IRTONUMERO 8 € • VIIKKO 9 • 2017 • ISSN 1798-2685 77 VPK RAKENTAA • UTSJOKI • SSPL-SEMINAARI kalustoa Uutta
AKKUJA VERKKOVIRTAKÄYTTÖINEN SAVUTUULETIN TOHATSU VE1500 Tehokas ja kevyt moottoriruisku! 2050 l/min 6 bar 1800 l/min 8 bar 1500l/min 10 bar Moottori: • 2-sylinterinen, ilmajäähdytteinen, 2-tahtibensiinimoottori • suurin teho 44 kW • polttoaineen suorasuihkutus • tuoreöljyvoitelu • sähkökäynnistys • käsikäynnistys Pumppu: • yksiasteinen keskipakopumppu • imulaitteena öljytön 4-lamellipumppu, automaattisesti palautuva kiilahihnakytkin • imuteho = 1m / 3,4 s_3m / 6,7s_6m / 14,2s • suurin imukorkeus 9 m • 2 suunnattavaa ø3” paineaukkoa • suurin imukorkeus 9 m Varusteet: • käyttöpaneeli, jossa mittarit ja käyttölaitteet • polttoainesäiliö ruostumatonta terästä • imuletku ø4” Esteri imuliittimellä • valonheitin • työkalut Mitat: • pituus 690 mm • leveys 790 mm • korkeus 740 mm Paino: • kokonaispaino 118 kg (toimintakunnossa eli tankki täynnä yms.) YHTEENSÄ 125 VUOTTA PALONSAMMUTUSOSAAMISTA RAUPLANILTA! SOITA: (02) 273 1800 SOITA: (02) 2162 112 VEIKKO NUMMELASTA! TOHATSU V20 650 l/min 5 bar 400 l/min 7 bar Moottori: • 1-sylinterinen, ilmajäähdytteinen, 2-tahtibensiinimoottori TOHATSU T66C • suurin teho 8,6 kW • tuoreöljyvoitelu • automaattirikastin • magneettosytytys • käsikäynnistys Pumppu: • yksiasteinen keskipakopumppu • imulaitteena öljytön lamellipumppu, automaattisesti palautuva kiilahihnakytkin • suurin imukorkeus 9 m Varusteet: • käyttöpaneeli, jossa mittarit ja käyttölaitteet • polttoainesäiliö ruostumatonta terästä, tilavuus 3,5 l • imuletku ø2½” pikakytkimin • valonheitin 12 V 35 W • työkalut • helposti irrotettavat kuljetuspyörät lisävarusteena Mitat: • pituus 470 mm • leveys 490 mm • korkeus 532 mm • kokonaispaino 37 kg Varusteet: • kokonaispaino 37 kg Ulkopuolinen polttoainesäiliö helppo liittää ruiskuun!. WWW.VEIKKONUMMELA.FI | WWW.RAUPLAN.COM | WWW.TRVESITYKIT.FI BLOWHARD ® BH-20 HELPPO KULJETTAA JA VARASTOIDA, TEHOKAS JA MONIPUOLINEN KÄYTÖSSÄ • kaksi BH-20 savutuuletinta mahtuu samaan tilaan kuin yksi vastaavan teholuokan perinteinen tuuletin • säädettävän puhallustehon ansiosta BH-20:tä voidaan käyttää sekä ylipaineettä tavallisena savutuulettimena • teho 17,330 m3/h • paino 18 kg perusakulla 23 kg • mitat: 60 x 60 x 25 cm • akun kesto: 20-80 min. • etäisyys ovelle: 0,6 2,0 m • akku voidaan ladata jopa 2000 kertaa • vaihto automaattisesti verkkovirtaan VASTINETTA RAHOILLE! • 2-6 minuuttia nopeampi vasteaika • tilansäästö • monipuoliset käyttömahdollisuudet • kevyempi Since 1968 VEIKKO NUMMELA OY Since 1981 Since 1977 PIENIKOKOISET JA SUORITUSKYKYISET ESTERI PALOPUMPUT Yhteistyössä Tohatsu Corporation kanssa
040 501 8721 TOIMITTAJAT Silvio Hjelt ja Isto Kujala AVUSTAJA Sasu Mäkinen OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. Palokuntalainen ilmestyykin jatkossa parillisen kuukauden viimeisellä viikolla. Toimitus pahoittelee virheitä.. AKKUJA VERKKOVIRTAKÄYTTÖINEN SAVUTUULETIN TOHATSU VE1500 Tehokas ja kevyt moottoriruisku! 2050 l/min 6 bar 1800 l/min 8 bar 1500l/min 10 bar Moottori: • 2-sylinterinen, ilmajäähdytteinen, 2-tahtibensiinimoottori • suurin teho 44 kW • polttoaineen suorasuihkutus • tuoreöljyvoitelu • sähkökäynnistys • käsikäynnistys Pumppu: • yksiasteinen keskipakopumppu • imulaitteena öljytön 4-lamellipumppu, automaattisesti palautuva kiilahihnakytkin • imuteho = 1m / 3,4 s_3m / 6,7s_6m / 14,2s • suurin imukorkeus 9 m • 2 suunnattavaa ø3” paineaukkoa • suurin imukorkeus 9 m Varusteet: • käyttöpaneeli, jossa mittarit ja käyttölaitteet • polttoainesäiliö ruostumatonta terästä • imuletku ø4” Esteri imuliittimellä • valonheitin • työkalut Mitat: • pituus 690 mm • leveys 790 mm • korkeus 740 mm Paino: • kokonaispaino 118 kg (toimintakunnossa eli tankki täynnä yms.) YHTEENSÄ 125 VUOTTA PALONSAMMUTUSOSAAMISTA RAUPLANILTA! SOITA: (02) 273 1800 SOITA: (02) 2162 112 VEIKKO NUMMELASTA! TOHATSU V20 650 l/min 5 bar 400 l/min 7 bar Moottori: • 1-sylinterinen, ilmajäähdytteinen, 2-tahtibensiinimoottori TOHATSU T66C • suurin teho 8,6 kW • tuoreöljyvoitelu • automaattirikastin • magneettosytytys • käsikäynnistys Pumppu: • yksiasteinen keskipakopumppu • imulaitteena öljytön lamellipumppu, automaattisesti palautuva kiilahihnakytkin • suurin imukorkeus 9 m Varusteet: • käyttöpaneeli, jossa mittarit ja käyttölaitteet • polttoainesäiliö ruostumatonta terästä, tilavuus 3,5 l • imuletku ø2½” pikakytkimin • valonheitin 12 V 35 W • työkalut • helposti irrotettavat kuljetuspyörät lisävarusteena Mitat: • pituus 470 mm • leveys 490 mm • korkeus 532 mm • kokonaispaino 37 kg Varusteet: • kokonaispaino 37 kg Ulkopuolinen polttoainesäiliö helppo liittää ruiskuun! Lehden jakeluun muutos POSTIN JAKELU ei enää kykene kaikkialla maassa jakamaan lehteämme tilaajille sen ilmestymispäivänä. • etäisyys ovelle: 0,6 2,0 m • akku voidaan ladata jopa 2000 kertaa • vaihto automaattisesti verkkovirtaan VASTINETTA RAHOILLE! • 2-6 minuuttia nopeampi vasteaika • tilansäästö • monipuoliset käyttömahdollisuudet • kevyempi Since 1968 VEIKKO NUMMELA OY Since 1981 Since 1977 PIENIKOKOISET JA SUORITUSKYKYISET ESTERI PALOPUMPUT Yhteistyössä Tohatsu Corporation kanssa. 0400 504 678 KANNEN KUVA E-SPL/ Kaarna TAITTO JA ULKOASU Anna Broholm/ PieniSuuri Idea PAINO Euraprint Oy KUVAPANKIT Depositphoto ja Pixabay KUSTANTAJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja, Yhdystie 6, 29250 Nakkila, Y2242549-9, Alv. Toimitukselta: Korjaus VIIME NUMEROSSA sivuilla 66-67 olleeseen LifeVac-artikkelissa oli kaksi virhettä: LifeVacin hankkineen tamperelaisen ravintolan omistajat ovat Anne ja Aki Laurila. 22 29 33 TOIMITTAJA Isto Kujala AVUSTAJA Sasu Mäkinen ULKOASU Anna Broholm HALLINTO Maria Salo NRO 77 PELASTUSALAN ERIKOISLEHTI • 16. Tamrex Oy:llä on hyvä meininki. Ollikainen ILMOITUKSET, TILAUKSET JA TALOUS maria.salo@palokuntalainen.fi, Maria Salo, puh. SISÄLTÖ • NRO 77 5 PÄÄKIRJOITUS 20 SATUNNAINEN OHIKULKIJA 28 LINGOTTUA 32 LÄMPÖKAMERAMIES 47 VILLIMIES 66 LIEKINHEITTÄJÄ 22 ESITTELYSSÄ UTSJOEN PALOKUNTATOIMINTA 29 VETOA JA VOIMAA SOPIMUSPALOKUNTIIN -HANKE 33 PERSOONA ANNE MARTISKAINEN 7 PÄIVÄN POLTTAVAT 12 KIPINÄT 50 KALUSTOKULMA 58 BRANDKÅRISTEN 64 LETKUT SOLMUSSA 65 ENSI NUMEROSSA PALOKUNTALAINEN • PELASTUSALAN JOHTAVA MIELIPIDELEHTI Utsjoella kaksi palokuntaa ja kolme paloasemaa. Syynä tähän ovat testaajapalokuntien kiireet Satakunnan suurpaloissa. Hyvinvointihanke käynnissä. PALAUTE sähköpostitse toimitus@palokuntalainen.fi PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen TOIMITTAJA Silvio Hjelt PALSTAT JOKA NUMEROSSA TÄSSÄ LEHDESSÄ 37 KIUKAISTEN VPK:LLE UUSI ASEMA 40 YHDISTYSHALLINNON KOMMERVENKKEJÄ 42 SSPL:N SEMINAARISSA NÄKEMYKSIÄ VAPAAEHTOISUUDESTA 44 MIELIPITEET: HJELT & PAPUNEN WWW.VEIKKONUMMELA.FI | WWW.RAUPLAN.COM | WWW.TRVESITYKIT.FI BLOWHARD ® BH-20 HELPPO KULJETTAA JA VARASTOIDA, TEHOKAS JA MONIPUOLINEN KÄYTÖSSÄ • kaksi BH-20 savutuuletinta mahtuu samaan tilaan kuin yksi vastaavan teholuokan perinteinen tuuletin • säädettävän puhallustehon ansiosta BH-20:tä voidaan käyttää sekä ylipaineettä tavallisena savutuulettimena • teho 17,330 m3/h • paino 18 kg perusakulla 23 kg • mitat: 60 x 60 x 25 cm • akun kesto: 20-80 min. VUOSIKERTA • AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN • ISSN 1798-2685 TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, puh. rek. KRANAATTITESTI SIIRTYY Lupaamamme sammutekranaattien kokeilujuttu siirtyy tulevaisuuteen. Nettiosoite lisätietoja varten on www.lifevac.fi
Lue lisää: www.turvata.fi. Sympatex® kalvo. Vettähylkivä hydrofobickäsittely. Palokamuja Turvanasijälleenmyyjien tavarantoimittaja on Turvata Oy. MSA:n Gravity kokovaljaat tarjoaa ainutlaatuisen mukavuuden kaikkiin sovelluksiin, joissa vaaditaan putoamissuojainten pitkäaikaista käyttöä. 0% 195,226,ERITTÄIN HELPPO PUKEA • PIKALUKOT REISIHIHNOISSA • SAATAVILLA 3 ERI KOKOA • S: PITUUS MAX 180 CM JA PAINO 68 KG • M: PITUUS MAX 200 CM JA PAINO 100 KG • L: MAX 200 CM JA PAINO 141 KG • HYVÄKSYNNÄT: EN 361, EN 358 JA EN 813 ZLIN PLUS LESNA PLUS Päällinen Grain-lehmännahkaa. Varren yläreuna pehmustettu. Koot 39-48. KUN VARUSTEISIIN PITÄÄ PYSTYÄ LUOTTAMAAN. 0% Ohjehinta, alv. Moottorisaha-suojaus. F2A luokka 169,MSA Gravity -kokovaljaat Holik-sammutusjalkineet Palokamu on paloja pelastusalan ammattikaluston ykköstoimittaja. Ohjehinta, alv. Kumipohjassa anti-liukueste sekä kuumuudenkestävyys aina 250 °C:een saakka. Gravityn ominaisuudet ja edut on suunniteltu vähentämään väsymystä ja käyttäjät voivat suorittaa tehtävänsä paremmin ja mukavammin. PU-pinnoite suojaa mekaanisilta vaurioilta. KOKOUS. Komposiitti-kärkikuppi. Pukemista helpottavat vetolenkit. Naulaanastumisuoja-komposiitti. Uusi leveämpi lesti. Lue lisää: www.palokamu.fi
Pelastusosasto palautti järjestön ruotuun. SPEK-pesä on selvitettävä Liitoista toimivimmat tulisivat erinomaisesti toimeen ilman Pasilan holhousta.”. Kyse on monista tärkeistä kysymyksistä, kuten esimerkiksi: kuka suunnittelee ja organisoi palokuntakoulutuksen, kuka tuottaa koulutusmateriaalin, kuka hoitaa valistuksen, riittävätkö alueellisten liittojen rahkeet tulokselliseen toimintaan, sekä miten PSR:n ja Veikkauksen avustusrahat pitäisi jakaa. Se pitää itseään kokonaisturvallisuuden keskusjärjestönä, pelastusalan järjestönä ja jopa palokuntien järjestönä. Se pyrki viime vuonna monopolisoimaan palokuntien koulutuksen itselleen, mutta epäonnistui surkeasti. KAIKEN KUKKURAKSI SPEKin identiteetti on pahasti hukassa. 77 • PALOKUNTALAINEN 5 PÄÄKIRJOITUS PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen AIEMPI PELASTUSYLIJOHTAJA Pentti Partanen kannatti lämpimästi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEKin kaavailuja valtakunnallisesta SPEK-ryhmästä, joka olisi merkinnyt käytännössä kaikkien alueellisten pelastusliittojen alasajoa. JO VUOSITUHANNEN vaihteesta saakka vallinnut sekava tilanne SPEKin ympärillä jatkuu. Omassa nurkassa mököttäjiä on katseltu kyllästymiseen saakka. Itsenäiset alueelliset pelastusliitot eivät tarvitsisi nykymuotoista SPEKiä. PELASTUSTOIMEN UUDISTUS on käynnissä. PELASTUSALAN JÄRJESTÖISTÄ muun muassa Palopäällystöliitto SPPL ja Palomiesliitto SPAL ovat SPEKin jäseniä, Sopimuspalokuntien liitto SSPL ei. Kuitenkin kaikkien liittojen rahavirrat kulkevat SPEKin kautta. SPPL ja SPAL eivät ole kiinnostuneet SPEKin kehittämisestä, vaan antavat nykyisen sekoilun jatkua. Ripeä aloitteen haltuunsa ottaja saa sekä määritellä suunnan ja tahdin että hyvää mainetta aktiivisuudesta. Se on hyvä paikka keskusjärjestön ja alueellisten liittojen sekä myös pelastuslaitosten keskinäisen työnjaon selkiyttämiseksi. Tähän on vaikea löytää perustetta. Järjestöllä on strategia, jonka käytännön toteutus ontuu pahasti. ALUEELLISISTA PELASTUSLIITOISTA yhdeksän toimii itsenäisinä. Loput kuuluvat SPEK-ryhmään eli käytännössä neljä liittoa on ajettu pelkiksi keskustelukerhoiksi. Nykyinen pelastusylijohtaja Esko Koskinen ei ole halunnut puuttua pelastusalan järjestötoiminnan ongelmiin ollenkaan, vaikka hänellä olisi siihen mahdollisuus – ainakin alan arvojohtajana. Liitoista toimivimmat tulisivat erinomaisesti toimeen ilman Pasilan holhousta. Palosuojelurahasto on SPEKin suuri rahoittaja, mutta rahaston hallituksen puheenjohtajalla Kari Hannuksellakaan ei riitä mielenkiintoa perehtyä järjestötoiminnan ongelmiin. SSPL taas haluaa esimerkiksi sopimuspalokuntalaisten koulutusjärjestelmän selkiyttämistä, mutta ei SPEK-johtoisesti
Luotettavat huoltoja varaosapalvelut sekä tekninen tuki takaavat auton toimivuuden sen elinkaaren aikana. Sen päälle on Suomen olosuhteisiin suunniteltu Saurus FMC 25 -korirakenne, jonka kalustotilat on optimoitu pelastuslaitosten vaatimalle suurelle kalustomäärälle, erityisesti ergonomia ja työturvallisuus huomioiden. alv. 24 %). . 010 569 3628 Tero Huovinen, puh. KehäVeho | Ambulanssi-, paloja pelastusautomyynti Lommilanrinne 3, 02740 Espoo Hannu Gunnar, puh. Ategon nelivetoinen alusta ja tehdasvalmis miehistöohjaamo sopivat erityisen hyvin vaativaan käyttöön. Atego Saurus -sammutusauto. 010 569 3670 Puhelun hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min. Hinta sama kiinteästä verkosta/matkapuhelimesta.. Mercedes-Benz Atego Saurus -sammutusauto on täydellinen ratkaisu pelastusalan ammattilaisille. Tähän haasteeseen vastaavat parhaiten Mercedes-Benz ja Saurus yhdessä. (sis
Myös Huntsmanin palo herättää kysymyksiä rakenteellisen palonehkäisyn tilasta. Kaikki teollisuuslaitoksen rakennukset ja lähialueen asuinrakennukset olisivat todennäköisesti tuhoutuneet. HUNTSMANNIN TEOLLISUUSLAITOS paloi vain osittain. Pomarkussa paloi suuri määrä muovipaaleja Suomen Käyttömuovi Oy:n pihalla ja Porin Kaanaassa tuli tuhosi Huntsman Pigments Oy:n teollisuuslaitoksen tiloja ja kattorakenteita yli 2000 m 2 alalta. Peruskalustoa löytyy ja parisataa ammattilaista ja noin tuhat sopimuspalokuntalaista muodostavat vahvan henkilöstöresurssin. Palo saatiin pelastuslaitoksen resurssein rajattua. Pomarkun ja Porin suurpalot Onnettomuustutkintakeskuksella iso urakka. Rajavartiolaitoksen helikopterin apu oli myös ratkaisevassa roolissa. Erityisesti Huntsmanin palo osoitti, että myös naapurilaitosten resursseja saadaan tarvittaessa apuun. POMARKUN PALOSSA paloi vain noin 20 % yrityksen alueella varastoituna olleesta palokuormasta. 77 • PALOKUNTALAINEN 7 PÄIVÄN POLTTAVAT SATAKUNNAN PELASTUSLAITOKSEN resurssit olivat koetuksella kahdessa suurpalossa tammikuun lopussa. SATAKUNNASSA OPERATIIVINEN pelastustoiminta on hyvällä tasolla. POMARKUN PALO on herättänyt kysymyksiä niin yrityksen kuin pelastuslaitoksenkin ennakkovarautumisesta, kun kyseessä on valtava palokuormamäärä puolen kilometrin päässä kunnan keskustaajamasta. Edellytykset paljon suuremmalle katastrofille kuitenkin olivat; jos palo olisi sattunut päävarastointialueella länsituulen vallitessa kuivana kesäaikana, olisi Pomarkun 1500 asukkaan keskusta jouduttu mitä todennäköisimmin evakuoimaan. ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUS TUTKII molempia paloja ja ennen vuoden vaihdetta on luvassa perusteellinen analyysi molemmista paloista, niin ennakkovarautumisesta kuin operatiivisesta toiminnasta. Palovahingot olivat minimaalisen pienet, koska raaka-aineeksi tarkoitetun kierrätysmuovin arvo on vähäinen. Mahdollisuus paljon laajempaan tuhoon oli lähellä. Erityistä kiinnostusta herättää kysymys, mitä olisi voitu tehdä toisin ennen näitä paloja
… Suuri mullistus on se, että jatkossa Virven palveluja tuotetaan yhdessä kaupallisten verkko-operaattoreiden kanssa, ei enää vain viranomaisvoimin. Yksinkertaistettu,muttahavainnollinenjakonkreettinen esimerkkitekniikankehittymisestäonvaikkapapäätelaitteiden koko.VerratkaapatoisiinsaesimerkiksiiPhoneataiLumiaaja Virve-kapulaakooltaanjatoisaaltamyösominaisuuksiltaan. ”Virve toimii hienosti, ongelmat ovat muualla kuin meissä.” vääntöä EdellisessäPelastustiedossapelastusylijohtaja PenttiPartanenkehuupelastustoimenkykyä hoitaamyrskytilanteita.Kykyäoli,mutta parannettavaakintietystilöytyy.Ihmetystä herättääkuitenkinse,ettäsekäPartanenettä SuomenErillisverkkojentoimitusjohtajaKimmo MannipuolustavatsamallaaukeamallaVirveverkonerinomaisuuttauseillaeritavoin. Tetran toiminnallisuutta ylläpidetään, …”, Lehtimäki sanoo. Kuvamateriaalin välittäminen onnistuu langattomalla, laajakaistaisella 4G-tekniikalla (Mutta ei Tetra-verkossa, toim.huom.). LAINAUS TIEDOTTEESTA Suomen Erillisverkko Oy:ltä 21.12.2016 klo 10:23: Viranomaisverkko Virven tekniset vaatimukset kasvavat, kun langattoman laajakaistaisen tiedonsiirron tarve lisääntyy. … Palvelut mahdollistavan laajakaistaisen verkon tarjoavat yritykset. Tetran saattohoito alkamassa Tämän lehden sivuilla ennustettiin (= tiedettiin) vuonna 2012 asia, joka tuolloin viranomaistahojen puolesta kiellettiin jyrkästi. LEHDEN ENNUSTUS viidestä vuodesta toteutui melkein. … Kuvien ja liikkuvan kuvan välittämisen tarve turvallisuustoiminnassa kasvaa, ja se vaatii Virven verkkoteknologian kehittämistä. Yksinkertaistettu, mutta havainnollinen ja konkreettinen esimerkki tekniikan kehittymisestä on vaikkapa päätelaitteiden koko. Selityksiäsaammekuullaainakinviisiseuraavaavuotta,se ainakinonvarma. Ajallisesti puhutaan noin kymmenestä vuodesta.” TOIMITUKSEN KOMMENTTI: Veronmaksajan kannalta olisi parasta alkaa Tetra-verkon hallittu alasajo heti ja ottaa käyttöön nykyteknologia, joka on käytännössä ollut saatavilla jo vuosia. MyösMannikaataaongelmatulkopuolistensyyksi:”… ongelmataiheutuivatsähkönjakelunongelmista.”Mannilleei oletullutmieleenkään,ettäkaikkientukiasemienvirransyötölleulkopuolisestaaggregaatistaolisivoinuttehdävalmiudet muutamansadaneuronkustannuksillaperasema.Jatietysti kunnonsuunnitelmatvaravirtajärjestelmänkäyttöönotosta häiriötilanteessa.Mistäaggregaatti,mihinsijoitetaan,kukavie jakytkee,kukavalvoojatankkaa,siinäkysymättömiäkysymyksiä.Esimerkiksinämäasiatolisivoinutsuunnitellavalmiiksijo vuosiasitten. Selityksiä saatiin kuulla hieman vajaa viisi vuotta. Tällähetkelläsuuriasia,jotaPartanenjaMannieivät tunnusta,onse,ettäSuomenviranomaisverkkoon1990-luvun alkupuolen–20vuottavanhaa–tekniikkaajaauttamattomastivanhanaikainenuusimpiinkaupallisiinjärjestelmiinverrattuna. Joulun alla ilmestynyt, hyvin vähälle huomiolle jäänyt tiedote paljasti karun todellisuuden. Kyse oli vanhenevasta Tetra-verkosta, kotoisammin Virvestä. Kuvien avulla viranomaisten tilannekuva esimerkiksi onnettomuuspaikalta tulee olemaan nykyistä tarkempi. Tetra-alustaan perustuvan Virven kehittäminen on hankalaa ja kallista, kunnon datasiirto melkein mahdotonta. Totuusonse,ettäVirve-verkonkehittämisessä(esimerkkinäsähkönsaanninvarmistaminen)oltiinpelastusosastollaja SuomenErillisverkoissaaivanliianomahyväisiäjakaikkitietäviä, eikätaaskaankuunneltukentänääntä.Niin,jaVirvenpeitto eioleläheskään100-prosenttinen.TämätiedoksiPentilleja Kimmolle. Myös Virven päätelaitteet voivat tulevaisuudessa olla mitä tahansa”, Lehtimäki antaa esimerkkejä. Selityksiä saamme kuulla ainakin viisi seuraavaa vuotta, se on varma. ”Esimerkiksi kypäräkameran kuvaa ei voida Virven nykytekniikalla välittää, mutta jatkossa se on mahdollista. ”Kokonaan 4G-teknologiaan siirrytään siinä vaiheessa, kun uusi tekniikka on niin sanotusti mission critical eli ehdottoman toimintavarmaa turvallisuustyön vaatimusten kannalta. Virve. 77 • PALOKUNTALAINEN 9 PÄIVÄN POLTTAVAT PALOKUNTALAINEN NRO 44, 29.2.2012: … Tällä hetkellä suuri asia, jota (pelastusylijojhtaja) Partanen ja (toimitusjohtaja, Erillisverkot) Manni eivät tunnusta, on se, että Suomen viranomaisverkko on 1990-luvun alkupuolen – 20 vuotta vanhaa – tekniikkaa ja auttamattomasti vanhanaikainen uusimpiin kaupallisiin järjestelmiin verrattuna. Jatkossa keskeistä on yhteistyö kaupallisten verkko-operaattoreiden kanssa. Tetra-alustaanperustuvanVirvenkehittäminenonhankalaaja kallista,kunnondatasiirtomelkeinmahdotonta. 44 Irtonumero 8 € | 29.2.2012 | Johtoautot vertailussa • Aslak -kuntoutus • Myrskyn jälkeen liikenteessä Pelastaminen 6Palokuntalainen•44 ” …kokoongelmaonnimenomaansähköverkkojentoimivuudessa.”,sanooPartanenjavyöryttääsyynpeitellysti sähköyhtiöille.Häneiolehuolissaantaiedesharmissaan siitä,ettävuosikausiahänjaalanihmisetovattienneet,että Virve-verkossaonperustavaalaatuaoleviaongelmia,kuten esimerkiksiuskomattomanhuonostihoidettuvaravirtajärjestelmä. ”Tetra-teknologiaan perustuva Virve ei tule poistumaan vielä pitkään aikaan, vaan pysyy mukana uuden 4G-verkon rinnalla (toimituksen ennuste: Nykyinen Virve verkko ajetaan alas viiden vuoden sisällä.). Enää ei selitellä, vaan tunnustetaan Tetra auttamatta vanhanaikaiseksi. Verratkaapa toisiinsa esimerkiksi iPhonea tai Lumiaa ja Virve-kapulaa kooltaan ja toisaalta myös ominaisuuksiltaan. Virve-verkkoonuseaneriviranomaistahonverkko.Miksituohäiriötilanneaktivitetti(esimerkiksi varavirranjärjestäminenkäytännössä)kaatuuainapelastustoimenharteille?Eiköesimerkiksipoliisin,puolustusvoimien, rajavartiolaitoksenjamuidenvirve-käyttäjientulisimyöskantaa kortensakekoon
Muutenkin kumppanuusverkoston toiminnan tulokset ovat jääneet hyvin laihoiksi. Sopimuspalokuntia kattavasti edustava – ja muiden pelastusalan yhteistyötahojen tunnustama Suomen Sopimuspalokuntien Liitto SSPL ei ole saanut ainuttakaan virallista yhteydenottoa pelastuslaitosten kumppanuusverkostolta kymmenen vuoden aikana. Tästä on osoituksena verkostolle tehdyt nimeämisKumppanuusverkosto ignoroi* pyynnöt erinäisiin hankkeisiin, työ-, ohjausja johtoryhmiin.” KUMPPANUUSVERKOSTO YLPEILEE, että se on tunnistettu muiden yhteistyötahojen taholta tärkeäksi kumppaniksi. Muun muassa sopimuspalokuntien sekavaa sopimustilannetta ja erilaisia käytäntöjä verkosto ei ole ollut halukas käsittelemään. Sen sijaan se itse ignoroi järjestelmällisesti muutamia tahoja, muiden muassa sopimuspalokuntia. *IGNOROIDA = olla välittämättä, jättää huomiotta, jättää omaan arvoonsa. 10 PALOKUNTALAINEN • 77 PÄIVÄN POLTTAVAT SUORA LAINAUS Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston (hanke perustettu 2007) esittelystä: ”PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO on Suomen kaikkien 22 pelastuslaitoksen vapaaehtoinen yhteenliittymä. Kumppanuusverkoston tavoitteena on kehittää pelastuslaitosten toimintaa siten, että tuotetut palvelut kansalaisille ovat laadukkaita, tehokkaita, taloudellisia ja perustuvat yhdenmukaiseen tulkintaan voimassa olevista säädöksistä ja määräyksistä.” ”PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO on tunnistettu muiden yhteistyötahojen puolelta tärkeäksi kumppaniksi. KUMPPANUUSVERKOSTON ONGELMANA on sen jääminen erilaisten työryhmien ja toimikuntien keskustelukerhoksi. Niin sanotut ”isot asiat” eivät kuulu sen agendaan. TILANNE TUNTUU vähintäänkin oudolta, kun sopimuspalokunnat ovat kuitenkin hyvin merkittävässä roolissa Suomen pelastustoimessa
Työterveyslaitoksen työvuorojärjestelmien tutkimusja kehittämishanke käynnistyi viime lokakuussa ja se kestää maaliskuuhun 2018. Liiton mukaan tutkimushankkeen päämääränä näyttäisi olevan kehittää työaikamalli, joka mahdollistaa henkilöstöresurssien vähentämisen. Palomiesliitto ei pidä hyväksyttävänä sitä, että henkilöstön edustajia ei ole kutsuttu mukaan hankkeen suunnitteluun, toteutukseen eikä johtoon, eikä tutkimushanke ole valtakunnallinen hanke. Palomiesliiton linjauksen mukaan liiton jäsenten ei tule osallistua tutkimukseen. Lisäksi hankkeen tutkimussuunnitelmassa virheellisesti väitetään, että aluehallintoviraston myöntämien poikkeuslupien ehdot vuorokausirytmiselle työaikajärjestelmälle olisivat tiukentuneet. Palomiesliitto huomauttaa, että poikkeuslupien myöntämisessä ei ole ollut ongelmia, mikäli poikkeuslupaa on haettu paloja pelastustoimen lakisääteisten tehtävien hoitamiseen. Hankkeen toteutus edellyttää henkilöstön suostumusta osallistua tutkimuksen kyselyihin ja kenttämittauksiin. Hankkeen aikana tehdään kenttätutkimus, jossa pilotoidaan yksi tai kaksi erilaista työvuoromallia Etelä-Savon pelastuslaitoksella. Palomiesliitto tyrmäsi Työterveyslaitoksen tutkimushankkeen Kumppanuusverkosto ignoroi*. 77 • PALOKUNTALAINEN 11 PÄIVÄN POLTTAVAT TYÖTERVEYSLAITOS ON käynnistänyt Minkälainen työvuorojärjestelmä sopii pelastushenkilöstölle –tutkimusja kehittämishankkeen. Liiton tiedotteen mukaan hankkeen lähtökohdat, toteutus ja tarkoitusperät ovat kyseenalaisia. Kuvaavaa Palomiesliiton mielestä on se, että Työsuojelurahasto ei osallistunut hankkeen rahoittamiseen, koska se katsoi, että hanke ei täyttänyt Työsuojelurahaston kriteerejä kehittämishankkeeksi. Liiton mielestä outoa on myös se, että vakiintunut vuorokausirytmiin perustuva työaikamalli, joka on käytössä 19 pelastuslaitoksessa, on jätetty tutkimuksen ulkopuolelle. Työntekijäjärjestöille ei ole SPALin mukaan annettu mahdollisuutta vaikuttaa työvuoromallien valintaan. Sen ohjausryhmässä ovat edustettuina Työterveyslaitos, Etelä-Savon ja Keski-Suomen pelastuslaitokset, Kuntatyönantaja KT sekä sisäministeriö. Hankkeen rahoittaa Palosuojelurahasto ja Työterveyslaitos
Maastopaloja oli yhteensä 2 000, kun vuosien 1996–2016 keskiarvo on 2 900 maastopaloa. Jos automaattisen paloilmoittimen välittämissä todellisissa tulipaloissa olisi ollut yhtä suuret vahingot kuin muiden ilmoitustapojen tulipaloissa, vahingot olisivat olleet 16 mil-joonaa euroa suuremmat. Määrä on voimakkaassa kasvussa, vuoden 2012 tehtävämääriin verrattuna ensihoidon avunantotehtävien määrä on kasvanut jo 80 %. Myös asui-rakennuspalojen määrän kasvoi edellisvuoteen verrattuna, mutta myös asuinrakennuspalojen määrä on edelleen alhaisempi kuin edellisinä vuosina. Automaattisten paloilmoitusten määrän kasvu johtuu lähes kokonaan vastaanottokeskuksista ja hätämajoitustiloista tulleista paloilmoituksista. Palojen määrässä on hieman kasvua edelliseen vuoteen verrattuna, mutta määrä on kuitenkin edelleen pienempi kuin sitä aikaisempina vuosina, jolloin rakennuspaloja oli noin 6 000/ vuosi. Tyypillisimmillään muut tulipalot oli roskispaloja. Liikennevälinepalojen määrä ja vahingot olivat edellisten vuosien tasolla. Vuosina 2009–2016 asuinrakennuspaloja on ollut keskimärin 3 200. Ensivastetehtävien määrän neljä vuotta kestänyt lasku kääntyi nousuksi, mutta määrä on vielä kaukana huippuvuodesta 2011 (28 80 tehtävää). Lisäksi määrän kasvua selittää muiden kohteiden hätäkeskukseen liitettyjen paloilmoittimien määrän kasvu. Rakennuspaloista arvioitiin aiheutuneen 142 miljoonan euron vahingot. Toimistorakennusten palojen määrä laski neljänneksen 80 paloon. Tämä oli vuoden 2016 tehtävämäärältään kiireisin päivä.. Maastopalojen lukumäärä ja vahingot riippuvat voimakkaasti kevään ja kesän kuivuudesta. Henkilövahingoiltaan pahin tulipalo oli Helsingissä 9.12.2016, siinä menehtyi neljä henkilöä. Muita tulipaloja oli viime vuonna 2 300. Liikennevälinepaloja oli 2 300. Maastopaloista varsinaisia metsäpaloja oli viime vuonna 900. Vuoden 2016 maastopalojen lukumäärä oli keskimääräistä pienempi. Ensihoidon avustaminen Pelastuslaitosten pelastusyksiköt auttavat paljon ensihoitoa esimerkiksi potilaan kantamisessa tai oven avaamisessa. 12 PALOKUNTALAINEN • 77 KIPINÄT PRONTON kertomaa: Vuosi 2016 numeroin Tulipalot Rakennuspalojen määrä oli 5 600. Vahingontorjuntatehtävät ja liikenneonnettomuudet Vahingontorjuntatehtävien määrä riippuu pitkälti myrskyistä. Rauli-myrskyn aikaan 27.8.2016 pelastuslaitoksilla oli yhteensä 2 600 tehtävää. Näissä määrissä ei ole mukana suoraan pelastustoimelle kuuluvat tehtävät, kuten onnettomuuksista aiheutuneet tehtävät tai ne tapaukset, joissa ensihoitoa avustetiin kuljettamalla potilasta pelastuslaitoksen kulkuvälineellä, esimerkiksi veneellä tai mönkijällä. Automaattinen paloilmoitin hälytti 20 100 kertaa, joista 800 kertaa todellisesta tulipalosta. Määrässä on hieman nousua, viiden edellisen vuoden keskiarvo oli 30 000 tehtävää. Vahingontorjuntatehtäviä oli yhteensä 9 100. 2016 laskeva kehitys päättyi ja automaattisten pa-loilmoitusten määrä on suurempi kuin edellisenä vuotena (2015 oli 18 386 automaattisen paloilmoittimen välittämää tehtävää). Vastaanottokeskukset ja hätämajoitukset perustettiin tyypillisesti tyhjiin tai vajaakäytössä olleisiin rakennuksiin ja niistä tuli runsaasti automaattisia paloilmoituksia. Paloista, joissa pääasiallinen palanut kohde oli liikenneväline, arvioitiin aiheutuneen 22 miljoonan euron vahingot. Näistä henkilöja pakettiautojen paloja oli 1 500 ja raskaan maantieliikenteen ajoneuvojen paloja 300. Vuonna 2016 oli 4 000 avunantotehtävää, joissa autettiin ensihoitoa ja lisäksi arvion mukaan oli n. Siinä pelastuslaitoksen arvion mukaan rakennusja irtaimistovahingot olivat yli neljä miljoonaa euroa. Näin ollen pelastuslaitoksilla oli vuonna 2016 yhteensä 27 700 tehtävää, joissa avustettiin ensihoitoa ilman että siinä oli muuta tehtävää pelastustoimelle. Tarkastusja varmistustehtävät Tarkastusja varmistustehtäviä oli yhteensä 31 900. Yhteensä muista tulipaloista kuin rakennus-, liikennevälinetai maastopaloista arvioitiin aiheutuneen kahdeksan miljoonan euron vahingot. Asuinrakennusten paloja tuli pelastuslaitosten tietoon 3 000. Tulipaloista suurimmat aineelliset vahingot aiheutti Ylivieskan kirkon palo 26.3.2016. Vahingontorjuntatehtävistä 65 % johtui tuulesta tai sateesta. Ensivastetehtäviä oli 22 800. 900 virka-avuksi kirjattua ensihoidon avustamista. Automaattisen paloilmoitinten tarkistusja varmistustehtävien määrä on ollut laskussa viime vuosina, johtuen ilmeisesti niiden maksullisuudesta. Muiden rakennustyyppien palojen määrä vastaa aikaisempia vuosia; teollisuusrakennuksien paloja oli 600, liikerakennuksien paloja 350. Näissä automaattisen paloilmoittimen välittämissä todellisissa paloissa varhaisen ilmoituksen ansiosta palokohtaiset vahingot jäivät vain neljännekseen muihin ilmoitustapoihin verrattuna. Määrä on sama kuin edellisenä vuonna, sitä aikaisempina vuosina muita tulipaloja oli hieman enemmän. Pelastushenkilöstöllä mitattuna suurin tehtävä oli ullakkopalo Turun Ursininkadulla 2.1.2016, jossa pelastustehtäviin osallistui 124 pelastustoimen henkilöä. Maastoa paloi yhteensä 550 hehtaaria
VARHAISEN PALOILMOITUKSEN voidaan arvioida ehkäisseen vähintään euron vahingot. 77 • PALOKUNTALAINEN 13 KIPINÄT 105 600 29 700 31 900 27 700 16 300 TEHTÄVIÄ YHTEENSÄ: ONNETTOMUUKSISTA AIHEUTUVIA TEHTÄVIÄ TARKISTUSJA VARMISTUSTEHTÄVIÄ ENSIHOIDON AVUSTAMISTA JA ENSIVASTETEHTÄVIÄ MUITA PELASTUSJA AVUNANTOTEHTÄVIÄ 5 600 JOISTA RAKENNUSPALOJA JOITAIN MUUTOKSEN trendejä on havaittavissa; ensihoidon avustamistehtävien ja eläinten pelastamistehtävien määrät lisääntyvät. Automaattinen paloilmoitin ilmoitti todellisesta rakennuspalosta kertaa. HELSINGIN asuntopalossa joulukuussa tulivat suurimmat henkilövahingot, uhreja oli neljä.. YLIVIESKAN kirkon palosta aiheutui viime vuoden suurimmat aineelliset vahingot. 800 16 000 000 27.8.2016 2 600 VUODEN KIIREISIN PÄIVÄ RAULI-MYRSKY, jolloin oli yhteensä tehtävää
Näistä maastopelastustehtäviä oli 460 ja vesipelastustehtäviä 420. Määrä on suurempi kuin aikaisemmin. 14 PALOKUNTALAINEN • 77 KIPINÄT LIIKENNEONNETTOMUUKSIIN PELASTUSLAITOS hälytettiin 14 600 kertaa. Erillisiä eläimen pelastamistehtäviä on vuosi vuodelta enemmän. Pelastamistehtävät IHMISEN PELASTAMISTEHTÄVIKSI lasketaan ne tehtävät, joissa pelastetaan ihminen mutta joihin ei liity muuta onnettomuutta. Hissistä tai muusta paikasta, josta ei aiheudu vaaraa, pelastettiin ihmisiä 970 tapauksessa. Stipendin saivat Henna Karvinen hätäkeskuspäivystäjäkurssilta, Matti Väyrynen alipäällystökurssilta sekä Jussi Saarikkomäki pelastajakurssilta. Vuonna 2016 niitä oli 2 500, kun vielä vuonna 2012 niitä oli 1 900. Mukana ei ole niitä tehtäviä, joissa oli pelkkä ambulanssi. PELASTUSLAITOSKOHTAISET TILASTOT: Näitä tilastoja tulkittaessa tulee huomioida, ettei niissä ole mukana niitä pelastuslaitosten tehtäviä, joihin ei ole tullut hälytystä hätäkeskuksesta. Edellisten 10 vuoden ajan niiden määrä on pysynyt 13 000–14 000 tehtävän tuntumassa. Omat stipendinsä jakoivat myös Palosuojelurahasto, Suomen palopäällystöliitto SPPL, Suomen pelastusalan keskusjärjestö SPEK, Pelastustieto-lehti, Suomen palomiesliitto SPAL, Suomen Hätäkeskusammattilaisten Liitto ry, Hätäkeskuslaitos, Paroc Oy Ab sekä Pelastusopiston oppilasyhdistys. http://tabsoft.co/2kYVSQ0 VUOSIEN 2011–2015 TIEDOT TASKUTILASTOSSA: http://bit.ly/2kYSPaD PELASTUSOPISTOSTA 16.12.2016 VALMISTUNEET TUTKINTOOPISKELIJAT Pelastusopiston priimusstipendit jaettiin opinnoissaan parhaiten menestyneille. HÄTÄKESKUSPÄIVYSTÄJÄKURSSI 28 (21 hlöä) Harjunen Elina, Kuopio Heinonen Sammy ,Kerava Karvinen Henna, Joensuu Koponen Minttu, Iisalmi Korolainen Henna, Kuopio Löfman Joonas, Vantaa Neuvonen Anni, Ylöjärvi Nuttunen Tiitu, Turku Partanen Leena, Siilinjärvi Purdy Markus, Kuopio Puro Juha, Naantali, Pursiainen Ville, Tuusula Puustinen Kaisu, Siilinjärvi Pyykkö Katja, Kuopio Salminen Liisa, Helsinki Sivula Matias, Raahe Svärd Outi, Espoo Taipale Emma, Pudasjärvi Tähtinen Marja, Tuusula Villikka Tania, Tuusula Wickstrand Mira, Kuopio ALIPÄÄLLYSTÖKURSSI 40 (20 hlöä) Aholin Antti-Erik, Rautalampi Huovinen Jarmo, Joroinen Hård Jere, Jyväskylä Kekäläinen Antti, Lappeenranta Kirjavainen Mikko, Lahti Koukkunen Unto, Espoo Kujala Tero, Lahti Lempinen Jyri, Nokia Mäki Juho, Laukaa Mänty Pasi, Oulu Määttä Pasi, Oulu Oinas Arto, Kouvola O´Leary Alan, Savonlinna Partanen Petri, Kuopio Paulo Kimmo, Helsinki Räsänen Tomi, Espoo Sahi Olli, Tampere Tuominen Teemu, Turku Törne Otto, Säkylä Väyrynen Matti, Turku PELASTAJAKURSSI 92 (30 hlöä) Aalto Tuomo, Lapua Aula Teemu, Hankasalmi Bussman Jonas, Raasepori Eld Ossi, Turku Greijula Aki, Kotka Haavisto Niko, Kuopio Hartikainen Juha, Jyväskylä Hassel Anton, Vaasa Hietaranta Mikko, Jyväskylä Häärä Jari, Lemi Kaarnamo Santeri, Kerava Kallela Niko, Kuopio Kallinkoski Juuso, Kuusamo Kantonen Joonas, Säkylä Kiimalainen Heikki, Jyväskylä Kolehmainen Pekka, Äänekoski Komulainen Olli, Oulu Kumpumäki Antti, Tampere Kuusisto Janne, Uusikaupunki Lampola Pekka, Espoo Laukkanen Antti, Kuopio Leinonen Jukka, Mikkeli Lyytinen Jussi, Joensuu Lönnqvist Antti, Hollola VALMISTUNEET. Näiden tehtävien määrä on edellisten vuosien tasolla, niitä oli 2 300
KIPINÄT Muhonen Ossi, Kuopio Mylläri Mikko, Tuusniemi Mäki-Teppo Miika, Seinäjoki Ollikainen Eeli, Mäntyharju Törmänen Antti, Savukoski Voltti Pekka, Ylivieska PELASTAJAKURSSI 93 (28 hlöä) Grönholm Henri, Heinola Laukkanen Sami, Turku Nikki Jesse, Kouvola Nurmi Petri, Lahti Nyholm Tony, Kirkkonummi Ojala Juuso, Turku Ollikainen Jiri-Pekka, Kuopio Paasioksa Joonas, Turku Patrikainen Ville-Santeri, Lahti Pelander Lauri, Nokia Peltonen Jarno, Ylöjärvi Piilonen Rikhard, Helsinki Pohjola Jyri, Vantaa Puukko Tuomas, Lahti Rantakari Kasperi, Kaarina Ritola Viljami, Toholampi Romakkaniemi Eemeli, Rovaniemi Saarikkomäki Jussi, Forssa Savolainen Ville-Markus, Oulu Sjöblom Jarkko, Mustasaari Tapanainen Ossi, Kouvola Törmänen Jori, Tuusula Vainikainen Toni, Vantaa Valtakari Sebastien, Turku Viinikka Antti, Jyväskylä Von Schantz Casper, Kirkkonummi Väänänen Atte, Lahti Ylinen Nikolas, Lahti PALOPÄÄLLYSTÖN TUTKINTOOHJELMASTA AIEMMIN SYKSYLLÄ 2016 VALMISTUNEET AMKOPISKELIJAT (13 hlöä) Autti Niko, Rovaniemi Harjunpää Janne, Pori Heininen Antti, Kuopio Ilonen Ilmari, Raahe Ilvonen Benjamin, Järvenpää Jaako Toni, Lappeenranta Kuutsa Jani, Kuopio Luomala Ari-Pekka, Kuopio Partio-Tikkanen Sanni, Tampere Räsänen Roni, Helsinki Salkojärvi Matti, Jyväskylä Soila Antti, Joensuu Tikkanen Marko, Kajaani Ilmoittaudu viimeistään 13.3. www.sppl.fi Tulevaisuuden tekijöille HE LSIN KI 6.–8.4 .20 17 PA LO PÄÄL LYSTÖPÄ IVÄT 17 20
044 2354 150, arjen.turvaa@gmail.com tai savonrannanvpk@espl.fi KIPINÄT Räätälöityä C-korttikoulutusta Etelä-Savossa Ajokorttikoulutuksen teoriaosuuteen osallistuneet sopimuspalokuntalaiset. Mukana hankkeessa ovat Enonkosken, Heinäveden, Vihtarin, Kerimäen, Punkaharjun ja Savonrannan sopimuspalokunnista 16 sopimuspalokuntalaista, joista kuusi on naisia ja kymmenen miehiä. 16 PALOKUNTALAINEN • 77 ETELÄ-SAVON PELASTUSLAITOKSEN pohjoisosassa alkoi helmikuun alussa Lähtövarmuus 2107 -hanke, jonka tarkoituksena on saada alueen sopimuspalokuntiin uusia raskaan ajoneuvokaluston kuljettajia. Henkilöt, jotka eivät pystyneet osallistumaan siihen, voivat suorittaa teoriaopinnot verkkokoulutuksena netin välityksellä. Vasemmalla Timo Kosonen Kuljettajakoulutus Kosonen Oy:stä, joka huolehtii sopimuspalokuntalaisten teoria-ja ajokoulutuksesta hankkeessa.. Lopulta päädyttiin ratkaisuun, jossa yritys järjesti viikonloppukoulutuksena teoriaopinnot Savonrannalla sellaisena viikonloppuna, joka sopi useimmille. Tavoitteena on, että maalissa ollaan huhtikuun aikana ja palokunnan oman kaluston käyttöä ehditään harjoitella ennen kesälomakautta. Ajoharjoitteluaikojen sopiminen olikin sitten vain läpihuutojuttu ja osa on jo päässyt kokeilemaan taitojaan ison auton ratissa. Hanke sai myönteisen vastaanoton ja eteni Etelä-Savon ELYkeskuksen käsittelyyn. Etelä-Savon pelastuslaitoksen myönteinen suhtautuminen hankkeen toteuttamiseen oli myös ensiarvoisen tärkeää. Hankehakemus laitettiin vireille marraskuussa 2016 ja hanketta esiteltiin Piällysmiehen hallitukselle joulukuun alussa. Omarahoitusosuuden 10 % palokunnat hoitavat kukin osallistujamääränsä mukaisesti. Koulutuksen jälkeen osallistuvien sopimuspalokuntalaisten ajokortit saadaan korotettua B:stä C:hen. Palvelupaketti käsittää ajokorttikoulutuksen kokonaisuudessaan, niin teoriaosuuden kuin ajoharjoittelut, sekä kaluston käytön ajotutkinnossa. Ajatus hankkeesta lähti käyntiin syksyllä 2016, kun alueen palokunnat totesivat, että palokuntien lähtövarmuuteen pitää kiinnittää enemmän huomioita. Palokuntien kanssa yhdessä sovittiin, että Savonrannan VPK hakee rahoitusta paikalliselta Leader-ryhmältä, Piällysmies ry:ltä, ja hallinnoi jatkossa hanketta. Ajoharjoittelupaikkoina ja samalla kuljettajatutkinnon vastaanottopaikkoina ovat Varkaus ja Savonlinna, kunkin osallistujan toiveen mukaisesti. hanketyöntekijä Raija Jääskeläinen, puh. Hankkeen palveluntuottaja kilpailutettiin ja koulutuksen kokonaispaketin tuottajaksi valittiin Kuljettajakoulutus Kosonen Oy Iisalmesta. Päivälähtöjen osalta joillakin palokunnilla oli ongelmia saada hälytystehtäviin mukaan tarvittava määrää kuljettajia. Tammikuussa ELY:ltä tuli myönteinen päätös hankkeen rahoittamisesta 90 %:sti. Yhtäaikaisen koulutusviikonlopun järjestäminen 16:lle aktiiviselle sopimuspalokuntalaiselle oli melkoinen haaste
Koulutusta varten paloaseman säiliöautoon on asennettu opetuspolkimet ja opetuksesta kertova kolmio. 77 • PALOKUNTALAINEN 17 KIPINÄT ETELÄ-POHJANMAAN PELASTUSLAITOS on aloittanut C-korttikoulutuksen alueen palokuntien jäsenille Kurikan paloasemalla. Turvallisuusmessut palaavat Tampereelle 2018 www.tampereenmessut.fi www.eurosafety.fi www.tyohyvinvointimessut.fi www.logistiikkamessut.fi. – Toimiva kokonaisuus tuo paikalle juuri ne oikeat ammattilaiset, ja nyt kun mukana on jälleen myös palo-, pelastusja turvallisuustoimi, kasvaa tapahtuma edelliskerrasta, ja samalla sen sisältö monipuolistuu, sanoo Suomen Työsuojelualan Yritysten Liitto STYL ry:n puheenjohtaja Mari Taskinen. Ensimmäisellä kurssilla on 35 sammutusmiestä alueen palokunnista. Messutapahtumat järjestää Tampereen Messut Oy pääyhteistyökumppaneinaan Suomen Työsuojelualan Yritysten Liitto STYL ry ja Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys ry SPLY. C-koulutusta myös EteläPohjanmaalla kuorma-autolla. Työterveyslaitos järjestää messujen yhteydessä Työterveyspäivät. Kurssilaiset maksavat itse C-kortin suorittamisen. Pelastuslaitos päätyi ratkaisuun, kun huomattiin, että uudet sammutusmiehet eivät enää hanki kuorma-autokorttia entiseen malliin. – EuroSafetyja Turvallisuus –messujen sisällöt täydentävät toisiaan ja niiden yhtäaikainen järjestäminen tuo kattavasti synergiaetuja, toteaa Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys ry SPLY:n puheenjohtaja Timo Kangasniemi. Kurssin teoriaosuus päättyi helmikuun alussa, jolloin alkoi varsinainen ajo-opetus TAMPEREEN MESSUja Urheilukeskuksessa järjestetään 11.–13.9.2018 laaja messukokonaisuus, johon kuuluvat EuroSafety-, Turvallisuusja Työhyvinvointi-messut sekä kaksipäiväiset Logistiikkamessut ja toista kertaa Tampereella toteutettavat Työterveyspäivät. Edellisen kerran paloja pelastustoimi on ollut mukana Tampereen turvallisuusmessuilla vuonna 2012. Ajo-opetuksesta vastaa Kurikan sopimushenkilöstä Hannu Viinamäki, jolla on liikenneopettajan pätevyys
Nopea vastausaika vuodenja vuorokauden ajasta riippumatta vaatii aina tietyn päivystäjämäärän, joka on meille tällä hetkellä iso haaste. Tämä prosenttiosuus ei muuttunut edellisvuoteen verrattuna, vaikka määrällisesti välitetyt tehtävät nousivat noin yhden prosenttiyksikön verran. Vuonna 2015 vastaava luku oli 94 prosenttia ja vuonna 2014 jopa 98 prosenttia. Heikoin tilanne meillä on Vaasan hätäkeskuksessa, jossa kaikkia avoimia virkoja ei ole saatu täytettyä, harmittelee hätäkeskuspalveluiden johtaja Marko Nieminen. Kaikissa kuudessa hätäkeskuksissa otettiin vastaan siis keskimäärin hieman yli 7 000 hätäilmoitusta vuorokaudessa, mikä tarkoittaa reilua 300 ilmoitusta tunnissa. Hätäkeskuslaitos otti vastaan yhteensä noin 2,7 miljoonaa hätäilmoitusta vuonna 2016. Muille viranomaisille välitettiin tehtäviä hieman edellisvuotta enemmän Muille viranomaisille välitettiin vuonna 2016 yhteensä noin 1,2 miljoonaa tehtävää, mikä on 48 prosenttia kaikista Hätäkeskuslaitoksen vastaanottamista hätäilmoituksista. Hätäilmoituspuheluun vastaaminen hieman hidastunut Hätäkeskuslaitoksen viime vuoden tilastoluvut osoittavat, että noin 92 prosenttia hätänumeroon soittaneista sai vastauksen alle 30 sekunnissa. Tutkintokoulutus ei tuota niin paljon hätäkeskuspäivystäjiä kuin tarvitsisimme. Tulostavoitetta tämä osalta ei ihan saavutettu, sillä se oli 95 prosenttia. Vaikka hätäkeskukseen tehdyt virheelliset ilmoitukset ovat laskeneet noin 9 prosenttiyksikköä edellisvuodesta, on niiden määrä kuitenkin vielä melko suuri. bit.ly/2liFgFX HÄ TÄ KE SK US LA ITO S. Jokainen virheellinen yhteydenotto hätäkeskukseen voi viivästyttää oikean avuntarvitsijan palvelua. – Hätänumeroon soittaneille vastaamisen nopeus on uuden vuositilaston mukaan laskenut edellisvuosiin nähden. Hätäilmoitusten määrässä lievää laskua Hätäkeskuslaitos otti viime vuonna vastaan yhteensä 2 665 000 hätäilmoitusta, kun vuonna 2015 vastaava luku oli 2 700 000 ja vuonna 2014 ilmoitusmäärä oli 2 841 000. – Välitettyjen tehtävien määrä laski poliisitoimen osalta, mutta pelastussekä terveysja sosiaalitoimelle välitettyjen tehtävien määrä kasvoi lievästi. Vuonna 2016 hätäkeskuksissa otettiin vastaan yhteensä noin 581 000 virheellistä ilmoitusta, jotka eivät olisi kuuluneet hätäkeskuksen hoidettavaksi. Terveystoimessa tehtävämäärän kasvua voi osaltaan selittää väestön ikääntyminen sekä kotihoidon lisääntyminen, mutta tarkempaa tutkimustietoa meillä ei tästä ole, Nieminen sanoo. 18 PALOKUNTALAINEN • 77 KIPINÄT HÄTÄKESKUSLAITOKSEN VUODEN 2016 tilastotiedon mukaan 92 prosenttiin hätänumeroon soitetuista puheluista vastattiin alle 30 sekunnissa
Hätäkeskusten ja viranomaisten väliseen yhteistyöhön ovat selvästi muita tyytyväisempiä sosiaalitoimen (4,15) ja Rajavartiolaitoksen (4,06) edustajat. 77 • PALOKUNTALAINEN 19 KIPINÄT HÄTÄNUMEROON 112 soittaneiden suomalaisten tyytyväisyys hätäkeskuspalveluihin on tällä hetkellä korkeimmalla mahdollisella tasolla. Myös poliisitoimen (3,81) ja terveystoimen (3,72) edustajat ovat keskimääräistä tyytyväisempiä. Tutkimukseen vastasi noin 1000 henkilöä. Kiitos tästä kuuluu asiantuntevalle ja osaavalle henkilöstölle. Tutkimuksen teetti Taloustutkimus Oy. Hätäkeskuslaitos teetti tutkimuksen Taloustutkimus Oy:llä. Tutkimuksen eri osa-alueet saivat kyselyssä arvosanan 3,64 asteikolla 1–5. Pelastustoimi on vähiten tyytyväinen häken palveluihin bit.ly/2livdAY bit.ly/2m3TWtZ. – Nopea vastausaika on hädässä olijalle erityisen tärkeää, sillä nopea yhteys auttavaan viranomaiseen luo hädässä olijalle turvallisuutta ja luotettavuutta. Samalla tutkittiin, kuinka tärkeänä palvelun eri osa-alueita pidetään. Tyytymättömimpiä ovat pelastustoimen edustajat (3,43). Hätäkeskuspalveluiden johtaja Marko Nieminen pitää tulosta erinomaisena. Siitä huolimatta asiakkaiden tyytyväisyys palveluja kohtaan on kasvanut tasaisesti jo vuodesta 2011 (4,22) asti. Tutkimukseen haastateltiin yhteensä 1549 henkilöä. Hätäkeskuslaitoksen Taloustutkimus Oy:llä teettämässä tutkimuksessa selvitettiin hätänumeroon 112 soittaneiden suomalaisten tyytyväisyyttä saatuun palveluun. Palvelun parhaana osa-alueena pidetään hätäpuhelun vastaamisen nopeutta (4,63). Tutkimuksen kohderyhmänä olivat henkilöt, jotka soittivat hätänumeroon marraskuussa 2016. Asiakkaat ovat tyytyväisimpiä hätäpuhelun vastaamisen nopeuteen, vaikka vastausaika on pidentynyt aiemmista vuosista. Toivommekin että tulevaisuudessa resurssimme eivät vähene entisestään, jotta nykyinen palvelutaso pystytään ylläpitämään, Nieminen toteaa. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Hätäkeskuslaitoksen yhteistyöviranomaiset (poliisi, terveystoimi, pelastustoimi ja Rajavartiolaitos). Tutkimus osoittaa, että hätäkeskuspalveluihin ollaan edellisvuosien tapaan erittäin tyytyväisiä. Tyytyväisyys on nyt sillä tasolla, että parantamisen varaa ei juuri enää ole. Tulokset ovat tällä kertaa jopa hieman parantuneet. Vastausnopeutta pidetään myös palvelun tärkeimpänä osa-alueena (4,79). Kyselyyn vastattiin marras-joulukuussa 2016. Tyytyväisyys hätäkeskuspalveluihin kuitenkin huippuluokkaa TALOUSTUTKIMUS OY:N TOTEUTTAMASSA tutkimuksessa haluttiin selvittää yhteistyöviranomaisten kokemuksia hätäkeskuspalveluista sekä tyytyväisyyttä toiminnan eri osa-alueilta kohtaan. Tulos on parantunut selvästi vuodesta 2014 (3,34). Hätänumeroon soittaneet antavat palvelun eri osa-alueille kokonaisarvosanaksi 4,48 asteikolla 1-5. Vastaajamäärät vaihtelivat viranomaisittain. – Hätäkeskuslaitoksen toimintaympäristö on ollut jatkuvassa muutoksessa. Tulosten mukaan vastausaikamme on resurssivajeen vuoksi laskusuunnassa, mutta asiakkaat ovat silti tyytyväisiä
Siihen pelastustoimen täysremontti ei vaikuta. Valtionhallinnossa valtion pelastustoimen viranhaltijat muuttuvat valtion pelastustoimen viranhaltijoiksi. Tittelillähän voidaan korvata palkankorotuksia. Mene ja tiedä. Olisi kummallista, ellei tarvittaisi, koska muut operatiiviset resurssit ovat vähissä. Hätäkeskustoiminta muuttuu omasta painostaan, mikäli muuttuu. PELASTUSLAITOKSETKIN NÄKÖJÄÄN säilyvät nykyisillään, ehkä paria urbaanialuetta lukuun ottamatta. SSPL:lle lippu. Rahasta kun ei ole harmaatakaan tietoa. Sopimuspalokuntakentälle vakuutetaan innokkaasti, että sopimuspalokuntia tullaan jatkossakin tarvitsemaan. 20 PALOKUNTALAINEN • 77 KIPINÄT SATUNNAINEN OHIKULKIJA PELASTUSTOIMEN VALTIOLLISTAMINEN etenee. UUDISTUS TOKI tuo parilla alueella yhden hallintotason lisää, joten ehkä tittelit muuttuvat, samoin juhlapukujen epolettien kokokin. Lipun mittasuhteet noudattavat Suomen lipun mittasuhteita ja tunnuksien väriskaala on Liiton graafisen ohjeen mukainen. Ainakin sopimuspalokuntien maailmassa, joten pysykää hiljaa. SUOMEN SOPIMUSPALOKUNTIEN Liiton lippu vihittiin 18.2.2017 käyttöön Tampereella. Ehkä jokin mukamas tarpeeton asema voidaan vielä lakkauttaa, mutta eihän se koske muita kuin joitakin marginaalikansalaisia. Paloasemiakin on luvattu säilyttää siellä, missä niitä on. Ainoa asia, joka todella muuttuu, on suomalaista pelastustointa ympäröivä maailma. Lipun keskiaihetta ympäröi 22 soikion muotoon asetettua 8-sakaraista kultaista isoa järjestötähteä, jotka kuvaavat Liiton perustamisajankohdan pelastustoimen alueita ja aluetoiminnan perusteita. Hyvä niin, ettei tarvitse operatiivisia tunnuksiakaan muuttaa. Ellei uskalla avata silmiään, toteaa Satunnainen ohikulkija Mikä muuttuu. Tähden takaa ulottuvat perinteiset palokirveet kuvaavat toisaalta sopimuspalokuntatoiminnan perinteikkyyttä ja toisaalta sopimuspalokuntien suorittamaa operatiivista työtä. Todella mullistavaa. Valkoisella pohjalla on oranssinvärinen Liiton tunnus – stilisoitu S-kirjain sijoitettuna purppuranpunaiselle pelastusalan 8-sakaraiselle tähdelle. Kaikki jäävät istumaan samoissa paikoissa, tekemässä samoja asioita kuin ennenkin. Lipun on suunnitellut palokunnanpäällikkö Silvio Hjelt, ja vihkimisen suoritti pastori, yksikönjohtaja Jaakko Linko. Pelastustoimen alueellistaminen muodosti impulssin Suomen Sopimuspalokuntien Liiton syntymiselle ja toi sopimuspalokuntia yhteen kokoavan voiman. SIINÄ SE pelastustoimen perusteellinen rakenneuudistus sitten näyttää olevankin. Muuten palkkoihin ei voida koskea, koska harmonisointi alaspäin ei ole muille kuin sopimuspalokunnille mahdollista, eikä ylöspäin ole varaa. Erilaisissa työryhmissä on ruvettu tekemään työtä. Niidenkin siirto olisi outo veto. Se muuttuu koko ajan, ja niin rajulla vauhdilla, ettei sitä huomaa. Ja niissäkin yksittäisten laitosten toiminta jatkunee kuten ennen. Valtakunnassa siis kaikki melko hyvin. Ehkä jokin logo vaihtuu toiseen, mutta aluerakenteet, välineet ja toimijat pysyvät entisinä
FINNSEC Helsinki 1.–30.9. SPPL: Tulitöiden kurssinjohtajapäivät 2017 Helsinki 1.–15.6. SPPL: Pelastustoimen työturvallisuusseminaari Oulu 20.5. Palomiesurheilu: SM-Golf Turku vk. Palomiesurheilu: Salibandy Pori 15.–30.11 Palomiesurheilu: Voimailu/ soutu Raisio JOULUKUU 1.–31.12. Palomiesurheilu: SM -hiihdot Ruka 25.3. SPAL: Turvallinen Suomi -seminaari Helsinki HUHTIKUU 5.4. 17 Palokuntalainen ilmestyy TOUKOKUU 5.5. 26 Palokuntalainen ilmestyy HEINÄKUU 1.–31.7. Palomiesurheilu: Jääkiekko Oulu vk. Palomiesurheilu: Yleisurheilu Kotka 15.–30.4 Palomiesurheilu: Jalkapallo Tampere vk. Palopäällystöpäivät 2017 Helsinki 5.–6.4. 44 Palokuntalainen ilmestyy MARRASKUU 1.–15.11. Palomiesurheilu: Kaukalopallo Joensuu 27.–28.4 Palomiesurheilu: Sm -keilailu Lohja vk. SSPL: Vuosikokous Ylivieska 28.3. SPPL: JVTja kuivauspäivät 2017 Helsinki/ Tallinna 23.–24.3. 52 Palokuntalainen ilmestyy. 77 • PALOKUNTALAINEN 21 TAPAHTUMAKALENTERI Tiedot on kerätty laitosten ja palokuntien tiedottajilta sekä järjestäjien nettisivuilta. 35 Palokuntalainen ilmestyy SYYSKUU 23.–24.9. RESCUE RACE 2017 Kotka 14.3. SPPL: Varautumisen ajankohtaisseminaari Pelastuskoulu Helsinki 6.4. SPPL: Turvallisuusviestinnän opintopäivät 2017 Tyrväntö KESÄKUU 6.–7.6. Julkaisemme sitoumuksetta tietoja pelastusalan tapahtumista yms. SPEK: Palokuntalaisten 24365 Vapaaehtoispäivät 2017 Tampere 26.–27.9. Palomiesurheilu: Palohenkilöstön SM-slalom Riihivuori 11.3. Palomiesurheilu: Ammunta Pori ELOKUU 2.–3.8. Tiedot osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi. MAALISKUU 8.–9.3. Palomiesurheilu: Lentopallo Kokkola 15.–31.10 Palomiesurheilu: Crossfit Helsinki vk. Palomiesurheilu: Suunnistus Rauma LOKAKUU 1.–15.10. JEHUMALJA: Palokuntien SM 2017 Hämeenkyrö 23.–24.5. SPPL: Sosiaalija terveysalan turvallisuusfoorumi 2017 Helsinki 10.–11.5. Palomiesurheilu: Sm -pilkki Vaasa 22.–23.3
22 PALOKUNTALAINEN • 77 TEKSTI JA KUVAT ISTO KUJALA Utsjoen kunnan keskus sijaitsee tunturien välissä. Tenojoki virtaa kunnan ja valtakuntien rajana.
Utsjoen kunnassa on kaksi palokuntayhdistystä: Utsjoen VPK ja Karigasniemen VPK. Nuorgamin paloasema on Suomen ja EU:n pohjoisin. UTSJOKI 77 • PALOKUNTALAINEN 23 UTSJOELLA ON noin 1260 asukasta, kunnan pinta-ala on 5 372 km 2 , asukkaita on 0,24 asukasta/km 2 . Vertailukohtana Helsingissä on 640 000 asukasta, pinta-ala on 215 km 2 ja asukkaita on lähes 3 000 neliökilometriä kohti. INFO. Paloasemia on kolme eli Utsjoen VPK:n henkilöstö toimii myös Nuorgamin paloasemalta
Loput noin 1260 asukkaasta asuu näiden taajamien ulkopuolella. Utsjoen palokuntien henkilöstö on suurelta osin saamelaisia ja harjoituksissakin puhutaan usein saamea. Potilaat kuljetetaan Norjan puolelle tai Rovaniemelle tai Ouluun sairaalaan. 24 PALOKUNTALAINEN • 77 U tsjoki on pinta-alaltaan Suomen suurimpia kuntia. – Meillä on vuosittain yhteensä noin 70 – 150 hälytystehtävää. Näistä huolehtii 49 hälytyskelpoista palokuntalaista kolmelta asemalta, kertoo Utsjoen VPK:n päällikkö Mika Aikio. Nuorgamin paloasema on Suomen ja EU:n pohjoisin. Utsjoen VPK:n päällikkö Mika Aikio.. – Jos oman aseman henkilöstöllä ei pärjätä onnettomuustilanteessa apua saadaan suunnitellusti Nuorgamissa Norjan puolelta Tanan kunnan palokunnalta ja Karigasniemellä Norjan puolelta Karasjoen palokunnalta. Kunta muodostuu kolmesta keskuksesta Utsjoen kuntakeskus, Karigasniemi ja Nuorgam. Muut pelastushenkilöt ovat kunnassa sopimuspalokuntalaisia. Karigasniemen paloasema. Palokunnalla on hyvä valmius maastopelastustehtäviin niin kesällä kuin talvella. – Hälytystilanteissa täällä voidaan hyvin puhua suomea, saamea, norjaa ja englantia. Samalla sen alue on maan harvimpaan asuttua aluetta. Sen miehityksenä on lentäjien lisäksi kaksi ensihoitajaa ja anestesialääkäri. Kuntakeskuksessa asuu noin 600 ihmistä, Karigasniemessä 200 ja Nuorgamissa 170. Näitä hälytystehtäviä myös aika ajoittain tulee. Vastaavalla tavalla Utsjoen palokunnat menevät vastavuoroisesti apuun Norjan puolelle. – Se ei kuitenkaan ole este muille (ei-saamelaisille) tulla mukaan palokunnan toimintaan, myös suomen kieltä puhutaan ja muutenkin palokunnissa vallitsee hyvä yhteisöllisyys, toteaa asemamestari Jorma Haapala, joka on Lapin pelastuslaitoksen ainoa viranhaltija Utsjoella. Kunnan keskustassa lähin apu tulee omalta Nuorgamin paloasemalta. Haapalan mukaan palokunnan henkilöstön täytyy osata toimia myös, kun apuna on raskas helikopteri Norjasta
Kuvassa (vasemmalta) Nuorempi sammutusmies Marko Kontio, Isto Kujala, yksikönjohtaja Ari Aurola ja asemamestari Jorma Haapala Nuorgamin paloasemalla. 77 • PALOKUNTALAINEN 25 Utsjoen kunnan keskuksen paloasema. PALOASEMA SAMMUTUSAUTO SÄILIÖAUTO MIEHISTÖAUTO HENKILÖAUTO KELKKA MÖNKIJÄ VENE UTSJOEN VPK 1 1 1 1 1 1 1 • UTSJOEN PALOASEMA UTSJOEN VPK 1 1 • NUORGAMIN PALOASEMA KARIGASNIEMEN VPK 1 1 1 1 YHTEENSÄ 3 1 2 1 3 1 2
– Näissä tilanteissa saamme yleensä apua Norjasta. – Lapin pelastuslaitos on huolehtinut hyvin Utsjoen paloasemien toiminnasta. Tätä valmistelua leimaa selvä tietämättömyys ja kunnioituksen puute. Sillä olisi myös merkittävä vaikutus kalastusmatkailuun. Yli puolet kunnan asukkaista on saamelaisia. toimia suomalaisen yhteiskunnan mahdollistamana. Niiden toimintaa arvostetaan täällä korkealle. – Täällä nähdään, etteivät Norjan ja Suomen viranomaiset ole ymmärtäneet paikallista kulttuuria ja toimintaa. Kunnan vision mukaan Utsjoella tukeudutaan saamelaiselinkeinoihin, saamelaiskulttuuriin ja luontoon edistäen yhteistyötä kunnan sisällä ja naapurikuntien kanssa. Apuun on TEKSTI JA KUVAT ISTO KUJALA. Pelastustoimessa tehdään paljon yhteistyötä puolin ja toisin. Suurena uhkana paikalliset pitävät kunnanjohtajan mukaan Tenojokisopimuksen muuttamista; se rajoittaisi paljon saamelaista kalastusmuotoa. Kunnasta löytyy terveyskeskus ja virka-aikana vastaanottava lääkäri. Sopimuspalokunnat ovat korvaamattomia alueen turvallisuuden kannalta. Siitä osoituksena on muun muassa se, että palokunnat saivat Rajaseutu ry:n Vuoden rajakunnan 2015 hyvän kansalaistoimijan kunniataulut, kertoo Tieva-Niittyvuopio. 26 PALOKUNTALAINEN • 77 U tsjoki on Suomen saamelaisin kunta. Raja ylitetäänkin vuodessa noin 560 000 kertaa. – Teemme paljon yhteistyötä Norjan suuntaan. Utsjoki tunnetaan rajat ylittävästä elinkeinotoiminnastaan, ainutlaatuisesta kulttuurija luontomatkailupalveluistaan sekä luontaiselinkeinoistaan. Norjan puolen Tanan ja Karasjoen kuntien palokunnat tulevat tarvittaessa apuun Suomen puolelle, samoin Utsjoen ja Karigasniemen VPK:t antavat apua Norjan puolelle. Kasvukeskusajattelu ja muun muassa maakuntaja soteuudistukset vaikuttavat keskittävästi ja paikallinen vaikutusmahdollisuus vähenee. Ensihoito ja pelastus toimivat Utsjoen kunta on laaja ja harvaan asuttu, mutta palvelut pelaavat – myös pelastustoimessa. Kolme tärkeintä tulonlähdettä ovat rajakauppa, poroja luontaistalous sekä matkailuelinkeino. Yhteistyötä tulee jatkossakin tehdä ja sen tulee tarjota palveluja vastavuoroisesti kumpaakin osapuolta hyödyttäen. Paloasemilta toimivat sopimuspalokunnat ja sopimuspalokuntalaiset hoitavat isoja ja tärkeitä tehtäviä. Kunta ja palveluntuottajat ovat verkostoituneet ja tekevät työtä periaatteella, että jokainen Utsjoella liikkuva vieras on tärkeä. – Emme voi nojautua lähipalvelussa Norjan valtion varaan. Tilanteesta tulee haastavampi, jos kyseessä on vakavampi sairauskohtaus tai onnettomuus, johon tarvitaan nopeasti sairaalatai erikoissairaalahoitoa. Kunnan alueella toimii kaksi sopimuspalokuntaa Utsjoen VPK ja Karigasniemen VPK, jotka kolmelta paloasemalta huolehtivat osaavasti ja varmasti kunnan pelastustoimen palveluista. Utsjoella kansalaisten palvelujen pitää kunnanjohtajan mukaan Utsjoella on oivallettu, että kukaan ei ole vahva yksin. Kolme rajanylityspaikkaa tuovat runsaasti kävijöitä Norjan puolelta. Utsjoella on ympäri vuorokauden päivystävä sairaanhoitopiirin ylläpitämä ambulanssi. Kaiken kaikkiaan erilaiset lait ja lakien muutokset ovat vaikuttaneet kielteisesti saamelaisuuteen. Pelastustoimi on kunnanjohtajan mukaan todella tärkeä osa Utsjoen turvallisuutta. Palvelut pelaavat kuntalaisille ja vieraille myös ensihoidossa ja pelastustoimessa. Saamenkieli yhdistää, uhkia näköpiirissä Niin kuntien välistä kuin rajat ylittävää yhteistyötä on edistänyt yhteinen saamen kieli, kertoo kunnanjohtaja Vuokko Tieva-Niittyvuopio
Kunnantoimiston yhteydessä on yhteispalvelupiste, jossa huolehditaan valtion viranomaispalveluista kunnan palkkaamien työntekijöiden toimesta. Ihmisiä asuu myös näiden taajamien ulkopuolella. Ivalosta käydään joskus harvoin satunnaisesti pitämässä päivystystä Utsjoella. Poliisi 160 km:n päässä Kunnanjohtaja Tieva-Niittyvuopio pitää kuntalaisten saamaa poliisin palvelua huonona. Matkailuelinkeino on viime aikoina kehittynyt ja omaa hyvät kehitysmahdollisuudet tulevaisuudessa. Kunnanjohtaja Vuokko Tieva-Niittyvuopio uskoo vahvasti Utsjoen tulevaisuuteen ja myönteiseen kehitykseen. Lentokenttiä löytyy 200 km:n säteellä Utsjoen keskustasta viisi kappaletta. Kouluissa opetus tapahtuu saamen ja suomen kielellä. Potilas kuljetetaan tilanteesta riippuen sairaalaan Rovaniemelle, Ouluun tai Norjan puolelle. Haastetta palveluiden järjestäminen tuovat tajaamat, jotka ovat etäällä toisistaan. Molemmista kylistä löytyy hyvin varustettuja ja isoja kauppoja, joiden yhteydessä on myös Alkon myymälä. Olemme saamelaisen kulttuurin ydinkunta, jossa ihmisten on jatkossakin hyvä asua, tehdä työtä ja elää ja, jossa vierailijat otetaan hyvin vastaan. Poronhoito on asukkaiden keskeinen tulonlähde. Myös päiväkodissa lapset kohdataan saamen ja suomenkielellä. Kun poliisia todella tarvitaan päivystävä partio tulee 160 km:n päästä Ivalosta, jos se ei satu olemaan muualla tehtävällä. Utsjoki katsoo luottavaisena tulevaisuuteen Utsjoen talous nojaa vahvasti rajakauppaan. Kunnan peruspalvelut kunnossa Utsjoen suuresta koosta ja harvasta asutuksesta huolimatta kunta on pystynyt kovalla työllä järjestämään asukkailleen kohtuulliset palvelut. – Utsjoella ei ole yhtään poliisia, eikä tätä palvelua voi edes osittain korvata muilla henkilöillä. Kirjasto palvelee kuntalaisia ja myös kirjastoauto on käytössä. Myös lukio löytyy kunnan keskustaajamasta Utsjoelta. Hän epäilee onko poliisitilanne Utsjoen osalta edes perustuslain mukainen. Nämä tukevat hyvin kaukaakin tulevia matkailijoita löytämään luonnon rauhaa ja hyvää palvelua Utsjoelta. Kiireellisessä sairaankuljetuksessa olemme Norjan valtion avun varassa. Teemme paljon yhteistyötä Norjan suuntaan.” Kunnanjohtaja Vuokko Tieva-Niittyvuopio.. Tämä koetaan selvänä turvallisuusvajeena, joka voitaisiin korvata rajavartijoilla, mutta Rajavartiolaitoksen asemaa ei kunnassa myöskään ole, valtakunnanrajasta huolimatta. Ylä-aste on lisäksi Karigasniemellä ja Utsjoella. Tämä on selvästi näkyvissä Karigasniemellä ja Nuorgamissa. Kunnan taloutta on hoidettu hyvin – edelliseltä tilikauden tulos on ylijäämäinen. Kunnassa on uimahalli ja hyvät liikuntatilat ja sieltä löytyvät muun muassa musiikki-, kuoro-, käsityöja liikuntaharrastuksiin hyvät tilat. Terveyskeskus vuodeosastoineen on Utsjoella. – Toivon tulevaisuuden olevan kuntastrategiamme mukainen. 77 • PALOKUNTALAINEN 27 hälytettävissä raskas helikopteri Norjasta. Kopterin mukana on kaksi ensihoitajaa ja anestesialääkäri. Lääkärin vastaanotolle pääsee virka-aikaan ja myös hammaslääkäri ottaa potilaita vastaan arkipäivinä. Suomen puolella on käytössä helikopteri, mutta sen tulo Utsjoelle kestää liian kauan. Päivystävän lääkärin palvelut on ostettu Inarin kunnasta. Utsjokilaiset harrastusmahdollisuudet ovat monipuoliset. Utsjoen keskustaajamasta on matkaa Nuorgamiin 45 km ja Karigasniemelle 100 km. Päiväkodit ja ala-aste löytyvät Nuorgamista, kunnan keskustasta ja Karigasniemeltä
Mitä me voisimme nähdä toisten ja omien piikkiemme takana. Olemme ainakin toivottavasti tottuneet vaihtamaan näkökulmiamme. Piikkiemme alle on kätkettynä paljon viisautta, ammattitaitoa ja näkökulmia koko pelastustoimen parhaaksi.”. PALOKUNTAKULTTUURI ON myös tasa-arvoisuutta. Akateemisesti koulutettu ja peruskoulun käynyt ovat letkua selvittäessään samalla viivalla. Renéen todellinen persoona alkoi paljastua, kun taloon muutti japanilainen mies, joka ilman ennakko-oletuksia näki siilin piikkien läpi. 28 PALOKUNTALAINEN • 77 LINGOTTUA YKSIKÖNJOHTAJA, PAPPI JAAKKO LINKO STUDIO HÄRMÄ MURIEL BARBERYN romaanissa Siilin eleganssi Renée-niminen keski-ikäinen työläisnainen toimii ovivahtina niin sanotun paremman väen asuttamassa kerrostalossa. Renée on yhteiskuntaluokkaansa nähden poikkeuksellisen sivistynyt, paljon omatoimisesti lukenut ihminen, joka ymmärtää elämää ja maailmaa syvällisesti. Silloin voidaan yhdistää eri näkökulmiin pohjautuvaa viisautta kaikkien parhaaksi. Ainakin itse olen kokenut, että ammattilaisille annettu arvostus palautuu takaisin. Meidän Sopimussiili on osattava kunnioittaa esimerkiksi sitä huippuosaamista mitä pelastusalan ammattikoulutus antaa. Hän kätkee viisautensa kuin siili piikkiensä alle varjellakseen illuusiota, jossa tällainen ovivahti ei voi olla yhtään mitään verrattuna niihin parempiin ja hienompiin ihmisiin, joita hän työkseen palvelee. Tehtävä määrittää paikan myös operatiivisessa hierarkiassa. Silloin ne menevät hukkaan. Tehtävä työ määrittää sen, mitä vaaditaan. On parempi tarkkailla rauhassa, ennen kuin kärkkäästi ilmaisee ”asiantuntijuutensa”. Turhalle pokkuroinnille ei ollut palokunnissa sijaa edes menneinä vuosikymmeninä kun luokka-ajattelu eli yhteiskunnassamme voimakkaana. Sopimuspalokuntalaisen lausumat vahvat mielipiteet pelastusalasta voidaan helposti tulkita pätemiseksi väärällä tontilla. Tiedostamme kyllä tekevämme tärkeää työtä omalla paikallamme. PELASTUSALAN HIERARKIASSA sopimuspalokuntalaiset ovat kerrostalon ovivahteja, hiljaisia ja tunnollisia perustyöntekijöitä. Yhteiskuntakin arvostaa meitä ja me vähintään olemme oppimassa arvostamaan itseämme. Niin kävi myös Siilin eleganssissa. VAATIMATTOMUUS ON myös hyve. Palokunnan päällikkö voi istua sammutusautoon takapenkille savuykköseksi ja yksikköä johdetaan silti etupenkiltä kessun paikalta, jonka voi yhtä hyvin ottaa nuorempi yksikönjohtaja. TOISESTA NÄKÖKULMASTA asiat näyttävät erilaisilta. Piikkiemme alle on kätkettynä paljon viisautta, ammattitaitoa ja näkökulmia koko pelastustoimen parhaaksi. Hän jopa tekeytyy puheiltaan yksinkertaiseksi, ettei hänen sivistyksensä paljastuisi talon asukkaiden kuullen. Savusukelluskelpoisuus vaatii saman määrän leuanvetoja sopimuspalokuntalaiselta kuin työvuorossa höökin täkille istuvalta ammattipelastajalta
sopimuspalokuntiin Hanke tukee matkalla työhyvinvoinnin lähteille 77 • PALOKUNTALAINEN 29
– Näin saadaan ensikäden tietoa siitä, mitä hyvää palokunnissa jo tapahtuu. Se kestää vuoden ja sen tavoitteena on luoda työhyvinvoinnin kehittämisvälineitä palokuntiin. Tähän mennessä ovat palokunnat jakaneet osaamistaan muun muassa fyysisen kunnon arvioinnista ja edistämisestä, perehdyttämiskäytännöistä, rekrytointikäytännöistä, koko perhettä huomioivista toimintatavoista, ja osastojen välisestä yhteistyöstä. Tähän liittyvää materiaalia saadaan kaikkien sopimuspalokuntien käyttöön kuluvan vuoden aikana. Työhyvinvoinnin kehittäminen auttaa luomaan palokunnista entistä vetovoimaisempia, sanoo Heini Kämäräinen. – Karhulan VPK:lla vieraillessamme keskustelun pääpaino oli heillä hyväksi koetuissa perehdyttämiskäytännöissä. – Hyvänä esimerkkinä on perehdytyslista, joka auttaa varmistamaan, että uusi jäsen saa kattavan perehdytyksen palokunnan kalustoon ja käytäntöihin jo ennen varsinaista perehdytyskurssia. – Vuonna 2012 tehdyssä Hyvinvoiva sopimuspalokunta –selvityksessä havaittiin, että vaikkakin sopimuspalokunnissa voidaan pääasiassa hyvin, löytyy myös ongelmakohtia. Palokuntien hyvät käytännöt esiin Oleellinen osa hanketta ovat vierailut palokunnissa. 30 PALOKUNTALAINEN • 77 S SPL:n hanke ”Vetovoimainen sopimuspalokunta” alkoi viime syksynä. Sopimuspalokuntien liitto haluaa hankkeella edistää arvostavaa kohtaamista ja keskustelua palokunnissa. Työhyvinvoinnin kehittäminen liittyy kiinteästi sopimuspalokuntien luotettavuuteen, ammattitaitoisuuteen ja lähtövarmuuteen. Hän vastaa hankkeen kulusta ohjausryhmän tuella. Heini Kämäräisen mukaan on tärkeää käydä keskusteluja sen tahon kanssa, missä työhyvinvoinnin kehittämistä ohjaavaa materiaalia myöhemmin käytetään. – Hyvä ilmapiiri ja toimiva yhteistyö ovat tekijöitä, jotka luovat pohjan kehittämistoimille palokunnissa ja lisäävät palokunnan jäsenistön hyvinvointia. Listasta harjoitusten vetäjät voivat tarkistaa, mitkä asiat uuden jäsenen kanssa on jo käyty läpi ja lisätä sen mukaan tulokkaalle kohdennettua ohjelmaa harjoituksiin. Joissakin palokunnissa esiintyi selvityksen mukaan jopa suoranaista kiusaamista ja kuppikuntaisuutta. Hankkeen työnhyvinvoinnin asiantuntijaksi on palkattu psykologi Heini Kämäräinen. Osassa palokuntia kaivataan avoimempaa keskustelukulttuuria. Perehdytys sisältää paitsi aina myönteisen ja tukea tarjoavan vastaanoton, myös perehdytyksessä auttavaa materiaalia, selvittää Heini Karhulan hyviä käytäntöjä. Hyviä esimerkkejä toimivista käytännöistä palokunnista onkin jo löytynyt. Heillä on tietoisesti panostettu näihin merkittäviin tilanteisiin, jossa ensivaikutelma palokunnasta luodaan. Myönteinen ilmapiiri saa kiitosta palokuntalaisilta, kuten kuvaa Karhulassa kuultu kommentti ”Täällä annetaan tosi paljon positiivista palautetta”.. Heiniin voi törmätä kevään aikana palokuntalaisia yhteen kokoavissa tapahtumissa kuten SSPL:n ajankohtaisseminaarissa Tampereella ja Palopäällystöpäivillä Helsingissä. Näitä käyttökelpoisia keinoja on mahdollisuus jalostaa laajemmin kaikkien sopimuspalokuntien käyttöön
Blogiin ilmestyy uusi teksti viikoittain. Työn iloa jokaiseen palokuntaan! Hyvinvoiva sopimuspalokunta 1 Hyvinvoiva sopimuspalokunta Työilmapiiriselvitys toimenpidesuosituksineen anne mallius 2012 Suomen Sopimuspalokuntien Liiton julkaisuja B:2/2012 SSPL:n vuonna 2012 tekemä selvitys osoitti, että palokunnat voivat pääosin hyvin, mutta kehitettävääkin löytyy. Karhulan VPK:lla keskusteltiin perehdyttämisestä. MITEN TEIDÄN palokunnassanne edistetään hyvinvointia. – Jos palokunnassanne on hyvä meininki, ja haluatte jakaa teillä toimivia tapoja edistää hyvinvointia ja yhteishenkeä, voitte ottaa minuun yhteyttä sähköpostilla osoitteeseen heini.kamarainen@sspl.fi. Kerro siitä Heinille oositteeseen heini.kamarainen@sspl.fi. 77 • PALOKUNTALAINEN 31 Lisää kertomuksia palokuntavierailuista, kirjoituksia työhyvinvoinnista ja hankkeen kuulumisia löytyy Vetovoimainen sopimuspalokunta –blogista SSPL:n nettisivuilta (www.sspl.fi). Paloaseman museolla (oikealta) Joni Krautsuk, Kimmo Lahdentausta, Matti Hynninen ja Heini Kämäräinen.
Myös Rosenbauer ja Magirus hylätään. Hyvät veljet jatkavat 22 laitoksen sijasta 18 laitoksen pyörittämistä ihan kuten haluavat. 32 PALOKUNTALAINEN • 77 LÄMPÖKAMERAMIES POSTIA LÄMPÖKAMERAMIEHELLE Lähetä mielenkiintoisia viestejä osoitteeseen lampokameramies@hotmail.com LÄMPÖKAMERAMIES ON jo pitkään seurannut sosiaalija terveystoimen uudistusta ja tietysti siihen naitettua pelastustoimen ”uudistusta”. Tämä sitaateissa siksi, että uudistus on kaikkea muuta kuin uudistus. MUTTA EI se mitään. Kuntosali toimii postiosastossa, koska tila on useimmiten tyhjä. All-round Rescue Unit valmiina tuotantoon. Tämä siksi, että yksikköä ei sekoitettaisi nykyisiin pelastusautoihin. Lämpökameramiehellä ei ole aikaa lähteä kertomaan sakemanneille, mistä on kysymys. KAIKENPELASTUSYKSIKKÖ ARU toimii yhden työntekijän voimin. Psykologin vastaanotto tapahtuu pankkipalveluosastossa, koska pankki on auki vain joka toinen päivä kahden tunnin ajan. Sen päällirakenteet valmistetaan jossain muualla kuin Säynätsalossa tai Forssassa, koska nykyiset paloautorakentajat eivät pysy Lämpökameramiehen innovaatioiden tasalla. Pallit säilyvät, sirpaleisuus jatkuu ja veronmaksajat maksavat. LÄMPÖKAMERAMIES USKOO ensimmäisen ARU:n liikkuvan harva-alueilla jo ensi vuonna. JOS LÄMPÖKAMERAMIES saa Palosuojelurahastolta, Veikkaukselta ja muilta veronmaksajien varoja jakavilta kehitysmäärärahaa uudelle innovaatiolleen, kaikkien hallinnonhaarojen yhteiselle yksikölle, joka on ensimmäinen todellinen monitoimipelastusauto maailmassa kautta aikojen: ARU eli kotoisammin ”kaikenpelastusyksikkö”. YKSIKÖN ALUSTANA on neliakselinen Mersu. KAIKENPELASTUSYKSIKKÖ SISÄLTÄÄ nimensä mukaan kaiken mahdollisen tarvittavan: Perussammutusauton kaluston lisäksi yksiköstä löytyy ensihoitoon soveltuva osasto yhden hengen hoitoja kuljetusmahdollisuudella, lämpöja kylmätilat vanhusten ruoka-annosten säilyttämistä varten, suljettu osasto postin kuljettamista varten, pankkipalveluosasto kassakaappeineen ja tietysti Ottopiste oikealla sivulla, sivukirjasto, Kelan ja muiden tahojen yhteispalvelupiste, päivähoito-osasto leikkikenttineen (katolla) ja tietysti säilytystila päihtyneelle. Suorittavalla tasolla sen sijaan tapahtuu. Mervi Parviainen on luvannut, että Pelastusopisto alkaa tuottaa ensi vuoden alusta kaikenpelastajia, harvaan asuttujen alueiden kaikkien ongelmien ratkaisijoita
Miehisellä alalla Anne viihtyy omien sanojensa mukaan erinomaisesti. 77 • PALOKUNTALAINEN 33 PERSOONA Pelastusalalla hyvin tunnettua Tamrex Oy:tä luotsaa jo kahdeksatta vuotta kohta nelikymppinen Anne Martiskainen, paljasjalkainen tamperelaisen yrittäjäperheen kasvatti. Henkilökuvassa Perheyrittäjä Anne Martiskainen, Tamrex Oy TEKSTI JA KUVAT PEKKA KOIVUNEN. Pelastusalalta hän toivoo kuitenkin nopeampaa reagointia alan uutuuksiin
Pääosakkaana on Henry 80 % osuudella. Tänään Annella ja firman huoltopäällikkönä toimivalla veljellä, Tomas Raylla on viidennes Tamrex Oy:n osakkeista. Ray) tutuksi ja lapsena; Sirkku-äidillä oli kemikalio ja isä, Henry toimi makkaratehtailijana. Kaupallinen ala kiinnosti, ja ura perheen yrityksessä tuli kuin annettuna tekijänä. 34 PALOKUNTALAINEN • 77 PERSOONA Y rittäminen tuli Anne Martiskaiselle (os. – Aloitin 1990-luvun lopussa myymäläapulaisena, sitten seurasivat erilaiset sihteerin tehtävät. Apulaisesta toimariksi 10 vuodessa Anne aloitti tradenomiopinnot vuonna 1998. Kaupallisten opiskelujeni vuoksi lankesivat minulle firman talouspäällikön hommat ja viimein toimitusjohtajan pesti vuonna 2009.. Sitä ennen hän ehti opiskella tekstiilialaa, mutta ei kokenut sitä omakseen. Yhtiön toimitusjohtajuus siirtyi Annelle vuonna 2009. Tamrex tuli kuvaan mukaan vuonna 1998
Saimme kuitenkin asiat vihdoin läpi ja alamme lähiaikoina laajentamaan Lielahden toimitilojamme. Henry on antanut käytännön johtamisen minulle ja hän pystyy keskittymään tiettyjen projektien hoitamiseen. Jotkut yhdistykset panostavat tähän oikein hyvinkin, joistain ei kuulu juuri muuta kuin vuosikokouskutsut. Tamrex Oy on mukana myös alan toimialajärjestöissä Suomen palokalustoliikkeiden yhdistys ry:ssä (SPLY), Paloturvallisuusliikkeiden liitto ry:ssä (PTLL) ja Suomen työsuojelualan yritysten liitto ry:ssä (STYL). TAMREX PHKINÄNKUORESSA Anne Martiskainen sekä varastotyöntekijä Eetu-Pekka Myöhänen.. 76 • PALOKUNTALAINEN 35 • LIIKEVAIHTO noin 7 m €. Perheyrityksessä henkilökemioiden toimivuus on Annen mielestä hyvin tärkeää. Yrittäjäaktiivi Anne on perheen ja Tamrexin lisäksi aktiivinen myös yrittäjäjärjestöissä. Myös ruoanlaitosta on tullut rutiinin ohella harrastus. – Alussa toki meni vähän puurot ja vellit sekaisin, mutta niistä on selvitty. – Onneksi mies jää eläkkeelle kuuden vuoden kuluttua, toteaa Anne. Naapureissa Ylöjärvellä ja Pirkkalassa käytännön asiat toimivat sujuvammin. – Yrityksemme tontin laajennuksen mahdollistaneet neuvottelut vaativat kuusi vuotta. • OSAOMISTUSYHTIÖ (40 %) Tamrex Ohutuse Virossa, Latviassa ja Liettuassa, jossa yhteensä noin 100 työntekijää, liikevaihto noin 12 m €. Nyt tulee mietittyä tarkemmin, mitä laittaa perheelle ja mitä itse syö. Pirkanmaan yrittäjien hallitus tuli tutuksi joitakin vuosia sitten. Martiskaisen perheen tiukasta aikataulusta löytyy aikaa PERSOONA myös matkailulle. Seuraavana kohteena on Monaco. On uimaharrastusta, käydään tanssitunneilla ja freegymissä. Nyt hän on 230-jäsenisen Lielahden yrittäjien puheenjohtaja. – Nihkeän suhtautumisen yrittäjyyteen kyllä ymmärtää, kun katsoo Tampereen valtuuston kokoonpanoa. Aikataulut on suunniteltava tarkasti etukäteen. Jokaisella on perhekalenterissa oma sarakkeensa eli kalenteri on kuumana. – Turvallisuusala on todella vaativa valmistuksen ja kaupan ala. – Viime aikoina olen alkanut kiinnittää aiempaa enemmän huomiota ravintoon. Anne Martiskaisen mielestä Tampereen kaupungin suhtautumisessa yrittäjyyteen olisi paljon parantamisen varaa. – Aikani ei riitä aktiiviseen osallistumiseen toimialajärjestöissä, mutta pidän niitä tärkeinä tiedonvälittäjinä. Lomalla lähdetään aina jonnekin reissuun, jos ei kesämökille, niin sitten ulkomaille. – Joka kerta eri kohde on periaatteemme. Hän ompelee vaatteita lapsille ja itselleen. Kaiken rumban keskellä Annelta riittää aikaa myös rakkaalle harrastukselleen, käsitöille. Sillä on laaja tuoteja palveluvalikoima ja valtava määrä huomioitavia standardeja ja ohjeita. Tamrexia kymmenen vuotta johtaneen isän siirtyminen taustalla toimivaksi hallituksen puheenjohtajaksi sujui melko vähin vaikeuksin. – Perheja työelämän sovittaminen onnistuu isovanhempien avulla, kiitos heille! Poika on yhdeksänvuotias ja tytäs kuusi – ja kuten perheelliset tietävät, meillä on nyt menossa aikamoinen harrastusrumba. Valtuustossa on vain kolme yrittäjää ja valtuutetuista 70 % on tavalla tai toisella sidoksissa kaupunkiin tai sen hallitsemiin yhteisöihin. • TOIMIPISTEET Tampereella Lielahdessa ja Lahdesjärvellä sekä Hämeenlinnassa, joissa 30 työntekijää. Kalenteri kuumana Annen puoliso tekee paljon reissutöitä, joka tuo omat haasteensa. • TYTÄRYHTIÖ Finsatec Oy Säynätsalossa Jyväskylässä. Annen mielestä yritysten kasvua ei tueta Tampereella tarpeeksi ja asiat etenevät hitaasti
Kiinteä yhteistyö alan yritysten ja pelastusalan toimijoiden kesken on kehityksen edellytys.”. Suomen pelastustoimea Anne pitää korkeatasoisena ja ja niin pelastuslaitoksia kuin yksittäisiä palokuntiakin hyvinä yhteistyökumppaneina. Vain yhtenä vuonna liikevaihtomme on tippunut ja viime vuonna teimme 9 % kasvun. Asiakkaalle tällainen tarjouspyynnön säätäminen vain yhdelle toimittajalle mahdolliseksi saattaa olla lopulta merkittävästi kalliimpi vaihtoehto. Tarjoaja voi pyytää näin korkeampaa hintaa, kun muut tarjoajat speksataan jo etukäteen pois kisasta. – En ole tuijotellut barometreihin, enkä ole lannistunut huonoista ennusteista. Tällaisella perheyrityksellä ei ole muuta mahdollisuutta kuin kehittyä jatkuvasti. Tamrex on myötätuulessa Annella ja Tamrexilla on aina ollut vahva usko huomiseen. – Viiden laitoksen malli olisi varmasti muuttanut alan kaupantekoa. – Kiinteä yhteistyö alan yritysten ja pelastusalan toimijoiden kesken on kehityksen edellytys. 36 PALOKUNTALAINEN • 77 Kilpailu voisi olla reilumpaa Turvallisuusalan kilpailu tuntuu Anne Martiskaisen mielestä välillä epäreilulta. Haluamme olla siinä vahvasti mukana, päättää toimitusjohtaja Anne Martiskainen. Paikalleen ei saa jäädä. Pelastusala on Anne Martiskaisen mielestä hyvin perinteinen verrattuna yritysmaailmaan. Tuotteen hinnan lisäksi toivoisin enemmän huomioitavan tuotteen laatua ja ominaisuuksia sekä elinkaarikustannuksia. Maailmalla hyväksi koettujen tuotteiden matka suomalaisen palokunnan käyttöön kestää joskus melko kauan. Suomessa perinteinen, mutta korkeatasoinen pelastustoimi Pelastustoimen tulevalla uudistuksella ei tule Annen mukaan olemaan suuria vaikutuksia alan liiketoimintaan. – Asiakkaiden toivoisin käyttävän enemmän aikaa ja asiantuntemusta sekä kuuntelevan loppukäyttäjiä enemmän tarjouspyyntöjen valmistelussa. Esimerkiksi niin, että yksi speksi ei määrittele koko hankintaa ellei se ole käytettävyyden ja kokonaisuuden kannalta todella tarpeen. – Näin jatkuvasti uusia tuulia seuraavana tulee ajatelleeksi, että pelastusalalla voitaisiin reagoida nopeamminkin. Tämä valittu 18 pelastuslaitoksen malli ei ainakaan tällä hetkellä näytä paljon muuttavan toimintaympäristöämme
KIUKAINEN Vasemmalla yksikänjohtaja Juha Sainio, palokunnan päälliikkö Marko Sainio ja puheenjohtaja Kai Vainio. Valmista odotetaan olevan vuoden 2018 puolivälissä. 77 • PALOKUNTALAINEN 37 Valmista 2018 VPK rakentaa aseman Kiukaisissa Satakuntalainen, Euran kunnassa toimiva Kiukaisten VPK päätyi lyhyen päätöksentekoprosessin jälkeen rakentamaan oman paloaseman. TEKSTI JA KUVAT PEKKA KOIVUNEN. Nykyinen Euran kunnan omistama asema on ahdas ja epäkäytännöllinen kolmine kerroksineen. Uuden aseman rakentaminen alkoi 2016 keväällä
Kolme ajoneuvon hallin ja kahden läpiajettavan pesuja varastotilan asemalla on normaalit paloaseman sosiaalitilat. 38 PALOKUNTALAINEN • 77 K olme vuotta sitten Kiukaisten VPK päätti itse tehdä remonttia kunnan omistamalla paloasemalla. Päädyimme kuitenkin omaan uudisrakennukseen ja esittelimme suunnitelman helmikuussa 2015 kunnan ja pelastuslaitoksen edustajille. – Koulutustilamme taipuu tarvittaessa tapahtumatilaksi. Rahoitus pikavauhdilla kuntoon Suunnittelun edetessä kustannusarviokin nousi, mutta rahoitus järjestyi: Euran kunnalta 150 000 euroa, Palosuojelurahastolta 220 000 euroa ja kunnan takaama 340 000 euron laina Euran Osuuspankista. Meillä on ollut keskeisenä ajatuksena sunnittelussa, että omaa kylää varten tässä myös tehdään tilaa. Kaivuutyöt, lämpökaivot ja Palokunnan puheenjohtaja Kai Vainio puh. – Vaihtoehtona meillä oli saneerata asematilat Satanahan vanhalle pukutehtaalle. Mutta aika pian meille valkeni, että nykyiset tilat eivät remontinkaan jälkeen vastaa sitä, mitä me palokuntana tulevaisuudessa tiloilta haluamme, kertoo palokunnan puheenjohtaja Kai Vainio. Kompakti asema Kiukaisten VPK halusi tehdä uudesta asemasta toimivan kokonaisuuden, joka tarvittaessa palvelee myös muita kiukaislaisia tarpeita. – Teimme satoja tunteja talkootyötä ja sijoitimme kolmisekymmentätuhatta omaa rahaa remonttiin. Paljon talkootyötä Kiukaisten VPK tekee suuren osan urakasta omana talkootyönään. Tuolloin kustannusarvio oli 450 000 euroa. Rakentamisvaiheessakin tukeudumme pitkälti oman kylän palveluihin. – Lainassa riittää tulevina vuosina lyhennettävää, mutta olemme laskeneet palokuntamme pystyvän hoitamaan lyhennykset tulorahoituksella ja varainhankinnalla, uskoo Kai Vainio. Puhdas paloasema –ajattelu on otettu huomioon tilankäyttöä suunniteltaessa. Paketti oli kasassa ja valmistelu tontilla alkoi keväällä 2016. 044 5501 395 kai.vainio@pp.inet.fi. Myös mahdolliset tulevaisuuden laajennustarpeet on otettu huomioon
Sieltä siirryttiin Kiukaisten Osuuskaupan tilojen kautta nykyiselle, kunnan omistamalle asemalle vuonna 1956. • PERUSTETTU 1905 • SATAKUNNAN pelastuslaitoksen sopimuspalokunta • SOPIMUSVAHVUUS seitsemän • JÄSENIÄ noin 70 • HÄLYTYSOSASTOSSA 25, joista ensivasteessa 12 • SAVUSUKELTAJIA 10 • NUORISO-OSASTOSSA 15 • NAISOSASTOSSA 15 • VETERAANIOSASTOSSA 12 • HÄLYTYKSIÄ vuonna 2016 76 kpl, joista ev 20 kpl. – Uuden ja oman paloaseman rakentaminen on täällä Kiukaisissa koettu oman kylän yhteiseksi asiaksi. Paloasemana toimivat aluksi paikallisen Satanahka Oy:n tilat. Hienolta tuntuu Kai Vainion mukaan erityisesti se, että useat ei-palokuntalaiset ovat ilmoittautuneet talkoisiin. 77 • PALOKUNTALAINEN 39 elementit teetetään, mutta esimerkiksi osa sähköja putkitöistä tehdään palokunnan omin voimin. Kiukaisten vuonna 1905 perustettu vapaaehtoinen palokunta toimi vuoteen 1928 nimellä Eurakosken VPK. KIUKAISTEN VPK RY
Näin on, kun kaikki menee yhdistyksessä hyvin. jättävät kertomatta, miten yksittäisessä yhdistyksessä toimitaan tai tulisi toimia. Se saa yhdessä harrastaa, kunhan ei uhkaa yhteiskunnan järjestystä tai yksittäisen jäsenen jäsenyyden suomia saavutettuja etuja. Paremmalla tai heikommalla innolla kokoonnutaan ratkomaan palokuntayhdistysten menneisyyttä ja tulevaisuutta. Kansa saa vapaasti kokoontua ja porukalla päättää omista asioistaan, kunhan päätäntävalta ei ole erikseen muualle annettu. Lakikirjaan on aina kiva viitata, kun joku on jostain asiasta eri mieltä. Toinen ilkeämpi sananlasku on, että ”sääntöjä muutellaan, jos yhdistyshallinnolla ei ole muuta mielekästä tekemistä”. Mitä se laki ihan oikeasti sanoo, ja mitä lain rikkomisesta ihan oikeasti seuraa – se on sitten asia erikseen. ”Hyvät säännöt ovat sellaiset, ettei niitä tarvitse mielekkään toiminnan mahdollistamiseksi koko ajan rukata” on vanha hyvä neuvo. Maailma muuttuu ja väljät säännöt mahdollistavat yhdistyksen toiminnan muuttumisen sen myötä. Toimintaa ohjavat yhdistyslaki, yhdistyksen säännöt, yhdistyksen toimihenkilöt, kaikenlaiset ulkopuoliset toimijat, perinteet, hyvät tavat, ja lisäksi ties millaiset hatarat ennakkoluulot. 40 PALOKUNTALAINEN • 77 Y hdistysten kokouksissa on tapana viitata yhdistyslakiin suuremmalla tai vähemmällä tietämyksellä. Korkein päätäntävalta on yhdistysten jäsenistöllä. Ja sitten kolmas piirre: lain ohella yhdistyksen säännöt kertovat tai Mitä laki oikeasti sanoo, mitä saa oikeasti tehdä ja miten saattaa käydä, tai ei käydä, jos toimitaankin toisin. Päätösvalta jäsenistöllä – hallitus voidaan vaihtaa koska vain! Lähtökohtaisesti yhdistyksen korkein päätäntävalta on yhdistyksen kokouksella. Kokouksessa yhdistyksen jäsenet viime Yhdistyshallinnon kommervenkkejä TEKSTI SILVIO HJELT. Ellei mene, niin saattaa sormi jäädä väljien sääntöjen puitteissa suuhun. ”Mutta sehän on vain ohje”. Kevät on yhdistysten kokoontumisaikaa. Miten jos toimitaankin toisin. Yhdistyslainsäädännön aivan keskeisenä kantavana perusteena on yhdistymisvapaus. Ja siinä onkin toinen keskeinen piirre: yhdistyksessä on jäsenistön tasapuolinen kohtelu ehdotonta ellei säännöksissä ole nimenomaan määrätty toisin
Toki ikävyyskin on subjektiivinen asia. Ja vaikka lainsäädäntö ei velvoita mikrotason yrityksiä (mihin luokkaan useimmat palokuntayhdistykset kuuluvat) laatimaan toimintakertomusta, niin sellainenkin toki kuuluu hyviin tapoihin, ellei muuten niin mahdollisen historiikin laatimisen pohjaksi. Yhdistyksen toimintaan pelastusviranomaisella ei ole minkäänlaista sananvaltaa (poislukien ehkä paloaseman palotarkastus), ellei raamien rajausta lasketa sellaiseen. Jos vaikkapa hallituksen toiminta ei miellytä, niin vaihdetaan hallitus. Sellaisia me olemme, enemmän tai vähemmän. Kirjanpitovelvollisuus Kirjanpitolain mukaan yhdistys on kuitenkin kirjanpitovelvollinen, mikä tarkoittaa kyseisen lain noudattamista. Kokouksissa ehkä äänekkäästikin väännetään, tai sitten istutaan ”palstatäytteenä” vaan hiljaa kahvia hörpäten, mutta kun tulee päätöksenteon paikka niin yllättävän monelta loppu rohkeus olla eri mieltä. Muutoin pahin sanktio on ”sakon uhalla teettäminen” ja ”tehdyn päätöksen kumoaminen”. Ottaen huomioon, että oikeuden päätös ei aina vastaa jonkun äänekkään yhdistysaktivistin subjektiivista käsitystä. Kaikki erilaisia. Voi voi. Yhdistyksen asiat kuuluvat yhdistykselle Kaiken kaikkiaan, suomalainen yhdistyselämä on yhteiskunnan rikkaus, joka tuottaa paitsi puuhastelumahdollisuuksia myös rahassa mitattavia tuotoksia. Vastaavasti hallituksen jäsen voi erota tehtävästä milloin tahansa, jos vaikkapa kokee tehtävän mahdottomaksi. Sellaistakin on aikojen saatossa nähty, mutta enää varsin harvoin. Mutta ainakin se nimien pränttääminen näyttää mukavalta. Väljyyttä kuvaa myös sanktioskaala. Jollekin pikkutarkkuus on erityinen hyve ja toiselle erityisen huono piirre. Kirjanpitolaki taas ei ole laadittu tavanomaista yhdistystoimintaa huomioiden, joten jossain määrin käytännön toiminta yhdistyksissä usein asettuu soveltamisen piiriin. Toki taitava konkari usein pystyy päätöksiä taittamaan oman halunsa mukaisesti. On kuitenkin syytä aina muistaa, että yhdistystoiminta on yksi asia ja operatiivinen toiminta toinen. Toki niitäkin on yritetty viranomaisten toimesta ohjeistaa ja yhdenmukaistaa. On eri asia, jos joku pystyy todistamaan, että laiminlyönnistä on tosiasiallisesti syntynyt yhdistykselle merkittävää haittaa. Sekin on rikkaus. Kun tietää, millaista tungosta nykyisin yleensä on yhdistyksien vastuupaikolle, riittää useimmiten vihjaus. Eräs kummallisuus on tilinpäätöksen allekirjoitus, jonka todellinen merkitys jää arvoitukseksi. Mutta ellei mene, niin ylin päätäntävalta on kaikissa tapauksissa yhdistyksen kokouksella. Sellaista, jonka eteen kannattaa käräjille mennä. Sellainenkin on yhdistysmaailma. Tai ehkä ei niinkään mitattavia mutta joka tapauksessa arvioitavia. Entäs jos… Entäs mitä tehdään, kun ”vuosikokous on pidettävä helmikuussa, ja nyt on jo toukokuu”. Jos yhdistyksen kokous sen hyväksyy, niin siitä vaan. Yhdistysten suurimmat haasteet löytyvät yleensä yhdistyksen sisältä. Kaikesta muusta yhdistyksen sääntöjen mukaisesti koollekutsuttu päätösvaltainen kokous päättää aivan kuten haluaa, jos haluaa. Siinä auttavat ”perinteet”, eli jos tehdään ”vanhan hyvän tavan mukaan”, mutta kuitenkin kaksinkertaisen kirjanpidon periaatteiden pohjalta, niin ei mene kovinkaan väärin. Yksi sellainen on palokuntayhdistys, jollaisia on joka kylässä. Ellei hyväksy, niin on kaiketi kohteliasta, että hallitus tarjoaa paikkansa muille. Riita vai vääntö. Sitä ei voi häneltä ottaa pois muilla perusteilla kuin mitä laissa, yhdistyksen säännöissä tai niiden perusteella säädetyissä muissa ohjeissa on nimenomaisesti esitetty. Se, joka on kerran saanut yhdistyksen jäsenyyden, saa nauttia tasavertaisesti jäseneduista, ellei säännöissä toisin määrätä. Kun kokous on ohi, sitten ihmetellään, miksi tulikin päätettyä kuin tuli. En kehota lipsumisiin, mutta koska lainsäätäjä on hyvin tietoinen yhdistysten yhteiskunnallisesta merkityksestä, on yhdistyslakiin jokseenkin tietoisesti jätetty tietty soveltamista edesauttava väljyys. Ja ulkoisena haasteena on aina yhdistyksen tarvitsemien kykyjen valjastaminen yhdistystyön hyväksi.. Ja sitten vielä riitaisat yhdistykset. Milloin tahansa. Hallitus on yhdistyksen työrukkanen eikä hallituspaikka ole mikään saavutettu etu. Enemmistö nimittäin aina päättää, ainakin muodollisesti. Aina, ja milloin vaan. Yleensä tilinpäätös valmistuu tilikauden jälkeen, ja silloin allekirjoittajana ei aina olekaan enää tilikauden aikainen hallitus, vaan seuraava hallitus, jonka vastuu edellisen hallituksen edesottamuksista on vähintään epäselvä. Joten eipä suositella. Yhdistystoiminnan raamien vääntäminen liipaisee taas hyvin läheltä virkavirhettä, jonka nimikkeenä voisi olla puuttuminen itsenäisen oikeushenkilön sisäisiin asioihin. Keskeinen jäsenetu on silloin nimenomaan jäsenyys ja oikeus osallistua yhdistyksen toimintaan. Yhdellä poikkeuksella: yksittäisen jäsenen oikeutta ei saa loukata, ei edes, vaikka hän ei olisi kokouksessa läsnä. Säännöissä kuvataan ohjeistus, jota noudatetaan, kun kaikki menee kuten pitää. Paikkansa jättämään joutunut hallitus on oppositiossa varteenotettava tekijä. Yhdistys on jäsentensä summa, ja jäsenet tai niiden edustajat taas ovat ihmisiä. Sekin on tyypillistä. Niitä ei kannata turhaan karkottaa, ellei itse sitten ole valmis tekemään sellaista työtä, jota yhdistyksen enemmistö hyväksyy. Yleisesti ottaen yhdistys hyötyy siitä, että sen johdossa on kykeneviä ihmisiä. Lakkautetun yhdistyksen toiminnan jatkamisesta voidaan tuomita sakkoihin. Toki hallituksen rukkaaminen ei välttämättä ole viisautta, ja useimmiten se on yhdistyksen syvän kriisin ilmentymä, mutta jos on perusteet, niin siitä vaan. 77 • PALOKUNTALAINEN 41 kädessä päättävät siitä, missä mennään. Ihmisen luonteeseen kuuluu kaikenlaisia piirteitä, myös ikäviä sellaisia. Ja tietenkin, jos joku on tuottamuksellisesti aiheuttanut yhdistykselle merkittävää vahinkoa, voidaan tuottajaa muun lainsäädännön pohjalta määrätä korvaamaan vahinko. Suomalaiseen yhdistyselämään kuuluu vielä tietty intohimonkin vivahde. Joskus sekään ei sietäisi päivänvaloa, oikeasti. Mutta parempi myöhään kuin vielä myöhemmin
Tapahtumaan osallistui 140 henkilöä.. Yhtenäistä kantaa vapaaehtoisuuden määritelmäksi ei keskustelussa syntynyt. Vapaaehtoiskeskustelijat Jaatinen, Tähtinen, Kujala ja Koskinen. www.sspl.fi/?id=1190 SSPL:n ajakohtaiseminaarissa Erilaisia näkemyksiä vapaaehtoisuudesta Sopimuspalokuntien liiton järjestämä ajankohtaisseminaari helmikuun 18. Hanketietoa kahdessa tietoiskussa Seminaarissa kuultiin tietoiskut kahdesta hankkeesta. Vajaan tunnin aikana Halava kertoi havainnollisten esimerkkien avulla, että maailmassa on juuri nyt menossa historiallinen muutos, jossa automatisaatio, robotisaatio ja erityisesti digitalisaatio vaikuttaa käytännössä kaikkeen. 42 PALOKUNTALAINEN • 77 S eminaari aloitettiin tulevaisuututkija Ilkka Halavan häkellyttävällä esityksellä Murrosajan Suomi – hyvinvointi ja turvallisuus. Paikalla oli edustus kaikista merkittävistä toimijatahoista sekä runsaslukuinen palokuntalaisten joukko. Keskustelu polveili erilaisten vapaaehtoisuusmääritelmien ja sopimuksellisuuden välillä. Pelastusjohtaja Jaakko Pukkinen pohti esityksessään henkilökohtaisen sopimuksen ja yhdistyssopimuksen eroja päätelmänään, että niillä ei ole palokunnan ydintoiminnan kannalta mitään erityistä eroa. Hän kertoi myös esimerkkejä pelastusalalta; nelikopterin käyttö ja erilaiset digitaaliset hälytysjärjestelmät ovat jo tätä päivää. –keskustelu, johon osallistuivat alustajina palokuntajohtaja Petri Jaatinen, SPEK, pelastusylijohtaja Esko Koskinen, SM, toiminnanjohtaja Isto Kujala, SSPL ja pelastusjohtaja Pekka Tähtinen, Satapelastus. Melko yksimielinen päätelmä kuitenkin oli, että pelastusalan terminologia on erittäin sekavaa. Vetoa ja voimaa sopimuspalokunnille –hankkeen esitteli työhyvinvoinnin asiantuntija Heini Kämäräinen, SSPL. Tekniikka on jo olemassa moneen tehtävään, toteutus vain odottaa. päivänä veti Tampere-talolle 140 pelastusalan toimijaa. Vapaaehtoisuus ei ole yksiselitteinen käsite palokuntamaailmassa Seminaaripäivän pääohjelmanumerona oli Vapaaehtoisuus, mitä se on
Teknologia on valmis, kustannukset alenisivat nykyisestä, kenestäkään vain ei ole asian ajajaksi. Pääesiintyjä Ilkka Halava. www.sspl.fi/?id=1189 Hälyttäminen on ollut kestoaihe – mitään ei tapahdu Pelastushenkilöstön hälyttäminen – digitalisaatio tulee, mutta milloin. Seminaarin päätteeksi vihittiin käyttöön SSPL:n lippu. Heini Kämäräinen ja seminaarin juontajat Elina Ravantti ja Pekka Koivunen. Asiaa on vatvottu kaksitoista vuotta. KUVAT ISTO KUJALA & ARTO PAPUNEN. Lipun siunauksen suoritti pastori, yksikönjohtaja Jaakko Linko. Puheenjohtaja Antti Rantakankaan mukaan sopimuspalokuntia koskettaviin pelastusalan asioihin keskittyvä seminaari täydentää sopivasti alan seminaaritarjontaa niin sisällöltään kuin ajankohdaltaankin. Heraldisen selvityksen antoi lipun suunnittelija, hallituksen jäsen Silvio Hjelt. Lipunnaulausseremoniaan oli naulaajiksi kutsuttu 22 eri tahojen edustajaa. SSPL sai lipun Seminaarin lopuksi SSPL:n lippu vihittiin käyttöön. 77 • PALOKUNTALAINEN 43 Kroppa ja nuppi –hanketta sopimuspalokuntatoiminnan kannalta esitteli vanhempi tutkija Sirpa Lusa Työterveyslaitokselta. oli SSPL:n varapuheenjohtaja Juho Luukon suorasanaisen esityksen aihe. Luukko latasi päättäjille tiukkaa tekstiä siitä, miten pelastushenkilöstön hälyttäminen tulisi Suomessa järjestää. Seminaarille jatkoa SSPL on varannut tilat ajankohtaisseminaarille Tampere-talolta 10.2.2018. Kim Nikula, SPAL
Narutemppuja ja tikasselvityksiä on mukavaa opettaa ja helppoja tentata. On mukavaa tavata kavereita ja kartuttaa osaamista. Koulutusmenetelmät ovat kansakoulun ajoilta, eikä sisältö välttämättä vastaa käytännön toimintaa. Muuta ei peruskurssille pidä yrittääkään mahduttaa! KAKSI PIDENNETTYÄ viikonloppua ja sitten mukaan toimintaan tiimin nuorimpana oppipoikana tositoiminnassa kokemusta kartuttamaan. PERUSKOULUTUKSEEN KUULUU myös tikasselvityksiä, vaikka korkealla työskentely on ainakin muodollisesti ohjeistettu sellaiseksi, että kattotyö tehdään nostolavalta, ei irtotikkailla. Perinteet kunniaan, mutta palonaru ei enää aina edes kuulu varustukseen. Aloittava palokuntalainen ei ole keikalla yksin. Sen sijaan ei ole mukavaa, että koulutus yleisesti ottaen ei ole vieläkään tällä vuosituhannella. Viikkoharjoitustoimintakin on useissa palokunnissa kokonaisvaltaisesti suunnittelematonta, vaikka palokunnissa saatetaan olla asiasta eri mieltä. Allekirjoittaneen yli 55 vuoden uraan mahtuu kai toistatuhatta keikkaa, mutta narulla suoritettavia kaluston nostoja on aikojen saatossa tullut eteen vain kourallinen. Jopa niin mukavia, että palokunnanpäälliköitä velvoitetaan itseopiskeluvaiheessakin niitä kurssilaiselle kertaamaan ja tenttaamaan. Aivan kuin ei olisi parempaa tekemistä! Liian venynyt alku Palokuntalaisen peruskurssin tulisi olla lyhyt ja tiivis: rautainen annos perusosaamista. Pakostakin siihen tulee sisällyttää hieman kuivia elementtejä kuten lainsäädäntöä, jotta velvoitteet ja oikeudet olisivat selvillä, työturvallisuutta, jotta aloittava palokuntalainen ei olisi itselleen, tiimilleen ja asiakkaalle vaaraksi, osuus perustavaa laatua olevaa fysiikkaa, jotta sammuttaja tietäisi miksi palokunta toimii kuin toimii, ja sitten tiimityöskentelyn alkeet. Kevyt vilkaisu kurssin sisältöön riittää sen toteamiseksi, että opetuksen kytkentä arkisiin tositapahtumiin on jokseenkin hakusessa. Se on keskeinen motivaatiotekijä, jonka sosiaalinen arvo on kiistaton. Hän tulee siinä toteamaan, että kaikki keikat ovat erilaisia, ryhmätyöstä on kyse ja, että aina on improvisoitava olemassa olevia välineitä ja ryhmän kokonaisosaamista hyödyntäen. Koska kurssi on uraansa aloittavan palokuntalaisen ensimmäinen kohtaaminen palokuntaopiskelun kanssa, sen tulee olla houkutteleva, innostava ja käytännönläheinen. Miksi harjoitellaan narutemppuja ja tikasselvityksiä, kun sellaisia palokunnan todellisella työmaalla on kovin vähän. Hänelle valkenee, että täysoppineeksi ei tule ikinä, Keskittyminen palokuntatoiminnan ytimeen olisi poikaa Palokuntakoulutus oikeille raiteille Palokuntakoulutus on olennainen osa sopimuspalokuntien toimintaa. MIELIPIDE • SILVIO HJELT. Kaiken kukkuraksi peruskurssi on aivan liian pitkä. Sammutustyön kurssi Sammutustyön kurssi antaa muodollisen oikeuden osallistua keikoille. Se oli siinä. Hän on varttuneempien konkareiden seurassa, omaa osaamista rakentamassa, mutta samalla yhteiskunnan hyödyksi. Mitä varten siis solmuja opetellaan peruskurssilla. 44 PALOKUNTALAINEN • 77 KURSSIMUOTOINEN KOULUTUS on Pelastusopiston siunaamaa, mutta se ei tee sitä yhtään autuaammaksi
Oikea suunta, kunhan… Kaiken kaikkiaan koulutuksen kehittäminen kuitenkin näyttäisi kulkevan oikeaan suuntaan, jos riittävällä vakavuudella kuunnellaan kentän ääniä. Mutta vain sellaiset asiat. Pituus rassaa sekä koulutettavia että kouluttajiakin. PALOKUNTAKOULUTUS ON jo vajaat parikymmentä vuotta ollut murroksessa, mutta nyt alkaa tapahtua. Toki jotkut laitokset ovat säätäneet, mitä viikkoharjoituksissa tulee käsitellä. Uudistus ei tuo resursseja siten, että aina olisi tarvittavaa koulutusta tarjolla. Nykyaikainen osaamisperusteinen aikuiskoulutus koulutettavien ehdoilla on ollut toivomuslistalla kauan, liian kauan. Silloin pitää jo olla tarjolla oman palokunnan tarvetta varten räätälöityä koulutusta. Peruskurssi ei tee täysoppineeksi tai edes autuaaksi. Silloinkin unohtuu se, että vain harva palokuntalainen pystyy jokaiseen viikkoharjoitukseen osallistumaan. Ensimmäinen mietintö ei vielä lupaa hyvää. Jonot kurssitukseen tulevat edelleenkin muodostamaan pahan tulpan. Ei niin, jos on yksin ja sellainen tilanne sattuu eteen. Äänekkäästi edellytetään viikkoharjoituksiin osallistumista, mutta viikkoharjoitusten sisällöstä ollaan varsin hiljaa. Jos raamit saadaan kuntoon, voidaan keskittyä resurssien haalimiseen. Konsultin suosittelema rautainen peruskurssi näyttää vain entisestään paisuneen. Uraputken alkuun muodostuu jono. Siihen on sisällytetty vaikka mitä. Samaten on toivottu paluuta kohtuullisen pituisiin koulutusjaksoihin. Parin viikonlopun sijasta puhutaan jo kolmen opintopisteen (eli 80 tunnin) rupeamasta. ”Eihän palokuntalainen voi toimia ilman hätäensiavun osaamista”. Ja viikkoharjoituksien tavoite, kurssilla saadun ja kokemuksien antaman osaamisen ylläpitäminen ja kartuttaminen palokunnan erityispiirteitä huomioiden, on yleensä kirjaamatta. MODULAARISUUS OLISI poikaa, koska sen kautta jokainen saisi, mitä tarvitsee. Sitä resurssilähdettä ei saa menneiden aikojen epätarkoituksenmukaisella säädöstöllä pilata. Silvio Hjelt. 77 • PALOKUNTALAINEN 45 mutta että hänestäkin aikanaan tulee konkari. Sellaisia kuin oli ennen viidenkymmenen tunnin sammutustyön kurssin ilmestymistä. Jos intohimot saadaan pysymään aisoissa, löytynee resursseja yllättävän läheltä, sopimuspalokuntien keskuudestakin. Jos peruskurssia ei ole kohtuuajan ja -etäisyyden puitteissa tarjolla, ryhdytään tekemään jotain muuta, palokunnan ulkopuolella. Palokuntaan panostettava aika on tasapainoilun rajallinen tulos, ei mittaamaton resurssi. Tuoko uudistus uusia tuulia, se jää kuitenkin vielä nähtäväksi. Suunnittelijat näyttävät unohtaneen, että sopimuspalokuntalaisen arkeen kuuluu leipätyön hankkimisen ohella vielä muutakin kuin palokuntatoimintaa. Itse en aja ensivastetta ja tositapahtumia on uraan mahtunut peräti kaksi, mutta yksikään ei palokunnan hälytyksen puitteissa. Samaten järjestelmästä puuttuu välineet, joilla näihin tavoitteisiin voisi suunnitelmallisesti päästä. Kaikki palokunnat eivät tee kaikkea, eivätkä kaikki palokuntalaisetkaan. Pitääkö siihen välttämättä panostaa kortilla olevaa peruskoulutusaikaa. Perhe saattaa vaatia jotakin, samoin ystäväpiiri ja jokunen harrastuskin. Tai sitten hän nopeasti toteaa, että operatiivinen palokuntatyö ei olekaan hänelle. Perusteiden jälkeen pitäisi päästä todellisen työn antaman kokemuksen lisäksi kasvattamaan muuta osaamista. Uraputken tulppia KENTÄLTÄ KANTAUTUU jatkuvasti valituksia siitä, että sammutustyön kurssi on nykymuodossaankin aivan liian pitkä. Kaiken lisäksi kustannukset nousevat, jolloin ei ole varaa kouluttaa riittävästi aloittelijoita. VIIKKOHARJOITUKSET OVAT vielä oma lukunsa. Sen tulee käsittää sellaiset asiat, jotka ovat jokaiselle palokuntalaiselle ehdottoman välttämättömät maamme jokaisessa palokunnassa
KALUSTOASIOITAKIN VOITAISIIN miettiä useamman laitoksen kesken. Pelastuslaitosten kalustovastaaien tulisi vaihtaa ajatuksia toisen alueiden vastaavien kanssa nykyistä enemmän. Pelastustoimen yksiköiden pitäisi pystyä ylittämään rajat nykyistä paremmin. PELASTUSTOIMESSA SUUNNAN tulisi olla kohti pelastuslaitosten yhteisiä, toisiaan tukevia hankkeita ja vuorovaikutusta raja-alueilla pelastuslaitosten johdon, toimialueiden ja palokuntien kesken kaikilla tasoilla. Onko järkevää, että tietyllä asemalla hoidetaan tietty toiminta, esimerkiksi paineilmalaitehengityshuolto, vai onko se järkevää järjestää yhdessä naapurilaitoksen kanssa. Kymmenvuotiaan puomitikkaan vaihdossa alueelta toiselle saataisiin vaihdossa toiselta alueelta kierrosta vaikka tietyn ikäinen sammutusauto ja tietyn ikäinen säiliöauto. JATKOSSA MYÖS toiminta-ohjeita pitäisi yhdenmukaistaa. P3-PÄIVYSTYKSET TULISI jatkossa määritellä aluerajoista riippumatta. Pelastuslaitosten erikoisyksiköiden tulisi kiertää pelastuslaitosten välillä tarkemmin suunniteltuna. Kaikki mahdollinen asemilla tapahtuva toiminta pitäisikin miettiä tarkoin. Tästä käytännön esimerkkinä Varsinais-Suomen takertuminen vanhoihin yksikkötunnuksiin. Varsinais-Suomen ja Kanta-Hämeen yhteinen P3-rinki on yksi esimerkki tästä, kuten myös se, että joissain pelastuslaitoksissa päivystävät pelastusviranomaiset käyvät tutustumassa naapuripelastuslaitosten rajalla oleviin paloasemiin. On toki asioita, joista ei saada valtakunnallista mallia, mutta tietyissä asioissa pitäisi päättää, että tässä nyt mennään yhden valtakunnallisen mallin mukaan. Huono esimerkki yhteistyöstä on kahden pelastuslaitoksen välinen yhteistyö, jossa sopimuksin on sovittu hälytettäväksi lähimmät yksiköt ja päivystävä pelastusviranomainen, mutta käytännön toimissa yhteistyö tuntuu nippanappa toimivan vain toisinpäin. Joillakin alueilla se toimii erittäin hyvin, mutta toisaalla taas ei. MONET ERIKOISYKSIKÖT sijoitetaan tänään oman alueen keskelle ajatuksena nimenomaan oman laitoksen alueen palveleminen, kun raja-alueen paloasemille ei välttämättä tällä perustein mitään isoa kalustohanketta sijoitettaisi. Arto Papunen MIELIPIDE • ARTO PAPUNEN Pelastuslaitosten yhteistyötä kehitettävä. 46 PALOKUNTALAINEN • 77 TOIVOTTAVASTI VUONNA 2019 aloittavissa uusissa pelastuslaitoksissa ei jäätäisi katsomaan vain omaa toimintaa. Toisaalta puomitikas/ nostolavakaluston suhteen tulisi olla alueiden yhteisiä vara-autoja
Kielteiset viestit ruokkivat kielteistä kuvaa toiminnasta. Paikalla oli 30 henkilöä kuuntelemassa ja keskustelemassa. 77 • PALOKUNTALAINEN 47 VILLIMIES Isto Kujala VILLIMIES VAPAAEHTOISTEN PALOKUNTAYHDISTYSTEN (VPK) missio on kautta aikojen ollut toimia pelastustoimen arvojen mukaisesti. Sopimuspalokuntatoiminta menestyy jatkossakin koko Suomessa.. Sopimuspalokunnan auto lähti hälytystehtävään keskimäärin 4 minuutin ja 56 sekunnin ajalla, vahvuudella viisi ja asemalle reserviin jäi kaksi henkilöä. Ja vielä yksi asia … jos puhutaan pelastustoimen hälytystehtävistä, niitä ei tehdä vapaaehtoisperiaatteella vaan sopimuksellisesti – puhuttakoon siis oikeilla käsitteillä. Pistäydyin 12 paloasemalla ja tapasin eri tilaisuuksissa useita palokuntalaisia ja pelastusalan ammattilaisia. Enemmän kannattaisi tuoda esiin toiminnan monipuolisuutta ja hälytystoiminnan tärkeyttä, sekä myös sitä, miten paljon toiminta antaa siihen osallistujalle. Pidän hyvin ikävänä ja yhteiskunnan edun vastaisena sitä, että löytyy tahoja, jotka maalavat tälle toiminnalle huonoa tulevaisuutta. Otan tässä nyt esiin vain kaksi. Työmatkalla Lapissa Olin viikon työmatkalla Lapissa. Jopa ne henkilöt, jotka eivät tunne palokuntatoimintaa yhtään, tuntuvat tietävän, ettei palokuntiin saada jäseniä. Lapin pelastustoimessa ja sopimuspalokunnissa havaitsin monia hyviä asioita, joista voisi kertoa paljon. Tätä kuvaa ei tarvitse vahvistaa ihan jo sen takia, että meillä on aivan loistavia esimerkkejä siitä, miten palokunnan jäsenet saadaan pysymään mukana toiminnassa ja myös siitä, miten mukavaan toimintaan saadaan uusia jäseniä mukaan. Kolmannen sektorin palokuntatoiminta on kokonaisuus, jossa yhdistyy vahva sopimuksellisuus ja vapaaehtoisuus. Heistä palokunnan hälytysosastossa on 15 hälytyskelpoista henkilöä. Arki-iltana pidin tilaisuuden Sodankylän VPK:n asemalla ja kerroin pelastustoimen ja sopimuspalokuntatoiminnan ajankohtaisista asioista. Sopimuspalokunnat huolehtivat viranomaisen vastuulla olevista hälytystehtävistä päivittäin. Yhdellä autolla toimivalle palokunnalle tämä on ihan riittävästi. Mukana oli myös kaksi päällystöviranhaltijaa. Sopimuspalokuntatoiminta menestyy jatkossakin Myönteisyyttä jäsenhankintaan ja oikeita käsitteitä Liian usein palokuntien julkisuuteen saattamissa avoimien ovien –tapahtumien jutuissa tulee kärkenä esiin se, ettei palokunnissa ole riittävästi jäseniä. Pistäydyin Suomen ja EU:n pohjoisimmalla paloasemalla, Utsjoen VPK:n vastuulla olevalla Nuorgamin paloasemalla. Myös edellä mainittuja, toiminnan tärkeydestä kertovia tunnuslukuja kannattaa kertoa. Viiden vuoden tarkastelujaksossa nämä luvut ovat aika hyvin pysyneet tällä tasolla. Paloauto lähti hälytystehtävään sopimuspalokunnan asemalta 74 827 kertaa. Onneksi he ovat kaukana pelastustoimen arjesta ja samalla myös selkeästi sivuraiteilla. Parempaan tulokseen päästään myönteisyydellä. Nuorgamin kylässä asuu 170 ihmistä. Päivittäisten tehtävien lisäksi sopimuspalokuntien vastuu ulottuu myös kriisitilanteisiin ja poikkeusoloihin asti. Tunnusluvut kertovat merkityksen Pronto-järjestelmästä poimitun tiedon perusteella sopimuspalokuntien hälytyksiä oli vuonna 2016 yhteensä 56 178. Samoin on toimittu myös henkilökohtaisen sopimuksen palokunnissa (HSPK). Viranomaisten vastuulla olevat hälytystehtävät hoidetaan Suomessa ammattija sopimuspalokuntien toimesta. Näistä hälytystehtävistä sopimuspalokunnat selvisivät kunniakkaasti – tästä kertovat hälytyslähtöjen keskiarvoluvut viime vuodelta. Upeaa! Ei Suomesta sopimuspalokuntatoiminta lopu. Paloaseman lähtövarmuus on hyvä. Tämä määrä on reilut 2 000 hälytystä enemmän kuin vuonna 2015
Peitteen kehittäjä palomestari Eero Aho Etelä-Savon pelastuslaitokselta uskoo peitteen mahdollisuuksiin niin ammattilaisten kuin maallikoiden käytössä. Sen hankintahinta oli myös kohtuuttoman suuri. Peite oli viimeistelemätön ja hankala käyttää. Peite sammutti autopalon tehokkaasti, mutta Hollannista tilattu peite ei muuten soveltunut optimaalisesti operatiivisen pelastustoimen tarpeisiin. – Löysin viimein Hollannista peitteen, joka oli tarkoitettu autopaloihin. Peitettä käytettiin johdollani ensikertaa tammikuussa 2017. Lisäksi peite sopii nyt esimerkiksi palojen rajaamiseen kiinteistöjen suojaamiseksi. Palomestari Eero Aho jatkoi kehitysprojektia hankkimalla palonkestävää kangasta sekä teettämällä paikallisella suutarilla tarvittavat muutokset, joilla peite on huomattavasti paremmin käytettävissä autopalojen sammuttamiseen. 77 • PALOKUNTALAINEN 49 KALUSTOKULMA K ehitystyön alkuvaiheessa Eero Aho etsi maailmalta ideaansa vastaavia tuotteita heikoin tuloksin. KUVAT ETELÄ-SAVON PELASTUSLAITOS. Suuri sammutuspeite on yksinkertaisuudessaan turvallinen ja monipuolinen ratkaisu sammuttaa paloja tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti. Kun yksi palamiseen tarvittavista elementeistä eli happi poistetaan, palo sammuu varmasti. Suomalaisen maahantuojan avustuksella sain tilattua peitteen Etelä-Savon pelastuslaitokselle käyttöön alkutalvesta 2016. Peite toimi erinomaisesti ja palo saatiin sammumaan ilman sammutusvettä, joka olisi valunut autopalokohteen välittömässä läheisyydessä virtaavaan jokeen
Apua maastopalon sammuttamiseen Suuren sammutuspeitteen käyttö maastopalossa voi Eero Ahon mukaan kuulostaa hurjalta visiolta. Perinteisestä vesisammutuksesta poiketen pelastajan ei tarvitse ”rypeä” auton ympärillä savukaasujen seassa käsityökaluja käyttäen. Myös maallikon käyttöön Suuri sammutuspeite on maallikkoystävällinen käyttää. Myös savukaasujen muodostuminen jää tavanomaista vedellä sammuttamista vähäisemmäksi, koska vesihöyry ei lisää savun tilavuutta, eikä määrää. – Suuri peite mahdollistaisi pienten rakennusten huputtamisen kokonaan. Räystäältä roikkuvan peitteen ja talon seinämän väliin jää eristävää ilmaa eikä lämpötila talon seinässä nouse syttymisrajalle. Peite soveltuu myös pysäköintitalojen ja -hallien alkusammutusvälineeksi. Tällöin suuri sammutuspeite on omiaan suojaamaan kiinteää omaisuutta. Suuri sammutuspeite takaa pelastajalle myös paremman työturvallisuuden ja vähäisemmän altistumisen savukaasuille. Peite estää myös nokija savuvahinkojen syntymistä seinäpintaan. Peite estää tehokkaasti lämpösäteilyn siirtymisen talon seinämään. Sammutusvesi voidaan peitettä käytettäessä kohdentaa täysimääräisesti palon sammuttamiseen. Peitteen saa helposti kiinnitettyä talon ränniin, tai räystäsrakenteisiin. – Suurella sammutuspeitteellä rajoituslinjan tekeminen onnistuu nopeasti ja tehokkaasti. Kun peite vedetty palavan auton ylitse, voi pelastaja siirtyä kauemmaksi tuulen yläpuolelle pois savukaasujen vaikutusalueelta. bit.ly/2kpYc6r bit.ly/2m7M3QR. Peitto estää palon leviämisen tehokkaasti ja resurssit riittävät rajoitetun palorintaman torjuntaan. Ensimmäisestä käyttökerrasta uutisoitua: Jättipeite suunnitteilla Eero Aho on myös pohtinut vielä suuremman, noin sadan neliömetrin kokoisen peitteen hankintaa. Eero Aho väittää, että maallikon on helpompi ryhtyä palon rajoitustoimiin sammutuspeitteellä kuin mekaanisesti käytettävillä sammuttimilla. Käyttöä myös rakennuspaloissa Suuren sammutuspeitteen ripustaminen roikkumaan talon räystäältä onnistuu nopeasti. Huomionarvoista on myös, että voimakas maastopalo uhkaa usein ajoneuvoja ja rakennuksia. Vastarintaa tällaisille visoille etenkin pelastustoimessa on ja tekniikkaa saatetaan pitää joissakin piireissä lähes naurettavana. – Maallikon on turvallista palon alkuvaiheessa peitellä ajoneuvo ja täten estää palon kehittyminen sekä leviäminen esimerkiksi viereen pysäköityihin autoihin. 50 PALOKUNTALAINEN • 77 POIMINTOJA MEDIASTA KALUSTOKULMA Peite soveltuu hyvin autopalojen sammuttamiseen Autopalo tukahtuu sekunneissa suurienergisen palon syödessä hapen peiton alta. Peitteellä saataisiin tukahduttamalla nopeasti suurimmat liekit sammumaan ja lopullinen sammutustyö voitaisiin suorittaa pienemmällä työmäärällä. Sammutuspeite on kertainvestointi ja käytännössä huoltovapaa
Peitteeseen on ommeltu vahvat huomioväriset vetolenkit käyttöä helpottamaan.. 044 3095 128 Ripustettuna peite suojaa tehokkaasti palokohteen viereiset rakennukset. 77 • PALOKUNTALAINEN 51 KALUSTOKULMA Eero Aho Palomestari, työsuojeluasiamies Etelä-Savon pelastuslaitos Mikkelin paloasema Jääkärinkatu 16, 50130 Mikkeli puh. Peitteen mukana on S-muotoisia metallikoukkuja joilla ripustaminen purjelenkeistä, esimerkiksi talon räystäsrakenteisiin onnistuu sekunneissa
Vastaava ”Uudenlainen sammutusletku” suljettuihin tiloihin sammutettavan alueen tilavuus on välillä 0,25–4 m 3 . Sammutusletkun voi asentaa mm. KALUSTOKULMA. Sammutusaineena käytetään HFC236FA, jonka määrä vaihtelee letkun pituuden mukaan 0,25–1,00 kg. 52 PALOKUNTALAINEN • 77 SAMMUTUSLETKU ASENNETAAN suljettuun tilaan vaara-alueen ympärille. Tyypillinen suojauskohde on moottoriveneen moottoritila, jossa tulipalon riski on suuri. Silloin sammutuskaasu purkautuu korkeassa paineessa ulos tästä reijästä ja syrjäyttää hapen, jolloin palo sammuu välittömästi. Tulipalon syttyessä lämpötila nousee nopeasti suljetussa tilassa, jolloin paine Blazecut-letkun sisällä nousee 20 bar. Suljettujen tilojen suojaukseen tarkoitettu Blazecut T-sarjan automaattinen sammutusjärjestelmä toimii itsenäisesti, eikä vaadi mitään erillisiä valvontalaitteita. SAMMUTUSLETKUJEN HINNAT alkaen Svh 145 €. 09 615 6800 info@kaha.fi www.kaha.fi LETKUJA ON neljää eri pituutta ja ne valitaan sammutettavan tilan koon mukaan. autojen ja veneiden moottoritiloihin. Kun lämpötila nousee yli +120 °C, niin letkun pintaan sulaa reikä kuumimmassa kohdassa paloaluetta. Järjestelmä on helppo ja nopea asentaa itse – koska se on letku! Oy Kaha Ab PL 117, 01511 Vantaa Ansatie 2, 01740 Vantaa puh. Kaasu itse ei jätä jäämiä ja on vaaraton sekä ihmisille että ympäristölle
77 • PALOKUNTALAINEN 53 KALUSTOKULMA JYVÄSKYLÄLÄINEN TIMPERI EMO OY on kehittänyt sukeltajille, savusukeltajille ja muille kokomaskin käyttäjille maskin sisälle kiinnitettävän linssitelineen. Vastakappale voidaan poistaa sukellusmaskista jälkiä jättämättä. Sukelluslinssiä voidaan käyttää sukellusmaskin lisäksi myös muissa kokokasvomaskeissa, joihin linssitelineen voi kiinnittää maskin sisäpuolelle. Vakiovoimakkuuksisen linssin voi kiinnittää maskin kumpaan reunaan tahansa. Linssi (joko vakiovoimakkkuus +1,5 / +2,0 / +2,5 / +3,0 tai asiakkaalle räätälöity voimakkuus) on asennettu erittäin kevyeen telineeseen, jonka pohjassa on Tarkempaa näkyvyyttä sukeltajille Timperi EMO Oy Kari Hartikainen Yliopistonkatu 34 B 18 40100 Jyväskylä 044 2537673 kari.hartikainen@timperi.fi www.timperi.fi tarranauha. Asennusvalmis toimituspaketti sisältää linssitelineen, linssin, kiinnitystarrat, varatarranauhaa sekä asennusohjeen.. Linssiteline ja siihen kiinnitettävä linssi auttavat sukeltajia huonoissa olosuhteissa näkemään paremmin esimerkiksi sukelluskellon tiedot. Vastakappale voidaan kiinnittää maskin sisäpuolelle joko oikeaan tai vasempaan reunaan. Tarranauhan vastakappale kiinnitetään teipillä sukellusmaskiin
– Olimme alun perin olivat hankkimassa säiliöauton hydrauliikkaan kytkettävää C360H-pakettia, mutta päädyimme lopulta Cobra Compactiin sen halvemman hinnan, Ensimmäisenä sopimuspalokuntana Suomessa Tirilän VPK:lle Cobra Suomessa on nyt käytössä 11 Cobra-sammutusjärjestelmää. Molempiin ongelmiin tuli ratkaisu kun Dafo Oy sai Cobran edustukseensa ja hinta rukattiin asiakasystävällisemmäksi. Asennus säiliöautoon, käyttöönotto maaliskuussa Paikallinen yritys MMK-Power Oy asensi laitteiston säiliöautoon (EK133) ja sen käyttökoulutus alkoi helmikuussa. Paine: 180–200 baaria Paino: 375 kg ilman vesisäiliötä, 420 kg tyhjällä vesisäiliöllä Mitat: 800 x 800 x 1200 mm (ilman vesisäiliötä), 1200 x 800 x 1200 mm (vesisäiliöllä) Muuta: 80 m letku moottorikelalla INFO. Laitteen suosion laajenemisen esteenä on ollut hinta ja aiemman maahantuojan vähäinen tuki. Sopimuspalokunnista ensimmäisen hankki lappeenrantalainen Tirilän VPK. Tämä oli sopivampi palokunnan käyttöön ja sen hankinnasta tehtiin marraskuussa lopullinen päätös. Laitetta esiteltiin Lappeenrannassa kaksi kertaa palokunnan ja pelastuslaitoksen edustajille. – Ensimmäisen esittelyn jälkeen päätimme tehdä anomuksen Palosuojelurahastolle sammutinleikkurin osarahoittamiseksi. – Syksyllä kuulimme uudesta Cobra Compactista. Näistä seitsemän on pääkaupunkiseudulla. Aloite VPK:lta Cobran hankintaprosessi lähti liikkeelle vuoden 2016 keväällä, jolloin Tirilän VPK:n päällikkö Ville Hirvonen kävi ensimmäiset keskustelut Dafo Oy:n Lasse Moision kanssa. Teimme vielä jälkikäteen hakemuksen Palosuojelurahastolle, mutta palokuntamme on varautunut maksamaan hankinnan kokonaan itse. COBRA COMPACT Vesimäärä: 37–42 litraa/min. 54 PALOKUNTALAINEN • 77 KALUSTOKULMA ENSIMMÄINEN RUOTSALAINEN ”sammutinleikkuri” rantautui Suomeen yli kymmenen vuotta sitten. PSR:lta tuli kuitenkin kielteinen päätös, minkä jälkeen hankinta meni jäihin, kertoo Ville Hirvonen
Toisessa päässä oleva liitin sopii useimpien käsisammuttimien purkausletkuihin. pienempien asennuskustannusten ja myöhemmän siirrettävyyden takia, sanoo Ville Hirvonen. Cobra Compact on itsenäinen yksikkö omalla polttomoottorillaan. Clear • Fire dynamics, water as an extinguishing agent. Siinä on myös matalapainejärjestelmä vakiona esimerkiksi ajoneuvoja roskalaatikkopaloihin. siirtämään letkukela erilleen ja vetämään vesiputket auton vesisäiliöstä leikkurille. co ld cu tsy ste m s.c om w w w. fa ce bo ok .co m /C ol dC ut C ob ra Cold Cut Systems AB Safer Fire Fighting Efficient Fire Fighting Saving Environment Cold Cut Systems provides various training alternatives through the coldcut™ cobra academy (CCA), which is the part of the company where training and methodological issues are handled. Putket soveltuvat käytettäväksi useimpien jauhesammuttimien kanssa. When used at an early stage, the coldcut™ cobra will cool and rapidly control the development of the fire, providing for a faster and more effective entry into the fire compartment. Aikataulut ovat pitäneet ja yhteydenpito on ollut sujuvaa. Conventional fire fighting uses large volumes of water. Toimitettavan sarjan letkussa on pikaliitin, joka on kytkettävissa joko hyökkäystai rajoitussuihkuputkeen. Cold Cut Systems works closely with independent researchers and government agencies in Sweden and internationally to advance the operational, academic and technical understanding of the cutting extinguisher concept. Suihkuputket ovat 700 mm pitkiä. Airborne toxic emissions from poisonous fire gases are also considerably reduced. – Asennusliikkeen ja erityisesti asentajan ammattitaito ja asenne työhön oli erittäin tärkeää, jotta asennus vanhaan autoon saatiin käytön ja tulevien huoltojen kannalta toimivaksi. This is not only a problem related to property damage, but it also adds the risk of contaminating ground water as well as other water resources. The use of IR cameras for directing the coldcut™ cobra attack, combined with ventilation techniques, is a proven tactic which has been applied in many incidents with great success. • High pressure firefighting (unique points) • Design and function • Safety • Environmental issues • Analysis of real fires • Cutting exercises and live fire exercise • Demonstration of combined attack IR-camera, coldcut™ cobra and PPV Operator Course: A World of Safe, Clean and Efficient Fire Fighting Läpivientiputki, rajoitusputki Käsisammuttimeen uusia lisäosia Dafo Oy Puutarhatie 22 C 01300 Vantaa puh. We offer our two days Operator course to the coldcut™ cobra cutting extinguisher. 0101 666 5120 www.dafo.fi. When it comes to developing confidence in fire fighting innovations, we as a company invest a lot of time, effort and resources to ensure that innovation in the method keeps pace with innovation of the product. The water usages of a coldcut™ cobra attack, when performed at an early stage of the fire development is minimal, thus substantially limiting the risk of environmental impact. Laitteistoa jouduttiin kuitenkin muokkaamaan jonkin verran, mm. www.coldcutsystems.com P.O. The efficient use of a very small volume of water directed as a powerful jet into the fire compartment provides the means to rapidly cool the fire gases creating a much safer environment for responding firefighters. Safer Fire Fighting Efficient Fire Fighting Saving Environment COBRA COMPACT PART OF AN INTEGRATED RESPONSE MODEL WE CALL: COLDCUT™ COBRA METHOD Cold Cut Systems recognise that the method is as important as the product. Läpivientiputi viedään sammutettavaan kohteeseen vasaran avulla tai poraamalla putkea varten reikä. 77 • PALOKUNTALAINEN 55 KALUSTOKULMA DAFO OY maahantuomat, käsisammuttimeen kytkettävät suihkuputket antavat sammuttajalle uusia mahdollisuuksia sammutusaineen käyttöön. – Lappeenrantalaisten kanssa on ollut hyvä viedä hanketta eteenpäin. Basically it can be described in three stages: 1. Cool 3. Scan 2. It can penetrate all known building and construction materials very quickly. The coldcut™ cobra offers an alternative method that provides the advantage of a rapid first attack from a safe position outside the fire compartment. Box 10181 | SE-434 22 Kungsbacka phone +46 300 40 41 00 | info@coldcutsystems.com w w w. The course is a combination of theory and practical exercises and is ideal for you with your new Cobra Compact. This enables a more effective transition to traditional fire fighting methods creating valuable time for incident commanders to tactically control and manage the incident. Dafon Lasse Moisio antaa tunnustusta Tirilän VPK:lle asiakkaana. COLDCUT™ COBRA ACADEMY A PART OF THE SOLUTION Internal fire fighting is a high-risk activity
56 PALOKUNTALAINEN • 77 KALUSTOKULMA SATAKUNTALAISET PALOKUNTAYHDISTYKSET ovat viime aikoina hankkineet itse raskasta erikoiskalustoa, koska pelastuslaitoksen rahkeet tai halu eivät ole hankintoihin riittäneet, tai investoinnit on haluttu suunnata laitoksen kannalta tärkeimpiin kohteisiin. 0400 591 865 teuvo.askonen@jatehuoltoaskonen.fi Jouni Vinho puh. 044 5871 602 jouni.vinho@gmail.com. Kun Porissa raivataan palavaa isoa puutaloa tai 80 km:n päässä Pomarkussa pitää siirtää muovipaaleja palon alta, on paikalla yksikkö SA6097 Eurasta. Työkalu jo tositoimissa Euran VPK:n erikoisyksikössä kaksi nosturia Teuvo Askonen puh. Tehokkaaksi ainutlaatuisen yksikön tekevät Keslan 2012T-mallinen puutavaranosturi ja Hiab 140AW –hydraulinen kuormausnosturi. Kokemäen VPK:n ja Porin VPK:n raivausautot ovat näistä vpk-hankinnoista hyviä esimerkkejä, kuten myös Panelian VPK:n Unimog-erikoisauto
– Nyt on kunnon nosturiyksikkö monenlaisiin tehtäviin, sanoo Euran VPK:n päällikkö Teuvo Askonen tyytyväisenä. Ainut hiukan kismittävä asia on se, että laitos ei halua antaa meille minkäänlaista korvausta autosta. Myös muut tehtävät, missä tarvitaan nosturia ovat omiaan autolle, selvittää Jouni Vinho auton käyttöä. – Keslan kouraan on myös kauhan puoliskot, joilla saadaan kauhottua ”lapiotavaa tavaraa”. Näin, koska pelastuslaitoksella ei ole käytössään vastaavaa yksikköä. Hiab 140 AW –nosturin ulottuvuus on noin kahdeksan metriä ja Kesla 2012T:n noin 12 metriä. 77 • PALOKUNTALAINEN 57 KALUSTOKULMA Uusimpana on Euran VPK:n viime syksynä käyttöön ottama yksikö SA6097, joka on ollut tositoimissa jo useamman kerran, jopa 80 km:n päässä asemapaikaltaan. Ainakaan toistaiseksi Satakunnan pelastuslaitos ei ole katsonut aiheelliseksi maksaa autosta minkäänlaista kuukausikorvausta – edes nimellistä, mitä laitos maksaa joillekin palokunnille niiden omistamista sammutus– ja säiliöautoista. Tämä järjestely on toiminnallisesti parempi. – Hiab oli alun perin auton perässä. – Auto on hankittu ja rakennettu parantamaan työturvallisuutta rakennuspaloissa, joissa tarvitsee saada esimerkiksi kattoa purettua. Palokunnan varapäälliköt Jouni Vinho ja Jari Tuominen olivat aktiivisesti mukana yksikön suunnittelussa ja rakentamisessa.. Esimerkiksi haketai turveauton tyhjennys onnistuu sillä hyvin. Auton kokonaispaino on 18 tonnia ja moottoriteho 180 hv ja siinä on neliveto maastovaihteistolla. – Näin saimme Keslan puutavaranosturin sijoitettua taakse. Siirsimme sen eteen hytin taakse, kertoo rakentamisessa mukana ollut Jouni Vinho. – Koska laitos ei ole halunnut tai pystynyt hankkimaan kunnon raivausautoa, niin me pystyimme. Sähköyhtiön vanha Mersu alustana Yksikön alustana on sähköyhtiön käytössä ollut, vuosimallin 1994 Mercedes-Benz 1824 4x4. Henkilökori Hiabin päähän on Ferrari FAB 2S ja sen ulottuvuus ”kylmän jatkon” kanssa on noin 10 metriä
TILL RÅGA på allt är SPEKs identitet allvarligt på villovägar. Man anser sig själv vara centralorganisationen för den övergripande tryggheten, räddningsbranschens organisation och till och med en organisation för brandkårerna. Brandbefälsförbundet och Brandmannaförbundet SPAL medlemmar i SPEK, men Avtalsbrandkårernas Förbund däremot inte. NIO AV de regionala räddningsförbunden verkar självständigt. Alla förbunds penningströmmar går dock via SPEK, och för det är det svårt att finna någon grund. Brandbefälsförbundet och SPAL är inte intresserade av att utveckla SPEK utan låter den nuvarande oredan fortsätta. Avtalsbrandkårernas Förbund önskar i sin tur att utbildningssystemet blir klarare, men inte under SPEKs ledning. Av förbunden skulle de bäst fungerande klara sig alldeles utmärkt utan något förmynderskap från Böle. KRING SPEK fortsätter den röriga situation som varit rådande allt sedan millennieskiftet. De övriga hör till SPEK-gruppen vilket i praktiken innebär att fyra förbund körts ner till rena diskussionsklubbar. Boet SPEK bör redas upp Av förbunden skulle de bäst fungerande klara sig alldeles utmärkt utan något förmynderskap från Böle.”. De självständiga regionala räddningsförbunden skulle inte behöva något SPEK i dess nuvarande form. Det handlar om många viktiga frågor, exempelvis: vem planerar och organiserar brandkårsutbildningen, vem producerar utbildningsmaterialet, vem sköter upplysningsverksamheten, har de regionala räddningsförbunden resurser till en fruktbärande verksamhet samt hur borde understöden från BSF och tipsbolaget fördelas. Den nuvarande räddningsöverdirektören Esko Koskinen har inte haft någon lust att greppa problemen inom räddningsbranschens organisationsverksamhet, trots att han skulle ha haft den möjligheten – åtminstone som ledare av branschens värderingar. Det skulle vara en bra tidpunkt även för att reda upp den inbördes arbetsfördelningen mellan centralorganisationen, de regionala räddningsförbunden och räddningsverken. REFORMEN AV räddningsväsendet är på gång. 58 BRANDKÅRISTEN • 77 BRANDKÅRISTEN LEDARE CHEFREDAKTÖR Pekka Koivunen DEN TIDIGARE räddningsöverdirektören Pentti Partanen stödde varmt de tankar som Räddningsbranschens Centralförbund i Finland SPEK hade beträffande en riksomfattande SPEK-grupp som i praktiken skulle ha inneburit att alla de regionala räddningsförbunden skulle ha körts ner. Man har till lust och leda fått titta på olika instanser som sitter i knuten och surar. AV RÄDDNINGSBRANSCHENS organisationer är bl.a. Förverkligandet av organisationens strategi haltar betänkligt. Den som nu raskt tar initiativet får både bestämma riktningen och takten och dessutom ett gott rykte för sin aktivitet. Brandskyddsfonden är en stor finansiär för SPEK men inte heller fondens styrelseordförande Kari Hannus har tillräckligt med intresse för att sätta sig in i organisationsverksamhetens problem. Förra året försökte man monopolisera brandkårsutbildningen till sig själv, vilket bedrövligen misslyckades
En egen fana har ett högt symbolvärde för varje organisation med en etablerad position inom räddningsbranschen. 77 • BRANDKÅRISTEN 59 BRANDKÅRISTEN F anan har samma måttsättning som Finlands flagga och har även den en vit bottenfärg. Efter 16 år Finlands Avtalsbrandkårers Förbund fick egen fana En egen fana har långe stått på Finlands Avtalsbrandkårers Förbunds önskelista. Sedan dess har mycket hänt, och idag finns det väl ingen som seriöst ifrågasätter Förbundets position. I övrigt följer färgsättningen Förbundets grafiska instruktion, som återfinns även i Förbundets medaljband. Omkring det centrala emblemet är anordnat 22 stycken guldfärgade stora organisationsstjärnor. Under emblemet finns den generellt 8-uddiga stjärna som i Finland kommit att bli räddningsväsendets symbol (mera om den nedan). Stjärnorna symboliserar de räddningsområden som var under bildande vid tiderna för Förbundets grundande och som även medförde ett behov av regionalt samarbete mellan avtalsbrandkårerna. Räddningsväsendets regionalisering kom sålunda att ge impulsen till det riksomfattande samarbetet och den kraft som behövdes för att verksamheten skulle få fart. Bakom stjärnan utsträcker sig två korslagda traditionella brandyxor som symboliserar avtalsbrandkårernas traditioner och operativa arbete. Vid Förbundets aktualitetsseminarium 18.2.2017 i Tammerfors kunde fanan äntligen presenteras, i Tammerforshuset där Förbundet i tiderna även grundades. Kårchef Silvio Hjelt står för designen, och fanan vigdes av pastor Jaakko Linko, som även är enhetschef i en avtalsbrandkår.. Som sin centrala figur har fanan Förbundets emblem – den stiliserade bokstaven S – vars färg är orange med röd rand
Moderna tiders gula snodd i befälets uniformsmössa är ett arv från den tiden. Kårchefens kask var traditionellt dessutom utsmyckad så att hakremmen var försedd med överlappande mässingsplåtar. Med de gamla polishjälmarna följde polisens stjärna, som för brandkårsbruk försågs med brandkårssymbolerna ”hjälm och yxor” och sedan kom att pryda befälets läderkaskar. Samma åttauddiga stjärna går nuförtiden igen i räddningsverkens vapensköldar, då vanligen som Finlands Avtalsbrandkårers Förbunds fana. För manskapet räckte det gott med ett mindre pråligt emblem. De i sin tur köptes ofta upp av brandkårerna som skruvade bort den ofta pikformade hjälmprydnaden (rätt opraktisk vid eldsvådor) och ersatte den med en metallkam. Insigniernas kretståg Inom heraldiken är formerna rätt få, så återanvändning är ingen ovanlighet. Där används den särskilt som symbol för polisväsendet, och den torde även ursprungligen ha sökt sig till Finland för att pryda de finska polisernas läderkaskar. 60 BRANDKÅRISTEN • 77 BRANDKÅRISTEN Räddningsväsendets stjärna Den åttauddiga stjärnans ursprung hittas i emblemet för en gammal preussisk orden, Hohe Orden vom Schwarzen Adler (Svarta Örnens Orden) som grundats 1701, och stjärnan kallas i Tyskland gardesstjärna. Kammens uppgift var att ta emot stötar, fördela kraften över en större yta, eventuellt genom deformation ytterligare minska belastningen och sålunda skydda bärarens huvud
Ordningen i Republiken är återställd. Seuraa ja kuulet alan tuoreimmat uutiset. Saken dröjde till och med så länge att det behövdes något av ”aktivisters gerillaverksamhet” för att beslutet skulle få fart. Hur det kommer att se ut efter räddningsväsendets reform är väl fortfarande öppet. Nu är även avtalsbrandkårernas gradbeteckningar fastställda i Inrikesministeriets publikation 31/2016. Kaskstjärna.. Samma stjärna har dock anammats för återanvändning även i räddningsmyndigheternas myndighetskännetecken, där man som central figur valt samma Fågel Fenix-symbol som åtminstone efter andra världskriget i form av gradbeteckningar prydde uttryckligen de frivilliga brandkårsuniformernas kragspeglar. BRANDKÅRISTEN bakgrund för värdkommunens vapensköld. Det var väl en av orsakerna till att det officiella fastställandet av gradbeteckningarna på en del håll drog ut på tiden trots att saken redan beslutats på ett Allmänt Brandkåristmöte. Polisens stjärna, som för brandkårsbruk försågs med brandkårssymbolerna ”hjälm och yxor”. Lehti ilmestyy myös lehtiluukussa! Tilaa itsellesi maksutta verkkolehden lukuoikeus osoitteesta tilaukset@palokuntalainen.fi. Då brandkårernas organisationsbeteckningar var på tapeten höjdes en del förvirrade röster som hävdade, att stjärnor i sig var förbehållna myndigheter. Det gör samma fågel fortfarande, placerad på en murbekrönt vapensköld, som även pryder de så kallade brandkårsknapparna. Saat paluuviestillä tunnukset digipalveluun. Och samma stjärnor återfinns även i Finland Avtalsbrandkårers Förbunds nya fana, som symboler för samarbete. De i sin tur har i myndighetsuniformen ersatts med myndighetskännetecknet, även då uniformen används som brandkårsuniform
Jag upptäckte många goda sidor hos räddningsväsendet och avtalsbrandkårerna i Lappland, och om dem kunde jag berätta mycket. Av dem är 15 alarmdugliga medlemmar av brandkårens alarmavdelning. Här tar jag endast upp två. Den här bilden behöver inte förstärkas, om inte för annat så för att vi har alldeles lysande exempel på hur man får brandkårens medlemmar att hållas med i verksamheten och hur man kan få med nya krafter. I medeltal ryckte en avtalsbrandkårs bil ut inom 4 minuter och 56 sekunder, med en styrka på fem personer och med två personer i reserv kvar på stationen. Utöver de dagliga uppgifterna utsträcker sig avtalsbrandkårernas ansvar även till krissituationer och undantagsförhållanden. På arbetsresa i Lappland Jag var på en enveckas arbetsresa i Lappland. Från en avtalsbrandkårsstation begav sig en brandbil på alarmuppdrag 74 827 gånger. Och ännu en sak ... På plats fanns även två tjänsteinnehavare i befälsställning. En vardagskväll höll jag ett tillfälle på Sodankylän VPK:s station och berättade om aktuellt från räddningsväsendet och avtalsbrandkårsverksamheten. Detsamma gäller även verksamheten i brandkårerna med personliga avtal (PBK). Till och med personer som inte har någon som helst kännedom om brandkårsverksamhet tycks veta att man inte får medlemmar till brandkårerna. I byn Nuorgam bor det 170 personer. Negativa budskap föder en negativ bild av verksamheten. På plats fanns 30 personer som lyssnade och diskuterade. Det lönar sig även att framhålla de nyckeltal som ovan beskrevs och som belyser verksamhetens betydelse. För en brandkår som arbetar med en brandbil är detta alldeles tillräckligt. Strålande! Inte tar avtalsbrandkårsverksamheten slut i Finland. Det skulle löna sig bättre att framhålla verksamhetens mångsidighet och alarmverksamhetens betydelse samt det att verksamheten ger mycket åt dem som är med. Brandstationens utryckningssäkerhet är god. Lyckligtvis befinner de sig långt från räddningsväsendets vardag och även klart inne på ett sidospår. Avtalsbrandkårsverksamheten har framgång i fortsättningen En positiv attityd till medlemsrekryteringen och korrekta begrepp ALLTFÖR OFTA kommer det som en udd i artiklar som brandkårerna ger ut om öppna dörrars aktiviteter fram att brandkårerna inte har tillräckligt med medlemmar. Jag stack mig in på Finlands och EU:s nordligaste brandstation, brandstationen i Nuorgam som ligger på Utsjoen VPK:s ansvar. Under en femårs period har siffrorna rätt väl hållit samma nivå. 62 BRANDKÅRISTEN • 77 BRANDKÅRISTEN VILDMANNEN VILDMANNEN Isto Kujala DE FRIVILLIGA brandkårsföreningarnas (FBK) mission har genom tiderna varit att verka i enlighet med räddningsbranschens värderingar. JAG FINNER det mycket beklagligt och i strid med samhället intressen att det finns instanser som för denna verksamhet målar upp en dyster framtid. AVTALSBRANDKÅRERNA SKÖTER dagligen alarmuppdrag som ligger på myndigheternas ansvar. Med en positiv attityd når man bättre resultat. Avtalsbrandkårerna klarade dessa alarmuppdrag med heder – vilket framgår av medeltalen från förra året. om man talar om räddningsväsendets alarmuppdrag så sköts de inte på basen av frivillighet utan på basen av avtal – man skall alltså använda riktiga begrepp. Avtalsbrandkårsverksamheten kommer även i framtiden att ha framgång i hela vårt land.. De alarmuppdrag som ligger på myndigheternas ansvar sköts i Finland av ordinarie brandkårer och avtalsbrandkårer. Den tredje sektorns brandkårsverksamhet utgör en helhet som i sig förenar en stark avtalsbundenhet och frivillighet. Jag stack mig in på 12 brandstationer och träffade vid olika evenemang många brandkårister och yrkesmän inom räddningsbranschen. Nyckeltalen beskriver betydelsen PÅ BASEN av uppgifter som plockats ur Pronto-systemet var antalet utryckningar för avtalsbrandkårernas del under år 2016 sammanlagt 56 178. Detta är drygt 2 000 alarm mera än under år 2015
Laura, ilmoitathan mihin osoitteeseen palkintovuosikerta lähetetään!. VASTAUKSIA VISAAN tuli harvakseltaan. Mistä ajoneuvosta on kyse. Rauhasen Laura Maarian VPK:sta oli ainut, joka tiesi oikean vastauksen. Oikean vastauksen lähettäneiden kesken arvotaan Palokuntalainen-lehden digitaalinen vuosikerta. Letkut solmussa –toimitus yllättyi kentällä vallitsevasta tietämättömyydestä. 64 PALOKUNTALAINEN • 77 LETKUT SOLMUSSA Kuvassa on ruotsalainen hälytysajoneuvo, joka pitää tunnistaa. VASTAUKSET OSOITTEESEEN toimitus@palokuntalainen.fi. Kyseinen vempain oli FirePron maahantuoma FP1000M:n eli kiloisen kranaatin hylsy. Mitä esinettä vakavailmeinen palosotilas piti kädessään. Ei millään pahalla, mutta se ei ollut putken pätkä eikä kondensaattori. Vakailmeisen palosotilaan kädessä oli sammutekranaatti ja vielä laukaistu sellainen
Liikenteenohjaus ja liikennepelastaminen Palokuntalainen netissä! LIFEVAC.FI Maahantuonti ja myynti Tehokas apu vierasesineen poistoon silloin, kun Heimlichin ote ei auta. TILAA PALOKUNTALAINEN! www.palokuntalainen.fi • VOLKKARILTA UUSI CRAFTER • PALOKUNNAT JA SOME ENSI NUMEROSSA: SEURAAVA LEHTI ILMESTYY VIIKOLLA 17! HUOM! PALOKUNTALAISEN DIGIVERSION tunnukset ovat saatavilla nykyisille tilaajille osoitteesta toimitus@palokuntalainen.fi. LIFEVAC
SANOTAAN, ELÄMÄ on aaltoliikettä.Pelastustoimessa on nyt menossa ”ensihoito edellä” –aalto. Kaiken aaltoilun keskellä vain yksi asia on varma; ensihoidon ravintoketjun uloin osa on ja tulee olemaan pelastustoimen palvelua: ensivaste. MONIIN PELASTUSALAN päättäjiin on iskenyt ensihoitosokeus, jossa ensihoidon välttämättömyydestä pelastustoimelle on tullut pakkomielle. Perusasia on nyt se, mikä kärki edellä pelastustointa kehitetään. Kolme-viisi vuotta menee uudissekasotkussa, mutta, kun arki koittaa pelastustoimelle saattaa jäädä luu käteen. Pelastustoimen osana on ollut lähinnä statistin rooli. 66 PALOKUNTALAINEN • 77 LIEKINHEITTÄJÄ LIEKINHEITTÄJÄ PÄÄOSA PELASTUSJOHTAJISTA toistaa julkisuudessa ”ensihoito on olennainen osa pelastustoimen palvelua”-mantraa. SOTEKABINETEISSA KESKUSTELLAAN hallinnollisesti ja toiminnallisesti saumattomasta terveydenhuollosta, johon sisältyy myös ensihoito. Asioita hieman kauempaa seuraavat varoittelevat jo pelastusalaa sen valitsemasta ”ensihoito edellä” –tiestä. Organisaatioiden ja toimintamallien kehityksessä tulee kuitenkin pitää aina rinnalla suunnitelmat valmiina vaihtoehtoisen skenaarion varalle. Ensihoitoa järjestävillä tahoilla on oma näkemyksensä, jossa pelastustoimen sana ei paljoa paina. Näköpiirissä on ”ilman ensihoitoa” –aalto. Sehän on nähty jo sote-uudistuksen eri vaiheissa. LIEKINHEITTÄJÄ-PALSTAN TYÖRYHMÄN yksimielinen mielipde on, että tästä ei hyvää seuraa. TÄMÄN palstan laatijat eivät tyrmää mallia pelastustoimesta ensihoitopalvelujen tuottajana. Useat sairaanhoitopiirit ovat jo päättäneet toteuttaa ensihoidon pääosin ilman pelastuslaitosta. Ja pelastustoimi on vain yksi mahdollisista ulkopuolisista alihankkijoista. Ongelmia jo näköpiirissä Jotain rajaa ensihoitohypetykselle Pelastustoimen osana on ollut lähinnä statistin rooli.”. Malli, jossa terveydenhuollon alueella järjestävä organisaatio tuottaakin itse ensihoitopalvelut, on lähitulevaisuudessa vahva vaihtoehto. P.S. Vaihtoehdoista ei edes haluta keskustella
Se on helppo asentaa myös olemassa oleviin Dräger FPS 7000 -kokonaamareihin. Tehokasta viestintää vaativiin olosuhteisiin Dräger FPS-COM 7000 on uudentyyppinen viestintäjärjestelmä ryhmän sisäiseen ja ryhmien väliseen handsfree-viestintään. DRÄGER SUOMI OY | PUH. Puheohjauksella toimivassa Full-duplex -viestinnässä voit puhua ja kuunnella samanaikaisesti. Dräger FPS-COM 7000 tarjoaa ensiluokkaisen äänenlaadun poistamalla häiritsevät taustaäänet ja melun. 0207 119 610 | ASIAKASPALVELU@DRAEGER.COM Oikea informaatio oikeaan aikaan. Dräger FPS®-COM 7000.