Vuonna 2017 12 000 tulipaloa Monitoimiyksikkö ja yhden hoitajan yksikkö Amurin kakara ja kristitty yrittäjä BRANDKÅRISTEN NYT l PALOKUNNAT l HENKILÖT l KALUSTO & VARUSTEET l ILMIÖITÄ l HYVINVOINTI irt on um er o 8 € • vii kk o 10 • 20 18 • ISS N 179 8-2 68 5 pa lo ku nt al ain en .fi 83 Laitoksen palveluksessa
mitat 110 x 68 x 170 cm . 24 kpl 3” letkuja tai 36 kpl 2” letkuja LUE LISÄÄ TUOTTEISTAMME VERKKOKAUPASTA: WWW.FWP.FI . 1” 4” letkujen pesuun . 1” 4” letkujen kiepitykseen . 130 bar painepesu . runko anodisoitua alumiinia . hyllyille mahtuu esim. ergonominen työasento LETKUN KIEPITYSLAITE LETKUHYLLY. kolme puista hyllytasoa . käsikäyttöinen . koeponnistus . harjapesu . WWW.VEIKKONUMMELA.FI WWW.RAUPLAN.COM WWW.TRVESITYKIT.FI . siirrettävä BOCKERMANN huoltolaitteet LETKUNHUOLTOKONEET Since 1968 Since 1981
Kakkososa tulee seuraavaan lehteen. Ollikainen ILMOITUKSET, TILAUKSET JA TALOUS Maria Salo, puh. osa. 0400 504 678, maria.salo@palokuntalainen.fi KANNEN KUVA Arto Papunen ULKOASU Anna Broholm/ PieniSuuri Idea puh. Erilaisten yhteensattumien vuoksi helmikuun matkailuaikatauluun ei kuitenkaan sopinut matka sinne keskiseen Suomeen. Jutun tekemiseen oli varattu kaksi päivää luonanne muutamalla paloasemalla. 3 7 Pelastusalalla syvän muutoksen aikaa 9 Matti vastaan Simo ja Mervi 10 Ensihoitajien päästävä ehjänä töistä kotiin 12 Ulkomaalaisvahvistuksia palokunnissa 16 Amurin kakara ja kristitty yrittäjä 20 Joka päivä 7300 hätäpuhelua 24 PSR perii takaisin avustuksia 25 SSPL:n ajankohtaisseminaari menestys 32 Palokuntakoulutus murroksessa 38 Laivapalokunnan elämää 42 Pelastuslaitosten toimenpidepalkkaisen henkilöstön arkea 53 Uusi öljyntorjunta -koulutusympäristö 54 Vaahtonesteiden ympäristömääräykset 58 Paloaseman suunnittelu vaatii erikoisosaamista 62 Suomen ensimmäinen monitoimiyksikkö 64 Yhden hoitajan ensihoitoyksikkö 66 Holmatro uudisti korkeapainenostotyynynsä 68 Fyrverkeri – en sak för brandkårerna 71 Ledare 72 Vildmannen 27 Tulipalojen määrä laskee edelleen SISÄLTÖ 5 Pääkirjoitus 19 Lingottua 30 Turtolan terassilta 35 Lämpökameramies 61 Villimies 73 Tahtoo tietää 75 Tapahtumat 76 Letkut solmussa 77 Seuraavassa lehdessä 78 Liekinheittäjä Nyt • ajankohtaiset asiat TULIMERI -rISTEILY 2018 40 brandkåristen pelastusalan ilmiöitä henkilöt hyvinvointi, terveys & turvallisuus vakiot PALOKUNTALAINEN BRANDKÅRISTEN PELASTUSALAN ERIKOISLEHTI 17. rek. VUOSIKERTA AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN ISSN 1798-2685 TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, puh. Tavataan huhtikuussa! Ristiin rastiin Suomea matkustava päätoimittaja Koivunen Lämpimät terveiset Oulu-Koillismaalle!. Siksi myymme nyt eioota. 040 865 8835, www.pienisuuriidea.net PAINO Euraprint Oy KUVAPANKIT Depositphoto ja Pixabay KUSTANTAJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja, Yhdystie 6, 29250 Nakkila, Y2242549-9, Alv. 040 501 8721 TOIMITTAJAT Silvio Hjelt ja Isto Kujala AVUSTAJA Arto Papunen KOLUMNISTIT Jaakko Linko, Lauri Turtola OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. PALAUTE toimitus@palokuntalainen.fi palokuntalainen.fi 27 20 12 7 kalusto & varusteet 53 palokunnat 32 68 TÄSSÄ LEHDESSÄ piti olla pelastuslaitoksestanne kertovan jutun 2
seitsemää kaasua! Mittarin lataus induktiivisella laturilla. CatExja kolmella EC-anturilla varustettuna käyttöaika jopa 24h. Uudella Dräger ® x-am 8000 monikaasumittarilla mittaat jopa Dräger tarjoaa innovatiivisia ratkaisuja, jotka on tarkoitettu palotai pelastushenkilöstön luotettavaksi suojaksi vaarallisia kaasuja, nesteitä ja hiukkasia vastaan. Dräger Suomi Oy I asiakaspalvelu@draeger.com I +358 207 119 600
Enää ei hälytetä Erica tuo haasteita vastesuunnitteluun kaavamaisesti yksiköitä. Nyt täysimittaisen tuotantokäytön povataan alkavan vuoden 2019 syksyllä. JULKISUUDESSA ERICA putkahtaa esille aika ajoin, ja joka kerran aiheena on viivästymä käyttöönotossa. Vastoin pelkoja Erica ei itse muuta esimerkiksi vasteita, vaan pelastuslaitokset määräävät – nykyistä paljon tarkemmin – mitä resursseja tehtävään lähetetään. CatExja kolmella EC-anturilla varustettuna käyttöaika jopa 24h. Joillakin palokunnilla saattavat tehtävät moninkertaistua nykyisestä tasosta. Jos palokunnalla ei ole tarjota laadukkaita palveluita, edessä on ongelmia. PS. Nykyinen, suhteellisen jäykkä järjestelmä on ainakin osittain rajoittanut tällaisia ylilyöntejä. Pelätään niin käyttöönottovaiheen aiheuttamia vaikeuksia kuin uuden järjestelmän vaikutuksia yksittäisiin palokuntiin. KAIKKI RIIPPUU järjestelmään syötetyistä perustiedoista siitä, mitä palokunta osaa ja mitä kalustoa sillä on sekä ohjeista, joilla Erica määritellään rakentamaan vaste. seitsemää kaasua! Mittarin lataus induktiivisella laturilla. Erica antaa tilaa yksittäisten viranhaltijoiden olettamuksien, mielikuvien, joskus vääristyneiden asenteiden sekä ennakkoluulojen vaikutuksille vastesuunnittelussa. Uudella Dräger ® x-am 8000 monikaasumittarilla mittaat jopa Dräger tarjoaa innovatiivisia ratkaisuja, jotka on tarkoitettu palotai pelastushenkilöstön luotettavaksi suojaksi vaarallisia kaasuja, nesteitä ja hiukkasia vastaan. Kukaan ei tiedä, mitä kehitystyö on tähän mennessä maksanut ja mitä järjestelmän saattaminen tehokäyttöön vielä maksaa. Jokaisessa sopimuspalokunnassa on syytä katsoa peiliin ja kysyä: Suuri muutos on tulossa, olemmeko valmiit. TÄSSÄ PIILEE villakoiran ydin. Asiakasta palvelemaan halutaan mahdollisimman tehokas ja toimiva kattaus tehtäväänsä koulutettua henkilöstöä ja kalustoa. Tämä mahdollisuus voi johtaa joidenkin sopimuspalokuntien tehtävämäärän romahtamiseen. SEN VERRAN Ericasta tiedetään, että se on monipuolinen työkalu, joka toimiessaan tekee juuri sitä, mitä sen käsketäänkin tekevän. VIIVÄSTYMISTEN VARJOON on jäänyt se, mitä Erica tule mahdollistamaan ja mitä ei. Myös palokuntien toiminta-alueet saattavat laajentua huomattavasti. Pelastustoimen kentällä liikkuu hyvin ristiriitaisia tietoja Erica-maailmasta. Vasteet menevät täysin uusiksi. PASSIIVISUUS VASTEASIOISSA saattaa maksaa sopimuspalokunnalle paljon. UUSI JÄRJESTELMÄ perustuu erilaisten ominaisuuksien hälyttämiselle. Myös palokuntien toiminta-alueet saattavat laajentua huomattavasti.” HÄTÄKESKUSTIETOJÄRJESTELMÄ ERICAA on rakennettu kuin Iisakin kirkkoa. PELASTUSLAITOS VOI Erica-järjestelmään määritellä vasteet niin kuin se haluaa. Näitä pelkoja on liikkeellä lähinnä sopimuspalokuntakentällä. Dräger Suomi Oy I asiakaspalvelu@draeger.com I +358 207 119 600. ERICAN avulla voidaan nykyistä tehokkaammin ohjata palokuntien päivittäistä toimintaa myös muiden kuin absoluuttisten faktojen pohjalta. 5 PEKKA KOIVUNEN, päätoimittaja ”Joillakin palokunnilla saattavat tehtävät moninkertaistua nykyisestä tasosta
• KEJO korvaa nykyiset kenttäjohtamisjärjestelmät lähivuosina. • SISÄMINISTERI vaihtui. • ERICA tulee varmasti, mutta viivästyy edelleen. • VIRVE-VERKON toimintoja siirretään kaupallisiin verkkoihin. Ei ole yhdentekevää, kuka Päivi Nergin paikan saa. Kai Mykkäsen ja pelastusalan päättäjien kuherruskuukausi on alkanut. Muutokset näkyvät jokaisen paloaseman hälytystehtävissä. Silmät ja korvat auki! Elämme pelastusalalla syvän muutoksen aikaa. Valtion ohjausta pitäisi tiukentaa, mutta pelastusjohtajat ovat voimiensa tunnossa ja haluavat varmasti ohjata vihreää pelastusylijohtajaa omien tarpeidensa saavuttamiseksi. • HYBRIDIja monitoimiyksiköt tulevat. Jokainen alla luetelluista muutoksista vaikuttaa tavalla tai toisella palokuntien henkilöstöön, sinuunkin. Ministerin tiedot pelastustoimesta ovat saatujen tietojen mukaan toistaiseksi melko pinnalliset. Kuitenkin jotkut pelastuslaitokset väsäävät jo omia ohjeitaan. Alueellistaminen mullisti rakenteet. Ministeriön korkeimmalla virkamiehellä on suuri vaikutus myös pelastustoimeen. • PELASTUSHENKILÖSTÖN toimintakyvyn arviointi on määrä ottaa yhdenmukaistavana prosessina käyttöön kaikissa laitoksissa. • AMMATTIHENKILÖSTÖN työaika ja palkkausjärjestelmät ovat jatkuvasti tapetilla. Eikä siinä tietenkään vielä kaikki. • KANSLIAPÄÄLLIKKÖ vaihtuu. Luvassa on lisää opeteltavaa päällystölle ja kessuille. • VAIHTOEHTOISET ja täydentävät sammutusmenetelmät otetaan käyttöön hitaasti, mutta varmasti. • PELASTUSLAITOSTEN siirtyminen maakunnille vaikuttaa operatiivisesti vähän, mutta pelastustoimen rahoituksesta väännetään sitä tiukemmin. Uudella johtajalla on vaikea urakka edessään. • PELASTUSYLIJOHTAJA vaihtuu. Jokaisen ammattilaisen ja sopimushenkilön on syytä seurata tarkasti alamme kehitystä. Pelastustoimi on kokenut suuria muutoksia jo yli kahden vuosikymmenen ajan. Toisin sanoen muutos tänään hitaampaa kuin enää koskaan. Muutokset tuntuvat jokaisessa palokunnassa. Harva-alueilla sammutusauto vahvuudella 1+5 alkaa olla harvinainen näky. Virven käyttöönotto vaikutti jokaiseen alan toimijaan. 7 MENNEIDEN VUOSIEN muutostahti oli kuitenkin verkkainen nykyisen rinnalla tulevaisuudesta puhumattakaan. Hätäkeskusuudistus loi uuden toimintaympäristön
Valotehoja on kolme, joista paras teho on 329 lumenia. PELI 3415MZ0 LED -käsivalaisin toimii kolmella AA-paristolla, ja se on ATEX Zone -hyväksytty. TEKNISET TIEDOT: • TEHO: 329 LUMEN JA 4425 CD • PALOAIKA: 6 H • VALOKEILAN PITUUS: 133 M • VESITIIVIS: IPX8 (1 M) • PAINO: 272 GR (PARISTOILLA) TEKNISET TIEDOT: • TEHO: 653 LUMEN JA 8504 CD – 97 LUMEN JA 1129 CD –25 LUMEN JA 292 CD • PALOAIKA: 5 H – 19 H – 61 H • VALOKEILAN PITUUS: 184 M – 67 M – 34 M • VESITIIVIS: IPX8 (1 M) • PAINO: 272 GR (PARISTOILLA) Kaksi häikäisevää käsivalaisinuutuutta vaativiin olosuhteisiin! Palokamu on paloja pelastusalan ammattikaluston ykköstoimittaja. Valotehoja on kolme, joista paras teho on 653 lumenia. Väri on jälkivalaiseva. Kulmaa voidaan säätää helposti. KUN VARUSTEISIIN PITÄÄ PYSTYÄ LUOTTAMAAN. Kulmaa voidaan säätää helposti. PELI 3410M -käsivalaisin toimii kolmella AA-paristolla. PRESENTAATIO. Lue lisää: www.turvata.fi. Palokamuja Turvanasijälleenmyyjien tavarantoimittaja on Turvata Oy. Lue lisää: www.palokamu.fi. Valaisimessa on klipsi, jossa myös magneetti, eli sen saa helposti kiinni vaatteisiin tai metalliin roikkumaan. Väri on keltainen. Valaisimessa on klipsi, jossa myös magneetti, eli sen saa helposti kiinni vaatteisiin tai metalliin roikkumaan
Weckstenin ja Parviaisen jyrkkä suhtautuminen Waitisen käytännössä mihinkään dramaattisesti vaikuttavaan esitykseen yllätti jyrkkyydellään. Waitinen haluaisi Helsinkiin monikulttuurisemman ja monimuotoisemman pelastuslaitoksen. Waitisen ehdotuksen taustalla oli tarve saada muun muassa ensihoitajiksi lisää naisia kohtaamaan maahanmuuttajanaisia. Myös Pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen asettui samalle kannalle: ”Pelastuslaitoksissa molemmilta sukupuolilta edellytetään samanlaista osaamista ja kyvykkyyttä suorittaa tehtäviä kentällä. Kyse on tässä tapauksessa pelastajatutkinnon pääsyvaatimuksista, jotka tulivat keskusteluun Ylen uutisoitua asiasta tammikuun lopussa.. He eivät edes halua keskustella asiasta. 9 HELSINGIN KAUPUNGIN pelastuslaitoksen Pelastuskoulun rehtori Matti Waitinen esitti haastattelussa ajatuksen, jonka mukaan pelastajan fyysisiä kelpoisuusvaatimuksia voitaisiin jonkin verran helpottaa naisten osalta. Valitettavaa suhtautumista fiksuilta ihmisiltä. Tämä siksi, että nykymaailmassa on hyvä, jos keskustelussa olevalla asialla on kasvot. Hänen kannanottonsa oli suoraviivainen ei. Meillä ei ole tällä hetkellä mahdollisuuksia jakaa tehtäviä emmekä koskaan tiedä, mitä siellä pelastuslaitoksen keikalla on oikeasti odottamassa.” Matti Waitinen esitys oli Ylen uutisen mukaan helpottaa naisten penkkipunnerrusvaatimuksia pääsykokeissa 10 prosentilla. Pelastuslaitosten tulee olla ajassa mukana. Haastattelun tultua julkisuuteen pelastuskomentaja Simo Weckstén lähetti asiasta välittömästi tiedotteen, jonka mukaan perusteita pääsykoevaatimusten muuttamiseen ei ole. Matti vastaan Simo ja Mervi Tämän artikkelin otsikko on tarkoituksella tehty ”name calling”periaatteella. Tuijottaminen lihasten pullisteluun ei ole tätä päivää
Ensihoitoa tekevä henkilöstö auttaa välittömän avun tarpeessa olevia ihmisiä samalla lailla kuin pelastusalan ammattilaiset ja poliisit. Yli 90 % vastanneista kertoi kokeneensa työssään uhkaja väkivaltatilanteita. Kuolemantapauksilta on onneksi vältytty, vielä.. 044 2851 299 SUOMEN ENSIHOITOALAN LITTO RY on moniammatillinen ensihoidon ja immobilisaatiohoidon asiantuntija sekä ensihoidon parissa työskenteleviä sekä alaa opiskelevia yhdistävä liitto. Eniten oli kohdattu sanallista uhkailua ja aggressiivista käytöstä. Esiin nostetuista tilanteista lähes 40 % jäi johtamatta toimenpiteisiin. 0400 955 550 Piia Kokko piia.kokko@sehl.fi puh. Kyselyssä nousi esiin ensihoitajien huoli siitä, ettei heitä kohdanneisiin uhkaja väkivaltatilanteisiin suhtauduta riittävällä vakavuudella. Suomen Ensihoitoalan Liitto ja Suomen Palomiesliitto: Ensihoitajien päästävä ehjänä töistä kotiin Suomessa on tapahtunut vakavia loukkaantumisia ensihoitotehtävillä, kun ensihoitajat ovat joutuneet oikeudettoman hyökkäyksen kohteeksi. Suomen Ensihoitoalan Liitto ja Suomen Palomiesliitto ovat huolissaan uhkaja väkivaltatilanteista sekä auttajiin kohdistuneesta välinpitämättömyydestä. Joka neljäs (25 %) vastaaja oli joutunut pahoinpitelyn kohteeksi. Vastauksissa nousi esiin myös töniminen, tavaroilla heittely, ampuma-aseella tai teräaseella uhkailu ja tappouhkaukset. Suomen Ensihoitoalan Liitto ja Suomen Palomiesliitto vaativat yhdessä muutosta rikoslakiin. Väkivaltaa ei saa hyväksyä eikä vähätellä, sitä kohtaan tulee olla ehdoton nolla-toleranssi. Liittojen vaatimuksena on saada kohtelu lain edessä yhtenäiseksi eli rangaistukset pelastusja ensihoitotyötä tekeviä kohtaan tehdyissä rikoksissa samalle asteikolle kuin mitä ne ovat virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta. www.sehl.fi ENSIHOITOALAN LIITTO toteutti kyselyn, johon saatiin lyhyessä ajassa 377 vastausta. Tuntuvammat rangaistukset antaisivat viestin arvostuksesta ja kunnioituksesta ensihoitotyötä tekeviä kohtaan. Ehjänä kotiin pääseminen ei ole enää itsestäänselvyys. 10 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 83 Lisätietoja: Sanna Kauppinen sanna.kauppinen@sehl.fi puh
Palokuntalainen-lehden toimitus toivottaa Kaille menestystä ja mielenkiintoisia hetkiä hänen perehtyessään pelastusalan erilaisiin kiemuroihin! Kai Mykkänen aloitti sisäministerinä Johansson pelastusjohtajaksi Itä-Uudellemaalle PETER JOHANSSONISTA tulee Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen uusi pelastusjohtaja. Mykkänen toimi ulkomaankauppaja kehitysministerinä kesäkuusta 2016 helmikuuhun 2018. Hän on kouluttanut niin pelastusalan ammattilaisia kuin sopimuspalokuntalaisiakin, ja saanut erinomaisen hyvää palautetta. Juha Haastola sekä Rene Lehtonen aloittavat teknisinä asiantuntijoina. Hän on suorittanut sopimuspalokunnan päällikkökurssin ja toimii aktiivisesti palokunnan yksikönjohtajana. Hän on kotoisin Espoosta. Mitään pelastusalaan viittaavaa ei uuden ministerin historiasta löydy. Jaakko omaa kokemusta myös järjestötyöstä ja viestinnästä. 11 NIMITYKSIÄ: Reijo Tiihoselle Valkoisen ruusun ansiomitali kultaristein SSPL:N HALLITUKSEN kokouksessa 24.2.2018 Tampereella luovutettiin liiton taloudenhoitajalle Reijo Tiihoselle Tasavallan Presidentin 6.12.2017 myöntämä Suomen Valkoisen ruusun ansiomitali kultaristein. Kai Mykkänen, 38, on ollut kansanedustaja vuodesta 2015 lähtien. Jaakko Linko SSPL:n järjestöpäälliköksi. Yritys on nimittänyt uudeksi projektipäällikökseen Eija Ruohon. Uusia nimityksiä Elektro-Arolassa EIJA RUOHO projektipäällikkö JUHA HAASTOLA tekninen asiantuntija RENE LEHTONEN tekninen asiantuntija ELEKTRO-AROLA OY on erikoistunut hälytysja viestintätekniikan laitteiden ja järjestelmien suunnitteluun ja valmistukseen. helmikuuta. TASAVALLAN PRESIDENTTI nimitti valtiotieteen maisteri, ekonomi Kai Mykkäsen sisäministeriksi maanantaina 12. Linko omaa pitkän ja monipuolisen kokemuksen sopimuspalokuntatoiminnasta. SUOMEN SOPIMUSPALOKUNTIEN LIITON järjestöpäälliköksi on liiton hallitus nimennyt teologian maisteri Jaakko Lingon Ylihärmästä
Sarja jatkuu: Ulkomaalaisvahvistuksia suomalaisissa palokunnissa Teksti Arto Papunen ja Pekka Koivunen Kuvat henkilöiden omat kotialbumit 12 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 83. ”Kun on mukava porukka, homma luistaa.” ”Minulla on halu auttaa muita ja tehdä jotain hyvää”
Ulkomaalaisten toivottamiseen tervetulleiksi palokuntaan Sebastian esittää mentorikäytäntöä, josta hänellä on hyviä kokemuksia. Tällainen mentorikäytäntö voisi olla yleisempikin.. 13 Vetokannaksen VPK CHILELÄINEN SEBASTIAN Fuentes liittyi helmikuussa 2012 Lauttasaaren VPK:aan, josta hän siirtyi vaasalaiseen Vetokannaksen VPK:aan 2013. – Mentorini on ottanut minut vastaan avosylin ja osoittanut valtavaa kärsivällisyyttä minun opettamisessani. – Palokunta on ollut minulle Sebastian Fuentes, 43, Vetokannaksen VPK, Vaasa, Santiago, Chile: VPK on tehokas kotouttamisyhteisö todella hieno kokemus, niin palokuntatyö sinänsä, mutta myös sen mukanaan tuoma yhteisöllisyys, kertoo Sebastian tunnelmistaan palokuntatoimintaa kohtaan. Näen palokuntatoiminnan mahdollisuutena maksaa takaisin Suomelle kaikesta siitä, mitä Suomi on minulle antanut. Palokunta on kuin perhe. Sulaudumme paikalliseen kulttuuriin ja samalla kollegamme voivat oppia meistä jotain. Sebastian Fuentesilla ei ole ollut huonoja kokemuksia. – Nyt kun jälkeenpäin katson taaksepäin kaikkiin Suomessa viettämäni vuosiin huomaan, että palokunta on ollut tehokas integrointityökalu. Palokuntatoimintaan Sebastian Fuetesilla on hyvin syvällinen suhde. Arvostan todellakin tätä kokemusta. Tänään Sebastian on hälytysosaston savusukeltava jäsen. – Tämä on asia, jota olen aina halunnut tehdä, mutta jota varten ei ole aiemmin ollut aikaa. Sebastian on suorittanut sammutustyökurssin lisäksi savusukelluskurssin ja palokuntien ensiapukurssin
Ivánin mukaan hänet otettiin vastaan Ylihärmässä ja Ylivieskassa vähän varovasti, mutta asia muuttui nopeasti. Siihen on kuitenkin hyvä syy. Iván Balázs-Helander on suorittanut ammutustyökurssin lisäksi savusukelluskurssin, palokuntien ensiapukurssin ja pelastustyökurssin. On hyvä, että voin aina yllättää positiivisesti, mutta on myös rasittavaa hyppiä joka kertaa saman aidan yli. Iván Balázs-Helander, 38, Ylivieskan paloasema, Mohács, Unkari Ulkomaalaisen pitää todistaa olevansa ”kunnon kansalainen” – Lähtisin mukaan pelastussukeltajaksi, kun olen sukelluksen harrastaja, mutta Ylivieskassa se tuntuu hankalalta. 14 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 83 ETELÄ-UNKARISTA, LÄHELTÄ Kroatian rajaa kotoisin oleva Iván Balázs-Helander aloitti Ylihärmän palokunnassa viisi vuotta sitten. Toivon mukaan pääsen mukaan taas kuluvan vuoden aikana. Sen jälkeen, kun pääsin kursseille ja hälytyksiin, olin aina vain enemmän ja enemmän innostunut. Ylivieskan paloasema. Tällaisessa ympäristössä voi oppia, kehittyä, saada uusia kavereita, tehdä jotain merkittävää eli auttaa muita. Iván kokemusten perusteella Suomessa jokaisessa yhteisössä pelätään tai epäillään ulkomaalaisia aina aluksi. – Ulkomaalaisena minun pitää ensin todistaa, että olen niin sanottu ”kunnon kansalainen”. – Olin Ylihärmässä uusi ja halusin verkostoitua, tehdä jotain järkevää, oppia uutta ja auttaa ihmisiä. Ivánille toiminta palokunnassa on tarjonnut tätä kaikkia. Aiempaa palokuntakokemusta hänellä ei ollut. – Ylihärmässä esimieheni Ossi Kujanpää oli tosi reilu ja kaverit mukavia. – Meille syntyi helmikuun lopussa vauva ja sen takia en ole viime aikoina osallistunut aktiivisesti palokunnan toimintaan. Savusukelluskelpoisuutta Ivánilla ei tällä hetkellä ole. Ivánin mukaan liittymiselle palokuntaan oli monta syytä. – Samoista syistä lähdin Kauhavan maahanmuutotyöryhmäänkin vapaaehtoisena ulkomaalaisena jäsenenä. Vuonna 2016 hän muutti Ylivieskaan
Tuolloin vuonna 2005 aloitin hälytysosastossa harjoittelijana. Moderni kalusto on tärkeä motivointitekijä palokuntatoiminnassa. Nyt plakkarissa on todistukset sammutustyö-, savusukellus-, övt-, palokuntien ensiapuja pelastustyökursseilta. Savusukelluskelpoisena ja kuorma-autokortillisena Tomppa kuuluu palokunnan hälytysosaston koulutetuimipiin. Tompalla on tähtäimessä yksikönjohtajakurssin suorittaminen lähiaikoina. – Tämä on naisen syytä, sanoo Tomppa hymy suupielessään. Tompalla, kuten saviolaiset häntä kutsuivat, ei hänelläkään ollut palokuntakokemusta ennen Suomeen muuttoa. Riihimäen VPK. Tomppa ei helposti löydä negatiivista sanottavaa suomalaisesta pelastustoimesta, Kanta-Hämeen pelastuslaitoksesta tai omasta palokunnastaan. – Vaimoni puhui minut ympäri Toomas Frey, 35, Riihimäen VPK, Vöru, Viro Vauhtia kaluston kierrätykseen ja päätin liittyä Savion VPK:aan. – Mitä nyt tuon kaluston kierron soisi olla nopeamman. Hän on suorittanut myös jvtja vauriopuukurssi 1:n. 15 KERAVALAINEN SAVION VPK sai kolmetoista vuotta sitten savusukeltavan vahvistuksen Virosta. Olen vuosien varrella saanut myös uusia kavereita palokunnasta. – Yhteisöllisyys on hieno juttu. Vuonna 2008 Tomppa muutti Riihimäelle ja liittyi Riihimäen VPK:aan. Toomas Frey arvostaa suomalaisessa palokunnassa tiivistä yhteisöä ja laadukasta koulutusta
Perheemme elämä sisälsi paljon varjoisia aikoja, mutta aina välillä paistoi aurinkokin. 16 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 83 T ampereen Amurissa työläisperheeseen syntyneen Kari Kuusiston lapsuus ja nuoruus eivät olleet helppoa aikaa. Tuletko myymään ensiapulaukkuja. Osakeyhtiöksi yritys muuttui vuonna 1994. Päihdeja kriminaalityö sekä musiikki ovat lähellä miehen sydäntä. Yksinyrittäjyyttä kesti vuosituhannen vaihteeseen saakka, jolloin myös Karin vaimo siirtyi perheyhtiön palvelukseen nykyiseltä TTY:lta. Hengellinen herätys Vuonna 2001 Kari Kuusiston elämä sai uuden suunnan. – Teen muun muassa trubaduurikeikkaa kitaran Teksti ja kuva Pekka Koivunen. myymälävastaavana Tampereen Yleiselektroniikka Oy:ssä ja Kyrel Oy:n palveluksessa hän ehti olla automatiikTammed Oy:n takaa löytyy Amurin kakara ja kristitty yrittäjä Tamperelainen Tammed Oy on ensihoitoja ensiaputarvikkeiden tukkukauppa, joka on tuttu yhteistyökumppani myös pelastusalalan toimijoille. ka-asentajana kolme vuotta. – Voisin hyvällä syyllä kutsua nuoruusaikaa vähintäänkin rankaksi. Vuosien varrella usko on vahvistunut, mikä näkyy niin työelämässä kuin vapaa-ajalla. Tuolloin hän koki voimakkaan hengellisen herätyksen eli tuli uskoon. Kari antaakin ison osan vapaa-ajastaan vakaumuksensa mukaiseen vapaaehtoistyöhön Tampereen Eteläisen srk:n riveissä. Hätäkeskuksissa pula hätäkeskuspäivystäjistä Hätäkeskuslaitoksessa työskentelee tällä hetkellä noin 500 hätäkeskuspäivystäjää. – Nuoruuteni elinympäristö opetti sopeutumiskykyä, josta on ollut paljon hyötyä myöhemmin. Kuusiston toiminta ensiapuja ensihoitoalan kauppiaana alkoi vuonna 1991, jolloin Tammed perus-rustettin. Työelämänsä alkuaikoina Kari toimi mm. Vaativaa asiantuntijatyötä tekeviä hätäkeskuspäivystäjiä ei kuitenkaan kouluteta tarpeeksi, jonka vuoksi hätäkeskuksissa on tällä hetkellä jopa pulaa tärkeistä turvallisuusalan ammattilaisista. Kotitaustansa vuoksi Karin on tänään helpompi kuunnella vaikeissa elämätilanteissa olevia ihmisiä päihdeja kriminaalihuollon vapaa-ehtoistyössä. Yrityksen perustaja Kari Kuusiston, 55, toimintaa on viimeiset kuusitoista vuotta ohjannut syvä kristillinen vakaumus
17 ”Siellä missä vakaumukseni on tullut esiin, liikesuhteet ovat pikemminkin syventyneet.”
Tammed-info TOIMIALA Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden tukkuja vähittäiskauppa (sekä alan koulutuspalveluiden tuottaminen. Vanhan liiton mies Kari tunnustaa suoraan olevansa laiska kirkossa kävijä. Jotkut eivät tästä pidä, mutta en kuitenkaan luovu uskostani liikesuhteiden säilyttämiseksi. Kyllä Jumala homojakin rakastaa siinä kuin meitä heteroja, mutta avioliitto on aina yhden miehen ja naisen välinen elinikäinen liitto. Tällä hetkellä verkkokauppamyynnin osuus yrityksen koko liikevaihdosta on n 20 %. 18 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 83 kanssa hengellisissä tilaisuuksissa. Karin intohimona on myös valoja videokuvaus. – En halua tuputtaa uskoani, mutta jos ja kun oikea hetki tulee voin tuoda vakaumukseni esiin, mikäli koen sen tilanteeseen sopivaksi. Homoavioliittoja kohtaan Karin kanta on selvä ei. ”Meillä ”isäntä ja renki” ovat samalla viivalla, kaikki puhaltavat yhteen hiileen.”. Siksi en ole lähtenyt kaikkiin tarjottuihin yhteistyökuvioihin tai suostunut lahjuksiin saadakseni isommat kaupat tai vuosisopimuksen aikaiseksi. Yrityksen sisällä eettiset periaatteet ovat myös arvossaan. Kysyttäessä vakaumuksen vaikutuksesta liikesuhteisiin, Kari miettii tovin. HENKILÖSTÖ 4 SIJAINTI Vuodesta 1998 lähtien yhtiön toimipaikka on sijainnut Tampereella osoitteessa Erkkilänkatu 11 A (ns PMK:n talo). MYYNNIN KEHITYS Liikevaihto on pääsääntöisesti kasvanut vuosittain ollen 01/2017 päättyneellä tilikaudella 1,2 Milj. Lievä hymy kasvoillaaan hän asemoi itsensä “viidesläiseksi körtiksi”, mutta ei suoraan tunnustaudu minkään herätysliikkeen yksinomaiseksi kannattajaksi. Olen tästäkin asiasta Raamatun kanssa samalla kannalla, Kari sanoo. Vakaumus näkyy yritystoiminnassa Liiketoiminnassa tunnustavan kristityn oletetaan yleisesti olevan eettisesti tiukemmalla linjalla. Siellä missä vakaumukseni on tullut esiin, liikesuhteet ovat pikemminkin syventyneet. Päihdeja kriminaalityöhön sisältyy vankiläkäyntejä, päivähartauksia ja erilaisia avustavia toimintoja. Tunnen monia muitakin kristittyjä yrittäjiä ja terveydenhuollon ammattilaisia Suomessa, usko yhdistää ihmisiä myös yli puoluerajojen. Hän tekee muun muassa yrityksen tuotekuvauksista ison osan itse. Kari tekee yhteistyötä naispappien kanssa, mutta ei kuitenkaan tunnusta naispappeutta, koska Raamattukaan ei sitä tunnusta. – Pitää paikkansa. – Työntekijät ovat alusta alkaen olleet erityisen huomion kohteena ja esimerkiksi sairaslomalappuja ei ole heiltä pahemmin kyselty. Verkkokauppa (tammed.fi) avattiin vuonna 2000. Meillä ”isäntä ja renki” ovat samalla viivalla, kaikki puhaltavat yhteen hiileen. Tämä on varmasti keskivertoa hitaampi tie, kun pyrkii noudattamaan pelisääntöjä Sanan mukaan. € TUOTENIMIKKEITÄ noin 2500, joista 1500 saatavilla myös verkkokaupan valikoimasta 24/7. Sanaa ja soppaa sulassa sovussa, Kari kiteyttää kutsumustaan
Elämällämme on tarkoitus oman itsemme ulkopuolella, mutta ajatuksella on myös varjopuoli – etenkin, jos oma identiteetti perustuu vahvasti sisäiseen auttamishaluun. Oli pakko pysähtyä ja kysyä: mitä minussa oikein tapahtuu. Mutta myös minä saan tarvita rakkaita ihmisiäni. Huomasin, etten ollut pitkiin aikoihin uskaltanut olla vain levossa. SEKÄ KIRKOSSA että pelastustoimessa työtä tehdään toisia varten. Sinnittelin töissäni liian pitkään, vaikka oma jaksaminen heikkeni. ”Kukaan meistä ei elä itseään varten”, kirjoitti apostoli Paavali. Minulla on oikeus tehdä elämässäni valintoja, jotka itse koen oikeiksi, ympäristön odotuksista riippumatta. Tämä on hienoa ja arvokasta. Näin kävi minulle, pappina ja palokuntalaisena. Palokuntatyössä taas vakaa kokemus siitä, että tein sitä mitä itse halusin. Näin ainakin ajattelin. ELÄMÄSSÄ ON paljon tärkeitä asioita. JOKAISEN ON itse löydettävä se, mikä työn tekemisessä sisäisesti palkitsee. Papin työssä ihmisten kohtaaminen oli pitänyt minua liikkeellä jaksamisen äärirajoille saakka. ”Positiivinen palaute auttaa ihmistä jaksamaan joskus pitkään jopa sellaista työtä, joka on hänelle liian kuormittavaa.”. Palokuntalaisellakin on oikeus ja velvollisuus lepoon. Jossakin kohtaa vuosien varrella kutsumukseni sisäinen palo oli hiipunut. 19 JAAKKO LINKO, Yksikönjohtaja ja pappi PAPIN TYÖSSÄ olen pitänyt aina ihmisten ilojen ja surujen jakamisesta. Positiivinen palaute auttaa ihmistä jaksamaan joskus pitkään jopa sellaista työtä, joka on hänelle liian kuormittavaa. Toisten auttajakin tarvitsee muita, jotta jaksaisi taas toimia – toisia varten. Kun tekee kaiken toisia varten, unohItseäkin varten taa itsensä. Oli aika lähteä etsimään uutta kutsumuksen yhtälön toteutumista, sellaista missä oma intohimoni ja motivaationi kohtaisivat jälleen ulkoisen kutsun ja jonkun minulle annettavan tehtävän. HUOMASIN, ETTEN enää tee sitä, mitä sisimpäni haluaa. Hän oli vain puolittain oikeassa. Kuitenkin, tällaisessa työssä jaksaakseen, ulkoisen kutsun ja hyvän palautteen lisäksi myös oma sisäinen hyvinvointi on tärkeää. Usein huolehdin siitä, etten riitä perheelleni, läheisilleni ja ystävilleni. KUN LOPULTA jäin työstäni sairaslomalle, nostin myös asemapalvelusasuni sängyn viereltä vaatekaappiin ja laitoin puhelimen äänettömälle yöksi. Kummastakaan työstä en voinut levätä. Opin tämän kantapään kautta. Pelkäsin pysähtymällä menettäväni sen, mikä minua elämässäni motivoi eteenpäin. Silti itsessäni oli viimevuosien aikana voimistunut selittämätön outouden tunne, joka on masentanut ja saanut oloni loppuun kulutetuksi. Työ on sujunut minulta vaivattomasti ja uskallan sanoa olevani hyvä siinä mitä teen
20 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 83 Vuonna 2017: Joka päivä 7 300 hätäpuhelua Hätäkeskuslaitos vastaanotti vuonna 2017 keskimäärin 7300 hätäilmoitusta vuorokaudessa, mikä tarkoittaa noin 300 ilmoitusta tunnissa. Tehtävämäärä on hieman kasvanut edellisvuoteen verrattuna.
Noin 95 prosentille vastaus alle 30 sekunnissa Hätäkeskuspalveluiden johtaja Marko Niemisen mukaan koko auttamisen ketjun toimintavalmiuden kannalta on olennaista, että hätäkeskuksiin saapuviin puheluihin vastataan mahdollisimman nopeasti. Viime vuoden tilastot osoittavat, että noin 95 prosenttia hätänumeroon soittaneista sai vastauksen alle 30 sekunnissa ja 93 % 10 sekunnissa. Olemme kuitenkin onnistuneet vastaamaan hätäpuheluihin tavoiteajassa ja hätäkeskuspäivystäjät ovat suoriutuneet tehtävästään hyvin. Toiminta on mitoitettu normaalioloihin Työmäärän lisääntyminen ja henkilöstön säädösten mukaisen lomakauden aiheuttama poistuma vaatii Hätäkeskuslaitokselta erityisiä varautumistoimia joka kesä. Hyvään suoritukseen ovat vaikuttaneet toimintatapojen yhdenmukaistaminen, prosessien tehostaminen ja henkilöstön osaamisen kehittäminen, toteaa Marko Nieminen tyytyväisenä. Kuusi hätäkeskusta vastaanotti vuonna 2017 yhteensä 2 680 000 hätäilmoitusta, kun vuonna 2016 vastaava luku oli 2 665 000. Virheellisten ilmoitusten määrä kasvoi hieman vuoteen 2016 verrattuna (581 000). – Myös normaalioloista poikkeavat tilanteet, kuten myrskyt, aiheuttavat omat haasteensa tehtävistä suoriutumiseen, Nieminen kertoo. Virheellisten osuus kääntyi kasvuun Hätänumeroon soitetut virheelliset ilmoitukset ovat laskeneet viidessä vuodessa noin 9 prosenttiyksikköä. Niiden määrä on kuitenkin vielä melko suuri, sillä vuonna 2017 hätäkeskukset vastaanottivat yhteensä noin 593 000 virheellistä ilmoitusta, jotka eivät olisi kuuluneet hätäkeskuksen hoidettavaksi. 21 H ätäilmoitusten määrä kääntyi lievään kasvuun. 95 % sai vastauksen alle 30 sekunnissa 93 % sai vastauksen alle 10 sekunnissa. – Työkuorman kasvu ja samaan aikaan henkilöresurssien väheneminen vaikeuttavat palvelutason ylläpitämistä
Tehtävät jakautuivat seuraavasti eri viranomaisten kesken: terveystoimi 55 %, poliisitoimi 36 %, pelastustoimi 6 %, sosiaalitoimi ja muut 3 %. Jokainen virheellinen yhteydenotto hätäkeskukseen voi viivästyttää oikean avuntarvitsijan palvelua, Nieminen huomauttaa. Osa virheellisistä ilmoituksista on valitettavasti myös ilkivaltaisia, joista teemme tarvittaessa tutkintapyynnön poliisille. Lisätietoja HÄTÄKESKUSLAITOS johtaja, hätäkeskuspalvelut Marko Nieminen, 0295 480 112 (vaihde), marko.nieminen@112.fi ”Työkuorman kasvu ja samaan aikaan henkilöresurssien väheneminen vaikeuttavat palvelutason ylläpitämistä.” Tehtävien jakaantuminen:. Suurin osa tehtävistä terveysviranomaisille Niemisen mukaan hätäilmoituksista seuranneita tehtäviä välitettiin muille viranomaisille vuonna 2017 yhteensä noin 1 350 000. 22 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 83 55 % terveystoimi 36 % poliisitoimi 6 % pelastustoimi 3 % muut – Virheelliset ilmoitukset ovat pääasiassa sellaisia, missä ei tarvita paikalle kiireellistä viranomaisapua, mutta kansalaisella ei ole ollut tietoa muusta auttavasta tahosta. Välitettyjen tehtävien osuus pysyi samalla tasolla kuin edellisvuonna (1 330 000)
0440 344 112, www.sppl.fi, toimisto@sppl.fi PALOKUNTAASEMATUNNUKSET. Tilaukset: puh. 23 Palopäällystöpäivät 2018 Lahdessa PELASTUSALAN YKKÖSTAPAHTUMA Palopäällystöpäivät tarjoaa neljän päivän ajan tiivistä keskustelua ajankohtaisista aiheista. Lauantain ohjelma keskittyy muun muassa sopimuspalokuntien koulutusjärjestelmään ja osaamisen kehittämiseen. Keskiviikko 21.3.2018 aloitetaan varautumisaiheisella Pre-seminaarilla: ”Kuinka yhteiskunta varautuu terrorismija hybridiuhkiin?” Torstaina on esillä muun muassa Erica-hätäkeskustietojärjestelmä ja työpaikkaonnettomuuksien tutkinta. Lisätietoa: Tapahtumasta ja ilmoittautumisohjeet: www.sppl.fi/ppp2018 Palopäällystöpäivät on myös Facebookissa: Palopäällystöpäivät 2018 Kuva viime vuoden Palopäällystöpäiviltä. Palopäällystöpäivät järjestetään Lahden Sibeliustalossa 21.–24.3.2018. Olkapoletit, paikka vaakunalle tai lisätunnuksille T yhjä paikka vaakunalle tai lisätunnuksille, hinta: 31,65 e /pari Brodeeratulla vaakunalla tai lisätunnuksella, h inta: 34,65 e /pari Olkapoletit Hinta: 28,85 e /pari Olkavarsilaatat Hinta: 24,85 e /kpl Hihalaatat Hinta: 28,85 e /pari Nimilaatat Hinta: 17,30 e /kpl Palopäällystöliitosta myös metallimerkit, kokardit, lakkilaatat jne. Perjantaina esillä ovat pelastustoimen arvot ja pelastushenkilöstön työvuorojärjestelmä
24 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 83 KYSELYITÄ LÄHETETTIIN noin 550 kappaletta. Yhdestä päätöksestä on valitettu hallinto-oikeuteen. Näihin kaikkiin tehtiin myönteinen avustuspäätös. Keskimääräinen takaisinperittävä summa kunnilta ja kaupungeilta on korkoineen ollut 14 245 euroa (mediaani 9 223 euroa). Rahaston hallituksen päätöskäsittelyn jälkeen yhdeksän takaisinperintää jäi voimaan. Avustukset jaetaan eteenpäin palosuojelun edistämistä ja pelastustoiminnan tukemista koskeviin hankkeisiin. Kymmeneen päätökseen on haettu oikaisua. Osaa oikaisuvaatimusten kohteena olleista ratkaisuista kohtuullistettiin. Suurin takaisinperittävä summa oli 85 776 euroa ja pienin 311 euroa. ”Suurin takaisinperittävä summa oli 85 776 euroa ja pienin 311 euroa.”. Avustusta maksettiin yhteensä 2 400 euroa. Valvontahankkeen tuloksena on valmisteltu yhteensä 47 takaisinperintäpäätöstä, joista kuntiin tai kaupunkeihin kohdistui 44. Koska avustuskohde on vielä uusi, hakemuksia on tullut ensimmäisen vuoden aikana vain kolme kappaletta. Takaisinperitty avustus palautuu Palosuojelurahastoon. Yhteensä valtionavustusta on korkoineen peritty kunnilta ja kaupungeilta takaisin 626 769 euroa. Vuoden 2017 alusta lähtien myös hs-palokuntien toimintaa varten perustettujen palokuntayhdistyksien on ollut mahdollista hakea sopimuspalokuntien pienavustuksia. Kaikki sisäisen valvontahankkeeseen tulleet vastaukset on nyt käsitelty. Selvityksen tulos: PSR perii takaisin avustuksia Palosuojelurahasto aloitti vuonna 2014 rakennusavustusten sisäisen valvontahankkeen, jonka tarkoituksena oli selvittää olivatko valtionavustusta saaneet kohteet edelleen pelastustoimen käytössä
Maakuntauudistuksen vaikutuksista pelastustoimeen luennoi Jouni Pousi pelastusosastolta. Kenttäjohtaja Mika Lähteenmäen ensivaste-esitys kattoi ajan 1990-luvulta aina lähivuosien skenaarioihin. Minna Hirvonen selvitti koulutusuudistuksen taustoja Pelastusopiston näkökulmasta. PSR:n Ira Nikoskinen ja Johanna Herrala valottivat Palosuojelurahaston avustuskäytäntöjä. 25 SSPL ajankohtaisseminaari onnistui yli odotusten K uv at A rt o P ap un en Juontajat Heini Kämäräinen ja Juho Luukko selviytyivät urakasta hienosti. Erica-järjestelmästä kertoivat Janne Hartikainen ja Teemu Luukko. Kotija paloasemakatsomoissa mielenkiintoista tapahtumaa seurasi arviolta noin tuhat henkeä. TAMPERE-TALOLLA helmikuussa järjestetty, lajissaan kolmas SSPL:n ajankohtaisseminaari veti paikan päälle yli sata henkeä. Sopimuspalokuntien vetovoimaisuudesta kertoi Johanna Franzen Etelä-Karjalan pelastuslaitokselta.
NELJÄN FEENIKSIN KILLAN tarkoitus on saattaa yhteen aktiivit ja ei enää niin aktiivit palokunnanpäälliköt, puheenjohtajat sekä palopäällikköseminaarin suorittaneet. Saatava koostui varallaoloajan peruspalkoista, lomarahoista ja muista korvauksista. ETELÄ-KARJALAN KÄRÄJÄOIKEUS hylkäsi helmikuun puolivälissä sivutoimisten palokuntalaisten nostaman kanteen Lappeenrannan kaupunkia vastaan. Toinen kokous on enemmänkin kiltatapaamistyyppinen tilaisuus eli koulutusta, kulttuuria ja yhdessäoloa. Jäseneksi voi hakea Palopäällystöliiton jäsen, joka on toiminut palokunnanpäällikkönä tai palokuntayhdistyksen puheenjohtajana (tai vastaavassa tehtävässä) tai on käynyt Palopäällystöliiton Palopäällikköseminaarin. Vaikka Korkein oikeus määräsi kolme vuotta sitten Turun kaupungin maksamaan korvauksia yhdelle palomiehelle, käräjäoikeus katsoi nyt, että palomiehen varallaolo oli työaikaa. Käräjäoikeus perusteli ratkaisuaan sillä, että varallaoloaikaa ei ole pidettävä työaikana. Se vaalii palokuntaperinteitä ja palokuntalaisuuteen kuuluvaa yhteisöllisyyttä, palokunta-aatteen elinvoimaisuutta ja palokuntakulttuurin jatkumista. Jutun osapuolet velvoitettiin itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Sääntömääräisiä kokoontumisia on vuosittain kaksi, varsinainen Killan jäsenkokous alkuvuodesta ja toinen kokoontuminen loppuvuodesta. Käräjäoikeus hylkäsi sopimuspalokuntalaisten kanteen Joutsenon ja Luumäen palkkakiistassa ratkaisu 26 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 83 Neljän Feeniksin kilta perustettu Lisätietoja: Pekka Sippola Kiltakomentaja Neljän Feeniksin Kilta pekka.sippola@kolumbus.fi K uv a La ss e M oi si o. Ratkaisuun voi hakea muutosta valittamalla Itä-Suomen hovioikeuteen. Vuoden ensimmäisessä kokouksessa valitaan kiltakomentaja (puheenjohtaja) ja killan johtokunta. Joutsenon ja Luumäen sopimuspalomiehet perivät saataviaan (noin 2,2 miljoonaa euroa) ensin työnantajaltaan Lappeenrannan kaupungilta, joka kuitenkin pelastuslaitoksen isäntäkuntana kieltäytyi maksamasta. Käräjäoikeuden päätös ei ole vielä lainvoimainen. Killan jäsenet hyväksyy johtokunta. Jäseneksi voi hakea pyytämällä hakukaavakkeen allekirjoittaneelta tai johtokunnan jäseniltä
27 TÄMÄN ARTIKKELIN perustiedot on tuottanut Pelastusopisto ja ne on koottu opiston TKI-palveluissa. Tiedot perustuvat Pelastustoimen resurssija onnettomuustilasto PRONTOon, johon tietojen kirjaamisesta vastaavat pelastuslaitokset. Pelastusopiston pelastuslaitoksilta saamien tietojen mukaan erityisesti rakennuspalojen määrä on viime vuosina laskenut merkittävästi. Tulipalojen määrä laskee edelleen Viime vuonna 12 000 tulipaloa. Vuonna 2017 oli ennakkotietojen mukaan 63 palokuollutta. Pelastuslaitoskohtaisia tarkempia tilastoja saa kustakin pelastuslaitoksesta. Vain yli 65-vuotiaiden aiheuttamat palot ja sähkölaitepalot ovat kasvussa
Vuonna 2009 yli 65-vuotiaiden aiheuttamaksi arvioitiin 20 % ihmisen aiheuttamista paloista, vuonna 2017 25 %. Roskisym muut tulipalot ovat vähentyneet selvästi. Viime vuosina erityisesti toukokuun ruohikkopalot ovat työllistäneet pelastuslaitoksia. Myös raskaan liikenteen paloja on vähemmän. Tehtävien lukumäärässä ruohikkopalot ovat ohittaneet metsäpalot. Jo joka neljäs aiheuttaja yli 65-vuotias Rakennuspalon aiheuttajana on entistä useammin yli 65 vuotias. Sähkölaitteiden aiheuttamat palot ovat kasvussa, käytännössä kaikkien muiden syttymissyiden palot on vähentynyt. Omakotitalojen palojen määrässä (1600 paloa vuonna 2009, 1300 paloa vuonna 2017) on ollut huomattavaa laskua, samoin kuin rivitalopalojen määrässä. Maastopalojen määrä riippuu säästä. 28 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 83 T ulipalojen määrä on laskenut kahdeksassa vuodessa 15 000 tulipalosta 12 000 paloon. Ruoanlaitto, vika tai tupakka yleisimmät syyt Rakennuspalojen kolme yleisintä syttymissyytä ovat valvomaton ruoanvalmistus, sähkölaitteen vika ja tupakka. Kuukausittainen vaihtelu on suurta, mutta suurimmillaan palojen määrät ovat talvikuukausina ja kesällä. Erityisesti niiden palojen määrä on laskussa, joissa palo on levinnyt syttymiskohdastaan (2 700 paloa vuonna 2009, 2 100 paloa vuonna 2017). (400 palosta alle 300 paloon). Ihmisen aiheuttamat palot sytytetään harvemmin kuin ennen tahallaan. Muiksi tulipaloiksi lasketaan ne tulipalot, jotka eivät ole rakennus-, maastotai liikennevälinepaloja. Rakennuspalojen kolme yleisintä syttymissyytä ovat valvomaton ruoanvalmistus, sähkölaitteen vika ja tupakka.. Autot vähentyneet, ruohikkopalot yleistyneet Henkilöja pakettiautojen palot ovat vähentyneet. Vuoden 2017 teollisuusrakennuspalovahinkojen kasvu selittyy Huntsmanin pigmenttitehtaan palolla. Erityisesti roskisym muiden palojen tahallaan sytytettyjen määrä on laskenut (muiden kuin rakennus-, liikenneja maastopalojen). Omakotija rivitalot palavat aiempaa harvemmin Asuinrakennuspaloja sattuu eniten omakotitaloissa ja kerrostaloissa. Omaisuusvahingot rakennuspaloissa ovat pysyneet vuosittain samalla tasolla, vaikka palojen lukumäärä on pienentynyt. Niiden määrä on pudonnut vuoden 2009 tasosta (3 600 paloa) merkittävästi (vuonna 2017 2 300 paloa). Pelastuslaitokset onnistuvat arvioimaan palon syyn yhä useammin, joten tilaston tarkkuus on parantunut
29 Lisätiedot: Johannes Ketola suunnittelija johannes.ketola@pelastusopisto.fi puh. 0295 453 445 Esa Kokki tutkimusjohtaja esa.kokki@pelastusopisto.fi puh. 0295 453 409 www.pelastusopisto.fi 2786 3081 2872 1071 2065 2253 1610 2856 3588 3501 3488 3484 3508 3362 3190 3205 3393 3676 2763 2819 2569 2432 2178 2114 2033 2366 2318 3624 2009 2011 2013 2015 2010 2012 Tu lip al oj en lu ku m ää rä 2014 2016 2017 3306 3489 2624 2288 2314 2253 2608 2433 2403 2444 2481 2285 2272 2085 2206 2341 2149 Tulipalojen lukumäärä & kehityssuunta 15 K 14 K 13 K 12 K 11 K 10 K 9 K 8 K 7 K 6 K 5 K 4 K 3 K 2 K 1 K K Maastopalo Muu tulipalo Liikennevälinepalo Rakennuspalo, ei levinnyt Rakennuspalo, levinnyt Tulipalo, jossa muu OT1 KUVAT JA niiden pohjana olevat tiedot on ladattavissa osoitteessa http://bit.ly/2Co3tUC
Kirjoitus ei edusta kirjoittajan palokunnan tai pelastuslaitoksen kantoja. Sisäministeriön olisi vain aika ottaa asia haltuunsa ja lyödä piste vellovalle vastuunpakoilulle. Viestit välittävä Sonera ei pysty lupamaan, tietenkään, sataprosenttista läpimenoa. Vaihtoehtoja nykypäivänä luulisi löytyvän, jos halua olisi. Rakennuspalossa tuossa ajassa Fogfighterin voi vaihtaa makkaratikkuun. Hätäkeskuslaitos nostaa kätensä ylös ja toteaa, että viestit ovat heiltä lähteneet normaalisti ja siirtää vastuun eteenpäin. TÄMÄNKIN LEHDEN palstoilla on useaan kertaan käyty keskustelua pelastushenkilöstön hälyttämisjärjestelmistä, tai oikeastaan niiden puutteesta. Aikanaan laajassa käytössä olleiden hakulaitteiden jälkeenhän siirryttiin nykyiseen, pääasiassa tekstiviestipohjaiseen järjestelmään, jota käytetään sopimuspalokuntien hälyttämisen lisäksi myös muuhun viranomaisviestintään, kuten ammattihenkilöstön vapaavuorohälytyksiin. Secapp-sovellus yritti tehdä tuloaan pari vuotta sitten voimakkaasti, vaan jostain syystä sekin päätyi palokuntien vastuulle. Nykypäivänä asian hoitaminen kunnolla ei pitäisi olla ongelma. 30 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 82 Alarm alarm LAURI TURTOLA TURTOLAn terassilta Kirjoittaja on pitkän linjan palokuntalainen ja ravintoloitsija Porista. Samalla järjestelmä tulisi tehdä kaksisuuntaiseksi, joka tarjoaisi valtavasti dataa palokuntien, palokuntalaisen itsensä, pelastuslaitosten ja sisäministeriön käyttöön. Ja voitti kisan kumpi tahansa, lienee parempi itse viettää aikaa palmun alla, kunnes virta on kytketty. Voimme jokainen miettiä tämänhetkisen tilanteen. Mutta ehkäpä tässäkin asiassa tarvii taas ensin sattua ennenkuin asiat muuttuvat. Tieto kulkee montaa eri reittiä ja päätelaiteli älykännykkä on lähes kaikilla taskussa. Todistetusti isoissa lähdöissä ensimmäisen ja viimeisen viestin aikaero voi olla jo useita minuutteja. Säännöllisesti verkoissa on ongelmia ja ruuhkia, ja kentältä kantautuneiden tietojen mukaan viestejä jää tulematta tai viivästyy säännöllisesti. Myös kentän itsensä, etujärjestöjensä kanssa, pitäisi luoda painetta ministeriön suuntaan, jonka olisi korkea aika antaa tunnustusta sopimuspalokuntakentälle huolehtimalla edes hälyttäminen nykypäivää vastaavalle tasolle. Vuonna 2018 tuntuu käsittämättömältä, että hätätilanteessa järjestelmänä ylipäätään on tekstiviesti. Mitään takeita viestin perillemenosta ei ole, puhumattakaan viestin perillemenon viiveestä. Syntyy 24 minuutin ero. Ostetaan sillävälin puolustusvoimille muutama hävittäjä. Palokunta x hälytetään, viesti ei mene perille ollenkaan, tai palokunnasta ei ketään osallistu tehtävään. Pelastuslaitokset pesivät kätensä, häke-integraatiota lupailtiin, vaan miten mahtoi käydä. Tosin sovellustoimittajan valintaan kannattanee kiinnittää huomiota, ettei käy niin sanotusti Ericat, joka kisailee tällä hetkellä tasapäisesti Olkiluoto kolmosen kanssa siitä, kumpi otetaan käyttöön aiemmin. Alarm alarm. Hälyttämiseen menee 2 minuuttia, lähtöön 5, ajomatka on 10 minuuttia pidempi. Mestari käskee hälyttää seuraavan palokunnan. Hätäkeskus odottaa vaikkapa 7 minuuttia, ja kun status ei vaihdu, kysyy mestarilta ohjeita. Aina kun hälyttämisviestintä nousee esille, vastuunkantajaa ei tunnu löytyvän, vaikka pelastuslain mukaan asia on hyvinkin selkeä
Saurus Oy | Saunatie 5, 40900 Säynätsalo | Puh. 010 616 1400 | www.saurus.fi ALL IN RESCUE Saurus® – avaimet käteen -periaatteella valmistettu kokonaisratkaisu Saurus Oy on luotettava kotimainen toimija ja kumppani Saurus® on toimintavarma ja pohjoisiin oloihin suunniteltu Saurus® Service turvaa selustan ja huoltovarmuuden 24/7
Ei asia ole sen kummempi. Ellei joku vielä osaa kaikkea, joutuvat muut tekemään enemmän. 32 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 82 K oulutuksen jaksotus, järjestelyt ja sisältö ovat keskeisessä asemassa. Kuuluisiko vaikkapa hätäensiapu. Siinä järjestyksessä. Työturvallisuus, käyttäytyminen ja improvisointi Vastaus on yksinkertainen: ryhmässä kukaan toimija ei saa olla vaaraksi itselleen, ryhmälleen tai ympäKoulutus on keskeinen sopimuspalokuntien toimintamuoto Palokuntakoulutus murroksessa Yksittäisen palokuntalaisen osaaminen on onnistuneen pelastustehtävän keskeinen elementti. Jos kursseja on liian harvoin mutta sen sijaan liian pitkiä, niin vähemmän innokkaat palokuntalaiset äänestävät jaloillaan jo ennen aloittamista. Sopimuspalokunnan tuotoksen luonteeseen kuuluu, että työ tehdään ryhmänä. Koska vapaaehtoisen aikaresurssi on kortilla ja lainsäätäjä on edellyttänyt, että pelastustyöhön osallistuva on suorittanut peruskurssin, on syytä tarkastella, mikä on se sellainen osaaminen, joka on jokaisella ryhmän jäsenellä aivan välttämätön. Samoin on palokuntakoulutus sopimuspalokuntatoiminnalle. Olkoon sisältö sitten miten hyvä tahansa. Mikä oikeasti kuuluu peruskurssiin. Koulutus joko herättää intoa, tai sammuttaa sitä.. Siinä on ainakin kaksi yksilöä, useimmiten enemmän. Mitä kaikkea hyvää pitää heti osata, ja mitä voi oppia matkan varrella. Kurssijärjestelmän uudistamistyössä on koko ajan pidettävä reunaehdot silmien edessä: miten pitkälle vapaaehtoisuus venyy. Molemmille itse koulutustapahtuma on toiminnallisesti ja sosiaalisesti keskeinen
Siinä koulutusaineistokin on tuotettu, Palosuojelurahaston rahoituksella. Halu viedä omaa osaamistaan pidemmälle, syvemmälle ja laajemmalle. Palokuntalaiset on pääsääntöisesti suljettu kurssinvetäjäkaartin ulkopuolelle, jonkinlaiseen ammatti-identiteettiin vedoten. Jos rahaa ei ole niin kursseja ei pidetä. Kaikki elementtejä, jotka motivoivat palokuntalaista uhraamaan aikaansa koulutukseen. Ellei laitoksen omana työnä, niin ulkoistettuna pelastusliitolle, jossa laitoksen viranhaltijat sen sitten toteuttavat SPEK-organisaation puitteissa. Ei taida olla kenellekään yllätys. On peiliin katsomisen aika. Yhteistä kaikille lienee halu saavuttaa sekä muodollista että tosiasiallista pätevyyttä. Motivoi, jos koulutustapahtuma tuntuu mielekkäältä. Vastuu ”riittävästä” koulutuksesta Kauan sitten kurssitus hoidettiin talkoovoimin. Täysoppineeksi ei tule koskaan, ja aktiivipalokuntalaisen uraan mahtuu sellaisiakin tilanteita, missä olemassa olevaa osaamista joudutaan hieman soveltamaan. On todennäköistä, että opittaviinkin asioihin joudutaan näillä palstoilla vielä palaamaan. ”Riittävyys” on subjektiivista, mutta maksaja on selvä.”. Palokuntakenttää kovasti harmittaa se, että kyseistä aineistoa ei ole, lupauksista huolimatta, annettu yleiseen käyttöön, viikkoharjoituksia tukemaan. Jos koulutusta ei ole pystytty järjestämään riittävästi, tiedottaminen on ontunut ja laatu koetaan heikoksi, niin parantamisen varaa on. Mutta tarvehan on suhteellista. Tämän lisäksi palokuntalainen yleensä kokee, tietoisesti tai ei, koulutuksen osana palokuntasosiaalista elämää. Tähän toivotaankin nyt pikaista oikaisua, kun vastuu aineistotuotannosta ja kouluttajakoulutuksesta siirtyy Pelastusopistolle. Mitä koulutus merkitsee palokuntalaiselle. Sellaiseen, jonka myös voi oppia uran edetessä. sammutustyökurssin pääkouluttaja ristölleen. Sitten lakiin kirjattiin, että valtio vastaa, mikä käytännössä tulkittiinkin niin, että Palosuojelurahasto kustansi esimieskoulutuksen, Pelastusopisto päällikkökurssin ja kunnat, mitä nyt jäi maksettavaksi. Aluekohtaiset erot ovat Barometrin mukaan mittavat. Käy siihen koulupenkkikin, mutta yhtä hyvin tavoite toteutuu osana oikeata tehtävää suorittavaa ryhmää. Ja ulkoisen näyttävyyden takia vielä hieman käyttäytymisosaamista. Ehkä halu edetä uralla. 33 Teksti Silvio Hjelt ent. Halu parantaa omia valmiuksia todennäköistä tehtävää varten. Itse asiassa pelastustoimen keskeisin osaaminen saavutetaankin olemalla toiminnassa mukana, ryhmän jäsenenä kokeneempien konkareiden apurina. Niiltä ajoilta järjestelmä on kehittynyt, pätevyyksille asetettu vaatimuksia ja kurssitarjonta laajentunut. Tarkasti ottaen kaikki muu kuuluu viime kädessä ryhmään ”nice to know”. Pelastusliittojen rooli tuskin muuttuu, ainakaan nopeasti. Aivan riippumatta siitä, kuka on koulutuksen järjestäjä. ”Riittävyys” on subjektiivista, mutta maksaja on selvä. Ei ole sellaista vielä paljonkaan näkynyt nykyisen sammutustyökurssin tyyppiselvitysletkunvetoharjoituksissa! Se opittavista asioista, tässä vaiheessa. Perusosaamiseen kuuluu siis työturvallisuuden peruskuviot. Tänään sopimushenkilöstön ”riittävä” koulutus on pelastuslaitosten vastuulla. Muihin tutustuminen, omien rajojen kokeminen, kehittyminen osaksi yhteisöä. Siinä on ehkä saavutettu parempi uskottavuus, mutta samalla on menetetty merkittävä kouluttajaresurssi. Huonoista koulutusjärjestelyistä puhumattakaan. Koulutus palokuntalaisen kannalta Mutta tarkastellaanpa palokuntakoulutuksen erästä toista elementtiä: palokuntalaista. Ja kurssitarjonta, se on siis kiinni toisaalta määrärahoista ja toisaalta ”tarpeesta”. Sopimuspalokuntabarometri 2017 kuitenkin taas tarjoaa joitakin kysymysmerkkejä. Kolmas koulutuksen peruselementti voisi siis olla improvisaatiokyvyn kehittäminen. Sopimuspalokuntabarometri 2017 paljastaa armottomasti, että tämän päivän palokuntakoulutuksessa on paljonkin parannettavaa. Liitoissa on vankka kokemus koulutuksen pyörittämisestä ja kokenut kouluttajakaarti käytettävissään. Jo osatun turha kertaaminen ei tunnu, eikä koulutuksen heikoksi koettu laatukaan
Peruskurssiin, jonka pituus ihan oikeasti ei saisi olla ”pidennettyä viikonloppua pidempi”! Palokuntalaisista kouluttajavoimaa! Palokuntakoulutusvajeen kurominen umpeen vaatii lisää kouluttajavoimaa. Harvemmin tapahtuvista puhumattakaan. Tämä tarve on pitkän aikavälin asia. On ajateltava sen mukaisesti. Toinen on pätevyyksien tunnustaminen yli kansallisten rajojen. Pitkällä tähtäyksellä muodostuu vajaasta koulutustarjonnasta ”rakennusten korjausvelkaan” verrattava koulutusvaje, joka joillakin alueilla on jo todella suuri. Palokuntakoulutuksen selkeä avaaminen myös kokeneille palokuntalaisille kasvattaisi vielä kouluttajaosaamista palokunnissa. Tässä vaiheessa pelottaa sellaiset koulutussuunnitelmat, missä peruskurssin ohella tarjottavaan koulutuspalettiin näyttäisi kuuluvan vain savusukelluskurssi, ryhmänjohtajakurssi ja päällikkökurssi. Kunhan vaan saisi. Miten suomalaisen pelastustoimen tehtävät oikeasti poikkeavat muun maailman pelastustehtävistä – etenkin tilastojen valossa – eli onko todella perusteltua pitää kansallisista kummallisuuksista kiinni. Todellisuudessa kaikki ne asiat, joiden oikeasti tulisi kuulua palokuntalaisen peruskurssille, ovat niin yksinkertaisia, että melkein kuka tahansa kokenut palokunnanpäällikkö pystyy niitä opettamaan. Tehokkaamman kouluttajakoulutuksen vieminen palokuntatasolle parantaa viikkoharjoitusten laatua, mikä taas nostaa senkin koulutuksen mielekkyyttä palokuntalaisten keskuudessa. Kentällä jäädään mielenkiinnolla odottamaan palokuntakoulutuksen uusia uria. 34 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 82 Resurssikysymys Palokunnan kannalta ”tarve” on resurssikysymys. Unionin eräs kantava ajatus on monopolien purkaminen. Pelkkä minimikoulutusko. Järjestelystä olisi pelkkää hyötyä ja siitä on siis pidettävä kiinni! Elämme muuttuvassa maailmassa Suomi on jo yli kaksikymmentä vuotta kuulunut Euroopan Unioniin. Ja siitä taas yhteiskunta kokonaisuutena hyötyy. Ellei yhteiskunta niihin nyt panosta, on tulevaisuudessa turha odottaa, että sopimuspalokunnat voisivat olla avuksi. Ei kai niitä vaan ole tarkoitus ympätä peruskurssiin. Mistä on tarkoitus ammentaa vaikkapa öljyntorjuntaosaaminen, pelastustyön alkeet ja ensiapu. Esimiestasoa ylemmän kouluttajakoulutuksen yhteinen strukturointi taas mahdollistaisi parempaa yhteistyötä palokuntienkin kesken. Ei riitä edes kaikkien päivittäisten tilanteiden hallitsemiseksi. Sellainen löytyy, kunhan otetaan käyttöön. ”Mistä on tarkoitus ammentaa vaikkapa öljyntorjuntaosaaminen, pelastustyön alkeet ja ensiapu?”. Mitä useampi motivoitunut ja koulutettu palokuntalainen löytyy palokunnan riveistä, sen parempi on palokunnan iskukyky ja sitä laajemmalle voidaan jakaa vastuu operatiivisesta tuotannosta. Mistä sitten apu, kun vanhat konkarit ovat jo poissa ja enemmän kuin todennäköinen kriisitilanne kaatuu päälle. Olisiko sen sijaan syytä nostaa katseet perinteisesti suppean palokuntalaatikon reunojen ylitse ja pohtimaan vaikkapa kokonaisuuksia. Toivottavasti emme tarvitse taas odottaa kymmeniä vuosia! Modulaariseen kurssiohjelmaan pitäisi ”pakollisen” osaamisen lisäksi vielä lisätä viestiliikennettä, konemiestaitoja, vauriopuiden käsittelyä, tulvatietoa, väestönsuojelua ym.. Erikoisosaaminen on hyvä asia, mutta ei sellaista peruskursseja varten vielä välttämättä tarvita. Minimikoulutus ei riitä palokuntalaisten motivoinnin ylläpitämiseksi
EI SILTI, Suomessakin saisi joskus hienoja kuvia ruuhkista onnettomuuspaikalla. Erityisesti onnettomuusuutiset herättävät jopa puoliunessa sohvalla löhöävän paloalan veraanin. Jenkkilässä väkeä löytyy ainakin suurissa taajamissa niin, että työskentely kohteessa näyttää suomalaisin silmin aika oudolta. Otetaan nyt käytännön esimerkki tässä joku aika sitten: Mopoilija ajoi päin henkilöautoa syrjäisellä tieosuudella. YKSI POIKKEUS onnettomuuskuvien väkimäärissä on: maastoja metsäpalot. VÄHÄN SAMANKALTAINEN näkymä avautuu saksalaisilla onnettomuuspaikoilla. Paikalla ensivasteauto, ambulanssi, sammutusauto, toinen ambulanssi ensivasteena, laurinolla, poliisiauto ja kaupan päälle vielä toinen poliisiauto. Pääsääntöisesti näissä pelastusväkeä on paljon vähemmän kuin jenkkiläisissä ja sakemannien kuvissa. Onnettomuuspaikoilla on pelastushenkilökuntaa vaikka muille jakaa. Miehiä ja naisia on sielläkin pilvin pimein. Poika selvisi.. Niistä sammutusväkeä saa hakea kuin heinää neulakasasta. Tämä pätee pohjoismaisiinkin kuviin. Pelkkiä seisoskelijoita kotimaisissa kuvissa näkyy harvoin. MITÄ SITTEN. Useimmat kuitenkin seisovat ja ovat “mukana”. SEURATKAAPA NÄITÄ ilmiöitä! VERRATKAA NIITÄ uutiskuviin Pohjoismaista ja erityisesti SuoJenkkilässä riittää väkeä mesta. JÄRKYTTÄVÄN SUURI osa Pohjois-Ameriikan Yhdysvalloista tulevista tulipalouutisklipeistä sisältää tutun jenkkien kypärämallin lisäksi yhden toisen silmiinpistävän piirteen. Ruuhkaa. Seitsemän sinivilkkuautoa ja 18 immeistä. Miehiä ja naisia työnsä ääressä. 35 LÄMPÖKAMERAMIES Lähetä postia Lämpökameramiehelle osoitteeseen lampokameramies@hotmail.com LÄMPÖKAMERAMIEHEN JOKAPÄIVÄISIIN harrastuksiin kuuluu uutisten seuraaminen mitä erilaisimmista viestimistä. NIIN, TIETYSTI tulipalot, ja se, mitä niistä kerrotaan, saa Lämpökameramiehen syttymään liekkeihin
Asemalla on myös harjoitustorni, missä voi harjoitella erilaisia KeravaTuusulan Paloasema. – Rakennuksen suunnittelun lähtökohtina olivat työturvallisuus, toiminnalliset ratkaisut ja ympäristöystävällisyys sekä energiatehokkuus, toteaa pelastusjohtaja Landstedt. Uusi asema MERI-PORISSA, KAANAAN kaupunginosassa otettiin tammikussa käyttöön uusi paloasema, joka korvaa vanhan, 1970 valmistuneen paloasemarakennuksen. – Suunnitteluvaiheessa otettiin tarkkaan huomioon, mitä kalustolle tapahtuu keikan jälkeen, kun yksikkö on palannut asemalle, kertoo palomestari Markku Rintala. 36 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 83 KERAVA-TUUSULAN ASEMA otettiin käyttöön alkusyksystä 2017 ja virallisia vihkijäisiä juhlittiin tammikuun lopussa. Lisäksi hän totesi, että pelastusaseman näkyvä sijainti itsessään on turvallisuudentunnetta lisäävä tekijä kansalaisten keskuudessa Palokuntien perinteet näkyvät selkeästi aseman sisustuksessa suurien vanhojen printtikuvien muodossa. Uutta asemaa koristaa näyttävästi keraamikko Taina Kurtzen suuri keramiikkareliefi, joka sijaitsi aiemmin Keravan paloasemalla. Varusteet riisutaan jo palopaikalla kertakäyttöpusseihin, joten myös kalusto pysyy puhtaana. Sisäministeri Paula Risikko painotti puheessaan pelastustoimen vahvaa roolia varautumisen kentässä tulevan maakuntauudistuksen jälkeen. Vihkimisen ja perinteisen letkun katkaisun suoritti ministeri Paula Risikko. Asemalla on miehistön majoitusja sosiaalitilojen lisäksi tallitila kolmelle ajoneuvolle ja Kerava-Tuusulan paloasema vihittiin käyttöön sijaitsee keskeisessä paikassa hyvien kulkuyhteyksien päässä. Pelastusjohtaja Jyrki Landstedt toteaa, että pelastustoimi on mitä suurimmassa määrin kunnan lähipalvelu ja näkee, että se tulee sellaisena säilymään myös jatkossa maakuntauudistuksen jälkeen. Uuden rakennuksen bruttoala 1332 m² ja kuutiotilavuus 5466 m³. Puhdas asema -konseptissa likaantuneet varusteet puhdistetaan erillisessä osastossa, mikä estää käryjen, noen, lian ja muiden aineiden kulkeutumisen muihin tiloihin. Asema on rakennettu huoltovapaasta corten-teräksestä ja rakennuksen pitamateriaalit sisäpuolella toimivat myös ilmaa Meri-Poriin uusi paloasema pesuhalli. Uusi paloasema korvaa vanhat Tuusulan ja Keravan paloasemat, jotka sijaitsivat vain seitsemän kilometrin päässä toisissaan. Tilojen yleiseen toimivuuteen on kiinnitetty suurta huomiota. – Paineilmalaitteille on nyt kunnolliset pesuja huoltotilat käytönjälkeiseen huoltoon. Paloasemarakennus rakennettu puhdas paloasema –periaatteella, jossa likainen puoli on erotettu puhtaista tiloista rakenteellisesti ja myös ilmanvaihdollisesti
Asemasta on laadittu esite, joka löytyy Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen verkkosivuilta. 37 Lisätietoja: Markku Rintala Palomestari Satakunnan pelastuslaitos puh. Rakennuttajana toimi Kiinteistö Oy Keravan ja Tuusulan paloasema ja pääsuunnittelijana P&R Arkkitehdit. Google Mapsilla. Erotuksena vanhaan asemaan on myös se, että uudella asemalla on pesuhalli, mitä vanhalla asemalla ei ollut. 2 500 m 2 :n rakennus valmistui syksyllä 2017. Lisätiedot: Terhi Karhuniemi turvallisuusviestintäpäällikkö Keski-Uudenmaan pelastuslaitos puh. 050 4091 619 köysipelastamistekniikoita ja pelastautumista korkealta. Ulkopinnan teräs vaihtaa väriään niin valon kuin ilman kosteudenkin mukaan. Asemarakennuksen arkkitehtisuunnittelusta vastasi Arkkitehtitoimisto Küttner Ky ja pääurakoitsijana toimi JJM-Rakentajat OY. Sisäministeri Paula Risikko katkaisemassa letkua perinteiseen tyyliin. Tontin nosto on toteutettu vaahtolasilla, joka toimii myös routa eristeenä. Paloaseman rakennusprojekti kesti noin vuoden ja muutto uudelle asemalle tapahtui kuluvan vuoden tammikuussa. Rakennuksessa on myös pieni 30-paikkainen luentosali. 044 7011 505 puhdistavina rakenteina. Aseman osoite on Palokulmankuja 2, mutta sijainti ei löydy vielä esim. Markku Rintalan mukaan yhteistyö rakennuttajan, arkkitehdin ja urakoitsijoiden välillä toimi erinomaisesti. Meri-Porin Paloasema
Kuusi paloasemaa Varusteita on kuudella paloasemalla ympäri laivaa. Kaikilla savusukeltajilla pitää olla STCW:n mukainen palokoulutus. Paloasemilla on savusukelluslaitteiden lisäksi letkua, suihkuputkia, valjaita ja pieniä raivausvälineitä. Yhteisharjoituksia vain huoltopäivinä Turun ja Tukholman välillä liikennöivillä laivoilla on tiukat aikataulut. Sen sijaan eri viranomaisten helikopterit vierailevat laivalla silloin tällöin niin Ruotsista kuin Suomestakin. Helikopterin laskeutuessa laivalle helikopteriryhmä (yksi iskuryhmistä) on laskeutumispaikalla valmiina. Myös kemikaalisukellukseen on tarvittaessa varusteet ja valmius. Tähän on koulutettu erikseen kansihenkilökuntaa. Laivalla on oma paineilmahengityspullojen täyttöpiste. Järjestelmä testaa itseään automaattisesti ja ilmaisimet hälyttävät, jos ne menevät rikki, laivan sähköinsinööri Glenn Calmqvist kertoo. ” Laivan konevalvomossa ja komentosillalla on näyttöjä, joista hälyttävän ilmaisimen osoite nähdään.” Teksti ja kuvat Arto Papunen. Savusukeltajat testataan laivalla säännöllisesti. Joka kolmas viikko on isompi harjoitus, johon osallistuu koko laivan henkilöstö. Laivalla on lisäksi pintapelastusvalmius. 38 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 83 S avusukeltajat osallistuvat yhteen paloturvallisuuteen liittyvän harjoitukseen joka viikko. Näistä letkulinjat voidaan vetää tulipalokohteeseen. Tallink Silja lähettää uudet savusukeltajat Meriturvan Upinniemen koulutuskeskukseen kurssille, ja vanhat käyvät kertauskursseilla säännöllisesti. – Laivan konevalvomossa ja komentosillalla on näyttöjä, joista hälyttävän ilmaisimen osoite nähdään. Galaxyllä on kolme palopumppua, yhden pumpun tuotto on 149 kuutiota tunnissa yhdeksän baarin paineella. Tallink Siljan M/S Galaxyllä toimii koko ajan kaksi savusukellusryhmää, joissa on yhteensä kahdeksan savusukeltajaa. Harjoituksia pelastuslaitosten kanssa pystytään tekemään tällä linjalla vain laivojen huoltopäivien aikana. Testejä valvoo siihen valtuutettu henkilö. Savusukeltajaryhmät on koottu laivan kansi-, koneja keittiöhenkilökunnasta. Sprinklereitä on runsaasti ympäri laivaa, kuten myös savuun ja lämpöön reagoivia paloilmaisimia. Syöttöliittimiä paloletkuille on eri puolilla laivaa. Laivan jokaisella kannella on palo-ovia, joita voidaan sulkea tulipalotilanteessa. Tulimeri-laiva M/S Galaxy: Laivapalokunnassa kahdeksan savusukeltajaa Rahtija matkustaja-aluksilla miehistön joukossa on savusukeltajia tulipalojen varalle
Laivan paloasemilla on erilaista kalustoa, ja joita voidaan käyttää myös muissa tilanteissa kuin tulipaloissa. Richard Birgander on yksi Galaxy-laivan savusukeltajista oman päätyönsä ohella. Laivalla on myös pintapelastusvalmius.. 39 Laivan yhtenä konepäällikkönä toimii vuorossaan Marcus Åkerholm, jonka vieressä on yksi laivan palopumpuista. Laivan sähköinsinööri Glenn Calmqvist näyttää konevalvomossa näyttöä mistä näkee hälyttävän ilmaisimen
Tämänkertaisella tulimeriristeilyllä saatiin myös kuulla ja nähdä sambateemaa. Laivan risteilyisäntä toivotti kaikki tervetulleiksi tulimeri-risteilylle.. Mervi Parviainen kertoi ajankohtaista sopimuspalokuntalaisten koulutukseen liittyen. Seminaarin puhujat asettuivat yhteiskuvaan seminaarin loputtua. 40 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 83 Tulimeri 2018 Karisma sai laivayleisön mukaan tanssimaan. Pekka Vänskä juonsi Tulimeren seminaarin
Markku Rintala kertoi Huntsmannin palon sammutustöistä. Kuvat Arto Papunen Lue Palokuntalainen -lehden Tulimeri-arvonnan voittajat sivulta 77.. Noora ja Janne Myllykoski voittivat Tulimeri-risteilyn Palokuntalaisen facebook-arvonnassa. Pelastusjohtaja Jorma Parviainen puhumassa seminaarissa tykkylumesta ja hybridipaloasemista. Erika Vikman villitsi. Yleistunnelma oli mahtava. Isto Kujalan puhe ajankohtaisista asioista veti kuulijoita paikalle. Silja Galaxylla. Anitta Ahoselta kuultiin ronskia huumoria sekä lähtöiltana kuin paluumatkalla. Tulimerellä SMkaraoken voitti Susanna Viherranta Ahlaisten VPK:sta Tero Vesterinen esitti menevää musiikkia Vesterinen-bändinsä kanssa. 41 Tulimeri -risteily 2018 järjestettiin 19.–20.1. Palokuntalainen -lehti oli myös Tulimerellä
42 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 83 Pelastuslaitosten toimenpidepalkkaisen henkilöstön arkea Karijoen paloasemalla parikymmentä toimenpidepalkkaista hoitaa vuodessa noin sata hälytystehtävää
Kentällä kärkijoukoissa oli alemmuudentunnoissa rypenyt Helsingin kaupungin pelastuslaitos, jossa ei ymmärretty perinteisten ja pitkään käytössä olleiden sanojen merkitystä, vaan haluttiin ”paremmin toiminnasta kertovia” nimityksiä, kuten pelastusasema, pelastusauto ja pelastuskomentaja. Kuvitelkaapa ”poliisilaitos otti varkaan kiinni”, ”poliisilaitos ohjaa liikennettä”. SIKSI TÄSSÄ jutussa esiintyvistä palokunnista käytämme sanaa palokunta ja, jos paikkakunnalla on esimerkiksi ammattipalokunta, käytämme selitettä ”hs” erotuksena vpk-muotoisesta palokunnasta. 43 Toimituksen linjanvetoa OSA-AIKAINEN PALOKUNTA, sivutoiminen palokunta, toimenpidepalkkainen palokunta, puolivakinainen palokunta, PVPK, henkilökohtaisen sopimuksen palokunta, HSPK. Mikä ihmeen vika on vuosisataisella käsitteellä ”paloasema”. Se on PALOKUNTA. Mikä näitä samaa tarkoittavia, ja yleisesti käytössä olevia nimityksiä yhdistää. Näitä hspalokuntia on noin 170. Pelastuslaitosten päällystö ja tiedotuksesta vastaavat ovat hylänneet palokunta sanan ja käyttävät julkisuudessa mielellään sanontoja ”pelastuslaitos sammutti”, ”pelastuslaitos ohjaa liikennettä” jne. Suomesta löytyy myös muutamia palokuntia, jotka ovat tällä vuosituhannella vaihtaneet toimintamuotonsa hspk:sta vpk:ksi tai toisinpäin. Suoraan työsopimuksen pelastuslaitoksen kanssa tehneiden henkilöiden muodostamat palokunnat ovat vähemmistö vpk-muotoisiin palokuntiin verrattuna. Palokuntalainen, sopimuspalomies, sopimushenkilöstö … Tässä artikkelissa käytämme sanaa sopimuspalokuntalainen niin hskuin vpk-muotoisessa palokunnassakin toimivasta henkilöstä. Osansa soppaan toi vuoden 1975 uuden paloja pelastustoimilain valmistelijat. Laitos-kompleksi periytyy 1970-luvun puolivälistä, jolloin alemmuudentuntoiset palopäälliköt ja palomestarit alkoivat hylkiä perinteistä palokunta-sanaa. Teksti Pekka Koivunen ja Arto Papunen Kuvat Arto Papunen Pelastuslaitosten toimenpidepalkkaisen henkilöstön arkea
Mika Manninen palokunnasta kertoo, että Etelä-Savon pelastuslaitos vaatii miehistön käymään vähintään kymmenen kertaa vuodessa harjoituksissa, jotta hälytysosaston jäsenyys säilyy. Joissain pelastuslaitoksissa vpk-muotoisessa palokunnassakin toimiva voi olla työsuhteessa suoraan pelastuslaitokseen. Nuoriso-osastoa ollaan palokunnassa herättelemässä uudelleen henkiin. Tämä voi kohdistua esimerkiksi naisosaston tai nuoriso-osaston toiminnan tukemiseen. (katso sivu 24) Palomiesyhdistykset voivat myös tehdä varainhankintaa kuten vpk-muotoiset yhdistykset. Vpk-sopimuksissa yhdistys on oikeushenkilö ja sopijapuoli. Pieksämäellä tuetaan ammattiaseman henkilöstöä 44 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 83 Vpk-muotoisilla palokunnilla voi olla ja on melko paljon omaa kalustoa. Toiselta varallaolijalta vaaditaan savusukelluspätevyys ja toiselta kuorma-autokortti. Toimenpidepalkkaisessa palokunnassa henkilö on suoraan työsuhteessa pelastuslaitokseen. Myös hs-muotoinen palokunta voi omistaa kalustoa. Tällä hetkellä palokunta ei tee ensivastetta. Operatiivisella puolella erona on se, että hs-muotoisessa palokunnassa ei ole päällikköä eikä palokunnassa tarvitse olla sopimuspalokunnan päällikkökurssin käynyttä. Vakinaisesti miehitetty Pieksämäen paloasema on kahden kilometrin päässä palokunnan asemalta. Paloasemana toimii vanha tielaitoksen halli, jossa pelastuslaitoksella on vuokratiloja. Palokunnan hälytykset koostuvat lähinnä päällekkäisistä tai isommista tilanteista. ”Hallinnossa on selvä ero hsja vpk-muotoisten välillä.”. Kalustona palokunnalla on sammutusauto, säiliöauto ja miehistönkuljetusauto. Palosuojelurahasto on tehnyt päätöksen, että hs-muotoisen palokunnan palokuntayhdistys voi saada rahastolta avustuksia pienhankintoihin. Hallinnossa on selvä ero hsja vpk-muotoisten välillä. Lisäksi kysyimme Pirkanmaan pelastuslaitokselta miten hsja vpk-toiminta eroaa heidän alueellaan. Palokunnalla on virka-ajan ulkopuolinen varallaolo vahvuudella kaksi. E ro näiden kahden palokuntamuodon välillä ei ole välttämättä suuri. Aiemmin palokunta toimi toisissa tiloissa maalaiskunnan palokuntana ja nimenä oli Naarajärven puolivakinainen palokunta. Joissakin tapauksissa pelastuslaitos toimii taasen vpk:n puolesta palkkojen teknisenä sijaismaksajana. Suomessa on joitain hs-palokuntia, joiden henkilöstöllä ei ole rekisteröityä yhdistystä eli oikeustoimikelpoista yhteisöä, joka esimerkiksi mahdollistaisi omistamisen tai varainhankinnan, ei ole . Muita vaatimuksia ei palokuntalaisilta edellytetä. P ieksämäellä palokunnassa (hs) toimii tällä hetkellä 20 hengen hälytysosasto. Varallaolijoiden vastuulla on myös kalustonhuolto. Palokunnalla on hälytyksiä on vuositasolla noin 35–40. Tutustuimme hs-palokuntiin viidellä paloasemalla eri pelastustoimen alueilla. Osassa pelastuslaitoksia myös toimenpidepalkkaisten muodostama palokuntayhdistys saa korvauksia pelastuslaitokselta
”Palkanmaksu tapahtuu kerran kuukaudessa ja jokainen vastaa omasta tuntikirjanpidostaan.” Pieksämäellä toimenpidepalkkainen palokunta toimii tielaitoksen vanhassa hallissa kolmen ajoneuvon voimin. Olemme koko ajan olleet toimepidepalkkainen palokunta. Kuva Mika Manninen. – Varainhankintaa teemme vain hyvin pienimuotoisesti, joitakin rallipäivystyksiä ja pianonkantoja vuodessa, Manninen päättää. Keskusteluja käytiin muuttamisesta vpk-muotoon, mutta päädyimme vanhaan malliin. 45 Pieksämäen palokunta – Palkkaus hoituu normaalisti TES:n mukaan. Manninen jatkaa, että noin kolmasosan harjoituksista pitää pelastuslaitoksen henkilökunta, loppujen harjoituksien vetovastuu jää omalle porukalle. – Pelastuslaitoksen henkilökuntaa ei asemalla ole. Hälytys-, huoltoja kurssitunneista maksetaan palkkaa, näiden lisäksi tulevat lisät ja hälytysraha. Palokunnan harjoituksista saatavat korvaukset menevät kuitenkin palomiesyhdistykselle. Nykyinen toimintamuoto on vanhoja maalaiskunnan peruja, historiasta en osaa tarkemmin kertoa, Manninen sanoo. Palkanmaksu tapahtuu kerran kuukaudessa ja jokainen vastaa omasta tuntikirjanpidostaan. Päivystäjät saavat lisäksi varallaolokorvausta
Jarkko Piironen kertoo, että harjoituksista, hälytyksistä, kursseista ja valistustoiminnasta Turun kaupunki pelastuslaitoksen isäntäkuntana maksaa heille henkilökohtaisen korvauksen. – Hälytysrinkiin kuulumisen ehto on suoritettu sammutustyönkurssi. Sovellettava työehtosopimus on teknisten sopimus, Piironen sanoo. Palkkioiden maksu on aina kuukauden viimeinen päivä ja tunnit maksetaan alkavalta tunnilta. Vuonna 2017 palokunnalla oli 59, vuonna 2016 55 hälytystä. Palkkaan sisältyvät mahdolliset yölisät ja hälytysrahat. He käyvät kerran tai pari kuukaudessa Loimaalla, jossa Loimaan vakinainen työvuoro tai palomestari pitää heille harjoituksen. Sen lisäksi tulee Alastarolla myös yhdistyssopimus Alastaron palokunta Kuvat Minna Maijala Kuvassa takarivissä vasemmalta lukien: Jouko Tuominen, Pekka Kangasperko, Jaakko Kankare, Markku Tepponen, Jukka Pelli, Tommi Rantala ja Jussi Kukkula. Eturivi vasemmalta lukien: Esko Karinen, Timo Ojala Rauno Lindqvist, Seppo Salminen, Mikko Mäkelä, Jarkko Piironen. Palokunta ei tee ensivastetta. Harjoituksia pitävät sekä palokunta itse että pelastuslaitos. Harjoituksissa pitää jokaisen käydä vähintään 30 tuntia vuodessa. Kuvasta puuttuu Väinö Mäkinen.. – Yksikönjohtaja tai harjoituksen vetäjä täyttää tuntikirjanpidon ja lähettää sen Loimaalle palomestarille heti harjoituksen tai hälytyksen jälkeen. 46 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 83 A lastaron palokunnassa toimii tällä hetkellä hälytysosasto, johon kuuluu 14 jäsentä. Aseman käytettävissä olevaan kalustoon kuuluvat sammutusauto Scania P320 4x2 vm -11, säiliöauto Scania P370 6x2*4 vm -17, miehistöauto Mercedes Benz Vito vm -17 ja vene Terhi 375
Harjoituksia pitävät pelastuslaitoksen palomestarit kuin myös palokuntalaiset itse. Hälytyksiä palokunnalla on vuosittain ollut noin 140, joista ensivasteita 40–50. olla suoritettuna vaadittavat testit ja määräaikaiset tarkastukset, jotta voi toimia savusukellusja pelastustehtävissä. Jos harjoitusmäärä ei täyty, joutuu hälytysosastolainen palomestarin kanssa keskusteluun ja tippuu hälytysringistä pois, kertoo Kurun palokunnasta Teemu Palander. Aiemmin palokunnassa on toiminut nuoriso-osasto, mutta tällä hetkellä toimintaa ei ole. Pelastuslaitos maksaisi nuoriso-osaston harjoituksista yhdelle kouluttajalle kahden tunnin palkan. 47 Varsinais-Suomi tukee HS-palokuntia VARSINAIS-SUOMESSA PELASTUSLAITOS maksaa korvauksia palomiesyhdistyksille muun muassa nuoriso-osastoon kuuluvien jäsenten kouluttamiseen sivutoimiselta henkilöstöltä vaadittavaan vähimmäistasoon, sivutoimisen henkilöstön rekrytoimisen tukemiseen, sivutoimisen henkilöstön jatkoja täydennyskoulutuksen tukemiseen ja operatiivisten pelastustoimintatilanteiden edellyttämän huollon tukemiseen. Meillä on erikseen vielä Alastaron palomiehet ry, jolla on sopimus pelastuslaitoksen kanssa, joka maksaa meille yhdistyskorvausta. Piironen kertoo, että Alastaron asema on hyvässä kunnossa. Asemalta löytyy myös mönkijä ja pari venettä. Varallaolorinkiä palokunnalla ei ole. – Keskustelua ei ole ollut vpk:ksi muuttumisesta. Palokunnan kalustoon kuuluu nelivetoinen sammutusauto, säiliöauto ja miehistönkuljetusauto. Kurussa vpk-yhdistys taustalla N ykyisin Ylöjärven kaupungissa sijaitsevan Kurun palokunnassa toimii 21 hälytysosastolaista. Alastaron palokunta on perustettu 1890 w.p.k:na ja 1934–1935 paikkeilla muuttunut puolivakinaiseksi palokunnaksi. – Jonkinnäköinen kuntosali on laitoksen ja yhdistyksen yhteistyönä saatu kasaan. Pitää myös osallistua hälytystoimintaan mahdollisuuksien mukaan, kertoo Jarkko Piironen. Asema on täysin palokunnan käytössä eikä asemalla ole lainkaan pelastuslaitoksen henkilökuntaa. Lisäksi teemme muuta varainhankintaa esimerkiksi moottoriratapäivystyksiä, Piironen päättää. – Hälytysosastoon kuuluvien pitää käydä vähintään 15 harjoituksessa, joita on noin noin nelisenkymmentä vuodessa. Asemalla on myös sauna ja peseytymistilat. Teemu Palander ja Jani Hietakangas toimivat Kurun paloasemalla toimenpidepalkkaisina palokuntalaisina.. Palokunnassa on vain hälytysosasto
Kurussa oli aiemmin kesäviikonloppujen varallaolo. Palokuntaan liittyessä ja työsopimuksen pelastuslaitokseen tehtyään myös velvoitetaan suorittamaan neljässä tai viidessä vuodessa kurssit, joiden kautta hälytysosastolaisesta tulee vanhempi sammutusmies. Pirkanmaalla on 47 sopimuksen tehnyttä vpk:ta ja kuudessa toimipisteessä toimenpidepalkkaisia yhteensä noin 130. Työterveyshuolto on järjestetty siten, että puolivakinaiset kuuluvat pelastuslaitoksen työterveyshuollon piiriin, mutta vpk:t hoitavat työterveyshuollon itse palokuntasopimuksen mukaisesti. Pirkanmaan pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Esko Kautto kertoo, että Pirkanmaalla vain toimenpidepalkkaiset ovat työsopimussuhteessa suoraan pelastuslaitokseen. Pientä kritiikkiä palokunnassa annetaan tiedonkululle, tietoa pitäisi pelastuslaitokselta PIRKANMAAN ALUEELLA on toiminut pelastuslaitoksen alusta asti seitsemän, nyt kuusi hs-palokuntaa. Palokuntalaisten tekemät työtunnit kerätään kansioon, josta yksi palokuntalaisista tekee yhteenvedon asemamestarille. Varallaolossa oli tällöin juhannuksesta elokuuhun kolme hälytysosastolaista. Nykyiseen toimintamalliin on siirrytty 1990-luvun alkupuolella. Kurun VPK toimii nykyään palokunnan virkistysja varainhankintayhdistyksenä. Pirkanmaalla kuitenkin luovuttiin kaikista palokuntien varallaoloista pari vuotta sitten. Aiemmin hs-palokunnissa alueella oli erilaisia varallaolorinkejä. 48 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 83 Kurussa on toiminut aiemmin ensihoitoyksikkö ympäri vuorokauden, mutta nyt yksikkö ei päivystä öisin lainkaan. Kurussa on aiemmin ollut vpk-muotoinen palokunta. Palander kertoo, että alueen kiertävä kalustonhoitaja poikkeaa Kurun paloasemalla kerran kuukaudessa tai tarpeen mukaan. – Vpk:t voivat maksaa jäsenilleen korvauksia sopimuskorvauksestaan itse niin halutessaan. Pirkanmaalla kuusi hs-palokuntaa tulla paremmin. Kuntalaisia tämä järjestely on joskus kuitenkin hämmentänyt. Harjoituksista ja hälytyksistä maksetaan koulutustason ja KVTES:n mukaisia palkkoja. Palander tekee suppeamman kalustotarkistuksen viikottain muutaman tunnin ajan ja, josta pelastuslaitos maksaa tuntipalkat. Pelastuslaitoksen tekemän päätöksen mukaisesti varallaoloista luovuttiin koko pelastuslaitoksen alueella lukuunottamatta päällikköpäivystäjien (P20) ja palomestarin (P30) tehtävissä toimivia. Tästä ei kuitenkaan ole aiheutunut ensivastehälytysmääriin suurta nousua. Harjoitusvaatimukset ovat kuitenkin molemmilla palokuntamuodoilla samat; harjoituksissa pitää käydä 15 kertaa vuodessa, jotta voi kuulua hälytysryhmään ja saada hälytysviestit. Oman palomestarinsa kanssa palokunta kuitenkin viestii viikottain ja joskus myös pidetään tilaisuuksia, missä Pirkanmaan alueen palokunnat kokoontuvat keskustelemaan yhdessä pelastuslaitoksen kanssa.. Nämä ovat Kurussa, Vammalassa, Vilppulassa, Kihniössä, Orivedellä ja Ikaalisissa. Palkat maksetaan joka toinen kuukausi. Pirkanmaalla hs-palokunnissa viikkoharjoituksista vastaavat useammin pelastuslaitoksen vakinainen henkilöstö kuin VPK-muotoisten palokuntien harjoituksista. Parkanossa palokuntamuodosta luovuttiin ja palokuntalaiset siirtyivät osaksi asemalla toiminutta vpk:ta
Muonitusryhmään kuuluvat saavat korvauksen tekemästä työstään palokuntasopimuksen korvausperiaatteen mukaisesti, Kautto kertoo. Sen lisäksi varallaolevan yksikönjohtajan miehittämä päivystysauto joutuu arkipäivisin olemaan aseman pihalla, kun sisällä ei ole sille tallipaikkaa. Yksikönjohtajakoulutettuja on heistä kahdeksan ja hälytysosastolaisista suurimmalla osalla on savusukelluskelpoisuus. Asema on nykyisin ahdas. Kolmitallisella paloasemalla yhdestä ovesta joudutaan ajamaan kaksi autoa pihalle. Esko Kautto kertoo, että viimeksi toimenpidepalkkaisten työsopimuksia on päivitetty vuonna 2015. Karijoella sadan lähdön palokunta K arijoen palokunnan henkilöstöön kuuluu 21 jäsentä. Vpk-sopimusten päivittäminen tehtiin 2016. Palokunnan ajoneuvokalustoon kuuluvat päivystysauto, sammutusauto, säiliöauto, miehistöauto ja ensivasteauto, joka on vanha ambulanssi. Palokunnan vuosittainen hälytysmäärä on noin sata vuodessa. – Pirkanmaalla ei ole tehty tarkempia laskelmia siitä, että kumpi palokuntamuoto on halvempi tai kalliimpi, Kautto päättää. 49 – Sivutoimisen henkilöstön toimipisteissä ei toistaiseksi ole nuorisotoimintaa. Kurun palokunta ”Palokunnan vuosittainen hälytysmäärä on noin sata vuodessa”. Kahdessa toimipisteessä sivutoimisilla on taustalla vpk-yhdistys, joissa on jonkin verran muun muassa naisosastotoimintaa. Kolmasosa tehtävistä muodostuu ensivasteista tai turvapuhelinhälytyksistä. Vpk:t vastaavat omasta tuntikirjanpidostaan ja sivutoimisen henkilöstön osalta siitä huolehtivat toimipisteen aluepalomestarit. Palkanmaksut suoritetaan joko kuukausittain tai joka toinen kuukausi henkilöstön oman toiveen mukaisesti. Paloasema on rakennettu 1950-luvulla ja sitä on vuosien varrella laajennettu ja muokattu useampaan kertaan. Meillä on yksi voimassa oleva muonitussopimus tällaisen yhdistyksen kanssa. Teemu Palander näyttää listaa mihin toimenpidepalkkaiset merkitsevät omat työtuntinsa.
Karijoella palokunta on alusta asti ollut hs-muodossa. Siitäkin huolimatta, vaikka rajan toisella puolella puhutaan enemmän ruotsia, Virtanen päättää. Palkat maksetaan yleensä kuukauden viimeinen päivä, joskus myös keskellä kuuta. Varsinaista nuoriso-osastoa ja naisosastoa palokunnalla ei ole. Osaltaan tähän vaikuttaa, se että palokunnan henkilöstö käy töissä muualla. He vastaavat virka-ajan valmiudesta asemalla. Vaikka virallista naisosastoa ei Karijoen palokunnalla ole, hälytysosastolaisten perheistä saadaan tarvittaessa kuitenkin apua muonitukseen, jos sellaiseen tulee tarve. Paloaseman vakituiseen henkilöstöön kuuluu palotarkastaja Kari Auressalmi sekä palomies, joka on yhteinen Isojoen paloaseman kanssa. Jos asema joudutaan jättämään arkipäiviksi tyhjäksi vakituisen henkilöstön ollessa muualla, joku palokunnasta pyydetään varallaoloon täksi ajaksi. Palokerhon puheenjohtaja Perttu Virtanen kertoo, että palokunnassa ollaan huolestuneita siitä, että päivähälytyksiin ei moni palokunnan hälytysosastosta pääse lähtemään. Karijoen paloasema sijaitsee lähellä Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan pelastuslaitoksen rajaa. Pelastustoimen tehtävien ja ensivasteen lisäksi Karijoella lähdetään turvapuhelinhälytyksille. Karijoella hälytysosastolaisille maksetaan varallaoloista, hälytyksistä, harjoituksista. Karijoen palokunta. Karijoella varallaolo toimii 1+1 vahvuudella ja varallaolovuorot on listattu viikoittain. Kesäaikaan touko-elokuussa palokunta kuitenkin järjestää ala-asteikäisille erilaisia harjoituksia. Se tekee erilaisia talkootöitä toimintansa rahoittamiseksi, mitään korvauksia pelastuslaitos ei yhdistykselle maksa. Palokuntalaisten muodostama yhdistys Karijoen Palokerho saavutti hiljattain 30 vuoden iän. Palokunnan jäsenten tulee osallistua harjoituksiin vähintään 30 tuntia vuodessa, yhteensä harjoitustunteja on vuodess noin 80. – Pelastustoimen yhteistyö pelaa erittäin hyvin rajan yli niin hälytyksissä kuin vapaa-ajalla. Varallaolijoilla pitää olla ensivasteja savusukelluskelpoisuus. 50 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 83 Kari Auressalmi toimii Karijoella palotarkastajana ja vastaa aseman toimenpidepalkkaisten tekemien työtuntien kirjaamiset eteenpäin. Hankaluuksia varsinaisen nuoriso-osaston toiminnan aloittamiselle palokunnassa on se, että kunnassa ei ole lainkaan omaa yläastetta, vaan paikkakunnan yläasteikäset ovat hajautettuna naapurikuntien yläasteille
Palkka maksetaan joka kuukauden viimeisenä päivänä Kajaanin kaupungin toimesta. Siihen kuuluuvat sammutusauto, säiliöauto, lava-auto, moottorikelkka, kaksi venettä sekä maastopaloja öljyntorjuntaperäkärryt. Kainuun osalta se tarkoittaa noin 40 tuntia. Asemavastaavana huolehdin sopimushenkilöstön tuntien kirjaamiset järjestelmiin, Kinnunen kertoo. Kinnusen mukaan 50 % vuosittaisesta viikkoharjoitustuntimäärästä täytyy käydä harjoituksissa, että pysyy hälytysringissä. Hyrynsalmen paloaseman sopimushenkilöstöllä on rekisteröity yhdistys, joka toimii nimellä Hyrynsalmen palokuntakerho. Se tekee vain pienimuotoista varainhankintaa. Varallaolovahvuus palokunnalla on 1+1 virka-ajan ulkopuolella. Toisaalta sopimushenkilöksi hakeutuva henkilö on yleensä itse lisäkoulutuksiin vahvasti motivoitunut eikä heitä erikseen tarvitse houkutella järjestettäviin lisäkoulutuksiin, Kinnunen kertoo. Palkkaa voi myös saada pienimuotoisista työtehtävistä, jos asemalla on tarvetta lisäkäsille. Yksikönjohtajan vakanssin omaavia on kahdeksan, savusukeltajia kymmenen, mutta luku elää hieman kurssien ja testien johdosta. 51 H yrynsalmen paloasema Kainuussa toimii pelkästään hälytysosasto, johon kuuluu tällä hetkellä 17 sopimushenkilöä sekä yksi viranhaltija. Keskustelua muuttumisesta vpk-muotoon ei ole nähty tarpeelliseksi. Hälytyksiä palokunnalla vuodessa noin 140–160, joista osa ensivastetehtäviä. Asemavastaavana asemalla työskentelee virka-aikaan ylipalomies Jukka-Pekka Kinnunen. Viikkoharjoitukset palokunnalle pitää pääsääntöisesti varallaolovuorossa oleva ryhmänjohtaja. Hän järjestää harjoitukset kokonaisuudessaan itse, jos harjoitus sattuu hänen varallaolovuorolleen. – Palkkaa maksetaan varallaolotunneista sekä harjoituksiin ja hälytyksiin osallistumisesta. – Työsopimuksessa ei ole vaatimuksia, jotka edellyttäisivät tähtäämään savusukelluskelpoisuuteen tai muuhun lisäkouluttautumiseen. Varallaoleva ryhmänjohtaja vastaa harjoituksista Hyrynsalmella Kuva Kainuun pelastuslaitos Hyrynsalmen paloasema. Aseman kalusto on ajantasaista ja käyttökelpoista. Tarvittaessa Kinnunen avustaa harjoituksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Tällöin kolmannelta varallaolijalta ei välttämättä vaadita ensivastekelpoisuutta. Laajemmat harjoitukset, kuten kuumat savusukellusharjoitukset, toteutetaan viranhaltijoiden toimesta. Varallaolorinkiin kuuluvalta vaaditaan savusukelluskelpoisuutta ja ensivastekelpoisuus. Varallaolokorvaus on 40 % tuntipalkasta. Varallaolovahvuutta voidaan myös poikkeuksellisesti nostaa 1+2:een
Lähetä oma mielipidekirjoituksesi osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi. Eniten kuitenkin ehkä harmittaa se, että se, mikä tänään on standardi, voikin huomenna olla jotain muuta – mutta vain toisille. Tärkeintä on kuitenkin tuottaa sitä palvelua, jota yhteiskunta meiltä odottaa, ja se tehdään niin hyvin kuin osataan, ja ollaan ylpeitä siitä. Mainittakoon, että silloin kun on jotain tehty, siinä ei ole moittimisen sanaa kuitenkaan ollut, varsinkaan, jos on tiedetty faktat asioista. Olemme “puuhastelleet” yhtä sun toista, jotta olisimme parempia, voisimme tuoda avun tehokkaammin sitä tarvitseville. Näyttäkää minulle perhe, missä ei ole mustia lampaita tai ei-toivottuja henkilöitä. Olemme jopa näitä oppeja joskus päässeet muillekin perheenjäsenille opettamaan. TEEMME KAIKKI palokuntatyötä pohjimmiltaan samasta syystä, jotta voisimme mahdollisimman hyvin auttaa apua tarvitsevia. Johtuuko tämä nimenomaan siitä puhumattomuudesta, kiukutellaan sukupolvien takaisista asioista, eikä oteta selvää nykytilasta, vaan uskotaan huhuja ja kuulopuheita. Vaikka serkkupoika kahden kesken jutellessa läimäyttää selkään ja kehuu hyväksi jätkäksi, ei yhteisessä pöydässä kehdata välttämättä enää puhua edes puhua. Olemme kaikki yhtä perhettä keskenämme, ja nimenomaan perhettä. VAIKKA MAINE menee, niin kunnia sentään jää. Kuitenkaan sen hankalan ja ei-toivotun sedän mainetta se ei poista. TERVEISIN, Erään eteläisen Suomen palokunnan puuhamiäs Mikään ei tule ilmaiseksi Lukijan mielipide ONKO SINULLA sanottavaa. Ei ole väliä, saammeko työstämme kokoajan palkan, vai vain silloin, kun kongi kilahtaa, tai vaikkei palkkaa maksettaisi ollenkaan. AINAHAN PERHEPIIRISSÄ on pientä keskenäistä nahistelua ja kisailua, mutta kun yksi jää ilman kutsua sukujuhliin, on kai kyse jo jostain muusta. 52 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 83. Mikään ei koskaan kuitenkaan tule ilmaiseksi, elämä on yhtä kompromissia ja neuvottelua, sekä luovimista vähiten huonojen vaihtoehtojen keskellä. Toimitus pidättää oikeuden olla julkaisematta kirjoitusta. OLEN KUULLUT huhuja, että itse olemme liian äänekkäitä ja innokkaita palvelemaan kansalaisia, tai kehittämään ja kehittymään
Tulokset osoittavat, että öljyntorjunnan koulutukselle on kysyntää. Simulaattori sijaitsee merenkulun koulutusja simulaattorikeskuksessa Kotkassa. Tammikuussa järjestettyyn pilottikoulutukseen kaukaisimmat osallistujat tulivat Lapin pelastuslaitokselta. Ensimmäisiin koulutuksiin osallistuu yhteensä kuusi pelastuslaitosta ja Pelastusopisto. 53 KAAKKOIS-SUOMEN AMMATTIKORKEAKOULU Xamk on kehittänyt uudenlaisen öljyntorjuntakoulutuksen pelastusviranomaisille. Simulaattorin hankinta on toteutettu EAKR-rahoitteisessa investointihankkeessa SCAROIL Simulators. Simulaattorin on valmistanut lappeenrantalainen Mevea Oy, ja sen mallina on käytetty suomalaisen Lamor Corporation Ltd:n harjakeräintä. Koulutuksessa käytetään myös ensimmäistä kertaa merenkulun komentosiltasimulaattoreita öljylautan puomituksen ja nuottauksen harjoitteluun. 044 7028 516 Tero Eskola Managing Director, Mevea Oy puh. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun öljyntorjunnan osaprojektia rahoittavat lisäksi Merenkulun Säätiö, Palosuojelun Edistämissäätiö sekä William ja Ester Otsakorven säätiö. Öljyntorjunnan koulutukselle on tarvetta Koulutuksen suunnittelun pohjaksi toteutettiin öljyntorjunnan osaamiskartoitus, jossa tutkittiin öljyntorjuntatoimijoiden nykyisen osaamisen tasoa öljyntorjunnan eri osa-alueilla. Xamk kehitti uuden öljyntorjunta -koulutusympäristön Lisätietoja: Emmi Rantavuo SCAROIL-projektipäällikkö puh. Vastaavaa simulaattoria ei ole käytössä missään muualla maailmassa. 050 015 0003. Koulutus toteutetaan osana ESR-rahoitteista SCAROIL-hanketta (Simulator Training for Cargo Handling and Oil Recovery). 044 7028 775 Justiina Halonen merenkulun tutkimuspäällikkö puh. Investointihanketta rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto ja Uudenmaan ja Kymenlaakson liitto. Koulutuksen tekee ainutlaatuiseksi uusi öljykeräinsimulaattori, joka suunniteltiin ja valmistettiin erityisesti tätä koulutusta varten. Koulutustarvetta nähdään erityisesti torjuntaja keräystyön menetelmäja kalusto-osaamisessa sekä torjuntatyön suorittamisessa haastavissa olosuhteissa. 044 7028 514 Antti Lanki simulaatiokouluttaja, TKI-asiantuntija puh. Simulaatiokoulutus soveltuu erittäin hyvin harjoitteluun haastavissa olosuhteissa, kun erilaisia olosuhteita voidaan harjoitella turvallisesti ilman henkilöstöön tai kalustoon kohdistuvaa riskiä. SCAROIL-hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto Hämeen ELY-keskuksen kautta
Käytäntöjen muutoksia ja lisäkustannuksia on odotettavissa. Näyttö haitallisuudesta oli niin kiistaton, että suurin tuottaja lopetti valmistuksen vapaaehtoisesti jo ennen lainsäätäjien toimien voimaan astumista. Myös PFOA kiellettyjen listalle vuodesta 2020 Jo PFOS-kiellon alkuaikoina epäiltiin kalvovaahtonesteiden sisältämän toisen pinta-aktiivisen aineen Vaahtonesteiden ympäristömääräykset Kalvovaahtonesteiden sisältämät haitalliset aineet ovat olleet vilkkaan keskustelun kohteena jo viidentoista vuoden ajan. PFOS käyttö ja hallussapito on ollut ehdottomasti kielletty jo 27.08.2008 lähtien. PFOS kiellettiin suhteellisen nopealla aikataululla sen jälkeen, kun haitallisuus oli vahvistettu. Asiantuntija-artikkeli. 54 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 83 K eskustelu alkoi Yhdysvaltojen ympäristöhallinnon EPA:n todettua kalvovaahtonesteiden PFOS-raaka-aineen olevan voimakkaasti haitallinen, hitaasti hajoava, bio-kertyvä ja myrkyllinen PBT-aine. Voimaan tulleet ja tulevat säädökset vaikuttavat myös pelastusalaan
55 PFOA:n olevan yhtä, tai lähes yhtä haitallista kuin PFOS. Uusien vähemmän myrkyllisten kalvovaahtonesteiden raaka-aineiden käyttöönotto tosin ei sekään ole ongelmatonta. Lisäksi niiden valmistukseen liittyy ongelma. Raaka-aineet muuttuvat, käyttörajoitukset tiukentuvat, teho heikkenee PFOA-kielto ei kuitenkaan tarkoita fluorattuja pinta-aktiivisia aineita sisältävien kalvovaahtonesteiden valmistuksen lopettamista, vaan ainoastaan niiden raaka-aineiden muuttumista ja tiukentuvia käyttörajoituksia. Merkitys on huomattava, koska aineen käyttö on laaja useilla teollisuuden aloilla ja käytännössä kaikki kalvovaahtonesteet sisältävät vaihtelevia määriä nyt kiellettyä PFOA:ta. Vaahtonesteiden ympäristömääräykset Teksti Tapio Korhonen, Oy Veljekset Kulmala Ab Kuvat Veljekset Kulmala Oy ”Näyttö haitallisuudesta oli niin kiistaton, että suurin tuottaja lopetti valmistuksen vapaaehtoisesti jo ennen lainsäätäjien toimien voimaan astumista.”. Tässä tapauksessa tutkimusja lainsäädännän valmistelu kesti kauemmin. Uudet C6-fluoratut hiilivedyt ovat vähemmän tehokkaita ja niitä tarvitaan seoksessa enemmän saman tai edes lähes saman sammutusja uudelleen syttymisenestovaikutuksen saavuttamiseksi kuin vanhoilla C-8 tyyppisillä yhdisteillä. Nyt kielletty C8-PFOA voidaan korvata kalvovaahtonesteissä vähemmän myrkyllisellä ja bio-kerääntyvällä C6-yhdisteillä, jotka eivät kuuluu täydellisen kiellon piiriin. Myöhemmin tehdyt tarkemmat tutkimukset vahvistivat epäilyt PFOA:n haitallisuudesta. Työn valmistuttua viime vuoden kesällä astui voimaan asetus: EY 1907/2006, jolla määrätään C8-fluoratun hiilivedyn PFOA:n valmistuksen lopettamisesta 4.7.2020 mennessä
56 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 83 C6-yhdisteiden valmistuksen yhteydessä syntyy pieniä määriä kiellettyjä C8-yhdisteitä, joiden takia periaatteessa PFOA-vapaillakin nesteillä on käyttörajoituksia. Kaikki kalvovaahtonesteitä käyttävien kiinteiden sammutusjärjestelmien sekoittimet on rakennettava niin, että testaus ”Jos testissä tai harjoituksissa on käytetty 200 litraa 3 % AFFFvaahtonestetiiivistettä on hävitettävä jäämä yli 6600 litraa.”. Koulutuskäytössä valmistettujen kalvovaahdotteiden hävittämiseen turvallisesti liittyy useampikin ongelma. C6-kalvovaahtonesteitä voi käyttää sammuttamiseen, jäämistä ongelmia harjoittelussa Fluorattujen C6-pohjaisten sammutuskäyttö on nykyisen lainsäädännön pohjalta sallittua jatkossakin, mutta koulutusja testikäytössä jäämät on kerättävä ja toimitettava turvallisesti hävitettäväksi. Käytännössä asetus EY 1907/2006 tuleekin lopettamaan kaiken kalvovaahtonesteillä tehtävän harjoittelun. Litran hävittämisen hinta on tyypillisesti yli euron litra. Jos testissä tai harjoituksissa on käytetty 200 litraa 3 % AFFF-vaahtonestetiiivistettä on hävitettävä jäämä yli 6600 litraa. Harjoittelun lisäksi asetus vaikuttaa kiinteiden sammutuslaitteiden testaamiseen. Toinen on kaikkien fluoroteleomeerien erinomaisen kuumuuden kestävyyden kääntöpuoli – niiden hävittäminen on ongelmajätelaitoksissa erittäin kallista. Harjoittelu loppuu. Ensimmäinen harjoitellessa sekoitettavan ja tuotetun ongelmajätteen suuri määrä ja sen kerääminen talteen sekä toimittaminen hävitettäväksi
1 % tai sen alhaisimmilla sekoitussuhteilla B-luokan paloissa käytettäviä nesteitä ei ole ainakaan toistaiseksi markkinoilla. Vuonna 2017 voimaan tulleessa asetuksessa kielletään vain valmistus, jonka on päätyttävä viimeistään 4.7.2008, mutta siitä, tuleeko vanhat C8-nesteet tulevaisuudessa hävittää jo ennen käyttöiän päättymistä, ei ole ainakaan toistaiseksi päätöstä. on mahdollista tehdä nestettä takaisin säiliöön kierrättämällä. 57 mutusteholtaan parhaiden kalvovaahtonesteiden veroisia, mutta A-vaahto ja suojavaahdotusominaisuuksiensa ansiosta niitä monipuolisempia. Useita tutkimuksia fluoroteleomeerien haitoista ja erityisesti niiden käyttäytymisestä ja luonnossa hajotessa on käynnissä ja ainoa mitä voidaan sanoa varmasti on, ettei nykyisiä rajoituksia tulla helpottamaan. Ainoa merkittävä rajoite on sekoitussuhde, joka fluoraamattomilla luonnon polymeereihin ja fluoraamattomiin pinta-aktiivisiin aineisiin perustuvilla nesteillä on alimmillaan 3 % sekä hiilivedyille että liuottimille. Lisäksi järjestelmiin on rakennettava keräilyjärjestelmä, joka vaatimus onkin kirjattu myös uusimpaan palavien nesteiden sammutusjärjestelmien SFS 3357:2017 normiin. Kaikissa muissa vaahtonesteryhmissä fluoraamattomista nesteistä löytyy kalvovaahtonesteen korvaava tuote. Korvaavat fluoraamattomat tuotteet Kalvovaahtonesteiden sijasta käyttö onkin suuntautumassa yhä enemmän AFFF, AFFF-AR ja LVsekä vastaavista FFFP-tyyppisistä kalvovaahtonesteistä fluoraamattomiin ympäristöystävällisiiin vaahtonesteisiin, joiden kehittämiseen on uusimpien määräysten voimaantulon jälkeen panostettu yhä enemmän. Parhaat fluoraamattomat nesteet ovat sam”Kaikissa muissa vaahtonesteryhmissä fluoraamattomista nesteistä löytyy kalvovaahtonesteen korvaava tuote.”. Kalvovaahtonesteiden tulevaisuus Kun PFOS-kielto tuli voimaan, se oli kaksivaiheinen, ensin kiellettiin valmistus, joka tosin oli jo vapaaehtoisesti lopetettu, ja joitakin vuosia sen jälkeen kaikki PFOS-nesteet oli hävitettävä. Vain Australia on toistaiseksi tehnyt jyrkän 2018 tammikuun alusta voimaan astuneen päätöksen siitä että kaikki vanhat PFOA-nesteet on hävitettävä niin nopeasti kuin se käytännössä on mahdollista. Viime kesänä voimaan tullut PFOA-kielto tullee kehittymään samalla tavalla. Siitä tullaanko kalvovaahtonesteet kieltämään tulevaisuudessa kokonaan ei ole mitään merkkejä
Paloaseman suunnittelu vaatii erikoisosaamista Teksti Pekka Koivunen Kuvat Kalle Arola 58 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 83. Pelastustoiminnan vaatima hälytysja viestitekniikka on kuitenkin oma maailmansa, joka vaikuttaa erityisesti sähkösuunnitteluun jo hankkeen alkuvaiheessa. – Kun paloasemahankkeelle valitaan sähkösuunnittelija, pitäisi yhteistyö aloittaa myös erityisalojen toimittajien kanssa viimeistään heti sen jälkeen. K antahämäläisen Janakkalan paloaseman rakennushanke on tätä kirjoitettaessa loppusuoralla. – Projekti on sujunut kokonaisuutena kaikin puolin hienosti, mutta suunnitteluyhteistyö olisi voinut alkaa vielä hieman varhemmassa vaiheessa, sanoo asemahankkeen hälytysja viestitekniikan alihankkijana toimivan Elektro-Arola Oy:n toimitusjohtaja Kalle Arola. Tänään hanke on esimerkki eri osapuolten sujuvasta yhteistyöstä. Sähköurakan Paloasema on rakennusteknisesti kuin mikä tahansa julkinen rakennus – ainakin melkein
Kalle Arolan mukaan sähkösuunnittelija ei ole yleensä paloaseman elektroniikan erityisasiantuntija. – Se, mikä usein suunnitteluvaiheessa jää vähälle huomiolle on paloaseman viestija hälytyslaitteiden sekä tietotekniikan vaatimat antennit ja antennikaapeloinnit. Kalle Arolan mukaan paloasemarakennuksen sisäpeiton varmistamisessa tulee ottaa huomioon viranomaisverkon lisäksi kaupallisten operaattoreiden verkot ja nykyään nämä kaikki yleensä toteutetaankin yhteisenä monioperaattorijärjestelmänä.. Normaalilla ammattiasemalla on nykypäivänä tarve pelkästään jo yli kymmenelle ulkoantennillekin sisäantenneista puhumattakaan. – Kun aikanaan sovittiin, että olemme hankkeessa mukana, niin yhteistyö niin pelastuslaitoksen, kunnan, sähkösuunnittelijan kuin sähköpuolen urakoitsijankin kanssa on ollut mallikasta ja lopputulosta kelpaa kehua monessa mielessä esimerkilliseksi. Myös erilaisista metallirakenteista on haittaa signaalien kululle. Se tarkoittaa helposti kilometrikaupalla järeää RF-kaapelia. Arola on kuitenkin Janakkalan asemahankkeen nykytilaan tyytyväinen. Paloaseman suunnittelu vaatii erikoisosaamista 59 tarjouspyyntöä varten on nimittäin oleellista saada määriteltyä oikeat speksit ja vastuualuerajaukset, koska silloin määritellään esimerkiksi kalliit ja jälkikäteen hankalasti lisättävät runkokaapeloinnit. Sisäpeitto on varmistettava Paloasemarakennuksessa käytetään usein selektiivilaseja, jotka blokkaavat signaaleja. Suuri määrä elektroniikkaa Esimerkkinä hälytysja viestitekniikan eri osa-alueista Kalle Arola luettelee muun muassa asemahälytysjärjestelmän ääni-, valo-, info-tvja kiinteistötekniikka-ohjauksineen. Paloasemat suunnitellaan 50 vuoden käyttöikää varten, jolloin näkemystä pitää olla pitkälle tulevaisuuteen. Myös säteilynmittausja sääasemat, väestöhälytin sekä viestihuone tai johtokeskus kuuluvat usein paloaseman varustukseen. – On tärkeää, että kun suunnittelija on valittu, määritellään heti yhdessä pelastuslaitoksen asiantuntijoiden kanssa, mitä laitteita ja yhteyksiä halutaan minnekin, ja myös mietitään minkälaisia varauksia tai tarpeita on näköpiirissä
Vuorokauden ympäri päivystävien asemien vaatima erikoiselektroniikka on vaativampi ja kalliimpi kokonaisuus kuin esimerkiksi pienen sopimuspalokunnan aseman. Erityisen tärkeää on tehdä varaukset tuleville tarpeille varsinkin kaapeloinnin suhteen, toivoo Kalle Arola. – Huolimatta paloaseman koosta tai käyttäjästä, kannattaa suunnitteluvaiheessa käydä kuitenkin ajatuksella ja asiantuntijoiden kanssa läpi kaikki mahdolliset tarpeet ja saatavilla olevat ratkaisut. Varaukset ovat viisautta Suomessa uusia paloasemarakennuksia on viime aikoina otettu käyttöön noin 10 kappaletta vuodessa. Näistä ammattiasemien osuus on noin puolet. – Satelliittipaikannuspeitto on lisäksi oma tarvittava järjestelmänsä vähintään autohalleihin ja se on syytä toteuttaa nykyään jo laajempana GNSS-versiona, jossa on perinteisen GPS:n lisäksi tuki myös eurooppalaiselle GALILEO-satelliittijärjestelmälle. 60 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 83 Kuvassa vasemmalta oikealle: Elektro-Arolan projektivastaavana toiminut tekninen asiantuntija Rene Lehtonen, Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen teknisestä projektitiimistä, Palomestari Sami Hiltunen, ICT-insinööri Jukka Nuotio, Palomestari Juha Alander ja Tekninen päällikkö Tuomo Virkkala. – Paloasemarakentamisessa varauksien huomioon ottaminen on viisautta ja alentaa tulevaisuuden laiteinvestointien kustannuksia.
PAINETTU BAROMETRI kertoo etupäässä valtakunnalliset keskiarvotulokset. Samaan aikaan on tiedossa niitä tekijöitä – selviää barometrin tuloksista – jotka vaikeuttavat jäsenhankintaa. Tärkeää on, ettei näihin uhkatilanteisiin suhtauduta välinpitämättömästi ja esiin nousseisiin ongelmiin lähdetään hakemaan henkilöstön turvallisuuden takaavaa ratkaisua. Tämän lisäksi on olemassa alueellisia tietoja. Tuloksia on myös tarkasteltava valtakunnallisesti ja katsottava, miten sopimuspalokuntatoimintaa haittaavat esteet poistetaan. Kehitys ei ole ollut hyvä. ASIA ON siinä mielessä haasteellinen, että pelastushenkilöstö on lain mukaan erilaisessa asemassa kuin ensihoitoja ensivastetehtäviä tekevä henkilöstö. Viime vuonna tehty toinen kysely sai runsaan vastaajajoukon. asia on esillä Palopäällystöpäivillä Lahdessa. LIIAN USEIN kuulee sanottavan, että sopimuspalokuntatoimintaan ei saada tulevaisuudessa riittävästi henkilöstöä. On runsaasti tekijöitä, jotka vaikeuttavat sopimuspalokuntatoimintaa. Tämä koskettaa myös sopimushenkilöstöä. TÄMÄN TIEDON soisi aiheuttavan toimintaa esteiden poistamiseksi. Vastaajien määrä niin valtakunnallisesti kuin alueellisesti oli niin suuri, että tuloksia voidaan pitää hyvin luotettavana. Tuntuisi siltä, että pelkästään palvelutason kannalta kannattaisi miettiä, miten yhteistyötä palokuntien ja pelastuslaitoksen välillä voidaan parantaa. Uhkatilanteet hälytystehtävissä YHÄ USEAMMIN pelastusja ensihoitohenkilöstö joutuu väkivaltatai väkivallalla uhkaamistilanteisiin. Kaikista väkivaltatai väkivallalla uhkaamistapahtumista on palokuntien puolelta raportoitava pelastuslaitokselle ja sairaanhoitopiirille ensivasteen osalta.. Lauantaina 24.3. Myös julkisuudessa tämä työturvallisuusriski on ollut usein esillä. OLEN KÄYNYT eri tilaisuuksissa kertomassa alueellisista tuloksista ja tarvittaessa voin niistä kertoa muissakin tilaisuuksissa. Ne ovat tarkasteltavissa liiton www-sivuilta löytyvistä dioista. Sopimuspalokuntabarometrin tulokset myös alueelliseen tarkasteluun Jäsenkatoa ei saa pitää kiveen kirjoitettuna totuutena. TULOKSISTA NÄKEE, miten kehitys sopimuspalokuntien osalta on mennyt eteenpäin. Alueiden tulokset poikkeavat toisistaan. NYT ON välttämätöntä, että tuloksia tarkastellaan alueellisesti yhteistyössä palokuntien ja pelastuslaitoksen edustajien toimesta. Valitettavaa on, että huonoimmat alueet ovat pysyneet edelleen huonoimpina. 61 ISTO KUJALA, Villimies SSPL TOTEUTTI ensimmäisen sopimuspalokuntabarometri-kyselyn vuonna 2014. Olen saanut useita viestejä, joissa asiasta on raportoitu
Myös happipullot sekä potilaan siirtoja tuentavälineet kulkevat mukana niille varatussa tilassa. 62 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 83 UUSI MONITOIMIYKSIKKÖ on toistaiseksi ainoa laatuaan Suomessa. Volkswagen Amarok Tamlans V6 -moduuliambulanssi Suomen ensimmäinen monitoimiyksikkö Teksti Pekka Koivunen Kuvat Tamlans Oy. Ohjaamon on varustelu sisältää viestintävälineet sekä ajotietokoneet. Keski-Suomen pelastuslaitoksen käyttöön varusteltu nelivetoinen moduuliambulanssi on Suomen ensimmäinen monitoimiyksikkö, jossa on valmiudet erilaisiin pelastustehtäviin. Hoitoja viestintävälineet löytyvät käden ulottuvilta ja niihin ylettyy turvavöitä irrottamatta. Hoitotilan suunnittelussa on pyritty huomioimaan työskentelyn ergonomisuus ja turvallisuus. Hoitotarvikelokeroiden pleksilasien läpi näkee, mitä tarvikkeita mistäkin löytyy. Tamlansin varustelemia Volkswagen Amarok Tamlans -moduuliambulansseja varustellaan Suomen lisäksi muun muassa Ruotsiin, Norjaan, Iso-Britanniaan, Hollantiin ja Tšekkeihin. Se on suunniteltu Keski-Suomen pelastuslaitoksen asiantuntijoiden ja Tamlans Oy:n yhteistyönä ja varusteltu Tamlansin tehtaalla Tampereella. Varsinainen moduuli on komposiittirakenteinen. Kalustotilasta löytyvät muun muassa pelastustyökalut, raivausvälineet, savusukelluslaitteet, liikenteen varoitusvälineet sekä henkilökohtaiset suojavälineet. Volkswagen Amarok -alustalle rakennettua nelivetoista ambulanssia voidaan ajaa B-ajokortilla. Oma tilansa on myös alkusammutusvälineille, pelastussukellusvarusteille, hoitolaukuille, luotiliiveille jne. Sileän seinämateriaalin ansioista hoitotila on hygieeninen ja helppo pitää puhtaana
0500 544 295, kimmo.hirvonen@jkl.fi. 0400 770 132, jaakko.lohjansalo@tamlans.fi Keski-Suomen pelastuslaitos, pelastustoimintapalvelut, Kimmo Hirvonen, puh. 63 Lisätietoa: Tamlans Oy, Jaakko Lohjansalo, puh
Yhden hoitajan ensihoitoyksikkö täydentää myös Pohjois-Karjalan operatiivista. Näitä sidosryhmiä ovat muun muassa eri alueiden kotihoidon Pohjois-Karjala: Yhden hoitajan ensihoitoyksikön pilotointi käynnissä Pohjois-Karjalassa pelastuslaitoksen ensihoitopalvelu on aloittanut uuden yhden hoitajan miehittämän ensihoitoyksikön toiminnan kokeilun tämän vuoden alusta. toimijat, asumispalveluyksiköt, terveyskeskussairaalat ja yhteispäivystys. Ensihoitopalvelun perinteisestä toimintamallista poikkeavalla toiminnalla pyritään entistä paremmin tarkentamaan asiakkaan terveydentilaa, toteuttamaan hänelle mahdollisesti määrättyjä hoitoja ja ohjaamaan asiakkaan tarvittaessa tarkoituksenmukaisimman hoidon piiriin. Ensihoitopalvelu on Pohjois-Karjalassa osa Siun soten palvelutuotantoa, ja se pyrkii kokeilulla omalta osaltaan täydentämään monipuolista sosiaalija terveysalan palvelua. Toiminnan tavoitteena on tehostaa sairaalan ulkopuolisen sote-asiakkaan hoidon tarpeen arviointia ja hoitoa osana Siun soten toimijoiden ja ensihoitopalvelun sidosryhmien yhteistoimintaa. Sote-asiakasta voidaan näin tukea kotona pärjäämisessä, hoidon käynnistyessä lyhentämään ja selkeyttämään mahdollisesti syntyvää hoitoketjua ja vähentämään asiakkaalle mahdollisesti aiheutuvia turhia käyntejä päivystyspisteissä. 64 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 83 UUTTA TOIMINTAMALLIA pilotoidaan 1.1.–31.5.2018. Samalla pyritään kohdentamaan ensihoitopalvelun resursseja vastaamaan alati lisääntyvää kysyntää ja monipuolistuvaa tehtäväkenttää
Kuvat Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Kari Törrönen. Toiminnassa hyödynnetään tarvittaessa potilastietojärjestelmää ja suoraa lääkärikonsultaatiota paikan päällä. 65 Lisätiedot: Kari Törrönen vastaava ensihoidon kenttäjohtaja Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Noljakantie 4, 80140 Joensuu p. Yksikön toimintaa arvioidaan ja kehitetään pilottijakson aikana ja toiminnan jatkosta päätetään myöhemmin. Yksikössä toimii hoitotason ensihoitajan pätevyyden omaava sairaanhoitaja, jolla on käytössä laaja tutkimusja hoitovälineistö. 040-5208 555 tai 013 3309 158 kari.torronen@pkpelastuslaitos.fi ensihoitojärjestelmää suorittamalla hätäkeskuksen ensihoitopalvelulle välittämiä hälytystehtäviä ja tukemalla muiden ensihoitoyksiköiden toimintaa
Teksti Pekka Koivunen Kuvat Holmatro. Käyttöpaineen nostaminen tarkoittaa 50 % lisää nostovoimaa, jos verrataan vastaavan kokoiseen vanhaan nostotyynyyn. 66 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 83 Käyttöpaine kahdeksasta barista kahteentoista Holmatro uudisti korkeapainenostotyynynsä Holmatro toi markkinoille uudet korkeapainenostotyynyt, jotka käyttävät 12 barin painetta entisen kahdeksan barin sijaan
Nostotyynyjä voidaan sijoittaa kaksi päällekkäin. Tyynyissä on myös heijastavat merkit, joilla tyynyjen keskittäminen ja sijoittaminen päällekkäin onnistuvat helpommin. Kaikissa nostotyynyissä on merkinnät, joista näkee nostotyynyn voiman ja oleelliset tekniset tiedot. Tyynyjen täyttö ja tyhjennys tapahtuu selkeistä plusja miinuspainikkeista. Käyttöyksikön sisäiset venttiilit varmistavat, että painetta ei pääse tyynystä toiseen. Uusi nostotyynyjärjestelmä täyttää EN 13731 -normin vaatimukset. Näin nostoissa ja laskuissa ei synny vaarallisia, yllättäviä tilanteita, kun paine purkautuu hallitusti. Tyynyt ovat aramidivahvisteisia ja kestävät pelastustyössä vastaan tulevia kemikaaleja, lämpöä ja kulutusta. Liitin on nyt kaksitoiminen ja mahdollistaa paineen poistamisen järjestelmästä ennen liittimen irrottamista. Lisäksi tyynyn pinnan oranssista merkistä voi tarkistaa tyynyn maksiminostokorkeuden noston suunnitteluvaiheessa. 67 UUSIEN NOSTOTYYNYJEN suunnittelussa on Dafo Oy:n tuoteryhmäpäällikkö Lasse Moision mukaan parannettu voimaa, käytettävyyttä ja turvallisuutta. 040 3591676 Heikki Sillanpää puh. Vanhoja kahdeksan barin tyynyjä saa tilattua toukokuun alkuun asti, varaosia sen jälkeenkin. Sarjan pienin HLB 2 nostaa 2,1 tonnia ja suurin HLB 96 nostaa 95,9 tonnia. Nostotyynyissä on liukumista estävä pinta ja kulmissa sijoittamista helpottavat viisteet. Tyynyt ovat koosta riippuen 22–27 mm paksuja ja painavat tyhjänä 0,7–25 kg. Lisävarusteena uusiin nostotyynyihin on saatavana muun muassa nostolenkit kulmiin, sulkuventtiili ja erilaisia adaptereita eri ilmalähteisiin. Moision mukaan myös nostotyynyjen käyttöyksikkö on uudistettu ja entistä selkeämpi käyttää. – Kolmesta led-valaistusta painemittarista näkee molempien tyynyjen paineen ja paineilmapullosta tai –järjestelmästä tulevan paineen. Kahta nostotyynyä voi turvallisesti käyttää päällekkäin.. – Tyynyjen liitin on uudistettu ja sijoitettu paremmin entiseen verrattuna. 0400 108634 Tuote-esite nostotyynyistä englanniksi ladattavissa: http://bit.ly/2ocZNwk Esittelyvideo: http://bit.ly/2EHLw0I Lisävarusteena saatavilla sulkuventtiileilä paine säilyy tyynyissä letkun irrottamisen jälkeen. Maahantuojan ilmoituksen mukaan uudet nostotyynyt ovat tilattavissa heti. Käyttöpaine kahdeksasta barista kahteentoista Holmatro uudisti korkeapainenostotyynynsä Lisätiedot: Dafo Oy, Vantaa Lasse Moisio puh
Men det är endast som det ser ut. Sant och osant. 68 l BRANDKÅRISTEN l NUMMER 83 ”Det som somliga upplever som störande är andras njutning.” B land medborgarna florerar mer eller mindre aktivt missuppfattningen att fyrverkerier endast är tillåtna under nyårsnatten. Kanske det ibland är just det som stör. Och en omsorgsfull fyrverkare städar efter sig. Man hör ibland sägas att ”fyrverkeri är rent slöseri, som dessutom stör och smutsar ner”. Det kan verka underligt att man just i brandkårer även sysslar med proaktiv pyroteknik, som motsats till ”negativ pyroteknik”, dvs. Det som somliga upplever som störande är andras njutning. Återstår alltså njutningen. Störande är sedan en subjektiv fråga. I verkligheten odlar man just inom brandkårerna det säkerhetstänkande som även utgör förutsättningen för bra fyrverkerier – att de skall vara säkra. Alltså är det i själva verket rätt naturligt att man just inom brandkårerna hittar en hel del aktiva fyrverkare. släckande. Faktum är att knappt hälften av medborgarna aktivt tycker om fyrverkerier, en dryg tredjedel ogillar dem och resten är indifferenta. Otrevliga krigsminnen måste förstås respekteras, men till vilken del vissa djurs rädsla för oljud beror på husbondens uppträdande må djurpsykologerna tvista om. Dessutom är arrangerandet av fyrverkeri vanligen ett lagspel, som till och med kan ge en del inkomster (någon guldgruva är det inte) och som under alla omständigheter ger lokal synlighet. Okej, visst är ett fyrverkeri ett rätt kortvarigt skådespel, men ett bra fyrverkeri lämnar efter sig en outplånlig upplevelse. Eftersom man inom många brandkårer har utbildat professionella fyrverkare kan det vara på sin plats att lite glänta på förlåten: vad är det som gäller om man är intresserad. Nedsmutsning skall man förstås ta på allvar. För professionella fyrverkerier gäller andra regler. Miljöbestämmelserna i sig begränsar ”rätten att föra oljud”, så i dagens fyrverkerier har man långtgående eliminerat ”smällar för smällarnas skull” (till glädje för somliga och sorg för andra). Genom saklig information om kommande evenemang ger man möjligheter för dem som blir störda att hålla sig aningen vid sidan under de minuter ett fyrverkeri pågår. Fyrverkerisot i sig är förstås ett otyg, men inte värre än trafiken, och mycket snabbare övergående. Nuförtiden har man dock bytt ut det mesta Ett bra fyrverkeri är ett säkert fyrverkeri Fyrverkeri – en sak för brandkårerna av det som smutsat till ofarligare komponenter. Optisk symfoni – slöseri. Olika pyrotekniska och andra optiska eller akustiska element borde bilda en estetisk. Det är kompositionen som gäller För att en pyroteknisk upplevelse skall bli just en sådan och inte endast ”att skjuta raketer” krävs viss planering. Alldeles som levande musik. Och brandkårerna behöver en del av vardera
Film eller video, helt ok, men fyrverkeri ”live” ger för de flesta åskådare mycket mera. 69 ”En estetisk helhet som blir kvar i minnet.” Text Silvio ”Pio” Hjelt Bl.a. Och vidare skall man alltså minnas att det inte är massan utan kompositionen som avgör. Sådant som ”timing”, bildvinkel och effekt beror egentligen inte av hur många gram krut som används utan av hur det används. Bortsett från säkerhetsaspekterna finns det egentligen inte ”rätt” eller ”fel” inom pyrotekniken. Naturligtvis är fyrverkeri inte helt gratis, men då man talar om priser skall man göra en viss skillnad mellan ”priset på varmansraketer i järnhandeln under mellandagarna” och priset på professionella produkter, vilka är föremålet för den här artikeln. Kanske det är en viss överdrift, men faktum är att just fyrverkerier kan kombinera optik och akustik till en helhet som är svår att uppleva på annat sätt. Men blir det inte dyrt. All pyroteknik är inte ens det, eftersom man ofta kombinerar pyroteknik med både musik och med ljus, som i sin tur inte behöver vara pyrotekniska.. ansvarig fyrverkare helhet som blir kvar i minnet långt efter det att röken skingrat sig. Någon har talande sagt att ”om ingen åskådare får tårar i ögonen av lycka har man misslyckats med kompositionen”
Byråkratin Lagen tillåter envar som fyllt 18 år att under nyårsnatten avfyra fyrverkeripjäser som godkänts för användning av envar. Dessutom krävs lite mera än endast en hemförsäkring, om det mot alla odds ändå skulle gå annorlunda än man tänkt sig. Det handlar om riskhantering, en sak som brandkårerna ju antas kunna hantera. Under förutsättning att man är nykter, förståndig, bruksanvisningspåläst, ögonskyddad och medveten om att man ansvarar för det man eventuellt ställer till med. 70 l BRANDKÅRISTEN l NUMMER 83 Ett musikfyrverkeri där de optiska effekterna kombineras med musik anses av många vara den finaste konstformen, och skillnaden mellan musik till pyrotekniken och pyroteknik till musiken är ofta en smakfråga. Även byrokratin är aningen annorlunda. Brandkårsaktiva: prata med varandra och ifall detta med fyrverkeri verkar intressant så tag kontakt. Men hur skall det gå till om man inte får öva annat än under nyårsnatten. För inspiration kan ni ju surfa lite på nätet. Redaktionen ger gärna tips på vart man då kan vända sig. Å andra sidan kan en tyst pyroteknisk illumination, där alltså ingenting flyger nånstans, utgöra ett stämningsfullt inslag i vilken som helst trädgårdsfest. Det som inte brukar sägas så tydligt är att fyrverkeri även är tillåtet under andra tider av året, under förutsättning att man uppfyller vissa praktiska krav och sköter en viss byrokrati. I vårt land finns det ett antal kommersiella aktörer som producerar fyrverkerier, och alla står under stora högtider inför en human resursbrist. Detta alltså för envar. Att först komponera i datorn och sedan låta den skjuta är lättare och effektivare än att använda rutigt papper och tändstickor. Hur blir man proffs. Professionell blir man genom att lära sig. Både teorin och praktiken. Man börjar då som lärling och blir med tiden kanske professionell, eller så hör man småningom till den exklusiva skaran ”hobbyskjutare” som vid behov kan hoppa in och assistera proffsen. Professionella fyrverkare får använda material som inte godkänts för användning av envar. ”Man börjar som lärling och blir med tiden kanske professionell.”. CE-märkt, men material som vanligen är kraftigare eller som har någon annan egenskap som kräver särskild kunskap eller särskilda arrangemang. En del aktörer ordnar faktiskt rena kurser för intresserade. Och den utrustning som proffsen använder för att bygga upp och avfyra den pyrotekniska helheten är förstås rätt annorlunda, eftersom pjäserna ofta är tyngre och avskjutningen vanligen sker elektriskt. Kunskapen om dessa omständigheter skiljer proffsen från envar. Den som är intresserad kan alltså vända sig till dem. Den form av pyroteknik som gäller den tekniska kompositionen av enskilda pjäser (och som i orienten ofta betraktas som det finaste) är däremot av praktiska skäl rätt begränsad hos oss, eftersom byggande av pjäser strider mot en del bestämmelser. För proffs gäller samma sak, men på ett lite annat sätt, och med mycket större variation. Och vem kan lära ut konsten
Erica erbjuder i responsplaneringen även rum för enskilda tjänsteinnehavares antaganden, föreställningar, ibland skeva attityder och förutfattade åsikter. DET NYA systemet baserar sig på att man alarmerar olika egenskaper. Nu spår man att systemet skall vara i full produktionsanvändning hösten 2019. Hos en del andra brandkårer kan antalet mångfaldigas jämfört med den nuvarande nivån. SÅ MYCKET vet man om Erica att det är ett mångsidigt verktyg, som då det fungerar gör just det som man ger det order att göra. PASSIVITET DÅ det gäller responsfrågorna kan kosta en avtalsbrandkår mycket. Brandkårernas aktionsområden kan även bli betydligt större. Ingen vet vad utvecklingsarbetet hittills har kostat och vad det ännu kommer att kosta innan man fått systemet i effektiv användning. I OFFENTLIGHETEN dyker Erica upp då och då, och varje gång handlar det om förseningar då det gäller att ta systemet i bruk. Petersburg, bygget tog 40 år, övers.anm.). På fältet inom räddningsbranschen rör det sig mycket motstridiga uppgifter om Ericas värld. PS. Det nuvarande tämligen stela systemet har åtminstone delvis begränsat den sortens överdrifter.. Man alarmerar alltså inte mera enheter schematiskt. MED hjälp av Erica kan man även effektivare än hittills styra brandkårernas dagliga verksamhet på basen av annat än absoluta fakta. VAD ERICA kommer att möjliggöra och vad systemet inte möjliggör, det har hamnat i skuggan av förseningarna. Den möjligheten kan leda till att mängden uppdrag rasar hos en del avtalsbrandkårer. Responserna blir helt förnyade. ALLT BEROR på de grunddata som matas in i systemet beträffande vad brandkåren kan och vad den har för utrustning respektive av de instruktioner man ger för att definiera hur Erica skall bygga upp en respons. För att betjäna kunden vill man duka upp en så effektiv och fungerande samling utbildad personal och utrustning som möjligt HÄR LIGGER pudelns kärna. 71 PEKKA KOIVUNEN, chefredaktör MAN HAR byggt på nödcentralsystemet Erica ”som på Isakskatedralen” (i St. Inom varje avtalsbrandkår har man nu skäl att se sig in spegeln och ställa frågan: En stor förändring är på kommande, är vi redo. Man fasar både för problem under ibruktagningsskedet och för den inverkan systemet kan ha på enskilda brandkårer. I ERICA-SYSTEMET kan räddningsverket bestämma responserna alldeles så som man vill. Trots farhågorna ändrar Eric exempelvis inte själv på några Erica medför utmaningar vid responsplaneringen responser, utan räddningsverken bestämmer – mycket noggrannare än hittills – om vilka resurser som sänds iväg på uppdrag. Sådan rädsla rör sig snarast på avtalsbrandkårsfältet. Om brandkåren inte kan erbjuda kvalitativt högtstående tjänster kan man förvänta sig problem
kommer saken att vara uppe vid Brandbefälsdagarna i Lahtis. Det finns gott om faktorer som försvårar avtalsbrandkårsverksamheten. Hotande situtioner vid alarmuppdrag ALLT OFTARE kommer räddningsoch akutvårdspersonal i situationer innefattande våld eller hot om våld. Jag har fått ett flertal meddelanden där man rapporterat om sådant. Lördagen 24.3. Man skulAvtalsbrandkårsbarometerns resultat även regionalt le önska att den kunskapen skulle leda till att hindren avlägsnas. UR RESULTATEN kan man utläsa hur utvecklingen framskridit för avtalsbrandkårernas del. Även den andra enkäten som genomfördes förra året besvarades av ett stort antal personer. Utöver detta finns det regionala uppgifter som man finner på de dior som hittas på Förbundets www-sidor. Den här formen av arbetarskyddsrisk har även ofta varit uppe i offentligheten. De var på både riksoch lokal nivå så många att resultaten kan anses mycket tillförlitliga. JAG HAR besökt diverse evenemang och berättat om de regionala resultaten och jag kan vid behov berätta om dem även vid andra evenemang. De verkar som om man redan med tanke på servicenivån borde fundera på hur man kunde förbättra samarbetet mellan brandkårerna och räddningsverket. Detta gäller även avtalspersonalen. Den har inte varit bra. Man bör även utvärdera resultaten på riksnivå och se till att man kan eliminera sådant som försvårar avtalsbrandkårsverksamheten. BAROMETERN I dess tryckta form beskriver i huvudsak medelresultat på riksnivå. Det är beklaglig att de sämsta områdena fortfarande har hållit sig sämst. Man får inte bara anse att en medlemsflykt är hackad i sten. Resultaten för de olika regionerna avviker från varandra. Nu är det nödvändigt att utvärdera resultaten även på regional nivå, i samarbete mellan representanter för brandkårerna och för räddningsverken. Det är viktigt att man inte förhåller sig likgiltigt till sådana här hotande situationer och att man beträffande problem som dyker upp tar fram lösningar som garanterar personalens säkerhet. 72 l BRANDKÅRISTEN l NUMMER 83 ISTO KUJALA, Vildmannen FINLANDS AVTALSBRANDKÅRERS Förbund genomförde den första enkäten Avtalsbrandkårsbarometern år 2014. ALLTFÖR OFTA hör man sägas att man i framtiden inte kommer att få tillräcklig med personal för avtalsbrandkårsverksamheten. FRÅGESTÄLLNINGEN ÄR utmanande eftersom räddningspersonal i rättsligt hänseende är i en annan position än den personal som utför akuteller första delvårdsuppdrag. Samtidigt känner man till de faktorer – de framgår ur barometerns resultat – som försvårar medlemsrekryteringen. Man bör från brandkårernas sida rapportera om alla situationer innefattande våld eller hot om våld till räddningsverket respektive beträffande första delvården till sjukvårdsdistriktet.
Seuraavassa lehdessä näet vastauksen. Heti kun selviää, kuinka pitkään hoidan tehtävää, asia ratkeaa osaltani. Millainen on pelastusylijohtajan valintaprosessi. Kysy ministereiltä, kansanedustajilta, johtajilta, päälliköiltä, asiantuntijoilta tai vaikka rivipalomiehiltä tai sopimushenkilöiltä. Onko virka määräaikainen. – Hyvä henkilö löytyy varmasti. Minua virkaan valittaessa painotettiin myös kokemusta säädösvalmistelun johtamisessa, alan kansainvälistä kokemusta ja luonnollisesti toimialan riittävää tuntemusta. – Kun siirryin määräaikaiseksi kansliapäälliköksi, menivät kevään suunnitelmat hieman uusiksi. – Ylimmän johdon virat täytetään nykyisin viiden vuoden määräajaksi. Onko sinulla suosikkia virkaan. 73 TÄMÄ PALSTA antaa lukijoillemme ainutlaatuisen mahdollisuuden saada asialliseen pelastusalaa koskevaan kysymykseen vastaus melkein keneltä tahansa. Todennäköisesti irtisanoudun virallisesti maaliskuun loppuun mennessä. Sinä lähetät kysymyksesi meille (pidämme omana tietonamme henkilöllisyytesi) ja välitämme kysymyksen valitsemallesi henkilölle tai yhteisölle. Esko Koskinen. Ja vieläpä anonyymisti ja aivan ilmaiseksi. TOIMITUS PIDÄTTÄÄ oikeuden olla hyväksymättä kysymystä, jos se on tavalla tai toisella asiaton tai loukkaava. Uuden pelastusjohtajan valinta Miten ja milloin valitaan uusi pelastusjohtaja, Esko. Ylimmän johdon erityisinä kelpoisuusvaatimuksina ovat ylempi korkeakoulututkinto, tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus, käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus. Millaiset kelpoisuusvaatimukset pätevöittävät pelastusylijohtajan virkaan. – Tehtävään sovelletaan valtion ylimmän johdon kelpoisuusehtoja. Tämä jälkeen käynnistyy virallinen valintaprosessi ja uskon uuden ylijohtajan valinnan tapahtuvan viimeistään elokuussa. – Sisäministeri esittelee ja valtioneuvosto päättää Entä aikataulu. KYSYMYS TULEE toimittaa osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi neljä viikkoa ennen seuraavan lehden ilmestymistä
Palomiesurheilu: Palohenkilöstön SM-slalom Ylläs 17.3. Osanottomaksu 50 € sisältää tulokahvin, lounaan noutopöydästä ja iltapäiväkahvin. SPPL: Palopäällystöpäivät 2018 Lahti 27.–28.3. Tiedot osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi. Pelastustoimen ajankohtaisseminaari Jyväskylä 15.–31.10 Palomiesurheilu: Crossfit 23.–25.10 SKYDD-messut Tukholma VKO 45 PALOKUNTALAINEN ILMESTYY M arraskuu 1.–15.11. KUUSAPILAKONGRESSI KUTSU LISÄTIETOA KONGRESSISTA: Tapio Kumpulainen, puheenjohtaja 040 572 4967 Lauri Lempinen, kongressi-isäntä 040 538 9112 TERVETULLOO PORRII JA YYTERII! M aaliskuu 14.–15.3. Palomiesurheilu: SM-pilkki Kitee 17.4. Palomiesurheilu: SM -hiihdot Hollola 22.–24.3. Turvallisuusmessut Tampere l okakuu 1.–15.10. Ilmoittautuminen maaliskuun 15. päivään mennessä postitse Lasse Jäntti, Niittykulmantie 28 E, 28760 Pori tai sähköpostilla janttilasse@gmail.com. Palomiesurheilu: Suunnistus Kotka 11.–13.9. SSPL:n Vuosikokous Mikkeli 20.-21.3. Julkaisemme sitoumuksetta tietoja pelastusalan tapahtumista yms. ...jotta tiedät mihin millonkin menis! ARVOISAT SUOMEN PALOVETERAANIJÄRJESTÖT / YHDYSHENKILÖT Vuoden 2018 Kuusapilakongressi pidetään PORISSA YYTERIN KYLPYLÄHOTELLISSA KE 16.5.2018 KLO 9-15. Palomiesurheilu: Jääkiekko Riihimäki VKO 52 PALOKUNTALAINEN ILMESTYY. Päällystömaraton 1.–15.6. Palomiesurheilu: Golf Tampere VKO 36 PALOKUNTALAINEN ILMESTYY s yyskuu 1.–30.9. Palomiesurheilu: Ammunta Tornio e lokuu 1.–31.8. Palokuntanuorten Suurleiri Lohtaja 1.–31.7. Palomiesurheilu: SM -keilailu Tornio VKO 18 PALOKUNTALAINEN ILMESTYY t oukokuu 19.5. Palomiesurheilu: Lentopallo Lappeenranta 4.–5.10. JEHUMALJA-kilpailu Seinäjoki k esäkuu 1.6. Palomiesurheilu: Kaukalopallo Porvoo H uHtikuu 5.4. Palomiesurheilu: Salibandy Mikkeli 15.–30.11 Palomiesurheilu: Voimailu/soutu J oulukuu 1.–31.12. TAPAHTUMAKALENTERI TIEDOT ON kerätty laitosten ja palokuntien tiedottajilta sekä järjestäjien nettisivuilta. Palomiesurheilu: Yleisurheilu Helsinki 15.–30.6 Palomiesurheilu: Jalkapallo Turku VKO 27 PALOKUNTALAINEN ILMESTYY H einäkuu 1.–7.7. SPPL: Opetusalan turvallisuusfoorumi 2018 Hki-Tukholma-Hki 23.4
Konevalmistaja Boeing (McDonnell-Douglas) edellytti amerikkalaisten vaatimusten mukaisen palokaluston Kuoreveden Halliin, jossa koneet koottiin. Mitkä. Sitä ei kuitenkaan tarvittu hälytystehtävissä kertaakaan tänä aikana. Oshkosh tuli Suomeen alunperin Hornet-kauppojen yhteydessä Dallasista, USA:sta. Vanhin paloauto vasteessa – Lisää aikaa vastata! Vastaukset osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi Kuvat Seppo Heikkilä. Näitä kukaan ei ole vielä ehdottanut. Auto oli hälytyskäytössä Hornetien rakennusvaiheen aikana kahden vuoden ajan vuosina 1998-2000. Sen sijaan 1980-luvun autoja löytyy vasteista kymmeniä. 76 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 83 uusi kisa! • Pelastusauto • Johtoauto • Sammutusauto • Kevytsammutusauto • Säiliöauto • Säiliösammutusauto • Vaahtoauto • Jauheauto • Raivausauto • Puomitikasauto • Tikasauto • Nostolava-auto • Huoltoauto • Kemikaalitorjunta-auto • Vahingontorjunta-auto • Letkuauto • Kalustoauto • Ensihoitoauto • Ambulanssi • Johtokeskusauto • Tarkastusauto • Museopaloauto • • • TOIMITUKSEN RAATI valitsi yksimielisesti 1990 maahantuodun Oshkoshin Suomen rumimmaksi paloautoksi. Suomen rumin paloauto TOIMITUS JATKAA kyselyä vielä maaliskuun ajan. Auto vaihtoi omistajaa 10300 euron hintaan. Listasta puuttuu kolme autoa. Tämän jälkeen auto pysyi puolustusvoimien omistuksessa, kunnes lopulta Oshkosh päätyi yksityiseen omistukseen puolustusvoimien huutokaupassa vuonna 2011. Suomalaiset paloautot eivät täyttäneet asetettuja kriteerejä, mutta suomalaiset kelpasivat Oshkoshin miehistöön. Tämä siksi, että toimituksella on vahva usko, että Suomen paloasemilta löytyy 1970-luvulla käyttöönotettuja paloautoja
LEHDEN VUOSIKERRAN VOITTIVAT: • Nico Westerinen, Kerava • Henna Pankkio, Askainen • Kaisa Kokko, Eura • Arto Dahlman, Helsinki • Pekka Koskikari, Helsinki ONNEKSI OLKOON VOITTAJILLE! Voittajille on ilmoitettu henkilökohtaisesti. Tulimeri arvonta on suoritettu. Seuraavassa lehdessä: Seuraava lehti (nro 84) ilmestyy viikolla 18. HUOM! Tilannekeskukset Tehtaantie 12 l 29630 Pomarkku puh. TULIMERI-RISTEILYN VUODELLE 2019 voitti Mika Henttonen Huittisista. • Oulu-Koillismaa, osa 2 • Kuumat tuotteet OBS! Eikö lehtesi saapunut perille. Ilmoita siitä meille: toimitus@palokuntalainen.fi Olethan huomannut, että lehti ilmestyy jatkossa ilmoitetulla viikolla Postin jakelukäytäntöjen muututtua. Voittajat on nyt arvottu. 02 634 3800 l info@peravaunutaloviitala.. PERÄVAUNUJA JÄRJESTIMME TULIMERI-ARVONNAN risteilyllä
MUUTAMAN HILJAISEN vuoden jälkeen on alkanut jälleen tapahtua. JOS TAAS poliittinen tahto on siviilija sotilashallinnon pitäminen erillään, asian pitäisi olla päivänselvä. Samoin maakunnissa pelastusjohtajien tulee pitää huolta siitä, että he ja heidän laitoksensa vastaavat omista lakisääteisistä tehtävistään itsenäisesti. Esimerkiksi MPK halusi järjestää pelastusalan koulutusta, yhteisiä mpk:n johtamia, pelastustoimintaan kuuluvia harjoituksia suunniteltiin ja järjestettiin, vapaaehtoisia maanpuolustajia oli tarkoitus käyttää pelastustoiminnassa, jopa paloasemien käyttämistä maanpuolustajien toimintatiloina suunniteltiin. Demokraattista päätöstä tulee tällöin noudattaa. TEHOKAS JA uskottava puolustus on Suomen kunnia-asia. 78 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 83 LIEKINHEITTÄJÄ VIIME VUOSIKYMMENEN puolivälissä puolustushallinto ja erityisesti aktiivinen maanpuolustusväki kävivät voimakasta kampanjaa turvallisuussektorin hallinnasta. Tapahtumat Krimillä ja Ukrainassa sekä Jussi Niinistön toiminta puolustusministerinä ovat vaikuttaneet siihen, että puolustusvoimilla on taas “momentum”, eli otollinen hetki laajentaa reviiriään siviilipuolelle. Puolustusvoimien ei pidä antaa jyrätä siviilisektorilla. SISÄMINISTERIÖN KORKEIDEN virkamiesten ei tule alistua puolustushallinnon ohjailuun. Esimerkiksi hoitolaitoksen evakuointiharjoitus kuuluu pelastustoimen järjestettäväksi ja johdettavaksi, ei puolustusvoimien tai vapaaehtoisen maanpuolustusväen. SITÄ SE ei kuitenkaan taas ole. Pelastuslaitosten yhteistyö puolustusvoimien kanssa on kuitenkin hyödyllistä ja tarpeen, mutta johtosuhteissa pitää noudattaa lakia. Puolustusvoimat on hiljaa taustalla lisännyt vaikutusvaltaansa ja ohjailua mitä erilaisimmissa yhteyksissä, jotka kuuluvat selvästi siviilisektorin hoidettaviksi. Puolustusmäärärahojen tason lisääminen on paikallaan, kunhan varojen käyttö on järkevää. Puolustushallinto vyöryttää taas ”Puolustusvoimilla on taas “momentum”, eli otollinen hetki laajentaa reviiriään siviilipuolelle.”. Sotilaiden tulee keskittyä ydintehtäviinsä valmistautumiseen, ei siviilipuolen asioihin. JOS POLIITTINEN tahto on ajaa sisäministeriön keskeiset toiminnot puolustushallinnon ohjailuun, asia on selvä. Myös puolustusvoimien kaavailema maakuntajoukkojärjestelmä, jonka avulla olisi tunkeuduttu pitkälle siviilisektorille, ei toteutunut alkuunkaan suunnitellussa laajuudessa. TILANNE KUITENKIN rauhoittui, kun MPK:sta tuli vuoden 2008 alusta lailla asetettu julkisoikeudellinen yhdistys
Koeaja Crafter nyt lähimmällä Volkswagen-jälleenmyyjällä ja katso lisätietoa osoitteessa volkswagen-hyotyautot.fi. Ammattilaisten toiveet huomioiva suunnittelu, innovatiiviset avustavat järjestelmät ja ensiluokkainen ajettavuus vakuuttavat vaativatkin kuljettajat. 43 407 €, CO2-päästöllä 197 g/km. 43 407 € alk. Crafterumpipakettiautomallisto aut.vaihteistolla alk. 36 512 €, CO2-päästöllä 193 g/km. Crafter-malliston yhdistetty EU-kulutus 7,3–9,0 l/100 km, CO?-päästöt 193–237 g/km. Crafter-umpipakettiautomallisto alk. Monipuolisempana kuin koskaan ennen. Paras kuljettaa varmasti. Uusi Crafter. Suositusvähittäishinnasto 26.1.2018, sisältää toimituskulut 600 €. www.volkswagen-hyotyautot.fi Kaikkiin kuljetuksiin. Uusi Crafter on ennennäkemättömän monipuolinen. Kuvan auto erikoisvarustein. Nyt myös automaattina. Uusi Crafter automaatti vaihteistoll a. Suositusvähittäishinnasto 1.1.2018, sisältää toimituskulut 600 €