Varusteet: • kokonaispaino 37 kg • kokonaispaino 37 kg toimitukseen heinäkuussa. siirtävästä kevyestä peruspumpusta aina 2400 l min. TOHATSU VE1500 Tehokas ja kevyt moottoriruisku! 2050 l/min 6 bar 1800 l/min 8 bar 1500l/min 10 bar Moottori: • 2-sylinterinen, ilmajäähdytteinen, 2-tahtibensiinimoottori • suurin teho 44 kW • polttoaineen suorasuihkutus • tuoreöljyvoitelu • sähkökäynnistys • käsikäynnistys Pumppu: • yksiasteinen keskipakopumppu • imulaitteena öljytön 4-lamellipumppu, automaattisesti palautuva kiilahihnakytkin • imuteho = 1m / 3,4 s_3m / 6,7s_6m / 14,2s • suurin imukorkeus 9 m • 2 suunnattavaa ø3” paineaukkoa • suurin imukorkeus 9 m Varusteet: • käyttöpaneeli, jossa mittarit ja käyttölaitteet • polttoainesäiliö ruostumatonta terästä • imuletku ø4” Esteri imuliittimellä • valonheitin • työkalut Mitat: • pituus 690 mm • leveys 790 mm • korkeus 740 mm Paino: • kokonaispaino 118 kg (toimintakunnossa eli tankki täynnä yms.) YHTEENSÄ 125 VUOTTA PALONSAMMUTUSOSAAMISTA TOHATSU V20 650 l/min 5 bar 400 l/min 7 bar Moottori: • 1-sylinterinen, ilmajäähdytteinen, 2-tahtibensiinimoottori TOHATSU T66C • suurin teho 8,6 kW • automaattirikastin • magneettosytytys • käsikäynnistys Pumppu: • yksiasteinen keskipakopumppu • imulaitteena öljytön lamellipumppu, automaattisesti palautuva kiilahihnakytkin • suurin imukorkeus 9 m Varusteet: • käyttöpaneeli, jossa mittarit ja käyttölaitteet • polttoainesäiliö ruostumatonta terästä, tilavuus 3,5 l • imuletku ø2½” pikakytkimin • valonheitin 12 V 35 W • työkalut • helposti irrotettavat kuljetuspyörät lisävarusteena Mitat: • pituus 470 mm • leveys 490 mm • korkeus 532 mm • kokonaispaino 37 kg Ulkopuolinen lisäpolttoainesäiliö helppo liittää ruiskuun! Since 1968 VEIKKO NUMMELA Since 1981 Since 1977 AMPHIBIO kellupumput SOITA: (02) 273 1800 Uusi erä palopumppuja valmiina toimitukseen heinäkuussa. WWW.VEIKKONUMMELA.FI | WWW.RAUPLAN.COM | WWW.TRVESITYKIT.FI AMPHIBIO kellupumppu-sarjan suunnittelussa on pääpaino ollut helppokäyttöisyydessä ja kestävyydessä. Kysy myös muista malleista: p. (02) 273 1800. Laajasta tuotesarjasta löytyy kaikkiaan kuusi eri mallia, alkaen 900 l min. pumppaavaan teholaitteeseen. AMPHIBIO HYDRA -kellupumppu Ominaisuudet • Iskunkestävä • Uppoamaton • Kompakti koko • Kevyt (n.25 kg) • Tehokas (6 Hp) moottori • Ergonomiset kantokahvat • Yhtäjaksoinen käyttöaika jopa 3,5 h Lisätarvikkeet • Pronssinen siipipyörä • Pohjasiivilä • Ulkoinen lisätankki • Moottorivaihtoehdot: Honda tai Briggs & Stratton • Rakenne kestää myös “kuiva-ajon” 2390€ (alv %) Uusi erä toimitukseen heinäkuun alussa. • Tehokas (6 Hp) moottori • Ergonomiset kantokahvat • Tehokas (6 Hp) moottori • Ergonomiset kantokahvat • Tehokas (6 Hp) moottori • Yhtäjaksoinen käyttöaika • Ergonomiset kantokahvat • Yhtäjaksoinen käyttöaika • Ergonomiset kantokahvat • Pronssinen siipipyörä • Moottorivaihtoehdot: Honda tai Briggs & Stratton. Kaikki pumput ovat iskunkestäviä ja energiatehokkaita. PIENIKOKOISET JA SUORITUSKYKYISET ESTERI PALOPUMPUT Yhteistyössä Tohatsu Corporation kanssa
Ollikainen ILMOITUKSET, TILAUKSET JA TALOUS maria.salo@palokuntalainen.fi, Maria Salo, puh. (02) 273 1800. Laajasta tuotesarjasta löytyy kaikkiaan kuusi eri mallia, alkaen 900 l min. TOHATSU VE1500 Tehokas ja kevyt moottoriruisku! 2050 l/min 6 bar 1800 l/min 8 bar 1500l/min 10 bar Moottori: • 2-sylinterinen, ilmajäähdytteinen, 2-tahtibensiinimoottori • suurin teho 44 kW • polttoaineen suorasuihkutus • tuoreöljyvoitelu • sähkökäynnistys • käsikäynnistys Pumppu: • yksiasteinen keskipakopumppu • imulaitteena öljytön 4-lamellipumppu, automaattisesti palautuva kiilahihnakytkin • imuteho = 1m / 3,4 s_3m / 6,7s_6m / 14,2s • suurin imukorkeus 9 m • 2 suunnattavaa ø3” paineaukkoa • suurin imukorkeus 9 m Varusteet: • käyttöpaneeli, jossa mittarit ja käyttölaitteet • polttoainesäiliö ruostumatonta terästä • imuletku ø4” Esteri imuliittimellä • valonheitin • työkalut Mitat: • pituus 690 mm • leveys 790 mm • korkeus 740 mm Paino: • kokonaispaino 118 kg (toimintakunnossa eli tankki täynnä yms.) YHTEENSÄ 125 VUOTTA PALONSAMMUTUSOSAAMISTA TOHATSU V20 650 l/min 5 bar 400 l/min 7 bar Moottori: • 1-sylinterinen, ilmajäähdytteinen, 2-tahtibensiinimoottori TOHATSU T66C • suurin teho 8,6 kW • automaattirikastin • magneettosytytys • käsikäynnistys Pumppu: • yksiasteinen keskipakopumppu • imulaitteena öljytön lamellipumppu, automaattisesti palautuva kiilahihnakytkin • suurin imukorkeus 9 m Varusteet: • käyttöpaneeli, jossa mittarit ja käyttölaitteet • polttoainesäiliö ruostumatonta terästä, tilavuus 3,5 l • imuletku ø2½” pikakytkimin • valonheitin 12 V 35 W • työkalut • helposti irrotettavat kuljetuspyörät lisävarusteena Mitat: • pituus 470 mm • leveys 490 mm • korkeus 532 mm • kokonaispaino 37 kg Ulkopuolinen lisäpolttoainesäiliö helppo liittää ruiskuun! Since 1968 VEIKKO NUMMELA Since 1981 Since 1977 AMPHIBIO kellupumput SOITA: (02) 273 1800 Uusi erä palopumppuja valmiina toimitukseen heinäkuussa. Lukijan kommentti. 040 501 8721 TOIMITTAJAT Silvio Hjelt ja Isto Kujala AVUSTAJA Sasu Mäkinen OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. Kaikki pumput ovat iskunkestäviä ja energiatehokkaita. PIENIKOKOISET JA SUORITUSKYKYISET ESTERI PALOPUMPUT Yhteistyössä Tohatsu Corporation kanssa. pumppaavaan teholaitteeseen. 0400 504 678 KANNEN KUVA Arto Papunen TAITTO JA ULKOASU Anna Broholm/ PieniSuuri Idea PAINO Euraprint Oy KUVAPANKIT Depositphoto KUSTANTAJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja, Yhdystie 6, 29250 Nakkila, Y2242549-9, Alv. rek. 34 44 WWW.VEIKKONUMMELA.FI | WWW.RAUPLAN.COM | WWW.TRVESITYKIT.FI AMPHIBIO kellupumppu-sarjan suunnittelussa on pääpaino ollut helppokäyttöisyydessä ja kestävyydessä. PALAUTE sähköpostitse toimitus@palokuntalainen.fi PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen TOIMITTAJA Silvio Hjelt PALSTAT JOKA NUMEROSSA TÄSSÄ LEHDESSÄ 40 ELVYTYKSEN ETIIKKA 44 LUKIJAN KOMMENTTI Ajatuksia Jehumaljasta. Varusteet: • kokonaispaino 37 kg • kokonaispaino 37 kg toimitukseen heinäkuussa. 20 TOIMITTAJA Isto Kujala AVUSTAJA Sasu Mäkinen AVUSTAJA Arto Papunen ULKOASU Anna Broholm KOLUMNISTI Jaakko Linko HALLINTO Maria Salo NRO 79 PELASTUSALAN ERIKOISLEHTI • 16. • Tehokas (6 Hp) moottori • Ergonomiset kantokahvat • Tehokas (6 Hp) moottori • Ergonomiset kantokahvat • Tehokas (6 Hp) moottori • Yhtäjaksoinen käyttöaika • Ergonomiset kantokahvat • Yhtäjaksoinen käyttöaika • Ergonomiset kantokahvat • Pronssinen siipipyörä • Moottorivaihtoehdot: Honda tai Briggs & Stratton 40. AMPHIBIO HYDRA -kellupumppu Ominaisuudet • Iskunkestävä • Uppoamaton • Kompakti koko • Kevyt (n.25 kg) • Tehokas (6 Hp) moottori • Ergonomiset kantokahvat • Yhtäjaksoinen käyttöaika jopa 3,5 h Lisätarvikkeet • Pronssinen siipipyörä • Pohjasiivilä • Ulkoinen lisätankki • Moottorivaihtoehdot: Honda tai Briggs & Stratton • Rakenne kestää myös “kuiva-ajon” 2390€ (alv %) Uusi erä toimitukseen heinäkuun alussa. VUOSIKERTA • AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN • ISSN 1798-2685 TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, puh. siirtävästä kevyestä peruspumpusta aina 2400 l min. Kysy myös muista malleista: p. Elvytyksen etiikasta. SISÄLTÖ • NRO 79 5 PÄÄKIRJOITUS 25 LINGOTTUA 33 LÄMPÖKAMERAMIES 46 VILLIMIES 55 TAHTOO TIETÄÄ 58 LIEKINHEITTÄJÄ 20 AMBULANSSIN MUODONMUUTOS 26 RAIDELIIKENNE, OSA 2 34 JEHU-MALJA PUHUTTAA 7 PÄIVÄN POLTTAVAT 10 KIPINÄT 47 KALUSTOKULMA 50 BRANDKÅRISTEN 56 LETKUT SOLMUSSA 57 ENSI NUMEROSSA PALOKUNTALAINEN • PELASTUSALAN JOHTAVA MIELIPIDELEHTI Ambulanssin muodonmuutos
PU-pinnoite suojaa mekaanisilta vaurioilta. Koot 39-48. Lue lisää: www.palokamu.fi. Ohjehinta, alv. Pukemista helpottavat vetolenkit. AVOKONTTORI. Vettähylkivä hydrofobickäsittely. Naulaanastumisuoja-komposiitti. F2A luokka 169,MSA Gravity -kokovaljaat Holik-sammutusjalkineet Palokamu on paloja pelastusalan ammattikaluston ykköstoimittaja. Lue lisää: www.turvata.fi. Kumipohjassa anti-liukueste sekä kuumuudenkestävyys aina 250 °C:een saakka. 0% 195,226,ERITTÄIN HELPPO PUKEA • PIKALUKOT REISIHIHNOISSA • SAATAVILLA 3 ERI KOKOA • S: PITUUS MAX 180 CM JA PAINO 68 KG • M: PITUUS MAX 200 CM JA PAINO 100 KG • L: MAX 200 CM JA PAINO 141 KG • HYVÄKSYNNÄT: EN 361, EN 358 JA EN 813 ZLIN PLUS LESNA PLUS Päällinen Grain-lehmännahkaa. 0% Ohjehinta, alv. Sympatex® kalvo. Palokamuja Turvanasijälleenmyyjien tavarantoimittaja on Turvata Oy. Uusi leveämpi lesti. Gravityn ominaisuudet ja edut on suunniteltu vähentämään väsymystä ja käyttäjät voivat suorittaa tehtävänsä paremmin ja mukavammin. Varren yläreuna pehmustettu. MSA:n Gravity kokovaljaat tarjoaa ainutlaatuisen mukavuuden kaikkiin sovelluksiin, joissa vaaditaan putoamissuojainten pitkäaikaista käyttöä. Moottorisaha-suojaus. KUN VARUSTEISIIN PITÄÄ PYSTYÄ LUOTTAMAAN. Komposiitti-kärkikuppi
Vastuunsa tunteva ammattilainen sopimuspalokunnan riveissä avaa uusia mahdollisuuksia palokunnan toiminnan kehittämiseen. PELASTUSOPISTON MERKITYS ilmapiiriin parantumiseen on suuri. ILMAPIIRIN PARANTUMINEN näkyy myös ammattihenkilöstön lisääntyvänä osallistumisena sopimuspalokuntien toimintaan. PINTTYNYT AJATUS sopimuspalokuntalaisista ”syömässä ammattilaisten leipää” haittasi myös pitkään suhteiden normalisoitumista. Myös vastavalmistuneet pelastajat ovat aiempaa paremmin kartalla Suomen pelastustoiminnan kehityksessä. ILMAPIIRIN PARANTUMINEN näkyy myös palomiesten edunvalvontayhteisöjen virallisten ja epävirallisten kannanottojen asiallistumisena. Alan oppilaitoksen henkilökunta tuntee pelastusalan rakenteen ja osaa suhtautua opetustoimintaan vastuullisesti. Ammattiasemilta alettiin ajaa yhä kauemmas maakuntiin, ja sopimuspalokunnat liittyivät entistä vahvemmin suurtenkin taajamien vasteisiin. Siitä asenteet ovat muuttuneet. Pääosin kaunaisuus perustui vääriin tai väritettyihin tietoihin ja huhuihin lakkojen aikaisista tapahtumista. Myös sopimushenkilöstön koulutus tapahtuu nykyisin aiempaa ammattimaisemmin. Tietokin välittyy paremmin molempiin suuntiin. TÄNÄÄN TILANNE on pääosin toinen. VAIKKA PELASTUSTOIMEN seuraavasta muutoksesta on tulossa lähinnä kosmeettinen, pelastuslaitokset kehittävät sen yhteydessä erilaisia toimintamalleja. Hälytystehtävissä sopimuspalokuntalaisten ja ammattihenkilöstön yhteistyö onkin tänään aivan eri tasolla kuin ennen alueellistamista. Vielä kymmenisen vuotta sitten PeO:n opettajakunnassa oli sopimushenkilöstöä avoimesti väheksyviä henkilöitä. Suhteet parantuneet, työ jatkuu Pelastusalan kannalta kehitys on oikean suuntainen.”. 79 • PALOKUNTALAINEN 5 PÄÄKIRJOITUS PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen SOPIMUSPALOHENKILÖSTÖN JA pelastusalan ammattilaisten suhteiden ongelmat olivat erityisen paljon esillä vielä viime vuosikymmenellä. Perusteeton pelko vaivasi erityisesti niitä palomiehiä, jotka eivät tunteneet maamme pelastustoimen rakennetta, vaan perustivat ajatuksensa olettamuksiin ja huhupuheisiin. Ammattipalomiehiä on niin hälytysosastojen rivijäseninä, yksikönjohtajina kuin palokunnan päällikköinäkin. Ikivanhat, 1960ja 90-lukujen palomiesten lakkoiluun liittyvät tapahtumat kaiversivat erityisesti joidenkin vanhempien ammattilaisten mieliä. Vuoropuhelu esimerkiksi SSPL:n ja SPAL:n välillä on säännöllistä. PELASTUSTOIMEN ALUEELLISTAMINEN muutti alan toimintaympäristöä niin, että kontaktit eri henkilöstöryhmien välillä lisääntyivät aiempaan verrattuna huomattavasti. Muutostyössä tulee muistaa pelastusalan henkilöstöryhmien hyvän yhteistyön ja vuoropuhelun tärkeys. OPISTON POSITIIVINEN asennemuokkaus näkyy erityisesti valmistuneiden palomestareiden ennakkoluulottomana suhtautumisena sopimuspalokuntiin. Pelastusalan kannalta kehitys on oikean suuntainen
SPAL: Pohjois-Karjalan paloasemien liian pienet vahvuudet uhka turvallisuudelle Pohjois-Karjalan pelastustoiminnan toimintakyky on ajettu alas liian pienillä miehistövahvuuksilla. Varallaolon lähtövalmiusaikaa on Pohjois-Karjalassa vuosi sitten nostettu viidestä minuutista 15 minuuttiin. Pelastustoimen toimintavalmiuteen on vaikuttanut myös hybridiyksiköiden perustaminen. Palomiesliitto huomauttaa, että SM:n ohjeen mukaan työturvallinen savusukeltaminen edellyttää vähintään 1 + 3 vahvuutta. Avun saanti viivästyi pelastuslaitoksen riittämättömän operatiivisen pelastushenkilöstön määrän vuoksi. Niiden käyttöönoton myötä henkilöstöresursseja on käytännössä siirretty paloja pelastustehtävistä ensihoidon tehtäviin. Palomiesliitto painottaa, että määrältään riittävä ja asianmukaisesti koulutettu henkilöstö vaikuttaa ratkaisevasti siihen, kuinka tehokkaasti hälytystehtävissä pystytään pelastamaan ihmisiä ja omaisuutta. Mökin omistajan mukaan hätäpuhelusta ensimmäisen paloauton paikalle saapumiseen kesti 52 minuuttia. Pohjois-Karjalassa pelastusvalmius perustuu suurelta osin palomiesten kotivarallaoloon, ei ympärivuorokautisesti miehitettyihin asemiin. Kansalaisia voidaan auttaa sitä tehokkaammin, mitä nopeammin pelastajat ovat paikalla. Vahvuudessa voi olla myös ainoastaan yksi henkilö, vaikka Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen palvelutasopäätös edellyttäisi kyseisen aseman vahvuudeksi 1 + 1 (esimies + palomies). Pelastusvalmiuden alentumisen myötä maakunnan kansalaisten turvallisuus ja palomiesten työturvallisuus ovat heikentyneet merkittävästi. Asemia on ollut tyhjillään miehistön ollessa toisella paikkakunnalla hälytystehtävässä. 79 • PALOKUNTALAINEN 7 PÄIVÄN POLTTAVAT HYVÄNÄ ESIMERKKINÄ valmiuden heikentymisestä on vajaa kuukausi sitten Outokummussa tapahtunut tulipalo, jossa kesämökki paloi maan tasalle. Maakunnan paloasemien miehistövahvuuksissa on usein puutteita erityisesti pienillä paikkakunnilla. Liian pienten miehistöresurssien lisäksi Pohjois-Karjalan pelastusvalmiutta ovat heikentäneet varallaolojärjestelyt, jotka pidentävät toimintavalmiusaikoja. 52 min LISÄTIETOJA Järjestön johtaja Kim Nikula Suomen Palomiesliitto SPAL ry puh. 040 716 1805 kim.nikula@palomiesliitto.fi. Käytäntö on osoittanut, että Pohjois-Karjalassa hybridiyksiköt hoitavat lähinnä ensihoitotehtäviä
8 PALOKUNTALAINEN • 79 PÄIVÄN POLTTAVAT KRIISINHALLINTAKESKUKSEN ASEMAA ja roolia Suomen siviilikriisinhallinnassa selvittänyt työryhmä esittää, että Suomi siirtyisi kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan toimintamalliin ja perustaisi poikkihallinnollisen kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan keskuksen. Hieman outoa on, että Kriisinhallintakeskus hoitaa myös kansainvälisen pelastustoiminnan operatiivisia tehtäviä, mutta selvitysryhmän työhön ei kuulunut pohtia näiden tehtävien järjestämistä. Omalaatuista näin digitalisaation aikana on jo virinnyt keskustelu kriisinhallintakeskuksen sijaintipaikasta. Nykyinen Kriisinhallintakeskus ja sen henkilöstö muodostaisivat olennaisen osan uudesta keskuksesta. Valmisteluun osallistuvat ne ministeriöt, jotka joko rahoittavat tai antavat henkilöstöä kriisinhallintatoimintaan ja turvallisuuden kehityshankkeisiin. Nythän keskus sijaitsee Pelastusopiston yhteydessä Kuopiossa. Sopankeittäjiä poikkihallinnollisessa kriisinhallinnassa on kuitenkin niin monta, että ratkaisut saanevat odottaa itseään. Näin kertoo kesäkuussa julkaistu tiedote. Keskusta on jo joissakin puheenvuoroissa ehdotettu sijoitettavaksi ”kehä nelosen” sisäpuolelle. Esityksen mukaan muutoksen ensimmäisessä vaiheessa Kriisinhallintakeskus irrotettaisiin hallinnollisesti Pelastusopistosta ja siirrettäisiin väliaikaisesti sisäministeriön yhteyteen. Raportin laatijat ehdottavat kylläkin nopeaa selvitystä: Kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan keskuksen perustamista selvitetään tämän hallituskauden aikana. Kriisinhallintakeskuksesta alkamassa vääntö Viimekädessä poliitikot päättävät
Sivuille on saatu melko kattavasti sisältöä pelastusalalta. HÄTÄKESKUSUUDISTUSKIN esitellään lyhyesti ja sen alakohtana ”Uusi hätäkeskustietojärjestelmä”, joka artikkelin mukaan tuli käyttöön jo 2015!. • Pelastustielle ei saa kasata lunta. Mutta. Nuorin ajankohtaisblogi on päivätty kuluvan vuoden helmikuulle, sitä edellinen joulukuulle 2016. Uusimmat jutut kohdassa ”artikkelit” on julkaistu 31.5.2016 ja 7.10.2015. Kaiken huippuna ovat kuitenkin ajankohtaiset turvavinkit, joita sisäministeriön pelastusosasto tarjoaa kansalaisille: Turvavinkit nyt! • Kelin mukaiset kengät ja liukuesteet paras turva liukastumista vastaan. P.S. Joka toinen tiedote muuten kertoo, mitä ministeri Risikko on missäkin sanonut. • Lumet turvallisesti pois katoilta. Sivut ovat selkeät eli navigointi on helppoa. Lyhyen selailun jälkeen kuitenkin lukijaan iskee epätietoisuus; olenko tekemisissä jonkin vanhan version kanssa. Ei, kyllä sivuilta löytyy jopa kesäkuun Ei voi nauramatta selailla: www.pelastustoimi.fi 2017 aikana julkaistuja tiedotteita. Ei voi olla totta! KYLLÄ SE ON. ESKO HYVÄ, meneekö teillä niin paljon energiaa uudistustalkoisiin, että Suomen pelastustoimen ”virallinen” sivusto on jätetty täysin hunnigolle. 79 • PALOKUNTALAINEN 9 PÄIVÄN POLTTAVAT SISÄMINISTERIÖN PELASTUSOSASTO pitää yllä nettisivustoa ( www.pelastustoimi.fi), jonka on mitä ilmeisimmin haluttu olevan ikkuna koko Suomen pelastusalaan
Pohjois-Savon pelastuslaitos: Sonkajärvi, Lyseotien koulu 8. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos: Riihenmäen koulu, Mäntsälä 22. Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos: Alahärmän yläkoulu, Kauhava 5. 040 758 7846 Kampanjasivut: www.nouhata.fi. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos: Nissnikun koulu, Kirkkonummi 13. NouHätä!-kampanja järjestettiin tänä vuonna 21. Jokivarren koulu kuittasi kiertopalkinnon, palomiehen kypärän sekä SPEKin lahjoittaman 2000 euron palkintorahan. Oulu-Koillismaan pelastuslaitos: Kuulammen koulu, Tyrnävä 11. Keski-Suomen pelastuslaitos: Saarijärven keskuskoulu, Saarijärvi 3. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos: Liperin koulu, Liperi KIPINÄT Orimattilalaiselle Jokivarren koululle NouHätä! -mestaruus TOUKOKUUSSA PELASTUSOPISTOLLA järjestetyn NouHätä!-loppukilpailun voitti Jokivarren koulu Orimattilasta. Pohjanmaan pelastuslaitos: Isonkyrön yläkoulu, Isokyrö 10. Lisätietoja NouHätä!-kampanjasta: Juha Hassila tiedotuspäällikkö, SPEK puh. Yläkouluja oli mukana 507. Kainuun pelastuslaitos: Keskuskoulu, Kajaani 7. Satakunnan pelastuslaitos: Eurajoen Yhteiskoulu, Eurajoki 6. Jokilaaksojen pelastuslaitos: Koivupuhdon koulu, Merijärvi 4. Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren pelastuslaitos: Toholammin yläaste, Toholampi 18. Lapin pelastuslaitos: Ounasvaaran koulu, Rovaniemi 9. Kymenlaakson pelastuslaitos: Miehikkälän koulu, Miehikkälä 19. kertaa. Kampanjan rahoittaa Palosuojelurahasto. Kanta-Hämeen pelastuslaitos: Karan koulu, Riihimäki 16. Helsingin pelastuslaitos: Meilahden yläaste, Helsinki 17. Kampanjan järjestävät pelastuslaitokset ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö yhteistyössä sisäministeriön, Opetushallituksen, Pelastusopiston, pelastusliittojen ja Suomen Palopäällystöliiton kanssa. Loppukilpailuun osallistui joukkue jokaiselta pelastustoimen alueelta. Päijät-Hämeen pelastuslaitos: Jokivarren koulu, Orimattila 2. Pirkanmaan pelastuslaitos: Linnainmaan koulu, Tampere 20. Kahdeksasluokkalaisille järjestetyn valtakunnallisen kilpailun voittajajoukkueessa kilpailivat Mika Nieminen, Veeti Luojukoski ja Jasper Saarinen. Etelä-Savon pelastuslaitos: Juvan koulu, Juva 21. Etelä-Karjalan pelastuslaitos: Lemin koulukeskus, Lemi 14. Kakkosijan otti Saarijärven Keskuskoulu ja kolmanneksi sijoittui Koivupuhdon koulu Merijärveltä. Varsinais-Suomen pelastuslaitos: Suopellon koulu, Naantali 15. Itä-Uudenmaan pelastuslaitos: Linnajoen koulu, Porvoo 12. 10 PALOKUNTALAINEN • 79 LISÄTIETOJA 1
Viranomaisyhteyden priorisointi ohi muun liikenteen ja palvelun saannin etuoikeutuksen toimivuus nykyisten LTE/4Gja tulevien 5G-mobiiliverkkojen ruuhkatilanteissa ovat edellytyksenä kriittisten viranomaisviestintäpalveluiden toteuttamiselle kaupallisten operaattoreiden verkoissa. www.erillisverkot.fi Testausten tulos: Viranomaisliikenteen priorisointi onnistuu LTE-verkoissa. Priorisointia käytetään esimerkiksi onnettomuusalueilla varmistamaan viranomaisille ryhmäpuheluja ryhmävideopuhelut sekä tiedonsiirtopalvelut. Testejä on tehty simuloitujen testien lisäksi aidoissa verkon kuormitustilanteissa säännöllisesti viimeisen puolen vuoden aikana. Testejä on tehty hetkellisesti ruuhkautuneessa kaupallisessa verkossa aidoissa olosuhteissa muun muassa suuren yleisökeskittymän kuten jääkiekko-ottelun yhteydessä yhdessä viranomaisten kanssa. Viranomaisliikenne edellyttää priorisointia, jota Erillisverkot, Telia ja Nokia ovat testanneet mobiiliverkon aidoissa kuormitustilanteissa. Mobiiliverkon hetkellisiin ruuhkatilanteisiin painottuneista testeistä on saatu arvokasta tietoa viranomaiskäyttäjien, viranomaispalvelua tuottavan toimijan sekä verkko-operaattorin kannalta. PRIORISOINNIN TEKNISIÄ ominaisuuksia on testattu erilaisissa simuloinneissa vuodesta 2016 alkaen. 78 • PALOKUNTALAINEN 11 KIPINÄT Suomen viranomaisverkko Virve on siirtymässä uuden sukupolven teknisiin ratkaisuihin, joissa viranomaisliikenteestä huolehditaan yhteistyössä kaupallisten operaattorien kanssa. Priorisointia tarvitaan, jotta viranomaisyhteydet voidaan taata kaikissa tilanteissa verkon kuormituksesta riippumatta
– Suomessa hätäkeskuspäivystäjien koulutus on maailman pisin ja laaja-alaisin. Ylipäivystäjä toimii ryhmänsä lähiesimiehenä ammatillisen kehittymisen ja työhyvinvoinnin osa-alueilla. Hätäkeskus pystyy ensimmäisten joukossa seuraamaan yhteiskunnan hyvinvointia, koska kohtaa päivittäin kansalaisia erilaisissa hätätilanteissa. Hän on teknisesti pätevä, ja lisäksi hätäkeskustoiminnan kehittäminen on hänen sydäntään lähellä. Ydinpalvelussamme mikään kone ei voi korvata ihmistä. Matias Snellman on tiimipelaaja, joka positiivisella asenteellaan auttaa ja opastaa niin asiakkaita kuin työtovereitakin. Kiitos myös koko Hätäkeskuslaitoksen henkilöstölle, tämä palkinto on osoitus tärkeästä työstämme hätäkeskustoiminnan parissa, Snellman kiittää. – Hätäkeskustoiminnassa olen saanut nähdä koko elämän kirjon. Hän on kokenut ja ollut mukana erittäin vaativissa tehtävissä, missä hän on saanut kiitosta jämäkästä päätöksenteostaan. Haluan kiittää työtovereitani ja Vaasan hätäkeskusta saamastani tuesta ja kannustuksesta. Aika ajoin työssä kohtaa myös koko Suomea koskettavia tragedioita perhesurmista suuriin tieliikenneonnettomuuksiin ja kouluampumisista tuhoisiin rakennuspaloihin. Snellman on aidosti kiinnostunut työstään. Työn jättämistä jäljistä selviydyn kolmella lääkkeellä: juoksun, luonnossa liikkumisen ja perheen avulla, kuvailee lähes 20 vuotta hätäkeskustoiminnan parissa työskennellyt Snellman jaksamistaan. Kansalaisten luottamus hätäkeskuspalveluihin on korkealla, sisäministeri Paula Risikko totesi Vuoden Hätäkeskuspäivystäjän julkistamistilaisuudessa Helsingin Paasitornissa. Hätäkeskuspäivystäjän tulee hallita monta eri osa-aluetta ja samalla pystyä tukemaan asiakasta vaikealla hetkellä, kuvailee HätäkesYlipäivystäjä Matias Snellman on Vuoden Hätäkeskuspäivystäjä 2017 kuslaitoksen johtaja Martti Kunnasvuori päivystäjien työtä julkistamistilaisuudessa. – Hätäkeskuspäivystäjät ovat joka päivä kiinni yksittäisten ihmisten elämän suurimmissa käännekohdissa – henkilökohtaisissa tragedioissa, jotka voivat muuttaa koko elämän suunnan. Vuoden Hätäkeskuspäivystäjäksi valittua Matias Snellmania kuvannee parhaiten työkaverin toivomus: ”Jos minulle tulee hätä, toivon, että Matias vastaa hätäpuheluuni.” – Olen erittäin yllättynyt ja otettu saamastani tunnustuksesta. Ilman tiimipeliä työ olisi paljon kuluttavampaa. Työn suola on siinä, että koskaan ei tiedä mitä työvuoron aikana tulee vastaan. Vuoden Hätäkeskuspäivystäjä valittiin nyt ensimmäisen kerran, ja tämän myötä Hätäkeskuslaitos aloittaa vuosittaisen palkitsemisperinteen. HÄ TÄ KE SK US LA ITO S Matias Snellman.. 12 PALOKUNTALAINEN • 79 KIPINÄT VAASAN HÄTÄKESKUKSESSA ylipäivystäjänä työskentelevä Snellman työskentelee päivystyssalissa ylipäivystäjänä, jonka tehtävänä on toimia hätäkeskuspäivystäjän tehtävissä kaikissa hätäkeskussalin rooleissa ja pätevöityä niissä ohjaajan tasolle. Vuoden Hätäkeskuspäivystäjän valitsi Hätäkeskuslaitoksen nimetty palkitsijaraati. Onnistumiset ja hyvät työkaverit ruokkivat jaksamista ja positiivista energiaa. Vuoden Hätäkeskuspäivystäjän valinnan perusteluiden mukaan Matias Snellman omaa vahvan ammattitaidon koko salitoiminnan osalta. Se tarkoittaa sitä, että päivystäjät eivät ole pelkkiä puhelinvastaajia, vaan ammattitaitoisia turvallisuusviranomaisia. Työkaverit kuvailevat Vuoden Hätäkeskuspäivystäjäksi valittua miestä asialliseksi, rauhalliseksi, tasapuoliseksi ja salin luottohenkilöksi
KIPINÄT LIFEVAC.FI Maahantuonti ja myynti Tehokas apu vierasesineen poistoon silloin, kun Heimlichin ote ei auta. Taskutilaston tiedot perustuvat pelastustoimen resurssija toimenpidetilasto PRONTOon ja siinä on yleisimmin tarvittavat tiedot onnettomuuksista, pelastusja avunantotehtävistä, pelastuslaitosten onnettomuuksien ehkäisytyöstä sekä pelastuslaitosten taloudesta ja henkilöstöstä. 029 545 3445 tai 050 597 5258 johannes.ketola@pelastusopisto.fi www.pelastusopisto.fi/pelastustoimen-taskutilasto-julkaistu LISÄTIETOJA. Uutena asiana taskutilastossa on kansainvälinen pelastustoiminta. Nyt myös sähköisenä: Pelastustoimen taskutilasto – jokaisen pelastusalalla toimivan perusteos Johannes Ketola, suunnittelija puh. LIFEVAC PELASTUSALAN TÄRKEIMMÄT ja kiinnostavimmat tilastotiedot ovat saatavilla myös sähköisessä muodossa
Johannan työtehtäviin kuuluvat palokuntakoulutuksen osaston oppimisympäristön ylläpitotehtävät, opintopäivien kutsut ja laskutus, Palotaruksen varaukset, erilaiset tapahtumajärjestelyt sekä esitteiden ja mainosten taitto. Työhön sisältyy niin rahoituksen, verkostojen kuin uusien tutkimusideoiden etsimistä. Poliisiammattikorkeakoulussa sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. Tällä hetkellä hänen pääasiallisiin tehtäviinsä kuuluvat yrityskoulutusten uudistus (suunnittelu, aineistot, markkinointi, verkostoituminen ja toteutus) sekä yleisesti yrityskoulutusten kehittäminen ja kouluttaminen. Ira on koulutukseltaan kemian laitetekniikan diplomi-insinööri, ja hän on valmistunut Lappeenrannan Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 2000. Lisäksi hän on itse mukana erilaisissa tutkimusprojekteissa. SPEKin Tuula Kekki SPEKin tutkimuspäälliköksi VTT Tuula Kekki on työskennellyt SPEKissä lähes kolme vuotta. Tuula Kekin väitöskirjan käsitteli huumeidenkäyttäjien taparikollisuutta ja huumerikostorjuntaa. Talo ja työkaverit olivat tulleet tutuiksi ennen SPEKiin siirtymistä, sillä Kekki teki tutkimusta tuhopoltoista runsaan vuoden ajan Turun yliopiston työntekijänä Pasilan toimiston tiloissa. Viimeisten vuosien aikana hän teki Kaspelin kautta SPEKiin erilaisia projektitöitä, jotka liittyivät koulutusten kehittämiseen, kouluttajakoulutuksiin ja aineistoihin. Ira Pasi työskentelee pääsääntöisesti kotitoimistolta Kouvolasta käsin. 14 PALOKUNTALAINEN • 79 KIPINÄT Johanna Kuittinen koulutusja viestintäassistentiksi Johanna Kuittinen palasi koulutusja viestintäassistentiksi järjestöpalveluihin. Tuula vastaa SPEKissä tutkimushankkeista ja julkaisuista. Aikaisemmin Tuula on työskennellyt mm. Tuhopolttojen ja huumerikollisuuden lisäksi hän on tutkinut päihdehuoltoa, sosiaalityön interventioita ja turvallisuuden tunnetta. Ira Pasi on monelle tuttu Kaspelista (Kaakkois-Suomen Pelastusalanliitto ry), jossa hän työskenteli vuodesta 2007. henkilöstöuutisia Ira Pasi erityisasiantuntijaksi Tuula Kekki Ira Pasi Johanna Kuittinen. Lisäksi Iran tehtävänkuvaan kuuluvat omatoimiseen varautumiseen ja asumisen turvallisuuteen liittyvä valistus, koulutukset, pelastussuunnittelu ja kohdennetut kyselyt kansalaisille sekä työpaikoille
Saat paluuviestillä tunnukset digipalveluun. KIPINÄT Seuraa ja kuulet alan tuoreimmat uutiset. Edellä mainittujen lisäksi Sannin työhön kuuluvat palokuntakoulutusosaston asiakaspalvelu, viestintä ja ohjeiden antaminen koulutuksen järjestäjille, kurssinjohtajille sekä palokuntalaisille. Erillinen henkilöstöfunktio on SPEKissä uusi, joten sen muotoutuminen vaatii aikaa ja pitkäjänteistä työtä.. keväänä. Viimeiset neljä vuotta ovat kuluneet Vaasan yliopistossa henkilöstöjohtamisen pääaineopintojen parissa, jotka valmistuivat tänä Kati Keski-Karhu Eevi-Kaisa Kilpiö Sanni Kairavuo Sanni Kairavuo koulutussuunnittelijaksi Sanni Kairavuo palasi palokuntakoulutusosaston koulutussuunnittelijaksi tammikuun alussa. Tutuiksi tulivat järjestötoiminnan lisäksi pk-yritykset ja pörssiyhtiöt. Näiden lisäksi työnkuvaan kuuluvat henkilöstöhallintotiimin vetäminen sekä esimiestoiminnan, osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittäminen. Eevin tehtäviin kuuluvat mm. Hänen tehtäviinsä kuuluvat pienen ja tehokkaan taloustiimin vetäminen, taloudellinen raportointi johdolle, PSRja STEA-raportointi sekä erilaiset taloushallinnon selvittelyt ja SPEKin työntekijöiden auttaminen talousasioissa. eSmart-verkko-oppimisympäristö, Vimeo ja Open Badge Factory -osaamismerkkijärjestelmä. Sannin vastuulla on myös erilaisten järjestelmien ylläpitäminen, joihin kuuluvat mm. Kati on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri Vaasan yliopistosta. Sannin tehtäviin kuuluvat yleisesti kaikki palokuntakoulutuksen suunniteluun, ylläpitoon ja kehittämiseen liittyvät toimenpiteet. osaamista, motivaatiota ja organisaation suorituskykyä edistävien henkilöstökäytäntöjen kehittäminen. Aiemmin hän työskenteli 11 vuotta tilintarkastajana Ernst & Young Oy:ssä, jossa hänellä oli vuosien aikana vastuullaan monipuolinen asiakaskunta. Koulutukseltaan Eevi on kasvatustieteiden ja kauppatieteiden maisteri. Kati Keski-Karhu controlleriksi Keski-Karhu aloitti tammikuussa SPEKissä controllerina. Lehti ilmestyy myös lehtiluukussa! Tilaa itsellesi maksutta verkkolehden lukuoikeus osoitteesta tilaukset@palokuntalainen.fi. Eevi-Kaisa Kilpiö henkilöstöpäälliköksi Eevi-Kaisa Kilpiö on työskennellyt SPEKissä vuodesta 2008 koulutussuunnittelijana, projektikoordinaattorina ja tiedottajana
Kehittäminen ja oppiminen ovat lähellä sydäntäni ja onkin suuri rikkaus, että olen saanut urallani tehdä erilaisia toiminnan kehittämiseen liittyviä työtehtäviä. – Suomalaista hätäkeskusmallia, jossa yksi organisaatio vastaanottaa yhden hätänumeron kautta kaikkien toimialojen hätäilmoitukset, käsittelee tiedot ja hälyttää kaikki yksiköt samalla tietojärjestelmällä, ei vastaavassa muodossa muualta maailmasta löydy. kerran myönnetty PRO 112 -palkinto on osoitus hätäkeskustoiminnan ja hätänumeron 112 hyväksi tehdystä ansiokkaasta työstä sekä myönteisen turvallisuuskulttuurin tukemisesta. Kiitos siitä ansiokkaasta kehitystyöstä, jota 112-toiminnan asiantuntijat ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana tehneet Suomen hätäkeskustoiminnan hyväksi, totesi sisäministeri Paula Risikko palkinnon luovutustilaisuudessa. Merkittävä rooli hätäkeskustoiminnan yhdenmukaistamisessa Tommi Hopearuoho on ollut merkittävässä roolissa nykyisen valtakunnallisen hätäkeskustoimintamallin yhdenmukaistamisessa. Hätäkeskuslaitoksen tehtävä on erittäin tärkeä ja arvokas yhteiskunnan kriisinsietokyvyn näkökulmasta. Tutkintotodistuksensa saivat pelastajakurssit 94 ja 95, alipäällystökurssi 41 sekä palopäällystön tutkinto-ohjelmasta valmistuneet Amk-opiskelijat. Palkinto on osoitus hätäkeskustoiminnan ja hätänumeron 112 hyväksi tehdystä ansiokkaasta työstä. Hän on tehnyt ennakkoluulottomasti työtä hätäkeskusten operatiivisen toiminnan ja viranomaisyhteistyön kehittämisen hyväksi sekä ideoinut aktiivisesti erilaisia tapoja toiminnan laadun parantamiseksi. 16 PALOKUNTALAINEN • 79 KIPINÄT PRO 112 -palkinto on myönnetty Hätäkeskuslaitoksen toimialapäällikkö Tommi Hopearuoholle. Nyt jo 13. Stipendin saivat Esa Koskimaa alipäällystökurssilta sekä Mika Pekki pelastajakurssilta. Ilman aktiivista viranomaisten välistä yhteistyötä tehokas PRO 112 -palkittu Tommi Hopearuoho: Hätäkeskustoiminta on avuntarvitsijoita varten 112-toiminta ei olisi mahdollista. Palkinnon luovutti Hopearuoholle Hätäkeskuslaitoksen johtaja Martti Kunnasvuori yhdessä sisäministeri Paula Risikon kanssa. – Maailma muuttuu ja toiminnan on muututtava sen mukana. Olen aina pyrkinyt muistamaan, että kaikki toimintamme HÄ TÄ KE SK US LA ITO S PELASTUSOPISTOSTA VALMISTUI yhteensä 95 tutkinto-opiskelijaa pelastustoimen tehtäviin. ALIPÄÄLLYSTÖKURSSI 41 (21 hlöä) Ahvenainen Tommi Kangasala Broström Petteri Uusikaupunki Hoikka Dan Vantaa Huttula Lauri Kuopio Innanen Jukka Iisalmi Javanainen Mikko Heinola Koskimaa Esa Lahti Kumakari Lasse Loviisa Kyyriäinen Marko Iisalmi Kyyriäinen Mikko Riihimäki Liljeroos Mikko Jyväskylä Löppönen Mikko Kaarina Mäkinen Sami Tampere Pajala Pekka Paimio Pinoniemi Petri Utajärvi Reiniharju Juho Muhos Riihijärvi Petteri Raahe Saarinen Matti Vantaa Sievänen Teemu Hämeenlinna Varje Olli-Pekka Helsinki PELASTAJAKURSSI 94 (30 hlöä) Ahtila Roni Lahti Ekholm Antti Tampere Ekroth Juuso Kouvola Ekström Philp Sipoo Greus Ville Lumijoki Haapa-aro Kimmo Rovaniemi Huttunen Arto Kuopio Hämäläinen Joel Salo Iivanainen Riku Kuopio Iso-Tuisku Jan Ilmajoki Keränen Jyrki Taivalkoski Kettunen Jarkko Siilinjärvi Kirmanen Paavo Jyväskylä Kiviharju Tomi Tampere Koivistoinen Juha Kihniö Koivuniemi Jesse Teuva Kolkkinen Alex Tampere Korpi Marko Jyväskylä Kuusi Kimmo Jämsä VALMISTUNEET. PELASTUSOPISTON PRIIMUSSTIPENDIT jaettiin opinnoissaan parhaiten menestyneille
Koulutuksissa olen nähnyt päivystäjien tuskan työympäristön muuttuessa. Hän on aktiivisesti pyrkinyt edistämään sosiaalija terveystoimen tehtävien käsittelyn laatua muun muassa riskiarvio-ohjeita kehittämällä. Tommi Hopearuoholla on vahva tausta terveystoimen parista. Hopearuoho oli vaativassa muutoshankkeessa projektipäällikkönä, ja muun muassa koulutti tuolloin tiiminsä kanssa yhdenmukaista toimintamallia omalle henkilöstölle ja yhteistyöviranomaisille ympäri Suomea. 79 • PALOKUNTALAINEN 17 KIPINÄT HÄTÄKESKUSLAITOS LUOVUTTAA vuosittain PRO 112 -palkinnon henkilölle, joka on tehnyt ansiokasta työtä hätänumeron 112 sekä hätäkeskustoiminnan kehittämisen hyväksi sekä tukenut yleisesti myönteisen turvallisuuskulttuurin vahvistamista. Nykyisessä virassaan Hätäkeskuslaitoksen toimialapäällikönä Hopearuoho on edustanut virastoa esimerkillisesti hätäkeskusten yhteistoiminta-alueiden työryhmissä sekä valtakunnallisissa yhteistyöryhmissä. Koulutusvaihe oli kriittisen tärkeää rakenneuudistuksen onnistumisen näkökulmasta. PRO 112 pitää fokusoitua avuntarvitsijan ympärille. Kun toiminta perustuu ohjeisiin, muutokset vaativat paljon sitoutumista yksittäisiltä hätäkeskuspäivystäjiltä. PRO 112 tarkoittaa ammattimaista, professional, toimintaa hätäkeskustoiminnan puolesta. Hätäkeskustoiminta on avuntarvitsijoita varten, Hopearuoho toteaa. – Hätäkeskustoiminnan muutostahti on ollut viime vuosina kiivasta ja varmasti kuluttavaakin. Laurila Antti Turku Lehtiniemi Janne Nokia Liedes Ville Tyrnävä Liettyä Matias Helsinki Mathlin Teemu Kangasala Matikainen Teemu Pirkkala Mikkonen Joona Kuopio Nevalainen Joonas Tampere Nykänen Topi Lahti Oinonen Sami Joensuu Venäläinen Perttu Kuopio PELASTAJAKURSSI 95 (29 hlöä) Haavisto Albert Tampere Hirvonen Lauri Kuopio Korteniemi Juuso Puolanka Lintula Mikko Kuopio Mikkonen Jesse-Joonas Kuopio Oivanen Teemu Turku Oksa Tommy Pori Pekki Mika Lohja Poikonen Matti Kuopio Rantonen Jarno Kuopio Saarinen Joni Jyväskylä Sali Mikko Oulu Salmelainen Roope Jyväskylä Salminen Petteri Pöytyä Seppälä Juha Hollola Suomela Joonas Seinäjoki Susi Joonas Kangasala Tolonen Joonas Oulu Tornberg Miikka Oulu Turtonen Olli Tampere Uski Johan Joensuu Vastaranta Timo Huittinen Veteläinen Joose Kajaani Virmala Timo Jyväskylä Väisänen Ville-Veikko Lappeenranta Wickström Niclas Inkoo PALOPÄÄLLYSTÖN TUTKINTO-OHJELMASTA VALMISTUNEET AMK-OPISKELIJAT (15 hlöä) Ahokas Nino Espoo Ala-Kuusisto Jonna Kuusamo Heikkilä Harri Paimio Heikkilä Matti Ylivieska Hirvonen Lauri Kuopio Hynninen Mikko Joroinen Karvinen Samuli Heinävesi Korhonen Valtteri Kuopio Leppämäki Samuel Saarijärvi Läderberg Vesa Hollola Läspä Tarmo Kokkola Mikkonen Jesse-Joonas Helsinki Saarioinen Samuli Helsinki Toivonen Juha Nokia Tuuli Tuukka Espoo. Palkinnon saajan valitsee Hätäkeskuslaitoksen ylin johto. Ennen Hätäkeskuslaitosta PRO 112 -palkinnon saaja on työskennellyt yli 10 vuotta erilaisissa ensihoitotehtävissä ja lääkintäesimiehenä. Hätäkeskuslaitoksen rakenneuudistuksen yhteydessä vuosina 2010–2015 Hopearuoho antoi merkittävän työpanoksen hätäkeskusten nykymuotoisen salityöskentelymallin luomiseen. Ymmärryksen kasvattaminen on ollut suuri ja mielenkiintoinen haaste. Pidän tärkeänä, että ohjeita ei pidä tehdä vain ohjeiden vuoksi vaan niihin tarvitaan myös ymmärrystä. Tommi Hopearuoho
WWF:n vapaaehtoiset öljyntorjuntajoukot on perustettu vuonna 2003. Öljyä ehti levitä jonkin verran Toppilansalmen ja Meri-Toppilan puiston väliselle vesistöja ranta-alueelle. – Öljyntorjuntajoukkolaisia kutsuttiin apuun perjantaina iltapäivällä, ja jo illalla heitä oli paikalla kahdeksan, kertoo suojeluasiantuntija Teemu Niinimäki WWF:stä. Öljyntorjuntajoukkoihin voi liittyä vapaaehtoiseksi kuka tahansa 18–69-vuotias terve henkilö.. joukot toimivat aina viranomaisen pyynnöstä ja alaisena. Palokunta rajasi öljyvuotoa Toppilansalmesta öljypuomein ja aloitti vuodon keräämisen veden pinnalta. 18 PALOKUNTALAINEN • 79 KIPINÄT OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOKSEN mukaan öljyvahinko aiheutui noin 1 500 litran öljysäiliön pettäessä. WWF:n vapaaehtoisista öljyntorjuntajoukkolaisista Oulun seudun ulkopuolelta tulleet majoitettiin läheiselle koululle. Niihin kuuluu noin 8 200 jäsentä. Jotta öljy saatiin pois, ruoko piti katkaista ja ottaa öljyyntynyt osa ruo´osta talteen, Niinimäki kuvailee. Tuuli oli painanut öljyä rantaa kohti ja öljyä oli ruovikon ja avoveden rajassa muutaman sentin kaistale. Vuodosta pääsi valumaan öljyä voimalan jäähdytysveteen ja Toppilansalmeen joitain satoja litroja. Rannalle levinneen öljyn määrä oli pelastuslaitoksen mukaan kohtalaisen vähäinen, mutta vaatii kuitenkin puhdistamista. – Tällä kertaa rantaöljyntorjunta oli hieman erilaista kuin ennen. – Lauantaiaamuna paikalla oli jo noin 25 vapaaehtoista, joista valtaosa oli käynyt WWF:n öljyntorjuntakoulutuksen. ÖljyntorjuntaWWF:n vapaaehtoiset apuna Oulun öljyonnettomuudessa Ympäristöjärjestö WWF:n vapaaehtoisten öljyntorjuntajoukkojen jäsenet avustivat viranomaisia Oulun Energian Toppilan voimalaitoksella kesäkuussa tapahtuneen öljyvuodon jälkien puhdistamisessa. Niinimäen mukaan öljyä oli ajautunut monenlaisille rannoille kivikoista ruovikoihin. Vapaaehtoiset avustivat pelastuslaitoksen henkilöstöä rantojen puhdistamisessa
Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi – yhteistyössä: Mitä se tarkoittaa. Tiedot osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi. SPPL: Palopäällystön Kesäpäivät 2017 Padasjoki vk. 44 Palokuntalainen ilmestyy MARRASKUU 1.–15.11. SPEK: Palokuntalaisten 24365 Vapaaehtoispäivät 2017 Tampere 26.–27.9. HEINÄKUU 4.–5.7. SPPL: Viestintä viranomaistoiminnassa Helsinki 23.–24.9. Palomiesurheilu: SM-Golf Turku 9.8. Palomiesurheilu: Ammunta Pori 12.7. 52 Palokuntalainen ilmestyy Palokuntalainen -lehden toimitus. 36 Palokuntalainen ilmestyy SYYSKUU 6.–7.9. SPAL: Liittokokous 2017 Jyväskylä 1.–31.12. SPPL: Asumisen paloturvallisuus Mikkeli 25.–27.8. Palomiesurheilu: Lentopallo Kokkola 15.–31.10 Palomiesurheilu: Crossfit Helsinki vk. Palomiesurheilu: Jalkapallo Nokia 4.–6.7. Palomiesurheilu: Suunnistus Rauma LOKAKUU 17.–18.10. Palomiesurheilu: Jääkiekko Oulu vk. Pori 12.–13.7. FINNSEC Helsinki 1.–30.9. Julkaisemme sitoumuksetta tietoja pelastusalan tapahtumista yms. Palomiesurheilu: Beach Volley Lappeenranta ELOKUU 2.–3.8. 79 • PALOKUNTALAINEN 19 TAPAHTUMAKALENTERI Tiedot on kerätty laitosten ja palokuntien tiedottajilta sekä järjestäjien nettisivuilta. Palomiesurheilu: Salibandy Pori 15.–30.11 Palomiesurheilu: Voimailu/soutu Raisio JOULUKUU 1.12
20 PALOKUNTALAINEN • 79 TEKSTI MARKO PARTANEN KUVAT MARKO PARTANEN, JOUNI TURTIAINEN JA ANNE TIMONEN muodonmuutos Ambulanssin
Joustaminen tuntuu olevan vaikeaa myös potilaan luona tarvittavasta kahden hengen miehityksestä. Aiemmin tämä on ollut tuttua lähinnä tehtaiden pelastuspalveluista, joista ainakin Nesteen Porvoon jalostamolla päivystää ambulanssi, joka on varusteltu tietyin pelastusvälinein. P elastusvälineistä ambulanssissa ei monin paikoin kannata neuvotella vieläkään. muodonmuutos Ambulanssin. Puolen vuoden käytön jälkeen pelastusvarustein terästetty ambulanssi päätettiin ottaa jatkuvaan palvelutarjontaan. Niin tapahtuikin aluksi mutta kun Sulkava ulkoisti terveyspalvelut Attendolle, yhteistyö päättyi.” Kalin näkeekin, että yksiköllä pitäisi olla valmius myös kotiin vietäviin palveluihin sen lisäksi, että se varmistaa pienehköjen paikkakuntien ensihoidon ja palomiesten saatavuuden nopeasti. ”Alkuperäinen ajatus oli, että yksikkö olisi käytettävissä enemmän myös terveystoimea tukeviin tehtäviin. Tyypillisesti katukuvassa näkyvien ambulanssien vastaavaista varusteluista on raportoitu vähemmän. Lokakuussa 2015 hybridiyksikkö tuli kokeiluun Sulkavalla, Etelä-Savon pelastuslaitoksella. Viime vuosina pelastusvälinein varusteltua, niin sanottua hybridiyksikköä, on kokeiltu muutamilla haja-asutusalueilla eri puolilla Suomea. Siinä, että ambulanssissa työskentelee palomies, ei ole erikoista mutta siinä on, että ambulansseja varustellaan myös palomiehen työja suojavarustein. Kun rahaa ei ole aivan kaikkeen, tarvitaan muodonmuutoksia. Pelastuslaitoksen ensihoitopäällikkö Jari Kalin kertoo, että kyseessä on sairaanhoitopiirin kanssa yhdessä suunniteltu yksikkö. Yksikkö voidaan hälyttää sekä pelastustoimen että ensihoidon tehtäville. Silti molemmista on saatu erinomaisia kokemuksia ja rahaakin on säästynyt
”Sitä en halua nähdä, että kaupungeissa palomiesten määrää vähennetään tällä tavoin entistäkin pienemmäksi. Aluksi se tarkoitti osaa D-tehtävistä. Ensihoitajat olivat jo valmiina ja pelastajat valikoituivat koulutuksen ja halun perusteella. Hän uskoo, että hybridin kaltaisella yksiköllä voidaan säilyttää pelastusalan ammattilaiset valmiudessa myös pienemmissä kunnissa. Ylipalomies Alan O’Leary on tehnyt alipäällystökurssin opinnäytetyönsä hybridiyksiköstä.. Henkilöstö on hyvin koulutusja yhteistoimintamyönteistä. Kokonaistaloudellisuus ja toiminnallisuus ovat toiminnan kulmakivet. Sulkavalla ensivasteen jälkeen seuravaksi eniten sattuu liikenneonnettomuuksia. He saivat kertoa näkemänsä uhkakuvat ja olla itse suunnittelemassa niihin ratkaisuja. ”Koska haluttiin, että autoa voidaan ajaa B-kortilla, siinä on neliveto sekä riittävä kantavuus, oli asiat helppoa yhdistää Amarokissa”, Lohjansalo sanoo. Henkilöstö otettiin alusta asti mukaan toiminnan suunnitteluun. ”Nykyään yksikköön on enemmän halukkaita kuin on paikkoja. VW Amarokin alustalle tehtyjen koritöiden pitäisi valmistua syyskuussa. Kun käynnissä oleva hälytysohjeen päivitys saadaan valmiiksi, myös osa C-tehtävistä siirtyy yksikön tehtävälistalle. Savuisten välineiden takia kaappiin rakennettiin myös oma ilmastointi. ”Mielestäni kalusto pitäisi räätälöidä yksikön toiminta-alueen tarpeisiin, sillä mukaan mahtuvan kaluston määrä on niin rajallinen. 22 PALOKUNTALAINEN • 79 Henkilöstön rekrytointi oli helppoa. Yksikön haluttiin tuovan helpotusta jatkuvasti lisääntyvään keikkamäärään. Yksi ensihoitaja iso vaikutus Yhden hengen yksikkö on vakiinnuttanut paikkansa Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiirin (Eksote) Akuutin palvelutarjonnassa. Viime vuonna Sulkavan hybridiyksikkö hoiti 838 ensihoitotehtävää, 27 ensivastetehtävää sekä 57 pelastustoimen ja muuta tehtävää. Sen korissa on valmiiksikin jo kalustokaappeja, joihin päästään vain ulkoapäin käsiksi, Jaakko Lohjansalo kertoo. Kun tehtävälajit perattiin, niistä löytyi selkeä osa sellaisia, jotka voidaan hoitaa yhden hengen yksiköllä. Riskit huomioiden Ylipalomies Alan O´Leary työskentelee Sulkavan hybridiyksikössä. Lohjansalo luonnehtii muutosta helpoksi. Kuljettajan puoleista etukaappia oli vähän suurennettava, sillä siihen rakennettiin paikka paineilmalaitteelle ja muille savussa käytettäville työvälineille. Siksi hybridiyksikköön olisikin hyvä saada kevyt akkukäyttöinen pelastustyökalujsarja, jolloin pienet liikenneonnetttomuudet voitaisiin hoitaa itse. Yksikkö kouluttaa myös alueen sopimuspalokuntalaisia”, Kalin sanoo. Sellaisilla alueilla missä on hyvä sammutusvesiverkosto ja paljon paloja, voisi olla järkevää varustautua vesisammutusjärjestelmällä, vaikkapa UHPS:llä tai Cobralla”, O´Leary pohtii. Ensihoitajat ja palomiehet kouluttavat toisilleen oman alansa tehtäviä. Hybriditoiminnalla voidaan hoitaa vain pieniä pelastustehtäviä. ”Hybridiajatus istuu Amarokiin kuin nenä päähän. Suurempia tehtäviä sillä voidaan kyllä aloittaa mutta ei hoitaa loppuun.” Toimintaan suunniteltu kori Tamlans Oy on tehnyt kaupat Keski-Suomen pelastuslaitoksen kanssa ensimmäisestä heidän tuottamastaan varta vasten hybridiyksiköksi rakennettavasta ajoneuvosta. Hän on tehnyt hybridiyksiköstä opinnäytetyön Pelastusopiston alipäällystökurssilla
79 • PALOKUNTALAINEN 23 Eksote ei halunnut pelkkää yhtä liikkuvaa yksikköä, vaan isomman toiminnallisen kokonaisuuden, johon uusi yksikkö nivoutuu. Mikäli puhelun aikana Uusi yksikkö on vähentänyt potilasruuhkaa osastoilla.”. Ensihoito integroitui ennen yksikön aloittamista tehostetun kotisairaanhoidon (tehosa) kanssa. Ensihoitaja soittaa potilaalle ensin ja haastattelee hänet puhelimessa. Mahdollisimman työturvallista Yhden hengen yksikön tehtävät suunniteltiin huolella etukäteen. Ensihoitajille täsmennettiin heti alussa, että heistä ei tehdä kotisairaanhoitajia, vaan integroitumalla tehosan kanssa, saatetaan molempien resurssit käyttää ja kohdentaa tarkoituksenmukaisemmin. Työturvallisuus varmistettiin siten, ettei yhteenkään paikkaan mennä suunnittelematta
Heinoa ei haittaa, vaikka ambulanssin hektisyys jäi pois. ”Puhelimessa on joskus vaikea arvioida vaikkapa päihdeongelmaa tai mielenterveysongelmaa. Vuodessa yksikön säästämä summa on 280 000 euroa. Epäilyt ovat turhia, sillä yhden hengen yksikkö on haluttu työpaikka. Myös hoidon tarpeen arviointi voidaan tehdä sitomatta siihen ambulanssia”, Heino sanoo. ”Nyt ihmisten ei tarvitse maata osastolla saadakseen suonensisäistä antibioottihoitoa, vaan se voidaan antaa kotona. Vielä ei ole tullut sellaisia ajatuksia.” Säästöä syntyy Toimintaa on tilastoitu ja tutkittu heti alusta lähtien. Yksikkö on myös toiminut päivystyksen puskurina mutta ei se tietenkään tarpeettomia käyntejä kokonaan estä”, Eksote Akuutin palvelupäällikkö Jan-Erik Palviainen sanoo. Haastavaa on myös arvioida, onko kohteessa muita henkilöitä, vaikka asia kysytäänkin.” Potilas hoidetaan kotona Yhden hengen yksikkö ei kuljeta potilaita ollenkaan, vaan hoitaa kotona. Uusi yksikkö on vähentänyt potilasruuhkaa osastoilla. Laboratoriokokeetkin onnistuvat ja kohta myös sähköinen ajanvaraus lääkärille”. Toiminta aloitettiin ensin Lappeenrannan alueella, nyt ajoon on otettu toinenkin yksikkö Imatralla. Kun työparia ei ole, on kaikki hoitovälineet kannettava yksin.. Henkilö saataa kuulostaa puhelimessa aivan normaalilta, mutta henkilökohtaisesti kohdatessa tilanne on toinen. ”Minua kiinnosti se, että voin antaa asiakkaalle enemmän aikaa, ambulanssissa kohtaaminen jää yleensä lyhyeksi. ”Ambulanssissakin valtaosa tehtävistä on vastaavia kuin tässä. Lisäksi paluu ambulanssiin on mahdollista, jos niin haluaa. Hyvin nopeasti selvisi, että kentälle tuotettu lisäyksikkö säästää selvää rahaa. Itse asiassa koko järjestelmä luotiinkin siksi, että potilaita, jotka voitaisiin hoitaa kotona, ei kuljeteta enää sairaalaan. Vaikka olemmekin tässä yksikössä, meillä on mahdollisuus käydä samat koulutukset kuin mitä ambulanssien ensihoitajatkin käyvät, joten voimme pysyä ajan tasalla myös vanhasta tehtävästä. Saavuttamiensa tulosten takia Eksoten yhden hengen yksikkö on saanut paljon valtakunnallista huomiota. Kun laskurit alkoivat pyöriä taaksepäin, toiminta oli helppo perustella poliitikoillekin. Ambulanssitoimenpiteiden lisäksi tässä yksikössä aloitettu lääkehoito voidaan myös lopettaa ja tehdä tarvittaessa uusi tarkistuskäynti. Ensihoitaja Meeri Heino menee yhden hengen yksiköllä asiakkaiden luokse. ”Näkemykseni mukaan yllättävät lievät YT-laskut ja sellaiset vaivat, jotka aiemmin kuljetettiin sairaalaan vain tutkittavaksi ja lääkittäväksi, voidaan hoitaa nyt kotona. 24 PALOKUNTALAINEN • 79 tulee eteen jotakin epäilyttävää tai potilas on päihteiden vaikutuksen alaisena, sinne menee tarvittaessa tehtävään paremmin soveltuva yksikkö. Mikäli potilas vaatii sairaalahoitoa, yhden hengen yksikön ensihoitaja pyytää kohteeseen tarkoituksenmukaisimman kuljetuksen. Kiinnostava työ Moni saattaa epäillä, onko ensihoitaja kiinnostunut yhden hengen yksiköstä, jolle pillikeikat ovat mahdollisia enää harvakseltaan lähimmän yksikön periaatteella. Riski on silti aina olemassa ja siihen pitää varautua yhden hengen yksikön ensihoitaja Meeri Heino sanoo
MUISTIN TÄTÄ kokemustani eräälläkin liikenneonnettomuuspaikalla, johon tilannepaikanjohtajana kohteeseen saavuin. JOKAINEN AUTTAJA ansaitsee kiitoksen ja huomion. Kiitämme ihmisyyttä, jota onneksemme löytyy kun ihminen tarvitsee toista ihmistä. ”Eloton, nostetaan pihalle”, tervehdin ja pian jo olikin elvytys käynnissä kadulla. Ilman näitä ihmisiä tilanne olisi ollut vieläkin kaoottisempi hallittavaksi. Sairauskohtauksen seurauksille ei mahdettu enää mitään. LEVÄTÄÄN KIITOLLISINA tänä kesänä. Hän kiitteli ja kerroin olevani sopimuspalokuntalainen toisen pelastuslaitoksen alueella. Apukuskin ovea ei saanut auki, mutta kuskin ovi aukesi lähes ongelmitta. Jotkut edustavat ihmisyyttä ammatikseen, jotkut sitoutuneina sopimuspalokuntalaisina, jotkut vain silkkaa inhimillisyyttään. Kiitimme ja arvostimme heitä. Kiitämme autettavien ja auttajien puolesta. LÄHTIESSÄNI JATKAMAAN matkaa vaihdoin paloesimiehen kanssa pari sanaa. Paikalla oli jo muita ohikulkijoita ja joku näkyi soittavan puhelua. 79 • PALOKUNTALAINEN 25 LINGOTTUA YKSIKÖNJOHTAJA, PAPPI JAAKKO LINKO STUDIO HÄRMÄ HUVIPUISTOREISSULLA PERHEENI kanssa muutamia vuosia sitten osuin liikenneonnettomuuspaikalle. Kaikki tämä on mittaamattoman arvokasta. Rannesykettä ei tuntunut. Tapahtunut ulosajo taajamanopeudella ei näyttänyt kovin pahalta. Minulle jäi arvostettu olo. Osallistuin lisäkäsinä tehtävään kunnes elvytys lopetettiin tuloksettomana. Kukaan ei ollut tohtinut mennä autoon sisään. Osaisimmepa huomata myös auttajien taakat ja kuormittumisen. KUN KIITÄMME, emme kiitä itsemme tai pelastustoimen puolesta. Ajoin varovasti autojen ohi miettien matkan jatkamista kunnes huomasin, että onnettomuusautossa oli edelleen sisällä ihminen. Ratkaisevinta siinä ei ollut kiitoksen lausuminen, vaan se, että sain alusta loppuun olla osa pelastustoimintaa minulle luontevalla tavalla täysin ulkopuolisena, mutta silti ”osana tiimiä”. Muutamat paikalle osuneet huolehtivat loukkaantuneista, mitä monipotilastilanteessa tarvittiinkin, toiset neuvokkaat sivulliset ohjasivat jo omatoimisesti liikennettä vilkasliikenteisessä risteyksessä. PYSÄKÖIN JA tein nopean tilannearvion. Veikkolan VPK:n facebooksivulla oli tästä taannoin ajatuksia herättävä kirjoitus – ”Mutta kuka auttaa ensimmäistä auttajaa?” Suosittelen lukemaan ja tarttumaan herääviin ajatuksiin. Samalla ensimmäisen pelastusyksikön kessun pää ilmestyi ovesta sisään. Pyöräytin itseni takapenkin kautta lähemmäs potilasta, totesin uudelleen elottomuuden, sain nostettua hänet omaa penkkiään vasten ja valmistelin mielessäni turvallista hätäsiirtoa ulos autosta. Oli varmaan tämän jo arvannutkin. Jäin miettimään, että osaisinpa itsekin suhtautua auttajiin onnettomuustilanteissa näin luontevasti. Kiitetään ja arvostetaan myös itseämme, nöyrin ja kiitollisin mielin kanssa-auttajiamme kohtaan. Kiitollisuutta. Toivottavasti se myös riittävästi ilmaistiin
26 PALOKUNTALAINEN • 79 Osa 2: Raideliikenne ja pelastustoiminta TEKSTI ARTO PAPUNEN KUVAT AKI LEPPÄNEN, LIIKENNEVIRASTO JA VR Valtion rataverkolla vastuu pelastustoiminnasta on siirtynyt radanpitäjälle eli Liikennevirastolle. Myös ohje varautumisesta rautatieliikenneonnettomuuksien varalle on uusittu viime vuonna.. Muutos johtuu rautatiekilpailun vapautumisesta ja siitä, että väylien hallinnointi ja liikennöinti on erotettu toisistaan
79 • PALOKUNTALAINEN 27 Suuri muutos rautateillä Raivaustoiminta Liikenneviraston vastuulle Rautatieonnettomuutta harjoiteltiin Turussa Heikkilässä vuonna 2014.
Auto on tarkoitettu ensisijaisesti rautatiepelastamiseen, mutta yksikköä voidaan käyttää myös sammutusja muissa pelastustehtävissä. Näitä ovat esimerkiksi liikenteenohjausta tuottava yhtiö sekä radan kunnossapitoyritykset. Koritehtaan kanssa on määritelty ja toteutettu Riihimäelle toukokuun alussa tullut raivausauton ja sammutusauton yhdistelmä. Jatkossa autoja tulee myös muualle Suomeen. Muutosvaihe menossa Muutosvaiheen aikana VR:n raivausyksiköt toimivat Liikenneviraston apuna, vaikka liikennöitsijän henkilöstöä ei saisikaan käyttää radanpitäjän tehtäviin neutraliteettisyistä. Viimeiset kalustokoulutukset ovat parhaillaan menossa ja Riihimäellä toimii päivystys täydellä teholla kesäkuun lopussa. 28 PALOKUNTALAINEN • 79 L iikenneviraston rautatieliikenteen ohjausyksikön päällikkö Atte Kanerva kertoo, että Liikennevirastossa on johtoryhmä päättänyt pelastusja raivausorganisaation perustamisesta siten, että asianomaiset valmiudet perustetaan Riihimäelle, Kouvolaan, Pieksämäelle, Ouluun sekä mahdollisesti Seinäjoelle tai Tampereelle. Olemme sopineet yksityisten rataverkonhaltijoiden Liikennevirasto sai ensimmäisen raivausauton toukokuussa Riihimäelle. – Tarvitsemme lisäksi omaa kalustokohtaista nostoapuja siirtovälineistöä sekä säiliövaunujen vuodontorjuntakalustoa. VR:n raivauspalveluiden rooli Aiemmin rautateiden raivaustoiminta oli pelkästään VR-Yhtymän vastuulla. Pelastuspäällikkö Arto Taskinen VR:ltä kertoo, että VR ylläpitää liikennehäiriöiden minimoimiseksi nykyistä koko maan kattavaa pelastusja raivausvalmiutta, koska Liikenneviraston raivauskalusto on tällä hetkellä ainoastaan Riihimäellä. Tällä hetkellä raivaustoimintaan on koulutettu Liikenneviraston henkilökuntaa, mutta valtakunnallisen kattavuuden näkökulmasta toimintaan tullaan kouluttamaan Liikenneviraston palveluntuottajaverkostosta asiantuntijoita sekä muita yhteistyökumppaneita. Tämän jälkeen Liikennevirasto on kilpailuttanut raskaan pelastusajoneuvon hankinnan. Perusteena oman valmiuden ylläpidolle on myös se, että liikennöimme useilla yksityisraiteilla, esimerkiksi satamissa ja teollisuusalueilla, joilla raivausvastuu ei kuulu Liikennevirastolle. Atte Kanerva kertoo, että ensimmäiseksi hankittiin johtoajoneuvoja, joiden tarkoituksena on mahdollistaa asiantuntijaja virka-apu onnettomuuspaikoille. Lähtövalmius hälytystehtävien varalta on 15 minuuttia ja tällä hetkellä toimintaa pyörittää kahdeksan hengen porukka, Kanerva kertoo. Kalustona on RR101 sekä johtoautot RR50, RR51 ja RR52. – Tämä saattaa vielä täsmentyä tarkemmassa suunnittelussa. Pyrkimys olisi, että Liikennevirastolla olisi täysi valmius tehtäviin koko Suomen osalta vuoden 2018 lopulla. Toiminta on aloitettu Riihimäen toimipisteellä, joka käytännössä palvelee koko eteläistä Suomea tällä hetkellä. Auto on hälytettävissä tarvittaessa virka-apuna myös pelastuslaitosten hälytystehtäville. Liikennevirastolla on myös raivausauton lisäksi johtoautoja rautateiden raivaustoimintaan.
Raivausyksiköille tulevat tehtävät ovat pääasiassa lieviä suistumisia ja kaluston kiskoille nostamisia. Rataosille määritetään toimintavalmiusajat, jonka kuluessa avustaminen pelastustoiminnassa ja siihen liittyvä raivaustyö on aloitettava onnettomuuspaikalla. Näillä paikkakunnilla on myös VR:n raivausauto, lisäksi raivausautot löytyvät myös Joensuusta ja Kokkolasta. Liikenneviraston vastuulle kuuluu on rautatiekaluston raivauksen järjestäminen onnettomuuspaikalla sekä radan liikennöitävyyden palauttamisesta mahdollisimman nopeasti. Lisäksi Liikennevirasto ottaa mahdollisuuksien mukaan huomioon alueellisen pelastustoimen toiveet toimintavalmiudesta ja kalustotarpeista. Ohje rautatieonnettomuuksien varalle Liikenneviraston ohje varautumisesta rautatieonnettomuuksiin on uusittu viime vuonna ja se on otettu käyttöön 1.6.2016. Lähtöjen on määrään vaikuttanut erityisesti se, kuinka luminen talvi on ollut. Jatkuva raivauspäällikköpäivystys on viidellä paikkakunnalla, joita on Helsingissä, Kouvolassa, Pieksämäellä, Tampereella ja Oulussa. VR:llä päivystävällä raivauspäälliköllä on käytössään johtoauto ja tarvittaessa välitön valmius lähteä onnettomuuspaikalle. Tehty ohjeistus on tehty yhdessä pelastusviranomaisten kanssa. Avustamme raivaamisessa myös muita rautatieliikenteenharjoittajia rataverkon haltijan sitä vaatiessa, Taskinen kertoo. Lisäksi Liikenneviraston on määriteltävä ohjeet erilaisiin onnettomuus-, hätäja poikkeustilanteisiin. VR:llä on myös lisäksi kevyt kemikaalintorjunta-auto ja VAK-ratapihapaikkakunnilla sijaitsevat kemikaalintorjuntaperävaunut. Raivausautot miehitetään varikoiden työvuoroista tai henkilöstö hälytetään vapaalta. Liikenneviraston pelastusja raivaustoimintaan sekä radan kunnostukseen varatun kaluston, henkilövahvuuden sekä hälytysvalmiuden tulee olla sellainen, että pelastusraivausja kunnostustyöt saadaan hoidettua Liikenneviraston eri sopimuksissa määriteltyjen toimintavalmiusaikojen puitteissa. Valtaosassa raivaustehtäviä ei näin olleen tarvita muita pelastustoimen yksiköitä. Koulutettua miehistöä VR:llä on noin 120 henkeä ja lähtöajat vaihtelevat riippuen vuorokauden ajasta. Tehtävää varten VR:llä on yhteensä 27 erikoiskoulutettua raivauspäällikköä. Parikymmentäsivuisessa ohjeessa selvitetään eri toimijoiden varautumisesta ja vastuukysymyksiä sekä esimerkiksi johtosuhteita onnettomuustilanteissa. Liikennevirasto toimittaa ohjeen piiriin kuuluville toimijoille sekä hätäkeskukselle ja pelastuslaitokselle tarpeelliset tiedot niistä paikoista, joista pelastusja raivauskaluston on mahdollista päästä radalle. VR pitää muutoksesta huolimatta myös omaa kalustoa onnettomuuksien varalta.. Näitä tilanteita ovat esimerkiksi törmäykset, tulipalot junassa, junien evakuointi, onnettomuudet tunneleissa, tapaukset, joissa on mukana vaarallisia aineita sekä suistumiset. 79 • PALOKUNTALAINEN 29 kanssa, että niillä vastaamme VR:n hallinnassa olevan rautatiekaluston raivaamisesta. Taskinen sanoo, että rautatiekaluston raivaustyö edellyttää hyvää kalustoja nostoteknistä osaamista. VR:llä on ollut lähtöjä rautateiden raivaustehtäville viime vuosina noin sata
30 PALOKUNTALAINEN • 79 RATALIIKENNEKESKUS KÄYTTÖKESKUS LIIKENTEENOHJAUS Rautatieliikenteenharjoittajan tai palveluntuottajan onnettomuuspaikalla oleva henkilö Välittömät ensitoimet Pelastustoimet Jälkiraivaus ja kunnostus Toimintaa johtava toimivaltainen viranomainen Liikenneviraston pelastusyksikön johtaja Johtosuhteet ja viestintä onnettomuuspaikalla LÄ HD E LII KE NN EV IR AS TO N OH JE VA RA UT UM IS ES TA RA UT AT IE ON NE TT OM UU KS IIN 20 17
Liikenneviraston pelastusryhmätai joukkue koostuu pelastusja jälkiraivausryhmistä sekä yksiköistä, jotka toimivat Liikenneviraston toimeksiannosta ja toimivallan alaisuudessa. Viranomainen johtaa Pelastustai poliisiviranomaisen saavuttua paikalle, kuuluu toiminnan johtovastuu toimivaltaiselle viranomaiselle. Tämän jälkeen on ilmoitettava tilanteesta suoraan hätäkeskukseen, mikäli tarvitaan kiireellistä viranomaisapua. Pelastusviranomainen johtaa pelastustoimintaa siihen asti, kun johtovastuu siirretään toiselle viranomaiselle tai Liikenneviraston pelastusjoukkueen johtajalle. Liikenneviraston pelastusjoukkueen johtaja, sekä rautatieliikenteen harjoittajan ja palveluntuottajan henkilöstö toimivat onnettomuuspaikalla toimivaltaisen viranomaisen alaisuudessa. Mikäli onnettomuudessa on osallisena useampia rautatieliikenteen harjoittajia, niin ensitoimet on suoritettava yhteisKun onnettomuus sattuu toiminnassa. Tarkentavia tietoja onnettomuudesta annetaan rautateiden liikenteenohjaukselle vasta hätäkeskukselle ilmoittamisen jälkeen. Liikenteenohjaukset ja rataliikennekeskus toimivat Yl-Kutsu puheryhmissä ja heillä on käyttöoikeus Movi-puheryhmiin. 79 • PALOKUNTALAINEN 31 O nnettomuuden tai vaaratilanteen sattuessa on rautatieliikenteen harjoittajan tai palveluntuottajan henkilöstön on ilmoitettava tapauksesta välittömästi liikenteenohjaukseen. Rautatieliikenteen harjoittajien tai palveluntuottajien henkilöt kuuluvat pelastusjoukkueen johtajan toimivallan alaisuuteen onnettomuustilanteessa niiltä osin kun toimivaltainen viranomainen ei johda toimintaa. Välittömistä ensitoimenpiteistä onnettomuuspaikalla vastaa rautatieliikenteen harjoittajan tai palveluntuottajan palveluksessa paikalla olevista henkilöistä se, joka asemansa puolesta on soveltuvin johtamaan toimintaa. RATA P5 johtaa raivausta ja kunnostusta Liikenneviraston pelastusryhmän johtaja RATA P5 on kokonaisjohtovastuussa raivausja kunnostustoiminnasta sekä viranomaisille annetavasta virka-avusta rautateiden onnettomuuspaikalla. Muodostelmaa johtaa RATA P5 silloin, kun ei toimita muun viranomaisen alaisuudessa. Tarvittaessa rataliikennekeskus määrittää vastuut välittömistä ensitoimenpiteistä. Onnettomuustilanteessa rautateiden liikenteenohjaus ja pelastusviranomaiset käyttävät keskinäiseen viestintään Virveä. Tarvittaessa rataliikennekeskus määrittää vastuut välittömistä ensitoimenpiteistä.” Talviolosuhteet lisäävät riskiä onnettomuuksille myös raideliikenteessä.. Pelastusryhmäntai joukkueen johtaja vastaa lisäksi rautatietoimintojen yhteensovittamisesta, jälkiraivaustoiminnasta, tilannetietojen välittämisestä ja yhteydenpidosta liikenteenohjaukseen onnettomuuspaikalta
Se anteeksiannettakoon. Kun enemmän kuin kaksi brankkaria kerääntyy yhteen sanalle, melkein poikkeuksetta löytyy joukosta vanha se konkari – tai ainakin tarinaporukan vanhin – tai ainakin melkein, joka avaa sanallisen arkkunsa sanalla ”silloin” malliin: … ohjaustehostimia. … jne. 32 PALOKUNTALAINEN • 79 LÄMPÖKAMERAMIES POSTIA LÄMPÖKAMERAMIEHELLE Lähetä mielenkiintoisia viestejä osoitteeseen lampokameramies@hotmail.com LÄMPÖKAMERAMIES ON viitisenkymmentä vuotta kuunnellut ammattipalomiesten ja sopimuspalokuntalaisten tarinoita paloasemilla. LÄMPÖKAMERAMIES ON havainnut, että tämä ”hiljaisen tiedon” siirtyminen nuoremmille sukupolville on tarttuvaa. KUN NÄITÄ palokuntatarinoita kuuntelee, selviää helposti, että kultaisimmat palokunta-ajat ovat olleet 1950, -60, -70, -80, -90 –luvuilla. … vanhan päällikön sana oli laki. Myös 2000-luku on jo voimakkaasti siirtymässä kultaisten palokuntavuosien Hall of Fameen. … veparit meinas pilata meidän lakon, perkele. … ei ollu piippareita tai muita härpäkkeitä. Kaava on sama. Parhaat muistot tuntuvat löytyvän vuosien, tavallisimmin kuitenkin vuosikymmenten takaa. YLLÄ OLEVIEN ja ihan oikeasti Lämpökameramiehen korviin tarttuneiden esimerkkien mukaan kultaisin palokuntavuosikymmen olisi 1960-luku. … siniset haalarit oli ainoa oikea asu mettäpaloissa. … palomestaritkin tuli vielä kaikkiin hälytyksiin. … ei tarvinnu räplätä Virven puheryhmien kanssa. … Kääpiö-Esaa kannettiin kahteen mieSilloin… heen ainakin kaks kilsaa umpimettässä ja usein. PALOKUNTAHISTORIAN TALTIOINNISTA kiinnostunut Lämpökameramies ottaa mielellään vastaan lyhyitä tositarinoita menneiltä vuosikymmeniltä osoitteeseen lampokamaramies@hotmail.com.. Eikä aina vain hieman. Hah, kuule, Fargoo tai Natikkaa käännettin lihasvoimalla. … paloautoakin sai ajaa henkilöautokortilla. Kaikki olisi muuten ihan oukei, mutta tuo hiljainen tieto, joka siirretään yleensä äänekkäästi ja voimakkain sanankääntein, on hieman värittynyttä. Meidät hälytettiin sireeneillä. Se jatkuu vuodesta toiseen
79 • PALOKUNTALAINEN 33
34 PALOKUNTALAINEN • 79 kalustokilpailussa Jehumaljassa vauhtia ja meininkiä Hämeenkyrössä Protesti TEKSTI JA KUVAT ARTO PAPUNEN
Kilpailun tänävuotisena teemana oli teollisuuden onnettomuudet. 79 • PALOKUNTALAINEN 35 Perinteinen Jehumalja kisattiin tänä vuonna toukokuun puolivälissä Pirkanmaalla Hämeenkyrössä. Kilpailuun osallistui 32 joukkuetta sekä seitsemän veteraanisarjan joukkuetta. HÄMEENKYRÖ. Monitoimitalo Silta sekä jäähallin ja koulun piha-alueet antoivat hyvät puitteet kilpailun läpiviennille
Pelastettava siirrettiin rankalaudalla tai kauhapaareilla merkittyyn pisteeseen. 36 PALOKUNTALAINEN • 79 Kilpailujen suojelijana toimi sisäministeri Paula Risikko. Kuvassa arvioidaan tehtävää, jossa pelastettava olisi pudonnut kontin katolta. Samaan aikaan puolet joukkueesta tekevät elvytystehtävää kontin sisällä.. Taitokilpailussa teemana oli ensiapuun liittyviä asioita. Yksikönjohtajan ollessa valvomossa muu kilpailujoukkue pystyi kommunikoimaan yksikönjohtajaan virven välityksellä. Kalustokilpailussa yksikönjohtajat vietiin valvomoon, josta he johtivat toimintaa. Rankalaudassa tai kauhapaarissa piti olla potilas myös kunnolla kiinnitettynä
ANJALAN VPK VAAJAKOSKEN VPK PORIN VPK OULUN VPK T ietokilpailussa käsiteltiin muunmuassa tulitöihin, ensiapuun, sähköturvallisuuteen sekä korkealla työskentelemiseen liittyviä kysymyksiä. Protestin tehneen kilpailuyksikön aika täyttyi, kun käsivalaisin oli jäänyt kontin sisälle. Kalustokilpailussa oli tarkoituksena pelastaa pelastettavaa esittävä nukke alhaalta kontista kontin päälle ja kuljettaa se joko rankalautaa tai kauhapaareja hyväksi käyttäen tehtäväruutuun. Toinen kilpailuyksikkö sen sijaan sai ajan, vaikka paineilmahengityslaite oli jäänyt kontin katolle. Kolmannen sijan nappasi Vahdon VPK. Toiseksi tuli Nousiaisten VPK:n joukkue, joka otti voiton kalustokilpailussa ja taitokilpailussa. Taitokilpailussa joukkueiden suorituksia arvioitiin ensiaputehtävissä. Kilpailulautakuntaa ja kalustokilpailun tuomareita kuultuaan ylituomari päätti, että protesti on hyväksytty ja edellä olevan johdosta on kaikille maksimiajan ylittäneille joukkueille kirjattu ajaksi 20 minuuttia. Hieman dramatiikka kilpailun päätteeksi Kalustokilpailun päätyttyä selvisi, että kilpailulautakunnalle tuli kilpailun aikana yksi kirjallinen protesti liittyen kilpailuyksikön jäsenten henkilökohtaiseen varustukseen ja suorituksen päättymiseen kalustoruutuun. Protestin käsittelyssä ja kilpailulautakunnan omien havaintojen pohjalta pohdittiin vaihtoehtona myös koko kalustokilpailun hylkäämistä. 79 • PALOKUNTALAINEN 37 Joukkueet arvioivat kilpailua Kokosimme muutamilta kilpailujoukkueilta mielipiteitä omasta suorituksesta, tämän kilpailun järjestelyistä sekä koko Jehumaljan tulevaisuudesta. Tämä vaikutti sekä ajan saaneiden että maksimiajan ylittäneiden kilpailuyksiköiden arviointiin. Kilpailun voittajaksi päätyi Anjalan VPK, joka voitti myös tietokilpailun. Veteraanisarjassa voitto meni Porin VPK:lle ja toiseksi tuli Selänpään VPK veteraanit. Tämä koski myös veteraanijoukkueita, mutta heidän osaltaan kolmossija jätettiin jakamatta. Protestin käsittelyn yhteydessä tuli ilmi, että kalustokilpailun toiminnan arvioinnissa oli epätarkkuutta ja hajontaa ja, että ratatuomareilla ei ollut mahdollista huomata kaikkia tilanteita. Erityisen haastavaksi tehtävän teki se, että joukkueen yksikönjohtaja vietiin ensimmäisenä tehtaan valvomoon ja hän johti tilannetta sieltä virven välityksellä näkemättä tehtävän suoritusta. Ensi vuonna kilpailun järjestämisestä vastaa Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos ja kilpailupaikkakunnaksi on suunniteltu Seinäjokea.. Protestin tehnyt kilpailuyksikkö pyysi oman aikansa merkitsemistä 20 minuutiksi
SPR:n materiaali herätti keskustelua, että onko se sopivaa ja toimivaa pelastusalalle. Kalusto-osuuden onnettomuuskuvaus oli realistinen ja tätä päivää, mutta ehkä liian haastava, kun katsoo, kuinka moni pystyi suorittamaan radan loppuun ja kukaan ei ollut lähelläkään sääntöjen mukaista ihanneaikaa. Joukkueita oli paljon, mutta maaliin päässeitä vain kaksi. Lisäksi ruokailu olisi mielestäni hyvä järjestää sisätiloissa, eikä missään teltassa. Tämän vuoden kilpailujen kärkiviisikkoon tuli uusia tulokkaita, mikä on kilpailujen tulevaisuuden kannalta hieno asia. KISOJEN YLEISJÄRJESTELYT olivat kaiken kaikkiaan toimivat. Kilpailusta huolimatta Jehu on ennen kaikkea oppimistapahtuma valmistautumisineen. Mielestäni näin saataisiin vaihtelevuutta eri osa-alueisiin ja kilpailijoiden näkemystä kuuluviin. Harjoittelimme lähinnä taitoja kalusto-osuuksia, mutta vähemmän kuin aiempina vuosina. Tulisiko heillä olla kevennetty versio kalustoradasta tai kalustorata tyypiltään sellainen kuin se oli heidän kilpaillessa. Yritimme kysellä peseytymismahdollisuuksia, mutta kukaan ei osannut meitä auttaa. Parantamisen varaa löytyy aina, jos ei ole kisan ykkönen. Tietokilpailun lähdemateriaali ei tarvitsisi olla aivan niin laaja, kuten esimerkiksi tänä vuonna oli. Sama asia koskee myös kalustokilpailua. Kisaan ilmoittautuminen alkaa kuitenkin jo kello 7.00 ja monessa paikassa aamupala alkaa vasta siihen aikaan. Tieto-osuutta jokainen harjoitteli itsenäisesti. Anjalan VPK Vaajakosken VPK 38 PALOKUNTALAINEN • 79 Ehkä jonkinlainen Jehu-brändäys voisi olla paikallaan. Kisa olisi hyvä olla pelkästään VPK:n jäsenille maksimissaan vahvistettuna yhdellä ammattimiehellä. Tieto-osuus oli erinomainen, taito-osuuden pisteytyksessä oli todella suuria painotuksia yksittäisiä osa-alueita kohden ja kohdentui jälleen ainoastaan ensiapuun. VPK:lle on tullut menestystä vaihtelevasti, Suomen mestaruus on vuodelta 1994. Tänä vuonna joukkueemme oli tosi nuori ja monta ensikertalaista, mutta kokemustahan siitä vaan tulee lisää. Onneksi keli suosi meitä. Tänä vuonna joukkue harjoitteli aktiivisesti vähintään kerran viikossa huhtikuusta lähtien. Joka radalla pitäisi tuomita asiat samalla tavoin. Suoritus kokonaisuudessaan oli hyvä, tieto-osuutta on vaikea tuosta enää parantaa ja kalusto-osuus meni sijoituksellisesti hyvin. Vaajakosken VPK on osallistunut ainoana palokuntana Suomesta joka ainoaan Jehumalja-kisaan. Taitokilpailu on vähän kyseenalainen kisa kokonaisuudessaan, kun joka kentän tuomarit ovat erilaisia arvostelijoita. Kilpailuissa hiljattain mukana olleet tietävät, millaisia tehtäviä viime vuosina on ollut ja mihin kilpailujoukkueet pystyvät. Pelkät tietokilpailijat olisi hyvä saada olla karanteenissa mukana, ettei tarvitsisi yksin haahuilla vieraassa paikassa. Materiaalin pitäisi olla pelastusalalle tarkoitettua. Vaikka kisassa ei tule menestystä, niin treeni ja kilpailu hitsaa porukkaa tosi hyvin yhteen. Tällainen tuki korostuu, kun alueet, joilla ei kilpailukokemusta ole järjestävät kilpailuja. Veteraanisarjan osalta näemme, että kalusto-osuutta tulee arvioida uudelleen. Tulevaisuudessa näkisin, että kisojen valmistautumisessa hyödynnettäisiin kokeneita kilpailijoita yhä enemmän niin kisoja suunniteltaessa kuin kilpailulautakunnassa. JÄRJESTELYT SUJUIVAT ratojen osalta melko hyvin. Lähdemateriaali olisi hyvä koostaa siten, että siitä olisi hyötyä myös varsinaisessa toiminnassamme. Nykyinen kilpailukonsepti on kokonaisuutena toimiva. Se on palokuntamme ylpeyden aihe ja mielestäni se tulisi huomioida esimerkiksi ennakkokuulutuksissa. Kuitenkin kaikkien pitäisi arvostella asiat juuri samalla tavalla. Kokoonnuimme harjoituksiin Jehua varten muutamia kertoja. ” – Porin VPK veteraanijoukkue. Potilas olisi saanut olla hieman kevyempi ainakin veteraanisarjan osalta. Veteraanijoukkueen puolesta terveiset, että kisan jälkeen olisi ollut mukava käydä jossain peseytymässä. Kuitenkin toivomme, että kisaa järjestetään tulevaisuudessakin. Kolmen tasa-arvoisen osa-alueen hallitseminen on haastavaa, mutta kehittää jokaisen osallistujan tieto-, taitoja kalusto-osaamista. Parannettavaa meillä jäi jälleen taito-osuuteen, mutta tiedetäänpä mitä ensi vuonna tulee meidän harjoitella lisää. Majoittautumispaikkaan olisi hyvä infota aamupalasta, että se alkaisi aikaisemmin. Jehumalja kilpailu on mielestämme erittäin iso osa palokuntamme toimintaa
Löytyy kilpailun järjestäjiä, joilla riittää motivaatiota järjestää kilpailut. Joukkueen suoritus kokonaisuutena oli hyvä, jos ajatellaan että joukkue ei varsinaisesti harjoittele Jehua varten. Kalusto-osuus on aina ollut juoksukilpailu, jossa aika ratkaisee, ei miten tehtävä suoritetaan. Kokonaisuutena kilpailukonsepti on hyvä. Myös suurelle yleisölle pitäisi saada kisa paremmin tunnetuksi. Siinä oli kuitenkin liikaa muuttuvia tekijöitä, joita järjestäjät eivät huomioineet. Tulevaisuus Mitenkäs saadaan lisää joukkueita mukaan. Ja heti toisena vuonna Pihlavan pojat oli kalustokisan kolmansia! Joillakin paikkakunnilla voisi kokeilla lauantaina iltaohjelmaa kisan jälkeen. Tämä näkyi suurena keskeyttäneiden määränä kalusto-osuudessa, oliko jopa ennätys jehuhistoriassa. Parantamisen varaa tietenkin olisi, mutta meistä tärkeämpää olla mukana pohjoisempana palokuntana. Yksikönjohtajan rooli jäi aivan liian pieneksi tänä vuonna. Yleisjärjestelyt sujuivat kaikkiaan erittäin mallikkaasti ennakkomarkkinoinnista ja joukkueiden vastaanotosta palkintojen jakoon. VETERAANIEN OSALLISTUJAMÄÄRÄ näyttää nousevan, joten tämän kisa tulevaisuuteen kannattaa panostaa kehittämisajatuksia. Kisa pitää viedä keskelle kylää, niin että ollaan näkyvillä. Tämä sama legendaarinen joukkue lähti uudelleen mukaan 2016 ja voitti ensimmäisellä kerralla heti veteraanisarjan kuten teki myös tänä vuonna. Tietokilpailun järjestelyt erityisesti olivat erittäin sujuvat. Jehumaljakilpailun tulevaisuus on paljon kiinni siitä, miten kiinnostavia kilpailuista saadaan. TÄMÄNVUOTISEN KALUSTO-OSUUDEN rataan oli nähty vaivaa ja saatu siitä näyttävä. Valvomoon olisi voinut keksiä jonkun spesiaalitehtävän johtajalle, jossa olisi mitattu johtamista ja nokkeluutta. Nykyään on helppoa panostaa, jos siis vain haluaa. Miksiköhän tällä hetkellä tämä ei ole mahdollista. Näin me teimme Porissa yhdessä Pihlavan VPK:n kanssa. Sen yksikönjohtaja Joonas Kekki valittiin parhaaksi johtajaksi. Tänä vuonna meillä oli joukkue pitkästä aikaa mukana myös yleisessä sarjassa. Pyydetään naapuripalokunta mukaan ja autetaan harjoituksissa. Kerätään projektiryhmä, jossa kokeneet Jehu-konkarit voisivat kiertää kevään aikana eri palokuntatapahtumissa markkinoimassa kisaa. Ennen ei tietokisan lähdemateriaalia julkaistu etukäteen ollenkaan. Kehitellään Jehu-markkinointitapahtumia. Siinä voitaisiin vaatia hieman oikeaa suoritustapaa, joita palokunnissa harjoitellaan. Joukkueen harjoittelu pohjautuu palokunnan harjoituksiin. Pidetään yhteisiä harjoituksia ja vasta-alkajille kisakoulutuksia. Tietokilpailun kysymykset olivat helppoja niille jotka lukevat ja panostavat tieto-osaan. Harjoiteltiin yhdessä kalustokisaa varten. Ehkä jonkinlainen Jehu-brändäys voisi olla paikallaan. Porin VPK veteraanijoukkue Oulun VPK 79 • PALOKUNTALAINEN 39 Jehu on ennen kaikkea oppimistapahtuma valmistautumisineen.” – Anjalan VPK Vaikka kisassa ei tule menestystä, niin treeni ja kilpailu hitsaa porukkaa tosi hyvin yhteen.” – Vaajakosken VPK. Oulun VPK on ollut mukana vuodesta 1993. Tämä näkyy Top 10 henkilökohtaisissa tuloksissa. Ehkä osa veteraaneista haluaisi osallistua myös taitokisaan. Miksiköhän veteraanijoukkue tekee koko kalustokisan parhaan ajan. Palokunta on voittanut Jehumaljan vuosina 1995 ja 1996. Jotta kilpailut onnistuvat ja saadaan tasapuoliset, tulee joka tehtäväosioon järjestäjän paneutua riittävällä tarkkuudella. Porin VPK on osallistunut kisaan 1984–2002. Joitain erityisalueita käydään joukkueen kanssa erikseen läpi. Muuttuva pelastustoimi voi myös vaikuttaa Jehun tulevaisuuteen. Vaarana oli kalusto-osuuden tulosten mitätöiminen kaikilta, eli joku meni pahasti vikaan
JEHUMALJAN NYKYISET kolme osiota ovat mukavan erilaisia toimintatavoiltaan. PROTESTI TULI Jehumaljaväelle ehkä vähän yllätyksenä. Myös muut palokuntamuodot kuin VPK ovat harvinaisia. Nähtiin kilpailusuorituksia, missä kaikki kentän joukkueet tekivät perusselvityksen ja toisessa taas kukaan ei tehnyt perusselvityksiä. OSALLE PALOKUNNISTA Jehumalja on perinteinen vuosittainen tapahtuma. Kalustokilpailussa muutokset ehkä olisivat tarpeen. Oikeat vastaukset tulisivat näin nopeammin selville. Kalustokilpailussa, missä nimenomaan nopein aika ratkaisee, ei ollut juuri minkäänlaista näköestettä nähdä toisten kilpailujoukkueiden suorituksia. Nytkin toiselle kilpailujoukkueelle huudettiin suorituksen päätyttyä, että olisitte käyttäneet tikkaita, kun samaan aikaan vieressä on toinen joukkue vielä täydessä kisasuorituksessa. Kun katsoo osallistujalistaa, niin siellä näkyy tiettyjen alueiden palokuntien suuri osanotto ja se, että useiden pelastuslaitosten alueelta ei ole yhtään palokuntaa kisaamassa. 40 PALOKUNTALAINEN • 79 Toimittajan kommentti: JEHUMALJA KERÄSI jälleen reilu kolmekymmentä joukkuetta ja useita veteraanijoukkueita. Erityiset kiitokset järjestäjille ja ahkeralle talkooväelle! TULOKSET LÖYTYVÄT JEHUMALJAKISOJEN NETTISIVUILTA: www.palokuntiensmkilpailut.fi/fi/ Tulokset.html Voitokas Anjalan VPK ja sen jäsenet saivat mukaansa Jehumaljan lisäksi monia muitakin palkintoja. Toki itsekin hieman pienin epäilevin silmin katsoin kalustokilpailua, että ollaanko nyt aina joka joukkueelle täysin tasapuolisia. TIETOKILPAILU JA sen läpivienti tarkistamiseen on ok, jos on tarpeeksi väkeä. Käytännössä tämä voisi mennä niin, että kuusi joukkuetta olisi kerralla tekemässä tietokilpailuosuuden ennenkuin lähtevät kalustoja taitokilpailuun. Nytkin jokin joukkue on voinut ottaa naapurista mallia ja hakeakin tikkaat saati olisi käyttänyt hitaampaa kolmijalkaa ja valjaita tehtävän suorittamiseen. Katsojan näkökulmasta Hämeenkyrön kisa oli hyvin järjestetty. Jokainen osuus mittaa taitoja eri tavoin. Porin VPK:n veteraanijoukkue voitti veteraanikilpailun he myös kellottivat parhaimman ajan kaikista joukkueista kalustokilpailussa.. Muissa osioissa kilpailujoukkueet pidetään erillään, etteivät ne vaikuta toistensa suorituksiin. Toivon, että tulevissa kilpailuissa tuomarointiin panostettaisiin ja vastaavia protesteja ei tulisi. Tämänvuotisessa kilpailussa mukava yllätys oli nähdä Pelastusopiston päällystöopiskelijoiden joukkue kilpailemassa. Voisiko jatkossa osa kysymyksistä, kuten valintakysymykset tai tietokilpailu olla kokonaan tehtävissä tietokoneella. Yleisönkin etäisyyttä rataan voi miettiä tulevissa kisoissa
79 • PALOKUNTALAINEN 41 www.terveyskirjasto.fi/ xmedia/hoi/hoi17010.pdf Lue aiheesta lisää! Vaikka järki sanoisi toisin Ensivasteen on elvytettävä TEKSTI PEKKA KOIVUNEN KUVAT DEPOSITPHOTO
Lääkärin on punnittava tilanne tarkoin ottaen huomioon kokonaistilanne, omaiset, ohjeet ja muut hoidon rajoitukset sekä hoitotestamentti ja –tahto. Lääkärin päätösperusteita Lääkäri tekee DNR-päätöksen yleensä, jos potilalla ei ole selviytymisennustetta, kyseessä on ei nähty/kuultu sydämenpysähdys + asystole. Elvyttämättä jättämistä puoltavat potilaan oma toive ja huono ennuste sekä pitkä viive ja alkurytminä asystole (paitsi hukkuneet ja hypotermiset), traumaperäinen sydämenpysähdys + asystole, heikentyneet vitaalitoiminnot ja se, että potilas ei hyödy elvytyksestä. Lopputulos on yleensä potilaan kylkiluiden ja rintalastan murtuminen – ja menehtynyt ihminen. Hyvin harvoin ensivastehenkilöt kohtaavat työssään DNR-päätöksen (katso oheinen artikkeli). DNR-päätös sairaalan ulkopuolella vaatii siis aina lääkärin konsultaation. Poikkeuksen tässä tekevät hukuksiin joutuneet ja hypotermiset. Elvytys on jokaisen oikeus Elvytyksen eettiset yleisperiaatteet ovat hyvän tekeminen, haitan välttäminen, itsemääräämisoikeus, oikeudenmukaisuus ja elämän suojaaminen. Huomioitavia seikkoja ovat myös eettisten ja kulttuuristen normien erot sekä se, että lääkärin ja potilaan käsitykset hyväksyttävästä elämänlaadusta vaihtelevat yksilöittäin ja elämänvaiheittain. Ennen ensihoitohenkilöstön saapumista kohteeseen ensivastehenkilöt eivät voi olla elvyttämättä, elleivät kuoleman merkit ole kiistattoman selvät. 42 PALOKUNTALAINEN • 78 E rityisesti ensivastetta tekevät joutuvat usein tilanteeseen, jossa elvytys on aloitettava, vaikka maalaisjärki sanoo toisin – erityisesti, kun potilaana on huomattavan iäkäs ja ”hauras” eloton ihminen. Sairaalan ulkopuolinen DNR-päätös onkin harvinainen ja se on yleensä ennalta tehty vain, jos potilalla on syöpä, muu terminaalivaihe tai useita kroonisia sairauksia. Kuitenkin ensivastehenkilöstöä on ohjeistettu aloittamaan elvytys, jos sekundaarisia kuolemanmerkkejä ei ole havaittavissa. Näitä ovat kuolon kankeus ja lautumat. Päätöksen elvytyksen mahdollisesta aloittamattomuudesta tai lopettamisesta tekee aina lääkäri. Jokaisella on kuitenkin oikeus saada apua hengenvaaran uhatessa! On huomioitava myös, että omaisilla ei ole päätösvaltaa elvytyksen kieltämiseksi. Vanhemmilla ei ole myöskään päätösvaltaa lapsen edun vastaisesti. Yleisellä tasolla päätös elvytyksen aloittamisesta tai aloittamatta jättämisestä riippuu paikallisesta kulttuurista, laista, potilaan tahdosta, olemassa olevista ohjeista sekä seniorin mielipiteen ja taustatietojen saatavuudesta. Elvytyksen lopetus Päätökseen vaikuttavat käytännölliset, Etänä päätöksenteko on ongelmallisempaa.”
DNR-päätös on sellainen potilaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa (785/1992) tarkoitettu tärkeä hoitopäätös, josta on keskusteltava, tarvittaessa useita kertoja, potilaan itsensä kanssa tai jos hän ei pysty päättämään hoidostaan itse, hänen lähiomaisten tai muiden läheisten kanssa. Päätöksestä on tehtävä potilasasiakirjoihin (hoitosuunnitelmaan) merkintä, josta on käytävä ilmi päätöksen tekijä(t), päätöksen lääketieteelliset perusteet, potilaan ja/tai omaisen kanssa asiasta käyty keskustelu ja potilaan ja/tai omaisen kannanotto päätökseen. Potilas tai omainen ei voi edellyttää lääketieteellisesti asianmukaisen ja perustellun DNR-päätöksen kumoamista. Jos potilaan itsensä kanssa ei voida keskustella asiasta, on muiden kanssa käytävissä keskusteluissa pyrittävä selvittämään erityisesti se, miten potilas itse olisi toivonut itseään hoidettavan. Sairaalassa hoitava lääkäri päättää, etänä päätöksenteko on ongelmallisempaa. Lähteet Käypähoito: Elvytys, Duodecim bit.ly/20nbqer Eettiset perusteet elvytyksessä, yleislääketieteen erikoislääkäri Marjut Frantsi, Outokummun terveyskeskus 2001 bit.ly/2rF6h6V Näin hoidan, Marjut Varpula, Markus Skrifvars ja Tero Varpula bit.ly/2rTq3f5. Huomioitava ennusteeseen vaikuttavat seikat, kuten potilaan tila, sydänpysähdyksen luonne, tavoittamisja defibrillointiviive, perussairaudet, tila ennen sydänpysähdystä ja alkurytmi. sydämen sähköinen rytminsiirto ja paineluelvytys), kun potilas menee elottomaksi. Päätös itsessään ei ota kantaa potilaan muuhun hoitoon, vaan muut hoitolinjaukset tehdään erikseen. Hoitopaikan vaihtuessa uudessa hoitopaikassa on syytä ottaa kirjallisesti kantaa DNR-päätöksen voimassaoloon. Tilanteessa arvioidaan erityisesti sitä, onko elvytyksestä potilaalle enemmän haittaa vai hyötyä. Ennuste on olematon, ellei edes hetkellistä ROSC:a saada 20–30 minuutin tehokkaan elvytyksen aikana. Päätös perustuu arvioon, että potilaan perussairaudet ovat niin vaikeita, että hänen tilansa ei todennäköisesti palautuisi elvyttämisen jälkeen. Elvytys onnistuu eri tilastojen mukaan noin viidenneksessä kaikista tapauksista. Lääkärin on päätöstä tehdessään otettava huomioon potilaan perussairauksien ennuste ja tiedot potilaan elimistön jäljellä olevista voimavaroista. Saattohoitopäätös pitää sisällään päätöksen pidättäytyä elvytyksestä (DNR-päätöksen), vaikkakin se voidaan myös kirjata erillisenä. Jokaiselle sydänpysähdyspotilaalle on kuitenkin taattava riittävä hoitoelvytys kentällä, ellei ennakko-ohjeita elvyttämättä jättämisestä ole! Mitä pidempään elvytys kestää, sen huonompi elvytystulos on. Päätöksestä käytetään myös nimeä ”salli luonnollinen kuolema” (AND-päätös, allow natural death). Jos tehokkaasta hoitoelvytyksestä ei ole vastetta, potilasta ei kuljeteta sairaalaan. Potilaan tilanteen muuttuessa DNR-päätös voidaan tarvittaessa purkaa. taloudelliset, filosofiset ja eettiset näkökulmat. 79 • PALOKUNTALAINEN 43 Valvira: Päätös elvyttämättä jättämisestä (DNR-päätös) PÄÄTÖS ELVYTTÄMÄTTÄ jättämisestä (do not resuscitate, DNR-päätös tai do not attempt resuscitation, DNaR) on lääkärin tekemä lääketieteellinen päätös pidättäytyä elvytystoimenpiteistä (mm. Päivystävä lääkäri voi valtuuttaa lopettamaan elvytystoimet kentällä puhelinkonsultaation perusteella. Selviytymisennuste on parempi hypotermisillä, jolloin elvytystä on jatkettava pidempään
MIELIPIDE KUVITUSKUVA MARIA SALO Kuvan henkilöt ja paikka eivät liity tapaukseen.
Sodassa ei sellaisia jaella. Miten on mahdollista, että SPEK on toteuttanut ”suurimman luokan ’viimeisen taiston’ ”, jossa se on saanut kokeneet tutkijat luopumaan ammattietiikastaan ja huiputtamaan kaikkia tutkimuksen ohjaukseen ja toteutukseen osallistuneita tahoja. Tutkimuksen toteuttivat ammattitutkijat – yksi Suomessa ja kaksi Uudessa Seelannissa. Kommentti mielipidekirjoitukseen ”Palokuntayhdistykset päättävät itse miten palokuntatoiminta kehittyy”. Viimeisin palokuntia käsittelevä tutkimus Miksi palokunta hiipuu tai viriää. Tutkimusraportissa on mukana toimintamallit palokunnan toiminnan hiipumisen estämiseksi ja toiminnan aloittamisen tueksi. 79 • PALOKUNTALAINEN 45 ON HIENOA, että SPEKin tutkimustoiminta saa palautetta kentältä ja sillä on lukijoita. Kirjoituksesta on arkijärjellä vaikea hahmottaa, miksi haastateltavien mielipiteet aiheuttavat kirjoittajassa mitä ilmeisimmin mielipahaa. Tutkimus perustuu palokuntien ja palokuntalaisten omiin näkemyksiin ja kokemuksiin. Hanke ja sen tutkijat saivat hyvän vastaanoton palokunnissa ja haastatteluja kyselyaineistoa kertyi hieno määrä. Litteroijat mukaan lukien. Syytös on vakava. oli hieno yhteistyöprojekti useiden eri toimijoiden kesken. Jos näin olisi tehty, olisi oikein laittaa tutkimus-sana lainausmerkkeihin ja epäillä sen tieteellisiä periaatteita. Hankeen rahoitti Palosuojelurahasto. Hankkeessa oli ohjausryhmä, johon kuului edellä mainittujen tahojen lisäksi edustajat sisäministeriöstä ja Suomen Sopimuspalokuntien liitosta. Kirjoittaja epäilee, että tutkimuksessa on vääristelty tuloksia ja painotettu vääriä asioita tarkoitushakuisesti ja SPEKin oman edun ajamisen nimissä. Tehtävät ryhtyivät kuormittamaan jäljellä olevia, eikä energia riittänyt sekä yhdistystoiminnan velvoitteiden hoitamiseen että operatiivisen toiminnan menestyksekkääseen suunnitteluun. ”Moni yksien joukossa” -nimimerkillä kirjoittava kokee tämän tutkimuksen tulokset loukkaavina ja pitää itse tutkimusta epäammattimaisesti ja epäeettisesti toteutettuna. Hanketta on ollut suunnittelemassa ja toteuttamassa suuri määrä toimijoita mukaan lukien pelastuslaitoksia, pelastusliittoja ja kyläasiamiehiä. ”MONI YKSIEN JOUKOSSA” on sitä mieltä, että SPEK käy sotaa ja uhreina ovat palokuntalaiset. Jos palokuntalaiset pitivät tärkeänä tarjota harrastustoimintaa nuorille ja aikuisia motivoi mahdollisuus yhdistää ammattimaisuus ja harrastusmaisuus, niin miksi tämä tulos olisi pitänyt jättää kertomatta. Toiminnan hiipuminen johtuu väkimäärän vähentymisestä. Toiminnan aloittaneissa palokunnissa keskeisenä motiivina perustaa palokunta oli halu olla avuksi kyläyhteisössä, nuorten ja lasten kasvatustehtävä sekä sosiaalinen yhteenkuuluvuuden tunne. Sekä haastatteluettä kyselylomakkeen kysymyksiä testattiin palokunnissa etukäteen, jotta oltiin täysin varmoja, että kysytään oikeita asioita, oikeilla sanoilla ja oikeilla tavoilla. Tuula Kekki VAPAAEHTOISEEN PALOKUNTAAN liittymisen syyt olivat halu auttaa 61%, uuden harrastuksen etsintä 45% ja halu oppia uutta 43%. Tutkimus on herättänyt kiinnostusta myös valmistumisen jälkeen ja tiedolla on ollut käyttöä, miten hiipuneen toiminnan saa takaisin nousu-uralle tai miten toimia, jos haluaa perustaa uuden palokunnan. ”Tutkimustyö” ja ”tieteellisesti” sanat ovat lainausmerkeissä, sanat sota, uhrit ja aggressiivinen toiminta eivät ole
Sen suoritettuaan henkilö sijoitetaan puolustusvoimien sodanajan reserviin. Tässä yhteydessä on sanottava, että tällainen on epäisänmaallista puhetta.. 46 PALOKUNTALAINEN • 79 VILLIMIES Isto Kujala VILLIMIES SUOMI ON harvaan asuttu maa. Tämä kustannus pitää sisällään kaikki ne kulut, mitkä sopimuspalokuntatoimintaan kuuluvat: varusteet, työterveyshuollon, koulutuksen, ajoneuvojen huollot ja polttoaineet, paloasemien kulut, palkat ja sopimuskorvaukset. Se tapahtuu suurimmissa taajamissa ammattipalokuntien ja näitä tukevien sopimuspalokuntien toimesta. Kivijalkana tälle Harvaan asutun valtion velvollisuuksista toiminnalle ovat osin vapaaehtoiset palokuntayhdistykset VPK-sopimuspalokuntien osalta ja pelastuslaitokset HSPK-palokuntien osalta. Tällä hetkellä katsotaan, että reserviarmeijan vahvuuden tulee olla noin 280 000 henkilöä. Sopimuspalokunnissa sitoudutaan huolehtimaan sopimuksilla pelastustoimen velvollisuuksista. Asevelvollisuus toimiakseen on säädelty hyvin perusteellisesti. Muualla maassa pelastustoimen hälytystehtävistä huolehtivat pääasiassa sopimuspalokunnat. Luulisi, ettei kukaan tule sanomaan ettei tähän ole varaa. Yleinen asevelvollisuus on tästä hyvä esimerkki. Toinen velvollisuus, johon on sopimuksilla sitouduttu – sopimuspalokuntatoiminta – maksaa pelastustoimelle 14,90 €/päivä/sopimushenkilö. Yleinen asevelvollisuus ja sen merkitys tunnustetaan maassamme hyvin. Nämä kustannukset käsittävät palveluksesta tulevat ”suorat kustannukset”, ei esimerkiksi koulutushenkilökunnan palkkoja ja kasarmien kustannuksia. Mitä velvollisuus maksaa. Ensimmäiset puheet siitä, ettei sopimuksia tehdä kaikkien kanssa: ”en pysty lupaamaan kaikille sopimuksia siirryttäessä maakunnalliseen pelastuslaitokseen”, on jo kuultu. Turvallisuuden huolehtiminen ei ole näilläkään järjestelyillä ihan ilmaista. Sopimuspalokuntatoiminta on sukua yleiselle asevelvollisuudelle Harvaan asutussa maassa myös pelastustoimessa tarvitaan järjestelyä, jossa hälytyksen tultua saadaan palokunta lähtemään hälytystehtävään varmasti. Tästä johtuen meillä on velvollisuuksia, jotka joudutaan hoitamaan omalla tavallamme. Vastaava kustannus reservin kertausharjoituksen koulutuspäivän osalta on 147,00 €/päivä/ henkilö. Samanlainen tunnustus tulee näkyä myös sopimuspalokuntatoiminnan osalta. Me emme pysty maan puolustamista järjestämään siten, että se onnistuisi ammattisotilaiden avulla. Noin 85 % ikäluokasta suorittaa asevelvollisuuden alkuosan eli varusmiespalveluksen. Palokuntatoiminnan velvollisuudet ovat paljon vaatimattomammin säädeltyjä kuin esimerkiksi yleinen asevelvollisuus. Siihen kuuluu muun muassa velvoite osallistua reservin kertausharjoituksiin ja kriisitilanteen uhatessa saapua käskystä asepalvelukseen. Silti se toimii varmasti ja takaa kansalaisten turvallisuuspalveluja. Pelastustoimen tehtävät Suomessa hoidetaan ammattija sopimuspalokuntien toimesta. Luulo ei ole tiedon väärtti. Vaikka yleinen asevelvollisuus ei ole ilmaista, näiden lukujen valossa voidaan huomata se, kuinka edullisesti yleisen asevelvollisuuden perusteella saadaan henkilöstö maan puolustamiseen. Varusmieskoulutuspäivä maksaa puolustusvoimien tilinpäätöstietojen 2016 mukaan 48,00 €/päivä/henkilö
Elokuun numero on lähtölaukaus Palokuntalaisen ulkoasuja sisältöuudistukselle. Otamme vastaan ehdotuksia testattavista tuotteista. Juttujen ei tarvitse olla ”viimeisen päälle”, vaan toimituksemme stilisoi ne tarvittaessa. Lukijoilta on tullut talven mittaan toiveita akkukäyttöisten raivausvälineiden testauksesta. Kuvat ovat tärkeä osa juttua. Tuoteuutuudet JULKAISEMME JATKOSSAKIN pelastusalan tavarantoimittajien tuote-esittelyjä, jotka kiinnostavat arviomme mukaan lukijakuntaamme. 79 • PALOKUNTALAINEN 47 KALUSTOKULMA VARUSTE-, KALUSTOja ajoneuvoasiat ovat melko varma keskustelunaihe, kun kaksi alan ihmistä kohtaa, olkoon kyse ammattitai sopimushenkilöistä. Juttutoiveet KAIKKI VARUSTEISIIN, kalustoon ja ajoneuvoihin liittyvät juttutoiveet otamme vakavasti ja teemme juttuja niistä aiheista, jotka arviomme mukaan kiinnostavat lukijakuntaamme. Käyttäjäkokemukset JULKAISEMME JATKOSSA käyttäjäkokemuksiin perustuvia juttuja niin toimituksemme tuottamina, mutta otamme mielellämme vastaan myös käyttäjien itse kirjoittamia kokemuksia pelastusalan tuotteista. Otamme mielellämme vastaan mahdollisimman laadukkaita kuvia käyttäjäkokemuksista. Olemme valmiita julkaisemaan mielipiteitä tarvittaessa myös anonyymisti. Tuotetestit ALOITAMME SYKSYLLÄ pelastusalan tuotetestaukset. Kalustokulma uudistuu. Tällöin myös kalustoasioiden käsittely muuttuu paremmin lukijoiden toiveita vastaavaksi. Se ja miehistöautotesti ovat syksyn ohjelmassa. Ja kaikkea siltä väliltä. Kuitenkin arvioimme jokaisen tuote-esittelyn totuudenmukaisuuden ja stilisoimme tiedotteet ei-mainosmaiseen muotoon. Palokuntalainen-lehti on vuosien varrella antanut kalustokulmassa palstatilaa niin alan tavarantoimittajille kuin tuotteiden käyttäjillekin. Artikkelit ovat vaihdelleet kaupallisista tuotetiedotteista palokunnissa kehitettyihin ideoihin. KAIKISSA VARUSTE-, kalustoja ajoneuvoasioissa voit lähestyä toimitusta luottamuksellisesti
48 PALOKUNTALAINEN • 79 KALUSTOKULMA Esmi Sense FDP on IoT-aikakauden paloilmoitinkeskus KUVAT SCHNEIDER ELECTRIC
Esmi Sense FDP on IoT-aikakauden paloilmoitinkeskus Esmi-navigointipyörällä toiminnon valitseminen on nopeaa ja helppoa. Esmi Sense FDP -paloilmoitinkeskusten asentaminen on nopeaa ja vaivatonta. Kaikki paloilmaisimet on sertifioitu ja yhteensopivuustestattu EN54-13-standardin mukaisesti. Esmi Sense FDP -paloilmoitinjärjestelmään voidaan liittää laaja valikoima Esmi-paloilmaisimia. Esmi Sense FDP -paloilmoitinkeskus tuokin kiinteistönomistajalle arvoa koko paloilmoitinjärjestelmän elinkaaren ajan, kertoo Anssi Liski, joka toimii paloja turvatuotteiden sekä kiinteistönhallintajärjestelmien Offer Managerina Schneider Electric Finlandin Ecobuildings-liiketoimintayksikössä. Yhdessä Schneider Electricin EcoStruxure Fire Expert -sovelluksen kanssa Esmi Sense -paloilmoitinkeskus on ensimmäinen todellinen verkossa toimiva paloilmoitinratkaisu. Käyttöönotossa voidaan säästä aikaa ja rahaa, kun yksi asentaja voi tehdä muutokset vaivattomasti vaikka tablet-tietokoneella, samalla kun kiertää kohdessa tekemässä ilmaisintestaukset. Aiemmin tähän on tyypillisesti vaadittu kaksi asentajaa, joista toinen on paloilmoitinkeskuksella kuittaamassa testihälytykset. Esmi Sense -paloilmoitinkeskuksesta on saatavissa kolme erilaista mallia, jotka sopivat niin pienten kuin suurtenkin järjestelmien tarpeisiin. 040 643 1616 anssi.liski@schneider-electric.com LISÄTIETOJA Anssi Liski.. – Esmi Sense FDP on maailman ensimmäinen todellinen online-paloilmoitinjärjestelmä. Esmi Sense FDP –paloilmoitinkeskuksessa on uusi muotoilu, älykkäät opastavat hipaisunäppäimet ja intuitiivinen, suuri värinäyttö. 79 • PALOKUNTALAINEN 49 KALUSTOKULMA S chneider Electric tuo tämän vuoden lokakuussa markkinoille uuden Esmi Sense FDP -paloilmoitinkeskuksen, jonka ominaisuudet ja toiminnallisuudet mahdollistavat verkkoyhteyden hyödyntämisen myös paloalalla. Online-tilannekuvan ja ennakoivan ylläpidon ansiosta järjestelmä on luotettavampi ja virhehälytyksiä on vähemmän. www.esmi.com/firexpert Schneider Electric, Anssi Liski puh. 2016 lanseerattu pilvipohjainen EcoStruxure Fire Expert -selainkäyttöliittymä ja Esmi Sense FDP -paloilmoitinjärjestelmä mahdollistavat käyttäjälle paremman tilannekuvan, nopeuttavat merkittävästi asennusta ja käyttöönottoa sekä tarjoavat uudenlaisen palvelumallin paloilmoitinjärjestelmien ennakoivaan huoltoon ja ylläpitoon. Fire Expertin avulla käyttäjä voi seurata ja ohjata paloilmoitinjärjestelmiä tietokoneeltaan, älypuhelimestaan tai tabletiltaan milloin ja missä tahansa
Sett ur räddningsbranschens synvinkel är utvecklingen den riktiga. En ansvarskännande yrkesman i avtalsbrandkårernas led öppnar nya möjligheter att utveckla brandkårens verksamhet. De urgamla händelserna i anslutning till brandmännens strejkande på 1960och 90-talen var föremål för grämelse särskilt bland en del gamla yrkesmän. Huvudsakligen baserade sig hätskheten på felaktiga eller färgade fakta och rykten om vad som hände under strejkerna. DEN FÖRBÄTTRADE atmosfären syns även i det att yrkespersonalen i allt högre grad har börjat deltaga i avtalsbrandkårernas verksamhet. Personalen vid branschens läroinrättning känner räddningsbranschens struktur och kan förhålla sig ansvarsfullt till utbildningsverksamheten. Ännu för ett tiotal år sedan fanns det inom institutets lärarkår personer som öppet ringaktade avtalspersonalen. IDAG ÄR situationen huvudsakligen annorlunda. Från de ordinarie stationerna började man köra allt längre ut i provinserna och avtalsbrandkårer infördes i allt större utsträckning i alarmresponsen även i stora tätorter. En ogrundad fruktan störde särskilt sådana brandmän som inte kände till hur landets räddningsväsende är strukturerat och som baserade sina tankar på antaganden och rykten. Relationerna har förbättrats, arbetet fortsätter Sett ur räddningsbranschens synvinkel är utvecklingen den riktiga.”. REGIONALISERINGEN AV räddningsbranschen ändrade branschens verksamhetsmiljö så att kontakten mellan de olika personalgrupperna ökade betydligt i jämförelse med det tidigare. 50 BRANDKÅRISTEN • 79 BRANDKÅRISTEN LEDARE CHEFREDAKTÖR Pekka Koivunen ÄNNU UNDER förra decenniet var problemen i relationerna mellan avtalspersonalen och räddningsbranschens yrkesmän särskilt mycket uppe på agendan. Även nyss färdigblivna räddare befinner sig nuförtiden bättre på kartan då det gäller utvecklingen av räddningsväsendet i Finland. ÄVEN EN envist rotad uppfattning att avtalsbrandkåristerna skulle ”äta yrkesmännens bröd” störde länge en normalisering av relationerna. Dialogen mellan t.ex. TROTS ATT följande reform av räddningsväsendet snarast kommer att bli kosmetisk kommer räddningsverken i samband med den att utveckla diverse verksamhetsmodeller. Även informationsgången åt båda hållen blir bättre. FÖRBÄTTRINGEN AV atmosfären märks även i det att de officiella och inofficiella ställningstagandena från brandmännens intressebevakningssamfund blivit sakligare. RÄDDNINGSINSTITUTET HAR en stor roll då det gäller att förbättra atmosfären. INSTITUTETS POSITIVA attitydfostran syns särskilt i den fördomsfrihet med vilken färdigblivna brandmästare förhåller sig till avtalsbrandkårer. Det finns yrkesbrandmän såväl bland alarmavdelningarnas fotfolk som bland enhetsoch kårchefer. Beträffande alarmuppdragen är samarbetet mellan avtalsbrandkåristerna och yrkespersonalen även på en helt annan nivå än före regionaliseringen. Från det har attityderna förändrat sig. I det reformarbetet bör man även komma ihåg vikten av ett gott samarbete och en bra dialog mellan räddningsbranschens olika personalgrupper. Likaså sker utbildningen av avtalspersonalen nuförtiden på ett mera professionellt sätt. SSPL och SPAL är regelbunden
79 • BRANDKÅRISTEN 51 TEXT SILVIO HJELT BILDER MARIA SALO BRANDKÅRISTEN FBK-arnas arbetsförhållande – att vara eller inte vara Ett administrativt missförhållande som är en kvarleva från en svunnen tid BILDERNA ÄR ILLUSTRATIONER UTAN DIREKT ANSLUTNING TILL TEXTEN
Men om det inte finns något arbetsförhållande, vem skall då axla arbetsgivarens ansvar. Man måste alltså gå lite vidare och se ur det är med ledningen: vem leder arbetet på en olycksplats. Det är nu dags att lagstiftaren tar sig en funderare. Men även då verkar enhetschefen under tjänsAnsvar handlar inte endast om pengar, det handlar även om rättsskydd.”. Arbetsavtalslagen gäller avtalsförhållanden där tre villkor samtidigt uppfylls: arbete, vederlag och annans ledning. Arbetarskyddslagen kommer dock med tipset att även den som under sin ledning och övervakning använder hyrd arbetskraft som är anställd hos någon annan är skyldig att iakttaga lagens bestämmelser om arbetsgivare. Saken var rätt enkel, ända tills 4 § moment 8 i arbetarskyddslagen (738/2002) och i förlängningen lagen om företagshälsovård (1383/2001) stökade till det, för innan dess handlade det mera om moral. Men det tycks inte vara klart för alla. 52 BRANDKÅRISTEN • 79 BRANDKÅRISTEN N ågon klar definition av termen ”arbetsförhållande” finns inte i finsk lagstiftning. Lagen om arbetarskydd stökade till det Första frågan är då förstås vad som alls existerar om arbetsavtalslagens tre villkor inte uppfylls. Okej, termen ”arbetsförhållande” spökar i 40 olika lagar och förordningar, och termen ”arbetsgivare” i hela 229, men endast lagen om arbetsavtal definierar åtminstone lite ditåt vad man faktiskt talar om, så... Vem leder räddningsverksamheten. Det ansvaret ligger på arbetsgivaren, men vem är det om arbetsavtalslagens tre villkor inte uppfylls. Om ingen betalar nånting åt nån för det arbete som utförs så faller det tredje villkoret ju bort. . Erläggs inget vederlag existerar inget arbetsförhållande – om man som utgångspunkt använder den enda författning där saken någotsånär definieras. Om så är fallet skall arbetsgivaren stå för diverse i olika lagar klart angivna förpliktelser, av vilka en del är rent administrativa medan de mest centrala handlar om arbetarskydd i vidsträckt bemärkelse. Den saken är märkligt nog sedan helt entydig: enligt räddningslagen (379/2011: 34 §) leds räddningsverksamhet av räddningsmyndighet, kanske bortsett från det fall då en avtalsbrandkårs enhetschef ”tillfälligt” sköter det lokala ledandet tills myndigheten kan överta det yttersta ansvaret. Arbetsgivaransvaret ligger ändå i sista hand på den som använder arbetskraften och leder arbetet. Och moral är ju en relativ sak där man vid behov ibland kan blunda för obekväma fakta. Saken borde vara entydigt klar, men märkligt nog frodas inom räddningsbranschen de mest underliga föreställningar om vem som skall anses vara den enskilda FBK-arens arbetsgivare – i sista hand alltså om vem som skall bära ansvaret för arbetsgivarens skyldigheter. Under termen ”vederlag” skall förstås räknas in alla former av ersättningar, även alltså annat än reda pengar, men ändå. Och arbetarskydd, det kan kosta, så den biten har på många håll blivit en Svarta Petter som man gärna skuffar över på någon annan, alternativt låtsas som om den inte finns. Det närmaste är arbetsavtalslagen (21/2001) som gäller för en situation där arbetstagare förbundit sig att mot vederlag personligen utföra arbete för en arbetsgivares räkning under dennes ledning och övervakning. De är rätt klart att det som brandkåristen utför på en olycksplats kan klassas som ”arbete”, men hur är det med ledningen och vederlaget. Andra definitioner känner gällande lagstiftning inte till. Så i sak borde det vara ointressant ifall en avtalsbrandkårsförening skall anses vara en arbetskraftsförmedlingsoperatör eller inte. Lagen om arbetarskydd säger dock nu att den skall tillämpas även på avtalsbrandkårsverksamhet, men den säger inte vem som faktiskt skall ansvara för eventuella kostnader
Orsakerna till detta är inte svåra att hitta, eller som en tjänsteinnehavare en gång uttryckte saken: ”Jag vägrar ta ansvar för personer som jag själv inte har anställt”. Det verkar alltså som om samhället, dvs. Det operativa brandkårsarbetet utförs ”åt samhället” under räddningsmyndighetens ledning, helt oberoende av om man betalar nånting åt brandkåristerna eller inte. Då modellen gjordes upp av den dåvarande centralorganisationen var kommunsektorn starkt representerad i organisationen ledning, så det är föga underligt att kommunala intressen kom att väga tyngre än någon enskild liten brandkårsförening. Svaret är rätt enkelt: därför att vi talar om abstraktioner såsom ansvar – och om pengar. Sådan är världen. Ett ansvar handlar inte endast om pengar, det handlar även om rättsskydd. Arbete på basen av avtal. Och så pengarna förstås. I avtalsbrandkårer med personliga avtal ligger arbetsgivaransvaret entydigt på räddningsverket. Hur kan det då komma sig att man på många håll försöker skuffa ansvaret för sådant som arbetarskydd, arbetshälsovård och arbetsvälfärd på den enskilda FBK-föreningen. Räddningsarbete är en myndighetsuppgift, per definition, medan en väsentlig del av det praktiska arbetet utförs av aktörer som egentligen hör hemma i tredje sektorn. Eftersom gällande arbetsavtalslagstiftning är särdeles illa anpassad för atypiska strukturer är räddningslagstiftningen den rätta platsen för klara bestämmelser om personalförhållandena inom räddningsbranschens frivilligsektor!. Dags att ompröva lagstiftningen Men världen har förändrats och nu är det dags att ta upp frågan om arbetsgivaransvaret till en förnyad granskning. Avtalsbrandkårsarbete är ett atypiskt mischmasch, särskilt på FBK-sidan. Gärna kunde man ju dessutom definiera en del annat. 79 • BRANDKÅRISTEN 53 BRANDKÅRISTEN teansvar, vilket ju pekar på något slag av officiellt håll. I FBK-er, som alltså utför alldeles samma arbete på basen av alldeles samma incitament, ligger ansvaret där det råkat hamna, ibland utan att någon med öppna ögon tagit emot det. Kan man lägga det på någon annan så har man ju lyckats spela sina kort väl. Här har vi således en presumtiv arbetsgivare – räddningsmyndigheten, som ju är en representant för räddningsverket eller i sista hand ”samhället”. Det enda logiska är att man beträffande avtalsbrandkårsarbete entydigt definierar att arbetsgivaransvaret ligger på räddningsverket även i de fall där ett arbetsförhållande enligt annan lagstiftning inte entydigt föreligger. Avtalsmodellen har under tiotals år serverats som något slags standard, och brandkårerna har vanligen utan knot alltså godtagit en modell där arbetsgivaransvaret även för annat än socialoch försäkringsavgifter så att säga ”i smyg” överförts på en intet ont anande brandkårsförening. Bingo! Här har vi roten till det onda. För att förstå sammanhangen är det dock skäl att gå lite längre tillbaka i tiden, dvs. Eller så att man helt enkelt struntar i existensen av en del förpliktelser. En avtalsmodell från forna tider En gammal brandkårsavtalsmodell säger nämligen följande: ”I samma sammanhang uppbär och erlägger kommunen för brandkårens räkning de förskottsinnehållningar som stadgats för arvodena samt erlägger de lagstadgade socialavgifter och försäkringsavgifter för vilka brandkåren i egenskap av arbetsgivare är skyldig att ansvara.”. i detta fall räddningsverket skulle vara den instans som närmast borde ikläda sig arbetsgivarens roll även då ett juridiskt entydigt arbetsförhållande formellt inte existerar. till tiden före det regionala räddningsväsendet. Och till på köpet så att saken på något sätt tycks gömmas undan i underförstådda finstilta delar av brandkårsavtal. Och förstås, inte utförs det operativa arbetet för att FBK-föreningen skall dra nytta av det, annat än kanske om det brinner i brandkårshuset, och även då är det samhällets sak att arrangera släckandet
Enligt försvarsmaktens bokslutsuppgifter för år 2016 kostar en beväringsutbildningsdag 48,00 €/ dag/person. 54 BRANDKÅRISTEN • 79 BRANDKÅRISTEN VILDMANNEN VILDMANNEN Isto Kujala FINLAND ÄR ett glest befolkat land. beväringstjänsten. Avtalsbrandkårsverksamheten är besläktad med värnplikten I ett glest befolkat land behöver man även inom räddningsväsendet ett arrangemang som vid alarm får en brandkår att säkert bege sig på alarmuppdrag. En annan förpliktelse har man förbundit sig till medelst avtal – avtalsbrandkårsverksamheten – och den kostar räddningsväsendet 14,90 €/dag/avtalsperson. Även om den allmänna värnplikten inte är gratis så kan man i skenet av dessa siffror se hur förmånligt det är att på basen av den allmänna värnplikten få personal till rikets försvar. Den allmänna värnplikten och dess betydelse får ett bra erkännande i vårt land. Trots det fungerar den säkert och garanterar att medborgarna erhåller sina trygghetstjänster. Den allmänna värnplikten är ett bra exempel. Brandkårsverksamhetens förpliktelser är dock mycket mera anspråkslöst reglerade än exempelvis den allmänna värnplikten. Vad kostar förpliktelserna. Cirka 85 % av åldersgruppen avtjänar den första delen av värnplikten, dvs. Vi kan inte arrangera landets försvar så att det skulle skötas av endast yrkesmilitärer. Därför har vi förpliktelser som vi är tvungna att sköta på vårt eget sätt. Man skulle tro att ingen skulle komma och säga att man inte har råd med detta. Stenfoten för den verksamheten består av de frivilliga brandkårsföreningEn glesbygdstats förpliktelser arna för FBK-avtalsbrandkårernas del och räddningsverken för PBK-avtalsbrandkårernas del. I resten av landet är det huvudsakligen avtalsbrandkårerna som sköter alarmuppdragen. I de största tätorterna sker detta på yrkesbrandkårers försorg med avtalsbrandkårer som stöd. Inom avtalsbrandkårerna förbinder man sig på basen av avtal till räddningsväsendets förpliktelser. Inte ens med de arrangemang som beskrivits är det alldeles gratis att sköta om tryggheten. Därefter placeras personen i försvarsmaktens krigstida reserv. För att den skall funktionera är värnplikten mycket grundligt reglerad. Ett likartat erkännande borde synas även för avtalsbrandkårsverksamhetens del. I Finland sköts räddningsväsendets uppgifter av yrkesoch avtalsbrandkårer. Idag anses att reservistarmén borde uppgå till cirka 280 000 personer. Här måste man konstatera att sådant tal är ofosterländskt.. Tro är dock inte samma som vetande. Man har redan hört de första yttrandena om att man inte kommer att sluta avtal med alla: ”jag kan inte lova att alla får ett avtal då man övergår till ett landskapsbaserat räddningsverk”. Den kostnaden innehåller alla de utgifter som hör till avtalsbrandkårsverksamheten: utrustningen, arbetshälsovården, utbildningen, fordonens underhåll och bränsle, utgifterna för brandstationerna, löner och avtalsersättningar. Till det hör bland annat plikten att deltaga i reservövningar samt att på order infinna sig i väpnad tjänst om en kris skulle hota. Dessa kostnader omfattar de ”direkta kostnaderna” av tjänsten men inte exempelvis utbildningspersonalens löner eller kasernkostnader. Motsvarande kostnad för en utbildningsdag vid en reservövning är 147,00 €/dag/person
– Perustuslakivaliokunta arvioi uudistusta kriittisesti. Tärkeintä on säilyttää tarvittava valmius paikallistasolla. Eduskuntatyössä näkee ja kuulee, ja siksi kysyimme Antilta, missä maakuntauudistuksessa mennään pelastustoimen kannalta. Ylätason organisaatioita voidaan tehostaa. Toimitus pidättää oikeuden olla hyväksymättä kysymystä, jos se on tavalla tai toisella asiaton tai loukkaava. Suomen Sopimuspalokuntien Liiton puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Rantakangas on poliittisen päätöksenteon ytimessä. Mikä voi vielä muuttua. – Olemme vaikuttaneet siihen, että valmistelutyössä maakuntatasolla olisi myös sopimuspalokuntien edustus. Varsinaiset aluejakomuutokset ovat pieniä, kun siirrytään 22 pelastuslaitoksesta 18 alueeseen. Alueelliset erot ovat kuitenkin valitettavan suuria. – Tavoitteena on vahvistaa valtakunnallista ohjausta ja koordinaatiota. Entä alueellisella tasolla. Entistä yhtenäisempi pelastustoimi koko maassa. – Olemme eri yhteyksissä korostaneet valtakunnallisen yhteisen tietojärjestelmän välttämättömyyttä. Lopullinen käsittely menee elo-syyskuulle.Tarkoituksena on, että uusi laki olisi voimassa 1.1.2018, jolloin suorat maakuntavaalit voitaisiin pitää presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen yhteydessä tammikuussa 2018. Antti, mitä tapahtuu seuraavaksi maakuntauudistuksessa. Olemme tiedottaneet asioista jäsenillemme ja aktioineet osallistumaan valmisteluun. KYSYMYS TULEE toimittaa osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi neljä viikkoa ennen seuraavan lehden ilmestymistä. Mitä tapahtuu, Antti. Pakko oli kysyä myös SSPL linjauksista.. – Eduskunnan valiokunnat viimeiselevät mietintöä. Kysy ministereiltä, kansanedustajilta, johtajilta, päälliköiltä, asiantuntijoilta tai vaikka rivipalomiehiltä tai sopimushenkilöiltä. Voi olla, että hallitus joutuu täydentämään esitystään. Ongelmia tulee valinnanvapaudesta ja toimintojen pakkoyhtiöittämisestä. Miten uudistus näkyy pelastustoimessa. SINÄ LÄHETÄT kysymyksesi meille (pidämme omana tietonamme henkilöllisyytesi) ja välitämme kysymyksen valitsemallesi henkilölle tai yhteisölle. Seuraavassa lehdessä näet vastauksen. Nyt sisäministeriöllä ei ole erillistä määrärahaa tämän kehittämiseen. Vastaavasti sote-järjestelmään on varattu seuraaville neljälle vuodelle miljardi euroa. Ja vieläpä anonyymisti ja aivan ilmaiseksi. 79 • PALOKUNTALAINEN 55 TAHTOO TIETÄÄ TÄMÄ PALSTA antaa lukijoillemme ainutlaatuisen mahdollisuuden saada asialliseen pelastusalaa koskevaan kysymykseen vastaus melkein keneltä tahansa. Miten SSPL varautuu/pyrkii vaikuttamaan muutokseen valtakunnan tasolla
Toinen sijaitsee Manhattanin ytimessä New Yorkissa ja toinen Pomarkun kirkonkylän keskellä. VIIME LEHDEN kuvavisassa oli kuva kahdesta paloasemasta. Vain kolme lukijaa oli oivaltanut oikean vastauksen: molempien paloasemien numero on 54. Lukijoiden arvaukset ajoneuvojen määristä ja muista oleellisista seikoista eivät osuneet oikeaan. 1 2 3 4 5 6. Kunniamaininnat menevät Teemu Kaijanniemelle, Severi Uurasmaalle ja Pauli Konttiselle. ASETA OHEISISTA päistä mielestäsi oikea kuvan tyhjään kohtaan. 56 PALOKUNTALAINEN • 79 LETKUT SOLMUSSA Kuin kaksi marjaa! Vain kolme tiesi oikean vastauksen Yhteistä oli numero 54 Oikea pää. Lähetä vastauksesi perusteltu vastauksesi osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi
Tarvetta profiilin nostoon. TILAA PALOKUNTALAINEN! www.palokuntalainen.fi ENSI NUMEROSSA: Raideliikenne 3 Lehti uudistuu! Profile Vehicles Oy Ratikat, metro PALOKUNTASI OMA LEHTI Palokuntasi lehti voi ilmestyä omana julkaisunaan tai Palokuntalainen-lehden liitteenä. Annamme ohjeet ja työkalut ilmoitusmyyntiin. Juhlista palokuntasi vuosipäivää! Hoida suhteita päättäjiin ja alueesi asukkaisiin! Kutsu vieraita palokuntasi tapahtumiin! Tehosta palokuntasi rekrytointia! Tasavuosijuhla tulossa. Tehoa varainhankintaan. Me huolehdimme toimitustyöstä, ulkoasun suunnittelusta ja painatuksesta. Kysy lisää ja pyydä tarjous! Pekka Koivunen, 040 501 8721, pekka.koivunen@palokuntalainen.fi Maria Salo, 0400 504 678, maria.salo@palokuntalainen.fi SEURAAVA LEHTI ILMESTYY VIIKOLLA 36! HUOM!
Järjestössähän ei ole ainuttakaan palokuntajäsentä. Tästä on aivan liian monta käytännön esimerkkiä viime vuosilta. Alueellisten liittojen rahoitus kulkee pääosin SPEKin kautta, mikä on kummajainen ja kestämätön tilanne, johon olisi syytä puuttua ja pian. 58 PALOKUNTALAINEN • 79 LIEKINHEITTÄJÄ LIEKINHEITTÄJÄ Siihen ei haluta tai uskalleta tarttua.” TÄMÄN LEHDEN palstoilla on usein käsitelty pelastusalan järjestöjen, erityisesti SPEKin ja alueellisten pelastusliittojen sekavaa tilannetta. Neljä-viisi omilla tahoillaan ja tavoillaan menestyvää liittoa, muutama kohtuullisesti elossa oleva etsimässä syvintä olemustaan ja loput kärvistelevät malliin ”ollako vai eikö olla”. Liiton vaikutus pelastusalaan on kuitenkin 16 toimintavuoden ollut merkittävä, mutta jatkossa tilanne tulee haasteellisemmaksi, mikä pitää jäsenyhteisöjen ottaa huomioon liiton linjauksista päätettäessä. SUOMEN PALOMIESLIITTO on selvästi profiloitunut puhtaaksi edunvalvontajärjestöksi, mikä ohjaa kaikkea liiton toimintaa. Kuuluuko koko ongelma edes heille, on hyvä kysymys. Alan pienemmät edunvalvontayhteisöt edustavat marginaalia ja vaikuttavat lähinnä paikallistasolla siellä täällä. SPEK luo kuvaa ”palokuntien järjestöstä”, mitä se hyvällä tahdollakaan ei ole eikä voi olla. SUOMEN SOPIMUSPALOKUNTIEN Liitossa edunvalvonta-sanaa karsastetaan joidenkin liiton jäsenyhteisöjen ja vaikuttajien taholta. SPEKin päätöksenteossa yksittäisen palokunnan vaikutusmahdollisuudet ovat nolla. NÄMÄ KOLMETOISTA alueellista pelastusliittoa ovat heterogeeninen porukka. Järjestötoiminnasta – taas. JA SITTEN meillä on 43 jäsenyhteisön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK, jonka identiteetti – huolimatta strategioista yms – on pahasti hakusessa, kun puhutaan pelastusalasta. Asiasta on taas pakko muistuttaa, koska mitään konkreettista ei ole viime vuosina saatu aikaan. Alueelliset liitot eivät kykene toimimaan ”yhtenä miehenä”. Kuitenkin on selvää, että sopimuspalokuntayhdistykset, jos mitkä, tarvitsevat valtakunnallista edunvalvontaa. Järjestön jäsenyhteisöistä ainoastaan alueellisissa pelastusliitoissa on jäseninä palokuntayhdistyksiä, mutta kaikki pelastusalaa tuntevat tietävät, että alueellisten liittojen vaikutus on SPEKissä hyvin pieni. Alan toimijat keskustelevat aiheesta harvakseltaan, aihe kun tuntuu olevan kuuma peruna. Henkilöjäseniin perustuvassa liitossa tiedetään tarkkaan, mitä liiton pitää tehdä. MIKÄ TAI kuka ottaisi kopin. SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITON profiili on erinomaisen selkeä. Pelastusjohtajat eivät pääse yhteisymmärrykseen, niin erilaisia kannanottoja he ovat yksityisesti esittäneet. Pentti Partanen ei siihen kyennyt, Esko Koskista aihe ei tunnu kiinnostavan. JOTAIN ON kuitenkin tehtävä, koska nykyinen tilanne ei voi jatkua kestävällä pohjalla pitkään. Siihen ei haluta tai uskalleta tarttua. Palosuojelurahasto, jos mikä, voisi olla asiassa nykyistä merkittävästi aktiivisempi. Liittojen yhteistyö pelastuslaitosten kanssa vaihtelee suuresti melkein olemattomasta kiinteään yhteydenpitoon. SPPL ei ole edunvalvontajärjestö, mikä tekee sen roolista selkeän
Tutustu www.teknosafe.fi Ota yhteyttä info@teknosafe.fi fa ce b o o k. co m /t ek n o sa fe Ammattilaisten kalusto