Kiitosjuhla Amerikan malliin Henkilöt: Simo Wecksten Palokunnat juhlivat Raideliikenne ja pelastustoiminta – Osa 3 BRANDKÅRISTEN NYT l PALOKUNNAT l HENKILÖT l KALUSTO & VARUSTEET l ILMIÖITÄ l HYVINVOINTI irt on um er o 8 € • vii kk o 36 • 20 17 • ISS N 179 8-2 68 5 pa lo ku nt al ain en .fi 80 tylynä Vakuutusyhtiö
TOHATSU VE1500 Tehokas ja kevyt moottoriruisku! 2050 l/min 6 bar 1800 l/min 8 bar 1500l/min 10 bar Moottori: • 2-sylinterinen, ilmajäähdytteinen, 2-tahtibensiinimoottori • suurin teho 44 kW • polttoaineen suorasuihkutus • tuoreöljyvoitelu • sähkökäynnistys • käsikäynnistys Pumppu: • yksiasteinen keskipakopumppu • imulaitteena öljytön 4-lamellipumppu, automaattisesti palautuva kiilahihnakytkin • imuteho = 1m / 3,4 s_3m / 6,7s_6m / 14,2s • suurin imukorkeus 9 m • 2 suunnattavaa ø3” paineaukkoa • suurin imukorkeus 9 m Varusteet: • käyttöpaneeli, jossa mittarit ja käyttölaitteet • polttoainesäiliö ruostumatonta terästä • imuletku ø4” Esteri imuliittimellä • valonheitin • työkalut Mitat: • pituus 690 mm • leveys 790 mm • korkeus 740 mm Paino: • kokonaispaino 118 kg (toimintakunnossa eli tankki täynnä yms.) YHTEENSÄ 125 VUOTTA PALONSAMMUTUSOSAAMISTA TOHATSU V20 650 l/min 5 bar 400 l/min 7 bar Moottori: • 1-sylinterinen, ilmajäähdytteinen, 2-tahtibensiinimoottori TOHATSU T66C • suurin teho 8,6 kW • automaattirikastin • magneettosytytys • käsikäynnistys Pumppu: • yksiasteinen keskipakopumppu • imulaitteena öljytön lamellipumppu, automaattisesti palautuva kiilahihnakytkin • suurin imukorkeus 9 m Varusteet: • käyttöpaneeli, jossa mittarit ja käyttölaitteet • polttoainesäiliö ruostumatonta terästä, tilavuus 3,5 l • imuletku ø2½” pikakytkimin • valonheitin 12 V 35 W • työkalut • helposti irrotettavat kuljetuspyörät lisävarusteena Mitat: • pituus 470 mm • leveys 490 mm • korkeus 532 mm • kokonaispaino 37 kg Ulkopuolinen lisäpolttoainesäiliö helppo liittää ruiskuun! Since 1968 VEIKKO NUMMELA Since 1981 Since 1977 SOITA: (02) 273 1800 Varusteet: • kokonaispaino 37 kg TOHATSU V20 CUTTERS EDGE Pelastuskäyttöön suunniteltu moottorisaha, jolla normaalin puunkatkaisemisen lisäksi voit sahata myös peltiä, naulauslevyjä, kattohuopaa, parkettia, kokolattiamattoa. 14” / 350 mm laikka Cutters Edge RAIVAUSSAHA CE 2171 RS Luotiketjullinen karbidilaikka: • ketju voidaan teroittaa tai vaihtaa • ketjun luodit voidaan vaihtaa • laikkaa voidaan käyttää kaikissa riittävän tehokkaissa (min.4,8k W/6,4 HP, max.5400 Rpm ) standardikiinnityksellä varustetuissa laikkakoneissa (toki suosittelemme tälle ketjulle suunniteltuja Cutter’s Edgen laitteita) laikalla voidaan leikata talojen rakenteita, metalleja, alumiinia, turvalasia, luodinkestävää lasia Cutters Edge LUOTIKETJULAIKKA. WWW.VEIKKONUMMELA.FI | WWW.RAUPLAN.COM | WWW.TRVESITYKIT.FI PIENIKOKOISET JA SUORITUSKYKYISET ESTERI PALOPUMPUT Yhteistyössä Tohatsu Corporation kanssa. Moottorisahan ketju on ns. Teräketjun luodin muotoiset karbidipalat yhdistettynä tehokkaaseen teräketjuöljysyöttöön tekee teräketjusta tukkeutumattoman. Jokainen yksityiskohta on tarkkaan harkittu. Korkealuokkaisesta terässeoksesta valmistettu laippa. Sahan toimivuuden rankoissakin olosuhteissa takaavat tehokkaan moottorin lisäksi parannettu ilmansuodatus, suojattu sytytystulppa, erikoisrakenteinen kaasutin, palautuva pysäytysnappi ym. Cutters Edge PELASTUSLAIKKAKONE CE 970 H2 14’’ • polttomoottori 94 cm3, ilmajäähdytys, 2-tahti •5400 RPM •4,8 kW / 6,4 hv • max. luotiketju, joka pikemminkin hioo kuin sahaa. Cutters Edge -sahat perustuvat Jonseredin tunnetusti luotettavaan tekniikkaan
Erilaisten pelastusalan ilmiöiden taustoitus saa myös sijaa tulevissa numeroissa. 0400 504 678, maria.salo@palokuntalainen.fi KANNEN KUVA Jarno Joensuu ULKOASU Anna Broholm/ PieniSuuri Idea puh. Ollikainen ILMOITUKSET, TILAUKSET JA TALOUS Maria Salo, puh. PALAUTE toimitus@palokuntalainen.fi palokuntalainen.fi Lehti uudistuu PALOKUNTALAINEN-LEHDEN ULKOASU ja sisältörakenne uudistuvat tästä lehdestä alkaen. Tässä numerossa puramme kesäistä palokuntien juhlaruuhkaa. 3 7 Kansan valistus on nyt tarpeen 8 ”Tilannepaikan johtaja” hakusessa 9 Mikä ihmeen ryhmälähtö. Pyrimme kuuntelemaan lukijoidemme toiveita tarkalla korvalla ja julkaisemme jatkossa yhä enemmän uutisia pelastuslaitoksista, palokunnista ja myös alan järjestöistä. pelastusalan ilmiöitä 12 Simo Wecksten huolissaan pelastustoimen asemasta henkilöt 28 Vetoa ja voimaa leviää kentälle hyvinvointi, terveys & turvallisuus vakiot PALOKUNTALAINEN BRANDKÅRISTEN PELASTUSALAN ERIKOISLEHTI 16. rek. 040 501 8721 TOIMITTAJAT Silvio Hjelt ja Isto Kujala AVUSTAJA Arto Papunen OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. Ensi numerossa on luvassa enemmän palokuntien arkeen pureutuvia artikkeleita. VUOSIKERTA AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN ISSN 1798-2685 TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, puh. Otamme mielellämme vastaan uutisja juttuvinkkejä osoitteessa toimitus@palokuntalainen.fi.. SISÄLTÖ 5 Pääkirjoitus 11 Lingottua 15 Lämpökameramies 37 Villimies 51 Tahtoo tietää 52 Letkut solmussa 53 Seuraavassa lehdessä 53 Tapahtumat 54 Liekinheittäjä Nyt • ajankohtaiset asiat 32 Profile Vehicles Oy:ltä 500 hälytysajoneuvoa vuodessa kalusto & varusteet 38 Vakuutusyhtiö tylynä Nakkilan VPK:lle 46 Räddningsväsendets mission i förändring palokunnat brandkåristen 16 Raideliikenne ja pelastustoiminta, osa 3: Pelastustoiminta metrossa ja raitioteillä 24 Palokuntalaisen työsuhde – ollako vaiko eikö olla. Jo seuraavassa numerossa myös sisältö saa uusia ulottuvuuksia. 040 865 8835, www.pienisuuriidea.net PAINO Euraprint Oy KUVAPANKIT Depositphoto ja Pixabay KUSTANTAJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja, Yhdystie 6, 29250 Nakkila, Y2242549-9, Alv
24 %). alv. Yhteistyössä päällirakentajakumppaniemme kanssa tarjoamme Mercedes-Benzin paloja pelastusauto mallistosta monipuoliset ratkaisut pelastusalan ammattilaisille. Tutustu lisää: www.vehotrucks.fi KehäVeho | Ambulanssi-, paloja pelastusautomyynti Lommilanrinne 3, 02740 Espoo Hannu Gunnar, puh. Veho Hyötyajoneuvojen palveluverkosto kattaa 16 omaa huoltokorjaamoa, joita täydentää laaja itse näisten valtuutettujen korjaamoiden verkosto. Hinta sama kiinteästä verkosta/matkapuhelimesta.. 010 569 3670 Puhelun hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min. (sis. Suomen suurin autoalan toimija, perheyhtiö Veho, on perustettu Mercedes-Benzin maahantuontiin vuonna 1939, josta lähtien olemme kasvaneet henkilöautojen ja hyötyajoneuvojen laajaksi palvelu verkostoksi. 4 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 80 . Paloja pelastusajoneuvojen huoltoon vaadittavat tiukat laatustandardit, varaosien oma keskusvarasto Suomessa ja vahvat 24 h huoltoautopalvelut varmistavat autojen toiminnan kaikissa tilanteissa. Veho Hyötyajoneuvot ja Mercedes-Benz – luotettavaa kumppanuutta. 010 569 3628 Tero Huovinen, puh
Osa tästä kehityksestä on saavutettu sopimuspalokuntien kustannuksella. 5 PEKKA KOIVUNEN, päätoimittaja PELASTUSTOIMESSA ON vajaan puolentoista vuosikymmenen aikana tapahtunut muutoksia, joita osa sopimuspalokunnista ei tajua tai halua tajuta. Pelastuslaitoksen hallinto ja monet palokunnan tarvitsemat tukitoiminnot ovat monin paikoin siirtyneet oman kunnan ulkopuolelle. Hinta sama kiinteästä verkosta/matkapuhelimesta.. 24 %). Palokuntayhdistyskenttä on hajanainen ja haavoittuvainen. Paloja pelastusajoneuvojen huoltoon vaadittavat tiukat laatustandardit, varaosien oma keskusvarasto Suomessa ja vahvat 24 h huoltoautopalvelut varmistavat autojen toiminnan kaikissa tilanteissa. Suomen suurin autoalan toimija, perheyhtiö Veho, on perustettu Mercedes-Benzin maahantuontiin vuonna 1939, josta lähtien olemme kasvaneet henkilöautojen ja hyötyajoneuvojen laajaksi palvelu verkostoksi. Näillä tilanne on nykyisellään erinomainen tai sitten ne pelkäävät, että omien etujen jämäkkä valvominen johtaa epäsuosioon ja sopimuksen menetykseen. Monet pelastuslaitokset saavat tänään samalla rahalla enemmän ja parempia palveluja kuin aiemmin. (sis. Palokuntien vastuuta on lisännyt myös varallaolojen voimakas karsinta. Veho Hyötyajoneuvojen palveluverkosto kattaa 16 omaa huoltokorjaamoa, joita täydentää laaja itse näisten valtuutettujen korjaamoiden verkosto. Henkilöstölleen palkkaa maksavissa palokuntayhdistyksissä palkanlaskenta ja maksatus, joista kunnat aiemmin huolehtivat, on tänään pitkälti yhdistysten tehtäviä. Vuonna 2020 mahdollisesti aloittavat maakunnalliset pelastuslaitokset voivat jatkaa sopimuspalokuntien hyväksikäyttöä. alv. Monien laitosten hajota ja hallitse -taktiikka on purrut, eikä jälki ole mairittelevaa palokuntayhdistysten kannalta. Valtion voimakas ohjaus on ainut keino, jolla tämä saadaan loppumaan. Sopimuspalokuntien päällystön ja yksikönjohtajien on tänään tehtävä aiempaa enemmän paperityötä. Kyse on palokuntien harteille alueellisen pelastustoimen aikana sälytetyistä lisävastuista ja lisätöistä, joita ei ole otettu huomioon sopimuskorvauksissa. Sopimuspalokunnille vyöryy töitä ja vastuuta ilman korvausta . Osa pelastuslaitoksista ilmoitti joitakin vuosia sitten, että palokunnat eivät saa enää käyttää laitoksen ajoneuvoja varainhankintaan, vaikka asia oli nimenomaisesti sopimuksessa sallittu. Samanlaista vastuun vyörytystä on tapahtunut myös ammattipalokunnissa, joissa kessut tekevät aiempaa vastuullisempaa työtä niin ikään ilman lisäkorvausta. Sopimuspalokuntalaiset joutuvat käyttämään entistä enemmän aikaansa matkustamiseen. Myös palokuntayhdistysten keskinäinen kyräily ja kateus ovat osuneet niiden omiin nilkkoihin. Sopimuspalokuntalaisten tehtäviinsä valmistautumiseen käyttämät kokonaistuntimäärät ovat nousseet. Suomen pelastustoimi on nykyisin palveluiltaan ja tehokkuudeltaan merkittävästi kunta-aikoja parempi. Palokuntien rahallista menetystä ei korvattu. Tällä kolikolla on myös kummallinen kääntöpuoli. Tutustu lisää: www.vehotrucks.fi KehäVeho | Ambulanssi-, paloja pelastusautomyynti Lommilanrinne 3, 02740 Espoo Hannu Gunnar, puh. Konkreettinen esimerkki vastuun lisääntymisestä on, että tilannepaikan johtaja ja ensivaiheen päätöksentekijä on nykyisin usein sopimuspalokuntalainen. Pelastuslaitoksia eivät yhteiset valtakunnalliset pelisäännöt voisi vähempää kiinnostaa. Tilanne ei parane ennen kuin pelastustoimella on Suomessa valtakunnallinen ja vastuullinen johto, joka ymmärtää sopimuspalokuntien erityispiirteet ja merkityksen – ja käyttäytyy sen mukaan. Kaiken kukkuraksi ne vielä pyytävät että sopimuspalokunnat osallistuisivat muihin säästötalkoisiin. Veho Hyötyajoneuvot ja Mercedes-Benz – luotettavaa kumppanuutta. 010 569 3670 Puhelun hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min. Käytännössä tämä tarkoittaa, että palokunnan on tuotettava sama palvelu vähemmällä rahalla. Yhteistyössä päällirakentajakumppaniemme kanssa tarjoamme Mercedes-Benzin paloja pelastusauto mallistosta monipuoliset ratkaisut pelastusalan ammattilaisille. 010 569 3628 Tero Huovinen, puh. Osa palokunnistakaan ei halua yhteisiä pelisääntöjä
Uusi Crafter. Laajin voimalinjavalikoima ja innovatiivisimmat kuljettajaa avustavat järjestelmät tekevät Crafterista parhaan työpaikan kuljettajalle. Paras kuljettaa varmasti. Uusi Crafter vastaa kaikkiin kuljettajan toiveisiin. Nyt jälleenmyyjillä. Suositusvähittäishinnasto 26.5.2017, sisältää toimituskulut 600 €. Tutustu osoitteessa volkswagen-hyötyautot.fi. Crafter on ensimmäinen pakettiauto, jossa on 8-vaihteinen automaattivaihteisto kaikille vetotavoille: etuja takavedolle sekä 4MOTION-nelivedolle. Täysin uusi Volkswagen Crafter. Kuvan auto erikoisvarustein.. Crafter-umpipakettiautomallisto alk. Vuoden Pakettiauto 2017. www.volkswagen-hyotyautot.fi Vuoden Pakettiautossa 2017 on huomioitu erityisesti ammattilaisten tarpeet. Crafteriin on saatavilla jopa 15 kuljettajaa avustavaa järjestelmää. Yhdistetty EU-kulutus 7,4-8,9 l/100 km, CO?-päästöt 193–234 g/km. 36 193 € CO?-päästöllä 193 g/km
Yhdistetty EU-kulutus 7,4-8,9 l/100 km, CO?-päästöt 193–234 g/km. Miten pitäisi käyttäytyä, kun ulkona ammuskellaan. Elvytys ja tulipalotilanne ovat pääosin hyvin kaavamaisia ja siksi helposti mallinnettavia. Mitä, jos kuulee lähestyvästä uhasta. Viime päivinä on nostettu esiin koko kansan varautumistaso ja sen ilmeinen riittämättömyys Turun tapauksen tyyppisissä tilanteissa. Myös tulipalon varalle kansaa on jo ohjeistettu. Hyvä niin. Suositusvähittäishinnasto 26.5.2017, sisältää toimituskulut 600 €. Nyt jälleenmyyjillä. Tästä osoituksena ovat viime vuosikymmenen koulusurmat. Turussa yleisö oli mukana niin takaa-ajamassa ja varoittamassa muita kuin antamassa ensiapua uhreille. Uusi Crafter. Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta oli mukana ensihoitoyksikköjä ja myös pelastuspuoli osallistui tehtävään. PELASTUSHENKILÖSTÖ voi joutua Turun tapauksen kaltaisiin yllättäviin tilanteisin myös muualla kuin suurimmissa kaupungeissa. Poliisilla kaikki meni putkeen. Varautumiskoulutus (laajana käsitteenä) tulisi ottaa oppilaitoksiin pakolliseksi aineeksi. Toimintamallit vaaratilanteisiin on luotava Kansan valistus on nyt tarpeen 7 www.volkswagen-hyotyautot.fi Vuoden Pakettiautossa 2017 on huomioitu erityisesti ammattilaisten tarpeet. Mutta miten on poikkeavien tilanteiden toimintamallien kanssa. Miten pelastuslaitokset kouluttavat esimerkiksi sopimuspalokuntia terrorismitilanteiden varalle. Laajin voimalinjavalikoima ja innovatiivisimmat kuljettajaa avustavat järjestelmät tekevät Crafterista parhaan työpaikan kuljettajalle. Vuoden Pakettiauto 2017. Paras kuljettaa varmasti. Crafter-umpipakettiautomallisto alk. Yhtenäiset ja mahdollisimman yksiselitteiset toimintamallit kansalaista uhkaavien vaaratilanteiden varalle tulisi saada mahdollisimman pian kehitettyä ja jaettua koko kansan tietoisuuteen. Crafter on ensimmäinen pakettiauto, jossa on 8-vaihteinen automaattivaihteisto kaikille vetotavoille: etuja takavedolle sekä 4MOTION-nelivedolle. Täysin uusi Volkswagen Crafter. Mihin mennä ja mitä tehdä, jos puukkoa heiluttava henkilö riehuu lähipiirissä. TURUN SARJAPUUKOTUS osoitti viimein sen, että emme elä missään lintukodossa, vaan se, mitä tapahtuu maailmalla, on mahdollista myös Suomessa. P.S. Kuvan auto erikoisvarustein.. Uusi Crafter vastaa kaikkiin kuljettajan toiveisiin. Tutustu osoitteessa volkswagen-hyötyautot.fi. 36 193 € CO?-päästöllä 193 g/km. Ensihoito pelasi. Viranomaisten varautumista Turun tapahtumat varmasti vauhdittavat ja syventävät. Turvallisuusviranomaiset selvisivät akuutista tilanteesta julkisuudessa olleiden tietojen perusteella hyvin. Elvytyksen ohjeistus on hyvä esimerkki yksinkertaisesta toimintamallista. Ja niin edespäin. Alkusammutus on monille tuttua ja sitä on jopa päästy harjoittelemaankin. Hätänumeron muistaminen ja siihen soittaminen onnistuu useimmilta suomalaisilta. Väkivaltaja vastaavien vaaratilanteiden varalle toimintaohjeiden laatiminen on monimutkaisempaa, mutta ei mahdotonta. Crafteriin on saatavilla jopa 15 kuljettajaa avustavaa järjestelmää. Jäämme odottamaan sisäministeriön ja opetusja kulttuuriministeriön reagointia. Keskivertosuomalaisen oletetaan osaavan antaa ensiapua
”Tilannepaikan johtaja” hakusessa Toimintavalmiuden suunnitteluohjeen (Sisäasiainministeriön julkaisut 21/2012) määrittelemä ”tilannepaikan johtaja” ei ole avautunut kaikissa laitoksissa, vaikka ohjeen julkaisusta on kulunut viisi vuotta.. Pelastustoiminnan johtajana toimivan pelastusviranomaisen ei kuitenkaan tarvitse tulla onnettomuuspaikalle, ellei tilanne sitä edellytä. Edellä olevan kaltaisesta asetelmasta tulisi ehdottomasti päästä pois, koska tällöin johtosuhteet eivät ole selvät. Pelastuslain 34 §:n mukaan pelastustoimintaa johtaa pelastusviranomainen. ”Työnjohtajaviive” on joissakin tapauksissa ollut jopa 10 minuuttia. OHJEEN HENKI on yksiselitteinen. Tästä ei kuitenkaan kaikkialla pidetä kiinni, vaan päivystävä mestari (pelastustoiminnan johtaja) saattaa määrätä tilannepaikan johtajaksi kaukana kohteesta matkalla olevan ammattiyksikön johtajan, vaikka paikalla on jo sopimuspalokunnan yksikkö. Kun kohteeseen saapuu pelastustoimen muodostelma (vaikka vain yksikkö), on paikalla oltava alusta alkaen ”työnjohtaja”, joka tiedustelee ja antaa ensimmäiset toimintakäskyt. Pelastustoiminnan muodostelmalla on aina johtaja, joka on ensisijaisesti ennalta määrätty, pelastustoiminnan johtajan määräämä tai onnettomuuspaikalle ensimmäisenä saapuneen muodostelman jäsenten yhteisesti sopima henkilö. 8 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 80 Lainaus ohjeesta: Pelastustoiminnan muodostelmia ovat yksikkö, pelastusryhmä, pelastusjoukkue, pelastuskomppania ja pelastusyhtymä. Pelastusviranomaiselle on siksi toimitettava tieto kaikista tehtävistä ja pelastusviranomaisen on oltava yhteydessä tilannepaikalle hälytettyyn lähimpään yksikköön ja määrättävä pelastustoiminnan johtajan alaisuuteen yksikön jäsenistä tilannepaikan johtaja, jos sitä ei ole ennalta määrätty. Tilannepaikan johtaja on pelastustoimintaa onnettomuuskohteessa johtava henkilö. Asetelma on erittäin mielenkiintonen, kun päivystävä palomestari on ”pelastustoiminnan johtaja”, hänen määräämänsä (matkalla oleva) yksikön esimies on ”tilannepaikan johtaja” ja kohteessa on jo ”tilannepaikan johtaja”, joka sovittu on ohjeen mukaisesti (”… tai onnettomuuspaikalle ensimmäisenä saapuneen muodostelman jäsenten yhteisesti sopima henkilö.”). Tilannepaikan johtaja johtaa toimintaa onnettomuuskohteessa pelastustoiminnan johtajana toimivan pelastusviranomaisen antamien ohjeiden mukaisesti
Pelastusyhtymä koostuu johtajasta, johtokeskuksesta ja vähintään kahdesta pelastuskomppaniasta tukimuodostelmineen. Yli 1+7 henkilön lähdöt ovat jo joukkuelähtöjä. Pelastusryhmä koostuu johtajasta, vähintään kolmesta ja enintään seitsemästä henkilöstä sekä tehtävän mukaisista ajoneuvoista ja kalustosta. Jos ohjeen käsitteitä noudatettaisiin, niin noin 90% kaikista pelastustoimen lähdöistä pitäisi tänään olla ryhmälähtöjä. Mikä ihmeen ryhmälähtö. 9 VUONNA 2012 julkaistussa ohjeessa yksikön määritelmä laajeni aiempaan käytäntöön verrattuna toimintakokonaisuudeksi. Yksikkö on henkilön tai henkilöstön, kulkuneuvon ja kaluston muodostama toimintakokonaisuus, joka kykenee itsenäiseen toimintaan. Erican myötä saattaa jopa onnistua. Esimerkkinä on Pelastustoiminnan toimintavalmiuden suunnitteluohjeen (2012) määrittelemä ”yksikkö” ja ”ryhmä”, joiden käyttö ei ole vielä täysin juurtunut kentälle.. Pelastustoimessa uudet toimintatavat, menetelmät ja myös käsitteet tulevat käyttöön todella hitaasti. EDELLÄ OLEVASTA, kiireellisiin tehtäviin hälytettävien muodostelmien luettelosta puuttuu siis yksikkö. Tästä vahvemmat yli kahden henkilön lähdöt ovat ohjeen mukaan ryhmälähtöjä riippumatta ajoneuvojen määrästä. Pelastuskomppania koostuu johtajasta, pelastustoiminnan johtajaa avustavasta esikunnasta, vähintään kahdesta ja enintään viidestä pelastusjoukkueesta. Onnistuuko. pelastusyksikkö, sammutusyksikkö, raivausyksikkö, säiliöyksikkö, tikasyksikkö. Pelastusjoukkue koostuu johtajasta, vähintään kahdesta ja enintään viidestä pelastusryhmästä. Sekavaako. OHJEESSA MÄÄRITELLÄÄN Aja B -kiireellisyysluokan tehtäviin hälytettävät pelastustoiminnan muodostelmat, joita ovat pelastusryhmä, pelastusjoukkue, pelastuskomppania ja pelastusyhtymä. Yksiköitä ovat esim. Ohjetta tulkiten voidaan ajatella, että ”yksikkö” (jossa on korkeintaan kaksi henkilöä eli 1+1) tulee hälyttää vain Cja D-tehtäviin. Ei, jos käsite ”yksikkölähtö” muutetaan koskemaan vain Cja D-tehtäviä ja otetaan käyttöön ”ryhmälähtö” kaikkiin Aja B-luokan tehtäviin, joihin hälytetään korkeintaan kahdeksan henkilöä
Tiedän kyllä, että elämä on harvoin näin yksinkertaista, mutta uskollisuus itselle ja omille unelmilleen on hyvä perusta maailman myrskyissä luovimiseen. Parhaimmillaan unet rikkovat itse itsellemme asettamia tarpeettomia kahleita. ÄKKIPÄÄTÄÄN VOISI ajatella kutsumuksen kantavan niin, että työssä ja tehtävissä viihtyy takuuvarmasti. ”Vetoa & voimaa” -materiaalipaketista saa hyviä vinkkejä vuorovaikutuksen parantamiseen palokuntayhteisöissä. KIRKON TYÖTÄ ja pelastusalaa yhdistää muun muassa se, että näihin hommiin ajaudutaan harvoin sattumalta. Ihminen, joka haluaa tehdä ”työtä, jolla on tarkoitus”, kokee varsin voimakkaana tilanteen, jossa työn tarkoitus ja merkityksellisyys alkaa syystä tai toisesta ohentua. Puhe kutsumusammateista tai -tehtävistä sopii hyvin kuvaamaan niin pappia, kirkon nuorisotyöntekijää, pelastusalan ammattilaista ja yhtä lailla sopimuspalokuntalaista. Elävä kutsumus ei kahlehdi, vaan vie uudestaan kohti itsellemme entistäkin oikeampia tehtäviä. Itseä kuuntelemalla, omia unelmia ja sydäntään seuraamalla voi löytää oman oikean paikkansa maailmassa. ”Uskollisuus itselle ja omille unelmilleen on hyvä perusta maailman myrskyissä luovimiseen.”. Kutsumustietoisuus voi myös altistaa negatiivisille tunteille. Unet ja unelmat eivät synny tyhjästä, ne saavat alkunsa siitä kun havaintomme ympäröivästä maailmasta käynnistävät sisällämme uutta luovan prosessiin. Tilanne, jossa yhdessä uskallettaisiin kertoa omista unelmista ja omasta kutsumuksesta, voisivat auttaa meitä entistä paremmin ymmärtämään toisiamme ja myös itseämme. KUN KUTSUMUSTEHTÄVISSÄ toimitaan yhdessä toisten kanssa, tarvitaan avointa vuorovaikutusta. Kutsumus ei suojele leipääntymiseltä, pettymyksiltä, uupumiselta ja turhautumiselta. Useimmiten näihin tehtäviin hakeutumisen taustalla on sisäinen palo, voimakas motivaatio, omat unelmat. Totuus on toiKutsumushommia senlainen. Kun tämän sisäisen kutsun vastinkappaleeksi saa ulkoisen kutsun, kelpoisuuden ja pätevyyden haaveilemaansa tehtävään ja tehtävä näin haaveilleen hartioille lasketaan, on syntynyt yhtälö, jota kutsutaan kutsumukseksi. Ajatus ei ole kaukana siitä, millä olen papin työssäni halunnut monesti nuoria rippikoululaisia elämään evästää. KUTSUMUKSEN JA unelmiensa rehellinen seuraaminen pakottaa hyväksymään jatkuvan muutoksen. Mitä vapaammin uskallamme ääneen unelmoida, sitä todennäköisempää on, että voisi syntyä jopa yhteisiä näkyjä joita kohti kulkea. 11 JAAKKO LINKO, Yksikönjohtaja ja pappi OLEN SAANUT läheisiltäni lahjaksi korun, jossa lukee ”Live your dream”. Paha olo ja negatiiviset tunteet viestivät usein jostain tärkeästä – kaikki ei ole nyt niin kuin pitäisi olla
– Vaikka istun niin sisäministeriön kuin maakunnallisissa työryhmissä, meillä ei ole käsitystä, miten uudistuksessa tulee käymään. Vastaavasti pelastustoiminnan vahvuudet olisivat kokonaisvahvuus 270 ja vuorovahvuus 50. Pelastustoimessa moni on valmis jakamaan hänen huolensa lähiajan kehityksestä. Kysyttäessä, pitääkö hän mahdollisena, että sote/maakuntauudistus voisi vielä lykkääntyä tai jopa kaatua, hänen vastauksensa ei yllätä. Jos ensihoidon tuottaminen siirtyy jonkun muun tahon vastuulle, se merkitsee tämänhetkisen ensihoitovuorovahvuutemme (noin 80) laskua noin 30:een. – Olen asioiden kulusta huolissani. 12 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 80 Uudistukset Sote-/maakuntauudistuksen tilanne pelastustoimen kannalta on Weckstenin mielestä epäselvä. Ensihoidon kokonaisvahvuus laskee 400:sta 130:een. – Helsingin kaupungin viranhaltijana minun täytyy pitää huolta siitä, että Helsingissä pelastustoimen nykytaso säilyy onnettomuusja ensihoitotilanteissa vähintään nykytasolla. Hän painottaa myös riittävän kaluston merkitystä. Asiaa monimutkaistaa vielä se, että isoilla kaupungeilla on uudistuksessa erilaisia intressejä. Tällä hetkellä meillä ei ole selvää kuvaa missä mennään. Näitä täydentävät pelastusyksiköt, joissa on ambulansseja vastaavat varusteet ja koulutettu henkilöstö, vain kuljetuskyky puuttuu. Weckstenin mielestä nykytilanne on hyvä synergian ja suorituskyvyn kannalta. Helsinki Maakunnallistamisen vaikutuksista Helsingin tilanteeseen Wecksten on erityisen huolissaan. Epäselvää on erityisesti se, miten pelastustoimi todella asettuu kokonaisuuteen ja mitä tehtäviä sille loppujen lopuksi tulee. Teksti ja kuvat Pekka Koivunen. – Tällä hetkellä meillä on ambulansseja riittävä määrä. Pelastustoimen muutokPelastuskomentaja Simo Wecksten: Olen huolissani pelastustoimen asemasta Helsingin pelastuskomentaja Simo Wecksten seuraa aitiopaikalta käynnissä olevaa hallinnonuudistusta
– Strategian sisältö hyvä ja siinä on konkretiaakin mukana. Toivottavasti ammattilaisten näkemykset näkyvät myös poliittisissa piireissä. Se on vain jäänyt uudistuksessa taka-alalle. – Nyt tehdään hallinnonuudistusta, jonka vastaavat poliitikot. Jalkauttamien pelastustoimen kentässä pitäisi kuitenkin olla tehokkaampaa ja laajempaa, mitä se on nyt. Pelastustoimen sisällön uudistamien on ammattilaisten käsissä. Pelastustoimen strategia Simo Wecksten oli vahvasti mukana valmistelemassa pelastustoimen strategiaa. ”Meillä ei ole käsitystä, miten uudistuksessa tulee käymään.”. 13 Pelastuskomentaja Simo Wecksten: Olen huolissani pelastustoimen asemasta sen problematiikasta Simo Wecksten haluaa nostaa esiin kaksijakoisuuden; poliitikot ja virkamiehet
Toiminta tulee organisoida aiempaa jäsentyneemmin ja tehokkaamminen – nykyisillä resursseilla. – SPEKissä on käynnissä strategiatyö, jossa SPEKin roolia tullaan terävöittämään. Automatiikan myötä pelastustyön luonne tulee muuttumaan. Vaikutuin Petroskoissa käydessäni sammutusrobotin mahdollisuuksista. Minun mielestäni SPEK on pelastusalan järjestö, jonka tulee tukea pelastustoimen kehittymistä ja erityisesti varautumista. Lisäksi se voisi tukea maakuntien yleisen varautumisen yhteensovittamista luonnollisena jatkumona SM:n roolille. Simo Weckstenin mielestä SPEK on pelastusalan järjestö, jonka tulee tukea pelastustoimen kehittymistä ja erityisesti varautumista. Varautuminen Pelastustoimen rooli varautumisessa on Weckstenin mukaan keskeinen. Trendit Pelastuskomentaja Wecksten patistaa pelastusalan toimijoita ottamaan huomioon tekniikan kehittymisen, joka muuttaa maailmaa nopeasti. Wecksten katsoo, että niin järjestökuin pelastustoimen ammattija sopimuspuolella varautumisen merkitystä pitää kasvattaa. Palomiesten ja sopimuspalokuntalaisten koulutuksessa varautumisella ja ennaltaehkäisyllä on nykyisin liian pieni rooli. Meidän pitäisi jo nyt lähteä vahvasti kehitykseen mukaan. Simo Wecksten on palomies jo kolmannessa polvessa. Resurssit – Pelastustoimi on hyvässä mallissa ja uudistuu joka tapauksessa. Miltä keskusjärjestö näyttää ja mitä haasteita sillä on edessä. Kuvassa hänen isoisänsä sammutusyksikön suitsissa viime vuosisadan alkupuolella.. Varautumisessa on jäsenjärjestöillä iso rooli. – Roolit jakautuvat siten, että on sisäministeriön pelastusosasto ohjaa maakuntien varautumisen kokonaisuutta ja pelastustoimi vastaa maakuntien varautumisesta pelastustoimintaan. Pelastusala on tässä asiassa vasta lähtökuopissa, jos niissäkään. 14 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 80 SPEK SPEKin hallituksen puheenjohtajana Weckstenillä on keskeinen vastuu järjestön toiminnan selkeyttämisessä. – Automaatio, robotiikka ja digitalisaatio ovat tätä päivää. Toivoisin, että sisäministeriön ohjausrooli näkyisi nykyistä voimakkaammin
Jotenkin tuo palokunta ikään kuin saa ohittaa muita vaikkapa kierrätysjonossa. NO, HARMITUKSEN osoite on: Suomen pelastustoimen hyvä veli –järjestelmä kaikilla sen tasoilla aina palokunnista pelastuslaitosten päällystön kautta valtionhallinnon huipulle. No, naisosastoista tietenkin. Johtopäätös on selvä. MISTÄ SITTEN ei löydy hyvä veljiä. Tai jopa ottaa asiakkaitaan vastaan laitoksen tiloissa. Niin, eihän tämäkään voi olla Suomessa mahdollista, tässä korkean työmoraalin maassa. Suomeksi tämä tarkoittaa, että esimerkiksi palokunnan päällikkö ja pelastusjohtaja voivat olla kuin veljet keskenään. Melkein jokaisessa palokunnassa on myös hyviä veljiä, kuppikunnissa kun löytyy. ON YHDISTYKSIÄ, joita hallitaan kuin mafiaa – perheen ja suvun hyvä käy kaiken edellä. Viinalla ei pitäisi harmitusta hoitaa, mutta kun harmittaa niin pirusti. Ai, että mikä vai. TOINEN YHTÄ hypoteettinen esimerkki on, että palomestari saa vuosi toisensa jälkeen tehdä omia hommia ja muita suunnitelmiaan työajallaan. TÄMÄ OLI tietysti hypoteettinen esimerkki. Ilmeisesti, kun hyviä veljiä on ylemmillä tasoilla, huseeraus saa jatkua. LÄMPÖKAMERAMIES ON seurannut koko pitkän ikänsä myös palokuntayhdistysten värikästä elämää. LÄMPÖKAMERAMIEHEN HAVAINNOINNIN mukaan hyviä veljiä löytyy kaikilta organisaatiotasoilta. Tähän kun pannaan kolmanneksi vielä kalustoasioista vastaava henkilö, niin veliverkosto on selvä. On myös yhdistyksiä, joiden Hyvät veljet ja sisaret hallituspaikat ovat säilyneet vuosikymmeniä samoilla henkilöillä. 15 LÄMPÖKAMERAMIES Lähetä postia Lämpökameramiehelle osoitteeseen lampokameramies@hotmail.com LÄMPÖKAMERAMIESTÄ HARMITTAA niin, että käsi melkein hamuaa kaapista Napue-pulloa. Eihän tuollaista voi korruptiovapaassa Suomessa tapahtua. Luotettavien huhupuheiden mukaan monesta naisosastosta löytyy hyvät sisaret –verkostoja.
16 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 80 Pelastustoiminta metrossa ja raitioteillä R ai de lii ke nn e ja pe la st us to im in ta l os a 3
Teksti Arto Papunen Kuvat HKL/Hietaranta ja Arto Papunen. Metro on parhaillaan laajentumassa Länsimetron myötä Espooseen, ensin Matinkylään ja tulevaisuudessa Kivenlahteen asti. 17 Pelastustoiminta metrossa ja raitioteillä Suomen rautateiden lisäksi kiskoliikennettä on myös Helsingissä raitiotiellä sekä metrossa. Helsingissä raitioverkko on laajentumassa tulevaisuudessa Jokeripoikittaisraitiolinjalla, joka ulottuu Espoooseen asti. Myös Tampereella on aloitettu raitiotien rakennustyöt
Metroliikenne aloitettiin Helsingissä vuonna 1982. Kuluvana vuonna niitä on ollut lähes sama määrä eli 17. Vaunujen varikkoja on Koskelassa, Vallilassa ja Töölössä.. Rataverkoston pituus ennen Länsimetroa on 21 kilometriä. Kaikki pelastajat ovat saaneet koulutuksen metron hätämaadoituksen tekemiseen ja lisäksi HE105:n miehistöt ovat saaneet koulutuksen rautateiden maadoittamiseen, Pitkänen kertoo. Raitiovaunu myös pysähtyy tarvittaessa risteyksissä ja raitioteille on omat liikennevalot. RHE125:n asemapaikka on Töölön raitiovaunuvarikolla. Kiskoliikenteen erikoiskalusto on sijoitettu Helsingissä raskaaseen pelastusyksikkö RHE105:een. Aluepalopäällikkö Jani Pitkänen Helsingin pelastuslaitokselta kertoo, että pelastuslaitoksella oli 2016 oli noin 20 tehtävää kirjattuna raideliikenneonnettomuudeksi. Raskaasta pelastusyksiköstä HE105:stä löytyvät myös maadoittimet rautasekä raitioteille. – Kaikista pelastusyksiköistämme löytyy metron hätämaadottimet, joita on kaksi kappaletta. Metrossa, rautateiden tapaan, kuljettaja ei voi valita reittiään itse, vaan kulkutiet asetetaan liikenteenohjausvalvomosta. ”Kuluvana vuonna raideliikenneonnettomuuksia on ollut 17.” R ai de lii ke nn e ja pe la st us to im in ta l os a 3 Helsingissä on kymmenen raitiolinjaa. Verkoston laajuus on 72 kilometriä yksisuuntaista raitiotierataa. Kaikki kiskoilla sattuneet tehtävät eivät välttämättä ole luvuissa mukana. 18 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 80 M etro eroaa rautateistä siten, että ajolangan sijaan sähkövirta otetaan junaan ajokiskojen vieressä kulkevasta virtakiskosta. Raitioteillä raitiovaunun kuljettaja voi ajopöydän kytkimestä kääntää raitiotievaihteen ja näin valita mihin raitiovaunu ohjautuu. Helsingissä kokemusta raideliikenteestä Helsingissä on vuodesta 1891 lähtien toiminut raitiotie
Yleisiä tapauksia ovat 600V-ajolangan putoamiset, autojen siirto ratikan tieltä ja myrskyvahinkotehtävät. HE125:lle annetuissa A/B-tehtävissä aina mukana pelastuslaitoksen yksiköitä. C-tehtävät hoituvat usein yksin tai HKL:n muiden osastojen, kuten ratasähköasentajien kanssa. HE125:n miehitys on ympärivuorokautisesti miehitettynä 1+2 vahvuudella. Näistä sadoista tehtävistä kymmenen prosenttia tulee kiskoilta suistumisista. Lisäksi isompia pelastusharjoituksia raideliikenteen puolella järjestetään säännöllisesti. HKL:n raivausauton ja Lokin toiminnan voi hyvin rinnastaa perinteiseen tehdaspalokunnan toimintaan, jossa portti tai tehtaan valvomo tekee hälytykset ja oma pelastuskalusto suorittaa tehtäviä yksin tai viranomaisten apuna tehtaan alueella. Työnjohtaja Ari Backman HKL:ltä kertoo, että lähtöjä yksikölle tulee tulee vuosittain 700-1100 kappaletta. Näitä on noin joka toinen tai joka kolmas vuosi. Keskeiset asiat käydään vuosittain läpi jokaisessa työvuorossa. 19 Työvuorot harjoittelevat Helsingissä koulutussuunnitelman mukaisesti raideliikenneonnettomuuksien varalle. Raitiotien erikoisyksikkö Helsingin kaupungin liikennelaitoksella toimii Unimog-alustalle rakennettu raivausyksikkö RHE125, jonka asemapaikkana toimii keskeisellä sijainnilla Töölön raitiovaunuvarikko. Hätäkeskus antoi yksikölle vuonna 2015 37 tehtävää, ja vuonna 2016 näitä oli 33. Se hoitaa raitioteillä tapahtuvat onnettomuudet tai vaaratilanteet. Tässä tapauksessa ”tehdas” on vain koko kaupungin raitiotieverkon laajuinen. Muut tehtävät antoi raitioliikenteen ohjauskeskus Lokki. Päivävuorossa saadaan tarvittaessa vahvennusta varikon muista osaajista tarvittaessa 1+5:n saakka.. Miehitys hoidetaan kolmessa vuorossa, ja kokonaisuudessaan yksikön miehistöön kuuluu 15 hengen ryhmä vaununkorjaajia. – Sopimuspalokuntien tarkka tilanne ei ole tiedossani, mutta tiedän että eräät VPK:t ovat aktiivisia myös raideliikenteen osalta. Tehtävämäärä vaihtelee varsinkin keliolosuhteiden mukaan; jos sataa sakeasti lunta, tehtäviä on aivan varmasti. Näin ollen kaikki asemat ja vuorot eivät pääse harjoittelemaan esimerkiksi metroharjoitusta kun sellainen järjestetään. Tämä johtuu siitä, että osa aktiivisista sopimuspalokuntalaisista työskentelee Helsingin kaupungin liikennelaitoksella, Pitkänen sanoo. Näihin osallistuminen osuu vain tietyille työvuoroille ja asemille
Näiden töiden on arvioitu valmistuvan aikaisintaan vuonna 2020. Länsimetron toinen vaihe jatkaa rataa seitsemän kilometriä Espoossa Matinkylä–Kivenlahti väliselle osuudelle. Ennen varsinaisen metroliikenteen alkamista on järjestetty noin sata pelastusharjoitusta. Arvioitu Länsimetron päivittäinen matkustajamäärä tulee olemaan 170 000 henkilöä. Metroon liittyviä Helsingin pelastuslaitokselle metron pelastamisharjoitukset ovat tuttua, mutta Länsimetron rakennuttua on myös Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos kouluttautunut organisaatiotaan metro-onnettomuuksien varalle. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen vt. palotarkastaja Juhan-Petteri Laakso kertoo, että Länsimetro on tuonut Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselle uudenlaisen toimintaympäristön, joka edellyttää henkilöstöltä erityisosaamista. 20 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 80 Backman kertoo että HE125 kaluston suhteen on tulossa jonkin verran kehitystä, vaunun nostotunkit ja nostopalkit ovat nyt kehityskohteina. Metroliikenteen arvioidaan alkavan syksyn 2017 aikana. Länsimetron takia Helsingin ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokset ovat kouluttaneet henkilöstöään uusien riskien varalle. Lisäksi on suunnitella, että yksikön miehistöä koulutettaisiin myös metrossa tapahtuvien onnettomuuksien varalle. Raivausyksikön uusinnasta on myös ajatuksia herännyt luotettavuuden ja lähtövarmuuden varmistamiseksi; nykyisellä autolla on ikää 10 vuotta, ja lähtöjä on kertynyt yli 5000. Metrossa ei ole omaa raivaustai pelastustoimintaa, vaan kaikki tehtävät suoritetaan pelastuslaitoksen toimesta. Neljä paloesimiestä siirtyi työvuorosta päätoimisiksi kouluttajiksi päivävuoroon, kolme palomestaria on käyttänyt työaikaa koulutusten suunnitteluun ja pitämiseen. Rakennustyöt ovat käynnissä ja alueelle valmistuu viisi uutta asemaa. Länsimetrosta uusi haaste pelastustoimelle Länsimetro jatkaa metrolinjaa Helsingin Ruoholahdesta Lauttasaaren kautta Espooseen. – Pelastuslaitoksen henkilöstöä on koulutettu vuodesta 2010 lähtien toimimaan metrotyömailla ja valmiissa metroympäristössä. R ai de lii ke nn e ja pe la st us to im in ta l os a 3. Ensimmäisessä vaiheessa valmistui 14 kilometriä pitkä ratalinja Matinkylään
Aihe on tosiaan ollut vasta alustavassa keskustelussa, eikä minkäänlaisia päätöksiä asiasta ole tehty, Vakkilainen päättää. Yhteensä raitiotieverkostoa tulee 20 kilometriä. Pelastustoimen tilannekeskus saa reaaliaikaisesti tietoa työmaiden edistymisestä ja tätä kautta tiedetään muutokset liikenneolosuhteisiin kaupungissa. Ensivaiheessa liikennöinti aloitetaan Hervannasta ja TAYS:lta Pyynikintorille. Tampereen ratikoiden huippunopeus tulee olemaan 70 kilometriä tunnissa. Tampereen raitiotien kiskoja on jo nähtävissä keskustassa sekä Hervannassa.. Itäisen alueen sopimuspalokunnille on järjestetty teorialuento ja tutustumiskierrokset metroympäristöön. Täten olemme alustavasti keskustelleet siitä, että Ratikka-allianssi hankkisi pelastustoimen käyttöön vastaavan pelastusajoneuvon kuin Helsingissä. Samoin kiskotuksen ja ratikan käyttämien ajolankojen sekä näiden tukilankojen vaikutuksia varsinkin nostolavakalustolle on tutkittu, Vakkilainen sanoo. Harjoituksissa on testattu samalla eri viranomaisten yhteistoimintaa, viestiliikenteeseen liittyviä asioita, potilaiden evakuointia ja paloturvallisuuteen liittyvien järjestelmien toimintaa. Metroon liittyvissä pelastusharjoituksissa on harjoiteltu yhteistyössä eri viranomaisten ja Länsimetro Oy:n kanssa muun muassa erilaisia onnettomuusskenaarioita, kuten metrojunan paloa metroasemalla tai työkoneen paloa rakenteilla olevassa metrotunnelissa. Helsingissä HKL:llä on pelastusajoneuvo, jota käyttää HKL:n oma henkilökunta. Koko raidelinjan alueelta kadut joudutaan repimään auki ja työmaita on eri osissa kaupunkia samanaikaisesti. Tampereella ratalinjaa on huomattavasti vähemmän kuin Helsingissä, eikä liene järkevää, että valmiudessa olisi miehistöä odottamassa pelkästään ratikkaonnettomuutta. – Ensihoidon, poliisin, Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen ja HKL:n kanssa on laadittu toimintaohjeita metron onnettomuusja häiriötilanteiden varalta. – Jo tässä vaiheessa on alustavasti keskusteltu siitä, kuinka ratikan valmistuttua pelastustoimen osuus rataosuudella tapahtuvissa onnettomuuksissa hoidetaan. Tampereen ratikkahanke etenee Tampereella on tehty päätös raitiotien rakentamisesta Hervannasta Lielahden Lentävänniemeen. Metroon liittyviä koulutuksia on järjestetty Länsi-Uudenmaalla pelastuslaitoksen alueen työvuoroille, jotta kaikilla pelastajilla olisi perusvalmiudet toimia Länsimetroon liittyvissä onnettomuustilanteissa. Laajempi koulutus on annettu itäisen päivystysalueen pelastushenkilöstölle, jonne infra rakentuu. Myös sopimuspalokuntia on osallistunut metroon liittyviin koulutuksiin. Myös uudenlaisia menetelmiä on kehitetty. – Palavereissa käsiteltyjä asioita ovat olleet ensinnäkin rakennustöiden aiheuttamien liikennemuutosten pelastustoimelle aiheutuvat mahdolliset muutokset, kuten nostolavakaluston korkeuden ja sivusiirtymän toimintakyky. Lisäksi on hankittu metroympäristössä tarvittavaa työvälineistöä ja kalustoa, kuten mönkijöitä, virtakiskon pikamaadoittimia, junan nostokalustoa ja viestiliikennevälineitä, Laakso sanoo. Hämeenkadulla on pariinkin otteeseen tehty mittauksia eri paikoissa. Suunnitteluryhmässä ovat olleet mukana pelastuslaitokselta palotarkastusinsinööri Tapio Sten ja palopäällikkö Ari Vakkilainen. 21 koulutustunteja on pidetty tuhansia, muun muassa yli 400 kalustoharjoitusta, luentoa sekä tutustumiskäyntiä metroasemille ja työmaille. Pirkanmaalla paikallinen pelastuslaitos on ollut jo pitkään mukana Tampereen ratikkahankkeessa. Sen lisäksi rakennetaan raitiotie Tampereen yliopistolliselle sairaalalle. Kyseessä on ollut laitoksemme historian suurin koulutusurakka, Laakso sanoo. Ratikan rakentaminen kestää Tampereella kolmesta neljään vuotta
Yleisökysymykseen julkisuudenhallinnasta vastattiin, että tiedon pitäisi nykyään siirtyä uusien kanavien, kuten sosiaalisen median kautta yleisön tietoisuuteen. Pelastustoimen järjestämisestä vastaavat tuolloin18 maakuntaa, joilla jokaisella on oma pelastuslaitos. Pelastustoimen uudistus toteutetaan aiemmin päätetyn mukaisesti osana soteja maakuntauudistusta. Länsi-Suomen Pelastusharjoitusaluesäätiö ja WinNova yhteistyökumppaneineen järjestivät monipuolisen tapahtuman, jossa kävijät saivat tutustua monen viranomaisen toimintaan. Halukkaat saivat kokeilla alkusammutusta ja olla pyörähdysauton kyydissä.. Suomessa todettiin olevan hyvä yhteistyön henki eri toimijoiden kesken, mutta silti parannettavaa aina löytyy. Satakunnan pelastuslaitoksen kalustoa oli myös esillä. Suomi-Areena 2018:n teemana on turvallisuus. Tilaisuudessa tuotiin esille myös toimialojen yhteistyö, jonka todettiin olevan tärkeää etenkin harvaan asutulla alueella. Alueella olivat esillä muun muassa Satakunnan sairaanhoitopiiri, tulli, Puolustusvoimat ja Hätäkeskuslaitos. Pelastustoimen uudistuksen siirtymisen vaikutukset olivat esillä, kuten myös se, miten pelastustoimi muuttuu uudistuksessa. Vuoden siirtymäaika nähtiin sekä hyvänä että huonona asiana, ylimääräisen ajan toivottiin käytettävän hyödyksi. Viestinnän tulisi olla myös nopeampaa, etteivät väärät tiedot tapahtumista ehdi levitä julkisuuteen. Viestintäkanavia yleisöltä viranomaisille tullaan myös tarvitsemaan jatkossa. 22 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 80 SOTEJA maakuntauudistus tulee viimeisimmän tiedon mukaan voimaan vuonna 2020. Hätäkeskuksen Nieminen toi esiin sen, että vaativatko uudet tietojärjestelmät tulevaisuudessa myös uudistuksia lainsäädäntöön. Pelastustoimi esillä Suomi-Areenassa Pelastustoimen uudistus siirtyy vuoteen 2020 A R TO PA P U N EN. SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO yhteistyössä sisäministeriön pelastusosaston ja Satakunnan pelastuslaitoksen kanssa järjestivät Kanta-Porin paloasemalla tilaisuuden teemalla “Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä: Mitä se tarkoittaa?” Tilaisuuden juonsivat Pelastustieto-lehden päätoimittaja Esa Aalto ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston pelastusylitarkastaja Mira Leinonen. Länsi-Suomen pelastusharjoitusalueella oli monenlaista toimintaa Suomi-Areena -viikon keskiviikkona
Meri-Porissa sijaitsevan pigmenttitehtaan tulipalon aiheuttamat kustannukset nousivat kymmeniin miljooniin euroihin. 23 PORISSA TAMMIKUUN lopussa tapahtunutta Huntsmanin (nykyään Venator) suurpaloa oli sammuttamassa suuri joukko niin ammattipalomiehiä kuin sopimushenkilöstöä. Kuvat puhukoot puolestaan. Muistamista Amerikan malliin Venatorin kiitosjuhla yllätti satakuntalaiset Teksti Pekka Koivunen Kuvat Satu Joensuu. Pelastushenkilöstö teki sammutustöissä melkein ylivoimaiselta näyttäneen suorituksen, minkä vuoksi tehdas kannattaa vielä korjata. Amerikkalainen omistajayhtiö Venator päätti muistaa sammutustöihin osallistuneita kiitosjuhlalla, jollaista ei ole ennen Suomessa nähty
24 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 80 On tullut aika purkaa kunta-ajan viimeisetkin jäänteet Palokuntalaisen työsuhde – olla vaiko eikö olla?
Yleisten palokuntien lakkauttamisen jälkeen tämä apu on perustunut joko palokuntayhteisön kanssa tehtyyn sopimukseen, sivutoimisesti suoraan palkattuun sopimushenkilöstöön ja/ tai ammattihenkilöstöön, joka etenkin suurimmissa kaupungeissa on ollut kasarmoidussa vuorotyössä. Siinä nyt ollaan. Siksi tässä maassa oli vaikka millaisia paikallisia järjestelyitä, joiden avulla varmistettiin, että tulipalon tai muun onnettomuuden sattuessa on ollut järjestäytynyttä palokunta-apua saatavissa. 25 On tullut aika purkaa kunta-ajan viimeisetkin jäänteet Palokuntalaisen työsuhde – olla vaiko eikö olla. Miten asia käytännössä ratkaistiin, oli pitkälti kunnan oma asia. A siasta tekee erikoisen erityisesti se, että kyseessä lienee tyypillinen palokuntalaisen työsuhde – tai sellaisen puuttuminen. Työsuhde Käsitettä ”työsuhde” toki mainitaan monessa laissa, mutta termin ainoa määrittely löytyy työsopimuslaista (55/2001), joka koskee asetelmaa, jossa työntekijä on sitoutunut henkilökohtaisesti tekemään työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena Teksti Silvio Hjelt Kuvat Depositphoto, Tomi Vastamäki ja Anna Broholm. Pelastuslainsäädännön aukoista on tämänkin lehden palstoilla kirjoitettu vuositolkulla. Äsken annetun tuomion valossa näyttäisi palokuntalaisen työoikeudellinen asema olevan ”tapauskohtaisesti ratkaistava kysymys”. Ja pelastustoimen alueellistamisen myötä tämä epäselvyys on periytynyt alueen pelastustoimelle. Kahden viimeksi mainitun ryhmän osalta työsuhde on koko ajan ollut selvä, yhteisösopimuksen palokunnissa sen sijaan ei ollenkaan selvä. Tällaisia esimerkkejä on vapaaehtoispalokuntakentällä tuhansia. Kyse on alan vapaaehtoistoimijoiden oikeusturvasta. Viimeistään nyt on syytä paikata aukkoja! Vanhojen palolakien mukaan kunnissa tuli olla palokunta. Kaiken lisäksi asia on katsottu oikeudellisesti niin epäselväksi, että pitkähkö oikeudenkäyntikin on ollut perusteltu, ja vielä osapuolten kustannuksella. Valitettavasti oikeuden perustelut eivät oikeastaan ihmetytä
Näyttää siis siltä, että johto ja valvonta olisi nimenomaan yhteiskunnan eikä yhdistyksen asia. 26 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 80 (direktio-oikeus) ja palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Paitsi, että jos palkkaa ei makseta, niin mikä on suhde. Työturvallisuuslaki kuitenkin valaisee asiaa siten, että sekin, joka käyttää jonkun toisen palveluksessa olevaa vuokratyövoimaa, on velvollinen noudattamaan työnantajaa koskevia määräyksiä. Sellaisia on, vaikka työsopimuslain mukaista työsuhdettakaan ei olisi. Varsin vahvat merkit viittaavat siihen, että operatiivisessa palokuntatoiminnassa olisi nimenomaan yhteiskunta työnantajan roolissa. Viimeisimmän (vielä julkaisemattoman) sopimuspalokuntabarometrin ennakkotietojen mukaan liki 30 % vastanneista eivät ole olleet palokuntatoimintansa puitteissa minkäänlaisessa terveystarkastuksessa, vaikka lainsäädäntö sellaista yksiselitteisesti edellyttää. Kuka niistä velvoitteista vastaa ja viime kädessä maksaa kustannukset. Ja kenellä on keikkapaikalla oikeasti se direktio-oikeus. Alalla vallitsee mitä kummallisia käsityksiä siitä, kuka viime kädessä vastaa työnantajan velvoitteista. Lakia ei sovelleta julkisoikeudelliseen palvelussuhteeseen eikä tavanomaiseen harrastustoimintaan. Tai niin, että tällaisista vastuista yksinkertaisesti ollaan hiljaa, aivan kuin ongelma ei olisi olemassa. Ja vielä niin, että asia usein on piilotettu palokuntasopimuksen pienellä kirjoitettuun osioon. Vastuu on abstrakti asia. Onko palokuntayhdistys jonkinlaisena työvoimanvuokrausfirmana niistä vastuussa. Näin silloinkin, kun juridisesti muodollisesti yksiselitteistä työsuhdetta ei olisi olemassakaan. Vastaavasti operatiivinen työ tehdään kansalaisten ja laajemmin katsottuna yhteiskunnan, eikä niinkään palokuntayhdistyksen hyväksi, paitsi jos tulipalon kohteena on palokunnantalo. Miten silloin voi käytännössä olla niin, että monella taholla yritetään kaataa yksittäisen VPK-yhdistyksen niskaan vastuu sellaisista asioista kuin työsuojelusta, työterveyshuollosta ja työhyvinvoinnista. Hieman yllättäen pelastuslaki on pääperiaatteesta nykyisin yksiselitteinen: pelastustehtäviä johtaa pelastusviranomainen. Onko se sopimuksen tehneellä aatteellisella yhdistyksellä, sen hallituksella vai lain mukaan pelastustyötä johtavalla viranomaisella, joka kaiken kukkuraksi saattaa maksaa sen palkankin. Mahdollisen muun henkilön tilapäinen johtaminen on poikkeus, ja silloinkin esimerkiksi sopimuspalokunnan yksikönjohtaja toimii virkavastuun alla. Direktio-oikeus ja hyöty Entä kuka johtaa ja valvoo. Hieman onnettomasti kirjoitettu työturvallisuuslaki (738/2002) ja sen seurauksena sitten työterveyshuoltolaki (1383/2001) pitävät siitä huolen. Muutoin asia on selvä, vai…
Menneiden aikojen palokuntasopimusmalli Viime vuosituhannen vanhassa palokuntasopimusmallissa lukeekin näin: ”Samassa yhteydessä kunta toimittaa palokunnan puolesta palkkioista säädetyt ennakonpidätykset ja niiden tilitykset sekä suorittaa ne lakisääteiset sosiaalikulut ja vakuutusmaksut, joista palokunta työnantajana on velvollinen vastaamaan.” Bingo! Siinä ovatkin pahan juuret. ”Tämän sopimusmallin kautta on vuosikymmeniä syötetty palokuntakentälle näkemys, että viime käden työnantajavastuu olisikin palokuntayhdistyksellä.”. Mutta maailma on muuttunut, ja nyt on aika arvioida uudelleen myös vanhat ”absoluuttiset totuudet”. Siis myös muiden kuin palkanmaksuun liittyvien velvoitteiden osalta. Ja samalla voisi pelastuslaissa tietenkin määritellä joitakin toisiakin asioita uudelleen, oikeasti vastaamaan arkitodellisuutta. Pelastustyö on määritelmän mukaan viranomaistyötä, josta kuitenkin merkittävä osa suoritetaan sellaisten toimijoiden toimesta, jotka oikeasti kuuluvat kolmanteen sektoriin. Sekavan ja oikeudellisesti hämärän tilanteen ainoa looginen ratkaisu on se, että lainsäädäntöön sisällytetään selväkielinen toteamus, että työnantajavastuu on operatiivisen palokuntatyön osalta yksiselitteisesti pelastuslaitoksella, ja vielä niissäkin tapauksissa, missä muodollista työsuhdetta ei voida katsoa olevan olemassakaan. Sopimusmallin laatimisen aikana oli kunnallissektorilla vahva edustus keskusjärjestön hallinnossa, joten ei pidä ihmetellä, että kunnallisilla intresseillä saattoi olla enemmän painoarvoa kuin jonkun yksittäisen palokuntayhdistyksen oikeusturva. ”Tapauskohtaisesti ratkaistava asia”, ja lisäksi ”oikeudellisesti epäselvä” kuten oikeus osuvasti määritteli. Tämän sopimusmallin kautta on vuosikymmeniä syötetty palokuntakentälle näkemys, että viime käden työnantajavastuu olisikin palokuntayhdistyksellä. Vai koskeeko sittenkin. Syitä tällaiseen kirjoitustapaan ei ole vaikeata löytää, tai kuten eräs viranhaltija aikoinaan asian ilmaisi: ”Kieltäydyn ottamasta vastuuta sellaisista henkilöistä, joita en ole itse palkannut työhön”. Kyse ei kuitenkaan ole ainoastaan rahasta, vaan erityisesti yhteisöjen vastuullisten toimijoiden ja tavallisten palokuntalaisten oikeusturvasta. Onhan oikeuslaitoksella muutakin tekemistä. 27 mutta raha ei – ja jos voidaan epäselvän lainsäädännön puitteissa ja semantiikan avulla siirtää kuluja jollekin muulle, niin kai se on jollekin toiselle kotiin päin. Ja sitten tietenkin raha. Työaikalainsäädännön osalta on kuitenkin syytä vielä palata, koska sekin on tarkennuksia vaativa asia. Siihen viittaa myös johdannossa mainittu oikeuden päätös työsuhteesta. Ja työantajavastuu, se kuuluu pelastuslaitokselle. Ehkä tässä on myös perusteet ”harrastustoiminnan” painottamiseksi, koska sellaistahan ei työsopimuslaki koske. Sellainen maailma vaan on. Mutta vaikka yhteisöperusteisissa sopimuspalokunnissa tehdään aivan samaa työtä aivan samojen virikkeiden perusteella, on vastuu niissä siellä, missä kulloinkin sattuu olemaan. Lainsäädännön tarkistamisen aika Henkilökohtaisen sopimuksen sopimuspalokunnissa työnantajavastuu on selvä. Juuri pelastuslaki olisi tässä oikea paikka, koska voimassa oleva työsopimuslainsäädäntö on aivan erityisen huonosti sovitettu määrittämään nimenomaan pelastustoimen vapaaehtoissektorin kovin epätyyppisistä henkilöstösuhteista, missä usein ”systemaattisen talkootyön luonteisesti tehdään viranomaistyötä”. Se työ tehdään sopimuksen perusteella, eikä se ole harrastustoimintaa. Ei voi olla niin, että yhteiskunnan turvallisuussektorin merkittävän suoritusportaan henkilöstön oikeudellinen asia on kulloinkin ratkaistava oikeudessa, kunkin osapuolen omalla kustannuksella. Asian ymmärtämiseksi on syytä mennä historiassa taaksepäin, aikaan ennen alueellista pelastustointa
28 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 80 Materiaali toimitettiin ruotsinkielisiin palokuntiin på svenska. HANKKEEN JALKAUTUKSEEN liittyvään valmennukseen sisältyy kuusi viikkoteemaa. Valmennus tapahtuu vuorovaikutteisella alustalla, ja yksi tavoite onkin innostaa palokuntia keskusteluun ja kokemusten vaihtoon eri aihealueista. Tavoite on ollut hankkeen avulla levittää näitä käytäntöjä kaikkien palokuntien käyttöön ja lisäksi tuottaa myös uusia työkaluja, joilla jäsenten työhyvinvointia voidaan kehittää. Materiaalia aihealueeseen liittyen tulee lisää myös SSPL:n www-sivuille ja blogikirjoitukset aiheesta jatkuvat.. Opas ja oheistuotteet lähetettiin palokuntiin ja yhteistyökumppaneille elokuussa. Verkkovalmennuksen materiaalin tuottaminen ja markkinointi alkoivat elokuun lopussa. Vetoa ja Voimaa leviää kentälle TYÖHYVINVOINNIN ASIANTUNTIJA, psykologi Heini Kämäräinen on hankkeen tiimoilta löytänyt palokunnista paljon hyviä, jo käytössä olevia toimintatapoja, joilla palokuntien vetovoimaisuutta pidetään yllä. SSPL:n Vetoa ja voimaa –hanke on nyt vaiheessa, jossa jokainen palokunta voi alkaa hyödyntämään hankkeen tuloksia
Kuvasta puuttuu Isto Kujala. Patrik Willberg, Heini Kämäräinen, Elina Ravantti, Markku Heino, Juha Suonpää, Jaakko Linko ja Matti Hynninen. Materiaalipaketin sisältö: Vetoa & voimaa -opas, juliste, frisbee sekä Ultimate -pelin ohjeet. 29 Vetoa & voimaa -hanketta valmisteli työryhmä: Vas. Teksti Pekka Koivunen Kuvat Isto Kujala ja Anna Broholm
Työturvallisuuden harjoitusalue -hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto, Etelä-Savon ELY-keskus, sopimuskumppanit ja Pelastusopisto. Aiheena liikenneonnettomuus, jossa pyöräkuormaaja peruutti henkilöautoa päin. Koulutus tapahtuu pienryhmäopetuksena ja oppiminen perustuu yhdessä havainnointiin ja keskusteluun. Alueella on mahdollista kouluttaa ja harjoitella käytännön työturvallisuustaitoja oikeita työtilanteita jäljittelevissä, lavastetuissa harjoituskohteissa. TTHA:n harjoituskohteet sijaitsevat toimialakohtaisilla lohkoilla, joita ovat teollisuus, rakentaminen, sähkö ja energia, infrarakentaminen ja kaivostoiminta, johtaminen, kauppa, palvelut ja vapaa-aika sekä yleinen työturvallisuuden lohko. 30 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 80 TYÖTURVALLISUUDEN HARJOITUSAUEEN (TTHA) avajaisia vietettiin 23.8 Pelastusopiston harjoitusalueella Kuopiossa. Työturvallisuuden harjoitusalueen rakentajina ja käyttäjinä ovat pääasiassa sopimuskumppanit, jotka ovat eri alojen yrityksiä, julkistoimijoita, oppilaitoksia sekä toimialajärjestöjä ja -liittoja. sopimuspalok untabarometri 2014. Avajaiset käynnistyivät juhlaseminaarilla, johon osallistui noin 150 vierasta. Työturvallisuuden harjoitusalue Pelastusopistolle Kuvat Pelastusopisto Leikkaamassa kansliapäällikkö Päivi Nerg ja rehtori Mervi Parviainen sekä Talonrakennusteollisuus ry:n Kimmo Anttonen ja Itä-Suomen aluehallintoviraston Markku Rautio. Käytännönläheisellä koulutuksella edistetään turvallisten työskentelytapojen omaksumista, vaikutetaan työturvallisuusasenteiden kehittymiseen ja vähennetään näin työtapaturmia
Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat noin 25 000 palokuntalaista. Raportti jaetaan syksyn aikana kaikkiin sopimuspalokuntiin, sisäministeriön pelastusosastolle, pelastusalan järjestöille, Palosuojelurahastolle ja pelastuslaitoksille. 31 Ennakkopäätelmä Sopimuspalokuntabarometrista: Sopimuspalokuntalaiset ovat heterogeenista porukkaa PALOKUNTALAINEN-LEHTI ON saanut haltuunsa ennakkotietoja kuluvan vuoden touko-kesäkuussa toteutetun Sopimuspalokuntabarometri -kyselyn tuloksista. Vastausprosentti oli noin 7%, mikä on tilastollisesti riittävä määrä luotettavalle tutkimukselle. sopimuspalok untabarometri 2014. Vastauksista ilmeni myös, että tiedottamisella on paljon haasteita puhutaan sitten pelastuslaitoksista, yksittäistä palokunnista tai alan järjestöistä. Silmiinpistävänä asiana tutkimuksessa oli palautteen laaja kirjo erityisesti vapaissa vastauksissa, jotka ovat erinomainen foorumi palokuntalaisten syvimpien tuntojen tulkkina. Vaikka pelastusalasta on paljon tietoa saatavilla, monet palokuntalaiset tarvitsisivat sitä lisää. SSPL teki ensimmäisen sopimuspalokuntabarometri -kyselyn vuonna 2014. Olkoon kyseessä ikä tai sukupuoli, koulutus tai ammatti, palokuntalaisten taustat ovat laidasta laitaan. Barometri osoittaa selvästi kuinka sopimuspalokunnat ja palokuntalaiset ovat hyvin monimuotoinen joukko
Tänä vuonna 35-juhlavuottaan viettävän yrityksen historia ulottuu kuitenkin jo 1950-luvulle, jolloin yksi Iikorin perustajista, Matti Sollo aloitti uransa erikoisajoneuvojen parissa. Iikorin päätuotteiksi muodostuivat jo aikaisessa vaiheessa ambulanssit, ja yrityksestä tuli Suomen suurin alan valmistaja.. 32 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 80 Profile Vehicles Oy, Iisalmi 500 hälytysajoneuvoa vuodessa Teksti Pekka Koivunen Kuvat Pekka Koivunen ja Profile Vehicles Oy Profile Vehicles Oy:n edeltäjä, Iikori Ky aloitti toimintansa vuonna 1982
010 555 5299 Petri Surakka puh. Nykyisin Profile-konserni valmistaa Eurooppalaisen CEN 1789 standardin -sertifioituja ambulansseja, muita pelastusajoneuvoja ja monia muunlaisia muita erikoisajoneuvoja. Tallinnan tehtaassa valmistetaan moduuleja ja kokoonpannaan ajoneuvoja, Unkarin yksikkö keskittyy lähinnä erikoisajoneuvojen kokoonpanoon. SCANIA SUOMI OY Erityismyynti Paloja pelastusajoneuvot Timo Iltanen puh. – Pyrimme kehittämään asiakkaiden tarpeita vastaavia modulaarisia tuotteita, joista mahdollisimman moni saa erilaisilla ominaisuuskombinaatioilla sopivan ajoneuvon. Myyntitoimistoja yhtiöllä on myös muun muassa Saksassa. Konsernin muut valmistavat yksiköt sijaitsevat Tallinnassa Virossa ja Budapestissa Unkarissa. Ambulansseja on toimitettu vuosien varrella myös Saudi-Arabian kuninkaalle, Thaimaan kuninkaalle ja Venäjän hallinnolle. Iisalmi, Viro, Ruotsi, Unkari, Saksa Konsernin emoyhtiö, Profile Vehicles Oy, sijaitsee Iisalmessa. Erikoisajoneuvojen valmistus toteutetaan emo-, tytärja kumppanuusyhtiöissä. Ruotsin tytäryhtiö Trollhättanissa keskittyy myyntiin ja elinkaaripalveluihin.. 010 555 5273 www.scania.fi Y rityksen nykyinen nimi Profile sai 1990-luvun alussa innoituksensa uudenlaisista moduuleista, joista kuuluisin oli ajoneuvon katto, joka antoi asiakkaiden mukaan tuotteille ”profiilia”. Profile haluaa hallita kokonaisuuden Profilen tavoitteena on palvella kattavasti erilaisten asiakkaiden tarpeita. 017 821 7411 Fax 017 821 7436. Unkarin yhtiön pääkohteena ovat Itäisen Keski-Euroopan markkinat. Nykyisin yhä useampi toimitus on niin sanottu kokonaistoimitus joka sisältää alustan, korityön ja kattavan varustelun, Lisätiedot: Profile Vehicles Oy Yrittäjäntie 1 PL 78 74130 IISALMI Puh. Vuonna 1992 yrityksen nimi vaihtuikin Profile Vehicles Oy:ksi. Ambulanssivalmistajana Profile on markkinajohtaja useassa Pohjoismaassa ja Keski-Euroopan maassa, sekä Aasiassa muun muassa Singaporessa. Tänään savolainen perheyritys haluaa olla globaali erikoisajoneuvojen valmistaja
Haluamme olla luotetteva, yhteistyöhaluinen, kehittyvä, innostunut ja varma kumppani niin asiakkaille kuin myös yhteistyöyrityksillekin. kertoo konsernin myyntija markkinointijohtaja Jari Mononen. 34 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 80 • 2015 Advanz -ambulanssi • 2007 Neo-ambulanssi • 2006 Genios -ambulanssi • 2004 Volkswagen Transporter T5 Profile -ambulanssi • 2004 Volkswagen Transporter Profile -poliisiauto • 2002 Profile -moduuliambulanssi • 2002 Profile -koulubussi • 2001 Ford Transit Profile-ambulanssi • 1999 Mercedes-Benz 100 & 140 Profile -ambulanssi • 1997 Profile -luksusbussi • 1996 Mercedes-Benz Vito Profile-ambulanssi (Valmistus lopetettu) • 1996 Chevy Van Profile -ambulanssi • 1996 GAZ Profile -moduuliambulanssi (Valmistus lopetettu) • 1995 Mercedes-Benz Sprinter Profile -ambulanssi • 1993 Mercedes-Benz 210 & 310 ambulanssi (Valmistus lopetettu) • 1992 Volkswagen Transporter T4 Profile -ambulanssi (Valmistus lopetettu) • 1982–1989 Erilaisia pienen kokoluokan erikoisajoneuvoja. – Vastaamme asiakkaamme kohtaamiin haasteisiin ja luomme heille täysin uudenlaisia ratkaisuja. – Sitoutuneisuus yrityksen toimintaan on perheyrityksessä yleensä korkeammalla tasolla kuin muissa yrityksissä. Aina ei voi välttyä työasioista puhumista myöskään vapaa-ajalla. Näin ainakin meillä. Liikevaihto on noin 28 miljoona euroa. Perheyrityksen toimivuudesta toimitusjohtaja Marko Revolla on selvä mielipide. Yrityksen tuotteita vuosien varrelta Myyntija markkinointijohtaja Jari Mononen ja toimitusjohtaja Marko Repo. Aito innostus alaan kannustaa yritystä Markon mukaan yhä eteenpäin. – Vaikka juuremme ovat Savossa, katseemme on maailmalle, päättää toimitusjohtaja Marko Repo.. Vuoropuhelu sukulaisten kanssa on päivittäistä. – Konsernimme valmistaa noin 500 ajoneuvoa vuodessa. Perheyritys toimii hyvin Profile Vechiles Oy on perustaltaan perheyritys. Työntekijöitä meillä on Suomessa noin 70 ja ulkomailla 80
Etelä-Pohjanmaalla Seinäjoen paloasemalta varastettiin mönkijä kärryineen heinäkuun lopulla. Peräkärry ja mönkijä on kuitenkin nyt saatu vahingoittumattomana takaisin paloasemalle. 02 634 3800 l info@peravaunutaloviitala.. Ennen tapahtumaa Seinäjoen paloasema sai hälytyksen tehtävälle Jouppilanvuoreen. PERÄVAUNUJA. Kaikki saatiin takaisin, mutta peräkärry ja toinen mönkijä olivat niin huonossa kunnossa tapauksen jäljeltä, että ne poistettiin käytöstä. LÄNSI-SUOMEN PELASTUSHARJOITUSALUEELTA varastettiin kesäkuussa Satakunnan pelastuslaitoksen kaksi mönkijää ja yksi henkilöauton peräkärry. Hälytyksen aikana varkaat kävivät paloaseman ulkovarastosta viemässä mönkijän kärryineen. Mönkijävarkauksia pelastuslaitoksilla Tehtaantie 12 l 29630 Pomarkku puh
Toiseksi eniten tehtäviä oli Keski-Uudellamaalla, 386. Helsingin, Länsi-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan, Itä-Uudenmaan, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueella yhteensä 1575 eli päivää kohti noin 887 tehtävää. Tehtävistä selviydyttiin hyvin ammattija sopimuspalokuntien avulla. Tasavertainen ja kaikki toimijat huomioiva yhteistyö on kaikkien toimijoiden arvostamista.. 37 ISTO KUJALA, Villimies JULKISUUDESSA KIIRA -myrskyn kehittymistä seurattiin tarkasti. Viime vuoden tilastosta nähdään näillä alueilla olleen keskimäärin 100 pelastustoimen tehtävää päivässä. He varmasti nukkuvat rauhassa myös siitä syystä, että uskovat puolustusvoimien valmistautuvan sotilaalliseen toimintaan tehokkaasti. Pronto-tietojärjestelmän mukaan tehtäviä oli 12.–13.8. Kampanjoiden pitää olla tasavertaisia ja niissä on otettava huomioon pelastus siinä missä puolustuskin. Tällaisessa ilmapiirissä ei viranomaisten luottamus toisiinsa kasva. Toisten tavoitteena ja toisten uhkana on se, että kokonaisturvallisuuden nimissä kaikki turvallisuus alkaa muuttumaan maanpuolustukseksi ja vastuu turvallisuudesta valuu puolustushallinnolle. Tunnustan joskus yöllä valvovani pohtien sitä, kuinka pelastusalan toimijat ovat lähteneet mukaan Nuku hyvin -kampanjan. Mitään järkeä ei ole siinä, että yhteistoiminta alkaa kuluttamaan yhä enemmän aikaa ja ydintehtävien vastuusta luistellaan yhteistyön ja kokonaisturvallisuuden nimissä. Ennusteet helpottavat myös pelastusviranomaisten ja pelastushenkilöstön varautumista suureen tehtävämäärään. Nukun hyvin ”Vapaaehtoinen maanpuolustus ja kokonaisturvallisuus takaavat, että me kaikki Suomessa voimme nukkua rauhassa” on Nuku rauhassa -kampanjan ydinviesti. Ei kannata lähteä mukaan pelkästään siitä syystä, että on hienoa kun puolustusvoimat hyväksyy meidät mukaan ja pääsemme toreille tukemaan puolustusvoimien pyrkimyksiä. Sellainen viranomaistaho, joka ei pysty automaattisesti hyvään yhteistyöhön ei elä tätä päivää. Nuku rauhassa -hanke etenee pelkästään maanpuolustuksen ehdoilla. Pelastustoimen on uskallettava toimia oman alan ja turvallisuuden puolesta eikä lähteä mukaan puolustushallinnon kampanjoihin ilman mitään omaa tahtoa. Mietin sitä, miksi ei mukaan mentäessä ole vaadittu kampanjan ydinviestin muuttamista järkevämmäksi ja enemmän sisäisen turvallisuuden toimijoita arvostavammaksi. Tästä pelastushenkilöstö sai myös ansaitusti kiitosta. Joskus voi vastuuviranomainen tarvita apua, silloin uskotaan yhteistoiminnan sujuvan, sen ei luulisi olevan vaikeaa ja jatkuvaa harjoittelua vaativaa. Tämä on tänään mahdollista Ilmatieteen laitoksen tarkkojen ennusteiden johdosta. Isänmaamme 100-vuotisjuhlavuonna eikä tulevaisuudessa ole perusteltua muuttaa turvallisuuden vastuita. Hyvin nukkuminen ei ole kuitenkaan vapaaehtoisen maanpuoKIIRAmyrsky moninkertaisti tehtävät lustuksen eikä kokonaisturvallisuuden ansiota. Väitän, että suomalaiset nukkuvat rauhassa muun muassa uskoen poliisin ja pelastuksen hoitavan lakisääteiset tehtävänsä. Kiiran johdosta tehtävämäärä nousi 8,9-kertaiseksi. Eniten tehtäviä oli Helsingissä, 407
38 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 80 LähiTapiolan korvauspäätös yllätti palokunnan Vakuutusyhtiö tylynä Nakkilan VPK:lle Jokainen palokuntayhdistys tekee valistustyötä, jonka hyöty pelkistetysti sanottuna menee vakuutusyhtiöiden piikkiin. Näin kävi Nakkilassa, kun valistustilaisuudesta palannut museoauto joutui peltikolariin. Nakkila. Kun vakuutusyhtiö tekee korvauspäätöksen, joka palokuntayhdistyksen oikeustajun kannalta on täysin käsittämätön, on luonnollinen reaktio asiakassuhteen päättyminen. Teksti Pekka Koivunen Kuvat Pekka Koivunen ja Tomi Vastamäki Kolarissa vahingoittunut Ford on jälleen edustuskunnossa
Perustelut kummeksuttavat nakkilalaisia: Nakkilan VPK:n puheenjohtaja Timo Hakala. Kääntäessään vasemalle kohti paloasemaa, vanhaa Fordia ohittamaan lähtenyt uudehko Ford Transit –pakettiauto ajoi paloauton kylkeen. Paikkakuntalaisena kuljettaja oli hyvin tietoinen, että edessä on paloauto ja vieressä on paloasema. Valistustilaisuuden päätyttyä vpk:n rahastonhoitaja, vanhempi sammutusmies Antti Loimainen ajoi palokunnan vuosimallia 1937 olevaa museoautoa kohti paloasemaa. Molempiin autoihin tuli lommoja, onneksi henkilövahingoilta vältyttiin. 39 N akkilan VPK:n harjoitusiltana 22.5.2017 osa hälytysosastolaisista oli Tattaran koululla valistustehtävässä kahdella paloautolla: sammutusautolla (RSA851) ja Ford-museoautolla. Lähitapiolan ratkaisu oli shokki palokunnalle Vastoin kaikkia ennakko-odotuksia vakuutusyhtiö päätti, että paloauton kuljettaja oli aiheuttanut kolarin ja kieltäytyi korvaamasta paloauton vahinkoja. Asian piti olla päivän selvä. Ennen paloaseman liittymää hän ryhmittyi asianmukaisesti, kytki “vinkkarin” päälle ja hidasti nopeutta. NAKKILAN VPK • Satakunnan pelastuslaitoksen sopimuspalokunta • hälytyksiä keskimäärin yli 150 vuodessa • perustettu 1932 • hälytysosastossa 40 jäsentä, joista 8 savusukelluskelpoista • ensivastekelpoisia 13 • naisosastossa 16 henkeä • nuoriso-osastossa noin 20 henkeä • veteraaniosaston vahvuus on noin 20 PELASTUSLAITOKSEN KALUSTO • sammutusautot RSA851 ja RSA8512 • säiliöauto NA13 • vene RSA858 • sairaala-, vaahto-, tulvaja johto-/ valistuskontit VPK:N KALUSTO • miehistöautot RSA857 ja RSA8572 • kaksi museoautoa. Poliisi pyydettiin paikalle ja Transitin kuljettaja ei kiistänyt virhettään poliisin puhuttaessa häntä
”Palokuntayhdistysten kannattaa olla varovaisia vakuutusyhtiöiden kanssa.”. Palokuntayhdistysten kannattaa olla varovaisia myös vakuutusyhtiöiden kanssa, päättää puheenjohtaja Hakala. – Me haluamme tuoda tämän asian julkisuuteen. Pieni, mutta kallis vahinko. Kyseessä on periaate, ei raha. (Toim.huom. Nakkilan VPK:n puheenjohta Timo Hakala ei voi ymmärtää LähiTapiolan perusteluja. Museo-Fordissa on Veljekset Kulmalan puukehikkoinen teräspeltikori. Poliisi kävi paikalla ja totesi asian selväksi. Emme aio valittaa korvausasiasta, mutta LähiTapiolassa olleet vakuutukset on nyt irtisanottu. Sitten vakuutusyhtiön korvauskäsittelijä tulkitsee asian yksiselitteisesti palokunnan tappioksi. 40 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 80 Nakkilalaisia harmittaa – ja paljon LähiTapiolan paikallisen toimiston väki on ollut palokunnalle vuosien ajan hyvä yhteistyökumppani. Kolarin vastapuoli oli myös Ford. 1.7.2017 Lähitapiolan korvauskäsittely palasi takaisin alueille.) – Harmittaa, kun juuri tuona iltana tehtiin töitä ”vakuutusyhtiön piikkiin”, kuten voi hyvällä syyllä sanoa, päivittelee palokunnan päällikkö Joni Naski. – Museo-Ford oli katsastettu ja hyväksytty liikenteeseen. – Museoautojen, joissa on vanhanmallinen vinkkari kannattaa olla varovaisia, nykyihmiset eivät aina ymmärrä vinkkarin viestiä. Nakkilan VPK:n vahinkotapahtuma käsiteltiin Espoossa, paikallinen toimisto ei ollut käsittelyssä osallisena. Vakuutusyhtiön kanta ...vahingon katsotaan aiheutuneen yksin kääntyvän ajoneuvon kuljettajan tuottamuksesta
• NAISOSASTO keskittyy hälytysosaston huoltoon ja nuoriso-osaston toiminnan tukemiseen. • YHDISTYKSELLÄ on suuri hälytysosasto – yhteensä 36 henkilöä, joista miehiä 29 ja naisia 7. • PALOKUNNAN harrasteryhmä toimii säännöllisesti korjaten vanhaa kalustoa ja muodostaen palokunnan reservin. 040 075 2364 isto.kujala@sspl.fi www.sspl.fi Twitter: @SSPL2014 Virojoen VPK palokunnan päällikkö Toni Puhakka puh. • PALOKUNNASSA on hälytystehtäviin aina suhtauduttu vapaaehtoisuutta ja harrastajamaisuutta vahvemmin. • KAHDESSA eri ikäryhmässä toimivassa nuoriso-osastossa on 19 tyttöä ja poikaa. Vuoden 2017 sopimuspalokunta on Virojoen VPK Suomen Sopimuspalokuntien Liitto (SSPL) valinnut Virolahden kunnassa sijaitsevan, 120 vuoden ikään ehtineen Virojoen VPK:n vuoden sopimuspalokunnaksi. Teksti ja kuvat Isto Kujala. Huomionosoituksen palokunnalle luovutti SSPL:n toiminnanjohtaja Isto Kujala Virolahdella 26.8.2017. 41 VIROJOEN VPK:LLE luovutettu kunniamaininta on tunnustus koko palokunnan henkilöstölle, niin sen hälytyskuin yhdistystoimintaan osallistuville jäsenille, toteaa Kujala. • PALOKUNTA toimii ammattimaisella otteella ja sen jäsenten osaamisesta pidetään huolta hyvällä koulutuksella ja harjoitustoiminnalla. • VIROJOEN VPK:lle rajan läheisyys tarkoittaa valmiutta hälytystehtäviin myös Venäjän puolella. Lisätiedot: toiminnanjohtaja Isto Kujala puh. • HYVÄ palokuntahenki ja vapaaehtoisuus on toiminnassa ja jäsenistössä näkynyt selvästi. KUNNIAMAININNAN OVAT saaneet 2003 Heinäveden VPK, 2004 Konginkankaan VPK ja Äänekosken VPK, 2005 Sodankylän VPK, 2006 Nurmon VPK, 2007 Hitis FBK (Hiittisten VPK), 2008 Harjunalustan VPK, 2009 Taivassalon VPK, 2010 Anjalan VPK, 2011 Kauhavan palokunta, 2012 Tirilän VPK, 2013 Punkaharjun VPK, 2014 Porin VPK, 2015 Pyhäsalmen VPK ja 2016 Kustavin VPK. Virojoen VPK:n valintaa vuoden 2017 sopimuspalokunnaksi SSPL perustelee seuraavasti: • PALOKUNNAN hälytystehtävät huolehditaan sopimuksen mukaisesti ja palokunnan lähtövarmuus on hyvä. 040 752 4614 120-vuotis paraati keräsi ison yleisön
Kiikoinen siirtyi kuntaliitoksen myötä osaksi Sastamalan kaupunkia ja tämän myötä myös Satakunnasta Pirkanmaalle. Juhlavieraina olikin suuri joukko lähikuntien palokuntalaisia Satakunnasta, Varsinais-Suomesta ja Pirkanmaalta. Paraatia seurasi satoja ihmisiä. LAHDEN VPK:N uuden paloaseman avajaisjuhla vietettiin elokuussa. Lahden VPK on ollut vuodesta 1959 lähtien väliaikaisissa tiloissa. Lahden VPK:n uuden aseman avajaisjuhla Virojoen VPK 120 vuotta Siru Aholan ja Jaakko Liukkosen tekemä Virojoen VPK:n historiikki on esimerkillisen hyvin tehty. Palokunnan historiikki julkistettiin juhlassa. Juhlapuheen piti kansanedustaja Markku Pakkanen. Kiikoisten VPK 120 vuotta VUOSIPÄIVÄN JUHLAPUHEEN piti pelastuspäällikkö Esko Kautto Pirkanmaan pelastuslaitokselta. Kiikoisten VPK:n 120-vuotisjuhlaan kuulunut paloautokulkue ohitti kauniin Sankarihautausmaan.. Yhdistys sai nyt käyttöönsä pelastuslaitoksen vuokraaman paloasematilan, joka on saneerattu teollisuushallikiinteistöön. 42 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 80 Palokunnat juhlivat VIROLAHDEN KUNNASSA toimiva Virojoen VPK vietti 120-vuotisjuhlaansa 8.7.2017
Seuraavana päivänä juhla jatkui avoimilla ovilla Kelloniemessä sijaitsevalla asemalla. Lapin pelastuslaitoksen tervehdyksen juhlassa esitti pelastuspäällikkö Harri Paldanius. Tilaisuudessa puhui pelastuspäällikkö Ulf Westerstråhle. 43 Pelastusjohtaja Jorma Parviainen esitti pelastuslaitoksen tervehdyksen. Uutena päällikkönä aloitti Tuomas Havukainen. Tilaisuudessa kuultiin myös Ranuan kunnan, SSPL:n ja SPEK Lapin tervehdykset. Jari Ranua siirtyi omasta tahdostaan palokunnanpäällikön tehtävästä varapäälliköksi. Juhlan yhteydessä vaihdettiin myös palokunnan päällikkyys. Isto Kujala esitti SSPL:n tervehdyksen. Kiteen VPK 80-vuotisjuhla JUHLASSA POHJOIS-KARJALAN pelastusjohtaja Jorma Parviainen esitti pelastuslaitoksen tervehdyksen, Kiteen kaupungin hallituksen puheenjohtaja Esa Lahtela piti tervehdyspuheen kaupungin puolesta. Se vietti 120 -vuotispäiväänsä tiistaina 4.7.2017 kahvitilaisuuden merkeissä. Kuvassa Tainionkosken VPK:n vastuuhenkilöitä.. Päivä käsitti muun muassa palokunnan tilojen, kaluston, toiminnan ja historian esittelyä. Tainionkosken VPK 120 vuotta KUOPION VAPAAEHTOINEN Palokunta juhli 140-vuotista taivaltaan elokuun lopussa Kuopion kaupungintalolla. Kuvassa (vas.) Jari Ranua ja Tuomas Havukainen. TAINIONKOSKEN VPK on Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen sopimuspalokunta. Neljä palokunnan jäsentä palkittiin SSPL:n ansiomitalilla. Kuopion VPK täytti 140 vuotta Ranuan VPK juhli ja vaihtoi päällikköä RANUAN VPK vietti 50-vuotisjuhlaansa 17.6
Nyttemmin yhteistyössä on mukana myös Stora Enson TPK. Illalla oli vielä palokuntaparaati, lippuineen ja soihtujen kanssa. Juhlapäivä on järjestetty vuodesta 1932 lähtien joka vuosi sotavuosia lukuunottamatta. 44 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 80 Palokuntajuhla Inkeroisissa Palokunnat juhlivat PÄIVÄÄN KUULUIVAT muun muassa paloautokulkue, palokuntakilpailu naisille, miehille ja nuorille. Kilpailun yhteydessä oli monipuolista ohjelmaa kilpailijoille ja yleisölle. Inkeroisten VPK. Iltapäivällä oli vuorossa palokuntanuorilla disco. Kilpailutehtävät liittyivät hyvin alueen riskeihin. Kilpailun jälkeen nautittiin kenttäruoka Inkeroisten VPK:n paloasemalla. Myös nuoret oli hyvin huomioitu kilpailutehtävissä. Päivä päättyi iltajuhlaan aikuisille Inkeroisten keskustassa
– Tutustuimme heidän asemaansa ja käytössä olevaan kalustoon ja varusteisiin. Totesimme myös, että vierailu oli koulutusmatkan parasta antia, sanoo Etelä-Savon sopimuspalokuntien alueneuvottelukunnan puheenjohtaja Kari Jääskeläinen. 45 Eteläsavolaiset vierailevat Virossa vuosittain. Hyyryn VPK:lla on vuosittain noin 170 hälytystä Tallinnan kaupungin alueella. Tällä kertaa tutustuttiin Hyyryn VPK:n toimintaan. Meille monelle vierailu avasi silmät, miten suurella sydämellä ja innolla pelastustehtäviä hoidetaan Viron vpk:issa. Eteläsavolaiset Virossa. Muistoksi vierailustamme jätimme Etelä-Savon pelastuslaitoksen juhlakirjan ja liiton julkaisemaa Viron kielistä materiaalia Suomen sopimuspalokunnista. Hyyryn VPK:n sammutusyksikkö. Heidän asemansa sijaitsee vajaan kahdenkymmenen kilometrin päässä Tallinnasta. – Kerroin isännille Suomen Sopimuspalokuntien Liiton toiminnasta ja sopimuspalokuntien operatiivisesta toiminnasta Suomessa. ETELÄ-SAVON SOPIMUSPALOKUNNAT ja Etelä-Savon pelastuslaitos ovat yhteistyössä tehneet vuosittain koulutusmatkan Viroon
46 l BRANDKÅRISTEN l NUMMER 80 Ibland blir man förundrad över modernt släckningsarbete Räddningsväsendets mission i förändring Text Silvio Hjelt Bild Tomi Vastamäki
En del av helhetsskadorna består av förlust av känslovärden: förfädernas fotoalbum, egna kära minnesföremål, resultatet av åratals forskningsarbete, den förstföddas första Nallebjörn. 47 F örr i tiden sysslade brandkåren med släckning. Att rädda människoliv hade förstås alltid varit brandkårens främsta uppgift, men dessutom hade man haft andra uppgifter: att begränsa branden så att den inte rymde till grannen, att rädda värdefull egendom, att minimera helhetsskadorna. Ett hus som även efter en eldsvåda i sinom tid åter fungerade som ett hem för lyckliga människor, det var en del av brandkåristens belöning. Nya vindar och nya idéer. Egentligen borde det rymmas inom begreppet mänskligt, en av räddningsbranschens värderingar. Tvärtom. Med förundran såg man på utländska släckmetoder där man stod utanför en brinnande byggnad och sprutade in vatten. Det ser ut som om släckning nuförtiden skulle vara en bisak som man inte helt behärskar och som inte heller på riktigt intresserar. En tuff brandman förlorar inget av sitt ego om han värnar även om sådana värden, inte ens om han iklädd ändamålsenlig utrustning går in efter saker i röken. Därför ansågs brandkårister vara duktiga. Minimering av helhetsskadorna Sedan blev brandkårerna delar av ett räddningsverk. Att tillbringa eldsvåda Förut lärde man ut att först släcker man och därefter går man i bastun. Och släckningsarbetet gjordes därefter, om det bara var någorlunda möjligt med tanke på helheten. finländska släckningstaktik så släckte man eldsvådor inifrån. När man nuförtiden beskådar. Inte fanns det ju heller då några andra som kunde rädda nån. I Statens Brandskola lärde man ut släckningstaktik, dvs. Vid sidan om det räddade man förstås vad som räddas kunde. Har räddningsväsendets mission ändrats från att tjäna medborgarna till att i första hand finnas till, på helt egna villkor. Brandhärdar grep man sig fysiskt an och släckte, och då var skadeutvecklingen stoppad. Enligt Leo Pesonens m.fl. I Finland gick man in, trots att tryckluftsaggregatet egentligen uppfanns först efter krigen. Allt saker som försäkringen aldrig ersätter. Eller är det gammaldags. hur man hindrade vådeld att sprida sig, och släckningsteknik, alltså hur man fick eld att slockna. Före det var jobbet förvisso en smula riskfyllt men det hörde ju till sakens natur. Efter en oskicklig släckningsman såg man förstås ofta ansenliga vattenskador, men då man ännu uppfann ”tjut-tjut-tekniken” så fick man ordning även på dem. Så förändras världen, eller förändras den. Om man ser saken ur den skadelidandes synvinkel är det inte helt klart. Brandkårens stolthet låg i ett välsläckt objekt där man lyckats rädda både invånare och känslomässigt kapital i form av lösöre och egendom. Förlust av dem inrymdes i begreppet helhetsskada, åtminstone förr i tiden. Som förklaring erbjöds att en välbyggd finländsk konstruktion mekaniskt håller ihop även under en hård eldsvåda, medan utländska byggnader är så löst hopfogade att man inte vågar sig in av rädsla för att få allting i skallen
Tyrkfelsnisse beklagar. Frågan är dock hur länge detta skall anses tillräckligt även för dem som av gammal vana godkänner budgeter. Mot den bakgrunden är grävmaskinen förstås inte fel. Man sitter i en monopolsituation utan annat än intern kontroll i den mån man vill ha den. Men eftersom försäkringen inte ersätter det oersättliga så borde det till god kvalitet även höra att de känslomässiga skadorna minimeras om det bara på något sätt är möjligt. Ofta i uttryckets egentliga bemärkelse. Även räddningsbranschens dito. För lagstadgad myndighet räcker det ibland att snarast existera utan att göra flagranta felsteg. Skulle det vara dags för räddningsväsendet att stanna upp och se sig i spegeln, fundera en smula på sin mission och aktivt börja ägna detta med produktkvalitet lite mera än en förströdd sidoblick. Åtminstone för sponsorn, dvs. Borde man alltså börja fundera över attityderna, som en del av räddningsbranschens kvalitetscertifikat. RÄTTELSE. ”Åtminstone för sponsorn, dvs. Vem behöver egentligen alla myndigheter och till vad. Innan någon annan gör det. I det behovet ligger missionen. skattebetalarna, är det en fråga om kvalitet.” SOM DEN uppmärksamma läsaren förstås genast insett så är arbetsavtalslagens korrekta nummer i författningssamlingen inte det som angavs i förra numret utan 55/2001. En skärpning av missionen skulle sitta bra i tiden. Då man pratar med försäkringsbranschen får man dessutom intrycket att småbränder av egnahemshusstorlek inte mera intresserar någon. ”Fel släckt” är inte mera endast en vits utan en beklaglig och genant del av det finländska räddningsväsendet vardag. Landskapsreformen innebär i sig ingen egentlig förändring, men den kunde vara en möjlighet. Inte är det så svårt, under förutsättning att man behärskar det mest elementära och har attityden i skick. skattebetalarna, är det en fråga om kvalitet. En grävmaskin på en brandplats dit brandkåren kommit i ett någorlunda tidigt skede vittnar vanligen om att själva släckningen gått tekniskt sett åt pipan. Det kunde vara läge, just nu Räddningsbranschen har i och med regionaliseringen för dryga femton år sedan uppnått en position av maktfullkomlighet där utomstående påverkan via samhällets demokratiska styrmekanismer långtgående eliminerats. Inte helt självklart, om man tänker lite längre utanför boxen. Det är nämligen för resultatets kvalitet som skattebetalarna faktiskt betalar, inte för strukturernas existens. 48 l BRANDKÅRISTEN l NUMMER 80 modernt släckningsarbete verkar det som om man under utsides bevattning ”tillbringar eldsvåda” tills bastun är varm och grävmaskinen hinner fram för att sköta ”eftersläckningen”. Månne det igen skulle vara tid att börja lära ut hur man släcker bränder, på riktigt. Men om man håller alla civila långt borta tills allt är över så behöver man inte vara så noga med den. Återförsäkringarna täcker, och småbränder är bra för marknadsföringen, men i övrigt helt ointressanta. de folkvalda beslutsfattarna, kommer åt att påverka det hela. Är det måhända attityden. Man ställer själv upp sina mål och når dem i den mån man vill. Fel kan sällan bevisas och myndighetsinformationen kan anpassas därefter. Eller för dem som plötsligt lider skada som kunde ha undvikits. Att efteråt se sig i spegeln och analysera förlopp är gammaldags och tidsödande civila världens dumheter. De är få, och informationsmonopolet garanterar viss immunitet, men inget system kan fortgå i evighet på någon annans bekostnad. I egenskap av maktfullkomlig myndighet behöver man förstås inte längre betjäna någon om man inte vill. Så långt att man hör räddningsmyndigheter skryta med hur lite lekmännen, dvs
Läget blir inte bättre förrän räddningsväsendet i Finland har en riksomfattande ansvarskännande ledning som förstår avtalsbrandkårernas särdrag och betydelse – och uppträder därefter.. Arbeten och ansvar vältras utan ersättning över på avtalsbrandkårerna En del av räddningsverken meddelade för några år sedan att brandkårerna inte mera får använda verkets fordon vid sin medelsanskaffning, trots att avtalen uttryckligen tillät det. De landskapsbaserade räddningsverk som möjligen inleder sitt arbete år 2020 kan fortsätta att exploatera avtalsbrandkårerna. Samma slags övervältrande av ansvar har skett även inom yrkesbrandkårerna där brandförmännen utför mera ansvarsfullt arbete än tidigare, likaså utan extra ersättning. En del av brandkårerna vill inte alls ha gemensamma spelregler. Till råga på allt vill de ännu att brandkårerna dessutom skall deltaga i ytterligare spartalkon. 49 PEKKA KOIVUNEN, chefredaktör UNDER DE senaste femton åren har det inom räddningsbranschen skett förändringar som en del av avtalsbrandkårerna inte inser eller vill inse. Ett konkret exempel på det ökade ansvaret är att en avtalsbrandkårist nuförtiden ofta fungerar som lägesplatsens chef och den som i det första skedet fattar besluten. Räddningsväsendet i Finland är beträffande tjänster och effektivitet betydligt bättre än under den kommunala eran. Även genom brandkårsföreningarnas inbördes lurpassande och avund har man lyckats skjuta sig i foten. Avtalsbrandkårernas befäl och enhetschefer måste idag göra mera pappersarbete än förut. Räddningsverkets förvaltning och många sådana stödfunktioner som brandkåren behöver har på många håll flyttat bort från den egna kommunen. I de brandkårsföreningar som betalar lön åt sin personal ligger sådant som löneuträkningar och betalningar idag långtgående på föreningens axlar medan de tidigare sköttes av kommunerna. Den söndra_och_behärska-taktik som många räddningsverk tillämpar har bitit och spåren är föga smickrande för brandkårsföreningarna. Brandkårsföreningsfältet är splittrat och sårbart. För samma pengar får månget räddningsverk idag mera och bättre tjänster än tidigare. Det handlar om att man på avtalsbrandkårernas axlar under det regionala räddningsväsendets tid lagt ytterligare ansvar och ytterligare arbetsuppgifter som man inte beaktat i avtalsersättningarna. För dem är situationen nu utmärkt, eller så är de är rädda för att en handfast bevakning av de egna intressena leder till onåd och förlust av avtalet. Avtalsbrandkåristerna är tvungna att i allt högre grad använda sin tid till att resa. En stark statlig styrning är det enda sättet med vilket man kan få ett slut på det. En del av den utvecklingen har uppnåtts på avtalsbrandkårernas bekostnad. Brandkårernas monetära förluster har inte blivit ersatta. Brandkårernas ansvar har ökat även genom att beredskapen kraftigt skurits ner. Det här myntet har också en underlig baksida. Räddningsverken kunde inte vara mindre intresserade av gemensamma riksomfattande spelregler. Det totala antalet timmar som avtalsbrandkåristerna använder för sina uppgifter har ökat. I praktiken innebär det att brandkåren måste producera samma tjänster för mindre pengar
De finns inget förstånd i att samarbetet börjar förbruka allt mera tid och att man i samarbetets och den övergripande säkerhetens namn slinker undan ansvaret för sin kärnverksamhet. Projektet Sov tryggt framskrider på enbart försvarets villkor. Näst flest var de i Mellersta Nyland, 386 stycken. Idag är detta möjligt tack vare Meteorologiska institutets noggranna prognoser. Stormen KIIRA mångfaldigade uppdragen. ISTO KUJALA, Vildmannen 50 l BRANDKÅRISTEN l NUMMER 80 I OFFENTLIGHETEN följde man noga med hur stormen Kiira utvecklade sig. Att man sover gott är dock inte det frivilliga försvarets eller den övergripande säkerhetens förtjänst. För detta fick räddningspersonalen även ett välförtjänt tack. Enligt datasystemet Pronto förekom det under tiden 12.–13.8 sammanlagt 1575 uppdrag inom regionerna Helsingfors, Västra Nyland, Mellersta Nyland, Östra Nyland, Päijänne-Tavastland, Kymmenedalen och Södra Karelen, vilket utgör 887 per dygn. Jag ligger och funderar på varför man då man gått med inte har krävt att kampanjens kärnbudskap skulle ändras i en förståndigare riktning som mera skulle värdesätta den inre säkerhetens aktörer. Ibland kan en ansvarsmyndighet behöva hjälp och då tror man att samarbetet fungerar och att det inte borde vara svårt och behöva kontinuerligt övande. Det är ett mål för somliga och ett hot för somliga att all säkerhet i den övergripande säkerhetens namn börjar övergå i försvar och att ansvaret för säkerheten övergår i försvarsförvaltningens händer. De sover säkert också tryggt av den anledningen att de tror att försvarsmakten effektivt bereder sig på den militära verksamheten. Detta är kärnbudskapet i kampanjen Sov tryggt. Enligt statistiken från förra året har räddningsväsendet normalt 100 uppdrag per dygn inom de områdena. Kampanjerna bör vara jämbördiga och de bör beakta såväl räddningsbranschen som försvaret. En myndighet som inte automatiskt klarar av ett gott samarbete är inte mera av denna världen. Det lönar sig inte att gå med av endast den anledningen att det är fint att försvaret låter oss komma med så att vi ute på torgen kan stöda försvarsmaktens strävanden. Jag erkänner att jag någon gång ligger vaken under natten och funderar på hur aktörerna inom räddningsbranschen har gått med i kampanjen Sov tryggt. Det största antalet uppdrag var i Helsingfors, 407 stycken. Räddningsväsendet bör våga verka till förmån för den egna branschen och säkerheten och inte utan egen vilja gå med i försvarsförvaltningens kampanjer. I en sådan atmosfär ökar inte myndigheternas förtroende för varandra. Prognoserna gör det även lättare för räddningsmyndigheter och räddningspersonal att förbereda sig inför en stor anhopning uppdrag. Varken under vårt Fosterlands 100-års jubileumsår eller i framtiden är det motiverat att ändra ansvarsfördelningen inom säkerheten. Man klarade bra av uppdragen med hjälp av yrkesoch avtalsbrandkårerna. På grund av Kiira steg antalet uppdrag till 8,9-faldigt. Jag vågar påstå att finländarna sover tryggt bland annat i tron på att polisen och räddningen sköter sina lagstadgade uppgifter. Jag sover gott ”Det frivilliga försvaret och den övergripande säkerheten garanterar att vi alla i Finland kan sova tryggt”. Ett jämbördigt samarbete som beaktar alla aktörer innebär en uppskattning av alla parter
Vastaus hakemukseen oli yllättävä: ”… ette ole suorittanut vaadittavaa yksikönjohtajakurssia…”. Kysy ministereiltä, kansanedustajilta, johtajilta, päälliköiltä, asiantuntijoilta tai vaikka rivipalomiehiltä tai sopimushenkilöiltä. Miksi näin, Mervi. sammutusja pelastustyöhön osallistuva päällystö ja alipäällystö on suorittanut vähintään Pelastusopiston vahvistaman opetussuunnitelman mukaisen yksikönjohtajakurssin tai pelastusalan ammatillisen tutkinnon;) Tuntuu hieman oudolta, että kokenut ammattipelastaja (jolla pitäisi olla valmius tarvittaessa johtaa yksikköä) ei ole kelvollinen päällikkökurssille ilman yksikönjohtajakurssin suoritusta. Ja vieläpä anonyymisti ja aivan ilmaiseksi. Pelastajakoulutus ja siihen sisältyvä johtamiskoulutus antaa pätevyyden toimia tilapäisesti ryhmänjohtajana, lähinnä silloin, kun pätevää ryhmänjohtajaa ei ole saatavilla. Seuraavassa lehdessä näet vastauksen. Kuitenkin pelastustoimen virassa oleva voi toimia sopimuspalokunnan yksikönjohtajana. Mutta opintojakson sisältö ei ole vastaava kuin mitä yksikönjohtajakurssilla opitaan ja vaaditaan. Pelastajakurssien opetussuunnitelmissa opintojakson tavoitteet on kirjattu vanhemmilla kursseilla siten, että opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa pelastusyksikön johtamisen perusteet, sekä tietää pelastusjoukkueen johtamisen periaatteet. Millaisia määrällisiä eroja yksikönjohtajakurssin ja pelastajatutkinnon johtamisen osiolla on. Entä sisältö. Sinä lähetät kysymyksesi meille (pidämme omana tietonamme henkilöllisyytesi) ja välitämme kysymyksen valitsemallesi henkilölle tai yhteisölle. MP: Pelastusopiston vuonna 2013 hyväksymän opetussuunnitelman mukaan yksikönjohtajakurssin tavoitteena on, että henkilö saa valmiudet yksikkönsä miesja yksikkökohtaiseen kouluttamiseen ja johtamiseen sekä valmiudet sammutusja pelastusyksikön johtajana toimimiseen tavanomaisissa pelastustoimen tehtävissä. 51 TÄMÄ PALSTA antaa lukijoillemme ainutlaatuisen mahdollisuuden saada asialliseen pelastusalaa koskevaan kysymykseen vastaus melkein keneltä tahansa. TOIMITUS PIDÄTTÄÄ oikeuden olla hyväksymättä kysymystä, jos se on tavalla tai toisella asiaton tai loukkaava. MP: Pelastusopisto on lähestynyt asiaa opetussuunnitelmien sekä opintojaksojen laajuuden, oppimistavoitteiden ja sisällön kautta. (Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 5.5.2011/407: 6 § 2. Sopimuspalokunnan päällikkökurssista kysymys: Miksi ovi ei aukene pelastajalle, Mervi?. MP: Yksikönjohtajakurssi on paljon laajempi kurssikokonaisuus (87 + 100) tuntia kuin pelastajatutkintoon sisältyvä johtamisen koulutus, opintojakso on laajuudeltaan 4 opintopistettä (aiemmin ollut 3 op). PELASTAJAKURSSIN SUORITTANUT ammattipalomies, joka on ollut viisi vuotta palomiehen virassa ja toiminut aktiivisesti asuinpaikkakuntansa vpk:ssa haki sopimuspalokunnan päällikkökurssille. Tämänhetkisen opetussuunnitelman mukaan suoritettuaan opintojakson opiskelija ymmärtää pelastusryhmän johtamisen perusteet sekä osaa toimia pelastusryhmänjohtajana. KYSYIMME ASIAA Pelastusopiston rehtori Mervi Parviaiselta. KYSYMYS TULEE toimittaa osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi neljä viikkoa ennen seuraavan lehden ilmestymistä
Lähetä vastauksesi perusteltu vastauksesi osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi. Vain kolme lukijaa oli oivaltanut oikean vastauksen: molempien paloasemien numero on 54. Tuo 54 on aseman sammutusyksikön (engine) numero, ei aseman numero. 1 2 3 4 5 6. New Yorkin asemilla on kyllä lempinimiä, mutta ei numeroita, poislukien ambulanssiasemat (EMS station). EHDOTETUT PÄÄT visassa olivat 1. Ladder 8) tai pelkkä rescue (Esim. Rescue 1). NOPEIMMAN VASTAAJAN kunniamaininta meni Juhani Mäki-Tepolle, Seinäjoelle. Jaakko Pukkinen, pelastusjohtaja, Keski-Pohjanmaa, 3. Kuvavisan ratkaisu keksi puhekuplaan teksti! Keksi teksti! Kenen pää. VASTAUKSET OSOITTEESEEN toimitus@palokuntalainen.fi. Toinen sijaitsee Manhattanin ytimessä New Yorkissa ja toinen Pomarkun kirkonkylän keskellä. Lasse Moisio lähestyi toimitusta kirjeellä: EDELLISEN LEHDEN kuvavisassa etsittiin oikeaa päätä. Olisikohan Erica. 52 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 80 KUVASSA HÄTÄKESKUSPÄIVYSTÄJÄoppilas tekee tuttavuutta hänelle aivan uuteen järjestelmään. :-) Kesäterveisin, Lasse Moisio TOIMITUS VASTAA: Faktisesti Lasse on oikeassa, mutta kansan suussa – ja erityisesti USA:n ulkopuolella – FDNY:n paloasemia kutsutaan usein sammutusyksikön numerolla esimerkiksi ”station 54”. Eli minusta ei kunniamainintoja kisasta, koska toimituksen oikea vastauskin on väärä. 56 PALOKUNTALAINEN • 79 LETKUT SOLMUSSA Kuin kaksi marjaa! Vain kolme tiesi oikean vastauksen Yhteistä oli numero 54 Oikea pää VIIME LEHDEN kuvavisassa oli kuva kahdesta paloasemasta. 1 2 3 4 5 6 Kuvavisa 78:n jälkimaininkeja: Luin tänään ilmestyneestä lehdestä edellisen kuvakisanne vastauksen ja se ei aivan pidä paikkaansa. Jyrki Landstedt, pelastusjohtaja Keski-Uusimaa, 4. Matti Waitinen, rehtori, Pelastuskoulu, Helsinki OIKEA VASTAUS oli melko helppo 2 eli Jaakko Pukkinen. Kunniamaininnat menevät Teemu Kaijanniemelle, Severi Uurasmaalle ja Pauli Konttiselle. Parhaan puhetai ajatuskuplan tekstin lähettäjälle on tiedossa kirjapalkinto. ASETA OHEISISTA päistä mielestäsi oikea kuvan tyhjään kohtaan. Juha Virto, pelastuspäällikkö, Varsinais-Suomi ja 6. Ten House) ja Bronxissa Engine 52/ Ladder 52. Lukijoiden arvaukset ajoneuvojen määristä ja muista oleellisista seikoista eivät osuneet oikeaan. Yhtä lailla tuolla logiikalla asema voisi olla nro 4, koska siellä on Ladder 4. Kim Nikula, järjestöjohtaja, SPAL, 5. Heikki Levon, palopäällikkö, Oulu-Koillismaa, 2. Lisäksi on asemia, joissa on esimerkiksi pelkkä ladder (mm. On vain kaksi asemaa New Yorkissa, joissa engine ja ladder ovat samalla numerolla, Engine 10/Ladder 10 (nk. Kiitos Lasselle tarkkaavaisuudesta! Kyseessä on lehden 78 kuvakisan vastaus
53 S yySkuu 6.–7.9. Palomiesurheilu: Crossfit Helsinki vk.44 Palokuntalainen nro 81 ilmestyy! M arraSkuu 2.11. SPPL: Ensihoidon ja pelastustoiminnan koulutuspäivät Espoo 26.– 27.9. SPPL: Viestintä viranomaistoiminnassa Helsinki 20.9. SPPL: Erityisryhmien asumisen paloturvallisuus Helsinki 26.9. SPPL: Defusing -ohjaajakoulutus Espoo 17.– 18.10. Palomiesurheilu: Jääkiekko Oulu vk. Julkaisemme sitoumuksetta tietoja pelastusalan tapahtumista yms. Mersut maastossa Ulkomaalaisvahvistuksia Suomen palokunnissa OBS! Eikö lehtesi saapunut perille. Palomiesurheilu: Suunnistus Rauma 21.9. 52 Palokuntalainen nro 82 ilmestyy! TAPAHTUMAKALENTERI TIEDOT ON kerätty laitosten ja palokuntien tiedottajilta sekä järjestäjien nettisivuilta. SPPL: Maakunnat varautumisen toimijoina Helsinki 27.9. SPPL: Työturvallisuusseminaari Vantaa 1.– 15.11. SPPL: Palontutkinnan opintopäivät Jyväskylä 28.11. Palomiesurheilu: Lentopallo Kokkola 26.10. FINNSEC Helsinki 26.9. SPEK: Palokuntalaisten 24365 Vapaaehtoispäivät 2017 Tampere 26.– 28.9. Palomiesurheilu: Voimailu/soutu Raisio J ouLukuu 1.12. HUOM!. ...jotta tiedät mihin millonkin menis! Seuraavassa lehdessä: Seuraava lehti (nro 81) ilmestyy viikolla 44. Ilmoita siitä meille: toimitus@palokuntalainen.fi 112 sovellus laajenee Olethan huomannut, että lehti ilmestyy jatkossa ilmoitetulla viikolla Postin jakelukäytäntöjen muututtua. Palomiesurheilu: Salibandy Pori 28.11. SPPL: Onnettomuuksista oppiminen – Case Huntsmanin palo Pori 23.– 24.9. SPAL: Liittokokous 2017 Jyväskylä 1.– 31.12. SPPL: Kaupanalan turvallisuusfoorumi Helsinki L okakuu 4.10. Tiedot osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi
Sekasotkun perussyy on häkepalvelujen tilaajissa, sillä poliisin, pelastuksen, soten, rajan ynnä muiden tarpeet ovat niin erilaisia. Eteenpäin on menty käsikopelolla ja mutupohjalla. Pelastuslaitosten johdon it-kyvyt ovat samalla alhaisella tasolla. Kaikissa viime vuosien it-hankkeissa on koettu ja on yhä suuria vaikeuksia, koska tilaaja ei ole hankkinut pätevää asiantuntemusta. Kansalaisille tarkoitettu 112-sovellus on puolestaan esimerkki siitä, kuinka Hätäkeskuslaitos on hyvin mukana digitalisaatiossa. Aika maksaa rahaa ja työtä, eikä toiminta kehity. Niiden ratkonta siirtää järjestelmän täysimittaisen käyttöönoton hamaan tulevaisuuteen. Korkein johto tumpeloi pelastusalan it-hankkeissa ”Eteenpäin on menty käsikopelolla ja mutupohjalla.”. Kumppanuusverkoston kynnettömyydestä kertoo, että it-asioita on vatvottu vuosikausia, mutta mitään konkreettista, valtakunnallista ja yhtenäistä ei ole saatu aikaan. P.S. Sen toivoisi voivan pitää tämän otteen. Suurin ongelma on, että jokainen pelastuslaitos puuhastelee omiaan. Yksitoista vuotta on tässä odoteltu. Palokuntalainen-lehti julkaisee seuraavassa numerossa lisätietoja kehitteillä olevasta kaksisuuntaisesta kansalaisten varoitusjärjestelmästä ja 112-sovellukseen tulevista muista uusista ominaisuuksista. Esimerkiksi rakenteilla pitkään olleen hätäkeskusjärjestelmä Erican rajapinnoissa on saamiemme tietojen mukaan merkittäviä käytettävyysongelmia. Myös tekniikan nopea kehittyminen on vaikeuttanut pitkäaikaisen projektin valmistumista. Ja taas kansa maksaa. KYSYMYS pelastusylijohtaja Esko Koskiselle: Missä viipyy pelastushenkilöstön valtakunnallinen hälytysjärjestelmä. Erican viivästymistä ei voi laittaa kuin osittain Hätäkeskuslaitoksen syyksi. Niinpä niin… kansa maksaa. 54 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 80 LIEKINHEITTÄJÄ PELASTUSTOIMEN YLIMMÄN johdon sisäministeri, kansliapäällikkö, pelastusylijohtaja ja sisäministeriön vetäjät osaaminen tietotekniikassa ja digitalisaatiossa on osoittautunut luokattoman heikoksi. Tekniikka on valmiina ja kustannukset häviävän pienet pelastustoimen kokonaisuudessa. Prosessin toinen merkittävä heikkous on sisäministeriön kokemattomuus tilaajana. Lehtemme saamien tietojen mukaan 112-sovellus laajentuu kaksisuuntaiseksi siten, että yleisön varoittaminen niin valtakunnallisesti kuin alueellisesti on mahdollista
Suomen Turvakauppa Oy Asessorinkatu 13, 20780 Kaarina 02 438 4350 myynti@turvakauppa.com www.turvakauppa.com Liikenteenohjaus Liikennemerkit Kilvet ja opasteet Paloturvallisuus Väestönsuojelu Ensiapu Henkilösuojaimet Liikenteenohjaaminen ja tilanrajaus Liikenneviraston ohjeita 2/2015 2.2 Riskienhallinta Työturvallisuuslain (738/2002, 10 §) mukaan työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen selvitettävä työpaikalla esiintyvät haittaja vaaratekijät sekä, jos niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. ALUEELLA KÄYTETTÄVÄ Tupakointi kielletty Työmaan yhteystiedot: Kuulonsuojaimia Suojalaseja Suojakypärää Turvajalkineita TYÖMAA-ALUE Asiattomilta pääsy kielletty Varo työmaaliikennettä. – Tieliikenneasetus (TLA 182/1982, 50 §) edellyttää työkohteen merkitsemistä sulkulaittein ja merkkivaloin. Turvakaupan tuotteilla saat työmaan turvallisuuden varmistettua. Suomen Turvakauppa tarjoaa laadukkaan ja laajan valikoiman liikenteenohjaustuotteita. Turvallisinta tiellä tehtävä työ on silloin, kun muu liikenne on ohjattu kiertotielle tai eristetty työmaasta rakenteellisin suojauskeinoin. Selkeä ja tehokas työkohteen merkitseminen sekä työkohteen järjestelyiden huolellinen toteuttaminen ja valvonta parantavat sekä työkohteen työturvallisuutta että liikenteen sujuvuutta. Työn ja liikennejärjestelyjen suunnittelussa tulee ottaa huomioon ajoneuvoliikenteen lisäksi jalankulkijoiden, pyöräilijöiden ja ympäristön asukkaiden turvallisuus. Koontikilpeen kokoat helposti kaikki työmaan ohjeet ja rajoitukset. Työ tulee suunnitella niin, ettei ohittava liikenne vaaranna työntekijöitä eikä tienkäyttäjän turvallisuus vaarannu. Me autamme sulkuja varoituslaitteiden valinnassa niin, että tiedät huolehtineesi lain vaatimista velvotteista liikenteenohjauksen näkökulmasta. Maahantuojana voimme tarjota kilpailukykyiset hinnat. Teemme mielellämme tarjouksen suuristakin tuote-eristä ja mahdollisista räätälöinneistä tuotteisiin