Pirkanmaan tilannekeskus Autourheilutapahtumien ensivastekoulutus Öljyntorjuntaa Harjavallassa BRANDKÅRISTEN NYT l PALOKUNNAT l HENKILÖT l KALUSTO & VARUSTEET l ILMIÖITÄ l HYVINVOINTI irt on um er o 8 € • vii kk o 27 • 20 18 • ISS N 179 8-2 68 5 pa lo ku nt al ain en .fi 85 kiireinen kesä Palolennoilla
kestää yli 60 min 900°C:een suoraa lämpöä . patentoitu letkun koeponnistusmenetelmä . HoseMaster TM TÄYSAUTOMAATTINEN PALOLETKUJEN HUOLTOJÄRJESTELMÄ . letkun pinta liekinkestävää nitriili / PVC-sekoitetta . sileä sisäpuoli, joka pienentää kitkaa . soveltuu kaikkein vaativimpiin sammutustehtäviin . vedenkulutus vain 5 l / paloletku LUE LISÄÄ TUOTTEISTAMME VERKKOKAUPASTA: WWW.FWP.FI. perusväri oranssi, muita värejä tilauksesta Syntex Unidur Dragon LIEKINKESTÄVÄ PALOLETKU WWW.VEIKKONUMMELA.FI WWW.RAUPLAN.COM WWW.TRVESITYKIT.FI Since 1968 Since 1981 LUE LISÄÄ TUOTTEISTAMME VERKKOKAUPASTA: WWW.FWP.FI . työaika lyhenee, tilantarve pienenee ja apulaitteiden tarve poistuu . jopa 20 paloletkua / tunti
Kuusiapilakongressi Porissa 49 PSR: Melkein kaikille anoneille avustus 50 SPEK: Palokuntalaiset koolla Vaasassa 51 SPAL kuuluttaa vahvaa johtajuutta palokunnat 54 JÄRJESTÖT 46 PALOKUNTALAINEN-LEHDEN DIGIVERSIO on ilmestynyt jo puolitoista vuotta. rek. letkun pinta liekinkestävää nitriili / PVC-sekoitetta . PALAUTE toimitus@palokuntalainen.fi palokuntalainen.fi kalusto & varusteet löydät meidät turvallisuusmessuilta! 38 42 56 7 10 14 54 Anjalan VPK:lle kolmas perättäinen voitto 46 39. Haluamme nyt antaa kaikille mahdollisuuden tutustua lehden digiversioon veloituksetta kahden numeron ajan. Tämä kädessäsi oleva numero 85 ja messunumero 86 ovat ladattavissa veloituksetta ja ilman tunnuksia PDF-muotoisena osoitteessa www.palokuntalainen.fi. Palokuntalaisen toimitus toivottaa lukijoille helteistä heinäkuuta! (Ei kuitenkaan maastopaloissa.) Toimitus Tutustu nyt Palokuntalaisen digiversioon! HoseMaster TM TÄYSAUTOMAATTINEN PALOLETKUJEN HUOLTOJÄRJESTELMÄ . 040 865 8835, www.pienisuuriidea.net PAINO Euraprint Oy KUVAPANKIT Depositphoto ja Pixabay KUSTANTAJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja, Yhdystie 6, 29250 Nakkila, Y2242549-9, Alv. Uudelle tilaajalle hinta on 46 euroa (sisältää printti + digiversion). VUOSIKERTA AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN ISSN 1798-2685 TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, puh. työaika lyhenee, tilantarve pienenee ja apulaitteiden tarve poistuu . kestää yli 60 min 900°C:een suoraa lämpöä . sileä sisäpuoli, joka pienentää kitkaa . jopa 20 paloletkua / tunti . perusväri oranssi, muita värejä tilauksesta Syntex Unidur Dragon LIEKINKESTÄVÄ PALOLETKU WWW.VEIKKONUMMELA.FI WWW.RAUPLAN.COM WWW.TRVESITYKIT.FI Since 1968 Since 1981 LUE LISÄÄ TUOTTEISTAMME VERKKOKAUPASTA: WWW.FWP.FI . Jos olet jatkossa kiinnostunut tilaamaan digiversion, saat vanhana printtiversion tilaajana sen veloituksetta. 040 501 8721 TOIMITTAJAT Silvio Hjelt ja Isto Kujala AVUSTAJA Arto Papunen KOLUMNISTIT Jaakko Linko, Lauri Turtola OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. 0400 504 678, maria.salo@palokuntalainen.fi KANNEN KUVA Suomen Lentopelastusseura ULKOASU Anna Broholm/ PieniSuuri Idea puh. vedenkulutus vain 5 l / paloletku LUE LISÄÄ TUOTTEISTAMME VERKKOKAUPASTA: WWW.FWP.FI. soveltuu kaikkein vaativimpiin sammutustehtäviin . patentoitu letkun koeponnistusmenetelmä . 3 7 Joka neljäs työntekijä on epäpätevä 8 Kuusamin VPK irtisanoi sopimuksensa 12 Valmistuneet – kevät 2018 14 Lentotoiminnalla tärkeä rooli 22 Pirkanmaan tilannekeskus 26 Öljyntorjuntaa Harjavallassa 30 Autourheilutapahtumien ensivaste 34 Hakanojasta Hakallikkoon 44 Drägeriltä monikaasumittari 47 Harjunalustan VPK:n Volvo 42 Veljekset Kulmala Oy 44 Scania Suomi Oy 56 Räddningslagen behöver en helhetsöversyn 59 Ledare 60 Vildmannen SISÄLTÖ 5 Pääkirjoitus 21 Lingottua 25 Turtolan terassilta 41 Villimies 61 Tahtoo tietää 63 Tapahtumat 64 Letkut solmussa 65 Seuraavassa lehdessä 66 Liekinheittäjä Nyt • ajankohtaiset asiat brandkåristen pelastusalan ilmiöitä henkilöt vakiot PALOKUNTALAINEN BRANDKÅRISTEN PELASTUSALAN ERIKOISLEHTI 17. Ollikainen ILMOITUKSET, TILAUKSET JA TALOUS Maria Salo, puh
Lisätietoa: www.sppl.fi/autourheilu PÄIVYSTÄÄKÖ PALOKUNTASI AUTOURHEILUTAPAHTUMISSA?. HÄLYTYSJA VIESTINTÄTEKNIIKKA vaativaan ammattikäyttöön Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. savusukellukseen www.elektro-arola.fi OLEMME MUKANA TURVALLISUUSMESSUILLA OSASTOLLA E 412 Autourheilutapahtumien ensivasteryhmien koulutus tarjoaa palokunnille mahdollisuuden kehittää osaamistaan ja kalustollisia valmiuksiaan. (03) 630 830 ea@elektro-arola.fi • PETO johto-/tilannekeskuksen hälytysja valvontaohjelmisto • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt • SNP status/navigointi -ohjelmistosovellukset • SALSA-asemahälytysohjelmistot • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • SASCA älypuhelimen hälytyssovellus • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja JULUEN-äänija valohälyttimet ajoneuvoihin • Radiopuhelimet ja hakulaitejärjestelmät • Audiolisävarusteet mm. Koulutuksen tarkoitus on yhtenäistää ja parantaa autourheilutapahtumien turvallisuutta, oli kyse sitten kilpa-autosta pelastamisesta tai yleisön auttamisesta onnettomuusja vaaratilanteissa
PELASTUSYLIJOHTAJAKSI VALITTAVAT henkilön profiilin on oltava korkeampi kuin kahden edeltäjänsä niin vallan kabineteissa kuin julkisuudessakin. SISÄMINISTERIÖ JA erityisesti pelastusylijohtaja tulevat olemaan rahoitusasioissa avainasemassa, kun vaikutetaan valtiovarainministeriön päätöksiin. Pelastusylijohtajan ei tule heitä mielistellä, vaan ajaa selvästi pelastusalan etuja. Onko hän pelastuslaitosten vietävissä vai pitääkö hän ne kurissa tavoitteena nykyistä tasalaatuisemman pelastustoimen rakentaminen. ”Emme tarvitse Paatero-tyyppiä, mutta melkein.”. 5 PEKKA KOIVUNEN, päätoimittaja PELASTUSYLIJOHTAJAPELI ON käynnissä. Mikäli maakuntauudistus toteutuu, meillä on 18 pelastuslaitosta. Raamikeskusteluissa pelastusylijohtaja on se henkilö, joka joko vaikuttaa pelastusalan puolesta tai sitten ei. Pelastusylijohtaja vaikuttaa kahteen suuntaan JULKISUUDESSA PITÄÄ näkyä ja kuulua. Tuleva pelastusylijohtaja joutuu hyvin nopeasti tekemään linjanvedon. Tähän tarvitaan nykyisenä some-aikana myös kansan tukea. ALASPÄIN ELI sekavan maakuntakentän ja erityisesti pelastuslaitosten suuntaan pelastusylijohtajalla tulee olemaan huomattavasti enemmän valtaa kuin aiemmin. Sitä ei heltiä hautautumalla Kirkkokadun kabinetteihin. PELASTUSYLIJOHTAJAKSI KAIVATAAN nyt ajassa vahvasti mukana olevaa jämäkkää henkilöä, jonka ensisijaisia tehtäviä ovat pelastustoimen etujen tinkimätön valvonta resurssien jaossa ja alan kehittäminen kohti pelastustoimen strategiassa määriteltyjä tavoitteita. KANSLIAPÄÄLLIKKÖ JA sisäministeri ovat henkilöitä, joiden kautta pelastustoimen asioita viedään ylös vallan portaita. Näkyvät ja kuuluvat julkiset kannanotot ovat aika ajoin välttämättömiä. PELASTUSYLIJOHTAJAN PÄÄTEHTÄVÄ on hallinnonalamme edunvalvonta. Emme tarvitse Paatero-tyyppiä, mutta melkein. Ne rahoittaa valtio kuitenkin niin, että maakuntien päättäjillä on valta jakaa valtiolta tuleva könttäsumma oman harkintansa mukaan. Ehdokkaita on seitsemäntoista (katso sivu 9 )
Avin ratkaisu: ALUEHALLINTOVIRASTO KATSOO, että asian kokonaisarvosteluun vaikuttavat seikat huomioiden ei ole riittävää saattaa Jokilaaksojen pelastuslaitoksen tietoon käsitystä lainmukaisesta menettelystä ja lain sisällöstä. Aluehallintoviraston tulkinnan mukaan toistaiseksi voimassa olevassa palvelussuhteessa on 31 miehistön tehtäväryhmään kuuluvaa, yksi alipäällystön tehtäväryhmään kuuluvaa ja neljä päällystön tehtäväryhmään kuuluvaa, joilla ei ole pelastuslain (379/2011) ja pelastustoimesta annetun valtioneuvoston asetuksen (407/2011) edellyttämää erityistä kelpoisuutta toimia siinä pelastuslaitoksen pelastustoimintaan osallistuvassa tehtävässä, jossa he selvityksen tekohetkellä toimivat. 66.. Seuraamme tilannetta tulevissa numeroissa. KATSO MYÖS: Liekinheittäjä s. Asiasta yksityishenkilön viime syksynä tekemä hallintokantelu koski Jokilaaksojen pelastuslaitoksen päätoimisen pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön tutkintoja sekä kelpoisuutta osallistua pelastustoimintaan. Tällä perusteella aluehallintovirasto antaa Jokilaaksojen pelastuslaitokselle huomautuksen pelastuslain ja pelastustoimesta annetun valtioneuvoston asetuksen vastaisesta toiminnasta. Kansalaisten yhdenmukaisen ja tasavertaisen kohtelun vuoksi tilanne on huolestuttava. Jokilaaksot ei ole ainoa epäpäteviä palkkaava laitos, vaan samankaltainen tilanne vallitsee myös useassa muussa pelastuslaitoksessa. 7 POHJOIS-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTOn ratkaisun (PSAVI/2616/06.04.01/2017) mukaan Jokilaaksojen pelastuslaitoksen ilmoittamasta 144:stä pelastustoimintaan osallistuvasta henkilöstöstä toistaiseksi voimassa olevassa palvelusuhteessa työskentelee 138 henkilöä ja määräaikaisessa palvelussuhteessa työskentelee kuusi henkilöä. Kanteluun liittyi pyyntö selvittää sellaiset pelastuslaitoksen viimeisimmät viranhaut, joissa on ollut edellytyksenä osallistuminen pelastustoimintaan. Avi antoi huomautuksen Jokilaaksojen pelastuslaitokselle Joka neljäs työntekijä ei täytä kelpoisuutta Jokilaaksojen pelastuslaitoksessa on neljäsosa palvelussuhteista täytetty henkilöillä, jotka eivät täytä kelpoisuusehtoja
Palokuntayhdistyksen hallitus julkisti korttinsa ennen pelastuslaitoksen kanssa käytäviä neuvotteluja. Tarvittaessa palokuntasopimuksen irtisanomista käsitellään uudelleen.” PALJON HUOMIOTA herättänyt Kuusamon VPK:n hallituksen tiedote toukokuun lopussa sisälsi kolmisivuisen luettelon sopimusrikkeistä, joihin Oulu-Koillismaan pelastuslaitos hallituksen mukaan oli syyllistynyt. 8 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 85 HALLITUS PERUSTELI esitystään Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen pitkään jatkuneella aluesopimuksen ja palokuntasopimuksen vastaisella toiminnalla. Juhannuksen alla järjestetty ylimääräinen jäsenistön kokous ei kuitenkaan hyväksynyt hallituksen yksityiskohtaisesti perusteltua esitystä palokuntasopimuksen irtisanomisesta. Hallituksen lähettämän laajalevikkisen tiedotteen (31.5.2018) mukaan VPK ei olisi voinut enää vuoden 2019 alusta alkaen taata palokuntasopimuksessa sovittua pelastusja ensivastetehtävien lähtövalmiutta Kuusamon keskustassa ja Rukalla. KUUSAMON VPK:N tapaus on esimerkki vapaaehtoisen palokuntatoiminnan monimuotoisuudesta. Seuraamme tilanteen kehittymistä tulevissa numeroissamme. Osapuolet astunevat neuvottelupöytään lähiaikoina. Kuusamon VPK. Vastassa ollut ehdotus neuvotteluista pelastuslaitoksen kanssa voitti äänestyksen. Vastineessaan Oulu-Koillismaan pelastuslaitos kumosi pääosan Kuusamon VPK:n väittämistä sopimusrikkeistä. KUUSAMON VPK:N TIEDOTE JÄSENISTÖN KOKOUKSEN JÄLKEEN: ”Enemmistöpäätöksellä palokuntasopimusta ei irtisanota, ja valtuutetaan hallitus neuvottelemaan havaituista ongelmakohdisOulu-Koillismaalla kytee palosota Kuusamon VPK:ssa tyytymättömyyttä ta tuoden neuvottelujen muistiot jäsenistön käsiteltäväksi. Tärkeimpänä asiana pelastuslaitokselta korostettiin sitä, että Kuusamon VPK ei ole mistään esillä olleesta ongelmasta pyytänyt neuvottelua. Hallituksen ulostulosta yhdistyksen jäsenten enemmistö oli eri mieltä. Hallitus saa kuitenkin jäsenistön mielestä jatkaa nykykoonpanossaan ja aloittaa neuvottelut pelastuslaitoksen kanssa. Kuusamon VPK:n hallitus teki toukokuussa esityksen yhdistyksen jäsenistön kokoukselle, että voimassa oleva palokuntasopimus irtisanotaan päättyväksi vuoden lopussa
9 Työskentelee tai aiemmin työskennellyt ministeriössä filosofian kandidaatti Janne Koivukoski valtiotieteiden maisteri Eero Kytömaa diplomi-insinööri Tomi Lounema (TEM) valtiotieteiden maisteri Kenneth Morelius sosiaalija terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto Jouni Pousi diplomi-insinööri, valtiotieteiden maisteri Taito Vainio Aluehallintovirastot kasvatustieteen maisteri Jari Aalto sotatieteiden maisteri Kimmo Kohvakka oikeustieteen kandidaatti Pasi Ryynänen Pelastusala diplomi-insinööri, Master of Engineering Taisto Hakala diplomi-insinööri Mika Kontio diplomi-insinööri Jyrki Landstedt filosofian maisteri Simo Weckstén Pelastusopisto hallintotieteiden tohtori Mervi Parviainen (nykyinen rehtori) hallintotieteiden tohtori Reijo Tolppi (edellinen rehtori) Muut oikeustieteen kandidaatti Marko Hasari (SPEK) tekniikan tohtori Veli-Pekka Nurmi (OTKES) Pelastusylijohtajan valintaprosessi käynnissä Pelastusylijohtajan virkaa hakeiden nimet julkistettiin kesäkuussa. Valintaprosessi on käynnissä ja siihen liittyvät haastattelut käydään kesän aikana. Nimi lienee selvillä ennen syksyä. Lopullisen valinnan tekee sisäministeri kansliapäällikön esityksestä. PELASTUSYLIJOHTAJAN VIRKAA HAKENEET LEHDEN TEKEMÄN TAUSTAJAOTTELUN MUKAAN:
10 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 85 JOKILAAKSOJEN PELASTUSLAITOKSEN alueella on 25 paloasemaa 17 kunnan alueella. Hankeen vetäjänä on pelastuslaitoksen palkkaama nuoriso-ohjaaja. Hän on koulutukseltaan sosionomi ja sairaanhoitaja ja tekee päätyönään sairaanhoitajan työtä. Pienillä paikkakunnilla työtä tehdään usein pienillä kouluttajaresursseilla, sanoo Anne Mustonen. Nuoriso-ohjaajan työ vie muutaman tunnin viikosta. – Nuoriso-osastoista välittyy innostus ja sitoutuminen toimintaan ja nuorisotyö koetaan tärkeänä. – Työn tuloksen ja tärkeyden huomaa erityisesti silloin, kun nuori siirtyy nuoriso-osastosta hälytysosastoon hyvillä pohjatiedoilla, tai kun näkee nuoren osaavan toimia taidokkaasti ja rauhallisesti arjen poikkeustilanteessa. Näistä suurimmassa osassa on toimiva nuoriso-osasto. Ohjaajan palkkaaminen on osoitus nuorisotoiminnan tärkeydestä myös pelastuslaitokselle, sillä nuoriso-osastot ovat tärkeä rekrytointikanava hälytysosastoille. Palokuntaja nuorisotyö on tuttua omasta palokunnasta Ruukista, jossa hän toimii aktiivisesti nuoriso-osaston toiminnassa. Nuoriso-ohjaajan tehtävänä on koordinoida toimintaa ja tukea osastoja arjen tasolla. ”Nuoriso-osastoista välittyy innostus ja sitoutuminen toimintaan.”. Osa-aikaisena nuorisotyöntekijänä toimii Anne Mustonen. Jokilaaksojen pelastuslaitos: Ohjaaja nuorisotoiminnan tukena Jokilaaksojen pelastuslaitoksen alueella on käynnissä vuoden kestävä nuorisotyön kehittämishanke, jonka tarkoituksena kehittää nuoriso-osastojen toimintaa
Esan työurasta kolmisenkymmentä vuotta toimitusjohtajana oli Leo Huttunen ja loppuajan Iivari Kalliomäki. Toinen intohimon kohde oli suunnistus, jossa hän kilpaili myös kansallisella tasolla. Sen sijaan mitä erilaisimpia sovelluksia ja modifikaatioita on ollut paljon. Veikko Nummela Oy:n toimitusjohtaja Iivari Kalliomäki ja eläkkeelle siirtynyt Esa Niemi.. – Kun sain vakituisen työn, luovuin palokuntatoiminnasta, mutta pumpuista en päässyt eroon. Veikko Nummela Oy:ssä Esa ehti tehdä töitä kahden toimitusjohtajan kanssa. paloalan ja pumput. Diili tehtiin, ja Esan työura Veikko Nummela Oy:ssä kesti 35 vuotta. Esan eläkkeellelähtöä ja Veikko Nummela Oy:n 50-vuotisjuhlaa vietettiin kesäkuun alussa toimitusjohtaja Iivari Kalliomäen isännöimässä tapahtumassa yhtiön tiloissa Kaarinassa. Ennen Nummelaan pestautumistaan Esa toimi muutaman vuoden Elomatic Oy:ssä öljynporauslauttoja suunnittelemassa. Esa Niemi toimi nuoruudessaan palokunnassa Mynämäellä ja hetken myös Turussa. 11 ”AJATUKSIA OLIS pääs vaikk kuink paljon, mutta niitä tarttis saada paperille.” Näin sanoi legendaarinen pumppumies Veikko Nummela, kun pestasi mynämäkeläisen Esa Niemen suunnittelijaksi firmaansa vuonna 1983. – Molempien kanssa on pärjätty, kuten myös Veikon, joka oli, ja tavallaan on edelleenkin yrityksen henkinen taustahahmo. – Pumput eivät ole kehittyneet periaatteessa mitenkään. Hänen pitkää työuraansa juhlistettiin Veikko Nummela Oy:n 50-vuotispäivänä Kaarinassa. Keskipakoispumpun ideahan on vuosisatoja vanha. Tekun konepuolen käynyt ja Mynämäen VPK:n aktiivina toiminut Esa tunsi Veikko Nummela Oy 50 vuotta ja Pumppusuunnittelija Esa Niemi eläkkeelle Esteri-pumppujen suunnittelusta 35 vuotta vastannut Esa Niemi jäi eläkkeelle kesäkuussa. Pumppujen parissa Esa Niemen tehtävä oli ”paperityöt”, kuten Veikko oli halunnut
Pelastusopiston valmistujaistilaisuudessa jaettiin todistukset yhteensä 85 tutkinto-opiskelijalle. Tilaisuuden juhlapuhujaksi saapui kansliapäällikkö Esko Koskinen sisäministeriöstä. 12 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 85 Valmistuneet opiskelijat kursseittain Kaikki valmistuneet eivät ole halunneet nimeään julkisuuteen. Päättävän kurssin puheenvuoron piti Matias Söderblom alipäällystökurssi 42:lta. A lipäällystökurssi 42 (20 hlöä ) Antila Christian, Salo Henriksson Sebastian, Parainen Honkanen Mikko, Vantaa Häkkinen Henri, Lappeenranta Ikäheimo Esa, Kuopio Jokinen Jarkko, Keuruu Kaarlola Jussi, Salo Karvonen Dan, Vantaa Kujanpää Vesa, Salo Käppi Jiri, Vantaa Laakso Jyrki, Kuopio Leino Joni, Espoo Mustonen Roope, Kuopio Mäkelä Mikko, Vaasa Mäki-Patola Jere, Kuopio Riikola Matti, Jyväskylä Savolainen Tuomas, Pyhtää Söderblom Matias, Raasepori Tiihonen Tuomas, Savonlinna Väänänen Juha, Kuopio p elAstAjAkurssi 98 (29 hlöä ) Arolaakso Esa, Oulu Björkbacka Jaakko, Vaasa Gustafsson Robert, Rovaniemi Pelastusopistosta 25.5.2018 valmistuneet tutkinto-opiskelijat TUTKINTOTODISTUKSENSA SAIVAT pelastajakurssit 98 ja 99, alipäällystökurssi 42 sekä palopäällystön tutkinto-ohjelmasta valmistuneet Amk-opiskelijat. Valmistuvien pelastajien valan otti vastaan pelastusylijohtaja Janne Koivukoski sisäministeriöstä. Heiskanen Riku, Varkaus Honkanen Pauli, Espoo Hytti Joona, Kotka Hämäläinen Mika, Vantaa Junnonen Topi, Lappeenranta Jussila Jukka, Vihti Kalmakoski Juuso, Kuopio Karhu Jarkko, Kouvola Karsikas Tuomas, Raahe Kivimäki Teemu, Ikaalinen Korkeemaa Riku, Tampere Koskinen Lauri, Turku Kumpula Valdemar, Helsinki Kuru Mikko, Muonio Kuusjärvi Jarkko, Kuopio Kärki Ville, Lappeenranta Lammi Timo, Oulu Lankinen Vili, Kauhajoki. Stipendin saivat Jarkko Jokinen alipäällystökurssilta sekä Jarkko Kuusjärvi pelastajakurssilta
14 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 85 Lentotoiminnalla tärkeä rooli pelastustoiminnan tukena Teksti Arto Papunen Kuvat Arto Papunen, Suomen Lentopelastusseura ja Etelä-Pohjanmaan ilmailukerho
15 Lentotoiminnalla tärkeä rooli pelastustoiminnan tukena
Kahteen reittiin ei tullut tarjousta lainkaan ja reitit lopulta ostettiin suorapalveluna kahdelta tarjoajalta. Kurttilan mukaan metsäpalojen tähystystoimintaa kehitetään muutenkin. – Nyt 25:stä reitistä kahta operoi yritys, muuta ovat yhdistysten operoimia. Tulevaisuudessa pohdimme myös, mitä muutettavaa voisi olla myös muilla reiteillä, Kurttila jatkaa. Toiminnan organisoinnista vastaa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto. – Vuonna 2012 lentoihin kului vain noin 100 000 euroa, kun taas kuivana kesänä vuonna 2006 lentotoimintaan kului noin miljoona euroa. Palveluntarjoajilta myös tulee hyviä vinkkejä siihen, miten toimintaa voitaisiin parantaa. Aikaisempaan verrattuna jätimme yhden reitin pois Päijät-Hämeen alueelta. Tähystyslentoihin käytettävä rahamäärä vaihtelee vuosittain lentojen määrän mukaan. Tällä hetkellä tähystyslentoja lennetään 25 eri reitillä. Lentäjällä pitää olla vähintään sata lentotuntia lennettynä. Hänet on myös perehdytetty erityisesti metsäpalon valvontalentoihin. 16 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 85 P ohjois-Suomen aluehallintovirastossa työskentelevä pelastusylitarkastaja Pentti Kurttila kertoo, että he kilpailuttavat reitit nykyisin kahden vuoden välein, sopimuksissa on voinut myös olla optiovuosia. Myös tähystyslentojen puolella odottelemme, että hätäkeskustietojärjestelmä ERICA tulisi vihdoin käyttöön, Kurttila päättää. Jos käy niin, että jollakin reitillä ei lennetä lainkaan koko kesänä, niin tällöin maksetaan tukikohtakorvaus reitin operoijalle kesän jälkeen, Kurttila kertoo. Esimerkiksi tänä vuonna eri reiteillä on omat indeksinsä, minkä mukaan lentoja lennetään kiinteän indeksin sijaan. Lentovuoroihin on aina löytynyt väkeä, vaikka Ensimmäiset metsäpalojen tähystyslennot Suomessa tehtiin koeluonteisesti jo 1960-luvulla. Reitti oli ongelmallinen, koska se kulki useamman hätäkeskuksen ja pelastuslaitoksen alueella. Tähystyslennoista vastaa kymmenkunta lentäjää sekä parikymmentä tähystäjää. Seinäjoelta lennetään paloreitti 6 Ilmajoella sijaitsevalta Seinäjoen lentokentältä operoidaan paloreitti 6:sta. Tähystyslennon tähystäjän on suoritettava puolenpäivän mittainen koulutus tai pidempi tehtäväjohtajakoulutus. Tänä vuonna palolentoihin on jo lähdetty yli tuhat kertaa.. Muutimme samalla muiden lähialueen lentojen reittejä. Palolennon lentäjän ja tähystäjän on myös oltava koulutettuja palolennoille. Siellä toimiva Etelä-Pohjanmaan ilmailukerho on lentänyt metsäpalon tähystyslentoja 1980-luvulta lähtien. – Nykyinen toimintatapa on se, että tähystyslento näkyy samanlaisena resurssina hätäkeskuksessa kuin pelastuslaitoksen sammutusauto lähtiessään tehtävälle. Tähystyslentojen virveistä löytyvät tällä hetkellä pelastuksen info, pe lento ja yl -puheryhmiä, joiden kautta koneeseen saadaan yhteys
Metsäpaloindeksi on 4.1 ja silloin reitillä riittää, että lennetään yksi lento. Soininen tekee ennen lentoonlähtöä lentosuunnitelman aluelennonjohtoon. Toukokuun puolivälissä tähystyslennolle lähtevät tähystäjänä Jari-Matti Luoma ja lentäjänä Matti Soininen. ”Lentovuoroihin on aina löytynyt väkeä, vaikka lentoja on parhaimmillaan kahdesti ja vielä keskellä viikkoa.” – Jos metsäpaloindeksi olisi 5.4 tai vielä korkeampi, niin lennettäisiin toinen lento samana päivänä. Seuraavaksi vuorossa on yhteys Vaasan hätäkeskukseen, jonne ilmoitetaan lennon lähtemisestä ja hätäkeskus lähettää virveen asiasta viestin. Käytettävään koneeseen tehdään normaalit tarkastukset ennenkuin lento lähtee kello 15.00. Ilmailukerholla on käytössään myös varakoneita, jos pääosin tähystykseen käytettävään koneeseen tulee jotain vikaa.. Matti Soininen ottaa virvellä yhteyttä hätäkeskukseen ennen lentoa ja ilmoittaa metsäpaloindeksin ja arvioidun lähtöajan. Kuitenkin ilmailussa mennään aina turvallisuus edellä, ja jos esimerkiksi luvassa on erittäin kovaa tuulta, niin lentoa ei ole pakko tehdä, Soininen kertoo. 17 lentoja on parhaimmillaan kahdesti ja vielä keskellä viikkoa. Hän varmistaa myös sen perillemenon
Toisena tapana on opastaa yksiköt kohteeseen lentämällä niin, että yksiköt osaavat kääntyä oikeista risteyksistä, Soininen sanoo. ”Yhteistyö ilmailukerhon kanssa toimii hyvin.”. Järvensivun mukaan yhteistyö ilmailukerhon kanssa toimii hyvin. Useita paloja havaittu koneesta Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Petri Järvensivu kertoo, että kesäkuun alkuun mennessä tähystyslentokoneesta havaittuja paloja oli Etelä-Pohjanmaalla ainakin kolme. Soinisen ja Luoman lentämän lennon jälkeen indeksit nousivat ja seuraavasta päivästä lähtien kone oli ilmassa kahdesti päivässä viikkojen ajan. Tänä vuonna Seinäjoelta on lennetty juhannusviikkoon mennessä jo reilu 60 lentoa. Pelastuslaitos kouluttaa ilmailukerhon väkeä keväisin. Sen sijaan viime vuonna indeksit olivat alueella sen verran matalat, että tähystyslentoja ei tehty lainkaan Seinäjoelta. – Jos reitillä olisi tullut tulipalo vastaan, niin ensisijaisesti olisimme ilmoittaneet palosta koordinaatteina hätäkeskukseen/pelastuslaitokselle. 18 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 85 Soinisen ja Luoman lentovuorolla palolento kesti nyt kaksi ja puoli tuntia ja lento päättyi tällä ilman palohavaintoja. Näissä koulutuksissa on käsitelty virven käyttöä sekä sitä, mitä tietoa palokunta tarvitsee, kun lentoPelastuspäällikkö Petri Järvensivu on Etelä-Pohjanmaalla myös lentosammutuspäällikkö sekä metsäpalojen tähystystoiminnan yhteyshenkilö pelastuslaitoksella
Pelastuslaitoksen edustaja voi lähteä lentokoneen mukaan neuvomaan sammutustoimintaa koneesta käsin. Järvensivu myös sanoo, että alueen tähystyslennoilla on mukana useita ilmailua harrastavia palokuntalaisia ja siitä on hyötyä, jos oikea palotilanne tulee vastaan. Tällöin on hyvä, jos tilannepaikalle saataisiin lentosammutuspäällikkökoulutuksen saanut henkilö. Palolennot ovat löytäneet alueeltaan oikeita paloja. Joskus sammutukseen tarvitaan myös rajavartiolaitoksen tai puolustusvoimien helikopterien sammutusapua. Järvensivu kertoo myös, että pelastuslaitos voi myös hyödyntää lentokoneita isojen palojen aikana. – Nykyisin on vielä helpompaa, kun lentokone näkyy PEKE:n näytöllä ja lentokoneeseen on virve-yhteys – ja tarvittaessa oma puheryhmä palokunnan ja lentokoneen välille. kone on kohteen päällä. Järvensivu korostaa, että tähystystoiminta on hyvin tärkeää pelastuslaitoksille. 19 Palolentoreitit kartalla. Palolentoreitti 6:n reitti.
Lentopelastusseuraan kuuluu 38 jäsenyhdistystä, joissa on noin 600 koulutettua henkilöä ja noin 70 ilma-alusta. Sen toimintaa tukevat sisäministeriö, Stea, Reijo Rautauoman säätiö, Jenny ja Antti Wihurin säätiö sekä opintokeskus Sivis. Lentopelastusseura auttaa viranomaisia. Jälkimmäinen toteutetaan yhteistyössä Pelastusopiston kanssa. Siihen kuuluu muunmuassa viestiliikennettä ja esimerkiksi sitä, kuinka palokunta opastetaan paikalle lentokoneella ohjaten, Vainio päättää. Päivystystä pitävät yllä seuran toimihenkilöt vuorollaan. Pieni osa tehtävistä peruttiin henkilön jo löydyttyä ja osa sään takia. Tehtäväjohtajakoulutus antaa pätevyyden palolentojen tähystykseen sekä etsintälentoihin. Seuralla on neljä vakituista työntekijää ja sen toiminnanjohtaja on Janne Vainio. tulivat myös mukaan RPAS eli miehittämättömien ilma-alusten sekä MOVA eli moottorivarjoliitäjien yhdistykset. Lentosammutuspäälliköt koordinoivat osaltaan toimintaa ja kouluttavat seuran jäseniä metsäpalojen tähystyslentoihin. – Tehtäväjohtajakoulutuksessa on verkko-opintoja sekä käytännön osuus. Lentopelastusseuralla on viime syksystä lähtien ollut kuusi valmiusaluetta, jotka toimivat yhteistyöalueina. Se on valtakunnallinen, viranomaisten avuksi luotu vapaaehtoisen etsintäja valvontalentotoiminnan kattojärjestö. Viime vuoden aikana hälytys etsintälentoon tuli 46 kertaa ja lentoja tehtiin 43, joista lentotunteja tuli 76. 20 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 85 SUOMEN LENTOPELASTUSSEURA on perustettu vuonna 2006. Vuosittaisia tapahtumia lentopelastusseuralla ovat muun muassa koulutustarkastus sekä osallistuminen lentosammutuspäälliköiden koulutukseen. Jako valmiusalueisiin on tehty ottaen huomioon maakunnat sekä poliisin, pelastuslaitosten ja hätäkeskusten aluejako. Vainio kertoo, että heillä on ympärivuorokautinen päivystys. Viime vuonna 120 henkeä suoritti tehtäväjohtajakoulutuksen. – Jos saamme tiedon, että tulee lentopelastustuksen tarvetta, niin silloin otamme yhteyttä lentopelastusseuran jäsenyhdistyksiin avun saamiseksi kohteeseen, Vainio sanoo. Virka-ajan ulkopuolella päivystetään varallaolossa, mutta isossa tilanteessa päivystäjä lähtee seuran tiloihin tilannekeskukseen. Jokaisella on valmiusaluekoordinaattori ja tehdyllä aluejaolla on tarkoitus kehittää yhteistyötä alueiden sisällä koulutuksen ja valmiuden osalta. Lentopelastusseura toimii esimerkiksi poliisin apuna kadonneiden etsinnässä ja se on osana vapaaehtoista pelastuspalvelua. Viime vuonna lentopelastusseuran toimintaan Lentopelastusseuran henkilöstössä on mukana toiminnanjohtaja Janne Vainio, koulutuspäällikkö Sami Kinnunen ja valmiuspäällikkö Arto Kupiainen
”Ei kukaan pitkäaikaisesti palokuntahommissa pysyisi ilman pyyteetöntä auttamishalua.”. Sitoudumme vapaasta tahdostamme toimimaan inhimillisesti, ammatillisesti ja luotettavasti viranomaisten johdossa – usein myös ilman omaa varallaolovuoroa tai pakottavaa velvollisuutta. Sopimuspalokuntajärjestelmän kulut ovat yhteiskunnalle niin pienet, ettei meitä aivan helposti ahneiksi voi syyttää. Puhumalla oikeilla sopimuspalokuntatoiminnan käsitteillä vahvistamme mielikuvaa luotettavasta pelastustoimesta. 21 JAAKKO LINKO, Yksikönjohtaja ja pappi OLEN AINA kummeksunut jopa palokuntamaailman sisälle pesiytynyttä tarvetta korostaa vapautta ja vapaaehtoista harrastamista sopimuksellisen ja sitoutuneen toiminnan sijaan. Ei kukaan pitkäaikaisesti palokuntahommissa pysyisi ilman omasta vapaudesta kumpuavaa pyyteetöntä auttamishalua. Käsite ”vapaapalokunta” saa karvat nousemaan pystyyn. Rikastumaan tuskin kukaan meistä on päässyt, runsaillakaan varallaolovuoroilla tai pyhäpäiville osuneilla keikoilla. OSAISIMMEKO OLLA rohkeasti ylpeitä siitä mitä me olemme, korvaamattoman tärkeitä luotettavalle pelastustoimelle. Ammattija sopimushenkilöstön turvin palokunta saapuu takuuvarmasti apuun ja toimii luotettavasti 24/7, jopa keskellä kauneinta Suomen kesää. KANSALAISTEN LUOTTAMUSTA eri viranomaisten toimintaan hiljattain mitannut Poliisibarometri antoi varsin mairittelevan tuloksen pelastustoimelle luotettavimpana viranomaistahona. Jokainen sopimuspalokunta ja sopimuspalokuntalainen luo toiminnallaan luotettavuuden mielikuvaa pelastustoimen kokonaisuudelle yhdessä ammattilaisten kanssa. Asenteeni ei siis suinkaan kumpua nykyisestä työstäni, pikemminkin olen alkanut ajatella asiaa entistä laajemmista näkökulmista. Aivan joka kerta siihen törmätessäni laiskuuttani en jaksa asiaa oikoa, vaikka sopimuspalokuntajärjestelmän edun nimissä näin pitäisikin tehdä. Poliisibarometrin tulos kertonee siitäkin, ettei sopimuspalokuntalaisia palokuntamuodosta riipLuotettavuuden vapaus pumatta pidetä harrastelijoina. Voisimme hyvällä omallatunnolla pitää enemmänkin meteliä siitä, ettei pelastustoimesta ole varaa säästää enää yhtään. Tästä luottamuksesta on syytä pitää kiinni kaikin mahdollisin keinoin. YMMÄRRÄN, ETTÄ vapaaehtoisuuttammekin arvostetaan hyveenä. Operatiivisen palokuntaurani keskittyminen henkilökohtaisen sopimuksen palokuntiin on ehkä synnyttänyt minussa normaalia ärhäkämmän allergisuuden moista vapaa-ajattelua kohtaan. Olemme vapaita ansaitsemaan luottamusta niin toinen toisiltamme, ammattikollegoiltamme kuin apua tarvitsevilta lähimmäisiltä pelastustoimessa joka ei nyt eikä tulevaisuudessa toimi pelkän vapaaehtoisuuden varassa
Teksti ja kuvat Pekka Koivunen. Hän on raportointivelvollinen pelastuspäällikkö Esko Kautolle. Tilanneja johtokeskusta johtaa aiemmin pelastuslaitoksen komentotoimistoa johtanut palopäällikkö Ari Vakkilainen. Hän on sijoitettuna tilannekeskukseen, josta hän johtaa sopimuspalokuntien yksikkölähdöt sekä komppanialähdöt, kunnes P20 ottaa vastuun. Kentällä liikkuvat mestarit päivystävät Hervannassa (Pirkanmaa P31) ja Nokialla (P32). Varallaolorinkiä hoidetaan seitsemän mestarin voimin. Entinen ”Ruoveden mestari” on nyt Tike P3. Tilannekeskuksen myötä pelastusviranomaispäivystyksen järjestelyt muokattiin uuteen uskoon. Pirkanmaan Tike Tähtäimessä moniviranomaiskeskus Pirkanmaan pelastuslaitoksen tilannekeskuksen toiminta alkoi nykymuodossaan lokakuussa 2014. Aiemmin päivystäviä, kentällä liikkuvia mestareita oli kolme, tänään heitä on kaksi. Kolmivuorotyötä tekevään Tiken henkilökuntaan kuuluu seitsemän päivystäjää, joista osa on entisiä hätäkeskuspäivystäjiä. Johtamisjärjestelmä uuteen uskoon Tilannekeskuksen synnyn myötä Pirkanmaan pelastuslaitoksen johtamisjärjestelmää rukatiin. Tike P3:n tehtävä on myös palomestareiden toiminnan koordinointi. Vuorossa on tilanteesta riippuen 1–2 päivystäjää sekä Tike P3, joka tekee 12 tunnin vuoroja. Vapaamuotoisessa varallaolossa olevan P30:n (päällystöpäivystäjä) toimialue on myös koko Pirkanmaa. 22 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 85 H ätäkeskuksen lopetettua toimintansa Tampereen Kaupissa, Liikenneviraston Tieliikennekeskus ja Pirkanmaan pelastuslaitoksen tilanneja johtokeskus siirtyivät häkeltä vapautuneisiin tiloihin
Myös omat kenttämestarimme ymmärtävät tänään, mikä Tike P3 on ja mitä tukea Tike voi antaa. Tampereen kaupungin liikennelaitoksen päivystäjä on talossa virka-aikana. 23 Tike P3:n otti paikkansa parissa vuodessa Uuden johtamisjärjestelmän tehokas toiminta ei ala käden käänteessä. – Myös kaavailuja ensihoidon Palopäällikkö Ari Vakkilainen.. – Tärkeä yhteistyökumppanimme Porin hätäkeskus on oppinut Tike P3:n roolin ja yhteistyö onkin parantunut merkittävästi alkuajoista. Moniviranomaiskeskus syntymässä Hätäkeskukselta vapautuneissa tiloissa toimii Liikenneviraston Tieliikennekeskus, jota pyöritetään 14 hengen vahvuudella siten, että vuorossa on minimissään kaksi päivystäjää. Tampereella se vaati Ari Vakkilaisen mukaan parisen vuotta. – Tampereen kaupunki harkitsee myös tulevan raitioverkon päivystäjän sijoittamista saman katon alle, sanoo Vakkilainen
Hän aloitti aluehälytyskeskuksen päivystäjänä vuonna 1980. Olemme perinteinen ammattikunta, ja meidänkin pitää oivaltaa se, että kentältä ei pysty hoitamaan enää kaikkea. Sisäministeriön kaavailuissa on viiden ”strategisen tilannekeskuksen” verkosto. Hätäkeskusta varten aikanaan suunniteltu kiinteistö soveltuu erinomaisesti usean viranomaiset päivystystilaksi. 24 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 85 tilannekeskuksen sijoittamisesta tänne on ilmassa. Vs. – Mitä suurimmalla todennäköisyydellä Tampereen Tike on yksi näistä, päättää palopäällikkö Ari Vakkilainen. – Maailma muuttuu ja yhä enemmän kaikki perustuu tietoon. Tarvitaan paikka, johon tieto on keskitetty.. Tavoitteena on siis oikea moniviranomaiskeskus, joka helpottaisi merkittävästi operatiivisen toiminnan koordinointia erityisesti laajemmissa tehtävissä. palomestari Juha Toivonen sijaisti Tike P3:sta. ”Meidänkin pitää oivaltaa se, että kentältä ei pysty hoitamaan enää kaikkea.” Päivystäjä Mirva Lehtosella on takanaan pitkä ura. Vakkilaisella on vankka näkemys tilannekeskusten tarpeellisuudesta
Hinta moninkertaistuisi, jos samaan aikaan keskellä sitä pelastustoimen tyhjiötä jonkun yksiössä sattuisi tulipalo eikä paloautoa näy. Vielä hölmömmältä tilanne tuntuu, kun vedettyäsi puoli kilometriä uuden uutukaista paloletkua läpi kitukasvuisen tiheikön pääset vihdoin hakkuuaukean reunaan, jossa punakukko sitten polttelee hakkuujätteitä ja tervaskantoja. Metsää kovin harvoin tuhoutuu siinä määrin, että taloudellisia menetyksiä syntyy mainittavammin. 25 LAURI TURTOLA TURTOLAn terassilta Kirjoittaja on pitkän linjan palokuntalainen ja ravintoloitsija Porista. Usean kunnan alueella ei ollut vapaita pelastusyksiköitä, koska kaikki olivat toistensa alueilla pelit ja pensselit levitettynä ympäri korpimetsiä. Tässä taannoin osallistuin oman palokuntani mukana paloja pelastustoimiin melko kaukana asemapaikastamme. Ehkä edellä oleva on värikynä kädessä ja sarkasmilasit silmillä kirjoitettua. Ehkä aika ei ole kypsä, vaan singahtelemme sireenit soiden salomaille, kunnes jonain kauniina päivänä jollekin tulee mieleen pelastustoimessa harvinainen ilmiö: oman toiminnan kyseenalaistaminen. Parin tunnin päästä joku havahtuu miettimään, että jospa siellä kaupungissa tulee kolari. Työpäivät keskeytyvät ja kotona hellat savuttaa. Kiipeillään metsäkoneen urissa ja kierretään siirtolohkareita, että saadaan sammalet kasteltua. Paikalla on kohta miehiä (mikäli on, nykyään ei aina tiedä onko niitä lähtijöitä) niin paljon, että palo voidaan lopulta saartaa sylimitalla ja tukahduttaa palosaappaiden alle. Lentotunnit ne vasta halpoja on. Kirjoitus ei edusta kirjoittajan palokunnan tai pelastuslaitoksen kantoja. Pelastustyön lasku taas olisi, jos sen laskeminen ketään ikinä kiinnostaisi, kymmeniä tuhansia euroja. Ammattipalokunnan työvuoro vetää offia kaulukseen ja lähtee metsään. Metsänomistaja on tyytyväinen ja salaa harmissaan, kun palo tuli sammutettua niin pienelle alueelle. Varmasti monasti saadaan maastopalot rajoitettua ennen viljapeltoa, piharakennusta, rantasaunaa tai kesämökkiä. Muutaman samanaikaisen maastopalon lopputulemana melko suurella alueella oli käytännössä pelastustoimen tyhjiö. Onko joukkuellinen yksiköitä hälytysajona keskelle korpea järkevää ja turvallista vai voisiko sinne lähteä vaikka yhdellä autolla normaaliajona tarkastamaan tilanne, arvioimaan riskit omaisuudelle ja irtaimistolle ja tekemään toimet sen perusteella. Vähän kyllä ihmettelee, kun kaupunkilaispoika ja -tyttö tulee paloautosta aurinkolasit päässä, palohaalarit yllä ja heittelee tyhjät vissypullot siihen ojan pientareelle. Toki ajamamme matka olisi Pohjois-Suomessa kuitattu poronpissimänä, mutta näin lähes ruuhkasuomalaisena koko tilanne tuntui hölmöltä. Lopputulemana, muutaman tunnin jälkeen, on jokunen aari tai jopa hehtaari, metsänpohja saanut kaivatun aluskasvillisuuden kulotuksen, ja uuden metsän kasvu lähtee vauhdilla etenemään. Paikalle saapuu sammutusautoja, säiliöautoja, miehistöautoja, palomestareita, lihapiirakantekijöitä. Kohta tilataan jo helikopteria. Olisiko paikallaan pohtia maastopaloihin suhtautumista eri lähtökohdista kuin muita tulipaloja. ENNÄTYSKUUMA JA kuiva kevät on saanut aikaan pitkään kestäneen maastopalokauden suurimmassa osassa Suomea. Pelastetun omaisuuden arvo voidaan laskea hakkeen kuutiohinnassa, joka ei järin suuri ole kun metsän omistajakaan ei ole moiseen vaivautunut. Se taas on johtanut varmasti ennätysmäärään maastopaloja, mikä taas on herättänyt kolumnistin pohtimaan koko touhun järkevyyttä. Siihen saakka, varovasti avotulen kanssa! Pitkä kuuma kesä. Omaisuuden ja ihmishenkien pelastustyötä siinä tehdään parhaimmillaan. Joku miettii jo puolustusvoimien virka-apuosastoa. Hälytetään vapaalta palosotilaita ylitöihin
Iso urakka kestänyt jo yli puoli vuotta Meritaito putsaa Kokemäenjokea. Joen vesialuetta puhdistaa valtionyhtiö Meritaito Oy. Öljysäiliön täytön yhteydessä öljyn purkuputki yhdistettiin väärään yhteeseen, minkä seurauksena 48 m 3 kevyttä polttoöljyä purkautui sadevesiviemäriin ja sieltä edelleen Kokemäenjokeen. 26 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 85 Pori Energian Harjavallan lämpökeskuksella tapahtui 21.12.2017 yöllä öljyvahinko
27 Teksti ja kuvat Pekka Koivunen Meritaito Oy:n projektipäällikkö Kalle Bask.
Muuten pärjäämme omillamme. Kalle Bask seurassaan ranta-alueen saneerauksesta vastaavat Ramboll Oy:n edustajat.. Vaativa tehtävä Alkuvaiheessa merkittävä tehtävän vaikeuttaja oli Kalle Baskin mukaan kova länsituuli. Torjuntayö keskeytettiin tammikuussa kovan pakkasen vuoksi. – Keskimäärin meitä on paikalla viisi henkilöä. – Työ joella kävi mahdottomaksi. 28 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 85 H arjavallan onnettomuus sitoi aluksi Satakunnan pelastuslaitoksen kalustoa sekä ammattija sopimusmiehistöä torjuntatoimiin usean päivän ajaksi. Määrä vaihtelee tilanteen mukaan. Muita toimijoita olivat alkuvaiheessa pelastuslaitos, Pori Energia ja Harjavallan kaupunki. Hankimme silloin telttoja ja lämmittimiä sekä muuta erikoiskalustoa. Työskentelyn jatkamisen pakkasrajana pidimme 15 astetta. Meritaito Oy:n edustaja saapui tiedustelemaan tilannetta jo tapahtumapäivän jälkeisenä päivänä. – Öljy seilasi leveässä Kokemäen joessa Harjavalla sillan ja voimalaitoksen välillä tuulten ja virtauksen vaikutuksesta. Pelastuslaitos on mukana, kun puomeja asennetaan, siirretään tai poistetaan. – Onnettomuudesta on nyt kulunut yli puoli vuotta ja pääpelureina olemme me ja Ramboll Oy, joka vastaa rantojen puhdistuksesta alihankkijoineen. Kauimmat havainnot tehtiin Nakkilassa noin 10 kilometrin päässä tapahtumapaikalta. – Näin heti, että kyseessä on vakava ympäristöonnettomuus, sanoo projektipäällikkö Kalle Bask Meritaito Oy:stä. ”Pelastuslaitos on mukana, kun puomeja asennetaan, siirretään tai poistetaan.” Keväällä helpompaa Touko-kesäkuussa torjuntakelit ovat olleet ihanteelliset. Öljyä pääsi myös voimalaitoksen ohi. Bask on vastannut Meritaidon osalta tapahtuman vesialueen puhdistuksesta alusta alkaen. Kesäkuussa Meritaidolla oli joella työssä seitsemän henkeä
Torjuntatyö tehdään vakuutusyhtiön laskuun. Käytössämme on nyt kolme venettä sekä paljon pienkalustoa, kuten vinssejä, etäisyysmittareita, öljynkestävät puvut turvasaappailla sekä varahappi mahdollisen vedenvaraan joutumisen varalta. Näiden lisäksi on käytössä suuri määrä imeytyspuomia. Tästä kohdasta valui 48 m 3 öljyä Kokemäenjokeen. Tehtaantie 12 l 29630 Pomarkku puh. Urakkaa varten on vuokrattu toimitilat ja varasto Harjavallan keskustasta. PERÄVAUNUJA. Urakan laajudesta kertoo se, että rannikkopuomia (900 mm) on 4,5 kilometriä ja avomeripuomia (1500 mm) hieman vajaa kilometri. Henkilöstön turvallisuus on Kalle Baskin mukaan ykkösjuttu. Torjuntatyötä tehdään arkisin virka-aikaan. – Harjavallan VPK valvoo viikonloppuisin tilannetta Harjavallan jokialueella ja Nakkilan VPK alajuoksulla. Työn päättymisajankohta ei ole vielä tiedossa. – Kaikki veneet, joita käytämme joella ovat kaksimoottorisia, jotta mahdollisen konehäiriön tapahduttua toisen moottorin avulla päästään pois virtaavalta joelta. Jäälauttojen vuoksi menetimme 20 potkuria. 02 634 3800 l info@peravaunutaloviitala.
30 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 85
Teksti Pekka Koivunen Kuvat Jarno Joensuu ja SPPL. SPPL päätti tuolloin, että ilmennyttä tarvetta varten tulee luoda uusi koulutuspaketti, joka takaisi paremmat osaamisen valmiudet autourheilutapahtumissa toimiville ensivasteryhmille. 31 Autourheilutapahtumien ensivastekoulutuksen käynyt jo 300 palokuntalaista Vuonna 2011 Suomen Palopäällystöliitto aloitti autourheilutapahtumien ensivasterymien koulutuksen kehittämisen yhteistyössä AKK-Motorsportin kanssa
– Käytännön harjoituksessa käymme läpi ajoneuvon raken”Käytännön harjoituksessa käymme läpi ajoneuvon rakennetta, potilaan tukemista ja eri siirtotapoja.”. – Olemme hankkineet kaarellisia kilpa-autoja, joita on leikattu, ja samalla testattu eri toimintamalleja. – Sopimus koulutuksesta AKK:n ja SPPL kesken tehtiin vuonna 2013, jolloin ensimmäiset koulutukset tapahtuivat. Kilpa-ajoneuvo pyörillään, kyljellään, katollaan, 4-ovinen kilpa-ajoneuvo ja muut kilpa-ajoneuvot ovat teoriaosion aiheita, kertoo Jarno Joensuu. 32 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 85 P alopäällystöliiton puolelta kouluttajina toimivat tänään liikennepelastamiseen erikoistuneet vuoromestari Mikko Saastamoinen Lappeenrannasta, paloesimies Jarno Joensuu Porista ja ensihoitaja Tero Vanhatalo Haapavedeltä. Koulutusmateriaalia on päivitetty koko ajan. – Teoriaosuudessa käsittelemme kilpa-ajoneuvon rakennetta ja toimintaa erikoiskokeella. Kompakti koulutuspaketti Seisemän tuntia kestävä koulutus jakautuu neljän tunnin teoriaan ja kolmen tunnin käytännön harjoitteluun. SPPL:n kouluttajien toimesta on järjestetty useampia tapahtumia ja näytöksiä muun muassa Rescue Days-tapahtumassa Saksassa, Neste-rallissa, ja Finsec-messuilla. Se sisältää laaja-alaisesti myös muuta materiaalia, kuten esimerkiksi toimimisen tilanteessa, jossa ralliauto ajautuu yleisön joukkoon. – Koulutuspakettia alettiin rakentamaan vuonna 2011 ja sitä on kehitetty vuosittain eteenpäin, kertoo paloesimies Jarno Joensuu. – Olemme pitäneet myös asiaan liittyviä luentoja muun muassa Saksassa. Pelastustekniikat on kehitetty omatoimisesti. Pelastaminen eri tilanteissa on vahvassa roolissa
Lisätiedot: Suomen Palopäällystöliitto Pasi Uurasmaa puh. 040 560 2112 pasi.uurasmaa@sppl.fi. 33 netta, potilaan tukemista ja eri siirtotapoja. SPPL:n koulutuspaketin pelisääntöihin kuuluu, että koulutettava organisaatio järjestää tilat ja puitteet koulutukselle, hyväksytyn ralliauton käytännön harjoitukseen sekä henkilöauton purkuharjoitukseen. – Koulutus tukee erinomaisesti myös palokuntien normaaliajan tieliikennepelastamisen valmiuksia koulutuksessa opetettavien pelastusmenetelmien ja toimintatapojen vuoksi, päättää Jarno Joensuu. Harjoittelemme myös irrotustekniikkaa ja muita pelastamisen toimintatapoja
Sen jälkeen palkattiin palokuntien HAllintatietoKAntajärjestelmän kehittämiseen konsultti. Jostain syystä HAKA:n tietyt omituisuudet alkoivat muuttua virheistä ominaisuuksiksi. Ei käynyt aivan kuten Strömsö:ssä. Eihän kevyt taulukkolaskentatai tietokantajumppa niin vaikea voisi olla. Sellaisia ne tietoprojektit siihen aikaan olivat. Sitä vierastivat vähemmän tietonikkarointiin taipuvaiset palokuntalaiset. Ajan kanssa… Virheitä vai ominaisuuksia. Jotkut ovat edelleen. Tuntui hienolta, että vihdoin oli saatu aikaan kauan kaivattu ajan henkeä noudattava järjestelmä. Siihen tarkoitukseen Lakana oli puutteellinen. Palveleeko HAKA niitä tavoitteita, joita alun perin HAKA:lle asetettiin. Paljon muuta ei tapahtunut, paitsi että rahaa taisi jonkun verran kulua. Ei puuttunut muuta kuin projektin siunaus ja hihojen kääriminen. Jos Lakanoiden sijasta täytettäisiin henkilöt ja tapahtumat johonkin valtakunnalliseen tietokantaan saataisiin sivutuotteena myös jonkinlaiset valtakunnalliset tilastotiedot. Ja ellei ollut, niin oliko se nyt jo liian ”Olisiko sittenkin pitänyt syventyä hieman tarkemmin noihin pilvirakenteisiin, koska niistähän se tietokannan perusrunko rakentui?”. GDPR-paniikin jälkimainingeissa kuohuu Hakanojasta Hakallikkoon Keväällä julkaistiin GDPR-paniikin myötä HAKA v. Ja olihan romukeräyksessä tullut Excel 3.0 hieman alkeellinen yleistyökalu. Entäs se GDPR. 34 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 85 HAKA kehitettiin työkaluksi HAKA:n alkuperäisenä tavoitteena oli tarjota palokunnille työkalu, millä yhdistyslain edellyttämän jäsenrekisterinpidon ohella pystyttäisiin myös analysoimaan yhdistyksen toimintaa. 2.0. Erään kehittämisseminaarin yhteydessä pystyttiin kuitenkin jakamaan uudelle hallinnointitietokannalle tunnukset. Toisaalta palokuntakohtainen excelöinti oli ajan haaskausta. Näin siis alkuporinassa oletettiin. Kyse ei olisi muusta kuin mittakaavasta. Teksti Silvio Hjelt (joka aikoinaan oli mukana siinä Hotelli Arthurin eteisessä) Tietoprojekti lähtee pilvistä Ensin ei tapahtunut ajatusrakenteen pohjalta paljon mitään. Oliko järjestelmä sittenkään valmis. Olisiko sittenkin pitänyt syventyä hieman tarkemmin noihin pilvirakenteisiin, koska niistähän se tietokannan perusrunko rakentui. Nyt ja näkyvissä olevassa tulevaisuudessa. Ei pidä puolivalmista arvostella, ja kaikkihan tietävät, että beetaversiossa vielä on kaikenlaista pientä hiottavaa. Kentän alkutuomio on ollut varsin tyrmäävä, mutta mikä lienee totuus. Sitten alkoi vähitellen syntyä kaavioita, joissa oli lähinnä pilviä, laatikoita ja niitä yhdistäviä nuolia
Kuulostaako monimutkaiselta. Lisäksi rekisteröidyllä on oikeus kieltää tietojen käyttö. Tai oikeastaan päinvastoin: tietoja ei saa kerätä ja käyttää ilman henkilön tietoista suostumusta. Siihen myötävaikutti se, että monet pelastuslaitokset alkoivat vaatimaan sitä. No, ei se mitään, koska kyse oli yksittäisistä tapauksista, ja kaikkihan tietävät, että ”tilasto on tilasto”. Ja silloinkin tiedon pitää loogisesti liittyä siihen toimintaan, jota varten tieto kerätään. Eikä ennen GDPR-aikakautta ollut niin nuukaa, kuka saattoi tietoja katsoa. Tai oli tietenkin, mutta kai viranomainen voisi siinä hieman joustaa… Eikä sellainen käsite kuin ”tietovuoto” ollut kaikkien huulilla. Hyvä, koska koko tietosuojakuvio ei ole mitenkään yksiselitteinen asia. Ja ellei ollut, niin ainakin säästyi useimmille Lakanan purku. 35 jäykkä korjattavaksi. Se olikin ainoa asia, minkä SSPL silloin sai lainsäädännössä aikaan. Pelastuslaitokset vaativat HAKA:a Pikkutarkat jääräpäät toki jatkoivat Lakanoilla, mutta useimmat siirtyivät HAKA:n käyttäjiksi. Siis oikeasti käytetään, eikä vaan yleisellä tasolla viitata ”yleiseen suunnittelutarpeeseen”. Pelastuslain 94 §:n mukaan pelastuslaitos saa rekisteröidä ne sopimuspalokun. ”Luottamus on hyvä, mutta valvonta on parempi” [V.I.Lenin]. Ei kai täsmänumeroilla ollut niinkään väliä, kunhan suuruusluokat olivat sinnepäin. Nyt on! Nyt ihmisellä on paitsi oikeus tietää, mihin hänen henkilötietojaan kerätään, myös oikeus tietää, kuka niitä käyttää ja miten. HAKA-tietoja plaraamalla moni laitos luuli pystyvänsä valvomaan sopimuspalokuntiensa elämää. 1 + 1 ei ollut aina 2, vaan joskus 1, tai sitten yllättäen 3. Kaiken kukkuraksi jotkut omituisuudet viittasivat syvempään ongelmaan, koska HAKA:n puhtaissa laskutaidoissa oli aukkoja. Pelastuslain 94 § Pelastuslain edellisessä remontissa laillistettiin joidenkin pelastusviranomaisten jo kauan harrastama sopimushenkilöstön rekisteröinti
Jokaisella rekisteröidyllä on oikeus tulla ”unohdetuksi”. Sen sijaan asiaan liittyy mielenkiintoinen tulkinnanvaraus, johon pelastuslaitoksetkin ovat tarttuneet: 17 artiklan kohdan 3 b) mukaan ao. Henkilötiedon käsittelyyn on pääsääntöisesti saatava asianomaisen suostumus, ja rekisteröidyllä on lisäksi oikeus tietää, mitä hänestä on rekisteröity ja mihin tarkoitukseen. Ollaanko nyt 22 vuoden jälkeen yhtään sen viisaampia. Siinä kaikki. vpk-työryhmän jälkiporina. Käytännössä siis oikeus vaatia tietojen poistamista. henkilötiedon käsittelyyn tulee olla perusteltu syy (GDPR, 5 art. GDPR EU:n Asetus luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä – GDPR – edellyttää tietojen käytöstä tiettyjä asioita, myös jos tallentaja on viranomainen. Yleisestikin jokaisen yksittäisen HAKAN SYNTYSANAT lausuttiin vuonna 1996. 36 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 85 tien henkilöt, jotka osallistuvat pelastustoimintaan. Sellaista automatiikkaa ei ole. Esimerkiksi sellaisiin, joihin vuosittain purettiin niin kutsutun ”Lakanan” tiedot niissä palokunnissa, missä haluttiin tarkemmin seurata oman toiminnan kehittämistä. Lainmukaisen käsittelyn yksi peruste on henkilön tietoinen vapaaehtoinen suostumus. Perusteena tällaiselle rekisteröinnille on toimintavalmiuden varmistaminen ja resurssien käytön suunnittelu. 1 b). Siinä pohdittiin, että SPEK olisi oikea taho valtakunnallisesti strukturoimaan ratkaisua palokuntien rekisteröintitarpeeseen, joka oli villisti lähtenyt kehittymään paikallisten taulukkolaskentasovelluksien muodossa. Tässä päädytäänkin sitten filosofiseen pohdintaan: Onko niin, että palokunnan hälytysosastoon kuulumalla samalla automaattisesti sallii henkilötietojen PelL 94 §:n mukaisen rekisteröinnin. Entä GDPR 17 artiklan poikkeus. Henkilön nimi, syntymäaika, henkilötunnus, pelastusalan koulutus ja yhteystiedot saadaan tallentaa, mutta ne on vähintään viiden vuoden väliajoin tarkistettava tai poistettava. tiedon käsittelyä saa (asianomaisen vastustuksesta huolimatta) jatkaa, muun muassa jos käsittely tapahtuu yleistä etua ”Yleisestikin jokaisen yksittäisen henkilötiedon käsittelyyn tulee olla perusteltu syy.”. Pelastustoimi kun ei ole sotilaalliseen toimintaan tai rikosten torjuntaan verrattavaa puuhaa. Suostumuksen antaminen on eri prosessi, mikä saattaa tuottaa ristiriidan eri lainsäädäntöjen välille. Paikka oli Hotelli Arthurin Hjeltin salin eteinen ja tilaisuus oli nk. Mutta sellaista jokainen voi vaatia. Ensimmäinen on tietenkin tietoturvallisen ja kaiken lisäksi läpinäkyvän käsittelyprosessin noudattaminen. Tällainen ”lokin nollaus” tietenkin samalla nollaa palokuntatuntien ja -vuosien laskennan, joten kaikenlaiset merkit ja tunnukset jäävät haaveeksi
Ja näiden tietojen suojaustakin on oikeasti syytä miettiä. Mutta siihen kaivataan jo HAKA versio 2.2 tai versio 3.. Yhteen sellaiseen harkintaan kuuluu valitettavasti HAKA:n käyttö, koska toistaiseksi saatavissa olevien tietojen perusteella siinä näyttäisi olevan sekä loogisia että tietoteknisiä aukkoja. Järkeäkin saa käyttää. Siinä muutama tietosuojapaperiin kirjattava ajatus, aluksi. Henkilötietosuoja-asioista on esitetty mitä hurjimpia olettamuksia. Mutta sekin on näköjään salamyhkäisyyteen taipuvalle ja siinä viranomaisroolinsa taakse piiloutuvalle pelastustoimelle ”Herääkin kysymys, ketä ja mitä HAKA v. Ja joidenkin tehtävien edellytyksenä on tietty terveydentila. Ja jos meinaa tunnustuksiakin jakaa, niin riennot ja ansiot on hyvä kirjata. Palokuntayhdistyksiin on perustettava uusi monimutkainen hallintorakenne hallituksen ulkopuolelle jne. Pelastustoimi ei ole sellainen poikkeus, joten alan on parasta alkaa avoimuuteen tottumaan. Kunnon konspiraatioteoria onkin aina piristävä: mikä taho tarvitsee palokuntien tietoja, mutta ei suostu tulemaan esille. Kenen asialla. Jäitä hallitusti hattuun! Aluksi tietenkin tulee täyttää yhdistyslainsäädännön vaatimuksia: yhdistyksen tulee pitää jäsenluetteloa, jossa on jäsenen täydellinen nimi ja kotipaikka (YhdL 11 §). Ja jos varusteita jakaa, on jopa kengännumero perusteltu tieto. Yksittäisellä palokuntalaisella on oikeus tietää, mihin häntä koskevia tietoja käytetään, ja kuka niitä käyttää. Asiaa on tiedusteltu, mutta vastausta ei ole saatu. Ammutaan tykillä hyttysiä, ettei vaan miljoonasakkoja rapsahtaisi. Eli GDPR ei ole automaattinen historian hävittämismekanismi. GDPR koskee myös viranomaisia, tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta. Ja oikeus kieltää sen käytön. Sitä se GDPR viime kädessä tarkoittaa, eikä oikeastaan muuta. 2.0 on oikeasti tarkoitettu palvelemaan?” liikaa. Se ominaisuus saatiin vähitellen kutakuinkin toimimaan, hieman jäykästi, mutta kuitenkin. Kenen vastuulla HAKA:ssa oleva tieto oikeasti on. 2.0 on oikeasti tarkoitettu palvelemaan. Kovin epäselväksi jää siinä pelastusviranomaisten rooli ja tietojenkäsittely jos palokuntalainen sanoo ei. Tutkimusta, arkistointia ja historiaakaan ei tarvitse karttaa. 37 koskevan tehtävän suorittamista tai rekisteripitäjälle kuuluvan julkisen vallan käyttämistä varten. Entä palokunnat ja GDPR. Sellainen ominaisuuspaketti näyttäisi kuitenkin ”Turvallisuuden tietokannassa” jääneen toistaiseksi pois. Saunavuoroja ei saa listata, ja rappukäytävistä on siivottava nimilaatat pois. Sittenhän se palokuntatoimintakin tarvitsee joitakin tietoja: osaaminen ja koulutus siihen on keskeinen osa palokuntatoimintaa. Siinä huumassa on unohtunut, että GDPR ei ole ensisijaisesti tarkoitettu suomalaisen yhdistyskulttuurin nujertamiseksi, vaan monikansallisia tietomassojen väärinkäyttäjiä vastaan. Ei syytä huoleen, ei se GDPR maailmaa tai edes taloutta kaada, mutta sen sijaan sen pitää toimia herättäjänä: mitä tietoa oikeasti tarvitaan, mihin ja miksi. Evästys vaatii tietoja allergioista. Palkan jos maksaa, niin senkin perusteena tulee olla tietoja. Vanha HAKA kehitettiin nimenomaan palokunnille niiden omien tietojen analysoimistyökaluksi. Muutama palokuntayhdistys onkin arvioimassa HAKA:n käyttöä uudelleen. Siitä on jopa erillinen GDPR-osio. Sääli, koska se voisi olla ihan käyttökelpoinen työkalu alati hankaloituvan palokuntamaailman tylsien hallintorutiinien hallintaan ja erityisesti palokunnan oman toiminnan seurannan ja suunnittelun toteutukseen. Samalla GDPR pakottaa hieman harkitsemaan struktuureja. Eikä se vielä oikeasti palvele alkuperäisiä tavoitteita eli suunnittelua. Herääkin kysymys, ketä ja mitä HAKA v. Aivan niin kuin yhdistyslaki antaa jokaiselle mahdollisuuden olla kuulumatta yhdistykseen. Mutta se antaa jokaiselle henkilölle mahdollisuuden päättää omien tietojen käytöstä
Merkinantojärjestelmä ja aputoiminnot varmistavat kokonaisvaltaisen turvallisuuden koko prosessin aikana. Vaikeasti havaittavien hilivetypitoisuuksien mittaamista varten Dräger X-am 8000 -mittariin voi yhdistää toisen PID-antureista. Esimerkiksi turvallisia pitoisuuksia tarkistettaessa aputoiminto laskee laitteen ja sondin (fluorikumiletku, FKM) tarvitseman virtausajan tiettyjen muuttujien, kuten mittauskaasujen, lämpötilarajojen ja ilmoitetun letkun pituuden perusteella. X-am 8000 -mittarissa on iskuntunnistusjärjestelmä. X-am 8000 -mittarissa on aputoimintoja, jotka ohjaavat käyttäjää. Dräger X-am 8000 -mittaria voi operoida yhdellä kädellä kolmen toimintonäppäimen ansiosta. Tiedot näkyvät värinäytöllä. X-am 8000 -mittarissa on induktiivinen lataus. Toimintatesti ja kalibrointi suoritetaan Dräger X-dock -kalibrointiaseman avulla.. Bentseenimittauksissa X-am 8000 -mittaria voidaan käyttää esisuodatinputken kanssa. CSE Connectilla yhteys pilvipalveluun CSE CONNECT yhdistää Dräger X-am 8000 -mittarille suunnitellun Android -sovelluksen pilvipalveluun. 0207 119 600 www.draeger.com/fi laitteen tai anturien toimintaa. Tapahtumaraportti ilmoittaa mahdollisista vakavista mekaanisista iskuista, jotka saattavat mahdollisesti haitata Drägeriltä uusi monikaasumittari Lisätiedot: Dräger Suomi Oy Juurakkotie 3 01510 Vantaa puh. Laite on suunniteltu mittaamaan sekä suuria että pieniä hiilivetypitoisuuksia. PID LC ppb sopii erityisesti 0–10 ppm:n mittausalueelle (isobuteenilla); alle 1 ppm:n pitoisuuksilla resoluutio on alhainen. PID HC -anturin mittausalue on 0–2 000 ppm (isobuteenilla). Hälytystapauksessa X-am 8000 hälyttää värikkäillä hälytys-LEDeillä, kuuluvalla äänimerkillä ja selkeästi tuntuvalla värinällä. Kyseiset tapahtumat tallentuvat myös laitteen lokiin. Dräger X-am 8000 -mittari on varustettu tehokkaalla pumpulla. Pumppuadapteri helpottaa diffuusiokäytöstä pumppukäyttöön siirtymisessä ja toisinpäin. Mittaustulokset voidaan verkkosovellusta käyttäen siirtää Android-sovellukselle. Pumppu on käytössä vain, kun sitä tarvitaan. Siihen voidaan yhdistää jopa 45 metrin pituinen letku. 38 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 85 DRÄGER X-AM 8000 mittaa seitsemää myrkyllistä ja syttyvää kaasua, höyryjä ja happea yhdellä kertaa sekä pumppuettä diffuusiokäytössä
RPH223-tunnusta kantavasta autosta tekee harvinaisen sen alustamerkki, Volvo. – Hankinta rahoitettiin suurelta osin yhdistyksen omarahoituksena ja pankkilainalla. Harjunalustan VPK on Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen sopimuspalokunta. Päällirakenne on säynätsalolaisen Saurus Oy:n FS170-malli, jossa vesisäiliön tilavuus on 16 800 litraa. – Auton kokonaishinta ilman irtokalustoa oli hieman yli 260 000 euroa, kertoo Harjunalustan VPK:n puheenjohtaja Joni Kallio. Harjunalustan VPK osti Volvon Lahtelainen Harjunalustan VPK otti huhtikuussa käyttöön uuden, itse hankkimansa säiliöauton. 0400 762 851 joni.kallio@phnet.fi www.hvpk.fi. Hän ehti näkemään auton ennen menehtymistään ja ajattelimme, että tällainen kunnianosoitus pitkäaikaiselle päälliköllemme olisi paikallaan, kertoo Joni Kallio. Kunnianosoitus pitkäaikaiselle päällikölle Uusi säiliöauto kantaa nimeä Topi. Lisätiedot: Harjunalustan VPK ry pj Joni Kallio Kiekkostenkatu 11, 15800 Lahti puh. Palokuntayhdistys omistaa myös ajoneuvokalustonsa itse. Hankintaa tukivat myös Palosuojelurahasto ja Päijät-Hämeen pelastuslaitos. Palokunnalla on keskimäärin 80 hälytystä vuodessa. 39 AUTON ALUSTA on neliakselinen Volvo FM11 410. Se toimii omistamallaan paloasemalla Kärpäsen kaupunginosassa Lahdessa. – Halusimme auton nimeämisellä kunnioittaa muutama kuukausi sitten edesmennyttä kunniapäällikkö Toivo Koskista
Me huolehdimme toimitustyöstä, ulkoasun suunnittelusta ja painatuksesta. Kysy lisää ja pyydä tarjous! Pekka Koivunen, 040 501 8721, pekka.koivunen@palokuntalainen.fi Maria Salo, 0400 504 678, maria.salo@palokuntalainen.fi. Tehoa varainhankintaan. Tarvetta profiilin nostoon. Turvallisten pitoisuuksien tarkistus ei koskaan ole ollut näin helppoa! PALOKUNTASI OMA LEHTI Palokuntasi lehti voi ilmestyä omana julkaisunaan tai Palokuntalainen-lehden liitteenä. Dräger Suomi Oy I asiakaspalvelu@draeger.com I 0207 119 600 Uusi Dräger X-am® 8000 monikaasumittari mittaa jopa seitsemää myrkyllistä ja syttyvää kaasua, höyryjä ja happea yhdellä kertaa — sekä pumppuettä diffuusiokäytössä. Annamme ohjeet ja työkalut ilmoitusmyyntiin. Juhlista palokuntasi vuosipäivää! Hoida suhteita päättäjiin ja alueesi asukkaisiin! Kutsu vieraita palokuntasi tapahtumiin! Tehosta palokuntasi rekrytointia! Tasavuosijuhla tulossa
Ei mitenkään. Luottamus on ansaittava joka päivä. Tarvetta profiilin nostoon. Mikään ei saa vaarantaa sopimuspalokuntatoimintaa! Ainoa tähän asiaan liittyvä viesti on ollut: ”sopimuspalokuntiin ei saada riittävästi henkilöstöä”. PALOKUNTASI OMA LEHTI Palokuntasi lehti voi ilmestyä omana julkaisunaan tai Palokuntalainen-lehden liitteenä. Tehoa varainhankintaan. Verrataan vähän... Vastaajia on myös harvaan asutusta Suomesta. Me huolehdimme toimitustyöstä, ulkoasun suunnittelusta ja painatuksesta. Annamme ohjeet ja työkalut ilmoitusmyyntiin. Pelastustoimeen luotetaan Poliisibarometri selvittää kansalaisten suhtautumista poliisin toimintaan. Päättäjille täytyy tuoda selvästi esiin säästösuunnitelmien mahdottomuus ja se, mitä säästöt pelastustoimen osalta konkreettisesti merkitsisivät. Erotuksena näille kahdelle järjestelmälle on se, että sopimuspalokuntatoiminta on paljon vähemmän säädelty kuin yleinen asevelvollisuus. Kirjoitus liittyy kansalaispalveluksesta ja asepalveluksen käytyyn keskusteluun. Kirjoitus oli otsikoitu ”Asevelvollisuus on yhä puolustuksen selkäranka”. Sopimuspalokuntatoiminta on sukua yleiselle asevelvollisuudelle. Juhlista palokuntasi vuosipäivää! Hoida suhteita päättäjiin ja alueesi asukkaisiin! Kutsu vieraita palokuntasi tapahtumiin! Tehosta palokuntasi rekrytointia! Tasavuosijuhla tulossa. Kysy lisää ja pyydä tarjous! Pekka Koivunen, 040 501 8721, pekka.koivunen@palokuntalainen.fi Maria Salo, 0400 504 678, maria.salo@palokuntalainen.fi. Tällaiset suunnitelmat on nostettava esiin yhteiskunnallisen keskustelun kohteeksi. Noin 90 % Suomen alueesta on sellaista, jossa pelastustoimen ensilähdön muodostaa sopimuspalokunta. Jokainen palokunta ja paloasema on välttämätön. Samalla kysytään kansalaisten luottamusta viranomaisiin. Sama asia tulee puolustusvoimien viestinnässä jatkuvasti esiin vastuullisten sotilasjohtajien toimesta. Suomessa on harva paloasemien verkosto, silti sillä on kohtuullisesti pärjätty ja taattu pelastustoimen palvelut. Toisaalta tämän toiminnan tukena ovat olleet vapaaehtoiset palokuntayhdistykset ja muut palokuntayhdistykset. Pelastustoimi on jatkuvasti ollut näissä kyselyissä luotetuin viranomaistaho. Huolestuttavaa puhetta Viime aikoina on tullut esiin pelastustoimen säästösuunnitelmia, jotka toteutuessaan vaarantavat pelastustoimen toimintaedellytykset. Miten pelastusalan johtajat ovat tätä oman alan ”velvollisuutta” olleet tukemassa. Kun tällaisen alueen kansalaiselta kysytään luottamusta pelastustoimen viranomaisiin, vastaus suurella todennäköisyydellä tulee siitä, miten luotettavasti he ovat kokeneet oman alueensa palokunnan ja se henkilöstön toimineen – siis sopimuspalokunnan ja sopimuspalokuntalaisten. Yhteiskunnalla ei ole varaa menettää tätä järjestelmää ja sen myötä kansalaisten luottamusta ja turvallisuuden tunnetta. Tämä yleisen asevelvollisuuden merkityksen tärkeydestä kertova kirjoitus on vain yksi kirjoitus. 41 ISTO KUJALA, Villimies PUOLUSTUSMINISTERI JUSSI NIINISTÖ ja puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg kirjoittivat Helsingin Sanomissa 1.6.2018 yleisestä asevelvollisuudesta. Säästöt uhkaavat paloasemaverkostoa ja pelastustoimen järjestelmää. Oikea viesti pitää olla ”Mikään ei saa vaarantaa sopimuspalokuntatoimintaa!”. Meillä on suuri vastuu siitä, että pelastustoimi on jatkossakin kansalaisten luottamuksen arvoinen. Ei ole tarvinnut, sillä tämä velvollisuus on hoitunut toimintaan sitoutumisella sopimuksin. Ykskantaan he toteavat, nykyisessä turvallisuusympäristössä emme voi ottaa sellaista riskiä, että loisimme järjestelmän, joka romahduttaisi puolustuksen selkärangan. Poliisibarometrin vastaajat edustavat kattavasti koko Suomen väestöä
Tavallisimmat TFT-suihkuputkimallit ovat Kulmalan varastossa löydät meidät turvallisuusmessuilta!. Yhteistyö TFT:n tehtaan lähellä sijaitsevan Valparaiso Technical Instituten kanssa takaa osaltaan korkealaatuisen teknisen suunnitteluosaamisen. – Toimitukset ovat täsmällisiä ja suunnittelussa kuunnellaan käyttäjiä herkällä korvalla. Tänään yritys noudattaa perustajansa perinteitä – suihkuputkien ja vesitykkien kehitystyö jatkuu vahvana. Veljekset Kulmala Oy Suihkuputkien eliittiä: TFT Pienessä Valparaison kaupungissa Yhdysvaltain Indianassa suunnitellaan ja valmistetaan palomiesten ympäri maailman arvostamia TFT-suihkuputkia. Tuotemerkit Ultimatic, G-Force ja Jetmatic ovat myynnissä yli 150 maassa. McMillan tunsi paloalan ja teki useita vallankumoukselliseksi sanottuja innovaatioita. – Suunnittelu on pitkälle tietokeneistettu. – Tällä varmistetaan nopea tiedonkulku ja aukoton laadunvalvonta, mikä on erityisesti kehitystyössä tärkeää, sanoo Veljekset Kulmala Oy:n myyntipäällikkö Tapio Korhonen. Mielenkiintoista on, että tuoteseuranta on avoin kaikille TFT-tuotteiden ostajille. Suomessa TFT-tuotteita on vuodesta 1999 edustanut Veljekset Kulmala Oy. Suurin osa yrityksen alihankkijoista toimii samoissa tiloissa kuin itse TFT. Omalla koneella näkee esimerkiksi Ulticaticin kaikkien 53:n osan historian tai tilatun putken valmistusja toimitustilanteen. 42 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 85 42 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 85 TFT:N SYNTYHISTORIA on periamerikkalainen: palopäällikkö Clyde McMillan hahmotteli ensimmäisen automaattisensumukärjen lautasliinaan, jota säilytetään edelleen firman toimitiloissa kunniapaikalla. Muun muassa suihkuputkien virtaus, vesimäärä ja suihkumuodot simuloidaan tietokoneella ennen prototyyppiä. Loistava palvelu Vuodesta 1986 alalla myyntitehtävissä ollut Tapio Korhonen pitää TFT:tä alan parhaiten palvelevana yrityksenä. Jopa meidän suomalaisilta palomiehiltä saamiamme ideoita on toteutettu Valparaison tehtaalla
Veljekset Kulmala Oy:n palokalustomyynnissä toimii kahdeksan henkilöä. heti toimitettavaksi. Suihkun automaattinen paineensäätö Vaikka pumpulla paine vaihtuu, suuttimen paine on aina vakio. – Täydennämme varastoa noin neljän viikon välein. MAINOS. Vesitykkien turvaventtiili Jos tykki liikahtaa, veden virtaus vähenee. – Emme Kulmalassa myy kopioita, vaan alkuperäisiä ”state of art”-tuotteita, jotka edustavat parasta vakiintunutta ja saatavilOy Veljekset Kulmala Ab Linjatie 4, 01260 VANTAA puh. 43 43 Tiesitkö, että muun muassa nämä keksinnöt ovat alunperin TFT:n tekemiä. 09 875 1800 sales@veljeksetkulmala.fi www.veljeksetkulmala.fi la olevaa laatutasoa. Rekyylitön liukuventtiili Eliminoi paineiskut ja liikkuu keveästi Turbiinirenkaaton suuosa, työntävä putki Liekit menevät sammuttajasta poispäin. Alkuperäisiä Ultimatic-, G-Force ja Jetmatic -suihkuputkia voi hyvällä syyllä kutsua suihkuputkien eliitiksi, päättää myyntipäällikkö Tapio Korhonen. Hätätilanteessa pienellä järjestelymaksulla voidaan toimitusta USA:sta nopeuttaa jopa puoleen. Liipasinmallinen servoventtiili Kuin käsiaseessa jossa vedenvirtaus helpottaa sulkemista ja avaamista Nivelöity liitin Helpottaa työskentelyä. Näin kantomatka ja pisarakoko säilyvät samana
Scania pystyy tarjoamaan ohjaamovaihtoehtoja pelastusalan jokaiseen käyttötarkoitukseen ja tarjoaa ainoana valmistajana miehistöohjaamoa kahtena pituusversiona ja kahdella eri kattokorkeudella. Pelastusajoneuvoissa yleisimmin käytetyt moottorit ovat välillä 360–410 hv. Meille toimittajana asialla ei ole vaikutusta, mutta laitoksien kannalta leasing on varteenotettava vaihtoehto. – Uudessa mallisarjassa on täysin uusi ohjaamo. – Miehistöohjaamon käyttömukavuutta lisää myös ilmastointi, joka on saatavilla erillisenä eteen ja taakse. Vääntöä näissä löytyy väliltä 1700–2150 Nm. Myös sivuikkunoiden alareunaa on laskettu. – Viime vuosina jotkut laitokset ovat siirtyneet leasing-rahoituksen käyttöön. Scania on tämän mallisarjan kehittelyssä keskittynyt erityisesti henkilöstön turvallisuuteen ja ergonomiaan. Sammutusautolla se on noin 14 viikkoa. – Tällä hetkellä myynti vetää. Esimiehen puolelle on saatavilla lisäikkuna, josta Yli 18 tonnin luokkaan kuuluvien pelastusajoneuvojen markkinajohtaja Scania on tuonut Suomen markkinoille uuden mallisarjan, jonka toimitukset alkavat tulevana syksynä. Automaatti ja yli 360 hv Scanian myymistä pelastusajoneuvojen alustoista manuaalivaihteistoja on viime vuosina ollut vain pieni murto-osa. Södertäljessä valmistettavan säiliöauton alustan normaali toimitusaika on noin kahdeksan viikkoa. – Niin Allison-automaattivaihteisto kuin Scanian oma Opticruise ovat saavuttaneet käyttäjien luottamuksen. Turvallisuutta lisäävät myös uudistettu valotekniikka LED-valoineen. Manuaalivaihteistojen määrä on yhdestä kahteen vuodessa, kertoo Petri Surakka. Uusi mallisarja myy hyvin Tällä hetkellä Scanian myynti vetää hyvin. Olemme ainoa pelastusajoneuvojen alustavalmistaja, jonka kaikkiin ohjaamovaihtoehtoihin on saatavilla sivuturvaverhot. Scania käyttää nimitystä City Safe Window. Uudistuksessa on keskitytty erityisesti turvallisuuteen ja käyttömukavuuteen. Parantunut ergonomia näkyy esimerkiksi vakiovarusteluun kuuluvissa ohjaamon keltaisissa tartuntakahvoissa, joita on entuudestaan parannettu. – Sammutusutot ovat pääosin takavetoisia, mutta muutamat laitokset suosivat myös nelikkoja. Scania on viime vuosina toimittanut muutamia autoja myös sopimuspalokunnille. Surakan mukaan turvallisuutta parantaa myös aiempaan mallisarjaan verrattuna alemmaksi laskettu kojelauta, jonka ansiosta näkyvyys paranee merkittävästi. – Katvealue eteen ja sivuille on näin pienentynyt. 44 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 85 44 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 85 löydät meidät turvallisuusmessuilta! Scanialta uusi mallisarja SCANIAN ERITYISMYYNNIN myyntipäällikkö Petri Surakka kertoo uuden mallisarjan sisältävän useita parannuksia aiempiin mallisarjoihin verrattuna. Yli 90 % markkinaosuus Scania myy 40-50 pelastusajoneuvon alustaa joko päällirakentajan kautta tai suoraan pelastuslaitoksille
Lopuksi Petri Surakka antaa tunnustusta pelastuslaitosten hankinnoista vastaaville. Ja tietysti myös erikoistilaukset pidentävät toimitusaikaa. Jotkut laitokset haluavat kuitenkin ostaa alustan erikseen. 050 5799 933 petri.surakka@scania.fi www.scania.com/fi niin hyvin, että toimitusajat ovat pidempiä. – Nykyään hankinnat ovat asiantuntijoiden käsissä, mikä myyjän kannalta helpottaa kaupantekoa. Yhteistyö laitosten kanssa toimii hyvin. – Yleisin on se, että päällirakentaja, esimerkiksi Saurus tekee kokonaiskaupan eli ostaa alustan meiltä. Kysymykseen, ottaako Scania vastaan paloautoja vaihdossa Surakka vastaa hieman empien. – No, olemme me vuosien varMyyntipäällikkö Petri Surakka. MAINOS. Osoituksena toimivista asiakasuhteista, myyntipäällikkö Petri Surakka on paikalla jokaisen myydyn auton luovutuksessa. 45 45 Scania Suomi Oy Muonamiehentie 1 A, 00390 HELSINKI myyntipäällikkö Petri Surakka puh. Uuden mallisarjan uudistuksiin on mahdollista tutustua tarkemmin Turvallisuusmessuilla. Kaksi tapaa hankkia paloauto Surakka kertoo paloautokaupoissa on kaksi hankintatapaa. rella ottaneet muutaman vaihturin, mutta se ei ole ollenkaan yleinen tapa
Nykyisin yhdyshenkilöluettelossa on 19 eri paikkakunnan yhteystiedot toiminnan kattaessa kylläkin useampia entisiä palolaitoksia, koska esimerkiksi Turun seudulla veteraanitoiminta on alueellista. Tapaamisten nimenä alettiin käyttää Kuusapilakongressia ja välillä myös Moniapilakongressia, kunnes Jyväskylässä vuonna 2007 päätettiin, että toimitaan yhtäläisesti Kuusapilakongressin nimellä. Kuusiapilakongressi pilakongressiin. Kongressin. 46 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 85 S uomen paloveteraanien säännölliset vuosittaiset kokoontumiset alkoivat vuonna 1980, jolloin Espoon, Helsingin, Turun ja Vantaan veteraanit kokoontuivat yhteen espoolaisten isännyydessä NeliaSuomen paloveteraanien 39. Viimeisimpinä mukaan ovat tulleet Oulu ja Kuopio. Nopeasti sana levisi veteraanien keskuudessa ja halukkuus tulla toimintaan mukaan oli innostunutta
Satakunnan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Pekka Tähtisen monipuolisessa esityksessä sanoin ja elävin kuvin kuultiin ja nähtiin laitoksen rekrytointivideo ja Länsi-Suomen pelastusharjoitusalueen esittely. Aamupäivän osuuden päätti Porin VPK:n Soittokunnan Brankkarikvartetti neljän erilaisen saksofonin sävelin. 3 1 2 4 1. Porin palolaitoksen eläkeläisten järjestäytynyt yhteistoiminta alkoi vuonna 1970. Satakunnan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Pekka Tähtinen kertoi alan ajankohtaisista asioista. ”Tapaamisten nimenä alettiin käyttää Kuusapilakongressia ja välillä myös Moniapilakongressia”. Toiminta jatkui lähinnä kerhomuotoisena aina päivämäärään 24.6.1998, jolloin yhdistysrekisteri vahvisti Porin palolaitoksen Veteraanit ry -nimisen yhdistyksen säännöt. Kuusiapilakongressi järjestelyoikeus voidaan myöntää vain rekisteröidyille yhdistyksille. Porin palolaitoksen veteraanien puheenjohtaja Tapio Kumpulainen lausui Kuusapilakongressin avaussanat. Isäntäyhdistyksen puheenjohtaja Tapio Kumpulaisen tervetuliaissanojen jälkeen Porin kaupungin tervehdyksen esitti konsernihallinnon toimialajohtaja Lauri Kilkku kertoen mm. 3. 47 47 Teksti Lauri Lempinen Kuvat Pasi Tuiskunen Suomen paloveteraanien 39. Tähtinen käsitteli myös alan koulutuksen uudelleenjärjestelyjä ja maakuntauudistuksen vaikutuksia pelastustoimeen. Hotellinjohtaja Lauri Turtola valotti Virkistyshotellin ja Yyterin kehityssuunnitelmia 4. 2. Porissa kongressi on aiemmin järjestetty kolmasti (2000, 2005 ja 2010), joten neljännen kerran Suomen paloveteraanit kokoontuivat Yyterin hiekkarantojen tuntumassa nykyisessä Virkistyshotelli Yyterissä. Porin kaupunki tarjosi myös tervetuliaismaljan, jonka jälkeen hotellinjohtaja Lauri Turtola esitteli Yyterin ja hotellin kehittämissuunnitelmia. kaupungin runsaasta kesätarjonnasta. Porin kaupungin tervehdyksen esitti konsernihallinnon toimialajohtaja Lauri Kilkku
Iltapäivän osuus aloitettiin arpajaisilla, jotka keskeytyivät, kun kaksi konstaapelia tuli saliin tivaten arpajaisja huvilupia. Karjalaiseen edesmenneitäkään laulajia unohtamatta. 3. Kokouksen lopuksi Porin veteraanien puheenjohtaja Tapio Kumpulainen luovutti puheenjohtajan nuijan Jyväskylän kollegalleen Pertti Karppiselle. 1 3 2 4. Paikalle olivat päässeet: Timo Kaistinen, Veikko Kylänpää, Markku Tolvanen, Tapio Hietaniemi, Kauko Hakala, Tapio Listala, Hannu Koivuviita, Markku Virtanen, Osmo Turunen ja Jarmo Sirola. Kuvasta puuttu Seppo Nissinen, joka lähti kotimatkalle ennen kuvan ottoa. 2. Porin VPK:n Soittokunnan Brankkarikvartetissa puhalsivat Heikki Takala, Minna Tiihonen, Saana Pulkkinen ja Teija Takala. 1. Hetken hämmennyksen jälkeen lupsakkailla toimenpiteillä (pienellä virkamiehen “lahjonnalla“) lupa-asiat saatiin kuntoon, ja arpajaiset vietiin loppuun poliisiviranomaisen valvonnassa kongressi-isäntä Lauri Lempisen johdolla Turun Merja Honkarin toimiessa onnettarena. Varsinaisessa Kuusapilakokouksessa tarkastettiin yhdyshenkilöluettelo ja todettiin jo päätetyt kongressipaikat. Suositeltava tapa muillekin luokkayhteisöille. Espoon veteraaneille myönnettiin vuoden 2022 järjestelyoikeus, joten vuoden 2021 kongressin pitopaikkakunta jäi vielä avoimeksi. Kongressiyleisössä oli Kankaan hyvin valmistelemassa esityksessä lukuisa määrä ”poliisin vanhoja tuttuja”. Konstaapelit, imitaattorimestari Pertti Oskari Kangas ja Jussi Henttonen yllättivät kongressiyleisön tullessaan kyselemään arpaijaislupaa. Valtion palo-opiston viides palomestariluokka (St Florian Veljet) kokoontui valmistumisensa 40-vuotisjuhlatilaisuuteen Kuusapilakongressiin. Lopuksi erityismaininnan ansaitsee, että Valtion palo-opiston V palomestariluokka, St Florian Veljet, kokoontui kongressiin 11 veljen voimin valmistumisensa 40-vuotistapaamiseen. 48 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 85 Neljän kappaleen setti päättyi Brankkarimarssiin, jonka jälkeen vielä viides kappale saatteli satapäisen kuulijakunnan lounaalle. Vuoden 2019 40-vuotisjuhlakongressi pidetään Jyväskylässä ja seuraavana vuonna Kuopiossa. 4. Arpajaislupa-asioiden selvittyä kongressi-isäntä Lauri Lempinen ja Turun Merja Honkari jatkoivat tehtäväänsä viranomaisvalvonnassa. Ohjelma jatkui imitaattorimestari Pertti Oskari Kankaan ei-toivottujen levyjen poliisitoivekonsertilla. Tässä poliisihuumorilla höystetyssä imitointi-ilottelussa oli kitaraja Jussi Henttosen haitarisäestyksellä äänessä kattava joukko Suomen eturivin tähtiartisteja aina Sakari Kuosmasesta J
Pääsihteeri Johanna Herrala on työskennellyt Palosuojelurahastossa kohta kymmenen vuotta.. Silti vain noin viidesosa palokuntaja palomiesyhdistyksistä haki viime vuonna erilaisia avustuksia rahastolta. Hylättyjen anomusten määrä oli laskettavissa yhden käden sormilla. Pääsihteeri Johanna Herrala kertoo avustusten haun olevan nykyään merkittävästi helpompaa kuin menneinä vuosina. – Tämä koskee myös palomiesyhdistyksiä, jotka tulivat pienavustusten piiriin viime vuonna. Olemme kuitenkin vuosien varrella viilanneet käytäntöjä asiakasystävällisemmiksi ja sähköinen hakuprosessi on tehty sujuvaksi. toiminnon osalta pelastuslaitoksen kanssa. 49 OHEINEN KARTTA kertoo tilanteen viime vuonna pienavustuksia hakeneiden sopimuspalokuntien osalta. – Toivomme, että sopimuspalokunnat olisivat aktiivisia, koska Palosuojelurahaston yksi tärkeä toimintokokonaisuus on juuri sopimuspalokuntien pienja kalustohankintojen sekä rakennushankkeiden rahoittaminen sekä VPK-toiminnan jatkuvuuden ja toimintaedellytysten turvaaminen. – Rahoitamme mielellämme avustusten ehdot täyttäviä hankintoja ja hankkeita, sanoo pääsihteeri Johanna Herrala. – Saattaa olla, että jotkut palokunnat eivät ole hakeneet avustuksia vanhojen ennakkopäätösynnä muiden byrokratian kiemuroiden vuoksi. Palokuntayhdistyksellä tulee olla voimassa oleva sopimus tuettavan Palosuojelurahasto: Melkein kaikille anoneille avustus Palosuojelurahastosta avustuksia hakeneet tuntevat kyselyn perusteella hyvin rahaston toiminnan. Herralan mukaan avustusten saannin perusehtona on se, että palokunnalla on pelastuslaitoksen kanssa sopimus
Teksti Pekka Koivunen Kuvat Isto Kujala. Marssijoiden jälkeen paraatipaikan ottivat paloautot, joista vanhimmat olivat jo museomallia. SPEK: Yli 200 palokuntalaista koolla Vaasassa Kesäkuun 9. Kokouksen aluksi SPEKin toimitusjohtaja Marko Hasari sekä palokuntajohtaja Petri Jaatinen ojensivat Saku Rouvalille sekä Kari Alholle mestariluokan harrastustuntimerkit, jotka myönnetään kun 10 000 harrastustunnin raja on mennyt rikki. 50 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 85 YLEINEN PALOKUNTALAISKOKOUS toi Vaasaan yli 200 palokuntalaista ympäri Suomen. Saman iltana juhlistettiin myös palokunnan 150-vuotista taivalta. Perjantai-iltana palokuntien puheenjohtajat osallistuivat Vaasan VPK:lla President’s Forum –tapaamiseen. päivä vietettiin Yleinen palokuntalaiskokous -tapahtumapäivää Vaasassa. Yleinen palokuntalaiskokous pidettiin lauantaina Vaasan kaupungintalolla palokuntien virallisten edustajien kesken. Päivä huipentui viralliseen kokoukseen ja iltatilaisuuteen Vaasan kaupungintalolla. Kokouksessa käsiteltiin toimintaohjelmaa ja kokous päätti, että paikalla olevat edustajat sitoutuvat edistämään toimintaohjelman esityksiä. Palokuntalaiset marssivat halki kaupungin keskustan palokuntaparaatissa. Tapahtumapäivänä esiteltiin palokuntatoimintaa toritapahtumassa sekä keskustan kaduilla palokuntaparaatissa. Seuraavan kerran Yleinen palokuntalaiskokous kutsutaan koolle Raaseporiin vuonna 2021
Teksti ja kuvat Pekka Koivunen. 51 SPAL kuuluttaa vahvaa johtajuutta pelastustoimeen Suomen Palomiesliitto SPAL on parissa vuosikymmenessä kasvanut pelastustoimessa työskentelevien vahvaksi edunvalvojaksi. Liitto on viime vuosina selkiyttänyt toimintatapojaan ja on tänään mukana pelastustoimen kehittämisessä lausunnonantajana ja erilaisten alan työryhmien jäsenenä
Liittohallituksen toimikausi on kaksivuotinen. SPAL on puolupoliittisesti sitoutumaton. Kim Nikulan ja edunvalvontajohtaja Pasi Jaakkolan lisäksi kentällä liikkuu myös asiamies Jari Koivuluoma. Yhdistysosuus tuloutetaan paikallisyhdistykselle. Hallitus johtaa liiton toimintaa liittokokouksien (kerran vuodessa) ja liiton sääntöjen puitteissa. Herkällä korvalla Jäsenkentän mielipiteiden huomiointi on viime vuosina lisäntynyt merkittävästi. Kuuntelemme herkällä korvalla kentältä kantautuvia ääniä, vakuuttaa järjestön johtaja Kim Nikula. Järjestösihteerinä toimii Liisa Haimi. Perinteisen edunvalvontatoiminnan ohella tärkeää roolia edustaa myös eri toimijaryhmiin vaikuttaminen. 52 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 85 S uomen Palomiesliiton 28 jäsenyhdistyksessä on yhteensä noin 4500 jäsentä. – Olemassaolomme perustuu jäsenten etujen valvontaan. – Erityisen vakavana uhkana näen ikääntyvien palomiesten irtisanomiset, jotka toivottavasti onnistutaan välttämään. SPAL:n liittohallitukseen kuuluu 13 jäsentä. Ja mikä parasta, jos kehitysehdotukset tulevat kentältä. Viestinnästä vastaavat tiedottaja Tuija Tervo ja toimittaja Mikko Terävä. Varsinainen jäsenmaksuprosentti on siis 1,3 ja 1,4 prosentin välillä. Liitolla laaja tehtäväkenttä Kim Nikulan mukaan liiton toimiston tehtäväkenttä on laaja. Sen lisäksi jäsenyhdistys voi päättää yhdistysosuudesta, joka on yleensä 0,2 %–0,3 %. Paikallisyhdistykset valitsevat ehdokkaat liittohallitukseen ja lopullinen valinta tehdään liittokokouksessa. Edunvalvonnasta vastaava Pasi Jaakkola on huolissaan erityisesti ikääntyvien palomiesten työurista, joista liitto joutuu aika ajoin päättäjiä muistuttamaan. Työssä olevia ”spallilaisia” on 3500. Loput ovat opiskelijoita ja eläkeläisiä. Liiton jäsenmaksu on 1,1 %. – Vaikka liittomme tehtäväkenttä on melko tarkkaan määritelty, aina löytyy uutta ja kehitettävää. – Alkuvuonna työllistivät virkaja työehtoasiat, nyt olemme mukana vaikuttamassa maakuntaja soteuudistukseen. Vantaan Tikkurilassa sijaitsevan liiton toimiston henkilökunnasta kolme osallistuu edunvalvonnan kenttätyöhön. Jäsenyhdistyksistä 27 on pelastustoimen ja ensihoidon jäsenten paikallisyhdistyksiä. Koulutusuudistus on myös agendalla. Olemme ”Kuuntelemme herkällä korvalla kentältä kantautuvia ääniä.” Kim Nikula. Liiton peitto pelastustoimen operatiivisesta henkilöstöstä on noin 90 %. Liiton jäsenyhdistysten jäsenistöstä pääosa kuuluu miehistöön, mutta myös päällystöä on mukana kaikilla pelastustoimen alueilla. Hätäkeskuksissa työskentelevien yhdistys on Hätäkeskusammattilaisten liitto HAL
53 huolissamme myös toimintavalmiusaikojen kasvamisesta, pienistä vahvuuksista ja miehistön riittävyydestä. Jatkossa on keskityttävä pelastustoimen perusasioihin ja niiden kehittämiseen. – Se on meillä edelleen tavoitteena. Tulevaisuus: viisi aluetta, vahva SPAL … SPALin liittokokous päätti jo kuusi vuotta sitten asettua viiden pelastusalueen mallin taakse. Lisäksi liittokokous edellytti meidän selvittävän mahdollisen valtiollisen pelastustoimen hyötyä, sanoo Kim Nikula. Jaakkola painottaa, että palomiesten työaikaja palkkausjärjestelmät ovat olleet viime aikoina vahvasti esillä. Tämä on kuitenkin väärä toimintatapa. Nythän monin paikoin pidetään erilaisilla varallaolojärjestelyillä vahvuuksia edes jonkinlaisella tasolla. Viisi pelastustoimen aluetta riittäisi aivan hyvin vastaamaan noin 5500 työntekijän johtamisesta Suomessa. Pasi Jaakkola pitää valitettavana, että esimerkiksi maakuntauudistusta tehdään tehdään muiden ehdoilla. – Ala tarvitsee voimakkaan puolestapuhujan. Paljon julkisuutta saanut esitys toimi hyvin keskustelun avaajana, vaikka esitys oli kyseisessä taloudellisessa tilanteessa mahdoton toteuttaa. ”Yksittäiset heitot palomiesten ’luppoajoista’ ja ’makaamisesta’ ovat provokaatiota.” Pasi Jaakkola. Kim Nikulan mukaan SPAL on tulevaisuudessakin pelastustoimen vahva ja aloiteellinen vaikuttaja, jonka toiminta perustuu jäsenistön tahtoon. Yksittäiset heitot palomiesten ”luppoajoista” ja ”makaamisesta” ovat provokaatiota. – Olen edelleen sitä mieltä, että 5500 päätoimista palomiestä olisi Suomessa oikea määrä. – Kokonaispalkkaus on jäsenistön mieleen. – Nyt mennään ensihoito edellä. Liitto kannattaa varallaolojärjestelmistä luopumista. Tämän kesän kärkiaiheesta eli pelastusylijohtajan valinnasta Nikula ja Jaakkola ovat yhtä mieltä; valittavalta he toivovat erityisesti jämäkkää johtajuutta. Jos paikalliset haluavat muuta, liitto ei ole vastaan. SPAL haluaa herätellä keskustelua Kim Nikulan historiaan jäänyt aloite palomiesten määrän lisäämisestä kahdella tuhannella jäi kymmenisen vuotta sitten alan toimijoiden mieleen. Perinteistä 24 tunnin työaikaa kannatti viime vuonna tehdyssä kyselyssä 78 % vastanneista liiton jäsenyhdistysten jäsenistä. – Haluamme jatkossa tukea paikallisyhdistyksiä vielä entistäkin aktiivisemmin
Mervi Parviainen toivotti kisailijat kisaamaan ensi vuonna Pelastusopistolle. Teksti ja kuvat Arto Papunen. Veteraaneille oli eri rata, jossa ei ollut paineilmalaitteen käyttöä ja rajoituslinjan tekeminen oli tasaisella katon osuudella. – Kun kilpailua tarjottiin Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitokselle, mietimme jonkin aikaa kilpailun vaatimia järjestelyjä. 54 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 85 TIETOKILPAILUSSA KYSYTTIIN yksikön jäsenten tehtävistä, korkealla työskentelystä, rakennusten paloturvallisuudesta ja Fognail–sumusuihkusarjasta. Anjalalle kolmas peräkkäinen voitto Jehumaljasta kisattiin toukokuussa Nurmossa, Seinäjoella. Taitoja kalustokilpailut suoritettiin kilpailupaikalla peräkkäin ja tehtäväratoja oli neljä. Kilpailun projektipäällikkönä toimi Ville Kultalahti. Kalustoradalla joukkueilta vaadittiin taitoja korkealla työskentelemiseen. Taitokilpailussa aiheena olivat solmut, moottorisahan teräketjun vaihto, kaluston nosto sekä taakan nosto. Käytössä oli neljä rataa. Kilpailun teemana olivat pelastusyksikön jäsenten pelastustekniset perustaidot. Neljä rataa ja lyhyet siirtymät Kilpailun järjestäjät panostivat sujuvuuteen. Halusimme järjestelyihin ehdottomasti mukaan Nurmon VPK:n, koska heillä on useiden vuosien osalta kilpailukokemusta CTIF:stä ja muista vastaavista kansainvälisistä kisoista, Kultalahti kertoi. Kalustokilpailussa tehtävänä oli rajoituslinjan tekeminen kahdella rajoitusputkella rakennuksen lappeelle. Toiseksi tuli Kotkan VPK ja kolmanneksi Tirilän VPK, joka voitti myös taitokilpailu-osion. Myös siirtymät oli optimoitu lyhyiksi. Kalustokilpailun, tietokilpailun ja koko kilpailun voitti Anjalan VPK
Kilpailun avajaisissa Parviainen totesi hauskasti, että hän ei toivota kilpailijoille onnea, koska tässä kilpailussa pärjätäänkin taidolla. Tämä kilpailu on omanlaisensa palokuntatapahtumien joukossa. 55 – Aikaisempiin kilpailuihin verrattuna halusimme päättää kalustokilpailun ajanoton siihen, kun tehtävä on suoritettu onnistuneesti, eikä siihen kun kaikki kalusto on kerätty kalustoruutuun takaisin. Veteraanisarja muistuttaa siitä, että osaaminen ei lopu tietyn ikäisenä. Jari Kankaanpää huudattaa torveeaan ja joukkueet sinkoavat kalustoradalle taitoradan jälkeen. Ville Kultalahti toimi tämänkertaisen jehumaljan projektipäällikkönä.. ”Kilpailun järjestäjät panostivat sujuvuuteen.” Anjalan VPK sai Jehumaljan lisäksi muitakin palkintoja vietäväksi kotiin. Opiston rehtori Mervi Parviainen toimi Nurmossa kilpailun päätuomarina. Ensi vuonna Pelastusopisto järjestää oman näköisensä kisat, Parviainen totesi lopuksi. – Minulla on hyvä käsitys millainen Jehu-henki on. Parviainen totesi kilpailun aikana, että nämä ovat kahdeksannet Jehumalja-kilpailut, mitä hän on ollut seuraamassa. Tällä halusimme lisätä työturvallisuutta, että katolta ei tulla kiireen kanssa alas, Kultalahti sanoi. Ensi vuonna kisataan Pelastusopistolla Ensi vuonna Jehumaljasta kisataan Pelastusopistolla, Kilpailun järjestelyistä vastaavat opiston opiskelijat ja henkilökunta
Via allehanda improviserade strukturer. Lagen är nu på väg till Riksdagen, och kommer väl i sinom tid att träda i kraft. Visserligen ger gällande bestämmelser räddningsverken möjlighet att beträffande verkliga glesbygder nöja sig med en ”plan”. Avtalsbrandkårernas roll Trots att saken i tiden påtalades underlåter gällande räddningslag att ta hänsyn till en del realiteter. Utan ett klart uttalat stöd i lagen är det upp till respektive räddningsverks vilja att ta hand om sina avtalsbrandkårer. I verkligheten finns det inget ”alternativ B” om man, såsom man offentligen säger, strävar att erbjuda räddningsväsendets tjänster i alla delar av landet. Efter ett knappt decennium har lagen visat sig just så bristfällig som en del olyckskorpar förutspådde, då det begav sig. Det som är helt fel på ett håll är absolut sanning på ett annat, vilket även räddningsverkens så kallade kompanjonsnätverk saknat kraft och vilja att råda bot på. En av bristerna är att lagen inte erkänner avtalsbrandkårernas faktiska roll då det gäller att producera operativa tjänster. Fel i gjutet kräver vanligen att man gjuter på nytt. Den gällande räddningslagen sattes ihop på basen av erfarenheterna av inkörningen av det regionala räddningsväsendet, men den baserade sig långtgående på de gamla kommunala strukturerna. Alarmeringen Eftersom förekomsten av avtalsbrandkårer är en intern kommunal angelägenhet har man inte ansett sig tvungen att övergripande fundera på hur sådana skall alarmeras. Men det vore politiskt självmord om nödcentralen vid anmälan om eldsvåda skulle tvingas meddela: ”Passar det att brandkåren kommer på torsdag mellan 11 och 13?”. De förändringar som nu föreslås bidrar tyvärr föga till avhjälpandet av de strukturfel som är inbyggda i den nuvarande lagen. 56 l BRANDKÅRISTEN l NUMMER 85 Text Silvio Hjelt D en pågående reformen av räddningsväsendets förvaltning kräver att den nuvarande räddningslagen (379/2011) genomgår vissa kosmetiska förändringar. Vi skall här peka på en del av felen. En avtalsbrandkår består å andra sidan av just enskilda personer, var och en på sitt håll då utryckning behövs. De enskilda kommunerna förblev räddningsväsendets ”ägare”. Alltså försöker man på något vis lösa den operativa slagkraften på annat sätt. Alltså alarmeras personalen idag per textmeddelande, en funktion som ”av misstag” kom att ingå i mobiltelefonsystemet och vars. I den utsträckning Virvesystemet byggts upp saknar det en meningsfull funktion för att alarmera enskilda personer. Lagen säger att avtalsbrandkårer kan finnas, och anger att räddningsverken nog borde stöda dem om man kan, men man vägrar erkänna att inte ett enda räddningsverk klarar sig utan sådana. Avtalsbrandkårerna ses inte som en integrerad del av räddningsväsendet. Man har helt enkelt inte råd att vara utan avtalsbrandkårer ifall man inte tummar på servicenivån. Räddningslagen behöver en helhetsöversyn ten dra sig inom sitt skal. Deras fordon står tyst i en mörk hall, så dess alarmering hjälper inte. Detta ledde å ena sidan till utvecklandet av en vildvuxen och okontrollerad administration med 22 helt olika räddningsverk och å andra sidan möjlighet för övervakande myndigheter att med hänvisning till den kommunala självbestämmanderätÄndringen av räddningslagen till Riksdagen, men... En utredning om saken har i ett decennium samlat damm i en låda på ministeriet
Arbetsvälfärden varierar Med det oklara arbetsförhållandet varierar även praxis beträffande sådant som elementär arbetshälsovård. Formen avgör rättsläget Personalen i avtalsbrandkårer med personliga avtal har det såtillvida tryggt att de lyder under samhällets normala regler för arbetsförhållanden. 57 snabbhet eller säkerhet ingen garanterar. Domstolsväsendet har i ett uppmärksammat rättsfall tagit ställning till vad som skall anses utgöra arbetstid. Inom en del räddningsområden är saken skött medan man i andra ”inte har hört talas”. Det finns en arbetsgivare med arbetsgivaransvar. Det innebär i värsta fall tusentals rättegångar! Det måste anses olyckligt och ovärdigt ett rättssamhälle att personer som utför samma arbete under samma förhållanden åtnjuter helt olika rättsskydd, beroende på inom vilken struktur av samma räddningsväsende personen råkar verka. Så icke för personalen inom avtalsbrandkårer med föreningsavtal. Om personlig lön eller ersättning inte betalas uppfylls kriterierna för ett arbetsförhållande inte. Ifall lön betalas och arbetsförhållande alltså kan anses föreligga är det oklart vem som bär arbetsgivaransvaret. Vidare har domstol konstaterat att frågan om förekomsten av ett eventuellt arbetsförhållande och i så fall mellan vilka instanser är komplicerat och skall avgöras från fall till fall. Det är oklart om ett arbetsförhållande alls existerar. Alla instanser pekar på varandra. Att det dessutom handlar om personer vars verksamhet måste anses helt central för medborgarnas trygghet är helt obegripligt. Den kostar en smula, och alltså vill ingen ta på sig ansvaret för att sakerna sköts så som gällande arbetshälsolagstiftning stipulerar. För att inte tala om att all administration av allt som hör till alarmverksamheten idag är resultatet av enskilda brandkåristers privata initiativ
Sedan urminnes tider har ersättningarna till avtalsbrandkåren klassats som ”understöd”, åtminstone mentalt om ock alltid inte bokstavligt. För det kan ju även utnyttjas privat, om man råkar äga en lastbil. Helhetssynen saknas Problemet inom räddningsbranschen är att en gemensam helhetssyn saknas. Det handlar i ett större perspektiv om samhällets så kallade resiliens, dvs. Kurser i släckningsarbete ordnas nog, på samhällets bekostnad. Vi ser fram emot nästa lagberedning Ovan har några enstaka problem beskrivits. Men på en del håll tycks det vara brandkårernas ensak i vilka ”paltor” man släcker sina eldsvådor. Körkortsfrågan Man kunde tycka att frågan om vem som vid utryckning skall köra brandbil är sekundär. 58 l BRANDKÅRISTEN l NUMMER 85 om saken, för att inte tala om att ta ansvar för den. Skillnader i utrustning Samma barometer beskriver även regionala skillnader i utrustningsnivån. Avtalsbrandkårsbarometern 2017 talar här sitt tydliga språk. Dags att fundera på ett nygjute.. För att inte tala om att lagen skulle förplikta någon att satsa på sådana. Faktum är även att de personer som av hävd innehaft C-körkort åldras i snabb takt (1 år/år) medan nya körkort inte tas eftersom man inte gör nånting med dem, utom kör just brandbil. Kanske man till och med saknar förmågan att titta utanför den egna boxen. När räddningsbranschens ekonomiska rörelsefrihet beskärs är det avtalsbrandkårerna som först får lida. Avtalsbrandkårerna i näringskedjans ände Om en budget inte vill gå ihop måste man antingen öka inkomsterna eller minska utgifterna. Ensidigt, ofta under någon underlig förevändning som icke initierade beslutsfattare går på. Ofta skyller man på att den strama ekonomin hindrar en satsning på avtalsbrandkårerna. Den löser sig endast genom fördomsfri lagstiftning. Men så länge lag ger spelrum så utnyttjas sådant av den starkare, i detta fall räddningsverket. I stället drivs myndigheterna av diverse egna preferenser med det egna verket med fast anställd personal som referensram. Faktum är dock att utan kompetent chaufför stannar enheten i garaget. Må så vara, men om en brandkår i svårighet endast möts med ett kallt konstaterande att ”det är ert eget problem” och en hänvisning till vad ett påtvingat avtal stipulerar så är frågan inte helt entydig. Därifrån försvinner frågan dock ingenstans. Och att ersätta civila arbetsgivare för olägenhet vill man inte ens höra talas om. Men att man på samhällets bekostnad skulle kunna ta ett körkort som man inte behöver, det är otänkbart. Ersättningar och dejourer minskas, och avtal sägs upp. Det vågar man inte. Saken är obekväm, men den löser sig inte av sig själv. Avtalsbrandkårernas verksamhetsförutsättningar Brandkårsverksamhet kan bedrivas på många olika sätt. Att öka inkomsterna är en utmaning inom många kommunala sektorer, men att dra in på understöd är enkelt. Alltså drar man in på svångremmen där. Det finns flera. Problem som till största delen är en följd av bristfällig lagstiftning som vägrat acceptera realiteterna. Alltså sopar man allt under mattan. Det är där man kunde hitta en hållbar utveckling. Den nuvarande är det inte. Beredskapen under olika tider Frågan om hur räddningsbranschens beredskap under olika tider skall hanteras är besvärlig, eventuellt aningen kostsam och i alla händelser eldfängd. Det finns regioner där räddningsverket ser sitt ansvar även i fråga om utrustningen. Förekomsten av utbildad personal är inte endast brandkårens ensak. En lagstiftning som endast ”med en bisats” kvitterar förekomsten av en central resurs vars innersta väsen är mångfacetterat och obestämt, och som inte faller inom samhällets normala strukturer, varken i fråga om arbetet eller i fråga om motiven. förmåga att möta även större hot än dagliga bränder i sopkärl. Bland brandkårerna har man till och med ansett att det är en rikedom att samhället låter alla blommor blomma. Man saknar till och med viljan. De är ju till sin natur inte lagstadgade utan frivilliga. Ingen sätter sig ner med representanter för alla inblandande och funderar på hur räddningsväsendet faktiskt borde se ut. Klart att man prioriterar, särskilt om förekomsten av avtalsbrandkårer egentligen inte erkänns i gällande lag. Att det samtidigt skulle handla om skillnader i den personliga säkerheten vill ingen ens tänka på
I ramförhandlingarna är räddningsöverdirektören den person som antingen påverkar till räddningsbranschens förmån eller underlåter att göra det. I FINANSIERINGSFRÅGORNA kommer inrikesministeriet och särskilt räddningsöverdirektören att vara i en nyckelställning då det gäller att påverka finansministeriets beslut. NERÅT, DVS. 59 PEKKA KOIVUNEN, chefredaktör SPELET OM räddningsöverdirektören är på gång. RÄDDNINGSÖVERDIREKTÖRENS HUVUDUPPGIFT är att sköta vår förvaltningsgrens intressebevakning. Sådant får man inte genom att begrava sig i Kyrkogatans kabinett. Synliga och hörbara offentliga ställningstaganden är då och då nödvändiga. KANSLICHEFEN OCH inrikesministern är de personer via vilka räddningsbranschens frågor förs upp längs maktens trappsteg. De finansieras av staten – men dock så att landskapens beslutsfattare har makten att enligt eget förgottfinnande fördela den klumpsumma som staten ger. Går han i räddningsverkens ledband eller håller han dem i schack med målsättningen att bygga upp ett räddningsväsende med en jämnare kvalitet än den nuvarande. Kandidaterna är sjutton till antalet (se sida 9). SOM RÄDDNINGSÖVERDIREKTÖR behövs nu en beslutsam person som är fast förankrad i tiden och vars uppgifter i första hand är att orubbligt bevaka räddningsväsendets intressen i fråga om resurstilldelningen och att utveckla branschen i riktning mot de mål som definierats i räddningsväsendets strategi. mot det röriga landskapsfältet och räddningsverken kommer räddningsöverdirektören att ha betydligt mera makt än tidigare. Ifall landskapsreformen blir av kommer vi att ha 18 räddningsverk. Räddningsöverdirektören får inte bara vara dem till lags utan måste klart driva räddningsbranschens sak. PROFILEN HOS den som väljs till räddningsöverdirektör måste vara högre än de båda föregångarnas, både i maktens kabinett och i offentligheten. Den nya räddningsöverdirektören kommer mycket snabbt att vara tvungen att göra en linjedragning. I dagens tider av sociala media behövs även folkets stöd. ”Vi behöver inte direkt någon av typen Paatero, men nästan.”. Vi behöver inte Räddningsöverdirektören påverkar åt två håll direkt någon av typen Paatero, men nästan. MAN MÅSTE ses och höras i offentligheten
Skillnaden mellan systemen är att avtalsbrandkårsverksamheten i jämförelse med den allmänna värnplikten är mycket mindre reglerad. Vi har ett stort ansvar för det att räddningsväsendet även i framtiden är värt medborgarnas förtroende. På intet vis. Avtalsbrandkårsverksamheten har släktskap med den allmänna värnplikten. I de här enkäterna har räddningsväsendet hela tiden den myndighet som rönt den största tilliten. Då man av en medborgare i de områdena frågar om hur man litar på räddningsväsendets myndigheter så baserar sig svaret med största sannolikhet på hur pålitlig man upplever det egna områdets brandkår och hur dess personal funktionerat – alltså avtalsbrandkåren och avtalsbrandkåristerna. Samtidigt ställer man frågor om medborgarnas förtroende för andra myndigheter. Det har inte behövts eftersom den plikten har skötts genom att man medelst avtal förbundit sig till verksamheten. Samma sak kommer via ansvariga militära ledare kontinuerligt fram i försvarsmaktens kommunikation. Å andra sidan har verksamheten fått stöd av de frivilliga och de andra brandkårsföreningarna. 60 l BRANDKÅRISTEN l NUMMER 85 ISTO KUJALA, Vildmannen FÖRSVARSMINISTER JUSSI Niinistö och försvarsmaktens kommendör Jarmo Lindberg skrev i Helsingin Sanomat 1.6.2018 om den allmänna värnplikten. Det enda budskapet i anslutIngenting får riskera avtalsbrandkårsverksamheten! ning till den här frågan har varit: ”Man får inte tillräckligt med personal till avtalsbrandkårerna”. För beslutsfattarna måste man göra det helt klart att sådana sparplaner är oacceptabla och vad ett förverkligande av sådana inbesparingar skulle innebära helt konkret. Cirka 90 % av Finlands yta är sådan där räddningsväsendets första utryckning utgörs av en avtalsbrandkår. Rubriken var (i fri översättning) ”Värnplikten utgör fortfarande försvarets ryggrad”, och skrivelsen ansluter sig till diskussionen om medborgartjänst och värnplikten. Båda konstaterar de att vi i den nuvarande säkerhetsmiljön inte kan ta den risken att vi skapar ett system som skulle skrota förvarets ryggrad. Samhället har inte råd att förlora detta system och med det även medborgarnas förtroende och känsla av trygghet. Varenda brandkår och brandstation är oumbärlig.. Ifrågavarande inbesparingar hotar brandstationsnätet och räddningsväsendets system. Förtroendet måste förtjänas varje dag. Det har även kommit svar från glest bebodda trakter. Det riktiga budskapet borde vara: ”Ingenting får riskera avtalsbrandkårsverksamheten!” Man litar på räddningsväsendet Polisbarometern analyserar hur medborgarna förhåller sig till polisens verksamhet. Sådana planer måste man lyfta upp i den allmänna samhällsdebatten. Bekymmersamt prat Under senaste tid har det uppenbarat sig sparplaner för räddningsväsendet vilka om de förverkligas riskerar räddningsväsendets verksamhetsförutsättningar. De som besvarat polisbarometern representerar täckande hela Finlands befolkning. Den här skrivelsen som beskriver vikten av den allmänna värnplikten är endast en av många. Låt oss göra en liten jämförelse … Hur har räddningsbranschens ledare stött den egna branschens motsvarande ”plikt”. Finlands brandstationsnät är glest men trots det har man ändå klarat sig någorlunda och lyckats garantera räddningsväsendets tjänster
TOIMITUS PIDÄTTÄÄ oikeuden olla hyväksymättä kysymystä, jos se on tavalla tai toisella asiaton tai loukkaava. VUOSIEN 2014-2016 keskiarvo on 2366 maastopaloa vuodessa. Toukokuun alusta juhannuksen alle jatkuneella ajanjaksolla maastopaloissa hikoiltiin enemmän kuin normaalisti. 2014–2016 keskiarvo/ vuosi 2018 18.6.2018 mennessä 2366 2047 100 kpl 4.6.2018. Tänä vuonna maastopaloja on ollut (18.6.2018 mennessä) jo 2047. Tämän vuoden toukokuussa maastopaloja oli 1030, mutta viime vuonna niitä oli yllättäen hieman enemmän eli 1047. SOPIMUSPALOKUNTIEN YKSIKÖT lähtivät ainoina yksikköinä maastopaloihin 1.5.–15.6.2018 1106 kertaa. Maastopaloissa uusia ennätyksiä. VUOSIEN 2014-2016 toukokuun keskiarvoa, on se 509. Vai hikoiltiinko todella enenmmän. Viime vuonna paloja oli 2181 eli keskiarvoa vähemmän. VILKKAIN MAASTOPALOPÄIVÄ oli kesäkuun 4., jollon Suomessa oli noin sata paloa. Tähän kysyimme vastausta PRONTO-tietokannasta, jonne on yleisöllä vapaa pääsy osoitteessa prontonet.fi. VASTAUS OTSIKON kysymykseen on kyllä, jos puhutaan kesäkuun maastopalojen määrästä. Sinä lähetät kysymyksesi meille (pidämme omana tietonamme henkilöllisyytesi) ja välitämme kysymyksen valitsemallesi henkilölle tai yhteisölle. Kysy ministereiltä, kansanedustajilta, johtajilta, päälliköiltä, asiantuntijoilta tai vaikka rivipalomiehiltä tai sopimushenkilöiltä. 61 TÄMÄ PALSTA antaa lukijoillemme ainutlaatuisen mahdollisuuden saada asialliseen pelastusalaa koskevaan kysymykseen vastaus melkein keneltä tahansa. Seuraavassa lehdessä näet vastauksen. VUOSIEN 2014-2016 kesäkuun keskiarvo on 294. KYSYMYS TULEE toimittaa osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi neljä viikkoa ennen seuraavan lehden ilmestymistä. Tämän vuoden kesäkuussa maastopaloja on ollut (18.6.2018 mennessä) 926, mikä lienee vuosikausiin suurin määrä. Suomea on koetellut pitkä lämmin ja kuiva kausi. Ja vieläpä anonyymisti ja aivan ilmaiseksi
Palomiesurheilu: Ammunta Tornio 16.–20.7. Kokonaisturvallisuus 2018-messut Lahti 11.9. SPPL: Yhdessä – inhimillisesti, ammatillisesti ja luotettavasti -seminaari Kuopio 15.– 31.10 Palomiesurheilu: Crossfit 23.– 25.10 SKYDD-messut Tukholma VKO 45 PALOKUNTALAINEN ILMESTYY m ArrAskuu 7.–8.11 SPPL: Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät Jyväskylä 14.– 15.11. Palomiesurheilu: Palomiesten pohjoismaiset kisat Göteborg VKO 36 PALOKUNTALAINEN ILMESTYY s yyskuu 7.–8.9. Palomiesurheilu: Suunnistus Kotka 11.–13.9. Palokuntanuorten Suurleiri Lohtaja 3.–5.7. Pelastustoimen ajankohtaisseminaari Jyväskylä 12.10. SPPL: Turvallisuusviestinnän opintopäivät Turku h einäkuu 1.–7.7. Palomiesurheilu: Jääkiekko Riihimäki VKO 52 PALOKUNTALAINEN ILMESTYY. SPPL: Road Rescue 2018 Tampere 11.9. FSB kongress med tävlingar och vårmöte Mariehamn 19.5. Tiedot osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi. 63 TAPAHTUMAKALENTERI TIEDOT ON kerätty laitosten ja palokuntien tiedottajilta sekä järjestäjien nettisivuilta. Julkaisemme sitoumuksetta tietoja pelastusalan tapahtumista yms. Palomiesurheilu: Lentopallo Lappeenranta 4.–5.10. SuomiAreena (Yhtenä pääaiheena turvallisuus) Pori e lokuu 1.–2.8. Palomiesurheilu: Golf Siilinjärvi 23.8. SPPL: Paloturvallisuuspäivät HkiTukholma -Hki j oulukuu 1.–31.12. JEHUMALJA-kilpailu Seinäjoki 23.–24.5. SPPL: Sosiaalija terveysalan turvallisuusfoorumi 2018 Tampere l okAkuu 3.–4.10. Turvallisuusmessut Tampere 13.9. SPPL: Väkivaltaja uhkatilanneseminaari 2018 Tampere 28.–31.8. Palomiesurheilu: Salibandy Mikkeli 15.– 30.11 Palomiesurheilu: Voimailu/soutu 27.– 28.11 SPPL: Palontutkinnan opintopäivät Jyväskylä 28.11. ...jotta tiedät mihin millonkin menis! t oukokuu 19.–20.5
Vastaukset osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi.. 2. OIKEITA VASTAUKSIA saapui neljä. Toivo teki ainutlaatuisen aloitteen aikanaan: poliisija paloasema saman katon alle. 5. Lassen vastaus oli aivan oikein. Tuusulassa Kirkkotien varrella on Villa Iloniemi-niminen ravintola. Yksi ei kuitenkaan kuulu joukkoon. Jaakko syntyi 30.5.1932. Lähetämme tässä Lasse Moisiolle pahoittelumme huolimattomuudestamme. 4. Ken oli HÄN. Hyvä, Petteri! Pertti Uurasmaa Sysmästä ansaitsee kunniamaininnan nopeudesta. Jaakko oli Suomen suurlähettiläänä Washingtonissa ja työskenteli visassa mainitussa osoittessa. Letkut solmussa –toimitus Viime kisan viisi vihjettä avattuna: 1. Aplodit! Mikä näistä ei kuulu joukkoon. Myös Janne Lehtonen Turusta ja Jukka Hyvärinen Imatralta osuivat oikeaan. Tosiaan Toivo Iloniemen vaimon nimi oli Vieno. 64 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 85 uusi kisa! OIKAISU Vanhin paloauto vasteessa TOIMITUS HUKKASi lehden numero 83 visan yhden vastaajan vastauksen. 3. HÄN oli Porin entinen palopäällikkö Toivo Iloniemi. Rakennus on edelleen alkuperäisessä käytössä Satakunnankadulla Porissa. Hän vastasi kysymykseen kirjurin mukaan alle minuutin mietittyään. Alla olevat sanat haisevat lievästi savulle. paloherra, palovahti, palovouti, nokiherra, rummunlyöjä, lippumies, piipari, ruiskupäällikkö, ruiskumestari, suihkunjohtaja, vararuiskumestari, kersantti, vääpeli, palokonstaapeli, torninvartija, palotyönjohtaja, palokonstaapeli, alipalomestari, korpraali, palomestari, ylipalomestari, palopäälysmies, rehumestari, kapellimestari, palotarkastelija Vastaus osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi. Petteri Helisten Oulusta tiesi, että Iloniemen poika, Jaakko, oli aikoiaan Porissa kesämiehenä. Sori, Lasse -etsintä jatkuu seuraavaan numeroon saakka
HUOM! Turvallisuusmessut • Varsinais-Suomen tike • Maastopalokesän tilinpäätös tietosuojakäytäntömme Säädösten mukaisesti Palokuntalainen-lehti/Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja tulee käsittelemään henkilökohtaisesti tietojasi soveliaalla ja laillisella tavalla. Mikäli sinulla on kysyttävää, ota meihin yhteyttä: toimitus@palokuntalainen.fi. OBS! Eikö lehtesi saapunut perille. • oikeuden ja lainmukaisesti sekä läpinäkyvällä tavalla • tarkasti rajatun syyn takia ja ainoastaan alkuperäisen tarkoituksen mukaisesti • siten, että ne pitävät paikkansa ja tarvittaessa pysyvät ajan tasalla • siten, että niitä säilytetään vain sen aikaa, kuin mikä on tarkoituksenmukaista • yksilön oikeuksien mukaisesti ja tavalla, joka takaa hyvän tietosuojan. Saat halutessasi rekisteriselosteen sähköpostiisi.. Seuraavassa lehdessä: Seuraava lehti (nro 86) ilmestyy messuja edeltävällä viikolla 36. Ilmoita siitä meille: toimitus@palokuntalainen.fi Olethan huomannut, että lehti ilmestyy jatkossa ilmoitetulla viikolla Postin jakelukäytäntöjen muututtua
MUUTAMA PELASTUSLAITOS kärvistelee ongelman kanssa. Pääkirjoituksessa mainittu Jokilaaksojen tapaus alkaa olla jo äärirajoilla. ASIA EI kuitenkaan ole aivan niin yksinkertainen kuin mitä äänekkäimpien kommenttien perusteella voisi olettaa. ”Olen pelastajatutkinnon suorittanut, mutta minut ohitti valinnassa kalustonhoitaja, jolla tutkintoa ei ole.”. Erivapauden saaneita ei ole paljon. Tai sitten ehdotus on täysin epärealistinen. Pelastajatutkinnon suorittaneet haluavat suuremmille paikkakunnille, joissa on äksöniä. asema jättää tyhjäksi. Aiemmin erivapaus oli sidottu tiettyyn virkaan, mutta tänään tulkinta on se, että kun kerran saa erivapauden, on tie avoinna vaikkapa toisen laitoksen virkaan. ERIVAPAUS-MAHDOLLISUUS ON oltava, mutta se ei saa olla patenttiratkaisu henkilöstön saatavuusongelmiin. ”Epäpätevä valittiin, vaikka päteviä oli tarjolla.” ”Täyden ammattipätevyyden saa kirjeellä.” ”Olen pelastajatutkinnon suorittanut, mutta minut ohitti valinnassa kalustonhoitaja, jolla tutkintoa ei ole.” NÄITÄ JA useita muita kärjekkäitäkin kommentteja on kuulunut kentältä viime aikoina. Tähän kysymykseen yleisin vastaus on ”ei”, mutta ehdotusta siitä, miten ongelma hoidettaisiin toisella tavalla, ei yleensä löydy. Lehdelle toimitettujen tietojen mukaan viimeisen puolen vuoden aikana erivapausanomuksia hyväksyttiin kuusi ja hylättiin yksi. KÄRJEKKÄIMMÄT KOMMENTOIJAT voivat kuitenkin olla rauhassa. TOSIASIA ON, että sisäministeriön myöntämällä erivapaudella (Pelastuslaki §58) on mahdollista Erivapaus puhuttaa saada vakinainen virka. JOS PIENEN paikkakunnan paloasemalle ei yksinkertaisesti saada pelastajatutkinnon suorittanutta henkilöä päivätöihin, pitäisikö ao. Erivapauden saanut rinnastetaan pelastajatutkinnon suorittaneeseen. 66 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 85 LIEKINHEITTÄJÄ PALOMIEHEN VIRAN kelpoisuusehdot ja erityisesti käytetyt virkojen valintakriteerit ovat muutamissa pelastuslaitoksissa herättäneet keskustelua erityisesti päätoimisten pelastajatutkinnon suorittaneiden taholta
co m /t ek n o sa fe Nostotyynyt | Sulkutulpat | Hyppytyynyt Hydrauliset pelastusvälineet. Tutustu www.teknosafe.fi Ota yhteyttä info@teknosafe.fi fa ce b o o k. co m /t ek n o sa fe fa ce b o o k