Oulu-Koillismaa – osa 2 Puolustusvoimilla 25 palokuntaa Turvetuotantoalue riskikohteena BRANDKÅRISTEN NYT l PALOKUNNAT l HENKILÖT l KALUSTO & VARUSTEET l ILMIÖITÄ l HYVINVOINTI irt on um er o 8 € • vii kk o 18 • 20 18 • ISS N 179 8-2 68 5 pa lo ku nt al ain en .fi 84 tilannekeskukset Pelastustoimen
TOHATSU V20FS LUOKKANSA PARAS luokkansa kevein ja pienin paras teho/ painosuhde 2000 l / 7bar nopein alkuimulaite suurin nosto/ imukorkeus 9 m paino toimintakunnossa 127 kg lisävarusteena kuljetuskärry TOHATSU VE1500 LUOKKANSA TEHOKKAIN WWW.VEIKKONUMMELA.FI WWW.RAUPLAN.COM WWW.TRVESITYKIT.FI Since 1968 Since 1981 LUE LISÄÄ TUOTTEISTAMME VERKKOKAUPASTA: WWW.FWP.FI olevista moottoriruiskuista on Tohatsun valmistamia. kevein ja pienin 52 kg / 0,114 m3 paras teho/ painosuhde 525 l / 6 bar : 52 kg nopein alkuimulaite, 15,4 s / 6 m suurin nosto/ imukorkeus 9 m Tohatsu on valmistanut huippulaadukkaita ja kompakteja moottoriruiskuja palomiehille jo vuodesta 1949. Tohatsu on valmistanut huippulaadukkaita ja kompakteja moottoriruiskuja palomiehille jo vuodesta 1949. Suurin osa Suomessa käytössä olevista moottoriruiskuista on Tohatsun valmistamia. Veikko Nummela Oy aloitti yhteistyön Tohatsun kanssa jo vuonna 1989. Suurin osa Suomessa käytössä. Veikko Nummela Oy aloitti yhteistyön Tohatsun kanssa jo vuonna 1989
Myös sähköinen julkaisutoimintamme kehittyy syksyllä. Siksi haluamme sinun mielipiteesi, millaista lehteä juuri sinä haluat lukea. 0400 504 678, maria.salo@palokuntalainen.fi KANNEN KUVA Pekka Koivunen ULKOASU Anna Broholm/ PieniSuuri Idea puh. 040 501 8721 TOIMITTAJAT Silvio Hjelt ja Isto Kujala AVUSTAJA Arto Papunen KOLUMNISTIT Jaakko Linko, Lauri Turtola OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. 040 865 8835, www.pienisuuriidea.net PAINO Euraprint Oy KUVAPANKIT Depositphoto ja Pixabay KUSTANTAJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja, Yhdystie 6, 29250 Nakkila, Y2242549-9, Alv. 24 Turvetuotantoalue riskikohteena 25 Uusi taskutilasto nyt sähköisenä 34 Puolustusvoimilla 25 sotilaspalokuntaa 40 Sadat palokuntalaiset ovat väärässä – tai sitten ei 44 KUUMAT TUOTTEET: Heittosammutin 47 KUUMAT TUOTTEET: Vaahtonesteiden tarjonta laajenee 64 Några finlandssvenska synpunkter på räddningsväsendet 67 Ledare 68 Vildmannen SISÄLTÖ 5 Pääkirjoitus 13 Lingottua 23 Turtolan terassilta 33 Lämpökameramies 63 Villimies 69 Tahtoo tietää 71 Tapahtumat 72 Letkut solmussa 73 Seuraavassa lehdessä 74 Liekinheittäjä Nyt • ajankohtaiset asiat brandkåristen pelastusalan ilmiöitä henkilöt vakiot PALOKUNTALAINEN BRANDKÅRISTEN PELASTUSALAN ERIKOISLEHTI 17. rek. PALAUTE toimitus@palokuntalainen.fi palokuntalainen.fi kalusto & varusteet 40 64 7 11 14 32 Oulu-Koillismaa, osa 2 60 Palomiehenä Teneriffalla palokunnat 48 Palautetta, please! PALOKUNTALAINEN-LEHTI haluaa palvella lukijoita entistä paremmin. Syksyllä järjestämme lukijakyselyn, jossa kartoitamme yksityiskohtaisemmin lukijoidemme ajatuksia Palokuntalaisen kehittämiseksi. Otamme vastaan vapaamuotoista palautetta ja ehdotuksia osoitteessa toimitus@palokuntalainen.fi. VUOSIKERTA AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN ISSN 1798-2685 TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, puh. 3 7 Sopimushenkilöstön koulutus uudistuu 10 Kärkiyksiköt palaavat 12 Paloristi 15:lle ansioituneelle 13 Vuoden ensihoitaja 2018 14 Tilannekeskus vai joku muu. Ollikainen ILMOITUKSET, TILAUKSET JA TALOUS Maria Salo, puh. Hyvää kevättä! Toimitus
Uusi Crafter on ennennäkemättömän monipuolinen. 36 512 €, CO2-päästöllä 193 g/km. Ammattilaisten toiveet huomioiva suunnittelu, innovatiiviset avustavat järjestelmät ja ensiluokkainen ajettavuus vakuuttavat vaativatkin kuljettajat. Crafter-mallisto alk. Paras kuljettaa varmasti. 36 512 € Uusi Crafter alk.. Crafter-malliston yhdistetty EU-kulutus 7,3–9,0 l/100 km, CO2-päästöt 193–237 g/km. Kaikkiin kuljetuksiin. Kuvan auto erikoisvarustein. www.volkswagen-hyotyautot.fi Uusi Crafter. Koeaja Crafter nyt lähimmällä Volkswagen-jälleenmyyjällä ja katso lisätietoa osoitteessa volkswagen-hyotyautot.fi. Monipuolisempana kuin koskaan ennen. Suositusvähittäishinnasto 1.1.2018, sisältää toimituskulut 600 €
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö voi halutessaan kerrankin toimia alan puolestapuhujana, samoin muut alan järjestöt. Toisessa ääripäässä ovat ne pelastusjohtajat, jotka pitävät oman hallinnonhaaransa eduista kiinni viimeiseen saakka poliittisia päättäjiä ja virkamieskuntaa kumartelematta. 5 PEKKA KOIVUNEN, päätoimittaja SUOMEN 22 pelastuslaitosta luotsaa heterogeeninen joukko pelastusjohtajia. PELASTUSTOIMEN TÄYTYY koota voimansa ja aloittaa oman alan edunvalvonnan rakentaminen. Lähtötasoksi ei saa määritellä viime vuosien tiukkaan leikattuja budjetteja. MAAKUNNALLISET PELASTUSLAITOKSET käyvät tulosneuvotteluja sisäministeriön pelastusosaston kanssa. Pelastustoimen pitää tehdä selväksi tavoitteensa ja pitää niiden puolta. Nyt eivät nöyristely ja suosion hankkiminen auta, sillä sosiaalija terveyspuolen neuvottelijoille pelastustoimi on mitätön sivuseikka, vain muutama prosentti tulevien maakuntien menoista. Toista ääripäätä edustavat myötäilijät, joiden tavoite näyttää olevan olla mahdollisimman sovittelevia ja nöyriä neuvotteluosapuolia. PELASTUSTOIMEN SIRPALEISUUDESTA johtuen valtakunnallista rahoitustasoa lienee mahdoton määritellä. MAAKUNNALLISTEN PELASTUSLAITOSTEN rahatarpeet viestitetään tulosneuvottelujen jälkeen valtiovarainministeriölle. Raha ei ole korvamerkittyä, ja siksi rahoituspäätöksen jälkeen alkaa pelastustoimen kannalta tärkein vaihe: rahanjako maakunnassa. TULEVIEN MAAKUNTIEN pelastuslaitosten rahoituksen perusta ja pohja luodaan ensimmäisessä rahoitusprosessissa. Sen epäonnistumisesta seuraisi ikävyyksiä vuosiksi eteenpäin. KESKUSTELUISSA OVAT esillä pelastuslaitosten rahatarpeet, joissa tulee huomioida pelastustoimen strategian toteutuminen. Pelastustoimelle on kohtalokasta, jos se epäonnistuu. TÄRKEIN VAIKUTTAMINEN tapahtuu maakunnissa. Rahoituksen lähtötaso tulee määritellä sellaiseksi, että sillä todella tullaan toimeen ja voidaan Nöyrä pelastusjohtaja romuttaa laitoksensa rahoituksen kehittää toimintaa. Se päättää maakunnan saamasta rahoituksesta ja jakaa rahat maakunnalle. ”Nyt eivät nöyristely ja suosion hankkiminen auta.”. Asukaskohtaisten kustannusten vaihteluväli on laaja, 55–99 euroa. Siksi on tärkeää, että jokainen pelastusjohtaja hoitaa nyt oman osuutensa kunnialla. OLEMME PELASTUSTOIMESSA tosipaikan edessä
Matalapaineominaisuus on vakiona. Kysy lisää asennusvaihtoehdoista ja muista Cobra-yksiköistä, esim. DAFO OY l Puutarhatie 22 C l 01300 Vantaa l Finland Tel +358 10 666 5120 l info@dafo.fi l www.dafo.fi COBRA ON AUTO, MUTTA SE ON PALJON MUUTAKIN Turvallinen Tehokas Ympäristöystävällinen Cobra Compact on helposti ja edullisesti asennettava, itsenäinen sammutinleikkuri. Paino noin 400 kg Laitteen saa vesisäiliöllä tai ilman. ajoneuvon hydrauliikkaan liitettäväksi.
Uudistuksen tavoitteena on rakentaa sopimushenkilöstön peruskoulutusjärjestelmä miehistö-, ryhmänjohtajaja päällystötasoille. Uutena elementtinä käyttöön tuleva harjoittelujakso vahvistaa oppimista ja sitoutumista palokuntatoimintaan. Pelastusopiston vastuulle tulevat: • lakisääteinen pelastustoimen sopimushenkilöstön opetussuunnitelman ylläpitoja kehitystyö • kelpoisuuden tuottavan koulutuksen kouluttajakoulutus ja kouluttajarekisterin ylläpito • kelpoisuuden tuottavan koulutuksen opetusmateriaalin tuottaminen, päivittäminen ja tarjoaminen koulutuksiin. Pelastustoiminnan peruskurssi Suunnitelmien mukaan pelastustoiminnan peruskurssi tulee muodostumaan kahdesta moduulista sekä moduulien välissä tai jälkeen tapahtuvasta harjoittelusta palokunnassa. 7 Jatkuu sivulla 9. Moduulit ajoittuvat todennäköisesti kolmen kuukauden ajanjaksolle. Ennen peruskurssin alkua opiskelija tekisi ennakkotehtävät ja muut määrätyt suoritteet, jotka voivat olla esimerkiksi palokunnassa tapahtuvaa harjoittelua sekä perehtymistä palokuntatoimintaan ja omaan palokuntaan. Lisäksi tavoitteena on rakentaa järjestelmä peruskoulutusta tukevalle, Pelastusopiston opetussuunnitelmassa määritellylle täydentävälle koulutukselle.. Harjoitteluun voisi kuulua esimerkiksi kahdeksan viikkoharjoitusta tai tietty tuntimäärä harjoituksia eri Pelastusopisto tiedottaa: Sopimushenkilöstön koulutus uudistuu Pelastusopisto on 1.1.2019 alkaen vastuussa lakisääteisestä sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmästä
Meille voi myös lähettää palautetta ja kysymyksiä, joihin vastaamme mielellämme! Pelastusopisto muutoksen äärellä. Yleensä lähettävä taho tekee ratkaisun siitä, kenet se lähettää kouluttajakoulutukseen. Suunnitelmissa on, että ensimmäisessä lähiopetuksessa taitotaso testattaisiin. Kurssilaisten osaaminen todennetaan kurssin aikana ja sen päättyessä. Kurssille ei olisi mahdollista osallistua, ellei ennakkosuoritteita ole tehtynä määräaikaan mennessä. Kouluttajakoulutus Kouluttajien koulutus tulisi muodostumaan ennakkotehtävistä, jotka tehdään sähköisesti verkko-oppimisympäristössä, kahdesta (2) lähipäivästä sekä lähipäiviin liittyvistä verkkotehtävistä. Mikäli taidoissa on petrattavaa, annetut lisätehtävät tulisi olla tehtyinä ennen seuraavaa lähiopetusta. Moduuli 1 olisi voimassa määräajan, jonka aikana olisi suoritettava moduuli 2. ALKUSAMMUTUSKOULUTUS TULTANEEN järjestämään osana lähiopetusta, jolloin opetussisältöihin saataisiin mukaan myös täydentävät sammutusmenetelmät. Kehittämishanke viestii ja kuuntelee Kevään ja syksyn 2018 aikana kehittämishankkeessa lähetetään paitsi uutiskirjettä, tuodaan myös tietoa Pelastusopiston verkkosivuille. Kouluttajakoulutuksen pääsyvaatimukset Suunnitelmien mukaan pääsääntö olisi edelleen, että kouluttajakoulutukseen pääsee, kun henkilöllä on alipäällystön virkaan soveltuva muodollinen pätevyys tai vastaava osaaminen. Kokeneet kouluttajat voisivat lähipäivien sijaan todentaa osaamisensa opetusnäytöillä. Osaamisen voisi harkinnanvaraisesti todentaa myös muulla tavalla. 9 Jatkuu sivulta 7. P EL A S TU S O P IS TO. MODUULI 2 jälkeen voisi osallistua palokunnan hälytystehtäville ja osallistua niihin tehtäviin, joihin on kertynyt koulutusta ja kokemusta moduulien 1 ja 2 aikana. Opetusnäyttö voisi olla esimerkiksi opetusportfolio sekä oman koulutuksen videointi, jotka arvioidaan. aiheista. Yhtenä vaihtoehtona pohditaan mallia, jossa kurssilainen osallistuu Pelastusopiston valtakunnalliseen loppukokeeseen, jonka voi tehdä verkossa. MODUULI 1 jälkeen voisi osallistua palokunnan hälytystehtäville ja osallistua niihin tehtäviin, joihin on siihen mennessä kertynyt koulutusta ja kokemusta. Etenkin alueilla, joilla on pienet resurssit, voidaan hyötyä täydentävien sammutusmenetelmien osaamisesta
Uusimpana esimerkkinä on Vantaalla maaliskuussa aloittanut kärkiyksikkö, jossa työskentelee ympäri vuorokauden kaksi palomiestä. Yksikköä voidaan käyttää pelastustoiminnan aloittamiseen tai tukiyksikkönä muiden yksiköiden apuna. Tänään ”varpusparviajettelu” on kuitenkin lyömässä läpi pelastustoiminnan nopeutta ja tehokkuutta lisäävänä tekijänä. Kalustossa on otettu huomioon muun muassa tieja raideliikennepelastamisen erityispiirteet. Ajoneuvo on varustettu ensitoimenpiteisiin tarvittavalla paloja pelastuskalustolla. Kahden palomiehen kärkiyksikkö pystyy hoitamaan pienet tehtävät jopa ilman lisäapua. Isommissa tilanteissa tiedustelu ja tehokkaan sammutusja pelastustoimen aloittamiseen liittyvät valmistelevat tehtävät ovat luonnollinen osa kärkiyksikön toimintaa. Kärkiyksikkö-toimintamallia kannattaa harkita myös taajamien ulkopuolella ja sopimuspalokunnissa. Tästä osoituksena ovat erilaiset hybridija kärkiyksiköt. Pelastusryhmän muodostuminen ei ole enää kiinni ajoneuvojen lukumäärästä tai siitä kuinka monta miestä ajoneuvossa on. 10 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 84 AJATTELUTAVAN MUUTOSTA vauhditti vuonna 2012 julkaistu Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje, jossa irtauduttiin jäykästä ”vähintään neljä miestä samassa ajoneuvossa”-ajatuksesta. Kärkiyksiköt palaavat Uusien toimintamallien käyttöönottoa pelastustoiminnassa haittasi pitkään luku neljä. ”Sammutusja pelastustoimintaa ei voida aloittaa ja tehdä tehokkaasti ja turvallisesti alle neljän palomiehen vahvuisella yksiköllä.”, kuului väite alan ammattijärjestöistä.. Ryhmä voi tänään muodostua kuin ”varpusparvi”, mitä sanaa vanhan käytännön puoltajat käyttivät lyömäaseena ohjetta valmisteltaessa
Kuvat Perttu Vepsäläinen, SM Pelastusosasto. 11 SISÄMINISTERI KAI MYKKÄNEN myönsi helmikuun lopussa pelastusalan korkeimman ansiomerkin eli paloristin 15:lle alalla tavalla tai toisella ansioituneelle henkilölle. Paloristi voidaan antaa tunnustukseksi kunnostautumisesta sammutustai pelastustyössä sekä palkinnoksi ansiokkaasta palveluksesta palokunnassa tai muussa palontorjuntatyössä. Paloristi. Paloristi 15:lle ansioituneelle Paloristin saajat Hallitusneuvos Helismaa Ilpo, pelastusjohtaja Helisten Petteri, pelastusjohtaja Koponen Jukka, lainsäädäntöjohtaja Kättö Mika, pelastusjohtaja Landstedt Jyrki, pelastusjohtaja Mäki Tero, johtaja Nurmi Veli-Pekka, rehtori Parviainen Mervi, kansainvälisten asioiden johtaja Peltola-Lampi Tiina, pelastusjohtaja Pukkinen Jaakko, pelastusjohtaja Pulkkinen Esa, kansanedustaja Rantakangas Antti, pelastusjohtaja Setälä Harri, Director General Tammearu Kuno ja ohjausja kehittämisjohtaja Vainio Taito. Paloristin voi saada myös henkilö, joka on asiantuntemuksellaan tai muulla tavalla tehokkaasti avustanut palontorjuntatyötä
Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen palomiehistä 78 on opiskellut työn ohessa terveydenhuollon tutkinnon, Törrönen on alusta asti ollut suunnittelemassa koulutusta ja myös opettamassa palomiehiä. Huomionosoitus luovutettiin Törröselle Suomen Ensihoitoalan Liiton kevätopintopäivien yhteydessä. Aiemmin Törrönen edusti ensihoitoa kotona tapahtuvaa saattohoitoa koskevassa Pohjois-Karjalan Paletti-projektissa. VUODEN ENSIHOITAJAKSI 2018 on valittu joensuulainen Kari Törrönen. Sairaanhoitaja amk:n ja pelastajatutkinnon lisäksi hänellä on opettajan pätevyys. Hankkeet ja projektit eivät aina ole olleet sellaisia, johon tyypillinen ensihoitaja olisi suinpäin ryhtynyt. Nykyään Törrönen työskentelee vastaavana ensihoidon kenttäjohtajana Siun Sotessa, Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella. Hankkeisiin perehtymällä Törrönen on löytänyt niistä hyötyä ensihoitojärjestelmän ja yhteiskunnan lisäksi myös ensihoitajille. Parhaillaan Törrönen toimii ensihoidon asiantuntijana Pohjois-Karjalan AVOT-hankkeessa, joka kuuluu STM:n kärkihankeeseen. Kurssilta valmistui 14 palokuntalaista: Janne Avikainen, Mikkelin Esikaupungin VPK Jani Kankkunen, Grankulla FBK Marko Karonen, Säkylän VPK Toni Kukkola, Tuohikotin VPK Teemu Lehtinen, Tuusulan VPK Päivi Lindström, Jokelan VPK Mika Manninen, Pieksämäki (HSPK) Norberto Martin-Nohrström, Maskun sopimuspalokunta Martti Myller, Asolan VPK Vesa Mäenpää, Säkylän VPK Antti Niemelä, Sodankylän VPK Antti Rautava, Lappvik FBK Sami Tuominen, Nummen VPK Vesa Tölli, Nivalan VPK SSPL-STIPENDIN SAAJAKSI kurssilaiset valitsivat Antti Rautavan, Lappvik FBK:sta. Hän on siviiliammatiltaan luotsi ja hän toimii myös luotsiliiton puheenjohtajana. 12 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 84 PELASTUSOPISTON SOPIMUSPALOKUNNAN päällikkökurssi numero 43 päättyi huhtikuussa. Törrönen on vastannut yli 20 vuoden ajan Pohjois-Karjalan sopimuspalokuntalaisten ensivastekoulutuksesta, muutama vuosi sitten koulutettavaksi tulivat myös rajavartijat. Hän on työuransa rinnalla tehnyt toisen uran erilaisissa hankkeissa ja projekteissa. Se etsii keinoja, miten iäkkäät ihmiset voisivat asua mahdollisimman pitkään kotonaan. Sopimuspalokunnan päällikkökurssi 43 päätökseen Kari Törrösestä Vuoden ensihoitaja 2018 Valinnan tehneeseen raatiin kuuluu edustajia seuraavista yhteisöistä: • Ensihoidon opettajat • Suomen anestesiologiyhdistyksen ensihoidon alajaos • Suomen Ensihoitoalan Liitto • Tehy • Systole – ensihoidon erikoislehti JY R K I V ES A. Törrönen on sinnikäs puurtaja, joka on valmis kokeilemaan uusia asioita
Katselin sopimuspalokuntien päällikkökurssin opetustilanteesta otettua kuvaa, ja näytin mielestäni hämmentävän tyytyväiseltä ja tasapainoiselta. Omaan olemiseensa tyytyväisyys on nimittäin kokemukseni perusteella kaikkea muuta kuin tunnetta omasta erinomaisuudesta, virheettömyydestä tai täydellisyydestä. PALOKUNTAYHTEISÖN ON tärkeää voida hyvin, jotta se pysyy elinvoimaisena ja kykenee toimimaan pelastusalan arvojen mukaisesti inhimillisesti, ammatillisesti ja luotettavasti sille annetuissa tehtävissä. Jopa onnelliselta minusta on viime aikoina tuntunutkin uudessa työssä, itselleni sopivalta tuntuvassa roolissa SSPL:n järjestöpäällikkönä. Hyvinvoinnin kasvot ”MISTÄ NÄKEE, että ihminen voi hyvin?” Tätä pohdimme yhdessä päällikkökurssilaisten kanssa. Sananmukaisesti tyytyväisyys on tyytymistä, jonkin asian hyväksymistä sellaisena kuin se on. Ja kysykää yhdessä, miten voisimme voida vielä paremmin – niin että yhteisön kasvot antaisivat totuuteen perustuvan vihjeen hyvinvoinnista myös ulospäin. Yhteisön on selvitettävä tämä itse itseltään, yhdessä ja yksilöinä. UUDET HAASTEET pakottavat hyväksymään, ettei osaa tai hallitse läheskään kaikkea mitä haluaisi, mutta oikeastaan juuri se tuntuu hyvältä. Mikään yhteisö ei ole täydellinen, mutta riittävän hyvää voi tavoitella, sellaista jossa jokaisen on mahdollista kokea tyytyväisyyttä oloonsa. 13 JAAKKO LINKO, järjestöpäällikkö, Yksikönjohtaja ja pappi ITSELLEEN VOI näyttää joskus oudon vieraalta. Käy vastausta pelkäämättä kysymässä itseltäsi ”miten sinä voit”. Kuinka helposti tulkitseekaan jopa omaa vointiaan parhain päin. Ulkopuolinen arvioija, olipa millainen työnohjauksen tai yhteisökonsultoinnin guru tahansa, ei kerro vastauksia vaan auttaa kysymään oikeita kysymyksiä. PINTAPUOLISESTI TARKASTELLEN voi olla vaikea tietää totuutta yhteisön hyvinvoinnista. Kun joku kysyy sinulta vointiasi, on vaikeaa vastata ellei ole hetkeen pysähtynyt tätä itsensä kohdalla miettimään. Näin kai sitä viisainta olisi aina itseensä suhtautua, hyväksyvällä myötätunnolla. Eipä toisaalta ihme. ”Kysykää yhdessä, miten voisimme voida vielä paremmin.”. Varsin nopeasti huomasimme, että eipä olekaan helposti pääteltävissä oleva asia. ”Aina silloin tällöin sinun kannattaa käydä pitämässä tauko ja käydä tapaamassa itseäsi”, muistutetaan oivallisesti hyvejohtajuusmeemissä. Kysy sitten toiseltakin. Yritän opetella muistamaan tämän myös hetkinä jolloin tyytyväisyys ei ole automaattisesti päällimmäinen tunne peilikuvaa tai valokuvaa katsoessa. Ei edes oman itsen kohdalla, toisista puhumattakaan
Ne tuottivat perustehtävänsä lisäksi palokunnille tietoa ja palvelivat pelastustoiminnan johtoa hyvinkin monipuolisesti. Tilannekeskus vai joku muu. 14 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 84 Suomen pelastustoimen sirpaleisuus näkyy selvästi pelastuslaitosten operatiivisten johtamisja tukitoimintojen järjestelyissä. Kuvat Satakunnan ja Keski-Uudenmaan pelastuslaitokset. Vielä 1990-luvulla aluehälytyskeskukset toimivat laaja-alaisesti pelastustoiminnan johtamista tukevina eliminä. Tänään on toisin
Jotta lukija saisi oikean kuvan Suomen tilannekeskuksista, rajanveto ja tilannekeskus-termin määrittely on paikallaan. Yhteismitallisuuden vuoksi sisäministeriön tai vaikkapa kumppanuusverkoston olisi syytä määritellä tilannekeskus-käsite tarkasti. Myöskään erikseen tilanteen niin vaatiessa perustettava ”tilannekeskus” ei täytä määritelmän ehtoja. KUN VERTAILLAAN pelastustoimen alueita Suomessa pitää terminologian olla yksiselitteistä. Tällä hetkellä tilannekeskus-käsitettä käytetään hyvin vapaasti kuvaamaan erilaisia järjestelyitä pelastuslaitoksissa. Pelastuslaitokset ovat täyttäneet syntynyttä ”palvelutyhjiötä” mitä erilaisimmilla ”tilannekeskus”-ratkaisuilla. Mikä on tilannekeskus. Tilannekeskus vai joku muu?. Lehtemme toimituksen määritelmän mukaan tilannekeskukseksi voidaan kutsua elintä, kun kaikki seuraavat ehdot täyttyvät: TILANNEKESKUS • toimii keskeytyksettä ympäri vuorokauden • toimii vähintään vahvuudella yksi • toimii sille erikseen varatussa tilassa • hankkii ja pitää yllä ajantasaista tietoa turvallisuustilanteesta ja erityisesti pelastustoiminnasta (resurssit, tilanteet …) alueellaan • tukee pelastustoimintaa ja erityisesti sen johtamista Näiden lisäksi tilannekeskuksella voi olla ja on mitä moninaisimpia muita toimintoja. JOHTAMISFUNKTIOLLA tarkoitetaan ympärivuorokautista, päivittäiseen operatiiviseen johtamiseen osallistuvan päällystöviranhaltijan toimintaa tilannekeskuksen tiloissa. ESIMERKIKSI asianmukaisin yhteyksin varustettu tila, jossa päivystävä palomestari työskentelee, ja joka tarvittaessa miehitetään, EI ole määritelmän mukaan tilannekeskus. 15 2000-LUVUN ALUSTA jatkunut kehitys on poistanut hätäkeskusten pelastustoimelle antamat tukitoiminnot täysin. Miksi näin
SELVITIMME HUHTIKUUSSA pikakyselyllä pelastustoimen tilannekeskusten nykytilan Suomessa. Niiden sisältö vaihteli odotetusti ylimalkaisesta perusteelliseen. Vastausten perusteella voidaan sanoa, että Suomessa varsinaisia ympäri vuorokauden toimivia aitoja pelastuslaitosten tilannekeskuksia on seitsemän kappaletta sekä lisäksi neljän laitoksen vuorollaan ylläpitämä ISTIKE. Tilannekeskuksen toimintaa johtaa vuorossa oleva palomestari P30, joka tarvittaessa voi myös johtaa osaa tehtäviä etänä tilannekeskuksesta käsin. 16 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 84 Helsinki Tilannekeskus, jossa myös johtamisfunktio HELSINGIN PELASTUSLAITOKSELLA on tilannekeskus, joka toimii ympäri vuorokauden. Tilannekeskukset palvelevat siis yhtätoista pelastuslaitosta. Lisäksi tilannekeskuksessa työskentelee vuorokauden ympäri 1–2 operaattoria sekä paloesimies tilanteesta riippuen. Suomessa on kahdeksan varsinaista tilannekeskusta Yksitoista laitosta tilannekeskuspalvelujen piirissä 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Ei ti la nn ek es ku st a IS TI K E Ti la nn ek es ku s. Helsingin pelastuslaitoksen tilannekeskuksen päätehtäviä ovat ajantasaisen turvallisuustilannekuvan ylläpitäminen, johtamisen tukeminen, valmiuden johtaminen, operatiivinen johtaminen etänä sekä muut tukitehtävät. Myös käsitys siitä, mikä tilannekeskus on, vaihteli suuresti. Vastaukset saatiin yllättävän nopeasti
Keski-Uusimaa Tilannekeskus KESKI-UUSIMAAN PELASTUSLAITOKSEN tilannekeskus on suoraan operatiivisten palveluiden alla, kuten plastusja ensihoitotoimisto sekä HEMS-yksikkö. Henkilöstönä on viisi vakinaista tilannekeskuspäivystäjää ja kesälomasijainen. Se neuvoo, opastaa ja ohjaa pelastustoimialueen kuntalaisia erilaisten turvallisuuteen liittyvien asioiden ratkaisuissa. Se toimii pelastuksen johtokeskuksen ensimmäisenä johtokeskushenkilöstön hälyttävänä viestikeskuksena (PelJoken runkona). Päivystävällä päälliköllä on myös mahdollisuus siirtyä tarvittaessa tilannekeskukseen ja tukea/johtaa sieltä toimintaa. KUPin tilannekeskus toimii myös koko pelastuslaitoksen päivittäisten toimintojen palvelupisteenä. Hän voi tarvittaessa siirtyä tilannekeskukseen, ellei ole itse tehtävällä. Aseman palomiehistä muutama henkilö kustakin työvuorosta kykenee myös toimimaan tilannepäivystäjänä.. 17 Länsi-Uusimaa Tilannekeskus LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOKSEN tilannekeskus on toiminnassa ympäri vuorokauden. Tilannekeskus toimii normaalisti, vahvennettuna tai tarvittaessa hajautettuna kahdesta eri paikasta yhtä aikaa. Tehtäviin kuuluu myös operatiivisten yksiköiden toiminnan tukeminen. Tilannekeskus kerää ja luokittelee saamaansa pelastustoimialueen turvallisuustilanteeseen vaikuttavaa tietoa ja kokoaa turvallisuustilannekuvaa ennakoivasti yleisesti tai yksilöidysti tiettyyn tilanteeseen liittyen. Itäisen alueen päivystävällä palomestarilla on toimisto tilannekeskuksen vieressä. Se jakaa ennakkotiedotteita, tapahtumiin liittyviä turvallisuustilannetietoja pelastustoimialueen kuntien ja kaupunkien johtajille, toimialapäälliköille ja avainhenkilöille kriisijohtamisen tueksi. hälytyslistat), oman sekä naapurialueiden tilannekuvan seuranta, kulunvalvonta, tiedottamisessa avustaminen ja tiedotteiden välittäminen sekä mediaseuranta, pelastustoiminnan tukeminen ja seuranta, viestiliikenteen seuraaminen, tapahtumien nauhoitus, viestiliikenteen tukeminen ja vikailmoituksien välittäminen, toimiminen johtokeskuksen tukena ja viestikeskuksena tarvittaessa sekä alueen kuntien toiminnan tukeminen. Eteläisen alueen palomestarin (P30) työpiste sijaitsee tilannekeskuksen tiloissa. Se on koko ajan miehitetty kahdella päivystäjällä, jotka tekevät työtä 12 tunnin vuoroissa (päivävuoro 9–21 ja yövuoro 21–9). LUPin tilannekeskuksen päivittäisiin tehtäviin kuuluu muun muassa pelastuslaitoksen palvelupisteen hoitaminen (esimerkiksi puhelinvaihde), yleisen sähköpostin käsittely, asiakaspalvelu ja neuvonta (sisäiset ja ulkoiset asiakkaat), automaattisella paloilmoitinjärjestelmällä varustettujen kiinteistöjen yhteystietojen ylläpito (kohdekortit), yhteystietojen päivittäminen ja välittäminen hätäkeskukseen (esim
Ei. Kanta-Hämeen pelastuslaitoksella on Hämeenlinnan paloasemalla sijaitseva ajanmukainen johtokeskus, joka miehitetään tarvittaessa. Uusiin, remontoituihin tiloihin johtokeskus toteutetaan niin, että ensihoidon virka-aikaan toimiva tilannekeskus ja pelastustoimen johtokeskus toimivat samoissa tiloissa. Myös he voivat tarvittaessa toimia tilannekeskushenkilöstönä ja tukea pelastustoiminnan tehtäviä mikäli eivät itse ole hälytettynä tehtävälle. Henkilökuntana on TIKE-P3, TIKE-operaattori, ensihoidon esimies, palveleva palotarkastaja sekä aulahoitaja. Johtokeskusta on viime vuosina kehitetty voimakkaasti. Varsinais-Suomi Tilannekeskus, jossa myös johtamisfunktio VARSINAIS-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN tilannekeskus aloitti 1.4.2018. Ensihoidon tilannekeskus toimii virka-aikaisesti välittäen alueen hoitolaitosten välisiä, ambulansseilla tehtäviä sairaalasiirtoja. Se hoitaa pelastustoimintaan liittyviä tukitoimintoja ja tuottaa turvallisuuden tilannekuvaa Varsinais-Suomessa. Tilannekeskus on miehitetty ympäri vuorokauden. TIKE P3 päivystävä palomestari johtaa tilannekeskustoimintaa. Lisäksi tilannekeskukseen on keskitetty myös muita ensihoidon tehtäviä, jotka eivät häiritse varsinaisen tehtävän toteutumista. Onnettomuustilanteissa keskus kerää tarvittavan tiedon päätösten ja tilannekuvan muodostamiseksi ja välittää tietoa avainhenkilöille johtamisen tueksi. Lisäksi tilannekeskuksesta avustetaan tarvittaessa Varsinais-Suomen kuntien valmiustoiminnan käynnistämistä ja tiedottamista sekä ylläpidetään pelastuslaitoksen, viranomaisten ja yhteistyötahojen yhteystietoja. Tällöin ensihoidon tilannekeskus pystyy nykyistä paremmin tukemaan tarvittaessa myös pelastustoimintaa. Virka-ajalla johtokeskus miehitetään saatavilla olevan päällystön voimin ja muina aikoina päivystävän päällikön, päivystävän palomestarin ja tarvittaessa vapaalta hälytettävän henkilöstön voimin. Lisäksi tilaan sijoittuu ensihoidon tilannekeskuspäivystäjän ja ensihoidon kenttäjohtajan lisäksi päivystävä palomestari ja Hämeenlinnan paloaseman vuorossa oleva paloesimies. Tilannekeskuspäivystäjä tukee lisäksi ensihoidon kenttäjohtotoimintaa ja ylläpitää tilannekuvaa. Tätä ennen laitoksella on ollut Infopiste, myöhemmin Viestija johtokeskus vuodesta 2004 alkaen. 18 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 84 Kanta-Häme KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOKSELLA ei ole pelastustoimen henkilöstöllä vuorokauden ympäri miehitettyä tilannekeskusta eikä sellaista ole tällä hetkellä suunnitteilla
puhelinvaihdepalvelu) ja pelastustoimen alueen kuntien tukeminen. Tilannekeskustoiminnan käynnistää päivystävä palomestari tai päivystävä päällikkö, lisähenkilöstö tulee työvuorosta ja vapaalta olevasta henkilöstöstä. Samassa tilassa toimii päivystävä palomestari, joka omalta osaltaan seuraa päivittäistä tilannekuvaa ja tämän kehittymistä. Johtokeskuksessa olevat ohjelmistot keräävät itsenäisesti tilannetietoutta ja tilannekuvaa, jotka ovat suoraan käytettävissä johtokeskuksen perustamisvaiheesta alkaen. Päivystävä palomestari tukee toiseen päivystysalueen palomestarien pelastustoiminnan johtamisessa, hakee tietoja, hoitaa onnettomuustiedottamista jne. Tarvittaessa keskus voi toimia maakunnan alueen varahälytyskeskuksena. Tilannekeskuksen pidetään tarvittaessa tilannekuvaa, esimerkiksi myrskyrintaman tulosta ja tarvittaessa nostetaan valmiutta henkilöstön osalta. Tilannekeskuksella ei ole johtamistoimintoa, vaan johtaminen tuotetaan johtamisjärjestelmän muilla komponenteilla. Johtokeskus on myös rakennettu toimimaan erilaisissa häiriöja vikatilanteissa. ITÄ-UUSIMAAN PELASTUSLAITOKSELLA pelastuslaitoksella on jatkuvasti miehitetty tilannekeskus. Yleisin tehtävä on pelastustoiminnan johtamisen tukeminen. Kymenlaakso KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOKSELLA on kaksi P3-päivystysaluetta ja kaksi tilannekeskustilaa, jotka on varustettu viestija johtamisvälinein. Johtamisohjeen mukaisesti päivystävä päällikkö (PHP20) vastaa johtokeskuksen perustamisesta. 19 Päijät-Häme PÄIJÄT-HÄMEEN PELASTUSLAITOKSELLA on erikseen suunniteltu ja rakennettu pelastustoiminnan johtokeskus. Tilannekeskuksissa ei ole jatkuvaa miehitystä, vaan ne miehitetään tarvittaessa. Tarvittaessa johtokeskus voidaan jakaa pelastuskomppanian esikuntiin mm. Johtokeskuksessa on määrätyt paikat PTJ:lle, operaatio-, tilanne-, viestipäälliköille sekä muulle siellä toimivalle esikunnalle. Johtokeskuksen päätehtävänä on johtaa pelastustoimintaa, resurssoida, varoittaa. runsaslukuisten kiireettömien tehtävien osalta. Toisessa keskuksessa on päivystävän palomestarin työpiste. Tilannekeskuksen päätehtävinä ovat tilannekuvan ylläpitäminen, pelastustoiminnan valmiuden säätelyn ja pelastustoiminnan tukeminen, muut pelastuslaitoksen tukitoiminnot (esim. Tilat miehitetään tarvittaessa. Ruuhkatilanteissa tilannekeskuksesta hoidetaan ei-kiireellisten tehtävien välittäminen pelastusyksiköille ja pidetään yhteyttä kuntiin ja muihin viranomaisiin. Itä-Uusimaa Tilannekeskus Ei Ei. Tilannekeskuksen minimimiehitys on yksi päätoiminen tilannekeskuspäivystäjä, vahvuutta säädellään osana muuta valmiudensäätelyprosessia
Tilannekeskuksen ydintehtäviä ovat pelastustoiminnan ja sen johtamisen tukeminen, kuntien valmiustoiminnan tukeminen, tilannekuvan kokoaminen, viestiliikenteen toimivuudesta huolehtiminen ja tiedottamisen tukeminen. Etelä-Savo ISTIKE TILANNE-/JOHTOKESKUKSESSA ON päivystävän palomestarin työpiste ja hänellä on aina johtamisfunktio oman alueen tehtävien osalta. Kukin laitos tuottaa tilannekeskuspalvelua neljän viikon välein kaikille laitoksille. Tällä hetkellä ISTIKEssä on mukana Etelä-Karjala, Etelä-Savo sekä Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo. Se avustaa tilannepaikan johtajaa hänen pyynnöstään ja automaattisesti tietyissä tehtävissä, jne. Hän ylläpitää alueen tilannekuvaa, tukee pelastustoimintaa ja varmistaa pelastustoiminnan johtamistoiminnot tehtävillä, jossa ei ole pelastusviranomaista tilannepaikalla. Tike P3 toimii sopimuspalokuntien yksiköiden pelastustoiminnan johtajana. ISTIKEN tehtävinä ovat tilannekuvan ylläpito, säätilan ja muutosten seuraaminen ja tiedottaminen päivystäville palomestareille. Päivystäjät koostuvat päällystöstä, alipäällystöstä ja miehistöstä. Pirkanmaa Tilannekeskus, jossa johtamisfunktio PIRKANMAAN TILANNEja johtokeskus on miehitetty ympärivuorokauden päivystävällä palomestarilla (Tike P3) ja päivystäjällä. Henkilökuntaa on tilannekeskuksesta vastaavan palopäällikön lisäksi viestipäällikkö, kuusi palomestaria ja seitsemän päivystäjää. TikeP3 vastaa päivittäisistä ja tilannekohtaisista pelastustoimintaan ja toimintavalmiuteen liittyvistä asioista apunaan tilannekeskuksen päivystäjä. Suunnitteilla on maakunnallinen, ympäri vuorokauden päivystävä tilannekeskus, jossa olisi mukana myös pelastustoimen yhteistyötahojen toimintoja. ISTIKE-vuorolla on aina yksi tilannekeskuspäivystäjä ja hänellä tukemassa päivystävä palomestari. Pelastustoiminnan tilannekeskus pitää yllä pelastustoimen tilannekuvaa sekä seuraa kuntiin ja muuhun yhteiskuntaan vaikuttavia häiriötilanteita Pirkanmaalla ja laajemminkin. Ei Ei. Päivystävän palomestarin työpiste on johtokeskustilassa. Keski-Suomi KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSELLA on tarvittaessa miehitettävä tilannekeskus. ISTIKE-vuorolla muiden laitosten alueille hän antaa tarvittaessa johtamisen tukitoimia yhdessä tilannekeskuspäivystäjän kanssa ja vastaa muutoinkin ISTIKE toiminnasta. Keski-Suomessa odotetaan valtakunnallisia linjanvetoja tilannekeskuksien suhteen. 20 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 84 Pohjanmaa POHJANMAAN JOHTOja tilannekeskus miehitetään/täydennetään tilanteen mukaan. Etelä-Karjala ISTIKE ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOKSEN tilannekeskus on osa Itä-Suomen pelastuslaitosten vuonna 2014 toimintansa aloittanutta ISTIKEä
Etelä-Pohjanmaa ETELÄ-POHJANMAAN PELASTUSLAITOKSEN ja Seinäjoen kaupungin yhteinen johtokeskus sijaitsee Seinäjoen uudella paloasemalla. Tilannekeskus ylläpitää ympäri vuorokauden tilannekuvaa pelastuslaitosten tehtävistä ja valmiudesta sekä seuraa toiminta-aluettaan laajemmin tapahtuvia muutoksia. Toiminnan tarkoituksena on myös se, että pelastuslaitokset pystyvät entistä paremmin varautumaan etupainotteisesti mahdollisiin uhkiin ja häiriötilanteisiin. Pohjois-Savon osalta tilannekeskuksessa vuorottelee noin 10 pelastusviranomaista (muun muassa palomiehiä, palomestareita, valmiuspäällikkö ja pelastuspäällikkö). Päivystysvuorot ovat viikko kerrallaan/ pelastuslaitos. Tilannekeskuksen henkilökunta koostuu pääsääntöisesti varttuneemmasta palomieskaartista. Pohjois-Savossa tilannekeskuspäivystäjän työtä tukee Kuopion päivystävä palomestari. Valmiutta kohotettaessa Pohjois-Savon tilannekeskuksen henkilömäärää lisätään tilanteen ja tarpeen mukaan. Tarvittaessa Pohjois-Savon tilannekeskus miehitetään muulloinkin, esimerkiksi suuren onnettomuuden tapahtuessa maakunnan alueella. Tilannekeskus toimii pelastuslaitoksen puhelinvaihteena, luo kulkuoikeuksia, tekee kalenterivarauksia ja ottaa vastaan erilaisia ilmoituksia yleisöltä (risujen poltot, ilotulitukset ynnä muu). Keskuksen päätehtäviä ovat operatiivisen toiminnan tukeminen, tiedottaminen kuntien häiriötilanteiden johtoryhmille, tietojen haku ynnä muu sellainen. Johtamisfunktiota sillä ei ole, mutta otetaan käyttöön tarvittaessa P2:n päätöksellä. 21 Satakunta Tilannekeskus SATAKUNNAN PELASTUSLAITOKSEN vuonna 2012 perustettu tilannekeskus toimii ympäri vuorokauden yhden henkilön vahvuudella. Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan pelastuslaitosten tilannekeskuksessa työskentelee yksi henkilö kerrallaan. Pohjois-Savo ISTIKE POHJOIS-SAVON PELASTUSLAITOKSELLA on jatkuva tilannekeskustoiminta yhteistyössä Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan pelastuslaitosten kanssa. Loma-aikoina keskuksessa työskentelee poikkeuksellisesti nuorempia alan opiskelijoita tai palomiehiä. Ei Ei. Se otetaan aktiivikäyttöön poikkeusoloissa sekä suuronnettomuusja häiriötilanteissa. tietoja keräämällä ja jalostamalla johtamisen tueksi. Tilannekeskus tukee kentällä tapahtuvaa pelastustoiminnan johtamista mm. Keski-Pohjanmaa ja Pietarsaari KESKI-POHJANMAAN JA Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksen päivystävä hoitaa aktiivityöaikana arkisin klo 7–17 muun muassa seuraavia tehtäviä: Turvallisuusja tilannekuvan muodostaminen ja välittäminen asianomaisille tahoille, pelastustoiminnan tukeminen ja yhteydenpito muiden pelastuslaitosten ja viranomaisten johtoja tilannekeskuksiin
Vuorollaan ISTIKEssä päivystää pelastuslaitosten oma, erityisesti ISTIKE-toimintaan koulutettu henkilökunta. Miehityksestä vastaa päivystävä päällikkö. Tilannekeskus ylläpitää omaa tilannepäiväkirjaa. Tiken rooli on johtamisen tuki. Pohjois-Karajalan osalta yhteistyössä on huomioitava, että ISTIKE on tehnyt sopimuksen tilannetietojen vaihtamisesta rajan takana sijaitsevan Karjalan tasavallan päähallinnon kanssa. PEREHDYMME SEURAAVISSA numeroissa muutamiin yksittäisiin tilannekeskuksiin tarkemmin. Tilannekeskus voi toimia johtokeskuksen osana. Mietinnässä on Pohjois-Suomen yhteinen tilannekeskus. 22 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 84 Lappi LAPIN PELASTUSLAITOKSELLA ei ole tilannekeskusta. Tilannekeskuksen tehtävä on seurata maakunnan omaa turvallisuustilannekuvaa ja reagoida erillisen toimintamallin mukaisesti. Tilannekeskus miehitetään erikseen koulutetulla henkilökunnalla, joka hälytetään tarvittaessa. Sen päätehtävä on pelastustoiminnan ja johtamisen tukeminen keräämällä tarvittavaa tietoa päätöksenteon tueksi ja tilannekuvan muodostamiseksi sekä tiedon välittäminen yhteistoimintatahoille. Johtokeskus perustetaan tarvittaessa päivystävän päällikön toimesta. Mikäli tilanne vaatii, niin operatiiviseksi tueksi voidaan hälyttää vapaalta lisää päällystöhenkilöitä tukemaan johtokeskuksen toimintaa. Ei Ei Ei Ei. Jokilaaksot PELASTUSLAITOKSELLA ON tilannekeskus käytössä tarvittaessa. Sen miehittävät vuorossa oleva päivystävä palomestari ja arkisin toinen operatiivisessa työssä oleva palomestari. Oulu-Koillismaa OULU-KOILLISMAALLA EI ole ympärivuorokautisesti toimivaa tilannekeskusta, vaan keskus miehitetään tarvittaessa. Tilannekeskuksessa valvotaan ja tuetaan maakunnan pelastustoiminnan johtamista eri menetelmin. Kainuu KAINUUN PELASTUSLAITOKSELLA on oma tilannekeskus, joka toimii myös johtokeskuksena. Pohjois-Karjala ISTIKE POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOS on yksi ISTIKE-yhteistyön laitoksista
Pitäisikö ennemminkin tarjota elämyksiä, joita muualta ei saa. Jos pieneltä pojalta kysyy, mikä tämä haluaisi olla isona, väittäisin, että kärkipäässä on kuitenkin palomies ja sylivauvan ensimmäinen lelu on paloauto. Viihdetekniikka ja media on ottanut jättiharppauksia ja perinteisten urheilulajien rinnalle on tullut uusia muotilajeja. NYKYNUORILLE HARRASTAMINEN ja vapaa-ajan vietto on muuttunut rajusti oikeastaan viimeisen sukupolven aikana. LÄPI OMAN palokuntaurani on erilaisilla foorumeilla oltu säännön omaisesti huolissaan palokuntanuorisotyöstä, sen vetovoimasta ja harrastajamääristä. Heräsi jopa epäilys, että mahdetaanko osastoissa tehdä samoin, siinä määrin toistensa kaltaisia ovat. Vähemmän prenikoita ja torvisoittoa, enemmän tekemistä ja hauskanpitoa. Tuntuu kuitenkin absurdilta, ettei palokunnalla ole tarjota tarpeeksi elämyksiä ja extremeä. MIKSI MAAILMA ympärillä ottaa digiloikkaa, mutta palokuntanuorissa kaivetaan kaapista piirtoheitin ja vhs -kasetti. Nykynuorten ollessa raittiimpia kuin koskaan, selitys taitaa olla vain vakiovastaus, joka on helppo ravistaa hihasta. Solmut, ensiapu, tikkaat, letkut, perusselvitys. Asiaa voisi tarkastella laajemmin. ONKIN MIELESTÄNI oikeutettua kysyä, pitääkö nuoriso-osastossa opettaa paloilmoittimen toimintaa tai loputonta letkujen pakkaamista. Käytännössä kovin harva jatkaa sammutusmieheksi saakka. Pitkään on kysytty miksi. NUORISO-OSASTOT OVAT olleet alkusysäys lukemattomille ammattipalomiehille, palomestareille, ensihoitajille ja hätäkeskuspäivystäjille. Uskoisin vanhan brankkarin metsäpalotarinoiden olevan viihdyttävämpää kuunneltavaa ala-asteikäisille vintiöille kuin pelastusyksiköiden operatiiviset tunnukset. Tehkää se edes omassa palokunnassa, edes muutama kerta kaudessa, vaikka leireillä sitten taas edelleen opeteltaisiin sitomaan peltiämpäriä imuletkun päähän.. Yli satavuotias palokuntanuorisotyö todellakin eläkeiässä Harvemmin olen kuullut vastauksia, lukuunottamatta perinteistä mantraa mopo – keskikalja vastakkainen sukupuoli. Vielä tätäkin tärkeämpänä näkisin mahdollisuuden kasvattaa vastuuntuntoisia, läheisistään ja yhteisönsä turvallisuuskulttuurista tietoisia kansalaisia. Nuoria ei tahdo löytyä, puhumattakaan vetäjistä. Kirjoitus ei edusta kirjoittajan palokunnan tai pelastuslaitoksen kantoja. Kritisoidessa sulkeudutaan kuoreen ja syytetään nettiä ja älykännyköitä, vaikka niistä voisi löytyä vaikka vastaus ongelmiin. JOS KUITENKIN tosissamme olemme huolissamme nuorisotoiminnasta, haluamme sitten savusukeltajia hälytysosastoon tai valveutuneita kansalaisia, olisi korkea aika ottaa pää pois kahdeksankymmentäluvulta ja ajatella asiaa “out of the box”. KOLUMNIN POHJATYÖKSI haeskelin osastojen kausiohjelmia. Koko pelastusala on malliesimerkki toiminnasta, jossa itsekritiikki on tuntematon käsite ja ainoa oikea tapa on meidän oma tapa. 23 LAURI TURTOLA TURTOLAn terassilta Kirjoittaja on pitkän linjan palokuntalainen ja hotellinjohtaja Porista. Juhlapuheissa toistuu kuin levyltä soitettuna, kuinka tärkeää työtä nuoriso-osastoissa tehdään, mutta ruohonjuuritasolla ongelmat ovat samat. PALOKUNTANUORISOTYÖN TÄRKEYTTÄ perustellaan usein kasvupolkuna sopimuspalokunnan miehistöön
Onko se ”palomiehisyys” vai mikä, tiedä häntä. MAIKKARIN KEVÄÄN uutuus, Suomen paras palomies, on kymmenen jakson kisailuohjelma, joka perustuu norjalaiseen kilpailuja viihdereality -formaattiin, jota ei ole esitetty toistaiseksi muualla kuin Norjassa ja Suomessa. Kirjojen taso on viime vuosien aikana parantunut monessa mielessä. Esimerkki uusimmasta teoksesta on maaliskuussa julkaistu, 300-sivuinen Oulun VPK:n historiikki. ”Punakukkoa taltuttamassa Oulun Vapaaehtoinen Palokunta ry 1874-2017” historiikin on kirjoittanut Martti Kähkönen. (03) 630 830 ea@elektro-arola.fi • PETO johto-/tilannekeskuksen hälytysja valvontaohjelmisto • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt • SNP status/navigointi -ohjelmistosovellukset • SALSA-asemahälytysohjelmistot • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • SASCA älypuhelimen hälytyssovellus • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja JULUEN-äänija valohälyttimet ajoneuvoihin • Radiopuhelimet ja hakulaitejärjestelmät • Audiolisävarusteet mm. Sisältöön on kiinnitetty enemmän huomiota, teokset ovat selkeämpiä ja erityisesti ulkoasu runsaine kuvituksineen on kehittynyt huimasti. Myös persoonissa löytyy, vaikka paljon samankaltaisuutta on jokaisessa kilpailijassa. savusukellukseen www.elektro-arola.fi 24 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 84 PALOKUNNAT JULKAISEVAT juhlavuosiensa yhteydessä historiikkeja ja varsinaisia historiateoksia. Muhkea opus, jossa on paljon mielenkiintoista asiaa myös muille kuin oululaisille. Viimeksi kerroimme Jämijärven VPK julkaisusta. Täytyy nostaa hattua ohjelmaan valituille palomiehille. He hoitavat hommansa tyylikkäästi, vaikka esiintyminen on jäykähköä, kuitenkin Oulun VPK:n historiikki Taas hieno palokuntateos Ei paha, mutta … jäykkä Suomen paras palomies Subilla. Tässä arvioita: Palomiesten ikäja työkokemushaitari on sopivan leveä. Palokuntalaisen toimitus ehti ennen lehden painoon menoa katsoa neljä ensimmäistä jaksoa. HÄLYTYSJA VIESTINTÄTEKNIIKKA vaativaan ammattikäyttöön Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. Suosittelemme! Teos on tilattavissa Oulun VPK:n nettisivujen kautta
Muista toimipisteistä poiketen Jyväskylässä ei ole myymälää eikä jatkuvaa päivystystä. Ja miksi niitä paloautojen sinivilkkuja pidetään päällä. Mielikuvitusta, käsikirjoittaja, mielikuvitusta! Palomiehen kunto ja taidot kyllä testataan, mutta tietojen selvittäminen on ainakin ensimmäisen neljän jakson perusteella yhtä kuin nolla. Martiskaisen mukaan Finsatecin tuotevalikoima on keskittynyt paloja pelastuskalustoon, joka on Tamrexillakin ollut pitkään vahva ja kasvava tuotekokonaisuus. Toukokuun alussa Finsatec fuusioitiin Tamrexiin. Ohjelman viihteellisyyden kanssa on niin ja näin. Hoh hoh. Myös kysymykset kilpailijoille ennen tehtävää ovat ”Anton … sä luulet vai tiedät?”, ”Hannes, sä näytät pettyneeltä.” -tasoa. Turha pullistelu on kuitenkin pois. Sulautumisen jälkeen alustava yhdistetty liikevaihto tulee olemaan noin 8,8 M € ja henkilöstömäärä 32. Jokaisen jakson heikoimpien kilpailijoiden kaksintaistelu eli torniiin kiipeäminen palapelin paloja hakemaan on todella outo. Finsatecilla käytössä oleva toimitila Säynätsalossa Jyväskylässä on sitten Tamrexin neljäs toimipiste. Finsatecissa työskennelleet Petri Asikainen ja Ilkka Ekman jatkavat Tamrexin palveluksessa. Sulautumisen jälkeen Finsatec tulee olemaan Tamrexin aputoiminimi. OHJELMAN parasta antia ovat kuulemma komeat miehet. 25 TAMPERELAISELLA TURVALLISUUSALAN yrityksellä, Tamrex Oy:llä on ollut tytäryhtiö Finsatec Oy vuodesta 2009 lähtien Säynätsalossa Jyväskylässä. – Nyt se kasvaa entisestään muutamalla uudella tuoteryhmällä. – Viime vuoden puolella tulimme siihen tulokseen, että näiden yhtiöiden on kustannustehokkaampaa ja helpompaa toimia jatkossa yhtenä yrityksenä, kertoo Tamrex Oy:n toimitusjohtaja Anne Martiskainen. P.S. Kuvassa Hämeenlinnan myymälä ja toimipisteen hoitaja Kirsi Ahola.. Juontaja Joanna Kuvaja on ohjelman heikoin lenkki. Käsikirjoitettuja. Finsatec-fuusio: Tamrexilla nyt neljä toimipistettä Ohjelmalle 6-, palomiehille 9+ luontevampaa kuin juontajalla. Jaksosta jaksoon samaa diibadaabaa. Hän on todella epäluonteva ja toistaa samoja puhemaneereja jaksosta toiseen – ilmeisesti jäykän ja tosikkomaisen käsikirjoituksen mukaan. Jatkossa paloja pelastuspuolen myyntiä hoitaa kokenut neljän hengen asiantuntijatiimi, Petrin ja Ilkan lisäksi Aki Vesterinen ja Juha Heinisaari. Hyvä niin! Ohjelmaformaattiin kuulu kilpailukokemusten kertominen, joka muodostuu pidemmän päälle tylsäksi toistoksi. Ohjaaja ei ole saanut ohjelmaa lentoon, valitettavasti. Tamrexilla on nyt neljä toimipistettä, kaksi Tampereella sekä Hämeenlinna ja Jyväskylä
Turvevaroja löytyy eniten Pohjois-Suomesta, mutta tuotanto on kuitenkin keskittynyt käyttökohteiden läheisyyteen sisämaassa.. 26 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 84 Turvetuotantoalue riskikohteena Suomessa on turvetuotantoalueita noin 68 000 hehtaaria. Turvetuotanto jakaantuu energiaja ympäristöturpeiden tuotantoon. Tuotantoa harjoitetaan ympäri Suomea lukuunottamatta pohjoisinta Lappia
Sääolosuhteet vaikuttavat siihen, että peräkkäisinä vuosina tehtävien määrässä voi olla suuriakin eroja. Turvetuotantoalueet jaetaan yhtenäiseksi katsottavan tuotantoalan mukaan viiteen luokkaan. Turvetuotantoalueiden luokittelu Turvetuotantoalueen paloturvallisuudesta on laadittu oma oppaansa. Turvetuotantoalueen luokitus määrittelee muun muassa sammutusvesialtaiden lukumäärän ja alueella tarvittavan sammutuskaluston määrää. TA < 150 ha IV 10 . Eniten hälytyksiä turvetuotannonpaloihin tulee kesäkuun ja syyskuun välisenä aikana. Viime vuonna turvetuotannon parissa oli tulipaloja 75 ja sitä edellisenä 107 kappaletta. 250 ha II 150 . Näissä on ollut kymmenen vuoden sisällä yli 200 turvetuotantoon liittyvää tehtävää. Eniten turvetuotantoon liittyviä tulipaloja on ollut Etelä-Pohjanmaalla ja Oulu-Koillismaalla. Seuraavaksi eniten tehtäviä on ollut Satakunnassa ja Keski-Suomessa, joissa tehtäviä on ollut hieman alle sata kymmenen vuoden sisällä. TA < 250 ha III 70 . Luokitus määräytyy kulloinkin tuotannossa olevan pinta-alan mukaisesti. Pelastustoimen vasteenmäärittelyssä on nykyisin erikseen erotettu turvetuotantoalueen paloille omat pieni (424), keskisuuri (425) ja suuri(426) -hälytysluokittelunsa. Teksti Arto Papunen Kuvat Arto Papunen ja Jukka Kohtakangas Lähde: Opas turvetuotantoalueiden paloturvallisuudesta Luokka Tuotantoalan (TA) pinta-ala hehtaareissa I TA . Turvetuotantoalue määritellään vaativaksi kohteeksi henkilöja paloturvallisuudelle, ja alueille on siksi laadittava pelastussuunnitelmat. Kun turvetuotantoalue perustetaan, niin siitä ilmoitetaan kirjallisesti alueen pelastusviranomaiselle viimeistään siinä vaiheessa, kun alue on saanut lainvoimaisen ympäristöluvan tai kun tuotantoalueesta on tehty ilmoitus ympäristösuojeluviranomaiselle. 27 T urvetuotantoalueilla syttyy vuosittain useita tulipaloja. TA < 70 ha V TA < 10 ha Turvetuotantoalueiden luokitus ”Viime vuonna turvetuotannon parissa oli tulipaloja 75 ja sitä edellisenä 107 kappaletta.”
– Nyt tehdään aiempaa herkemmin hälytysilmoitus pienistä paloista kuin ennen. Jokaisella työmaalla pääurakoitsijan tulee järjestää lisäksi vuosittain koulutus työmailla olevan kaluston käytöstä sisältäen sammutukseen tarvittavan kaluston. Traktorit nokkasäiliöineen ja sammutuskärryineen ovat tavallista turvetuotantoalueen sammutuskalustoa.. – Sammutuskalustoa on osin myös keskitetty turvetyömailla siten, että yhdestä paikasta saadaan sammutukseen paljon esimerkiksi paloletkua. Turpeentuotanto lopetetaan kokonaan, jos tuulen nopeus ylittää kymmenen metriä sekunnissa, mutta palovartiointia jatketaan. Turvetuotantourakoitsijoiden kesken on nykyisin myös omia hälytysjärjestelmiä, jolloin lähialueiden turvetuotantoalueilta saadaan palokalustoa mahdollisiin sammutustehtäviin. Samalla kuitenkin huolehditaan, että valmiutta jää muihinkin mahdollisiin turvepaloihin. – Yhden päivän koulutuksen käyvät myös vanhat työntekijät viiden vuoden välein. Bragge sanoo, että nykyisin halutaan olla etupainotteisia hälyttämisen suhteen. Tällöin tilanteeseen saadaan lisää sammutuskalustoa paikalle, Bragge kertoo. Yhtenä ongelmana turvetuotannolle ovat pitkään käytössä olleet turvesuot, joissa turveaineksen vähetessä on joukossa entistä enemmän kiviä. 28 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 84 Turvetuotantoalueella tai sen lähialueella on oltava vähintään yksi ehtymätön vesilähde. Bragge sanoo, että jokaiselle uudelle työntekijälle pidetään kaksipäiväinen koulutus paloturvallisuudesta. Palon sammuttamista turvetuotantoalueella harjoiteltiin Parkanossa vuonna 2008 useamman palokunnan kesken. Se tarkoittaa luonnonvesilähdettä, josta saadaan tuotantokauden aikana vettä kaikissa olosuhteissa ja sen pitää olla hyvien tieyhteyksien varrelta. Paloturvallisuuteen kiinnitetään huomiota Operaatiopäällikkö Rauno Bragge Vapon Honkajoen Satamakeitaan toimistolta kertoo, että paloturvallisuuteen on kiinnitetty paljon huomiota. – Turvetuotannon aikana seurataan tarkasti tuulta ja muita sääolosuhteita. Jos käy niinpäin, että palokunta saa hälytyksen ennen Vapoa, niin pitäisi myös varmistaa, että tilanteesta tiedetään myös meillä. Tulipaloja voi syttyä kun työkoneet osuvat kiviin. Kun tuulen nopeus ylittää neljä metriä sekunnissa, alueella lisätään palovartiointia ja tarkkaavaisuutta
Palomestari Jari Santaharjun vastuulla on kiertää Pohjois-Satakunnan alueella olevat turvetuotantoalueet kerran vuodessa. – On hyvä yhteinen pyrkitys siihen, että palokunta pääsee mahdollisimman vähällä työllä mahdollisissa paloissa ja kokeneet urakoitsijat pääsevät jatkamaan omia töitään. ” Operaatiopäällikkö Rauno Bragge valmistautuu tulevaan tuotantokauteen Vapon Satamakeitaan toimistolla.. 29 Pelastuslaitosten rooli Pelastuslaitokset kiertävät tarkastamassa turvetuotantoalueet säännöllisesti. Pohjois-Satakunnassa on myös hyvä pelastustoimen kalusto turvetuotannon paloja ajatellen. Raskasta moottoriruiskukalustoa, kellupumppuja ja mönkijöitä löytyy kattavasti alueen paloasemilta. Pienten kytypalojen sammutus on nykyisin aiempaa helpompaa johtuen henkilökunnan hyvästä koulutuksesta, turvavarustuksesta ja alkusammutuskalustosta, kuten nokkasäiliöistä, Santaharju kertoo. Hän sanoo, että alueen turveurakoitsijoiden kanssa on hyvät yhteistyösuhteet. ”Pelastuslaitokset kiertävät tarkastamassa turvetuotantoalueet säännöllisesti. Paloturvallisuuteen kiinnitetään nykyisin hyvin huomiota, mutta paloja pääsee siitä huolimatta syttymään, ja osa niistä leviää isommalle alueelle
30 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 84 Pelastusopisto on tiivistänyt pelastustoimen keskeiset tilastot jälleen yhteen julkaisuun. Johtamisessa, ohjaamisessa ja päätöksenteossa tarvittavat tilastotiedot ovat helposti ja luotettavasti yksissä kansissa. Uutena asiana taskutilastossa on pelastuslaitosten sosiaalisen median viestintä sekä asiantuntijapalvelut. Uusi taskutilasto nyt luettavissa sähköisenä TASKUTILASTON TIEDOT perustuvat pelastustoimen resurssija toimenpidetilasto PRONTOon ja siinä on yleisimmin tarvittavat tiedot onnettomuuksista, pelastusja avunantotehtävistä, pelastuslaitosten onnettomuuksien ehkäisytyöstä sekä pelastuslaitosten taloudesta ja henkilöstöstä. Julkaisemme tässä artikkelissa muutaman mielenkiintoisen esimerkin taskutilastosta. Taskutilasto julkaistaan tällä kertaa sähköisenä versioina. Lisätiedot: Suunnittelija Johannes Ketola johannes.ketola@pelastusopisto.fi puh 0295 453 445 Tutkimusjohtaja Esa Kokki esa.kokki@pelastusopisto.fi puh 0295 453 409 bit.ly/2H7HsYZ bit.ly/2H6Qeux bit.ly/2voSFD8
T: Miksi et. LKM: En keksinyt sinulle parempaa vastausta. Savusaunaa lämmittäessä käytän savusaunan sisälämpökameraa. Nyt mennään jo mukavuusalueeni ulkopuolelle. T: Mitä tulevaisuuden suunnitelmia Lämpökameramiehellä on. Kun minut valitaan, en hylkää lämpökameraa. LKM: Tuossa 1990-luvun alussa, kun sain ensi kerran käteeni lämpökameran, hurahdin vekottimeen silmänräpäyksessä. LKM: NO, ainakin kieltäydyn tällaisista typeristä haastatteluista. LKM: No, katsos, kun aion paljastaa pelastusalan kuuma-kallet. T: Häh. LKM: Kinkun paistossa olen käyttänyt sisälämpökameraa. T: Mitä Lämpökameramies tekee lämpökameralla. Ensi-ihastus muuttui rakkaudeksi. LKM: Hyvä toimittaja, käyttäkää mielikuvitustanne! Aamuisin tarkistan oman lämpötilani kehoni eri osissa. Aamun jännittävin mittauskohde on siippa eli puoliso. Lopetan. T: Kuten. Viihdevuosista kärsivän rouvan kuumat aallot vain sekottavat toisinaan mittaustuloksia. Ei tuollaista soopaa viitsi kukaan enää lukea.. Lämpökamera seuraakin minua kaikkialle. 33 LÄMPÖKAMERAMIES Lähetä postia Lämpökameramiehelle osoitteeseen lampokameramies@hotmail.com LUKIJAT OVAT lähestyneet toimitusta Lämpökameramiestä koskevilla kysymyksillä. Minusta, tavallisesta keski-ikää lähestyvästä suomalaisesta miehestä tuli Lämpökameramies kuin taikaiskusta. Tietysti makkarin lämpö kuuluu heti heräämisen jälkeen mitattaviin kohteisiin, kuten ulkolämpötilakin. Suunnittelenkin siirtymistä johonkin muuhun työpaikkaan. LKM: Kansliapäällikön virka meni täpärästi ohi, mutta pelastusylijohtajan paikkaa tavoittelen raivoisasti. Lämpökameramies haastattelussa T: Entä muuta mielenkiintoista. Toimitus laittoi tutkivan journalistinsa selvittämään Lämpökameramiehen syntyjä syviä. Minun ja kameran parisuhdetta on kestänyt jo kohta 30 vuotta. No, toisaalta se on hyvä. T: Miksi Lämpökameramies on Lämpökameramies eli mistä kaikki alkoi. Minä ja kamera olemme tuttu näky pelastusalan turuilla ja tantereilla. Olen väsynyt. Kudpai! T: Nyt taisi käydä niin, että menetimme pitkäaikaisen kolumnistimme. Palokuntalaisessa esiintymiseni on saanut vuosien varrella lukijoilta murska-arvosteluja
34 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 84 Puolustusvoimilla 25 sotilaspalokuntaa Teksti ja kuvat Arto Papunen
35 Puolustusvoimilla 25 sotilaspalokuntaa Puolustusvoimiilla on 25 sotilaspalokuntaa, joissa toimii noin 450 henkilöä oman toimensa ohella. Päätoimiseen pelastushenkilökuntaan kuuluu kymmenen pelastuspäällikköä, joilla on alan päällystötutkinto.
Valmiusharjoitus kerran vuodessa Puolustusvoimat järjestää vuosittain koko pelastushenkilöstölleen viikon kestävän valmiusharjoituksen. – Palokuntien päätehtävänä on vastata oman toiminnan turvaamisesta puolustusvoimien alueilla. Puolustusvoimilla on monipuolista, erityisesti poikkeusoloihin suunniteltua erikoiskalustoa pelastustehtäviin. Keskija Itä-Uudellamaalla onkin sopimuspalokuntia koulutettu Niinisalon sotilaspalokunnassa toimii kymmenen ja Säkylässä parisenkymmentä sotilaspalokuntaan kuuluvaa. Sen järjestämisestä vastaa kukin puolustushaara vuorollaan. Sotilaspalokunnilla on vuosittain 600–800 tehtävää. Arvioni on, että sotilaspalokuntien tehtävistä kaksi kolmasosaa on puolustusvoimien omilla alueilla ja kolmasosa tehtävistä alueiden ulkopuolella paikallisten pelastuslaitosten tukena. Kaikilla sotilaspalokunnilla on kuitenkin myös yhteistyösopimus alueellisen pelastuslaitoksen kanssa. Puolustusvoimien pelastusjohtaja Raimo Ikonen kertoo, että sotilaspalokuntien rooli on verrattavissa teollisuuspalokuntien rooliin. Erikoiskaluston miehittäminen normaalioloissa on puolustusvoimille haasteellista. Tänä vuonna vastuussa on merivoimat ja harjoitus tapahtuu Upinniemessä. Jokaisessa sotilaspalokunnassa toimii myös pelastusupseeri, joka on samalla sotilaspalokunnan päällikkö. 36 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 84 P elastuspäälliköt vastaavat viranomaistehtävistä ja ohjaavat pelastustoimintaa. ”Sotilaspalokunnilla on vuosittain 600–800 tehtävää.”
Sotilaspalokunnat harjoittelevat säännöllisesti kerran viikossa. Porin prikaatissa kaksi sotilaspalokuntaa Porin prikaati toimii Säkylässä ja Kankaanpään Niinisalossa. Sotilaspalokunnilla on myös pienempiä pelastusajoneuvoja ja maastopelastuskalustoa. Säkylässä ensivaste aloitettiin vuonna 2009. Sotilaspalokunnissa on runsaasti myös kevyempää pelastuskalustoa. Niinisalon sotilaspalokunnalla on käytössään myös vaahtoauto. Hänen lisäkseen kummassakin varuskunnassa on päätoiminen pelastusupseeri ja pelastusaliupseeri. Seuraavaksi samankaltainen järjestely on suunnitteilla Helsingin sopimuspalokunnille. Prikaatin pelastuspäällikkönä toimii Stefan Nylund, jonka päätyöpiste on Säkylässä. Molemmissa varuskunnissa on oma vireä sotilaspalokuntansa. ”Niinisalossa sotilaspalokuntaan kuuluu noin kymmenen kantahenkilökuntaan kuuluvaa ja Säkylässä heitä on parikymmentä.”. Raskaaseen sammutuskalustoon kuuluu Niinisalossa sammutusauto, koukkulavasäiliö ja vaahtoauto. Stefan Nylund toimii pelastuspäällikkönä Porin Prikaatissa. 37 käyttämään puolustusvoimien erikoiskalustoa. Niinisalossa sotilaspalokuntaan kuuluu noin kymmenen kantahenkilökuntaan kuuluvaa ja Säkylässä heitä on parikymmentä. Säkylän sotilaspalokunnalla on käytössään kaksi sammutusautoa. Säkylän varuskunnassa on lisäksi pelastusajoneuvoja puolustusvoimien suojelukoulutuksen siirryttyä sinne. Molemmat sotilaspalokunnat ovat myös kouluttautuneet ensivastetehtävien varalle
Porin prikaatilla on yhteistyösopimus lähialueiden pelastuslaitosten kanssa. Niinisalossa erityisen riskin palokunnille tuo varuskunnan yhteydessä oleva Pohjankankaan ampuma-alue. Koulutamme heitä tarpeen mukaan. Stefan Nylund kertoo, että Prontoon kirjattuja tehtäviä tulee Porin prikaatin yksiköille noin sata vuodessa. – Sotilaspalokuntaan voivat hakeutua pelastustoiminnasta kiinnostuneet, varuskunnassa toimivat henkilöt. Yhteistyötä Satakunnan pelastuslaitoksen kanssa tehdään myös siten, että Niinisalon varuskunnan letkut pestään pelastuslaitoksen toimesta. Se on Suomen toiseksi laajin ampumakenttäPelastusupseeri JaniPetteri Vienola esitteli koulutustilaisuudessa Niinisalon varuskunnan lamellikasarmia ja erityisesti siihen tehtyjä kuivanousuja. Virka-ajan ulkopuolella on se ero varuskuntien kesken, että Säkylässä sotilaspalokuntaan kuuluvat asuvat lähempänä varuskuntaa ja saavat yksiköt nopeammin liikkeelle kuin Niinisalossa. 38 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 84 Niinisalossa toiminta pyörähti käyntiin vuonna 2017. Meillä on mukana myös henkilöitä, jotka ovat mukana asuinpaikkakuntiensa sopimuspalokunnissa, Niinisalossa pelastusupseerina toimiva Jani-Petteri Vienola kertoo PorPr:ssa noin sata tehtävää vuodessa Kumpikin sotilaspalokunta voidaan hälyttää myös oman alueensa ulkopuolelle. Pelastusaliupseeri Kalevi Koivisto koulutti alueen palokuntia kuinka maastokuormaauton lavalta voidaan pelastaa mahdollisissa onnettomuustilanteissa. Sotilaspalokuntien yksiköt kuitenkin osallistuvat vuoden mittaan erilaisiin sotaharjoituksiin, eikä yksiköitä välttämättä ole aina hälytettävissä muualle. Virka-aikana sotilaspalokunnilla on hälytysvalmius parempi. Kaikkia sotilaspalokunnan suorittamia tehtäviä ei kuitenkaan välttämättä kirjata Prontoon. ”Prontoon kirjattuja tehtäviä tulee Porin prikaatin yksiköille noin sata vuodessa.”
Harjoitukseen osallistui joukkoja myös Yhdysvaltain Euroopan ja Norjan maavoimista. Jani-Petteri Vienola kertoi, että harjoitus haluttiin pitää palokunnille siksi, että puolustusvoimien kalusto eroaa tavallisista ajoneuvoista. Vastaantyyppinen Arrow 18 -harjoitus järjestetään myös tänä vuonna. Tietoa myös alueen palokunnille Maaliskuun lopulla Niinisalossa järjestettiin harjoituspäivä, jossa lähialueen sopimuspalokunnat tutustuivat alueen riskeihin ja puolustusvoimien käytössä olevaan kalustoon. Rasteja oli myös Niinisalon lamellikasarmin paloturvallisuuteen ja ensiapuun sekä tiedustelulennokkien riskeihin liittyen. 10 500 hehtaarin alue on pysyvästi suljettu muulta toiminnalta ja se on käytössä 220–250 vuorokautta vuodessa. alue Rovajärven ampuma-alueen jälkeen. Rastikoulutus sisälsi tietoa puolustusvoimien erikoiskalustosta. Samantyyppistä koulutusta on järjestetty viime vuonna myös Säkylässä. Dräger Suomi Oy I asiakaspalvelu@draeger.com I 0207 119 600 Uusi Dräger X-am® 8000 monikaasumittari mittaa jopa seitsemää myrkyllistä ja syttyvää kaasua, höyryjä ja happea yhdellä kertaa — sekä pumppuettä diffuusiokäytössä. – Varusmiesten irroittaminen turvaistuimistaan onnettomuustilanteessa ei käy nopeasti etenkään, jos ei tiedä miten on paras toimia. Panssariprikaatin MR321 valmiudessa Pohjankankaalla viime vuonna Arrow 17 -harjoituksen aikana. Niinisalon lähialueilla liikkuu paljon puolustusvoimien ajoneuvoja ja onnettomuuksien varalle on hyvä varautua ennalta, Vienola päättää. Turvallisten pitoisuuksien tarkistus ei koskaan ole ollut näin helppoa!. Alueella toteutetaan ammuntoja, jotka voivat aiheuttaa tulipaloja ja joiden sammuttaminen voi olla hankalaa räjähdysvaaran takia. Kouluttajina toimi kantahenkilökunnan lisäksi myös varusmiehiä. Koulutuksen saivat myös Kankaanpään ammattiaseman työvuorot
Valtakunnallisesti luotettavaa tietojärjestelmää ei ole. Teksti Silvio Hjelt Sadat palokuntalaiset ovat väärässä – tai sitten ei. Epätarkkuuteen on monta selitystä. Varsin edustava otos, mutta todennäköisesti myös vääristävä. 40 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 84 Poimintoja Sopimuspalokuntabarometrin avoimien vastausrivien välistä Palokuntalaisten lukumäärä on välillä ”13.400 + jotain” ja ”40.000 – jotain”. Kyselyynhän vastasivat vain ne, jotka saivat siitä tiedon, ja jotka vielä vaivautuivat vastaamaan. S opimuspalokuntabarometri 2017 kohdistui palokuntalaisiin ja keräsi yhteensä 1531 vastausta
Jos jokin oma vastaus puuttuu, niin syyllisenä on ”tietokone”. Sellaisiin pitää tarttua, kun taas positiivisista asioista lähinnä pitää iloita. Jokainen voi käydä katsomassa. Kaikki on luettu, mutta analyysityö on vielä kesken. Molemmat ovat tavallaan ”synkkyyden mittareita”. Ja sehän on se tärkeä tieto, ei se, millaisiksi joku vastuutaho haluaisi näkemysten muodostuvan. Siihen voidaan kentällä vaikuttaa vain teoilla, ei korulauseilla vailla käytännön katetta. palokunnan sisäinen ongelma Sitouttaminen Väestöja asutusrakenne ”Ajan henki” & muu määrittelemätön toteamus Vetovoima kilpailutilanteessa ”Nykynuoriso” Ajan puute Työpaikkaproblematiikka Muu huoli / idea (m. Muun muassa rekrytointi ja työKuva 1 esittää jatkuvuudesta huolestuneiden näkemysten erään jakauman. Jos vastauksessa on esimerkiksi sekä kehuttu pelastuslaitosta että haukuttu jotakin toimijaa, niin on annettu kehulle yksi piste ja haukuille yksi. Pisteitä ynnäämällä on saatu luku, joka suhteutettuna vastanneiden kokonaismäärään kertoo jotain suuntaa antavaa. Jotkut yhden merkin mittaisia ja jotkut pitkiä. ajokorttiongelma) Avoin kysymys 24 b (n’=1330, n=786, N=1531) Huoli operatiivisesta jälkikasvusta Sadat palokuntalaiset ovat väärässä – tai sitten ei. fi) ja aluekohtaisia analyysejä on esitetty eri tilaisuuksissa. Koko valtakuntaa koskevat numerotiedot on julkaistu raporttina (www.sspl. Sekin on mielipide, jota siis saa esittää… Puolentoistatuhannen vastaajan subjektiivinen mielipide kuvaa kuitenkin varsin osuvasti sitä, mitä palokuntalaisten arkimaailmassa ajatellaan. Sopimusbarometri 2017 152 127 216 28 96 157 143 153 123 85 41 Pelastuslaitos ja /tai muu yhteiskunta ongelmana Vaatimustaso ja sitovuus Ilmapiiri yms. Avoimet vastaukset Mitä kirjoitustaitoiset palokuntalaiset ovat muutamista asioista esittäneet, kun on annettu mahdollisuus vapaasti kertoa mitä on sydämellä. Näkemyksiä ja niiden jakaumia on muitakin. Analyysi Suuren tietomassan hallitsemiseksi on jo edellisestä barometristä tuttuun tapaan ”jossain määrin valistuneen arvioijan” (=allekirjoittanut) subjektiivisen harkinnan mukaan annettu jokaisesta vastauksesta havaittavissa olevasta näkemyksestä piste sellaiseen luokkaan, joka työn edetessä on subjektiivisesti arvioitu tavallaan ”otsikkomaiseksi”. Liiton kotisivuilla on aineisto julkistettu siten muokattuna, että on poistettu vastaajan mahdollisesti paljastavat yksilötiedot, useimmat henkilöihin ja organisaatioihin viittaavat nimet sekä kirosanat. Avoimia vastauksia, ehdotuksia, täsmentäviä selityksiä ja yleisiä kommentteja tuli karkeasti noin 6365 riviä. Barometriä on moitittu muun muassa sillä, että kun jokainen saa ilman vastuuta vapaasti esittää omat mielipiteensä, niin ”tulos voi olla mikä tahansa”. Suomen Sopimuspalokuntien Liiton tavoitteena oli yleisen tilannekuvan täsmentäminen ja erityisesti kipupisteiden selvittäminen. Tieteellistä tarkkuutta ei ole edes yritetty saavuttaa, vaan tavoitteena on ”sormituntuman” laadun parantaminen. Toinen on taas ”Mitä haasteita koulutukseen liittyy?”. Mihin pitäisi ensisijaisesti kiinnittää huomiota. 41 41 Valhe – emävalhe – tilasto. Tilasyistä on tähän valittu vain kaksi aihepiiriä, jotka saivat yhteensä 1235 vastausta. Toiseksi on valittu huolestuneisiin osoitettu jatkokysymys: ”Miksi palokuntiin ei mielestäsi saada tulevaisuudessa riittävästi hälytyskelpoisia jäseninä?”
Julkinen häpeähän on nykyaikainen tapa epäsuhteiden oikaisemiseksi. Toisaalta, liki puolet (786 kpl) olivat siitä verbaalisesti huolissaan. Mikään niistä ei suoranaisesti riipu koulutuksen sisällöstä. Eräs tapa juuri sen torjumiseksi voisi olla kansallisen ”byrokratiakukkas-arkiston” luominen siten, että sinne joutuva fiskaali tulisi julkisen häpeän kohteeksi. Sama pätee palokuntalaisten ajankin suhteen! Aikaa on toki 24 h/vrk, mutta kaikkea ei enää välttämättä varata ensisijaisesti palokunnan käyttöön. Niin ikävältä kuin kuulostaakin niin tulee mieleen isoäitini joskus Hankasalmellakin eläneen isän toteamus: ”Kun ei ole rahaa niin ei ole rahaa, vaikk’ ois’ kuinka rikkaan talon poika”. Mutta palokunnalle on uhrattava omaa aikaa, ja sitä on nopeasti kehittyvässä yhteiskunnassa tarjolla aina vaan yhä vähemmän. Aikatekijän kehitykseen liittyy sitten luontaisesti seuraava kokonaisuus: Palokuntakoulutus Palokuntakoulutuksen haasteet ovat olleet esillä aikaisemmin, ja avoimet kyselyvastaukset (449 kpl, mistä erottui ainakin 740 mielipidettä) vahvistavat esitettyjä näkemyksiä. Tämä on totta, mutta kaksi asiaa on ”Kuten eräs vastaaja toteaa: ’Tätä ongelmaa meidän päällystö ei vielä näe’.”. Näihin huoliin voidaan koulutuksen sisältövalinnalla vaikuttaa. 38,5 % kyselyn kaikista vastaajista eivät nähneet huolta operatiivisen toiminnan jatkuvuudesta. Ja pitää. Mutta palokunnan vetovoimaisuudelle voidaan vaikuttaa. Yksittäinen palokuntahan saa asettaa jäsenistölleen vaikka millaisia vaatimuksia, mutta niiden äänekäs markkinointi valtakunnallisen normin pohjaksi on vastuutonta tulella leikkimistä. Suurin yksittäinen huoli (121 kpl) koski ajankäyttöä: Koulutettavien aikaa on vähän, ja sitä tuhlataan tehottomassa koulutuksessa. Nämä ovat hyvään tähtääviä kotikutoisia ongelmia, mutta ongelmia kuitenkin. Tuloksien pätevyys Nythän joku voi sanoa, että Barometrikyselyn vastaukset edustavat vain hyvin pientä osaa kaikista palokuntalaisista, eikä tuloksista tule vetää kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Ne ovat suoraan koulutuksen toteuttajien haasteita. Rekrytointipohjan kehitys pakottaa ajattelemaan ohjeistuksia laajemmin kuin yksittäisen palokunnan horisontista katsottuna. Kuten eräs vastaaja toteaa: ”Tätä ongelmaa meidän päällystö ei vielä näe”. On pitenevää koulutusputkea, on firefittiä ja on vaikka mitä. Niihin voidaan vaikuttaa. Palokuntakoulutuksen kehittämisessä on nyt syytä laittaa jäitä hattuun. Mistä ollaan huolissaan. 42 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 84 turvallisuuteen vaikuttavat tekijät joutuvat jäämään myöhemmän pohdinnan varaan. Eihän ole mikään valtiosalaisuus, että jotkut alueet ovat selvästi muita heikompia. Ajan suhteellinen puute tällöin osittain heijastuu paitsi vaatimusluokkaan myös luokkiin ”sitouttaminen”, ”ajan henki” ja ”nykynuoriso”. Hyvä toteamus, joka kuvaa alaa laajemminkin! Piirakan otsikot on subjektiivisesti valittu kuvaamaan havaittuja ongelmaryppäitä. Ja turha byrokratia on juuri sitä, eli turha. Erikseen (30 kpl) vielä moitittiin koulutuksen pituutta. Toinen epäkohta, johon on nyt ihan oikeasti tartuttava, on alati nouseva vaatimustaso. Toiseksi suurin ryhmä (100 kpl) moitti kuitenkin käytännön järjestelyitä kuten määrää, aikataulutusta, koulutuspaikan etäisyyttä ja viestintää. Ja syitäkin on rivien välistä havaittavissa. Vinoutuneita asenteita puolin ja toisin. Nuorten väheneminen muuttotappioseuduilla on sitten oma ongelmakokonaisuus. Näyttäisi siltä, että alueellinen pelastustoimi ei ole viidessätoista vuodessa vielä oikein pystynyt lunastamaan vapaaehtoiskentän varauksetonta luottamusta. Alueellinen hajontakin on merkittävä, mikä ei yllätä. Edelleenkin kentällä vallitsee jonkinlainen pelastuslaitosjärjestelmään kohdistuva epäluulo. Jossain vaiheessa, todennäköisesti aivan kohta, näiden kuvaajat leikkaavat toisiaan, ja silloin jälkikasvun valjastaminen mukaan turvallisuustalkoisiin ei olekaan enää itsesään selvä asia. Tämä on sinänsä merkittävä osuus! Lähemmin tarkasteltuina huolet kohdistuvat muutamaan selvästi havaittavaan seikkaan. Toisaalta, ”eihän palokuntalainen ole koskaan mihinkään tyytyväinen” (erään pelastusjohtajan hokema)
Jos haasteita ei ole nähty niin ei ole juurikaan kirjoitettu. Ja toinen on tietenkin se, että kynään tarttuneet edustavat korostetusti juuri niitä, jotka todennäköisesti ovat katsoneet hieman oman pienen laatikon ulkopuolelle. Sopimusbarometri 2017 36 35 41 71 100 121 25 30 33 57 85 43 8 Koulutuksen haasteet Kysymys 35 (n’=740, n=449, N=1531) Pelastuslaitosja liitto-ongelma Kouluttajaongelma Koulutusaineiston puute Koulutusmäärän ja -tyypin haaste Paikat, ajat, viestintä Ajankäyttö Koulutuksen laatuongelma Koulutuksen pituus Vaatimustaso Järjestelmäongelma Muu haaste Motivaatiohaaste Kaikki hyvin ”Koulutettavien aikaa on vähän, ja sitä tuhlataan tehottomassa koulutuksessa.”. Jotka ovat huolestuneet asioista niinkin paljon, että on uhrattu aikaa oman näkemyksen saattamiseksi kirjalliseen muotoon. 43 Kuva 2 esittää kirjoitettujen koulutushaastemielipiteiden jakaumaa. Ja kolmanneksi voi tietenkin muistaa, että eihän palokuntamaailmaakaan ohjata absoluuttisten totuuksien mukaan vaan nimenomaan heikkojen signaalien perusteella. Siinä vaiheessa, kun paha signaali ei ole enää heikko, on juna jo aikoja sitten mennyt, väärään suuntaan. Toinen on se, että tulokset heikkoina signaaleina vain vahvistavat sitä kuvaa, joka on kentällä paljon liikkuvalle muutoinkin hahmottunut. hyvä muistaa. Toki melkein positiivista palautetta on tullut 8 vastaajalta
Pieni osa sammutteesta purkautui tuuletusikkunaan tehdystä aukosta. Testaajat heittosammuttimesta: ”Pitäisi olla jokaisessa sinivilkkuautossa” Pomarkun VPK testasi huhtikuussa Greenport FST –heittosammutinta huoneistopalon sammutuksessa. 1 1 2 Teksti Pekka Koivunen Kuvat Pekka Koivunen ja Pekka Myllymäki ”Liekit löivät ulos päätyikkunasta, kun kranaatti heitettiin sisään.”. 44 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 84 Alkupalo sytytettiin kulmahuoneeseen. Kahden kokeen jälkeen johtopäätös oli selvä: Palavan tilan lämpötilan laskemiseen varsinaisen sammutushyökkäyksen kannalta turvallisemmalle tasolle laite on erinomainen
Heittosammuttimia on hankittu muutaman pelastuslaitoksen ajoneuvoihin, mutta käyttökokemuksia ei ole riittävästi antamaan luotettavaa kuvaa laitteiden toimivuudesta. Tunnetuimman heittosammuttimen, eli viime vuosikymmenellä Suomen markkinoille tulleen DSPAn maahantuonti ja myynti on viime syksystä alkaen ollut Dafo Oy:llä. Mittaajan maski ”kastui” ilmeisesti aerosolista oven avauksen jälkeen. Lämpötila oli lämpökameralla ulkoapäin tuuletusikkunan aukosta mitattuna yli 300 astetta. Turvata Oy tuo tällä hetkellä maahan testin kohteena ollutta Greenport FST –tuotenimellä myytävää laitetta. Savukaasuvahingot talon sisällä olivat minimaaliset. Liekkejä tilassa ei tällöin ollut, ainoastaan punaista hehkua palokuormassa. Sammutusaerosolin purkautuminen havaittiin jälkeen selvästi myös äänestä. 45 AURINKOISENA HUHTIKUUN lauantaina tehty testi sisälsi kaksi koetta: 1 Noin 15 m 2 :n huone, yksi ovi, yksi ikkuna ja tuuletusikkuna Kokeessa omakotitalon kulmahuoneen keskelle kerättiin palavaa materiaalia, kuten huonekaluja, patjoja ja paperia yms. Palo sytytettiin ja huoneeseen johtanut ovi suljettiin. Johtopäätös: Heittosammutin on oikein käytettynä erinomainen sammuttajien työturvallisuutta edistävä väline. Kranaatti heitettiin sisään tuuletusikkunan aukosta. 2 Kaksi vierekkäistä huonetilaa (noin 25m 2 ) ilman väliovea, neljä ikkunaa Huoneissa oleva, koostumukseltaan edellistä koetta vastaava, mutta suurempi palokuorma sytytettiin ja palon annettiin kehittyä siten, että yksi neljästä ikkunasta lopulta rikkoutui. TÄYDENTÄVIEN SAMMUTUSMENETELMIEN ”tuotantokäyttö” on Suomessa edelleen vähäistä, vaikka laitteita on ollut markkinoilla jo pitkään. Tila sammutettiin lopuksi ulkoa päin kahdella työsuihkulla. Ison ikkunan sisäpuolinen lasi rikkoutui. Kuitenkin perinteinen sammutushyökkäys voitiin suorittaa turvallisemmin kuin ilman heittosammutinta. FST-heittosammuttimen hinta on hieman vajaa 500 euroa. Lopuksi huone sammutettiin ulkoapäin kahdella työsuihkulla. Palon annettiin kehittyä noin 10 minuuttia niin, että koko palokuorma oli liekeissä ja savun raja oli laskeutunut alle metriin. Liekit löivät ulos päätyikkunasta, kun kranaatti heitettiin sisään. Heittosammuttimet Suomessa Toisessa kokeessa lämpötila laski vain hetkellisesti, johtuen isosta ikkuna-aukosta. Palokuntalaisen numerossa 76 testattiin FirePro -heittosammuttinta, jota tuo maahan FirePro Finland Oy. 2 2. Mittaus tehtiin rikkoutuneesta ikkunasta. Liekit pimenivät hetkeksi ja lämpötila laski noin 100 astetta. Sammutusaerosolin purkautumisen pystyi havaitsemaan selvästi ulos purkautuvasta savukaasusta ja purkautumisen äänestä. Tuuletusikkuna jätettiin raolleen. Aulatila ylipaineistettiin ja sammutushyökkäys huoneeseen suoritettiin turvallisesti ”saunalämpötilassa”. Lämpötila laski noin minuutissa alle 100 asteeseen huoneen oviaukosta mitattuna. Testin suorittaja: Pomarkun VPK:n hälytysosasto 14.4.2018 klo 9.00. Koe osoitti, että heittosammuttimen teho on sitä alhaisempi, mitä avoimempi palotila on
Aerosolitiiviste (SFE) vaikuttaa samanaikaisesti lämpötilaan, palavaan aineeseen sekä palamisen kemialliseen reaktioon, mutta sillä ei ole vaikutusta hapen määrään. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Turvata on testannut lähes kaikki maailman markkinoilla olevat heittosammuttimet kymmenissä talonpoltoissa ja konttiharjoituksissa. Greenport FST aktivoidaan laukaisusokan avulla. Kun heittosammutinta käytetään käyttöohjeiden mukaisesti, käytöstä ei aiheudu vaaraa sammutushenkilöstölle tai muille palon lähellä oleville henkilöille. Kun laite on aktivoitu, vapautuva aerosoli laskee huoneen lämpötilaa välittömästi. Näin Arto vastasi: ”Hyviä tuloksia heittosammutimen käytöstä on tullut useasta suunnasta. Se ei ole perinteinen käsisammutin eikä se korvaa standardien (kuten EN 3) edellyttämiä käsisammuttimia. Arto Latvala.. Muun muassa Kuusamossa palomestari on yksin käyttänyt heittosammutinta parissakin tapauksessa yksin ensimmäisenä paikalle tullessaan. KUP on hankkinut laitteita kahteen kärkiyksikköön, raskaaseen pelastusyksikköön sekä johtoautoihin. Tutkimushankkeissa testattujen laitteiden kohdalla on selvinnyt, että sammutetta tulee olla 60 g/m 3 ja, että tilan aukko ei saa olla yli 5 %, jotta laite toimisi tehokkaasti. Turvata Oy Ab toi ensimmäiset heittosammuttimet (DSPA) Suomeen vuonna 2008. Olemme hankkimassa KUP:iin sellaiset heitosammuttimien rinnalle. Kantokahva helpottaa sammuttimen kuljettamista ja käyttöä. Ideana se, että kun ei ole kunnon perinteistä vesikalustoa, niin sammutustoimet voidaan silti aloittaa turvallisesti. Vuonna 2016 yhtiö aloitti GreenEX:n valmistaman GreenPort FST –heittosammuttimen maahantuonnin. Vaikutus liekkeihin näkyy heti, kun SFE-aerosoli keskeyttää palamisen kemiallisen reaktion: palaminen hidastuu tai loppuu kokonaan. Greenport FST:n käyttäminen laskee tilan lämpötilaa sadoilla asteilla jopa alle minuutissa ja palon leviämisen estäminen on selvästi helpompaa ja sammuttaminen turvallisempaa. Myös läpilyöntijauheputket ”lyövät” itseään läpi tällä hetkellä. 46 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 84 PALOMESTARI ARTO LATVALA on mies, jonka sana painaa, kun puhutaan täydentävistä tai vaihtoehtoisista sammutusmenetelmistä. Rungon ja kemikaalisäiliön välissä on eristekerros. FST-heittosammutin maahantuojan mukaan Mitä mieltä olet, Arto. Yksi Greenport FST riittää jopa 150 kuutiometrin kokoisen tilan sammuttamiseen, jos tilassa ei ole suuria avoimia aukkoja. Aktivoinnin jälkeen aerosolia vapautuu noin 30 sekunnin ajan. Suosittelen pelastushenkilöstölle Pelastusopiston PETS-täydennyskoulutuskursseja, joilla perehdytään vaihtoehtoisiin ja täydentäviin sammutusmenetelmiin.” GREENPORT FST on kannettava sammutuslaite. Kaiken kaikkiaan hyvä kapine ja uusimat mallit ovat toiminnaltaan luotettavia. Hän testasi ensimmäisiä heittosammuttimia Suomessa reilut kymmenen vuotta sitten. Yksikkö koostuu teräsrungosta ja aerosolin muodostavista kemikaaleista
ECOPOL PREMIUM 3+3 AR on tarkoitettu kemianteollisuuteen, satamiin ja terminaaleihin, joissa suojattavat kohteet ovat hyvin suuria ja kriittisten annostelunopeuksien saavuttaminen on käytännössä vaikeaa. 47 PELASTUSLAITOKSET OVAT olleet edelläkävijöitä siirtymisessä uusin nesteisiin. Ympäristöystävällisten ja monikäyttöinen BIO EX ECOPOL FFF AR 3+3 on nyt saanut rinnalleen ensijaisesti teollisuuden ja ilmailun tarpeisiin suunnatut erikoistuneet vaahtonesteet. ECOPOL A 3 on erityisesti JET A1 ja JET A -polttoaineiden sammuttamiseen suunniteltu ICAO-B and EN 1568-3 -hyväksytty vaahtoneste, joka on täysin fluoraamaton ja bio-hajoava ja, jonka viskositeetti on Newtonian-tyyppinen ja soveltuu suoraan korvaamaan vanhoja ICAO-kalvovaahtonesteitä. ECOPOL HC3 on teollisuuden hiilivetyjen varastosäiliöiden, vallitilojen ja terminaalien suojaukseen tarkoitettu EN-1568 -3IA -luokan vaahtoneste, joka on hinnaltaan 3F AR -nesteitä edullisempi. LISÄTIETOJA Oy Veljekset Kulmala Ab puh 09 875 1800 www.veljeksetkulmala.fi Teksti Pekka Koivunen Kuvat Oy Veljekset Kulmala Ab. Kulmalan vaahtonesteiden tarjonta laajenee Kiristyneet ympäristömääräykset, mutta myös uusien vaahtonesteiden ominaisuudet ovat siirtäneet palokuntien käyttämien vaahtonesteiden kysynnän painopisteen perinteisistä kalvovaahtonesteistä ympäristöystävällisiin fluoraamattomiin, mutta kalvovaahtonesteiden tapaan toimiviin ja käytettäviin monikäyttöisiin A/B+AR -nesteisiin. Teollisuudessa siirtyminen vanhoista fluoratuista nesteistä uudempiin tyyppeihin on vasta käynnistymässä
Puolet kokonaisvahvuudesta sopimushenkilöstöä Ympärivuorokautisesti miehitetty paloasema 24/7 Oulu-Koillismaan pelastustoimialueen paloasemat Virka-aikaan miehitetty paloasema (yleensä) Paloasemalla ei ole päätoimista henkilöstöä (ns. Oulu-Koillismaalla on noin 385 ammattihenkilöä ja melkein sama määrä sopimushenkilöstöä yhteensa 21:llä paloasemalla. 48 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 84 Oijärvi Oulun VPK Oulu Ruskonselkä Kuivaniemi Pudasjärvi Utajärvi Muhos Tyrnävä Liminka Ylikiiminki Kiiminki Haukipudas Kempele Yli-Ii Hailuoto Yli-Ii Oulu-Koillismaan pelastuslaitos, osa 2 (Osa 1 julkaistiin Palokuntalaisen numerossa 81) O ulu-Koillismaan pelastuslaitosta käsittelevässä artikkelissa numerossa 81 keskityttiin Oulun seutuun ja erityisesti pääpaloaseman asioihin. Oulun VPK ja Oijärven VPK ovat esimerkkejä sopimuspalokuntayhdistyksistä. Tyrnävällä on pelastuslaitoksen palveluksessa olevaan sopimushenkilöstöön perustuva palokunta. Pudasjärvellä toimii päätoimista päivähenkilöstöä ja VPK. kylmä asema) Oulu-Koillismaa: Teksti Pekka Koivunen K uvat Pekka Koivunen ja Jaakko Ylitalo. Tässä artikkelissa tutustutaan neljään palokuntaan
Laitoksen palveluksessa on noin 385 päätoimista ja noin 380 sopimushenkilöä. Alueella on 21 paloasemaa. Oulun seudulla on jopa ylitarjontaa sammutusmiehiksi koulutettavista, kertoo sopimushenkilöstöstä vastaava pelastuspäällikkö Mika Haverinen. Pelastuslaitos on kehittänyt yhdessä sopimushenkilöstön edustajien kanssa toimintamallin, jonka hälytystehtäviin pyrkivät käyvät läpi. 49 Taivalkoski Kuusamo Syöte Ruka O ulu-Koillismaalla sopimushenkilöstön (hspk ja vpk) määrällinen tilanne on hyvä lukuunottamatta paria paloasemaa, joissa on pulaa sammutusmiehistä. Oulu-Koillismaan pelastuslaitos OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOS on kuntien muodostama voittoa tavoittelematon liikelaitos osana Oulun kaupungin organisaatiota. Vpk-yhdistyksiä on seitsemän. Pelastustoimialueen muodostavat Hailuoto, Ii, Kempele, Kuusamo, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu, Pudasjärvi, Taivalkoski, Tyrnävä ja Utajärvi. Puolet kokonaisvahvuudesta sopimushenkilöstöä Pelastuspäällikkö Mika Haverinen: Sopimushenkilöstötilanne hyvä Mika Haverinen.
Näiden jälkeen seuraa päätös. Meillä on asemia, joilla miehistön perustarve täyttyy, mutta meillä on myös ylitarjontaa, jolloin tasoa korotetaan. Tällä hetkellä esimerkiksi Oulun seudulla ei voida ottaa kaikkia riviin. Sammutustyökurssi on kaikilla suoritettuna, palokunnan päällikkönä toimivalla Seppo Tuohinolla on myös yksikönjohtajan pätevyys. Tämän jälkeen alkaa perehdytys ja sammutustyökurssi. Sen sijaan esimerkiksi Taivalkosken ja Oijärven vpk:issa on pulaa miehistä. – Sopimushenkilöstön ja laitoksen välit eivät aina ole olleet ruusuilla tanssimista. Palokuntalaiset saavat hälytykset tekstiviestillä. Sopimus on aluksi määräaikainen. Nämä hyväksytysti suorittaneesta pyydetään suppea turvallisuusselvitys. Mikäli terveys on kunnossa, seuraa lihaskuntotesti ja fobiatesti. Mallia noudatetaan niin henkilökohtaista sopimusta laitoksen kanssa tavoittelevien kuin seitsemän vpk:mme hälytysosastoon pyrkivien kanssa. Haastattelun perusteella tehdään arviointi. Suomen pienin sopimuspalokunta. Oulu-Koillismaalla pelastuslaitos palkkaa suoraan sopimussuhteeseen henkilöstöä ja vpk:t oman henkilöstönsä kuitenkin niin, että pelastuslaitos toimii vpk:ien puolesta teknisenä palkanmaksajana. Aluksi palokunnan hälytysosastoon liittyi viisi miestä, tänään heitä on seitsemän. Moniportainen prosessi Hälytystehtäviin pyrkivälle järjestetään haastattelu, jossa luodataan tulokkaan motivaatiota palokuntaan liittymiselle ja sitoutumisvalmiutta hälytystehtävissä toimimiselle. Vuoropuhelu tänään tiivistä Vaikka viime vuosina Oulu-Koillismaalta on kantautunut tietoja sopimushenkilöstön kanssa olleista ongelmista, pitää Haverinen nykytilannetta hyvänä. Jos se on positiivinen, tehdään pelastuslaitoksen ja vpk:n puolesta sammutustyöharjoittelijasopimus, jossa sovitaan muun muassa palkasta. Sopimushenkilöstöllä on edustus laitoksen yhteistoimintajohtoryhmässä, koulutustyöryhmässä ja työsuojelutyöryhmässä. Työvaliokunnassa keskustelemme muun muassa aluesopimuksen päivityksestä ja palkkojen tarkistuksista. Oijärven VPK:ssa seitsemän jäsentä Kahdensadan asukkaan Oijärven kylä sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla Iin kunnassa samannimisen järven rannalla. – Kaksi hälytysosastomme jäsentä on menossa pelastustyökurssille ja pyrimme muutenkin kurssittamaan porukkaamme Oijärven VPK:lla oli viime vuonna 16 hälytystä. Pelastuspäällikkö Mika Haverinen on tyytyväinen rekrytointikäytäntöön. Hänen mielestään sopimushenkilöstön kohdalla ollaan näin menossa ammattimaisempaan suuntaan aiempaan verrattuna. Kunnan keskustaajamaan on matkaa 60 kilometriä.. Meillä on ollut muun muassa joukkoirtisanoutumisia, mutta tapahtuneista ongelmista on yritetty oppia. Lopullinen päätösvalta jälkimmäisten rekrytoinnissa on vpk:illa. – Pyrimme saamaan pelastustoimen käyttöön sopivia ja motivoituneita yksilöitä. Haverisen mukaan vuoropuhelua sopimushenkilöstön kanssa helpottaa se, että kaikilla Oulu-Koillismaan palokuntayhteisöillä on yhdistys, palomiesyhdistys tai vpk. 50 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 84 J oitakin vuosia sitten kyläläiset päättivät perustaa vapaaehtoisen palokunnan, kun uhkana oli, että Oulu-Koillismaan pelastuslaitos vie pois kylän paloauton ja irtisanoo muutaman miehen kanssa tehdyt sopimukset pelastustoiminnasta. Jos tulokas on haastattelun perusteella sopiva palokunnan riveihin hänet lähetetään lääkärintarkastukseen
Vuoden 2018 alussa perustettiin palokuntaan nuoriso-osasto, jossa on tällä hetkellä 12 nuorta. Pari kertaa vuodessa laitoksen edustaja käy pitämässä harjoitukset. Hänen toimipaikkansa on Ii. Autossa on normaali sammutusauton varustus. Nuorisoseurantalo Sampolan kylkeen talkoovoimin rakennetussa tallissa on sammutusauto OK251. Harjoitukset palokunta järjestää itse kerran kuussa. VPK:n päällikkö Seppo Tuohinon mukaan palokunnalla on kyläläisille suuri merkitys. – Pisimmillään olemme käyneet Utajärvellä saakka, jonne tuli matkaa melkien 150 klilometriä. Varustepuolen ongelmatkin ratkesivat viime vuonna. Kaiken kaikkiaan olemme tyytyväisiä pelastuslaitoksen toimintaan. – Saimme viime vuonna moottorikelkan lahjoituksena, mutta venettä meillä ei ole, vaikka sellaiselle olisi kyllä tarvetta. – Pelastuslaitokseen pidämme yhteyttä apulaispalopäällikkö Antti Hanhinevan kautta. ”Oijärven VPK:lla oli viime vuonna 16 hälytystä.” Oijärven VPK ja paikallinen nuorisoseura toimivat nuorisoseurantalo Sampolan tiloissa. Palokunnan päällikkö Seppo Tuohino.. – Palokunta luo turvallisuuden tunnetta, mutta sen merkitys kyläläisiä yhdistävänä yhteisönä on myös huomattava. Yhteistyö paikallisen nuorisoseuran kanssa on ollut aktiivista. – Oulun VPK lahoitti nuorille haalarit ja olemme myös keränneet varoja nuorisotoimintaan. Tarkoitus onkin, että palokunta ja nuorisoseura yhdessä alkavat saneeraamaan Sampolaa. Peräpumpullinen Scania on vuosimallia 1999. 51 Etäisyyksiä Oijärveltä • Yli-Ii 35 km • Kuivaniemi 44 km • Simo 55 km • Ii 60 km • Pudasjärvi 80 km • Ranua 80 km – Eniten meitä työllistävät maastoja turvesuopalot, kertoo Seppo Tuohino. Nuoriso-osasto kokoontuu joka toinen viikko
Pudasjärven keskustaajama on nimeltään Kurenalus. Kaupunki on kokonaispinta-alaltaan 5 867,24 km², josta sisävesialueita on 229,21 km². 52 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 84 Pudasjärvellä lääniä riittää PUDASJÄRVEN KAUPUNKI sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan pohjoisosassa Iijoen keskijuoksulla. Pudasjärvi on pinta-alaltaan Suomen kahdeksanneksi suurin kunta ja Lapin ulkopuolella sijaitsevista kunnista suurin.. Sen naapurikuntia ovat Ii, Oulu, Posio, Puolanka, Ranua, Suomussalmi, Taivalkoski ja Utajärvi
palomestari Marko Kemppainen, ylipalomies Keijo Kerälä, palomies Mika Sarajärvi. Pudasjärven pelastustointa johtavan apulaispalopäällikkö Kari Kuosmasen mukaan alueella on kokoa ja etäisyydet ovat pitkiä. Pudasjärveläiset perustivat VPK:n vuonna 2015 ja siirtyivat yhdistyksen palkkalistoille. Pudasjärven asemalla päivystää myös hoitotason ambulanssi 24h -valmiudessa ja perustason ambulanssi päiväaikaan. Lähin palokunta, ellei Syötettä lasketa mukaan, löytyy 66 kilometrin päästä Kiimingistä. Asemalla työskentelevät apulaispalopäällikkö Kari Kuosmanen, asemamestarin sijaisena vt. Työnantaja vaihtui, mutta ehdot säilyivät kutakuinkin entisinä. mutusmiesten oli tehtävä valinta: lopettaa palokunnassa toimiminen tai perustaa vapaaehtoinen palokuntayhdistys. Pudasjärven peruskorjattu ja ajanmukainen paloasema sijaitsee kaupungin keskustassa. 53 O ulun kaupunki teki vuonna 2014 linjanvedon, että ensihoidon palveluksessa olevat eivät voi toimia työsuhteessa pelastuslaitokseen. – Hyvän kuvan alueemme koosta saa, kun ajattelee, että alueemme on 27 kertaa suurempi kuin Helsinki. Järjestelyllä turvattiin riittävä henkilökunta pelastustoimintaan. Kuosmanen kertoo, että joukkuelähdön saaminen kohteeseen vaatii vähintään kolme varttia.. Heidän lisäkseen Pudasjärven aseman henkilökuntaan kuuluu vs. Henkilökohtaisessa sopimussuhteessa pelastuslaitokseen olevien samPudasjärvellä pelastustoiminta hyvissä käsissä Etäisyyksiä Pudasjärveltä • Kiiminki 66 km • Yli-Ii 67 km • Taivalkoski 70 km • Ranua 75 km • Puolanka 86 km Pudasjärven paloaseman hallista löytyy palokunnissa harvinainen ilmatyynyalus. palotarkastaja Emilia Kuosmanen. Se on miehitetty virka-aikaan keskimäärin vahvuudella neljä
Vt. – VPK:n lähtövarmuus on hyvä ja saamme yleensä tavoitevahvuisen muodostelman liikkeelle ympäri vuorokauden. – Hälytysosastomme koko on riittävä ja osa jäsenistä on vuorotyöläisiä eli yleensä aina löytyy tarvittava lähtövahvuus. kuin Oulu-Koillismaan pelastuslaitos ovat osaltaan hoitaneet pelastustoiminnalle kunnolliset resurssit. – Savusukelluskelpoisia on yli puolet hälytysosastolaisista ja yksikönjohtajia on kuusi, kertoo VPK:n hallituksen puheenjohtaja Apulaispalopäällikkö Kari Kuosmanen. Pyrimme myös olemaan aktiivisia kuntalaisiin päin olemalla mukana tapahtumissa kuten Päivä paloasemalla ja 112-päivä. – Tällä hetkellä nuoriso-osastossa on kymmenen nuorta. palomestari Marko Kemppainen. Hälytyskelpoisten keski-ikä 30 vuotta, mikä on valtakunnallisestikin erinomainen luku. – VPK:n perustamisen myötä työilmapiiri parantunut ja laitos on hoitanut kalustoasiat erinomaisesti. Pudasjärven VPK huolehtii myös jälkikasvusta. Puutteita ei tällä hetkellä pahemmin ole, vahvistaa Marko Kemppainen. Pudasjärven asemalta kalustoa löytyy joka lähtöön. ”VPK:n lähtövarmuus on hyvä ja saamme yleensä tavoitevahvuisen muodostelman liikkeelle ympäri vuorokauden.”. 54 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 84 – Riskikohteita Pudasjärvellä on useita, kuten Kontio-tuotteen, Apetitin ja Profinin tehtaan sekä hoitolaitokset. – Niin Pudasjärven kaupunki Olli Riekki. Kolmen hengen varallaolo virka-ajan ulkopuolella – Pelastuspuolen varallaolo on Pudasjärvellä järjestetty siten, että arkisin klo 16–08 ja viikonloppuisin kellon ympäri on varalla yksikönjohtaja ja kaksi palotai sammutusmiestä, kertoo vt. palomestari Marko Kemppainen. Pudasjärven VPK:n hallituksen puheenjohtaja Olli Riekki. Syötteen sivuasemalla on lisäksi kuusi henkilöä. Vahva VPK Pudasjärven VPK:n hälytysosastossa on 24 jäsentä, kaksi heistä naisia. Onneksi meillä on täällä hyvät henkilöja materiaaliresurssit, sanoo Kari Kuosmanen. Olli Riekin mukaan päivälähdöt eivät ole Pudasjärvellä ongelma. Ensivasteet hoidamme virka-ajan ulkopuolella varallolohenkilöstöllä ja virka-aikana vakinaisella henkilöstöllä. Hallista löytyy muun muassa maastoja turvepaloihin tarkoitettua kalustoa sekä ilmatyynyalus
Reilun sadan toimivan jäsenen palokuntayhdistys toimii vuonna 1958 perustetun Oulun VPK-säätion omistamassa kiinteistössä Koskelan kaupunginosassa. 55 Jaakko Pakarinen, Aki Miettinen ja Jaakko Ylitalo. Oulun VPK:n hälytysosastoon kuuluu 40 palokuntalaista, joista viisi on sammutusmiesharjoittelijaa. Tänään se on moderni ja aktiivinen Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen sopimuspalokunta. Oulun VPK:lla positiivinen ongelma Reilu 100 toimivaa jäsentä, 35 hälytyskelpoista, jono hälytysosastoon O ulun VPK on yksi Suomen vanhimpia vapaaehtoisia palokuntia. Tukiosastossa toimii tällä hetkellä noin 10 henkilöä, jotka eivät osallistu hälytystoimintaan vaan haluavat olla muutoin toiminnassa mukana. ”Olemme tyytyväisiä tämän hetkiseen tilanteeseen.”. Nuoriso-osasto on keskimääräistä suurempi, noin 40 nuorta on mukana toiminnassa
– Toisaalta on harmi, että emme voi ottaa tällä hetkellä hälytysosastoon lisää porukkaa. Harjoitusten järjestäminen on jo nyt tälläkin jäsenmäärällä toisinaan haastavaa. Palokunta maksaa hälytystehtäviin osallistuville palkan, jonka Oulun VPK:n hallituksen puheenjohtaja Marko Koivikko Oulun VPK:n päällikkö Patrik Willberg. Hälytysosastoon jonottaa noin 20 toiminnasta kiinnostunutta. Pelastuslaitoksen järjestämiä viikkoharjoituksia on vuosittain keskimäärin 10. Lisäksi säiliösammutusauto on mahdollista miehittää ja miehistöautokin voi osallistua esim. 56 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 84 Naisosastossa on parikymmentä jäsentä. – Henkilöstötilanne ei palokunnassa voi oikeastaan olla parempi, sanoo palokunnan päällikkö Patrik Willberg, joka toimii SPEKin Pohjois-Suomen toimipisteessä järjestöpäällikkönä. Oulu-Koillismaan pelastuslaitok”Harjoitusten järjestäminen on jo nyt tälläkin jäsenmäärällä toisinaan haastavaa.”. huoltotehtäviin. – Kolmestakymmenestäviidestä hälytyskelpoisesta kaksi kolmasosaa on savusukelluskelpoista ja nimettyjä yksikönjohtajia on kahdeksan, joten saamme tarvittaessa liikkeelle tavoitevahvuisen sammutusyksikön ja myös säiliöyksikön. pelastuslaitos kuitenkin teknisesti suorittaa palokunnan puolesta. Kuvassa kehittäjä ja palokunnan varapäällikkö Teppo Rinne. – Sopimuksen mukainen lähtöaikatavoitteemme on 15 minuuttia, jonka olemme pystyneet tavoittamaan, kertoo Patrik Willberg. Oulun VPK on kaupunkiseudun ainoa sopimuspalokunta ja joutuu usein tukemaan ammattiyksiköitä erityisesti rakennuspaloissa, jotka muodostavatkin pääosan palokunnan noin 40:stä tehtävästä vuosittain. Palokunta harjoittelee noin 35 kertaa vuodessa tiistaisin. Oulun VPK:lla on käytössään itse kehitetty hälytysseurantajärjestelmä
Laitoksen raskaiden autojen lisäksi palokunnalla on miehistönkuljetusautona pari vuotta vanha, yhdistyksen omistama Vito. Siviilissä hän on turvallisuusalan opettaja. 57 sen sopimushenkilöt, niin suoralla työsopimuksella kuin vpk:n listoilla olevatkin, ovat näin samanarvoisessa asemassa. Samoin vuoropuhelu pelastuslaitoksen kanssa niin päivittäisissä kuin sopimukseen liittyvissä asioissa on erinomainen, kertoo Marko Koivikko. O U LU N V P K. – Jäsenistön kanssa käydään säännöllistä keskustelua toiminnan kehittämiseksi ja erityisesti nuoriso-osaston toimintaan panostetaan, jotta uusia palokuntalaisia saadaan mukaan myös yhdistystoimintaan hälytystoiminnan lisäksi. – Laitos on huolehtinut, että käytössämme on ajanmukainen kalusto ja varusteet. Saamme myös ajoneuvojen polttoaineet laitokselta. Oulun VPK on viime aikoina kiinnittänyt erityistä huomiota palokunnan työilmapiiriin. – Olemme tyytyväisiä tämän hetkiseen tilanteeseen, päättää Patrik Willberg. Kolme raskasta ajoneuvoa Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen VPK:lle käyttöön luovuttamat paloautot ovat keski-iässä, mutta käyttöarvoltaan vielä hyviä. Sammutusauto -03, säiliösammutusauto -01 ja säiliöauto -01 täyttävät tällä hetkellä palokunnan tarpeet hyvin. Suhteet laitokseen kunnossa Oulun VPK:n hallituksen puheenjohtajana toimii pitkän linjan palokuntalainen Marko Koivikko, 42. – Tänään suhteemme ammattilaisiin on hyvä. Ajoneuvoissa kulkevaa kalustoa päivitetään vuosittain. Paloasema sijaitsee Koskelan kaupunginosassa
He halusivat Laitos ehdotti veepeekoota Tyrnävällä haluttiin jatkaa laitoksen palveluksessa olla suorassa työsuhteessa laitokseen, kuten ennenkin. Juhlapyhinä varallaolo kuitenkin vahvennetaan tarpeen mukaan, kertoo palokerhon varapuheenjohtaja Ville Bräysy. – Laitos on antanut asemam. Tänään 24 hengen palokunta hoitaa noin 150 hälytystä vuodessa. – Meillä on virka-ajan ulkopuolinen varallaolo vahvuudella 1+1. 58 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 84 K un pelastuslaitos ehdotti joitakin vuosia sitten Tyrnävälle perustettavksi vapaaehtoista palokuntaa, sanoivat Tyrnävän palokerhon jäsenet ei. Tyrnäväläiset hoitavat pääosan lähialueensa hälytystehtävistä, mutta laitos on halunnut varmistaa päivälähdöt niin, että Kempeleen ammattiasemalta lähtee aina virka-aikaan yksikkö Tyrnävälle
– Tavoitteena on, että vuosittain osallistumme jonkun naapuripalokunnan kanssa yhdessä järjestettyyn tapahtumaan. Sisäiseen viestintään palokunnassa käytetään Whatsappia. Ajoneuvokalustona Tyrnävän asemalla on sammutusauto, säiliöauto, maasturi, henkilöauto ja öt-perävaunu sekä vesihuoltoperävaunu (suurtehopumppu). Viikkoharjoituksia miehistölle pidetään noin kolme kertaa kuukaudessa lukuunottamatta kesäkautta. Tyrnävän palokerho ry perustettiin 25 vuotta sitten. Myös kalustonhoitaja osallistuu hälytyksiin virka-ajan ulkopuolella ja osallistuu varallaoloon. ”Oulu-Koillismaalla olisi syytä siirtyä mobiilidatapohjaiseen ja kaksisuuntaiseen hälytysjärjestelmään.” Yksikönjohtaja Ville Bräysy.. – Oulu-Koillismaalla olisi syytä siirtyä mobiilidatapohjaiseen ja kaksisuuntaiseen hälytysjärjestelmään. Tyrnävän palokerho ry 25 vuotta Tyrnävän sammutusmiehillä on yhdistys, joka saa pelastuslaitokselta vuosittain reilut 2500 euron yhdistyskorvauksen. Hälytykset miehistölle hoituvat tekstiviestillä, joihin tyrnäväläiset eivät ole tyytyväisiä. – Sen lisäksi, että henki on hyvä, olemme myös ylpeitä siitä, että joukostamme löytyy osaamista moneen lähtöön, kertoo Ville Bräysy miehistön siviiliammattien tuomasta hyödystä pelastustoimintaan. Oman palokunnan ilmapiiriä tyrnäväläiset kehuvat vuolaasti. 59 me henkilöstölle ylärajan eli 24:llä henkilöllä tulee pärjätä. – Meillä on 18 savusukelluskelpoista ja kuusi varallaoloa tekevää yksikönjohtajaa. – Yhdistyksen puitteissa järjestämme virkistystoimintaa, lähinnä liikuntaharrastusten muodossa. Pääosa savusukelluskelpoisia Tyrnävän paloaseman tilanne miehistön kelpoisuuksien suhteen on Bräysyn mukaan hyvä. – Puolet harjoituksista pitää kalustonhoitaja, kolmasosan porukka itse ja loput pitää ulkopuolinen laitoksen tai muun tahon henkilö. Muutaman kerran vuodessa pidetään myös saunailtoja tai muuta ryhmäytymistä tukevaa toimintaa, kertoo Ville Bräysy. Päivälähdöt tekevät joskus tiukkaa, mutta Kempeleestä tulee tarvittaessa lisäapua. Tyrnäväläisten mielestä kalusto parani alueellistamisen yhteydessä. Keskimääräinen lähtövahvuutemme on noin seitsemän. Hallinnollisesti Tyrnävän asemaa johdetaan Limingasta käsin, jossa apulaispalopäällikkö Veli-Matti Hiekkataipale työskentelee. Päivystävä mestari tulee tehtäviin Oulusta
Täällä tiedetään, ettei näitä tehtäviä tarvitse kauaa tehdä, jos lähtövarmuus, nopeus ja osaaminen ei ole korkeaa luokkaa. Jesus on ystävä edelleen. kypärä), palomiehet Jesus (johtajan takana), Patricia (Jesuksen takana, Cecar (Patrician vas. jolloin vierailin ensimmäisen kerran Adejen paloasemalla. Kaikille palokunnan jäsenille on tärkeää nöyrä ylpeys oman palokunnan tehtävästä, toiminnan luotettavuudesta, tehtävän tärkeydestä ja osaamisesta, josta kaikesta yhdessä pidetään huolta. Kaikki palokunnan jäsenet ovat sitoutuneet toimintaan tiukasti. Minut hyväksyttiin palokunnan jäseneksi vuonna 2009. Palokunta toimii Playa de las Americaksen lomakeskuksen ainoana palokuntana. Nytkin oltiin yhdessä keikalla. Kieltä emme osanneet, mutta silti ymmärsimme paljon tästä teneriffalaisesta paloasemasta ja palokunnasta. Hälytyksiin lähdetään välittömästi 100 %:n varmuudella. 60 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 84 J älleen oli mukava hetki vuodesta, kun oli mahdollisuus ”lomailla” Teneriffalla. puolella), Leo (aurinkolasit) sekä kirjoittaja itse. Usein palokunnan vastuulla on alue, jossa on jopa 300 000 turistia 110 000 oman asukkaan lisäksi. Se huolehtii omasta tehtävästään erittäin luotettavasti ja osaavasti. ”Minut hyväksyttiin palokunnan jäseneksi vuonna 2009.” Palomiehenä Teneriffalla. Tapasin Jesus Damian Galindon, joka esitteli meille espanjaksi paloaseman. Ihan yksin ei kaikissa tilanteissa tarvitse olla, sillä tarvittaessa isoimmissa onnettomuuksissa apua saadaan San Miguelin Yksikkö 1+5: johtaja Jose (pun. Samalla olin huolehtimassa jäsenvelvoitteista Adejen palokunnassa. Ystävyytemme alkoi vuonna 2002. Espanjassa ei ole sanaa palokuntalainen ja niinpä jouduin taas olemaan palomies, bombero ja ihan pelkällä sopimuspalokuntakoulutuksella. Se hoitaa vuodessa keskimäärin 450 hälytystehtävää. Kovan luokan palokunta Alusta alkaen olen arvostanut tätä palokuntajoukkoa korkealle
Hälytyskelpoista henkilöstöä on tällä hetkellä yhteensä 40, 4 naista ja 36 miestä. Kolme hyvin varustettua peruspaloautoa henkilöstöineen takaa tarvittaessa joukkuelähdön. Viikonloppupäivystys kestää perjantaista klo 18.30 maanantaiaamuun klo 06.30. Heitä täydentävät lähellä paloasemaa työssä olevat palokuntalaiset, jotka voivat lähteä nopeasti hälytystehtävään työpaikaltaan. Vuoristopelastamista varten on varustettu maastohenkilöauto. Sprinterkevytyksikkö on valmiina soveltuviin tehtäviin. Kaksi miehistöautoa 1+4 ja 1+8 mahdollistavat hyvin lisähenkilöstön kuljetukset. Teksti ja kuvat Isto Kujala Palomiehenä Teneriffalla. Palokunnan ajoneuvokalusto muodostuu 10 paloautosta. 61 ammattipalokunnasta ja Guia de Isoran palokunnasta (VPK). Kalustoa on riittävästi. Hyvä kalusto ja suuri vahvuus Adejen vapaaehtoisen palokuntayhdistyksen kivijalan varassa toimii palokunta samalla tavalla kuin sopimuspalokunnat Suomessa. Henkilöstö on jaettu päivystysryhmiin, jotka ovat arkena klo 18.30–06.30 paloasemalla välittömässä valmiudessa. Näihin kumpaankin on matkaa noin 15 km. Mercedes Bentz Sprinter -kevytyksikkö on myös aktiivikäytössä soveltuviin tehtäviin. Vaihtolava-auto mahdollistaa erilaiset tehtävät eri lavavaihtoehdoilla: vesihuoltolava, kalustolava, agregaattilava ja pelkkä tyhjä lava. Päiväaikaan lähtövarmuus hoidetaan kahdella palokunnan jäsenellä, jotka on palkattu Adejen kunnan puolesta täysipäiväiseen työhön paloasemalle. Palokunnan johtoauto on BMW-maasturi. Korkealla työskentelyä varten on nostolava-tikasauto (30 m)
Täällä yksikönjohtajat ovat todella osaavia henkilöitä. Ja niin tulleekin olla, sillä onnettomuustilanteissa ollaan jatkuvasti haastavien tilanteiden edessä. H EL S IN G IN K A U P U N G IN P EL A S TU S LA IT O S Voin tulla sovittulla tavalla kertomaan palokuntatoiminnasta Teneriffalla erilaisiin palokuntatilaisuuksiin, kertoo Isto Jujala. Silloin kun olen huolehtimassa jäsenvelvoitteista on paloaseman lipputankoon vedetty Suomen lippu. Olen kovin iloinen, että saan aika ajoittain olla mukana tällaisessa palokuntajoukossa. Aina se vähän huolestuttaa, jos en toimi riittävän hyvin ja Suomen lippu lasketaan alas, onneksi näin ei ole (vielä) käynyt. He hoitavat nöyrästi, mutta erittäin osaavasti vaikeatkin tehtävät. Arvostan tätä kaunista elettä korkealle. Kirjoittaja kuvassa palokunnan ykkösauton kanssa.. Tällaisessa joukossa haluaa yrittää ihan maksimaalisesti parhaansa. 62 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 84 Palokunnan tunnusluvut HÄLYTYSTEHTÄVIÄ KESKIMÄÄRIN 450 tehtävää / vuosi Kalusto: • 3 hyvin varustettua peruspaloautoa • 1 nostolavatikasauto (30 m) • 1 kyvytyksikkö Mercedes Bentz Sprinter • 1 kuorma-auto vaihtolavalla • vaihtolavat: kalustolava agrekaattilava vesihuoltolava tyhjä lava • 1 maastohenkilöauto – varustettu vuoristopelastamiseen • miehistöautot: 1+4 1+8 • 1 johtoauto (BMW-maastohenkilöauto) Henkilöstö: • hälytyskelpoiset 40 4 naista 36 miestä Suomen lippu salossa Silloin, kun olen huolehtimassa jäsenvelvoitteista, paloaseman lipputankoon on vedetty Suomen lippu. Myös miehistö vetää täällä vertoja vaikka minkä maan palomiehille
Toisaalta Suomi tarvitsee työpaikkoja. 63 ISTO KUJALA, Villimies PELASTUSALALLA ON kehitetty viime vuosina uusia sammutusmenetelmiä. Meillä vesi kuljetetaan kohteeseen käsin selvitetyillä letkuilla ja kerrostaloissakin vielä pääasiassa samoilla periaatteilla. Pelastusalan tietohallinnosta vastaavat henkilöt eivät ole ohjeistaneet, miten tässä tapauksessa tulisi toimia, jotta henkilötietoja käsitellään oikein ja asetuksen mukaisesti ja vältetään puutteellisen toiminnan rangaistukset. Palvelujen turvaaminen ja työturvallisuus Tekniikkaa ja kehittyviä toimintamenetelmiä tarvitaan, jotta pelastustoimen kohtuulliset palvelut voidaan turvata koko maassa. Yritykset ovat kouluttaneet jo henkilöstöään tietoiseksi asetuksen velvoitteista ja määräysten soveltamisesta käytäntöön. Alan erikoispiirteet tulevat tässäkin muutoksessa esiin. SSPL on jakanut jäsenyhteisöilleen GDPR-tietoutta ja liitto tulee järjestämään jäsenistölle vielä keväällä koulutusta aiheesta. Miten pelastuslaitokset huomioivat GDPRtietosuoja-asetukset. Nyt on aika toimia myös pelastusalalla vastaavalla tavalla. Raskaat ja vaaralliset työtehtävät tulee tehdä jatkossa robottien ja muun tekniikan avulla. Ihan kokonaan ei uutta tekniikkaa tarvitse kehittää. Monella alalla robotiikkaa on jo kymmeniä vuosia sovellettu vaarallisiin tehtäviin. Tutkittavaa ja kehitettävää riittäisi vaikka kuinka paljon. Henkilöiden tietoja käsitellään sekä sopimuspalokunnissa että pelastuslaitoksissa. Betonimassaa ei enää kärrätä Esimerkiksi rakennusalalla on raskaita työmenetelmiä korvattu koneilla. Pelastusala heräilee hitaasti ja tulee valitettavasti taas jälkijunassa.. Harvimpaan asuttujen alueiden sopimuspalokunnat toimivat tulevaisuudessa pienellä henkilöstömäärällä, silti pelastustoiminta tulisi voida suorittaa nykyistä tehokkaammin. Rakennustyöntekijät eivät enää kärrää betonimassaa rakennustyömaalla, vaan sitä toimitetaan kohteeseen pumppuautolla tai rakennuksen keskeltä tulevalla työputkistolla, joka puretaan pois rakennuksen valmistuttua. EU tietosuoja-asetus koskettaa niin palokuntayhdistyksiä kuin pelastuslaitoksia. Rangaistus voi tapauskohtaisesti kohdistua pelastuslaitokseen tai palokuntayhdistykseen. Työtä riittää jo siinä, että sovelletaan jo tehtyä uutta, valmiina Fiksumpaa tekniikkaa ja toimintamenetelmiä pelastusalalle olevaa tekniikkaa pelastusalalle. Uudet pelastusalan innovaatiot voisivat tuoda työpaikkoja pelastuskaluston valmistajille ja markkinoita niin Suomessa kuin ulkomailla. Yhteiskunta kehittyy ja vanhat tekniikat ja menetelmät eivät luo kuvaa alasta, joka olisi vetovoimainen ja yhteiskunnan kehityksessä mukana oleva. On aika tehdä pelastusalalle kehitysohjelma, jonka avulla siivitetään alan uudistumista ja pidetään pelastusala vetovoimaisena myös tulevaisuudessa. Tutkimusta ja kehittämistä haittaavat kuitenkin liian pienet resurssit. Tekniikan ja toimintamenetelmien kehittämiseen tulisi panostaa enemmän
Och alldeles riktigt: på basen av de svar som inkommit ser det ut som om samarbetet i svenskbygderna skulle vara aningen bättre än i landet som helhet. På finlandsSkillnaderna är inte så stora, men... Ju bättre gissning desto större sannolikhet för att man kanske gör rätt saker. Teorin får alltså stöd av siffror (se fig 1.) Framtiden Följande fråga får gälla oron för framtiden: Kommer man att få tillräckligt med alarmeringsdugliga brandkårister. Man kan förstås gissa både rätt och fel, men om en gissning stöder sig på det som halvtannat tusental brandkårister tyckt av fri vilja så är den sannolikt inte helt åt skogen. Vackert så. Det kan ju t.ex. Vem vet, men resultatet är i alla fall glädjande. Man kan bolla med statistik, visa exakta siffror, talande diagram mm. Ett gediget nätverk anses nämligen som en typiskt finlandssvensk företeelse. vara så att de som inte ser ett samarbete även valt att inte svara på enkäten. Avtalsbrandkårsbarometern 2017 innehöll en gedigen samling fritt formulerade synpunkter. Några finlandssvenska synpunkter på räddningsväsendet Fig 1.Samarbetet mellan brandkårerna Svenska % Alla % E n barometerenkät kan analyseras på många sätt. Men man kan även använda barometern för att bara spana efter eventuella trender. 10 20 30 40 50 60 70 5 Utmärkt 4 Bra 1 Dålig 3 Någotsänär 2 Nöjaktig Kan ej svara. Här riktas fokus på det finlandssvenska. Alltså tittar vi på frågan som gällde samarbetet mellan regionens brandkårer. Av de totalt 6365 rader verbal information som 1531 personer sände in kunde svaren från 142 brandkårister definieras som finlandssvenska. Nu skall man förstås inte dra alltför långt gående slutsatser. Svaga signaler som blott aningen bättre än ren gissning visar vart man är på väg. Därför genomför Finlands Avtalsbrandkårers Förbund enkäter. 64 l BRANDKÅRISTEN l NUMMER 84 Samarbetet Den första frågan som kunde visa på något specifikt finlandssvenskt gäller samarbete, och då uttryckligen mellan brandkårerna. Enkätens matematiska resultat kan hittas på Förbundets hemsidor
Det ligger dessvärre något av fatalism i det tänkesättet, eftersom man då inte har något specifikt problem som man kan försöka tackla. Ett nekande svar ledde dock vidare till den öppna frågan om varför man är orolig. Jämförelsen visar inga större skillnader mellan språkgrupperna. Klassen ”Tidens melodi och annat odefinierat tyckande” upptog en drygt hälftenstörre andel av svaren. Några finlandssvenska synpunkter på räddningsväsendet Svenska % Alla % svenskt håll är man aningen mera optimistisk än i landet som helhet, vilket kan bero på regionala och/ eller kulturella skillnader. 65 Skillnaderna är inte så stora, men... Som bas för en jämförelse ligger en ”klassificering baserad på subjektivt tyckande” (se en mera detaljerad artikel på finska på sidorna 40). Som ”paj” ser fördelningarna ut såhär (den yttre visar finlandssvenska åsikter medan den inre visar hela landet): Utbildningen Följande fråga gäller utbildningen, och där tar den goda bilden sedan slut. Både utbildningens kvalitet 10 20 10 30 40 20 50 60 30 40 70 5 Utmärkt 5 Utmärkt 4 Bra 4 Bra 1 Dålig 1 Dålig 3 Någotsänär 3 Någotsänär 2 Nöjaktig 2 Nöjaktig Kan ej svara Kan ej svara (fig 3), arrangemangen (fig 4) och tillräckligheten (fig 5) får synligt lägre poäng av de finlandssvenska brandkåristerna: Fig 2: Framtiden Fig 3: Kursernas nivå Svenska % Alla % Fig 4: Utbildningsarrangemangens kvalitet Orsaken räddningsverket eller annat samhällsproblem Kravnivån och förpliktigandet Atmosfären eller annat internt problem inom brandkåren Verksamheten är så bindande Befolkningsoch bosättningsstrukturen ”Tidens melodi” & annat obestämt konstaterande Dragningskraften i konkurrensläget ”Dagens ungdom” Tidsbrist Arbetsplatsproblematiken Annat bekymmer eller annan idé, (inkl. körkortsproblematiken) Svenskspråkig oro för återväxten den yttre pajen Text Silvio Hjelt Svenskspråkig oro för återväxten – yttre pajen
Till sist visar enkäten ännu att Finlands Avtalsbrandkårers Förbund är mera obekant på svenska. kan man ju starta med problemet med att det finns ont om material på svenska. Men förstås, ingen uttryckligen finlandssvensk fråga. Ingenting att ta lätt på. I ett nötskal: Utbildningsproblematiken kan sammanfattas i ett nötskal: Svenska % Alla % 10 20 30 40 50 1 För lite 2 Nästan tillräckligt 3 Tillräckligt Kan ej svara Fig 5: Utbildningens tillräcklighet Moderna brandkårister har helt enkelt inte tid eller lust att sitta och vänta på att få resa långt bort till en i värsta fall dålig kurs som tar alldeles för länge. I stället för det väljer man att satsa på jobbet, familjen, intressen där man blir uppskattad m.m. Bortsett alltså från det svenskspråkiga inslaget. Medan man börjar fundera på strukturer och kursinnehåll mm. Samt på alla andra som uttryckt sig på svenska, t.ex. 66 l BRANDKÅRISTEN l NUMMER 84 Här syns alltså en tydlig trend. Även det kom ju tydligt fram i enkäten. Och det igen kan ge en statistisk snedvridning, eftersom den här analysen i första hand baserar sig på det urval brandkårister som bekymrat sig så mycket att man tagit till pennan, på svenska. ...och dess utmaningar Bortsett från tillgången på svenskspråkigt material och utbildning skilde sig de finlandssvenska brandkåristernas svar på frågan om konkreta utmaningar för utbildningen (fig 6, den yttre pajen) föga från landets medeltal (den inre pajen). Det är förstås beklagligt, i sig, men det fina med den saken är ju då att det finns ett konkret problem som man kan (och måste) ta itu med. Någonting för undertecknad att bita i. Det är en motivationsfråga, som i sista hand stöder eller motverkar samhället tillgång på krisresurser. Den får behandlas senare. Utmaningar för utbildningen. Brandkårsutbildning är inte i första hand en fråga om kunnande. i fråga om arbetssäkerheten. Fig 6: Utmaningar för utbildningen Räddningsverket och -förbundet Utbildarproblem Ubildningsmaterialet problem Utmaningar beträffande utbildningens mängd och typ Problem med platser, tider och kommunikation Tidsanvändningen Utbildningens kvalitetsproblem Utbildningens längd Kravnivån ”Systemproblem” Annan utmaning Motivations-utmaning Allt väl Problem med de praktiska arrangemangen framstår klart, och likaså med tidsanvändningen
Finansministeriet besluter om den finansiering som landskapen får sig tilldelade och fördelar pengarna till landskapen. I de förhandlingarna tar man upp räddningsverkens finansieringsbehov där man bör beakta förverkligandet av räddningsväsendets strategi. PÅ GRUND av räddningsbranschens splittrade struktur torde det vara omöjligt att definiera en riksomfattande finansieringsnivå. Pengarna är inte öronmärkta och därför börjar det ut räddningsväsendets synpunkt viktigaste skedet efter det att finansieringsbeslutet har fattats: hur pengarna fördelas inom landskapet. INOM RÄDDNINGSVÄSENDET står vi nu inför sanningens ögonblick. Därför är det viktigt att varenda räddningsdirektör nu sköter sin andel med den äran. ”Nu hjälper det inte att med ödmjukhet uppnå gunst.” Fig 6: Utmaningar för utbildningen. Den ena ytterligheten utgörs av de räddningsdirektörer som ända in i det sista håller fast vid sin egen förvaltningsgrens fördelar, utan att buga och bocka för politiska beslutsfattare och tjänstemannakårer. Om man då misslyckas kommer olyckliga följder att bestå under åratal framöver. DE LANDSKAPSBASERADE räddningsverken för resultatförhandlingar med inrikesministeriets räddningsavdelning. Räddningsbranschens Centralorganisation i Finland kunde om den så vill för en gångs skull fungera som en förespråkare för branschen, och det kan även branschens övriga organisationer. Den andra ytterligheten representeras av medlöparna vilkas målsättning verkar vara att utgöra så försonliga och ödmjuka förhandlingsparter som möjligt. Finansieringens utgångsnivå bör definieras så att man faktiskt kan leva med den och så att man kan utveckla verksamheten. Räddningsbranschen måste klargöra sina målsättningar och försvara dem. Kostnaderna per capita varierar storligen, mellan 55 och 99 euro. RÄDDNINGSBRANSCHEN MÅSTE samla sina krafter och börja bygga upp en egen intressebevakning. 67 PEKKA KOIVUNEN, chefredaktör FINLANDS 22 räddningsverk lotsas av en heterogen grupp räddningsdirektörer. För räddningsväsendet är det ödesdigert om man då misslyckas. EFTER RESULTATFÖRHANDLINGARNA informerar man finansministeriet om de landskapsbaserade räddningsverkens finansieringsbehov. UNDER DENNA första finansieringsprocess skapar man basen och grunden för de kommande landskapsbaserade räddningsverkens finansiering. Som utgångsnivå får man inte ta de En ödmjuk räddningsdirektör skrotar finansieringen för sitt verk senaste årens skarpt nedskurna budgeter. Nu hjälper det inte att med ödmjukhet uppnå gunst, eftersom räddningsbranschen för socialoch hälsovårdssektorns förhandlare utgör en obetydlig bisak som endast står för någon procent av de kommande landskapens utgifter. DET VIKTIGASTE påverkandet sker inom landskapen
Beroende på fallet kan både räddningsverk och brandkårsföreningar drabbas av straff. Forskningen och utvecklingen störs emellertid av alltför små resurser. På en byggnadsplats kärras betong inte mera av byggnadsarbetare, utan den levereras till platsen med pumpbil eller via ett centralt rörsystem som demonteras då bygget blir färdigt. Det finns nog med arbete redan i det att man inom räddningsbranschen Räddningsbranschen behöver förståndigare teknik och finurligare arbetsmetoder börjar utnyttja sådan teknik som finns idag. Nu är det dags att man även inom räddningsbranschen börjar arbeta på samma sätt. Även i den reform som nu pågår kryper branschens särdrag fram. Det är dags att för räddningsbranschen göra upp ett utvecklingsprogram för att få igång en förnyelse av branschen och så att dess dragningskraft bibehålls även i framtiden. 68 l BRANDKÅRISTEN l NUMMER 84 ISTO KUJALA, Vildmannen INOM RÄDDNINGSBRANSCHEN har man under de senaste åren utvecklat nya släckmetoder. Både inom avtalsbrandkårerna och inom räddningsverken hanterar man personuppgifter. Alldeles helt och hållet behöver man inte utveckla ny teknik. Inom företagsvärlden har man redan utbildat sin personal så att man är medveten om de förpliktelser som förordningen medför och hur bestämmelserna skall tillämpas i praktiken. Hur kommer räddningsverken att beakta GDPRbestämmelserna om informationsskyddet. De som inom räddningsbranschen ansvarar för dataförvaltningen har inte kommit med några instruktioner om hur man nu borde gå till väga så att personuppgifter hanteras på rätt sätt och i enlighet med förordningen så att man undviker straff för felaktiga förfaranden. Hos oss transporterar man vatten med slangar som klareras för hand, och även i höghus jobbar man enligt i stort sett samma principer. Inom många branscher har man redan i tiotals år använt robotik för farliga uppgifter. De avtalsbrandkårer som verkar inom de glesast befolkade områdena kommer i framtiden att jobba med små personresurser, men trots det bör man kunna utföra räddningsverksamhet effektivare än förr. Man borde satsa mera på att utveckla tekniken och sätten att arbeta. Tjänster och arbetarskydd behöver säkras Det behövs teknik och utvecklade arbetsmetoder för att man skall kunna garantera att räddningsbranschen i hela landet skall kunna erbjuda tjänster på en skälig nivå. Det skulle finnas hur mycket som helst att forska i och utveckla. Räddningsbranschen vaknar långsamt och kommer tyvärr även i det här fallet på efterkälken.. Samhället utvecklas, och då ger gammal teknik och uråldriga metoder inte bilden av en dragningskraftig bransch som skulle följa med utvecklingen i samhället. Finland behöver arbetsplatser. Nya innovationer inom räddningsbranschen kunde skapa arbetsplatser hos dem som tillverkar brandredskap samt marknader både i Finland och utomlands. Finlands Avtalsbrandkårers Förbund har informerat sina medlemssamfund om GDPR-problematiken och kommer ännu under våren att arrangera utbildning för sina medlemmar. I fortsättningen borde tunga och farliga arbetsuppgifter skötas med hjälp av robotar och annan teknik. Inte kärrar man mera betong Inom exempelvis byggbranschen har man ersatt tunga arbetsuppgifter med maskiner. EU:s förordning om informationsskyddet gäller såväl brandkårsföreningar som räddningsverk
JK: Vaaratiedote voidaan antaa alueellisesti radiossa ja ohjeistuksessa suositellaan tiedotteen antamista aina alueellisena ja vain radiossa. Vaaratiedote annetaan yleensä myös, kun vaaratilanne on ohi. Vaaratiedotteen antamisen arvioi jokaisen tapahtuman yhteydessä erikseen sen antava viranomainen. VAARATIEDOTTEITA ON valtuutettu antamaan yksitoista eri alojen viranomaistahoa. Seuraavassa lehdessä näet vastauksen. Onko pelastusviranomaisille annettu valtakunnallista ohjeistusta, minkälaisissa tapauksissa vaaratiedote annetaan, vai perustuuko päätös aina paikallisen viranomaisen omaan harkintaan. Vaaratiedoteoppaassa on esitetty esimerkkitapauksia ja kirjoitettu niihin sopivat vaaratiedoteluonnokset. Kysy ministereiltä, kansanedustajilta, johtajilta, päälliköiltä, asiantuntijoilta tai vaikka rivipalomiehiltä tai sopimushenkilöiltä. KYSYMYS TULEE toimittaa osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi neljä viikkoa ennen seuraavan lehden ilmestymistä. Yle Radio Suomen kuuntelijat kuulevat vaaratiedotteet koko maassa silloin, kun Radio Suomi lähettää valtakunnallista ohjelmaa. Olisi hyvä, että kaikki viranomaiset perehtyisivät näihin esimerkkeihin. PELASTUSYLIJOHTAJA JANNE KOIVUKOSKI, miksi vaaratiedote annetaan edelleen koko maahan (esimerkiksi Kälviän rivitalopalo 20.4.2018), vaikka teknisesti se olisi mahdollista antaa alueellisesti ainakin Yleisradion aluellisissa verkoissa ja myös paikallisradioissa. Ja vieläpä anonyymisti ja aivan ilmaiseksi. Sinä lähetät kysymyksesi meille (pidämme omana tietonamme henkilöllisyytesi) ja välitämme kysymyksen valitsemallesi henkilölle tai yhteisölle. 69 TÄMÄ PALSTA antaa lukijoillemme ainutlaatuisen mahdollisuuden saada asialliseen pelastusalaa koskevaan kysymykseen vastaus melkein keneltä tahansa. Muilla radiokanavilla alueelliset vaaratiedotteet lähetetään aina alueellisesti. Vaaratiedote välitetään radiossa suomeksi ja ruotsiksi. JK: Vaaratiedote voidaan antaa tilanteessa, jossa henki tai terveys on välittömässä vaarassa tai jossa omaisuudelle voi aiheutua merkittäviä vaurioita tai tuhoa. Poikkeustapauksissa ja vaaran luonteen takia voi olla tarpeen antaa tiedote myös televisiossa ja radiossakin valtakunnallisena. Vaaratiedotteet välitetään aina radiossa Yleisradion kanavilla sekä kaikilla kaupallisilla radiokanavilla, joilla on pitkäaikainen toimilupa. SISÄMINISTERIÖN MUKAAN viranomainen voi antaa vaaratiedotteen tilanteissa, joissa väestöä on varoitettava henkeä tai terveyttä uhkaavasta vaarasta tai kun on vaara merkittävälle omaisuuden vaurioitumiselle tai tuhoutumiselle. JOITAKIN VAARATIEDOTTEITA on annettu viime vuosina tulipaloista, joissa ainakaan siviilin silmin ei olisi mitään tarvetta (tyyni ilma, savu suoraan ylös …). Tuo hengen ja terveyden välitön vaara on edellytys vaaratiedotteen antamiselle.. TOIMITUS PIDÄTTÄÄ oikeuden olla hyväksymättä kysymystä, jos se on tavalla tai toisella asiaton tai loukkaava. Janne Koivukoski Räddningsbranschen behöver förståndigare teknik och finurligare arbetsmetoder. Viranomainen voi päättää, että sen antama vaaratiedote välitetään tiedoksi myös televisiossa. KATSO VAARATIEDOTEOPAS (SM 1/2013) https://bit.ly/2qLSIUU Miksi paikallisesta vaarasta edelleen tiedotetaan valtakunnallisesti
FSB kongress med tävlingar och vårmöte Mariehamn 19.5. Palokuntanuorten Suurleiri Lohtaja 3.–5.7. JEHUMALJA-kilpailu Seinäjoki 23.–24.5. Palomiesurheilu: Golf Sillinjärvi 28.–31.8. Julkaisemme sitoumuksetta tietoja pelastusalan tapahtumista yms. Tiedot osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi. SPPL: Road Rescue 2018 Tampere 11.–13.9. SPPL: Palopäällystö-Golf Joroinen 26.–27.6 Palomiesurheilu: Jalkapallo Turku VKO 27 PALOKUNTALAINEN ILMESTYY H einäkuu 1.–7.7. Palomiesurheilu: Suunnistus Kotka 11.9. Palomiesurheilu: Lentopallo Lappeenranta 4.–5.10. Palomiesurheilu: Salibandy Mikkeli 15.–30.11 Palomiesurheilu: Voimailu/soutu 27.–28.11 SPPL: Palontutkinnan opintopäivät Jyväskylä J oulukuu 1.–31.12. Pelastustoimen ajankohtaisseminaari Jyväskylä 12.10. Palomiesurheilu: Jääkiekko Riihimäki VKO 52 PALOKUNTALAINEN ILMESTYY. Turvallisuusmessut Tampere l okakuu 1.–15.10. Event Safety Summit Tapahtumaturvallisuusseminaari Hyvinkää 9.6. SPPL: Yhdessä – inhimillisesti, ammatillisesti ja luotettavasti Kuopio 15.–31.10 Palomiesurheilu: Crossfit 23.–25.10 SKYDD-messut Tukholma 27.–22.10 SPEK: Verkostopäivät Padasjoki VKO 45 PALOKUNTALAINEN ILMESTYY M arraskuu 7.–8.11 SPPL: Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät Jyväskylä 1.–15.11. Palomiesurheilu: Ammunta Tornio e lokuu 1.–2.8. 71 TAPAHTUMAKALENTERI TIEDOT ON kerätty laitosten ja palokuntien tiedottajilta sekä järjestäjien nettisivuilta. Palomiesurheilu: Palomiesten pohjoismaiset kisat Göteborg VKO 36 PALOKUNTALAINEN ILMESTYY s yyskuu 1.–30.9. SPPL: Turvallisuusviestinnän opintopäivät Turku k esäkuu 1.6. SPPL: Päällystömaraton Tukholma 5.–6.6. ...jotta tiedät mihin millonkin menis! T oukokuu 19.–20.5. SPEK: Yleinen palokuntalaiskokous Vaasa 15.6
Vastaukset: toimitus@palokuntalainen.fi. • HÄNEN sukunimensä on sama kuin tunnetun Kirkkotien varressa olevan huvilan. Severi Uurasmaa antoi vinkin, että jotkut alla olevista paloautoista voivat olla edelleen laitosten vasteissa. VIIME LEHDEN lista pelastusajoneuvoista oli kopioitu Pelastusajoneuvojen yleisoppaasta (SPPL 2010). • HÄNEN poikansa teki 1979–1983 töitä osoitteessa 3216 New Mexico Avenue. • HÄNEN poikansa syntyi samana päivänä, kun Emil Rutanen siirrettiin 1. Onnittelut voittajille! ETSIMME EDELLEEN vanhinta vasteessa olevaa paloautoa. Toimitus luuli tiputtaneensa listalta pois kolme, mutta erehdyksessä niitä tippuikin neljä. Severi Uurasmaa Keravalta huomasi tämän ja voitti kisan vastauksella: pelastussukellusauto, miehistöauto, ensivasteauto ja muu pelastusauto. Siitä vaan salapoliisityötä tekemään! Lähettäkääpä viestiä toimitukselle näiden autojen tilanteesta: • Kymenlaakso 329, GVP-75, vm 1971 (kalustoauto) • Keski-Pohjanmaa 4432, OJL-167, vm 1972 (paloautoksi 1992) • VS Nauvo 15, TBC-431, vm 1972 • Keski-Pohjanmaa 1141, VUK-193, vm 1975 (paloautoksi 1989) • Etelä-Karjala 511, UHR-681, vm 1976 • Lappi 6032, XER-446, vm 1977 • Satakunta 951, TME-784, vm 1978 • Keski-Suomi 373, XEX-508, vm 1979 (paloautoksi 1984) Viime visassa olikin neljä puuttuvaa autoa Vanhin paloauto vasteessa Tässä tulee vaikea viiden vihjeen kuuklattava: Ken oli HÄN?. pataljoonan komentajaksi Pohjois-Savon rykmenttiin. Toiseksi arvottiin kolme autoa vastanneista Ismo Rajaniemi Sodankylästä. 72 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 84 uusi kisa! • Pelastusauto • Johtoauto • Sammutusauto • Kevytsammutusauto • Säiliöauto • Säiliösammutusauto • Vaahtoauto • Jauheauto • Raivausauto • Puomitikasauto • Tikasauto • Nostolava-auto • Huoltoauto • Kemikaalitorjunta-auto • Vahingontorjunta-auto • Letkuauto • Kalustoauto • Ensihoitoauto • Ambulanssi • Johtokeskusauto • Tarkastusauto • Museopaloauto • pelastussukellusauto • miehistöauto • ensivasteauto • muu pelastusauto • HÄN oli palopäällikkö, jonka vaimon nimi oli Vieno. • HÄNEN palopäällikköna ollessaan kaupungin paloja poliisiasemat sijoitettiin samalle tontille
OBS! Eikö lehtesi saapunut perille. 02 634 3800 l info@peravaunutaloviitala.. Seuraavassa lehdessä: Seuraava lehti (nro 85) ilmestyy viikolla 27. PERÄVAUNUJA • Autourheilutapahtumien ensivasteryhmien koulutus • Pirkanmaan tike Turvallisuusmessut tulevat taas! Tänä vuonna ne järjestetään Tampereella.. Ilmoita siitä meille: toimitus@palokuntalainen.fi Olethan huomannut, että lehti ilmestyy jatkossa ilmoitetulla viikolla Postin jakelukäytäntöjen muututtua. HUOM! Turvallisuusmessut tulossa Tehtaantie 12 l 29630 Pomarkku puh
Erot eivät tilastollisesti ole kovin suuria, mutta kun otetaan mukaan vapaat vastaukset, jyvät erottuvat akanoista selvästi. KUN KYSYTÄÄN yhteistoiminnan sujuvuudesta pelastuslaitoksen kanssa, Sopimuspalokuntabarometrin 2017 (1531 vastaajaa) tuloksissa huonoimmat ovat Itä-Uusimaa, Kanta-Häme ja Keski-Suomi. PALOKUNTAKOULUTUKSEN SAATAVUUS on ongelma monessa pelastuslaitoksessa. Valitettavasti. ”Suomessa on huonoja ja hyviä pelastuslaitoksia – ja laitoksia myös siltä väliltä.”. Yhtään hyvää syytä siihen ei ole. Edistystä on kieltämättä tapahtunut kunta-aikaan verrattuna, mutta joitakin asioita joissakin laitoksissa ei saada millään kuntoon. Parhaat ovat Varsinais-Suomi, Päijät-Häme ja Kymenlaakso. Ainakin sen perusteella, mitä heidän laitoksissaan on tehty tai oikeammin jätetty tekemättä. Laki määrää, että sopimuspalokunnan päälliköllä pitää olla pätevyys, mutta vuodessa valmistuu vain noin 30 henkilöä ja heistäkin osa rahoittaa koulutuksen kokonaan tai osin omin varoin. Joissakin tämä asia on onneksi hyvässä kunnossa. SOPIMUSKORVAUSTEN HAITARI on puolestaan niin lavea, että siitä ei edes uskalleta puhua. P.S. TÄSSÄ lehdessä on kohta 17 vuotta pidetty esillä esimerkiksi yllä mainittuja asioita, joihin on toivottu korjausta. On hienoa, että muutamat Monet laitokset nuivia sopimuspalokunnille pelastusjohtajat toimivat kuten juhlissa puhuvat, mutta useimmille heistä sopimuspalokunnat ovat sivuseikka. SISÄMINISTERIÖ JA pelastusjohtajat suhtautuvat juhlapuheissa positiivisesti sopimuspalokuntatoimintaan, mutta käytännössä toisin. MUUTAMIEN LAITOSTEN suhtautuminen sopimuspäällystön koulutukseen kummastuttaa. Sopimuspalokuntien kannalta Suomessa on huonoja ja hyviä pelastuslaitoksia – ja laitoksia myös siltä väliltä. Jotkut laitokset ilmoittavat, että asia ei ole heidän päänsärkynsä. MUUTAMA PELASTUSLAITOS on ennakoinut lähivuosien kuljettajapulan ja järjestänyt yhdessä sopimuspalokuntien kanssa C-korttikoulutusta. Muutama laitos kantaa huolta tästä asiasta, enemmistö ei. TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTELYT poikkeavat laitoksissa suuresti, samoin henkilökohtaisten varusteiden määrä ja laatu. 74 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 84 LIEKINHEITTÄJÄ OTSIKKO KERTOO jo vuosia tunnetun tosiasian
Suomen suurin autoalan toimija, perheyhtiö Veho, on perustettu Mercedes-Benzin maahantuontiin vuonna 1939, josta lähtien olemme kasvaneet henkilöautojen ja hyötyajoneuvojen laajaksi palvelu verkostoksi. (sis. Veho Hyötyajoneuvot ja Mercedes-Benz – luotettavaa kumppanuutta. Paloja pelastusajoneuvojen huoltoon vaadittavat tiukat laatustandardit, varaosien oma keskusvarasto Suomessa ja vahvat 24 h huoltoautopalvelut varmistavat autojen toiminnan kaikissa tilanteissa. . 24?%). |?010 569?3628 Tero Huovinen. Tutustu lisää: www.vehotrucks.fi Ambulanssi-, paloja pelastusautomyynti Hannu Gunnar. |?010 569?3670 Puhelun hinta 010-numeroihin 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min. Yhteistyössä päällirakentajakumppaniemme kanssa tarjoamme Mercedes-Benzin paloja pelastusauto mallistosta monipuoliset ratkaisut pelastusalan ammattilaisille. alv. Veho eSPoo Lommilanrinne 3, Espoo 010 56916 VehoTRUCKS.FI omAVeho.FI. Veho Hyötyajoneuvojen palveluverkosto kattaa 15 omaa huoltokorjaamoa, joita täydentää laaja itse näisten valtuutettujen korjaamoiden verkosto