Palokuntalainen 74/2016 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

IRTONUMERO 8 € • 31.8.2016 • ISSN 1798-2685 74 VESIHUOLTO • ENSIVASTE • TURVALLISUUSMESSUT poliisin kourissa Lue lisää: Päivän Polttavat, sivulta 7! Pelastusopisto
(02) 273 18 10 WWW.RAUPLAN.COM WWW.RAUPLAN.MOBI rauplan@rauplan.com. Salvumiehenkatu 10, 20320 TURKU p. (02) 273 18 00 f
Kaikki joukolla jyväskylään!. PALAUTE sähköpostitse toimitus@palokuntalainen.fi PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen TOIMITTAJA Silvio Hjelt PALSTAT JOKA NUMEROSSA TÄSSÄ LEHDESSÄ HUOM! EDELLISEN LEHDEN ensivasteartikkelissa kuvia olivat toimittaneet myös Virtain VPK ja Pornaisten VPK. Turussa kuolunuhreja kerrostalopalossa. VUOSIKERTA • AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN • ISSN 1798-2685 TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, puh. On hienoa saada uutta näkökulmaa lehden palstoille. 040 501 8721 TOIMITTAJAT Silvio Hjelt ja Isto Kujala AVUSTAJA Sasu Mäkinen OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. JUTTUVINKKEJÄ OTAMME mielellämme vastaan osoitteessa toimitus@palokuntalainen.fi . TOIMITUS TOIVOTTAA tervetulleeksi uuden kolumnistimme Jaakko Lingon! Hän on pappi ja palokunnan yksikönjohtaja. LUKIJAMME LAURI LAAKSO huomauttaa, että Jehumaljan taitokilpailussa kaksi joukkuetta oli tasapisteissä: Kaarinan VPK ja Piikkiön VPK. rek. SISÄLTÖ • NRO 74 5 PÄÄKIRJOITUS 27 LINGOTTUA 33 LÄMPÖKAMERAMIES 53 VILLIMIES 63 TAHTOO TIETÄÄ 66 LIEKINHEITTÄJÄ 20 MILLÄ AJONEUVOLLA ENSIVASTETTA AJETAAN. Voitto ratkaistiin arvalla Piikkiön VPK:lle. 28 VESIHUOLTOARTIKKELI, OSA 2 34 TURVALLISUUSMESSUT SYYSKUUSSA 44 VASTINE – SPEK 47 TURUSSA TUHOISA PALO 52 PELASTUSTOIMEN ERÄS ”SKRÖÖNA” 54 VAPAAPALOKUNNISTA 7 PÄIVÄN POLTTAVAT 10 KIPINÄT 58 BRANDKÅRISTEN 64 LETKUT SOLMUSSA 65 ENSI NUMEROSSA WWW.PALOKUNTALAINEN.FI Suomi Areenalla hyvää palokuntakeskustelua. 0400 504 678 KANNEN KUVA ShutterStock TAITTO JA ULKOASU Anna Broholm/ PieniSuuri Idea PAINO Euraprint Oy KUSTANTAJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja, Yhdystie 6, 29250 Nakkila, Y2242549-9, Alv. Ollikainen ILMOITUKSET, TILAUKSET JA TALOUS maria.salo@palokuntalainen.fi, Maria Salo, puh. 47 34 12 TOIMITTAJA Isto Kujala AVUSTAJA Sasu Mäkinen ULKOASU Anna Broholm HALLINTO Maria Salo NRO 74 PELASTUSALAN ERIKOISLEHTI • 15
Puhdasta turvallisesti: Harstra pesukoneet ja kuivauskaapit. 0207 119 610 | ASIAKASPALVELU@DRAEGER.COM | WWW.DRAEGER.FI Nähdää n Turvallis uus 2016 -messui lla Jyväskyl ässä! Jyväskylä n paviljonk i 7.?9.9.20 16 Tervetulo a osastolle mme B-231. OTA YHTEYTTÄ: DRÄGER SUOMI OY | PUH
Lisäksi Uusimaa on aina oma maailmansa. Pääasia on, ettei nollauudistus 18 laitokseen toteudu. MUUTAMA VAHVA pelastusjohtaja haluaa sekoittaa pakan kunnolla ja ottaa vallan ikään kuin takaisin itselleen. Pelastusosastolla poliittisen tahdon mukaisesti tehty valmistelu ei ollut pelastusjohtajien mieleen ja niin koko paketti haluttiin avata. Viiden pelastuslaitoksen ratkaisun ainoa mielekäs vaihtoehto on, että maakuntaja sote-uudistukset saavat rauhassa toteutua ja löytää uomansa ensin. Yleensä luotettavat lähteet kertovat, että tämän lehden painoon mennessä osa vaikutusvaltaisimmista pelastusjohtajista oli siirtynyt kannattamaan 18 laitosta. PS. NYKYTILANNE ON osoitus syvästä kuilusta kunnallisen pelastustoimen viranhaltijavaikuttajien ja ministeriön toimijoiden välillä. Kokoomuksen puheenjohtaja, entinen sisäministeri Petteri Orpo: Viime huhtikuussa Palopäällystöpäivillä julistitte päätökset pelastustoimen järjestelyiden päälinjoista tehdyiksi. NYKYISET PELASTUSJOHTAJAT olivat vielä huhtikuussa ainakin julkisuudessa pääosin viiden laitoksen kannalla. Miten selitätte, että linjaukset on nyt muutaman kuukauden kuluttua revitty taas auki. 74 • PALOKUNTALAINEN 5 PÄÄKIRJOITUS PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen MINISTERI PAULA RISIKKO käveli uutena sisäministerinä niin hallituksen kuin entisen sisäministeri Petteri Orpon yli, jos laajalle levinnyt tieto, että pelastusalueiden määrää harkitaan uudelleen, pitää paikkansa. PELASTUSJOHTAJIEN MYÖHÄISSYNTYISTÄ liikkeellelähtöä on vaikea ymmärtää kuin yhdellä perusteella: Sote-uudistuksen edetessä pelastustoimen osuutta on ohjaillut vahvasti ensihoitolähtöisyys, eikä pelastustoimessa sulateta kuviteltua alisteista asemaa. Mitä ilmeisimmin lähestyvä ratkaisu alkoi pelottaa, ja niin siirryttiin tarmokkaaseen lobbausvaiheeseen. Tai sitten ei. KYSEESSÄ ON suoraan suomeksi sanottuna valtataistelu pelastusjohtajien ja valtion kesken. Sotepe-sekoilu jatkuu: Risikko käveli Orpon yli Kyseessä on suoraan suomeksi sanottuna valtataistelu pelastusjohtajien ja valtion kesken.”. Pelastustoimi otetaan käsittelyyn vasta toisessa vaiheessa. Näköpiirissä häämöttävä sisäministeriön pelastusosaston tiukentuva pelastustoimen ohjaus haluttiin torjua ennen kuin se pääsisi alkuunkaan. Kulisseissa alkoi kuitenkin tapahtua nopeasti. Kokoomuksen nykyinen puheenjohtaja – samainen Orpo – lienee muuttanut mieltään huhtikuun jälkeen ja antanut hyväksymisen Paula Risikon päätökselle ottaa pelastusalueiden määrä tarkempaan käsittelyyn
KULJETUSVÄLINEET. Yksikön suuri kapasiteetti lyhentää toiminta-aikaa merkittävästi ja vähentää huomattavasti huoltotilan kokoa ja oheislaitteiden tarvetta. Pesu, koeponnistus, virheen merkintä, kuivaus ja kelaus suoritetaan samaan aikaan ja täysin automaattisesti. (02) 2162 112 • Faksi (02) 4692 115 www.veikkonummela. VÄLINEET PALONTORJUNTAAN! VESITYKIT PALOPUMPUT MOOTTORIRUISKUT LETKUNHUOLTOLAITTEET Ainoa täysautomaattinen letkunhuoltolaite paloletkuille. • esteri@veikkonummela. KUN VETTÄ TARVITAAN PALJON! 319 kg ja 5000 litraa vettä minuutissa! Autoilijankatu 8 • 20780 KAARINA • Puh
Miksei muuten Pelastusammattikorkeakoulu?. Yhteistyön alkaminen vaatii muutoksia oppilaitoksista säädettyihin lakeihin ja asetuksiin. Jos Polamkin lausunnossaan esittämät vaatimukset toteutuisivat, olisi hyvin todennäköistä, että pelastusalan ammattikorkeakoulutason koulutus siirtyisi Tampereelle ja olisi monelta kannalta katsottuna alisteisessa asemassa. On outoa, että oppilaitos, jonka amk-historia on huomattavasti lyhempi (per. Siksi etsittiin yhteistyökumppaniksi Polamk. Sisäministeriön pelastusosasto ei saanut haalittua kasaan rahaa, jolla Savonian kohonneet maksut yhteistyöstä olisi voitu hoitaa. Yksinkertaistetusti sanottuna Poliisiammattikorkeakoulu haluaa vallan päättää käytännössä kaikista pelastusalan tutkinnon kannalta merkittävistä asioista. 2008) alkaa yksivaltiaan tavoin masteroimaan pelastusalan päällystöopetusta. Lopputulos on kuitenkin se, että veronmaksajille tämä jo useamman vuoden jatkunut puliveivaus tulee maksamaan vähintään yhtä paljon kuin aiemminkin ja Pelastusopiston itsenäisyys ja laadukas toiminta saa kovan kolhun. Sisäministeriön pyytämät lausunnot lakiluonnoksista osoittavat, että oppilaitosten näkemykset ovat vaarallisen kaukana toisistaan. EHDOTUS: PeO-Savonia-yhteistyölle jatko, jotta Suomen pelastustoimella olisi itsenäinen oppilaitos jatkossakin. Pohjimmiltaan PeO:n asiassa on kyse rahasta. Polamkin lausunnon rivien välistä saa myös sen kuvan, että PeO olisi jonkinasteinen noviisi koulutusasioissa. Pelastusopiston mahdollisuudet päättää oman alansa koulutuksen kehittämisestä jäisivät viime kädessä olemattomiksi, koska viimeinen sana olisi kaikessa Polamkilla. Pekka Koivunen PeO:n neuvottelukunnan jäsen 2003–2015 P.S. Tosiasia on, että PeO on tehnyt yhteistyötä Savonia amk:n kanssa vuodesta 1995 ja päällystökoulutuksen osalta on noudatettu ammattikorkeakoululakia ja –asetusta. Entä pelastusjohtajat. 74 • PALOKUNTALAINEN 7 PÄIVÄN POLTTAVAT PELASTUSOPISTON JA Poliisiammattikorkeakoulun yhteistyö näyttää olevan tulta ja tappuraa jo kauan ennen kuin se on edes alkanutkaan. Polamkilta tyrmäävä lausunto Poliisi haluaa kaapata päällystökoulutuksen PeO:lta Mitä tekee Esko Koskinen ja pelastusosasto. Siirrolla olisi myös huomattavia negatiivisia vaikutuksia PeO:n alemman tason opetusresursseihin. Polamk haluaa päättää muun muassa opetuksen laajuudesta, opetussuunnitelmista ja oppilasmääristä. Puolustavatko he maailmanlaajuisestikin huippuluokan pelastusalan opetusta ja olemassa olevaa oppilaitosta, vai antavatko he lapsen mennä pesuveden mukana
Aloite Reaaliaikanen valmius yhdeksi korvausperusteeksi Digitalisaatio on vahvasti valtaamassa alaa myös pelastustoimessa ja ensihoidossa. Kun henkilö on siviilistä hälytettävissä, hän antaa tiedon ”olen saatavilla”, ja kun hän on estynyt ”en ole saatavilla”. Mobiilidataan perustuva pelastustoimen henkilöresurssien reaaliaikainen hallinta hälyttämisineen, seurantoineen ja tilastointeineen on avannut aivan uusia mahdollisuuksia kehittää pelastustoimintaa niin operatiivisella kuin hallinnollisellakin puolella. Mobiilidataan perustuva järjestelmä pitää yllä ja kerryttää tietoja, kuinka palokunnan henkilöstö on ollut hälytettävissä ja valmiina lähtemään tehtävään säädetyssä ajassa. Palokunta voi siis tarjota yhteiskunnalle reaaliaikaista valmiutta. Korvausperusteet tulevat joka tapauksessa lähivuosina tarkasteltaviksi kaikissa uusissa pelastuslaitoksissa kautta maan. Tämä aloite on vasta raakile, mutta hyvin vakavalla mielellä tehty. 8 PALOKUNTALAINEN • 74 PÄIVÄN POLTTAVAT ALAN KULISSEISSA on jo vuosia mietitty, mikä olisi oikeudenmukainen korvausperusterakenne sopimuspalokunnille. Ja päinvastoin. Palokuntalainen-lehti haluaa osaltaan herättää keskustelua sopimuspalokuntien tulevaisuudesta. Mitä paremmin valmiustunteja kertyy, sitä varmempi voi pelastuslaitos olla siitä, että palokunnan toiminta-alueella kansalaiset saavat apua. Ajatus siitä, että pelastuslaitos ottaisi palokunnan reaaliaikaisen ja todellisen valmiuden yhdeksi korvausperusteeksi syntyi 2010-luvun alussa. Tästä asiasta pitää käydä pelastustoimessa laaja keskustelu – nyt on sen aika, koska lähivuosina tapahtuu vuosikymmeniin merkittävin muutos sopimuspalokuntien ja –henkilöstön suhteessa pelastuslaitoksiin. KU VI TU SK UV A. Valmiuskorvaus pääpiirteittäin Pelastustoimen sopimushenkilöstö lähtee hälytyksiin pääosin ”siviilistä” – ellei ole jostain syystä estynyt. Ilmoitus käy muutamalla älypuhelimen näppäilyllä. Nyt ajatus on mahdollista toteuttaa. Ilmoitus voidaan sitoa myös sijaintiin perustuvaksi, jolloin järjestelmä automaattisesti poistaa valmiudesta henkilön, joka menee liian kauas asemapaikalta
Kaikki ei ole mennyt kuin Strömsössä. Suomen nykyiset tilannekeskukset toimivat kukin omalla tavallaan. Sutkauksessa oli ja on vinha perä. Tulevat suuralueet ovat liian suuria yhden tilannekeskuksen avulla hoidettaviksi. Entä missä on tilannekeskuksen paikka. Tilannekeskukset tulee säilyttää alueellisina. Hätäkeskuksen ei tarvitse olla lähellä hädässä olevaa eikä palveluntuottajaa. On myös esimerkkejä tilannekeskuksista, joissa johtamistoiminto on voimakkaasti mukana kuvassa (esim. Toisin kuin hätäkeskuksessa, tilannekeskuksessa tarvitaan alueellista ja paikallista tietoa. tuottama hyöty pelastustoiminnalle olisi mahdollisimman suuri, on alue ja käytettävissä olevat resurssit tunnettava paremmin kuin pelkät tunnukset näytöllä. PÄIVÄN POLTTAVAT. Viiden Itä-Suomen pelastuslaitoksen ISTIKE-kokeilu on toiminut kohtalaisesti, vaikkakin Kympe on jättäytymässä osittain pois yhteistyöstä. Tieliikennekeskuksia on neljä. Tilannekeskuksien tehokkaan toiminnan kannalta kosketus omaan alueeseen, sen olosuhteisiin ja kaikkiin alueella käytettävissä oleviin resursseihin on tärkeää. Kuvassa Turku. Jotta tilannekeskuksen Tilannekeskuksissa tarvitaan paikallistuntemusta Pelastuslaitosuudistuksen yhteydessä on puhuttu myös tilannekeskusten vähentämisestä, jopa siirtämisestä ”saman katon alle” ensihoidon vastaavan orgaanin kanssa. Kahta samanlaista tilannekeskusta ei Suomesta löydy. Toisissa ne hallitsevat dataa resursseista, pitävät yllä alueen tilannekuvaa ja toimivat pelastustoiminnan johtamista tukevana yksikkönä (esim. Satakunta). Pelastustoimi tarvitsee vähintään kolminkertaisen määrän tilannekeskuksia. 74 • PALOKUNTALAINEN 9 HÄTÄKESKUS VOI toimia vaikka Intiassa, kuten leikkisästi muutama vuosi sitten puhuttiin. Palokunnan ja ensihoidon pitää. Pirkanmaa)
Ensivastetiedot saisi tallentaa kyseiseen tehtävään osallistunut taho ja pelastustoimintatehtävien osalta kukin tehtävään osallistunut taho voisi tallentaa omat tietonsa. Nykyinen malli, jossa sopimuspalokuntalaiset käyttävät PRONTOa (puolessa pelastuslaitoksista), on käytännössä hyvä, mutta nykyistä pelastuslakia tulkittaessa tämä ei ole mahdollista.” Myös SSPL:n sopimuspalokuntien lähtövarmuusselvityksen toimenpide-esityksissä kohdassa 4.2.1 mainitaan: ”Pronto-tietojärjestelmä pystyy käsittelemään luotettavasti tietoa. Hallituksen esityksen mukaan pelastuslain 91 §:ssä tarkoitetun toimenpiderekisterin ”sääntelyä täydennettäisiin myös sen osalta, kenellä olisi oikeus tallentaa tietoja toimenpiderekisteriin. Teksti perustui sisäministeriön tiedotteeseen, jossa mainittiin ylimalkaisesti, että ”lisäksi tarkennettaisiin säännöksiä, jotka koskevat pelastustoimen omissa rekistereissä olevien tietojen luovuttamista ja tallentamista.” Jäin kaipaamaan kyseisen lakimuutoksen tarkempaa esille tuomista pelastusalan käytännön työhön. Toistaiseksi ei kopteria ole tositilanteessa tarvittu. Kopterin avulla voidaan esimerkiksi ohjata metsäpalojen sammutusta tehokkaasti palon rajaamisen kannalta ratkaiseviin kohtiin. Suurten rakennuspalojen, kuten viimesyksyisen Suomutunturin hotellipalon sammutuksessa kopterista olisi voinut olla apua. Lakimuutokseen on sisällytetty toimenpiderekisteriin liittyviä muutoksia, joilla on vaikutusta erityisesti sopimuspalokuntalaisiin. 041 544 5742 joonas.lahdenpera@gmail.com bit.ly/2bgJeGX LAPISSA ON otettu pienoishelikopteri pelastuslaitoksen hälytystehtävien hoidon tueksi. Samalla miehistö välttyy maastossa turhalta liikkumiselta. Monella alueella sopimuspalokunnan vastuuhenkilö syöttää Prontossa tarvittavat tiedot.” Pelastuslakia ollaan nyt onneksi muuttamassa juuri tähän suuntaan. Tieto pienoishelikopterin käyttömahdollisuudesta ei ole tavoittanut pelastustoiminnan johtajia parhaalla mahdollisella tavalla. Näillä muutoksilla olisi merkitystä niiden tahojen oikeuteen tallentaa tietoja, jotka eivät ole viranomaisasemassa.” ”Tämä olisi perusteltua siksi, että ensivastetehtäviä hoitavat myös ei-viranomaisasemassa olevat, kuten lain 25 §:n mukaiset sopimuspalokuntayksiköt, joiden olisi perusteltua ja tarkoituksenmukaista saada tallentaa tiedot rekisteriin.” ”Tämä olisi perusteltua sen mahdollistamiseksi, että ei-viranomaisasemassa oleva tehtävään osallistunut taho saisi tallentaa omaa toimintaansa koskevat tiedot suoraan toimenpiderekisteriin. Joonas Lahdenperä, Piikkiö puh. Lainsäädäntöä sekä PRONTOa tulee kehittää edelleen. Dronekopteria lennättävä yrittäjä Ilkka Karttunen on itsekin mukana palokunnan toiminnassa kotipaikkakunnallaan Pienoishelikopteri apuun metsäpalojen sammutuksessa TEKST JA KUVATI PASI HAARAHILTUNEN. Pienoiseli dronekopterin käytöstä on puolitoista vuotta sitten solmittu sopimus Lapin pelastuslaitoksen ja ranualaisen yrityksen kesken. Oleellista on se, että kaikki palokunnat pääsevät tarkastamaan omat hälytysja muut tietonsa sekä niiden luotettavuuden. 10 PALOKUNTALAINEN • 74 KIPINÄT PALOKUNTALAISESSA 3/16 oli artikkeli aiheesta ”Pelastusviranomaisten tiedonsaantioikeudet paranemassa”. Haaste on siinä, että järjestelmään syötetyt tiedot ovat paikkansa pitäviä. Lisää luotettavuutta järjestelmään saataisiin paremmalla ohjeistuksella ja tiedon oikeellisuuden varmistamisella. Maastopaloja on ollut vähän. Nämä ristiriitaisuudet tulee ratkaista, jotta sopimuspalokuntalaiset voivat jatkaa hyväksi koettuja toimintatapoja PRONTOn käytössä. Tiettävästi koko maassa ainutlaatuisen sopimuksen pohjalta päällystöpäivystäjät voivat tilata kopterin hälytyskohteeseen. Muutos parantaisi tallennettavan tiedon laatua, lisäisi tiedon luottamuksellisuutta sekä tehostaisi osaltaan toimintaa.” Opinnäytetyössäni (2015) ”Sopimuspalokuntalaiset PRONTOn käyttäjinä” totesin, että pelastuslain tarkoittaman toimenpiderekisterin PRONTOn sekä nykyisen toimintatavan välillä on merkittäviä ristiriitaisuuksia
Helikopterin kameran ottamaa kuvaa pystytään välittämään suorana myös johtokeskukseen. Puhelinyhteydessä olleen eksyneen paikantaminen sujui kopterilla nopeasti, minkä jälkeen tämä ohjattiin kopterilla omalle autolleen. Hän kertoo, että harjoituksissa kopteria on testattu. KIPINÄT SCANIA SUOMI OY Erityismyynti Paloja pelastusajoneuvot Timo Iltanen puh. Ilmasta otettavan kuvan perusteella on helppo ohjata maassa liikkuvaa miehistöä kalustoineen oikeisiin kohteisiin. 010 555 5299 Petri Surakka puh. Kopterin kamera tuottaa maastosta livekuvaa.. Neliroottorinen kopteri lentää vakaasti. 010 555 5273 Ranualla. – Esimerkiksi turvesuopalossa on usein vaikea maasta käsin hahmottaa palon laajuutta ja etenemistä, mutta ilmasta tulevan kuvan perusteella voidaan tilannepaikan johtajalle antaa arvokasta tietoa sammutuskaluston sijoittamisesta, sanoo palopäällikkö Jouko Erkkilä Ranualta. Ranuan sopimuspalokunnan toteuttamassa etsintäharjoituksessa paikallisen eläinpuiston maastossa kopteri oli myös käytössä. Dronekopteria lennättävä Ilkka Karttunen (oik.) ja palopäällikkö Jouko Erkkilä Ranualta ovat yhtä mieltä kopterin tarjoamista eduista. Viime kesänä poliisi pyysi pienoishelikopteria avuksi suolle eksyneen hillastajan löytämiseksi. – Pelastuslaitosten kansainvälisessä Barents Rescue 2015 –harjoituksessa Kittilässä viime syksynä sitä käytettiin liikenneonnettomuuskohteessa. Karttusella käytössä olevan neliroottorisen dronekopterin kantama on 2,5 kilometriä, ja sen lentokorkeutta pystytään vapaasti säätämään aina puolen kilometrin korkeuteen
Palokuntakeskustelulle hieno startti TEKSTI JA KUVAT PEKKA KOIVUNEN. 12 PALOKUNTALAINEN • 74 KIPINÄT KESKUSTELU PELASTUSTOIMESTA ja myös sopimuspalokuntajärjstelmästä alkoi Porin Suomi Areenalla heinäkuussa vilkkaana. Suomi Areenan kesäisen positiivinen tunnelma oli hyvä lähtölaukaus tuleville keskusteluille pelastustoimen tulevaisuudesta. Keskustelun aiheena oli onko sopimuspalokuntatoiminta työ vai harrastus. Yli 100 hengen yleisössä oli suuri määrä pelastusalan toimijoita, niin ammattikuin sopimuspalokunnista ja järjestöistä. Selvää yhteistä loppupäätelmää ei syntynyt, koska keskustelu polveili laajemminkin alan problematiikassa
• www.elektro-arola.. • Hälytystiedot ja reitti kohteeseen • Ilmoittautumiset puhelimista tai hakulaitteista näytölle • Hälytysten ja ilmoittautumisten edelleenvälitys • VIRVE-, GSM-, IPja YLLI/SKL-liitännät • Ryhmätekstiviestien lähetysmahdollisuus • Ilmoitustaulu • Ajoneuvokäyttöön ääniohjattu navigointi ja statuspainikkeet • UUTUUS: SASCA-älypuhelinsovellus • Hälytystiedot ja reitti kohteeseen • Ilmoittautumiset puhelimista tai hakulaitteista näytölle Olemme mukana Turvallisuusmessuilla osastolla B-323 Kurssi on tarkoitettu teollisuuden palokuntalaisille, suojeluhenkilöstölle, vuoromestareille ja muulle tuotantohenkilöstölle. KIPINÄT SALSAHÄLYTYSOHJELMISTO (03) 630 830 • ea@elektro-arola.. OHJELMA JA LISÄTIEDOT: WWW.JEVI-PALVELUT.FI 050 5423017 JEVI-PALVELUT JÄRJESTÄÄ JO 9. KERRAN VAARALLISTEN AINEIDEN KURSSI 18.-20.10.2016 PELASTUSOPISTOLLA KUOPIOSSA. Kurssilaiset osallistuvat myös käytännön harjoituksiin ammattitaitoisten kouluttajien opastamina, suorittavat erilaisia harjoitustehtäviä ja osallistuvat kemikaaliharjoitukseen
Milloin vastaava paketti on saatavilla appina, SPEK. Sisällön jaottelu avautuu vasta, kun koko opuksen on käynyt huolella läpi. 0207 199 700 . Kirjasinkoko on vedetty minimiin, mutta on riittävä normaalinäköiselle. Lääkkeenanto on jätetty paikallisten ohjeiden varaan, mikä on ymmärrettävää, koska valtakunnallista yhteistä ohjeistusta ei ole. Dafon asiakkaita ovat muun muassa Kalmar Cargotec, Terex, Volvo, Scania, MAN, Ponsse, John Deere jne.. Opas on kuitenkin kätevä tuki ensivastetta tekeville palokuntalaisille. Kirjan esipuheessa on virhe kohdassa ” perustuu koulutusohjelmaan, jonka ovat kehittäneet kolme ensivastepalvelua tuottavaa vapaaehtoisjärjestöä…” SPEK ei tuota ensihoitopalveluita. Opas pohjautuu valtakunnalliseen ensiauttajien koulutusohjelmaan. Dafo toimittaa vuosittain yli 10 000 liikkuvan kaluston sammutusjärjestelmää. Operatiivisissa tunnuksissa on pelastustoimen osalta virhe; päivystävän päällikön ja palomestareiden tunnuksiin kuuluu aina P ennen numeroa. www.pa-ve.fi Ison älypuhelimen kokoinen opas näyttää aluksi sekavalta. Paanutie 8, 42700 Keuruu . Valmistautumisesta ensihoitoyksikön opastukseen ja ajoneuvojen sijoituksesta ei mainita sanaakaan. info@pa-ve.fi . Sopimuksen mukaan Dafo varustaa Maersk valitsi Dafon sammutusjärjestelmät Kirja-arvio TEKSTI PEKKA KOIVUNEN Kalvipalokalusteet . KIPINÄT ENSIAUTTAJAN TASKUOPPAAN toinen, päivitetty painos ilmestyi keväällä SPEKin kustantamana. SPR:n ja SMPS:n jäsenjärjestöt sen sijaan tuottavat. Myöskään mainintaa ensihoitoyksikön henkilöstön tarvitsemasta avusta (esim. Ensivastetehtävän vaihe ”saavuttaessa kohteeseen” on jäänyt pois. erilaisten tarvikkeiden ja laukkujen ja paarien haku) mainintaa tai ohjeita ei löydy. P.S. Sivulla 148 helikopterin toimintaohjeiden lukeminen tarvitsee suurennuslasia varsinkin huonossa valossa. Otsikkokielekkeet helpottaisivat asiakokonaisuuksien etsimistä merkittävästi. Ensiauttajan taskuopas Saija Naarajärvi, Tuomas Telkki Maerskin materiaalinkäsittelykoneet sammutusjärjestelmin. Maailmanlaajuinen sopimus kattaa yli 60 satamaa ja tuhansia materiaalinkäsittelykoneita trukeista suuriin konttikäsittelykoneisiin. DAFO ON TEHNYT yhteistyösopimuksen yhden maailman suurimmista satamaoperaattoreista, Apm Terminalsin (Maersk Group) kanssa
Vastasimme alihankkijoidemme kanssa myös lehden taitosta ja painosta, sanoo Maria Salo Palokuntalainen-lehdestä. 74 • PALOKUNTALAINEN 15 KIPINÄT SATAKUNTALAINEN PANELIAN VPK täytti elokuussa 115 vuotta. – Uskomme, että konkreettinen painotuote on edelleen tällaisissa tapauksissa tehokkain viestintäväline palokunnalle. Haastetta palokunnan toimintaan tuo se, että Kustavin normaali asukasluku 850 monikertaistuu kesällä. Palokunnalla on paljon aktiivista toimintaa ja siten kerrottavaa riittää. Turvallisuusviestinnän avulla palokuntalaiset ovat pyrkineet vaikuttamaan onnettomuuksien vähenemiseen. – Kustavin VPK:n hälytyskelpoisten jäsenten määrä 19 kertoo siitä, että jäsenhankinta on onnistunut. – Annoimme lehden tekemiseen kokonaisvaltaiset ohjeet, joita panelialaiset noudattivat erinomaisen hyvin. Heinäkuussa tulikin painosta 52-sivuinen nelivärilehti, jota jaettiin alueen talouksiin ja yrityksiin. Rajoitettu erä näytelehtiä on saatavilla osoitteesta toimitus@palokuntalainen.fi. Mukaan on mahtunut sekä yhdistyssopimuksella toimivia, että henkilökohtaisen sopimuksen palokunta. Suomen Sopimuspalokuntien Liitto valitsee vuosittain Vuoden Sopimuspalokunnan. Kaikkia huomionosoituksen saaneita palokuntia yhdistää se, että olemme katsoneet niiden toiminnan esimerkiksi kelpaavaksi malliksi myös muille Suomen sopimuspalokunnille, kertoo liiton toiminnanjohtaja Isto Kujala. 2000 kappaleen painoksesta on riittänyt jaettavaa myös palokunnan tapahtumiin. Palkittuun joukkoon on vuosien saatossa mahtunut niin isoja ja pieniä palokuntia, valmiusja tukipalokuntia, ruotsinja suomenkielisiä. Juhlalehteen Panelian VPK:ssa päädyttiin useasta syystä. SSPL:n valinnan perusteluissa mainitaan muun muassa se, että pienen kunnan aktiivisessa palokunnassa hälytystehtäviin on suhtauduttu aina vapaaehtoisuutta ja harrastajamaisuutta vahvemmin. Juhlavuoden kunniaksi palokunta päätti jakaa palokuntatoiminnan ilosanomaa oman nelivärisen painotuotteen avulla. Lehden sisältämä runsas materiaali olisi mitä todennäköisimmin jäänyt suurelta osalta huomaamatta netissä. KUNNIAMAININNAN OVAT SAANEET 2003 Heinäveden VPK 2004 Konginkankaan VPK ja Äänekosken VPK 2005 Sodankylän VPK 2006 Nurmon VPK 2007 Hitis FBK (Hiittisten VPK) 2008 Harjunalustan VPK 2009 Taivassalon VPK 2010 Anjalan VPK 2011 Kauhavan palokunta 2012 Tirilän VPK 2013 Punkaharjun VPK 2014 Porin VPK 2015 Pyhäsalmen VPK Panelian VPK:lle tuhti juhlalehti Vuoden sopimuspalokunta 2016 on Kustavin VPK KUSTAVIN VAPAAEHTOINEN palokunta on Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen sopimuspalokunta. Palokunnalla on hälytysosaston lisäksi myös nuorisoja naisosasto. Palokunta hoitaa alueellaan myös ensivastetehtävät. – Olemme halunneet nostaa esiin erilaisia hyvin toimivia palokuntia. Palokunnan johtoon on valikoitunut johtajia, jotka ovat osanneet vastuuttaa palokuntaväkeä yhdessä huolehtimaan omasta palokunnasta ja sen tärkeästä toiminnasta. Valinnalla SSPL haluaa tukea ja kannustaa sopimuspalokuntatoimintaa.. Panelian VPK:n lehti pystyttiin rahoittamaan pääosin ilmoitusmyyntituloilla, vaikka sen sivumäärä kasvoi alkuperäisestä 16:sta 52:een. Suhdetoiminta ja rekrytointi olivat myös tärkeitä perusteluja lehden synnyttämisessä. Toisaalta hyvä palokuntahenki ja vapaaehtoisuus on toiminnassa ja jäsenistössä näkynyt selvästi. Palokunta on jo tänä vuonna tehnyt lähes 60 hälytystehtävää
Pelastusopiston opettajat opettavat kaikissa neljässä eri tutkintoon johtavassa koulutuksessa, ja näin on muodostunut koulutuksellinen jatkumo. Tapahtuma on tällä kertaa 1.10.2016 klo 10–15. Hanke jatkuu vuoden 2018 loppuun saakka. Tervetuloa tutustumaan! Pelastusopistolla järjestetään joka toinen vuosi Avoimet Ovet-tapahtuma, jonka järjestelyistä vastaa alipäällystökurssi apunaan kaksi pelastajakurssia ja muutamia hätäkeskuspäivystäjäja amk-opiskelijoita. Työturvallisuuden harjoitusalue rakentumassa Pelastusopiston Korvaharjussa sijaitsevan harjoitusalueen käyttö on entisestään monipuolistumassa Työturvallisuuden harjoitusalueen myötä. 16 PALOKUNTALAINEN • 74 KIPINÄT UUSI LUKUKAUSI pyörähti käyntiin elokuisena maanantaina, kun opiskelijat saapuivat tontille. Vastaavanlaisia alueita ovat Espoossa sijaitseva Ruduksen turvapuisto ja Pohjois-Suomen turvapuisto Oulussa. Toivotamme kaikki kiinnostuneet lämpimästi tervetulleiksi. Mervi Parviainen Rehtori Pelastusopiston harjoitusalueelle rakentuu teemojen mukaisiin lohkoihin Työturvallisuuden harjoitusalue.. Ensimmäinen koulutuskin on jo järjestetty alueella, rakentajille pidettiin työsuojelun peruskurssin koulutuspäivä. Jotta päällystön koulutuksen suunnittelu, kehittäminen ja toteuttaminen jatkossakin pohjautuvat toimialan tarpeisiin ja ominaispiirteisiin, tulee Pelastusopistolla olla nykyisen kaltainen vahva rooli niin opetussuunnitelmien laatimisessa kuin koulutuksen toteuttamisessa. Syksyn kuulumisia Pelastusopistolta Viranomaisyhteistyö ei ainakaan vähene tässä monimutkaistuvassa maailmassa, minkä vuoksi sen täytyy kuulua kiinteästi koulutukseen. Tämän syksyn aikana alueella rakentuu noin 15 harjoituskohdetta. Siirron tavoitteena on turvata päällystökoulutuksen rahoitus pidemmällä aikajänteellä. Lukukauden avajaistilaisuudessa opiskelijoita muistutettiin siitä, että Pelastusopisto henkilöstöineen on olemassa opiskelijoita varten, mutta viime kädessä opiskelijat itse kantavat vastuun omasta oppimisestaan. Työturvallisuuden harjoitusaluetta rakennetaan kehittämishankkeena, johon on saatu rahoitusta Etelä-Savon ELY-keskukselta. Opintonsa aloittavat opiskelijat saivat alkuihmettelyn jälkeen pian juonesta kiinni ja täysipainoinen opiskelu on käynnistynyt. Päällystökoulutuksen siirto Tavanomaisten askareiden lisäksi syksyä värittää ja työllistää valmistautuminen päällystökoulutuksen koulutusvastuun siirtoon Savonia ammattikorkeakoulusta Poliisiammattikorkeakouluun. Mitenkä muutenkaan Savossa sijaitsevassa oppilaitoksella toimittaisikaan. Mukana on 30 vuosimaksullista sopimuskumppania ja laaja joukko yhteistyökumppaneita, mutta lisää kumppaneita mahtuu ja toivotaan. Yhteistyö Poliisiammattikorkeakoulun kanssa tarjoaa tähän hedelmällisiä mahdollisuuksia, kunhan molemmat toimialat tulevat tasapuolisesti huomioiduiksi. Opintojaan jatkavista opiskelijoista ilahduttavan moni oli saanut kesätöitä pelastuslaitoksista ja päässyt kokeilemaan oppitunneilla ja harjoituksissa saamiaan oppeja käytännössä – kuuleman mukaan ihan kaikkea ei joka paikassa tehty opetetun mukaisesti... Toimialamme ammattikorkeakoulutuksen siirtyminen hallinnollisesti osaksi sisäministeriön hallinnonalaa on lähtökohtaisesti myönteinen ratkaisu. Työturvallisuuden harjoitusalue laajentaa myös Pelastusopiston näkökulmaa yhteiskunnan turvallisuuden kehittäjänä ja rakentajana. Työturvallisuuden harjoitusalueella vastataan yritysten tarpeisiin saada Keski-ja Itä-Suomeen oma työturvallisuustaitojen koulutusja harjoituspaikka. Molemmilla oppilaitoksilla on varmasti annettavaa toinen toisilleen. Pelastusopistolla on nimenomaan pelastustoimen koulutuksen tarpeisiin suunniteltu ja rakennettu ympäristö harjoitusalueineen ja eri simulaatioympäristöineen. Siellä on tarkoitus opettaa ja oppia sekä harjoitella työturvallisuutta todenkaltaisissa ympäristöissä
Tuusula TUUSULAN RUOTSINKYLÄN VPK-TUSBY KLEMETSKOG FBK R.Y. Kannus KANNUKSEN VAPAAEHTOINEN PALOKUNTA R.Y. Virolahti ALAPIHLAJAN VAPAAEHTOINEN PALOKUNTA R.Y. Helsinki Monrepoon vapaaehtoinen palosammutuskunta r.y. Pieksämäki Jäppilän VPK ry Pielavesi PIELAVEDEN VAPAAEHTOINEN PALOKUNTA R.Y. Pori TOUKARIN VAPAAEHTOINEN PALOKUNTA R.Y. Helsinki KARJALAISTEN VAPAAEHTOINEN PALOKUNTA R.Y. Vaala Vaalan Vapaaehtoinen Palokunta r.y. Lemi JUVOLAN VAPAAEHTOINEN PALOKUNTA R.Y. Lohja Pusulan Vapaaehtoinen Palokunta ry Lohja SIITOONJÄRVEN VAPAAEHTOINEN PALOKUNTA R.Y. Hollola MIEKKIÖN VPK R.Y. Miehikkälä Hurttalan Vapaaehtoinen Palokunta r.y. Pornainen Halkian Vapaaehtoinen Palokunta ry Porvoo Kerkkoon Vapaaehtoinen Palokunta r.y. Merikarvia Merikarvian Ylikylän VPK r.y. Espoo LAAJALAHDEN VAPAAEHTOINEN PALOKUNTA R.Y. Kouvola Anjalan VPK:n Urheilijat ry Kouvola Muhniemen Vapaaehtoinen Palokunta r.y. Hämeenkyrö Jumesniemen-Sirkkalan Vapaaehtoinen Palokunta r.y. Virolahti VAALIMAAN VAPAAEHTOINEN PALOKUNTA R.Y. Forssa Suonpään Vapaaehtoinen Palokunta r.y. Lappeenranta Rapattilan ja Juvakkalan Vapaaehtoinen Palokunta r.y. Virolahti Häppilän Vapaaehtoinen Palokunta r.y. Oulu HAUKIPUTAAN VAPAAEHTOINEN PALOKUNTA R.Y. Tuusula HAARAJOEN VAPAAEHTOINEN PALOKUNTA R.Y. Siikalatva PIIPPOLAN VAPAAEHTOINEN PALOKUNTA R.Y. Pihtipudas MUURASJÄRVEN VAPAAEHTOINEN PALOKUNTA R.Y. Hanko Hankoniemen Vapaaehtoinen Pelastuspalvelu r.y. Kalajoki Himangan Vapaaehtoinen Palokunta r.y. Ylöjärvi Karhen Vapaaehtoinen Palokunta r.y. Hämeenlinna ILMOILAN VAPAAEHTOINEN PALOKUNTA R.Y. Huittinen Palojoen Vapaaehtoinen Palokunta r.y. Parikkala Saaren Vapaaehtoinen Palokunta ry Pertunmaa PERTUNMAAN VAPAAEHTOINEN PALOKUNTA R.Y. Vantaa Seutulan ja Ripukylän Vapaaehtoinen Palokunta-Sjöskog och Ripuby Frivilliga Brandkår r.y. Kempele Kempeleen Vapaaehtoinen Palokunta r.y. Hämeenkyrö SASIN SEUDUN VAPAAEHTOINEN PALOKUNTA R.Y. Ruovesi Visuveden Vapaaehtoinen Palokunta r.y. Lahti Nastolan uudenkylän vapaaehtoinen palokunta r.y. Kemi Kemin VPK:n Puhallinorkesteriyhdistys r.y. Oulu OULUN LENTÄVÄ VAPAAEHTOINEN PALOKUNTA R.Y. Helsinki Hujakkalan vapaaehtoinen palokunta r.y. Hämeenlinna RIMMILÄN VAPAAEHTOINEN PALOKUNTA R.Y. Kontiolahti Kontiolahden VPK r.y. Pälkäne Iltasmäen Vapaaehtoinen Palokunta r.y Raahe Pattijoen vapaaehtoinen palokunta r.y. Pori PIETNIEMEN VAPAAEHTOINEN PALOKUNTA R.Y. Kurikka Jalasjärven Vapaaehtoinen Palokunta r.y. Hamina PITÄJÄNSAAREN VAPAAEHTOINEN PALOKUNTA R.Y. Keuruu Keuruun VPK:n Kalakerho ry Kitee Puhoksen Vapaaehtoinen Palokunta r.y. Virolahti Kotolan ja Mattilan Vapaaehtoinen palokunta r.y. 74 • PALOKUNTALAINEN 17 KIPINÄT Asikkala VÄÄKSYN ANIANPELLON VAPAAEHTOINEN PALOKUNTA R.Y. Hämeenkyrö HERTTUALAN VAPAAEHTOINEN PALOKUNTA R.Y. Hämeenlinna ETELÄISTEN VAPAAEHTOINEN PALOKUNTA R.Y. Helsinki Pasilan Konepajan Vapaaehtoinen Palokunta r.y. Karkkila Karkkilan Kauppalan vapaaehtoinen palokunta r.y. Askola Askolan Vapaaehtoinen Palokunta r.y. Ulvila NIITTYMAAN VAPAAEHTOINEN PALOKUNTA R.Y. Reisjärvi Reisjärven Vapaaehtoinen Palokunta r.y. Mikkeli Suomenniemen Vapaaehtoinen Palokunta r.y. Myrskylä Kankkilan vapaaehtoinen palokunta ry Myrskylä PAKILAN VAPAAEHTOINEN PALOKUNTA R.Y. Hausjärvi OITIN JA TORHOLAN VAPAAEHTOINEN PALOKUNTA R.Y. Pori VIIKERIN VAPAAEHTOINEN PALOKUNTA R.Y. Tampere VEHMAISTEN VAPAAEHTOINEN PALOKUNTA R.Y. Pori MÄNTYLUODON VAPAAEHTOINEN PALOKUNTA R.Y. Hämeenlinna Vitsiälän Vapaaehtoinen Palokunta ry Kaarina PIIKKIÖN ALUEEN VAPAAEHTOINEN PALO-JA PELASTUSKUNTA R.Y. Hämeenlinna Luolajan Vapaaehtoinen Palokunta ry Hämeenlinna MIEHOILAN VAPAAEHTOINEN PALOKUNTA R.Y. Nokia TOTTIJÄRVEN VAPAAEHTOINEN PALOKUNTA R.Y. Kontiolahti Selkien Vapaaehtoinen Palokunta ry Kotka POPINNIEMEN VAPAAEHTOINEN PALOKUNTA R.Y. Lieksa Mätäsvaaran Vapaaehtoinen Palokunta r.y. Kauhajoki Kauhajoen Vapaaehtoinen Pelastuspalvelu r.y. Mikkeli RISTIINAN VAPAAEHTOINEN PALOKUNTA R.Y. Alla olevat palokunnat huom! YHTEYS WWW.PRH.FI, muuten teidät poistetaan yhdistysrekisteristä 12.1.2017.. Helsinki Tikkurilan Silkin VPK r.y. Lappeenranta KEMPPILÄN VAPAAEHTOINEN PALOKUNTA R.Y. Loimaa Mellilän Vapaaehtoinen Palokunta r.y. Kajaani LEHTIKANKAAN VAPAAEHTOINEN PALOKUNTA R.Y. Hamina KANNUSJÄRVEN VAPAAEHTOINEN PALOKUNTA R.Y. Äänekoski SAARIKKAAN VAPAAEHTOINEN PALOKUNTA R.Y. Pyhäntä Pyhännän Vapaaehtoinen Palokunta r.y. Siikajoki Siikajoen vapaaehtoinen palosammutuskunta r.y. Kouvola TOIKKALAN VAPAAEHTOINEN PALOKUNTA R.Y. Hattula TYRVÄNNÖN VAPAAEHTOINEN PALOKUNTA R.Y
SKYDD-messut Tukholma 31.10. Palokuntanuorten ja naisten syysopintopäivät Ylläs 7.– 9.9. Palomiesurheilu: Suunnistus Liperi 2.– 4.9. SPPL: Nuohousalan ja pelastusviranomaisten neuvottelupäivät Salo 17.–18.9. SPPL: Jatkuvuuden hallinta yrityksissä ja viranomaistoiminnassa Jyväskylä 13.10. SPPL: Tulityöseminaari 2016 Jyväskylä 13.–15.9. Palomiesurheilu: Salibandyn viranomaisturnaus Turku 4.10. Palomiesurheilu: Crossfit Pori 25.– 27.10. Palomiesurheilu: Lentopallo Raisio 16.– 31.10. FSB: Ines kunskapstävling för brandkårsdamer Raseborg 19.–20.9. Julkaisemme sitoumuksetta tietoja pelastusalan tapahtumista yms. Palomiesurheilu: Palogolf Helsinki 28.–29.9. Tiedot osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi SYYSKUU 1.9. Turvallisuus 2016 Jyväskylä 8.9. Palokuntalainen ilmestyy MARRASKUU 8.– 9.11. SPPL: Osaamisen kehittämisen vuorovaikutustyöpaja Helsinki 12.10. Palomiesurheilu: SM -salibandy Tampere 9.– 10.11. Palomiesurheilu: Voimailu/soutu Oulu JOULUKUU 1.– 31.12. Palomiesurheilu: Jääkiekko Helsinki 30.12. SPPL: Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät Tampere 16.– 30.11. EuroSafety 2016 Tampere 15.–16.9. Palokuntalainen ilmestyy PALOKUNTALAINEN ILMESTYY TAAS LOKAKUUSSA!. CTIF edustajakokous Helsinki 7.– 9.9. 18 PALOKUNTALAINEN • 74 TAPAHTUMAKALENTERI Tiedot on kerätty laitosten ja palokuntien tiedottajilta sekä järjestäjien nettisivuilta
Jyväskylän Messut Oy PL 127, 40101 Jyväskylä | puh. TAKAISIN PINTAAN -elokuvan ryhmä Ryhmän edustajat ovat paikalla joka päivä, voit kuunnella tietoiskuja tai vierailla heidän omalla osastollaan B-hallissa TURVALLISUUSKISAT järjestäjänä CrossFit Jyväskylä TOIMINTANÄYTÖKSIÄ, TIETOISKUJA JA SEMINAAREJA Rekisteröidy kävijäksi ja katso lisätiedot www.jklturvallisuusmessut.fi MESSUT AVOINNA ke 7.9. Esiintyjänä Jani Wickholm.. MIELENKIINTOISESSA JA KATTAVASSA OHJELMASSA MUKANA MM. klo 10-17 to 8.9. klo 17-19 Paviljongin A-hallissa järjestettävään tilaisuuteen on vapaa pääsy kaikilla rekisteröityneillä messuvierailla. Ammattilaiset kävijöinä ja näytteilleasettajina, hae uusin alan tieto Jyväskylästä. klo 10-16 Sammutusnäytöksiä Pelastusopiston MOPSIsimulaattorissa Tulityöseminaari Öljyntorjuntaa yhteistyöllä Sopimuspalokuntatoiminta Suomessa Paikannukseen perustuva henkilökohtainen hälytysjärjestelmä Mitä on turvallisuus tulevaisuudessa. klo 10-17 pe 9.9. Turvallisuus kilpailuetuna GET-TOGETHER ke 7.9. (014) 334 0000 | info@jklmessut.fi TURVALLISUUSALAN AMMATTILAISET KOHTAAVAT JYVÄSKYLÄSSÄ 7.-9.9.2016 Messut tarjoaa laajan katsauksen yritysten, yhteisöjen ja laitosten turvallisuudesta vastaaville sekä paloja pelastustoimessa työskenteleville
20 PALOKUNTALAINEN • 74 TEKSTI PEKKA KOIVUNEN TAUSTASELVITYS ARTO PAPUNEN KUVITUSKUVAT TOMI VASTAMÄKI OSA 3/3
Vpk-muotoisista sopimuspalokunnista vajaa puolet tuottaa ensivastepalveluita. 74 • PALOKUNTALAINEN 21 Ensivastetoiminta alkoi sopimuspalokunnissa 1980-luvun lopulla. Toiminnan alusta alkaen kysymys, millä ajoneuvolla ensivastetta ajetaan, on ollut esillä: Kevyt pelastusajoneuvo (miehistönkuljetuauto tai maasturi) vai sammutusauto. Tänään ensivastetta tehdään arviolta joka toiselta sopimuspalokunta-asemalta. Millä ajoneuvolla ensivastetta ajetaan?. Keräsimme vastauksia eri puolilta Suomea. Vastaajina oli niin sopimuspalokuntien henkilöitä kuin viranhaltijoitakin. Vastaukset julkaistaan anonyymisti sellaisenaan toimituksellisesti editoituna
• Veneen ja mönkijän vetomahdollisuus, liikenneonnettomuudessa voi tarvittaessa käyttää lisäsuojana niin potilaalle kuin pelastushenkilöillekin. Näin tehdään ihan käytännöllisyyden vuoksi, koska maaseutupitäjällä on paljon pieniä kapeita teitä, mökkitai sivuteitä, millä ei isolla autolla pysty ajamaan. Kolmas syy on se, että tiestöt ovat sivukylillä heikommassa kunnossa, mikä hidastaa ajamista isolla autolla. • Mummonmökkien pihat ovat usein pieniä ja pihatiet kapeita. Etäisyys ensivastetehtävälle saattaa olla pitkäkin, joten ensivasteelta vapauduttua on yksikkö valmiina ja miehitettynä kaikkiin tehtäviin. • Liikkuminen on rivakampaa miehistöautolla kuin höökillä. Toinen syy on se, että kaikilla ensivastetoimintaan kuuluvilla ei ole kuorma-autokorttia, minkä vuoksi ei pystyisi sammutusautoa edes ajamaan. Hälytys ensivastetehtävälle tulee kaikille ensivastekelpoisille ja käytännössä samat henkilö saavat myös palo-/pelastustehtävähälytykset, joten yleensä kaikki kynnelle kykenevät ovat myös ensivastehälytyksellä. Miehistöautolla potilas saavutetaan nopeammassa ajassa.” Sammatti, Länsi-Uusimaa ”SAMMATISSA ON käytössä ensivasteessa LU677, koska mökkitiet ovat yleensä kapeita ja helpompi kulkea pienellä autolla.” Lavia, Satakunta ”LAVIAN ENSIVASTE ajaa hälytykset RSA357 eli miehistönkuljetusautolla. Ja toiseksi meillä on ensivasteryhmäläisiä, joilla ei ole kuorma-autokorttia. Lisäksi esimerkiksi liikenneonnettomuudessa on helppo jakaa vastuu ensihoidosta evy-yksikön esimiehelle, ja pelastusyksikön johtajalla jää aikaa muuhun toimintaan.” Jokioinen, Kanta-Häme ”JOKIOISILLA ENSIVASTEESSA on pelastusyksikkö KH751. Laitoksen omistama ja käytössämme oleva miehistöauto PY17 toimii tilapäisenä vara-autona esimerkiksi huoltojen aikana. • Kuntalaisten palvelu tapahtuu myös päällekkäisillä keikoilla. Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen määrittely.” Lapinjärvi, Itä-Uusimaa ”LAPINJÄRVEN SIVUTOIMINEN palokunta ajaa ensivastetehtävät miehistönkuljetusautolla. Kalustona molemmissa sammutusauto, joka varustettu myös ensivastevarustein.” Pielavesi, Pohjois-Savo ”PIELAVEDELLÄ ENSIVASTEHÄLYTYKSET hoidetaan miehistönkuljetusautolla. Meillä Liperin puolivakinaisella asemalla on varalla virka-ajan ulkopuolella savusukellusja ensivastekelpoinen henkilö. Höökillä täytämme tien ja pihan, jolloin saku voi joutua jättämään autonsa kauaskin kohteesta. 22 PALOKUNTALAINEN • 74 Liperi, Pohjois-Karjala ”HOIDAMME ENSIVASTEET sammutusyksiköillä. Miehistöauto liikkuu myös sujuvammin liikenteessä.” Pyhäranta, Varsinais-Suomi ”ENSIVASTEKEIKAT AJETAAN kaikki VPK:n omistamalla PY172 ajoneuvolla, joka on Vito-pikkubussi. • Kopterilääkärin kuljetus, epäselvissä osoiteissa helpompi mennä pienellä edellä, ja koska meillä on eri henkilöitä ensivasteessa, niin tulee välillä päällekkäisiä tehtäviä pelastustoimen tehtävien kanssa. Liperin alueella on myös Viinijärven ja Ylämyllyn paloasemat, jotka toimivat sopimushenkilöiden voimin, vakinaista henkilökuntaa siellä ei ole. PERUSTEET: • Auto saadaan liikkeelle myös henkilöautokortilla. Matkojen ollessa pitkiä ja usein sorapintaisia tällä voitetaan minuutteja. OSA 3/3. ETUJA: • Ajokorttien riittävyys, helppo käsitellä myös henkilöautokortin omaavan henkilön, alueellamme paljon pieniä ahtaita mökkiteitä, joihin ei isolla yksiköllä edes pääsisi. Se on näppärämpi liikkumaan sivutiellä ja yleensä pääsee jokaisen mökkien pihoihinkin. • Hööki on tehtävässä esimerkiksi liikenneonnettomuudessa, jolloin voimme miehistöautolla tehdä ensivastetehtävän.” MILLÄ AJONEUVOLLA ENSIVASTETTA AJETAAN
74 • PALOKUNTALAINEN 23
• ES481:llä ajamme ensivastetehtävät vain, jos jostain syystä ES 487 ei ole asemalla. Aikoinaan tätä perusteltiin sillä, että voidaan samalla autolla hoitaa kaikki tehtävät ja tehtävältä toiseen siirtyminen tapahtuu luontevasti. Ensivaste on meillä hätäkeskuksessa sidottu samaan autoon. Mahdollinen sammutusja pelastustoiminta voidaan käynnistää heti.” Lapväärtti, Pohjanmaa ”ENSIVASTEESSA KÄYTÖSSÄ RP867 miehistöauto Mercedes-Benz Vito 4*4, koska se on pieni ja ketterä.” OSA 3/3 MILLÄ AJONEUVOLLA ENSIVASTETTA AJETAAN?. • Yksikkö pieni ja ketterä käsitellä. Jos auto ei ole syystä tai toisesta käytettävissä hälytystehtäviin, joudutaan ilmoittamaan L 4:lle, että kakkoslähdön auto hoitaa mahdolliset ensivastetehtävät. • Alueella missä toimimme on paljon pieniä mökkiteitä. Vainikkala, Etelä-Karjala ”ENSIVASTEET HOIDETAAN EK151 sammutusautolla, lukee sopimuksessa. • Auto on neliveto, ei jää helposti kiinni pienille huonokuntoisille teille. Ensivasteeseen lähtee kolme miestä sammutusautolla, johon on otettu mukaan myös sammutusvarusteet. Meidän asemalla varallaoloa suoritetaan vahvuudella 1+3, jotka hoitaa kaikki yksikkölähdöt. Ensivastesopimuksen mukaan ensivasteyksikkö hälytetään noin kymmenen kilometrin säteelle paloasemasta. Oulainen, Jokilaaksot ”MEILLÄ OULAISISSA ensivasteet hoidetaan ensilähdön sammutusautolla Jokilaaksojen pelastuslaitoksen yleisohjeen mukaisesti. Lyhyiden etäisyyksienkin vuoksi sammutusauto on toimiva ratkaisu.” Punkaharju, Etelä-Savo ”PUNKAHARJUN VPK hoitaa ensivastetehtävät miehistöautolla ES487:lla • Ensivastekalusto on sijoitettu yllämainittuun yksikköön. 24 PALOKUNTALAINEN • 74 Muhos, Oulu-Koillismaa ”MUHOKSEN ENSIVASTEYKSIKKÖNÄ meillä on käytössä sammutusauto. Yksi henkilö tulee tarvittaessa säiliöautolla päällekkäiselle tehtävälle
Lisäksi sammutusauto jää asemalle valmiuteen mahdollisten päällekkäisten hälytysten varalle muun asemalle tulleen miehistön käytettäväksi. Ajoneuvotunnuksena on REP4090. 74 • PALOKUNTALAINEN 25 nen ambulanssi. Jos miehistöauto on menossa, esimerkiksi palokuntalaisten kursseilla ajoneuvona, niin ensivastekamat jätetään asemalle ja mahdolliset ensivastekeikat ajetaan sitten sammutusautolla.” Kauhajoki, Etelä-Pohjanmaa ”KAUHAJOEN VPK suorittaa ensivastetehtävät Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin omistamalla kalustolla. Ihan järkeenkäypänä perusteluna se, että valmius myös muille tehtäville palatessa asemapaikalle on kokoajan riittävä.” LIPERI PIELAVESI HAAPAMÄKI KAUHAJOKI MUHOS SUOMUSSALMI IVALO SAMMATTI LAVIA PYHÄRANTA SYSMÄ KURU LAPVÄÄRTTI VETELI OULAINEN JOKIOINEN LAPINJÄRVI SILTAKYLÄ PUNKAHARJU VAINIKKALA Veteli, Keski-Pohjanmaa ”VETELIN ENSIVASTEHÄLYTYKSET ajetaan pääasiassa miehistönkuljetusautolla vahvuudella 1+2 tai 1+3. Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos on tehnyt sopimuksen sairaanhoitopiirin kanssa ensivasteiden hoidosta.” Kuru, Pirkanmaa ”KURUSSA OHJEISTETTU yksikkö ensivasteisiin on sammutusauto. Virallista ohjetta käytettävästä yksiköstä ei ole, mutta miehistönkuljetusauto on todettu toimivammaksi esimerkiksi nopeuden ja ajettavuuden kannalta. Tehtävät suoritetaan Ford Transit -merkkisellä autolla, joka on enti
Suomussalmi, Kainuu ”MEILLÄ ON ohjeistettu Kainuussa, että ensivasteet ajetaan sammutusyksiköllä. Molemmilla leireillä on vahvat perustelut ja molemmat tavat toimivat.. Jos tämä auto on muualla, niin käytämme tilanteen mukaan muita ajoneuvoja esimerkiksi LA809 Nissan Qashqai.” Siltakylä, Kymenlaakso ”ENSIVASTEYKSIKKÖNÄ ON RKY137 nelivetomaasturi, joka on ensivasteyksiköksi hankittu. Nelivetoauto on myös ollut hyvä ensivasteautona etenkin talvella sivu-ja mökkiteillä.” Haapamäki, Keski-Suomi ”ENSIVASTEESSA ON käytössä miehistöauto Volkswagen Caravelle. 26 PALOKUNTALAINEN • 74 OSA 3/3 MILLÄ AJONEUVOLLA ENSIVASTETTA AJETAAN. • On itsenäinen toimiva yksikkö. SIKSI, ETTÄ: • Siinä on ensivastekalusto. Molemmissa autoissa on omat ensivastevarusteet. Kauemmaksi lähdemme miehistöautolla siksi, että se ei henkennä muun pelastustoiminnan valmiutta ja myös siksi, että meillä on pitkät välimatkat ja paljon mökkiasutusta. Keuruun Haapamäki on maaseutupaikkakunta, jossa on paljon mökkija metsäautoteitä.” ENTÄ MIKÄ on lopullinen totuus ensivasteajoneuvosta. Yksikköä käytetään myös perävaunujen ja venetrailerin vetämiseen. Sysmä, Päijät-Häme ”SYSMÄSSÄ AJAMME ensivastekeikat lähialueella (taajama-alue) höökillä ja kauemmas lähdemme miehistöautolla. • Miehistö osaa toimia ajoneuvon kanssa. Siinä on hyvin tilaa ensivastevarusteille ja miehistölle. Ne sijaitsevat usein hyvinkin pienten ja kapeiden teiden varsilla, jonne höökillä ei välttämättä edes pääse.” Ivalo, Lappi ”ENSIVASTEYKSIKKÖNÄ ON pääsääntöisesti LA807, Volkswagen Transporter. • Myös liikenneonnettomuudessa tai muussa onnettomuustapauksessa, sammutusauton ensivastekalusto on käytettävissä. • Sammutusyksikkö on monessa paikassa ainut käyttökelpoinen ensivasteajoneuvo. Sitä ei ole. Se on meillä myös ainut VPK:n omistama auto. Yksikönjohtaja tekee lopullisen päätöksen kummalla mennään
Makailin kesäisenä päivänä rantakalliolla. PALAAN VIELÄ lapsuuskuvaani. Huvittavaa oli, ettei kädessäni ollut Aku Ankan taskukirja, vaan Rainer Alhon ”Palokuntien operaatiosuunnittelu ja pelastuspalvelun johtaminen”. Ehkä en sittenkään. VPK-MUOTOISESSA PALOKUNNASSA osaamista johdetaan yhdessä, kun mietitään, miten vastuutehtävät operatiivisen toiminnan pyörittämiseksi olisi viisainta jakaa. ENSIMMÄISISSÄ HARJOITUKSISSA osasin tulkita yksikkötunnuksia. PELASTUSALALLA ON alettu puhua osaamisen johtamisesta, siitä miten jokainen motivoituu ja innostuu erilaisista asioista. Hyvejohtajuusmeemin sanoin: ”Johtajan ainoa tehtävä on saada muut loistamaan.” MITÄ VOISI olla sopimuspalokuntalaisten osaamisen johtaminen. Osaamisen johtaminen on kykyjen huomaamista tavalla, joka ei lopulta ole kaukana tilan antamisesta lapsen innolle. Perusosaaminen ja toimintakyky pitää tietysti jokaisella olla vankalla pohjalla, mutta muuten tasapäistäminen ei ole tarpeen. Innokas pikkupoika oli jo pari vuotta VPK:n nuoriso-osastossa halunnut oppia kaiken mahdollisen pelastusalasta. Esimies kartoittaa keskustellen ja kuunnellen, mikä sopimuspalokuntalaista motivoi, minkälaiseen koulutukseen haluaisi hakeutua ja mitä hän ajattelee organisaation toiminnan kehittämisestä. STUDIO HÄRMÄ. 74 • PALOKUNTALAINEN 27 LINGOTTUA YKSIKÖNJOHTAJA, PAPPI JAAKKO LINKO LÖYSIN TAANNOIN kuvan itsestäni 12-vuotiaana. MOTIVAATIO OLI kova, liiankin. Viisas esimies auttaa alaisiaan tarttuOsaamisen johtaminen maan vahvuuksiinsa koko organisaation eduksi. Olinkohan vain omissa maailmoissani. Intoani ei onneksi silti tukahdutettu. Sivutuotteena koko sopimuspalokuntatoiminta kehittyy. Joillakin paloasemilla järjestetään kehityskeskusteluja myös sopimushenkilöstön kanssa. UUSI KOLUMNI! LINGOTTUA YKSIKÖNJO HTAJA, PAPPI JAAKKO LINGON KYNÄSTÄ. Sivutoimiselle yksikönjohtajallekin tuollainen pänttääminen voisi olla monen mielestä joutavaa. Paikalla olevien hämmästykseksi vastasin ylpeän suvereenisti kysymykseen mitä HS24 auton kyljessä meinasi: ”Hamina, sopimuspalokunta, kakkosasema, säiliöauto”. Henkilökohtaisen sopimuksen sopimuspalokuntalaisten kohdalla palokuntamuoto ei kuitenkaan tällaista tärkeää kehitystyötä tue. Sopimuspalokuntalaisten joukkoon tarvitaan jo lähitulevaisuudessa monialaisia johtajia, joilta peräänkuulutetaan näkemystä ”palokuntien operaatiosuunnittelusta ja pelastuspalvelun johtamisesta”, ehkä jonkun tuoreemmankin kirjan osaamista. Nuorisopuolen kurssit oli nopeasti käyty, eikä ikä riittänyt vielä pitkään aikaan sammutustyökurssille ja hälytysosastoon. Turvalliset aikuiset ympärillä ymmärsivät antaa pojan tiedonjanolle tilaa
Muutamissa tilanteissa vuosittain vesiasemia joudutaan käyttämään mukana tuodun veden lisäksi varsinaiseen sammutukseen, lisää Jaakola. Vanhat postit ovat usein myös niin pienissä linjoissa, että säiliöautoilla saadaan suurempi virtaama kuin pienestä palopostista. – Seuraavaksi yleisintä on ottaa niistä vettä paluumatkalle, jotta kalusto on myös silloin hälytysvalmiudessa. Koko alueella tuotto lisääntyi näin moninkertaiseksi. Joissakin vesilaitos huolehtii vielä oma-aloitteisesti verkostosta ja paikoin ylläpitoa ei ole lainkaan. Suurissa kohteissa muu sammutusvesi on yritettävä ottaa eri painepiiristä kuin sprinkleri ottaa vettä, sanoo Jaakola. Tämä aiheuttaa usein toimimattomuutta venttiilirakenteessa ja talvella jäätymistä. Näin saadaan suurempi vedentuotto ja vähemmän haittaa kuten kuluttajien veden samentumista. Tältä osin kartoissa näkyy enemmän posteja, kuin luonnossa on, sillä saneerauksissa poistetuista paloposteista ei ole pidetty kirjaa. Hän lisää, että yleisimmin paloposteja tai vesiasemia käytetään jälkisammutuksen aikana, jottei ajoveden kuljettaminen tarpeettomasti haittaa muuta liikennettä. SopimusLisää vettä!. Posteissa paljon puutteita Pelastuspäällikkö Lauri Jaakola Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta kertoo, etteivät hyvätkään asemat tai postit ole yleensä riittävän nopeasti käytettävissä ensimmäisten tärkeimpien minuuttien aikana. Uusia vesiasemia rakennetaan harvempaan ja isompiin putkiin kuin vanhoja maanalaisia. Useilla paikkakunnilla panostetaankin enää suurituottoisten vesiasemien ylläpitoon. Paikkatiedoissa myös puutteita Vesilähteiden sijainti on hyvin vaihtelevasti tiedossa Länsi-Uudellamaalla. Vanhoista maanalaisista paloposteista pyritään verkostosaneerausten yhteydessä eroon. Pienemmissä kunnissa Länsi-Uudellamaalla ylläpito taas vaihtelee kunnan ja vesilaitoksen käytänteiden mukaan. Osa posteista on vasenkätisiä, osa vuotaa, osa ei ole itsetyhjentyviä tai tyhjennys ei toimi tai manuaalityhjennys on unohdettu. – Esimerkiksi Tapiolan alueella eräässä saneerauksessa poistettiin noin neljän neliökilometrin alueelta yli neljäkymmentä alle 100mm putkessa olevaa palopostia ja ne korvattiin yhdellä alueen keskellä olevalla 300 mm putkessa olevalla vesiasemalla. 28 PALOKUNTALAINEN • 74 VESIHUOLTO OSA 2 E simerkiksi Espoossa palopostien ylläpito muutoin kuin sopimuspalokuntien toimesta on käytännössä lopetettu, mutta vesiasemaverkosto on Helsingin seudun ympäristöpalveluiden kunnossapidossa ja sopimuspalokuntien tarkkailun alla. Lisäksi on huomioitava verkoston tuotto kyseisellä alueella sekä kohteen mahdollisten sprinklereiden vedentarve. – Lisäksi vanhoissa paloposteissa on paljon toiminnallisia epävarmuustekijöitä. järjestettyä. Joidenkin pienten vesilaitosten alueella varomaton vedenotto on jopa tyhjentänyt kunnan vesitornin aiheuttaen uusia ongelmia. Helsingin seudun ympäristöpalvelujen alueelta on pääosin sähköinen paikkatieto vesiasemista, mutta pienemmissä kunnissa tieto voi olla enemmänkin perimätietoa palokunnassa. Sähköinen aineisto, joka on liitetty PEKE:en on melko hyvin ajantasainen, palopostien osalta Helsingin seudun ympäristöpalvelujen alueella ei kuitenkaan pidetä enää yllä tarkkaa tietoa. Sijainti tarkistetaan yleensä vasta tapahtumapaikalla, kun nähdään mikä on todellinen vedentarve ja kuinka se saadaan edellisimmin Vesihuolto Suomessa • 2 Suomen kunnissa on perinteisesti rakennettu keskustoihin palopostiverkostoa. Nyt verkostot ovat monessa kaupungissa vailla kunnollista ylläpitoa. Aiempina vuosikymmeninä palopostiverkostoa ylläpidettiin tarkoin toimintakuntoisena
Allasidea Amerikasta AMERIKKALAINEN TAPA tehostaa vesihuoltoa on tilaispäisaltaiden pystytys tilannepaikan lähelle, jos vettä ei ole saatavilla esimerkiksi palopostista. Toki luonnon veden käyttö aiheuttaa jonkin verran ylimääräistä huoltotyötä, mutta periaatteessa uskoisin, että elektroniikkajäte tai hakekasa sammuu aivan yhtä hyvin muullakin kuin puhdistetulla vedellä. Vesihuoltoa Yhdysvaltain Kaliforniassa. Näin säästetään aikaa lisäveden hankinnassa. Säiliöautot tyhjentävät säiliönsä suoraan tilannepaikan lähelle koottuun altaaseen ja säiliön tyhjennettyä lähtevät heti hakemaan uutta kuormaa. Tarvittaessa muovipeitteisiä altaita pystytetään useampia peräkkäin ja altaiden vesi päätyy sammutusauton imuletkuselvityksen kautta palopaikalle. Palopostien ja vesiasemien osalta ei minusta vielä useinkaan ole haettu yhteiskunnalle taloudellisinta optimia, vaan mennään vanhojen uskomusten varassa, päättää Jaakola. Samoin monissa suurissa kohteissa luonnonveden käyttö sprinklerin vesilähteenä saattaisi olla taloudellisesti aivan kannattava vaihtoehto. 74 • PALOKUNTALAINEN 29 TEKSTI ARTO PAPUNEN JA PEKKA KOIVUNEN TAUSTASELVITYS ARTO PAPUNEN KUVAT ARTO PAPUNEN, WIKIPEDIA COMMONS, HARJUNALUSTAN VPK, LAHDEN VPK JA LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS palokunnilla ja pelastuslaitoksella on käytettävissään järeää letkukalustoa vesiasemasta selvityksen tekoon, mutta Jaakola muistuttaa että, jos vesiasema on riittävän kokoisessa putkessa kilometrin päässä, niin kolmella säiliöautolla saadaan kohtuullisen helposti yli 20 l/s keskivirtaama pelkästään ajamalla, Jaakola muistuttaa. Altailla on kokoa on tyypillisimmillään 1 000–20 000 litran väliltä.. Monin paikoin halutaan saada aina puhdasta sammutusvettä, vaikkei se olisi lainkaan tarpeellista. Veden tarve muuttunut Jaakola muistuttaa vielä, että sammutusvesiasiat, jotka vielä 60-luvulla olivat sangen tärkeitä, ovat palokuntien työnkuvan muutoksen mukana unohtuneet turhan usein. – Erityisesti tämä koskee luonnonvedenottopaikkoja
Vuonna 2016 on elokuun alkuun mennessä Satakunnasta kirjattu yhdeksän hälytystä Prontoon, jossa vettä on otettu palopostista tai vesiasemasta. Näihin lukuihin ei välttämättä ole kirjattu kaikkia tapauksia. Veden kulutus oli hallipalossa niin suurta, että kapasiteetti ei riittänyt. Täydennys on tehtävä heti, koska monesti kymmenen minuutin jälkeen se on jo myöhäistä. – Ne on tilannekeskuksessa merkkipisteinä, joista tilannekeskuspäivystäjä valitsee keikkatilanteissa tarkoituksenmukaisimmat. Palopostien tilanne on heikompi ja niihin ei välttämättä kannata täysin tukeutua. Satakunnassa otettiin lisävettä vesiasemasta Kankaanpäässä harjoituksen yhteydessä viime vuonna. Antti Halmela sanoo, että vesiasemien ja palopostien sijainnit ovat tiedossa. Vesiasemien sijoituspaikat ovat joskus hyvinkin esillä joskus taas ei.. Toki vesiasemien paikat on suurin piirtein Porin alueella tiedossani, kun muun muassa kohdekortteja tehdessä vesiasemien sijainteja tulee opeteltua. Mikäli katson, että tilanne on sellainen, että jo alkuvaiheessa vedenkulutus on suurta, pyydän täydennystä vesikapasiteettiin. Vesiasemien kunnossapito on mielestäni hyvää ja ainakin keskusta-alueilla niiden käyttö on tulipaloissa hyvällä tasolla. Vuonna 2015 luku oli taas 11 kappaletta ja vuonna 2014 22 kappaletta. Sen sijaan Omenahotellin palossa ei raportoitu vesikatkoja, vesiasema oli lähellä, kertoo Halmela Porin seudun tämän vuoden isoista paloista. Pumppukaluston siirtäminen kohteeseen otti oman aikansa ja vasta kun vettä saatiin pumpattua merestä niin vesihuolto alkoi toimimaan aukottomasti. 30 PALOKUNTALAINEN • 74 Paloposteilla vähän käyttöä Satakunnassa P alomestari Antti Halmela Satakunnan pelastuslaitoksesta kertoo, että päivystävän palomestarin ensimmäisiä tehtäviä hälytyksen sattuessa on tarkastaa vasteen oikeellisuus. Seinäpalopostit ovat yleisiä kaupungeissa. Vesiasemaja palopostiverkosto ovat kuitenkin sen verran harvat, että selvitysmatka voi olla pitkä ja tämä ottaa luonnollisesti oman aikansa, sanoo Halmela – Tämän vuoden tapauksista Mäntyluodon tulipalossa tuli alkuvaiheessa vesikatkoja, vaikka vesiasema olikin käytettävissä. Karrikoidusti Satakunnan pelastuslaitos tukeutuu renkailla kuljetettavaan veteen, vesiasemiin ja luonnonvesilähteisiin, päättää Halmela. – Hälytysviestin ja lisätietojen jälkeen pyritään luomaan tapahtuneesta tilannekuva
Samoin naapurialueiden pelastuslaitosten kaluston sijainnit ja tavoitesaavuttamisajat maakunnan rajalle on selvitetty. Vesihuoltojohtaja on yhteydessä toiseen palokuntaan selvittäen sen henkilöstövahvuuden. Kiinteät vedenottopaikat, lähinnä maanpäälliset palopostiasemat, on luetteloitu kattavasti muutamien kaupunkien ja kuntien alueelta, muilta osin on vielä puutteita, kaksikko sanoo. – Tähän tiedonhankintaan pelastuslaitos on määrännyt vastuuhenkilöt. 74 • PALOKUNTALAINEN 31 K esäkuun alussa aloitti toimintansa Päijät-Hämeen vesihuoltoryhmä, joka koostuu Lahden VPK:n ja Harjunalustan VPK:n jäsenistöstä sekä kalustosta. Vesihuoltosopimuksen mukaan ”vesihuoltoryhmä tukeutuu eri asemille sijoitettuna olevaan vesihuoltokalustoon, kuten vesihuoltoperäkärryihin ja -kontteihin.” Sisäänpääsyt asemille on vielä palokunnilta toteutumatta, mutta esimerkiksi valmiuspalokuntien paloasemille on asennettu jo putkilukkoja ja ammattiasemilla on valmiiksi sähköinen lukitus. Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen aluepalopäällikkö Tapani Lehtinen kertoo, että pelastuslaitos näkee vesihuoltoryhmän toiminnan tärkeänä ja tarpeellisena. – Toiminta helpottaa pelastustoiminnan johtajan työtä, Vesihuoltoa harjoiteltiin Hollolassa 6.7.2016. Samoin vesihuoltojohtaja tiedustelee pelastustoimen johtajalta millaista kalustoa ja henkilöstöä tarvitaan. Vesihuoltojohtajana toimii pääsääntöisesti yksikönjohtajatasoinen henkilö, joka ottaa organisoinnin haltuunsa. Tohatsu D1500 moottoriruisku tuottaa yli 2000l / min. Vesihuoltoryhmä aloitti Päijät-Hämeessä. Myös vesihuollon logistiikan järjestäminen on vesihuoltojohtajan tehtäviä. Ensimmäinen pelastuslaitoksen ja sopimuspalokuntien yhteinen kokous oli elokuussa 2014. Lahden VPK:sta vesihuoltojohtaja tulee parittomina kuukausina ja Harjunalustan VPK:sta parillisina. Lahden VPK:n hälytysosastonjohtaja Juha-Matti Kirkonpelto tutustuu ja hankkii osaamista uuteen moottoriruiskuun, jonka tehoilla voidaan täyttää luonnonvedenottopaikoista säiliöautot entistä nopeammin. Vesihuoltoryhmästä Kallio ja Aaltonen sanovat että luonnonvedenottopaikat eivät ole tällä hetkellä kattavasti merkittyinä tai edes tiedossa vesihuoltoryhmällä. Useiden kokousten jälkeen sopimuspalokuntien ja pelastuslaitoksen välillä asiat konkretisoituivat käytäntöön asti. Idea vesihuoltoryhmästä lähti käyntiin Harjunalustan VPK:n Joni Kallion ja Lahden VPK:n Janne Korhosen yhteisestä ajatuksesta alueen vesihuoltotoiminnan kehittämiseksi. Vesihuoltoryhmällä on tiedossaan alueen moottoriruiskukaluston tiedot ja sijoitukset, samoin alueen sammutusja säiliöautojen teknisiä tietoja, tärkeimpänä säiliötilavuus, pumpun maksimituotto ja vedenottovalmius omatoimisesti. Näiden jälkeen vesihuoltoryhmän kokoonpano ja kalusto vahvistuu. Päijät-Hämeestä käytiin myös tutustumassa Varsinais-Suomen vesihuoltotoimintaan. Vesihuoltojohtaja vuorokuukausin Vesihuoltotehtävään jommasta kummasta palokunnasta tulee niin sanottu vesihuoltojohtaja, joille ei ole mitään päivystyskiertoa tai velvoitetta
• raideliikenneonnettomuus, suuri • ilmaliikenneonnettomuus, suuri • ilmaliikenneonnettomuusvaara, suuri • rakennuspalo, suuri • rakennuspalo maan alla, suuri • liikennevälinepalo, suuri • liikennevälinepalo maan alla, suuri • maastopalo, suuri • turvetuotantoaluepalo, suuri • tulipalo, muu, suuri • tulipalo, muu maan alla, suuri • vaarallisen aineen onnettomuus, suuri HÄLYTYSTYYPIT, MIHIN sammutusvedenhuoltoryhmä hälytetään automaattisesti (vasteessa): Harjunalustalla jo kokemusta vesihuollosta Joni Kallio Harjunalustan VPK:sta jatkaa, että jonkinasteista vesihuoltoa on luonnollisesti ollut koko palokunnan historian ajan, mutta kevyt hyppäys asiassa koettiin vuonna 2000, kun palokunnan itse hankkiman uuden sammutusauto Scanian katolle sijoitettiin kalustokorin pituinen laatikko letkua varten. Pelastuslaitos on tiiviisti mukana vesihuoltoryhmän suunnittelussa. Palokunnan kakkossammutusautoksi vuonna 2001 hankittuun käytettyyn Sisuun tehtiin myös vastaavanlainen kattolaatikko letkuineen. Nyt molempiin on vaihdettu 76 millimetrin letkun tilalle 110 millimetrin letkua. – Toiminta on tietysti vaatinut kalustoinvestointeja vesihuoltopalokuntien kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. Toiminnan alkuvaiheessa kesä-heinäkuun aikana vesihuoltoryhmä sai seitsemän hälytystä, joista vasteen mukaan tuli kaksi ja pelastustoiminnan johtajan pyynnöstä viisi. Harjunalustan VPK:lla on molempien sammutusautojen katolla letkut laskottuna lisävesiselvitystä varten. Sen lisäksi pelastustoiminnan johtaja voi tarvittaessa pyytää hätäkeskusta hälyttämään vesihuoltoryhmää myös muihin tehtäviin. Vuonna 2010 palokunnalle hankittiin jälleen uusi sammutusauto Scania, myös tähän uuteen autoon tehtiin myös vastaavanlaiset ratkaisut. Ryhmä kokoontuu tarpeen mukaan ja palaverejä on ollut tähän mennessä lähes kymmenen. Tuolloin katolle sijoitettiin 76 millimetrin letkua yhteensä 500 metrin verran. Letkun selvittämistä helpotti muunmuassa henkilön kiinnittämispiste katolla sekä peruutuskameran näyttö kuskia varten letkua selvitettäessä. Pelastuslaitos on luovuttanut keskiraskaan moottoriruiskun sekä järeää 110 millimetrin letkuja liitinkalustoa palokuntien käyttöön. Lisäksi on laadittu listaa muusta tarvittavasta kalustosta, jota hankitaan määrärahojen salliessa, jatkaa Lehtinen Vesihuoltoryhmä on mukana tietyissä vasteissa suoraan. Harjunalustan säiliöautokin on suurikapasiteettinen neliakselinen, siinä on 20 000 litran säiliö, jonka lisäksi voidaan avata tilannepaikalla venttiili, jonka avulla saadaan 3 000 litraa lisää vesitilavuutta.. 32 PALOKUNTALAINEN • 74 koska vesihuoltoryhmän huolehtiessa sammutusvesihuollosta, pelastustoiminnan johtaja voi keskittyä paremmin muuhun johtamistoimintaan, kertoo Lehtinen. Sammutusvesihuoltotyöryhmässä laitoksen edustajina ovat olleet Tapani Lehtinen ja palomestari Harri Kittelä
Pointti on ehdotus: Otetaan esimerkiksi vuosimallin 1964 Ford Kiitokorin päällirakenteilla. Paljonko nopeammin ja tehokkaammin nyky-yksikkö toimii erilaisisa tilanteissa, vai toimiiko. Mikä on yksiköiden tehon ero. Letkua kuljetettiin mukana enemmän kuin tänä päivänä – ainakin maaseudulla. Kaverit kertoivat, että pukua käytettiin kerran. 74 • PALOKUNTALAINEN 33 LÄMPÖKAMERAMIES POSTIA LÄMPÖKAMERAMIEHELLE Lähetä mielenkiintoisia viestejä osoitteeseen lampokameramies@hotmail.com KUN LÄMPÖKAMERAMIES aloitti palokunnassa (ihan tavallinen vpk jossain maaseutu-Suomessa) paloautot olivat suurelta osin jenkkiläisiä bensaveekaseja. Lämpökameramies epäilee, että erot eivät ole kovin huimia kun sammutetaan tulipaloa. Laitetaan autoon tuon ajan kalusto ja varustetaan palosotilaat ajan palokuntamuodin mukaisiin varusteisiin. Palosotilaiden vaatetus oli 1960-luvun alussa muovifetisistien ja sarkahousufanien unelma. Taisi olla Dräeger merkkinä kärjessä. Isommissa pumpuissa Volkkarin moottorin ääni oli tuttu vähän kaikkialla. Fargo, Ford, DeSoto, International ja vastaavat olivat elämyksellisiä palonsammutusajoneuvoja niin konemiehille kuin matkustajillekin. Liikenneonnettomuudet taitavatkin olla eri juttu. Rapidex ja Kääpiö-Esa kilpailivat pienten pumppujen sarjassa. Niin … meinasi unohtua. Se siitä. Paineilmalaitteet olivat harvinaisuus. Moottoriruiskuja löytyi 60-luvulla jokaisesta paloautosta. Lämpökameramies sukelsi kuitenkin ensimmäisen kerran englantilaisella Siebe-Gorman –paineilmalaitteella. Saipa innokas palokalustomyyjä myytyä asbestipuvun Lämpökameramiehen palokunnalle. Lämpökameramiehen palokunnassakin ne otettiin käyttöön vanhojen ”suorien” putkien sijaan. 1960-luku vastaan 2010-luku. Palosotilaat matkaavat kohteeseen pelastusajoneuvoiksi muuttuneilla turvallisilla ja tehokkailla ajoneuvoilla, joiden yleisimmät merkit ovat tänään Scania, Scania, Scania ja Scania. Ja sitten nykypäivän sammutusauto miehistöineen rinnalle. Nykyisistä paloasuista ei ollut mitään tietoa. Jos jollakin palokunnalla on mahdollisuus tehdä vertailu kahden yksikön välillä, Lämpökameramies lupaa puhua päätoimittajalle, että josko hän vaikka julkaisisi jutun 60ja 10-lukujen yksiköiden kisasta. Harjoitushälytysilmoitus ja menoks. Tänään on paljon tylsempää. 1950-luvun lopulla esitelty ”sumusuihkuputki” valtasi alaa seuraavalla vuosikymmenellä. What’s the point, Lämpökameramies
KE 7.9.14:00 Puolustusvoim ien tuki muille viranomaisill e Katso koko ohjelma ja aikataulut osoitteessa www.jklturvallisuusmessut.fi KE 7.9. Palokuntalaisen toimitus seuraa niin messujen ohjelman mukaista antia kuin kentän toimijoiden käytäväkeskusteluja. Lokakuun numerossa on yhteenveto messujen annista. 10:30 Palokuntatoim innan jatkuvuus seminaarit: tietoiskut: PALOKUNTALAISEN VINKIT! 34 PALOKUNTALAINEN • 74. klo 13.00 Sopimuspalokuntatoiminta Suomessa TO 8.9. Sales Finland Oy B-345 Cottari Oy B-312 Dafo Oy B-360 Dafo Oy U-1 * Dräger Suomi Oy B-231 Elektro-Arola Oy B-323 * Elotec Finland Oy AbB-230 Ferno Norden Oy B-131 Finnrautech Oy B-145 FinnSec 17 B-135 FirePro Finland Oy U-64 IC2 Feeniks Oy U-50 iLOQ Oy B-321 Insalko Oy Ab B-212 J5L-Production Oy B-331 John Nurminen Marine Oy B-306 JPT Jaskari Oy U-55 Juha Snell Oy B-211 Kaso Oy B-432 Kempulssi Oy /Uusiouutiset-lehti B-328 Keski-Suomen pelastuslaitos U-9 KITA Kiinteistö&Talotekniikka /PubliCo Oy AULA-1 KK-Module Oy / Kartanokoneet B-213 Knorring Oy Ab B-350 Magister Solutions Oy B-322 Malux Finland Oy B-327 Mapitare Oy B-238 Meritaito Oy B-211 Mikro-Pulssi Oy B-359 Millog Oy B-441 * Paloja Pelastustieto ry B-241 Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto B-341 Pensi Rescue Oy B-237 Polarsafety Oy B-301 Profile Vehicles Oy B-331 Puolustusvoimat B-180 Näytteilleasettajat: Paras mahdollisuus tutustua alan pelastusalan tuotteisiin sekä pinnalla oleviin teemoihin ja ilmiöihin on jälleen käsillä. Jyväskylän paviljongissa kohtaavat alan aktiiviset toimijat, ja on varmaa, että keskustelut pelastusalan tilanteesta sävyttävät kohtaamisia. 14:00 Öljyntorjuntaa yhteistyöllä PE 9.9. Kaikki joukolla jyväskylään! TURVALLISUUS 2016 –MESSUT JYVÄSKYLÄN PAVILJONGISSA 7.-9.9.2016 Abloy Oy B-340 Airbus Defence and Space Oy B-320 AMT Hakemistot Oy B-228 Bronto Skylift Oy AbU-20 * C.P.E
klo 12.00 Korkeapainenostotyynyjen nopea ja turvallinen sukupolvi PE 9.9. Kaikki joukolla jyväskylään! Q-Rikka Oy U-40 Rescari Oy B-244 Sammutin Oy U-33 Sarco Oy B-201 Scania Suomi Oy U-11 Scott Safety UK B-436 Sea Safety Scandinavia Oy Ltd B-155 Securitas Oy B-426 Senop Oy B-441 SOS-Asu Ky B-303 SPR / Länsi-Suomen Piiri B-233 SSCON – PSR Security and Safety Consulting B-236 Standby Oy Ab B-330 Suomen Ensihoitoalan Liitto ry B-149 Suomen Lentopelastusseura SLPS ry B-241 Suomen Palomiesliitto SPAL ry B-147 Suomen Palopäällystöliitto SPPL ry B-241 Suomen Palopäällystöliitto SPPL ry U-70 Suomen Pelastusalan keskusjärjestö SPEK B-241 Suomen Punainen Risti, veripalvelu B-235 Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry B-220 Suomen Terästekniikka Oy / avatech U-50 Suomi-Tikas Oy B-311 Tamlans Oy AbU-30 Teknosafe Oy B-355 Teknosafe Oy U-60 Telko Oy B-326 Tulli B-420 Turvata Oy B-221 Turvata Oy U-51 Ursuk Oy B-302 Veho Oy AbB-331 Veikko Nummela Oy B-121 Vema Lift Oy U-33 Vigiar Solutions Oy B-175 Viking Life-Saving Equipment Oy B-310 VIRVE Tuotteet ja Palvelut Oy B-320 Visiolink Oy B-139 *Lue yrityksen kuulumisista lisää seuraavilta sivuilta! näytökset: TO 8.9. klo 11.00 Sammutusnäytös Pelastusopiston MOPSI-simulaattorissa TO 8.9. klo14.00 Koulutusjärjestelmän uudistus KE 7.9. klo 12.30 Takaisin pintaan –ryhmä PE 9.9. klo 13.00 Tullikoiranäytös 74 • PALOKUNTALAINEN 35 KUVA JYVÄSKYLÄN MESSUT MAINOS
Runko ja jalusta ovat perus RPX-laitetta raskaampia, jotta sivu-ulotBronto modifioi laitteet juuri oikeaan tarpeeseen Itä-Uudellemaalle räätälöity 44 metrinen nostolava Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen Loviisan paloasemalle toimitettiin viime toukokuussa uusi Bronto Skylift F44RPXERs–nostolavalaite, joka on on täysin Loviisan tarpeisiin räätälöity konfiguraatio, ensimmäinen lajiaan Suomessa. Kaksi metriä lisää ulottumaa ja uusia lisälaitteita Loviisan laitteessa teleskooppaava korivarsi on korvattu kiinteällä, minkä ansiosta laite on yksinkertaisempi käyttää. BRONTO SKYLIFT. Saimme vanhaan verrattuna tuplaten ulottuvuutta ylöspäin ja sivu-ulottumakin on uudessa omaa luokkaansa. – Halusimme ketterän ja korkealle ulottuvan laitekokonaisuuden, jota on helppo käyttää ja joka mahtuu Loviisan kalustohalliin, kertoo hankintaprosessia Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen puolelta vetänyt ylipalomies Jörgen Törnroos. Sopivimmaksi alustaksi uudishankintaan katsottiin Scanian P410 6x4. – Bronto oli ainut yritys, joka jätti speksimme täyttävän tarjouksen. 36 PALOKUNTALAINEN • 74 TURVALLISUUS 2016 –MESSUT JYVÄSKYLÄN PAVILJONGISSA 7.-9.9.2016 U usi nostolavayksikkö korvasi Loviisaan sijoitetun 22-metrisen Bronto 22-2T1-puomitikasauton, joka on asianmukaisen huollon ansiosta palvellut jo komeat 30 vuotta. INFO • F44RPXERs Itä-Uusimaa • Alusta Scania P410 LB6x4HSZ • Työskentelykorkeus 44 metriä • Sivu-ulottuma 26 metriä • Työkorin maksimikantavuus 500 kg • Kuljetusmitat 10,11 x 2,5 x 3,66 m • Kokonaispaino noin 26 000 kg Kotimaan myyntipäällikkö Jussi Alenius sekä tuotepäällikkö Olli Kokkonen
Teleskooppaavilla tukijaloilla ulottumaa saataisiin vielä hieman lisää, mutta laitteen konfiguraatiossa on räätälöity painon, käytettävyyden ja ulottuman suhde vastaamaan juuri Itä-Uudenmaan ja Loviisan toiveita. Myös tukijaloiksi valittiin yksinkertaiset teleskooppaavien sijaan, jolloin rakenne hieman kevenee. – Kotimaan koneet räätälöidään aina asiakkaan kanssa sopimaan kunkin palokunnan eritysvaatimuksiin, sanoo tuotepäällikkö Olli Kokkonen. Tikkaallisia ja tikkaattomia Bronton laitteita on Suomessa tällä hetkellä noin puolet ja puolet. – Vuonna 2015 lanseerattiin kokonaan uusi palolaitteiden XR-sarja, jossa painoa on vähennetty ja ulottumaa lisätty. Vinssin kapasiteetti on yli 5 000 kg. – Suomeen toimitettujen laitteiden työskentelykorkeudet ovat yleensä 40 metrin molemmin puolin. – Loviisan F44RPXERs:ssä on tavallisen varustelun lisäksi muun muassa asiakkaan toiveiden mukaan räätälöity suojasumu työkorissa ja Suomen ensimmäinen Bronton nostolavalaitteeseen asennettu nokkavinssi. Perus 44-metrisen RPX-laitteen maksimiulottuma on 24 metriä, kun Loviisassa sitä on 26 metriä siitä lisänimi ER, extra reach. Toimitettuja laitteita on tällä hetkellä noin 6700 yli 120 maassa. Korkein, eli 61-metrinen nostolava on Helsingin pelastuslaitoksella, kertoo aluemyyntipäällikkö Jussi Alenius. Lisävarusteita: • Nokkavinssi > 5 000 kg • Vesitykki 3 800 l/min • Generaattori A 10 kVA (400 V/ 50Hz) • Suojasumu työkorissa, suuttimet korin alla ja edessä • Vesiputkiston sähköiset tyhjennysja sulkuventtiilit hallittavissa kaikista ohjauskeskuksista • Bronto Compass –etähallintajärjestelmä MAINOS. Se, tarvitaanko laitteeseen tikkaat vai ei, on aina palokunnan määriteltävissä. Suomen ensimmäinen XR-sarjan laite toimitetaan Satakunnan pelastuslaitokselle joulukuussa 2016. Lisäksi Bronto toimittaa laitteisiin tarvittaessa esimerkiksi sukeltajan tikkaita vesipelastustapauksiin, erilaisia paarityyppejä kiinnityksineen ja lukuisia erilaisia valaistusratkaisuja. Kokkosen mukaan nokkavinssi helpottaa raivaustapauksissa, jos muuta kalustoa ei ole saatavilla ja näin laajentaa nostolavan käyttötarkoitusta. Satakuntaan ensimmäinen XR joulukuussa Bronto Skylift toimittaa kotimaahan muutamia laitteita vuosittain, valtaosa tuotteista menee vientiin. 74 • PALOKUNTALAINEN 37 tumaa saadaan lisää. – LED-tekniikan kehityttyä viime vuosina hurjasti, pystymme tarjoamaan entistä tehokkaampia ratkaisuja työalueen valaistukseen ja laitteen näkyvyyteen päättää Olli Kokkonen. Sarjasta löytyy 45ja 60-metriset laitteet
The coldcut™ cobra offers an alternative method that provides the advantage of a rapid first attack from a safe position outside the fire compartment. 38 PALOKUNTALAINEN • 74 INFO 1 2 3 1. DAFO OY on osa pohjoismaalaista Dafo Brand –konsernia, jonka päätoimiala on paloja pelastustoimen tuotteet ja palvelut. This is not only a problem related to property damage, but it also adds the risk of contaminating ground water as well as other water resources. 040 575 5305 hannu.sartovuo@dafo.fi DAFO OY Puutarhatie 22C, Vantaa puh. fa ce bo ok .co m /C ol dC ut C ob ra Cold Cut Systems AB Safer Fire Fighting Efficient Fire Fighting Saving Environment Cold Cut Systems provides various training alternatives through the coldcut™ cobra academy (CCA), which is the part of the company where training and methodological issues are handled. Dafo Oy otti uudistuneen Cobran ohjelmaansa ja sitten alkoi tapahtua. – Se on uusi versio tutusta Cobra-sammutinleikkurista. Scan 2. Perinteisen, sammutusautoon kiinteästi sijoitettavan laitteen oheen julkaistiin jokin aika sitten Cobra Compact. Dafo Brand -konsernissa työskentelee 185 henkeä. Tuolloin Suomeen rantautui aivan uudentyyppinen palonsammutin Ruotsista. EASY TO CONFIGURE, ORDER AND INSTALL Across Europe and the wider world we see evidence of smaller rapid response vehicles being integrated with more traditional firefighting units, with firefighting organisations aiming to move from a singular response method to a variety of firefighting platforms, traditional trucks, smaller rapid response, heavy rescue, and specialist. Heikki Sillanpää, myynti 0400 108 634 heikki.sillanpaa@dafo.fi Lasse Moisio, myynti & tuoteryhmäpäällikkö puh. When used at an early stage, the coldcut™ cobra will cool and rapidly control the development of the fire, providing for a faster and more effective entry into the fire compartment. Sammutinleikkuriksi kutsuttu laite sai aikaan niin ihastusta kuin rankkaa arvosteluakin. Fomtecin tehdas sijaitsee Helsingborgissa Ruotsissa. Yrityksellä on vahva omien tuotteiden valmistus ja kehitys. • High pressure firefighting (unique points) • Design and function • Safety • Environmental issues • Analysis of real fires • Cutting exercises and live fire exercise • Demonstration of combined attack IR-camera, coldcut™ cobra and PPV Operator Course: A World of Safe, Clean and Efficient Fire Fighting Cobra saapui Suomeen uudistuneena tävä vaahtonesteiden valmistaja ja toimittaja. The course is a combination of theory and practical exercises and is ideal for you with your new Cobra Compact. 2. Nyt Suomessa on 10 Cobraa asennettuna. Yksikön saa vesisäiliöllä (270 l) tai ilman, ja siinä on matalapainejärjestelmä vakiona esimerkiksi ajoneuvoja roskalaatikkopaloihin. Ensimmäiset laitteet olivat hyvin kalliita ja menetelmän outous epäilytti. Basically it can be described in three stages: 1. 040 359 1676 lasse.moisio@dafo.fi Hannu Sartovuo, toimitusjohtaja puh. co ld cu tsy ste m s.c om w w w. Safer Fire Fighting Efficient Fire Fighting Saving Environment COBRA COMPACT PART OF AN INTEGRATED RESPONSE MODEL WE CALL: COLDCUT™ COBRA METHOD Cold Cut Systems recognise that the method is as important as the product. – Cobra Compact on itsenäinen yksikkö omalla polttomoottorillaan ja se mahtuu tavalliselle eurolavalle. COLD CUT SYSTEMS WORLD LEADER IN CUTTING EXTINGUISHING TECHNOLOGY, NOW EVEN FASTER AND MORE FLEXIBLE The Cobra Compact, as the name implies, provides a more compact version of the Cobra, which is ideally suited to smaller vehicle configurations. Kustannustehokkaana ratkaisuna se edustaa nykypäivän parhaita vaihtoehtoisia sammutusmenetelmiä – maalta kaupunkiin, maastopalosta rakennuspaloon, päättää Lasse Moisio myyntipuheensa. Airborne toxic emissions from poisonous fire gases are also considerably reduced. When it comes to developing confidence in fire fighting innovations, we as a company invest a lot of time, effort and resources to ensure that innovation in the method keeps pace with innovation of the product. Its self-contained design means it is capable of rapid transfer from a pre-packed frame unit into an operational unit ready to work! As easy as it gets! A 40 lpm, 200-bar system optimised to obtain maximum efficiency from an integral petrol engine, which can be easily fitted to a wide range of vehicles. Box 10181 | SE-434 22 Kungsbacka phone +46 300 40 41 00 | info@coldcutsystems.com w w w. Jo tuolloin Ruotsin laitteiden määrä laskettiin lähempänä sataa. 3. The use of IR cameras for directing the coldcut™ cobra attack, combined with ventilation techniques, is a proven tactic which has been applied in many incidents with great success. Lasse Moision mukaan Cobra Compactissa yhdistyvät Cobran perinteiset tehokkuus, turvallisuus ja ympäristöystävällisyys kompaktissa paketissa. Kompaktin rakenteensa ja helpon asennuksensa ansiosta se soveltuu esimerkiksi kevytyksiköihin, sanoo Dafo Oy:n Lasse Moisio. The Cobra Compact and incorporated MPN will provide a highly versatile capability. Osana tuloksellista markkinointia Dafo on noussut merkittäväksi käsisammutintoimittajaksi yli 130 000 kappaleen vuosittaisella voluumilla. With this combination, it is envisaged that Cobra Compact will meet this growing requirement and significantly expand the options for a full solutions based approach to meet the needs of a wide variety of firefighting environments. Rapid Intervention Units: As a complement to the heavy appliances in your fire & rescue service. – Suurimmat edut Cobra Compactissa verrattuna perinteiseen kiinteästi asennettuun Cobraan ovat helppo asennus, pienet asennuskustannukset ja hyvä liikuteltavuus. This enables a more effective transition to traditional fire fighting methods creating valuable time for incident commanders to tactically control and manage the incident. Cobra Compact has been developed to maximise flexibility and to complement the wider family of Cobra systems. The efficient use of a very small volume of water directed as a powerful jet into the fire compartment provides the means to rapidly cool the fire gases creating a much safer environment for responding firefighters. Cool 3. Laitteiden määrä jäikin muutamaan koko maassa. Rural areas and hard to get to areas: With a smaller more agile vehicle and the Cobra Compact versatility you will be able to get great results even in difficult areas, reach remote villages with difficult terrain such as snow and mud or traverse limited access roads and narrow bridges. Konserniin kuuluva Dafo Fomtec on merkitwww.coldcutsystems.com P.O. Part Time Fire and Rescue Service: When you need to operate with flexible crewing and have restricted training time Cobra Compact can provide a distinct advantage. Versatile Capability The Cobra Compact is also equipped with an MPN as standard and in combination with Cobra extinguisher it provides an enhanced efficient and effective capability to manage many different firefighting scenarios, such as car fires, outdoor fires, damping down, decontamination and foam attack. It can penetrate all known building and construction materials very quickly. The need of beeing small and more flexible As firefighting organisations look to the future, Cobra Compact will add more opportunity and flexibility to the way that operational response can be configured, extending the solutions based approach to firefighter safety, firefighting efficiency, and environmental protection, that sits at the heart of the Cobra family of systems. Cold Cut Systems prides itself on its ability to respond to customer needs and Cobra Compact is the latest example that comes from a position of analysing the way firefighting response is developing across our markets with regard to smaller and more flexible firefighting vehicles. COLDCUT™ COBRA ACADEMY A PART OF THE SOLUTION Internal fire fighting is a high-risk activity. Dafo Brand on yksi Pohjoismaisen suurimmista paloja pelastuskalustotoimittajista, jonka tuotteita ja palveluja käytetään ympäri maailmaa. We offer our two days Operator course to the coldcut™ cobra cutting extinguisher. 010 666 5120 info@dafo.fi www.dafo.fi. Conventional fire fighting uses large volumes of water. OPTIMIZED CAPACITY IN MINIMAL PACKAGING Some examples of areas that benefit from a Cobra Compact: Future • FrameUnitdimension:LxWxH=800x800x1200 • Weigt:375kg • Performance:37-42lpmand180-200bar • MPN-MultiPurposeNozzleasstandard • Option-withorwithoutwatertank Cobra Compact in short: TURVALLISUUS 2016 –MESSUT JYVÄSKYLÄN PAVILJONGISSA 7.-9.9.2016 DAFO E lettiin alueellisen pelastustoimen alkuvuosia 2000-luvun puolivälissä. The water usages of a coldcut™ cobra attack, when performed at an early stage of the fire development is minimal, thus substantially limiting the risk of environmental impact. Cold Cut Systems works closely with independent researchers and government agencies in Sweden and internationally to advance the operational, academic and technical understanding of the cutting extinguisher concept. Clear • Fire dynamics, water as an extinguishing agent. Perfectly matched to smaller self-contained units and when fully integrated into a response model will provide highly flexible options for users, at both strategic and operational levels
• Paine: 180–200 baaria • Paino: 375 kg ilman vesisäiliötä, 420 kg tyhjällä vesisäiliöllä • Mitat: 800 x 800 x 1200 mm (ilman vesisäiliötä) 1200 x 800 x 1200 mm vesisäiliöllä • 80 m letku moottorikelalla Heikki Sillanpää ja Lasse Moisio. Huonoina aikoina turvallisuus käy kaupaksi. Cobra Compactin tekniset tiedot: • Vesimäärä 37–42 litraa/min. Enää ei tehdä ostopäätöksiä hätäisesti. – Niinpä. Siksi kentän tarpeet tulevat suoraan tiedoksi meille. 74 • PALOKUNTALAINEN 39 Ajatuksia pelastusalan kaupanteosta ja vähän muustakin Lasse Moision mielestä palokalustomyyjällä pitää olla hyvä kentän tuntemus ja herkät korvat – Ja huippuluokan tuotteet, lisää Heikki Sillanpää. Kuitenkin kollegoiden useimmiten turhat valitukset ostopäätöksistä harmittavat ja pitkittävät hankintaprosessia. – Päätöksenteko on selvästi hidastunut viime vuosien aikana. Heikki oli nuoruudessaan pitkään ”puolivakinaisena” Etelä-Pohjanmaalla. Toimitamme pääosan tuotteistamme suoraan loppukäyttäjälle ilman jälleenmyyjäverkostoa välissä. Kysyttäessä miehiltä, mikä suomalaisessa pelastustoiminnassa vaatisi korjausta, vastaus onkin yllättäen kysymys: Miksi vedellä kastellaan Suomessa edelleen satoja kohteita vuodessa, vaikka käytössä olisi vaihtoehtoisia menetelmiä, joilla vesivahingot voitaisiin minimoida. Joskus voitamme, joskus häviämme. Lasse toimii Tampereen ja Ylöjärven VPK:issa. – Savusukeltajat vähenevät, tarvitaan uudenlaisia sammutusmenetelmiä ja –laitteita. Myös isoihin ostorinkeihin pääseminen on tärkeää meille kaikille alalla toimiville yrityksille, sanoo Lasse. Muut kalustoliikkeet myyvät tuotteitamme kylläkin jonkin verran, mutta se on vähentynyt kovan kilpailun vuoksi. Heikin mielestä kalustobusiness pysyy samansuuruisena, volyymi ei tule muuttumaan. – Rehti kilpailu on ihan hyvä asia. MAINOS. – Viime aikoina on lisääntynyt käytäntö, että koko autoa ei enää osteta, vaan vanhasta siirretään kalusto uuteen Erikoiskalustomyynti voi Lassen mukaan kuitenkin lisääntyä. Heikki ja Lasse tuntevat kentän tarpeet Palokaluston tuoteryhmäpäällikkö Lasse Moisiolla ja jo 35 vuotta palokaluston myyntitehtävissä toimineella Heikki Sillanpäällä on molemmilla vankka kokemus palokunnista. Ja lopuksi mielenkiintoinen näkökulma sammutuksen aiheuttamiin vahinkoihin: – Milloinkahan vakuutusyhtiöt alkavat vaatia pelastuslaitoksilta hellävaraisempia menetelmiä. Heikki lisää pohdintaan vielä maailman tilanteen, joka hänen mielestään vaikuttaa myös hankintoihin
– Tulee mitä tulee, meillä on valmiudet vastata uusiin, muutosten tuomiin haasteisiin, kertoo Kalle Arola. – Ajoneuvojen hälytyslaitteiden ja suurtehohälyttimien kohdallakin järjestelmäintegroinnista on tullut päivän sana. Messuilla esitellään SASCA-hälytysapplikaatio älypuhelimiin. – Sovelluksessa on hälytysviestien ja karttareititysten näyttö. Elektro-Arolan tiimi valmiina muutoksiin Kun perheyrityksen pääasiakaskunta muodostuu viranomaisorganisaatioista ja sähköntuotannon sekä suurteollisuuden yrityksistä – ja takana on jo 42 vuotta hälytysja viestintätekniikan laitteiden ja järjestelmien suunnittelua ja valmistusta – täytyy menestyksen takaa löytyä toimiva resepti.. Applikaatio älypuhelimiin Mobiilisovellusten tuominen tuoterepertuaariin on Elektro-Arolan uusin aluevaltaus. Elektro-Arolan tiimi toivottaa messuvieraat tervetulleeksi osastolle B323. – Mitä sitten teemmekin, teknisten ratkaisuiden tulee tähdätä mahdollisimman pitkälle tulevaisuuteen. 40 PALOKUNTALAINEN • 74 TURVALLISUUS 2016 –MESSUT JYVÄSKYLÄN PAVILJONGISSA 7.-9.9.2016 ELEKTRO-AROLA T oimitusjohtaja Kalle Arolan mukaan tärkein menestyksen tekijä on taitava ja motivoitunut henkilöstö. Elektro-Arolan tavoitteena on olla kehityksen kärjessä olkoon sitten kyse henkilöstön hälyttämisestä, tilanteen seurannasta tai radioviestintäratkaisuista. – Etenkin sinivilkkuasiakaskunnan tuotteidemme kanssa samaan teknologia-alustaan perustuvat hälytyskuulutusja hälyttämisjärjestelmät ovat löytäneet suurteollisuudesta oman markkinaraon, kertoo Kalle Arola. Lisäksi olemme hyvin selvillä alan tilannekuvasta, kun puhutaan esimerkiksi viranomaisten viestintätekniikasta. Arolan mukaan yrityksen menestysreseptin tärkeä osatekijä on juuri muutosvalmius. – Parinkymmenen kokeneen ammattilaisen tiimi tuntee järjestelmät ja ratkaisut. Digitalisaatio tunkeutuu kaikkialle. Nopea ja helppo ilmoittautuminen tehtävään tehdään kosketusnäytön pikapainikkeilla. Päällystöversiossa on mahdollisuus seurata ilmoittaumisia ja suorittaa muille järjestelmille kyselyitä sekä kauko-ohjauksia. Jatkuva muutos vaatii paljon Viestintätekniikka kehittyy rajusti. Arolan mukaan aktiivinen oma kehitystoiminta mahdollistaa myös nopeat reagoinnit markkinoiden tarpeisiin. Siksi Elektro-Arola on kohdistanut toimintaansa viime vuosina myös suurteollisuuteen, jossa on aktiivisesti läpi koko maan herätty laittamaan hälytysja viestintäratkaisuja kuntoon. Oma tuotekehitys on kaiken ydin niin ohjelmistokuin laitteistotuotannossa. SASCA linkittyy luontaiseksi osaksi paloasemien SALSAja tilannekeskusten PETO-ohjelmistoja. Suurteollisuudesta uusia asiakkaita Viranomaistahojen markkinat Suomessa ovat rajalliset. Teemme toki yhteistyötä myös alan muiden toimijoiden kanssa, mutta avainteknologia on omassa hallussamme, kertoo Kalle Arola yrityksen menestyksen osatekijöistä
74 • PALOKUNTALAINEN 41 INFO ELEKTRO-AROLA OY Leppäkuja 2 14200 Turenki Turun toimipiste: Korjasmäenkatu 3 20360 Turku Puhelin: 03 630 830 (arkisin klo 8–16) Faksi: 03 688 3836 ea@elektro-arola.fi www.elektro-arola.fi Suurin osa Elektro-Arolan alati aktiivisesta Turengin tiimistä onnistuttiin kokoamaan ryhmäkuvaan! Uusi hälytysajoneuvojen älykäyttöliittymä SNP v3 on Turvallisuusmessuillakin vahvasti esillä. MAINOS
Millog on osa Patria-konsernia. Organisaatio ja toimintamallit trimmattu kuntoon Millogin toiminta perustuu pitkäaikaisiin yhteistyösopimuksiin. – Olemme kehittäneet systemaattisesti toimintaamme ja osaamistamme viime vuosien aikana. Niin henkilöstömme Asiakkuuspäällikkö Pertti Tenhunen tuntee pelastusalan hyvin. Millogin koestettu toimintamalli on varteenotettava vaihtoehto pelastuslaitoksille. Pelastusajoneuvojen huollon järjestäminen vaihtelee suuresti eri pelastuslaitoksissa. Hän on varsinaissuomalainen palokunta-aktiivi. 42 PALOKUNTALAINEN • 74 TURVALLISUUS 2016 –MESSUT JYVÄSKYLÄN PAVILJONGISSA 7.-9.9.2016 MILLOG Millog Oy tarjoaa elinkaarihuoltopalvelua nyt myös pelastuslaitoksille Puolustusvoimien strategisella kumppanilla, Millog Oy:llä on jo useiden vuosien kokemus erityisesti ajoneuvokaluston kokonaisvaltaisesta elinkaarihuoltopalvelusta. Kumppanuudessa teemme aitoa yhteistyötä, kehitämme yhteisiä toimintamalleja sekä luomme kilpailuetua molemmille osapuolille. Millogilla on useiden vuosien kokemus puolustusvoimien ajoneuvojen elinkaarihuollosta.. – Olemme kumppanuuden edelläkävijä. Kumppanimme voi keskittyä ydintoimintaansa Millogin huolehtiessa kaluston kunnossapidosta, sanoo Lievestuoreen toimipisteen yksikönpäällikkö Jari Pyyny. P uolustusvoimien rationalisointitoimien viime vuosikymmenellä synnyttämä Millog vastaa tänään maaja merivoimien materiaalin kunnossapidosta sekä erikseen sovituista ilmavoimien materiaaleista. Lisäksi se tuottaa elinjakson hallinnan palveluita ja osallistuu asiantuntijana materiaalihankkeisiin
Puolustusvoimien strategisena kumppanina se vastaa maaja merivoimien materiaalin kunnossapidosta sekä erikseen sovituista ilmavoimien materiaaleista. Millog haluaa olla strateginen kumppani myös tullille, rajavartiolaitokselle ja poliisille. • Toimipaikat: Riihimäki, Lievestuore, Sodankylä, Rovaniemi, Kajaani, Tervola, Orivesi, Lyly, Siikakangas, Kalkku, Hattula, Vekaranjärvi, Lappeenranta, Hamina, Santahamina, Upinniemi, , Pansio, Kaleton, Säkylä, Niinisalo ja Tampere. – Viisi vuotta voisi olla esimerkiksi sammutusautojen perushuollon huoltoväli. MAINOS. Toimitamme esimerkiksi ylläpitopalveluita sekä asiakkaidemme kohteissa sijaitseville että hinattaville sähköja varavoimakoneille. – Muuten olemme huoltotoiminnassa hyvinkin omavaraisia, toteaa Tenhunen. Pelastuslaitokset ovat tärkeä kohderyhmämme. Pääkonttori: Hatanpään valtatie 30 33100 Tampere puh. Senopin HUSKY-tuoteperhe koostuu viranomaistahoille tarkoitetuista korkean suorituskyvyn omaavista valonvahvistimista, pimeätähtäimistä sekä lämpökamera-, valvontaja paikannusjärjestelmistä. • Henkilöstö: noin 1100 • Liikevaihto:175 milj. Tietysti tämä aika riippuu auton käytöstä. Alustahuollot tehdään yhteistyössä maahantuojien ja valmistajien kanssa. Palokunnissa autot ovat tunnetusti hyvin erilaisen rasituksen kohteina, sanoo itsekin sopimuspalokunta-aktiivi Pertti Tenhunen. Kun laite tulee tiettyyn ikään, sille tehdään perushuolto, vaikka käyttö olisi ollut vähäistä. Toiminta perustuu pitkäaikaisiin kumppanuussopimuksiin. – Pelastuslaitokset hoitavat päivittäisen käyttöhuollon. Pelastuslaitosten tarpeet poikkeavat puolustusvoimien tarpeista Puolustusvoimien kaikella kalustolla on huolto-ohjelma. Lisäksi yhtiöllä on korjaamo Libanonissa. Lisäksi se tuottaa elinjakson hallinnan palveluita ja osallistuu asiantuntijana materiaalihankkeisiin. Tenhusen mukaan Millog pystyy huoltamaan sammutusauton kokonaisuutena. 020 469 7000 www.millog.fi kuin toimintamalli ovat käytettävissä tarjotessamme palveluitamme uusille kohderyhmille. Lievestuoreelta myös huipputeknikkaa INFO MILLOG OY Millog Oy on kunnossapitoon sekä elinjakson hallintaja materiaalipalveluihin erikoistunut yritys. Puolustusvoimien toimintamallissa vastaavasti Puolustusvoimat hoitaa käyttöhuollon ja Millog vastaa kaluston säännöllisestä kunnossapidosta kuten vuosihuolloista ja korjauksista, kertoo asiakkuuspäällikkö Pertti Tenhunen. – Kykenemme huoltamaan muun muassa pienkalustoa, sammuttimia ja paineilmalaitteita. euroa • Toimialat: materiaali, aseet ja ajoneuvot (myös suojelu), elektroniikka ja merijärjestelmät. 74 • PALOKUNTALAINEN 43 MILLOGIN TYTÄRYHTIÖ Senop Oy on keskittynyt sensoriteknologian kehittämiseen ja vaativaan järjestelmäintegraation tuottamiseen. – Meillä on mahdollisuus osaltamme vastata erikoistilanteissa tarvittavasta kalustosta. Niiden hallinnassa oleva ajoneuvokalusto on niin suuri, että valtakunnallinen tai alueellinen toimintamalli huoltopalveluissa on ehdottomasti tutkittava vaihtoehto. Yksikönpäällikkö Jari Pyyny
Tällä nykyisellä rahoitusmekanismilla tuetaan palokuntakoulutustoimintaa yhteensä puolella miljoonalla eurolla. Uuden koulutusjärjestelmän myötä hinnoittelumalli muuttuu. pelastuspäälliköille on eriteltynä sekä hinnasto että laskentavertailua uudesta pelastustoiminnan peruskurssista. 44 PALOKUNTALAINEN • 74 KIRJOITUKSESSA SITEERATAAN kirjettä, jonka Jokilaaksojen, Kainuun, Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen, Lapin sekä Oulu-Koillismaan pelastuslaitokset lähettivät sisäministeriön pelastusosastolle ja SPEKille 20.6. SPEKin 22.3. Palokuntalaisessa siteeratussa kirjeessä todetaan: ”Oppilaskohtaiset lisenssimaksut sekä kurssikohtaiset maksut herättävät huomiota, kun on tiedossa, että SPEK saa palokuntakoulutuksen kehittämiseen ja opetusmateriaalituotanSPEK-ryhmä rahoittaa palokuntakoulutusta yli neljännesmiljoonalla eurolla vuosittain Pelastustoimintaan osallistuvan vapaaehtoisja sopimushenkilöstön koulutus uudistuu vuoden 2017 alusta. Osa kurssinjohtajien ja kouluttajien työstä siirtyy sähköisen oppimisympäristön myötä keskusjärjestölle. Hinnoitteluun on lisätty uutena kulueränä oppilaslisenssit,. Päivän polttavat -palstalla ei kerrottu, että SPEK-ryhmä panostaa myös yli neljännesmiljoonan euron omarahoitusosuudella palokuntakoulutukseen vuosittain. Palosuojelurahaston avustuksen kanssa pelastuslaitosten kustannukset kevenevät lähes miljoonan euron verran. Kirjeessä todetaan myös, että kustannusvaikutuslaskelmat eivät ole riittävän läpinäkyviä. Joillakin pelastustoimen alueilla maksetaan kurssilaisille palkkaa kurssin ajalta, mutta kaikilla ei. Pelastuslaitosten maksuosuus palokuntakoulutuksen kustannuksista jää uudella mallilla noin puoleen kokonaiskustannuksista, joihin ei ole kuitenkaan laskettu palkkakustannuksia mukaan. Okry-opintokeskus) on vajaat 250 000, jolla tuetaan täysimääräisesti alueellisten pelastusliittojen toimintaa. Työn perässä siirtyvät myös tästä aiheutuvat kustannukset. toon vuosittain noin 400.000 € avustusta Palosuojelurahastolta sekä merkittävän avustuksen Okry-opintokeskuksesta.” Merkittävä avustus Opintokeskus Sivikseltä (ent. Palokuntalaisen 73/2016 Päivän polttavat -palstalla käsiteltiin Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tekemää koulutusuudistusta ja siihen liittyviä rakenteellisia ja taloudellisia uudistuksia otsikolla Pohjoisen laitoksilta ankaraa kritiikkiä SPEKille. lähettämässä tiedotteessa mm
kurssija lisenssimaksujen sekä järjestämissopimusten käyttöönottoa SPEK avaa läpinäkyvästi palokuntakoulutusjärjestelmän ylläpidosta ja kehittämisestä aiheutuvat kustannukset, sen ao. Oppilaskohtaiset lisenssimaksut sekä kurssikohtaiset maksut herättävät huomiota, kun on tiedossa, että SPEK saa palokuntakoulutuksen kehittämiseen ja opetusmateriaalituotantoon vuosittain noin 400.000 € avustusta Palosuojelurahastolta sekä merkittävän avustuksen myös Okry-opintokeskuksesta. Valmistelusta on pyydettävä viralliset lausunnot pelastuslaitoksilta. Allekirjoittaneiden pelastuslaitosten mielestä nyt esitetyt kustannusvaikutuslaskelmat eivät ole riittävän läpinäkyviä, kun huomioidaan mm. Edellytämme myös tasapuolista kohtelua kaikkien pelastuslaitosten ja niille palveluja tuottavien pelastusliittojen välille.” PIXABAY jotka ovat 20 €/oppilas/12 kk. Aukeamalla SPEKin vastine kirjoitukseen.. Koulutusuudistus puhuttaa Pohjoisen laitoksilta ankaraa kritiikkiä SPEKille Jokilaaksojen, Kainuun, Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen, Lapin ja OuluKoillismaan pelastuslaitokset ovat lähestyneet pelastusosastoa ja SPEKiä kirjeellä, jossa pelastustoimen sivutoimisen ja vapaaehtoisen henkilöstön koulutusjärjestelmän uudistusta arvostellaan voimakkain sanankääntein. Uudistusta on tehty tiiviissä yhteistyössä näiden kaikkien sekä Pelastusopiston kanssa, ja lopputulos on kompromissi kaikkien eri tahojen toiveista. Jo muutama vuosi sitten koulutusjärjestelmäuudistuksen alkuvaiheissa jotkut pelastuslaitokset edellyttivät SPEK:ltä kustannuslaskelmia sekä arvioita kurssinjohtajien ja kouluttajien työkuormitusvaikutuksista. 74 • PALOKUNTALAINEN 45 IRTONUMERO 8 € • 30.6.2016 • ISSN 1798-2685 73 ENSIVASTE ETSII PAIKKAANSA, OSA 2 • TURVAA MAASEUDULLE Vesihuoltoa eri puolella Suomea 73 • PALOKUNTALAINEN 7 PÄIVÄN POLTTAVAT KIRJELMÄSSÄ VIITATAAN SPEKin tiedotteeseen 22.3.2016: Pelastustoimintaan osallistuvan vapaaehtoisja sopimushenkilöstön koulutusuudistuksen mukanaan tuomat rakenteelliset ja taloudelliset vaikutukset. Kurssinjohtajien ja koulutuksen järjestäjien kuormitus vähenee, kun itseopiskelu sähköisessä ympäristössä lisääntyy. Tällä perusteella kurssinjohtajat ja kouluttajat hyväksytään erikseen ja heiltä edellytetään osallistumista kurssinjohtajien opintopäiviin, joissa seikkaperäisesti käydään läpi uudistukseen sisältyvät asiat. Kirjeessä todetaan myös: ”Lisäksi opetusmateriaalin pidättäminen vain erikseen SPEKin hyväksymille kurssinjohtajille ja kouluttajille on arveluttavaa julkista pelastustoimen kehittämistä varten tulevaa avustusrahoitusta vasten tarkasteltuna.” SPEK haluaa varmistaa, että koulutus on kaikkialla valtakunnassa tasalaatuista ja että taitokokeet ovat samanlaisia kaikkialla ja arvostelu yhteneväistä. Kustannussäästöjä pelastuslaitoksille tulee mm. painetun materiaalin poisjäämisestä ja oppituntien vähenemisestä.” Palokuntalaisen kesäkuun numerossa julkituotu kirje aiheutti vilkasta keskustelua alan piireissä. Markku Savolainen koulutuspäällikkö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Kustannussäästöjä pelastuslaitoksille tulee mm. Edellytämme, että ennen ao. julkinen avustusrahoitus. materiaaleista ei valmistelun loppuvaiheissa ole pelastuslaitoksille tarjottu, joten asia on useimmissa pelastuslaitoksissa jäänyt liian vähäiselle huomiolle. Uudistus palvelee kaikkia osapuolia, ja SPEK haluaa omalla toiminnallaan varmistaa, että maamme pelastustehtäviin osallistuvalla vapaaehtoisja sopimushenkilöstöllä on kyky suoriutua niistä pelastustoimen tehtävistä, joihin henkilöstöä hälytetään. Lisäksi SPEK on aloittanut keskustelut koulutusuudistuksesta pelastuslaitoksittain siten, että eteläisen Suomen pelastuslaitokset on jo kierretty ja lomien jälkeen pelastuslaitosvierailut jatkuvat. Edelleen puuttuvat arviot kurssinjohtajien ja kouluttajien työkuormaan tulevista vaikutuksista. Koulutusuudistus koskee 22 pelastuslaitosta, 13 pelastusliittoa, yli 400 kurssinjohtajaa, 709 sopimuspalokuntaa ja noin 15 000 hälytysosastoihin kuuluvaa palokuntalaista. Tähän sisältyy myös osa kouluttajien työstä. Vasta viitteessä mainitun tiedotteen liitteissä on laskelmia kustannusvaikutuksista. painetun materiaalin poisjäämisestä ja oppituntien vähenemisestä. ”Virallista lausuntomahdollisuutta ao. Painettujen oppaiden tiedot ovat nyt sähköisessä muodossa ja käytettävissä vaikkapa viikkoharjoituksissa älypuhelimella. Ilman virallista lausuntokierrosta ja pelastuslaitoskohtaista neuvottelua tällaista menettelyä ei voida hyväksyä. Tiedote, sen liitteet sekä linkkimateriaalit antavat sellaisen käsityksen, että hinnoittelu ja järjestämissopimuspohjat on SPEK:ssä jo päätetty. Kurssinjohtajien materiaalit on tarkoitettu vain heille, mutta toisaalta kaikki – vastaavan sisältöinen – palokunnille tarkoitettu aineisto on jo nyt vapaasti saatavissa osoitteesta edu.spek.fi. Palokuntakoulutuksen tuoman uuden hinnoittelumallin tuoton SPEK käyttää kokonaisuudessaan palokuntakoulutuksen kehittämiseen ja sähköisen oppimisympäristön edu.spek.fi edistämiseen. Lisäksi opetusmateriaalin pidättäminen vain erikseen SPEK:n hyväksymille kurssinjohtajille ja kouluttajille on arveluttavaa julkista pelastustoimen kehittämistä varten tulevaa avustusrahoitusta vasten tarkasteltuna. toimintaan saamat julkisista lähteistä tulevat avustukset, arvioi uudelleen kurssija lisenssimaksut sekä niiden muodostamisperusteet. Tiedämme myös, että SPEK:n palokuntakoulutustoimikunnassa on edellytetty kustannuslaskelmia
TEKSTI SASU MÄKINEN KUVAT ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUS JA VARSINAIS-SUOMEN PELASTUSLAITOS. Tulipalossa kuoli mies ja nainen, jotka olivat molemmat päihtyneitä. Mies lähti poistumaan huoneistosta yrittäen taluttaa ja vetää naista mukanaan. P alo sai alkunsa todennäköisesti varomattoman tulenkäsittelyn seurauksena. Rakennuksesta löytyi myös yksi aiemmin kuollut mies. Useat henkilöt havaitsivat palon rakennuksen ulkopuolelta, jonka vuoksi hätäkeskukseen soitettiin yhteensä viisi hätäpuRakennuksen asuinosa tuhoutui palossa korjauskelvottomaksi. Mies ei pystynyt pelastamaan naisen henkeä Palavassa huoneistossa ollut nainen havaitsi palon ja kertoi siitä paikalla olleelle miehelle. 74 • PALOKUNTALAINEN 47 Kerrostalopalon jäljiltä löytyi kolme vainajaa Kolmikerroksisen rakennuksen ylimmän kerroksen asuinhuoneistossa syttyi tulipalo Turun Hirvensalossa. Mies ei kuitenkaan jaksanut vetää naista ulos asunnosta, joten nainen tuupertui eteisen lattialle. Samassa rakennuksessa toiminut lihaliike ei kärsinyt itse tulipalosta, mutta sähköjen katkeamisen vuoksi merkittävä määrä elintarvikkeita jouduttiin hävittämään ja yrityksen toiminta keskeytyi. Rakennuksen asuinosa tuhoutui palossa korjauskelvottomaksi
Viides puhelu tuli hätäkeskukseen kello 22.48. Pelastuslaitoksen yksiköitä oli jo tällöin kohteessa. Naapuri kiipesi niitä pitkin samaisen asunnon toisen huoneen ikkunalle ja näki huoneessa tyhjän vuodesohvan. Soittaja oli luullut palon ääniä neljäksi laukaukseksi. Hän ei pystynyt rikkomaan ikkunaa paljain käsin. Lasin takaa näkyi myös punaista loimotusta. Useita ihmisiä sisällä Hätäkeskus vastaanotti toisen puhelun palopaikalta kello 22.41. Hän kertoi kuulevansa miehen huutavan ihmisiä ulos talosta. Kyseessä oli eri huoneisto kuin mistä palo oli alkanut. Sen mukaan talon ylimmän kerroksen päätyhuoneistossa saattoi olla joku sisällä. Hän kertoi, että talossa on sisällä useita ihmisiä ja rakennuksessa on kahdessa eri kerroksessa asuntoja. Paikalle hälytettiin johtoyksikkö, kolme pelastusyksikköä, säiliöautoa sekä puomitikasauto. Ensimmäisessä puhelussa kello 22.38 soittaja kertoi savua tulevan ylimmän kerroksen asunnon kahdesta ikkunasta. 48 PALOKUNTALAINEN • 74 helua. Henkilö ei pääsisi ilmoittajan mukaan ulos asunnosta. Toinen naapuri tuli paikalle tuoden mukanaan alumiinitikkaat. Soittaja kertoi kuulevansa rakennuksesta ammuskelua. Hätäkeskus antoi Varsinais-Suomen pelastuslaitokselle hälytyksen keskisuuresta rakennuspalosta. Liekit löivät ulos ikkunasta hätäpuhelun aikana.. Puhelun aikana ikkuna rikkoutui ja liekit löivät ulos. Puhelimen taustalla kuului palovaroittimen ääni. Soittaja epäili, ettei palavassa huoneistossa olisi ketään sisällä, mutta muualla rakennuksessa todennäköisesti saattaisi olla. Soittaja käskytti asukkaita poistumaan talosta. Tässä vaiheessa hälytys tuli myös ensihoidon kenttäjohtajalle. Puhelun jälkeen soittaja kiipesi talotikkaille ja havaitsi ikkunan läpi toisen kerroksen päätyhuoneistossa liikkuvan hahmon. Hetkeä myöhemmin hätäkeskus hälytti ensin yhden ensihoitoyksikön sekä hieman myöhemmin kaksi ensihoitoyksikköä lisää. Soittajan mukaan osasta rakennuksen ikkunoista tuli liekkejä
Yksikkö ilmoittaa myös alkupalon olevan sammutettu ja aloittavansa savutuuletuksen suihkuputkella. Mies oli palavassa talossa sammutustöiden ajan RVST41 oli kohteessa kolmantena pelastusyksikkönä kello 22.54 vahvuudella 1+3. KLO 22.51 RVST11 ilmoittaa löytäneensä vainajan. Yksikönjohtaja pelasti RVST11:n esimiehen kanssa liikuntarajoitteisen henkilön rakennuksesta. KLO 22.53 Hätäkeskus hälyttää EFH20:n kohteeseen. Yksikönjohtaja ohjasi hänet ulos rakennuksesta. KLO 22.59 RVSK11 ilmoittaa palosta kattopellin alla. Yksikkö tekee perusselvityksen ylimpään kerrokseen. KLO 22.52 RVSITP3 kohteessa. Toisesta asunnosta poistui mies, joka kohtasi pelastusyksikön RVST11 yksikönjohtajan. Muutamaa minuuttia myöhemmin paikalle saapui ensimmäinen ensihoidon yksikkö EVS1211. Naapurit yrittävät varoittaa asukkaita ja tuovat paikalle tikkaat. KLO 23.01 Palavan huoneiston viereisen asunnon asukas astuu käytävään. Toinen heistä soitti talon omistajalle, joka oli tapahtumahetkellä lähistöllä saapuen paikalle. Toisena pelastusyksikkönä paikalle saapui RVSK11 kello 22.50 vahvuudella 1+3. SAMMUTUSTÖIDEN ETENEMINEN HETKI HETKELTÄ: Pelastusyksikön RVST11 savupari tunkeutui palavaan huoneistoon. KLO 22.39 Turun hätäkeskus hälyttää paikalle pelastustoimen ja ensihoidon yksiköitä. KLO 22.50 RVSK11 kohteessa. Yksikkö sai tehtäväkseen suojaparin järjestämisen savusukeltajille. KLO 22.48 Hätäkeskus saa viidennen puhelun. Ensihoitaja pyysi toisen hätäpuhelun soittanutta henkilöä sekä hänen kanssaan yläkerroksen yhden asunnon ikkunoita koputellutta henkilöä poistumaan palopaikalta. RVST11:n savupari ilmoitti vainajan löytymisen jälkeen alkupalon olevan sammutettu ja ryhtyvänsä savukaasujen suihkuputkituuletukseen ikkunan kautta. Yksikönjohtaja kävi hakemassa henkilön ulos yhdessä RVST41:n yksikönjohtajan kanssa. KLO 22.54 RVST41 kohteessa. Käskyä antaessaan palomestari ei vielä ollut kohteessa. 74 • PALOKUNTALAINEN 49 Vainaja jätettiin paikoilleen Ensimmäisenä yksikkönä palopaikalle saapui RVST11 kello 22.45 vahvuudella 1+3. He näkevät ikkunasta hahmon liikkuvan huoneistossa ja yrittävät kiinnittää sen huomion. Yksikkö saa tehtäväkseen yläpuolisten tilojen varmistamisen ja viereisten tilojen tiedustelun. RVSK11 ei edennyt palavan huoneiston kerrokseen, vaan meni matalamman osan katolle. Yksikkö ryhtyi tekemään perusselvitystä portaikon kautta ylimpään kerrokseen. KLO 22.38 Hätäkeskus saa palopaikalta ensimmäisen puhelun. He löysivät vainajan välittömästi oven luota kello 22.51. Portaikossa istui mies, joka oli ilmeisesti syttymishuoneistosta poistunut henkilö. Ilmoittaja luulee palon ääniä ammuskeluksi. KLO 23.10 Puomitikasautoa pystytetään. Pelastusyksikön esimies käski jättämään vainajan löytöpaikalle. Mies kertoi hänelle, että viereisessä asunnossa oli liikuntarajoitteinen henkilö. Pelastusyksikön RVST11 savupari tunkeutui palavaan huoneistoon.” 1 11 2 10 3 4 5 6 7 8 9 12. KLO 22.47 EVS1211 kohteessa. KLO 22.45 RVST11 kohteessa. KLO 22.56 Koneellinen savunpoisto käynnistetään. KLO 5.30 Kaksi muuta vainajaa löytyvät omista huoneistoistaan. Yksikkö sai tehtäväkseen pelastustoiminnanjohtajalta yläpuolisten tilojen varmistamisen ja viereisten tilojen tiedustelun. Myös päivystävä palomestari sai poliisilta pyynnön jättää vainaja paikalleen. KLO 22.41 Toisessa hätäpuhelussa kerrotaan sisällä olevan mahdollisesti useita ihmisiä. Alemman asuinkerroksen yhdestä asunnosta poistui omatoimisesti kaksi puolalaista miestä. Hätäkeskus hälytti kohteeseen lääkäriyksikkö EFH20:n kello 22.53. Palava huoneisto oli ylimmässä kerroksessa ja yläpuolisia tiloja ei ollut yläpohjan onteloa lukuun ottamatta
Kahdella henkilöllä pitoisuus oli 6 prosenttia ja yhdellä 1 prosentti. Oireina tällöin saattaa olla vain lievää päänsärkyä, puristavaa tunnetta otsalla sekä mahdollisesti hengästymistä rasituksessa. Kaikki myös kieltäytyivät lähtemästä. Molempien mukaan yhteistyö toisen osapuolen kanssa ei onnistunut hyvin, ja poliisi hääti omistajan syrjemmälle palopaikalta. Yksi joutui sairaalaan Ensihoitajat hoitivat yhtä henkilöä palopaikalla lisähapella sekä kahta henkilöä raitisilmalla. Lisäksi yksi vainaja löytyi siitä asunnosta, jonka ikkunoiden luokse ulkopuoliset olivat kiivenneet ja huomanneet liikettä. Yksi henkilö vietiin lopulta päivystykseen muiden syiden vuoksi. Vainajat löydettiin vasta noin kello 5.30. Ensihoidolla on ollut kohteessa useita tehtäviä. Kun yksi vainaja oli löytynyt ja kuusi muuta henkilöä oli kohdattu pelastustöiden aikana, hän arvioi ettei rakennuksessa ole enää ihmisiä. Kaksi alemman asuinkerroksen asunnosta poistunutta puolalaismiestä kieltäytyivät yhteistyöstä ensihoidon kanssa ja poistuivat paikalta nopeasti. Sen vuoksi RVSK11:stä ei tehty aluksi selvityksiä, mutta järjestettiin valaistus sekä sähköt savutuulettimelle. Yhdestä tehtävistä tehtiin poliisille tutkintapyyntö vaaran aiheuttamisesta. Vasta 20 minuutin kuluttua ensimmäisestä hätäilmoituksesta palavan huoneiston naapuriasunnosta tuli käytävään mies, jonka pelastusyksikön RVST11 savupari ohjasi ulos. Pelastuslaitos on kohdistanut palotarkastusta ainoastaan rakennuksen liiketilaan, eikä asuintiloihin. Hän pyysi lisäresursseja sekä raivausvälineitä. Savupari ilmoitti asiasta kello 23.01. Myöhemmin yön aikana ylimmän kerroksen yhdestä tarkastamattomasta asunnosta löytyi vainaja. Yksi altistunut ei tarvinnut hoitoa. Kenelläkään ei ollut sairaalahoitoa vaatineita oireita. Muutamaa minuuttia myöhemmin RVSK11:n savusukeltaja ilmoitti, että katolla pellin alla palaa. Palotarkastuspöytäkirjassa ei ole asuinosaan tai sen paloturvallisuuteen liittyviä havaintoja. Tutkimuksissa osoittautui, että hän oli ollut kuolleena jo mahdollisesti viikkojen ajan. Palomestari oli kertomansa mukaan kysynyt asukkaiden, eikä asuntojen määrää. Tietoa ylimmän kerroksen yhdestä asukkaasta ei saatu myöskään ikkunoihin kiivenneiltä henkilöiltä, jotka ensihoitaja oli käskenyt pois eivätkä voineet kertoa lisätietoja. Katolla ei voinut työskennellä ilman savusukellusvarusteita. Viimeisin palotarkastus oli tehty 11.2.2015. Altistuneilla korkein veren hemoglobiinin häkäpitoisuus, eli 13 prosenttia oli syttymishuoneistosta poistuneella miehellä. Tiedonkulku savusukeltajilta yksikönjohtajalle ja päinvastoin sekä yksikönjohtajien ja pelastustoiminnanjohtajan välillä oli ajoittain heikkoa. Näistä tehtävistä kaksi oli rakennuspalovaaroja ja yksi oli rakennuspalo. Ensihoitoyksiköt eivät kohdanneet myöhemmin löytyneitä vainajia. Sosiaalitoimi saapui paikalle noin kello 0.30 ja ryhtyi huolehtimaan asukkaiden majoituksesta. Lääkäriyksikön EFH20 lääkäri teki arvion kaikille altistuneille. Kohde oli pelastuslaitokselle tuttu Rakennuksessa oli ollut viiden vuoden aikana kuusi muuta pelastustoimen tehtävää. Tiedonkulku ei toiminut Pelastustoiminnanjohtajalle muodostui talon omistajan ja puolalaisten asukkaiden kanssa käydyn keskustelun perusteella käsitys, että talossa asui seitsemän ihmistä. Pelastusyksikön RVSK11 savusukeltajat saivat muiden yksiköiden valmisteleman sammutusletkun. Onnettomuushetkellä ensihoidon kenttäjohtajana toiminut henkilö tunsi kohteen ennestään aikaisempien käyntien perusteella. Vahvistukseksi hän sai pelastusyksiköstä RVST41 yhden palomiehen. 50 PALOKUNTALAINEN • 74 Kello 22.56 pelastuslaitos käynnisti koneellisen savutuuletuksen. Vasta 20 minuutin kuluttua ensimmäisestä hätäilmoituksesta palavan huoneiston naapuriasunnosta tuli käytävään mies, jonka pelastusyksikön RVST11 savupari ohjasi ulos.”. Väärinkäsitys syntyi siinä, että talon omistaja oli kertonut ilmoittaneensa palomestarille ylimmän kerroksen asuntojen määräksi neljä ja alemman asuinkerroksen asuntojen määräksi kolme. Vuonna 2013 yhdessä huoneistossa oli syttynyt tulipalo, jolloin asunnossa ollut mies ei kehotuksesta huolimatta halunnut poistua sammutustöiden aikana. Erityisesti haittaa aiheutti se, että käytössä olevassa puheryhmässä oli runsaasti yhdenaikaista puheliikennettä, joka ei suoraan liittynyt meneillään olevaan tehtävään
74 • PALOKUNTALAINEN 51 Sammutustöiden aikana tiedonkulussa oli ongelmia. Pohjakartta palon etenemisestä. ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUKSEN PALOSTA laatima raportti löytyy osoitteesta: bit.ly/2bwbvN7
Silloin palohenkilö toimi johtajana. Ei välttämättä edes tietoinen operatiivisesta tilanteesta. Vuoden 1975 laki paloja pelastustoimesta selkeytti eräitä johtosuhteita nimenomaan pelastustyön osalta. Hoitivathan samat henkilöt usein myös palotarkastuksetkin. Väite pitää ainoastaan osaksi paikkaansa. Pelastustoimen eräs skrööna* ”Pelastustyö tuli osaksi palokuntien tehtäväkenttää vuoden 1975 paloja pelastuslain myötä” TEKSTI SILVIO HJELT, V.T. OSA-AIKAINEN PALOPÄÄLLIKKÖ KUVA DEPOSITPHOTO * ”Skrööna on tarina, jonka totuudenmukaisuus lähentelee urbaania legendaa”. Vuoden 1975 laki siis toi tähän muutoksen, samalla kun se toi jokaiseen kuntaan palkatun palopäällikön viran. Tosiasiassa palokunnat ovat jo pitkään hoitaneet tulipalojen sammutuksen ohella kaikenlaisia pelastustehtäviä. Perinteisesti tulipalojen sammutustyön johtaminen kuului palokunnan päällystön tehtäviin. Muita ei välttämättä ollut, ei ainakaan palopaikalla läsnä. Joskus kunnassa oli erikseen nimetty palopäällikkö, palomestari tai muu viranhaltija, mutta maakunnissa johtajana yleensä toimi VPK:n päällikkö tai hänen varamiehensä. Mutta joskus syntyi jopa arvovaltaristiriitoja, jolloin eräs (pelastustyökurssilla joskus annettu) vihje oli että ”laita jokin pieni palonalku johonkin, niin johtosuhteet ovat täysin selvät”. Pelastustyön osalta johtajuus oli käytännön pelastustyön työn kannalta epäselvempi, koska sen johtajana toimi muodollisesti poliisi, jos sellainen oli paikalla. Se ei kuitenkaan vielä tarkoittanut, että päällystöviranhaltija aina olisi ollut onnettomuuspaikalla johtamassa. Toki viisas konstaapeli mielellään delegoi tehtävän palokunnan johdolle, jolla oli käytössään sekä sopiva kalusto että osaaminenkin. Eihän muita hälytettäviä resursseja ole ollut. 52 PALOKUNTALAINEN • 74 N äin usein kuulee väitettävän, etenkin alan sisältä. Se johtamispiirre tuli vasta pelastustoimen alueellistamisen myötä, jolloin yhtäkkiä katsottiin, että sopimushenkilölle ei sovi viranomaisroolia antaa
Ne kunnat, jotka eivät haastetta tunnistaneet jatkoivat lain mahdollistamana pakkopalokuntatoimintaa, jopa vuoteen 1975 asti. Vuosikymmenten saatossa on maahan muodostunut useita kasvukeskuksia ja näiden riskeistä johtuen on tarvittu lisää ammattipalokuntia. Palokuntatoiminta on kokonaisuus – mikä ei jakaannu miksikään osiksi vaan jokainen hälytysosastoon kuuluva palokuntalainen vastaa hälytystehtävästä ja samalla toivon mukaan on myös vapaaehtoinen.. Uusi laki aiheutti sopimuspalokunnille paljon koulutushaasteita. Suomen ensimmäisessä palolaissa edellytettiin palokunnilta sopimuksellisuutta. Suurimmissa taajamissa on ollut jo pitkään ammattipalokunnat. Toinen vahva perinne palokuntatoiminnassa on – jota ei saa unohtaa – sopimuksellisuus. Kansalaiset kokivat palokuntien toiminnan tulipalojen sammuttamisessa nopeaksi, Palokuntatoiminta on kokonaisuus osaavaksi ja varmaksi toiminnaksi. 74 • PALOKUNTALAINEN 53 VILLIMIES Isto Kujala VILLIMIES SUOMESSA ON vahva vapaaehtoisuuden perinne palokuntatoiminnassa. Palokuntatoiminnan osalta laki ei enää määrittänyt korvauksia, vaan ne katsottiin kunnan ja sopimuspalokunnan väliseksi asiaksi. Se alkaa jo vuodesta 1838, jolloin perustettiin Turun VPK. Tosin tämän 40 % osalta aika moni saa erilaisia rahan arvoisia palkkioita – stipendejä, lahjakortteja ja muita rahan arvoisia vastikkeita sopimuspalokuntatoiminnasta. Paloja pelastuslaki 1975 muutti palokuntatoimintaa pelastustehtävien suuntaan. Korvausperusteet vaihtelevat tästä syystä johtuen melkoisesti. Toiminta sai myös arvostusta. Suomi on harvaan asuttu maa. Laki määritti, että sammutustai pelastustyöhön osallistunut oli oikeutettu saamaan kohtuullisen palkkion työhön käytetyn ajan mukaisesti. Se katsottiin välttämättömäksi, koska nähtiin, että palokuntatoiminnan pitää olla varmaa ja palokuntaväen tulee osata tehtävänsä. Silti sopimuspalokunnat on nähty välttämättömiksi myös taajamisssa päällekkäisissä tilanteissa ja ammattipalokuntien tukena. Tosiasiallisesti palokunnat olivat joutuneet tekemään pelastustehtäviä jo paljon aiemmin, vaikka laki ei ollut antanut tähän perusteita. Vuonna 1975 voimaan pelastuslaki Vuoden 1975 laki muutti tilannetta oleellisesti. Tämä tarkoitti sitä, että maallikot voitiin velvoittaa palokuntaan hälytyksen tultua. Iso osa maasta on pelastustoimen osalta sopimuspalokuntien hoitamaa. Siksi viranomaistahoista pelastustoimi saa parhaimman palautteen kansalaisilta. Tämä koski avustaviin tehtäviin määrättyjä maalikoita. Palkanmaksu lain perusteella Palkanmaksu pelastustoimessa ei ole syntynyt palokuntalaisten ahneudesta, vaan sen on aiheuttanut palolaki. Ne paikkakunnat, joihin ei syntynyt vpk-yhdistyksiä ratkaisivat haasteen pestaamalla ihmisiä palokuntatoimintaan henkilökohtaisilla sopimuksilla. Noin 60 % sopimuspalokuntalaisista saa tehtävistään palkkaa ja 40 % ei saa. Sopimuspalokuntien nimenä on säilynyt VPK, sopimuspalokuntatoiminnan takaavana yhdistyksenä. Näitä valmiuspalokuntia Suomessa on 467 kappaletta. Vuoden 1960 palolaki muutti tilanteen siten, että jo yli 4 tuntia jatkuneesta sammuttamisesta alettiin lain mukaan maksamaan palkkaa palokuntalaisille. Sopimuksellisuus aiheutti sen, ettei vpk-toiminta Suomessa hiipunut, vaan säilytti asemansa. Kaikkien palokuntien sammuttajille on maksettu palkkaa palolain 1933 perusteella yli 12 h jatkuneista tehtävistä. Haaste otettiin hyvin vastaan, vaikka se aiheutti paljon lisää hälytystehtäviä. Toiminta on yhteiskunnan kannalta tärkeää ja siksi kannattaakin palokunnan jäseniä kannustaa valmiuden ylläpitoon ja toimintaan hälytystehtävissä. Siksi sopimuspalokuntatoiminta Suomessa jatkui. Nyt sopimuspalokunnat ovat kaikkialla Suomessa kansalaisten turvana
54 PALOKUNTALAINEN • 74 Suomessa pelastustoimen järjestelmä nykyterminologian mukaan perustuu pelastuslaitoksiin, joissa on ammattipalokuntia ja sopimuspalokuntia. ”Pelastuslaitos käy tekemässä” riippumatta siitä, millaisesta palokunnasta tekijät tulevat, asiakkaan kannalta tämä on selvää ja yksinkertaista. Alan sisäiset väännöt eivät paljon kansalaisia kiinnosta. Ja mediassa puhutaan jopa vapaapalokunnista – useimmiten väärillä perusteilla. Mutta kesän aikana on sekainen semantiikka taas puhuttanut alan sisällä. Vapaapalokunnista
Palokunnan henkilöstö tuottaa tietyt yhteiskunnan vastuulla olevat palvelut, joita yhteiskunta sitten korvaa sopimuksessa määritetyn mukaisesti. Tällöin toisena sopimusosapuolena on yhdistys. Henkilökohtaisen sopimuksen palokunnassa tämä sopimussuhde on suora, kun taas yhdistysmuotoisessa sopimuspalokunnassa sopimussuhde on välillinen. S opimuspalokunnan tunnusmerkkinä on yhteiskunnan ja sivutoimisen henkilöstön välinen sopimussuhde. Vapaapalokunta On kuitenkin olemassa vielä toisenlainen palokuntamuoto eli ”vapaapalokunta”. tamuodossa sopimuspalokuntalaiset. Sopimuspalokunta on keskeinen osa yhteiskunnan pelastustoimen järjestelmää. Palveluiden tuottamisen edellytyksenä on, että kulloisenkin operatiivisen tilanteen edellyttämä määrä käytettävissä olevia sopimuspalokuntalaisia on sitoutunut sopimukseen. Sen henkilöstöllä ei ole yhteiskunnan kanssa. Tämäkin aivan riippumatta siitä, miten kyseinen palokunta tai kyseinen järjestelmä on hallinnoitu. 74 • PALOKUNTALAINEN 55 Vapaapalokunnista TEKSTI SILVIO HJELT, OSITTAIN VAPAA-AJAN SYRJÄSEUTULAINEN KUVITUSKUVAT POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOKSEN KOULUTUSTAPAHTUMASTA LIPERISSÄ. Käytännön sopimusvelvoitteden täyttämisestä huolehtii kummassakin palokunVapaapalokunta on ”joukko kansalaisia, jotka omaehtoisesti haluavat parantaa oman lähiympäristön turvallisuutta, mutta jotka eivät halua tai pysty sitoutumaan sopimuksen tuottamiin velvoitteisiin”
Onko tällaisia vapaapalokuntia oikeasti olemassa. Muuta ei oikeastaan voi keneltäkään vaatia. Pelastuslaki antaa toki pelastuslaitokselle viranomaismonopolin, mutta se samainen laki samalla velvoittaa (3 §) yksittäisiä kansalaisia toimimaan parhaan kykynsä mukaisesti. Sopimusta ja siihen liittyvää korvausmekanismiä lukuun ottamatta jokunen vapaapalokunta saattaa olla täysin sopimuspalokuntana toimivan VPK:n kaltainen. Nykyaikana naapuruston hälyttäminenkin on perin yksinkertaista. Siihenkin pelastuslain 102 ja 103 §§ tarjoavat apua: pelastuslaitoksen ja valtion kassasta korvaus löytyy. Mutta pitäisikö syrjäseutujen omatoimisuuden tarve peilautua myös syrjäseutujen verotuksessa, se on eri kysymys?. 56 PALOKUNTALAINEN • 74 sopimusta, ei suoraa eikä välillistä, eikä se ole osa pelastustoimen järjestelmää. Eivät nekään aseta varsinaisia esteitä. Oikeudet ja vastuut Entäs ne yhteiskunnan asettamat reunaehdot. Sen sijaan se saattaa täyttää toiminnallisen aukon nimenomaan siinä, missä pelastustoimen järjestelmä ei jostain syystä pysty tuottamaan niitä pelastustoimen palveluita, joita kansalaiset järjestelmältä odottavat, ja jotka useimmiten on jopa säädöksiin kirjattu. saaristosta ja syrjäseuduilta. Eri asia on sitten se, onko tämä strukturoidun yhteiskunnan luonteen mukaista. Vapaapalokunta toimii pelastustoimen eräiden säädöstöjen ulkopuolella, yhteiskunnan muiden säädöstöjen puitteissa. Pääasia että homma jotenkin hoituu, ja ellei hoidu, niin parempi kuitenkin se kuin ei mitään. Tekstiviestillä yhteiskuntammekin toistaiseksi hoitaa omat hälyttämisvelvoitteensa. Vapaapalokunta on ”joukko kansalaisia, jotka omaehtoisesti haluavat parantaa oman lähiympäristön turvallisuutta, mutta jotka eivät halua tai pysty sitoutumaan sopimuksen tuottamiin velvoitteisiin”. Malleja on erilaisia. Pelastustoimen paikalliset puutteet voidaan siis vapaaehtoisperiaatteella ainakin osittain paikata. Uudemmat sosiaaliset mediat ovat vielä tehokkaammat, ja toistaiseksi jopa ilmaiset. Ja perustettiinhan esim. Siihen ei tarvita muodollisia pätevyyksiä, ei pakollisia kursseja, ei fyysisiä testejä eikä harjoituksiakaan. Joistakin toisista maista poiketen pohjoismainen oikeus lähtee siitä, että vastuuseen joutuu vain ja ainoastaan jos on ainakin jossain määrin tietoisesti tehnyt laiminlyönnin. Ennen vuoden 1933 palolakia kaikki vapaaehtoisperiaatteella toimivat palokunnat olivat tällaisia vapaapalokuntia. Nimitykset vaihtelevat: ”sisuryhmä”, ”turvaryhmä”, ”kyläosastosto”, ”kyläpalokunta” jne. Yhteisenä piirteenä on huoli lähipiirin turvallisuudesta, jonkinlainen organisaatio, jonkinlainen osaamistaso ja jonkinlaista kalustoa. Muusta ei rangaista. Helsingin VPK aikoinaan nimenomaan vakinaisen palokunnan palveluiden paikkaamiseksi. On tietenkin valitettavaa, jos joku tekee parhaansa mukaan mutta tekee väärin, mutta se ei ole rikos eikä se tuo vastuita. Entäs vastuut. Vapaapalokunnan toimintamuodot Millaisilla ehdoilla vapaapalokunta nykyisin toimii. Itse asiassa monen nykyisin sopimuspalokuntana toimivan VPK:n juuret ovat tällaisissa kansalaisjärjestöissä. Vapaapalokunta aukkoja paikkaamaan. Siinä ei ole ikärajoja, ei kuntovaatimuksia, eikä virallisen statuksen tarvetta. Mutta entäs jos vapaaehtoinen pelastaja itse kärsii. Tällaisia on perinteisesti löytynyt mm. Nimikin saattaa olla VPK. Korvauksen saamisen edellytyksenä on vain henkilökohtainen kärsiminen siitä, että on ryhtynyt lain mukaisesti hädässä olevaa pelastamaan. Kotirauhan rikkominen on viranomaisen monopoli, joten jos joku ei halua tulla pelastetuksi niin sille ei mahda mitään. Ei se ole niinkään rahasta kiinni, vaan lähinnä talkoohengestä ja viitseliäisyydestä. Toisaalta, siviilimaailmasta tiedetään, että reilu kilpailu takaa kohtuuhintaisen laadun. Toisessa äärilaidassa on sitten täysin Sopimusta ja siihen liittyvää korvausmekanismiä lukuun ottamatta jokunen vapaapalokunta saattaa olla täysin sopimuspalokuntana toimivan VPK:n kaltainen.” muotoutumaton toiminta, missä kyläyhteisöllä tai jollakin yksittäisellä aktiivilla on hallinnassaan toisten auttamiseen soveltuvaa välineistöä sekä halu ja kyky sen käyttämiseen. Ja toki osaaminenkin auttaa. On toki. Niinpä, miksei. Joidenkin pelastuslaitosten toimesta sellaisia jopa varustetaan ja koulutetaan, joskus vielä maksetaankin. Miksei siis joka kylässä missä rajanaapurina ei ole palokuntaa. Muut hädässä olevat sisältyvätkin sitten pelastuslain kolmospykälän velvoitteisiin
74 • PALOKUNTALAINEN 57
58 BRANDKÅRISTEN • 74 BRANDKÅRISTEN LEDARE CHEFREDAKTÖR Pekka Koivunen IFALL, SÅSOM en vida spridd uppgift låter påskina, det håller streck att man ånyo överväger antalet räddningsområden så körde minister Paula Risikko som inrikesminister över såväl regeringen som före detta inrikesminister Petteri Orpo. Den beredning som räddningsavdelningen gjort på basen av den politiska viljan var inte i räddningsdirektörernas smak och därför ville man öppna hela paketet. I APRIL STOD de nuvarande räddningsdirektörerna åtminstone i offentligheten ännu bakom antalet fem. Sedan kan man ta räddningsväsendet till behandling i ett andra skede. PS. Dessutom utgör Nyland alltid sin egen värld. I kulisserna började det dock snabbt hända saker. SAMLINGSPARTIETS ordförande, tidigare inrikesminister Petteri Orpo: vid Brandbefälsdagarna i april kungjorde Ni att man fattat beslut om grundlinjerna för reformen av räddningsväsendet. Huvudsaken är att man inte nu genomför en nollreform med 18 verk. Hur förklarar Ni det att man nu efter några månader åter rivit upp besluten. Samlingspartiets nuvarande ordförande – samma Orpo – torde efter april ha ändrat åsikt och givit sitt godkännande till Paula Risikkos beslut att ta räddningsområdenas antal till närmare granskning. ETT ANTAL STARKA räddningsdirektörer vill blanda ordentligt om i packen och på sätt och vis ta tillbaka makten i sina egna händer. Eller så inte. RÄDDNINGSDIREKTÖRERNAS SENKOMNA start är svår att förstå annat än på ett enda sätt: Då vårdreformen har framskridit har räddningsväsendets roll styrts av en stark bindning till akutvården, och inom räddningsväsendet har man svårt att smälta en roll som uppfattas som underordnad. Den lösning som hastigt närmade sig började tydligen väcka rädsla, och så inledde man till ett energiskt lobbande. Innan den ens kommit ordentligt igång ville man avvärja en starkare styrning från inrikesministeriets räddningsavdelnings sida. Källor som vanligen anses pålitliga vet berätta att då denna tidning går i tryck skall de flesta av de mest inflytelserika räddningsdirektörerna ha övergått till att stöda ett system med 18 verk. DEN NUVARANDE situationen avspeglar en djup klyfta mellan tjänsteinnehavarpåverkarna inom det kommunala räddningsväsendet och ministeriets aktörer. I klarspråk handlar det om en maktkamp mellan räddningsdirektörerna och statsmakten.” Trasslet kring förvaltningsreformen fortsätter: Risikko marscherade över Orpo. NU ÄR DET ENDA vettiga alternativet till en lösning med fem räddningsverk att man först låter landskapsoch vårdreformerna förverkliga sig och finna sina fåror i lugn och ro. I KLARSPRÅK handlar det om en maktkamp mellan räddningsdirektörerna och statsmakten
Då man utför samma operativa myndighetsjobb faller man under olika regler, beroende på hur man positioneras i organisationen och hur organisationen själv tolkar saken. Vad det faktiskt betyder vet ju ingen, och tillämpningen blir alltså beroende av lokala tolkningar. Till råga på eländet är den positionen ofta odefinierad. Den är skriven för ”normalt fabriksarbete från 8 till 16”, inte särskilt välskriven för snuttjobb, illa formulerad för företagande och absolut inte skriven för situationer där någon plötsligt lämnar sina ordinarie civila Avgörande är inte själva arbetet utan organisationen Samma arbete men olika randvillkor – eller tvärtom TEXT SILVIO HJELT BILDER ANNA BROHOLM. Och så har vi lagen om arbetsavtal. Då olyckan är framme är det räddningsverket som hjälper. Vidare har vi arbetarskyddslagstiftningen som oklart proklamerar att den skall ”tillämpas” även på avtalsbrandkårister. De gör samma arbete, men beroende på organisationen jobbar man under väldigt olika förhållanden. Lagstiftaren har inte beaktat att hälften av jobbet i praktiken utförs av sådana, och att avtalsbrandkårerna är en central del av de operativa resurserna, inom alla räddningsverk. En del är entydigt tjänstemän, en del är heleller deltidsanställda av räddningsverket, en del anses vara deltidsanställda av en brandkårsförening, en del anses inte vara anställda alls men trots det stå i något slags arbetsförhållande, och för en del uppfylls inte baskriterierna för något arbetsförhållande alls. OK, vi har ju räddningslagen som beskriver räddningsväsendets allmänna myndighetsstruktur, som enligt lagen ”kan” omfatta även avtalsbrandkårer. Rådande lagstiftning är inte anpassad för verkligheten inom räddningsväsendet. Den praktiska arbetet görs av räddare, avtalsbrandkårister eller till och med av frivilliga. 74 • BRANDKÅRISTEN 59 BRANDKÅRISTEN I nom räddningsbranschen utförs samma myndighetsarbete av en skara rätt olika aktörer
Kulturskillnaderna bekymmersamma Olika landsändar har olika avtalsbrandkårskulturer. Personliga avtal... Ersättning för frivillig dejourering och/eller ersättning för själva arbetet. Men med ökande krav på brandkåristerna och deras tid följer dock även behovet av någon form av ersättning. Vanligen kniper det inte, så man kan vanligen utan bekymmer trampa på i ullstrumporna. Somliga till och med ventilerar denna misstänksamhet i offentligheten. Kulturskillnaderna har sin grund i lokala förhållanden. Och allt däremellan. Skillnaden kan skrivas på frivillighetens konto. Här står vi nu. För dem passar nuvarande lagstiftning alldeles särdeles illa, om det kniper. Att arbetet är. Det är sådant arbete avtalsbrandkåristerna utför. Den andan genomsyrar fortfarande en del av debatten. Och där helt frivilliga inte kunde uppbådas medan tillräcklig med ordinare manskap å andra sidan var olönsamt, där skötte samhället sitt brandväsende med hjälp av deltidsanställd personal, mot ersättning. Då räcker det inte med sommarfester och medaljer, då behövdes även reda pengar. En del brandkårister drivs av ren idealism och vägrar envist ta emot någon form av ersättning för arbetet. I ett klart arbetsförhållande dikterar arbetsgivaren villkoren, medan arbetstagaren å andra sidan kan välja mellan att ta emot det som erbjuds eller stå utanför. Till och med brandkårsföreningen upprätthålls huvudsakligen med talkokraft och tiggande. Men alldeles rätt, det är det ju inte. Personliga avtal mellan räddningsverket och deltidspersonalen är i och för sig en enkel och rätlinjig lösning, men den är inte helt problemfri. Betalar man fullt handlar det inte om frivillighet, betalar man ingenting så är alltsammans frivilligarbete. Skillnaderna i brandkårskulturer utgör nu ett knepigt element då avtalsbrandkårsfältet står inför utmaningen att stå enat då räddningsväsendet omstruktureras. BRANDKÅRISTEN 60 BRANDKÅRISTEN • 73 sysslor för att i brådskande ordning på basen av en varierande avtalsstruktur utföra uppgifter som räddningslagen definierar som myndighetsmonopol. Den andra ytterligheten består av mer eller mindre timavlönade som vägrar göra någonting alls utan full ersättning. I gamla städer där tillgången på frivilligt manskap var god, en ordinarie brandkår skötte merparten av släckningarna och belastningen på de enskilda frivilliga liten, där kunde samhället köpa sina reserver mer eller mindre gratis. Så länge tillgången på deltidsarbetskraft är god så är det inga problem, även om lönen kanske inte fullt upp motsvarar arbetets värde. Utan enighet förlorar alla, så det är hög tid att finna den gemensamma minsta nämnaren. Vardera ytterligheten betraktar den andra med misstänksamhet
Andra föreningsavtal överlåter frågan om personliga ersättningar på föreningen. Och som socker på bottnen finns det brandkårer som fungerar helt utan avtal. Räddningsverket kan på det sättet upprätthålla beredskap även där risker och avstånd inte motiverar full ordinarie bemanning dygnet om. glesbygderna och skärgården täcka luckor i räddningsverkets serviceutbud. Arbetsförhållande eller inte – och till vem Den som på basen av avtal och mot ersättning utför arbete under arbetsgivarens ledning är en arbetstagare som står i arbetsförhållande till arbetsgivaren. 74 • BRANDKÅRISTEN 61 BRANDKÅRISTEN deltid ändrar inte på den saken. ...föreningsavtal... Räddningsverket, brandkårsföreningen eller ingen alls. Här är även ansvaret för arbetsgivarens skyldigheter entydigt. Den andra grundmodellen är avtal mellan räddningsverket och en brandkårsförening. Alltså läggs det ofta på brandkårsföreningen, ifall man inte såsom i fallet med personliga arbetsavtal entydigt är arbetsgivare. Trots att det då handlar om ett rent köp av tjänster anser sig en del räddningsverk ha fullmakt att övervaka och bestämma hur ersättningen (som då ofta kallas ”understöd”) används. Fribrandkårer, som inte utgör någon del av räddningsväsendets ”system” utan endast ett komplement för att särskilt i. De centralaste arbetsgivarförpliktelserna handlar om försäkringar, arbetarskydd och arbetshälsovård, allt saker som kostar. Ger lön automatiskt rätt till arbetshälsovård, och vem skall i så fall ansvara för den. Samma arbete – men olika rättsskydd Brandkårsarbetet, eller räddningsarbetet i allmänhet, är en udda fågel i dagens arbetsliv. Saken har aldrig testats i högsta domstolsinstans. En del avtal grundar sig på urgamla modellavtal, där samhället betalar löner direkt på basen av enskilda personliga prestationer men försöker undfly arbetsgivaransvar genom stipulationen att betalningen sker för föreningens räkning. Om det handlar om sådant frivilligarbetet där ingen ersättning alls betalas. Är det alls arbete. Nu när räddningsväsendet åter är inne i en fas av förnyelse. Det vet ingen. Inom eller utanför räddningslagstiftningen. Med den ursprungliga avsikten att lägga samhällets ansvar på föreningen. Nu kunde man fundera på hela problematiken med myndighetsarbete som inte är arbete, som utförs av mer eller mindre frivilliga personer som inte är myndigheter och som egentligen gör nånting annat. Räddningsverket är direkt arbetsgivare åt sin deltidspersonal. Är lagstiftningen anpassad till verkligheten. Den saken är klar. Man talar i dehär fallen om avtalsbrandkårer med personliga avtal. Vill man betala är det föreningen som bestämmer, och betalar man blir man arbetsgivare, med allt som därtill hörer. Det som enligt föregående lag kallades halvordinarie brandkårer. Vem ansvarar för vad om nånting går på tok. Dagens arbetslagstiftning är inte anpassad för sådant. En del räddningsverk blandar sig detaljerat i hur saker och ting sköts, medan andra snarast intresserar sig för hur det löper i praktiken. Eller om arbetsledningen inte utgörs av myndighet utan av brandkårens enhetschef. Ansvarsfrågan kan knappast vara beroende av hur någon fiffikus formulerat avtalets finstilta, särskilt om avtalet mer eller mindre ensidigt dikterats av myndighet. Lagstiftning om frivilligt deltidsarbete skulle vara på sin plats. Personer som trots det borde vara berättigade till de skyddsnät som i normala arbetsförhållanden anses helt självklara. Om inte, så vad är det då. ...kombinationer och undantag Så finns det förstås ännu den varianten att föreningen har ett brandkårsavtal och brandkåristerna dessutom personliga avtal med föreningen eller med räddningsverket. Frågan gäller inte enbart brandkårerna, utan även andra som frivilligt ställer upp för samhällets bästa. En del av brandkårsföreningarna ersätter sina brandkårister med pengar, andra motiverar dem på annat sätt. Vardera parten står då för det som avtalet stipulerar, i den mån man står för det. Man kan inte undvika slutsatsen att hela frågan om frivilligarbete i sidotjänst (för det är det egentligen handlar om så länge ersättningarna inte motsvarar arbetets verkliga värde) är mycket lös i fogarna. Brandkårsföreningen svarar själv för den operativa beredskap som räddningsverket ersätter så som avtalet säger. Det riktiga skulle alltså vara att fördomsfritt nu se över frågan om samma arbete under olika betingelser. Alltså är det föga underligt att samhället gärna undandrar sig det ansvaret, särskilt om man inte själv väljer sina arbetstagare. Men hur är det då om kriterierna för ett arbetsförhållande inte uppfylls. Skillnaden mellan detta arrangemang i jämförelse med direkta avtal är endast en förvaltningsteknisk finess. Personer som drivs mera av idealism och liknande och mindre av monetära intressen. Om man i det civila livet köper en tjänst är det i stort sett tjänsteproducentens ensak vad som sedan händer med pengarna, men i räddningsbranschen är det inte alltid så. Arbetsgivaransvaret omfattar en del lagstadgade förpliktelser medan arbetstagarens huvudsakliga ansvar ligger i att utföra arbetet så som arbetsgivaren bestämmer. Vilket ansvar har den vanliga brandkårsföreningens styrelse, och är man medveten om det
Dock får rätt många av dessa 40 % olika belöningar som har ett monetärt värde – stipendier, presentkort och annat vederlag för brandkårsarbetet. Lagen om brandoch räddningsväsendet av år 1975 ändrade brandkårsverksamheten i riktning mot räddningsuppdrag. 62 BRANDKÅRISTEN • 74 BRANDKÅRISTEN VILDMANNEN VILDMANNEN Isto Kujala FRIVILLIGHETENS TRADITION är stark inom brandkårsverksamheten i Finland. Brandkårsverksamheten är en helhet Verksamheten åtnjöt även uppskattning. I en stor del av landet sköts räddningsverksamheten av avtalsbrandkårerna. Finlands första brandlag förutsatte att brandkårerna stod i ett avtalsförhållande. Enligt 1933 års brandlag betalade man för över 12 timmars arbete lön åt släckningsmännen i alla brandkårer. Finland är ett glest befolkat land. Genom decennierna har landet begåvats med nya tillväxtcentra vars risker krävt mera yrkesbrandkårer. En annan stark tradition – som man inte får glömma – inom brandkårsverksamheten är avtalsfunktionen. Detta gällde lekmän som kommenderats till understödande uppgifter. Den börjar redan år 1838 då man grundade Frivilliga Brandkåren i Åbo. Det betydde att man kunde ålägga lekmän att verka i brandkåren vid alarm. 1960 års brandlag ändrade situationen så att man började betala lön åt brandkåristerna redan för släckande som drog ut längre än 4 timmar. Brandkårsverksamheten är en helhet – som inte låter sig uppdelas i några beståndsdelar, utan var och en brandkårist i alarmavdelningen ansvarar för alarmuppdragen och verkar, hoppas jag, även som frivillig.. Medborgarna uppfattade brandkårernas arbete vid släckningen av eldsvådor som snabbt, kunnigt och säkert. I de största tätorterna har det redan länge funnits yrkesbrandkårer. Verksamheten är viktig för samhället och därför lönar det sig att uppmuntra brandkårens medlemmar att upprätthålla beredskap och fungera i alarmuppdrag. Nu verkar avtalsbrandkårerna överallt i Finland som medborgarnas skydd. De ansågs vara en fråga mellan kommunen och avtalsbrandkåren. Lagändringen medförde dock många utbildningsutmaningar inom brandkårerna. Det ansågs nödvändigt eftersom man ansåg att brandkårsverksamhet måste vara säkert och brandmanskapet ha kunnande för sin uppgift. Orter som inte uppfattade utmaningen fortsatte med de tvångsbrandkårer som lagen medgav ända fram till år 1975. Därför fortgick avtalsbrandkårsverksamheten i Finland. Därför får av alla myndighetsinstanser räddningsväsendet den bästa medborgarresponsen. I avtalsbrandkårers namn står bokstäverna FBK som symbol för den förening som garanterar avtalsbrandkårsverksamheten. Lagen stipulerade att den som deltog i släckningseller räddningsarbete var berättigad till skälig ersättning i enlighet med den tid som använts. I verkligheten hade man skött räddningsuppdrag redan mycket tidigare, även om lagstiftningen inte givit grund för det. Som en följd av avtalsfunktionen kunde FBK-verksamheten i Finland bibehålla sin postion utan att förtvina. På orter där FBK-föreningar inte föddes mötte man utmaningen genom att medelst personliga avtal anställa folk för brandkårsverksamheten. Lönebetalning på basen av lag Betalningen av löner inom räddningsbranschen har inte uppstått av girighet utan på basen av brandlagstiftningens stipulationer. Av den orsaken varierar grunderna för ersättningarna kraftigt. Antalet sådana beredskapsbrandkårer är 467. Men man tog väl emot utmaningen även om den ökade alarmuppdragens mängd. Trots det har man sett avtalsbrandkårerna som nödvändiga även i tätorterna med tanke på överlappande lägen och som stöd för yrkesbrandkårerna. För brandkårsverksamheten bestämde lagen inte mera om ersättningarna. Av avtalsbrandkåristerna får cirka 60 % lön för sitt arbete medan 40 % inte får det. Lagen om brandoch räddningsväsendet av år 1975 1975 års lag ändrade väsentligen situationen
– Tällä hetkellä Suomessa pelastuksen tilannekeskukset tekevät työtään erilaisin järjestelyin ja lopputulokset ovat erilaisia. Toimitus pidättää oikeuden olla hyväksymättä kysymystä, jos se on tavalla tai toisella asiaton tai loukkaava. Tässä tulee huomioida pelastustoimen riskit, tehtävät ja resurssit (johdettavien joukkojen määrä). Ja vieläpä anonyymisti ja aivan ilmaiseksi. Mitkä olivat pääsyyt irtautumiseen. Tarvittaessa P20-päällikköpäivystäjä osallistuu myös tukitoimintaan. Kysymys pelastusjohtaja Vesa Parkolle: Kympe ja ISTIKE. 1. KYSYMYS TULEE toimittaa osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi neljä viikkoa ennen seuraavan lehden ilmestymistä. Pelastustoimen johtamisjärjestelmästä tulee tehdä suunnitelma. Tilannekeskuksen tehtävät tulee määritellä johtamisjärjestelmää tukeviksi.. – Pelastuslaitos on rakentanut johtamisjärjestelmän komppanialähdön tasolle, se on olemassa 24/7, eikä se ole sen varassa, että jos vapaalta satutaan saamaan henkilöstöä töihin. – Pätevien päivystäjien määrä 24/7-toimintaan on Kympessä ollut liian pieni, joten päivystyksen toimivuus on ollut osaltamme huonoa. Kysy ministereiltä, kansanedustajilta, johtajilta, päälliköiltä, asiantuntijoilta tai vaikka rivipalomiehiltä tai sopimushenkilöiltä. SINÄ LÄHETÄT kysymyksesi meille (pidämme omana tietonamme henkilöllisyytesi) ja välitämme kysymyksen valitsemallesi henkilölle tai yhteisölle. Miten tilannekeskuspalvelut jatkossa hoidetaan Kympen alueella. Pelastuslaitoksella on kaksi P3-päivystysaluetta ja kaksi tilannekeskusta, Kotka P31 ja Kouvola P32. Pitääkö paikkansa, että Kympe on irtautumassa ISTIKE-yhteistyöstä. 4. 2. 74 • PALOKUNTALAINEN 63 TAHTOO TIETÄÄ TÄMÄ PALSTA antaa lukijoillemme ainutlaatuisen mahdollisuuden saada asialliseen pelastusalaa koskevaan kysymykseen vastaus melkein keneltä tahansa. Seuraavassa lehdessä näet vastauksen. Keskisuurissa ja suurissa tehtävissä tilannekeskuksen lisähenkilöstö hälytetään vapaalta. Kympe jatkaa Istike-verkostossa säilyttääkseen yhdessä kehitetyn infran ja sen kehityksen omissa tilannekeskuksissaan. Mitä tilannekeskuksiin liittyviä asioita tulisi ottaa huomioon pelastustoimen uudistuksessa. Vapaana oleva P31 ja aseman P4 tai P32 ja aseman P4 tukevat tehtävällä olevaa pelastustoiminnan johtajaa oman alueensa tilannekeskuksesta. 3. – Kympe irtautuu Istiken päivystyksestä vuoden 2017 alusta
Toimitus oli peittänyt auton viehättävillä katseenvangitsijoilla tehdäkseen visasta vaikeamman. Mikä on totuus, tietääkö joku. 64 PALOKUNTALAINEN • 74 LETKUT SOLMUSSA KUVAVISAN RATKAISU TÄSSÄ KUVAVISASSA on yksi sääntö: Brontolle ei saa soittaa. Joka tapauksessa Severi saa lehden vuosikerran. VIIME LEHDEN kuvakisassa arvuuteltiin paloautomerkkiä. Kysymys kuuluu: Mihin maahan Bronton takapihalla Tampereella testauksessa kesällä 2016 ollut auto toimitetaan. Lukijamme Severi Uurasmaa tiesi, että auto on Kuusjoen VPK:n Volkkari Transporter (4x4). ERINOMAISEN VAIKEA KUVAVISA Kuvakisaan vain yksi oikea vastaus. Severin mukaan kyseessä olisivat messut vuonna 2006. Palokuntalaisen kuva-arkistossa on merkintä, että auto on ollut esillä Turvallisuusmessuilla vuonna 2002. LÄHETÄ VASTAUKSESI osoitteella toimitus@palokuntalainen.fi
02-5601 685 www.huittistenlaatuauto.fi Forssan Laatuauto Aukeentie 2, Forssa, vaihde 03-4249 300 Automyynti: ma–pe 9–18, la 10–14 Erikoishyötyautomyynti Jouni Lounas 044 5601 682 www.forssanlaatuauto.fi Sammutustyökurssia odotellessa.... www.palokuntalainen.fi TILAA PALOKUNTALAINEN! ENSI NUMEROSSA: SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 31.10.2016! HUOM! ”Näinpä unen, että olin messuilla.” Pelastusautoja vuodesta 1992. Paras pelastaa varmasti. • ENSIVASTE, OSA 4 • KOULUTUSASIAA Miten käy pelastustoimen uudistuksen. Huittisten Laatuauto Oy Korkeakoskentie 75, Huittinen, vaihde 02-5601 670 Automyynti: ma–pe 9–18, la 10–14 Erikoishyötyautomyynti Marko Solkinen puh
Juhlista palokuntasi vuosipäivää! Hoida suhteita päättäjiin ja alueesi asukkaisiin! Kutsu vieraita palokuntasi tapahtumiin! Tehosta palokuntasi rekrytointia! Tasavuosijuhla tulossa. LAAJA KESKUSTELU oikeudenmukaisista korvausperusteista ja -tasoista on aloiMitkä ovat korvausperusteet. Tarvetta profiilin nostoon. 66 PALOKUNTALAINEN • 74 LIEKINHEITTÄJÄ LIEKINHEITTÄJÄ PALOKUNTAYHDISTYSTEN PELASTUSLAITOKSILTA saamien korvausten perusteet ja tasot vaihtelevat edelleen suuresti, vaikka 12 vuoden takainen alueellistaminen tasasi tilannetta jonkin verran. Mikä on oikea korvaustaso. Kaikilla näillä tavoilla on historiallinen taustansa ja ne ovat kehittyneet pitkän ajan kuluessa. Keskustelusta tulee vaikea, koska palokunnissa on hyvin erilaisia näkemyksiä paljonko palokunnan pitäisi saada korvausta ja mistä palveluista. Kuudessa vuodessa on ehtinyt tapahtua sopimusrintamalla paljon. Maassamme on seitsemän erilaista tapaa sopia operatiivisten sammutusja pelastustehtävien hoidosta pelastuslaitoksen ja suorittavan tason kesken. TÄLLAISET JUOKSUHAUDOISTA heitetyt mielipiteet osoittavat täydellistä tietämättömyyttä Suomen palokuntakentästä ja sen monimuotoisuudesta. Palokuntasi lehti voi ilmestyä omana julkaisunaan tai Palokuntalainen-lehden liitteenä. Näitä esimerkkejä löytyy eri puolilta valtakuntaa useita. Vuonna 2011 julkaistu selvitys Palokuntasopimukset Suomessa (SSPL) on ainut suuntaa antava dokumentti sopimuspalokuntien ja pelastuslaitosten välisistä rahavirroista. Tehoa varainhankintaan. Nyt olisi korkea aika tehdä uusi selvitys tulevien sopimusneuvotteluiden pohjaksi. KENTÄLLÄ ON muun muassa julkilausuttu meilipide, että hälytyksistä palokuntayhdistys tai pelastuslaitos ei saisi maksaa mitään korvausta pelastustoimintaan osallistuville, vaan työ tulisi tehdä ”vapaaehtoisesti”. Toista ääripäätä on edustanut vaatimus muiden kuin ”todellisten” valmiuspalokuntien (hälytetään kaikkiin tehtäviin vaikutusalueellaan) sopimusten irtisanomisesta tarpeettomina. Palokunta saattaa vastata yksin yli sadasta tehtävästä vuodessa ilman ammattipalomiesten apua – ja saada korvausta vähemmän kuin palokunta, jolla on alle 30 hälytystehtävää vuodessa ammattipalokunnan tukena. Kysy lisää ja pyydä tarjous! Pekka Koivunen, 040 501 8721, pekka.koivunen@palokuntalainen.fi Maria Salo, 0400 504 678, maria.salo@palokuntalainen.fi PALOKUNTASI OMA LEHTI. Keskustelusta on lisäksi odotettavissa myös sekava, koska jo nyt on merkkejä siitä, että esitetyt puheenvuorot perustuvat enemmän tunteeseen kuin faktoihin. Kussakin järjestämistavassa on vielä erilaisia variaatioita. Annamme ohjeet ja työkalut ilmoitusmyyntiin. Asiallinen keskustelu käyntiin tettava sopimuspalokuntakentän sisällä ennen kuin palokunnat yllätetään housut nilkoissa. Me huolehdimme toimitustyöstä, ulkoasun suunnittelusta ja painatuksesta. JOTTA KESKUSTELU sopimuksista saadaan asialliselle tasolle, on sen perustuttava faktoihin. Tai tehokas ja paljon käytetty tukipalokunta ansaitsee kymmenennen osan siitä, mitä huonossa hapessa oleva naapurialueen valmiuspalokunta. HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tämä kirjoitus EI ole vaatimus korvaustason nostamisesta, vaan siitä, että pitkän päälle kestämätön kirjava sopimustilanne Suomessa saadaan kaikkien osapuolten kannalta oikeudenmukaiseksi. Nyt nämäkin on otettava tarkasteluun
Öljyntorjuntapuomin nostolaite LAMOR CORPORATION Rihkamatori 2, 06100 Porvoo puh: 020 765 0100 info@lamor.fi www.lamor.com. www.lamor.com ENVIRONMENTAL SOLUTIONS Nopea apu öljyntorjuntapuomin nostamiseen vedestä puhtaana tai öljyyntyneenä. Lisää turvallisuutta ja nopeuttaa työaikaa. Helppo asentaa. Voidaan käyttää maalla sekä aluksen kannella. Palokuntasi lehti voi ilmestyä omana julkaisunaan tai Palokuntalainen-lehden liitteenä. Annamme ohjeet ja työkalut ilmoitusmyyntiin. Me huolehdimme toimitustyöstä, ulkoasun suunnittelusta ja painatuksesta. Juhlista palokuntasi vuosipäivää! Hoida suhteita päättäjiin ja alueesi asukkaisiin! Kutsu vieraita palokuntasi tapahtumiin! Tehosta palokuntasi rekrytointia! Tasavuosijuhla tulossa. Vähentää työvoiman tarvetta puomin nostossa. Soveltuu lähes kaikille puomityypeille eikä ole riippuvainen puomin korkeudesta. Tarvetta profiilin nostoon. Kysy lisää ja pyydä tarjous! Pekka Koivunen, 040 501 8721, pekka.koivunen@palokuntalainen.fi Maria Salo, 0400 504 678, maria.salo@palokuntalainen.fi PALOKUNTASI OMA LEHTI LAMOR CORPORATION Urakoitsijantie 12, 06450 Porvoo, puh: 020 765 0100 info@lamor.. Tehoa varainhankintaan
010 569 3670 Puhelun hinta kotimaan kiinteän verkon lankaliit tymästä 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min, matkapuhelinliittymästä 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min (hinnat sis. 010 569 3628 Tero Huovinen, puh. Tervetuloa Turvallisuusmessuille! Mercedes-Benz ja Veho kumppaneineen tarjoaa valmiit ajoneuvoratkaisut kaikkiin vaativiin ensihoito-, paloja pelastustarpeisiin. 24 %).. Tule Turvallisuusmessuille Jyväskylään 7.–9.9.2016 tutustumaan viimeisimpiin uutuuksiin tarkemmin ja keskustelemaan eri mahdollisuuksista. . alv. Tervetuloa! KehäVeho | Ambulanssi-, paloja pelastusautomyynti Lommilanrinne 3, 02740 Espoo Hannu Gunnar, puh. Osastollamme B331 ovat meidän veholaisten lisäksi paikalla Sammuttimen, Profilen, J5L:n ja Tamlansin vahvat päällirakenneammattilaiset