pelastuslaitosten hallinnon järjestelyt ja rahoitus. Kyse on maakunnista, joista osa tulee tekemään yhteistyötä niin, että varsinaisia sote-alueita jää 15. Asiaa ei ole kuitenkaan lopullisesti lyöty lukkoon, vaan mitä tahansa voi vielä tapahtua. Kaavaillussa mallissa laitosten kokoerot tulevat olemaan suuret. Kaikki on kuitenkin vielä mahdollista. Pohjanmaan alueen pelastuslaitokset Jokilaaksot, Keskipohjanmaa, Pohjanmaa ja Etelä-Pohjanmaa kootaan yhdeksi Pohjanmaan pelastuslaitokseksi keskuspaikkanaan Seinäjoki. SÄILYY YHDISTYY – uusi laitos YHDISTYY – mutta mihin?. Itsehallintoalueiden ja sote-uudistuksen toteutuminen vaatii paljon sopimista
Sosiaalija terveystoimi on tunnustellut yhteistyömahdollisuuksia muun muassa postin kanssa jne. Paavo Tiitan tässä lehdessä aikoinaan (Palokuntalainen nro 37, 30.10.2010) esiin tuoma ”sisuryhmä”-malli lähti siitä, että harva-alueille muodostetaan koulutettuja moniosaajia, jotka eivät välttämättä täytä kaikkia palokuntalaisen kelpoisuusehtoja, mutta tarjoavat avun resurssiensa puitteissa. Pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojasen esittämä huoli palokuntatoimintaa haittaavista liian korkeista kelpoisuusvaatimuksista on ikään kuin jatkoa Tiitan ajatuksille. Rajavartiolaitos, tulli, poliisi, ensihoito ja pelastuslaitokset tekevät jo yhteistyötä harva-alueilla. Esimerkkejä on kymmeniä, ellei jopa satoja. SSPL on esittänyt kunnalliselle pohjalle perustettuja monitoimityöpaikkoja maaseudulle. Pohjoisessa on muun muassa poliiseja ja rajavartijoita koulutettu ensivastetehtäviin. Erilaisia malleja harva-alueiden turvaksi on siis useita. Konkreettisiin toimiinkin on ryhdytty siellä täällä. Pelastustoimi on tässä hyvin ratkaisevassa asemassa. Kyllä, jokaisessa! Kaupunki ja taajamapalokuntien jäsenet liikkuvat myös harva-alueilla ja saattavat joutua tilanteeseen joko asiakkaina tai avun antajina.. Kokeiltavana on esimerkiksi Palokunnat tärkeässä roolissa Harva-palveluille vauhtia ensihoidon ja pelastuksen palvelujen yhdistämistä samaan yksikköön. Aihepiiri on tulossa mukaan myös uuteen sisäisen turvallisuuden strategiaan. Harva-problematiikkaa on käsitelty kymmenissä seminaareissa ja työryhmissä. 71 • PALOKUNTALAINEN 7 PÄIVÄN POLTTAVAT HARVAAN ASUTTUJEN alueiden palveluja turvallisuusongelmat ovat olleet tiedossa jo vuosikausia. Sen palvelujen kun on joka tapauksessa ulotuttava maan kaukaisimpiinkin kolkkiin. Harva-alueiden palveluiden turvaaminen on pitkälti kiinni tutuista reviireistä luopumisesta ja ennen kaikkea tahdosta. Myös useat palokunnat ovat oma-aloitteisesti lähteneet kehittämään arjen turvallisuutta maaseudulla (Katso esimerkiksi sivu 18). Palokuntia löytyy vielä toistaiseksi myös harva-alueilta, vaikka joillakin alueilla paloasemia ollaan säästösyistä lyhytnäköisesti sulkemassa. Jokaisessa sopimuspalokunnassa harva-problematiikka on syytä ottaa keskusteluun. Tärkeintä kansalaisen kannalta on, että koulutettua ja järjestäytynyttä apua on saatavilla mahdollisimman läheltä. Palvelujen saatavuus harva-alueilla tulevaisuudessa on paljolti kiinni eri tahojen yhteistyöstä
Siitä Hänelle maksetaan. Palo. Kirjoittaja kyseenalaistaa HAKAn tietoturvan: Onko HAKAn luottamuksellinen tieto turvassa. Kirjoituksessa on viittaus Lauri Tarastiin joka miettii itsehallintoalueiden perustamista tarkemmin omassa selvitystyössään. Vastuu kirjattavien tietojen ja niiden jakamisen osalta on koko ajan ollut palokuntayhdistyksellä, joka toimii henkilötietolain mukaisena rekisLuvaton pääsy HAKAn tietoihin ei ole mahdollista missä vaiheessa tulee jotakin lausunnolle lähetettävää. Muuta suurta kehittämistyötä hänen mukaansa tuskin ehditään tekemään. Kirjoituksen perusteella ministeriö seuraa miten SOTEuudistus etenee ja Heikot jäät ovat vaarallisia! KIPINÄT PALOKUNTALAISESSA NRO 70/2015 nimimerkki Satunnainen ohikulkija esitti, että HAKAn tietoturvassa on ammottava aukko. Alueellinen pelastuslaitos saa nähdä HAKA palokuntarekisteriin tallennetut tietomme.” Vastaava rasti ruutuun -teksti on myös alueen pelastusliiton osalta. Palokuntayhdistys onkin usein antanut pelastuslaitokselle tai pelastusliitolle luvan päästä näkemään tiedot raporttimuotoisina. Lueskelin Palokuntalaisen joulukuun numerosta artikkelia, jossa pelastusylijohtaja Esko Koskiselta on kysytty missä mennään. Vaarallista tämä on siksi, että Sisäministeriön pelastusosaston ylijohtajan tulisi johtaa toimialaa niin, että Hän tietää mihin mennään ja Hän osoittaa suunnan. Pelastustoimi liittyy jollakin tavalla SOTEeen ja sen vuoksi pelastustoimella tulisi olla vahva, oma kanta siitä miten tulevaisuus olisi järjestettävä meidän osalta. Kun Tarasti ei ole tiettävästi pelastusalan ammattilainen, olisi varmaan tarpeellista alan käsityksiä jo tässä vaiheessa hänelle viestittää. HAKAn käyttäjille annetuilla tunnuksilla on mahdollista nähdä vain sellaisia tietoja, joihin kyseiset tunnukset oikeuttavat. Siinä ei ole mitään teknistä puutetta, joka mahdollistaisi ulkopuolisen oikeudettomasti tunkeutumaan järjestelmään. Siksikö tämä uusi ohjeistus on nyt julkaistu?” Palokuntien hallinnointikanta HAKAn tietoturvassa ei ole ammottavaa aukkoa. Palokuntayhdistys päättää myös itsenäisesti, mitä tietoja se kirjaa järjestelmään kustakin jäsenestään. Perusteluina epäilyille Satunnainen ohikulkija kertoo: ”HAKAn tietoturvasta on syksyllä levinnyt epäilyksiä siitä, että palokunnan syöttämiä luottamuksellisia henkilötietoja katsotaan palokuntayhdistyksen ulkopuoleltakin. 8 PALOKUNTALAINEN • 71 TAIDETAAN OLLA heikoilla jäillä jos ei tiedetä missä mennään. Koskisen vastausta lukiessa joutuu tekemään yksinkertaisen päätelmän: Koskinen ei tiedä itsekään sitä. Onko palokuntayhdistys todella ainoa, joka pääsee käsiksi arkaluonteisiin tietoihin, joita tarvitaan palokunnan yhdistystoiminnassa, mutta ei missään muualla. HAKA on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön hallinnoima palokuntien hallinnointikanta. Nimimerkillä kirjoittava kirjoittaja arvelee myös, että SPEKin syksyllä 2015 antaman henkilötietoja käsittelevän ohjeistuksen tarkoituksena olisi langettaa takautuvasti vastuu palokuntayhdistykselle HAKAan viedyistä tiedoista. Jos tässä vaiheessa edetään ”sammutetuin lyhdyin”, niin valot saa olla jatkossakin pois. SPEK ei langeta vastuuta takautuvasti ohjeistuksellaan HAKAan kirjattavista henkilötiedoista. Kun tavoitteita ei julkaista, niin on helpompi sanoa alan kohdalta epäonnistuneen tuloksen ilmettyä, ettei voitu mitään kun asia meistä huolimatta päätettiin näin. Saattaa olla, että pelastustoimi on pieni osa koko SOTEa, mutta ei se perusasiaa mihinkään muuta. Kasvot säilyy. HAKAn ominaisuutena on alusta asti, 13 vuoden ajan, ollut palokuntayhdistyksen mahdollisuus valita, antaako pelastuslaitoksen tai pelastusliiton käyttäjille luvan nähdä yhdistyksen jäsenten tiedot. Sen ei kuitenkaan tarvitse sallia pääsyä tietoihinsa. Koskisen mukaan kehittämisen painopiste on kolme vuotta SOTEhankkeessa. Valinta tehdään palokuntakohtaisesti laittamalla rasti ruutuun, jonka teksti on seuraava: ”Olemme lukeneet rekisteriselosteen ja hyväksyneet sen. Pelastusalan tavoitelinjaukset eivät voi olla salaisia ja näin ollen ne voisi kysyttäessä lehdessäkin julkaista. Esimerkiksi SPEK ei pääse tunnuksillaan näkemään palokuntayhdistysten henkilöiden tietoja
Kolme vuotta on pitkä aika. Vaihtoehtona on ulkopuolisten sulkeminen ulos. Olisikohan aika panna ”kiiltävänappiset” naulakkoon ja laittaa sammutushaalarit päälle, sillä kohta palaa – jos mennään ajopuuna eteenpäin. Rajat on edelleen auki, joten muutoksen voidaan olettaa jatkuvan. KLO. SPEKin on syytä vakavasti pohtia HAKAn rakennetta, jotta järjestelmä tulevaisuudessa voisi palvella pelastusalaa kokonaisuutena. Koskista tulkiten se siirtyy kolme vuotta eteenpäin. KIPINÄT Luvaton pääsy HAKAn tietoihin ei ole mahdollista Kalvipalokalusteet . Paanutie 8, 42700 Keuruu . ( 23.1.2016 ) Pauli Konttinen Hämeenlinna. Petri Jaatinen palokuntajohtaja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö TOIMITUKSEN KOMMENTTI: JOS PALOKUNTA sallii ulkopuolisen, kuten pelastusliiton ja/tai pelastuslaitoksen, nähdä HAKAssa tiedot, tulee rekisteriin tallentaa yksinomaan sellaista, joka säädösten ja palokuntayhdistyksen kunkin jäsenen nimenomaisen tahdon mukaan saadaan ulkopuolisille näyttää. Yhteyshenkilö: puheenjohtaja Kari Simula 050-5528 357, kari.simula@hksimula.fi satakunnan sopimuspalokunnat ry vuosikokous 29.3. Hei ...haloo! Samaisessa lehdessä oleva kirjoitus Viron pelastustoimeen tutustumisesta tuottaa seuraavan tiedon Viron toimintamallista: ”Vapaaehtoiset osallistuvat kykyjensä mukaan ensisijaisesti ennalta ehkäisevään työhön ja avustavissa tehtävissä tulipalojen sammuttamiseen. Kannattaisi varautua jo nyt. info@pa-ve.fi . 0207 199 700 . 18:30. Savusukellusta vapaaehtoiset palokunnat eivät tee. RAUMAN VPK:N PALOASEMA VERKKOVAHE 1, RAUMA TERVETULOA! kutsu terinpitäjänä. Poikkeuksellisen suuri kansainvaellus muuttaa yhteiskuntaa tällä hetkellä tahdoimme tai emme. Liitoissa ja laitoksissa on syytä muistaa, että muiden kuin lain sallimien tietojen selailukin on rikos. kuntalaisen joulunumeron pääkirjoituksessa viitataan digitalisoituvaan maailmaan. www.pa-ve.fi Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat sekä lausunnon antaminen sopimuskorvausten maksamisesta. Myös liikenneonnettomuudet hoituvat ammattipalokuntien toimesta.” Onhan tämäkin yksi malli, mutta hyvä olisi tietää, mihin suuntaan Suomen mallia ministeriö kehittää. Yhteiskunnan riskikeskittymät saattavat olla kolmen vuoden kuluttua aivan toisenlaiset. Kirjoitus on hyvä heräte siihen, että muualla yhteiskunnassa kaikki muuttuu, mutta missä on pelastustoimen uudistumisen kehittäminen. Rekisterinpitäjän tulee ottaa huomioon, mitkä ovat sellaisia tietoja, joille on perusteltu käyttötarve ja että arkaluonteisten tietojen kirjaaminen on henkilötietolain perusteella kielletty
Magister Solutions Oy:n Jani Lehtisen mukaan keskusteluja on käyty myös Keski-Suomen pelastuslaitoksen kanssa. Järjestelmätoimittajan mukaan reaaliaikaisten hälytysten kytkentä on enää viikoista kiinni. – Palokuntamme sisäinen viestintä Secappilla toimii hyvin, kertoo Pomarkun VPK:n puheenjohtaja Jani Valli. 10 PALOKUNTALAINEN • 71 KIPINÄT Jyväskyläläisen Magister Solutions Oy:n kauppanimellä Secapp (Secure communications application) kulkevan viestintäjärjestelmän viilaus palokuntamaailmaan ja koekäyttö alkoivat noin vuosi sitten. Varsinais-Suomen neljässä kokeilupalokunnassa, Paimion, Laitilan, Perniön ja Särkisalon VPK:issa ne sen sijaan ovat mukana. Tämän lisäksi myös hälytysääniongelmat eri puhelimissa ovat vaikuttaneet joidenkin hälytysosaston jäsenten motivaatioon osallistua kokeiluun. Ensimmäisenä kokeilun aloittaneen Pomarkun VPK:n lisäksi koekäyttö on aloitettu Noormarkun ja Porin vpk:ien kanssa. – Uskomme, että saamme nyt kokeilussa mukana olevilta palokunnilta ja pelastuslaitoksilta riittävän monipuolista palautetta järjestelmän viimeistelyyn. – Kaikki luvat asianosaisilta tahoilta. – Aiomme testata järjestelmää muutamassa sopimuspalokunnassa, joissa ei ole perinteisen hälytysjärjestelmän (puhe-/ tekstiviesti) lisäksi muita järjestelmiä käytössä. Reaaliaikaiset hälytykset tulossa Noin vuoden Secappia koekäyttäneessä Pomarkun VPK:ssa on odotettu hälytysten reaaliaikaista siirtoa puhelimiin jo pitkään. Järjestelmän kehitystyö on edennyt pisteeseen, jossa sen käyttökelpoisuutta arvioidaan usean eri testipalokunnan ja -pelastuslaitoksen voimin. Hälytykset ovat tulleet vielä ”tekstiviestinopeudella” eli samaan aikaan tai hieman häken lähettämän viestin jälkeen. – Uskon, että reaaliaikaiset hälytykset näyttävät lopulta järjestelmän edut kaikille, sanoo Valli. Satakunnassa järjestelmän kokeilussa ei ole mukana toistaiseksi ensivastehälytyksiä. Pirkanmaan pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Esko Kautto kertoo, että he tulevat myös mukaan kokeiluun. Pelastushenkilöstön viestintäjärjestelmä on viittä vaille valmis SECAPPILLA ON koekäyttösopimukset Satakunnan ja Varsinais-Suomen pelastuslaitosten kanssa
”tulen 10 min”. Järjestelmän ydin on kunnossa ja kehitystyömme painopiste alkaa olla nyt juuri käyttöliittymäpuolella. Käyttöliittymä ratkaisee Secappin perusjärjestelmä on ollut jo vuosia käytössä yrityksissä ja muun muassa sairaaloissa. Teemme näytön näkymästä informatiivisemman ja luettavamman sekä vähennämme käyttäjän näppäilyt minimiin, lupaa Jani Lehtinen. Useamman samanaikaisesti käytettävän sovelluksen sujuva käyttö vaatii tehoja kännykältä, selvittää Jani Lehtinen.. Vastaukset lukumäärinä näytölle • Käyttäjä pystyy seuraamaan, miten muut vastaavat ja voi reagoida sen mukaan tilanteeseen. Käytettävyysparannuksia tehdään koko ajan jokaiselle alustalle. Voidaan asettaa rajoituksia myös osaamisten mukaan, esimerkiksi viesti vain raskaan kaluston kuljettajille. Lisätietojen lähettäminen • Voidaan lähettää hälytyksen yhteydessä viestikenttää käyttämällä, esim. 71 • PALOKUNTALAINEN 11 KIPINÄT MOBIILISOVELLUKSEN KOKEILUSSA OLEVAT OMINAISUUDET Valmiustiedon päivittäminen • Käyttäjä voi määritellä onko käytettävissä hälytykseen vai ei. • Valitun vastauksen muuttaminen, eli jos tilanne muuttuukin ja pääsee mukaan hälytykseen tai jos painaa vahingossa väärin. – Ne sisältävät samat toiminnallisuudet, mutta järjestelmä on toteutettu kunkin alustan ominaispiirteiden mukaan. Yksityisyyden rajat käyttäjän määriteltävissä • Käyttäjä voi rajata tarkasti kenelle, mihin aikaan ja missä tilanteessa hänen paikkatietonsa näkyy tai hän voi kytkeä paikkatiedon pois käytöstä. Kaikki mobiilialustat ovat Lehtisen mukaan nyt samalla viivalla. Kokeilun aikana on käynyt selväksi, että palokuntalaiselle järjestelmän käytön pitää olla mahdollisimman yksinkertaista ja selkeää. Hälytyksen kuittaaminen/ vastaaminen hälytykseen • OK (tulen) ja NOK (en tule) -painikkeet. Siksi käyttöliittymän kehittäminen on loppusuoralla asia numero yksi. Secapp jää taustalle käyntiin, kuten myös monet muut nykyiset sovellukset. Viestin uudelleenlähetys sopii erityisesti ensivastehälytyksiin, joihin pitää reagoida nopeasti. Android, iOS, Windows -puhelimet mukana Kokeilun aikana hieman epäselvyyttä on aiheuttanut puhelinjärjestelmien kehityksen eriaikaisuus. Viestin uudelleenlähetys • Viesti voidaan uudelleenlähettää tietyn ajan kuluttua, jos haluttu vahvuus ei ole tullut täyteen. Nopeusetu keskimääräiseen puhe-/tekstiviestihälytykseen verrattuna lasketaan useissa kymmenissä sekunneissa. Vastaukset päivittyvät (lukumäärät) automaattisesti hälytysviestin tietoihin. Enää tarvitaan rajapintojen yhdistäminen, sanoo Jani Lehtinen. Mikäli rajapintaliitos onnistuu suunnitellusti, tulee hälytys kännykkään samassa ajassa kuin virvekapulaan. Tällä hetkellä tuettuja mobiilisovelluksia ovat Android versio 4.1 tai uudempi, iOS-versio 8.3 tai uudempi ja Windows Phone 10, 8.1, ja 8. Hälytys tai muu viesti • Voidaan ottaa vastaan neljää eri kanavaa pitkin: mobiilisovellukseen, puheluna (robottipuhelu tai nauhoite) tai tekstiviestinä. – Palokuntien ja pelastuslaitosten tarpeet ovat hyvin tiedossamme. – Puhelimista suosittelemme uudempia malleja, jotka tukevat paremmin usean sovelluksen samanaikaista käyttöä (muistia ja prosessoritehoa on tarpeeksi). ovat olemassa
Viestinäkymä aktivoituu (nousee esiin tietokoneella), kun tulee hälytys. • Mobiilisovelluksien perusnäkymä tullaan uusimaan niin, että tärkeimmät toiminnot (valmiuden asettaminen ja äänettömyysasetukset) ovat helposti asetettavissa ilman, että tarvitsee selata valikoita tai vastaavia. Osaamisten hallinnassa sopimuspalokunnan pääkäyttäjät voivat vapaasti lisätä osaamisia kullekin käyttäjälle. Uusi hälytysnäyttö, josta näkyy isolla fontilla halutut tiedot (esimerkiksi kuinka moni on tulossa hälytykseen, kuinka kauan mennyt hälytyksestä, mitä osaamisia on tulossa paikalle). Tästä on tarkoitus tehdä se näyttö, jota seurataan asemalla: Päätoimittajan kommentti: Vihdoin ja viimein isoa tekstiä ja kirkkaita värejä, jotta näytön tiedot näkyvät kauas ja selkeästi. • Viestistä näkee, ketkä ovat tulossa hälytykseen ja mikä on heidän osaamisensa (esim. Tämän jälkeen hän voi kirjata mitä ajoneuvoja ja henkilöitä oli mukana. savusukeltaja, c-kortti); tieto löytyy viestin ”toiselta sivulta”. Palokuntalainen-lehti on pitänyt toistuvasti esillä pelastushenkilöstön hälyttämisjärjestelmän uudistamistarvetta jo vuodesta 2005. 12 PALOKUNTALAINEN • 71 KIPINÄT PELASTUSHENKILÖSTÖN KAKSISUUNTAISEN viestintäjärjestelmän syntysanat lausuttiin melkein tasan vuotta sitten sisäministeriön pelastusosaston asettaman työryhmän raportissa. Toimii myös vanhalla puhelimella • Secappin käyttäminen kännykällä ilman mobiilisovellusta (vanhempi kännykkä tai ei datayhteyttä) on mahdollista. Näyttö on kuin ”dashboard”, jonka pääkäyttäjä pystyy muokkaamaan halutunlaiseksi. On hienoa nähdä, että muutkin tahot alkavat ymmärtää, mistä asiassa on kyse. Tulossa lähiaikoina selainversioon Hälytyksen tilannetiedon seurantanäkymä pelastuslaitokselle, josta näkee kunkin palokunnan valmiuden. Keikan jälkeen yksikönjohtaja voi sulkea hälytyksen eli pysäyttää kellon. Näiden perusteella pystyy tekemään tarvittavat raportit tuntikirjanpitoon, palkanmaksuun ja vaikka pelastuslaitoksen suuntaan riippuen palokunnan tarpeista.. Ministeriön ja hätäkeskuslaitoksen virkamiesten kesti noin kymmenen vuotta tajuta se tosiasia, että digitalisaatiolla voidaan tehostaa pelastustointa ja saada aikaan myös säästöjä. • Soittoääneksi voi asettaa minkä tahansa puhelinsoittoäänen. Tulossa lähiaikoina mobiilisovellukseen • Secapp voidaan asettaa äänettömäksi esimerkiksi tärkeän palaverin ajaksi. Myös pelastuslaitosten johdossa aletaan vasta nyt tajuta, mistä digitalisaatiossa on kyse. • Secappin käyttäminen kännykällä ilman mobiilisovellusta (vanhempi kännykkä tai ilman datayhteyttä) siten, että valmiustiedon päivittäminen on mahdollista tekstiviestillä. Toivoa sopii, että viimeistelyssä oleva, lupaavan järjestelmän kokeilu ei kohtaa mitään yllättäviä byrokraattisia konkeloita loppusuoralla. Järjestelmästä saa listaukset tulleista hälytyksistä ja niiden lisätiedoista. Hälytyksen tullessa näkyy, kuinka monta osallistuu ja millä osaamisilla esimerkiksi palokunnalla X on tulossa hälytykseen y kpl savusukeltajia. Selainversion ominaisuuksia Valmiustaulu on listaus palokunnan henkilöstöstä ja heidän lähtövalmiudestaan (saatavilla/ei saatavilla). Raportti haudattiin arkistoon heti sen luovutuksen jälkeen silloisen pelastusylijohtajan ja asioista vastanneiden virkamiesten toimesta. Pääkäyttäjät voivat nähdä useamman organisaation tiedot, esimerkiksi päivystävä palomestari näkee kaikki alueen sopimuspalokunnat ja niiden henkilöstön reaaliaikaiset valmiudet. • Hälytyksen kuittaaminen / vastaaminen hälytykseen tekstiviestillä, OK tai NOK
koulutustapahtumien hallinnolliset ja käytännön järjestelyt. Hän aloitti uudessa tehtävässään 1.2.2016. Uusissa autoissa poliisiautojen hälytysäänet kuuluvat aiempaa paremmin eteenpäin. Henriikka Majoniemi SPPL:n koulutuskoordinaattoriksi. Muutoksen myötä poliisiauton huomaaminen hälytysajossa parani huomattavasti. PITKÄAIKAINEN LIITON työntekijä Henriikka Majoniemi on nimitetty Palopäällystöliiton koulutuskoordinaattoriksi. Poliisiauto miehistyi vuodenvaihteessa Käyttöön todellinen miekkataksi Perinteinen poliisiauto muutti vuodenvaihteessa ulkonäköään, kun Suomen teille ilmestyneisiin uusiin partioautoihin laitettiin erilaiset keulamerkit. Aiempi keulamerkki oli umpinainen, ja heikensi sireenin kuuluvuutta. Poliisihallituksen mukaan keulamerkkien uusiminen maksoi asennuksineen noin 80 euroa. Viestintä ja markkinointi kuuluvat työnkuvaan aiempaa vahvemmin. 71 • PALOKUNTALAINEN 13 KIPINÄT KEULAMERKIN MUUTOKSELLA pyritään parantamaan hälytysäänien kuuluvuutta poliisiautosta. Leijona-merkki muuttaa partioauton keulan ulkonäköä ärhäkämmäksi. Henriikan vastuulla ovat mm. Nykyinen auton maskissa sijaitseva keulamerkki on avoimempi. Perinteisen Volkswagenin logon tilalle on asennettu poliisin miekkaleijona-tunnus. Uudella keulamerkillä varustettuja ”mustamaijoja” sijoitettiin Itä-Suomen, Päijät-Hämeen, Kaakkois-Suomen, Helsingin sekä Itä-Uudenmaan poliisilaitosten käyttöön. Kevään aikana useammat poliisiautot saavat myös uudet kirjavat teippaukset
Kurssin jälkeen hän päätyi takaisin töihin Kotkaan, jossa kaupunki osti yksityiseltä firmalta sairaankuljetuspalveluita. Siltakylän VPK perustettiin vuonna 1967. Vuonna 1990 hänet valittiin Pyhtäälle palotarkastajaksi sillä ehdolla, että suorittaisi alemman päällystökurssin. Eikä palokuntatoiminta Savolaisen osalta päättynyt tähän. AHTI SAVOLAINEN JATKAA aktiivijäsenenä Pyhtäällä toimivassa Siltakylän VPK:ssa. KIPINÄT Pitkäaikainen turvallisuuskouluttaja eläkkeelle ”Ilman häntä olisi moni nykyinen pelastusalan ammattilainenkin voinut jäädä tulematta alalle” Otsikon sanoin kuvailtiin helmikuun lopussa eläkkeelle jäänyttä palomestari Ahti Savolaista sosiaalisessa mediassa. – Piti ottaa lopputili, kun en saanut virkavapaata opiskelun ajaksi. Vuonna 1979 Savolainen kävi sairaankuljettajan pätevöittämiskurssin Lappeenrannassa. Nykyisin toiminnassa on mukana yli sata palokuntalaista. Sairaankuljettajana hän toimi muutaman vuoden ajan. Kotkan terveyskeskuksen palkkalistalla Savolainen kollegoineen toimi kaksi vuotta, kunnes he siirtyivät palolaitoksen palkkalistoille. Palokunnan toiminnassa Savolainen on ollut mukana alusta lähtien. Pitkän linjan turvallisuusvaikuttajana tunnettu 62-vuotias Savolainen ehti tehdä pitkän uran palokunnassa ennen eläkkeelle jäämistään. Sairaankuljettajasta palotarkastajaksi Työuransa pelastustoimen parissa Savolainen aloitti vuonna 1974 Kotkan sairasautossa. – Naapurissani asunut Horman Oiva pyysi minua mukaan palokuntaan 60-luvulla. TEKSTI JA KUVAT SASU MÄKINEN. Hälytysosastossa heistä toimii noin 40, nuoriso-osastossa 30 ja naisosastossa vajaa 20 henkeä
Kympeen mentäessä valistettava alue laajeni Pyhtäältä myös Kotkaan ja Haminaan, Savolainen kertoo. – Kyllähän se aika vaatimatonta aikanaan oli. Suurempia eläkesuunnitelmia Ahti Savolainen ei vielä ole ehtinyt tekemään. – Nykyisin pelastuslaitokset teettävät omakotitalojen palotarkastuksia kyselyiden muodossa. Katsellaan ja nollataan, nähdään miten elämä lähtee kulkemaan. – Ei ole mitään suunnitelmia. Palokuntien hälyttäminenkin on helpottunut aiemmasta. Virve helpottaa viestintää Teknologian kehittyminen vuosikymmenten aikana on edistynyt hyvin. Työ oli ihmisläheistä, kun kävin asukkaiden kodeissa tarkastuskäynneillä. Palokuntalaisen toimitus toivottaa Ahti Savolaiselle hyviä eläkepäiviä! Silloin piti olla rohkea.”. Kymenlaakson pelastuslaitoksen perustamisvuotena 2004 Savolainen jatkoi palotarkastajana. Savolaisen mielestä palotarkastusten rooli on muuttunut. – Samalla tavalla kierrettiin ennenkin kouluilla ja työpaikoilla valistamassa. Alkujaan hälytettiin Siltakylässä palokuntaa sireenin avulla. – Onhan se teknologia mennyt aivan valtavasti eteenpäin. Siltakylän VPK:ssa Savolainen jatkaa edelleen hälytysosastossa ja nuoriso-osaston kouluttajana. Kampanjan ensimmäisenä järjestämisvuotena Savolaisen valmentama Huutjärven koulun joukkue voitti Suomen mestaruuden. Viestintä toimii nykyisin virven kautta luotettavammin, Savolainen pohtii. Sitten tuli ensimmäiset komentopuhelimet, 1980-luvulla apuun tulivat hakulaitteet. Valistuksesta turvallisuusviestintään Ahti Savolainen toimi Kymenlaakson pelastuslaitoksella päällystöpäivystyksen ohella turvallisuusviestinnän parissa. Tulipalotilanteessakin piti mennä kiven päälle että sai yhteyksiä, tai ajaa auto jonnekin mäelle. 71 • PALOKUNTALAINEN 15 KIPINÄT Silloin piti olla rohkea, Savolainen muistelee. NouHätä!-kampanjaan Savolainen kertoo osallistuneensa oppilasryhmien kanssa alusta lähtien. Välillä se oli rasitteeksikin, kun yötä päivää ja viikonloppuisin piti olla tavoitettavissa. Aiemmin joutui kävelemään, jotta paloradiot kuuluivat. Nykyisin radiopuhelimetkin toimivat paremmin kuin ennen. Alkujaan Pyhtäällä oli tarkastustoimintaa, puolet työajasta kierrettiin taloja tarkastamassa. Tekemistä varmasti kyllä riittää
• Jäseniä 110. Juhlapuheen piti palomestari Arto Latvala.. 0400 530 478 Hallituksen puheenjohtaja Pertti Syväniemi puh, 040 594 4079 INFO Yhteiskuva kunniakäynniltä sankarihaudoilla. • VPK ollut mukana aktiivisesti CTIF kilpailutoiminnasta jo vuodesta 1963 lähtien. PYHÄSALMEN VPK RY www.pyhasalmenvpk.fi Palotie 4, 86800 Pyhäsalmi vpk@pyhasalmenvpk.fi VPK:n päällikkö Jarmo Halonen puh. 16 PALOKUNTALAINEN • 71 KIPINÄT • Perustettu 1935 • Toimii kahden sammutusyksikön sopimuspalokunta • Pyhäjärvellä Jokilaaksojen pelastuslaitoksessa. • VPK pyörittää Pyhäjärvellä myös elokuvatoimintaa, joka aloitti vuonna 1944. Yhteiskuva kalustomarssin jälkeen
Juhlassa jaettiin ansioja palvelusvuosimerkkejä sekä muita huomionosoituksia. Jokilaaksojen pelastuslaitoksen terveiset juhlaan toi pelastusjohtaja Jarmo Haapanen. Latvalan mukaansa tempaava puhe käsitteli muun muassa nykypäivän pelastustoiminnan tilannetta Suomessa, sisältäen koomisia sattumuksia, joita on ihmisille käynyt. päivänä vietettyyn juhlaan Palotalolla. Tervetuliaissanat esitti palokunnan päällikkö Jarmo Halonen. Puheen lopuksi hän mainitsi Pyhäsalmen VPK:n olevan yksi aktiivisimmista ja kansainvälisimmistä vapaaehtoisista palokunnista alueella. PYHÄSALMI. Juhlapuheen piti vpk:n oma kasvatti, Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen palomestari ja merkittävää uraa pelastusalalla tehnyt Arto Latvala. Päivä alkoi kunniakäynnillä sankarihaudoilla, missä vietettiin pieni hartaushetki. Haapanen toi puheessaan ilmi myös pelastustoiminnan tulevaisuuden näkemyksiä ja haasteita. Juhlavuosi huipentui joulukuun 19. Päätehtävä, ihmisten auttaminen hädässä, on pysynyt ja tulee pysymään aina samana. Edesmenneille palokuntalaisille laskettiin muistoseppele. Juhlassa kuultiin vpk:n historiikki palokunnan perustamisesta aina nykyhetkeen VPK:n sihteerin Tea Aittokosken lukemana. Palokuntalaiset kulkivat kalustomarssin perässä edustavasti palokuntapuvuissaan. Mieleen painuvimpia seikkoja oli esimerkiksi, että miehillä on parannettavaa oman turvallisuuden suhteen, sillä naisille vahinkoja sattuu huomattavasti vähemmän. Palotalolla onnitteluja olivat vastaanottamassa vpk:n hallituksen puheenjohtaja Pertti Syväniemi sekä palokunnan päällikkö Jarmo Halonen. lausui palokunnan päällikkö Jarmo Halonen. Juhlassa esiintyi paikallinen KKK 87 -orkesteri, joka myös toimi säestäjänä yhteislaulussa. Kihulauantaiaamuna Pyhäjärven paloasemalla pidettiin avoimet ovet, jossa kansalaiset pääsivät tutustumaan kalustoon ja remontoituihin paloaseman tiloihin. Tilaisuuden tervetulosanat Pyhäsalmen VPK 80 vuotta TEKSTI VALTTERI AULAKOSKI KUVAT PEKKA RÖYTIÖ Vuoden 2015 vuoden sopimuspalokunnaksi valittu Pyhäsalmen VPK juhli joulukuussa 80-vuotista taivaltaan. Juhlallisuuden alkoivat jo heinäkuussa Kihupäivät-kotiseututapahtumassa ja huipentuivat joulukuun pääjuhlaan. Kihukulkueeseen VPK osallistui näyttävästi koko Jokilaaksojen pelastuslaitoksen Pyhäjärven paloaseman kaluston voimalla. Saajien nimet löytyvät osoitteesta www.pyhasalmenvpk.fi. Nykytanssiakin juhlassa nähtiin, palokunnan nuoriso-osastolaisen Juuso Qvickin esittämänä. 80-vuotispääjuhlan avasi Pyhäjärven oma harmonikkataitaja, useissa kilpailuissakin menestynyt Pinja Varis. 71 • PALOKUNTALAINEN 17 KIPINÄT KIHUPÄIVIEN YHTEYDESSÄ pidettiin Pyhäjärven kirjastossa palokunnan 80-vuotisjuhlanäyttely, jossa oli esillä kuvia, lehtileikkeitä, kilpailupalkintoja, kalustoa sekä videomateriaalia koko 80-vuotistaipaleen ajalta. Puheessaan hän kertoi, kuinka ajat ovat muuttuneet paljon palokunnan perustamisesta verrattuna nykyhetkeen. Sankarihaudoilta juhlavieraat siirtyivät paloaseman kautta Hotelli Pyhäsalmeen
Mistä tiedän, onko palovaroitin toimintakunnossa. – Muistutamme myös käytettyjen ja viallisten paristojen ja palovaroittimien oikeanlaisesta ja turvallisesta kierrätyksestä. Mistä voin tilata nuohoojan?. Näin on tarkoitus parantaa perheiden varautumisosaamista ja edistää turvallisuuskäyttäytymistä, kertoo hankevastaava Raija Jääskeläinen. Alkusammutustaitojen lisääminen, palovaroittimen testaamisen ja paristojen vaihdon opastaminen ja mahdollinen laitteen vaihto kuuluvat hankkeen toimenpiteisiin. Arjen turvaa maaseudulle – Savonrannan VPK:lla iso hanke Savonrannan VPK:n käynnistämän Turvallinen maaseutu – arjen turvaa -hankkeen on tarkoitus tuoda vastauksia muun muassa yläotsikossa oleviin kysymyksiin. 18 PALOKUNTALAINEN • 71 KIPINÄT TURVALLINEN MAASEUTU – arjen turvaa -hanke toteutetaan Savonrannan, Kerimäen ja Enonkosken alueella 1.9.2015–31.12.2017. – Hankkeella edistetään harvaan asuttujen alueiden asukkaiden varautumista normaaliolojen häiriötilanteisiin koulutuksen ja harjoittelun avulla. – Hankkeemme järjestää turvallisuuskasvatusta erityisesti lapsiperheille, nuorille ja vanhuksille. Riskit esiin Asuinympäristön vaarakohteiden kartoittamisella on suuri rooli turvallisuuden kohentamisessa. Hankkeen ytimessä on kotien ja kesämökkien turvallisuusriskien kartoittaminen ja asukkaiden turvallisuustietoisuuden lisääminen. Hankkeen toteutuksesta ja omarahoitusosuudesta vastaa Savonrannan VPK. Turvallisuutta voidaan hankkeen toimiEntä jos myrsky taas kaataa puita ja katkoo sähköjä. Sitä rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisella EU:n hankerahoituksella. Hanke on jo toteuttanut useita turvallisuuskoulutustilaisuuksia menneen syksyn aikana. Hankkeen pyrkimyksenä on opastaa omatoimisen palotarkastuksen suorittamiseen kiinteistöissä, selvittää Raija Jääskeläinen
Turvallisuuden tunne parantaa elämisen laatua harvaan asutuilla seuduilla. Voit ottaa yhteyttä puh. Harvaan asutuilla alueilla apu tulee aina viiveellä, sen vuoksi oman toiminnan merkitys onnettomuustilanteissa korostuu, päättää hankevastaava Raija Jääskeläinen. Myyjän mukaan pohjan muotoilu pitää hyvin myös lumella. Lesna Plus 7116 Turvatalta jalkine suomalaiseen jalkaan. TURVALLINEN MAASEUTU – ARJEN TURVAA • Savonrannan VPK:n hanke • kesto 1.9.2015–31.12.2017 • EU-rahoitteinen, Piällysmies ry:n hyväksymä hanke • kustannusarvio 85 000 euroa, josta tuen osuus 70 prosenttia • omarahoitusosuus pääasiassa talkootyötä, jota noin 1500 tuntia • hankealue: Enonkoski, Kerimäki, Savonranta • hankkeen yhteistyökumppaneita ovat mmEtelä-Savon pelastuslaitos, Suomen Sopimuspalokuntien Liitto, Savonrannan aluejohtokunta ja Savonlinnan Sammutinhuolto • osa-aikainen hanketyöntekijä TURVATA ON tuonut markkinoille jalkineen, joka on suunniteltu sopivaksi suomalaisen sammuttajan jalkaan. joiden mukaan tukea ja kehittää muun muassa tekemällä kylille turvallisuussuunnitelma osana kyläsuunnitelmaa, kartoittamalla kylän vaaranpaikat ja toimenpiteitä tarvitsevat kohdat ja harjoittelemalla yhdessä ensiapuja alkusammutustaitoja sekä laatia kylätaloille pelastussuunnitelmat. Vettähylkivässä, lehmännahkaisessa jalkineessa on komposiittinen naulaanastumissuoja ja kärkikuppi. 044 23 54 150 tai sähköpostilla arjen.turvaa@gmail.com. Saapasta on saatavilla myös nauhallisena. Koetamme aktivoida kaikki kyläläiset osallistumaan tähän toimintaan ja edistämään näin kylien yhteisöllisyyttä. Turvallisuus on osa ihmisen jokapäiväistä arkea. 71 • PALOKUNTALAINEN 19 KIPINÄT Missä voin saada alkusammutuskoulutusta. Ergonomisesti muotoillun jalkineen moottorisahaluokka on 2 (24 m/s). Toimitettavat koot ovat 39–48. Hankevastaava Raija Jääskeläinen on tavattavissa Savonrannan paloasemalla, Lamminniementie 9. – Korostamme kyläyhdistysten merkitystä kylien turvallisuuden edistäjinä
SPEK: Palokuntalaisten 24365-opintopäivät 2016 M/S Silja Serenade HUHTIKUU 1.– 15.4. Palomiesurheilu: Golf Kotka 31.8. Palomiesurheilu: Voimailu/soutu Oulu JOULUKUU 1.–31.12. JEHU 2016 Vantaa 18.5. Turvallisuus 2016 Jyväskylä 1.–30.9. Palokuntalainen ilmestyy HEINÄKUU 1.– 31.7. Palokuntalainen ilmestyy SYYSKUU 7.–9.9. Palomiesurheilu: Suunnistus P-Karjala LOKAKUU 1.–15.10. Rescue Race 2016 Hanko 16.–17.3. Palomiesurheilu: Jalkapallo Vaasa 30.6. Palomiesurheilu: Kaukalopallo Lahti 4/2/2016 SSPL: Vuosikokous Salo 7.4. Palomiesurheilu: SM -keilailu Turku 23.4. Palomiesurheilu: Salibandy Tampere 16.–30.11. Palomiesurheilu: Crossfit Pori 31.10. SPPL: Palopäällystöpäivät 2016 Turku 21.4. SPPL: Opetusalan turvallisuusfoorumi 2016 Hki-Tukholma-Hki 29.4. Palomiesurheilu: SM -pilkki Säkylä 2.– 3.3. SPPL: JVTja Kuivauspäivät 2016 Hki-Tallinna-Hki 12.3. Turvallinen Suomi -seminaari Helsinki KESÄKUU 1.–15.6. Palokuntalainen ilmestyy TOUKOKUU 10.5. Palomiesurheilu: Lentopallo Raisio 16.–31.10. SPPL: osiaalija terveysalan turvallisuusfoorumi 2016 Seinäjoki 25.5. Kalustonkäsittelyn SM-kilpailu 2016 Pyhäjärvi 22.– 23.4. SPPL: Turvallisuusharjoitusten järjestäminen Vantaa 14.5. Palomiesurheilu: SM -hiihdot Valkeakoski 9.– 10.3. Palokuntanuorten SM-tietokilpailu 2016 Pyhäjärvi 27.4. Palokuntalainen ilmestyy MARRASKUU 1.–15.11. SPAL: Palomiesliiton ay-koulutuspäivä Jyväskylä 7.4. Tiedot osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi PALOKUNTALAINEN ILMESTYY TAAS HUHTIKUUSSA! MAALISKUU 2.3. Veikon malja Pyhäjärvi 22.– 23.4. Palomiesurheilu: Jääkiekko Helsinki 30.12. Palomiesurheilu: SM -slalom Ruka 18.– 20.3. Julkaisemme sitoumuksetta tietoja pelastusalan tapahtumista yms. Palokuntalainen ilmestyy. 20 PALOKUNTALAINEN • 71 KIPINÄT TAPAHTUMAKALENTERI Tiedot on kerätty laitosten ja palokuntien tiedottajilta sekä järjestäjien nettisivuilta. Palomiesurheilu: Yleisurheilu Äänekoski 16.–30.6. CTIF edustajakokous Helsinki 7.–9.9. Palomiesurheilu: Ammunta Mikkeli ELOKUU 1.– 31.8
PA LOP ÄÄLLYSTÖPÄIV ÄT Suomen Palopäällystöliitto I Iso Roobertinkatu 7 A 5, 00120 Helsinki Puh. Onko pelastustoimi 2019 uuden alku, miten osaamisen kehittämisestä huolehditaan, ja kuinka etiketistä pidetään kiinni. T U R K U 7. Palopäällystöpäivät vastaavat ajan haasteisiin, ja luvassa on ohjelmaa, josta jokainen pelastusja turvallisuusalan toimija saa varmasti uutta ammennettavaa. – 9 . (09) 2522 9200 I toimisto@sppl.fi I www.sppl.fi >> TERVETULOA PELASTUSALAN YKKÖSTAPAHTUMAAN! Palopäällystöpäivät 2016 pidetään 7.–9.4. 4. Palopäällystöpäivät antavat erinomaisen tilaisuuden verkostoitumiselle, tuttujen tapaamiselle ja ajatusten vaihtamiselle! Ilmoittaudu 7.3.2016 mennessä osoitteessa www.sppl.fi. Turussa, tapahtumakeskus Logomossa
22 PALOKUNTALAINEN • 71 SOPIMUSPALOKUNTALAISEN HÄLYTYSKELPOISUUS • OSA 3: KUNTO Uusi ohje kunnon arviointiin Kolmen vuoden siirtymäaika alkanut
Uusi ohje kunnon arviointiin Pitkään valmisteltu ”Ohje pelastushenkilöstön toimintakyvyn arvioinnista ja kehittämisestä” on nyt jakelussa. Tällaisia tehtäviä ovat mm. Vaativia tehtäviä ovat mm. Tällaisia tilanteita ovat mm. Käytettävät testit vaihtelevat laitoksittain, mutta sisältävät samoja elementtejä. SAVUSUKELLUSTA EDELLYTTÄVÄT PERUSTEHTÄVÄT Savusukellusta edellyttävissä perustehtävissä toiminta-aika ei todennäköisesti ole pidentynyt ja savusukellusta edellyttävä tila on hahmotettavissa esitietojen ja tiedustelun perusteella. 3. Näissä tehtävissä toiminnan tauottaminen tai keskeyttäminen on mahdollista nopeasti. sammutustehtävät, joissa ei edellytetä savusukellusta kuten liikenneonnettomuustilanteet, ihmisen pelastamistehtävät, ympäristöonnettomuustehtävät ja myrskyonnettomuustehtävät. On mahdollista, että samalla toimialueella toimivien joidenkin paloasemien henkilöstöltä edellytetään kykyä vaativiin tehtäviin ja joidenkin paloasemien henkilöstölle riittää osallistuminen perustehtäviin. Neljä tehtäväluokkaa Ohjeen mukaan pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön tarvittavaa toimintakykyä tulee arvioida toimintaympäristössä olevien riskien perusteella ja sen perusteella, mikä on kunkin alueella toimivan palokunnan tehtävä. 2. 4. huoneistopalot, joissa palo on yhdessä asuinhuoneistossa sekä raivaustehtävät. Tällaisia tehtäviä ovat mm. Jatkossa tullaan toimimaan nyt julkaistun ohjeen mukaan. PERUSTEHTÄVÄT Perustehtävissä paineilmahengityslaitteen käyttö on mahdollista, mutta käyttäjä ei joudu välittömään hengenvaaraan, vaikka joutuisi lopettamaan paineilmahengityslaitteen käytön. Vaativalle tehtävälle on ominaista, että esitietojen ja tiedustelun perusteella toimintaympäristön hahmottaminen on vaikeaa tai mahdotonta ja tehtävän tauottaminen ei ole mahdollista. Nämä on ohjeessa jaettu neljään luokkaan: 1. erikoisajoneuvojen kuljettaminen, neuvontaja valistustehtävät, palotarkastustehtävät, johtamistehtävät sekä johtamisen tukitehtävät. edellä mainitut ehdot täyttävä savusukellus-, kemikaalisukellus tai vesipelastustehtävä sekä paineilmahengityslaitetta edellyttävä sammutustoiminta katolla. 71 • PALOKUNTALAINEN 23 TEKSTI PEKKA KOIVUNEN TAUSTOITUS ARTO PAPUNEN KUVAT PIXABAY JA DEPOSITPHOTO S avusukellus (oikeammin pelastussukellus) on ainut toiminto, johon kelpoisuus testataan jokaisessa laitoksessa tällä hetkellä myös sopimushenkilöstön osalta. MUUT PELASTUSTOIMEN TEHTÄVÄT (johtaminen, valistus, neuvonta, palotarkastus ja näihin rinnastettavat tehtävät) Muilla pelastustoimen tehtävillä tarkoitetaan sellaisia tehtäviä, joissa paineilmahengityslaitetta ei tarvitse käyttää lainkaan. Ohjeen arviointimenetelmä otetaan käyttöön kolmen vuoden kuluessa ohjeen antamisesta. Kolmen vuoden siirtymäaikana fyysisen toimintakyvyn arviointi voidaan toteuttaa edelleen pelastussukellusohjeessa mainitulla tavalla. VAATIVAT TEHTÄVÄT Vaativilla tehtävillä tarkoitetaan sellaisia tehtäviä, joissa toiminta-aika on todennäköisesti pidentynyt vaikean etenemisen tai tilan laajuuden ja monimutkaisuuden takia. Riittävän kunnon määrittely lähtee siis palomiehen/sopimupalokuntalaisen suoritettavaksi mahdollisesti tulevista tehtävistä. Uudella ohjeistuksella koko valtakunnan pelastushenkilöstölle tulee yhtenevä ohjeistus kunnon arvioimiseksi ja kelpoisuusvaatimuksiksi.
Vaativia tai savusukellusta edellyttäviä perustehtäviä tekevän henkilön on ilmoitettava lähimmälle esimiehelleen tilapäisestä puutteellisesta fyysisestä toimintakyvystään. Fyysisen toimintakyvyn arviointi rinnastetaan lain yksityisyyden suojasta työelämässä (2004/759) 13 §:n mukaisiin henkilöja sovel-tuvuusarviointitesteihin. Jos henkilön tehtäviin kuuluvat vaativat tehtävät tai savusukellusta edellyttävät perustehtävät eikä hän anna suostumustaan fyysisen toimintakyvyn arvioinnille, on hänet ohjattava Fyysisen toimintakyvyn arviointi voidaan toteuttaa 1) LAITOKSEN sisäisenä toimintana 2) TYÖTERVEYSHUOLLON toimesta 3) OSTOPALVELUNA liikunta-alan palvelujen tuottajilta tai näiden yhdistelminä.. Lain 13 § edellyttää myös työnantajaa varmistamaan, että fyysistä toimintakykyä arvioitaessa käytetään luotettavia menetelmiä ja että arvioinnin suorittajat ovat asiantuntevia sekä arvioinnilla saatavat tiedot ovat virheettömiä. Työterveyshuolto arvioi työntekijän terveydellisiä edellytyksiä hoitaa hänelle kuuluvia tai hänelle osoitettaviksi suunniteltuja tehtäviä työterveyshuoltolain (2001/1383) 13 §:n perusteella. työterveyshuoltoon. Työpaikkakohtaisesti tulee ottaa huomioon, että arviointi on henkilötietolain (523/1999) 32 § ja 33 §:n mukaista toimintaa, jossa tiedot ovat salassa pidettäviä. Myös silloin, kun vaativiin tehtäviin tai savusukellusta edellyttäviin perustehtäviin osallistuva henkilö on vähintään 40-vuotias säännöllisesti lääkitystä käyttävä tai selvästi ylipainoinen henkilö (BMI on yli 30), on hänet ohjattava työterveyshuoltoon ennen fyysisen toimintakyvyn arviointia. 24 PALOKUNTALAINEN • 71 SOPIMUSPALOKUNTALAISEN HÄLYTYSKELPOISUUS • OSA 3: KUNTO 1-LUOKKA 2-LUOKKA 3-LUOKKA 4-LUOKKA 5-LUOKKA VO2MAX (l/min) < 2,4 2,5–2,9 3,0–3,9 4,0–4,8 > 4,81 VO2MAX (ml/min/kg) < 29 30–35 36–49 50–57 > 58 ISTUMAANNOUSU (krt/60 s) < 20 21–28 29–40 41–51 > 52 PENKKIPUNNERRUS 45 KG (krt/60s) < 9 10–17 18–29 30–44 > 45 JALKAKYYKKY, 45 KG (krt/60 s) < 9 10–17 18–26 27–33 > 34 KÄSINKOHONTA (krt) < 2 3–4 5–9 10–14 > 15 FireFit-indeksi FireFit-indeksin raja-arvot kuntoluokille 1-5: Kunnon eli fyysisen toimintakyvyn arviointi Työnantajan tulee tietää, onko henkilöstöllä riittävä toimintakyky. Tämä edellyttää, että työntekijä antaa suostumuksensa arvioinnille
Milloin kuntoa testataan. Vaativissa tehtävissä riittävänä fyysisenä toimintakykynä pidetään FireFit-indeksin arvoa 3. Savusukellusta edellyttävissä perustehtävissä riittävänä fyysisenä toimintakykynä pidetään FireFit-indeksin arvoa 2,7. Aerobisen kestävyyden ja lihaskunnon osiot lasketaan ensin erikseen ja aerobisen kestävyyden indeksi on oltava vähintään 2,5. Tämän jälkeen indeksit yhdistetään yhdeksi FireFit-indeksin arvoksi. 71 • PALOKUNTALAINEN 25 Miten kuntoa testataan. V aativia tehtäviä ja savusukellusta edellyttäviä perustehtäviä suorittavien henkilöiden fyysistä toimintakykyä on arvioitava säännöllisesti ohjeessa mainituilla periaatteilla. Aerobisen kestävyyden ja lihaskunnon osiot lasketaan ensin erikseen ja aerobisen kestävyyden indeksi on oltava vähintään 3. F yysistä toimintakykyä arvioidaan ns. Terveyden ja toimintakyvyn säilymisen näkökulmasta fyysisen toimintakyvyn tason tulisi vähintään vastata FireFit-indeksin arvoa 2. Tämän jälkeen indeksit yhdistetään yhdeksi FireFit-indeksin arvoksi. Perustehtäviä tai muita pelastustoimen tehtäviä tekeviä henkilöitä kannustetaan osallistumaan fyysisen toimintakyvyn arviointiin, mutta arviointiin osallistuminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Vaativia tehtäviä ja savusukellusta edellyttäviä perustehtäviä suorittavien henkilöiden fyysisen toimintakyvyn arviointi suositellaan tehtäväksi samassa tahdissa kuin terveystarkastuksetkin eli alle 40-vuotiaille 1–3 vuoden välein, 40–50 -vuotiaille 1–2 vuoden välein ja yli 50-vuotiaille vuoden välein. Lihaskunto-osion indeksi muodostuu neljän testin keskiarvon perusteella. Kuntoarvio muodostuu polkupyöräergometrilla tehdyllä hengitysja verenkiertoelimistön toimintaa mittaavasta osiosta sekä lihasvoimaa ja -kestävyyttä mittaavasta osiosta. Aerobisen kestävyyden indeksi muodostuu yksinomaan polkupyöräergometrituloksen perusteella ja se lasketaan keskiarvona VO2max (l/min) ja VO2max (ml/min/kg) arvoista. Fyysisen toimintakyvyn arviointitaajuus alle 40-vuotiaille voi olla kolme vuotta ja 40–50-vuotiaille kaksi vuotta, jos henkilö saavuttaa jokaisessa testissä oman ikäryhmäkohtaisen viitearvon 3.. Perustehtävissä ja muissa pelastustoimen tehtävissä voi toimia, jos terveydentila on riittävä näissä tehtävissä toimimiseen. Tämän lisäksi alle 50-vuotiailta mitataan kehon koostumus joka vuosi. FireFit-menetelmän kuntoarvion eli FireFit-indeksin avulla. FireFit-indeksin määrittämisen lisäksi mitataan kehon koostumus. Perustehtäviä tai muita pelastustoimen tehtäviä voi tehdä, jos henkilön terveydentila on niihin riittävä
Savusukelluskelpoisuus todetaan viranomaispäätöksellä. Ei-savusukeltavaa henkilöstöä ei testata. Fyysisen toimintakyvyn arvioinnissa on käytössä FireFit. Kuntotestaus koskee vain savusukeltajia. Pohjanmaan pelastuslaitos: Tero Mäki – Savusukeltajille kuntotestaus on pakollinen. Oulun malli, lihaskuntotesti ja polkupyöräergo tehdään vuosittain siten, että savusukelluskelpoisuus on voimassa 18 kuukautta. Muille testi on vapaaehtoinen. Firefit on vapaaehtoinen tällä hetkellä. 26 PALOKUNTALAINEN • 71. Kuntotestasus koskee myös ei-sukeltavaa henkilöstöä. Testaamme vuosittain. Sen pohjalta fyysisen työkyvyn mittausta varten on oma ohje. Käytössä on Oulun mallin ratatesti ja lihaskuntotesti Keski-Uudenmaan pelastuslaitos: Jukka Valve – Savusukeltajille käytetään FireFit-testiä. Käytössä olevat testausmenetelmät ovat lihaskuntotesti, Oulun mallin mukainen rata, polkupyöräergometri ja kehonkoostumusmittaus. Näiden lisäksi ennen savusukelluskurssille hakeutumista hakija käy sub-maksimaalisessa polkupyöräergometritestissä. Kymenlaaksossa testit koskevat vain pelastussukeltajia ja pintapelastajia. Jokilaaksojen pelastuslaitos: Petteri Jokelainen – Noudatamme Työterveyslaitoksen laatimaa FireFit-testaajan käsikirjaa. Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos: Keijo Kangastie – Savusukeltajat testataan kerran vuodessa ja muille testausta suositellaan. Tämä pitää sisällään lihaskuntoja toimintakykytestit. Kainuun pelastuslaitos: Henri Manninen – Meillä on käytössä ”lekatesti” ja lihaskuntotesti. Työntekijät testataan vuosittain. SOPIMUSPALOKUNTALAISEN HÄLYTYSKELPOISUUS • OSA 3: KUNTO Poimintoja kuntotestauskäytännöistä eri puolilta Suomea Kymenlaakson pelastuslaitos: Tero Vanhamaa – Pelastuslaitoksen pelastussukellusohjeen mukaisesti pelastussukeltajien ja pintapelastajien kuntotestaus tehdään vuosittain
71 • PALOKUNTALAINEN 27 Pohjois-Karjalan pelastuslaitos: Yrjö Jantunen – Savusukeltavilla testaukset ovat vuosittain terveystarkastusten yhteydessä. Sopimuspalokuntien testaamisessa ei vielä käytetä Firefit testiä. Vpk ratkaisee koskeeko kuntotestaus myös ei-savusukeltavaa henkilöstöä. Tällä hetkellä testaus perustuu vapaaehtoisuuteen, paitsi savusukelluskelpoisuuden osalta. Kustannusten korvaukset sisältyvät tehtyihin palokuntasopimuksiin. Koulutettu tai perehdytetty sivutoiminen tai vpk-lainenkin voi toimia testaajana. Joissakin palokunnissa on lisäksi omia testejä. Kuntotestit koskevat ainoastaan savusukeltajia. MIKA HAVERINEN Tulevaisuudessa testien suorittaminen tullaan vaatimaan huomattavasti kattavammin.”. Etelä-Karjalan pelastuslaitos: Ulf Westerstråhle – Teemme vuosittain Oulun mallija lihaskuntotestit. Muille kuin savusukeltajille tehdään testi kuntotason mukaisesti eli ei ole läpäisyrajoja. Tulevaisuudessa testien suorittaminen tullaan vaatimaan huomattavasti kattavammin. Vain savusukeltajat velvoitetaan testeihin. Etelä-Savon pelastuslaitos: Tuomo Halmeslahti – Käytössä on vuosittain tehtävä Oulun mallin mukainen työkykytesti tai vaihtoehtoisesti FireFit-testi ja lihaskuntotesti. Tarpeen mukaan testataan myös muita kuin savusukeltajia. Itä-Uudenmaan pelastuslaitos: Jouni Virta – Kuntotestit suoritetaan vuosittain työterveyshuollon testaamiseen koulutettujen työfysioterapeuttien toimesta. Testit järjestää pelastuslaitos. Savuratatesti on ohjelmassa myös harjoituksena, joka tulisi myös tehdä. Vpk:n yhteyshenkilö varaa ajat ja henkilöstö käy testissä sovitusti. Lapin pelastuslaitos: Harri Paldanius – Testaamme savusukeltavan henkilöstön pelastussukellusohjeen mukaisesti. Oulu-Koillismaan pelastuslaitos: Mika Haverinen – Pelastuslaitos testaa henkilöstönsä yleisesti omana toimintanaan. Ei-savusukeltava väki voi halutessaan osallistua kuntotesteihin. FireFittiin kuuluva polkupyöräergotesti on harkinnassa sivutoimisille/vpk-laisille savusukeltajille jatkossa. Testaus tehdään määräaikaistarkastusten yhteydessä, suositus vuosittain. Savusukeltajat testataan kaikki vuosittain. Pirkanmaan pelastuslaitos: Timo Halme – Testit on määritelty palokuntasopimuksissa ja sopimuspalokuntien kanssa yhteistyössä laadituissa prosesseissa ja niistä tehdyissä päätöksissä. Keski-Suomen pelastuslaitos: Esa Vauhkonen – Testaamme kerran vuodessa FireFitillä. Tukipalokunnat tekevät ”lekatestiradan” edelleen kerran vuodessa. Kuntotestausta ei vaadita muilta kuin savusukeltajilta. Satakunnan pelastuslaitos: Juha Suonpää – Satakunnan pelastuslaitoksella on sopimus Satakunnan ammattikorkeakoulun kanssa. Ns. Hapenottokyky mitataan joka toinen vuosi. Päijät-Hämeen pelastuslaitos: Jari Lehtinen – FireFit-kuntotestaus valmiuspalokunnilla on saatuu alkuun. Testaus koskee myös ei-savusukeltavaa henkilöstöä, koska ohje ei anna mahdollisuutta harkinnanvaraiseen testaamiseen vielä. Testit sisältävät lihaskuntotestin ja toimintakykytestin (Oulun malli). Kanta-Hämeen pelastuslaitos: Mika Kivipato – Oulun malli ja lihaskuntotesti tehdään savusukeltajille pelastussukellusohjeen mukaisesti vuosittain. Ei koske muita kuin savusukeltajia. Testi tehdään kerran vuodessa: lihaskunto ja testirata (Oulun malli). suojaparikelpoiset tekevät vuosittain sovelletun Oulun mallin testin (= kyky käyttää paineilmalaitetta). Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos: Pekka Hynynen – Sopimuspalokuntiin on koulutettu pelastuslaitoksen puolesta kuntotestaajat. Tämä ei vaikuta kelpoisuuteen tällä hetkellä. Polkupyöräergotesti ja lihaskuntotestien tulokset ratkaisevat kelpoisuuden. Keski-Pohjanmaan pelastuslaitos: Terho Pylkkänen – FireFit-testaus tehdään kerran vuodessa myös raskasta fyysistä työtä tekeville henkilöille. Nykyisen pelastusohjeen henki on se, että henkilöstö testataan ja tarkastetaan, jotta työkyky voidaan määrittää. Varsinais-Suomen pelastuslaitos: Jukka Marjunen – Savusukeltajille on käytössä submaksimaalinen nousujohteinen polkupyöräergometritesti sekä lihasvoima ja kestävyystestit pelastussukellusohjeen mukaisesti
Lämpökameramies ymmärtää parodiaa, itseironiaa, satiiria ja muita huumorin lajeja, mutta ei Vainion biisiä. Myös kaikki biisin tallenteet on välittömästi tuhottava. Mä yksin voitin liekin, kai tulvi siinä tiekin, mut’ palopomo aikoi minut ammuttaa. ...tol’ on kylän suurin kypärä ja letku letkeä” Tässä ruiskutellaan ootellessa uutta retkeä. Kun suihkutin pihtipieleen, ei ollut se jonkun mieleen. Haa! Mul’ on kylän suurin kypärä ja letku notkea Kun mä ruiskutan ei noki ehdi torppaa sotkea Mut’ lomalla kun oomme, niin silloin Vee-Pee-Koo:mme voi käyttää vapaa-ajan palonäytöksiin. Ei sitten niin millään. IHAN AIKUISTEN OIKEESTI, arvoisa paloväki: Tämä biisi ei ole edes hauska. P.S. Letku näin. Ei helvetti!. Se tulee unohtaa ja haudata lopullisesti, vaatii Lämpökameramies. Tää joukko on, että heittää se vettä vaikka helvettiin. On irti punakukko, taas ylös joka ukko. Soittokielto – Nyt! Mut’ rattailla on jo toiset nää brankkarit aikamoiset. Olkoon sitten ammattiväen pippalot tai sopimusporukan mikä tahansa tilaisuus, Juha Vainion ”Kylän suurin kypärä” on vastedes kielletty. Tuo biisi on Lämpökameramiehen mielestä pelastusalan pahin floppi. Ja kotikaupungissa kun käymme paraatissa, taas katukansa äityy kummiin käytöksiin. Kylän suurin kypärä ja letku näin. Tässä päivänä eräänä teeveessä oli pätkä ammattipalomiesten tapahtumasta, jossa hoilattiin Kylän suurinta kypärää. Kas, töllissä nukkui leski ja hukkui klahvisohvaan. 28 PALOKUNTALAINEN • 71 LÄMPÖKAMERAMIES POSTIA LÄMPÖKAMERAMIEHELLE Lähetä mielenkiintoisia viestejä osoitteeseen lampokameramies@hotmail.com LÄMPÖKAMERAMIES JULISTAA pelastusalalle soittokiellon. Vain Silmäpuoli-Kalle jää yksin asemalle, yön lähdöissä kun sotkeentuu se vaatteisiin. Vai mitä mieltä olette seuraavista sanoista. Taas muistan kaiken kesken, kun tölli erään lesken niin piti meidän porukalla sammuttaa. Soi palokello aikaa jää ei aatteisiin. Mul’ on kylän suurin kypärä ja letku letkeä Kun mä ruiskutan ei palo kestä montaa hetkeä Tulta päin, tulta päin, tulta päin. Vaik’ letku on liiterissä, niin silti kuin siiterissä taas huutavat Sirkut, Siirit ja Mirkut ”Tuohan tunnettiin..
Testi tehtiin helmikuun ensimmäisellä viikolla 2016. Niitä voivat olla esimerkiksi julkinen sivu kaikille palokunnasta kiinnostuneille tai rajoitettu palokunnan omien jäsenten sisäinen tiedotuskanava. Kuvat eri toiminnoista tuovat värikkyyttä sivuille. Palokuntalainen-lehden testiryhmä kävi läpi 20 satunnaisesti valittua sivustoa. Graafiseen ilmeeseen on panostettu. Hyvä sivusto antaa tietoa palokunnasta yhteistyökumppaneille, tavallisille kuntalaisille, muille palokunnille sekä toimii apuna uusien palokuntalaisten rekrytoinnissa. Pääosalla palokunnista on sivusto. Hienokaan sivusto ei toimi, jos asiasisältö puuttuu tai on liian kevyttä. Normaaleilta nettisivuilta löytyvät yleisemmät tiedot palokunnasta ovat osastot, historia, kalusto ja yhteystiedot. Testiin valittiin satunnaisesti 20 sivustoa eri puolilta maata. Niiden taso kuitenkin vaihtelee paljon. TAUSTOITUS ARTO PAPUNEN KUVAT PALOKUNTIEN NETTISIVUT JA PIXABAY. Monet palokunnat ovat siirtyneet hyödyntämään Facebook-verkkosivuston mahdollistamia palveluita. Palokunnan käytössä olevaa kalustoa esitellään joissakin hyvinkin monipuolisesti. Kaikki sivut eivät ole myöskään niin helppokäyttöisiä ja selkeitä kuin voisivat olla. 71 • PALOKUNTALAINEN 29 N ettisivusto ei nykyisin ole ainut tapa viestiä palokunnasta verkossa. Nykyaikana pitäisi muistaa myös kännykällä nettiä selailevat. Palokuntien nettisivuilla on yleensä linkit palokunnan muihin verkkosisältöihin. Sopimuspalokuntien nettisivut syynissä Kirjava palokuntamaailma netissä Nettisivut ovat tänään myös palokuntien näyteikkunoita. Jos palokunta lähtee siitä, että esimerkiksi hälytykset ilmoitetaan nettisivuilla ajantasaisesti, pitäisi myös huolehtia siitä, että päivittäminen on säännöllistä. Jos halutaan panostaa kunnolla, niin pitäisi myös huomioida, että sivuille saadaan sisältöä
30 PALOKUNTALAINEN • 71 • Kenttien käyttö tasapainoinen ja sujuva perusinfon jaottelu • Miinusta eri kenttien epätasaisuudesta ja mustan kanssa suttaamisesta vanhalla tyylillä • Graafisesti hienot • Värimaailma kuvaa toimintaa • Kuvat melko raskaita, latautuvat hitaasti • Kuvakaruselli voi tehdä kuvituksesta raskaamman • Sivulta ei löydy yhteystietoja • Vaikeat mobiilikäytössä • Turvallisuustietoakin löytyy • Selkeät perussivut, olennaisemmat heti • Graafisesti hienot • Rohkeasti otettu valkoinen tekstin alle, joka tuo selkeyttä ja luettavuutta • Logossa on paljon sinistä, jonka toivoisi toistuvan myös sivuilla • Värimaailma kuvaa toimintaa • Yhteystiedot löytyvät hyvin • Vaaka• ja sivuvalikon hierarkia hieman epäselvä • Vaikeat mobiilikäytössä • Graafisesti hienot • Rohkeasti otettu valkoinen tekstin alle, joka tuo selkeyttä ja luettavuutta • Värimaailma kuvaa toimintaa • Valikot loogiset • Osastoista voisi olla kuvia • Mobiiliyhteensopiva!!! • Etusivulla on ihan asiaa, mutta kuvia voisi olla vähemmän ja isompia tai selkeämmin aseteltu • Kalustosta ei tietoa HELSINGIN VPK • Graafisesti hienot • Fontti pientä verrattuna pääkuvan hyvään erotuskykyyn • Tumma tausta on aina riskivalinta, se on tyylikeino, joka vaikeuttaa ja hidastaa lukemista • Värimaailma kuvaa toimintaa • Kuvissa hienosti ihmisiä • Toiminta selkeästi esitelty • Yhteystiedot löytyvät loogisesti • Some-laatikko hyvä, toivoisi aktiivisempaa some-otetta • Vaikeat sivut mobiilikäytössä KAUHAVAN PALOMIESKERHO LEMPÄÄLÄN VPK OULUN VPK AJ ANK OHTAISU US 9 9 10 AJ ANK OHTAISU US 9 SISÄLTÖ SISÄLTÖ SISÄLTÖ 7 ULKOASU ULKOASU ULKOASU 9 KÄ YTETTÄVYYS 8 KÄ YTETTÄVYYS 9 AJ ANK OHTAISU US 8 SISÄLTÖ 8 ULKOASU 8 KÄ YTETTÄVYYS 9 AJ ANK OHTAISU US 10 8 8 KÄ YTETTÄVYYS 9
• Värimaailma erikoinen, erityisesti sivupalkki • Sivupalkin rooli aika epäselvä esimerkiksi etusivulla, hälytysosasto sivulla toimii • Yhteystiedot löytyvät loogisesti • Tapahtumakalenteri löytyy • Nuorten harjoituskalenteri etusivulla, pitäisikö hälytysosastonkin olla. 71 • PALOKUNTALAINEN 31 • Graafisesti hienot • Valkoinen tekstin alla tuo selkeyttä ja luettavuutta • Värimaailma kuvaa toimintaa • Yhteystiedot löytyvät hyvin, vaikkakin alapalkin teksti voisi olla hieman isompaa, kun kuitenkin on valkoinen teksti mustalla pohjalla • Ensisammutusohjeet hyvät, erilaista kuin muilla • Alavalikot vähän monimutkaiset • Kuvissa saisi olla ihmisiä • Yhteystiedot osiota kaipaillaan • Kalustosivulla jääneet vanhat yksikkötunnukset • Osastojen henkilömäärät useamman vuoden takaa • Facebook-linkitys hyvä • Säävaroitukset hyvä lisä • Hälytykset ajan tasalla, mutta kaluston kohdalla vielä vanhat yksikkötunnukset • Sivuilla on paljon tavaraa, vaikka suurin osa selvästi turhaan • Tuntuu kuin sivusto olisi tarkoitettu lähinnä sisäiseen käyttöön • Sivuilla on keskusteluosio ja vieraskirja, joita ei kukaan käytä • Uutiset on hieman arveluttava otsikko osiolle, jota on viimeksi päivitetty 2013 • Yhteystiedot löytyvät hyvin, voisi olla jo etusivullakin • Miksi sivuilla on palokuntahaku. • Graafisesti hienot • Värimaailma rohkeasti poikkeava, tuo selkeyttä • Yhteystiedot löytyvät hyvin • Tapahtumakalenteri hieno ja ajantasainen • Uutiset osio turhahko. • Onko erilliselle yhteydenottolomakkeelle itse asiassa tarvetta. • Valikot tuovat esiin toimintaa ja palveluja hyvin. • Kuvia ei ole, vaikka niille on paikka. • Missä esimerkiksi osastojen tietoja tai kalusto-osio. • Rekrytointisivu on hyvä idea, mutta siinäkin voisi olla yhteystiedot, kun pyydetään ottamaan yhteyttä • Yhteystiedot löytyy loogisesti • Nuoriso-osaston linkki ei toimi • Etusivullakin voisi olla asiaa • Kaluston esittely hienosti toteutettu • Graafisesti selkeä • Kuvagalleriassa koodivirhe • Kuvat vanhoja • Yhteystiedot löytyy loogisesti, ovat suppeat • Paloasema esitelty hyvin • Hälytykset hyvin esillä • Some linkit plussaa, myös blogi, vaikkei olekaan käytössä GRANKULLA FBK TIRILÄN VPK YLITORNION VPK RANTAKULMAN VPK VAASAN VPK KITEEN VPK LAHDEN VPK AJ ANK OHTAISU US 6 SISÄLTÖ 7 ULKOASU 7 KÄ YTETTÄVYYS 8 AJ ANK OHTAISU US 9 SISÄLTÖ 8 ULKOASU 7 KÄ YTETTÄVYYS 8 AJ ANK OHTAISU US 8 SISÄLTÖ 6 ULKOASU 9 KÄ YTETTÄVYYS 9 AJ ANK OHTAISU US 9 SISÄLTÖ 9 ULKOASU 8 KÄ YTETTÄVYYS 8 AJ ANK OHTAISU US 7 SISÄLTÖ 7 ULKOASU 7 KÄ YTETTÄVYYS 7 AJ ANK OHTAISU US 9 SISÄLTÖ 8 ULKOASU 9 KÄ YTETTÄVYYS 9 AJ ANK OHTAISU US 8 SISÄLTÖ 7 ULKOASU 8 KÄ YTETTÄVYYS 8
• Otsikkografiikan resoluutio ei meinaa riittää, leimaa koko sivustoa suttuiseksi • Valikot selkeät ja olennaiset • Kalustoesittely selkeä, vaikkei graafisesti mikään mahtava • Vanhat yksikkötunnukset • Värimaailma hieno, loogisesti myös logon värejä toistava, vaikka musta taustalla ei paras ole • Valikot hyvät, toki tuollaiset avautuvat ylävalikot eivät ihan kaikilla toimi, esimerkiksi näkövammaiset eivät saa auki ollenkaan. LOHTAJAN VPK PANELIAN VPK OTAVAN VPK PORVOON VPK AJ ANK OHTAISU US 8 SISÄLTÖ 7 ULKOASU 7 KÄ YTETTÄVYYS 8 AJ ANK OHTAISU US 8 SISÄLTÖ 7 ULKOASU 6 KÄ YTETTÄVYYS 7 AJ ANK OHTAISU US 7 SISÄLTÖ 6 ULKOASU 6 KÄ YTETTÄVYYS 7 AJ ANK OHTAISU US 8 SISÄLTÖ 5 ULKOASU 9 KÄ YTETTÄVYYS 7. 32 PALOKUNTALAINEN • 71 • Etusivun kuva hieno, vaikka informaatioarvo koko sivulla vähäinen • Valikot selkeät ja niiden alta löytyvät sivut loogiset ja hienosti kuvitettu • Kalustosivulla raskaat kuvat • Galleriakin perusteltu • Yhteystiedot löytyvät loogisesti • Sisältää oleelliset palokunnan tiedot • Olisiko tekstin ”kuvat linkki poistettu pelastuslaitoksen käskystä” voinut piilottaa vähän vähemmännäkyväksi. • Kuvia ei ole • Jäsenille-osio on näköjään kaikille avoin • Sivut 1900-luvun tekniikalla rakennettu, valikot sinänsä loogiset • Pitäisikö hälytykset olla omalla sivullaan. • Hälytysosasto kahteen kertaan • Voisiko valita jommankumman kieleksi, jolla sivusto aukeaa, tällöin ei tarvitsisi ensin valita kieltä
• Miksi on sisäänheittosivu. 71 • PALOKUNTALAINEN 33 • Selkeät • Oletusteksti hieman pieni • Valikot tosi hyvät • Etusivu turha • Yhteystiedot löytyy loogisesti • Graafisesti hienot ja modernit • Valikoita ja sisältöä vähän, mutta olennaista • Paloaseman avajaiset menneet jo • Facebookin linkki ei toimi etusivulla • Käytöstä poistunut kalustokin esitelty • Etusivulla ehkä liian iso animaatio alempaan tekstiin verrattuna • Rekrytointiosio hyvä • Valikot selkeät ja loogiset • Yhteystiedot mahtuisi hyvin yhdelle sivulle • Ihmisten kuvia voisi olla enemmän • Hälytysosastostakin olisi voinut olla enemmän tietoa • Valikkojen teksti pientä • Siistit ja luettavat, vaikka värimaailma ei luettavuutta tue parhaiten • Ehkä turhan paljon asiaa, ja valikoita sekä pystyyn että vaakaan • Rekrytointiosio eri osastoineen hyvä idea mutta olisiko pitänyt olla enemmän tietoa ja siellä yhteystiedot osastojen johtajille. • Värimaailma kuvaa toimintaa, teksti oletuskoossa vähän pientä • Nuoriso-osaston kuvat turhan vanhoja • Sivuston tärkein osio ja käyttötarkoitus on selvästi sählykerho • Kuvia on ripoteltu joka paikkaan, vaikka valikossa on erikseen kuvagalleria 2 x • Kuvilla on iso rooli sivulla, mutta ne ovat vanhoja • Vieraskirja hankala KARHULAN VPK NILSIÄN PALOMIESKERHO FORSSAN VPK REKOLAN VPK SUOLAHDEN HSPK AJ ANK OHTAISU US 7 SISÄLTÖ 7 ULKOASU 7 KÄ YTETTÄVYYS 8 AJ ANK OHTAISU US 8 SISÄLTÖ 6 ULKOASU 6 KÄ YTETTÄVYYS 8 AJ ANK OHTAISU US 7 SISÄLTÖ 6 ULKOASU 7 KÄ YTETTÄVYYS 8 AJ ANK OHTAISU US 8 SISÄLTÖ 8 ULKOASU 8 KÄ YTETTÄVYYS 9 AJ ANK OHTAISU US 9 SISÄLTÖ 7 ULKOASU 7 KÄ YTETTÄVYYS 8
Myös tänä vuonna tehtävien määrä saattaa kasvaa, vaikka ns. Seveso-direktiivillä on pyritty jo vuosikymmeniä parantamaan alan turvallisuusmääräyksiä. 34 PALOKUNTALAINEN • 71 Seveso-direktiivi Vaarallisten aineiden aiheuttamat onnettomuudet ovat olleet viime vuosina lievässä nousussa. Viime vuonna Suomessa sattui 387 vaarallisten aineiden onnettomuutta, kun vuosina 2011–2013 onnettomuuksia on ollut keskimäärin 326 vuodessa. Seveso-direktiivi TEKSTI JA KUVAT SASU MÄKINEN
Direktiivin toiminnanharjoittajille asettamat velvoitteet määräytyvät toiminnan laajuuden perusteella. Ihmisille aiheutui klooriakneksi kutsuttuja iho-oireita, ja lapsia päätyi sairaalahoitoon. Kemiantehdas ICMESA:n rakennuksessa B olleesta kemiallisesta reaktorista vapautui venttiilin avauduttua huonojen turvajärjestelyjen takia ilmaan kuusi tonnia kemikaaleja. 71 • PALOKUNTALAINEN 35 Seveso-direktiivi V aarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen säätely alkoi vuonna 1982. Seveso-direktiivi. Tehdasalueen saastunut maa-aines kuorittiin pois, ja haudattiin eristyksiin syvälle maahan. Tuolloin käyttöön otettiin Seveso-direktiivi, joka määrittelee nykyisin tuotantolaitosten turvallisuusmääräyksiä. Saksalainen kemisti Jörg Sambeth oli tehnyt tehtaalle korjaussuunnitelman ennen katastrofia, mutta sitä ei toteutettu suunnitellussa muodossa. Tehtaan alkuperäiset rakennussuunnitelmat olivat myös toiset, kuin miten rakennus toteutettiin. Alkuperäiset suunnitelmat hylättiin kalleuden vuoksi. Direktiivi on saanut nimensä Italian Sevesossa 10. Yksi kilogramma kemikaaleista oli dioksiinia TCDD:tä, joka on yksi voimakkaimmista synteettisistä myrkyistä ja karsinogeeni. Vuonna 1978 alueella jouduttiin teurastamaan 80 000 eläintä, jotta TCDD ei siirtyisi ravintoketjuihin. Tehdasalueen lähialue evakuoitiin ja aidattiin turman jälkeen. heinäkuuta 1976 kello 12.37 tapahtuneesta räjähdysonnettomuudesta. Onnettomuudessa ei kuollut ihmisiä välittömään dioksiinimyrkytykseen, mutta dioksiini tappoi tuhansia eläimiä. Nykyisten Seveso IIja Seveso III-direktiivien tavoitteena on torjua kemikaaleista aiheutuvia suuronnettomuuksia ja rajoittaa tällaisten onnettomuuksien seurauksia. Viisi ICMESA:n työntekijää asetettiin syytteeseen. Vuonna 2009 tehdyn tutkimuksen mukaan eräät syövät ovat alueella lisääntyneet
Myös satamaan tuleva laivaliikenne ja yläpuolinen ilmaliikenne pysäytettiin. 36 PALOKUNTALAINEN • 71 Mussalon satamassa Kotkassa järjestettiin viime syyskuussa SEVESO-direktiivin mukainen suuronnettomuusharjoitus. Harjoitukseen osallistui lähes 2500 henkilöä. Suomen suurimmassa onnettomuusharjoituksessa 2500 henkeä 2500 henkeä TEKSTI JA KUVAT SASU MÄKINEN. Poliisi ja Puolustusvoimat valvoivat liikennettä sataman portin ulkopuolella. HaminaKotka Satama Oy:n porttihenkilöstö sulki satamaan johtavat portit. Sataman maaja meriliikenne oli kokonaan suljettu tunnin ajan harjoitusaamuna. Vesialueella Merivartiosto esti huviveneiden pääsyn alueelle ja suoritti koululaiva Katarinan hätähinausharjoituksen
Toinen säiliövaunun päistä lensi Itäterminaaliin vallialue 2:n säiliö 402:n, josta muodostui kemikaalivuoto. Ammoniakkisäiliöitä sisältävä kontti vaurioitui ja yhden 400 kg:n ammoniakkisäiliön venttiili murtui osittain aiheuttaen pienen vuodon. Bleve-ilmiön synnyttämiseksi nestekaasun ei välttämättä tarvitse olla syttyvää. Onnettomuudessa ilotulitekontti räjähti. säiliövaunu syttyi palamaan Oiltanking Finlandin alueella. Vaarallisten aineiden lastaukseen käytetyllä IMO-kentällä täysinäistä palavan nesteen säiliökonttia kuljettanut satamanosturi törmäsi kentällä jo olevaan konttiin ilotulitekontin räjähdyksen seurauksena. Samanlainen ylipaine voi syntyä myös läheisestä tulipalosta. HaminaKotka Satama Oy:n henkilöstö suoritti alueen eristämisen ja hälyttämisen sekä ilmoituksen toiminnanharjoittajille. 71 • PALOKUNTALAINEN 37 H arjoituksen ensimmäisessä vaiheessa Kuopion hätäkeskus ja HaminaKotka Satama Oy:n portti antoivat kaiuttimien välityksellä yleisen vaaramerkin kello 9–10 välisenä aikana. VR:n liikenteenohjaus teki harjoitushätäilmoituksen Kuopion hätäkeskukseen. Varsinaisen harjoitusosuuden päätyttyä paikalla olleiden pelastusyksiköiden jäsenet harjoittelivat hätämaadoituksen tekemistä. J. Törmäyksestä aiheutui metanolivuoto ja yhden henkilön loukkaantuminen. Alueen henkilökunta aloitti ensitoimenpiteet ammoniakkisäiliön jäähdyttämiseksi. Ammoniakille altistui muutama henkilö, jotka saivat lieviä oireita. Viranomaiset valvoivat yleisen vaaramerkin aiheuttamia toimenpiteitä satama-alueella ja laivoissa. Nurminen Logisticsin JN14 -kemikaalivaraston pihalla olevaan kuorma-autoon ja NH3-säiliöitä sisältävään konttiin osui ilotulitekontin räjähdyksessä särkyneen kontin kappaleita. Pelastuslaitos saapui paikalle noin kymmenen minuuttia myöhemmin. Merkkiä ja puheviestintää toistettiin kaiutinten kautta tunnin ajan harjoituksen alussa. Pelastustoimen yksiköiden tehtäväksi jäi ihmisen pelastaminen, onnettomuusalueen maadoitus ja vaahdotus sekä vuodon tukkiminen. Tästä seuraa säiliössä suuri ylipaine, joka voi tuhota säiliön ja lennättää sirpaleita ympäristöön. Kiinnitysten irtoamisen yhteydessä aluksen lastausletku katkesi, ja kemikaalia pääsi valumaan mereen. Kolmannessa vaiheessa aamukymmeneltä Mussalon satamassa tapahtui ilotulitekonttirekan ja junan törmäys, josta aiheutui tulipalo. Kemikaalisataman laitureissa olevat laivat irtoavat kiinnityksistään räjähdyksestä syntyneen Bleve-ilmiön paineaallon vuoksi. Räjähdyksessä mukana olleen säiliövaunun toinen pää lensi harjoituksen kolmannessa vaiheessa Oiltanking Sonmarinin Länsiterminaaliin. Tunnin aikana seurattiin erityisesti yritysten toimintaa kuten sisälle suojautumista, johtamistoimintaa, asiakkaiden turvaan saattamista ja suojavälineiden esille ottamista. Lisäksi Mussalon satamassa harjoiteltiin poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen välistä PTR-yhteistyötä pommiuhkatilanteen yhteydessä. Vuoto etenee tuulen suuntaisesti ja sen pitoisuus on kontin lähellä noin 1500 ppm laimentuen siten, että 200 metrin päässä vuodon pitoisuus on 30 ppm. Painesäiliöön tulleen vuodon vuoksi säiliön sisäinen paine laskee rajusti. Se on paineellisille nestekaasusäiliöille ominainen räjähdystyyppi, joka johtuu kiehuvan nesteen ja höyryn laajenemisesta. Ensihoitajat hakivat raiteilta pelastetun potilaan. Kemikaaliratapihalla junanvaunu suistui raiteiltaan ja törmäsi viereisen raiteen vaunuun. Bleve on lyhenne sanoista Boiling liquid expanding vapour explosion. Ilotulitekontin räjähdyksen ja sen aiheuttamien heitteiden seurauksena junan Painesäiliöön tulleen vuodon vuoksi säiliön sisäinen paine laskee rajusti.”. Terminaalissa se kaatoi mäntyöljyä sisältävän säiliövaunun. Harjoituksen toinen vaihe käynnistyi kello 9.30. Ulkona hätätyössä olleet ja alueelta suojaan rientäneet henkilöt saivat eriasteisia palovammoja. Kuorma-auto syttyi palamaan ja palo levisi lastauslaiturille. Samanaikaisesti Stanoilin autolastauspaikalla oltiin lastaamassa polttoöljyä säiliöautoon. Harjoituksessa käytettiin Puolustusvoimien räjähde-efektejä. Räjähdyksen yhteydessä säiliöauto syttyy tuleen ilotuliteheitteistä. Paineenlaskun seurauksena neste käy kiehumaan nopeasti, joka vuorostaan vapauttaa suuret määrät kaasua
Mielenilmaus pelasti tehtaan työntekijät kemikaalivuodolta TEKSTI JA KUVAT SASU MÄKINEN. Tehtaan henkilökunnan tehtäväksi jäi korjata rikkoutunut osa. Sunilan sellutehtaan sulkenut mielenilmaus pelasti tehtaan työntekijät klooridioksidivuodolta. Yksiköt kiristivät laipan ja laimensivat vesikanaaleihin kulkeutunutta klooridioksidia. 38 PALOKUNTALAINEN • 71 K oko Suomen pysäyttänyt mielenilmaus pelasti todennäköisesti usean ihmisen loukkaantumiselta Kotkassa. Onnettomuuden vuoksi osa Sunilantiestä jouduttiin eristämään ajoneuvoja jalankulkuliikenteeltä. syyskuuta kello 12.43. Kymenlaakson pelastuslaitos sai tiedon keskisuuresta vaarallisten aineiden onnettomuudesta 18. Lisäksi paikalla oli Sunilan tehdaspalokunnan yksiköitä. Tehtaan valkaisimolla tapahtunut noin kahden kuution klooridioksidivuoto johtui kemikaalia kuljettaneen putken laipan hajoamisesta. Paikalle hälytettiin yhdeksän pelastuslaitoksen ja sopimuspalokuntien yksikköä sekä ensihoitoyksiköitä. Se on myös helposti syttyvää, joten palokunta joutui laimentamaan sitä. Klooridioksidi on voimakkaasti ärsyttävä aine. Pelastuslaitoksen yksiköt aloittivat torjuntatoimet yhdessä Sunilan tehdaspalokunnan kanssa välittömästi päästyään paikalle. Vaarallista kemikaalia pääsi vuotamaan tehtaan tiloihin
71 • PALOKUNTALAINEN 39 Mielenilmaus pelasti tehtaan työntekijät kemikaalivuodolta Klooridioksidi on voimakkaasti ärsyttävä aine.”
40 PALOKUNTALAINEN • 71 TEKSTI JA KUVAT SASU MÄKINEN lievässä laskussa Palokuolemat
Vanhusten vaikeaa pelastautua palavasta talosta Viime vuosina on tehty paljon työtä asumisen paloturvallisuuden parantamiseksi. Tulevaisuudessa kaikkien ihmisten olisi syytä huomioida, että kodeissa asuu entistä huonokuntoisempia ihmisiä. Palokuolemien määrä laski hieman edellisvuodesta, jolloin tulipaloissa menehtyi 87 ihmistä. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön kokoamien alustavien tietojen mukaan tulipaloissa kuoli viime vuonna 78 ihmistä. Sisäisen turvallisuuden ohjelman yhtenä tavoitteena oli vähentää palokuolemien määrää vuoteen 2015 mennessä siten, että se on enintään 50. Tarkastelujaksolla 2005–2009 palokuolemia oli vuodessa keskimäärin 103 ja 2010–2014 keskimäärin 74. Palokuolemien suhteen ongelmana on se, että suuri osa toimintakyvyltään rajoittuneita ihmisiä on siirretty turvallisista laitoksista omiin koteihin asumaan. – Vaikka sisäisen turvallisuuden ohjelman tavoite jäi toteutumatta, suuntaus on selkeästi parempi. Vuosina 2010–2014 palokuolemien vuosittainen keskiarvo on selkeästi alhaisempi kuin edellisellä tarkastelujaksolla. – Paloturvallisuuskampanjoiden ja turvallisuusviestinnän ansiosta asumisen paloturvallisuus on noussut keskusteluun. S PEKin johtaja Matti Orrainen arvelee määrätietoisen turvallisuustyön vaikuttaneen suuntaukseen. Toimintakyvyltään rajoittuneiden ihmisten paloturvallisuutta pystytään parantamaan esimerkiksi liesiturvalaitteilla ja mobiilisammutuslaitteistolla. Näyttää siltä, että määrätietoinen turvallisuustyö on tuottanut tulosta, SPEKin johtaja Matti Orrainen toteaa. Itsestään sammuvat savukkeet tulivat pakollisiksi. Lisäksi yli kolmetuhatta hoivaja huoltolaitosta on varustettu automaattisella sammutuslaitteistolla. Nyt turvallisuustyö on kohdistettava tämän kohderyhmän asumisen paloturvallisuuteen. Palokuolemat 71 • PALOKUNTALAINEN 41. Viimevuotinen palokuolemaluku vastaa suurin piirtein viiden edeltävän vuoden keskiarvoa. Jos heidän paloturvallisuuttaan ei paranneta, voi tulipaloissa kuolleiden määrä kääntyä uudelleen nousuun, Orrainen sanoo. Orraisen mukaan tilastot osoittavat, että laitteistot ovat toimineet useissa tulipaloissa ja pelastaneet ihmishenkiä
Vuonna 2014 tulipaloissa kuoli: • 51 miestä ja 15 naista o Tieto 12 uhrin sukupuolesta puuttuu • Yksi lapsi • Kaksi 16–24-vuotiaita • 28 kpl 25–64-vuotiaita • 18 kpl yli 65-vuotiaita o Tieto 29 uhrin iästä puuttuu • 36 palokuolemaa omakotitaloissa • 17 kerrostaloissa • 4 rivija muissa pientaloissa • 3 vapaa-ajan asunnoissa • 8 autoissa • 4 muissa rakennuksissa • 1 hoitolaitoksissa Palokuolemat 2010–2015 VUOSI MÄÄRÄ 2015 78 2014 87 2013 51 2012 80 2011 67 2010 81 Ihmisten olisi syytä huomioida, että kodeissa asuu entistä huonokuntoisempia ihmisiä.” 42 PALOKUNTALAINEN • 71
Pese kätesi, ennen kuin rupeat syömään. Tässä hyvänä apuna on palokunnan toiminnan ja palveluiden pisteyttäminen sopimuskorvauksen perustaksi.. Sopimusten selvityshanke toi esiin sopimusteksteissä olevia selkeitä puutteita. Nämä luvut selittyvät osittain sopimuspalokuntien ja sopimuspalokuntalaisten erilaisella käytöllä. Vedä vessa. 71 • PALOKUNTALAINEN 43 VILLIMIES Isto Kujala VILLIMIES ERÄÄNÄ PÄIVÄNÄ minulla oli mahdollisuus vierailla lapsenlapseni Jimin, 4 v, päiväkodissa. Jos ihminen tehdään työpaikallaan jatkuvasti näkymättömäksi, on kyseessä työpaikkakiusaaminen. Kun lähdet ulos maailmaan, varo liikennettä, pidä toista kädestä ja pysyttele yhdessä muiden kanssa...” Opittua kannattaa kerrata Reilua peliä ei ole se, että sopimuspalokuntatoiminta tehdään näkymättömäksi. Kaiken elämässä tärkeän oppii päiväkodissa Suomen pelastustoimesta ei voi pitää asiantuntijaesitystä niin, että kertoo vain ja ainoastaan ammatipalokuntien toiminnasta ja olettaa sitten, että ulkopuoliset ihmiset oivaltavat – ihmeen kautta – että tällä luonnollisesti tarkoitettiin myös sopimuspalokuntia, joilla on merkitystä pelastustoimessa normaalioloissa, poikkeusolosuhteissa ja kriisitilanteessa. Siivoa omat sotkusi. työturvallisuuden ja työterveyshuollon osalta. Useamman alueen muodostaessa uuden maakunnallisen pelastustoimen alueen joudutaan myös sopimuskorvaukset määrittelemään samoilla periaatteilla. Kierrettyäni kaikki pelastuslaitokset ja saatuani kerättyä kaikkien sopimuspalokuntien tiedot, ryhdyin laskemaan ja arvioimaan tuloksia. Ota nokkaunet iltapäivisin. Tarvitaan tasapainoisia sopimuksia, jossa vastuut on sovittu loppuun saakka. Pikkuleivät ja kylmä maito tekevät hyvää. Pyydä anteeksi, kun loukkaat jotakuta. Tasapainoiset sopimukset ja reilu peli Tein vuonna 2010 valtakunnallisen selvityksen palokuntien sopimuksista ja sopimuspalokuntien yhteiskunnalle aiheutuvista kustannuksista. Pelaa reilua peliä. Elä tasapainoista elämää – opi jotakin ja ajattele jotakin ja piirrä ja maalaa ja laula ja tanssi ja leiki ja tee työtä vähän joka päivä. Moni on ymmärtänyt sopimusten yhdenmukaistamistarpeen täysin väärin. On täysin kestämätöntä, että kymmenen vuotta kulut ovat nousseet, mutta sopimuskorvaus on pysynyt samana. On täysin aiheetta pelätty sitä, että nyt haettaisiin kaikkien alueiden kuluiksi 17 513 €/vuosi. Reilu peli edellyttää, että tekstit saadaan kuntoon, eikä tarpeetonta vääntöä tarvitse selvistä asioista käydä. Sitä touhua tarkastellessani tuli hyvä mieli ja vahvistui se, kuinka tärkeitä asioita ihmiset oppivat ja ovat oppineet päiväkodissa. Älä lyö ihmisiä. Pane tavarat takaisin sinne, mistä otit ne. Viisaus ei ole tohtoritutkintovuoren huipulla, vaan päiväkodin hiekkalaatikossa. Kotiin palattuani kaivoin esiin vanhat opettajakoulutuksen muistiinpanot ja löysin sieltä Robert Fulghumin viisaudet päiväkodissa opitun tärkeydestä: “Jaa kaikki. Jollain alueella sopimuksista puuttui kokonaan kustannusten nousun automaattinen korjautuminen indeksiin sidottuna. Samanlaisia puutteita sopimuksissa on mm. Tällainen ei tietenkään ole mahdollista eikä myöskään mitenkään tarpeellista – alueet ovat niin erilaisia. Älä ota tavaroita, jotka eivät ole sinun. Tästä olen aiemminkin kirjoittanut. Maa on sopimuspalokuntalaisuuden kannalta hyvin erilainen – kun Helsingissä sopimuspalokuntalainen aiheutti selvityksen mukaan yhteiskunnalle kuluja keskimäärin 1834 €/vuosi, oli sama keskiarvo Kainuussa 17 513 €/vuosi. Jos sopimuspalokuntatoiminta tehdään jatkuvasti näkymättömäksi, kyse on organisaatiokiusaamisesta
Kujalan mukaan sopimuspalokuntien hälytyksiä oli viime vuonna 53 914 koko pelastustoimen hälytysmäärän ollessa noin 100 000. Alustajina toimivat Jaakko Linko, Ylihärmä; Markku Leinonen, Anjalan VPK; Pasi Kanerva, Ruskon VPK; Juha Siitonen, Hyvinkään VPK; Veikko Pullinen, Grankulla FBK ja Kalle Seppänen, Jämsänkosken VPK. Yhtenäisille sopimuksille ei nähty tarvetta Paneelikeskustelun pääaiheena olivat palokuntasopimukset. Seminaarissa normaalit roolit oli käännetty väärin päin; tällä kerralla päättäjät istuivat katsomossa ja kuuntelivat kentän miehiä. Ammattihenkilöitä on töissä noin 850. Ilmoille heitettiin kysymys, pitäisikö Suomessa saada aikaan kaikki sopimuspalokunnat kattava, yhtenäinen sopimus. Rantakankaan jälkeen pelastusylijohtaja Esko Koskinen kertoi terveisiä sisäministeriön pelastusosastolta. Ennen paneelikeskustelua SSPL:n varapuheenjohtaja Ville Bräysy esitteli liiton kehittämistyöryhmät: sopimusjärjestelmä, hälytysjärjestelmät ja lähtövarmuus, sopimuspalokuntatoiminnan toimintaedellytykset, työturvallisuus ja työhyvinvointi sekä koulutusasiat. Seminaari huipentui keskusteluun, jossa pääaiheena oli palokuntasopimukset.. SSPL:n toiminnanjohtaja Isto Kujalalta juontajat kysyivät alan perustietoja. – Kuuntelemme liitossa herkällä korvalla palokuntalaisten ajatuksia pelastusalan kehittämisestä ja ryhdymme myös toimenpiteisiin ja toteuttamaan kehityskelpoisia aloitteita. Esitykset löytyvät SSPL:n verkkosivuilta. Hänen mielestään suomalainen sopimuspalokuntatoiminta on noussut tasolle, jossa suomalainen hälytyskelpoinen sopimuspalohenkilö vastaa keskieurooppalaista ammattipalomiestä ja on selvästi Itä-Euroopan palomiestä edellä. T ilaisuuden avasi SSPL:n puheenjohtaja Antti Rantakangas, joka painotti kentän kuulemisen tärkeyttä. 44 PALOKUNTALAINEN • 71 Sopimuspalokuntien liitto 15 vuotta Kenttä äänessä juhlaseminaarissa Suomen sopimuspalokuntien liitto juhlisti viisitoistavuotista toimintaansa seminaarilla Tampere-talolla helmikuun alussa. Jatkuvassa valmiudessa on hänen arvionsa mukaan noin puolet Suomen 13 500 sopimuspalohenkilöstä. Kuusi erilaista tarinaa Sopimuspalokuntien suuret erot paljastuivat konkreettisesti, kun kuusi alustajaa eri palokunnista ympäri Suomen kertoivat tarinansa
Asioina, mitkä pitäisi yhdenmukaistaa, heitettiin ilmoille esimerkiksi vasteet ja työturvallisuus. Yhtenä osana pelastustoimen tulevassa uudistuksessa on sopimuspalokuntatoiminnan kehittäminen ja vapaaehtoistoiminta, lupasi Esko Koskinen. – Nyt tuli esille monta asiaa, jotka täytyy saada kuntoon ja tuli hyviä vinkkejä, mitkä kannattaisi hoitaa keskitetysti ja mistä taas pitää näpit irti. Sopimuskenttää kuultava uudistuksessa Tilaisuudessa toivottiin että sopimuspalokuntien näkemykset otettaisiin huomioon tulevissa uudistuksissa. 71 • PALOKUNTALAINEN 45 TEKSTI ARTO PAPUNEN KUVAT ISTO KUJALA ESKO KOSKINEN Keskustelussa tultiin siihen tulokseen, että yhtenäisiä sopimuksia tuskin saadaan neuvoteltua valtakuntaan, mutta olisi hyvä, jos kaikkiin sopimuksiin saataisiin yhtenäinen pohja. Palokuntien kategorisoimista panelistit kuitenkin kritisoivat melko voimakkaasti. Myös operatiiviset toimintamallit voisivat joidenkin keskustelijoiden mielestä olla yhtenäisiä. Loppukommentissaan Esko Koskinen mainitsi, että häneltä on kysytty, ymmärtääkö hän, mitä kentällä puhutaan. Hänen mielestään liian korkeat kelpoisuusvaatimukset haittaavat palokuntien toimintaa erityisesti harva-alueilla. Puheenvuoroissa tuli esiin myös sopimuspalokuntalaisten toive saada olla mukana uusien pelastusalueiden hallinnossa. Myös keskusteluista jää aina jotain mieleen. Ojanen otti puheenvuorossaan esiin myös harva-alueiden pelastustoimen ongelmat. Tilaisuuden päätteeksi SSPL muisti liiton hopeisella ansiomitalilla soljen kera pelastusylijohtaja Esko Koskista, Pelastusopiston rehtori Mervi Parviaista, Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Jyrki Landstedtia, pelastusjohtajia Jarmo Haapanen, Jorma Parviainen ja Jari Hyvärinen sekä Palopäällystöliiton toiminnanjohtaja Ari Keijosta ja Pelastustiedon päätoimittaja Esa Aaltoa. Ammattilaisten ja sopimuspalokuntalaisten yhdessä miehittämät yksiköt olivat myös esillä. Palokuntasopimuskeskustelun päätteeksi Pirkanmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojanen kommentoi, että tulevassa pelastustoimen muutoksessa on turhaa tehdä kovin jyrkkiä yhdenmukaistamisia, mutta hän komppasi alustajia, että sopimiselle olisi hyvä olla yhtenäinen pohja ja rakenne. Nyt tuli esille monta asiaa, jotka täytyy saada kuntoon.” Pelastusylijohtaja Esko Koskinen kiittää ansiomerkkien saajien puolesta.. – Tällaiset tilaisuudet ovat hyviä, kun kuulee, mitä kentällä ajatellaan. Juontajat heittivät ilmaan ajatuksen, voisiko yhtenäinen sopimus olla palokuntaryhmäkohtainen. Tämän jälkeen olisi aika paikalliselle sopimiselle palokunnan ja pelastuslaitoksen välillä
TEKSTI JA KUVA SASU MÄKINEN Autojen säiliöitä ja luukkuja jäätyi.”. Päivystävä palomestari Simo Norema arveli tapahtumapaikalla sammutustöiden kestävän useita tunteja. Sammutusja raivaustyöt jatkuivat seuraavaan päivään asti. Lisäksi hälytyksen tulipalosta saivat ensihoidon yksikkö ja poliisin partio. Sammutustöissä oli mukana yksiköitä Kotkan ja Haminan palokunnista, sekä Kymin Läntisen, Karhulan, Vehkalahden sekä Siltakylän VPK:ista. Kotkan paloaseman yksikön tullessa paikalle paloi jo rakennuksen alakertakin. 46 PALOKUNTALAINEN • 71 K ymenlaakson pelastuslaitos sai hälytyksen tapahtumapaikalle torstai-iltana kello 17.40. Ensihoitajat tarkastivat yhden henkilön tilan ambulanssissa, mutta häntä ei jouduttu kuljettamaan sairaalaan hoidettavaksi. Autojen säiliöitä ja luukkuja jäätyi. Lisäksi nostolavaja raivausautot jäätyivät yläasentoon. Pelastuslaitokselle tulleen ilmoituksen mukaan palo oli rakennuksen yläkerrassa. Pelastuslaitoksella oli ongelmia sammutustöissä, sillä 28 asteen pakkanen vaikeutti sammutusta. Palosta levisi kauas näkynyt valtava savupatsas. Pakkaset vaikeuttivat sammutustöitä Talo paloi kivijalkaan Kaksikerroksinen suuri omakotitalo tuhoutui täysin tulipalossa tammikuussa Kotkan Jäppilässä. Pelastajien tullessa paikalle rakennus oli jo ilmiliekeissä, eikä sen pelastamiseksi voitu enää tehdä mitään. Palokunta olikin paikalla edelleen seuraavana päivänä. Palon syttymissyystä ei ollut välittömästi tietoa. Ensimmäinen yksikkö aloitti savusukelluksen, mutta sen jälkeen rakennukseen ei enää sisään menty
Äkillisesti tai pitkään jatkuneena kova lämmittäminen saattaa rikkoa tulisijan tai hormit. Putkien sulattaminen kuumailmapuhaltimella tai avoliekillä voi vaurioittaa putkia ja aiheuttaa tulipalon lämmön johtuessa talon rakenteisiin. Jos suojeluohjetta on rikottu ja aiheutettu tulipalo, seurauksena saattaa olla korvauksen vähentäminen tai kokonaan korvaamatta jättäminen. TEKSTI JA KUVA SASU MÄKINEN. 71 • PALOKUNTALAINEN 47 K ovien pakkasten jatkuessa pitkään lisääntyy myös vesiputkien jäätymisriski. Kuumailmapuhaltimen ja nestekaasupolttimen käyttö ovat tulityötä ja edellyttävät aina erityisiä turvatoimenpiteitä. Vauriot aiheuttavat aina tulipalon vaaran. Tämä ohje on hyvä ottaa huomioon myös palokuntapiireissä. Putkien sulattaminen aiheuttaa aina tulipaloriskin Liian kova lämmittäminen ja jäätyneiden putkien sulattaminen aiheuttavat kovien pakkasten aikaan tulipaloja. Vakuutusyhtiöiden suojeluohjeet ottavat kantaa putkien sulattamiseen. Jäätyneitä putkia ei saa itse yrittää sulattaa avoliekillä tai kuumailmapuhaltimella, vaan apuun täytyy kutsua LVI-alan ammattilainen
48 PALOKUNTALAINEN • 71 S amassa talossa asuvan asukkaan ripeän toiminnan ansiosta vieläkin laajemmilta vaurioilta vältyttiin. Pelastuslaitos aloitti veden imuroimisen pois asunnoista märkäimureita käyttämällä. Myös asuntojen alla sijaitsevaan autotalliin oli päätynyt jonkin verran vettä. Palomestari Ahti Savolainen epäili paikanpäällä vesivuodon syyksi pakkasen lauhtumisen myötä syntynyttä reaktiota, jossa vesiputki oli päässyt hajoamaan. Asukas oli havahtunut rappukäytävän palohälyttimen soimiseen. Tyhjäksi jääneeseen asuntoon oli jäänyt ikkuna auki ja putket olivat jäätyneet kovilla pakkasilla. Palomiehet pyrkivät rajoittamaan vesivuotoa usean yksikön voimin. Palomestari Savolainen arvioi asunnoille aiheutuneita vahinkoja melko suuriksi. Asukas hälytti paikalle palokunnan sekä kiinteistönhoitajan. Pakkanen laski alueella hyvin nopeasti toistakymmentä astetta. Alakerran asunnon irtaimistoakin oli vahingoittunut vesivuodon seurauksena. Hänen mukaansa alakerran asunnossa vettä oli lattialla kolmesta viiteen senttiä. Yläkerran tyhjillään ollut huoneisto oli täyttynyt vedestä, jota valui alakerrassa asuvan perheen kotiin. Lauhtuminen aiheutti myös ongelmia Haminalaisessa kerrostaloasunnossa havahduttiin kahta päivää myöhemmin kosteaan painajaiseen, kun huoneistossa asuva perhe heräsi vesivahingon keskeltä. Huoneistossa asunut perhe pääsi muuttamaan evakkoon toiseen asuntoon samassa rapussa. Toisen kerroksen tasanne oli kokonaan veden peitossa. Osa vedestä höyrystyi ulos rakennuksen avatuista ikkunoista. Kymen Veden mukaan useissa kymmenissä kymenlaaksolaiskodeissa kärsittiin jäätyneistä vesiputkista tammikuun alussa. Lämminvesiputki oli poksahtanut rikki yläkerran asunnon keittiössä ja vedet valuivat rappukäytävään sekä alapuolisiin tiloihin. Kymenlaakson pelastuslaitoksen yksiköt saivat hälytyksen Poitsilan kaupunginosaan Marjarinteelle aamulla kuuden jälkeen. Lopulta vastuu huoneistojen kunnossapidosta siirtyy kiinteistönhoidosta vastaavalle yritykselle ja tämän käyttämälle urakoitsijalle. TEKSTI JA KUVAT SASU MÄKINEN. Ovella hän huomasi veden tulvivan rappukäytävään yläkerran asunnosta
71 • PALOKUNTALAINEN 49 M oni sopimuspalokunta joutuu taas kerran vieraan byrokratian rattaisiin. Ehkä juuri siksi. Siksi nyt on vaikuttamisen paikka myös oman tutun piirin ulkopuolella – jopa naapurialueen kanssa yhteistyössä. Tuloksesta ei ole tietoa, kuten ei vaikutuksista kentälläkään. Siihen osaan, joka ei ole pystynyt tehokkaasti puolustautumaan. Sopimuspalokuntien joustopakko riippuu sopimuspalokunnista itse. Aikataulu on kireä. Viimeksi vapaaehtoiskenttä oli hajallaan, joten niistä ei tarvinnut paljonkaan piitata. Jo aikaisemmin on pelastustoimen ”tehostaminen” johtanut useasti sopimuspalokuntien asemien sulkemisiin, sopimusten irtisanomisiin, resurssien keskittymisiin ja muihin toiminnalle kielteisiin vaikutuksiin. Toimikaa! TEKSTI SILVIO HJELT KUVAT DEPOSITPHOTO. Jostain syystä säästövimmassa on isketty järjestelmän kaikkein kustannustehokkaimpaan osaan. Nyt on tilanne toki hieman toinen, mutta niin ovat paineetkin. Ymmärtävätkö remonttimiehet muokata sopimuspalokuntajärjestelmää ihan oikeasti. Vakiintuneet kuviot menevät uusiksi. Pelastustoimen ylähimmeleiden remontti on käynnistynyt. Nyt on strategisen yhteistoiminnan aika Pelastustoimi muuttuu – oletteko valmiina. Nyt voidaan virheitä korjata tai jättää korjaamatta
On oikea hetki kuunnella toimijoita. Kehittäminen edellyttää osaamista Sopimuspalokuntakentällä oletetaan, että vaikeutena ei ole tietoinen toiminta, vaan tietämyksen puute. Silloin on helposti sopiva hetki karsia hieman sieltä, karsia hieman tuolta ja kopioida ”halvat ratkaisut” naapurilta. Mielikuvitusta ei uskalleta käyttää. Alueellisia eroja Voihan se kumppanuus toimia mallikkaastikin. Siinä on uudistajilla pohtimisen paikka. ”Säästöjä” mitataan euroissa, ei tehokkuudessa. Nyt pelastustoimen remontilla haetaan tehokkuuden lisäystä. Se ei ole kenenkään etu. Nyt, koska myöhemmin jää vain tarjotun rakenteen hyväksyminen. Varsinkin, jos toisena osapuolena on joukko yksin puurtavia hiljaisia ahertajia. Mutta jos ei tiedosteta, niin ei tarvitse pohtiakaan. Nyt on siis oikea hetki olla äänessä. Monopolin turvin on mukava elää. Se ei välttämättä parane siitä, että alueen sopimuspalokuntien määräa kasvaa, mutta päätöksenteko karkaa yhä kauemmas kentältä. sekä kustannustehokkaimpien resurssien hallinnolliset esteet. Välija alarakenteissa kustannukset syntyvät, ei niinkään johtoportaiden palkoissa. Se tuskin kasvaa ajattamalla entistä kalliimpia resursseja ristiin rastiin entistä pidempiä matkoja. Eräänä syynä on sopimuspalokuntien keskinäisen yhteistyön puutteellisuus. Nollasummapelissä, jossa palkatut henkilöresurssit ovat mitkä ovat. Mutta monella alueella sanelupolitiikka jyllää ja kommunikaatio on jokseenkin yksisuuntaista. Ellei toistaiseksi ole osattu nähdä metsää puista, niin miten ylärakenteiden uudelleenjako toisi siihen oikeasti muutosta. Analysoida alueiden hyvät ja huonot piirteet, ja peilattuina vielä suuremmissa kuvioissa. Puolitotuus, koska oikeasti jo mahdollisuuden menettäminen on pieleen menemistä, ja pahemminkin voi mennä. Ja se taas edellyttää, että toimijakenttä on äänessä. Iso ja jäykkä ei välttämättä ole tehokkaampi kuin pieni ja notkea. Se ei ole enää kehittämistä, vaan toiminnan puitteiden supistamista. Tehokkuuden esteinä ovat tyhjäkäynti, päällekkäisyydet ja epätarkoituksenmukaiset järjestelyt. Nyt, jos koskaan, pitää katsoa omaa napaa laajemmalle. 50 PALOKUNTALAINEN • 71 Tehostaminen edelleenkin ajatustasolla Vapaaehtoisresurssin mahdollisuudet ovat yleensä jääneet oikeasti hyödyntämättä. Tosiasioita ei oikeasti tiedosteta, eikä jatkaminen tutuissa urissa voi mennä täysin pieleen. Ei sopimuspalokuntien, ei maakunnallisen pelastustoimen eikä maksajienkaan etu. Onko vakinainen yksikkö aina tarkoituksenmukaisin ratkaisu vahinkojen hillitsemiseksi. Usein apu saapuu liian kaukaa ja liian myöhään. Ei ole tarvetta, kun rakenteiden mielekkyyttä ei kansalaisten keskuudessa kyseenalaisteta. Naapureiden kanssa oikeasti yhteistyössä. Kuka sitten enää kuuntelee. Tehokkuus lisääntyy, jos samalla rahalla saadaan aikaan enemmän – tai sama tuotos saadaan halvemmalla. Palokuolemat eivät kerro koko totuutta, mutta eihän ole niissäkään merkittävää vähennystä nähty. Sopimuspalokuntaresurssien vähenemisen viesti on karu: jotain on jo nyt pahasti pielessä. Jos vapaaehtoisia ei huvita, niin järjestelmä romuttuu. ”Lähin tarkoituksenmukainen” edelleenkin, tai monella alueella itse asiassa lisääntyvässä määrin, tarkoittaa jostain kauempaa tulevaa täysmiehitettyä vakinaista yksikköä, eikä niinkään syrjäkylästä löytyvää vapaaehtoisresurssia. Palikat ovat nyt ilmassa Nyt on oikea hetki havahtua reaalimaailmaan. Vahinkoja kirjataan summittaisesti, säästettyjä arvoja ei. Sopimuspalokuntien resurssit jäävät täysimääräisesti hyödyntämättä. Tuloksena on vääjäämättä se, että useimmille sopimuspalokunnille taas kerran tulee ”entistä hieman huonommat olosuhteet”. Ilman tietoista ohjausta joudutaan alueuudistuksessakin pienimpään yhteiseen nimittäjään. Se tarkoittaa aitoa vuorovaikutusta, jonka yhteisenä tavoitteena on optimaalinen järjestely. Muutaman kuukauden päästä on remontin pääasiat jo ”sovittu”. Mitä tarkoittaa sana ”tehokkuus”. Tämän luulisi olevan kaikille selvää, mutta toistaiseksi kokemukset panevat miettimään. Tehokkuuden lisäys saadaan osajärjestelmien tehokkuudesta. Avatkaa siis keskustelu naapureiden kanssa – nyt! Onko vakinainen yksikkö aina tarkoituksenmukaisin ratkaisu vahinkojen hillitsemiseksi?”. Tehokkuus on aikaansaannos jaettuna tuotantokustannuksilla. Ellei kumppania haluta ymmärtää ja oikeasti huomioida, niin kokonaistehokkuus kärsii
Uusi sammutusauto korvaa vuosimallin 1995 ajoneuvon. Samalla pelastuslaitos vastaanotti Sammutin Oy:ltä myös uuden sammutusauton Tuohikotin VPK:n käyttöön Kouvolaan. TEKSTI JA KUVAT SASU MÄKINEN Kotkan paloasemalle uusi säiliöauto. Scania P410 -alustalle Sauruksen tekemä säiliöauto korvaa vuonna 2005 käyttöönotetun ajoneuvon. 71 • PALOKUNTALAINEN 51 KALUSTOKULMA KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOS vastaanotti tammikuussa Kotkan paloasemalle uuden säiliöauton. Hankintaan saatiin 64 000 euron avustus Palosuojelurahastolta. Edellinen säiliöauto siirretään sopimuspalokunnan käyttöön
52 PALOKUNTALAINEN • 71 KALUSTOKULMA Sammutusautot Luvialle ja Nakkilaan INFO ALUSTA: • Merkki Scania • Malli P360 DB4X2MNZ 9 4300 CP 31L • Moottoriteho 360 Hv, tilavuus 9l • Vaihteisto Allison, automaatti momentinmuuntimella • Vetotapa 4X2 • Jousitus teräslehtijousitus • Akseliväli 4300 mm • CP31L miehistöohjaamo KORIRAKENNE: • Merkki Saurus • Malli FSC26 • Materiaali ruostumaton teräs • Pumppu Esteri D-240, keskiasennus • Vesisäiliö komposiitti 2600l • Hydraulitoiminen generaattori Saurus, teho 16kVA • Hydraulitoiminen vinssi Warn, vetovoima 6.8tn NAKKILAN JA LUVIAN SAMMUTUSAUTOT: Tapio Tuohiniemi esittelee uutta autoa asemalla 112-päivänä.
Vastaanottajana Juha-Matti Lempinen. ALUSTA: • Merkki Scania • Malli P370 LB6X4MNA 13 3900 CP 14L • moottoriteho 370 Hv, tilavuus 13l • vaihteisto mekaaninen, automaattinen vaihteensiirtojärjestelmä Opticruise • Vetotapa 6X4 • Jousitus teräs /Ilma • Akseliväli 3900 mm • CP14L päiväohjaamo KORIRAKENNE: • Merkki Saurus • Malli FS140 • Materiaali: ruostumaton teräs • Pumppu Esteri D-240, peräasennus • Vesisäiliö komposiitti 14 000 l INFO. 70 • PALOKUNTALAINEN 53 KALUSTOKULMA Säiliöauto Karviaan Miehistöauto Jokelaan VEHO OY AB luovutti Jokelan VPK:lle miehistöauton
PÅ RIKSNIVÅ balanserar Finlands Avtalsbrandkårers Förbund som avtalsbrandkårernas intressebevakare, och det har man med sina knappa resurser skött mönstergillt. FRÅN FÄLTET har det influtit information om hur räddningsverk inte alltid följder det man avtalat om. AVTALSBRANDKÅRERNAS GEMENSAMMA intressebevakning är inte så bra som den kunde vara. Detta har man redan sett inom ett flertal verk. Det handlade om skada på flera tiotusen euro för avtalsbrandkårernas del. Det att man går in för t.ex. EN DEL avtalsbrandkårers optimistiska tankar om nivån på de tjänster man erbjuder (t.ex. Den olägenheten bör åtgärdas med det snaraste. I längden är det ohållbart att man inom ett och samma verk tillämpar olika avtal. Inom en del regioner har det obefintliga samarbetet mellan avtalsbrandkårerna gjort det möjligt för verken att utöva diktatpolitik, vilket man redan har sett. PÅ SEMINARIET ”Fältet har ordet” i Tammerfors framstod det klart att ett enhetligt riksomfattande avtal eller ens inom brandkårsgrupperna inte fick mycket stöd. 54 BRANDKÅRISTEN • 71 BRANDKÅRISTEN LEDARE CHEFREDAKTÖR Pekka Koivunen AVTALSBRANDKÅRERNA KAN inte undgå följderna av det sparoch nedskärningstryck som räddningsverken möter. REDAN NU följer man noggrannare än tidigare upp hur avtalspunkterna förverkligas. Men vilken kommer Förbundets position och betydelse att vara då man på allvar börjar diskutera avtalen på landskapsnivå. I en del regioner har man dessvärre blivit kvar i en lös tillämpning av detaljerna i avtalen. Inbördes stridigheter och avundsjuka är dessvärre egenskaper som är typiska för många brandkårssamfund. Ett bjärt exempel är det ensidiga beslutet av en tjänsteman inom ett verk att låta bli att följa det man avtalat om i regionalavtalet. En enskild tjänsteman kan tolka saker och ting till avtalsbrandkårens nackdel antingen medvetet eller omedvetet. Även språk och personkemi är ofta hinder för ett samarbete. styrkor och utryckningstider) har medfört avtalsbrott från brandkårens sida. I många fall är uppföljning bra även för avtalsbrandkårerna. Avtalsbrandkårerna blir synade allt noggrannare Ett avtal är ett avtal och det skall följas – även av den starkare avtalsparten.”. 12 verk innebär att antalet olika regionaloch brandkårsavtal minskar. Många talturer efterlyste dock enhetliga avtalsgrunder och enhetlig avtalsstruktur. Även landskapsreformen för med sig en situation där man börjar syna brandkårsavtalen och hur de följs. Lyckligtvis var avtalsbrandkårerna på alerten och man fick sina pengar. Ett avtal är ett avtal och det skall följas – även av den starkare avtalsparten
Sedan dess har HAKA byggts om och till och på (det är kanske en av dess största svagheter), och används nu mer eller mindre aktivt av en majoritet av brandkårsföreningarna. Man kunde alltså se HAKA endast som en molntjänst som upprätthålls av SPEK för att betjäna brandkårsföreningarna. Vad har alltså räddningsförbunden och -verken alls med saken att göra. Problemen kom in då även räddningsförbunden och senare en del räddningsverk ville utnyttja informationen i HAKA för sina respektive syften. Varför kunde man i det som då upplevdes som Data-Finland inte i stället bygga ett enhetligt medlemsregister som skulle betjäna alla FBK-föreningar och kanske även erbjuda statisUnder hösten cirkulerade en del uppgifter om att allt i brandkårsregistret HAKA inte stod till som man trott, och i förra numret analyserade signaturen Satunnainen ohikulkija frågan om datasäkerheten. 71 • BRANDKÅRISTEN 55 TEXT OCH BILDER SILVIO HJELT BRANDKÅRISTEN H AKA föddes i slutet av 1990-talet som en fråga i Hotell Arthurs foajé, där man inom ledningen för SPEKs dåvarande FBK-arbetsgrupp satt och funderade: I brandkårsföreningarna höll olika bitsnickare på och byggde egna Excel-baserade medlemsregister. I ett bemötande (se sida 9) konstaterar SPEKs brandkårsdirektör Petri Jaatinen att brandkårerna ensamma har ansvar för vad som förs in i HAKA och vem som kan se uppgifterna. Nu fanns det plötsligt utomstående Det blåser kring brandkårsregistret HAKA Vad får vem registrera om vem. tisk bas för fortsatta beslut om räddningsväsendets utveckling. Idén seglade omkring inom SPEK i form av diverse ”moln” (nördarnas sätt att närma sig en struktur), och många år senare kunde arbetsgruppen som de första i landet ta systemet HAKA i provbruk
Utan HAKA ingen kursanmälan. Generellt gäller att man skall ha den registrerades samtycke, vilket beträffande namn och hemort kan anses vara givet då man ansluter sig till en förening. Föreningskontra personuppgiftslagen Enligt föreningslagens (503/1989) 11 § skall förening föra förteckning över sina medlemmar. Om brandkårsföreningen inte medelst krux i rutan har givit räddningsförbund respektive räddningsverk tillstånd att bläddra i uppgifterna ser de instanserna inte heller nånting. För dem kan HAKA vid behov och efter manuell hantering generera sammandragsrapporter, där enskilda personer inte syns. På SPEK ser man inte några personuppgifter. Har brandkåren alltså satt krux i de rutorna så är det fritt fram för personer som skall anses vara ”obekanta utomstående” i förhållande till brandkårsföreningen. Ett krux i de rutorna förutsätter alltså samtidigt, att brandkårsföreningen uttryckligen endast registrerar sådant som skall anses vara öppen information. Man tar heller inte något ansvar för det uppgifter brandkårsföreningarna inför. MEN, ifall brandkårens huvudanvändare (eller avdelningsanvändare) satt krux i rutan (att ta bort det kräver vissa åtgärder, som i systemets begynnelse till och med helt saknades), så vips öppnar sig mer eller mindre ”hela kartoteket”, eftersom räddningsförbundets respektive räddningsverkets användare då erhåller status av avdelningsanvändare. ”det gamla papperskartoteket”. En avdelningsanvändare ser i praktiken allt. I själva verket är hela frågan om utbildningsregister aningen oklar. Mera konkret betyder det att har man satt krux i rutan skall man aktivt låta bli att registera sådant som simkunnighet (med det har utomstående ingenting att göra), allergier (som kan klassas som ”medicinska förhållanden”), hemförhållanden (vem som är någons sambo skall inte anses vara en sak för räddningsver. Men för användarna blev strukturen allt mera oklar: vem ser vad och vem har ansvar för vad. Fullständigt namn och hemort är ett krav, och vad övrigt är föreningens ensak, under förutsättning att man i övrigt handlar så som personuppgiftslagen (523/1999) förutsätter: personuppgifterna skall behandlas i enlighet med lag samt under iakttagande av aktsamhet och god informationshantering, så att skyddet av den registrerades privatliv och andra grundläggande frioch rättigheter som tryggar skyddet för den personliga integriteten inte begränsas utan en i lag angiven grund. Vilka dessa användarpersoner är, det berättas aldrig åt brandkåren. Man informeras inte heller om hur de användarrättigheterna eventuellt följer med tjänsteuppgifterna eller kanske blir hängande trots att uppgifterna ändras. Utan HAKA ingen avtalsersättning. 56 BRANDKÅRISTEN • 71 BRANDKÅRISTEN Har brandkåren alltså satt krux i de rutorna är det fritt fram för personer som skall anses vara obekanta utomstående.” aktörer, som insisterade på att brandkårerna skulle öppna sina databaser. Om övriga uppgifter är det lite oklarare, men enligt en allmän regel skall det finnas ett Vad kan ses. Kvar blir alarmavdelningens medlemmars namn, födelsedatum, utbildning inom räddningsbranschen samt kontaktinformation, vilka räddningsverket enligt räddningslagens 94 § har rätt att registrera för att ”säkerställa aktionsberedskapen inom räddningsverksamheten och planera användningen av räddningsväsendets resurser”. En första princip är redan föreningslagens stadganden om att varje registrerad har rätt att bekanta sig med (och vid behov förstås korrigera) de uppgifter som registerats. SPEK har förklarat Nu börjar den frågan klarna. Ungdomar och veteraner, de är föreningen ensak, så egentligen borde man inte föra in dem i HAKA utan i ett annat register, t.ex. Och personbeteckningen. Andra uppgifter eller andra ändamål är uteslutna, och sådana personregister ska kontrolleras eller utplånas med fem års mellanrum eller oftare. Och redan innan man börjar registrera skall spelreglerna vara klara: behandlingen av personuppgifter skall vara sakligt motiverad med hänsyn till den registeransvariges verksamhet. ket), arbetsplats (med sådan har räddningsförbund eller –verk inget att skaffa), militär utbildning och tjänstgöringsklass (den första angår endast försvarsmakten och den senare skall dessutom anses vara en fråga av medicinsk natur), mm. Vidare kan det väl anses skäligt att även räddningsförbundet har rätt att skriva in personbeteckningen på ett kursdiplom, men att skriva in den eller några andra uppgifter i något utbildningsregister, det har räddningsförbundet strikt tolkat inte. Och andra än ”sådana som deltar i räddningsverksamhet och som hör till avtalsbrandkår”, dem får varken räddningsverk eller räddningsförbund registrera. Så långt alltså frid och fröjd. Om man i tidernas begynnelse skulle ha skött saken så som man borde ha skött den då så skulle man av varje individuell kursdeltagare ha begärt rätt att upprätthålla ett register, men i dagens läge är ett sådant register på personnivå alltså inte alls en självklar sak. mm. Hur/om så sker får brandkåren vanligen ingen uppgift om. Enligt räddningslagen har räddningsverket även rätt att registrera alarmavdelningsmedlemmarnas personbeteckning
Uppgifter om t.ex. Men med det tvättvattnet går en hel del av HAKAs funktionalitet. Man hamnar tillbaka till år nittonhundrakalltomvåren. Om man håller kvar kruxen måste man antingen begära alla medlemmars uttryckliga tillstånd att sprida mer eller mindre känsliga personuppgifter, eller så måste de tas bort. Kunde man temporärt upprätta ett parallellregister där föreningarna kunde lagra sådant som utomstående inte borde få se. Då så sker kanske HAKA äntligen blir det borde vara, även på svenska. Den saken har lyft upp i det allmänna medvetandet 13 år senare (dock endast på finska). Jaha, och HAKA. Blickarna vänder sig mot SPEK HAKA behöver en totalrenovering, den saken är helt klar. Då blir allt som räddningsförbund och räddningsverk eventuellt sparat utöver det som lagen tillåter genast illegalt. Problemet är att många räddningsverk satt som avtalsvillkor att uppgifterna i HAKA skall kunna ses. Och tills dess finns det även andra problem som bör lösas. Att utplåna uppgifter som med möda samlats in och lagrats, det låter inte förståndigt. Bättre sent än aldrig. Annat skulle registret inte erbjuda. ungdomars allergier och liknande är guld värda då man planerar lägermenyer, så om de måste bort ur HAKA så måste de bokföras manuellt. Samma sak gäller utbildningen, där HAKA används som det bekväma verktyget för att planera och hantera kursutbudet. Lösningen på problemet är förstås även den trivial: tar bort kruxen i rutorna på första sidan. Besvärligt är även det faktum att varje enskild brandkårsförening hålls ansvarig för att omfattande data som man trott sig lagra i ett ”säkert moln” inte sprider sig. 71 • BRANDKÅRISTEN 57 BRANDKÅRISTEN samband mellan den som registrerar och det som registeras. HAKA tillkom i tiderna just för att lösa brandkårsföreningarnas problem med medlemskartotek i matriklar, mappar och skoaskar. Frågan om vem som behöver få tillgång till vad måste dock lösas långt tidigare. Ett föreningsmedlemskap skall anses utgöra ett sådant samband, så man kan med visst fog säga föreningen kan registrera sådant som föreningen behöver för sin verksamhet. sjukdomar, handikapp och liknande får normalt lämnas ut endast med den registerades uttryckliga samtycke, och personbeteckningar endast med samtycke eller om det finns en i lag definierad orsak eller för att uppfylla den registrerades eller registerförarens skyldigheter. Personuppgifter kan lämnas ut åt andra endast då det handlar om en sedvanlig del av verksamheten och under förutsättning att syftet för vilket uppgifterna lämnas ut inte strider mot ändamålet med behandlingen och endast då den registrerade kan antas känna till att personuppgifter lämnas ut på detta sätt. Känsliga uppgifter såsom t.ex. Att brandkårerna då de flyttade sitt kartotek till HAKA samtidigt med ett krux i rutan kunde anses bli ansvariga för att känsliga uppgifter i registret spreds till utomstående, det kom ingen ihåg att fundera över, då. Att konsekvent vägra utomstående tillgång till registret kan å andra sidan vara besvärligt för den enskilda brandkårsföreningen. I själva verket har en sådan varit aktuell i många år, men resurserna saknas. Men förstås, den som brukar läsa det finstilta hittar ju registerbeskrivningen på HAKAs startsida. Samtidigt skulle registret ge generell statistik på riksnivå. Hur man än vänder sig har man rumpan bak.
Då jag betraktade verksamheten blev jag glad i själen och stärkt i min uppfattning om hur viktiga saker man lär och lärt sig i dagis. arbetarskyddet och arbetshälsovården. Då flera regioner nu kommer att bilda nya landskapsbaserade räddningsväsenden kommer man att vara tvungen att definiera avtalsersättningarna enligt enahanda principer. Städa upp dina egna röror. Rejält spel förutsätter att man får ordning på texterna så att man inte behöver ägna sig åt onödig armbrytning om självklara saker. Visheten finner man inte på toppen av doktorsexamensberget utan i daghemmets sandlåda. Tvätta händerna innan du börjar äta. Det är helt oacceptabelt att kostnaderna under tio år har stigit medan avtalsersättningen förblivit densamma. Spela rejält. Om detta har jag även skrivit förut. Då är det bra att som hjälp använda en poängsättning av respektive brandkårs verksamhet och tjänsteutbud som bas för ersättningen.. Lev ett balanserat liv – lär dig nånting varje dag, tänk på nånting och rita och måla och sjung och dansa och jobba lite varje dag. Allt det som är viktigt i livet det lär man sig i dagis Man kan inte hålla en sakkunnigpresentation om räddningsväsendet i Finland så att man endast berättar om yrkesbrandkårernas verksamhet och sedan antar att utomstående åhörare – som genom ett under – själva inser att man med detta givetvis även avser avtalsbrandkårerna, som även under normala förhållanden har en betydelse inom räddningsväsendet, för att inte tala om i undantagssituationer och krislägen Balanserade avtal och rejält spel Jag gjorde år 2010 en riksomfattande utredning gällande brandkårernas avtal och de kostnader som avtalsbrandkårsverksamheten medförde för samhället. Ta en slummer på eftermiddagen. Man har utan grund fruktat att man nu önskar höja kostnaderna inom alla regioner till 17 513 €/år. Det som behövs är balanserade avtal där ansvaren är definierade ända fram. Då du ger dej ut i världen, se upp för trafiken, håll andra i handen och hålls ihop med de andra...” Det är värt att repetera Det är inte rejält spel att man osynliggör avtalsbrandkårsverksamheten. Om man kontinuerligt osynliggör avtalsbrandkårsverksamheten är det fråga om organisationsmobbning. Sätt saker tillbaka där du tog dem. Småbröd och kall mjölk gör gott. Om man på en arbetsplats kontinuerligt osynliggör en person är det fråga om arbetsplatsmobbning. Projektet som redde ut avtalen visade på att det finns klara brister i avtalstexterna. Liknande brister hittades beträffande bl.a. Siffrorna förklaras delvis av att man använder avtalsbrandkårerna och avtalsbrandkåristerna på olika sätt. 58 BRANDKÅRISTEN • 71 BRANDKÅRISTEN VILDMANNEN VILDMANNEN Isto Kujala EN DAG hade jag möjlighet att besöka det dagis där barnbarnet Jimi, 4 år, går. Slå inte folk. Efter att ha besökt alla räddningsverk och lyckats samla ihop uppgifterna om alla avtalsbrandkårer så började jag räkna och utvärdera resultatet. Be om ursäkt om du sårat någon. Det är förstås varken möjligt eller på något sätt behövligt – regionerna är så olika. Inom en del regioner saknades helt en automatisk mekanism för att på basen av index kompensera ökade kostnader. Sett ur avtalsbrandkårernas synvinkel är landet mycket olika – då enligt utredningen en avtalsbrandkårist i Helsingfors kostade samhället i medeltal 1834 €/år så var samma medeltal i Kajanaland 17 513 €/ år. Då jag kom hem grävde jag fram mina gamla anteckningar från lärarutbildningen och hittade Robert Fulghums visa ord om vikten av det man lärt sig i dagis: “Dela med dig av allt. Mången har uppfattat behovet av en harmonisering av avtalen helt fel. Spola i tuppen. Ta inte sådant som inte är ditt
Valitsimme näköalapaikalla istuvan henkilön, Suomen Palopäällystöliiton puheenjohtaja, pelastusjohtaja Jari Sainion vastaamaan pelastusalan puolesta otsikon kysymykseen. Pääsemmekö päättävään tasoon mukaan vai jäämmekö suorittavaksi osastoksi. JS: Olen erityisen huolissani siitä, mikä on pelastustoimen asemointi tulevassa maakuntiin perustuvassa hallintomallissa. Ja vieläpä anonyymisti ja aivan ilmaiseksi. JS:. Nyt pitää olla hereillä. Laitosten määrä tulee vähenemään ja mitä todennäköisimmin hallinto ja rahoitus muuttuvat nykyisestä. JS: Roolit säilynevät pääosin nykyisenkaltaisina, mutta kuulutan turvallisuustoimijoiden roolien selkiyttämistä käynnissä olevan uudistusprosessin aikana. Mikä huolestuttaa uudistuksessa, Jari Sainio?. PELASTUSYLIJOHTAJA Esko Koskinen TAHTOO TIETÄÄ PELASTUSTOIMI ON jälleen suurten muutosten edessä. Kysy ministereiltä, kansanedustajilta, johtajilta, päälliköiltä, asiantuntijoilta tai vaikka rivipalomiehiltä tai sopimushenkilöiltä. 71 • PALOKUNTALAINEN 59 TÄMÄ PALSTA antaa lukijoillemme ainutlaatuisen mahdollisuuden saada asialliseen pelastusalaa koskevaan kysymykseen vastaus melkein keneltä tahansa. Ehkä tämä kuvaa asemaamme. Siihen on nyt otollinen aika. Pelastusala pyrkii siihen, että uudistusta ei tehdä pelkästään soten ehdoilla, vaan pelastustoimi otetaan huomioon tasa-arvoisena toimijana valmistelussa. Lisäksi pelastusalan, joka on perinteisesti lähipalvelua, pitää jatkossakin olla lähellä kansalaista. PALOPÄÄLLYSTÖN NOKKAMIEHELTÄ ON PAKKO KYSYÄ, MIKÄ ON PELASTUSALAN TOIMIJOIDEN ROOLI TULEVAISUUDESSA. ENTÄ MIKÄ HUOLESTUTTAA UUDISTUKSEN SISÄLLÖSSÄ. Kun itsehallintoalueille siirtyy satojatuhansia kuntien ja kuntayhtymien sote-työntekijöitä, pelastustoimessa uudistus koskee vain noin viittätuhatta päätoimista henkilöä. MIKÄ HUOLESTUTTAA ENSINNÄKIN UUDISTUKSEN VALMISTELUSSA
Kuvan ottohetkellä kamerassa ei käytetty salamavaloa, joten kaikki valo syntyy huvilapalon liekkien loimotuksesta. Valon määrä korostuu senkin vuoksi, että savun muodostus oli varsin olematon. NYT SIIS kaikki testaamaan omat tietonsa Älypään visassa, joka muuten on melko helppo! Kuvanselityvisan ratkaisu EDELLISEN NUMERON kuvanselitysvisaan tuli vain muutama selitys. Paikalle saavuttuamme huvila oli jo täyden palamisen vaiheessa. Kuva on ennen selvitystä otettu ja siitä johtuu, että järven pinta on vielä täysin tyyni. Poimimme näistä omalaatuisimman: No mutta........tämähän on minun ottama kuva! Kuva on todellakin käsittelemätön ja laatikkokameralla otettu. Kuva on tilanteesta joka tapahtui 70-luvulla kun ”piip”-kunnan ”piip”-niemessä ”piip”:n omistama kesähuvila paloi. OIKEA VASTAUS: Kuva on otettu 3.11.2015 noin kello 18.00 paikassa lat 61° 43.787’ lon 22° 2.043’. Kuvan oikeassa yläkulmassa näkyy hieman virinneen iltatuulen järvelle päin painamaa savua. Vastaan: Sammutimme tulipalon...tietysti! EMME TÄLLÄ kerralla julkaise tämän selityksen lähettäjän nimeä, koska hän on a) tunnettu henkilö pelastusalalla, b) hänen selityksensä on mennyt täysin metsään ja c) ihan oikea kuvan ottaja saattaisi nostaa vähintään siviilikanteen valokuvansa omimisesta. Uusi visa käydäänkin verkossa!. Otin kuvan kun olimme tekemässä järven rantaan lisävesiselvitystä. 60 PALOKUNTALAINEN • 71 LETKUT SOLMUSSA PALOKUNTALAINEN JULISTAA avatuksi kisan, joka käydään osallistumalla Älypää-sivuston käyttäjän laatimaan palokuntavisaan. Joku saattaa kysyä mitä sitten. LEHDEN PÄÄTOIMITTAJA näytti esimerkkiä ja osallistui visaan nimimerkillä Peksipappa – ja yllätys yllätys, tulosta hänen ei tarvitse hävetä. Visa löytyy osoitteesta alypaa.com/yhteisot/pelit/Palokuntavisa. Kuvaajan selän takana palaa omakotitalo, joka poltettiin harjoituksen yhteydessä
ENSI NUMEROSSA: SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 29.4.2016! HUOM! • PELASTUSTOIMEN UUDISTUSTILANNE • ENSIVASTEEN MATKASSA Kelpoisuussarja, osa 4: Yhteenveto. Juhlista palokuntasi vuosipäivää! Hoida suhteita päättäjiin ja alueesi asukkaisiin! Kutsu vieraita palokuntasi tapahtumiin! Tehosta palokuntasi rekrytointia! Tasavuosijuhla tulossa. Tehoa varainhankintaan. Tarvetta profiilin nostoon. PALOKUNTASI OMA LEHTI Palokuntasi lehti voi ilmestyä omana julkaisunaan tai Palokuntalainen-lehden liitteenä. Kysy lisää ja pyydä tarjous! Maria Salo, 0400 504 678, maria.salo@palokuntalainen.fi www.palokuntalainen.fi TILAA PALOKUNTALAINEN! ”Tää on nykyään käsinkohontaa. Annamme ohjeet ja työkalut ilmoitusmyyntiin. Vitosluokkaan pitäis käsinkohota viistoista kertaa.” Sammutustyökurssia odotellessa... Ennen vedettiin vaan leukaa. Me huolehdimme toimitustyöstä, ulkoasun suunnittelusta ja painatuksesta
Jos pelastusalaa halutaan ”brändätä”, pitää sen terminologiaan saada joku tolkku. Sopimuspalokuntien liiton terminologiassa sana ”vapaaehtoinen” on häivytetty melkein näkymättömiin. ”Vapaaehtoisella” tarkoitetaan taas joidenkin mielestä vpk-yhdistyksen jäsentä. Melko suurella varmuudella voidaan sanoa, että kirjavuus johtuu alan huonosta itsetunnosta, mutta myös eri intressipiirien hiljaisesta valtataistelusta. Myös lyhenne HSP tai HSPK on vilahdellut käytössä. Jotkut taas mieltävät sopimuspalomiehet myös vapaaehtoisiksi, koska heidän lähtönsä perustuu vapaaehtoisuuteen, jos eivät ole varallaolossa. Se on nähty ja kuultu. Tätä kummallista, mitään tarkoittamatonta termiä kuulee ja näkee käytettävän yhä enenevässä määrin. SSPL:n valitsemassa kielenkäytössä on kuitenkin yksi erinomainen logiikka: palokunta on yhteisö, joka toimii asemapaikaltaan huolimatta siitä millaisia henkilöitä siellä on. Poliisien tiedotteissa sen sijaan ”poliisi” ohjaa aina liikennettä, ei koskaan ”poliisilaitos”. Pelastuslaitosten piirissä käytetään yleisesti termejä ”sivutoiminen”, ”osa-aikainen” tai ”toimenpidepalkkainen” kuvaamaan osa-aikaisessa työsuhteessa laitokseen olevaa henkilöä. Suurelle yleisölle tulipaloa sammuttava tai ihmistä pelastava henkilö on ”palomies” Kestomuistutus alan toimijoille: Käsitteisiin joku tolkku huolimatta siitä, onko hän alalla toimivien mielestä ”vakinainen”, ”vakituinen”, ”ammattilainen”, ”päätoiminen” ”pelastaja” tai vaikka ”osa-aikainen”, ”toimenpidepalkkainen”, ”puolivakinainen”, ”sopimushenkilö”, ”vapaaehtoinen”, ”sammutusmies”… Nyt näyttää vahvasti siltä, että erityisesti sopimuspalokuntalaisten nimityksistä on tullut arvovaltakysymys. Sen sijaan SPEK ja SPPL liputtavat kaksoistermin ”sivutoimisten ja vapaaehtoisten” puolesta tarkoittaen SSPL:n kielellä ”sopimuspalohenkilöstöä” tai ”sopimuspalokuntalaisia”. Pelastusalan viranomaistoimijat vierastavat sanaa ”palokunta” ja niinpä alan lehdistötiedotteissa ”pelastuslaitos” sammutti tai pelasti, ei jostain syystä ”palokunta”. ”Vapaapalokunta”-termin suhteen ala on jo nostanut kädet ylös. ”Laitos” kun on laitostuneiden virkamiesten mielestä hienompi sana kuin ”palokunta”. Liitto on jo usean vuoden ajan pyrkinyt lanseeraamaan huonosti suuhun istuvaa ”henkilökohtaisen sopimuksen palokunta” -nimitystä sivutoimisille. Vapaapalokunta-termin suhteen ala on jo nostanut kädet ylös.”. ”Sopimuspalomies”-termi myös vilahtelee käytössä. 62 PALOKUNTALAINEN • 71 LIEKINHEITTÄJÄ LIEKINHEITTÄJÄ PELASTUSALAN KIELENKÄYTTÖ on viime vuosina mennyt yhä sekavampaan suuntaan. Yksi asia on kuitenkin varma; muutos kielenkäytössä ei tapahdu vuodessa eikä kahdessa. Alan toimijoiden tulee istua samaan pöytään, jättää arvovaltaintohimot sikseen ja sopia yhteisestä kielestä
Etuveto, manuaalivaihteisto, ilmastointi, huoltokirja, kahdet renkaat ja vetokoukku. Etuveto, manuaalivaihteisto, ilmastointi, huoltokirja, kahdet renkaat ja vetokoukku. MYYNNISSÄ RENAULT PREMIUM 260 NEP-283 (ZR1012)SAMMUTUSAUTO Auto myydään kalustettuna. Hinta 15000€ (ei arvonlisäveron vähennysoikeutta). Hinta 16000€ (ei arvonlisäveron vähennysoikeutta). Kiinteä generaattori, teho 15 kW Vinssi 6 (tonnia) Kesäja talvirenkaat Palo/pelastuskalusto myydään auton mukana Hinta 92 000 € (ei arvonlisävero vähennysoikeutta) Autot ovat nähtävissä virka-aikana Pelastusopistolla Hulkontie 83 70820 Kuopio. Ford Galaxy 2,0 TDCi CHM-577 (ZR024) ”siviilimalli”. Moottori 188 kW (252hv) Vaihteisto, Allison automaattivaihteisto Rekisterinumero NEP-283 Ensirekisteröinti 19.6.2001 Edellinen katsastus 18.03.2015 Mittarilukema 61500 km Moottorin käyttötunnit 5812 h Ohjaamo 1 + 1 + 4 Akseliväli 4090 mm SAURUS korirakenne ruostumatonta terästä Palopumppu asennettu auton peräkaappiin, akselivoimansiirrolla automaattivaihteiston voimanotosta 3 KPL, FORD GALAXY 2,0 TDCI HENKILÖAUTOA Ford Galaxy 2,0 TDCi CHM-870 (ZR023) ”hälyytysajoneuvo”. Käyttöönotto 24.9.2009, ajokilometrit 123000 km. Ford Galaxy 2,0 TDCi CHM-641 (ZR022) ”hälyytysajoneuvo”. Esteri D240 uusittu 9.6.2008 Autossa dieselöljyllä toimiva jäähdytysnesteenlämmitin Vesisäiliö noin 2500 litraa. Käyttöönotto 23.9.2009, ajokilometrit 123000 km. Hinta 16000€ (ei arvonlisäveron vähennysoikeutta). Näytöstä sovittava erikseen, tiedusteluihin vastaa Tapani Saarela kalustomestari (0295453511) tapani.saarela@pelastusopisto.fi.. Käyttöönotto 18.9.2009, ajokilometrit 173000 km. Etuveto, manuaalivaihteisto, ilmastointi, huoltokirja, kahdet renkaat ja vetokoukku
Teknologiaa elämän puolesta.. Uusi palokypärä Dräger HPS 7000 Toivomustesi mukainen kypärä: http://campaigns.draeger.com/hps7000/fi Dräger. Sopii Sinulle ja tehtäviisi