Palokuntalainen 76/2016 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

IRTONUMERO 8 € • 30.12.2016 • ISSN 1798-2685 76 PELASTUSTOIMI 2025 • VIRVE/ VHF • SÄILIÖSAMMUTUSAUTOT UHPS, Cobra, reppu...
rek. Kiitämme kirjoittajia ja toivomme heille turvallisia vuosia vuotta 2025 odotellessa. SISÄLTÖ • NRO 76 5 PÄÄKIRJOITUS 18 SATUNNAINEN OHIKULKIJA 29 LINGOTTUA 43 LÄMPÖKAMERAMIES 62 VILLIMIES 78 LIEKINHEITTÄJÄ 22 VESIHUOLTOA – OSA 4: SÄILIÖSAMMUTUSAUTOT 31 MITEN TEILLÄ VIESTITÄÄN. PALAUTE sähköpostitse toimitus@palokuntalainen.fi PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen TOIMITTAJA Silvio Hjelt PALSTAT JOKA NUMEROSSA TÄSSÄ LEHDESSÄ Pelastustoimi 2025 Näkökulmia tulevaisuuteen PYYSIMME KOLMELTATOISTA pelastusalan vaikuttajalta vapaamuotoista kirjoitusta pelastustoimesta ja visiointia siitä, millainen se mahdollisesti voisi vuonna 2025 Suomessa olla. 0400 504 678 KANNEN KUVA Ville Ikonen TAITTO JA ULKOASU Anna Broholm/ PieniSuuri Idea PAINO Euraprint Oy KUSTANTAJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja, Yhdystie 6, 29250 Nakkila, Y2242549-9, Alv. 040 501 8721 TOIMITTAJAT Silvio Hjelt ja Isto Kujala AVUSTAJA Sasu Mäkinen OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. 45 HEHKU 2016 -MONIPOTILASHARJOITUS 50 TYÖJOHDON KANSSA – TÄYDENTÄVÄT SAMMUTUSMENETELMÄT 55 YHTYMÄN PELASTUS 59 SAKSA ON ”PALOKUNTAMAA”. VUOSIKERTA • AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN • ISSN 1798-2685 TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, puh. 22 31 59 TOIMITTAJA Isto Kujala AVUSTAJA Sasu Mäkinen ULKOASU Anna Broholm HALLINTO Maria Salo NRO 76 PELASTUSALAN ERIKOISLEHTI • 15. SSPL kävi tutustumassa Saksaan, esimerkilliseen “palokuntamaahan”. 37 KODINKONEET AIHEUTTAVAT VAARATILANTEITA 40 KALENTERI VUODELLE 2017 7 PÄIVÄN POLTTAVAT 11 KIPINÄT 64 KALUSTOKULMA 70 BRANDKÅRISTEN 76 LETKUT SOLMUSSA 77 ENSI NUMEROSSA WWW.PALOKUNTALAINEN.FI Vesihuolto– osa 4: Säiliösammutusautot Miten teillä viestitään. Ollikainen ILMOITUKSET, TILAUKSET JA TALOUS maria.salo@palokuntalainen.fi, Maria Salo, puh
Puheohjauksella toimivassa Full-duplex -viestinnässä voit puhua ja kuunnella samanaikaisesti. Tehokasta viestintää vaativiin olosuhteisiin Dräger FPS-COM 7000 on uudentyyppinen viestintäjärjestelmä ryhmän sisäiseen ja ryhmien väliseen handsfree-viestintään. Dräger FPS®-COM 7000.. Dräger FPS-COM 7000 tarjoaa ensiluokkaisen äänenlaadun poistamalla häiritsevät taustaäänet ja melun. 0207 119 610 | ASIAKASPALVELU@DRAEGER.COM Oikea informaatio oikeaan aikaan. DRÄGER SUOMI OY | PUH. Se on helppo asentaa myös olemassa oleviin Dräger FPS 7000 -kokonaamareihin
MÄÄRÄAIKAISUUS TULEE kyseeseen vain ylimmän johdon virkasuhteissa. PELASTUSLAITOSTEN YLIMMÄN johdon pätevyysvaatimuksia tulisi myös kehittää. JOHTAJIEN VIRKOJEN tulisi ehdottomasti olla määräaikaisia. Johtajat eivät osallistu operatiiviseen työhön, johon päällystötutkinto pääosin tähtää. Pelastuslaitos on monialainen ja monimuotoinen yhteisö, jonka johtajalla pitää olla vankka hallinnollinen johtamiskoulutus. Nyt viranhoito onnistuu vaikka vasemmalla kädellä. 76 • PALOKUNTALAINEN 5 PÄÄKIRJOITUS PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen Tehokasta viestintää vaativiin olosuhteisiin Dräger FPS-COM 7000 on uudentyyppinen viestintäjärjestelmä ryhmän sisäiseen ja ryhmien väliseen handsfree-viestintään. 0207 119 610 | ASIAKASPALVELU@DRAEGER.COM Oikea informaatio oikeaan aikaan. Useissa palokunnissa hallituksen jäsenet ovat istuneet päättämässä asioista jo kymmeniä vuosia. Nykyään pelastusjohtajat tuntuvat pysyvän paikoillaan eläkeikään saakka. Se on helppo asentaa myös olemassa oleviin Dräger FPS 7000 -kokonaamareihin. Yhdistysten johtopaikoilla voisi olla enemmän kiertoa. SOPIMUSPALOKUNTIA VAIVAA samanlainen jämähtäminen. Dräger FPS®-COM 7000. Pelastusalan päällystötutkinto ei anna valmiuksia toimia pelastusjohtajana, joten se on perusteeton pätevyysvaatimus. Myös palokunnan päällikön vaihto aika ajoin olisi uudistumisen kannalta hyödyllistä. Kestoltaan 5–7 vuoden määräaikaisuus toisi paineita hoitaa virka mahdollisimman hyvin. Lisää määräaikaisuutta ja tehtävien kiertoa Useissa palokunnissa hallituksen jäsenet ovat istuneet päättämässä asioista jo kymmeniä vuosia.”. Joissakin laitoksissa on omaksuttu tapa kierrättää viranhaltijoita eri tehtävissä ja eri toimipaikoilla. Tämä häivyttää pelkoja, lisää sitoutumista ja jakaa tietoa modernien henkilöstöjohtamisen menetelmien eduista. MÄÄRÄAIKAISTEN SOPIMUSTEN ja tehtäväkierron suunnittelu ja toteuttaminen tulee tehdä kaikkien työntekijäryhmien yhteistyönä. Puheohjauksella toimivassa Full-duplex -viestinnässä voit puhua ja kuunnella samanaikaisesti. Näistä järjestelystä saadut kokemukset ovat olleet pääosin positiivisia. Pelastusjohtajat eivät ole tästä poikkeus. PELASTUSALAN VIRKAMIESTEN ja toimihenkilöiden jämähtäminen paikoilleen on vakava ongelma. PÄÄOSASSA SUOMEN pelastuslaitoksia viranhaltijat ja toimihenkilöt ovat kuitenkin istuneet samoissa tehtävissä jo 12–13 vuotta. Dräger FPS-COM 7000 tarjoaa ensiluokkaisen äänenlaadun poistamalla häiritsevät taustaäänet ja melun. DRÄGER SUOMI OY | PUH. Tehtäväkiertoa voidaan toteuttaa kaikilla organisaation tasoilla
S U O M A L A I S TA P A L O P U M P P U O S A A M I S TA J O V U O D E S TA 1 9 6 8 W W W.V E I K K O N U M M E L A . F I
sekä linjaukset jäsenistön laajentamisesta. Kuin tilaustyönä heille valmistui (30.11.2016) Karri Anderssonin, Markku Haikon ja Juha Viertolan tekemä ulkoinen selvitys ”Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ulkoinen arviointi”. Hallituksen puheenjohtajana aloittaa Helsingin pelastuskomentaja Simo Weckstén. F I HELSINGIN KAUPUNGIN PELASTUSLAITOS ANTTIPULKKINEN/SPEK. Selvitys on melko perusteellinen, mutta sen henki on neuvostoaikaista keskusjohtoisuutta tavoitteleva. Aluellista toimintaa tulisi raportin mukaan selkeyttää ja laajentaa häivyttämällä kaikki alueelliset pelastusliitot taustalle. Anne ja Simo ovat kovan paikan edessä. 76 • PALOKUNTALAINEN 7 PÄIVÄN POLTTAVAT SPEKIN VALTUUSTON uusi puheenjohtaja on pelastusalaa hyvin tunteva entinen sisäministeri (2007-2011) Anne Holmlund. Arvioijat esittävät laajaa uudistusohjelmaa SPEKin saattamiseksi ”ajan tasalle”. SELVITYSRAPORTTI ON luettavissa osoitteessa www.palokuntalainen.fi S U O M A L A I S TA P A L O P U M P P U O S A A M I S TA J O V U O D E S TA 1 9 6 8 W W W.V E I K K O N U M M E L A . Esitykseen kuuluu muun muassa uuden strategian välitön laatiminen järjestölle. Kaikki valta tulisi sen hengen mukaan keskittää johtoryhmään, vaikka toimenpide-ehdotuksessa hurskaasti kehotetaan edistämään vuoropuhelua ja yhteistyötä eri suuntiin. Jatkuuko vallan keskittäminen vai tehdäänkö SPEKistä moderni ja tarkalla korvalla kenttää kuunteleva ja sitä palveleva turvallisuustoimija. SPEK on jo nyt itseään erilaisilla avustusrahoilla ruokkiva omapäinen koneisto, jossa kentän mahdollisuudet vaikuttaa ovat todella vähäiset. Siinä tulee arvioijien mukaan ottaa huomioon muun muassa varainhankinnan ja kaupallisen toiminnan kehittäminen Anne ja Simo SPEKin pelastajat. Voittoa tuottavaa SPEK Oy:tä esitetään perustettavaksi kaupallisten toimintojen hoitamiseen. Aivan ansaitusti arvioijat vaativat hyvän hallinnon periaatteiden sisällyttämistä selkeämmin järjestön toimintaan. Se osoittaa, että paljon pitää talossa tapahtua tai edessä on näivettyminen
Parempi sekin kuin ei mitään, kunhan ikää on 18 vuotta ja koulutus tehtävään on annettu. Palokunnilla on melko hyvät perusvalmiudet liikenteenohjaukseen, mutta kehitettävää on paljon. Useat palokunnat, joilla on paljon tehtäviä valtaja kantateillä ja huonoissa olosuhteissa, ovat omaksuneet tavan miehittää pysäytyspaikat kokeneilla palokuntalaisilla, jotka jo kehonkielellään ilmentävät liikenteenohjaajan lakisääteistä ja ehdotonta auktoriteettia. Näin Suomessa. Kentältä kantautuneiden tietojen mukaan viime aikoina liikenteen ohjauksessa on ollut useita vaaratilanteita. Yksi näistä keskittyy liikenteenohjauksen tasoon eri pelastuslaitoksissa. Sanotaan niiden jopa lisääntyneen selvästi. Näin Saksassa. Liikenteenohjaus kuuluu palokunnalle valtaosassa näistä tehtävistä. Myös vaarallisen suurista ajonopeuksista on raportoitu. Kaikki alkaa viranomaisajoneuvojen oikeaoppisella ryhmittäytymisellä kohteessa. Jokaisessa pelastusajoneuvossa pitäisi olla hidastematto, nykyään ne ovat vielä harvinaista herkkua. Henkilön, joka ohjaa liikennettä, pitää olla tehtävään koulutettu ja varustettu viimeisen päälle. 8 PALOKUNTALAINEN • 76 PÄIVÄN POLTTAVAT TIELIIKENNEONNETTOMUUDET TYÖLLISTÄVÄT palokuntia noin 14 000 kertaa vuodessa. Myös tielle laskettavat vilkkuvalot kaistan merkintään puuttuvat useasta pelastusajoneuvosta. Kunnollisia ennakkovaroitusmerkkejä tai vaikkapa nopeusrajoitustauluja on vain harvalla palokunnalla. Puutteita on siis paljon. Liikenteenohjauskaluston ja varusteiden saattaminen nykyajan vaatimusten tasalle ei kuitenkaan vaadi pelastuslaitoksilta suuria investointeja. Ääriesimerkkinä kerrotaan ohiajavista siviiliajoneuvoista, joissa kuljettaja kuvaa kännykkäkamerallaan ohittaessaan kohdetta. Otamme mielellämme vastaan tietoja liikenteen ohjauksen liittyvistä asioista osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi. Myös tuhannet muut onnettomuudet vaativat vuosittain tavalla tai toisella palokunnan panosta liikenteen ohjauksessa. Vaikka liikenneonnettomuus on usein yksikkö-/ryhmälähtö, varsinkin sopimuspalokuntien kevyiden ajoneuvojen käyttö pysäytyspaikoilla on erittäin perusteltua. Liikenteen pysäyttäminen ja vuoroajon ohjaus varsinkin huonoissa olosuhteissa vaatii hälytysajoneuvot valoineen pysäytyspaikalle. Palokuntalainen-lehti tekee vuonna 2017 useita valtakunnallisia selvityksiä palokuntien varusteista, kalustosta ja menetelmistä. Joillakin sopimuspalokunnilla on vielä tapana sijoittaa liikenteen ohjaukseen nuorimmat ja kokemattomimmat palokuntalaiset. Huolimatta säästöpaineista: Liikenteenohjausvälineisiin ja koulutukseen on panostettava. Poliisin resurssit varsinkin taajamien ulkopuolella tapahtuvissa onnettomuuksissa ovat rajalliset
Hän ”on kehittänyt Suomen hätäkeskusjärjestelmästä, ulkoisen säteilyn valvontajärjestelmästä sekä viranomaisradioverkosta kansainvälisesti korkeatasoisen esimerkin muille maille.”. Toisaalta pelastushenkilöstölle on tärkeää vain häiriötön ja varma kommunikointi, ei se, onko laite virve vai VHF tai joku muu. Kun operatiiviseen toimintaan osallistuvilta aletaan ottaa pois virve-kapuloita, ollaan väärällä tiellä. Olettaisi kuitenkin, että pelastustoimessa käytetään sille erityisesti suunniteltua radioverkkoa ja sen päätelaitteita kaikilla johtavilla ja suorittavilla organisaatiotasoilla. Ainakin yksi pelastuslaitos on jo tehnyt päätöksen vähentää säästösyistä päätelaitteita ja muutama laitos suunnittelee vastaavaa. Digitalisaation aikakautena ei pitäisi olla mahdotonta siirtyä käytön laskutukseen siten, että kapuloita ei tarvitse kustannussyistä vähentää. Tämän lehden pikakyselystä (sivu 31) selviää, että jotkut pelastuslaitokset käyttävät VHF-puhelimia yksikön jäsenten sisäiseen liikenteeseen. Tämä on ymmärrettävää joidenkin Virve-järjestelmän ominaisuuksien johdosta. Virve-puhelinten karsiminen on pelastuslaitosten säästöistä järjettömimpiä. Verkon päätelaitteiden määrä on julkisten tietojen mukaan noin 37 000 ja tukiasemia on 1400. Toisaalta ne ovat myös esimerkki valtion omistaman järjestelmän hinnoittelun jäykkyydestä. Konemies tarvitsee häiriöttömän radioyhteyden. Pääsyynä lienevät kuitenkin kustannukset. Peruslähtökohtana tulee olla se, että kaikilla pelastustoimintaan osallistuvilla on langaton yhteys toisiinsa. Tieto ja sen sujuva siirtyminen sitä tarvitseville on onnettomuustilanteissa äärimmäisen tärkeää. 76 • PALOKUNTALAINEN 9 PÄIVÄN POLTTAVAT KOKO MAAN kattava viranomaisverkko täyttää viisitoista vuotta. Vielä vaarallisemmalla tiellä ollaan, kun valmiuspalokunnan pelastusyksikön ”takapenkiltä katoaa puolet kapuloista”. Savuparille ei yksi radio riitä. Yhden virve-päätelaitteen kuukauden käyttömaksu on noin 38 euroa eli noin 450 euroa vuodessa. Liikenteenohjaajat ovat hukassa ilman yhteyksiä jne. Pienellä säästöllä kommunikointi vähenee ja työturvallisuus vaarantuu. Esimiehelle radiopuhelin on välttämätön. Valmiusjohtaja Janne Koivukoski luettelee Wikipediassa pitkän listan loistavia ansioitaan pelastusalalla. Pelastustoimessa päätelaitteiden määrä on mitä todennäköisimmin kääntymässä lievään laskuun. Pelastuslaitosten erilaiset viestiliikenneviritykset ovat jälleen esimerkki valtakunnallisen ohjauksen heikkoudesta. Virve-säästöt ovat uh ka turvallisuudelle MARKO ANTTILA. Voisiko hän nyt hoitaa pelastustoimen viestiliikenneasiat kuntoon ja samalla Suomen pelastushenkilöstön hälytysjärjestelmän kivikaudesta kansainväliselle tasolle. On kylläkin ymmärrettävää, että pelastuslaitosten hallinnossa löytyy useita virkoja, joiden haltijat tulevat toimeen matkapuhelimilla
Pelastusylijohtaja Esko Koskisen ja eritysasiantuntija Jouni Pousin allekirjoittamassa kirjeessä sanotaan yksiselitteisesti, että sopimushenkilöstön koulutuksessa on noudatettava voimassa olevaa, Pelastusopiston hyväksymää (10.12.2013, PeODno/2013/954) opetussuunnitelmaa. 10 PALOKUNTALAINEN • 76 PÄIVÄN POLTTAVAT PELASTUSALAN SOPIMUSHENKILÖSTÖN koulutusuudistus sai uuden käänteen sisäministeriön pelastusosaston 19.12.2016 päivätyllä kirjeellä alan järjestöille ja pelastuslaitoksille. Useat koulutustoimikunnan jäsenet ovat jo pitkään esittäneet, että uudistuksessa tulisi toimia laillisella pohjalla. Pohjimmiltaan asiassa on kyse SPEKin pyrkimyksestä nousta asemaan, jossa se niin laatisi kuin hyväksyisi opetussuunnitelman – ja käytännössä ottaisi koulutusmonopolin itselleen. Se on myös markkinoinut uudistusta kentällä ja yrittänyt sitouttaa pelastuslaitoksia osallistumaan uudistuksen kustannuksiin. pykälän muutoksen. Käytännössä myllykirje pysäyttää uudistuksen ja toivottavasti aiheuttaa SPEKissä peiliin katsomisen. SPEK ei ole halunnut ottaa uudistuksen valmistelussa huomioon kahta merKoulutusuuudistus voimaan vasta 1.1.2019 Pelastusosaston myllykirjeellä stoppi SPEKin sooloilulle kittävää seikkaa: opetussuunnitelmalla pitää olla Pelastusopiston hyväksyminen ja uudistus vaatii pelastusasetuksen 7. Tämä ei ole kaikkia pelastuslaitoksia miellyttänyt. On johtopäätösten aika.” Pekka Koivunen päätoimittaja KATSO MYLLYKIRJE osoiteesta www.palokuntalainen.fi. Sopimuspalokuntakentällä ja pelastuslaitoksissa halutaan laajasti Pelastusopiston olevan koulutusasioissa ylin auktoriteetti, SPEK voi toimia esimerkiksi materiaalin tuottajana. Tätä ei kuitenkaan SPEKin koulutuspäälikkö Markku Savolainen ole ottanut vakavasti. SPEK on omavaltaisesti ilmoittanut, että uudistus tulee voimaan 1.1.2017. Kommentti: ”On hyvin outoa, että yhteiskunnan rahoilla toimivan keskusjärjestön toimihenkilöt tekevät omavaltaisia päätöksiä, joissa ohitetaan jopa voimassa oleva lainsäädäntö
Vaikka kodin palovaroitinjärjestelmä ei antanut hälytystä, hän ymmärsi heti tilanteen vakavuuden, herätti muut ja ohjasi heidät ulos rakennuksesta sekä teki hätäilmoituksen hätänumeroon 112. Kuvassa etualalla tunnustuksen saanut Maria Helin ja pelastusjohtaja Jorma Lilja. Pelastusjohtaja Jorma Lilja Keskuspelastusasemalla pidetyssä tilaisuudessa järjestyksessään 37. Sisäministeriön tiedote: Palopäällystökoulutus siirtyy LUE LISÄÄ hankkeesta: www.intermin.fi/fi/ lainvalmistelu/muut_ lainvalmisteluhankkeet/ palopaallystokoulutus. Tulipalo oli siinä vaiheessa täyttänyt jo kaikki asuintilat savulla. Koulutuksen järjestää nykyisin Savonia-ammattikorkeakoulu yhteistyössä Pelastusopiston kanssa. Saatujen tietojen perusteella paikalle hälytettiin 11 pelastuslaitoksen yksikköä, joista ensimmäisenä paikalle ehti Mellunkylän pelastusaseman yksikkö, 9.5 minuuttia hälytyksestä. Rahoituksen turvaamiseksi päällystökoulutus siirretään takaisin sisäministeriön hallinnonalalle Poliisiammattikorkeakoulun yhteyteen. Elämän liekin Maria Helinille. Kuva Helsingin kaupungin pelastuslaitos. Pelastusjohtaja totesi, että tunnustus myönnetään vain todennetusta hengen pelastavasta toiminnasta, jonka arvoa vielä nostaa tunnustuksen saajan nuori ikä. Koulutuksen rahoitus siirtyy opetusja kulttuuriministeriöstä sisäministeriön hallinnonalalle vuoden 2017 talousarviossa. Pelastusopisto toteuttaa edelleen koulutuksen. joulukuuta. Savonian maksuosuus koulutuksesta on viime vuosina laskenut ja sen arvioidaan laskevan edelleen merkittävästi. Muutos tulee voimaan vuoden 2017 alusta. Siirron taustalla on koulutuksen rahoituksen turvaaminen sekä sisäiseen turvallisuuteen liittyvän koulutuksen kehittämisen ja suunnittelun tehostaminen. Pelastustoimintaa johtanut palomestari Jari Lempinen arvioi Maria Helinin pelastaneen toiminnallaan kolmen ihmisen hengen, jonka perusteella hän esitti Elämän liekki –tunnustuksen myöntämistä. Pelasti kaksi sisartaan palosta Elämän liekki Maria Helinille VASTUU PELASTUSTOIMEN päällystökoulutuksen järjestämisestä siirtyy Savonia-ammattikorkeakoululta Poliisiammattikorkeakoululle (Polamk). Elämän liekki. 76 • PALOKUNTALAINEN 11 KIPINÄT HELSINGIN KAUPUNGIN pelastuslaitos myönsi Elämän liekki -tunnustuksen Maria Helinille, joka pelasti 11.6.2016 itsensä ja kaksi sisartaan kotona syttyneestä tulipalosta. Hän oli kotona kahden nuoremman sisaruksen ja perheen koiran kanssa. Maria Heliin havahtui perjantain ja lauantain välisenä yönä 11.6.2016 savunhajuun ja sihisevään ääneen. Hallitus esitti asiaa koskevan lain vahvistamista torstaina 15. Taustalla Maria Helinin nuoremmat sisarukset
Normaalisti Kaspeli toteuttaa kurssit 15:sta pääsyvaatimukset täyttävällä hakijalla, joilla on työterveyshuollon lausunto soveltuvuudesta pelastustehtäviin. Kaikille laadittiin henkilökohtainen perehdytysja työnopastussuunnitelma, joka toteutettiin vajaan vuoden aikana. Käynnistin neuvottelut Kaspelin toiminnanjohtaja Veli-Matti Aaltosen ja Kymenlaakson pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Juha Tiitisen kanssa kahden kurssin järjestämisestä. Sille hakijoista 52 % oli naisia, mikä lienee ennätys peruskoulutusjärjestelmän mukaisten kurssien historiassa. Kurssille ja kurssilaisille hyvät arvosanat Sammutustyönkurssi alkoi kaikille kurssilaisille yhteisellä teoriakoulutuksella syyskuun lopulla. He saivat vastakaikua palokunnan päällystöltä ja kalustopäällikkö Pekka Turunen lupasikin perehdyttää heidät hälytysosaston toimintaan. Teoriakoulutuksen jälkeen Anjalassa jatkoi käytännön koulu. 12 PALOKUNTALAINEN • 76 KIPINÄT NAISHAKIJOISTA OLI kymmenen Iitin VPK:sta ja yksi Inkeroisten VPK:sta, yksi Kouvolan VPK:sta ja yksi Liikkalan VPK:sta. Kurssi päätettiin toteuttaa siten, että teoriakoulutukset pidetään yhteisesti kaikille ja käytännön koulutukset pidetään kahtena erillisenä kurssina Anjalassa ja Iitin Kausalassa. Palokunnan päällikkö Matti Kiiski alkoi aktiivisesti valmistella Kaspelia ja kurssinjohtajaa ottamaan vakavasti heidän naistensa tavoitteet sammutustyökurssin suorittamisesta sekä hälytysosaston toimintaan ja hälytyksiin osallistumisesta. Kurssinjohtajana jouduin uuden tyyppisen haasteen eteen naishakijoiden määrän ja kokonaishakijamäärän suhteen. Teoriakoulutuksesta muodostui keskusteleva ja yhteishengeltään hyvä. Alusta alkaen heille oli selvää, että perinteinen kahvin keitto ja muissa tukitehtävissä toimiminen ei ole riittävä motivaatio toiminNaiset valtasivat sammutustyökurssin Kaakkois-Suomen Pelastusalanliitto järjesti syksyllä koulutusohjelman mukaisen sammutustyönkurssin. Kaikilla oli työterveyshuollon lausunto soveltuvuudesta pelastustehtäviin. Näille hyväksyttäisiin kaikki pääsyvaatimukset täyttävät henkilöt. Pääsyvaatimukset täyttäviä hakijoita oli kaikkiaan 25 henkilöä. Syyskesällä kaikkien kymmenen Iitin palokuntanaisen kurssihakemuspaperit saavuttivat kurssinjohtajan. Jännitys oli turhaa, sillä naiset ottivat paikkansa asiallisella toiminnalla ja suhtautumisella sammutustyöhön. Iitin palokuntanaiset halusivat tasapuolista toimintaa Iitin palokuntanaiset käynnistivät palokuntanaisten toiminnan uudestaan muutamien vuosien hiljaiselon jälkeen syksyllä 2015. Jännitystä oli ilmassa, miten miespuoliset kurssilaiset suhtautuvat suureen naisten määrään kurssilla. nassa mukanaoloon
KIPINÄT tusta 14 hengen ryhmä, jossa oli kaksi naista, kun yksi naisista joutui perumaan osallistumisen työesteiden johdosta. Hanki ensihoidon kehittämisvalmiudet ja syvennä osaamistasi. Osaaminen uusiin ulottuvuuksiin! Hoitotason ensihoito, 30 op -koulutus järjestetään 8.3.2017 24.11.2017. Paloristi on pelastusalan korkein kunniamerkki, joka voidaan antaa tunnustukseksi kunnostautumisesta sammutusja pelastustyössä sekä palkinnoksi ansiokkaasta palveluksesta palokunnassa tai muussa palontorjuntatyössä. Kurssi toteutettiin rutinoidusti pätevien kouluttajaryhmän kouluttajien voimin. Myös muut kouluttajat Vesa Pekkola, Tuukka Ahtiainen ja Mikko Rämä vahvistivat sen, että on mukava kouluttaa aktiivisia kurssilaisia. Paloristin voi saada myös henkilö, joka on asiantuntemuksellaan tai muulla tavalla tehokkaasti avustanut palontorjuntatyötä. Pystytkö jättämään kokemuksesi työajalle. Tämä olisi nykyaikaista vapaaehtoista palokuntatoimintaa. Koko kurssista muodostui mieleen painuva tapahtuma ja kaikki kurssilaiset saivat eväitä kehittää osaamistaan hälytysosaston kevyempiin tehtäviin. Kaikki suorittivat kurssin hyvillä arvosanoilla. Sen avulla huolehdittaisiin palokunnan tukipalvelujen ja muiden harrastuksellisien toimintojen toteuttamisesta. Kaikki olivat innolla mukana, vaikka useilla kurssilaisilla oli pieniä lapsia perheessä. SISÄMINISTERI PAULA RISIKKO on myöntänyt paloristin seuraaville henkilöille: johtaja Juha-Veli Frantti, pelastusjohtaja Jarmo Haapanen, ylikomisario Juha Hakola, brandkårens ordförande Silvio Hjelt, pelastusjohtaja Jari Hyvärinen, pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki, toiminnanjohtaja Ari Keijonen, päätoimittaja Pekka Koivunen, pelastusjohtaja Anssi Parviainen, pelastusjohtaja Martti Soudunsaari ja pelastuskomentaja Simo Weckstén. Kurssi saatiin päätökseen lokakuun lopulla. Iitin naisista muodostettu toinen käytännön koulutuksen ryhmä aloitti opinnot marraskuun puolessa välin ja päättyi marraskuun lopulla. Niille aikuisille miehille ja naisille, joilla aktiivisuus tai osallistumismahdollisuus ei riitä hälytysosaston vaatimuksiin on vaihtoehtona harrastusosasto. Pitää purkaa perinteiset naisosastot ja mahdollistaa naisten tasavertainen osallistuminen hälytysosaston toimintaan. Pelastajan työasun alla on ihminen. Kouluttajista Jani Leonen ja Ville Salonen lähtivät omalta osaltaan hieman varauksellisesti ryhmän koulutukseen, mutta jo ensimmäisen päivän jälkeen epäluulot katosivat, kun heidän koulutettavinaan olivat ryhmä oppimishaluisia ja innokkaita palokuntalaisnaisia. Haku päättyy 4.2.2017. Ilmoittaudu viimeistään 20.1.2017. Vapaaehtoinen palokunta pitää organisoida uudestaan! Kurssinjohtajana koin naisten tulemisen isolla joukolla kurssille positiivisena asiana ja samalla se tukee minun näkemyksiäni siitä, että vapaaehtoisessa palokunnassa toiminta pitäisi organisoida kokonaan uudestaan. Ammattilainen kasvotusten kuoleman kanssa -seminaari 17.2.2017. Lisätietoa Sirpa Nurminen TAMK EDU p. 040 829 0360 sirpa.nurminen@tamk.fi Ilmoittautuminen tamk.fi/ taydennyskoulutus TAMK EDU TÄYDENNYSKOULUTTAA PELASTUSALAN AMMATTILAISIA TEKSTI JA KUVAT MARKKU LEINONEN Paloristi myönnettiin 11 henkilölle. Monen kurssipäivän jälkeen naiset jäivät harjoittelemaan päivän oppeja ja valmistautumaan seuraavan päivän koulutukseen
Kari Suominen, 71 Kohta 60 vuotta palokunnassa Vuoden 2016 palomieheksi nimetty Turun VPK:n pitkäaikainen puheenjohtaja Kari Suominen pitää nimitystään kunnianosoituksena vapaaehtoiselle palokuntatoiminnalle ja Turun VPK:lle. Talolla Suominen tarkoittaa Turun VPK:n arvokasta kiinteistöä, jota hän on ollut vahvalla panoksellaan kehittämässä. Uskon, että alalla toimivat arvostavat toistensa tekemisiä aivan eri tavalla kuin ennen. Hyvä niin, koska valtakunnallista edunvalvontaa tarvitaan varsinkin nyt, kun järjestelmä taas muuttuu. Hän toimi palokunnan sammutusmiehenä 1960-luvulla, jolloin alkoi myös aktiivinen, yhä jatkuva järjestötoiminta palokunnassa. Tällöin tuli perehdyttyä talomme asioihin todella laajasti. – Olin SPEKin vpk-työryhmässä 1980-90 luvuilla. – Talon asiat ovat vaatineet vuosien varrella paljon aikaa, mutta palokunnassamme on ollut, ja on edelleen paljon muutakin kehitettävää. – Ennen palokuntayhdistyksen puheenjohtajuutta toimin isännöitsijänä. Pelastustoimen alueellistamista Kari pitää yhtenä parhaana alaa koskeneena muutoksena. – Siitä perinteestä en luovu, mutta palokunnan puheenjohtajuuden jätän vuoden 2017 lopussa. Kari Suomisella on takanaan pitkä ura myös siviilimaailmassa; myynin ja markkinoinnin tehtäviä Etolassa ja Tarkett Oy:ssä ja viimeiset 18 vuotta aluejohtajana RTV:ssä. SSPL on vakiinnuttanut asemansa sopimuspalokuntien edunvalvontajärjestönä. – Edelleen erot pelastuslaitosten välillä ovat suuria. Ja Palopäällystöliitolla on oma tärkeä tehtävänsä aatteellisena ja koulutuspalveluja tarjoavana järjestönä. Kari Suomisen mukaan valtakunnallisten järjestöjen työnjako palvelee tänään melko hyvin pelastusalan kenttää. Erityisesti järjestötoimintaan keskittyneen Suomisen palokuntaura hakee vertaistaan.. Ammattija sopimushenkilöstön suhteiden Kari Suominen kertoo parantuneen viime vuosina. – SPEK on järjestö paikallaan kattojärjestönä, mutta sen toiminnassa olisi kuitenkin paljon selkiytettävää. Pidän viiden laitoksen mallia hyvänä, mutta 12 olisi mielestäni paras. Uskon, että laitoksia yhdistämällä päästään tasalaatuisempaan palveluun. Puheenjohtajan työmäärää on kuitenkin keventänyt se tosiasia, että meillä on ollut paljon hyvä miehiä ja naisia ottamassa vastuuta palokunnan eri toiminnoista. 14 PALOKUNTALAINEN • 76 KIPINÄT KAIKKI ALKOI vuonna 1958 Turun VPK:n poikaosastossa. Hallituksessa aion jatkaa rivijäsenenä, jos jäsenistö niin haluaa, päättää Airiston rannalla Satavan saarella asuva, Heidekenillä syntynyt perusturkulainen Kari Suominen. – Palokuntatoiminta on aiempaa ammattimaisempaa ja koulutustaso korkeampi. Myös tulevaan uudistukseen hän suhtautuu positiivisin odotuksin. Länsi-Suomen pelastusalan liitto on tuttu ja SSPL:n perustamisvaiheitakin seurasin tiiviisti. Tänään hän on aktiivinen penkkiurheilua harrastava eläkeläinen. Omien sanojensa mukaan hän on käynyt katsomassa kaikki TPS:n jääkiekkopelit jo vuosikymmenien ajan. Palopäällystöliitossakin tuli menneinä vuosina vaikutettua. Myös valtakunnallinen palokuntatoiminta on vuosien saatossa tullut Karille tutuksi
Taustalla on uusi hätäkeskustietojärjestelmä, jonka käyttöönotto alkaa ensi vuonna. Saat paluuviestillä tunnukset digipalveluun.. Muutoksen tavoitteena on luoda edellytykset turvallisuusviranomaisten entistä tehokkaammalle yhteistyölle ja tiedonvaihdolle yli viranomaisrajojen sekä tietojen tarkoituksenmukaiselle ylläpitämiselle. Lehti ilmestyy myös lehtiluukussa! Tilaa itsellesi maksutta verkkolehden lukuoikeus osoitteesta tilaukset@palokuntalainen.fi. Tietojen käsittelijän ja käyttäjän vastuuta tiukennetaan. Hallitus esitti asiaa koskevan lain vahvistamista torstaina 15. Rajavartiolaitos saa oikeuden käyttää valtakunnallista hätäkeskustietojärjestelmää. PELASTUSVIRANOMAISTEN JA Hätäkeskuslaitoksen tiedonsaantioikeuksia muiden viranomaisten rekistereistä lisätään operatiiviseen toimintaan liittyvissä asioissa. Laki tulee voimaan 1. Samalla selkiytetään Rajavartiolaitoksen asemaa viranomaisyhteistyössä. KIPINÄT Sisäministeriön tiedote: Pelastusviranomaisten tiedonsaantioikeudet paranevat LISÄÄ MUUTOKSEN valmistelusta: www.intermin.fi/fi/lainvalmistelu/ muut_lainvalmisteluhankkeet/tiedonsaantioikeus-_ja_rekisterisaannosten_tarkistaminen SALSAHÄLYTYSOHJELMISTO (03) 630 830 • ea@elektro-arola.. • Hälytystiedot ja reitti kohteeseen • Ilmoittautumiset puhelimista tai hakulaitteista näytölle • Hälytysten ja ilmoittautumisten edelleenvälitys • VIRVE-, GSM-, IPja YLLI/SKL-liitännät • Ryhmätekstiviestien lähetysmahdollisuus • Ilmoitustaulu • Ajoneuvokäyttöön ääniohjattu navigointi ja statuspainikkeet • UUTUUS: SASCA-älypuhelinsovellus Menestyksekästä uutta vuotta asiakkaillemme! Seuraa ja kuulet alan tuoreimmat uutiset. • www.elektro-arola.. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa laki perjantaina. Lisäksi tarkennetaan säännöksiä, jotka koskevat pelastustoimen omissa rekistereissä olevien tietojen luovuttamista ja tallentamista. Lisäksi hätäkeskustietojärjestelmän käyttöön liittyviä käyttäjätietoja ja lokitietoja luovutetaan järjestelmää käyttäville viranomaisille valvontaa varten. tammikuuta 2017. joulukuuta
– Niitä olisi saanut olla enemmänkin, mikäli aikaa vain olisi riittänyt. Lingon mukaan sopimuspalokunnan päällikkökurssi oli hieno esimerkki siitä, kuinka sopimuspalokuntalaisia voidaan kouluttaa ammattimaisella ja nykyaikaisella tavalla. Kurssilaisista oli kolme HSPK-sopimuspalokunnista (Säynätsalo, Ylihärmä ja Teuva). www.pa-ve.fi KIPINÄT Uusia päälliköitä sopimuspalokuntiin Marraskuussa Pelastusopistolla päättyneen sopimuspalokunnan päällikkökurssi 40:n vahvuus oli 14 henkilöä. Kurssin vanhimpana toimi Maija Tuori Mouhijärven VPK:sta. Ammatiltaan hän on pappi, joka työskentelee Kauhavan seurakunnassa sekä toimii myös mm. PERINTEISEN TAVAN mukaan kurssilaiset valitsivat henkilön, joka heidän mielestään täyttää parhaiten hyvän sopimuspalokunnan päällikön ominaisuudet. Linko palkittiin SSPL-stipendillä. Hänen kurssiarviointinsa oli kiitettävä. Pelastusopistolle erinomaista palautetta Stipendin saanut Jaakko Linko on 36-vuotias sopimuspalokuntalainen Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen Ylihärmän paloasemalta. Ei pystynyt osallistumaan Kuopion jaksolle eli ei valmistunut vielä.) Kalvipalokalusteet . kriisityön ja henkisen huollon haasteiden parissa. –Mukaan oli valikoitunut huippujoukko sopimuspalokuntalaisia erilaisista palokunnista ja erilaisista taustoista. Operatiivisen johtamisen harjoitukset Pelastusopiston harjoitusalueella olivat Lingon mukaan huippujuttu. Kurssilla vaadittiin kykyä ajatella ja soveltaa asioita laaja-alaisesti, mikä myös mahdollisti oppimisen ja aiemman osaamisen uudelleen jäsentymisen. Lisäksi hänelle on vähitellen muotoutunut rooli pelastuslaitoksen pappina, henkisen huollon asiantuntijana ja kouluttajana. info@pa-ve.fi . Omalla paloasemalla hän toimii yksikönjohtajana ja osallistuu vuorollaan ryhmänjohtajavarallaoloon. Paanutie 8, 42700 Keuruu . 0207 199 700 . Hyvä kurssihenki Jaakko Linko kertoo kurssihengen olleen alusta saakka hyvän. Valituksi tuli Jaakko Linko Ylihärmän HSPK:sta. Jaoimme. Kurssin suorittaneet: Harju Mika, Parkanon VPK Jokinen Mika, Herralan VPK Kankeri Artturi, Nakkilan VPK Kovanen Kai, Viialan VPK Laaja Petri, Kolhon VPK Linko Jaakko, Ylihärmän paloasema Mattila Juha, Säynätsalon paloasema Nevalainen Jyrki, Järvelän VPK Niemi Jarkko, Hakosilta-Nostavan VPK Nylander Immo, Tampereen VPK Peltomäki Antti, Ylöjärven VPK Tammisto Juha, Teuvan paloasema Tuori Maija, Mouhijärven VPK Hyttinen Kalevi, Tuusulan VPK SPK 39:ltä (Lemola Markku, Heinäjoen VPK. – Yksi parhaista asioista kurssilla oli kouluttajien huikea ammattitaito sekä heidän tapansa jakaa osaamistaan ja tietoaan kannustavalla, mukaan haastavalla tavalla
Jos koulutusjärjestelmä saataisiin vielä sellaiseksi, että sopimushenkilöstön koulutuksesta olisi mahdollisuus edetä aina ammattitutkintoihin saakka opintoja hyväksi lukien, nousisi osaamistaso pikkuhiljaa nykyaikaisen pelastustoimen vaatimusten mukaiseksi. – Tässä on rakenteellinen ongelma, joka pahimmillaan johtaa siihen, että johtamisosaamista – mukaan lukien operatiivinen johtaminen – on vähiten siellä, missä sitä eniten tarvitaan. Mielestäni pelastustoimen henkilöstö koostuu päätoimisesta ja sopimushenkilöstöstä (riippumatta siitä, minkälaista korvausta he työstään saavat). En halua myöskään tilannetta, jossa muodostuu kolme ”kastia”: vapaaehtoiset, sivutoimiset ja päätoimiset. – Koulutettu ja motivoitunut sopimuspalokuntalainen on koko pelastustoimen etu. – Päävastuu koulutuksen järjestämisestä olisi mielestäni ihannetilanteessa Pelastusopistolla, tietenkin alueellisesti toteutettuna. Kuten sopimuspalokuntatoiminnassa parhaimmillaan muutenkin, jokaisen oma ammattitaito ja osaaminen palveli yhteistä kokonaisuutta. Koulutuksen päävastuu Pelastusopistolle Jaakko Linko toivoo, että tulevaisuudessa sopimuspalokuntalaisten koulutusjärjestelmä muuttuisi radikaalisti ammatimaisen koulutuksen suuntaan. Yhteiset keskustelut, kokemuksien jakaminen ja verkostoituminen, jota tällaisella kurssilla tapahtuu, on Lingon mukaan mittaamattoman arvokasta pääomaa. Jaakko Lingon mukaan ei olisi pahitteeksi, että myös tällaisilla palokunnilla olisi sopimushenkilöstä omat päällikkönsä, jotka veisivät palokuntatoimintaa eteenpäin. – Ilman vuorovaikutusta palokuntaja aluerajojen yli sopimuspalokuntatoiminta jämähtää paikoilleen. Melko uusi ilmiö on, että henkilökohtaisen sopimuksen sopimuspalokunnassa toimiva yksikönjohtaja hakeutuu päällikkökurssille. Sopimuspalokunnan päällikkökurssi vahvisti tätä osaamistani entisestään. Kehittämisen paikkoja löytää jokainen varmasti, mutta yhtäältä huomaa myös, miten paljon löytyykään asioita, jotka ovat valtavan hyvin omassa toimintaympäristössä. Kaikkea ei tarvitse ajaa samaan muottiin palokuntamaailmassa, mutta hyviä toimintaja ajattelumalleja kannattaa omaksua ja olla valmiina vastaanottamaan toisiltakin. Kurssilaisten ammattikirjo oli laaja: mukaan mahtui muun muassa opettaja, pappi, kelloseppä, ensihoitaja, työturvallisuustarkastaja, trukkikuski, myynnin ja kaupan alan ammattilaisia ja teknistä huippuosaamista. Jos palokunta ei ole VPK-yhdistyspohjainen, ei päälliköitä tarvita, on yleinen käsitys. 76 • PALOKUNTALAINEN 17 KIPINÄT Uusia päälliköitä sopimuspalokuntiin ajatuksiamme ja näkemyksiämme, keskustelimme ja innostuimme yhdessä. Pelastuslaitosten kannattaisi tukea myös sivutoimisen henkilöstön kouluttautumista päällikkötasolle sekä vastuuttaa ja sitouttaa heitä koulutusta vastaaviin tehtäviin pelastustoimen organisaatiossa.. – Kaikilla oli yhteisenä nimittäjänä palokuntahenki, innostus kehittää yhdessä pelastusalaa ja sopimuspalokuntalaisuutta eteenpäin. Samalla varmistettaisiin se, ettei sopimusja ammattihenkilöstön välillä ole asenteellisia tai osaamistasoon liittyviä eroja, jotka jakavat pelastustoimen henkilöstöä kahtia. Suuri osa valmiuspalokunnista on HSPK-palokuntia, joiden yksikönjohtajat tekevät vaativaa työtä tilannepaikanjohtajina
Toivottavasti jokin kokonaisturvallisuudesta vastaava taho kutakuinkin tietää, missä oikeasti mennään. Joten sopimuspalokuntien olemassaolosta ja hyvinvoinnista olisi kokonaismaanpuolustuksenkin hyvä pitää huolta. Eivät enää vaikuta. Kuka siitä hyvinvoinnista pitää nyt aidosti ja etenkin tehokkaasti enää huolta. Hyvinvoiva sopimuspalokuntajärjestelmä on avainasemassa myös kriisitilanteessa. SCANIA SUOMI OY Erityismyynti Paloja pelastusajoneuvot Timo Iltanen puh. Väestönsuojelua ei kai enää ole, mutta silloinkin on hyvä muistaa, että siviiliväestön turvallisuus ja sen kautta yhteiskunnan toimintakyky kriisitilanteessa on tänäänkin pitkälti nimenomaan sopimuspalokuntien varassa. Huolenpito taas alkaa siitä, että todellisuus tunnistetaan ja tunnustetaan. Kaikella kunnioituksella, hybridisodassakin on kokonaismaanpuolustus yhtä tärkeä elementti kuin aikaisemmin. Hybridisodankäyntikään ei sitä muuta. Paloalan resurssit olivat niukat, joten rahastoon kerättiin niiltä, joiden intressissä oli tulipalojen kitkeminen eli vakuutuslaitoksilta, jotka muutenkin tukivat palokuntien toimintaa. Syntyi toimiva mekanismi kunnallisen pelastustoimen saattamiseksi parempaan malliin ja alan vapaaehtoistoimijoiden toimintamahdollisuuksien varmistamiseksi. Aavistettavissa olevat uudet kuviot hieman huolestuttavat, Satunnaista ohikulkijaa. 010 555 5273 SATUNNAINEN OHIKULKIJA Aikansa elänyt kummajainen. Millä perusteilla jokin yleisturvallinen keskusliitto tänä päivänä toimii nimenomaan palovakuutuksista kerättyjen varojen pohjalta. Siinä auttaa, jos kuunnellaan aktiivitoimijoidenkin ääntä, koska se kertoo arkitodellisuuden. Muussa tapauksessa Palosuojelurahastonkin säännöissä taitaa olla tulossa pelastustoimen kokonaisuudistusta vastaava uudistus. Kuka nyt oikeasti pitää langat käsissään, ja millä mandaatilla. Olisiko resurssien uusjako alan muutoksien luontainen jatkumo. Resilienssi on poikaa, samoin kuin siihen panostaminen. Palosuojelurahasto on aina ollut tarkkana siitä, että vain säännöissä nimenomaan mainittuja toimintoja tuetaan. Miten on tänään . Ehkä enemmän kuin normaalioloissa. 010 555 5299 Petri Surakka puh. Palosuojelurahastus. Onhan jo se palokuntakoulutuksen rahoitus toistaiseksi avoin asia, kuten pelastustoimen rahoituskuvio muutenkin. Jos niin oikeasti tehdään, on palosuojelurahaston tuki ehkä perusteltua. KIPINÄT AIKOINAAN PALOSUOJELURAHASTO oli aikanaan oiva älynväläys. Ei ole aivan selvää, kuuluuko maanpuolustus niihin. Mutta onko palovakuutus enää oikea infrastruktuurin rahoittaja. Pelastusala ei kiinnosta vakuutuslaitoksia enää tippaakaan, eikä keskusliittokaan ole enää palokuntien toimintamahdollisuuksien takaaja. Ennen vanhaan palokuntien keskusliitossa vaikuttivat palokunnat itse, sittemmin siinä vaikuttivat vakuutusmaailma ja kuntasektori. Olisiko syytä struktuureja hieman pohtia
Palopäällystöpäivät 2017 Helsinki 1.–15.4. Palomiesurheilu: Suunnistus Rauma LOKAKUU 1.–15.10. SPPL: Pelastustoimen esimiesfoorumi Tampere 15.2. Palomiesurheilu: Jääkiekko Oulu Tiedot on kerätty laitosten ja palokuntien tiedottajilta sekä järjestäjien nettisivuilta. Palomiesurheilu: Palohenkilöstön SM-slalom Riihivuori 23.–24.3. Palomiesurheilu: Lentopallo Kokkola 15.–31.10 Palomiesurheilu: Crossfit Helsinki MARRASKUU 1.–15.11. Palomiesurheilu: Salibandy Pori 15.–30.11 Palomiesurheilu: Voimailu/soutu Raisio JOULUKUU 1.–31.12. Tiedot osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi.. SPPL: Palomiesten altistuminen ja sen vähentäminen Jyväskylä 8.2. Palomiesurheilu: Kaukalopallo P-Karjala 27.–28.4 Palomiesurheilu: Sm -keilailu Lohja TOUKOKUU 20.5. Palomiesurheilu: SM -hiihdot Ruka HUHTIKUU 6.4. Palomiesurheilu: Golf Turku SYYSKUU 26.–27.9. SPPL: Palomiesten altistuminen ja sen vähentäminen Kuopio 18.–19.1. JEHUMALJA: Palokuntien SM 2017 Hämeenkyrö TAPAHTUMAKALENTERI KESÄKUU 1.–15.6. SPPL: Palomiesten altistuminen ja sen vähentäminen Kempele MAALISKUU 8.–9.3. Palomiesurheilu: Yleisurheilu Kotka 15.–30.4 Palomiesurheilu: Jalkapallo Tampere HEINÄKUU 1.–31.7. Julkaisemme sitoumuksetta tietoja pelastusalan tapahtumista yms. FINNSEC Helsinki 1.–30.9. Palomiesurheilu: Pilkki Vaasa 2.2. SPEK: Pelastustoiminnan peruskurssin opintopäivät Vantaa 18.1. SPEK: Savusukelluskurssin opintopäivät 18.-19.1.2017 Vantaa HELMIKUU 1.–28.2. 76 • PALOKUNTALAINEN 19 TAMMIKUU 17.–18.1. SPPL: Pelastusalan naisten TYKY-päivät Nastola 7.2. Palomiesurheilu: Ammunta Pori ELOKUU 1.–31.8
Lehti oli edelleen liiton äänenkannattaja, kunnes vuonna 2008 alkoivat muutosten tuulet puhaltaa. Juttuaiheita on riittänyt 76:een lehteen ja näköpiirissä ei ole niiden loppuminen ainakaan tällä tai ensi vuosikymmenellä. Lehden rakenteeseen ja ulkoasuun tulee lähiaikoina pieniä uudistuksia. ”Pelastusalan Seiskaksikin” joidenkin alan tunnettujen vaikuttajien nimeämän lehden toimituskunta on – yllätys, yllätys – mielissään kyseisestä lempinimestä siltä osin kuin tarkoitetaan rohkeutta tuoda asioita esiin. Suurimpana suhteellisena lukujaryhmänä ovat alan vaikuttajat niin valtionhallinnossa kuin pelastuslaitoksissa. Lehden lukijakenttää haluttiin laajentaa ja siinä osittain onnistuttiinkin. Toisin kävi. Toisin kuin pelastusalan muut julkaisut, Palokuntalainen on joka numerossaan tuonut esiin alaa vähemmän mairitteleviakin ilmiöitä ja tehnyt myös keskustelun avauksia, joista osa on saanut tuulta alleen ja osa on ei. Valitettavasti pelastusalalla monilta puuttuu rohkeutta sanoa mielipiteitään julkisesti. Kuitenkin lehden tausta sopimuspalokuntien asioihin painottuvana haluttiin säilyttää. Lehden nimi lyheni Palokuntalaiseksi ja kustantajaksi tuli Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja, kuuden yksityisen henkilön pienyritys. Sopimuspalokuntalainen oli aluksi Suomen Sopimuspalokuntien liiton kustantama julkaisu. Suhteellisesti ja määrällisesti pienin tilaajaryhmä löytyy ammattipalokuntien miehistöstä. Luvassa on aiempaa enemmän reipasta keskustelua ja mielenkiintoisia artikkeleita. Tänään Palokuntalaisen lukijoita löytyy pelastusalan kaikista intressiryhmistä. Kevään aikana myös nettisivut uudistuvat. 76 • PALOKUNTALAINEN 21 P elastusala piti olla loppuun kaluttu jo vuonna 2003, jos nykyistä palokuntajohtaja Petri Jaatista olisi uskonut. Määrällisesti eniten lukijoita löytyy sopimuspalokunnista. Uusi digilehti aloittaa tästä numerosta. Palokuntalainen-lehdellä tulee jatkossakin olemaan oma mielipide ja se julkaisee myös muiden mielipiteitä aiempaa enemmän. Lehden tilaajamäärä ei ole muun aikakauslehdistön tavoin laskenut, pikemminkin päinvastoin. Vuodesta 2004 sen kustantajaksi tuli yksityinen avoin yhtiö Sanomapaja. Hän ennusti ensimmäisen Sopimuspalokuntalainen-lehden ilmestyttyä 4.11.2001, että juttuaiheet loppuvan parissa vuodessa ja lehti kuolee pois. Kiitämme lukijoitamme uskollisuudesta ja toivotamme mielenkiintoista ja turvallista vuotta 2017! Palokuntalainen 15 vuotta ja 76 numeroa
Varsinais-Suomeen tulossa lisää Varsinais-Suomen pelastuslaitoksessa Korppoo sai säiliösammutusauton muutama vuosi sitten. Kaluston laatu ja määrä on tämän takia optimoitava tarkkaan, sanoo kalustopäällikkö Kari Malinen Oulu-Koillismaan pelastuslaitokselta. Laitoksella näitä ajoneuvoja käytetään sekä sammutusettä säiliöautona riippuen siitä, mitä kalustoa kyseessä olevalle paloasemalle on sijoitettu. Pienimpiä paloasemia on jätetty yhden raskaan ajoneuvon paloasemiksi. – Varmaan on yksittäisiä tilanteita, joissa paloasema olisi pärjännyt paremmin kahdella erillisellä ajoneuvolla, mutta sellaisista ongelmista ei ole raportoitu, sanoo kalustopäällikkö Malinen. Säiliösammutusautojen varsinaiseen tekniikkaan perehdyttiin palokuntalaisen numerossa 33. Vuonna 2016 olivat vuorossa Askaisten ja Kiskon paloasemat. Viime vuosina niiden suosio on jälleen noussut; noin puolet Suomen pelastuslaitoksista on hankkinut näitä hybridiajoneuvoja erityisesti sopimuspalokuntien käyttöön. P elastustoimen tiukan taloustilanteen vuoksi säiliösammutusautot ovat paikoitellen korvanneet sammutusauton ja säiliöauton. Oulu-Koillismaalla kolme säiliösammutusautoa Pääasiallinen peruste säiliösammutusautojen hankintaan Oulu-Koillismaalla on ollut ajoneuvokaluston määrän optimointi ja kustannussäästöt. tulevat uudestaan. Kysyimme pelastuslaitoksilta ja paloasemilta, miksi säiliösammutusautoihin on päädytty ja minkälaisia kokemuksia asemilla on näistä autoista. 22 PALOKUNTALAINEN • 76 TEKSTI ARTO PAPUNEN KUVITUSKUVAT ARTO PAPUNEN , KOTKAN VPK, AKI LEPPÄNEN JA JANNE LEHTILÄ Säiliösammutusautot Ensimmäiset säiliöauton ja sammutusauton ominaisuudet yhdistävät säiliösammutusautot tulivat laajemmin markkinoille jo kunnallisen pelastustoimen aikana. – Operatiivisen toiminnan kannalta tarvittava kalusto ja miehistö on saatu sijoitettua järkevästi, vaikka tilaa on käytettävissä vähemmän kuin kahdessa autossa yhteensä. Pelastuslaitos on nähnyt kokonaisuutena asian käytännölliseksi ja näin toimittuna ajoneuvokaluston laatutaso on pystytty pitämään hyvänä
76 • PALOKUNTALAINEN 23 Säiliösammutusautot tulevat uudestaan VESIHUOLTO OSA 4
Varsinais-Suomalaiset palokunnat, joille säiliösammutusauto on hankittu, ovat olleet autoihin pääosin tyytyväisiä. – Omiin korviin ei ole tullut tietoa siitä, että parempi ratkaisu olisi ollut kaksi ajoneuvoa kuin yksi. Varsinais-Suomessa on kartoitettu hyvin toimivia sopimuspalokuntia, jotka ovat strategisesti tärkeässä paikassa ja joiden henkilöstömäärä on sellainen, että säiliösammutusajoneuvolla pystytään tuottamaan apua lähimmän ja tarkoituksenmukaisen yksikön muodossa. Säiliösammutusautot ovat kalustetut niin, että ne pystyvät toimimaan molemmissa tehtävissä toiminnan siitä kärsimättä. Säiliösammutusautoihin on saatu jopa sellaista kalustoa, mitä sopimuspalokunnalla ei välttämättä aiemmin ole ollut, kuten pelastusvälinesarjoja. Prosessina hankinta menee aina kartoituksen sekä keskustelun kautta niiden sopimuspalokuntien kohdalla, joissa säiliösammutusauto voisi olla järkevä toiminnan kannalta. Samalla tietysti kustannustekijät ovat painaneet ratkaisuissa. Ajoneuvokaluston ikä on ollut yhtenä kriteerinä säiliösammutusautojen hankinnassa ja sijoittelussa. Säiliösammutusajoneuvojen hankinnalla olemme voineet korvata kaksi ajoneuvoa. Pohjanmaan pelastuslaitos sai tänä vuonna käyttöön säiliösammutusauton Kristiinankaupungin paloasemalle. Näin olemme saaneet poistettua jo hyvin iäkästä ajoneuvokalustoa. Turvallisuusmessuilla oli esitteillä tänä vuonna Pohjois-Savon Riistavedelle mennyt säiliösammutusauto, jossa vesisäiliön koko oli noin 5 000 litraa. Ylöjärven VPK Pirkanmaalla on ajanut säiliösammutusautolla jo useamman vuoden.. Hankitut säiliösammutusautot ovat hyvin toimivia ja ketteriä ajo-ominaisuuksiltaan, joten ne sopivat varmasti monen sopimuspalokunnan tarpeisiin, sanoo Alanko. Samalla olemme saaneet kiertoon hyvää käytettävissä olevaa kalustoa, joko sammutustai säiliöautoja, sanoo palopäällikkö Kari Alanko Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta. Säiliösammutusautot ovat kalustetut niin, että ne pystyvät toimimaan molemmissa tehtävissä toiminnan siitä kärsimättä.” Kolmiakseleissa säiliösammutusautoissa paineaukot voivat olla sijoitettuna takapyörien edessä olevaan pieneen kalustokaappiin. 24 PALOKUNTALAINEN • 76 – Olemme hakeneet uusia vaihtoehtoja ajoneuvokaluston kierrätykseen. Kaikille sopimuspalokunnille ajoneuvo ei ole sopiva, esimerkiksi siinä tapauksessa, että hälytysosaston koko ja hälytyksiin osallistuvien henkilöiden määrä on sen suuruinen, että yhdellä yksiköllä ei pärjätä. Tämä on Alangon mukaan lisännyt motivaatiota sopimuspalokunnissa. – Jatkamme kartoitusta sopivista sopimuspalokunnista ja hankimme autoja varmasti lisää
Pintapelastukseen liittyvä kalusto on pääasiassa sijoitettu miehistöautoon, mutta muu kalusto on sopinut mainiosti säiliösammutusautoon, kertoo Huuhka. – Palokunnilta saadun palautteen mukaan autoihin ollaan oltu tyytyväisiä ja ne ovat täyttäneet tehtävänsä hyvin. Pirkanmaan pelastuslaitoksen tilannekeskuksen palomestarit käyttävät lisähälytystilanteissa säiliösammutusautoja joko säiliöautoina tai sammutusautoina. – Jonkun verran hälytysmäärät ovat vähentyneet, koska ei enää ole säiliöautoa. – Lisäveden saamisessa ei ole toistaiseksi ollut ongelmia. Tarkoitus myös on, että niitä vielä mahdollisuuksien mukaan lisätään, päättää Seppälä. Polvijärvi Palomestari Jari Tanskanen Polvijärveltä sanoo säiliösammutusauton olevan toimiva ratkaisu, vaikka pienillä teillä ja pihoilla säiliösammutusauto on hänen mielestään hieman kömpelö. Vuodenvaihteen tienoilla tapahtuvan Ikaalisten säiliösammutusauton käyttöönoton jälkeen Pirkanmaan alueella on yhteensä yhdeksän säiliösammutusautoa, joista kaksi on vpk:n omistuksessa ja niiden itse hankkimia. 76 • PALOKUNTALAINEN 25 Pirkanmaalla yhdeksän autoa Pirkanmaalla säiliösammutusautoja on hankittu vuosien varrella jo useampia. Ongelmia on toki tullut, 5 000 litraa menee aika äkkiä. Se voi aiheuttaa haasteita kalustonsijoittelulle.. Pohjoisesta päin säiliöauto löytyy Savitaipaleelta noin 25–30 km päästä. Taipalsaari – Ilmeisesti alkuun oli hieman vastarintaa kyseistä ajoneuvoa kohti, mutta nykyään palokunnassa ollaan oltu tyytyväisiä ratkaisuun. Lähin säiliö löytyy Outokummusta, jonne on matkaa noin 20 kilometriä. Säiliöauton poistuminen ei ole vaikuttanut hälytysmääriin, koska säiliösammutusautoa on myös käytetty tarpeen tullen veden ajamiseen. Miehistö, kalusto ja kohtuullisen runsas vesimäärä saadaan yksien pyörien päälle. Kotkan VPK:n, Taipalsaaren ja Kuivaniemen säiliösammutusautot ovat noin 8000 litran vesisäiliöllä ja kolmiakselisella alustalla, kun taas Polvijärven versio on normaalin sammutusauton näköinen, mutta auton vesisäiliö on 5000 litran vetoinen. Lisävettä on myös mahdollista ottaa vesistöstä. Kaikilla näillä asemilla on ennestään ollut säiliöauto. Vuonna 2016 tilattiin kaksi säiliösammutusautoa. Taipalsaaren VPK:lla on noin 90-110 hälytystehtävää vuodessa, sanoo palomestari Veli-Matti Huuh ka. Lähin säiliöauto sijaitsee Lappeenrannassa noin 15 km päässä etelän suuntaan. Veden riittävyys ja hälytysmäärät mietityttävät käyttäjiä Kotkan VPK:lla Kymenlaaksossa, Taipalsaarella Etelä-Karjalassa, Kuivaniemellä Ii:ssä Oulu-Koillismaalla ja Polvijärvellä Pohjois-Karjalassa on ainut iso auto asemalla. Esimerkiksi järeän suihkun Suurimmassa osassa säiliösammutusautoja on yleensä auton leveydeltä etukaappitilaa, kun taas keskikaappia ei ole. – Säiliösammutusautoihin on päädytty niiden monikäyttöisyyden vuoksi. Mielestämme kaikki oleellinen on saatu mahtumaan autoon. Vesi-imuri on jätetty tietoisesti pois, kertoo kalustomestari Heikki Seppälä Pirkanmaan pelastuslaitokselta
Kuivaniemi Oulu-Koillismaalla Kuivaniemellä on säiliösammutusauto ollut kohta viisi vuotta. On myös heikennys vaihtaa kaksi autoa yhteen. Säiliöauton poistuminen ei ole ainakaan merkittävästi vähentänyt hälytyksiä Kotkan VPK:lla, koska aiemmin aseman säiliöauto on ollut lähinnä lisäyksikkönä hälytyksissä ja hälytykset ovat tulleet kuitenkin pääosin sammutusautolle. Tämän säiliösammutusauton lisäksi ammattihenkilöstö käyttää säiliösammutusautoa ainakin Ulvilassa ja Lappeenrannassa Lavolan uudella paloasemalla.. Miehistönkuljetusautossa on öljyntorjuntakalustoa, vaarallisten aineiden onnettomuuksien kalustoa, pintapelastusvälineet, maastopelastusvälineet ja vaihtovarusteita. Oman alueen lähin säiliöauto on 36 kilometrin päässä Iin keskustassa. Kaikki muut tehtävätyypit hoidetaan ensisijaisesti säiliösammutusautolla. – Kotkassa varsinaiset säiliöautot löytyvät vakinaisen aseman lisäksi kolmelta sopimuspalokunnalta, kertoo Miettinen. Kuivaniemen viime vuosien keikkamäärä on 35-50 keikkaa. Ennen säiliöauto vaati kuljettajan. Meri-Porin vakinaisten miehittämässä autossa on 7 000 litraa vettä ja 1 000 litraa vaahtoa. Kotka Kymenlaakson pelastuslaitoksessa hankittiin säiliösammutusautot Kotkan ja Karhulan asemille vuonna 2013. Auton koko tuo omat haasteensa mökkiteille. Ja se toimisi ratkaisuna varmasti melko hyvin myös monissa ensilähdön palokunnissakin, päättää Miettinen. Säiliösammutusautot ovat löytäneet tiensä myös ammattipalokuntiin. Tilan ahtautta on myös kaapeissa. Auton kahdeksan kuution kokoinen vesisäiliö on ollut kotkalaisten mielestä riittävän suuri. – Emme ole täysin tyytyväisiä, auto on ahdas miehistötilasta. – Kemikaalisukeltajien pesupaikan kalusto jouduttiin sijoittamaan toiseen ajoneuvoon, mutta muuten kaikki kalusto mahtui kyllä hyvin säiliösammutusautoon. Kalusto on suunnilleen sama kuin edellisessä sammutusautossa, kertoo Tanskanen. Ainoastaan vaarallisen aineen onnettomuuksiin me lähdemme RKY179 edellä. Ja vielä lopuksi näin tiivistetysti: mielestäni tämä säiliösammutusauto on erittäin hyvä ja toimiva ratkaisu tällaisille meidän tyyppisille palokunnille. Lähin säiliöauto toisen laitoksen alueella Lapin puolella on Simossa, jonne on matkaa 12 kilometriä. Kaikki kalusto ei kulje Kuivaniemellä säiliösammutusauton mukana. Nyt tämä mies saadaan säiliösammutusauton takapenkille. Se kuitenkin pitää huomioida ettei yhtään keikkaa ole jäänyt tällä autolla hoitamatta, sanoo Kuivaniemen asemalta kalustonhoitaja Mikko Ylitalo paloaseman miehistön ajatuksia. Kotkan VPK:n päällikkö Tero Miettinen sanoo, että Kotkan VPK:ssa ollaan pääsääntöisesti tyytyväisiä tähän ratkaisuun: – Ratkaisu on selkeyttänyt toimintamallia varsinkin arkipäivien päivälähtöjen pienien vahvuuksien osalta. Eniten on liikenneonnettomuuksia, nelostie menee kylän läpi. Isoin vika on varmaankin alitehoinen moottori. Ohjaava teli on kylläkin kätevä keksintö, se auttaa paljon käännöksissä. 26 PALOKUNTALAINEN • 76 käyttöä tulee miettiä tarkoin. Nelostiellä kun pitäisi pystyä ohittamaan rivakasti, mutta se on tällä autolla haave vain. Lisävedelle on ollut tarvetta vain suurimmissa tulipaloissa
MINÄ OLEN sitoutunut tähän työhön. Olemme alan johtava ja rohkea muutoksen tekijä. PELASTUSTOIMEN OPERATIIVINEN välitön toimintavahvuus on turvattu koko valtakunnassa. OLEMME MAAILMAN arvostetuin pelastustoimi ja Suomi on maailman turvallisin valtio. Yhteistyössä Sopimuspalokuntien liiton kanssa neuvottelemme myös sopimuspalokuntien työhyvinvoinnin kehittämiseksi ja työsuhteiden ehdoista – meillä on yhteinen alan työja virkaehtosopimus. Digitalisaatio on pelastustoimen vahvuuksia, palvelemme kansalaisia niin face-to-face kuin ympärivuorokauden verkossa. Olemme sisäistäneet itseohjautuvan oppivan organisaation toimintamallit. Pelastustoimi on luotettava yhteistyökumppani kansalaisille, yrityksille ja yhteisöille. Tästä on kokemuksen karttuessa hyvä jatkaa alan koulutusväylien pohjalta alan tutkijaksi, erityisasiantuntijaksi tai päällystön tehtäviin. Pelastuslaitokset ovat asiantuntijaorganisaatiota ja työntekijöitä motivoidaan ideoimaan innovaatioita ja työskentelemään päämäärien saavuttamiseksi yhdessä! PELASTUSALAN AMMATTILAISET saavat ammattikorkeakoulutasoisen peruskoulutuksen. Tomimme alan arvojen mukaisesti: inhimillisesti, ammatillisesti ja luotettavasti. Sisäministeriöllä on pelastustoimen strateginen johtamisvastuu ja operatiivisesta strategiasta vastaavat yhteistoiminnassa Minä haluan tehdä muutosta 2025 Oletko mukana. PALOMIESLIITTO JA SOPIMUSPALOKUNTIEN LIITTO kouluttavat yhdessä sopimuspalokuntalaisia. Koko henkilöstö voi hyvin aina johtajasta sopimuspalokuntalaiseen saakka. Olemme arvostettu. toimija kansainvälisissä humanitäärisissä kriiseissä. Alan suurimpana toimijana vaikutamme yhdessä tekemällä pelastustoimen suuntaviivoihin paljon paremmin kuin moittimalla toisiamme. Pelastustoimi on organisoitu viiden maakunnallisen pelastuslaitoksen toimesta. Pelastustoimi on laaja-alainen toimija, jonka lakisääteisenä tehtävänä on vastata pelastustoiminnasta, onnettomuuksien ehkäisemisestä ja torjunnasta. OLEMME HELPOSTI lähestyttävä viranomainen, joka on jalkautunut kansalaisten keskuuteen niin isoissa kuin pienemmissä tilaisuuksissa. Arvostamme toisiamme, koska meitä kaikkia tarvitaan tässä työssä! Palomiesliitto on edelleen osa kunnallista pääsopijajärjestelmää ja allekirjoitamme työja virkaehtosopimuksen. Lisäksi ensihoitoja ensivastetoiminta on kiinteä osa pelastustoimen lakisääteisiä tehtäviä. KANSALAISET MIELTÄVÄT pelastustoimen johtavaksi viranomaiseksi kaikissa normaalija poikkeusolosuhteissa, joissa ei ole kyse järjestyksen ylläpidosta, rikosten torjunnasta tai sotilaallisesta maanpuolustusoperaatiosta. PELASTUSLAITOKSISSA ON opittu eroon autoritäärisestä johtamisesta. Oletko sinä! Kim Nikula järjestön johtaja Suomen Palomiesliitto henkilöstö ja pelastuslaitokset. Pelastustoimi palkitaan vahvasta ja innovatiivisesta työturvallisuusja työhyvinvointitoiminnasta. JOHTAVAT ALAN järjestöt -Sopimuspalokuntien liitto ja Palomiesliitto -yhdistävät voimavaransa, jotta koko henkilöstön työhyvinvointi, osaaminen ja etuudet kyetään turvaamaan. 76 • PALOKUNTALAINEN 27 PELASTUSTOIMI ON jatkossakin luotetuin ja arvostetuin turvallisuusviranomainen Suomessa
Keskeinen osa valtakunnallista pelastustoimen ohjausta olisi valtioneuvoston vahvistamat pelastustoimen kehittämisen valtakunnalliset linjaukset ja valtakunnalliset tavoitteet pelastustoimen järjestämiselle. Ei ole sattumaa, että pelastustoimen strategia, hallitusohjelman tavoitteet pelastustoimessa, sisäisen turvallisuuden selonteko sekä pelastustoimen uudistushankkeen tavoitteet ovat yhteneväiset. Ohjaus tuleekin tapahtumaan rahoituksen ja informaatio-ohjauksen kautta. SOSIAALIJA terveystoimi on noin 90 prosentin osuudellaan tulevien maakuntien budjetista maakunnan jättiläinen. PELASTUSTOIMELLA ON omat tavoitteensa maakuntauudistuksessa. TURVALLISTA UUTTA Vuotta lehden lukijoille!. Näitä on valmistelu siten, että on otettu huomioon keskeisimmät suuret tavoitteet, joita kohden pelastustointa halutaan viedä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että valtion ja maakuntien välille muodostuu neuvottelumenettely. Nämä tavoitteet vahvistettaisiin neljän vuoden välein. VALTAKUNNALLISEN JOHTAMISEN ja ohjauksen vahvistaminen, pelastustoiminnan ja siviiliviranomaisten johtamisen selkeyttäminen, johtamiskyky ja kustannustehokkuus ovat tavoitteita, joihin on sitouduttu. PELASTUSTOIMEN UUDISTUKSEN tavoitYhteinen tahtotila tärkeä Päivi Nerg kansliapäällikkö sisäministeriö teet on johdettu suoraan yllämainituista tavoitteista. Sosiaalija terveystoimen sekä pelastustoimen lisäksi niihin siirtyy alueiden kehittämisasiat, työja elinkeinopalvelut, ympäristöterveydenhuolto, maaseudun kehittäminen ja lomituspalvelut sekä liikennejärjestelmäsuunnittelu. 28 PALOKUNTALAINEN • 76 SUOMEN JULKISESSA hallinnossa on menossa yksi historiamme suurimmista muutoksista. Tahtotila syntyy ja säilyy vain hyvällä dialogilla ja halulla säilyttää pelastustoimi Suomessa tulevaisuudessakin maailman parhaana. YHTEISEN TAHTOTILAN merkitys ja yhteinen ymmärrys siitä korostuu entisestään. Kokemukseni pelastustoimesta ja sen nykyisestä yhteistyön tilasta ovat sellaiset, että luotan kykyymme saavuttaa tämä tavoite. On kuitenkin hyvä muistaa, että pelastustoimi on siirtyvistä toimialoista henkilöstömäärältään toiseksi suurin. VALMISTELUN EDETESSÄ on maakuntien itsehallinnon merkitys korostunut ja valtion normiohjausta halutaan vähentää. Perustetaan 18 maakuntaa. Ensihoitokytkennän säilyttäminen nykyisen kaltaisella tavalla, pelastustoimen ohjausjärjestelmän uudistaminen ja vahvistaminen, pelastustoimen strategian toimeenpano, maakuntien valmistelun tukeminen sekä kustannusten nousun taittaminen on nostettu konkreettisiksi kehittämissuunniksi
LIIAN VAROVAINEN ja nöyrä, omaa osaamista ja kykyä vähättelevä matalan profiilin palokuntalaisuus voi johtaa pahimmillaan siihen, että kutsumuksensa vakavasti ottavat Ihmisten palvelemisen hinta palokuntalaiset joutuvat hyväksikäytetyiksi. Sopimuspalokuntatoiminnan edistäminen laadukkaamman pelastustoimen puolesta on parasta työtä palokunta-aatteen vaalimiseksi. Aate punnitaan nyt ja tulevaisuudessa siinä, kuinka paljon on valmis antamaan omastaan pelastustoimen parhaaksi. Ainakin oma aatteen liekkini lepattaa innokkaasti tälle ajatukselle. Tähän aikaan vuodesta uskallan ajatella, että tässä arvomaailmassamme on jotakin sellaista, mihin ensimmäisenä jouluna yritettiin ihmeellisellä esimerkillä rohkaista. Mekin yritämme olla ihmisiä ihmisille. PALOKUNTA-AATE ELÄÄ. Kaukana ei olla tilanteesta, jossa voidaan alkaa pyytää osallistumismaksua siitä, että pääsee elämyksellisesti sammuttamaan pieniä tulipaloja vettä ruiskuttaen. Vapaaehtoisuus voi kääntyä itseään vastaan. MITÄ VAHVEMPANA aatteen liekki sydämessä palaa, sitä todennäköisemmin henkilökohtaista korvausta saava sopimuspalokuntalainenkin muuttuu välillä täysin vapaaehtoiseksi. Lähes jokainen VPK lienee perustettu vastaamaan yhteisvastuullisuuden hengessä haasteisiin, jotka nykykielellä ilmaisten kuuluvat pelastustoimen tehtäväkenttään. 76 • PALOKUNTALAINEN 29 LINGOTTUA YKSIKÖNJOHTAJA, PAPPI JAAKKO LINKO STUDIO HÄRMÄ PALOKUNTAHENKI MERKITSEE valmiutta laittaa itsensä pyyteettömästi likoon toisen ihmisen hädän tähden. Joku yli-innokas maksaa itse sopimuspalokunnan päällikkökurssinsa voidakseen paremmalla ammattitaidolla palvella pelastustoimen operatiivisissa tehtävissä. Palokunta-aatteessa on jotakin niin mittaamattoman arvokasta, ettei yhteiskunnallamme ole varaa sitä menettää.”. PELKÄÄNPÄ, ETTÄ puhkuminen aatteen hiipuvaan hiillokseen on täysin epätoivoista, mikäli palokunta joutuu menettämään alkuperäisen tarkoituksensa ihmisten auttamisen hädässä operatiivisessa toiminnassa. Toinen samalla päällikkökurssilla ollut palokuntalainen lähtee pyyteettömästi kiireellisiin hälytystehtäviin saamatta pennin latia kukkaroonsa korvaamaan menetettyä vapaa-aikaa itselleen ja perheelleen. Vuoden mittaan on kuultu monenlaisia puheenvuoroja palokuntalaisuudesta ja sen tulevaisuudesta, sellaisiakin kannanottoja, joiden mukaan tulevaisuus turvataan siirtämällä päähuomio hälytystoiminnasta muuhun toimintaan. Palokunta-aatteessa on jotakin niin mittaamattoman arvokasta, ettei yhteiskunnallamme ole varaa sitä menettää. Moni singahtaa tänäkin jouluna perheen parista auttamaan lähimmäistään hädässä kun puhelin piippaa. Siihen kuuluu myös vahvaa sitoutumista ja yhteisen vastuun kantamista turvallisuudesta. Aatetta on syytä vaalia
Pois sulkevat kuntovaatimukset Kun useissa tutkimuksissa ja raporteissakin on todettu savusukelluksen olevan vain pieni osa pelastustoimen tehtävistä, voidaan kuntovaatimukset todeta ylimitoitetuiksi. Tämä saattaa tehdä pelastustoimesta entistä ammattitaitoisemman toimijan. Koska pelastajan tosiasiallinen ammattitaito suurimmassa osassa tehtäviä ei tilastojen perusteella olekaan verrannollinen suoritettuun pelastusalan koulutukseen nähden, vaan käytännön kokemukseen eri työelämän osa-alueilta ja näiden soveltaminen, tulisikin pelastustoimen säädöksiä muuttaa huomattavasti sallivampaan ja osallistavampaan suuntaan. Tästä yksin emme voi vetää johtopäätöksiä, mutta tilastoja tutkiessa sama kaava toistuu. On totta, jotta suorittaaksen tehtävät luotettavasti, on henkilöllä oltava tietyntasoinen peruskunto. Suomi on pieni toimija, ja meidän kannattaa oppia muiden sekä omien virheistä. Sammutustyönkurssilla opetetaan henkilöstölle letkunvetoa ja köysitaituruutta, jotka sinällään ovat palomiehen perustaitoja, mutta kovin kapeaa koulutusta verrattuna siihen, mikä on vastassa, kun hakulaite ensimmäisen kerran piippaa. Ei toistaa niitä. Parhaimpien joukossa ovat väljästi ja maanläheisesti eri vaatimuksiin suhtautuvat Saksa ja Itävalta, joissa palokuntatoiminta on lähes jokaisen kylän suuri ylpeyden aihe, johon kaikki kynnelle kykenevät saavat osallistua. Tätä tukevat myös useat tutkimukset. Samassa joukossa ovat myös kaikki muut tiukan sääntelyn ja vaatimustason maat, kuten Tsekki, Japani ja Ruotsi. Tämä jo kertoo nykyjärjestelmän toimivuudesta tai toimimattomuudesta. Mitä suurempi säätely ja mitä suuremmat vaatimukset, sitä korkeammaksi pelastustoimen kustannukset nousevat – ja sitä huonommaksi tilastot järjestelmän toimintakyvyn sijoitettua euroa kohden osoittavat. Kuitenkin hakiessamme nykyisen kaltaisia supermiehiä, suljemme alalta jo työkokemusta saaneita henkilöitä, jotka olisivat kultaakin arvokkaampia miehistön jäseninä tietotaidollaan. Ammattitaitoisesti, luotettavasti. Hullunkurinen järjestelmä Asetus pelastustoimesta asettaa tiukat vaatimukset sille, millä koulutuksella henkilö saa osallistua pelastustoimen tehtäviin. Suurin osa palokunnan tehtävistä on muita kuin sellaisia, johon sammutustyönkurssi valmentaa, jopa sellaisia, mihin ei kursseilla juurikaan voi edes valmentaa kuin auttavasti. 30 PALOKUNTALAINEN • 76 Kalliit vaatimuksemme PELASTUSALAN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ on verrattain uusi keksintö maassamme, alkoihan miehistön koulutus vasta vuonna 1969. Pakollista ammattihenkilöstön koulutuksesta tuli käytännössä vuonna 1988. Kun pelastustopiston käyneellä pelastajallakin on vaikeuksia alan perustaitojen omaksunnassa ja ylläpitämisessä (SM 42/2009), onkin monitoimipelastajan ja vapaaehtoisen henkilöstön todellinen ammattitaitoa pystyttävä tarkastelemaan monipuolisemmin. Koulutuksemme ja pätevyysvaatimuksemme perustuvat monelta osin maassamme kuuluisaan mutu-tuntumaan, joka näkyy monella eri osa-alueella pelastustoimessa ja kansalaisen turvattomuudessa. Tilastot vastaan kaikkea nykyistä Suomi on yksi palokuolematilastojen johtavista länsimaista. Veikko Pullinen yksikönjohtaja Grankulla FBK. Pelastusalan onkin katsoakseni päästävä eroon monitoimipelastajan käsityksestä etenkin vapaaehtoisen pelastustoimen puolella. Samana vuonna vapaaehtoiselle henkilöstölle asetettiin ensimmäistä kertaa koulutusvaatimuksia
TEKSTI JA KUVAT ARTO PAPUNEN. Haittaavatko säästöt. 76 • PALOKUNTALAINEN 31 Pikakysely Miten teillä viestitään. Kysyimme muutamilta pelastuslaitoksilta miten niissä viestiliikenne hoidetaan säästövaatimusten painaessa päälle. Viestivälineiden käytössä, laadussa ja määrässä on suuria eroja. Pelastuslaitoksissa on useita erilaisia tapoja hoitaa viestiliikennettä
Heikki Suomalainen Päijät-Hämeen pelastuslaitos Virve ja VHF käytössä Yksikön sisäinen viestintä hoidetaan VHF-simplex –liikennöinnillä. Meillä on käytössä vain virvet. Luonnollisesti pelastusjohtajalla on oma virve. Henkilökohtaisia virve-radioita on vain P20-päivystystä tekevällä päällystöllä, pelastusjohtajalla ja viestimestarilla. Palomiehet kun toimivat yleensä pareittain. Suorakanava on käytössä varayhteytenä. Virve-päätelaitteiden määrä on meillä riittävä. Niiden määrä on optimoitu alusta lähtien ja määrää ei ole vähennetty säästöjen vuoksi. Virve-päätelaitteiden määrä on määritelty yksiköittäin. Kaikkiin yksiköihin on tehty määrittelyt radiokalustosta lähtien. Sammutusyksikössä on ajoneuvoradion lisäksi neljä virven käsiradiota. Juha Alahäivälä Jokilaaksojen pelastuslaitos: Virve ja VHF käytössä Ryhmänjohtajat, joukkueenjohtajat ja pelastustoiminnan johtaja käyttävät virveä. Päätökset järjestelmistä ja laitteista on tehty 2005. Yksikön esimiehellä on virve-puheryhmä sekä VHF-puhelin. Yksikön sisäisessä viestinnässä on siirrytty käyttämään VHF-radioita muistaakseni 2011. Vaaratilanteita ei ole ilmoitettu. Näitä on siis yhteensä 18 kappaletta, kalustonhoitajilla on seitsemän virveä käytössä. VHF-radioita meillä ei ole käytössä kuin joillakin VPK:illa ja ne eivät ole laitoksen ylläpidossa. Yhtenä syynä tähän on varmasti ollut myös virven käyttökustannukset. Muuta karsintaa päätelaitteissa säästösyistä ei ole tehty. Yksikön jäsenillä on VHF-radiot, joita on neljä per yksikkö. Mitään tilastoa siitä, kuinka usein suorakanavalle siirrytään ei ole, mutta arvioni on, että yhdestä kolmeen kertaan kuukaudessa. Näillä henkilöillä on kokemusta P3-tehtävistä ja siten heidän on katsottu voivan toimia joskus tilannepaikan johtajana. Muuten sitä ei juurikaan käytetä. Vakinaisen henkilöstön virvet: jokaisella päällystöpäivystäjällä, jotka tekevät kotivarallaoloa, on oma virve (kolme rinkiä ja kuusi hlöä/rinki). Hyvin on pärjätty tällä määrällä eikä minun tietooni ole tullut vaaratilanteita radion puuttumisen takia. Säästöjä ei olla jouduttu tekemään. Meillä virve-liittymiä on palopuolella on 445 kappaletta, väestöhälyttimissä ja asemakuulutuksissa 112 kappaletta ja ensihoidossa 80 kappaletta. Markus Rautio Varsinais-Suomen pelastuslaitos: Käytämme vain virveä Tilannepaikalla toimitaan siten, että joukkueellinen porukkaa toimii aina yhdessä puheryhmässä, johon siirrytään Pe Kutsu –puheryhmän kautta. Yksikkökohtaisia puheryhmiä me emme käytä operatiivisessa toiminnassa. 32 PALOKUNTALAINEN • 76 Mika Haverinen Oulu-Koillismaan pelastuslaitos: Harkitsemme varajärjestelmäksi VHF:ää Meillä on käytössä viestiohje ja sen mukaan toimitaan. Kuntien varautumisesta huolehtivilla on kolme virveä. Vaaratilanteita ei ole ollut viestivälineiden puuttumisen vuoksi. Pääasiassa yksin liikkuvilla, säiliöja tikasautoissa sekä miehistöautoissa on yksi käsivirve. Viidellä asemamestarilla, jotka eivät päivystä, on käytössään omat virvet. Meillä on käytössä yleensä vain virve. Henkilökohtaisia radioita meillä ei ole lukuunottamatta päällikköpäivystykseen osallistuvia. En ole kuitenkaan ollut aikanaan päätöstä tekemässä, en siis pysty sanomaan, mitkä syyt ovat tähän kehitykseen johtaneet. Kanavia on käytössä kolme ja ne on jaettu vakinainen/etelä/pohjoinen. Olemme harkinneet varajärjestelmäksi VHF-järjestelmää. Johtamistoiminta hoidetaan siis virvellä ja sisäinen toiminta VHF:llä. Meillä esimies on kahden radion loukussa, toinen on suorakanavalla ja toinen järjestelmätilassa. Vanhoja savuradioita käytetään kuumissa konttiharjoituksissa. Ryhmänjohtajilla on lisäksi VHF-radiot, joilla hoidetaan yksikön ja mahdollisten vahvennusten sisäinen viestiliikenne. Henkilökohtaisia virvejä on siis noin 35 kpl. Suorakanavaa käytetään harvoin varsinaisessa johtamistoiminnoissa, mutta sen käyttöön on varauduttu. Nämä linjapäätökset on tehty säästöja yhdenmukaistamissyistä jo aika päiviä sitten. Kaiken kaikkiaan virveliittymiä (puheja data) laitoksellamme on noin 950 kpl.. Vakinaisten sammutusautossa yksi ajoneuvoasema, yksi suorakanavatoistin ja kuusi käsiradiota. Suorakanavalle siirrytään tyypillisimmin joissakin Turun keskustan rakennuksissa, joissa ryhmäliikenne ei toimi. Vaaratilanteita ei puuttumisen johdosta ole muistaakseni ollut, mutta ainahan puhutaan, että johtamistoiminta onnistui, mutta viestiliikenne ontui eikä oman toiminnan ja viestiliikennekurin tuomaa asemaa tiedostettu. Kaikki muut virve-radiot ovat ajoneuvoissa. Henkilökohtaisessa käytössä olevia Virve-päätelaitteita on todella vähän. Erkki Valajärvi Keski-Uudenmaan pelastuslaitos: Vain virve käytössä Meillä on malli, missä alueella on kolme johtamisryhmää. Emme ole vähentäneet virvekalustoa, päinvastoin on paineita lisätä sitä. Yleensä autoissa on ajoneuvoasema ja yksikönjohtajalla ja konemiehellä virve-kapula. Savusukellus hoidetaan aina suorakanavalla, joka sammutusyksikössä on oma suorakanava, yhdeksän kappaletta
Käytössä pelastuslaitoksessamme on ainoastaan virve. Suomi jaettu viiteen osaverkkoon. Meillä ei olla varsinaisesti määritelty, montako virveä sammutusautoissa on, mutta niitä löytyy yhteensä neljä kappaletta; Ryhmänjohtajilla on lisäksi VHF-radiot, joilla hoidetaan yksikön ja mahdollisten vahvennusten sisäinen viestiliikenne.”. Suorakanavaa käytetään erittäin harvoin. Pelastustoimen virveliikenteen yhdenmukaistamiseksi on tehty vuonna 2011 pelastustoimen virve-viestiohje, joka löytyy sisäministeriön julkaisuna. Virve on maailman ensimmäinen maanlaajuinen tetra-radioverkko. Taajuudet 395.0125 395.9875 ja 385.0125 385.9875 MHz ovat viranomaisverkon laajennuskaista suorakanavakäyttöön (DMO). Hinnat sisältävät arvonlisäveron. Valtakunnallinen yhteiskanava on ollut 164.100/159.500 MHz ja valtakunnallinen paloja pelastuskanava 164.050/159.450. Virve-ohjausliittymän hinta on kuukaudessa 14,26 euroa. Virve VIRVE ON Suomen viranomaisradioverkko, joka perustuu yleiseurooppalaiseen TETRA-standardiin. INFO 76 • PALOKUNTALAINEN 33 Keijo Kangastie Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos: Vain virve käytössä Meillä Etelä-Pohjanmaalla toimitaan niin, että P3x -Px01 (P4) ovat joukkuepuheryhmässä x ja Px01 (P4) on yhteydessä omiin yksiköihinsä kotipuheryhmässä. VIRVEÄ HALLINNOI ja verkon ylläpidosta ja kehityksestä vastaa Suomen Erillisverkot Oy. Valtakunnalliseen käyttöön verkko tuli vuonna 2002. OSAVERKKOLIITTYMÄN KUUKAUSIMAKSU puheliittymä 37,82 euroa kuukaudessa. VHF VERY HIGH frequency (VHF) on radiotaajuusalue 30 MHz:stä 300 MHz:iin saakka.VHF-alueella radioaallot etenevät pääosin suoran säteilyn perusteella enintään 8–30 km. Käytettävät taajuudet: 380.0125 384.9875 ja 390.0125 394.9875 MHz
Itse asiassa väitän, että tässä viestiliikennemallissa puhutaan vähemmän kuin siinä, että toimitaan kahdella radiolla eli esimiehet ja mestari puhuvat samalla ja esimies ja miehistö toisella. Meillä vakituisella henkilöstöllä noin 60 virveä, joita on pääsääntöisesti päivystävällä päällystöllä, alipäällystöllä ja asemavastaavilla, yhteensä virveliittymiä on noin 500. Tämäkin riippuu toki siitä, että toimivatko kaikki yksiköt omissa puheryhmissä vai kaikki yksiköt samassa puheryhmässä. Toimimme operatiivisessa toiminnassa pääsääntöisesti aina järjestelmätilassa. Kaikilla operatiivisella tehtävällä toimivalla henkilöllä on käytössään VIRVE-radio. Tämä vaatii aina tietysti pelastustoiminnan johtajan määräyksen. Tämä on yksikönjohtajalle myös melko haasteellista, kun joutuu seuraamaan kahden radion liikennettä ja kypäräsetin saa kytkettyä yleensä vain toiseen radioon. Noin 100 tuosta luvusta on DATA-radioita. Vaaratilanteita ei ole tullut viestiliikenteen takia. Suurin osa niistä on operatiivisessa käytössä. Esimerkiksi kaikki metrotunnelit ja metroon liittyvät tilat on varustettu VIRVE-verkolla, samoin iso osa Helsingin tunneleista. Mutta, korostan sitä, että radiokurin on oltava kunnossa ja epäkohtiin täytyy puuttua välittömästi, jos niitä havaitaan. Silloin kun siirrymme maanalaisiin tiloihin, siirrymme etupainotteisesti kaikki käyttämään suorakanavaa. Muutamilla henkilöillä, joilla toimenkuvansa perustella siihen on tarve, on henkilökohtaisessa käytössään VIRVE-radio. Kun toisessa on liikennettä, jää toinen vähemmälle huomiolle. Kun kuulijoita on vähemmän, totutaan siihen, että asioita voidaan selitellä ja jaaritella pitkän kaavan kautta. Uteliaisuuden takia radioita ei jaeta. Operatiivista liikennettä kuuntelevat vain ne, joita se koskee. Etelä-Pohjanmaalla ei ole tehty säästöjä virve-liittymiin. Olen muistaakseni yhden kerran joutunut käyttämään jonotustoimintoa sinä aikana ja kaikissa radioissa on sama prioriteetti. Suuronnettomuusviestintä tai muu tilanne, jossa tehdään kaistajako, tapahtuu useammalla puheryhmällä. Käytämme pelkästään VIRVEä, VHF-radioita me emme käytä, eikä ole tarkoitus siirtyäkään niiden käyttöön. Noudatetaan aivan perussääntöjä. Jos yksi siirtyy, kaikki siirtyvät. Kyseinen malli vaatii tiukkaa radiokuria. Palomestari Kimmo Tuominen, Helsingin pelastuslaitos: Helsingissä toimitaan samassa puheryhmässä Helsingin pelastuslaitoksen viestiliikennemalli on se, että kaikki puhuvat samassa puheryhmässä palomestarista viimeiseen savusukeltajaan. Valitettavasti tällä hetkellä tähän tavoitteeseen ei päästä ihan kaikkien Helsingin sopimuspalokuntien osalta. Kaikilla pääkaupunkiseudun pelastuslaitoksilla on samanlainen suuronnettomuusviestintämalli. Silloin, kun tiedämme, että kyseisessä maanalaisessa kohteessa on VIRVE-peitto, pysymme järjestelmätilassa. Toimintamallin etu on se, että kaikilla pysyy yllä sama tilannekuva tehtävästä koko ajan. Heikki Haapala esittelee puhelimia.. Helsingin pelastuslaitoksella on käytössä hieman alle 700 laskutettavaa VIRVE-liittymää. Kun kuulijoita on vähemmän, totutaan siihen, että asioita voidaan selitellä ja jaaritella pitkän kaavan kautta.” Harjavallan VPK Satakunnasta hankki itse uudemman mallisia VHF-puhelimia käyttöönsä. En näe sitä hyvänä mallina, että esim. Jos maanpäällisissä tiloissa havaitaan huono kenttä ja järjestelmätila pätkii, määrää pelastustoiminnan johtaja kaikki suorakanavalle. Kaikilla tehtävään osallistuvilla henkilöillä täytyy olla käytössään radio. Se kertoo jo aika paljon siitä, että onko meillä ongelmia puheryhmän ruuhkautumisen kanssa. Henkilökohtaisia VIRVE-radioita on hyvin vähän. sammutusparilla on käytössään vain yksi radio. Puhutun asian on oltava lyhyttä ja ytimekästä. Esimiesten täytyy huolehtia, että radiossa ei puhuta turhia asioita. Olemme toimineet yhden puheryhmän mallilla vuodesta 2004, ja minä myös siitä lähtien operatiivisena palomestarina. Siinä mallissa puhutaan vapaammin, kun tiedetään, että kuulijoita ei ole paljoa. Kyllä toimintaperiaatteen on oltava sellainen, että yksi kutsu riittää, eikä ketään tarvitse kutsua kahta kertaa. 34 PALOKUNTALAINEN • 76 ryhmänjohtajalta, konemieheltä ja molemmilta savupareilta
Mistään koulutuksesta ei saa muodostua ”umpipussinperää”, vaan pelastustoimessa lanseeratun urapolkuajattelunkin hengessä on turvattava jatko-opintomahdollisuudet. Taloudellisia resursseja ei ole tarjolla hopeatarjottimella, ei edes ruostuneella vadilla, mutta kun on perusteltu tarve, pitää olla myös uskallusta vaatia resursseja. Nyt on laitimmainen hetki tarkastella koko koulutusjärjestelmää. Meillä tulee olla kouluttautumismahdollisuus tiedekorkeakoulussa aina tohtorin tutkintoon saakka. Kysymys on haastava alati nopeammin muuttuvassa niin kansallisessa kuin kansainvälisessä toimintaympäristössä, joihin on ankkuroitunut aiempaa suurempi ennakoimattomuus. Sisäministeri Risikko avasi keskustelun pelastajien kaksoistutkinnosta esittämällä lähihoitajatutkinnon yhdistämistä pelastajatutkintoon. Teknologian kehitys ja digitalisaatio ovat pelastustoimessa, niin koulutuksessa kuin kentällä vielä suurimmaksi osaksi kääntämätön kortti. Kirjaus on vahva kannanotto koulutuksen puolesta, mutta samalla se heittää koulutukselle ja erityisesti koulutuksen suunnittelijoille suuren haasteen. Tämä ollut jo vuosia keskustelunaiheiden kestosuosikki, joten avaus on kannatettava, joskin mietinnän arvoista on, riittääkö lähihoitajatutkinto turvamaan pelastajat ambulansseissa vielä vuonna 2025. Olennainen kysymys onkin, mitä tutkintoja tarvitaan, mihin ammatteihin henkilöstöä koulutetaan. Sen jälkeen on ratkaistava eri tutkintojen laajuudet, oppimistavoitteet ja sisällöt. Pelastustoimen koulutuksen kehittämistarpeet heijastuvat yhtä lailla tutkintoon johtavaan koulutukseen, täydennyskoulutukseen ja vapaaehtoisen henkilöstön koulutukseen. Koulutusjärjestelmän pitää turvata paitsi koulutuksellinen jatkumo, myös mahdollistaa täydennyskoulutuksen saumaton nivoutuminen tutkintokoulutukseen esimerkiksi modulien kautta. Tulevaisuus pohjautuu koulutukseen Mervi Parviainen rehtori Pelastusopisto. 76 • PALOKUNTALAINEN 35 PELASTUSTOIMEN STRATEGIASSA on kirjattuna ”Pelastustoimen henkilöstöllä on korkeatasoinen, koulutukseen pohjautuva, toiminnan tarpeita vastaava, jatkuvaan osaamisen arviointiin ja kehittämiseen perustuva osaaminen ja ammattitaito”. Jotta niistä saadaan täydet tehot irti, ei kerta kaikkiaan voida perustaa vuosia kestäviä, myöhästeleviä ja ylihinnoiteltuja hankkeita. Koulutusta ei voi tarkastella ainoastaan huomisen päivän horisontista. Emme saa siis tyytyä vain AMKja YAMK-tutkintoihin alan korkeimpina tutkintoina. Mitä on pelastustoimessa tarvittava osaaminen. Ennen kuin kiihdytään summasta viivan alla, on paikallaan katsoa, mitä summalla saadaan – jos nimittäin halutaan niitä strategiassa määriteltyjä osaamista ja ammattitaitoa. Jos ja kun pelastustoimi haluaa aidosti olla tasavahva yhteistyökumppani muiden turvallisuustoimijoiden kanssa, on oltava koulutuksellisestikin samalla tasolla
Jo pelkästään Gaussin käyrän (kamelinkyttyräkuvio) mukaan on olemassa huippuosaajia, uskollisesti ja hyvin työnsä suorittavia ja sitten hännänhuippuna vähemmän osaajat. Jokainen on omalla kohdallaan itsensä motivoija, mutta työyhteisössä motivointi – siis innostaminen, rohkaiseminen, tukeminen – kuuluu tietenkin esimiesasemassa oleville. Sellaisia on menneisyydessä ollut, sellaisia on meidänkin aikanamme ja varmaan on tulevaisuudessakin. Ammattitaito On väärin tehdä rajaa ammattitaidon suhteen vakinaisten palomiesten ja palokuntalaisten välille. Ammattikoulutettu palomies on huippuosaaja, mutta kyllä palokuntatyöhän sitoutunut palokuntalainenkin osaa! Toinen toistensa arvostaminen koituu yhteiseksi parhaaksi! Ammattiylpeys Ammattiylpeyttä on se, että tulentorjuja ajattelee kohdallaan näin: tämän minä osaan, tätä haluan tehdä, tähän minulla on valtuutus, tällä minä palvelen yhteistä hyvää. Raja kulkee osaamisen ja osaamattomuuden välillä. Kyllä voimme paloalalla mennä toiveikkaasti eteenpäin! Toiveikkaasti eteenpäin! Veikko Lindberg pappi, palokuntamies Savukosken VPK. 36 PALOKUNTALAINEN • 76 TULEVAISUUDEN TARKKA arviointi on mahdotonta. Sen sijaan on mahdollista varsin tarkkaan suunnitella, millaiseksi haluaisimme tulevaisuuden rakentaa – mikäli meistä riippuu. Syvällisesti ihmiseloa pohtivasta kirjasta ”Flow” löytyy tällainenkin ajatus: ihmisen tulisi elää tavoitteellisesti, siis itse itselleen tavoitteet asettaen, ja ihmisen tulisi elää niin, että hänen elämässään olisi kaiken aikaa ilo. Suunnittelussa ja toteuttamisessa me voimme käyttää, ja meidän tuleekin käyttää, niitä menetelmiä, jotka on hyviksi havaittu menneisyydessä ja nykyisyydessä. Päämäärät on itse asetettava, ei niitä kukaan ulkopuolinen aseta, ja jos asettaisikin, tekisi sen vailla asioitten ymmärtämistä ja osaamista. Ja koko paloalaa ajatellen varsinaisia motivoijia ovat alan visionäärit. Ja sitten: ”Ilo ei tule siitä, mitä ihminen tekee, vaan siitä, miten hän tekee sen, mitä tekee.” Motivaatio Vuosia sitten Rainer Alho opasti minua palokuntatyön menestyksekkääseen suorittamiseen sanomalla näin: ”Motivaatio on väline strategisiin päämääriin pyrittäessä.” Tuossa on paljon asiaa, kuten tämä: tulee olla kokonaisvaltaisia (strategisia) päämääriä. Ja kaikkia noita on siis sekä ammattipalokunnissa että vapaaehtoisissa palokunnissa. MOTIVAATIOSTA OLIKIN jo vähän ”ammattiylpeyden” kohdalla, mutta tässä vielä vähän lisää. Seuraavassa on kolme näkökulmaa siihen, miten paloalallakin voidaan suunnistaa toiveikkaasti tulevaisuuteen. Ilman niitä toimintamme on pelkkää puuhastelua
yli tuhat kertaa vuodessa TEKSTI SASU MÄKINEN KUVAT PIXABAY Toistuvat pienet säh köiskut kodin elektroniikasta yhdessä muiden ongelmien kanssa voivat olla myös merkkinä säh kölaitteistossa piilevästä viasta.”. Keskimäärin vuoden aikana maassa syttyy yli tuhat säh köstä johtuvaa tulipaloa. 76 • PALOKUNTALAINEN 37 Kodinkoneet aiheuttavat vaaratilanteita Vanhat kodinkoneet aiheuttavat vuosittain lukuisia tulipaloja ympäri Suomea. Yleensä säh köpalo oireilee ennakkoon ja kytee jonkin aikaa ennen syttymistään
Kymenlaakson pelastuslaitos sai hälytyksen onnettomuudesta 11. lokakuuta kello 3.39. – Erikoinen onnettomuus. S ähkölaitteen epätavallinen toiminta voi ennakoida ongelmia, jopa mahdollista tulipalon syttymistä. Hänen kohdalleen ei aiemmin ole vastaavaa tehtävää osunut. Pelastuslaitoksen savusukeltajien päästyä paikalle oli asunnossa voimakkaasti ammoniakkia ilmassa. Palomestari Kuoppamäki kuvailee tapahtunutta poikkeukselliseksi. Korkeat luvut selittyvät useimmiten aamuöihin painottuvilla ”nakit ja muusi” –tyyppisillä tehtävillä, joissa asukas on sammunut ja ruoanlaitto on jäänyt kesken. Vanhoja kylmälaitteita ei tulisi säilyttää asuinhuoneistoissa, erityisesti jos niissä on vielä kylmäaineet sisällä, hän ohjeistaa. Keisarinmajantiellä sijaitsevassa kerrostalohuoneistossa vanhan jääkaapin kylmäaineena käytetty ammoniakki pääsi tuntemattomasta syystä vuotamaan huoneiston sisäilmaan. Jääkaappi aiheutti ammoniakkivuodon Kotkan paloaseman työvuoro sai lokakuisena yönä hälytyksen lähelle paloasemaa. 38 PALOKUNTALAINEN • 76 johtanut palomestari Toni Kuoppamäki. Paikalle hälytettiin kaksi pelastuslaitoksen yksikköä sekä kaksi ensihoidon yksikköä. Asukas soitti hätäkeskukseen, josta hälytettiin pelastuslaitos paikalle, kertoo pelastustoimintaa paikalla Pyykinpesukoneet sytyttävät vuosittain lähes sata tulipaloa.”. Tällaisia ongelmia saattavat olla esimerkiksi pesukoneen ohjelman toistuva keskeytyminen, valaisimesta kuuluva hurina, laitteesta kuuluvat epämääräiset äänet tai siitä lähtevä paha käry. Toistuvat pienet sähköiskut kodin elektroniikasta yhdessä muiden ongelmien kanssa voivat olla myös merkkinä sähkölaitteistossa piilevästä viasta. Turvallisuusja kemikaalivirasto Tukesin tilastojen mukaan pyykinpesukoneet sytyttävät vuosittain lähes sata tulipaloa. Muille kerrostalon asukkaille vuoto ei aiheuttanut vaaraa. Heille tiedotettiin tapahtuneesta paikan päällä. Myös pesukoneet ovat viime vuosien aikana sytyttäneet lukuisia tulipaloja Suomessa. Lisäksi yksiköt tuulettivat asunnon ja ohjasivat asukkaan ensihoitoyksikön tarkastettavaksi, Kuoppamäki kertoo. Sähköliedet ovat kaikkein herkimpiä syttymään palamaan. – Huoneiston asukas havahtui pistävään hajuun ja palovaroittimen ääneen. – Pelastuslaitoksen yksiköt olivat paikalla purkamassa vanhan jääkaapin pois asunnosta. Liesistä lähteneitä tulipaloja Suomessa syttyi vuosina 20102013 yli tuhat kertaa vuodessa. Myös valojen vilkkuminen tai himmeneminen viestivät siitä, ettei kaikki sähkölaitteiston toiminnassa ole kunnossa
Työvoiman liikkuvuus on lisääntynyt ja lisääntyy – yli 5 % väestöstä muuttaa kuntien välillä. 76 • PALOKUNTALAINEN 39 ”VAIN MUUTOS on pysyvää”. Vaan miten se on nyt pelastusalalla. Käynnissä oli paneeli, jossa vapaaehtoisen palokuntatyön järjestäytymisen tarvetta pohdittiin ja tuolloin tulos oli, ettei uutta järjestöä tarvita vapaaehtoisen palokuntatyön etuja turvaamaan. Maassamme menossa oleva historian suurin rakenneuudistus osoittaa sen, että muutos on jatkuvaa, todellista ja koskettaa koko yhteiskuntaa. Pelastustoimessa on tähän saakka valitettavasti edetty enemmän mielipiteiden kuin tutkitun tiedon ja ennakoinnin kautta. Pelastustoimi vuonna 2050 on varmasti eri näköinen kuin 2016 tai 2025. Terveysja sosiaali-alalla tulevaisuutta voidaan ennustaa hyvin tarkkaan eri mittareiden avulla. Vastauksessa henkilö totesi, ettei pidä paikkaansa. Mielessäni on jo vuosia pyörinyt ajatus siitä, että tietääkö pelastustoimi minkälaisessa maailmassa se elää. Muuttotappioalueet ovat ydinmaaseudulla, ”harva-alueilla” ja rakennemuutosalueilla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tutkii ja kehittää sosiaalija terveyspalvelujärjestelmää, sen tehokkuutta, tuottavuutta ja vaikuttavuutta sekä tarjoaa tietoa päätöksenteon tueksi. Pelastustoimen koko rakenne on muuttunut kunnallisesta alueelliseen, hätäkeskukset, lainsäädäntö jne. Edunvalvonnan ja vuorovaikutuksen tarve on eri järjestöjen ja toimijoiden kesken kasvanut nopeissa muutoksissa, joten jokaiselle on tilaa ja tilausta. Sain kommenttiini ”vain muutos on pysyvää” kitkerän vastauksen pitkän linjan alan ammattilaiselta. Muuttovoittoa tulee metropolialueelle, suuriin ja keskisuuriin kaupunkeihin sekä niiden kehyskuntiin sekä pistemäisesti joihinkin paikkoihin. Nuorista muuttovoittoa on saanut vain joka kymmenes kunta. Mitä tämä sitten tarkoittaa pelastustoimeen ja pelastustoimessa. Paloasemilta toteutettua toimintakykyä arvioidaan asiakkaan näkökulmasta ja palvelun tarve ennakoidaan tutkitun tiedon perusteella. Mitä sen jälkeen on tapahtunut. Maamme asukastiheys, julkiset palvelut, teollisuus, infra ym palvelut ja tuotokset kehittyvät tutkitun tiedon mukaisesti erittäin hyvin. Nyt viimeistään on pakko herätä; pois oman aseman ja alueen korostamisesta ja punaisen auton nokka henkilöstöineen kohti asiakkaan tarpeita! Vaasan Marssin sanoin: ”Pois unteluus ja hervakkuus! Niin onnehen maan pohjoisen vie kunto, työ sen poikien!” Pelastustoimi Suomessa 2025 Jaakko Pukkinen pelastusjohtaja Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos. Maassamme noudatettu linja, että koko maa pidetään asuttuna tarkoittaa hyvin yksiselitteisesti sitä, että paloasemaverkko pidetään kattavana. Onko muutosta tapahtunut. Näin totesin Turun VPK:n talossa järjestetyn vapaaehtoisen palokuntayön kokouksessa kesäkuussa alussa 1990 lopussa. Edelleen Aro toteaa, että muuttovoittoa saavien alueiden määrä on entistä alhaisempi; vain yksi neljästä kunnasta ja seudusta on saanut muuttovoittoa maan sisäsisessä muuttoliikkeessä. Suomen sopimuspalokuntien liitto kuitenkin perustettiin Turun seminaarin lopputuloksista huolimatta Tampereella 2001. Muuten oletteko huomanneet; 2000–luvun alun jälkeen on jo kolmannen pelastuslain valmistelu käynnissä! Aluetutkija Timo Aro on useissa eri tutkimuksissa selvitellyt maamme aluerakenteen kehitystä, syitä ja seurauksia. Tuosta ajasta on nyt kulunut runsaat 15 vuotta. Meillä lasketaan vain keikkoja ja osoitetaan tarpeellisuuttamme! Tehdäänkö koko resursseillamme työtä onnettomuuksien vähentämiseksi ja asiakkaan turvallisuustietoisuuden nostamiseksi
pä äs iä isp äi vä K 17 L 17 K 18 L 18 L 18 T 18 T 18 S 18 T 19 S 19 S 19 K 19 P 19 M 19 P 20 M 20 M 20 T 20 L 20 T 20 L 21 T 21 T 21 P 21 S 21 K 21 S 22 K 22 K 22 L 22 M 22 T 22 M 23 T 23 T 23 S 23 T 23 P 23 ju ha nn us aa tto T 24 P 24 P 24 M 24 K 24 L 24 ju ha nn us pä ivä K 25 L 25 L 25 T 25 T 25 he la to rs ta i S 25 T 26 S 26 S 26 K 26 P 26 M 26 P 27 M 27 M 27 T 27 L 27 T 27 L 28 T 28 T 28 P 28 S 28 K 28 S 29 K 29 L 29 M 29 T 29 M 30 T 30 S 30 T 30 P 30 T 31 P 31 K 31 he in äk uu el ok uu sy ys ku u lo ka ku u m ar ra sk uu jo ul uk uu L 1 T 1 P 1 S 1 K 1 P 1 S 2 K 2 L 2 M 2 T 2 L 2 M 3 T 3 S 3 T 3 P 3 S 3 T 4 P 4 M 4 K 4 L 4 py hä in pä ivä M 4 K 5 L 5 T 5 T 5 S 5 T 5 T 6 S 6 K 6 P 6 M 6 K 6 its en äi sy ys pä ivä P 7 M 7 T 7 L 7 T 7 T 7 L 8 T 8 P 8 S 8 K 8 P 8 S 9 K 9 L 9 M 9 T 9 L 9 M 10 T 10 S 10 T 10 P 10 S 10 T 11 P 11 M 11 K 11 L 11 M 11 K 12 L 12 T 12 T 12 S 12 T 12 T 13 S 13 K 13 P 13 M 13 K 13 P 14 M 14 T 14 L 14 T 14 T 14 L 15 T 15 P 15 S 15 K 15 P 15 S 16 K 16 L 16 M 16 T 16 L 16 M 17 T 17 S 17 T 17 P 17 S 17 T 18 P 18 M 18 K 18 L 18 M 18 K 19 L 19 T 19 T 19 S 19 T 19 T 20 S 20 K 20 P 20 M 20 K 20 P 21 M 21 T 21 L 21 T 21 T 21 L 22 T 22 P 22 S 22 K 22 P 22 S 23 K 23 L 23 M 23 T 23 L 23 M 24 T 24 S 24 T 24 P 24 S 24 jo ul ua at to T 25 P 25 M 25 K 25 L 25 M 25 jo ul up äi vä K 26 L 26 T 26 T 26 S 26 T 26 ta pa ni np äi vä T 27 S 27 K 27 P 27 M 27 K 27 P 28 M 28 T 28 L 28 T 28 T 28 L 29 T 29 P 29 S 29 K 29 P 29 S 30 K 30 L 30 M 30 T 30 L 30 M 31 T 31 T 31 S 31 27 1 2 3 4 5 6 10 14 18 19 20 21 22 23 24 25 26 15 16 17 11 12 13 7 8 9 28 29 30 31 32 36 40 45 49 50 51 52 46 47 48 41 42 43 44 37 38 39 33 34 35. ta m m ik uu he lm ik uu m aa lis ku u hu ht ik uu to uk ok uu ke sä ku u S 1 uu de nv uo de np äi vä K 1 K 1 L 1 M 1 va pp u T 1 M 2 T 2 T 2 S 2 T 2 P 2 T 3 P 3 P 3 M 3 K 3 L 3 K 4 L 4 L 4 T 4 T 4 S 4 he llu nt ai T 5 S 5 S 5 K 5 P 5 M 5 P 6 lo pp ia in en M 6 M 6 T 6 L 6 T 6 L 7 T 7 T 7 P 7 S 7 K 7 S 8 K 8 K 8 L 8 M 8 T 8 M 9 T 9 T 9 S 9 T 9 P 9 T 10 P 10 P 10 M 10 K 10 L 10 K 11 L 11 L 11 T 11 T 11 S 11 T 12 S 12 S 12 K 12 P 12 M 12 P 13 M 13 M 13 T 13 L 13 T 13 L 14 T 14 T 14 P 14 pi tk äp er ja nt ai S 14 K 14 S 15 K 15 K 15 L 15 M 15 T 15 M 16 T 16 T 16 S 16 pä äs iä isp äi vä T 16 P 16 T 17 P 17 P 17 M 17 2
ta m m ik uu he lm ik uu m aa lis ku u hu ht ik uu to uk ok uu ke sä ku u S 1 uu de nv uo de np äi vä K 1 K 1 L 1 M 1 va pp u T 1 M 2 T 2 T 2 S 2 T 2 P 2 T 3 P 3 P 3 M 3 K 3 L 3 K 4 L 4 L 4 T 4 T 4 S 4 he llu nt ai T 5 S 5 S 5 K 5 P 5 M 5 P 6 lo pp ia in en M 6 M 6 T 6 L 6 T 6 L 7 T 7 T 7 P 7 S 7 K 7 S 8 K 8 K 8 L 8 M 8 T 8 M 9 T 9 T 9 S 9 T 9 P 9 T 10 P 10 P 10 M 10 K 10 L 10 K 11 L 11 L 11 T 11 T 11 S 11 T 12 S 12 S 12 K 12 P 12 M 12 P 13 M 13 M 13 T 13 L 13 T 13 L 14 T 14 T 14 P 14 pi tk äp er ja nt ai S 14 K 14 S 15 K 15 K 15 L 15 M 15 T 15 M 16 T 16 T 16 S 16 pä äs iä isp äi vä T 16 P 16 T 17 P 17 P 17 M 17 2. pä äs iä isp äi vä K 17 L 17 K 18 L 18 L 18 T 18 T 18 S 18 T 19 S 19 S 19 K 19 P 19 M 19 P 20 M 20 M 20 T 20 L 20 T 20 L 21 T 21 T 21 P 21 S 21 K 21 S 22 K 22 K 22 L 22 M 22 T 22 M 23 T 23 T 23 S 23 T 23 P 23 ju ha nn us aa tto T 24 P 24 P 24 M 24 K 24 L 24 ju ha nn us pä ivä K 25 L 25 L 25 T 25 T 25 he la to rs ta i S 25 T 26 S 26 S 26 K 26 P 26 M 26 P 27 M 27 M 27 T 27 L 27 T 27 L 28 T 28 T 28 P 28 S 28 K 28 S 29 K 29 L 29 M 29 T 29 M 30 T 30 S 30 T 30 P 30 T 31 P 31 K 31 he in äk uu el ok uu sy ys ku u lo ka ku u m ar ra sk uu jo ul uk uu L 1 T 1 P 1 S 1 K 1 P 1 S 2 K 2 L 2 M 2 T 2 L 2 M 3 T 3 S 3 T 3 P 3 S 3 T 4 P 4 M 4 K 4 L 4 py hä in pä ivä M 4 K 5 L 5 T 5 T 5 S 5 T 5 T 6 S 6 K 6 P 6 M 6 K 6 its en äi sy ys pä ivä P 7 M 7 T 7 L 7 T 7 T 7 L 8 T 8 P 8 S 8 K 8 P 8 S 9 K 9 L 9 M 9 T 9 L 9 M 10 T 10 S 10 T 10 P 10 S 10 T 11 P 11 M 11 K 11 L 11 M 11 K 12 L 12 T 12 T 12 S 12 T 12 T 13 S 13 K 13 P 13 M 13 K 13 P 14 M 14 T 14 L 14 T 14 T 14 L 15 T 15 P 15 S 15 K 15 P 15 S 16 K 16 L 16 M 16 T 16 L 16 M 17 T 17 S 17 T 17 P 17 S 17 T 18 P 18 M 18 K 18 L 18 M 18 K 19 L 19 T 19 T 19 S 19 T 19 T 20 S 20 K 20 P 20 M 20 K 20 P 21 M 21 T 21 L 21 T 21 T 21 L 22 T 22 P 22 S 22 K 22 P 22 S 23 K 23 L 23 M 23 T 23 L 23 M 24 T 24 S 24 T 24 P 24 S 24 jo ul ua at to T 25 P 25 M 25 K 25 L 25 M 25 jo ul up äi vä K 26 L 26 T 26 T 26 S 26 T 26 ta pa ni np äi vä T 27 S 27 K 27 P 27 M 27 K 27 P 28 M 28 T 28 L 28 T 28 T 28 L 29 T 29 P 29 S 29 K 29 P 29 S 30 K 30 L 30 M 30 T 30 L 30 M 31 T 31 T 31 S 31 27 1 2 3 4 5 6 10 14 18 19 20 21 22 23 24 25 26 15 16 17 11 12 13 7 8 9 28 29 30 31 32 36 40 45 49 50 51 52 46 47 48 41 42 43 44 37 38 39 33 34 35
Yritän parhaani mukaan uskoa siihen, että toimialan kehitys menee eteenpäin. Myös keskushallinnossa yhteistyö on hyvää ja sitä ohjaa verkostomainen yhdessä tekemisen meininki – ei lokeroituminen ja valtataistelu. Ministeriöstä kehittyy vahva siviilivalmiuden koordinaattori, joka yhdessä muiden ministeriöiden ja valtion keskushallinnon kanssa kehittää yhteiskunnan varautumista erilaisiin häiriötilanteisiin omalla osaamisalueellaan. Pelastustoimessa tapahtuu kaikilla tasoilla vahvaa osaamisen kehittymistä ja ainakin suuremmat maakunnat ovat panostaneet tähän. VUOSI 2025 tulee yllättävän nopeasti, enkä usko toimialan kehittyvän millään hirmuloikalla. Hallintorakenne, järjestelmän ohjauksen perusteet sekä rahoitus odottavat ratkaisuaan. VOIMAKKAIMMIN KEHITTYY riskienhallinta ja sen merkitys oivalletaan koko yhteiskunnassa. Yhteistyössä. Kun katson aikaa taaksepäin, näen valtavan kehityksen. MAAKUNTIEN PELASTUSTOIMI on vuonna 2025 edelleen kansalaisten arvostama ja yhdessä muiden viranomaisten kanssa se tuottaa myös syrjäseuduilla ihmisten tarjoamaa turvallisuuden lähipalvelua. VALTAKUNNAN TASOLLA sisäasiainministeriö toimii läheisessä yhteistyössä maakuntien pelastuslaitosten kanssa. Esko Koskinen pelastusylijohtaja Sisäministeriö. 42 PALOKUNTALAINEN • 76 Pelastustoimi 2025 ON HAASTEELLISTA arvioida siitä, minkälaiseksi pelastustoimi on kehittynyt vuonna 2025, koska tätä kirjoittaessani lähes kaikki keskeiset asiat ovat hallituksen käsittelyssä auki. Kaupungeissa ovat ammattitaitoiset pelastuslaitokset ja kaupunkien ulkopuolella tehtävien hoidosta vastaavat työnsä taitavat sopimuspalokunnat. PELASTUSTOIMI ON arvostettu työyhteisö, sen henkilöstö voi hyvin ja se panostaa henkilöstönsä osaamiseen. Pelastustoimi ei käperry sisäänpäin omaan erinomaisuuteensa, vaan osallistuu koko Suomen turvallisuuden rakentamiseen. Uuden hallintorakenteen muodostaminen vie paljon voimavaroja muulta suunnittelulta ja toistaiseksi arvattavaksi jää minkälaisella kauhalla valtio aikoo ylläpitäjiä – maakuntia – rahoittaa. Uskon, että kaikkien pelastusalalla toimivien tarmolla kehitys jatkuu oikeaan suuntaan. MAAKUNTIEN PELASTUSTOIMI tuntee ihmisten tarpeet ja ammattitaitoisen riskien arvioinnin perusteella hallitsee maakunnan uhkat. Tärkeintä on, että kehittämiselle löytyy oikea suunta, yhteinen mieli sen oikeellisuudesta ja, että mennään koko ajan eteenpäin. Maakuntien pelastustoimi on aktiivinen toimija ja kehittää maakunnan omaa ja maakunnan alueen varautumista yhteistyössä muiden viranomaisten, yksityisten yritysten ja kolmannen sektorin kanssa
Onko näitä yhden kaistan sulkemisia ihan pakko kuuluttaa koko Suomeen. LÄMPÖKAMERAMIEHELLÄ RIITTÄÄ ymmärrystä alueellisesti rajattuihin liikennetiedotteisiin, jotka koskevat vilkkaasti liikennöityjä teitä, missä jo toisen kaistan sulkeminen aiheuttaa merkittäviä viivästyksiä – siis merkittäviä. Tuo tiedote ja kymmenet muut vastaavat kantautuvat viikossa noin 1,9 miljoonan suomalaisen korviin Hangosta Petsamoon mikäli kuuntelijatutkimuksiin on luottamista. Onnettomuus. Alueellisesti lähetetyt teiden sulkemistiedotteet ja keskeytykset lossiliikenteessä saavat myös armon. LÄMPÖKAMERAMIEHEN LASKELMIEN mukaan yhden kaistan tiedotteiden poistaminen vähentäisi radio-ohjelmien keskeytykset puoleen. Tarkempi paikka: Virenoja. Lämpökameramiehen joulumielenpahoitus: Yksi kaista suljettu liikenteeltä. SIIS YKSI (1) ajokaista kahdesta (2) suljettu liikenteeltä. LAHDESTA ORIMATTILAAN ja päinvastoin matkaavilla luulisi olevan aikaa odotella muutama minuutti autoissaan. 76 • PALOKUNTALAINEN 43 LÄMPÖKAMERAMIES POSTIA LÄMPÖKAMERAMIEHELLE Lähetä mielenkiintoisia viestejä osoitteeseen lampokameramies@hotmail.com LÄMPÖKAMERAMIES ON intohimoinen Papparadion* kuuntelija. Taajuus 94,0 on aina päällä, kun Lämpökameramiehen Oldsmobile Delta 88 liikkuu Isolla kirkolla eli kansanomaisemmin sanottuna Stadissa. Aivan liian usein Ajantasan tai Kadonneen levyn metsästäjät tai Jake Nymanin Popradion katkaiseen liikennetiedotus malliin: TIE 167 välillä Ala-Okeroinen Koskenkylä, Orimattila. JOULUNA liikennetiedotteet raikuivat taas tuttuun tapaan kaikkialla Suomessa luoden harmaaseen juhlaan jo vuosien ajan perinteeksi tullutta tunnelmaa. * Papparadio = Yle Radio Suomi P.S. Liikenne kuitenkin sujuu, vaikka vähän hidasteleekin. Yksi ajokaista on suljettu liikenteeltä
PALOPÄÄLLYSTÖLIITON NÄKÖVINKKELISTÄ operatiivinen, päiväja hallintopäällystö, alipäällystö ja miehistö muodostavat niin sanotusti ”yhtä köyttä yhdistyksen”. Pelastustoimen kaikilta toimijoilta vaaditaan laajempaa ja syvällisempää osaamista, olipa kyse sitten pelastustoiminnasta, onnettomuuksien ehkäisystä, väestösuojelusta, turvallisuusviestinnästä, ensihoidosta, johtamisesta sen eri kirjoissaan, yhteiskunnan eri häiriötilanlanteisiin varautumisesta ja monista muista asioista. USKON, ETTÄ alamme arvot – inhimillisesti, ammatillisesti ja luotettavasti – ovat sisäistyneet ja ne heijastuvat kaikessa toiminnassamme alan menestymisen parhaaksi. 44 PALOKUNTALAINEN • 76 OSAAMINEN ON pelastustoimen yksi keskeisimmistä menestystekijöistä, ja tulevaisuudessa sen merkitys yhä vain kasvaa. USKON, ETTÄ vahvalla yhteistyöllä ja reiluilla kumppanuuksilla saadaan pelastustoimen ääntä enemmän kuuluviin paitsi turvallisemman yhteiskunnan myös alan yhteisöllisyyden rakentamiseksi. Osaamisen painotukset ja erikoistuminen toki vaihtelevat toimijaryhmien kesken, ja uskon, että meillä on 10 vuoden kuluttua entistä motivoituneempaa ja osaamisen kehittämisen merkityksen ymmärtävää väkeä alalla. Näkisin mielelläni, että järjestöt voisivat tulla ulos rohkeampienkin esitysten muodossa muun muassa keskustelun herättämiseksi. Vaikuttamisroolin toivon hieman skarppaantuvan. Toiminnallisten saavutusten lisäksi tämä palkitsee myös työtyytyväisyytenä. PELASTUSTOIMEN YHTEISÖLLISYYS on asia, jonka toivon kehittyvän jatkossa yhä myönteisempään suuntaan. Rakentavasti vastakarvaan Ari Keijonen toiminnanjohtaja SPPL. ”Rakentavasti vastakarvaan silittämisen” pitäisi olla sallittua, jopa odotettuakin, järjestökentältä. On tärkeää nähdä yhteinen maali, tavoitteet, ja myös löytää yhteiset keinot niiden saavuttamiseksi. Hyvin toimivalla yhteistyöllä saavutetaan myönteisiä tuloksia pelastustoimen palvelukyvyn kannalta. Myös turvallisuuden eri osa-alueiden riippuvuuksien ymmärtäminen on parantunut; edustamamme turvallisuuden osa-alue, pelastustoimi, tarvitsee kaverikseen muita turvallisuuden sektoreita ja vastaavasti muut tarvitsevat meitä! PELASTUSALAN JÄRJESTÖT ovat 2025 vahvoja vaikuttajia sekä alan ja kansalaisten osaamisen edistäjiä – kukin omien vahvuuksiensa mukaan
Monipotilasharjoitus monituottajamallilla. Erityisen harjoituksesta teki sen järjestämismalli. Se järjestettiin monituottajamallilla, jossa koollekutsujana ja päävastuullisena järjestäjänä oli sopimuspalokunta. 76 • PALOKUNTALAINEN 45 TEKSTI ALEKSI PEURALA, KOULUTUSPÄÄLLIKKÖ, HALIKON VAPAAEHTOINEN PALOKUNTA KUVAT ALEKSI PEURALA JA ELLINOORA PEURALA SALO Lokakuun ensimmäisenä lauantaina järjestettiin Heh ku 2016 -monipotilasharjoitus Salon Märynummella
46 PALOKUNTALAINEN • 76 H arjoitusskenaariona oli linja-auton ja henkilöauton kohtaamisonnettomuus, osittainen toisinto vuoden 2015 kesällä Vihdissä sattuneesta onnettomuudesta. Harjoituksesta pyrittiin tekemään mahdollisimman realistinen, mutta samalla saamaan siitä opettavainen jokaiselle harjoitukseen osallistuvalle. Harjoitusskenaariota suunniteltaessa käytiin läpi useita Onnettomuustutkintakeskuksen raportteja ja kerättiin niistä tietoa tyypillisistä ilmiöistä linja-auto-onnettomuuksissa. Halikon Vapaaehtoinen Palokunta vastasi harjoituksen toteutuksesta ja käytännön järjestelyistä harjoituspaikalla. Harjoitusta edelsi kuukausien suunnittelu yhteistyötahojen kanssa; yhteisiä tapaamisia ja vilkasta säh köpostikirjeenvaihtoa.”. Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Ensihoidonja päivystyksen liikelaitos (EPLL), Med Group Ensihoitopalvelut Oy ja Vainion liikenne Oy olivat mukana suunnittelemassa, antamassa asintuntija-apua ja materiaalia
Harjoitushälytys annettiin ensin vajavaisilla tiedoilla tehtäväkoodilla 202B, tieliikenneonnettomuus pieni, mutta ensimmäisen pelastusyksikön saapuessa kohteeseen nostettiin vaste 203A:ksi. Ensimmäinen pelastusykkö tilannepaikalla oli RVSH11, jonka yksikönjohtaja määrättiin toimimaan tilannepaikanjohtajana päivystävän palomestarin saapumiseen asti. 202B muuttui 203A:ksi Harjoituspäivän aamupäivä Märynummen asemalla oli varattu toimialakohtaisille oppitunneille ja harjoitusteknisten asioiden läpikäyntiin. isännän oikeudella itselleen ensimmäisen pelastusyksikön paikan itse harjoituksessa. 76 • PALOKUNTALAINEN 47 Perusteellinen suunnittelu Harjoitusta edelsi kuukausien suunnittelu yhteistyötahojen kanssa; yhteisiä tapaamisia ja vilkasta sähköpostikirjeenvaihtoa. Edellä mainitusta johtuen Halikko varasikin ns. Paikalla oli myös kaksi erilaista linja-autoa, joiden tekniikkaan päästiin tutustumaan. Järjestelyt kuten ruokahuolto, onnettomuusajoneuvojen sijoittelu ja harjoituskuntoon laitto tehtiin talkootyönä, materiaalia saatiin lainaksi romuttamolta tai kilautettiin kaverille ja saatiin kaivinkone apuun. Lounaan jälkeen miehitettiin harjoitukseen osallistuvat yksiköt ja potilaat siirrettiin harjoituspaikalle läheisen tuulipuiston alueelle. Valmistelevia töitä teki jokainen järjestelyissä mukana ollut taho omalta osaltaan myös mittavasti. INFO MITÄ: Monipotilastilanneharjoitus MISSÄ: Salo, Halikko MITEN: Monitahoyhteistyönä, pääjärjestäjä Halikon Vapaaehtoinen Palokunta TUOTTAJA: Halikon Vapaaehtoinen Palokunta SUUNNITTELEMASSA: Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Varsinais-Suomen sairaanhoitopii Ensihoidonja päivystyksen liikelaitos, Med Group Ensihoitopalvelut Oy Salon toimipiste, Vainion liikenne Oy Mukana: Salon Vapaaehtoinen Palokunta, Marttilan Vapaaehtoinen Palokunta, Lounais-Suomen poliisilaitos, FinnHenms Oy Turku, Ensihoito ysikymppi Oy, Paimio Sauvo sairaankuljetus Oy, Sairaankuljetus Maavirta Ky, Suomen Punainen Risti Salon osasto, Metallivälitys Lähdemaa Oy. Sopimuspalokuntalähtöinen ja -vetoinen harjoitus poikkeaa hieman vastaavista kokonaan virkatyönä järjestetyistä siinä, että palokunta on itse päässyt vaikuttamaan suuresti niin harjoituksen tavoitteisiin, toteutukseen kuin myös siihen kuka tekee mitäkin. Pelastustoiminnan osalta pääpaino oli ensivaiheen tilannejohtamisessa sopimuspalokunnan yksikönjohtajan toimesta, vaativan pelastustoiminnan suorittaminen liikenneonnettomuustehtävässä ja yhteistoiminta ensihoitohenkilöstön kanssa. Kustannustehokasta harjoittelua Harjoituksen varsinaiset kustannukset rajoittuivat pääasiassa ruokakustannuksiin ja joihinkin pieniin materiaalikustannuksiin. Jokainen toimija vastasi itse oman henkilöstönsä palkkakustannuksista, mikäli niitä harjoituksesta aiheutui. Harjoitukseen osallistui neljä pelastusyksikköä kolmesta eri sopimuspalokunnasta sekä päivystävä palomestari Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta
Linja-autossa oli useita vakavasti loukkaantuneita potilaita, yksi matkustajista oli jäänyt puristuksiin linja-auton takakulman alle.”. Harjoituksen tarkoituksena oli nimenomaan pelata realistisilla vasteajoilla ja yksikkömäärillä, niin pelastuksen kuin ensihoidon osalta. Nyt järjestetyn Hehku 2016 –harjoituksen kaltainen harjoitus järjestettiin myös kehittämisprojektin päätteeksi keväällä 2015. Harjoitukseen saatiin mukaan melko realistinen määrä ensihoitoyksiköitä, ottaen huomioon alueen päivittäiset resurssit ja päivittäisen valmiuden ylläpidon vastaavanlaisessa oikeassa tilanteessa. Pelastustoiminnalle haasteita asetti pahoin vaurioitunut henkilöauto sekä tien toiselle puolelle suistunut ja törmäyksen voimasta kyljelleen kaatunut linja-auto. 48 PALOKUNTALAINEN • 76 Realistiset vasteajat Pelastuksen resursseja ajatettiin harjoituspaikalle realistisen vasteajan mukaan, viimeinen pelastusyksikkö saapui kohteeseen 25 minuuttia ensimmäisen jälkeen. Linja-autossa oli useita vakavasti loukkaantuneita potilaita, yksi matkustajista oli jäänyt puristuksiin linja-auton takakulman alle. Ensihoidon harjoitustavoitteina oli mm. Harjoituksessa oli mukana useamman alueella toimivan ensihoidon palveluntuottajan yksiköitä. Harjoitukset osana erikoistumista Halikon Vapaaehtoinen Palokunta on sopimuksen mukaan erikoistunut tieliikennepelastamiseen. Palokunta suunnitteli ja toteutti myös moniviranomaisharjoitus Kaisaari 2016:n tänä keväänä. Käytännössä erikoistuminen on näkynyt palokunnan pieninä kalustohankintoina ja painotuksena viikkokoulutuksessa. Seitsemän ensihoitoyksikön lisäksi harjoitukseen osallistui FinnHems 20 maayksikkö. Vuosien 2014–2015 aikana palokunnassa myös toteutettiin tieliikennepelastamisen kehittämisprojektia, joka vielä erityisesti lisäsi koulutusta aiheesta. Silloin aiheena tosin oli vesistössä tapahtuva onnettomuus ja mukana harjoituksessa oli sopimuspalokuntien lisäksi Suomen meripelastusseura ja Länsi-Suomen merivartiosto. ensihoidon sektorijohtaminen ja TRIAGE-potilasluokittelu
Toiminta on vaikuttavampaa kuin samankaltaisesti toimivassa Saksassa tai Itävallassa. Miten suomalaista turvallisuuskulttuuria rakennetaan. Maiden rajoista tai kielimuureista riippumatta ihmisten omatoimisuus kumpuaa aina kun siihen on tarvetta. Tulevaisuuden turvallisuuden varmistamisessa ja turvallisuuskulttuurin luomisessa, sekä päivittäisten operatiivisten tehtävien hoitamisessa pelastustoimen kolmassektori, maan joka kolkkaan ulottuvine paloasemaverkostoineen, tuo – niin halutessamme – merkittävän lisäarvon, joka on otettava huomioon tulevaisuuden ratkaisuja tehdessä. Vapaaehtoisten palokuntien sammutusmiehet ja yksikönjohtajat siirtyvät pelastuslaitosten osa-aikaisiksi työntekijöiksi. Vapaaehtoistoiminnan luonne on ymmärrettävä ja toimintaa on tuettava. Miten nämä operatiiviset palvelut ovat tarkoituksen mukaisinta järjestää tulevaisuudessa. Muun muassa Kiinan Chengdussa vuonna 2008 tapahtunut tuhoisa maanjäristys aktivoi miljoona vapaaehtoista kutsumatonta auttajaa onnettomuuspaikalle. Turvallisuus syntyy yhdessä tehden.. Miten vastaamme yhteiskunnan yksilöllistymishaasteisiin, terrorismiin ja syrjäytymiseen. PELASTUSTOIMI SUOMESSA muodostuu jo tällä hetkellä edellä kuvatun kaltaisesti viranomaisten, yritysten, kolmannen sektorin toimijoiden ja yksilöiden omatoimisuuden toiminnan yhteistyöllä. VAPAAEHTOINEN PALOKUNTATOIMINTA on Suomessa merkittävä pelastustoimen operatiivisten palveluiden tuottaja. Kiinteistönhuolto-, vartiointi-, sairaankuljetusja jälkivahingontorjuntaliikkeet lisäävät palveluvalikoimiinsa pelastustoimen operatiiviset palvelut. Tämän kaltaisesti pelastustoimen palvelut ovat järjestetty Tanskassa. Palokuntien jäsenmäärä kasvaa, henkilökohtainen kuormittavuus jakautuu tasaisesti. ovat kysymyksiä, joihin eri ratkaisumalleilla haetaan vastauksia. Tämänkaltainen ihmisten taipumus omatoimisuuteen tulee tunnistaa ja tunnustaa. Toiminta kattaa kaikki turvallisuuden osa-alueet. Miten huolehdimme yhteiskuntamme kriisinsietokyvystä. Miten ihmisten omatoimisuuttaa voidaan tukea. SKENAARIO B PALOKUNTIEN PALVELUTUOTANTO YHTIÖITETÄÄN Pelastustoimen operatiiviset palvelut kilpailutetaan. Seuraavassa esitän kolme erilaista kuvaa tulevaisuudesta. TEHTÄVÄNÄMME ON vastata tulevaisuuden turvallisuushaasteisiin. Toimivin ratkaisu onkin näiden eri skenaarioiden kombinaatio. Toimintaa on aina ollut ja tulee aina olemaan jossain muodossa. Miten varaudumme laajoihin ja pitkäkestoisiin luonnon onnettomuuksiin. Palokunnat muodostavat yhteisiä osakeyhtiöitä keskenään. TurvalVapaaehtoinen palokuntatoiminta Suomessa 2025 Petri Jaatinen palokuntajohtaja SPEK lisuuskulttuuri vahvistuu, ihmisten omatoimisuus lisääntyy, lähiapuringit laajenevat, operatiiviset palvelut kehittyvät ja täydentävät resurssit voimistuvat. 76 • PALOKUNTALAINEN 49 VAPAAEHTOINEN PALOKUNTATOIMINTA on maailmanlaajuinen ilmiö. SKENAARIO C PALOKUNTIEN JÄSENET SIIRTYVÄT PELASTUSLAITOSTEN TYÖNTEKIJÖIKSI Pelastustoimen operatiiviset palvelut ovat tehokkainta tuottaa suoraan pelastuslaitosten omana toimintana. Näin tapahtui muutama vuosikymmen sitten Ruotsissa. SKENAARIO A PALOKUNTIEN YHDISTYSTOIMINTAA VAHVISTETAAN Palokuntien kolmannen sektorin rooli palvelun tuottajana vahvistuu, toiminnan luonteen tunnistamisen ja tunnustamisen myötä
Työjohdon kanssa TEKSTI MARKO PARTANEN. 50 PALOKUNTALAINEN • 76 Palokunta menee paloon kuin paloon työjohdon kanssa. Pelastusopistolla järjestetty pilottikurssi täydentävistä sammutusmenetelmistä osoitti, että kysymys on oikeasti aiheellinen. Tämä jääräpäinen asenne tulee kyseenalaistaa; jatkossa on kysyttävä: Mitä käytetään työjohdon kanssa
Letkunveto ei jouda romukoppaan mutta on vähintäänkin järkevää pohtia mitä muita vaihtoehtoja on tarjolla. UHPS näytti toimivan sisäpalon sammutuksessakin, vaikka sen letkun ja vaahdon lämmönsietokyky ei perinteisen sammutusletkun luokkaa olekaan. Liekit nöyrtyivät ja lämmöt laskivat. Aerosolisuihkut nousivat rauhallisesti suhisten ylöspäin – ne tekivät tehtävänsä. Hyvänkokoiseksi päästetty palo saatiin haltuun muutamilla penslausliikkeillä. Laite kehittää 100 barin paineen ja sillä voidaan ampua joko vettä tai vaahtoa. Paineilmalaitteet puettiin ylle ja kurssilaiset marssitettiin yleisöksi palotaloon, palavaan teatteriin. Kahden minuutin sammutusisku Cobralla jätti vain vähän töitä perinteiselle letkuhyökkäykselle. Ensisijaisesti heittosammuttimen arvioitiin olevan hyvä lisä tukiyksiköihin tai muuten vähämiehisiin yksiköihin, jolloin heittosammuttimella voitaisiin voittaa lisää aikaa vahvuuksia odoteltaessa tai laskea lämmöt alas turvallisempaa ensi-iskua varten. Seinät sytytettiin vielä kertaalleen ja esille pääsi vähemmän keskusteluissa ollut Ultra High Pressure System (UHPS) -laite. Aluksi, kun palossa oli huono näkyvyys, vaikutti siltä, että laite ei säväytä. UHPS vakuutti heti palotalon demossa. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen kevytyksikköön kiinteästi asennettu sammutusjärjestelmä oli uusi laite Pelastusopiston opettajillekin. UHPS yllätti Sitten palotalon seinän läpi suhisi Cobran-suihku. Kun UHPS:n kaveriksi otettiin lämpökamera, jolla etsittiin kuumimmat paikat ja sammute ammuttiin sinne, oli teho vakuuttavaa. Tulos oli silläkin vakuuttava. 76 • PALOKUNTALAINEN 51 V iime marraskuussa järjestetty kaksipäiväinen pilottikurssi täydentävistä sammutusmenetelmistä osoitti kurssilaisille kädestä pitäen miten uudet ja vähemmän uudet menetelmät toimivat letkun kanssa tai jopa ilman sitä. Hyvän ajan päästä vedettiin sokka pois heittosammuttimesta. Heittosammutin toimii Pilottikurssilla homma pantiin nopeasti käyntiin. Yleisö, 15 palomiestä ja paloesimiestä, äityivät suosittelemaan sammutinta jopa ambulansseihin, jotka tavoittavat palot yleensä ensimmäisenä. Tällöin sammutetta voitiin suihkuttaa vain sokkona. Pianhan säästöt ja ikääntyminen alkavat purra. Siksi laitteen arvioitiin olevan monikäyttöinen. Työjohdon kanssa. Laitteella sammutetaan penslaamalla pyrolysoituvia pintoja. UHPS:n kuitenkin sammutti sisäpalon tehokkaasti ja sitä voitiin käyttää muutenkin tavallisen työsuihkun tavoin. Tuli päästettiin irti. Teho oli uskottava, vaikka tila oli sammuttimelle pinta-alaltaan liian iso
Tila sammui yhdellä jauhesammuttimella, kun jauhe suihkutettiin sisään ikkuna-aukosta liekin alapuolelta, sieltä, mistä palo otti happea. Laitteen teho vakuutti kurssilaiset ja opettajat. Paloa voimistettiin ajo ajolta ja lopulta tilassa paloi kaksi vastakkaista seinää. Siellä tuskin ihmisiä oleilisi oikeassakaan tilanteessa. Luhtitalon kakkoskerrokseen vedettiin pitkä selvitys UHPS -laitteella. Kurssilaiset pohtivat, että tukiyksiköissä tulisi olla kunnollinen käsisammutinarsenaali ja riippumatta yksikön numerosta, ne tulisi hälyttää tulipaloihin lähimmän yksikön periaatteella. Kurssilaiset antoivat Webropol-kyselyssä pilottikurssille huippuarviot. Harjoitus haastoi ajatuslihasta: Voisivatko palokuntalaiset käyttää osaamistaan lukemalla paloa heti ensivaiheessa?. Täydenpalonvaiheessa oleva hirsitalon huone sammui, kun sammutuspari teki ensi-iskun postiluukusta jauheella. ja/tai henkilöstöä. Vaikka on todettava, että selänpesuun se ei soveltuisi vielä viidestäkään metristä. UHPS vahvisti osakkeitaan Toisena päivänä ajettiin keikkaa. Cobra-skenaariossa huoneistossa oli pelastettavia ihmisiä. Sen arveltiin olevan oivallinen valinta kevyisiin yksiköihin, joissa on vähän vettä. Muuta ei tarvittu. Yhden seinän palo oli oikein käytetylle UHPS:lle suupala. Siitäkin selvittiin UHPS:llä. Sieltä sammute valui pesäkkeisiinkin. 52 PALOKUNTALAINEN • 76 Käsisammutin kuuluu kaappiin Päivän päätteeksi tarjoiltiin perustelut sille, miksi käsisammuttimet kuuluvat paloauton kaappiin. Peitsi asetettiin loivasti viistoon kohti sisätilan kattoa. Toinen jauheisku tehtiin pieneen palavaan tilaan, jonka rikkoutuneesta ikkunasta liekki löi voimakkaasti ulos. Sen jälkeen palotilaan mentiin ja palo viimeisteltiin nestesammuttimella. Demotilassa vesisuihkun oli todettu sumuuntuvan jo parin metrin matkalla. Keinotekoiseen palopesäkkeeseen suoraan ampuminen sai vain kipinät ja palonalut lentämään ilmaan, oli siis maltettava penslata seiniä
Joka paikkaan ei välttämättä kannata eikä ole tarvis vetää letkua. Klaukkalassa paloasemalla yksikössä päivystää 2 henkilöä mutta siinä on tilaa 1+3 -vahvuiselle miehitykselle.. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen kesällä käyttöön ottama kevytyksikkö varusteltiin UHPS -sammutusjärjestelmällä. Tiedustelu ilman letkua Kerrostalossa kolmannen kerroksen ikkunasta tuprutti maltillisesti harmaata savua. Palo tiedusteltiin käsisammuttimien kanssa ja asunnosta löytyi palava astianpesukone, joka sammui nestesammuttimella. Jos savusukeltajat pääsivät kerroksissa helpommalla, niin samaa ei voi sanoa ulos jääneestä konemiehestä, joka varautui pahimpaan vetämällä letkuja tuuletinselvitykset yksin. Letkua ei vedetty ollenkaan, vaan palopaikalle suunnistettiin pimeässä käsija reppusammuttimien kanssa. Tämän jälkeen sama sammutuspari tutki huoneiston perinteisen letkun kanssa. Yksi palomies puki reppusammuttimen selkäänsä myös tehtävällä, jossa palokohde oli sisällä pitkän etenemismatkan päässä. Pohdittavaksi jäi, pitääkö sammutustilanteissa aina pitää tabuista kiinni, varsinkin jos muuta keinoa ei ole. 76 • PALOKUNTALAINEN 53 1,5 minuutin sammutusisku laski huoneistossa tehokkaasti lämmöt. Harjoitus haastoi ajatuslihasta: Voisivatko palokuntalaiset käyttää osaamistaan lukemalla paloa heti ensivaiheessa. Reppu ja palomies Reppusammuttimia, joissa on myös kahden litran pullolla varustettu paineilmalaite, kokeiltiin kahdessa tilanteessa. Kaksi sammuttajaa pisti niillä autopalon pimeäksi mutta samalla todettiin, että renkaisiin edenneessä palossa niissä tuskin tehot riittäisivät
Palveli perustyötä Kurssi oli suunniteltu kokonaisvaltaiseksi. Nyt tehtävään ryhdyttiin kokemusten saamiseksi, kun olosuhde pystyttiin luomaan turvalliseksi. Sekin kertaus osoittautui enemmän kuin tarpeelliseksi. Harjoite jätti mielikuvan siitä, että täydentävät sammutusmenetelmät ovat täydentäviä. Reppusammutinta kantavan paineilma uhkasikin loppua jokaisella kerralla. Mielenkiintoisinta oli silti uusi tai vanha mutta vähemmän käytetty sammutustekniikka, joka tuntui perustelevan paikkansa. HE LSIN KI 6.–8.4 .20 17 PA LO PÄÄL LYSTÖPÄ IVÄT 17 20 www.sppl.fi 2017 Palopäällystöpäivät Tulevaisuuden tekijöille Kaikki totesivat jo rastille lähtiessään, että näin ei toimittaisi, jos tosi olisi kyseessä. Siksi harjoitteet palvelivat kertauksena myös toiminnalle perinteisessä sisäpalon sammutuksessa. Pilottikurssi järjestettiin yhteistyönä Pelastusopiston ja Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen kesken.. Kurssi tarjosi laitteista käyttäjilleen paljon kokemusperäistä tietoa, jota ei voida uusien laitteiden käyttöönotoissa sivuuttaa. Vaikka niillä kurssin harjoitteissa pystyttiin selviämään isoistakin paloista ja kuumuuksista, ei niiden varaan sammutusta voi kokonaan jättää. Vaikka opintojen kohteena olivat täydentävät sammutusmenetelmät, sovelletuissa harjoitteissa tehtiin kokonaissuoritteita
76 • PALOKUNTALAINEN 55 Rannikkoradan palokunnat pelastivat Yhtymänsä Tappolistalla ollut yhteisö heräsi henkiin TEKSTI JA KUVAT SILVIO HJELT (JOKA PALOKUNTAURANSA ALKUMETREILLÄ AKTIIVISESTI OSALLISTUI YHTYMÄN JÄRJESTÄMIIN RIENTOIHIN) Grankulla FBKn päällikkö 1936–37 Helge Hindström. Pölyisiä dokumentteja. Veikko Pullinen johtaa ylimääräisen yleisen kokouksen puhetta. Veikko Pullinen – onpas saatu Yhtymä pelastettua.. Robin Hartan sihteeeri tarkkana
Löytyi jopa laatikollinen pölyttyneitä papereita. Alunperin Yhtymä syntyi pitkälti Kauniaisten palokuntavoimahahmon Helge Hindströmin aloitteesta, mutta 1960-luvulla Yhtymä toimi Espoon nuoren kauppalan palopäällikön J.A.Kasken johtamana. Toiminnan painopiste asettunee palokuntaperinteiden vaalimisen alueelle. 56 PALOKUNTALAINEN • 76 P atenttija rekisterihallituksen yhdistysrekisterin suursiivous on loppusuoralla. Lista oli pitkä, mutta järjestetty kuntakohtaisesti. Yksi maamme vanhimpia alueellisia palokuntayhteisöjä. Viimeiset asiakirjat jäivät Kauniaisten Palokunnantalon piilossa olevan kaapin pohjaan pölyttymään, ja muisto vaipui veteraanien myötä ruusuiseen unholaan. Yhdistävänä tekijänä oli Rannikkorata. toimiminen palokunta-aatteen puolesta ja jäsenpalokuntien yhdyssiteenä, mikä etenkin konkretisoitui koulutuksen, yhteismanöövereiden ja kilpailujen muodossa. 10.8.2016 tulikin n. Tulevaisuus kai näyttää miten jatko muotoutuu. Yksi luettelossa ollut oli ilmeisesti jo 1920-luvulla toiminut mutta vasta vuonna 1948 muodollisesti perustettu Kustbanans Frivilliga Brandkårers Sammanslutning Rannikkoradan Vapaaehtoisten Palokuntien Yhtymä rf, jonka kotipaikka on Kauniainen. Yhtymän säännöistä toki vallitsee tiettyä epätarkkuutta, koska yhdistysrekisteristä saadut säännöt poikkeavat mainitusta laatikosta löytyneestä huomattavasti yksityiskohtaisemmasta versiosta, jonka mukaan kotipaikka onkin Espoo ja ”hallintoon” kuuluvat, paitsi yleisessä kokouksessa valitut jäsenet, itseoikeutettuina myös aluepalopäällikkö ja palokuntanaisten edustaja. palokuntien Yhtymän. Yhtymän jäsenpalokunnat olivat laatikon sisällön perusteella tiedossa, ja pienen markkinointitempauksen avulla oli nopeasti kasassa riittävä määrä jäsenpalokuntien edustajia, jotka kaikkien säädöstöjen mukaisessa järjestyksessä vaativat Yhtymän ylimääräisen kokouksen koolle kutsumista. Ennen sotia Yhtymä toimi Helsingin ja joidenkin läntisten naapurikuntien vapaaehtoisten palokuntien juhlatoimikuntana. Samoihin aikoihin Espoon Palokunnat – Esbo Brandkårer ry juhli 50-vuotista taivaltaan, ja Lauttasaaren VPK taas 100-vuotista olemassaoloaan, eli Rannikkoradan toimialueen kenttäväkeä oli 3.9.2016 sopivasti koossa. Läsnä olevat Yhtymän jäsenpalokuntien edustajat yksimielisesti päättivät valita Yhtymälle uuden väliaikaisen hallinnon, sekä sääntöjen erikseen edellyttämän palokuntapoikatyöjohtajan. Toki sellaisia ei laatikosta löytynyt, mutta sen sijaan pölyn ja papereiden lisäksi muutama kilpailtava pokaalikin. Hallinnon kiireisin tehtävä oli kuitenkin asianmukaisen muutosilmoituksen toimittaminen PRH:lle ennen 12.1.2017, jolloin armonaika menisi umpeen. Juhlien järjestämisen ohella kaksikielisen Yhtymän tarkoituksena oli paitsi keskinäinen avunanto tulipalotilanteissa (!) myös mm. Mutta Espoon kauppala ei halunnut järjestöä, jonka jäsenten enemmistö olikin muilta kunnilta, joten perustettiin oma palokuntajärjestö Espoon Palokunnat – Esbo Brandkårer ry, jolle olennainen osa toiminnasta siirtyi. Ei-aktiivisten yhdistysten ilmeisen tarpeettomat mapit kai veivät hyllytilaa, joten PRH päätti järjestää suursiivouksen. Mitäs jos herätettäisiin henkiin. Yhtymän ylimääräinen kokous pidettiin sitten Veikko Pullisen johdolla Kauniaisten VPK:lla 6.11.2016, vailla dramatiikkaa. Toki mikäänhän ei pakota yhdistyksiä ilmoittamaan mitään, ellei niissä ole muutoksia ollut, mutta useimmat kesällä julkaistun luettelon yhdistykset ovat tosiasiassa lopettaneet toimintansa. Yhtymän jäseninä oli siten VPK:ita Helsingistä Kirkkonummelle. Se päätettiin porukalla pelastaa. Kysyttiin vanhemmilta konkareilta, ja löytyi vastauskin. Ilmoitus yhdistysrekisterille jäi tekemättä, koska Yhtymää ei koskaan purettu. Yhdistysrekisteri oli jo aikoja sitten siirtynyt Oikeusministeriöltä Patenttija rekisterihallituksen hallintaan. Kului 48 vuotta. PRH onkin jo 14.11.2016 tekemällä päätöksellään kuitannut, että Yhtymän nimenkirjoittajat ovat vaihtuneet. Mikä se sellainen. Lisäksi osoittautui, että Yhtymällä oli ollut muuan varsin upea prenikka jaettavaksi ansioituneille. Yhtymä elää. Vuoteen 1965 saakka Yhtymä toimi aktiivisesti tarkoituksensa mukaisesti. Joka tapauksessa Yhtymän jatko on perinteiden siivittämää tulevaisuutta! Eläköön Yhtymä!. Rekisteristä poistetaan yhdistykset, joista ei ole elonmerkkejä pitkään aikaan kuultu. Vuonna 1968 Yhtymän resurssit olivatkin sitten loppu ja Yhtymä käytännössä kuollut. Toki eri paikoissa, mutta palokuntahan on liikkuva toimija. Lisäksi päätettiin, että hallinto laatii Yhtymälle toimintasuunnitelman esitettäväksi helmikuussa 2017 pidettävälle varsinaiselle vuosikokoukselle. Joten siitä vaan. 40.000 yhdistykselle osoitettu virallinen kuulutus, jossa rekisteristä poistamisen uhalla kehotettiin aktiivisuuteen. Yhtymän kotipaikka oli Kauniainen, ja listalta palokuntaaktivisti Robin Hartman löysikin mm. Sotien jälkeen Rannikkoradan alkupää toiminnallisesti ulottui enää ”Helsingistä Neuvostoliittoon”, eli Porkkalan vuokra-alueelle asti. Juhlatoiminta on aina itsensä väärtti. Kassa oli tyhjä
Tehokas, tunteisiin vaikuttava viestintä on parantanut turvallisuuskulttuuria. Onnettomuuksien määrää on saatu vähenemään. PELASTUSTOIMEEN ON perustettu laitosten yhteinen viestinnän ammattilaisista koostuva organisaatio. Valtakunnalliset ohjeet ovat parantaneet onnettomuuksien ehkäisytyötä. PELASTUSTOIMEN VALTAKUNNALLISESTI laajempi organisaatio sekä vahva vapaaehtoistoimijoiden verkosto ovat lisänneet sen merkitystä siviilivalmiuden yhteensovittajana. VUONNA 2016 aloitetun pelastustoimen uudistuksen seurauksena syntyivät laatukriteerit. Lisääntyneet ja mielekkäät tehtävät ovat innostaneet uusia palokuntalaisia mukaan toimintaan. Työnantaja saa motivoituneen työntekijän, joka kehittää omaa ja samalla koko alan työtä. Työnantaja mahdollistaa innovatiivisuuden ja vie uusia asioita aktiivisesti eteenpäin. Se sisälsi muun muassa seitsemän kansallista tavoitetta. On saatu jopa voimavaroja turvallisuuden markkinointiviestintään. Myös muut viranomaiset tukeutuvat poikkeustilanteissa pelastustoimen uuteen ja toimivaan organisaatioon, jossa myös vapaaehtoisten työpanos on tärkeä. TYÖTÄ TEHDÄÄN erilaisilla työaikamalleilla. HENKILÖSTÖ OSALLISTUU aktiivisesti työnsä kehittämiseen. Sen ansiosta myös työhyvinvointi on laitoksissa parantunut. Kun yhteisesti tiedetään, mitä on tapahtunut, osataan paremmin ja nopeammin reagoida. Se on otettu huomioon myös työaikalain uudistuksessa. VUONNA 2025 strategia onkin monilta osin toteutunut. YHTEISEN TILANNEKUVAN tarve tiedettiin, ja se havaittiin käytännössä välttämättömäksi myrskyjen ja tulvien sekä vakavan terrori-iskun takia. Sen ansiosta on kehitetty entistä toimivampia tapoja turvallisuusviestintään. Ne ovat vuonna 2025 hioutuneet käytännössä toimiviksi. Viiteen hallinnolliseen kokonaisuuteen järjestetyissä pelastuslaitoksissa on vuonna 2025 yhtenäinen tietojärjestelmä. Kategorisesti ei ole siirrytty vuorokautisesta työajasta kahteen vuoroon. 76 • PALOKUNTALAINEN 57 PELASTUSTOIMELLE TEHTIIN vuonna 2016 strategia vuoteen 2025. Palokuolemia on vuosittain parikymmentä. Visio 2025 Esa Aalto päätoimittaja Pelastustieto. Se tehtiin valtion ohjauksessa ja rahoituksella. PELASTUSTEHTÄVISSÄ JA ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISYTYÖSSÄ käytetään yhä enemmän hyödyksi sopimuspalokuntia, pelastustehtävissä myös iltaja yöaikana. Tietojärjestelmän ansiosta raportointi ja tilastointi sujuvat aikaisempaa paremmin. ENÄÄ EI jokaisessa laitoksessa kehitetä omissa piireissä uusia ja innovatiivisia toimintatapoja, vaan Pelastusopiston yhteyteen perustettu tutkimusja tietokeskus kokoaa hyvät käytännöt ja ohjaa ne käytännön toimintaan
Hyvätkään tutkimushankkeet eivät ole vaikuttavia, mikäli tulokset jäävät vain tutkijoiden käyttöön tai jos ne eivät palvele rahaston perustehtävää sekä pelastustoimea kokonaisuudessaan. Tavoitteena on kuitenkin hallinnollisen ja paikoin raskaan avustusprosessin keventäminen. Myös Palosuojelurahastolaki uudistetaan vuoden 2019 alkuun mennessä ja siinä huomioidaan maakuntauudistuksen vaikutukset pelastustoimeen. Vuonna 2025 yhteiskunta on erilainen kuin 1990-luvulla ja jo kovin toisenlainen kuin rahaston syntyvuosina, sodanjälkeisen jälleenrakennuksen aikoihin. Palosuojelurahasto tukee vaikuttavuutta Johanna Herrala pääsihteeri Palosuojelurahasto. Kun rahaston toimintaa ohjaa pelastusalan yhdessä määrittelemät tavoitteet ja toimintalinjaukset, mahdollisuudet vaikuttavaan avustustoimintaan ovat olemassa. puolivakinaisten palokuntien toimintaa varten perustetuille palokuntayhdistyksille. 58 PALOKUNTALAINEN • 76 PALOSUOJELURAHASTON TAVOITTEENA on saavuttaa paras mahdollinen vaikuttavuus jokaiselle myönnetylle avustuseurolle. Esimerkiksi sopimuspalokuntien toimintaedellytysten turvaaminen, myös harvaan asutuilla seuduilla, on yhteinen haasteemme. Usein vaikuttavuus tai sen puute näkyy vasta vuosien päästä. VASTUU PELASTUSTOIMESTA on tarkoitus siirtää maakunnille vuoden 2019 alusta lukien. Mikäli vakuutusten määrät pysyvät suotuisina, voitaisiin vuonna 2025 myöntää avustuksia arviolta reilu 13 000 000 euroa. Tämä lisää avustusprosessin luotettavuutta ja läpinäkyvyyttä. Vuodesta 2017 lähtien sopimuspalokuntien pienavustuksia voidaan uutena avustusmuotona myöntää myös ns. PALOSUOJELURAHASTO MYÖNSI vuonna 1997 reilu 6 000 000 euroa avustusta, vuonna 2017 avustusbudjetti on 11 000 000 euroa. Vuonna 2016 sopimuspalokuntia on avustettu 1 274 698 eurolla (kalustoon 196 400 €, rakennushankkeisiin 676 981 € ja pienavustuksiin 401 317 €). Palosuojelurahaston tarkoituksena on mahdollistaa pelastustoiminnan ja palonehkäisyn kehittäminen sekä alan strategisten tavoitteiden saavuttaminen. Uudistusten vaikutuksista rahaston avustustoimintaan ei ole vielä täyttä varmuutta. Yhteiskunnan muutokset luovat myös tarvetta kehittää rakenteita ja suunnata avustuksia uudella tavalla. HALLINNOLLINEN TYÖMÄÄRÄ päätöstenteossa on kasvanut. Jaettavan avustusmäärän lisääntyminen mahdollistaa entistä useamman hankkeen tukemisen. Vuonna 2013 sopimuspalokunnille myönnettiin rahastosta avustusta 400 000 euroa, vuonna 2014 yhteensä 550 000 euroa ja 2015 noin 1 000 000 euroa. RAHASTON AVUSTUSTOIMINnan tulee tukea koko pelastustoimen henkilöstön toimintaedellytyksiä. Tämä edellyttää päällekkäisten työvaiheiden karsimista avustusprosessien kaikilla eri tasoilla, uudenlaisten viestinnällisten keinojen hyväksikäyttöä, sähköisen hakuprosessin kehittämistä ja aikaa kehittämiselle sekä yhteistyölle. Selvää on, että avustustoiminnassa tullaan myös jatkossa noudattamaan paloturvallisuuden edistämisen perustehtävää. Rahaston avustusstrategian tulee nojata pelastustoimen strategiaan ja tutkimuslinjauksiin
Alueella asuu noin 1,6 miljoonaa asukasta. Kalusto ja autot olivat melko uusia. Tavoittena oli saada tietoa Suomen sopimuspalokuntatoiminnassa hyödynnettäväksi. VPK:lla on 90 hälytyksiin osallistuvaa jäsentä. Myös Saksan yleinen suurten onnettomuuksien ja katastrofien valmius kiinnosti matkalaisia. Münchenin pelastustoimen toimintamenot ovat 210 miljoonaa euroa vuodessa. Tutustumiskohteena oli ensin ammattipaloasema ja sitten Münchenin VPK:n kalusto, tilat ja toiminta. Meikäläisittäin Münchenin VPK on tukipalokunta – silti paloasemasta ei ollut muodostunut kierrätetyn ja loppuun kuluneiden autojen kokoamispaikkaa ennen romuttamista tai museoon sijoittamista. Münchenin VPK:n kalusto ja tilat ovat nykyaikaiset.. Palokunnista on 10 ammattipalokuntaa ja 21 vpk-palokuntaa. Palokunnan erityistehtävä oli vaarallisten aineiden tiedustelu ja puhdistuspaikan TEKSTI JA KUVAT ISTO KUJALA Saksa on esimerkillinen ”palokuntamaa” Suomen Sopimuspalokuntien Liiton edustajat tekivät joulukuun alussa matkan Müncheniin ja Schwarzdorfin alueelle Saksaan. 76 • PALOKUNTALAINEN 59 E nsimmäinen tutustumiskohde Münchenissä oli paloasema 4, tai oikeastaan siihen kuului kolme asemaa: ammattipalokunnan asema, Münchenin VPK:n paloasema ja katastrofiambulanssien varikko. Paloasema on aika pieni; ”vain 12 tallia”
SSPL:n varapuheenjohtaja Juho Luukko luovuttaa muistoksi käynnistämme liiton standaarin Münchenin VPK:n Max von Treubergille. Saimme 4. Hän kertoi meille, miten yhteiskunnan on tärkeää panostaa palokunnan tiloihin, kalustoon ja toimintaan. Schwandorfin alueella Münchenistä siirryimme Schwandorfin alueelle. Useita kuorma-autoja laadukkaine kalustoineen, raskaita työkoneita ja lavetti niiden siirtoa varten.” Vieraat ja isännät THW Schwandorfin asemalla. Hälytyksiä palokunnalla on vuodessa noin 100–150. Se osallistuu myös kansainvälisiin operaatioihin. Jäsenhankinnan turvaamiseksi yhteiskunta on ottanut palokuntien tueksi käyttöön erilaisia etuja kuten ilmaisia yleisten kulkuneuvojen lippuja, vapaata pääsyä uimahalleihin ja alennetun hintaisia vuokra-asuntoja palokuntalaisille. Palokuntatoiminnan arvoa Saksassa kuvastaa hyvin se, että vieraita tapaamaan oli saatu myös kunnan pormestari. Alueella on 22 kuntaa, joista kuusi kaupunkia, yhteensä 144 000 asukasta. Täällä toimii 161 palokuntaa (kaikki FF), hälytyskelpoisia palokuntalaisia on 5798, joista 5088 on miehiä ja 710 naista. useita kuorma-autoja laadukkaine kalustoineen, raskaita työkoneita ja lavetti niiden siirtoa varten. asemalla vielä tietoa Bayerin alueen ja samalla koko Saksan pelastustoimen järjestelmästä. Teublitz kunnassa on 7 500 asukasta. Kaikilla palokuntalaisilla on Teublitzissa uudet sammutusvarusteet. Hälytysosastoon kuuluu yhteensä 61 henkilöä, joista naisia seitsemän. Täällä on palokunnalla myös tukiorganisaatio, sponsoriosasto 593 jäsenen voimin. Kuulimme, että maan sisäinen muuttoliike idästä länteen tuo haasteita palokuntien jäsenhankintaan. Nuoriso-osastoon kuuluu 13 jäsentä (12–18 v). Sitä käytetään katastrofitilanteissa ja pitkittyneissä onnettomuuksissa vapauttamaan palokunnat tehtävältä. Erilaisilla keinoilla onkin saavutettu se, että palokuntalaisten määrä on pysynyt noin 1 miljoonassa. THW:llä on 80 000 jäsentä (noin 99 % vapaaehtoisia ja noin 1000 palkattua) ja 660 asemaa. Isäntänä oli koko päivän nuori palokuntalainen Johannes Schindler. Hälytystehtäviä vuonna 2015 oli 3065 eli keskimäärin 19,03 hälytystä/palokunta vuodessa vaihteluväli on todellisuudessa: 5–250 kpl /palokunta. Myös lisäpaineilmalaitteita oli sijoitettu yhteen autoon isoimpia paloja varten. Tällä asemalla oli mm. Teublitzin VPK:n paloasema. Pinta-ala on 1465 km 2 . Savusukeltajia on yhteensä 1029. Kunnassa on myös neljä pienempää VPK:aa. 60 PALOKUNTALAINEN • 76 perustaminen. Hyvä kalusto oli nähtävissä myös tässä organisaatoissa. Freiwillige Feuerwehr Pirkenseen asemalla FF Pirkenseen-asemalla kuulimme koko Schwandorfin alueen pelastustoimen esityksen. Palokunta perustettu 1870. Teublitzissa palokunnassa on erikoiskalustoa ja osaamista NBC-toimintaan. THW on valtiollinen vapaaehtoisorganisaatio koko Saksan alueella. Pinta-ala on noin 40 km 2 . Ensimmäinen tutustumiskohde THW (Teknisches Hilfswerk) Schwandorfin asema sijaitsi noin 170 km Münchenistä pohjoiseen. Ne on hänen mukaansa pidettävä kunnossa, koska palokunta on tärkeä kansalaisten turva. Varhaisnuoriso-osastossa on (6–12 v) 15 jäsentä. Keskimäärin palokunnassa on 36 hälytyskelpoista jäsentä. Freiwillige Feuerwehr Teublitz Seuraavaksi kohteena oli Freiwillige Feuerwehr Teublitz. Schwandorf on noin 30 000 asukkaan pieni kaupunki
Kun jotakin poikkeavaa sattuu, on sille löydettävä nopeahkosti syypää. Matkalla saatetaan miettiä, että savusukellusta ei olisi välttämättä tarvittu, mutta se olkapäähän tullut vesikello paranee äkkiä ja kuuluu työn hyväksyttäviin riskeihin. 76 • PALOKUNTALAINEN 61 Syyllisten etsintä jatkuu PELASTUSTOIMESSA ELÄÄ vahva syyllistämisen tarve. Tarkistuslistan kanssa käydään läpi kuka tekee mitä, onko kaikki välineet varmasti varattu ja mikä on varasuunnitelma, jos jokin menee pieleen. Ruotsissa pilotit tutkivat pelastustoimen turvallisuuskulttuurin. Ilmailussa poikkeamien selvittäminen on arkipäivää. Inhimilliset tekijät ovat olleet luupissa jo tovin. Tulokset hyödynnetään uusina turvallisuuskäytäntöinä. Esimerkiksi ensihoidossa nopeassa tilanteessa tapahtuva intubointi halutaan tehdä aina samalla tavalla, erityisesti muistin varaisesta toiminnasta on virheiden välttämiseksi pyritty eroon. Pelastustoimessa mennään ja tehdään edelleen niin kuin ennenkin; pannan mökki pimeäksi, kerätään lelut ja naamarit ja lähdetään kotiin. Ei tarvitse, sillä niitä tulee muutenkin. Homma kehittynee siihen suuntaan, että meillä on 6-kerroksiset nomexit, kevyemmät ja tilavammat paineilmasäiliöt, ehkä yksi tosi iso tai neljä tavallista. Tulos oli karu: Järjestelmä ei kykene oppimaan omista virheistään. Suomalainen terveydenhuolto on jo ottanut onkeensa. Hyvin meni ja jos ei mennyt, niin siitä ei ainakaan puhuta. Meillä mennään sillä tasolla, kun joku puhuu tavoitteellisesta poikkeamien ilmoittamisesta, niin alkaa hihittely ja pohtiminen siitä, että pitäisikö virheitä alkaa tehdä sitten tahallaan. Asioita yritetään tehdä paremmin mutta vanhasta poisoppiminen on hidasta ja vaikeaa. Marko Partanen palomies, päätoimittaja Mäntsälä. Tuskin vielä 10 vuoden päästäkään. Käsipuolessa on puolitoistatuumainen mutta palohaavat nuollaan edelleen yksi kerrallaan. Ajankäyttöön tällainenkin mahtuu, kun asia osataan. Kartoittamalla poikkeamia, voitaisiin oppia, jos ne selvittäisiin asian mukaisesti. Mitään tietojärjestelmää ei ainakaan tarvita ja jos joku urpo sellaisen valmistaa, niin ei sitä ainakaan käytetä. Poikkeamat johtuvat usein inhimillisistä tekijöistä eli ihmisen toiminnasta. Niitä havainnoimaan ja niistä ilmoittamaan on valjastettu koko koneen miehistö. Poikkeamista ei kannata huudella. Ei kannata hymyillä, meillä ollaan yhtä huonoja. Ammattilainen ei tee tulevaisuudessakaan virhettä, sen tekee vpk kuten aina ennenkin. Näin ei kuitenkaan jostain syystä haluta tehdä, ehkä siksi, että siinä joutuu myöntämään, että parantamisen varaa on on siis parempi nostaa yksi jalustalle ja osoittaa häntä sormella kuin korjata vika organisaatiolähtöisesti. Jokainen on velvollinen sanomaan huomionsa ääneen ja se tutkitaan ketään syyllistämättä
Saksassa on noin 33 000 VPK-paloasemaa ja noin 330 ammattipaloasemaa. Tästä aiheutuu suorana seurauksena se, että paloaseman varsinainen toiminta-alue on pieni – keskimäärin 10 km 2 , sama Suomessa on keskimäärin yli 400 km 2 . Onnettomuuksien torjunta Suomessa Matkailu avartaa, mutta jälleen kerran se havahduttaa pohtimaan Suomen onnettomuuksien torjunnan tilaa. Viimeinen hankinta käsitti 50 uuden paloauton erän. Turvallisuus Saksassa ei ole pelkästään palokuntien varassa. Palokunnissa onkin hyvä ja uusi kalusto. Asemia on 660 kattavasti ympäri Saksaa, henkilöitä näillä asemilla on yhteensä noin 80 000. Kunnia-asia on, että palokunta lähtee hälytystehtäviin varmasti. Tämä aiheuttaa palokunnissa väen vähentymistä. Meillä valmistellaan sisäisen turvallisuuden strategiaa. Yhtä paloasemaa kohti Saksassa on noin 2400 asukasta. Münchenissä pelastustoimen menot ovat noin 210 miljoonaa euroa vuodessa. Suomessa tuo luku on noin 6600. Kaupungin asukasluku on 1,6 miljoonaa ja pinta-ala 310 km 2 . Seuraavan viiden vuoden aikana THW saa valtion lisäbudjetista 100 miljoonaa euroa kaluston uusintaan. Palokuntatoiminta Saksassa on samanlaista kuin Suomessa. THW:n toimintamenot vuonna 2015 olivat 205 miljoonaa euroa. Saksassa lainsäädäntö edellyttää kohteen tavoittamista 10 minuutissa. 62 PALOKUNTALAINEN • 76 VILLIMIES Isto Kujala VILLIMIES Saksassa laaja ja hyvätasoinen paloasemaverkosto SAKSASSA KÄYTETÄÄN sisäiseen turvallisuuteen rahaa reilusti enemmän kuin Suomessa. Kun Saksassa huomattiin ensimmäisiä merkkejä palokuntalaisten rekrytoinnin vaikeutumisesta, ei jääty odottamaan, vaan yhteiskunta palokuntalaisten kanssa ryhtyi pohtimaan aktiivisesti keinoja, miten palokuntiin saadaan riittävästi jäseniä. THW toimii suurissa katastrofeissa ja isoimmissa onnettomuuksissa. Toimintaan tullaan mukaan vapaaehtoisperiaatteella. Paloasemaverkosto pidetään riittävän suurena, jotta hälytystehtäviin ehditään nopeasti. THW (Technisches Hilfswerk) on valtakunnallinen valtion maksama organisaatio, joka on perustanut koko maan kattavan asemaverkoston. Autot hankittiin kalustoineen. Organisaatiolla on runsaasti raskaita työkoneita ja erikoiskalustoa monenlaisiin eri tehtäviin. Münchenin palokunnat Münchenissä on 10 ammattipaloasemaa ja 23 vapaaehtoista palokunta-asemaa. Jäsenhankinnan turvaamiseksi yhteiskunta on ottanut palokuntien tueksi käyttöön erilaisia etuja, kuten ilmaisia yleisten kulkuneuvojen lippuja, vapaata pääsyä uimahalleihin ja alennetun hintaisia vuokra-asuntoja palokuntalaisille. Pitäisikö tämän työn yhteydessä tarkastella onnettomuuksien torjuntaorganisaatioiden todellinen tila, kyky estää ja torjua onnettomuuksia ja ennen kaikkea tarkastella organisaatioiden riittäviä resursseja?. Erilaisilla keinoilla onkin saavutettu se, että palokuntalaisten määrä on pysynyt yli 1,0 miljoonassa (noin 1,2 % saksalaisista). Jäsenten saannin varmistaminen Suomen tapaan myös Saksassa on maan sisäistä muuttoliikettä, Saksassa muutetaan maan itäosasta länteen. Keinoksi nousi aktiivinen naisten rekrytointi palokuntaan valtakunnallisen kampanjan avulla. Myös Saksaan muuttaneet ulkomaalaiset ovat aktiivisen jäsenhankintakampanjan kohteena. Näin kaupungin tukipalokunnassakaan ei tarvitse kärsiä vanhoista kierrätetyistä paloautoista ja vanhasta loppuun kuluneesta kalustosta. Münchenin tilanne kertoo yleisemminkin sen miten koko Saksassa palokuntatoimintaan suhtaudutaan. Palokunnan hälytystehtäviin on suhtauduttava vapaaehtoisuutta ja harrastajamaisuutta vahvemmin. Pitkittyneissä tilanteissa THW vapauttaa palokuntia päivittäiseen valmiuteen
Kysy lisää ja pyydä tarjous! Pekka Koivunen, 040 501 8721, pekka.koivunen@palokuntalainen.fi Maria Salo, 0400 504 678, maria.salo@palokuntalainen.fi. Tarvetta profiilin nostoon. Paras pelastaa varmasti. Annamme ohjeet ja työkalut ilmoitusmyyntiin. Pelastusautoja vuodesta 1992. Juhlista palokuntasi vuosipäivää! Hoida suhteita päättäjiin ja alueesi asukkaisiin! Kutsu vieraita palokuntasi tapahtumiin! Tehosta palokuntasi rekrytointia! Tasavuosijuhla tulossa. Me huolehdimme toimitustyöstä, ulkoasun suunnittelusta ja painatuksesta. Tehoa varainhankintaan. Huittisten Laatuauto Oy Korkeakoskentie 75, Huittinen, vaihde 02-5601 670 Automyynti: ma–pe 9–18, la 10–14 Erikoishyötyautomyynti Marko Solkinen puh. 02-5601 685 www.huittistenlaatuauto.fi Forssan Laatuauto Aukeentie 2, Forssa, vaihde 03-4249 300 Automyynti: ma–pe 9–18, la 10–14 Erikoishyötyautomyynti Jouni Lounas 044 5601 682 www.forssanlaatuauto.fi PALOKUNTASI OMA LEHTI Palokuntasi lehti voi ilmestyä omana julkaisunaan tai Palokuntalainen-lehden liitteenä
Tässä tapauksessa FireDosissa on portaaton säätö 0,3-3 % sekoitussuhteella. Järjestelmän hydraulimoottori toimii sammutusveden virtauksella eli vesi virtaa suoraan sammutusvesiputkistoon liitetyn hydraulimoottorin läpi. – Työskentelykorkeudesta ja letkujen pituuksista johtuvat Ylipalomies Petri Huru vaahdottaa.. Veden virtauksesta saatu energia siirretään sekoituspumpulle, jolloin se imee vaahtonestettä aina halutulla sekoitussuhteella. FireDosia kokeiltiin järjestelmän vaahtokonttiin hankkineen Satakunnan pelastuslaitoksen toimesta marraskuussa Porin Tah koluodossa. FireDos Vaahtoa ilman elektroniikkaa Saksalainen FireDos® GmbH:n valmistamat nesteiden sekoitusjärjestelmät toimivat ilman ulkopuolista energiansyöttöä ja riippumatta muuttuvasta paineesta. 64 PALOKUNTALAINEN • 76 KALUSTOKULMA F ireDos saa sekoitusprosessiin tarvitsemansa energian sammutusveden virtauksesta. Hydraulimoottorin pyörimisnopeus on suoraan verrannollinen sammutusveden tilavuusvirtaan. Mekaaninen järjestelmä toimii ilman lisälaitteita ja ulkoista virransyöttöä eikä siten ole riippuvainen ajoneuvon sähköjärjestelmästä. Käyttäjän valitsema sekoitussuhde pysyy näin jatkuvasti vakiona. Painehäviö on FireDosissa alhainen, sanoo myyntipäällikkö Mari Partanen järjestelmää maahantuovasta Teknosafe Oy:stä. – FireDos on täysin mekaaninen systeemi, joka säätelee itseään automaattisesti: mitä enemmän sammutusvettä virtaa hydraulimoottorin läpi, sitä enemmän sammutusvaahtonestettä lisätään ja päin vastoin
Yksittäisiä, erilaisten tarjolla olevien sammutuslaitteiden kokeiluja on tehty joidenkin palokuntien toimesta. Vedenvirtaus on 4 000 litraa minuutissa. – Liikuteltava FireDos –sekoitusjärjestelmä voidaan ottaa käyttöön ja sitä voidaan käyttää yhden henkilön toimesta. Sammutekranaattikokeen ensimmäisessä vaiheessa joulukuussa ilmeni ongelmia käyttöohjeistuksessa. Vesi syötetään paloautosta, liikuteltavasta vesilähteestä tai palopostista. Pomarkussa kokeiltiin sammutekranaattia jouluun alussa omakotitalon huoneiston sammutusessa. muuttuvat vastapaineet eivät vaikuta sekoitussuhteeseen tai vaahtonesteseoksen laatuun. Tästä johtuen vaahto tai veden pehmennysaine voidaan sekoittaa samalaatuisena kaikissa käyttöolosuhteissa. FireDosin erottaa muista tuotteista 0,3–3 % portaaton sekoitussuhteen säätö. FireDosia saa myös ei-kiinteästi asennettavana versiona. Käyttökokemukset oikeissa olosuhteissa ja tulipalotilanteissa ovat kuitenkin vielä melko vähäisiä. Kranaatin sytyttimen laukaisu vaatii oikeasuuntaisen vedon, muutoin tuloksena on suutari. – FireDos-sekoitusjärjestelmä voidaan myös jälkiasentaa olemassa oleviin vanhoihin ajoneuvoihin, summaa Mari Partanen. 76 • PALOKUNTALAINEN 65 LISÄTIETOJA: WWW.TEKNOSAFE.FI KALUSTOKULMA PELASTUSOPISTON HANKE ”Pelastusyksikön ensitoimenpiteitä täydentävät sammutusmenetelmät” kiertueineen on saanut alalla aikaan kaivattua keskustelua vaihtoehtoisista tavoista tehdä sammutushyökkäys. Sammutekranaatti testissä Alkupalo. FireDosia voidaan käyttää sekä vesiettä vaahtosammutuksessa. 15 sekuntia kranaatin laukaisusta. Liikuteltava FireDos-sekoitusjärjestelmä on vaihtoehto perinteiselle letkusekoittajalle. Terminaalipäällikkö Jani Valli ja Teknosafe Oy:n Mari Partanen olivat tyytyväisiä kokeilun tuloksiin.. Koe jatkuu tammikuun lopussa ja helmikuun Palokuntalaisessa on raportti kokeen tuloksista. Partasen mukaan FireDos on äärimmäisen tarkka sekoittaja, lisäksi se on erittäin helppokäyttöinen
– Vierasesineeseen tukehtuminen on USA:n neljänneksi yleisin kuolinsyy pikkulapsille, kolmanneksi tavallisin yli 75-vuotiailla ja tavallisin yli 85-vuotiailla. Ensimmäinen toimitus ravintolaan LifeVacin sijoituspaikkoja ovat ensivasteja ensihoitoyksiköiden lisäksi esimerkiksi hoitolaitokset ja ravintolat. Vaikka ruokaa ei pureskeltaisi kunnolla, tavallisin tukehtumissyy on liian nopea syöminen sekä alkoholin nauttiminen syömisen yhteydessä. Pakkauksessa on kolme maskia, kaksi aikuisten ja yksi lasten kokoa. – Haluamme parantaa asiakkaidemme turvallisuutta mahdollisuuksiemme mukaan, kertovat ravintolan omistajat Arja ja Aki Laurila. – LifeVac-laite on helppo käyttää, eikä sen turvallisen käytön perehtymiseen mene kuin muutama minuutti. Perinteinen ravintola Arjuska Tampereen Hervannassa hankkikin ensimmäisenä LifeVac pakkauksen. – LifeVacin käyttö on helppoa ja siksi se soveltuu muidenkin kuin ensihoitoja pelastusalan henkilöiden käytettäväksi.. – Olemme hankkineet normaalin varustuksen lisäksi myös deffan ja koko henkilökunta on koulutettu toimimaan ensiaputilanteissa. Jokaisen ensihoitoja pelastusyksikön perusvaruste Kari Kuusiston mielestä LifeVacin tulisi kuulua perusvarustuksena kaikkiin niihin yksiköihin, jotka mahdollisesti joutuvat kohtaamaan vierasesineen vuoksi tukehtumassa olevan potilaan. LifeVacilla on FDA-hyväksyntä. Todetut sairaudet, kuten ALS-tauti, aivoverenkiertohäiriöt tai Alzheimerin tauti voivat Kuusiston mukaan myös kasvattaa tukehtumisriskiä. 66 PALOKUNTALAINEN • 76 KALUSTOKULMA T amperelaisen Tammed Oy:n toimitusjohtaja Kari Kuusisto pitää laitetta tarpeellisena uutuutena. Uusi tuote Suomen markkinoille LifeVacilla ilmatiet auki LifeVac -vierasesineen poistaja on tukehtumaisillaan olevan henkilön hengen pelastamiseksi tarkoitettu laite, jota käytetään kun perinteiset ensiaputoimenpiteet, kuten selkään läimäytykset ja Heimlichin ote eivät tuota tulosta
76 • PALOKUNTALAINEN 67 KALUSTOKULMA LISÄTIETOJA: WWW.LIFECAC.FI Kari Kuusisto luovuttaa ensimmäisen LifeVacin Ravintola Arjuskan omistaja Aki Laurilalle. LifeVac on hyllyssä helposti saatavilla. Arja Laurilan mukaan LifeVac pitäisi kuulua jokaisen ravintolan varustukseen.
Markku Leinonen SPEKin järjestötoimikunnan puheenjohtaja Anjala. Pelastustoimi 2025 Vuoteen 2025 on aikaa enää yhdeksän vuotta ja sinä aikana ei ehdi tapahtua kovinkaan paljon. Edellinen yritys oli 2006 ja nyt taas 2016 ulkoiset arvioitsijat esittävät yhden työnantajan malliin siirtymistä. Vapaaehtoinen palokuntatoiminta on ollut kantava voima pelastusalan kehityksessä koko olemassa olonsa ajan. Nykyisen strategian kautta on kadonnut fokus toiminnasta. Todennäköisesti vapaaehtoisen palokuntatoiminnan valtakunnallinen toiminta on ottanut irtioton nykyisestä keskusjärjestöstä ja organisoinut toiminnan vastaamaan pelastusalan toiminta-alueita, joko uuden keskusjärjestön tai jonkun nykyisen valtakunnallisen toimijan siipien suojissa, ei kuitenkaan SPEKin kanssa, jos se ei pysty pikaisesti uudistumaan ja järjestämään vapaaehtoisten palokuntien edunvalvontatoimintaa itsenäisesti ja irti SPEKin hallinnossa olevista muista intressipiireistä. On herännyt ajatus, että häntä heiluttaa koiraa. Vapaaehtoinen palokuntatoiminta on vuonna 2025 edelleen koko pelastusalan tukipilari, jonka kautta pystytään tuottamaan tehokkaat pelastustoimenpalvelut koko maan laajuisesti ja vain keskeisimmillä riskialueilla ja keskittymissä on kasarmointuna pelastusalan toimijoita jatkuvassa hälytysvalmiudessa. Tätä taustaa vasten tarkastelen, mitä on vapaaehtoinen pelastustoimi vuonna 2025 Suomessa. Järjestö ei muistanut mitenkään 110-vuotista järjestötyön perustamisista. Seuraava uudistus tapahtui, kun palontorjuntaliitto ja väestönsuojeluyhdistys yhdistyivät Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöksi. Kuitenkin keskusjärjestön toimihenkilöt käyttäytyvät, kuin kaikki vapaaehtoiset palokunnat olisivat heidän jäseniä ja heidän käskyvallan alla. Yhteistoimintaa pidetään yllä erilaisten toimikuntien kautta, mutta niissäkin toimihenkilöt ovat ”päällepäsmäröijiä”, toimintojen ohjaajia. Myöhemmin nimi muuttui Suomen palokuntien keskusliitoksi ja 1950 – luvulla Suomen Palontorjuntaliitoksi, kun palosuojeluyhdistys ja palokuntien keskusliitto yhdistyivät. Yksikään yksittäinen vapaaehtoinen palokunta ei ole suoraan SPEKin jäsen. Jäsenyys muodostuu alueellisten pelastusliittojen kautta, joiden jäsenkuntaan vapaaehtoiset palokunnat kuuluvat. Keskusjärjestö on aika ajoin nostanut esille, että he haluavat hoitaa alueellisen vapaaehtoisten palokuntien ohjauksen Pasilan norsunluutornista käsin sijoittamalla alueelle alueohjaajia. Pelastuslaitosten alueilla on orastavassa vaiheessa oleva hyvä yhteistyö sopimuspalokuntien kanssa, jotka ovat organisoituneet alueellisten pelastusliittojen kautta yhteistyön tekemiseen, joissa huomioidaan riittävästi jatkuvuus ja vapaaehtoisen palokunnan harrastus – ja järjestötyö. Historia on tiedettävä, jotta ymmärtää nykypäivän Suomen Yleinen Palokuntaliitto perustettiin Oulussa 1906 Yleisen palokuntakokouksen yhteydessä. Tällä pohjalla mennään tänä päivänä. Tämä toiminta on keskusjärjestötasolla tänä päivänä hyväksyttävissä vain rahoituksen saannin turvaajana, muuten sille ei anneta sitä arvoa, mikä sille kuuluisi, saati asemaa hallinnossa. Heiluttaako häntä koiraa. Pelastusalan Keskusjärjestö on 2025 tekemässä yhteistyötä erilaisten intressipiirien kanssa ja haikailee menetettyä asemaa. 68 PALOKUNTALAINEN • 76 Pelastustoimi Suomessa 2025 VAPAAEHTOISEN PALOKUNTATOIMINNAN yhteistoiminnan aloittamisesta tuli tänä vuonna kuluneeksi 110 vuotta, mutta nykyinen Pelastusalan Keskusjärjestö haluaa unohtaa järjestötoimintansa juuret ja kunnioituksen sen piirissä vapaaehtoispalokuntien edustajien tekemää työtä kohtaan
På det sättet undviker man rädslor, ökar engagemanget och förmedlar kunskap om fördelarna med metoderna inom modernt ledarskap. Uppgiftsrotation kan förverkligas på alla organisationsnivåer. Nuförtiden verkar det som om räddningsdirektörerna skulle sitta på sina poster fram till pensioneringen. Nu kan den lyckas bli skött även med vänstra handen. AVTALSBRANDKÅRERNA LIDER av samma förstelning. VISSTIDSBUNDENHET KOMMER i fråga endast beträffande tjänsteförhållanden på de högsta posterna. Räddningsbranschens befälsexamen ger inte beredskap att verka som räddningsdirektör så det är ett grundlöst behörighetskrav. Mera tidsbundenhet och rotation i uppgifterna I många brandkårer har samma styrelsemedlemmar redan i tiotals år suttit och beslutat.”. PLANERINGEN OCH förverkligandet av visstidsbundna avtal och uppgiftsrotation bör ske som ett samarbete mellan alla arbetstagargrupper. MAN BORDE även utveckla kompetenskraven för räddningsverkens högsta ledning. Räddningsdirektörerna utgör inget undantag. Cheferna deltar inte i det operativa arbete en befälsexamen i huvudsak är inriktad på. INOM DE flesta räddningsverk i Finland har dock tjänsteinnehavarna och tjänstemännen redan suttit stadigt på samma poster i 12–13 år. Även ett byte av kårchef då och då är nyttigt med tanke på förnyelsen. Erfarenheterna av de arrangemangen har i stort sett varit positiva. Det kunde vara mera omsättning inom föreningarnas ledning. 70 BRANDKÅRISTEN • 76 BRANDKÅRISTEN LEDARE CHEFREDAKTÖR Pekka Koivunen I RÄDDNINGSBRANSCHEN är det är ett allvarligt problem att tjänstemän och funktionärer blir sittande på sina positioner. DIREKTÖRERNAS TJÄNSTER borde absolut vara visstidsbundna. I många brandkårer har samma styrelsemedlemmar redan i tiotals år suttit och beslutat. Vid några räddningsverk har man tagit i bruk en rotation av tjänsteinnehavarna mellan olika uppgifter och olika arbetsplatser. Ett räddningsverk är ett branschövergripande och mångfacetterat samfund vars chef borde ha en stabil ledningsutbildning i förvaltningsfrågor. En visstidsanställning på 5-7 år skulle skapa ett tryck att sköta tjänsten så bra som möjligt
Tyvärr saknar mången inom räddningsbranschen mod att offentligt säga sin åsikt. Den relativt sett största läsargruppen består av branschens beslutsfattare såväl på statlig som på räddningsverksnivå. Benämningen ”Räddningsbranschens Seiska” som en del av branschens påverkare även kallat tidningen har av tidningens redaktion – hör och häpna – tagits emot med förtjusning, till den del det innebär mod att ta upp olika frågeställningar. Det kan även utlovas mera av frejdig debatt och intressanta artiklar. Det gick inte så. 76 • BRANDKÅRISTEN 71 BRANDKÅRISTEN R äddningsbranschen borde ha varit avbetad redan år 2003, om skulle ha fått tro nuvarande brandkårsdirektör Petri Jaatinen. Sedan började förändringens vindar att blåsa. Tidningen var fram till år 2008 fortfarande Förbundets officiella språkrör. Under våren förnyas också nätsidorna. Den till mängden största läsargruppen hittas bland avtalsbrandkårerna. Beträffande tidningens struktur och exteriör är små förnyelser att vänta i en nära framtid. Från och med år 2004 utgavs den av det privata öppna bolaget Sanomapaja. Idag hittar man Palokuntalainen-Brandkåristens läsare inom räddningsbranschens alla intressegrupper. Den nya digitidningen utkommer från och med detta nummer. Tidningen Palokuntalainen-Brandkåristen kommer även i fortsättningen att ha en egen åsikt men kommer även att publicera andras åsikter i större utsträckning än tidigare. Tidningens finskspråkiga namn ändrades till Palokuntalainen, medan namnet på svenska bibehölls som Brandkåristen, i och för sig en finlandism men en i branschen vedertagen sådan. Vi tackar våra läsare för lojaliteten och önskar alla ett intressant och tryggt år 2017! Palokuntalainen-Brandkåristens 15 år och 76 nummer. Och allt sedan begynnelsen har tidningen varit branschens enda regelbundet utkommande publikation med ett inslag även på svenska. Artikelmaterial har det funnits för 76 nummer av tidningen och ingenting tyder på att materialet skulle ta slut åtminstone under pågående eller följande decennium. Till skillnad från andra tidskrifter har tidningens prenumeranter inte minskat i antal, snarare tvärtom. Man önskade bredda tidningens läsarkrets och det lyckades till en del. Man ville dock bevara tidningens bakgrund med betoningen på avtalsbrandkårsfrågor. Utgivare blev Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja (i översättning ungefär Förlagsaktiebolaget Budskapssmedjan), ett småföretag med sex privatpersoner bakom sig. Då det första numret av Sopimuspalokuntalainen-Brandkåristen utkommit 4.11.2001 förutspådde han att artikelmaterialet skulle ta slut inom ett par år varefter tidningen skulle dö ut. Till skillnad från räddningsbranschens andra publikationer har Palokuntalainen-Brandkåristen i varje nummer belyst även sådana fenomen som är mindre smickrande och man har även öppnat diskussioner av vilka en del tagit fart och andra inte. Den minsta läsargruppen både relativt och absolut återfinns inom yrkesbrandkårernas manskap. Tidningen Sopimuspalokuntalainen-Brandkåristen utgavs till en början av Finlands Avtalsbrandkårers Förbund
Veikko Pullinen – nu har vi fått Sammanslutningen räddad. 72 BRANDKÅRISTEN • 76 Helge Hindström, Grankulla FBKs kårchef 1936–37. Kustbanans brandkårer räddade sin Sammanslutning Ett samfund på dödslistan vaknade till liv TEXT OCH BILDER SILVIO HJELT (SOM I BÖRJAN AV SIN BRANDKÅRSBANA AKTIVT DELTOG I SAMMANSLUTNINGENS EVENEMANG). BRANDKÅRISTEN Robin Hartman som noggrann sekreterare. Veikko Pullinen leder ordet vid det extraordinarie mötet. Dammiga dokument
På basen av innehållet i lådan visste man vilka brandkårer som var medlemmar, och med några snabba marknadsföringsryck hade man hastigt ihop ett tillräckligt antal representanter som i enlighet med alla statuter kunde kräva ett sammankallande av Sammanslutningens extraordinarie allmänna möte. Fram till år 1965 verkade Sammanslutningen aktivt i enlighet med sitt ändamål. En viss oklarher råder beträffande Sammanslutningens stadgar, eftersom de stadgar som föreningsregistret levererat skiljer sig från den betydligt mera detaljrika version som man hittade i lådan. Brandkårsfolk från Kustbanans trakter fanns alltså lämpligen samlade den 3 september 2016. De närvarande representanterna för Sammanslutningens medlemmar beslöt enhälligt att välja en ny interimsstyrelse för Sammanslutningen, samt en brandkårspojkledare så som stadgarna särskilt föreskrev. Man fann till och med en hel låda dammiga papper. PRS har redan i sitt beslut per 14.11.2016 kvitterat bytet av Sammanslutningens namntecknare. Dessutom beslöt man att styrelsen för Sammanslutningen skulle göra upp en verksamhetsplan att presentera för årsmötet som hålls i februari 2017. Efter kriget löpte Kustbanans funktionella början dock endast ”mellan Helsingfors och Sovjetunionen”, dvs. Och den köpingen var inte helt nöjd med en organisation där merparten av medlemmarna kom från andra kommuner. Inget meddelades dock föreningsregistret eftersom Sammanslutningen aldrig formellt upplöstes. Före kriget verkade Sammanslutningen som en festkommitté för de frivilliga brandkårerna i Helsingfors och några grannkommuner i väster, förenade av Kustbanan. fram till Porkala arrendeområde. Bland brandkåristerna beslöt man att den skulle räddas. Sammanslutningens extraordinarie möte hölls under Veikko Pullinens ledning på Grankulla FBK den 6 november 2016, helt utan dramatik. Framtiden får utvisa hur det blir med det. För all del, ingenting tvingar en förening att anmäla nånting om ingenting ändras, men de flesta föreningarna på den lista som publicerades i somras har nog i verkligheten upphört att fungera. Hur skulle det vara om man skulle väcka Sammanslutningen till liv. I den versionen anges att Sammanslutningen hör hemma i Esbo, och att i styrelsen utöver de medlemmar som det allmänna mötet valt även som självskrivna ingår kretsbrandchefen och en representant för brandkårsdamerna. Registret rensas på föreningar av vilka man inte hört nånting på länge. Alltså grundade man en egen brandkårsorganisation Espoon Palokunnat – Esbo Brandkårer ry, som övertog en väsentlig del av verksamheten. Tyngdpunkten för verksamheten torde handla om att värna om brandkårstraditionerna. Sammanslutningens hemort var Grankulla och där hittade brandkårsaktivisten Robin Hartman bl.a. Aldrig hört talas om. År 1968 var resurserna förbrukade och Sammanslutningen i praktiken död. I alla händelser är Sammanslutningens fortsättning en framtid präglad av traditioner. Äldre brandkårister kunde dock ännu ge svar. Föreningsregistret hade redan för länge sedan övergått från Justitieministeriet till Patentoch registerstyrelsen. Vid samma tider firade Espoon Palokunnat – Esbo Brandkårer ry sina första 50 år, medan Drumsö FBK i sin tur firade 100. Ursprungligen hade Grankulla starka brandkårspersonlighet Helge Hindströmin aktivt bidragit till Sammanslutningens bildande, men på 1960-talet leddes Sammanslutningen av J.A.Kaski, brandchef i Esbo unga köping. Icke-aktiva föreningars mappar upptog uppenbarligen dyrbart hyllutrymme, och PRS beslöt att genomföra en storstädning. Vad var det för nånting. Listan var lång, men ordnad kommunvis. Det var alltså bara att ta itu med saken. En förening på listan var Kustbanans Frivilliga Brandkårers Sammanslutning Rannikkoradan Vapaaehtoisten Palokuntien Yhtymä rf., som uppenbarligen verkat redan på 1920-talet men formellt registrerats först 1948. Förutom att arrangera fester hade den tvåspråkiga Sammanslutningen som ändamål, utöver att erbjuda ömsesidig hjälp vid eldsvådor (!), att arbeta för den frivilliga brandkårsidén, och att utgöra en förenande länk mellan sina medlemsbrandkårer, vilket konkretiserades i form av utbildning, gemensamma manövrar och tävlingar. brandkårernas Sammanslutning. Leve Sammanslutningen!. Visserligen på olika ställen, men brandkårsfolk är rörligt. Dessutom visade det sig att Sammanslutningen hade haft några rätt ståtliga förtjänsttecken att dela ut. Sådana fanns visserligen inte fysiskt bland dammet i lådan, men i stället dock några pokaler att tävla om. 76 • BRANDKÅRISTEN 73 BRANDKÅRISTEN S torstädningen i Patentoch registerstyrelsens föreningsregister är på slutrakan. Så fortgick det i 48 år. Sammanslutningen lever. Sammanslutningens medlemmar bestod alltså av FBK:er från Helsingfors till Kyrkslätt. De sista handlingarna förblev på bottnen i ett undanskymt skåp i Brandkårshuset i Grankulla där de samlade damm, och minnet av Sammanslutningen dalade med veteranerna ner i ett rosigt dunkel. 40.000 föreningar vid hot om avregistrering uppmanades att aktivera sig. Men kassan var tom. Den 10 augusti 2016 utfärdades en officiell kungörelse där ca. Sammanslutningens hemort är Grankulla och den är en av vårt lands äldsta regionala brandkårssamfund. Styrelsens mest brådskande uppgift var dock att sända in en vederbörlig ändringsanmälan till Patentoch registerstyrelsen före den 12 januari 2017, då nådetiden skulle gå ut. Festverksamhet har ju alltid ett egenvärde
Vidare riktade man en aktiv rekryteringskampanj till utlänningar som flyttat till Tyskland. Medlemstillgången säkras På samma sätt som i Finland sker det även i Tyskland en viss inre flyttningsrörelse. Räddningsväsendet i München kostar ca. THW verkar vid stora katastrofer och större olyckor. Stadens invånarantal är 1,6 miljoner och yta 310 km 2 . Så behöver inte heller stadens stödbrandkårer dras med gamla återcirkulerade brandbilar och gammal slutkörd utrustning. Det finns 660 THW-stationer fördelade över hela Tyskland och med en personal på sammanlagt ca. Då man i Tyskland såg de första tecknen på att rekryteringen av brandkårister började försvåras blev man inte kvar på stället utan samhället började i samarbete med brandkårerna aktivt fundera på olika sätt att få medlemmar till brandkårerna. Under de följande fem åren kommer THW att få 100 miljoner euro ur statens tilläggsbudget för att förnya utrustning. I Tyskland vilar tryggheten inte endast på brandkårernas axlar. 74 BRANDKÅRISTEN • 76 BRANDKÅRISTEN VILDMANNEN VILDMANNEN Isto Kujala I TYSKLAND använder man betydligt mera pengar på den inre säkerheten än man gör i Finland. Med olika medel har man således uppnått det att antalet brandkårister har hållit sig över 1 miljon (dvs. För att säkra medlemstillgången har samhället även tagit i bruk diverse förmåner såsom gratis biljetter till allmänna kommunikationer, fritt inträde till simhallar och hyresbostäder till I Tyskland är brandstationsnätet omfattande och på hög nivå nedsatt pris för brandkårister. 1,2 % av tyskarna). I Tyskland förutsätter lagstiftningen att en olycksplats kan nås på 10 minuter. Man håller nätet av brandstationer tillräckligt stort så att man snabbt hinner på alarmuppdrag. Hos oss bereder man nu en strategi för den inre säkerheten. 210 miljoner euro per år. 80 000. 33 000 FBK-brandstationer och ca. Borde man i samband med det arbetet även granska hur det verkligen står till med de organisationer som svarar för bekämpningen av olyckor, deras förmåga att förhindra och bekämpa olyckor samt framför allt bedöma om organisationerna har tillräckligt med resurser?. Brandkårsverksamheten i Tyskland är snarlik den i Finland. Brandkårerna i München I München finns det 10 ordinarie brandstationer och 23 frivilliga stationer. Situationen i München beskriver väl hur man i Tyskland i allmänhet förhåller sig till brandkårsverksamheten. 330 ordinarie brandstationer. Ett sätt var aktiv rekrytering av kvinnor till brandkåren med hjälp av en riksomfattande kampanj. ca. Som en direkt följd av detta är en brandstations egentliga aktionsområde litet – i medeltal 10 km 2 , medan det i Finland i medeltal är över 400 km 2 . Verksamheten baserar sig på frivillighetsprincipen. I Tyskland finns det ca. Så har också brandkårerna bra och ny utrustning. Organisationen har gott om tunga arbetsmaskiner och specialredskap för allehanda olika uppgifter. Beträffande brandkårernas utryckningsverksamhet är bindningen starkare än blott och bart frivillighet och hobbyverksamhet. Det är en hederssak att brandkåren med säkerhet rycker ut på uppdrag. I Tyskland går det ca. I Tyskland flyttar man från de östra delarna västerut, vilket medför att brandkårerna tappar folk. Organisationen THW (Technisches Hilfswerk) är finansierad av förbundsstaten och har ett stationsnät som täcker hela landet. 2 400 invånare på en brandstation, i Finland är det talet 6 600. THW hade år 2015 en driftsbudget på 205 miljoner euro. Förhindrande av olycksfall i Finland Turism vidgar vyerna, och åter en gång får det en att fundera över hur det står till med olycksbekämpningen i Finland. Vid utdragna lägen frigör THW brandkårerna för den dagliga beredskapen. Den senaste anskaffningen omfattade 50 nya brandbilar inklusive utrustning
Kaksi lievästi loukkaantunutta.” VALTAVA ONNETTOMUUS Turussa. Oikea vastaus on kuitenkin Palometalli. Raivaustyöt käynnissä. KUVAVISA OLI tällä kertaa lyömätön. Palkinnoksi luvattu vuosikerta jää tällä kerralla odottamaan uuden visan voittajaa. ”TURUN HÄTÄKESKUS, Turku/Åbo, TIE, tieliikenneonnettomuus: keskisuuri, RVSLÄ3, RVST41, RVST11, 03.11.2016 14:21:56, 03.11.2016 15:02:01, Tiellä 40 kuorma-auton ja pyöräkuormaajan törmäys. Oikean vastauksen lähettäneiden kesken arvotaan Palokuntalainen-lehden vuosikerta. VASTAUKSET OSOITTEESEEN toimitus@palokuntalainen.fi. MONI VASTAAJA ehdotti Jehua. Toinen kaista auki liikenteelle. KUVAVISAN RATKAISU Visaisin visa vuosikausiin KYSYIMME, MINKÄ merkkinen pumppu oli kuvassa. 76 PALOKUNTALAINEN • 76 LETKUT SOLMUSSA UUSI KUVAVISA MITÄ ESINETTÄ vakavailmeinen palosotilas pitää kädessään. Patterson, Peerless, Esa, Kääpiö-Esa, Rapidex, Isku, Rosenbauer, Hale, Palometalli, Waterous, Jehu, SPP, Esteri, Subaru Robin, Ziegler tai Barton-American
Ennen kaikkea olet kuitenkin keventänyt välillä raskaitakin aiheita sekä hauskuuttanut suorasukaisilla kommenteillasi ja rehellisellä asenteellasi. COBRA USKON, ETTÄ puhun nyt myös sekä meidän kaikkien lehdentekijöiden, kuin myös lukijoiden puolesta; Kiitos Matias kaikista näistä vuosista joina olet meidän lehtemme sivuilla ilostuttanut, välillä hämmentänyt, ehkä joitain jopa vihastuttanut. Olet sanonut välillä asioita ääneen, joita muut eivät uskalla tai kehtaa. TILAA PALOKUNTALAINEN! www.palokuntalainen.fi Sammutekranaatti testissä • VPK RAKENTAA UUDEN ASEMAN, OSA 1 • PALOKUNNAT JA SOME • COPRA P.O. KAIKKEA HYVÄÄ polullesi, oli se sitten kauan odotetulla sammutustyökurssilla, paloja pelastusalan epäkohtien suoristelua Arkadianmäellä tai jotakin ihan muuta. Olet rohkeasti ja häpeilemättä tarttunut paloja pelastusalan lainsäädännön sekä toimintatapojen epäloogisuuksiin. LEHDEN TAITTAJA, Kiitos Matias, sammutustyökurssin kärsivällinen odottaja ENSI NUMEROSSA: SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 28.2.2017! HUOM!
”Virkamiesvalta” on SPEKissä kasvanut. Sillä ei ole ainuttakaan palokuntaa tai pelastuslaitosta jäsenenään. 78 PALOKUNTALAINEN • 76 LIEKINHEITTÄJÄ LIEKINHEITTÄJÄ SPEK ei ole palokuntien järjestö.” SPEK EI ole palokuntien järjestö. Ja sitten se tärkein: rahoittajat. Ratkaisevassa asemassa tässä ovat nykyiset järjestöt ja niiden tahtotilat. SPEKISTÄ JA mahdollisesta omasta pelastusalan kattojärjestöstä käytävä keskustelu on alkutekijöissään ja enemmän vielä paineiden purkua. Palokuntien mahdollisuudet vaikuttaa SPEKin asioihin ovatkin käytännössä olemattomat. Tästä esimerkkinä on se, että talon toimihenkilöt ovat ottaneet aiempaa aktiivisemman ja omapäisemmän roolin muun muassa erilaisissa toimikunnissa. KUITENKIN SPEK haluaa olla ”palokuntien järjestö” ainakin sen erilaisten valtakunnallisten kampanjoiden perusteella. SPEK voisi edelleen hoitaa turvallisuusvalistukseen liittyvät asiat ja kehittyä kokonaisturvallisuuden tavarataloksi. AIEMPAA VAKAVAMMIN on useilla tahoilla tuotu esiin uuden ja oman kattojärjestön perustaminen pelastusalalle niin, että mukaan tulisivat ne järjestöt, jotka ovat alan ytimessä; aluelliset pelastusliitot, SSPL, SPAL, JHL, SPPL … UUSI KESKUSJÄRJESTÖ keskittyisi pelastusalaan ja sen alan ydinasioihin: koulutus, nuorisotoiminta, naistoiminta, veteraanit, edunvalvonta yhteisissä asioissa jne. Toisaalta SPEKissä on piirejä, jotka haluavat palokunnat entistä kauemmaksi päätöksenteosta. Tässä keskustelussa on selvästi kuultavissa tyytymättömyys keskusjärjestön toimintaa kohtaan. Kuten kymmenen vuotta sitten, keskustelu SPEKin todellisesta olemuksesta käy taas vilkkaana. Problematiikka pelastusalan järjestöjen kohdalla on monimuotoinen ja laaja. Kentällä keskustellaan taas: Pelastusalalle oma kattojärjestö. SPEK-arvointiraportin (30.11.2016) mukaan ne SPEKin jäsenyhteisöt, joissa palokunnat ovat osa jäsenistöstä eli alueelliset pelastusliitot, halutaan pois häiritsemästä keskusjärjestön toimintaa: ”Jos toiminnasta haluttaisiin keskusjärjestön näkökulmalta tehokkaampaa, yhdenmukaisempaa sekä ”konsernitasoisesti” johdetumpaa, niin aluetoiminnan järjestelyt tulisi muuttaa yhdenmukaiseksi ja johtaminen keskusjärjestövetoiseksi.” TOTEUTUESSAAN TÄMÄ merkitsisi kaiken vallan keskittämistä Pasilaan ja alueellisten pelastusliittojen kuolemaa. Uutta kattojärjestöä ei tuosta noin vain saa polkaistua käyntiin
Kentällä keskustellaan taas: Pelastusalalle oma kattojärjestö
(sis. 010 569 3670 Puhelun hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min. Tähän haasteeseen vastaavat parhaiten Mercedes-Benz ja Saurus yhdessä. . Atego Saurus -sammutusauto. 24%). 010 569 3628 Tero Huovinen, puh. Sen päälle on Suomen olosuhteisiin suunniteltu Saurus FMC 25 -korirakenne, jonka kalustotilat on optimoitu pelastuslaitosten vaatimalle suurelle kalustomäärälle, erityisesti ergonomia ja työturvallisuus huomioiden. Ategon nelivetoinen alusta ja tehdasvalmis miehistöohjaamo sopivat erityisen hyvin vaativaan käyttöön. KehäVeho | Ambulanssi-, paloja pelastusautomyynti Lommilanrinne 3, 02740 Espoo Hannu Gunnar, puh. Luotettavat huoltoja varaosapalvelut sekä tekninen tuki takaavat auton toimivuuden sen elinkaaren aikana. Hinta sama kiinteästä verkosta/matkapuhelimesta.. alv. Mercedes-Benz Atego Saurus -sammutusauto on täydellinen ratkaisu pelastusalan ammattilaisille