Näin meitä johdetaan: P3:t Suomessa Kauhavalla hikinen urakka Varsinais-Suomen tilannekeskus aloitti BRANDKÅRISTEN NYT l PALOKUNNAT l HENKILÖT l KALUSTO & VARUSTEET l ILMIÖITÄ l HYVINVOINTI irt on um er o 8 € • vii kk o 36 • 20 18 • ISS N 179 8-2 68 5 pa lo ku nt al ain en .fi 86 Yli 3 600 maastopaloa
TOHATSU V20FS LUOKKANSA PARAS MOOTTORIRUISKU OSW SYNTEX 500 VAHVA PERUSLETKU WWW.VEIKKONUMMELA.FI WWW.RAUPLAN.COM WWW.TRVESITYKIT.FI Since 1968 Since 1981 LUE LISÄÄ TUOTTEISTAMME VERKKOKAUPASTA: WWW.FWP.FI . ei vaurioita juuristoa eikä pintakasvillisuutta . suurin nosto/ imukorkeus 9 m MEILTÄ KALUSTO MAASTOPALOIHIN PATU VEDENPEHMENNYSAINE METSÄJA MAASTOPALOJEN SAMMUTTAMISEEN . käyttölämpötilat: 40 °C + 100 °C . varastopituudet 20 ja 40 m . nopeakäyttöinen . nopein alkuimulaite, 15,4 s / 6 m . soveltuu erinomaisesti metsäpaloihin. otsonin, sään, UV-säteilyn ja hapettumisen kestävä paloletku . koot 1”3” CM 2 SL SUIHKUPUTKI ERINOMAINEN PERUSPUTKI . kevein ja pienin 52 kg / 0,114 m3 . kevyt . säteilyä kestävä . varmatoiminen . silmiä/limakalvoja ärsyttämätön (OECD 405/2006) . ihoa ärsyttämätön (AISE/1999) . 525 l / 6 bar : 52 kg . auttaa vettä tunkeutumaan vettä hylkivään pintaan tai maaperään . biologisesti helposti hajoava (OECD 301E/1992) . tehokas pistemäinen suihku . paras teho/ painosuhde
040 865 8835, www.pienisuuriidea.net PAINO Euraprint Oy KUVAPANKIT Depositphoto ja Pixabay KUSTANTAJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja, Yhdystie 6, 29250 Nakkila, Y2242549-9, Alv. VUOSIKERTA AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN ISSN 1798-2685 TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, puh. Tähän mennessä niitä on ollut tänä vuonna yhteensä yli 3600. P3:t Suomessa 28 Varsinais-Suomen tilannekeskus 32 Pelastusalan viestintä – terminologian sekamelska 42 Hikinen urakka Kauhavalla 38 Veljekset Kulmala Oy 40 Scania Suomi Oy 41 Elektro-Arola Oy 57 Samhällets resiliens ligger på avtalsbrandkårernas axlar 60 Ledare 61 Vildmannen SISÄLTÖ 5 Pääkirjoitus 26 Lingottua 31 Turtola 56 Villimies 62 Tahtoo tietää 64 Lukijan kynästä Nyt • ajankohtaiset asiat brandkåristen pelastusalan ilmiöitä henkilöt vakiot PALOKUNTALAINEN BRANDKÅRISTEN PELASTUSALAN ERIKOISLEHTI 17. 0400 504 678, maria.salo@palokuntalainen.fi KANNEN KUVA Arto Papunen KANNESSA Kauhavan kalusto valmiina uusiin tehtäviin. Hellettä oli yli odotusten, kuten myös maastopaloja. Hyvä esimerkki innovatiivisuudesta on pahimpaan maastopaloaikaan toimitukseen tullut lukijan idea lehtipuhaltimen ja sankoruiskun yhdistelmästä. Odotamme vastaavia ideoita osoitteessa toimitus@palokuntalainen.fi 67 Tapahtumat 68 Letkut solmussa 69 Seuraavassa lehdessä 70 Liekinheittäjä. ULKOASU Anna Broholm/ PieniSuuri Idea puh. PALAUTE toimitus@palokuntalainen.fi palokuntalainen.fi turvallisuusmessut 2018 -paketti 51 Maastopaloja havainnoidaan satelliiteilla 52 Etelä-Karjalassa brändätty dronepalvelu 54 Bronton uusi hybridi valloittaa Aasiaa kalusto & varusteet 51 36 57 7 12 14 46 Kiukaisten uusi asema vihittiin käyttöön 49 Vuoden Sopimuspalokunta löytyy Lappajärveltä palokunnat 46 Ideoita kehiin! KESÄKUUN LEHDESSÄ tällä samalla paikalla toivotimme helteistä heinäkuuta – ei kuitenkaan maastopaloissa. 10 Tavoitteena parempi työturvallisuus 11 Käytännön vaste-erot suuria 12 Veteraanit koolla Ellivuoressa 14 Miten meitä johdetaan. Ollikainen ILMOITUKSET, TILAUKSET JA TALOUS Maria Salo, puh. rek. Lienee ennätys. Toimitus haluaa kuulla lukijoiden kokemuksia ja ajatuksia maastopaloista; uusia ideoita ja käytäntöjä sammutustoimintaan, mitä on tullut mieleen maastossa hikoillessa. 3 7 Haalarijupakan taustalla erehdys 9 Mistä ihmeestä näitä tietoja tulee. 040 501 8721 TOIMITTAJAT Silvio Hjelt ja Isto Kujala AVUSTAJA Arto Papunen KOLUMNISTIT Jaakko Linko, Lauri Turtola OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. Pureudumme maastopaloproblematiikkaan tässä lehdessä ja myös tulevan talven aikana
Uusi monipuolinen Crafter ja väkivahva Amarok V6. www.volkswagen-hyotyautot.fi Volkswagen Crafter ja Amarok. Osasto E 322. Volkswagen Hyötyautojen mallistosta löytyy ratkaisu moniin pelastustoimen kalustotarpeisiin. Yksilölliset ratkaisut pelastustoimen tarpeisiin. Tervetuloa tutustumaan Turvallisuusmessuille uuteen Crafter-ambulanssiin sekä Amarok-ambulanssiin
Ammattija sopimushenkilöstön työnjaossa on vielä rukattavaa, mutta palot sammuvat ja ihmiset pelastuvat kansainvälisestikin arvioiden tehokkaasti. EI OLE mitään syytä alentaa palokuntien kelpoisuusja vaatimustasoa sallimalla päivittäiseen hälytystoimintaan mukaan henkilöitä, joiden koulutus ei vastaa nykyisiä vaatimuksia. Pelastustoiminnassa ei vastaavaa järjestäytynyttä vapaaehtoisorganisaatiota ole, paitsi SMPS:n yhdistykset ja Suomen lentopelastusseura, nekin Vapepan jäsenjärjestöjä. Uusia palokuntamuotoja emme tarvitse, eikä nykyisiä hälytyskelpoisuusvaatimuksia ei tule alentaa.. AUTTAMISHALUISET KANSALAISET pitää pystyä ohjaamaan poikkeustilanteissa avustaviin tehtäviin tiukasti pelastustoimen johdossa. On harvinaista, että sammutusja pelastustoimintaan tarvitaan alan ulkopuolisia henkilöitä. VOIDAANKO HÄLYTYSOSASTOON kuulumatonta henkilöä käyttää sammutustoiminnassa. PELASTUSTOIMEN TULISI tehdä suunnitelmat niin palokuntien kuin ulkopuolisten vapaaehtoisten ja lain perusteella sammutustehtävään määrättyjen käyttämisestä esimerkiksi metsäpaloissa avustaviin tehtäviin. Emme todellakaan tarvitse julkisuudessa esillä olleita ”pop up -palokuntia”. 5 PEKKA KOIVUNEN, päätoimittaja ”Emme todellakaan tarvitse julkisuudessa esillä olleita ´pop up -palokuntia´.” SUOMEN PELASTUSTOIMEN operatiivinen järjestelmä on kokonaisuutena melko hyvässä kunnossa. SEN SIJAAN niitä palokuntien vapaaehtoisia, joilla ei ole hälytyskelpoisuutta, voitaisiin aivan hyvin käyttää apukäsinä poikkeustilanLisäavun käyttö täytyy suunnitella teissa. Esimerkiksi avustaminen metsäpalojen sammutuksessa olisi heille tärkeitä tehtäviä, joiden rajaus tulisi kuitenkin määritellä valtakunnallisesti. POLIISIJOHTOISISSA TEHTÄVISSÄ on Vapepan kautta saatavilla järjestäytynyttä henkilöstöä esimerkiksi maastoetsintään. KULUNEEN KESÄN tapahtumat kuitenkin osoittivat, että noin 13 500 sopimushenkilön ja 4 000 ammattilaisen työpanos ei aina riitä. Pelastuslain 37§:n mukaan häntä voidaan käyttää ja hän on jopa oikeutettu korvaukseen. Huolimatta siitä onko hän palokunnan jäsen tai aivan ulkopuolinen. Lisäksi olisi syytä laatia suunnitelmat vailla hälytyskelpoisuutta palokunnissa toimivien vapaaehtoisten sekä muun pelastustoimen ulkopuolisen henkilötyövoiman käytöstä, kun erityistä tarvetta ilmenee
Ellei näin ole, varusteiden käyttö voidaan kieltää. Vikingin mukaan ainuttakaan kalvotonta pukua ei ole Suomeen myyty kalvollisena. Kynä osoittaa virheellisen merkinnän. KOMMENTTI Niin ammattihenkilöstön kuin sopimuspalokuntalaisten kannattaa olla tarkkoja suojavarusteidensa ja suojainmerkintöjen suhteen. Kentällä puhuttiin jopa tavarantoimittajan epärehellisestä toiminnasta. Asia sai kesällä melko suuret mittasuhteet, kun tieto virheestä alkoi levitä muualle Suomeen. LUPin lisäksi keskustelun kohteena ollutta palopukua on toimitettu ainakin Etelä-Karjalan, Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksille. Hankkimalla kalvottomia palopukuja, laitokset säästävät noin 170 euroa asukokonaisuudessa, jonka hinta vaihtelee 500 ja 1000 euron välillä. Tavarantoimittaja Vikingin mukaan tuotannossa on ommeltu takkiin väärä tuotetietolappu, kun ao. Näin ei kuitenkaan ollut, eli takki oli ”kalvoton”. Tieto kyseisestä virheestä saavutti myös aluehallintoviraston, joka pyysi selvitystä tavarantoimittajalta. Kummastusta herättää se, että väärää lappua on kiinnitetty asuihin kahdessa eri maassa. maat EU ja Thaimaa) palopuvuissa. Lisäksi työtehtävissä voidaan tarvita letkunkannatinta, puukkoa, valaisinta, savusukellusvarusteita ja paineilmahengityslaitteita. Kyseisessä asussa ei ole muualla mainintaa kalvollisuudesta. Taustojen selvityksen perusteella tosiasia on kuitenkin se, että Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos on aikanaan tilannut kalvottomat puvut sopimuspalokunnille ja saanut juuri tilaamansa erän. Selvitysten jälkeen tavarantoimittaja sitoutui vaihtamaan lapun. Jupakan kohteena on Vikingin palopuku PS1000.065 malli 011. Lapun piktogrammissa olisi pitänyt olla merkintä Y1. Haalarijupakan taustalla inhimillinen erehdys Sammutusja pelastustyötä tekevien henkilöiden varusteet ja niiden suojainmerkinnät tulee käyttötarkoituksesta riippuen olla säädösten mukaiset. lapun ulkonäköä on vaihdettu. 7 KEVÄÄLLÄ KÄVI ilmi, että Viking Life-Saving Equipment Oy:n Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen sopimuspalokunnille toimittamissa palopuvuissa oli merkintä, että puvun takki on käsitelty vedeltä suojaavalla kalvolla (piktogrammissa Y2, joka indikoi veden läpäisyä). Vanhimmat Suomesta löydetyt virheelliset merkinnät löytyvät toukokuussa 2017 valmistetuista (valm. Asiasta on Vikingin mukaan lähetetty tiedote pelastuslaitoksille ja jälleenmyyjille. Hintaan vaikuttaa kalvollisuuden lisäksi myös esimerkiksi valjaat.. INFO PALOASU = sammutustyöhön tarkoitettu henkilökohtainen varustekokonaisuus PALOASUUN KUULUU palopuku, palokypärä, alushuppu, palojalkineet, palovyö tai turvavaljaat ja palokäsineet
DAFO OY l Puutarhatie 22 C l 01300 Vantaa l Finland Tel +358 10 666 5120 l info@dafo.fi l www.dafo.fi UUDET HOLMATRO-NOSTOTYYNYT 12 barin käyttöpaineella 50% lisää voimaa 12 eri tyynykokoa (2-96 tonnia) Parannetut kahvat ja turvaliittimet Uusi ohjausyksikkö valaistuilla mittareilla NOSTOTYYNYT ESILLÄ TURVALLISUUS-MESSUILLA OSASTOLLAMME E222
Siltä voidaan, ja pitää edellyttää tarkkuutta. 714 palokunnassa pitäisi jokaisessa olla 105 jäsentä. Palokuntalainen-lehti antaa mielellään sivutilaa SPEKin tuottamalle tiedolle ja tiedotteille veloituksetta, kunhan tiedot oletettavasti kiinnostavat lukijoitamme. Mihin ne perustuvat, mitä ne tarkoittavat, miltä ajanjaksolta ne ovat ja mitä on lähimmäisenapu. P.S. Mistä ihmeen jäsenistä on kysymys. Aivan liian usein SPEK antaa julkisuuteen virheellisiä lukuja ja käyttää epämääräisiä termejä. Miksi kauan sitten hylätty PVPK-lyhenne on edelleen käytössä. Nimi synnyttää odotuksia, mutta mitä onkaan tapahtunut tiedolle. Rekisterin toimintaan on pelastusalalla oltu jopa tyytyväisiä. Ja pitää itseään palokuntien järjestönä, mitä se ei todellakaan ole. SPEK on pääosin yhteiskunnan varoilla toimiva järjestö. Jos kyseessä on palokuntalaisten määrä, on luku varmasti väärä. Harhautetaanko tässä tarkoituksella. Kaikki alalla toimivat tietävät, että luku on pahasti pielessä. LASKEKAAPA SPEKin ilmoittavat miehet ja naiset yhteensä! Tuloksena on, että ”SPEK-jäsenistössä” on mitä ilmeisimmin 162 muunsukupuolista!. Ja sitten vielä hälytysten määrät. SPEK-logon vieressä on teksti ”jäseniä: 75 189”. SPEKillä 75 189 jäsentä Pitkään käytössä olleella HAKA-rekisterillä SPEK on pitänyt yllä muun muassa määrätietoja palokunnista. Nyt HAKArekisteri on saanut uuden määritteen: ”Turvallisuusosaamisen hallinnointikanta”. Henkilökohtaisella sopimuksella työskentelevien (sivutoimisten) palokuntien määrä on myöskin melko tarkka. Mistä ihmeestä noita tietoja oikein tulee. SPEKillä ei ole ainuttakaan henkilöjäsentä. 9 DAFO OY l Puutarhatie 22 C l 01300 Vantaa l Finland Tel +358 10 666 5120 l info@dafo.fi l www.dafo.fi UUDET HOLMATRO-NOSTOTYYNYT 12 barin käyttöpaineella 50% lisää voimaa 12 eri tyynykokoa (2-96 tonnia) Parannetut kahvat ja turvaliittimet Uusi ohjausyksikkö valaistuilla mittareilla NOSTOTYYNYT ESILLÄ TURVALLISUUS-MESSUILLA OSASTOLLAMME E222 TURVALLISUUSOSAAMISEN HALLINNOINTIKANNAN ilmoittama VPK-yhdistysten määrä on suurin piirtein kohdallaan. Toinen ehto on, että tietojen pitää olla tarkkoja ja terminologian kohdallaan
040 8227 844 sekä pelastusjohtaja Jukka Koponen, jukka.koponen@kuopio.fi, puh. – Kansainvälisesti ensihoitopalvelussa on ollut pitkään käytössä yhden ensihoitajan yksiköitä, mutta Suomessa toimintamalli on mahdollistunut säädösten muuttumisen myötä tämän vuoden alussa, mainitsee ylihoitaja Tarja Poikkeus Kuopion yliopistollisesta sairaalasta. Nykyinen hanke on jatkoa tutkimukselle, jossa selvitettiin moniammatillisen yksikön toimintaa, toteaa hankejohtaja Teija Norri-Sederholm. Tutkimusta ovat toteuttamassa Pohjois-Savon pelastuslaitoksen kanssa Kuopion yliopistollisen sairaalan Ensihoitopalvelut sekä Itä-Suomen yliopiston Sosiaalija terveysjohtamisen laitos. 10 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 86 – ENSIHOITAJAT toimivat perinteisesti työparina ja pelastajat useamman henkilön muodostamassa pelastusryhmässä. LISÄTIETOJA ANTAVAT hankejohtaja FT Teija Norri-Sederholm, teija.norri-sederholm@kuopio.fi, puh. Uusien toimintamallien riskit esiin Tutkimuksessa pyritään tunnistamaan jo olemassa olevia työhyvinvointiin ja työturvallisuuteen liittyviä hyviä käytäntöjä. Hankkeessa tutkitaan lisäksi kuinka työhyvinvointia ja työturvallisuutta voidaan edistää johtamisen, osaamisen kehittämisen ja työn organisoinnin keinoin. Toimittaessa moniammatillisessa yksikössä tulee sekä työnkuvaan että toimintamalliin uusia elementtejä, joilla on vaikutusta työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin, kertoo Pohjois-Savon pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Jukka Koponen. Työsuojelurahaston rahoittama hanke Työturvallisuus pelastustoimen ja ensihoitopalvelun uusissa työmuodoissa toteutetaan 1.8.2018–31.1.2020. Toimintamallit syyniin Tavoitteena parempi työturvallisuus ja -hyvinvointi Pohjois-Savon pelastuslaitoksella käynnistynyt hanke tutkii moniammatillisten ja yhden hengen ensihoitoyksiköiden työhyvinvointia ja työturvallisuutta. – Tunnistamalla uusien toimintamallien erityispiirteitä parannetaan yksiköiden työhyvinvointia ja työturvallisuutta. Se on jatkoa Pelastustoimen ja ensihoitopalvelun hybridiyksikkö tuottavasti kansalaisen turvaverkkona -hankkeelle. Lisäksi hankkeessa ovat mukana toimijoina Etelä-Savon, Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan pelastuslaitokset. 044 7188 101. Lisäksi hankkeen avulla pyritään kehittämään ja vahvistamaan käytäntöjä sekä tunnistamaan riskejä
Päivystävien mestareiden johtamistoimintaa on myös voitava arvioida avoimesti. Paljon on kiinni päivystävän palomestarin kyvyistä. Vasteen korottamisessa ja lisäveden nopean saannin varmistamisessa on kentällä havaittu aikailua ja turhaa empimistä. On tunnettu tosiasia, että mestarikunnassa on ”Hämeen hitaita”, mutta myös eri tilanteita hyvin ennakoivia päivystäviä pelastusviranomaisia. ”Eräältä pelastuslaitokselta kesti kesällä toista tuntia saada rivinsä järjestykseen ja resurssit tehokkaaseen käyttöön myrskytilanteessa.”. Näistä aiheutuvat viiveet sammutustyössä menevät yleensä päivystävän mestarin piikkiin, mutta niistä ei pahemmin puhuta. unohdetaan toisinaan ja yksiköt ohjataan esimerkiksi jonoon metsäautotien päähän, vaikka ne tulisi ohjata tulokynnykselle, josta resurssit voidaan jakaa haluttuihin painopisteisiin. Eräältä pelastuslaitokselta kesti kesällä toista tuntia saada rivinsä järjestykseen ja resurssit tehokkaaseen käyttöön myrskytilanteessa. 11 JOISSAKIN LAITOKSISSA jo pienikin savuhavainto metsäpalovaroituksen aikana johtaa joukkuetason lähtöön. Valtakunnallinen ohjeistus päivystäville palomestareille arjen erikoistilanteiden varalle on nyt paikallaan. Toisissa taas päivystävä palomestari määrää jonkun yksikön käymään ensin ”katsomassa”. Järjestäytynyt tiedustelukin Käytännön vaste-erot suuria Eri puolilta maata saatujen epävirallisten havaintojen mukaan pelastuslaitosten ohjeistus hellekesän tyyppisten erikoistilanteiden alkuvaiheiden hoitamiseen poikkeavat toisistaan huomattavasti. Ennakointia ei tehty ollenkaan, vaikka jo kaksi tuntia ennen voimakkaan rankkasateen ja tuulen saapuminen alueelle oli sääennusteen mukaan selvää. Samoin laitoskohtaiset ohjeet. Myös nopeasti kehittyvään myrskyyn reagoidaan eri tavoin. Osassa laitoksista ei ohjeistusta ole lainkaan
Tapahtuman viihdepuolesta vastasivat Laulukoulu Preston artistit ja Kiikan torvisoittokunta.. << Kaakkois-Satakunnan ja Sastamalan toiminta-alueen veteraanitoimikunnan puheenjohtaja Pekka Lehtinen kertoo paikallisen toiminnan alkaneen pari vuotta sitten vauhdikkaasti. Kuljettajana ollut Kirsi painottaa vielä tapahtuman hyvää tunnelmaa ja lupaa tulla ensi vuonnakin. >> Veteraanipäivässä on hienoa tavata vanhoja kavereita ja muistellla menneitä sanovat Albert Käiväräinen, Matti Holm ja Kirsi Lehtonen Karjalan VPK:sta Mynämäeltä sekä Esa-Ilmari Lahti Lokalahden VPK:sta. >> L-Spelin järjestöpäällikkö Anssi Lamminen ja toimistosihteeri Saija Kirstilä hoitavat Veteraanipäivän järjestelyt yhteistyössä paikallisen veteraanitoimikunnan kanssa
Veteraanitoiminta Veteraanitoiminnan tarkoituksena on herättää ja edistää myönteistä suhtautumista paloja pelastustoimintaan sekä vaalia palokuntahenkeä ja perinteitä. Pirkanmaan pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojanen selvitti tervehdyksessään maakuntauudistukseen liittyvän pelastustoimen uudistuksen nykytilaa. Tapahtumapäivän musiikista vastasi Kiikan torvisoittokunta ja Laulukoulu Presto johtajanaan Päivi Vahela-Nykänen. Veteraanit järjestävät esimerkiksi talkoita, avustavat varainhankinnassa, huoltavat kalustoa, neuvovat lapsia ja nuoria ja huolehtivat lumitöistä ja vastaavista tehtävistä. 13 PERINTEINEN VUOSITTAISEN tapahtuman avasi KaSaSan veteraanitoimikunnan puheenjohtaja Pekka Lehtinen. – Ei ole salaisuus, että tänä päivänä ihmiset kaipaavat henkilökohtaisia tapaamisia ja kokoontumisia. Sastamalan kaupungin tervehdyksen toi kaupunginjohtaja Jaakko Malmberg. Harrastustoimintaan voi kuulua esimerkiksi historiikin laatimista, retkeilyä ja matkailua, illanviettoja ja muuta mukavaa.. Veteraanit pitävät yllä palokunnan toimintaa ja avustavat muita osastoja. Yhteisen tapahtuman tunnelmaa kaikkia osanottajia yhdistävän asian merkeissä ei saavuteta verkossa, kertoo Lamminen. – Verkosta tulee kyllä olemaan hyotyä, kun palokuntaperinnetietoa aletaan keräämään. Tapahtuman alkuvuodet ovat hämärän peitossa, mutta tämä päivä ja tulevaisuus näyttävät todella valoisilta, päättää Saija Kirstilä. Lounaan jälkeen Pirkanmaan pelastuslaitos esitteli kalustoaan ja Kiikan VPK järjesti leikkimielisen huopatossunheittokilpailun. Palokuntaveteraanitoiminnassa on imua 300 veteraania koolla Ellivuoressa Kaakkois-Satakunnan ja Sastamalan toiminta-alueen veteraanitoimikunnan (KaSaSa) ja Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto ry:n (LSPeL) järjestämä Palokuntien vetenaaripäivä 2018 veti tuvan täyteen alan veteraaneja elokuun lopussa Hotelli Ellivuoressa. Suosio ei ole salaisuus Veteraanipäivän järjestelyistä vastanneiden LSPeLin järjestöpäällikkö Anssi Lammisen ja toimistosihteeri Saija Kirstilän mukaan perinteisen tapahtuman suosio kertoo veteraanien sitoutumisesta palokuntatoimintaan. – Sen lisäksi, että veteraanit kokoontuvat kerran vuodessa yhteen, he osallistuvat erilaisiin alueellisiin tapahtumiin aktiivisesti. Iltapäivä kääntyi kohti iltaa seurustelun ja yhdessäolon merkeissä. LSPeLin Veteraanipäivää on järjestetty ainakin 1980-luvulta alkaen
Tehtävien määrä vuodessa kertoo paljon palomestarin työstä ja myös se, kuinka monta kertaa hän ajoi kohteeseen saakka. Kysyimme myös pisimpiä etäisyyksiä ja ajo-aikoja. Lopuksi vielä kysyimme sopimuspalohenkilöstön varallaolojärjestelyistä. Toimitus kiittää kaikkia kyselyymme erinomaisen tunnollisesti vastanneita laitosten edustajia!. Miten meitä johdetaan. Selvitimme rinkien ja päivystystä/varallaoloa tekevien viranhaltijoiden määrää. Myös se, onko heillä kuljettaja vai ajavatko yksi, oli kiinnostuksen kohde. Selvyyden puoksi käytämme heistä nimitystä P3, vaikka esimerkiksi Helsingissä arjen kenttätyötä tekevät mestarit ovat P40 ja P30. 14 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 86 Teksti Arto Papunen ja Pekka Koivunen Kuvat Depositphotos Tutkimme tässä artikkelissa erityisesti päivystävien ja varallaolevien pelastustoimen johtajien tilannetta eri pelastuslaitoksissa. Ylläpitokoulutukseen vastauksia saimme noin puolelta. Peekolmosten työympäristö on monimuotoinen KYSYIMME PELASTUSTOIMINNAN johtamistilannetta tänään ja sitä, mikä oli tilanne aluelaitoksen ensimmäisenä toimintavuotena
• Lohjan päivystävä mestari hälytettiin 290 kertaa ja kohteessa merkintä löytyy 183 kertaa. Koulutuksia järjestetään vähintään neljä kertaa vuodessa. • Varsinais-Suomen ja Kanta-Hämeen suuntaan toimitaan P3-yhteistyössä lähimmän yksikön periaatteella, Helsingin ja Keski-Uudenmaan suuntaan yksiköiden riittävyyden perusteella. Sitä ennen kotivarallaolo kahdella päivystysalueella. • Espoon päivystävä mestari hälytettiin 578 kertaa ja kohteessa merkintä löytyy 363 kertaa. • Espoon päivystävän mestarin varalle kuormitustilanteessa perustettu päivystävä mestari hälytettiin 4 kertaa ja kohteessa merkintä löytyy 3 kertaa. • Vuonna 2017 P40 lähti 1047 tehtävään ja P30 56:een. Pisimmät toistaiseksi toteutuneet lienevät Raaseporista Karkkilan suuntaan noin 90 km. • Sopimuspalokuntien henkilöstöä ei ole varallaolossa laitoksen alueella. Aikaa tuohon kuluu puolentoista tunnin molemmin puolin kelistä riippuen. • Kotivarallaoleva P2 ei korvaa hälytysohjeissa päivystävää palomestaria, vaan ensisijaisesti perustaa johtokeskuksen. • Raaseporin päivystävä mestari hälytettiin 101 kertaa ja kohteessa merkintä löytyy 49 kertaa. 15 HELSINGISSÄ PÄIVYSTÄVÄT palomestarit toimivat Kallion keskusasemalta käsin. Tällä hetkellä sijaisuuksiin on testin suorittanut yhdeksän henkilöä. • Kasarmointiasemilta pisimmät etäisyydet ovat Espoosta Hangon suuntaan noin 125 km. Korkeammilla vahvuuksilla muillakin saattaa olla, mutta harvakseltaan. Länsi-Uusimaa. • Päivystäville mestareille järjestetään täydennyskoulutuspäiviä säännöllisesti. Helsinki LÄNSI-UUDELLAMAALLA ON kolme päivystysaluetta kuten 2004: Espoo, Lohja ja Raasepori. Kaikki päivystävät tarvittaessa koko pelastuslaitoksen aluetta lähimmän yksikön periaatteella. Jos tehtävälle jouduttaisiin lähtemään kauimmaisesta kauimmaiseen pisteeseen, ajomatkaa kertyisi noin 150 km Hangosta Karkkilaan. • Minimivahvuudessa vain yhdellä (Espoo) on kuljettaja. • Pisimmät ajomatkat ovat noin 20 km ja 20 minuuttia. • Kaikilla osa-alueilla, niin päivittäistoimissa kuin eri tilanteisiin/tapahtumiin varautumisessa, on tiivistä yhteistyötä naapurilaitosten kanssa. Tiedot ovat vuodelta 2017. Tällainen tapaus tosin ei ole vielä kertaakaan konkretisoitunut. P40ja P30-päivystyksiä tekee noin 24 viranhaltijaa. • Toukokuusta 2011 lähtien kaikki ovat olleet kasarmoituja. • Raaseporin päivystävän mestarin varalle kuormitustilanteessa perustettu päivystävä mestari hälytettiin 4 kertaa ja kohteessa merkintä löytyy kertaa. • Vakiorytmiä pyöritetään 18 henkilöllä (päivystys joka kuudes vuorokausi), sijaistukset hoidetaan joko työvuoroista tai päiväpäällystöstä kelpoisuuksien mukaan. • Sopimuspalokuntien henkilöstöä ei ole varallaolossa. • Testauksia järjestetään joka toinen vuosi ja uusilla ennen päivystyksessä työskentelyn alkua
Ennen aluelaitosta 2004 oli useampi mestaririnki. KUP:LLA ON vuodesta 2004 alkaen ollut kaksi mestaririnkiä, KUP30 eteläalueen päivystäjä ja KUP40 pohjoisalueen päivystäjä. • KUPissa on ympärivuorokautinen P20-päivystys. • Lisäksi on erityisjärjestelyjä esimerkiksi meripelastukseen liittyen. 16 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 86 ITÄ-UUDENMAAN NYKYINEN johtamisjärjestelmä on vastaava kuin laitoksen aloittaessa, eli yksi päivystävä palomestari (kasarmoitu), jolla on oma kuljettaja. Vuonna 2004 oli kuusi P3-rinkiä eli alueelliset P3:t. • Yhteistyötä on suunnitteilla HIKLU-alueella ja valtakunnallisen osaamisen kartoittamismallin kanssa. Varsinais-Suomi ”Palomestarilla oli vuonna 2017 431 tehtävää” – Itä-Uusimaa. • Ringeissä on yhteensä 14 päivystäjää. • Itä-Uudenmaan alueella on myös P2-varallaolo. Kaksi ringeistä on vapaamuotoisia kotivarallaolorinkejä. • Palomestarilla oli vuonna 2017 431 tehtävää. • Molemmilla mestareilla on kuljettajat. • Lapinjärven ja Loviisan pohjoisosissa on ryhmänjohtajavarallaolo, johon osallistuu pääja sivutoimista henkilöstöä. • Pisimmät mahdolliset P3:n ajomatkat ovat noin 60 km ja ajallisesti noin 4550 min. • P3-ringit ovat ympärivuorokautisia. • Tehtäviä mestareilla oli vuonna 2017 yhteensä 1236 kpl. • Pisimmät ajomatkat ovat noin 60 km suunta ja aikana noin 45 min. Kolme näistä on kasarmoituja eli vuorossa olevia (Loimaa-Forssa seudun P3-päivystys toteutetaan yhteistyössä Kanta-Hämeen kanssa). • Kasarmoiduilla P3:illa on kuljettaja. KUP30 päivystää Vantaalla ja KUP40 Hyvinkäällä. • Käytössä on pelastuslaitoksen oma vuosittainen osaamisen kartoitusmalli. Keski-Uusimaa Itä-Uusimaa VARSINAIS-SUOMESSA ON viisi P3-päivystysrinkiä. • Laitoksella on kuusi päätoimista päivystävää palomestaria ja kolme sijaista. Päivystysjärjestelmää muutettiin vuonna 2014 nykyiseen malliin. • Palomestariresurssia, kuten muutakin resurssia, voidaan yhteistoimintasopimuksiin perustuen käyttää tarvittaessa aluerajojen yli
Varalla olevat ringit olivat peruja ajalta ennen alueellista pelastuslaitosta. Onnettomuuksiin hälytetään aina lähin P3. • Kanta-Hämeen kanssa on yhteinen P3-rinki Loimaa-Forssa akselilla. Viime aikoina on järjestetty myös Peke-järjestelmän ja johtokeskustoiminnan koulutusta. Vuonna 2004 oli rinkejä neljä, joista yksi kasarmoidussa päivystyksessä ja muut varallaolossa. Forssa/ Loimaa päivystysalueella P3:lla tehtäviä oli 130 kpl, ei peruttuja. • P3-yhteispäivystysalue on Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen kanssa Forssa-Loimaa alueella. • Koulutuksen jatkaminen on suunnitteilla ja työn alla. • PH P30:lla on kuljettaja, PH P40:lla ei ole. Varallaoloringit olivat osittain henkilömäärältään vaillinaisia, joten alueita yhdistettiin ja varallaolo muutettiin kasarmoiduksi päivystykseksi. • Pisimmät ajomatkat ovat 40 km. • Kuukausittain järjestettävänä päällystöpäivänä on tarjolla vaihtelevasti koulutusta myös pelastustoiminnan johtamisesta seka kohdetutustumisia. alkaen ja toimii nykyisillä johtamisresursseilla. • Tehtävistä noin 10 % johdettiin etänä, jolloin tilannepaikan johtajana toimi vakinaisen tai sopimuspalokunnan yksikönjohtaja. • P3:t lähtivät viime vuonna tehtävään 1050 kertaa. • Rinkeihin kuuluu 12 viranhaltijaa. Kanta-Häme Päijät-Häme. • Sopimuspalokuntien henkilöstöä on varallaolossa kesäviikonloppuisin kolmella paloasemalla. • Vuonna 2016 järjestettiin Pelastusopiston vetämä pelastustoiminnan johtamisen täydennyskoulutus. • Pisin ajomatka on noin 75 km, 45-50 minuuttia tieja keliolosuhteista riippuen. Pelastusopiston osaamisenkartoituspilotoinnissa testataan P3ja P2tason osaamista. P3-päivystyspiste on joko Loimaalla Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen tuottamana (kaksi vrk kerrallaan) tai Forssassa Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen tuottamana (kaksi vrk kerrallaan, jonka jälkeen vuoro vaihtuu Loimaalle). • Viime vuonna Hämeelinnaan kasarmoidulla P3:lla oli 772 tehtävää, joista yhdeksän tehtävää peruttiin ja yhteen tehtävään hän ei lähtenyt ollenkaan. • Vuonna 2004 pelastustoiminnan johtamisvalmius oli järjestetty kolmella päivystysalueella kotivarallaolossa. • Itse ajavat P3:t ovat ympäri vuorokauden välittömässä valmiudessa. Matkantekoon kuluu keskimäärin yksi minuutti per kilometri. Länsi Uusimaan kanssa on tehty raja-alueen P3-vasteet, jolloin lähin ja tarkoituksenmukaisin P3 lähtee tehtävään V-S pelastuslaitoksen itäpuolella (Salo-Perniö-Kisko ja Suomusjärvi alueella). • Sopimuspalokunnat ylläpitävät omia järjestelmiään omaehtoisesti, mutta ne eivät ole pelastuslaitoksen korvauspiirissä. 17 NYKYISIN PÄIJÄT-HÄMEESSÄ on kaksi kasarmoitua P3-päivystysrinkiä, PH P30 (asemapaikka Paavolan asema, Lahti) ja PH P40 (asemapaikka Heinolan asema). Lisänä on päällikköpäivystysjärjestelmä (P2), joka tarvittaessa suorittaa myös P3:n tehtäviä esimerkiksi päällekkäisissä tehtävissä. • Tike P3 on ollut kokeilussa 1.4. • Varalla oleva päällikkö on PH P20. • Pisimmät mahdolliset P3:n ajomatkat 85 kilometriä eli vajaa tunti. • P3-päivystyksiin osallistuu 22 (10 vuoropalomestaria ja 12 vapaamuotoisessa varallaolossa) henkilöä. • Laitos on mukana opiston OKA-hankkeessa, joka kehittää osaamistasoa. P3-päivystystä tekee 12 viranhaltijaa. KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOKSELLA on kaksi eri päivystysaluetta. • PH P30:lla oli 579 tehtävää ja PH P40:lla 372 tehtävää viime vuonna. • Joillakin sopimuspalokunnilla on varalla olevaa henkilöstöä
• P31-rinki toimii tällä hetkellä kasarmoituna Lappeenrannan Joutsenon paloasemalla. Vuosilomayms. Kymenlaakso Etelä-Karjala ”Etelä-Karjalassa on yksi P 31 -alue eli koko maakunta kuuluu samaan alueeseen.”. 18 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 86 ETELÄ-KARJALASSA ON yksi P31alue eli koko maakunta kuuluu samaan alueeseen. • Tehtäviä P3:illa oli vuonna 2017 963 kpl. Kohteessa he olivat 716 kertaa. • Testausjärjestelmää ei ole käytössä, mutta sellaisen käyttöönotosta on jo käyty keskustelua. • Sopimuspalokuntien henkilöstöä ei ole varallaolossa. Tässä ringissä on kuusi päällystöviranhaltijaa, joiden tehtävinä ovat muun muassa pelastuslaitoksen johtokeskuksen perustaminen ja pelastustoiminnan johtajana toimiminen päällekkäisissä pelastustehtävissä. • P20-päivystys tapahtuu Kympessä vapaamuotoisessa varallaolossa. • P3:lla on kuljettaja vahvuuksista riippuen. • Pohjois-Karjalan rajalle Parikkalan Uukuniemeen on 132 km, Taipalsaaren Kyläniemeen on 87 km sisältäen yhden lossikyydin, Ruokolahden ja Puumalan (Etelä-Savo) rajalle on 65 km, etelässä Luumäen ja Kouvolan (Kymenlaakso) rajalle on matkaa 76 km ja Savitaipaleen ja Mikkelin (Etelä-Savo) rajalle on 91 km. Silloin P3:t olivat virka-ajan ulkopuolella vapaamuotoisessa varallaolossa. sijaisuuksia tekee lisäksi 6-8 päällystöviranhaltijaa. Vuosina 2006–2013 Etelä-Karjala oli jaettu kahteen P3-alueeseen eli Lappeenrannan ja Imatran päivystysalueisiin. • Pisimmät mahdolliset P3:n ajomatkat kilometreissä ovat 65 km / 45 min. • Päätoimisesti päivystyksiä tekee 6+6=12 henkilöä. P31 ajoi kohteeseen 117 tehtävässä ja 46 tehtävässä hänen kohteeseen tulonsa peruttiin tarpeettomana. • P31:llä ei ole kuljettajaa, mutta hän voi halutessaan ottaa sellaisen Joutsenon paloaseman miehistöstä. Venäjälle Viipuriin on 63 km. • P31:lle pidetään koulutuspäivä keskimäärin joka toinen kuukausi. Päivystävä päällikkö P20 on vapaamuotoisessa varallaolossa virka-ajan ulkopuolella. He toimivat päivystävinä ryhmänjohtajina virka-ajan ulkopuolella. • P3-ringit ovat kasarmoidussa päivystyksessä ja tuuraukset tehdään pääsääntöisesti varallaolossa. Vuonna 2004 oli myös yksi P3-alue, mutta kauimmaiset maakunnan kunnat eivät kuuluneet siihen, vaan niissä oli varallaolojärjestelmä siellä työskennelleiden viranhaltijoiden toimesta. KYMPEN ALUEELLA on kaksi P3-päivystysaluetta (P31 Kotka ja P32 Kouvola) ja niiden lisäksi kaksi päivystävää yksikönjohtajaa (P41: Miehikkälä ja Virolahti sekä P42: Kouvola ja Iitti). Rinkiin on nimetty pysyvästi kuusi palomestaria. • Etelä-Karjala P31 oli vuonna 2017 hälytysvasteessa 369 tehtävässä. • Sopimuspalokuntien henkilöstöä on varallaolossa kuudessa kunnassa (Savitaipale, Luumäki, Lemi, Ruokolahti, Rautjärvi ja Parikkala)
Pohjois-Karjalan P31 hoitaa osan Heinäveden kunnan alueesta. Osaamisen varmistaminen (testaaminen) aloitetaan loppuvuoden aikana. Joihinkin saarikohteisiin saattaa mennä vieläkin kauemmin. • P3:lle on järjestetty sisäistä koulutusta sekä ostettu pelastusopiston koulutuksia. • P3:t lähtivät viime vuonna tehtävälle1508 kertaa. Vuonna 2018 niitä on kuusi. Aikaisempien selvitysten perusteella voi todeta, että sellaisia joukkueja komppaniatehtäviä, joissa tarvitaan näiden muodostelmien johtamista on Etelä-Savon alueella vuosittain noin 70 kappaletta. • P31:llä on satunnaisesti kuljettaja. P32 ja P33 toimivat varallaoloperiaatteella. • P31-tehtävässä on seitsemän henkilöä, P32 tehtävässä viisi henkilöä ja P33 tehtävässä kolme henkilöä, joista Pohjois-Savossa kolme. • Pisimmät mahdolliset P3:n ajomatkat ovat noin100 km eli reilu tunti. NYKYISIN ETELÄ-SAVOSSA on kolme P3-johtamisaluetta, joista yksi yhdessä Pohjois-Savon kanssa. Näiden lisäksi P31 vastaa sellaisten pienten tehtävien pelastustoiminnan johtamisesta, milloin paikalla ei ole pelastusviranomaista. Yhteistyötä tehdään Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan pelastuslaitosten kanssa. Arviona on, että P3X on lähtenyt ja mennyt kohteeseen 2/3 osassa tehtävistä eli noin 300 tehtävälle. Riskiaikoina ja valmiutta kohotettaessa varallaolijoiden määrää nostetaan. • Sopimuspalokuntien henkilöstöä on varallaolossa laitoksen alueella. Johtamisalueita (varallaolo) joudutaan toisinaan yhdistelemään. • Pisimmät ajomatkat ovat Etelä-Savossa noin 90 km ja ajallisesti pisimmät ovat noin 1,5 h. • Laitoksen mestareille on tarjolla pelastustoiminnan johtamisen simulointiharjoittelua (XVR -ohjelma). • Laitos on myös mukana Pelastusopiston osaamiskartoitushankkeessa P2ja P3-tason johtajille. • P3X hälytettiin vuonna 2017 473 tehtävälle. • 20:llä sopimuspaloasemalla on yksikönjohtajavarallaolo ja lisäksi kahdeksalla paloasemalla miehistövarallaolo. Vuonna 2004 oli alueita sama määrä. Yhdellä on kuljettaja. • P31 toimii ympäri vuorokauden kasarmoituna. Mikäli valmiutta kohotetaan, tiedossa olevan uhan perusteella, nimetään tehtävää hoitamaan erillinen henkilö. • Normaalivalmiudessa P2 tehtävää hoitaa oman tehtävän ohella P31. 19 KESKI-SUOMESSA OLI vuonna 2004 yhdeksän päivystysaluetta. Pieksämäki – Varkaus – Suonenjoki alueella on yhteinen P3-alue, mihin osallistuu molemmista pelastuslaitoksista kolme päällystöviranhaltijaa. Etelä-Savo Keski-Suomi ”P 3 X hälytettiin vuonna 2017 473 tehtävälle.” – Etelä-Savo. • Päivystystä ja varallaoloa tekevien määrä on noin 28. • Kasarmoituna toimii kaksi ja varallaolossa neljä P3:ta. Vuonna 2009 aloitettiin yhteistyö Pohjois-Savon pelastuslaitoksen kanssa Varkaus-Pieksämäki-P3-johtamisalueella
• Heitä täydentää kotivarallaolossa virka-ajan jälkeen P30. • Kenttä P3:a tekee 10 vakinaista ja kaksi ”sissipalomestaria”, jotka tekevät vuosilomien aikana vakinaisesti sijoitettujen sijaisuuksia. • Naapurilaitosten kanssa on tehty yhteistyösopimukset. SatPel on mukana Pelastusopiston aloittamassa osaamiskartoituksessa (johon tarkoitus kaikkien päivystäjien osallistua). Molemmilla on kuljettaja. Niistä valittiin viisi kasarmoitua, ympärivuorokautista päivystyspistettä perustuen tavoitettavuuteen. Pirkanmaan pelastuslaitokseksi muuttuneella talolla on nyt kaksi ympäri vuorokauden päivystävää kenttäpalomestaria asemapaikkoinaan Nokia ja Hervanta. Henkilöstö on mukana Pelastusopiston osaamisen kartoittamisprojektissa. Lisäksi on erinäisiä projekteja tai vastuualueita, jotka voi lukea taitojen lisäämiseen, mutta eivät koske kaikkia. • Päivystysaluekohtaisesti on koulutuspäiviä, mutta niiden määrä vaihtelee (noin 8 kpl/vuosi). Tilanne elää jonkin verran, kun mukana on myös opiskelijoita. Toisinaan tämä toteutuu, mutta usein nousee esiin riski, jonka aiheutuu keskittymisen jakamisesta. 24), mutta vajausta on ollut pitkin matkaa (eli päivystysvuoroja tullut enemmän). 20 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 86 Pirkanmaa TAMPEREEN ALUEPELASTUSLAITOKSEN aloittaessa vuonna 2003, päivystysalueita oli yhdeksän. • Laitoksen järjestämänä ei sopimuspalokuntien henkilöstöä ole varallaolossa. P30 ringissä on seitsemän ja yksi varamies sekä lisäksi tilanneja johtokeskuksessa Tike P3 24/7. • Kerran kuukaudessa on koulutuspäivä. Komppanialähtöjä johtaa P20. • Satakunnassa on vapaaehtoinen P2 rinki, jossa tarkoituksena on turvata parempi tavoitettavuus (päivystävät puhelinta). • P3:illa ei ole kuljettajaa. • Tehtäviä oli viime vuonna yhteensä 1191, niistä matkalta peruttuja 499, ei lähtenyt 43 ja etäjohtaminen 53. • Rinkeihin osallistuu nyt noin 21 henkilöä. Ajallisesti vienevät luokkaa 35 min. Satakunta SATAKUNNAN PELASTUSLAITOKSEN aloittaessa tehtiin tarkastelu, jossa oli muutama eri päivystysvaihtoehto. Näin hän voi paremmin keskittyä ajamiseen. Vuonna 2006 alueita vähennettiin viidestä kolmeen. Ei siis makseta päivystyskorvauksia, tehtävä on vapaaehtoinen ja kokeiluluontoinen. • Nokian ja Hervannan päivystyspisteistä lähdettäessä pisimmät ajomatkat ovat 125–130 km ja ajoaika 85–90 min. • SatPel on linjannut, että johtamisjärjestelmässä ei ole palkattua sopimuspalokunnan varallaoloa. Sopimuspalokunnat voivat itse sopia varallaolosta ja maksaa tästä korvausta.. Poikkeuksia on, kun alueen oma P3 on varattuna, mutta pääsääntöisesti pisimmät matkat ovat 60–70 km. • Hälytysselosteiden mukaan P3x tehtäviä on noin 800 (2017). Tarkoituksena on, että päivystysringin koko olisi 8 (eli yht. Palvelutasoon on esitetty vaihtoehtoja (vähemmän päivystystä). Tarkoitus on, että toisen alueen päivystäjä ja TiKe tukee tehtävälle lähtevää P3:sta
Lukuunottamatta Kauhajärven, Koskenkorvan ja Kouran VPK:ia. Viimeisimpänä uudistuksena on tilannekeskustoimintojen kehittäminen osaksi päivystävän palomestarin tehtäviä. Satakunnan pelastuslaitoksen kanssa on sopimus mahdollisesta johtamisyhteistyöstä. Pisimmät ajomatkat olivat noin 75 km ja 40 minuuttia. • 24 hengen päällystövarallaoloa tekevät hälytettiin viime vuonna 357 kertaa. P3 hälytettiin viime vuonna 421 tehtävään, kohteessa hän oli 70 tehtävässä. Vuonna 2004 pävystysalueita oli neljä. • Pisin mahdolliset P3:n ajomatka on noin 120 km. • Kohteeseen he ajoivat 277 kertaa. • P30 vastaa kaikista tehtävistä koko pelastuslaitoksen alueella ja lähtevät kohteeseen mikäli heistä on oleellista hyötyä, pääasiallisin työpiste on RP-Joke. • Pisimmät mahdollinen ajomatka on yli 130 km / yksi tunti. Kunnan koosta riippuen 1–4 henkilöä joka viikko.. Johtamisen rinnalle on luotu johtamisen tukemisen toimintatavat. • Sopimuspalokuntien henkilöstöä on varallaolossa. • Päivystyksiä tekee kahdeksan henkilöä. Johtamisjärjestelmien kehittyminen on tehostanut etäjohtamista. Vuonna 2004 näitä oli kuusi. • OKA-hankkeella (Osaamisen kehittämishanke). 21 Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa TÄLLÄ HETKELLÄ Keski-Pohjanmaalla on yksi päivystysalue, jossa viranhaltija on vapaamuotoisessa varallaolossa ja ajaa itse. Etäjohtamisen liittyy keskeisesti tilannepaikan johtajan riittävä osaaminen. • Alueella P2-päivystystä (varallaoloa) tekee kuusi henkilöä kuuden viikon periodissa. Nykyään päivystysrinki (12 henkilöä) on kasarmoidussa päivystyksessä ja toinen kotivarallaolossa klo 16.00-08.00. • Sopimuspalokuntien henkilöstöä on varallaolossa. Muutoksissa on huomioitu toimintojen ja palvelun laadun kehittäminen (järjestelmät, toimitilat, ajoneuvot, toimintatavat, koulutustaso, osaaminen ym.). • Sopimuspalokuntien henkilöstöä on varallaolossa kaikissa kunnissa yhtä lukuunottamatta. Työhön osallistuu tällä hetkellä 6–10 henkilöä. POHJANMAALLA TOIMII yksi kasarmoitu P3, jolla on tarpeen vaatiessa kuljettaja. Osaamisen kehittymiseksi on nähty tarpeelliseksi myös riittävä määrä tehtäviä. • Kasarmoidulla päivystäjällä on kuljettaja, kotivarallaolijalla ei. Riskiaikoina valmiutta voidaan korottaa. ”Johtamisen rinnalle on luotu johtamisen tukemisen toimintatavat.” – Keski-Pohjanmaa Jokilaaksot VUONNA 2004 päivystysalueita oli neljä ja nykyään niitä on kaksi. • Pisimmät mahdolliset P3:n ajomatkat kilometreissä ovat noin 100 km, tunti/puolitoista. ETELÄ-POHJANMAALLA ON nykyisin neljä P3 -päivystysrinkiä. • Sopimuspalokuntien henkilöstöä on varallaolossa 1+3, 1+2 ja jokaisella asemalla vähintään 1+1. • P3-ringit toimivat vapaamuotoisessa varallaolossa ilman kuljettajaa
• P30:lla on kuljettaja. Vuonna 2004 päivystysrinkejä oli toistakymmentä. • Varsinaisesti yhteistyöstä ei ole sopimusta, mutta käytännössä yhteistyötä on muun muassa erikoiskaluston käytön suhteen. • P33-rinki on muodostettu Pohjois-Savon eteläalueen ja Etelä-Savon pohjoisalueista ja rinkiä pyöritetään yhteistyössä. Ajallisesti noin 60–70 min. • P30 toimii kasarmoidussa valmiudessa ympäri vuorokauden, muut ovat varallaolossa. Näihin on tilastoitu osallistuminen jollain tasolla, ei aina kohteessa, vaan myös etäjohtamista ehkä noin 30 kertaa. • Päällystöpäivystysringissä oleville pyritään järjestämään säännöllisesti koulutusta, noin kaksi vuotta sitten johtamisen koulutus ostettiin opistolta. 22 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 86. • P3:lla on kuljettaja, mikäli vuorovahvuus sen sallii. P32-ringissä on viisi päällystöviranhaltijaa. • Pisimmät ajomatkat ovat150 km:n luokkaa, käytännössä noin kaksi tuntia. • Pisimmät ajomatkat tulevat Kuopiosta ajettaessa itään ja länteen: Rautavaara idässä noin 90–100 km ja lännessä Keitele noin 100 km. Lisäksi sijaisina on yhdeksän henkilöä palomestareista ja päälliköistä. Virka-aikana viranhaltijan ensisijaisella työpisteellä. P33-päivystysalue kattaa Varkauden ja Pieksämäen alueet, joissa päivystysrinki on muodostettu yhteistyössä Etelä-Savon ja Pohjois-Savon kanssa. • 23 asemalla sopimushenkilöt ovat varallaolossa virka-ajon ulkopuolella. Esimerkiksi Oulu-Koillismaalle on sijoitettu useamman pelastuslaitoksen yhteinen CBRNE-mittauskalusto. Asemilla vahvuudet vaihtelevat 0+1 ja 1+1, riippuen paikkakunnan riskiarvioista. • P2-päivystys on hoidettu niin, että Kuopio P31 on virka-ajan ulkopuolella koko alueen P2-päivystäjä. • Heinäveden alueella (Etelä-Savo) Pohjois-Karjalan P31 on vasteessa ja toimii pelastustoiminnan johtajana tarpeen vaatiessa. • P31-päivystäjien työaika on vuorokausirytmi. Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Oulu-Koillismaa NYKYISIN OULU-KOILLISMAALLA on kolme P3-rinkiä (P30, P31 ja P32) ja yksi P2 -rinki (P20). • Lähes kaikilla maakunnan 26 paloasemalla on varallaolo, joka perustuu sekä vakinaisten henkilöiden että sopimushenkilöstön aktiivisuuteen. POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOKSELLA on yksi päivystävä palomestari P31, joka on kasarmoituna Joensuussa. • P3:lla oli viime vuonna yhteensä 1459 tehtävää, joista kohteessa 349 kpl, peruttu matkalta 351 kpl, etäjohtaminen 123 kpl, ei lähtenyt 636 kpl. • P33-ringissä on kuusi päällystöviranhaltijaa. • P3-päivystyksiin osallistuu 20–22 päällystöviranhaltijaa. • Sopimuspalokuntien henkilöstöä osallistuu varallaoloon. • P3-ringit osallistuivat viime vuonna noin 650 tehtävään. • P31 on kasarmoitu Kuopion paloasemalla. Kaksi muuta päivystysrinkiä P32 ja P33 ovat kotivarallaolossa. • P2 on kotivarallaolossa virka-ajan ulkopuolella. Vuonna 2004 päivystävän mestarin lisäksi oli päällystöpäivystystä (varallaolo) Keski-Karjalan ja Pielisen-Karjalan alueella. • P20 toimii päällikköpäivystysrinkinä varallaolossa. • Kuopion P31 kuljettaja aina käytössä. VUONNA 2004 alueellisen pelastustoimen alkaessa P3-päivystysrinkejä oli viisi. • Varsinaisesti neljä henkilöä on nimetty P31-tehtävään. Molemmilta alueilta tulee kolme päivystäjää rinkiin. • Pisimmät mahdolliset P3:n ajomatkat ovat 165 km, noin 1,5 h, mikäli kohde valtateiden tuntumassa. Noin 2–3 vuotta sitten P3-päivystysrinkien määrää pudotettiin kolmeen. • Koulutusta järjestetään useita kertoja vuodessa
Ringissä on viisi henkilöä päätoimenaan ja tämän kaksi tuuraajaa. Palokuntien ryhmänjohtajien vastuu kasvaa, koska Lapissa matkat ovat erityisen pitkät. • Virka-ajan ulkopuolella on Kainuun pelastuslaitoksen alueella vapaamuotoisessa varallaolossa yhteensä 20 henkilöä, joista lähtökohtaisesti suurin osa on sopimushenkilöstöä. P3:lta vie kohteen saavuttaminen korkeintaan nyt pari tuntia, uudistuksen jälkeen siihen voi mennä enemmän. Suunnitellussa uudessa mallissa yksi P3 olisi kasarmoitu ja kaksi muuta varallaolossa. Tämän lisäksi varallaolovalmiuden muutoksia tehdään riskiarvioinnin perusteella. • Lähtökohtaisesti arkisin Kajaanissa toimii kaksi P3:sta operatiivisissa työtehtävissä, joten vuorossa oleva P3 voi halutessaan ottaa toisen päällystöhenkilön mukaan tai vuorosta miehistön jäsenen tai päivävuorosta palomiehen. Tuolloin molemmat P3:t varallaolossa. Kainuu TÄLLÄ HETKELLÄ Kainuussa on yksi P3-päivystysrinki, joka toimii kasarmoidusti Kajaanin paloasemalta. • Tämän lisäksi P3:ille järjestetään operatiivisia koulutuspäiviä kuusi kertaa vuodessa. Kasarmoitu P3 pystyy paremmin seuraamaan tilannetta kuin varallaolosta käsin. Maakunnallisen pelastuslaitoksen alkaessa (2004) alueella oli kolme P3-rinkiä, jotka toimivat kotivarallaolossa. • Kainuussa lähdettiin tämän vuodesta alusta mukaan Pelastusopiston ja pelastustoimen kumppanuusverkoston yhteiseen osaamiskartoituspilottiin, joka nimenomaan keskittyy P3-tasolle. Tämän lisäksi on suunnitteilla myös kiinteämpää tilannekuvan vaihtoon liittyvää yhteistyötä. Yhteen suuntaan asemapaikalta on pisimmillään noin 200 km ja ajo kestää reilut kaksi tuntia. Kuljettajia ei P3:lla ole ollut eikä tulisi olemaan tulevaisuudessakaan. Pilotointi tulee jatkumaan ja siinä ollaan mukana jatkossakin. • Viime vuosina tehtävämäärät ovat liikkuneet 200–350 tehtävän välissä. Tämän lisäksi riskiarvion perusteella on tiettyinä ajanjaksoina ollut toinen päällystöviranhaltija vapaamuotoisessa varallaolossa. Lapin pelastuslaitos osallistuu pelastusopiston osaamisen kartoitus pilotointiin. Muutoksen jälkeen päivystyksiin osallistuu 6–8 henkeä per P3-rinki. • Lapissa on P2-tason päivystys ja osalla sopimuspalokunnista on henkilöstöä varallaolossa sekä ryhmänjohtajina että miehistönä.. • Lapissa on vuodessa noin 300 joukkuetai komppaniatason tehtävää. Lapin pelastuslaitos ei tee yhteistyötä P3:n suhteen naapurilaitosten kanssa. Tästä on saatu hyviä kokemuksia. • Yhteistyötä tehdään, ja se korostuu etenkin raja-alueilla sattuvissa tehtävissä sekä yhteisissä koulutuksissa. Näistä P3 on paikalla 150-200 tehtävässä. Tätä kirjoittaessa tehtävien lukumäärä tämän vuoden osalta on kahdessa sadassa ja niistä mestari on ollut kohteessa 102 tehtävällä. Uudessa järjestelmässä, joka tulisi marraskuun alusta voimaan, etäjohtaminen lisääntyy ja tilannepaikan johtajan tukeminen korostuu. Lappi 23 AIEMMIN PÄIVYSTYSRINKEJÄ oli kahdeksan, nyt kuusi. Lisäksi Kainuussa on pitkät perinteet alueella toimivien eri viranomaisten kenttäjohtajien kesken, joka tarkoittaa säännöllisiä kenttäjohtopalavereita. Muutamia vuosia tämän jälkeen P3-rinki muodostettiin kahdesta eri alueesta. Etäjohtaminen korostuu tämän kaltaisissa maakunnissa, joissa välimatkat ovat pitkiä
Ota yhteyttä ja kysy lisää: Dräger Suomi Oy I 0207 119 600 asiakaspalvelu@draeger.com | www.draeger.. seitsemää kaasua! Mittarin lataus induktiivisella laturilla CatExja kolmella EC-anturilla varustettuna käyttöaika -monikaasumittarilla mittaat jopa jopa 24 h Dräger x-am ® 8000 Uudella Dräger tarjoaa innovatiivisia ratkaisuja paloja pelastushenkilöstön luotettavaksi suojaksi vaarallisia kaasuja, nesteitä ja hiukkasia vastaan. Tilaa uutiskirjeemme! X-am_8000_mainos_Palokuntalainen_09_2018.indd 1 8.8.2018 8.56.35
Merkittävä muutos on se, että oppaassa puhutaan nyt ensisijaisesti pelastusryhmästä, jonka perusvahvuus on 1+3. Uuden oppaan runsas kuvitus täydentää hyvin kokonaisuutta. Noista 103 kerrasta käytettiin 23 tehtävässä myös vettä. Pelastusopiston julkaiseman oppaan tekijätiimi on ollut alan terävintä kärkeä, kun puhutaan täydentävistä sammutusmenetelmistä ja niiden soveltamisesta arjen sammutustehtäviin. Pelastusryhmän ensitoimenpiteisiin kuuluvat selvitykset sammutustehtävissä Vuonna 2017 pelastuslaitokset käyttivät rakennuspaloissa alkusammutinta 103 ja suihkuputkea 751 kertaa. Toisena merkittävänä muutoksena on täydentävien sammutusmenetelmien vahva mukaantulo ohjeistukseen. Se on tällä hetkellä vain Pelastusopiston opiskelijoiden käytössä. Perusselvitys on edelleen kaiken perusta, mutta mukana ovat on nyt muun muassa alkusammutus jauhe-, vaahtoja heittosammuttimien avulla. Perinteiset letkuselvitysmallit ovat oppaassa päivitettynä. JULKAISU ON saatavilla Pelastusopistolta sekä Turvallisuusmessuilla Palopäällystöliiton osastoilla nro E 512. Teoksessa on huomioitu muun muassa rakentamisen tekninen osuus, jolla on merkitystä taktiikkaan. Oppaassa tiedustelu saa aiempaa huomattavasti enemmän painoarvoa. Julkaisu on myös sähköisenä kirjana, jossa on mukana opetusvideoita selvitysmalleista. Mukana on kuitenkin myös ohjeet selvityksille vahvuudella 1+5. Opas on tilattavissa Pelastusopistolta hintaan 23 euroa. Pitkään odotettu opas on nyt saatavilla. 25 VUONNA 1983 julkaistu Pelastusosaston Ohje sammutusyksikön ensitoimenpiteisiin kuuluvista selvityksistä, Pelastusopiston julkaisu Pelastusyksikön ensitoimenpiteisiin kuuluvista selvityksistä veden kuljetuksessa (2007) ja julkaisu Pelastusryhmän perustekniset perustaidot (2009) ovat näin saaneet päivityksen nykyaikaan. Kuvaus täydentävistä sammutusmenetelmistä ja uuden kaluston esittely on hyvin esillä. Nämä sammutustehtävät hoituivat pääosin kuten uudessa, Pelastusopiston kesällä julkaisemassa oppaassa ohjeistetaan. Oppaan kirjoitustyön on hoitanut pääosin PeO:n yliopettaja Ismo Huttu. Näistä Arto Latvala on pitkään perehtynyt erityisesti täydentävien sammutusmenetelmien käyttöön. Työryhmään kuuluivat hänen lisäkseen Marko Hassinen, Tuomas Kuikka, Arto Latvala ja Jukka Parviainen. Myös selvitykset käyttäen letkukelalaitteita ja kiinteistöjen nousujohtoputkistoja on huomioitu
”Käsitteet vaikuttavat identiteettiimme.”. Menneinä vuosikymmeninä palokuntalaiset ymmärsivät olevansa oman lähiyhteisön, oman kunnan palveluksessa. 26 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 86 JAAKKO LINKO, Yksikönjohtaja ja pappi KULUNEEN KESÄN maastopalot nostivat kansalaisten tietoisuuteen ainakin sen, että ilman toimivaa pelastustoimen järjestelmää olisi monella kylällä ollut vieläkin savuisemmat oltavat. Minua ei siksi närästä tavanomainen onnettomuusuutisointi, jonka mukaan apuun on rientänyt pelastuslaitoksen yksiköitä sen tarkemmin selittelemättä, miehittikö niitä ammattivai sopimushenkilöstö. Käsitteet pitää saada viestinnässä kuntoon ja myös meidän sopimuspalokuntalaisten itse on alettava puhua selkeämmin asioista oikeilla nimillä. ITSE TOKI tiedämme sopimuspalokuntien huolehtivan jatkuvasti ympäri maata valtavasta määrästä kiireellisiä ja kiireettömiä pelastusja ensivastetehtäviä. Näinhän asia ei ole. Sen sijaan jo toistakymmentä vuotta toimineet alueelliset pelastuslaitokset ovat monen yksittäisen sopimuspalokuntalaisen näkökulmasta jääneet hieman kärjistäen etäisiksi ja kasvottomiksi organisaatioiksi, jotka vain luottavat siihen, että palokunnat pitävät huolta itse itsestään – uusien sopimuspalokuntalaisten rekrytointia tai jopa pelastustehtävissä tarvittavan paremman kaluston hankkimista myöten. Toimittajat kiinnostuvat asiasta ja lähestyvät pelastusviranomaisia, jotka kertovat, ettei tästä ilman sopimuspalokuntalaisia olisi selvitty. Mediassa on noussut esille, että sopimuspalokuntalaisia tarvitaan – ainakin suurissa metsäpaloissa ”vapaaehtoiseksi täydennykseksi” ammattiväelle. Tämä näkyy edelleen kunta-ajan palotoimen haikailussa ja palokuntamaailman nurkkakuntaisuudessa. Silti sopimuspalokuntajärjestelmä ja sen tärkeys suomalaiselle pelastustoimelle tavallisimmassakin arjessa jää aivan liian vähän tunnetuksi asiaksi. Olemme aina sopimuksellisesti, joko palokunnan tai henkilökohtaisen sopimuksemme kautta pelastuslaitosten palveluksessa. pelastuslaitosta. KENEN JOUKOISSA halutaan sopimuspalokuntalaisen ymmärtävän seisovan tänään ja huomenna. KÄSITTEET VAIKUTTAVAT identiteettiimme. Sen sijaan kauhistun, kun joskus jopa pelastusviranomaisten suulla sopimuspalokuntalaiset ulkoistetaan pelastuslaitoksen omasta henkilöstöstä sitä täydentäväksi vapaaehtoisjoukoksi. Pelastuslaitosten tulisi huolehtia omalta osaltaan siitä, että itseymmärryksemme ja halumme edustaa työnantajaamme vahvistuisi. Sinänsä positiivinen viesti tärkeydestämme on mennyt monta kertaa sananmukaisesti metsään harhaanjohtavilla puheilla vapaapalokunnista, vapaaehtoisista sammuttajista tai pelastustoimen reservistä. Kysymysten identiteetistämme, riittävyydestämme ja hyvinvoinnistamme luulisi kiinnostavan ennen kaikkea työnantajiamme – pelastuslaitoksia. HÄLYTYSTEHTÄVILLÄ AJATTELEN itse aina edustavani Kenen joukoissa. Järjestelmästä tietämätön ulkopuolinen puolestaan aavistelee pelastustoimen resurssien olevan tiukoilla, kun suuret maastopalot vaativat paljon työvoimaa
Annamme ohjeet ja työkalut ilmoitusmyyntiin. SSPL:n puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Rantakangas totesi luovutuspuheessa Suomen Palopäällystöliiton tehneen hyvää työtä oikeiden käsitteiden käytön lisäämiseksi pelastusalalla. Tehoa varainhankintaan. Sopimuspalokuntakäsitteen käyttö Palopäällystöliiton tiedotteissa on lisännyt palokuntatoiminnan tunnettuutta. SSPL:n mukaan Palopäällystöliitto on tiedottanut pelastusalaan liittyvistä asioista johdonmukaisesti, suunnitelmallisesti ja käyttäen oikeita käsitteitä. Me huolehdimme toimitustyöstä, ulkoasun suunnittelusta ja painatuksesta. Tasavuosijuhla tulossa. Tämän tulee näkyä kaikessa pelastusalan tiedottamisessa johdonmukaisesti. Kysy lisää ja pyydä tarjous! Pekka Koivunen, 040 501 8721, pekka.koivunen@palokuntalainen.fi Maria Salo, 0400 504 678, maria.salo@palokuntalainen.fi Palokuntasi lehti voi ilmestyä omana julkaisunaan tai Palokuntalainen-lehden liitteenä. Palopäällystöliiton kannanotot ja tiedottaminen maastopaloihin liittyen on palvellut hyvin kansalaisten ja koko yhteiskunnan turvallisuutta. Tässä Palopäällystöliitto on ollut tunnustuksen arvoinen pelastusalan toimija. Tarvetta profiilin nostoon. – Suomessa pelastustehtävät hoidetaan ammattija sopimuspalokuntien toimesta. Palopäällystöliitto seuraa myös aktiivisesti yhteiskunnallista keskustelua ja on ottanut kantaa turvallisuuden puolesta erityisesti kesän maastopaloihin ja metsäpalovaroituksiin liittyen. JUHLISTA PALOKUNTASI VUOSIPÄIVÄÄ! HOIDA SUHTEITA PÄÄTTÄJIIN JA ALUEESI ASUKKAISIIN! KUTSU VIERAITA PALOKUNTASI TAPAHTUMIIN! TEHOSTA PALOKUNTASI REKRYTOINTIA! TUTUSTU PANELIAN VPK 115-VUOTIS JUHLAJULKAISUUN! PALOKUNTASI OMA LEHTI 27 SUOMEN SOPIMUSPALOKUNTIEN Liiton myönsi ensimmäisen Sopimuspalokunta-tunnustuksen Suomen Palopäällystöliitolle. Palopäällystöliitolle ensimmäinen Sopimuspalokuntatunnustus Paloja pelastusalan ammattilainen liittosi on JHL Vahvaa edunvalvontaa, tietoa ja tukea jhl.fi 90x124_palokuntalainen_messujulkaisu.indd 1 23.8.2018 14:53:14 Kuvassa vasemmalta Juho Luukko, Siiri L’Ecuyer , Antti Rantakangas, Ari Keijonen, Tomi Timonen ja Isto Kujala.
Kuvassa vasemmalta harjoittelija Eemu Hyvönen, palomestari Marko Ahtikivi, operaattori Juha Lahtinen, aulahoitaja Pia Nurmi sekä Tiken esimies Hanna Ritvanen.. Eerikinkadun pääasemalla sijaitseva keskus hoitaa pelastustoiminnan tukitoimintoja ja pitää yllä turvallisuuden tilannekuvaa Varsinais-Suomessa. Myös johtamisfunktio on mukana: TikeP3 toimii pelastusviranomaisena sopimuspalokunnille ja tukee pelastustoimintaa. 28 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 86 Teksti ja kuvat Pekka Koivunen Varsinais-Suomessa tikeä viisi kuukautta: Hyvä startti, paljon kehitettävää Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen ympärivuorokautisesti toimiva tilannekeskus otettiin käyttöön viime huhtikuussa
Lääkintäesimies siirtyy tikeen ja osallistuu toimintaan tarvittaessa. – Keräämme tietoa tilannekuvan muodostamiseksi ja välittämme sitä johtamisen tueksi. ”Tilanteen aikana henkilöstöä täydennetään tarpeen mukaan.”. Haluamme kehittää tilannekeskustamme niin, että olemme näiden viiden joukossa. – Mielestäni tikemme on lähtenyt hyvin käyntiin. Tukholman SOS-keskus kuului käyntikohteisiin, kuten myös Turussa sijaitseva häke sekä poliisin, meripelastuksen ja Liikenneviraston tilannekeskukset. – Vierailimme muiden muassa Pirkanmaan ja Länsi-Uudenmaan tilannekeskuksissa. Lisäksi Varsinais-Suomessa on mahdollisia poikkeusoloja varten suojatilat kalliosuojassa, jonne toiminnot voidaan siirtää tarvittaessa. Valtaosa poikkeuksellisista tilanteista voidaan hoitaa vahvistamalla tilannekeskuksen miehitystä päivystävällä palomestarilla ja ensihoidon esimiehellä, sanoo pelastuspäällikkö Mika Kontio. Ympärivuorokautinen toiminta varmistetaan niin, että työssä on vuorollaan yksi viidestä operaattorista ja yksi kahdeksasta vuoromestarista. Tilanteen aikana henkilöstöä täydennetään tarpeen mukaan. Tiken henkilökuntaan kuuluu tänään päivätyötä tekevän suunnittelija Hanna Ritvasen lisäksi arkisin virka-aikaan aulahoitajana palveleva Pia Nurmi sekä päivätyössä oleva palveleva palotarkastaja Jaripetri Kinnunen. Tästä kaikesta muodostuu hyvä kokonaisuus: normaaliaikana johtoyksiköt, kentällä tilannekeskus, johon suuremmissa häiriötilanteissa yhdistyy PelJoke sekä poikkeusolojen varalla, kalliosuojassa toimiva tilannekeskus/ johtokeskus. – Suunnittelussa helpotti merkittävästi yli kuudentoista vuoden kokemus hätäkeskuksessa. – Vuoden vaihteessa saamme käyttöömme lisätilaa erityisesti johtamistoimintoihin. PelJoke-tilat mahdollistavat laajempien tilanteiden toimintojen siirtämisen omaan tilaansa tiken toiminnan jatkuessa normaalisti. Myös viestiliikennesuunnittelijan pesti ja toiminta Eerikinkadun infopisteessä edesauttoivat sisäänajoa tike-maailmaan, kertoo Hanna Ritvanen. Seuraavassa vaiheessa lisäämme päätoimista henkilöstöä tikeen, kertoo Hanna Ritvanen. Starttasimme huhtikuussa ja nyt olemme hyvässä vauhdissa. Varsinaissuomalaiset eivät lähteneet soitellen sotaan, vaan tutustuivat tiken suunnitteluvaiheessa useisiin tilanneja johtokeskuksiin. Huolellisesti suunniteltu, laajennus jo tulossa V-Stiken esimiehenä 1.4.2018 alkaen on toiminut pitkän ahkja hätäkeskuskokemuksen omaava Hanna Ritvanen, joka oli vahvasti mukana myös tikeä suunniteltaessa. – Suomeen on suunnitteilla tulevaisuudessa viisi tilannekeskusta. 29 T ilannekeskuksen toimintojen suunnittelussa on tärkeässä roolissa ollut myös alueen kuntien avustaminen häiriöja poikkeustilanteiden valmiustoiminnan käynnistämisessä ja tiedottamisessa
Myös Marko Ahtikivi pitää tiken kehittämistä tärkeänä. V-Stiken viidestä operaattorista neljällä on palomiestausta ja yhdellä sopimuspalokuntatausta. Ahtikiven mukaan tietotekniikka on ollut ehkä haasteellisin osa-alue. Pelkkä tietoteknisten laitteiden käytön oppiminen ei operaattorin työssä riitä, vaan pitää oppia myös käyttämään erilaisia sovelluksia ja erityisesti verkosta saatavilla olevaa tietoa, kuvailee Juha Lahtinen operaattorin työtä. Operaattorin yksiköille antama tuki sekä se, että TikeP3 on saatavilla pelastustoiminnanjohtajana tehtävän alusta loppuun ovat merkittäviä etuja sopimuspalokunnille. ”V-Stiken viidestä operaattorista neljällä on palomiestausta ja yhdellä sopimuspalokuntatausta.”. Aina menee hetki, että pääsee rutiineihin mukaan. Tähän meille on tulossa uudistus syksyn kuluessa. Hän hoitaa muun muassa viestiyhteyksiä kentälle, etsii tietoa ja pitää yllä tilannekuvaa. Ahtikiven mukaan tiken ja TikeP3:n palvelut on otettu hyvin vastaan Varsinais-Suome sopimuspalokunnissa. – Päivystävän mestarin näkökulmasta siirtyminen tikeen on ollut aikamoinen muutos. – Perusasiat toimivat, mutta kehitettävää on paljon. Näkisin mielelläni meilläkin suorat äänija kuvayhteydet tilannepaikalle. Toimenkuvaan kuuluu nyt kenttätyön ohella tike-päivystys. – Tike on täynnä tietoja viestitekniikkaa. Operaattori kaiken keskiössä V-Stiken henkilökunnasta operaattorilla on kaikki linjat käsissään. Tällöin esimerkiksi yksikkö-/ryhmälähdöissä tilannepaikan johtajalle annettava tuki olisi varmasti vielä nykyistä tehokkaampaa. Vakinaista operaattoria sijaistava palomies Juha Lahtinen pitää tike-työstä, mutta tunnistaa samankaltaisa ongelmia kuin Marko Ahtikivi – Kun tänne tulee vuoroon, on asiat otettava haltuun joka kerta. – Meillä on seitsemisenkymmentä sopimuspalokuntaa ja ne hoitavat paljon yksikkö-/ryhmälähtöjä ilman paikalle saapuvaa viranomaista. Koska tiketyö ei ole päivittäistä, joutuu aina vuoroon tullessa palauttamaan asioita mieleen. Operaattorin työpiste. Teemme pääosin 12+12 h -vuoroja eli puolet vuorokaudesta tikessä ja puolet kentällä. Järjestelmien opettelu on ollut vaativaa. 30 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 86 Tike vaatii uuden opiskelua Palomestari Marko Ahtikiven mukaan tike toi uusia haasteita kenttätyötä tekeville palomestareille
En esitä asioita muutettavaksi, vaan haluan herättää ajatuksia. Joukkuelajit lapsille tuhansia. Harrastan myös CrossFittia. Onko oikein että rahalla rakennetaan vaikka se kesämökki. Ja ehkäpä jokainen voisi aamuyöllä, yön kolmannen automaattikeikan tullessa, miettiä kääntääkö kylkeä, vai olenko sittenkin tälle yhteiskunnalle jotain velkaa. Tarjoaa tilat, välineet, varusteet, usein miten saunailtoja, ruokaa, juomaa ja virkistysmatkoja. JOKAISELLE LUKIJALLE on varmasti selvää, ettei meille rakkaassa palokuntaharrastuksessa ole monessakaan mielessä kyse perinteisestä, eikä oikein mihinkään verrattavasta harrastamisesta. Saisiko sitä edes käyttää. 31 TURTOLA LAURI TURTOLA Kirjoittaja on pitkän linjan palokuntalainen ja Virkistyshotelli Yyterin toimitusjohtaja Porista. Kirjoitus ei edusta kirjoittajan palokunnan tai pelastuslaitoksen kantoja. Rahalla saa ja paloautolla pääsee ”Jos ei esimerkiksi aiokaan koskaan osallistua pelastustoimintoihin, vaan ainoastaan harrastaa, pitäisikö harrastamisesta maksaa?”. Monilla on kesämökit, kuntosalit, koulutustilat ja omat ajoneuvot jos jonkinnäköisiin reissuihin. Halutessasi voisit liittyä palokuntaan, olla mukana pari vuotta, et käy yhdelläkään tehtävällä, saat tuhannen euron varusteet käyttöösi, kouluttaudut parilla tonnilla ja toteat että ei ollutkaan kivaa ja lopetat. Golffiin käytän vuodessa sievoisen summan rahaa, pallojen hukkaaminen on sama kuin heittelisi kahden euron kolikoita sinne lampeen. Salimaksut 600 € vuodessa, mikä on vähän, ja siihen trikoot ja tingentangelit päälle ja tonni meni. Toisaalla palokunnat ovat melko yltäkylläisiä, ja toisaalla eletään niukkuudessa. Jos palokunta saa rahaa enemmän mitä sen varsinaisen pelastustoiminnan kuluihin menee, mihin se tulisi käyttää. Palokuntayhdistys saa rahansa pääsääntöisesti pelastuslaitokselta. Kertokaa jokin toinen harrastus, mihin osallistuminen ei maksa mitään, missä saat kaikki varusteet ja pelit ja pensselit ilmaiseksi käyttöösi, missä sinua koulutetaan ja pohjimmiltaan kaikki maksetaan yhteiskunnan varoista. Laitos maksaa palvelusta jota yhdistys tuottaa yhteiskunnalle. Mielestäni on päivänselvää että laitoksen pitää korvata kulut, joita pelastustoiminnan palvelujen tuottaminen synnyttää ja joita syntyy kun valmiutta ylläpidetään. Etkä käyttänyt pennin hyrrää. Jos ei esimerkiksi aiokaan koskaan osallistua pelastustoimintoihin, vaan ainoastaan harrastaa, pitäisikö harrastamisesta maksaa. Silti jos olisin toimintaa rahoittava taho, joutuisin väkisinkin miettimään onko yhteiskunnan edun mukaista rahoittaa yhdistyksen harrastustoimintaa vai palokunnan hälytysosaston pelastustoiminnan valmiutta. Tai järjestetään ulkomaanmatkoja. Voidaan aina pohtia virkistystoimintojen merkitystä aktiivisuuteen tai muun kuin operatiivisen osaston vaikutusta koko yhdistyksen toimintakykyyn ja –ympäristöön. Jossain siellä välillä menee varmasti kultainen keskitie. Malleja on monia, ja eri laitosten korvausrakenteet erilaisia. Tai ylläpidetään yhdistyksen muita toimintoja kuin pelastustoimintaan suoraan liittyviä. Mutta sitten mennäänkin harmaalle alueelle. Loppujen lopuksi kuitenkin meidän jokaisen tulisi tuntea itsemme etuoikeutetuksi saadessamme harrastaa tällaista toimintaa. Malleja on monia, mutta pääsääntöisesti palokunta tarjoaa ohjattua harjoittelua kerran viikossa. Joskus silti pieni vertaileminen voisi herättää ajattelemaan asioita eri tavalla. Ei asia tietenkään ole näin yksioikoinen
(Paloja) pelastusalan käsitteistöä on kuvattu mm. On kätevää, kun saa tehdä ihan mitä lystää. Sanakirjoistako apua. Pelastustoimi on luonteeltaan kriisiorganisaatio, joten voisi luulla, että käsitteistön yksiselitteisyys olisi siinäkin tärkeä. ”Pelastuslaitos sammuttaa”, mutta apuna on lisäksi mm. käsitteeseen ”vapaapalokunta” on ensiksi mainittu, joka toteaa, että kyseessä on ”hylättävä käsite”. Siitäkin on nykyisin esimerkkejä. seuraavissa teoksissa: Palontorjuntasanasto (Suomen Palontorjuntaliitto, 1984) ja Paloja pelastussanasto (SPEK ja SPPL, 2006) sekä vielä Kokonaisturvallisuuden sanasto (SPEK, 2014), jossa pelastustoimi tosin mainitaan vain kursorisesti. Mistä voisi kansalainen tai sitä valistava lehdistö muuten tietää, että punaiseksi maalattu pönttö enää harvoin on ”vaahtosammutin”, tai että punaisesta autosta Punakukkoa vastaan ryntäävä henkilö ei välttämättä ole yksiselitteisesti ”palomies”. Onhan käsitteistöä yritetty yhdenmukaistaa, mistä on peräisin muutama sanakirjakin, mutta kun käsitteet ovat alan lainsäädännöstä alkaen epäselvät jää pakostakin mieleen, että olisiko sekavuudella jollekin taholle itseisarvo. Jos viestin vastaanottajan tulee yksiselitteisesti ymmärtää, mitä lähettäjä on oikeasti tarkoittanut, on käsitteistö keskeinen asia. Näköjään ei ole. Moninaisuus on rikkaus, mutta alan viestinnästä kansalainen saa kovin epäselvän kuvan siitä, miten pelastustoimi on Suomessa järjestetty. rajavartiolaitos lentokalustoineen, erilaiset vapaaehtoiset järjestöt ja sitten ainakin uutisissa käytettyjen käsitteiden perusteella ilmeisesti myös joukko ”muita”.. Tai sitä, että ”vapaapalokuntaa” ei oikeasti ole olemassa muutoin kuin ehkä joissakin syrjäkylissä, missä vapaaehtoisesti toimivalla kyläryhmällä ei välttämättä ole asiasta sopimusta yhteiskunnan Olla vaiko eikö olla. Yksiselitteinen käsitteistö on tarkoituksenmukaisen viestinnän perusedellytys, ellei tavoitteena ole juuri sekaannus. Jos kukaan ei tiedä mistä oikeasti puhutaan, jäävät puuhaavat kädetkin mukavan vapaiksi. Mutta onko se tehokasta tai edes järjestelmällistä, se on eri asia. Ainoa teos, joka ottaa kantaa esim. 32 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 86 Teksti Silvio Hjelt Kuvat Anna Broholm K eitä ne muut sitten ovat. Sotilailla on oma käsitteistönsä, samoin kuin merimiehillä. Käskyn väärinymmärrys voi sodassa olla kohtalokasta, samoin väärän köyden löysääminen purjealuksella. Ei sitten ihme, että sopimuspalokunta omassa kotikylässään saattaa kohdata päättäjiä, joiden mielestä sellaista palokuntaa ei tarvita, koska ”oikea palokunta” eli pelastuslaitos hoitaa. Vapaapalokuntalaisia, sopimuspalokuntalaisia, sivutoimisia, palomiehiä, pelastajia, palokuntanaisia, vapaaehtoisia ym. Pelastusalan viestintä on terminologinen sekamelska Laajassa metsäpalossa pelastustoimen koko henkilöskaala tulee näyttävästi esille. Termin hylkääminen on kuitenkin pitkä prosessi, joka edellyttää asian sisäistämistä ja asiasta edes jotain tietävien tiettyä viestintäkuria
33 ”Jos kukaan ei tiedä mistä oikeasti puhutaan, jäävät puuhaavat kädetkin mukavan vapaiksi.”
13.400 (Koivunen v. Kyseinen määrite löytyi jo vuoden 1984 painoksesta, eikä asia ole pelastustoimen alueellistamisen myötä muuttunut. Palokuntalaisten lukumääräksi on arvioitu jotain väliltä n. Kaikki siis toistaiseksi loogista ja hyvin (paitsi että sanan ”alueellinen” ruotsinkielinen käännös ”lokalt” on virheellinen). Sanakirjan mukaan käsite pelastuslaitos käytännössä tarkoittaa ”alueen pääja sivutoimisten palokuntien muodostama verkosto”. 40.000 (vanha ”siivottu” arvio) ja n. Palokunnan jäsenistö muodostuu palokuntalaisista, joista jotkut ovat hälytyskelpoisia. Muut palokuntalaiset tukevat toimintaa enemmän tai vähemmän, taikka muodostavat nuoriso-osastojen puitteissa jälkikasvun. 34 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 86 ”Kun pelastuslaitos käy tekemässä ja sopimuspalokunta tekee työn, niin kuka oikeasti tekee?” kanssa. Herää kysymys: Onko ”sivutoiminen” vain pelastuslaitoksen kanssa henkilökohtaisen sopimuksen tehnyt henkilö, kun taas ”vapaaehtoinen” on yhteisösopimuksen puitteissa toimiva TÄSSÄ TIETOISESTI jätetään ottamatta kantaa sellaisiin käsitteisiin kuin palomies ja pelastaja, koska todella tulenarkaan asiaan on kesäkuivuudessa turha puuttua.. Mutta sekavuus se kun elää. 2005) on arvioitu täyttävän laissa määritetyt hälytyskelpoisuuden ehdot. Paloja pelastussanasto varsin ansiokkaasti kuvaa sekamelskan erästä ilmenemää, alkaen käsitteen ”pelastustoimi” määrittelystä: ”järjestelmä, jonka tehtävä on huolehtia onnettomuuksien ehkäisystä, pelastustoiminnasta ja väestönsuojelusta”. 75.000 (HAKA 2018) joista n. Ei sanakirjassa eikä laissa. Kaikki hyvin, paitsi että käsitteelle ”sivutoiminen” ei löydy mistään määritettä. Nämä hälytyskelpoiset osallistuvat sopimuspalokuntalaisina hälytystoimintaan, joko yhteisösopimuksen tai henkilökohtaisen sopimuksen puitteissa. Siinäkään ei ole sivutoimisen määrittely, ja käsite ”heti” on myös varsin suhteellinen. Vastaavasti on alueen pelastustoimi ”pelastustoimen alueella hoidettava pelastustoimi”. Käsitelogiikka karkaa Sen jälkeen logiikka hajoaa käsiin, aivan samalla tavalla kuin alan lainsäädäntökin. Jos tällainen ryhmä toimii sopimuksen perusteella, se on sopimuspalokunta, aivan järjestelymuodosta tai sopimuksen sisällön yksityiskohdista riippumatta. Sanakirja toki tarjoaa jonkinlaiseksi avuksi vanhaa, laista jo ennen sanakirjan painamista poistettua käsitettä ”puolivakinainen” palokunta, joka kunta-aikana tarkoitti ”palokuntaa, jonka henkilökunta on osittain päätoimista ja osittain sivutoimista ja jonka ensitoimintaan tarvittava osa voi heti hälytyksen saatuaan lähteä tapahtumapaikalle”. Huhu kertoo, että 60 sekunnin palokunnissakin ”ehtii ensin käydä vessassa” (kunhan ensin muistaa painaa statukseksi ”matkalla”). Alan kummankin varsinaisen sanakirjan mukaan sopimuspalokunta siis on palokunta, jolla on yhteiskunnan kanssa (olkoon se sitten kunta, alue tai tulevaisuudessa maakunta) sopimus
35 hälytyskelpoinen palokuntalainen. Jos jokin asia tehdään sopimuksen perusteella, niin aivan vapaa tahto on suhteellinen asia. Ja tulkintaahan se on, kun viestinnässä viranomaisen monopoliäänellä puhutaan ties millaisista kummallisista toimijoista. Molemmat tekevät aivan saman työn, sopimuksen puitteissa, ja molemmat ovat sivutoimisia. Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku, ja nimenomaan viisauteen pitäisi yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta rakentaa. Viestintävastuu on kuitenkin selkeä: se on viranomaisella. Lainsäädännössä juuret Sekamelskan pääsyynä lienee, paitsi alan ”moninaisuuden rikkaus ja vanhat perinteet” erityisesti se, että lainsäätäjä ei ole toistaiseksi tarkkaan määritellyt mistä pelastustoimessa oikeasti on kyse. Joskus mediasta saa kuvan, että jos menee hyvin, niin pelastuslaitos on yhteinen iloinen perhe, mutta jos tulos on vähemmän onnistunut niin siinä on ollut sopimuspalokuntia pelastuslaitosta auttamassa. Ja sopimuksen perusteella kohteeseen hälytetty yksikkö tuskin koskaan. Eihän niinkään voi olla. Ja tästä päästään sitten kiertoteitä pitkin asian ytimeen: Onko yhdistysmuotoinen sopimuspalokunta osa pelastuslaitosta vai eikö ole. Ja sitten se palkattomuus. Tai-sanan perusteella voisi vetää johtopäätös, että palokunta ja yhdistysmuotoinen VPK olisivat eri asioita. Hyvä mieli ei ole. Työsuorituksesta tai päivystyksestä saatava raha tai rahanarvoinen vastike on palkka. Sitten asia edelleen mutkistuu. Arviointivirhe voisi pohjautua joko johonkin käytännössä mahdottomaan ihannekuvaan tai siihen, että tosiasioita tunnustamalla jotenkin aiheutettaisiin joissakin keskeisissä piirteissä mielipahaa. Sanakirjan mukaan ”sopimuspalokunta” siis on ”alueen pelastustoimen kanssa pelastustoimeen kuuluvien tehtävien hoidosta sopimuksen tehnyt palokunta.” ”Palokunta” osaltaan on ”pelastustoimen tehtäviä varten varustettu järjestettyä apua antava yhteisö, jonka henkilöstö on saanut koulutuksen tehtäviinsä.” ”Paloasema” taas on ”palokunnan tai vapaaehtoisen palokunnan tukikohta”. Yleisen määritelmän mukaan ”vapaaehtoinen” on henkilö, joka vapaasta tahdostaan tekee yleishyödyllistä työtä palkatta. Tämä(kään) keskeinen valuvika ei korjaannu muulla tavalla kuin reilusti lainsäädännössäkin tunnustamalla, että Suomen pelastustoimi oikeasti rakentuu toisaalta ammattipalokunnista ja toisaalta sopimuspalokunnista. Riippunee arvioijasta. Mutta onko punttisalin käyttö etuus vai velvoite. Vapaaehtoisuus Mutta entäs vielä ne vapaaehtoiset. Jos laki ei yksiselitteisesti asiaa määritä, on sen tulkintakin vaikea. Harvemmin ne sopimuspalokuntalaiset ovat määritelmän mukaan oikeasti ”vapaaehtoisia”. On vaikea mieltää, mikä olisi tunnustamisvaikeuden perimmäinen syy. Yleishyödyllistähän se pelastustoimi on, mutta muut kriteerit ovat sitten hankalammat. Kun pelastuslaitos käy tekemässä ja sopimuspalokunta tekee työn, niin kuka oikeasti tekee. Kaikki muu on edesvastuutonta harhailua.. Jos suljetaan pois se mahdollisuus, että asiasta vastuussa olevat eivät todellakaan tiedä mistä on kyse eivätkä pysty kokonaisuutta mitenkään hahmottamaan, niin jäljelle jää joko välinpitämättömyys tai jonkinlainen arviointivirhe
Kahtena messupäivänä Tampereen Messuja Urheilukeskuksessa pidetään myös Logistiikkamessut ja Työterveyspäivät. Syyskuun 11. – Tampereen messukokonaisuus on vahva kansainvälinen turvallisuusalan tapahtuma, joka kokoaa turvallisuusalan yhteen koko sen laajalta kentältä – ja nyt vielä entistäkin laajemmin. EuroSafetyja Turvallisuus-messujen sisällöt täydentävät toisiaan ja niiden yhtäaikainen järjestäminen tuo kattavasti synergiaetuja, toteaa Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys ry SPLY:n puheenjohtaja Timo Kangasniemi. Myös alan järjestöt ovat hyvin esillä. TURVALLISUUSMESSUILLA ON yli 70 näytteilleasettajaa. Johtavat pelastusalan yritykset paria poikkeusta lukuunottamatta ovat mukana. Turvallisuusmessut ovat palanneet Jyväskylästä takaisin Tampereelle. päivä alkavat kolmipäiväiset messut järjestetään yhdessä Eurosafetyja Työhyvinvointimessujen kanssa. Turvallisuus 2018 ti 11.9.–to 13.9.2018 Tampereen Messuja urheilukeskuksessa TURVALLISUUS 2018 36 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 86
Ohjelmalava, E-halli 14–14.30 Mobiilipeleistä uusia tulokulmia ja vaikuttavuutta turvallisuuskasvatukseen. AIKA AIHE PAIKKA 10–12.45 Road Rescue 2018 Seminaarilava, E-halli 12–12.30 Mass Casualty Incident System for Efficient Patient EvacuationLEAN Evacuation Ohjelmalava, E-halli 13–13.30 Esteettömyys hätätilanteissa, evakuointivälineet ja liikuntarajoitteisten pelastusevakuointi Ohjelmalava, E-halli 13.30–14 Kaikki pelastetaan! Vammaisten henkilöiden kohtaaminen, pelastaminen ja evakuointi. Turvallisuusmessujen ohjelma TIISTAI 11.9. Ohjelmalava, E-halli 14–14.30 Onnettomuuksista oppiminen Seminaarilava, E-halli KESKIVIIKKO 12.9. 10–14.30 Sosiaalija terveysalan turvallisuusfoorumi 2018 Mars, Seminaarikeskus 2. Sovelluksessa löytyy kartta, jossa näet valitsemasi näytteilleasettajan osaston sijainnin. Sovelluksen voi ladata Android-laitteille Google Play -palvelusta ja Applen laitteille App Storesta. Löydät sovelluksen tunnisteella Turvallisuusala. Muuten sisäänpääsy maksaa 20 euroa. klo 10–17 TORSTAINA 13.9. 12–12.30 Mass Casualty Incident System for Efficient Patient EvacuationLEAN Evacuation Ohjelmalava, E-halli 12–12.30 Onnettomuuksista oppiminen Seminaarilava, E-halli 13–13.30 Esteettömyys hätätilanteissa, evakuointivälineet ja liikuntarajoitteisten pelastusevakuointi Ohjelmalava, E-halli 13–15.30 Jatkuvuudenhallinta pelastustoimessa Seminaarilava, E-halli 13.30–14 Kaikki pelastetaan! Vammaisten henkilöiden kohtaaminen, pelastaminen ja evakuointi. Pelastusopistolla syksyllä startanneen tutkimusja kehittämishankkeen esittelyä Ohjelmalava, E-halli Messujen aukioloajat: TIISTAINA 11.9. krs 10.30–11 Onnettomuuksista oppiminen Seminaarilava, E-halli 11.30–12.45 Tulevaisuuden turvallisuus ja Suomen uhkakuvat Seminaarilava, E-halli 12–12.30 Mass Casualty Incident System for Efficient Patient EvacuationLEAN Evacuation Ohjelmalava, E-halli 13–13.30 Esteettömyys hätätilanteissa, evakuointivälineet ja liikuntarajoitteisten pelastusevakuointi Ohjelmalava, E-halli 13.30–14 Kaikki pelastetaan! Vammaisten henkilöiden kohtaaminen, pelastaminen ja evakuointi. Katso lisätiedot turvallisuusalatampereella.fi Turvallisuusala -mobiilisovellus Voit tarkastella näytteilleasettajia listana, tehdä hakuja ja suodatuksia sekä omia suosikkilistauksiasi. Ohjelmalava, E-halli 13.30–16.30 Tulityöseminaari 2018 Tähtien Sali, Seminaarikeskus, 2. krs TORSTAI 13.9. klo 10–16 REKISTERÖITYMÄLLÄ ENNAKKOON netissä pääsymaksua ei peritä. 37 Palokuntalainen -lehti on saatavilla messuilla. Ota omasi!. klo 10–17 KESKIVIIKKONA 12.9
Auton suunnittelussa on ollut tavoitteena monikäyttöisyys ja alhaiset päästöt. 38 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 86 TURVALLISUUS 2018 Löydät meidät messuilta osastolta E 122! Nähdään! THE CONCEPT Fire Truck (CFT) –nimellä kulkeva konsepti on ollut yhtiön kunnianhimoinen projekti, jonka lopputuloksena pari vuotta sitten esiteltiin hahmotelma tulevaisuuden paloautosta, joka soveltuu mitä erilaisimpiin tulevaisuuden tehtäviin pelastusalalla. Myös turvallisuuteen ja ergonomisiin yksityiskohtiin on kiinnitetty paljon huomiota. – Rosenbauerin konseptiauton suunnittelu lähti perusteellisesta, yliopistojen kanssa tehdystä tulevaisuuden visioinnista ja analyysistä. Erikoiskalustolle on runsaasti tilaa ja uutena optiona on muun. Uskon, että konsepti siirtyy lähivuosina tuotantoon ja saamme nähdä autosta versioita, joissa monikäyttöisyys on perusta ja, joissa erilaisten käyttäjien tarpeet on voitu huomioida kustannustehokkaasti, sanoo Rosenbaueria Suomessa edustavan Veljekset Kulmala Oy:n myyntipäällikkö Tapio Korhonen. Yhteiskunnan muutosten vaikutukset pelastustoimintaan on arvioitu tarkkaan. Autossa on nykyisten paloautojen tapaan pumppu, vesisäiliö ja normaali sammuRosenbauerin konseptipaloauto Tulevaisuuden paloauto käy sähköllä Itävaltalainen paloautovalmistaja Rosenbauer julkisti 150-vuotisjuhlallisuuksiensa yhteydessä tulevaisuuden konseptipaloauton, joka on periaateeltaan täyssähköinen dieselhybridi ja sen alusta on erityisesti paloautoksi suunniteltu. Raivausvälineistö on soveltuva tulevaisuuden tarpeisiin. tuskalusto
– Suuri ero perinteiseen pelastusautoon on se, että auton kori on yhtenäinen ilman erillisiä miehistöja kalustorakenteita. Sähköhybriditeknologia valittiin päästöarvojen ja alhaisen melun, mutta myös kiihtyvyyden ja komponenttien sekä kalustotilojen sijoittelun vuoksi. Folie 19 Functional Excellence Low Entry Hights Improved Ergonomics Manipulation Crawler Simple (One Button) Operation Background Assistence Fully Connected Flexible Design Driving Dynamics & Agility Narrow Vehicle All Wheel Steering Low Point of Gravity Safety Cell Active Driving Safety System Reduced Noise Zero/Less Emissions. Tule tutustumaan ja keskustelemaan myös uudesta konseptista kanssamme, päättää myyntipäällikkö Tapio Korhonen. MESSUT Kulmala 39 tuva ensihoitotila, jossa on myös potilaan kuljetusmahdollisuus. Tämä mahdollistaa auton monipuolisemman varustelun eri käyttötarkoituksiin. Korhosen mukaan konseptiauton julkistaminen on hyvä osoitus Rodenbauerin halusta olla kehityksen kärjessä ja selvittää millainen olisi tulevaisuuden paloautoja jonka ratkaisuja ei rajoita tavanomaisten kaupalliseen jakeluajoon ja rahtiliikenteenseen suunnitellun auton tekniset ratkaisut. Konseptiautossa on käytössä myös monipuolista tietotekniikkaa. – Messuosastollamme E122 on esillä yhtiömme tuoterepertuaaria. Konseptiautossa on Korhosen mukaan huomioitu näköpiirissä oleva trendi, jossa perinteisten sammutustehtävien määrä vähenee, mutta erilaiset erikoistilanteet lisääntyvät. Nousukorkeus hyvin tilavaan, myös johtokeskuksena toimivaan ohjaamoon on erittäin alhainen
Uudistuneen ohjaamon varustelussa on huomioitu entistä enemmän henkilöstön turvallisuus, ergonomia ja mukavuus. Tänään Scanian erityismyynti hoitaa myynnin pelastusalalle, jolloin asiointi tapahtuu aina tutun ja asiantuntevan myyjän kanssa. Tarjoamme kaikkiin raskaisiin pelastusalan käyttötehtäviin oikeanlaisen alustan huomioiden aina auton käyttötarkoituksen vaatimat tekniset vaatimukset summaa myyntipäällikkö Petri Surakka. Parannuksia ovat muun muassa parannetut tartuntakahvat turvalliseen nousuun ja laskuun ohjaamosta, mahdollisuus sivuturvatyynyihin, mahdollisuus erilliseen kosteudentunnistavaan ilmastointiin edessä ja takana sekä LED -valotekniikka. vakuutusratkaisut järjestyvät myös kauttamme, selvittää Petri Surakka. Vuonna 2012 yrityksen nimi muuttui Scania Suomi Oy:ksi. 40 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 86 TURVALLISUUS 2018 SCANIA ON viimeisen muutaman vuoden aikana uudistanut koko mallisarjansa. Raskaiden kuormaja linja-autojen lisäksi Scania tuotevalikoimasta löytyvät moottorit ja käytetyt ajoneuvot. Scania Fleet Management -kuljettajakoulutus ja -valmennus sekä 24 tunnin hätäapupalvelu ovat tärkeä osa kokonaisuutta. Vuonna 1999 omistus siirtyi kokonaan Scanialle. – Nämä ovat vain pieni osa uudistuksista, joten tule käymään messuosastollamme, niin kerromme lisää uuden mallisarjan ominaisuuksista ja voit samalla itse todeta miksi Scania on pelastusalan markkinajohtaja raskaissa ajoneuvoissa, sanoo paloautomyynnistä vastaava myyntipäällikkö Petri Surakka. Scania Suomi Oy: Markkinajohtajalla kattava palvelutarjonta Scanialla on pitkä kokemus pelastusajoneuvoista, ensimmäinen paloauto valmistui vuonna 1912. Löydät meidät messuilta osastolta U19! Nähdään!. Käyttöleasing, rahoitusleasing, osamaksu sekä erilaiset Scania Suomi SCANIA SUOMI on perustettu vuonna 1949, jolloin nimenä oli vielä Oy Scan-Auto Ab. – Korjausja huoltotoiminta kuuluvat elimellisesti kokonaispalveluumme. Keskitymme asiakkaan kannattavuuteen ja tarjoamme kestäviä ratkaisuja, pitkäaikaista kumppanuutta sekä tietysti huippuluokan tuotteita ja palveluja. Vuonna 1969 yrityksen omistus siirtyi puoliksi Scanialle ja puoliksi Valmetille. Ensimmäiset 20 vuotta yritys oli yksityisomistuksessa. Scanian verkosto koostuu 21 Scania-palvelukeskuksesta ja näiden lisäksi on kuusi sopimuskorjaamoa. – Kehitämme jatkuvasti huoltoverkostoamme, jotta se säilyy Suomen parhaana
Elektro-Arolan hybridiratkaisun ytimenä on kaikki järjestelmät kerralla tavoittava tehokas käyttöliittymä, jolloin tositilanteen sattuessa ei hälyttämisestä vastuussa olevan henkilön tarvitse suorittaa useita peräkkäisiä toimenpiteitä erilaisilla laitteistoilla, vaan yksi selkeä hälytysprosessi riittää yhteen ja samaan mikrofoniin puhumisineen päivineen järjestelmän hoitaessa tekniikan taustalla automaattisesti. – Liitäntärajapinnat muihin turvatekniikan järjestelmiin, kuten paloilmoitinkeskuksiin ja kulunvalvontaan ovat myös oleellinen osa teollisuuslaitosten hälytystoiminan kokonaisuutta. – Laitteistojen toimintakunnon ajantasainen valvonta on myös erittäin tärkeää. Esimerkiksi kaasuvuodon sattuessa tehdasalueella oleville pitää pystyä mahdollisimman ripeästi ja tehokkaasti välittämään tieto tapahtuneesta ja toimintaohjeet. Henkilökohtaiset langattomat viestintälaitteet, kuten radiopuhelimet ja matkaviestimet ovat tärkeässä osassa, koska suuri osa henkilöstöstä käyttää jatkuvasti muusta ympäristöstä enemmän tai vähemmän eristäviä kuulonsuojaimia. Tämän tyyppiselle intuitiiviselle kokonaisratkaisulle on suurteollisuuskohteissa polttava tarve toimialasta riippumatta. Asiantuntijat messuilla ELEKTRO-AROLAN ASIANTUNTIJAT tapaat Tampereen Turvallisuusmessuilla osastolla E 412 ja erityisteemana tänä vuonna on nimenomaan suurteollisuuden hälytysratkaisut. Elektro-Arola Oy: Älykästä hälyttämistä myös suurteollisuuden tarpeisiin Elektro-Arola on kehittänyt suurteollisuudelle edistyksellisen hybridiratkaisun eri hälytysjärjestelmien yhteensovittamiseen. Yksi painallus riittää Elektro-Arolan valmistamasta käyttöliittymästä voidaan yhdellä painalluksella valita haluttu aluetai ryhmäkokonaisuus hälytyksen kohdentamiseksi. Visuaalista hälyttämistä edustavat muun muassa erilaiset hälytysvilkkujärjestelmät sekä infonäytöt. 41 ELEKTRO-AROLAN TOIMITUSJOHTAJA Kalle Arola mukaan aiemmin ei ole ollut saatavilla yksittäistä laitetta tai järjestelmää, jolla kaikki alueella olevat olisi tavoitettu, vaan hälytys on välitetty montaa eri kanavaa pitkin. Löydät meidät messuilta osastolta E 412! Nähdään! Elektro-Arola on merkittävä järjestelmätoimittaja suomalaiselle suurteollisuudelle.. Samalla ohjelmistoratkaisulla myös se saadaan keskitetysti kuntoon, kuvailee Kalle Arola. Esimerkiksi kulunvalvontajärjestelmästä luettava reaaliaikainen tieto alueelle kulloinkin kirjautuneista henkilöistä mahdollistaa hälytyspuhelun ja -tekstiviestin ohjaamisen vain heidän puhelimiinsa tai paloilmoitinkeskuksen antama osoitteellinen tieto voi aktivoida hälytystoiminnon automaattisesti kohdistaen sen vain halutulle alueelle. – Äänihälytysjärjestelminä toimivat yleensä ulkotilojen suurtehohälyttimet sekä erilaiset sisätilojen kaiutinja sireeniratkaisut
42 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 86 Hikinen urakka Kauhavalla Teksti Arto Papunen Kuvat Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitos ja Arto Papunen
Kauhavalla paloi noin 80 hehtaaria maastoa heinäkuun lopulla. 43 KAUHAVA. Useita päiviä kestäneisiin sammutustöihin osallistui runsaasti henkilöstöä Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen paloasemilta ja naapuripelastuslaitoksilta. Sammutustöissä käytettiin myös turveurakoitsijoiden kalustoa
Tulipalo lähtikin leviämään vauhdilla turvetuotantoalueelta metsään. Hautala jatkoi tilannepaikan johtajana seuraavaan aamuun saakka, jolloin tehtävää jatkoi Kauhavan aseman palomies Jari Kankaanpää. Numerot noudattivat käytettyjä joukkuepuheryhmiä. Kun yksiköitä alkoi tulla lisää, perustettiin joukkueet 2, 6, 7 ja 8. Kauhavalla palo levisi turvetuotantoalueelta metsään ja aiheutti suurpalon .. Joukkue 2:n vastuulla oli palon länsireuna, joukkue 6 oli itäreunassa ja joukkue 7 oli palon kärjessä pohjoisessa. Palon itäpuolella oli metsäautotie, jonka Hautala kävi tiedustelemassa, ja jonne seuraavat yksiköt ryhmittyvät. Joukkue 8 hoiti huoltoja tukitoimintoja. Kortesjärveltä lähti tilannepaikalle johtoauto, sammutusauto ja säiliöauto yhteisvahvuudella viisi. Sen jälkeen vastetta nostettiin suureksi ja samalla päätettiin perustaa tilannekeskus, jossa koko tilannetta johdettiin, Hautala kertoo. – Tultuamme kohteeseen aloitimme sammuttamisen ja ajattelimme, että saisimme palon pysähtymän turvenevan reunassa olevaan karikkoon, jonka suuntaan palo oli leviämässä. H älytys turvetuotantoalueella olevasta palosta tuli ensin Kortesjärven paloasemalle, mutta jo kolmen minuutin kuluttua hätäkeskus nosti vastetta, jolloin se koski myös Kauhavan paloasemaa, muistelee tilanteessa Etelä-Pohjanmaa P32:na toiminut Kauhavan palotarkastaja Teemu Hautala. Neljä joukkuetta Sankan savun takia palokuntalaisten oli vaikea hahmottaa palon laajuus ja etenevä rintama. Palokunnat saavuttivat kohteen lähes samaan aikaan. Kauhavalta lähti paikalle kymmenen henkeä johtoautolla, kahdella sammutusautolla, säiliöautolla ja miehistöautolla, jonka perään otettiin mönkijä. Sitten tuulen suunta muuttui hieman, ja ratkaisevalla hetkellä tuli lisäksi vesikatkos. 44 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 86 ”Tulipalo lähtikin leviämään vauhdilla turvetuotantoalueelta metsään.” Esa Mattila oli yksi niistä, joka ajoi Kauhavan palossa aseman mönkijää
Tilannepaikalle tuli avuksi myös puolustusvoimien varusmiehiä sekä sammutussäkillä varustettu NH-90. – Vaihtomiehistöä saatiin paikalle ilman hälyttämistä whatsup-ryhmien ja puhelinsoittojen avulla. Sammutustyötä tilannepaikalla jatkettiin torstai-iltaan saakka ja jälkivartiointivastuu luovutettiin turveyrittäjille klo 23:00. – Mietin vain, että jossain tapauksissa olisi hyvä, jos tilannekeskus saisi tilannepaikalta reaaliaikaista videokuvaa niin maasta kuin ilmastakin, Järvensivu päättää. Myöhemmissä vaiheissa sammutusmiesten tunnit pyrittiin rajaamaan korkeintaan noin kahdeksaan tuntiin. Näitäkin tuli useita Kauhavan tilanteen aikana, Teemu Hautala kertoo. – Miehitimme tilannekeskuksen kolmella miehellä tilanteen alussa. Hautala ja muu Kauhavan porukka pohti keikan jälkeen, että sopimuspalokuntalaisille pitäisi saada kevyemmät varusteet maastopaloihin. Petri Järvensivu pohtii, että tilannekuvaa saatiin hyvin muodostettua PEKE:n ja kohteesta saatujen valokuvien perusteella. Tilannekeskus tukena Tilanteen aikana maastopaloon tarvittavista resursseista huolehti tilannekeskus Seinäjoelle perustettu tilannekeskus. Tilannekeskuksesta voitiin päivien ajan johtaa tilannetta ja hälyttää yksiköitä maakunnasta siten, että valmius myös muihin tehtäviin säilyi. 45 45 ”Ensimmäiset tilannepaikalle tulleet sammuttajat tekivät parhaimmillaan 14-tuntisen urakan.” Tilannepaikan johtajina toimineet Jari Kankaanpää ja Teemu Hautala tekivät palon jälkeen letkukehikoita valmiiksi yhdessä Ylihärmän palokuntalaisten kanssa.. Ajoneuvoja tankattiin suoraan keikkapaikalla sinne tuodusta polttoaineesta, Hautala sanoo. Vaihtomiehistöä tarvittiin, kevyempiä varusteita kaivattiin Ensimmäiset tilannepaikalle tulleet sammuttajat tekivät parhaimmillaan 14-tuntisen urakan. Muonitus pelasi tilannepaikalla hyvin Kortesjärven, Kauhavan ja Nurmon palokuntanaisten toimesta. Tilannekeskuksessa oli miehitys aamusta iltaan palon syttymispäivästä sunnuntaista seuraavaan keskiviikkoon. Loppuvaiheissa sammutustöissä oli apuna myös Vapepan hälytysryhmien väkeä. Monet sammuttajat tulivat paikalle, kunhan pääsivät päivätöistään ja lähtivät juuri ennen yötä kotiin nukkumaan, Hautala kertoo. Miehitystä vähennettiin kahteen tilanteen rauhoituttua. Petri Järvensivu toimi tilanteen aikana P2:na ja P34:na tilannekeskuksessa Seinäjoen paloasemalla. – Meillä Etelä-Pohjanmaalla tilannekeskus ei ole vakituisesti miehitetty, vaan se otetaan käyttöön tarvittessa. Polttoainehuolto sen sijaan hoitui Kauhavalla hyvin. Ajomatkaa tuli läheisille hiekkakuopille kolme kilometriä ja helikopterille lentomatkaa läheiselle Palojärvelle noin neljä kilometriä. Maastopalon takia tilannekeskuksen miehittäminen olisi voitu lopettaa jo tiistaina, mutta ukkosilman takia se pidettiin toiminnassa myös keskiviikkopäivän, Järvensivu kertoo. Melko alkuvaiheessa Hautala selvitti vesipaikkojen sijainnit. – Tälläisissä pitkäkestoisissa hälytyksistä virve-kapuloiden ja kännyköiden akkujen kestot ovat ongelma
Vihkiäispuheen piti pääministeri Juha Sipilä, joka nosti esiin sopimuspalokuntatoiminnan yhteisöllisyyden. Hienoa, että ymmärrystä on löytynyt myös kotijoukoilta. Myös veteraanit ovat tehneet valtavan työn ja pitkiä työpäiviä, summasi pääministeri Sipilä vihkiäispuheessaan. Pääministeri kiitti puheessaan kaikkia rakennusprojektiin osallistuneita arvokkaasta työstä. Palokunnan puheenjohtaja Kai Vainio ojensi muiston vihkiäisistä pääministeri Juha Sipilälle, palokunnan päällikkö Marko Sainiolle ja pelastusjohtaja Pekka Tähtiselle.. Aseman valmistumiseen on vaadittu Kiukaisten VPK:n hälytysja veteraaniosastoilta yli 9 000 talkootyötuntia. 46 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 86 Teksti ja kuvat Maria Salo T oimintatilat ovat uudenaikaiset ja työturvallisuus on parantunut merkittävästi. Kahden vuoden urakka Kiukaisten aseman rakennusprojekti on kestänyt kaksi vuotta. Rakennusprojekti sai alkunsa jo vuonna 2012, kun vanhan aseman saneerauksen tarve selvisi ja huomattiin, että uusimista on niin paljon, että saneeraus ei enää ole kannattavaa. Palokunnan jäsenistöstä on löytynyt oman alansa osaajia niin hyvin, että ainoastaan maansiirtotyöt, lattian Talkootyöllä suuri merkitys Kiukaisten VPK:n uusi asema vihittiin käyttöön Yli 9000 talkootyötuntia vaatineen Kiukaisten VPK:n uuden aseman avajaisia vietettiin 25.8. – Muutaman vuoden kuluttua ajatus omasta asemasta oli niin pitkällä, että rakennustyöt päätettiin aloittaa. Tämä paloasema on hyvä esimerkki yhteisöllisyydestä ja talkootyön merkityksestä. Vihkiäistapahtuman puheista kävi ilmi myös se, että välillä tie on ollut jopa kivikkoinen ja puuduttava, mutta hyvällä yhteishengellä projekti on saatu onnistuneesti päätökseen. – Totta kai pientä viilailua vielä on, mutta voidaan jo sanoa, että projekti on valmis, sanoo palokunnan päällikkö Marko Sainio
Sipilän mukaan pelastustoimi tarvitsee vahvaa sopimuspalokuntakenttää, jotta pelastustoiminta voidaan pitää lähellä ihmistä. Juuri tässä on sopimuspalokuntapuolen vahvuus ja tätä juuri tarkoittavat lähipalvelut. – Rahoitusta hankkeelle on saatu Palosuojelurahastolta sekä Euran kunnalta. Hän otti puheessaan esille sopimuspalokuntien syntyhistoriaa ja sopimuspalokuntaverkoston organisoitumista. Maakuntauudistuksen tehtävänä on koota laaja. 47 valutyöt ja elementtien pystytys ja valmistus ostettiin muualta. Aseman kustannusarvio oli 750 000 euroa. – Kuntien kasvun myötä toiminta ei ollut riittävä ja kaupunkien suurpalot osoittivat, että organisoidummalle palokuntatoiminnalle oli tarve. Palokunnan päällikkö Marko Sainio ja yhdistyksen puheenjohtaja Kai Vainio uskovat, että budjetissa tullaan varsin hyvin pysymään. Yhdistyksen hallitus otti henkilökohtaisen riskin ja takasi palokunnalle erillisen lainan aseman rakentamista varten, koska Palosuojelurahaston avustus maksetaan takautuvasti. Tämä velvoittaa tiheään palokuntaverkostoon, jotta avunsaantiaika ei pitene. Pääministeri Sipilä hauskutti kuulijoitaan, mainitsemalla, että pelastustoimi on alana sellainen johon kansalaiset luottavat 99%, mutta tuo prosentti taitaa olla sellainen joukko ihmisiä, jotka eivät luota mihinkään, lohkaisei pääministeri Sipilä ja sai täyden kalustohallin nauramaan. Puheessaan pääministeri nostaa esille myös suunnitteilla olevan maakuntauudistuksen. Sopimuspalokunnilla suuri merkitys Pääministeri Sipilä korosti sopimuspalokuntien merkitystä Suomen kokoiselle valtiolle. – Pelastustoimi vaatii jatkuvaa kehittämistä, monimutkainen toimintaympäristö velvoittaa viranomaisyhteistyöhön tiivistämiseen ja sen kehittämiseen. Pääministeri ottaa esille sen, että luottamus on hankittu pelastustoimen järjestelmällisellä työllä. – Pelastustoiminta eroaa muihin palveluihin verrattuna siinä, että toiminta ja palvelu tapahtuvat lähes aina asiakkaan luona. Sopimuspalokunnat ovat tänään Suomen pelastustoimen järjestelmän elintärkeä osa
Jokaisessa puheenvuorossa kiiteltiin erityisesti Kiukaisten VPK:n upeaa työtä ja talkootyötuntien huimaa määrää. • Kuntosali, pukutila paloasuille, huoltotila, paineilmalaitteiden huoltotilat, otsonointikaappi, kaksi toimistoa, arkisto ja lentopallokenttä. 48 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 86 kirjo yhteiskunnan monialaisia toimijoita. KIUKAINEN Antti Ali-Raatikainen, Suomen Sopimuspalokuntien sihteeri Aki Ukkonen, Vammalan Betonin toimitusjohtaja Johannes Toriseva. Maakunnista tulee samalla myös vahvoja yhteiskunnan varautumisen keskeisiä alueellisia toimijoita ja yhteistyöjärjestöjä. – Tämä vaatii aktiivista ja kovaa työtä ja sitä että palokuntien asemat ja kalusto ja varusteet ovat kunnossa. Talkootyölle paljon kiitoksia Tilaisuuteen toivat tervehdyksensä Euran kunnanvaltuuston puheenjohtaja Timo Kalli, Satakunnan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Pekka Tähtinen, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön palokuntajohtaja Petri Jaatinen, Länsi-Suomen pelastusalanliiton toiminnanjohtaja Kiukaisten asema • Tontin pinta-ala 1 ha • Rakennus 702 m 2 • Lämmitys kolmella maalämpöpumpulla ja lattialämmityksenä. Vapaaehtoinen palokunta on enemmän elämäntyö kuin harrastus. Suomen mallissa varaja suuronnettomuusvalmius toteutetaan pelastustoimen ja sosiaalija terveystoimen yhteistyöllä, jossa merkittävänä apuna käytetään sopimuspalokuntia. Pääministeri Juha Sipilä oli odotettu vieras.. Tämä on taloudellisesti ainut kestävä tapa toteuttaa se Suomen kokoisessa maassa. Palokuntatoiminta antaa valmiuksia toimia myös ryhmässä. VPK:t ovat omalla työllään kouluttaneet lapsia, nuoria ja aikuisia, jotta heillä olisi paremmat edellytykset selvitä mahdollisista onnettomuuksista. • Neljä autopaikkaa ja läpiajettava pesuhalli • Koulutusja oleskelutilat, keittiö, sauna/pesutilat sekä palju. Suurimmaksi haasteeksi pääministeri Sipilä nostaa nuorten saamisen mukaan palokuntatoimintaan ja sen, että sopimuspalokuntatoiminta saadaan ylläpidettyä ikääntyvässä Suomessa. – Sopimuspalokunnilla tulee säilymään suuri rooli pelastustoimen järjestelmässä myös tulevaisuudessa
SSPL:n puheenjohtaja Antti Rantakangas ja kunniamaininnan vastaanottajat. Lappajärven juhlan virka-/palokuntapukuiset henkilöt: (keskellä) pelastusjohtaja Harri Setälä, Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos. Pelasatusjohtajan vasemmalla puolella opiskelija Topias Kangastie, Pelastusopisto ja järjestöpäällikkö Jaakko Linko, SSPL.. 49 HUOMIONOSOITUKSEN PALOKUNNALLE luovutti SSPL:n puheenjohtaja Antti Rantakangas. Kunniamaininnan ovat saaneet 2003 Heinäveden VPK, 2004 Konginkankaan VPK ja Äänekosken VPK, 2005 Sodankylän VPK, 2006 Nurmon VPK, 2007 Hitis FBK (Hiittisten VPK), 2008 Harjunalustan VPK, 2009 Taivassalon VPK, 2010 Anjalan VPK, 2011 Kauhavan palokunta, 2012 Tirilän VPK, 2013 Punkaharjun VPK, 2014 Porin VPK, 2015 Pyhäsalmen VPK, 2016 Kustavin VPK ja Virojoen VPK 2017. Hänen oikealla puolella pelastuspäällikkö Keijo Kangastie Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos ja opiskelija Jeremias Kangastie, Pelastusopisto. Lappajärvi, jossa on varauduttu toimimaan niin venekuin ilmatyynyaluksella. – Valinnalla haluamme tukea ja kannustaa sopimuspalokuntatoimintaa, toisaalta tehdä tunnetuksi myös VPKja muita palokuntayhdistyksiä. Palokunnan toimintaa tukee Lappajärven palomiehet ry, jolla on monipuolista toimintaa ja suuri – 66:n henkilön – jäsenmäärä naisja nuoriso-osastoineen. Palokunnan toiminnan erityispiirteisiin ja hälytystehtäviin vaikuttaa Lappajärven palokunnasta vuoden sopimuspalokunta Suomen Sopimuspalokuntien Liiton Vuoden sopimuspalokunta 2018 -tunnustuksen sai eteläpohjalainen Lappajärven palokunta. Nyt Lappajärven palokunnalle luovutettu kunniamaininta on tunnustus koko Lappajärven paloaseman henkilöstölle, niin sen hälytyskuin yhdistystoimintaan osallistuville jäsenille ja myös asemalla työskenteleville ammattipalomiehille, totesi Rantakangas. Lappajärven palokunnan valintaa vuoden 2018 sopimuspalokunnaksi SSPL perustelee muun muassa sillä, että palokunta on henkilömäärältään suuri. Palokunnalla on siten hyvä lähtövalmius kaikkiin hälytystehtäviin ja kyky huolehtia jopa useammasta pelastustehtävästä saman aikaisesti. Sen aktiivijoukkoon kuuluu 38 sopimuspalokuntalaista
ALL IN RESCUE U11. 010 616 1400 | www.saurus.fi 35 vuotta kotimaisia pelastusajoneuvoja. ALL IN RESCUE U11 Saurus Oy | Saunatie 5, 40900 Säynätsalo | Puh. Saurus Oy | Saunatie 5, 40900 Säynätsalo | Puh. 010 616 1400 | www.saurus.fi 35 vuotta kotimaisia pelastusajoneuvoja
Aiemmin palvelun tarjosivat VTT ja IL yhdessä. Mikäli kyseessä on uusi palo, hätäkeskus ilmoittaa palosta P3:lle, joka tekee päätöksen mahdollisesta yksiköiden hälyttämisestä tai tarkistustehtävästä. Järjestelmä lähettää havainnoista sähköpostiviestin häkeen ja pelastuslaitosten ilmoittamiin sähköpostiosoitteisiin. Maastopaloja havainnoidaan myös avaruudesta Satelliitista muutama ensihavainto vuodessa Ilmatieteen laitoksen uudistunut viranomaispalvelu välittää tiedot satelliittien havaitsemista mahdollisista maastopaloista aiempaa paremmin. Tämän takia havainnointi on säädetty karkeammalle tasolle ja hälytykset tulevat vain isommista paloista. Ruuska kertoo havaintoviestin lähettämisviiveen olevan 1-5 minuuttia satelliitin reagoinnista. – Ilmoitus tulee, kun mahdollinen metsäpalo on pelastuslaitoksen alueella tai lähellä sen aluetta. – EU:lla on olemassa maastopalojen satelliittihavainnointijärjestelmä, joka havaitsee paloja Euroopan tasolla. Tämä järjestelmä ei kuitenkaan lähetä viestejä automaattisesti hätäkeskuksiin, vaan vaatii aktiivista seurantaa ylläpidolta, päättää pelastusylitarkastaja Rami Ruuska. – Pääasiassa maastopalot kuitenkin havaitaan jo ennen kuin satelliitti on reagoinut. Satelliittihavainnointijärjestelmän tekemiä maastopalojen ensihavaintoja on kuitenkin muutamia vuosittain. 51 PALOTILANNE PÄIVITTYY aina, kun satelliiteista tulee uutta tietoa, eli muutaman kerran vuorokaudessa. Hälyttämisviive satelliitin reagoinnista pelastuslaitosten yksiköiden hälyttämiseen on yleensä 3–10 minuuttia. – Viestin saapuessa hätäkeskukseen hätäkeskuspäivystäjä tarkistaa, onko kyseessä jo aiemmin havaittu palo vai uusi. Rami Ruuska. Rami Ruuskan mukaan havaittuja paloja on vuodesta riippuen nollasta sataan kuukaudessa. Sama tieto menee myös hätäkeskuksiin, kertoo pelastusylitarkastaja Rami Ruuska sisäministeriön pelastusosastolta. – Mikäli halutaan kaikki pienemmätkin palot näkyviin tämä aiheuttaa myös mahdollisten roskienpolttojen ja muiden vastaavien havainnoinnin, jolloin voi aiheutua erheellisiä hälytyksiä. – Palvelua ylläpitää kuluvasta vuodesta lähtien Ilmatieteen laitos. Järjestelmän havainnointija ilmoituskynnystä voidaan säätää
Teksti Lappeenrannan VPK ja Pekka Koivunen Kuvat Lappeenrannan VPK ERKPAS -hankkeen projektipäällikkö, palokunnan päällikkö Tero Forsman ja drone. Myös joillakin ammattiasemilla lähdettiin mukaan kokeilemaan uutta tekniikkaa. Lappeenrannan VPK edelläkävijänä tuotteistamisessa Brändätty drone-palvelu Etelä-Karjalassa. Tuote on nimeltään ”EKRPAS”. Tienraivaajina olivat muutamat vpk:t. 52 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 86 Ensimmäiset dronet (nelikopterit) tulivat pelastustoiminnan avuksi muutamia vuosia sitten. Lappeenrannan VPK on ensimmäinen, joka on tuotteistanut ja brändännyt drone-palvelunsa. Tänään laitteiden määrä liikkuu jo kymmenissä
Ilmakuvaus ja ilmasta käsin tapahtuva tiedustelu sekä operatiivisen johtamisen tukitoiminta ovat palvelun ydintä. Hokkasen mukaan se, että EKRPAS-palvelu on käytettävissä ympäri vuorokauden koko laitoksen alueella ja tarvittaessa vaikka koko Itä-Suomessa, on hyvä osoitus yksittäisen sopimuspalokunnan sitoutumisesta tietyn, erikoisosaamista vaativan toiminnan tuottamiseen. Myös Etelä-Karjalan pelastuslaitos, EKSOTE, MAVI ja Ely-keskus ovat hankkeen yhteistyökumppaneita, kertoo EKRPAS-hankkeen projektipäällikkö, palokunnan puheenjohtaja Tero Forsman. Hanketta tuodaankin vahvasti esiin omilla verkkosivuilla osoitteessa ekrpas.fi. Palvelua tarjotaan lisäksiyleisötapahtumien valvontaan, luonnon ja ympäristön tiedusteluun sekä onnettomuuksien jälkeiseen tiedusteluun. – Haluamme lisätä sopimuspalokuntien vetovoimaisuutta uuden teknologian avulla. Myös onnettomuuden ja palon syiden tukinnassa avustaminen kuuluu kokonaisuuteen. EU:n maaseuturahasto on ollut hankkeemme käynnistämisen keskeinen tukija. Vaikka palvelu on ollut käytössä vasta lyhyen ajan, käyttökokemukset ovat olleet todella rohkaisevia. – Tämä hanke tuo uutta ulottuvuutta sopimuspalokuntien erikoistumiseen. EKRPAS Lappenrantalaiset ovat antaneet palvelukokonaisuudelle nimen (lyhennneyhdistelmä suomen ja englanninkielistä), joka ei ulkopuoliselle avaudu ilman selitystä. Tässä verkkosivujen selvennys: ”EKRPAS on Etelä-Karjalan alueelle ensisijaisesti pelastustoimen käyttöön tarkoitettu kauko-ohjatun miehittämättömän ilma-aluksen kokonaisjärjestelmä (Remotely Piloted Aircraft System, RPAS)”.. Vahva kumppaniverkosto – Tämä hanke ei olisi käynnistynyt nykyisessä laajuudessaan ilman ulkopuolista tukea. 53 LAPPEENRANNAN VPK:N EKRPAS on palvelukokonaisuus, joka on suunniteltu kattamaan viranomaistahojen tarpeita ympärivuorokautisesti Etelä-Karjalan alueella. Laitos tyytyväinen Pelastusjohtaja Erkki Hokkanen pitää vpk:n hanketta erinomaisen onnistuneena
Milloin näemme Suomessa ensimmäisen modernin sammutus-/puomitikaspaloauton?. Puomitikas asennettuna sammutusautoon ei ideana ole kuitenkaan uusi. Pari-kolme vuosikymmentä sitten yhdistelmäajoneuvoideaa yritettiin Suomessa saada läpi, mutta heikoin tuloksin. Bronto on toimittanut jo viisi autoa Aasiaan ja kymmenkunta odottaa valmistumista ja toimitusta. Autossa vesija vaahtotankkien yhteistilavuus on 2500 litraa ja pumpussa on tehoa 6000 litraan minuutissa, josta työkorin vesitykille saadaan 3500 litraa minuutissa. Suomessa on viime vuosikymmeninä totuttu kaavamaisiin ratkaisuihin kuten sammutusauto, säiliöauto ja puomitikas-/ nostolava-auto. Miehistölle on tilaa kuin normipaloautossa ja kalustoa mahtuu mukaan paloja pelastustoiminnan perustarpeisiin. F28ALR:n puomitikas ulottuu 28:aan metriin ja sivu-ulottuvuus jopa 20 metriä. 54 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 86 Toimiva konsepti myös Suomeenkin Bronton uusi hybridi valloittaa Aasiaa BRONTO SKYLIFT Oy:n monitoimipaloauto F28ALR on yhtiön uusin konsepti-innovaatio. Nyt näyttää siltä, että Suomessa valmistetulle modernille autolle markkinat löytyvätkin ulkomailta. Säiliösammutusauto on lyönyt läpi joissakin laitoksissa. Työskentelykorin kantavuus on 350 kiloa
Lisätietoa: www.sppl.fi/autourheilu PÄIVYSTÄÄKÖ PALOKUNTASI AUTOURHEILUTAPAHTUMISSA?. Koulutuksen tarkoitus on yhtenäistää ja parantaa autourheilutapahtumien turvallisuutta, oli kyse sitten kilpa-autosta pelastamisesta tai yleisön auttamisesta onnettomuusja vaaratilanteissa. 55 Kuvat Bronto Skylift Oy Autourheilutapahtumien ensivasteryhmien koulutus tarjoaa palokunnille mahdollisuuden kehittää osaamistaan ja kalustollisia valmiuksiaan
Kesäajan hälytystehtävien hoitamista ovat haitanneet monet pelastustoimen resursseista johtuvat tekijät. Pelastuslaitosten tulisi järjestää korttikoulutus. Aina ei paloautoja saada hälytyksen tultua liikkeelle, koska sopimuspalokuntien henkilöstöllä ei ole riittävästi c-kortteja. Nämä ovat hallitusohjelman selkeitä lupauksia, johon myös pelastustoimen tulisi aktiivisesti tarttua. Tähän eivät ole varat riittäneet ja palokuntayhdistykset ovat joutuneet itse järjestämään pelastustoimelle kuuluvan korttikoulutukseen ja hakemaan tähän myös pelastustoimen ulkopuolista rahoitusta. Varovasti arvioiden pelastustoimella tulisi olla 40–50 miljoonaa euroa suuremmat toimintamenot, jotta kohtuudella selvittäisiin pelastustoimen tehtävistä silloin kun niiden määrä yllättäen nousee, saataisiin toimintaa haittaavat puutteet kuntoon ja kehitettäisiin alaa. Pelastusalan fyysisesti raskas työ voidaan hyvin pitkälle tehdä roboteilla ja koneilla – tämä tekniikka on jo olemassa – tarvitaan vaan pelastustoimen sovellutukset. Alan vetovoimaisuus vähenee, jos tekniikkaa ja toimintamenetelmiä ei riittävästi kehitetä. Liittomme on jättänyt sisäministerille esityksen uuden teknologian ja digitalisaation hyödyntämisestä pelastustoimessa. Sellainenkin perusasia kun sopimuspalokuntalaisten terveystarkastukset on vaillinaisesti hoidettu. Kaksi tärkeää kohtaa Sipilän hallituksen ohjelmassa ovat: sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon palvelut sekä viranomaisten toimintakyky turvataan koko maassa ja pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta, valvontaa ja koordinointia vahvistetaan ja parannetaan valtakunnan tason pelastusviranomaisten toimesta. Pelastustoimen tulee kuitenkin selvitä myös normaaleja päivittäisiä onnettomuuksia suuremmista tilanteista, suuronnettomuuksista ja poikkeuksellisista olosuhteista. 56 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 80 ISTO KUJALA, Villimies SUOMESSA ON hyvä pelastustoimi ja sen perusteet on kunnossa. Pelastustoimi tarvitsee lisää rahaa Varautumiseksi sanotaan sitä, että suunnitellaan kaikki ne tilanteet, joihin pelastustoimi voi joutua, koulutetaan niihin henkilöstö harjoittelemalla ja varataan kalusto ja varusteet näitä tehtäviä varten. Tutkimusja kehittämistoimintaa pelastustoimessa tarvitaan paljon nykyistä enemmän. Kesän maastopalot ja muut pelastustehtävät, joita on ollut vastaavaa aikaa enemmän ovat kuitenkin, selkeästi osoittanut pelastustoimen rahoituksen riittämättömyyden. Maastopaloja on sammutettu rakennuspalojen sammuttamiseen tarkoitetuissa varusteissa, koska raha ei ole riittänyt kevyempiin ja työturvallisempiin maastopalovarusteisiin. ”Alan vetovoimaisuus vähenee, jos tekniikkaa ja toimintamenetelmiä ei riittävästi kehitetä”.. Resurssien on oltava kunnossa erilaisia tilanteita ajatellen. Alan vetovoimaisuus tulee säilyttää, niin ammattihenkilöstön kun sopimuspalokuntalaisten osalta Kesän suurehko hälytyksien määrä on ollut vain päivittäisiä tehtäviä. Sopimuspalokuntien jäsenhankintaa on haitannut sekin, ettei mukaan toimintaan tulevalle ole aina osoittaa varusteita ja usein myös koulutus hälytystehtäviin on liian vähäistä resurssipulasta johtuen
Det var på den tiden då man ibland hörde sirener som kallade frivilliga brandkårister till eldsläckning. Nu klarade man sig undan med blotta förskräckelsen. Ända tills i somras. Äras den som äras bör Samhällets resiliens ligger på avtalsbrandkårernas axlar. De kallas avtalsbrandkårer, i finskspråkiga media ofta nånting som kunde översättas som ”fribrandkårer”. Att det finska räddningsväsendet baserar sig på å ena sidan ordinarie brandkårer med yrkespersonal i enminutsberedskap och å andra sidan avtalsbrandkårer med personal i sidoarbete är ingen hemlighet, för avtalsbrandkårerna. Det finns räddningsverk, med ståtligt uniformerade myndighetspersoner som uttalar sig i media, det finns röda bilar med tuffa raska hjälmförsedda män som i övrigt är klädda på alla möjliga olika sätt, och det finns frivilliga brandkårer som traditionellt håller parader och sommarfester. Sådant händer inte nuförtiden. Förut fanns det också brandinspektörer som gjorde husesyner, men det var länge sedan. Det är detta ordet resiliens i sista hand handlar om. För mannen på gatan har deras roll förblivit väldigt oklar. Att de kan vara den egna grannen, det känner nog väldigt få till. Vaddå avtalsbrandkårer. Det vore kanske förmätet att kalla den gångna sommarens torka och medföljande skogsbränder kris, men det är inte lika förmätet i vårt västra grannland. Men vilka de brandmännen är, det är fortfarande oklart. Man har till och med erkänt att utan dem skulle man ha suttit risigt till. 57 Text Silvio Hjelt D et fina ordet resiliens betyder förmågan att klara av och återhämta sig efter kriser. För resten av befolkningen är räddningsväsendets uppbyggnad mer eller mindre oklar. Men i stället tycks det nuförtiden utöver nämnda brandkårer finnas något annat slags brandkårer som ibland är med och släcker eldsvådor. Skogsbränderna här och där i världen har åtminstone hos oss resulterat i en del självbelåtet spegeltittande. Och, hör och häpna, för första gången sedan räddningsbranschens regionalisering har ansvariga myndigheter på allvar prisat sina avtalsbrandkårer. Nu tycks de plötsligt vara guld värda
58 l BRANDKÅRISTEN l NUMMER 86 Att man själv kunde vara en, den tanken är nog för de flesta mycket avlägsen. kapaciteten att flexibelt möta även större olyckor, och detta till en löjligt låg kostnad. Ingenting är mera felaktigt! I själva verket bygger just avtalsbrandkårerna upp samhällets resiliens, dvs. I Sverige har man på många håll ställt sig frågan: på vilket sätt skiljer sig Sverige från Finland då det är fråga om skogsbränder. Faktiskt en utomordentlig fråga! Då man ställt frågan till det officiella Finland har svaren tidigare märkligt nog talat mest om skogsvägsnät, markägostrukturer och det regionala räddningsväsendets täta brandstationsnät. Eller de borde vara det. Hjälp som åtminstone i teorin kan nå en olycksplats medan hjälp ännu gör någon nytta. Nånting som man med tiden vill bli av med. Att de skulle vara en tillfällig störning och en kvarleva från forna tider. Om avtalsbrandkårerna och deras roll i helheten har man hållit väldigt tyst. Annat hade samhället inte kunnat bära. Bra fråga. Om avtalsbrandkårerna hör man vanligen inte så mycket. Lagen undviker däremot nogsamt att nämna att avtalsbrandkårerna faktiskt är en organisk del av det finska räddningsväsendet. Under sommaren har nyheterna fyllts av skogsbrandsrapportering. Varför urartar de inte på samma sätt i Finland. Läser man räddningslagen ser man att sådana kan finnas. Amatörer som skattebetalarna kunde tolka som räddningsbranschens svaghet. Samma vanliga tystnad som hållit medborgarna lyckligt ovetan. Skogsbränder, skogsbränder... Dessutom utgör just avtalsbrandkårerna den geografiska spridning av resurserna som i ett land med långa avstånd är nödvändig för att hjälp skall stå att få även i glesbygderna. Vårt västra grannland har drabbats hårt, medan vi själva egentligen inte varit nära katastrofens rand. Av det som syns i offentligheten får man nån gång intrycket att yrkesfolket ibland tycks på något sätt skämmas över dem
59 de om hur vårt räddningsväsende faktiskt är uppbyggt. Inte endast skogsbränder Det är skogsbränderna som öppnat mediaögonen för avtalsbrandkårerna, och det är skogsbränderna man talar om. Nu har ljudet i skällan plötsligt blivit ett annat. Risken för samma öde var uppenbar. Det var det man i tiderna förlorade i Sverige. Skillnaden mellan Sverige och Finland kan ses just i det att medan man i Sverige ”av elakhet eller oförstånd” (citat Sniff, förf. Tove Jansson) i tiderna lät de frivilliga brandkårernas operativa verksamhet dö sotdöden så kämpade dessa i Finland emot. Det är det arbetets frukter som nu kan skördas. Och särskilt i tätorterna är det just avtalsbrandkårerna som genom sin blotta existens som tilläggsresurs säkrar samhällets förmåga att möta även överraskande stora hot. Och i sista hand är det just avtalsbrandkårssystemet som står som garant för räddningsbranschens andel av den. I det skenet är det märkligt att till och med en så enkel fråga som branschens interna terminologi fortfarande skall undermineras av en lagstiftning som vägrar erkänna fakta. Genom målmedvetet arbete, som i många fall upplevdes som en kamp mot gudarna, kunde man säkra avtalsbrandkårssystemets överlevnad. Från det är dock vägen till ett oförbehållet erkännande av fakta lång, i Finland. Man till och med prisar dem. Genom att man i rätt ögonblick systematiskt förhindrade en utklassningstävling kunde även svagare avtalsbrandkårer leva vidare och utvecklas. Det är detta som modeordet resiliens i sista hand betyder. Det som man inte talar om är det faktum att det är avtalsbrandkårerna som utanför tätorterna i första hand svarar för räddningsbranschens akuta serviceproduktion även då det gäller annat än skog. Nu nämns även avtalsbrandkårerna. Det är därför vi fortfarande har ett relativt tätt nätverk av personer som mot en på sin höjd nominell ersättning är beredda att offra av sin tid för samhällets bästa. Men allt kan ju ändras på och rättas till, till och med lagar.. Resultatet kan avnjutas nu
Enligt räddningslagens 37§ är det helt möjligt, och personen har till och med rätt till ersättning. RÄDDNINGSVÄSENDET BORDE göra upp planer för hur man för exempelvis assisterande uppgifter vid skogsbränder kunde använda frivilliga såväl inom brandkårerna som utomstående samt sådana som på basen av lag anmodas deltaga. FÖR UPPGIFTER SOM LEDS av polisen kan via den Frivilliga räddningstjänsten (Vapepa) erhållas organiserad personal för exempelvis skallgång i terrängen. Det finns ännu saker som borde justeras i arbetsfördelningen mellan yrkesoch avtalspersonalen, men bränderna slocknar och människorna räddas effektivt, även sett ur internationellt perspektiv. Helt oberoende av om personen är medlem av brandkåren eller är en helt utomstående. KAN MAN VID släckningsverksamhet använda en person som inte hör till en alarmavdelning. HÄNDELSERNA den gångna sommaren visade dock att cirka 13500 avtalspersoners och 4000 yrkespersoners arbetsinsats inte alltid räcker till. Det är sällsynt att utomstående behövs för släckningsoch räddningsverksamheten. Vi behöver inga nya brandkårsformer och de nuvarande kraven på alarmeringsduglighet bör inte sänkas. ”Vi behöver verkligen inte sådana ´pop-upbrandkårer” som det varit tal om i offentligheten.”. Vi behöver verkligen inte sådana ”pop-up-brandkårer” som det varit tal om i offentligheten. Inom räddningsverksamheten finns det inte någon motsvarande organiserad frivilligorganisation med undantag för Finlands Sjöräddningssällskaps föreningar och Finlands flygräddningssällskap, vilka båda är medlemsföreningar inom Vapepa. I EXCEPTIONELLA SITUATIONER bör man kunna leda medborgare som är villiga att hjälpa till in i assisterande uppgifter men i räddningsväsendets fasta grepp. DÄREMOT KUNDE MAN som hjälpande händer i exceptionella Användningen av extern hjälp måste planeras situationer alldeles bra använda sådana frivilliga inom brandkårerna som inte är alarmeringsdugliga. DET FINNS INGEN orsak att sänka brandkårernas kompetensoch kravnivå genom att tillåta att man i den dagliga alarmverksamheten tar med personer vars utbildning inte motsvarar nuvarande krav. Exempelvis assistans vid släckning av skogsbränder skulle utgöra ett viktigt arbetsområde för dem, men uppgifternas avgränsning borde definieras på riksnivå. Utöver dem skulle det vara skäl att göra upp planer för hur man kunde använda sådana frivilliga inom brandkårerna vilka saknar alarmeringsduglighet samt annan personarbetskraft utanför räddningsbranschen, för det fall att särskilda behov dyker upp. 60 l BRANDKÅRISTEN l NUMMER 86 PEKKA KOIVUNEN, chefredaktör SOM HELHET betraktat är räddningsväsendets operativa system i rätt gott skick i Finland
Man kallar det beredskap att man planerar för alla sådana situationer i vilka räddningsväsendet kan råka, att man för sådana uppgifter utbildar personal och att man reserverar redskap och utrustning. Man har släckt terrängbränder i utrustning som egentligen är avsedd för släckning av byggnadsbränder, eftersom det inte funnits tillräckligt med pengar att köpa lättare och med tanke på arbetarskyddet säkrare terrängbrandsutrustning. För detta har det inte funnits tillräckligt med medel och brandkårsföreningarna har varit tvungna att själva arrangera den körkortsutbildning som ankommer på räddningsväsendet samt även skaffa utomstående finansiering för den. Resurserna måste vara skick med tanke på alla slag av situationer. Räddningsväsendet måste emellertid även klara av situationer som är mera omfattande än de dagliga, såsom storolyckor och undantaRäddningsväsendet behöver mera pengar gsförhållanden. Handhavandet av sommartidens alarmuppdrag har störts av mångahanda faktorer med koppling till räddningsväsendets resurser. Försiktigt beräknat borde räddningsbranschens driftsutgifter vara 40-50 miljoner euro högre så att man på ett skäligt sätt kunde klara branschens uppgifter även vid en överraskande ökning av antalet. Vårt förbund har till inrikesministern överlämnat ett förslag om att man skulle utnyttja ny teknologi och digitalisering inom räddningsväsendet. Även en sådan sak som hälsogranskningen av avtalsbrandkåristerna är bristfälligt skött. Den körkortsutbildningen borde arrangeras av räddningsverken. Enligt programmet för regeringen Sipilä säkrar man i hela landet de tjänster den inre säkerheten och rättsväsendet erbjuder samt myndigheternas funktionsförmåga, och för räddningsverksamhetens och beredskapens del förstärker och förbättrar man på försorg av räddningsmyndigheterna på riksnivå den riksomfattande ledningen, styrningen, övervakningen och koordineringen. Avtalsbrandkårernas medlemsrekrytering har även lidit av det att man inte alltid har kunnat anvisa utrustning för dem som kommer med i verksamheten, och ofta finns det på grund av resursbrist även för lite utbildning för alarmuppdrag. Det fysiskt tunga arbetet inom räddningsbranschen kan mycket långtgående utföras av robotar och maskiner – den tekniken finns redan – och det behövs endast applikationer för räddningsväsendet. Samtidigt skulle man få ordning på de brister som nu stör verksamheten och branschen kunde då utvecklas. Detta är klara löften i regeringsprogrammet, och även räddningsväsendet borde aktivt gripa tag i dem. Vid alarm har man inte alltid fått iväg brandbilar eftersom avtalsbrandkårernas personal inte har tillräckligt med C-körkort. Sommarens terrängbränder och andra räddningsuppdrag, av vilka det har varit mera än under motsvarande tid förut, har dock klart visat att räddningsväsendets finansiering är otillräcklig. Branschens dragningskraft minskar om man inte utvecklar tekniken och arbetssätten tillräckligt. 61 ISTO KUJALA, Vildmannen RÄDDNINGSVÄSENDET I FINLAND är bra och dess grund är i skick. Av forskningsoch utvecklingsverksamhet behöver räddningsväsendet mycket mera än nu. ”Branschens dragningskraft minskar om man inte utvecklar tekniken och arbetssätten tillräckligt.”. Det rätt stora antalet alarm under sommaren har endast utgjorts av dagliga uppgifter. Man måste bibehålla branschens dragningskraft, såväl bland yrkespersonalen som för avtalsbrandkåristernas del
oma-aloitteisesti. Erityistä kiinnostusta on herättänyt pelastustoimen ulkopuolisten tahojen osuus. V-S Pelastuslaitos yhteensä 116 pelastusyksikköä, joissa 5+75+396 Kantahämeen pelastuslaitos 8 yksikköä, henkilöstö 1+4+19 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos 3 yksikköä, henkilöstö 3+3+9 Pirkanmaan pelastuslaitos 16 yksikköä, henkilöstö 2+12+56 Satakunnan pelastuslaitos 23 yksikköä, henkilöstö 3+19+95 Vapaaehtoiset, yksityiset = Vapaaehtoinen pelastuspalvelu Rajavartiolaitos = RajaHeko100 ja RajaHeko400 Puolustusvoimat = NH90 ja puolustusvoimien virka-apuosasto vahvuudella 25 VPK:ien naisosasto (muonitus) = useita kymmeniä TEHTÄVÄÄN OSALLISTUI suuri määrä toimijoita, joiden työpanos oli korvaamaton: Metsäkoneyrittäjät (moto) 5, kaivinkoneyrittäjät 8, mönkijöitä (oma kalustoa), kuorma-autoja soranajossa, kunnan sosiaalipäivystys yhteistyössä SPR:n kanssa, Pyhärannan kunta, Pyhärannan seurakunta, Santtio-talo, Rihtniemen leirikeskus, Metsähallitus/asiantuntija, Drone–palvelu, Turun Pikapolttoöljy Oy, Poliisi, vapaaehtoiset yksityishenkilöt ja -organisaatiot, Pyhärannan partiolaisten lippukunta sekä alueen yritykset, jotka osallistuivat huoltotoimintaan tarjoamalla muonitusta, juomaa yms. 62 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 86 TÄMÄ PALSTA antaa lukijoillemme ainutlaatuisen mahdollisuuden saada asialliseen pelastusalaa koskevaan kysymykseen vastaus melkein keneltä tahansa. Vakkarit, sopparit ja muut yhteistyössä metsäpaloissa Pelastuslaitos, ammattihenkilöstö, (alipäällystö ja miehistö) 4+18 650 yksiköitä Pelastuslaitos, ammattihenkilöstö, (päällystö) 18 yksiköitä 5 7 yksiköitä 104 Pelastuslaitos, sopimushenkilöstö (vpk) Pyhäranta 18.7.2018, 40 ha. Ja vieläpä anonyymisti ja aivan ilmaiseksi. Virto halusi täsmentää, että luvut ovat alustavia ja tarkistamattomia. Toimitus keräsi alustavat luvut kahdesta paljon julkisuuttaa saaneesta palosta. Hänkin muistutti lukujen vielä tarkentuvan. Etelä-Pohjanmaan Kauhavalla heinäkuun lopussa syttyneen palon luvut saimme pelastusjohtaja Harri Setälältä. Sinä lähetät kysymyksesi meille (pidämme omana tietonamme henkilöllisyytesi) ja välitämme kysymyksen valitsemalPELASTUSTOIMEN ERI henkilöstöryhmien osuus kesän metsäpalojen sammuttamisessa on ollut Palokuntalainen-lehden lukijoiden mielenkiinnon kohteena. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Juha Virto lähetti toimituksellemme yhteenvedon koskien Pyhärannan paloa. Kysy ministereiltä, kansanedustajilta, johtajilta, päälliköiltä, asiantuntijoilta tai vaikka rivipalomiehiltä tai sopimushenkilöiltä. Kuinka suurella porukalla palot sammutettiin
Palokuntalainen -toimitus Pelastuslaitos, ammattihenkilöstö, (päällystö) Pelastuslaitos, ammattihenkilöstö, (alipäällystö ja miehistö) 10 38 104 yksiköitä 9 yksiköitä 8 yksiköitä 52 Pelastuslaitos, sopimushenkilöstö (hspk + vpk) Kauhava 29.7.2018, 80 ha Huom! Luvut saattavat sisältää saman henkilön useampia työperiodeja kohteessa.. Seuraavassa lehdessä kerromme sinulle vastauksen kysymykseesi. TOIMITUS PIDÄTTÄÄ oikeuden olla hyväksymättä kysymystä, jos se on tavalla tai toisella asiaton tai loukkaava. lesi henkilölle tai yhteisölle. 63 E-P:n pelastuslaitos yhteensä 69 yksikköä, joissa kokonaisvahvuus 152 Pietarsaaren ja Keskipohjanmaan pelastuslaitos 2 yksikköä Pohjanmaan pelastuslaitos 3 yksikköä Vapaaehtoiset, järjestäytyneet (Vapepa) = 20 Vapaaehtoiset, yksityiset = ei ollut Puolustusvoimat = NH90, 162 sammutuspudotusta Puolustusvoimat = virka-apuosasto 30 + 30 varusmiestä Yritykset = VAPO sammutusperäkärryt + traktori 12 kpl (sammutus ja jälkivartiointi 35 hlö, 1500 h) Muonitus palokuntanaiset / Kortesjärvi = 8 hlö Muonitus Nurmon VPK:n tukiosasto = 6 hlö Kauhavan palokuntanaiset = 5 hlö Lisäksi kuorma-autoja teiden sorastukseen, kaivinkone ja drone. KYSYMYS TULEE toimittaa osoitteeseen toimitus@ palokuntalainen.fi neljä viikkoa ennen seuraavan lehden ilmestymistä
Monella sopimuspalokunnalla on vieläkin enemmän, monella vähemmän. Ainakin valtakunnan mediassa. Iso osa lopetetuista palokunnista lopetettiin juuri noillakin alueilla, missä metsäpalot ovat/olivat. No siksi, että minä ja moni muu palokuntalainen on ylpeä siitä mitä me edustamme. Paikkakuntakohtainen tietävyys nousi taas jalustalle. Kerrataan tuota harrastelijakäsitettä. Mielestäni kaikki tässä yrittävät puhaltaa yhteen punaiseen hiileen. Mukana on myös vapaapalokuntalaisia.” VÄÄRIN ja metsään. Lukijan mielipide. Meitä ”harrastelijoita” on sitten vaan se 15000. Melkein syttyikin. Olisi aivan mahtavaa, että myös laitokset antaisivat viestiä eteenpäin, että ilman sopimuspalokuntalaisia, tuota putkimies Jannea ja naapurin rekkakuski Mattia pelastuslaitokset eivät olisi niin vahvoja, mitä ne ovat nykyään. Minua, ja tiedän että monia muitakin, häiritsee tämä jakaminen ammattilaisiin ja ”vapaapalokuntalaisiin”. Suomessa on 5000 ammattilaista. Valtaosa ammattimiehistä omaa vpk-taustan ja monet ovat edelleen aktiivisesti myös sopimuspalokunnassa. 64 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 86 Lukijan mielipide ON HUOLESTUTTAVAA palokuntalaisen silmin lukea Suomen suurimmista medioista, kuinka Pyhärannan suurta maastopaloa sammuttamassa oli vain pelastuslaitos, me palokuntalaiset olimme vain mukana. Sana vapaapalokuntalainen, on ollut tapetilla jo niin usein, että se voitaisiin muuttaa ammattimaisemmaksi sanaksi sopimuspalokuntalainen. Omassa sopimuspalokunnassa on vuositasolla pelastusja ensivastehälytyksiä yhteensä noin 180 kappaletta. Millä muulla me voimme nostaa päätä kansalaisten keskuudessa, kuin olemalla vaikkakin sitten nimen muodossa se ammattimaisempi palokunta, mutta ei tietysti täysiä ammattilaisia. Koska kyllähän täysin tosi asia on se, että ilman sopimuspalokuntalaisia Pyhärannassa olisi vieläkin savotta kesken. Nimittäin aate ja hermo. Tiedämme omien kyliemme riskialueet ja ihmiset sekä tunnemme maastot ja valtaväylät. Mutta samalla viivalla seisotaan palokellojen soidessa ja rinta rottingilla, haluna auttaa ja pelastaa. Me vaan ”harrastetaan”. Yksi kuvateksti meni näin: ”Pelastuslaitos yrittää sammuttaa Pyhärannan metsäpaloa. Pyhärannan VPK lähtiessään kohteeseen tiesi tasan tarkkaan ne metsätiet ja aukeat, minne metsäpalo voitaisiin rajoittaa – mahdollisesti. Ruotsissa ajettiin vpk-toiminta alas vuosikymmeniä sitten. Ja nyt joku siellä ajattelee, että miksi tälläisestä asiasta nyt tarttee kääntää ja vääntää.. Mutta. Hyvää loppukesää kaikille! Marco Mikä meitä palokuntalaisia oikein vaivaa. Ammattiylpeys on läsnä, vaikka vaan ”harrastelijoita” ollaankin. Tulokset nähtiin
Onko siihen olemassa suunnitelma. Nyt, kun lähtö on kaikesta huolimatta toteutui, olen ylpeä suomalaisen sammuttajajoukon puolesta. Tämä nähtiin nyt myöhässä. KESÄN KUUMIMMALLA hetkellä Ruotsissa oli samanaikaisesti useita kymmeniä metsäpaloja. Ei siis voitu lähteä heti Ruotsiin. Ruotsi pyysi sammutusapua naapureiltaan Norjalta, Tanskalta ja Suomelta. Kentällä kulkeva huhu kertoo, että päätös tuli ministeriöstä pelastusylijohtajan pöydältä. Entä, jos tulipaloja olisi syttynyt Suomessa yhtä useita kun nyt Ruotsissa. Liekkejä oli samanaikaisesti myös Suomessa. Oliko kyse siitä, että valtakunnan raja oli ehdoton este. Sen kuittasivat myöskin kruununprinsessa Viktoria sekä miehensä Daniel. Naapurimaista Norja ja Tanska antoivat apuaan. Paikkasivat hyvin senkin, mitä viivytellyssä päätöksenteossa menetettiin. Aluetta voi suhteuttaa Suomen viime vuosikymmenten tuhoisimpaan metsäpaloon Tammelassa vuonna 1997. Kauimmaiset avunpyynnöt, tai oikeastaan kauimmaiset avunantajat, olivat Italia ja Puola. He hoitivat asiansa erittäin ryhdikkäästi. Palokuntalaisiakin olisi ollut vapaaehtoisina valmiina avustamaan Ruotsia. Oliko helpompi vastata ”ei”, kun joukkojen kokoamiseen meni nyt useita viikkoja. 65 Onko sinulla sanottavaa. Aina oli kuitenkin tieto siitä, että vastavuoroinen apu toimii tarvittaessa. Outoa kaveruutta joka tapauksessa. Talkoisiin osallistuttiin vaikka oltiin kuinka vähävaraisia. Yksinomaan rajanylitys Torniosta Haaparantaan, ystävällisen Ruotsalaisen kansan ottaessa meidät vastaan, olisi ollut ikimuistoinen hetki molemmin puolin. Karkeasti ottaen Ruotsissa oli noin 80 samanaikaista ”Tammelan suurpaloa”. Suomen virallista vastausta en tiedä, mutta erään median mukaan ”Suomi ei vastannut avunpyyntöön”. Oliko Suomen toiminta siis niin tylyä, ettei annettu mitään vastausta vai onko tuo tulkittavissa, ettei Suomella ollut mahdollisuus irrottaa apuvoimia Ruotsille. Pauli Konttinen Hämeenlinna Olisiko Ruotsiin pitänyt lähteä heti?. Toimitus pidättää oikeuden olla julkaisematt a kirjoitusta. Jokainen voinee kuvitella sen PR-hyödyn, jos olisimme saaneet heti vaikkakin vain joitakin autoja liikkeelle. Lähetä oma mielipidekir joituksesi osoitteeseen toimitus@pal okuntalainen .fi. Yhteensä paloalue oli noin 20 000 hehtaaria. Siellä paloi noin 250 hehtaaria metsää. Oliko puute suunnitelmasta miten kootaan apujoukot. Pyhärannassa yksi maastopalo tuhosi noin 100 hehtaaria metsää. Vielä 1950-luvulla autettiin naapuria kykyjen mukaan. Kalustostahan ei voinut olla pula, sillä jo Pelastusopistolla lienee kesälomien aikana ollut muutama kärry reservissä
PALOTURVALLISUUSVIIKKO 27.– 28.11 SPPL: Palontutkinnan opintopäivät Jyväskylä 27.11. Pohjoismainen palopäällystön opintoviikko Nordisk studievecka för brandbefäl Helsingborg, Sverige L okakuu 3.–4.10. Tiedot osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi. SPAL: Liittokokous Oulu 27.– 28.11 Palomiesurheilu: Jääkiekko Riihimäki 28.11. ...jotta tiedät mihin millonkin menis! S yySkuu 5.–6.9. Palomiesurheilu: Suunnistus Kotka 11.–13.9. SPPL: Pehmustettujen huonekalujen ja patjojen paloturvallisuusseminaari Helsinki 12.9. Pelastustoimen EU-opintomatka Bryssel, Belgia H uHtikuu 3.4. Turvallisuusmessut Tampere 12.9. SPPL: Jatkuvuudenhallinta pelastuslaitoksissa Tampere 12.9. SPPL: Nuohousalan ja pelastusviranomaisten neuvottelupäivät Ikaalinen 13.9. SPPL: Paloturvallisuuspäivät HkiTukholma-Hki J ouLukuu 11.12. Palopäällystöpäivät 2019 Hämeenlinna. Kokonaisturvallisuus 2018-messut Lahti 11.9. SPPL: Yhdessä – inhimillisesti, ammatillisesti ja luotettavasti -seminaari Kuopio 23.– 25.10 SKYDD-messut Tukholma 27.– 22.10 SPEK: Verkostopäivät Padasjoki VKO 45 PALOKUNTALAINEN ILMESTYY M arraSkuu 7.–8.11 SPPL: Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät Jyväskylä 14.– 15.11. SPPL: Tulityöseminaari ja Tulityökoulutus 30 vuotta -juhlaillallinen Tampere 13.9. Työturvallisuus ja työhyvinvointi pelastuslaitoksilla Tampere 24.11.– 1.12. SPPL: Sosiaalija terveysalan turvallisuusfoorumi 2018 Tampere 24.9. SPPL: Jouluseminaari Helsinki VKO 52 PALOKUNTALAINEN ILMESTYY 2019 M aaLiSkuu 5.3. Palomiesurheilu: Salibandy Mikkeli 20.11. SPPL: Road Rescue 2018 Tampere 11.9. Palomiesurheilu: Lentopallo Lappeenranta 4.–5.10. 67 TAPAHTUMAKALENTERI TIEDOT ON kerätty laitosten ja palokuntien tiedottajilta sekä järjestäjien nettisivuilta. SPAL: Liittohallituksen kokous ja seminaari 7.–8.9. Julkaisemme sitoumuksetta tietoja pelastusalan tapahtumista yms. Pelastustoimen ajankohtaisseminaari Jyväskylä 12.10
Tervetuloa. Harjoitusilta tiistaisin klo 19.00. Tämä on asia joka koskee ihan jokaista.. Suomusjärven VPKn viikkoharjoitukset alkavat taas. Ehdotuksissa on päästy jo 1980-luvun alkupuolelle. PALOKUNTALAINEN-LEHDEN toimituksen yksimielisellä päätöksellä Suomusjärven VPK saa täyden kympin rekry-ilmoituksesta facebookissa: OIKEA VASTAUS viime lehden Mikä näistä ei kuulu joukkoon. Haluaisitko työskennellä pakkasessa hanskat läpimärkinä, helteessä täysissä pukeissa, rankkasateessa, keskellä yötä heränneenä tai vaikkapa joulupöydästä kesken aterian lähteneenä. -visaan on: korpraali KAIKKI ALLA olevat ovat olleet oikeita virkanimikkeitä ruotsinvallan aikana ja tsaarinajan Suomessa – ja osa vielä itsenäisyydenkin aikana. Ilmianto osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi Hei sinä! Onko sinulla hieman kieroutunut huumorintaju. Muutettu paloautoksi vuonna 1986. 68 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 86 uusi kisa! täyden kympin rekry! Mikä näistä ei kuulu joukkoon. Haluaisitko, että anoppisi katsoo sinua ihaillen. Liity palokuntaan ja me koulutamme sinusta jäätävän ammattilaisen, pesunja palonkestävän brankkarin. Sinä perusterve, yli 18-vuotias, jolla on palava halu auttaa muita, oppia uusia asioita ja tehdä työtä jolla on tarkoitus, tule tutustumaan toimintaamme. Vastaukset: toimitus@palokuntalainen.fi KUVAVISA Vanhin paloauto vasteessa ETSINTÄ JATKUU edelleen. Johdossa on KH623 vuodelta 1981 (alusta). paloherra, palovahti, palovouti, nokiherra, rummunlyöjä, lippumies, piipari, ruiskupäällikkö, ruiskumestari, suihkunjohtaja, vararuiskumestari, kersantti, vääpeli, palokonstaapeli, torninvartija, palotyönjohtaja, alipalomestari, palomestari, ylipalomestari, rehumestari, kapellimestari ja palotarkastelija Lähde: SPPL:n historiikki 2007 Toimitus ei saanut ainuttakaan oikeaa vastausta! KUKA ON tämä edellisillä Turvallisuusmessuilla virtuaalilasien taakse piiloutunut herrasmies. LÖYTYYKÖ VANHEMPAA
ALUEELLA KÄYTETTÄVÄ Tupakointi kielletty Työmaan yhteystiedot: Kuulonsuojaimia Suojalaseja Suojakypärää Turvajalkineita TYÖMAA-ALUE Asiattomilta pääsy kielletty Varo työmaaliikennettä Koontikilpeen kokoat helposti kaikki työmaan ohjeet ja rajoitukset.. Maahantuojana teemme mielellämme tarjouksen suuristakin tuote-eristä ja mahdollisista räätälöinneistä tuotteisiin. Seuraavassa lehdessä: Seuraava lehti (nro 87) ilmestyy viikolla 45. Turvakaupan tuotteilla saat työmaan turvallisuuden varmistettua. HUOM! Päivystävän palomestarin päivä Hälytysseurantajärjestelmät Satakunnan tike Suomen Turvakauppa Oy Asessorinkatu 13, 20780 Kaarina 02 438 4350 myynti@turvakauppa.com www.turvakauppa.com Liikenteenohjaaminen ja tilanrajaus Suomen Turvakauppa tarjoaa laadukkaan ja laajan valikoiman liikenteenohjaustuotteita. Ilmoita siitä meille: toimitus@palokuntalainen.fi Olethan huomannut, että lehti ilmestyy jatkossa ilmoitetulla viikolla Postin jakelukäytäntöjen muututtua. Me autamme sulkuja varoituslaitteiden valinnassa niin, että tiedät huolehtineesi lain vaatimista velvotteista liikenteenohjauksen näkökulmasta. OBS! Eikö lehtesi saapunut perille
Julkisuudessa on esiintynyt arvioita, että turpeen tuotannosta luovuttaisiin 2030ja viimeistään 2040-luvulla. Toivottavasti jo ennen. Päätös hiilestä luopumisesta on jo tehty. ONKO PELASTUSTOIMELLA rohkeutta puuttua asiaan. Myös alueiden tehokkaammalla vartioinnilla olisi vahinkoja saatu estettyä. Jossakin menee kuitenkin raja. Onko ministeriöllä ja uudella pelastusylijohtajalla tarpeeksi rohkeutta ottaa asia julkiseen keskusteluun. Ja lopulta vielä NH90 ja paljon muuta. 426 ja pitkä lista yksiköitä kolmen pelastuslaitoksen alueelta ja rajaheko. Seuraavana lahtauslistalla on hyvin todennäköisesti turve, jonka hyödyt ovat hyvin kyseenalaisia jo tänä päivänä. ON SELVÄÄ, että pelastustoiminnan pitää pääsääntöisesti olla ilmaista kansalaisille. MIKSI VAPO ja muut turvetuotantoa harjoittavat yritykset saavat vuodesta toiseen nauttia yhteiskunnan ilmaisista palveluista. 70 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 86 LIEKINHEITTÄJÄ TÄMÄ KIRJOITUS sai inspiraationsa yhdestä kesän kymmenistä turvetuotantoalueiden palosta. Myös pelastuslaitoksille aiheutui merkittäviä kustannuksia näistä paloista. Nyt on aika puuttua kovalla kädellä turvetuotantoalueiden paloihin. Missä luuraavat pelastusjohtajat. KYMMENET TURVETUOTANTOALUEIDEN palot levisivät kuluneen kesän aikana naapureiden puolelle ja aiheuttivat suuriakin vahinkoja. OSA PALOISTA olisi ollut vältettävissä yksinkertaisesti keskeyttämällä tuotanto äärimmäisen kuivana aikana. Turvetuotantoyhtiöiden sammutusvälineet eivät nekään olleet parhaita mahdollisia. AUTOMAATTISTEN PALOILMOITTIMIEN erheelliset ilmoitukset saatiin kohtalaisesti vähenemään asettamalla niille perälauta. Turvepaloille stoppi tai lasku menemään ”Miksi Vapo ja muut turvetuotantoa harjoittavat yritykset saavat vuodesta toiseen nauttia yhteiskunnan ilmaisista palveluista?”. PALOKUNNILLA ON edelleen vuosia, ellei jopa pari vuosikymmentä tehtävänään sammuttaa paloja, jotka olisivat vältettävissä – tai ainakin niiden leviäminen olisi estettävissä turvetuotantoyritysten omalla toiminnalla. NYKYÄÄN ELÄMME Suomessa energiamurrosta
Tervetuloa osastollemme E 302. Paloja pelastusajoneuvojen huoltoon vaadittavat tiukat laatustandardit, varaosien oma keskusvarasto Suomessa ja vahvat 24 h huoltoautopalvelut varmistavat autojen toiminnan kaikissa tilanteissa. (sis. Suomen suurin autoalan toimija, perheyhtiö Veho, on perustettu Mercedes-Benzin maahantuontiin vuonna 1939, josta lähtien olemme kasvaneet henkilöautojen ja hyötyajoneuvojen laajaksi palvelu verkostoksi. alv. Tutustu lisää: www.vehotrucks.fi Ambulanssi-, paloja pelastusautomyynti 010 569?3670 Puhelun hinta 010-numeroihin 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min. 24?%). Veho Hyötyajoneuvojen palveluverkosto kattaa 15 omaa huoltokorjaamoa, joita täydentää laaja itse näisten valtuutettujen korjaamoiden verkosto. Veho eSPoo Lommilanrinne 3, Espoo 010 56916 VehoTRUCKS.FI omAVeho.FI Turvallisuus-messut Tampereella 11.–13.9. . Veho Hyötyajoneuvot ja Mercedes-Benz – luotettavaa kumppanuutta. Yhteistyössä päällirakentajakumppaniemme kanssa tarjoamme Mercedes-Benzin paloja pelastusauto mallistosta monipuoliset ratkaisut pelastusalan ammattilaisille