Oulu-Koillismaa: Kiinteistökipuilua Raksilassa Mersut maastossa Ulkomaalaisvahvistuksia palokunnissa BRANDKÅRISTEN NYT l PALOKUNNAT l HENKILÖT l KALUSTO & VARUSTEET l ILMIÖITÄ l HYVINVOINTI irt on um er o 8 € • vii kk o 44 • 20 17 • ISS N 179 8-2 68 5 pa lo ku nt al ain en .fi 81 Rankka arvio tutkintaselosteesta
Laitteessa myös letkujen yksilöllinen huollon seuranta ja elinkaaren ylläpito. Laitteen suuren kapasiteetin ansiosta työn vaatima aika lyhenee huomattavasti ja letkunhuoltotyön tilantarve sekä apulaitteiden tarve poistuu. MYYNTI • ASENNUS • HUOLTO • LEASING LETKUA PUHTAAKSI JOPA 400 METRIÄ TUNNISSA! (20 kpl/20m/H) SOITA: (02) 273 1800. MYYNTI • ASENNUS • HUOLTO • LEASING LETKUA PUHTAAKSI JOPA 400 METRIÄ TUNNISSA! (20 kpl/20m/H) Autoilijankatu 8 • 20780 KAARINA • Puh. Maailman ainoa täysautomaattinen letkunhuoltolaite. LETKUNHUOLTOLAITE TÄYSAUTOMAATTINEN HOSEMASTERILLA PUHTAAT LETKUT JA PUHDAS PALOASEMA Hosemasterin suunnittelussa ja valmistuksessa on minimoitu palomiehen altistuminen noelle ja muille haitallisille jäämille, joita letkujen pesussa voi esiintyä. Maailman ainoa täysautomaattinen letkunhuoltolaite. (02) 2162 112 • Faksi (02) 4692 115 • www.veikkonummela. (02) 2162 112 • Faksi (02) 4692 115 • www.veikkonummela. Laitteen suuren kapasiteetin ansiosta työn vaatima aika lyhenee huomattavasti ja letkunhuoltotyön tilantarve sekä apulaitteiden tarve poistuu. Kaapin sisältä poistetaan ilma kiinteistön poistoilmakanavaan, näin haitalliset höyryt eivät altista pesutilassa työskenteleviä. Pesu, koeponnistus, kuivaus, merkintä ja kelaus tapahtuvat yhtaikaisesti ja täysin automatisoidusti. Since 1968 VEIKKO NUMMELA Since 1977 Since 1981 WWW.VEIKKONUMMELA.FI I WWW.RAUPLAN.COM I WWW.TRVESITYKIT.FI YHTEENSÄ 125 VUOTTA PALOSAMMUTUSOSAAMISTA Autoilijankatu 8 • 20780 KAARINA • Puh. Hose Master™ on rakennettu ja testattu toimimaan vaativimmissakin oloissa vuosikymmenien ajan. Likaisen letkun käsittely on minimoitu, ainoastaan letkun liittimen kytkentä kuljettimeen ja pesu voi alkaa. Hose Master™ on rakennettu ja testattu toimimaan vaativimmissakin oloissa vuosikymmenien ajan. Laitteen innovatiiviset ratkaisut vähentävät energiankulutusta ja kohentavat työympäristöä Yksinkertainen, vahva rakenne sisältää vain vähän liikkuvia osia, mikä parantaa käyttövarmuutta. Likaisen letkun käsittely on minimoitu, ainoastaan letkun liittimen kytkentä kuljettimeen ja pesu voi alkaa. • esteri@veikkonummela. Laitteen innovatiiviset ratkaisut vähentävät energiankulutusta ja kohentavat työympäristöä Yksinkertainen, vahva rakenne sisältää vain vähän liikkuvia osia, mikä parantaa käyttövarmuutta. LETKUNHUOLTOLAITE TÄYSAUTOMAATTINEN HOSEMASTERILLA PUHTAAT LETKUT JA PUHDAS PALOASEMA Hosemasterin suunnittelussa ja valmistuksessa on minimoitu palomiehen altistuminen noelle ja muille haitallisille jäämille, joita letkujen pesussa voi esiintyä. Pesu, koeponnistus, kuivaus, merkintä ja kelaus tapahtuvat yhtaikaisesti ja täysin automatisoidusti. • esteri@veikkonummela. Laitteessa myös letkujen yksilöllinen huollon seuranta ja elinkaaren ylläpito. Kaapin sisältä poistetaan ilma kiinteistön poistoilmakanavaan, näin haitalliset höyryt eivät altista pesutilassa työskenteleviä
VUOSIKERTA AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN ISSN 1798-2685 TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, puh. Jo valtakunnallistakin huomiota herättänyt teräväsanainen kirjoittaja tuo hienon lisän Palokuntalaisen kirjoittajakaartiin. Laitteessa myös letkujen yksilöllinen huollon seuranta ja elinkaaren ylläpito. rek. • esteri@veikkonummela. 0400 504 678, maria.salo@palokuntalainen.fi KANNEN KUVA Arto Papunen ULKOASU Anna Broholm/ PieniSuuri Idea puh. 040 865 8835, www.pienisuuriidea.net PAINO Euraprint Oy KUVAPANKIT Depositphoto ja Pixabay KUSTANTAJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja, Yhdystie 6, 29250 Nakkila, Y2242549-9, Alv. (02) 2162 112 • Faksi (02) 4692 115 • www.veikkonummela. Likaisen letkun käsittely on minimoitu, ainoastaan letkun liittimen kytkentä kuljettimeen ja pesu voi alkaa. 3 7 Sisäministeriön uusi organisaatio 9 SPEK ei hyväksy vihapuhetta 11 Viestiliikennettä petrattava SISÄLTÖ 5 Pääkirjoitus 22 Lingottua 30 Turtolan terassilta 43 Lämpökameramies 67 Villimies 73 Tahtoo tietää 75 Tapahtumat 76 Letkut solmussa 77 Seuraavassa lehdessä 78 Liekinheittäjä Nyt • ajankohtaiset asiat 34 Suojaa kylmältä 38 Mersut maastossa kalusto & varusteet 44 Tarina yhdestä hälytyskeikasta 49 Raksilassa kiinteistökipuilun SE 63 Valkeakoskella avoimet ovet 64 Stadin brankkari Mika Jyrkämö 65 Leader -rahoituksella c-kortteja 68 Ur räddningsbranschens mytologi palokunnat brandkåristen 23 Arvio onnettomuustutkintakeskuksen tutkintaselostuksesta pelastusalan ilmiöitä 12 Pelastusylijohtajapeli käynnistyy 15 Vuoden palomies Ilpo Tolonen 16 Ulkomaalaisvahvistuksia palokunnissa henkilöt 31 Tekoja palokuntien vetovoimaisuuden hyväksi 32 Hyvän yhteistyön asialla 33 Akut ovat kasvava paloriski hyvinvointi, terveys & turvallisuus vakiot PALOKUNTALAINEN BRANDKÅRISTEN PELASTUSALAN ERIKOISLEHTI 16. Laitteen suuren kapasiteetin ansiosta työn vaatima aika lyhenee huomattavasti ja letkunhuoltotyön tilantarve sekä apulaitteiden tarve poistuu. 040 501 8721 TOIMITTAJAT Silvio Hjelt ja Isto Kujala AVUSTAJA Arto Papunen KOLUMNISTIT Jaakko Linko, Lauri Turtola OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. Laitteen innovatiiviset ratkaisut vähentävät energiankulutusta ja kohentavat työympäristöä Yksinkertainen, vahva rakenne sisältää vain vähän liikkuvia osia, mikä parantaa käyttövarmuutta. Kolumni löytyy sivulta 30. Hose Master™ on rakennettu ja testattu toimimaan vaativimmissakin oloissa vuosikymmenien ajan. • esteri@veikkonummela. Kaapin sisältä poistetaan ilma kiinteistön poistoilmakanavaan, näin haitalliset höyryt eivät altista pesutilassa työskenteleviä. Pesu, koeponnistus, kuivaus, merkintä ja kelaus tapahtuvat yhtaikaisesti ja täysin automatisoidusti. Kaapin sisältä poistetaan ilma kiinteistön poistoilmakanavaan, näin haitalliset höyryt eivät altista pesutilassa työskenteleviä. Hose Master™ on rakennettu ja testattu toimimaan vaativimmissakin oloissa vuosikymmenien ajan. Ollikainen ILMOITUKSET, TILAUKSET JA TALOUS Maria Salo, puh. PALAUTE toimitus@palokuntalainen.fi palokuntalainen.fi Since 1968 VEIKKO NUMMELA Since 1977 Since 1981 WWW.VEIKKONUMMELA.FI I WWW.RAUPLAN.COM I WWW.TRVESITYKIT.FI YHTEENSÄ 125 VUOTTA PALOSAMMUTUSOSAAMISTA Autoilijankatu 8 • 20780 KAARINA • Puh. Turtolan omistamassa Kirjakauppa-ravintolassa voi bongata pelastusalan ammattija sopimushenkilöstöä niin työpäivän lounaalla kuin vapaammissakin merkeissä. Kannattaa poiketa! Terassiltaan Lauri tulee tekemään tarkkasilmäisiä havaintoja pelastusalan ilmiöistä, kunhan muilta kiireiltään kerkiää. Laitteen innovatiiviset ratkaisut vähentävät energiankulutusta ja kohentavat työympäristöä Yksinkertainen, vahva rakenne sisältää vain vähän liikkuvia osia, mikä parantaa käyttövarmuutta. Pesu, koeponnistus, kuivaus, merkintä ja kelaus tapahtuvat yhtaikaisesti ja täysin automatisoidusti. Maailman ainoa täysautomaattinen letkunhuoltolaite. (02) 2162 112 • Faksi (02) 4692 115 • www.veikkonummela. MYYNTI • ASENNUS • HUOLTO • LEASING LETKUA PUHTAAKSI JOPA 400 METRIÄ TUNNISSA! (20 kpl/20m/H) SOITA: (02) 273 1800 PORILAINEN RAVINTOLOITSIJA ja pitkän linjan palokuntalainen Lauri Turtola aloittaa tässä numerossa uutena ja tuoreena kolumnistina. Laitteessa myös letkujen yksilöllinen huollon seuranta ja elinkaaren ylläpito. MYYNTI • ASENNUS • HUOLTO • LEASING LETKUA PUHTAAKSI JOPA 400 METRIÄ TUNNISSA! (20 kpl/20m/H) Autoilijankatu 8 • 20780 KAARINA • Puh. LETKUNHUOLTOLAITE TÄYSAUTOMAATTINEN HOSEMASTERILLA PUHTAAT LETKUT JA PUHDAS PALOASEMA Hosemasterin suunnittelussa ja valmistuksessa on minimoitu palomiehen altistuminen noelle ja muille haitallisille jäämille, joita letkujen pesussa voi esiintyä. Laitteen suuren kapasiteetin ansiosta työn vaatima aika lyhenee huomattavasti ja letkunhuoltotyön tilantarve sekä apulaitteiden tarve poistuu. LETKUNHUOLTOLAITE TÄYSAUTOMAATTINEN HOSEMASTERILLA PUHTAAT LETKUT JA PUHDAS PALOASEMA Hosemasterin suunnittelussa ja valmistuksessa on minimoitu palomiehen altistuminen noelle ja muille haitallisille jäämille, joita letkujen pesussa voi esiintyä. Maailman ainoa täysautomaattinen letkunhuoltolaite. Likaisen letkun käsittely on minimoitu, ainoastaan letkun liittimen kytkentä kuljettimeen ja pesu voi alkaa. Tervetuloa Lauri!
DRÄGER SUOMI OY | PUH. Dräger FPS®-COM 7000.. Puheohjauksella toimivassa Full-duplex -viestinnässä voit puhua ja kuunnella samanaikaisesti. Dräger FPS-COM 7000 tarjoaa ensiluokkaisen äänenlaadun poistamalla häiritsevät taustaäänet ja melun. 0207 119 610 | ASIAKASPALVELU@DRAEGER.COM Oikea informaatio oikeaan aikaan. Se on helppo asentaa myös olemassa oleviin Dräger FPS 7000 -kokonaamareihin. Tehokasta viestintää vaativiin olosuhteisiin Dräger FPS-COM 7000 on uudentyyppinen viestintäjärjestelmä ryhmän sisäiseen ja ryhmien väliseen handsfree-viestintään
AMMATTIASEMIEN TYÖVUOROISSA ja sopimuspalokunnissa laatuajattelu ei ole vielä saanut ansaitsemaansa jalansijaa. MITEN SEURATAAN palotarkastusten laatua. YHDEKSI SUORITEja laatumittariksi Heidi Huuskonen ehdottaa raportissaan seuraavaa: ”2.1.5 Onnettomuudessa osallisena olleen arvio pelastustoiminnasta.” HIENOA! ”Pelastusalalla ei ole totuttu arvioimaan omaa toimintaa kuin hyvin pienessä ja yleensä suljetussa piirissä”.. Hyvin harvoin puhutaan epäonnistumisista tai suoranaisista virheistä. ALAN LEHDISTÖSSÄ raportoidaan kyllä tarkasti mitä toimenpiteitä kohteessa tehtiin. Harvoin näkee kuitenkaan keskustelua vaihtoehtoisista tavoista hoitaa tehtävä tai sen osa-alue. Tähän on ymmärrettävä, mutta ei hyväksyttävä syy: pelastusalalla ei ole totuttu arvioimaan omaa toimintaa kuin hyvin pienessä ja yleensä suljetussa piirissä. Entä hälytysmuodostelmien toimivuutta tai henkilöstön tai yksittäisen paloaseman toiminnan laatua. Laatu on ollut taka-alalla. TÄHÄN KULTTUURIIN on hiljalleen tulossa muutos, jolle Huuskosen Laatua kehiin – arviointiin tulossa työkaluja raportti antaa hyvän pohjan. Lokakuussa julkaistu Pelastusopiston tutkimusraportti ”Pelastustoimen indikaattorit” ( Heidi Huuskonen) antaa erinomaisen pohjan alan laadun kehittämiseen. 5 PEKKA KOIVUNEN, päätoimittaja PELASTUSTOIMEN LAADUN arviointi on vaikeaa, mutta ei mahdotonta. Näin tapahtuu kuitenkin vain, jos kaikki pelastuslaitokset alkavat noudattaa toimintansa arvioinnissa samoja käytäntöjä. Alan yhteiset määrälliset ja laadulliset mittarit selkeyttävät sirpaleista kenttää. Näihin kysymyksiin tutkimusraportti antaa mahdollisuuden vastata, jos tutkimuksen ehdotus otetaan käytännön mittaustyön pohjaksi. Niissä kyllä ryynätään ja kehitetään erilaisia kädentaitoja, mutta kokonaisvaltainen laadun kehittäminen puuttuu harvinaisia poikkeuksia lukuun ottamatta. TÄHÄN MENNESSÄ pelastustoimen eri osa-alueita on arvioitu lähinnä määrällisten kriteereiden avulla
Crafter-umpipakettiautomallisto alk. Nyt saatavana myös automaattivaihteisto ja 4MOTION-nelivetomallisto. Kuvan auto erikoisvarustein. Täysin uusi Crafter on Vuoden Pakettiauto 2017 – ennennäkemättömän monipuolinen luokassaan. Koeaja täysin uusi Crafter nyt lähimmällä Volkswagen-jälleenmyyjällä ja katso lisätietoa osoitteessa volkswagen-hyotyautot.fi Nyt saatavilla automaatti na tai 4Motion-ne livetona Paras kuljettaa varmasti. Yhdistetty EU-kulutus 7,6–8,9 l/100 km, CO?-päästöt 193–234 g/km. Vuoden Pakettiauto 2017.. Suositusvähittäishinnasto 16.6.2017, sisältää toimituskulut 600 €. Täysin uusi Crafter. 36 193 €, CO -päästöllä 193 g/km. Monipuolisempi kuin koskaan ennen. www.volkswagen-hyotyautot.fi Täysin uusi Volkswagen Crafter. Ammattilaisten toiveet huomioiva suunnittelu, innovatiiviset avustavat järjestelmät ja ensiluokkainen ajettavuus tekevät Crafterista parhaan työpaikan kuljettajalle
7 PELASTUSOSASTON UUSI organisaatio aloittaa vuoden 2018 alusta. Pelastusosaston yksiköt ovat jatkossa pelastustoimen ohjaukseen keskittyvä ohjausyksikkö, pelastustoimen palvelut -yksikkö, oikeusyksikkö, siviilivalmiusyksikkö ja kansainväliset asiat -yksikkö. Aluehallintoviraston pelastustoimen ja varautumisen vastuualueen hoitamat pelastustoimen ohjaukseen ja varautumiseen liittyvät tehtävät siirtyvät sisäministeriöön. Kansainvälisten asioiden yksikön päällikkönä aloittaa 1.8.2018 neuvotteleva virkamies Veera Parko. Uudessa organisaatiossa näkyvät pelastustoimen ohjaustehtävien kasvu sekä siviilivalmiuden merkityksen korostuminen. 0295 488 400, esko.koskinen@intermin.fi neuvotteleva virkamies Tiina Männikkö puh. 0295 488 415, tiina.mannikko@intermin.fi. Pelastusosaston nykyinen henkilöstö jatkaa uudessa organisaatiossa. Sisäministeriön pelastusosasto Uusi organisaatio aloittaa 1.1.2018 Sisäministeriö vastaa vuoden 2020 alusta muun muassa valtion ja maakuntien välisestä pelastustoimen ohjauksesta sekä maakuntien yhteisen varautumisen koordinaatiosta. Yksiköiden päälliköinä toimivat hankejohtaja, neuvotteleva virkamies Taito Vainio (ohjausyksikkö), valmiusjohtaja Janne Koivukoski (pelastustoimen palvelut -yksikkö), lainsäädäntöjohtaja Mika Kättö (oikeusyksikkö), varautumispäällikkö Jussi Korhonen (siviilivalmiusyksikkö) ja kansainvälisten asioiden johtaja Tiina Peltola-Lampi (kansainväliset asiat -yksikkö). Uudenlainen ohjausrooli ja uudet tehtävät edellyttävät sisäministeriön pelastusosaston rakenteiden ja prosessien uudistamista. Lisätietoja pelastusylijohtaja Esko Koskinen puh. Lisäksi sisäministeriön pelastusosastolle siirtyy vuoden 2020 alussa 26 virkaa Aluehallintoviraston pelastustoimen ja varautumisen vastuualueelta, kun Aluehallintoviraston toiminta lakkaa
0% Ohjehinta, alv. Gravityn ominaisuudet ja edut on suunniteltu vähentämään väsymystä ja käyttäjät voivat suorittaa tehtävänsä paremmin ja mukavammin. Pukemista helpottavat vetolenkit. Palokamuja Turvanasijälleenmyyjien tavarantoimittaja on Turvata Oy. AVOKONTTORI. KUN VARUSTEISIIN PITÄÄ PYSTYÄ LUOTTAMAAN. Uusi leveämpi lesti. Ohjehinta, alv. Komposiitti-kärkikuppi. Lue lisää: www.palokamu.fi. Sympatex® kalvo. Naulaanastumisuoja-komposiitti. Varren yläreuna pehmustettu. Vettähylkivä hydrofobickäsittely. Koot 39-48. MSA:n Gravity kokovaljaat tarjoaa ainutlaatuisen mukavuuden kaikkiin sovelluksiin, joissa vaaditaan putoamissuojainten pitkäaikaista käyttöä. F2A luokka 169,MSA Gravity -kokovaljaat Holik-sammutusjalkineet Palokamu on paloja pelastusalan ammattikaluston ykköstoimittaja. 0% 195,226,ERITTÄIN HELPPO PUKEA • PIKALUKOT REISIHIHNOISSA • SAATAVILLA 3 ERI KOKOA • S: PITUUS MAX 180 CM JA PAINO 68 KG • M: PITUUS MAX 200 CM JA PAINO 100 KG • L: MAX 200 CM JA PAINO 141 KG • HYVÄKSYNNÄT: EN 361, EN 358 JA EN 813 ZLIN PLUS LESNA PLUS Päällinen Grain-lehmännahkaa. Moottorisaha-suojaus. Lue lisää: www.turvata.fi. PU-pinnoite suojaa mekaanisilta vaurioilta. Kumipohjassa anti-liukueste sekä kuumuudenkestävyys aina 250 °C:een saakka
Inhimillisyys tarkoittaa sitä, että olemme tasapuolisia sekä arvostamme moniarvoisuutta, erilaisia yksilöitä ja kulttuureita. Palomiesliiton jäsenet ovat pelastustoimessa, ensihoidossa ja hätäkeskuksissa työskenteleviä ammattilaisia. Kun media uutisoi onnettomuuksista ja väkivallasta, myös sisäisen turvallisuuden viranomaisten omaa toimintaa ja käyttäytymistä seurataan entistä tarkemmin. Palomiesliitto kehottaa myös jokaista työpaikkaa varmistamaan, että käytössä on ajantasainen ohje some-käyttäytymisestä ja että koko henkilöstö on perehdytetty ohjeeseen. SPALin julkilausuma 10.10.2017 Vihapuhetta ei hyväksytä Kommentti: PALOMIESLIITTO SPAL on oikealla asialla. Pelastustoimen arvot ”inhimillisesti, ammatillisesti, luotettavasti” ovat myös Palomiesliiton arvoja. Lisätietoja: Edunvalvontajohtaja Pasi Jaakkola puh. Liitto kiinnittää jäsenten huomiota asiaan nyt, kun pelastustoimeen, ensihoitoon ja hätäkeskuksiin liittyvien uutisten kommentointi on yleistynyt sosiaalisessa mediassa. 045 854 1989, pasi.jaakkola@ palomiesliitto.fi. Sopimuspalokuntien Liitto voisi myös ottaa kantaa asiaan ja viestiä kannanottonsa laajalle kentälleen. 9 PALOMIESLIITTO IRTISANOUTUU kaikesta puheesta ja kirjoittelusta, joka voidaan tulkita toisen ihmisarvoa loukkaavaksi tai syrjiväksi
Ilmailukielessä on turvallisuussyistä minimoitu kaikenlainen väärinymmärryksen mahdollisuus. Vaikka lähtöilmoitukset tehdään jo useissa laitoksissa pelkästään nappia painamalla, kuulee edelleen käytettävän samasta asiasta useita eri sanoja malliin: lähtee, lähdössä, liikkeellä, matkalla … OMITUISELTA TUNTUU kuunnella hätäkeskuksen ja palomestarin välistä liikennettä: P3X: ”Häke, liitä RXX101 tehtävään. EI-SANAN JÄÄMINEN (kuuluvuussyistä) pois saattaa kääntää asian päälaelleen. VALTAKUNNALLISTA JA PELASTUSLAITOSKOHTAISTA viestiliikenneohjeistusta on olemassa. Yhteys päätettiin sanalla ”Loppu”, nyt se päättyy omaan tunnukseen. Pyyntö ”hälytä” tarkoittaisi, että häke tekee hälytyksen, jolloin liittäminen tapahtuu joka tapauksessa. Yhteyden aloittamiseen, varsinaiseen keskusteluun ja lopettamiseen liittyvät sanonnat ja fraasit on puhdistettu. Viestiliikenteessä on vielä petrattavaa NÄIN ILMAILUSSA: PUHEEN YMMÄRRETTÄVYYS SIVIILI-ILMAILUN RADIOPUHELINVIESTINNÄSSÄ, 219 sivua painavaa tekstiä osoitteessa bit.ly/2hPqsv3 PUHEEN YMMÄRRETTÄVYYS SIVIILI-ILMAILUN RADIOPUHELINVIESTINN ÄSSÄ Päivikki Eskelinen-Rönkä 2005 PUBLICATIONS OF THE DEPARTMENT OF SPEECH SCIENCES UNIVERSITY OF HELSINKI HELSINGIN YLIOPISTON PUHETIETEIDEN LAITOKSEN JULKAISUJA * 51 * 11. P3X” Häke: ”P3X, liitetään RXX101 tehtävään. Hyvä niin, mutta parannettavaa silti on. Hälytetäänkö RXX101?, häke.” Eikö voitaisi sopia, että liittämispyyntö häkeen ei aiheuta hälyttämistä, vaan pelkästään liittämisen. Vanhempi polvi muistaa vielä ajan, jolloin käytössä oli nykymittapuun mukaan täysin turhia fraaseja. EHDOTUKSIA VOI lähettää osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi. PELASTUSTOIMINNASSA 1990-LUVULTA saakka käytössä ollut lyhyt viestikieli toistoineen on vähentänyt väärinymmärryksiä merkittävästi. Tätä oheistusta tulee kehittää selvittämällä, mitä sanoja ja ilmaisuja voitaisiin virheiden eliminoimiseksi poistaa käytöstä ja mitä ottaa ottaa käyttöön. Yksiselitteisempi sanonta olisi ”porraskäytävä savuton”. Esimerkki: ”… (ei) savua porraskäytävässä …”. Lentoliikenteen turvallisuuskulttuuri on paljon pelastustoimen vastaavaa kehittyneempää, myös viestiliikenteen osalta. Ilmailukieli sisältää pääosin tarkasti määriteltyjä vakiosanontoja ja -fraaseja, jotka liittyvät tiettyihin toimintoihin tai tilanteisiin. Erilaisten sanojen ja fraasien ymmärtäminen huonoissa kuuluvuusolosuhteissa (huono yhteys, melu, epäselvä puhe …) on helpompaa, jos mahdollisimman monelle tilanteelle ja asialle on vakiotermi tai sanonta. ”XX11 kutsuu XX12:sta, kuuluuko, kuuntelen” on tänään ”XX12, XX11”. Näin pitäisi olla asian laita myös pelastustoiminnassa
Näitähän löytyi jokin aika sitten myös Taito Vainion ystäväpiiristä. Vapautuvaa pelastusylijohtajan paikkaa tullee hakemaan hieman yli kymmenen potentiaalista ehdokasta ja joukko henkilöitä, joilla ei ole reaalisia mahdollisuuksia valintaan. Lomaa on tämän lisäksi sen verran paljon, että toukokuustakin tulee aika repaleinen. Palokuntalainen-lehti julkaisee seuraavasta numerostaan pelastusylijohtajapörssiä, johon ehdotuksia otetaan vastaan osoitteessa toimitus@palokuntalainen.fi. Hän näkee, että pelastusalalla on hyvä olla ykkösmies jo reilusti ennen kuin maakuntauudistus ja pelastustoimen siirtyminen maakuntien vastuulle toteutuu. Ehdotuksia otetaan vastaan myös ominaisuuksista, joita tulevalla pelastusylijohtajalla tulisi kentän miesten ja naisten mielestä olla. Toisaalta Koskiselle pitää nostaa hattua avoimesta tiedottamisesta, joka näissä asioissa ei pelastusalalla ole kovinkaan yleistä. Eläkkeelle jääminen lähellä uudistusten taitekohtaa ei olisi alalle hyväksi. Ystävällisin terveisin Esko Koskinen. Tarkemmat päivät selviävät aikanaan. Onneksi hänen ystäväpiiristään löytyi useita vuotajia. Loman pidän näillä näkymin 19.1.19.2.2018 ja 6.6.2018 lukien aina 1.9.2018 saakka. Virallisesti irtisanoudun n 6 kk aikaisemmin tuota ajankohtaa, jolloin seuraajani hakuprosessi käynnistyy. Esko Koskinen ilmoitti eläköitymissuunnitelmansa Pelastusylijohtajapeli käynnistyy PELASTUSYLIJOHTAJA ESKO KOSKINEN lähestyi 23.10.2017 ystäväpiiriään seuraavalla tiedotteella: HYVÄT YSTÄVÄT! Kaikki hyvä loppuu aikanaan. 12 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 81 LEHDISTÖ EI kuulunut jostain syystä Esko Koskisen ystäväpiiriin. Esko Koskisen päätös on järkevän miehen teko. Olen tänään ilmoittanut kansliapäällikölle jääväni eläkkeelle 1.9.2018 lukien eli hieman odotettua aiemmin
Hänellä on pitkä työkokemus järjestömaailmasta ja kehittämistyöstä sekä erityisryhmien kanssa työskentelystä. Hän esimerkiksi osallistui vuoden alussa SPR:n järjestämään muutaman illan pituiseen Täyttä elämää -koulutukseen. Mannerheimin Lastensuojeluliitossa. Työhön kuuluu myös valtakunnallista työtä. Hänen ryhmässään oli kymmenkunta eri aloilta eläköityvää, ja ryhmäkeskusteluissa sekä iloittiin eläkkeelle pääsystä että oltiin huolissaan tulevista elämänmuutoksista. Työhön kuuluu palokuntanaistyötä ja koulutusten toteuttamista. Eskelinen on koulutukseltaan yhteisöpedagogi (AMK) ja tehnyt lähes koko työuransa järjestöissä, mm. OTE-hankkeessa parannetaan erityisesti kotona ja tuetun kotona asumisen piirissä olevien muistisairaiden, omaishoitajien ja heidän hoidettaviensa sekä ikäihmisten turvallisuutta. Vapaaehtoistyön kehittäminen ja kansalaistoiminta kaikissa muodoissaan on ollut työn sisältönä jo lähes 25 vuotta. Riitta kertoo aloittaneensa valmistautumisen eläkkeeseen jo hyvissä ajoin. Aikku Eskelinen koulutusohjaajaksi Koulutuspäällikkö Riitta Piironen eläkkeelle NINA KORKEALA aloitti toukokuun lopussa Osallistava Turvallisuus Erityisryhmille (OTE) 2017–2019 -hankkeessa projektipäällikkönä. Hän on aloittanut SPEKissä vuonna 2013 käynnistäen kyläturvallisuusmallin kehittämisen Kainuussa. Painopisteenä on asukkaiden turvallisuuden tunteen lisääminen osallisuutta ja oman elämän hallintaa vahvistaen. Osaamistaan hän on päivittänyt pitkin matkaa työn ohessa opiskellen. Esimerkiksi kyläturvallisuuskoulutus ja 72 tuntia -koulutukset ovat hänen vastuullaan. STEAn rahoittama hanke on valtakunnallinen, mutta osallistavaa turvallisuustoimintamallia pilotoidaan aluksi Kainuussa. Nina on koulutukseltaan sosionomi. Toiminta-alueina ovat Pohjois-Suomi ja Lappi. Malli laajeni valtakunnalliseksi vuonna 2015–2016, jolloin järjestettiin Meidän turvallinen kylä -koulutuksia ja kouluttajakoulutuksia ympäri Suomea. 13 RIITTA PIIRONEN jäi eläkkeelle koulutuspäällikön paikalta kesäkuussa. SPEKin henkilöstöuutisia AIKKU ESKELINEN on toiminut runsaat puoli vuotta SPEK Pohjois-Suomen koulutusohjaajana. Nina Korkeala projektipäälliköksi. Ninan työpiste sijaitsee Kainuun Pelastuslaitoksella Kajaanissa
Hän auttaa myös tarvittaessa viestinnän muissa projekteissa. Pelastusalan sisällöissä riittää oppimista, vaikka järjestötoiminta onkin ennestään tuttua. Raportissa tarkastellaan, miltä turvallisuuskysymykset näyttäytyvät harvaan asuttujen alueiden näkökulmasta ja miten viimeaikaiset trendit ovat vaikuttaneet alueiden turvallisuustilanteeseen. Sari on viestinnän sekatyöläinen. Marika on työskennellyt myös Mikkelin ammattikorkeakoulussa nuorisoalan kehittämishankkeissa sekä lehtorina yhteisöpedagogien koulutuksessa. Hänen työtehtäviinsä kuuluu järjestötyötä ja vapaaehtoistoiminnan kehittämistä, naistyötä sekä koulutusten ja muiden tapahtumien järjestämistä. Hän on puhunut havainnoistaan muun muassa sosiologipäivillä, kaupunkitutkimuksen päivillä ja nuorisotutkimuspäivillä. Gradussaan Tomi tarkasteli maahanmuuttajanuorten tapoja neuvotella kaupunkitilan turvallisuudesta ja turvattomuudesta. MARIKA PUNAMÄKI aloitti SPEKissä järjestöohjaajan sijaisena elokuussa. Tomi näkee työn SPEKissä ennen kaikkea mahdollisuutena syventää omaa osaamistaan. SPEKiin Sari siirtyi Motivasta elokuun lopussa. Tomi on valmistunut maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2015 maantieteen pääaineesta. Koulutukseltaan Marika on filosofian maisteri ja yhteisöpedagogi (yamk). Taustaltaan Marika on järjestöja nuorisoalan toimija. Hän on viihtynyt erilaisten pienten ja suurten markkinointiviestinnän projektien parissa viimeiset 20 vuotta. Raportin on tarkoitus valmistua marraskuun loppuun mennessä. Aiemmin hän on työskennellyt esimerkiksi tähtitiedeyhdistys Ursassa, Suomen Partiolaisissa sekä kansainvälisen partiojärjestön (World Association of Girl Guides and Girl Scouts) palveluksessa. 14 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 81 TOMI HAAPA-ALHO aloitti syyskuun alussa harvaan asuttujen alueiden turvallisuutta käsittelevän raportin päivitystyön. Tomi Haapa-alho tutkijaksi SARI KASTE on mukana pääasiassa Paloturvallisuusviikon ja Päivä Paloasemalla -tapahtuman järjestelyissä. Sari Kaste kampanjaassistentiksi Marika Punamäki järjestöohjaajaksi. Sivuaineissaan hän on opiskellut geoinformatiikkaa ja yhteiskuntahistoriaa. Sarjassaan kolmannen raportin kirjoitusvastuu on siirtynyt sisäministeriöltä SPEKin alaisuuteen
Tiian vastuualueeseen kuuluu SPEKin viestinnän kokonaiskuva. Vuoden Palomies tai Palokuntalainen on valittu vuodesta 1982 lähtien. 15 Vuoden palomies 2017 on Ilpo Tolonen TIIA KROOK siirtyi Helena Grönstrandin sijaiseksi vs. viestintäpäälliköksi Marika Punamäki järjestöohjaajaksi. Hän on työskennellyt SPEKissä vuodesta 2013 järjestöohjaajana sekä viestintäsuunnittelijana erityisesti vapaaehtoistoiminnan parissa. Lisätiedot: Vuoden Palomies, pelastuspäällikkö Ilpo Tolonen puh. Kunniamaininta julkistettiin Pelastustoimen ajankohtaispäivillä Jyväskylässä lokakuussa. Vuoden Palomiehen valitsee toimikunta, johon kuuluvat edustajat Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä, Suomen Palopäällystöliitosta, Julkisten ja hyvinvointialojen liitosta, Suomen Sopimuspalokuntien Liitosta, Pelastustieto-lehdestä ja Sisäministeriön pelastusosastolta. Tolonen tunnetaan muun muassa vaarallisten aineiden torjunnan ja öljyntorjunnan sekä vesipelastuksen kehittäjänä. Hän osallistui myös vesisukelluskoulutuksen käynnistämineen Pelastusopistolla 1990-luvun alkupuolella. Hän on toiminut myös Suomen edustajana CTIF:n kemikaalikomissiossa. viestintäpäälliköksi elokuun alusta alkaen vuodeksi. Jyväskylän yliopiston yhteisöviestinnästä sekä Metropolian verkkoviestinnän erikoistumisopinnoista antavat pohjaa viestinnän kokonaisvaltaiselle ohjaamiselle. Viestinnässä on ajankohtaisina kehittämistarpeina viestintästrategian työstäminen ensi keväänä valmistuvan strategian mukaisesti sekä verkkoviestinnän kehittäminen. Matkan varrella kertyneet opit mm. Ilpo Tolonen tuotti ensimmäisen pintapelastuksen koulutuspaketin Matti Revon kanssa 1980-luvulla. Vuonna 2011 Tolonen oli yksi ensimmäisen CBRNE-ensitoimintaoppaan valmistelijoista SM:n pelastusosaston edustajana. 044 794 3671 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, palokuntajohtaja Petri Jaatinen puh. Tiia Krook vs. 044 702 6213 Vuoden Palomies -toimikunnan puheenjohtaja, pelastusjohtaja Seppo Lokka puh. 0400 535 441 www.vuodenpalomies.fi VUODEN PALOMIESHEKSI on valittu pelastuspäällikkö Ilpo Tolonen Kymenlaakson pelastuslaitokselta. Järjestöjen viestintä on tullut Tiialle tutuksi erilaisissa viestinnällisissä työtehtävissä niin SPEKissä kuin sosiaalija terveyspuolen järjestöissä viimeisen 13 vuoden aikana. Tolonen on kouluttautunut pelastussukeltajaksi, paloesimieheksi, palomestariksi ja paloinsinööriksi
16 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 81 ”Kun on mukava porukka, homma luistaa.” ”Minulla on halu auttaa muita ja tehdä jotain hyvää”.
KÄYTÄMME JUTTUSARJASSA urheilusta tuttua termiä ”vahvistus”. Näistä noin joka kymmenennellä on yksi tai useampi ”ulkomaalaisvahvistus”. Suomessa on noin tuhat paloasemaa. Ulkomaalaisuudella tarkoitamme henkilöä, joka on syntynyt ulkomailla ja syntyessään ei ole ollut Suomen kansalainen. 17 Uusi sarja alkaa: Ulkomaalaisvahvistuksia suomalaisissa palokunnissa Palokuntatoiminta on paikallista tai korkeintaan alueellista, mikäli asiaa katsotaan yksittäisen paloaseman näkövinkkelistä. Palokuntatoiminta on kuitenkin maailmanlaajuista, eli melkein jokaiselta vähänkin suuremmalta paikkakunnalta maailmassa löytyy palokunta. Esittelemme tässä lehdessä neljä suomalaisessa palokunnassa toimivaa ulkomaalaisvahvistusta. Teksti Pekka Koivunen ja Arto Papunen Kuvat Henkilöiden kotialbumit
Taso on tosi korkea. – Virheetön kieli ei ole ensisijainen asia, kun ollaan auttamassa. On hienoa, että Suomessa on mahdollista ulkomaalaisille liittyä vpk:aan ja ollaa samaa isoa palokuntaperhettä. Kustavin VPK:ssa olen saanut hyvin tukea ja kannustusta. Silvi Ucke, 40, Kustavin VPK, Abja-Paluoja, Viro: Kieli on haaste virolaisellekin ”Suomessa sopimuspalokuntatoiminta on selkeää ja se toimii hyvin.” Silvi Ucke Kustavin VPK KUSTAVI. Silvin mukaan alussa palokunnassa oltiin vähän varovaisia, mutta nyttemmin palokunnassa on huolehdittu hyvin, ettei ulkomaalainen jää yhteisön ulkopuolelle. Pienellä paikkakunnalla se on iso haaste. Lisäksi hänellä on rannikkolaivurin radiotodistus sekä kansimieskurssitodistus. Silvi Ucke on lyhyessä ajassa suorittanut sammutustyö-, hälytysmuonitusja palokuntien ensiapukurssit. – Ryhdyin palokuntalaiseksi saadakseni vaihtelua arkeen. Kieli on Silville ollut iso haaste. 18 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 81 VIROLAINEN SILVI liittyi Kustavin VPK:n naisosastoon joulukuussa 2013 ja hälytysosastoon puolitoista vuotta myöhemmin. Tähän on nyt kuitenkin tullut parannus. Tärkeintä on, että homma hoidetaan hyvin ja kaikki pääsevät turvallisesti takasiin kotiin. Se on ollut minulle tosi tärkeää. Samalla pääsen parhaiten toteuttaamaan sitä tärkeintä eli auttamaan toisia ihmisiä. Kokemus oli Silville uusi, koska hän ei ennen Suomeen muuttoa ollut missään tekemisissä palokuntatoiminnan kanssa. – Suomessa sopimuspalokuntatoiminta on selkeää ja se toimii hyvin. Koen olevani hyväksytty hyvässä porukassa, jolle täytyy todellakin nostaa hattua! Silvi Ucke jakaa yhden ison huolen useiden muiden palokuntalaisten kanssa: mistä ja miten saadaan uutta, aktiivista ja sitoutunutta väkeä mukaan
Liityin Kellokosken VPK:aan kaksitoista vuotta sitten. Savusukelluskelpoisuus on edelleen ja C-kortti löytyy, kuvailee Seri taustojaan. Serin kaksi lasta on myös mukana vpk-toiminassa. Tunisiasta kotoisin oleva neljän lapsen isä asuu omakotitalossa Tuusulassa. – Meillä on ollut melko paljon keikkoja mitä erilaisimpina ajankohtina. – Myös se, että joudun olemaan paljon töissä ja kunto laskee harmittaa. 19 ”SERI” ON asunut Suomessa jo noin 28 vuotta. Mutta kun on mukava porukka, homma luistaa. Parasta tässä toiminnassa on se, että saa hyvää mielen auttaessaan ihmisiä ja eläimiä. – En ollut ennen Suomeen muuttoa mukana palokuntatoiminnassa. Ensin suoritin sammutustyöja savusukelluskurssit ja sitten öljyvahingontorjuntaja ensiapukurssit. Serin palokuntatoimintaa varjostaa reuma, joka ei kuitenkaan vaikuta suoraan sammutustyöhön. Taoufik Cherif, 48, Kellokosken VPK, Tunisia Savusukelluskelpoinen yrittäjä Taoufik Cherif Kellokosken VPK TUUSULA
Sen lisäksi minulla on halu auttaa muita ja tehdä jotain hyvää. Ilman palokuntataustaa Jamppa rohkaisi mielensä ja liittyi Halikon VPK:n jäseneksi kolme vuotta sitten. Kokkilassa on hyvä ja osaava porukka, yhdessä tekeminen sujuu. Aluksi kieli ja palokuntatermistö tuottivat ongelmia Jampalle. – Ajan kanssa on opittu paljon. Jamppa on hälytyskelpoinen koska sammutustyökurssi on suoritettu. – Aion suorittaa lisää peruskoulutusjärjestelmän kursseja. – Paikallisen paloaseman yksikönjohtaja houkutteli minut mukaan. Yann Vitre, 45, Halikon VPK (Kokkila), Cholet, Ranska Mukava vastapaino päätyölle Halikon VPK SALO Yann Vitre. Myös savusukelluskelpoisuus on tähtäimessä. Ilmapiiri on hyvä ja palokunta on mukava vastapaino päätyölle. 20 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 81 HALIKON VAPAAEHTOISEN Palokunnan Kokkilan paloasemalla ranskalaisvahvistus ”Jamppa” on sopeutunut hyvin suomalaiseen palokuntaan
Pelastusopiston pääsykokeissa eniten pisteisiin vaikuttaa edellisen koulun lukuaineiden keskiarvo. Etelä-Savossa panostetaan muun muassa vaatetukseen ja kalustoon paremmin kuin Pohjois-Karjalassa. Itse palokuntatyöstä Kirill ei osaa sanoa mitään huonoa, mutta alaa opiskelemaan pääsy on hänen mielestään hankalaa. Savusukelluskelpoisella Kirkalla on tänään koossa pitkä lista suoritettuja kursseja: sammutustyö, savusukellus, pelastustyö, pintapelastus, öljyntorjunta, ensivaste ja tieliikennepelastaminen. Pieksämäen HSPK PIEKSÄMÄKI Kirill Izotov, 24, Pieksämäen HSPK, Kostamus, Venäjä Tavoitteena Pelastusopisto ”Kouluja on vain kaksi ja niihin pääsee kerrallaan monesta sadasta hakijasta vain pieni osa.” Kirill Izotov. 21 EI OLE yllätys, millä nimellä Kirilliä kutsutaan palokunnassa. Minusta tämä on väärin. Toki, koska hakijoita on paljon, myös todella hyviä karsiutuu. Jos on työkokemusta, taitoa ja kuntoa, pitäisi näiden olla etusijalla. Sammutusauton rattiin minulla ei ole vielä asiaa, mutta kohta on. Se, että Suomessa palokuntatoimintaan otetaan nuoria on hänen mielestää myös erinomainen asia. Nuori mies aloitti palokuntauransa Valtimon paloasemalla Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen toimenpidepalkkaisena sopimusmiehenä. – Kouluja on vain kaksi ja niihin pääsee kerrallaan monesta sadasta hakijasta vain pieni osa. Tällä hetkellä Kirka työskentelee Etelä-Savon pelastuslaitoksella Pieksämäellä (kakkosasema). Ystävän isä pyysi ”Kirkaa” palokuntatoimintaan mukaan, kun porukassa oli vajetta. Suomessa eri paloasemien yhteistyö toimii Kirkan mielestä hyvin. – Yksi tärkeä puuttuu, mutta ei kauan. – Nyt huomaa eron Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon välillä
Keikkoja ja toimintaa käydään kriittisesti läpi, etsitään virheitä ja parannettavaa. Jutusta tuli väkisin hyvä mieli ja se laittoi ajattelemaan positiivisen oppimisen voimaa enemmänkin. Unohtuvatko samalla nappiin menneet erinomaisuutta hipovat suoritteet. Siinä missä yhteisen oppimisen pöytään jaetaan raportteja vaikkapa ”läheltä piti” -tilanteista, onkin nyt alettu raportoida myös erinomaisista suoritteista ja onnistumisista. Ainakin vältetään positiivisen palautteen antamista, jottei kehitys pysähtyisi. Olen alkanut ajatella toisin. Näin meitä on pienestä pitäen kannustettu tekemään, jotta oppisimme välttämään karikoita. ”KEHITYS LOPPUU tyytyväisyyteen” -lausahdus on tullut minulle tutuksi punttien parista. Kuinka helposti keskitymmekään heikkouksiimme. JOKAINEN PALOKUNTALAINENKIN on varmasti saanut huomata, kuinka virheistä opitaan. KUINKA SYVÄÄN onkaan juurtunut kriittinen asenne itseämme ja toisia kohtaan, jolla huomiomme kiinnittyy virheisiin ja epäonnistumisiin. Ihminen Kehitys loppuu tyytyväisyyteen. Kun huomaamme olevamme jossain huonoja, ymmärrämme keskittää voimamme tuohon asiaan tilanteen korjaamiseksi. VIRHEISTÄ OPPIMINEN on tietenkin luonnollista ja hyödyllistä. Tällainen mekaniikka vaikuttaa niin mielessämme kuin kehossamme sisäänrakennettuna. MISSÄ SUOMALAINEN pelastustoimi on onnistunut erinomaisesti. Ja kuinka pienellä muutoksella yhtälön voisi kääntää toisinpäin – jos oppisikin erinomaisesta, onnistumisista, vahvuuksista. Mutta yhtä lailla luonnollista pitäisi olla, että huomaisimme myös onnistumiset ja erinomaisuutemme. Sopimuspalokunnat ja sopimuspalokuntalaiset, erinomaisten vahvuuksiensa kanssa, ovat juuri se erinomainen johon kannattaa tarttua, siitä oppia ja sitä edelleen kehittää.. oppii ja kasvaa kriisien kautta, tekee oikeita ja vääriä valintoja, ja joutuu jatkuvasti vaihtuvissa elämäntilanteissa asemoimaan ja arvioimaan itseään uudelleen. Ihan vaan oppimistarkoituksessa, tietenkin, ei syyllisiä haluta sormella osoittaa – kahvipöytään nisua tuomalla mokat unohtuvat huumorin kautta. 22 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 81 JAAKKO LINKO, Yksikönjohtaja ja pappi ”Entä, jos oppisikin erinomaisesta, onnistumisista, vahvuuksista?” PELASTUSALAN JA ensihoidon verkkosivusto Asema kertoi taannoin kuinka Varsinais-Suomessa ensihoidossa on opeteltu oppimaan erinomaisesta. Ne vahvistavat oikean suunnan. Meillähän on suorastaan erinomainen sopimuspalokuntajärjestelmä. Tyytyväisyys johonkin missä on onnistunut, jopa erinomaisesti, voi olla alku sellaiselle kehitykselle mistä ei heikkouksiensa kanssa päätä seinään hakatessaan olisi voinut haaveillakaan
Toiminnalla on vahva lakiperusta: Turvallisuustutkintalaki (525/2011) määrittelee Onnettomuustutkintakeskuksen tehtävät ja toimivallan. TÄMÄN ARTIKKELIN tarkoitus on valottaa Pomarkun tapahtumien taustaa julkaistua tutkintaselostusta laajemmin. Näin, vaikka viranomaisten toiminnan selvittäminen on yksi Otkesin toimialaan kuuluvista perusasioista. 23 ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUSTA ON totuttu pitämään asiantuntevana ja luotettavana – ja ennen kaikkea puolueettomana valtion elimenä. Artikkelissa mainitut tausta-asiat saatettiin Otkesin tietoon noin viikko palon jälkeen sähköpostitse. OTKES. Teksti Pekka Koivunen Kuvat Arto Papunen ”Teollisuuspalot Satakunnassa tammikuussa 2017: Tulipalo Pomarkussa 26.1.2017” Arvio Onnettomuustutkintakeskuksen tutkintaselostuksesta Onnettomuustutkintakeskuksen (myöhemmin lyhennettynä Otkes) ilmaja raideliikenneonnettomuuksia koskevat tutkinnat ovat hyvin perusteellisia ja suositukset selvästi kohdennettuja. Hyvin sammutettu, mutta … todella huonosti varauduttu, jonka seikan Otkesin raportti jättää kokonaan kertomatta. Tässä artikkelissa keskitytään lähinnä Pomarkun paloa koskevaan tutkintaan. SATAKUNNAN PELASTUSLAITOKSEN osalta Pomarkun palon johtamisja varsinainen sammutustoiminta meni pääosin hyvien käytäntöjen mukaisesti. Otkesin julkaisema tutkintaselostus jättää syystä tai toisesta useita asiaan vaikuttaneita seikkoja huomioimatta ja kertomatta. Tuntemattomasta syystä Otkes ei katsonut tarpeelliseksi – tai halunnut – selvittää esimerkiksi pelastusviranomaisten tosiasiallista toimintaa tai sen laatua ennen paloa
Asiavirheillä ei Pomarkun tapauksessa ole kuitenkaan ratkaisevaa merkitystä, mutta Otkesin uskottavuuden säilyttämiseksi dokumentin soisi sisältävän eksaktia tietoa. Lisäksi selvitetään, onko johtamis-, valvontaja tarkastustoiminta asianmukaisesti järjestetty ja hoidettu… Mikä on tutkintaselostus. Turvallisuustutkinnan päätteeksi tutkinnasta julkaistaan Onnettomuustutkintakeskuksen internet-sivuilla tutkintaselostus. LAINAUS OTKESIN KOTISIVUILTA: … TURVALLISUUSTUTKINNASTA laaditaan julkinen tutkintaselostus onnettomuuden vakavuuteen nähden sopivassa laajuudessa. Esimerkkejä epätarkkuuksista: … Lisäksi Satakunnan pelastuslaitoksella on sopimus vaahtonesteiden käytöstä Porin sataman ja Porin lentoaseman kanssa… PORIN SATAMALLA ei ole vaahtonestettä eikä se ole tehnyt sopimusta pelastuslaitoksen kanssa. 24 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 81 Asiavirheet vähentävät luotettavuutta Julkaistussa tutkintaselosteessa on myös muutamia asiavirheitä, joiden välttämiseksi Otkes olisi voinut toimia huolellisemmin. … Pomarkussa on kehitetty pelastustoimen paikallista valmiutta vaahdolla sammuttamiseen… POMARKUN VPK:LLE tämä on tuntematon asia. Mitä luvattiin tutkia muovitehtaan palossa. Lainaus tutkintaselostuksen alkusanoista (boldaukset toimituksen): …Turvallisuustutkinnassa selvitetään tapahtumien kulku, syyt ja seuraukset sekä tehdyt pelastustoimet ja viranomaisten toiminta. TUTKINTASELOSTUS SISÄLTÄÄ selostuksen onnettomuuden kulusta, onnettomuuteen johtaneista tekijöistä ja onnettomuuden seurauksista sekä asianosaisille viranomaisille ja muille toimijoille osoitetut turvallisuussuositukset sellaisiksi toimenpiteiksi, jotka ovat tarpeen yleisen turvallisuuden lisäämiseksi, uusien onnettomuuksien ja vaaratilanteiden ehkäisemiseksi, vahinkojen torjumiseksi sekä pelastusja muiden viranomaisten toiminnan tehostamiseksi… OTKES. Pomarkussa on peräkärryssä moottoriruiskuja varusteineen… POMARKUSSA EI ole moottoriruiskuja peräkärryssä. …Noormarkussa on peräkärry varustettuna kolmen ja neljän tuuman letkukalustolla erilaisine liitinkalustoineen. Tutkinnassa selvitetään erityisesti, onko turvallisuus otettu riittävästi huomioon onnettomuuteen johtaneessa toiminnassa sekä onnettomuuden tai vaaran aiheuttajina taikka kohteina olleiden laitteiden ja rakenteiden suunnittelussa, valmistuksessa, rakentamisessa ja käytössä
Alla olevat asiat on syystä tai toisesta jätetty tutkimatta tai tutkintaselostuksesta pois. Suomen Kierrätysmuovi Oy:n suhtautuminen Tutkintaselostuksessa ei mainita sanallakaan yleisesti paikkakunnalla ja myös Satakunnan pelastuslaitoksella tiedossa ollutta Suomen Kierrätysmuovi Oy:n negatiivista suhtautumista paloturvallisuuteen. Sopimuspalokuntaa ei koulutettu tai varustettu kohteen riskien edellyttämällä tavalla. Suomen Käyttömuovi Oy:n edustaja totesi palokunnan hälytysosaston jäsenille ainoassa tutustumistilaisuudessa: ”Tontilla varastoitava muovijäte ei syty helposti, ja jos jostain syystä syttyy, se palaa kirkkaalla liekillä eikä savu ole vaarallista.” KYSYMYS OTKESILLE: Ilmaliikennetutkimuksissa toimijoiden noudattamalla turvallisuuskulttuurilla ja esimerkiksi toiminnanharjoittajan ja viranomaisten henkilöstön toimintatavoilla ja asenteilla on suuri merkitys. Kohteessa on ollut kaksi hälytystehtävää: kaapelipalo ja ensivastetehtävä. Kummallakaan kerralla pelastuslaitoksen viranhaltijoita ei ole ollut paikalla. Aluepaloa varastoalueella ei ollut suunnitelmaan kirjattu vaaraksi… KYSYMYS OTKESILLE: Paloviranomaisen edustajille kerrottiin toistuvasti Pomarkun kohteen ilmeisistä riskeistä, mutta paloviranomainen ei ottanut asiaa esille toiminnanharjoittajan kanssa tai informoinut riskiarviosta pelastuslaitoksen operatiivisesta suunnittelusta vastaavaa henkilöä toimenpiteitä varten. Asioista on informoitu Otkesia sähköpostitse helmikuun alussa. Eikö tällainen asia olisi syytä mainita raportissa, tehdä johtopäätös sekä antaa suositus oikeasta toimintamallista. OTKES. 2. Viranhaltijat eivät ryhtyneet mihinkään toimenpiteisiin. Palokunta pääsi useiden pyyntöjen jälkeen tutustumaan alueeseen vasta 2015. Kiinteistössä on vuosina 2015-16 järjestetty yksi tutustumiskäynti ja yksi harjoitus. Miksi Otkes vaikenee näistä Pomarkun palon tutkinnassa. Sopimuspalokunnan aktiivisuus Pomarkun VPK on oman aktiivisuutensa ansiosta päässyt tutustumaan tuotantolaitokseen yhden kerran ja harjoittelemaan siellä kerran. Mitä tutkintaselosteessa jätettiin kertomatta. Tutkintaselosteessa todetaan: …Pomarkussa erilaista muovitavaraa oli piha-alueella paljon, mistä viimeisimmässä palotarkastuksessa ei ollut huomautettu… …Satakunnan pelastuslaitos on tehnyt molempiin teollisuuslaitoksiin palotarkastuksen valvontasuunnitelman mukaisesti ja yleisesti käytettyjä hyviä käytäntöjä noudattaen… … Pelastussuunnitelmaan kirjatut asiat liittyivät lähinnä tehdasrakennukseen eikä ulkoalueisiin. Satakunnan pelastuslaitoksen suhtautuminen riskeihin Pomarkun VPK:n edustajat ovat esittäneet (vuosina 2005 – 2016) useasti huolensa Suomen Käyttömuovi Oy:n alueella sijaitsevasta suuresta palokuormasta ja mahdollisen tulipalon vaikutuksista muun muassa seuraaville Satakunnan pelastuslaitoksen viranhaltijoille: Pomarkun paloaseman vastuupalomestarit (kaksi eri henkilöä vuosina 2005 – ), aluepalopäällikkö, muutama Pomarkussa vieraillut palomestari ja pelastuspäällikkö. 3. 25 1
26 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 81 KYSYMYS OTKESILLE: Otkes ei kiinnitä lainkaan huomiota siihen, että sopimuspalokunta on joutunut toimimaan ilmeisen riskikohteen suhteen ilman pelastuslaitoksen ohjausta ja tukea. Miksi. TeollisuuspalotSatakunnassa tammikuussa2017 Y2017-01 SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS on saanut ennakkoon mahdollisuuden kommentoida tässä Palokuntalainen –lehdessä olevaa juttua ”Teollisuuspalot Satakunnassa tammikuussa 2017: Tulipalo Pomarkussa 26.1.2017”. 2014. Hyvää syksyn jatkoa! Satakunnan pelastuslaitos Satavarmaa turvallisuutta lähellä sinua Satakunnan pelastuslaitos vastaa kohdan 2. että, ”pelastuslaitoksen viranhaltijat eivät ole ryhtyneet mihinkään toimenpiteisiin.” Todettakoon, että Satakunnan pelastuslaitoksen käyttämän sähköisen palotarkastuskohteiden (valvontakohteiden) tallennusjärjestelmän mukaan kohteessa, Suomen Käyttömuovi Oy, on tehty palotarkastus ensimmäisen kerran 13.10.2011. Jutussa mainitaan mm. 4. väitteeseen: ”Viranhaltijat eivät ryhtyneet mihinkään toimenpiteisiin. Täysin mahdollinen skenaario jäi huomiotta TOTEUTUNUT TILANNE 26.1.2017: Ilta-aika, talvi, tulipalo ulkovaraston yläkentällä (noin 20% palokuormasta), tuuli <2 m/s (savu ylös), käytännössä tyyntä. Sopimuspalokuntaa ei koulutettu tai varustettu kohteen riskien edellyttämällä tavalla”. Elokuusta 2005 lähtien on kohteessa tehty 17.11.2016 mennessä yhteensä 11 palotarkastusta. Samassa osoitteessa sijaitsevaan kohteeseen on tehty yleiset palotarkastukset vuosittain vuodesta 2005 lähtien. Vuosia kestäneellä määrätietoisella työllä on yhdessä kohennettu turvallisuuskulttuuria merkittävästi. OTKES. Kohteen kokonaisturvallisuutta on tänä aikana saatu parannettua asteittain. Otkesin tutkintaryhmän kokoonpano TUTKINTARYHMÄN JOHTAJA: erikoistutkija Heikki Harri JÄSENET: Pelastuspäällikkö (eläkkeellä) Jari Alanen Pelastusjohtaja (Pohjois-Savon pelastuslaitos), DI Jukka Koponen VTM Kari Ylönen VIESTINTÄAVUSTAJA: viestintäpäällikkö, KM Auli Posti TUTKINNANJOHTAJA: johtava tutkija Kai Valonen TUTKINTASELOSTUS LÖYTYY osoitteesta: bit.ly/2h1hKKA OTKESIN TUTKINTASELOSTEESSA vaihtoehtoinen ja mahdollinen skenaario ja sen seuraukset jäävät huomiotta. Asioiden eteneminen vauhdittui kun kohteen vastuutarkastaja pyysi valvontapäällikkö Laaksosen avukseen v. PAHIN SKENAARIO, TILANNE ESIMERKIKSI 26.7.2017: Virka-aika, kesä ja metsäpalovaroitus, tulipalo ulkovaraston alakentällä (noin 80% palokuormasta), lounais-luoteistuuli >3 m/s (savu keskustaan)
Itsesyttymisten osuus teollisuuspaloista on noin neljä prosenttia. Poikkeamatilanteissa on erityisen tärkeää toimia harkitusti ja tilannetta tarkkaillen. POMARKUSSA palo alkoi muovipellettien valmistukseen liittyvässä koneessa syntyneessä muovimassasta. JOHTOPÄÄTÖS: Tuotantoprosesseissa tapahtuu häiriöitä ja niistä syttyy tulipaloja. JOHTOPÄÄTÖS: Suurpalon edellytyksenä on samalla alueella oleva suuri palokuorma. KOMMENTTI: Suurpalo, ollakseen suurpalo, vaatii suuren palokuorman. POMARKUSSA onnettomuutta edelsi poikkeamatilanne, kun koneen käytössä ilmeni ongelma ja koneesta poistettu muovimassa kärysi. JOHTOPÄÄTÖS: Teollisuuslaitoksen paloturvallisuutta parantaa monin tavoin yleinen siisteys, hyvä turvallisuusjohtaminen ja oikeisiin asioihin keskittyvä viranomaisvalvonta. Tosin Pomarkussa olisi ollut mahdollisuuksia reagoida paremmin jo aiemmin havaittuun muovimassan käryämiseen. Boldaukset ja kommentit ovat kirjoittajan. 27 OTKES. TUTKINNASSA selvitettiin erilaisia teollisuuspalojen syttymistapoja, joita on monia. Itsestäänselvyyksiä. Onko johtopäätöksillä tarkoitus valistaa suurta yleisöä vai antaa pelastusalan henkilöstölle ajateltavaa ja ohjeita toiminnan parantamiseksi. 3. Tutkintaselosteen johtopäätökset ovat lähinnä itsestäänselvyyksiä Otkesin tutkintaselosteen johtopäätökset herättävät kysymyksen, kenelle ne on tarkoitettu. Palo voi tällöin olla suurienerginen ja levitä laajalle. Pomarkussa aktiiviset sammutustyöt kestivät 9 tuntia ja Porissa 20 tuntia. Porissa poikkeama normaalista oli se, että tavallisesti märkänä ollut sähkösuodin oli päässyt kuivumaan. Automaatio antoi poikkeavia ilmaisuja, mutta niistä ei kyetty ennakoimaan alkavaa tulipaloa. Harkitusti ja tilannetta tarkkaillen … 4. KOMMENTTI: Kaikki onnettomuudet aiheutuvat jonkinasteisesta poikkeamatilanteesta. Porissa palon alku havaittiin prosessikaasujen puhdistuslaitteistossa, jota otettiin kahden viikon käyttökatkoksen jälkeen laajempaan käyttöön. Häiriöiden vuoksi syttyneiden palojen osuus teollisuuspaloista on kymmenisen prosenttia. KOMMENTTI: Asiaa. KOMMENTTI: Itsestäänselvyys. ALKUSAMMUTUSTA ei yritetty kummassakaan tutkitussa palossa, koska palo oli havaittaessa jo kehittynyt melko suureksi. Teollisuudessa käytettävät aineet ja materiaalit voivat myös reagoida ei-toivotulla tavalla ja sytyttää tulipaloja. Massa syttyi ulkona. MOLEMMAT tutkitut tulipalot olivat suuria ja vaativat paljon pelastustoimen resursseja. JOHTOPÄÄTÖS: Monien onnettomuuksien tutkinnan havaintojen perusteella erilaiset poikkeamatilanteet altistavat onnettomuuksille. 2. Mitä enemmän aikaa kuluu, sitä enemmän resursseja tarvitaan. On olemassa tiettyjä toimia, joilla kaiken tyyppisten palojen kehittyminen suurpaloksi on estettävissä. Pomarkussa paloi suuri määrä piha-alueella ollutta kierrätettävää muovia. Porissa paloi erityisesti rakennuksen laaja katto ja prosessiputkistot. KOMMENTTI: Itsestäänselvyys. Teollisuudessa on tyypillisesti suuria rakennuksia sekä tuoteja raaka-ainevarastoja. JOHTOPÄÄTÖS: Jos alkupaloa ei saada teollisuuslaitoksen omin toimenpitein hallintaan, tehtävä siirtyy pelastustoimelle. Palon syttyessä tarvitaan menettelyt palon nopeaan havaitsemiseen, viiveettömään hätäilmoitukseen, alkusammutukseen ja moniin kohteisiin automaattinen sammutuslaitteisto. 5. Teollisuudessa on suuria rakennuksia ja varastoja. Lainaus tutkintaselosteesta, kohta “6 Johtopäätökset” 1
Vaaratiedote ei tavoita kaikkia, mutta välittyy monille, joille tieto on tarpeeton. KOMMENTTI: Ensitoimet ovat ratkaisevia melkein kaikissa pelastustoimen tilanteissa. Savun leviämisestä annettiin kummassakin tapauksessa vaaratiedote. Pelastustoimi sai Porissa tietoa palon uhkaamista muista kriittisistä tuotantovälineistä ja pystyi estämään niiden tuhoutumista. Palo levisi laajalle alueelle siten, että vaurioituneen katon pinta-ala oli 15 000 neliömetriä. JOHTOPÄÄTÖS: Palo-osastointien tarkoitus on rajoittaa palon etenemistä ja siten muun muassa helpottaa sammutustoimintaa. MOLEMMAT tulipalot vaativat paljon pelastustoimen resursseja. 7. Yksi Otkesin tehtävä (…pelastus -ja muiden viranomaisten toiminnan tehostaminen …) jäi ainakin tämän selosteen osalta vaatimattomaksi. JOHTOPÄÄTÖS: Paloja mahdollisesti muissakin tilanteissa on eduksi, jos laitoksen kriittiset tuotantovälineet on tunnistettu ja tieto välitetään ajoissa pelastustoimelle. Koko teollisuuslaitoksen toiminnan jatkuminen voi olla uhattuna. 10. Pitkässä tilanteessa tarvetta tulee muun muassa vaihtomiehistölle, polttoainehuollolle, ruokaja juomahuollolle ja valmiussiirroille. Porissa laaja palo aiheutti pitkän tuotantokatkoksen. Porissa palo oli pelastajien saapuessa jo levinnyt vaikeasti sammutettavissa olevalle katolle. 28 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 81 Loppusanat OTKES. KOMMENTTI: Tätä olisi voinut käsitellä laajemmin. Tarvitaan hyvää suunnittelua, varautumista, harjoittelua ja johtamista. kohteissa. … Toiminta tutkituissa onnettomuuksissa oli onnistunutta…. Vaahdolla sammuttamiseen pitää olla nopea valmius ja vaahtonesteiden määrä alueellisesti suunniteltu. Päällekkäisistä tehtävistä pitää selvitä. JOHTOPÄÄTÖS: Pitkäkestoinen tilanne lisää pelastustoiminnan vaativuutta merkittävästi. Erityisesti Porin tilanteessa tarvittiin ja saatiin apua toisilta pelastustoimen alueilta sekä muilta viranomaisilta. MOLEMPIEN PALOJEN tapahtumien perusteella olisi voinut tehdä suosituksia myös suoraan pelastuslaitoksille. Palo ehti voimistua ennen vaahdon käyttöä. Vaaratiedotteen antamisen ongelmista Otkes olisi voinut lausua suosituksissa enemmän. 6. JOHTOPÄÄTÖS: Pelastustoimella on nykyisin hyvät valmiudet antaa vaaratiedote. Tiedotteen antamispäätös perustuu tilanteen aikaiseen arvioon siitä, millaiseksi tilanne pahimmillaan voi kehittyä. Palo-osastoinnin ajatusmallia ei ole täysin sovellettu tehdasrakennusten katolla eikä putkistoissa, mikä mahdollistaa vaativaan sammutustehtävään joutumisen ja laajan tuhon. POMARKUN palossa tuhoutui lähinnä osa raaka-ainevarastosta. Evakuointitai muita alueen ulkopuolisia toimia ei tarvittu. KOMMENTTI: Tämä asia on kaikille pelastusalalla toimiville päivänselvä. KOMMENTTI: Asiaa. Pelastuslaitosten operatiivisen toiminnan laadun aito arviointi on Suomessa kuitenkin edelleen tabu. JOHTOPÄÄTÖS: Pelastuslaitoksen ensimmäisten yksiköiden toimenpiteet ovat suurpalon välttämisen kannalta tärkeitä. Toinen lause on asiaa. 8. KOMMENTTI: Asiaa. MOLEMMISTA paloista vapautui merkittävä määrä myrkyllistä savua, mutta välitöntä vaaraa ei ollut kenellekään tehdasalueen ulkopuolella. POMARKUSSA pelastuslaitoksen ensimmäinen yksikkö havaitsi, että vesi ei sovellu kyseisen muovipalon sammuttamiseen. Tutkituissa tapauksissa Satakunnan pelastuslaitoksen operatiivinen toiminta ansaitsee vähintään hyvän arvosanan, mutta molempien palojen johtamisja sammutustoiminnassakin olisi silti opittavaa, niin hyvää kuin kehitettävääkin. 9. Se, että Pomarkun kohteen riskeihin ei varauduttu mitenkään pelastuslaitoksen taholta, olisi ansainnut oman lukunsa ja suosituksen malliin: Riskikohteiden lähialueiden palokunnat tulee kouluttaa ja mahdollisuuksien mukaan varustaa onnettomuustilanteisiin ao. PORISSA paloa levitti palavasta materiaalista valmistetut putket, joiden palamiseen ja paloa levittävään vaikutukseen ei ollut varauduttu. Toiminta tutkituissa onnettomuuksissa oli onnistunutta
Miksi suositus on kuitenkin kohdistettu vain teollisuudelle. Vaahdon käytöstä Otkes suosittaa (8.2), että “pelastuslaitosten kumppanuusverkosto suunnittelee ja vie pelastuslaitosten toteutettaviksi” järjestelyt, joiden mukaisesti vaahdon käyttöön sammutusaineena on aina nopeat ja hyvät valmiudet. ARTIKKELIKOKONAISUUS ON annettu etukäteen Satakunnan pelastuslaitoksen ja Onnettomuustutkintakeskuksen kommentoitavaksi. Turvallisuussuosituksia olisi voinut olla enemmänkin Lukijalle tiedoksi KIRJOITTAJA PEKKA KOIVUNEN on yli 40 vuotta seurannut pelastusalaa ja on edelleen mukana aktiivisesti hälytystehtävissä. 29 ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUKSEN SUOSITUS teollisuuden pelastussuunnittelun kehittämisestä (8.1) on täyttä asiaa. KYSYMYS OTKESILLE: Miten Otkes toimittaa tutkintaselosteiden suositukset asianomaisille tahoille ja miten niiden toteutumista seurataan. Myös suositus (8.4) Muoviteollisuus ry:lle muovin kierrätykseen liittyvien paloriskien kartoittamiseksi on konkreettinen ja ilmeisen tarpeellinen. Myös pelastuslaitoksille olisi ollut tarpeen suositella suunnittelun tehostamista. Toivottavasti tämä suositus konkretisoituisi valtakunnallisesti.. ”Myös pelastuslaitoksille olisi ollut tarpeen suositella suunnittelun tehostamista.” OTKES. Konkreettisin suositus tutkintaselosteessa on kohdistettu ympäristöministeriölle, jota esitetään lisäämään rakennusten paloturvallisuusmääräyksiin ohjeet, joilla osoitetaan palo-osastoinnin periaatteiden koskevan myös rakennuksen ulkopuolisia putkistoja ja muita asennuksia. Kyseisten palojen sammutustoimintaan hän ei osallistunut
Lihaskunto ja toimintakykytestien rajat ovat kuitenkin oikeasti helposti läpäistävissä, jos suostumme arvioimaan niitä puhtaasti kuntoa ilmaisevina testeinä, ja unohdamme palokunnan siitä ympäriltä. Ilmankelpoisuutta ei savusukelleta. Kirjoitus ei edusta kirjoittajan palokunnan tai pelastuslaitoksen kantoja. Miksi sen sijaan ei juurikaan keskustella siitä, miksi savusukelluskelpoisia ei tahdo palokunnista löytyä. ”Väitän, että kuka tahansa terve, normaalipainoinen ja liikunnallinen ihminen pystyy saavuttamaan tarpeellisen kuntotason varsin nopeasti.”. Myönnetään se tosiasia, että testit ovat työturvallisuuden ja meidän itsemme vuoksi ja aletaan pitää itsestämme huolta. Miehiä, naisia, nuoria, vanhoja. Nykypäivän kuntoiluja fitnessbuumin aikana voisimme kävellä mille tahansa toiminnallisen harjoittelun salille ja 30 hengen ryhmästä yli puolet läpäisisi testit leikiten. Lisäksi keskustellaan rajojen tarpeellisuudesta, voisiko suojapari olla ilman kelpoisuutta ja tarvitseeko kaikille tehtäville ylipäätään kelpoisuutta. Kuvaavatko testit oikeita asioita. Mitä, jos unohdetaan keskustelu kelpoisuuksien helpottamisesta ja testien vaikeudesta. Kehomme on tärkein työkalumme. Kirjoittaja on pitkän linjan palokuntalainen ja ravintoloitsija Porista. Miksi nämä ihmiset eivät sitten hakeudu sopimuspalokuntien toimintaan. Kyselyiden mukaan palomiehen ammatti on yksi Suomen arvostetuimmista, ja palomiehen stereotypia on lihaksia pullisteleva komea nuori mies, joka kantaa olallaan kauniit naiset tulipalosta. Ovatko liikkeet tasapuolisia. Pitäisikö sopimuspalokuntalaisen stereotypiaksi valita sohvalla istuva ylipainoinen henkilö, joka hengästyy katsoessaan MM-95 -finaalia uusintana. Miksi sopimuspalokuntalainen ei koe kunniaasiakseen pitää itseään kunnossa, vaan vikaa haetaan testeistä ja vaatimuksista. Testitapa ja niiden rajat ovat jatkuvan arvostelun kohteena. Miksi tuntuu, että palokuntalaisten keskiarvoinen kuntotaso on huono. Uskon, että parempiakin testejä olisi olemassa, ja on totta, että suurin osa tehtävistä hoituu ilman savusukelluskelpoisuuteen vaadittavaa kuntotasoa. Itseasiassa väitän, että kuka tahansa terve, normaalipainoinen ja liikunnallinen ihminen pystyy saavuttamaan tarpeellisen kuntotason varsin nopeasti. 30 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 80 LAURI TURTOLA TURTOLAn terassilta SAVUSUKELLUSKELPOISUUS PUHUTUTTAA palokuntamaailmassa edelleen paljon. Vain muutaman kyykyn tähden…. Eri pelastuslaitosten alueilla on erilaisia käytäntöjä ja vaatimuksia, mutta lainsäädännöllisesti tilanne on sama. Jos jokainen hoitaa oman ruutunsa kuntoon, eli pitää itsensä kunnossa, ei tarvitse miettiä voiko automaatille lähteä vaikkei takapenkillä ole savumiehiä
Hankkeen tuotteet ovat: • VETOA & VOIMAA –PAKETTI (toimitettu jokaiseen sopimuspalokuntaan elokuussa 2017) • VETOA & VOIMAA –VERKKOVALMENNUS (ryhmä Facebookissa) • VETOA & VOIMAA –VERKKOSIVUSTO (SSPL:n uusille nettisivuille tämän vuoden kuluessa) • LISÄKSI SSPL:N nettisivuilla on ilmestynyt Vetovoimainen sopimuspalokunta –blogi hankkeen ajan. Hankkeen tuotteiden nimeksi muodostunut ”Vetoa & Voimaa” kuvaa palokuntaan suuntautuvaa vetovoimaisuutta sekä keskinäisen yhteishengen tuomaa voimaa. Vetoa & voimaa TYÖHYVINVOINNIN JA VETOVOIMAISUUDEN KEHITTÄMISEN VÄLINEITÄ PALOKUNTALAISILLE. Sopimuspalokuntatoiminnan ominaispiirteet on pyritty huomioimaan hankkeessa mahdollisimman hyvin ja yhtenä keskeisenä tavoitteena hankkeen näkökulmasta onkin ollut työhyvinvoinnin merkityksen oivallus ja asioiden yhteiseen keskusteluun saattaminen palokuntien keskuudessa. Sopimuspalokunnat ovat ryhmä, jota ei voi varsinaisesti verrata mihinkään toiseen työpaikkaan, harrastukseen tai yhdistystoimintaan, ja juuri tämän toiminnan ominaispiirteet huomioiva lähestymistapa on ollut tervetullutta. Kiinnostus näihin asioihin kertoo tiedostamisesta ja siitä, että epäkohtiin ollaan halukkaita vaikuttamaan. Niiden mukaan joka neljäs oli viimeisen vuoden aikana harkinnut palokuntatoiminnasta luopumista ja yksi merkittävimmistä syistä siihen oli kuppikuntaisuus, kiusaaminen tai henkilöiden väliset ristiriidat. Jatketaan yhdessä tekoja palokuntien vetovoimaisuuden hyväksi. Hankkeen tarve lähti palokuntakentältä kantautuneista viesteistä, joiden mukaan uusia jäseniä on vaikea saada rekrytoitua. Sopimuspalokunnista löytyy potentiaalia ja osaamista vastata haasteisiin, ja yhteistyö ja yhteishenki ovat avaimet tavoitteiden saavuttamiseen. TÄLLÄ HETKELLÄ palokuntalaisia kenties eniten kiinnostavat teemat työhyvinvoinnin saralla ovat verkkovalmennuksen ja blogin perusteella kiusaamisen tunnistaminen ja siihen vaikuttaminen sekä hyvä vuorovaikutus yhteisössä. 31 SUOMEN SOPIMISPALOKUNTIEN Liiton työhyvinvointiin keskittynyt Vetovoimainen sopimuspalokunta -hanke on saatu pakettiin. Vetovoimainen sopimuspalokunta –hankkeen rahoitti Palosuojelurahasto. Kiitos jokaiselle hankkeeseen tavalla tai toisella osallistuneelle – olette olleet mahtavia. Tässä omanlaisessa roolissaan palokunnat ovat myös keskenään monenkirjavia ja omanlaisiaan, jolloin yksi tapa kehittää ja toimia ei sovi jokaiseen Suomen sopimuspalokuntaan. Blogissa on käsitelty sopimuspalokuntia koskettavia aiheita työhyvinvoinnin alueelta. Tuomalla työhyvinvoinnin teemoja palokuntien tietoisuuteen, voisi sen tärkeys toiminnan jatkuvuuTekoja palokuntien vetovoimaisuuden hyväksi Teksti Heini Kämäräinen Kuva Anna Broholm den kannalta kirkastua ja kypsyä motivaatio kehittää toimintaa itse juuri heille sopivalla tavalla niin, että se tuottaisi hyvinvointia ja vetovoimaisuutta. Yhtenä tekijänä asiassa nähtiin olevan työhyvinvointiin liittyvät haasteet, joista saatiin osviitta SSPL:n selvityksistä (Hyvinvoiva sopimuspalokunta 2012, Sopimuspalokuntabarometri 2014 ja 2017). Näihin haasteisiin lähdettiin hankkeessa vastaamaan työhyvinvoinnin asiantuntijan ja psykologin Heini Kämäräisen sekä sopimuspalokuntatoimintaa tuntevan ohjausryhmän vetämänä
Yhtä tärkeää kuin muiden auttaminen on myös itsemme pitäminen turvassa työturvallisia tapoja noudattamalla. Jokaisen osuus on korvaamaton, juuri Sinä olet tärkeä toiminnan pysyvyyden ja jatkuvuuden kannalta. Rohkaistaan jokaista esittämään ajatuksensa ääneen. Teknologian kehittyminen mahdollistaa tulevina vuosina paremman mahdollisuuden osallistua suoraan päätöksentekoon. Me teemme ja toteutamme tätä strategiaa jokaisessa päivässä käytännön työssä. Johtajuus on vastuuta muiden hyvinvoinnista. Se on sitä, miten voi auttaa parhaiten yhteisöä. Pelastustoimessa tehtävää työtä voi ylpeästi esitellä myös tiedostusvälineissä. Lämmin kiitos kuuluu juuri Sinulle. Kannustetaan ja kiitetään kaveria, ollaan tukena vaikeissa hetkissä ja autetaan toisia aina kun mahdollista sekä pidetään huolta myös itsestämme. Muille näyttäytyvä itsestäänselvyys tehdään kovalla työllä joka ainut päivä pelastustoimen arvojen mukaisesti luotettavasti, ammattitaitoisesti ja inhimillisesti. Tehdään palokuntatoimintaa tunnetuksi kertomalla siitä myös suurelle yleisölle. Yhteisö ei ole johtajaa varten, vaan johtaja yhteisöä varten. Olemme kaikki saman asian ympärillä. 32 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 81 NÄKEMYKSENI SSPL:N hallituksesta: Meidän kaikkien ydintehtävä on edistää pelastustoimen strategian mukaisesti turvallista ja kriisinkestävää Suomea yhteistyössä. Hyvään yhteistyöhön kuuluu asioista sopiminen jokaista osapuolta aidosti kuullen samalla keskittyen isoon kuvaan eli turvallisen Suomen luomiseen kansalaisille. Sisäministeriön teettämien tutkimusten mukaan 98 % suomalaisista luottaa pelastustoimeen. Me luomme hyvän hengen yhdessä. Pelastuslaitos hoitaa virallisen onnettomuustiedottamisen, mutta me sopimuspalokunnissa voimme kertoa omasta toiminnastamme; mikä sen parempaa kuin pelastuslaitoksen kanssa yhdessä. Outi Toivonen SSPL:n hallituksessa Ylöjärven VPK:sta outi.toivonen@sspl.fi Hyvän yhteistyön asialla. Jokaisen mielipide on tärkeä. Suomen 100-vuotisjuhlavuonna on erinomainen tilaisuus muistuttaa siitä, että pelastustoimi on yksi merkittävä tukijalka yhteiskunnassa. Tällä hetkellä voit itse vaikuttaa asioihin vastaamalla kyselyihin ja lausuntopyyntöihin ja näin ottaa kantaa tuleviin muutoksiin. Tämän päivän johtajuus ja luottamustehtävissä päättäjänä oleminen ovat kuuntelemista ja kannustamista. Mikään muu ala ei nauti vastaavaa luottamusta. Tätä pidetään itsestäänselvyytenä, koska se toimii niin hyvin, mutta me tiedämme, ettei se ole itsestäänselvyys. Te pelastatte viime kädessä kaikkein tärkeimmän ihmisen elämän. Me olemme se yhteisö. Hyvä henki palokuntatoiminnassa luodaan jokaisessa hetkessä vuorovaikutustilanteissa. Hyvän hengen luominen on myös jokaisen vastuulla. Itsestään selvästi jäykkä hierarkia ja käskyjen antaminen kuuluvat vain hälytyksiin. Suoran demokratian edistäminen lisää jokaisen palokuntalaisen vaikutusmahdollisuuksia ja osallisuutta. Nämä ovat koko yhteisön vastuulla. Hyvälle yhteistyölle on entistä enemmän tarvetta, kun Suomenkin turvallisuusympäristö on muuttunut. Sääksjärven VPK:n päällikkö yhtenä hienona esimerkkinä monista kiteytti Kangasalan/ Lempäälän suuren metsäpalon yhteydessä Aamulehdessä sen pyyteettömän auttamishalun, sitoutumisen ja kovan työn, jota sopimuspalokunnissa tehdään joka päivä. Yhteisössä on paljon hiljaista tietoa ja hienoja näkökulmia ja ratkaisuja. Hyvä yhteistyö pidetään mielessä erityisesti silloin, kun asioista ollaan eri mieltä. Ikävien uutisten täyttäessä median tarvitaan vastapainoksi sitä, että kerrotaan meidän toiminnasta, jolla autamme yhteiskuntaa ja ihmisiä hädän hetkellä joka päivä. Yhteisymmärrys erilaisten näkökulmien yhteensovittamisessa löytyy helpommin silloin, kun jokaisen mielipidettä arvostetaan ja kunnioitetaan. Rakennetaan palokuntatoimintaa yhteisen päätöksenteon varaan. Otamme edustuksellisen demokratian vakavasti ja se tarkoittaa sitä, että te päätätte ja me päätämme yhdessä. Ottakaa kantaa ja vaikuttakaa ja nostakaa myös esiin ne asiat, joita haluatte SSPL:n ajavan. Meillä on varaa tuntea ylpeyttä tekemisestämme ja katsoa rohkeasti tulevaisuuteen. Hyvän yhteistyön ylläpitäminen pelastuslaitosten, Pelastusopiston, pelastusalan järjestöjen, liittojen ja muiden viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden kesken on olennainen osa tätä tehtävää. Strategia ei ole vain kertaalleen aikaansaatu pino paperia. Hälytystoiminnan lisäksi kerrotaan myös naisten, nuorten, veteraanien ja soittajien toiminnasta. Te teette hienoa työtä. Olemme ajamassa teidän asiaa hallituksessa. Näytetään myös ulospäin, että me pidämme yhtä
• LITIUMIONIAKKUA ei saisi ladata akun ollessa kylmä (alle °C). 33 LAITTEISIIN JA akkuihin liittyy aina turvallisuusriskejä, käyttäjä voi altistua akun sisällä oleville haitallisille kemikaaleille tai akku voi aiheuttaa jopa räjähdysmäisen tulipalon. – Kullakin akkutyypillä on omat tarkkaan määritellyt olosuhteensa, joissa akun sisäiset kemialliset reaktiot tapahtuvat oikein ja turvallisesti. • TARKASTA ennen lataamista, että latauspistokkeet ovat ehjiä eikä laitteessa ole merkkejä mahdollisista vaurioista. Anna akun ensin lämmetä huoneenlämpötilaan ja lataa vasta sitten. • LUE aina laitteen käyttöohjeet ja noudata niitä • KÄYTÄ vain luotettavan valmistajan akkuja ja laitteen omaa laturia. Asunnossa olleet neljä ihmistä pääsivät pakenemaan paloa ikkunoiden kautta. Akut ovat kasvava paloriski Erilaiset sähköpotkulaudat, sähköpyörät ja tasapainolaudat ovat yleistyneet Suomessa. Ne ja muut akkukäyttöiset laitteet ovat aiheuttaneet useita tulipaloja viime vuosina. Harvinaisuudestaan huolimatta onnettomuuksia kuitenkin sattuu – yksi viimeisimmistä vakavista tulipaloista sattui heinäkuussa Espoossa. Pelastusvalvojan muistilista tasapainolautailijalle: Lisätietoja: Tuomas Jurvelin Safetum Oy puh. Rauhalan mukaan tavallinen syy akun ylikuumenemiseen on oikosulku tai ulkoinen vaurio. • MIKÄLI litiumioniakku syttyy palamaan, sitä ei pidä yrittää sammuttaa vedellä, vaan tukahduttamalla esimerkiksi hiekalla, sammutuspeitteellä tai käsisammuttimella • ÄLÄ lataa akkua ilman, että se on jatkuvan valvonnan alla • TILASSA, jossa akkua ladataan, on syytä olla toimiva palovaroitin • ÄLÄ lataa akkua pienessä tai ahtaassa tilassa tai lähellä syttyvää materiaalia • VARMISTA, että myös kotona on riittävä alkusammutuskalusto (sammutuspeite, käsisammutin) käyttökunnossa ja saatavilla. Valmistajan antamia ohjeita akun käytöstä ja säilytyksestä tulisikin aina noudattaa tarkasti. • HUOLEHDI, että kaikki osaavat toimia hätätilanteessa oikein. – Joskus sisäisiä oikosulkuja voivat aiheuttaa myös valmistusvaiheessa akkuun päässeet epäpuhtaudet tai viat, toteaa Taina Rauhala. Yöllä latauksessa ollut tasapainolauta räjähti rivitaloasunnon keittiössä. Akku voi vaurioitua laitteen pudotessa tai akun vääntyessä. Akkujen turvallisuusongelmat johtuvat yleensä väärinkäytöstä, valmistusvirheistä tai vioista akkua suojaavassa elektroniikassa. 041 467 5401. Jos tämä energia pääsee purkautumaan hallitsemattomasti, tuloksena voi olla hyvinkin voimakas reaktio, kertoo tohtorikoulutettava Taina Rauhala Aalto-yliopiston Sähkökemiallisen energiantuotannon ja varastoinnin tutkimusryhmästä. – Kun otetaan huomioon käytössä olevien akkujen valtava määrä, ovat ongelmatilanteet kuitenkin hyvin harvinaisia. – Akussa on suuri määrä energiaa pienessä tilassa
Rovaniemeläinen Heat-It tarjoaa Suojaa kylmältä kuuluvat muun muassa hypotermiapussit ja –peitteet, pelastusviitat, lämpöinfuusiotarvikkeet, pelastusreput ja tietenkin erilaiset lämpöpakkaukset. 0400 698 102 pekka.kilpelainen@ heat-it.fi www.heat-it.fi Kylmäsuojaustuotteemme ovat olleet vuosien varrella kovissa testeissä isommissa Vapaaehtoisen pelastuspalvelun harjoituksissa toteaa Pekka Kilpeläinen. Pelastustoimintaan liittyy myös uusin tuotealue, pelastustilat erityisesti kaivoskäyttöön. Lämpöpakkauksista kokonaisvaltaiseen kylmäsuojaukseen Heat-It Oy:n tuoteja palvelupaketti on vuosien varrella laajentunut koskemaan koko potilaan kylmäsuojausta pelastustilanteessa. – Tänä päivänä markkinoilla olevat Hiitti– lämpöpakkaukset ovat eri kokoisia ja muotoisia lämpöelementtejä, jotka soveltuvat muun muassa infuusionesteen lämmittämiseen ja potilaan kämmenselän lämmitykseen ennen infuusioneulan paikoilleen asettamista. – Yhteistyökumppaneita ovat kehitystyön aikana olleet muun muassa työterveyslaitoksen Oulun toimipiste, Oulun yliopiston biofysiikan kylmälaboInfo Toimitusjohtaja Pekka Kilpeläinen Heat-It Oy puh. Nopea kylmäsuojaus on yksi tärkeimmistä vammapotilaan selviytymiseen vaikuttavista seikoista.. Tänään kokonaisuuteen Heat-It Oy on vuodesta 1995 keskittynyt lämpötuotteisiin ja –ratkaisuihin, joilla potilas voidaan pelastusja hoitotilanteessa suojata kylmältä. Hiitti-tuotteita käytetään ensihoidossa ja sairaaloissa potilaiden lämmittämiseen. Pekka Kilpeläisen mukaan yrityksen sijainti Napapiirin tuntumassa auttaa merkittävästi tuotteiden kehitystyötä ja testausta. – Heat-It on kehittänyt ja testannut hypotermiatuotteita1990-luvulta lähtien, kertoo yrityksen toimitusjohtaja Pekka Kilpeläinen. Yhtenä suppeana, mutta tärkeänä käyttökohteena on kivunlievitys synnytyksissä. Kilpeläisen mukaan Hiitit ovat olennainen osa jokaisen ensivasteja ensihoitoyksikön varustusta. 34 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 81 P alokunnille tutuimmmat Heat-It Oy:n tuotteet ovat uudelleen ladattavia lämpöpakkauksia, joiden kauppanimenä on yrityksen nimestä johdettu Hiitti
Tänään markkinoimme kokonaisvaltaista asiantuntemustamme myös kansainvälisillä kentillä. Suojatilassa voi elää, oleskella, ruokailla ja odottaa rauhassa jopa 100 tuntia silloin, kun maan alla on tapahtunut jokin merkittävä häiriö, vakuuttaa Pekka Kilpeläinen. 010 555 5273 www.scania.fi. Kaarevakylkiseksi muotoiltu teräs on Kilpeläisen mukaan paineaalloissa noin 50 kertaa kestävämpää kuin tavallinen teräs. 010 555 5299 Petri Surakka puh. Kilpeläinen uskoo, että tuotteen päämarkkinat löytyvät kuitenkin Suomen ulkopuolelta ja toimituksia tehdäänkin tällä hetkellä esimerkiksi Aasian suuntaan. Respetra-suojatilat ja ilmanpudistuslaitteistot ovat mallisuojattuja tuotteita, joita on toimitettu pääasiassa suomalaisille ja ruotsalaisille kaivoksille sekä isoille maanalaisille rakennustyömaille. Heat-It Oy on toimittanut Lapinja Oulun-Koillismaan pelastuslaitoksille kylmäsuojausvaunuja sekä varustanut suuronnettomuuskontteja kylmäsuojausvälineillä, joissa valmiudet 120:n potilaan suojaamiseen/ yksikkö. – Respetra-suojatilat ovat itsenäisiä, oman hengitysilmansa tekeviä, kaasutiiviitä ja normaalin elämisen edellytykset turvaavia. Naarmu, joka voi tavallisessa maalatussa teräskontissa aloittaa nopean ruostumisen, ei ole ruostumattomalle teräkselle ongelma. Suojatiloja kaivospalon varalle Heat-It Oy:n uutena aluevaltauksena ovat kaivoksiin toimitettavat suojatilat, joiden tarkoituksena on antaa lisäaikaa pelastautumiseen onnettomuustilanteessa. Respetra suojatilossa odotellaan tilanteen selviämistä inhimillisissä olosuhteissa, jossa ilma puhdistetaan ja hengitysmaskeja ei tarvita. ratorio ja puolustusvoimien toimipisteet. Nämä ovat kohtuullisella etäisyydellä meistä ja tärkein eli etelää kylmempi ilmasto, on oven takana, toteaa Kilpeläinen. – Erikoistuminen kylmäsuojaukseen oli meille aikoinaan luonnollinen valinta. SCANIA SUOMI OY Erityismyynti Paloja pelastusajoneuvot Timo Iltanen puh. Esimerkiksi kaivostyökone voi palaa loppuun ilman, että kenenkään on pakko vaarantaa henkeään tai terveyttään pelastautuakseen maan alta
0295 481 451 jukka.aaltonen@112.fi telmä on yhteen sovitettu vain eCallin kanssa, Aaltonen kertoo.. 36 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 81 ECALL-HÄTÄVIESTINPALVELUN AVULLA onnettomuuteen joutuneen auton tyyppitiedot ja sijaintipaikka välittyy tarkasti hätäkeskukseen ja apua pystytään lähettämään mahdollisimman pian. – Hätäkeskuslaitos suosittelee ajoneuvovalmistajille yleiseurooppalaista eCall-järjestelmää, mistä hätäpuhelu ohjautuu suoraan hätäkeskukseen ilman välikäsiä. Kaikille ilmaisen eCall-palvelun hyötyinä on sen toimivuus koko EU:n alueella sekä se, että eCall ottaa suoraan yhteyden hätäkeskukseen. Samalla avautuu myös puheyhteys auton ja hätäkeskuksen välille. Näiden tietojen avulla pystymme välittämään onnettomuuspaikalle lähimmän ja tarkoituksenmukaisimman avun, kuvailee Hätäkeskuslaitoksen teknisten palvelujen johtaja Jukka Aaltonen uutta hätäviestipalvelua. Monilla autovalmistajilla on myös omia hätäviestisovelluksia, joita voi edelleen käyttää. – Onnettomuustilanteissa eCall lähettää hätäkeskukseen datapaketin, mikä sisältää tietoa muun muassa ajoneuvon kulkusuunnasta, sijainnista, ajoneuvotyypistä sekä myös siitä, onko hälytys tehty manuaalisesti vai automaattisesti. – eCall-palvelun käytön on arvioitu vähentävän Suomessa vuosittaisia liikennekuolemia 4-5 %, kun apu pääsee aikaisempaa nopeammin paikalle, kertoo johtava asiantuntija Anna Schirokoff Trafista. HätäkeskustietojärjesTulossa vuonna 2018 eCall-hätäviestipalvelu uusiin autoihin Ensi vuonna liikenteessä tavataan autoja, jotka soittavat onnettomuuden sattuessa automaattisesti suoraan hätäkeskukseen. Maaliskuun 2018 jälkeen tyyppihyväksytyt henkilöja pakettiautomallit tulee olla varustettuja eCall-palvelulla ja onkin arvioitu, että ensimmäiset palvelua hyödyntävät autot tulevat liikenteeseen Suomessa ensi vuoden aikana. Lisätietoja: www.trafi.fi/ecall TRAFI johtava asiantuntija Anna Schirokoff puh. 029 5345 268 anna.schirokoff@trafi.fi HÄTÄKESKUSLAITOS teknisten palveluiden johtaja Jukka Aaltonen puh. Lokakuun alusta kaikilla unionin alueen hätäkeskuksilla tulisi olla valmius ottaa vastaan autojen onnettomuustilanteissa automaattisesti lähettämiä viestejä
whatsapp-viestejä. – Mikäli palvelu saadaan puhelinoperaattorien osalta ajoissa toimintaan, uusi numero on käytössä joulukuussa. 0295 480 112 (vaihde) marko.nieminen(at)112.fi 37. Käyttäjän pitää lain mukaan rekisteröityä ennakkoon Hätäkeskuslaitoksen ylläpitämään palveluun. • ULKOMAALAISISTA LIITTYMISTÄ tulevat tekstiviestit eivät ohjaudu Suomen hätäkeskukseen. Tällöin alueellisiin numeroihin kytketään automaattinen vastausviesti, missä opastetaan rekisteröitymään uuteen hätätekstiviestipalveluun. Lisätietoja: HÄTÄKESKUSLAITOS / Hätäkeskuspalvelut johtaja, hätäkeskuspalvelut Marko Nieminen puh. Ennakkorekisteröinti tehdään suomi.fi-sivuston kautta, ja se edellyttää vahvaa tunnistamista esimerkiksi pankkitunnuksia tai mobiilivarmennetta käyttäen, Nieminen kertoo. • HÄTÄTEKSTIVIESTIÄ EI voi lähettää puhelimesta, missä ei ole SIM-korttia. HÄTÄKESKUSPALVELUJEN JOHTAJA Marko Niemisen mukaan valtakunnallinen hätätekstiviestipalvelu numeroon 112 otetaan suunnitelmien mukaan käyttöön vuoden loppuun mennessä. • TEKSTIVIESTINÄ TARKOITETAAN vain varsinaisia tekstiviestejä, ei siis esim. Palveluun voi kuitenkin rekisteröityä kuka tahansa. – Hätätekstiviestin voi lähettää vain sellaisesta puhelinnumerosta, mikä on rekisteröity etukäteen palveluun. Alueelliset numerot poistuvat NYT KÄYTÖSSÄ olevat alueelliset hätätekstiviestinumerot poistuvat käytöstä, kun numero 112 avataan tekstiviesteille. • SALDON LOPPUMINEN prepaid -liittymäpuhelimista ei estä 112-tekstiviestin lähettämistä. Vanhat alueelliset tekstiviestinumerot poistuvat käytöstä Pakollinen ennakkorekisteröinti Hätätekstiviestien käyttö on suunnattu ensisijaisesti henkilöille, jotka eivät kuule tai pysty tuottamaan puhetta. • ASIAKKAAN PUHELIN ei välttämättä vastaanota tekstiviestejä, jos puhelimen muisti on täynnä. Soita jos voit, tekstaa jos et Hätätekstiviesti 112 käyttöön vuoden loppuun mennessä Hätäilmoituksen voi vuoden loppuun mennessä tehdä tekstiviestillä hätänumeroon 112. röintiä järjestelmään kohdistuvan ilkivallan välttämiseksi ja palvelun turvaamiseksi. Laki edellyttää puhelinnumeron ennakkorekisteInfo • HÄTÄTEKSTIVIESTEJÄ EI voi priorisoida operaattorien viestintäverkoissa hätäpuheluliikenteen tapaan. Hätäkeskustietojärjestelmällä on jo tällä hetkellä valmius ottaa viestejä
Koeajojen lisäksi Vehon tarjosi uusinta tietoa autojen digitalisaatiosta. Kuraa ja bittejä Padasjoella Mersut maastossa Teksti ja kuvat Pekka Koivunen Vehon Mikko Nurmi tuntee hyvin palokuntien tarpeet.. Palotaruksen maastossa järjestetyssä koeajotilaisuudessa oli esillä pääosa Vehon maahantuomista, ammattikäyttöön ja maastoon tarkoitetuista malleista. 38 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 81 Kunnon syyssade ja vaativat radat tekivät Vehon syyskuisesta maastoajopäivästä mielenkiintoisen
Yhdellä rastilla Vehon erikoismyynnin myyntijohtaja Antti Puolakkainen ja hyötyajoneuvojen huollon koulutuskoordinaattori Marianne Westerlund kertoivat autoalan megatrendeistä. Ainoana, mutta ymmärrettävänä puutteena mielenkiintoisessa koeajopäivässä oli se, että Sauruksen päällirakenteilla varustettua 4x4 Atego-paloautoa sai ihastella vain paikallaan. – Uusi Atego Sauruksen päällirakenteilla on vahva vaihtoehto sammutusautomarkkinoilla. Tammisalon VPK:n päällikkönä hän tuntee pelastusalan tarpeet. Kuraa ja bittejä Padasjoella Mersut maastossa Erikoisajoneuvojen myynnistä vastaa myyntijohtaja Antti Puolakkainen.. Monipuoliset koeajourat Maastoajorastit oli jaettu autojen käyttötarkoituksen ja kokoluokan mukaan. G-Mersu yllätti ”maastoketteryydellään”. –Me Veholla pystymme tarjoamaan pelastusja ensihoitoalalle Suomen laajimman malliston ajoneuvoja mitä erilaisimpiin käyttötarkoituksiin aina Vitosta Unimogiin, kehaisee Mikko Nurmi. Uudet kuljetusmenetelmät ja vaihtoehtoiset voimanlähteet sekä erityisesti esineiden internet asettavat heidän mukaansa autoalan uusien haasteiden eteen. Sprinterin nelivetoiset selvisivät radasta maallikon kokemuksen perusteella ennakko-odotuksia paremmin. Näistä kolme sisälsi koeajoa maastossa. Maastossa järeä Zetros ja tutut Unimogit olivat kuin kotonaan. Maastoon tai edes tielle sillä ei päässyt. Vinkki ajoneuvotoimittajille: Uudella paloautomallilla pitäisi päästä koeajolle siten, että se on loppuun saakka varusteltu ja kalustettu … ja säiliö on täynnä. 39 P elastustoimen henkilöstölle tarkoitettuna koeajopäivänä vieraat jaettiin ryhmiin, jotka kiersivät neljällä rastilla. Laaja mallisto pelastukseen ja ensihoitoon Vehon julkisen sektorin markkinoinnista ja myynnistä vastaa Mikko Nurmi. Autonominen ajaminen, eli auto ilman kuljettajaa on tulossa ja vaikuttaa merkittävästi ihmisten liikkumiseen seuraavilla vuosikymmenillä. Helpointa rataa kierrettiin nelivetoisilla Vitoilla ja vaikeimpia ajouria varsinaisilla maastokäyttöön tarkoitetuilla autoilla. – Mercedes-Benz on muuttumassa autovalmistajasta järjestelmätoimittajaksi, oli Antti Puolakkaisen ja Marianne Westerlundin yhteinen viesti
Lisätiedot: • Ambulanssit, paloja pelastus: myyntipäällikkö Hannu Gunnar myyntipäällikkö Tero Huovinen • Unimog / Energiaja verkkoyhtiöt: Risto Eränen. No, vähän paljon sanottu. Ajourat olivat epätasaisempia ja nousut jyrkempiä. Sprinterit selvisivät, mutta johtuuko sitten auton korkeudesta vai mistä, ajotuntuma ei ollut muihin Mersun malleihin verrattuna miellyttävä. Johtuen päästömääräyksistä, Zetrosta voi Suomessa käyttää vain puolustusvoimat. 40 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 81 Zetros 6x6, auto kuin unelma ZETROS ON pienen piirin suuri ajoneuvo. Erinomainen näkyväisyys ja helppo ohjattavuus sekä vahva vääntö tekivät autosta kuljettajan unelman. Erikoisuutena paikalla nähtiin Sprinter 6x6 – lava-auto, josta Veho käyttää ilmaisua ”Unimogin pikkuveli”. Sprinterit – ei ihan maastoautoja AMBULANSSIJA johtoautokäytössä tuttuja neliveto-Sprinttereitä ajatettiin Vitojen rataan verrattuna merkittävästi vaikeammalla radalla. Lisäksi auton hallinta oli merkittävästi suoraviivaisempaa ja helpompaa kuin Unimogin, jossa erilaisia vaihtoehtoja oli turhankin kanssa. Käsikepitteinen kolmiakselinen auto liikkui sulavasti kaikkialla vaativassa maastossa
Liekö syynä auton hinta vai ennakkoluulot, G-sarjaa ei pahemmin paloasemilla näy. Auton hallinta vaatii vähintään kansakoulupohjan. Vitojen pääosin helppo rata sisälsi vaikealta näyttäneen nousun, josta kuitenkin ohjeistettuna jokainen koeajaja selvisi. Padasjoen radalla oli ajettavana kuorma-autoksikin rekisteröitävissä oleva, henkilöautomalliin pohjautuva G 350 d Professional -malli. Aikakautensa huippua edustanut maastoauto on kehittynyt huipputekniseksi erikoisajoneuvoksi, jossa vanhasta muistuttaa vain nimi ja persoonallinen Unimog-ilme. G:lle hyvät pisteet VUODESTA 1979 markkinoilla ollut Mersun G-sarja on profiloitunut kunnon työkaluksi niin maantiekuin maastokäyttöönkin. Kokemus oli ei-off road –kuljettajalle ainutlaatuinen. Tutulla Vitolla selviää helpolla ajouralla MERSUN NELIVETOISET Vitot eivät ole maastoautoja, mutta ihmeen pitkälle niilläkin pääsee, kunhan on jonkinlainen ajoura. Sitä se todella on. Unimog U5023 – monipuolinen maastokuorma-auto UNIMOGILLA ON pitkä historia. Alaspäin tultaessa alamäkihidastin oli paikallaan. Maavara aiheuttaa rajoitteen, vaikka muut ominaisuudet sallisivat vaikeammassakin maastossa liikkumisen. Viisikymmentäluvun lopulla Unimogeja alkoi näkyä myös paloasemilla. Lisäksi näytillä oli G-sarjan karu työkaluversio, joka on kohdistettu puhtaasti puolustusvoimien käyttöön. Arocs – Mersun vaihtoehto vaikka säiliöauton alustaksi PADASJOEN KOEAJOPÄIVÄNÄ oli esillä myös raskaaseen käyttöön tarkoitettu Arocs. Tämän päivän Unimog on oikeastaan tietotekninen lavetti, joka voidaan varustaa mitä erilaisimmilla laitteilla käyttötarpeen mukaan. Varsinainen maastoauto Arocs ei ole, mutta tehokas Euro VI-kone ja PowerShift 3 –vaihdeautomatiikka sekä erityisesti hydraulinen etuveto (Hydraulic Auxiliary Drive – HAD) mahdollistivat vierailun myös metsähallituksen puolella. Koeajossa G nousi uskomattoman ketteräsi jyrkän kallion päälle, vaikka kuski ei sitä uskonut. 41
PALOSUOJELURAHASTON VUODEN 2017 Innovaatiopalkinnon sai Åbo Akademin kemiantekniikan laitoksen tutkimusryhmä, johon kuuluvat professori Carl-Eric Wilén, tohtorikoulutettava Teija Tirri ja projektitutkija Melanie Aubert. PSR: Vuoden 2017 Innovaatio on Uusi palonestoaine KATSO VIDEO vuoden 2017 Innovaatiopalkinnon voittajasta: youtu.be/D9Xg_ rSvcco Innovaatiopalkinnon voittajat; projektitutkija Melanie Aubert, professori Carl-Eric Wilén ja tohtorikoulutettava Teija Tirri. Innovaatiopalkinnon toinen sija myönnettiin ylipalomies Matti Salmelle paineilmalaitteeseen integroidun kokosuojavaljaan kehittämisestä. Innovaatiopalkinto myönnettiin työryhmälle uuden ympäristöystävällisen palonestoaineen ansiokkaasta kehittämisestä. Rahasto myönsi lisäksi kaksi kunniamainintaa pelastuskelkkojen kehittäjille Veli-Matti Karjalaiselle ja Aki Rautavalle. 0440 344 112, www.sppl.fi, toimisto@sppl.fi PALOKUNTAASEMATUNNUKSET www.sppl.fi/verkkokauppa. Suomen Palopäällystöliitto Iso Roobertinkatu 7 A 5, 00120 Helsinki puh. IN TE R M IN Olkapoletit, paikka vaakunalle tai lisätunnuksille T yhjä paikka vaakunalle tai lisätunnuksille, hinta: 28,85 e /pari Brodeeratulla vaakunalla tai lisätunnuksella, h inta: 34,65 e /pari Olkapoletit H inta: 28,85 e /pari Olkavarren laatat H inta: 20,85 e /kpl Hihansuun laatat H inta: 24,25 e /pari Nimilaatat H inta: 17,30 e /kpl Palopäällystöliitosta myös metallimerkit, kokardit, lakkilaatat jne
Tragediassa ei ole enää tavoitevuotta, vaan se on dynaaminen asiakirja. Vain joitakin kuukausia sitten valmistunut Yhteiskunnan turvallisuustragedia 2017 avaa nyt uusia latuja suomalaisen Tragediaa vaikka muille jakaa turvallisuuden umpihankeen. Liitossa ei siis tiedetä milloin tragedia toteutuu. LÄMPÖKAMERAMIES MUISTAA hämärästi, että Sopimuspalokuntien Liittokin on julkaissut tragediatyyppisen teoksen ”Näkökulmia ja tragedisia linjauksia sopimuspalokuntatoiminnan kehittämiseksi”. NO, MUTTA mitä tekee SPEK. YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSTRAGEDIA vuodelta 2010 on jäänyt unholaan. Vanha SPEK-tragedia saa mennä. Sitä on kaikkialla. USKOKAA TAI älkää, mutta Suomen pelastustoimi ja turvallisuus on täyttä tragediaa. Kai SPALlin pojat ovat hekin jonkinlaisen tragedian aikaansaaneet. KOKEILLAANPA. PALOPÄÄLLYSTÖLIITON HALLITUS hyväksyi vuosi sitten liitolle uuden tragedian. NO, MILTÄ tuntuu, kysyy Lämpökameramies. Järjestö valmistelee uutta, uljasta tragediaa. TRAGEDIA on muuten murhenäytelmä, jos nyt joku ei sattuisi tietämään.. PENTTI PARTANEN vahvisti aikoinaan Pelastustoimen tragedia 2015 -dokumentin, jota alan miehet ja naiset väsäsivät otsat hiessä. Tragedioiden luomiseen on käytetty tuhansia työtunteja. Siellä opetettiin, että jonkin sanan vaihtaminen toiseen aiheuttaa aivan uusia mielleyhtymiä. Nyt elämme pelastustoimessa uutta tragediakautta ja tähtäin on vuoteen 2025. P.S. Sen vääntäminen vei reippaasti resursseja turvallisuustoimijoiden terävältä kärjeltä, mutta syntyi kuin syntyikin. 43 LÄMPÖKAMERAMIES Lähetä postia Lämpökameramiehelle osoitteeseen lampokameramies@hotmail.com LÄMPÖKAMERAMIES OPISKELI aikoinaan joukkotiedottamista ja sen alalajia propagandaa Ameriikan Yhdysvalloissa
Autotallin ovi on lukossa. Hälytys on annettu. Tiedustellaan tilannetta. Avaimet taskussa. Vanha rutiini toimii. Päivystävä palomestari kysyy: ”Ketä on hälytetty?” Ilmeisesti liekit näkyvät jo taivaalla. Jotain on nyt pielessä. Teksti Silvio Hjelt Tämä juttu on julkaistu aikaisemmin vuonna 1984 Uudenmaan Pelastusliiton yleisölle tarkoitetussa esittelylehdessä. Sama väri. Onko muita tulossa. ”Ole varovainen!” vaimo kuiskaa. Samalla palokunnantalon pihalla näkyy auton valot. On edelleen lauantaiaamu. Harjoi”HÄLYTYSILMOITUS – HÄLYTYS KOSKEE OMANKYLÄN VPK:ta, TOISTAN…” Herään epämääräisestä syystä. Kylässä hiljaisuus. Muuten olisi pakko jäädä kotiin. Radio päälle. Lähtee. Lupaa. Saavun palokunnan pihalle. Löydän illalla kaiken varalle valmiiksi laitetut paksut villasukat. Kello on 02.49. Mitä alkometri näyttää. Puhelin kilisee. Piiitkä sooitto. Hiljaisuus. Liikettä ei näy missään. Lähteekö oma auto käyntiin. Sängyn vieressä oleva alkometri päälle, taskuun. Yskii. Taidan ajaa lujaa. ”Rakennuspalo, osoite: Naapurikylä” vaimo ilmoittaa. 02.47! Pahimpaan aikaan. Valot päälle ja lähtö. Radiosta kuuluu katkotonta liikennettä. Olenko yksin. Ovi auki. Hälytysilmoitus koskee siis meitä, Omankylän VPK:ta. Keskus vastaa: ”Mikä on auton numero?” Aluehälytyskeskusjärjestely on lähtenyt toteutukseen. Ulkona on talven ensimmäinen kova pakkanen. Vastataan. Kello on 02.51. Vihreätä. Radioliikenteen hiljetessä painan lähettimen painiketta ja ilmoitan mikrofoniin: ”Huomio keskus! ’Oma’ kuuntelussa.” Pihalla juostaan. Voi ei. Valot. Puhallus. Kahdenkin auton. OK. Naapuritkin nukkuvat. Sammutushaalari, ”joka ei ylläpidä paloa”. Lapset nukkuvat. Olen jo vetänyt housut yöpuvun päälle. Kohta tiedän, että olen herännyt puhelimen napsahdukseen. Yskii. Kello on edelleen 02.47. Ulkona on tosikylmää. Juoksujalkaa eteiseen, saappaat jalkaan, takki ja lämpimät rukkaset päälle ja ulos. Olenko ajokunnossa. Puhelin sängyn vieressä soi. Toinen puhallus. Ikkunat jotenkuten kirkkaiksi. Piiitkä sooitto. Komentopuhelimen kytkentä. Villapaita päälle. Vaimo, joka on tarttunut puhelimen luuriin, nyökkää. 44 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 81 K uka soittaa tähän aikaan. VPK:n päällystöön valittuna minulla on autotallin avain taskussa. Hiljaisuus. Missä muut. Teräsvahvisteiset saappaat. Keskus toteaa: ”Hälytetty Naapurikylän VPK:ta ja Omankylän VPK:ta.” ”Ovatko vastanneet?” Keskus: ”Ei vielä.” Kaapistani puen saappaat päälle. Pimeyttä. Miksi ei ole auki. Taaskaan aukaisujärjestelmä ei toimi. Muistan että otin paukun illalla. Hiljaisuutta. Asia selvä! Sydämen uninen lyöntitahti tuplaantuu. Paljonko on kello. Jokunen öinen liikkuja jossakin. Pusu. Lauantaiaamu
Säädetyn kahdeksan minuutin sisällä. Antaa. Ei näy Pikkutietä, mutta Naapurikylä on yleisesti suunnassa länteen. Kuljettaja tietää paikat. Sininen vilkkumajakka päälle. Auton moottori on kylmä. Radioliikenne on vielä tiedustelutyyppistä. Täysin varustein ja kolmetuhatta litraa vettä. Soitan hetkeksi pilliä, kaiken varalta. Takapenkillä miehet pukeutuvat jo ilman eri käskyä savusukelluslaitteisiin. Saanko osoitteen?” Kello on 02.54. Ajamme pitkin öistä talvimaisemaa. Muistivat ottaa savuradioiden akutkin mukaan. Tukiautonikin on siis matkalla. Mikä tulee olemaan tehtävämme. Kuljettajamme ottaa kaarteissa rauhallisesti. Miehet ovat jo oman kaapin edessä pukeutuneet henkilökohtaiseen suojavarustukseen, haalarit, turvasaappaat, kypärä, käsineet. 45 tellaan uusia radiokutsuja. Naapurikylän VPK ilmoittaa olevansa kohteessa. Voimaa ei tahdo vielä irrota. ”Lähdetään” sanon kuljettajalle. Keskus vastaa tiedusteluuni: ”Pikkutie 27 vastapäätä”. Minä lisäksi tekee jo neljä. Ulkona tienristeyksessä ei näy ketään. Savua nousee. Riittää. Ei kai tie voi olla niin pieni. Tien vieressä on uteliaita ihmisiä. Sammutussopimuksen mukaan on ensilähdön vähimmäisvahvuus esimies + kaksi miestä. Mikä siellä palaa. Kello on 02.53. Ollaan jo Naapurikylässä. Perille pääsy on kiirettä tärkeämpää. Keskus on kuitannut. Pitäisi antaa meille vapaata tietä. Ei voikaan. ”Ensimmäisenä ES 112.” ”Mikä on vahvuus?” ”Toistaiseksi 1+2.” Napsahdus. Taivaalla leimuaa. Kummalliset kuljettajat. Tiedustelu radiolla: ”Miten paikalle päästään?” ”Ajatte Tienhaarasta n. Nyt näkyy jo. Moottoritien alitse menee tunneli. Sillä on mukanaan tehokasta valaisinkalustoa. Vahvuus 1+3. Radiokeskustelujen taustalla kuuluu pillien soittoa. Ykköslähdön auto ajaa ulos tallista. Tartun radiopuhelimen luuriin, painan pari painiketta ja ilmoitan: ”Huomio keskus: Espoo Äss yksi yksi kaksi matkalla. Ei näy mitään. Ykkösauton ovella vilkaisen taakseni. Digitaalikelloni näyttää vielä 02.53. Tähän aikaan!?. Auto käy, sen edessä ovet ovat auki. Radiosta kuuluu: ”Huomio keskus Espoo Äss yksi kaksi kaksi matkalla, vahvuus yks’ plus kaksi”. Ei koskaan tiedä. Sen jälkeen pitäisi jo näkyä.” Kuittaus. 1.500 metriä eteenpäin, sitten oikealle ja seuraavasta vasempaan. Takanani nopeita liikkeitä, kypärien kolinaa. Hyvä. Tien risteyksessä tulee vasemmalta yksittäinen auto. Katson taivasta. Naapurikylän VPK ilmoittaa olevansa matkalla. On käynyt kylällä siellä. Kaivettu auki. Kuljettajan tuntema tie on poikki. Autossa on nyt kuljettaja ja kaksi miestä. Eksytään kerran. Pihalla näkyy autoja liikkuvan. Joskus tunkeutuvat väkisinkin päälle. Mieleeni muistuu aikaisempia tilanteita. Ei tarvitse soittaa pilliä. Vilkaisu karttaan, ”vuosimallia -65”. Kunnon kartta olisi jotain. Lämmityslaite ei vielä tahdo toimia täydellä teholla. Täynnä koneita. Kakkoslähdön auto käynnistetään. Vakinaisen palokunnan ensimmäinen yksikkö ilmoittaa keskukselle olevansa kohteessa. Sammutusauto
Se olisi tehottomampaa. Rutiinityötä. Näyttävät olevan riskiä miehiä. Huolehtii siitä. Osallistumatta toimintaan. Syttymissyy tuntematon. Se on lämpimämpi. Ei kuitenkaan ole sammutettu vielä kaikkea. Tahallisuus tai huolimattomuus. Kyllä Naapurikylän VPK ottaisi vastaan sammuttajiksi. Niiden vuoro tulee vielä. Onpas kaikenlaisia ihmisiä! Palomestari löytyy. Ja tulipalon sammutuskin näköjään kiinnostaa. Moottorisaha, kirves, lapio, rautakanki ja henkilökohtaisena varustuksena paineilmalaite selässä, valaisin ja turvaköysi lantiolla, naamari rinnalla. Kuljettaja jää autoon. Ei ajeta aivan perille. Seuraava voisi olla öljyvahinko. Autot ovat perättäin. Kello on 03.22. Pitäisi pysyä kauempana. Jo ennen syttymistä. ”Pari miestä sisään raivaamaan. Radiosta kuuluu ”ES 122 kohteessa”. Omista miehistä huolehtimaan. Tien on pysyttävä auki! Ilmoitus radiolla: ”Huomio keskus ES 112 kohteessa.” ”Keskus kuittaa.” Toimintaa johtava palomestarikin kuulee. Tai me. 46 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 81 Joku siviiliauto yrittää pysäköidä kapealle tielle. Samaten Naapurikylän VPK. Sekin on väärin. Itse katson kelloa. Pelkkää uteliaisuutta. Otan kannettavan radiopuhelimen mukaan ja lähden seuraksi. Sinullahan on vettä mukana. Tai suurpalo. Onko sinulla lisää miehiä?” ”Vielä minä plus neljä.” ”Selvittäkää autostanne syöttö yksykköselle!” Sopiva kolmen miehen homma. Hallitaan. Pysyköön silloin poissa! Palokohde on ilmiliekissä. Edessä näkyy paloautojen jono. Ei ole meikäläisiä, ei pysähtyisi tuohon paikkaan. ”Purubaletti”. Miehet siirtyvät ykkösautoon. Hän saa tehtävän ja poistuu öiseen kylmyyteen. Huomaamme, että onneksi palava talo tällä kertaa on autiomökki. Tällä kertaa. ”Raivauskalusto mukaan ja tänne!”. ”Pysykää reservissä!” Kuittaus. Taitaa tulla pitkä yö. Sisälle pitäisi kuitenkin mennä. ”Moottorisaha, kirves, lapio, rautakanki ja henkilökohtaisena varustuksena paineilmalaite selässä, valaisin ja turvaköysi lantiolla, naamari rinnalla.”. Nyt on kunto vielä huonompi. Täytteiden sammutus. Miehet kuulivat jo. Tarvittaessa siirtää auton, pumppaa, ajaa vettä. Auto huomaa meidät ja jatkaa matkaansa. Hyvässä kunnossa. Sen kummemmin auttamatta. Vaikka yksikään lähtö ei ole samanlainen kuin toinen. Kyllä sopisi koulutuksen jälkeen sammuttajiksi. Niinkuin skandaalilehdet. Vakinaisen pojat sammuttavat täyttä vauhtia. Liekitkin ovat jo pienentyneet. Sisällä olevilla pojilla on vielä ilmaa. Emme ole Yhdysvalloissa, missä tehdään päinvastoin. Mitä jos vettä on pakko ajaa säiliöautoilla. ”ESP 112!” Viesti minulle: ”Onko teillä savusukeltajia?” ”Kaksi!” Ainakin. Sammuttamaan. Odotetaan että valoa saadaan järjestetyksi. Sisältä ulos. Koulutetut miehet. Kun tie on tukossa ja kuljettajat töllöttävät paloa. Sekö kiinnostaa. Toistaiseksi. Kakkoslähtömme esimies on tullut tiedustelemaan. Raskaasti kuormattuina miehet lähtevät matkaan. Sen jälkeen alkaa varsinainen työ. Tie tukkeutuu. Ei tarvitse toistaa. Vai pelkkä tulipalo. Mökki oli huonossa kunnossa. Mikään perhe ei jää kodittomaksi. Toisten ihmisten hätä
Nyt olen itsekin peseytynyt. Sammuttajiksi koulutettavia. Mahdollisuuksien mukaan. Josta kasvaa sammuttajia. Huomenna (ei kuin tänään) tulee vieraat. Tai voit olla vaikkapa vain hengessä mukana, tukemassa toimintaamme. Ja onhan meillä VPK:ssa muutakin toimintaa. Miten jatkossa. Toimivat vieläkin. 47 P.S JUTTU perustuu muutamaan todellisuudessa koettuun tilanteeseen, jolloin jutussa alun perin oli maininta, että yksikönjohtajana ollessani pukeuduin paineilmalaitteisiin. Pesty kalustoa. Seuraavasta ei koskaan tiedä. Kaikissa vapaaehtoista palokuntatyötä koskevissa asioissa. Ei jäsenmaksuja. Onneksi kukaan ei jäänyt kodittomaksi. Uusia jäseniä. Kenenkään arvokasta omaisuutta ei menetetty. ESPOON Kauniaisten alueella toimivat 10 vapaaehtoista palokuntaa. Hyvän yhteishengen parissa. Tällä kertaa meni hyvin. Autetaan, vapaaehtoisesti. Pitäisi nukkua. Pärjätään huomennakin!. Onko seuraavalla kerralla miehiä riittävästi. Mutta se onkin paljon. Iltaisin 5050470. Omastakin. Porukassa on laitettu paloautot taas lähtövalmiuteen. Mietin omaa toimintaamme. Ovat toimineet kauan. Peruslähtökohtana melkein mitä tahansa. Jokin näistä palokunnista sijaitsee suhteellisen lähellä sinua. Siviilimaailmassakin. Tekemään arvokasta työtä yhteiskunnan hyväksi. Naisosastot tukena. Ja saamaan mielenkiintoisen harrastuksen. Ei se mitään, työpäivä olisi kuitenkin pahempi. Täytetty polttoainetta. Olen jo omassa sängyssä. Käytännössä. Todellisuudessa. Työaikana 492593. On vaikeata saada unta. Nuoret. Liity siihen! Tai toiseen palokuntaan. VPK huolehtii koulutuksesta. Eikä verottaja iske siihen. Kilpailuja. Kello on 05.12. Innostuksen mukaan. Huolimaan kanssaihmisistä, niiden turvallisuudesta. Se poistettiin koulutuksellisista syistä, koska siihen aikaan viisaammat miehet katsoivat, että esimiehen tulisi pysyä ulkona johtamassa joukkojaan, ei sisällä tiedustelemassa tai tekemässä muita savusukellukseen liittyviä temppuja. Ei muuta korvausta kuin hyvä omatunto. Vireästi. Tärkeä tehtävä. Ja meikäläiset tietävät miten pitää menetellä pahan tilanteen sattuessa. Palokunnantalolla tapahtuu. Useimmilla on oma nuoriso-osastonsa. Pakattu letkua. P.P.S JUTUSSA OLI LOPUKSI SEURAAVA MAALLIKKOJA VALISTAVA FAKTARUUTU (elettiin aikaa ennen kännyköitä): ”VAPAAEHTOINEN PALOKUNTA on rekisteröity yhdistys. Ellet tiedä osoitetta, yhteyshenkilöä tai harjoitusiltaa, soita vaikkapa alueen vapaaehtoisten palokuntien keskusjärjestölle, Espoon Palokunnat Esbo Brandkårer Ry:n sihteerille Silvio Hjelt’lle. Liity esimerkiksi Kotikylän VPK:n harjoituksen yhteydessä. Tällä kertaa. Kuten yllä on kuvattu. Ei välttämätöntä mukanaolovelvollisuutta. OCKSÅ PÅ svenska! VPK NEEDS YOU! Naapurikylästä jäädään vielä jälkivartioonkin. Hän ei myöskään tänä päivänä ole enää Espoo Palokunnat ry:n sihteeri. Yhdistystoimintaa. Siihen voi kuka tahansa liittyä. Paljon muuta. Naisetkin. Muullakin tavalla. Mutta uusia voimia tarvitaan aina. Ei jäädä tuijottamaan. Tänään on jo suoritettu yksi tehtävä. Pärjätty hyvin. Pitäisi saada lisää miehiä. Melkein ympäri vuorokauden.” P.P.P.S TYÖPUHELINNUMERO Silvio Hjelt’ille ei tietenkään enää vie mihinkään ja nykyisin kotinumeron eteen tulee 09
co m /t ek n o sa fe Ammattilaisten kalusto Tutustu www.teknosafe.fi Ota yhteyttä info@teknosafe.fi fa ce b o o k. Tutustu www.teknosafe.fi Ota yhteyttä info@teknosafe.fi fa ce b o o k. co m /t ek n o sa fe Ammattilaisten kalusto
Tuolloin perehdytään palomiesten ja sopimuspalokuntien päivän polttaviin asioihin. Teksti ja kuvat Pekka Koivunen Oulu-Koillismaan pelastuslaitos, osa 1/2. Kiinteistökipuilun SE Raksilassa Oulun kaupunki lykkää päätöstä ja ”säästää” ROK101:n (työvuoro 1) miehistön mielestä homma toimii, vaikka asema ei. 49 OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOSTA käsittelevä kaksiosainen artikkeli jatkuu helmikuun 2018 Palokuntalaisessa
Tänään vain osa pelastuslaitoksen henkilöstöstä pystyy työskentele-mään rakennuksessa ilman oireita. ”Osa rakennuksesta on määrätty käyttökieltoon.”. Parakissa on myös toimistotiloja, muun muassa paloja asemamestareiden sekä ensihoidon ja tekniikan päivähenkilöstön toimistot. Pelastuslaitoksen operatiivisen henkilökunnan mielissä parakin tilapäisyys alkaa olla vitsi. 50 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 81 Raksilan kontit. Tällöin uudisrakennus edusti paloasemarakentamisen huippua Suomessa. Oireita kymmenille Jo useiden vuosien ajan monet rakennuksessa työskennelleet ovat saaneet sisäilmasta oireita, jotka viittaavat home-esiintymiin. Halleista ja toimistotiloista löytyy jälkiä sadeveden tunkeutumisesta talon rakenteisiin. Asemakompleksin sisäpihalle rakennettiin vuonna 2013 kaksikerroksinen parakki, jossa tänään sijaitsevat niin pelastuspuolen kuin ensihoitohenkilökunnan majoitusja oleskelutilat. Rakennuskompleksin alle tehtiin jonkinasteinen viemäröinti, mutta sen huolto unohdettiin jo 1980-luvulla. Joissakin talon tiloissa on tehty tilapäisiä rakennusteknisiä ratkaisuja. Kosteuspommi alkoi muodostua kapillaari-ilmiön myötä. Viemäröinti tukkeutui. Näin muun muassa pohjakerroksessa sijaitsevassa kuntosalissa, joka on varustettu erillisellä ilmastointilaitteistolla ja jossa on jatkuva ylipaine. Osa rakennuksesta onkin määrätty käyttökieltoon. Kukaan ei enää usko asiantilan nopeaan paranemiseen. Uuden paloaseman paikka oli pohjavesien kannalta mahdollisimman epäedullinen. Myös sadevedet alkoivat tuottaa ongelmia. Oli kokoa ja näköä. Lähes koko hallinto on siirretty Technopolis Oy:n evakkotiloihin noin kahden kilometrin päähän asemasta. Parakista ”tilapäinen” apu Sisäilmaongelmalle piti löytää ratkaisu, koska oireilu laajeni koskemaan yhä suurempaa joukkoa työntekijöitä. Seuraukset ovat olleet murheelliset. O ulun keskuspaloasema Raksilassa lähellä kaupungin ydinkeskustaa otettiin käyttöön vuonna 1982. Vain taito rakentaa kunnolla kostealle rakennuspaikalle puuttui. Tänään kiinteistön pohjakerroksessa on näkyvissä veden aiheuttamia vaurioita
Näistä Kiimingin, Kuusamon, Pudasjärven,Taivalkosken ja Yli-Iin VPK:t toimivat ensilähdön palokuntina. • noin 385 päätoimista ja noin 380 sivutoimista työntekijää • 21 paloasemaa, yksi teollisuuspalokunta • alueen pinta-ala on noin 23 150 km² • asukasmäärä on noin 285 000 SOPIMUSPALOKUNNAT (VPK) Kiimingin, Kuusamon, Oulun, Oijärven, Pudasjärven, Taivalkosken ja Yli-Iin VPK:t. Kiimingissä ja Oijärvellä keväällä 2016, jolloin sivutoiminen henkilöstö siirtyi vpk-sopimuksen piiriin. Sopimuspalokunnille ja sopimuspalohenkilöyhdistyksille maksetut korvaukset ovat vuoden 2017 talousarviossa noin 99000 €. 51 Haukiputaan asema Ruskonselän asema Oulun vpk:n asema Kempeleen asema Limingan asema Tyrnävän asema Oulun alueen paloasemia: Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos pähkinänkuoressa OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOS on kuntien muodostama voittoa tavoittelematon liikelaitos osana Oulun kaupungin organisaatiota. Oulu-Koillismaan pelastuslaitos ALUE. Pudasjärvellä aloitti VPK vuoden 2014 alussa
Tämän lehden sivut eivät riittäisi kuvaamaan koko tarinaa kaikkine vaiheineen. Esimerkiksi siivouksen alkuperäinen mitoitus ei ole enää riittävä talon kasvaneelle käyttäjäkunnalle. Näin siis yhdessä Suomen nopeimmin kehittyvässä ja moderniksi ja dynaamiseksi itseään tituleeraavassa kaupungissa. 52 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 81 Uusi työvuoro käskynjaolla. ”Tämän lehden sivut eivät riittäisi kuvaamaan koko tarinaa kaikkine vaiheineen.”. Oulun kaupungin päätöksentekijöiden suhtautuminen paloasemaan ja sen ongelmiin on ollut millä mittarilla tahansa luokatonta. Lehtemme keräämien tietojen mukaan Oulun kaupungin paloasemavetkuttelu lähentelee jo SM-tasoa. Toimittajan kommentti Juuri nyt vetkutteluun on kaupungilla liikkuvien tietojen mukaan syynä se, että ”Annetaan tulevan maakunnan maksaa uusi paloasema Ouluun.”. Huolimatta vuonna 2016 tehdystä laajennuksesta, parakki on ahdas ja myös sen huolto tuo haasteita. Oulussa on havaittavissa kyllästymistä kaupungin johtoon paloasema-asiassa
Huuhkajapuiston tontille aseman rakentaminen olisi ollut kallis hanke. (”… viedään eteenpäin … toim. Työvuoroissa oma vakiomestari Oulussa työvuorolla on kiinteä esimies ja palomestari poislukien lomaja sairauspoissaoloajat. Esillä on ollut niin yhden kuin kahdenkin aseman vaihtoehdot. Tilanne on kestämätön. Työntekijä tekee vuodessa kahdeksan normaalin työajan työpäivää. huom.) PALVELUTASOPÄÄTÖS 2017-2020: Oulun paloaseman (Raksila) korvaamista yhdellä tai kahdella paloasemalla selvitetään palvelutasopäätöskauden (2017–2020) Pelastusjohtaja Petteri Helisten: Yhteistyö erinomaisella tasolla… paitsi kiinteistöasioissa Vuodesta 2011 Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen pelastusjohtajana toiminut Petteri Helisten kiittää vuolaasti kaupungin suhtautumista pelastustoimeen. Toimenpidepalkkaisista vpk:laisia Oulu-Koillismaalla on ratkaistu toimenpidepalkkaisten työsopimuksiin liittyviä ongelmia kehottamalla heitä toimimaan palokuntayhdistyksen kautta. Yksi vahva varauma hänellä kuitenkin on; päättäjien nuiva suhtautuminen Raksilan paloaseman tilanteeseen. Petteri Helisten.. Liikennevalojen ohjaus Suomen huippua Oulussa palosautojen ja ambulanssien sujuva liikkuminen on hoidettu Oulussa kehitetyllä ja kattavalla liikennevalojen ohjauksella, joka tunnistaa hälytysajossa olevan ajoneuvon ja vaihtaa valot tarpeen mukaan. Palvelutasopäätösten tekstit ovat murheellista luettavaa: PALVELUTASOPÄÄTÖS 2013-2016: Oulun paloaseman (Raksila) peruskorjausta tai aseman korvaamista uudisrakennuksilla viedään eteenpäin vuoden 2012 keväällä laaditun tarveselvityksen pohjalta. Parakkiakin on jo jouduttu laajentamaan, toteaa Helisten ilmiselvän väsyneenä tilanteeseen. Neljä vuotta on nyt oltu evakossa: hallinto Kiviharjunlenkin tiloissa parin kilometrin päässä keskusasemalta ja operatiivinen henkilöstö parakissa Raksilan aseman sisäpihalla. Ominaista Oulun laitokselle Työaikajärjestelmä Oulu-Koillismaalla käytettävä työaikajärjestelmä ”kasipäivineen” mahdollistaa esimerkiksi harjoittelun merkittävästi normaalia vuorokausirytmiä paremmin. – Tarveja hankesuunnitelmia on tehty vuosien varrella. Pelastustoiminta ja ensihoito erillään Oulu-Koillismaalla palomiehet tekevät palomiehen hommia ja ensihoitajat omiaan. Yhteistä ovat tukipalvelut ja sosiaalitilat. 53 – ASEMAKIINTEISTÖN ONGELMAT ovat olleet päättäjien tiedossa jo viime vuosikymmeneltä alkaen. Vain harvoin palomiehet joutuvat paikkaamaan ensihoitajia. Kaupungin johto oli sitä vastaan, kertaa Helisten muutamia esillä olleita vaihtoehtoja
Onneksi meillä on toukokuusta alkaen ollut kehittämisasioista vastaava päällikkö ja muukin päällystö on mukana valmistelussa. Meille tämä on hyvä järjestely. 54 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 81 aikana. Vuosituhannen vaihteen jälkeen Petteri Helisten aloitti työt Pohjois-Savon hätäkeskuksessa, jonka johtajana hän toimi vuoteen 2011. Neljä jäsentä ovat muista kunnista kiertävän järjestelmän mukaisesti. Muissa alueemme kunnissa asiat ovat kuitenkin kannaltamme paremmin. LAINAUS PALVELUTASOPÄÄTÖKSESTÄ: … Taivalkosken paloaseman peruskorjausta tai uusimista viedään eteenpäin laaditun hankesuunnitelman mukaisesti. Kyseisissä hankeselvityksissä pyritään ratkaisemaan riskialueiden tavoittamiseen liittyvät ongelmat Oulun keskustan ja Haukiputaan Kiviniemen välisellä alueella. Vaaralliset aineet ja myöhemmin hätäkeskustoiminta olivat hänen vahvat lajinsa. ”Mitään konkreettista ei ole tapahtunut.”. (”…selvitetään…” toim.huom.) – KUTEN HUOMAATTE erilaisia selvityksiä ja päätöksiä asiassa etenemisestä on Oulussa tehty jo vuosia. Pelastusopisto). Opettajasta hätäkeskukseen ja sitten pelastusjohtajaksi Petteri Helisten sai kosketuksen pelastusalaan vpk:ssa Kemijärvellä 1980-luvun alussa. Kiimingin paloaseman peruskorjaustarpeesta tehdään hankeselvitys palvelutasopäätöskauden aikana… Sivutoimisten asemien ylläpitoon palvelutasopäätös antaa selvän alarajan: … Sivutoimisen henkilöstön käyttämiseen perustuvia paloasemia ylläpidetään, jos paloaseman toimintoihin osallistuu aktii-visesti vähintään viisi pelastustoimintaan toimintakykyistä henkilöä… Vaikka Oulun kiinteistövetkuttelussa on kuppi mennyt nurin jo vuosia sitten, Petteri Helisten on tyytyväinen liikelaitoksensa ”poliittiseen ohjaukseen”. – Joudun olemaan melkein kokopäiväisesti mukana uudistuksen suunnittelussa. Kysyttäessä Helisteniltä, mikä tekee hänen työstään mielekästä, tulee vastaus epäröimättä: – Hyvä henki ja henkilöstön luottamus. – Meillä on pieni ja toimiva johtokunta. Uuden järjestelmän yhteensovittaminen perustehtäviin vaatii paljon pohdintaa. Kaupungin johtoa paloasematilanne ei juuri nyt kiinnosta. Diplomi-insinööritutkinnon myötä Helisten sai yliopettajan viran vuonna 1992 Valtion pelastuskoululta (nyk. Mitään konkreettista ei ole tapahtunut. Opiskeluai-kanaan hän toimi myös Oulun VPK:ssa. Uudistus työllistää Suurimpana työhaasteenaan Petteri Helisten pitää maakuntauudistuksen valmistelua. Muhoksen ja Limingan paloasemille tehdään laajennukset vuoden 2017 aikana. Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitoksen ruorissa kuluneet vuodet ovat olleet tasaisen kehityksen aikaa. Puheenjohtaja ja kaksi jäsentä ovat Oulusta. Hän ei sälytä paloasemavitkuttelua johtokunnan kontolle
55 Raksilan ja Ruskonselän työvuorot tutustumassa uuteen biokaasuasemaan. Se pitäisi olla pakollinen kaikissa taajamissa.. Oulun liikennevaloohjauksen erinomaisuus pitää itse kokea
Myös kaluston sijoittelua ja laatua pitäisi Hottisen mielestä miettiä uudelleen jo nykyisen paloasemaverkoston sisällä. Useat konkreettiset kehitysehdotukset ovat myös hyvin perusteltuja. Oulussa menee keskimääräistä paremmin Marko Hottinen on kotiutunut erinomaisesti Ouluun ja pelastuslaitokseen. Meillä on selkeä työrytmi ja itsenäisesti hoidettavat tehtävät, kehuu jo kuudetta vuotta Palomestari Marko Hottinen, 40: Paloasemat olisi sijoitettava uudelleen Palomestari Marko Hottisen ehdotukset pelastustoiminnan kehittämisestä Oulu-Koillismaalla ovat hyvin käytännönläheisiä. Oikealla paloasemien sijoittelulla pystytään katta-maan pelastustoimen palvelut kustannustehokkaammin. Molemmissa vaihtoehdoissa sijainti tulee määrittää ensisijaisesti pelastustoiminnan ehdoilla, ei niin, että kaupunki vain ”antaa” sille sopivan tontin tai tontteja. – Asian pitää ratketa lähivuosien aikana. – Olen tutkinut YAMK-opinnäytetyötä tehdessä tilannetta ja johtopäätöksenä on, että paloasemat tulisi sijoittaa uudelleen Oulun kaupungin läheisyydessä. – Olen hyvin tyytyväinen tähän työpaikkaan. – Kaikki kaluston sijoituspäätökset tulisi tehdä perusteellisen tarveanalyysin pohjalta. 56 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 81 ERITYISESTI OULUSSA ja sen lähialueilla nykyiset paloasemat sijaitsevat kattavan ja tehokkaan palvelun kannalta Hottisen mielestä väärissä paikoissa. Tiedän hyvin, että pohdiskeluni jää teoreettiseksi, mutta ideaalitilanne tulisi silti aina ottaa suunnittelun lähtökohdaksi, kun paloasemaverkostoa kehitetään. Hottinen ottaa esimerkiksi Raksilan aseman korvaamisen yhdellä tai useammalla uudella asemalla. Vaikka Hottiselle yhden perustavaa laatua olevan kehitysehdotuksen vaikeus tai jopa mahdottomuus on hyvin selvillä, hän haluaa silti pitää esillä paloasemien sijainnin uudelleen määrittelyä. Marko Hottinen.. Myös niiden määrä tulisi ottaa tarkasteluun. Meillä kalusto on pääpiirteittäin tarpeen mukaan sijoitettuna, mutta kehittämistä silti löytyy
– Työaikajärjestelmämme mahdollistaa henkilöstön kohdentamisen ja joustavuuden niin työnanta-jan kuin työntekijän näkökulmasta. Koulutus ja harjoittelu on tässä järjestelmässä tehokkaampaa sekä erilaisiin työtehtäviin osallistuminen. Nuoriso-osaston ja parin hälytysosastovuoden jälkeen seurasi pelastajatutkinto ja sijaisen pestejä Turun ympäristön paloasemilla. – Meillä asiat ovat mielestäni ”keskimääräistä” pelastuslaitoksia paremmin. 57 TÄSSÄ OTOS 36 TUNNIN HÄLYTYKSISTÄ SYYSKUUSSA 2017: To 20.35 554 nokipalo Pe 10.37 700A ensivaste 16.48 471 övt, autosta öljyt pihalle 18.01 401 rakennuspalo, aiemmin palanut syttyi uudelleen 20.56 431 rakennuspalovaara, kottikärrypalo 21.29 551 kantoapu ensihoidolle 21.57 401 rakennuspalo, palovaroitin soi La 3.48 461 vesivahinko päivystävän mestarin tehtäviä hoitanut Hottinen. Raksilassa paljon tehtäviä OULUN KESKUSPALOASEMA Raksilassa on puhdas paloasema kahdessa mielessä: Vanhalla ja homeisella asemalla pyritään noudattamaan puhdas paloasema -käytäntöjä. Turkulaissyntyinen Marko liittyi Vahdon VPK:n nuoriin neljätoistavuotiaana, kun palokunnan nuoriso-osaston toiminta käynnistettiin. Ennen vakinaista palomestarin pestiä Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksessa Hottinen ehti olla pari vuotta Pohjois-Suomen sotilasläänin pelastuspäällikkönä. Niin henkilöstö kuin kalustoresurssit ovat pääpiirteittäin kohdallaan. Hankkeiden suunnittelu ja toteutus operatiivisella kalustopuolella on järkevällä pohjalla. Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen työaikajärjestelmä Hottinen kiittää. Konemiehenä palomies Jonne Koljonen.. Vuonna 2002 avautui palomies-sairaankuljettajan paikka Helsingin kaupungin pelastuslaitoksella. RAKSILAN ENSIHOITOPUOLEN päivittäinen vahvuus on 10–12 ensihoitajaa. Toiseksi palomiehet eivät osallistu ensihoitotehtäviin muuta kuin harvinaisissa erikoistapauksissa. Valtakunnallisesti verrattuna, kohtalaisen hyvällä vahvuudella (yleensä yli 1+2+10) toimivalla asemalla pystytään toisinaan miehittämään jopa kaksi sammutusyksikköä. Paloasema on Suomen kolmanneksi vilkkain vajaalla kahdella tuhannella vuosittaisella hälytyslähdöllään. Sitten AMK-päällystötutkunto PeO:lta ja töitä Kanta-Hämeessä, Kiimingissä ja Kuusamossa. Oulussa asuvan Markon perheeseen kuuluu avovaimo ja kolme lasta. ROK101 on Suomen kolmanneksi kiireisin sammutusyksikkö. Ajoneuvohallissa on muun muassa kaksi sammutusautoa, säiliöauto, kaksi puomitikasta ja useita erikoisyksiköitä. Palokuntaa ikä kaikki Marko Hottisen aktiivinen palokuntaura on jatkunut jo kohta 25 vuotta. Raksilan aseman sammutusauto on yksi Suomen eniten liikkuvista yksiköistä. Kalustoa löytyy runsaasti
Kehittämistehtävistä monet liittyvät maakuntauudistukseen. Pelastusalan työt hän aloitti Kärsämäellä kalustonhoitajana ja palopäällikkönä. – Harva-alueen kolmannen sektorin hyödyntäminen on kokemassa tiensä pään. Heikki Levón on lähtöisin Nivalasta. Molemminpuolinen ymmärtämys on kehityksen edellytys, päättää kehittämispäällikkö Heikki Levón. Tänään tilanne on Heikki Levónin mukaan tyystin toinen. Esimerkiksi lausuntojen valmistelu ja kirjoittaminen vaatii paljon aikaa. – Uskomatonta, mutta totta on se, että laitoksellamme on noin 200 erilaista sopimusta, jotka kaikki pitää käydä läpi ennen uudistuksen astumista voimaan. – Meillä on hyvin nuori porukka ja esimerkiksi yhteistyö palomiesyhdistyksen kanssa on sujuvaa. Uuteen pestiin sisältyy runsaasti pelastustoimen uudistukseen liittyviä tehtäviä. Olin kotiutunut Kuusamoon jo 1990-luvulla. Kärsämäeltä Levón siirtyi Kuusamoon palomestariksi. Heikki Levón.. Heikin tehtäväkirjo on monipuolinen. 200 sopimusta uusittava Heikki Levon on joutunut tehtävässään perehtymään pelastuslaitoksen tekemiin sopimuksiin. Siitä on revitty kaikki mahdollinen irti. Meillä on ollut ihan hyviä projekteja, mutta syrjäseuduilla ei ole enää väkeä. Kuusamon palopäällikkönä hän aloitti vuonna 1991. 58 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 81 ENNEN OULUUN siirtymistä Heikki Levón toimii pitkään pelastuslaitoksen Kuusamon toimipisteessä palopäällikkönä. Yhteistyö parantunut Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen lähihistoriasta löytyy melko ”turbulenttisia aikoja”. Valmistelijana on pakko uskoa, että saamme tämänkin asiakokonaisuuden maaliin, toteaa Heikki Levón rauhalliseen tyyliinsä. Perhetilanne antoi mahdollisuuden muuttoon vasta tänä vuonna. Heikki Levón, palopäällikkö Kuusamosta Ouluun kehittämistehtäviin Pelastustoimen pitkän linjan asiantuntija Heikki Levón siirtyi kuluvan vuoden toukokuussa Ouluun Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen palopäällikkönä kehittämistehtäviin. Olemme sopineet esimerkiksi testauksista ja kelpoisuuksista yhdessä. 1980-luvulla Heikki suoritti paloesimieskurssin sekä palomestarikurssin (11). – Jo edellinen pelastusjohtaja kysyi muuttaisinko Ouluun, mutta en ollut vielä silloin valmis. Kuka keksisi keinon, kysyy Heikki Levón. Huoli harva-alueista Kuusamossa pitkään toimineena Heikki Levónille harva-alueiden ongelmat ovat konkretisoituneet jo vuosia sitten. – Pitää kyllä tunnustaa, että työt ovat lisääntyneet Ouluun muuton myötä. Heikki pitää Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitoksen suurena haasteena myös operatiivisten resurssien hallintaa
59 3 Raksilan johtokeskus on vaatimaton. Palomies Jari Lukkarinen lähdössä vapaalle kasipäivältään. Puhdas pesula Raksilan ”likaisella alueella”. Jalkineet odottavat hälytystehtäviä parakissa. Vesa Ek ja yksi Suomen harvoista painekammioista.. Palomiehet Niko Makkonen ja Sami Vuollo toivovat pääsevänsä uudelle asemalle lähiaikoina
Asemamestari Vesa Ek, 42 Toisen polven brankkari haluaa rohkeammin eteenpäin Asemamestari Vesa Ek ei haluaisi jäädä odottelemaan pelastustoimen uudistuksen toteutumista, vaan hän lähtisi jo nyt liikkeelle kehittämään laitoksen toimintoja käytännön toimenpitein. Vesa Ek suoritti alipäällystötutkinnon 2006 ja sai alipäällystöviran pelastuslaitoksen Haukiputaan toimipisteessä. Amk-päällystötutkinnnon Ek suoritti 2015 ja tammikuusta 2016 hän on toiminut vakinaisena asemamestarina (alipäällystövirka) Raksilassa. Vesa Ek.. Isän jalanjäljillä Asemamestari Vesa Ek ei kiellä Oulussa pitkään asemamestarina toimineen isänsä vaikutusta ura-valintoihin. Oulun seudun asemien vahvuus on tyydyttävä ja kalusto ajanmukaista. Asemamestari Vesa Ek kuuluttaa kuitenkin lisää yhteistyötä. Alaa tuntevat tajuavat helposti, kuinka ongelmat näkyvät erityisesti esimerkiksi sukeltajien ja muiden erikoiskoulutettujen sijoittelussa. Myös porukan ammattitaito on hyvällä tasolla. Näistä 12 on sellaisia, jotka eivät pysty olemaan täällä Raksilassa. – Operatiivinen toiminta on meillä hyvässä kuosissa. – Ykkösvuorossa tällä toimialueella meitä on tilanteesta riippuen 2–-30. Veri veti kuitenkin palopuolelle ja vuonna 2002 pelastajakurssin jälkeen sain määräaikaisen viran. Esimerkiksi lisätietojen saanti on viime vuosian vaikeutunut. 60 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 81 OULUSSA ENSIHOITO ja pelastuspuoli toimivat samalla tontilla, mutta toiminnallisesti ja organisatoorisesti erillään. Johtamisjärjestelmää hän haluaisi kehittää siirtymällä kahden palomestarin järjestelmään. – Hätäkeskusten kiire heijastuu arjen työssä. Johtamisjärjestelmän kehittäminen ja kiinteämpi yhteistoiminta ensihoidon kanssa ovat Ekin agendalla. Vesa Ek kantaa myös huolta hätäkeskuksen palveluista. – Suoritin lähihoitajan opinnot ja ensimmäinen pesti tässä talossa oli ensihoidossa seitsemäntoista vuotta sitten. Raksilan ongelmilla suuri vaikutus päivittäiseen toimintaan Vesa Ekin mukaan paloaseman sisäilmaonglemat haittaavat jo merkittävästi esimerkiksi miehistön sijoittelua asemille
Kolmen tuuman terävä värinäyttö . Toiminta-aika 4 tuntia yhdellä akulla . Hyvät vakiovarusteet . 5 eri toimintatilaa . Kevyt (700 g) ja kestävä (IP 67) . Ja se hinta… nelinumeroinen ja alkaa ykkösellä. DAFO OY l Puutarhatie 22 C l 01300 Vantaa l Finland Tel +358 10 666 5120 l info@dafo.fi l www.dafo.fi Suosittu FLIR K2 –lämpökamera Kaikki kalliiden lämpökameroiden ominaisuudet pieneen hintaan
Suojatila antaa hätätilanteessa lisäaikaa ja joustavuutta pelastussuunnitelman laatimiseen ja toimenpiteiden toteuttamiseen. Täysin itsenäisesti toimiva ja jatkuvassa valmiudessa oleva suojatila sisältää kaikki varusteet jopa 3 vuorokauden toiminta-ajalle. POTILAAN KYLMÄSUOJAUS HEAT-IT OY Saumaajantie 2 FI-96910 ROVANIEMI GSM +358 40 7025 112 info@heat-it.fi www.heat-it.fi
Tapahtumassa oli esillä VPK:n ja pelastuslaitoksen kalustoa. Paikalla oli myös Suomen Meripelastusseuran Valkeakosken pelastusaseman miehistöä kertomassa toiminnastaan. Valkeakoskella avoimet ovat. Uudenkarhea palokunta järjesti lokakuussa asemallaan avoimet ovet. 63 HUHTIKUUSSA 2016 perustetun Valkeakosken VPK:n toiminta on lähtenyt vilkkaasti käyntiin. Tänään hälytysosastossa toimii noin 20 henkilöä. Hälytysvasteisiin palokunta kytkettiin kuluvan vuoden maaliskuussa. Viime vuoden lopulla VPK:sta tuli Pirkanmaan pelastuslaitoksen sopimsupalokunta. Puolen vuoden aikana palokunat on ollut jo 30 hälytystehtävässä
vuosipäivän juhlatilaisuudessa. Jyrkämön valintaa perustellaan hänen vahvalla ammatillisella osaamisella, aktiivisella osallistumisella työn, kaluston ja varusteiden sekä työyhteisön hyvinvoinnin kehittämiseen. Helsingin kaupungin pelastuslaitos aloitti vuonna 2011 Stadin brankkari -tunnustuspalkinnon myöntämisen ansioituneelle palomies-ensihoitajalle, paloesimiehelle tai asemamestarille, jotka toimivat pelastusja ensihoitotyön etulinjassa. 040 630 8689 paivi.aravuori@hel.fi viestintäpäällikkö Taisto Hakala puh. 64 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 81 YLIPALOMIES MIKA JYRKÄMÖN valinta Stadin brankkariksi julkistettiin Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen 156. Hän on työskennellyt uransa aikana palomies-sairaankuljettajan ja ylipalomiehen viroissa sekä toiminut pelastusyksikön esimiehen tehtävissä ja työvuoronsa fyysisestä toimintakyvystä vastaavana ohjaajana. 0500 405 894 taisto.hakala@hel.fi H EL S IN G IN K A U P U N G IN P EL A S TU S LA IT O S. Mika Jyrkämö on sotilasarvoltaan alikersantti ja hänet on aikaisemmin palkittu Suomen Kuntaliiton ansiomerkillä vuonna 2001, Helsingin Pelastusliiton ansiomitalilla vuonna 2002, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ansiomitalilla vuonna 2006, pelastuslaitoksen tunnustuspalkinnolla vuonna 2008, Suomen Palopäällystöliiton ansiomitalilla vuonna 2009 ja Helsinki-mitalilla vuona 2011 sekä pelastuslaitoksen tunnustuspalkinnolla vuonna 2017. Työyhteisössään Mika Jyrkämö on erittäin arvostettu ja pidetty työtoveri. Hän on palvellut koko uransa keskuspelastusasemalla Kalliossa pääasiassa raskaassa pelastusyksikössä, lääkäriyksikössä, ensihoitoyksikössä, pelastustoimen johtoyksikössä sekä tilannekeskuksessa. Ylipalomies Mika Jyrkämöstä Stadin brankkari 2017 Lisätiedot: tiedottaja Päivi Aravuori puh. Mika Jyrkämö on tullut pelastuslaitoksen palvelukseen vuonna 1982 ja valmistunut palomies-sairaankuljettajaksi vuonna 1983
– Vastaava lähtövarmuushanke on tietääkseni toteutettu Suomessa aiemmin vain kerran. Projektin jälkeen Kuusamon VPK:lla on 8, Taivalkosken VPK:lla 4 ja Posion VPK:lla 2 uutta C-kortillista jäsentä. Sain Savonrannan VPK:lta loistavaa taustatietoa hankehakemuksen rakentamiseksi. Yksittäiselle sopimuspalokuntalaiselle reilun 1500 euron kustannus on puolestaan usein liian suuri henkilökohtainen investointi. Tästä avusta kiitollisena olen luonut mallihakupaketin, jonka avulla muutkin sopimuspalokunnat voivat helpommin hakea tukea omalla Leaderalueellaan, kertoo Isokääntä. Lisätietoja hankkeesta: Ari Isokääntä Palokunnan päällikkö Kuusamon VPK ry. Esimerkiksi viime vuonna Rukalla noin joka neljänteen hälytykseen ei saatu C-kortillista kuljettajaa, kertoo Koillismaan lähtövarmuus 2017 hankkeen perustaja ja vetäjä Ari Isokääntä. Valtakunnallinen ongelma Sammutusauton ajaminen edellyttää kuljettajalta C-ajokorttia. 0500 684 836 ari.isokaanta@gmail.com että niistä kortteja on hankala rahoittaa. Myöskin VPK-yhdistysten sopimuskorvaukset ovat sen verran pieniä, Koillismaan Lähtövarmuus 2017 –hanke Palokuntalaisille C-kortteja Leader-rahalla Koillismaan Leader on myöntänyt rahoituksen Koillismaan Lähtövarmuus 2017 –hankkeelle, jonka tarkoituksena on saada lisää palokuntien jäseniä sammutusauton kuljettajiksi. Hankkeessa mukana olevilla sopimuspalokunnilla on neljällä paloasemalla vuosittain yhteensä lähes 500 hälytystehtävää.. Nykyään yhä harvempi suorittaa C-kortin, ellei suoraan hakeudu kuljetusalalle. Tavoitteena kaikille C-kortti Tavoitteena on saada kaikki Kuusamon (Kuusamo ja Ruka), Taivalkosken ja Posion sopimuspalokuntien hälytysosastolaiset koulutettua ajamaan sammutusautoa vuoden 2017-2018 aikana. puh. – Valtakunnallisesti on tullut viestiä, että pelastuslaitokset eivät halua rahoittaa sopimuspalokuntalaisten ajokortteja. 65 HANKE KOOSTUU neljän paloaseman (Kuusamo, Ruka, Taivakoski, Posio) neljäntoista sopimuspalokuntalaisen kouluttamisesta C-ajo-oikeudelle. Vanhenevan kaartin jäädessä pois sopimuspalokuntien toiminnasta on nähtävissä, että lähitulevaisuudessa C-kortittomuus nousee isoksi uhaksi palokuntien lähtövarmuudelle. – Erityisen hankala tilanne on Rukalla, jossa vain noin puolella palokuntalaisista on enää sammutusauton ajamiseen oikeuttava ajokortti. – Tämän hankkeen jälkeen saamme toivottavasti myös Rukalla 100-prosenttisen varmuuden siitä, että sammutusautolle löytyy tarvittaessa kuljettaja, kiittelee Ari Isokääntä rahoituspäätöstä. Siksi Koillismaan Leaderin 90-prosenttinen tuki koulutushankkeelle on erityisen merkittävä, kiittelee Kuusamon VPK:n päällikkö Ari Isokääntä
Teuvo Kuusimäen ja Leena Saloniemen kirjoittama teos on oikea historia, ei pelkkä historiikki. Kirjan kappalejako on mielenkiintoinen. PETRI AALLON uusi kirja jatkaa syksyllä 2015 ilmestyneen Turku vanhoissa postikorteissa -kirjan tarinaa. Kirjat esittelevät yhteensä 500 vanhaa postikorttia. Kuvat elävöittävät tekstiä melkein jokaisella aukeamalla. LIFEVAC KULUVANA VUONNA 80-vuotista taivaltaan juhliva Pohjois-Satakuntalainen Jämijärven VPK julkaisi yli 200 sivuisen ”Kotiseutumme turvana” –kirjan. Kerronta on luistavaa erityisesti, kun muistellaan paloasematai kalustohankinta-asioita. On henkilöitä, yksittäisiä aiheita ja yleisempiä teemoja lomittain, mutta hyvin toimivasti. Yksi viime vuosikymmenien parhaita palokuntahistoriateoksia. Kirjaa imee lukemaan. Postikorttikirjoissa esitellään myös palontorjunnan historiaa: Turun palo 1827, Puolalanmäen ja Vartiovuoren palotornit, Turun VPK:n perustaminen, Turun VPK:n talo, vakinaisen palokunnan ensimmäiset paloasemat ja Turun linnan palokuntamuseo. LIFEVAC.FI Maahantuonti ja myynti Tehokas apu vierasesineen poistoon silloin, kun Heimlichin ote ei auta. Viiden ja puolen sivun mittainen lähdeluettelo puhuu puolestaan. Kirjojen tekijä Petri Aalto on turkulainen tietokirjailija, kotiseutuaktiivi ja intohimoinen postikorttien keräilijä – ja pitkän linjan palokuntalainen. Ainut huono puoli oli, että lehtemme joutui itse metsästämään kirjan arvosteltavaksi. Jämijärven VPK julkaisi hienon kirjan Turku vanhoissa postikorteissa 2
Vieläkään emme kuitenkaan pääse samalle viivalle muiden sisäisen turvallisuuden viranomaistahojen kanssa. Olen sanonut tämän myös ääneen. Pelastustoimi on uudistumassa, silti pelastus ei siirry valtion vastattavaksi, vaan sen uusi isäntä on maakunta. Pelastus on saanut sen osuuden, mitä kunnissa on katsottu sille kuuluvaksi. VÄKISIN TÄSSÄ yhteydessä tulee mieleeni: kuka ei kuulu joukkoon. Pidetään yhdessä pelastusalan puolta!. Valtio huolehtii toimintaedellytyksistä tämän joukon osalta, ainoa poikkeus on pelastus. PELASTUSALAN PUOLTA tulisi kaikkien pelastusalan ihmisten pitää vahvasti esillä. Se on tietysti pelastus, joka kunnallisena ja tulevaisuudessa todennäköisesti maakunnallisena jatkaa outoa tietään turvallisuuPidetään pelastusalan puolta den ”eri sarjaan kuuluvana”. Unohtaa ei sovi puolustusvoimia, vaikka se onkin sotilaallisesta turvallisuudesta huolehtimassa ja sen tehtäviä ei olla pitkään aikaan – onneksi – tarvittu. Mielestäni koko pelastusalan tulisi olla tätä tavoitetta edistämässä. Olemme edelleenkin poikkeus. Yhteiskunnallinen keskustelu ei ole kuulunut kunnallisen pelastustoimen päällystön intresseihin. Kuka ei kuulu joukkoon. poliisin, pelastuksen, tullin ja rajan tehtävät. Olen itse arvioinut, että pelastusalan tulisi saada toimintamenoihinsa noin 40–50 miljoonan euron lisäys. Tämä erisarjaisuus on näkynyt siinä, että kunnat eivät ole sisäistäneet yhteiskunnan turvallisuusstrategiaa. Alalle täytyy löytyä taho, joka toimii pelastusalan puolesta. Näitä elintärkeitä viranomaistoimintoja ovat muun muassa. Tähän eivät ole vaikuttaneet mitkään yhteiskunnan turvallisuusstrategiat, pelastuksen tarpeita on tarkasteltu pelkästään alueen kuntien näkökulmasta. Pelastustoimi uudistuu ja siirymme maakunnalliseen pelastustoimeen. 67 ISTO KUJALA, Villimies YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA (YTS) lähtee siitä, että yhteiskunnalle elintärkeistä toiminnoista pidetään huolta kaikissa tilanteissa. Haluamme olla esimerkki, jota muut voivat seurata ja lähteä mukaan yhteiseen rintamaan. TÄSSÄ JOUKOSSA on suhteellisen helppo noudattaa yhteiskunnan turvallisuusstrategiaa. SPALin järjestöjohtaja Kim Nikulan kanssa otimme kantaa pelastusalan puolesta toimimisesta. Tähän on varauduttava. Sen toimintaedellytyksistä huolehtivat kunnat. Yhteiskunnallista keskustelua tarvitaan KUNNAT JA niiden edustajat eivät ole pystyneet näkemään pelastusta yhteiskunnan turvallisuusstrategian näkökulmasta. PELASTUSALA EI selviä ilman rohkeaa yhteiskunnallista keskustelua, eikä myöskään siten, että kukaan ei toimi pelastusalan puolesta. TÄSSÄ TILANTEESSA meille on hyvin tärkeää, että syntyy yhteiskunnallista keskustelua pelastustoimen osuudesta ja sitä keskustelua käydään pelastusalan vahvalla osaamisella
68 l BRANDKÅRISTEN l NUMMER 81 Ä r det faktiskt ändamålsenligt att räddningsbranschen styrs av institutionaliserade skrönor utan direkt entydig koppling till verkligheten. Frivilliga utgör den centrala resursen som gör det möjligt för samhället att erbjuda räddningsbranschens tjänster även utanför tätorterna. Men kanske man inte vill sluta prata om det. I gengäld skulle man kunna sluta prata om ”ont om brandkårister”. I ”byrokratiskrotartalkotider” kunde oeller felmotiverade krav på avtalspersonalen luckras upp. Räddningsbranschen är en underlig form av myndighetsutövning där hälften av det egentliga arbetet utförs på basen av lokalförankrad frivillighet. bra” eller för att ”öka allmänhetens aktning”, och därigenom riskera medborgarnas trygghet, det är inte endast oförsvarbart, det är att bokstavligen leka med elden. Ibland mot någon form av ersättning, ibland inte. Måste en avtalsbrandkår faktiskt ha minst 12 man för att bemanna en brandbil. Är det klokt att med hjälp av onödigt högt ställda krav göra sig av med resurser. Och som gör det möjligt att i tätorterna klara sällan förekommande överlappande uppdrag. Eller för att ens få fungera som chaufför. Det att en del av räddningsbranschens aktörer är ovilliga att erkänna fakta är förstås opraktiskt, men att man aktivt försvårar ett meningsfyllt frivilligarbete, det är oförsvarbart. Men att i en bransch med en begränsad tillgång på resurspersoner ställa krav bara för att man ”tycker det låter Kopplingen mellan krav och behov minst sagt oklar Ur räddningsbranschens mytologi Måste man ha övat 15 gånger för att kunna dra slang. Måste man klara 3 armhävningar på stång för att få rökdyka. Det finns krav på olika nivåer och för olika behov.. För all utveckling gäller det att ställa mål. Mål som är lagom höga för att motsvara det man vill uppnå. Om tillgången på någon resurs är obegränsad kan man förstås formulera målen som krav. Oförsvarbart, eftersom man inte har resurser att erbjuda nånting annat i stället. Det skulle på sin höjd ta på äran
Dagens test kräver speciell utrustning, speciell utbildning och ett flertal tester i separata repriser. Och med dem försvinner ofta de bästa resurspersonerna. Och det rätta kriteriet handlar förstås inte om vad man deltagit i utan vad man faktiskt kan. Den bravaden klarar knappast ens Fantomen® av i full rökdykningsutrustning. Tester enligt den kunde skötas på brandstationen under en enda kväll, av vem som helst, och så var saken klar. Trots att man ingenstans definierat t.ex. Även metoderna för att mäta konditionen har fjärmat sig från det praktiska brandkårsarbetet. Det mest märkliga påståendet man hört* som motiv för armhävningarna är en rökdykare måste kunna häva sig upp tillbaka om han/ hon skulle råka ramla genom eller utför ett tak. Detta för att ”höja kursens anseende”. 69 Kopplingen mellan krav och behov minst sagt oklar Ur räddningsbranschens mytologi Många är endast följden av personligt tyckande. Det finns redan överbeskäftiga räddningsverk som kräver motsvarande fysik av alla dem som deltar i operativt brandkårsarbete. Varje krav borde dock ha någon logisk koppling till ett faktiskt behov. Tre armhävningar Ett annat tal som till och med funnit sin väg in i en ministerieinstruktion är de tre armhävningar på räck vilka mången anser nödvändiga för rökdykning. I tiderna avspeglades det rätt väl i den s.k. Det är knappast underligt att mången brandkårist med god kondition men ont om överlopps fritid åter väljer att ”hänvisa till plåttallrikarna”. Inget fel på övning, särskilt om övandet är strukturerat och systematiskt, baserat på en plan och med individuell målsättning. Men 15 övningar, det tyckte även många av frivilligbranschens egna aktörer lät bra. Inte ens personer* med djupa kunskaper i ämnet har kunnat påvisa att någon i vårt land faktiskt vid rökdykning skulle ha förolyckats som en följd av dålig allmän kondition. motiverats med folkhälsoaspekter, men det är knappast räddningsbranschens sak att råda bot på befolkningens ökande kroppsmassa och sjunkande kondition. Men talet ”15”, det baserar sig inte på sådant utan på ett subjektivt tyckande av en person* som på fullt allvar även ansåg att slutprovet i enhetschefskurser borde gallra bort en tredjedel. Det lyckades man torpedera (man kan endast gissa sig till vad det skulle ha betytt för enhetschefsutbildningen). Trots att just armhävningar på räck särskilt gallrar bort stora starka karlar (medan bänkpress ju gallrar bort spädare kvinnor). ”Många krav är endast följden av personligt tyckande.” Text Silvio Hjelt. Hur typklareringar skulle öka ledningskompetensen förblir oklart. I föregångslandet Sverige har man förtjänstfullt analyserat de fysiska kraven i relation till det faktiska arbetet (se t.ex. Återigen, för att dra slang krävs det att man orkar lyfta kappsäcken, medan övriga krav snarast borde ställas av medicinsk personal, inte av diverse administratörer inom räddningsbranschen. Här analyseras några krav vars koppling till behovet förblir oklara. För att inte tala om rent kontraproduktiva. vad den enskilda släckningsmannen borde ha lärt sig vid dessa övningar. En högt utbildad enhetschef som t.ex. Inget fel på kondition i sig, men dess faktiska koppling till undvikande av faktiska risker har ingen hittills kunnat påvisa statistiskt. Vilka faktiska behov försöker man lösa genom att ställa krav på avtalsbrandkårers personal och hur korrelerar de kraven med behoven. Däremot har dödsfall förstås inträffat som en följd av sådana egenskaper som man inte mäter (eftersom de är betydligt svårare att mäta än att mäta kondition). Vad värre, de fysiska krav och mätmetoder som nyss utvecklats med tanke på just rökdykning håller på att sprida sig även till andra kategorier av släckningsmän. Har man inte övat får man inte dra slang på utryckning. Helt oberoende av faktisk kunskap och konkreta behov. Förstås, man kan ju uppmana den upptagna enhetschefen att skärpa sig, men det tycks bli allt vanligare att de som på formella grunder förklaras inkompetenta överraskande lätt tar till uttrycket från beväringstidens civila dag: ”hit får ni bli med era plåttallrikar” (förr i tiden åt beväringar på plåttallrikar). av arbetsorsaker inte deltagit i rätt antal typklareringar löper risk att utestängas från verksamheten. Uleåborgsmodellen. Det formella kravet på femton övningar har en tråkig baksida: det gallrar bort resurser. Kraven har bl.a. Femton övningar Femton övningar har slunkit in i månget brandkårsavtal. www.msb.se/RibData/Filer/pdf/26244.pdf som vi har anledning att senare titta närmare på) men vi är ju inget föregångsland i det hänseendet
Samhället bör bibehålla brandkårsarbetet attraktivt – inte tvärtom. Framför allt vill man se det meningsfulla i sitt frivilligarbete (vilket här även inkluderar frivilligarbete mot viss smärre ersättning). Utbildningsredskapen är de som man i praktiken använder. Allt färre brandkårister befann sig dagtid inom hörhåll för brandkårshusets alarmsiren (så alarmerades de flesta på den tiden). Och säkerligen fanns det även ekonomiskt intresse i kurserna, som före det skötts med talkokraft. I slutet av 1970-talet var bysamhället i försvinnande. Detta som motvikt till brandchefens påstående om att man ju varje morgon kunde låta ett färre antal personsökare cirkulera bland manskapet. Bakgrunden var antagandet att kurser ledda av yrkesmän skulle ge bättre anseende. Annat har samhället nämligen inte råd med. På basen av personligt tyckande framförde sekreteraren (undertecknad) att man borde alarmera en trefaldig styrka. Idealet är förstås om man kunde klara av kursandet inom ramen för veckoövningsprogrammet. Här kan upphovet förklaras även med namns nämnande, eftersom upphovsmannen faktiskt är undertecknad (!). Sammanhanget var dock ett lite annat och tarvar kanske en förklaring. 70 l BRANDKÅRISTEN l NUMMER 81 En utryckning kräver multialarmering Ett tal som blivit axiom är 3. Utbildningen kan skötas lokalt, där kursdeltagarna är, vilket sparar tid och pengar, och kursen kan delas upp så som det bäst passar de egna brandkåristerna. Så är det ju rent matematiskt inte. I en del brandkårsavtal har förståsigpåare trots det stipulerat att en brandkår som inte har tolv man med formell kompetens omöjligen kan ställa upp med fyra vid alarm. Och stelbent byrokrati och omotiverade krav utan koppling till faktiska behov – det vill man inte se. En reform har varit på tapeten i tiotals år, men av någon underlig orsak stampar den på stället. ”Grunden till den skrönan hittas i en gammal kursledarinstruktion.”. Envar får förstås syssla med (nästan) vad den vill, på sin fritid. Mobiltelefonen var inte ännu uppfunnen, men det fanns personsökare baserade på brandkårernas dåtida radiofrekvens. Argumentet att man vid utbildningen inte skulle kunna lita på de egna förmännen är absurd, och ingenting hindrar att kursproven sker med hjälp av utomstående ”auditörer”. Endast yrkesmän kan verka som kursledare Grunden till den skrönan hittas i en gammal kursledarinstruktion*. Kurser kan hållas då det finns kursdeltagare (vilket ingalunda behöver vara ”minst tolv-femton”). Men samhället har all orsak att vara speciellt lyhört om detta sysslande tar avstånd från traditionellt brandkårsarbete. * Av hänsyn till nulevande personers integritet har alla namn utelämnats men uppgifter om upphovsmännens positioner finns i författarens personliga arkiv. För att en utryckningsstyrka skall innefatta fyra man behövs faktiskt endast fyra, inte tolv. Det handlar inte mera om livsuppgifter, och deltagarna kräver allt mera för att alls ställa upp. Så många måste man alarmera för att få en person på utryckning. Idag kan siffran 3 ibland vara något i underkant, men för den enskilda brandkåren är det en fråga om arrangemang. Nåväl, när det kom till kritan ansåg nämnden att personsökare var onödiga. Kursen i släckningsarbete är i verkligheten dock sådan att de flesta äldre kårchefer med aningen längre erfarenhet gott kan sköta det hela, från början till slut, inklusive ansvaret och byrokratin. Att en brandkår själv skulle kunna sköta grundutbildningen har många fördelar. Lika lite som brist på faktiskt uppskattning. Inom den officiella räddningsbranschen leker man dock fortfarande inom ramen för föråldrade spelregler. Ingen dejourerade och ingen betalade nånting för beredskap. Kurser kan bättre anpassas till rådande förhållanden (fast det är förstås bra att även se hur andra har det). Tredje sektorn i förändring Tredje sektorns struktur förändras. För att effektivera effekten av alarmerandet skrev brandkårernas lokala intresseförening ett brev till brandnämnden och analyserade behovet av sökare
TILLS VIDARE har räddningsväsendets olika delområden närmast bedömts med hjälp av mängdkriterier. I oktober publicerade Räddningsinstitutet en forskningsrapport vars namn i översättning lyder ”Räddningsväsendets indikatorer” ( Heidi Huuskonen) och den utgör en utmärkt bas för att utveckla branschens kvalitet. Forskningsrapporten erbjuder en möjlighet att ge svar på de frågorna, förutsatt att undersökningens förslag tas som grund för de praktiska mätningarna. 71 PEKKA KOIVUNEN, chefredaktör ATT BEDÖMA räddningsväsendets kvalitet är svårt, men det är inte omöjligt. Och mycket sällan talar man om misslyckanden eller direkta fel. Så sker dock endast ifall samtliga räddningsverk börjar följa samma praxis då det gäller att utvärdera den egna verksamheten. BLAND YRKESSTATIONERNAS arbetsturer och i avtalsbrandkårerna har kvalitetstänkandet ännu inte fått det fotfäste det förtjänar. Men sällan ser man diskussion on alternativa sätt att sköta en uppgift eller ett delområde av den. Branschens kvantitativa och kvalitativa mätare gör det splittrade fältet klarare. För det finns det en förståelig men inte godtagbar orsak: inom räddningsbranschen har man inte vant sig vid att utvärdera den egna verksamheten annat än inom en mycket liten och vanligen sluten krets. Kvaliteten har fått stå i bakgrunden. Där övar man och utvecklar nog allehanda handens färdigheter men bortsett från några sällsynta undantag saknas en helhetsutveckling av kvaliteten. HUR FÖLJER man upp brandsyners kvalitet. DEN HÄR kulturen håller småningom på att nås av en förändring, och för den ger Huuskonens Räkna med kvaliteten – verktyg för utvärderingen på kommande ”Inom räddningsbranschen har man inte vant sig vid att utvärdera den egna verksamheten annat än inom en mycket liten och vanligen sluten krets.” rapport en bra grund. Eller hur bra alarmformationer funktionerar, eller kvaliteten i personalens eller den enskilda brandstationens verksamhet. SOM EN mätare på åtgärder och kvalitet föreslår Heidi Huuskonen i sin rapport följande: ”2.1.5 Den i olyckan delaktigas utvärdering av räddningsverksamheten.” FINT!. I BRANSCHPRESSEN rapporterar man visserligen noggrant vad man vidtog för åtgärder på olycksplatsen
I det här läget är det mycket viktigt för oss att det uppkommer en samhällsdebatt om räddningsväsendets andel och den debatten bör föras på basen av en grundmurad kännedom om räddningsbranschen. Själv har jag bedömt att räddningsväsendet beträffande sina driftskostnader borde få en ökning på cirka 40–50 miljoner euro. Att driva en samhällsdebatt har inte varit i räddningsväsendets befälspersoners intresse. Jag anser att hela räddningsbranschen borde vara med och befrämja det målet. Räddningen har fått den andel som man i kommunerna har ansett att ankommer på den. Den saken har inte påverkats av några samhälleliga säkerhetsstrategier utan räddningsväsendets behov har granskats endast sett ur regionens kommuners synvinkel. Det behövs en samhällsdebatt Kommunerna och deras representanter har inte klarat av att se räddningen ur den samhälleliga säkerhetsstrategins perspektiv. Tanken infinner sig ohjälpligen: vem hör inte till sällskapet. Tillsammans med SPALs organisationschef Kim Nikula tog vi ställning för räddningsbranschen. Denna särprägling har tagit sig uttryck i det att kommunerna inte har tagit till sig samhällets säkerhetsstrategi. Låt oss tillsammans stå på räddningsbranschens sida!. Icke att förglömma försvarsmakten även om den ju sköter om den militära säkerheten och dess tjänster har lyckligtvis inte behövts på länge. Det har jag även sagt högt. För dess verksamhetsförutsättningar ansvarar kommunerna. Vem hör inte till sällskapet. Räddningsväsendet håller på att reformeras, men trots det överförs inte räddningen på statens ansvar utan dess nya husbonde kommer att bli landskapet. Alla de som verkar inom räddningsbranschen borde kraftigt hålla på sin bransch. Men fortfarande kommer vi inte ännu att starta på samma linje som den inre säkerhetens övriga myndigheter. Räddningsväsendet förnyas och vi kommer att flyttas över till ett landskapsbaserat räddningsväsende. Räddningsbranschen klarar sig inte utan en modig debatt, och inte heller på det sättet att ingen verkar för räddningsbranschens bästa. Vi måste vara förberedda på det. Branschen måste hitta en instans som verkar för branschen. Sådana för samhället livsviktiga myndighetsfunktioner är bl.a. Vi kommer fortfarande att utgöra ett undantag. Det är förstås räddningen, som kommunaloch i framtiden landskapsbaserad fortsätter på sin underliga väg som beträffande Låt oss stå på räddningsbranschens sida säkerheten ”hör till en annan serie”. I det här sällskapet är det rätt enkelt att följa samhällets säkerhetsstrategi. Vi vill vara ett föredöme som andra kan följa och komma med i en gemensam front. de uppgifter som handhas av polisen, räddningsväsendet, tullen och gränsbevakningen. 72 l BRANDKÅRISTEN l NUMMER 81 ISTO KUJALA, Vildmannen DOKUMENTET EN SÄKERHETSSTRATEGI för samhället utgår från att man ser till att de funktioner som är livsviktiga för samhället fungerar i alla situationer. Beträffande det här sällskapet sköter staten om verksamhetsförutsättningarna, med enda undantag för räddningen
KOTIMAISISSA TELEVISIO-OHJELMISSA ja elokuvissa näyttelijät unohtavat usein turvavyön käytön yleiselle liikenteelle tarkoitetulla alueella. Kysymyksiimme vastasi tuottaja Suvi Valkonen Rabbit Filmsistä. Tuotantoyhtiö ottaa kuvauksissa tapahtuneen huolimattoman virheen erittäin vakavasti ja olemme käyneet tapauksen läpi esiintyjien ja tekijätiimin kanssa jotta tulevaisuudessa vältytään vastaavilta tilanteilta. Sinä lähetät kysymyksesi meille (pidämme omana tietonamme henkilöllisyytesi) ja välitämme kysymyksen valitsemallesi henkilölle tai yhteisölle. Posselle on erittäin tärkeää näyttää hyvää esimerkkiä katsojille. Duudsonit sekä kuvauksissa ollut työryhmä ovat erittäin kokeneita ja koulutettuja Vahingossako ilman turvavöitä, Duudsonit. Olimme ennen kuvauksia sopineet esiintyjien ja työryhmän kanssa, että kuvauksissa noudatetaan liikennesääntöjä ja ajetaan mopoautoja lain mukaan. Seuraavassa lehdessä näet vastauksen. 73 TÄMÄ PALSTA antaa lukijoillemme ainutlaatuisen mahdollisuuden saada asialliseen pelastusalaa koskevaan kysymykseen vastaus melkein keneltä tahansa. Otimme esimerkiksi MTV3:n ohjelmistoon kuuluvan Possen, jossa turvavyö on jäänyt käyttämättä esimerkiksi mopoautossa. stuntja erikoiskuvaustilanteisiin. Kesällä tuotettujen mopoautoinserttien kuvaukset on suoritettu hallituissa kuvaustilanteissa ajaen lyhyitä, muutamien kymmenien metrien pätkiä kerrallaan muuta liikennettä häiritsemättä. Ja vieläpä anonyymisti ja aivan ilmaiseksi. TOIMITUS PIDÄTTÄÄ oikeuden olla hyväksymättä kysymystä, jos se on tavalla tai toisella asiaton tai loukkaava. Miksi Posse-ohjelmassa ajetaan liikenteessä mopoautoilla ilman turvavöitä. SV: Possessa kiinnitämme erityisen paljon huomiota kuvauksiemme lainmukaiseen toteuttamiseen, asianmukaisten lupien hankintaan, sekä esiintyjien, avustajien ja ohikulkijoiden turvallisuuteen. ”Posselle on erittäin tärkeää näyttää hyvää esimerkkiä katsojille.”. Kysy ministereiltä, kansanedustajilta, johtajilta, päälliköiltä, asiantuntijoilta tai vaikka rivipalomiehiltä tai sopimushenkilöiltä. Kyse ei siis ole käytännöstä, vaan inhimillisestä virheestä. Kuvaushetkellä esiintyjämme eivät valitettavasti muutamissa kohtauksissa kameran käydessä muistaneet kiinnittää turvavöitään. KYSYMYS TULEE toimittaa osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi neljä viikkoa ennen seuraavan lehden ilmestymistä
PALOJA PELASTUSVARUSTEET KEMIKAALINTORJUNTAKALUSTO JA -VARUSTEET NOSTOLAVAJA PUOMITIKASAUTOT PALOJA PELASTUSAJONEUVOT, -VENEET JA -ALUKSET PALOLETKUT JA -TARVIKKEET, MOOTTORIRUISKUT, PALOPUMPUT JA PUMPPUKALUSTO SEKÄ VAAHTOSAMMUTUSJÄRJESTELMÄT VESISUKELLUSVARUSTEET SÄHKÖISET TURVAJÄRJESTELMÄT YMPÄRISTÖTURVALLISUUSJA SUOJELU ÖLJYNTORJUNTAKALUSTO 11.–13.9.2018 TAMPEREEN MESSUJA URHEILUKESKUS TYÖHYVINVOINTI EUROSAFETY TYÖTERVEYSPÄIVÄT Turvallisuus-messut järjestää Tampereen Messut Oy yhteistyökumppaninaan Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys SPLY ry TURVALLISUUSMESSUT.FI #TURVALLISUUS TILAA UUTISKIRJE TURVALLISUUSMESSUT.FI/UUTISKIRJE VARAA PAIKKASI NYT Veli-Pekka Rouvali, projektipäällikkö +358 50 516 4005, veli-pekka.rouvali@tampereenmessut.fi
Palomiesurheilu: Salibandy Mikkeli 15.– 30.11 Palomiesurheilu: Voimailu/soutu J oulukuu 1.– 31.12. Palomiesurheilu: Palohenkilöstön SM-slalom Ylläs 22.– 24.3. Palomiesurheilu: Pilkki P-Karjala VKO 10 PALOKUNTALAINEN ILMESTYY M aaliskuu 14.– 15.3. Palomiesurheilu: Ammunta Tornio e lokuu 1.–31.8. Palokuntanuorten Suurleiri Lohtaja 1.–31.7. ...jotta tiedät mihin millonkin menis! M arraskuu 2.11. JEHUMALJA-kilpailu Seinäjoki k esäkuu 1.6. SPPL:n jouluseminaari Helsinki 13.– 14.12. SPPL: Vesisukellusseminaari 2017 Tallinna 25.11.– 1.12. Päällystömaraton 1.–15.6. 75 TAPAHTUMAKALENTERI TIEDOT ON kerätty laitosten ja palokuntien tiedottajilta sekä järjestäjien nettisivuilta. PALOTURVALLISUUSVIIKKO 25.11. SSPL: Ajankohtaisseminaari Tampere 1.2– 31.3. Tiedot osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi. Palomiesurheilu: Suunnistus Kotka 11.– 13.9. Palomiesurheilu: SM -hiihdot Lahti 1.2– 31.3. SPPL: Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät Vantaa 18.– 19.11. Palomiesurheilu: Golf Tampere VKO 36 PALOKUNTALAINEN ILMESTYY s yyskuu 1.–30.9. SPPL: Työturvallisuusseminaari Vantaa 8.–9.11. Julkaisemme sitoumuksetta tietoja pelastusalan tapahtumista yms. Palomiesurheilu: Yleisurheilu Helsinki 15.–30.6 Palomiesurheilu: Jalkapallo Turku VKO 27 PALOKUNTALAINEN ILMESTYY H einäkuu 1.–7.7. Palomiesurheilu: Salibandy Pori 8.11. Palomiesurheilu: Jääkiekko Oulu VKO 52 PALOKUNTALAINEN ILMESTYY 2018 T aMMikuu 17.1. SPAL: Liittokokous 2017 Jyväskylä 12.12. Päivä paloasemalla Koko Suomi 28.11. Pelastustoimen esimiesfoorumi Tampere 19.– 20.1. Palomiesurheilu: Lentopallo Lappeenranta 15.– 31.10 Palomiesurheilu: Crossfit 23.– 25.10 SKYDD-messut Tukholma VKO 45 PALOKUNTALAINEN ILMESTYY M arraskuu 1.–15.11. FSB Studiedagar och höstmöte Tampere 22.11. Tulimeri -risteily H elMikuu 10.2. SPPL: Vapepan vapaaehtoiset pelastustoimen tukena Vantaa 28.11. Turvallisuusmessut Tampere l okakuu 1.– 15.10. Palomiesurheilu: Jääkiekko Riihimäki VKO 52 PALOKUNTALAINEN ILMESTYY PALOJA PELASTUSVARUSTEET KEMIKAALINTORJUNTAKALUSTO JA -VARUSTEET NOSTOLAVAJA PUOMITIKASAUTOT PALOJA PELASTUSAJONEUVOT, -VENEET JA -ALUKSET PALOLETKUT JA -TARVIKKEET, MOOTTORIRUISKUT, PALOPUMPUT JA PUMPPUKALUSTO SEKÄ VAAHTOSAMMUTUSJÄRJESTELMÄT VESISUKELLUSVARUSTEET SÄHKÖISET TURVAJÄRJESTELMÄT YMPÄRISTÖTURVALLISUUSJA SUOJELU ÖLJYNTORJUNTAKALUSTO 11.–13.9.2018 TAMPEREEN MESSUJA URHEILUKESKUS TYÖHYVINVOINTI EUROSAFETY TYÖTERVEYSPÄIVÄT Turvallisuus-messut järjestää Tampereen Messut Oy yhteistyökumppaninaan Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys SPLY ry TURVALLISUUSMESSUT.FI #TURVALLISUUS TILAA UUTISKIRJE TURVALLISUUSMESSUT.FI/UUTISKIRJE VARAA PAIKKASI NYT Veli-Pekka Rouvali, projektipäällikkö +358 50 516 4005, veli-pekka.rouvali@tampereenmessut.fi. Palomiesurheilu: Kaukalopallo Porvoo 16.– 30.4 Palomiesurheilu: Sm -keilailu Tornio VKO 18 PALOKUNTALAINEN ILMESTYY T oukokuu 19.5. SPPL: Palopäällystöpäivät 2018 Lahti H uHTikuu 1.–15.4. SPPL: Palontutkinnan opintopäivät Jyväskylä 28.11. Palomiesurheilu: Voimailu/soutu Raisio J oulukuu 1.12
Uusi vaihtoehtoinen pelastusmenetelmä Nakit ilman muusia KUKAMITÄHÄH?. uusi Kuvavisa! puhekuplan puuttuva teksti Tämä Erica taitaa olla vähän vanhempi kuin Danny. PÄÄOSA VASTAUKSISTA oli julkaisukelvottomia. 7.10 klo 20:42 Eläimen pelastaminen, Isokyrö Jackrusselinterrieri jäi kiipeliin mökin portaiden alle, eikä ottanut vastaan omistajiensa apua, vaan vastaili murinalla kohti ojennettuja käsiä. Myös yksi täysin oikea vastaus löytyi, mutta puhekuplaan se ei yltänyt, kiitos kuitenkin Pauli. Kysyimme puhekuplan tekstiä. 76 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 81 KUVASSA HÄTÄKESKUSPÄIVYSTÄJÄoppilas teki tuttavuutta hänelle aivan uuteen järjestelmään. Paikalle hälytettiin Isonkyrön paloaseman yksikkö, jotka saivat hauvan pois piilostaan nakkien avulla sekä omistajan myötävaikutuksella ja ilta jatkui iloisena häntää heilutellen. Hauskat hälytykset PARHAAN SELITYKSEN kuvalle antanut palkitaan vähintään ruhtinaallisesti. LAINAUS PELASTUSLAITOKSEN lehdistötiedotteesta. VASTAUKSET OSOITTEESEEN toimitus@palokuntalainen.fi
HUOM! Tehtaantie 12 l 29630 Pomarkku puh. Kaksi palokuntaa – yksi asema Ulkomaalaisvahvistuksia Suomen palokunnissa – jatkuu OBS! Eikö lehtesi saapunut perille. PERÄVAUNUJA. Ilmoita siitä meille: toimitus@palokuntalainen.fi Vuosi 2017 pelastusalalla Olethan huomannut, että lehti ilmestyy jatkossa ilmoitetulla viikolla Postin jakelukäytäntöjen muututtua. Seuraavassa lehdessä: Seuraava lehti (nro 82) ilmestyy viikolla 52. 02 634 3800 l info@peravaunutaloviitala.
Jos palokuntalainen tai palomies hairahtuu eli tekee jotain, mitä hänen ei oleteta yhteisönsä jäsenenä tekevän, on yhteisön reagoitava. Palomestarin rattijuoppoustuomio, palokuntalainen tuhopolttajana, ambulanssikuskit kilpa-ajajina, valepalomestari ahkerana ja niin edespäin. Asia on erinomaisen epäselvä. Mutta mitkä ovat toimintamallit, kun pelastuslaitos ei syystä tai toisesta ole tyytyväinen palokuntayhdistyksen hälytysosaston hälytyskelpoiseen jäseneen. Muutama vuosi sitten käytiin keskustelua pelastuslaitoksen oikeudesta ”rankaista” tai jopa erottaa sopimushenkilö. Proseduurit löytyvät ja jopa erottaminen on mahdollista. Hairahdukset – vaikeita asioita myös yhteisöille ”Hyvin harvoin yhdistyksissä on määritelty toimintamallia jäsenten ’hairahdusten´ varalle”.. 78 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 81 LIEKINHEITTÄJÄ HÄLYTYSKELPOISIA PALOKUNTALAISIA on noin 13400 ja operatiivisiin tehtäviin osallistuvia ammattilaisia noin 4000, yhteensä Forssan kaupungin verran ihmisiä. Suomi on oikeusvaltio ja tällaisessa asiassa pitäisi olla valtakunnallinen malli. Hyvin harvoin yhdistyksissä on määritelty toimintamallia jäsenten ”hairahdusten” varalle. Tähän joukkoon mahtuu monenlaisia ihmisiä ja elämäntilanteita. Ainut täysin selvä asia on, että pelastuslaitos ei voi erottaa ketään yhdistyksen jäsenyydestä. Palokuntayhdistyksen säännöissä on usein maininta yhdistyksestä erottamisesta ja siihen mahdollisesti johtavista syistä. Pelastusjohtajien vuolaasti kehuma kumppanuusverkosto voisi pohtia tätäkin asiaa, mutta yhteistyössä sopimuspalokuntien edustajien kanssa. Joidenkin heidän hairahduksistaan saamme aina silloin tällöin kuulla ja nähdä julkisuudessa. Työnantajan asemassa olevan yhteisön (pelastuslaitos tai palokuntayhdistys) osalta menettely noudattaa yleisesti käytössä olevaa kaavaa: puheeksiotto, puhuttelu, varoitus ja irtisanominen. Sen sijaan palokuntalaisen, joka on sopimussuhteessa pelastuslaitokseen yhdistyksensä kautta kollektiivisesti, tilanne on toinen. Kansalaiset muodostavat mielikuvansa yhteisöstä sen jäsenten ja heidän toimintansa mukaan. Jos kaikki pelastusalan henkilöt lasketaan mukaan ollaan jo melkein Riihimäen kokoluokassa. Tietysti kuvaan vaikuttavat myös monet muut tekijät. Suorassa sopimussuhteessa pelastuslaitokseen olevan toimenpidepalkkaisen tai osa-aikaisen työntekijän osalta asia on täysin selvä
24 %). (sis. 010 569 3628 Tero Huovinen, puh. Tutustu lisää: www.vehotrucks.fi KehäVeho | Ambulanssi-, paloja pelastusautomyynti Lommilanrinne 3, 02740 Espoo Hannu Gunnar, puh. alv. Paloja pelastusajoneuvojen huoltoon vaadittavat tiukat laatustandardit, varaosien oma keskusvarasto Suomessa ja vahvat 24 h huoltoautopalvelut varmistavat autojen toiminnan kaikissa tilanteissa. Yhteistyössä päällirakentajakumppaniemme kanssa tarjoamme Mercedes-Benzin paloja pelastusauto mallistosta monipuoliset ratkaisut pelastusalan ammattilaisille. Hinta sama kiinteästä verkosta/matkapuhelimesta.. Veho Hyötyajoneuvot ja Mercedes-Benz – luotettavaa kumppanuutta. . 010 569 3670 Puhelun hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min. Suomen suurin autoalan toimija, perheyhtiö Veho, on perustettu Mercedes-Benzin maahantuontiin vuonna 1939, josta lähtien olemme kasvaneet henkilöautojen ja hyötyajoneuvojen laajaksi palvelu verkostoksi. Veho Hyötyajoneuvojen palveluverkosto kattaa 15 omaa huoltokorjaamoa, joita täydentää laaja itse näisten valtuutettujen korjaamoiden verkosto