Palokuntalainen 82/2017 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Ulkomaalaisvahvistukset palokunnissa – osa 2 Yksi asema – kaksi palokuntaa BRANDKÅRISTEN NYT l PALOKUNNAT l HENKILÖT l KALUSTO & VARUSTEET l ILMIÖITÄ l HYVINVOINTI irt on um er o 8 € • vii kk o 52 • 20 17 • ISS N 179 8-2 68 5 pa lo ku nt al ain en .fi 82 Harjoitusalue moneen menoon
WWW.VEIKKONUMMELA.FI WWW.RAUPLAN.COM WWW.TRVESITYKIT.FI Korkeapaine + “CAFS”, vaihto vaikka kesken käytön Kantama 16 m eteen ja 10 m ylöspäin Sammutussuihkun muoto säädettävissä 34 barin työpaine Teholuokka 55A / 233B HNE HiPress VARIO 10 LITRAA JOCKEL PRO JAUHEJA NESTESAMMUTTIMET AMMATTIKÄYTTÖÖN Jauhetai nestesammutin 6 kg, 9 kg ja 9 l Kaikissa korkein teholuokka 55A / 233B Pieni koko ja suuri teho soveltuvat erinomaisesti hälytysajoneuvoihin Kohteisiin, joissa tarvitaan erityisen tehokasta ja luotettavaa ensisammutinta YHTEENSÄ 125 VUOTTA PALONSAMMUTUSOSAAMISTA SOITA: (02) 273 1800 Since 1968 Since 1981 Since 1968 Since 1981 Anodisoitua alumiinia PN 16, 250 l /min 10 x laajenemisaste Suunniteltu erityisesti metsäpaloihin POK SUIHKUPUTKI VAAHDOLLE JA VEDELLE Sp éc ia l fe ux de Forêt Spe cia l fo r W ild la nd fir es
SISÄLTÖ vuosi 2017 paketissa 5 Pääkirjoitus 18 Lingottua 33 Turtolan terassilta 40 Lämpökameramies 55 Villimies 65 Tahtoo tietää 67 Tapahtumat 68 Letkut solmussa 69 Seuraavassa lehdessä 70 Liekinheittäjä Nyt • ajankohtaiset asiat 34 Elvytystä kehitetään jatkuvasti 36 44 Turvakauppa.comissa hyvä yhteishenki 46 Turvanasi ketjulla paikallisuus valttia 48 Rescuebase -sovellus älypuhelimiin kalusto & varusteet 50 2 palokuntaa – 1 asema 56 Lappeenrannan VPK:n uusi talo 60 Ur räddningsbranschens mytologi –part 2 palokunnat brandkåristen 22 Häke tiedottaa 28 Harjoitusalue moneen menoon pelastusalan ilmiöitä 11 Ulkomaalaisvahvistuksia palokunnissa 14 Onnea valmistuneet 15 SSPL:n ajankohtaisseminaarin juontajat henkilöt hyvinvointi, terveys & turvallisuus vakiot PALOKUNTALAINEN BRANDKÅRISTEN PELASTUSALAN ERIKOISLEHTI 16. Reklamointi on käytännössä turhaa. Lisäksi postin koneet rikkovat nippujen päällimmäisiä lehtiä, vaikka lehdet on niputettu ohjeiden mukaan. Valitamme asiantilaa. 0400 504 678, maria.salo@palokuntalainen.fi KANNEN KUVA Arto Papunen ULKOASU Anna Broholm/ PieniSuuri Idea puh. 3 7 Vapaaehtoisuudelle oikea merkitys 9 Kuvausohjeet valtakunnalliseksi 10 Vaikuttaako kentän ääni. Mutta kun sekään ei riitä postille. VUOSIKERTA AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN ISSN 1798-2685 TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, puh. Osa tilaajistamme saa lehden jopa noin kahdeksan päivää myöhemmin kuin ensimmäiset. Printtilehti jaetaan aivan miten sattuu noin viikon haarukalla. Ollikainen ILMOITUKSET, TILAUKSET JA TALOUS Maria Salo, puh. Siksi otimme käyttöön ilmestymispäivän sijasta viikon. Voi Postia, voi 34 19 11 7 43 50 60. Jakeluhintoja Posti nostaa kuitenkin säännöllisesti. 040 865 8835, www.pienisuuriidea.net PAINO Euraprint Oy KUVAPANKIT Depositphoto ja Pixabay KUSTANTAJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja, Yhdystie 6, 29250 Nakkila, Y2242549-9, Alv. 040 501 8721 TOIMITTAJAT Silvio Hjelt ja Isto Kujala AVUSTAJA Arto Papunen KOLUMNISTIT Jaakko Linko, Lauri Turtola OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. rek. PALAUTE toimitus@palokuntalainen.fi palokuntalainen.fi PALOKUNTALAINEN-LEHDEN KUSTANTAJA, lehden toimitus ja painotalo ovat kurkkuaan myöten täynnä Postin toimintaa
Lue lisää: www.turvata.fi. Valotehoja on kolme, joista paras teho on 653 lumenia. Valaisimessa on klipsi, jossa myös magneetti, eli sen saa helposti kiinni vaatteisiin tai metalliin roikkumaan. TEKNISET TIEDOT: • TEHO: 329 LUMEN JA 4425 CD • PALOAIKA: 6 H • VALOKEILAN PITUUS: 133 M • VESITIIVIS: IPX8 (1 M) • PAINO: 272 GR (PARISTOILLA) TEKNISET TIEDOT: • TEHO: 653 LUMEN JA 8504 CD – 97 LUMEN JA 1129 CD –25 LUMEN JA 292 CD • PALOAIKA: 5 H – 19 H – 61 H • VALOKEILAN PITUUS: 184 M – 67 M – 34 M • VESITIIVIS: IPX8 (1 M) • PAINO: 272 GR (PARISTOILLA) Kaksi häikäisevää käsivalaisinuutuutta vaativiin olosuhteisiin! Palokamu on paloja pelastusalan ammattikaluston ykköstoimittaja. Väri on keltainen. Lue lisää: www.palokamu.fi. Kulmaa voidaan säätää helposti. Valotehoja on kolme, joista paras teho on 329 lumenia. Kulmaa voidaan säätää helposti. PRESENTAATIO. PELI 3410M -käsivalaisin toimii kolmella AA-paristolla. Palokamuja Turvanasijälleenmyyjien tavarantoimittaja on Turvata Oy. Valaisimessa on klipsi, jossa myös magneetti, eli sen saa helposti kiinni vaatteisiin tai metalliin roikkumaan. PELI 3415MZ0 LED -käsivalaisin toimii kolmella AA-paristolla, ja se on ATEX Zone -hyväksytty. KUN VARUSTEISIIN PITÄÄ PYSTYÄ LUOTTAMAAN. Väri on jälkivalaiseva
Kulmaa voidaan säätää helposti. PELI 3415MZ0 LED -käsivalaisin toimii kolmella AA-paristolla, ja se on ATEX Zone -hyväksytty. Otsikkoa vain pikaisesti vilkaisten voisi olettaa, että kumppanuusverkosto on ollut ylimaallisen onnistunut yhteisö. TUTKIELMA LÖYTYY osoitteesta http://bit.ly/2B8VKJ7 ”Tutkielma osoittaa myös sen, että ruumista ei kannata haudata.” PRESENTAATIO. Valotehoja on kolme, joista paras teho on 329 lumenia. Se täytyy elvyttää henkiin – entistä vahvempana. Lepistön työtä voi hyvällä syyllä kutsua ruumiinavaukseksi. Tutkimuksen taustat ja tulokset on kirjoitettu erinomaisen luettavaan muotoon. 5 PEKKA KOIVUNEN, päätoimittaja JOULUKUUSSA JULKAISTU Jari Lepistön hallintotieteiden/julkisjohtamisen pro gradu -tutkielma ”Parasta mitä pelastuslaitoksille on tapahtunut sitten alueellistamisen” – Tutkimus pelastuslaitosten kumppanuusverkoston vaikutuksesta ja vaikuttavuudesta (Vaasan yliopisto, filosofinen tiedekunta) on yhden lukemisen pohjalta arvioiden perusteellisin ja mielenkiintoisin pelastusalalta Suomessa tehty tutkimus. Kumppanuusverkoston ruumiinavaus TUTKIJA EI kuitenkaan ota suoraan kantaa perusongelmaan. Johtopäätökset osoittavat tekijän tuntevan aiheensa. Se on pelastustoimen suomalainen järjestämismalli, joka ei ainakaan toistaiseksi ole osoittautunut järkeväksi pohjaksi pelastustoimen valtakunnallisen ja tasalaatuisen palvelun kehittämiseksi. Lue lisää: www.turvata.fi. Herää kysymys, eikö kymmenessä vuodessa olisi pitänyt ja voitu saada aikaan paljon enemmän. KUMPPANUUSVERKOSTON TYÖN tuloksista voi helposti päätellä, että verkosto on käytännön tasolla ollut tehoton. Niin riveiltä kuin rivien välistä lukijalle avautuu Suomen pelastustoimen sirpaleisuus kaikessa laajuudessaan. Lue lisää: www.palokamu.fi. LEPISTÖN TUTKIMUKSEN puutteeksi voi mainita sen, ettei se kata sellaisia suuria asioita, joita Suomen pelastuslaitoksissa pitäisi käsitellä valtakunnallisesti. JOS SEURAAVAT kymmenen vuotta menevät kuten edelliset, Suomen pelastustoimen tulevaisuus ei hyvältä näytä. TUTKIELMA OSOITTAA myös sen, että ruumista ei kannata haudata. Kulmaa voidaan säätää helposti. Valaisimessa on klipsi, jossa myös magneetti, eli sen saa helposti kiinni vaatteisiin tai metalliin roikkumaan. SUOMI tarvitsee pelastushallituksen, jonka johdettavana on myös Kumppanuusverkosto 2.0. Näistä esimerkkejä ovat ammattilaisten työehdot ja sopimuspalokuntien sopimusasiat. PELI 3410M -käsivalaisin toimii kolmella AA-paristolla. Tarkempi tutustuminen tutkimuksen tuloksiin osoittaa kuitenkin muuta. TUTKIELMAN OTSIKKOA voi tulkita monin tavoin: kirjaimellisesti tai piiloviestinä kuntasektorille, pelastuslaitoksille, sisäministeriön pelastusosastolle sekä poliittisille päätöksentekijöille. Kumppanuusverkoston pohjalle tulee luoda toimiva ja tehokas pelastusalan yhteisö, jolla on virallinen asema sisäministeriön koordinoimana yhteistyöja valmisteluelimenä. Valotehoja on kolme, joista paras teho on 653 lumenia. TEKNISET TIEDOT: • TEHO: 329 LUMEN JA 4425 CD • PALOAIKA: 6 H • VALOKEILAN PITUUS: 133 M • VESITIIVIS: IPX8 (1 M) • PAINO: 272 GR (PARISTOILLA) TEKNISET TIEDOT: • TEHO: 653 LUMEN JA 8504 CD – 97 LUMEN JA 1129 CD –25 LUMEN JA 292 CD • PALOAIKA: 5 H – 19 H – 61 H • VALOKEILAN PITUUS: 184 M – 67 M – 34 M • VESITIIVIS: IPX8 (1 M) • PAINO: 272 GR (PARISTOILLA) Kaksi häikäisevää käsivalaisinuutuutta vaativiin olosuhteisiin! Palokamu on paloja pelastusalan ammattikaluston ykköstoimittaja. Valaisimessa on klipsi, jossa myös magneetti, eli sen saa helposti kiinni vaatteisiin tai metalliin roikkumaan. TUTKIMUKSEN 165 sivuun mahtuu perusteellinen ja ainakin maallikon silmin luotettava teoriapohja. Palokamuja Turvanasijälleenmyyjien tavarantoimittaja on Turvata Oy. Väri on jälkivalaiseva. Väri on keltainen. Tämän Lepistön tutkimuksen analysointi osoittaa vääjäämättömästi. P.S. KUN VARUSTEISIIN PITÄÄ PYSTYÄ LUOTTAMAAN
co m /t ek n o sa fe UUTUUS S788E2 akkukäyttöinen leikkuri TEKNOSAFE OY | Sauramonkuja 1, 55800 IMATRA | Puh. 05 680 7700 Terien avautuma 200 mm täyttää CC200 Euronormin Erinomainen leikkausvoima: A8 / B9 / C8 / D9 / E9 (NFPA) 1K 2K 3K 4K 5K (EN) Tutustu www.teknosafe.fi Ota yhteyttä info@teknosafe.fi. Tutustu www.teknosafe.fi Ota yhteyttä info@teknosafe.fi Terien avautuma 200 mm täyttää CC200 Euronmin fa ce b o o k
Sillä maksetaanko työstä palokuntalaiselle palkkaa vai ei, ei tässä yhteydessä ole merkitystä. sesta – ei enää vapaaehtoisen ja sivutoimisen henkilöstön koulutuksesta. Sopimuspalokunta muodostuu, kun yhdistys tai muu yhteisö tekee sopimuksen pelastusyms. Laitostms. Vapaaehtoisia apukäsiä löytyy pelastustoimintaan valtakunnallisesti noin kymmenestä eri järjestöstä sekä suuresta joukosta niiden jäsenyhteisöjä. Myös edellämainittujen välimuotoja on Suomessa lukuisa joukko. Vapaaehtoisten palokuntien yhdistystoiminta pohjautuu vapaaehtoisuudelle, mutta operatiivisissa tehtävissä palokuntayhdistykset ovat yhteiskunnan Vapaaehtoinen toiminta määritellään virallisesti niin, että sen tulee täyttää kaikki neljä kriteeriä: • Se on kaikille avointa, ei vaatimuksia • Sitä tehdään vapaaehtoisesti (silloin kun huvittaa, jos ei huvita, ei tehdä) • Se on palkatonta • Se hyödyttää kolmatta osapuolta. Tänään vapaaehtoisuus liitetään mitä erilaisimpiin henkilöihin, toimintoihin ja ilmiöihin. Tästä esimerkkinä on Palopäällystöliiton vapaaehtoispalokuntatoimintajaosto, joka voisi hyvällä syyllä olla sopimuspalokuntajaosto. 7 SOPIMUSPALOKUNNISTA NOIN 500 on vpk-yhdistyksiä ja kaksisataa ns. Silloin kyse ei ole vapaaehtoisuudesta.. palokuntia, joilla on palokuntasopimus, on muutama kymmenen. henkilökohtaisen sopimuksen palokuntia. Siksi pelastusalalla tulisi termit määritellä uudelleen siten, että vapaaehtoistoimijoilla tarkoitetaan muita kuin nykyisiä sopimuspalokuntia. Luonnoksessa on viitataan ”sivutoimisiin” ja ”sopimushenkilöstöön”, vaikka kyse on yksinkertaisesti ”sopimushenkilöstöstä”. Sopimuspalokunta on myös yhteisö, joka toimii paloasemalta ja jonka jäsenillä on työsopimus suoraan pelastuslaitoksen kanssa. alihankkijoita, jotka toimivat sopimuksen puitteissa. Mutta samassa yhteydessä tulisi tehdä kansalaisille selväksi, että sopimuksen velvoitteet on täytettävä. tehtävien hoitamisesta alueellisen pelastuslaitoksen kanssa. Näiden koulutusta pelastustoiminnan erilaisiin tukeviin tehtäviin tulisi tehostaa valtakunnallisesti. JOS JOKU palokuntalainen tai palokunta haluaa painottaa viestinnässään palkattomuutta, se olkoon niin. Uusi pelastuslaki on lausuntokierroksella. Koulutuksessa tulisi puhua sopimushenkilöstön koulutukTerminologia kuntoon Vapaaehtoisuudelle oikea merkitys Sopimuspalokunta on selvä käsite. SPEK ja SPPL voisivat linjata terminologiaansa uudelleen
Sen saatavuutta ei turhan tiukilla ohjeilla saa vaarantaa. Kuvia tulee pitää viranomaisen asiakirjoina, ja niiden käyttö tulee rajoittaa palotutkintaan, yhteistyössä eri viranomaisten kanssa. Kumppanuusverkosto olisi oiva elin valmistelemaan ohjeet. Käytännössä kuvaaminen voi tarkoittaa myös kuvan reaaliaikaista välittämistä kameran kautta ilman, että kuvaa tallennetaan mihinkään. Millä perusteilla kuvaaminen pelastustoimintatehtävissä on oikeutettua ja mitä tulee ottaa huomioon kuva-aineistoa hyödynnettäessä ja luovutettaessa. Niin paljon se sisältää lakikiemuroita. Kuvia, jotka eivät riko yksityisyyden suojaa, voidaan käyttää esimerkiksi pelastustoiminnan sisäisen koulutuksen materiaaleissa. Kotirauhan suojan ydinalueella (asunto) tapahtuvan ja muutoinkin mahdollisesti arkaluonteisen kuva-aineiston tallentamista tulee harkita erityisen tarkasti. Kuvausasioissa tuntuu eri tahoilla olevan yliherkkyyttä ja kuvaus nähdään negatiivisessa valossa. SSPL:n yhteenveto kuvausmuistiosta.. Yksityisyyden suojaa ollaan monin hankkein kaventamassa. Ne on koostettu Sisäministeriön ’Kuvaaminen pelastustoimintatehtävissä’-muistion pohjalta. Nämä ovat suuntaa antavia vinkkejä pelastustilanteiden kuvaukseen ja taltiointiin. KUVIEN KÄYTTÄMINEN PELASTUSTOIMINNAN JOHTAMISESSA Valokuvia ja reaaliaikaista kuvaa voidaan käyttää hyödyksi pelastustoiminnan johtamisessa. KUVIEN KÄYTTÖ PELASTUSTOIMINNAN SEURANNASSA, KOULUTUKSESSA JA KEHITTÄMISESSÄ Pelastustoimintatehtävän yhteydessä tapahtuva kuvaaminen on sinänsä harkinnanvarainen toimenpide, josta päättää viime kädessä pelastustoiminnan johtaja. Pelastuslaissa ei erikseen säädetä valokuvaamisesta tai videokuvaamisesta pelastustoimintatehtävässä. Muistio ei kuitenkaan sellaisenaan palvele pelastusalan operatiivista henkilöstöä. Esimerkiksi auton rekisteritunnus on henkilötieto. Esimerkiksi pelastustoiminnan johtaja voi käyttää johtamisessa hyödyksi kohteesta saatavaa kuvaa ja tehdä päätöksiä sen avulla. Jokainen tilanne edellyttää tarpeen mukaan erillistä perehtymistä lainsäädännön yksityiskohtaisempaan sisältöön. Sellainen kuvaaminen, jossa kuva on yhdistettävissä henkilöön (myös ilman, että henkilö näkyy kuvassa), voi puuttua yksityisyyden suojaan. Kuvausohjeet valtakunnalliseksi Tekniikan nopea kehittyminen on tuonut pelastustoimen pelikentälle haalarija kypäräkamerat, kopterikamerat ja mobiilidataan perustuvan kuvanvälityksen. Myös pelastuslaitoksen viestintää ei saa unohtaa. Pelastustoimintatehtäviin osallistuvilla tarkoitettiin myös pelastuslain (379/2011) 25 §:ssä tarkoitettuja sopimuspalokuntalaisia. Kuvien tai videomateriaalin jakaminen rikkoo pelastuslaissa säädettyä vaitiolovelvollisuutta. 9 PELASTUSOSASTO JULKAISI viime syyskuussa muistion ”Kuvaaminen pelastustoimintatehtävissä”. MUISTIO OLI ansiokas kuvaus säädöksistä, joita tulisi ottaa huomioon kuvattaessa tai kuvia jaettaessa. KUVAUSTA TULISI rajoittaa mahdollisimman vähän. KUVAAMINEN pelastustoimintatehtävissä EI KUVIA SOSIAALISEEN MEDIAAN Pelastustoimintatehtävän yhteydessä tapahtuvasta kuvaamisesta päättää pelastustoiminnan johtaja. Niitä ei ole, vaan osassa laitoksia henkilöstöä ohjeistetaan kirjallisesti ja osassa oheistus on yksittäisen viranhaltijan tulkitsemien ohjeiden varassa. Tarkoituksena oli hahmottaa sitä, millä perusteilla kuvaaminen pelastustoimintatehtävissä on oikeutettua ja mitä tulee ottaa huomioon kuva-aineistoa hyödynnettäessä ja luovutettaessa. Pelastushenkilöstö odottaa selviä, yksiselitteisiä ja ennen kaikkea valtakunnallisia ohjeita kuvauksesta. Pelastustoimintatehtävään osallistuvan henkilön omaan lukuun tapahtuva kuvaaminen ja mahdollisesti vielä kuva-aineiston jakaminen esimerkiksi sosiaalisessa mediassa ei ole perusteltavissa pelastuslailla. Kun kuvaa ei tallenneta, siitä ei muodostu viranomaisen asiakirjaa. Muistion tarkoitus oli selvittää pelastustoimintatehtävissä tapahtuvaan valokuvaamiseen ja videokuvaamiseen liittyviä oikeudellisia tekijöitä. Pelastusala tarvitsee kuvamateriaalia. Usealla pelastuslaitoksella on omat ohjeensa ja käytäntönsä kuvauksesta onnettomuuspaikoilla ja ylipäätään pelastuslaitoksen toiminnoissa. KUVIEN KÄYTTÖ VIESTINNÄSSÄ Jos pelastustoimintatehtävällä otetuissa kuvissa näkyy lähinnä pelastushenkilöstöä ja pelastusajoneuvoja ilman pelastustoiminnan kohdetta, tällaista kuvamateriaalia voidaan käyttää esimerkiksi palokunnan viestinnässä (kuvituskuva). KUVIEN KÄYTTÖ PALOTUTKINNASSA Valokuvat ovat osa pelastuslaitoksen normaalin operatiivisen virkatoiminnan yhteydessä syntynyttä aineistoa. Syynä tähän ovat muun muassa mitä erilaisimmat tarpeet: onnettomuuden syiden tutkinta, tapahtumien kulun selvittäminen, pelastustoiminnan arviointi, koulutus ja suora kuvamateriaali eri johtotasojen käyttöön. Vaitiolovelvollisuus koskee myös sopimuspalokuntalaisia
Pelastushenkilöstön hälyttämisen vastuun tarkka määritteleminen puuttuu luonnoksesta. Miksi valmistelija jättää pois jo yli kymmenen vuotta kestäneen alan kädenväännön Hätäkeskuslaitoksen ja pelastuslaitosten välillä. Kannattaa pysyä taajuuksilla ja perehtyä valmisteluasiakirjoihin. Suomen Sopimuspalokuntien liitto teki yksityiskohtaisen ja perustellun lausunnon, jonka vaikutus nähdään kevään aikana valmistelun edetessä. SM:n lausuntopyyntö 02.11.2017/SM17190871 ”Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi pelastuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta”. 10 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 82 MAAKUNTAUUDISTUKSEN JA sote-painien jaloissa isossa kuvassa pieni pelastustoimen uudistuksen valmistelu on hyvässä vauhdissa. Kuukauden lausuntokierros on ohi Vaikuttaako kentän ääni. Luonnoksessa henkilöstön kelpoisuusvaatimuksissa on epämääräisyyksiä. P.S. TÄMÄN kaiken uudistushässäköinnin keskellä vain harvat ovat huomanneet, että maakuntalainsäädännön vaalikelpoisuuspykälät ainakin nykymuodossaan karsivat maakuntavaltuustoista jokseenkin kaiken pelastustoiminnan asiantuntemuksen. Sen sijaan sopimushenkilöstön tilanteeseen mahdollisilla lakimuutoksilla on useita eri vaikutuksia. Pelastusalan ammattilaisiin lakimuutosten vaikutus toteutuessaan ei ole suuri. Joulukuussa ministeriö vastaanotti lausuntoja kymmeniltä eri tahoilta. SISÄMINISTERIÖN PELASTUSOSASTOLLA on nyt oiva mahdollisuus korjata lainsäädännön puutteita koskien juuri sopimuspalokuntia, mutta riittäkö rohkeus. LAKILUONNOKSEN VALMISTELIJA ei vieläkään näytä tuntevan kunnolla Suomen pelastustoimen järjestelmää, vaan pitäytyy vanhoissa termeissä ja käsitteissä
Sarja jatkuu: Ulkomaalaisvahvistuksia suomalaisissa palokunnissa Teksti Arto Papunen ja Pekka Koivunen Kuvat henkilöiden omat kotialbumit. 11 ”Kun on mukava porukka, homma luistaa.” ”Minulla on halu auttaa muita ja tehdä jotain hyvää”
Pelastuslaitosten tulisi hieman nopeuttaa kaluston kierrätystä. Kuitenkin harjoituksissa mies käy ahkerasti. Rainerin motivaatio palokuntatoimintaan noudattelee tuttuja ratoja. 12 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 82. Myös ihmisten auttaminen oli ja on edelleen lähellä sydäntäni. Siellä on myös helppoa tutustua uusiin ihmisiin. Neljän vuoden aikana Mahdin kiintymys palokuntatoimintaan on vain kasvanut. Se oli sitten siinä. Näin Vaasalainen Dragnäsbäck Frivilliga Brandkår rf (Vetokannaksen Vapaaehtoinen Palokunta ry) sai elokuussa 2014 ulkomaalaisvahvistuksen Iranista. – Palokuntatoiminta on auttanut minua löytämään oikean paikkani tässä ympäristössä. – Olin kotimaassa monin tavoin aktiivinen toimija ja nyt halusin sitä samaa täällä Suomessa. Vuodesta 1982 palokuntatoiminnassa mukana olleen Rainerin kurssiputki on pitkä: sammutustyö, savusukellus, vaaralliset aineet, pelastustyö, kalustonhoitaja, öljyvahingontorjunta, palokuntien ensiapu, ensivaste, korkeanpaikan-ja kattotyöskentelyn perehdytys ja sähköradan hätämaadoituskoulutus. – Yhteistyö monen eri tahon kanssa ja ihmisten auttaminen. IRANILAINEN MAHDI HAMIDI oli ollut suorittamassa energiateknologian tohtoriopintojaan Vaasan yliopistossa noin vuoden ajan, kun hänelle tuli tarve tehdä aivan jotain muuta täysipainoisten opintojen ohessa. – Palokunnassa toimiminen tekee Suomeen sopeutumisesta helpompaa ja tehokkaampaa. Rainer Girke, 68, Otavan VPK, Mikkeli, Hampuri, Saksa Naapureiden ehdotuksesta seurasi pitkä palokuntaura Mahdi Hamidi, 31, Dragnäsbäck FBK, Vaasa, Mashhad, Iran Rakkautta ensisilmäyksellä dilla ei ole hälytyskelpoisuutta, koska kieliongelman vuoksi sammutustyökurssi antaa vielä odottaa itseään. CTIF 2011 -tapahtumassa toimin Puolan joukkueen isäntänä ja tulkkina. Halusin tehdä jotain uudessa yhteisössäni. Palokuntatoimintahan on mukavaa yhdessä tekemistä. Palokunnassa tajusin myös vapaaehtoistyön merkityksen. – Viikkoharjoituksista lähtiessäni alan jo odottamaan seuraavia treenejä. Olen ollut avustamassa nuorten leireillä ja mukana kilpailutoiminnassa. Hälytysosastossa toimiva MahRAINER GIRKEN eli tuttavallisemmin ”Rainerin” naapurit olivat innokkaita palokuntalaisia ja ei kulunut aikaakaan, kun vpk-toiminta veti saksanmaalta Suomeen muuttaneen miehen mikkeliläisen Otavan VPK:n hälytysosastoon. Rainerin mielestä yhteistyö ammattipalokuntien ja sopimuspalokuntien välillä on paljon parempaa kuin ennen. Aivan kaikki ei hänen mielestään ole paremmin kuin ennen. Kurssikaverini puoliso vei minut tutustumaan palokunnan toimintaan. – Otin kopin naapurin ehdotuksesta. Mahdi Hamidi pitää vapaaehtoista palokuntaa hyvänä esimerkkinä yhteisöstä, joka antaa loistavan mahdollisuuden ulkomaalaisten kotoutukseen. – Savusukelluskelpoisuutta minulla ei enää ole, mutta hälytysja veteraaniosastoissa löytyy paljon muutakin tehtävää. Mahdille käynti palokunnassa oli rakkautta ensisilmäyksellä. Sydäntäni lähellä ovat myös Meripelastus ja Punainen risti sekä vastuullinen työ vastaanottokeskuksissa. – Erityisesti minua huolestuttaa se, että osa sopimuspalokuntien kalustosta on vanhaa ja myös vanhanaikaista
Meillä on palokunnassa hieno naistiimi ja hyvä ilmapiiri myös miehistön kanssa. Suomeen muutin vuonna 1990. Sen lisäksi hän on ollut mukana palokuntanaistoimintaan liittyvissä seminaareissa ja kilpailussa. Karinilla ei ole hälytysosaston toimintaan vaadittavia kursseja, mutta niiden suorittaminen ei ole poissa laskuista. – Tästä naisosaston toiminnasta muun palokunnan tukena minulla on vain hyviä kokemuksia. Vasta nyt tajuaa esimerkiksi sen, mitä on kansalaisille näkyvän pelastustoiminnan takana. – Nyt palokuntatoiminta on tärkeä osa elämääni. – Omassa palokunnassa toimintaamme kuuluu esimerkiksi valmistaa kurssilaisille ruokaa silloin, kun asemallamme järjestetään kursseja. – Voisin olla aktiivisempi ja suorittaa lisää kursseja. Siitä alkoi hänen yhä jatkuva toimintansa kirkkonummelaisen Bobäck FBK:n naisosastossa. Karin havaitsi heti, että palokunnassa tarvitaan muitakin kuin hälytyksissä ryynääviä. Tanskassa en ollut mukana palokuntatoiminnassa ja Suomessakin vierähti kaksitoista ”palokunnatonta” vuotta, kertoo juuri viisikymmentä vuotta täyttänyt Karin. Karin Tarpgaard Nielsen, 50, Bobäck FBK, Kirkkonummi, Horsens, Tanska Palokuntanainen Tanskanmaalta Bobäck FBK Otavan VPK Dragnäsbäck Frivilliga Brandkår rf. Olen jo kuitenkin oppinut jotain, mitä en olisi ikänä ajattelut, että oppisin. 13 KARININ PALOKUNTAURA alkoi kuusi vuotta sitten, kun ystävä kutsui hänet tutustumaan suomalaisen vapaaehtoisen palokunnan toimintaan. Karin Nielsenin ura Bobäck FBK:ssa jatkuu. Joka kesä järjestämme paloasemalla kesäkahvilan, jossa pyrimme houkuttelemaan uusia vapaaehtoisia palokuntalaisia joukkoomme. Olen tutustunut uusiin ihmisiin ja saanut hyviä ystäviä tämän toiminnan kautta. – Olen syntynyt Tanskassa Jyllannin itärannikkolla, Horsensin kaupungissa. Suosittelen. Karin suoritti Palokuntanaisen peruskurssin vuonna 2014
14 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 82 Häke 29 Hellén Andreas Karl-Erik Tampere Huttunen Aapo Johannes Vantaa Jokilehto Jaana Hannele Espoo Kekkonen Minna-Helena Oulu Kivipelto Anna Emilia Kuopio Kouki Heini Annamaria Turku Kovaniemi Julia Vilhelmiina Oulu Laitinen Leo Antti Siilinjärvi Mustalintu Kati Maija Briitta Oulu Neuvonen Mari-Susanna Turku Nivukoski Anne Katariina Seinäjoki Nousiainen Emmi Ellen Kuopio Petjala Marko Paavali Kuopio Pohjatalo Laura Leena Pori Räsänen Piia Sinikka Joensuu Suksi Mari Liisa Tuulikki Ilmajoki Toivo Sara Pilvi Kuopio Turunen Kaisu Eveliina Kuopio Valtonen Laura Vilhelmiina Siilinjärvi P96 Alanko Mikko Onni Juhani Helsinki Arola Teemu Kristian Hämeenlinna Blomqvist Niki Jesper Raasepori Brotkin Jesse Joni-Juhani Joroinen Haikonen Teemu Tapio Oulu Hakala Jukka Pekka Lahti Heikkilä Paavo Oskari Sastamala Heimo Heikki Matti Kalevi Riihimäki Holmberg Christer Carl Roger Raasepori Huttunen Kari Tapani Kuopio Immonen Teemu Matti Johannes Kuopio Innanen Tommi Iisakki Vaasa Järvenpää Tarmo Markus Kuopio Karanta Mikael Verneri Toivakka Kaukonen Tuomas Tapio Kankaanpää Keronen Joni Aleksi Turku Koljonen Ville Henrik Äänekoski Kortelainen Lasse-Pekka Johannes Kuopio Koskinen Kaj Jaakko Vilhelm Järvenpää Kukkola Tuukka Olavi Helsinki Kylänpää Antti Juho Vihtori Salo Laapas Juuso Aleksi Lappeenranta Lahtinen Niko Marius Vantaa Laine Timi Sebastian Kerava Lehtonen Sakari Kalervo Uusikaupunki Luotonen Jaakko Johannes Tampere Malinen Tuukka Petteri Kuhmo Tammilehto Heini Maria Tampere Ylimartimo Ilta Kerttu Auroora Tornio P97 Manninen Marko Juhani Mikkeli Moilanen Sami-Pekka Hermanni Lempäälä Moisio Peter Johan Lahti Mustaniemi Jimi Jyrki Juhani Jyväskylä Niemelä Janne Tuomas Jämsä Niskanen Elmeri Joonas Espoo Paasonen Eelis Olavi Paimio Pasanen Visa Petri Hankasalmi Pyykkö Jussi Antero Nokia Pöyhönen Juha Eino Aleksi Kuopio Rajala Petri Juhani Seinäjoki Rantajärvi Matti Kalevi Tornio Rantala Mikko Petteri Tampere Remsu Joni Tapani Tampere Sankari Lauri Topias Jyväskylä Sariola Joel Lauri Oulu Tapio Teemu Santeri Ylöjärvi Toivanen Tatu Artturi Joensuu Toivonen Kari Eerik Pertunmaa Tolvi Artturi Tapio Kirkkonummi Tommila Joonas Kalle Kristian Turku Tossavainen Lauri Ilari Imatra Tuhkanen Henri Kristian Kuopio Turtiainen Arto Pekka Tapani Liperi Tynkkynen Joni Kristian Tampere Viitanen Riku Petteri Kouvola Öhberg Joni Mikael Forssa AMK Airaksinen Tomi Mikael 6/20/2017 Göös Teemu Juhani 10/12/2017 Heikkinen Jukka Tapio 6/20/2017 Kääriäinen Pasi Kalevi 6/20/2017 Lamminkoski Jaakko Samuel 6/20/2017 Lindroos Ville Petteri 6/20/2017 Lintula Mikko Tuomas 12/1/2017 Minkkinen Kaarlo Mikael 11/27/2017 Puronhaara Topi Henrik 6/20/2017 Ruokolainen Mika Olavi 11/2/2017 Savilepo Jarkko Juhani 8/18/2017 Kuosmanen Juha Markus Kristian 11/29/2017 Vehviläinen Janne Markus 11/14/2017 Onnea valmistuneille! Pelastusopistosta 15.12.2017 valmistuneet tutkinto-opiskelijat
– Uskon, että juuri tämä tapahtuma on pelastusalan seminaareista se, joka sisältää eniten sopimuspalokuntalaisia koskevia aiheita. Tänä vuonna seminaariin voi osallistua myös etänä. Ennakkoilmoittatuminen on pakollinen. 15 SSPL JÄRJESTÄÄ kolmannen vuosittaisen ajankohtaiseminaarin Tampere-talolla 10.2.2018. Tapahtuma striimataan kokonaisuudessaan. Kysymyksiä otetaan vastaan tapahtuman aikana, mutta myös etukäteen lähettämällä ne osoitteeseen toimisto@ sspl.fi. Tapahtumaan voidaan ottaa enintään 140 osanottajaa. Juhon juontajaparina toimiva Heini Kämäräinen toivoo mahdollisimman runsasta osanottoa. Seminaari on osanottajille ilmainen. – Pyrimme valitsemaan niin etukäteen lähetetyistä kuin tapahtuman aikana viestiseinälle tulevista kysymyksistä ne kiinnostavimmat. Seminaarin juontavat SSPL:n varapuheenjohtaja Juho Luukko ja Vetoa ja Voimaa –hankkeesta tuttu Heini Kämäräinen. Luvassa on tuhti paketti ajantasaista tietoa sopimuspalokuntatoimintaan ja pelastustoimeen liittyvistä SSPL:n ajankohtaiseminaari 10.2.2017 Juho ja Heini ruorissa Tampere-talolla aiheista. TA M P ER ETA LO Luotonen Jaakko Johannes Tampere Malinen Tuukka Petteri Kuhmo Tammilehto Heini Maria Tampere Ylimartimo Ilta Kerttu Auroora Tornio P97 Manninen Marko Juhani Mikkeli Moilanen Sami-Pekka Hermanni Lempäälä Moisio Peter Johan Lahti Mustaniemi Jimi Jyrki Juhani Jyväskylä Niemelä Janne Tuomas Jämsä Niskanen Elmeri Joonas Espoo Paasonen Eelis Olavi Paimio Pasanen Visa Petri Hankasalmi Pyykkö Jussi Antero Nokia Pöyhönen Juha Eino Aleksi Kuopio Rajala Petri Juhani Seinäjoki Rantajärvi Matti Kalevi Tornio Rantala Mikko Petteri Tampere Remsu Joni Tapani Tampere Sankari Lauri Topias Jyväskylä Sariola Joel Lauri Oulu Tapio Teemu Santeri Ylöjärvi Toivanen Tatu Artturi Joensuu Toivonen Kari Eerik Pertunmaa Tolvi Artturi Tapio Kirkkonummi Tommila Joonas Kalle Kristian Turku Tossavainen Lauri Ilari Imatra Tuhkanen Henri Kristian Kuopio Turtiainen Arto Pekka Tapani Liperi Tynkkynen Joni Kristian Tampere Viitanen Riku Petteri Kouvola Öhberg Joni Mikael Forssa AMK Airaksinen Tomi Mikael 6/20/2017 Göös Teemu Juhani 10/12/2017 Heikkinen Jukka Tapio 6/20/2017 Kääriäinen Pasi Kalevi 6/20/2017 Lamminkoski Jaakko Samuel 6/20/2017 Lindroos Ville Petteri 6/20/2017 Lintula Mikko Tuomas 12/1/2017 Minkkinen Kaarlo Mikael 11/27/2017 Puronhaara Topi Henrik 6/20/2017 Ruokolainen Mika Olavi 11/2/2017 Savilepo Jarkko Juhani 8/18/2017 Kuosmanen Juha Markus Kristian 11/29/2017 Vehviläinen Janne Markus 11/14/2017. Tarkemmat tiedot osoitteessa www.sspl.fi. – Vuorovaikutteisuus on tämän seminaarin kova juttu, sanoo juontaja Juho Luukko Lauttasaaren VPK:sta. Tervetuloa! Tampere-talo
Markun työn vaikutukset ovat myös nähtävissä Anjalan VPK:n menestymisessä Palokuntien SM-kilpailuiden kunniataulukossa. Joukossa on myös kaksi sotilasta ja muutama poliisitaustainen hakija. Perusteluissa mainittiin muun muassa Markun pitkäaikainen ja laaja-alainen vapaaehtoispalokuntatoiminnan kehittäminen kaikilla järjestötasoilla, niin paikallisesti, alueellisesti kuin valtakunnallisestikin. Hakijat: • hallintotieteiden maisteri Jyrki Haapala • yleisesikuntaupseeri Jaakko Hamunen • kauppatieteiden lisensiaatti Marianne Hynninen • diplomi-insinööri Kirsi Karlamaa • oikeustieteen kandidaatti, varatuomari Ari-Pekka Koivisto • oikeustieteen lisensiaatti Seppo Kolehmainen • oikeustieteen tohtori Tero Kurenmaa • diplomi-insinööri Esa Laari • kasvatustieteiden maisteri Minna Laatu • oikeustieteen kandidaatti Timo Laitinen • tradenomi YAMK Päivi Majuri • valtiotieteiden maisteri Kenneth Morelius • kasvatustieteen maisteri Virpi Mustonen • oikeustieteen lisensiaatti, varatuomari Hannu Mäkinen • oikeustieteen kandidaatti, varatuomari Hanna Nordström • tekniikan tohtori Veli-Pekka Nurmi • varatuomari Mikael Nyberg Markku Leinosesta Sopimuspalokunnan päällikkö 2017 sopimuspalokuntatoiminnan periksiantamattomana puolustajana Kymenlaaksossa ja myös valtakunnallisesti. 16 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 82 SISÄMINISTERIÖN KANSLIAPÄÄLLIKÖN virka täytetään määräajaksi, kuitenkin enintään viideksi vuodeksi. Hänet tunnetaan Markku Leinonen sekä SPPL:n toiminnanjohtaja Ari Keijonen ja puheenjohtaja Jari Sainio. Tunnustus voidaan myöntää sopimuspalokunnan päällikön tai vastaavassa tehtävässä vähintään 25 vuotta toimineelle henkilölle, joka on toiminnallaan laaja-alaisesti kehittänyt ja edistänyt palokuntatoimintaa tai osoittanut. NIMENSÄ JULKAISULUVAN antaneiden hakijoiden joukosta löytyy kaksi pelastusalalta tuttua henkilöä: Pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen ja Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi. Valinnalla suuri vaikutus myös pelastusalalle Kansliapäällikön virkaan pyrkii 26 henkilöä painoon mennessä käynnissä. Hakuprosessi on tämän lehden VUODEN SOPIMUSPALOKUNNAN päällikkö 2017 –tunnustus on myönnetty Anjalan Vapaaehtoinen Palokunta ry:n päällikkönä yli 40 vuotta toimineelle Markku Leinoselle. Virka avautuu, kun nykyinen kansliapäällikkö Päivi Nerg siirtyy 1.1.2018 valtiovarainministeriöön hallintopolitiikan alivaltiosihteeriksi. Aikaisemmin tunnustuksen ovat saaneet Markku Leinonen, Ruukin palokunta 2016 ja Kai Saarinen, Pyhärannan VPK 2015. Vuoden sopimuspalokunnan päällikkö –tunnustuksen myöntää vuosittain Suomen Palopäällystöliiton Vapaaehtoispalokuntatoimikunta –jaoston johtokunta. Sisäministeriön osastopäällikkö Jukka Aallon mukaan valinta tapahtunee tammi-helmikuun aikana
Sopimuspalokunnan päällikkökurssi 42 Marraskuussa päättyneellä kurssilla sopimuspalokunnan päällikön pätevyyden saivat seuraavat palokuntalaiset: Valinnalla suuri vaikutus myös pelastusalalle Kansliapäällikön virkaan pyrkii 26 henkilöä • hallintotieteiden tohtori Mervi Parviainen • oikeustieteen kandidaatti Antti Pelttari • yleisesikuntaupseeri Raimo Pyysalo • oikeustieteen kandidaatti, varatuomari Ilkka Salmi • oikeustieteen kandidaatti, varatuomari Juha Sarkio • filosofian kandidaatti Pertti Widén LISÄKSI KOLME hakijaa ei halua nimeään julkisuuteen. Kansliapäällikkö johtaa ministeriön strategista suunnittelua, sovittaa yhteen sen toimeenpanoa, vastaa sisäisen valvonnan toimivuudesta ja osallistuu ministerin apuna laajakantoisten asioiden suunnitteluun, toteuttamiseen ja valvontaan sekä johtaa hallinnonalan tulosohjausta. poikkeuksellista rohkeutta tai uhrautuvuutta pelastustoimen operatiivisessa tehtävässä. 17 Pekka Kalervo Arpiainen, Mikkelin esikaupungin VPK Jani Markus Kalevi Björn, Mikkelin VPK Juho Antti Herman Haaja, Virojoen VPK likka Kristian Hietsalo, Elimäen VPK Aki Juhani Iivari, Virojoen VPK Ville Valtteri Kaasinen, Pomarkun VPK Meiju Leena Kiiski, litin VPK Kimmo Kristian Koskikero, Tiutisen VPK Jyri Eerik Kukkola, Vanhan Käpylän VPK Mauri Antero Käki, litin VPK Erno Mikael Sirviö, Mikkelin VPK Jouko Tapani Sundgren, Kotkan VPK Matti Talvitie, Karhulan VPK Vesa-Pekka Juhani Törrönen, Heinäveden VPK SSPL:N STIPENDIN sai Pekka Arpiainen Mikkelin esikaupungin VPK:sta. Kansliapäällikön tehtävänä on ministerin apuna johtaa, kehittää ja valvoa ministeriön ja sen hallinnonalan toimintaa. Tunnustus jaetaan vuosittain jaoston jaostokokouksessa tai SPPL:n syysliittokokouksessa.
Niihin tarttumalla voi syöksyä rohkeasti eteenpäin kohti tämän hetken haasteita. Hän sai lähteä rauhassa, väistyä tulevaisuuteen luottaen uuden edessä. Voimakasta murrosvaihetta elävässä pelastusalan maailmassa kysellään, voiko mikään olla koskaan niin hyvin kuin ennen. ”Haikailu ja murehtiminen eivät johda eteenpäin.”. SIMEON PITI sylissään Jeesus-lasta. Pelastusalaa ja palokuntia tarvitaan tänään ja huomenna vastaamaan ihmisen hätään. Se, mikä toimi perustellusti vuosikymmeniä tai vain vuosi sitten, voikin olla muuttuvassa maailmassa kaikkea muuta kuin järkevää. Takana on usein paljon tarkastelun arvoista, mutta liian pitkäksi aikaa ei siihen kannata jäädä kiinni. Alan uudistuessa koulutusta kehitetään, palokuntahenki ja auttamisen halu elää yhä, uusia palokuntanuoria ja hälytyskelpoisia sopimuspalokuntalaisiakin löytyy yhä lisää haasteista huolimatta. Haikailu ja murehtiminen eivät johda eteenpäin. Siinäpä toivoa näkyykin. Siitä hyvästä, mitä on juuri nyt, syntyy luottamus huomiseen. Vähemmänkin jumalallisia tulevaisuuden ja toivon merkkejä pidämme käsissämme joka hetki. TOIVO EI synny menneestä tai tulevasta, vaan tästä hetkestä. Hätä ei maailmasta mihinkään lopu vaikka turvallisuusviestintään ja onnettomuuksien ehkäisyyn Toivon merkki PARHAILLAAN ETSITÄÄN uudistuvia tapoja vastata entistäkin paremmin inhimilliseen hätään. Tälläkin hetkellä joka puolella satavuotiasta Suomea hätään on valmiina vastaamaan osaavaa pelastustoimen henkilöstöä, sopimuspalokuntalaisia ja ammattilaisia. Jälkiviisaus on harvoin todellista viisautta. Lupaus siitä, että hän saisi vielä kokea tulevaisuuden toivon, piti häntä kiinni elämässä. Usein palokuntamaailmassakin kaivataan ”vanhoja hyviä aikoja” niin, että aika kultaa muistot ja unohdetaan tilannesidonnaissuus. 18 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 82 JAAKKO LINKO, Yksikönjohtaja ja pappi VUODEN VAIHTUESSA menneeseen tähyillään tutkaillen ja haikaillen. Jossain siniset vilkut välähtävät toivon merkkinä hädässä olevalle. MYÖS TULEVAISUUTTA murehditaan helposti menneisyyteen vertaillen. satsattaisiin tätä väheksymättä kaikki käytettävissä olevat voimavarat. Eräänä päivänä hän kohtasi temppelissä isän, äidin ja pienen pojan. LUUKKAAN EVANKELIUMISSA kerrotaan joulun tapahtumien jälkeen vanhasta Simeonista, joka valmistautui kuolemaansa. Toivo on juuri tässä hetkessä, kunhan antaa menneiden aikojen ja tulevaisuuden murheiden väistyä jonkin uuden, vielä tuntemattoman edessä. Tulevaisuutta ei voi kuin aavistella. Sitä ei voi etukäteen kirjoittaa yhdenkään päivän vertaa. Hän nappasi pojan syliinsä ja vakuuttui siitä, että piti käsissään maailman toivoa
Utsjoen VPK:n paloasemalta, 2. Hallituksen kokouksiin osallistui 13–16 henkilöä. Liittomme oli monessa mukana. Sodankylän VPK:sta. Julkaisu sisältää muun muassa puheenjohtajan ja toiminnanjohtajan terveiset, tietoa liiton jäsenpalveluista ja valtakunnallisesta vaikuttamistoiminnasta sekä hankkeista. Siihen osallistui 127 henkilöä. Yhteydenotot koskivat muun muassa: • pelastuslakia ja asetusta • pelastustehtäviin liittyviä ohjeita ja määräyksiä • työturvallisuutta • palokuntakoulutusta • palokuntasopimuksia • nuorten käyttöä pelastustehtävissä • vakuutusasioita • ajokorttija ammattipätevyysasioita • yhdistyslakia • yhdistyksen sääntöjä • työhyvinvointia yhdistyksissä • riita-asioita. ministeriöiden, Eduskunnan ja muiden valtakunnallisten toimijoiden suuntaan on palvellut hyvin sopimuspalokuntatoim intaa. Mukana on myös vuoden sopimuspalokunnan esittely, tietoa huomionosoituksista ja hallituksen kokoonpano. KUUSIJÄSENINEN HALLITUKSEN työvaliokunta on kokoontunut kolme kertaa. – Riippuen julkaisun vastaanotosta, harkitsemme vastaavaa myös vuoden 2018 toiminnasta. Se on ollut yksi puheenjohtajan ja toiminnanjohtajan keskeisistä tehtävistä. HIENO VUOSI 2017 on ohi, tehdään vuodesta 2018 vielä hienompi – yhdessä! Antti Rantakangas puheenjohtaja Hyvä sopimuspalokuntala inen ja yhteistyökumppani 7 LII TO N TO IM IN TA A JA KO KO U KS IA HALLITUKSEN KOKOUKSIA pidettiin 6 kertaa. Kiitokset aktiivisuudestanne ! ERITYISKIITOKSE N HALUAN antaa Heini Kämäräiselle, joka veti pelastusalalla ennen näkemättömän ja suuren suosion saavuttaneen Vetoa ja Voimaa -hankkeen hienosti maaliin. Valtakunnallinen vaikuttaminen mm. KIITÄN YHTEISTYÖKUMP PANEITAMME ymmärtämyksestä sopimuspalokuntien ja liittomme toimintaa kohtaan. Hallituksen koko on puheenjohtaja, kahdeksan varsinaista jäsentä ja kahdeksan varajäsentä. VUOSI 2017 oli jälleen osoitus siitä, että yhteistoimintaa ja tiimityöskentelyä tarvitaan, ja tuloksia syntyy. Tässä lehtisessä avaamme sinulle liiton toimintaa vuoden 2017 aikana, toimintaa, josta vain osa näkyy palokuntiemme jäsenille. 3 8 TO IM IS TO LL A PA LJ O N TE H TÄ VI Ä LIITON TOIMISTO palveli vuoden 2017 aikana jäsenyhteisöjä ja yksittäisiä palokuntia yli 300 yksittäisessä asiassa. KUVAT OVAT pidetyistä aluekoulutuksista. 19 4 PU H EE N JO H TA JA N TE RV EH D YS ”Vuoden kokemukset antavat odottaa tulevaisuudessa yhteistyön yhä tiivistyvän.” – Antti Rantakangas 5 PU H EE N JO H TA JA N TE RV EH D YS PELASTUSTOIMIN TA ON joukkuepeliä, jossa tiimityöskentely nousee arvoon arvaamattomaan. Palot sammuvat ja onnettomuuden uhrit saavat avun luotettavasti, ammattimaisesti ja inhimillisesti. Myös varajäsenet osallistuvat aktiivisesti hallitustyöskentelyyn. JÄSENTIEDOTTEIDEN OHESSA palokuntiin on lähetetty myös tiedotteita, joita viranomaiset ovat pyytäneet välittämään palokuntayhdistyksille. 1. – Kyselyt toiminnastamme niin omalta kentältämme kuin myös yhteistyötahoiltamme olivat lähtösysäys tälle julkaisulle, kertoo liiton toiminnanjohtaja Isto Kujala. Jäsenyhteisöille tietoa kuukausittain M ITÄ S TÄ LL Ä SIV U LL A O N , EH KÄ PIE N I VIN JE TT I Vår verksamhe t år 2017 För avtalsbra ndkårern as bästa M ITÄ S TÄ LL Ä SIV U LL A O N , EH KÄ PIE N I VIN JE TT I Toimintamme vuonna 2017 Sopimuspalokuntien puolesta SOPIMUSPALOKUNTIEN LIITTO haluaa lisätä jäsenkuntansa ja yhteistyötahojen tietoutta liiton toiminnasta. Kajaanin paloasemalta sekä 3. Toimiston työkenttää VUODEN AIKANA jaetiin postitse kaksi ja sähköpostitse kaksitoista jäsentiedotetta. Olkoon kyseessä sammutuspari, yksikkö, ryhmä tai suurempi muodostelma, lopputulos on yleensä enemmän kuin osatekijöidensä summa. Vuoden kokemukset antavat odottaa tulevaisuudessa yhteistyön yhä tiivistyvän. SSPL:N AJANKOHTAISSEMINAARI pidetiin Tampereella 18.2.2017. SOPIMUSPALOKU NTIEN LIITTO on jo 17 vuoden ajan toiminut sopimuspalohenkilöstön puolesta tavoitteenaan kehittää palokuntatoiminna n edellytyksiä ja samalla nostaa sopimuspalokuntie n yhteiskunnalle tarjoamien palveluiden laatua. Tiedotteet lähetettiin suomenja ruotsinkielisinä. Tammikuun aikana kentälle jaettava ”Toimintamme vuonna 2017” –julkaisu kertoo kattavasti liiton toiminnasta viime vuoden aikana. Jäsentiedotteessa on ollut esillä muun muassa seuraavia asioita: • sopimushenkilöstön koulutus • työturvallisuus • ajankohtaiset sopimuspalokuntatoimintaan ja palokuntayhdistyksiin vaikuttavat asiat • pelastustoimen uudistus • erilaiset hankkeet • liiton lausunnot ja esitykset • sopimuspalokuntatoiminnan tunnusluvut • Palosuojelurahaston avustukset sopimuspalokunnille • liiton palvelut • erilaiset hyödylliset palokuntatoimintaan liittyvät tilaisuudet • Sopimuspalokuntabarometri -kysely • työttömiin palokuntalaisiin liittyvät asiat. ”Toimintamme vuonna 2017” SSPL tehostaa tiedottamista www.sspl.fi Lisätietoa:. LIITON HALLITUKSEN toiminta on ollut perinteiseen tapaan vilkasta
Jaoston johtokunta • pj. – Tuemme palokuntien päällystöä muutosten johtamisessa muun muassa koulutusta kehittämällä. Jaoston johtokuntaan valitiin Markku Savolaisen tilalle Pelastusopiston Mika Gröndahl. Suomen Sopimuspalokuntien Liitto, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö) kanssa. – Annamme lausuntoja ja teemme aloitteita sekä osallistumme käynnissä olevaa hallinnonuudistusta koskevaan keskusteluun, kertoo Hämeenlinnan kokouksen puheenjohtajana toiminut Tommi Virtanen. 20 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 82 MARRASKUUSSA HÄMEENLINNASSA kokoontunut SPPL:n vapaaehtoispalokuntatoimintajaosto määritteli toimintansa suuntaviivat vuodelle 2018. 3) Vapaaehtoisen palopäällystön identiteetin vahvistaminen, pelastusalan vapaaehtoistoiminnan arvostuksen kasvattaminen ja palokuntakulttuurin edistäminen. Ilkka Horelli, johtaja, Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Turun VPK • jäsen Veikko Salminen, kunniapuheenjohtaja, Lahden VPK • jäsen Tommi Virtanen, valmiuspäällikkö, Suomen Punainen Risti, Kiskon VPK • jäsen Pekka Sippola, koulutuspäällikkö, Ylöjärven VPK • jäsen Mika Gröndahl, yliopettaja, PeO, Veikkolan VPK-FBK • varajäsen Mikko Nurmi, palokunnanpäällikkö, Tammisalon VPK • varajäsen Kari Henttinen, palokunnanpäällikkö, Kiskon VPK Palopäällystöliiton Vapaaehtoispalokuntatoimintajaosto Mukana muutoksessa. Käynnnissä olevan muutoksen arviointi ja seuranta koettiin tärkeäksi toimintamuodoksi. 2) Pelastustoimen ja maakuntauudistusten vaikutusten arviointi vapaaehtoispalokuntatoimintaan. Jaoston toimintaa vuonna 2018: 1) Vapaaehtoisen palopäällystön täydennyskoulutuksen kehittäminen ja järjestäminen sekä palokuntien Suomen mestaruuskilpailun järjestäminen. Jaosto on jäsenmäärältää SPPL:n toiseksi suurin. Jaosto edistää myös yhteistyöverkostoja ja vapaaehtoispäällystön verkostoitumista. Yhteistyötä jaosto tekee liiton muiden jaostojen ja alan järjestöjen (mm. Suurelle palokuntayleisölle melko tuntematon vapaaehtoispalokuntatoimintajaosto edistää, kehittää ja toteuttaa palokuntien vapaaehtoispäällystön täydennyskoulutusta
– Kurssipäivä oli täysipainoinen ja sisältö käytännönläheinen. Lisäksi mukana on ollut muutamien sairaanhoitopiirin edustustajia sekä muutamia yksityisiä toimijoita. Helsingin Pelastusliiton toiminnanjohtaja Olli-Veikko Kurvisen mukaan Helpen ja SPPL:n sopimuspalokunnille suunnittelemalla uhkatilannekoulutuksella vastataan tärkeään ja ajankohtaiseen koulutustarpeeseen. Aiheesta on järjestetty kaksi valtakunnallista kouluttajakoulutusta (Helsingin pelastuskoululla ja Pelastusopistolla Kuopiossa). Työturvallisuuteen liittyvää valmennusta ei koskaan ole liikaa. 044 733 4112 tomi.timonen@sppl.fi Uhkatilannekoulutuksesta erinomaista palautetta Helsingin Pelastusliitto ja Palopäällystöliitto järjestivät joulukuun alussa uhkatilannekoulutuspäivän sopimuspalokuntalaisille Helsingissä. Yksikönjohtaja Mikko Helin helsinkiläisestä Pakinkylän VPK:sta jakaa Satorannan ajatukset. S P P L. Kurssilla oli edustajia kuudesta sopimuspalokunnasta. Tällaisia tilaisuuksia pitäisi järjestää sopimuspalokuntalaisille koko maassa. Kurssilla käytiin läpi muun muassa työturvallisuuden perusteita, uhkatilanteiden ennakointia, riskien tunnistamista ja viranomaisyhteistyötä. Maalimiehenä istumassa SPPL:n koulutusjohtaja Tomi Timonen. SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO Koulutusjohtaja Tomi Timonen puh. Koulutuksiin on osallistunut yhteensä noin 60 henkilöä. – Uhkatilanteiden kohtaamista koskeva koulutuskonsepti on jälleen hyvä osoitus pelastusliittojen ja SPPL:n hyvästä yhteistyöstä ja tavoitteellisesta toiminnasta kehittää sopimuspalokuntien valmiuksia toimia nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. – Uhkatilannekoulutusta tulisi antaa kaikille käytännön pelastustoiminnassa mukana oleville. Kuvassa koulutuspaketin laatijat Juha Höök ja Tero Ihatsu. Opintokeskus Siviksen kanssa toteutettu tilaisuus sai osanottajilta kiitettävän arvosanan. Edustettuna on ollut yli puolet pelastuslaitoksista, muutama pelastusalan liitto ja palokunta. Kurssin kouluttajana oli Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella työskentelevä palomies Tero Ihatsu, joka on yhdessä paloesimies Juha Höökin, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta, kanssa tuottanut opetussisältöä väkivaltaja uhkatilanteisiin varautumiseen erityisesti pelastustoiminnassa. Käytännössä perehdyttiin erilaisiin toimintamalleihin aggressiivisen henkilön kohtaamisen varalta. 21 SATAKUNTALAISEN HUHTAMON VPK:n sammutusmies Jan Satoranta piti koulutuspäivää antoisana
22 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 82 Avoinna jopa 31 virkaa Hätäkeskuksissa pula hätäkeskuspäivystäjistä Hätäkeskuslaitoksessa työskentelee tällä hetkellä noin 500 hätäkeskuspäivystäjää. Vaativaa asiantuntijatyötä tekeviä hätäkeskuspäivystäjiä ei kuitenkaan kouluteta tarpeeksi, jonka vuoksi hätäkeskuksissa on tällä hetkellä jopa pulaa tärkeistä turvallisuusalan ammattilaisista.
Hätäkeskuksissa työskentelevät hätäkeskuspäivystäjät tekevät tärkeää työtä ja toimivat viranomaisavun ensimmäisenä lenkkinä. 23 H ätäkeskuslaitoksessa on nyt avoinna jopa 31 määräaikaista hätäkeskuspäivystäjän virkasuhdetta. – Elokuussa 2018 alkaa kaksikielinen hätäkeskuspäivystäjä-kurssi, joka järjestetään Vaasassa, Tampereella ja Kuopiossa. Tämä on kuitenkin hieman liian vähäinen määrä Hätäkeskuslaitoksen työvoimatarpeisiin nähden, siksi viime vuosina on järjestetty myös ylimääräisiä kursseja. 0295 481 372, antti.koskela@112.fi HAE HÄTÄKESKUSPÄIVYSTÄJÄN AVOIMIIN VIRKOIHIN: http://bit.ly/2ARWCzn LUE LISÄÄ HÄTÄKESKUSPÄIVYSTÄJÄN KOULUTUKSESTA: http://bit.ly/2eGbr1f Kuvat Hätäkeskuslaitos Antti Koskela. Normaalisti Pelastusopistolla alkaa yksi hätäkeskuspäivystäjäkurssi vuosittain elokuussa, ja jokaiselta puolitoistavuotta kestävältä kurssilta valmistuu noin 24 uutta hätäkeskuspäivystäjää. Hätäpuhelua ei yhdistetä Suomessa eteenpäin muille viranomaisille, vaan numeron 112 kautta hädässä oleva saa sekä poliisin, pelastuksen että sosiaalija terveystoimen avun. Lyhyt koulutus, hyvä työtilanne ja kilpailukykyinen palkkaus Suomalainen hätäkeskuspäivystäjätutkinto on maailman monipuolisin, ja Suomen hätäkeskustoimintamalli on kansainvälisesti tarkasteltuna edistyksellinen. Avoinna olevat virat ovat määräaikaisia, mutta vakituisiakin virkoja avautuu jatkuvasti. Kurssille valittavat opiskelijat valmistuvat joulukuussa 2019 ja siirtyvät sen jälkeen töihin. Haku tälle kurssille on juuri nyt meneillään. Keravalle rekrytoidaan kymmenen hätäkeskuspäivystäjää, Vaasaan seitsemän, Poriin viisi, Turkuun viisi ja Ouluun neljä hätäkeskuspäivystäjää. Tällöin saisimme riittävän määrän koulusta valmistuvia hätäkeskuspäivystäjiä töihin hätäkeskuksiin sieltä eläkkeelle siirtyvien tilalle, Koskela toteaa. Toiveemme on, että kurssien määrää lisättäisiin siten, että niitä alkaisi jatkossakin kaksi kertaa vuodessa. – Suomessa on kuusi hätäkeskusta, ja viidessä niistä on nyt avoimia virkoja. Tällä hetkellä 496 hätäkeskuspäivystäjästä 410 on vakituisessa virassa, kertoo henkilöstöpäällikkö Antti Koskela. Lisätietoja antaa: Antti Koskela, henkilöstöpäällikkö, Hätäkeskuslaitos Puh
24 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 82 –Hätäkeskuspäivystäjien koulutus on lyhyt ja työtilanne todella hyvä. Hätäkeskuspäivystäjät ovat olleet tähän perehdytysprosessiin tyytyväisiä. He auttavat tarvittaessa ja tukevat hätäkeskuspäivystäjää hätäkeskusuransa alussa. • Hätäkeskuspäivystäjän tutkintokoulutuksen laajuus on 90 op ja kesto 1,5 vuotta • Haku seuraavalle, kaksikieliselle (suomi/ruotsi) hätäkeskuspäivystäjäkurssille päättyy 19.1.2018. Koulutus tapahtuu Vaasassa, Tampereella ja Kuopiossa. Hätäkeskukset sijaitsevat kuudella paikkakunnalla eri puolella Suomea. – Kun juuri koulusta valmistunut hätäkeskuspäivystäjä aloittaa työnsä hätäkeskuksessa, tukevat sekä ylipäivystäjä että vuoromestari työtänsä vielä harjoittelevaa hätäkeskuspäivystäjää. Hätäkeskuspäivystäjän työ on vaativaa, mutta uudet työntekijät saavat hyvän, noin kuukauden kestoisen perehdytyksen työhönsä. Lue lisää koulutuksesta Pelastusopiston nettisivuilta: www.pelastusopisto.fi • Hätäkeskuslaitos työllistää kaikki tutkinnon suorittaneet • Työskentelymahdollisuudet hätäkeskuksissa Keravalla, Kuopiossa, Oulussa, Porissa, Turussa sekä Vaasassa Uusille hätäkeskuspäivystäjille tarjotaan perehdytys hätäkeskuksessa • Hyvä ja vakaa työtilanne, valtion virka • Kilpailukykyinen palkkataso turvallisuussektorilla, peruspalkka aloittavalla hätäkeskuspäivystäjällä noin 2600 e (vaativuustaso H5) ilman vuorolisiä. Työnhakulomakkeeseen voi merkitä viisi ensisijaista paikkakuntatoivetta. He seuraavat hätäpuheluja ja varmistavat, että hätäkeskuspäivystäjä oppii hoitamaan työnsä kaikkien ohjeiden ja sääntöjen mukaan. Jos ei pääse ensisijaisesti haluamalleen paikkakunnalle aivan heti, voi siirtyminen toiseen hätäkeskukseen onnistua kuitenkin myöhemmin, Koskela sanoo. • Hätäkeskuslaitoksen henkilöstön keski-ikä on noin 44 vuotta Katso Hätäkeskuslaitoksen avoimet työpaikat: www.valtiolle.fi Hätäkeskuspäivystäjän koulutus ja työ. Hätäkeskuslaitos työllistää kaikki tutkinnon suorittaneet ja palkkaus on kilpailukykyinen
Myös yhteiskunnan tilannekuvan seuranta sekä operatiiviseen toimintaan liittyvä tiedotustoiminta ja väestön varoittaminen ovat johtokeskuksen vastuulla. – Olemme hätätilanteissa tiedonkulun keskipiste ja yhteiskunnan kriisinsietokyvyn näkökulmasta taho, joka sovittaa yhteen kiireellisten hälytysviranomaisten toimintaa ja huolehtii rajallisten resurssien priorisoinnista eri viranomaisten antamien ohjeiden mukaisesti. Johtokeskuksesta käsin saadaan valtakunnallista tilannekuvaa vuorokauden ympäri ja mahdollisiin toimintaan liittyviin häiriötilanteisiin pystytään puuttumaan nopeasti. Johtokeskuksen avulla Hätäkeskuslaitos saa valtakunnallista tilannekuvaa vuorokauden ympäri ja pystyy tarvittaessa tukemaan hätäkeskuksia erilaisissa häiriötilanteissa. kus ylläpitää kaikkien hätäkeskustoimintaan liittyvien järjestelmien tilannekuvaa, Heinonen luettelee tehtäviä. 0295 480 112 (vaihde) jyrki.heinonen@112.fi VOIT SEURATA hätäkeskusten ja Hätäkeskuslaitoksen johtokeskuksen toimintaa Twitter-maratonissa vuodenvaihteessa 31.12.2017 klo 18.00–1.1.2018 klo 6.00. Uudessa yksikössä työskentelee johtokeskuksen päällikkö Jyrki Heinonen sekä kahdeksan johtokeskuspäivystäjää. Jyrki Heinonen. Hätäkeskuslaitos tiedonkulun keskipisteenä Johtokeskuksen päällikkö Jyrki Heinosen mukaan Hätäkeskuslaitos on tärkeä toimija yhteiskunnan turvallisuuskentässä ja sisäisen turvallisuuden tilannekuvan tuottamisessa. Johtokeskuksen perustehtäviin kuuluu muun muassa hätäkeskusverkoston tilannejohtaminen. Johtokeskuksen perustaminen parantaa osaltaan Hätäkeskuslaitoksen valmiutta, lupaa Heinonen. Merkittävä rooli varautumisessa ja reaaliaikaisen tilannekuvan muodostamisessa Johtokeskus toimii operatiivisen toiminnan tukena ympäri vuorokauden. Johtokeskus seuraa myös hätäkeskustoimintaan osallistuvien viranomaisten tilannekuvaa eli resurssien määrää, tehtäviä ja toimintavalmiusaikaa sekä tekee yhteistyötä eri viranomaisten ja muiden toimijoiden, kuten Ilmatieteen laitoksen ja Kyberturvallisuuskeskuksen tilanne-, johtoja valmiuskeskusten kanssa. Käytämme aihetunnistetta #hätäkeskus12h. Löydät meidät Twitteristä 112_Finland. Lisäksi johtokesHätäkeskuslaitokselle johtokeskus Lisätietoja: Jyrki Heinonen, Johtokeskuksen päällikkö, Hätäkeskuslaitos Puh. Johtokeskuksen perustaminen on osa Hätäkeskuslaitoksen strategian 2020 toimeenpanoa, missä verkottuminen on suuressa roolissa. – Johtokeskus voi lähitulevaisuudessa seurata hätäkeskusten tilannekuvaa puheluja tehtävämäärien sekä henkilöstötilanteen osalta valtakunnallisesti verkottuneen hätäkeskustietojärjestelmä ERICAn avulla. 25 HÄTÄKESKUSLAITOKSEN JOHTOKESKUS aloitti joulukuussa toimintansa operatiivisen toiminnan osana. Valmiuslain mukaan viranomaisten tulee varmistaa tehtävien mahdollisimman hyvä hoitaminen myös normaaliolojen häiriötilanteissa sekä poikkeusoloissa
–Haaveeni olisi saada lapsille oma nurkkaus asemalle, jossa olisi mahdollisuus väritellä kuvia ja leikkiä paloautoilla. –Tällä hetkellä ryhmässä on kymmen lasta, edellisenä kautena on ollut jopa 15 lasta. –Koen Kipinä-ryhmän olevan tärkeä lapsille, koska näin he pääsevät tutustumaan palokuntaharrastukseen leikin varjolla. Syyskaudella on ohjelmassa muun muassa paloasemaan tutustuminen, leikkipuistossa leikkimistä, pelaamista, palavaroittimeen tutustumista ja uimista, kuvailee Kaisa Schlesier harjoitusten aiheita. Ryhmässä he oppivat myös tärkeitä taitoja. Uskoimme, että oman kylän lapset voisivat olla kiinnostuneita asiasta, kertoo ryhmää vetävä Kaisa Schlesier. Muun muassa liikunta, piirtäminen, leffahetki, ensiapulaukkuun tutustuminen ja erilaiset vierailut ovat kaikki helppoja toteuttaa. Tykkään myös hyödyntää lastenohjelmasta tutun Ransun pelastuskoulun videoita. Alle varhaisnuoriso-osastoikäisille suunnattua ryhmää kutsutaan Vuorenmaalla Kipinä-ryhmäksi. –Pohdimme naisosastossa, kuinka tärkeää olisi järjestää pienille lapsille palokuntaan liittyvää toimintaa. Kipinä-ryhmä tutustui ensimmäisellä kerralla paloauton kalustoon. Harjoitus kestää tunnin tai 45 minuuttia riippuen siitä, mitä tehdään. – Lapsille ei ole vaikea keksiä aiheita. –Taitaa lapsille olla kuitenkin kaikkein tärkeintä mehuhetki ja paloauton kyytiin pääseminen, päättää ryhmän vetäjä Kaisa Schlesier. 26 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 82 SATAKUNTALAINEN KÖYLIÖN Vuorenmaan VPK on aloittanut 4–6-vuotiaille lapsille suunnatun toiminnan, jossa voidaan opetella hyödyllisiä taitoja ja leikkiä vaikkapa palomiestä. Jos Kipinä toimintaa kiinnostaa, annan mielelläni vinkit. Olen kysellyt muilta VPK:lta vertaistukea, ei ole vielä vastaan tullut. Vuorenmaan Kipinä-ryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa sunnuntaisin. Köyliön Vuorenmaan VPK:ssa lapsille oma ryhmä. Saamme jatkossa innokkaita nuoria varhaisnuoriin
Ensi vuonna tilaisuuksien nimeksi tulee sopimuspalokuntailta. Niissä on käsitelty sopimuspalokuntiin liittyviä asioita, jotka liittyneet työterveyshuoltoon, kalustoon, palokuntasopimuksiin, hälyttämiseen ja koulutukseen. 27 SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS on jo vuosien ajan pitänyt säännöllisesti vapaaehtoispalokuntailtoja alueensa sopimuspalokunnille. – Tilaisuudet ovat olleet mielenkiintoisia ja tarpeellisia. – 49:stä sopimuspalokunnasta 40 on edustettuna lähes joka kerta. Mikko Laurén.. Vapaaehtoispalokuntailloista on vastannut pelastuslaitoksen sopimuspalokuntien asioista vastaava aluepalopäällikkö Juha Suonpää. Toimialueilla järjestettävissä tilaisuuksissa on voitu laajemmin käsitellä toimialueen ongelmia. Palokunnista tilaisuuteen osallistuu yhdestä kahteen henkilöä. Tilaisuuden jälkeen käsitellyt asiat vielä kirjoitetaan muistioon, joka lähetetään sopimuspalokunnille, Suonpää kertoo. Vuodesta 2004 lähtien on iltoja pidetty säännöllisesti maakunnallisina tilaisuuksina neljä kertaa vuodessa. Koulutuksista puheenvuoron on yleensä käyttänyt Länsi-Suomen pelastusalan liiton edustaja. Suonpää kertoo, että osallistumisaktiivisuus on ollut tilaisuuksiin hyvä. Pelastusjohtaja on ollut mukana lähes kaikissa vapaaehtoispalokuntailloissa ja käyttänyt puheenvuoroja pelastustoimen ajankohtaisista asioista. Satakunnan pelastuslaitos informoi vapaahtoispalokuntailloissa Juha Suonpää. Neljä kertaa vuodessa on myös juuri sopiva määrä tilaisuuksia. Tilaisuudessa kerrotuista asioista informoidaan Laviassa koko hälytysosastoa seuraavana harjoitusiltana, Laurén sanoo. Niissä on kerrottu ajankohtaisista asioista ja erityisesti siitä, mitä tulevaisuudessa on luvassa. Lavian VPK:n päällikkö Mikko Laurén kertoo, että hän on VPK:nsa päällikkönä käynyt tilaisuuksissa useiden vuosien ajan. Muutama vuosi sitten päädyttiin pitää kaksi tilaisuutta toimialueittain ja kaksi maakunnallista keväällä ja syksyllä
28 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 82 Harjoitusalue moneen menoon
Marraskuisena iltapäivänä tapasimme Yaran henkilöstöä Uudestakaupungista sekä Satakunnan lennoston henkilökuntaa Pirkkalasta harjoittelemassa. Pelastuslaitosten ja yksittäisten palokuntien harjoitukset ovat tuttu näky alueella. 29 Länsi-Suomen pelastusharjoitusalue Porissa on vakiinnuttanut asemansa monipuolisena palveluntarjoajana niin julkisella kuin yksityisellä sektorillakin. Harjoitusalue moneen menoon Teksti ja kuvat Arto Papunen Länsi-Suomen pelastusharjoitusalue PORI Sotilaspalopäällikkö kapteeni JoriPekka Wiklund oli tyytyväinen muun lennoston väen kanssa harjoitusalueeseen.
– Muutenkin nämä asiat ovat tärkeitä meillä, kun tehtaamme on yksi Seveso-kohde, joissa toimintaa tunnistetuissa suuronnettomuustilanteissa pitää harjoitella vähintään kolmen vuoden välein, Kallio kertoo. Henkilökuntamme sai myös ajankohtaista tietoa eri aineista. Tavoitteena on lisätä tuotannon henkilöstön osaamista onnettomuustilanteissa. Harjoitus aloitettiin luennolla, jossa oli aiheena muun muassa vaarallisten aineiden tunnistamista ja toimintaa onnettomuustilanteessa sekä tietoa suojaustasoista ja torjuntamenetelmistä. 30 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 82 ”Harjoitusalue soveltuu hyvin lennoston erilaisiin harjoitteisiin ja yhteistyö vastuuhenkilöiden kanssa on ollut vaivatonta.” Yhtenä rastina Yaran harjoituksessa henkilökunta sai kokeilla laippavuodon tukkimista.. Päivän mittainen vaarallisten aineiden ”Torjunnan perusteet” on alkusysäys koulutukselle. Kallion mukaan harjoittelu harjoitusalueella myös toi esiin sen henkilöstölle, että kaasutiivissä puvussa toimiminen ei ole niin yksinkertaista kuin luulisi. U udenkaupungin Yaran tehtaan henkilöstö harjoitteli pelastusharjoitusalueella jo neljännen kerran. – Tämä on lähin harjoitusalue, missä pystytään harjoittelemaan käytännössä. Kouluttamalla tuotantohenkilökuntaamme voimme nopeammin reagoida mahdollisissa vaaratilanteissa. Jatkossa tavoitteena on kouluttaa osa tuotannon henkilöstöstä vaarallisten aineiden torjuntaan syvällisemmin. Käytännön rastitehtävillä aiheina oli ensiapua, laippavuodon tukkimista ja kiilaamista. Kallion mukaan palokunnan saapuessa kohteeseen henkilökunta pystyy paremmin kertomaan palomiehille millainen tilanne kohteessa on. – Meiltä koulutettiin neljällä harjoituskerralla yhteensä noin 60 henkeä, kertoo Yaran HESQ-päällikkö Hannu Kallio
Lisäksi perehdyttiin sammutustehtäviin räjähteiden vaikutusalueella. Kemikaalikenttä Teollisuus, laiva ja satamaonnettomuuskenttä Kulissikaupunki Harjoitushalli, korkeanpaikan kenttä Savusukelluskenttä Vapaa kenttä Liikenneonnettomuuskenttä Ruokala, sosiaalitilat, Majoitus Rauniokortteli Mönkijärata Eläintenpelastusalue Koirarata ja rauniorata Liikenneonnettomuustie Alueen muut kentät: • Moottoritieonnettomuudet • Kriisinhallintakylä • Törmäystestirata • Liukkaan kelin harjoitusrata • Lento-onnettomuuskenttä Lennosto sai alueella harjoitella kahden vaahtoauton yhtäaikaista vaahtoiskua. 31 –Voisimme jatkaa harjoitusalueen käyttöä vastaavanlaisilla harjoituksilla. Lennoston harjoituksissa kokeiltiin muunmuassa harjoitella siten, että yhdestä vaahtoautosta ammuttiin vaahdolla ja toinen auto teki lisävesiselvityksen siihen sekä siten, että molemmista autoista ammuttiin vaahtoa samaan aikaan samaan kohteeseen. Mielestäni hyvä idea olisi myös koota eri teollisuuspalokunnista väkeä joukkuelähdön kokoiseen harjoitukseen ja harjoitella teollisuuspalokunnille tyypillisiä tehtäviä. Olemme kierrättäneet harjoituksessa kalustoa ja pelastushenkilökuntaamme, kertoo Satakunnan lennoston valmiuspäällikkö kapteeni Thomas Valtonen. Tämä on monipuolinen alue ja antaa hyvät mahdollisuudet käytännön koulutuksille, päättää Kallio. Erilaisiin harjotuksiin on pelastusharjoitusalueella erillisiä kenttiä.. – Pori on myös sopivan matkan päässä Pirkkalasta. Valtonen kertoo, että harjoitusalue soveltuu hyvin lennoston erilaisiin harjoitteisiin ja yhteistyö vastuuhenkilöiden kanssa on ollut vaivatonta. Lennostolle uusi harjoituspaikka Yaran henkilöstön kanssa samaan aikaan harjoittelemassa ollut Satakunnan lennoston ryhmä oli alueella ensimmäistä kertaa. Sitä emme pysty harjoittelemaan Pirkkalassa nykyohjeistuksella. – Täällä pystymme harjoittelemaan tykkivaahdolla sammuttamista, mikä on lentokonepalon ensisijainen sammutusmenetelmä. Satakunnan lennostossa tarkastellaan harjoituksen jälkeen kuinka se voisi hyödyntää aluetta jatkossa
Heillä on meille varmasti annettavaa, mutta myös meillä on osa-alueita, joissa voimme avittaa heitä. Vakioasiakkaiden lisäksi harjoitusaluetta ovat tänä vuonna käyttäneet muun muassa Helsingin pelastuskoulu, Helsingin Energia, poliisi, Metropolia-ammattikorkeakoulu, Finavia ja Arcada-ammattikorkeakoulu. Vesa Truhponen kertoi, että suunnitelmat alueen kehittämiseksi ovat valmiina. – Pikemminkin olisi paikallaan, jos Kuopion harjoitusalueen kanssa kehitettäisiin yhteistyötä. Tänä vuonna uutta alueella on laivahytti, jota voidaan kallistaa. Yaran henkilökuntaa opetettiin ensin käyttämään kemikaalisuojapukua ennenkuin he pääsivät rastitehtäville. Myös erilaisia rahoitusvaihtoehtoja on selvitetty. Kuvassa Timo Kostiainen ja Miika Vähätupa.. Alueen kokonaiskustannukset ovat vuodessa noin 150 000 euroa. Truphonen haluaa muistuttaa, että alue ei halua kilpailla Pelastusopiston harjoitusalueen kanssa. Alueen rahoituksesta vastaavat pääosin vakioasiakkaat, joita ovat Satakunnan pelastuslaitos, Satakunnan sairaanhoitopiiri, Lounais-Suomen poliisi ja WinNova Länsirannikon koulutus. Seuraavaksi suunnitelmissa on rakentaa harjoituspisteet, joissa harjoitellaan korkean paikan pelastamista. Alueelle ovat investoineet vuosien varrella Palosuojelurahasto, Pelastusharjoitusaluesäätiö, Satakuntaliitto ja Satakunnan pelastuslaitos. Pelastuslaitos puolestaan rakensi kalustolleen kylmän kalustohallin. ”Tänä vuonna uutta alueella on laivahytti, jota voidaan kallistaa.” Vesa Truhponen on nyt harjoitusalueen vakituinen harjoitusaluekoordinaattori. Nyt alueella työskentelee tällä hetkellä neljä vakituista työntekijää, kaksi pelastusharjoitusaluesäätiöstä ja kaksi Satakunnan pelastuslaitokselta. Alue voitti myös tarjouskilpailun ”Reservistä siviilipalvelukseen” – koulutuksista. 32 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 82 Truhposesta alueen harjoitusaluekoordinaattori Vuonna 2011 perustetun harjoitusalueen harjoitusaluekoordinaattoriksi nimitettiin lokakuun alussa Vesa Truhponen. Myös hapettoman säiliöpelastamisen simulaattori valmistuu alueelle lähiaikoina
Asia kärjistyy päästessämme jokaisen veparin mieliasusteeseen eli väliasuun. Meidän yksiköstä laitetta käytin ainoastaan minä. Entä partiolaisia huivi kaulassa kaljalla. Vastaan tuli yrityksen työntekijöitä ja palosotilaita, joilla maskia ei ollut. Antaa muuten tosi ammattimaisen kuvan. Olen nähnyt sopimuspalokuntalaisten pukeutuvan tähän hienoon asusteeseen kaupassa, ruotsinlaivalla, baarissa, urheillessa, kurssilla, oppitunnilla, koulussa ja satunnaisesti myös tulipalossa. Palokuntalaisia valitettavasti näkee. Ja kai siinä pitäisi joskus olla myös hikeäkin, eikä vain kylmää sellaista. Samaa vertausta voisi pelastusalalla tosin käyttää moneen muuhunkin seikkaan. JOS TILANNE tosiaan on se, että haluaa ympäristölleen viestiä omalla vapaa-ajallaan olevansa veepeekoolainen, olisiko aiheellista vaikkapa painattaa palokunnalle omat hupparit. Vai näettekö usein esimerkiksi sairaanhoitajia vapaa-ajallaan kulkevan valkoisissa hoitajanasuissa. Joten ennenkuin laitamme kaikki paloasemamme remonttiin ja laitamme pitkät pennit mukapuhtaisiin paloasemiin, puhdistetaan oma ajatusmaailmamme. Puhdas paloasema – likainen pää ”Lienee turhaa huolehtia alushanskoista, jos itse hengittelemme palokaasuja vapaaehtoisesti suoraan keuhkoon.”. VIIME VUOSIEN suurena teemana alalla on ollut käsittääkseni Ruotsista rantautunut puhtaan paloaseman malli, jota on nyt ansiokkaasti rantautettu Suomeenkin. MITÄ JÄRKEÄ on laittaa miljoonia paloasemien puhdistustiloihin, jos oma toimintakulttuurimme on edelleen kuusikymmenluvulla. PALOKUNTALAISUUDESTAAN PITÄÄ ja kuuluu olla ylpeä, mutta työasun käyttäminen vapaalla lähentelee idiotismia. Asu on tarkoitettu paloasun alle sammutustyöhön ja silti joku vähäjärkinen haluaa pitää sitä vapaa-ajallaan kaikkine pah-yhdisteineen ja myrkkyineen. Olimme tilassa tunnin. Uusia paloasemia suunnitellaan uuden tiedon valossa ja uusia toimintatapoja on tuotu palokuntiin – ainakin jätesäkkejä höökeihin, jos ei muuta. TAANNOIN TALLUSTELIN metallialan yrityksen tuotantotilassa, jossa oli tulipalo. Tupakassakin on sentään filtteri. Aloin miettimään asiaa laajemmin. Miksi. Tutkimustiedon perusteella on kiistatonta, että palomiehet, sammutusmiehet, monitaitopelastajat, sammutushenkilöt ja mitä niitä nimikkeitä onkin, altistuvat merkittäville syöpäriskeille. Käytetään annettuja suojavarusteita oikein, ja silloin kun pitää – eikä silloin, kun ei pidä. Avasin paineilmapullon ja laitoin maskin naamalle, koska tilassa oli savua. Asemalla yksi henkilö kävi suihkussa. ”Täällä on aina käryä.”, oli vastaus. Kirjoitus ei edusta kirjoittajan palokunnan tai pelastuslaitoksen kantoja. 33 LAURI TURTOLA TURTOLAn terassilta Kirjoittaja on pitkän linjan palokuntalainen ja ravintoloitsija Porista. Lienee turhaa huolehtia alushanskoista, jos itse hengittelemme palokaasuja vapaaehtoisesti suoraan keuhkoon. MIETTIKÄÄ NYT
Euroopan Elvytysneuvosto (ERC) laatii yleiset elvytysohjeet ja organisoi Euroopan laajuista koulutusta. SUOMEN ELVYTYSNEUVOSTON hallitus 2017-18 koostuu pääosin lääkäreistä. 34 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 82 ELVYTYSNEUVOSTO RY on elvytyksen asiantuntijoista koostuva yhdistys, jonka tarkoituksena on kehittää sydänpysähdyspotilaan elvytystä ja tehdä sitä tunnetuksi. Konkreettisena osoituksen Elvytysneuvoston toiminnasta on koko Euroopan laajuinen Käynnistetään sydän –päivä (Restart a heart day), jota vietetään joka vuosi 16. Joukkoon mahtuu myös yksi ensihoitaja ja ensihoidon kouluttaja: Jukka Vaahersalo (puheenjohtaja), ylilääkäri Piritta Setälä (sihteeri), ensihoitolääkäri Sanna Hoppu (rahastonhoitaja), apulaisylilääkäri Tuomas Hiltunen, lääketieteellinen johtaja Helena Jäntti, ensihoitolääkäri Erik Lydén (tiedottaja), ensihoitaja Patrik Nyström, ensihoidon ohjelmajohtaja Outi Peltoniemi, lastentautien erikoislääkäri Ilkka Tierala, kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri Tiesitkö, että … Elvytystä kehitetään jatkuvasti www.elvytysneuvosto.fi. Suomen Elvytysneuvosto on mukana tässä eurooppalaisessa elimessä ja jalkauttaa kansainvälisiä ohjeita Suomessa. Viime vuoden päivän teemana oli tärkeä viesti: Yhteisö pelastaa henkiä! Teeman keskeisenä ajatuksena oli se, että jokainen voi oppia peruselvytystä ja toimia tahollaan sen hyväksi, että elvytyskoulutusta annettaisiin yhä enemmän esimerkiksi kouluissa. Euroopan Elvytysneuvoston EU-parlamentin tuella järjestämän päivän tarkoituksena on lisätä tietämystä sydänpysähdyspotilaan hoidosta. Yhdistyksen tavoitteena on, että jokainen sydänpysähdyspotilas saa Suomessa hyvän elvytyksen nopeasti ja laadukkaan elvytyksen jälkeisen hoidon. lokakuuta
35
Vuotta säväyttivät osaston paluu Kirkkokadulle, Esko Koskisen eläkkeellejäämisilmoitus ja Päivi Nergin luopuminen kansliapäällikön tehtävistä. ENTÄ KULUNUT VUOSI JÄRJESTÖSI KANNALTA. VALMISTAUTUMINEN alan viranomaiskentän hallintorakenneuudistukseen sävytti kuluvaa vuotta. Nähtäväksi jää pystyykö pelastusopisto vastaamaan tähän ”huutoon”. KYSYIMME JÄRJESTÖJEN johtajilta kaksi kysymystä vuodesta 2017: 1. Valtion toimesta valmisteltiin useita ohjausasiakirjoja, joiden vaikutukset alkavat toivonmukaan näkyä tulevina vuosina, mikäli niissä mainitut voimavarat myös annetaan pelastustoimelle. Menneiden vuosien kaavailut lähemmästä yhteistyöstä esimerkiksi toimistokiinteistöasioissa on haudattu. Tilanne ei ole vieläkään lopullisesti selvä. 2. Operatiivinen pelastustoiminta hoidettiin laadukkaasti ja tehokkaasti 2. Pelastusalan neljän keskeisen valtakunnallisen järjestön toiminta vuonna 2017 oli monella mittarilla mitattuna aktiivista: koulutusta, materiaalin tuotantoa, lausuntoja, lobbaamista, tiedottamista, edunvalvontaa, strategiatyötä, turvallisuusviestintää… Järjestöjen yhteistyö on tiivistynyt, mutta kukin järjestö haluaa profiloitua itsenäiseksi toimijaksi. Oman strategiamme päivitystyötä tehtiin perusteellisesti jäsenistön, sidosryhmien ja henkilöstön kanssa. Pelastustoimen järjestämislaki ja pelastuslain muutosten valmistelu olivat vuonna 2017 vahvasti pelastusosaston agendalla. Ryhdyimme siirtämään vapaaehtoisen palokuntakoulutuksen opetussuunnitelman ylläpitovastuuta pelastusopistolle. Marko Hasari, SPEK. 36 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 82 HALLINNONUUDISTUS ON antanut odottaa itseään. 2017 Valmistelua ja odotusta Suomen pelastustoimessa koko viime vuoden jatkunutta odottavaa tilaa kuvaavat hyvin pelastusosaston Taito Vainion powerpoint-diat, jotka eivät ole neljän viime vuoden aikana kovinkaan paljon muuttuneet. JÄRJESTÖN vaikuttavuuden kasvu jatkui vahvana, mikä näkyi erityisesti pyydettyjen lausuntojen määränä sekä kumppanuuksina erilaisissa hankkeissa. SPALin ja SPPL:n vaikutus SPEKissä on edelleen pieni, SPEK elää omaa elämäänsä. Kuluneena vuonna nähtiin historian ensimmäinen SPALin ja SSPL:n yhteinen julkilausuma. MILLAINEN OLI VUOSI 2017 PELASTUSTOIMESSA SUOMESSA. SSPL ei ole edelleenkään katsonut tarpeelliseksi hakea SPEKin jäsenyyttä. 1
Hallitusohjelmassa on mainittu selkeä tavoite kehittää sopimuspalokuntatoimintaa ja koulutusta. palvelleet palokuntia haasteellisissa asioissa yli 300 kertaa, olemme pitäneet aluekoulutuksia ja jakaneet palokuntiin veloituksetta yli 23 000 niiden toimintaa tukevaa painotuotetta. Olemme olleet mukana useissa valtakunnallisissa työryhmissä vapaaehtoispalokuntayhdistysten ja sopimuspalokuntien edustajana. Työterveyslaitoksen Kroppa ja nuppi -hankkeessa olimme mukana yhteistyökumppanina. TÄNÄ vuonna on valmistunut yhteiskunnan turvallisuusstrategia ja sisäisen turvallisuuden strategia. Olemme työryhmissä pitäneet huolta siitä, että erilaisissa kehitystöissä otetaan palokuntayhdistykset ja sopimuspalokuntatoiminta huomioon. Yhteistoiminnassa alan toimijoiden välillä on tapahtunut hyvää kehitystä. 2. Olemme mm. Paljon on työtä tehty palokuntayhdistysten ja sopimuspalokuntien hyväksi. On hyvä, että sopimuspalokuntien henkilöstön koulutuksesta on saatu päätös, jonka mukaan koulutuksen vastuu siirtyy Pelastusopistolle. Tosin uuden maakunnallisen pelastustoimen aloittamisajankohdan siirtäminen vuodella eteenpäin aiheutti osittain sen, ettei mielestäni täydellä tarmolla olla valmistauduttu uuteen maakunnalliseen pelastustoimeen. 37 1. Näillä asiakirjoilla on merkitystä myös pelastustoimessa, siksi alan toimijat eivät voi olla näitä huomioimatta ja pohtimatta sitä miten asikirjat vaikuttavat pelastustoimeen. Sitä vastoin sopimuspalokuntien toimintaa haittaavien esteiden poisto kehittämistoiminnalla ei ole vielä lähtenyt liikkeelle siten, että voisimme osoittaa muuttuneita ja sopimuspalokuntatoiminnan paremmin mahdollistavia lainkohtia tai muita päätöksiä, jotka poistaisivat niitä haittoja, jotka vaikeuttavat sopimuspalokuntatoimintaa. Hankkeen tuotoksena on syntynyt hyvää tietoa fyysisen kunnon edistämisestä ja muutenkin hyvistä elämäntavoista. 2017 Valmistelua ja odotusta Isto Kujala, toiminnanjohtaja, SSPL. SSPL toteutti kaksi isoa hanketta, jotka onnistuivat erinomaisesti: Vetoa ja Voimaa –hanke ja Sopimuspalokuntabarometri 2017. Maakunta ja sote-uudistus on vuoden aikana vaikuttanut pelastustoimeen. Tämän toivon vahvistuvan myös vuonna 2018
Palomiesliiton mielestä vuorokausityöhön liittyviä kehittämistarpeita voidaan ratkaista ja paikallisia joustoja hakea yhteistyössä työnantajan ja työntekijöiden kesken. Varsinaiset uudistukset pelastustoimen sisällä ovat minimaalisia. Sote ei tarvitse maakuntaa, sillä sote-uudistus voidaan toteuttaa maakuntauudistuksesta huolimatta. SOTE-UUDISTUS ja sote-palveluiden siirtäminen ns. Valitettavasti samassa yhteydessä päätettiin maakuntauudistuksesta. SUOMEN Palomiesliiton jäsenmäärä jatkoi kasvuaan. Nykyinen alueellinen järjestelmä toimii siedettävästi, ja tällöin ei ole järkeä lähteä riskeeraamaan nykytilaa epävarmalla ja osin erittäin huonosti suunnitellulla ja ennen kaikkea poliittisella maakuntarakenteella 2. Annetussa pelastustoimen järjestämislaissa sisäministeriön roolia pelastustoimen johtajana esitettiin vahvistettavaksi, pelastustoimen alueiden määräksi esitettiin viittä aluetta, valtakunnallisia käytäntöjä pyrittiin yhtenäistämään, kustannustehokkuutta aidosti etsittiin jne. Valitettavasti järjestämislain ensimmäinen versio ei kuitenkaan toteutunut. Tarkoituksena on kartoittaa pelastuslaitosten työaikakäytäntöjen nykytila sekä haasteet ja mahdollisuudet. Nyt ollaan tilanteessa, jossa pelastustoimea uudistetaan uudistamisen pakosta ja sotesekä maakuntauudistuksen ehdoilla. leveämmille hartioille on perusteltu ja tarpeellinen uudistus. Myös kustannusten nousua olisi voitu aidosti hidastaa. Palomiesliitto perusti työryhmän, joka tekee laaja-alaisen selvityksen pelastustoimen työaikajärjestelmistä. Nyt voidaan sanoa, että valitettavasti pelastustoimi joutui uudistuksessa sijaiskärsijäksi. Useimmissa tapauksissa pelastustoimen ainoa todellinen muutos on se, että palkanmaksajan nimi vaihtuu. Jotta maakuntauudistus pystyttiin kansalaisille perustelemaan, tarvittiin maakunnille sote-tehtävien lisäksi muitakin velvoitteita. Enemmistö Palomiesliiton jäsenistä kannattaa vuorokausityötä pelastustoimen pääasiallisena työaikamallina. Mikäli pelastustoimen järjestämislain ensimmäinen versio olisi toteutunut, pelastustoimi olisi jopa todellisesti kehittynyt, yhtenäistynyt ja tehostunut. Vuoden kuumimpia keskustelunaiheita kentällä oli pelastusalan ammattilaisten työaika. Kim Nikula, SPAL. Liitolla on lukuisia kokemuksia pelastuslaitosten aikaisemmista työaikamuutoksista, joiden seurauksena henkilöstön työhyvinvointi on romahtanut. Sote-uudistus on tarpeellinen, maakuntauudistus sen sijaan ei. 38 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 82 1. Tätä varten luodaan raskas hallinnollinen organisaatio eli maakunta omine vaaleineen, valtuustoineen, hallintoineen, liikelaitoksineen jne. Myöskään pelastustoimi ei tarvitse maakuntaa nyt suunnitellussa muodossaan
KULUNEEN vuoden pelastustoimen pääotsikko on väistämättä ollut maakuntaja sote-uudistus ja pelastustoimen paikka ja status siinä. Kiitos siitä kaikille mukana olleille. Enempi olisin siinä toivonut kuuluvan pelastustoimen ääntä niin alan sisältä kuin muiltakin muutosprosessin osallisilta. Myös työturvallisuuteen on kiinnitetty entistä enemmän huomiota mm. Asiantuntijaja kehittämistoimintaan olemme perustaneet kaksi uutta toimikuntaakin, toisen tieliikepelastamiseen ja toisen korkeanpaikan työskentelyyn. Raskaan kaluston tieliikennepelastaminen on ottanut isoja harppauksia eteenpäin. Uskaltaisin väittää, että osallistumismahdollisuuksien laajentamisen myötä pelastustoimen osaaminen on kasvanut. Juhlavuodelta erityisesti toisin esille liiton koulutusroolin, jossa erityisesti halusimme painottaa monikanavaisuutta ja sen avulla helpottaa ja laajentaa osallistumisen mahdollisuuksia. Onneksi 85-vuotiaan katse on eteenpäin. Toki on tunnustettava se, että onhan pelastustoimeen liittyviä valmisteluja tehty merkittävä määrä eri tasoilla, ja myönteinen jälki toivottavasti näkyy sitten, jos ja kun uudistus toteutuu. Huoneistopalojen sammuttamiseen on saatu valtakunnallisesti uutta oppia täydentävien sammutusmenetelmien kehitystyön avulla. Ari Keijonen, toiminnanjohtaja, SPPL 2017. 2. Sisäisen turvallisuuden strategia ja pelastustoimen strategia saisivat olla elävämpiä osia meille kaikille – kummassakin korostetaan yhteistyön merkitystä. Tasapaino pelastustoiminnan ja ennaltaehkäisytyön välillä alkaa löytyä. Hallintouudistuksen rinnalla on kehitytty sisältöjenkin osalta. Olemme saaneet ihan uusia osallistujia, sellaisia jotka eivät ole osallistuneet lähikoulutuksiin eivätkä muutenkaan liiton toimintaan. 39 1. PALOPÄÄLLYSTÖLIITOLLA oli juhlavuosi. Myös pelastustoimen arvoprosessia olemme saaneet olla vetämässä. Tieliikennepelastamisessa uudet autoteknologiat osataan ottaa entistä paremmin huomioon. Loppusyksystä käynnistimme onnettomuuksista oppimisen hankkeen, ja itse odotan siltä erityisen paljon, jotta tapahtumien käsittelystä tulisi kiinteä ja tärkeä osa oppimista, mutta myös ennaltaehkäisyn merkityksessä. Onneksi liitolla on oppimismyönteinen jäsenistö ja mahdollisuuksia tukeva luottamushenkilöporukka ja henkilöstö, joka on sitoutunutta ja palvelualtista. Ne hahmottavat kokonaisuuksia ja tavoitetiloja, ja niiden eteen on tulevinakin vuosina tehtävä töitä, jotta ymmärtäisimme turvallisuuden kokonaisuutta ja toimialamme roolia sen rakentamisessa. väkivaltaja uhkatilannekoulutusten myötä. Positiivista on, että onnettomuuksien ehkäisytyö ja turvallisuusviestintä koskevat yhä laajempaa pelastustoimen toimijajoukkoa. Kaiken kaikkiaan tavoitimme historiallisen suuren joukon väkeä
Lähdeviittaukset Wikipedia. Jos journalismia on pelkkä tiedon jäsennelty välitys, niin siitä vaan. LÄMPÖKAMERAMIEHEN MIELESTÄ journalismiin kuuluu myös puuttuminen epäkohtiin sekä erilaisten instituutioiden toiminnan ”valvonta” 2 . LÄMPÖKAMERAMIES ON ylpeä siitä, että hänelle on suotu mahdollisuus toimia Palokuntalainen -lehden sivuilla ilman taustatahojen vaikutusta. Vapaana kuin journalisti. Journalistisesti korkeatasoisilla julkaisuilla onkin poikkeuksetta julkaisun oma mielipide keskeisistä ilmiöistä. Laadukkaassa journalismissa eletään ajassa ja ollaan vahvasti ja asiantuntevasti mukana omalla erikoisalalla – ei hyssytellä eikä kumarrella. Maailmaa ei rakenneta pelkällä tiedon jäsennellyllä uutisoinnilla ja tiedottamisella. Palokuntalainen-lehti on 16 vuoden aikana ottanut vahvasti kantaa mitä erilaisimpiin alan ilmiöihin ja tuonut julkisuuteen myös uusia ajatuksia ja ehdotuksia, joista osa on myös toteutunut. Sana journalismi tulee ranskan sanasta jour, joka merkitsee päivää. 40 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 82 LÄMPÖKAMERAMIES Lähetä postia Lämpökameramiehelle osoitteeseen lampokameramies@hotmail.com LÄMPÖKAMERAMIEHEN KÄSIIN osui julkaisu, joka vakuuttaa usealla suulla olevansa pelastusalan journalismin helmi ja antaa vielä kuvan, että se olisi alan ainut sellainen. Sen kohteena ovat erityisesti yhteiskunnallisesti tärkeät, ajankohtaiset ja kiinnostavat asiat ja ihmiset. 1) JOURNALISMI on toimintaa, jonka tehtävänä on kerätä, varmentaa ja eritellä tietoa ja esittää se joukkoviestimien avulla esimerkiksi uutisten muodossa. Jutun otsikon mukaan pelastusala tarvitsee sitä. 2) MONTESQUIEUN 1700-luvulla kehittämän vallan kolmijako-opin mukaan lainsäädäntövalta, tuomiovalta ja toimeenpanovalta on pidettävä erossa toisistaan ja näiden pitää vahtia toisiaan. Myös henkilöön kohdistuva arviointi kuuluu journalismiin. joka valvoi kaikkia kolmea ja kirjoitti niiden väärinkäytöksistä. Journalismia harjoittavat journalistit eli toimittajat. Journalismia 1 LÄMPÖKAMERAMIEHEN MIELESTÄ lehdellä pitää olla myös omia mielipiteitä – ei pelkästään yksittäisten kirjoittajien ajatuksia. Lehdistöstä alettiin puhua neljäntenä valtiomahtina. JOURNALISMILLA ON useita alalajeja, kuten kuvajournalismi, tutkiva journalismi, tiedejournalismi, talousjournalismi, viihdejournalismi ja kulttuurijournalismi
Kysy lisää ja pyydä tarjous! Pekka Koivunen, 040 501 8721, pekka.koivunen@palokuntalainen.fi Maria Salo, 0400 504 678, maria.salo@palokuntalainen.fi Palokuntasi lehti voi ilmestyä omana julkaisunaan tai Palokuntalainen-lehden liitteenä. Me huolehdimme toimitustyöstä, ulkoasun suunnittelusta ja painatuksesta. Tehoa varainhankintaan. Annamme ohjeet ja työkalut ilmoitusmyyntiin. JUHLISTA PALOKUNTASI VUOSIPÄIVÄÄ! HOIDA SUHTEITA PÄÄTTÄJIIN JA ALUEESI ASUKKAISIIN! KUTSU VIERAITA PALOKUNTASI TAPAHTUMIIN! TEHOSTA PALOKUNTASI REKRYTOINTIA! TUTUSTU PANELIAN VPK 115-VUOTIS JUHLAJULKAISUUN! PANELIAN VPK:N 115-VUOTISJ UHLALEHTI • 2016 Panelian VPK 2016 asialla Turvallisuuden Palokuntato iminta kehittyy jatkuvasti Toimintaa kaikenikäisil le PALOKUNTASI OMA LEHTI. Tarvetta profiilin nostoon. Tasavuosijuhla tulossa
DAFO OY l Puutarhatie 22 C l 01300 Vantaa l Finland Tel +358 10 666 5120 l info@dafo.fi l www.dafo.fi COBRA ON AUTO, MUTTA SE ON PALJON MUUTAKIN Turvallinen Tehokas Ympäristöystävällinen Cobra Compact on helposti ja edullisesti asennettava, itsenäinen sammutinleikkuri. Kysy lisää asennusvaihtoehdoista ja muista Cobra-yksiköistä, esim. Paino noin 400 kg Laitteen saa vesisäiliöllä tai ilman. Matalapaineominaisuus on vakiona. ajoneuvon hydrauliikkaan liitettäväksi.
Viranomaisviestintää kaupallisiin verkkoihin Virve-vääntöä tulee riittämään lähivuosina.. 010 448 4900 press.services@nokia.com Lyhennelmä tiedotteesta: mikä mahdollistaa muun muassa videopuhelut. Erillisverkot ja kaupalliset operaattorit ovat testanneet kuluneen vuoden aikana onnistuneesti viranomaisliikenteen etuoikeutusta ohi muun liikenteen. Tänään kaupallisen verkon käyttöä viranomaistoiminnassa testataan jo avoimesti, mistä osoituksena on Suomen Erillisverkkojen tiedote joulukuulta. 050 305 1605, mediadesk@elisa.fi Nokia Viestintä puh. – Viranomaisliikenteen siirtäminen 4G-verkkoon toisi jatkossa monia hyötyjä kuten verkon laajan kattavuuden sekä huippuluokan tiedonsiirtonopeuden, PALOKUNTALAINEN-LEHTI KERTOI jo vuosia sitten, että viranomaisverkko (TETRA/VIRVE) on vanhentunut ja vaatii pikaisen uusimisen, jos kaikki nykyisen viestintäteknologian mahdollisuudet halutaan käyttöön. 040 756 0850 viestinta@erillisverkot.fi Elisa Viestintä puh. Yhteistyössä tehdyt onnistuneet etuoikeutustestit verkon todellisessa kuormitustilanteessa osoittavat, että viranomaisviestintä voidaan turvata kaupallisilla 4G-verkkoratkaisuilla, sanoo asiakkuusjohtaja Pekka Sundström Nokialta. Viranomaisverkko Virve on siirtymässä uuden sukupolven teknisiin ratkaisuihin, joissa viranomaisliikenteestä huolehditaan yhteistyössä kaupallisten operaattorien kanssa. Lisätietoa: Erillisverkot Viestintä puh. Erillisverkot, Elisa, Helsingin Poliisi ja Nokia testasivat jälleen joulukuussa viranomaisliikenteen etuoikeutustoiminnallisuuksia mobiiliverkon aidossa kuormitustilanteessa. Olemmekin näyttäneet maailmalle viranomaisviestinnän toiminnan tärkeyden sekä millaisin teknisin ratkaisuin se voidaan toteuttaa. – Suomessa viranomaisten kuten poliisin, pelastuksen, ensihoidon, rajan, puolustusvoimien ja muiden yhteiskunnan turvallisuuden kannalta keskeisten toimijoiden välisen yhteistyön vahvuutena on hyvä viestintäkuri. Tällöin viranomaisviestintäasioista vastaavat henkilöt kielsivät, että näin ei ole, vaan virvellä pärjätään vielä ”ainakin kymmenen vuotta”. Virve-päätelaitteilla tulee olemaan edelleen oma, koko ajan vähenevä tehtävänsä, mutta pääosa esimerkiksi pelastustoimen viestinnästä tulee siirtymään älypuhelimiin. 43 ERILLISVERKOT, ELISA, Helsingin Poliisi ja Nokia testasivat viranomaisliikenteen priorisointia kaupallisessa 4G-verkossa Joulukuussa yhteistyössä tehdyllä viranomaisliikenteen etuoikeutuksella testattiin kriittisten viranomaispalveluiden toimivuutta aidoissa olosuhteissa. Totuus on kuitenkin se, että lehden ennustus oli täyttä totta. Viranomaisyhteyden etuoikeutus ohi muun verkossa kulkevan liikenteen sekä palvelun saannin toimivuus mobiiliverkkojen ruuhkatilanteissa ovat edellytyksenä kaupallisten verkkojen hyödyntämiselle kriittisessä viranomaisviestinnässä. Työ uuden sukupolven Virve-verkkoteknologiaksi on käynnissä, vaikka nykyinen Tetra-pohjainen Virve-verkko toimii vielä pitkään, sanoo kehityspäällikkö Antti Kauppinen Suomen Erillisverkoista
Sellaiseksi itsensä nimeää kohta kymmenen vuotta toiminut kaarinalainen perheyritys Suomen Turvakauppa Oy, paremmin tunnettu aputoiminimellä Turvakauppa.com. Kuvassa vasemmalta Anita Mavo, Heikki Salo, Kari Kultala ja Ismo Mettälä.. Kilpituotanto työllistää yrityksessä tällä hetkellä neljä henkilöä. Turun kainalossa Kaarinan Nummenniityssä sijaitsevassa toimipisteessä valmistetaan kilpiä, opasteita ja väestönsuojelutuotteita. 44 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 82 H arvalla tavaratalolla on kuitenkaan omaa valmistusta, Suomen Turvakaupalla on. Näiden lisäksi valtakunnallisesti toimivan yrityksen myyntilistoilla on suuri määrää niin kotimaisten kuin ulkomaistenkin valmistajien palosuojelu-, ensiapu-, henkilösuojainja liikenteenohjaustuotteita. Varsinais-Suomen alueella Turvakauppa myy myös yritysten Kaarinasta kaikkialle Suomeen – ja myös ulkomaille Turvallisuutta hyvällä yhteishengellä Kun yrityksellä on monta tukijalkaa ja kaikki liittyvät tavalla tai toisella turvallisuuteen, voidaan hyvällä syyllä puhua turvallisuuden tavaratalosta
Väestönsuojelutuotteitten osalta yritys valmistaa VTT:n valvonnassa mm. Osoitteessa www.kilpikone.fi voi itse suunnitella ja tilata kilven tai opasteen. Satunnaista vierailijaa miellyttää erityisesti se, että vastaanotto on harmaana syyspäivänä aurinkoinen. – Vaikka meillä on monipuolinen tuoterepertuaari ja toimiva jälleenmyyjäverkosto, on tämä porukka tärkein valttimme, kehaisee toimitusjohtaja Heikki Salo lopuksi.. 02-438 4350 myynti@turvakauppa.com www.turvakauppa.com www.kilpikone.fi esimerkiksi kilpien ja opasteiden räätälöintiä tarvitsevia asiakkaita. Myös savuluukkujen ja vastaavien turvalaitteiden tarkastukset kuuluvat Mettälän työnkuvaan. – Kotimaa on kuitenkin ylivoimaisesti tärkein alueemme – toistaiseksi, sanoo Heikki Salo arvoituksellisesti. sulkutelttoja, kuivakäymäläkomeroita ja varavesiastioita ja väestönsuojien vuoteita. SPR:n kanssa on käynnissä myös muita tuotekehitysprojekteja kenttäsairaaloiden varusteista. Tarkistusja huoltotoiminnan yhteydessä asiakas saa tarvittaessa tietoa Turvakaupan kaikista tuotteista, sanoo Ismo Mettälä. Kannattaa vierailla sivuilla! Turvakauppa.com palvelee Anita Malon mukaan pääsääntöisesti yritysja yhteisöasiakkaita, mutta yhä enemmän verkkokaupan kautta tekevät ostoksia myös yksityisasiakkaat. Pystymme siellä palvelemaan myös Suomen Turvakauppa Oy Asessorinkatu 13 20780 Kaarina puh. – Valtaosa tuotesortimentistamme on verkkokaupassa. Tänään hänen vastuullaan ovat Varsinais-Suomen alueen yritysasiakkaiden kiinteistöturvallisuuteen liittyvät toiminnot, kuten sammuttimien huolto, pelastussuunnitelmien tekeminen ja väestönsuojien tarkastukset. Myyjä Kari Kultala vastaa niin jälleenmyyjiin kuin loppuasiakkaihin kohdistuvasta myyntityöstä koko Suomen alueella. Kultalan mukaan henkilökohtaiset kontaktit ovat tärkeä kilpailutekijä markkinoinnissa. Valtaosa tuotteista myös verkkokaupassa Tuotehallinnasta ja verkkokaupasta vastaava Anita Malo on tyytyväinen keväällä 2017 uudistuneeseen verkkokauppa-alustaan. Turvakaupalla on yhteistyösopimus Suomen Punaisen Ristin kanssa. Ainakin leppoisasta huumorista voi päätellä, että Turvakaupan yksi kilpailutekijä on hyvä yhteishenki. – Viime vuosien aikana olemme aloitelleet myös vientitoimintoja. Näitä varten perustimme Safewithme Oy:n, jonka repertuaariin kuuluvat muun muassa turvallisuuteen liittyvät liikelahjat ja muut turvatuotteet, kertoo Suomen Turvakauppa Oy:n toimitusjohtaja Heikki Salo. Kokemus on valttia kentällä Huoltopäällikkö Ismo Mettälän ura turvallisuusalalla alkoi jo 1990-luvun alussa. SPR:lle yritys toimittaa kotimaan markkinoilla myytävät ensiapulaukut; lisäksi Turvakauppa on kehittänyt yhteistyössä SPR:n asiantuntijoiden kanssa kriisialueille toimitettavat sairaalasängyt, joita myös myydään viedään ulkomailla toimiville Punaisen Ristin organisaatioille. – Vuonna 2008 avattu verkkokauppamme tarvitsi päivitystä ja päätimme uudistaa koko järjestelmän palvelemaan paremmin asiakkaidemme tarpeita. Jokainen kohde on erilainen ja jokaisesta kohteesta voi oppia uutta. Turvakaupan myyntilistoilta löytyvät myös kaikki VSS-pakit sekä suojeluhenkilöstölle että väestönsuojiin. – Paljon reissamista vaativalla myyntityöllä luodaan pohja uusille asiakassuhteille. Henkilökohtainen myyntityö yhä arvossaan Suurin osa Turvakaupan tuotteista kulkee asiakkaille jälleenmyyjien kautta. – Tällaisen kenttätoiminnan tärkeä osa on mielestäni yrityksemme tunnettuuden lisääntyminen. 45 ja kiinteistöjen turvallisuuteen liittyviä kartoitus-, huoltoja kunnossapitopalveluja. – Turvallisuus on niin monimuotoinen toimiala, että jatkuvasti karttuvasta kokemuksesta on suuri hyöty. Hymyssä löytyy Turvakaupan väki on vahvasti tehtäväänsä paneutunutta. Se on myös hyvä tapa uusien tuotteiden sisäänajoon. – Verkkokauppa on vakiinnuttanut asemansa yhtenä yrityksemme myyntikanavista, mutta johtuen turvallisuusbusineksen monimuotoisuudesta, suora kommunikointi asiakkaan kanssa on usein välttämätöntä
Kolmellakymmenellä toimipisteellä katamme hyvin koko Suomen. – Mitään erityisiä aukkoja ei tällä hetkellä ole. – Ketjumme yksittäisen yrittäjän on oltava vastuullinen ja osaamistaan kehittävä. – Turvanasi-akatemian koulutuksia järjestetään ympäri Suomen, usein myös Espoon Juvanmalmilla. – Yrittäjiemme paikallistuntemus ja laatujärjestelmä takaavat, että Turvanasi tarkoittaa parasta mahdollista paloturvallisuuden asiantuntijuutta lähellä asiakasta. Laatujärjestelmällä (ISO 9001:2008) haluamme varmistaa palvelun tasalaatuisuuden, valottaa Viitaniemi ketjukonseptin toimintaperiaatteita. Ketjumme yli sadalla ammattilaisella on monipuolinen kokemus yritysten, yhteisöjen ja yksityisten palvelemisesta, kehaisee Nilsson. Viisi Turvanasi-ketjun liikettä kuuluu myös paloja pelastusalan ammattilaisille suuntautuneeseen Palokamu-ketjuumme. Viitaniemen mukaan Turvanasi-ketjun toimintaa ohjaa ja kehittää yrittäjistä koostuva johtokunta sekä laatujohtoryhmä ja ketjukäsikirja. ”Työllämme on tarkoitus.” Toimitusjohtaja Mika Nilsson ottaa esille jälleenmyyjien ammattiylpeyden. Tästä alkoi kehitys, jonka ilmentymänä on tänään paloturvallisuuteen keskittynyt Turvata Oy ja yli kolmenkymmenen toimipisteen Turvanasi-ketju.. – Haluan painottaa ketjumme kokonaisvaltaista huoltoja palvelutoimintaa. – Isot kiinteistöhuoltoyritykset ja tietysti sammuttimien yksittäiset myyjät toimivat samalla alalla, mutta valttinamme on kokonaispalvelu ja ehdoton asiantuntijuus, vakuuttaa Viitaniemi. Ketjun asiakaslehti Kipinä ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Viitaniemi pitää Turvanasi-ketjun peittoa riittävänä. 46 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 82 T urvata Oy omistaa Turvanasi-pisteet Oulussa ja Vaasassa, muita pyörittävät itsenäiset yrittäjät. Haluamme yhdessä, että turvallisuus on mahdollisimman korkealla tasolla niin kodeissa, yrityksissä kuin julkisissa tiloissakin. – Olemme kymmenen vuoden aikana luoneet Suomeen paloturvallisuuden asiantuntijaketjun, joka hakee vertaistaan. Vastuullisuus, ammattitaito ja kyky ymmärtää asiakasta ovat arvojamme. Turvanasi-ketju starttaa toiselle vuosikymmenelle Paikallisuus on valttia Viisikymmentä vuotta sitten tunnettu Aminoffien liikemiessuku – joka toimii muun muassa Vehon, Mercantilen ja Örumin taustalla – osti Gloria-sammuttimia maahantuoneen Seosmetalli Oy:n. – Meidän täällä Juvanmalmilla ei tarvitse olla huolissamme palveluiden laadusta. Ketjumme ammattilaiset välittävät aidosti asiakkaista ja heidän työllään on tarkoitus. Ketjupäällikkö Teemu Viitaniemen mukaan Turvanasi-ketjulla ei ole yksittäistä, vastaavaa palvelua ja tuoterepertuaaria tarjoavaa kilpailijaa. Lähellä asiakasta Turvata Oy:n toimitusjohtaja Mika Nilsson painottaa ketjuyrittäjien paikallisten olosuhteiden tuntemusta. – Turvata Oy toimii yritysten pääasiallisena tavarantoimittajana, vastaa kattomarkkinoinnista ja kehittää henkilöstön asiantuntemusta jatkuvalla koulutuksella. – Iso osa nykyisen ketjumme yrityksistä on toiminut alan liiketoiminnassa jo yli 30, muutama 40 ja yksi jopa yli 50 vuotta, kertoo ketjupäällikkö Teemu Viitaniemi
47 1 KIPINÄ 2/2017 T U R V A N A S I K E TJ U N A S I A K A S L E H T I TURVALLISUUS RAKENTUU YHTEISTYÖSSÄ S I V U 1 MISTER TURVANASI: JARI FABRITIUS S I V U 8 SAVON PALOKALUSTO 50 VUOTTA S I V U 1 4 JOENSUUN TIEDEPUISTO: TURVALLISUUS KUULUU KAIKILLE S I V U 4 T U R VA NA SI 10 V. P A L O TU RVALLISUU S: K U N N O S S A ! Turvanasi -ketju informoi asiakkaitaan Kipinä -asiakaslehdellä. Toimitusjohtaja Mika Nilsson ja ketjupäällikkö Teemu Viitaniemi Juvanmalmen keskusvarastolla.
Jos yksikin myyntipuheen väittämä pitää paikkansa, on sovellus tutkimisen arvoinen.. Lyhyen tutustumisen perusteella sovelluksesta ei löydy esimerkiksi käyttäjän hälytystehtävähistoriaa. Firefit) ja harjoitusten suorittamista.” Koulutusosio painottuu testeihin. Erinomainen työkalu. ”Sovelluksen koulutusosion avulla voidaan seurata systemaattisesti testien (mm. Tai eipä puuttunutkaan. Sovellus vaatii kunnon perehtymisen Ohjattu perustietojen syöttö puuttuu. Search and Rescue Ryhmän (siis Rescuebaseen syötetyn palokunnan hälytyshenRescuebase-sovellus älypuhelimiin Pelastushenkilöstön ohjausja seurantatyökalu ”Rescuebase on mobiilisovellus, jonka avulla parannetaan pelastustoimen työturvallisuutta, alennetaan kustannuksia ja tehostetaan toimintaa.” Näin viestitään sovelluksen valmistajan taholta. Päämenu sisältää päätoiminnot ja asetukset. Tehtäväosio on kalenterityyppinen muistuttaja. Pelastushenkilöstö voi seurata altistumisaikojaan (savu, vesi, kemikaali, trauma ja työtapaturma) koko uran ajan. ”Kalustonhallinta sisältää pelastuskaluston ja ajoneuvot. Työterveyslaitos). 48 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 82 T uumasta toimeen ja AppStoreen ostoksille. Tietyn ikonin painaminen yläpalkissa käynnistää englanninkielisen perehdytysvideon. Eri osiot ovat helppokäyttöisiä ja perusasiat saa kohtalaisen nopeasti syötettyä ellei muuten, niin yritys ja erehdys –menetelmällä. Joillekin sopimuspalokunnille tämä toiminto voi olla tarpeellinen. Applikaation lataaminen iOS-laitteelle vie muutaman minuutin. Sovellus mahdollistaa myös raportoinnin käyttäjän haluamille tahoille (mm. Kalustosta seurataan huoltovälejä, tarkastuksia, vikatilanteita sekä ajoneuvojen osalta myös ajomääriä.” Ajoneuvojen ja kalustonhallinnalle löytyy melkein joka laitoksesta jo resurssienhallintajärjestelmä. ”Applen iOSja Android-järjestelmissä toimiva sovellus kattaa pelastustoimen koordinoinnissa tarvittavat osa-alueet kuten altistumisaikojen seurannan, kalustonhallinnan, koulutukset sekä organisaation viestinnän.” Näistä altistumisaikojen seuranta on juuri sitä, mitä luvataan. Silti olisi toivonut yhteenvetoa tiedoista, jotka kannattaa syöttää järjestelmään käyttöönoton yhteydessä
Sovellusta voi testata maksutta 30 päivän ajan. kilöstön) johtaja ja varajohtaja voivat seurata etsijöiden sijaintia kartalla. itunes.apple.com/na/app/ rescuebase/id1080632915 play.google.com/store/apps/ details?id=net.rescuebase.rb SCANIA SUOMI OY Erityismyynti Paloja pelastusajoneuvot Timo Iltanen puh. Vähän kuin Peken Virve-puhelimien gps-seuranta, mutta nopeampi ja tarkempi. SOVELLUS ON maksutta ladattavissa App Storesta tai Google Play-kaupasta ao. 010 555 5299 Petri Surakka puh. Toimintoa testataan alkuvuodesta. 010 555 5273 www.scania.fi. Palokuntalainen-lehden testiryhmä käyttää sovellusta pari kuukautta ja raportoi käyttökokemuksista helmikuun lehdessä. Rescuebasen pääkehittäjä on 15 vuotta palomiehenä toiminut Jukka Huttunen Lahdesta. Lupaava työkalu. linkkien kautta
50 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 82 Eurassa KAKSI sopimuspalokuntaa samalla asemalla
Vuodesta 1993 niiden asemapaikka on ollut Euran kunnan omistama paloasema Euran keskustan välittömässä läheisyydessä, noin kaksi kilometriä Kauttuan taajamasta. Euran keskustassa näistä toimii kaksi, Euran VPK ja Kauttuan Tehtaiden VPK. Euran VPK Kauttuan Tehtaiden VPK Teksti ja kuvat Arto Papunen samalla asemalla. 51 Satakuntalaisessa Euran kunnassa on seitsemän sopimuspalokuntaa
Kummallakin palokunnalla pitkä historia Kauttuan Tehtaiden VPK:n päällikkö Vesa Nurminen kertoo, että palokunnan historia ulottuu kauas. Nämä rautaruukin hirsiset pajarakennukset olivatkin hyvin tulenarkoja, ja sen ajan turvallisuutta vaalimaan oli nimetty niin kutsuttu prannvahti, jonka tehtävänä oli varsinaisen vahtimisen lisäksi ennalta ehkäistä tulen irtipääsyä muunmuassa valelemalla pajan seinille vettä. Varsinainen teollistuminen alkoi kuitenkin 1600-luvun lopulla, kun Kauttualle perustettiin rautaruukki. Yhdessä, mutta erikseen Nurminen ja Euran VPK:n päällikkö Teuvo Askonen toteavat, että Euran VPK ja Kauttuan Tehtaiden VPK ovat täysin itsenäistä, mutta hälytystoiminta hoidetaan pääosin yhteistyössä ja erityisesti yhteistä on ensivastetoiminta ja tietyt tilaisuudet, kuten Päivä paloasemalla Jouni Vinho ja Pasi Lammensalo ovat aktiivisia palokuntalaisia. – Näistä alkuvuosista lähtien Kauttuan tehtaat ovat olleet vahvasti mukana, ei yksin nimessämme, vaan oleellisena osana koko palokuntamme toimintaa. Kolmantena itsenäisenä toimijana asemalla on Satakunnan pelastuslaitoksen ympäri vuorokauden toimiva palomestareiden päivystyspiste. Kauttualla toimineen paperitehtaan VPK:n perustavassa kokouksessa palokunta sai nimekseen Kauttuan Tehtaan VPK, joka myöhemmin muutettiin teollisuuden kasvun myötä Kauttuan Tehtaiden VPK:ksi. 52 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 82 V aikka palokunnat päätyivät samalle asemalle, ne eivät kuitenkaan yhdistyneet. Vinho on Euran VPK:n jäsen ja Lammensalo Kauttuan Tehtaiden VPK:n.. Ensimmäinen asema sijaitsi keskellä Kauttuan Ruukkia, toinen A.Ahlström Osakeyhtiön Kauttuan paperitehtaan kyljessä, josta palokunta siirtyi nykyiselle asemalle Satakunnankadulle. Euran VPK on perustettu vuonna 1880. Nykyinen asemapaikka on Kauttuan Tehtaiden VPK:n kolmas. Teollisuudesta on tullut vahva osaamisalueemme, Nurminen kertoo. – Kauttuan teollisuuden juuret ulottuvat aina 1500-luvulle asti, jolloin Kauttuan koskeen oli jo perustettu useita myllyjä ja kotitarvesaha. Nykyinen yhteinen asema on sillä järjestyksessään neljäs paloasema. Nurmisen mukaan kesti kuitenkin vielä runsaat 200 vuotta – jolloin muutama pajarakennuskin ehti palaa – ennen kuin varsinaisesti palokunnan syntysanat lausuttiin 11.3.1906
”Palokunnat tunnistaa hälytystehtävissä eriväristen sammutusasujen perusteella.”. Alueen automaattikohteiden vasteet on muutettu yksikkölähdöiksi. – Palokunnat tunnistaa hälytystehtävissä eriväristen sammutusasujen perusteella. – Viikkoharjoitukset ovat palokunnilla eri päivinä. Kauttuan Tehtaiden VPK käyttää perinteisiä tummia sammutusasuja, kun me Euran VPK:ssa käytämme hiekan värisiä. Säiliöauton lisähälytykset menevät kuitenkin molemmille palokunnille. Euran suurimmat riskit ovat Kauttuan suurteollisuudessa, jossa riskinä ovat vaaralliset kemikaalit, joihin Kauttuan Tehtaiden VPK on erikoistunut vaarallisiin aineisiin ja sen kalusto on hankittu niiden torjuntaa varten. Molemmat tuottavat pelastuslaitokselle kahdeksan hengen sopimusvahvuuden, kertoo Teuvo Askonen. Hälytykset ovat vähentyneet osin palokuntien vasteiden uudelleenjärjestelyn takia. Kaksi hälytysaluetta keskustassa Yksikkölähdöissä Euran keskusta-alue on nykyisin jaettu kahteen hälytysalueeseen, aiemmin molemmat palokunnat hälytettiin yksikkölähtöihin. Kauttuan Tehtaiden VPK:n päällikkö Vesa Nurminen ja Euran VPK:n päällikkö Teuvo Askonen ovat toimineet pitkään omien palokuntiensa päällikköinä. Yhteisiä harjoituksia pidetään joitakin vuosittain. Kummallakin palokunnalla on hätäkeskustietojärjestelmässä virtuaaliset (eri) asemapaikat. – Automaattikohteista on vähennetty hälytettäviä yksiköitä, se ei aina ole välttämättä hyvä asia, Askonen sanoo. 53 -tapahtuma
Runsaasti erikoiskalustoa Molemmat VPK:t ovat hankkineet käyttöönsä erikoiskalustoa. Molemmilla on myös aktiiviset nuorisoja ja veteraaniosastot. Edellisten autojen lisäksi Euran asemalta löytyy pelastuslaitoksen sammutusauto, raskas sammutusauto ja säiliöauto. Nostolava-auton Kauttuan Tehtaiden VPK osti pelastuslaitokselta. – Ajatuksia, että palokunnat yhdistyisivät ei ole juuri ollut vuosien varrella. Kauttuan Tehtaiden VPK:lla on vahingontorjunta/ päivystysauto, miehistöauto, nostolava-auto ja koukkulava-auto, jossa on 6000 litran vaahtokontti. Euran VPK:lla on raivausyksikkö (Palokuntalainen nro 77) ja miehistonkuljetusauto. 54 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 82 Kauttualla varallaolo viikonloppuina Teollisuuden erityisriskien takia Kauttuan Tehtaiden VPK:lla on viikonloppuvarallaolo, johon osallistuu palokunnan yksikönjohtajia. Naisosastoilla on myös yhteisiä tapahtumia. Kauttuan Tehtaiden VPK on myös erikoistunut vesisukellustoimintaan, jonka se aloitti uudelleen vuonna 2013. Vaahtokontilla varustettua autoa on hälytetty pitkienkin matkojen taakse, kuten taannoiseen Pomarkun muovitehtaan paloon. Nykyiseen toimintatapaan ollaan hyvin tyytyväisiä molemmissa palokunnissa, Askonen kertoo. Euran asemalla on yksi Satakunnan pelastuslaitoksen ympärivuorokautinen palomestarin päivystyspiste. Osastojen vahvuudet Eura Kauttua Hälytysosasto 42 42 Naisosasto 12 17 Nuoriso-osasto 20 21 Veteraaniosasto 16 15 Hälytykset 2016 127 146 Ensivastehälytykset 2016 73 73. Palokuntien naisosastoja hälytetään hälytysmuonituksiin ja muihin tapahtumiin tasapuolisesti. Lisäksi Kauttuan Tehtaiden VPK:lla on vene ja mönkijä. Palokunnan hälytysosaston jäsenistä noin kolmasosan siviilityö on alueen teollisuudessa. Tällä on suuri merkitys palokunnan paikallistuntemuksessa. Saman aseman VPK:t erottautuvat tehtävillä eri haalarinvärein. Päivystysvuorossa palomestari Jari Eno
Suomi tarvitsee sopimuspalokuntien päälliköitä Sopimuspalokunnan kahdella päällikkökursseilla on tänä vuonna ollut vain 33 henkilöä. On hyvä, jos suomalaiset ovat edelleenkin mahdollisimman laajasti puolustusvoimien sotilaallisen toiminnan tarpeesta yksimielisiä. Sopimuspalokuntatoiminnan etu on ollut se, ettei tähän toimintaan liittyviä kaikkia asioita ole tarvinnut säätää laeilla. Voimavaramme auttavat esimerkiksi poliisia ja pelastuslaitosta tekemään työnsä tehokkaasti.” Aika kovaa arvostelua poliisia ja pelastusta kohtaan, niin kuin nämä organisaatiot eivät tehokkaasti työstään selviäisi ilman puolustusvoimia. Puolustusvoimien kanta yhteiskunnan turvallisuuteen näkyy selvästi heidän www-sivuilla: ”Puolustusvoimat takaa Suomen turvallisuuden ja on siten yhteiskuntamme tukiranka. Velvollisuuden huolehtimisen omasta osuudesta eivät kaikki pelastuslaitokset ole huolehtineet. Tällä olisi merkittävä turvallisuutta tasapainoittava merkitys. 55 ISTO KUJALA, Villimies OLEN AIEMMIN kirjoittanut siitä, kuinka sopimuspalokuntatoiminta on sukua yleiselle asevelvollisuudelle. Mielestäni sotilailla on liian suuri asema ja valta turvallisuudessa. Miten voi olla mahdollista, että toiminta, joka on päivittäistä, on huonommin hoidettua koulutusmäärien osalta kuin toiminta, joka sodan muodossa voi tulla joskus ehkä esiin … tai sitten ei. Pyrkimyksilleen he löytävät mielestään oikeutuksen yhteiskuntaturvallisuuden strategiasta sen kokonaisturvallisuuden ja viranomaisyhteistyön korostamisesta. VPK-ydistykset ja HSPK-palokunnat ovat pitäneet huolta siitä, että toiminta on ollut onnistunutta ja velvollisuus on tullut hoidettua. Minulle on kerrottu, että osa sopimuspalokunnan päällikkökurssilaisista on joutunut maksamaan kurssimaksunsa itse ja tähän liittyen myös oman työnsä menetykset on myös kärsitty itse. Voiko olla niin, että lakia ja asetusta ei tarvitse noudattaa silloin, kun on kyse sopimuspalokuntalaisista. Meillä on selkeät perusteet päälliköiden koulutuksesta laissa ja asetuksessa. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että reservin upseereita koulutetaan noin 1400 kappaletta joka vuosi yhteiskunnan varoin. Pidämme suomalaiset turvassa sekä sodan että rauhan aikana. Sanomatalon Mediatorilla YTS 2017 -esittelytilaisuuden jälkeen, että kampanja on ollut erittäin onnistunut maanpuolustuksen kannalta. Suomessa on noin 709 sopimuspalokuntaa, jotka tarvitsevat 709 sopimuspalokunnan päällikköä ja heille varamiehet. Sitä vastoin puolustushallinnon mielipiteisiin ja valtapyrkimyksiin koskien siviilipuolta tulee suhtautua laajasti hyvin kriittisesti.. Kokonaisturvallisuus valtioneuvoston alaisuuteen Puolustusvoimat pyrkii koko ajan lisäämään asemaansa sisäisen turvallisuuden puolella. Pelastustoimen ja sisäisen turvallisuuden toimijoiden ei tule osallistua kampanjoihin, jotka hyödyttävät tarkoituksellisesti vain maanpuolustusta. Tämä näkyi vuoden aikana myös Nuku rauhassa -kampanjasta, jonka ydinviesti oli: ”vapaaehtoinen maanpuolustus ja kokonaisturvallisuus takaavat sen, että suomalaiset voivat nukkua rauhassa”. He virittelevät jo Nuku Rauhassa II -kampanjaa. Yksikään reservin upseeriksi koulutettava ei ole käyttänyt omia rahojaan kurssimaksuihin tai oman toimeentulonsa maksamiseen. Maanpuolustusjärjestöjen edustajat totesivat 7.11. Siksi kokonaisturvallisuuden yhteensovittaminen ja turvallisuuskomitean toiminta tulisi siirtää puolustusministeriön vastuulta suoraan valtioneuvoston alaisuuteen. Asevelvollisuuteen kuuluu, että päälliköt, kuten myös muut toimijat, koulutetaan yhteiskunnan varoilla
56 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 82 Lappeenrannan VPK:n uusi talo vihittiin käyttöön Lappeenrannan vapaaehtoisen palokuntayhdistyksen uusi talo vihittiin käyttöön 1.12.2017. Vuokralla rakennuksessa on EKSOTE kahdella ensihoitoyksiköllä.. Ambulanssiasema on Lappeenrannan VPK:n vuokralaisena. Talossa on Lappeenrannan VPK:n paloasema ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin ambulanssiasema
Lisäosa valmistui 16.9.1937 eli 32 vuotta talon valmistumisen jälkeen. Ennen vuotta 1933 yhdistysten varaan syntyi vapaaehtoisia palokuntia, sen jälkeen sopimuspalokuntia. Kehitys oli samanlainen kuin kaikissa muissakin vapaaehtoisissa palokuntayhdistyksissä. 57 Lappeenrannan VPK:n uusi talo vihittiin käyttöön Uuden talon perusta on yhdistyksen historiassa Yhdistyksen uusi talo juontaa juurensa Lappeenrannan VPK:n historiasta. Kolmas ja nyt käyttöön vihitty toimitalo otettiin käyttöön 1.2.2017. Rauhan tultua toimintaa voitiin jatkaa taas omissa tiloissa. Lappeenrannan VPK sai käyttöönsä oman talon vasta noin 26 vuotta yhdistyksen perustamisen jälkeen. Toinen ja kolmas talo Ensimmäisellä toimitalolla pärjättiin aina 1960-luvulle asti. Talo sijaitsee Ratakatu 43:ssa. Suunnittelussa otettiin huomioon koko yhdistyksen toiminta, painopiste oli kuitenkin Teksti ja kuvat Isto Kujala Lappeenranta ”Toimitalo välttyi suuremmalta tuholta, vaikka Lappeenrantaa pommitettiin sotien aikana runsaasti.” Taloa suunniteltaessa on otettu huomioon koko yhdistyksen toiminta, painopiste oli kuitenkin sopimuspalokuntatoiminnassa ja puhtaan paloaseman periaatteissa.. Tilat talossa kävivät vuosien saatossa pieneksi, siksi alettiin valmistella lisärakennusta. Ajan uudet tarpeet saivat aikaan suunnitelman rakentaa kokonaan uusi, entistä suurempi talo. Toimitalo välttyi suuremmalta tuholta, vaikka Lappeenrantaa pommitettiin sotien aikana runsaasti. Yhdistyksen kivijalan varassa alkaa myöhemmin palokuntatoiminta, jos sille on tarvetta ja edellytyksiä. Kun yhdistys perustettiin 14.6.1879 ei siitä heti tullut palokuntaa. Suunnitelma toteutui ja keskelle kaupunkia, Kauppakadulle kohosi nelikerroksinen toimitalo
Rakennushankkeesta Lappeenrannan VPK:n puolesta vastanneet puheenjohtaja Tero Forsman (oik.) ja palokunnanpäällikkö Pasi Hirvonen.. Vastuuhenkilöt Tero Forsman ja Pasi Hirvonen ovat tehneet suuren, haastavan ja aikaa vieneen hankkeen. 58 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 82 sopimuspalokuntatoiminnassa ja puhtaan paloaseman periaatteissa. Lappeenrannan vapaaehtoisessa palokuntayhdistyksessä on oma talo aina ollut keskeinen arvo. Vuokralla rakennuksessa on EKSOTE kahdella ensihoitoyksiköllä. ”Lappeenrannan vapaaehtoisessa palokuntayhdistyksessä on oma talo aina ollut keskeinen arvo.” Lappeenrannan VPK:n uusi toimitalo. Rakennus sijaitsee omalla 2650 m 2 tontilla ja siinä on pinta-alaa 1100 m 2 . Talon rakentamiskustannukset olivat 2,8 miljoonaa euroa. Rakennusta Palosuojelurahasto tuki 220 000 eurolla. Työ on kuitenkin ollut palkitseva – yhdistyksen ja sopimuspalokunnan tulevaisuus on nyt vahvistettu ja turvattu kymmeniksi vuosiksi eteenpäin
VANHAN SISÄILMAONGELMAISEN Kirkkokadun paloaseman (rak. 59 Harjakaisten tarjoilut maistuivat myös pelastusjohtajalle. Palokunnasta kerrotaan talkootuntien maarän ylittäneen jo 5000. Kuvat Jussi Sauramo/Kiukaisten VPK KIUKAISTEN VPK:N parin vuoden projektissa aletaan olla niskan päällä. Seinäjoki sai uuden aseman Kiukaisissa harjakaiset A R TO PA P U N EN. Uudella 3800 neliön asemalla sijaitsevat varsinaisten paloasematilojen lisäksi pelastuslaitoksen hallinto sekä laitoksen ja Seinäjoen kaupungin tilannekeskukset. Asema otetaan käyttöön vuoden 2018 puolivälissä. 1961) korvaaja on ollut käytössä viime syyskuusta alkaen. Marraskuussa vietettiin aseman harjannostajaisia
Det anses ofta att tidigare hävd fått sin första skriftliga form i Magnus Erikssons stadslag (ca 1350) respektive Kristofers landslag (1442), vilka sedermera ersattes av 1734 års lag, som gällde i hela Sverige, inklusive Östra Rikshalvan, dvs. Vidare sade den lagen: ”Envar arbetsför person, som befinner sig på brandplatsen eller i dess närhet, är pliktig att på anmodan av ledaren för släckningsarbetet biträda vid släckningen.” Här fanns inga åldersgränser eller kompetenskrav. Den gällde alla, gamla som unga. 1734 års lag stadgar både om förhindrande av vådeld och plikten att deltaga i släckning av skogsbrand. Var man arbetsför kunde man tvingas hjälpa till, annars inte. Jämfört med den har egentligen rätt lite förändrats, bortsett från byrokratsamhällets kravdjungel, där åldersgränser som ”18...55 år” fortfarande spökar, trots att de egentligen gällde nånting helt annat än utbildade släckningsmäns frivilliga deltagande i utryckningar. Men hur man än presenterar fakta som fakta fortsätter det moderna uttrycket ”alternativ sanning” att styra brandkårernas verksamhet. Den här gången tar vi upp en skröna som kunde definieras som åldersdiskriminering. Frågan har diskuterats tidigare, men i räddningsbranschen tycks ”ränderna aldrig gå ur”.. I den lagen kan en av räddningsbranschens skrönor redan skönjas: ”Envar medlem av kommunen, som är i stånd att utföra släckningsarbete och som fyllt 18 men icke 50 år, är pliktig att på förordnande deltaga i tjänstgöring vid brandkår.” Då handlade det dock inte om tillåtelse att få deltaga utan om en plikt, för det fall att någon annan brandkår inte fanns eller kunde bildas. Brandlagen 1960 Den finska brandlagen från 1960 ålade kommunerna att sköta sitt brandskydd medan staten ansvarade för personalens utbildning (vilket dock tolkades så att ”kommunerna betalar”). Då eldsvåda utbrutit var det vars och ens plikt att hjälpa till, allt efter den egna förmågan. Finland. Paragraf 33 stadgade att: ”Då brandchef eller annan ledare för I förra numret diskuterades en del underliga kopplingar mellan bestämmelser, krav och verklighet. 60 l BRANDKÅRISTEN l NUMMER 82 Åldersdiskrimineringens fula tryne vill inte ge vika Ur räddningsbranschens mytologi – del 2 A v gammal hävd gick man i tiderna man ur huse för att stävja den Röda Hanen
Då är det inte fråga om ålder, för medicinska skäl kan drabba vem som helst, i vilken ålder som helst! Det är alltså dags att sluta när det är dags att sluta, inte när någon byrokrat tyckt så för tyckandets skull. Den enda begränsning som faktiskt har betydelse är om medicinska skäl talar för att man inte skall deltaga i utryckningar. Enda kravet var att man skulle vara i stånd att utföra släckningsarbete, i praktiken dra slang på en skogsbrand. Sådana gränser, t.ex. 50, 55, 65 eller 68 år, ruskades mer eller mindre helt ur ärmen men återspeglar sig i diverse instruktionsmodeller från 1970-talet. ”Med praktiskt brandkårsarbete har schematiska övre åldersgränser ingenting att göra.”. Man talar alltså inte om utbildade släckningsmän. Men vi talar alltså fortfarande om personer utan någon som helst brandkårsutbildning. En del av dem kan fortfarande spåras i en del brandkårers interna instruktioner, kanske till och med i något brandkårsavtal, nånstans. Och den övre åldersgränsen då. Förresten samma praxis som fortfarande syns i ungdomsverksamhetens åldersgränser. 61 Text Silvio Hjelt Åldersdiskrimineringens fula tryne vill inte ge vika Ur räddningsbranschens mytologi – del 2 släckningsarbete så prövar nödigt, är envar person i kommunen, som är i stånd att utföra släckningsarbete och som fyllt 16 men ej 55 år, pliktig att på kallelse ofördröjligen infinna sig på brandplatsen och deltaga i släckningsåtgärderna, såframt han ej av giltigt skäl är därtill förhindrad.” Vi talar nu om alla som befann sig i kommunen, inte om dem som råkade vara på brandplatsen. De åldersgränsernas enda verkliga funktion är dock att generera en tvångsavgång av personer som annars kunde tänkas utgöra ett hinder för yngre förmågors strävanden. Med praktiskt brandkårsarbete har schematiska övre åldersgränser ingenting att göra. De utgör endast grava exempel på åldersdiskriminering. Samma år som den lagen trädde i kraft sänktes myndighetsåldern till samma 18 år. 15 år senare hade nedre åldersgränsen för kommendering av lekmän till släckningsarbete stigit till 18 år. De lägre åldersförslagen gällde vanligen manskap, medan någon funderande byrokrat ibland höjt de övre åldersgränserna för befäl, uppenbarligen i det korrekta antagandet att befälet egentligen inte i första hand skall utföra fysiskt arbete. 50-55-65-68 . Och den nedre åldersgränsen, den var alltså 16 år, enligt gammal praxis i brandkårerna
Och förstås att en samling stelbenta byrokrater inser det ur samhällets helhetsintresse sett kontraproduktiva i att motverka återväxten. Det enda som då faktiskt krävs, förutom en lagstadgad anmälan* till arbetarskyddsmyndigheterna, är att brandkårens enhetschefer tar sig an frågan. Det är ju i sig farligt! Det är det faktiskt inte, i sig. I själva verket är det väl den enda grupp finländska släckare som faktiskt dött på olycksplatsen som följd av annat än panik eller gemen otur. På samma sätt som raska brandkårister i åldern 18...65 år kan ta skada. Och även här kommer förstås de medicinska aspekterna in: Om man inte är fysiskt eller psykiskt kapabel till operativt arbete skall man sluta. Barn tar väl skada och gamlingar skadar sig själva. Däremot kan förstås fysiken sätta emot. Tvärtom bör det per definition vara säkrare än att sitta i den civila bilen, eftersom den omgivande trafiken är skyldig att väja för utryckningsfordon i brådskande uppdrag och chauffören i regel har utbildning och erfarenhet som går långt utöver det som bilskolorna ger. Det enda man inte kan utnyttja är en ökning av det lagstadgade pensionsskyddet. Var och när annars skall man lära sig det praktiska hantverket och hur annars skall man hålla kvar det intresse som skapats i en ungdomsavdelning där man inte längre får deltaga. Om utryckningskörandet blir farligt bör man byta chaufför! På själva olycksplatsen då. Barn och åldringar på utryckning. Ok, men inte kan man väl låta barn och gamlingar åka på utryckning. Och det kan ju inte förnekas att uttryckligen just äldre kårchefer hör till den riskgrupp som löper den statistiskt största risken att drabbas av akuta hjärtfel. En vanlig tumregel säger: ”på den säkrare sidan om förgreningen”. Unga arbetstagare Beträffande ungdomars deltagande i operativt brandkårsarbete hänvisas till lagstiftningen om unga arbetstagare, som klart utesluter särskilt farligt arbete. Men om man vill och kan finns det inga verkliga hinder att jobba vidare, förutom förstås det att ungdomars karriärstege kan hindras av att erfarna brandkårister jobbar hur länge som helst. Det är här vi kommer till det staket där mången väljer den lägsta ribban. 62 l BRANDKÅRISTEN l NUMMER 82 *EN MODELL för anmälan av unga arbetstagare till arbetarskyddsförvaltningen hittas t.ex. Påståendet att man måste upphöra med arbete då lagstadgad pensionsålder inträtt är det som på engelska brukar kallas bullshit. För det finns det till och med en förteckning. Massor av företagare jobbar vidare trots uppnådd pensionsålder. Skjuta med älggevär, det får man med målsmans tillstånd nog göra som 15-åring, men att dra slang nära en brandplats, det är för farligt. på adressen www.sspl.fi Men försäkringsskyddet då. Och även om man inte kunde så spelar just den biten ingen som helst roll, eftersom skadeersättningsparagrafen (103 §) i gällande räddningslag inte känner några som helst åldersgränser. Men det är i första hand inte en schematisk åldersfråga! *Se faktarutan.. Men efter det att det särskilt farliga är uteslutet finns det kvar en massa framför allt stöduppgifter som bra kan skötas av utbildade raska ungdomar i god kondition och med en brinnande iver att hjälpa till. 5...105 år, alla som skadas får i sista hand ersättning ur statens medel. Kan man olycksfallsförsäkra personer under 18 eller över 65. Tro det! ”Ärkeproppen Orvar” I andra änden av åldersproblematiken finner vi de erfarna brandkåristerna med hyfsad kondition. Javisst kan man det. Det är klart att förhållandena på en olycksplats kan vara sådana att ungdomar i åldern 16...17 år kan ta skada, både fysiskt och framför allt själsligt. Gamlingar har däremot redan sett en del av livet, så den själsliga skadan är inte mera helt uppenbar
Om man endast snabbt ser på rubriken kunde man antaga att kompanjonskapsnätverket har varit ett gudomligt lyckat samfund. Såväl på raderna En obduktion av kompanjonskapsnätverket som mellan dem öppnar sig för läsaren splittringen inom det finländska räddningsväsendet, i hela dess vidd. Det ligger i det sätt på vilket det finska räddningsväsendet organiserats, och som åtminstone inte tills vidare har visat sig utgöra någon förståndig bas för att utveckla räddningsväsendets tjänster på riksnivå och med en jämn kvalitet. UNDERSÖKNINGEN VISAR även att det inte lönar sig att begrava den döda kroppen. PÅ BASEN av resultaten av kompanjonskapsnätverkets arbete kan man enkelt dra den slutsatsen att nätverket på det praktiska planet har varit ineffektivt. OM DE följande tio åren förlöper på samma sätt som de föregående så ser framtiden för Finlands räddningsväsende inte bra ut. P.S. 63 PEKKA KOIVUNEN, chefredaktör LARI LEPISTÖS pro gradu avhandling ”Parasta mitä pelastuslaitoksille on tapahtunut sitten alueellistamisen” – Tutkimus pelastuslaitosten kumppanuusverkoston vaikutuksesta ja vaikuttavuudesta (på svenska ungefär: ”Det bästa som hänt räddningsverken sedan regionaliseringen” – en undersökning av inverkan av räddningsverkens kompanjonskapsnätverk och dess inflytande) (filosofiska fakulteten vid Vasa universitet) är på basen av en första genomläsning den mest grundliga och intressanta undersökning som gjorts över räddningsbranschen i Finland. SOM EN brist i Lepistös undersökning kunde man nämna det att den inte omfattar sådana stora saker som räddningsverken i Finland borde hantera på riksnivå. Sådana är exempelvis yrkesmännens arbetsvillkor och avtalsbrandkårernas avtalsfrågor. Då man närmare bekantar sig med undersökningens resultat framträder emellertid en annan bild. Man ställer sig frågan om man inte på tio år borde och kunde ha åstadkommit betydligt mera. Lepistös arbete kunde på goda grunder kallas obduktion. Slutsatserna visar att skribenten kan sitt ämne. Det visar Lepistös undersökning obestridligen. PÅ UNDERSÖKNINGENS 165 sidor ryms en grundlig och åtminstone i lekmannens ögon pålitlig teoretisk botten. Den måste återupplivas – för att bli starkare än tidigare. Undersökningens bakgrund och resultat har skrivits i en utomordentligt läsbar form. FINLAND behöver en räddningsstyrelse som har att leda även ett Kompanjonsnätverk 2.0. På basen av kompanjonskapsnätverket måste man skapa ett fungerande och effektivt räddningsbranschens samfund med en officiell position som ett av inrikesministeriet koordinerat samarbetsoch beredningsorgan. UNDERSÖKNINGEN HITTAS på adressen http://bit.ly/2B8VKJ7 ”Undersökningen visar även att det inte lönar sig att begrava den döda kroppen.”. FORSKAREN TAR emellertid inte direkt ställning till det underliggande problemet. UNDERSÖKNINGENS RUBRIK kan tolkas på mångahanda vis: bokstavligt eller som ett dolt budskap till den kommunala sektorn, räddningsverken, inrikesministeriets räddningsavdelning och de politiska beslutsfattarna
I detta års två kurser för avtalsbrandkårs chefer deltog endast 33 personer. Vi ansvarar för finländarnas trygghet i såväl krigstid som fredstid. Vi har i lag och förordning klara grunder för utbildningen av chefer. Hur är det möjligt att en daglig verksamhet beträffande utbildningsanslag är sämre skött än en verksamhet som kanske kan bli aktuell i form av ett krig ... Till värnplikten hör att både cheferna och de övriga aktörerna utbildas med samhällets medel. polisen och räddningsverket att utföra sitt arbete på ett effektivt sätt.” Ganska hårda ord om polisen och räddningssektorn, alldeles som dessa inte effektivt skulle kunna klara av sina uppgifter utan försvarsmakten. på Sanomahusets Mediatorg att kampanjen har varit mycket lyckad sett ut försvarets synvinkel. Däremot bör man förhålla sig mycket kritiskt till försvarsförvaltningens åsikter och maktsträvanden då det gäller den civila sidan.. Den övergripande säkerheten bör underställas statsrådet Försvarsmakten strävar kontinuerligt att vidga sin position inom den inre säkerheten. Man funderade redan på kampanjen Sov i ro II. Man anser sig finna berättigande i denna strävan genom att ur samhällets säkerhetsstrategi betona den övergripande säkerheten och myndighetssamarbetet. Jag har hört berättas att en del av dem som genomgått avtalsbrandkårernas befälskurs har varit tvungna att själva betala sin kursavgift och även själv fått lida av inkomstbortfall för den tiden. Det innebär bland annat man med samhällets medel varje år utbildar cirka 1400 officerare i reserven. Under året syntes detta även i kampanjen Sov i ro vars kärnbudskap var ”det frivilliga försvarsarbetet och den övergripande säkerheten garanterar det att finländarna kan sova i ro”. Försvarsmaktens syn på säkerheten i samhället framgår klart på dess www-sidor: ”Försvarsmakten garanterar Finlands trygghet och utgör sålunda stommen i vårt samhälle. Det är bra om finländarna i så bred utsträckning som möjligt fortfarande är eniga om behovet av försvarsmaktens militära verksamhet. Detta skulle ha en stor balanserande betydelse med tanke på tryggheten. Jag anser att militärerna har alltför hög position och makt inom säkerhetssektorn. Våra resurser hjälper t.ex. Hur kan det vara så att man inte behöver följa lag och förordning då det är fråga om avtalsbrandkårister. Alla räddningsverk har inte sett till att de egna förpliktelserna blivit skötta. 64 l BRANDKÅRISTEN l NUMMER 82 ISTO KUJALA, Vildmannen JAG HAR tidigare skrivit om avtalsbrandkårsverksamhetens släktskap med den allmänna värnplikten. Representanter för försvarsorganisationerna konstaterade efter ett presentationstillfälle 7.11. FBK-föreningarna och PBK-brandkårerna har sett till att verksamheten fungerar och förpliktelserna blir uppfyllda. Inte en enda av dem har använt sina egna pengar för kursavgifter eller för att bekosta sin utkomst. eller så inte. Aktörer inom räddningsväsendet och den inre säkerheten borde inte deltaga i kampanjer som medvetet endast är till nytta för försvaret. Därför borde man flytta ansvaret för samordnandet av den övergripande säkerheten och säkerhetskommitténs verksamhet från försvarsministeriet över till statsrådet. Avtalsbrandkårsverksamheten har den fördelen att allt som hör till den inte måste bestämmas i lag. I Finland finns Finland behöver avtalsbrandkårschefer det 709 avtalsbrandkårer, som behöver 709 avtalsbrandkårschefer och ersättare för dem
PALOKUNTALAINEN-LEHTI ON saanut lukijoilta yhteydenottoja, joissa kysytään itsenäisyyspäivän juhlasta 6.12.2017 presidentinlinnassa. Jokaisen tapahtuman lupaprosessissa määrittyvät yksilöllisesti ne kriteerit, joilla tapahtuma voidaan järjestää turvallisesti.” ONKO VASTAAVA kokoontumispaikan henkilömäärän roima ylitys mahdollista myös muille yhteisöille. Sinä lähetät kysymyksesi meille (pidämme omana tietonamme henkilöllisyytesi) ja välitämme kysymyksen valitsemallesi henkilölle tai yhteisölle. Pääsääntöisesti tapahtuma voidaan järjestää, jos se voidaan todennetusti toteuttaa turvallisesti.” PALJONKO HELSINGISSÄ on vuodessa tapahtumia, joiden järjestelyissä pelastuslaitos on tavalla tai toisella mukana. Lisäksi Helsingissä järjestetään yleisötilaisuuksia, joilla ei ole järjestäjää, vaikka tapahtuman luonne sellaista edellyttäisikin. Lukijoita on huolestuttanut erityisesti vieraiden turvallisuus. TOIMITUS PIDÄTTÄÄ oikeuden olla hyväksymättä kysymystä, jos se on tavalla tai toisella asiaton tai loukkaava. Näissä tietysti riskit ovat suurimmat.” ”Pääsääntöisesti tapahtuma voidaan järjestää, jos se voidaan todennetusti toteuttaa turvallisesti.” Taisto Hakala, Helsingin kaupungin pelastuslaitos. Lisäksi pitää laskea henkilökunta. ”Presidentinlinnan itsenäisyyspäivän vastaanotto käsitellään vastaavalla tavalla kuin kaikki muutkin tapahtumat. Ja vieläpä anonyymisti ja aivan ilmaiseksi. ”Kaikki tapahtumat arvioidaan yksilöllisesti ja tapauskohtaisesti. 65 TÄMÄ PALSTA antaa lukijoillemme ainutlaatuisen mahdollisuuden saada asialliseen pelastusalaa koskevaan kysymykseen vastaus melkein keneltä tahansa. ”Yleisötapahtumia, joilla oli velvollisuus laatia pelastussuunnitelma oli vuonna 2016 591. KYSYIMME HELSINGIN kaupungin pelastuslaitokselta, millaisella luvalla / erityisjärjestelyillä presidentinlinnan tiloissa ylipäätään voidaan järjestää tällainen tilaisuus. Lisäksi tapahtumia, joilla ei ole pelastussuunnitelma velvoitetta tuetaan yleisellä turvallisuustyöllä. Riittävätkö kaistat 6.12.. Kysy ministereiltä, kansanedustajilta, johtajilta, päälliköiltä, asiantuntijoilta tai vaikka rivipalomiehiltä tai sopimushenkilöiltä. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan vieraita linnan tiloissa oli noin 1900. Seuraavassa lehdessä näet vastauksen. KYSYMYS TULEE toimittaa osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi neljä viikkoa ennen seuraavan lehden ilmestymistä
Palomiesurheilu: Kaukalopallo Porvoo 17.4. Palomiesurheilu: Palohenkilöstön SM-slalom Ylläs 22.–24.3. SSPL: Ajankohtaisseminaari Tampere 1.2–31.3. ...jotta tiedät mihin millonkin menis! T ammikuu 17.1. Palomiesurheilu: Salibandy Mikkeli 15.–30.11 Palomiesurheilu: Voimailu/soutu J oulukuu 1.–31.12. Tulimeri-risteily M/S GALAXY 30.1. Palomiesurheilu: Jääkiekko Riihimäki VKO 52 PALOKUNTALAINEN ILMESTYY. Palomiesurheilu: Pilkki P-Karjala VKO 10 PALOKUNTALAINEN ILMESTYY m aaliskuu 14.–15.3. SPPL: Opetusalan turvallisuusfoorumi 2018 Hki-Tukholma-Hki 16.–30.4 Palomiesurheilu: SM -keilailu Tornio VKO 18 PALOKUNTALAINEN ILMESTYY T oukokuu 19.5. Palomiesurheilu: Suunnistus Kotka 11.–13.9. Palokuntanuorten Suurleiri Lohtaja 1.–31.7. Pelastustoimen ajankohtaisseminaari Jyväskylä 15.–31.10 Palomiesurheilu: Crossfit 23.–25.10 SKYDD-messut Tukholma VKO 45 PALOKUNTALAINEN ILMESTYY m arraskuu 1.–15.11. Palomiesurheilu: SM -hiihdot Lahti 1.2–31.3. Pelastustoimen esimiesfoorumi Tampere 19.–20.1. Julkaisemme sitoumuksetta tietoja pelastusalan tapahtumista yms. 67 TAPAHTUMAKALENTERI TIEDOT ON kerätty laitosten ja palokuntien tiedottajilta sekä järjestäjien nettisivuilta. Palomiesurheilu: Yleisurheilu Helsinki 15.–30.6 Palomiesurheilu: Jalkapallo Turku VKO 27 PALOKUNTALAINEN ILMESTYY H einäkuu 1.–7.7. SPPL: Yritysturvallisuuden opintopäivät Turku H elmikuu 10.2. Palomiesurheilu: Lentopallo Lappeenranta 4.–5.10. Tiedot osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi. Palomiesurheilu: Ammunta Tornio e lokuu 1.–31.8. Palomiesurheilu: Golf Tampere VKO 36 PALOKUNTALAINEN ILMESTYY s yyskuu 1.–30.9. SPPL: Palopäällystöpäivät 2018 Lahti H uHTikuu 1.–15.4. JEHUMALJA-kilpailu Seinäjoki k esäkuu 1.6. Päällystömaraton 1.–15.6. Turvallisuusmessut Tampere l okakuu 1.–15.10
Missä on Suomen rumin paloauto. 68 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 82 kuvavisan vastaus uusi kisa! KUKA-MITÄ-HÄH. Pitkän linjan palokuntalainen Nurmosta eli Mauno Peltokoskihan se siinä on päästämässä jauheet pihalle. autoraadotkin kelpaavat, jos ne ovat tunnistettavissa paloautoiksi. Onnittelemme voittajaa eli Porin VPK:n aktiivista porukkaa, joka on säilyttänyt Benzin alkuperäiskunnossa. Kuvan otti Juhani Mäki-Teppo. Sen pitää olla vanha, mutta ei välttämättä ruma. Useat lukijat tunnistivat työtään ihmettelevän sammuttajan. http://bit.ly/2yeJbXi. VIIME LEHDESSÄ kysyimme selitystä kuvalle, jossa mitä ilmeisimmin on laukaistu jauhesammutin jossain valistustilaisuudessa. VASTAUKSET: toimitus@palokuntalainen.fi BONUSTEHTÄVÄ. Palkintona bonustehtävästä annetaan auton kuva kehystettynä ao. Selitykset olivat erinomaisen huonoja. Edes ammattilaisvastaaja Konttisen Pauli ei sykähdyttänyt toimituksen raatia kryptisellä vastauksellaan: ”Alkusammutuskärry on tässä Nurmossa. Se voi olla uusi tai vanha, jopa ns. Kunnon pohjalainen kateus tekee sen, että seuraavana vuorossa oleva Laihia ei säästä muiden kustannuksella.” Jos joku ymmärsi tästä jotain, voisi sitten ystävällisesti valistaa lehden toimitusta.;-))))) NAAPURILEHTI JÄRJESTI kisan maamme kauneimmasta vanhasta paloautosta. HELSINGIN SANOMAT näyttää esimerkkiä osoitteessa http://bit.ly/2jM7eZ4. pelastuslaitoksen pelastusjohtalle. Missä on Suomen vanhin vasteessa oleva paloauto. ETSIMME MYÖS edelleen hälytyskäytössä (pitää olla ainakin yhdessä vasteessa) olevaa todella vanhaa autoa. KANADASTA LÖYTYY vielä hirveämpi peli. Myös Perniön ja Nakkilan VPK:ille onnittelut! PALOKUNTALAISEN TOIMITUS haluaa löytää maamme rumimman paloauton. Niin, ja rekisterissäkin pitää olla
HUOM! Oulu-Koillismaan pelastuslaitos osa II Suora vai yhdistyssopimus – siinä kysymys. Ilmoita siitä meille: toimitus@palokuntalainen.fi Olethan huomannut, että lehti ilmestyy jatkossa ilmoitetulla viikolla Postin jakelukäytäntöjen muututtua. • Palopäällystöpäivät tulossa • Tammed OBS! Eikö lehtesi saapunut perille. Tehtaantie 12 l 29630 Pomarkku puh. 02 634 3800 l info@peravaunutaloviitala.. PERÄVAUNUJA. Seuraavassa lehdessä: Seuraava lehti (nro 83) ilmestyy viikolla 10
Tähän löytyy kuitenkin ilmeinen selitys: ilma-, raideja vesiliikenteen toimialoilla on useita turvallisuusviranomaisia ja -toimijoita, jotka valvovat alojensa toimintaa hyvinkin kattavasti. MENNEENÄ VUOTENA Otkes on syystä tai toisesta ollut julkisuudessa esillä aiempaa enemmän. ARVIO TUTKINTASELOSTEESTA onkin herättänyt vilkasta keskustelua varsinkin pelastusalalla. Sille soisi nykyistä enemmän resursseja. Profiilin nostolla lienee syynsä. VERTAILUN VUOKSI ja mitään toimintaa väheksymättä lapsiasiavaltuutetun ja tasa-arvovaltuutetun toimintaan ehdotetaan yhteensä samaa summaa. Aikaa vastata olisi ollut runsaasti. Sen toimintaa ei ole ennen edellisen Palokuntalainen-lehden (numero 82) artikkelia julkisesti arvioitu. Vastauksia pitää hakea muuta kautta. Asiantuntijoita siis löytyy. Vuoden 2018 talousarvioesityksessä Otkesille on varattu 1,491 miljoonaa euroa. Myös tutkintaryhmien asiantuntijuutta on arvosteltu. Negatiivinen palaute on koskenut lähinnä sitä, että Otkes ei olisi saanut mahdollisuutta vastata artikkelissa esitettyihin kysymyksiin. Lehti meni kiinni 25.10.2017. Lokakuun 13. Lehden ja kirjoittajan saama runsas palaute on ollut melkein poikkeuksetta positiivista. ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUS ON erittäin tärkeä instituutio. päivänä 2017 Otkesin tutkinnanjohtaja sai artikkelin luettavaksi. Mikä kiire Otkesilla on tiedottaa tutkimuksen alkamisesta. ”Aikaa vastata olisi ollut runsaasti. OSA PALAUTTEESTA on tullut pelastusalan toimijoilta, jotka Otkes puhuttaa edelleen ovat kokeneet erityisesti pelastustoimen piiriin kuuluvien onnettomuuksien (”Muut onnettomuudet”) tutkintojen tason olleen viime vuosina laadultaan hyvin vaihteleva. Siksi asiantuntijuudesta on pula, mikä näkyy toisinaan myös Otkesin tutkintaryhmien kokoonpanoissa. Kuuluuko Otkesin toimintaan tapahtuneen ihmettely julkisuudessa vuorokausi onnettomuuden jälkeen. Pelastusalaa ja sen toimintaa ei käytännössä valvo mikään taho, eikä toiminnan julkinen arviointi kuulu alan perinteisiin. Pikaiset ulostulot jopa ennen kuin onnettomuutta lain mukaan hoitavat ja siitä tiedotusvastuussa olevat viranomaiset ovat tiedottaneet eri tahoille, on aiheuttanut kysymyksiä. Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimintaankin esitetään 1,4 miljoonaa euroa ja tietosuojavaltuutetun toimintaan 2,2 miljoonaa euroa. Vastauksia pitää hakea muuta kautta.”. 70 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 82 LIEKINHEITTÄJÄ ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUS ON oikeusministeriön alainen valtion elin, joka perustettiin 1996
Luotettavaa viestintää tehtäviin jossa käytetään kasvo-osaa FPS ® -COM 7000 Pelastustehtävässä vaativat olosuhteet voivat vaikuttaa viestin selvyyteen. Dräger Suomi Oy I asiakaspalvelu@draeger.com I +358 207 119 600. Varusta ryhmäsi ainutlaatuisella kommunikaatioratkaisulla: Dräger FPS®-COM 7000