ERICAn vaikutuksia palokunnille Esko Koskinen avoimena Kysyimme palokunnilta BRANDKÅRISTEN NYT l PALOKUNNAT l HENKILÖT l KALUSTO & VARUSTEET l ILMIÖITÄ l HYVINVOINTI irt on um er o 8 € • vii kk o 52 • 20 18 • ISS N 179 8-2 68 5 pa lo ku nt al ain en .fi 88 matkassa Paloesimiesten
TURVALLISTA UUTTA VUOTTA WWW.RAUPLAN.COM WWW.VEIKKONUMMELA.FI Since 1968 Since 1981 WWW.TRVESITYKIT.FI HUOLTOVARMA SUOMALAINEN Since 1968
Tutkimuksessa on kolmekymmentä kysymystä ja vastausaika noin 15 minuuttia. Toimitus. Tutkimukseen voi vastata sähköisesti ilmoitetussa osoitteessa. Vastanneiden kesken arvotaan lahjakortteja. Tarkemmat tiedot tutkimuksesta tulevat kohderyhmän jäsenille sähköpostitse tammikuun puolessa välissä. 3 7 Virve kihlautuu kaupalliseen operaattoriin 8 Oulu-Koillismaan paloasemilla sairastutaan 9 Sopimushenkilöstön koulutus muotoutuu 10 Esko Koskinen avoimena 16 Paloesimiehen päivä Kepalossa 24 Pelastusopistosta valmistuneet 28 ERICA:n myötä palokuntien arki muuttuu 34 Mielenkiintoisia lukuja sopimuspalokunnista 41 Sopimuspalokuntalaisia on alueella liikaa 56 Frivilliga brandkåren – byns skyddsängel 59 Ledare 60 Vildmannen SISÄLTÖ 5 Pääkirjoitus 33 Lingottua 39 Turtola 52 Villimies 61 Tahtoo tietää 63 Tapahtumat Nyt • ajankohtaiset asiat brandkåristen pelastusalan ilmiöitä henkilöt vakiot PALOKUNTALAINEN BRANDKÅRISTEN PELASTUSALAN ERIKOISLEHTI 18. 040 501 8721 TOIMITTAJAT Silvio Hjelt ja Isto Kujala AVUSTAJA Arto Papunen KOLUMNISTIT Jaakko Linko, Lauri Turtola OHJEISTAMISPÄÄLLIKKÖ H. Ollikainen ILMOITUKSET, TILAUKSET JA TALOUS Maria Salo, puh. rek. Toivomme, että mahdollisimman moni lukijoistamme osallistuu tutkimukseen. PALAUTE toimitus@palokuntalainen.fi palokuntalainen.fi 46 Kanta-Hämeen pelastuslaitos automatisoi viestintää 48 Rosenbauerin Pantherit tulevat 50 Jämijärvellä alkoi kuntokuuri kalusto & varusteet hyvinvointi, terveys ja turvallisuus 46 50 56 7 10 28 53 Jämsänkosken suuri harjoitus 55 Kuninkojalle uusi asema Raisioon palokunnat 53 64 Letkut solmussa 65 Seuraavassa lehdessä 66 Liekinheittäjä Lukijatutkimus tammikuussa TEEMME LAAJAN lukijatutkimuksen tammikuun aikana. 0400 504 678, maria.salo@palokuntalainen.fi KANNEN KUVA Pekka Koivunen TAITTO Anna Broholm/ PieniSuuri Idea puh. Lähetämme pyynnön osallistua tutkimukseen noin kahdelle sadalle tilaajallemme. Lukijatutkimuksen tarkoitus on kehittää Palokuntalainen-lehdestä entistäkin laadukkaampi julkaisu niin diginä kuin printtiversiona. 040 865 8835, www.pienisuuriidea.net PAINO Euraprint Oy KUVAPANKIT Depositphoto ja Pixabay KUSTANTAJA Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja, Yhdystie 6, 29250 Nakkila, Y2242549-9, Alv. VUOSIKERTA AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN ISSN 1798-2685 TOIMITUS toimitus@palokuntalainen.fi PÄÄTOIMITTAJA Pekka Koivunen, puh
Tutustu monipuoliseen mallistoomme lähimmällä Volkswagen-jälleenmyyjällä tai osoitteessa volkswagen-hyotyautot.fi. www.volkswagen-hyotyautot.fi Volkswagen Crafter ja Amarok. Yksilölliset ratkaisut pelastustoimen tarpeisiin. Volkswagen Hyötyautojen mallistosta löytyy ratkaisu moniin pelastustoimen kalustotarpeisiin. Uusi monipuolinen Crafter ja väkivahva Amarok V6
TÄLLÄ HETKELLÄ sopimuspalokunnan samasta palvelutarjonnasta yhteiskunnalta saama korvaus vuodessa voi olla jopa vain kymmenesosa siitä, mitä toinen palokunta toisella alueella saa. Tuolloin pitkän tähtäimen tavoitteena oli sopimusten harmonisointi eli kaikkien sopimuspalokuntien oikeudenmukainen ja tasapuolinen kohtelu koko maassa. Valtaosa sopimuksista noudattaa periaatteiltaan Kuntaliiton ja SSPL:n 2000-luvun alkupuolella tekemää puitesopimusta. MERKKEJÄ SIITÄ, että puurot ja vellit ovat menossa sekaisin, löytyy esimerkiksi Uudeltamaalta. ON PELASTUSJOHTAJIA, jotka käyttävät palokuntakentän hajanaisuutta härskisti tavalla, jonka kokevat edukseen. Alaa pitkään seuranneet tietävät kuitenkin, ettei harmonisointi koko maassa toteudu lähivuosina millään muulla tavalla. 5 PEKKA KOIVUNEN, päätoimittaja SUOMESSA ON hieman yli 500 palokuntayhdistystä, joilla on sopimus pelastuslaitoksen kanssa. Näiden lisäksi on kaksisataa henkilökohtaisiin sopimuksiin perustuvaa palokuntaa, joista pääosalla on myös palokuntayhdistys taustalla. SEKÄ EDELLÄ kuvatun eriarvoisuuden että pelastuslaitosten hajota ja hallitse -toimintakulttuurin mahdollistaa palokuntayhdistysten kentän kirjavuus. VIIMEKÄDESSÄ SOPIMUKSEN yksityiskohdat pitää luonnollisesti neuvotella ja sopia yksittäisen palokuntayhdistyksen ja laitoksen välillä. Pelastuslaitoksen on helpompaa neuvotella yhden tahon kanssa kuin vääntää kättä jokaisen palokunnan tai kuppikunnan kanssa erikseen. ON PALOKUNTIA, jotka hyväksyvät pelastuslaitoksen tarjoamat sopimusehdot nurkumatta. Ja lisäksi tajuavat sen, että sopimusneuvotteluissa pitää edetä aidosti itsenäisinä osapuolina. Pitkän päälle tilanne on kestämätön. ONNEKSI ON myös valistuneita pelastusjohtajia, jotka ymmärtävät sopimuspalokuntien operatiivisen merkityksen lisäksi myös niiden yhteiskunnallisen vaikuttavuuden. Tästä esimerkki on perin röyhkeä ja lyhytnäköinen tapa tuoda palokunnille sopimus allekirjoitettavaksi ilman minkäänlaista yhteistä valmistelua. Tämä onnistuu vain palokuntien tiiviillä alueellisella yhteistoiminnalla.. PALOKUNTASOPIMUSMALLEJA ON käytännössä yhtä paljon kuin laitoksia. Mutta kaikkien perusperiaatteiden tulee olla kaikille palokunnille samat. Näistä muutamalla kymmenellä on palokuntasopimus pelastuslaitoksen kanssa. Taustalla on pelko siitä, ettei uutta sopimusta solmita. Kun näitä ääripään edustajia löytyy saman pelastuslaitoksen sopimuspalokunnista, soppa on valmis kiehumaan. Sanelupolitiikasta on 17 vuoden aikana saatu runsaasti kokemuksia. On myös vahvoja palokuntia, jotka voimiensa tunnossa esittävät toiminnallisesti tai taloudellisesti mahdottomia vaatimuksia. PELASTUSLAITOKSET OVAT vahvoilla hajanaisen palokuntakentän vuoksi. SSPL:N AIKANAAN tekemän ehdotuksen perusteella harmonisointiin olisi päästy jakamalla palokunnat viiteen ryhmään. Kussakin ryhmässä olisi sovittu sille Sopimusneuvotteluiden suurin uhka näkyy peilistä sopivista harmonisointitoimista. Alan nykyisten tai entisten viranhaltijoiden miehittämät pelastusliitot ovat alkaneet osallistua sopimuskeskusteluihin. Tämä ehdotus ei kuitenkaan saanut kannatusta. Vain muutamilla alueilla palokunnat toimivat täysin yhteisessä rintamassa, mutta juuri näillä alueilla asiat ovat yleensä molempien osapuolten kannalta hyvässä mallissa
Virve 2.0:ssa hyödynnetään kaupallisten teleyritysten matkaviestinverkkoja. Kun lakimuutos on voimassa, Suomen Erillisverkot kilpailuttaa yhden kolmesta kaupallisesta teleoperaattorista kumppaniksi. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi erilaiset massatapahtumat, joissa verkon ruuhkautuminen on tyypillistä. Alustavan aikataulun mukaan lait tulevat voimaan mahdollisimman pian vuoden 2019 alkupuolella. 7 VIRVEN SIIRTYMINEN laajakaistaiseksi palveluksi tukee Suomen Erillisverkot Oy:n mukaan käyttäjien tarpeita: esimerkiksi onnettomuustilanteessa videokuvan lähettäminen varmasti ja turvallisesti on pian mahdollista. Erillisverkot on valtion kokonaan omistama erityistehtäväyhtiö. Erillisverkot tuottaa palveluja kriittiseen viestintään, tilannejohtamiseen ja kriittisen infrastruktuurin suojaamiseen. 040 501 5195 jarmo.vinkvist@ erillisverkot.fi lu. Erillisverkot-konsernin tehtävänä on turvata yhteiskunnan kriittistä johtamista ja tietoyhteiskunnan palveluja kaikissa olosuhteissa. Hankkeen toisessa vaiheessa käyttäjille tarjotaan viranomaisvaatimukset täyttäviä Virve 2.0 -sovelluksia, joiden avulla nykyisen Virven kriittinen puheliikenne voidaan korvata. Lakiesityksen mukaan Erillisverkot toimii palveluoperaattorina laajakaistaisessa Virvessä. Hallitus esitti 8.11.2018 sähköisen viestinnän palveluista annetun lain ja julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta annetun lain muuttamista. Artikkeli perustuu Suomen Erillisverkot Oy:n tiedotteeseen. Uuden Virve-palvelun käyttöönotto aloitetaan vuonna 2022. Tämä vaatii muun muassa pitkän testausjakson. Erillisverkoilla on meneillään Virve 2.0 -hanke, jonka ensivaiheessa toteutetaan turvallisuuskriittisille toimijoille etuoikeutettu mobiililaajakaistapalveLisätietoja Jarmo Vinkvist liiketoimintajohtaja, Suomen Erillisverkot -konserni puh. Kilpailun voittavalle teleyritykselle tämä tarkoittaa muun muassa verkon laajentamista ja vahvistamista. Lakimuutos mahdollistaa: Virve kihlautuu kaupallisen operaattorin kanssa Viranomaisverkko Virve siirtyy mobiililaajakaistapalveluun yhdessä kaupallisen operaattorin kanssa.. Ennen siirtymistä uuteen teknologiaan, on varmistettava, että palvelu täyttää kriittisen viestinnän tarpeet. Näin Virve-käyttäjien palvelun saatavuus ja laatu varmistetaan myös verkon ruuhkatilanteissa, jolloin esimerkiksi viranomaisten liittymät ovat etusijalla suhteessa muihin käyttäjiin. Nykyinen Tetra-teknologiaan pohjautuva Virve on käytössä vielä 2020-luvun loppupuolelle saakka
8 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 88 OULUN PALOMIEHET ovat huolissaan astmaja syöpätapausten määristä Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksella. Raksilan asemalla esimerkiksi osoitettiin jo 2002 kuntoarvioinnissa sisäilmassa riittämättömyyttä, mutta vasta 2013 aseman piha-alueelle saatiin tilapäinen tilaelementtirakennus toimisto-, sosiaalija lepotiloja varten. Raksilan lisäksi Linnanmaalle rakennetaan paloasema ja Taivalkoskelle valmistuu asema ensi vuonna. Pahin tilanne on Oulun Raksilan keskuspaloasemalla sekä Kempeleen ja Kuusamon paloasemilla. Viimeisimmissä tapauksissa yhteinen tekijä on ollut se, että sairastuneet ovat olleet erittäin liikunnallisia ja terveellisiä elämäntavoiltaan. Raksilan aseman osalta kolmas hankeselvitys johti viimein siihen, että päätettiin rakentaa uusi asema, joka voitaisiin ottaa käyttöön 2020–2021. Aikaisemmin syöpään sairastuivat Oulussa vanhemmat tupakoivat palomiehet. Sisäilmaongelmista oireilevia paloja pelastustehtävissä on yli 60. Asemarakennusten ongelmat ovat pelastuslaitoksen johdon ja vuokranantajan tiedossa, mutta konkreettiset toimenpiteet etenevät hitaasti. Nyt sairaus koskettaa myös nuorempia palomiehiä. Hyvin jalkautettua Puhdas paloasema, terve palomies -toimintatapoja tulee palomiesyhdistyksen mukaan edelleen jatkaa ja kehittää. Oulun Palomiesyhdistys toivoo, että uusia asemia rakennettaessa ei unohdeta myöskään vanhoja paloasemia, joista osa kaipaa kipeästi remonttia, ei pelkästään sisäilmaongelmien vaan myös toiminnallisten haasteiden vuoksi. Oulu-Koillismaalle on tulossa tällä hetkellä kolme uutta paloasemaa, joissa altistumisen ehkäisy on huomioitu. Lyhennelmä SPALin tiedotteesta Oulu-Koillismaan paloasemilla sairastutaan vakavasti
• Pintapelastuskurssi (Sopimushenkilöstön sammutusja pelastustekniikka) valmistuu vuoden 2021 aikana. SOPIMUSHENKILÖSTÖLLE SUUNNATTU sähköinen uutiskirje koulutusjärjestelmän etenemisestä on tilattavissa Pelastusopiston sivuilta www.pelastusopisto.fi. • Tilannepaikanjohtajakurssi SIIRTYMÄKAUDELLA SOPIMUSHENKILÖSTÖN koulutukseen sovelletaan SPEK:n (Pelastusopiston vahvistamaa PeODno/2013/954) opetussuunnitelmaa kurssikohtaisesti siihen saakka, kunnes Pelastusopiston tuottamien kurssien aineisto ja siihen liittyvä kurssikohtainen koulutus on valmis. Opetussuunnitelman koulutuskokonaisuudet, jotka erityisesti ovat olleet kehittämistyön kohteena: • Sopimushenkilöstön kouluttajakoulutus 2 op (pilottikoulutus käynnissä) • Pelastustoiminnan peruskurssi 3 op (pilottikoulutus toteutetaan Pohjois-Savossa maalis-huhtikuussa 2019) • Savusukelluskurssi 1,5 op (opetussuunnitelma, toteutussuunnitelma, kurssiaineisto ja pilottikurssi syksyllä 2019) • Ryhmänjohtajakoulutus 5 op (opetussuunnitelma, toteutussuunnitelma, kurssiaineisto, pilottikurssi alkaa syksyllä 2019 ja päättyy 2020 keväällä) • Sopimuspalokunnan päällikkökurssi 4 op (uudistettu opetussuunnitelma, toteutussuunnitelma ja kurssiaineisto otetaan käyttöön vaiheittain, kun ryhmänjohtajakoulutukset uudistuvat 2019 alkaen) • Sivutoimisen teollisuuspalopäällikön peruskurssi 6 op. Opetussuunnitelmassa otetaan kantaa myös seuraaviin kursseihin: • Pelastustoiminta tieliikenneonnettomuuksissa (Sopimushenkilöstön sammutusja pelastustekniikka) valmistuu vuoden 2020 aikana. • Kemikaalisukelluskurssi (Sopimushenkilöstön sammutusja pelastustekniikka) valmistuu vuoden 2021 aikana. Pelastusopiston opetussuunnitelmaan tulevien osaamiskokonaisuuksien osalta edetään siirtymävaiheessa osittain rinnakkain aiemmin käytössä olleen opetussuunnitelman kanssa. pelastuslaitoksille, pelastusalan liitoille, puolustusvoimille ja oppilaitoksille) 30.1.2019 seminaarin, jossa esitellään tarkemmin koulutusjärjestelmää. 9 PELASTUSOPISTON VASTUULLE 1.1.2019 alkaen siirtyvä pelastustoimen sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmän kehittäminen etenee hyvällä otteella. • Öljytorjuntakurssi (Sopimushenkilöstön sammutusja pelastustekniikka) valmistuu vuoden 2021 aikana. • Ensiapukurssi (Sopimushenkilöstön ensihoidon perusteet). • Ensivastekurssi (Sopimushenkilöstön ensihoidon perusteet). SPEK ylläpitää kurssiaineistoa ja oppimisympäristöä, kunnes Pelastusopiston tuottamien kurssien aineisto ja siihen liittyvä kurssikohtainen koulutus ovat valmiit. Uudistuksessa huomioidaan mahdollisuus hyväksilukea soveltuvia osia sopimushenkilöstön koulutuksesta pelastusalan tutkintokoulutuksessa. Sopimushenkilöstön koulutus alkaa muotoutua. • Vaarallisten aineiden tukitoiminnot -kurssi (Sopimushenkilöstön sammutusja pelastustekniikka) valmistuu vuoden 2021 aikana. Pelastusopiston kurssiaineisto tulee ottaa käyttöön kursseilla viimeistään aineiston valmistumisvuotta seuraavana vuotena. • Korkealla työskentely -kurssi (Sopimushenkilöstön sammutusja pelastustekniikka) valmistuu vuoden 2020 aikana. SOPIMUSHENKILÖSTÖN KOULUTUSJÄRJESTELMÄÄ kehitetään samantahtisesti koko pelastusalan koulutuksen kehittämishankkeen kanssa. PELASTUSOPISTO JÄRJESTÄÄ koulutuksen järjestäjille (esim
Koskista voidaan hyvällä syyllä pitää pelastusalan superjunailijana. 10 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 88 Viime lokakuun alussa pelastusylijohtajan virasta eläköityneen Esko Koskisen pitkä virkakausi valtion palveluksessa on sisältänyt lukuisan määrän hankkeita, joissa hänellä on ollut keskeinen rooli. Teksti ja kuvat Pekka Koivunen Esko Koskinen: Junailijan haave kaatui
Hän siirtyi virkaan pelastusosaston apulaisosastopäällikön tehtävästä. Esko Koskiselle kertyi vankka kokemus säädösvalmistelusta. Ennen pelastusylijohtajan viran perustamista vuonna 1987, Koskinen toimi pelastusosaston osastopäällikön virassa pari vuotta vuosina 1986–1987 osastopäällikkö Myllyniemen ollessa kansanedustajana. Hallitusneuvos Koskinen astui edeltäjänsä pelastusylijohtaja Pentti Partasen saappaisiin syksyllä 2013. Kuopio oli Koskisen mielestä vasta kolmanneksi paras vaihtoehto. Vammala ei kelvannut poliitikoille Myös pelastusopiston siirto Otaniemestä Kuopioon tehtiin pitkälti Esko Koskisen junailemana, vaikka hän valmisteluja esittelyvaiheessa asettui silloista poliittista valtavirtaa vastaan. 11 Esko Koskinen: Junailijan haave kaatui E sko Koskinen toimi sisäministeriössä erilaisissa asiantuntijaja johtotehtävissä vuodesta 1974 alkaen. ”Ministeri uhkasi uran olevan vaakalaudalla kieltäytymiseni vuoksi.” Esko Koskinen lenkkireittinsä kääntöpisteessä Skatanniemessä.. Hän oli mukana useissa pelastustoimen suurissa ja pitkäkestoisissa hankkeissa, kuten pelastustoimen ja väestönsuojelun yhdistämisessä kuntatasolla, kunnallisten aluehälytyskeskusten perustamisessa, hätäkeskuskokeilussa ja hätäkeskusuudistuksessa sekä pelastustoimen alueellistamisessa
Näihin rinnastuu myös sukututkimus, joka on tuoreen eläkeläisen uusin aluevaltaus harrastusten piirissä. Olisin suorittanut palopäällystötutkinnon virkakauteni alkupuolella, mutta se ei ollut valtion virassa olevalle tuolloin mahdollista. Armeijassa Esko koulutettiin sotilaspoliisikomppanian päälliköksi. 12 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 88 – Vastustin opiston siirtoa Kuopioon, olin Vammalan kannalla. – Kyllä tuo liikunta on edelleen kuvioissa vahvasti mukana. Esko asuu poliisiosastolta eläköityneen säädösvalmistelija-avustaja vaimonsa kanssa paritalossa Vuosaaren Aurinkolahdessa. Koulunsa hän kävi Kalliossa ja opiskeli oikeustieteen kandiksi Helsingin yliopistossa. – Olin aikoinaan vuosikausia Jokerien G-C joukkueen johtaja ja seuraan edelleen urheilua aktiivisesti. Stadin kundi Esko Koskinen on paljasjalkainen stadilainen Helsingin Vallilasta. Esko paljastaa myös intohimonsa vähemmän liikunnallisiin harrastuksiin, kuten poliittiseen ja sotahistoriaan sekä valokuvaukseen. – Ministeri uhkasi uran olevan vaakalaudalla kieltäytymiseni vuoksi. ”Sunnuntaisin ei enää tarvitse miettiä, että maanantaina pitää mennä töihin.” Esko Koskinen viettää eläkepäiviään merellisessä ympäristössä Vuosaaren Aurinkolahdessa.. Silloinen sisäministeri Mauri Pekkarinen kuumeni kieltäydyttäni esittelemästä Kuopio-vaihtoehtoa, muistelee Esko Koskinen. Pekkarisen kanssa yhteistyö kyllä sujui myöhemminkin, no hard feelings kummankaan puolelta. Hallituksen tekemän Kuopio-päätöksen jälkeen Pekkarinen kuitenkin leppyi, kun ojensin hänelle valmiit suunnitelmat Kuopio-vaihtoehdon varalle. Liikun luonnossa ja käyn salilla viikottain. – Ihan mielenkiintoista aikaa tuo inttikin oli, mutta kyllä varatuomarin hommat siviilissä vetivät vahvasti puoleensa. Koskisilla on kaksi aikuista lasta ja kolme lastenlasta. Vaari-Koskisen historiasta paljastuu yllättävä tieto, mies kun ei ole julkisuudessa kovin urheilulliseksi profiloitunut
Pelastusalan koulutus. – Tee virasta kimmomainen, näy kentällä, ole aktiivinen kansainvälisissä ympyröissä, ota kantaa julkisuudessa rakentavasti, siinä ne. 13 ELÄKÖITYNYT PELASTUSYLIJOHTAJA suostuu pienen puristelun jälkeen kertomaan, miten hän olisi halunnut muutaman pitkään puhuttaneen päätöksen menneen. Hätäkeskukset Keravan lisäksi Ouluun, Kuopioon, Tampereelle ja Turkuun. Mikäli päätös pelastustoimen valtiollistamisesta joskus tehdään, muutokseen pitää varata riittävästi aikaa, jotta se voidaan toteuttaa hallitusti. Keskusyksikkö olisi pitänyt sijoittaa Keravalle. Se haave, joka kaatui Ottaessaan pelastusylijohtajan viran vastaan syksyllä 2013 Esko Koskinen asetti tavoitteekseen eläköitymisen samana päivänä, kun pelastustoimi siirtyy maakuntien vastuulle. Pelastusylijohtajan pitää kuitenkin Koskisen mukaan hoitaa omalla olemuksellaan ja persoonallaan suhteet kaikkiin suuntiin. Jälkiviisautta Sunnuntaista on tullut ihana päivä Eläkeläinen ja pelastusalalla pitkään palvellut junailija Esko Koskinen kertoo lievä hymy kasvoillaan aikakäsityksensä muuttuneen ja miksi sunnuntaista on tullut ihana päivä. Pelastuslaitosten määrä. Pelastustoimen siirtäminen kunnallisesta toiminnasta valtiolliseksi on ollut esillä Koskisen viran aikana useasti. Maakuntauudistuksen kaatuminenkin on mahdollista. Enemmän näen ongelmaksi pienet pelastuslaitokset kuin suuret. Isossa laitoksessa on paljon hyviä puolia, kuten tiedämme. – Olen maakuntauudistuksen kannattaja, mutta maakuntia tulisi olla vähemmän. – Kuten hyvin tiedämme, joskus vuoden 2016 tienoilla alkoi näyttää siltä, että eläkepäivät koittavat ennen kuin maakuntien pelastuslaitokset aloittavat. Parempi hoitaa Kuopiossa kaikki. Hätäkeskukset. On parasta kertoa tuntoja vasta seuraavalla hallituskaudella. – Näen hyviä perusteita myös Uudellamaalla annettavaan pelastusalan koulutukseen, mutta ongelmana on, että se tulisi kalliimmaksi kuin keskittäminen yhteen paikkaan. Kaikki etelä-, keskija pohjoisliitteet pois maakuntien nimistä, niin päätyisimme alkuperäisiin toimiviin kokonaisuuksiin. Valtio vai kunnat. Tänään aikataulu on edelleen hakusessa. – Olen ollut valmistelemassa useita kesken olevia hankkeita. – Sunnuntaisin ei enää tarvitse miettiä, että maanantaina pitää mennä töihin.. – Yhdeksästä kahteentoista laitokseen olisi ollut paras vaihtoehto, viisikin olisi ollut hyvä ja toimiva. – Niitä tuli yksi tai kaksi enemmän kuin ajattelin. Terveisiä Kimmolle Esko Koskinen sanoo suoraan, että hän ei halua nykyhallituksen kauden aikana kovinkaan paljon ottaa katsomosta kantaa pelastusalan auki oleviin suuriin kysymyksiin – eikä myöskään antaa ykstyiskohtaisia neuvoja uudelle pelastusylijohtajalle
Latvalalla on ollut koko uran ajan suuri halu kehittää ja kehittyä. Hän on vahvistanut ammatillista osaamistaan ulkomaita myöten ja osallistunut kansainväliseen pelastustyöhön. Latvala on muun muassa laatinut lento-onnettomuuksien ja suuronnettomuuksien johtamisohjeet sekä kehittänyt vaihtoehtoisia sammutusjärjestelmiä. Arto Latvala on Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen palveluksessa. 14 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 88 LATVALA LIITTYI mukaan vpk-toimintaan yhdeksänvuotiaana Pyhäsalmella. Lisäksi Latvalasta on saanut alkunsa päivystävien palomestareiden onnettomuustyyppikohtainen P3-käsikirja, jonka ensimmäinen versio on hänen käsialaansa. Hän suoritti Valtion palo-opistossa palomiehen, paloesimiehen, palomestarin ja pelastussukeltajan tutkinnot. Arto Latvalasta tuli useita ehdotuksia Vuoden Palomies -toimikunnalle. Suomen kansainvälisen pelastustoiminnan kehittämisessä hän on ollut mukana vuodesta 1993 lähtien. Tutkimushankkeiden tulokset ovat muuttaneet pelastajien toimintatapoja tulipalotilanteissa, mikä ilmenee palomiesten nopeampana toimintana ja pienempinä omaisuusvahinkoina. Vuoden palomies 2018 on täysosuma Arto Latvala Arto Latvala. Latvalan alulle panemien tutkimusten tuloksia hyödynnetään myös rakenteellisen paloturvallisuuden opetuksessa ja palotarkastustoiminnassa. Lähde: Vuoden palomiestoimikunta Vuoden 2018 palomieheksi valittu palomestari Arto Latvalan ura pelastusalalla on kestänyt yli 50 vuotta. Niistä kaikista paistoi läpi suuri arvostus pian eläkkeelle jäävää pelastusalan moniosaajaa kohtaan. Hän on toiminut kouluttajana Pelastusopistolla ja sen edeltäjällä Palo-opistolla sekä lukuisissa muissa koulutustilaisuuksissa jo yli 30 vuoden ajan. Vaihtoehtoisten sammutusmenetelmien sekä sammutustaktiikan ja -tekniikan kehittämisessä Latvala on tehnyt pitkäjänteistä työtä Pelastusopiston tutkimushankkeissa. Lämpöäkään ehdotuksista ei puuttunut
Hän kohtelee palokunnan jäseniä tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Lehtokankaan valinnan jälkeen Palopäällystöliitolla on kunniapuheenjohtajan lisäksi kuusi kunniajäsentä. Lehtokangas tunnetaan sovittelevana ja rakentavana ilmapiirin luojana pelastusalan keskusteluissa. Esimerkillään hän saa myös muut innostumaan. Vuoden Sopimuspalokunnan päällikkö -tunnustuksen tarkoituksena on kohottaa sopimuspalokuntien päälliköiden arvostusta, kiittää tunnustuksen saajaa tekemästään työstä sekä kannustaa sopimuspalokuntien päälliköitä kehittämään aktiivisesti sopimuspalokuntien toimintaa. Lähde: SPPL:n tiedote Kari Lehtokangas Sami Viholainen S II R I LÉ C U Y ER S IIR I LÉ C U Y ER. Hän on pitkällä urallaan ollut yksi positiivisimpia alan vaikuttajia, joita olen tavannut, toteaa Palopäällystöliiton toiminnanjohtaja Ari Keijonen. Puheenjohtajuutta edeltäneet liiton toiminnalliset ja taloudelliset haasteet saatiin Lehtokankaan johdolla ratkaistua. Viime vuoden tunnustuksen sai veikkolalainen Sami Viholainen, joka on jo vuosien ajan määrätietoisesti rakentanut ja kehittänyt palokunnan toimintaa yhteistyössä palokunnan hallituksen kanssa. Lähde: SPPL:n tiedote Vuoden 2018 Sopimuspalokunnan päällikkö: Sami Viholainen, Veikkolan VPK VUODEN SOPIMUSPALOKUNNAN päällikkö -tunnustus jaetaan vuosittain sopimuspalokuntatoimintaa edistäneelle henkilölle Suomen Palopäällystöliiton toimesta. – Kari Lehtokangas on kehittänyt pelastustoimea ja siihen liittyvää imagoa erittäin positiivisella otteella. Kari Lehtokangas liittyi Palopäällystöliiton jäseneksi helmikuussa 1974. Kunniajäsenyyden perusteluna olivat Kari Lehtokankaan lukuisat aikaansaannokset pitkällä uralla. 15 Kari Lehtokangas Palopäällystöliiton kunniajäseneksi SPPL KUTSUI joulukuussa 70-vuotisjuhlavuottaan viettäneen Kari Lehtokankaan liiton kunniajäseneksi. Pitkän palokuntauransa viimeiset vuodet Kari Lehtokangas toimi Helsingin pelastuskomentajana. Veikkolan VPK on aktiivinen palokunta, jolla on vuosittain yli 150 hälytystehtävää. Sami on nopea toimissaan ja suora viestinnässään. Päällikkönä Sami Viholainen on päättäväinen ja se näkyy siinä, että jos palokunnassa joitain halutaan tehdä, se myös tehdään. Lehtokankaalla on ollut valtakunnallisia luottamustehtäviä myös Suomen Punaisessa Ristissä. Tunnustuksen myöntämisen perusteena pidetään sopimuspalokunnan toiminnan laaja-alaista kehittämistä ja edistämistä. Hän on luonut ympärilleen verkostoja ja huolehtinut palokunnan hyvinvoinnista. Lehtokangas toimi liiton puheenjohtajana vuosina 2002–2006, jolloin pelastustoimi oli historiansa merkittävimmässä murroksessa siirryttäessä kunnallisesta alueelliseen pelastustoimeen
Marraskuisena arkipäivänä työvuorolistalla oli yksikköön määrätty konemieheksi palomies Pasi Taatila, takapenkille palomiehet Mikko Jokinen ja Jaakko Halme sekä esimieheksi Sami Rantala. Tampereen aluepelastuslaitos kutsui vuonna 1996. Paloesimies Sami Niittyniemi, 46, on vuoroesimies, jota paloesimies Sami Rantala, 43, tuuraa tarvittaessa. Molemmat tekevät myös asemapäivystäjän ja sammutusyksikön esimiehen tehtäviä erikseen sovitun kierron mukaan. Sen tehtävämäärä oli 1799 vuonna 2017. Teksti ja kuvat Pekka Koivunen. Paloesimies Sami Niittyniemi liittyi Merikarvian VPK:n nuoriso-osastoon kolmetoistavuotiaana. Palomiehen viransijaisuutta hän teki Raumalla ja sitten seurasi YK-komennus Libanoniin. Sami Niittyniemi hoiti työvuoron ajan vuoroesimiehen tehtäviä, eikä ao päivänä ollut sammutusyksikön esimiehenä.(PI 1055:ssä toimi vanhimpana ylipalomies Jari Koskiniemi.) Samit kessuina Paloesimies Sami Rantala on syntyjään vantaalainen, mutta asui nuoruutensa Töysässä. 16 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 88 P irkanmaan pelastuslaitoksen keskuspaloasemalla ”Kepalossa” on työvuorossa kaksi paloesimiestä, jotka voivat toimia vuoroesimiehenä ja asemapäivystäjänä sekä sammutusyksikön esimiehenä. Pelastusala oli Samille luonnollinen valinta. Paloesimiesten päivä Kepalossa Kessuilla kädet täynnä töitä Paloesimiehen työhön sisältyy joka työpäivä niin toimintaa kuin hallinnollisia tehtäviäkin. Pirkanmaan PI101 on yksi Suomen eniten liikkuvista sammutusyksiköistä. Työura alkoi Lapualla ja Keuruulla, sitten oli alipäällystötutkinnon vuoro 2010 ja lopulta paloesimiehen virka Pirkanmaan pelastuslaitoksella vuonna 2015. Paloesimies on pelastusyksikön työnjohtaja tilannepaikalla ja asemalla. Pelastajatutkinto hän suoritti vuonna 1994. Eteläpohjalaisesta nuoresta palokuntalaisesta tuli pelastajaoppilas elokuussa 1994 ja 1996 alkaen pelastaja. Kolmen murrosikäisen nuoren isä on tänään päätoiminen paloesimies, joka tekee myös vuoroesimiehen sijaisuuksia. Jos hälytyksiä ei satu työvuoroon, toiminta on toimistotyötä, harjoittelua tai huoltoa
Paloesimiesten päivä Kepalossa Kessuilla kädet täynnä töitä 17 Sami Rantalan työpäivä alkoi elementtitehtaan palossa Kangasalalla.. Paloesimiehen päivä SEURAAMME PELASTUSALAN eri henkilöiden yhden työvuoron tapahtumia. Seuraavassa numerossa seuraamme palomiehen työtä Porvoossa Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksella. Sarjan toisessa osassa seurataan Pirkanmaan pelastuslaitoksen päivystävän kahden paloesimiehen työtä 12.–13.11.2018. Juttusarjan tavoitteena on tehdä läpivalaisu siitä, mitä kulloinkin vuorossa oleva henkilö kohtaa työvuoronsa aikana
P101 pestiä hoitava Sami Rantala joutuu työskentelemään tietokoneella myös useita tunteja päivässä. Yllättävän paljon toimistotyötä Vuoroesimies Sami Niittyniemi sanoo viettävänsä tietokoneella kuudesta kahdeksaan tuntia joka työpäivä. Henkilöiden siirtoja joutuu tekemään jokaisen työvuoron alussa ja usein myös työvuorojen aikana, kertoo Sami Niittyniemi. Seurantavuorokauden aikana pääosa Samin työstä tapahtui kuitenkin oman yksikön miesten kanssa. – Pidän esimiehen työstä, koska siinä ollaan suoritusportaassa ja ”Palomiehen työssä tietyt tehtävät rassaavat, sille ei mitään voi.” saa touhuta palomiesten kanssa, sanoo Sami Rantala. Hälytys Kangasalalle vei käytännössä huoltoineen noin yhdeksän tuntia. – Kakkosjaoksen kirjavahvuus on 91, tavoitevahvuus 80 ja todellinen vahvuus usein tämän alle. Monet raportit ja suunnitelmat vaativat koneaikaa. 18 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 88 Vuonna 2001 Niittyniemi suoritti alipäällystökurssin ja sai vuonna 2003 esimiehen viran. – Tässä työssä on sopivasti niin käytännön käsillä tekemistä kuin hallinnollista työtäkin. Esimiehen työssä joutuu varsinkin noihin hallinnollisiin asioihin Sillä aikaa kun Sami Rantala on sammutustöissä Kangasalalla vuoroesimies Sami Niittyniemi hoitelee hallinnollisia asioita Kepalossa. Vuodesta 2014 alkaen hän on hoitanut vuoroesimiehen tehtäviä. Seuraavan työvuoron lista laaditaan yleensä yhteistyössä Niittyniemen kanssa. Seitsemäntoista ympärivuorokautisesti toimivan paloaseman henkilöresursseista vastaaminen on jatkuvaa palapeliä ja muodostaa vuoroesimiehen työn vaativimman osan. Kuvassa neuvonpito apulaispalopäällikkö Ari Viitasen kanssa.
08.30 alkaa toimintavalmiusraportointi, jonka poikkeuksellisesti vetää paloesimies Sami Niittyniemi. Rantala, Taatila, Jokinen ja Halme toteuttavat saamaansa tehtävää seuraavat neljä tuntia. Rantala pohtii paloesimiehen työn kaksijakoisuutta. Edellinen työvuoro (1) saa kuitenkin klo 7.03 hälytyksen Kangasalalle teollisuushallin paloon. 08.45 esimiehet juovat kahvit työn merkeissä. Koko sammutushenkilöstölle on annettu kielto mennä sisään palavaan rakennukseen sortumavaaran vuoksi. Kohteeseen hälytetään neljä sammutusyksikköä, kymmenen säiliöautoa ja useita tukevia yksiköitä. Palomiehen työssä tietyt tehtävät rassaavat, sille ei mitään voi. 19 PALOESIMIEHET RANTALA JA NIITTYNIEMI ovat laatineet marraskuiselle maanantaipäivälle aikataulun, joka sisältää muun muassa pintapelastusharjoittelua ja huoltoa. Samit käyvät läpi työvuorolistaa ja päivän perustavaa laatua olevaa ohjelman muutosta. Sami Niittyniemi pitää paloesimiehen työtä hyvin antoisana, mutta myös melko kuluttavana. – Paloesimies on tavallaan työnantajan edustaja työyhteisössä, mutta tärkeää on myös välittää miehistön tuntemuksia ja toiveita ylöspäin organisaatiossa. Nyt hän on täysin kiinni Kangasalan palossa. 08.00 on apelli, lisäksi pitäisi olla hälytyskaluston tarkastus, mutta PI101 on poissa. Paloesimiehen päivä 24h Teollisuuspalo ohitti suunnitelmat perehtymään enemmän kuin peruspalomies. 09.15 Sami Rantala ja neljä palomiestä kyyditään Kangasalan palopaikalle, jossa he korvaavat aiemman vuoron PI101:n ja PI103:n miehet. Kuvassa Sami Rantala ja hänen yksikkönsä miehet.. 07.45 Sami Rantala saapuu Kepaloon, mutta kuulee Kangasalan palosta vasta ennen hieman ennen vuoronvaihtoa. 09.00 pitäisi alkaa pintapelastusharjoitus 101:n ja 1055 toimesta. Yleensä raportoinnin vetää TikeP3. Näin keski-ikäisenä työstä toipumiseen menee kuitenkin enemmän aikaa kuin aiemmin. Kakkosvuoron päivän suunnitelmat menevät uusiksi. – Tässä pääsee vaikuttamaan omaan työympäristöön enemmän kuin monessa muussa työssä. Päivä jatkuu >> Tehtävä Kangasalalla on päättynyt. Suoraman Elementti Oy:n elementtitehdas on kauttaaltaan tulessa. Samin yksikkö saa tehtäväkseen tehtaan pohjoisen päädyn sammuttamisen ja rakennuksen vieressä olevan nosturin suojaamisen
Sisäistä koulutusta on pyöritetty kahdessa ryhmässä samalla. Kauton mukaan TikeP3-järjestelmän käyttöönotto on ollut myös suuri muutos. – Vuonna 2003 tehtiin uudistus, jonka puitteissa toimittiin vuoteen 2011. Apulaispalopäällikkö Ari Viitanen pitää vuonna 2014 käyttöönotettua aluepalomestarijärjestelmää 2014 erinomaisena uudistuksena. Esko Kautto katsoo, että paloesimiehillä on hyvin tärkeä rooli pelastuslaitosten palveluketjussa. – Olemme saaneet järjestelmästä paljon positiivista palautetta. Viitasen mukaan Pirkanmaan pelastuslaitoksen haasteena on myös pohjoisen ja eteläisen alueen suuret erot. Nyt tämä tiivis aluepalomestariryhmä on jo levittänyt yhtenäistä toimintakulttuuria yli koko laitoksen. paloesimiehiin ja sopimuspalokuntien yksikönjohtajiin. Pelastuspäällikkö Esko Kautto muistelee tällä vuosituhannella tehtyjä organisaatiouudistuksia. 20 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 88 Toimintoja yhdenmukaistettu – suuri vaikutus paloesimiesten työhön Pirkanmaan pelastuslaitoksella on koettu tällä vuosikymmenellä kaksi merkittävää organisaatiomuutosta. – Pohjoisessa meillä on hyvin sopimuspalokuntapainotteinen järjestelmä. – Olemme satsanneet paloesimiesten ja ylipalomiesten koulutukseen vähintään kolme kasipäivää. Pelastuspäällikkö Esko Kautto. Silloin tehtiin organisaatiomalliin useita korjauksia, joissa päivittäisten toimintojen yhdenmukaistaminen oli yksi päätavoite. Aiemmin tämä oli vaikeaa, koska laitoksemme on suuri ja välimatkat pitkät. – Sillä on ollut suuri vaikutus operatiivisia asioita hoitaviin Paloesimiehet Sami Rantala ja Sami Niittyniemi toimistotöissä. Alkuperäinen tavoite oli tehdä laitoksesta kauttaaltaan samannäköinen eli samanlainen toimintakulttuuri vallitsisi kaikilla laitoksen asemilla. Etelässä taas on suuri määrä ympärivuorokauden toimivia ammattiasemia
13.30 piti olla kahvitauko 13.45 piti jatkaa työpalvelusta 13.45 huoltoauto hakee Rantalan yksikön letkut ja miehet siirtyvät huoltokontille ruokailemaan. 19.00 Rantala ja Niittyniemi vaihtavat urheiluvarusteet ylle ja menevät kuntosalille. 14.15 PI101 lähtee kohti Hervantaa, jossa saadaan uusia varusteita rikkoutuneiden tilalle. 11.30 piti olla ruokailu 12.30 piti olla siivousta, letkuhuoltoa, Kepalon tilojen järjestelyä. Pelastuspäällikkö Kauton mukaan koulutusohjelman vaikutus työvuorolistojen tekoon on ollut suuri, sillä koulutettavien määrä on ollut yli 50. Miehet pitävät yllätystä ainutlaatuisena. 17.00 Rantalan yksikön miehet kokevat iloisen yllätyksen. Päivä jatkuu >> Päivä jatkuu >>. Ruokalassa on heille varattu runsaasti ruokaa, pyttipannua, salaattia ja leipää. Menussa on purkillinen lihakeittoa ja kahvi. 21 ohjelmalla. 20.00 Iltapalaa ja seuraavan työvuoron suunnittelua. ”TikeP3järjestelmällä on ollut suuri vaikutus operatiivisia asioita hoitaviin paloesimiehiin ja sopimuspalokuntien yksikönjohtajiin.” Samit ehtivät illaksi punttisalille. 15.00 PI101 saapuu Kepaloon ja auton huoltotoimet alkavat 16.00 piti olla liikuntaa, sählyä, kuntosalia tms
Aluepalomestarit ottavat osaa, kuten myös kaksi kenttäpalomestaria ja päivystävä päällikkö P20. TikeP3:n vetämä verkkopalaveri sisältää yleiskatsauksen Pirkanmaan turvallisuustilanteeseen, sääennusteen, tiedot suurista tai poikkeuksellisista tapahtumista, asemien mahdollisista poikkeuksellisista tilanteista yms. Raportin kesto on noin 15 minuuttia. Toimintavalmiusraportointi 03:11 Sami Rantalan yksikkö matkalla kohteeseen.. 22 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 88 PIRKANMAAN PELASTUSLAITOKSELLA otettiin kaksi vuotta sitten käyttöön joka-aamuinen toimintavalmiusraportointi, johon kaikki asianosaiset osallistuvat omilta työpisteiltään verkon kautta. Jokaiselta miehitetyltä asemalta on mukana aseman esimies. Lääkintäesimies ja Lauri4 edustavat ensihoitoa
03.50 PI101 saapuu takaisin Kepaloon ja miehet menevät takaisin nukkumaan. Työt kestävät kymmenisen minuuttia ja miehet siirtyvät aamupalalle. Kohteessa on kysymys ilmeisesti viasta, joka ei käynnin aikana selviä. 07.55 Sami Rantala luovuttaa tehtävät paloesimies Tommi Ahvenaiselle. 23.15 Sami Rantala vetäytyy huoneeseensa ja nukahtaa. 23 Paloesimies Sami Rantala yöllisellä automaattikeikalla. 01.00 Sami Niittyniemi siirtyy majoitushuoneeseensa. Päivä jatkuu >>. Niittyniemi jää vielä hetkeksi paperitöihin. 08.00 Rantala vaihtaa ylleen siviilit ja lähtee kohti Keuruuta. Yöllinen lähtö sujuu rutiinilla ja Pasi Taatilan ohjaama Scania suuntaa kohti hotellia. 06.15 Herätys 06.45 Sami Niittyniemen vetämä työnjako, jossa käydään läpi aamun rutiinityöt. 03.08 Hälytysilmoitus PI101, PI521 ja P31: automaatti, Mango-hotelli
Tieto opiskelijavalinnoista lähtee hakijoille postitse tänään. Koulutus alkaa kahdesti vuodessa Pelastajakoulutus alkaa kaksi kertaa vuodessa, eloja tammikuussa. 0295 453 490. Tampereelta 4 hlöä, Turusta 3 hlöä, Oulusta 2 hlöä, Jyväskylästä 6 hlöä ja Kuopiosta 7 hlöä. opintosihteeri Pirjo Paldanius pirjo.paldanius@pelastusopisto.fi, puh. 25 TAMMIKUUSSA 2019 alkavan pelastajakoulutuksen opiskelijavalinnat. Lähde: Pelastusopisto. Muista suurista kaupungeista valituksi tuli opiskelijoita mm. PELASTAJAKOULUTUKSEEN VALITUISTA opiskelijoista Uudenmaan seutu on hyvin edustettuna 15 opiskelijalla, joista 7 henkilöä on Helsingistä. YHTEENSÄ Paikkakunta Lkm ESPOO 4 FORSSA 1 HANKO 1 HAUHO 1 HELSINKI 7 HÄMEENLINNA 2 JOENSUU 1 JOUTSA 1 JYVÄSKYLÄ 6 KEMI 1 KIRKKONUMMI 1 KOUVOLA 1 KRUUNUPYY 1 KUOPIO 7 LAMMI 1 LAPPEENRANTA 1 LIPERI 1 LOIMAA 1 MIKKELI 1 ORIMATTILA 1 OULU 2 PARKANO 1 PERNIÖ 1 PORI 2 PORVOO 1 RAUMA 1 SEINÄJOKI 1 SIILINJÄRVI 1 TAMPERE 4 TURKU 3 VANTAA 1 YLÖJÄRVI 1 YHTEENSÄ 60 Pelastajakoulutukseen opiskelijoita kattavasti eri puolelta Suomea 22.11.2018 valituksi tulleiden opiskelijoiden kotipaikkakunnat: Lisätietoja: koulutusjohtaja Minna Hirvonen minna.hirvonen@pelastusopisto.fi, puh. Hakijoita oli yhteensä 204 kappaletta, joista valituksi tuli 60 opiskelijaa. Seuraava pelastajakoulutuksen hakuaika on maaliskuussa 2019, jolloin valitaan syksyllä 2019 aloittavat 60 uutta opiskelijaa. 0295 453 413
Hallituksen jäseneksi ja samalla pelastustoiminnan palvelualueen puheenjohtajaksi valittiin Jari Hyvärinen (Päijät-Hämeen pelastuslaitos). Puheenjohtajaksi valittiin pelastuskomentaja Simo Weckstén SPAL: Mustakangas jatkaa puheenjohtajana Simo Wecksten pelastusjohtajien puheenjohtajaksi (Helsingin pelastuslaitos) ja varapuheenjohtajaksi pelastusjohtaja Jaakko Pukkinen (Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos). Mustakangas toimii Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella päätoimisena työsuojeluvaltuutettuna. Liiton varapuheenjohtaja hän oli vuosina 2011?2014. Hallituksessa jatkavat jäseninä ja palvelualueiden puheenjohtajina Jyrki Landstedt (Ensihoidon palvelualue) ja Erkki Hokkanen (Turvallisuuspalvelujen palvelualue). Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto edustaa Suomen Lisätiedot: Simo Weckstén simo.wecksten@hel.fi puh. Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston työjärjestyksen mukaan kunkin toimintavuoden toiseksi viimeisessä pelastusjohtajien kokouksessa käsitellään henkilövalinnat seuraavalle hallituskaudelle. Ilkka Mustakangas Simo Weckstén PA LO K U N TA LA IN EN LE H D EN K U V A -A R K IS TO. Palomiesliiton liittokokous valitsi myös uuden liittohallituksen vuosiksi 2019?2020. Hallituksen varapuheenjohtajiksi liittokokous valitsi Jyrki Savolaisen Lapista ja Pasi Rissasen Pohjois-Savosta. Mustakangas on toiminut Palomiesliiton liittohallituksen puheenjohtajana vuodesta 2015 lähtien. Hallituksessa on 13 jäsentä. PELASTUSJOHTAJIEN KOKOUS hyväksyi kokouksessaan 21.11. 26 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 88 SUOMEN PALOMIESLIITTO SPAL ry:n liittohallituksen puheenjohtajana jatkaa vihtiläinen Ilkka Mustakangas. Tampereella henkilövalinnat seuraavalle hallituskaudelle. 09 310 30000 Jaakko Pukkinen jaakko.pukkinen@kokkola.fi puh. 040 4892 299 Vesa-Pekka Tervo vesa-pekka.tervo@ kuntaliitto.fi puh. Hallituksen jäseneksi ja samalla pelastuslaitosten kumppanuusverkoston tukipalvelujen palvelualueen puheenjohtajaksi valittiin pelastusjohtaja Markus Viitaniemi (Pohjois-Karjalan pelastuslaitos). 040 7197 150 22 pelastuslaitosta
Valmistuneet Toivo Eteläaho, Sallan VPK Jarkko Heikkilä, Sallan VPK Antti Katajala, Ylivieskan VPK Asko Kela, Ristijärven paloasema Jari Kinnunen, Pyhäjoen paloasema Jari Korkeaniemi, Kokkola TPK Johannes Laksela, Leppälahden VPK Harri Mokkila, Kyröskosken VPK Teemu Perkiö, Pyhäsalmen VPK Ari Puhakka, Ruukin paloasema Ville Pynnönen, Vaajakosken VPK Ilkka Ranta-Nilkku, Nivalan paloasema Teppo Rinne, Oulun VPK Marko Vertanen, Haapajärven VPK Vesa Viipuri, Nakkilan VPK Leevi Virtanen, Kalannin VPK SUKELTAJA MIKKO PAASI sai huomionosoituksen ansioistaan Thaimaan luolapelastusoperaatiossa viime kesänä. Hänelle luovutettiin päätöstilaisuudessa SSPL-stipendi. Kurssin suoritti hyväksytysti 16 sopimuspalokuntalaista. Nivalan paloasemalla. Liittoa tilaisuudessa edustivat puheenjohtaja Jari Sainio, toiminnanjohtaja Ari Keijonen ja Vesisukellustoimikunnan puheenjohtaja Ilpo Tolonen. Kurssin asiasisältö käsitti pelastushallintoa, kouluttamista, pelastustoiminnan johtamista, pelastusneuvontaa ja tiedottamista, johtamistaitoa, palonehkäisyä sekä sammutusja pelastustekniikkaa. Kurssilaiset valitsivat parhaiten hyvän sopimuspalokunnan päällikön ominaisuudet omaavaksi Sallan VPK:n Toivo Eteläahon. Palkitsemista ehdotti palomestari Marko Rostedt Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta, ja SPPL:n Vesisukellustoimikunta oli yksimielinen palkitsemisesityksestä. Viikon päätösjakso järjestettiin Pelastusopistolla marraskuussa. Kurssin johtajana toimi yliopettaja Matti Hurula. 27 SOPIMUSPALOKUNNAN PÄÄLLIKKÖKURSSI 44 pidettiin 31.8.–2.9. SPK 44 päätökseen Pelastusopistolla SPPL:n huomionosoitus sukeltaja Mikko Paasille Toivo Eteläaho Mikko Paasi. ja 22.–23.9. Huomionosoituksen luovutti sisäministeri Kai Mykkänen yhdessä Palopäällystöliiton edustajien kanssa Pelastustoimen ajankohtaisseminaarissa Tampereella marraskuussa
Vasteiden muodostuminen tapahtuu kunkin pelastuslaitoksen antamien kriteereiden mukaan, mutta peruslähtökohdat ovat valtakunnalliset. Periaatteesa kaikki palokuntiin ja yksiköihin liittyvät päivitykset tekee kukin pelastuslaitos. 28 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 88 E RICAn hyödyntäjinä ovat poliisi, pelastustoimi, sosiaalija terveystoimi sekä Rajavartiolaitos. Palokunnan/yksikön kyvyt/ominaisuudet Eniten painoarvoa on savusukeltajien määrällä, vaikka lähtökohtaisesti kaikki ominaisuudet ovat painoarvoltaan samat. Tässä pitää ottaa huomioon myös kohteen tavoitettavuus. Vuorostaan maastopalotehtävissä savusukellusominaisuudella ei ole merkitystä, jos sitä ei haeta pelastuslaitoksen vastemallissa. ERICA-järjestelmä mahdollistaa hätäkeskusten välisen yhteistyön ruuhkatilanteissa ilman ylimääräisiä järjestelyjä ja täten tehostaa koko auttamisen ketjun kriisinsietokykyä. Vanhaan staattiseen vastejärjestelmään verrattuna ERICAssa on suurena etuna se, että pelastuslaitoksen pääkäyttäjä voi itse muuttaa esimerkiksi palokuntaja yksikkökohtaisia tietoja ajantasaisesti. Jos tiettyyn tehtävälajiin haetaan vastemallissa paljon ominaisuuksia, niin helpommin painottuvat ne yksiköt, jotka täyttävät parhaiten kaikki ominaisuudet. Hätäilmoitussoittoihin vastaa ensisijaisesti soittajaa lähinnä olevaan hätäkeskus, mutta jos tämä hätäkeskus on ruuhkaantunut tai ei muusta syystä kykene vastaamaan, järjestelmä etsii vapaan hätäkeskuspäivystäjän muista Hätäkeskuslaitoksen toimipisteistä. Teksti Pekka Koivunen. Oulussa ERICA otettiin käyttöön marraskuun lopussa. Jos pelastusyksiköt keskenään ovat kohtalaisen samankaltaisia, lukuun ottamatta savusukellusominaisuutta, niin tästä syystä savusukellusominaisuus painottuu enemmän rakennuspalotehtävissä. Pelastuslaitokset ovat viime aikoina tarkentaneet aiemmin kerättyjä ERICAn vaatimia perustietoja. Painoarvon ja palokunERICA:n myötä palokuntien arki muuttuu Tänä keväänä otetaan asteittain käyttöön uusi hätäkeskustietojärjestelmä ERICA. Vasteen muodostuminen paljolti pelastuslaitoksen määritysten varassa Kun hätäkeskuspäivystäjä on saanut soittajalta riittävät tiedot tapahtuneesta, ERICA valitsee tehtävään tarvittavat yksiköt käyttäen algoritmia, jossa tärkeimpinä (valtakunnallisina) tekijöinä ovat palokunnan kyvyt/ominaisuudet eli mihin tehtäviin palokunta kykenee, palokunnan lähtöaika ja kohteen saavutettavuus 1
Yksikön paikka ja sen antama status eli tilatieto ratkaisee.. Pelastustoimella käytössä noin 50 ominaisuutta, joista pelastuslaitos käyttää tarvitsemiaan, esim. 29 tien luokituksen (kuinka monta savusukeltajaa palokunnalla on) määrittelee pelastuslaitos. Valtakunnallisesti kaikki pelastuslaitokset eivät ole määritelleet savusukellusominaisuutta, eivätkä hae sitä vastemallissa. Sovelluksessa käytetään yhdeksää tieluokkaa, joiden maksiminopeuksien mukaan lasketaan kohteen saavutettavuus. 2. Muita kriteereitä ovat muun muassa kyky tieliikennepelastamiseen, palokunnan kyky toimia vesillä tai maastossa, säiliöautojen kapasiteetti, erikoiskalusto jne. Esimerkkeinä näistä ovat ”lennossa saatu” tehtävä ja kiirettömien tehtävien lähtöajat. Näitä kriteereitä tarkistetaan pelastuslaitoksen määrittelemän aikataulun mukaan. 3. Valtakunnallisesti kumppanuusverkoston pelastuspalvelualue on näin päättänyt. MIRG –ominaisuus on käytössä, ainoastaan niillä joilla MIRG toimintaa on. Palokunnan/yksikön lähtöaika Palokunnalle määritellään lähtöaika selvittämällä kolmen menneen vuoden lähtöaikojen mediaani. Selvityksessä puhdistetaan menneistä lähdöistä liian nopeat ja hitaat lähtöajat. Kohteen saavutettavuus paikasta, jossa yksikkö on vapaana Kohteen saavutettavuuden ERICA laskee karttasovelluksen perusteella. Mitä nopeammin palokunta lähtee, sitä varmemmin se nousee vasteeseen. Tämä on kuitenkin pelastuslaitoskohtainen asia
Muissa tehtävissä erikoistuminen edesauttaa vasteeseen nousemista. Ammattiyksikkö tulee useammin ”ajamaan ohi” Esimerkiksi jos ammattiasemalta on kymmenen kilometriä kohteeseen 100 km/h-tietä, lasketaan sen lähtöajaksi 1 minuutti ja ajoajaksi 7 minuuttia, tulee sille arvoksi 8 minuuttia. Varausaste tarkoittaa, miten tehtävässä oleva yksikkö voidaan vapauttaa tehtävästä uuteen tehtävään.. Tilatieto vaikuttaa yksikön hälytettävyyteen. Neljän kilometrin päässä kohteessa sijaitsevan sopimuspalokunnan lähtöaika on 6 minuuttia ja ajoaika 3 minuuttia, on sen arvo 9 minuuttia. Yksikkölähtöön sopimuspalokunta ei saa hälytystä, jos pelastuslaitos ei ole toisin määritellyt kriteereitä. ERICA-valitsee vasteeseen aina lähimmän yksikön lähtöajan ja saavutettavuuden perusteella oli tehtävälaji mikä tahansa. Tämä riippuu kuitenkin siitä, hakeeko pelastuslaitos vastemallissaan savusukeltajia. 30 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 88 Jos palokunta haluaa säilyttää tai lisätä todennäköisyyttä nousta vasteeseen on 40-tehtävissä savusukeltajien määrää tärkeä. Kiireellisyysasteet käyttöön Jokaiseen tehtäväluokkaan tulee kiireellisyysaste A, B, C tai D samaan mallin kuin on ollut ensihoidon tehtävissä. Tässä pitää huomioida, että ammattiaseman lähtöaika on 60–90 sekuntia ja sopimuspalokuntien yleensä vähintään viisi minuuttia. Tilatieto ja varausaste ovat tärkässä roolissa Pelastusyksikön johtajalle tulee ERICAn myötä uusia tilapäivityksiä tehtäväksi. Pelastuslaitos voi kuitenkin määritellä muutakin. Näistä esimerkkeinä ovat muun muassa kyky liikennepelastamiseen, kyky vesitoimintaan, maastotoimintakyky, vesihuoltotoiminta, huoltotoiminta ja liikenteenohjaus
• joukkuelähdöissä muutokset voivat olla suurempia entiseen, koska aiemmin matka mitattiin linnuntietä. • ajetaan naapuripalokunnan ohi, naapuria ei hälytetä. • naapuripalokunta ajaa ohi, omaa palokuntaa ei hälytetä. • tukitai erikoisyksiköiden (esim. säiliöauto) tehtävämäärä kasvaa. • tehtävämäärä lisääntyy. lähtöaika 6 min. • palokunnan yksiköiden ajomatkat kasvavat eli niiden toiminta-alue laajenee. Nyt matka mitataan teitä pitkin, mikä antaa realistisemman kuvan matkasta. Ammattiasema Etäisyys (km) 10 = 8 min. Esimerkki:. • tehtävämäärä vähenee. • tehtävämäärä pysyy samana. = 9 min. • savusukeltajien suuri määrä lisää 40-tehtäviin hälyttämistä, jos haetaan vastemalleissa. 31 Mahdollisia vaikutuksia palokunnille ERICAN KÄYTTÖÖNOTTO saattaa aiheuttaa yksittäiselle palokunnalle muun muassa seuraavaa: • ammattiasemien tehtävämäärä nousee ja toiminta-alue kasvaa. Ajoaika (min) 7 Ajoaika (min) 3 Etäisyys (km) 4 Sopimuspalokunta lähtöaika 1 min. • savusukeltajien alhainen määrää vähentää 40-tehtäviin hälyttämistä, jos haetaan laitoksen määrittelemissä vastemalleissa. • yksikkö-/ryhmälähdöissä pienin muutos, sillä tavoittavin yksikkö ajaa jatkossakin nämä, kuten tähän astikin
Ensimmäinen käyttöönotto tehtiin Oulun hätäkeskuksessa 29. Kun ERICA on käytössä kaikissa kuudessa hätäkeskuksessa keväällä 2019, on Suomessa valtakunnallisesti verkottunut hätäkeskustoiminta. Aaltosen mukaan järjestelmä on tehty tiiviissä yhteistyössä loppukäyttäjien kanssa. Ensimmäinen hätäilmoitus ERICAan tuli klo 3.10 ja hälyttäminen onnistui odotusten mukaisesti yhteistyöviranomaiselle, Aaltonen kertoo. Siirtymisvaihe uuteen järjestelmään ei käytännössä näkynyt kansalaisille mitenkään. Uudet ominaisuudet parantavat riskinarvion laatua, dokumentaatiota ja nopeimman ja tarkoituksenmukaisimman yksikön käyttöä. Lisäksi järjestelmä tukee hätäkeskuspäivystäjän päätöksentekoa esimerkiksi yksikkövalintojen osalta ja edesauttaa kentän yksiköille välitettävää dokumentaatiota riskinarvion aikana. Järjestelmien yliheitossa olivat paikalla Hätäkeskuslaitoksen lisäksi turvallisuusviranomaisten, Valtorin sekä järjestelmän toimittaja Insta DefSecin edustajia. ERICA mahdollistaa hätäkeskustoiminnan kehittämisen, yhdenmukaistamisen ja tehostamisen. Järjestelmän käyttöönotto merkitsee parannusta koko viranomaisketjun toimintaan. Erica aloitti Oulussa ”ERICA ei kuitenkaan tule korvaamaan hätäkeskuspäivystäjiä, joten henkilöstösekä rekrytointitarve säilyvät ennallaan.” ERICA:n ensimmäinen käyttöönotto tapahtui Oulussa.. Hätäkeskuslaitoksen teknisten palvelujen johtaja Jukka Aaltosen mukaan uuteen tietojärjestelmään liittyvät siirrot tehdään varmistaen siten, että väestön turvallisuus ei missään tilanteessa vaarantuisi. ERICA myös parantaa tiedonkulkua reaaliajassa erilaisten johto-, tilanneja hätäkeskusten kesken esimerkiksi moniviranomaistehtävissä, Aaltonen kuvailee. – Vanhan hätäkeskustietojärjestelmän vaihto ERICAan tehtiin Oulussa onnistuneesti monen toimijan yhteistyönä. marraskuuta. 32 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 88 H ätäkeskustietojärjestelmä ERICA otetaan vaiheittain käyttöön yksi hätäkeskus kerrallaan. ERICAa käyttävät kaikki hätäkeskustoimintaan osallistuvat viranomaiset: poliisi-, pelastus-, sosiaalija terveystoimi ja Rajavartiolaitos yhdessä Hätäkeskuslaitoksen kanssa – Verkottuminen ja järjestelmän yhteiskäyttöisyys parantavat hätäkeskusten ja viranomaisten välistä yhteistyötä. ERICA ei kuitenkaan tule korvaamaan hätäkeskuspäivystäjiä, joten henkilöstösekä rekrytointitarve säilyvät ennallaan. Verkottuminen mahdollistaa muun muassa hetkellisten ruuhkahuippujen tasaamisen valtakunnallisesti
”Me selviämme ja pelastamme vaikka mikä olisi, sehän on meidän työtämme.” PALOKUNTALAINEN, AIVAN kuten pappikin, voi unohtaa itsensä kiillottelemaan sädekehäänsä. 33 JAAKKO LINKO, Yksikönjohtaja ja pappi LOPETIN SEURAKUNTAPAPIN hommat aloittaessani alkuvuodesta työn SSPL:n järjestöpäällikkönä. PELASTUSALAN ARVO kirkastuu kun uskalletaan kaunistelematta puhua pelastusalan resurssitarpeista tai alan henkilöstön inhimillisen venymisen rajoista. Pyhyyden ja rauhan tunnetta arkisen aherruksen vastapainona monille tarkoittava aika merkitsi minulle pitkään vain hektistä työtä. Oikeastaan vasta papin työstä luopuminen on antanut minulle mahdollisuuden miettiä elämääni ja arvojani kunnolla. En minä ollut enkä ole ihmisenä sen kummempi kuin kukaan muukaan. Sopimuspalokuntalainenkin on ”vain” tavallinen ihminen apua tarvitseville ihmisille hälytyksen tullessa. Enkä halunnut olla pappi ollakseni uskon esikuva – ennemmin halusin rohkaista muitakin jakamaan epävarmuuttaan elämän suurten kysymysten edessä. Sopimuspalokuntalainen tai pelastusalan ammattilainen on lopulta ihan yhtä tärkeä tyyppi yhteiskunnallemme kuin kuka tahansa tosissaan palkkatyöhönsä suhtautuva ihminen. Odotukset luovat painetta. Antamalla tällä työllemme oikeasti sen arvon mikä sille kuuluu, saisimme arvostusta muiltakin. Harteille asetettu sanSädekehä karimyytti johtaa pahimmillaan siihen, ettemme edes itse hyväksy omaa ihmisyyttämme ja haavoittuvuuttamme. PAPIN AJATELLAAN usein olevan ”uskon ihminen” jota katsotaan ylöspäin, mikä tuntuu minusta aina hieman nololta. JOULUN IHMEESSÄ Jumala syntyi tavalliseksi ihmiseksi, korostamatta kaikkivoipaisuuttaan. ”En minä ollut enkä ole ihmisenä sen kummempi kuin kukaan muukaan.”. Pappeus kuitenkin pysyy, vaikken enää pappina seurakunnassa työskentele. Seimen lapsen päällä ei ensimmäisenä jouluna loistanut sädekehä. Pyyteettömän vapaaehtoisuuden, esimerkillisyyden tai hurskaan auttamisen halun korostus ei kuitenkaan tuo työlle lisää arvoa. Sopimuspalokuntajärjestelmää ja luotettavaa pelastustoimea ei saa markkinoida lähes ilmaiseksi ja pelkällä ”pyhällä hurskaudella” toimivina itsestäänselvyyksinä. SAMOIN KUIN pappeihin ja muihin kirkon työntekijöihin, osoitetaan myös sopimuspalokuntalaisille ja pelastusalan ammattilaisille suurta luottamusta. Emme ole ihmisinä ja työntekijöinä sen kummempia kuin muutkaan. Eikä kristinuskon merkitys ole elämästäni kadonnut. Sädekehän tavoittelu nöyryydellä ja nurinkurisella ylevällä vaatimattomuudella ei ole viisasta. Pään ylle on turha virittää sädekehää. Kestämättömät sädekehät joutavatkin himmentyä todellisen arvon rinnalla. Tähän aikaan vuodesta tuntuu erikoisen helpottavalta, ettei kalenteri täytykään joulupyhinä työtehtävistä
Tilastollisesti vastanneiden määrää voidaan kuitenkin pitää riittävänä antamaan yleiskuvan siitä, millainen suomalainen sopimuspalokunta lukujen valossa keskimäärin on. Eri palokuntatyyppien erot ja alueelliset eroavaisuudet jätettiin selvittämättä vastausten pienen määrän vuoksi. 34 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 88 Palokuntalainen-lehden tekemä, operatiivisia asioita sivuava kysely lähetettiin sataan palokuntaan (vpk ja hspk). Kyselyyn vastasi 65 palokuntaa eli noin 9 % kaikista sopimuspalokunnista (709) tasaisesti eri puolilta Suomea. KYSELY RAJATTIIN koskemaan vain muutamia operatiivisia asioita. Palokuntalainen kysyi, palokunnat vastasivat Mielenkiintoisia lukuja sopimuspalokunnista Teksti Arto Papunen ja Pekka Koivunen
Määrä on hieman noussut verrattuna viisi vuotta sitten tehtyyn selvitykseeen. Vuosittaiset heitot kappalemäärissä ovat kuitenkin joissakin palokunnissa suuria.. 35 Sopimuspalokunnilla on keskimäärin 45 ensivastetehtävää vuodessa Suurin pelastustoimen tehtävämäärä yhdellä palokunnalla oli 125 Ensivastetta tekee Suomessa noin 60 % palokunnista. Sopimuspalokunnalla on keskimäärin 60 pelastustoimen hälytystä vuodessa
Joka kolmannessa hälytyksessä sopimuspalokunta on ensimmäisenä kohteessa Varallaolo tai muu tapa varmistaa lähtijät hälytystehtäviin oli noin joka kolmannella palokunnista. 36 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 88 Usealla palokunnalla pelastusviranomainen on lähes aina kohteessa palokunnan kanssa. Yhtä usealla palokunnalla pelastusviranomainen on kohteessa vain noin joka kolmannessa tehtävistä Varallaoloa on joka kolmannella
PEKE vain joka toisella. Myös itse kehitettyjä järjestelmiä on käytössä. 37 Joka kolmannella palokunnista on kaksisuuntainen hälytysseurantajärjestelmiä. Käytössä ovat muun muassa Vaahtotykki, Secapp, hälytystaulu, Salsa, piippari ja WhatsApp. Pelastustoiminnan kenttäjohtamisjärjestelmä PEKE oli käytössä 57 % palokunnista. Päivälähtöongelmista kärsii 60 % palokunnista Päivälähdöt ovat todellinen ongelma
Keskimäärin virvepäätelaitteita palokunnilla on noin 8 kappaletta. 46 % palokunnista on käytössä VHFpuhelimia. VHF on melkein joka toisella.. Kyselyyn vastanneista palokunnista parilla oli jopa 25 virve-päätelaitetta. 38 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 88 95 % on käytössä savusukellustehtäviin soveltuvia sammutusasuja Joka kolmannella on kevyempiä sammutusasuja esimerkiksi maastopalotehtäviin
Heijastimia jaetaan tänä päivänä sitä tahtia, että jokaiselta sellainen kotoa varmasti löytyy, enää on kyse omasta viitsimisestä. Itseäni on aina opetettu, että palokunnan jalkautuessa liikenteeseen, pukeudutaan aina huomioliiviin. 39 LAURI TURTOLA TURTOLAn terassilta Kirjoittaja on pitkän linjan palokuntalainen ja Virkistyshotelli Yyterin toimitusjohtaja Porista. Emme halua että auttajasta tulee autettavaa. Tilannenopeudet liikenneonnettomuuspaikoilla ovat liian suuria. Perässä tumman sininen Mondeo, parkit päällä, ilman suuntavilkkua. Ketäpä meistä ei olisi nähnyt päiväkodin suunnasta kiemurtelevaa kiiltomatoa. Ja tuntuu että parempaan suuntaan mennään. Ei näy ei. Vastaantuleva runkolinjaa ajava tukkirekka teki onneksi nopean väistöliikkeen. Pitääkö aina sattua ensin?.. Taannoin ajelin vesitihkuisessa kelissä valtatietä kohti kotia. Tuulilasilla oli sinivilkku, mutta high-teccia se ei ollut vielä kohdannut. Ja vaikka uusien sammutusvarusteiden heijastimet ovat harpanneet valovuoden Revontulista. Pimeää oli kuin siellä kuuluisassa tontun… Jonkin matkan päässä oli ajoneuvo ja liimaliiteri -yhdistelmä tiensivussa, vastaantulijoiden kaistalla, ilman valoja, ilman suuntavilkkua. Asia toki sinänsä on, käytetäänkö niitä liivejä, mutta Tuiki tuiki tuikkunen ainakin Satakunnassa käytetään kiitettävästi. Olemme nähneet esimerkkikuvia kuinka huonosti jalankulkija mustissaan erottuu suomen talvessa, eli pimeässä, matkatessaan pikkujouluista kotiin yöllisiä katuja, joilta katuvalotkin on säästösyistä sammutettu. Hidastematot ja muut tingentangelit nyt puuttuivat luonnostaan. Rajoitus 80 ja liikennettä reippaasti, päivänvaloa ei niinkään. Mikä siinä on, että suojavaatetus perustuu lakeihin ja asetuksiin, mutta lakeja ja asetuksia valvova viranomainen ei katso niitä tarpeelliseksi. Kaistalla seisoi ensinmainitun kuljettaja normaaleissa vaatteissaan, ja perässä kaksi sankaria, arjen turvaajaa virka-asuna toimivassa tummansinisessä haalarissaan, jonka selässä on joskus lukenut selvästi “Poliisi”. ”Pitääkö aina sattua ensin?” VIIME AIKOINA on nähty useita kampanjoita joissa pimeässä kulkijoita on kannustettu heijastimien käyttöön. Ajetaan hidastamatta sinivilkkuisen kuorma-auton ohi ja toisella kädellä otetaan vielä kuvaa someen. Lanteella roikkuva neonkeltainen tazer ei mielestäni täytä huomiovaatetuksen kriteerejä, on toki paikassaan tarpeellinen, mutta tuskin lohduttaa rekan keulakoristeena roikkuvaa konstaapelia. On myös ollut kampanjoita joissa puhutaan auttajien turvallisuudesta liikenteessä. Ei liivejä, ei heijastimia. Kirjoitus ei edusta kirjoittajan palokunnan tai pelastuslaitoksen kantoja. Viekö setä sinimiekka lapsensa päiväkotiin huomioliiveihin puettuna, mutta työpaikallaan kokee olevansa haavoittumaton. Oli sitten päivä taikka yö, oli kyseessä onnettomuus tai puunkaato. Ajoneuvojen sijoittelua korostetaan ja osataan jo hyödyntääkkin. Samalla höökeihin on alkanut ilmestyä liikenteesohjauspaneeleja, sinivilkut ovat kehittyneet tuikuista high-tec ledipaneeleiksi, ja hidastinmattojakin alkaa löytyä
40 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 88 SEMINAARIN JUONTAJINA toimivat ansiokkaasti Jouni Pousi SM:n pelastusosastolta ja Ulla-Stina Hankala Pirkanmaan pelastuslaitokselta. Poliisi panostaa moniammatillisuuteen. Helmikuun numerossa syvennymme tarkemmin Kohvakan linjauksiin. Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakan linjapuhe kaksisataapäiselle yleisölle keskittyi yhteistyön painottamiseen. Usean Jyväskylä-vuoden jälkeen tapahtuma järjestettiin viime marraskuussa Tamperella. Kuvassa keskellä innovaatiopalkinnon voittaja paloesimies Jarno Joensuu ja hänen vaimonsa Satu. Palaamme Kohvakan teeseihin seuraavassa Palokuntalaisen numerossa. Hän lupasi, että Kimmo Kohvakan aikana kansalaisten luottamus pelastustoimeen nousee yli 100 %. Päivän kakkosteemana oli viestintä ja asiakaslähtöinen palvelumuotoilu. Sisäministeri Kai Mykkäsen mukaan tärkein asiamme on varautua yhteiskunnan kehityksen mukanaan tuomiin uusiin turvallisuusongelmiin. Toisen seminaaripäivän aluksi perehdyttiin kansainväliseen yhteistyöhön pääpainon ollessa Ruotsin viime kesän paloissa. Ajankohtaispäivät uudistuvat Sisäministeriön pelastusosaston ja Pelastusopiston yhdessä järjestämät pelastustoimen ajankohtaispäivät uudistuvat. Ajankohtaispäivien ohjelmaan kuuluu perinteisesti Palosuojelurahaston innovaatiopalkinnon saajan julkistus. Ensimmäisen päivän teemana oli yhtenäinen pelastustoimi. Pelastusyli johtaja Kimmo Kohvakka piti Ajankohtaisseminaarissa linjapuheen. Tapahtumassa julkistettiin Vuoden palomies 2018, palomestari Arto Latvala (sivu 14) ja huomioitiin sukeltaja Mikko Paasi (sivu 27). Sisäministeri Kai Mykkänen valotti pelastustoimen tilannetta valtiovallan kannalta. Vasemmalla pelastusjohtaja Pekka Tähtinen ja oikealla pelastuspäällikkö Jyri Leppäkoski Satakunnan pelastuslaitokselta.. Jatkossa tapahtumapaikkakunta tulee vaihtumaan vuosittain. Perehdymme innovaatioihin tarkemmin helmikuun numerossa. Tällä kertaa pääpalkinnon pokkasi paloesimies Jarno Joensuu Porista, toisen palkinnon Fintekra Oy ja kolmannen Annemari Heiskala
Lopullisesti. Uudenmaan ohje on valtakunnallisten tavoitteiden kanssa räikeässä ristiriidassa. Jäljelle jäävät ne, joiden kunto on jo ennestään jokseenkin hyvä. Eivätkä kaikki viitsi uhrata parikin iltaa asiallisesti turhiin testeihin. HIKLU-pakko toimii päinvastoin: se sulkee pois suuren osan niistä, joita oikeasti tulisi ohjaa kuntoilun polulle. Etenkin, ellei nähdä selvää kytkentää sammuttamisen ja pelastamiseen. Siinäkään ei leuanveto auta. Kannustamalla palokuntalaisia vapaaehtoisesti osallistumaan testeihin, annetaan kunnon kohentamisvirikkeitä niillekin, jotka eivät muuten kuntoile. Onnettomuuspaikalle jäi muutakin mielekästä tekemistä. Ja savusukeltajilla ehkä tajuttoman henkilön raahaamiseen ulos. SM <> HIKLU Sisäministeriö voi asetuksella antaa kuntovaatimuksista ohjeistusta. Se on yhteiskunnan kokonaisturvallisuudelle tärkeälle kriisinkestokyvylle merkittävä haitta. Nyt sekin resurssi aiotaan Uudellamaalla kokonaan lopettaa. Taka-ajatus, samoin kuin käytännön soveltamisen seuraukset, ovat silti ilmeiset: Kaikkien fyysistä kuntoa testaamalla saadaan käytettävissä olevien sopimuspalokuntalaisten lukumäärä merkittävästi pienemmäksi. Testattujen fyysisten ominaisuuksien kytkentä palokuntien työhön on epäselvä, mutta egoon, julkisuuskuvaan ja sellaisiin sen sijaan selvä, kuten muutamaan muuhun tavoitteeseen. Niistä merkittävä osa taisi olla sellaisia, joiden mielestä pakollinen testauspuuha ei maksanut vaivaa. Testauksista on tullut alan hyve. Jätettiin homma suosiolla innokkaimmille. Kun ”omaa aikaa” on niukasti, on tilanne toinen. Ja raja-arvo 2,0 on karsiva.. Mutta SM:n ohje onkin ”vain ohje”, HIKLU-yhteistyön takaviistosta tuoma testipakko puhuttaa Uudellamaalla Sopimuspalokuntalaisia on alueella liikaa Muuta ei voi Uusillemaille ilmestyneestä testausohjeesta päätellä. Se haittaa teknisten välineiden käyttöönottoa, ja karkottaa resursseja. Raskaimmat eteen tulevat tehtävät, ne liittyvät letkun siirtoon. 41 OHJE PAINOTTAA fyysisen kunnon tärkeyttä ja viittaa jopa lakiinkin. Vapaa-aikaa rajallisesti Aika, josta ei makseta, on vapaa-aika. Sisäministeriön ohjeesta poiketen ylialueellinen ohje edellyttää kaikilta operatiiviseen toimintaan osallistuvilta FireFit:in suoritusta. Savusukeltajatestit aikoinaan karsivat kolmasosan savusukeltajista pois. Ja mikä ettei, jos siihen kuluu jonkun muun kustantamaa aikaa. Asetusta ei ole annettu, mutta sen sijaan SM:n ohje nro 5/2016. Sitä keskivertopalokuntalaisilla on rajoitetusti. Pelastustoimi kärsii fyysisen kunnon ylikorostuksesta. Eri tahojen yhteistyönä valmisteltu ohje painottaa osallistumisen vapaaehtoisuutta muille kuin savusukeltajille
Siitä vaan leukaa vetämään! Toinen erillisryhmä on ensihoitoa suorittavat naiset. Muukin Suomi riskivyöhykkeessä Pahoilla käytännöillä on tapana levitä verkostojen puitteissa vääriin paikkoihin. Sopii vilkaista Ruotsin suuntaan, missä yhteiskunta pelastustoimineen saa vastaansa nimenomaan syrjäytymisestä johtuva reaktioita. Pelastusalalla on painotettu, että koska tehtävät ovat kaikille samat, niin vaatimuksienkin tulee olla samat. Ei pakosta. Ongelma on palokuntayhdistyksen sisäinen, mutta jos yhdistyksen sisäiseltä hallinnolta puuttuu sisäinen voima, niin otetaan HIKLU avuksi. Lopulta päästään eroon ukkeleista, jotka keikan tullessa tyrkyttävät itseään takapenkille, jättäen paremmassa kunnossa olevia odottamaan seuraavaa lähtöä. Kokonaisturvallisuudesta vastaavilla tahoilla on syytä olla alueellisesta ylilyönnistä huolissaan. Fyysinen kunto on hyvä… …mutta onko se edellytys tehtävän suorittamiseksi. Tältäkin osin lainsäädäntö kaipaa uudistusta. Ukkeleista eroon Innokkaimmissa piireissä on HIKLU-ohje toki otettu innollakin vastaan. HIKLU-ohje uhkaa myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Heille on määritetty miehiä alhaisemmat vaatimustasot. Resursseista eroon Jos tietoisesti suljetaan operatiivisesta toiminnasta pois kaikki ne, joille fyysinen suorituskyky ei ole se kaikista tärkein asia, suljetaan heidät samalla pelastustoimen resurssina pois. Raskaan säiliöauton ratissa istunee moni sellainen, jonka leuanvetotai romunnostokyky ei yllä tasolle 2,0. Luonnoksen ovat nyttemmin hyväksyneet alueen kaikki pelastusjohtajat, kansan keskuudessa HIKLU:n ”Wiljot”. Uudellamaalla tohtorilla on ollut tapana katsoa vain savusukeltajia, toki joskus palokunnan tai henkilön itse omin varoin kustantamana. Mutta johtoautokin on pelastusajoneuvo, jonka kuljettaminen ohjeen mukaan vaatii fysiikkaa. Vapaaehtoispalokuntien joukkoon on mahtunut henkilöitä, joille on ollut vaikeuksia löytää keinoja syrjäytymisen torjumiseksi. Lopullista maksajaa ei ohjeesta vieläkään löydy, mutta pelastuslaitos ainakin ”huolehtii” testauksista. Yhteistyö ja myötävaikutus ovat Uudellamaalla tuntemattomia käsitteitä. Erityisesti sopimuspalokuntien kannalta huonoilla asioilla on tapana juurtua laitoksesta toiseen. Niille ohjeluonnoksen versio 1.0 esitettiin ilmoitusluonteisena asiana. Eikä varovainen ohjauskaan olisi pahaksi. Ja ne raukat istuvat ratissa aamusta iltaan. Näin myös kirjoituspöydän takaa puutteellisin tiedoin kootut ohjeet. Niihin tehtäviin siirrytään hallitusti sitä myöten kuin oman innostuksen kohde muuttuu. Ei niin paha, ettei hyvääkin Uutena elementtinä HIKLU-ohje tuo kaikille lääkärintarkastuksen. Nyt olisi kaapin paikan osoittamisen paikka. Ennen sitä tulisi laittaa jäitä hattuun. Jostain syystä tämä ei pädekään ensihoidossa. Paikallinen ohje lyö valtakunnallista ohjetta räikeästi päin naamaa. HIKLU myös haittaa palokuntien roolia syrjäytymisen estäjänä. Ja henkinen voima on fyysisten henkilöiden tuotos. Miksi sitten kaikkien palokuntalaisten kuntoa pitää pikkutarkasti valvoa. Siihen eivät ole osallistuneet ne tahot, joita ohje oikeasti koskee. Varsinkin kun ei ole pystytty osoittamaan selvää yhteyttä kunnon ja palo. Valmistelukin ihmetyttää HIKLU-ohjetta on valmisteltu virkamiestyönä kaikessa hiljaisuudessa. Tasavertaisuudesta ei tietoakaan HIKLU-ohje sisältää toki helpotuksiakin. Raukat! Kokonaisturvallisuus kärsii Toki päivittäiset pikkupalot sammuvat pienemmilläkin voimilla, ja tekniikkaakin olisi valjastettavissa käsien korvikkeeksi, mutta todellisessa kriisitilanteessa käsien lukumäärä on kriittinen tekijä. Mitä se sitten tarkoittaakaan rahassa ja kenen pussista. Puheet siirtymisestä yhdistyshallinnollisiin tehtäviin ovat ”bullshit”. Johtamiseen ei tarvita fyysisiä voimia, joten päivystäville päälliköille ja palomestareille riittää polkupyöräergometritesti. Se siitä. Ovatko naisen kantamat paarit HIKLU-alueella kevyempiä kuin miehen kantamat. Yhteiskunnan kyky torjua kriisejä ja toipua niistä perustuu henkiseen voimaan, ei niinkään tekniikkaan. Yli-innokkaat ylilyönnit tulevat nurkan takaa, salaa, kauniisiin korulauseihin piilotettuina. 42 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 88 eikä pelastuslaitosten tarvitse sellaisista oikeasti piitata. Kyseessä on niiden leipätyö
Tässäkö taka-ajatus. Silloin on pakko ostaa mistä saa. Yksityisellä puolella kaikki on tehtävissä, mikä tuottaa voittoa. Syötetäänkö päättäjille nyt resurssien vähentämisestä saatavaa ”säästöä”, jotta huomenna olisi valmiutta myydä koko pelastusala ulkomaisille sijoittajille. Suuremmista roihuista puhumattakaan. Monitoimityöpaikka näyttää olevan pelastustoimelle hankala mieltää, mutta yksityinen saattaisi sillä takoa rahaa jopa syrjäseuduilla. Ei ole pitkällä tähtäyksellä viisasta eikä ole koskaan halpaa, mutta kriisin tullessa raha tuuppaa löytymään. Toki kaikille nykyisille viran”Luottamus on hyvä, mutta kontrolli on parempaa.” Vladimir Ilyich Ulyanov, alias Lenin, joka vallankahvansa myös perusteli ”raakaan voimaan, minkään lain rajoittamatta”. Oy Pelastus Ab. Kuten sopimuspalokuntajärjestelmän vaarantaminen yleisesti. Ja pelastuslain onneton 52 § on ”vain lakipykälä”. Se kun vasta maksaisi. Euro konsultoi Kaikki maksaa, joten henkilöresurssien vähentäminen säästää. 43 kuntatyössä loukkaantumisen välillä. Jos vielä tapetaan jokin pieni palokunta, niin säästyy vuokraakin. Plan B2 Jos halvat voimat on karkotettu pois niin jäljelle ei jääkään yhteiskunnalle paljon vaihtoehtoja, jos/ kun kriisi yllättää. Mutta onko pakko sopimuspalokuntalaisiakin uhrata tasapuolisuuden nimissä. Paloautot ovat jo leasatut. Urheilemisen ja loukkaantumisen välillä on yhteys selvä, samoin kuin henkisen valmiudenkin. Viesti vapaaehtoispalokuntien suuntaan on selvä: Teitä kaikkia ei tarvita! Eikä teitä tarvitse myöskään kuunnella! Outoa kumppanuutta ja todella motivoivaa viranomaistoimintaa. haltijoille ei ehkä löydy yksityistetyssä pelastustoimessa paikkaa. Kotka Turku Rauma Hämeenlinna Lahti Kouvola. Entäs henkilöstö. Resurssipuute laajempia tilanteita ajatellen olkoon muun yhteiskunnan murheena. Onko välttämätöntä, että roskiksia sammutetaan viranomaisvoimin. Mutta pelastusalan toimijoiden korvien väliä ei ole esitetty tutkittavaksi. Ehkä pelastustoimestakin löytyisi busineksen eväät, jos tehokkuutta vähäsen nostettaisi. Se olisi nykyaikaa, mutta viisaudesta voidaan olla monta mieltä. Näemmekö tässä pelastustoimen yksityistämisen alkukuviot
Tuosta lyhyestä infosta löytyy helposti ja nopeasti kaikki avustustyypit sekä hakukirjeet. Tarkemmat sanamuodot kirjeessä. Toimenpiteellä tehostetaan rahaston viestintää osana avustuskäytäntöjen vaikuttavuutta. Linkki infoon www.palosuojelurahasto.fi/wp-content/uploads/Palosuojelurahaston-lyhyt-esittely-päivitetty-27.pdf. Vuoden 2019 sopimuspalokuntien hakukirje on julkaistu Avustettaviin hankintoihin lisättiin mm poolopaita ja reisitaskuhousut hälytysosaston jäsenille (toivottu pitkään) sekä tyhjiöpatja. Uutta Palosuojelurahastolta Tarra avustusta saaneeseen kalustoon Laatta avustusta saaneisiin rakennuksiin Rahaston avustamat rakennukset merkitään jatkossa laatalla, joka kiinnitetään rakennuksen ulko-oven viereiselle seinustalle. Toimenpiteellä tehostetaan rahaston viestintää osana avustuskäytäntöjen vaikuttavuutta. Tarra ohjeistetaan kalustohankepäätöksessä kiinnittämään näkyvälle paikalle auton koriin, esimerkiksi oveen tai kylkeen. Tekstit ovat sekä suomeksi että ruotsiksi. Tämänkin käyttö on suunniteltu helpoksi avustuksen saajille. Tarroja saa tarvittaessa rahastosta lisää. Tarrassa on PSR:n logolla varustettu teksti siitä, että kalusto on saanut avustusta Palosuojelurahastosta. Tarra on pyöreä, ajoneuvoon sopivaksi suunniteltu ja se on läpimitaltaan 25 cm. Laattaa pidetään rakennuksessa avustukselle määritellyn omaisuuden käyttöajan (30 vuotta). Tarra lähetetään rahastosta kalustoavustusta saaneelle taholle. Kaiverretun messinkilaatta lähetetään rahastosta veloituksetta kaikille rakennusavustusta saaneelle taholle. 44 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 88 RAHASTON AVUSTAMA kalusto merkitään jatkossa ajoneuvoon kiinnitettävällä tarralla. Infolla ei ole virallisluonteista asemaa, mutta se on näppärä liite, mikäli rahaston toiminnasta haluaa saada nopeasti pääasiat selville. Laatta valmistetaan 1,6 mm vahvuisesta messinkilevystä ja siihen porataan valmiiksi reiät kulmauksiin. Laattaan on kaiverrettu PSR:n logo sekä teksti siitä, että rakennus on saanut avustusta Palosuojelurahastosta. Tarraa pidetään rahastosta avustusta saaneessa kalustossa avustukselle määritellyn omaisuuden käyttöajan (raskaissa ajoneuvoissa vähintään 10 vuotta, kevyissä ajoneuvoissa vähintään 5 vuotta). Tekstit ovat sekä suomeksi että ruotsiksi. Hakukirjelinkki kirjeeseen www.palosuojelurahasto.fi/wp-content/uploads/Pienavustusten-hakukirje-2019.pdf Palosuojelurahastosta lyhyesti PSR on päivittänyt lyhyen infon rahastosta, jota täydennetään uusin tiedoin (avoinna olevat haut) pari kertaa vuodessa. Laatan koko 250 x 180 mm
TAMLANS AMAROK -SAATAVILLA NYT MYÖS JOHTOAUTONA KIITOS KULUNEESTA VUODESTA YHTEISTYÖKUMPPANEI LLE!
Tämän pohjalta pelastuslaitoksella syntyi ajatus lähteä kehittämään dashboardeli koontinäkymää infonäytölle kaikesta tarvittavasta tiedosta. 46 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 88 KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOKSELLA on pitkään ollut ajatuksena hankkia infotv-järjestelmä. taustaa. – Mutta miksi järjestelmän pitäisi olla nimenomaan infotv-järjestelmä. Näin tietoa ei tarvitsisi välttämättä etsiä eri kanavista erikseen ja kaikki tarvittava tieto olisi nähtävillä yhdellä silmäyksellä näytöltä. Hanke lähti liikkeelle ja tänään pelastuslaitoksella on käytössään useampia näyttöjä erilaisiin tiloihin, joihin on räätälöity kuhunkin tilaan sopiva sisältönäkymä. Sisällönhallinta on automatisoitua, jolloin henLähde ja kuvat Upto Oy. Näytölle tulevat muun muassa liikennetiedotteet, pelastuslaitoksen sisäiset tiedotteet, säätilanne, tuuli ja uutiset. Osa näytöistä on kosketusnäyttöjä, jolloin esimerkiksi työvuorolistaa voi katsella erillisenä näkymänään koko näytöllä. Sehän voisi olla kioski, josta saa erilaisia asioita näkyviin painikkeittain, valottaa Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen palomestari Sami Hiltunen hankkeen Kanta-Hämeen pelastuslaitos automatisoi viestintää Kanta-Hämeen pelastuslaitos on ottanut käyttöön viestintäjärjestelmän, jossa tieto tulee automaattisesti näytölle eri taustajärjestelmistä
0400 608 383 dennis.lindholm@firesafe.fi Myyntipäällikkö huolto/huoltoliikkeet Jouni Taskinen puh. Yritysosto vahvisti Firesafe-konsernin asemaa palotorjunnan pohjoismaisena toimijana. 040 767 2468 jouni. Järjestelmän Kanta-Hämeen pelastuslaitokselle on toimittanut hämeenlinnalainen viestinnän automaatioon keskittynyt Upto Oy. Firesafe Finland muuttaa alkaneen vuoden alussa uusiin toimitiloihin Vantaan Piispankylässä osoitteesssa Mestarintie 8. 0400 303 649 janne.rosenstrom@ firesafe.fi. 47 Kidde Finland on nyt Firesafe Finland Oy JOULUKUUSSA 2017 norjalainen Firesafe AS osti Kidde Finland Oy:n ja Kidde Sweden Ab:n. ”Tietoa ei tarvitse etsiä eri palveluista, vaan se on nopeasti saatavilla näytöltä.”. – Dashboard-näkymän avulla tietoa ei tarvitse etsiä eri palveluista, vaan se on nopeasti saatavilla näytöltä. Sisäiset tiedotteet kulkevat nopeasti esimerkiksi tilannepäiväkirjasta näytöille, ja eri tilojen näytöille voimme kohdentaa erilaista sisältöä, kertoo Hiltunen. kilökunnan ei tarvitse käyttää mitään järjestelmää tai hallintaportaalia. Huolto ja noutomyymälä jatkavat toimintaansa entisellään uudessa osoitteessa. 040 582 7771 arto.jarvinen@ firesafe.fi Tekninen myyntipäällikkö Dennis Lindholm puh. FIRESAFE FINLAND Oy:n myyntitiimissä toimivat: Tuotepäällikkö Arto Järvinen puh. taskinen@firesafe.fi Huoltopäällikkö Janne Rosenström, puh. – Dashboard toimii nopeana tiedon välittäjänä. – Tarkoituksemme on osallistua keväällä 2019 Palopäällystöpäiville ja esitellä ratkaisua siellä muille pelastuslaitoksille, kertoo Kasper Kenig Upto Oy:stä
– Hyvä vertaus on ajatella tavallisen henkilöauton kehitystä viimeisen viidentoista vuoden aikana. Kattotykin kantama on 110 metriä. Kiihtyvyys raskaaksi ajoneuvoksi on huippuluokkaa – 80 km/h nopeuden auto saavuttaa 28 sekunnissa. Kuusi lentokenttäpaloautoa Finavialle Rosenbauer Pantherit otettiin käyttöön Kuusi itävaltalaisen Rosenbauerin valmistamaa lentokenttäpaloautoa saapui maahan marraskuussa. Kolme metriä leveä auto on maastokelpoinen. Autossa on siksi kaksi voiman ulosottoa: manuaalinen, jossa auto on paikallaan sekä automaattipumpputila, jolloin autolla voi ajaa ilman rajoituksia. Kierrejouset antavat pitkät joustovarat ja jäykät akselit takaavat tarvittavan vakauden. Omasuojajärjestelmä on alustan alla. Auton paino on täydessä lastissa noin 36 tonnia. YHDEN PANTHERIN hinta on noin 700.000 euroa. Pantherin voimanlähteenä on Volvon 750 hevosvoimainen Euro 6 –dieselmoottori. Sammuttaa paikallaan ja myös ajossa Vettä Pantherissa on mukana 13 000 litraa ja fluoraamatonta, erityisesti lentokenttäkäyttöön tarkoitettua vaahtonestettä 1400 litraa. AUTOSSA ON normaalisti yhden hengen miehistö, mutta ohjaamossa on tilaa jopa kuudelle. 48 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 88 ENNESTÄÄN FINAVIALLA on ollut käytössä seitsemän Panther FL6:sta, Vantaalla viisi, Oulussa yksi ja Turussa yksi. Katolla sijaitsevan tykin teho on 9000 litraa minuutissa ja puskuritykin 1500 litraa minuutissa. Teksti ja kuvat Pekka Koivunen. Sen suojaamana auto voi edetä jossain määrin palavalla pinnalla. Finavian mittauksessa auton huippunopeudeksi saatiin 120 km/h. Autot otettiin operatiiviseen käyttöön viime vuoden lopulla käyttökoulutuksen jälkeen. Raskas, mutta nopea ja ketterä Pantherit ovat kolmiakselisia ja kaikki pyörät vetävät. Uuden Pantherin sammutusjärjestelmä voidaan kytkeä missä tahansa nopeudessa päälle ja pois. Auton kääntösäde on pieni, koska myös takimmainen akseli on kääntyvä. Tällöin veto tulee hydraulijärjestelmän kautta. Oy Veljekset Kulmalan maahantuomista autoista sijoitettiin Vantaalle ja yksi Tampereelle. – Uusi Panther on kaikilta ominaisuuksiltaan suuri harppaus eteenpäin aiempiin verrattuna, sanoo tuotepäällikkö Lauri Räty Veljekset Kulmala Oy:stä
49 KAIKKI TARPEELLINEN on kuljettajan ulottuvilla. PANTTERISSA ON runsaasti tilaa tavanomaiselle kalustolle.
”Me otetaan tää tosissaan, muttei hampaat irvessä.” Kuntokuuri alkoi Jämijärvellä – Muutama yhteydenotto Ritakin Akin ja Ritan kanssa, ja homma oli taputeltu mahtavaksi yhteistyöksi, kertoo palokunnan puheenjohtaja Jari Alho. – Saimme mukaan huikean joukon hälytysosastosta ja kaksi naisosastolaisista. HoukuttelimJÄMIJÄRVI Kuvat Jämijärven VPK ja Ritaki. 50 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 88 JÄMIJÄRVEN VPK päätti monen kariutuneen yrityksen jälkeen vielä kerran kokeilla kuntokuuria palokunnan porukalle. Puheenjohtaja ja hänen kotiväkensä oli innostunut Ritaki Oy:n* ”Äijät kuntoon ja mimmit timmiksi”-nettivalmennuksesta
Porukka oli näin kasassa ja sitten suunta kohti treeniä ja uutta ruokavaliotaa. 51 *RITAKI OY on porilainen, Rita Niemi-Mannisen ja Aki Mannisen omistama terveysja hyvinvointialan yritys. palokuntatoiminnassa vaadittava peruskunto kohdillaan. Mittauksia tehdään myös projektin puolivälissä ja lopussa. Jämijärven ja Karvian hankkeessa on mukana 30 innokasta ja projekti kantaa nimeä ”kuntokuuri”. Projektimme tärkein yksittäinen tavoite palokunnan kannalta on savusukeltajien määrän kasvattaminen ja testeistä läpi pääseminen. me mukaan myös Karvian VPK:n jäsenistöä. Jämijärven projekti alkoi marraskuun alussa, jolloin suurin osa kävi kehonkoostumusmittauksessa. – Tärkeintä on kuitenkin laittaa ajatukset siihen terveelliseen elämään ja erityisesti ruokavalion tärkeyteen, painottaa Karvian VPK:n päällikkö Martti Välimäki. – Aloittaessamme jokaisella oli KUNTOKUURIA VOI seurata facebookissa @Jämijärven VPK ja @Karvian VPK sekä instagramissa @jamijarvenvpk ja @karvianvpk. Tero Mäkelä keräämässä alkulämpöä kovaa treeniä varten.. Projekti kestää huhtikuulle asti ja se päättyy Ritakin vetämään bootcamp-leiriin Jämillä
Kun työ on saatu valmiiksi ja palokunnat yhdessä hyväksyvät Olemmeko valmiit. Sopimusneuvotteluissa on kuitenkin aina kyse pelastuslaitoksen ja sopimuspalokuntien välisistä asioista. Palokuntasopimus ja sen valmistelu ei saa olla salamyhkäistä. Sellaista on vaikea saavuttaa, jos neuvottelupöydän kummallakin puolella istuu tosiasiallisesti saman tahon edustajia. Palokuntayhdistyksen edustajat ovat viime kädessä ne, jotka sopimukset neuvottelevat ja allekirjoittavat pelastuslaitoksen edustajien kanssa. Vaikka muodollista jääviyttä ei olisikaan, niin neuvottelutilanteessa käytännön jääviys vääristää tulosta. Pelastusliitto ei ole neuvottelussa oikea palokuntien edustajataho, jos liiton johtopaikoilla istuu joukko entisiä tai nykyisiä viranhaltijoita. Valmisteluvaihe Sopimusten valmistelussa tarvitaan alueen palokuntien itsenäistä ja yhteistä toimintaa sekä myös yhteistyötä pelastuslaitoksen kanssa. Sopimuksista on luonnollisesti pelastuslaitoksella ja palokunnilla omat näkemyksensä. Palokuntien tulee valita kaikkia alueen palokuntia edustava neuvotteluryhmä. Nyt kaikkien koko maan sopimuspalokuntalaisten (VPK ja HSPK) kaikki sopimuspalokuntakustannukset ovat keskimäärin 14,90 € / päivä / henkilö. Tavoitteena oikeudenmukaisuus Sopimuspalokuntien ei kannata pelätä neuvotteluprosessia, mutta ei myöskään esittää kohtuuttomia vaatimuksia. Avointa viestintää tarvitaan, jotta työ etenee hallitusti. Osapuolet valmistelivat ja hyväksyivät keskenään valtakunnallisen puitesopimuksen. Tämän jälkeen aina tähän päivään saakka on liitto kerännyt valtakunnallisesti kaikkien alueiden sopimustoiminnan tunnusluvut sekä kehittänyt sopimusprosessia ja ollut palokuntien tukena uusien sopimusten kehittämisessä. Tätä ennen kukin palokunta on sopinut pelastuslaitoksen kanssa niistä sopimukseen kirjatuista yksittäisistä velvollisuuksista, joihin heidän palokuntansa voi sitoutua. Kustannukset eivät ole karanneet käsistä. Hyvä ja toimiva sopimus perustuu osapuolten keskinäiseen luottamukseen ja vuorovaikutukseen. Neuvotteluryhmä tekee yhteistyötä alueen pelastuslaitoksen kanssa tavoitteenaan uudet, yhtenäiset sopimusperiaatteet. Tulemme tarvittaessa järjestämään tätä koulutusta lisää, ja vielä siten, että paikalla on tarvittaessa myös pelastuslaitoksen edustus. On koko ajan pidettävä mielessä, että jokainen ryhmän jäsen edustaa muitakin kuin vain omaa palokuntaansa. Jääviys syö luottamuksen Kentältä on kantautunut tietoja siitä, että jotkut alueelliset pelastusliitot pyrkivät ottamaan roolia sopimusten valmistelussa. Sopimusneuvotteluita näköpiirissä sopimukset, voidaan ne allekirjoittaa. Sopimisen historia osoittaa, että palokuntalaiset neuvottelijat ovat toimineet hyvin maltillisesti ja harkiten. Valmistelutyötä on jo tehty SSPL valmisteli vuonna 2002 yhdessä Kuntaliiton kanssa sopimuspalokuntien sopimusjärjestelmän. Sopivin välein kaikkien alueen palokuntien tulee kokoontua tarkastelemaan valmistelutyön tuloksia. Vertailukohtana vaikka varusmiespalveluksen suorat kustannukset – ne ovat keskimäärin 48 € / päivä / varusmies.. Tämä prosessin vaihe on tärkeä, sillä se kehittää myös yhteistyötä pelastuslaitoksen kanssa. Valmisteluvaiheessa käydään vuoropuhelua ja hiotaan sopimukset hyvin pelastustoimea ja sopimuspalokuntatoiminnan jatkuvuutta varmistavaksi. 52 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 88 ISTO KUJALA, Villimies UUDET PELASTUSLAITOKSET tulevat todennäköisesti vaatimaan sopimuspalokuntien sopimusten uudistamista
Harjoituksen yhtenä junailijana toimi Jämsänkosken VPK:n päällikkö Pertti Leppänen. Jämsänkosken savusukellusharjoituksessa 60 savusukeltajaa Jämsän kaupunki tarjosi viime keväänä Jämsänkosken VPK:lle useita rakennuksia harjoituskäyttöön. 53 Suomen ennätys. Lähde ja kuvat Jämsänkosken VPK Harjoituksen johtaja palomestari Eero Moilanen antamassa medialle tietoa harjoituksesta.. Rakennuksista yksi oli neljän asunnon yli kolmensadan neliön rivitalo, yksi kahden asunnon 120 neliön rakennus ja lisäksi kolme kookasta varastorakennusta. Harjoituksen suurin poltettu rakennus oli yli 300 m 2 rivitalo
Harjoitukseen sisältyi myös vedensiirto 110” letkukalustolla noin 350 metrin etäisyydellä olevasta joesta. Jämsän kaupunki ja VPK hoitivat luvat kuntoon ja palokunta teki päätöksen isosta harjoituksesta. – Saimme ajatuksen poltettavien rakennuksen määrän ja laadun vuoksi tehdä kohteessa alueellinen koulutustapahtuma. Savusukelluskoulutuksesta vastasi asemamestari Ville Ala-Kokko Viitasaarelta. – Päätimme Keski-Suomen pelastuslaitoksen kanssa järjestää suuren koulutustapahtuman, jossa kouluttajina toimisivat palastuslaitoksen savusukelluskouluttajat. – Harjoituksessa testattiin Tommi Leppäsen aloitteesta katon avausta ketjuvetona, johon voisi käyttää raskaan kaluston vetoon käytettäviä koukkuja ja ketjuja. 0400 281 840, Jämsänkosken VPK varapäällikkö Olli lehtonen, puh. Yhdelle palokunnalle urakka olisi ollut liian suuri, kertoo Jämsänkosken VPK:n päällikkö Pertti Leppänen. Tapahtuman muonitushuollosta vastasivat Koskenpään VPK ja Jämsän palokuntanaiset. Lisätiedot Jämsänkosken VPK:n päällikkö Pertti Leppänen, puh. Savusukellukseen liityyvät huoltojärjestelyt tehtiin ”puhdas paloasema”-periaatteella. 050 554 1468, asemamestari Ville Ala-Kokko, puh. 050 572 1416, palomestari Eero Moilanen, puh. 54 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 88 R akennuksissa oli mahdollista harjoitella kylmäsavusukellusta huoneistossa, kellarikerroksessa ja yläosassa. Koulutukseen osallistui kaikkiaan noin 100 henkilöä kymmenestä sopimuspalokunnasta ja neljältä ammattiasemalta. Myös kattotyöskentelyharjoituksia oli mahdollista tehdä erilaisilla kattotyypeillä. 040 5038 3369, Jämsänkosken VPK varapäällikkö Tommi Leppänen, puh. Harjoituksen tarvitsema vesi pumpattiin 350 metrin etäisyydellä olevasta joesta.. 044 340 9574 Pääsavusukelluskouluttaja Ville Ala-kokko antaa ohjeita koulutettaville. Harjoituksen suunnittelu ja valmistelut hoituivat Jämsänkosken VPK:n päällystön ja palokuntalaisten toimesta. Katot aukesivat hyvin, kertoo Pertti Leppänen. – Muutenkin harjoitus täytti odotukset erinomaisesti ja kokemusta saatiin savusukelluksen lisäksi myös tärkeiden tukitoimintojen hoitamisesta. Harjoituksen johtajana toimi palomestari Eero Moilanen Jämsän toiminta-alueelta. Ja lopuksi se tärkein eli kuumasavusukellus rakennuksissa. Kiitokset kaikille valmisteluissa ja harjoituksessa mukana olleille, päättää Jämsänkosken VPK:n päällikkö Pertti Leppänen. Huoltoyksikköä hoiti Äänekosken VPK:n henkilöstö
Sen kerrosala on 660 m². Pelastusjohtaja Jari Sainio palokirveen varressa. MIRG-ryhmä hälytetään merellisiin onnettomuuksiin, kuten laivapaloihin. Asemalle on sijoitettu myös kaksi ambulanssia, joissa molemmissa päivystää kaksi ensihoitajaa. Aseman kustannusarvio oli noin kaksi miljoonaa euroa. Osoitteessa Kuninkaanväylä 28, 21280 Raisio sijaitsevan Kuninkojan paloaseman toiminta uusissa tiloissa alkoi jo 16.10.2018. Lisätiedot aluepalopäällikkö Kari Alanko puh. 050 4319 553 jouni.mantyla@turku.fi Kuninkojan uusi asema vihittiin käyttöön Raisiossa Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka (vas.) kunnioitti tilaisuutta läsnäolollaan. Rakennuksen urakoitsijana toimi Rakennustoimisto Laamo Oy. Paloasemalla on MIRG-valmius. 050 431 9556 kari.alanko@turku.fi kiinteistömestari Jouni Mäntylä puh. Kuvat Varsinais-Suomen pelastuslaitos. Paloasemalla päivystää ympärivuorokautisessa valmiudessa yksi pelastusyksikkö (R11) miehistönään paloesimies ja kolme palomiestä. Ohjelmassa oli myös muun muassa Raision kunnanjohtaja Ari Korhosen tervehdys sekä pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakan vihkiäispuhe. Paloasema sijaitsee 3900 m²:n tontilla. 55 55 55 VARSINAIS-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN Kuninkojan paloaseman vihkiäisjuhlat pidettiin joulukuussa
Räddningsväsendets helhet och strukturer behöver vi väl inte begripa?” Och så är det ju, idag. Då stämde utredningsmannens slutsats rätt väl, på just den punkten. Pinfärsk forskning pekar på att räddningsbranschens kollektiva identitet dessutom förhindrar opartisk analys av sådant som effektivitet. Hur räddningsverket köper sina tjänster intresserar oss inte. Vi talar om sent 1990-tal. Avtalsbrandkårerna i kläm Trots att mycket förvisso är bättre än förr är det just avtalsbrandkårerna som kommit i kläm, eftersom deras kontaktyta till det omgivande samhället beskars. 56 l BRANDKÅRISTEN l NUMMER 88 E nligt traditionen har den frivilliga brandkårsidén sin grund i omsorgen om nästan. Enligt utredningsmanen Pekka Myllyniemi som analyserade förutsättningarna för en regionalisering av det kommunala räddningsväsendet befann sig brandkårerna – både de ordinarie och de som verkade på frivilligbasis – fysiskt ungefär där de borde befinna sig med tanke på den tidens risker. Då effektiv styrning saknades knep stora centralkommuners räddningsverk hela kakan. Beslutsfattarnas ärliga ointresse för Att vara eller inte vara, det är frågan Frivilliga brandkåren – byns skyddsängel. Av praktiska skäl kom brandkåren att förbli en lokal företeelse – långt borta hann det mesta brinna upp innan man kom fram. Kommunala aktörer ställer sig frågan: ”Varför skulle vi stöda lokala brandkårer då vi ändå betalar åt räddningsverket för dess tjänster. Men det är närsamhället som står för personresurserna. Samma verk sitter på informationsmonopolet och styr den allmänna opinionen. Det skall bli intressant att se om den pågående reformen leder till någon ändring. Visionen blev inte av Utredningsmannens vision förverkligades inte vid regionaliseringen av räddningsväsendet. Om andra slutsatser kan man vara av olika åsikt. Något slags tjänsteproducent som räddningsverket kan kasta in där det behövs – eller låta bli. Byns karlar skyddade de egna byborna, och byborna ställde upp för den egna brandkåren. Maktstrukturer och olika praxis i olika landsändar ledde till vildvuxenhet, med individuella räddningsverk som självständigt ställer sina egna mål och sedan själva övervakar sig själva. I stället för att ”brandkårer” skulle verka där de verkade, med ett neutralt administrativt tak ovanpå, blev resultatet den maktkoncentration vi ser idag. Kopplingen till närsamhället har blivit allt mera flytande – på gott och ont. Numera ser räddningsverken avtalsbrandkåren som en köpt delresurs. Det är numera räddningsverket som gör saken, inte den lokala brandkåren
De är inte mera självklarheter, utan brandkåren måste aktivt satsa på dem för att säkra sitt fortbestånd. Sedan får man ju även finna sig i att någon annan besluter när man gör saker, vad man gör och på vilka villkor. Generellt sett är brandstationsnätet i Finland glest, i Svenskfinland aningen tätare. 57 ”Varför skulle vi stöda lokala brandkårer då vi ändå betalar åt räddningsverket för dess tjänster?” räddningsbranschen avspeglar sig i besluten. Separata stöd till frivilligverksamhet klassas som just sådana, inte mera som satsningar i samhällets trygghet. Här utnyttjar räddningsverken sina resurser mycket olika. ”Ok, ni gör ett fint och viktigt arbete, men pengar det får ni inte av oss, för vi måste ju prioritera det lagstadgade.” Att frivilligbrandkårsverksamhet kunde vara en del av just detta lagstadgade håller man sig lyckligt omedveten om. Identitetskris Frivilligbrandkårernas rollförskjutning från byns skyddsängel till räddningsverkets tjänsteproducent har lett till en viss identitetskris. Ibland får man inte ens vara med. Text Silvio Hjelt Illustration Anna Broholm. Det innebär att kopplingen till lokalsamhället försvagats. Man är inte mera en lokal aktör utan en del av en större helhet. Där är brandkårsavtalen centrala element. Då kan man även utnyttja grannbrandkårer för sådant som tidigare var byns ”egna” brandkårs ensak. Man får finna sig i att den lokala kopplingen försvagas, vilket sedan inverkar på sådant som synlighet, rekrytering, finansiering mm.. Att reduceras till tjänsteproducent är besvärligt. Bristfälliga brandkårsavtal Brandkårsavtal är vanligen skrivna för att betjäna en förgången tid. I stället har reviret blivit mycket vidare, så att man ibland får färdas långa vägar för att sedan fungera som något slags väntande reserv. Det handlar inte mera om ”våra egna eldsvådor” utan man får finna sig i att även andra aktörer är på plats
Finns den saken inte reglerad i avtalen ligger ansvaret egentligen på den tjänsteproducent som lovat någonting. Hur det här elementet skall hanteras av ett system som är rätt ”ingenjörsmässigt” återstår att se. För räddningsväsendet verkar det vara omöjligt, eftersom viljan saknas. I civila världen skulle man för länge sedan ha kombinerat alarmeringssystemet med något som kunde kallas resurshantering. Det är heller ingen konst att hantera den personliga integriteten, åtminstone inte större konst än vad som är praxis inom andra sektorer idag. Enligt en undersökning som gjordes för många år sedan skulle en frivilligbrandkårs optimala alarmantal vara 30...50 alarm/år. Å andra sidan, vem tycker inte om att ibland bli utnyttjad?. Egentligen är det inte alls självklart att privata arbetsgivare skall tillåta att arbetstagare avlägsnar sig från jobbet för att utföra sådant för vilket man redan via skatterna betalar åt räddningsverket. Från en urgammal brandlag lever praxis att ”fyra timmar” är maximum, men står det inte någonting i avtalet kan uppdraget formellt lika väl räcka mer eller mindre dygnet runt, året om. Troligen är de siffrorna fortfarande relevanta. Kanske tiden nu börjar bli mogen. För stor belastning leder till motivationsbrist, ”Motivationsbrist leder i sin tur till resursbortfall.” alldeles på samma sätt som för liten belastning. Alarmering av rätt person i rätt tid är alltså helt möjligt, tekniskt sett. För mycket av den sortens uppgifter tenderar dessutom att inverka menligt på frivilligmotivationen. I princip vet man nuförtiden ”på meters noggrannhet” var varje enskild släckningsman befinner sig. I stället utnyttjar man, via öppningar i spelreglerna, dem som ursprungligen utgjorde byns skyddsänglar för att hantera regionala störningar här och där. Man kan lätt föreställa sig scenarier där resurserna i praktiken blir helt otillräckliga. Har man vid planeringen beaktat alla resurser och hur har man beaktat övriga randvillkor. Det kan då bli brandkårens ensak hur man sköter sådant som mat, dryck och vila. Att kostnaden skulle vara mycket större om frivilligkraft inte skulle finnas drabbar egentligen inte specifika arbetsgivare. Likaså är det ingen konst att veta om han/hon är tillgänglig eller inte. Sedan är det ju långt ifrån självklart att man har ens moralisk rätt att lösgöra frivilligarbetskraft från privata arbetsplatser för att utföra ”städarbete” medan ordinarie styrkor återgår till dejour i väntan på nästa uppdrag. Beredskapen på arbetstid Redan en så enkel sak som utryckningsberedskap under arbetstid är formellt problematisk. Åtminstone kan ansvariga myndigheter stänga ögonen och gömma sig bakom avtalen. Motivationsbrist leder i sin tur till resursbortfall. Förstås, stora brandkårer med mycket personal kan arrangera växelvis resursanvändning, men praktiken tycks nog peka på att det generellt är ungefär samma personer som deltar i de flesta utryckningarna. 58 l BRANDKÅRISTEN l NUMMER 88 Brandkåren lovar att ställa upp med vissa resurser inom en viss tidsrymd, men avtalen brukar vanligen underlåta att t.ex. Färre alarm tärde på motivationen och flera alarm upplevdes som jobbigt. nämna hur länge ett uppdrag kan vara. Man väntar med intresse på utfallet av Erica-systemet som baserar sig på förhandsplanering av resursanvändningen. Det handlar om ett strukturfel som med någon form av kompensation borde åtgärdas lagstiftningsvägen, men för det har det hittills inte funnits beredskap. Saken har inte ens fått diskuteras. Och till sist detta med alarmeringen Så länge alarmeringen av frivilligpersonal sköts via textmeddelanden kan man inte tala om struktur. Till dem hör frivilligsektorns motivationsfaktorer. Erica
Räddningsverken har lättare att förhandla med en enda instans än att separat bryta arm med varje brandkår eller klick I SISTA hand måste detaljerna i ett avtal förstås förhandlas fram och slutas mellan räddningsverket och respektive enskilda brandkår. Av diktatpolitik har man under de senaste 17 åren fått gott om erfarenheter. Av dem har några tiotal brandkårsavtal med räddningsverket. I PRAKTIKEN finns det lika många brandkårsavtalsmodeller som det finns räddningsverk. Och som dessutom förstår att man vid avtalsförhandlingarna måste gå fram som äkta oberoende parter. PÅ BASEN av ett förslag som Finlands Avtalsbrandkårers Förbund i tiderna ställde skulle man ha kunnat uppnå en harmonisering genom att indela brandkårerna i fem grupper. Det finns även starka brandkårer som i sin känsla av styrka presenterar krav som är funktionellt eller ekonomiskt ohållbara. 59 PEKKA KOIVUNEN, chefredaktör I FINLAND finns det något över 500 brandkårsföreningar som har brandkårsavtal med räddningsverket. BÅDE OVAN beskrivna ojämlikhet och räddningsverkens söndra_ och_behärska-verksamhetskultur är möjlig på grund av brandkårsföreningsfältets brokighet. På lång sikt är situationen ohållbar. Då var målsättningen på lång sikt en harmonisering av avtalen, dvs. Då man hittar representanter för dessa ytterligheter bland samma räddningsverks avtalsbrandkårer är soppan redo att koka. FÖR TILLFÄLLET kan en avtalsbrandkår av samhället erhålla en årlig ersättning som till och med endast utgör en tiondel av vad en annan brandkår i en annan region erhåller för samma serviceutbud. DET FINNS räddningsdirektörer som hänsynslöst utnyttjar splittringen inom brandkårsfältet på sätt som de upplever som sin fördel. RÄDDNINGSVERKEN ÄR starka på grund av det splittrade brandkårsfältet. Utöver dem finns det tvåhundra brandkårer baserade på personliga avtal och av dem har största delen även en brandkårsförening i bakgrunden. Inom respektive Det största hotet vid avtalsförhandlingarna ses i spegeln grupp skulle man sedan ha avtalat om för den gruppen lämpliga harmoniseringsåtgärder. Ett exempel på detta är det synnerliga fräcka och kortsiktiga förfarandet att utan någon som helst gemensam beredning presentera ett avtal åt brandkårerna för undertecknande. att alla avtalsbrandkårer i hela landet skulle få en rättvis och jämbördig behandling. Förslaget vann emellertid inte understöd. Den största delen av avtalen följer till sina principer det ramavtal som i början av 2000-talet ingicks mellan Finlands Kommunförbund och Finlands Avtalsbrandkårers Förbund. De som länge följt med branschen vet dock att någon harmonisering kommer inte under de närmaste åren att kunna förverkligas på något annat sätt. DE FINNS brandkårer som utan att knota godkänner de villkor som räddningsverket erbjuder. I bakgrunden finns rädslan för att man inte sluter något nytt avtal. TECKEN PÅ att gröt och välling håller på att blandas ihop hittar man exempelvis i Nyland. Detta lyckas endast genom nära regional samverkan.. LYCKLIGTVIS FINNS det även upplysta räddningsdirektörer som utöver den operativa betydelsen av avtalsbrandkårerna även begriper deras samhälleliga betydelse. Endast inom några regioner fungerar brandkårerna helt i en gemensam front, men just inom de regionerna är sakernas tillstånd dessutom i gott skick med tanke på båda parterna. Men alla grundprinciper bör för alla brandkårer vara de samma. Räddningsförbund bemannade av nuvarande och tidigare tjänsteinnehavare har börjat deltaga i avtalsdiskussionerna
60 l BRANDKÅRISTEN l NUMMER 88 60 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 86 ISTO KUJALA, Vildmannen DE NYA räddningsverken kommer sannolikt att kräva att avtalsbrandkårernas avtal förnyas. I sista hand är det brandkårsföreningarnas representanter som förhandlar fram och undertecknar avtalen tillsammans med representanter för räddningsverket. Detta processkede är viktigt för det utvecklar även samarbetet med räddningsverket. Med lämpliga intervall bör regionens alla brandkårer sammankomma och granska resultaten av beredningsarbetet. Beträffande avtalen har räddningsverket och brandkårerna förstås sina egna uppfattningar. Är vi redo. ETT BRANDKÅRSAVTAL och dess beredning får inte vara hemlighetsfulla. Ett bra och välfungerande avtal baserar sig på ett ömsesidigt förtroende mellan parterna och en ömsesidig dialog. Förhandlingsgruppen samarbetar med regionens räddningsverk med målsättningen att uppnå nya enhetliga avtalsprinciper. Avtalsförhandlingar inom synhåll. Som en jämförelse kan t.ex. Då arbetet är klart och brandkårerna gemensamt godkänner avtalen är de klara för undertecknande. I beredningsskedet för man en dialog och slipar in avtalen så att de väl kan säkra räddningsväsendet och avtalsbrandkårsverksamhetens fortbestånd. Några kostnader har inte rymt någon ur händerna. Beredningsskedet Vid beredningen av avtalen behövs att regionens brandkårer fungerar självständigt och tillsammans samt även samarbete med räddningsverket. Detta är svårt att uppnå om på vardera sidan om förhandlingsbordet sitter representanter för i verkligheten samma instans. Parterna gemensamt beredde och sinsemellan godkände ett riksomfattande ramavtal. nämnas de direkta kostnaderna för beväringstjänsten – de är i medeltal 48 € / dag / beväring. Vi kommer att vid behov arrangera mera av den utbildningen och dessutom på det sättet att det vid behov även finns räddningsverkets representation på plats. Jäv äter trovärdigheten Från fältet har det kommit uppgifter om att en del regionala räddningsförbund strävar att ta sig en roll vid beredningen av avtalen. Avtalandets historia visar att brandkårernas förhandlare har fungerat mycket måttfullt och genomtänkt. Målet är rättvisa Avtalsbrandkårerna skall inte vara rädda för förhandlingsprocessen men inte heller komma med orimliga krav. Vid avtalsförhandlingar är ett räddningsförbund inte brandkårernas rätta representant om det på förbundets ledande positioner sitter en grupp tidigare eller nuvarande tjänsteinnehavare. Man måste hela tiden hålla i minnet att varje medlem av den gruppen även representerar andra än endast den egna brandkåren. Beredningsarbete har redan utförts Finlands Avtalsbrandkårers Förbund beredde år 2002 tillsammans med Finlands Kommunförbund ett avtalssystem för avtalsbrandkårerna. Även om formellt jäv inte skulle förekomma så förvränger ett praktiskt jäv varje resultat. Avtalsförhandlingar är dock alltid en fråga mellan räddningsverket och avtalsbrandkårerna. Öppen kommunikation behövs för att arbetet skall framskrida behärskat. Just nu uppgår samtliga avtalsbrandkårskostnader för landets alla avtalsbrandkårister (FBK respektive PBK) i medeltal till 14,90 € / dag / person. Brandkårerna bör utse en förhandlingsgrupp som representerar regionens samtliga brandkårer. Före det har respektive brandkår avtalat med räddningsverket om de enskilda i avtalet inskrivna förpliktelser som respektive brandkår kan förbinda sig till. Efter det har Förbundet fram till dags dato samlat ledtalen för avtalsverksamheten i alla regioner samt utvecklat avtalsprocessen och varit brandkårernas stöd då nya avtal utvecklats
Ja vieläpä anonyymisti ja aivan ilmaiseksi. Toimitus on lyhentänyt ja stilisoinut joitakin alla olevista vastauksista asiasisällön kuitenkaan muuttumatta: ”Haluaisin, että Kimmo K kääntää pelastusosaston toimintaa siten, että se aidosti tukee pelastuslaitoksia ja sopimuspalokuntia varautumaan tuleviin haasteisiin nykyistä selkeästi paremmin.” ”Haluan pelastusalan järjestöjen istuvan pyöreän pöydän ääreen kuluvana vuotena ja sopivan vihdoinkin aidosta yhteistyöstä.” ”Toivon alalla toimiville pitkäjänteisyyttä.” ”Vuonna 2019 maakuntaja sote-uudistus kaatuu. Nimeän tämän vuoden ”Kuppikunnat kumoon”-vuodeksi.” ”Haluan, että sopimuspalokuntien arvo tunnustetaan kaikissa pelastuslaitoksissa.” ”Lisää vuoropuhelua!” ”Haluan, että me yhdessä taistelemme pelastusalalle sen ansaitseman painoarvon tulevien maakuntien päätöksenteossa.” Mitä haluaisin pelastusalalla tapahtuvan vuonna 2019. Tahtoo tietää -palstan toimitus kiittää vastauksista ja toivottaa rauhallista vuotta 2019!. Pikkupolitiikan tekeminen ja soolon soittaminen on turhaa, samoin kuin on uhkakuvien maalaaminenkin. Pelastusalan on pieni toimiala muutoksessa, ja jo tämä vaatii yksituumaisuutta.” ”Haluan, että Kohvakka saa linjapuheensa ajatukset jalkautettua.” ”Tämä toimiala on täynnä kuppikuntia. Annoimme vastausaikaa vain pari päivää. 61 TÄMÄ PALSTA antaa lukijoillemme ainutlaatuisen mahdollisuuden saada asialliseen pelastusalaa koskevaan kysymykseen vastaus melkein keneltä tahansa. Samalla myös ensihoito eriytetään pelastustoimesta.” ”En halua, vaan vaadin, että Erica saadaan toimimaan lupausten mukaisesti vuoden 2019 aikana.” ”Haluan, että pelastustoimen muutos toteutetaan kaikkien osapuolten osalta kiihkottomasti ja ammattimaisella otteella. Uudistus olisi pelastustoimelle turmiollinen: pelastustoimen menot kasvaisivat rajusti ja se johtaisi sopeuttamistoimiin ja edelleen palvelutason laskuun. Seuraavassa lehdessä kerromme sinulle vastauksen kysymykseesi. TOIMITUS PIDÄTTÄÄ oikeuden olla hyväksymättä kysymystä, jos se on tavalla tai toisella asiaton tai loukkaava. Kysymys tulee toimittaa osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi neljä viikkoa ennen seuraavan lehden ilmestymistä. Tavoitteena on 5-12 laitosta. Palokuntalainen -toimitus TÄLLAISEN KYSYMYKSEN esitimme satunnaisesti valituille pelastusalan vaikuttajille. Seuraavan hallituksen kaudella aloitetaan pelastustoimen uudistuksen uusi valmistelu siten, että pelastuslaitosten lukumäärä on huomattavasti pienempi kuin nykyisin. Sinä lähetät kysymyksesi meille (pidämme omana tietonamme henkilöllisyytesi) ja välitämme kysymyksen valitsemallesi henkilölle tai yhteisölle. Kysy ministereiltä, kansanedustajilta, johtajilta, päälliköiltä, asiantuntijoilta tai vaikka rivipalomiehiltä tai sopimushenkilöiltä
A RT O L A TVA L A Tamperetalolla 9.2.2019 Tapahtumaan voi osallistua myös verkossa osoitteessa www.sspl.fi Suomen Sopimuspalokuntien Liiton S IIR I L ’E CUYE R I S T O K UJALA PEK KA T IA I NEN S A K U SU TEL A INE N J AAK KO LIN K O KIM MO KOH VA KK A TER O F O RS M AN Ajankohtaisseminaari 2019 Tilaisuuden juontavat Mira Leinonen ja Juho Luukko. Sopimuspalokuntien ja pelastuslaitosten vuorovaikutus järjestöpäällikkö Jaakko Linko, SSPL Vuorovaikutus sosiaalisessa mediassa viestintäpäällikkö Siiri L’Ecuyer SPPL Inhimillinen vuorovaikutus hädän hetkellä ja sen jälkeen järjestöpäällikkö Jaakko Linko, SSPL Henkinen työsuojelu pelastustoimessa projektipäällikkö Saku Sutelainen SPPL 9.30 tekniikkaa sammutusja pelastustoimintaan 9.00 tulokahvi 11–12 omakustanteinen lounas 14.30 iltapäiväkahvi 17.00 seminaari päättyy Täydentävät sammutusmenetelmät palomestari Arto Latvala Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Drone palokunnan käytössä puheenjohtaja Tero Forsman Lappeenrannan VPK 12.00 Kuumat aiheet Pelastustoimen tilannekatsaus pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka SM Palokuntayhdistysten oman rahan käyttö pelastustoimen tehtävissä -tutkimuksen julkistus toiminnanjohtaja Isto Kujala SSPL 13.30 Vuorovaikutus pelastustoimessa Pakollinen ilmoittautuminen 5.2.2019 mennessa osoitteessa ww.sspl.fi. Suomen pelastustoimen kansainvälinen toiminta erityisasiantuntija Pekka Tiainen SM
Maaliskuu vko 11 Slalom Porvoo 14.–15.3. Hiihto Joensuu Helmi/ maaliskuu Pilkki Lahti Huhtikuu alku Kaukalopallo Oulu Huhtikuu loppu Keilailu Riihimäki Kesäkuu alku Yleisurheilu Lohja Kesäkuu loppu Jalkapallo Jyväskylä Heinäkuu Ammunta 2.–3.8. 63 TAPAHTUMAKALENTERI TIEDOT ON kerätty laitosten ja palokuntien tiedottajilta sekä järjestäjien nettisivuilta. ...jotta tiedät mihin millonkin menis! 2019 T ammikuu 23.1. Tiedot osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi. JEHUMALJA-kilpailu Kuopio H einäkuu 17.7. Palopäällystöpäivät 2019 Hämeenlinna T oukokuu 4.5. m issä . Julkaisemme sitoumuksetta tietoja pelastusalan tapahtumista yms. SPPL: Pelastustoiminnan jälkipelit Tampere H elmikuu 6.2. SPPL: Ensilinjan auttajien henkinen kestävyys Pori l okakuu 2.–3.10. Golf Tampere Syyskuu Suunnistus Kouvola Lokakuu alku Lentopallo Tampere Marraskuun lopulla Voimailu/soutu Rauma Marraskuun alussa Salibandy Turku Joulukuu Jääkiekko Kuopio A RT O L A TVA L A Tamperetalolla 9.2.2019 Tapahtumaan voi osallistua myös verkossa osoitteessa www.sspl.fi Suomen Sopimuspalokuntien Liiton S IIR I L ’E CUYE R I S T O K UJALA PEK KA T IA I NEN S A K U SU TEL A INE N J AAK KO LIN K O KIM MO KOH VA KK A TER O F O RS M AN Ajankohtaisseminaari 2019 Tilaisuuden juontavat Mira Leinonen ja Juho Luukko. Suomen pelastustoimen kansainvälinen toiminta erityisasiantuntija Pekka Tiainen SM Palokuntalaine n ilmestyy kuusi kertaa myös ensi vuonna!. Pelastustoimen EU-opintomatka Bryssel, Belgia H uHTikuu 3.4. Sopimuspalokuntien ja pelastuslaitosten vuorovaikutus järjestöpäällikkö Jaakko Linko, SSPL Vuorovaikutus sosiaalisessa mediassa viestintäpäällikkö Siiri L’Ecuyer SPPL Inhimillinen vuorovaikutus hädän hetkellä ja sen jälkeen järjestöpäällikkö Jaakko Linko, SSPL Henkinen työsuojelu pelastustoimessa projektipäällikkö Saku Sutelainen SPPL 9.30 tekniikkaa sammutusja pelastustoimintaan 9.00 tulokahvi 11–12 omakustanteinen lounas 14.30 iltapäiväkahvi 17.00 seminaari päättyy Täydentävät sammutusmenetelmät palomestari Arto Latvala Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Drone palokunnan käytössä puheenjohtaja Tero Forsman Lappeenrannan VPK 12.00 Kuumat aiheet Pelastustoimen tilannekatsaus pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka SM Palokuntayhdistysten oman rahan käyttö pelastustoimen tehtävissä -tutkimuksen julkistus toiminnanjohtaja Isto Kujala SSPL 13.30 Vuorovaikutus pelastustoimessa Pakollinen ilmoittautuminen 5.2.2019 mennessa osoitteessa ww.sspl.fi. SSPL: Ajankohtaisseminaari Tampere m aaliskuu 5.3. FINNSEC Helsinki PALOMIESURHEILU m illoin . SPPL: Pelastustoiminnan jälkipelit Helsinki 9.2. m iTä
SAHROLUNOTAPOAJONAH NJESULAREHARALSEHTIÄ PERIÄ Sanat sekaisin … tai oikeammin kirjaimet. 64 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 88 uusi tietovisa! KYSYIMME EDELLISESSÄ numerossa, mikä pelastusalan taho tai toimija muodostuu allaolevista kirjaimista, kun niitä vähän järjestelee. Se on ollut korvaamaton apu suurissa paloissa ja päällekkäisillä tehtävillä. Vanhin paloauto vasteessa Maastopalossa Kaustisen Lähdesnevalla toukokuussa 2018. Oy Shell Ab osti Volvon vuonna 1972 Helsinkiin polttoaineen lähikuljetukseen. Uusintapäätös vaatii vielä Perhon kunnanvaltuuston hyväksynnän. Volvo paloaseman pihalla kesäkuussa 2018. Volvo oli Taivalkoskella vuoteen 1992, jolloin Perhon kunta osti sen toiseksi säiliöautoksi. Oikein vastanneiden kesken arvotaan Palokuntalainen-pipo.. (Scania Vabis L 7546/4600 vm -63, Scania P93 vm -89 ja Scania P360 vm -13). Siihen asennettiin Esteri H-19 -keulapumppu sekä kalustolaatikot eteen ja taakse. Oikea vastaus on PALOSUOJELURAHASTON PÄÄSIHTEERI JOHANNA HERRALA PALSTAMME VASTAAJISTA vain Lasse Moisio Tampereen VPK:sta lähetti oikean vastauksen. Volvon uusinta on suunnitelmassa ensivuodelle, jolloin se pääsisi vihdoin eläkkeelle 47 vuoden iässä. Sitten auto muutettiin paloautoksi Taivalkosken kunnalle. Iso käsi Lasselle! ei yhtään 15 525 714 Nyt taisi löytyä voittaja! KP4432 on Volvo F86 6x2 ja vuosimallia 1972 AUTON OMISTAJA on Perhon kunta ja haltija Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos. Tiedot antoi Matti Kytölä Perhosta. Montako ”vapaa palokunta” –yhdistystä (ry) Suomessa on. Volvo on edelleen hälytysvasteesa. Tässä työssä se toimi vuoteen 1979. LÄHETÄ VASTAUKSESI sähköpostilla osoitteeseen toimitus@palokuntalainen.fi. Perhossa auto on toimittanut toisen säiliöauton virkaa jo kolmen eri säiliöauton rinnalla
OBS! Eikö lehtesi saapunut perille. Ilmoita siitä meille: toimitus@palokuntalainen.fi Olethan huomannut, että lehti ilmestyy ilmoitetulla viikolla Postin jakelukäytäntöjen muututtua. Me huolehdimme toimitustyöstä, ulkoasun suunnittelusta ja painatuksesta. HUOM! Palomiehen päivä Porvoossa Palokuntalainen -lehden toimitus toivottaa kaikille turvallista vuodenvaihdetta & iloa vuoteen 2019! Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka Palokuntien sopimusnäkymät PALOKUNTASI OMA LEHTI Palokuntasi lehti voi ilmestyä omana julkaisunaan tai Palokuntalainen-lehden liitteenä. Annamme ohjeet ja työkalut ilmoitusmyyntiin. Tarvetta profiilin nostoon. Tehoa varainhankintaan. Seuraavassa lehdessä: Seuraava lehti (nro 89) ilmestyy viikolla 10. Kysy lisää ja pyydä tarjous! Pekka Koivunen, 040 501 8721, pekka.koivunen@palokuntalainen.fi Maria Salo, 0400 504 678, maria.salo@palokuntalainen.fi. Juhlista palokuntasi vuosipäivää! Hoida suhteita päättäjiin ja alueesi asukkaisiin! Kutsu vieraita palokuntasi tapahtumiin! Tehosta palokuntasi rekrytointia! Tasavuosijuhla tulossa
Se, kykeneekö palomies muilta osin tehtäviinsä, on pitkälti esimiesten arvion varassa. Tämän jälkeen soveltuvuutta ei kuitenkaan enää systemaattisesti seurata – paitsi fyysisen kunnon osalta. Pelastajakoulutukseen pääsevät pääsykokeet ja testit hyväksyttävästi suorittaneet. Sopimuspalokunnissa muihin kuin savusukellustehtäviin osallistumiseen tulee riittää normaali terveydentila ja kunto. P.S. Muiden kuin savusukeltajien terveydentilan tai kunnon arviointi onkin sitten palokuntaja laitoskohtaista. TERVEYDENTILAN JA toimintakyvyn pitää kuitenkin olla sellaisessa kunnossa, että hälytysosaston jäsen voi toimia vaarantamatta omaa ja muiden terveyttä. Pelastussukellukseen on olemassa valtakunnallinen ohjeistus, jossa edellytetään terveydentilan ja fyysisen toimintakyvyn testauksia aika ajoin. Myös vanhojen, pitkään palokunnassa palvelleiden sulkeminen hälytystoiminnasta uusien kriteereiden perusteella on vaaraksi sopimuspalokuntatoiminnalle. 66 l PALOKUNTALAINEN l NUMERO 88 LIEKINHEITTÄJÄ PELASTUSALAN OPERATIIVISEEN toimintaan osallistuvan ammattihenkilöstön soveltuvuus tehtäviinsä on melko tarkkaan määritelty. Joillakin palokunnilla onkin Soveltuvuutta ei tule mitata pelkällä leuanvedolla omat sääntönsä hälytystehtäviin osallistumisesta, mutta useimmiten pelastuslaitos on se taho, joka määrittelee sopimuspalokunnankin hälytysosaston jäsenten soveltuvuuden. Vpk:issa operativiseen toimintaan osallistumiseen ei pelkkä yhdistyksen jäsenyys riitä. Sopimuspalokunnissa palokunnan jäseneksi voidaan ottaa palokuntayhdistyksen (vpk) sääntöjensä mukaan hyväksymä henkilö. Tässäkin on kyse usein vain terveydentilan arvioinnista ja fyysisen toimintakyvyn mittaamisesta. ”Sopimuspalokunnissa henkinen soveltuvuus jää usein tarkastelun ulkopuolelle.”. Liian tiukalla rajaamisella olemme pian tilanteessa, jossa palokuntiin ei enää saada uusia henkilöitä. Suorassa sopimussuhteessa pelastuslaitokseen toimivat hyväksyy laitos omien työhöntulokriteeriensä mukaan. Sopimuspalokunnissa henkinen soveltuvuus jää usein tarkastelun ulkopuolelle. Osallistuminen tämän päivän palokuntien hälytystehtäviin vaatii tekijöiltään – niin ammattikuin sopimushenkilöstöltäkin – paljon muutakin kuin leuanvetoa. Pelastusalan on aika herätä ympäröivään todellisuuteen ja alkaa kehittämään uskottavaa pelastustoimea ja sen suorituskykyä, joka hoidetaan nykyaikaisilla ja fyysistä työtä vähentävillä menetelmillä ja järjestelmillä
DAFO OY l Puutarhatie 22 C l 01300 Vantaa l Finland Tel +358 10 666 5120 l info@dafo.fi l www.dafo.fi HOLMATRO-NOSTOTYYNYT 12 barin käyttöpaineella 50% lisää voimaa 12 eri tyynykokoa (2-96 tonnia) Parannetut kahvat ja turvaliittimet Uusi ohjausyksikkö valaistuilla mittareilla Kiitokset asiakkaillemme kuluneesta vuodesta. Menestyksekästä uutta vuotta!