IRTONUMERO 8 € • 30.6.2016 • ISSN 1798-2685 73 ENSIVASTE ETSII PAIKKAANSA, OSA 2 • TURVAA MAASEUDULLE Vesihuoltoa eri puolella Suomea
Ollikainen ILMOITUKSET, TILAUKSET JA TALOUS maria.salo@palokuntalainen.fi, Maria Salo, puh. SISÄLTÖ • NRO 73 5 PÄÄKIRJOITUS 40 LÄMPÖKAMERAMIES 52 SATUNNAINEN OHIKULKIJA 55 VILLIMIES 63 TAHTOO TIETÄÄ 66 LIEKINHEITTÄJÄ 30 ENSIVASTE ETSII PAIKKAANSA 36 HAKA:STA LÖYTYY LISÄÄ OMITUISUUKSIA 42 MESSUT UUDISTUVAT – JYVÄSKYLÄ TARJOAA PARASTAAN 44 VETTÄ! 50 LEPPÄLAHDESSA KOULUTETTIIN JA SAATIIN TURVAA MAASEUDULLE 7 PÄIVÄN POLTTAVAT 10 KIPINÄT 57 BRANDKÅRISTEN 64 LETKUT SOLMUSSA 65 ENSI NUMEROSSA WWW.PALOKUNTALAINEN.FI Ensivaste etsii paikkaansa. HAKA:n tilastoissa mahdottomuuksia. Vesihuoltoa eri puolella Suomea. 040 501 8721 TOIMITTAJAT Silvio Hjelt ja Isto Kujala AVUSTAJA Sasu Mäkinen OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. rek. %. VUOSIKERTA • AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN • ISSN 1798-2685 TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, puh. PALAUTE sähköpostitse toimitus@palokuntalainen.fi PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen TOIMITTAJA Silvio Hjelt PALSTAT JOKA NUMEROSSA TÄSSÄ LEHDESSÄ ?!. 50 44 30 36 TOIMITTAJA Isto Kujala AVUSTAJA Sasu Mäkinen ULKOASU Anna Broholm HALLINTO Maria Salo NRO 73 PELASTUSALAN ERIKOISLEHTI • 15. 0400 504 678 KANNEN KUVA Aki Leppänen TAITTO JA ULKOASU Anna Broholm/ PieniSuuri Idea PAINO Euraprint Oy KUSTANTAJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja, Yhdystie 6, 29250 Nakkila, Y2242549-9, Alv. Leppälahdessa koulutettiin
Useiden laitosten sanankäänteet ovatkin koventuneet viime aikoina sopimuspalokuntien suuntaan. VALTAKUNNALLINEN LIITTO hoitaa palokuntien puolesta puhumisen mallikelpoisesti, mutta palokuntien alueellinen yhteistoiminta ei ole kaikkialla hyvissä kantimissa. ALUEELLISET PELASTUSLAITOKSET ovat saaneet viimeiset kaksitoista vuotta kehittyä villisti ilman valtakunnallista ohjausta. Tätä ei aina ole täysin ymmärretty. Jotta Suomen noin 500 vpk-muotoista sopimuspalokuntaa säilyisivät sopimuspalokuntina jatkossakin, on niin valtakunnallisen liiton, palokuntien alueellisten yhteenliittymien ja yksittäisten palokuntien herättävä. Sopimuspalokuntien valtakunnallisella yhteistoiminnalla (SSPL) vaikutettiin niin, että kaikki kunta-ajan yhdistykset pääsivät uuden sopimuksen piiriin. Palokuntayhdistyksen arvo on muutakin kuin sen operatiivinen arvo. Sopimuspalokunnilla edessä vaikeat ajat Muutamassa laitoksessa on pelastuslaitoksen ja sopimuspalokuntien neuvottelukuntia, jotka tosiasiassa ovat kuitenkin vain jonkinasteisia kuulemisja keskustelufoorumeja.”. Tilanne on nyt toinen. SUOMEN PELASTUSTOIMI tarvitsee sopimuspalokuntia, se on fakta, jota ei kukaan kiellä. Kulttuurierot ovat suuret ja erilaisia toimintatapoja ja käytäntöjä on pelastuslaitoksissa useita unohtamatta sopimusten ja sopimuskorvausten eroavaisuuksia. Tällainen yhdistys on pelastuslaitokselle ja yhteiskunnalle kullanarvoinen. Tätä tosiasiaa eivät jotkut pelastusjohtajat tunnu tajuavan. Sopimuspalokunta on yhdistys, joka on sitoutunut korvausta vastaan suorittamaan viranomaiselle sälytettyjä tehtäviä. 73 • PALOKUNTALAINEN 5 PÄÄKIRJOITUS PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen PELASTUSLAITOSTEN MÄÄRÄN vähentäminen viiteen tulee olemaan sopimuspalokunnille paljon ongelmallisempi kuin vuoden 2004 (Satakunta ja Tampere 2003) alueellistaminen. Sana sopimus myös velvoittaa. Siihen se samanlaisuus sitten jääkin. Aikaa on vähän. Ja saa siitä käyvän korvauksen. Palokuntien tulee kiinnittää erityistä huomiota palvelujensa laatuun. Muutaman laitoksen alueella sopimuspalokunnat ovat yhtenä miehenä valvomassa etujaan, joissakin palokuntayhdistykset ovat eripuraisia ja kateellisia toisilleen, yhteen hiileen puhaltaminen on näille yhdistyksille vieras ajatus. Paloautot ovat punaisia ja niissä on siniset vilkut. TOSIASIASSA SUOMESSA on palokuntayhdistyksiä, joiden olemassa olon syvintä tarkoitusta eivät välttämättä edes jäsenet tajua. Yhteiskunnalla ei ole varaa maksaa pelkän harrastustoiminnan ylläpitämisestä. Muutamassa laitoksessa on pelastuslaitoksen ja sopimuspalokuntien neuvottelukuntia, jotka tosiasiassa ovat kuitenkin vain jonkinasteisia kuulemisja keskustelufoorumeja. TERVEILLÄ PERIAATTEILLA toimiva palokuntayhdistys hoitaa sopimusvelvoitteensa asianmukaisesti ja laadukkaasti. Ei savua ilman tulta. Pelastuslaitokset käyttävätkin tilaisuutta hyväkseen ja pystyvät sanelemaan yhteistyön ehdot. Aito vuoropuhelu puuttuu, koska palokunnat ajavat vain omia etujaan, eivät yhteisiä. Paloasemaverkostomme ei ole – monista vastaväitteistä huolimatta – liian tiheä. Jokaiselle palokuntayhdistykselle on sija pelastustoimen järjestelmässä jatkossakin, mikäli yhdistys pystyy tarjoamaan toiminnallaan lisäarvoa yhteiskunnalle. Ne ovatkin hyvin erilaisia, kun katsotaan pintaa syvemmälle
Laitteessa myös letkujen yksilöllinen huollon seuranta ja elinkaaren ylläpito. Laitteen suuren kapasiteetin ansiosta työn vaatima aika lyhenee huomattavasti ja letkunhuoltotyön tilantarve sekä apulaitteiden tarve poistuu. LETKUNHUOLTOLAITE TÄYSAUTOMAATTINEN HOSEMASTERILLA PUHTAAT LETKUT JA PUHDAS PALOASEMA Hosemasterin suunnittelussa ja valmistuksessa on minimoitu palomiehen altistuminen noelle ja muille haitallisille jäämille, joita letkujen pesussa voi esiintyä. Hose Master™ on rakennettu ja testattu toimimaan vaativimmissakin oloissa vuosikymmenien ajan. Autoilijankatu 8 • 20780 KAARINA • Puh. Pesu, koeponnistus, kuivaus, merkintä ja kelaus tapahtuvat yhtaikaisesti ja täysin automatisoidusti. • esteri@veikkonummela. Maailman ainoa täysautomaattinen letkunhuoltolaite. LETKUNHUOLTOLAITE TÄYSAUTOMAATTINEN HOSEMASTERILLA PUHTAAT LETKUT JA PUHDAS PALOASEMA Hosemasterin suunnittelussa ja valmistuksessa on minimoitu palomiehen altistuminen noelle ja muille haitallisille jäämille, joita letkujen pesussa voi esiintyä. Laitteen innovatiiviset ratkaisut vähentävät energiankulutusta ja kohentavat työympäristöä Yksinkertainen, vahva rakenne sisältää vain vähän liikkuvia osia, mikä parantaa käyttövarmuutta. Hose Master™ on rakennettu ja testattu toimimaan vaativimmissakin oloissa vuosikymmenien ajan. • esteri@veikkonummela. Maailman ainoa täysautomaattinen letkunhuoltolaite. MYYNTI • ASENNUS • HUOLTO • LEASING LETKUA PUHTAAKSI JOPA 400 METRIÄ TUNNISSA! (20 kpl/20m/H). Laitteen innovatiiviset ratkaisut vähentävät energiankulutusta ja kohentavat työympäristöä Yksinkertainen, vahva rakenne sisältää vain vähän liikkuvia osia, mikä parantaa käyttövarmuutta. (02) 2162 112 • Faksi (02) 4692 115 • www.veikkonummela. (02) 2162 112 • Faksi (02) 4692 115 • www.veikkonummela. MYYNTI • ASENNUS • HUOLTO • LEASING LETKUA PUHTAAKSI JOPA 400 METRIÄ TUNNISSA! (20 kpl/20m/H) Autoilijankatu 8 • 20780 KAARINA • Puh. Kaapin sisältä poistetaan ilma kiinteistön poistoilmakanavaan, näin haitalliset höyryt eivät altista pesutilassa työskenteleviä. Likaisen letkun käsittely on minimoitu, ainoastaan letkun liittimen kytkentä kuljettimeen ja pesu voi alkaa. Laitteen suuren kapasiteetin ansiosta työn vaatima aika lyhenee huomattavasti ja letkunhuoltotyön tilantarve sekä apulaitteiden tarve poistuu. Laitteessa myös letkujen yksilöllinen huollon seuranta ja elinkaaren ylläpito. Kaapin sisältä poistetaan ilma kiinteistön poistoilmakanavaan, näin haitalliset höyryt eivät altista pesutilassa työskenteleviä. Likaisen letkun käsittely on minimoitu, ainoastaan letkun liittimen kytkentä kuljettimeen ja pesu voi alkaa. Pesu, koeponnistus, kuivaus, merkintä ja kelaus tapahtuvat yhtaikaisesti ja täysin automatisoidusti
Lisäksi opetusmateriaalin pidättäminen vain erikseen SPEK:n hyväksymille kurssinjohtajille ja kouluttajille on arveluttavaa julkista pelastustoimen kehittämistä varten tulevaa avustusrahoitusta vasten tarkasteltuna. Ilman virallista lausuntokierrosta ja pelastuslaitoskohtaista neuvottelua tällaista menettelyä ei voida hyväksyä. kurssija lisenssimaksujen sekä järjestämissopimusten käyttöönottoa SPEK avaa läpinäkyvästi palokuntakoulutusjärjestelmän ylläpidosta ja kehittämisestä aiheutuvat kustannukset, sen ao. julkinen avustusrahoitus. Tiedote, sen liitteet sekä linkkimateriaalit antavat sellaisen käsityksen, että hinnoittelu ja järjestämissopimuspohjat on SPEK:ssä jo päätetty. Allekirjoittaneiden pelastuslaitosten mielestä nyt esitetyt kustannusvaikutuslaskelmat eivät ole riittävän läpinäkyviä, kun huomioidaan mm. Valmistelusta on pyydettävä viralliset lausunnot pelastuslaitoksilta. Edellytämme myös tasapuolista kohtelua kaikkien pelastuslaitosten ja niille palveluja tuottavien pelastusliittojen välille.” PIXABAY. Oppilaskohtaiset lisenssimaksut sekä kurssikohtaiset maksut herättävät huomiota, kun on tiedossa, että SPEK saa palokuntakoulutuksen kehittämiseen ja opetusmateriaalituotantoon vuosittain noin 400.000 € avustusta Palosuojelurahastolta sekä merkittävän avustuksen myös Okry-opintokeskuksesta. Tiedämme myös, että SPEK:n palokuntakoulutustoimikunnassa on edellytetty kustannuslaskelmia. toimintaan saamat julkisista lähteistä tulevat avustukset, arvioi uudelleen kurssija lisenssimaksut sekä niiden muodostamisperusteet. ”Virallista lausuntomahdollisuutta ao. Edelleen puuttuvat arviot kurssinjohtajien ja kouluttajien työkuormaan tulevista vaikutuksista. Koulutusuudistus puhuttaa Pohjoisen laitoksilta ankaraa kritiikkiä SPEKille Jokilaaksojen, Kainuun, Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen, Lapin ja OuluKoillismaan pelastuslaitokset ovat lähestyneet pelastusosastoa ja SPEKiä kirjeellä, jossa pelastustoimen sivutoimisen ja vapaaehtoisen henkilöstön koulutusjärjestelmän uudistusta arvostellaan voimakkain sanankääntein. Vasta viitteessä mainitun tiedotteen liitteissä on laskelmia kustannusvaikutuksista. Jo muutama vuosi sitten koulutusjärjestelmäuudistuksen alkuvaiheissa jotkut pelastuslaitokset edellyttivät SPEK:ltä kustannuslaskelmia sekä arvioita kurssinjohtajien ja kouluttajien työkuormitusvaikutuksista. materiaaleista ei valmistelun loppuvaiheissa ole pelastuslaitoksille tarjottu, joten asia on useimmissa pelastuslaitoksissa jäänyt liian vähäiselle huomiolle. 73 • PALOKUNTALAINEN 7 PÄIVÄN POLTTAVAT KIRJELMÄSSÄ VIITATAAN SPEKin tiedotteeseen 22.3.2016: Pelastustoimintaan osallistuvan vapaaehtoisja sopimushenkilöstön koulutusuudistuksen mukanaan tuomat rakenteelliset ja taloudelliset vaikutukset. Edellytämme, että ennen ao
Vastauksissa sisäilmahaittoja ilmoitettiin 93 paloasemalta, näkyviä kosteusvaurioita 64 paloasemalta ja homeen hajua 43 paloasemalta. Palomiesliitossa on noin 4 200 jäsentä ja pelastuslaitoksissa työskenteli vuoden 2014 tiedon mukaan noin 5 500 työntekijää. Sen sijaan paloesimiehillä oli jo erilaisia oireita, jotka DE PO SI TP HO TO. valtakunnallisesti. Kosteusvauriot on korjattava nopeasti ja oikeaoppisesti sekä henkilökunta siirrettävä väistötiloihin korjauksia odottamaan. Kyselyyn vastanneista tervein ammattiryhmä oli nuoret palomiehet. viittaavat homealtistukseen. Kyselyyn osallistui 609 henkilöä 127 paloasemalta. Kyselytutkimus antaa viitteitä homeongelmien laajuudesta paloasemilla Eniten homealtistusongelmia päällystöllä Paloasemien kosteusvauriot huolestuttavan yleisiä Paloasemien sisäilmaongelmat ovat nousemassa kouluissa ja päiväkodeissa ilmenevien ongelmien rinnalle. 8 PALOKUNTALAINEN • 73 PÄIVÄN POLTTAVAT PALOASEMIEN HOMEONGELMIIN Turun yliopiston työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori Tuula Putus törmäsi johtamansa BAT-hankkeen aikana. Putuksen mukaan sisäilmaongelmat ovat hyvin yleisiä kuntasektorin rakentamisessa. Astma on yksi sisäilmaan liittyvistä sairauksista. Korjattavaa on huomattavasti enemmän, mitä kunnissa on varauduttu. Siinä kehitettiin uusia menetelmiä lääkärin käytännön työhön homealtistuneiden diagnostiikkaan. Eniten terveysongelmia oli palopäällystöllä. Tämä viittaisi siihen, että työolosuhteet ja työ pelastusalalla ovat sellaisia, että siihen sairastutaan matkan varrella. BAT-hankkeen jatkotutkimuksena Putus toteutti valtakunnallisen oirekyselyn pelastusalan ammattihenkilöstölle yhteistyössä Palomiesliiton kanssa. Henkilöitä, jotka olivat joutuneet siirtymään väistötiloihin kosteusvaurioiden vuoksi, oli 45 paloasemalla. Hyvä uutinen on se, että ongelmiin on helpompi käydä käsiksi, kun ongelman olemassaolo huomataan ja siihen osataan oikein tarttua. Hanke päättyi tänä keväänä ja sen yhtenä tutkimuskohteena olivat palomiehet ja paloasemat. Kyselyn tuloksissa huolestuttavaa oli se, ettei korjaaminen tuntunut vaikuttavan positiivisesti jo oireilevien vastaajien terveyteen. Heistä 5 prosenttia oli astmaatikkoja, kun palomiehistä astmaa oli ainoastaan 2 prosentilla. Asemien kosteusvauriot ja henkilöstön homealtistumiset ovat huhtikuussa julkaistun tutkimuksen mukaan yllättävän yleisiä valtakunnallisesti. Putus korostaa, että pelastusalan ammattilaisten työolosuhteisiin on jatkossa kiinnitettävä erityistä huomiota. Maalis-huhtikuussa toteutettuun oirekyselyyn osallistui noin 15 % SPALin jäsenistä. Taustatiedot rakenteiden ongelmista on osassa tapauksista pystytty varmentamaan myös muista lähteistä, joten kyse ei ole vain vastaajien mielipiteistä
Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Juha Laitinen, puh. Toiseksi on luotava kalustonhuollon suojautumisja puhdistustehokkuussuositukset sen mukaan, missä paloluokassa varusteet ovat kontaminoituneet. Myös työterveyshuollolla on tärkeä rooli ennaltaehkäisyssä. Tilannepaikalla altistutaan jopa enemmän kuin savusukellettaessa riittämättömien suojavarustusten vuoksi. Tutkimuksessa esitetään muun muassa seuraavia toimenpide-ehdotuksia: Palopaikoille on määriteltävä suoja-alueet ja ohjeistettava, miten niissä suojaudutaan. Pelastuslaitosten olisikin tutkimuksen toimenpide-ehdotuksen mukaan ryhdyttävä välittömästi toimiin altistumisten vähentämiseksi. LISÄTIETOJA. Skellefteå-mallin todettiin vähentävän sekä kokonaisaltistumista että käsien kautta altistumista. Palomies todettu yhdeksi syöpäalttiimmista ammateista Vasta valmistuneen Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan savusukeltavat palomiehet altistuvat liiallisesti syöpää aiheuttaville pah-yhdisteille eli polysyklisille aromaattisille hiilivedyille. Skellefteå-mallissa palomiesten altistuminen vähäisempää käytössä oleviin toimintatapoihin verrattuna. 73 • PALOKUNTALAINEN 9 PÄIVÄN POLTTAVAT PALOMIES ON yksi eniten naftaleeneille altistuva ammattiryhmä. Skellefteå-malli on Ruotsissa kehitetty toimintamalli, jossa muun muassa likaiset varusteet ja työkalut eristetään tehtävän jälkeen kuljetettavaksi asemalle puhdistukseen. Laitisen vetämässä Vähentääkö Skellefteå-malli palomiesten altistumista operatiivisessa toiminnassa -hankkeen tutkimuksissa oli mukana yhteensä kuusi paloasemaa Keski-Suomen, Keski-Uudenmaan ja Pohjois-Savon aluepelastuslaitoksista sekä Helsingin kaupungin pelastuslaitoksesta. Lisäksi SPALin käynnistämässä hankkeessa olivat mukana Suomen Palopäällystöliitto, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Pelastusopisto. Lisäksi he altistuvat pyreeneille sekä bentseenille yli toimenpideraja-arvojen. Hankkeen aikana vertailtiin, onko ns. Altistumisen jälkeen heillä havaittiin tulehdusvasteiden ja stressihormonien vapautumista. Tutkimuksen vetäjä Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Juha Laitinen painottaa, että altistumisen vähentämiseksi palomiehiä ja heidän esimiehiään tulisi kouluttaa oikeisiin toimintatapoihin ja kemiallisilta aineilta suojautumiseen niin kentällä kuin kalustonhuollossa. Tutkimuksessa todettiin altistumisen aiheuttavan muutoksia palomiesten elimistössä. Palomiehet altistuvat sammutustehtävissä paitsi savusukelluksen aikana myös toimiessaan tilannepaikalla, jälkiraivaustöissä, palatessaan sammutusvarusteet päällä paloasemalle sekä paloasemalla varusteiden jälkihuollossa ja varusteiden säilytystiloissa. 040 5023 714, juha.Laitinen@ttl.fi Hankkeen loppuraportti: www.tsr.fi/tutkimustietoa/tata-tutkitaan/ hanke?h=113080 Kommentti: TUTKIMUKSEN TULOKSET pätevät myös sopimuspalokun talaisiin, joista osan vuosittaiset altistumismäärä t ovat verrattavissa päätoimisen henkilöstön määriin. Hankkeen rahoittivat Palosuojelurahasto, Työsuojelurahasto ja Työterveyslaitos
Viime vuoden aikana Keravalla oli hälytyksiä yhteensä 463, joista sammutustehtäviä 174 ja muita pelastustehtäviä 289. Liikenneonnettomuuksiin liittyviä tehtäviä Keravalla oli viime vuonna 43 ja Tuusulassa 125. Paloasemalle sijoitetaan sammutusauto, säiliöauto ja koura-auto sekä kaksi sairaankuljetusautoa. Paloasemalta löytyy myös nykyaikainen letkujenhuoltolaitteisto. 10 PALOKUNTALAINEN • 73 KIPINÄT PALOASEMA SISÄLTÄÄ tilat toimistoja päivystystoimintaan, henkilöstön tilat lepotiloineen, ajoneuvojen tilat huoltotiloineen sekä varustehuoltotilat. Rakennustyöt kestävät reilun vuoden verran ja paloasema valmistuu ensi vuoden kesäkuussa. Paloasemalle tulee tilat myös Tuusulan VPK:n käyttöön. Tuusulassa hälytystehtäviä oli yhteensä 581, joista sammutustehtäviä 183 ja muita pelastustehtäviä 398. alkusammutuksen harjoittelun. Uusi paloasema rakennetaan liikenteellisesti keskeiselle paikalle Keravan ja Tuusulan yhdistävän Kuullontien varteen. Paloaseman pääurakoitsijana toimii Varte Oy ja paloaseman suunnittelusta on vastannut PR-Arkkitehdit Oy. Saavutettavuus sekä Keravan että Tuusulan suuntaan on hyvä ja riskipaikkoihin ehtii vaatimusten mukaisesti. Myös Tuusulan VPK sijoittaa oman kalustonsa uudelle paloasemalle. Paloasema nousee liikenteellisesti keskeiselle paikalle Kulloontien varteen, Keravan ja Tuusulan rajalle. Kylmästä ulkovarastosta löytyy tilat öljyntorjuntavälineille, veneille ja peräkärryille. Keravan ja Tuusulan yhteisellä paloasemalla tulee työskentelemään ympäri vuorokauden yhteensä 11–12 pelastusalan työntekijää: esimies, 6–7 palomiestä ja neljä ensihoitajaa. Lisäksi paloasemalla on töissä kaksi palotarkastajaa, paloinsinööri, turvallisuuskouluttaja ja palopäällikkö. Lisäksi piha-alueelle sijoittuu pieni harjoitusalue, joka mahdollistaa mm. Keravan ja Tuusulan yhteisen paloaseman rakentaminen on alkanut Keravan kaupungin ja Tuusulan kunnan yhteisen paloaseman rakennustyöt käynnistyivät toukokuussa. Ensihoidontehtäviä Keravalla kertyi noin 2 600 ja Tuusulassa 3 300.. Paloaseman yhteyteen rakennetaan myös harjoitustorni. Kulloontiellä tehdään tällä hetkellä liittymäjärjestelyjä, jotka sujuvoittavat paloaseman liikennettä sekä Keravalle että Tuusulan suuntaan. Uuden paloaseman rakentaminen maksaa noin 9 miljoonaa euroa. Lisäksi paloasemalla on vesija maastopelastamiseen tarvittavaa kalustoa ja erilaista vahingontorjuntakalustoa. Uutena kalustona paloasemalle tulee raskaspelastusauto, joka auttaa erityisesti tieliikenneonnettomuuksissa
Mukana alueensa kaikissa tehtävissä Vihdin VPK hälytetään kaikkiin tehtäviin, joissa se on lähin pelastustoimen yksikkö. Palokunta toimii kahdella autolla. Jäsenistöä koko palokunnassa on 144 henkilöä. Luottavaisin mielin kohti tulevaa Pelastustoimen uudistusta Vihdin VPK katselee levollisina mielin. Palokunta vietti toimintansa 90-vuotisjuhlaa 22.5.2016 Vihdin Kirkkoniemen koululla. Kummassakin uudistuksessa emme ole huomanneet jäävämme mainittavasti aiempaa huonompaan asemaan. Vihdin VPK:n jäsenistöä juhlakuvassa. – Olemme jo olleet mukana kahdessa uudistuksessa. Vihdin VPK:ssa toimii nuoriso, naisja veteraaniosastot. 12 PALOKUNTALAINEN • 73 KIPINÄT VIHDIN VPK ON Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen sopimuspalokunta. Sopimuksessa palokunta on sitoutunut lähtemään 8 minuutin kuluessa hälytyksestä vahvuudella 1+3. TEKSTI JA KUVAT ISTO KUJALA. Lisäksi on sovittu, että lähdössä on mukana kaksi savusukelluskelpoista sopimuspalokuntalaista. Hälytysosastossa on 28 jäsentä, joista 21 on hälytyskelpoista ja 7 harjoittelijaa, joilla ei vielä ole hälytyskelpoisuutta, kertoo palokunnanpäällikkö Erkki Aronen. Vihdin VPK on perustettu vuonna 1926 – aluksi se tunnettiin nimellä Vihdin kirkonkylänseudun VPK. Sittemmin nimi lyheni Vihdin VPK:ksi. Isot laitokset ovat jopa mahdollistaneet Vihdin VPK:lle paremman kaluston ja laajemmat resurssit isoissa tehtävissä. Tämän vuoden tahti on ollut hälytys keskimäärin joka neljäs päivä ja tehtävät vaihtelevat monipuolisesti. Ensin Vihdin kunnan palolaitoksesta Espoon aluepelastuslaitokseen ja sitten Espoon aluepelastuslaitoksesta Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokseen. Sammutusauto (LU 541) on vuosimallin 2004 Scania 94G ja miehistöauto (LU 547) on vuoden 2010 Volkswagen Caravelle 1,9 TDI. Enää ei ole kunta-ajalle tyypillisiä yli 12 tunnin tehtäVihdin VPK, 90 v Luottavaisin mielin kohti tulevaa viä, vaan vaihtomiehistöt mahdollistavat tehokkaamman toiminnan, toteaa Erkki Aronen
73 • PALOKUNTALAINEN 13 KIPINÄT LISÄTIETOA VIHTIJÄRVELLÄ ON tällä hetkellä 19 hälytystoimintaan osallistuvaa palokuntalaista, joista kuudella ei ole C-korttia, kaikki ovat alle 40 vuotiaita. – Aloitimme ajokorttiopinnot Nummelassa 16.6. – Kilpailutimme korttikurssin kolmella autokoululla ja parhaan tarjouksen antoi Driving Team Nummelasta. – Jos tilanteeseen ei reagoida millään tavalla, on nähtävissä, että vanhemman kaartin jäädessä sivuun, jää kortillisten osuus niin vähäiseksi, että palokunnan lähtövarmuus ja yksikön sisäisten tehtävien järkevä jakaminen vaarantuu, kertoo vpk:n puheenjohtaja Olli Saira. Oppilaat maksavat itse viranomaismaksut 173 € ja tarvittavat lääkärintodistukLeader-hankerahoitus myönnetty Vihtijärven VPK:lla ratkaisu C-korttiongelmaan set sekä passikuvat. ja 17.6. 040 7325341 VIHTIJÄRVI. Olli Saira, puheenjohtaja, olli.saira@gmail.com puh. Otimme myös yhteyttä Vihdin VPK:hon, jotta saimme riittävän ison kurssin kokoon. 0400 843577 Mika Nilsson, palokunnan päällikkö mika.a.nilsson@gmail.com puh. pidetyillä teoriapäivillä ja tavoitteena on saada kesän / syksyn aikana kaikki yhdeksän koulutettua C-ajo-oikeudelle, päättää Olli Saira. Vihdistä mukaan tuli kolme hälytysosastolaista. Vihtijärven VPK toteuttaa yhteistyössä Vihdin VPK:n ja Nummelan Driving Teamin kanssa koulutusprojektin, jossa yhdeksän hälytystoimintaan osallistuvaa palokuntalaista saa kuorma-auton ajamiseen oikeuttavan C-kortin. Leader-rahoitusta on myönnetty 8100 € ja palokuntien maksettavaksi jää 900 €. Hankkeen kustannusarvio on 9000 €
Samaan aikaan sopimuspalokuntien rekrytointi on aiempaa haastavampaa. Tule kuulemaan, miltä sopimuspalokuntatoiminnan ja maaseudun pelastustoimen palveluiden tulevaisuus näyttää sekä pohtimaan, miksi ihmiset ovat valmiita antamaan uhraamaan aikaansa ja jopa omaa turvallisuutta muiden auttamiseksi. Ilmoittautuminen Tilaisuus on kaikille avoin eikä edellytä etukäteisilmoittautumista. Palokuntatoiminta – työtä vai harrastus. Lisätiedot Lisätietoja opintopäivästä antaa Suomen Palopäällystöliiton koulutusjohtaja Sami Kerman 040 549 2112. Kun sisäinen muuttoliike asettaa haasteita hajaasutusalueiden palveluille, sopimuspalokuntien rooli pelastustoimen palveluiden tuottajana korostuu entisestään. SuomiAreenan teemana vuonna 2016 on suomalainen työ ja kansalaisjärjestötoiminta. Aika ja paikka tiistai 12.7.2016 klo 13.30 – 14.45, Puuvillan kauppakeskus, Pori Kustannukset Tilaisuus on osallistujille maksuton.. Suomen Palopäällystöliitto, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Suomen Sopimuspalokuntien Liitto SSPL järjestävät keskustelutilaisuuden, jossa pureudutaan sopimuspalokuntien rooliin ja toimintaan nykypäivän Suomessa
Tällä hetkellä voimassa olevan aikataulun mukaan Oulun hätäkeskus siirtyy Erica-järjestelmään marraskuussa, Kuopio tammikuussa, Kerava ja Pori helmikuussa sekä Turku ja Vaasa maaliskuussa. Vuonna 1974 perustetun perheyrityksen pääasiallinen asiakaskunta muodostuu eri viranomaisorganisaatioista ja sähköntuotannon sekä suurteollisuuden yrityksistä. Tekninen asiantuntija Matti Kuisma hoitaa toimipisteestä käsin myynti-, asennusja huoltotehtäviä. Nämä riskianalyysit pohjautuvat toimialojen antamiin tehtäväkäsittelyja riskiarvio-ohjeisiin. Kehitystyöhön ovat Hätäkeskuslaitoksen ohella osallistuneet poliisin, pelastus-, sosiaalija terveystoimen ja Rajavartiolaitoksenedustajat. Laitos ilmoittaa nettisivuillaan käyttöönoton tapahtuvat vuoden 2017 maaliskuun loppuun mennessä. Jo valmisteluvaiheessa on pyritty huomioimaan hyvä käytettävyys. 73 • PALOKUNTALAINEN 15 KIPINÄT HÄTÄKESKUSLAITOKSEN ILMOITUKSEN mukaan vajaan vuoden viivästymä ERICAn käyttöönotossa johtuu TUVE-ympäristön haasteellisuuksista ja ERICAn monimutkaisesta ympäristöstä. Hänet tavoittaa numerosta 040 774 0030, sähköposti matti.kuisma@elektro-arola.fi. Riskiarvio-ohjeet testissä ERICA:ssa toimialojen antamat riskiarvio-ohjeet integroidaan osaksi hätäkeskustietojärjestelmää. Elektro-Arolalle toimipiste Turkuun PIX AB AY. Tässä hetkellä niin Hätäkeskuksissa kuin pelastuslaitoksissa on käynnissä perustietojen syöttäminen järjestelmään. Uutta hätäkeskustietojärjestelmää on kehitetty Hätäkeskuslaitoksen toiminnan ja tietotekniikan kehittämishankkeessa (TOTI) vuodesta 2008 lähtien. Toimialat ovat yhteistyössä Hätäkeskuslaitoksen kanssa luoneet ERICA:n riskiarviotyökaluun riskianalyyseja. Erica kolkuttaa ovella Haasteellinen käyttöönotto edessä PELASTUSALALLE HÄLYTYSja viestintätekniikkaa suunnitteleva ja toimittava janakkalalainen Elektro-Arola avasi kesäkuussa toimipisteen Turussa. Riskianalyysien tarkoituksena on auttaa ja yhdenmukaistaa hätäpuhelujen käsittelyä ja hätäkeskuspäivystäjien toimintatapoja. Uudet tilat mahdollistavat muun muassa ajoneuvojen järjestelmien asentamisen ajanmukaisissa hallitiloissa, jotka löytyvät osoitteessa Korjasmäenkatu 3, 20360 Turku
Koska hän käytännössä oli välittömässä lähtövalmiudessa 24 tuntia jokaisena päivänä, ehti hän hiilihapporuiskuauto Fordin Yrjö Kallionpään palkkaamisesta 90 vuotta Porissa kunnioitettiin ”Vakinaista palokuntaa” Vasemmalla eturivissä Porin palolaitoksen veteraanien edustajat Esko Ylikylä, puheenjohtaja Tapio Kumpulainen ja Lauri Lempinen. Koruton, mutta juhlallinen kunnianosoitus päättyi kahvitilaisuuteen Porin VPK:n kerhohuoneella.. KUVA ARI LEHTIMÄKI ja sen 800 litran vesisäiliön turvin usein sammuttaa palot jo ennen kuin vpk:n väki ehti apuun. Vakinaisen palokunnan vahvuutta lisättiin hitaasti mies kerrallaan. Paikalla oli myös Yrjö Kallionpään omaisia. Kallionpään palkkaaminen osoitti nopeasti tarpeellisuutensa. Vieressä apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus, aluepalopäällikkö Petri Ekberg ja Yrjö Kallionpään pojanpoika Hannu Kallionpää Maiju-puolisonsa kanssa. Porin VPK:n tarkastuskertomuksessa tarkastuksen suorittanut virkamies totesi 29.10.1916 vesijohtovaatimuksen lisäksi: ”… vielä tärkeämpi tekijä taistelussa tulta vastaan on majoitetun palokunnan järjestäminen, aluksi 7 á 8 miestä ja päällystö ynnä tarpeellinen kalusto ja vetojuhdat …” Kymmenen vuotta myöhemmin 1.6.1926 Yrjö Kallionpää palkattiin kaupungin kustannuksella Porin VPK:n autonkuljettajaksi. Vakinaisen palokunnan tarpeellisuudesta käytiin 1900-luvun alun Porissa paljon keskustelua. Se toimi pitkään kasvavan kaupungin ainoana palokuntana. Kunnioituksena Kallionpäätä kohtaan kaupunkilaiset alkoivatkin kutsua häntä nimellä ”Vakinainen palokunta”. Porin kaupungin, Satakunnan pelastuslaitoksen, Porin VPK:n ja Porin palolaitoksen veteraanien edustajat kävivät kunniakäynnillä ruiskumestari Yrjö Kallionpään haudalla 1.6.2016. Kallionpäällä oli työkokemusta Tampereen vakinaisesta palokunnasta sekä tehdaspalokunnista Valkeakoskella ja Porissa. Vasta sotien jälkeen kaupunki aloitti vakinaisen palokunnan määrätietoisen kehittämisen Porin palolaitokseksi. Porin vakinaisen palokunnan katsotaankin saaneen alkuunsa Yrjö Kallionpään palkkaamisesta. 16 PALOKUNTALAINEN • 73 KIPINÄT PORIN VPK perustettiin 1863
Hallitus yhdistykselle on valittu jo perustavan kokouksen yhteydessä, mutta toimihenkilöiden valita odottaa vielä. Pirkanmaan pelastuslaitoksen suhtautuminen hankkeeseen on positiivinen ja kannustava. – Nyt ei todellakaan ole sooloilun paikka, vaan yhdessä eteenpäin. Lehtemme saamien tietojen mukaan kritiikki johtui suurelta osin menettelytapojen erilaisuudesta sekä palokuntien ja niiden toimintakulttuurien erilaisuudesta. Leinosen päämäärät ja tavoitteenasetanta Etelä-Suomen sopimuspalokuntien tulevaisuuden suhteen on selvä; kaikkien palokuntien yhteistyöllä selvitään vaikeista neuvotteluista hyvän lopputulokseen, yksittäiset sooloilijat tulevat jäämään sivuraiteelle. Valkeakosken VPK:lla Asematila haussa. Kyseessä on kaksi eri maailmaa, joilla tavoitteet ja toimintatavat poikkeavat toisistaan huomattavasti. Se on myös käynnistämässä alueellista tapahtumakiertueettaan, jossa pääaiheena on tuleva muutos. Esimerkiksi Uudenmaan ja Kymenlaakson sopimuspalokuntien välillä kulttuurierot ova suuret. Uudistusvalmistelut käyntiin Etelä-Suomen palokunnat liikkeelle, SSPL kiertueelle VIIME HUHTIKUUSSA perustetun Valkeakosken VPK ry:n toiminta on käynnistymässä. – Yhteinen sävel tulevan Etelä-Suomen pelastuslaitoksen alueen sopimuspalokunnille löytyy, vaikka se vaatii paljon aikaa ja tupakkia. Hän veti alueelliseen järjestelmään siirryttäessä Kymenlaakson sopimusneuvotteluja 2000-luvun alkupuolella. Jos palokunnat eivät pysty yhteistyöhön, laitokset sanelevat sopimusehdot täysin yksipuolisesti. – Tärkeintä on se, että keskustelukanava on nyt olemassa ja keskustelu alkanut, sanoo tuntemattomana pysyvä keskiuusmaalainen palokunta-aktiivi. Sopimuspalokunnaksi VPK pyrkiikin jo tulevana syksynä. Yhdistyksen hallitus onkin kokoontunut asioiden tiimoilta jo useasti ja tavoitteena on ratkaista ongelmat syyskauden alkuun mennessä. 73 • PALOKUNTALAINEN 17 KIPINÄT VALMISTAUTUMINEN PELASTUSTOIMEN rakenneuudistukseen on käynnistynyt niin valtakunnallisella kuin alueellisellakin tasolla. Alueellisesta valmistautumisesta kertoo toukokuussa pidetty Etelä-Suomen sopimuspalokuntien palaveri, joka sai osakseen myös kritiikkiä erityisesti Uudenmaan palokunnilta. Akuutteja asioita ovat asematila, rahoitus ja sopimus pelastuslaitoksen kanssa. Lehtemme haastattelemien eteläsuomalaisten palokuntalaisten mukaan yksittäisen palokunnan mahdollisuus säilyttää sopimus jatkossa edes joten kohtuullisena on heikko. Etelä-Suomen sopimuspalokuntien ensimmäisen kokoontumisen organisoijana toimi Anjalan VPK:n päällikkö ja Kymenlaakson sopimuspalokuntien puheenjohtaja Markku Leinonen. SSPL sopimuspalokuntien valtakunnallisena järjestönä on jo aktivoinut oman toimintanasa ja omat vaikutuskanavansa. Näistä visaisimpana on kunnon tilojen löytäminen uudelle palokunnalle
Teollisuuspalokunnille ja suojeluhenkilöstölle koulutusta Virossa Teollisuuspalokunnille ja suojeluhenkilöstölle on tarjolla rajoitetusti koulutusta Suomessa. Viron pelastuskoulun harjoitusalue on erittäin monipuolinen. Ensimmäinen päivä oli teoriaa ja toinen päivä käytännön harjoituksia pelastuskoulun kalustolla ja harjoitusalueella. Kuvia ja lisätietoa: www.jevi-palvelut.fi INFO. Lisämielenkiintoa kurssille antoi tutustuminen Viron pelastustoimen ja koulutuksen osa-alueisiin. 18 PALOKUNTALAINEN • 73 KIPINÄT MARRASKUUSSA 2015 Jevi-palvelut järjesti Väike-Maarjassa kaksipäiväisen pilottikurssin savusukellus/kaasupalot-koulutuksen räätälöitynä teollisuuden palotoimen ja suojeluhenkilöstölle. Teoriakoulututtajana toimi Jevi-palvelun asiantuntija Kari Koivistoinen. Käytännön harjoitukset videoitiin, opetuskieli oli suomi. Pilottikurssista saadun positiivisen palautteen johdosta Jevi järjestää 21.–22.9.2016 vastaavan kurssin Väike-Maarjassa. Viron pelastuskoulussa Väike-Maarjassa (130 km Tallinnasta itään) järjestettävät koulutukset ovat yksi mahdollisuus tarjota koulutusta teollisuudelle ja liikelaitoksille. Käytännön harjoitusten päävastuu oli pelastuskoulun opettajilla, apukouluttajina toimivat Jevi-palvelun asiantuntijat
SSPL:N PUHEENJOHTAJA, kansanedustaja Antti Rantakangas puhumassa Vanhan Käpylän VPK:n 100-vuotisjuhlassa 13.5.2016.. KYLMÄKOSKEN VPK täytti 28.5.2016 90 vuotta. 73 • PALOKUNTALAINEN 19 KIPINÄT VPK:t juhlivat RANTAKULMAN VPK:N PÄÄLLIKKÖ Kalle Lehtonen (vas.) ja puheenjohtaja Hannu Mäkitalo ottavat vastaan 70 vuotisjuhlassaan 11.6.2016 huomionosoituksena SSPL:n standaarin. Vanhan perinteen mukaisesti palokunnan väki marssi lippujen kanssa juhlapaikalle. Luovuttamassa hallituksen jäsen Pasi Kanerva ja toiminnanjohtaja Isto Kujala
Lisäksi tarkennettaisiin säännöksiä, jotka koskevat pelastustoimen omissa rekistereissä olevien tietojen luovuttamista ja tallentamista. Tiukan kisan kakkoseksi tuli varsinaissuomalainen Kaarinan VPK vain yhden pisteen erolla. Henkilökohtaisen tietokilpailun voitti Jani Leonen Anjalan VPK:sta, joka voitti myös joukkuetietokilpailun. Pelastustoimessa muutoksilla lisättäisiin tehokkuutta vakavien onnettomuuksien ehkäisyssä ja toisaalta sattuneiden onnettomuuksien seurausten rajoittamisessa. Seuraavan kerran Jehumaljasta kilpaillaan 20.5.2017 Hämeenkyrössä Pirkanmaalla. Porin VPK:n joukkue voitti veteraanisarjan Karhulan tullessa toiseksi. Tietojen käsittelijän ja käyttäjän vastuuta tiukennettaisiin. 0295 488450, pekka.tulokas@intermin.fi, hallitusneuvos Johanna Hakala, puh. Taitokisan paras oli Kaarinan VPK ja kalustokilpailun ykkönen oli Anjalan VPK. kesäkuuta 2016. Kolmantena oli – yllätys, yllätys – Anjalan veteraanien joukkue. Samalla selkiytettäisiin Rajavartiolaitoksen asemaa viranomaisyhteistyössä. Lisää muutoksen valmistelusta: www. Hallitus antoi asiaa koskevan esityksen eduskunnalle 16. Muutoksen tavoitteena on luoda edellytykset turvallisuusviranomaisten entistä tehokkaammalle yhteistyölle ja tiedonvaihdolle yli viranomaisrajojen sekä tietojen tarkoituksenmukaiselle ylläpitämiselle. intermin.fi/fi/lainvalmistelu/muut_lainvalmisteluhankkeet/tiedonsaantioikeus-_ja_rekisterisaannosten_tarkistaminen tietoverkkojohtaja Pekka Tulokas, puh. PIX AB AY Jehumalja jälleen Anjalan VPK:lle PELASTUSVIRANOMAISTEN JA Hätäkeskuslaitoksen tiedonsaantioikeuksia muiden viranomaisten rekistereistä lisättäisiin operatiiviseen toimintaan liittyvissä asioissa. Jehumalja-kilpailussa mitataan palokuntien sammutusja pelastustaitoja sekä palokaluston käyttöä. Lisäksi hätäkeskustietojärjestelmän käyttöön liittyviä käyttäjätietoja ja lokitietoja luovutettaisiin järjestelmää käyttäville viranomaisille Pelastusviranomaisten tiedonsaantioikeudet paranemassa valvontaa varten. Nykyistä paremmat tiedonsaantioikeudet auttaisivat viranomaisia yhteisen tilannekuvan luomisessa. Kolmossija meni Kymenlaaksoon Inkeroisten VPK:lle. Rajavartiolaitos saisi oikeuden käyttää valtakunnallista hätäkeskustietojärjestelmää. 20 PALOKUNTALAINEN • 73 LISÄTIETOJA KIPINÄT VUODEN 2016 KILPAILU järjestettiin 14.5.2016 Vantaalla toukokuussa järjestetyn Palokuntien SM-kisan kiertopalkinnon, Jehumaljan, vei jo seitsemättä kertaa Anjalan VPK Kymenlaaksosta. 0295 488452, johanna.hakala@intermin.fi. Tämän vuoden teemana oli liikenneonnettomuudet. Taustalla on uusi hätäkeskustietojärjestelmä, jonka käyttöönotto alkaa loppuvuodesta
Kansainvälisissä tehtävissä Lehtosen kokemusta ja ammattitaitoa on hyödynnetty esimerkiksi 2004 Aasian tsunamin jälkeen suomalaisten uhrien kotiuttamisessa Thaimaasta. Seminaarissa teemana oli vuoden 2019 pelastustoimen uudistus. Helsingissä pidetyssä Suomen Palomiesliitto SPAL ry:n ja Suomen Hätäkeskusammattilaisten liitto ry:n järjestämässä Turvallinen Suomi -seminaarissa. Operatiivisten tehtävien ohella Lehtonen on opiskellut työnohjaajaksi ja opettanut työnohjausta Helsingin Pelastuskoulun alipäällystökursseille sekä pelastustoimen osaston esimiehille. Lehtosen ammattitaitoa on hyödynnetty koko valtakunnan alueella muun muassa Konginkankaan liikenneonnettomuuden jälkipurussa. Hän valmistui Helsingin koulutuskeskuksen palomieskurssilta 1981 ja Valtion palo-opiston alipäällystökurssilta 1991. Tunnustuksella huomioidaan vuosittain henkilö, yhdistys tai yritys, joka on toiminnallaan tehnyt Suomea turvallisemmaksi, edistänyt pelastustoimen tai hätäkeskuslaitoksen ammattilaisten asemaa, tai toiminut esimerkillisesti pelastusja hätäkeskusalalla. Tunnustus on aikaisemmin myönnetty pelastusjohtaja Pekka Vänskälle 2015, toimittaja Asta Tenhuselle 2014, Palomiesliiton perustajille 2013, riskienhallintapäällikkö Paavo Tiitalle vuonna 2012, pelastuskomentaja Rainer Alholle 2011, pelastustoimen selvitysmies Pekka Myllyniemelle 2010 ja kansanedustaja Jari Larikalle 2009. 73 • PALOKUNTALAINEN 21 VUODEN 2016 Turvallinen Suomi Pro Securitate -tunnustus on myönnetty Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen asemamestari Ilpo Lehtoselle. Koko työuransa Helsingin pelastuslaitoksen palveluksessa ollut Lehtonen työskentelee tällä hetkellä Herttoniemen pelastusaseman asemamestarina. Turvallinen Suomi -tunnustus asemamestari Ilpo Lehtoselle PA LO M IES LIIT TO KIPINÄT. Lisäksi Lehtonen on ollut kehittämässä Helsingin pelastuslaitoksen öljyntorjuntajärjestelmää ja toimii öljyntorjuntaprosessin pääkouluttajana. Palomiesliiton Helsingin paikallisyhdistysten pääluottamusmiehenä ja varapääluottamusmiehenä pitkän uran tehnyt Lehtonen nauttii suurta arvostusta niin jäsenistön, työnantajan kuin muidenkin ammattijärjestöjen keskuudessa osaavana, jämäkkänä ja yhteistyökykyisenä neuvottelijana. Lehtonen on ollut aktiivisesti luomassa psyykkisesti kuormittavien tilanteiden purkuun tarkoitettuja defusingja debriefing-järjestelmiä Helsingin pelastuslaitokselle ja antanut kasvot vaativien tilanteiden jälkihoidolle. Turvallinen Suomi Pro Securitate -tunnustuksen saaja julkistettiin tänään 25.5. Lehtonen on toiminut esimerkillisesti pelastusalalla sekä kehittänyt pelastustoimen käytännön työtä ja toimintatapoja. Porvoossa asuva Lehtonen aloitti työt Helsingin pelastuslaitoksella 1978 sairaankuljettajana
22 PALOKUNTALAINEN • 73 KIPINÄT KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOKSEN sopimuspalokuntien neljäs sopimusten allekirjoitustilaisuus pidettiin 15.6.2016 Haminan Bastionissa. Sopimuspalokuntien valmistelijat olivat Kymenlaakson palokuntien alueosaston puheenjohtaja Markku Leinonen, Matti Hynninen, Karhulan VPK, Heikki Koskinen, Selänpään VPK ja Heikki Renlund, Siltakylän VPK. Osa palokunnista osallistuu ensivastetehtäviin ja osa palokunnista on erikoistunut mm. Sopimusten mukaiset lähtöajat vaihtelevat palokunnittain 5–15 minuutin aikoina. Hänen lisäkseen pelastuslaitokselta ryhmään kuului pelastuspäällikkö Juha Tiitinen, pelastuspäälUudet sopimukset Kymenlaaksoon likkö Veli-Matti Heininen ja palopäällikkö Jukka Ruuskanen. vaarallisten aineiden puhdistuspaikan perustamiseen, jälkiraivaukseen ja vedensiirtoon. Kymenlaaksossa on koko pelastuslaitoksen historian ajan vuodesta 2004 asti tehty määräaikaisia palokuntasopimuksia. Sopimusten valmistelemiseksi kokoonnuttiin 10 kertaa. Nyt allekirjoitettu sopimus on tehty vuosille 2017–2021. Valmistelutyö tehtiin työryhmässä, jonka puheenjohtajana toimi pelastusjohtaja Vesa Parkko. Tärkeänä ja keskeisenä valmisteluhenkilönä on ollut myös Kymenlaakson pelastuslaitokselta Minna Mäisti. Kymenlaakson alueosaston puheenjohtaja Markku Leinonen puhumassa allekirjoitustilaisuudessa.. Tilaisuudessa kaikkien alueen 29 VPK-sopimuspalokunnan nimenkirjoittajat allekirjoittivat sopimuksen. Valmistelutyö yhteisenä prosessina Uuden sopimuksen valmistelu alkoi joulukuussa 2015
Pelastustoimen taskutilasto Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen toimintakertomus 2015. 73 • PALOKUNTALAINEN 23 KIPINÄT Yhteisen tekemisen kulttuuri vahvistunut Kymenlaaksossa teimme vaajaa neljätoista vuotta sitten hyvän ratkaisun, kun valmistelimme uudet palokuntasopimukset ennen uuden laitoksen toiminnan aloittamista, sanoo Markku Leinonen allekirjoitustilaisuudessa pitämässään puheessa. – Yhteistyö lähti heti alusta asti oikealle uralle ja on kehittynyt vuosien saatossa. TEKSTI JA KUVAT ISTO KUJALA PELASTUSTOIMEN TASKUTILASTO 2011–2015 on ilmestynyt. Se on saatavilla osoitteesta www.pelastustoimi.fi/tietopankki/tilastot Mielenkiintoista luettavaa! HELSINGIN KAUPUNGIN pelastuslaitoksen toimintakertomus on ilmestynyt ja luettavissa osoitteessa www.hel.fi/ static/pela/Pelastuslaitoksen_esittely/Toimintakertomus_2015.pdf Keskeisiä asioita vuonna 2015 olivat ensihoitotehtävien pitkän ja voimakkaan kasvun jatkuminen ennätyslukemiin, onnettomuuksien ehkäisytyön määrän ja vaikuttavuuden lisääminen sekä osallistuminen pelastustoimen kehittämiseen osana soteja aluehallintouudistusta. Karhulan VPK:n nimenkirjoittajat allekirjoittamassa sopimusta. Mielestäni nyt tämän tulevan pelastustoimen suuralueen osalta pitää lähteä samalla perusteella liikkeelle ja valmistella uudet palokuntasopimukset kaikille 205 Etelä-Suomen alueen sopimuspalokunnalle uuden laitoksen edustajien kanssa. Kymenlaaksossa on yhteisen tekemisen kulttuuri vahvistunut näiden 12 vuoden aikana ja siinä on ollut vaikuttavana tekijänä, että olemme aika ajoin tarkastelleet tekemistä sopimusten tarkastelujen kautta, toteaa Leinonen
Ilkka Mustakangas puheenjohtaja, Suomen Palomiesliitto Juontajana toimii SPPL:n koulutuspäällikkö Camilla Volanen. Lisätiedot Lisätietoja opintopäivästä antaa Suomen Palopäällystöliiton koulutusjohtaja Sami Kerman 040 549 2112. Keskustelu järjestetään Puuvillan kauppakeskuksessa tiistaina 12.7. Aika ja paikka tiistai 12.7.2016 klo 13.30 – 14.45, Puuvillan kauppakeskus, Pori Kustannukset Tilaisuus on osallistujille maksuton. 24 PALOKUNTALAINEN • 73 KIPINÄT Secappin kehitysprojekti loppusuoralla ”Erinomaista pukkaa” Tammikuussa 2015 Palokuntalainen-lehden toimesta kartoitettiin kaksisuuntaisten viestintäjärjestelmien saatavuutta Suomessa. SuomiAreenalla 12.7. Tällä kerralla kysytään onko palokuntatoiminnassa kyse työstä vai harrastuksesta. Ilmoittautuminen Tilaisuus on kaikille avoin eikä edellytä etukäteisilmoittautumista. Palokuntatoiminta – työtä vai harrastus. Samaan aikaan sopimuspalokuntien rekrytointi on aiempaa haastavampaa. Lisätietoja opintopäivästä antaa Suomen Palopäällystöliiton koulutusjohtaja Sami Kerman 040 549 2112.. PALOKUNTATOIMINTA ON jälleen mukana SuomiAreenan ohjelmistossa. SuomiAreenan teemana vuonna 2016 on suomalainen työ ja kansalaisjärjestötoiminta. Palokuntatoiminta työtä vai harrastus. Suomen Palopäällystöliitto, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Suomen Sopimuspalokuntien Liitto SSPL järjestävät keskustelutilaisuuden, jossa pureudutaan sopimuspalokuntien rooliin ja toimintaan nykypäivän Suomessa. Vuonna 2013 keskusteltiin sopimuspalokuntatoiminnasta PK:ssa ja viime vuonna oli vuorossa tutustuminen Länsi-Suomen pelastusharjoituskeskukseen. klo 13.30–14.45. LISÄTIETOJA TILAISUUS ON kaikille avoin eikä edellytä etukäteisilmoittautumista. Kahdeksasta tuolloin suunnitteilla tai myynnissä olleesta vaihtoehdoista loppusuoralle jäi kolme, jotka olisivat pienin muutoksin olleet käytettävissä pelastusalalla. Tule kuulemaan, miltä sopimuspalokuntatoiminnan ja maaseudun pelastustoimen palveluiden tulevaisuus näyttää sekä pohtimaan, miksi ihmiset ovat valmiita antamaan uhraamaan aikaansa ja jopa omaa turvallisuutta muiden auttamiseksi. Järjestäjinä ovat Suomen Palopäällystöliitto SPPL, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Suomen Sopimuspalokuntien Liitto SSPL Keskustelijat: Jaakko Linko yksikönjohtaja, Ylihärmän sammutusmiehet ry Taina Halttunen palokunnanpäällikkö, Oulunkylän VPK Esko Koskinen pelastusylijohtaja, sisäministeriön pelastusosasto Jari Sainio pelastusjohtaja, Varsinais-Suomen pelastuslaitos Mira Leinonen puheenjohtaja, CTIF:n naiskomissio Antti Rantakangas puheenjohtaja, kansanedustaja, Suomen Sopimuspalokuntien Liitto Kun sisäinen muuttoliike asettaa haasteita hajaasutusalueiden palveluille, sopimuspalokuntien rooli pelastustoimen palveluiden tuottajana korostuu entisestään
Puheenjohtaja Jani Valli kertoo yhdistyksen sisäisen viestinnän kehittyneen huomattavasti järjestelmän myötä.. Lopulta jyväskyläläisen Magister Solutions Oy:n Secapp-viestintäjärjestelmää päätettiin alkaa kokeilemaan Pomarkun VPK:ssa huhtikuussa 2015. Secappin kehityksen suurin murhe on ollut reaaliaikaisen hälytysyhteyden saaminen hätäkeskuksesta. – Tuolloin määritelty aikataulu ei pitänyt, mutta ehkä tämä noin vuoden viivästys teki pelkkää hyvää kehitysprojektille, sanoo Pomarkun VPK:n puheenjohtaja Jani Valli. – Erinomainen lisä on myös se, että ellei sopimusvahvuus täyty ilmoittautuneilla kahdessa minuutissa, järjestelmästä lähtee automaattisesti uudelleenhälytys, sanoo vpk:n päällikkö Marko Anttila. Pomarkkulaiset näkevät heti hälytysviestin tultua oman puhelimensa näytöltä jokaisen, joka ilmoittautuu mukaan muodostelmaan – tai ilmoittaa olevansa estynyt. Hallinnollisesti kytkentä tuli mahdolliseksi jo viime vuoden marraskuussa, mutta usean sopankeittäjän ollessa kyseessä, viivästymän syytä ei kukaan osallisista ota vastuulleen. 73 • PALOKUNTALAINEN 25 KIPINÄT HELMIKUUSSA 2015 yksi järjestelmätoimittaja luovutti, ja jäljelle jäivät tekstiviestipohjainen ja mobiilidataan perustuva järjestelmä. – Välillä meinasi usko loppua, mutta tämän kevään päivitykset ovat tuoneet erinomaisia, ja palokunnille sopivia toimintoja järjestelmään, että menneeseen aikaa ilman Secappia olisi aika vaikea palata. – Myös pelastuslaitoksen operatiiviselle toiminnalle Secappin kautta saatava reaaliaikainen tieto on arvokasta, päättää palokunnan päällikkö Marko Anttila. – En halua olla mikään mainosmies, mutta kyllä Secapp avaa ihan uuden maailman palokunnan pyörittämiseen niin hallinnon kuin operatiivisen toiminnan kannalta, kuvailee puheenjohtaja Valli järjestelmän merkitystä. Yhdistyksen hallinnolle Secapp antaa normaalien viestien lähettämisen lisäksi myös mahdollisuuden kysyä porukan mielipidettä. Jäämme odottamaan. – Oikein kärjistetysti sanottuna muutamassa minuutissa saadaan selville ostetaanko Mersu vai Volkkari, naureskelee Jani Valli. Reaaliaikainen tieto on arvokasta.” Pomarkun VPK:n päällikkö Marko Anttila mielestä Secappin käyttö parantaa palokunnan ja pelastuslaitoksen operatiivista valmiutta. Jokainen näkee omasta puhelimestaan, paljonko juuri nyt on porukkaa lähistöllä ja saatavilla hälytysmiehistöön. – Alamme kesällä kokeilla automaattista, sijainnin mukaan päivittyvää valmiuslistaa. Anttilan mukaan myös päivystävä palomestari voisi seurata palokuntamme reaaliaikaista valmiutta
Hiltusen mukaan rakennuksen palaminen on ”käypä ratkaisu”. Rakennuksissa on paljon materiaaleja, jotka aiheuttavat ongelmia ympäristölle. Ylitarkastaja Jarkko Häyrynen muistuttaa lehdelle myös, että maallikon polttoyritys voi karata käsistä. TEKSTI JA KUVA SASU MÄKINEN. Savusukeltajat harjoittelevat todellisissa olosuhteissa kerran vuodessa Savusukeltaminen on palomiehen perustaito, jota ylläpidetään vuosittaisella harjoittelulla. Hän arvioi Maaseudun Tulevaisuudelle, että jos kiinteistön polttaa, syyllistyy ainakin tuhopolttoon sekä mahdollisesti ympäristörikokseen. 26 PALOKUNTALAINEN • 73 KIPINÄT KIINTEISTÖVEROJEN KOHTUUTTOMUUDEN vuoksi Kiinteistöliitto ei pidä hylättyjen rakennusten polttamista uhkana, vaan pikemminkin mahdollisuutena. Hallituksi ajateltu palo saattaakin levitä myös ympäristöön. Harjoituksessa poltettiin yhteensä kolme rivitaloa, joissa kävi yhteensä 85 savusukeltajaa eri palokunnista. – Yksi käypä ratkaisu tilanteeseen on, että rakennus palaa. Kiinteistöliitto: Rakennusten polttaminen on ”käypä ratkaisu” Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen totesi Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa, että tyhjilleen jääneet kiinteistöt kannattaa polttaa verojen ja ylläpitokustannusten välttämiseksi. Sisäministeriön ylitarkastaja Jarkko Häyrynen vastasi lehdelle, ettei rakennusta saa omatoimisesti mennä polttamaan. Lämpimässä savusukellusharjoituksessa savusukelluspari tunkeutui huoneiston pääovesta sisään, jossa he suorittivat sammutushyökkäyksen palavaan tilaan. Poikkeukseksi Häyrynen mainitsee kuitenkin tilanteet, joissa palokunta polttaa taloja harjoitustarkoituksessa. Suoranaisesti hän ei kuitenkaan kannustanut ihmisiä polttamaan omia rakennuksiaan. Sillä saa kiinteistöveron rakennuksesta loppumaan kerralla, Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen pohti Maaseudun Tulevaisuudessa. Kymenlaakson pelastuslaitos ja sen sopimuspalokunnat harjoittelivat savusukellusta todellisissa olosuhteissa Kouvolan Sippolassa huhtikuussa. Vuosittain jokaisen palomiehen ja sopimuspalokunnan savusukeltajan tulee osallistua vähintään yhteen lämpöiseen savusukellusharjoitukseen
info@pa-ve.fi . www.pa-ve.fi MYYDÄÄN VW CARAVELLE COMFORTLINE 4MOTION PALOAUTO VM. 0207 199 700 . Suomalaiset opettajat, opetus suomeksi. OHJELMA JA LISÄTIEDOT: WWW.JEVI-PALVELUT.FI 050 5423017 JEVI-PALVELUT JÄRJESTÄÄ KOULUTUSJA KÄYTÄNNÖN HARJOITUSPÄIVÄT 21.-24.9.2016 VIRON PELASTUSKOULULLA VÄIKE-MAARJASSA Kalvipalokalusteet . Omat stipendinsä jakoivat myös Palosuojelurahasto, Suomen palopäällystöliitto SPPL, Suomen pelastusalan keskusjärjestö SPEK, Pelastustieto-lehti, Suomen palomiesliitto SPAL sekä Pelastusopiston oppilasyhdistys. Paanutie 8, 42700 Keuruu . Tutkintotodistuksensa saivat pelastajakurssit 90 ja 91, alipäällystökurssi 39 sekä palopäällystön tutkinto-ohjelmasta valmistuneet Amk-opiskelijat. 2012 • 2.0 TDI 103 kW, ajettu n. 25000 km, kahdella akulla, vetokoukku • 9 hlöä, pitkä malli, istuimet 2+2+2+3 • siistissä kunnossa, rakennettu ilman ylimääräisiä reikiä kojelaudassa tai muualla, penkinpäällisten alla virheettömät alkuperäiset verhoilut, kaikki valkoiset osat tehty teippaamalla • hintapyyntö paloautona 42900 euroa, voidaan myydä myös henkilöautona • auto vapautuu sopimuksen mukaan, aikaisintaan syyskuussa YHTEYDENOTOT: KALVOLAN VPK RY / JUHA TUOMISTO 040 5490211. KIPINÄT ALIPÄÄLLYSTÖKURSSI 39 (20 hlöä) Järvinen Reko Forssa Karjalainen Pasi Helsinki Kemppi Samu Laukaa Kolppo Jorma Kotka Koski Panu Kurikka Luoma-aho Janne Jyväskylä Lämsä Vesa Raahe Makkonen Pentti Siilinjärvi Martikainen Aki Ylöjärvi Mäntysaari Markku Nokia Nikander Toni Salo Nikola Kalle Espoo Puolitaival Mikko Rauma Raninen Eero Siilinjärvi Simpanen Toni Espoo Sinervä Mika Merikarvia Solin Tatu Espoo Suomela Mikko Hailuoto Vaara Markus Kuopio Vuori Tuomas Pori PELASTAJAKURSSI 90 (30 hlöä) Asikainen Janne Porvoo Flinkman Juho Jyväskylä Heikkala Joonas Kempele Helander Markku Eura Holtti Teemu Vaasa Ikonen Tommi Mikkeli Javanainen Petri Espoo Julkunen Samuli Kuopio Juvonen Juho Turku Kaikkonen Esa Kankaanpää Kalliokulju Taavi Ylivieska VALMISTUNEET PELASTUSOPISTOSTA VALMISTUI yhteensä 90 tutkinto-opiskelijaa pelastustoimen tehtäviin. PELASTUSOPISTON PRIIMUSSTIPENDIT jaettiin opinnoissaan parhaiten menestyneille. Stipendin saivat Mikko Puolitaival alipäällystökurssilta sekä Valtteri Rantonen pelastajakurssilta
Anterolla on pitkä ja vahva kokemus turvallisuusalasta. Antero vastaa tuotehallintayksikön johtamisesta ja kehittämisestä sekä toimii tiiviissä yhteistyössä tuotekehitysyksikön kanssa ja osallistuu myyntija asiakastyöhön. 28 PALOKUNTALAINEN • 73 VALMISTUNEET VALMISTUNEET NIMITYKSET KIPINÄT PALOPÄÄLLYSTÖN TUTKINTO-OHJELMASTA 27.5. Antero Puolitaival aloitti työnsä Hedengren Securityn tuotehallinnasta vastaavana 29.3.2016. Antero Puolitaival Hedengren Securitylle. VALMISTUNEET AMK-OPISKELIJAT (12 hlöä) Naskali Ville Tampere Hännikäinen Tinja Joutsa Ikonen Tommi Mikkeli Käkönen Valtteri Tampere Merilehto Joonas Oulainen Paavola Antti Pyhäjoki Veteläinen Joose Kuopio Ahola Anna Espoo Koivisto Lauri Kuopio Nyman Eero Helsinki Salo Mauri Saarijärvi Tuovinen Ville Suonenjoki PALOPÄÄLLYSTÖN TUTKINTO-OHJELMASTA AIEMMIN KEVÄÄLLÄ 2016 VALMISTUNEET AMK-OPISKELIJAT (2 hlöä) Hartikainen Paula Siilinjärvi Heikkilä Marko Vantaa Kalliomäki Jarkko Kauhajoki Karppinen Mikko Helsinki Kekkonen Antti Jyväskylä Kollom Karlyn-Kevyn Tampere Koskinen Ossi-Pekka Asikkala Kyyrö Mikko Kuhmoinen Käkönen Valtteri Tampere Laine Kai Porvoo Loikas Juha-Pekka Hyvinkää Mattinen Timo Lappeenranta Myller Roni Helsinki Männistö Teemu Lappeenranta Niemi Ville Lahti Nyholm Kim Kirkkonummi Ojala Teemu Espoo Paasi Matias Ulvila Pakarinen Aki Kuopio Sirkkiä Niko Kuopio Tuominen Matti Tuusula PELASTAJAKURSSI 91 (28 hlöä) Karppinen Veikko Kajaani Palomäki Jussi Kuopio Peltola Tuomas Pori Pietarinen Samu Joensuu Piirilä Lauri Janakkala Rahkonen Miika Jyväskylä Rantonen Valtteri Siikalatva Reponen Juuso Espoo Salmu Juha Oulu Saloniemi Juho Helsinki Siltala Perttu Tampere Skyten Niklas Hyvinkää Sääksmäki Sami Nurmijärvi Timoskainen Tatu Joensuu Tolkki Jonatan Porvoo Tonteri Lauri Kouvola Toppari Jaakko Helsinki Tuominen Samuli Turku Utriainen Tatu Heinola Uusitalo Aapo Jyväskylä Vahtera Tomi Turku Viitala Juho Hattula Vimpari Matti Kuhmo Virpiö Jouni Jyväskylä Virtalaine Valtteri Turku Wicklén Ville Nokia Yrjänä Tommi Kangasala Zilliacus Roderick Hanko HEDENGREN SECURITY sai joukkoonsa rautaisen ammattilaisen, kun ins
CTIF edustajakokous Helsinki 7.– 9.9. CTIF kansalliset kilpailut 2016 Taivassalo 10.– 11.8. Palokuntanuorten ja naisten syysopintopäivät Ylläs 7.– 9.9. FSB: Ines kunskapstävling för brandkårsdamer Raseborg 1.9. Palomiesurheilu: Crossfit Pori 31.10. KASPELI:n Sankoruiskun mestaruuskilpailut Taipalsaari (TULITAIVAL 2016 leiri) 1.–16.7. Läntisen alueen syysleiri Saarikko (Saarikontie 117, 08500 Lohja) 17.9. PISTOLIEKKI 2016 Palotarus, Palokuntien harjoitusalue Tarusjärvi 3.–9.7. Palomiesurheilu: Suunnistus Liperi LOKAKUU 1.– 15.10. Palomiesurheilu: Jääkiekko Helsinki 30.12. 73 • PALOKUNTALAINEN 29 TAPAHTUMAKALENTERI & LEIRIT Tiedot on kerätty laitosten ja palokuntien tiedottajilta sekä järjestäjien nettisivuilta. Turvallisuus 2016 Jyväskylä 13.–15.9. Julkaisemme sitoumuksetta tietoja pelastusalan tapahtumista yms. Palomiesurheilu: Voimailu/ soutu Oulu JOULUKUU 1.– 31.12. SPPL: Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät Tampere 16.– 30.11. Palokuntanuorten leiri Salla 6.7. Palokuntalainen ilmestyy SYYSKUU 2.– 4.9. Tulimalja 2016 Säynätsalo/ Paloasema MARRASKUU 1.– 15.11. Palomiesurheilu: Ammunta Mikkeli 20.– 21.7. Palomiesurheilu: Palohenkilöstön Beach Volley Lappeenranta ELOKUU 5.– 7.8. LSPeL SAVUTERHO 2016 -leiri Halikko, Salo 3.–9.7. Eeppinen 2016 Mikkeli 17.–23.7. Palokuntalainen ilmestyy. PIIPAA 2016 Palokuntanuorten kesäleiri Palotarus, Padasjoki 11.–14.8. TULITAIVAL 2016 Koulutusleiri Taipalsaari ampuma-alue 3.–8.7. Palokuntalainen ilmestyy NUORISOLEIRIT 2.–8.7. Tiedot osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi PALOKUNTALAINEN ILMESTYY TAAS ELOKUUSSA! KIPINÄT HEINÄKUU 5.– 7.7. EuroSafety 2016 Tampere 17.–18.9. Palomiesurheilu: Lentopallo Raisio 16.– 31.10. Palomiesurheilu: Salibandy Tampere 9.– 10.11. SIDAP #16 -leiri Palotarus, Padasjoki 9.–11.9. Palomiesurheilu: Golf Kotka 31.8. FSB sommarläger Bobäck 2016 Bobäck skola i Kyrkslätt 2.–8.7
30 PALOKUNTALAINEN • 73 TEKSTI PEKKA KOIVUNEN TAUSTASELVITYS ARTO PAPUNEN KUVAT ARTO PAPUNEN. Avaamme samalla keskustelun ensivasteen asemasta julkaisemalla keskustelun pohjaksi kullaalaisen Sakari Aallon haastattelun. Jatkamme keskustelua asian tiimoilta seuraavassa numerossa. 29.4.) kerroimme ensivastetilanteesta ja erityisesti tehtävämäärien muutoksista kuuden pelastuslaitoksen alueella. Ensivaste. Aalto teki ensivastetoiminnasta hallintokantelun, jonka tulos selventää tilannetta osaltaan, mutta ei anna yksiselitteistä vastausta ensivasteen asemasta. Tässä artikkelissa on esillä neljä pelastuslaitosta ja kustakin yksi sopimuspalokunta. PALOKUNTALAINEN -ARKISTO etsii paikkaansa OSA 2/3 Viime numerossa (Palokuntalainen 72, ilm
Ensivasteryhmien vahvuus on noin 2/3 palokuntien kokonaisvahvuudesta, kertoo palomestari Lasse Vallentin. – Luumäellä oli kiirellisimpänä vuonna jopa 90 ensivastetehtävää. Toinen syy laskuun on johtunut sairaanhoitoalueen tarkentavista ohjeista ensivasteyksikön hälyttämisestä. Mikäli ensivasteyksikkö on 961 574 452 488 2013 2012 2014 2015 58 60 50 36 48 2011 2013 2012 2014 2015. Ensivastetehtävät Luumäellä: Itä-Uudenmaan tehtävämäärä vakiintunut E nsihoitopäällikkö Jorma Kuikan mukaan vuodesta 2012 alkaen ensivastetehtävien lukumäärät ovat laskeneet verrattuna vuoteen 2011, muttei enää juurikaan sen jälkeen. Ensivastetehtävät Etelä-Karjalassa: Luumäellä tehtävämäärä vakiintunut L uumäen ja Ylämaan vastuupalomestarin Lasse Vallentin kertoo tehtävien lukumäärän laskeneen, kun Eksote antoi uudet hälytysohjeet. Etelä-Karjalassa vakinaisista palokunnista kaksi ja sopimuspalokunnista 19 tekee sopimuksen mukaista ensivastetoimintaa. Samoihin aikoihin tehtiin myös valtakunnallinen uudistus ensivastetehtävän kirjaamiseen Pronto-tietojärjestelmään; tehtävä kirjataan ensivastetehtäväksi ainoastaan silloin, jos ensivasteyksikkö on kohteessa ennen ambulanssia. Koulutusta järjestetään terveyspiirin puolesta erillisen suunnitelman mukaan ensivasteiden pääkouluttajille ja he vievät tietoa eteenpäin omiin palokuntiinsa, päättää ensihoitopäällikkö Jan-Erik Palviainen. – Syynä ensivastetehtävien määrän laskuun on muun muassa se, että ensihoitojärjestelmän uudistuksessa alueen ambulanssien lukumäärä ei lisääntynyt, mutta keskistetty kenttäjohtamisjärjestelmä mahdollisti mm. ambulanssien valmiussiirrot yli kuntarajojen. Taipalsaari tuli mukaan maaliskuussa 2016. Toiminta kattaa koko maakunnan alueen. Toiselle Jurvalan paloasemalle on matkaa 12 kilometriä Taavetista. 73 • PALOKUNTALAINEN 31 Etelä-Karjalassa ensivastetehtävät puolittuneet vuoden 2012 tasosta E nsihoitopäällikkö Jan-Erik Palviaisen mukaan ensivastetehtävien määrään ei ole vaikuttanut ensihoidon järjestämisen siirtyminen terveyspiirille. – Lähin ensihoitoyksikkö on Taavetin taajamassa, jossa myös Luumäen palokunnan Luumäen paloasema on. Itä-Uudellamaalla yksikkö hälytetään, mikäli sen oletetaan olevan kohteessa oleellisesti ennen ambulanssia. Käytännön toimintaan ei ole tullut muutosta. Luumäen paloaseman vahvuus on 14 ja Jurvalan 9 sopimushenkilöä. – Ensivastetoimintaan osallistuvilta vaaditaan Etelä-Karjalassa ensivastekurssi tai terveydenhuollon soveltuva tutkinto. Vuoden 2016 alusta Luumäellä aloitti Eksoten oma ensihoitoyksikkö, joka on välittömässä valmiudessa 24/7. – Lähinnä siihen on vaikuttanut aikoinaan hätäkeskusalueella tehty yhtenäinen hälytysohje. Yksiköiden määrä on pysynyt lähes samana viime vuodet. Aiemmin yksityinen ensihoitoyksikkö oli vain päivisin välittömässä valmiudessa ja muulloin 15 minuutin valmiudessa. Vaikka tehtävämäärä on laskenut käytännön toimintaan ei ole tullut muutoksia
Hälytysohjeet laatii ja ylläpitää HUS Porvoon sairaanhoitoalue. Ensivastetehtävät Itä-Uudellamaalla: HUOM! LUVUT eivät sisällä Pornaisten määriä, koska hallinnollisesti Pornainen kuuluu eri pelastuslaitoksen alaisuuteen. – Emme ole tässä parina kolmena vuotena pystynyt pitämään ensivasteyksikköä valmiudessa 24h vuorokaudessa kaikkina viikonpäivinä, vaan olemme joutuneet pitämään sitä osittaisvahvuudessa henkilöstöpulan takia. Se on riippunut paljon siitä, miten olemme pystyneet pitämään yksikköä valmiudessa. Ensivastepalokuntien lukumäärästä päättää sairaanhoitopiiri ja pelastuslaitosten tehtävä on tehdä heidän kanssaan sopimukset sekä valvoa, että toiminta on ensivastetoiminnalle asetetun laadun mukaista. – Mielestäni alueemme ensivastetoiminta tai yksiköiden lukumäärä ei eroa muista alueista. kohteessa ambulanssin jälkeen, kyseessä on avunantotehtävä. Täydennyskoulutuksissa tapahtui parannus vuoden 2012 alusta alkaen, jolloin pelastuslaitoksen toimesta ryhdyttiin järjestämään säännöllisiä ensivastekoulutuksia kaksi kertaa vuodessa kolme tuntia kerrallaan. Ensivastehenkilöstön koulutusvaatimuksista on todettu HUS Ensihoidon palvelutasomäärityksessä seuraavaa: Terveystoimen tehtävissä tulee olla tehtävän edellyttämä miehistömäärä, kuitenkin vähintään kaksi potilaan tutkimiseen ja hoitoon kykenevää henkilöä. Lisäksi alueen kaikki kolme vakinaista pelastusyksikköä hoitavat ensivastetehtäviä, kuten myös alueen kaksi teollisuuspalokuntaa Neste Oyj ja Fortum Oyj. – Tällä hetkellä meillä ei ole yhteistyöryhmää, jossa keskusteltaisiin ainoastaan ensivastetoiminnasta. 32 PALOKUNTALAINEN • 73 Pornaisten VPK:lla henkilöstöpulaa P alokunnanpäällikkö Mirkka Kivimäen mukaan lähin ensihoitoyksikkö tulee Pornaisiin 16-25 km:n päästä, riippuen vähän siitä, mistä lähikunnasta se lähetetään ja minnepäin kuntaa. Vuoden 2011 tilanteesta ainoastaan yksi sopimuspalokunta (Kulloo) on pudonnut pois ensivastepalokunnista, koska se sijaitsee maantieteellisesti lähellä Porvoota ja Kilpilahtea (Neste Oyj). Niiden lisäksi alueella toimii viisi sivutoimista palokuntaa; Askola, Lapinjärvi, Ruotsinpyhtää, Myrskylä ja Pukkila. Kalusto-, koulutusja tarvikeasioissa palokunnan toiveita kuunnellaan Kivimäen mukaan hyvin. Ensivastetoimintaan osallistuu vajaa puolet hälytysosaston henkilöistä. HUS Porvoon sairaanhoitoalueen antaman hälytysohjeen mukaan ensivaste hälytetään ainoastaan Aja B-tehtäviin, mikäli sen oletetaan olevan kohteessa oleellisesti ennen ambulanssia. Käytännössä ensivastehenkilön Itä-Uudellamaalla on täytynyt suorittaa joko palokuntien ensiaputai ensivastekurssi. HUS sairaanhoitoalue ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitos ylläpitävät ensihoidon ohjausryhmää, jossa käsitellään kaikkea ensihoitoon kuuluvia asioita, myös ensivasteasioita. Ne kaikki toimivat myös ensivastepalokuntina. Ensihoidon kenttäjohtaja seuraa kaikkia ensihoitotehtäviä ja niihin hälytettyjä yksiköitä, jolloin myös hän pystyy täydentämää hälytystä EVY:llä. Itä-Uudenmaan pelastuslaitosalueella toimii tällä hetkellä 32 sopimuspalokuntaa. Niistä ensivastetoimintaa on kolmella palokunnalla; Isnäs, Pellinki ja Sarvisalo. 702 568 502 512 552 2011 2013 2012 2014 2015. Tarvikkeita saamme aina kun tarvitaan ja toiminta on kaikinpuolin asiallista. Ensivasteiden kokonaismäärä on Pornaisten VPK:lla vaihdellut 54–104 välillä vuosittain. – Itä-Uudenmaan pelastuslaitos kouluttaa meitä nyt säännöllisesti ja pystymme kommunikoimaan paremmin eri asioista pelastuslaitoksen kanssa
Meillä hälytysosastoon kuuluvalla pitää olla monitaitoisuutta. Jokaisen hälytysosastoon kuuluvan tulee käydä palokuntien ensiapukurssi. Etelä-Savossa ensivastetoimintaan osallistuminen edellyttää ensivastekurssia tai terveydenhuoltoalan tutkintoa. 73 • PALOKUNTALAINEN 33 Etelä-Savossa yksiköiden määrä säilynyt samana, tehtävät puolittuneet E nsihoitopäällikkö Jari Kalin Etelä-Savon pelastuslaitokselta kertoo, että ensivasteyksikköjen määrä ei ole muuttunut, kaikkiaan ensivastetta alueella tehdään 24 yksikön voimin. Hälytysohje, jota Etelä-Savossa noudatetaan on koko KYS Erva –alueella (katso erillinen ohje seuraavalta sivulta) noudatettava ohje, sanoo Jari Kalin. Ensivastetehtävät Pornaisissa: 17 1121 101 18 1219 83 23 905 63 2 612 65 11 634 51 2011 2011 2011 2013 2013 2013 2012 2012 2012 2014 2014 2014 2015 2015 2015 Vaikka Pornaisissa pelastustoimi kuuluu Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alaisuuteen, niin ensihoitopuolella yhteistyö tapahtuu Itä-Uudenmaan suuntaan.. – Palokunnassamme on linjattu, että ensivastetoimintaan osallistuvan täytyy olla käynyt myös sammutustyökurssi. Hätäkeskuksessa mietitään liikaa minuuttilukuja, koska ensivastetta voitaisiin hälyttää. Ensivastepalvelu kattaa näin koko Etelä-Savon pelastuslaitoksen alueen. Otavan VPK:n ensivastetehtävien määrä: – Hälytysohjeisiin emme voi vaikuttaa mitenkään. Ensivastetta tekevän henkilön tulee Pornaisten VPK:ssa käydä palokuntien ensiapuja palokuntien ensivastekurssit sekä osallistua aktiivisesti viikkoharjoituksiin sekä pelastuslaitoksen järjestämiin koulutuksiin. VPK:n ensivastetehtävät ovat vähentyneet merkittävästi, kun hälytysohjeita on muutettu niin, että ensivasteyksikkö hälytetään vain osaan A-tehtävistä. Nyt se enemmän kuin tarpeen. Sitä ei käytännössä ollut aiemmin ollenkaan. Toivoisimme matalempaa kynnystä hälyttämiseen kuin nykyisin. Pulliaisen mukaan osaaminen ja rutiini tehtävillä ovat ainakin heikentyneet tai vaarassa heiketä tehtävämäärien laskun myötä. – Sairaanhoitopiirin myötä ylläpitokoulutus on tullut meille uutena asiana. – Koulutusyhteistyö sairaanhoitopiirin kanssa sujuu hyvin. – Osa tehtävistä sijoittuu reuna-alueille, minne Otavasta ensivasteyksikkö ajaa 15 minuutissa ja ambulanssi 30 minuutissa. – Otavan osalta ohjeessa oleva ”tavoittaa potilaan 15 min ennen ambulanssia” on ongelmallinen kun ambulanssi Mikkelistä on vartissa Otavassa, sanoo palokunnan päällikkö Rauli Pulliainen. B-tehtävissä 10 minuutin saavuttaminen ennen ensihoitoyksikköä toteutuu käytännössä lähes aina ja A-tehtävissä 5 minuuttia ennen ensihoitoyksikköä toteutuu aina. Ensivastetehtävät Etelä-Savossa: Otavan VPK:lla vähän ensivasteita, rutiini katoaa O tavan VPK:aa lähin ensihoitoyksikkö sijaitsee 13 kilometrin päässä
Ensivastekoulutus on Nygårdin mukaan samalla tasolla kuin ennen uudistusta. Ensihoitojärjestelmän muutoksen myötä ensihoitoyksikkö päivystää nykyään ympäri vuorokauden noin kilometrin etäisyydellä paloasemasta. – Ensivastetehtävälle lähtee päivisin päätoiminen henkilöstö mahdollisilla sopimuspalokuntalaisilla täydennettynä ja virka-ajan ulkopuolella varallaolijat vahvuudella 1+3. Tämä on osaltaan laskenut tarvetta palokunnan ensivasteyksikölle. Ensivastetehtävät Keski-Pohjanmaalla: Kannuksessa ensihoitoyksikön valmiuden parannus laski ensivasteen käyttöä P alotarkastaja Jari Nygård kertoo Kannuksen paloaseman ensivasteiden määrän laskeneen viime vuosina hälytysohjeen muuttumisen ja ensihoitoyksikön 24/7 valmiuden takia. 34 PALOKUNTALAINEN • 73 Keski-Pohjanmaalla selvä lasku tehtävämäärissä P elastuspäällikkö Terho Pylkkäsen mukaan palokuntien ensivastetehtävien määrät ovat vähentyneet merkittävästi hälytysohjeiden muuttumisen ja ensihoidon resurssien kasvamisen myötä. KYS ERVAn hälytysohje Ensihoitopalvelun yksiköiden hälyttäminen Kuopion hätäkeskusalueella 761 28 1005 91 780 43 409 39 333 27 2011 2011 2013 2013 2012 2012 2014 2014 2015 2015. – SHP ensihoitokeskus kouluttaa palokuntaamme kaksi kertaa kevät ja kaksi kertaa syyskaudella, kuten aikaisemminkin ensihoitajat ovat kouluttaneet. Ensivastetehtävät Kannuksessa: A-tehtävä Hälytetään nopeimmin kohteen saavuttava ja tarkoituksenmukaisin ensihoitopalvelun yksikkö, joka on ensisijaisesti hoitoyksikkö, mikäli se on kohteen nopeimmin saavuttava yksikkö Tehtäväkoodeihin 700, 702, 741, 744, 711, 713, 714, 752, 791, 200, 031, 032 liitetään tukiyksikkö joka on joko toiminta-alueen toinen terveystoimen yksikkö (ensisijaisesti perusyksikkö) tai kohteen nopeimmin saavuttava ensivasteyksikkö. Pylkkäsen mukaan ensivasteen käytännön toimintaan muutos ei ole vaikuttanut, mutta tehtävien vähäisestä määrästä johtuen olisi tarvetta koulutuksen lisäämiseen. Tällä hetkellä kolmella paloasemalla ei ole ensivastetoimintaa. C-tehtävä Hälytetään kohteen ohjevasteajassa (30 min) saavuttava ensihoitopalvelun yksikkö, joka on ensisijaisesti perusyksikkö (hoitoyksikkö) kunkin sairaanhoitopiirin toiminta-alueiden mukaisesti D-tehtävä Hälytetään kohteen ohjevasteajassa (2 h) saavuttava ensihoitopalvelun yksikkö, joka on ensisijaisesti perusyksikkö (hoitoyksikkö) kunkin sairaanhoitopiirin toiminta-alueiden mukaisesti. Yhden aseman toiminta on päättynyt henkilöresursseista johtuen. – Ensivastetehtäviä ajetaan laitoksemme alueella 17 paloasemalta, joista kaksi on välittömässä valmiudessa olevia. Keski-Pohjanmaalla tiettyihin A-koodeihin hälytetään tukiyksiköksi ensisijaisesti toinen ambulanssi tai toissijaisesti ensivasteyksikkö riippuen siitä, kumpi yksikkö tavoittaa kohteen oleellisesti nopeammin. Mikäli ensivasteyksikkö tavoittaa potilaan arviolta 15 minuuttia ennen terveystoimen yksikköä, hälytetään ensivasteyksikkö lukuun ottamatta hoitolaitoskohteita. Mikäli ensivasteyksikkö tavoittaa potilaan arviolta 15 minuuttia ennen terveystoimen yksikköä, hälytetään tehtävään ensivasteyksikkö lukuun ottamatta hoitolaitoskohteita. Muut tehtävät ensivasteyksiköille tulevat kenttäjohtajan pyynnöstä. B-tehtävä Hälytetään nopeimmin kohteen saavuttava ja tarkoituksenmukaisin ensihoitopalvelun yksikkö, joka on ensisijaisesti hoitoyksikkö, mikäli se on kohteen nopeimmin saavuttava yksikkö
– Osallistujina olisivat olleet sairaanhoitopiirin ja pelastuslaitoksen keskeiset virkamiehet, sopimuspalokuntien edustajat sekä mahdollisesti ulkopuolinen asiantuntija jostain toisesta sairaanhoitopiiristä. Virallisessa kirjallisessa hälytysohjeessa mainittiin ensivasteyksiköiden hälyttäminen kaikkiin A-tehtäviin, mikäli muut perusteet hälyttämiseen toteutuivat. Kullaan VPK:n ensivastetoiminnan vastuuhenkilön ja perustason ensihoidon opettajan Sakari Aallon mukaan ensihoitokeskuksen tulkinta on ollut varsin omavaltainen, koska Satakunnassa sairaanhoitopiirin ensihoidon palvelutasopäätös ei anna perusteita tulkinnalle. Asiaa käsitteli myös sairaanhoitopiirin liittohallitus viime vuoden helmikuussa, mutta ei todennut ensihoitokeskuksen tulkinnassa olevan mitään korjattavaa. Keskustelu asiasta jatkuu Palokuntalainen-lehden numerossa 74, joka ilmestyy 30.8.2016. Äärimmäisen tulkinnan mukaan ensivasteyksikkö nähdään avustavana yksikkönä, joka ei pysty kovin ihmeellisiin suorituksiin eikä toimi kovin itsenäisesti; ensivasteyksikön toiminta ei ole merkittävä osa ensihoitopalvelua, vaan on lähinnä puuhastelua. Terveydenhuoltolaki kuitenkin edellyttää, että sisältö määritellään sairaanhoitopiireittäin mikäli ensivastetoiminta ja ensivasteyksiköt ovat osa ensihoitopalvelua. Aluehallintoviraston päätöksen taustalla on Sakari Aallon viime kesänä tekemä hallintokantelu. liikenneonnettomuudet) ensivasteyksikön korvaa tehtävään hälytetty pelastusyksikkö. Valvontapäätöksessä todetaan, että sama yksikkö ei voi toimia samanaikaisesti päivystävän palomestarin alaisena pelastusyksikkönä ja ensihoitopalvelun kenttäjohtajan alaisena ensivasteyksikkönä. Aalto kertoo yhteydenotoissaan perustelleensa tulkinnan virheellisyyttä varsin perusteellisesti lainsäädännön, käytännöllisen operatiivisen toiminnan sekä potilasturvallisuuden näkökulmasta. Ensivastekoulutuksen sisällöt ovat Sakari Aallon mukaan kohdallaan, mutta käytännöllinen toiminta ei kaikilta osin perustu koulutuksen antamiin valmiuksiin. Lounais-Suomen aluehallintoviraston tekemä valvontapäätös Satakunnan sairaanhoitopiirin ensivastetoiminnasta tarkentaa osaltaan asiaa, mutta ei ratkaise ongelmaa.. Käytännöllisenä osoituksena ensivasteyksikköjen merkityksestä voisi olla, se että ensivasteyksiköillä olisi valmius ja valtuudet tehdä primääritriage monipotilastilanteessa tai monipotilastilanteisiin hälytettäisiin useita ensivasteyksikköjä. – Johtuiko se sitten asian monimutkaisuudesta vai maan tavasta, niin kertaakaan vastaavat virkamiehet eivät olleet minuun oma-aloitteisesti asian johdosta yhteydessä. Tällöin tehtävään ei hälytetä ensivasteautoa, vaikka sellainen olisi samalla asemalla kuin tehtävään hälytettävä pelastusyksikkö. Kantelua edelsivät pitkältä ajalta lukuisat yhteydenotot asian johdosta sekä sairaanhoitopiirin ja pelastuslaitoksen virkamiehiin. – Ensihoitopalvelua esitellään ja arvioidaan edelleenkin varsin ambulanssikeskeisesti ja unohdetaan usein ensivasteyksikköjen ohella yllättävästi myös lääkäriyksikköjen ja kenttäjohtoyksikköjen merkitys. Aalto arvioi, että koko kantelu olisi voitu välttää, jos asian ympärille olisi koottu laajapohjainen neuvottelu. Asian liittyy vielä sellainen sivujuonne, että ensivasteyksikön hälyttämättä jättäminen perustui Porin hätäkeskukselle annettuun suulliseen hälytysohjeeseen. – Ensihoitokeskuksen tulkinnalle on osaltaan luonut pohjan se, että palvelutasopäätöksessä ei ole määritelty ensivastetoiminnan hätäensiavun sisältöä. Asian tultua esille suullinen ohje muutettiin kirjalliseksi viime vuoden toukokuussa. Satakunnassa vääntöä ensivastetoiminnan asemasta Ensivasteyksikön tehtävä ja asema osana ensihoitopalvelua vaatii edelleenkin selkiinnyttämistä. Lisäksi päätöksessä todetaan, että sopimuspalokunnan pelastusyksikön henkilöstöltä ei edellytetä ensihoitopalveluasetuksessa määriteltyä pätevyyttä toimia ensiauttajana. – Valitettava tosiasia on se, että ensivastetoimijat joutuvat edelleenkin perustelemaan asemaansa sekä perinteisen pelastustoimen suuntaan että ensihoitopalvelun suuntaan, joka ensivastetoimintaa lukuun ottamatta perustuu palkattuun henkilöstöön. Painopiste pitäisi olla koko palveluketjussa, vaikka ambulanssitoiminta onkin näkyvin osa ensihoitopalvelua. 73 • PALOKUNTALAINEN 35 S atakunnan sairaanhoitopiirin ensihoitokeskus on tulkinnut ensihoitopalvelun palvelutasopäätöstä siten, että ensihoidon A-vasteen sisältämissä pelastustoimen johtamissa tehtävissä (mm. Aalto on tehnyt havaintoja, että uudistuneen lainsäädännön henki ei ole vielä auennut riittävästi ensihoitokentässä. Aalto arvioi, että koko tapahtumasarja osoittaa juuttumista menneisiin ajattelumalleihin
Valhe – emävalhe – tilasto HAKA:sta löytyy lisää omituisuuksia Palokuntien hallinnointitietokanta HAKA on luotu helpottamaan palokuntien hallintaa ja päätöksentekoa. Mutta jos tavoitteena ei ole valehteleminen vaan tietoa päätöksenteon pohjaksi, silloin osaa arvostaa havainnollisella tavalla esitettyä oikeata tietoa. HAKAn tietoturva on niin ja näin (katso Palokuntalainen 70, sivu 32). Sopivilla valinnoilla pystytään todistamaan melkein mitä tahansa. TEKSTI SILVIO HJELT TILASTOT HAKA KUVAT DEPOSITPHOTO 36 PALOKUNTALAINEN • 73. VALEHTELEMINEN TILASTOJEN avulla on jalo taito. Lisäksi HAKA:sta löytyy joukko omituisuuksia, jotka koskevat laskentaa ja tilastojen esitystapaa
Mutta mutta, mistä sitten ne 1409 ”muut” hälytysosastolaiset olivat riveihin ilmestyneet. Löytyy sekä määriä kuvaavia tolppia että toimintoja kuvaavia piirakoita. 73 • PALOKUNTALAINEN 39 hälytysosastolaisia kattavammat. Kummallisuuksille varmaan löytyy joukko selityksiä, tai sitten ei. Asian pikaisen tutkimisen pohjalta näyttäisi siltä, että uusinavuosina on ollut hälytysoastoissa sekä selittämättömiä kasvuja että vähennyksiäkin. Toistaiseksi joudutaankin tyytymään ilmeisesti kovinkin epämääräiseen mutu-tuntumaan. Eri vuosien alkuja loppusaldot eivät täsmää, mutta kyseessähän ei ole kirjanpito, joten olkoon näin. Toisaalta, jos vähennetään ”joistakin sopivista luvuista” ne liki 3000 ”haamua”, niin päästään melko lähelle lukua 13400 (SSPL:n vuonna 2013 arvioima hälytyskelpoisten määrä, 46 % otoksen pohjalta). graafi lehden osiossa Brandkåristen, sivulla 61), että vuosina 2006…2015 on vuosien varrella uudenvuoden aamuun mennessä tullut yhteensä vajaa kolmisentuhatta uutta hälytysosastolaista mukaan toimintaan. Siihen saakka jäämme mielenkiinnolla odottamaan, koska ja kenen toimesta saadaan tähän maahan helppokäyttöinen, turvallinen ja luotettava tietojärjestelmä, jonka tietojen pohjalta voisi oikeasti tulevaisuutta rakentaa. Numeroiden pyörittämisen perusteella näyttäisi kuitenkin siltä (kts. Tilastopylväistä voidaankin lukea, että 412 nuorta ovat vuoden 2014 aikana siirtyneet palokunnan muuhun toimintaan. Samaisen pikaisen tutkimisen pohjalta näyttäisi nimittääin myös siltä, että näin ei ole asian laita. Ei tule heti mieleen, että juuri Uutenavuotena 2014/2015 olisi ollut valtakunnassa massiivinen rekrytointikampanja meneillään. Vuoden 2015 alussa taas oli poikia enää 7716 ja tyttöjä 2592 (tyttöjen määrä oli kumma kyllä nyt aivan sama kuin edellisenäkin uutenavuotena). Ehkä se alkuvaiheessa riittääkin, mutta tulevaisuuden suunnittelu kaipaa selvästi täsmällisempää tietoa palokuntalaisten määristä ja trendeistä. Ei huonoa kunhan lukuihin olisi luottamista. Jo palokuntakoulutuksen suunnittelua ajatellen.. Uudenvuoden aattona oli siis todella hälytysosastoihin tai muualle hävinnyt 1413 nuorta (joista osa oli tilastoitukin). Vuoden 2014 lopussa vahvuudet olivat poikia 8894, tyttöjä 2827 ja ohjaajia samaiset 2827 eli vuoden aikana lisäystä nimenomaan nuorten luvuissakin oli 765. Nuoria oli siis 10956, joista osa (kai lähinnä 1617 vuotiaat, joita oli yhteensä 766) saattavat siirtyä seuraavan vuoden alusta hälytysosastoon. Otetaanpa tolpat esille (jokainen tunnukset omaava voi itse käydä HAKA:ssa katsomassa, muut saavat luottaa tähän): Vuoden 2014 alussa oli nuoriso-osastoissa poikia 8364 (jätetään desimaalit pois), tyttöjä 2592 ja ohjaajia (joita voidaan olettaa olevan pääsääntöisesti mukana myös hälytysosastojen luvuissa) 2591
Kaikki on mahdollista ja sallittua. Sääntöjen kirjoittaminen ja perustava kokous menivät vielä hurmoshengessä. Oman palokunnan nousu ja tuho. Onhan Suomessa yhdistymisvapaus ja yhdistyksen perustamiseen ei tarvita kuin kolme henkeä. Siispä vapaaehtoisen palokunnan perustaminen käyntiin. Mikään pelastuslaitos ei toivottanut uutta vakinaista palokuntaa alueelleen. Maksetaanko palkkaa vai ei. Pelastaja, pelastusalan ammattilainen … hienoja termejä. Onko tavoitevahvuus 3 vai 7. Vanhoissakin on kuulemma kestämistä. Vakinaista palokuntaa puolsivat monet asiat; vuorokausi töitä ja kolme vapaata, uhkana oli kuitenkin siirtyminen johonkin muuhun työaikajärjestelmään. Mutta eteen tuli konkreettinen este. ”Meillä on täyttä.”, ”Joudmme sulkemaan olemassa olevia vakinaisia toimipaikkoja.”, ”Ai jaaha, tämä on siis Lämpökameramiehen projekti. 40 PALOKUNTALAINEN • 73 LÄMPÖKAMERAMIES POSTIA LÄMPÖKAMERAMIEHELLE Lähetä mielenkiintoisia viestejä osoitteeseen lampokameramies@hotmail.com LÄMPÖKAMERAMIES PÄÄTTI toteuttaa pitkäaikaisen haaveensa, perustaa oman palokunnan. Lämpökameramies vanhana kehäkettuna päättikin muutta yhdistyksen vapaapalokunnaksi. Eipä hätää. Miten silloin voisi nauttia ruhtinaallisista vapaista. Ei käy.” Niin hautautuivat haaveet omasta vakinaisesta palokunnasta. Ja niin edespäin. Niin, ja tulisihan vakinaiselle palokunnalle sitä kunniaa ja glooriaa, mistä muissa ammateissa voi vain uneksia. Ensimmäisenä tuli tietysti eteen huippuvaikea valinta; vapaaehtoinen palokuntayhdistys vai oikein vakinainen palokunta. Lista oli pitkä, tässä niistä muutama: Onko toiminta harrastus vai työtä. Kenelle anotaan kunniamerkkejä. Onko yhdistyksen kunkku puheenjohtaja vai päällikkö. Vapaaehtoisessa palokuntaliikkeessähän on katto korkealla ja seinät levällään, tai jotain sinne päin. Puoltavana tekijänä oli myös vakinaisen palokunnan työilmapiiri. Puheenjohtaja ja hallitus saatiin valittua – ja päälliköt. Kuten emerituspelastusjohtaja Heikki Paajanen aikanaan lakonisesti totesi ”Kaikki, mitä puhutaan vapaaehtoisista palokunnista, pitää jossain määrin paikkansa.” Lämpökameramiehen tulkinnan mukaan vapaaehtoinen palokunta voi siis olla melkein millainen vaan. Ei muuta kuin perustamaan. Lämpökameramiestä oli kuitenkin varoitettu vapaaehtoisen palokunnan toiminnan konkeloista, jotka saattaisivat horjuttaa palokuntaa tai jopa kaataa sen. Lämpökameramiehen vapaapalokunta toimii vastedes virtuaalisena ja jäsentensä mielissä tehden turvallisuusviestintää, veteraanija nuorisotyötä sekä pelastustoimintaa aina kaikkialla unohtamatta tärkeää naistyötä. Millainen miehistöauto hankitaan. Pikainen puhelinkierros pelastusjohtajille paljasti asioiden todellisen tilan. Sillä on paljon puolestapuhujia: spekkiä, äsäspeeällää, peepeeällää, pelastusliittoja, poliitikkoja ja virkamiehiä juhlapuheissaan, muutama pelastusjohtaja ja iso liuta muita. Se on palokuntamuoto, jossa vallitsee ylimaallinen vapaus. Sopivasti eri sukuja suosien löytyi jokaiselle paikka hallinnossa. Kukaan ei ollut kiinnostunut uudesta vapaaehtoisesta palokunnasta. Lämpökameramieshän on aina pitänyt haasteista. Sitten tuli palokuntahaaveen toteutumisessa toinen huippuvaikea valinta eteen: Minkä pelastuslaitoksen kanssa aloitetaan sopimusneuvottelut
VARTIOINTIALA MESSUJEN PÄÄTUOTERYHMÄT: PALOJA PELASTUSTOIMI ENSIHOITO / -VASTE YHTEISKUNNAN TURVALLISUUS KIINTEISTÖJEN TURVALLISUUS TAKAISIN PINTAAN -elokuvan ryhmä Ryhmän edustajat ovat paikalla joka päivä, voit kuunnella tietoiskuja tai vierailla heidän omalla osastollaan B-hallissa TURVALLISUUSKISAT järjestäjänä CrossFit Jyväskylä TOIMINTANÄYTÖKSIÄ, TIETOISKUJA JA SEMINAAREJA Aiheina mm. Rekisteröidy kävijäksi ja katso lisätiedot www.jklturvallisuusmessut.fi. Oman palokunnan nousu ja tuho Jyväskylän Messut Oy PL 127, 40101 Jyväskylä | puh. Ammattilaiset kävijöinä ja näytteilleasettajina, hae uusin alan tieto Jyväskylästä. (014) 334 0000 | info@jklmessut.fi TURVALLISUUSALAN AMMATTILAISET KOHTAAVAT JYVÄSKYLÄSSÄ 7.-9.9.2016 Mielenkiintoinen ja kattava ohjelma täydentyy, mukana mm: Messut tarjoaa laajan katsauksen yritysten, yhteisöjen ja laitosten turvallisuudesta vastaaville sekä paloja pelastustoimessa työskenteleville. Sammutusnäytöksiä Pelastusopiston MOPSI-simulaattorissa, Tulityöseminaari, Öljyntorjuntaa yhteistyöllä, Lentosammutustoiminnan johtaminen, Pelastuslaitoksen uusien www-sivujen lanseeraus, Sopimuspalokuntatoiminta Suomessa, Paikannukseen perustuva henkilökohtainen hälytysjärjestelmä, Koulutusjärjestelmän uudistus
Tietoiskulava sijoitetaan keskelle hallia ja seminaaritila rakennetaan myös hallipintaan. – Messuvieraat tulevat sisään nyt samasta sisäänkäynnistä. Messuilla pääset kuulemaan mm. 42 PALOKUNTALAINEN • 73 KOVASSA KILPAILUSSA messuvieraista Jyväskylän Messut on ottanut kokemuksista oppia. Tähän palautteeseen olemme reagoineet ja tavoitteena on luoda tiivis ja hyvä messutunnelma, kertoo myyntijohtaja Jyri Siekkinen Jyväskylän Messuilta. Norjan luolasukellusonnettomuuden pelastusryhmän jäsenten opit turvallisesta sukeltamisesta. Heidät tavoittaa sekä tietoiskulavalla että omalla osastolla, päättää Siekkinen. Messut uudistuvat, Jyväskylä tarjoaa parastaan Turvallisuusmessut tarjoaa jälleen laajan kattauksen yritysten, yhteisöjen ja laitosten turvallisuudesta vastaaville sekä paloja pelastusalan toimijoille. Messut avaa Päivi Nerg. Näyttelyalue siirtyy C-hallista B-halliin ja ulko-osastot B-hallin välittömään läheisyyteen. TURVALLISUUS 2016 –MESSUT JYVÄSKYLÄN PAVILJONGISSA 7.-9.9.2016 MESSUILLA ON TIETOISKUJA JA TYÖNÄYTÖKSIÄ TULOSSA MUUN MUASSA SEURAAVISTA AIHEISTA: • Paikannukseen perustuva henkilökohtainen hälytysjärjestelmä, Petri Ruotsalainen, SSCON • Koulutusjärjestelmän uudistus, Markku Savolainen, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö • Takaisin pintaan -ryhmä • Valtakunnallinen vihreä aalto hälytysajoneuvoille, Jukka Talvi, Oulun Energia Urakointi Oy • Sopimuspalokuntatoiminta Suomessa, Isto Kujala, Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry • Pelastuslaitoksen uusien www-sivujen lanseeraus • Koulutusjärjestelmän uudistus • Sydämenkäynnistäjät (defibrilaattorit), Sirpa Ruotsalainen, SSCON • Sammutusnäytös Pelastusopiston MOPSI-simulaattorissa • SEMINAAREJA • TUTKIMUSTOIMINNAN SEMINAARI: • Paloturvallisuuskampanjoiden vaikuttavuus • Kansalaisturvallisuuden tila • Ajankohtaista tutkimuksesta • LENTOSAMMUTUSTOIMINNAN johtaminen • Kokemuksia metsäpalovalvontalennoilta • TULITYÖSEMINAARI (maksullinen, ilmoittautumiset) • ÖLJYNTORJUNTAA yhteistyöllä • Case-esimerkki, Raahe • Kokemuksia öt-harjoituksesta • Öt-hankkeen esittely • Lentopelastusseuran esittely • PALOKUNTATOIMINNAN JATKUVUUS • Miksi palokuntayhdistys aloittaa tai lopettaa toimintansa. • PELASTUSALAN NAISVERKOSTO -TAPAAMINEN Lopulliset aikataulut, sisällöt jne löytyvät lähempänä tapahtumaa messujen kotisivuilta.. – Edellisellä kerralla näytteilleasettajilta ja kävijöiltä tuli palautetta muun muassa liian hajanaisesta messualueesta. Samalla julkaistaan vuoden palomies. Mukana Takaisin Pintaan -elokuvan ryhmä. • Miksi palokuntatoiminnassa ollaan mukana. Lisäksi toiminta-alue tuodaan myös B-hallin välittömään läheisyyteen – Jos haluat olla oikein aktiivinen messukävijä, voit osallistua Crossfit Jyväskylän järjestämään Turvallisuuskisaan
Noin 20 000 m 2 hallitilat ovat muunneltavissa eri kokoisiin yritysjuhliin, näyttelyihin ja mittaviin massatapahtumiin. 73 • PALOKUNTALAINEN 43 Messut uudistuvat, Jyväskylä tarjoaa parastaan • Sähkö, Tele,Valo, Av • Jyväskylän Rakennusmessut • Puumessut • Bioenergiamessut • FinnMateria • Tekniikka • Kyberturvallisuus • Kuljetus vakituista henkilökuntaa 25 ja tapahtumien aikaan moninkertainen Jyväskylän Paviljonki • Jyväskylän Paviljongissa olet uudenaikaisissa ja avarissa tiloissa kaiken keskellä, kaupungin keskusta ja hotellit ovat aivan vieressä. Ulkonäyttelyalueena toimivat piha-alueet sekä messutori • Paviljongissa on useita kokousja ryhmätyötiloja 10160 henkilölle sekä erikoisuutena ainutlaatuinen ja muuntuva 1200 hengen auditorio. • Jyväskylän Paviljonki on nykyaikainen, viihtyisä ja valoisa messu-, kokousja kongressikeskus. • JYVÄSKYLÄN Messut Oy järjestää messuja kongressikeskus Paviljongissa vuosittain 50 tapahtumaa. Tapahtuma oli VUONNA 1937 aikansa suurtapahtuma Suomessa ja lähtölaukaus messutoiminnalle Jyväskylässä. • 2000-LUVULLA Jyväskylän Messut Oy on kehittynyt ja vakiinnuttanut paikkansa Suomen tärkeimpien messuja tapahtumajärjestäjien joukossa. • Ravintolatilat 700 henkilölle, keittiö ja koko palvelujärjestelmä on suunniteltu suuria tilaisuuksia varten. Tätä varten perustettiin Jyväskylän Messut ry VUONNA 1936. • Nykyaikainen tekniikka mahdollistaa teknisesti vaativien tapahtumien toteutuksen. Turvallisuusmessujen tekijät: Jyri Siekkinen, myyntijohtaja, näyttelyn johtaja Ari Hänninen, myyntineuvottelija, näyttelytekniikka Tuula Rahikainen, projektisihteeri Juha Rahko, toimitusjohtaja Turvallisuusmessujen lisäksi muita merkittäviä messuja on mm.. Auditorion katsomo on pääsääntöisesti nouseva (rivit 1–7 ovat tasalattialla). Messuja kongressikeskukseen mahtuu • useita eri tapahtumia samaan aikaan. Jyväskylän Messut Oy • VUOSI 2016 on juhlavuosi Jyväskylässä! • 80 VUOTTA SITTEN Jyväskylässä päätettiin järjestää kaupungin 100-vuotisen historian kunniaksi Juhlamessut. Niistä 10 on yhtiön itse järjestämiä messuja ja 40 erilaisia kokouksia, juhlia, konsertteja ja näyttelyitä, joihin asiakkaat ovat vuokranneet Paviljongin hallitilat ja tapahtumajärjestelyt. Osakeyhtiön aikana Jyväskylän messutoiminnan keskukseksi vakiintui Lutakon alue ja Paviljongin pohjana oleva Schaumanin entinen tehdaskiinteistö. • 30 vuotta sitten VUONNA 1986 Jyväskylän messutoimintaa hoitamaan perustettiin Jyväskylän Messut Oy. Messuhalleissa voidaan järjestää myös tuhansien henkilöiden joukkoja juhlaruokailut. Perille pääset näppärästi autolla, junalla ja bussilla. • 50-LUVUN lopulla aktivoitunut messutoiminta jatkoi kehittymistään Jyväskylän Rajakadulla ja Hippoksella. Jyväskylän Messut ry:n järjestämät messutapahtumat olivat aikakautensa yritystoiminnan näyteikkuna. Messuja tapahtumatoiminnan kehittymisessä olennaisessa roolissa on ollut myös Jyväskylän Paviljongin ja Lutakon alueen kehitys Suomen monipuolisimmaksi tapahtumakeskukseksi
44 PALOKUNTALAINEN • 73 VESIHUOLTO OSA 1 Vesihuollon tehokkuutta ajatellen on Satakunnan pelastuslaitos hankkinut useamman neliakselisen säiliöauton.
Joissakin pelastuslaitoksissa säiliöauto toimii vain lisäveden tuojana. Toisaalla ajoneuvosta saattaa löytyä myös välineitä muihinkin kuin sammutustehtäviin. Tarvittavan miehityksen puute, pelastuslaitoksen tekemä tarvekartoitus tai kustannussyyt ovat monessa laitoksessa johtaneet tilanteeseen, jossa säiliöautoja on poistettu käytöstä tai hankittu sammutusauton ja säiliöauton korvikkeeksi säiliösammutusauto. 73 • PALOKUNTALAINEN 45 TEKSTI ARTO PAPUNEN KUVAT KUUSISTON VPK, KAARINAN VPK, AKI LEPPÄNEN, ARTO PAPUNEN JA OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOS S uomessa säiliöautoissa on yleensä kolme akselia ja noin 10 000-12 000 litraa vettä. Oulu-Koillismaalla on muutamissa säiliöautoissa järeämpi LK-6000-pumppu. Suunnitelmassa on huomioitu koko pelastustoimialueen saavutettavuus ja riskit, jonka mukaan siihen liittyvä kalusto on sijoitettu tietyille asemapakoille. Esimerkiksi Hämeenlinnan uutta säiliöautoa on tarkoitus käyttää liikenneonnettomuusvasteissa turva-autona. Vesihuoltoon tarkoitetuissa autossa on ajoselvitettävää letkua 500-600 m letkukoon ollessa 3”. Kalustossa on määritelty kolme eri tasoa: perussäiliöauto, säiliösammutusauto sekä vesihuoltoon kykenevä säiliöauto. Rosenbauer Fox-ruiskulla varustetut vesihuoltokärryt sijaisevat Oulu-Koillismaalla Yli-Iissä, Taivalkoskella ja Tyrnävällä.. Tässä poikkeuksena Oulu, jossa käytetään 4” letkua. Oulun malli Oulu-Koillismaalla säiliöautoista ja vesihuoltoperävaunuista on tehty suunnitelma vuonna 2009, jonka laskentapohjana on käytetty sammutusveden menekkiä eri vasteilla. Palokuntien sammutustoiminnan peruskiven muodostavat vesisäiliöllä varustetut ajoneuvot. Perusteena on Oulun teollisuus ja parempi vesiasemaverkosto. Tavanomaisten sammutusja säiliöautojen rinnalle on viime vuosina hankittu myös näitä kahta korvaavia säiliösammutusautoja tai kevytsammutusautoja.Tässä artikkelissa tarkastellaan erityisesti vesihuollon järjestelyjä muutaman esimerkin avulla. Samoin myös ajatusmalli siitä, mitä ajoneuvolla tehdään. Kaluston määrä säiliöautoissa vaihtelee suuresti. Säiliöautojen lukumäärä ja sijoitus on monessa pelastuslaitoksessa edelleen kunta-ajan mallin mukainen. Auton katolle onkin hankittu liikenteenohjauspaneeli
Vaahtosäiliöitä paloautoihin hankitaan monissa pelastuslaitoksissa riskien mukaisesti vain tietyille paloasemille. Säiliösammutusautoja yhä enemmän Säiliösammutusautoja hankkii nyt yhä usempi pelastuslaitos. Pelastuslaitoksen aloitteesta palokunnat saatettiin tältä osin yhteen. Pumppuja ja letkua Pelastuslaitokset ovat varautuneet eri tavoin suurempien palojen lisävesihuoltoon. Kalusto Vesihuoltoryhmän letkukalusto on pääosin 110 mm. Tämä mahdollistaa pienemmän paineen, ison vesivirran ja vähemmän letkurikkoja. Erikoissammutuslaitteistoja kuten sammutinleikkureita on vain yksittäisissä autoissa. Vaahtosäiliön tarpeeseen vaikuttaa myös onko erillisiä vaahtoautoja muuten saatavilla. Oulu-Koillismaalla uudemman sukupolven säiliöautot on varustettu kahdella erillisellä vaahtosäiliöllä, vaahto + vedenpehmennin, jolloin voidaan tehdä 0,1-6% seoksia. Sammutusautojakin voi hyödyntää lisävesiselvityksissä, esimerkiksi Harjunalustan VPK:lla Lahdessa on kahden sammutusauton kattolaatikoissa pidetty ajaen selvitettävää 110mm letkua. – Kahdella seudun palokunnalla oli jo kokemusta vesihuoltotoiminasta. Peruutuksia näistä on noin neljännes. – Hyvin useasti ainakin osa vedestä saadaan suoraan kohteeseen selvitettävillä linjoilla. Vesihuoltoryhmä voi myös toimia käänteisesti eli poistaa suuria vesimääriä, sanoo Kaarinan VPK:n päällikkö Pekka Koskinen. Vesihuoltoryhmän kalustoa on myös tietysti mahdollista hälyttää kohteeseen erikseen pelastustoiminnan johtajan toimesta tapauskohtaisesti. Vesihuoltoryhmän mukana kulkee useita pumppuja teholtaan yhteensä yli 20 000 litraa minuutissa. – Tulvatai maastopalokohteeseen on hälytetty toisinaan vain toinen VPK ja toinen on jäänyt reserviin tai saanut hälytyksen toisaalle, sanoo Kuusiston VPK:n päällikkö Kari Heinilä. Hyvin useasti yritetään turvallisuussyistä Alkuimu vai ei. Suurissa tilanteissa myös säiliöautot kuuluvat samaan kaistaan, ja koko resurssia pyritään käyttämään mahdollisimman järkevästi. Säiliökoko näissä on yleensä noin kahdeksan kuutiota. Varsinais-Suomessa vesihuoltotoimintaa jo kymmenen vuotta VESIHUOLTO OSA 1. Muodostuneen yhteistyön tärkeimpänä tavoitteena on katkeamaton vesivirta suurissa tilanteissa mahdollisimman työturvallisella tavalla. Kymenlaaksossa on muutamia erityisiä riskikohteita varten suunniteltu selvitysmalleja, joilla saadaan huomattava vesimäärä kohteeseen. Hälytykset tulevat yhteiselle vesihuoltoryhmälle, joka on suoraan mukana sammutustehtävien suuri-vasteissa. Mallina voi olla koko aluetta palveleva vesihuoltoryhmä tai lisävesikalustolla varustetut säiliöautot tai peräkärryt hajautetusti useammalla asemalla. Kalusto määräytyy käytettävissä olevan tilan mukaan sekä sen mukaan, mitä ajoneuvoja paloasemalla on ja millaisissa olosuhteissa palokunta toimii. Vesihuoltoryhmä hälytetään noin 30 kertaa vuodessa. Muutamalla pelastuslaitoksella on suunnitelmissa tulevaisuudessa hankkia erityisiä suurtehopumppuja. Käytettävä vedenottomalli on aina tapauskohtaista ja variaatioita on monia. 46 PALOKUNTALAINEN • 73 VARSINAISSUOMALAISET KAARINAN ja Kuusiston VPK:t ovat jo kymmenkunta vuotta tuottaneet yhdessä vesihuoltopalveluita. Säiliöautojen järkevät ajoreitit ja liikenteenohjaus kuuluvat myös pakettiin. 110 mm:n letkua on käytettävissä noin 2 000 metriä ja kolmen tuuman letkua noin 1 500 metriä. Järeämpää letkua ja pumppuja on vaihtelevasti ottaen huomioon alueelliset riskit ja maantiede. Säiliöautojen pumppujen alkuimusta on useissa laitoksissa luovuttu, kun taas toisissa se hankitaan jokaiseen säiliöautoon
Näillä yksiköillä olisi normaalia palokuntaa järeämpää kalustoa, millä voisi aloittaa vesihuollon järjestämisen ennen kuin varsinainen vesihuoltoryhmä ehtii paikalle. Kaarinan VPK:lle on myönnetty Palosuojelurahaston avustus raskaan vesihuollon erikoisyksikkön hankkimiseksi tänä keväänä. – Teemme yhteistyötä paikallisten palokuntien kanssa. Vedenottopaikat kartalla Vedenottopaikat on kartoitettu jo etukäteen ja viety karttaohjelmaan, samoin vesiasemat ja vesipostit ovat kartassa. – Tulevan yksikön on tarkoitus on korvata T87+suurtehoruiskuyhdistelmä ja sen tavoitteena on edelleen parantaa toiminnallisuutta ja työturvallisuutta, päättää Koskinen. Sen suunnittelusta vastasi pelastuslaitos ja Kaarinan VPK yhdessä, yksikön rahoitti ja kilpailutti pelastuslaitos. Kolmen metrin imukorkeudesta 3000K tuottaa 3000 litraa vettä 10 barin paineella.. Letkukalusto saadaan aina selvitettyä sinne minne tarvitaan, ja vesihuoltoryhmällä on käytettävissään maastoja metsäkelpoisia kulkuneuvoja letkujen selvittämisen helpottamiseksi, kertoo Koskinen toiminnasta hälytystehtävissä. Koskinen myös mainitsee , että vesihuoltoryhmän toimintaa, kalustoa ja toimintatapoja on kehitetty pitkäaikaisesti hyvässä yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa. – Vuonna 2013 käyttöönotettu vesihuoltoyksikkö T88 on pitkän yhteistyön tulos. Vettä onkin vuosien varrella otettu puroista, ojista, lammista ja isommista vesistä. Nämä yksiköt toimisivat Varsinais-Suomen alueen reunoilla mihin vesihuoltoryhmän tavoitettavuusaika on pitkä. Tilanteen jälkeiseen huoltoon on palokunnilla letkujen keräämiseen erillinen laite, ja letkunhuolto toimii hyvin pelastuslaitoksen järjestämänä. 73 • PALOKUNTALAINEN 47 saada aikaan tilanne, jossa vastakkainajoa pienillä teillä ei olisi. T88:n myötä toiminta loikkasi ison harppauksen eteenpäin, ja letkuselvitykset ovat nopeita ja työturvallisia. Autossa on myös paljon kalustoa, muun muassa moottoriruiskuja, uppopumppuja ja vesi-imureita, kertoo Koskinen autohankinnasta. Hän sanoo, että vesihuoltotoimintaan on suunnitteilla “pikkuveljiä”. Lisävesi otetaan niin läheltä kuin mahdollista. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen aluepalopäällikkö Kari Alanko kehuu, että yhteistyö vesihuoltoryhmän kanssa toimii erittäin hyvin. Säiliöautojen pumppujen alkuimusta on useissa laitoksissa luovuttu.” Kuusiston VPK:n mukana kulkeva Esteri 3000K-pumppu on suunniteltu VS-Alpen vesihuoltoyksikön tarpeisiin. Olemme toimineet yhdessä jo pitkään ja toimintatapamme tunnetaan, joten usein paikalliset palokunnat ovat katsoneet meille sopivan vedenottopaikan valmiiksi jo ennen kohteeseen tuloamme, Koskinen sanoo
– Neliakselisista säiliöautoista on hyviä kokemuksia. – Pitäisi olla kiinteä pumppausasema, eikä ole järkeä sitoa säiliöautokalustoa veden pumppaamiseen, sanoo Koski. 48 PALOKUNTALAINEN • 73 SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS teki säiliöautohankinnoista ja sijoittamisesta suunnitelman vuonna 2007. Suunnitelmassa pelastuslaitokselle hankitaan kolmiakselisia säiliöautoja, neliakselisia säiliöautoja, koukkulavasäiliöitä sekä säiliösammutusautoja. Säiliökontillisia autoja löytyy seitsemän kappaletta. Ensimmäiset isokokoiset viisi säiliöautoa tulivat 19 300 litran säiliöllä hämeenkyröläiseltä Mattilan Säiliöltä. Satakunnan pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Ilkka Vastamaa sanoo, että säiliöautosuunnitelmaa alettiin tehdä osana sammutusjärjestelyjä, ja aikaan, jolloin puhuttiin palokuntien erikoistumisesta. Satakunnasta erillistä vaahtokalustoa on runsaimmin Meri-Porin säiliösammutusauton lisäksi Meri-Porista Pihlavaan siirretyssä säiliöautossa sekä Eurassa olevassa vaahtoautossa. Kalustomestari Ilkka Koski sanoo, että alkuimua ei Satakunnassa asenneta raskaisiin ajoneuvoihin. Säiliösammutusautoja on pelastuslaitoksen aikana hankittu seitsemän kappaletta, osin näillä hankinnoilla on saatu myös ajoneuvomäärää vähennettyä. Satakunnassa säiliöautosuunnitelma Kolmiakselisten säiliöautojen kohdalla on päädytty nyt 14 000 litran vetoiseen säiliöön, näin auton suurimmasta mahdollisesta kokonaispainosta saatu mahdollisimman paljon käytettyä hyväksi. Neliakselisten säiliöautojen on tarkoitus olla sijoitettuna niin, että ne ovat asemilla, joilta kyseinen yksikkö voi olla pitkään sidottuna maakunnalliseen tehtävään, kun taas kolmiakseliset ovat enemmän oman asemapaikkaan sidottuja yksiköitä. VESIHUOLTO OSA 1 Satakunnan pelastuslaitoksella on seitsemän säiliökontilla varustettua koukkulava-autoa. Näitä on Kanta-Porissa, Harjavallassa, Nakkilassa, Merikarvialla, Rauman VPK:n asemalla sekä kaksi Huittisten paloasemalla.. Satakunnassa ei ole nähty tarpeelliseksi sijoittaa tavallisiin säiliöautoihin vaahtosäiliötä. Satakuntaan hankituista säiliöautoista ei löydy alkuimutai vaahtokalustoa. Uusimmat kaksi neliakselista sekä kaksi kolmiakselista on hankittu Sammutin Oy:ltä. Näiden lisäksi Ulvilaan sijoitetaan vaahtokontti. Satakunnassa säiliöautoissa käytettävät pumput otetaan pääosin pelastuslaitoksen poistuvasta kalustosta ja huolletaan uutta käyttöä varten. Meri-Porin vakinaiselle palokunnalle hankittuun säiliösammutusautoon hankittiin alueen erityisriskien takia 7000 litran vesisäiliön lisäksi 1 000 litran vaahtosäiliö. Suunnitelman tarkoituksena oli vähentää kalustoa ja tehostaa säiliöautojen käyttöä. Kahdeksas iso säiliöauto on tarkoitus sijoittaa Kaasmarkun paloasemalle. Raskaiden säiliöautojen verkosto alkaa olla kattava. Säiliösammutusautot saivat muutamilla asemilla aikaan vastustusta, mutta nyt Satakunnassa säiliösammutusautoja löytyy muutamien sopimuspalokuntien lisäksi myös Meri-Porin ja Ulvilan vakinaisilta asemilta. Jossain paikoin pelättiin, että näin isot autot jäisivät kiinni, mutta kokonaispaino per akseli on pienempi näissä kuin kolmiakselisissa, sanoo Vastamaa
T88 vesihuoltoyksikön hankinta toteutettiin Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen ja Kaarinan VPK:n yhteistyönä.. 73 • PALOKUNTALAINEN 49 Sammutusauto ja säiliösammutusauto: 300 m 39–52 mm:n paloletkua 200 m 76 mm:n paloletkua 3 kpl suihkuputki C 1 kpl suihkuputki B rekyylinvaimentimella 1 kpl supistusliitin A–B 3 kpl supistusliitin B–C 2 kpl vuorojakoliitin BB–CBC 1 kpl sulkuliitin B–B 2 kpl pistosuihkuputki C 1 kpl kellupumppu tai moottoriruisku varusteineen 1 kpl uppopumppu 2 kpl vaahtonesteastia 20 l 1 kpl välisekoitin 1 kpl välisekoittimen imuletku 1 kpl yhdistelmävaahtoputki (keskija raskasvaahto) 1 kpl välivaahtopistooli Palopostikalusto Säiliöauto: 180 m 39–51 mm:n paloletkua 120 m 76 mm:n paloletkua 1 kpl vuoroliitin B–BB 1 kpl jakoliitin B–CBC 1 kpl suihkuputki B-liitin 1 kpl suihkuputki C-liitin 2 kpl supistusliitin B–C 1 kpl siirrettävä vesitykki Palopostikalusto Jossain paikoin pelättiin, että näin isot autot jäisivät kiinni, mutta kokonaispaino per akseli on pienempi näissä kuin kolmiakselisissa.” Vesihuoltoryhmän kalustoa on hyödynnetty myös erilaisilla tulvantorjuntatehtävillä
Tavoitteena on lisätä kyläläisten kansalaisvalmiuksia ensitoimenpiteisiin onnettomuustilanteissa, ensiapu mukaan luettuna sekä valmentaa pelastusryhmätoimintaan poikkeuksellisia tilanteita kuten isoja myrskyjä varten. 50 PALOKUNTALAINEN • 73 K oulutetut kylien pelastusryhmät tulevat toimimaan pelastuslaitoksen kiinteässä ohjauksessa ja johdon alla. Jatkon nimeksi tuli Turvaa maaseudulle –hanke. traktori ja moottorisaha -käytön kustannukset voidaan maksaa. Rahoitettuna hankkeena eteenpäin Vuonna 2012 alkanut pelastusryhmien koulutus sai lisäpotkua Pohjois-Karjalan pelastuslaitos käynnisti kolme vuotta sitten ohjelman, jolla alueen pieniin kyliin on koulutettu vapaaehtoisista henkilöistä pelastusryhmiä. Ennen toimintaan ryhtymistä tarvitaan pelastuslaitoksen lupa, jotta esimerkiksi vakuutusturva tapaturmien varalta taataan ja oman kaluston esim. Pelastusryhmiä on perustettu jo lähes 30. Näitä on eri puolella maakuntaa muun muassa Kiteellä, Rääkkylässä, Tohmajärvellä, Kontiolahdella, Valtimolla ja Liperissä. Leppälahdessa koulutettiin toukokuussa Turvaa maaseudulle kylien pelastusryhmien avulla Toimittaja Leppälahden tilaisuuden kouluttajien kanssa. Osa Leppälahden pelastusryhmän henkilöstöstä koulutusauton vierellä, Vasemmalta Minna Rahkola Sorsa, ryhmän johtaja Tuuli Tolvanen, hankkeen turvallisuuskoordinaattori Eeva Kröger ja Ari Sorsa.. Hanketta hallinnoi Pohjois-Karjalan pelastuslaitos, vastuullisena vetäjänä toimii valmiuspäällikkö Markus Viitaniemi ja turvallisuuskoordinaattorina Eeva Kröger. siitä, että toimintaa voitiin jatkaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoittamana hankkeena. Se alkoi heinäkuussa 2015 ja päättyy 30.7.2018. Tänä vuonna uusia ryhmiä on muodostettu Lieksan ja Ilomantsin kuntien alueelle
Hankkeen avulla tätä halutaan vielä vahvistaa ja suunnata turvallisuuden parantamiseen. Markus Viitaniemen mukaan maaseudulla on aina osattu toimia yhdessä. He myös tiedottavat kaikille toteutettavasta koulutuksesta. Muuten kylämme on aktiivinen, täältä löytyy metsästysseura, kyläyhdistys ja urheilutoimintaa. Aiomme sellaisen toteuttaa lähiaikoina, päättää Tomi Pulkkinen. Siksi koulutustilaisuuksissa on yleensä aina mukana myös päällystöön kuuluva viranhaltija. Muille ihmisille työtä antaa maaja metsätalous ja yrittäjyys. Koulutuksen ohessa hän jakaa viranomaistietoutta. Työtä on Pulkkisen mukaan höyläämöllä riittänyt. – Suunnittelimme yhdessä Minna Rahkola-Sorsan kanssa turvallisuuskoulutuksen toteuttamisen, sanoo pelastusryhmän johtaja Tuuli Tolvanen. Pieni, toimelias kylä Liperin Leppälahdessa asuu noin 200 ihmistä. TEKSTI JA KUVAT ISTO KUJALA. Turvallisuuskoordinaattori huolehtii paikalle kouluttajat ja tarvittavan kaluston. Leppälahden toukokuussa järjestetyn tilaisuuden kouluttajina toimivat Viinijärven ja Liperin HSPK-palokuntien sopimuspalokuntalaiset: yksikönjohtaja Arttu Koskinen, yksikönjohtaja Petteri Parviainen ja vanhempi sammutusmies Ari Lauronen ja Pohjois-Karjalan palokuntanaisten Tuula Pakarinen. 73 • PALOKUNTALAINEN 51 Pelastuslaitos laitos huolehtii koko vastuualueestaan Eeva Kröger kertoo, että hankkkeen avulla tuetaan kylien ja maaseudun kehittämistä sekä lisätään asuinympäristön turvallisuutta. Kaikki kouluttajat toimivat tapahtumassa erinomaisen hyvin, osaavasti ja turvallisuudesta huolehtien. Vanhempi sammutusmies Ari Lauronen opetti sammuttimen käyttöä. Pelastusryhmät suunnittelevat ja järjestävät oman kylänsä koulutustilaisuuden. – Haluamme tällä osoittaa sitä, että pelastuslaitos huolehtii pelastustoiminnasta ja muista tehtävistään koko vastuualueellaan, toteaa Viitaniemi. Näki selvästi, että Arillakin on runsaasti kouluttajakokemusta. Mukana on myös lähimmän palokunnan auto. Koulutuksista on hankkeen avulla tehty järjestelmällistä toimintaa, jossa pelastuslaitos näkyy myös pienissä kylissä. Työtä ihmiset tekevät kylän kahdessa yrityksessä Liperin Höyläämössä, joka työllistää 16 henkilöä ja Erikoispuu-yrityksessä, jossa on neljä työpaikkaa. Leppälahden kylää lähin palokunta on noin 20 km päässä, siksi on tärkeää, että osataan toimia onnettomuuden sattuessa alkuvaiheessa itsenäisesti. Ryhmäämme kuuluu 1+5 henkilöä, 2 naista ja 4 miestä. Talvella pidetään yllä latua ja hiihdetään ja muutenkin kyläiset harrastavat liikuntaa. Kuvassa (vasemmalta) vanhempi sammutusmies Ari Lauronen, yksikönjohtaja Arttu Koskinen, yksikönjohtaja Ari Lauronen ja hankkeen vastuullinen vetäjä Markus Viitaniemi keskustelemassa ennen koulutuksen alkua. Koulutus herätti myös höyläämön henkilöstön turvallisuuskoulutukseen. Liperin Höyläämö tekee sisäja ulkoverhouspanelia, jota toimitetaan ympäri Suomea, kertoo yrityksen toimitusjohtaja Tomi Pulkkinen. – Teemme myös valmiiksi pintakäsiteltyä ja tarvittaessa palosuojakäsiteltyä panelia
Joskus rajustikin. Sinivilkut keskittyvät valtiolle Sinivilkkujen myötä siirtyy myös vastuu kansalaisten arkiturvallisuudesta DE PO SIT PH OTO. Niinkin on voitu toimia alueellisesti, mutta niin ei voi enää toimia valtakunnallisesti. MONI ASIA muuttuu, kun valtio ottaa hoitaakseen pelastustoimenkin. Vastuu koko valtakunnan turvallisuusrakenteesta on aivan eri asia kuin vastuu Käylän kylästä tai Luumäen kunnasta. Toimivia palokuntia on tapettu, muka säästösyistä. Poliisikaan ei oikeastaan tarvitsisi sinivilkkuja, koska staattisen vahingon satuttua ei yleensä ole enää kiirettä. Resursseja ei tule lisää, mutta skaala muuttuu. Ilman vilkkujakin voidaan koko valtakuntaa aseellisesti puolustaa. Viiden aluekeskuksen väliin jää liian paljon harvaan asuttua seutua, jonka turvallisuudesta on jonkun kannettava myös poliittista huolta. VALTAKUNNALLISEN VASTUUNKANTAJAN on pakko katsoa asioita laajasti. Jotta pelastus ehtisi ajoissa perille saattavat pelastustoimen sinivilkutkin siis olla tarpeen, ihan oikeasti. Ja kaiken lisäksi jonkun on taas rúvettava kantamaan polittistakin vastuuta. Nykyisin jopa staattista. Nyt valtio joutuu oikeasti kantamaan vastuunsa kansalaisten äkillisistä murheista. Koko valtakunnassa. Siitä, josta kuntien yhteiset pelastuslaitokset ovat sinivilkkujensa varjossa pitäneet huolta. Kuntien itsehallinnon varjossa eläneet itsevaltiaat pelastuslaitokset ovat sen vastuun pystyneet eliminoimaan. Rikoksen tuottama vahinko ei yleensä kasva ajan funktiona. Siksi palokunnalla on hälytystehtävässä kiire, ihan oikeasti. 52 PALOKUNTALAINEN • 73 SATUNNAINEN OHIKULKIJA SATUNNAINEN OHIKULKIJA PUOLUSTUSVOIMAT EIVÄT tarvitse sinivilkkuja, koska sota on hidasta. Paikallista turvallisuutta on pystytty monopolin varjossa paikallisesti heikentämään. Niiden avulla paikallisresurssien siirtoaika lyhenee, jos lyhenee. Varoittaa ja pysäyttää voisi muillakin keinoilla kuin sinivilkuilla. Toki ylilyöntejäkin on alueellisesti ollut. Tulevaisuudessa on oikeasti pidettävä huolta kansalaisten perusturvallisuudesta. Pakko pitää, jotta koko valtakunta säästyisi asuttavana, kohtuuhinnalla, tuumii... Ja pelastustoimessa vahinko ajan funktiona kasvaa. Siitä paikallispolitikot pitänevät jatkossa enemmän huolta. Enää ei käy viittaminen kunnalliseen itsehallintoon, koska pelastustoimi ei ole enää kunnallista. Sinivilkkujen alkuperäinen tuotos kun on, egon lisäksi, aikalisä. Samoin kuin tarkka tilannehallinta, silmät kokonaan auki. Uuden isännän ensimmäisiä tehtäviä olisikin hajasijoitetun infran rapistumisen pysäyttäminen. Kokonaisvaltaisuus on taas valttia
Palokuntalainen -lehti onnittelee lämpimästi!. 73 • PALOKUNTALAINEN 53 valmistuneille & kunniamerkeillä palkituille! Onnea KATSO KOKO lista valmistuneista tämän lehden sivulta 27
Viime aikoina on kuitenkin päättäjien taholta tuotu selvästi esiin tehdyn päätöksen pysyvyys. Näiden lisäksi reserviä on saatavissa muista vapaaehtoisista järjestöistä. Pelastustoimessa on liikkeellä huhuja, joiden mukaan päätös ei vielä olisi lopullinen. Kaikki suomalaiset sopimuspalokunnat ovat käytettävissä joka päivä. Kouluttajien suoritus ansaitsi kiitettävän arvosanan, niin hyvin tuo työ tehtiin. Silti kansalaisten turvallisuudesta tulee huolehtia myös taajamien ulkopuolella ja pienissä kylissä. Myös sisäisen turvallisuuden selonteossa todetaan, että pelastustoimen tehtävät osoitetaan viidelle maakunnalle 1.1.2019 lähtien. Hyvään työhön liittyy kuitenkin tekstin virhe, joka antaa ymmärtää taajaan asutun alueen sopimuspalokuntien muodostavan pelastustoimen reservin. Näitä myös käytetään. Kyseessä on Turvaa maaseudulle –hanke, jolla kansalaisten valmiuksia toimia onnettomuustilanteissa on parannettu. Nyt on jo lähes kolmekymmentä pelastusryhmää koulutettu. Näitä palokuntia voidaan käyttää myös itsenäisesti toimivina päällekkäisissä tehtävissä. Tarkoitus on säätää sisäministeriölle riittävät keinot ohjata maakunnallista pelastustoimea. Mutta sopimuspalokuntien hälytysosastot, ne eivät ole mitään reservejä, vaan osa päivittäisiä resursseja! Turvaa maaseudulle Pohjois-Karjalassa SUOMI ON harvaan asuttu maa ja meillä on suhteellisen vähän palokuntia. Tutustuin 14.5. Pelastustoimessa on varauduttava myös reservin käyttöönottoon. 73 • PALOKUNTALAINEN 55 VILLIMIES Isto Kujala VILLIMIES TEHTYJEN LINJAUSTEN perusteella pelastustoimi muuttuu 22 alueellisesta viiteen maakunnalliseen pelastustoimen suuralueeseen. Nyt tarvitaan avoimmuutta, luottamusta ja avointa tiedottamista. RESERVILLÄ KUVATAAN yleensä henkilöstöä, joka otetaan suunnitelmallisesti käyttöön poikkeuksellisissa olosuhteissa. Hankkeen vastuullinen vetäjä, valmiuspäällikkö Markus Viitaniemi ja turvallisuuskoordinaattori Eeva Kröger ansaitsevat myös tunnustuksen hyvin toteutetusta hankkeesta. Meillä on myös taajaan asuttua aluetta, jossa pelastustoimen ensilähdön muodostaa sopimuspalokunta. Leppälahden tilaisuuden kouluttajina toimivat Viinijärven ja Liperin HSPK-palokuntien sopimuspalokuntalaiset: yksikönjohtaja Arttu Koskinen, yksikönjohtaja Petteri Parviainen ja vanhempi sammutusmies Ari Lauronen ja Pohjois-Karjalan palokuntanaisten Tuula Pakarinen. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos on tehnyt esimerkillistä työtä kouluttamalla omalla alueellaan kylien pelastusryhmiä. Suurimmissa kaupungeissa sopimuspalokuntia käytetään tukipalokuntina päivittäisissä pelastustehtävissä. Ainakin aluksi maakunnallisen pelastustoimen kulut maksaa valtio. Nykyisten alueiden palokuntien on valittava edustajansa tähän valmistelutyöhön – kaikki mukaan päätöksen tekoon! Sisäisen turvallisuuden selonteko ja pelastustoimen strategia ENSIMMÄINEN SISÄISEN turvallisuuden selonteko ja pelastustoimen strategia on laadittu hyvin. Kun virallinen hanke loppuu, pidetään sen jälkeenkin säännöllisesti taitoja yllä koulutuksella. Pelastustoimi uudistuu – kaikki palokunnat mukaan Mitä sana reservi tarkoittaa. Pelastustoimen uudistuksessa on tärkeää, että kaikki sopimuspalokunnat siirtyvät alueellisesta pelastustoimesta maakunnalliseen ympäristöön tuottamaan pelastustoimen palvelua. Jokaiselle kylälle on nimetty vastuupalokunta, jonka henkilöstö käy 1–2 kertaa vuodessa pitämässä kertaavaa koulutusta.. Työ onnistuu pelastuslaitosten ja sopimuspalokuntien yhteistyöllä. Tämä varmistetaan sillä, että palokuntien sopimukset yhdenmukaistetaan suuralueilla tekstien osalta, sekä korvaukset maksetaan samoilla periaatteilla kaikille. Liperin Leppälahden kylän turvallisuuskoulutuspäivään. Pelastustoimen ensisijaista reserviä löytyy palokuntayhdistysten harrastusja valmiusosastoista. Myös johtaminen uudistuu
Kuittaus mobiilisovelluksella, tekstiviestillä tai puhelun yhteydessä. SOPIMUSPALOKUNNAN HÄLYTTÄMINEN NYT SAATAVILLA! 79 € / kk SOPIMUSPALOKUNNAN LISÄARVOPALVELUT Sopimuspalokunnan vahvuus, osaamiset ja valmiustaulu Mahdollisuus henkilöiden ja yksiköiden paikantamiseen Sopimuspalokunnan oma viestintä ja raportointi per sopimuspalokunta 39 € / kk per sopimuspalokunta SECAPP PELASTUSLAITOKSEN KÄYTÖSSÄ Palokuntien hälyttäminen Palokuntien vahvuus reaaliajassa Pelastuslaitoksen oma viestintä, sisältäen mm. WWW .SECAPP.FI Kaikki esitetyt hinnat ovat ALV 0%. Nopea ja toimitusvarma hälytys Häkestä Secappiin ja sitä kautta palokuntalaisille. Välittömät kuittaukset kentältä ja kaikki hälytykseen osallistuvat näkevät ketkä ovat pääsemässä paikalle. Hälytyksien toimitus varmistettuja kanavia pitkin: mobiilisovellus, tekstiviesti, sähköposti ja robottipuhelut. KYSY LISÄÄ! OTA YHTEYTTÄ Aleksi Aaltonen 050 4350 028 aleksi.aaltonen@magister.fi Jani Lehtinen 050 5822 385 jani.lehtinen@magister.fi Kari Aho 050 4063 028 kari.aho@magister.fi Sovitaan esittely, meidät tavoitat läpi kesän. Vapaavuorolaisten hälyttäminen/kutsuminen töihin Viestintä kaupungin/kuntien kanssa SUROja häiriötilanneviestintä Häke-tekstiviestihälytyksien varajärjestelmä Kännykät ja TETRA-laitteet saman viestijärjestelmän alle Paloasemien ja palomiesten yhteystietojen helppo hallinta KYSY TARJOUS! HUIPPU-UUTUUS! Viestintä onnistuu Secappilla nyt sekä kaupalliseenettä viranomaisverkoon. Voit lähettää viestejä ja saada kuittauksia myös TETRA-terminaaleista ja TETRA-hakulaitteista. Mobiilisovellus löytyy kaikille älypuhelinalustoille: Android, iOS ja Windows Phone. Oikeudet muutoksiin pidetään.
Det är ont om tid. Trots diverse invändningar är vårt brandstationsnätverk inte alltför tätt. Avtalsbrandkårerna har svåra tider att vänta. Detta har alla inte helt insett. Där tar likheterna slut. Och får för det en gängse ersättning. DET RIKSOMFATTANDE förbundet driver brandkårernas talan på ett föredömligt sätt, men brandkårernas regionala samarbete är däremot inte på alla håll i skick. Läget är nu ett annat. UNDER DE senaste tolv åren har de regionala räddningsverken fått utvecklas helt vilt utan någon riksomfattande styrning. EN BRANDKÅRSFÖRENING som arbetar på friska principer sköter sina avtalsenliga förpliktelser sakligt och med kvalitet. Så är de även mycket olika om man ser lite djupare. En brandkårsförenings värde innefattar även annat än ett operativt värde. Inom räddningsväsendets system finns det även i framtiden plats för varje sådan brandkårsförening som med sin verksamhet kan erbjuda samhället ett mervärde. FÖR ATT Finlands cirka 500 avtalsbrandkårer i fbk-form skall finnas kvar även i framtiden måste alla vakna upp, såväl det riksomfattande förbundet som brandkårernas regionala sammanslutningar och de enskilda brandkårerna. I VERKLIGHETEN finns det i Finland brandkårsföreningar vars medlemmar nödvändigtvis inte ens själva förstår den djupaste meningen med föreningens existens. 73 • BRANDKÅRISTEN 57 BRANDKÅRISTEN LEDARE CHEFREDAKTÖR Pekka Koivunen Inom några räddningsverk finns det sådana delegationer för räddningsverk och avtalsbrandkårer som i verkligheten endast utgör fora för lyssnande och diskussioner.” FÖR AVTALSBRANDKÅRERNA kommer minskningen av antalet räddningsverk till fem att vara en mycket mera problematisk fråga jämfört med regionaliseringen år 2004 (Satakunda och Tammerfors 2003). Kulturskillnaderna är stora och räddningsverken vimlar av olika arbetssätt och praxis, för att nu inte glömma olikheterna i fråga om avtal och avtalsersättningar. Så har också månget räddningsverk på sista tiden skärpt sina ordvändningar gentemot avtalsbrandkårerna. En avtalsbrandkår är en förening som förbundit sig att mot ersättning utföra uppgifter som tillkommer myndighet. RÄDDNINGSVÄSENDET I Finland behöver sina avtalsbrandkårer, det är ett faktum som ingen bestrider. Även ordet avtal är förpliktande. Brandkårerna måste nu fästa alldeles särskild vikt vid de egna tjänsternas kvalitet. Brandbilarna är röda och de har blå blinkar. Detta faktum tycks åter en del räddningsdirektörer inte kunna inse. INGEN RÖK utan eld. Samhället har inte råd att betala för upprätthållandet av ren hobbyverksamhet. Den äkta dialogen saknas eftersom avtalsbrandkårerna snarast driver sina egna intressen och inte de gemensamma. En sådan förening är guld värd för räddningsverket och samhället. Räddningsverken utnyttjar situationen och kan diktera samarbetets former. Tack vare avtalsbrandkårernas riksomfattande samarbete (i form av Finlands Avtalsbrandkårers Förbund) kunde man då påverka så att alla de föreningar som verkade på den kommunala tiden fick avtal. Inom några räddningsverk finns det sådana delegationer för räddningsverk och avtalsbrandkårer som i verkligheten endast utgör fora för lyssnande och diskussioner. I inom några regioner står avtalsbrandkårerna upp som en man och bevakar sina intressen, medan brandkårsföreningarna på annat håll är så sinsemellan stridiga och inbördes avundsjuka att det för dem är främmande att dra åt samma håll
Är den bra blir besluten väl underbyggda. Vad vet man faktiskt om avtalsbrandkårsverksamheten. Inför reformen av räddningsväsendet är en analys av lägesbilden på sin plats. Är den dålig kan följden vara förödande. Är allt det man tror sig veta sant – ens någonstans?. TEXT SILVIO HJELT BILD DEPOSITPHOTO BRANDKÅRISTEN 58 BRANDKÅRISTEN • 73 Allt är ej guld som glimmar Statistik – ett av verklighetens många ansikten Allt beslutsfattande baserar sig på en lägesbild
De 709 brandkårerna hade däremot alla ett namn. Hur är det månne i verkligheten. 60 BRANDKÅRISTEN • 73 BRANDKÅRISTEN respektive Östra Nyland. 13400 alarmeringsdugliga släckningsmän i avtalsbrandkårerna så visar HAKA att antalet skulle ha varit ca 16700. Manskap finns och kompetensen förbättras. Då SSPL sedan samma år räknade (på basen av enkäten om utryckningssäkerheten) till totalt ca. Antalet har sedan dess något minskat, av olika orsaker. Man kunde ju tro att de vet hur många avtal man har skrivit. Uppgifterna i HAKA baserar sig på brandkårernas egen inmatning. Antalet brandkårer och brandkårister Finlands Avtalsbrandkårers Förbund (SSPL) undersökte avtalsbrandkårernas antal via en förfrågan till räddningsverken. I HAKA var samplet det året ca 33 % (det framgår inte exakt av vad) medan svarsprocenten i SSPLs enkät utgjorde 46 % (av alla avtalsbrandkårer). Värre är den systematiska anomalin i statistiken att ”årets ingående medlemssaldo” vanligen inte tycks vara samma som ”förra årets utgångssaldo”. Man skulle ju tro. Vardera beräkningen baserade sig på sampling, dvs. Saken visade sig vara överraskande knepig, men efter en massa fotarbete kom man fram till att det år 2013 i Riket fanns 709 avtalsbrandkårer och på Åland dessutom 18. Åtminstone på pappret ser det så ut. Se bilden ovan. Allt ser ju bra ut. Att någon brandkår plötsligt får sitt medlemsantal, eller någon del av det, fördubblat, det beror väl snarast på knapptryckaren. Eller beror det. Fakta direkt från källorna – kunde man tro. Trots att enhetschefsutbildningen inte riktigt vill ”dra” finns det enhetschefer och folk med kårchefskompentens. Shit in – shit out – eller nånting värre. Vardera manskapssiffrorna är således statistik och inte absolut fakta, även om en högre sampelprocent ger högre säkerhet. man räknar enligt de deluppgifter man har och beräknar helheten på basen av detta. HAKA i sin tur listar 947 brandkårer, men till dem räknas även Pelastustieto ry, räddningsförbunden, räddningsverken m.fl.
Men PRONTO då. ...och ser trevligt ut. Inmatningen sker i första hand på på myndigheternas försorg. Vi står inför stora utmaningar. Men för seriöst beslutsfattande behöver man seriösa fakta. 73 • BRANDKÅRISTEN 61 BRANDKÅRISTEN att större mängder brandkårister inte försvinner eller kommer till vid nyårsnattens tolvslag. Kan man helt ignorera avtalsbrandkårernas roll i det kommande nya systemet. Årsskiftet 2012/2013 ”ökade” alarmstyrkan enligt HAKA med 2194 brandkårister (15556,3 brandkårister 31.12.2012 mot 17751,2 1.1.2013), för att sedan till slutet av året 2013 åter ”minska” med 1646 personer till 16104,8). Men inte heller riktigt så är det. Hur och när skall det byggas, och av vem. Räddningsbranschens myndigheter har ett eget system som går under namnet PRONTO. Varifrån skall beslutsfattarna ta dem om branschen själv inte kan generera dem. Om inmataren är omsorgsfull och intresserad så blir fakta därefter – om inte, så gäller samma regel. Så länge svaret på den frågan huvudsakligen baserar sig på bedömarens personliga värderingar och attityder, så länge kan man inte tala om faktabaserat beslutsfattande. Finns de på riktigt. Räddningsbranschen behöver ett faktabaserat registersystem. Kurvor som visar var man står, och vart man är på väg. Där registeras händelser och styrkor, men inte enskilda personer. Hur man än räknar har det det senaste decenniet totalt ”dykt upp” ett tusental alarmdugliga personer som inte ser ut att ha något identifierbart ursprung i den årliga statistiken (se bifogade graf, som endast visar skillnader i manskapssiffrorna vid årsskiftena, inte styrkorna i sig). Inte en dag för tidigt. PRONTO har i praktiken visat sig vara ett särdeles klumpigt och ostrukturerat redskap då det gäller avtalsbrandkårerna. Eller behöver avtalsbrandkårerna hjälp för att säkra fortbeståndet. Men det märkliga är alltså, att det dessutom just vid årsskiften tycks dyka upp ”nya nunor” (de vita stolparna) i alarmavdelningarnas styrkor, som grund för det ingående årets statistik. Samma mönster upprepar sig följande år, och likaså föregående. I sanning märkligt. Folk som inte fanns vid förra årets slut, och som sedan under året tycks försvinna. Faktiskt rätt (o)systematiskt. En svår fråga, men en ödessådan.. Man kunde åter säga ”shit in – shit out”. Förstås, bra blir det endast om uppbyggnaden baserar sig på en reell lägesbild, där man faktiskt erkänner avtalsbrandkårernas centrala roll som producent av brådskande räddningstjänster. Ett nytt system (VARANTO) är under uppbyggnad. Men så ser det ut, enligt HAKA. Enda förklaringen kan (utöver systemfel) vara att HAKA vid just årsskiftet plötsligt räknar in ungdomar som stigit in i manskapsleden, för att sedan längs med året ”avskriva” folk som slutat. Om man då räknar bort den naturliga ökningen via tillskottet från ungdomsavdelningen (de gröna och blå kurvorna) och ritar en summakurva (den röda streckade linjen) så ser man en kumulation av folk som vid årsskiftet tycks ha kommit ”ur ingenstans”. Varifrån har de personerna kommit. Utbildningssystemet reformeras, och likaså räddningsväsendets struktur. Eller klarar man sig helt bra genom att trampa på i ullstumporna. Hur mitt emellan, det behöver de veta som skall besluta om vägen framåt. Eller kanske inte vill. Generellt kan man skönja att alarmavdelningarnas manskap kontinuerligt tycks uppvisa ett underskott (de röda stolparna) då året är slut, medan ungdomsavdelningarna åter visar överskott (de blå stolparna). Övergången från ungdom till alarmduglighet kan anses vara en av ungdomsarbetets ”produkter” (de gröna stolparna i diagrammet) och den redovisas i statistiksammandragen. Dessutom berättar ryktet att VARANTO stampar på stället. Då man på ett håll försäkrar att allt är bra och trenderna positiva, medan man på ett annat håll låter förstå att hela frivilligsektorn är så i fara att man inte behöver räkna med den i framtiden, då ligger sanningen nog nånstans mitt emellan. Det återstår ännu att se. Man är smått obenägen att se trender som inte passar in i den egna filosofin. Statistik är trevligt..
Det är meningen att man för inrikesministeriets del stadgar om tillräckliga metoder för att styra det landskapsbaserade räddningsväsendet. Som utbildare vid tillfället i Leppälahti verkade avtalsbrandkåristerna i Viinijärvi och Libelits PBK-brandkårer: enhetschef Arttu Koskinen, enhetschef Petteri Parviainen och äldre släckningman Ari Lauronen samt Tuula Pakarinen från brandkårsdamerna i Norra Karelen. säkerhetsutbildningsdagen i Leppälahti by i Libelits (Liperi). Inom räddningsbranschen rör sig rykten som gör gällande att beslutet inte ännu skulle vara slutgiltigt. Även då det officiella projektet upphört kommer man att regelbundet upprätthålla sina färdigheter med hjälp av utbildning. Nu behövs det öppenhet, förtroende och öppen kommunikation. Det är fråga om ett projekt med namnet Säkerhet på landsbygden, och det har som mål att förbättra medborgarnas beredskap med tanke på olyckssituationer. Man har redan utbildat nästan trettio räddningsgrupper. Åtminstone till en början kommer utgifterna för det landskapsbaserade räddningsväsendet att betalas av staten. Men avtalsbrandkårernas alarmavdelningar, de är inga reserver utan en del av de dagliga styrkorna. Säkerhet för landsbygden i Norra Karelen FINLAND ÄR ett glestbefolkat land och vi har relativt få brandkårer. Det arbetet lyckas om räddningsverken och avtalsbrandkårerna samarbetar. Utöver dem kan man finna reserver inom andra frivilligorganisationer. I de allra största städerna används avtalsbrandkårerna som stödbrandkårer vid dagliga räddningsuppdrag. För varje by har man utsett en ansvarsbrandkår vars personal 1-2 gånger per år besöker byn och håller repetitionsutbildning.. Trots det bör man se till medborgarnas säkerhet även utanför tätorterna och ute i småbyarna. Vi har även tätt bebyggda områden där räddningsväsendets första utryckning består av en avtalsbrandkår. Jag besökte 14.5. Utbildarnas prestation var värd ett berömligt vitsord, så bra gjordes arbetet. Alla avtalsbrandkårer i Finland står däremot till förfogande alla dagar. Det skall säkras på det sättet att man inom de nya storområdena förenhetligar texterna i brandkårernas avtal samt så att ersättningarna betalas till alla på basen av samma principer. Den ansvariga ledaren för projektet, beredskapschef Markus Viitaniemi och säkerhetskoordinator Eeva Kröger förtjänar även ett erkännande för det väl genomförda projektet. 1.1.2019 kommer att anvisas på fem landskap. Med begreppet reserv brukar man i allmänhet beskriva personal som tas planerat i användning under exceptionella förhållanden. Även i redogörelsen för den inre säkerheten konstateras att räddningsväsendets uppgifter fr.o.m. I det goda arbetet ingår dock ett fel i texten som låter förstå att avtalsbrandkårerna inom tättbebyggda områden utgör räddningsväsendets reserv. 62 BRANDKÅRISTEN • 73 BRANDKÅRISTEN VILDMANNEN VILDMANNEN Isto Kujala I ENLIGHET med de riktlinjer som dragits upp skall räddningsväsendet övergå från 22 regionala räddningsväsenden till fem landskapsbaserade storområden. Räddningsverket i Norra Karelen har gjort ett föredömligt arbete genom att på sitt område utbilda räddningsgrupper i byarna. Inom räddningsväsendet bör man vara beredd på att även ta reserver i användning. Och de används. Dessa brandkårer kan även användas självständigt vid överlappande uppdrag. Brandkårerna inom de nuvarande regionerna bör välja sina representanter för detta beredningsarbete – alla med och fatta beslut! Redogörelsen för den inre säkerheten och räddningsväsendets strategi DEN FÖRSTA redogörelsen för den inre Räddningsväsendet förnyas – alla brandkårer med säkerheten och räddningsbranschens strategi är bra gjorda. Vad betyder ordet reserv. Under den sista tiden har det från beslutsfattarhåll dock klart framhållits att beslutet håller. Även ledningen förnyas. Vid reformen av räddningsväsendet är det viktigt att alla avtalsbrandkårer övergår från det regionala systemet till den landskapsbaserade miljön för att producera tjänster åt räddningsväsendet. Dem hittar man i första hand i brandkårsföreningarnas organisationsoch beredskapsavdelningar
TÄMÄ PALSTA antaa lukijoillemme ainutlaatuisen mahdollisuuden saada asialliseen pelastusalaa koskevaan kysymykseen vastaus melkein keneltä tahansa. Ja vieläpä anonyymisti ja aivan ilmaiseksi. – Olemme ohjeistaneet kaupunkisuunnittelua pelastusajoneuvojen painoista ja ulottuvuuksista sekä selvittäneet asiaa kriittisissä kohteissa palotarkastusten yhteydessä. Miten katu/ piha-alueiden kantavuus on Helsingissä selvitetty. 35 t. 30 t, vara-auto. 32 t ja 1 kpl 42 m puomitikas, paino n. KYSYMYS TULEE toimittaa osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi neljä viikkoa ennen seuraavan lehden ilmestymistä. Onko Helsingissä alueita tai kohteita, joihin yksikköä ei voi pedata eli tehtävässä on käytettävä muita keinoja. – Ei ole perää. Kuinka korkealle tavoitellaan. SINÄ LÄHETÄT kysymyksesi meille (pidämme omana tietonamme henkilöllisyytesi) ja välitämme kysymyksen valitsemallesi henkilölle tai yhteisölle. – Asema 1: 1 kpl 20 m puomitikas, paino n. ”varma tieto”, että Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen suurimpia puomitikasyksikköjä ei voi pedata (sijoittaa kohteeseen, asettaa tukijalat ja aluslevyt paikoilleen ja tasata yksikkö) suureen osaan kantakaupungin katuja ja pihoja.. Lukijamme mukaan kaupungilla kiertää ns. Kaupunkilegendaa vai totta, Mårten. – Mikään yksikkö ei toimi sataprosenttisesti kaikissa mahdollisissa onnettomuustilanteissa, vaan aina joudutaan soveltamaan. Oleellista on kutenkin se, että kriittiset kohteet ja tilanteet on tunnistettu ja niissä voidaan toimia, joko pelastuslaitoksen välinein tai kohteen pelastustyötä helpottavin avuin. Millainen ajoneuvokalusto Helsingin pelastuslaitoksella on korkean paikan tehtäviä varten. 22 t, vara-auto. 22 t. Helsingin keskustan kadut eivät kestä pelastuslaitoksen puomitikkaiden painoa. – Kaksi nostolavaa, jotka ulottuvat 60 metriin. Asema 3: 1 kpl 30m puomitikas, paino n. 4,5 t ja 1 kpl 61 m nostolava, paino n. Seuraavassa lehdessä näet vastauksen. Asema 2: 1 kpl 30m puomitikas, paino n. Toimitus pidättää oikeuden olla hyväksymättä kysymystä, jos se on tavalla tai toisella asiaton tai loukkaava. Asema 6: 1 kpl 53 m puomitikas, paino n. 73 • PALOKUNTALAINEN 63 TAHTOO TIETÄÄ Onko väitteessä perää, hankintapäällikkö Mårten Hellbom. Millaista kalustoa pelastuslaitos hankkii jatkossa. Kysy ministereiltä, kansanedustajilta, johtajilta, päälliköiltä, asiantuntijoilta tai vaikka rivipalomiehiltä tai sopimushenkilöiltä
Ehdotusten joukosta on tässä muutama esimerkki: Helsingin kaupungin ja läheisen landen yhtyneet pelastuslaitokset (engl. Toimitus taipuu lukijoiden tahtoon ja julkaisee tässä osan kuvasta, joka esittää melko harvinaista paloautoa. Kun selvität merkin, lähetä vastauksesi osoitteella toimitus@palokuntalainen.fi. Fire and Rescue Department of Helsinki and nearby bushes), ARS (Arctic Rescue Service), Länsirannikon Vesi ja Laastari och samma på svenska, Pirkanmaan pelastuslaitos Ojanen & co ja Savo-Karjalan metsäpalolaitos. Koska lukijat ovat myös vaatineet kunnon palkintoa voittajalle, arvomme oikean vastauksen lähettäneiden kesken yhden Palokuntalaisen vuosikerran.. Bonuspisteitä tulee roppakaupalla, jos myös auton omistavan palokunnan nimi on mukana vastauksessa. Kiitokset ehdottajille! Pelastuslaitosten nimistä köyhä saalis MONET LUKIJAT ovat toivoneet vanhaa kunnon kuvakisaa, jossa arvuutellaan paloautomerkkiä. 64 PALOKUNTALAINEN • 73 LETKUT SOLMUSSA 1 3 2 4 5 UUSI TEHTÄVÄ! VOIKO VÄHEMPÄÄ kiinnostaa, tuumivat lukijat tulevien laitosten uusista nimistä. Kisan tulos oli niin laiha, että maakunnalliset satraapit saavat nimetä laitoksensa ihan itse ilman kentän apua
Osa 2: Ensivaste etsii paikkaansa www.palokuntalainen.fi TILAA PALOKUNTALAINEN! Sammutustyökurssia odotellessa... Juhlista palokuntasi vuosipäivää! Hoida suhteita päättäjiin ja alueesi asukkaisiin! Kutsu vieraita palokuntasi tapahtumiin! Tehosta palokuntasi rekrytointia! Tasavuosijuhla tulossa. • VESIHUOLTORATKAISUJA ERI PUOLILLA SUOMEA • MISSÄ MENET, ERICA. Kysy lisää ja pyydä tarjous! Pekka Koivunen, 040 501 8721, pekka.koivunen@palokuntalainen.fi Maria Salo, 0400 504 678, maria.salo@palokuntalainen.fi ”Tällä kärkiyksiköllä ainakin metsäpalojen tiedustelu käy käden käänteessä. ENSI NUMEROSSA: SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 31.8.2016! HUOM! PALOKUNTASI OMA LEHTI Palokuntasi lehti voi ilmestyä omana julkaisunaan tai Palokuntalainen-lehden liitteenä. Tarvetta profiilin nostoon. Tehoa varainhankintaan. Me huolehdimme toimitustyöstä, ulkoasun suunnittelusta ja painatuksesta. 50 cc rules!” • UUDISTUSTILANNE • VESIHUOLTO – OSA 2 Osa 3: Ensivaste etsii paikkaansa. Annamme ohjeet ja työkalut ilmoitusmyyntiin
MAASEUTUTAAJAMISSA ja niiden lähialueilla pelastustoimintaa hoidetaan pienen päätoimisen henkilöstön ja sopimushenkilöstön avulla. Keskustelu tulevaisuuden pelastushenkilöstön koulutustarpeista tulee aloittaa jo nyt. Näitä ryhmiä on jo esimerkiksi Pohjois-Karjalassa. On järkevää käyttää henkilöstöä muuhunkin kuin hälytysten odottamiseen. 1. Sopimushenkilöstö koostuu niin henkilökohtaisen sopimuksen kuin vpk-sopimuksen kautta pelastushenkilöstöön Kun toimenkuvat laajenevat, koulutusta on monipuolistettava kuuluvista. HARVA-ALUEILLA turvallisuuspalvelut järjestäytyvät hiljalleen uudella tavalla. 66 PALOKUNTALAINEN • 73 LIEKINHEITTÄJÄ LIEKINHEITTÄJÄ SUOMI JAKAUTUU PELASTUSTOIMEN osalta kolmeen erilaiseen alueeseen. Olemassa olevat vpk:t jatkavat, mutta niiden olemassaolo ei ole itsestäänselvyys väen vähentyessä. 2. Ryhmien muodostaminen, kouluttaminen, motivointi ja koordinointi vaatii erikoiskoulutusta pelastustoimen ammattilaisille ja sopimushenkilöstölle, jotka ovat kanssakäymisessä ryhmien kanssa. Päätoimisen ja sopimushenkilöstön koulutukselle on näköpiirissä uusia haasteita lähivuosina toimenkuvien laajentuessa uusille alueille.”. Henkilöstön tehtävät eivät paljoa muutu nykyisestä ja koulutustarpeetkin säilyvät ennallaan. Jo nyt puhutaan hybridipalomiehistä, joilta sujuu vaikkapa erilaiset sosiaalija terveystoimen tehtävät. Nyt ei ole kyse pelastuslaitoksista, vaan siitä, miten kansalaisten turvallisuudesta huolehditaan ja millä resursseilla. PÄÄTOIMISEN JA SOPIMUSHENKILÖSTÖN koulutukselle on näköpiirissä uusia haasteita lähivuosina toimenkuvien laajentuessa uusille alueille. TIIVIILLÄ, KAUPUNKIMAISELLA taajama-alueella nykyisenkaltainen päätoiminen henkilöstö hoitaa arjen pelastustoiminnan tukenaan sopimuspalokunnat. Koulutukselle tulee kuitenkin uusia haasteita, koska vääjäämättä näillä alueilla pelastushenkilöstön toimenkuva laajenee. Tulevaisuuden pelastaja/ palomiehen ja sammutusmiehen on kymmenen vuoden kuluttua oltava varustettu yhteiskunnan muutoksen vaatimilla valmiuksilla. 3. Harva-alueille, joilla vpk-yhdistystä ei enää saada aikaiseksi muodostuu erilaisia, pelastustoimen koordinoimia ryhmiä, joilla on valmiudet toimia järjestäytyneesti onnettomuustilanteessa
sairaan hyvää ensihoitoa Systole ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. 45€ /6 numeroa. tai sähköpostilla tilaukset@ensihoidotiedotus.fi SYSTOLE ON ENSIHOIDON ERIKOISLEHTI, JOKA ESITTELEE ALAN ASIOITA JA ILMIÖITÄ VALMIIKSI PURESKELLUSSA MUODOSSA. Voit tilata lehden www.systole.fi
0207 119 610 | ASIAKASPALVELU@DRAEGER.COM | WWW.DRAEGER.FI. Puhdasta turvallisesti: Harstra pesukoneet ja kuivauskaapit. OTA YHTEYTTÄ: DRÄGER SUOMI OY | PUH