IRTONUMERO 8 € • 29.4.2016 • ISSN 1798-2685 72 Ensivaste ELINSIIRTOPALOKUNTALAINEN • NUHTEETTOMUUS etsii paikkaansa Uusi kuvakulma pelastustoimintaan
(02) 273 1800 f. (02) 273 1810 WWW.RAUPLAN.COM WWW.RAUPLAN.MOBI rauplan@rauplan.com VEDENPITÄVÄLLÄ KALVOLLA!! PAKKASENKESTÄVÄ VEDENPITÄVÄLLÄ KALVOLLA!! viiltosuojakäsineet pelastustyöhön 4011 4012 4013 4014 4031. Salvumiehenkatu 10, 20320 TURKU p
(02) 273 1800 f. 040 501 8721 TOIMITTAJAT Silvio Hjelt ja Isto Kujala AVUSTAJAT Sasu Mäkinen ja Jarno Joensuu OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. Uusi kuvakulma pelastustoimintaan. PALAUTE sähköpostitse toimitus@palokuntalainen.fi PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen TOIMITTAJA Silvio Hjelt PALSTAT JOKA NUMEROSSA TÄSSÄ LEHDESSÄ Salvumiehenkatu 10, 20320 TURKU p. Poliiseilla tiedottaminen toimii. (02) 273 1810 WWW.RAUPLAN.COM WWW.RAUPLAN.MOBI rauplan@rauplan.com VEDENPITÄVÄLLÄ KALVOLLA!! PAKKASENKESTÄVÄ VEDENPITÄVÄLLÄ KALVOLLA!! viiltosuojakäsineet pelastustyöhön 4011 4012 4013 4014 4031. rek. 0400 504 678 KANNEN KUVA Sasu Mäkinen TAITTO JA ULKOASU Anna Broholm/ PieniSuuri Idea PAINO Euraprint Oy KUSTANTAJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja, Yhdystie 6, 29250 Nakkila, Y2242549-9, Alv. VUOSIKERTA • AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN • ISSN 1798-2685 TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, puh. 44 42 24 8 TOIMITTAJA Isto Kujala AVUSTAJA Jarno Joensuu AVUSTAJA Sasu Mäkinen ULKOASU Anna Broholm HALLINTO Maria Salo NRO 72 PELASTUSALAN ERIKOISLEHTI • 15. SISÄLTÖ • NRO 72 5 PÄÄKIRJOITUS 36 LÄMPÖKAMERAMIES 48 VILLIMIES 55 TAHTOO TIETÄÄ 58 LIEKINHEITTÄJÄ 26 ENSIVASTE ETSII PAIKKAANSA 37 LÄNSI-UUDENMAAN SOPIMUSPALOKUNTIA AJETAAN TIUKKAAN MUOTTIIN 38 SOPIMUSPALOKUNTALAISEN HÄLYTYSKELPOISUUS: NUHTEETTOMUUS 40 KOMMENTTI: SILVIO HJLET 42 UUTTA KUVAKULMAA 44 ELINSIIRTOPALOKUNTALAINEN 7 PÄIVÄN POLTTAVAT 10 KIPINÄT 50 BRANDKÅRISTEN 56 LETKUT SOLMUSSA 57 ENSI NUMEROSSA WWW.PALOKUNTALAINEN.FI Ensivaste etsii paikkaansa. Elinsiirtopalokuntalainen. Ollikainen ILMOITUKSET, TILAUKSET JA TALOUS maria.salo@palokuntalainen.fi, Maria Salo, puh
Uusi palokypärä Dräger HPS 7000 Toivomustesi mukainen kypärä: http://campaigns.draeger.com/hps7000/fi. Sopii Sinulle ja tehtäviisi
Ja miten uudistus näkyy kansalaisten silmissä, on arvoitus. Alan väen henki oli enemmän helpottunut kuin hämmentynyt. Paras keino on yhtenäisen ja eri osatekijät kattavan, oikeudenmukaisen pisteytysjärjestelmän rakentaminen. ”Päätös on tehty ja tästä on hyvä jatkaa.”, oli yleinen toteamus pitkään jatkuneen vatuloinnin päätyttyä. Päivittäisten käytäntöjen muuttaminen tulee aiheuttamaan muutosvastarintaa. Muuten tästä ei hyvää seuraa. Tästä oli osoituksena Turussa järjestettyjen Palopäällystöpäivien ilmapiiri. Sen rooliin pitää kuulua myös muutoksen johtaminen. Siirryttäessä alueelliseen pelastustoimeen yhdistettäviä kulttuureja oli yli 400, nyt niitä on 22. Siirtymäaika tulee olemaan välttämätön. Uudessa mallissa pelastustoimen asioista päätetään tietysti muodollisesti maakuntatasolla, mutta lopulliset päätökset tehdään vielä yksi hallintoporras ylempänä. Yhden pelastuslaitoksen alueelta voi löytyä jopa kuusi maakuntaa. NYKYISTEN PELASTUSLAITOSTEN toimintakulttuurit poikkeavat toisistaan monin tavoin. OPERATIIVISELLA PUOLELLA esimerkiksi vasteet ja ylipäätään resurssien käyttö vaihtelevat suuresti jopa naapurilaitosten välillä. Tämän muutoksen johtaminen ei saa olla pelastusjohtajien rekisteröitymättömän yhdistyksen eikä löyhän kumppanuusverkoston varassa. Hallituksen esitystä vastustavia ääniä ei juuri kuulunut. Vilkkaita keskusteluja päätöksestä käytiin niin virallisen ohjelman puitteissa kuin käytävillä. Ministeriön rooli on valmistella järjestämislaki ja uusi pelastuslaki. Se on lyhyt aika suuren muutoksen tekemiseen. 72 • PALOKUNTALAINEN 5 PÄÄKIRJOITUS PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen HALLITUKSEN PÄÄTÖS koskien pelastustoimen rakenneuudistusta tuli huhtikuun alussa. VUOTEEN 2019 on vain kaksi vuotta. EDESSÄ ON kuitenkin muutosprosessi, jossa yhteenhitsattavia osatekijöitä on paljon. Milloin saamme konkreettisia näyttöjä. Viiden laitoksen kerroin ei ollut ennakko-odotuksissa kovinkaan korkea. Osa niistä vaikuttaa kenttäväen jokapäiväiseen työhön, osa näkyy lähinnä hallintoportaissa. ESIMERKIKSI NYT yksittäisen kunnan mahdollisuus vaikuttaa pelastustoimeen ja -toimintaan alueellaan jää tosiasiassa epävirallisten kanavien varaan. Katseet kääntyvät sisäministeriöön. Tänä päivänä osa laitoksista käyttää SSPL:n laatimaa pisteytysmallia tai vastaavaa. Ongelma-alueita siis riittää. Ammattihenkilöstön työajat ja palkkaus vaativat myös säätöä, mutta mitä ilmeisimmin vähemmän kuin alueellistamisen yhteydessä. Päättäjien pöytään on nimittäin pidempi matka kuin 1990-luvulla. SOPIMUSPALOKUNTIEN ROOLI ja sopimusmallit tulee ehdottomasti valmistella valtakunnallisesti. Kuka on muutosjohtaja. Tunnustelutkin kuitenkin tarvitsevat esimiehen. Mitä on valtion vahvempi ohjaus. Yhtenäisiin sopimuksiin ei ole kuitenkaan reaalisia mahdollisuuksia vuosikausiin. Muutosjohtaja tarvitaan Yhtenäisiin sopimuksiin ei ole kuitenkaan reaalisia mahdollisuuksia vuosikausiin.”. On hyvä, että pelastusjohtajat ovat aloittaneet tunnustelut todennäköisten yhteistyölaitosten kanssa. Uutinen vastaanotettiin alalla kuitenkin hyvin rauhallisesti. VIIDEN LAITOKSEN synnyttäminen vaatii paljon suunnittelua ja neuvotteluita. ”Ei muuta kuin uudistusta tekemään.”, todettiin monelta taholta. Nykyiset pelastusjohtajat tarvitsevat mahdollisimman pian tilapäisen muutosesimiehen valtion taholta
LETKUNHUOLTOLAITE TÄYSAUTOMAATTINEN HOSEMASTERILLA PUHTAAT LETKUT JA PUHDAS PALOASEMA Hosemasterin suunnittelussa ja valmistuksessa on minimoitu palomiehen altistuminen noelle ja muille haitallisille jäämille, joita letkujen pesussa voi esiintyä. Laitteen innovatiiviset ratkaisut vähentävät energiankulutusta ja kohentavat työympäristöä Yksinkertainen, vahva rakenne sisältää vain vähän liikkuvia osia, mikä parantaa käyttövarmuutta. LETKUNHUOLTOLAITE TÄYSAUTOMAATTINEN HOSEMASTERILLA PUHTAAT LETKUT JA PUHDAS PALOASEMA Hosemasterin suunnittelussa ja valmistuksessa on minimoitu palomiehen altistuminen noelle ja muille haitallisille jäämille, joita letkujen pesussa voi esiintyä. Laitteessa myös letkujen yksilöllinen huollon seuranta ja elinkaaren ylläpito. Maailman ainoa täysautomaattinen letkunhuoltolaite. Pesu, koeponnistus, kuivaus, merkintä ja kelaus tapahtuvat yhtaikaisesti ja täysin automatisoidusti. (02) 2162 112 • Faksi (02) 4692 115 • www.veikkonummela. Laitteen innovatiiviset ratkaisut vähentävät energiankulutusta ja kohentavat työympäristöä Yksinkertainen, vahva rakenne sisältää vain vähän liikkuvia osia, mikä parantaa käyttövarmuutta. Likaisen letkun käsittely on minimoitu, ainoastaan letkun liittimen kytkentä kuljettimeen ja pesu voi alkaa. Likaisen letkun käsittely on minimoitu, ainoastaan letkun liittimen kytkentä kuljettimeen ja pesu voi alkaa. Autoilijankatu 8 • 20780 KAARINA • Puh. Pesu, koeponnistus, kuivaus, merkintä ja kelaus tapahtuvat yhtaikaisesti ja täysin automatisoidusti. Hose Master™ on rakennettu ja testattu toimimaan vaativimmissakin oloissa vuosikymmenien ajan. Kaapin sisältä poistetaan ilma kiinteistön poistoilmakanavaan, näin haitalliset höyryt eivät altista pesutilassa työskenteleviä. Laitteen suuren kapasiteetin ansiosta työn vaatima aika lyhenee huomattavasti ja letkunhuoltotyön tilantarve sekä apulaitteiden tarve poistuu. Maailman ainoa täysautomaattinen letkunhuoltolaite. Kaapin sisältä poistetaan ilma kiinteistön poistoilmakanavaan, näin haitalliset höyryt eivät altista pesutilassa työskenteleviä. • esteri@veikkonummela. MYYNTI • ASENNUS • HUOLTO • LEASING LETKUA PUHTAAKSI JOPA 400 METRIÄ TUNNISSA! (20 kpl/20m/H). Laitteen suuren kapasiteetin ansiosta työn vaatima aika lyhenee huomattavasti ja letkunhuoltotyön tilantarve sekä apulaitteiden tarve poistuu. (02) 2162 112 • Faksi (02) 4692 115 • www.veikkonummela. Laitteessa myös letkujen yksilöllinen huollon seuranta ja elinkaaren ylläpito. • esteri@veikkonummela. MYYNTI • ASENNUS • HUOLTO • LEASING LETKUA PUHTAAKSI JOPA 400 METRIÄ TUNNISSA! (20 kpl/20m/H) Autoilijankatu 8 • 20780 KAARINA • Puh. Hose Master™ on rakennettu ja testattu toimimaan vaativimmissakin oloissa vuosikymmenien ajan
72 • PALOKUNTALAINEN 7 PÄIVÄN POLTTAVAT NOIN KOLMEKYMMENTÄ vuotta sitten Suomen paloasemilla oli valmiudessa useita ”kärkiyksikköjä”. Merkit pelastusalan toimintatapojen muutoksesta ovat ilmassa. Nyt tuuli käy toiseen suuntaan, koska maailma on kolmessa kymmenessä vuodessa muuttunut ja muuttuu yhä nopeammin. Myös sammutusja pelastustekniikat ja – taktiikka yhtenäistyivät. Myös kahden miehen hybridiyksiköstä hankitaan kokemuksia. Pelastustoiminnassa pitää myös mukautua muutokseen. Niiden miehitys oli kahdesta neljään ja ajoneuvona yleensä kevyen kuorma-auton alustalle rakennettu yksikkö. Suuntaus on oikea, koska esimerkiksi taajamien ja harva-alueiden problematiikka poikkeaa toisistaan huomattavasti. Kevytyksikköjä on otettu käyttöön jo useita. 1980-luvun loppupuolelta alkaen kärkiyksiköt katosivat muutamassa vuodessa ja tilalle tuli kaikille tuttu perussammutusauto tai pelastusyksikkö, miten vaan. Doktriini, jossa jokaisella paloasemalla on samanlainen peruspelastusyksikkö ja lisäkalustoa, ei enää toimi. Näitä, myös lentokenttäpaloautoina käytettyjä ajoneuvoja on edelleen joidenkin sopimuspalokuntien käytössä. Kyse on ensihoitoon ja sammutusja pelastustoimintaan kykenevästä parista, jolla on mukanaan peruskalusto kevyessä yksikössä. Peruspelastusyksikkö ei olekaan enää se ainut ”oikea paloauto”. Muutos tulee näkymään erityisesti sopimuspalokuntien asemilla. Ensihoitopuolella kokeillaan jopa yhden miehen yksikköä. Ammattiasemienkin ”hajasijoittaminen” on alkanut ja se merkitsee yksiköiden miesten määrä vähenemistä ja todennäköisesti myös ajoneuvojen pienenemistä.. Vanha oppi JOT eli ”juuri oikeaan tarpeeseen” on nousemassa uudelleen kunniaan. Mitä järkeä on hankkia täysikokoista sammutusautoa asemalle, jonka henkilöresurssit ovat pienet ja tarpeet poikkeavat suuren kaupungin paloaseman tarpeista. Hälytystehtävän suoritus muuttui kaavamaiseksi koko maassa niin miehityksen, kaluston kuin ajoneuvonkin osalta. Myös suomalaisissa taajamissa pelastusKärkiyksiköt palaavat toiminnan haasteet saattavat olla hyvin erilaiset
Tässä lajissa puolustusvoimat ja rajavartiolaitos ovat kyllä edelleen aivan suvereeneja. Pelastustoimelta puuttuu valtakunnallinen ja koordinoitu tiedotusmekanismi. Tietysti ohareitakin sattuu etenkin asioissa, jotka eivät ole poliisille mairittelevia. Toimijoita on paljon. Tämä on tavallaan ymmärrettävää, kun ottaa huomioon pelastustoimen rakenteen. Puhemiestä tarvitaan erityisesti yllättäen esiin tulevien asioiden kommentointiin alan puolesta unohtamatta myöskään positiivisten asioiden kommentointia julkisuudessa. Myös jotkut yksittäiset palokunnat hanskaavat tiedottamisen perusasiat kohtalaisen hyvin – ainakin alueellisesta näkyvyydestä päätellen. Poliisi saa nopeasti liikkeelle edustajiaan suoriin radioja tv-lähetyksiin. 8 PALOKUNTALAINEN • 72 PÄIVÄN POLTTAVAT POLIISI ON keskusjohtoinen organisaatio, jolla tiedottaminen on suunniteltua ja se toimii eri tasoilla melko hyvin. Nyt kun olemme siirtymässä valtion vahvasti ohjaamaan ja johtamaan pelastustoimeen, pitää valtakunnallinen tiedottaminen ottaa vakavasti sisäministeriön pelastusosaston haltuun – heti. Tiedottaminen: Poliisi – Pelastus 1 – KU VA T DE PO SI TP HO TO. Alan järjestöt tiedottavat ahkerasti SPEK kärjessä säännöllisine tiedotteineen. Seuraavan kahden – kolmen vuoden aikana kansa janoaa tietoa siitä, mitä pelastustoimelle ja erityisesti heitä lähellä olevalle pelastustoiminnalle tapahtuu. Pelastuslaitokset tiedottavat kukin omalla tyylillään. SPPL ja SSPL saavat tiedotteilleen kohtuullista valtakunnallista julkisuutta silloin tällöin ja SPAL kerran pari vuodessa. Pelastusala tarvitsee päätoimisen tiedottajan/puhemiehen, joka vastaa tiedottamisen koordinoinnista valtakunnallisella tasolla ja on tarvittaessa myös alan puhemies
72 • PALOKUNTALAINEN 9 PÄIVÄN POLTTAVAT Lausuntoaikaa vain kaksi viikkoa! Strategiavalmistelu loppusuoralla VUOTEEN 2025 ulottuvan pelastustoimen uuden strategian valmistelu on loppusuoralla. Lausuntoaikaa tähän merkittävään asiakirjaan annettiin ruhtinaalliset kaksi viikkoa. Lausuntoa pyydettiin asialuettelosta, ei lopullisesta tekstistä. Kun on kyseessä koko pelastustoimen strategia, joka ulottuu vuoteen 2025, herättää aikataulun kireys loppusuoralla ihmetystä. Miten valtakunnalliset järjestöt ja viranomaiset kykenevät lausumaan pelastusalan perustavaa laatua olevasta asiakirjasta kahdessa viikossa. Strategian tavoitteet ohjaavat myös käynnissä olevaa pelastustoimen uudistusta, jossa pelastustoimen järjestäminen siirtyy kunnilta maakunnille vuoden 2019 alusta. Sisäministeriö lähetti strategialuonnoksen lausuntokierrokselle alan viranomaisille ja järjestöille. STRATEGIALUONNOS: http://bit.ly/1SpCW8T LAUSUNTOPYYNTÖ 12.4.2016 http://bit.ly/22Kj0jw LUE LISÄÄ PELASTUSTOIMEN STRATEGIASTA: www.intermin.fi/fi/kehittamishankkeet/ pelastustoimen_strategia KUVA DEPOSITPHOTO. Lausuntokierros päättyi huhtikuussa ja pelastustoimen strategia valmistuu toukokuussa. Julkisen talouden vaikeudet ja muut toimintaympäristön muutokset kannustavat muuttamaan toimintatapoja, jotta pelastustoimen toimintakyky säilyy hyvänä myös tulevaisuudessa. Pelastustoimen strategiatyön aikana on arvioitu nykytilaa ja tulevia haasteita
Neuvotteluja helpotti paikallisen palomestari Kimmo Perolahden aktiivisuus hankkeessa. 10 PALOKUNTALAINEN • 72 KIPINÄT LÄHIKUNTIEN VPK:ISSA ja paikallisissa teollisuuspalokunnissa toimineet palokuntalaiset päättivät perustaa paikkakunnalle vapaaehtoisen palokuntayhdistyksen. – Pelastuslaitos näytti vihreää valoa ja lupasi tarvittavan kaluston operatiiviseen toimintaan, kertoo Rauno Hautala kevään aikana käydyistä neuvotteluista. Puheenjohtajaksi valittiin Rauno Hautala, sihteeriksi Tuomas Mäkinen ja hallituksen jäseniksi Esa Sorila, Auvo Vaasio, Jonne Hallikas ja Martti Mäkelä. Palokuntalainen-lehti seuraa Valkeakosken VPK:n ensiaskeleita seuraavissa numeroissaan. Tietysti me laitoksen puolella osallistumme etsintään. sopivan toimitilan löytäminen. Ammattiasema ja kaksi teollisuuspalokuntaa ovat tarvittaessa saaneet apua lähikuntien ammattija sopimuspalokunnilta. – Laitoksen suhtautuminen hankkeeseemme on ollut todella positiivinen ja kannustava. Perustamista edelsi huolellinen valmistelu, johon kuului muun muassa neuvottelut Pirkanmaan pelastuslaitoksen kanssa. – Laitoksella ei ole tarjota tiloja, joten uuden yhdistyksen pitää ne löytää. Toisen teollisuuspalokunnan toiminnan hiipuessa tuli uudelle palokunnalle ”markkinarako”. Yhdistyksen perustava kokous pidettiin 20.4.2016. – Pyrimme saamaan koulutuksen käyntiin välittömästi ja uskon, että olemme valmiita hälytystehtäviin vielä tämän vuoden aikana. VALKEAKOSKI. Osalla uuden palokunnan jäsenistä on vpktai ammattipalokuntataustaa. Palomestari Kimmo Perolahden mukaan suurin ongelma on tällä hetkellä Harvinainen tapahtuma pelastusalalla Valkeakoskelle perustettiin VPK Etelä-Pirkanmaalla sijaitseva 21 000 asukkaan Valkeakoski on ollut vuosikymmeniä kolmen palokunnan varassa
– Mitä pitäisi tehdä, jotta Pelastusopisto voisi itse toteuttaa itsenäisenä amk-tasoisen koulutuksen. – Miksi syöstään palopäällystökoulutus Polamkin syliin. – Yhden oppilaitoksen malli voisi toimia, jos kaikki tutkintokoulutus lähtisi samalta viivalta, tapahtuisi samoilla ehdoilla ja olisi koottu samaan fyysiseen paikkaan. – Miksi ei Pelamk. Poliisin pelätään ”isäntäorganisaationa” alkavan mestaroimaan pelastusalan koulutusta. Sisäministeriön pelastusosastolla valmistellaan tätä koskevaa lakia. Selvityksen mukaan yhdistäminen ei tarjoaisi kustannussäästöjä tai parempaa laatua ainakaan lyhyellä aikavälillä. Nykyisten oppilaitosten koulutukset tähtäävät eri tutkintotasoilla oleviin, eri laajuisiin tutkintoihin ja pätevyyksiin, ja opiskelun perustana on kullakin omanlaisensa vahva työelämälähtöisyys. – Miten tulevaisuuden rahoitusasiat järjestyvät. Ihmettelyä kentältä Pelastusalalta kantautuneiden tietojen mukaan kentällä kannetaan huolta erityisesti alan päällystökoulutuksen tasosta jatkossa. Tämä kuitenkin kasvattaisi koulutuskustannuksia ja vaatisi suuria investointeja, toteaa tutkija Joanna Kalalahti Poliisiammattikorkeakoulusta. Lopullisesti laki esitellään syksyllä budjettikäsittelyn yhteydessä. Tämä järjestely ei miellytä kaikkia pelastusalan vaikuttajia. Palopäällystön amk-koulutus on siksi järjestetty yhteistyössä Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Pelkona on muun muassa, että poliisi alkaa vaikuttaa esimerkiksi pelastusalan päällystökoulutuksen rakenteeseen, sisältöön ja pituuteen. PeO-Savonia-yhteistyö ei kuitenkaan enää voi jatkua, koska Savonia ei voi eikä halua rahoittaa osaltaan pelastusPeO:sta Polamkin kumppani Pelastusalan koulutusjärjestelyt ovat käymisvaiheessa. Valmisteluvastuussa on pelastusylitarkastaja Veli-Pekka Hautamäki. Käytännön tasolla yhteistyökuvioita valmistelee työryhmä, jossa ovat edustettuina ne tahot, joita asia koskee. Mistä on kyse PeO:n ongelmissa. 72 • PALOKUNTALAINEN 11 KIPINÄT Selvitys: neljän koulun yhdistäminen ei toimi Poliisiammattikorkeakoulun, Pelastusopiston, Rajaja merivartiokoulun ja Kriisinhallintakeskuksen yhdistäminen ei tarjoaisi kustannussäästöjä tai parempaa laatua lyhyellä aikavälillä, kertoo Poliisiammattikorkeakoulussa vuoden vaihteessa valmistunut selvitys. PELASTUSOPISTO ON Kuopiossa sijaitseva opistotasoinen valtion erikoisoppilaitos. Tilanne nyt Opistojen saattaminen amk-tutkintojen suhteen elimelliseen yhteistyöhön on käynnissä. PeO:n puolelta vetovastuussa on koulutusjohtaja Minna Hirvonen. Lakiluonnos on tarkoitus lähettää lausuntokierrokselle toukokuussa. Pelastusopiston (PeO) amk-tason koulutusta ollaan siirtämässä Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) vastuulle. – Taitaa”kumppanuus” Polamkin kanssa olla se helppo vaihtoehto, johon ei tarvitse virkamiesten energiaa paljon kohdistaa.. – Kuinka paljon poliisi tulee aikanaan vaikuttamaan siihen, millaista koulutusta päällystöopiskelijat saavat ja esimerkiksi kuinka kauan koulutus kestää. Ongelmana on ollut ja on se, että PeO ei yksin voi tuottaa amk-tason tutkintoja
Ohje korvaa vuonna 2012 julkaistun oppaan Säteilyvaaratilanteet toimijoiden vastuut ja tehtävät. SNP PC –versio käy periaatteessa mihin vain Windows-käyttöjärjestelmällä varustettuun ajoneuvotietokoneeseen. Lisäksi erityisesti säteilyvaaratilanteiden viestintää koskevaa osiota on parannettu. 040 533 8468 kalle.arola@elektro-arola.fi www.elektro-arola.fi SISÄMINISTERIÖ ON julkaisut Säteilytilanneohjeen, jossa kuvataan eri viranomaisten ja muiden toimijoiden vastuut ja tehtävät säteilyvaaratilanteessa. 12 PALOKUNTALAINEN • 72 KIPINÄT ELEKTRO-AROLA ON päivittänyt SNPja SNP Light-ohjelmistot versiotasolle 3. Ohjeen toimivuutta on testattu ja testataan jatkossakin säännöllisesti säteilytilanneharjoituksissa, ja sitä päivitetään tarvittaessa harjoituksissa saatujen kokemusten perusteella. Uutta on käyttöliittymä VIRVE-radion perustoiminnoille sekä HALI-liikennevaloetuuksien ajoneuvokäyttöliittymä. Ohje antaa perusteet toiminnan suunnittelulle ja toimeenpanolle sellaisissa säteilyvaaratilanteissa, joista voi aiheutua vaaraa ihmisten terveydelle. Uusi Säteilytilanneohje julkaistu ylitarkastaja Mikko Jääskeläinen puh, 0295 488425 Tutustu ohjeeseen: Säteilytilanneohje (Sisäministeriön julkaisu 10/2016) www.intermin.fi/julkaisu/102016. Uudistettuun ohjeeseen on päivitetty eri organisaatioiden toiminnassa sekä lainsäädännössä tapahtuneet muutokset. Aiempiin versioihin verrattuna seuraavien toimintojen on tullut uusia ominaisuuksia ja käyttöä on yksinkertaistettu: statusviestien ja SosTer-suoritekoodien lähetys, tehtävätietojen vastaanotto ja automaattinen navigointi kohteeseen, oman paikkatiedon lähetys ja muiden yksiköiden paikka-/statusnäyttö omalla karttapohjalla sekä peruutuskameran automaattisena näyttönä toimiminen. Elektro-Arola päivittää LISÄTIETOA LISÄTIETOA Kalle Arola puh. SNP Light – ohjelmisto voidaan asentaa edulliseen Actis 7W-navigaattoriin. Uusia ominaisuuksia muun muassa ajoneuvon hälytyslaitteiden ja muiden toimintojen ohjausmahdollisuus sekä väyläliitännän että Ulvo-Sirra D:n kautta myös Actis-versiossa. Kehittynyt integraatio mahdollistaa erilliskäyttölaitteiden ja -painikkeistojen vähentämisen ohjaamosta entisestään ja sitä kautta lisää päivittäistä käyttömukavuutta ja työturvallisuutta
0440 848767 kimmo.helander@eth.fi Kristo-Pekka Niemi puh. – Meillä on käytössämme kaksi kylmäkonttia, joista toinen on mahdollista muuntaa myös pakastekontiksi. Yritys vuokraa yritysten ja yhteisöjen käyttöön kylmäja pakastekontteja. 1,2m x 1,5m x 2m LISÄTIETOA Euran Teollisuushuolto Kimmo Helander puh. Kylmäkontin vuokraaminen helpottaa leirien ja tapahtumien järjestämistä, kun leirin ruokien kylmäsäilytys voidaan turvata näin. Peräkärrykylmiö on rakennettu normaalin peräkärryn päälle. INFO KYLMÄKONTTI 1 Lämpötila +0°C +12°C (L)2,2m x (P)4,8m x (K)2,2m KYLMÄKONTTI 2 Lämpötila -20°C +6°C (toimii kyläja pakastekonttina 2,2 m x 3,6 m x 2,2 m PAKASTEKONTTI 1 Lämpötila -20°C 2x2m x 4,8m x 2,2m PERÄKÄRRYKYLMIÖ Lämpötila +4°C Koko on n. Tai vaikkapa turvaamaan yrityksen toimintaa, jos sen omat kylmälaitteet ovat poissa käytöstä esimerkiksi korjauksen vuoksi, sanoo Helander. Kontit vaativat sähkönsyötöksi voimavirtapistorasian. kylmäsäilytystilan tarve tulee usein esiin varsinkin kiinteiden ruokalutilojen ulkopuolella. Se on Tukesin rekisteröimä kylmäalan yritys. Leirikeittiöiden kylmätilat kun ovat usein rajalliset. – Olemme vuokranneet jo yhden konteista kesällä palokuntaleirille. Euran Teollisuushuolto tarjoaa nyt kylmä-/pakastesäilytykseen soveltuvia kontteja vuokralle. Tätä voidaan kuljettaa normaalisti B-kortilla, kertoo Euran Teollisuushuollon kylmätekniikasta vastaava Kimmo Helander. 044 084 8764 k-p.niemi@eth.fi www.eth.fi KIPINÄT Kalle Arola puh. 040 533 8468 kalle.arola@elektro-arola.fi www.elektro-arola.fi. 72 • PALOKUNTALAINEN 13 EURAN TEOLLISUUSHUOLTO on erikoistunut muun muassa kylmälaiteasennuksiin. – Kontit toimitetaan asiakkaalle meidän toimestamme kuorma-autolla. Tämän lisäksi on vielä yksi erillinen pakastekontti. Kylmiötä voidaan vuokrata myös erilaisiin juhliin. Leireille, tapahtumiin … Kylmäja pakastekontit nyt palokuntien vuokrattavissa Nuorten kesäleiri, palokunnan vuosijuhla tai muu tapahtuma..
14 PALOKUNTALAINEN • 72 KIPINÄT PALOPÄÄLLYSTÖPÄIVÄT LUPASI vastata ajan haasteisiin ja pääpiirteittäin piti lupauksensa. Soteguru Tuomas Pöystin video pysähtyi harmittavasti Palopäällystöpäivillä vahva sisältö ja ennätysyleisö Onko pelastustoimi 2019 uuden alku, miten osaamisen kehittämisestä huolehditaan ja kuinka etiketistä pidetään kiinni. Tapahtumaa seurattiin myös netin välityksellä parhaimmillaan noin sadassa paikassa eri puolilla Suomea. Aina kun pitäisi olla uutta kerrottavaa, pohtii SPPL:n toiminnanjohtaja Ari Keijonen. Puhetta pidettiin selkeänä ja hyvänä esityksenä. Torstaiaamuna oli tapahtuman osanottajien keskuudessa aistittavissa suuri helpotus. Sisäministeri Petteri Orpo kertoi uudistuksen päälinjoista. Päätös on tehty, nyt kääritään hihat ja aletaan töihin. Aamupäivän keskustelu pyöri päivän pääasian ympärillä. – Hieman jännitti tuo ohjelma kuitenkin etukäteen. Kymmenen minuuttia olisi riittänyt. Näillä kysymyksillä SPPL markkinoi Turun Logomossa järjestettyjä päiviä ja markkinointi onnistui. – Päivää ennen tapahtuman alkua valtakunnan hallitus julkisti – kuin tilauksesta – päätöksensä pelastuslaitosten määrästä. Orpo kävi ja avasi uudistusta Ministeri Petteri Orpo kertoi pääpiirteet uudistuksesta ja käytti tervehdyksensä loppuosan maahanmuuttotilanteen selvittämiseen. Hankejohtaja Taito Vainio ja pelastusylijohtaja Esko Koskinen edustivat pelastusosastoa.. Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell sen sijaan tervehti yleisöä 33 minuutin polveilevalla esityksellä. Paikalle saapui 380 henkilöä, joka on kaikkien aikojen ennätys
Täydentävät sammutusmenetelmät ja myös sähköturvallisuusasiat saivat kuulijoilta hyvän vastaanoton. Palopäällystöpäivien nimellä tapahtuma on tunnettu vuodesta 2009 alkaen. Yritysturvallisuuteen keskittynyt teemaohjelma sisälsi asiaa muun muassa paloturvallisuuden suunnittelusta ja viranomaisyhteistyöstä uuden teknologian tuotantolaitoksessa. Iltavastaanotolla väkeä nauratti Förin äijä ja musiikista vastasi Kaapeli Band. Iltapäivällä rehtori Mervi Parviainen piti hyvin valaisevan esityksen etiketistä. Musiikin tahdittamassa esityksessä pääosissa olivat Pelastusopiston opiskelijat. Lauantaina yli 60 kuulijaa Lauantaina aamupäivän ohjelmassa kuultiin esitykset MIRG-toiminnasta, puolustusvoimien helikopterien käytöstä viranomaisyhteistoimintatehtävissä sekä Turvallisuusviranomaisten yhteisestä tilannekuvasta ja TUVE-turvallisuusverkosta. Kolme teemaohjelmaa Torstai-iltapäivän teemaohjelmissa puhuttiin täydentävistä sammutusmenetelmistä, maahanmuuttoon liittyvistä haasteista sekä yritysturvallisuudesta. Tilaisuutta seuraavilla oli mahdollisuus osallistua keskusteluun kommentoimalla ja lähettämällä kysymyksiä viestiseinän kautta. Palopäällystöliitto on järjestänyt Palopäällystön kevätopintopäiviä aina toimintansa aloittamisesta asti. Nykymuotoisia Palopäällystöpäiviä, vuorovaikutteisia, ohjelmallisia ja eri teemojen ympärille rakennettuja, on järjestetty vuodesta 2014 alkaen. Asian ytimessä olivat alan kokeneet jermut Mika Kontio, Jari Korkiamäki ja Mika Mäkelä. Esitykset ovat edelleen nähtävissä SPPL:n sivuilla osoitteessa www.sspl.fi. Juontajapari Nicke Lignell ja Camilla Volanen haastattelemassa toiminnanjohtaja Ari Keijosta ja puheenjohtaja Jari Sainiota. Iltapäivällä vuorossa olivat rekisteriasiat ja salassapito sekä maahanmuuttoasiat. Palopäällystöpäivien esitykset lähetettiin verkon kautta maailmalle. Koulutuspäällikkö Camilla Volasen vetämään teemaohjelmaan Marko Hassinen, Arto Latvala ja Ali Suominen keräsivät melkein puolet yleisöstä kuulemaan mielenkiintoisia esityksiä kehittyvästä pelastustoiminnasta. Juontaja Nicke Lignellin vetämässä, maahanmuuttoon keskittyneessä teemaohjelmassa loppui aika kesken. Puhetta johti teollisuuspalopäällikkö Mikko Parikka Stora Enson Imatran tehtailta. Mielenkiintoiseen paneelikeskusteluun osallistuivat Esko Koskinen ja Taito Vainio pelastusosastolta sekä Ritva Laine Kuntaliitosta ja pelastusjohtajien varapuheenjohtaja Jaakko Pukkinen. Luennon jälkeen nähtiin kaikkien aikojen ensimmäinen Palopäällystöpäivien muotishow. 72 • PALOKUNTALAINEN 15 KIPINÄT kesken esityksen ja osa viestistä jäi omatoimisen youtubettamisen varaan. Päivän polttavaan aiheeseen saatiin kuitenkin lisävalaistusta eri näkökulmista. Perjantain aiheina osaaminen ja etiketti Perjantaina perehdyttiin osaamisen johtamiseen niin alustusten kuin paneelikeskustelun muodossa. Tapahtumakeskus Logomon tilat soveltuivat hyvin palopäällystöpäivien järjestämiseen.
Mukaan tulivat myös 9-Livesin ensihoitoyksikkö ja P32. Muita yhteistyökumppaneita olivat Pirkanmaan pelastuslaitos, Satakunnan pelastuslaitos, Urjalan kunta, 9-Lives, Sääksjärven VPK, Jokioisten VPK sekä Kylmäkosken-Lempäälän-Sääksjärven palokuntanaiset. 16 PALOKUNTALAINEN • 72 KIPINÄT KAKSI LINJA-AUTOA ja kolme henkilöautoa olivat törmänneet liukkaalla kelillä. Tilanteessa harjoiteltiin monipuolisesti suuressa liikenneonnettomuudessa tarvittavia tietoja ja taitoja. Hälytysilmoitus, tehtävä 204A, Urjala... Lisäksi yksi erillään oleva henkilöauto paloi ilmiliekillä. Urjalan, Menosten, Nuutajärven, Kylmäkosken, Kurisjärven ja Halkivahan VPK:ien yksiköt saapuivat kohteeseen kahdenkymmenenviiden minuutin sisällä hälytyksestä. Uhrien evakuointi bussista käynnissä.. Toinen linja-auto oli penkkaa vasten kallellaan ja toinen linja-auto oli kumollaan henkilöauton päällä. Suuri ponnistus Harjoituksen pääjärjestäjinä toimivat Jokivarren VPK ja Hämeen Pelastusliitto ry. Urjalalainen Finn Recycling Oy antoi käyttöön alueen ja autot. Uhreja autoissa oli liki viisikymmentä. Palokunnat harjoittelivat suuronnettomuustilannetta Urjalassa TEKSTI JA KUVAT SAKU ROUVALI Henkilöauton kyljen avaus käynnissä hydraulivälineillä. Siinä lähtötieto kuuden VPK:n hälytysosastolle ja Pirkanmaan P32:lle huhtikuisena lauantaina kello 10:03. Maalihenkilöt tulivat TAKK-vartijakoulutus-linjalta, Poliisiammattikorkeakoulusta, Ammattiopisto Tavastian ensihoitokoulutus-linjalta, Jokioisten VPK:sta ja Rahtareilta
Nyt tehdyt päivitykset vastaavat nykyistä pelastustoimen palvelutasopäätöksen vaateita ja sopimuspalokuntien valmiutta osallistua pelastustoimintaan. Pirkanmaan eteläisen alueen palokuntien ja pelastuslaitoksen edustajat Kepalon edessä.. KIPINÄT Pirkanmaan sopimuksiin nimet KESKIVIIKKONA 30.3.2016 allekirjoitettiin Pirkanmaan pelastuslaitoksen eteläisen alueen ja 38:n sopimuspalokunnan väliset sopimukset keskuspaloasemalla. Edellisen kerran sopimuksia on uusittu vuonna 2007. Pohjoisen pelastusalueen palokuntasopimukset (7) allekirjoitettiin huhtikuun lopussa
Kansallisissa CTIF-kilpailuissa karsitaan osallistujat vuonna 2017 järjestettäviin kansainvälisiin kilpailuihin Itävallan Villachissa. Järjestäjä Taivassalon VPK on ollut mukana kansainvälisissä kilpailuissa jo vuodesta 1977. Aikuiset kilpailevat perinteisen kilpailussa Aja B-sarjassa sekä naisjoukkueet omassa sarjassaan. KIPINÄT Kansalliset CTIF-kisat Taivassalossa Kansalliseen karsintakisaan kaivataan kuitenkin vielä lisää uusia joukkueita.” ulkomaille kilpailumatkalle. Nuoria kannustetaan mukaan kilpailemaan Nuoriso-osastoja kannustetaan osallistumaan kilpailuun. Suomesta kilpailuihin lähetetään yli kymmenen joukkuetta. Siksi kilpailuun tutustumiseksi ja harjoittelun tueksi järjestetään harjoitusleiri 21.5.2016. 18 PALOKUNTALAINEN • 72 TAIVASSALOSSA KILPAILLAAN sekä nuorten että aikuisten sarjoissa. Karsintakilpailuissa menestymällä on hieno mahdollisuus päästä Varsinais-Suomen Taivassalo toivottaa CTIF-kilpailijat merellisiin maisemiin elokuun ensimmäisenä viikonloppuna. Suomesta on mahdollista lähettää vähintään kaksi joukkuetta Itävaltaan. Nuorten joukkueet voivat olla kokonaan joko tytöistä tai pojista koostuneita tai sekajoukkueita.. Kansalliseen karsintakisaan kaivataan kuitenkin vielä lisää uusia joukkueita
Jäseneksi hyväksymisestä päätti SPEKin hallitus 11.4. Suurin ongelma kuluneen kevään aikana on ollut hätäkeskusrajapinnan teknisen kytkennän viivästyminen. • Mobiilisovelluksen hälytysnäyttöön tulee listaus kaikista henkilöistä ja heidän osaamisistaan, joille viesti/hälytys toimitettiin. • Automaattinen uudelleenhälyttäminen esimerkiksi kahden minuutin kuluttua, mikäli näyttää siltä, että vahvuus ei ole täyttymässä. EK:n jäsenyrityksissä on noin 980 000 työntekijää. EK edustaa omia jäseniään elinkeinoja työmarkkinapoliittisissa asioissa sekä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Kytkentä varmistaa hälytysten reaaliaikaisten perillemenon. EK:lla on 27 jäsenliittoa ja 16 000 jäsenyritystä, joista 96 % on pk-yrityksiä. Elinkeinoelämän keskusliitto on SPEKin uusin jäsen. 72 • PALOKUNTALAINEN 19 KIPINÄT LISÄTIETOA www.ctif.fi • valtteri.tervala@spek.fi (SPEK) • ari.viili@teleste.com tai ari.k.viili@gmail.com (nuorten kilpailu) • kalle.lehtonen@rvpk.org (aikuisten kilpailu) • ilkka.horelli@avi.fi (100m estejuoksu) • jouko.koski@dnainternet.net (2016 kilpailujen työryhmän pj.) SECAPP-VIESTINTÄJÄRJESTELMÄN VIILAUS palokuntamaailmaan ja koekäyttö ovat edelleen käynnissä. Secapp odottaa rajapintaliitäntää SPEKIN UUSIN jäsen on Elinkeinoelämän keskusliitto EK, joka edustaa kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä. Keskusliiton tavoitteena on rakentaa innostavaa ja vetovoimaista Suomea, jossa ihmisillä on töitä ja yrityksillä on mahdollisuus onnistua ja investoida. Vaihto tehdään mobiilisovelluksesta saatavan sijaintitiedon perusteella. EK haluaa edistää suomalaista hyvinvointia, joka perustuu viime kädessä elinvoimaisiin yrityksiin. Secappiin on tulossa toukokuun aikana muun muassa seuraavia uusia ominaisuuksia: • Vahvuuden automaattinen seuranta: kunkin hälytysosastolaisen valmius voidaan vaihtaa automaattisesti sen mukaan, onko oman palokunnan alueella vai ei (esim 10 km säde). Kytkentää odotetaan tapahtuvaksi lähiviikkoina
Seppälä työskenteli tuolloin Hätäkeskuslaitoksen sosiaalija terveystoimen asiantuntijana. Silloin ensihoitajien ja hätäkeskuspäivystäjien valmiudet hoitaa sosiaalisia hätätilanteita alkoivat parantua. Vuoden ensihoitajan valitsevat: Ammattikorkeakoulujen ensihoidon opettajat, Suomen Anestesiologiyhdistyksen ensihoidon alajaos, Suomen Ensihoitoalan Liitto, Tehy ja Systole-ensihoidon erikoislehti. seen palokuntaan. 0400 454 646 heikki.sederholm@sehl.fi. Juhani Seppälän ura auttajana alkoi jo ennen 1960– 1970 -lukujen vaihdetta. Ensin hän liittyi Kouvolan puolivakinaiVuoden ensihoitaja Juhani Seppälä on sosiaalisten asioiden asiantuntija Kouvolalainen Juhani Seppälä, 62, on sosiaalisten asioiden asiantuntija ensihoidossa. 18 vuotta täytettyään hän pääsi ensimmäistä kertaa ambulanssiin, jota hän teki palkkatyönään yli 25 vuoden ajan. 044 702 8244 juhani.seppala@kyamk.fi Heikki Sederholm puh. Hätäkeskuslaitoksen sosiaalija terveKUVA HANNA RAIJAS ystoimen asiantuntijana hän työskenteli 11 vuotta. LISÄTIETOJA: Juhani Seppälä puh. Tarve sosiaalisten hätätilanteiden kehittämiselle kävi ilmi, kun Seppälä oli 2000-luvun alussa perehdyttämässä valtion leipiin siirtyviä hätäkeskuspäivystäjiä Pelastusopistolla. Seppälä on myös kirjoittanut ensihoidon oppikirjoihin asiaa koskevat luvut. Myöhemmin Seppälä opiskeli sosiaalityötä ja hänet pyydettiin aihetta käsitteleviin paikallisiin ja valtakunnallisiin työryhmiin. Seppälä opiskeli sairaanhoitajaksi ja terveystieteiden maisteriksi. 20 PALOKUNTALAINEN • 72 KIPINÄT TUNNETUIN SOSIAALISIIN hätätilanteisiin liittyvä menettelytapa on lastensuojeluilmoitus. Sosiaalisiin hätätilateisiin ei sitä ennen ollut vakiintuneita toimintatapoja. Muutama vuosi sitten suunniteltiin vanhustensuojeluilmoitus ja nyt sosiaalisen tuen tarvetta arvioidaan ohjeistetusti kaiken ikäisille. Ensihoidon opettajana hän on työskennellyt Pelastusopistolla ja nykyään Kymenlaakson ammattikorkeakoulun ensihoidon lehtorina. Hänen kädenjälkensä näkyy ensihoitajille tehdyissä sosiaalisten hätätilanteiden ohjeissa
Opettajien saama arvio oli täydet 4,0. Kokonaisarviointi heidän mukaansa on 3,8 asteikolla 1–4. Vaittinen osallistuu vuodessa noin 120 hälytystehtävään ja hän tekee varallaoloa noin 1600 tuntia vuodessa. 72 • PALOKUNTALAINEN 21 KIPINÄT SOPIMUSPALOKUNNAN PÄÄLLIKKÖKURSSI no 39 päättyi huhtikuussa Pelastusopistolla. Kurssin lopussa kerätyssä palautteessa kurssilaiset antoivat erinomaisen TEKSTI JA KUVA ISTO KUJALA Sopimuspalokunnan päällikkökurssilta valmistui 23 hyvää palautetta Pelastusopistolle ja opettajille. Vaittisen mukaan kurssihenki oli koko kurssin ajan loistava. Silti erilaisuus oli kurssin rikkaus. Hän on oman palokuntansa puheenjohtaja ja samalla toimii yksikönjohtajana. Alueellinen lähijakso toteutui yhtenä viikonloppuna. Kurssilaiset olivat laajalta alueelta Ranuan ja Helsingin väliltä. 23 henkilön kurssi opiskeli tehden etätehtäviä. Koulutus päättyi viikon mittaiseen lähijaksoon Pelastusopistolla. – Annan arvosanaksi kiitettävä +. Stipendi Kiteen VPK:n Santtu Vaittiselle Kurssilaiset valitsivat äänestämällä keskuudestaan henkilön, joka parhaiten täyttää hyvän sopimuspalokunnan päällikön ominaisuudet. Palkkioksi hän sai SSPL-stipendin. Tulemme varmasti kokoontumaan tulevaisuudessa samalla porukalla.”. Valinta kohdistui Kiteen VPK:n Santtu Vaittiseen, 34 v (ryhmäkuvassa edessä keskellä). – He olivat hyvin aktiivisia ja motivoituneita. Iso osa kurssilaisista ei tee varallaoloa ollenkaan ja osalla on vuodessa vain joitakin hälytystehtäviä. Kurssinjohtaja yliopettaja Matti Hurula kehui kurssilaisia vuolaasti. Tulemme varmasti kokoontumaan tulevaisuudessa samalla porukalla
22 PALOKUNTALAINEN • 72 KIPINÄT Suomen Sopimuspalokuntien Liiton vuosikokous Salossa vaati pelastustoimen uudistuksen yhteydessä käyttöön tehokkuutta digitalisaation ja uuden teknologian avulla. SSPL: Pelastustoimen uudistukseen tehoa digitalisaation ja uuden teknologian avulla Mitalistit: Markku Leinonen, Antti Rantakangas ja Juho Luukko.
Kaspelin varapuheenjohtajana hän on ollut jo pari vuosikymmentä. INFO LISÄTIEDOT: MUUT PALKITUT OVAT: LIITON KULTAINEN ANSIOMITALI Juha Komulainen Peltosalmen VPK LIITON HOPEINEN ANSIOMITALI SOLJELLA Antti Rantakangas Haapaveden VPK LIITON PRONSSINEN ANSIOMITALI SOLJELLA Juho Luukko Lauttasaaren VPK. Halonen on Pyhäsalmen VPK:n päällikkö, joka on osallistunut aktiivisesti Jokilaaksojen sopimuspalokuntien aluetoimintaan. Kokouksessa valittiin uusiksi hallituksen jäseniksi Markku Kallio, Pelkosenniemen VPK (Lappi) ja Jarmo Halonen, Pyhäsalmen VPK (Jokilaaksot). Markku on toiminut Suomen Palontorjuntaliiton ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön järjestötoimikunnassa 1980-luvulta alkaen. Markku on toiminut monella tavalla valtakunnallisesti sopimuspalokuntien ja VPK-toiminnan hyväksi. Uuden teknologian ja uusien sammutusmenetelmien käyttöön otolla voidaan pelastustehtävien tehokkuutta ja samalla pelastushenkilöstön työturvallisuutta lisätä. Myös hallitusohjelman mukainen sopimuspalokuntatoiminnan kehittäminen tulee saada käyntiin mahdollisimman pian. Kaakkois-Suomen pelastusalan liiton hallituksen jäsenenä Leinonen on toiminut 1980-luvulta lähtien. Henkilöstöresurssien hallinta, henkilöstön hälyttäminen ja toiminnan tilastointi on saatava varmalle ja nykyaikaiselle perustalle. Liitto on tehnyt kehittämiskohteista esityksen sisäministeriölle, toteaa Suomen Sopimuspalokuntien Liiton vuosikokous julkilausumassaan. www.sspl.fi toiminnanjohtaja Isto Kujala puh. Lapin sopimuspalokuntien neuvottelukunnan jäsen ja varapuheenjohtaja sekä Lapin pelastuslaitoksen johtoryhmän jäsen. Liiton vuosikokous muistuttaa myös, että sopimuspalokunnat on otettava huomioon pelastustoimea uudistettaessa. Hän on mm. 040 075 2364 isto.kujala@sspl.fi Hän käynnisti 2001 Kymenlaakson palokuntien yhteisen aluetoiminnan ja on vuodesta 2002 lähtien toiminut Kymenlaakson sopimuspalokuntien puheenjohtajana. Suomessa on hyvin harva paloasemien ja palokuntien verkosto. Leinonen on järjestyksessä kuudes SSPL:n kultaisella ansiomitalilla, soljen kera, palkittu. Harvinainen ansiomitali Markku Leinoselle SSPL:n vuosikokouksessa Salossa 2.4.2016 palkittiin Anjalan VPK:n päällikkö Markku Leinonen Suomen Sopimuspalokuntien Liiton kultaisella ansiomitalilla, soljen kera. Kallio toimii Pelkosenniemen VPK:ssa yksikönjohtajana. Rantakangas jatkaa puheenjohtajana Kansanedustaja Antti Rantakangas valittiin yksimielisesti jatkamaan liiton puheenjohtajana kaudet 2016 2017 ja 2017 -2018. Pelastustoimen henkilöstöresurssien hallinta on hyvin puutteellinen, eikä se parhaalla mahdollisella tavalla ole edistämässä pelastustoimen viranomaisten vastuulla olevaa hälytystoimintaa. Nykyisin hän on järjestötoimikunnan puheenjohtaja, SPEKin valtuuston jäsen ja hallituksen varajäsen. Valmistelun alkaessa pelastustoimen alueilla on palokuntien alueosastojen edustus oltava heti alusta alkaen mukana valmistelutyössä. 72 • PALOKUNTALAINEN 23 KIPINÄT LIITON VUOSIKOKOUKSEN mielestä pelastustoimen tehokkuutta voidaan reilusti parantaa digitalisaation ja uuden teknologian avulla. Nykyiset sopimuspalokunnat on saatava sujuvasti siirtymään uuteen järjestelmään, muuten kansalaiset eivät saa riittävää pelastustoimen palvelua koko maassa, kuten maan hallitus hallitusohjelmassaan edellyttää
Helminen on toiminut aiemmin myyntipäällikön tehtävässä ja jatkaa edelleen työskentelyä asiakasrajapinnassa. Elektro-Arola operoi jatkossa myös Turun seudulla Sukupolvenvaihdos Teknosafe Oy:ssä Kalvipalokalusteet . Tulimeriarvonta on suoritettu. 0207 199 700 . Teknosafe Oy:n toimitusjohtajaksi on nimitetty 1.4.2016 alkaen diplomi-insinööri Anna Helminen. hälytysajoneuvojen asennuksia ja huoltoja. Yhtiössä on tehty sukupolvenvaihdokseen liittyen omistusja tehtävämuutoksia. Paanutie 8, 42700 Keuruu . PALOJA PELASTUSALALLA toimiva perheyritys Teknosafe Oy viettää 35-vuotisjuhlavuottaan. www.pa-ve.fi Tulimeri-arvonnassa onni suosi seuraavia henkilöitä: RISTEILY KAHDELLE HENGELLE ENSI VUODEN TULIMERELLE Tuomo Marttila, Sarvela LEHDEN VUOSIKERTA Johanna Koski, Kurikka Jouko Koski, Masku Mari Vuorinen, Lempäälä Santeri Puola, Lemu Jarkko Viljanen, Vanha-Ulvila Elina Tanner, Lempäälä Seppo Saari, Pori Mika Henttonen, Huittinen Pirjo Peippo, Lempäälä Maiju Kuuluvainen, Lappeenranta ONNEA KAIKILLE VOITTANEILLE! Otamme yhteyttä voittajiin henkilökohtaisesti. KIPINÄT NIMITYKSET LOUNAIS-SUOMEN ALUEEN pitkäaikaisen partnerimme Radio-Trimmeri Oy:n lopettaessa toimintansa omistajayrittäjän eläköitymisen vuoksi, siirtyy sinivilkkupuolen viestintäja hälytystekniikan asiantuntijatehtävistä vastannut Matti Kuisma Elektro-Arola Oy:n palvelukseen. info@pa-ve.fi . Elektro-Arola avaa samalla myös Turun seudulle oman toimipisteen, jossa voidaan suorittaa mm. Yhtiön perustaja ja toimitusjohtaja Esko Metsi jatkaa työskentelyä myyntitehtävissä osa-aikaisena
EuroSafety 2016 Tampere 1.– 30.9. SPEK: SM Iines 2016 -kilpailu Jyväskylä 29.– 30.6. Palokuntalainen ilmestyy HEINÄKUU 5.– 7.7. SPPL: Maanalainen liikenne pelastustoimen haasteena Vantaa 18.5. Palomiesurheilu: Yleisurheilu Äänekoski 9.6. CTIF edustajakokous Helsinki 7.– 9.9. SPPL: osiaalija terveysalan turvallisuusfoorumi 2016 Seinäjoki 25.5. Palokuntalainen ilmestyy. Palokuntalainen ilmestyy MARRASKUU 1.– 15.11. SPPL: Turvallisuusharjoitusten järjestäminen Vantaa 14.5. Palomiesurheilu: Suunnistus P-Karjala LOKAKUU 1.– 15.10. Julkaisemme sitoumuksetta tietoja pelastusalan tapahtumista yms. MC Fire Officers -tapahtuma Padasjoki 11.6. Turvallisuus 2016 Jyväskylä 13.–15.9. Palomiesurheilu: Salibandy Tampere 16.– 30.11. 72 • PALOKUNTALAINEN 25 TAPAHTUMAKALENTERI Tiedot on kerätty laitosten ja palokuntien tiedottajilta sekä järjestäjien nettisivuilta. SPPL: Tulitöiden kurssinjohtajapäivät 2016 Tampere 31.5. JEHU 2016 Vantaa 17.5. Palokuntalainen ilmestyy SYYSKUU 7.– 9.9. Palomiesurheilu: Jääkiekko Helsinki 30.12. Palomiesurheilu: Voimailu/soutu Oulu JOULUKUU 1.– 31.12. Palomiesurheilu: Lentopallo Raisio 16.– 31.10. SPPL: Palopäällystö Golf Asikkala 11.6. Palomiesurheilu: Crossfit Pori 31.10. SPPL: Turvallisuusviestinnän opintopäivät Tampere 10.6. Tiedot osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi PALOKUNTALAINEN ILMESTYY TAAS KESÄKUUSSA! PALOMIESURHEILU: CROSSFIT PORI 16.–31.10.2016 KIPINÄT TOUKOKUU 10.5. Turvallinen Suomi -seminaari Helsinki 26.– 27.5. Palomiesurheilu: Golf Kotka 31.8. SPPL: Henkinen työsuojelu pelastuslaitoksissa Helsinki KESÄKUU 7.6. Palomiesurheilu: Ammunta Mikkeli ELOKUU 1.– 31.8. Palomiesurheilu: Jalkapallo Vaasa 30.6. SPPL: Palopäällystön kesäpäivät Padasjoki 10.6
KU VA SA SU M ÄK IN EN KU VA M AN IP UL AA TI O AN NA BR OH OL M. 26 PALOKUNTALAINEN • 72 TEKSTI PEKKA KOIVUNEN TAUSTASELVITYS ARTO PAPUNEN KUVAT ARTO PAPUNEN, SASU MÄKINEN JA JUHANI MÄKI-TEPPO etsii paikkaansa Ensivaste OSA 1/3 KU VI TU SK UV A
Kysyimme ensivasteen alueellisesta tilanteesta niin pelastuslaitoksen virkamiehiltä kuin sopimuspalokuntien edustajiltakin. Kysely antaa kuvan ensivastetoiminnan monimuotoisuudesta eri puolilla maata.. 72 • PALOKUNTALAINEN 27 etsii paikkaansa Ensivaste Ensihoidon järjestämisen uudistus vuosikymmenen alkupuoliskolla vaikutti palokuntien ensivasteeseen monin tavoin. Pääsääntöisesti tehtävämäärät laskivat, joillakin alueilla suorastaan romahtivat
Nurmossa on 20 ensivastekoulutettua. Kalusto ja välineet ovat päivittyneet uudempiin ja malliltaan lähemmäs ambulanssin välineitä, soveltuvin osin. Alueellamme on 30 palokuntaa, joista 28 hoitaa myös ensivastetehtäviä. Sairaanhoitopiirin järjestämään koulutukseen on palokunnan vaikutusmahdollisuudet vähäisiä. Vuosien 2011–2015 kokonaismäärä oli 78. Ensivastetoimintaan osallistuvia on Lapissa koulutettu vuosittain tarpeen mukaan lisää ja ns. Nurmon VPK, Petri Yli-Mannila Nurmon VPK:n ensivastehälytysten määrä väheni selvästi 2013 muutoksen jälkeen. Vuonna 2013 tehtäviä oli 2220, 2014 865 ja vuonna 2015 jälleen nousujohteisesti 1133. Luonnollisesti henkilön on oltava hälytyskelpoinen. Viikkoharjoituksista vastaa nykyisin sairaanhoitopiiri ja harjoitusmäärät ovat jonkin verran pienentyneet aikaisempaan järjestelmään verrattuna. – Hälytysten väheneminen heikentää rutiinitasoa sekä jossain määrin myös harjoitteluintoa. vanhempi sammutusmies Pasi Alanko, vs.palomies Jan Klockars ja yksikönjohtaja Vesa Peltola.. Ensivastetoiminta on käytössä kaikissa Lapin kunnissa, mutta ei kaikissa palokunnissa. – Pidämme viranomaisten yhteistyöryhmän (pelastus, ensihoito, poliisi ja raja) palaverin vähintään kaksi kertaa vuodessa molempien sairaanhoitopiirien alueella. Lähin ensihoitoyksikkö sijaitsee kahdeksan kilometrin päässä, ja on siellä ollut ennenkin. – Ensivastetehtävien määrä on tällä hetkellä järkevällä tasolla ja ensivaste hälytetään tarpeeseen. Määrä on ollut vuosia sama. Inarin kylälle koulutettiin uusi ryhmä vuonna 2015. Nurmon paloasemalla, vas. Ensivasteasioita olemme entistä enemmän liittäneet muiden aihealueiden harjoituksiin ja siten saaneet harjoituksista monipuolisempia. Keskussairaala on asemasta 10 km päässä, joten hyvin usein on useampia eh-yksiköitä lähellä meidän aluettamme. Aikaisemmin oli 20–40 tehtävää vuodessa, nykyään 1–5/vuosi. Tehtäviin osallistujilta vaaditaan ensivastekurssi ja palokuntien ensiapukurssi. Lapissa tehtävien kokonaismäärä samoissa, Kittilässä romahdus Pelastuspäällikkö Harri Paldanius Ensivastetehtäviä on ollut seuraavasti: 2010 694 kpl, 2011 852 kpl, 2012 706 kpl, 2013 770 kpl, 2014 756 kpl ja 2015 715 kpl. Käytännön toimintaan ei ole tullut muutoksia, vaan päivystykset ja hälytykset on hoidettu samalla tavalla koko ajan. Sairaanhoitopiirin ev-toiminnan ohjaus on käytännön tasolla melko vähäistä, palokunnan on pitänyt olla itse aktiivinen saadakseen tietoa ja koulutusta. Sairaanhoitopiirit vaativat henkilöiltä vähintään hyväksytysti suoritetun palokuntien ensiapuja ensivastekurssin sekä täydennyskoulutukseen osallistumisen. 28 PALOKUNTALAINEN • 72 Etelä-Pohjanmaalla tehtävämäärä putosi noin puoleen Palopäällikkö Antti-Jussi Isotalo Etelä-Pohjanmaalla ensivasteiden määrä väheni merkittävästi, kun palvelun tuottaja vaihtui. ylläpitokoulutusta ovat sairaanhoitopiirit pyrkineet järjestämään resurssiensa puitteissa
35 km. Ensivastehälytys tulee noin puolelle. Keski-Suomen pelastuslaitos, Kivijärven paloasema, Jorma Turpeinen Ensivastetehtävät Kivijärven asemalta vuosina 2011–2015: 54 (2011), 64 (2012), 64 (2013), 39 (2014) ja 18 (2015). Hyvänä asiana voisi ajatella, että ensivasteeseen saatiin lääkkeenä epipen, aspirin, nitrosuihke ja glukobooster, johon on saatu koulutus. Viikonloput ovat aina haastavia saada miehistöä liikkeelle. Kriittisempi tilanne on vielä arkipäivisin. – Motivaatio harjoitustoimintaan ja valmiuden ylläpitoon tuntuu hiipuvan tehtävien vähentyessä. Meillä käyvät ensihoitoyksiköt Kinnulasta, Karstulasta ja Perhosta. Kittilän VPK, Jani Jauhojärvi – Meillä ev-keikkojen määrä on selvästi laskenut. Potilaan perusmittaukset ja tehtävälomakkeen täyttö meni enemmän rutiinilla silloin, kun hälytyksiä oli enemmän. Ensivasteiden määrä (kaksi paloasemaa) on ollut 56 (2011), 70 (2012), 69 (2013), 24 (2014), 20 (2015). Varallaolovahvuus virka-ajan ulkopuolella on 1+1; eli minimissään ev-tehtävälle ei lähde kuin kaksi miestä. Lapin SHP:ssä ensihoitaja/kenttäjohtaja saa hälyttää tarvearvion mukaisesti. Ensivaste tehtävien määrään vaikuttaa käytännössä hälytysohjeet. Lääkehoito-ohje on yhtenäistynyt, ja sairaanhoitopiiri on ruvennut tarjoamaan vuosittain kertaavaa koulutusta. – Toiminnallisesti ei ole tullut muutosta ensivasteeseen. Aiemmasta noin sadasta se on lähes puolittunut noin 50:een. Halikon VPK, Aleksi Peurala – Uuden hälytysohjeen myötä hälytysmäärä on pudonnut yli 60 % aikaisemmasta. Varsinais-Suomessa pudotus selvä Ensihoitopäällikkö Markku Rajamäki Ensivastetoiminnassa on mukana 25 sopimuksellista palokuntaa. 30 PALOKUNTALAINEN • 72 Länsi-Pohjan SHP:ssä ensivaste lähtee kenttäjohtajan pyynnöstä, joskus hätäkeskus hälyttänyt suoraankin, jos ambulanssityhjiöitä. Pääsääntöisesti palokunnat käyttävät miehistönkuljetusautoa tai sammutusyksikköä. Ensivaste-yt-ryhmä koostuu pelastuslaitoksen ja ensivastetta tuottavien palokuntien alueellisista edustajista. Ryhmän tehtävänä on linjata hoitotoimintaan, hälytysohjeisiin ja hoitovälineisiin liittyviä asioita. Ryhmän tehtävänä on kehittää ja yhdenmukaistaa alueellista ev-toimintaa. Sairaanhoitopiiri edellyttää kaikilta uusilta ev-toimijoilta uuden SPEK:in suunnitteleman ensivastekurssin suorittamista. Ensivasteet vähenivät huomattavasti 2013 jälkeen. Kittilän ja Sirkan ensivasteryhmissä on kummassakin kymmenkunta aktiivista jäsentä. Kenttäjohtajat tekevät tarvittaessa valmiussiirtoja ja muita järjestelyitä tyhjiöiden välttämiseksi. Lähin ensihoitoyksikkö on Kinnulassa, jonne on matkaa n. Kokonaisvahvuus meillä on noin 20 sivutoimista. Jonkin verran myös entisiä hälytysalueen. Keski-Suomessa selvää laskua Koulutusmestari Reijo Hirvi Hälytysmäärät ovat ensivasteessa vähentyneet selvästi aiemmasta, koska tänään lähdetään pääasiassa vain A-tehtäviin. Ev-toiminta on alkanut meillä 2009. Näissä tapahtuvat muutokset näkyvät välittömästi tilastoissa. Ensivastetoimintaa ohjaa Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen sekä sairaanhoitopiirin henkilöistä koostuva ohjausryhmä. Suurin tekijä varmaan on ensihoitoyksiköiden valmiuksien osalta tapahtunut muutos järjestelmälliseen toimintaan. Rovaniemen keskustassa on tiettyjä kriittisiä kohteita, mihin ensivaste hälytetään aina tiettyihin A-tehtäviin. Palokunnat saavat itse päättää millaisella ajoneuvolla ensivastetta tuottavat. Käytännön toiminta on kuten aiemminkin, nykyisin enää harvoin eh-yksikköä joutuu odottamaan pitkään. Pakolliset vuositestaukset ovat ennallaan. Palokuntia alueella on yhteensä 73. Niitä käytämme konsultoituamme ambulanssihenkilökunnan kanssa
Kaikilla ensivasteeseen osallistuneilla on takanaan suoritettu ja hyväksytty ensivastekurssi. Nyt lähimmän yksikön periaate voi toteutua jonkin verran paremmin kuin ennen. Pelastuspuolella kokonaisvahvuus on noin 40 jakautuen kolmelle eri asemalle. Tällä hetkellä määrä on vakiintunut tietylle tasolle. Toisin kuin muu Kainuu, Vaala kuuluu Pohjois-Pohjanmaan SHP:iin. Jos on korjattavaa, niin korjataan. 72 • PALOKUNTALAINEN 31 rajoja on poistunut. Vuolijoen kunnan VPK, Sari Ahlström Vuoden 2013 jälkeen ensivastehälytykset ovat lisääntyneet, mutta käytännön toimintaan tämä ei ole juuri vaikuttanut. Toiminnassa meillä on noin 30 henkilöä jakautuneena kahdelle asemalle (25 ja 5). Kerran vuodessa SHP (ensihoitokeskus) keskustellaan kuluneen vuoden tapahtumista. Hälytysohjeissa on ennakkoon päätetty, että ensivastetehtäviin mennään sammutusautolla. Hälytysryhmä on käytännössä sama kuin hälytysosaston vahvuus (13 henkilöä). Ensivastetoiminnassa on mukana muutamia henkilöitä, jotka eivät osallistu pelastustoimintaan. Myös muita yhteisharjoituksia järjestetään ensihoidon kanssa, esimerkiksi tieliikennepelastaminen ja maastopelastaminen.. – Vuolijoen hälytysosaston ensivastetoiminta on ollut todella hyvällä mallilla viime vuosien ajan. Koulutus on pysynyt samana. Vuosien 2011–2015 ensivastehälytykset ovat seuraavat: 41 (2011), 31 (2012), 34 (2013), 34 (2014), 38 (2015) Ensihoidon päivystystilat sijaitsevat paloaseman yhteydessä, ambulanssi sijaitsee paloaseman kalustohallissa. Joko hän tai Vuolijoen ensihoitajat pitävät harjoituksia useasti vuodessa. Vain Vaalan toimipisteessä on ensivasteiden osalta lievää nousua. Ensivasteharjoitukset ovat todella hyviä, koska ev-harjoituksista vastaa yksikönjohtajamme, joka toimii ensihoidon kenttäjohtajana. Kainuussa tehtävämäärä vakiintunut Pelastuspäällikkö Hannu Mylly Pääsääntöisesti ensivasteiden määrä on pienentynyt, verrattuna aikaisempaan. Kahdeksassa kunnassa (toimipisteessä) on ensivastetoimintaa, yhdessä ei ole sopimusta
B-tehtävä Hälytetään nopeimmin kohteen saavuttava ja tarkoituksenmukaisin ambulanssi. Sen jälkeen yksiköiden lisähälyttämisestä ja peruuttamisesta päättää kenttäjohtaja. Tehtävälle hälytetty ensihoitoyksikkö voi pyytää hätäkeskusta hälyttämään ensivasteyksikön myös muilla perusteilla. Mikäli A–tehtävälle Salon, Loimaan ja Uudenkaupungin kaupunkien keskusta-alueilla on hälytettävissä kaksi ensihoitopalvelun yksikköä, ei ensivasteyksikköä pidä hälyttää automaattisesti. Raimo Jokisalo , osastonylilääkäri Ilkka Virkkunen, apulaisylilääkäri Ensihoitokeskus, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Ensihoitokeskus, TAYS ERVA Kainuun sosiaalija terveydenhuollo n kuntayhtymä HALLINNOLLIN EN OHJE 1 (1) ENSIHOITOKES KUS Laatimispvm: Laatija(t): 1.12.2012 Pohjanpaju, Marko Angerman, Jukka _____________ _____________ _____________ _____________ _____________ ______ Osoite Puhelin Pankki Y-tunnus Sähköpostioso ite PL 400 (08) 615 541/vaihde Nordea 105730-218259 1905652-2 nimi.sukunimi@ kainuu.fi 87070 KAJAANI Telefax Sampo 800012-710234 43 (08) 6155 4260 Kainuun Op 500001-222747 4 ENSIVASTEYK SIKÖIDEN HÄLYTYSOHJE Ensisijaisesti A-tehtävät hoidetaan 2 ensihoitoyksikö n toimesta. Cja D –tehtäville ensivasteyksikköä ei hälytetä ilman alueen ensihoidon kenttäjohtajan tekemää tarvearviota. Terveyskeskuksissa, sairaaloissa ja muissa hoitolaitoksissa tapahtuviin tehtäviin ensivasteyksikkö hälytetään tilannekohtaisen arvion perusteella. Tehtäviin liitetään aina kenttäjohtaja. Hälytetään tehtäväkoodeissa 700A, 702A, 711A, 713A, 714A, 741A, 744A, 752A, 791A, 200A, 031A ja 032A tukiyksiköksi toinen ambulanssi tai ensivasteyksikkö siitä riippuen, kumpi yksikkö tavoittaa kohteen nopeammin. C-tehtävä Hälytetään kohteen viimeistään 30 minuutin tavoittamisajassa saavuttava ambulanssi, joka on ensisijaisesti EteläPohjanmaan sairaanhoitopiirin oma yksikkö. Tämä ohje korvaa aiemmat ohjeet ja astuu voimaan välittömästi.. 32 PALOKUNTALAINEN • 72 MÄÄRÄYS Ensihoitokeskus 1.10.2013 1 (1) Ensihoitopalvelun yksiköiden hälyttäminen Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella Tämä määräys korvaa kaikki aikaisemmin annetut ohjeet ensihoitopalvelun hälyttämisestä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella. Kenttäjohtajalle välitetään tieto Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Atehtävistä, kenttäjohtaja päättää itse tehtävälle lähtemisestä. Hälytysohjeissa suuria eroja: Turussa 11.3.2016 Varsinais-Suo men sairaanhoitopi iri Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos Timo Iirola Ensihoidon ylilääkäri Ohje Turun hätäkeskukselle ENSIVASTEYKSIKÖIDEN HÄLYTYSOHJE Ensivasteyksikkönä käytetään nopeimmin potilaan tavoittavan yksikön kriteerillä matalamman varausasteen kuljettamassa olevaa ensihoitoyksikköä tai sopimuksellista ensivasteyksikköä. Määräys astuu voimaan välittömästi. D-tehtävä Hälytetään kohteen viimeistään kahden tunnin tavoittamisajassa saavuttava tarkoituksenmukaisin ambulanssi, joka on ensisijaisesti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin oma yksikkö, kuitenkin siten, ettei sairaanhoitopiirin alueella ensihoitovalmiutta vaaranneta. Cja D –tehtäville ensivasteyksikköä ei hälytetä ilman alueen ensihoidon kenttäjohtajan tekemää tarvearviota. Ensivasteyksikön hälytysohje Turun kenttäjohtoalueella A-tehtäville hälytetään ensivasteyksikkö, mikäli tämä tavoittaa potilaan merkittävästi nopeammin kuin hälytetty ensihoitoyksikkö. Tehtävälle hälytetty ensihoitoyksikkö voi pyytää hätäkeskusta hälyttämään ensivasteyksikön myös muilla perusteilla. A-tehtävä Hälytetään nopeimmin kohteen saavuttava ja tarkoituksenmukaisin ambulanssi. Terveyskeskuksissa tai sairaaloissa tapahtuviin tehtäviin ensivasteyksikköä ei hälytetä. Kainuun sosiaalija terveydenhuollo n kuntayhtymän alueella hälytetään ensivasteyksikk ö Kainuun pelastuslaitoks elta seuraaviin tehtäviin: A-tehtävät: 700, 702, 741 Muutoin ensivaste hälytetään ensihoidon kenttäjohtajan pyynnöstä. Monipotilastilanteissa onnettomuustyypistä riippumatta hälytetään 1 ambulanssi/potilas viiteen ambulanssiin saakka. B-tehtäville hälytetään ensivasteyksikkö, mikäli tämä tavoittaa potilaan merkittävästi nopeammin kuin hälytetty ensihoitoyksikkö. Lisäksi Vain kenttäjohtaja voi pyytää hätäkeskusta hälyttämään tai peruuttamaan yksikön/yksiköitä. B-tehtäville hälytetään ensivasteyksikkö, mikäli tämä tavoittaa potilaan merkittävästi nopeammin kuin hälytetty ensihoitoyksikkö. Ensivasteyksikön hälytysohje Salon, Loimaan ja Uudenkaupungin kenttäjohtoalueilla A-tehtäviin 700, 701, 702, 711, 713, 741, 773, 200, 031 ja 032 hälytetään aina ensivasteyksikkö. Lisäksi ensivasteyksikkö hälytetään sellaisille A-tehtäville, joissa ensivasteyksikkö tavoittaa potilaan merkittävästi nopeammin kuin hälytetty ensihoitoyksikkö
Pirkanmaan pelastuslaitos vastaa toistaiseksi toimipaikkakoulutuksesta. Pirkanmaan pelastuslaitoksella on käytössään ensivastetoiminnan osalta yhteneväinen ensivastehälytysohje koko Pirkanmaalla. Kihniössä ajetaan ensivasteet kevyellä autolla. PIRKANMAAN ENSIVASTEYKSIKÖT 2016: • Pelastusyksikkö 35 kpl • Miehistöauto /vastaava 10 kpl Kihniö toimenpidepalkkaiset: Juha Luomalahti Kihniön asemalla on ensivastehälytyksiä ollut vuodesta 2011 lähtien vuosittain 23 (2011), 22 (2012), 30 (2013), 32 (2014), 18 (2015) kappaletta. Ev-koulutuksen tuntimäärätavoite on 16 tuntia vuodessa/ev-pätevyyden omaava henkilö. Kunnassa on oma ensihoitoyksikkö. Minimi koulutus ensivastetoimintaan on SPEKin ensiapukurssin suorittaminen sekä SPEKin ensivastekurssin suorittaminen. Pirkanmaalla Pirkanmaan pelastuslaitos tuottaa sopimuspohjaista ensivastetoimintaa 43 paloasemalta 45 ensivasteyksikön voimin. Ohjeen on luonut ja ylläpitää palvelun tilaaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri. 72 • PALOKUNTALAINEN 33 Pirkanmaalla ensivastetta ajetaan 43 paloasemalta Pelastuspäällikkö Matti Isotalo Ensihoitopalveluiden järjestämisvastuun siirtyessä sairaanhoitopiirille, kuntien vastuu ja velvollisuus päättyi kuin kanan lento tuoden haasteita järjestää palvelun tilaajan (PSHP) ja palvelun tuottajan (Pirkanmaan pelastuslaitos) sopimuksessa esille tuodut yhteneväiset pelisäännöt silloiselle 42 ensivastetta tuottavalle palokunnalle ja yksikölle. Tehdaspalokuntayksiköitä 1 kpl. Kihniön ensivastetta hälytettiin aiemmin myös kauemmas naapurikuntaan asti, koska siellä ei ollut vielä ensivastetoimintaa. Ensivastetoimintaa tuottavat asemat ja yksiköt jakautuvat seuraavasti: Vakinaisen henkilöstön 24/7 asemia ja yksiköitä 14 kpl. Ensivasteryhmässä on noin 20 henkeä. Sopimuspalokunnat (VPK) ja sivutoimisten palokunnat asemia ja yksiköitä 26 kpl. Vakinaisella päivähenkilöstöllä miehitettyjä asemia on neljä, joissa virka-ajan ulkopuolella ensivastetehtäviä hoitaa sopimuspalokunta (VPK) tai sivutoiminen palokunta henkilöstöineen. Juha Luomalahti ja Raine Jokioja kuuluvat Kihniön palokunnan ensivasteryhmään.
Toiminta on Suomessa uutta, ja sillä pyritään hakemaan vaikutuksia ja säästöjä. TEKSTI JA KUVAT SASU MÄKINEN. 34 PALOKUNTALAINEN • 72 Yhden ensihoitajan yksikkö käyttöön kahdessa maakunnassa Lappeenrannassa aloitti maaliskuun alussa ympärivuorokautisesti toimiva yhden hengen ensihoitoyksikkö EEK371. Yhden hengen ensihoitoyksikössä työskentelevä ensihoitaja Erno Junnonen
Henkilöstölle on annettu turvallisuuskoulutusta, eikä yksiköllä mennä epäilyttäviin kohteisiin tai humalaisten luokse. Nenäverenvuoto, selkäkipu, virtsaumpi ja monet muut vaivat voivat vaatia päivystyksellistä hoitoa, jonka ensihoitajat voi antaa myös potilaan kotona. Projektipäällikkö Katri Länsivuori Etelä-Karjalan sosiaalija terveydenhuollon kuntayhtymästä kertoo, että yksikön toiminnassa on mukana viisi päätoimista ensihoitajaa sekä kolme varahenkilöä. – Hätäkeskukselta tehtäviä tuli 67 kappaletta. Tehtävistä 16 päättyi kuljetukseen ensihoitoyksiköllä sairaalaan. – Potilasturvallisuuden varmentamiseksi yksikössä toimiville ensihoitajille on annettu lisäkoulutusta, ja heillä on jatkuva konsultointimahdollisuus, Katri Länsivuori sanoo. 72 • PALOKUNTALAINEN 35 K yseessä ei ole perinteinen ambulanssi, vaan yhden ensihoitajan miehittämä yksikkö, joka pystyy arvioimaan potilaan hoidon tarpeen ja hoitamaan potilaan kotona monia toimenpiteitä. EKSOTE:n projektipäällikkö Katri Länsivuori sekä ensihoitopäällikkö Jan-Erik Palviainen.. Riskien vähentämiseksi yksikön suorittamat tehtävät on karsittu tiettyihin tehtävälajeihin. Kaikissa päivystystilanteissa ei ole järkevää soittaa ambulanssia tai mennä sairaalan päivystykseen odottamaan. – Meille tulee hätäkeskuksesta vain murto-osa hälytyksistä. Alueella toimii nyt käyttöön otetun yksikön lisäksi 11 ympärivuorokautisesti välittömässä lähtövalmiudessa olevaa ensihoitoyksikköä sekä kenttäjohtoyksikkö. Kotona käyvä hoitaja voi myös ottaa verikokeita ja huolehtia suonensisäisestä lääkityksestä yölläkin, jolloin potilaan ei mahdollisesti tarvitse mennä sairaalaan lainkaan. – Yksikkö soittaa aina kohteeseen ja varmistaa turvallisuuden, Palviainen sanoo. Yhteys sairaalassa toimivaan etälääkäriin on keskeistä. Myös jatkohoito voidaan suunnitella samalla siten, ettei potilaan tarvitse itse varata aikaa terveysasemalle, laboratorioon tai röntgeniin. Tarvittaessa ensihoitaja voi ohjata potilaan jatkohoitoon. Hälytysvasteissa yksikkö ei ole automaattisesti, vaan se hälytetään kenttäjohtajan harkinnan varaisesti, ensihoitopäällikkö Jan-Erik Palviainen kertoo. Kaikilla on myös sairaanhoitajan koulutus, Länsivuori kertoo. Lähes 300 tehtävää kuukaudessa Maaliskuun aikana yhden ensihoitajan yksikkö sai 273 yhteydenottoa, joka on projektipäällikkö Katri Länsivuoren mukaan tavoiteltu määrä. Tällä hetkellä yksikkö toimii ensihoidon vara-autolla, mutta käyttöön on tulossa kesän aikana uusi farmariauto. Liikkuvassa yksikössä pääosassa ovat hyvät välineet ja laitteet. Yhden hengen ensihoitoyksikössä käytetään samaa potilastietojärjestelmää kuin kaikissa Eksoten toimipisteissä, joten kaikilla ammattilaisilla on samat tiedot potilaasta yhtäaikaisesti käytettävissä. – Työturvallisuusriskit pyritään huomioimaan ohjeilla, meillä on käytössä Turvallinen kotikäyntiohjeistus, Jan-Erik Palviainen kertoo. Kolmasosa tehtävistä on tullut hätäkeskukselta, Länsivuori sanoo. Yhden hengen ensihoitoyksikön malli on otettu käyttöön myös Päijät-Hämeessä. Lääkäriin jatkuva videoyhteys Toimintaan liittyy aina myös riskejä. Lääkäriin on mahdollista saada yksiköstä myös videoyhteys, joka mahdollistaa diagnoosin, lääkityksen ja sen muuttamisen sekä monien toimenpiteiden tekemisen potilaan kotona. Yksiköllä pyritään antamaan erilainen aikaresurssi potilaalle kohteessa, Länsivuori kuvailee. – Edellytämme toiminnassa mukana olevalta henkilöstöltä hoitotason koulutuksen lisäksi monipuolista ja pidempää kokemusta. Potilas ei voi itse soittaa suoraan liikkuvaan yksikköön, vaan hälytyksen tekee hätäkeskus tai terveydenhoitoalan ammattilainen kotihoidossa tai hoivakodissa. Yksikkö toimii tiiviissä yhteistyössä kenttäjohtajan, hätäkeskuksen, kotihoidon ja palveluasumisen kanssa. – Itsenäisesti yksikkö toimii ainoastaan tietyillä D-tehtävillä, mutta se voidaan hälyttää myös yhdessä toisen yksikön kanssa lähimmän yksikön periaatteella Aja B-tehtäviin silloin kun resurssit ovat loppu. Tehtävänkuva on perinteistä ensihoitoa monipuolisempaa, kun yksikköä käytetään myös kotihoidon tukena
Jäljelle jää kolmetoista kandidaattia. KÄYTÄNNÖSSÄ PELASTUSJOHTAJIEN valinta tapahtuu Lämpökameramiehen kehittämän mallin mukaan seuraavasti. Muutenkin eri vaihtoehdot ovat erinomaisen mielenkiintoisia. Pitää mennä konsultoimaan. ALKUKARSINNASSA PUDOTETAAN kaikki ne pois, joilla sukunimen alkukirjain on N tai aiempi. 36 PALOKUNTALAINEN • 72 LÄMPÖKAMERAMIES POSTIA LÄMPÖKAMERAMIEHELLE Lähetä mielenkiintoisia viestejä osoitteeseen lampokameramies@hotmail.com LÄMPÖKAMERAMIES VALMISTAUTUU reissulle sisäministeriöön Koskisen Eskon luo. AI NIIN, valinta tulee olemaan avoin ja poliittinen. Mahtaako meidän pojista olla edes hakijoiksi?. Kun musiikki katkeaa yllättäen, jokaisen osallistujan on yritettävä ehtiä istumaan jollekin vapaana olevista tuoleista. Jos Lämpökameramiehestä asia riippuu: Viisi Jerusalemin suutaria valitaan kansainvälisellä kilpailulla Tuolileikissä osallistujat asettelevat tuoleja rinkiin – tai muuhun tilaan sopivaan, mieluiten symmetriseen muotoon – siten, että muodostelman ulkopuolella seisova voi istua tuoleille. Lämpökameramiehen ratkaisu valintaan on tuolileikki, josta kaiken tarpeellisen ja tarpeettoman tiedon lähde Wikipedia kertoo seuraavaa: TUOLILEIKKI ELI Jerusalemin suutari on ympäri maailmaa laajalti tunnettu, usein lasten keskuudessa suosittu leikki ja samalla leikkimielinen kilpailu. Semifinaaliin hyväksytään vain henkilöt, joiden sukunimi alkaa eri kirjaimella, joten kolme sai lähteä. Jos Vänskä ja Wecksten molemmat istuvat tuolille, toisen pitää lähteä jonnekin kauas virkaa hoitamaan. Leikkiä jatketaan, kunnes jäljellä on enää kaksi pelaajaa ja yksi tuoli, jolloin voittajaksi selviää se, joka musiikin lakatessa ehtii istumaan viimeiselle tuolille. Tuoleja tulee olla koko ajan yksi vähemmän kuin leikkiin osallistuvia. Loppukilpailuun laitetaan viisi tuolia ja rinkiä kiertämään seuraavat herrat: Ojanen, Parviainen, Sainio, Tarvainen, Vänskä ja Wecksten. Jos taas esimerkiksi Sainio istuu Ojasen syliin, on Länsirannikon pelastuslaitoksella kaksi pelastusjohtajaa. Viime viikolla saapui nimittäin kutsu. Pitää esittää Eskolle se paras tapa valita viisi pelastusjohtajaa. Koska tuoleja on aina yksi osallistujia vähemmän, yksi heistä jää aina ilman istumapaikkaa, ja tämä osallistuja putoaa pelistä pois. Leikkiin osallistuvat asettuvat seisomaan tuolien ympärille ja kun taustalta alkaa kuulua musiikkia, he alkavat kiertää tuoleista tehtyä muodostelmaa musiikin tahdissa. Kyse on tulevan viiden laitoksen johtajan valinnasta. Näistä ravistetaan pois kaikki peellä alkavat paitsi yksi. Lämpökameramies aikoo ehdottaa Koskiselle, että kisa viidestä Jerusalemin suutarista saataisiin mahdollisimman pian käyntiin. Joka kierroksella muodostelmasta poistetaan myös yksi tuoli, jotta niitä olisi aina yksi osallistujia vähemmän
Palokuntien laaduntarkkailu (koulutustarkastusmenettely) on luotu hyvässä yhteistyössä palokuntien kanssa. Laitoksen perusfilosofian mukaan yksittäisen palokunnan ei tarvitse kerätä senttiäkään varoja sopimuksen mukaisen perustoimintansa rahoittamiseen. Palokuntayhdistyksen tulee poistaa käytöstä myös mahdollinen omistamansa sammutustai säiliöauto tiettyyn ajankohtaan mennessä. Jos palokunta haluaa pelastuslaitoksen omistaman auton, sen tulee myydä omansa tai rekisteröidä se muuksi kuin pelastusautoksi. Tämä kummeksuttaa palokuntia, koska pelastuslaitoksella on kuitenkin miehistöauto, jonka hankintaa ja Palosuojelurahaston avustusanomusta on vahvistamattomien tietojen mukaan perusteltu juuri sen käytöllä sopimuspalokuntien nuoriso-osastojen toimintaan. Ajoneuvoasiassa on edelleen muutama palokunta, joka ei halua alistua pelastuslaitoksen sanelupolitiikkaan. Muun muassa omat autot poistettava käytöstä Länsi-Uudenmaan sopimuspalokuntia ajetaan tiukkaan muottiin Palokuntayhdistyksellä voi olla vain yksi miehistöauto. Pelastuslaitoksen johto perustelee toimintapolitiikkaansa palvelutasopäätöksellä ja tulkinnallaan pelastuslaista. Siis pulinat pois. Palokuntalainen-lehti julkaisee kesäkuussa artikkelin, jossa kuullaan palokuntien edustajia, pelastuslaitoksen johtoa ja luottamusmiehiä. Laitos varustaa (kylläkin oman näkemyksensä mukaan) palokunnan kalustolla ja varusteilla. Johto ei kuitenkaan ymmärrä, mistä suomalainen vapaaehtoinen palokunta saa elinvoimansa. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos on voinut sanella yksipuolisesti sopimuspalokuntiensa ehdot, koska palokuntayhdistysten edunvalvonta on sirpaloitunut tai sitä ei ole ollut. Palokunnat hyväksyneet hiljaisesti laitoksen sanelun Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen muista laitoksista poikkeava toimintapolitiikka sopimuspalokuntien suhteen on hiljalleen tullut julki, vaikka se juontaa juurensa jo noin kahdeksan vuoden taakse. KOMMENTTI: JOS LUPin toimintafilosofia tulisi valtakunnalliseksi, rapauttaisi se palokuntayhdistysten toiminnan valtaosassa maata. TEKSTI PEKKA KOIVUNEN. On myös esitetty arveluja, että laitoksen ja erityisesti sen eräiden viranhaltijoiden suhtautuminen sopimuspalokuntiin kumpuaa vielä kauempaa – jo Espoon palolaitoksen ajoilta. Ja se ei ole muotti, johon jokainen palokunta tungetaan enemmän tai vähemmän pakolla. Niin paljon filosofia poikkeaa Suomen vapaaehtoispalokuntakentän kohtelusta muualla. Ei niin pahaa, jottei … LUPissa monet asiat ovat sopimuspalokuntien kannalta myös hyvällä mallilla. LUPin johto tulkitsee pelastuslakia tiukasti ja puhuu monopolistaan pelastustoiminnassa: ”Noudatamme vain pelastuslakia.”. 72 • PALOKUNTALAINEN 37 Jos Lämpökameramiehestä asia riippuu: Viisi Jerusalemin suutaria valitaan kansainvälisellä kilpailulla J os palokunta tarvitsee jostain syystä toista miehistönkuljetusautoa, pelastuslaitos kehottaa palokuntaa kääntymään ensisijaisesti naapuripalokuntien puoleen ja lainaamaan auton
Pelastuslaitos ei voi päättää kuka on palokuntayhdistyksen jäsen tai kuka ei. Jos on kuitenkin syytä epäillä, että hän ei ehkä pysy kaidalla tiellä, on arvioita tilanne huolellisesti. Selvitysmenettelyt kohdistuvat henkilöihin ja yrityksiin, jotka pääsevät turvallisuuden kannalta kriittisiin tietoihin tai tehtäviin ja joissa edellytetään erityistä luotettavuutta tehtävien hoidossa. Palokunnissa ovet levällään Harva läpivalaistaan liittyessään palokuntaan Sopimuspalokuntalaisen hälytyskelpoisuuden arvioinnissa kriteereinä ovat yleensä ikä (Palokuntalainen nro 69), terveydentila (70) ja kunto (71). Sen sijaan nuorisotoimintaan osallistuvan aikuisen kouluttajan tausta selvitetään jo melkein poikkeuksetta. TEKSTI PEKKA KOIVUNEN KUVA DEPOSITPHOTO. 38 PALOKUNTALAINEN • 72 SOPIMUSPALOKUNTALAISEN HÄLYTYSKELPOISUUS • OSA 4: NUHTEETTOMUUS Yhdistyksen jäsenyys Yhdistyksen hallituksella (joissakin tapauksessa jäsenistön kokouksella) on hyvin pitkälle viety oikeus päättää, keitä se hyväksyy yhdistyksen jäseniksi. Sen sijaan se voi vaikuttaa, ketkä voivat osallistua hälytystoimintaan. Hälytysosaston jäsenyys / kelpoisuus Hälytysosastoon kuuluminen on monimutkaisempi juttu. Turvallisuusselvitys perustuu ensisijaisesti asianomaisten aikaisempaa toimintaa ja olosuhteita koskeviin tietoihin. Kyseessä on luottamusasia, johon ei ole patenttiratkaisua. Hälytysosaston jäsenyydestä ei siis voi päättää mielivaltaisesti. Pelastuslaitoksissa ja palokunnissa nuhteettomuuden selvittäminen ja sen arviointi vaihtelee suuresti. MITÄ TURVALLISUUSSELVITYKSESSÄ SELVITETÄÄN. Kaikkia jäseniä tulee kuitenkin kohdella tasavertaisesti. Lainsäädäntöön ja valtakunnalliseen ohjeistukseen perustuvat kriteerit ovat tietysti kaiken pohjana, mutta palokuntasopimuksen kautta pelastuslaitos voi osaltaan määritellä hälytyskelpoisuudesta. Palokuntaan valitsematta jättämisestä ei voi valittaa, vaan yhdistyksen toimivaltaisen elimen sana on laki. Nuhteettomuus on suhteellinen asia Se, miten nuhteettoman hälytystoimintaan osallistuvan tulisi olla, on kuin veteen piirretty viiva. Luottamus kaiken a ja o Jos palokuntalainen on ajautunut rikkeiden ja rikosten tielle – ja kärsinyt tuomion, hän on periaatteessa kelpoinen tehtävään. Hälytysosaston kirjallinen toimintaohje tai –sääntö on erinomainen työkalu ongelmien välttämiseksi. Hyvin harvoin hälytysosastoon pyrkivän taustoja tarkistetaan. Henkilöturvallisuusselvityksissä merkittävässä asemassa on rikostaustan selvittäminen, josta tietoja hankitaan erityisesti viranomaisten pitämistä henkilörekistereistä. Käytännöt vaihtelevat merkittävästi eri palokunnissa. Nuhteettomuuden selvittämistä säädetään lailla Seuraavassa esitellään Turvallisuusselvityslaki, joka tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015. Yhdistyksen osastoon kuulumisen kriteerit voi yhdistys itse määritellä. Selvästi laaditut ja yhdistyksen jäsenistön hyväksymät toimintaohjeet ja –säännöt takaavat toiminnalle yhtenäisen pohjan, jota tietysti erilaiset tulkinnat voivat murentaa. Laki antaa kehykset ja pelisäännöt henkilön ja yhteisön taustojen selvittämiselle. HENKILÖTURVALLISUUSSELVITYS Turvallisuusselvitysten avulla selvitetään joko luonnollisten henkilöiden (henkilöturvallisuusselvitys) tai yritysten (yritysturvallisuusselvitys) taustoja näiden luotettavuuden varmistamiseksi. Myös pelastushenkilöstö voi tietyissä tapauksissa joutua selvityksen kohteeksi
taloudellisia etuja tarjoamalla tai kiristystoimin vaikuttaa selvityksen kohteen käyttäytymiseen. Henkilöturvallisuusselvityksiä tekevät suojelupoliisi ja pääesikunta sekä poliisihallituksen määräämät yksiköt. Korkeimpiin tietoturvallisuusluokkiin kuuluvien tietojen käsittelyyn osallistuvista laadittavissa laajoissa turvallisuusselvityksissä selvitetään myös henkilön taloudellista tilannetta. Henkilöturvallisuusselvityksen piiriin suoraan lain nojalla kuuluvia tehtäviä ovat sellaiset valtionhallinnon tehtävät, joissa henkilö työtehtävissään käsittelee salassa pidettäviä ja tietoturvallisuusluokiteltuja tietoja samoin kuin esim. Pääesikunta laatii henkilöturvallisuusselvitykset puolustusvoimien toimintaan liittyvistä henkilöistä ja suojelupoliisi perusmuotoiset ja laajat henkilöturvallisuusselvitykset muissa asioissa. MENETTELYN PIIRIIN KUULUVAT TEHTÄVÄT Laissa määritellään tehtävät, joita hoitavista henkilöturvallisuusselvitys voidaan tehdä. HENKILÖTURVALLISUUSSELVITYKSEN TIETOLÄHTEET Henkilöturvallisuusselvitysmenettelyssä selvitetään henkilön rikostaustaa viranomaisten henkilörekisterien avulla. Mikäli tällainen tulee eteen, löytyy palokuntayhdistyksestä yleensä useita hälytysosaston toimintaa tukevia tehtäviä.. Sääntelyn tarkoituksena on varmistaa, ettei selvityksen kohde ole sellaisessa tilanteessa, jossa on vaara esim. Laissa on lisäksi annettu suojelupoliisille oikeus päätöksellään hyväksyä yrityksen muitakin kuin laissa yksityiskohtaisemmin lueteltuja tehtäviä turvallisuusselvitysmenettelyn piiriin yrityksen laissa määriteltyjen etujen vuoksi. Turvallisuusselvitykset ja niiden perusteella annetut todistukset olisivat pääsäännön mukaan voimassa viisi vuotta. Kokonaan poissulkevia kriteereitä on vähän. LÄHDE : WWW.OIKEUSMINISTERIO.FI/MATERIAL/.../ TURVALLISUUSSELVITYSLAIN_ESITTELY.PDF KELPOISUUSSARJAN LOPPUSANAT: PALOKUNTALAISEN IKÄ, terveys, kunto, nuhteettomuus ja muu soveltuvuus sopimuspalokunnan hälytystehtäviin muodostavat kokonaisuuden. Jokaisen hälytystehtäviin pyrkivän henkilön arviointi on tehtävä huolellisesti ja lopputuloksena tulee olla – mikäli eri osa-alueissa on kelpoisuusongelmia – henkilön kanssa sovittavat toiminnot, joihin hän voi hälytystehtävissä osallistua. 72 • PALOKUNTALAINEN 39 Henkilöturvallisuusselvityksiä on kolme eri tasoa, jotka poikkeavat toisistaan käytettävien tietolähteiden laajuuden suhteen (suppea, perusmuotoinen ja laaja henkilöturvallisuusselvitys). Myös kohteen läheisten taustoja voidaan selvittää laatimalla heistä turvallisuusselvitys. Suojelupoliisi pitää turvallisuusselvitysrekisteriä, jonka on tarkoitus tulla käyttöön vuoden 2016 aikana. Turvallisuusselvityksen yhteydessä voidaan tarvittaessa haastatella selvityksen kohdetta, mikä lisää menettelyn vuorovaikutteisuutta sekä antaa toimivaltaiselle viranomaiselle paremmat mahdollisuudet arvioida käytettävissään olevien tietojen merkitystä selvityksen lopputuloksen kannalta. Perusmuotoisia henkilöturvallisuusselvityksiä tehtäessä voidaan käyttää myös suojelupoliisin toiminnalliseen tietojärjestelmään sisältyviä tietoja samoin kuin tietyin edellytyksin poliisin epäiltyjen rekisteriin sisältyviä tietoja henkilön kuulumisesta järjestäytyneeseen rikollisryhmään, pääesikunnan turvallisuustietorekisteriin talletettuja tietoja sekä ulosottorekisteriin ja luottotietorekisteriin talletettuja tietoja. Näitä ovat mm. rikosrekisteri, sakkorekisteri, oikeushallinnon valtakunnallinen tietojärjestelmä (syyttäjällä tai tuomioistuimessa vireillä olevat ja ratkaistut asiat), poliisihallinnon rekisterit (poliisiasiain tietojärjestelmä, hallintoasiain tietojärjestelmä) sekä pääesikunnan pitämä sotilasoikeudenhoidon tietojärjestelmä. kriittisen infrastruktuurin avaintehtävät riippumatta siitä, onko kysymys viranomaisten tai yksityisen yrityksen tehtäviin hakeutuvista
Mainitaan myös päivälähtöproblematiikka ja siihen kytkyksissä oleva työssäkäyntialueiden laajuus. Lopuksi TEKSTI SILVIO HJELT 40 PALOKUNTALAINEN • 72. Ansiokkaasti kuvataan pelastuslaitosten vakinaisen henkilöstön ajankäyttöä ja sen tehostamismahdollisuuksia. Muualla asia nähtäisiin selvänä mahdollisuutena. siten, että henkilöstö vuosittain valitsee omat johtajansa. Tutkielma yksinomaan analysoi ammattipalokuntien tuotosrakennetta, jättäen sopimuspalokuntien tuotos huomiotta. Puhutaan aksioomana sopimuspalokuntien henkilöstöpulasta, koska nuoret harrastavat muutakin. Tutkielma kuvaa sopimuspalokuntatoimintaakin, mutta lähinnä ongelmaja kustannustekijänä. Kaikkia vaaroja ei ole vielä pystytty lainsäädännöllisin keinoin poistamaan. Kuten on sopimuspalokuntajärjestelmän osuuden unohtaminen pelastustoimen tuotoksesta. Jos esim. Pelastustoimen johtamiskulttuurissa näköjään ei. Uusavuttomuus on tuonut niitä lisää. Tarkastelu, johon myös mahtuu joitakin näkemyksiä sopimuspalokuntajärjestelmän ongelmista. Kumppanuusverkosto on 31.1.2016 tuottanut dokumentin ”Pelastustoimen tuotos”. Kaikkia keinoja hyödyntäen. Tutkielmassa esitetään myös, että digitalisaatio saattaa vähentää pelastustoimen tarvetta, mm. Siviilissä itsestään selvää, mutta pelastuslaitoksissa näköjään uusi idea. Kaukana tulevaisuudessa on sellainen Suomen pelastustoimi, jossa kaikkeen pystyviä pelastajia on aina nurkan takana valmiina, lomallasikin. Yksi niistä on se, että sopimuspalokuntajärjestelmä on harvaan asutussa maassamme ainakin toistaiseksi ainoa realistinen tapa tuottaa pelastustoimen palveluita jokseenkin kaikkialla ja jokseenkin riittävästi. Todella kummallista! On vielä pitkä matka ihannemaailmaan, missä onnettomuuksia ei tapahdu, ja jos tapahtuukin, niin korkealle koulutettu auttaja on välittömästi paikalla. työntekijä tai -ryhmä työskentelee työnantajan selvän tahdonilmaisun vastaisesti, on siviilinmaailmassa seurauksena ”osoitus kilometritehtaalle”. Sitä taustaa vasten on kummallista, että pelastuslaitosten kumppanuusverkosto on tuottavuustarkastelussaan ikään kuin ”unohtanut” sopimuspalokuntien olemassaolon. koska onnettomuuksia ja manuaalista työtä voidaan sen avulla vähentää. Laitoksissa ilmeisesti pääsee. Siihen saakka joudutaan tulemaan toimeen sillä mitä on. Ansiokkaasti on kuvattu miten työntekijän vaikutusmahdollisuus omiin asioihinsa nostaa motivaatiota ja tehokkuutta. Vahinkona se kuvaa osaamattomuutta, tahallisena se on anteeksiantamatonta. Sinänsä ansiokkaan tutkielman laatijoilla ei kuitenkaan ole käynyt mielessä, että näidenkin ongelmien poistamiseen voisi panostaa. VPK-yhdistyksissä asia toteutuu mm. Siitä ei tässä sen enempää. Rivien välistä kuultaa viranomaisarki, joka näyttää pahastikin etääntyneen siviilimaailmasta. Näin eri ryhmien päämäärät eivät pääse kovinkaan paljon erkanemaan toisistaan. Henkilöstötarvekin saattaa vähentyä. O n tosiasioita, joita olisi hyvä suomalaisen pelastustoimenkin tunnustaa. Olkoonpa dokumentti muuten miten hyvä tahansa, mutta otsikon ymmärtäminen väärin on ”yhdeksän pisteen virhe”. Ilmenee piirteitä, jotka siviilimaailmassa pitkälle katsottaisiin mahdottomiksi. Sopimuspalokunta osana pelastustointa, vai eikö olekaan. Paras on hyvän vihollinen Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen * (*J.K.Paasikivi) Siviilimaailman silmin… Tutkielma pohtii sitä, mitä veronmaksaja saa rahoilleen vastikkeeksi. Subjektiivisen riittävyyden määrittää kansalainen, ei viranhaltija. Tulkitaanko tämä uhaksi, jää tutkielmassa hieman epäselväksi
Kun pelastustoimi nyt perusteellisesti rukataan, olisi syytä ottaa tämäkin sektori ihan vakavasti huomioon. Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston esittelyssä kerrotaan, että ”työryhmien jäseniksi kutsutaan alan johtavia asiantuntijoita riippumatta siitä, ovatko he pelastuslaitoksen palveluksessa vai eivät”. Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto näköjään ei näe sopimuspalokuntia osana pelastustointa, jonka tuotosta tutkielma kuitenkin on analysoivinaan. On myös esitetty, että jonkun tulisi arvioida sopimuspalokuntien ”todelliset kustannukset”. Entäs jos vielä pohdittaisiin keinoja tutkielmassa mainittujen sopimuspalokuntien ongelmien ratkaisemiseksi. Ajatus on esitetty yhden ainoan kerran, Sisäministeriön ”road-show:ssa” alueellistamisen partaalla. Siitäkin se kalvo jostain syystä hävisi. Kumppanuus eroaa strategisesta kumppanuudesta lähinnä poikkeusoloihin varautumisen osalta…” Ei silloin kai ole ihme, että verkoston tutkielmastakin kuultaa tietämättömyyttä vapaaehtoissektorin toiminnasta, mahdollisuuksista, reunaehdoista ja kehitysmahdollisuuksista. Näin poliisi tekee. Asia, joka EU:n työaikadirektiivinkin valossa tulee arvioida uudelleen. Strategiselle kumppanuudelle ominaista ovat yhteiset kehittämistavoitteet ja osapuolten varautuminen ja toimintatapojen kehittäminen rauhan aikana valmiuden eri kohottamisen vaiheita, sodan aikaa ja sodan ajan toimintaa varten. Sinänsä hyvä, mutta ei mikään mullistava veto. Kumppanuusverkosto esittää kolme mallia tulevaisuuden hallitsemiseksi, joista kolmantena on toiminnan tehostaminen, mutta sopimuspalokuntia unohtaen. Neljäs voisi olla toiminnan tehostaminen sopimuspalokuntia huomioiden. Tietenkin kalusto, koulutus ja tilatkin maksavat. Ilmeisesti ei uskalleta esittää, että muuallakin kuin syrjäseuduilla voitaisiin pelastustoimen yleistä tehokkuutta lisätä hyödyntämällä sopimuspalokuntia erityisesti silloin, kun niiden valmius on parhaimmillaan, eli öisin ja viikonloppuisin. Työnjako, kuuma perunako. Häiritsevä muinaisjäännekö. Sellaista ei ole edes yritetty harkita. Silti tuottavuusanalyysistä ”unohdetaan” operatiivisen toiminnan kaikkein kustannustehokkain osa, joka tuottaa vajaa puolet kyseisen toiminnan palveluista! Toki, muistetaan mainita, että vapaaehtoisilla on henkilökohtaista ulkopuolista osaamista ja kalustoakin, jota ei ole tunnustettu pelastustoimen käyttöön. Tutkielma ei ota kantaa päätoimisten ja sopimuspalokuntien väliseen työnjakoon. Miten jos senkin tunnustaisi. Suomen Sopimuspalokuntien Liittoa on pidetty visusti ulkopuolella. Hajasijoitettu asemaverkosto maksaisi toisellakin tavalla toteutettuna vähintään yhtä paljon. Mitä se varallaoleminen oikeasti on, ja mitä siitä pitää maksaa. Mutta ei myöskään katsota osaksi pelastuslaitoksia. Johtamisosiossa esitetään, että perustehtävä on operatiivinen toiminta, ja niin moni muukin asian mieltää. Sen lähtökohtana on sopimukseen perustuva luja, kestävä ja pitkäaikainen yhteistyösuhde, joka jatkuu myös poikkeusoloissa. Vastaavasti ammattiväkeä voisi muuna aikana hajasijoittaa kulloinkin lähemmäksi todennäköisiä riskejä. 72 • PALOKUNTALAINEN 41 ehdotetaan, että vakinaisen henkilöstön työaikaa voisi käyttää myös sopimuspalokuntien kouluttamiseen. Pisimmillään on päästy ehdottamaan, että päätoimisia voisi työllistää sopimuspalokuntalasia kouluttamalla. Vasta sen jälkeen saadaan keskustelu sopimuspalokuntien roolista oikeasti raiteilleen.. Ei yritetäkään pohtia sopimuspalokuntien mahdollisten ongelmien aktiivista poistamista. Tehokkuus on suhteellinen asia, mutta puhutaanko tehokkuusvertailussa kerroista vai kertaluokista, se olisi hyvä edes jollain tarkkuudella arvioida. Muuta sopimuspalokunnista ei tutkielmassa sitten mainitakaan. Ai niin, yksi asia vielä pohditaan, ja se on ”ylivahvojen” sopimuspalokuntayksiköiden karsimista hälytysjärjestelmää kehittämällä. Voisi herätellä uudestaan. Toisaalta, nimenomaan valmius on se hyve, josta yhteiskunta ensisijaisesti maksaa. Olisi siis syytä ottaa tarkempaan syyniin. Ihan oikeasti, vähäisten resurssienkin kera. PUOLUSTUSHALLINTO: ”Strateginen kumppanuus on puolustusvoimien ja yksityisen sektorin palvelun tuottajan välisen yhteistyön syvällisin muoto. Toki täsmätieto on hajallaan ja skaala on laaja: toisessa ääripäässä palkkakustannuksia ei synny yhtään, toisessa taas maksetaan jonkinlaista käypähköä korvausta oikeasti tehdystä työstä, ja ehkä varallaolostakin jotain. Oma vakinainen väki töihin, ja siinä kaikki. Kenen ego kärsisi siitä. Sopimuspalokuntia ilmeisesti ei katsotakaan pelastuslaitosten kumppaneiksi. Vaikkapa hiipuvien tai ongelmien kanssa kamppailevien sopimuspalokuntien tukemista pelastuslaitoksen suunnasta. Pelastustoimen kokonaistuottavuuden arviointi edellyttää, että arvioidaan myös sopimuspalokuntien tuottavuutta. Käytännön sopimuspalokuntatoimintaa parhaiten tuntevia tahoja ei kuitenkaan ole kutsuttu talkoisiin. Sopimuspalokuntien tuottavuus Tutkielmassa todetaan valmiuteen liittyvän tuottavuuden mittauksen vaikeus. Siitä voi olla samaa mieltä. Muu järjestely taas hukkaa toimintavalmiuden. Aitoa kumppanuutta vai jotain muuta. Toistaiseksi tuotoskeskustelu käydään olettamuksien pohjalta, jolloin sopimuspalokuntien rooli on helppo unohtaa. Ei taida laatijoilla olla juurikaan kuvaa palokuntalaisten sielunelämästä, eikä pelastustoimen vapaaehtoissektorista muutenkaan. Mitä ne sitten ovat
42 PALOKUNTALAINEN • 72 TEKSTI SASU MÄKINEN KUVAT SASU MÄKINEN JA TEEMU HONKASALO Uusi näkökulma Ilma-aluksia on markkinoitu pelastuslaitoksille, mutta niiden käyttö on edelleen vähäistä.” tilannekuvaan
Miehittämättömälle kuvauskopterille ei aiemmin ole nähty tarvetta viranomaistoiminnassa. 72 • PALOKUNTALAINEN 43 K uvauskopteri näytti käyttökelpoisuutensa vaarallisessa pelastustehtävässä Laukaan Vihtavuoressa kesällä 2013. Räjähdysainetehtaan jätekontin aiheuttamaa suuronnettomuusuhkatilannetta tarkkailtiin satojen metrien päästä kuvauskopterin avulla. Laitteita on ollut tutustumiskäytössä, ja esimerkiksi Pirkanmaan pelastuslaitos hankki käyttöönsä kaksi radio-ohjattavaa helikopteria. Mukanaan lennokit kantavat kameroita. Myös Puolustusvoimat saivat käyttöönsä israelilaisvalmisteisia aseistamattomia Orbiter-lennokkeja. Vihtavuoren onnettomuuden käyttökokemusten perusteella ilma-aluksia on markkinoitu pelastuslaitoksille, mutta niiden käyttö on edelleen vähäistä. Pelastuslaitoksilla ei toistaiseksi ole Suomessa aktiivisessa käytössä omia miehittämättömiä ilma-aluksia. Miehittämättömät ilma-alukset on mahdollista varustaa perinteisen kuvauskaluston sijaan esimerkiksi lämpökameralla. Tilanne on muuttumassa tekniikan kehittymisen myötä. Käyttökokemuksia aluksista on hankalaa saada ennen laitteiston käyttöä riittävän todellisessa käyttöympäristössä. Rajavartiolaitos suunnittelee aloittavansa rajavalvonnan miehittämättömällä ilma-aluksella. Aloituskynnys hankkia miehittämätöntä lentokalustoa on suuri, sillä laitteistovaatimuksia ei tunneta riittävän hyvin. tilannekuvaan. Niiden siipien kärkiväli on noin kolme metriä. Laitetta kokeillaan pääsääntöisesti itärajalla ja rannikolla
Tuisku-Tuulia Leinonen, 29, Tampereen VPK TEKSTI PEKKA KOIVUNEN KUVAT LASSE MOISIO Elinsiirtopalokuntalainen tähtää pitkälle. Leikkauksen jälkeen hän päätti panostaa vakavasti kilpaurheiluun. Leinosen Porvoon Hamarissa vuonna 2006 alkanut vpk-ura on jatkunut urheilun ohessa jo kahdeksan vuotta. 44 PALOKUNTALAINEN • 72 Tamperelainen TAYS:issa työskentelevä sairaanhoitaja Tuisku-Tuulia Leinonen sai uuden munuaisen syyskuussa 2014
72 • PALOKUNTALAINEN 45 Elinsiirtopalokuntalainen tähtää pitkälle
Valitsin lajiksi pikajuoksun. Juoksussa valmentajana on entinen pika-aituri Tuija Helander ja kuulassa entinen SM-tason kuulantyöntäjä Teijo Hietanen. – Kiinnostuin asiasta ja liityin lähellä olevaan palokuntaan ja sillä tiellä ollaan edelleen. – Kävin sammutustyön-, pelastustyön-, vaarallisten aineidenja palokuntien ensiapukurssit, joten kelpoisuus hälytystehtäviin on, kertoo Tuisku-Tuulia. Kuluvan vuoden alusta alkaen Tuisku-Tuuli on treenannut monipuolisesti valmentajien ohjauksessa. Terveysmurheita vaikka muille jakaa Leinosella on ollut toistuvasti vastoinkäymisiä terveyden kanssa. Kuulatekniikkaa harjoittelen myös kahdesti viikossa ja lisäksi pitää treenata koordinaatioita, juoksutekniikkaa, liikkuvuutta, keskivartaloa, peruskestävyyttä, räjähtävyyttä ja lajivoimaa. Haaveenani on joskus läpäistä savusukellustestit, vaikka ei kurssille pääsisikään. Työkaverit innostivat palokuntaan 2000-luvun puolivälissä Leinonen toimi palovartijana Neste Oilin jalostamolla, jossa monet työkaverit olivat palokuntalaisia. 46 PALOKUNTALAINEN • 72 T ampereen VPK:aan Tuisku-Tuulia liittyi 2008. Tuisku-Tuulian vuodet Tampereen VPK:ssa ovat sisältäneet niin erilaisia keikkoja, päivystyksiä kuin turvallisuustapahtumiakin. Kahdessa vuodessa hän suoritti neljä kurssia. Olin Hamarin VPK:ssa vuoden, mutta en päässyt siellä sammutustyökurssille. Erityisesti flunssat ovat vaivanneet häntä elinsiirron jälkeen, koska lääkkeet heikentävät vastustuskykyä. Saman vuoden toukokuussa oli seuraava valmennusleiri. Hyljinnänestolääkkeet hidastavat palautumista ja kehitystä ja laskevat myös suorituskykyä. – Tammikuussa 2015 menin ensimmäiselle elinsiirron saaneiden valmennusleirille ja sain ensikosketuksen yleisurheiluun. – Lisäksi juoksutreenejä on haitannut paha penikkatauti ja viime aikoina univaikeudet ovat verottaneet voimia eivätkä treenit ole kulkeneet ihan niin hyvin kuin olisi toivonut. – Vpk on ollut kantava voima vaikeina aikoina, joita minulla on ollut perussairauteni APECED-oireyhtymän vuoksi. Kuntosalilla käyn kahdesti viikossa. Uusi munuainen – uusi vaihe elämässä Kuntosali oli Tuisku-Tuulian pääsääntöinen liikuntamuoto 10 vuotta. Haaveenani on joskus läpäistä savusukellustestit, vaikka ei kurssille pääsisikään.”. – Nyt treenaan 8–10 tuntia viikossa. Siellä valitsin toiseksi lajiksi kuulantyönnön. Myös lenkkeily ja pyöräily kuuluivat aktiivisen nuoren naisen ohjelmaan. Sitten muutin miehen perässä Tampereelle ja vuoden mietiskelyn jälkeen uskaltauduin liittymään palokuntaan
Kesän tavoite on 100 m alle 15s ja 4kg kuula 7,5m. Tuloksiin olen tyytyväinen siitä huolimatta, että kuulaa ehdin treenata vain alle kuukauden ja juoksua kaksi kuukautta. APECED kuuluu suomalaiseen tautiperintöön. APECED tunnetaan myös nimellä tyypin I autoimmuunipolyendokrinopatia. Tauti periytyy autosomissa peittyvästi. BLOGSPOT.FI AIHEESTA FACEBOOKISSA: WWW.FACEBOOK.COM/ELINSIIRTOURHEILIJATUISKUTUULIA. – Osallistuin tammikuussa elinsiirron saaneiden SM-kisoihin. Neljän kilon kuula lensi 6,61m ja 60 metriä meni aikaan 11,07 s. APECED-TAUDIN OIREINA esiintyy jo lapsuudessa alkavia useita elinspesifisiä autoimmuunitauteja. 72 • PALOKUNTALAINEN 47 INFO APECED-OIREYHTYMÄ ELI autoimmuunipolyendokrinopatia-kandidiaasi-ektodermidystrofia on harvinainen perinnöllinen sairaus, joka kuuluu autoimmuunipolyendokrinopatiaoireyhtymien ryhmään. VIRALLINEN VALMENNUSRAHASTO, JONKA KAUTTA SPONSOROINTI TAPAHTUU: WWW.SPORT.FI/URHEILUSEURA/ PALVELUT/VALMENNUSRAHASTO Pitääkseen itsensä mahdollisimman hyvässä kunnossa Tuisku-Tuulia on tarkka ruokavaliostaan, johon kuuluu paljon hedelmiä ja kasviksia, kaksi lämmintä ateriaa päivässä ja riittävästi proteiinia ja hiilareita. Meidän kisoissa noilla voi jo päästä mitaleihin kiinni, päättää Tuisku-Tuulia Leinonen, sammutusmies, Tampereen VPK. KISOJEN KOTISIVUT: WWW.VANTAA2016.FI TUISKU-TUULIAN BLOGI: ELINSIIRTOURHEILIJANELAMAA. Yleisiä oireita ovat suun krooninen candida -infektio, hypoparatyreoidismi, lisämunuaisen kuorikerroksen vajaatoiminta eli Addisonin tauti, hypogonadismi, krooninen atrofinen gastriitti, diabetes ja kilpirauhasen sairaudet. Vuonna 2017 on tavoitteena osallistua MM-kisoihin Malagassa. EMja MM-kisat tähtäimessä Leinosen tähtäimessä on 11.–17.7.2016 Vantaalla järjestettävät elinsiirronsaaneiden EM-kisat lajeinaan pikajuoksu ja kuulantyöntö
Pelastushenkilöstön työnkuva muuttuu merkittävästi. Jos on aivan välttämätöntä savusukeltaa, se voitaisiin tehdä robottien avulla. Myönteinen haaste koulutukselle Tulevaisuutta ja myös nykyaikaa on se, että ihmisten osaamista ja älyä tarvitaan paljon enemmän perinteisen fyysisen työn muuttuessa tekniikan avulla kevyemmäksi. Uskon, että hälytystehtävät voidaan lähitulevaisuudessa suorittaa nykyhetkeä tehokkaammin ja pienemmällä henkilöstömäärällä. Miksi uutta tekniikkaa ei oteta käyttöön, vaikka se myös mahdollistaisi paremman työturvallisuuden ja työssä jaksamisen. Liikenneonnettomuudessa me ähellämme kymmeniä kiloja painavien levittimien ja leikkureiden kanssa, kun ne voitaisiin nykytekniikalla tuoda hydraulisien varsien varassa käyttöön. Tämä muodostaa myönteisen haasteen oppilaitoksille ja koulutuksen suunnittelijoille. Pelastustoimessa ei ole tarvinnut ajatella tuottavuutta ja tehokkuutta. Seinät muurattaisiin ja tähän tarvittavat tiilet kannettaisiin muurauskohteeseen. Minun mielestäni tulevaisuudessa luovutaan testeistä kokonaan, koska työstä tulee merkittävästi kevyempää ja samalla turvallisempaa henkilöstölle. Pelastushenkilöstön työtehtävät muuttuvat kevyemmiksi, fyysisyyden asemasta tarvitaan mm. Näin voitaisiin välttää pelastushenkilöstön altistumista pienhiukkasille ja vähentää muutenkin pelastushenkilöstön työstä johtuvaa sairastumista. Onko mitään järkeä testeissä, kun raskas työ voidaan hoitaa tekniikalla. Voisimme käyttää nykyaikaisia sammutusmenetelmiä ja totuttautua ulkoa päin sammuttamiseen. Uutta tekniikkaa ei oteta käyttöön, vaikka meillä on harvaan asuttujen alueiden haaste, pelastushenkilöstön ikääntymisen aiheuttama haaste, kustannushaaste ja monia muita haasteita. 48 PALOKUNTALAINEN • 72 VILLIMIES Isto Kujala VILLIMIES JOS RAKENNUSALALLA ei olisi lähdetty nostamaan tuottavuutta ja kehittämään toimintaa tekniikan avulla, talojen tekemiseen voitaisiin käyttää edelleenkin aikaa vuosi tai jopa useampia. Sankaruus ei häviä, vaan se muodostuu lähitulevaisuudessa syvällisemmästä ja monipuolisemmasta osaamisesta, tehokkuudesta ja paremmasta tuottavuudesta.. Siitä oivallinen esimerkki on se, että vaikka tekniikka on mahdollistanut automaattisen kaluston käsittelyn jo kymmeniä vuosia, meillä edelleenkin selvitetään aina letkuja miestai naisvoimin ja näin aiotaan ilmeisesti tehdä myös jatkossa. Vanhanaikaista pelastusalan ”tulevaisuusajattelua” kuvastaa valitettavalla tavalla esimerkiksi Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen pelastuspäällikön Mika Haverisen lausunto testausohjeesta Palokuntalainen lehdessä no 71: ”… tulevaisuudessa testien suorittaminen tullaan vaatimaan huomattavasti kattavammin.”. Miksi piilottelemme ongelmia ja haluamme ehdottomasti tehdä töitä vanhanaikaisin menetelmin ja periaattein. Tämä myös onnistuisi ilmeisesti robotilta nopeammin kuin pelastushenkilöiltä. Robotti voisi sensorien avulla noutaa rakennuksen Mukavuusalueelta pelastustoimen todelliseen kehittämiseen sisään jääneen asukkaan. lisää tekniikan, pedagogiikan, viestinnän, tutkimuksen ja kehittämisen osaamista. Välipohjiin tuleva betoni kärrättäisiin miesvoimin kohteeseen. Nykyisin rakentaminen on myös työntekijälle turvallisempaa ja työperäisiä sairauksia on aikaisempaa vähemmän. Jotkut voivat haikailla vanhoja ”hyviä aikoja”, mutta eivät ne silti palaa. Työtä voitaisiin helposti kehittää uudella tekniikalla siten, että pelastussukellustesteistä voitaisiin kokonaan luopua. Vaan eipä näin olla tehty enää vuosiin – sadat rakentajat on korvattu betonielementeillä, nostureilla ja pumppuautoilla hydraulisin varsin
KYLMÄKONTTI 1 Lämpötila +0°C +12°C (L)2,2m x (P)4,8m x (K)2,2m KYLMÄKONTTI 2 Lämpötila -20°C +6°C (toimii kyläja pakastekonttina) 2,2m x 3,6m x 2,2m PAKASTEKONTTI 1 Lämpötila -20°C 2x2m x 4,8m x 2,2m PERÄKÄRRYKYLMIÖ Lämpötila +4°C Koko on n. www.eth.fi VUOKRATTAVANA KYLMÄJA PAKASTEKONTIT Lisätietoa : Euran Teollisuushuolto Kimmo Helander 0440 848767 kimmo.helander@eth.fi Kontit toimitetaan kuorma-autolla myyjän toimesta. 1,2m x 1,5m x 2m Tarvitsetko kylmätai pakastesäilytystiloja vaikka palokuntasi kesäleirille, juhlatilaisuuteen tai muuhun tapahtumaan. Vaativat voimavirtapistorasian sähkösyötöksi. Nyt vuokrattavana meiltä. Kysy lisää ja teemme sinulle tarjouksen!
De nuvarande räddningsdirektörerna behöver fort någon som från statsmaktens sida leder förändringsprocessen. ”Beslutet har fattats, och nu är det bra att fortsätta” var en allmän kommentar då den långvariga vatulationen var färdig. Tvärtom kom det många ”Det är bara att gå vidare i reformen”. En del av dem påverkar direkt det dagliga arbetet för dem som jobbar på fältet, en del syns snarast i förvaltningen. PÅ DEN OPERATIVA SIDAN varierar exempelvis verkens responser och resursanvändning över huvud taget drastiskt, till och med bland grannar. Hur kommer statsmaktens starkare grepp om styrningen att se ut. Det finns alltså gott om problematiska områden. Det är kort tid för en stor reform. På ministeriets lott ankommer att bereda den lag som styr reformen samt en ny räddningslag. Idag använder en del verk den poängmodell som Finlands Avtalsbrandkårers Förbund gjort upp, eller ett motsvarande system. En övergångstid är oumbärlig. FRAMFÖR LIGGER dock nu en förändringsprocess med ett otal delfaktorer som skall svetsas ihop. DE NUVARANDE räddningsverkens verksamhetskulturer avviker från varandra på många olika sätt. Och hur reformen kommer att uppfattas i medborgarnas ögon, det kan man bara gissa sig till. Livliga diskussioner om beslutet fördes både inom ramen för det officiella programmet och i kuloarerna. Branschfolkets stämning var mera lättad än förvånad. Vem leder förändringen. Nu behövs det förändringsstyrning Det finns dock inte på åratal realistiska möjligheter uppnå enhetliga avtal.”. Till den rollen bör det även höra att leda själva reformarbetet. Det är bra att räddningsdirektörerna har inlett sonderingar mellan sannolika samarbetsverk. Blickarna vänder sig mot inrikesministeriet. Dessa sonderingen kräver emellertid en förman. Enligt den nya modellen fattas besluten om räddningsväsendets ärenden visserligen formellt på landskapsnivå, men de faktiska besluten fattas på en förvaltningsnivå som ligger ännu ett steg högre. När får vi se konkreti. AVTALSBRANDKÅRERNAS ROLL och avtalsmodell bör ovillkorligen förhandlas på riksnivå. En faktor på fem räddningsverk stod inte särskilt högt bland förväntningarna. Det bästa sättet är att bygga upp ett enhetligt och rättvist poängsystem som täcker de olika delfaktorerna. ATT SKAPA fem verk kräver mycken planering och många förhandlingar. Några kritiska röster mot statsrådets beslut hörde knappast. Då man övergick till det regionala räddningsväsendet måste man förena över 400 kulturer, nu är de 22. Det finns dock inte på åratal realistiska möjligheter uppnå enhetliga avtal. 50 BRANDKÅRISTEN • 72 BRANDKÅRISTEN LEDARE CHEFREDAKTÖR Pekka Koivunen I BÖRJAN av april kom regeringens beslut om räddningsväsendets strukturreform. Yrkespersonalens arbetstider och avlöning kräver även justeringar, men dock uppenbarligen mindre än i samband med regionaliseringen. Branschen tog dock med lugn emot nyheten, vilket avspeglades i stämningen under Brandbefälsdagarna i Åbo. Att ändra på daglig praxis kommer att stöta på motstånd. Redan nu har enskilda kommuners möjlighet att inom sitt område påverka räddningsväsendet och dess verksamhet i verkligheten blivit beroende av inofficiella kanaler. Ett räddningsverk kan omfatta till och med sex landskap. Processen får inte bli beroende av räddningsdirektörernas icke registrerade förening eller av ett löst sammansatt kompanjonsnätverk. Annars kommer inte följden att bli något gott. Det är nämligen redan nu längre väg till beslutsfattarnas bord än det var på 1990-talet. ÅR 2019 infaller om endast två år
”SKROTLYFTNING”) BILDER DEPOSITPHOTO BRANDKÅRISTEN Målet är bra, men medlen ger anledning till oro Testandets systematik har reformerats. 72 • BRANDKÅRISTEN 51 TEXT SILVIO HJELT (70, VARS FOTLEDER OCH BRISTANDE TEKNIK HINDRAR SK
Men krav för kravens skull är ett tveeggat svärd. Det som ”finns mellan öronen” mäts inte alls, eftersom den mätningen är svår. Hur de kraven kopplas till verkliga risker är inte helt klart då detta skrivs. Så måste man tolka den inriktning på fysiska egenskaper som genomsyrar branschen. Tidpunkten för en första undersökning anges till ”innan man deltar i utbildning”, vilket för avtalsbrandkårister troligen innebär kursen i släckningsarbete. Enhetlighet i bedömningen är inte heller illa. Ingendera kan statistiskt bindas till i verkligheten inträffade olycksfall, men de är rätt enkla att mäta. Kondition, det är helt okej, och likaså krav som är relevanta med tanke på faktiska risker. Vad detta dessvärre innebär i fråga om tidsanvändning kan envar ju själv gissa. Vad som finns mellan öronen intresserar föga, och ny teknik ses med särdeles oblida ögon. Vi kommer att återkomma till den saken, men just nu handlar det alltså om Inrikesministeriets publikation 5/2016 (på svenska 6/2016), som sett dagens ljus 7.3.2016. Bakom anvisningen torde ligga det i och för sig hedervärda syftet att sporra till en förbättring av brandmännens kondition. Och avvikande från tidigare praxis skall nu även de fysiska testerna utföras av särskilt kvalificerad personal, så ”test på garagegolvet” är ett minne blott. De enda som satsar på fysiskt våld tycks hittas inom räddningsväsendet. Alltså den rent fysiska sidan. Denhär gången handlar det om personalens fysiska kondition. Anvisningen nämner dock inte hur och särskilt inte på vems bekostnad en avtalsbrandkårist skall besöka doktorn. 52 BRANDKÅRISTEN • 72 BRANDKÅRISTEN FireFit-indexet Ute i stora världen betyder begreppet Fire Fit diverse olika saker, allt från mental beredskap och träningsprogram inför skogsbrandssäsongen till tävlingar i brandmannaskap. Om läkaren säger stopp är det helt på sin plats att byta sysselsättning, eftersom de som faktiskt avlidit vid operativt arbete snarast har handlat fel, haft exceptionell otur eller dött på grund av just hjärtsvikt. I en bransch där resurserna är begränsade kan högre krav utan direkt koppling till verkligheten leda till oväntade resursbortfall. I Finland har Arbetshälsoinstitutet valt begreppet för att beskriva en utvärdering av den fysiska prestationsförmågan. Var det månne meningen?. Den definieras av ett index som byggs upp av två separata test. Att det bara inte är så att någon aktör ivrigt skäller på fel träd, och kanske med en baktanke. Där tar man ställning till bedömningen och utvecklandet av räddningspersonalens funktionsduglighet. På någons bekostnad. Basen är dock en hänvisning till räddningslagen, som ger möjlighet att ställa formella krav på dem som deltar i räddningsN uförtiden satsar militärerna på teknik, medan polisen satsar på skriftlig framställning. Läkargranskning blir obligatorisk Anvisningen ger för första gången klart besked om att alla som deltar i brandkårens operativa verksamhet skall ha genomgått en läkarkontroll. I all stillhet har räddningsbranschen begåvats med en ny anvisning. Därefter skall läkargranskning utföras periodvis, med ökande takt vid ökande ålder. Det ena mäter den aerobiska uthålligheten medelst cykelergometer och det andra mäter muskelkonditionen så som den gamla räddningsdykningsinstruktionen anger. Bakom räddningsbranschens arbetarskyddsprojekt (PERA) kan man skönja en idé om att man bör ställa differentierade fysiska krav på funktionsduglighet för dem som utför branschens olika uppgifter. Inom de räddningsområden där saken hittills förblivit oskött har man skäl att se upp, så att extra kostnader inte plötsligt faller på den enskilda brandkåristen eller föreningen
Grundläggande uppgifter respektive övriga uppgifter skiljer sig från dem i det att ”man inte genast dör om man tar av sig andningsmasken”. Uleåborgstestet (bana som efterliknar rökdykning) inte mera behörighet att rökdyka. Fyra uppgiftsnivåer I anvisningen definieras fyra olika typer av uppgifter. Finlands Avtalsbrandkårers Förbund planerade att dra sitt strå till stacken genom att ge ut en broschyr som skulle visa hur man genom aningen sundare vanor kunde nå bättre kondition. Tre års övergångstid, sedan... Att FF-testerna antas ge personlig vägledning för uppbyggandet av den egna konditionen ändrar inte på den saken. 72 • BRANDKÅRISTEN 53 BRANDKÅRISTEN verksamhet. Redan nu kan man förutspå att en del faktiskt inte klarar de nya kraven, medan andra helt enkelt kommer att strunta i att ens försöka. Det projektet föll på avsaknad av finansiering. Från och med 7.3.2019 ger genomförande av det sk. Och just här ligger en fälla: Under beredningen framhölls, att testerna inte får bli obligatoriska för alla dem som verkar i operativa uppgifter. Och den underliggande faktiska avsikten kan man endast ana sig till. Hittills har det varit ett behändigt alternativ till cykelergometertestet, men då Uleåborgstestet endast anses motsvara ett index på 2,4 så räcker det inte längre. Men logiskt kan man inte ställa ett krav på ett FF-index på ”minst 2” ifall man inte mäter det. Det är oklokt att tvinga alla brandkårister att offra två dagar på testande om de i praktiken närmast sköter sådana uppgifter som inte kräver särskild fysisk prestationsförmåga. Även den frågan är värd en analys, i skenet av att själva arbetsuppgifterna inte har förändrats, att faktiska skador som en följd av lägre fysisk prestationsförmåga inte har kunnat påvisas och att personoch tidsresurserna inte har ökats. trafikolyckor, räddning av människor samt miljöolyckor och stormskador, medan övriga uppgifter omfattar sådant som bilkörning, rådgivning och ledning. Såkallade grundläggande uppgifter som förutsätter rökdykning har aningen lättare krav, med ett totalindex på minst 2,7 och minst 2,5 för den aerobiska uthålligheten. Anvisningen anger även klart att deltagandet i testerna grundar sig på frivillighet. Här kan man ställa sig frågan om rökdykning verkligen har blivit fysiskt mera krävande, eller har man bara förivrat sig då man har haft möjligheten. Krav på enhetlighet i bedömningen är förstås en fråga om rättsskydd. Risken finns att badvattnet spolar ut en del helt fuktionsdugliga aktörer. Vad detta kan innebära för beredskapen vet ingen, men verkligheten kryper troligen fram med tiden. Och månget räddningsverk har redan beskäftigt förkunnat att ”alla skall testas”. De mest krävande uppgifterna är reserverade för ”de hårdaste killarna” med ett FF-index på minst 3 både totalt och enskilt för den aerobiska uthålligheten. För dessa räcker ett ”tillräckligt gott hälsotillstånd samt ett FF-index på minst 2. De som tidigare ansågs kunna fungera i räddningsarbete har inte mera automatiskt den ”behörigheten”. Om testandet upplevs som meningslöst självändamål med tanke på det man faktiskt sysslar med är den attityden inte helt främmande. På fältet leder strävan till enhetlighet dock lätt till en höjning av de faktiska kraven, och så även nu. ”KVG”!. Grundläggande uppgifter är enligt anvisningen bl.a. Anvisningens författare har haft en rätt optimistisk syn på folks benägenhet att sköta sin kondition, då man endast givit en tre års övergångstid. I väntan på det får man göra som en presumptiv finansiär motiverade saken: ”Allt detta finns redan på nätet”. Ok, målsättningen att höja finska folkets konditionsnivå må vara ädel, men det borde inte göras på bekostnad av tillgången på rökdykare särskilt ute i glesbygderna. Nationens kondition är i drastiskt dalande, men man borde nog ha funderat på andra sätt att sporra till bättre kondition än att skära i brandkåristers behörighet. I skenet av verkligen inträffade olyckor förefaller det senare mera sannolikt. Om någon läsare känner för saken så är det bara att ta kontakt
En positiv utmaning för utbildningen Framtid ävensom nutid är det att man kommer att ha mycket större användning för folks förstånd och kunnande då man med teknikens hjälp ändrar traditionellt fysiskt arbete så att det blir lättare. inom delområdena teknik, pedagogik, kommunikation, forskning och utveckling. Man skulle fortfarande med människokraft kärra betong för att gjuta mellangolv. Ut ur bekvämlighetsområdet och mot en verklig utveckling av räddningsväsendet. Inom räddningsväsendet har man inte behövt fundera på produktivitet och effektivitet. En robot med sensorer kunde ta ut folk som blivit kvar i byggnaden. Detta utgör en positiv utmaning för utbildningsanstalterna och dem som planerar utbildning. Räddningspersonalens arbetsuppgifter blir lättare, och i stället för fysiska egenskaper kommer man att behöva mera kunnande bl.a. Ett bra exempel på det är att man fortfarande alltid klarerar slang med maneller kvinnokraft, och uppenbarligen tänker fortsätta med det, även om tekniken redan i tiotals år har möjliggjort automatisk redskapshantering. Nuförtiden är byggnadsarbetet även säkrare för arbetarna och de arbetsrelaterade sjukdomarna färre. Hjältemodet försvinner ingenstans, men det kommer i en nära framtid att bestå av djupare och mångsidigare kunnande, effektivitet och och bättre produktivitet. Och detta uppenbarligen snabbare än räddningspersonalen. Räddningspersonalens arbetsprofil kommer att ändras avsevärt. Väggarna skulle muras på plats, och teglen skulle bäras dit. Jag tror att man redan i en nära framtid kommer att kunna utföra alarmuppdragen effektivare än nu och med en lättare bemanning. Varför tar man inte ny teknik i användning, trots att det även skulle erbjuda bättre arbetarskydd och ork i arbetet. Ny teknik tas inte i bruk trots att vi står inför utmaningar både beträffande glesbygden, räddningspersonalens åldrande, kostnaderna och mycket annat. Varför gömmer vi undan problemen och varför vill vi absolut hålla fast vid gammaldags arbetsmetoder och -principer. Vi kunde använda moderna släckmetoder och genomföra släckning utifrån. Finns det något förstånd i testandet, då det tunga arbetet kan skötas med teknik. Om rökdykning är absolut nödvändigt kunde den utföras av robotar. På det sättet skulle man kunna undvika att räddningspersonalen utsätts för mikropartiklar och även på annat sätt minska arbetsrelaterade sjukdomar hos räddningspersonalen. Räddningsbranschens gammaldags ”framtidstänkande” illustreras på ett beklagligt sätt av exempelvis räddningschefens vid Uleåborg-Nordostlandets räddningsverk Mika Haverinens utlåtande i nummer 71 av Palokuntalainen-Brandkåristen beträffande testningsanvisningen: ”… i framtiden kommer man att kräva ett betydligt mera heltäckande testande.” Själv anser jag att man i framtiden helt kommer att kunna avstå från testandet eftersom arbetet blir betydligt lättare och samtidigt säkrare för personalen. Vid trafikolyckor kämpar vi med spidare och klippare som väger tiotals kilon, trots att de med modern teknik kunde bringas på plats med hyrdauliska bommars hjälp. 54 BRANDKÅRISTEN • 72 BRANDKÅRISTEN VILDMANNEN VILDMANNEN Isto Kujala IFALL MAN inom byggnadsbranschen inte skulle ha höjt produktiviteten och börjat utvekla verksamheten med teknikens hjälp skulle man fortfarande bygga på ett hus i åratal. Men så har man inte gjort på åratal – hundratals byggare har ersatts av betongelement, lyftkranar och pumpbilar med hydrauliska bommar. Någon kan tänkas drömma om ”de gamla goda tiderna”, men de kommer ändå inte åter. Med hjälp av ny teknik kunde man enkelt utveckla arbetet så att man helt kunde avstå från räddningsdykningstestandet
SINÄ LÄHETÄT kysymyksesi meille (pidämme omana tietonamme henkilöllisyytesi) ja välitämme kysymyksen valitsemallesi henkilölle tai yhteisölle. Poissuljettuja eivät ole uudet heittosammuttimet tai reppusammuttimet. TAHTOO TIETÄÄ Täydentävien sammutusmenetelmien asiantuntijana valtakunnallisesti tunnettu palomestari Arto Latvala. Niinpä uusien vaihtoehtoisten välineiden tärkeys korostuu näissä tapauksissa ja mm. Luonnollisesti erittäin tärkeää on huomioida työturvallisuus, kun operoidaan muilla laitteilla kuin tavanomaisilla työjohdoilla. Sukupolvet vaihtuvat ja myös alan ilmapiiri. Varsinkin ne sopimuspalokunnat, joiden savusukelluskelpoisten määrä on vähäinen, ovat kiinnostuneita vaihtoehtoisista menetelmistä. Suomessa ne eivät ole saaneet kovinkaan laajaa kannatusta. käsisammuttimien tehoissa ei pitäisi tinkiä yhtään. Arto Latvala Miten varustaisit pelastusyksikön?. määrämittaiset letkukelat, sammuttimien tulisi olla 12 kg jauheita ja 9 litran vaahtoja. 72 • PALOKUNTALAINEN 55 TÄMÄ PALSTA antaa lukijoillemme ainutlaatuisen mahdollisuuden saada asialliseen pelastusalaa koskevaan kysymykseen vastaus melkein keneltä tahansa. Täydentävistä sammutusmenetelmistä useat ovat olleet jo pitkään käytössä eri puolilla maailmaa. Myös uudella tekniikalla, kuten Cobra, UHPS, CAFS ja OneSeven voidaan hillitä palon etenemistä myös ulkoapäin. Viittaan tässäkin edellisiin vastauksiin, mutta huomioitavaa on, että letkukelan pituus ja kohteen korkeus sekä rakennuksen koko aiheuttavat rajoituksia ja hidastavat toimintaa. Kysy ministereiltä, kansanedustajilta, johtajilta, päälliköiltä, asiantuntijoilta tai vaikka rivipalomiehiltä tai sopimushenkilöiltä. KAHDEN MIEHEN YKSIKÖT (KÄRKIAUTO, KEVYTYKSIKKÖ …) YLEISTYVÄT HILJALLEEN. Seuraavassa lehdessä näet vastauksen. Palokunnan savusukelluskelpoisuudesta riippuen korostaisin entisestään laitteita, joita voidaan käyttää menemättä sisään kohteeseen. Tällä hetkellä on havaittavissa yhä kasvavaa mielenkiintoa ”uusiin” menetelmiin. KYSYMYS TULEE toimittaa osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi neljä viikkoa ennen seuraavan lehden ilmestymistä. Jo käytössä oleva idea on se, että pelastusyksiköissä on käsisammuttimia (jauhe, vaahto ja CO2). Joidenkin tulosta markkinoille on jo jopa kymmeniä vuosia. Tärkeää olisi, että ne ovat EN3-standardin mukaan sammutusteholtaan parasta mahdollista teholuokkaa, jopa parempia kuin maksimi teholuokka 55A233B (C). Ja vieläpä anonyymisti ja aivan ilmaiseksi. ENTÄ, JOS KYSEESSÄ ON HARVA-ALUEEN SOPIMUSPALOKUNNAN SAMMUTUSAUTO. Syitä voi vain arvailla. MIKÄ OLISI TÄLLAISEN YKSIKÖN IDEAALIKALUSTO. Käsisammuttimien osalta viittaan edelliseen vastaukseen. Varsinkin yksiköt, joissa ei ole vettä tai on ns. jo aiemmin mainitut heittosammuttimet, tehokkaat vaahtoja jauhesammuttimet. Myös heittosammuttimet parantavat toimintavalmiutta. Mm. kohteissa. ARTO, JOS SAISIT VAPAAT KÄDET VARUSTAA SUUREN KAUPUNGIN PELASTUSYKSIKÖN TÄYDENTÄVILLÄ SAMMUTUSLAITTEILLA, MITÄ NIISTÄ SIJOITTAISIT AUTOON. Toimitus pidättää oikeuden olla hyväksymättä kysymystä, jos se on tavalla tai toisella asiaton tai loukkaava. Kiireisin ja helpoin asia olisi saattaa kuntoon rakennusten kuivanousut ja pelastuslaitosten sammutustaktiikka ko
Koita mitkä pisteet sinä saat! Nyt valitsemaan uusille pelastuslaitoksille nimet! UUSI TEHTÄVÄ!. 1 3 2 4 5 Heyhou oli paras VIIME NUMERON kisa käytiin netissä. Esimerkiksi VPK on vapaapalokunta. Julistetaan kuitenkin nimimerkki ”Heyhou” voittajaksi – lieneekö alan ihmisiä, sitä ei kukaan tiedä. 56 PALOKUNTALAINEN • 72 LETKUT SOLMUSSA VAIKUTA JA osallistu uusien pelastuslaitosten nimien ideointiin. LISTALLA HUHTIKUUN paras tulos on 8981. Tässä kuussa tuloksella olisi päässyt neljännelle sijalle. Helmikuun tulokset ovat kadonneet bittitaivaaseen. Kirjoita sähköpostiviestiin ehdottamasi nimet oheisen kartan numeroinnin perusteella ja lähetä ehdotuksesi osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi. Toimituskunnan tutustuessa peliin lähemmin kävi ilmi, että pelin laatijalla ovat muutamat alan termit olleet hieman hukassa. Pelin tammikuun lopussa aloittanut päätoimittaja sai vain 7380 pistettä. Helmikuussa Älypää!-palokuntavisapeliä pelattiin satoja, huhtikuussa vain kolmisenkymmentä. Parhaan ehdotuksen tekijälle annamme katinkultaa ja hauskimman keksijälle runsaasti kunniaa. Äänestys on yksinkertainen. Tämän lehden mielestä vapaapalokunta-sana on nounou. No, se siitä
Pääsenkö kurssille tai ylipäätään palokuntaan. Sano sinä!” Sammutustyökurssia odotellessa... PALOKUNTASI OMA LEHTI Palokuntasi lehti voi ilmestyä omana julkaisunaan tai Palokuntalainen-lehden liitteenä. Annamme ohjeet ja työkalut ilmoitusmyyntiin. Tarvetta profiilin nostoon. Kysy lisää ja pyydä tarjous! Maria Salo, 0400 504 678, maria.salo@palokuntalainen.fi www.palokuntalainen.fi TILAA PALOKUNTALAINEN! ”Olenks mä nuhteeton, kun tämä keikka on lusittu. Me huolehdimme toimitustyöstä, ulkoasun suunnittelusta ja painatuksesta. Tehoa varainhankintaan. Osa 2: Ensivaste etsii paikkaansa. ENSI NUMEROSSA: SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 30.6.2016! HUOM! • VESIHUOLTORATKAISUJA ERI PUOLILLA SUOMEA • MISSÄ MENET, ERICA. Juhlista palokuntasi vuosipäivää! Hoida suhteita päättäjiin ja alueesi asukkaisiin! Kutsu vieraita palokuntasi tapahtumiin! Tehosta palokuntasi rekrytointia! Tasavuosijuhla tulossa
Sopimuskorvauksilla ja muulla varainhankinnalla monet yhdistykset haluavat kehittää itsenäisesti ja omakustanteisesti henkilöja kalustoresurssejaan pelastustoimintavalmiuksiensa parantamiseksi. On hyvin itsenäisiä vpk-yhdistyksiä, jotka omistavat kiinteistöjä ja kalustoa sekä harjoittavat liiketoimintaa jne. Pelastuslaitokset ostavat sopimuspalokunniltaan konkreettisia pelastustoiminnan palveluita; valmiutta ja työtä, ja vuokraavat myös kalustoresursseja. Pelastuslaitos maksaa hälytysmiehistölle (jos maksaa) ja yhdistyksen korvaussumma saattaa olla muutama tonni, joillakin jopa vain satasia. LUP:in asenne vpk-yhdistyksiä kohtaan ei tulisi kuuloonkaan esimerkiksi Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Pirkanmaalla. Vpk-toiminnan elinvoimaisuuden ylläpitäminen tulevaisuudessa vaatii valtakunnallisia ratkaisuja. Ilmassa on merkkejä, että pelastuslaitokset haluavat entistä enemmän puutSopimuksella on helppo kiristää Palokuntien itsenäisyys uhattuna tua yhdistysten toimintaan esimerkiksi kieltämällä ennen sallittuja varainhankintakeinoja. Jos Länsi-Uudenmaan malli tulisi valtakunnalliseksi, tarkoittaisi se käytännössä palokuntien muuttumista kahden auton zombie-palokunniksi, joilla ei saa olla itsenäistä tahtoa. 58 PALOKUNTALAINEN • 72 LIEKINHEITTÄJÄ LIEKINHEITTÄJÄ VAPAAEHTOINEN PALOKUNTAYHDISTYS on itsenäinen yhteisö, joka toimii yhdistyslain puitteissa. Näille kaikille on oltava jatkossa mahdollisuus elää ja voida hyvin. Sopimuskorvaukset saattavat olla jopa sadoissa tuhansissa euroissa. Nyt ollaan puuttumassa myös ajoneuvohankintoihin. Pelastuslaitoksen on siksi helppo sanella muun muassa sopimusehdot. Pelastuslaitoksen joidenkin viranhaltijoiden tulkinta pelastuslaista ja vpk-toiminnasta onkin ainutlaatuinen koko Suomessa. Tai sitten ei. Toisessa ääripäässä on yhdistyksiä, jotka toimivat täysin pelastuslaitoksen tiloissa ja pelastuslaitoksen kalustolla. Pelastuslaitokset haluavat entistä enemmän puuttua yhdistysten toimintaan...”. Sopimuspalokuntakenttä on pirstoutunut. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen esimerkki on näistä räikein. Pelastuslaitokset haluavat ostaa vpk-alihankkijaltaan melkein poikkeuksetta paikallisia turvallisuusviestinnän palveluita. Palokuntien koko laitoksen kattavaa, itsenäistä yhteistoimintaa ja edunvalvontaa ei Länsi-Uudellamaalla ole. Pääosa LUP:n sopimuspalokunnista on alistunut laitoksen tahtoon, kapinallisia on vajaa kymmenen. Se voi esimerkiksi myydä palveluitaan pelastuslaitokselle sovittavaa korvausta vastaan, jolloin se on sopimuspalokunta
010 569 3670 Puhelun hinta kotimaan kiinteän verkon lankaliit tymästä 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min, matkapuhelinliittymästä 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min (hinnat sis. Viimeistellyt ratkaisut tehtaalta ja vahva yhteistyö suomalaisten päällirakentajakumppanien kanssa takaavat auton toimivuuden juuri sille tarkoitetussa tehtävässä. 24 %).. 010 569 3628 Tero Huovinen, puh. Mercedes-Benz tarjoaa vaativiin paloja pelastustarpeisiin luotettavuutta, turvallisuutta ja tehokkuutta. . Tutustu www.mercedes-benz.fi/vito tai kysy lisää! KehäVeho Paloja pelastusautomyynti Lommilanrinne 3, 02740 Espoo Hannu Gunnar, puh. Johtotehtäviin Mercedes-Benz Vito. alv