Vesijetti palokunnassa Satakunnan tilannekeskus Secapp, SASCA ja muut BRANDKÅRISTEN NYT l PALOKUNNAT l HENKILÖT l KALUSTO & VARUSTEET l ILMIÖITÄ l HYVINVOINTI irt on um er o 8 € • vii kk o 45 • 20 18 • ISS N 179 8-2 68 5 pa lo ku nt al ain en .fi 87 Palomestarin päivä
patentoitu letkun koeponnistusmenetelmä . 2-6 minuuttia nopeampi vasteaika . paino: 2,3 kg FIREJET 500 AUTOMAATTISUIHKUPUTKI HoseMaster TM TÄYSAUTOMAATTINEN PALOLETKUJEN HUOLTOJÄRJESTELMÄ BLOWHARD BH-20 . vedenkulutus vain 5 l / paloletku PIENIKOKOINEN JA KEVYT SAVUTUULETIN . akkuja verkkovirtakäyttöinen . runko anodisoitua alumiinia . helposti liikuteltava . WWW.VEIKKONUMMELA.FI WWW.RAUPLAN.COM WWW.TRVESITYKIT.FI LUE LISÄÄ TUOTTEISTAMME VERKKOKAUPASTA: WWW.FWP.FI . jopa 20 paloletkua / tunti . työaika lyhenee, tilantarve pienenee . akun kesto: 20-80 min . syöttö DN50 kynsiliitin . mitat: 260 x 127 x 257 mm . mitat: 60 x 60 x 25 cm . akku voidaan ladata jopa 2000 kertaa. teho: 17,330 m3/h . 500 lpm @ 6 bar . apulaitteiden tarve poistuu . etäisyys ovelle: 0,6 2,0 m . paino: 18 kg perusakulla 23 kg
0400 504 678, maria.salo@palokuntalainen.fi KANNEN KUVA Anna Broholm TAITTO Anna Broholm/ PieniSuuri Idea puh. 040 501 8721 TOIMITTAJAT Silvio Hjelt ja Isto Kujala AVUSTAJA Arto Papunen KOLUMNISTIT Jaakko Linko, Lauri Turtola OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. VUOSIKERTA AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN ISSN 1798-2685 TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, puh. Jos sinä et osu kyselymme kohderyhmään, voit kuitenkin lähettää meille teräviä kommentteja sähköpostitse milloin tahansa. PALAUTE toimitus@palokuntalainen.fi palokuntalainen.fi 35 Kaksisuuntaiset pelastushenkilöstön hälytysja seurantajärjestelmät 42 Vesijet palokuntatoiminnassa 44 Vahva osaaja Vehon myyntitiimiin 46 Vaihtoehtoiset sammutusjärjestelmät kalusto & varusteet 35 60 7 10 16 27 Haalareissa vaanii vaara 30 Road rescue ihastutti messuilla 33 Palosuojelurahastolta odotettu julkaisu 53 Raahen uusittu asema 54 Lapin Savukoskella vihittiin uusi asema 58 180-vuotias Turun VPK palokunnat 53 hyvinvointi, terveys ja turvallisuus 27 68 Letkut solmussa 69 Seuraavassa lehdessä 70 Liekinheittäjä Lukijakysely tulossa SELVITÄMME TULEVAN kahden kuukauden aikana lukijoidemme mielipiteitä ja kehitysehdotuksia Palokuntalainen-lehdestä. Anna palaa! Lähetä ajatuksiasi osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi. Arvomme tilaajarekisteristä noin viisikymmentä lukijaa eri puolilta Suomea ja pyydämme heiltä vastauksia lehteämme koskeviin kysymyksiin. Olemme valmiita niin risuihin kuin ruusuihinkin. Ollikainen ILMOITUKSET, TILAUKSET JA TALOUS Maria Salo, puh. 3 7 Kimmo Kohvakka aloitti pestinsä 8 Hyllytyspäätös 9 Lakiesitykselle tyrmäävä vastaanotto 10 Palomestari Tomi Anttilan päivä 15 Stadin brankkari 2018 16 Porin tilannekeskus 20 Hätänumeroon soitetaan yhä useammin 22 Mobiilipeleistä apua turvallisuusosaamisen kehittämiseen 60 Norm är inte alltid samma sak som verklighet 63 Ledare 64 Vildmannen SISÄLTÖ 5 Pääkirjoitus 19 Lingottua 34 Turtola 52 Villimies 65 Tahtoo tietää 65 Tapahtumat Nyt • ajankohtaiset asiat brandkåristen pelastusalan ilmiöitä henkilöt vakiot PALOKUNTALAINEN BRANDKÅRISTEN PELASTUSALAN ERIKOISLEHTI 17. Palokuntalainen-lehden toimitus. rek. 040 865 8835, www.pienisuuriidea.net PAINO Euraprint Oy KUVAPANKIT Depositphoto ja Pixabay KUSTANTAJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja, Yhdystie 6, 29250 Nakkila, Y2242549-9, Alv
Uusi monipuolinen Crafter ja väkivahva Amarok V6. Volkswagen Hyötyautojen mallistosta löytyy ratkaisu moniin pelastustoimen kalustotarpeisiin. Tutustu monipuoliseen mallistoomme lähimmällä Volkswagen-jälleenmyyjällä tai osoitteessa volkswagen-hyotyautot.fi. www.volkswagen-hyotyautot.fi Volkswagen Crafter ja Amarok. Yksilölliset ratkaisut pelastustoimen tarpeisiin
Erica laskee näiden sekä kohteen saavutettavuuden ja palokunnan lähtöajan perusteella, mitkä palokunnat ja yksiköt saavat hälytyksen. Jääkö jonkun taajaman palokunta talliin, vaikka aseman naapurissa on hätä. TÄMÄN UUDEN filosofian virheistä ja omituisuuksista vastaa ensisijassa pelastuslaitos, joka syöttää järjestelmään resurssitietonsa ja määrittelee vasteet. On tunnettu tosiasia, että sopimuspalokunnalla pitää olla kymmenkunta savusukelluskelpoista hälytettävää, jotta tehtävään saadaan varmasti yksi savusukelluspari, todennäköisesti kaksi paria ja melko usein kolme paria. Tarkoitetaanko Erica viilaa vasteet määrällä takuuvarmasti pelastusyksikössä olevien savusukeltajien määrää, vai käytetäänkö arvioinnissa palokunnan sopimuksessa mainittua savusukeltajien kokonaismäärää. 5 PEKKA KOIVUNEN, päätoimittaja Uusi monipuolinen Crafter ja väkivahva Amarok V6. Samoin ne pelastuslaitosten vastuuhenkilöt, jotka viime kädessä vastaavat resurssien ylläpidosta ja vasteiden toimivuudesta, pääsevät kentän ja suuren yleisön arvioivan tarkkailun kohteiksi. Tämä aiheuttaa lähivuosina runsaasti selviteltävää. NYKYISIN ELS:LLÄ hälytetään yksiköitä. Sen sijaan ne ihmiset, jotka ovat toiminnallaan aiheuttaneet kolmen vuoden viivästymän, ansaitsevat kritiikkiä. Tuleeko palokuntakohtaisiin tehtävämääriin suuria muutoksia. TOIMINTAKUNNOSSA ERICA on aikanaan suuri edistysaskel hätäkeskuksille ja järjestelmää hyödyntäville viranomaisille. www.volkswagen-hyotyautot.fi Volkswagen Crafter ja Amarok. Järjestelmän uskotaan myös parantavan loppuasiakkaiden palvelua. LÄHIMMÄN YKSIKÖN periaate saattaa myös aiheuttaa hämmennystä. ERICA-JÄRJESTELMÄÄ on turha moittia, tuli mitä tuli. Järjestelmävirheiden löytyminen on myös aina mahdollista ja Erican tapauksessa jopa todennäköistä. Muun muassa näihin kysymyksiin ei ole löytynyt valtakunnan kattavia vastauksia. Tutustu monipuoliseen mallistoomme lähimmällä Volkswagen-jälleenmyyjällä tai osoitteessa volkswagen-hyotyautot.fi KUN PAHASTI myöhässä oleva hätäkeskusjärjestelmä Erica saadaan teknisesti käyttökuntoon, ongelmat eivät lopu siihen. Tulevaisuudessa Erica tunnistaa hälytettävät kyvyt ja ominaisuudet perusteinaan hälyttäjän hätäkeskuspäivystäjän muutamaan kysymykseen antamat vastaukset. PALOKUNTIEN KYKYJEN ja ominaisuuksien arviointi on inhimillistä toimintaa, mihin vaikuttavat useat eri seikat. Esimerkiksi palokunnan pelastuslaitokselle tarjoamien savusukeltajien määrä herättänee keskustelua, koska luvulla on merkitystä palokunnalle osoitettavien rakennuspalotehtävien kannalta. Yksilölliset ratkaisut pelastustoimen tarpeisiin. PS. ”Jääkö jonkun taajaman palokunta talliin, vaikka aseman naapurissa on hätä?”. Volkswagen Hyötyautojen mallistosta löytyy ratkaisu moniin pelastustoimen kalustotarpeisiin. Kansainvälisessä vertailussa Erica ottanee kärkisijan ainakin hetkeksi, jos se toimii asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Pelastustoimen koko vasteajattelu muuttuu. Millä perusteilla lähin yksikkö jätetään hälyttämättä
Hän asuu vaimonsa ja kolmen lapsensa kanssa Vantaalla. 7 KOHVAKKA TOIMI aiemmin Etelä-Suomen aluehallintovirastossa Pelastustoimi ja varautuminen -vastuualueen johtajana. Puolustusvoimien palveluksesta hän siirtyi siviilielämään vuosituhannen vaihteessa. Sitä ennen hän on työskennellyt muun muassa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestössä sekä Keski-Uudenmaan ja Helsingin pelastuslaitoksilla eri tehtävissä. Pelastusylijohtaja toimii sisäministeriön pelastusosaston osastopäällikkönä ja johtaa osaston toimintaa. Pelastusylijohtaja on sisäministeriön johtoryhmän jäsen. Kimmo Kohvakka on syntynyt 1968 Kajaanissaa. Kimmo Kohvakka aloitti pelastusylijohtajana Uusi pelastusylijohtaja, sotatieteiden maisteri Kimmo Kohvakka aloitti virassaan marraskuun alussa. Pelastusosastolle kuuluu myös Pelastusopiston ja Hätäkeskuslaitoksen ohjausja valvontatehtäviä. Pelastusosasto johtaa, ohjaa ja valvoo pelastustointa ja sen palveluiden saatavuutta ja tasoa, huolehtii pelastustoimen valtakunnallisista valmisteluista ja järjestelyistä, yhteen sovittaa eri ministeriöiden ja toimialojen toimintaa pelastustoimessa ja sen kehittämisessä. Hänen virkakautensa kestää viisi vuotta.
Hallinto-oikeus katsoi, että virantoimituksesta pidättämistä voidaan soveltaa ajokiellossa olevaan viranhaltijaan ainoastaan tilanteissa, joissa työtehtäviä ei voida kohtuudella järjestää niin, että viranhaltija voi niistä suoriutua ilman ajo-oikeutta. 045 854 1989, pasi.jaakkola@palomiesliitto.fi – HALLINTO-OIKEUDEN päätös tarkoittaa, että pelastuslaitoksilla on varsin korkea velvollisuus järjestellä viranhaltijoidensa tehtäviä tilanteissa, joissa ajo-oikeus on väliaikaisesti menetetty, toteaa SPALin edunvalvontajohtaja Pasi Jaakkola. Perusteluissa huomioitiin myös ajo-oikeuden menettämisen väliaikaisuus ja se, että laissa tai asetuksessa ei ole säädetty palomiehen ammatin harjoittamisen edellyttävän voimassa olevaa ajo-oikeutta. Palomiehen kieltäydyttyä tästä, työnantaja oli pidättänyt hänet virantoimituksesta viranhaltijapäätöksellä. Työnantaja toimi lainvastaisesti, kun se pidätti virasta palomiehen tämän menetettyä kuukaudeksi ajo-oikeutensa, totesi Hämeenlinnan hallinto-oikeus syyskuun lopussa antamassaan päätöksessään.. 8 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 87 Hallinto-oikeus: Palomiestä ei voi hyllyttää lyhyen ajokiellon vuoksi Lisätietoja: Palomiesliiton edunvalvontajohtaja Pasi Jaakkola, puh. Tämän johdosta työnantaja oli kehottanut palomiestä hakemaan palkatonta virkavapaata ajalle, jolloin hänellä ei ollut voimassa olevaa ajo-oikeutta. Se kumosi viranhaltijapäätöksen ja totesi, että työnantajalla ei ollut lainmukaista oikeutta pidättää palomiestä virantoimituksesta pelkästään sillä perusteella, että häneltä oli väliaikaisesti evätty ajo-oikeus. Palkaton virantoimituksesta pidättäminen oli voimassa siihen saakka kun ajo-oikeus palautui. Palomies menetti ajo-oikeutensa toistuvien liikennerikkomusten johdosta kuukaudeksi. Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös asiassa ei ole lainvoimainen. Palomies teki viranhaltijapäätöksestä oikaisuvaatimuksen tuloksetta, joten hän vei asian hallinto-oikeuteen. Perusteluissaan hallinto-oikeus toteaa, että kaupungin palomiehen virkaan asettama BC-luokan ajo-oikeuden kelpoisuusehdon menettäminen ei yksistään tarkoita sitä, etteikö palomies kykenisi suorittamaan virkatehtäviään. Lisäksi palomiehen virantoimituksen pidättämisen osalta ei oltu noudatettu suhteellisuusperiaatetta, josta säädetään hallintolain 6 §:ssä
He eivät ole saaneet koulutusta rajoitustoimenpiteiden käyttämiseen – eivätkä edes riittävästi uhkaja väkivaltatilanteisiin. Osa poliisin tehtävistä sekä virkavastuu olisi siirretty ensihoitajille, mutta ilman selkeää sääntelyä virkamiehille kuuluvasta lainsuojasta. STM:n esitystä asiakasja potilaslaiksi pidettiin myös perustuslain vastaisena. Lakiesitys sai useilta tahoilta murskaavaa kritiikkiä. Lisäksi lakiesityksessä ei ollut säädetty riittävän yksityiskohtaisesti rajoitustoimenpiteiden sisällöstä, käytöstä, laajuudesta, kestosta ja tarkoituksenmukaisuusharkinnasta. Perustuslain mukaan merkittävää julkista valtaa voivat Suomessa käyttää vain viranomaiset ja viranomaisten nimissä vain laillisesti virkoihinsa nimitetyt virkamiehet. Esimerkiksi SPAL esitti lausunnossaan, että ensihoitajien tehtävä on auttaa välittömän avun tarpeessa olevia hädänalaisia ihmisiä, pelastaa henkiä. Palomiesliitto katsoi lausunnossaan, että ehdotetut rajoitustoimenpiteet ensihoidossa olisivat vähentäneet paitsi ensihoitajien myös asiakkaiden turvallisuutta ja oikeusturvaa. 9 STM:N LAKIESITYKSEEN oli kirjattu ensihoitajille vastaavanlaisia valtuuksia rajoitustoimenpiteiden käyttämisestä kuin poliisilla nyt on. La esitys ki. Mikäli lakiesitys olisi hyväksytty, ensihoitajat olisivat voineet esimerkiksi tehdä henkilökatsastuksen ja -tarkastuksen, ottaa haltuun asiakkaalta aineita ja esineitä, pitää kiinni ja estää häntä poistumasta sekä hoitaa ja lääkitä asiakasta ilman hänen lupaansa. Siihen heidät on koulutettu. Lähde SPAL Lakiesitys hyllytettiin STM:n esitys asiakasja potilaslaiksi sai tyrmäävän vastaanoton Sosiaalija terveysministeriön (STM) luonnos hallituksen esitykseksi uudeksi asiakasja potilaslaiksi on hyllytetty
Hän hoitaa myös pelastuslaitoksen ja Kokemäen kaupungin yhdyshenkilön tehtävät. 10 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 87 Palomestari Tomi Anttilan työpäiviä on jo kolme vuotta täyttänyt Erica. Satakunnan pelastuslaitoksen Erica-pääkäyttäjän pesti ja hätäkeskusalueen pääkäyttäjäryhmän jäsenyys työllistää häntä neljän paloaseman vastuupalomestarin työn ohella. Palomestari Tomi Anttila, 32, Satakunnan pelastuslaitos Ericaa, päivystystä ja paljon muuta Teksti Pekka Koivunen Kuvat Pekka Koivunen ja Anna Broholm. Näiden lisäksi tulevat päivystävän palomestarin työt niin toimistossa kuin kentällä
Juttusarjan tavoitteena on tehdä läpivalaisu siitä, mitä kulloinkin vuorossa oleva henkilö kohtaa työvuoronsa aikana. Sarjan ensimmäisessä osassa seurataan Satakunnan pelastuslaitoksen päivystävän palomestarin Tomi Anttilan työtä tiistaina 9.–10.2018. Seuraavassa numerossa seuraamme paloesimiehen työtä Pirkanmaan pelastuslaitoksessa.. 11 Palomestarin päivä UUDESSA JUTTUSARJASSAMME seuraamme pelastusalan eri henkilöiden yhden työvuoron tapahtumia
Pitkällä tähtäimellä myös paloasemien fyysisiä sijaintia kannattaisi miettiä vastaamaan kehittyvän yhteiskunnan tarpeita. Sopimuspalokuntien lähtövahvuuksiin pitäisi saada myös lisää resursseja. Päätyönsä ohella savusukelluskelpoinen Anttila on edelleen mukana Ulvilan VPK:n toiminnassa. Palotarkastuksia pyrin tekemään viikottain, kertoo Tomi Anttila. 12 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 87 P alomestari Tomi Anttilalla on pitkä kokemus pelastusalalta. Työvuorot ovat joko 24 tai 8 tunnin mittaisia. Asuinalueiden ja teollisuusalueiden laajentuessa meidän pitää pystyy vastaamaan tuleviin haasteisiin. Erityisesti päivälähtöjen vahvuudet ovat monissa sopimuspalokunnissa ongelma. Palomestarin työssä Anttilaa viehättää se, että jokainen työpäivä on erilainen. Parin vuoden ajat hän toimi Kokemäellä päiväpalomestarina ja vuoden 2011 alusta alkoi yhä jatkuva päivystys Porissa. – Meillä olisi paljon opittavaa niin Suomesta ja kuin ulkomailta. Pääosa päivystysajasta kuluu muuhun kuin hälytystoimintaan. Anttilan mukaan Erica-hankkeeseen osallistuminen niin laitoksen sisällä pääkäyttäjänä kuin Porin hätäkeskusalueella pääkäyttäjäryhmän jäsenenä vie työajasta valtaosan. Erikoinen työaika ja laaja tehtäväkenttä Päivystävä palomestari Satakunnan pelastuslaitoksessa on yleismies, jonka työn kuvassa pelastustoiminnan johtajan työ on vain murto-osa. Tulevien kuukausien aikana näemme miten pitkän kehitystyön tulokset toimivat. – Ajallisesti suurin osa työajastani on toimistotyötä. Kokemäellä työllistävät erityisesti lupa-asiat ja lausunnot. Virkaan hänet nimitettiin vuonna 2012 sijaintipaikkanaan Kokemäki. – Päätoimisia palomiehiä tulisi saada lisää. Nykyinen joustava päivystävän palomestarin työaikamalli on erinomainen – kumpaankin suuntaan. – Kokemäen, Kauvatsan, Kuurolan ja Risten paloasemien asiat ovat viikottain työlistalla, kuten myös yhteydenpito Kokemäen kaupungin suuntaan. Palokunnan hälytystoimintaan Anttila on osallistunut vuodesta 2004 alkaen. Hälytysten osuus ajankäytöstäni lienee jossain 5 % tietämillä. Anttila pitää Ericaa selkeänä parannuksena nykyjärjestelmään verrattuna – kunhan viimeistely onnistuu. Toiminta neljän paloaseman vastuumestarina käsittää lähinnä ohjausta ja valvontaa. Vuorokauden kestävät päivystykset osuvat kohdalle noin viikon välein. Paljon hyvää, hieman kehitettävää Anttilan mukaan pääosin Satakunnan pelastuslaitoksen henkilöstö, toimitilat ja kalusto ovat tänään huippuluokkaa, mutta hän löytää myös kehittämiskohteita. – Tässä työssä hienoa on myös yhteisöllisyys. Näiden lisäksi hän osallistui virkapaikaltaan tai tikessä satojen yksikkö-/ ryhmälähtöjen seurantaan ja tukemiseen. – Tällä hetkellä epäsäännöllinen vuorotyö sopii elämäntilanteeseeni erinomaisesti, mutta uskon, että joskus tulevaisuudessa teen vielä normaalia päivätyötä. Monipuolinen päivystysvuorokausi ilman hälytystehtäviä Karhu-alueen (Pori ja ympäryskunnat) päivystävällä palomestari RSA31:lla oli vuonna 2017 Pronton mukaan 317 tehtävää. Palokuntauransa hän aloitti Ulvilan VPK:n nuoriso-osastossa vuonna 1999. AMK N7-kurssilta Tomi valmistui vuoden 2010 joulukuussa. Tomi Anttilan mukaan pelastusalalla voisi nykyistä enemmän hyödyntää kollegojen kokemuksia. ”Hälytysten osuus ajankäytöstäni lienee jossain 5 % tietämillä.”. – Kokemukset päivystävän mestarin työstä ovat antaneet hyvän pohjan osallistumiseen Erica-hankkeeseen. Parhaiten tämä järjestyisi nykyistä laajemmilla vaihtojärjestelyillä
07.50 Palomestari Markku Rintala saapuu ja ottaa vastaan Karhu-alueen päivystysvastuun. Vehon ja Kirmola Oy:n edustajat selvittävät auton salaisuuksia Karhu-alueen palomestareille. Palomestarit Tomi Anttila ja Janne Kumpulainen tutustuvat johtoauton salaisuuksiin Kirmola Oy:n asiantuntijan opastuksella.. 09.00 Kahvitauko 09.15 Laitoksen palomestareiden videopalaveri, aiheena Pronton täyttäminen. Anttila junailee paikalle Meri-Porin RSA112:n. Anttila ei lähde kohteeseen. 13 Tomi Anttilan mielestä uuden johtoauton tilat ja laitteisto on suuri edistysaskel vanhaan verrattuna. 08.00 Vuoron vaihto Pm Tero Järvelä kertoo Anttilalle edellisen vuoro kauden tapahtumat ja luovuttaa viestivälineet. 16.00 Liikuntatunti Sählypelin keskeyttää hälytys noin 16.40. 10.00 Uuden johtoauton koulutus päivystäville. 06.00 Herätys ja aamutoimet 06.30 Toimistotöitä. Koko laitoksen alueella oli vain yksi pelastustoimen tehtävä ja yksi ensivaste. Tiedotusvälineiltä tulee useita soittoja liikenneonnettomuuksia koskien. RSA101 hoitaa pienen liikenneonnettomuuden. Anttila ottaa vastaan lähtöilmoitukset ja varmistaa resurssien riittävyyden sekä on yhteydessä molemman tehtävän tilannepaikanjohtajiin. 18.00 Illan ohjelma sisältää toimistotöitä paloaseman hallintosiiven toisessa kerroksessa, jossa sijaitsevat aluepalopäällikön, palomestareiden, viestimestarin ja palotarkastajan toimitilat. Anttila tarkistaa johtoauton kaluston. 24 tuntia 07.30 Anttila saapuu Satakunnankadun paloasemalle. Puolentoista tunnin tyhjentävä esitys käsittää yleiskatsauksen Erican ominaisuuksiin sekä esimerkkejä järjestelmän ehdottamista vasteista eri tilanteissa. 0.53 Viimeinen sähköposti lähtee 01.00 alkaen Anttila saa nukkua yönsä rauhassa. Seurantayö oli Satakunnassa ainutlaatuisen hiljainen. Heti tämän jälkeen tule hälytys liikenneonnettomuudesta Luvialla. 14.15 Toimistotöitä ja käynti tikessä. Sitten taas työpöydän ääreen. Paikallinen lintumies soittaa ja pyytää palokunnan apua kuolleen joutsenen noutamiseksi vedestä. Valmiusmestari Tiina Kielinen käy läpi Pronton täyttämisen ohjeistusta. 12.00 Ruokailu Amica Oy:n ylläpitämässä lounasravintolassa, joka palvelee pelastuslaitoksen lisäksi poliisin ja Hätäkeskuslaitoksen henkilökuntaa. 12.45 Erica-koulutus Tomi Anttila perehdyttää palomestareita Erican käyttöön. 21.00 Iltapalaa Puolen kilometrin ajo paikalliselle huoltoasemalle ja takaisin uudella johtoautolla
Tapana on myös seurata ja tukea yksikkö-/ ryhmälähtöjen sujumista omalla alueella, kertoo Tomi Anttila. Pronto, uusi johtoauto ja Erica olivat päivän pääaiheet. ”Meillä on käytäntö, että muiden alueiden P3:set ryhtyvät tukemaan omalta työpisteeltään hälytetyn P3:n toimintaa.”.. Viikonloppuvapaan jälkeen seuraa toimistopäivä (8h) Kokemäen paloasemalla. Työpäivän ensimmäisen koulutuksen aiheena oli PRONTO. 14 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 87 – Meillä on käytäntö, että muiden alueiden P3:set ryhtyvät tukemaan omalta työpisteeltään hälytetyn P3:n toimintaa. Työvuorot eivät ole veljiä keskenään Kuusi tuntia Tomi Anttilan hiljaisen työvuoron jälkeen Porissa päivystävä palomestari joutui johtamaan tahallaan sytytetyn kolmen rakennuksen palon sammutusta Eurajoen Luvialla. Seuraavana (8h) työpäivänä Tomi Anttila ajaa kotoaan Ulvilasta pelastuslaitoksen keskusasemalle Poriin, jossa pääaiheena on jälleen Erica. 24 tunnin työvuoron jälkeen Anttilalla on kaksi päivää vapaata. Palomestari Tero Järvelä kertoo Anttilalle edellisen vuoron tärkeimmät tapahtumat. Paikalla oli 14 laitoksen pelastusyksikköä. Anttilan lokakuista 24h-työvuoroa hallitsi päivystävien palomestareiden kerran viikossa pidettävä koulutuspäivä, jolloin paikalla olivat Karhu-alueen mestarit yhtä sairauslomalaista lukuunottamatta
Mika Korhosen työnkuva muodostuu tällä hetkellä pelastustyöstä erilaisissa onnettomuuksissa ja hoitotyöstä kiireellisten ensihoitopotilaiden parissa sekä onnettomuuksien ehkäisytyöstä. Hän toimii tällä hetkellä Malmin pelastusasemalla hoitotason palomies-ensihoitajana Malmin pelastusasemalla ja on sitä ennen palvellut Kallion ja Mellunkylän pelastusasemilla. vuosipäivän juhlatilaisuudessa. 15 PALOMIES-ENSIHOITAJA MIKA Korhonen on valittu vuoden 2018 Stadin brankkariksi. Helsingin pelastuslaitos aloitti vuonna 2011 Stadin brankkari -tunnustuspalkinnon myöntämisen ansioituneelle palomies-ensihoitajalle, paloesimiehelle tai asemamestarille, jotka toimivat pelastusja ensihoitotyön etulinjassa. 040 630 8689, paivi.aravuori@hel.fi syys, oikeudenmukaisuus, rehtiys, inhimillisyys, laaja-alaisuus, oman tehtävän kiitettävä hoitaminen, poikkeuksellinen uhrautuvuus, sitoutuneisuus ammattiin, Helsingin kaupunkiin ja pelastuslaitokseen. Järjestyksessään kahdeksas tunnustuspalkinnon saaja julkistettiin Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen 157. Korhosen valinnan perusteina olivat erityisen vahva ammatillinen osaaminen, ammattimainen asenne kaikkiin työtehtäviin sekä yhteistyökykyisyys ja sosiaalisuus. Valinta tehdään työtovereiden äänestykseen perusteella, jossa kriteereinä ovat ammattitaito, motivaatio, ryhmähenki, arvostus, oma-aloitteisuus, esimerkilliMika Korhosesta Stadin brankkari 2018 Lisätiedot tiedottaja Päivi Aravuori puh. Aikaisemmin tunnustuksen ovat saaneet 2017 Mika Jyrkämö, 2016 Sami Sotikoff, 2015 Pekka Halkosaari, 2014 Jyrki Oksanen, 2013 Marko Tuominen, 2012 Timo Aaltonen ja 2011 Juha Tarvainen.. Lisäksi työhön kuuluu edellä mainittuihin tehtäviin liittyvä jatkuva koulutus ja harjoittelu sekä valmiuden ja toimintakyvyn ylläpitäminen
Hän on toiminut öljynporauslautalla ja telakkalla palomiehenä Porissa sekä sairaankuljettajana Rovaniemen palolaitoksella. Satakunnan tilannekeskus on toiminut viisi vuotta Kokemus on valttia tiken kehittämisessä Tilannekeskuspäivystäjä Jukka Heinonen on toiminut tikessä sen perustamisesta alkaen. – Työ tilannekeskuksessa on työurallani luonnollinen jatkumo. Hän siirtyi palomiehen tehtävistä tikeen vuonna 2012. Samassa tilassa toimi yli parikymmentä vuotta Porin aluehälytyskeskus. 16 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 87 S atakunnan tilannekeskus hoitaa päivittäisten pelastustoiminnan tukija seurantatehtävien ohella muun muassa puhelinvaihdetta, kameraja kulunvalvontaa, polttoainetilauksia sekä erilaisten resurssirekisterien päivitystä ja ylläpitoa. Tilannekeskus ottaa vastaan myös risunpolttoilmoituksia ja tukee pelastuslaitoksen sisäistä ja ulkoista tiedottamista. Tiken perusvahvuus on yksi tilannekeskuspäivystäjä. Tilannekeskusta pyöritetään 12 tunnin työvuoroissa neljän vakituisen tilannekeskuspäivystäjän ja muutama tehtävään perehdytetyn palomiehen voimin. Tässä työssä pystyy hyödyntämään kaikkea mitä on kokenut niin ensihoidossa kuin pelastuspuolella, kertoo Jukka Heinonen, joka ”Perustamisen aikaisesta vakituisesta henkilökunnasta työskentelee tikessä yhä kolme henkilöä.”. Heinosella on vankka pelastustoiminnan ja ensihoidon tausta. Perustamisen aikaisesta vakituisesta henkilökunnasta työskentelee tikessä yhä kolme henkilöä. Porin palolaitoksella hän aloitti palomies-sairaankuljettajan tehtävissä vuonna 1993. Satakunnan pelastuslaitoksen vuonna 2013 perustettu tilannekeskus toimii keskuspaloasemalla katutasossa paloautoja ambulanssihallien välissä välissä
Yhteistike tavoitteena Tiken esimies, viestimestari Juha Salo sai palomiehen viran vuonna 1982, valmistui päällystökurssilta vuonna 2006 ja on toiminut siitä alkaen palomestarina, viimeiset neljä vuotta viestimestarina. Nykyinen tila ei kuitenkaan siihen riitä. Nykyisin pystymme hoitamaan tiken perustoiminnot viidellä hengellä, jotka tekevät 12 tunnin vuoroja. – Neuvottelut Porin kaupungin ja sairaanhoitopiirin kanssa on aloitettu, ja uskon, että yhteinen tike toteutuu lähivuosina. – Meillä tikessä ei ole varsinaista johtamisfunktiota kuten Pirkanmaalla, jossa on kasarmoitu TikeP3, eikä myös kentällä liikkuvaa P3:sta, jonka sijoituspaikka olisi tike, kuten Varsinais-Suomessa. ”Meillä on ollut melko vapaat kädet tehdä tikestä omanlaisemme.” Tilannekeskuspäivystäjä Jukka Heinonen.. Henkilöstövahvennuksia kuitenkin tarvitaan, jos toimintaa laajennetaan. – Me Satakunnassa tavoittelemme eri toimialojen yhteistä tikeä. Juha Salon mukaan Satakunnan tike on toiminnoiltaan Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen tilannekeskusten puolivälissä. 17 Teksti Pekka Koivunen Kuvat PekkaKoivunen ja Anna Broholm on osallistunut vahvasti nykyisen tilannekeskuksen kehittämiseen. Tältä asemalta löytyy kuitenkin järjestelyjen jälkeen tilaa, jos vain tahtotilaa eri osapuolilta löytyy, sanoo Juha Salo. RSAP31 tulee tikeen tarvittaessa tukemaan P32:n ja P33:n toimintaa. Suurimpien kaupunkien Porin ja Rauman kuin myös koko maakunnan erityispiirteet on voitu huomioda hyvin. – Meillä on ollut melko vapaat kädet tehdä tikestä omanlaisemme
Jatkotiedotteet: 326 kpl Viestit eri sidosryhmille: 357 kpl Risunpolttoilmoitukset: 1849 kpl Toimenpideraportit Porin linjoille: 47 kpl Lisäksi viestintää eri kanavia käyttäen sopimuspalokunnille ja henkilöstölle. Mielestäni ensin pitäisi määritellä kunkin tilannekeskustason ja myös yksittäisen tilannekeskuksen suorituskyky. Viisi suurta harjoitusta. – Pelastuslaitokset kehittelevät omia tilannekeskuksiaan ja sairaanhoitopiireillä on omat ensihoitokeskuksena, jotka toimivat ensihoidon tilanneja johtokeskuksina. 18 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 87 Erica vaatii tiketoimintojen viilausta Vakituinen vierailija Satakunnan tikessä on aluepalopäällikkö Erik van Esdonk, jonka toimenkuvaan kuuluu pelastuslaitoksen viestija tietotekniikkatoimintojen kehittäminen. Aluepalopäällikkö Erik van Esdonk, tilannekeskuspäivystäjä Jukka Heinonen, viestimestari Juha Salo ja palomestari Tomi Anttila.. Joudumme Porissakin tekemään Erican vaatimia teknisiä ja toiminnallisia muutoksia. Aikaa ja rahaa tärvääntyy, kun asiakokonaisuus ei ole kenenkään hallussa. Valtakunnallinen tilanne sekava Satakunnan pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Jyri Leppäkoski pitää nykyistä tilannekeskusten kehitystä huolestuttavana huolimatta siitä, että sisäministeriö on julkistanut oman suunnitelmansa tilannekeskusjärjestelmästä Suomessa. – Tilannekeskusten perustaminen ja kehittäminen ei ole tällä hetkellä kokonaisvaltaista. Satakunnan tiken suoritteita vuonna 2017 Pelastustoiminnan tukeminen: 188 tehtävää, joista 117 rakennuspaloa. Ja tietysti yhteistoimintakuviot eri viranomaistahojen kesken, toteaa Leppäkoski. Tällä hetkellä ratkomme tilaongelmaa johtuen tulevista suojaustasomäärityksistä, kertoo Erik van Esdonk. – Erican tulo vaikuttaa myös tilannekeskuksiin. Omaa ja mahdollisesti maakunnan yhteistä tilannekeskusta kehitämme tällä hetkellä omista satakuntalaisista lähtökohdista, mutta odotamme myös valtakunnallisia linjavetoja, päättää pelastuspäällikkö Jyri Leppäkoski
Jos kaksi osapuolta toteaa tekevänsä kumpikin itsenäisesti työtä, joilla on samoja tai samankaltaisia päämääriä, ei se automaattisesti tarkoita, että tehtäisiin yhteistyötä. Johtamiskoulutuksessa on ehkä Hienoja sanoja painotettu, kuinka tärkeä esimiehen on tuntea alaisensa. ”Suuri osa vuorovaikutuksesta on muuta kuin sanallista viestintää.”. PAREMPI VUOROVAIKUTUS ja viestintä on suostumista siihen, ettei kauniilla puheilla tai hienoimmillakaan sanoilla voi aina muuttaa toisten ajatuksia tai todellisuutta mieleisekseen. Suuri osa vuorovaikutuksesta on muuta kuin sanallista viestintää, mutta sanoissa on houkuttelevan paljon voimaa. Mutta tunteeko esimies alaisensa riittävän hyvin silloin, kun hän heitä tarkkailemalla tekee päätelmiä joukkonsa hengestä ja hyvinvoinnista. Hienoja ja kauniita sanoja käyttämällä voidaan yrittää luoda positiivisia mielikuvia jopa siten, etteivät sanat kerro koko totuutta. VAPAAEHTOISUUS ON tärkeää ja tarpeellista. On helppo todeta vuorovaikutuksessa olevan parantamisen varaa, jos tieto ei kulje, alaiset eivät toimi kuten esimies haluaisi tai päinvastoin. Toki palokunnissa tehdään paljon pelastustoimen vapaaehtoistoimintaa, mutta kaiken suomalaisen palokuntatoiminnan kutsuminen vapaaehtoisten tekemäksi VPK-toiminnaksi ei kerro totuutta sopimuspalokuntajärjestelmästä. Vuorovaikutuksen parantaminen ei tarkoita kuitenkaan sitä, että etsittäisiin keinoja yksipuolisen viestin saattamiseksi tehokkaammin perille. Tässä riittää opeteltavaa ja peiliin katsomisen paikkaa itsellänikin. Jonkun tahon osallistuminen toisen järjestämään tilaisuuteen ei vielä tarkoita näiden tahojen olevan keskenään yhteistyössä. YHTEISTYÖKSI KUTSUTAAN pelottavan usein sellaisia tilanteita, jossa yksi osapuoli kertoo mitä tehdään ja muut palvelevat yhden asettamia tavoitteita samaisen tahon ehdoilla. Todellisuus ei tässäkään selviä ilman vuorovaikusta, jossa suostuu itse myös kuuntelemaan ja ottamaan vastaan. 19 JAAKKO LINKO, Yksikönjohtaja ja pappi IHMINEN ELÄÄ vuorovaikutuksessa toisiin, pyrkii viestinnällään vaikuttamaan, synnyttämään mielikuvia ja herättämään ajatuksia. Erilaisten yhteisöjen huonon ilmapiirin parantamiseen tarjotaan ratkaisuksi huomion kiinnittämistä vuorovaikutukseen. Ehkä niinkin mielellään, että lausuisi nuo sanat heppoisemmillakin perusteilla. Yhteistyö vaatii kaikkien osapuolten suostumusta yhdessä määriteltyihin ehtoihin ja päämääriin. ”MEIDÄN PALOKUNNASSAMME on todella hyvä henki.” Luulenpa, että moni esimies toteaisi näin mielellään. VUOROVAIKUTUS JO itsessään on käsite, jota käytetään usein tahattomasti tai tahallisesti väärin. Vuorovaikutus on aina vähintään kahdensuuntaista viestintää, johon kuuluu yhtä olennaisena kaikkien osapuolten kohdalla niin kuuntelu kuin puhuminenkin. Mutta jos vapaaehtoisuuden korostamisella halutaan saavuttaa myönteistä julkisuutta, voidaanko kaikki palokunnissa tehtävä työ nimetä harhaanjohtavasti vapaaehtoistoiminnaksi. Etenkin ”yhteistyöstä” hyötyvä osapuoli kertoo mielellään toimivansa yhteistyössä. Silti näinkin näkee tapahtuvan
Tammi-kesäkuussa hätäkeskukset vastaanottivat yhteensä noin 291 000 virheellistä ilmoitusta, jotka eivät olisi kuuluneet hätäkeskuksen hoidettavaksi. 20 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 87 HÄTÄKESKUSLAITOS VASTAANOTTI tammi-kesäkuussa 1 323 200 hätäilmoitusta, joista hätäpuheluita oli 1 307 000. Rajavartiolaitokselle meripelastustehtäviin liittyviä tai hätäkeskusten välisiä tehtävien välityksiä oli kokonaisuudesta 1 %. Hätänumeroon 112 soitetaan yhä useammin Lisätietoja: HÄTÄKESKUSLAITOS Tommi Hopearuoho laatupäällikkö tommi.hopearuoho@112.fi puh. Hätäkeskuslaitoksen laatupäällikkö Tommi Hopearuohon mukaan ilmoitusmäärän kasvun takana on monta tekijää, joista suurimpana voidaan pitää poikkeuksellisen aikaisin alkanutta kesää. Viime vuonna keskiarvo oli 6900 puhelua vuorokaudessa. Hätäilmoitusten määrän nousuun liittyy myös muita yhteiskunnallisia tekijöitä kuin ilmastolliset asiat. Luku sisältää myös ilmoitinlaitteista seuranneet hälytykset. Siitä huolimatta vastausaikatavoitteet saavutettiin kaikissa hätäkeskuksissa. Kiireisimpänä päivänä hätänumeroon soitettiin jopa 12 200 hätäpuhelua vuorokaudessa. Esimerkiksi kansalaisten tietoisuus erilaisten palveluiden olemassa olosta kehittyy koko ajan. Hätäpuheluihin vastattiin tavoiteajassa Hopearuohon mukaan hätäkeskuspäivystäjäkohtainen tehtävämäärä oli tammi-kesäkuun aikana ennätyksellisen korkea johtuen hätäkeskuspäivystäjien saatavuusongelmasta. 0295 481 305. Kaikista hälytystehtävistä 57 prosenttia välitettiin terveystoimelle, jonka tehtävät jatkavat viime vuoden tapaa kasvuaan. Ilmoitusten määrä kasvoi kaikissa hätäkeskuksissa erityisesti toukoja kesäkuun hellejakson aikana. Yli puolet hälytystehtävistä terveystoimelle Hätäilmoituksista seuranneita hälytystehtäviä välitettiin viranomaisille noin 675 700 kpl. Hätäilmoituksesta seuranneiden hälytystehtävien osalta poliisin osuus oli tammi-kesäkuun aikana 34 % (kasvu 0,5 %), pelastustoimen 6 % (kasvu 11 %) ja sosiaalitoimen 2 % (kasvu 5,2 %). Hätäilmoitusten kasvuvauhti oli reilu kolme prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Terveystoimen osalta väestön ikääntyminen on selkeästi lisännyt ensihoitopalveluiden tarvetta. Virheelliset ilmoitukset lisääntyivät Hätänumeroon soitettujen virheellisten ilmoitusten määrä kasvoi jopa yhdeksän prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna
Varsinais-Suomessa eniten kokemuksia valmiussiirroista Halikon ja Yläneen yksiköitä päivystämässä Laitilan paloasemalla Pyhärannan ison maastopalon aikaan.. Viimeisen viiden vuoden sisällä jokaisena vuotena valmiussiirtoja on ollut Varsinais-Suomessa 57-110. Varsinais-Suomen jälkeen eniten valmiussiirtoja on tehty Päijät-Hämeessä, jossa viime vuonna niitä tehtiin 21. Toimintatapa on tuttu myös ensihoidossa. – Nykymalli Varsinais-Suomessa on se, että tilannekeskus suunnittelee mahdolliset valmiussiirrot ja lopulta pelastustoiminnan johtaja päättää valmiussiirron toteuttamisesta, Virto kertoo. Hälytys annetaan valmiussiirtona hätäkeskuksen kautta, ja näin se tilastoituu oikein tilastoihin. – Esimerkiksi toimintaa vieraassa ympäristössa helpottavia PEKE-laitteita ei ole kaikissa Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen yksiköissä, kertoo palokunnan päällikkö Kai Laiho. Tilastojen mukaan Varsinais-Suomessa tehdään eniten pelastustoimen valmiussiirtoja Suomessa. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Juha Virto toteaa, että valmiussiirtoja tehdään alueella, jotta päällekkäisiin hälytyksiin saataisiin yksikkö mahdollisimman nopeasti. Juha Virton mielestä valmiussiirroissa on vielä kehitettävää. Tänä vuonna syyskuun alkuun mennessä niitä oli kertynyt jo 29. 21 LAAJEMPIEN HÄLYTYSTEHTÄVIEN aikana paloasemilla saattaa aiempaa useammin päivystää yksiköitä toisilta paloasemilta
– Hanke toteutetaan laajassa yhteistyöverkostossa, johon kuuluu pelastuslaitosten kumppanuusverkoston, valtionhallinnon, oppilaitosten ja pelastusalan Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää -hanke: Mobiilipeleistä apua turvallisuusosaamisen kehittämiseen järjestöjen edustajia, kertoo hankkeen projektipäällikkö, tutkija Aino Harinen Pelastusopistosta. 22 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 87 MOBIILIPELIEN SOVELTUVUUTTA turvallisuusviestintään kartoitetaan laajalla valtakunnallisella tutkimusja kehittämishankkeella, jonka tavoitteena on tuottaa uusia avauksia erityisesti lasten turvallisuustietoisuuden ja -osaamisen lisäämiseen sekä turvallisuusviestinnän vaikuttavuuden mittaamiseen. 0295 453 531 Pelastusopisto PL 1122 (Hulkontie 83), 70821 Kuopio www.pelastusopisto.fi Pelastusopisto pelastusopisto Pelastusopistovideot Tilaa uutiskirje www.pelastusopisto.fi/ tilaa_uutiskirje Pelastusopiston Tutkimus-, kehittämisja innovaatiopalvelut somessa: Pelastusopisto.tk peo_tutkimus oppilaiden ja opettajien kanssa. Tavoitteena on tehdä alustavia havaintoja pelien testaukseen ja kehittämiseen osallistumisen vaikutuksista osallistujien turvallisuusasenteisiin ja -osaamisen tasoon. Lisäksi tehdään kirjallisuuskatsaus turvallisuusviestinnän vaikuttavuuden arvioinnista alan kotija ulkomaisen tutkimuskirjallisuuden parissa. Pilottia testataan ja kehitetään palvelumuotoilun keinoin pelastustoimen edustajien muodostamassa hankkeen työryhmässä sekä pilottiluokkien Lisätietoja: Pelastusopisto, tutkija Aino Harinen aino.harinen@ pelastusopisto.fi puh. Samaan aikaan tutkimuksen kanssa hankkeessa kehitetään mobiilipelipilottia. Palosuojelurahaston rahoittama tutkimusja kehittämishanke kerää tietoa pelastustoimen turvallisuusviestinnän kehittämisen pohjaksi sekä kehittää samalla pilottia mobiilipelisovellukselle. Hankkeen toiminta-aika on syyskuusta 2018 joulukuuhun 2019.. Hankkeen tutkimusaineisto kerätään haastattelemalla näiden koulujen kakkosluokkalaisia sekä heidän opettajiaan. – Mukana on neljä pilottikoulua pääkaupunkiseudulta ja Pirkanmaalta
Yli viiden hehtaarin palojen yleisimmät syttymissyyt olivat kipinä koneesta tai laitteesta sekä salama. (03) 630 830 ea@elektro-arola.fi • PETO johto-/tilannekeskuksen hälytysja valvontaohjelmisto • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt • SNP status/navigointi -ohjelmistosovellukset • SALSA-asemahälytysohjelmistot • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • SASCA älypuhelimen hälytyssovellus • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja JULUEN-äänija valohälyttimet ajoneuvoihin • Radiopuhelimet ja hakulaitejärjestelmät • Audiolisävarusteet mm. Kova tuuli lisäsi suurten metsäpalojen määrää. Erinomainen selvitys Pelastusopistolta Selvitys löytyy osoitteesta: bit.ly/2CmQ9is Lisätietoja: suunnittelija Johannes Ketola puh. Suuret, yli viiden hehtaarin metsäpalot sijaitsivat vuonna 2018 usein syrjäisillä alueilla. Selvityksen mukaan kolmasosa kaikista metsäpaloista olisi estetty, jos metsäpalovaroitusta olisi noudatettu. Pelastuslaitoksen antaman avotulentekokiellon aikana kiellon noudattaminen olisi estänyt puolet paloista. Metsäpalojen yleisimmät syttymissyyt olivat salama ja nuotio tai grilli. Suurista paloista olisi estetty metsäpalovaroituksen noudattamisella neljännes. 029 545 3445 johannes.ketola@pelastusopisto.fi. Niiden havaitseminen tapahtui viiveellä, pelastuslaitoksella oli pitkä toimintavalmiusaika ja sammutuksen aloittamiseen kului paljon aikaa. Selvityksen tiedot perustuvat Pelastustoimen resurssija onnettomuustilasto PRONTOssa oleviin tietoihin. Kesän 2018 metsäpalot sattuivat tyypillisesti korkean metsäpalovaroitusindeksin aikaan. Näiden tietojen lisäksi tätä tilastollista selvitystä varten kerättiin lisätietoja pelastustoiminnan johtajilta erillisellä kyselyllä. savusukellukseen www.elektro-arola.fi 23 SUUNNITTELIJA JOHANNES Ketolan koostama selvitys on hieno osoitus Pelastusopiston kyvystä vastata nopeasti alan haasteisiin. HÄLYTYSJA VIESTINTÄTEKNIIKKA vaativaan ammattikäyttöön Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. Paloja sytyttäneet nuotiot ovat olleet tyypillisesti muualla kuin vakituisella nuotiopaikalla ja ihmiset poistuneet paikalta. Pelastusopiston TKI-palvelut julkaisi tilastollisen selvityksen kesän 2018 metsäpalojen leviämisestä
Pyydettyjen savuhavaintolentojen tarkistusten määrä oli 197 kappaletta ja opastuslentoja tehtiin 116 kertaa. Eniten lentoja tehtiin Etelä-Pohjanmaan alueella reitti kuutosella 96 kappaletta, lentotunteja kertyi noin 247. Neljän Feeniksin Kilta koolla Helsingissä Tähystyslentoihin kului 1,3 miljoonaa euroa Kuva Suomen lentopelastusseura Kiltalaisille luennoimassa erityisasiantuntija Jouni Pousi. Tänä vuonna metsäpalojen tähystyslentoja tehtiin edellisiin vuosiin verrattuna huomattavasti enemmän.. 24 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 87 METSÄPALOJEN TÄHYSTYSLENTOJA lennettiin tänä vuonna 1370 kertaa. Ohjelmaan kuului luentoja muun muassa ajankohtaisista pelastusalan kuulumisista, Ruotsin avustuskeikasta, kuntien varautumissuunnitelmista, metsäpalosta lentosammutuspäällikön silmin ja vaihtoehtoisesta yhteisöjohtamisesta. Kesällä Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle annettiin lisämääräraha, joka olisi kattanut kesän tähystyslentojen kustannukset 4,1 miljoonaan euroon saakka. Maastopaloista ja muista paloista ensihavainto tehtiin tähystyslennolta tänä vuonna 132 kertaa. – Kokonaiskustannukset tähystyslennoista olivat tänä vuonna arviolta 1,3 miljoonaa euroa. Reittimäärä putoaa näin 25:stä 22:een ensi vuonna, pelastusylitarkastaja Pentti Kurttila Pohjois-Suomen aluehallintovirastosta kertoo. KILTAJÄSENET KOKOONTUIVAT tapaamiseen Helsinkiin lokakuussa. Vähiten lennettiin Pohjois-Lapin pohjoisimmalla reitillä eli reitti 26:lla, jossa lentoja oli 18 ja lentotunteja vähän alle 40 tuntia. Muutostarpeitakin tuli, ja osa reiteistä korvataankin uusilla reiteillä. Koneet olivat ilmassa oli 3282 tuntia. Kiltalaiset haluavat välitää näin lehden kautta kiitoksensa luennoitsijoille, SPPLn toimiston väelle järjestelyavusta,sekä tilaisuuden sponsoreille Veho Oy:lle ja Dafo Oy:lle
– Olen aiemmin tehnyt yös työpöytäsovelluksia, mutta siitä on jo useita vuosia aikaa. Leinonen laski, että pelaajia olisi ollut 150 päivän aikana, suurin osa oli lapsia ja lapsiperheitä. Haastavinta on keksiä hyvä idea. – Pelit ovat varmasti hyvä väylä opettaa asioita ja erilaisia pelityyppejäkin voi olla useita. – Ohjelmien tekemiseen menee aikaa riippuen mitä ohjelmoi. Peleistä osa turvallisuusviestintää Janne Leinonen. Mitä useammassa kanavassa tietoa on saatavilla, sitä paremmin ne todennäköisesti jäävät ihmisten mieliin, Leinonen päättää. Toiseksi haastavinta on malttaa ideoida tarpeeksi pitkään, jotta ei heti alkaisi vain koodaamaan. Janne Leinonen on ollut alalla vuodesta 2011 lähtien. Leinosen peliprojekti ”Pelastus Posse” oli esillä turvallisuusmessuilla ja halukkaat pääsivät testaamaan peliä. Nyt olen kiinnostunut peliohjelmoinnista ja tämä on ensimmäinen peliprojektini, joka osoittaa valmistumisen merkkejä, Leinonen kertoo. Pelastus posse -peliä päästiin Turvallisuusmessujen jälkeen testaamaan Tampereen päivänä Tampereen keskuspaloasemalla. Leinosen tarkoituksena ei ole yrittää valistaa peleillä, vaan tehdä asioiden oppimisesta hauskaa ja jopa huomaamatonta. Kuva Arto Papunen. 25 VIESTINNÄN PARISSA työskentelevä erikoissuunnittelija Janne Leinonen on työskennellyt Pirkanmaan pelastuslaitoksella vuodesta 2013 lähtien
Suoritukset arvioidaan ja niistä annetaan palautetta, kurssinjohtajana toimiva vanhempi opettaja Kirmo Savolainen kertoo. Jatkossa kouluttajakoulutukseen voivat hakea myös muut vastaavan kouluttajan valintaperusteissa määritellyt henkilöt. Osa opiskelusta suoritetaan Kuopiossa ja osa etäopiskeluna Skypen avulla. Ensimmäinen pilotointikoulutus on tarkoitettu pelastuslaitosten palveluksessa oleville. Sopimushenkilöstön vastaavien kouluttajien koulutus alkaa Pelastusopistolla. Kurssin laajuus on kaksi opintopistettä. Kurssi sisältää aktivoivia luentoja verkkoympäristössä, tehtäviä verkossa, henkilökohtaista opettajan ohjausta sekä harjoittavaa opetusta. 26 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 87 SOPIMUSHENKILÖSTÖN PELASTUSTOIMINNAN peruskurssin vastaavan kouluttajan koulutuspilotti järjestetään 5.11–17.12.2018 välisenä aikana. Koulutukseen kuuluu myös opetusnäyte, jossa koulutettava pääsee osoittamaan, kuinka hän suoriutuu tehtävästään kouluttajana. Etänä opetusnäytteen antavat tekevät kouluttajaopetuksestaan videotallenteen. – Kuopiossa opetusnäyte suoritetaan Pelastusopiston harjoitusalueella
Kalvottomassa sammutusasussa ei saa savusukeltaa, jos samalla on riskinä, että sammutusasu kastuisi. Useat palamistuotteet ovat myrkkyjä Nykyaikaisissa tulipaloissa syntyy huomattava määrä todella ikäviä sivutuotteita, joista jotkut ovat vaarallisia hengittää ja toiset vaarallisia jo pelkässä ihokosketuksessa. Ihon läpi kulkevia myrkkyjä sen sijaan ei välttämättä huomaa kuin vasta vuosia myöhemmin ilmenevän syövän mahdollisena aiheuttajana. Palonsammutuksessa käytetään edelleen varusteita, Haalareissa vaanii vaara Sammutusasujen merkintöjen tulkinnasta Väärässä kohdassa säästäminen on ilmeinen työterveysriski. Teksti Silvio Hjelt Kuvat Silvio Hjelt ja Depositphoto Sopimushenkilöstön vastaavien kouluttajien koulutus alkaa Pelastusopistolla. Nyt jo tavallisessa rakennuspalossa palaa paljon muutakin kuin puhdasta puuta. 27 E nnen vanhaan haitallisten aineiden osuus rakennuspaloissa oli vähäinen, joten tulipalon sammutukseen kelpasi tavallinen työmiehen puuvillahaalari. Iho on suojattava sekä lämmöltä että erityisesti palamisjätteiden kemikaaleja vastaan. Siksi nykyään ollaan panostamassa sekä ”puhtaaseen paloasemaan” että sammutusvarusteisiin, joiden läpi myrkyt eivät kulje. Liika lämpö tuntuu, joten sitä osataan varoa
Standardin liittyy liitteitä (tosin vain englanniksi), joista liite G selittää riskienhallinnan parametrit. Ehkä ei, mutta kun altistumisen tuottama riski ei ole aivan suoraan verrannollinen keikkojen lukumäärään. Suoja maksaa, joten saattaa olla houkuttelevaa tarjota esimerkiksi sivutoimisille sammuttajille hieman vaatimattomampaa suojaa. Yksi tällainen ”väärä tilanne” on sisäpalon sammutus paineilmalaitteita käyttäen, samoin kuin sellaisen simulointi. Siihen liittyy sekä oma intressi että muiden ajan säästäminen. 28 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 80 joiden läpäisevyys muodostaa riskin – ja kaiken lisäksi ainakin osittain tietoisesti. Mitä merkinnät kertovat. Näin tiedetään missä oikeasti mennään. Siitä vaan piktogrammia etsimään ja koodeja tulkitsemaan! ”Jos lappua ei löydy, varustetta voidaan käyttää lähinnä kesäteatterin rekvisiittana tai oman auton öljynvaihdossa.”. Nehän eivät niin usein altistu, vai…. Standardin mukaan ”palomiehiä tulee opastaa kaikkien henkilösuojainten valinnassa, käytössä ja huollossa”. Jos lappua ei löydy, varustetta voidaan käyttää lähinnä kesäteatterin rekvisiittana tai oman auton öljynvaihdossa. Varusteen suojaustaso selviää merkintälappuun kirjoitetuista numero-kirjainyhdistelmästä. Jos sammutusasusta puuttuu se erillinen kalvo, joka päästää höyryn sisältä ulos, mutta pysäyttää useat haitalliset aineet, niin se ei tarkoita ainoastaan epämukavasti kastuvaa vaatetta, vaan on ilmeinen altistumisen riski, jos työskennellään nykyaikaisessa tulipalosavussa. Kyllästykset eivät ole uudistettuinakaan ikuisia. Y1 kuitenkin ilmaisee kosteussulun eli käytännössä niin kutsutun ”kalvon” puuttumista, kun taas Y2 ”mutkan kautta” käytännössä merkitsee, että sellainen löytyy. Standardit on usein kirjoitettu varsin byrokraattista kapulakieltä käyttäen, joten niiden tosiasiallisesta viestistä ei saa aina helposti selvää. Valitettavasti ei ole harvinaista, että esimerkiksi henkilökohtaisten varusteiden antama suoja ei olekaan aivan sellainen kuin tänä päivänä voisi olettaa. Yleisesti numerolla 1 ilmaistu suojaustaso on alhaisempi ja 2 vastaavasti korkeampi. Aivan samalla tavalla kuin pesumerkintäkin. Jokaisen esimiehen velvollisuutena on valvoa, että alaisten riskit minimoidaan. Jokin suojavarusteista vastaava taho voi sitten vielä keskitetysti koota tiedot varusteiden antamasta suojasta. Lappu saattaa olla varsin erilaisissa paikoissa, mutta jokaisessa suojavaatekappaleessa sellainen tulee löytyä. Tulkintaa ei helpota se, että koodaus ainoastaan välillisesti ilmaisee kosteussulun olemassaolon. Varsinainen suoja kemikaaleja vastaan löytyy aivan toisesta standardista, mutta jo Y-koodi kertoo paljon. Jos varuste on niin kulunut, ettei merkinnöistä saa selvää, se on muutenkin syytä vaihtaa uudempaan. Merkintään liittyy yleensä jokin standardi, joka hyvällä tuurilla löytyy netistä, huonolla tuurilla standardin ”omistaja” haluaa kopiosta rahaa. Kulloiseenkin kirjainkoodiin liittyy numero, joka kuvaa kyseisen ominaisuuden siten kuin standardin kohdasta 6 tarkemmin ilmenee. Hieman monimutkainen ilmaisutapa, mutta sille ei mahda mitään. Omavalvonta on tätä päivää Jokainen vastaa ensisijaisesti itse omien asioidensa valvonnasta. Omien henkilökohtaisten suojavarusteiden antama todellinen suoja on ehdottomasti tiedostettava. Epäkelpojen asusteiden käyttö väärissä tilanteissa tulee kieltää. Ilman kalvoa ei tule savusukeltaa! Mistä merkinnät löytyvät. Palomiesten suojavaatetuksen eli palopukujen velvoittavat minimivaatimukset on määritetty SFS-standardissa EN 469. Mahdollinen poikkeamakin on tiedostettava, jotta ei puhtaasta vahingosta joudu epäterveellisissä olosuhteissa altistukseen. Vaatteen antama suoja ilmenee vaatteeseen merkitystä ja palontorjuntaa kuvaavaan piktogrammiin ISO 7000-2418 liittyvästä koodistosta, Kirjainkoodit Xf ja Xr kuvaavat kuumuudelta suojaukselle saavutettuja tasoja (f=liekki ja r=säteily), koodi Y kuvaa vedenpitävyyden taso ja koodi Z kuvaa vesihöyrynläpäisyvastusta
Toimiminen puutteellisilla varusteilla on yksi sellainen tietoinen riski, kun taas tavallinen sisäpalon sammutus ei ole äärimmäinen hätätapaus, ellei ihmisiä ole vaarassa. Varsinaiseen kemikaalisukellukseen se ei kuitenkaan riitä. Esimerkiksi riittämättömällä suojavarusteilla toimivalla eli märällä savusukeltajalla on lieskahdustilanteessa suurempi riski joutua ”keitetyksi” kuin sellaisella, jonka varusteet ovat kunnossa. Ikävien seuraamusten välttämiseksi tulee siis välttää toimimasta siten, että tietoisia riskejä otetaan muussa kuin äärimmäisessä hätätapauksessa. Työsuojelu lähtee siitä perusolettamasta, että riittämättömin suojavarustein ei saa ryhtyä vaarallisiin tehtäviin, ja siitä on vastuussa sekä henkilö itse että hänen työnantajansa. Jos suoja ei riitäkään. Jos riski on pieni, mitään vakavaa seurausta ei välttämättä tulekaan, mutta mitä suurempi riski sen suurempi on todennäköisyys, että menee huonosti. 29 Jos mitään ei löydy, on vaate kelvoton sammutusasuksi. Jos suoja ei riitä, riski eli seurauksien vakavuus kerrottuna todennäköisyydellä kasvaa pahimmassa tapauksessa moninkertaiseksi. ...ja onhan se normejakin täyttänyt. Siinä hengittävä kalvo auttaa, ja samalla se jossain määrin suojaa kemikaaleiltakin. Mutta olisiko oman haalarin osalta kuitenkin syytä skarpata?. Jos on väärässä paikassa säästetty, eivätkä sammutusvarusteet täytä savusukelluksen edellyttämiä vaatimuksia, niillä ei savusukelleta! ”Kyllästykset eivät ole uudistettuinakaan ikuisia.” Onhan se aikoinaan ollut hyvä haalari. Ja tämä riippumatta siitä, onko työsuhde muodollisesti olemassa ja kenet on kulloinkin katsottava työnantajaksi
30 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 87 Turvallisuusmessut 2018 oli menestys Road Rescue Teksti Pekka Koivunen Kuvat Pekka Koivunen ja Maria Salo
Tampere vai Helsinki. Niissä esiteltiin muun muassa työturvallisuuteen liittyviä riskejä ja uuden autoteknologian mukanaan tuomia haasteita pelastajille. Suomalaisista alan kaupallisista toimijoista oli paikalla pääosa. Osa jäsenistöstä on ottanut esille myös vaihtoehdon järjestää messut FinnSec-messujen yhteydessä Helsingissä.. Suomen Palokalustoliikkeiden yhdistys omistaa oikeudet Turvallisuusmessut –konseptiin. Harjoitukseen kuului myös potilaan turvallinen siirtäminen pois ajoneuvosta. Messuyleisön oli mahdollista seurata harjoituksia. Messujen anti muuten täytti pääosin kävijöiden odotukset. Alan kävijät pitivät hyvänä erityisesti SPPL:n Road Rescue -koulutuksen tuomista kaiken kansan nähtäville. Yhdistyksen piiristä kantautuneiden tietojen mukaan loppusuoralla ovat Tampere ja Helsinki. Myös messujen ajankohta ja toistuvuus ovat vahvasti tapetilla. Yhdistyksen piirissä käydään vilkasta keskustelua, missä seuraavat messut järjestetään. Tampereella järjestetyt neljän eri toimialan messut vetivät syyskuussa paikalle noin 9500 kävijää. Messuja pidettiin yleisesti edellisiä, Jyväskylässä järjestettyjä messuja parempina, mutta petrattavaakin löydettiin. 31 KOULUTUSTAPAHTUMA KOOSTUI alustuksista ja käytännön harjoituksista
0295 481 467 sami.suomalainen@112.fi ”Hätäkeskuslaitoksen 112 Suomi -sovelluksella on tällä hetkellä lähes 1,4 miljoonaa aktiivista käyttäjää.”. Kadonneiden lasten numero ja ulkoministeriön päivystysnumero on nyt lisätty 112 Suomi -sovelluksen yhteystietolistalle. Puhelinnumerot löytyvät Päivystysnumerot-välilehdeltä, ja käyttäjä voi soittaa palveluun suoraan sovelluksesta. Entuudestaan sovelluksesta löytyvät seuraavat päivystysnumerot: Tienkäyttäjän linja, Kansalaisneuvonta, MLL:n lasten ja nuorten puhelin, Meripelastus ja Myrkytystietokeskus. Uusia päivystysnumeroita 112 Suomi -sovellukseen Lisätietoja: HÄTÄKESKUSLAITOS Sami Suomalainen suunnittelija puh. Ulkoministeriön päivystysnumero sen sijaan auttaa ja ohjaa ulkomailla ongelmatilanteisiin joutuneita Suomen kansalaisia tai Suomessa pysyvästi asuvia ulkomaalaisia esimerkiksi tilanteissa, joissa henkilö on joutunut ongelmiin sairauden, tapaturman, onnettomuuden, rikoksen tai muun näihin rinnastettavan syyn vuoksi. Hätäkeskuslaitoksen 112 Suomi -sovelluksella on tällä hetkellä lähes 1,4 miljoonaa aktiivista käyttäjää. Alun perin paikantamiseen kehitetty sovellus kasvaa vaihe kerrallaan suuremmaksi turvallisuuden palvelukokonaisuudeksi. EU:n yhteinen kadonneiden lasten numero on kiireettömiin tilanteisiin tarkoitettu päivystysnumero, mistä voi kysyä neuvoa lapsen katoamiseen liittyvissä asioissa, ilmoittaa kadonneeksi ilmoitetun lapsen löytymisestä sekä hakea tietoa kadonneesta lapsesta. 32 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 87 112 SUOMI -sovelluksesta voi nyt soittaa Kadonneiden lasten numeroon ja ulkoministeriön päivystysnumeroon
Julkaisu herättää varmasti kiinnostusta tutustua hankkeiden loppuraportteihin tarkemmin. Osasta hankkeista on lisäksi julkaistu laajempi tiivistelmä kuvan kera. Nyt on. Tiedot hankkeista ovat aiemmin olleet saatavilla esimerkiksi PSR:n vuosikertomuksista, mutta oletettavasti lukijakunta ei ole ollut kovin laaja. Tuettujen hankkeiden luettelon ensimmäisen version julkaiseminen on tässä mielessä kympin arvoinen suoritus. Hankkeet esitellään julkaisun lopussa vuosittain. Jo nyt otsikoiden jälkeinen diaari mahdollistaa materiaalin pyytämisen rahastolta. Päivitys kerran vuodessa Pääsihteeri Johanna Herralan mukaan rahastolta on jo pitkään toivottu julkaisua, jossa olisi tiedot PSR:n tukemista hankkeista. Julkaisu on saatavilla osoitteessa psr.fi/valmistuneet-tutkimushankkeet Pääsihteeri Johanna Herrala.. Julkaisu ”PSR: Valmistuneet tutkimusja kehittämishankkeet” antaa lukijalle erinomaisen kuvan Palosuojelurahaston tukitoiminnan laajuudesta ja samalla myös rahaston merkityksestä Suomen pelastustoimen kehittämisessä. Opuksen tulisi olla ”pakollinen” perusteos kaikille alan toimijoille ammattipalokunnista sopimuspalokuntiin. Sen toiminta on tänään paremmin alan toimijoiden tiedossa, mutta lisätieto ei ole koskaan pahitteeksi. Herrala kertoo, että laajempia tiivistelmiä on erityisesti viime vuosien hankkeista, jolloin lyhyen, noin sivun mittaisen tiivistelmän lähettäminen rahastoon tuli pakolliseksi. indd 1 7.5.2016 18.45 VALMISTU NEET TUTKIMU SJA KEHITTÄM ISHANKKE ET Palosuojelurahastolta kaivattu julkaisu Tutkimusja kehittämishankkeet ovat nyt yksissä kansissa. Osa hankkeista on jäänyt ansaitsemaansa julkisuutta vaille, koska keskitettyä luetteloa hankkeista ei ole ollut. Palosuoje lurahasto n tilinpäätö s vuodelta 2016 PSRtili15C. Teokseen tutustuneet ovat yllättyneet siitä, kuinka monipuolisesti alaa on tutkittu. Seuraavaan versioon lisätään linkit tutkimushankkeiden saatavissa oleviin loppuraportteihin, jolloin hakija pääsee halutessaan laajemmin aineistoon käsiksi. Tärkeintä on kuitenkin keskitetty tieto valmistuneista hankkeista. 33 PALOSUOJELURAHASTON AVUSTAMIA tutkimusja kehittämishankkeita on viimeisen kahdeksan vuoden aikana (2010–2017) valmistunut 283 kappaletta. – Jatkamme materiaalin kehittämistä ja päivitämme julkaisua vuosittain. Erinomainen aloitus PSR:a on viime vuosina kehitetty aiempaa avoimemmaksi. Linkit raportteihin tulevat helpottamaan tietojen selailua merkittävästi. – Olemme keränneet nyt julkaistuun ensimmäiseen versioon tiedot kaikista vuosina 2010 –2017 valmistuneista hankkeista
34 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 80 TURTOLA LAURI TURTOLA Kirjoittaja on pitkän linjan palokuntalainen ja hotellin toimitusjohtaja Porista. Tuntuu että tilanteiden hoitamiseen on monenlaista toimintamallia. Tai ehkä jäämme vain odottamaan valtiollistamista. Tämän jälkeen ohjeistus alueelle ja kaikki tietäisivät miten toimitaan. Lähtövalmius pitää toki säilyttää, mutta voimien jakamisessa Sataa, sataa ropisee.. Mietiskelin tässä taannoin erään myrskyn aikana, että jos tilanne ylipäätään vaatii kotoa hälytettäviä voimia, sopimuspalokuntalaisia tai ammattilaisia avuksi tehtävämäärän takia, onko esimerkiksi sen alueen keskusaseman ammattiyksikön paikka olla perämetsässä koko vahvuudella sahaamassa koivua. Valtakunnallisesti. Samalla voitaisiin linjata mitä toimenpiteitä oikeasti tehdään ja mitä ei. Miehistöauto ja moottorisahakin riittäisi monesti. Taajamatulvat, trombit ja ukkosmyrskyt työllistävät palokuntia entistä enemmän, ja voimakkaampien syysmyrskyjen aikana palokuntien resurssit ovat kovilla. voisi olla järkeä. Sama pätee suurempiin tulipaloihin ja niiden aikaisten päällekkäisten tilanteiden varalle tehtäviin toimenpiteisiin. SANOO TRUMP ilmastonmuutoksesta mitä tahansa, pystyy jokainen vähänkään pidempään palokuntatoiminnassa mukana ollut helposti toteamaan, että jokin on vuosien varrella muuttunut. Voitaisiinko joskus joku palokunta jättää vaikka vallan kotiin taikka pyytää sitten jatkamaan jonkun tilalla, joka on ollut liikkeellä jo koko yön. Suurimmassa osassa esimerkiksi puun raivauksista riittää viisi minuuttia ja kaksi miestä. Nyt keksitään pyörä uudelleen joka kerta, kun tilanne iskee. Olisiko syysmyrsky hyvä paikka käyttää vaikka niitä yksiköitä, joilla vuositasolla on vähän vähemmän tehtäviä. Toki osansa lienee myös ihmisten omalla toiminnalla ja toimimattomuudella. Samanlaiseen puunraivaukseen lähetetään yhtälailla täysvahvuinen yksikkö kuin 0+2 yksikkö sivuasemalta. Vai pitäisikö sen olla siellä ykkösriskialueella ja pysyä siellä. ”Sään ääri-ilmiöt eivät ainakaan tule vähenemään.”. Nykyinen linja riippuu täysin yksiköstä, ja naapurin autotalliin nojallaan olevan puun saattaa toinen yksikkö pilkkoa klapeiksi ja toisen naapurin pihassa toinen yksikkö katsoo, ettei homma kuulu heille. Perusajatuksena paloauto ajaa ympäri ämpäri kuuden miehen voimin ja sahaa puita sekä pumppaa vettä. Malleja on yhtä monia kuin laitoksia tai jopa päivystäviä mestareita. Yksi on kuitenkin varmaa. Luulisi että näitä toimintatapoja ja –malleja pystyttäisiin tänä päivänä vertailemaan ja valitsemaan niistä ne toimivat. Pitäisikö tiettyjen yksiköiden olla toimintakykyisiä ja pysyä vapaana statuksella, ja muut resurssit jakaa pienempiin ryhmiin ja pysyä varattuna. Kirjoitus ei edusta kirjoittajan palokunnan tai pelastuslaitoksen kantoja. Ehkäpä parikymmentä vuotta sitten pihatielle kaatunut puu olisi raivattu ominkin voimin. Joka tapauksessa sääilmiöihin liittyviä ajankohtia, jolloin niin sanotusti keikkaa riittää, on vuosittain jossain päin suomineitoa. Sään ääri-ilmiöt eivät ainakaan tule vähenemään, joten ehkä se valmistautuminen voitaisiin aloittaa nyt. Lopputulos on sama
Kumppanuusverkostoa asia ei ole kiinnostanut ollenkaan, eikä myöskään Hätäkeskuslaitosta. 35 KOKO PELASTUSHENKILÖSTÖN, niin ammattilaisten, sopimushenkilöstön kuin eri vapaaehtoistoimijoiden henkilöresurssien ajantasainen seuranta ja hälyttäminen olisi nykytekniikalla helppo nakki. hälyttämisen problematiikkaa opinnäytetyössään vuonna 2007 ja päivitti ajatuksiaan Pelastustieto-lehdessä vuonna 2014. Samana vuonna ilmestyi Janne Koivukosken blogikirjoitus, joka sisälsi lähinnä asian pyörittelyä, ei toimintaehdotuksia. Asia on ollut usein esillä tämän lehden sivuilla, laajasti viimeksi numerossa 75, joka ilmestyi kaksi vuotta sitten. Artikkelit perustuvat valmistajien antamiin tietoihin. Yksi selvitys ja ehdotus valtakunnalliseksi järjestelmäksi tehtiin vuonna 2006. Teksti Pekka Koivunen Kuvat Depositphoto. Pelastusosastolla ollaan oltu sormi suussa. Juha Alander käsitteli pelastustoimen henkilöhakujärjestelmiä opinnäytetyössään myös vuonna 2014. Pääosin toteuttamiskelpoinen suunnitelma haudattiin sisäministeriön arkistojen syövereihin. LUP:n tukipalvelupäällikkö Kimmo Markkanen käsitteli Huom! Tässä artikkelissa käsitellään vain kaksisuuntaisen viestinnän mahdollistavia järjestelmiä, ei esimerkiksi laajalti käytössä olevia hakulaitteita. Kaksisuuntaiset pelastushenkilöstön hälytysja seurantajärjestelmät Pelastushenkilöstön hälyttäminen ja resurssien seuranta on Suomessa edelleen lapsenkengissä johtuen kuntien ylläpitämistä laitoksista ja valtion kynnettömyydestä ohjata pelastustointa
SECAPPilla vahva asema SECAPPILLA ON yli 44 000 käyttäjää noin 200 eri organisaatiossa. Secappia käytetään tällä hetkellä 16 pelastuslaitoksen alueella ensihoidon, sopimuspalokuntien pelastustoiminnan, pelastuslaitosten sekä tilanne• Nopea hälyttäminen mobiilisovelluksella, jolla voidaan ohittaa puhelimen äänettömyysasetukset • Reaaliaikaiset kuittaustiedot hälytetylle yksikölle ja tikelle • Karttanäkymä ja navigointi kohteeseen • Tietoturvallinen keskustelusovellus palokuntien käyttöön (vertaa Whatsapp) • Hälytysnäytöt asemille selaimella tai PC-sovelluksella • Palokunnan tehtäväraportointi sekä kaluston tarkastuslistatoiminnot • Palokunnan omista harjoituksista ja koulutuksista tiedottaminen • Yhteystietojen, osaamisten ja hälytysryhmien hallinta • Sijaintitiedon perusteella päivittyvä paloaseman vahvuustieto. Hälytystoiminnan lisäksi Secapp mahdollistaa sidosryhmien tiedottamisen ja kaksisuuntaisen viestinnän heidän kanssaan kriisi-, häiriöja poikkeustilanteissa. Pelastustoimessa Secappin kautta voidaan hälyttää ammattija sopimushenkilöstö tehtävään ja seurata muodostelman henkilöstön kehittymistä ajantasaisesti. Kohteessa toimintaa voidaan ohjata tehtävä-/tarkastuslistoilla, joista muodostuu samalla raportti tilanteen kulusta. Hälytys voidaan vastaanottaa ja kuitata niin VIRVE-laitteilla, sovelluksella kuin tekstiviestilläkin. Lisäksi Suomen Lentopelastusseura käyttää Secappia ja Pelastuskoiraliitto puolestaan pilotoi käyttöä. keskusten hälyttämisessä sekä sisäisessä ja sidosryhmäviestinnässä alueesta riippuen. Hälytystieto voi tulla suoraan hätäkeskukselta, tilannekeskuksesta tai se voidaan käynnistää tarvittaessa vaikka kentältä. Hälytetyt henkilöt näkevät reaaliajassa, ketkä pääsevät mukaan hälytytilanteeseen ja millä osaamisella. 36 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 87 SECAPP ON henkilöiden hälytys-, työhönkutsuja pikaviestintäsovellus. Secappin tärkeimmät ominaisuudet: ”Hälytetyt henkilöt näkevät reaaliajassa, ketkä pääsevät mukaan hälytytilanteeseen ja millä osaamisella.”
Toimitukset alkavat ensi vuonna SASCA haastaa muut järjestelmät SASCAn (Smartphone Alert, Status and Control Application) tärkeimmät ominaisuudet: • Hälytysten vastaanotto hätäkeskuksesta, tilanne-/ johtokeskusten/valvomoiden PETO-järjestelmästä ja paloasemien SALSAjärjestelmästä • Ilmoittautumistieto SALSAja PETO -järjestelmiin mobiilidatana tai varatienä tekstiviestillä • PRO-versiossa myös muiden hälytysryhmäläisten ilmoittautumisten seuranta, lisähälyttäminen, navigointi ja YLLI-asemahälytystoimintojen kauko-ohjaukset. Myös VIRVE-tuki on luonnollisesti olemassa ja sitä suositellaan mahdollisuuksien mukaan käyttämäänkin. KAIKISSA OHJELMISTOISSA varautumisnäkökohta huomioitu offline-käytettävyyden osalta eli ne eivät vaadi yleisen Internetin olemassa oloa toimiakseen ainakin perustasolla. SASCA ON pilottivaiheessa ja tulossa markkinoille ERICA:n käyttöönoton yhteydessä tulevana vuonna, jolloin hätäkeskuksista lähetettävät hälytysviestit yhdenmukaistuvat koko maassa. SASCA toimii täysin itsenäisenä, henkilökohtaisena hälytyssovelluksena, mutta sen kehittämisessä on otettu alusta pitäen myös huomioon järjestelmäliitännät niin asematason SALSA-ohjelmistoihin kuin laajempiin alueellisiin PETO-järjestelmiinkin. 37 VIRANOMAISTAHOILLE HÄLYTYSja viestintäratkaisuja toimittava Elektro-Arola tuo markkinoille älypuhelimiin SASCA-hälytys-, seurantaja ohjaussovelluksen. • SASCA tukee myös VIRVEverkon TETRA SDS -hälyttämistä, mikäli käytössä on hybridilaite kuten ADS Tactilon Dabat.. ELEKTRO-AROLA OY on jo yli 40 vuotta toiminut pelastustoimen hovihankkijana hälytysja viestintätekniikassa
PALVELIMESSA HÄLYTYSTEN jako voidaan määritellä ajan, hälytystyypin, hälyttäjän tai paikkatiedon pohjalta. Näistä laajimmalle levisi vieläkin muutamissa palokunnissa käytössä oleva tekstiviestiin tai soittoon perustuva valotaulu, jossa lamppu syttyy paikalle tulevan henkilön kohdalla. Yksi ominaisuus on mahdollisuus muuntaa teksti suoraan puheeksi, jolloin ei tarvita erillisiä nauhoitteita. WHATSAPP ON palokuntien sisäisessä viestinnässä todennäköisesti käytetyin järjestelmä. PÄÄTELAITTEINA KÄYTETÄÄN muun muassa työasemia, käytäväja seinänäyttöjä, kaiuttimia ja mobiililaitteita. Se on ilmainen, kätevä ja nopea, mutta henkilöresurssien seurannassa se ei sisällä esimerkiksi Secappista löytyviä toimintoja.. Käyttäjinä ovat esimerkiksi terveydenhoito-, sosiaalija asiakaspalvelutyötä tekevät henkilöt sekä viranomaiset. Järjestelmässä on liitynnät kolmannen osapuolen järjestelmiin mahdollistaen kokonaisintegroidun ratkaisun. TÄNÄÄN MUUTAMILLA palokunnilla (muun muassa Oulun VPK) on edelleen itse kehitettyjä seurantajärjestelmiä. 38 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 87 JO VIIME vuosikymmenellä muutamissa palokunnissa kehitettiin omia järjestelmiä tehtvään saapuvan henkilöstön määrän selvittämiseksi. LAPPEENRANTALAINEN SANTA Margarita Oy kehitti vuonna 2007 Lappeenrannan VPK:lle Mobilerator-järjestelmän, jolle ei kuitenkaan löytynyt markkinoita laajemmin. Näin varmistetaan, että oikeat henkilöt saavat nopeasti tarvittavan tiedon. SILTAKYLÄN JA Karhulan VPK:ien aloitteesta VisiSystems Oy kehitti Palohäly-sovelluksen, joka oli ensimmäinen selainpohjainen hälytysja seurantajärjestelmä. AVACK ALERT -ratkaisu perustuu hälytyspalvelimeen, jossa on etukäteen luotu säännöt, joiden pohjalta erilaisilla tavoin itse tai automaattisesti tehty hälytys välitetään halutulla tavalla ennalta määriteltyihin vastaanotinlaitteisiin. Palvelin voi avata pelkän hälytyskoodin käyttäjälle selväkieliseen muotoon. LAMPPUTAULUJA PIDEMMÄLLE viety järjestelmä on edelleen käytössä oleva Veikkolan VPK-FBK:n kehittämä Sinivilkku, jossa on osa nykyisten mobiilidataan perusAVACK-HÄLYTYKSEN SAA ohjattua Avack Info -näytöille, mobiililaitteisiin tai hälytysnäytöille. Palohälyssä oli ominaisuuksia vaikka muille jakaa. Nummelan VPK sai vuonna 2010 PSR:n innovaatiopalkinnon itse kehittämästään ja tuotteistamastaan henkilöilmoitustaulusta. Ratkaisu soveltuu sekä yksittäiseen kohteeseen että ison organisaation keskitetyksi järjestelmäksi. Avack Alert laajentuu mobiililaitteisiin Osa poistunut markkinoilta, osa vielä käytössä Muita järjestelmiä tuvien kaupallisten järjestelmien ominaisuuksista. Olennainen ominaisuus on kyky tehdä eritasoisia hälytyksiä ja saada kuittaukset vastaanottajilta. AIKOINAAN HYVIN jalansijaa saaneen Special Code Oy:n kehittämän Vaahtotykin seuraajaksi tuli vuonna 2014 Elektro-Arolan SALSA ja lähitulevaisuudessa SASCA. Järjestelmän kehitys ja ylläpito kuitenkin loppui muutaman toimintavuoden jälkeen. HÄLYTYKSET VOIDAAN esittää eri tavoilla, puhuttuna, tekstiviestinä ja tekstinä sekä kuvina näytöissä
”Paskan jauhanta” • WhatsApp.. Kalustoon ja asemaan liittyvät • WhatsApp -viestit. • Sähköposti erityisesti silloin, kun liitteitä. ”Virallisluontoiset” viestit • Secapp, kokouskutsut yms. • Virve-kapula varalla olevilla. 39 Yksi esimerkki palokunnan viestintäkanavista: Hälytykset • Tekstitai puheviesti oman valinnan mukaan. Ilmoittautuminen • Secapp-ilmoitus datana tai tekstiviestillä tehtävään ja harjoituksiin yms. • Secapp-hälytys matkapuhelimeen
Investoinnin arvo oli noin 260000 euroa. HPS 3500 -turvakypärä voidaan normaalien kokosäätöjen lisäksi mukauttaa yksilöllisiin tarpeisiin saatavilla olevan lisävarustevalikoiman ansiosta. Kypärä on kevyt ja rakenteeltaan tasapainoinen ja sopii myös pitkäaikaseen käyttöön. Öljysuojarahaston avustus autohankkeelle oli 50 % kokonaiskustannuksista. Volvon alustalla olevaa autoa käytetään raivaus-, purku-, öljyntorjunta-, huoltoja siirtotehtävissä koko maakunnan alueella. Kuva Petri Huru Satakunnan pelastuslaitokselle monitoimiyksikkö Drägeriltä monikäyttöinen kevytkypärä DRÄGER HPS 3500 -turvakypärä soveltuu esimerkiksi liikenneja vesipelastamiseen, metsäja maastopalojen sammutustöihin ja korkean paikan työskentelyyn. Volvo FM D11 6x2 Rigid • Moottori 11-litraa 410 hp Euro6 • I-Shift -vaihteisto • Pituus 8765 mm • Korkeus 3 900 mm • Vaihtolavalaite Multilift XR21SL 5100 • Nosturi Hiab X-HiPro 262 E-5 JIB 45x-2 • Nosturin suurin ulottuma 20,4 m, josta nostoteho 560 kg • Päällirakentaja Cargotec Finland Oy • Alustan toimittaja Volvo Truck Center, Forssa. Tekniset tiedot. 40 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 87 SATAKUNNAN PELASTUSLAITOKSEN uusi monitoimiyksikkö on sijoitettuna Meri-Porin paloasemalla. Auton nosturi on järein Satakunnan pelastuslaitoksen käytössä olevista nostureista. Dräger HPS 3500 -turvakypärä on hyväksytty standardien EN 16471, EN 16473, EN 12492 ja EN 1385 mukaisesti. Hanke oli jaettuna investoinniksi kahden vuoden ajalle
– Samalla korjattiin vasteita koko maakunnassa, niin että suuriin onnettomuuksiin hälytetään heti lähtötilanteessa kaksi Satakunnan P31:lle uusi johtoauto Lisätiedot kalustomestari Janne Vuorela Satakunnan pelastuslaitos puh. Kuva Pekka Koivunen. 41 PORISSA PÄIVYSTÄVÄ P31 on elokuusta alkaen ajanut uudella Mersulla, joka on suunniteltu ja varustuksen osalta valmistettu Satakunnassa. Lisäksi auton väritys, hälytyslaitteet sekä työja ajovalot ovat nykyaikaiset ja riittävän tehokkaat. Vuorela on tyytyväinen kokonaisuuteen. – Tehokas moottori, riittävä maavara, neliveto, automaatti ja riittävät sisätilat. Vehon toimittaman auton varustelun teki porilainen Kirmola Oy. Lisäksi kierrätettiin ja päivitettiin käytössä olevia johtoautoja niin, että nyt koko maakunnassa on toimiva sekä ajanmukainen kalusto, vara-johtoauto mukaan lukien. Kääntyvät etupenkit mahdollistavat neljä työskentelypistettä. Kuitenkin auton koko on kompakti pienillekin poluille. – Autolla pystyy toimimaan ja johtamaan niin, että P3 ajaa itse tai hänellä on kuljettaja, kertoo kalustomestari Janne Vuorela. 044 701 7413 janne.vuorela@ satapelastus.fi päivystävää palomestaria. – Johtoauto pystyy toimimaan johtokeskustilana myös suuremmissa onnettomuuksissa, koska tilat ovat monikäyttöiset. Nelivetoisessa Sprinterissä on kaikille tavaroille oma paikka ja kaikki on kiinnitetty johonkin tai suojattu niin, ettei onnettomuustilanteessa pääse liikkumaan. Kalustomestari Vuorelan mukaan alusta saakka suunnittelussa oli mukana palomestarit ja muita päällikkötason henkilöitä
Yhdellä ja kahdella hengellä laite oli vakaa ja hyvin hallittavissa. 42 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 87 B RP Finland Oy esitteli lokakuussa vesijettiä Pomarkussa vpk:n ja Isojärven järvipelastusyhdistyksen hälytysosastojen jäsenille. Poliisille jetit ovat tuttuja, kuten myös rajavartijoille. Viime vuosina viranomaistahot ovat hiljalleen lämmenneet vesijettien (vesiskootteri) käyttöön toiminnassaan. Ratkaisu tarjoaa ensiavun pelastustilanteessa, mutta pidempään potilaan kuljetukseen lautta ei sovellu. Pelastustoimessa jetit ovat kuitenkin vielä melko harvinaisia. Keski-Suomen pelastuslaitos on hankkinut hiljattain jetin. Vesijetillä on paikkansa palokunnan toiminnassa Ihmisen pelastaminen vedestä, tiedustelu, kaluston ja henkilöstön kuljetus kohteeseen, ensivastetehtävät saarissa, liikkuminen venekalustolle hankalilla alueilla… Siinä muutamia mahdollisia käyttökohteita vesijeteille. BRP tuo Suomen markkinoille ensi kesäksi Fish Pro –mallin, jossa on 28 cm nykyistä pidempi kansi. Kaluston kuljetus olisi parhaiten mahdollista erillisellä hinattavalla lautalla. Tilaisuudessa oli mukana myös pelastuslaitoksen ja ensihoitokeskuksen edustajia. RTX230-mallin takakannella pystyy kalustoa kuljettamaan, mutta ei paljoa. Suorituskykyä yli tarpeen Koeajossa olleen Sea-Doo RTX230-mallin ajettavuus oli huippuluokkaa. Ratkaisu kaluston kuljetukseen aluksessa on pidempi takakansi. Kolmas henkilö kyydissä teki kuitenkin jetistä epävakaan, vaikka liikkuminen muuten onnistui hyvin. Kalustoteline pitäisi kuitenkin rakentaa itse. Vesijetteihin on saatavilla pelastuslautta, joka mahdollistaa ihmisen vetämisen aluksen takaosasta osittain kannelle. Lisävarusteita tarvitaan Vesijetin kantavuus on riittävä, eli tässä tapauksessa 300 kg, mutta tavaroiden kuljetustila on hyvin rajallinen. Voimakas 230-hevosvoimainen turboahdettu moottori oli palokuntakäyttöä ajatellen enemmän kuin riittävä ja huippunopeus 110 km/h enemmän kuin tarpeen. Rovaniemellä, Ranualla ja Lappajärvellä on pitkä kokemus vesijeteistä. Paikallisista olosuhteista riippuen
Teknisiä tietoja RXT 230 • Polttoainetankki 60 l • Kantavuus 272 kg, rekisteröity kolmelle • Pituus 345,1 cm (puskurista puskuriin) • Leveys 125,5 cm • Kuivapaino 365 kg • Säilytystila 102,5 l • Verollinen ohjehinta 16 490 € Teknisiä tietoja FISH PRO 155 • Polttoainetankki 70 l • Kantavuus 272 kg, rekisteröity kolmelle • Pituus 373,4 cm (puskurista puskuriin) • Leveys 125,5 cm • Kuivapaino 389 kg • Säilytystila 153,5 l • Verollinen ohjehinta 16490 € • Vakiovarusteina muun muassa plotteri ja jalkakoteloiden sivuilla olevat jalkatuet. Vesijettiä esittelemässä (vas.) aluepalopäällikkö Marko Töyry BNP Finland Oy:stä. Lisätiedot lähimmältä Sea-Doo -jälleenmyyjältä. Vesijetissä käytettävä pelastuslautta.. – Ensi kesäksi markkinoille tuleva Fish Pro -malli täyttää useimmat koeajossa esille tulleet tarpeet, kertoo BRP Finland Oy:n aluepäällikkö Marko Töyrylä. Samoin karttaplotteri ja kaiku ovat tärkeitä. Vesijettiä koeajaneiden mielestä jetti on paikassaan varmasti käyttökelpoinen, mutta ei syrjäytä palokunnan venekalustoa. 43 Palokuntakäyttöön vesijettiin pitää asentaa niin työkuin kulkuvalotkin. – Siinä on vakiovarusteena muun muassa plotteri ja jo esillä ollut pidempi takakansi. Jos palokunnan toiminta-alueella on vesistöjä, jetti tuo operatiiviseen toimintaan aivan uusia ulottuvuuksia
Puolakkaisen mukaan erikoisajoneuvomyynnissä tärkeintä on ymmärtää asiakkaiden tarpeet. Sairaankuljettajalääkintävahtimestarin tehtävät tulivat sittemmin tutuiksi myös Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen Mäntsälän ja Keravan asemilla. – On aivan eri asia myydä esimerkiksi paloautoa tai sairasautoa kuin vaikkapa tavallista henkilöautoa. Hänen työtään jatkaa järvenpääläinen Pekka Paananen, mies jonka taustalla on monipuolinen ura niin pelastustoimessa kuin ensihoidossakin. Palokuntaa, ensihoitoa ja rauhan turvaamista Pelastustoiminta tuli Pekka Paanaselle tutuksi jo nuorena, jolloin hän liittyi Järvenpää VPP:een (Järvenpään vapaaehtoinen paloja pelastusyhdistys ry), joka on Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen sopimuspalokunta. – Ammattipalokunnassakin tuli palveltua sijaisena Järvenpään paloasemalla viime vuosikymmenen alkupuolella. Viimeksi olen palvellut Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen ensihoidossa. – Pekalla on useiden vuosien työkokemusta niin pelastuskuin ensihoitopuolelta, ja kun siihen vielä lisätään todella vankka kokemus rauhanturvaajan tehtävissä, valinta oli helppo tehdä. Pitkän linjan erikoisajoneuvomyyjä Hannu Gunnar päätti kesällä lopettaa Veho-uransa ja suunnata kohti eläkepäiviä. 44 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 87 VEHON ERIKOISAJONEUVOMYYNNISSÄ on kokemus myynnin kohderyhmistä valttia. Vehon erikoisajoneuvomyynnin myyntijohtaja Antti Puolakkainen kertoo kohderyhmien tuntemuksen painaneen uuden myyntipäällikön valinnassa enemmän kuin automyyjän kokemus. Erikoisautomyynnissä pelkkä asiakkaan tuntemus ei riitä, tarvitaan myös asiakkaan toimintaympäristön ymmärrystä. Yksityiseltä puolelta pitää mainita työt MedGroupisVasemmalta myyntipäälliköt Tero Huovinen, Pekka Paananen ja Mikko Nurmi.. Paananen Pekka Paananen, 34 Vahva osaaja Vehon myyntitiimiin osallistuu edelleen aktiivisesti palokunnan hälytysosaston toimintaan savusukelluskelpoisena vanhempana sammutusmiehenä
Jokelan ajalta Pekka Paanasen mieleen on jäänyt yksi työkeikka yli kaiken. Hän täydensi opintojaan Metropoliassa ja valmistui lopulta sairaanhoitaja AMK linjalta Diakista vuonna 2015. Kenttä kutsuu Pekka Paananen on valmis kiertämään kenttää niin, että jokaisen potentiaalisen asiakkaan paikalliset olosuhteet ja tarpeet tulevat tutuiksi. Jokaisen asiakkaan tarpeet ovat erilaiset ja niihin pitää perehtyä kunnolla. – Sprintterin penkkejä on kulutettu loppuun jo useita mitä erilaisimmissa työtehtävissä niin Suomessa kuin ulkomailla, kertoo Pekka Paananen. Pekka Paananen suoritti ensihoitoon painottuneen lähihoitajan ”Erikoisautomyynnissä pelkkä asiakkaan tuntemus ei riitä, tarvitaan myös asiakkaan toimintaympäristön ymmärrystä.” Teksti Pekka Koivunen Kuva Veho Oy. – Meillä Vehossa minulla on tuotevastuu juuri ensihoitoajoneuvoista ja Huovisen Terolla pelastusajoneuvoista. Noin vuoden pestit toivat rutiinia erityisesti ensihoidon ja lääkinnän osa-alueilla. – Veholla on pitkät perinteet henkilökohtaisessa palvelussa. tutkinnon Helsingin sosiaalija terveydenhoitoalan oppilaitoksessa vuonna 2003. Parhaiten se onnistuu juuri käynneillä asiakkaiden luona. – Olin työparini kanssa ensimmäisenä kohteessa, kun Jokelan kouluampuminen tapahtui marraskuussa 2007. Paanasella on monipuolinen kokemus rauhanturvaajan tehtävissä Bosniassa, Kosovossa ja kahdesti Afganistanissa. Matkailua ja monipuolista liikuntaa harrastava Paananen on ainakin toistaiseksi poikamies ja tulevat kymmenet matkapäivät eivät häiritse perhe-elämää. – Tässä työssä ei myydä netin kautta, vaan kasvotusten. 45 Pekka Paananen, 34 Vahva osaaja Vehon myyntitiimiin sa, Hyvinkään sairaankuljetuksessa ja Etelä-Suomen ensihoidossa Jokelassa. Myymme kuitenkin kumpiakin ajoneuvoja omilla myyntialueillamme. Pistän peliin koko kokemukseni pelastusja ensihoitoalalta täydentääkseni talon asiantuntijuutta erikoisajoneuvomyynnissä, päättää myyntipäällikkö Pekka Paananen
46 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 87 ”Onko palokunnalla varaa lähettää sammutusyksikön jäsenet suin päin metsään ennen kuin paloalueen sijainti ja etenemissuunta on selvitetty?”
Esittelemme tässä viisi ideaa, joista kolme on valmiita vaikka heti käyttöön otettavaksi ja kaksi vaatii kehittämistä ja testaamista. 47 47 47 Menneen kesän maastopalot ovat saaneet lukijamme liikkeelle. Apuja maastopalojen sammutukseen Teksti Pekka Koivunen Kuvat Depositphoto, Pekka Koivunen, Palokuntalainen -lehden arkisto
Dronen käyttäminen tiedusteluun on helppoa ja edullista. 48 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 87 Tiedustelu jalkatyönä MITÄ JÄRKEÄ on mennä sammutusyksiköllä etsimään maastopaloa. Niitä on ollut markkinoilla jo vuosia, mutta pelastusalalla hyödyntäminen on ollut vähäistä. Lähetetään kohteeseen kevyellä yksiköllä kaksi-kolme tiedustelijaa, joiden tehtävänä on määrittää paloalue kiertämällä se ja lähettää koordinaatit pelastustoiminnan johtajalle (tai tikelle, riippuen laitoksen menettelytavoista). Jokaisessa pelastuslaitoksessa tulisi olla ilmasta tapahtuvaan tiedusteluun ja nopeaan toimintaan alueellisesti kattavasti kykeneviä yksiköitä. Sammutusyksikön toiminta alkaa vasta, kun tilanne on selvillä. Näin säästetään henkilöresursseja ja vältytään virheellisiltä selvityksiltä. Miksi näin perustavaa laatua olevaa asiaa pitää painottaa. Tiedustelu ilmasta. MAASTOPALON PAIKKAA ja etenemissuuntaa määritettäessä dronen käyttö säästää merkittävästi henkilöresursseja. Onko palokunnalla varaa lähettää sammutusyksikön jäsenet suin päin metsään ennen kuin paloalueen sijainti ja etenemissuunta on selvitetty. Yksinkertaisesti siksi, että kentältä kantautuneiden tietojen mukaan useissa viime kesän metsäpaloissa unohdetiin alkutilanteen tiedustelu ja tehtiin paljon turhaa työtä. Tällä hetkellä droneja on käytössä muutamassa kymmenessä sopimuspalokunnassa eri puolilla Suomea. Se on myös nopea tapa saada kokonaiskuva tilanteesta. Tiedustelijat määrittelevät myös palon etenemissuunnat, mahdolliset rajoituslinjat ja vedenottopaikat. Näiden tietojen perusteella tilannepaikan johtaja antaa toimintakäskyn
Selvitysmalli ”Anjala” perustuukin 51 mm:n letkun käyttöön ja rinkkaan, johon on pakattuna 80 metriä 51 mm:n letkua. Anjalalaiset perustelevat edelleen käytössä olevaa mallia muun muassa sillä, että palonkärjen kiinni saamisessa nopeudella on suuri merkitys. Yksi sammutusmies pystyy hoitamaan 200 metrin letkuselvityksen ainoastaan selvittämällä kehikot (2 kpl kolme letkua/kehikko) ja rinkan. 49 ANJALAN VPK:SSA kehitettiin 1990-luvulla palomestari Pentti Leinosen alkuperäisideasta selvitysmalli, joka helpottaa maastopalon nopeaa rajoittamista. 38–42 mm letkujohdoilla ei kannata painehäviöiden vuoksi todella pitkiä selvityksiä tehdä. 51 mm johdon vesivirtaama riittää jakamaan pientä jakoliitintä/ maastopalojakoliitintä sekä Selvitysmalli ”Anjala” oksaliitintä apuna käyttäen kolmesta viiteen 38–42 mm:n työjohtoon, kun päässä on maastopalokäyttöön soveltuvin suihkuputki.. 76 mm pääjohdon selvitys on hidasta, koska kehikossa on vain 40 metriä letkua ja sitä on raskasta selvittää maastossa. Heidän mukaansa suuri paine suihkujohdon päässä ei ole yhtä olennaista kuin rakennuspaloissa
Tulokset eivät tuolloin olleet lupaavia, koska käytössä oli vain yksi suutin. Putken liikuttelua varten tykissä on jousikuormitteinen nostoja laskumekanismi. Lupaavimpana tykkinä ainakin kirjoituspöytätutkimuksen perusteella olisi ajoneuvoon tai perävaunuun asennettu alumiininen tornitykki. Lumitykin toimintaperiaatteisiin perustuvia sammutuslaitteita on ollut ulkomailla markkinoilla jo vuosia. Juuri lehden mennessä painoon tuli SNG Oy:ltä tieto yhtiön edustaman lumitykkivalmistajan pelastusalalle tarkoitetuista laitteista. Kymmenen vuotta sitten Etelä-Pohjanmaalla kokeiltiin kurikkalaisen sopimuspalomiehen Seppo Heinosen aloitteesta lumitykin suuttimen soveltuvuutta sammutustoimintaan. Tykin pituus on seitsemästä yhteentoista metriin, paino muutaman kymmenen kiloa. ”Sopiva suutin löytyy vain kokeilemalla.”. Lumitykkejä on saatavilla niin korkeakuin matalapaineversioina ja erilaisille alustoille asennettavina tornija jalastykkeinä. Seppo Heinosen aikanaan esittämän idean mukaan varsinaisen palon sammutuksen lisäksi laajojen alueiden, esimerkiksi rajoituslinjojen kastelu olisi lumitykillä helpompaa kuin nykyisillä menetelmillä. Perehdymme näihin tarkemmin tulevissa numeroissa. Vettä tarvitaan 30 barin paineella 100-300 litraa minuutissa. 50 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 87 Lumitykki LUMITYKKI ON tehokas väline suuren vesimäärän levittämiseen hienojakoisina pisaroina. Tänään normaalikokoisessa lumitykissä on kymmeniä suuttimia. Suomessa näiden käyttöön ei ole juuri perehdytty
Lehtipuhaltimen ja sankoruiskun ristisiitos ”Normaalikokoisessa lumitykissä on kymmeniä suuttimia.”. 51 LEHTIPUHALTIMEN JA sankoruiskun (tai reppuruiskun) yhdistelmä perustuu ideaan, jonka mukaan puhaltimen ilma hajottaa puhaltimen aukolle letkulla saatetun veden pienipisaraiseksi. Kyseinen viritelmä vaatii puhaltimen aukolle sopivan suuttimen, mikä löytyy vain kokeilemalla. Toinen idea on pelkän puhaltimen käyttö etenevän palon rajoittamisessa. Löytyykö lukijakunnasta asian tuntemusta. Tämä kuitenkin lienee mahdollista vain ensiapuna ja vaatii sammutuksen vedellä. Kumpaakaan ideaa emme päässeet vielä kokeilemaan. Kantomatka lienee muutamia metrejä
väestön ikääntyminen, harva-alueja kasvukeskushaasteet. Puolustuksen suunnittelu Uskottavaa maanpuolustusta pidetään yllä myös mm. Se aiheuttaa alalle halukkaiden ammattikoulutettavien määrän vähenemisen ja se vaikeuttaa myös sopimuspalokuntatoimintaan tulevien saatavuutta. Pelastuksen suunnittelu – ei enää miesvoimaletkuja ja jatkuvaa nuukailua Näkemys siitä että, vesi siirtyy vielä kahden kymmenen vuodenkin päästä miesvoimin selvitettävillä letkuilla, on väkisin näköalattomuutta. Toisaalta se tarkoitti myös sitä, että omat kansalaiset uskovat maanpuolustukseen ja sitä kautta nousee myös maanpuolustustahto. Vaikka yritän maksimaalisen positiivisesti ajatella niin en oikein näe, että pelastustoimessa kannettaisiin huolta pelastuskyvystä ja alan kehittymisestä. Kun tarvitaan, niin niitä sitten hankitaan – niin yksinkertaista se on. suunnitelmilla. hallitusohjelmilla, esiselvityksillä, selonteoilla ym. Tässä henkilöstöllä – ammattisotilaat, varusmiehet, reserviläiset ja henkilöstön osaamisella on suuri merkitys. 52 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 85 ISTO KUJALA, Villimies KUN OLIN armeijassa töissä siellä puhuttiin usein uskottavasta puolustuksesta. Kaikille on löytynyt sotilasvirat. Se, että ajattelemme, että meillä on jatkossakin vain vähän rahaa eikä toimintamenomme kasva, saatikka, että uskomme ettei 40–50 miljoonan euron resurssivaje olisi korjattavissa, on mahdoton yhtälö. Toinen esimerkki ihan viime viikoilta puolustusvoimien hankintalistalle nousi yllättäen 180 dronea. tarvinnut sijoittaa työttömyyskortistoon. Nuukailu on huono strategia. Uskottavaan puolustukseen kuuluu myös puolustusvoimien budjettikehys, joka aina on ollut riittävän väljä, jotta tarvittavat uudetkin ja yllättävät tarpeet voidaan hoitaa. pitämällä jatkuvasta ja kehittyvästä suorituskyvystä asejärjestelmien osalta huolta. Miltä näyttää Suomen pelastustoimi 2030. Pelastustoimen uskottavuus Miten pelastustoimessa pidetään uskottavuudesta huolta ja miten meillä kehitetään jatkuvasti suorituskykyä mahdollistamalla keskeisten pelastusjärjestelmien (vrt! asejärjestelmät) tehokkuus ja toimivuus muuttuvassa ympäristössä. Tätä tavoitetilasuunnitelmaa tuetaan määrätietoisesti mm. Alan kehittymättömyys ja huolettomuus omasta uskottavuudesta johtaa alan vetovoimaisuuden vähenemiseen. Näiden kaikkien tavoitteet tähtäävät samaan suuntaan ja niillä pala kerrallaan vahvistetaan tavoitetilasuunnitelman toteutumista, jotta uusien asejärjestelmien hankintapäätökset voidaan tehdä suunnitelman mukaisesti. Hyvä esimerkki tästä on se, ettei ammattisotilaita valmistuttuaan ole koskaan Uskottava pelastustoimi. Suuren linjan puolustusvoimien suorituskyvyt valmistellaan pitkillä kymmenien vuosien mittaisilla hankintasuunnitelmilla, yhden tällaisen nimi on Puolustuksen tavoitetila 2030. Pelastusalan on aika herätä ympäröivään todellisuuteen ja alkaa kehittämään uskottavaa pelastustoimea ja sen suorituskykyä, suorituskykyä, joka hoidetaan nykyaikaisilla ja fyysistä työtä vähentävillä menetelmillä ja pelastusjärjestelmillä.. Uudet kehitetyt tekniikat ja toimintamenetelmät täytyy saada myös laajasti palokuntien käyttöön. Se vaatii meiltä muita maita nopeampaa pelastustoimen uudistamista tekniikan ja toimintamenetelmien osalta. Sillä tarkoitettiin sitä, että Suomen ulkopuolella pidetään puolustustamme tehokkaana ja uskottavana. Pelastustoimen suunnitelmallisessa kehittämisessä olisi tullut jo ottaa huomioon Suomen yhteiskunnan kehitys mm. Huomattiin näitä tarvittavan, jotta paikallispataljoonien valvontaja johtamiskyky saadaan pidettyä riittävänä
Pukuhuoneja pesutiloja uudistettiin muun muassa lisäämällä naisten pukuja pesutilat. Raahen uusitulle asemalle sijoittuu myös VPK Paloaseman tilat laajenivat 2000m 2 yli 3000m 2 :n. Raahen VPK:n tilat sijaitsivat aiemmin Pattijoella kaupungin varikon yhteydessä. Raahen VPK:n 110-vuotisjuhla vietettiin syyskuussa peruskorjatun ja laajennetus aseman vihkijäisissä. Tapahtuman järjestivät yhteistyössä Jokilaaksojen pelastuslaitos, Raahen kaupunki ja Raahen VPK. kerroksessa kolmelle toimistolle ja 2. kerroksessa valmiustiloja ensihoidolle. Paloasemaa laajennettiin rakentamalla tilat 1. Myös tontin liikennejärjestelyt uusittiin toimivimmaksi. Lisäksi pihaan rakennettiin erillinen kylmä autokatos/varastotila. Peruskorjauksen ja laajennuksen yhteydessä rakennettiin VPK:n käyttöön kolmen yksikön autohalli sekä puku-, pesuja sosiaalitilat erilliseen halliin paloaseman piha-alueelle, jolloin Pattijoella sijainneet tilat poistuivat käytöstä. Paloaseman autohallin päätyyn rakennettiin autojen pesuhalli sekä demotila. 53 RAAHEN NYKYINEN paloasema on rakennettu 1995 Koivuluodon kaupunginosaan. Kustannukset olivat 2.668 636,32 euroa, johon on saatu Palosuojelurahaston avustusta 220 000 euroa. ”Paloaseman autohallin päätyyn rakennettiin autojen pesuhalli sekä demotila.” Teksti ja kuvat Petteri Jokelainen. Peruskorjauksen ja laajennuksen yhteydessä tiloja laajennettiin 2000 m 2 :stä 3143 m 2 :een. Pohjois-Pohjanmaan Maakuntaja Soteuudistuksen muutosjohtaja Marjukka Manninen vihki Raahen uuden aseman käyttöön. Peruskorjauksen yhteydessä keittiöja oleskelutilat ajanmukaistettiin sekä tehtiin toimistotiloissa huonemuutoksia
54 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 87 Teksi ja kuvat Isto Kujala Savukoskelle uusi paloasema, helikopterikenttä ja öljyntorjuntakaluston varasto Lapin Savukoskella vietettiin 7.9.2018 uuden paloaseman vihkiäistilaisuus. Lapin pelastuslaitos on vuokrannut tilat palokunnan käyttöön. Sen rahoitus saatiin kokonaisuudessaan Öljynsuojelurahastolta. Erityisasiantuntija Jouni Pousi sisäministeriöstä piti vihkiäisjuhlan juhlapuheen. Savukosken VPK:n toimesta hankittiin paloaseman yhteyteen lisää maata, johon saadaan sijoitettua harjoituskenttä. Paloaseman viereen on valmistumassa sadan neliön suuruinen öljyntorjuntakaluston varasto. SAVUKOSKI PALOKUNNAN PÄÄLLIKKÖ Juha Savukoski kertoo, että paloasema on yksityisen yrityksen, Eurotum Oy:n, rakentama ja omistama. Nyt Savukosken VPK:lla on nykyaikainen, puhtaan paloaseman periaatteilla rakennettu toimitila. Paloasema on pinta-alaltaan 660 m 2 kokoinen. ”Öljyntorjuntakaluston varaston rahoitus saatiin kokonaisuudessaan Öljynsuojelurahastolta.”. Uuden paloaseman hinnaksi tuli noin 1,5 miljoonaa euroa. Samassa tilassa on myös Lapin sotepiirin ambulanssi. Harjoituskenttää käytetään tarvittaessa myös helikopterikenttänä, johon pystyy laskeutumaan rajan ja puolustusvoimien suurimmat kopterit. Tästä on selkeästi hyötyä pelastustoimen ja ensihoidon päivittäisessä yhteistyössä
Juhlapäivänä ajoneuvokalusto oli rivissä uuden paloaseman edessä. Palokunnan väki tuli hälytyksen mukaisesti näytösmaastoon ja teki tarvittavat selvitykset osaavasti ja sammuttivat palon. Helikopteri kävi hakemassa vettä ja laskemassa veden maastoon kolme kertaa. Palokunnan näytöksessä oli mukana Aslak -pelastushelikopteri. 55 Näyttävä vihkiäisjuhla Syyskuinen vihkiäisjuhlallisuus alkoi näytöksellä, jonka aiheena oli maastopalon sammuttaminen helikopterin tukemana. Näytös antoi hyvän kuvan palokunnan henkilöstön osaamisesta. Varsinaisessa juhlassa juhlapuheen piti erityisasiantuntija Jouni Pousi sisäministeriön pelastusosastolta, toimen puhuja oli pelastusjohtaja (vt) Harri Paldanius. Mukana oli palokunnan säiliöauto, maastohenkilöauto perävaunulla ja kolme mönkijää erilaisin perävaunuin. Näytöksessä oli mukana myös Savukosken VPK:n mönkijäkalustoa erilaisin perävaunuin.. Juhlaan sopivaa musiikkia esitti Rovaniemen VPK:n soittokunta. Tilaisuudessa kuultiin myös SSPL:n tervehdys. Jouni Pousi katkaisi yhdellä iskulla paloletkun aseman vihkimisen merkiksi
Tänäkin kesänä olemme istuneet Matin kanssa usein autossa matkalla maastopaloon, kertoo Lääti. Viime vuosia tarkastellessa, lähtövahvuus ja -varmuus ovat olleet tämän huomioon ottaen lähes kiitettäviä, kertoo palokunnan päällikkö Jarmo Lääti. Rauhallinen ja ammattimainen asenne on tehnyt niin minuun kuin muihinkin ”märkäkorviin” lähtemättömän vaikuksen. Hän on todellinen palokunnan kantava voima ja monitoimimies, joka on vuodesta toiseen säntillisesti ilman turhia koreiluja keskittynyt itse asiaan. – Aloitimme juhlallisuudet lipunnostolla ja seppeleenlaskulla Lennart ja Alma Forsténin haudalle. Forsténeilla on ollut iso merkitys Liikkalan VPK synnyssä. Palokunnan ensimmäinen Liikkalan VPK • Hälytyskelpoisia jäseniä 27 • Tehtäviä 30-40 vuodessa, lisäksi ensivastetehtäviä 15-20 • Käytössä sammutusauto, säiliöauto ja miehistö/ev-auto • Nuoriso-osaston vahvuus noin 20. – Matti on ollut mukana toiminnassa yli 50 vuotta. – Talkootyö on mahdollistanut palokunnan toiminnan jatkuvuuden näihin päiviin saakka. Tervehdyssanat lausui palokunnan päällikkö Jarmo Lääti. Juhlapuheen piti kansanedustaja, Kaakkois-Suomen pelastusalanliiton puheenjohtaja Markku Pakkanen, joka omaa Liikkalalaiset sukujuuret. Kokoonkutsujina olivat tiettävästi eversti Lennart Forstén vaimoineen ja paikalla olivat kaikki kylän isännät sekä lukuisa joukko nuoria miehiä. Vaikka eläkeikä onkin jo täynnä, kunto on hyvä ja terveystarkastukset suoritettu. Teksti Jarmo Lääti ja Maria Salo Kuvat Hanna Lääti ja Teemu Honkasalo. 56 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 87 KOUVOLALAINEN, KYMENLAAKSON pelastuslaitoksen sopimuspalokunta Liikkalan VPK vietti elokuussa 120-vuotisjuhliaan. Pitkään palvelleelle Matti Härmälle myönnettiin kunniapäällikön arvonimi. Viimeisimpänä suurimpana hankkeena 1980-luvun alussa oli nykyinen, käytössä oleva paloasemarakennus, jonka rakennuskustannukset alittuivat reilusti mittavan talkootyön ansiosta. Liikkalan vapaaehtoinen palokunta ry 120 vuotta päällikkö oli Forstén, jonka suurella myötävaikutuksella rakennettiin myös palokunnan talo, joka seisoo tänäkin päivänä samalla paikalla – tosin lukuisia muodonmuutoksia ja remontteja kokeneena. Päällikkö Lääti nostaa esille palokunnan toiminnassa talkootyön merkityksen. Palokunta on pysynyt toiminnassa erittäin kovalla talkoohengellä ja kyläläisten tuella jo 120 vuotta. Viipurin läänin maaherra vahvisti palokunnan säännöt jo lokakuussa samana vuonna. Juhlassa haluttiin myös muistaa palokunnan aktiiveja. Liikkalan vapaehtoisen palosammutuskunnan perustava kokous pidettiin Liikkalan koululla 21.8.1898. – Olemme pieni palokunta hieman syrjässä, mutta kuitenkin lähellä kaikkea
Asemalle on sijoitettuna sammutusauto ja miehistöauto. Palokuntalaisten itse tekemän talkootyön määrä on ollut valtava, palokunnan päällikkö Juha Jortikka päättää. – Pyrimme mahdollisimman paljon hyödyntämään palokuntalaisten ja paikallisten yritysten apua paloaseman rakentamisessa. Valkeakosken asemalle rakennettiin tilat myös vesipelastuspukujen huoltoon. Palokunta toteutti itse hankkeen, joka oli ollut suunnitteilla jo muutaman vuoden ajan. Valkeakoskella uusi paloasema tuli vakinaisen palokunnan käyttöön. Köyliön Läntiselle VPK:lle uusi asema Pirkanmaalle kolme uutta paloasemaa. Kangasalalla jatkaa myös letkunhuolto vanhan aseman tapaan. Paloasemahankkeeseen kuului myllyn purkaminen uuden paloaseman tieltä. Valkeakoskella uusi paloasema sijaitsee Holmin teollisuusalueella. Noin 1400 neliön paloaseman kustannusarvio oli 3,6 miljoonaa euroa. Myös Ikaalisissa ja Valkeakoskella otettiin lokakuun alussa käyttöön uudet paloasemat. Paloaseman vihkiäisiä vietettiin lokakuun alussa. Rakennukseen pinta-ala on 1 200 neliömetriä ja kustannukset noin 3,5 miljoonaa euroa. Syyskuun alussa toimintansa aloittaneella uudella Kangasalan paloasemalla on kaksi sammutusautoa, joissa toisessa on vähimmäisvahvuutena 1+3 ja toisessa 1+1. Tämä purkutyö tehtiin viime vuoden keväällä. Muutoksen myötä virkoja voitiin siirtää Orivedelle ja Parkanoon, joissa vuorovahvuus nousi kahdesta kolmeen. Asemalle ei myöskään mahtunut nykyaikainen sammutusauto, kertoo palokunnanpäällikkö Juha Jortikka. Ikaalisissa uudella paloasemalla on sekä vakinainen että sopimuspalokunta. Uuden, kaksikerroksisen paloaseman pinta-ala on 489 m 2 . Uudelle Kangasalan paloasemalle on siirtynyt myös Pirkanmaan pelastuslaitoksen teknisen puolen verstas ja aseman yhteydessä on myös harjoitusalue. Kangasalan VPK jäi vanhalle Kangasalan paloasemalle, mutta saneeraa parhaillaan tiloja, jonne palokunta muuttaa ensi kesänä. Hankkeen kokonaiskustannus oli noin 425 000 euroa, josta palosuojelurahaston avustus kattoi 158 000 euroa. KANGASALAN KALLION teollisuusalueelle rakennettu uusi paloasema korvaa Pirkanmaan pelastuslaitoksen Linnainmaan ja Kangasalan paloasemat. Aiemmin asema sijaitsi Ikaalisten keskustassa. 57 SÄKYLÄN KUNNASSA sijaitseva Köyliön LäntinenVPK on muutti syksyllä uusiin asematiloihin. Ikaalisissa asema rakennettiin lähelle valtatie 3:sta. Palokunta sai tontin sekä sillä sijainnen, toimintansa lopettaneen myllyrakennuksen lahjoituksena Tiurin Myllyja Sahaosuuskunnalta. – Aiempi asemamme sijaitsi Köyliön vanhan kunnantalon yhteydessä, missä tilat olivat puutteelliset varsinkin sosiaalitilojen osalta
Peltikaton korjaaminen on listalla tärkeimpänä. Tällöin muun muassa ravintolasali entisöitiin. Suomisen mukaan uuden miehistöauton oston rahoitukseen ei laitos osallistunut, vaan se rahoitettiin pääosin talkootyöstä saaduilla ”narikkarahoilla”. Tuolloin urakka maksoi noin 800 000 euroa. – Uudisrakennushankkeen käynnistymisen lisäksi palokun180-vuotias Turun VPK katsoo eteenpäin Tähtäimessä uusi rakennus ja sopimustarkennukset Syyskuussa vuosipäiviään viettänyt Turun VPK on elvyttänyt jo pitkään keskusteluissa olleen hankkeen paloasemarakennuksen rakentamiseksi nykyisen palokunnantalon pihapiiriin. Teksti Pekka Koivunen Kuvat Turun VPK 180-vuotisjuhlallisuuksiin kuului perinteinen ohimarssi.. Palokunnallamme on vuosittain noin kahdeksankymmentä hälytystä ja katsomme, että pelastuslaitoksen tulisi parantaa käyttöömme annetun ajoneuvokaluston laatua. 58 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 87 PUHEENJOHTAJA KARI SUOMISEN mukaan Turun VPK:n omistaman tontin hyödyntäminen on nyt ajankohtaista. Paloautojen säilytystilat palokunnantalon kellarikerroksessa eivät täytä nykyisiä ja tulevia tarpeita. nantalon korjaukset jatkuvat lähitulevaisuudessa. Perinteikkääseen taloon tehtiin viimeksi isompi korjaus vuosina 2009–2010. – Meillä on tontille 4800 m 2 rakennusoikeutta. Turun VPK:lla on palkkalistoilla neljä päätoimista henkilöä: vahtimestari, markkinointipäällikkö, toimistosihteeri ja emäntä. Sopimuksen tarkennuksiin paineita Palokunnan puheenjohtajana 33 vuotta toiminut Kari Suominen haluaa neuvotella Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen kanssa palokuntasopimuksen muutamista pykälistä. Suunnitelma on saada tilat neljälle tai viidelle autolle sekä miehistölle sosiaalitilat, kertoo Kari Suominen. – Varusteja pienkalustoasiat ovat kunnossa, mutta ajoneuvojen suhteen sopimusta pitää tarkentaa. Korjattavaa riittää myös rakennuksen sisällä
Turun VPK:lla on myös aktiivisesti toimiva puhallinorkesteri, joka on yksi Suomen vanhimpia puhallinorkestereita. Suomen vanhin vapaaehtoinen palokunta on tunnettu erityisesti perinteikkäästä palokunnantalostaan. Vuonna 2017 palokunnalla oli 79 hälytystehtävää. Palokunnan 20 hengen naisosasto hoitaa muun muassa hälytysmuonitusta laajalla alueella. Palokunnan päällikkö on Petri Haanpää. Turun VPK lyhyesti Palokunnan hälytysosastossa on noin 30 hälytyskelpoista jäsentä, sopimusvahvuus on 11 henkeä. 59 – Talosta saadut tulot menevät talon ylläpitoon, tunnustaa Suominen. – Sopimuskorvauksella pyöritetään varsinaista palokuntatoimintaa ja siksi sopimuksen saattaminen ajan tasalle on meille tärkeää. Suunnitelmissa on osa-aikainen nuoriso-ohjaaja, mikäli siihen löytyy ulkopuolista avustusta. Turun VPK:n nuorisotoiminta on hyvässä mallissa. Tänä vuonna lokakuun alussa oli ylitetty jo 70 hälytyksen määrä. ”Sopimuskorvauksella pyöritetään varsinaista palokuntatoimintaa ja siksi sopimuksen saattaminen ajan tasalle on meille tärkeää.” Turun VPK:n puheenjohtaja Kari Suominen 180-vuotisjuhlassa.. Veteraaniosasto kokoontuu viikottain
svara på frågan: ”Vilket reellt problem löser man med normen?” Tyvärr har många normer även andra målsättningar. Säkerhet kostar ju, så kanske exempelvis avtalsbrandkårer klarar sig med enklare don. Normer och normer Norm är inte alltid samma sak som verklighet Under senaste tiden har frågan om släckningsdräkters normenlighet varit uppe i diskussionen. En annan aktuell norm handlar om släckningsmäns fysik. Standardisering för standardiseringens skull, eller för att genom kompromissande hålla den fria tanken och konkurrensen i styr. All normering borde tjäna ett syfte All normering borde utgå från ett problem, dvs. Det finns alltså goda skäl att titta lite närmare på frågan. Se även artikeln på sida 27 (på finska)! Text Silvio Hjelt Bilder Silvio Hjelt och Depositphoto. Ett gammalt djungelordspråk gör gällande att man kan kompensera sämre utrustning med överlägset kunnande. Ökad säkerhet anges som gemensam nämnare. Kan man aningen lätta på bestämmelser då det gäller säkerheten. Behöver man alls bry sig. Kanske det. Alla problem kan inte lösas genom normering. Till och med självändamål. 60 l BRANDKÅRISTEN l NUMMER 87 S äkerhet för vem, mot vad. Reella eller endast osannolika risker
Men hur i all världen skall man på ett för brandsläckning godkänt plagg ur beteckningen Y1 kunna utläsa att plagget i fråga saknar det halvgenomsläppliga membran som nuförtiden anses vara förutsättningen för användning vid rökdykning (sådant anges indirekt via koden Y2). Den skriver man ju inte in bland målsättningarna, eftersom den inte alltid är helt så ädel som man låter påskina. Alla aktörer anser sig representera den absoluta sakkunskapen, men dessutom representerar man ju sin egen bakgrund, som kan vara kommersiell, vetenskaplig, organisatorisk eller någon annan. 61 Standardiseringens krumelurer Normer och standarder byggs vanligen upp som en dialog mellan diverse centrala aktörer. Sällan helt perfekt men ofta bättre än ett ”allas krig mot alla”. Men testande kan även sträva till andra mål, som närmast ingår i den dolda agendan. Skillnaden märks förstås i både uppbyggnad och vetenskaplig grundlighet. Uppbyggnaden ser lättfattlig ut, men att ur den bindande normen utläsa vad som faktiskt gäller är dessvärre en utmaning. För att en norm eller standard skall komma till måste någon form av enighet uppnås, och resultatet blir alltså vanligen en kompromiss mellan olika viljor. Därefter följer vanligen armbrytningar bestående av åsikter blandat med vetenskap. Konkret exempel 2: släckningsdräkters egenskaper Medan anvisningen gällande brandmäns fysik är en hemvävt nationell produkt så baserar sig normeringen av släckningsdräkter på ett omfattande europeiskt regelverk. Framtiden kommer att utvisa om den rekommendation som ingår i Inrikesministeriets publikation 6/2016 (”Anvisning för bedömning och utveckling av räddningspersonalens funktionsförmåga”) kommer att följas, eller om anvisningen kommer att användas som ett slagträ för att i huvudsak uppnå andra syften. En så stor utmaning att en del räddningsverk låtit sig förledas att prioritera ett förmånligare pris framför en säkerhetsnivå som gäller för den användning man avsett. Ty plagg som skyddar mot andra kemikalier än vatten (och alltså däri lösta ämnen) lyder under annan standard (EN 466 och EN 943). EN 469 nämner membranet endast indirekt, eftersom koden Y1 tillämpas på plagg utan fuktskydd medan Y2 tillämpas på sådana med. Vardera ger vid uppfyllandet godkänt, men för olika ändamål. Man har köpt produkter som i verkligheten inte får användas så som man tänkt sig. Normering tystar debatten. Standarden nämner inte med ett ord det faktum att samma membran utöver att det håller vattnet ute samtidigt förhindrar en del farliga kemikalier att nå skinnet. Ofta blandat med egna ambitioner, som kan basera sig på nämnda sakkunskap. I anvisningen sägs klart och tydligt att ”De personer som utför grundläggande uppgifter eller räddningsväsendets övriga uppgifter uppmuntras att delta i bedömningen av den fysiska funktionsförmågan men deltagandet grundar sig på frivillighet”. Till och med så kallad vetenskap har diverse agendor, vilka även de ofta handlar om pengar. Kondition är förstås bra, och test kan vara en väg att sporra till förbättring. Medan FireFit-studien på 17 glesa sidor dessvärre har många drag av kortfattat subjektivt tyckande som kunde ha ruskats ur en ärm så är standarden SFS EN 469 en diger lunta på 58 sidor, varav över hälften är på engelska med två sidor litteraturhänvisningar. Det är rätt långt från en del räddningsverks ivrande på obligatoriska FireFit-tester för alla som deltar i operativt arbete. Eller på nånting annat, för varje bakgrundskraft har förstås sin egen agenda. Som målsättning skriver man in diverse ädla syften och annat trevligt som alla kan enas om. Eller så inte! Konkret exempel 1: testande av fysisk kondition En norm som diskret håller på att smyga sig in i brandkårsvärlden är testandet av släckningsmäns fysiska kondition. Trots att den normen uppenbarligen inte baserar sig på ett enda bokfört fall av verklig skada förorsakad av bristande fysisk kondition så kommer ett obligatoriskt testande krypande. ”Varje bakgrundskraft har förstås sin egen agenda.”
Vem skall betala för säkerhet. På frågan om varför ett räddningsverk åt sina avtalsbrandkårer anskaffade brandbilar med manuell växellåda medan ministeriets anvisning i tiderna sade att den skall vara automatisk för att hålla förarens uppmärksamhet vid körandet svarade en tjänsteinnehavare fryntligt: ”Det är ju endast en anvisning”. Beträffande den fysiska konditionen är pristillägget bland annat det, att testandet inte kan/ får utföras under en enda övningskväll i depån utan kräver två på varandra följande testningstillfällen med speciell utrustning respektive kunnande. Om så inte är fallet ankommer det på användaren att uppmärksamma sina förmän och i sista hand räddningsverket om saken. Man tillämpar alltså lite olika måttstock, vilket i sig kan anses underligt. Särskilt gäller det normer som inte egentligen löser sådana. mycket senare men ändå för många år sedan) har man ”40.000 sidor EU-norm om produktionen av gåsägg” men då utgör förstås översättningar en avsevärd del. Särskilt om det gäller en svagare part. Lekmän antas begripa krånglig normering i den mån man kan begripa den. Att underlåta att följa normer behöver inte alltid leda till problem. Nu (dvs. Samhället kan inte smita undan ansvaret genom att med hänvisning till något slags ryggsäcksföretagsförhållande lägga det på en brandkårsförening. Att skriva en norm som är enkel för alla att förstå är svårt. I fråga om släckningsdräkter är det sannolika problemet nånting som uppkommer först många år efter en eventuell exponering. Eftersom frågan om arbetarskyddet gäller alla så ankommer det på envar att själv se till att ”verktygen” uppfyller gällande normer. Bindande normer är det svårt att slingra sig undan, medan rekommendationer ibland kan avfärdas med en axelryckning. Tjänstemän som får betalt för detta begripande förutsätts även kunna förstå innebörden av obegripliga normer. Ibland låter det sig göras, men ofta är det omöjligt. I sista hand är den som anses ha beställt ett arbete skyldig att se till att säkerheten ingår som en del av hela tjänsteproduktionskedjan. I fallet släckningsdräkter är kostnadsökningen enklare att förstå, eftersom varje extra del som sys in i ett plagg kostar extra, till vilket dessutom kommer kostnader för de immateriella rättigheter som ansluter sig till ”finurliga material”. I ett aktuellt rättsfall har betonats att det som gäller för lekmannen inte nödvändigtvis gäller för tjänstemannen. En del normer är bindande, andra är endast rekommendationer. Då kan det vara svårt att bevisa att cancern är eller inte är en följd av rökdykning utan vederbörligt membran i dräkten. Och så förstås det vanliga tillägget för säkerhet. Behöver man följa normer. På samma sätt som ”rödmålad utrustning tycks vara dyrare än svartmålad men billigare än blå, för att inte tala om grön”. Det är samhället som utnyttjar släckningsmannen som resurs och det är samhället som skall betala för arbetarskyddet. Om detta tiger ministeriets anvisning visligen, men i praktiken blir mången tvungen att använda ytterligare personlig fritid för någonting vars ändamål inte är helt klart. 62 l BRANDKÅRISTEN l NUMMER 87 Säkerhet kostar Säkerhet är dessvärre ett tema där man ofta upplever att fakturapålägget är högt. Bevisbördan ligger då på avvikaren, som måste kunna bevisa att problemet inte är en följd av avvikelsen. ”Rekommendationer kan ibland avfärdas med en axelryckning.”. Men pengarna för att sätta saker i ordning, de skall komma från samhället. Någon har sagt att i begynnelsen hade man Guds 10 budord, vilket borde vara tillräckligt. Men – ifall problem trots all försiktighet ändå uppstår så kan den som avvikit från normen vara i blåsten. I fallet med fysiskt testande kan sanktionen vara nånting som räddningsverket hittat på (verkliga medicinska risker skall bedömas av läkare) eller lyckats få inskrivet i avtal. Svaret på den frågan är enkelt: Då det handlar om släckningsmannens säkerhet ligger ansvaret i första hand på honom själv och hans förmän, medan det ekonomiska ansvaret sedan bör ligga på räddningsverket. Normering för alla. Samtidigt belyser det dock frågan om svårigheter med normering. Tala om motivationshämmande. Så säger gällande lagstiftning oberoende av hur gärna man skulle önska spara på samhälleliga resurser
På basen av dem och kännedom om hur olycksplatsen nås och om brandkårens utryckningstid räknar Erica ut vilka brandkårer och enheter som skall få alarm. Räddningsväsendets hela responstänkande förnyas, vilket under de närmast följande åren kommer att medföra en massa saker som måste redas upp. I den internationella jämförelsen kommer Erica troligen åtminstone för en tid att inta tätplatsen, ifall systemet fungerar enligt de mål som man uppställt. I framtiden skall Erica kunna identifiera den förmåga och de egenskaper som skall alarmeras, och det sker på basen av de svar som den som gör nödanmälan ger på de några frågor nödcentralsdejouren ställer. 63 PEKKA KOIVUNEN, chefredaktör DÅ MAN äntligen lyckas få det allvarligt försenade nödcentralsystemet Erica i tekniskt funktionsskick så tar problemen inte slut med det. Menar man då det antal rökdykare som med absolut säkerhet finns med i en räddningsenhet, eller bedömer man efter det totala antal rökdykare som nämns i ett brandkårsavtal. MED DET nuvarande systemet ELS alarmerar man enheter. Likaså kommer de ansvarspersoner som inom räddningsverken i sista hand svarar för upprätthållandet av resurserna och alarmresponsernas funktion att bli föremål för fältets och den stora allmänhetens kritiska utvärdering. DÅ ERICA i sinom tid kommer att vara funktionsdugligt kommer det att innebära ett stort framsteg för nödcentralerna och för de myndigheter som utnyttjar systemet. DET ÄR i första hand räddningsverket som ansvarar för fel och egendomligheter i denna nya filosofi i och med att man i systemet matar in resursinformationen och definierar alarmresponserna. ÄVEN PRINCIPEN om närmaste enhet kommer att ställa till oreda. Det finns alltid möjlighet till systemfel och i fallet Erica är de till och med sannolika. Bland annat på dessa frågor har man inte funnit något svar som skulle gälla för hela riket. På vilka grunder kan man låta bli att alarmera den närmaste enheten. Det är ingen hemlighet att en avtalsbrandkår vanligen behöver kunna alarmera ett tiotal rökdykningskapabla personer för att man för ett uppdrag med säkerhet skall kunna garantera ett rökdykarpar, sannolikt få två par och rätt ofta tre par. BEDÖMNINGEN AV brandkårernas förmågor och egenskaper är mänsklig verksamhet som påverkas av mångahanda saker. Däremot skall kritik riktas mot de personer som genom sitt handlande åsamkat en försening på tre år. Man tror att systemet även kommer att förbättra den betjäning som den slutliga kunden erhåller. PS.OBEROENDE AV vad som än kommer är det onödigt att kritisera Erica som system. Lämnas någon brandkår i en tätort kvar i stallet även om stationens granne är i en nödsituation. Kommer det att bli stora förändringar i de enskilda brandkårernas antal uppdrag. Till exempel antalet rökdykare som en brandkår erbjuder räddningsverket torde vara en fråga som kommer upp, eftersom antalet har betydelse med tanke på de Erica filar om alarmresponserna byggnadsbränder som anvisas åt brandkåren. ”Lämnas någon brandkår i en tätort kvar i stallet även om stationens granne är i en nödsituation?”
I jämförelse med andra länder kräver förnyandet av tekniken och verksamhetsmetoderna inom räddningsväsendet snabbare åtgärder. Det i sin tur leder till en minskning av antalet sökande till branschens yrkesutbildning och försvårar även tillgången på folk för avtalsbrandkårsverksamheten. Kontinuerlig smågirighet är i sin tur dålig strategi. annat exempel är att det alldeles under de senaste veckorna överraskande dök upp 180 drönare på försvarets anskaffningslista. Vid ett systematiskt utvecklande av räddningsväsendet borde man redan ha beaktat hur samhället i Finland utvecklas bl.a. Det har funnits militära tjänster för alla. Planeringen av försvaret Ett trovärdigt försvar upprätthåller man bl.a. genom att man sköter om att slagkraften för vapensystemens del fortgår och utvecklas. Planen för det målsättningsläget stöds målmedvetet bl.a. Då man behöver någonting så skaffar man det – så enkelt är det. Även om jag försöker tänka på saken så maximalt positivt som möjligt så kan jag inte riktigt se att man inom räddningsväsendet skulle bära omsorg om räddningsförmågan och branschens utveckling. Räddningväsendets trovärdighet På vilket sätt sköter man i räddningsväsendet om sin trovärdighet och hur utvecklar man hos oss hela tiden slagkraften genom att i en kontinuerligt föränderlig omgivning möjliggöra de centrala räddningsystemens (jfr. Branschens stagnation och bristande omsorg om den egna trovärdigheten leder till att branschens dragningskraft minskar. Och resultatet av den förnyelsen måste i vid utsträckning föras ut för användning bland brandkårerna. vapensystemen) effektivitet och funktion. 64 l BRANDKÅRISTEN l NUMMER 87 64 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 86 ISTO KUJALA, Vildmannen PÅ DEN TIDEN då jag jobbade inom armen talade man där om ett trovärdigt försvar. De stora linjerna för Försvarsmaktens slagkraft bereder man med hjälp av långa anskaffningsplaner som sträcker sig över tiotals år. En av dem kallas Försvaret 2030. Om vi tänker att vi även i fortsättningen skall ha ont om pengar och att våra driftskostnader inte kommer att öka, för att inte tala om att man kunde korrigera ett resursglapp på 40-50 miljoner euro, leder det till en omöjlig ekvation. Till ett trovärdigt försvar hör också försvarets budgetram som alltid har varit tillräckligt vid så att man även kan hantera nya och överraskande behov. Målen för alla dessa är inriktade åt samma håll och med hjälp av dem förstärker man en bit i taget förverkligandet av målsättninglägets plan så att beslut om anskaffning av nya vapensystem kan tas i enlighet med planen. Här har personalen – yrkesmilitärerna, beväringarna och reservisterna – och personalens kunnande en stor betydelse. Ett Ett trovärdigt räddningsväsende. Med det menade man att man utanför Finlands gränser anser att vårt försvar är effektivt och trovärdigt. Det är dags för oss att vakna upp till den omgivande verkligheten och börja utveckla ett trovärdigt räddningsväsende och dess slagkraft, en slagkraft som sköts med moderna metoder och räddningssystem som minskar det fysiska arbetet.. Räddningplanering – Inte mera manuell slangdragning och koninuerlig smårighet Uppfattningen att vatten även om tjugo år ännu kommer att transporteras i manuellt klarerade slangar visar ohjälpligt på visionslöshet. Man märkte att sådana behövs för att de lokala bataljonerna skall ha en tillräcklig övervakningsoch ledningsförmåga. i fråga om befolkningens åldrande och utmaningarna inom de glest befolkade områdena respektive tillväxtcentra. Ett bra exempel på detta är att man aldrig har varit tvungen att placera yrkesmilitärer i arbetslöshetskartoteket genast efter att de blivit färdiga. i regeringsprogram, förberedande utredningar, redogörelser och andra planer. Å andra sidan betydde det även att våra egna medborgare tror på försvaret, och den vägen höjs även försvarsviljan i landet. Hurudant är Finlands räddningsväsende 2030
Lopulliset kokonaiskustannukset selviävät vasta tulevaisuudessa, kun hankkeen loppuarvio on tehty. Tämän jälkeen Hätäkeskuslaitos on lykännyt käyttöönottoa useasti. Sinä lähetät kysymyksesi meille (pidämme omana tietonamme henkilöllisyytesi) ja välitämme kysymyksen valitsemallesi henkilölle tai yhteisölle. Kysymys tulee toimittaa osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi neljä viikkoa ennen seuraavan lehden ilmestymistä. Viimeisimmät tarkistettavat asiat liittyvät 112 -hätäliikenteeseen ja sen toimivuuteen eriasteisissa tilanteissa. nousevat asiat koskevat entistä pienempiä yksityiskohtia. Kysyimme Erican hankejohtaja Mika Lamulta, mistä on kysymys. Seuraavassa lehdessä kerromme sinulle vastauksen kysymykseesi. – Viivästymän hinnan laskeminen on tässä vaiheessa mahdotonta. Millaisia ovat olleet loppusuoran ongelmat. – Syyskuun testeissä saatiin eriasteisia arvokkaita havaintoja, joita on korjattu sekä uudelleentestattu syyskuun jälkeen yhdessä järjestelmätoimittajan sekä toimialojen kanssa. Palokuntalainen -toimitus HÄTÄKESKUSJÄRJESTELMÄ ERICAN käyttöönotto on siirtynyt kerta toisensa jälkeen. 65 TÄMÄ PALSTA antaa lukijoillemme ainutlaatuisen mahdollisuuden saada asialliseen pelastusalaa koskevaan kysymykseen vastaus melkein keneltä tahansa. Ensimmäiset käyttöönottoajankohdat julkaistiin vuonna 2011, jolloin ajankohdaksi ilmoitettiin 2014–15. Kentältä kantautuneiden tietojen mukaan syyskuussa tehdyissä testeissä löytyi kuitenkin vielä paljon paikattavaa. Käyttöönoton lähestyessä myös testaaminen ja esiin Mikä on totuus Erican viime vaiheista. Olemme tiedottaneet tästä ja tieto löytyy esimerkiksi Palokuntalaisen nettisivuilta. Hankkeessa on ollut mukana useita eri tahoja, joille on aiheutunut työvoimakustannuksia, joista esimerkiksi meillä ei ole tietoa. Mikä on nyt suunniteltu käyttöönottopäivämäärä. Onko olemassa arviota, paljonko kolmen vuoden viivästymä on maksanut veronmaksajille. Ja vieläpä anonyymisti ja aivan ilmaiseksi. järjestetty neuvonpito Erican käyttöönotosta ratkaisi lopullisen ajankohdan. Kysy ministereiltä, kansanedustajilta, johtajilta, päälliköiltä, asiantuntijoilta tai vaikka rivipalomiehiltä tai sopimushenkilöiltä. Hankejohtaja Mika Lamu.. – 29.10. Viimeisin julkistettu käyttöönotto piti olla Oulussa tämän vuoden lokakuussa. TOIMITUS PIDÄTTÄÄ oikeuden olla hyväksymättä kysymystä, jos se on tavalla tai toisella asiaton tai loukkaava. Löydökset ovat liittyneet muun muassa järjestelmän ominaisuuksiin, järjestelmäkonfiguraatioihin, perustietojen syöttöjen oikeellisuuteen, vastinjärjestelmien toiminnallisuuksiin ja asetuksiin jne
sairaan hyvää ensihoitoa Ensihoidon erikoislehti, joka esittelee alan asioita ja ilmiöitä valmiiksi pureskellussa muodossa. tai sähköpostilla tilaukset@ensihoidotiedotus.fi TILAA NYT Systole 50€/6 numeroa Ensihoidon Taskuopas 45€. 50€ /6 numeroa Suomen Ensihoidon Tiedotus Oy 00003 ESPOO VASTAUSLÄHETYS Tunnus 5012720 Vastaanottaja maksaa postimaksun Nimi: Katuosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Voit tilata myös osoitteesta www.systole.fi
Palopäällystöpäivät 2019 Hämeenlinna t oukokuu 4.5. SPPL: Syysliittokokous Helsinki 12.–13.11 Vesisukellusseminaari 2018 Tallinna VKO 52 PALOKUNTALAINEN ILMESTYY 2019 HElMIkuu 9.2. Opiskelijoiden palopäällystöpäivä 2018 Kuopio J oulukuu 11.12. Työturvallisuus ja työhyvinvointi pelastuslaitoksilla Tampere 21.11. Palomiesurheilu: Salibandy Mikkeli 20.11. SPPL: Jouluseminaari Helsinki 11.12. SSPL: Ajankohtaisseminaari Tampere M aalIskuu 5.3. Vantaa 30.11. Pelastustoimen EU-opintomatka Bryssel, Belgia H uHtIkuu 3.–5.4. JEHUMALJA-kilpailu Kuopio l okakuu 2.–3.10. Julkaisemme sitoumuksetta tietoja pelastusalan tapahtumista yms. Päivä paloasemalla 24.11.–1.12. Pelastustoimen ajankohtaispäivät Tampere 24.11. SPPL: Pelastusalan työterveyshuollon ja työturvallisuuden ajankohtaispäivät Tampere 22.–23.11. Paloturvallisuusviikko 27.–28.11 SPPL: Palontutkinnan opintopäivät Jyväskylä 27.11. SPPL: Paloturvallisuuspäivät Hki-Tukholma-Hki 28.11. FINNSEC Helsinki. ...jotta tiedät mihin millonkin menis! 2018 M arraskuu 7.–8.11 SPPL: Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät Jyväskylä 8.11. SPAL: Liittokokous Oulu 27.–28.11 Palomiesurheilu: Jääkiekko Riihimäki 28.11. Palomiesurheilu: SM -Futsal Turku 14.–15.11. 67 TAPAHTUMAKALENTERI TIEDOT ON kerätty laitosten ja palokuntien tiedottajilta sekä järjestäjien nettisivuilta. Tiedot osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi. ERICA: Kaikki muuttuu – vai muuttuuko
Kysy lisää ja pyydä tarjous! Pekka Koivunen, 040 501 8721, pekka.koivunen@palokuntalainen.fi Maria Salo, 0400 504 678, maria.salo@palokuntalainen.fi. Jatkamme etsintää! ILMIANTO OSOITTEESEEN toimitus@palokuntalainen.fi Sanat sekaisin … tai oikeammin kirjaimet. ARPAONNI SUOSI tällä kerralla Perttulan VPK:n päällikkö Veijo Pursiaista. VIIME VISAAN tuli vain yksi väärä vastaus. MIKÄ PELASTUSALAN taho tai toimija muodostuu näistä kirjaimista, kun niitä vähän järjestelee. VASTAUKSET OSOITTEESEEN toimitus@palokuntalainen.fi PALOKUNTASI OMA LEHTI Palokuntasi lehti voi ilmestyä omana julkaisunaan tai Palokuntalainen-lehden liitteenä. Tarvetta profiilin nostoon. Juhlista palokuntasi vuosipäivää! Hoida suhteita päättäjiin ja alueesi asukkaisiin! Kutsu vieraita palokuntasi tapahtumiin! Tehosta palokuntasi rekrytointia! Tasavuosijuhla tulossa. Tehoa varainhankintaan. Melkein kaikki vastaajat tiesivät, että kyseessä oli pitkän linjan palokalustokauppias Leo Huttunen. Lukija esitti, että kuvassa oli tämän tehden päätoimittaja. Me huolehdimme toimitustyöstä, ulkoasun suunnittelusta ja painatuksesta. 68 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 87 uusi kisa! KUVAVISA VIIME LEHDEN Vanhin paloauto vasteessa Ken hän on. Oikeita vastauksia tuli paljon. Niistä pääosa kerrottiin suoraan päätoimittajalle Turvallisuusmessuilla Tampereella. Annamme ohjeet ja työkalut ilmoitusmyyntiin. Eipä ollut, vaikka samanlaista karvaa pukkaa molempien leukaperistä. Vinkki: kyseinen taho/ henkilö on esillä tässä lehdessä. Lämmin käsi voittajalle! SAHROLUNOTAPOAJONAH NJESULAREHARALSEHTIÄ PERIÄ VIIME LEHDEN jälkeen toimitus on saanut kaksi ehdotusta, mutta ne eivät päässeet lähellekään kärkeä. KH623 vuosimallia 1981 on edelleen johdossa
Tarvetta profiilin nostoon. Seuraavassa lehdessä: Seuraava lehti (nro 88) ilmestyy viikolla 52. HUOM! Paloesimiehen päivä Tampereella Treffit Erican kanssa Esko Koskisen kauden tilinpäätös PALOKUNTASI OMA LEHTI Palokuntasi lehti voi ilmestyä omana julkaisunaan tai Palokuntalainen-lehden liitteenä. Kysy lisää ja pyydä tarjous! Pekka Koivunen, 040 501 8721, pekka.koivunen@palokuntalainen.fi Maria Salo, 0400 504 678, maria.salo@palokuntalainen.fi. Me huolehdimme toimitustyöstä, ulkoasun suunnittelusta ja painatuksesta. Ilmoita siitä meille: toimitus@palokuntalainen.fi Olethan huomannut, että lehti ilmestyy ilmoitetulla viikolla Postin jakelukäytäntöjen muututtua. OBS! Eikö lehtesi saapunut perille. Tehoa varainhankintaan. Annamme ohjeet ja työkalut ilmoitusmyyntiin. Juhlista palokuntasi vuosipäivää! Hoida suhteita päättäjiin ja alueesi asukkaisiin! Kutsu vieraita palokuntasi tapahtumiin! Tehosta palokuntasi rekrytointia! Tasavuosijuhla tulossa
70 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 87 LIEKINHEITTÄJÄ LOKAKUUN ALUSSA VPK-toiminta sai Turvallisuus ja riskienhallinta –lehden palkinnon kategoriassa ”Turvallisuusalan vapaaehtoinen”. Kun sopimus on solmittu, kyse ei enää ole vapaaehtoistoiminnasta operatiivisen toiminnan osalta. KYSE EI kuitenkaan ollut pelkästä terminologiasta, vaan filosofiasta ja myös tunteista. Niiden vpk:laisten piirissä, jotka haluavat erityisesti painottaa vapaaehtoisuutta, twiitti aiheutti keskustelua. Järjestöjen välinen työnjako on pääosin muotoutunut seitsemäntoista viime vuoden aikana. TERMINOLOGIAHÄSSÄKKÄÄ LISÄÄ vielä se, että jotkut pelastusjohtajat eivät tunnusta SSPL:n tulkintaa siitä, että henkilökohtaisen sopimuksen laitoksen kanssa tehneiden yhteisö olisi sopimuspalokunta. Tai että vpk:n hälytysosaston jäsen olisi sopimuspalohenkilö. SPEK viestii vapaaehtoisuus edellä ja haluaa rinnastaa vapaaehtoiset palokunnat muihin vapaaehtoistoimijoihin. Palkinnon perusteluissa koko sopimuspalokuntakenttä oli niputettu vpk-toiminnan alle. SPEKin filosofinen kanta perustuu enemmän tunteisiin ja vapaaehtoisuuteen arvona. SSPL:N JA SPEKin päättäjien pitäisi saada joku tolkku asioihin, jotta kentällä voitaisiin keskittyä nahistelun sijasta vapaaehtoisuuteen perustuvaan yhdistystoimintaan ja sen pohjalle rakennettuun sopimuspalokuntatoimintaan – unohtamatta niitä palokuntalaisia, joilla on henkilökohtainen sopimus pelastuslaitoksen kanssa. Palkinnon otti vastaan Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK. Silti ilmassa on jatkuvasti kohinaa, joka ei ole pelkästään semanttista eli terminologiasta johtuvaa. Tai vapaaehtoisista. TÄMÄ LOKAKUINEN pieni episodi oli taas esimerkki pelastusalan ja varsinkin sopimuspalokuntakentän monimuotoisuudesta. Tämä aiheutti kohinaa henkilökohtaisen sopimuksen palokunnissa, joita kuitenkin on melkein joka kolmas sopimuspalokunnista. He puhuvat julkisuudessa edelleen puolivakinaisista, toimenpidepalkkaisista tai osa-aikaisista palokuntalaisista. SSPL puuttui asiaan twiitillä. ”Ilmassa on jatkuvasti kohinaa, joka ei ole pelkästään terminologiasta johtuvaa.”. Kyse on siitä, miten järjestöt näkevät kentän ja mitä mieltä ollaan vapaaehtoisuudesta. NIIN SPEKILLÄ kuin SSPL:lla on paikkansa. SSPL:n tulkinnan mukaan sopimuspalokunta perustuu vapaaTerminologiaerot hämmentävät kenttää ehtoisen palokuntayhdistyksen tai henkilökohtaisen sopimuksen palokunnan toimintaan. SSPL haluaa pitää vapaaehtoisuuden taustalla peläten, että sopimuspalokuntatoiminta sekoitetaan yhteiskunnassa yhä laajenevaan vapaaehtoistoimintaan. SSPL painottaa ”sopimuspalokuntatoimintaa”, SPEK painottaa ”vapaaehtoista palokuntatoimintaa”. SPEK vieroksuu sopimuspalokunta-termin käyttöä ja haluaa olla vapaaehtoisten palokuntien järjestö, vaikka sillä ei ole ainuttakaan palokuntayhdistystä jäsenenään. SSPL:n tiukka tulkinta lähtee siitä, että jos jotain sovitaan, niin siitä pidetään kiinni – varsinkin, kun on kyse ihmisten ja omaisuuden turvallisuudesta
Paloja pelastusajoneuvojen huoltoon vaadittavat tiukat laatustandardit, varaosien oma keskusvarasto Suomessa ja vahvat 24 h huoltoautopalvelut varmistavat autojen toiminnan kaikissa tilanteissa. Veho Hyötyajoneuvojen palveluverkosto kattaa 15 omaa huoltokorjaamoa, joita täydentää laaja itse näisten valtuutettujen korjaamoiden verkosto. 24?%). Veho eSPoo Lommilanrinne 3, Espoo 010 56916 VehoTRUCKS.FI omAVeho.FI. Yhteistyössä päällirakentajakumppaniemme kanssa tarjoamme Mercedes-Benzin paloja pelastusauto mallistosta monipuoliset ratkaisut pelastusalan ammattilaisille. (sis. Tutustu lisää: www.vehotrucks.fi Ambulanssi-, paloja pelastusautomyynti Tero Huovinen | 010 569 3670 Pekka Paananen | 010 569 3628 Puhelun hinta 010-numeroihin 8,35?snt/puhelu?+?16,69 snt/min. Veho Hyötyajoneuvot ja Mercedes-Benz – luotettavaa kumppanuutta. . alv. Suomen suurin autoalan toimija, perheyhtiö Veho, on perustettu Mercedes-Benzin maahantuontiin vuonna 1939, josta lähtien olemme kasvaneet henkilöautojen ja hyötyajoneuvojen laajaksi palvelu verkostoksi