IRTONUMERO 8 € • VIIKKO 18 • 2017 • ISSN 1798-2685 78 SOME PALOKUNNISSA • PERSOONA IIVARI KALLIOMÄKI Raiteilla tapahtuu
TOHATSU VE1500 Tehokas ja kevyt moottoriruisku! 2050 l/min 6 bar 1800 l/min 8 bar 1500l/min 10 bar Moottori: • 2-sylinterinen, ilmajäähdytteinen, 2-tahtibensiinimoottori • suurin teho 44 kW • polttoaineen suorasuihkutus • tuoreöljyvoitelu • sähkökäynnistys • käsikäynnistys Pumppu: • yksiasteinen keskipakopumppu • imulaitteena öljytön 4-lamellipumppu, automaattisesti palautuva kiilahihnakytkin • imuteho = 1m / 3,4 s_3m / 6,7s_6m / 14,2s • suurin imukorkeus 9 m • 2 suunnattavaa ø3” paineaukkoa • suurin imukorkeus 9 m Varusteet: • käyttöpaneeli, jossa mittarit ja käyttölaitteet • polttoainesäiliö ruostumatonta terästä • imuletku ø4” Esteri imuliittimellä • valonheitin • työkalut Mitat: • pituus 690 mm • leveys 790 mm • korkeus 740 mm Paino: • kokonaispaino 118 kg (toimintakunnossa eli tankki täynnä yms.) YHTEENSÄ 125 VUOTTA PALONSAMMUTUSOSAAMISTA TOHATSU V20 650 l/min 5 bar 400 l/min 7 bar Moottori: • 1-sylinterinen, ilmajäähdytteinen, 2-tahtibensiinimoottori TOHATSU T66C • suurin teho 8,6 kW • automaattirikastin • magneettosytytys • käsikäynnistys Pumppu: • yksiasteinen keskipakopumppu • imulaitteena öljytön lamellipumppu, automaattisesti palautuva kiilahihnakytkin • suurin imukorkeus 9 m Varusteet: • käyttöpaneeli, jossa mittarit ja käyttölaitteet • polttoainesäiliö ruostumatonta terästä, tilavuus 3,5 l • imuletku ø2½” pikakytkimin • valonheitin 12 V 35 W • työkalut • helposti irrotettavat kuljetuspyörät lisävarusteena Mitat: • pituus 470 mm • leveys 490 mm • korkeus 532 mm • kokonaispaino 37 kg Ulkopuolinen lisäpolttoainesäiliö helppo liittää ruiskuun! Since 1968 VEIKKO NUMMELA Since 1981 Since 1977 HELPPOKÄYTTÖINEN VESITYKKI KANNETTAVA JA KOMPAKTIN KOKOINEN FROGGY! SOITA: (02) 273 1800 Uusi erä palopumppuja valmiina toimitukseen kesäkuussa. WWW.VEIKKONUMMELA.FI | WWW.RAUPLAN.COM | WWW.TRVESITYKIT.FI POK FROGGY • Vesimäärä 750 lpm • Erittäin kevyt, paino vain 6 kg • Liitin: UK 2’’1/2 BSP • Paineluokka: PN16 • Materiaali: alumiiniseos • Venttiili: palloventtiili • Käyttö: manuaalinen • Vaakasuuntaus: -26° +26° • Vaakasuuntauksen ohjaus pallonivelellä • Pystysuuntaus: +24° +76° • Pystysuuntauksen ohjaus pallonivelellä • Turvallisuus: lukittavat tukijalat, kiinnitysliina, sulkuventtiili • Kantokahva • Taitettavat tukijalat • Lisälaitteet: erilaisia suutinkärkiä, erilaisia liittimiä, säilytystarvikkeita PIENIKOKOISET JA SUORITUSKYKYISET ESTERI PALOPUMPUT Yhteistyössä Tohatsu Corporation kanssa. Varusteet: • kokonaispaino 37 kg • kokonaispaino 37 kg toimitukseen kesäkuussa.
27 TOIMITTAJA Isto Kujala AVUSTAJA Sasu Mäkinen AVUSTAJA Arto Papunen ULKOASU Anna Broholm KOLUMNISTI Jaakko Linko HALLINTO Maria Salo NRO 78 PELASTUSALAN ERIKOISLEHTI • 16. 0400 504 678 KANNEN KUVA Jari Kuusinen: Tavarajunan suistuminen kiskoilta Vammalassa 2013 TAITTO JA ULKOASU Anna Broholm/ PieniSuuri Idea PAINO Euraprint Oy KUVAPANKIT Depositphoto KUSTANTAJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja, Yhdystie 6, 29250 Nakkila, Y2242549-9, Alv. rek. 30 Persoona Iivari Kalliomäki. TOHATSU VE1500 Tehokas ja kevyt moottoriruisku! 2050 l/min 6 bar 1800 l/min 8 bar 1500l/min 10 bar Moottori: • 2-sylinterinen, ilmajäähdytteinen, 2-tahtibensiinimoottori • suurin teho 44 kW • polttoaineen suorasuihkutus • tuoreöljyvoitelu • sähkökäynnistys • käsikäynnistys Pumppu: • yksiasteinen keskipakopumppu • imulaitteena öljytön 4-lamellipumppu, automaattisesti palautuva kiilahihnakytkin • imuteho = 1m / 3,4 s_3m / 6,7s_6m / 14,2s • suurin imukorkeus 9 m • 2 suunnattavaa ø3” paineaukkoa • suurin imukorkeus 9 m Varusteet: • käyttöpaneeli, jossa mittarit ja käyttölaitteet • polttoainesäiliö ruostumatonta terästä • imuletku ø4” Esteri imuliittimellä • valonheitin • työkalut Mitat: • pituus 690 mm • leveys 790 mm • korkeus 740 mm Paino: • kokonaispaino 118 kg (toimintakunnossa eli tankki täynnä yms.) YHTEENSÄ 125 VUOTTA PALONSAMMUTUSOSAAMISTA TOHATSU V20 650 l/min 5 bar 400 l/min 7 bar Moottori: • 1-sylinterinen, ilmajäähdytteinen, 2-tahtibensiinimoottori TOHATSU T66C • suurin teho 8,6 kW • automaattirikastin • magneettosytytys • käsikäynnistys Pumppu: • yksiasteinen keskipakopumppu • imulaitteena öljytön lamellipumppu, automaattisesti palautuva kiilahihnakytkin • suurin imukorkeus 9 m Varusteet: • käyttöpaneeli, jossa mittarit ja käyttölaitteet • polttoainesäiliö ruostumatonta terästä, tilavuus 3,5 l • imuletku ø2½” pikakytkimin • valonheitin 12 V 35 W • työkalut • helposti irrotettavat kuljetuspyörät lisävarusteena Mitat: • pituus 470 mm • leveys 490 mm • korkeus 532 mm • kokonaispaino 37 kg Ulkopuolinen lisäpolttoainesäiliö helppo liittää ruiskuun! Since 1968 VEIKKO NUMMELA Since 1981 Since 1977 HELPPOKÄYTTÖINEN VESITYKKI KANNETTAVA JA KOMPAKTIN KOKOINEN FROGGY! SOITA: (02) 273 1800 Uusi erä palopumppuja valmiina toimitukseen kesäkuussa. SISÄLTÖ • NRO 78 5 PÄÄKIRJOITUS 26 LINGOTTUA 35 LÄMPÖKAMERAMIES 43 VILLIMIES 58 LIEKINHEITTÄJÄ 20 TILANNEPAIKKA TURVALLISEMMAKSI 27 PERSOONA IIVARI KALLIOMÄKI 30 KISKOILLA SATTUU JA TAPAHTUU 7 PÄIVÄN POLTTAVAT 12 KIPINÄT 46 KALUSTOKULMA 50 BRANDKÅRISTEN 56 LETKUT SOLMUSSA 57 ENSI NUMEROSSA PALOKUNTALAINEN • PELASTUSALAN JOHTAVA MIELIPIDELEHTI Samu Kemppi ja KS115. 20 Vaaroja myös rautateillä. VUOSIKERTA • AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN • ISSN 1798-2685 TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, puh. PALAUTE sähköpostitse toimitus@palokuntalainen.fi PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen TOIMITTAJA Silvio Hjelt PALSTAT JOKA NUMEROSSA TÄSSÄ LEHDESSÄ 36 PALOKUNNAT JA SOME 40 UUDEN UUDENMAAN LAITOKSEN PALOKUNNAT, HERÄTKÄÄ! 44 MIELIPIDE: PALOKUNTAYHDISTYKSET PÄÄTTÄVÄT ITSE MITEN PALOKUNTATOIMINTA KEHITTYY! 36 WWW.VEIKKONUMMELA.FI | WWW.RAUPLAN.COM | WWW.TRVESITYKIT.FI POK FROGGY • Vesimäärä 750 lpm • Erittäin kevyt, paino vain 6 kg • Liitin: UK 2’’1/2 BSP • Paineluokka: PN16 • Materiaali: alumiiniseos • Venttiili: palloventtiili • Käyttö: manuaalinen • Vaakasuuntaus: -26° +26° • Vaakasuuntauksen ohjaus pallonivelellä • Pystysuuntaus: +24° +76° • Pystysuuntauksen ohjaus pallonivelellä • Turvallisuus: lukittavat tukijalat, kiinnitysliina, sulkuventtiili • Kantokahva • Taitettavat tukijalat • Lisälaitteet: erilaisia suutinkärkiä, erilaisia liittimiä, säilytystarvikkeita PIENIKOKOISET JA SUORITUSKYKYISET ESTERI PALOPUMPUT Yhteistyössä Tohatsu Corporation kanssa. 040 501 8721 TOIMITTAJAT Silvio Hjelt ja Isto Kujala AVUSTAJA Sasu Mäkinen OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. Ollikainen ILMOITUKSET, TILAUKSET JA TALOUS maria.salo@palokuntalainen.fi, Maria Salo, puh. Varusteet: • kokonaispaino 37 kg • kokonaispaino 37 kg toimitukseen kesäkuussa.
0207 119 610 | ASIAKASPALVELU@DRAEGER.COM Oikea informaatio oikeaan aikaan. Dräger FPS-COM 7000 tarjoaa ensiluokkaisen äänenlaadun poistamalla häiritsevät taustaäänet ja melun. Tehokasta viestintää vaativiin olosuhteisiin Dräger FPS-COM 7000 on uudentyyppinen viestintäjärjestelmä ryhmän sisäiseen ja ryhmien väliseen handsfree-viestintään. Dräger FPS®-COM 7000.. Puheohjauksella toimivassa Full-duplex -viestinnässä voit puhua ja kuunnella samanaikaisesti. Se on helppo asentaa myös olemassa oleviin Dräger FPS 7000 -kokonaamareihin. DRÄGER SUOMI OY | PUH
Poliisi, rajavartiosto ja tulli ovat valtion organisaatioita, miksei pelastustoimikin. Valtio ei pitkään rahoita tarpeettomia rakenteita. Tätä eivät nykyiset pelastusjohtajat tunnusta. Tärkeän turvallisuusalan sirpaleisuus näkyy aiempaa selvemmin. Eivät varsinkaan ne heistä, jotka lobbasivat Suomeen 1+17 laitoksen mallin viime vuoden touko– lokakuussa. Maakunnissa alkaakin alkuhämmennyksen jälkeen keskustelu soteen verrattuna pienen pelastustoimen perusteista olla maakunnallinen organisaatio. Sitä ennen elämme 18 maakunnallisen pelastuslaitoksen järjestelmässä, joka osoittautuu ongelmalliseksi usealla eri tavalla. Uusi johtajasukupolvi tajuaa varmasti nykyistä paremmin yhteiskunnan kehityksen ja vie alan kohti järkevämpää tulevaisuutta. Tulevan vuosikymmenen puolivälin jälkeen Suomessa on viisi pelastuslaitosta ja pelastushallitus. Kohti viittä pelastuslaitosta Poliisi, rajavartiosto ja tulli ovat valtion organisaatioita, miksei pelastustoimikin.”. Valtio ja veronmaksajat eivät enää kauan katsele menoa, jota on pelastustoimessa tuskailtu jo viisitoista vuotta, mutta luvattu valtion ohjauksen lisääntyminen aiheuttaa pian kiistoja siitä kuka näyttää kaapin paikan. Viidestä kymmeneen vuotta kestävä prosessi on jo alkanut. Pelastusjohtajien yhdistys tai kumppanuusverkosto eivät ole saaneet mitään konkreettista aikaan pelastustoimen palvelujen tasalaatuistamiseksi ja kehittämiseksi, vaan jokainen laitos on pitänyt sisukkaan tiukasti kiinni omista käytännöistään. Kymmenen vuoden kuluttua nykyisistä pelastusjohtajista pääosa on eläkkeellä. Miksi tarvitaan 1+17 hallintoa, kun viidelläkin tultaisiin hyvin toimeen. Myös digitalisaatio vaikuttaa vääjäämättä pelastuslaitosten rakenteisiin. Kun Uudenmaan laitos on saanut organisaationsa viilattua ja siitä turhat löysät pois, alkaa 17 muun laitoksen hallinto-organisaatioiden kalleus näkyä vertailussa räikeästi. TOINEN ONGELMA on jo tiedossa. NELJÄNNEKSI 1+17:N pelastuslaitoksen tilanne on pidemmän päälle kestämätön. Seuraavassa vaiheessa mukavuudenhaluiset maakuntapäättäjät tarjoilevat pelastustointa valtiolle. 78 • PALOKUNTALAINEN 5 PÄÄKIRJOITUS PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen TÄMÄN KIRJOITUKSEN otsikko ei ole provokatiivinen, vaan täyttä totta. KOLMANNEKSI; USEAT tahot haluavat jo nyt pelastustoimen täysin valtion haltuun. ENSIMMÄINEN ONGELMA on rahan niukkuus
Ideapankille selvä tilaus Suomen vajaalla yhdeksälläsadalla paloasemalla syntyy jatkuvasti mitä erilaisimpia ideoita pelastustoiminnan tehostamiseksi: tuotekehittelyä, kaluston viilauksia, malleja, menetelmiä, käytäntöjä... Samoin on tilanne erilaisten kalustoviilausten suhteen. Viime numerossa esitteMiksi keksiä pyörää uudelleen. Valitettavasti vain murto-osa näistä ideoista ja innovaatioista tulee tavalla tai toisella julkisuuteen. Teemme jutun jokaisesta meille ilmoitetusta innovaatiosta, jolla katsomme olevan hyötyä muille palokunnille.. 78 • PALOKUNTALAINEN 7 PÄIVÄN POLTTAVAT JOTKUT PALOKUNNISSA syntyvät innovaatiot saattavat sisältää kaupallista potentiaalia, jolloin niiden julkistaminen on mallitai patenttisuojan saamisen kannalta ongelmallista. Lehden ilmestyttyä Ranualta otettiin yhteys; meillä on vastaava peite ollut käytössä jo kymmenen vuotta! Esittelemme Ranuan innovaation sivulla 48. ESIMERKKINÄ SAMAN perusidean kehittelystä kahdella eri paikkakunnalla on suuri sammutuspeite. OIVINA ESIMERKKEINÄ kymmenistä eri tavoista tehdä samaan lopputulokseen tähtäävä toimenpide ovat palokuntien käyttämät selvitysmallit. Sen sijaan ainutlaatuinen tuoteinnovaatio on syytä suojata. PALOKUNTALAINEN-LEHTI HALUAA olla mukana edistämässä alan kehitystä ja toivottaa tervetulleeksi kaikki sammutusja pelastustoimintaa kuten myös ensivastetta tehostavat ideat ja innovaatiot. Huolimatta opetuksessa käytettävistä tutuista perusja muista -selvityksistä, erilaisia virityksiä letkun ja muun kaluston viemiseksi kohti kohdetta on lukuisia – melkein yhtä monta kuin on palokuntaakin. Lehtemme keräämien tietojen mukaan varsinaisia patenttihakemuksia pelastushenkilöstön piirissä on viime vuosina syntynyt vain kourallinen. limme Etelä-Savossa kehitetyn sammutuspeitteen ja kerroimme sen käyttömahdollisuuksista sammutustoiminnassa. Käytettävät selvitysmallit riippuvat tietysti useista eri asioista; missä pumppu sijaitsee, missä letkukalusto sijaitsee, montako henkilöä yksikössä on jne. Menetelmät ja käytännöt ovat pääsääntöisesti suojausten ulkopuolella, joten niiden julkistaminen ei ole ongelma
Tapahtumien turvallisuuspäivystykset, pihojen pesut, puunraivaukset, muutot, tilojen vuokraus, vedenkuljetus, erilaiset korkean paikan työt… NÄIDEN PALVELUIDEN tuottamiselle on viime Erikoistuminen jatkuu, palokuntien palvelupaletti muutoksessa vuosina kuitenkin ilmestynyt esteitä niin yhteiskunnan kuin pelastuslaitosten asettamien rajoitusten vuoksi. PALOKUNTAYHDISTYKSET JA palomieskerhot ovat perinteisesti tuottaneet myös mitä erilaisimpia ei-hälytysluonteisia palveluita ulkopuolisille tahoille. SIIRRYTTÄESSÄ 18 maakunnallisen pelastuslaitoksen järjestelmään, palokuntien erikoistuminen nousee jälleen aiempaa vahvemmin keskusteluun. Tänään Suomen ammattija sopimuspalokunnista arviolta joka toisella on määritelty yksi tai useampi erikoistumisalue. 78 • PALOKUNTALAINEN 9 PÄIVÄN POLTTAVAT PALOKUNTIEN ERIKOISTUMINEN oli päivän sana vuonna 2004, kun pääosa nykyisistä pelastuslaitoksista aloitti. Näiden palveluiden laajasta kirjosta ei yhdistyksen ole syytä ottaa mukaan ainuttakaan, jos palokuntatoiminta on ”huonossa hapessa”. KENTÄLTÄ KANTAUTUNEIDEN tietojen mukaan ei-hälytysluonteisten palveluiden tarjonta palokuntien toimesta on romahtanut viime vuosien aikana. Näin, vaikka operatiivista valmiutta ei vaarannettaisi. Tämän lisäksi valtaosalla palokunnista – erityisesti sopimuspalokunnista – on vahvuusalueita ja toimintoja, joita ei ole varsinaisesti määritelty erikoistumisalueiksi. Syynä on raha. Perussäännöksi on EU-lainsäädännön myötä tullut se, että mikäli yhdistys harjoittaa liiketoimintaa, on sen toimittava tasavertaisessa kilpailutilanteessa muiden toimijoiden kanssa. Kannattaako toimintaa ottaa palokunnan tehtäväksi, onkin toinen asia.. VAIKKA EI-HÄLYTYSLUONTEISTEN palveluiden tarjonta on täysin yhdistyksen päätettävissä oleva asia, kannattaa niistä kuitenkin informoida sopimuskumppania. Sopimusneuvotteluissa saatetaan hyvin sivuta myös palokunnan muille tahoille tarjoamien palveluiden käytännön toteutusta. ERIKOISTUMINEN – mikä palokunta erikoistuu ja mihin – on ensi sijassa pelastuslaitoksen tahdon asia, mikä palokuntayhdistyksissä tulee muistaa. Palokunta pystyy halutessaan tarjoamaan toimivan järjestelmän lähinnä yöaikaan tapahtuvien tehtävien hoitamiseksi. ESIMERKKEJÄ ERIKOISTUMIStai vahvuusalueista ovat muun muassa jälkivahinkojen torjunta, öljyntorjunta, johtopaikan perustaminen, vesihuolto, liikenteenohjaus, meritoiminta, eläinpelastus, huolto, metsäpalojen sammutus jne. Jotkut pelastuslaitokset ovat kieltäneet laitoksen kaluston käytön palokuntayhdistyksen varainhankinnassa. Sosiaalija terveystoimi on lähestynyt jälleen palokuntia turvapuhelinasioissa. P.S. HYVIN lähellä hälytysluonteista toimintaa on turvapuhelinpalvelu, joka tuli muutamien palokuntien ohjelmaan jo 1990-luvulla. Tarjoamalla laitokselle toimivaa palvelupakettia, aktiivinen palokunta voi kuitenkin saada sopivan ja motivoivan lisän toimintaansa. Lisäpalveluiden tuottaminen sopii vain perustehtävänsä palokuntana hyvin hoitavan yhdistyksen toimintaan
Näin on varmistettu, että yhdistyksessä sopimuspalokuntatoiminnasta vastaava henkilö on saanut asianmukaisen koulutuksen. Jokainen palokunta tarvitsee koulutetun päällikön. Jokainen sopimuspalokunta tarvitsee päällikön. Tämä lainvastainen tulkinta on ollut voimassa vuoden 2004 alusta alkaen. Muun muassa Oulu-Koillismaan pelastuslaitos ei edellytä alueensa sopimuspalokunnilta kelpoisuusehtojen mukaista päällikköä. Päällikkö varapäälliköineen vastaa operatiivisesta toiminnasta ja puheenjohtaja yhdistyksen taloudesta, hallinnosta sekä tukija taustatoiminnoista. Sopimuspalokunnan päällikkö on tilanteen aikana joko yksikönjohtaja tai miehistön jäsen. JOTTA VASTAAVIA tilanteita ei jatkossa tule, on kelpoisuusasia otettava huomioon uutta pelastuslakia valmisteltaessa ( tai nykyistä remontoitaessa). SOPIMUSPALOKUNNALLA PITÄÄ olla kelpoisuusehdot täyttävä päällikkö. Palokunnan päällikköä voi verrata esimerkiksi urheiluseuran toiminnanjohtajaan. Hänen tehtävänsä on pitää palokunnan valmius vähintään palokuntasopimuksessa määritellyllä tasolla. Palokunnan päällikkö ei ole enää vuosikausiin ollut operatiivista tilannetta johtava henkilö joitakin harvoja palokuntakohtaisia poikkeuksia lukuunottamatta. SOPIMUSPALOKUNNAN PÄÄLLIKÖLLE on annettu kelpoisuusehdot, koska kansalaisten palvelun turvaamiseksi on sopimuspalokuntien toiminta oltava tietyllä tasolla. Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 5.5.2011/407, 7 §: 3) palokunnan päällikkö on suorittanut pelastuslain 55 §:ssä tarkoitetussa oppilaitoksessa vähintään sopimuspalokunnan päällikkökurssin, sivutoimisen teollisuuspalopäällikön peruskurssin taikka tämän asetuksen 6 §:n 1 momentin 2 tai 3 kohdassa tarkoitetun tutkinnon (alipäällystön tai päällystön ammattitutkinto, toim.huom.). 10 PALOKUNTALAINEN • 78 PÄIVÄN POLTTAVAT SUOMESSA ON kolme erilaista sopimuspalokuntaa (useine eri versioineen): yhdistys sopii laitoksen kanssa palokuntatoiminnasta, henkilöt sopivat osa-aikaisesta työstä laitoksen kanssa tai muu yhteisö sopii palokuntatoiminnasta pelastuslaitoksen kanssa. kurssin suorittamista ja pelastuslain 56 § määrittää pelastuslaitoksen vastuun koulutuksesta. EDELLÄ LUETELLUT ehdot ja periaatteet eivät kuitenkaan ole jokaisen pelastuslaitoksen ohjenuorana. Urakkaan sisältyy muun muassa koulutuksen järjestelyä, henkilöstöhallintoa, työturvallisuutta, kalustoasioita, valmiussuunnittelua jne. Kyseinen laitos ei myöskään maksa päällikkökurssia, vaikka valtioneuvoston asetus edellyttää sopimuspalokunnan päälliköltä ao. Hälytystehtävien ulkopuolella sopimuspalokunnan päällikkö on paljon vartija. Palokuntayhdistyksissä palokunnan päällikön ja yhdistyksen puheenjohtajan roolit ovat selvät. Yhteyksien pito pelastuslaitokseen on myös yleensä päällikön vastuulla
PÄIVÄLÄHTÖONGELMA ON ja pysyy ellei mitään tehdä. LAKIIN OLISI mahdollista ottaa pelisäännöt erilaisten ”hybridivirkojen” perustamiselle. Nämä vuosikymmeniä keskustelussa olleet ratkaisumallit vaatisivat toteutuakseen merkittävän suurta poliittista yksimielisyyttä. Osaa pelastuslaitoksia asia ei kiinnosta, osassa ongelma on arkipäivää. Päivälähtöongelmaa ei saa unohtaa PÄIVÄN POLTTAVAT. Päivälähtöongelmaa ei voida pelkillä lakimuutoksilla ratkaista, mutta lakiin on mahdollista sisällyttää elementtejä, joilla ongelmaa voidaan tulevaisuudessa lieventää. RASKAAN SARJAN muutoksia olisivat esimerkiksi menetetyn työajan korvaaminen sopimushenkilön siviilityönantajalle hälytystehtävien ajalta tai menetetyn ansiotulon korvaaminen suoraan sopimushenkilölle. Kyseessä on palvelutaso-, ei lakiasia. PELASTUSLAKIA OLLAAN muuttamassa hallinnonja maakuntauudistuksen vuoksi. Jotta asia hoituisi valtakunnallisesti, pitää ongelman ratkaisua etsiä valtakunnallisesti ja valtiojohtoisesti. Kymmenillä maaseutumaisten taajamien palokuntayhdistyksillä on ongelmia saada riittävästi henkilöstöä hälytyksiin arkisin päiväaikaan. 78 • PALOKUNTALAINEN 11 SUOMEN 700 sopimuspaloaseman valmius lähettää virka-aikana tavoitevahvuinen ryhmä tehtävään vaihtelee suuresti. Näiden kunnan, maakunnan ja valtion monitoimityöpaikkojen perustaminen hoituu kuitenkin ilman suurempia lainsäädännön muutoksiakin. AMMATTIHENKILÖSTÖN HAJASIJOITTAMINEN maaseudulle on ollut esillä keskusteluissa, mutta ei ole saanut laajaa kannatusta. Ongelma ei ole täysin vieras myöskään kaupunkien sopimuspalokunnissa
Lähistöllä olleiden veneilijöiden ja mökkiläisten nopea toiminta oli ratkaisevan tärkeää pelastamiselle. OTKES suosittaa Liikenteen turvallisuusvirastoa laatimaan menettelyn, jossa veneen rekisteröinnin yhteydessä uutta omistajaa opastetaan veneilyturvallisuudessa. Hätäkeskuslaitosta suositetaan sopimaan menettelystä, jolla 112-sovelluksen latauslinkki lisätään eri pelastusviranomaisten ja muiden pelastusalan toimijoiden internet-sivustoille. Tulipalon edetessä nopeasti ei henkilöillä ollut aikaa, eikä mahdollisuutta pukea liivejä päälleen ennen poistumista veneestä. OTKES suosittaa sisäministeriötä ohjaamaan pelastusviranomaisia tarkistamaan ja luomaan tarvittaessa erikseen vasteet maa-alueilla ja vesistöissä tapahtuviin onnettomuuksiin sekä ottamaan järvipelastusyhdistykset ja Saimaa VTS (Vessel Traffic Services) –alusliikennepalvelun huomioon resursseina järvialueilla. Hätäkeskuslaitoksen 112-sovelluksen käyttö olisi nopeuttanut onnettomuuspaikan määrittämistä. Vesiliikenteen valvontaan osallistuvia viranomaisia, veneseuroja ja veneilijöitä suositetaan kiinnittämään huomiota pelastusliivien käytön lisäksi myös liivien kuntoon ja sopivuuteen. 0295 150 714 SakariLauriala. ”Liikennevälinepalo, keskisuuri”-vasteeseen ei sisältynyt järvipelastajia. Yhteensä 11 henkilöä, joista 7 lasta ja neljä aikuista, joutuivat pelastautumaan palavasta veneestä veteen ehtimättä soittaa hätäpuhelua tai pukea pelastusliivejä ylleen. OTKES suosittelee vesilläliikkujia suojaamaan matkaviestimensä kastumiselta ja lataamaan niihin 112-sovelluksen. He olivat lähialueella alus miehitettynä, mutta tietämättöminä onnettomuudesta. Mikäli pelastusliivit eivät ole jatkuvasti päällä, kannattaa ne pitää käsillä sekä pukea päälle aina erityistilanteissa, joissa tapahtuu jotain normaalista poikkeavaa, kuten konehäiriötilanteissa. Onnettomuustutkintakeskus: Järvipelastajat mukaan vasteisiin bit.ly/2oTXVJV LISÄTIEDOT Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi puh. Vene oli hankittu noin kolme viikkoa ennen onnettomuutta. Veneessä olijoille oli kaikille varattu pelastusliivit, mutta ne eivät olleet puettuina päälle onnettomuushetkellä. Onnettomuudessa kukaan ei kyennyt soittamaan hätäpuhelua. Vesilläliikkujia suositetaan pitämään pelastusliivejä päällään veneiltäessä. Tämä parantaisi ja nopeuttaisi tarkoituksenmukaisen vasteen määrittämistä. Saimaan onnettomuudessa veneen omistajalla oli lyhyt kokemus onnettomuusvenetyypistä. 0295 150 701 VPNurmi Viestintäpäällikkö Sakari Lauriala puh. 12 PALOKUNTALAINEN • 78 KIPINÄT SAIMAAN PITKÄLLÄ Pihlajavedellä, Savonlinnan edustalla tapahtui illalla 24.7.2016 erittäin nopeasti edennyt venepalo, jossa vene tuhoutui ja upposi. Onnettomuudessa tapahtumapaikka sekä suotuisat kesäiset olosuhteet edesauttoivat ratkaisevasti uhrien selviytymismahdollisuuksia
Keski-Suomen pelastuslaitoksen tavoitteena on, että uudet toimintatavat ja menetelmäohjeet ovat kokonaisuudessaan käytössä vuoden 2018 loppuun mennessä. Savusukelluksen lisäksi he altistuvat toimiessaan tilannepaikalla, jälkiraivaustöissä, palatessaan sammutusvarusteet päällä paloasemalle sekä paloasemalla varusteiden jälkihuollossa ja varusteiden säilytystiloissa. – Palomiesliitto pitää Keski-Suomen pelastuslaitoksen toimia esimerkillisenä ja toivoo muidenkin pelastuslaitosten ottavan Keski-Suomesta mallia, kannustaa järjestön johtaja Kim Nikula. Viime kesänä valmistuneen Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan savusukeltavat palomiehet altistuvat liiallisesti syöpää aiheuttaville pah-yhdisteille eli polysyklisille aromaattisille hiilivedyille. Tästä johtuen Keski-Suomen pelastuslaitoksella luovutaan lastulevyn polttamisesta kuumissa savusukellusharjoituksissa. Kaikilla näillä toimenpiteillä on tarkoitus parantaa Keski-Suomen pelastuslaitoksen henkilöstön työturvallisuutta ja vähentää turhaa altistumista. Altistumisista tullaan pitämään tarkempaa kirjanpitoa ja työterveyshuollolle tulee aktiivisempi rooli altistumisten seurannassa. Puhdas paloasema –toimintaohjeilla sammutustehtävissä ja kalustonhuollossa ottamalla käyttöön suojavyöhykkeet sammutustehtäviin ja jakamalla sammutustehtävät paloluokkiin, jolloin helpotetaan suojaimien valintaa kalustonhuolloissa. Operatiivinen pelastusja ensihoitohenkilöstö tullaan ilmoittamaan ASA-rekisteriin. Keski-Suomen palomiehet ASA-rekisteriin LISÄTIETOJA Järjestön johtaja Kim Nikula puh. Simo Huoli, Jouni Isokääntä, Ari Jaskari, Jukka Koskinen, Heli Laitinen, Keijo Latvala, Mari Mäkinen, Antti Nieminen, Toni Piirainen, Jarno Saarinen, Toni Salmi, Tuomas Väissi, Ville Sandberg, Jussi KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOS on ensimmäisenä pelastuslaitoksena kertonut ilmoittavansa operatiivisen henkilöstönsä ASA-rekisteriin ja ryhtynyt merkittäviin toimiin syöpävaarallisille aineille altistumisen torjumiseksi. Rekisteröinnillä pyritään ehkäisemään työhön liittyvää syöpävaaraa, seuraamaan työpaikkojen altistumistilannetta ja kohentamaan työoloja. Palomies on yksi eniten naftaleeneille altistuva ammattiryhmä. ASA-rekisteri on syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien rekisteri. Kurssin vahvuus oli 17 henkilöä, joista kaksi oli naista. Operatiivisen työn lisäksi palomiehet altistuvat harjoitustilanteissa. 040 716 1805, kim.nikula@palomiesliitto.fi. SSPL-stipendi luovutettiin päätöstilaisuudessa Tuomas Salmelle Ruskon VPK:sta. 17 uutta päällikköä sopimuspalokuntiin SOPIMUSPALOKUNNAN PÄÄLLIKKÖKURSSI 41 päättyi Pelastusopistolla huhtikuun alussa. Lisäksi he altistuvat pyreeneille sekä bentseenille yli toimenpideraja-arvojen. Keski-Suomessa altistumista pyritään jatkossa vähentämään ns. 78 • PALOKUNTALAINEN 13 KIPINÄT Kurssin läpäisseet: Ara, Niko Haaparanta, Ere Hallio, Juhani Hannula
14 PALOKUNTALAINEN • 78 KIPINÄT Kolmipäiväinen seminaari ja 85-vuotisjuhla Helsingissä ennätysyleisö Palopäällystöpäivillä Kuvatekstiä ehkä tänne KUVAT PETRI LINDH Puheenjohtaja Sainio järjesti erinomaiset päivät. Clarionin tilat olivat juuri sopivat 300 osanottajan tapahtumalle. Päivien vakiovieras.. Helsingin Korkeamäki ja Schneider pitivät mielenkiintoisen esityksen varautumisesta. Helsinkiläinen Pekka Sauri naurattaa sipoolaista Nicke Lignelliä
Tuliristi Nro 105 Hokkanen, Erkki Nro 106 Levón, Heikki Nro 107 Mökkönen Keijo Nro 108 Parviainen, Anssi Nro 109 Soudunsaari, Martti Nro 110 Tähtinen, Pekka Erityisansioristi Nro 46 Granström, Stig Nro 47 Haapanen, Jarmo Nro 48 Hyvärinen, Jari Nro 49 Ihamäki, Veli-Pekka Nro 50 Koivukoski, Janne Nro 51 Latvala, Arto Nro 52 Landstedt, Jyrki Nro 53 Lokka, Seppo Nro 54 Mäki, Tero Nro 57 Setälä, Harri Ansioristi Huttu, Ismo Nikula, Alpo Takala, Voitto Vainio, Taito Ansiomitali Herrala, Johanna Lonka, Harriet Saastamoinen, Mikko Tervo, Vesa-Pekka Palopäällystöpäivien esitykset ovat nähtävillä osoiteessa prospectumlive.com/event/ palopaallystopaivat. – Juontajapari Nicke Lignell ja Mira Leinonen selvisivät kolmen päivän urakasta hienosti. Illan musiikkiannista vastasivat Iina, Roosa, Heini ja Pentti Hietanen sekä Katja Lapin johtama orkesteri. – Upouusissa tiloissa tapahtuman järjestelyt yleensä arveluttavat, mutta Clarion-hotelli suoritui tehtävästä hienosti, kertoo SPPL:n toiminnanjohtaja Ari Keijonen. Lauantaina käsiteltiin muun muassa sopimuspalokuntatoiminnnan edistämistä, työhyvinvointia ja varautumista, selvittää Ari Keijonen tapahtuman sisältöä. Hallinnon ja pelastustoimen uudistus puhutti torstaina ja koulutus ja digitalisaatio perjantaina. – Tilaa oli juuri sopivasti niin seminaarille kuin näyttelyllekin, ja iltajuhlaan tila oli mitä mainioin. Palopäällystöliiton historiaa valotettiin monipuolisesti torstaina aamupäivällä ja perjantain iltajuhlassa, johon otti osaa noin 220 henkilöä. Kolmipäiväinen tapahtuma keräsi Clarion-hotellin tiloihin ennätysmäiset 400 henkeä. Sisäministeri Paula Risikon asia oli painavaa, vaikka vierailu oli lyhyt. 78 • PALOKUNTALAINEN 15 KIPINÄT SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO SPPL:n 85. Luvussa ovat mukana näytteilleasettajat ja SPPL:n tapahtumahenkilökunta. Clarionin palvelut pelasivat myös hyvin. Seuraavat Palopäällystöpäivät järjestetään maaliskuussa 2018 Lahdessa. toimintavuosi koki huipentuman juhlaseminaarin ja iltajuhlan merkeissä huhtikuun alussa Helsingissä. Seminaarin striimausta seurattiin sadoissa kotikatsomoissa ja paloasemilla. Vahva kattaus ajankohtaista asiaa ja viihdettä Seminaaripäivien sisältö oli tiukasti kiinni ajassa. – Pääaiheiden lisäksi ohjelmassa oli muun muassa asiaa johtamisesta, toimintakyvystä, palonehkäisystä ja liikennepelastamisesta
Altistumista selvittänyt tutkimus käynnistettiin Palomiesliiton aloitteesta. ASA-rekisteri on syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien rekisteri. Laitinen veti viime keväänä päättyneen Työterveyslaitoksen ”Vähentääkö Skellefteå-malli palomiesten altistumista operatiivisessa toiminnassa?” -hankkeen tutkimuksia. Tutkittu tieto, niin pelastustoimen kenttätyössä kuin kaluston huollossa työskentelevien altistumisesta, on lisääntynyt huomattavasti Laitisen ansiosta. Turvallinen Suomi Pro Securitate -tunnustuksen saaja julkistettiin Suomen Palomiesliitto SPAL ry:n ja Suomen Hätäkeskusammattilaisten liitto HAL ry:n järjestämässä Turvallinen Suomi -seminaarissa. Koulutuskierros järjestettiin viime syksynä ja alku talvesta. 16 PALOKUNTALAINEN • 78 KIPINÄT VUODEN 2017 Turvallinen Suomi Pro Securitate –palkittu on tutkija Juha Laitinen. Hän on myös kouluttanut pelastusalan ja työterveyshuollon työntekijöitä aiheeseen liittyen. 040 716 1805 kim.nikula@palomiesliitto.fi Juha Laitinen pitämässä kiitospuhetta tunnustuksen luovutuksen jälkeen. Erilaisten keinosavujen ja oikean savun vaikutusta ihmiseen Laitinen tutki 2012. Filosofian tohtori, Itä-Suomen yliopiston farmakologian ja toksikologian laitoksen dosentti Juha Laitinen on Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija ja hän työskentelee Kuopion aluetoimipisteessä. KUVA PALOMIESLIITTO. Laitinen on tutkinut jo vuosien ajan pelastusalalla toimivien altistumista syöpävaarallisille aineille ja puhunut altistuvien ASA-rekisteröinnin puolesta. Vuonna 2010 valmistuneessa tutkimuksessa hän teki selvityksen Finavialle palomiesten altistumisesta sammutusvaahdoille nestepalojen sammutuksessa. Tunnustus on aikaisemmin myönnetty asemamestari Ilpo Lehtoselle vuonna 2016, pelastusjohtaja Pekka Vänskälle 2015, toimittaja Asta Tenhuselle 2014, Palomiesliiton perustajille 2013, riskienhallintapäällikkö Paavo Tiitalle vuonna 2012, pelastuskomentaja Rainer Alholle 2011, pelastustoimen selvitysmies Pekka Myllyniemelle 2010 ja kansanedustaja LISÄTIETOJA Järjestön johtaja Kim Nikula puh. Tunnustuksella huomioidaan vuosittain henkilö, yhdistys tai yritys, joka on toiminnallaan tehnyt Suomea turvallisemmaksi, edistänyt pelastustoimen tai hätäkeskuslaitoksen ammattilaisten asemaa, tai toiminut esimerkillisesti pelastusja hätäkeskusalalla. Tunnustus myönnettiin Laitiselle hänen ansioistaan pelastusalan henkilöstön työturvallisuuden edistämisessä. Lisäksi Laitinen on ollut yksi keskeisistä Turvallinen Suomi -tunnustus tutkija Juha Laitiselle kouluttajista ”Palomiesten altistuminen ja sen vähentäminen” –koulutuskiertueella, jonka järjesti Suomen Palopäällystöliitto Palosuojelun edistämissäätiön tuella yhteistyössä Palomiesliiton kanssa. Hän on ollut luomassa tutkimustensa pohjalta suosituksia pelastusalan ammattilaisille, pelastuslaitoksille ja työterveyshuollolle, kuinka altistumista voidaan vähentää ja Puhdas paloasema –mallia parantaa. Hän toimi tutkijana myös 2004 alkaneissa laaja-alaisissa tutkimuksissa, joissa tutkittiin Pelastusopiston savusukellusopettajien altistumista terveydelle vaarallisille aineille kuumasavusukellusten aikana
Hän on ollut kehittämässä eteläkarjalaista ensihoitoa kymmenen vuoden ajan. Se on se ykkösporukka, Palviainen sanoo. Palviainen on sen palvelupäällikkö ja organisaatioon kuuluu 208 henkilöä. Vuoden ensihoitaja 2017 on Jan-Erik Palviainen – Aina tulee muistaa raakaa ensihoitotyötä tekevät. Yhden hengen yksikkö on osa isompaa kokonaisuutta, jossa ensihoito ja tehostettu kotisairaanhoito (tehosa) yhdistettiin samaksi tulosyksiköksi. – Arvostan henkilöstöä yli kaiken. Ensihoitoa haluaville pitää antaa mahdollisuus tehdä työ hyvin ja tarjota siihen resurssit, Palviainen sanoo. LISÄTIETOJA Jan-Erik Palviainen puh. Muutokset kohdistuvat kiireettömään työhön, mutta kiireellisetkin tehtävät pidetään tapetilla. Palviainen tiiminsä kanssa haastaa henkilöstön mukaan muutoksiin. Huomionosoitus luovutettiin Palviaiselle Suomen Ensihoitoalan Liiton Opintopäivillä Kuopiossa huhtikuussa. Palviaisen tiimi ideoi sen jatkuvasti lisääntyvään tehtävämäärän takia. Palviaisen johtama Eksote Akuutti kuuluu alallaan maan seuratuimpien ja innovatiivisimpien organisaatioiden joukkoon. Vuoden ensihoitajan valitsee raati, johon kuuluvat: Suomen Anestesiologiyhdistyksen ensihoidon alajaos (ensihoitolääkärit), ensihoidon opettajat, Suomen Ensihoitoalan Liitto (SEHL), Tehy ja ensihoidon erikoislehti Systole. Eihän näitä mitään olisi saatu toteutettua elleivät he olisi olleet siinä mukana. Palviainen opiskeli ensihoitajaksi Saimaan ammattikorkeakoulussa, jossa häntä opetti vuonna 2013 Vuoden ensihoitajaksi valittu Simo Saikko. Yksikön on laskettu säästävän vuodessa 280 000 euroa. 78 • PALOKUNTALAINEN 17 KIPINÄT LAPPEENRANTALAINEN JAN-ERIK Palviainen on valittu Vuoden ensihoitajaksi 2017. Huhtikuun alussa ensihoitoon ja tehosaan liittyi myös päivystys, koko paketin nimi on nyt Eksote Akuutti. Henkilöstö onkin ollut itseään säästämättä mukana muutoksen etulinjassa. Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiiri (Eksote) otti käyttöön toisenkin samanlaisen yksikön Imatralla. Idean yhdistymisestä keksi Palviainen, mutta kun kaikki työstivät sitä, siitä tuli parempi kuin mitä Palviainen osasi odottaa. Ratkaisu on parantanut kiireettömien potilaiden hoitoa ja selkeyttänyt ensihoitajien työnkuvaa. Tätä osaamista ja innostusta ei sovi sivuuttaa. Lappeenrannan yhden hengen ensihoitoyksikkö on seuratuimpia eteläkarjalaisia ensihoitohankkeita. 040 487 7020 jan-erik.palviainen@eksote.fi KUVA DIMITRI LISITSY. He ovat olleet kovilla ja kehittäneet asioita ja halunneet olla työssä mukana. Muodonmuutos on huomattava
Yksi pihtaamisen muoto on se, että ”opettaa” toista tarkoituksella liian nopeasti tai ylimalkaisesti. Työyhteisön hyvä vuorovaikutus koostuu pienistä teoista ja siihen pystyy vaikuttamaan meistä jokainen. 7. Ei myöskään ole hyvä, jos jokin tieto on vain yhdellä ihmisellä. Millainen olet työkaverina. Voit osoittaa arvostavasi toisen ajatuksia ja osaamista kysymällä häneltä mielipidettä tai neuvoa. Jos olet tunnekuohussa, ota aikalisä ja palaa asiaan myöhemmin. Älä mitätöi tai kyseenalaista kenenkään ajattelua, sen sijaan ole kiinnostunut myös muiden mielipiteistä. 8. Siedätkö että toiset tietävät joskus enemmän kuin sinä. 6. JUTTU PERUSTUU Työterveyslaitoksen artikkeliin (www.ttl.fi/tyopiste/nailla-keinoilla-jokainen-voi-parantaa-tyoyhteisonsa-vuorovaikutusta) ja artikkeli on osa SSPL:n Vetovoimainen sopimuspalokunta –hanketta. Vaikka joku toinen puhuisi pahaa, sinun ei tarvitse lähteä siihen mukaan. Tarkastele omaa toimintaasi Silloin tällöin on hyvä pysähtyä miettimään omaa suhtautumista palokuntatoimintaa ja siellä olevia ihmisiä kohtaan. Näytä, että arvostat Jos työkaverisi kanssa on kiva tehdä töitä, sano se ääneen. Muista tervehtiä Tervehtimällä osoitat, että huomaat toisen ja arvostat häntä. 2. Älä puhu pahaa Puhu selän takana mieluummin hyvää kuin pahaa. Terveiset Työterveyslaitokselta:. Pidä kiinni sovitusta Myös palokunnassa täytyy voida luottaa siihen, että kukin hoitaa hommansa. Näin työt myös jakautuvat tasapuolisemmin. 5. Kun saat korjaavaa palautetta, suhtaudu siihen kiinnostuneesti, vaikka se voikin aluksi kirpaista. Mieti voisitko suunnata keskustelua rakentavampaan suuntaan. Hyvä palaute kannattaa sanoa myös kasvotusten. Ole tarvittaessa valmis muuttamaan omaa käyttäytymistäsi. Muista, että tarkoitus on etsiä ratkaisuja. Toisen hommaa voi ehtiessään helpottaa, vaikka se ei kuuluisikaan varsinaisesti omiin tehtäviin. Jos olet tyytymätön työkaverisi toimintaan, kerro siitä hänelle itselleen. 3. 4. Tarjoa apua Tarjoa apuasi, jos näet, että toverillasi palokunnassa on paljon tehtäviä. 9. Näillä keinoilla jokainen voi vaikuttaa palokuntansa ilmapiiriin Jos puhut selän takana, puhu mieluummin hyvää. Ole kiinnostunut tovereistasi palokunnassa. Älä panttaa tietoa Panttaaminen haittaa yhteistyötä ja palokunnan toimintaa yleisesti. Pysy asiallisena Asiallisuus tarkoittaa esimerkiksi, että kuuntelee toisia ja antaa heidänkin olla oikeassa. 18 PALOKUNTALAINEN • 78 KIPINÄT 1. Jos et jostain syystä pystykään tekemään lupaamaasi, ota asia puheeksi mahdollisimman pian. Tervehtimisessä on hyvä noudattaa tasapuolisuutta, tervehdi kaikkia tuttuudesta riippumatta. Työkaveri joutuu ehkä käyttämään paljon aikaa jo tiedossa olevan asian selvittelyyn. Ota ongelmat puheeksi Jos huomaat työntekoon liittyviä ongelmia, ota ne puheeksi niiden ihmisten kanssa, jotka pystyvät asiaan vaikuttamaan. ”Kiitos” on käyttökelpoinen sana
Palomiesurheilu: Salibandy Pori 15.–30.11 Palomiesurheilu: Voimailu/soutu Raisio JOULUKUU 1.–31.12. Palomiesurheilu: Lentopallo Kokkola 15.–31.10 Palomiesurheilu: Crossfit Helsinki vk. Palomiesurheilu: SM-Golf Turku vk. SPPL: Tulitöiden kurssinjohtajapäivät 2017 Helsinki 7.6. SPPL: Turvallisuusviestinnän opintopäivät 2017 Tyrväntö KESÄKUU 6.–7.6. TOUKOKUU 5.5. FINNSEC Helsinki 1.–30.9. Palomiesurheilu: Yleisurheilu Kotka vk. Palomiesurheilu: Suunnistus Rauma LOKAKUU 1.–15.10. Palomiesurheilu: Jääkiekko Oulu vk. JEHUMALJA: Palokuntien SM 2017 Hämeenkyrö 23.–24.5. 27 Palokuntalainen ilmestyy HEINÄKUU 4.–5.7. Julkaisemme sitoumuksetta tietoja pelastusalan tapahtumista yms. SPPL: Pelastusalan henkisen työsuojelun seminaari Helsinki 20.5. 44 Palokuntalainen ilmestyy MARRASKUU 1.–15.11. 36 Palokuntalainen ilmestyy SYYSKUU 23.–24.9. SPPL: Pelastustoimen työturvallisuusseminaari Oulu 10.–11.5. SPEK: Palokuntalaisten 24365 Vapaaehtoispäivät 2017 Tampere 26.–27.9. 52 Palokuntalainen ilmestyy. 78 • PALOKUNTALAINEN 19 TAPAHTUMAKALENTERI Tiedot on kerätty laitosten ja palokuntien tiedottajilta sekä järjestäjien nettisivuilta. SPPL: Sosiaalija terveysalan turvallisuusfoorumi 2017 Helsinki 10.–11.5. Tiedot osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi. Palomiesurheilu: Jalkapallo Nokia 1.–31.7. Palomiesurheilu: Ammunta Pori ELOKUU 2.–3.8
20 PALOKUNTALAINEN • 78 V uonna 2013 aloittanut tieliikennepelastamisen kolmihenkinen työryhmä on ollut vahvasti mukana työturvallisuuden parantamisen suunnittelutyössä. Lopputuloksena Tilannepaikka turvallisemmaksi Keski-Suomen pelastuslaitoksessa on viime vuosina panostettu työturvallisuuden parantamiseen onnettomuuspaikoilla. – Seppälässä on vuosittain vajaa tuhat tehtävää. Liikenneonnettomuuksiin, korkean paikan tehtäviin, vaarallisten aineiden torjuntaan ja pelastustehtäviin yksikkö osallistuu tarpeen mukaan koko Keski-Suomen alueella. – Raivausyksikkö KS115 otettiin käyttöön vuoden 2016 lokakuussa. Seppälässä sijaitseva yksikkö hälytetään vahvuudella 1+3 Jyväskylän alueella normaaleihin paloja pelastustehtäviin. Edellisellä, nyt Saarijärvelle sijoitetulla vuosimallin 2009 raivausyksiköllä ajettiin yli 160 000 kilometriä. on nyt puoli vuotta käytössä ollut yksikkö, joka vielä kehittyy käyttökokemusten myötä. Uudessa, Seppälän asemalle sijoitetussa raivausyksikössä (RKS 115) on monipuolinen kalusto erityisesti liikenneonnettomuuspaikan työturvallisuutta ajatellen. – Seppälän porukka on nyt koulutettu ja muut asemat ovat tutustuneet, sanoo Samu Kemppi. Seppälässä on vuosittain vajaa tuhat tehtävää. Sitä ennen teimme hartiavoimin työtä selvittääksemme, mitä kyseisessä yksikössä todella tarvitaan, kertoo palomies Samu Kemppi. Edellisellä, nyt Saarijärvelle sijoitetulla vuosimallin 2009 raivausyksiköllä ajettiin yli 160 000 kilometriä.” TEKSTI PEKKA KOIVUNEN KUVAT PEKKA KOIVUNEN JA HALIKON VPK. – Kävin itse Ruotsissa ja Saksassa tutustumassa alan viimeisimpään tarjontaan ja vaihdoimme kokemuksia myös suomalaisten virkaveljien kanssa
78 • PALOKUNTALAINEN 21 KS115 otettiin käyttöön lokakuussa 2016.
Alusta: • Merkki: Scania • Malli: P410 CB4x4HHZ • Ohjaamo: CP31L • Vesisäiliö 2000 l • Keskipumppu • Vaihteisto: Opticruise KS115. 22 PALOKUNTALAINEN • 78 Kalustoluettelo: • Hydraulinen vinssi 8t • vaijerilla • Letkuja suihkuputkikalustoa • pääjohtoa 120 m • työjohtoa 240 m • käsisammuttimet • Kemikaalintorjunta • roiskesuojapuku 3 • kaasutiivis kemikaalisuojapuku 3 • vuodonpaikkaus • keräily välineistöä • Savunpoistovälineistöä • iso savutuuletin (sähkö) • pieni savutuuletin (akku) • Liikennepelastamisen välineet • pelastusvälinesarja (hydraulinen) Weber • pelastusvälinesarja (akku) Weber • työtasot 2 • liikennepelastamisen laukku • tuentatangot henkilöja pakettiautot STAB-FAST ALU XL • tuentatangot raskaskalusto Resqtec Profix • lämpöpuhallin • kynnystuet • liikenteen varoitus-sarja • puukkoja metallipyörösaha liikennepelastamiseen • ketjuvetosarja • raskaankaluston ankkurointisarja • Ankkurointija liinakalustoa • Nostokalusto • Resqtec nostotyynyt nt 2 sarja • Resqtec nostotyynyt nt 4 sarja • raskaan kaluston nostosarja tankolevittimeen • Resqtec tuentaportaat ja tukipalasarjat • Käsityökalut ja murtovälineet • käsityökalut Makita • työkalulaukku • murtolaukku • armatuurikalusto • moottorisaha (akku) • moottorilaikkuri • moottorisaha • Korkealla työskentely • koripaarit ja köysikalusto • Puhdas paloasema • lisäilmaja evakointivarustekassit • puhdas paloasema -suojapussit • suodattimet ja suojaimet • Mittaus ja muu välineistö • pelastuspotkulauta • lämpökamera • monikaasumittari • häkämittari • ensivastevälineet • tabletti johon CRSohjelmisto • Auton rakenteissa automaattinen videokuvaus 180 astetta • pintapelastusvälineet • valaisinkalustoa, josta osa akkutoimisia
Tänään hän on yksi arvostetuimpia liikennepelastamisen asiantuntijoita Suomessa. Vuodesta 2013 alkaen pelastuslaitoksella toiminut kehitystyöryhmä teki oman koulutusmateriaalin ja järjesti koulutuksen yli 140 ammattija sopimushenkilölle Keski-Suomen pelastuslaitoksen alueella. Vajaan kymmenen palvelusvuoden jälkeen Samu suoritti alipäällystökurssi. SPPL:n UATP-kiertuella hän on kouluttajana toukokuusta alkaen. – Haaveenani olisi jonain päivänä olla työvuoron esimies, ehkä sitten voisi olla päällystökurssin aika, kertoo Samu tulevaisuuden suunnitelmistaan. Samu Kemppi.. Vaikka Samu edelleen tartuu silloin tällöin raskaan kaluston rattiin, päätyönään hänellä on kuitenkin palomiehen ammatti Keski-Suomen pelastuslaitoksella. Vahva autoilijasukutausta ja palokunta ovat yhdistyneet Samun elämässä kirjaimellisesti. Lievestuorelainen Samu Kemppi aloitti palokuntauransa 12-vuotiaana Lievestuoreen palokunnan nuoriso-osastossa. Tätä kirjoitettaessa hän oli Ristonmaan asemalla ruiskumestarina. Opinnäytetyö käsitteli tietysti – raskaan kaluston pelastamistehtäviä. Ammattikoulussa valinta oli luonnollisesti autopuoli ja yhdistelmäkortti oli taskussa 19 vuotiaana. Tänään Samu on Keski-Suomen pelastuslaitoksessa palomiehen virassa tehden kuitenkin suuren osan työajastaan esimiehen tuurauksia. – Raskas kalusto tuli tutuksi tietysti jo koulussa, mutta päälle parikymppisestä aloin ajamaan perheemme kalustolla puutavaraa, kertoo Samu Kemppi. – Lääkärivaimo ja yksi lapsi kotona Jyväskylässä vaikuttavat kuitenkin vahvasti tulevaisuuden valintoihin. Tänään Samu Kemppi kouluttaa oman talon väkeä ja toimii muun muassa pelastustyökurssien johtajana. Palomiehen Palomies Samu Kemppi, 34, K-SPela Neljännen polven autoilijasta liikennepelastajaguruksi ammatissa hän on saanut toteuttaa ”sukuvikaansa”. Sopimuspalokuntien koulutusjärjestelmän kurssit läpikäytyään Samu suoritti varusmiespalveluksensa Keuruulla suojelukoulussa, jossa hän toimi myös sammutusja pelastustyökurssien apukouluttajana. – Palokuntahommat kuitenkin vetivät puoleensa ja vuonna 2006 valmistuin pelastajakurssilta Pelastusopistosta ja pääsin laitokselle töihin. Vuoden 2013 Heavy rescue –kurssi Ruotsissa ja Weberin kurssi vuonna 2015 Saksassa antoivat Samulle kansainvälistä näkökulmaa tieliikennepelastamiseen. Täytettyään 18 hän siirtyi hälytysosastoon. 78 • PALOKUNTALAINEN 23 E i ole aivan jokapäiväistä tavata miestä, joka on äidin puolelta neljännen ja isän puolelta kolmannen polven autoilija. Tieliikennepelastamisen kouluttajakoulutus vuonna 2009 vei miehen mukanaan. – Lisäksi lähiaikoina valmistuu laitoksemme vapaaehtoisille viikkoharjoituksiin tarkoitettu koulutuspaketti, jolla parannamme liikenteenohjauksen ja onnettomuuspaikan työturvallisuutta, päättää palomies Samu Kemppi. Liikennepelastaminen sydämen asiana Samu Kempillä on jo sukutaustastaan johtuen vahva kytkös liikenteeseen ja erityisesti raskaaseen kalustoon
”Sorvaaja tietää millä sorvilla tulee paras jälki.” Laitoksemme suhtautuu erittäin positiivisesti aktiiviseen työyhteisön, toimintapojen ja tekniikan kehittämiseen niin päätoimisilla kuin sopimusasemilla, päättää pelastusjohtaja Simo Tarvainen. – Katsotaanpa tuonne vajaan kolmenkymmenen vuoden Simo Tarvainen ehdottaa: Liikenteenohjaus palokuntien lakisääteiseksi tehtäväksi taa. Näille tehtäville oli selkeää tarvetta, varsinkin maaseudulla, jossa ambulanssin tulo kesti pitkään. Simo Tarvainen.. Ensivaste kuitenkin juurtui maahamme ja kattaa tällä hetkellä pääosan Suomen pinta-alasta. – Se, että kehittäjämme, kuten esimerkiksi Samu Kemppi ovat kiinni käytännön työssä saa aikaan aivan erilaisia lopputuloksia kuin sellainen ryhmä, joka osallistuu esimerkiksi käytännön pelastustehtäviin harvemmin ja johtovastuullisena. 24 PALOKUNTALAINEN • 78 K oska poliisi ei kaikkialla kykene hoitamaan liikenteenohjausta, tulisi lakia muuttaa siten, että liikenteenohjaus olisi onnettomuustilanteissa pelastuslaitoksen tehtävä. Mitään lisäresurssointia ei tullut mistään, koska lakia asiasta ei ollut. Pelastusjohtaja on hyvin tyytyväinen laitoksensa aktiivisiin kehittäjiin. Miksi ei virallistettaisi käytäntöä, kysyy Tarvainen. – Käytäntö on kuitenkin jo se, että pääosassa liikenneonnettomuuksia palokunnat hoitavat liikenteenohjauksen. Pelastustoimi haki ensivasteesta lisätehtäviä itselleen ulkomaisten mallien mukaan juuri ennen lamakautta ja sen aikana. Luonnollisesti tähän pitäisi yhteiskunnan osoittaa lisäresursseja, sanoo Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Simo Tarvainen. Tarvainen painottaa vahvasti, että ilman lisäresursointia yhteiskunnalta liikenteenohjauta ei saa sälyttää palokuntien vastuulle. Ja lakipykälätkin ovat pääosin kunnossa. Hän ottaa esiin mielenkiintoisen vertauksen ensivasteen historiaan Suomessa
Asemalla on sammutusauto. – Liikenteenhallintaan kuuluu kaikki ajoneuvoja kevytliikenteen järjestelyt onnettomuuspaikalla alkaen pelastusajoneuvojen ryhmityksestä aina tilanteen purkamiseen saakka. sammutusauton katolle. Hälytyskelpoisten keski-ikä on 40 vuotta, kertoo koulutuspäällikkö Aleksi Peurala, joka on ollut vahvasti mukana palokunnan pitkäjänteisessä kehittämistyössä. Otimmekin käyttöön käsitteen liikenteenhallinta, kertoo palokunnan koulutusmestari, vanhempi sammutusmies Toni Lehtonen, 45. Vaskion asema sijaitsee tien 224 varrella noin seitsemän kilometriä Märynummelta pohjoiseen. Halikon eteläosassa sijaitsevalla Kokkilan asemalla on sammutusauto, joka toimii samalla myös ensivasteyksikkönä sekä vene meritoimintaa varten. Yksikönjohtajia meillä on 12. Yhtenä halikkolaisten motiivina erikoistumiseen on ollut vilkas Valtatie 1, joka kulkee Halikon läpi ja jonka läheisyydessä VPK:n pääasema sijaitsee. Varsinais-Suomen pelastuslaitos on suhtautunut Halikon VPK:n erikoistumiseen periaatteessa positiivisesti, mutta vasteiden määrittelyssä olisi Lehtosen mukaan parantamisen varaa. Ja tietysti palokunnan perustehtävät ovat hallinnassa. – Liikenteenohjaus oli mielestämme liian suppea käsite ilmaisemaan sitä, mitä onnettomuuspaikalla pitää liikenteen suhteen ottaa huomioon ja toteuttaa. – Pelastuslaitokselta ohjattiin ainakin toistaiseksi pidättäytymään hankkeesta hieman jo ikääntyneen “kakkossammutusautomme” osalta, kertoo Toni Lehtonen Kolmen aseman VPK Halikon VPK:lla on kolme paloasemaa: Pääpaloasema on Märynummella vajaa kaksi kilometriä Valtatie 1:n pohjoispuolella. Aleksi Peurala ja Toni Lehtonen.. – Ihmettelemme, miksi moottoritielähdöt ovat yksikkölähtöjä, vaikka kyseessä on aina vaarallinen työympäristö, jossa liikenteenhallinta on äärimmäisen tärkeässä osassa. Asemalla on kaksi sammutusautoa, säiliöauto ja kaksi miehistöautoa, joista toinen toimii ensivasteyksikkönä. 78 • PALOKUNTALAINEN 25 P alokunnassa on viime vuosina paneuduttu liikennepelastamiseen muun muassa erilaisten kehittämisprojektien ja harjoitusten muodossa, ja yhteen sen tärkeistä osa-alueista, tilannepaikan liikenteenhallintaan. – Liikenteenhallinnan lisäksi olemme erikoistuneet korkean paikan työskentelyyn. Lisäksi Halikossa on pohdittu varoitustaulun hankkimista pääaseman toisen Halikon VPK: Liikenteenohjauksesta tilannepaikan liikenteen hallintaan Salossa toimiva, Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen sopimuspalokunta Halikon VPK on erikoistunut tieliikennepelastamiseen. – Palokuntamme hälytysosaston vahvuus on 36, joista 20 on aktiivia. Moottoritie on periaatteessa oma riskikohteensa siinä missä jokin tuotantolaitos
Kun hätä yllättää, voi tarttua puhelimeen ja näppäillä numerot 112. ”Säästö” olisi aika mitätön sen rinnalla, mitä menetettäisiin. Voiko turvallisuuden tunnetta edistää muutenkin. Traagisin skenaario olisi paloasemien alasajo ”kustannussäätöjä” tavoitellen pienissä kunnissa ja taajamissa, missä oman kylän sopimuspalokunta on ollut viimeisin ja järkkymättömin turvallisuuden tae. Hädän keskellä turvallisuuden tunteen palaamiselle luodaan parhaat mahdolliset edellytykset. -esitteiden jakoa. Vastaavatko näin luodut mielikuvat todellisuutta. Terrori-isku voi sattua niin naapurissa kuin meilläkin, ääri-ilmiöt ovat arkipäivää ja samalla yhteiskunnassa leikataan palveluista. 26 PALOKUNTALAINEN • 78 LINGOTTUA YKSIKÖNJOHTAJA, PAPPI JAAKKO LINKO STUDIO HÄRMÄ PELASTUSTOIMEN YDINTEHTÄVÄ on vastata perusturvallisuuden kokemuksen tarpeeseen. Näin voi tehdä luottavaisin mielin, sillä hyvin monessa tilanteessa auttajaksi inhimillisen hädän keskelle rientää yhteiskunnan turvallisuuden vankka tukipilari – palokunta. AJAT OVAT valitettavan otolliset turvattomuuden tunteelle. Suomalaiseen pelastustoimen kulttuuriin kuuluu ehkä liikakin vaatimattomuus ja omien paloasemien seinien sisälle suojautuminen. On turvallista tietää auttajien olemassaolo jo ennen kuin heitä tarvitaan. Pelastustoimen tulevaisuutta mietittäessä maalaillaan kauhukuvia jopa toimintavalmiusaikojen heikentämisistä ja paloasemien sulkemisista. MEIDÄN ON yhä selkeämmin näytettävä, että sopimuspalokunnat ja koko pelastustoimen osaava sopimushenkilöstö kykenevät vastaamaan tulevaisuudessakin turvallisuuden haasteisiin. Mielikuvaviestintään ja imagoon panostetaan edelleen aivan liian vähän. RIITTÄÄKÖ PELKKÄ operatiivisen työn asiallinen hoitaminen. TURVALLISUUSVIESTINTÄ MUUTTUU turvattomuusviestinnäksi, jos palokuntatoiminta vaikuttaa epäammattimaiselta tai epämääräiseltä. Vaikka olemme alkaneet ymmärtää jotain turvallisuusviestinnästä, ajatellaan sen edelleen tarkoittavan erityisiä valistustilaisuuksia, alkusammutuskoulutusta tai ”näin toimit oikein” Turvattomuusviestintää tekevät ”Palokuntien toimintaa uhkaa henkilöstöpula” ja ”Vapaaehtoisilta vaaditaan liikaa” -tyyppiset otsikot. Se on koko yhteiskuntamme etu. Meidän on luotava realistista, mutta turvallista mielikuvaa itsestämme. Riippumatta siitä, kurvaako paikalle ammattihenkilöstön vai sopimuspalokuntalaisten miehittämä yksikkö, inhimillinen, ammatillinen ja luotettava apu on taattua. Pelastustoimen ydintehtävässä, turvallisuuden tunteen ylläpitämisessä, olisi silloin epäonnistuttu katkerasti. Suurta vahinkoa koko sopimuspalokuntajärjestelmän kannalta. Pelkästään paloauton näkyminen katukuvassa – ilman hälytysajoakin – luo mielikuvaa turvallisuudesta
Veikko oli persoona isolla P:llä. Kaarinalaista Veikko Nummela Oy:tä on aina luotsannut henkilö, joka on jäänyt paloalalla toimivien mieliin tavalla tai toisella. Leo oli muun osaamisen ohella vahva järjestömies. Iivarin osakkeet niin yrittäjänä kuin paloalan vaikuttajana kasvavat kohisten.. 78 • PALOKUNTALAINEN 27 PERSOONA Toimitusjohtaja Iivari Kalliomäki, 50 Legendojen jalanjäljillä TEKSTI JA KUVAT PEKKA KOIVUNEN Ensin oli Nummelan Veikko, sitten Huttusen Leo ja nyt Kalliomäen Iivari
– Yritysten tuotantoja hallinto kyllä sulautuvat, mutta yritykset jatkavat omina yksikköinään. Kaupan mukana saamme CNC-osaamista ja modernin laitekannan konepajallemme. – Nyt yritysryhmällämme on 26 työntekijää ja liikevaihtoa viisi miljoona euroa. Rauplan Oy:n edustukset säilyvät Iivari Kalliomäen mukaan pääpiirteittäin nykyisellään. Vaari oli ihmeellinen pumppumies, kertoi Iivari Kalliomäki kunnioittavaan sävyyn legendaarisesta isoisästään Palokuntalainen-lehden haastattelussa vuonna 2013. Rauplanin mukana saimme uusia tuoteryhmiä kuten suihkuputket ja paloliittimet sekä kokonaisuudelle tärkeää laiteja menetelmäosaamista, selvittää Iivari Kalliomäki yrityskauppojen taustoja. – Halusin tuoda johtoon ulkopuolista asiantuntemusta ja siksi meillä on nyt kaksi ammattilaista yritysten hallituksissa. 28 PALOKUNTALAINEN • 78 PERSOONA I ivari Kalliomäki aloitti Veikko Nummela Oy:n palveluksessa neljä vuotta sitten. Autoja julkitilakalusteiden myyntija markkinointitehtävien kautta Iivarin tie johti lopulta Veikko Nummela Oy:n toimitusjohtajaksi ja omistajaksi. Jollain aikavälillä keskitämme kaiken toiminnan kuitenkin yhteen toimipaikkaan. – Oman valmistuksen lisäksi, sammutusvaahdot ja -laitteet sekä savutuulettimet ovat Rauplanin kärkituotteita. – Olen tuijottanut Esterin logoa lapsesta saakka. Osaaminen arvossaan Kalliomäki vakuuttaa, että kaikki nykyiset yritysten osaajat säilyttävät yritysjärjestelyssä työnsä. Yritys oli kuitenkin Iivarille tuttuakin tutumpi. Nummela on konepaja, jonka kokemus laiteja konevalmistajana on pitkä. Rauplanin kontaktit niin pelastusalalle kuin teollisuuteenkin hyödyttävät kokonaisuutta merkittävästi.. Tästä 60 % tulee pelastusalan tuotteista ja palveluista. Iivarin isoäiti Paula oli nimittäin naimisissa Veikko Nummelan kanssa. Kalliomäki ei ole halunnut yksin ottaa vastuuta yritysryhmän kehittämisestä. Veden siirto on sen leipälaji, johon TR-Vesitykit tuo oman lisäarvonsa. –Yritysjärjestelyllä saimme aikaan merkittävän pelastusalan osaamiskeskittymän. Neljässä vuodessa Iivari on ottanut yrityksen tiukasti haltuunsa ja samalla laajentanut liiketoimintaansa ostamalla kaksi pelastusalalle tuotteita valmistavaa yritystä: TR-Vesitykit Oy:n ja Rauplan Oy:n
– TR-Vesitykit täydentää erinomaisesti konepajamme tuotevalikoimaa. Iivari Kalliomäki näkee neljän vuoden kokemuksella, että valittu kehityssuunta on hyvä. Lisäksi ovat tuoneet lisää työtä ja uusia asiakkaita. Aikanaan työnjohtajana Nummelassa toiminut Tauno Rantanen alkoi valmistaa vesitykkejä ja perusti sitä varten TR-Vesitykit ky:n. Huoltoja korjaustoiminnan osuus on noin 15 % yrityksen liikevaihdosta. – Uskon vakaasti kotimaiseen suunnitteluun ja valmistukseen. Kannatan lämpimästi alamme suomalaisten yritysten yhteistoimintaa, päättää parempaan tulevaisuuteen vankasti uskova toimitusjohtaja Iivari Kalliomäki.. Testin perusteella saatava sertifiointi on pääsylippu Kiinan markkinoille. 78 • PALOKUNTALAINEN 29 PERSOONA Kannatan lämpimästi alamme suomalaisten yritysten yhteistoimintaa.” TR-Vesitykit Oy:n historia on vahvasti sidoksissa Veikko Nummela Oy:öön. – Viime vuosina toimintamme on kasvanut hallitusti. Erikoisvalmisteisten moottoriruiskujen ja sammutusvesikonttien markkinat ovat kasvussa. Veikko Nummela Oy:n liikevaihdosta muodostuu tällä hetkellä suuri osa ajoneuvoihin asennettavista palopumpuista. Esteri D-240 –palopumppu on tällä hetkellä Shanghaissa 3C-testissä. Venäjänviennin lisäksi Aasian markkinat ovat avautumassa. Tämä suunta on mielestäni hyvä erityisesti, kun kyseessä ovat vientiponnistelut. Nykyään osakeyhtiönä toimivan yrityksen myynnistä 95 % suuntautuu ulkomaille. Uskon myös, että alan liiketoiminta tulee erilaisten yhteistyöja yritysjärjestelyjen ansiosta jonkin verran keskittymään. Viisikymmentävuotias Iivari Kalliomäki haluaa osallistua myös paloalan suomalaisen yritystoiminnan kehittämiseen
30 PALOKUNTALAINEN • 78 Osa 1: Raideliikenne ja pelastustoiminta Pelastustoiminnalla haasteita, kun Kiskoilla sattuu ja tapahtuu TEKSTI JA KUVAT ARTO PAPUNEN
Rataverkon pituus on Suomessa noin 6 000 kilometriä, josta yksiraiteista 5 342 kilometriä. Tutustumme tässä ja seuraavissa numeroissa rautatieliikenteeseen ja siihen liittyvään pelastustoimintaan. Keskimäärin tehtävistä puolet hoidetaan pelastusyksiköllä tai pelastusryhmällä ja puolet pelastusjoukkueen voimin. Raidekalustolle voi sattua myös tulipaloja, näitä on kirjattu vuosittain noin kymmenen tapausta. Kuurilan onnettomuuden myötä rautateiden liikenneohjauslaitteita ryhdyttiin kehittämään paremmiksi. 1940 kuoli 31 henkilöä kun pikajuna ja sotalapsia kuljettanut juna törmäsivät Iittalassa. Suomessa rautateillä on sattunut useita ihmishenkiä vaatineita raideliikenneonnettomuuksia. 78 • PALOKUNTALAINEN 31 P ääosa kiskoilla tapahtuvasta liikenteestä on perinteistä VR:n operoimaa matkustajaja tavarajunaliikennettä. Henkilöjunien suurin sallittu nopeus on 220 kilometriä tunnissa ja tavarajunien 120 kilometriä tunnissa. Tasoristeysonnettomuudet ovat yleisiä vähäliikenteisillä radoilla kuten Seinäjoen ja Kaskisten välillä, jossa vartioituja tasoristeyksiä on vähän.. Rautateiden liikenteenohjauksesta vastaa nykyisin VR:stä erillinen Finrail Oy ja nyt myös rautateiden raivauspalvelut ovat siirtyneet VR:ltä rataverkon omistajan, Liikenneviraston hoidettavaksi. Vaikka henkilöliikenteen parissa nykyinen VR-Yhtymä Oy onkin ainut liikennöitsijä, vaikuttaa radoilla jo monia muitakin tahoja, kuten kunnossapitäjiä, tavaraliikenneoperattoreita ja museoliikennöitsijöitä. Sata raideliikenneonnettomuutta vuodessa Joka vuosi Suomessa sattuu keskimäärin noin sata erilaista raideliikenneonnettomuutta, missä on mukana pelastustoimen yksiköitä. Kiskoilla useita toimijoita Suomessa perinteisesti rautateihin on liitetty sana VR, joka alkujaan tarkoittanut Valtion Rautateitä. Noin 30 tehtävää sattuu Helsingin raitiovaunuliikenteessä. Myöhemmin rautateiden onnettomuuksissa yhtenä suurena syynä olivat liian suurella nopeudella poikkeavalle raiteelle ajamiset. Tarkasteluun on otettava myös Helsingin raitiovaunuja metroliikenne sekä tulevaisuudessa Tampereen raitiovaunuliikenne. Vuonna 1957 sattui taas 26 ihmishengen vaatinut junien yhteentörmäys Kuurilassa. Rataverkosta hieman yli puolet on sähköistetty. Tilannepaikalle saatetaan hälyttää myös normaalin pelastustoimen kaluston lisäksi rautateiden raivauskalustoa tai Helsingissä liikennelaitoksen oma raitioliikenteeseen tarkoitettu raivausauto. Molemmissa onnettomuuksissa oli puutteita junien ja asemien tiedonkulussa. Siitä kerromme tarkemmin lehden seuraavassa numerossa. Tulipalojen tai onnettomuuksien sattuessa on pääradoilla radan rinnalla usein huoltoteitä, mutta syrjäisemmillä rataosuuksilla voi junan saavuttaminen viedä aikaa, etenkin jos sijainti ei ole täysin selvillä
Vuosittain näitä tapauksia on noin 50–60. Suurin osa junan alle jääneistä on aikuisia. Rautateihin kohdistuvasta ilkivallasta on ollut myös ongelmia. Viime vuosina suuri osa tasoristeysonnettomuuksista on sattunut erityisesti vähäliikenteisillä, alhaisen nopeuden rataosuuksilla. Suurin osa tapauksista on itsemurhia, loput tapaturmia. Nokian Siurossa taas veturinkuljettaja kuoli 2011 mentyään avustamaan toista radalle jäänyttä junaa kun radalle jääneen junan sijaintipaikka ei ollut tarkoin tiedossa. Tälläkin vuosikymmenellä on sattunut useita pienempiä onnettomuuksia. Junien kulkuaikoihin ei pidä luottaa, sillä junat saattavat kulkea etuajassa tai myöhässä sekä radoilla liikkuu myös satunnaisesti kulkevia junia tai kunnossapidossa tarvittavia työkoneita. Tässä tapauksessa eristevika Nurmeksen ratapihalla sai aikaan väärän tulkinnan liikenteenohjauksessa. 32 PALOKUNTALAINEN • 78 Neljä ihmistä kuoli Jokelan turmassa vuonna 1996. Yli 50 ihmistä jää junan alle vuodessa Oman lukunsa rautateiden onnettomuuksiin on ihmisten jääminen junan alle. Uusi huomiolaite koostuu rautatiekalustossa olevasta lähettimestä ja huomiolaitteesta, joka sijoitetaan tasoristeyksen läheisyyteen. Näistä 70 prosenttia on vartioimattomia. Tasoristeysonnettomuuksista suurin osa sattuu kokeneelle kuljettajalle, joka ajaa tutussa ympäristössä päivällä ja hyvässä säässä. Huomiolaitteet lisäävät tasoristeysten turvallisuutta Yhtenä turvallisuutta lisäävänä ratkaisuna on Toijala-Valkeakoski, Porvoo-Olli ja Lahti-Heinola rataosille on hankittu huomiolaitteet tasoristeyksiin. Tasoristeysonnettomuudet riskinä vähäliikenteisillä radoilla Suomen rataverkolla on yli 2 800 tasoristeystä. Helsingissä ehdittiin nopeasti tyhjentää ratapiha ennenkuin vaunut ehtivät törmätä raidepuskimeen ja sen takana olleeseen rakennukseen. Jyväskylän turma nopeutti automaattisen kulunvalvonnan rakentamista Suomen rataverkolle. Tälläinen huomiolaite maksaa kymmenesosan verrattuna normaalin tasoristeyksen puolipuomilaitokseen. Rataosuuksilla, joilla on tasoristeyksiä, voi junan nopeus olla suurimmillaan jopa 140 km/h. Tasoristeyksien määrää on kuitenkin vuosien saatossa kuitenkin saatu vähennettyä. InterCity-vaunut törmäsivät Helsingin rautatieasemalla 2010, kun junan konduktööri vapautti vaunujen jarrut tietämättään, että junanvaunut olivat irronneet toisistaan. Vetureissa oleva lähetinosa lähettää huomiolaitteelle tietoa kaluston sijainnista ja huomiolaite taas tämän tiedon pohjalta käynnistää keltaisena vilkkuvan huomiovalon, kun kalusto on riittävän lähellä tasoristeystä. Vuosittain tasoristeysonnettomuuksissa on menehtynyt kahdesta kymmeneen henkeä ja loukkaantuneita ollut viidestä jopa yli kahteenkymmeneen. Kulunvalvontakaan ei täysin ole kuitenkaan pelastanut onnettomuuksilta. Onnettomuudessa loukkaantui kaksi veturinkuljettajaa ja kaksi matkustajaa. Tasoristeysonnettomuuksien vähentämiseksi on joissain paikoin rakennettu niin kutsuttuja porttaaleita.. 1960-luvulla Suomessa tasoristeyksiä oli vielä noin 8000 ja onnettomuuksia ja niissä loukkaantuneita ja menehtyneitä oli nykyistä enemmän. Tasoristeysonnettomuudet ovat yleisiä rataosilla, joilla junien kulku on epäsäännöllistä. Onnettomuudessa päästiin pelkillä ruhjevammoilla. Nurmeksessa tavarajunat törmäsivät samana vuonna kun liikenteenohjaaja päästi ratapihalta tavarajunan linjalla seisseen junan kanssa samalle raiteelle. Nakkilassa vuonna 1993 veturi ja kolme matkustajavaunua suistuivat radalta radalle asetetun esteen johdosta. Onnettomuuden syynä on usein liiallinen nopeus ja tietoinen riskinotto. Jyväskylässä vuonna 1998 kuoli toinen veturinkuljettaja ja yhdeksän matkustajaa. VR:llä on käytössään IC-vaunustoja, joissa junaa voidaan ajaa ohjausvaunusta ja veturi on silloin junan perässä
Viime vuonna kursseja järjestettiin 48 kappaletta ja niihin osallitui yhteensä 815 henkeä. Käyttökeskuksesta myös annetaan lupa radan hätämaadoittamiseen, sanoo Savolainen. Hätämaadoitusten purkaminen tilanteen jälkeen kuuluu yleensä sähköalan ammattihenkilön tehtäväksi, mutta jos ratajohtorakenteet eivät ole vaurioituneet esimerkiksi henkilön poistamiseksi junan katolta tai allejäännin seurauksena, niin silloin pelastuslaitos voi purkaa maadoituksensa käyttökeskuksen luvalla. Pätevyydet sähköradan maadoitukseen uusitaan joka viides vuosi. – Hätämaadoittamalla erotusjaksosta erotusjaksoon ratajohto jokaiselta raiteelta vauriopaikan molemmin puolin estetään virhekytkentä ratajohtoon ja samoin latausjännitteen synty eli induktio. Onnettomuus-, vaurioja muissa hätätilanteissa sähköradan ajojohtimeen on tehtävä niin kutsuttu hätämaadoitus, ellei pelastumistoimenpiteitä voida muuten turvallisesti suorittaa. Sähköratakoulutus suoritetaan joko kahtena iltana tai yhden kokonaisen päivän aikana. Sähköratakoulutusta palokunnille VR-Trackilta Kari Savolainen on käynyt kouluttamassa palokuntalaisia ympäri Suomen useiden vuosien ajan. On huomioitavaa, että aina ensin keskeytetään junaliikenne onnettomuusaluetta ohjaavasta liikenteenohjauksesta, kun mennään radan suojaulottuman sisään ja sen jälkeen on varmistettava, että sähköradan käyttökeskus on erottanut jännitteestä kaikkien raiteiden ajojohtimet onnettomuustai vauriopaikan molemmin puolin. Näin turvataan pelastustoiminta suurjänniteverkolla ja eliminoidaan sähkön vaaran aiheuttama riski. 78 • PALOKUNTALAINEN 33 SÄHKÖRADAN LÄHEISYYDESSÄ toimiville palokunnille on tuttua sähköradan maadoituskurssi. Hätämaadoituksessa toinen pää on kytketty sähkörataportaaliin. Koska maadoitusharjoitukset tehdään normaalia raideliikennettä häiritsemättä, se saattaa aiheuttaa ongelmia maadoituspaikan etsinnälle, koska kaikilla ratapihoilla ei ole mahdollista ottaa tietyltä raiteelta sähköjä pois yksittäin. Ensin koulutuksessa on teoriaosuus, jonka jälkeen mennään tekemään maadoitusta radan varteen. Maadoitus tehdään joko paluukiskoon tai metalliseen ratajohtopylvääseen. Maadoitussauvalla sähköratamaadoituksen toinen pää kytketään ajolankaan.. Sähköratakouluttaja Kari Savolainen VR-Trackilta sanoo, että koulutuksien määrä vaihtelee vuosittain
Arviointikriteerien täyttäminen edellyttää asiantuntemusta ja ymmärrystä rautatiejärjestelmästä, mutta myös turvallisuuden hallinnasta laajemminkin. – Olemme juuri antamassa kuljettajille ohjetta, että hätäpuhelu soitetaan ensisijaisesti käyttämällä älypuhelimen 112-sovellusta, jolloin hätäkeskus saa oikean sijaintitiedon välittömästi. Turvallisuustodistusta voisi löyhästi verrata laatusertifikaattiin, kuten ISO 9001:een. Fenniarailista turvallisuusjohtaja Juha Vuorinen kertoo, että Suomessa rautatieturvallisuus on varsin hyvällä tasolla, Liikenneviraston hallinnoimalla rataverkolla on käytössä hyvät turvalaitejärjestelmät, vetokalustosta merkittävä osa on varustettu kulunvalvontalaitteilla ja valtion rataverkkoa pidetään turvallisessa kunnossa. Lisäksi yksikön sijainnista välittyy tieto kuljettajan päätelaitteen ja sovelluksen kautta liikenteenohjaukseen. Jälkimmäisen tiedon siirtäminen hätäkeskukseen on ilmeisesti tulossa uuteen hätäkeskustietojärjestelmään. Arviointikriteereissä käsitellään esimerkiksi riskien, muutosten ja poikkeaminen hallintaa, pätevyyksiä, kaluston kunnossapidon ja liikennöinnin järjestelyjä sekä hätätilannemenettelyjä. Tilanteesta riippuen taas rautateiden liikenteenohjaus pystyy joskus antamaan parempaa tai tarkempaa informaatiota eteenpäin kuin henkilöstö itse tilannepaikalla. 34 PALOKUNTALAINEN • 78 Fenniarailin Dr18-vetureissa on hätätilanteita varten muun muassa neljä käsisammutinta, ensiapulaukku, silmähuuhteluvälineet, suojanaamari, suodattimia (ABEK ja AX), hätämaadoitusvälineet ja happilaite, joka on pakollinen varuste Vuosaaren radan tunnelissa. Fenniarail Oy on ensimmäinen tavaraliikenneoperaattori, mikä on lähtenyt kilpailemaan tavaraliikenteessä koko maan rataverkolla VR-Yhtymän kanssa. Onnettomuustilanteissa ja muissa tilanteissa eri rautatieyhtiöt pystyvät yleensä tarpeen mukaan liikuttamaan tarvittaessa myös toisen yhtiön kalustoa.. Rataverkolla tiukat turvallisuusvaatimukset Suomessa toimivien rautatieyritysten on saatava turvallisuustodistus liikennöidäkseen Suomen rataverkolla. Turvallisuustodistuksen saamisen keskeisen edellytyksenä on, että rautatieliikenteen harjoittajalla on EU-tasoiset arviointikriteerit täyttävä turvallisuusjohtamisjärjestelmä. Onnettomuustilanteissa liikenteenohjaukseen ilmoittaminen ei kuitenkaan saa viivyttää hätäkeskukseen soittamista ja ensisijaisesti tämä tulisi tehdä tapahtumapaikalta. Fenniarail on ollut mukana yhdessä harjoituksessa Vuosaaren tunneliin liittyen ja odottelemme mielenkiinnolla kutsuja tuleviin harjoituksiin, päättää Vuorinen. Yhtiö aloitti tavarakuljetukset viime vuonna. Lisäksi on käytössä perinteisiä rautateiden paikantamiskeinoja, kuten ratakilometrit, mutta niitä pyritään sekaannusten välttämiseksi käyttämään mahdollisimman vähän näissä yhteyksissä, Vuorinen kertoo. Yhtiöllä on kolme dieselveturia ja kaksi lisäveturia on tulossa tänä vuonna. Vuorinen kertoo, että jos rautateillä sattuu onnettomuus, on siitä välittömästi ilmoitettava liikenteenohjaukseen, jotta voidaan estää lisäonnettomuudet, kuten toisen kalustoyksikön ohjautuminen onnettomuuspaikalle ja liikenteenohjaus voi aloittaa omat hätätilanteen hoitoa tukevat toimintonsa. – Rautatieoperaattorit osallistuvat myös erilaisiin onnettomuusharjoituksiin
Ai miksi. Lämpökameramies lyö Napue-pullon vetoa, että viiden vuoden sisällä Korvaharjulla on ampumarata. Fasiliteettit ovat Lämpökameramiehen mukaan ainakin Euroopan parhaat. Senkin kohtalona tulee viisaiden mukaan olemaan muutto pääkaupunkiseudulle – ainakin pääosin. Käsiaserata tulee tietysti Hulkontielle. Lämpökameramiehen ei paljon tarvinnut ynnäillä, kun alipäällystökoulutuksesta tuli puhe. Ainoastaan ampumaradat puuttuvat vielä. Antoisat päivät sujuivat rattoisasti niin seminaarisalissa kuin Clarionin skybarissa. MITÄ SITTEN jää Hulkontielle ja Korvaharjuun. Kuopioon tullaan skybarissa kuultujen varmojen tietojen mukaan sijoittamaan yhä enemmän kriisinhallintakoulutusta sekä myös Rajan ja mpk:n tarpeisiin sovitettuja leirejä ja kursseja. Edellisessä tarttui liiveihin asiaa sieltä täältä ja jälkimmäisessä tiedettiin totuus vähän kaikesta siitä, mitä pelastusalalla tulee lähivuosina tapahtumaan. PALJON EI tarvitse Vantaanjoessa vettä virrata, kun kehä nelosen sisään aletaan suunnitella Uudenmaan jättilaitoksen ja vähän muidenkin tarpeita tyydyttävää opinahjoa harjoittelualueineen. JYMYUUTINEN OLI täysin varmana kerrotuu tieto pelastusalan koulutuksen tulevista käänteistä. Virvoittavan paukun jäät solahtivat karpaloiden sekaan sinne samaan väärään kurkkuun, kun pelastajakoulutuksen kerrotiin samassa ajassa siirtyvän pääkaupunkiseudulle – ainakin pääosin. Onneksi Lämpökameramiehen näkemän unen mukaan vuonna 2025 Suomessa on viisi valtion pelastuslaitosta ja tärkeää turvallisuuden toimialaa johtava pelastushallitus.. TÄSTÄ LÄMPÖKAMERAMIES lyö vetoa toisen Napue-pullon. 78 • PALOKUNTALAINEN 35 LÄMPÖKAMERAMIES POSTIA LÄMPÖKAMERAMIEHELLE Lähetä mielenkiintoisia viestejä osoitteeseen lampokameramies@hotmail.com LÄMPÖKAMERAMIES VIERAILI Palopäällystöpäivillä huhtikuun alussa. KOLMAS NAPUE-VETO siitä, että pelastustoimessa tulee suuria ongelmia kun Uudenmaan jättilaitos vie ja muut vikisevät. LÄMPÖKAMERAMIEHEN NAPUE gin tonicin punaiset karpalot menivät väärään kurkkuun, kun useasta suusta tiedettiin päällystökoulutuksen siirtyvän kokonaisuudessaan Tampereelle viiden vuoden sisällä. Kuopion leirikeskukseen kaksi ampumarataa JOS SPEKILLÄ on Palotarus, niin pitäähän valtakunnallisella Uudenmaan (1 laitos) ja periferia-alueiden (17 laitosta) pelastustoimella olla leirikeskus, jossa vietää virkistäviä opintoja hurvi … eikun harjoittelu-päiviä
36 PALOKUNTALAINEN • 78 TEKSTI ARTO PAPUNEN KUVAT DEPOSITPHOTO Lue lisää: www.pelastuslaitokset.fi/ Kumppanuusverkosto-1 18
Kysyimme neljältä palokuntayhdistykseltä, miten niiden viestinnässä hyödynnetään sähköisiä viestimiä. HÄMEENLINNA TAMPERE KOUVOLA LAUTTASAARI Lue lisää: www.pelastuslaitokset.fi/ Kumppanuusverkosto-1 18. 78 • PALOKUNTALAINEN 37 Muista päivittää some! Sosiaalisesta mediasta on tullut luonnollinen osa yhteisöviestintää. Myös pelastuslaitokset ja palokuntayhdistykset ovat ottaneet netin mahdollisuudet laajasti käyttöön
38 PALOKUNTALAINEN • 78 Laura Hokkanen Teemu Göös Toni Kuoppamäki B-sarja: Tutkimusraportit [2/2016 ] Sosiaalisen median hyödyntäminen pelastustoimessa 2016 Lue opas osoitteesta: bit.ly/2pQZ0PZ Ensimmäinen pelastustoimen sosiaalista mediaa koskeva tutkimusraportti ei käsittele sopimuspalokuntien some-aktiivisuutta.
78 • PALOKUNTALAINEN 39
Perinteet näköjään velvoittavat, plus kuntalain haamu, jonka mukaan avustushan on valtuuston harkinnan takana. Vai tietääkö. TEKSTI JA KUVITUS SILVIO HJELT UUSIMAA EROAA muusta valtakunnasta siinäkin, että sopimuspalokuntien edunvalvonta – Helsinkiä lukuun ottamatta – ei ole välitön mekanismi, ja parhaimmillaankin enintään edustuksellinen. Tätä ääntä on vastapuolenkin pakko kuunnella, koska se on ankkuroitu todelliseen kenttään. Tästä tuloksena on se, että sopimuspalokuntien olosuhteet eivät ole keskinäisen vuorovaikutuksen vaan pitkälti virkakoneiston sanelun tulos. Hyvässä ja pahassa. Pahimmassa tapauksessa tämä rakenne jää, elleivät alueen palokunnat omaehtoisesti ryhdy toimiin. Sopimuspalokuntien edunvalvonta on aluetasolla vahvaa, jolloin sopimuspalokuntien valtakunnallinen järjestö, Suomen Sopimuspalokuntien Liitto on voinut keskittyä suppeata edunvalvontaa huomattavasti laajempiin asioihin. On toki muodostettu laitoksien puitteissa toimivia neuvottelukuntia, mutta edustuksellisuuden ollessa hämärä, ovat niiden vaikutusmahdollisuudet käytännössä parhaimmillaankin Nyt on edunvalvonnan aika Uuden Uudenmaan laitoksen palokunnat, herätkää! Uudellemaalle on muodostumassa pelastustoimen mammuttialue. Ne ovat nyt kovasti eri näköisiä, ja niin ovat niiden sopimuspalokunnatkin. Neuvottelukunnat kokoontuvat viranhaltijan johdolla, merkitsevät asioita tiedoksi ja poistuvat sitten kertomaan ilosanomia kentälle, jos kertovat. Neuvottelukuntien jäsenet valitaan ei niinkään suoraan sopimuspalokuntien toimesta, vaan palokuntien yhteenliittymien esittämien ehdotusten pohjalta. MUUALLA VALTAKUNNASSA on aikoja sitten päästy siihen, että palokuntasopimuksia muokataan yhdessä, jolloin toisena neuvotteluosapuolena ovat pelastuslaitoksen viranhaltijat ja toisena osapuolena alueen sopimuspalokuntien suoraan valitsemat edustajat, jotka nauttivat sopimuspalokuntien luottamusta ja puhuvat niiden äänellä. rajoittuneet mielipideilmaisuun ja viestintään, huonoimmillaan ei edes niihinkään. Korvauskin usein nimetään ”avustukseksi”, ehkä sen merkiksi, että kyseessä tavallaan on yhteiskunnalta harkinnanvaraisesti tuleva raha, ei niinkään korvaus jostain palvelusta kuten valmiudesta. Pisteytystyökalu toimii – muiden virikkeiden ohessa – mutta pisteytyksen elementit eivät ole yhdenvertaisen neuvottelun, vaan viranomaisen sanelun tulos. Paikallinen eli alueellinen edunvalvonta on muualla hoidettu keskinäisessä yhteisymmärryksessä aluetasolla. UUSILLAMAILLA KEHITYS – tai sen puute – on perustunut paitsi kuntakohtaisiin perinteisiin, myös kovin paikallisiin palokuntien yhteenliittymiin, mikä on tehokkaasti estänyt sen, että olisi muodostunut palokuntien suoraan mandaattiin perustuva edunvalvontamekanismi. Tai sitten sovitaan taulukon ulkopuolelta. 40 PALOKUNTALAINEN • 78. Näin ollen neuvottelukuntien jäsenten mandaatti ei ole suora, vastuu on enintään moraalinen ja todellinen vuorovaikutus kentän kannalta jokseenkin olematon. PALOKUNTASOPIMUSMEKANISMIN KÄYTÄNNÖKSI onkin Uusillamailla muodostumassa se, että sopimus laaditaan virkatyönä, koska alan virkamieshän tietää tarkkaan sen, mitä alan toimijat tarvitsevat ja mihin rahkeet riittävät. Neljä nykyistä laitosta, jotka kaikki ovat kasvaneet eri suuntiin, yhtyvät. PARHAIMMILLAAN PALOKUNTA pääsee kertomaan, mihin se luulee pystyvänsä, mikä sitten kirjataan jonkinlaiseen taulukkoon korvausten perusteeksi. Sen jälkeen palokuntien nimenkirjoittajat ovat tervetulleita allekirjoittamaan tai vaihtoehtoisesti lopettamaan sopimuspalokuntana olemisen
Kun tosi on kyseessä, niin yhteishenki murtuu jopa oman järjestön sisällä. Divide et impera sanoivat aikoinaan roomalaiset. Ja tulos sitten näkyy sopimuksissa. Eiväthän ne välttämättä huonoja ole, mutta eivät myöskään millään tavalla optimaalisia – ei sopimuspalokuntien eikä yhteiskunnan kokonaisedunkaan kannalta. Takaviistoon poistuisivat ehkä ainoastaan ne, jotka eivät ole nykyisen rakenteen puitteissa kokonaisuutta hahmottaneet eivätkä ajaneet muuta kuin oman suppean piirinsä etuja. UUDENMAAN monimuotoisuuden johdosta yllä oleva kuvauskin on jossain määrin lähinnä viitteellinen. ALUEEN LAAJENTUESSA ja neljän laitoskulttuurin yhdentyessä olisi Uudellamaallakin nyt syytä mennä juuriin ja pohtia, löytyisikö mammuttialueen kaikkia sopimuspalokuntia tukeva neuvottelujärjestely, jossa palokuntien edustajat olisivat viranhaltijoiden kanssa tasavertaisia. Ja kaikkein pahinta on se, että jos sopimus ei perustu yhteisesti sovittuihin tavoitteisiin ja molemminpuoliseen hyötyyn, niin kaikki osapuolet katsovat sitä epäillen ja olettaen, että toinen osapuoli jotenkin yrittää vielä iltalypsynä höynäyttää sopimuskumppaniaan. PALOKUNTIEN VALTUUTTAMAT edustajat tulee saada kokoontumaan yhteiseen kokoukseen päättämään tavoitteista ja valitsemaan edustajansa uuden suuralueen yhteiseen neuvottelukuntaan. Kiintiöitäkin toki voisi olla, mutta näin syntyisi mandaatiltaan vahva taho, joka tosiasiallisesti pystyisi valvomaan alueen kaikkien sopimuspalokuntien etuja kaikkien puolesta. Puhalletaan kaikki yhteen hiileen, tuetaan heikkoja ja toimitaan kaikkien puolesta. 42 PALOKUNTALAINEN • 78 joiden korvaaminen toisilla toimijoilla, koska eihän sopimuspalokuntakentällä niitä toimijoita liikaa ole. Siitä olisi myös pelastuslaitokselle hyötyä, koska nykyisen näennäisedustuksen sijasta syntyisi suora ja toimiva yhteistoimintakanava laitoksen ja sopimuspalokuntakentän välillä. Näin se toimii muualla valtakunnassa, ja näin se voisi toimia myös Uudellamaalla. Kyseessä ei ole alueiden nykyisten toimiSHt 2016 VPK asema HSPK asema Uudenmaan palokuntamaailman viitteellinen kuvaus FSB alueliitto UPL alueyhdistys Paikallisyhdistys rek Paikallisyhteisö Pelastusliitto SSPL alueosasto. Sen sijaan kyseessä olisi rakenteen muutos siten, että nykyinen välillinen edustajuus korvataan suoralla edustuksella. MUUALLA VALTAKUNNASSA palokuntien suhteellisen vahva neuvotteluasema perustuu palokuntien yhteishenkeen. Uudenmaan ilmeisen hajanaisen järjestörakenteen takia yhteen hiileen puhaltaminen on osoittautunut vaikeaksi. Ja vaikka moni viranhaltija yrittääkin ymmärtää sopimuspalokuntien sielunelämää, niin sen reunaehtojen oivaltaminen on muille kuin palokunnissa kasvaneille kovin vaikea pala. Tämä ei voi olla vaikuttamatta toisen neuvotteluosapuolen suhtautumiseen. Edellinen palokuntabarometri puhui luottamuspulasta varsin karua kieltä. Ainoana edellytyksenä on, paitsi paljon jalkatyötä, että palokuntakentällä löytyy yhteinen tahtotila nykyaikaisen kehityksen saattamiseksi alulle. Sellaisia ei kokonaisuus todellakaan tarvitse. Nyt on vaikuttamisen paikka, ja vaikuttajan roolissa on sopimuspalokuntakenttä itse, jos on! PS
TOSIASIAT KANNATTAA tunnustaa. Löysä puhe vapaaehtoisuudesta ja käsitteiden venyttely on hyvä lopettaa.. tilat, 2. SÄÄN ÄÄRI-ILMIÖIDEN ennakoidaan aiheuttavan jopa katastrofeja. On hyvä, että VPK:n nimi on säilynyt perinnesyystä sopimuspalokunnan nimenä. Suomen ensimmäisen palolain valmistelijoiden erittäin viisas oivallus oli se, että palokuntatoiminnassa alettiin vaatia sopimuksellisuutta ja maahan alkoikin Palokunta-aate ja kulttuuri voimissaan VPK-yhdistyksissä ja palokunnissa muodostua sopimuspalokuntia, joiden vahvana kivijalkana toimivat VPK:t. Tämä perusta on vahva, eikä se ole katoamassa. Näin turvattiin vahva palokunta-aatteen ja kulttuurin jatkuminen. Se on yleensä tullut mahdolliseksi jos yhteiskunnan tarve on tähän missioon yhtynyt. Palokuntakulttuurissa yhdistyy hienolla tavalla jo 178 vuotta jatkunut vapaaehtoisuus ja 84 vuotta jatkunut sopimuspalokunta-aika. Suomessa pelastustehtävät hoidetaan ammattija sopimuspalokuntien toimesta. Toiminta ei vaadi erityistä koulutusta. kalusto ja varusteet ja 3. 78 • PALOKUNTALAINEN 43 VILLIMIES Isto Kujala VILLIMIES VAPAAEHTOISISSA PALOKUNTAYHDISTYKSESSÄ toimitaan pelastustoimen, yhteiskunnan ja kansalaisten puolesta. Sopimuspalokunta-aikaa on eletty jo 84 vuotta VAPAAEHTOISUUS ELÄÄ yhä vahvana palokuntayhdistyksissä. Jos näin ei olisi tehty, ei Suomessa olisi enää näin montaa vapaaehtoista palokuntayhdistystä. Palokunnan täytyy täyttää kolme ehtoa: 1. Palokuntatoiminta on aatteellista. Vapaaehtoisen palokuntayhdistyksen toiminta on kokonaisuus, jossa yhdistyy vahva sopimuksellisuus ja vahva vapaaehtoisuus. Myös niissä Suomen kunnissa, missä sopimuspalokunta huolehtii pelastustehtävistä, kansalaiset arvioivat pelastustoimen luotettavimmaksi viranomaistahoksi. Petri Jaatinen, SPEKin palokuntajohtaja, on määritellyt perinteiset vapaaehtoisen palokuntayhdistyksen kirjaimet uuteen muotoon. Se on myös osittain – ehkä tarkoituksellisesti – niin palokuntalaisille kuin julkisuuteenkin kuvattu väärin. Tällainen vapaaehtoinen toiminta tulee olla kaikille avointa. Myös iso öljyonnettomuus ja sen jälkeiset rantojen puhdistukset vaativat kehittämään pelastustoimen vapaaehtoistoimintaa, joka olisi otettavissa viranomaisten avuksi tilanteissa, joissa tarvitaan käsiä. Sen voi huomata, kun tutustuu poliisibarometrin perusteisiin. En pidä kovin suotavana sitä, että perinteisesti vapaaehtoista palokuntayhdistystä tarkoittavia VPK-kirjaimia muokataan yhtään miksikään – arvokkaita perinteitä on kaikki syy kunnioittaa. Erittäin harvoin VPK on perustanut palokunnan vain omaksi ilokseen – vapaaehtoiseksi palokunnaksi. Vapaaehtoistyö on palkatonta. kyvyt (henkilöstö ja osaaminen). Sitä tehdään omasta vapaasta tahdosta, jos huvittaa ja vain niin kauan kuin ihminen sitä avustustehtävää haluaa tehdä. VPK:n missio on ollut perustaa jossakin yhdistyksen kehitysvaiheessa palokunta. V on muodostunut vapaaehtoistyöksi, P on palvelutuotantoa ja K on kerhotoimintaa. Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta palokuntayhdistyksiin kuuluu sopimuspalokuntatoiminta. Sopimuspalokuntatoiminta rinnastuu kansalaisten mielissä myös viranomaistoiminnaksi. Tosiasiat on hyvä tunnustaa VAPAAEHTOINEN PALOKUNTAYHDISTYS ei ole sama asia kun palokunta. VPK-brändi on Suomessa ollut vahva. Tämä on myös vahva peruste sille, että pelastustehtäviin on edelleen suhtauduttava pelastustoimen arvojen mukaisesti: ammatillisesti, inhimillisesti ja luotettavasti
“MONI YKSIEN JOUKOSSA” KU VI TU SK UV A M AR IA SA LO. MIELIPIDE • NIMIM
Me jatkamme valitulla tiellä pelastustoimen, yhteiskunnan ja kansalaisten hyväksi. Jälleen hyvä kysymys! Vastaus on: ei oikeastaan mitenkään, mutta erilaiset valtarakenteet ovat tämän sallineet ja rahoitus on säilytetty, mutta palokunnat on sysätty syrjään päätöksenteosta. 78 • PALOKUNTALAINEN 45 AIKOINAAN SPEKIN edeltäjänä toimineessa Palontorjuntaliitossa palokunnat ja niiden edustajat pääsivät vaikuttamaan oman toimintansa kehittämiseen. Miten palokuntatoiminnan edistämiseen voidaan saada yhteiskunnan tukea. Uhriksi näyttää joutuvan ne palokuntalaiset, jotka vapaaehtoisissa palokuntayhdistyksissä tekevät työtä toimivan sopimuspalokuntaja vapaaehtoisen toiminnan puolesta. Tilalle yritetään tuoda pelkkää vapaa-aikana tapahtuvaa harrastustoimintaa, jonka tähän liittyvät jäsenet itse maksavat. Taistelussa ei ole mikään pyhää. SPEK ei ole enää pitkään aikaan edistänyt palokuntatoimintaa, vaan tilalle on tullut yleinen vapaaehtoisuus SPEKin strategian mukaisesti. Erilaiset asiantuntijatoimikunnat ovat antaneet kuvan siitä, että kentän edustajat voisivat vaikuttaa SPEKissä tehtävään työhön. Palokuntaväeltä on jäänyt huomaamatta, että palokuntayhdistyksillä ei ole mitään sääntöihin perustuvaa valtaa keskusjärjestössä. Tällainen maku jäi tutkijoitten Kaisa Eskelinen, Valtteri Tervala, Sanna Malinen ja Henrieta Hamilton–Skurak tekemästä ”Miksi palokuntatoiminta hiipuu tai viriää?” –tutkimuksesta. Hyvä kysymys! Vastaus on yksinkertainen – ei mihinkään.. Palokuntalaiset päättävät itse palokuntayhdistyksissä ja niissä liitoissa, missä palokuntalaiset pääsevät itse päättämään omista asioistaan, miten toiminta tulee kehittymään. Luonnollisesti järjestön palokuntatyöntekijät ovat huomanneet syntyneen uhkaavan tilanteen. Jopa nimetään SPEK palokuntalaisten keskusjärjestöksi. Ennen tutkimuksen alkua katsotaan minkälaiseen tulokseen työn tulee päätyä ja sitten ”tieteellisesti” todistellaan SPEKin strategian oikea suunta. Mihinkään palokuntien kannalta tärkeään kysymykseen ei kentän edustajilla ole ollut todellista vaikutusta. Taistelussa käytetään hyväksi ”tutkimustyötä”. Moni yksien joukossa Palokuntayhdistykset päättävät itse miten palokuntatoiminta kehittyy! Mihin mandaattiin perustuu SPEKin valta kehittää palokuntatoimintaa tai pyrkimys sen ohjaamiseen. Tässä sodassa tuntuu olevan kaikki keinot sallittuja. Mutta ketä vastaan sotaa käydään. Me palokuntalaiset emme rauhaa rakastavina kaipaa SPEKin agressiivista toimintaa. Nykyisen kaltainen ja hyvin yhteiskuntaa palveleva vapaaehtoisten palokuntayhdistysten sopimuspalokuntatoiminta ja henkilökohtaisen sopimuksen sopimuspalokuntatoiminta ja puolivakinainen toiminta halutaan kaikin keinoin saattaa huonoon valoon. On alkanut suurimman luokan ”viimeinen taisto”, johon rintamaan kaikki kelpaavat. Tällaista vaikutusmahdollisuutta ei ole enää ollut kymmeniin vuosiin
Start/stop -järjestelmä on vakiovaruste. 46 PALOKUNTALAINEN • 78 KALUSTOKULMA SUOMEN VIRANOMAISAJONEUVOMARKKINOILLE Crafter tuo säpinää monipuolisella mallistollaan – kunhan malliston tarjonta täydentyy suunniteltuun laajuuteensa. rainen TDI-turbodiesel eri versioineen. Vahva vaihtoehto viranomaisajoneuvoksi. Crafter on käytännössä uusi auto. Näiden toimitustilanne on maajantuojan mukaan hyvä, mutta muita malleja saadaan vielä odottaa. Tätä kirjoitettaessa Suomessa on saatavilla vain manuaalivaihteisia etuvetomalleja. Auto oli kilpailijansa MercedesBenzin tehtaalla valmistettu sisarmalli. Moottorina on Volkkarin 2,0-litUudistunut Crafter on nyt aito Volkkari Volkswagenin Crafterhyötyajoneuvomallisto tuli markkinoille 2006. Euroopan markkinoilla autoa myydään myös nimellä MAN TGE. Sprinter edustaa vuonna 2014 faceliftin läpikäynyttä, vuonna 2006 esiteltyä automallin toista sukupolvea. Auto valmistetaan VW:n uudella tehtaalla Wrzesniassa Puolassa. Crafterin mallisto tulee käsittämään neljä perusmallia, kolme pituutta ja kolme kattokorkeutta. Nyt Suomen markkinoille on tuotu toisen sukupolven Crafter, aito Volkkari omalta tehtaalta. Perusauto on etuvetoinen, mutta saataville tulee myös takaveto ja neliveto. Crafter tulee kilpailemaan puolustusvoimien, rajan, poliisin, tullin, pelastuslaitosten ja palokuntayhdistysten hankinnoissa vahvasti Mersun suositun Sprinterin kanssa
Alusta täyttää standardin EN 1846/2 –vaatimukset. Hankintahinnaltaan ja ylläpitokustannusten osalta Atego on maahantuojan mukaan raskaampia paloautoja edullisempi. 1+1+4 –hengen autossa on 2500 litran vesisäiliö ja perään asennettu Esteri D-240 –pumppu. Wörå FBK:lle Mersu (RP661) Mersu haastaa Suomen paloautomarkkinoita hallitsevan Scanian edullisella nelivetoratkaisullaan. Atego on nelivetoisenakin kokonaiskorkeudeltaan matala, joten ohjaamoon ja miehistötilaan kulku on helppoa, samoin kalustotilat ovat helposti saavutettavissa. Vöyriin rakennetun auton kokonaiskorkeus on 2860 mm. Mercedes-Benzin Atego –mallissa Euro 6 –moottoreiden yhteydessä ovat rungon sivut tyhjänä päällirakennetta varten. Vinssi on sähköinen 5,4 tonnin Warn Series 12. Ajoneuvon sallittu kokonaismassa on 13 500 kg, sallittu etuakselimassa 5 400 kg ja taka-akselimassa 9 000 kg. Komponentit on sijoitettu hytin alle. Alustassa on kääntyvät portaat miehistötilan ovien yhteydessä. Autossa on kytkettävä neliveto. Mielenkiintoiseksi auton tekee se, että sen kantavuus on vastaava kuin raskaammissakin paloautoissa, sillä alustan omapaino on huomattavan kevyt. 78 • PALOKUNTALAINEN 47 KALUSTOKULMA AUTON MOOTTORI on Mersun 7,7-litrainen rivikuutonen, jonka teho on 220 kW (299 hv), 1200 Nm. Wörå FBK sai käyttöönsä Mercedes-Benz Atego 1330AF 4x4/3860 –tyyppisen alustan pohjalle rakennetun sammutusauton tammikuussa.. Vaihteistona on Mercedes PowerShift 3, jossa on palokuntakäyttöön suunniteltu vaihtamisohjelma
Tuossa ajassa ajoneuvopalo oli täysin tukahtunut. 48 PALOKUNTALAINEN • 78 KALUSTOKULMA – AJATUS SAMMUTUSPEITTEESTÄ kyti pitkään ja kyselin kangasta eri puolilta maailmaa, kertoo Ranuan peitteen isä Ilkka Karttunen. Näin tulen tukahduttamisessa toimii sama periaate kuin pienpisarasammutuksessa. Peitteen alla kohde jäähtyy ja palo tukahtuu. Jäähtyvä ilma supistuu, jolloin sisälle tulee alipaine. KUVAT ILKKA KARTTUNEN. – Viimein keväällä 2010 löysin Virosta kolme metriä leveää, tarkoitukseen sopivaa kangasta, josta ompelin peitteen, jonka koko on 6 x10 metriä. – Sammutuspari vetää peitteen kohteen yli ja samalla yksi sammuttaja suihkuttaa kankaalle tasaisesti ympäriinsä vettä, jolloin vesi höyrystyy ja jäähdyttää palokohdetta. Alipaine vetää huokoisen peitteen läpi vesihöyryä. Ilkka Karttunen pitää peitteen käyttöä helppona, kunhan tehtävät ovat selvillä. Peitettä testattiin Ranualla ja Rovaniemellä useilla autoilla ja se todetiin toimivaksi. Ranualaiset tarjosivat peitettä Pelastusopistolle kokeiltavaksi, mutta vastaus oli tyly: “Jos tuo olis hyvä, se olisi jo käytössä.” Suuri sammutuspeite myös Ranualla Viime numerossa kerroimme Etelä-Savossa kehitetystä suuresta sammutuspeitteestä. Vastaavaa kehitystyötä on tehty myös Ranualla Lapissa. Testien yhteydessä sammutustoimenpide kellotettiin ja tuloksena oli kaksi minuuttia täyden palon vaiheesta peitteen poistoon
78 • PALOKUNTALAINEN 49 KALUSTOKULMA
Polisen, gränsbevakningen och tullen är statliga organisationer, så varför inte även räddningsväsendet. Särskilt inte de som under maj – oktober förra året lobbade för 1+17 verk. Halvvägs in på det kommande årtiondet kommer det i Finland att finnas fem räddningsverk och en räddningsstyrelse. På vägen mot fem räddningsverk Polisen, gränsbevakningen och tullen är statliga organisationer, så varför inte även räddningsväsendet?”. Då tio år har gått är de flesta av de nuvarande räddningsdirektörerna redan pensionerade. DET ANDRA problemet känner vi redan till. Även digitaliseringen kommer oundvikligen att inverka på räddningsverkens förvaltning. Den ökning av den statliga styrningen som utlovats kommer snart att erbjuda problem beträffande var skåpet skall stå och vem som skall bestämma det. FÖR DET fjärde så är situationen med 1+17 räddningsverk ohållbar i längden. Till vad behöver man 1+17 förvaltningsorganisationer då man alldeles bra klarar sig med fem. I nästa skede kommer bekvämlighetsinriktade landskapsdirektörer att erbjuda räddningsväsendet åt staten. Detta vill de nuvarande räddningsdirektörerna inte erkänna. Den nya ledargenerationen inser säkert bättre än den nuvarande samhällsutvecklingens gång och leder in räddningsbranschen mot en förståndigare framtid. Staten och skattebetalarna kommer inte att ännu längre titta på ett huserande likt det som man under de senaste femton åren fått uppleva inom räddningsväsendet. DET FÖRSTA problemet är bristen på pengar. 50 BRANDKÅRISTEN • 78 BRANDKÅRISTEN LEDARE CHEFREDAKTÖR Pekka Koivunen RUBRIKEN ÄR inte provokativ utan avspeglar verkligheten. Varje verk har tvärtom hållit alldeles särdeles hårt fast vid sina egna rutiner. Före det kommer vi att få leva i ett system med 18 landskapsbaserade räddningsverk. Staten kommer inte länge att finansiera onödiga strukturer. Efter det att Nylands räddningsverk filat in sin organisation och fått bort de onödiga glappen så kommer den relativa kostsamheten för förvaltningen i de övriga 17 verken att sticka ut vid varje jämförelse. Splittringen inom den viktiga räddningsbranschen framstår ännu klarare än hittills. Det systemet kommer på mångahanda vis att visa sig problematiskt. FÖR DET tredje vill man redan nu på många håll se att räddningsbranschen helt skulle vara i statens händer. En process på en fem till tio år har inletts. Efter den första förvirringen kommer man inom landskapen att ta upp frågan om vad som motiverar att den i förhållande till socialväsendet mycket lilla räddningssektorn skall vara en landskapsbaserad organisation. Varken räddningsdirektörernas förening eller deras kompanjonsnätverk har fått till stånd någonting konkret i fråga om en jämn kvalitet på räddningsväsendets tjänster och utvecklingen av dem
FÖR BRANDKÅRSAVTALENS del håller det i Nyland på att utvecklas en praxis där avtalen görs upp som en tjänstemannaprodukt, eftersom branschens tjänstemän ju bäst vet vad branschens aktörer behöver och till vad resurserna förslår. I NYLAND har utvecklingen – eller avsaknaden av sådan – baserat sig, förutom på traditioner från den gamla kommunala tiden, Nu är tiden inne för intressebevakning Brandkårer i det nya Nyland, dags att vakna upp! I Nyland håller det på att bildas en verklig mammutregion för räddningsväsendet. Den rösten är även motparten tvungen att lyssna på eftersom den har sin fasta förankring i det verkliga brandkårsfältet. På gott och ont. Delegationernas medlemmar väljs inte direkt av avtalsbrandkårerna utan tillsätts på förslag av brandkårernas sammanslutningar. Delegationerna sammanträder i regel under en tjänsteinnehavares ordförandeskap, antecknar saker för kännedom varefter man skingras för att föra ut glädjebudskapen till fältet, om man gör det. BRANDKÅRISTEN På vägen mot fem räddningsverk NYLAND SKILJER sig från den övriga republiken även i det att – med undantag för Helsingfors – avtalsbrandkårernas intressebevakning inte utgör någon omedelbar direkt mekanism utan är på sin höjd endast representativ. I värsta fall kommer denna struktur att bli bestående även inom det nya Nylands räddningsverk, ifall regionens brandkårer inte själva reagerar. även på förekomsten av mycket lokala brandkårssammanslutningar, vilket effektivt har hindrat att det skulle ha bildats en intressebevakningsmekanism som baserar sig på direkt mandat från brandkårerna. på regional nivå sköts i resten av landet intressebevakningen som en gemensam fråga på regionalplanet. I bästa fall kommer brandkåren åt att berätta om vad man tror sig kunna prestera, vilket införs i något slags tabell som bas för ersättningarna. Efter det är brandkårernas namntecknare välkomna att underteckna, eller alternativt avsluta verksamheten som avtalsbrandkår. Nu är de väldigt olika, och så är även deras avtalsbrandkårer. Eller vet de det. Visst har det bildats delegationer som verkar inom räddningsverken, men eftersom deras representativitet är diffus har deras påverkningsmöjligheter i praktiken i bästa fall inskränkts till framförande av åsikter och kommunikation, i sämsta fall inte ens det. I RESTEN av landet har man redan för länge sedan uppnått en situation där brandkårsavtal bereds tillsammans, så att den ena förhandlingsparten består av räddningsverkens tjänsteinnehavare och den andra av sådana representanter för avtalsbrandkårerna som valts direkt, som har avtalsbrandkårernas förtroende och som entydigt talar med deras röst. Delegationsmedlemmarnas mandat är därför inte direkt, ansvaret är på sin höjd moraliskt och den verkliga interaktionen tämligen obefintlig, om man ser saken ur fältets perspektiv. Med den följden att avtalsbrandkårernas situation inte har tillkommit i en konstruktiv ömsesidig dialog utan i mångt och mycket dikterats av tjänstemaskineriet. Lokalt, dvs. Ersättningen kallas ofta ”understöd” liksom för att poängtera 78 • BRANDKÅRISTEN 51 TEXT OCH BILDER SILVIO HJELT. Eller så bestäms de utanför tabellerna. I resten av landet är avtalsbrandkårernas egen regionala intressebevakning stark, och då har avtalsbrandkårernas riksomfattande organisation Finlands Avtalsbrandkårers Förbund haft möjlighet att koncentrera sig på mycket mera omfattande frågor än regional intressebevakning. De fyra nuvarande räddningsverken som hittills vuxit i helt olika riktningar skall slås ihop
Det allra värsta är kanske att avtal som inte baserar sig på gemensamma mål och ömsesidig nytta uppfattas av alla avtalsparter med misstänksamhet, varvid man antar att motparten på något sätt ännu i en ”kvällsmjölkning” försöker lura sin avtalskumpan. Så fungerar det i resten av republiken och så kunde det även fungera i Nyland. Det handlar ingalunda om att ersätta regionernas nuvarande aktörer med andra, för avtalsbrandkårsfältet har på intet vis alltför många av den varan. Den senaste brandkårsbarometern gav en rätt kärv beskrivning av bristen på förtroende. Och resultatet syns sedan i avtalen. 78 • BRANDKÅRISTEN 53 BRANDKÅRISTEN att det mera är fråga om allmosor enligt samhällets prövning och mindre om ersättning för någon slags tjänst, exempelvis upprätthållande av beredskap. Nu är tiden inne att påverka, och i rollen som påverkare måste regionens avtalsbrandkårer stå själva! PS: PÅ grund av den mångfacetterade situationen i Nyland är även beskrivningen ovan i viss utsträckning snarast riktgivande. Däremot skulle det gälla en omstrukturering så att den nuvarande indirekta representationen ersätts med direkt representation. Den enda förutsättningen, utöver en massa fotarbete, är att man på brandkårsfältet lyckas uppbringa en gemensam vilja att få till stånd en modern utveckling. Divide et impera sade redan de gamla romarna. Till förmån för alla. MAN BÖR få brandkårernas befullmäktigade representanter att samlas till ett gemensamt möte för att besluta om målsättningar och välja representanter till en gemensam intressebevakningsdelegation för den nya storregionen. De nuvarande lokalsamfunden skulle fortsätta med det som de sysslade med innan regionaliseringen krävde annat. PÅ ANDRA håll i landet baserar sig avtalsbrandkårernas relativt starka förhandlingsposition på brandkårernas sammanhållning. Det kan inte undvikas att detta inverkar på den andra förhandlingspartens inställning. DÅ DEN enhetliga regionen förstoras genom att man slår ihop fyra olika verkskulturer skulle det nu även i Nyland vara skäl att gå till roten med det hela och fundera över möjligheterna att finna ett förhandlingsarrangemang som stöder mammutregionens samtliga avtalsbrandkårer, med förhandlare som har en jämlik position i förhållande till tjänsteinnehavarna. Som en följd av den uppenbart splittrade organisationsstrukturen i Nyland har det visat sig svårt att dra åt samma håll. Alla drar åt samma håll, man stöder de svaga och arbetar för allas bästa. Poängverktyget må fungera – parallellt med andra incitament – men själva poängsättningens element är inte resultatet av någon jämbördig dialog utan av ett myndighetsdiktat. FBK-station PBK-station Schematisk bild av den nyländska brandkårsvärlden SHt 2016 FSB lokalförbund UPL regionalförening Lokalförening reg Lokalsamfund Räddnings förbund SSPL regional avdeln. Inte är de nödvändigtvis dåliga, men de är inte heller på något vis optimala – inte sett ut avtalsbrandkårernas synvinkel och inte heller med tanke samhällets helhetsnytta. Tydligen förpliktar traditionerna även här, plus kommunallagens gamla spöke enligt vilket ett understöd beror av fullmäktiges välvilja. Även räddningsverket skulle dra nytta av det, eftersom man i stället för den nuvarande skenrepresentationen skulle få en direkt och fungerande samarbetskanal mellan verket och dess avtalsbrandkårsfält. En eventuell utgallring skulle endast ske beträffande representanter som inte inom den nuvarande strukturen förmått se helheten utan endast drivit den egna snäva kretsens intressen. Och även om mången tjänsteinnehavare försöker förstå sig på avtalsbrandkårernas själsliv så är dess randvillkor en mycket hård nöt för den som inte vuxit upp inom en brandkår. Sådana behöver helheten sannerligen inte mera. Visst kunde det även finnas kvoter, men genom omstruktureringen skulle man få till stånd en instans med starkt mandat och som i verkligheten skulle förmå se till regionens alla avtalsbrandkårers intressen. Då det gäller brister sammanhållningen till och med inom den egna organisationen
Man deltar av egen fri vilja, om man har lust och just så länge som man vill hjälpa till. Den grunden är stark och håller inte på att försvinna nånstans. Om så inte hade skett skulle det i dagens Finland inte finnas kvar många frivilliga brandkårsföreningar. Ytterst sällan har en FBK grundat en brandkår enbart för sin egen förnöjelse. Det kommer bl.a. I något skede av föreningens utveckling har en FBK:s mission varit att grunda det som kan kallas en brandkår. Den starka grunden för dem utgjordes av FBK:erna. En brandkår måste uppfylla tre villkor: 1. Även i de av Finlands kommuner där det är en avtalsbrandkår som sköter om räddningsuppdragen anser medborgarna att just räddningsväsendet utgör den mest pålitliga myndighetsinstansen. Det har vanligen varit möjligt då samhällets behov har sammanfallit med den missionen. Det är bra att bokstäverna FBK av traditionella skäl har bevarats i avtalsbrandkårernas namn. Brandkårskulturen förenar i sig på ett fint sätt den frivillighet som pågått i 178 år och det avtalsbrandkårskap som pågått i 84 år. På det sättet tryggade man att den starka brandkårsidén och -kulturen kunde fortleva. Jag kan inte särskilt rekommendera att man på något som helst sätt omarbetar bokstavskombinationen FBK som traditionellt symboliserar en frivillig brandkårsförening – det är allt skäl att högakta de värdefulla traditionerna. Bokstaven F skulle stå för frivilligarbete, B ange produktionen av tjänster och K stå för klubbverksamhet. Det är klokt att erkänna fakta En frivillig brandkårsförening är inte detsamma som en brandkår. Man förutspår att väderlekens ytterlighetsfenomen kommer att förorsaka till och med rena katastrofer. På några få undantag när ägnar sig brandkårerna åt avtalsbrandkårsverksamhet. Detta skapar även stark grund för det att man fortfarande måste förhålla sig till just räddningsuppdragen så som räddningsväsendets värderingar förutsätter: på ett professionellt sätt, mänskligt och pålitligt. Man har redan i 84 år levt i avtalsbrandkårernas tidevarv Frivilligheten lever fortfarande stark i brandkårsföreningarna. De frivilliga brandkårsföreningarnas verksamhet utgör en helhet som i sig förenar en stark avtalsbundenhet och en stark frivillighet. I Finland sköts räddningsuppdragen av ordinarie personal och av avtalsbrandkårer. Även större fall av oljeolyckor och uppstädandet av stränderna efter sådana kräver att man inom räddningsväsendet utvecklar en sådan frivilligverksamhet som kunde tas i bruk då myndigheterna behöver hjälp av mera händer. Frivilligarbete görs utan lön. fram då man bekantar sig med grunderna för polisbarometern. SPEK:s brandkårsdirektör Petri Jaatinen har definierat de frivilliga brandkårsföreningarnas traditionella bokstavskombination på ett nytt sätt. förmågan (personal och kunnande). Den formen av frivillig verksamhet bör vara öppen för alla och den kräver föga av specialutbildning. 54 BRANDKÅRISTEN • 78 BRANDKÅRISTEN VILDMANNEN VILDMANNEN Isto Kujala I EN FRIVILLIG brandkårsförening arbetar man för räddningsväsendets, samhällets och medborgarnas bästa. De som i tiderna beredde den första brandlagen i Finland Brandkårsidén och -kulturen lever och frodas i FBK-föreningarna och brandkårerna fick på sin tid den synnerligen kloka idén att man beträffande brandkårsverksamheten började förutsätta basering på avtal, vilket ledde till att det började bildas avtalsbrandkårer. I medborgarnas ögon jämställs avtalsbrandkårsverksamheten även med myndighetsverksamhet. Brandkårsverksamheten är idéell. utrymmen, 2. Man har delvis – kanske med avsikt – såväl inom offentligheten som åt brandkåristerna själva givit det en felaktig klang. Bokstäverna FBK som ”varumärke” har i Finland haft en stark position. Det är klokt att erkänna fakta. redskap och utrustning samt 3. Det är dags att upphöra med det lösa pratet om frivillighet och med omtolkningar av begreppen.
Mitä ohjeita antaisit sovelluksen käyttäjille. – Latauksia on tehty eri käyttöjärjestelmille 10.4.2017 mennessä seuraavasti: • Google Play 534 311 • iPhone AppStore 228 320 • Windows Store 191 416 • Jolla 1 657 eli yhteensä 955 704 kertaa. SINÄ LÄHETÄT kysymyksesi meille (pidämme omana tietonamme henkilöllisyytesi) ja välitämme kysymyksen valitsemallesi henkilölle tai yhteisölle. – Jos tarkka osoitetieto on saatavilla, anna aina se. Seuraavassa lehdessä näet vastauksen. 112 Suomi -sovellus ei pysty tarkkaan paikantamaan asuntoa tai kerrosta ym. Miten paljon sovellusta on käytetty. Muuten se ei välitä sijaintitietoa mihinkään. Sovellus on ollut ladattavissa ilmaiseksi Android-, iPhone, Windowsja Jolla-puhelimille vajaan kahden vuoden ajan. – Järjestelmän käyttöönoton ohjeistus löytyy videona osoitteesta: bit.ly/2oMdIIO Digian sivuilta löytyy kattava Q&A: www.digia.fi/112suomi 112 Suomen taustoista löytyy tietoa oheisista blogeista: bit.ly/2mxReJG bit.ly/2pfVtOa Hätäkeskuspalveluiden johtaja Marko Nieminen Miten menee 112-mobiilisovelluksella?. 78 • PALOKUNTALAINEN 55 TAHTOO TIETÄÄ TÄMÄ PALSTA antaa lukijoillemme ainutlaatuisen mahdollisuuden saada asialliseen pelastusalaa koskevaan kysymykseen vastaus melkein keneltä tahansa. KYSYMYS TULEE toimittaa osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi neljä viikkoa ennen seuraavan lehden ilmestymistä. Toimitus pidättää oikeuden olla hyväksymättä kysymystä, jos se on tavalla tai toisella asiaton tai loukkaava. 112 SUOMI -sovellus mahdollistaa soittajan sijaintitiedon välittymisen automaattisesti hätäkeskuspäivystäjälle. Kuinka moneen laitteeseen sovellus on ladattu. Mistä saa lisätietoja sovelluksesta. Pelkkä lataaminen sovelluskaupasta ei riitä. Muista asentaa sovellukseen oma puhelinnumerosi lataamisen jälkeen. – Tuoreimpien tilastojen mukaan käyttöönotosta lukien 112 Suomi -sovelluksen kautta on soitettu yhteensä 40 311 puhelua, joista hieman yli puolet näyttäisi päätyneen tehtäväksi. Käytä hätäpuhelua soitettaessa sovellusta. Kysy ministereiltä, kansanedustajilta, johtajilta, päälliköiltä, asiantuntijoilta tai vaikka rivipalomiehiltä tai sopimushenkilöiltä. Ja vieläpä anonyymisti ja aivan ilmaiseksi
Myös Jami Somppi Ruovedeltä tiesi, että kysymys on eläinambulanssista. ASEMAT PAINIVAT hieman eri sarjoissa. Toisen alueella on viisi vpk:ta, toisen 50. Joku asia on kuitenkin molemmilla asemilla sama. Onnittelut voittajille! Kuin kaksi marjaa! VASTAUKSET OSOITTEESEEN toimitus@palokuntalainen.fi. Molemmat ajavat paloja pelastustehtävien lisäksi ensivastekeikkoja. Härkösen Harri oli kolmas tietäjä. Muut osuivat harhaan. Toisen pelastuslaitoksen 255 asemalla on vuosittain noin 480 000 tehtävää, toisen 57 asemalla noin 5000. Hän täsmensi vastaustaan, että kyseinen auto liikkuu Tukholmassa kuskaten sairaita tai loukkaantuneita eläimiä. 56 PALOKUNTALAINEN • 78 LETKUT SOLMUSSA TOISELLA NÄISTÄ asemista on vuosittain noin 7500 hälytystä, toisella keskimäärin 130 vuodessa. Mikä. Toisella päivystää vuorokauden ympäri noin 15 palomiestä, toisella ei yhtään. Tällähän kuskataan kirahveja! NÄIN VASTASI viime lehden kuvavisaan Pauli Konttinen Hämeenlinnasta
TILAA PALOKUNTALAINEN! www.palokuntalainen.fi • PALOKUNTIEN SM-KISAT • ELVYTYKSEN ETIIKKA ENSI NUMEROSSA: SEURAAVA LEHTI ILMESTYY VIIKOLLA 27! HUOM! Raideliikenne ja pelastustoiminta OSA 2
Kuvan auto erikoisvarustein. Valtakunnallinen sopimushenkilöstön koulutusja kelpoisuusrekisteri on toimivan järjestelmän perusedellytys. MYÖS KOULUTUSJÄRJESTELMÄN vaatimat tietorekisterit tulee suunnitella ja kehittää valmiiksi. 2017 Laajin voimalinjavalikoima ja innovatiivisimmat kuljettajaa avustavat järjestelmät tekevät Crafterista parhaan työpaikan kuljettajalle. Nyt jälleenmyyjillä. Sopimushenkilöstön koulutus PeO:n vastuulle 1.1.2019 alkaen JOKA TAPAUKSESSA kyse on sen suuruusluokan asiasta, että tulevaa järjestelmää ei yksi henkilö kykene pyörittämään. Edellinen tehtävä ei aiheuttane suurempia ongelmia eikä työmäärää, mutta jälkimmäinen onkin toinen juttu. Opetussuunnitelmat pitää tarkistaa ja hyväksyä sekä koulutuksen toteutussuunnitelma tulee saattaa kuntoon 1.1.2019 mennessä. Tällä hetkellä sopimushenkilöstöä kouluttavista osalla ei näitä taitoja ole. Kouluttajien kelpoisuuteen on tässä vaiheessa syytä kiinnittää erityistä huomiota. TULEVAN KOULUTUSJÄRJESTELMÄN toimivuus on paljolti kiinni siitä, kuinka vakavasti ja vahvasti PeO ottaa valmistelun tehtäväkseen. Tutustu osoitteessa volkswagen-hyotyautot.fi. Kyseinen järjestely voi jatkossakin toimia, mutta koulutuksen laatuun tulee kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. Vuosikausia jatkunut vatulointi päättyy, mutta keskustelu asiasta jatkuu varmasti. Tämä pitää ottaa huomioon jo säädösvalmistelussa. Uusi Crafter. Vuoden Pakettiauto 2017. Ratkaisuna on valtakunnallinen nettipohjainen palautejärjestelmä. Valtakunnallinen sopimushenkilöstön koulutusja kelpoisuusrekisteri on toimivan järjestelmän perusedellytys.”. Täysin uusi Volkswagen Crafter. Sisäministeri ja PeO:n rehtori eivät pitäneet resurssointia ongelmana. Suositusvähittäishinnasto 1.3.2017, sisältää toimituskulut 600 €. KOULUTUKSEN TOTEUTUKSEEN liittyy kiireellisenä asiana kouluttajakoulutuksen käynnistäminen. Crafter on ensimmäinen pakettiauto, jossa on 8-vaihteinen automaattivaihteisto kaikille vetotavoille: etuja takavedolle sekä 4MOTION-nelivedolle. Yhdistetty EU-kulutus 7,4–7,6 l/100 km, CO?-päästöt 193–199 g/km. Paras kuljettaa varmasti. – KUN ON kyse lakisääteisestä tehtävästä, resurssit löytyvät, kuului vastaus valtionhallinnon suunnalta. SOPIMUSPALOHENKILÖSTÖN KOULUTUSTA koskeva periaatepäätös on tehty; Pelastusopisto vastaa koulutuksesta 1.1.2019 lähtien. Tasalaatuiseen koulutusjärjestelmään pyrittäessä, kouluttajien on täytettävä kaikkialla peruskriteerit erityisesti pedagogisten taitojen osalta. Crafteriin on saatavilla jopa 15 kuljettajaa avustavaa järjestelmää, esimerkiksi perävaunuavustin Trailer Assist. KOULUTUKSEN SIIRTO Pelastusopiston vastuulle saa lopullisen sinetin, kun asiaa koskevat lakimuutokset hyväksytään tulevan lakiremontin yhteydessä. PALOPÄÄLLYSTÖPÄIVILLÄ NOSTETTIIN esille huoli koulutusvastuun siirron vaatimista lisäresursseista. 58 PALOKUNTALAINEN • 78 LIEKINHEITTÄJÄ LIEKINHEITTÄJÄ www.volkswagen-hyotyautot.fi Vuoden Pakettiautossa 2017 on huomioitu erityisesti ammattilaisten tarpeet. 36 193 € CO2-päästöllä 193 g/km. Tunnettu tosiasia on, että suorittavan tason kouluttajat ovat olleet pääosin ammattihenkilökuntaa, joka on kouluttanut sopimushenkilöstöä sivutyönä omalla ajallaan. Pelastuslaki 55 § ja laki Pelastusopistosta 2 § tulevat ainakin koulutusvastuun osalta muuttumaan. SOPIMUSHENKILÖSTÖN KOULUTUS on tähän saakka järjestetty pelastuslaitosten toimesta joko omana koulutuksena tai koulutuspalvelut on ostettu alueelliselta pelastusliitolta tai SPEKiltä tai muulta kolmannelta taholta. Crafter-umpipakettiautomallisto alk. Uusi Crafter vastaa kaikkiin kuljettajan toiveisiin. Pallo on nyt rehtori Mervi Parviaisella
Yhdistetty EU-kulutus 7,4–7,6 l/100 km, CO?-päästöt 193–199 g/km. Uusi Crafter. Paras kuljettaa varmasti. Tutustu osoitteessa volkswagen-hyotyautot.fi. Kuvan auto erikoisvarustein.. Täysin uusi Volkswagen Crafter. Crafter-umpipakettiautomallisto alk. Suositusvähittäishinnasto 1.3.2017, sisältää toimituskulut 600 €. 36 193 € CO2-päästöllä 193 g/km. Uusi Crafter vastaa kaikkiin kuljettajan toiveisiin. Nyt jälleenmyyjillä. www.volkswagen-hyotyautot.fi Vuoden Pakettiautossa 2017 on huomioitu erityisesti ammattilaisten tarpeet. 2017 Laajin voimalinjavalikoima ja innovatiivisimmat kuljettajaa avustavat järjestelmät tekevät Crafterista parhaan työpaikan kuljettajalle. Crafter on ensimmäinen pakettiauto, jossa on 8-vaihteinen automaattivaihteisto kaikille vetotavoille: etuja takavedolle sekä 4MOTION-nelivedolle. Crafteriin on saatavilla jopa 15 kuljettajaa avustavaa järjestelmää, esimerkiksi perävaunuavustin Trailer Assist. Vuoden Pakettiauto 2017
Atego Saurus -sammutusauto. alv. Mercedes-Benz Atego Saurus -sammutusauto on täydellinen ratkaisu pelastusalan ammattilaisille. Luotettavat huoltoja varaosapalvelut sekä tekninen tuki takaavat auton toimivuuden sen elinkaaren aikana. 24%). Tähän haasteeseen vastaavat parhaiten Mercedes-Benz ja Saurus yhdessä. Ategon nelivetoinen alusta ja tehdasvalmis miehistöohjaamo sopivat erityisen hyvin vaativaan käyttöön. . KehäVeho | Ambulanssi-, paloja pelastusautomyynti Lommilanrinne 3, 02740 Espoo Hannu Gunnar, puh. 010 569 3670 Puhelun hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min. 010 569 3628 Tero Huovinen, puh. Sen päälle on Suomen olosuhteisiin suunniteltu Saurus FMC 25 -korirakenne, jonka kalustotilat on optimoitu pelastuslaitosten vaatimalle suurelle kalustomäärälle, erityisesti ergonomia ja työturvallisuus huomioiden. Hinta sama kiinteästä verkosta/matkapuhelimesta.. (sis